Metsälehti 11/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

›› Mattilat siirtyivät jatkuvaan kasvatukseen 7. TAKAISIN EI VAIHDETA Maxus e-Deliver 7 sähköpakusta virtaa sahaankin MÖNKIJÄLLE ON KÄYTTÖÄ METSÄSSÄKIN NYT TARJOTAAN ENNÄTYSHINTOJA MIKSI KUUSI KUKKII TAAS. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2024 • 12,90 € WWW.METSALEHTI.FI HANS SOHLSTRÖM PUUTA RIITTÄÄ MAKSUKYKYISILLE 10934_.indd 1 10934_.indd 1 2.6.2024 15.38.42 2.6.2024 15.38.42
Maksoimme omistajajäsenten sijoittamille sääntömääräisille perusosuuksille vuoden 2023 tuloksen perusteella korkoa 6,5 %. Lue lisää sijoitusmahdollisuuksista ja muista jäseneduistamme metsagroup.com/jasenedut Metsä jatkaa kasvuaan osuussijoituksissa *Aiempi voitonjako ei ole tae metsänomistajan sijoitusten tulevista tuotoista. Metsäliitto Osuuskunnan voitonjako vuodelta 2023 jäsenille oli noin 101 miljoonaa euroa. Metsäliitto Osuuskuntaa ja sen lisäosuuksia koskevan esittelyasiakirjan ja lisäosuuksien yleiset ehdot ja liikkeeseenlaskuehdot löydät metsagroup.com/sijoitusvaihtoehdot 10841_.indd 2 10841_.indd 2 2.6.2024 13.23.55 2.6.2024 13.23.55. Myymällä puuta Metsä Groupille omistajajäsenenä saat Metsä1-lisäosuuksia myös sillä perusteella, kuinka paljon olemme vastaanottaneet sinulta puuta neljän edellisen kalenterivuoden aikana. Tee puukauppa Metsä Groupin kanssa ja sijoita puukauppatuloja Metsä1-lisäosuuksiin. Vuodelta 2023 maksoimme Metsä1-lisäosuuksille korkoa 6,0 %
15 KOMMENTTI: Voisiko EU jättää meidät rauhaan. 68 S. 57 KOKEILU: Maxus e-Deliver 7 -sähköpaku 61 KOLUMNI: Epätietoinen (nais) metsänomistaja 62 Metsätalouden vesistövaikutukset syynissä 66 Kuusi kukkii taas LUONTO 68 METSO & NÄKKI: Kevätaamu suolla 74 TUOTE & TEKIJÄ: Puukravatti ja paljon muuta 77 VOIKO kaapelin vetää ilman lupaa. 44 KYSY POIS: Hirvet kuriin äänellä. 28 S. 47 PIKATESTI: Automaattinen lannoiteannostelija 48 PERINTÖMETSÄ: Eroon metsästä TALOUS 51 RAHAPUU: Lapsia metsäretkellä 52 PUUMARKKINAT: Hintojen nousun kääntöpuoli 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Harvennukselta huippuhinnat 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Kuutiohinta kohosi 75 euroon Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10842_.indd 3 10842_.indd 3 2.6.2024 13.26.27 2.6.2024 13.26.27. 80 MAKASIINIKRYPTO 82 SAVOTALLA: Aamuviideltä istuttamaan SA M I KA RP PI N EN JU H A M ET SO SE PP O SA M U LI 18 18 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli 56 TILAMARKKINAT: Hassuttamisen aika ohi. TEEMA 18 Mönkijällä on metsässä paikkansa 28 VAIKUTTAJA: Hans Sohlström OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 15 kysymystä suojavyöhykkeistä 40 HALLITSETKO KIINTEISTÖT: Kaikilla on tieoikeus 42 TUTKIMUS: Tuulivoiman hyväksyttävyys koetuksella 43 KOLUMNI: Suojelualue omaan metsään. 16 LUKIJAN KUVA: Taipuuko jatkuvaan kasvatukseen. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Metsän suojelussa on riskinsä 6 METSÄNOMISTAJA: Metsä pelilautana 12 PUUNHINTOJEN haamurajat paukkuvat 14 METSÄTYYPPI: Millainen on hyvä meppi. 78 PILKKEET: Missä ovat lehmusten taimet
Metsätiloista maksetut hinnat tuntuvat hirvittävän korkeilta. Terve itsesuojeluvaisto saa metsänomistajan kaatamaan hakkuukypsät kuusikot, jos niiden lähellä on kirjanpainajatuhoja. Miten on jatkossa?” Talouskasvu virkistyy ja raakapuun hinnat jatkavat uusiin ennätyksiin (s. Sipilän mukaan tästä on ennakkotapauksiakin. Myös Tapion metsäasiantuntija Airi Matila arvioi, että naapurin voi olla vaikea todistaa, että kirjanpainaja on levinnyt hänen metsäänsä juuri sinun suojelumetsästäsi, mutta mahdotonta se ei hänestäkään ole. Metsää suojelevan vastuut on syytä ratkaista ennen kuin riidat yleistyvät. Oli hienoa päästä näkemään sen kokeilua Suomessa. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini PYSYVÄN suojelualueen perustamisesta omaan metsään voi seurata taloudellinen riski, joka on syytä ottaa huomioon. Sipilä arvioi riskin olevan olemassa vaikka uskoo sen olevan vielä pieni. Tämä voi tulla monelle yllätyksenä. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Metsän suojelussa on riskinsä 10843_.indd 4 10843_.indd 4 2.6.2024 13.28.20 2.6.2024 13.28.20. Valtio on joutunut jo maksamaan korvauksia suojelumetsistään yksityisten talousmetsiin levinneistä tuhoista. Kuumien ja kuivien kesien yleistyessä myös kirjanpainajatuhot lisääntyvät. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi IIRIS YLINEN KESÄTOIMITTAJA ”Tyypillisesti tropiikissa harjoitettavasta puustoisesta maataloudesta olen opinnut metsätieteen opinnoissani. Mattiloiden tilalla kokeillaan myös kaikkea muuta mielenkiintoista.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Metsiämme on tutkittu jo pitkään, ja tutkittavaa riittää edelleen. Puunostajat kertovat suojelualueiden vierimetsien omistajien hakkauttavan jo kuusikkojaan yleisesti varmuuden vuoksi. Tätä pohtii Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori Antti Sipilä kolumnissaan (s. 12) . 43). Toisaalta jokainen myynnissä ollut metsätila, josta olen viime vuosina haaveillut, olisi nykytiedon valossa ollut hyvä ostos. Mutta, pitäisikö yksityismetsien suojeluun koskevaan lakiin ajaa muutos, joka sallisi tuulenkaatojen poistamisen suojellusta metsästä, kun niiden määrä nousee yli kymmeneen kuutioon hehtaarilta. Taustalla on pitkä kiertoaika, mutta myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset ja muuttuvat metsänkäsittelytavat. Jos suojellulta kuviolta leviää kirjan painajatuho naapurin metsään, on suojellun metsän omistaja korvausvelvollinen, eikä tähän saa edes vakuutusta. Tässä lehdessä paneudutaan metsätalouden vesistövaikutusten tutkimukseen.” SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Myyjän vai ostajan markkinat. Tämä vesittäisi suojelua, mutta sekin voisi olla parempi kuin korvausten maksattaminen hyvää tarkoittaneella suojelijalla tai verovaroista
Metsälehti Makasiini 5 TOISTA viikkoa jatkunut helle on saanut koivun lehdet kasvamaan ennätysvauhtia myös Lieksan Varpovaarassa. Keskiviikkona (29.5.) ne olivat jo lähes täysikokoisia. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KUVA: ARI KOMULAINEN 10843_.indd 5 10843_.indd 5 2.6.2024 13.28.22 2.6.2024 13.28.22. Nyt kaivattaisiin virkistävää sadetta, jonka voimasta kasvu voisi jatkua täydellä teholla runkopuussakin
Heillä metsänhoidon keskiössä ovat tiedonhalu ja uuden oppiminen. Seppo Samuli » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 10844_.indd 6 10844_.indd 6 2.6.2024 16.03.38 2.6.2024 16.03.38. Mattilat siirtyivät jatkuvaan kasvatukseen vuonna 2012
TEKSTI IIRIS YLINEN KUVAT SEPPO SAMULI Seppo Samuli Seppo Samuli Metsälehti Makasiini 7 10844_.indd 7 10844_.indd 7 2.6.2024 16.03.40 2.6.2024 16.03.40. Kiinnostusta metsään ovat lisänneet peltometsäviljely ja siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen. PELILAUTANA METSÄ Oma metsä on Mattiloille sekä työ että paikka rauhoittua
Metsänhoidossa on kyse pidemmästä lautapelistä, jossa yksi metsänomistaja ei kovin montaa siirtoa ehdi tekemään. Kilpiän tila lohkottiin suuremmasta maatilasta vuonna 1910. Parasta metsänomistuksessa on Tuomas Mattilan mielestä on se, että metsään voi itse vaikuttaa. Oma metsä muodostaa pelikentän, ja pelin säännöt ovat vielä vähän tuntemattomat. Ja sitten se korjataan.” Tuomas Mattila työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa. ”Se ei haittaisi metsänhoitoa. Ympärillämme kukkivat omenapuut, maassa niiden välissä on tiheästi viljelyskaistoja. Puustoinen maatalous tai peltometsäviljely tarkoittaa puiden kasvattamista pelloilla tai toisaalta viljelykasvien tai kotieläinten kasvattamista metsässä. Iiris ja Tuomas Mattilan ote viljelyyn ja metsänhoitoon on kokeileva, ja tilalla tehdään paljon erilaista tutkimusta. Kilpiän tila lohkottiin suuremmasta maatilasta vuonna 1910. Tuomas Mattilan mielestä etenkin hedelmäja pähkinäpuut sopivat pelloille. Puita ja maataloutta Olemme Kilpiän luomutilalla Töllin kylällä Lohjan Pusulassa. Kauempana pellolla kasvaa pajuja rivissä. Ja sitten se korjataan.” Sukupolvelta toiselle Tila on ollut Tuomas Mattilan suvun hallussa yli kaksisataa vuotta. Ehkä jopa päinvastoin.” Hän vertaa peltoviljelyä lautapeliin: teet siirron ja sitten peltoekosysteemi tekee siirron ja niin edelleen. Tuomas Mattila siirtyi isännäksi vuonna 2004, ja Iiris Mattila liittyi IIRIS MATTILA: » SYNTYNYT vuonna 1982 » MAATALOUS ja metsätieteen maisteri, mikrobiologi » PERHEESEEN kuuluu mies sekä 11ja 13-vuotiaat lapset » MAANVILJELIJÄ TUOMAS MATTILA: » SYNTYNYT 1981 » MAATALOUS ja metsätieteen maisteri, diplomi-insinööri, tekniikan tohtori, agroekologian dosentti » MAANVILJELIJÄ ja johtava tutkija Sykessä ”Jos jokin on huonosti metsässä, on se todennäköisesti oma vikani. Miksei muitakin marjapensaita voisi istuttaa metsän puolelle. ”Jos jokin on huonosti metsässä, on se todennäköisesti oma vikani. Hän uskoo puustoisen maatalouden toimivan myös metsien suuntaan. Iiris Mattila on mikrobiologi. T OUKOKUINEN aurinko paistaa pellonrinteeseen. Suomessa on peltoalueita, joissa puun kasvattamisella voitaisiin saada merkittäviä hyötyjä viljelylle, Iiris Mattila pohtii. Kyseessä on puustoisen maatalouden pelto, jonka kaltaisia ei ole montaa Suomessa. Myös perinnebiotoopeilla ja metsälaitumilla olisi valtavasti mahdollisuuksia puustoiselle maataloudelle. Pellon ja metsän vaihettumisvyöhykkeillä kasvaa usein luontaisesti vadelmaa. ”Me olemme ratkoneet puilla eroosio-, ravinnehuuhtoumaja tuulennopeusongelmia”, Iiris Mattila kertoo. Suomessa puu kasvaa metsässä kuitenkin niin hyvin, että puustoisella maataloudella ei hänen mielestään ole täällä samanlaista puuntuotannollista merkitystä kuin Keski-Euroopassa. LOHJA » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10844_.indd 8 10844_.indd 8 2.6.2024 16.03.41 2.6.2024 16.03.41
Mattilat tekevät mielellään yhteistyötä erilaisten metsäammattilaisten kanssa. Metsälehti Makasiini 9 10844_.indd 9 10844_.indd 9 2.6.2024 16.03.41 2.6.2024 16.03.41. Monimutkaista se kuitenkin on, eikä silkka ekologian ja biologian osaaminen hänen mielestään riitä. Metsää on harvennettu aiemmin tänä vuonna. Tilan metsät olivat tasaikäisrakenteisia vanhojen avohakkuiden jäljiltä. Ymmärrystä on oltava myös hakkuukoneista, ajourista ja metsäfirmoista. mukaan 2007. Mattilat ovat ratkoneet tuulennopeusongelmia istuttamalla pajuja pellolle. Metsää ja peltoa tilalla on yhteensä 230 hehtaaria. Korjuu-urat näyttävät vielä tuoreilta ja tien vieressä pöllipino odottaa hakua. Mattilat päättivät tarkastella vaihtoehtoja. Sittemmin Iiris Mattilan oma ymmärrys ja metsässä tekeminen on lisääntynyt. Blokkijako metsänhoitoon Kymmenen minuutin ajomatka metsäautotiellä johdattaa meidät Mattiloiden metsään. Apua jatkuvaan kasvatukseen siirtymiseen Mattilat saivat entiseltä opiskelukaveriltaan Jussi Saariselta. Siellä on harvennettu aiemmin tänä vuonna. Vuonna 2012 metsäsuunnitelman mukaan edessä olisi ollut alaharvennus ja sitten kolmenkymmenen vuoden päästä päätehakkuu. He tekevät yhä tiivistä yhteistyötä. Hän on metsänhoitaja ja jatkuvan kasvatuksen asiantuntija. Metsänhoidon ulkoistaminen Saariselle oli turvallinen kokemus. ”Meillä on ollut tosi hyviä yhteistyökumppaneita”, Iiris Mattila sanoo. Suhde omaan metsäänkin on muuttunut, kun metsänhoito on tullut tutuksi. Päätehakkuu olisi tuottanut jo enemmän, mutta siinä vaiheessa hän olisi itse jo melkein eläkeläinen ja lapsilla olisi perittävänä satakaksikymmentä hehtaaria taimikkoa. Alaharvennuksesta saatavat tulot olisivat olleet Tuomas Mattilan mukaan pienet. Lopulta metsään tehtiin yläharvennus ja siirryttiin jatkuvaan kasvatukseen
Tavoitteena pienet ikimetsät Mattiloiden metsänhoidon keskiössä on ylisukupolvisuus. Jatkuvassa kasvatuksessa peli kestää pidempään. Se on metsäfirmalle jo houkutteleva hakkuutyömaa. Metsät ovat Mattiloiden pääasiallinen elinkeino, tämä on mahdollistettava myös lapsille. Blokkijako auttaa myös siinä, että kerralla hakataan noin kymmenen hehtaaria eli puuta tulee yli 1 000 kuutiota. Hän palaa lautapelivertaukseen. Iiris Mattila ei koe samankaltaista yhteyttä menneisiin metsänomistajiin. Metsänomistaja on Tuomas Mattilan mielestä hassu sana. Joka vuosi hakkaaminen luo oppimiskehän. MatMattilat ovat istuttaneet pellolle omenapuita eroosiota vähentämään. Silloin hiili ei karkaa ilmakehään ja eläimet säilyttävät kotinsa. Se on kiinnostavaa!” Kuutiohinnat jäävät Tuomas Mattilan mukaan kuitenkin alhaisemmiksi kuin avohakkuussa. Omassa metsänhoidossaan hän keskittyy tuleviin metsänomistajiin, lapsiinsa. Avohakkuu on kuin pelilaudan heittäminen seinään ja voittajaksi julistautumineen. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10844_.indd 10 10844_.indd 10 2.6.2024 16.03.42 2.6.2024 16.03.42. Jatkuvan kasvatuksen huonoksi puoleksi hän on nimeämässä monimutkaisuuden, mutta Iiris Mattila ehtii keskeyttää: ”Ei ole miinuksia. Yhdellä alueella tehdään poimintahakkuu viidentoista vuoden välein. Hän nauttii myös jatkuvan kasvatuksen kokeilevuudesta. Ei tosin kovin paljon. Koska aikajänteet ovat ihmisikään suhteutettuna pitkiä, metsänhoidossa käy ikään kuin vuoropuhelua edellisen ja seuraavan metsänomistajan kanssa. Tuomas Mattila puolestaan arvostaa tulojen jatkuvuutta ja puuston arvon kehittämistä. Eihän hän omista kaikkia metsän puita, osa niistä kuuluu seuraavalle metsänomistajalle. Iiris Mattila haluaa, että lapset omaksuvat kestävän metsänhoidon tavat. Enää hän ei vaihtaisi pois jatkuvasta kasvatuksesta. Voidaan käydä arvioimassa, mikä meni viime vuonna oikein ja mikä väärin. He ovat juuri siirtyneet metsänhoitomenetelmään, jossa metsä jaetaan viiteentoista samankokoiseen alueeseen. Iiris Mattilalle on tärkeää, että metsä pysyy peitteisenä
Se on hyvä”.. Ei tätä voi tunkea mihinkään klapikattilaan.” Keskustelemalla eteenpäin Suomalaisessa metsäalassa on Mattiloiden mielestä paljon hyvää. Hän kuitenkin kaipaa tänne enemmän halua kehittyä. Noin 0,15 hehtaarin säästöalueilla puut saavat kasvaa, lahota ja kaatua. Tulevassa harvennuksessa kilpailevat puut kuusen lähettyviltä poistetaan. Tukkeja hirsiveistäjälle Tilan pihapiiriä rajaavassa sekametsänreunassa kasvaa järeitä mäntyjä. Iiris Mattila huomauttaa, että kukaan ei maksa säästöalueista mitään. Alueet ovat uusia, joten niissä ei vielä ole juuri nähtävää. Pihapiiriä rajaavassa metsässä Mattilat kasvattavat järeitä mäntyjä. ”Tarkoituksena on, että metsässä on ikään kuin kymmeniä pieniä ikimetsiä”, Tuomas Mattila sanoo. ”Kolme sukupolvea on ollut kasvattamassa erinomaista tukkipuuta. l VINKIT METSÄNOMISTAJILLE: 1. Läheinen kuusi on merkattu keltaisella kuitunauhalla. Iiris Mattila pohtii, voitaisiinko metsäalan taloudellista kannattavuutta lisätä jalostamalla enemmän laadukasta puutavaraa. ”Ihmiset keskustelevat. Hän kuitenkin uskoo, että positiivinen vaikutus metsän terveyteen parantaa koko alueen kestävyyttä. Ostettuaan puut yrittäjä seisottaa niitä hallissa kolme vuotta ja rakentaa niistä sitten talon. Mattilat ovat rajanneet metsiin kolmen hehtaarin välein säästöpuuryhmiä, jotka kierretään hakkuissa. Metsälehti Makasiini 11 10844_.indd 11 10844_.indd 11 2.6.2024 16.03.42 2.6.2024 16.03.42. AJATTELE viisikymmentä vuotta eteenpäin 2.ETSI metsästä kaikista huippulaatuisimmat puut ja kehitä niitä Etualalla näkyvä yrttija marjakuivuri on yllättävän tehokas. Mattilat myyvät erityisjäreää oksatonta tukkia hirsiveistäjälle. Suomessa tunnutaan ajattelevan, että muualla maailmassa kehitetyt ratkaisut eivät toimi Suomessa ja suomalaiset ratkaisut ovat maailman parhaita. Iiris Mattila toivoisi, että suomalaisessa metsäkeskustelussa päästäisiin yhteisymmärrykseen. Iiris Mattila arvostaa sen pitkää historiaa. Suomessa laatuhinnoittelua ei ole – saman kuutiohinnan saa niin nipin napin ok -puusta kuin järjettömän hyvälaatuisesta puusta. Se tulee olemaan seuraava järeäksi kasvatettava puu. Puuta on ja metsät kasvavat. Säästöpuiden tarkoituksena on luoda elinympäristöä muun muassa kaarnakuoriaisten luontaisille vihollisille. Tuomas Mattilla näkee jatkuvasti raaka-ainetta tarvitsevan energiateollisuuden ja nousevat energiapuuhinnat pienenä uhkana metsille. tilat itse korjaavat metsästä lähinnä puuta ja säästävät luonnonsuojelukohteita, mutta lapset voisivat käyttää metsää monimuotoisemmin. Mattiloista on kiinnostavaa päästä seuraamaan, miten lahopuu muodostuu ja elinympäristö kehittyy. Taustalla näkyy tilan päärakennus. Metsäalan tulevaisuuden hän näkee kuitenkin valoisana. Eikä sitä voi kieltää, että metsäala on Suomen talouden veturi. ”Puun korjuuketju toimii älyttömän hyvin”, Tuomas Mattila toteaa
Myös lappilainen metsänomistaja yllättyi, kun yhteismetsän ison leimikon hintatarjoukset avattiin: 80 euroa on kova tarjous lappilaisesta havutukista. Esittelimme viime viikolla Metsälehden verkkosivuilla kovan ostotarjouksen noin 600 kuutiometrin harvennusleimikosta Etelä-Savossa. Isojen yhtiöiden hintatakuuehtojen jaksotukset ovat normaaleina vuosina jäädyttäneet puukauppaa kesäkuussa. Lisää kaupasta sivulla 54. Pohjois-Savossa jyrkimmin on kohonnut ensiharvennuksilta korjattavan puun hinta. SEKÄ kuituja tukkipuusta on viime viikkoina tarjottu ennätyksellisiä hintoja. Tukkija kuitupuun ostajat olivat edelleen pääosin ostolaidalla. Hurjista ensiharvennushinnoista kiirii tietoja myös Keski-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta, joissa kuitupuulle kerrotaan maksetun jopa 40 euron kantohintoja. Erityisesti energiapuun ostajien on eri tahoilla nähty jarruttavan kaupankäyntiään, mikä kertoo siitä, että ensi talven lämmityspuut olisi pääosin saatu hankittua. Päätehakkuillakin ennätykset paukkuvat kalakukkojen kotikonnuilla. Näinä päivinä nähdään, eletäänkö nyt normaalia puukauppavuotta. Eikä ihme, 43 euroon kipuava kantohinta harvennusleimikon koivukuitupuulle tai 75 euron tarjous saman leimikon kuusitukeista ovat jotain, mihin puukaupan konkarikaan ei ole tottunut. Näkemykset hintarallin jatkosta vaihtelevat. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 10845_.indd 12 10845_.indd 12 2.6.2024 13.35.15 2.6.2024 13.35.15. HAAMURAJAT PAUKKUVAT Nopeimmin ovat nousseet ensiharvennusleimikoiden kantohinnat . Näitä tietoja emme saaneet vahvistettua. ”En suoraan sanoen osannut odottaa tällaisia hintoja”, nimettömänä pysyttelevä metsänomistaja kertoo. Hintatiedot on kerätty toukokuun viimeisellä viikolla. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ 43 € Tarjous koivukuidusta harvennuksella Etelä-Savossa (Maakunnan keskihinta 32 €/m 3 ) Yli 85 € Tarjous kuusitukista päätehakkuulla Pohjois-Savossa (Maakunnan keskihinta 81,33 €/m 3 ) 40 € Tarjous kaikesta kuitu puusta ensiharvennuksella Keski-Suomessa (Maakunnan keskihinnat 23–24 €/m 3 ) 80 € Tarjous havutukeista päätehakkuulla Lapissa (Maakunnan keskihinnat 66–68€/m 3 ) Keskihinnat Luonnonvarakeskuksen tilastoista. ”Valitettavasti omat kalikat on myyty muutama vuosi sitten”, hän harmittelee. Tosin Keski-Suomessa on viitteitä, että Harvestia ja Versowood olisivat jarruttamassa ostojaan
SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 13 10845_.indd 13 10845_.indd 13 2.6.2024 13.35.17 2.6.2024 13.35.17
Millainen on hyvä meppi. He ryhtyvät parlamentin kannan valmisteluun, mikäli heidät valitaan uudelleen. Osa näkee, että kestävä metsätalous luo kasvua ja tarjoaa ratkaisut ilmastohaasteisiin. Metsien tilan seurantaa eli monitorointia koskeva esitys tulee seuraavan parlamentin käsittelyyn. Näitä ovat erityisesti maatalousja ympäristövaliokunnat. Euroopan parlamentin jäsenten suhtautuminen metsiin vaihtelee samalla tavalla kuin kotimaan vaikuttajillakin. Mitä aloitteita on tulossa. On tärkeää, että suomalaisia parlamentin jäseniä on niissä valiokunnissa, joissa metsäasioita valmistellaan. Mitä näkökulmaa edustat metsiin, se vaikuttaa, millaista meppiä haluat äänestää. MILLAINEN ON HYVÄ MEPPI. Mitä metsäasioita Euroopan parlamentissa on jo päätetty. Euroopan parlamentissa valitaan vastuujäsenet jokaiseen käsittelyssä olevaan lakiesitykseen. MITÄ: Pyrkii pysymään selvillä kaikista metsiin liittyvistä EU:n aloitteista, vaikka niitä tulee eri putkista: ympäristö, uusiutuva energia, ilmasto, tutkimus… MIKSI: EU:n metsäisimmälle jäsenvaltiolle Suomelle metsiin liittyvät asiat ovat tärkeämpiä kuin millekään muulle jäsenvaltiolle. Päättyneellä parlamentin kaudella lainsäädäntöä tehtiin muun muassa ilmastoon liittyvistä hiilinieluista, metsäkadon torjunnasta ja uusiutuvasta energiasta. Millaisia näkökulmia metsiin on. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA TUULA KYTÖLÄ 1 2 3 TAPIO KYTÖLÄ KUKA: Suomen pysyvän EU-edustuston metsäja biotalouden erityisasiantuntija. Jotkut tähyävät valiokunnassaan ryhmänsä koordinaattoreiksi, jotka jakavat neuvotteluvastuut ja johtavat ryhmänsä linjaa. Hän on taitava verkostoituja, sillä yksin ei pysty asioita edistämään. Miten päätökset syntyvät. Toisilla on suppeampi näkemys. Edellinen parlamentti ei ehtinyt sitä aloittaa, mutta joitakin vastuuhenkilöitä ehdittiin valita. 4 5 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10846_.indd 14 10846_.indd 14 2.6.2024 13.38.55 2.6.2024 13.38.55. Monitoroinnin lisäksi myös pysyvän metsäkomitean uudistaminen tulee pöydälle ja ilmastolakeja päivitetään. Aktiivisilla ja verkostoituneilla europarlamentaarikoilla on hyvät vaikutus– mahdollisuudet, sanoo erityisasiantuntija Tapio Kytölä Suomen EU-edustustosta. Hän pyrkii vastuutehtäviin tärkeissä mietinnöissä. Tällaisilla henkilöillä on suuret mahdollisuudet vaikuttaa. Näillä kaikilla on vaikutusta metsätalouteen
EUROOPA N unioni on antanut metsäalalle poikkeuksellisen rankan viisivuotiskauden. HANNES MÄNTYRANTA Kirjoittaja on metsäalalla pitkään työskennellyt viestinnän asiantuntija ja toimittaja. Ja pitäisi tulla, jos EPP on vaalien jälkeen suurin ryhmä. Suomi on onnistunut lieventämään monia komission metsäehdotuksia, mutta vielä on paljon tehtävää. Eikö olisi parempi – kunhan se metsätsunami saadaan perattua – että päättäjät yksinkertaisesti jättäisivät metsäalan rauhaan. l VOISIKO EU VAIN JÄTTÄÄ MEIDÄT RAUHAAN. Jos se tarkoittaisi sitä, että metsäbiotalouden kestävät mahdollisuudet ja tahto ihmiskunnan ongelmien ratkaisuissa tunnustetaan sekä varmistetaan ja että ala pääsee toimimaan markkinatalouden ehdoilla, maailma voisi olla mukavampi paikka. Esimerkiksi metsäkatoasetus tuottaisi metsäalalle, jopa yksittäisille metsänomistajille, valtaisan byrokratian. Julkisuudessa on kerrottu, että nykyinen komissio on palannut järkevämmälle linjalle. Ajatus on, että kuluttaja voisi niiden avulla tarkistaa, ettei ole tullut ostettua metsäkatoa aiheuttanutta kopiopaperia. Jossain kopiopaperipinkassa numeroita saattaisi siis olla satoja. Nykyisen komission aiheuttama metsäsäätely tuottaa runsaasti työtä vielä lähivuosina. Vihreä metsätsunami on niiden lupausten seuraus. Toivottavasti ei. Olemme ottaneet vastaan todellisen EU-säädösten tsunamin. Esimerkiksi hiilensidonnan suurimmaksi ongelmaksi nähdään, että se ei tuo metsänomistajalle rahaa ja sitä varten vaaditaan yhteiskunnan tukea. Mutta niin oli myös viisi vuotta sitten. Metsätsunami kun tuottaa valtavasti työtä vielä seuraavankin komission kaudelle, vaikka se ei esittäisi metsien suhteen mitään uutta. Jätetään metsäala rauhaan Kun puhutaan metsäalan sääntelystä, joku alkaa aina puhua myös korvauksista. Ehkä kiinnostus sen vaikutuksista metsäalalle olisi suurempi, jos kerrottaisiin, että komissio haluaa jokaiselle hakkuulle oman numeron, joka merkittäisiin niihin tuotteisiin, joihin hakkuulta on saattanut mennä puuta. Vai halutaanko metsäala suorastaan uudeksi maataloudeksi, jota joka toinen skribentti pilkkaa yhteiskunnan syöttilääksi. Onkohan tällainen joka suuntaan rönsyävän tukiviidakon rakentelu hyväksi. Harva on kysynyt, että entä jos veikkaus on väärä ja hevonen vaihtuu nytkin, kunhan vaalit ovat ohi. Hämmentävintä on ollut, että julkisuuden perusteella asetus on näyttänyt pikemminkin navetta-asetukselta. Joka hakkuulle oma numero Vahingosta viisastuneena Suomi ja muut Euroopan metsämaat ovat lobanneet von der Leyeniä ankarasti ja kuulemma myös tuloksekkaasti. Jäsenmaat – pääministerit – sivuuttivat tylysti vaalituloksen ja valitsivat komission johtoon Ursula von der Leyenin. Moni on kysynyt, mistä se oikein tuli, kun se ei millään tavoin vastaa ainakaan edellisten eurovaalien tulosta. SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 15 » KOMMENTTI 10847_.indd 15 10847_.indd 15 2.6.2024 13.41.29 2.6.2024 13.41.29. Asetus lienee kuitenkin vaikeuksissa, sillä komissio ei ole kyennyt antamaan siitä soveltamisohjetta, vaikka asetusta pitäisi alkaa soveltaa jo loppuvuodesta. Tätä linjaa on luvannut jatkaa ainakin EPP:n – Suomessa kokoomus ja kristilliset – kärkiehdokas, jos tulee valituksi komission johtoon. Siitä huolimatta EPP:n kärkiehdokas Manfred Wörneriä ei tuolloin valittu. Samalla vihreille ja sosiaalidemokraateille annettiin lupauksia. Olisiko parempi pyrkiä markkinaehtoisiin ratkaisuihin. Tästä viisastuneena Euroopan metsämaat ovat aloittaneet jo tulevan komission lobbauksen
Leppä on tänä päivänä ihan samanhintaista kun muutkin puut. Tukkipuun käyttö Keiteleellä kasvaa lähes 1,3 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla pohdittiin käsittelemättömän hakkuuaukon kohtaloa. Hyvin taimettunut eikä tyhjiä kohtia ole. Tukkipuuta tuosta tuskin koskaan tullaan paljon hakkaamaan.” TUKKIMIEHEN TÄI ”Ihan hyvän metsän tuosta saa, harventaa normaalitiheyteen, jättää reikäpaikkoihin leppiä ja pihlajia. Alueella kasvoi ennen hieskoivikko mäntyja kuusisekoituksella, joten uusi metsä lähtee luultavasti liikkeelle kantovesoista ja alikasvoksesta maata muokkaamatta.” KÖPPÄKYNSI Taipuuko jatkuvaan kasvatukseen. Nimimerkki Ammatti Raivooja pohti käsittelemättömän aukon tulevaisuutta. Jos tämä olisi jatkuvan kasvatuksen pienaukko, niin miten tästä eteenpäin?” AMMATTI RAIVOOJA ”Riippuu paljon siitä, mitä metsältään haluaa. Rahallista arvoa huonolaatuisesta hieskoivikosta tulee lähinnä kuitupuun/energiapuun kautta. 2 260 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Ei kovin iso aukko, jolle ei ole hakkuutähteiden keräämisen jälkeen tehty mitään. Koivu pääasiassa hieskoivua mutta mukana rauduskoivuakin. Paljon varjoisampi kasvupaikka, joten taimia syntyy, mutta niiden kehittyminen on hidasta.” A. Vuosina 2024–2025 toteutettavat investoinnit kattavat uuden paketointilaitoksen, lisää kuivauskapasiteettia, prosessivarastoja sekä rimakuormien käsittelylaitteiston. Toinen kuvio on turvepohjainen ja toinen kivennäismaata. KEITELE INVESTOI SAHAAN Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomessa on vähintään 2 260 ilvestä ennen metsästyskautta 2024–2025. KEITELE Timber Oy aikoo toteuttaa yli 40 miljoonan euron investointiohjelman, jonka avulla yhtiön sahan vuosittainen tuotantokapasiteetti nousee lähes puolella 600 000 kuutiometriin. JALKANEN ”Minulla alkoi samanlainen jatkuvan kasvatuksen kokeilu kahdella parin hehtaarin aukolla sillä erotuksella, ettei hakkuutähteitä korjattu pois. Valtaosa lisääntyvästä puunkäytöstä on kuusitukkia, joka hankitaan Pohjois-Savon lisäksi lähimaakunnista. Pihlajakin kelpaa energiapuukasaan.” MEHTÄELÄIN ”Kuvan ’pieni aukko’ ei ole ihan sama kuin jatkuvan kasvatuksen pienaukko, joka olisi yleensä läpimitaltaan korkeintaan yhden tukkipuun pituuden mittainen. » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10848_.indd 16 10848_.indd 16 2.6.2024 13.50.11 2.6.2024 13.50.11
puun halkaisija 100 mm, 35-60 Hv, 4 Cr terää, 540-1000r/min TRAKTORIN TYÖKONEET: 5 vuoden runkotakuu. 99?/kk. +tk Rahoituksella alk. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! Rahoituksella alk. KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi . 8490. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN NIITTY NIITTY NIITTY PUUHAKKURI 100 Työteho 7500-19600 m2/h VAHVISTETTU RUNKO JA LEIKKUUPÖYTÄ. UUTUUS jatkettava aisa! Rahoituksella alk. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. Tilausnro 11010 4x4 HUIPPUTARJOUKSET KOKO MAAHAN MÖNKIJÄ CENTERISTÄ 83 Hv. Rahoituksella alk. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. Markkinoiden hienoin 1000cc traktori työhön ja vapaa aikaan! 10849_.indd 17 10849_.indd 17 2.6.2024 15.08.39 2.6.2024 15.08.39. (6990?) Rahoituksella alk. 99?/kk. UUTUUS! 1000 cc Kaikki mallit 2-paikkaisia. Suurin oksan halkaisija 130 mm, Cromiterät, Paino 225 kg. Suurin oksan halkaisija 60 mm, paino 80 kg. Rahoituksella alk. 4x4 Alumiinivanteet! EDUN ARVO 1990. Rahoituksella alk. 125?/kk. 149?/kk. Kotimainen tuotemerkki NYT NYT NYT MADE IN TAIWAN Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. Hydro Geard Hydraulimoottorit Made in USA, Carlisle hihnat Made in USA, 3-terää, sivulle heittävä, 7-leikkuukorkeutta, Polttoainetankit 34 L. 37T Hydraulinostolla 1020/ OKSASILPPURI B&S 420cc 15 hv moottori, sähköstartti. 99?/kk. 169?/kk. Vahva 22 Hv B&S moottori Made in USA. Alumiinivanteet! . Paino 370 kg. 3990 . 179?/kk. 9490. +tk 9490 Tilausnro 11019 OHJAUSTEHOSTIMELLA Pikasäädettävät iskuvaimentimet. Tilausnro 11009 SH. 550 PRO ABS LED UUTU US! 600 LTX PRO ABS OHJAUSTEHOSTIMELLA EDUN ARVO 1490. Kaikkiin varustepaketti Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. 199?/kk. 420x340x1400 mm Syöttöaukko 2190 . EDUN ARVO 2490. 2790 . 125?/kk. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. B&S 420 cc 15 hv moottori, sähköstartti RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! Leikku ulevey s 132 cm Rahoituksella alk. B&S 6,5 Hv moottori. 99?/kk. +tk 8690 KAUPANPÄÄLLE vinssi, perävaunupistoke, tuulilasi, ylläpitolaturi. 500x1050 37T HALKAISUKONE B&S 15 Hv moottori 2890 . Sylinteri 89 mm, ISO 22GP pumppu 2 asentoa, pysty tai vaaka. +tk 9990 Tilausnro 11018 Rahoituksella alk. OKSASILPPURI Finman 65 690 . LEIKKAUSNOPEUS JOPA 15000 m2/h. Vetokyky yli 1200 kg. KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! Paino 360 kg, 16" renkaat Rahoituksella alk. (2290?) PIENNARMURSKAIN 220 Leikkausleveys 2200 mm, 70-100 Hv, PTO 540r/min, Paino 850 kg Rahoituksella alk. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. 100?/kk. Finman 120 Finman 150 2890 . 600 LTX LED . 1590 . +tk Tilausnro 11016 SH.15990. SAA AJAA TIELLÄ! Rahoituksella alk.169?/kk. (4290?) MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. Paino 225 kg Max. +tk Rahoituksella alk. 179?/kk. +tk 6890 Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26"Testivoittajarenkaat ym. +tk Ohjaustehostimella 550 EFI+EPS SH. +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! 4x4 4x4 SAUVAOHJATTAVA RUOHONLEIKKURI! Finman Z132 4990 . Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. OHJAUSTEHOSTIMELLA . B&S 15 Hv moottori Hydraulinostolla Rahoituksella alk. 550 EFI 7790 . 13990 . 125?/kk. ABS LTX, EPS, LED (890?) HALKAISUKONE 3390
TEEMA »MÖNKIJÄLLÄ METSÄÄN 18 Metsälehti Makasiini 10850_.indd 18 10850_.indd 18 2.6.2024 13.56.24 2.6.2024 13.56.24
”EI IHAN TURHAKE” Mönkijöillä on metsänomistajien keskuudessa vankka kannattajakunta. Monessa hommassa mönkijä onkin mainio, mutta sillä on myös rajoitteensa. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Sami Karppinen Metsälehti Makasiini 19 10850_.indd 19 10850_.indd 19 2.6.2024 13.56.26 2.6.2024 13.56.26
Annetaan siis mönkijälle mahdollisuus näyttää kyntensä. MÖNKIJÄLLE myös muuta vapaa-ajan käyttöä, kuten talviverkoilla käynti tai huviajelu. METSÄMAASTOT kohtalaisen helppokulkuisia, ei esimerkiksi erittäin kivistä maastoa. Tasaselle taimilaatikoiden kuskaaminen mönkijällä on tuttua jo useammalta keväältä. Hurautamme mönkijällä puoli kilomeriä pitkän penkkatien päähän, josta matka jatkuu metsän puolelle Tasasen polttopuuhakkuulle. Myös ammattilaiset hyödyntävät mönkijää taimien kuljettamiseen palstalle. He ovat poikkeuksetta olleet koneisiinsa tyytyväisiä. Esimerkiksi laukaalainen yrittäjämetsuri Jari Reini on ideoinut mönkijään teli”Minulla on metsäpalstoja kolmessa paikassa. Hän on etämetsänomistaja ja jäänyt muutama vuosi sitten eläkkeelle. MÖNKIJÄN HANKINTAA PUOLTAA: TARVE siirtää kalustoa palstalta toiselle pitkiäkin matkoja. ”K ”K IRJOITA sinne, et t ä ei ihan turhake”, huikkaa ähtäriläinen metsänomistaja Tapani Tasanen perääni, kun saamme mönkijäkokeilumme päätökseen Tasasen metsäpalstalla. Nopeasti palstalle Metsänomistajien keskuudessa Tasanen lukeutunee tyypilliseen mönkijämiesten kaartiin. PALSTALLA on kuvioita kaukana autolla liikennöitävistä teistä. Tohdimmeko kirjoittaa mönkijästä metsänomistajan hyödyllisenä ja tuottavana työkaluna, vai onko kyseessä turhake, jolla turvataan lähinnä perheen teinien hetkellinen viihtyvyys metsäpalstan maisemissa. Mönkijä kulkee tarvittaessa mukana peräkärryssä.” TEEMA »MÖNKIJÄLLÄ METSÄÄN 20 Metsälehti Makasiini 10850_.indd 20 10850_.indd 20 2.6.2024 13.56.26 2.6.2024 13.56.26. PÄÄPAINO tekemisessä ja metsänhoitotöissä kuten raivauksessa ja istutuksessa. Olemme tavanneet vuosien varrella lukuisia metsänomistajia, jotka kulkevat mönkijällä raivaussahatöihin, kuljettavat taimia uudistusalalle tai ajavat hankintaja polttopuita tien varteen. Päivän urakasta selviytyminen helpottuu, jos metsurin tarmo ei kulu käsissä repeilevien taimilaatikoiden retuuttamiseen. Yksi mönkijän parhaista ominaisuuksista paljastuu, kun työkohteelle on pitkä matka tieltä. Juuri tätä kysymystä olemme Metsälehden toimituksessa vuosien varrella pohtineet. Moottorija raivaussaha tykötarpeineen tai vaikka taimilaatikot voi kuljettaa kohteelle kätevästi mönkijällä. ”Jos tarvitsee viedä enemmän, niin minulla on metsäkärryyn peltikehikko, johon mahtuu isompi määrä laatikoita”, Tasanen kertoo. Eläkeläiselle sopivan päiväannoksen – kuusi taimilaatikkoa eli 540 taimea – saa kuljetettua Can-Amin 650-kuutioisen mönkijän kyydissä ilman lisälaitteita. Nyt aikaa kuluu metsänhoitoon
”Minulla metsäpalstoja kolmessa paikassa. Valttina liikuteltavuus Toinen mönkijän etu on liikuteltavuus. Kippaavaan kärryyn mönkijän saa ajetMönkijä on muihin laitteisiin verrattuna ylivertainen silloin, kun metsänomistaja ja työvälineet on siirrettävä nopeasti työkohteelle pidemmän matkan päähän. Mönkijä kulkee tarvittaessa mukana peräkärryssä”, Tasanen kertoo. Metsuyrittäjä Jari Reini rakennutti TGB:n mönkijään telineet taimilaatikoille. Pidemmässä kärryssä mönkijää voi hieman siirtää, jotta yhdistelmästä saa tasapainoisen vedettävän. Paketti mahtuu kulkemaan hyvin kuomullisessa peräkärryssä. Pituutta saa olla reilusti, jos mukana mielii kuljettaa myös metsäkärryä. Etämetsänomistajan työkaluna se päihittää vanhan maataloustraktorin siinä, että mönkijä on kohtalaisen helposti siirreltävissä henkilöautolla. ”Mönkijä telineineen mahtuu kuomukärryyn, ja tarvittava määrä taimia kulkee Hiluxin lavalla. Leveyttä peräkärryllä pitää olla vähintään 150 senttiä. neet, joiden avulla kyytiin voi lastata 24 taimilaatikkoa. Mönkijän perävaunua ei pystyisi kuljettamaan samalla tapaa”, Reini sanoo. Metsälehti Makasiini 21 10850_.indd 21 10850_.indd 21 2.6.2024 13.56.27 2.6.2024 13.56.27
Sitä varten kannattaa hankkia mönkijälle suunniteltu atv-peite.” Hankintahakkuulle. Tämä on kolmas merkittävä syy mönkijän suosioon. Tapani Tasanen ajoi toukokuun alussa polttopuita tien varteen Keuruun palstallaan. tua suoraan, mutta myös ajorampit tai riittävän jämäkkä vanerilevy toimivat. Toiset vannovat puiden kuormauksessa lihasvoiman nimiin, mutta löytyy myös niitä, jotka hankkivat mönkijän perään hydraulisen kuormaimen ja vetävän kärryn. Mönkijäkalustolla voi ajaa kapeilla urilla hankintapuuta pinoon merkittäviäkin määriä, pienimuotoisesta polttopuun ajosta puhumattakaan. TEEMA »MÖNKIJÄLLÄ METSÄÄN 22 Metsälehti Makasiini 10850_.indd 22 10850_.indd 22 2.6.2024 13.56.28 2.6.2024 13.56.28. Edullisen tarvikelaatikon voi tehdä kiinnitysliinojen avulla vaikka pulkasta. Mönkijällä puuta ajavat jakautuvat karkeasti ottaen kahteen sarjaan. ”Välillä säilytän mönkijää metsäpalstalla. ”Olen miettinyt myös kuormaajan hankkimista, mutta ehkä klapikone olisi järkevämpi investointi”, hän pohtii. Mönkijämiehiä – yhtään mönkijänaista emme ole vielä metsässä tavanneet – yhdistää lähes poikkeuksetta yksi tekijä: omaan metsään ei haluta kaikkialle leveitä ajouria
Ilman puhelinta ei metsään pidä lähteä.” Esimerkiksi pieksämäkeläinen Leo Liukkonen ajaa Trapper-mönkijällään syystalvisin reilun sadan kuution hankintapinon. Kuormaus tehdään käsin, ja silloin pino on pitkä mutta matala. HUOMIOI TURVALLISUUS MÖNKIJÄLLÄ metsätöihin suuntaavan on kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisuuteen. Niistäkin voi saada toimivan hitsaamalla vahvikkeita, mutta tämä ei liene sitä työtä, jota kärryn ostohetkellä suunnittelee tekevänsä. ”Minulle kerrottiin, että ensimmäiset kaksi vuotta mönkijällä ajoa pitää harjoitella varovasti. Pieksämäkeläinen Leo Liukkonen vertasi mönkijäkorjuuta hevosajoon. Riskejä ei pidä ottaa, kun tekee yksinään metsässä töitä. Suomessa metsäkärryjä valmistaa ainakin Petäjävedellä toimiva Ultratec. Ajoreitit pitää katsella tarkoin ennalta. Kuljettajalla ei ole hytin tarjoamaa suojaa kuten traktorissa, joten kaatuminen voi aiheuttaa helpommin kohtalokkaan onnettomuuden. Kokeneita mönkijäkuskeja haastatellessa on käynyt ilmi, että edullisimpien kärryjen laadussa voi olla isoja eroja. Kärryyn mahtuu tyypillisesti noin kuution verran puuta yhdellä kerralla. Mönkijät ovat myös erittäin ärhäköitä, joten vahingossa tapahtuva kaasukahvan hipaisu voi aiheuttaa vaaratilanteen. Metsäkärry hydraulisella kuormaimella ja omalla moottorilla maksaa 7 000 eurosta jopa 20 000 euroon riipA RI KO M U LA IN EN Hydraulinen kuormain ja vetävä kärry nostavat mönkijän mahdollisuudet puunkorjuussa uudelle tasolle, mutta sinne nousee myös yhdistelmän hinta. Mönkijä voi kaatua esimerkiksi jyrkässä ylämäessä tai ojan ylityksessä. Metsälehti Makasiini 23 10850_.indd 23 10850_.indd 23 2.6.2024 13.56.30 2.6.2024 13.56.30. Aika kauan saisi odottaa apua, jos jäisi kaatuvan mönkijän alle. Vastaamme on tullut kiinalaisia metsäkärryjä, jotka ovat mutkalla ensimmäisten kuormien jälkeen. Vaimo iltapuhteissa ihmettelisi, että mikä on, kun miestä ei kuulu. Kantojen lyhentäminen ajoreitiltä muodostuu nopeasti rutiiniksi, kun mönkijällä lähtee metsään. Mönkijään saa uuden metsäkärryn ilman kuormainta 1 000–3 000 eurolla
Renkaiden kanssa lumi muodostuu esteeksi nopeasti.” Moottorisaha on kantojen varalta hyvä olla aina mönkijän kyydissä, oltiinpa liikkkeellä kesällä tai talvella. Toisaalta mönkijä on moneen muuhun menopeliin verrattuna kapea, joten sillä mahtuu pienestäkin raosta. TEEMA »MÖNKIJÄLLÄ METSÄÄN 24 Metsälehti Makasiini 10850_.indd 24 10850_.indd 24 2.6.2024 13.56.33 2.6.2024 13.56.33. Mönkijän maavara on suomalaiseen metsämaastoon niukka, joten ajourien huolellinen suunnittelu korostuu. Tapani Tasasen Can-Amin alla on vielä toukokuussa telat. Pari vuotta sitten Tasanen päätti vaihtaa vanhan pihatraktorinsa mönkijän telasarjaan. Maavarassa ja vetokyvyssä pienehkökin maataloustraktori vie voiton mönkijästä. Kun vetokoneessa on niukasti massaa, renkaat sutivat helposti. Talvella ne ovat aivan ylivertaiset”, Tasanen kertoo. Investointia kannattaa harkita tarkkaan. Tämä ongelma ratkaistaan lisäämällä ennakoiden vauhtia esimerkiksi ylämäkeen, mikä voi aiheuttaa yllättäviä hankaluuksia etenkin möykkyisessä maastossa. ”Teloilla mönkijällä voi ajaa läpi talven metsässä. Suunnittele ajourat huolellisesti Puunajossa mönkijän rajoitteeksi muodostuu sen keveys. Telasarja tuo uuden ulottuvuuden Lisää pitoa saa, jos mönkijään hankkii telasarjan. Isot kivet, korkeat kannot tai poikkeuksellisen syvät metsäkoneen urat voivat torpata matkanteon. Tasanen on Telat tekevät mönkijästä hieman leveämmän, mutta edelleen se menee ahtaastakin raosta varovasti ajaen. Kun yhdistelmän hinta kohoaa 20 000–40 000 euroon, tulevat myös erilaiset pienmetsäkoneet, kuten Kranman tai Logbullet, kilpailemaan samaan hintaluokkaan. ”Myyjä vakuutti, että näillä teloilla pystyy ajamaan metsässä myös kesällä. Välirahaa piti kuuden tuhannen euron investointiin laittaa pari tuhatta omasta pussista, mutta vaihtoa ei ole tarvinnut katua. Tyypillisesti mönkijä painaa 300 –400 kiloa, joten jo puolisen kiintokuutiota tuoretta puuta perävaunussa ylittää vetokoneen painon. Käytännössä uudehkon mönkijän hinta siis tuplaantuu. puen siitä, onko kärry vetävä. Etenkin turvemaalla renkaiden kuvioinnilla on merkitystä. Keulavinssi on tarpeen, kun mönkijä jää jumiin
Vinssin saa lisävarusteena myös taakse. Vääntö tärkeämpää kuin hevosvoimat Can-Amin mönkijöitä jyväskyläläisessä Marine Oy:ssä myyvä Mikko Kyröläinen sanoo, että metsänomistajan ei kannata hankkia liian tehokasta mönkijää. Teknisten tietojen valossa merkkien välillä on vaikea löytää suuria eroavaisuuksia. kulj.) 29,6 25x8-12;489 / 25x11-12;489 On 12 390 Honda TRX520FA6 T3b LE 518 cm 3 , 1-sylint. Rengaskuvion merkitys korostuu suolla, sillä jotkut kuviot tukkeutuvat turpeesta herkästi. Alumiini on pohjapanssarissa huono vaihtoehto, sillä se luistaa huonosti maata vasten.” Jämäkästä etupuskurista voi olla hyötyä metsässä, sillä se suojaa keulaa ja valoja kolhuilta. Eri merkkien ja mallien välillä voi olla viidenkin sentin eroja maavarassa. Trapper pyrkii vakuuttamaan ostajan kuuden vuoden täystakuulla. Huokeammilla hinnoilla erottuvat muun muassa Trapper, CF Moto, TGB ja yhtenä uusimmista Elfvingin maahantuoma Aodes. ”Metsäkäytössä hyvä on myös koko alustan suojaava pommimuovista valmistettu pohjapanssari, joka maksaa noin 500 euroa. Noin 500 kuutioinen menopeli riittää metsätyökäyttöön hyvin. Metsänomistajalle Kyröläinen suosittelisi Can-Am Outlander Pro HD7 XU -traktorimönkijää, jolla on hintaa 12 280 euroa. Sillä on jo käytännön merkitystä. Useimmissa mönkijöissä on nykyään vakiona keulavinssi, joka on tärkeä apu, jos mönkijällä jäädään maastossa kiinni. TGB on valmistettu Taiwanissa, Trapper, CF Moto sekä Aodes Kiinassa. alv.) Trapper Chaser 550 EFI EPS t3b 546 cm 3 , 1-sylint., OHV Automaattinen CVT 232x126x 137 144 386 (ajokunnossa) 2 20 eteen / 35 taakse 29,5 26x9-12 / 26x11-12 On 7 790 Polaris Sportsman 570 EPS AGRI PRO 567 cm 3 , 1-sylint., DOHC Automaattinen PVT-variaattori 210,1x121,2 x140,9 129,3 357(kuivapaino) 1 212 (kok.kuorma sis. 2-alueinen DCT-vaihteisto 214,6x120,4 x123 129,3 384 (ajokunnossa) 1 227 (kok.kuorma sis. Renkaissa saa olla metsäajossa karkeahko kuvio. KYMPPITONNIN MOLEMMIN PUOLIN TRAKTORIMÖNKIJÄMARKKINOILLA on ostajalle tarjolla runsaasti vaihtoehtoja. Tunnetuimpiin merkkeihin lukeutuvat esimerkiksi Polaris, Can-Am, Yamaha sekä Honda. Näiden valmistajien 500–700 kuution nelivetomönkijät liikkuvat 12 000–14 000 euron hintaluokassa. Metsässä ohjaustehostimen merkitys korostuu, joten siitä ei kannata tinkiä. CF Moto puolestaan kertoo olevansa Suomen myydyin nelivetoinen mönkijämerkki. ”Yksipaikkainen on metsässä kaksipaikkaista ketterämpi. Merkki ja malli Moottori Vaihteisto Mitat, cm (PxLxK) Akseliväli, cm Paino, kg Henkilömäärä Kuormauskyky, kg Maavara, cm Renkaat edessä/ takana Ohjaustehostin Hinta, euroa (sis. Metsässä sitä ei voi olla liikaa. Ketjuja mönkijöissä käytetään Kyröläisen mukaan harvoin. Iso merkitys kauppojen syntymiseen on myös sillä, millaisin lisävarustein mönkijän onnistuu itselleen neuvottelemaan. Niitä on metsätöissä vaikea välttyä. Kuluttajan punnittavaksi jää, minkä merkin hinta-laatusuhteeseen luottaa eniten. Haastajien malleilla on hintaa 8 000–9 000 euroa. Lisäksi koneen on oltava sitkeä ja välitetty siten, että vääntöä on matalillakin kierroksilla”, Kyröläinen kertoo. kulj.) 24,8 26x9-12 / 26x11-12 On 15 290 Trapper Chaser 550 EFI EPS t3b Polaris Sportsman 570 EPS AGRI PRO Honda TRX520FA6 T3b LE KOLME ESIMERKKIÄ METSÄNOMISTAJILLE SOPIVISTA MÖNKIJÖISTÄ Metsälehti Makasiini 25 10850_.indd 25 10850_.indd 25 2.6.2024 13.56.33 2.6.2024 13.56.33. Mönkijän maavaraan on syytä kiinnittää huomiota. Metsätöissä ja erityisesti puunajossa mönkijä on kovalla koetuksella. Työkäytössä tarvitaan tietysti nelivetoa
Millään muulla ajopelillä ei pahimpaan kelirikkoaikaan pystyisi vettä tirskuvalla turvemaalla ajamaan. Ennen kaikkea se on kätevä peli siirtymiseen ja välineiden kuljettamiseen. Ja jämäkkä peräkärry siirtoja varten sekä tallista tilaa talveksi. Mitä pohjoisemmaksi siirrytään, sitä enemmän löytyy metsäpalstoja, joilla mönkijä voi olla hyödyllinen. ”Valmistajilla on tarjolla erilaisia kuljetuslaatikoita, mutta ne ovat aika arvokkaita. Kottikärryilläkö. kehittänyt sahalle paikan mönkijän päälle liinoin kiinnitettyyn pulkkaan. Mönkijän kääntämisestä telat tekevät kankeaa, joten reittiä suunnitellessa on mutkia ennakoitava. Lisäksi tarvitaan työlaitteita kuten traktoriinkin. Mönkijän hinnalla saa hyvän henkilöauton. Pulkkaan mahtuu sahan lisäksi eväät ja bensakanisterit. Eihän tässä rahasta ole kyse Mönkijälle voi siis olla metsänomistajan tallissakin paikkansa. Teloilla varustetulle mönkijälle maaston pehmeys ei muodostu ongelmaksi. Mönkijällä voi hakea tuulenkaatoja ja tehdä hankintahakkuitakin, mutta tuottavuutta ei pidä verrata oikeisiin metsäkoneisiin tai edes metsäkärryllä varustettuun maataloustraktoriin. Esimerkiksi taimien kuskaaminen pehmeän nevan taakse suosaarekkeeseen onnistuisi hyvin. Tarvittaessa sen voi irrottaa ja vetää sitä jalkaisin.” Telamönkijän etenemiskyky on suollakin huima. Uuden mönkijän ostajalla pitää olla rahapussi kunnossa. Jos mönkijän käyttö metsätöissä kiinnostaa, voi ensin ynnäillä omat metsäMiten aktiivinen etämetsänomistaja hoitaa tuulenkaatojen keruun, jos ei mönkijällä. Ensiharvennetussa metsässä puiden väleistä löytyy kuitenkin helposti tilaa leveydeltään 1,5-metriselle koneelle. TEEMA »MÖNKIJÄLLÄ METSÄÄN 26 Metsälehti Makasiini 10850_.indd 26 10850_.indd 26 2.6.2024 13.56.34 2.6.2024 13.56.34
Se on hyvä pitää mielessä, että jos mönkijän vaihtaa uuteen, ei uutta välttämättä saa kalustoon samoin ehdoin kuin vanhan sai. Entä paljonko itse tehtyä hankintatai polttopuuta on tullut tien varteen tai ajatettu ulkopuolisella. Kulujen vähennyksen voi tehdä niinkin, että poistot ja vuosikulut merkitään täysimääräisinä vähennykseksi ja yksityiskäytön kulut kirjataan veroilmoitukseen vähennyskelvottomiksi yksityistalouden menoiksi. Toisaalta mainosta mukaillen voisi todeta, että ei mönkijän hankinnassa puunkorjuusta ole kysymys, vaan siitä, että perheen pää saa mielekästä tekemistä myös eläkepäivilleen ja motivaatio metsänhoitotöihin pysyy yllä. Vanha poistetaan kalustosta, jos se siellä on. Metsäkäytön osuus hankintahinnasta vähennetään 25 prosentin vuosipoistoin. Ja onhan sillä kieltämättä hauska päästellä mökkitielläkin, jos on viehättynyt vauhdista. Kuinka monta päivää olen ollut metsätöissä. Yksinkertaisin tapa kulujen vähentämiseen on tuntikustannus. Sitäkin voi pohtia, miten aktiivinen etämetsänomistaja hoitaa pienet metsätyöt tai vaikka tuulenkaatojen keruun, jos ei mönkijällä. Jos mönkijän metsäkäyttö on yli 50 prosenttia kaikesta käytöstä, se voidaan liittää metsätalouden kalustoon. Metsäkalustossa olleen mönkijän myyntihinnan arvonlisäverosta pitää palauttaa metsäkäytön osuus. HANNU JAUHIAINEN . Maataloudessa kirjataan kalustoon vain uuden ja vanhan mönkijän hinnan erotus. Arvonlisäverolliset voivat kirjata arvonlisäverotukseen metsäkäytön osuuden hankintahinnan arvonlisäverosta sekä vastaavasti vuosikulujen arvonlisäveroista. Se vahvistetaan verohallinnon yhtenäistämisohjeissa vuosittain. Omien polttopuiden ajo on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vähennyskelvotonta ajoa. Mönkijästä tehdään silloin myös luovutusvoittoveroilmoitus, jossa hankintamenona on jäljellä oleva poistoarvo tai hankintameno-olettama. l Mönkijä ei pysty kaikkeen, mutta ilman sitä nämäkin puut olisivat jääneet metsään. Uuden metsävarustellun mönkijän hinnalla saa myös käytettynä kelvollisen vanhan maataloustraktorin sekä siihen kuormaimella varustetun metsäkärryn. MÖNKIJÄN VEROTUS MÖNKIJÄN hankintaja vuosikulut voi vähentää metsäverotuksessa, jos koneella on metsäkäyttöä. Jos mönkijä myöhemmin myydään tai vaihdetaan uudempaan, uusi otetaan metsäkäyttöön senhetkisen käytön mukaan. työsaavutukset viime vuosilta. Sellainenkin laskuharjoitus voi olla hyvä tehdä, että kuinka paljon henkilöautolla liikuttavia penkkateitä paikallinen kaivinkoneyrittäjä tekisi metsäpalstalle vaikka 15 000 eurolla. Raivaussahan kiinnittämiseen on tarjolla erilaisia helposti asennettavia kiinnikkeitä. Tämä osuus kirjautuu silloin tavallaan tuloksi. Kottikärryilläkö. Vuosikuluista vähennetään vastaavasti vuosimenoina metsäkäytön osuus. Mönkijä tuo metsänomistamiseen joka tapauksessa uusia ulottuvuuksia. Viime vuonna kustannus oli 15 euroa tunnilta. Uusi mönkijä tulee verotuksessa käyttöön täydestä arvosta ja vanha poistuu. Jos mönkijä on ollut yksityistaloudessa, eli kulut on vähennetty vain tuntikustannuksina, luovutusvoittoverolaskelmaa ei tarvitse tehdä. Metsälehti Makasiini 27 10850_.indd 27 10850_.indd 27 2.6.2024 13.56.36 2.6.2024 13.56.36
VAIKUTTAJA » 28 Metsälehti Makasiini 10851_.indd 28 10851_.indd 28 3.6.2024 9.56.19 3.6.2024 9.56.19
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI seppo samuli Metsälehti Makasiini 29 10851_.indd 29 10851_.indd 29 3.6.2024 9.56.20 3.6.2024 9.56.20. ”TÄYTYY OLLA REALISTINEN” Metsäteollisuustuotteiden jalostusarvoa tulee nostaa, mutta nykyisiäkään tuotteita ei pidä aliarvioida, sanoo Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström
Suurimman jalostusarvon Sohlström tosin näkee uusissa puupohjaisissa tuotteissa. Stora Enson edellisen toimitusjohtajan Annica Breskyn intohimo oli puurakentaminen. ”Kaikki tuotteet ovat tärkeitä, mutta fakta on, että pakkausmateriaalit, ja niistä erityisesti kuluttajapakkauskartongit, ovat Stora Enson suurin tuoteryhmä. Yksi lupaavimmista puupohjaisista uusista tuotteista on Sohlströmin mukaan puupohjainen akkumateriaali. Tavallaan ympyrä nyt sulkeutuu, kun Sohlström nostaa esiin erityisesti pakkaukset ja pakkausmateriaalit. Lignode-tuotenimellä kulkevaa akkumateriaalia valmistetaan Kotkassa Sunilan pilottilaitoksessa. Puupohjainen akkumateriaali valmistetaan selluntuotannon sivuvirtana saatavasta ligniinistä, ja sillä voidaan korvata akkujen grafiittia, jota saadaan louhimalla kaivoksista tai fossiilisista raaka-aineista valmistamalla. Ne ovat niin sanottuja insinööripuutuotteita. ”Sitähän me metsäteollisuudessa teemme, haemme jatkuvasti tuotteita, joilla saadaan korkeampaa lisäarvoa kotimaiselle puulle. Myös Sohlström on sitä mieltä, että metsäteollisuustuotteiden jalostusarvoa tulee nostaa. Jos Stora Enson toimitusjohtajan Hans Sohlströmin pitäisi satsata kaikki panokset yhteen johtamansa metsäyhtiön tuotteista, se olisi kartonki. Breskyn edeltäjän Karl-Henrik Sundströmin mieliaihe olivat puolestaan uudet puupohjaiset tuotteet. Ympyrä sulkeutuu Stora Enso satsaa tällä hetkellä kolmeen niin sanottuun strategiseen kasvualueeseen: pakkauksiin ja pakkausmateriaaleihin, puurakentamiseen ja uusiin puuperäisiin tuotteisiin. VAIKUTTAJA » 30 Metsälehti Makasiini 10851_.indd 30 10851_.indd 30 3.6.2024 9.56.20 3.6.2024 9.56.20. Puuraaka-aine on Suomessa kallista, joten on kansantaloudenkin kannalta oleellista, että tuotamme mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteita.” Sohlström huomauttaa kuitenkin, että nykyistenkään metsäteollisuustuottei”Esimerkiksi taivekartongin jalostusarvo on lähes kaksinkertainen verrattuna metsäteollisuuden perinteisiin tuotteisiin.” den jalostusarvoa ei pidä aliarvioida. CLT koostuu ristiinliimatuista puulevykerroksista, LVL eli viilupuu valmistetaan liimaamalla sorvattuja viiluja yhteen. Olemme monissa korkeamman jalostusarvon kartonkilajeissa maailman markkinajohtaja”, Sohlström sanoo. ”Grafiitista 98 prosenttia tuodaan EU:n ulkopuolelta, valtaosin Kiinasta. V ASTAUS tulee epäröimättä. ”Täytyy olla realistinen sen suhteen, että uuden liiketoiminnan rakentaminen vie aikansa”, hän toteaa. EU:ssa kiinnitetään nyt paljon huomiota omavaraisuuteen, joten siinäkin mielessä on tärkeää, että EU:n alueella pystytään itse tuottamaan akkuihin tarvittavia materiaaleja.” Puupohjaisten akkumateriaalien puolesta puhuu myös yhteiskunnan sähköisPakkausmateriaalit ovat Stora Enson suurin tuoteryhmä. Se ei ole ihme, sillä metsäteollisuudelta vaaditaan julkisuudessa usein korkeamman jalostusarvon tuotteita. Jalostusarvo on sana, joka esiintyy Sohlströmin puheessa tiuhaan. Niiden aika ei kuitenkaan ole aivan vielä. ”Esimerkiksi taivekartongin ja muiden kuluttajapakkauskartonkien jalostusarvo on lähes kaksinkertainen verrattuna metsäteollisuuden perinteisiin tuotteisiin, kuten paperiin ja selluun.” Puurakentamisen puolella korkeaa jalostusarvoa saadaan Sohlströmin mukaan CLT:n ja LVL:n kaltaisilla materiaaleilla
Sohlström ennakoi, että puupohjaisen akkumateriaalin jalostusarvo on jatkossa ”ihan omassa luokassaan”. Viime kesänä yhtiö julkisti säästöohjelman, jonka seurauksena muun muassa Suomessa suljettiin Sunilan sellutehdas ja yksi Anjalankosken tehtaiden painopaperin tuotantolinjoista. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi varastojen pienentämistä. Tulos oli suurin piirtein finanssikriisin ajan tasolla, joten nyt keskitymme perusasioihin. Tämä kuulostaa peruskauralta, mutta järjestelmällisellä toimintatavalla pystytään saavuttamaan kannattavuushyötyjä perusasioissa.” Toukokuun puolivälissä yhtiöltä tuli positiivinen tulosvaroitus. Viime helmikuun alussa yhtiö ilmoitti uudesta säästöohjelmasta. Metsäomaisuuden myyntiä ei Sohlströmin mukaan ole suunniteltu. murtomaahiihtoa ja pyöräilyä OMISTAA viisi hehtaaria talousmetsää veljensä kanssa Lisäksi tavoitteena on tehostaa käyttöpääoman hallintaa. Viime vuosi oli yhtiölle vaikea. Uusia säästöohjelmia ei Sohlströmin mukaan voi koskaan sulkea pois, mutta tällä hetkellä niitä ei ole suunnitteilla. HANS SOHLSTRÖM STORA ENSON toimitusjohtaja 59 -vuotias KOTOISIN Pietarsaaresta, asuu Espoossa DIPLOMI-INSINÖÖRI ja kauppatieteiden maisteri TYÖSKENNELLYT toimitusjohtajana Ahlströmillä, Ahlström Capitalissa ja Rettig Group Oy:ssä sekä johtotehtävissä UPM:llä STORA ENSON hallituksessa 2021–2023 PERHEESSÄ vaimo ja kaksi aikuista lasta HARRASTAA liikuntaa, mm. Stora Enson pääkonttori sijaitsee vielä toistaiseksi Helsingin Salmisaaressa. ”Korkeinta jalostusarvoa tuotetaan nimenomaan integraateissa, joissa on kartonkija sellutuotantoa ja siihen yhdistettyä mekaanista metsäteollisuutta”, hän sanoo. ”Stora Enson tulos laski viime vuonna ennätyksellisen nopeasti ja syvälle. Metsälehti Makasiini 31 10851_.indd 31 10851_.indd 31 3.6.2024 9.56.21 3.6.2024 9.56.21. Metsää Stora Enso omistaa noin kaksi miljoonaa hehtaaria, suurimman osan siitä Ruotsissa. Tuotantolaitoksia Stora Ensolla on Suomessa 11 paikkakunnalla. tyminen. Lisäksi yli tuhat työntekijää irtisanottiin. Sellun, kartongin ja puutuotteiden kysyntä oli maailmalla heikkoa, mikä näkyi yhtiön tuloksessa. Metsäomaisuus tärkeä Kun Sohlström viime syyskuussa aloitti Stora Enson toimitusjohtajana, hän ilmoitti tavoittelevansa tuloskäännettä. Näillä näkymin muutto uusiin tiloihin Helsingin Katajanokalle on syyskuussa. Sen sijaan säästöjä pyritään saamaan tehostamalla ostoja, tuotantoa ja myyntiä. Sohlströmin tehokkuusajatteluun sopivat erityisesti integraatit. Puurakentamisen puolella korkeaa jalostusarvoa saadaan CLT:n (kuvassa etualalla) ja LVL:n (kuvassa taka-alalla) kaltaisilla materiaaleilla. Siihen ei liity tuotantoyksiköiden sulkemisia, mutta sekin voi johtaa noin tuhannen työntekijän irtisanomiseen
Stora Enson neuvotteluhuoneesta löytyy eripainoisia käsipainoja. Puuta taas riittää Sohlströmin mukaan niille, joilla on maksukykyä. Selluloosakuidusta valmistettava pehmustemateriaali on yksi Stora Enson uusimmista tuotteista. ”Metsäomaisuus on strateginen omistuserä, se turvaa yhtiön puuhuollon. ”Keskimääräinen investointitaso on ollut noin 600–800 miljoonaa euroa vuodessa, ja vuonna 2025 palataan tälle tasolle. ”Korkein maksukyky saavutetaan sillä, että tuotetaan mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotetta mahdollisimman tehokkaasti. ”Montes del Plata Uruguayssa oli kokonaisuudessaan suurempi investointi, mutta se tehtiin yhdessä Araucon kanssa”, Sohlström pohtii. Yhtiö ilmoitti vuonna 2022 investoivansa noin miljardi euroa Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikoneen muuntamiseksi kuluttajapakkauskartonkilinjaksi. Stora Enso investoikin hänen mukaansa tänä ja viime vuonna enemmän kuin koskaan historiansa aikana. Se olisi satojen miljoonien investointi, mutta ei kuitenkaan miljardien.” Puuta riittää Julkisessa keskustelussa esille ovat nousseet viime aikoina varsinkin hakkuumäärät, puun riittävyys ja puun hinnat. Stora Ensolla sitä hänen mukaansa on. 10851_.indd 32 10851_.indd 32 3.6.2024 9.56.23 3.6.2024 9.56.23. Hakkuumääriä Sohlström ei pidä liian suurina. Viime vuonna investoinnit olivat yli 1,1 miljardia euroa ja tänä vuonna suunnilleen yhtä paljon. Yli kolmannes käyttämästämme puusta tulee omista metsistä.” Investointeihin jarrua Samaan aikaan säästötalkoiden kanssa Stora Ensossa on käynnissä yhtiön historian todennäköisesti suurin yksittäinen investointi. Sillä investointiraamilla pystytään kohdentamaan varoja esimerkiksi uuteen kaupallisen mittakaavan akkumateriaalitehtaaseen. Stora Enso on siinä mielessä ”Meillä ei ole suunnitteilla kapasiteetin sulkemista.” VAIKUTTAJA » 32 Metsälehti Makasiini Hans Sohlström esittelee puhelimeltaan tekstiä, jonka Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kirjoitti viestipalvelu X:ään oltuaan Stora Enson vieraana. ”Metsien kasvu ylittää hakkuumäärät, joten siinä mielessä ollaan kestävällä tasolla”, hän sanoo
Sitä, miten korkealle puun hinnat voivat nousta, Sohlström ei halua arvioida. Otetaan esimerkiksi vaikka puurakentaminen. Meillä on edelleen valtava työ kertoa siitä, miten metsiä voidaan hyödyntää kestävästi.” EU:ssa ilmapiiri on Sohlströmin mukaan kuitenkin muuttunut paljon siitä, mitä se oli vielä kymmenenkin vuotta sitten. Samalla vältytään niiltä hiilidioksidipäästöiltä, joita syntyisi betonin tai sementin valmistuksesta.” Kansainvälisyys kiehtoo Met sist ä j a met säteollisuudest a Sohlström kertoo kiinnostuneensa 1980-luvulla saatuaan kesätyöpaikan silloisen Schauman Ab:n, nykyisen UPM:n Pietarsaaren tehtailta. Helppoa se ei hänen mukaansa ole ja vaatii sitä, että asiat ymmärretään eri maissa samalla tavalla. Rasvasin koneita ja sen sellaista. Siitä Sohlström on vakuuttunut, että niin metsätalous, monimuotoisuus kuin ilmastohyödytkin on mahdollista yhdistää. Metsäteollisuus oli silloin Suomen kansainvälisin ja maailmalla tunnetuin ala, ja kansainvälisyys kiehtoi Sohlströmiä. ”Tarvitaan sellaisia monimuotoisuuden mittareita, jotka ovat yleisesti ja laajasti hyväksyttyjä. hyvässä asemassa, että meillä on paljon korkean jalostusarvon kartonkituotantoa. Pystyn puhumaan vain Stora Enson puolesta, ja meillä ei ole suunnitteilla kapasiteetin sulkemista.” Ymmärrystä Brysselistä Metsien monimuotoisuudesta käytävään keskusteluun Hans Sohlström kaipaa selkeitä mittareita ja kriteerejä. Aloitin urani kunnossapito-osastolta. Pohjoismaalaiset metsät eroavat huomattavasti keskitai eteläeurooppalaisista. Sohlströmin mukaan hyvältä. 10851_.indd 33 10851_.indd 33 3.6.2024 9.56.23 3.6.2024 9.56.23. Se oli hyvä näköalapaikka nuorelle, koska siinä pääsi kiertämään kaikkialla ja sai kokonaiskuvan siitä, mitä tehtailla tapahtuu.” Entä miltä Stora Enson tulevaisuus näyttää. ”Jää nähtäväksi, mitä markkinoilla tapahtuu. Nykyisin alle kolme prosenttia EU:n rakennusmateriaaleista on puuta, mutta kun rakennetaan puusta, jokainen puutonni sitoo tonnin hiiltä 50–100 vuoden ajaksi. l Metsälehti Makasiini 33 Hans Sohlström valitsi neuvotteluhuoneen käsipainoista kymmenen kilon painoisen. Hän huomauttaa kuitenkin, että ennätyskorkeat puun hinnat voivat johtaa siihen, että kaikki metsäteollisuustuotanto ei ole enää kannattavaa. Niinhän se toimii liiketoiminnassa ja muuallakin, että sitä saa, mitä mittaa.” Asiaa edistääkseen Stora Enso ilmoitti helmikuussa yhteistyöstä kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kanssa. Se tukee toimintaamme Suomessa.” Puusta on maksettu viime aikoina huippuhintoja. Suhdannekäänteitä voi aina tulla, mutta uusiutuvat pakkausmateriaalit, puupohjaiset rakennusmateriaalit, biomateriaalit ja innovatiiviset uudet biotuotteet ovat tuotteita, joiden kysyntä kasvaa ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen myötä.”. Tarkoitus on kehittää tavat mitata ja todentaa luonnon monimuotoisuutta niin, että maiden väliset erot metsissä, metsänomistuksessa, metsätaloudessa ja metsien luonnontilassa voidaan huomioida. ”Kaikki ne alueet, joilla Stora Enso toimii, ovat pidemmällä aikavälillä kasvavaa liiketoimintaa. ”Päätin, että tämä on sellainen ala, jonka parissa haluan luoda uraa. ”Suuri osa Suomenkin lainsäädännöstä juontaa juurensa EU:sta. ”Tuntuu, että Brysselissäkin aletaan ymmärtää – ei vielä tarpeeksi, mutta paremmin – että metsäteollisuus, metsätalous ja metsät ovat osa EU:n ilmastoratkaisua
Tapahtuman järjestää: Juontajana Susanna Laine Maksuton ja kaikille avoin koko perheen tapahtuma Lippujen ennakkomyyntipaikat: www.tiketti.fi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Juvan toimisto, Kahvila Toripulu, Mikkeli Juva Camping Iltatapahtuma klo 18-02, (K12) Esiintyjät: Portion Boys, BESS, Osmo’s Cosmos, Ruoska Iltalippujen hinnat: ennakko 45 €, portilta 50 € (+ Tiketistä ostetuista lipuista toimituskulut 2,5€/lippu) Lavalla tapahtuu: klo 11.00 Avaus ja katsaus ohjelmaan Susanna Laine, Petri Pajunen ja Vesa Kontiainen klo 11.20 Metsiemme tulevaisuus: Kuinka yhdistämme puukaupan, hiilensidonnan ja suojelun kasvavat tavoitteet. Mhy:n osastolla: • Tule kysymään vinkit metsäomaisuutesi hoitoon asiantuntijoiltamme • Yhteistyökumppani Jasmin Kähärä • Jaossa rokkilippiksiä ja -pipoja sekä Metsälehtiä • Kilpailu 10852_.indd 34 10852_.indd 34 2.6.2024 14.02.39 2.6.2024 14.02.39. Maaja metsätalousministeri Sari Essayah WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen MHYP:n toimitusjohtaja Harri Huupponen Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen klo 12.00 ja 12.50 Hovimuusikko Ilkka klo 12.30 Jasmin Kähärä, Metsämiesten Säätiö ja pääyhteistyökumppanit klo 13.40 Nuoret huomisen metsänomistajina ja metsäammattilaisina Julia Laitinen, Ville Rouhiainen ja Petteri Käyhkö klo 14.00 Käärijä Juontajana Susanna Laine Työnäytöksiä, koneita, messuosastoja, metsäkonesimulaattori, paneelikeskustelu, metsäkoulutuksen esittelyä ym
40: Kaikilla on tieoikeus ›› TUTKIMUS S. OMA METSÄ METSÄNHOITO S. ›› KYSY POIS Hirvet kuriin äänellä. SIVU 44 PIKATESTI Näppärä annostelija s. 43: Suojelualue omaan metsään. 36: Suojavyöhykkeet tutuiksi ›› HALLITSETKO KIINTEISTÖ t S. 48: Myynti voi olla ratkaisu Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› PERINTÖMETSÄ S. 42: Tuulivoiman hyväksyttävyys koetuksella ›› KOLUMNI S. 47 SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 10853_.indd 35 10853_.indd 35 2.6.2024 14.04.46 2.6.2024 14.04.46
OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 10854_.indd 36 10854_.indd 36 2.6.2024 14.07.55 2.6.2024 14.07.55. SA M I KA RP PI N EN Toimiva suojavyöhyke on kohdekohtaisesti riittävä ja vaihtelevan levyinen, ja siinä on säilytetty lehtipuustoa ja pensaskerrosta
Myös monimuotoisuuden turvaaminen voi edellyttää leveämpää vyöhykettä. Metsätalouden suojavyöhyke on vesistöjen ja pienvesien varteen metsänkäsittelyn yhteydessä jätettävä alue, jonne jää varjostavaa puustoa ja pensaikkoa sekä rikkomaton maanpinta. Suojavyöhyke on sekä metsäettä vesilajistolle tärkeä suoja-, ravintoja lisääntymispaikka. Metsälaki ja sertifioinnit asettavat omat vähimmäisvaatimuksensa suojavyöhykkeen leveydelle. Mikä vaikuttaa jätettävän suojavyöhykkeen leveyteen. Vyöhykkeen leveys riippuu vesistön tai pienveden tyypistä ja luonnontilaisuudesta, pintaveden liikkumisesta ja määrästä sekä maanpinnan kaltevuudesta ja maalajista. FSC-sertifiointiin kuuluvissa metsissä suojavyöhykkeiden vähimmäisleveys vaihtelee vesistökohtaisesti 10–20 metrin välillä. Tutkimukset osoittavat, SUOJAVYÖHYKKEISTÄ Suojavyöhyke on yksi keino turvata monimuotoisuutta talousmetsissä. Lisäksi sillä on tärkeä maisemallinen merkitys. Kuinka leveä suojavyöhykkeen tulee olla. Mitä varten suojavyöhyke jätetään. Suojavyöhykkeen leveys tulee suunnitella kohteen mukaan. Metsälain turvaamia erityisen tärkeitä pienvesien elinympäristöjä ovat lähteet, purot, norot sekä pienet lammet. 15 kysymystä Mikä on suojavyöhyke. Lisäksi uomaltaan alle kaksi metriä leveiden ojamaisten, suoristettujen ja perattujen purojen varren suojakaistan tulee olla vähintään viisi metriä. Suojavyöhyke vähentää metsätalouden vesistökuormitusta pidättämällä kiintoainetta ja ravinteita sekä estää eroosiota. Vyöhykkeen koko riippuu kohteesta, mutta metsälaki ja sertifioinnit antavat reunaehdot. PEFC-sertifioinnissa vesistöjen välittömään yhteyteen jätettävän suojavyöhykkeen leveyden tulee olla keskimäärin vähintään kymmenen metriä, mutta kaikkialla vähintään viisi metriä. Se toimii myös monille lajeille suojaisena kulkuyhteytenä alueelta toiselle. Metsälaki velvoittaa säilyttämään näiden lakikohteiden ominaispiirteet ja jättämään niiden kummallekin puolelle vähintään puuston valtapituuden levyisen suojavyöhykkeen. Lisäksi FSC:ssä edellytetään merien, jokien purojen ja lähteiden sekä muokattujen purojen suojavyöhykkeen jatkeeksi kymmenen metriä peitteisenä hoidettavaa metsää. Esimerkiksi eroosioherkille kohteille ja jyrkkien rinteiden alle on tarve jättää vähimmäisleveyttä leveämpi suojavyöhyke. Sertifioinneissa ja laissa määritellään suojavyöhykkeiden vähimmäisleveydet, mutta monestikaan ne eivät riitä. Onko suojavyöhykkeen vähimmäisleveys riittävä. TIIA PUUKILA 1 2 3 4 5 Metsälehti Makasiini 37 10854_.indd 37 10854_.indd 37 2.6.2024 14.07.55 2.6.2024 14.07.55. Muissa kuin metsälain suojaamissa vesistökohteissa suojavyöhyke ja sen leveys määräytyvät sertifioinnin kautta
Leventämällä suojavyöhykettä voidaan ehkäistä tuulituhoja. FSC-sertifioinnissa suojavyöhykkeellä ei saa tehdä hakkuita. Varovaisia hoitoja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan, voidaan tehdä, mutta ne edellyttävät metsänkäyttöilmoituksen. Mahdollisuutta ympäristötukeen voi tiedustella suoraan metsäalan toimijalta tai jättämällä yhteydenottopyynnön toimijalle Metsään.fi-palvelussa. Kun metsään tehdään päätehakkuu, säästettävä suojavyöhyke on altis myrskyille ja muille ulkoisille vaikutuksille. Voiko suojavyöhykkeestä saada korvausta. Maanpintaa ei saa rikkoa, eikä sinne saa kasata hakkuutähteitä. Vyöhykkeen kapeudesta kertoo se, että myrskytuhoa on jo syntynyt ja kapeilla vyöhykkeillä puuta kaatuu useaan otteeseen. Metsälailla turvattujen pienvesien lähiympäristöt tulisi ensisijaisesti rajata metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Jos halutaan säilyttää koko lajisto ja pienilmasto muuttumattomana, puhutaan jo lähes kaksi kertaa leveämmistä suojavyöhykkeistä. Ympäristötukisopimus solmitaan kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. SA M I KA RP PI N EN 7 8 6 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 10854_.indd 38 10854_.indd 38 2.6.2024 14.07.59 2.6.2024 14.07.59. SA M I KA RP PI N EN Runsas kymmenen vuotta sitten jätetty suojavyöhyke kuvassa oikealla on pusikoitunut ja jätetty hoitamatta, kuten kuuluukin. TI IA PU U KI LA Säästöpuut olisi hyvä keskittää suojavyöhykkeen läheisyyteen eikä erilliseksi hakkuualan keskelle. Metsälain turvaamien elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen voi hakea ympäristötukea. Kun puuta poistetaan poimintahakkuilla harvennuksen yhteydessä, syntyy suojavyöhykkeelle lehtipuustoa ja pensaskerrosta. Mitä suojavyöhykkeellä saa ja ei saa tehdä. Suojavyöhykkeeseen kytketty säästöpuuryhmä vahvistaisi suojavyöhykkeen vaikutusta, joka tässä kuvassa on vanhojen suositusten mukainen, kapea ja putkimainen. Koneilla liikkumista suojavyöhykkeillä pitää välttää. Sertifioinnin vaatimusten noudattamisesta ei makseta korvauksia. Lehtipuustoinen sekametsä kestää havupuustoa paremmin tuulta, ja sen tuottama karike on Kuvassa on vanha turhan kapea putkimainen suojavyöhyke. PEFC-sertifiointi sallii suojavyöhykkeellä poimintahakkuun, jossa säilytetään monipuolisesti erikokoista puustoa lehtipuustoa suosien. että monesti valtapuuston levyinen suojavyöhyke säilyttää jo kohtuullisen hyvin pienvesien ominaispiirteet. Miten suojavyöhykettä suojataan tuulituhoilta. Suojavyöhykeen puustoa voidaan jo harvennushakkuissa valmistaa siihen, että se tulee jäämään pystyyn
Ei voida. Metsäkeskus valvoo metsälailla turvattujen elinympäristöjen säilymistä. Järeinä runkoina tämä tarkoittaa noin 10–20 runkoa. Metsänomistajan tulee olla tietoinen, mihin sertifiointijärjestelmään omat metsät kuuluvat ja mitä velvoitteita sertifiointi asettaa. Miten suojavyöhykkeen jättämistä valvotaan. Nyt tarvittaisiin seuraava askel siihen, että entistä enemmän katsottaisiin kohteen mukaan, minkä levyinen suojavyöhyke tarvitaan eikä mentäisi minimileveyksien mukaan. Yksi arvioitava tekijä on vesiensuojelun laatu, jossa arvioidaan esimerkiksi suojavyöhykkeiden laatua tai niiden puuttumista. tärkeää ravintoa vesieliöstölle. Kumpaankin sertifiointijärjestelmään viime vuonna tullut uudistus oli edistysaskel. Hankintahakkuissa vastuu on metsänomistajan. Entä, jos suojavyöhykkeen puihin iskee kirjanpainaja. www.metsalehti.fi Puroja suojaa metsälaki, joka edellyttää puron kummallekin puolelle vähintään puuston valtapituuden levyistä suojavyöhykettä. Monilla luonnonpuroilla suojavyöhykkeitä tulisi kasvattaa aikaisempaa toteutusta leveämmäksi. Kun vuonna 2012 alueelliset Metsäkeskukset yhdistyivät Suomen metsäkeskukseksi, metsälain tulkinta yhtenäistyi. Rungot, joista kaarna on pääosin irronnut, eivät ole metsälle enää terveysriski. Kenen vastuulla on, että suojavyöhyke jätetään. Ovatko nykyiset suojavyöhykkeet riittäviä. Valvontaa tehdään etenkin metsänkäyttöilmoituksien perusteella sekä maastotarkastuksina että satelliittikuvia hyödyntäen. Suurimmassa osassa hakkuista hakkuuoikeuden haltija on metsäalan toimija. Sertifioinnissa toiminnan laatu ja vaatimusten toteutuminen tarkastetaan vuosittaisissa auditoinneissa. Paljon on menty eteenpäin, mutta luonto palautuu hitaasti. Lahopuu on yksi tärkeä monimuotoisuuden rakennepiirre rantametsissä. Metsälehti Makasiini 39 10854_.indd 39 10854_.indd 39 2.6.2024 14.08.01 2.6.2024 14.08.01. Toinen keino tuulituhoihin varautumisessa on tehdä suojavyöhykkeestä riittävän leveä ja rajata se oikein. Juttua varten on haastateltu luonnonhoidon johtavaa asiantuntijaa Riitta Raatikaista Metsäkeskuksesta sekä erikoistutkija Sirpa Piiraista Luonnonvarakeskuksesta.. Metsätuholaki menee metsälain ja sertifioinnin vaatimusten ohi. Millainen suojavyöhyke rikkoo lakia. Vastuu on viime kädessä hakkuuoikeuden haltijalla. Monilla pienvesillä suojavyöhyke on jätetty liian kapeaksi, koska metsälakia tulkittiin aikoinaan alueellisissa Metsäkeskuksissa eri tavoin. Miten toimitaan, jos myrsky kaataa suojavyöhykkeeltä puuta. Lakirajat ylittävä osa tuoreesta kaatuneesta puusta on kuitenkin vietävä pois: kuusella raja on kymmenen kuutiota ja männyllä 20 kuutiota. Auditoinnissa ulkopuolinen riippumaton toimija arvioi, miten hyvin toiminta vastaa sertifioinnin kriteerejä. Metsäkeskus tekee vuosittain valtakunnallisia luontolaadun arviointeja yksityismetsissä. Metsälain turvaamien pienvesien suojavyöhyke, joka on hakattu liian kapeaksi eli alle valtapuuston pituuden, on metsälainvastainen. Tuulen kaatamat puut kannattaa jättää suojavyöhykkeelle, mikäli metsätuholaki sen sallii. Voidaanko suojavyöhyke laskea säästöpuuryhmäksi. Säästöpuut ovat yksi keino, jolla voidaan vahvistaa suojavyöhykkeen vaikutusta, kun ne sijoitetaan suojavyöhykkeen läheisyyteen. Talousmetsien luonnonhoitokeinoissa kukin keino on omansa ja niitä yhdistelemällä saadaan huomattavasti monimuotoisempia metsiä. l 9 10 11 12 13 14 15 YR JÖ H U U SK O /V A ST AV A LO KATSO VIDEO! Toimittaja Sami Karppinen pohtii, millainen on hyvä suojavyöhyke. Metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden velvollisuus on koko ajan tarkkailla metsiä ja toimia, mikäli tuhoja tulee. Pensaskerros puolestaan sitoo ravinteita
Niistä tulee löytyä merkintä ”vanha yhteinen tie” tai ”v. Rajat ja rajakäynnit, 3. Tieoikeudet, 5. ojalaki lakkautti kaikki vanhat yhteiset tiet, mutta jätti yhden poikkeuksen: jos tie oli ainoa kulkuyhteys, niin se jäi voimaan rasiteoikeutena. Kiinteistörekisteri, 2. Ajan mittaan suulliset sopimukset voivat muuttua ongelmiksi. Yksityistielain henki on, että kaikilla tiloilla on oikeus saada tieoikeus, viime kädessä tietoimituksella. Näitä kutsutaan karttateiksi tai vanhoiksi yhteisiksi teiksi. Kiinteistötoimitukset, 4. SARJAN OSAT OVAT: 1. Rekisteröimättömät karttatiet voidaan todentaa vain vanhoista, käsinpiirretyistä tiluskartoista. Metsästysoikeudet, 7. KAIKILLA ON TIEOIKEUS Neuvoa-antavat nokipannukahvit ovat parasta diplomatiaa herkissä tieasioissakin. Peruskartan merkinnät eivät kuitenkaan anna lainvoimaa, toisin kuin tiluskartta. Edelleen on palstoja ilman tieoikeutta. HALITSETKO KIINTEISTÖT?SARJA JATKUU KOKO VUODEN. Kauppatilanteessa kirjallisetkaan sopimukset eivät sido tilojen seuraavia omistajia ja sukupolvenvaihdoksessakin vain yhden sukupolven yli, eli sopimus ei sido enää kolmatta sukupolvea. Digitoidun tiluskartan voi tilata Maanmittauslaitoksesta. Maanmittareille tietoimitukset eli tieoikeuksien perustamiset ovat herkintä aluetta, jossa helposti kärjistyvät ihan muut taustasyyt. Hankalaa hankalammat karttatiet Entisinä aikoina on ollut paljon yhteisiä teitä, joita ei ole rekisteröity tierasitteina. Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörin harkintaa on, mistä tie kulkee. yht.”. Sopimusteiden vaarat Ikimuistoiset, mutta rekisteröimättömät kulku-urat eli sopimustiet ovat lähtökohtaisesti ongelmallisia. Naapuruussuhteet, 8. Olemassa olevat tieoikeudet ja -rasitteet näkee helposti Maanmittauslaitoksen sähköisestä asiointipalvelusta. METSÄTILOJEN tieoikeudet ovat usein epäselviä, eivätkä tieriidat ole kadonnutta kansanperinnettä. Jos tiehen myöhemmin liittyy muita oikeutettuja, niin rakentamiskustannuksiin on 15 vuoden sääntö – sitä nuoremman tien kustannuksiin on osallistuttava. Ja vaikka kuinka olisi oikeus takana, niin aina kannattaa juoda naapureiden kanssa neuvoa-antavat nokipannukahvit. Mutta kaksi asiaa auttaa. Tie voi näkyä myös peruskartalla. Osallistuminen tien tai sillan kustannuksiin ei luo vahvempaa oikeutta. Kaavoitus, 6. Vain yhden tilan alueella kulkeva ja yhden tahon omistama tie ei juridisesti ole yksityistie vaan oma tie. Jos tieoikeuden hakijoita on vain yksi, niin tieoikeus perustetaan vain sille tilalle ja hakija maksaa maapohjakorvaukset rasitetuille tiloille. Suojelusopimukset OSA 4 TIEOIKEUDET OMA METSÄ » HALLITSETKO KIINTEISTÖT. Pitkille palstoille voi olla useita kulkuyhteyksiä. Sopimustiellä tarkoitetaan, että kulkuoikeus perustuu vain ja ainoastaan tilan omistajan lupaan. Vuoden 1977 ns. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN 40 Metsälehti Makasiini 10855_.indd 40 10855_.indd 40 2.6.2024 14.11.47 2.6.2024 14.11.47. Jos yhteistä henkeä löytyy, niin kaikkien tiestä hyötyvien tilojen kannattaa hakea tieoikeutta yhdessä ja jakaa kustannukset. Tieoikeuden vaatiminen Yksityistie tarkoittaa nimenomaisesti yksityisten omistamaa tietä, erotuksena valtion yleisistä teistä
Tieyksiköintiin vaikuttavat tilan pinta-ala ja liityntäpisteestä yleiselle tielle laskettu matka riippumatta siitä, onko palsta tiessä kiinni tai muutaman sadan metrin päässä. Juttua varten on haastateltu toimitusinsinööri Tuomas Häkkistä Maanmittauslaitoksesta.. Rekisteröidyn, mutta uinuvan tieoikeuden voi ottaa käyttöön milloin tahansa ja rasitettujen tilojen omistajilta kysymättä, vaikka rasite menisi pihan laidalla ryytimaan päältä. Kolmas tieyksiköinnin tekijä on painoluku, joka on metsätiloilla pieni ja kiinteillä asunnoilla ja kesämökeillä iso. Tieoikeudesta tiekunnaksi Yksityistiehen oikeutetut voivat järjestäytyä tiekunnaksi, johon kaikilla tien vaikutuspiirissä olevilla tiloilla on velvollisuus liittyä. Metsälehti Makasiini 41 10855_.indd 41 10855_.indd 41 2.6.2024 14.11.49 2.6.2024 14.11.49. Tieoikeuksiin liittyy paljon epäselvyyksiä. Osakkailla on tiekunnan kokouksessa tieyksiköinnin mukainen äänivalta. Kesämökkien omistajilla saattaa olla haluja pitää tie paremmassa kunnossa kuin mitä metsätalouden kannalta olisi välttämätöntä. l Edelleen voi olla rekisteröimättömiä, mutta voimassaolevia tieoikeuksia, jotka selviävät vain vanhoista tiluskartoista. Mikä on hyvä ja tyylikäs tapa, se ei ole enää juridinen asia. Tieoikeudet voivat olla myös määräaikaisia tai vain talvikautta koskevia. Tiekunta tai tieosakkaat voivat kieltää tien käytön ulkopuolisilta ja kieltomerkkejä voi ostaa verkkokaupasta, mutta myös liikennemerkin asettamiseen on omat sääntönsä. Tienpidon kustannukset jaetaan tieyksiköinnin mukaisesti ja vain siten. TU O M A S H Ä KK IN EN Rasitetut tilat eivät kuitenkaan saa uusista tienkäyttäjistä lisäkorvauksia. Talvitieoikeuksien perustaminen on harvinaista
Joillekin maanomistajille tuulivoima tietää vuokratuloja, toisille maisemahaittaa tai siirtolinjojen alta lunastettavia maita. A RT O H A LT TU N EN KAKSI UUTTA LINTULAJIA OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 10856_.indd 42 10856_.indd 42 2.6.2024 14.16.08 2.6.2024 14.16.08. Molemmat lajit ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta. Tähän tulokseen päätyi yhteistutkimus, jossa tarkasteltiin suomalaisten metsämäntyjen sukulaisuussuhteita. PUILLAKIN ON PERHEET SUOMESSA havaittiin toukokuussa kaksi uutta lintulajia. ”Toistaiseksi tuulivoimaa luvitetaan yhä lisää etenkin tulojen takia, mutta jos tyytymättömyyden aiheita ei ratkota, tuuli voi kääntyä”, projektitutkija Jakob Donner-Amnell Itä-Suomen yliopistosta arvioi. Tuulivoiman hyväksyttävyyttä tukivat esimerkiksi maanomistajien aktiivisuus ja keskinäinen yhteistyö tuulivoimahankkeiden alkuvaiheessa, maanomistajien reilu kohtelu sekä paikallisia hyötyjä kasvattavat toimet. Selvitys perustuu asiantuntijoiden haastatteluihin. Luodon Bosundissa nähtiin tummajunkko ja Kuopion Juankoskella eskimohanhi (kuvassa). Tuulivoiman hyötyjen ja haittojen epäoikeudenmukainen jakautuminen vähentää sen hyväksyttävyyttä, Itä-Suomen yliopiston selvityksessä todetaan. TIIA PUUKILA Keväällä julkaistun Tuulivoiman hyväksyttävyyden nykytilan ja näkymät Suomessa -raportin on rahoittanut ympäristöministeriö ja Tiina ja Antti Herlinin säätiö.. Samoin maankäytön muutosten seurauksena lisääntyvät ympäristöja luontovaikutukset nousivat esille tärkeinä hyväksyttävyyden osatekijöinä. l Tuulivoiman hyväksyttävyys koetuksella Moni kokee tuulivoiman rakentamisen vauhdin ja määrän hallitsemattomana, kertoo tuore selvitys. Tummajunkko on sirkkuleihin kuuluva varpuslintu. Tutkimuksen avulla voidaan pohtia, mikä on sopiva etäisyys siemenpuiden välillä, jotta vältytään sukusiitokselta. Viime vuoden loppuun mennessä Suomessa oli havaittu 489 luonnonvaraista lintulajia. Eskimohanhi puolestaan on pienikokoinen ja liki kokovalkoinen hanhilaji. TUULIVOIMAN hyväksyttävyys Suomessa on mielipidemittausten perusteella säilynyt korkealla, mutta tähän voi tulla muutos. Myös tuulivoiman hyötyjen ja haittojen epäoikeudenmukainen jakautuminen heikensi hyväksyttävyyttä. TO M I H IR VI N EN MÄNNYT eivät kasva satunnaisesti ympäri metsää, vaan lähisukulaistensa läheisyydessä. Kunnille tuulivoima tuo merkittävää rahavirtaa kiinteistöveron kautta. Tuulivoiman hyväksyttävyyttä nakertavat esimerkiksi tuulivoimahankkeiden suuri määrä, rakentamisen kova tahti ja vähäinen koordinointi. Keskimääräinen jälkeläisen ja vanhemman etäisyys on 54 metriä. Lisääntymiskumppanit löytyvät 2 500 lähimmän männyn joukosta, mikä vastaa reilun hehtaarin aluetta talousmetsässä. Itä-Suomen yliopistossa tehty selvitys ennakoi paikallisen hyväksyttävyyden heikkenevän lähivuosina, mikäli tuulivoiman rakentaminen jatkuu kiivaana
Metsä jää omaan omistukseen, korvaus on veroton ja korvaussumma on olennaisesti parempi kuin määräaikaisessa suojelussa. Näissä tapauksissa metsänomistaja ei voi vaatia kunnalta korvauksia ainakaan metsätuholain säännösten nojalla. ANTTI SIPLIÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa OMA METSÄ » KOLUMNI Metsälehti Makasiini 43 10857_.indd 43 10857_.indd 43 2.6.2024 14.19.43 2.6.2024 14.19.43. Olen myynyt turvemaata pohjineen suojelualueeksi ja tehnyt määräaikaisen Metso-sopimuksen. PYSYVÄN SUOJELUALUEEN perustaminen sisältää kuitenkin riskin. En usko, että voin perustaa yksityisen suojelualueen sellaisella ehdolla, että minulla on lupa poistaa alueelta tuulenkaadot yli 10 kuution osalta. Ilmasto lämpenee ja kirjanpainajatuhot lisääntyvät. Siihen on monta metsänomistajalle edullista syytä. Pinoja peitetään ja joskus pinon pintakerroksesta poistetaan puut, johon tuhohyönteiset ovat jo iskeytyneet. TILANNE ON MYÖS vaikea, jos kirjanpainajatuho leviää yksityismaalle asemakaavojen aluevarausalueilta. Poistamisvelvollisuus kohdistuu kuorellisen puutavaran lisäksi läpimitaltaan yli 10 sentin tuulenkaatoihin, jos niitä on enemmän kuin 10 kuutiota hehtaarilla. METSÄTUHOLAKI ON voimassa vain metsätalousmaalla. Tämä hiljainen suojelu on yllättävän yleistä ainakin tuntemieni metsänomistajien parissa. Vaikka riski on pieni, on se olemassa. Energiapuukasojen osalta käytäntö ei ole yhtä selkeä. Tutuilta puunostajilta on kuulunut viestiä, että suojelualueiden vierimetsiin on jo tehty aavistushakkuita kirjanpainajauhkan takia. Näiden kaavamerkintöjä ovat muun muassa virkistysalue (V), puisto (VP), lähivirkistysalue (VL) tai retkeilyja ulkoilualue (VR). Kuinka minä voin varautua oman metsäni suojelun aiheuttamiin riskeihin ja mahdollisiin tuhojen leviämiseen metsästäni. Jos kuviolta leviää kirjanpainajatuho naapurin metsään – ja sen voidaan osoittaa olevan lähtöisin juuri minun metsästäni – olen korvausvelvollinen. Kirjanpainaja kykenee lentämään useita kilometrejä, vaikka tuhot rajoittuvat yleensä alle 500 metrin päähän syntypisteestä. Pienempää määrää ei tarvitse poistaa. Sen mukaan kuorellinen kuusipuutavara täytyy kuljettaa pois metsästä Etelä-Suomessa 15.7. Tutuilta puunostajilta on kuulunut viestiä, että suojelualueiden vierimetsiin on jo tehty aavistushakkuita kirjanpainajauhkan takia. Vakuutusyhtiöt eivät myönnä suojelualueille metsävakuutuksia, vaan riskin kantaa metsänomistaja. Toivottavasti lainsäädäntöä kehitetään siihen suuntaan, että hyvää tarkoittava metsänomistaja ei joudu maksumieheksi.. Mielestäni runkopuun osalta lakia noudatetaan hyvin. En voi myöskään vakuuttaa suojelualuetta. METSIEN SUOJELU ON mielestäni tärkeää. l Suojelualue omaan metsään. Alue kelpaa myös FSC-sertifiointiin, jos sellainen vaihtoehto joskus realisoituu omissa metsissäni. Tästä on jo esimerkki, eli valtio on korvannut valtion luonnonsuojelualueelta levinneen metsätuhon aiheuttaman vahingon. Tuhopuiden poisto vaatii kaava-alueilla maisematyöluvan, jonka hakuprosessin aikana tuhot yleensä laajenevat. mennessä. Aina ei voida osoittaa, että tuho on levinnyt juuri suojelualueen puolelta. Olen nyt miettimässä määräaikaisen Metso-alueen siirtämistä pysyvään suojeluun sopimuskauden loputtua. Silloin ei voida myöskään hakea maanomistajalta korvauksia metsätuhosta. Minulla on myös omatoimisesti suojeltuja kuvioita, jotka eivät ole missään virallisessa suojelussa: maisemametsiköitä, isoja säästöpuuryhmiä ja leveitä reunatai suojavyöhykkeitä
Ampiaiset menevät kyllä yöksi pesäänsä nukkumaan, mutta jos pesää häiritään, koko yhteiskunta käy häiritsijän kimppuun. Silloin on jo henki vaarassa, vaikka ei olisikaan JA NI SE PP ÄN EN /VA ST AV AL O allerginen ampiaisen pistoille. Onko ampiaispesistä vaaraa sateella. Koska hämärissä sahaaminen lisää muutoinkin tapaturmariskiä, suosittelen työn rajoittamista valoisaan aikaan. Voiko hirviä torjua äänellä. Myös voimakas sade ajaa ampiaiset pesäänsä. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Yöllä pesässä on enemmän väkeä kuin päivällä. SEPPO VUOKKO AUTTAAKO PUHE HIRVIEN TORJUNNASSA. Voiko ampiaisilta suojautua raivaamalla yöllä. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. PERIAATTEESSA kiinnostava ajatus, mutta miten se mahtaa toimia käytännössä. Valoisaan aikaan sahatessa raivaaja voi huomata pensaissa roikkuvat pesät tai maapesään käyvän liikenteen ja väistää pesäpaikan. Alkukesästä pesässä ei ole montaa ampiaista, mutta syyspuolella väkeä voi olla sadoittain. Hämärässä sahatessa pesät jäävät huomaamatta ja ampiaispesään sohaiseminen on todennäköisempää kuin päiväsaikaan. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Olen uudistanut 30 hehtaarin entisen turvesuon männylle. Kesällä alueella on paljon OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 10858_.indd 44 10858_.indd 44 2.6.2024 14.24.28 2.6.2024 14.24.28. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Onko ampiaispesä vaarallinen myös yöllä. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. RAIVAAMAAN AMPIAISTEN NUKKUESSA
haamutila. Hirvet tottuvat ennen pitkää tasaiseen puheeseen, ellei ääneen liity ihmisen haju. Taimikoiden hajustaminen saippualla, sukkahousuihin sullotuilla hiuksilla ja kaupallisilla karkotteilla voi toimia jonkin aikaa. Viime viikolla havaitsin hirven kävelleen sarkaojan laitaa ja syöneen ojien vieressä olevia isompia taimia. Uusia, liiketunnistimella käynnistyviä puhetolppia on asennettu viime aikoina kasitien varteen Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Laitteessa olevat sensorit havaitsevat eläimet ja osaavat tarvittaessa vaihtaa puhetyyliä ”asiakkaidensa” käyttäytymisen perusteella. Pitääkö tämä paikkansa. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 45 10858_.indd 45 10858_.indd 45 2.6.2024 14.24.28 2.6.2024 14.24.28. HIRVEN tehokkaimmat henkiinjäämisstrategiat ovat erinomainen hajuja kuuloaisti. Olen kuullut, että yhteismetsää ei voi käyttää vakuutena, jos tarvitaan lainaa uusien tilojen ostoon. Toimisiko radio, josta tulisi hämäräaikaan ajastettuna puhetta. Olemme perustamassa tiloista yhteismetsää. Äänen käyttö kokonaisten taimikoiden suojaamiseen on vaikeampi juttu. JA NI SE PP ÄN EN /VA ST AV AL O hirven jälkiä, mutta talvisyönnösaluetta seutu ei ole. » TIEDOISSANNE on sen verran perää, ettei yhteismetsää eikä sen osuuksia voida käyttää lainan vakuutena. Jos hirvet tulevat kolmenkymmenen hehtaarin taimikkoon aina samasta paikasta, riistakameran ohjaama puhe voi olla tehokas pelote jonkin aikaa. Paikallaan seisovia kohteita ja värejä hirvi ei havaitse. Näitä ominaisuuksia ihminen on oppinut käyttämään sekä metsästyksessä että hirvien karkottamisessa. Haamutila perustetaan yhteismetsän perustamisen yhteydessä, jolloin siihen kuuluu vain yhteismetsän osuuksia. Kiinteistö voi olla tila, johon kuuluu metsää ja peltoa tai se on ns. Tehokkaimmat keinot hirvituhoja vastaan ovat laajahkot lehtipuusta putsatut kuusentaimikot, syöntiä estävät hajusteet ja hirvikivääri. Puhtaat kuusikot eivät vain ole nykyisin muodissa maiseman, monimuotoisuuden eivätkä hyönteistuhoriskien takia. Valtateiden varsille on kuulemma rakennettu äänimajakoita hirviä karkottamaan. Hirvien pelottamista ihmisäänellä on testattu jo 1980-luvulla, jolloin pohjalaismummon nauhoitettu kimeä ja vaihteleva ääni käänsi sarvipäät takaisin metsään vaarallisesta tienristeyksestä. Myöskään metsästys ei pysty aina rajoittamaan talvilaitumille syksyisin siirtyviä hirvilaumoja tuhojen kannalta siedettävälle tasolle. Eläinten vakituisella kulkureitillä lähietäisyydeltä äkillisesti alkava puhe on pelottavampaa kuin jatkuva puheen sorina. Niinpä liikkumattomat pelättimet eivät toimi, olivatpa ne kuinka kammottavan näköisiä tahansa. Omistamme yhtymänä noin 900 hehtaaria metsätiloja. KARI MIELIKÄINEN EIKÖ YHTEISMETSÄ KELPAA VAKUUDEKSI. Yhteismetsän osuudet kuuluvat johonkin kiinteistöön. Näillä kiinteistöillä on kiinteistötunnukset ja ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Pelkään pahoin, että hirvet kuitenkin oppivat vähitellen lähestymään taimikkoa myös muista suunnista
Tilalla on myös loma-asunto. Merkitsenkö maksamani erotuksen verotukseen. Myös tämän tilan tieyksiköt on laskettu tilan pinta-alan sekä loma-asunnon mukaisesti. Tämän tilan tieyksiköt on laskettu koko tilan pinta-alan sekä loma-asunnon mukaisesti. Vai pitääkö koko tilalleni kohdistunut tuki kirjata tuloksi ja vastaavasti koko kustannus menoksi ja arvonlisäverot palautettavaksi. Silloin näitä kiinteistöjä voidaan käyttää lainojen vakuutena. Nykyinen laki ei anna mahdollisuutta pantata tilan puustoa. Akkukäyttöinen saha on mielenkiintoinen tuttavuus. Tilalle on rakennettu kaksi yksityistiehen liittyvää metsäautotietä. Sen sisältämät arvonlisäverot kirjataan palautettavaksi veroksi arvonlisäverotuksessa. Jotkut pankit ovat ymmärtämättömyyttään kieltäytyneet ottamasta haamutiloja vakuudeksi. Onko tieyksiköt laskettu oikein. Akulla toimivan raivaussahan käyttö vaatii kuitenkin asennemuutosta. Jos yhteismetsä ostaa uusia metsätiloja, ne voidaan jättää liittämättä yhteismetsään ns. Akkuraivureiden hinnat ovat kiilautuneet ylöspäin, mutta toisaalta niiden käyttökelpoisuus on parantunut huomattavasti. Kemeratuki meni yhdistykselle, joka on laskuttanut erotuksen eli noin 11 000 euroa alveineen. Tilalla 2 on metsän lisäksi huonokuntoinen yli 60 vuotta asumattomana ollut asuinrakennus (autiotalo). Hankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota muun muassa sahan virtalähteeseen, jonka pitäisi olla ainakin 36 volttia. Joko nykyiset akkusahat ovat niin hyviä, että niillä suoriutuu pienten taimikoiden hoidosta. yhteismetsän omistamiksi satelliittitiloiksi. » VANHA kemeraja nykyinen metka-tuki ovat verollista sille, jolle se on maksettu. Akut ja terä ovat tärkeimmät huoltokohteet, kulmavaihdetta unohtamatta. Yhteismetsää on sen sijaan hoidettava kestävän metsätalouden periaatteella, joten osuuksien arvo säilyy tai kasvaa. Jos aikoo työskennellä varhaisperkausalueella reilun puoli päivää, on varattava 2–3 akkua matkaan. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota raivausvaljaiden ergonomiseen mukavuuteen ja siihen, että kahvat ovat jämerät ja sahan käsiteltävyys on helppoa. Voin sanoa, että tunnettujen tuotemerkkien sahat ovat aivan kelvollisia kysyjän tarpeisiin. Suunnittelen uuden raivaussahan ostamista, koska tilallamme on lähivuosina paljon varhaisperkauksia. Olen ollut osakkaana tiehankkeessa, jonka kustannus oli osaltani 18 000 euroa. Jos rakennetut metsäautotiet ovat teidän omalla tilallanne ja vain teidän käytössä, niin ne ovat tilusteitä, eivätkä kuulu tiekunnan hallintaan. Yleinen mielikuva akkusahoista on ollut, ettei niiden kanssa kannata lähteä raivaustöihin metsään. Hankkeen toteutti paikallinen metsänhoitoyhdistys. Metsänomistaja kirjaa poistoina vähennettäväksi menoksi saamansa laskun mukaan tukien jälkeen jääneen maksuosuuden. Akkuraivurissa on paljon hyviä ominaisuuksia, joita ei polttomoottoriraivureissa ole. VÄINÖ SIKANEN MITEN TUET MERKITÄÄN VEROTUKSEEN. Vastaavasti jotkut pankinjohtajat pitävät haamutiloja parempana vakuutena kuin metsätilaa. VÄINÖ SIKANEN ONKO TIEYKSIKÖT LASKETTU OIKEIN. » JOS ymmärsin kysymyksen oikein, niin tieyksiköitä ei ole laskettu oikein. Se helpottaa huomattavasti sahan valinnassa. Jos autiotalolla ei ole mitään käyttöä, niin sille ei voida määrätä tieyksiköitä. Tilasta 1 osa sijaitsee eri puolella yleistä tietä kuin yksityistie, pääosin tila on yksityistien varrella. » KYSYJÄLLÄ on selvä käyttökohde raivurille. Hankkeeseen kohdistunutta tukea ei ilmoiteta tuloksi metsänomistajan verotuksessa. Voimassa olevan lain mukaan voidaan metsätilan koko puusto hakata riippumatta puuston iästä. Mielikuva on muuttunut, koska akkukäyttöisten raivaussahojen ominaisuudet ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosien aikana. Loma-asunnon tieyksiköt lasketaan käyttömäärän mukaan. Omistan saman yksityistien varrella kaksi erillistä metsätilaa. niille on myönnetty lainhuudot. Nämä kiinteistöt voidaan pantata lainojen vakuudeksi, jolloin kiinteistöihin kuuluvat yhteismetsän osuudet ovat lainojen vakuutena. Metsästä tulevat yksiköt lasketaan sen osan pinta-alan mukaan, jolta puut kuljetetaan yksityistietä pitkin ja pinta-alalta saadut yksiköt kerrotaan yksityistiellä kuljetettavalla matkalla. Tieyksikköjä laskettaessa asuinkelvoton rakennus on katsottu loma-asunnoksi. Tässä tapauksessa tuki on maksettu metsänhoitoyhdistykselle. LEO SAASTAMOINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 10858_.indd 46 10858_.indd 46 2.6.2024 14.24.28 2.6.2024 14.24.28. Se vaatii huoltoa, mutta ei samalla tavalla kuin polttomoottorisaha. Kysyjää askarrutti, ovatko nykyiset sahat niin hyviä, että niillä suoriutuu pienten taimikoiden hoidosta. HANNU JAUHIVAINEN KÄYKÖ AKKUSAHA PERKAUKSILLE. Tieyksiköitä määrättäessä ratkaisevaa on todellinen käyttömäärä ja se, käytetäänkö loma-asuntoa myös talvella. Millainen saha kannattaisi ostaa
Välillä taimipaakkua piti avittaa sormilla työntäen putkeen. Nimi ei miestä pahenna, mutta nimettömyys saattaa haitata markkinointia. Argrow-rakeita sisältävä pullo kierretään annostelijan sivulla olevaan aukkoon. Katso video Metsälehti.fi TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN LANNOITERAKEIDEN ANNOSTELIJA » NAPAKKAA , joustavaa muovia » KOLME erikoista annostelulevyä » SAATAVILLA erikokoisiin istutusputkiin (38 mm, 45 mm ja 55 mm) » MYYNTI: Uittokalusto » HINTA 149 euroa (sisältää alv:n) PLUSSAT JA MIINUKSET + Napakka rakenne + Toimivuus Epävarmuus sadekelillä Nimen puute Annostelija kutistaa hieman istutusputken suuta, joten taimia voi joutua avittamaan. Pullon hinta on vajaat 20 euroa, joten hehtaarin lannoiteannos maksaa noin 80 euroa. ISTUTUSPUTKEEN kiinnitettävä Argrow-lannoiterakeiden levitin on valmistettu napakan joustavasta muovista. Kosteus saattaa tukkia annostelijan.. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 10859_.indd 47 10859_.indd 47 2.6.2024 14.27.15 2.6.2024 14.27.15. Valmistajan mukaan laite toimii varmimmin kuivalla kelillä. Tuotteen mukana sellaista ei tule. Yksi pullo 450 taimelle Laitteen mukana tulee kolme erisuuruisen raeannoksen antavaa annostelulevyä. Kun istutusputki nostetaan maasta ja leuat suljetaan, istutusputken laukaisutanko ja sen mukana annostelulevy palautuvat alas ja rakeet tipahtavat istutusputkeen. Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan Argow on parantanut taimien alkukehitystä. Annostelija on helppo asentaa, vaikka mukana tuleva ohje oli epäselvä. Valmistaja suosittelee suojalasien käyttöä. Lannoiteannosta voi muuttaa annostelulevyä vaihtamalla. Asennukseen tarvitaan neljän millin kuusiokoloavain. Levy palautuu jousivoimalla, joten sen vaihtamisessa on syytä olla huolellinen, ettei jousi singahda silmille. Annostelijaan kiinnitettävän pullon luvataan riittävän 450 taimelle. Annostelija pysyi vakaasti paikallaan, vaikka putkea iskettiin voimalla kovaan mättääseen. Laite muodostuu kahdesta istutusputken suulle vastakkain kiinnitettävästä puolikaaren muotoisesta osasta. Annostelija kiinnitetään niin, että sen jousitettu annostelulevy tulee kosketukseen istutusputken laukaisutangon kärjen kanssa. Annostelijan käyttö ei pienen totuttelun jälkeen sanottavasti hidastanut istuttamista. Hieman erikoista on, ettei vehkeellä ole nimeä. Jos tämä olisi ruotsalainen, se olisi ehkä Super Growth Booster tai Planet Saver ja saatteena olisi sen seitsemän ekoja hiilineutraaliuslätkää. Aavistuksen laite supistaa istutusputken suuta. Kun seuraava taimi tipautetaan putkeen, jäävät rakeet taimipaakun alle istutuskuoppaan. Laite on kotimaista valmistetta. l Automaattisirotin ei istutusta hidastanut Nimetön lannoiterakeiden levitin osoittautui toimivaksi apuvälineeksi. Kun maahan painetun istutusputken jalkapoljin painetaan leukojen avaamiseksi alas, laukaisutanko kohoaa ja työntää samalla annostelijan annostelulevyä ylöspäin, jolloin sen keskellä olevaan tilaan tulee annos rakeita
Haluatteko säilyttää metsän, mutta päästä eroon hoitovastuista ja päätöksenteosta. Siihen kannattaa valmistautua huolellisesti, ja kaupanteossa ammattilaisten apu on suositeltavaa. Voisiko hänelle myydä. Nykyisin maksaa, ainakin sellaiset metsän ostajat, jotka toimivat pitkällä tähtäimellä. Kannattaa tutkia mahdollisuutta liittää metsä johonkin yhteismetsään. ”METSÄ on niin kaukana, ei siellä ehdi käymään.” ”Meidän metsässä on vain taimikoita, ei niitä jaksa hoitaa.” Kuulen tällaisia väitteitä aika usein. Olen monesti kuullut metsänomistajien tuumivan, että eihän niistä taimikoista kukaan mitään maksa. En kannusta omatoimiseen myyntiin, ellei ostajaa ole jo sovittu lähipiiristä. Tällaisia ovat esimerkiksi institutionaaliset metsän ostajat ja yhteismetsät. TEKSTI PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10860_.indd 48 10860_.indd 48 2.6.2024 14.30.16 2.6.2024 14.30.16. Kauppasumma on helppo jakaa useankin omistajan kesken. Silloin suosittelen miettimään seuraavia vaihtoehtoja: Onko suvussa joku, joka haluaa kasvattaa metsänomistustaan. Sen sijaan metsää ostavat yritykset ja muut pitkäjänteiset metsäsijoittajat saattavat tarkastella metsäsijoitustaan käyttäen jopa 100 vuoden tuottolaskentaa. Yksityishenkilöt tarkastelevat metsän ostajina tilojen tuottoja usein lyhyellä 5–10 vuoden aikajänteellä. Jos taimikoiden hoitoon on saatavissa metka-tukea, kannattaa teettää ensin taimikonhoitotyöt ja vasta sitten laittaa metsä myyntiin. -Miten pahasti kirpaisee, jos laitatte metsän avoimesti myyntiin. EROON METSÄSTÄ Joskus metsätilan myynti voi olla paras ratkaisu
Sen kauppaa koskevat samat velvoitteet ja säädökset kuin kokonaisen metsätilan kauppaa. TEKSTI PIRJO HAVIA Yhtymäosuuden voi myydä Jos metsä omistetaan yhdessä murto-osin ja omistus takkuaa erimielisyyksien vuoksi, kannattaa selvittää, haluaisiko joku ostaa toisten osakkaiden osuudet. Silloin suosittelen käyttämään ammattimaista kiinteistönvälittäjää. Yhtymän osakas saa omin päätöksin myydä osuutensa kenelle tahansa. Metsään perehtyneitä välittäjiä löytyy sekä valtakunnallisina että alueellisina toimijoina. Murto-osalle saadaan helposti sen koon mukainen käypä arvo koko tilan tila-arviosta. Yhtymän osakkaat voivat myös yhdessä sopia koko metsäkiinteistön myynnistä. Yhtymän taustalla on monesti perintömetsä, johon ulkopuolisen voi kuitenkin olla vaikea tulla osuuden omistajaksi. Yhtymäosuuksien myynti suvun sisällä tai toiselle osakkaalle ei ole sen vaikeampaa kuin koko tilan myynti. Metsäkiinteistön murto-osa (esimerkiksi 1/3) on kiinteää omaisuutta. Kaupanteossa riittää opittavaa Jos tilakaupan aikoo tehdä omin päin ilman asiantuntija-apua, on SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 10860_.indd 49 10860_.indd 49 2.6.2024 14.30.17 2.6.2024 14.30.17. Tämä keskustelu on syytä käydä hyvissä ajoin, ennen kuin linnoittaudutaan ”sille en ainakaan myy”-asetelmiin. Kannattaa tutustua palveluntarjoajiin, heidän palveluihinsa ja markkinointikanaviinsa ja pyytää tarjousta. Yhtymässä päätökset vaativat yksimielisyyttä tai jonkun yksimielistä valtuuttamista päätöstentekijäksi
VUOSI Jos myytävän metsän on saanut lahjana, sitä ei pidä myydä ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi. Tätä ei tapahdu, jos uusi omistaja pitää metsän omistuksessaan viisi vuotta ennen kuin myy sen eteenpäin. Jos kauppa tehdään paperisin kauppakirjoin, sellainen tarvitaan. Kuolinpesällä on itsenäisenä verovelvollisena luovutusvoittoverovelvollisuus. Osakkaiden kannattaa aina hakea selvennyslainhuuto ennen kuolinpesään kuuluvan metsän myymistä. Tällöin myyntiin tarvitaan holhousviranomaisen eli Digija väestötietoviraston lupa. Muutoin myyjän luovutusvoiton verotuksessa hankintamenona käytetään lahjoittajan omaa hankintamenoa, ei lahjan saajan lahjaverotuksessa todettua arvoa. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10860_.indd 50 10860_.indd 50 2.6.2024 14.30.17 2.6.2024 14.30.17. Pätevän kauppakirjan laadinta helpottuu, jos kauppa tehdään Maanmittauslaitoksen sähköisessä kiinteistövaihdannan palvelussa. Siellä ei myöskään tarvita erillistä kaupanvahvistajaa. l TÄRKEITÄ AIKARAJOJA 10 VUOTTA Metsätilan, määräalan, yhtymän murto-osan ja yhteismetsäosuuden myynti lähiomaisille on vapaa luovutusvoiton verosta, jos myyjä on omistanut sen yli 10 vuotta yksin tai yhteenlaskettuna sen kanssa, jolta on sen saanut perintönä tai lahjana. Lisäksi ennen pesän metsätilan myyntiä kannattaa tarkistaa ainakin seuraavat asiat: Kohdistuuko tilaan perintötilanteessa hyväksyttyjä testamenttimääräyksiä, esimerkiksi lesken hallintaoikeus. Sillä voidaan osoittaa kuolinpesään kuuluvat osakkaat. Lisäksi menetät oikeuden jäljellä olevaan metsälahjavähennykseen. Jos muutosten halutaan koskevan vain metsää, voidaan ensin metsän osalta tehdä murto-osainen jako yhtymäksi. Mitä etuja osituksessa voidaan saavuttaa. Ensinnäkin on hyvä huomata, että kauppasumma on kuolinpesän tuloa, ei osakkaiden henkilökohtaista tuloa. -Kuuluuko kiinteistöön osuuksia yhteisiin, esimerkiksi osuuksia johonkin yhteismetsään. Onko niillä arvoa. Miten siitä luovutaan. Erityisen tärkeää tämä on, jos on jo muodostunut sisäkkäisiä kuolinpesiä eli joku alkuperäisistä kuolinpesän osakkaista on kuollut ja hänen tilalleen on tullut hänen perillisiään. 15 VUOTTA Jos myyt lahjaksi saamasi metsän tai vähintään 10 prosenttia sen pinta-alasta 15 vuoden sisällä lahjan saannosta ja olet käyttänyt lahjoituksesta muodostunutta metsälahjavähennystä, tulouttaa Verohallinto sinulle siihen mennessä käyttämäsi metsälahjavähennyksen verolliseksi tuloksi 20 prosentilla korotettuna. Sen jälkeen omistuksesta luopuva voi myydä yhtymäosuutensa halukkaalle tai halukkaille ostajille. Tällöin saavutetaan myös veroetuja, muun muassa luovutusvoiton verosta vapaa kauppa, jos muutkin edellytykset täyttyvät. Myyjä siis tavallaan maksaa veroa sekä edellisen myyjän puolesta että omasta puolestaan. Onko tehty ositusta näiden kuolinpesien välillä. Silloinkin on syytä tarkistuttaa kauppakirja kiinteistörekisteriotteiden kera asiantuntijalla. Onko metsä tullut perintönä avioparilta, josta molemmat ovat jo kuolleet. 5 VUOTTA Jos nyt myytävä metsä on hankittu edellä kuvatulla sukulaiskaupalla niin, että kauppa on ollut myyjälle verovapaa ja metsä myydään pian edelleen, pienennetään luovutusvoittoa laskettaessa myyjän hankintamenoa sillä veronalaisen luovutusvoiton määrällä, jota ei ole pidetty edellisessä kaupassa luovuttajan veronalaisena tulona. syytä perehtyä ainakin kauppaa koskeviin maakaaren säädöksiin, metsäkiinteistön markkinointiväyliin, kaupan kannalta keskeisiin metsäkiinteistön ominaisuuksiin ja niiden esille tuomiseen sekä hintapyynnön määrittämiseen. -Onko kuolinpesässä alaikäisiä tai muuten vajaavaltaisia osakkaita. Verovapauden ehtona on myös, että myyjä harjoittaa itse metsätaloutta, esimerkiksi hallintaoikeus ei saa olla eriytettynä jollekin toiselle. Onko kuolinpesään kuuluva metsä oikeutettu metsävähennykseen. Onko luovutusvoiton verotuksessa huomioon otettavaa käytettyä metsävähennystä. En kuitenkaan kannusta omatoimiseen myyntiin, ellei ostajaa ole jo sovittu lähipiiristä. Murto-osainen jako voi olla suositeltavaa myös ennen tilan myymistä ulkopuoliselle.. Hae selvennyslainhuuto Kun kuolinpesä myy metsää, on paljon selvitettävää. Älä myy kuolinpesäosuutta Jos kuolinpesässä halutaan tehdä sisäisiä omistusmuutoksia, ensisijainen toimenpide on kuolinpesän jako
Kohta paikalle tulee linja-autollinen päiväkotilapsia. Syödään lisää eväitä. Pihkaa taitaa tulla monille vähän sormiinkin. Linja-autossa puheliaana vetäjänä on vaimoni, jota kutsutaan metsämummiksi ja luonnollisesti päiväkodin opettajia. Kolme lasta kerrallaan, silloin 4–6-vuotiaat yltävät käsi kädessä juuri ja juuri puun ympäri. 1900-luvun alussa kiinalaiset hakkasivat metsän siemenpuuasentoon. Kaikki käyvät halaamassa puuta. Sitten arvaillaan puun ikää, se on noin 200 vuotta vanha. Taas ihan vieressä on ison lehmuksen noin parin metrin pala, jossa puu on aikanaan haarautunut. Siirrymme varovaisesti moton viereen, renkaita taputellaan ja ihmetellään kaatopäätä. l Päiväkotilapsia metsäretkellä Lapset katsovat puuta epäluuloisena, miten puuta voi olla jäätelössä tai ketsupissa. ENSIN HALATAAN PORUKALLA isoa mäntyä, joka on vain reilun kymmenen metrin päässä linja-autosta. Metsämummi kysyy, onko kenelläkään niin vanhaa tuttua – ei ole, puu on yhtä vanha kuin kaikki päiväkotilapset yhteensä. Jokainen halukas pääsee käymään moton ohjaamossa. KIRJOITAN TÄTÄ KOLUMNIA tavallisessa eteläsuomalaisessa talousmetsässä. Ihan vieressä on kuusivuotias männyntaimi. Ne, jotka ovat käyneet ohjaamossa, tulevat katsomaan pihkantuoksuista puuta. Sitten siirrymme noin 80 metrin päähän motosta, turvaetäisyydelle, kaikilla on turvaliivit. Sämpylöiden syönnin ohessa metsämummi juttelee linnuista, niiden pesimisestä, perhosista, pensaista ym. Moto pörähtää käyntiin, yrittäjä kaataa yhden männyn, apteeraa sen normaalisti tukiksi ja kuiduksi. Matkalla kirjat luovutetaan päiväkodille ja pari koottavaa linnunpönttöä päiväkodin pihalle. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Nyt löytyy jo paljon oikeita vastauksia. Tien vieressä kasvaa paju, raita, koskettelemme sen lehtiä. Sitten lapset, opettajat ja metsämummi nousevat linja-autoon. Tehdäänkö paketitkin puusta. Mistä kaikkialta kotona tai päiväkodista löytyy puusta tehtyjä rakenteita. Metsänomistajan isä kertoo metsikön historiasta. Paluumatka voi alkaa. Ne pysyvät hyvinä, kun niihin lisätään puusta tehtyä selluloosaa. Metsäasiantuntija kertoo, mitä puusta tehdään. Lapset katsovat puuta epäluuloisena, miten puuta voi olla jäätelössä tai ketsupissa. Puuta tarvittiin Helsingin linnoittamiseen. Yrittäjä sammuttaa moton. Aikaa kuluu. Vielä tarkistetaan, että kaikilla on turvavyö kiinni. Sen sisällä on muurahaispesä. Pohdimme, miten männyntaimen ikä lasketaan ja kuinka pitkä se on, kun se on äitinne tai isänne ikäinen. Vieressä kukkii kuusi, hienoja purppuranpunaisia kukkia. Kaikki pääsevät katsomaan. NOUSTAAN VÄHÄN METSÄÄ eteenpäin, siellä evässämpylät ja pillimehut jo odottavat. Lapset taputtavat. Siirrytään varovasti metsätielle, muuta liikennettä tiellä ei ole. Vieressä on onneksi noin 35-vuotias kuusi. Aina on. Kuka teistä on kuusivuotias, käsiä nousee. Pohditaan, mitä kaikkea pakataan erilaisista pahveista tehtyihin laatikoihin, myös pillimehupurkkeihin. NÄLKÄ ISKI UUDELLEEN. Moto ajaa jo hieman kauempana asemiin. Onko puuta jäätelössä, ketsupissa tai hammastahnassa. Paikalle tule myös nykyisen metsänomistajan vanhemmat ja yksi metsäteollisuuden metsäasiantuntija. Muutaman metrin päässä on saman lehmuksen tyvipala, joka on keskeltä täysin laho, laho reikä on noin 80 sentin kokoinen. Katajaa on kiva haistella ja kosketella neulasia. Metsämummilla ja metsätutallakin on hyvä mieli.. Lapset pitävät aika kovaa meteliä, mutta se on luonnollista. Muurahaiset ovat aktiivisia, niitä näkyy ”pöllin” päässä. Lapset ovat kivoja. Kohta metsäretki on ohi ja linja-auto saapuu päiväkodin pihalle. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 10861_.indd 51 10861_.indd 51 2.6.2024 14.31.29 2.6.2024 14.31.29. Katsoa saa, mutta reikään ei saa ryömiä. Kukkivatko puutkin. Matkalla metsämummi lukee satukirjaa seitsemästä hiiliveljestä. Ensin kuitenkin tutkitaan erilaisia kartonkeja. Jännää
31,26 . Leimikot ostetaan sillä ajatuksella, että puut voidaan korjata tilanteen mukaan joko energiatai kuitupuuksi. 30,69 . 31,79 . Uudistushakkuu 81,47 . 24,82 . 23,30 . 25,01 . 32,45 . 53,94 . 31,95 . 70,54 . 24,48 . 56,92 . 81,06 . 31,50 . 65,00 . 53,64 . Jyväskyläläinen yrittäjä Jaakko Hirvi ostaa puuta metsänomistajilta ja metsänhoitoyhdistysten kilpailutuksista. Harvennushakkuu 73,95 . Uudistushakkuu 80,51 . ”Puun tarve voi pienentyä, kun lämpöyhtiöiden sähkökattilat leikkaavat puun käyttöä ja energiapuun hinta voi alentua.” Sataenergia on satakuntalainen puuenergian ostaja ja tuottaja. 29,87 . 68,81 . 30,53 . 24,04 . 32,23 . 33,59 . Kesäksi töitä riittää kahdelle korjuuketjulle. 48,71 . 62,07 . 31,78 . Hän toimittaa puuta sekä energiaettä selluteollisuudelle. ”Monesti saamme maksun puista hakkuukoneen mittalistan mukaan, jolloin rahan kiertoajat ovat nopeita. KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,34 . Uudistushakkuu 80,63 . Tämä lisää korkokulujen lisäksi myös hintariskiä. 30,27 . Kokopuussa raha on yleensä kiinni pisimpään”, Hirvi kertoo. TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 10862_.indd 52 10862_.indd 52 2.6.2024 14.32.49 2.6.2024 14.32.49. 59,47 . 81,18 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 75,92 . 30,24 . 82,28 . 33,10 . 44,30 . Ensiharvennus 44,30 . 32,93 . 31,76 . Vaikka puun hinnat ovat nousseet nopeasti, asiakkaiden kanssa pystyy Hirven HINTOJEN NOUSUN KÄÄNTÖPUOLI Kohoavat kantohinnat ja tuulivoiman lisääntyminen ovat laittaneet puunhankintayritykset ahtaalle. Ensiharvennus 55,10 * 46,98 * 39,54 * 23,74 . 30,75 . 82,21 . Hänen mukaansa nopeasti kiertävät puuvarastot ovat yrittäjän taloudelle tärkeitä. Harvennushakkuu 65,07 . 49,95 . 26,04 . 31,54 . 26,12 . 32,57 . 30,59 . 82,18 . Harvennushakkuu 70,27 . 83,02 . Erityisesti tilanne koettelee energiapuuta välittäviä yrittäjiä. 33,53 . TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN Jaakko Hirvi on onnistunut ostamaan puuta yritykselleen hintojen noustessakin. 30,50 . 30,89 . VIIKKO 21 MONIEN puunhankintayrittäjien ja yritysten tilanne on käynyt hankalaksi, kun puun ja rahan hinta nousee. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 78,00 . 74,17 . 32,81 . Ensiharvennus 60,20 . 72,19 . 30,37 . ”Ne saavat rahansa vasta, kun puut käytetään. 25,00 . 31,69 . 68,63 . 33,40 . Näin yrityksen rahat sitoutuvat puuvarastoihin jopa vuodeksi”, sanoo Sataenergian toimitusjohtaja Mikko Kylä-Setälä. 65,91
31,94 . 29,78 . Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 76,94 . 82,24 . l Metsälehti Makasiini 53 10862_.indd 53 10862_.indd 53 2.6.2024 14.32.50 2.6.2024 14.32.50. 65,68 . Harvennushakkuu 71,73 . 30,44 . 68,29 . Metsänhoitoyhdistys Österbottenin johtaja Jan Slotte arvioi, että energiapuun käyttö on kääntynyt laskuun. 83,09 . 31,69 . 77,50 . LASKUSSA * ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 77,66 . 33,43 . Tuulivoiman tuotannon kasvu takaa sen, että halpaa sähköä on tarjolla entistä runsaammin. 23,82 . 34,71 . Viime aikoina se on keskittynyt harvennusmetsiin, joista puuta toimitetaan muun muassa alueen energiantuottajille. 46,78 . 25,85 . 25,41 . 76,07 . 70,89 . Sillä tuotetaan kaukolämpö, kun sähkö on halpaa”, Slotte kertoo. 72,12 . 78,51 . Ensiharvennus 34,31 . 70,13 . 24,85 . 29,80 . 33,22 . 80,84 . 30,23 . 33,18 . Ensiharvennus 52,70 * 22,34 . 62,19 . ”Leimikoiden saamiseksi on pitänyt tehdä entistä enemmän työtä”, Välimäki sanoo. Metsänhoitoyhdistys PohjoisKarjalan puunhankintayhtiö Karjalan Puukaupat korjaa ja toimittaa energiapuuta muun muassa voimalaitoksille. 28,68 . 67,35 . 43,27 . 34,62 . Johtaja Harri Välimäen mukaan kuitupuun ostajien maksukyky on nyt vahva. Uudistushakkuu 74,46 . Uudistushakkuu 79,38 . Koveneva kilpailu haastaa silti myös niiden puunhankintaa. 35,22 . 26,20 . 26,22 . 52,15 . Uudistushakkuu 82,94 . 33,50 . 20,50 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi mukaan neuvottelemaan hinnoista järkevästi. Harvennushakkuu 68,03 . 72,33 . Harvennushakkuu 72,32 . 30,44 . 33,48 . 23,22 . 32,06 . 34,27 . 32,24 . Toisaalta sähkön tuottaminen puuta polttaen kannattaa entistä huonommin.. NOUSUSSA . 31,81 . ”Aiemmin Lounapuu välitti myös tukkia, mutta sahayhtiöiden omistajavaihdosten myötä tukkitoimitukset ovat vähentyneet”, kertoo Lounametsän johtaja Hannu Justen. Harvennushakkuu 71,59 . 74,37 . 31,55 . 33,90 . 73,62 . 33,79 . 35,61 . 32,56 . 28,23 . 29,83 . Syynä tähän ovat energiayhtiöiden investoinnit uuteen tekniikkaan. 29,35 . 32,40 . 47,86 . 32,12 . 61,04 . 81,86 . 44,29 * 24,26 . 27,22 . 33,55 . 26,18 . 59,00 . 29,81 . 32,02 . Harvennushakkuu 63,89 . ”Kyllä puunkäyttäjätkin ymmärtävät, että myös yrittäjien on saatava osuutensa puista ja korjuutyöstä.” Sähkökattila puolitti puutoimitukset Metsänhoitoyhdistyksissä kantohintojen noususta iloitaan. Uudistushakkuu 70,82 . 44,13 * 25,74 . 79,17 . Ensiharvennus 47,82 * 48,98 * 25,00 * 22,88 * KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 72,63 . 26,46 . 32,29 . 29,95 . 28,93 . 34,50 . 31,99 . 28,55 . Ensiharvennus 54,05 * 24,56 * 23,60 * LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,03 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 80,59 . 78,74 . 69,52 . Ensiharvennus 47,42 . Uudistushakkuu 79,06 . 33,46 . 52,00 . 29,64 . Uudistushakkuu 81,33 . . 32,12 . 67,89 . 72,06 . ”Meidän energiapuun toimituksemme lähes puolittuivat viime vuonna, koska Vaasan Voima otti sähkökattilan käyttöön Vaasassa. 27,51 . Harvennushakkuu 69,84 . 50,45 * 31,97 . 30,33 . Metsänhoitoyhdistys Lounametsän puunhankinnasta ja korjuusta vastaa yhdistyksen omistama Lounapuu Oy. SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,20
Myyjä latasi leimikon tiedot Kuutio. Tarjouksia jättivät kaksi integraattia ja lukuisat paikalliset puunhankintayhtiöt, mukana muun muassa kaksi metsänhoitoyhdistystä, toinen jopa toimialueensa ulkopuolella. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Leimikosta tehtiin yhteensä seitsemän ostotarjousta. Ostajayhtiö lupasi aloittaa korjuun vielä tämän kesän kuluessa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ eivät muille kelpaa, voidaan siis unohtaa. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Puheet siitä, että yhdistykset korjaisivat vain leimikoita, jotka Huippuhinnat harvennukselta Seitsemän hehtaarin leimikosta tehtiin seitsemän tarjousta. l HARVESTIA PUUTAVARALAJI KORJUUKELPOISUUS KERTYMÄ (M 3 ) YKSIKKÖHINTA (€/M 3 ) YHTEENSÄ € Kuusitukki Normaali, kesä 145 72,00 10 440 Koivutukki Normaali, kesä 24 65,00 1 560 Mäntykuitu Normaali, kesä 5 39,00 195 Kuusikuitu Normaali, kesä 254 39,00 9 906 Koivukuitu Normaali, kesä 174 43,00 7 482 Yhteensä 602 29 583 TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 10862_.indd 54 10862_.indd 54 2.6.2024 14.32.51 2.6.2024 14.32.51. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Parhaan tarjouksen tehnyt puunhankintayhtiö tarjosi havukuitupuulle 39 euroa ja koivukuitupuulle huimat 43 euroa. Niinpä metsämaksut tulevat myyjän tilille nopeasti.. Siihen kertyi noin kuusi sataa kuutiota myyntipuuta. Tiedot kerätään viikoittain. KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. fi-verkkopalveluun. Ero huonoimpaan tarjoukseen oli nelisen tuhatta euroa. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Leimikon tärkeimmät puutavaralajit olivat kuusitukki sekä kuusija koivukuitupuu. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko Viikot 1 ja 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 ETELÄ-SAVOSSA metsää omistava metsänomistaja päätti hyödyntää otollista puukauppatilannetta ja koosti seitsemän hehtaarin harvennusleimikon. Myyjä kiinnitti tarjouksia vertaillessaan päähuomion leimikon määrällisesti runsaimpiin puutavaralajeihin, kuusitukkiin sekä kuusija koivukuitupuuhun, sekä luvattuun korjuuaikatauluun ja puukaupparahojen maksuehtoihin. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj. Parhaan tarjouksen loppusumma kohosi lähes 30 000 euroon. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja
Havupuuvaltaisesta puustosta noin 900 kuutiota on tukkia. Loput on kasvatusmetsiä. Hannu Liljeroosin metsätilakauppojen hintaseurannan mukaan tiloista on Satakunnassa maksettu 1.8.2023–30.4.2024 välisenä aikana keskimäärin 6 067 euroa hehtaarilta ja 53 euroa kuutiolta, eli keskihinnat ylittyivät reippaasti. ER KK O KO IV U RI N N E TEKSTI SAMI KARPPINEN METSÄTILA SATAKUNNASTA 20,2 hehtaaria, josta uudistuskypsää 6 hehtaaria, varttunutta kasvatusmetsää 4 hehtaaria, nuorta kasvatusmetsää 6 hehtaaria ja taimikoita 4 hehtaaria KOKONAISPUUSTO noin 2 300 kuutiota, tukkia 900 kuutiota LÄHTÖHINTA 100 000 euroa, kauppahinta 172 000 euroa Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 10862_.indd 55 10862_.indd 55 2.6.2024 14.32.53 2.6.2024 14.32.53. Kolme neljäsosaa on tuoretta ja loput lehtomaista kangasta. Tilan kokonaispuusto on 2 300 kuutiota. Huhtikuun alkuun mennessä tilasta oli tehty kaksitoista tarjousta. Tilan myi pääkaupunkiseudulla asuva metsänomistaja Metsätilat.fi-palvelun välityksellä. Satakunnassa myydyn tilan pinta-alasta 30 prosenttia on taimikkoa ja 30 prosenttia uudistuskypsää metsää. Metsätila-arvioissa käytetyt puunhinnat ovat pidemmän ajan keskiarvoja, joten kevään hintapiikki ei näy vielä arvioissa. Varttuneita ja nuoria kasvatusmetsiä on 40 ja taimikoita 30 prosenttia pinta-alasta. ”Paras tarjous oli 172 000 euroa, jolla kaupat solmittiin yksityisen ostajan kanssa. ”Kyseessä on alueelle tyypillinen ja metsänhoidollisesti hyvässä kunnossa oleva tila. Keskipuusto on noin 115 kuutiota hehtaarilla”, kuvailee Metsätilat.fi:n välittäjä Erkko Koivurinne. ”Puunhinnat ovat tällä hetkellä tilastollisesti erittäin hyvät. Uudistushakkuumahdollisuuksia on noin 1 100 kuutiota, sillä lähes kolmannes pinta-alasta on 04-kehitysluokkaa. Tarjoajat olivat yhtä lukuunottamatta yksityisiä henkilöitä. l Kuutiohinta kohosi 75 euroon Puun hyvä hintataso on kirittänyt kevään tilakauppaa. Tilan sijainti, saavutettavuus sekä rehevät maapohjat lisäsivät kiinnostusta”, Koivurinne sanoo. Lehtipuuta on noin 400 kuutiota. Hehtaarihinnaksi muodostui noin 8 500 euroa ja kuutiota kohti maksettiin lähes 75 euroa. Tarjouksista yksi oli lähtöhinnan tasolla, kaikki muut yli 120 000 euroa. Lähtöhinta oli kohteen metsätaloudellinen arvo 100 000 euroa. Sillä on selvästi positiivinen vaikutus sekä kysyntään että hintatasoon kevään tilamarkkinoilla”, luonnehtii Koivurinne.. Tila on lähes kokonaisuudessaan kivennäismaalla. KUUKAUDEN TILAKAUPPA SATAKUNNAN eteläosassa tehtiin huhtikuussa kaupat 20 hehtaarin metsäkiinteistöstä. Tarjouksia tusina Tila laitettiin myyntiin maaliskuussa
Yhdellä myytävällä tilalla oli useita kuvioita noin 40-vuotiasta mäntykasvatusmetsää – ei erityisen hyvälaatuista, mutta myyntiesitteessä hehtaariarvoltaan jopa 20 000 euroa. Jos kauppa tehdään pyyntöhinnalla, niin rahat on talletettu huomattavan pienellä korolla huomattavan pitkäksi aikaa. Nykyään puhutaankin enemmän ylihintaisista kaupoista. l MIKKO HÄYRYNEN Hassuttamisen aika ohi. ”Julkisissa kaupoissa metsänomistajan hassuttaminen ei taida nykyaikana onnistua. Pienin kauppahinta 13 000 euroa, suurin kauppahinta 2 190 000 euroa. 1 2 3 4 ALIHINTAISET tilakaupat ovat folklorea, joka suomentuu siis kansanperinteeksi. Alihintaisille kaupoille saattoi olla todellisuuspohjaa aiemmin, jolloin hintaseuranta ei ollut vielä nykyisellä tasolla. Ostaja maksaa lohkomiskulut ja lainhuudatuksen, puukauppaveron ja uudistamiskulut. TILAKAUPPA 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 10862_.indd 56 10862_.indd 56 2.6.2024 14.32.53 2.6.2024 14.32.53. Myydystä metsämaan alasta on Väli-Suomessa 46 prosenttia. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin* Varsinais-Suomi 24 25 606 23 17 123 36 7019 57 1,07 Satakunta 35 31 739 26 16 115 39 6067 53 0,96 Häme-Uusimaa 55 43 1090 24 16 128 41 7104 56 1,02 Etelä-Karjala 42 41 856 25 15 126 38 6202 49 0,89 Kymenlaakso 33 38 953 27 14 115 38 5990 52 0,94 Pirkanmaa 75 67 1739 25 16 128 39 6269 49 1,01 Etelä-Savo 63 52 1925 25 10 118 36 6209 52 0,89 Eja K-Pohjanmaa 154 125 3038 22 16 107 31 4126 39 0,88 Keski-Suomi 96 84 2673 22 9 122 33 5590 46 0,89 Pohjois-Savo 89 70 2105 24 13 118 36 5485 47 0,89 Pohjois-Karjala 110 85 2783 20 15 125 35 5784 46 0,91 Kainuu 79 56 2564 19 8 103 30 3271 32 0,86 Pohjois-Pohjanmaa 196 133 5337 24 9 83 19 2619 32 0,95 Lappi 122 78 4471 20 11 82 19 2043 25 0,88 Koko maa 1173 928 30879 109 31 4529 42 Lisäys huhtikuu 152 83 2558 METSÄTILAKAUPAT 1.8.2023 30.4.2024 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Myydystä metsämaan alasta on Etelä-Suomessa 14 prosenttia. Täysin epätieteellinen tuntumana on, että jos hassuttamista edelleen tapahtuu, niin kohteena on ostaja eikä myyjä.. Myydystä metsämaan alasta on Pohjois-Suomessa 40 prosenttia. Toki kauppahinnoissa on eroja, ja niihin vaikuttavat monet muuttujat”, tilakauppojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos kertoo. Jos alihintaisia kauppoja edelleen tehdään, niin niistä sovitaan julkisen myynnin ulkopuolella. Jos tilakauppaa käydään alihinnoin, niin kaupat tehdään julkisen myynnin ulkopuolella. Liljeroos törmäsi hiljattain yhteen esimerkkitapaukseen. Kaupan keskikoko 104 000 euroa (mediaani). ”Odotusarvotaulukot soveltuvat huonosti nopeakasvuisille kuvioille, mikä selittää jopa kolminkertaisen yliarvion.” Toisaalla on esimerkiksi myynnissä muutaman hehtaarin lohkopalsta, kauttaaltaan päätehakkuuikäistä kuusikkoa, ja hintapyyntö on 1,5 kertaa metsäarvion käypää arvoa suurempi
Tähän auto ei ollut juurikaan syyllinen, vaan autoesittelyn aikaan kivun takia käyttökelvoton vasen olkapää. Kuljettajan istuin on tanakasti pehmustettu ja sähkösäätöinen. 452 km kaupunki) Huippunopeus (rajoitettu): 120 km/h Pituus: 5 364 mm Leveys: 2 030 mm Korkeus: 1 990 mm Akseliväli: 3 366 mm Kokonaispaino: 3 500 kg Omapaino: 2 445 kg Jarrullinen vetomassa: 1 500 kg Takuu: 5 v /120 000 km Akuston takuu: 8v / 160 000 km Koeajoauton hinta: 58 900 € TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 10862_.indd 57 10862_.indd 57 2.6.2024 14.32.54 2.6.2024 14.32.54. Täyssähköinen Maxus e-Deliver 7 on 5,3 metrin pituinen ja kokonaispainoltaan 3,5-tonninen pakettiauto. MAXUS E-DELIVER 7 -SÄHKÖPAKETTIAUTO Moottori: 150 kW, etuveto Hyötykuorma: 1 055 kg, 3 henkilöä Akku: 88,8 kWh koeajossa, (vaihtoehtona 77kWh) Toimintamatka: 370 km yhd. Kuljettajaa avustaa selkeä mittaristo ja leveä näyttö keskemmällä kojelautaa. KIINALAISTEN Maxus-autojen maahantuoja kutsui kymmenkunta autotoimittajaa porvoolaiseen Premier Parkiin tutustumaan uuteen sähköpakettiautoon, Maxus e-Deliver 7:ään. Tarvittaessa siitä saa virtaa sahaankin. Näyttö on optimoitu jakeluliiSähäkästi sähkön voimalla Kiinalainen sähkö-Maxus on asiallinen työkalu tavaroiden kuljetukseen. Isokokoisena haluaisi penkin siirtyvän viisi senttiä taaemmaksi, varsinkin, kun on tottunut ajamaan kaukaa. 524 km kaupunki ( 310 km yhd. Hyvän aamiaisen myötä maahantuojan edustajat kehuivat pelinsä, sitten ajettiin koeajokeskuksen kiemuraisella radalla. Kamerat auttavat ahtaissa paikoissa Ensimmäinen havainto paketti-Maxuksesta oli hankalahko kömpiminen kuskin pukille. Autosta jäi mielikuva asiallisena työkaluna
Ainakaan avustavien kameroiden puutteessa ei Maxus e-Deliver seiskaa tarvitse kolhia ahtaissa paikoissa. Keveästi liukuvat ovet toimivat ilman voimanponnistuksia. Isokokoinen kuski haluaisi siirtää penkkiä muutaman sentin taaemmaksi kuin se menee. Avustimia ainakin tarpeeksi Autossa on kaikenmaailman avustimia. Leveässä näytössä on nähtävissä takakuva, sivukuva ja ylhäältäkuva. Sähkölämmitteinen tuulilasi ja ratti ovat Suomen talvessa hyviä varusteita. Niistä useimmat ovat ainakin jonkin verran tarpeellisia. Niinpä myös vasemmalle pysäköidessä pääsee sivulta tavaratilaan tarvitsematta jäädä yliajetuksi kadun puolella. Oikeanpuoleisen oven eteen avautuu automaattisesti sähköinen astinlauta. Mukava on myös liikennemerkkien tunnistus: auto näyttää nopeusrajoituksen. Pyöräkoteloiden väli on 1 390 millimetriä. Tanakkaa ajoa Lastaamattoman paketti-Maxuksen jousitus tuntuu jämäkältä. Parinkymmenen maantiekilometrin ajo vahvisti sen, että auto ohjautuu loogisesti. Näin täytyykin tyhjänä tuntua, koska autoon voi lastata 1 055 kiloa kuormaa ja vielä kaksi henkilöä lisää. AuC M Y CM MY CY CMY K ai17163563035_Metsälehti_210_133_lehti_v6.pdf 1 22.5.2024 8.38.24 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 10862_.indd 58 10862_.indd 58 2.6.2024 14.32.57 2.6.2024 14.32.57. Tavaratilan lattian pituus on 2,9 metriä ja leveys 1,8 metriä. Kapealla tiellä tuollainen avustin pakottaa ajamaan turhan tarkasti ja lisää ajorasitusta. Mielestäni kuljettaja silmällä näkee, ajaako kaistalla vai ei. Sillä pärjäisi pitkälläkin matkalla, vaikka suuntavakavuus ei hyvän henkilöauton tasoon yllä. Kaistaltapoistumisvaroitin tuntui ikävältä, ja sen kailottava ääni herätti voimakkaan vihantunteen. Ja jos ei tiedä, missä auto kulkee, ei pidä ryhtyä ajamaan ollenkaan. Istuimet ovat topakat ja tarpeeksi suuret. Auto tuntui myös kääntyvän ketterästi 5,3 metrin pituudesta huolimatta. Näyttö tukee sekä Applen että Androidin järjestelmiä. Virtaa sahaankin Maxum e-Deliver 7:ää saa 72 tai 88 kilowatin akulla, jolloin toimintamatkat ovat joko 452 tai 524 kilometriä. Korin molemmin puolin on leveät liukuovet. Näistä laskien pohjapinta-ala on 5,2 neliömetriä ja tilavuus 6,9 kuutiometriä. Tilan korkeus on 1,32 metriä. kenteeseen: peruutuskamera, tietokoneen laskema lintuperspektiivikuva ja sivukameran kuva. Tarpeellisia järjestelmiäkin oli monta: muun muassa automaattinen hätäjarrutus, adaptiivinen vakionopeuden säädin ja kuolleen kulman varoitin
C M Y CM MY CY CMY K ai17163563035_Metsälehti_210_133_lehti_v6.pdf 1 22.5.2024 8.38.24 10862_.indd 59 10862_.indd 59 2.6.2024 14.32.59 2.6.2024 14.32.59. Se kiihtyy tarvittaessa nollasta sataseen 7,5 sekunnissa, jos paketit pitäisi saada perille heti.. toa voi ladata 3-vaihevirralla 11 kilowatin teholla. Mielenkiintoinen ominaisuus on auton virranulosotto: jatkuvaa 3,5 kilowatin korkeajännitevirtaa saa ulos vaikkapa moottorisahan tai raivaussahan akkua varten. 90 kilowatin pikalaturissa akun täyttö 20 prosentista 80 prosenttiin kestää 43 minuuttia. l Tavararuuman lattiassa on 8 kuormansidontalenkkiä ja puoliseinään yltävät pehmusteet. Autosta on tänä vuonna tulossa nelivetoinen versio. Maahantuojan edustajat vakuuttivat, että tällä kertaa annetut lukemat pitävät paikkansa. Vaimeaa epäuskoista jupinaa kuului sirhistyneiden moottoritoimittajien joukosta
189 189 00 00 Ducar 24" ajoleikkuri polttomoottorilla Päältäajettava ruohonleikkuri taloudellisella polttomoottorilla Norm. Ilmainen palautus . Tehokas ammattisaha! STIHL FSA 30 akkutrimmerisetti Kompakti ja hiljainen akkutrimmerisarja. 279,00 VAIN! . 459,00 Alin hinta/30pv 399,00 -13 % 399 399 00 00 STIHL MS 241 C-M moottorisaha Kevyt 2,3 kW moottorisaha M-Tronicilla (M). Pakkaus sisältää 2 kappaletta STIHL AS 2 -akkuja ja STIHL AL 1 -standardilaturin. Yli 400 000 tuotetta . Setin vaihdettavissa AS 2 -litiumioniakuissa on varaustason ilmaisin. Huipputekniikkaa alansa huipulta! Norm. 2690,00 2490 2490 00 00 STIHL RE 130 PLUS painepesuri Tehokas 135 barin painepesuri lisämukavuuksilla pihan, talon ympäryksen, auton, terassin ja seinien pesua varten. Quick-Fix -pikakiristimillä aisan säätö ja taitto on todella nopeaa ja vaivatonta. 179,00 Alin hinta/30pv 179,00 169 169 00 00 Ducar DM46S itsevetävä ruohonleikkuri Ducarin bioleikkaava eliittimalli. Nopea toimitus . 12690,00 Alin hinta/30pv 12690,00 -13 % 10990 10990 00 00 549 549,-,Norm. 100% kotimainen STIHL RM 2 R 46 cm ruohonleikkuri Täydellinen ruohonleikkuri jopa 1.500 m 2 viheralueiden hoitoon. Norm. Helppo käynnistys uudella ReadyStart moottorilla! 349 349 00 00 CFMOTO C-Force 1000XC EPS T3B traktorimönkijä Nyt meiltä CFMOTO 1000 traktorimönkijä todelliseen tarjoushintaan! Hinta voimassa myös verkkokaupassa ja toimitamme vastuullisesti mönkijän kotiovellesi! Norm. -14 % Sivun tarjoukset voimassa 29.5–11.6.2024, niin kauan kuin tavaraa riittää. 1690,00 -18 % 1390 1390 00 00 GOES Terrox 500 Long EFI EPS T3B mönkijä Suosittu cfmoto 520 -malli nyt Goes by cfmotona! 6790 6790 00 00 Kärkkäinen-Metsälehti-Makasiini-210x270mm-070624-PMA.indd 1 Kärkkäinen-Metsälehti-Makasiini-210x270mm-070624-PMA.indd 1 21.5.2024 15.16.47 21.5.2024 15.16.47 10864_.indd 60 10864_.indd 60 2.6.2024 14.34.35 2.6.2024 14.34.35. 599,00 VAIN! STIHL iMOW 6 EVO robottiruohonleikkuri Jopa 3000 m 2 tontille. STIHL HSA 40 akkupensasleikkurisetti Toimitetaan settinä, jossa on 2 kappaletta AS 2 -akkua sekä yksi AL 1 -laturi. Metsään ja puutarhaan! Nyt uutena – rahoitus verkkokaupastamme Kärkkäinen Tililuotolla aina saakka! 20.000€ 20.000€ 239 239,-,Norm. Itsevetävä ruohonleikkuri jossa on keräin, 7-tasoinen korkeudensäätö, portaaton nopeudensäätö ja suuri 460 mm leikkuuleveys. Norm. Suomen suurin valikoima!
Jo tiivistelmä puhutteli. l Epätietoinen (nais)metsänomistaja Eikö jokaisen metsänomistajan ole pakko olla edes vähän epätietoinen, kun päätösten seuraukset näkyvät vasta vuosikymmenien päästä. POHDIN ITSEKIN , sovinko oikein siihen lokeroon, jota minulle metsänomistajana tarjotaan. 10865_.indd 61 10865_.indd 61 2.6.2024 14.36.40 2.6.2024 14.36.40. Päätös olla koskematta yhteenkään puuhun on mitä suurimmalla todennäköisyydellä täysin tietoinen ja erittäin aktiivinen. Suomessa kansallispuistoja ei yleensä nimetä henkilön mukaan, mutta ehkä Urho Kekkosen lisäksi joku nainenkin ansaitsisi oman nimikkopuiston. Metsälehti Makasiini 61 KOLUMNI » SILMIINI OSUI taannoin naismetsänomistajia käsittelevä Juulia Kuhlmanin väitöskirja. Toisaalta on opittu korostamaan myös tietoista päätöstä. Tiedetään, että autot, vessat ja puhelimet on yleensä suunniteltu ajatellen keskimääräistä miestä. Tämä taas ääneen lausumatta tarkoittaa sitä, että jos hakkuita ei tehdä, metsälle on haettu jokin virallinen suojelustatus. Tutkimuksen mukaan naismetsänomistajien itsevarmuutta lisää eniten koulutus tai luotettu neuvonantaja. TUTKIMUKSEN MUKAAN vaikutti siltä, että naisten käsitys omasta aktiivisuudestaan metsänomistajana on erilainen kuin kansallisten metsästrategioiden ja sen sellaisten papereiden näkemys aiheesta. Kuten muutenkin maailmassa. Valtiovalta yleisesti olettaa, että hakkuiden välttäminen merkitsee epäaktiivisuutta. Vai olenko kuitenkin epätietoinen. Mieleeni tuli parikin iäkästä sukulaista. Eikö jokaisen metsänomistajan ole pakko olla edes vähän epätietoinen, kun päätösten seuraukset näkyvät vasta vuosikymmenien päästä. AINO ÄSSÄMÄKI Kirjoittaja on metsänomistaja, joka saattaa vanhetessaan alkaa kaavailla omaan metsään ”Toisen sukupuolen kansallispuistoa”. Tunnistan tuon paineen. Mikä on se hyväksytty metsänomistajana olemisen tapa. Tämä merkitsee enemmän kolareissa loukkaantuneita naisia, pidempiä vessajonoja sekä naisen käteen sopimattomia puhelimia. Metsäala tarvitsee vielä 2020-luvullakin paljon nykyistä enemmän girl poweria.. Vaikka ajatus kansallispuistosta toki on epärealistinen, mikäpä oikeastaan olisi feministisempää. Puukauppoja sukulainen ei ole tehnyt todennäköisesti koko metsänomistajuutensa aikana, mutta ei metsiä myöskään ole asetettu suojeluun. Näitä esimerkkejä lienee Suomessa pilvin pimein. Toki olen metsänomistajana itsevarmempi koulutuksen ansiosta. Olenko monitavoitteinen ja tuloja ja turvaa korostava, kuten Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan entistä suurempi osa metsänomistajista on. Mitä se metsätaloudessa merkitsee. Vapaasti suomentaen siinä todettiin: ”metsätaloudessa ja metsänomistajuudessa maskuliiniset ja teknis-taloudelliset arvot ovat vallitsevia”. Ei siinä silti mistään epäaktiivisuudesta ole kysymys. ALUSSA MAINITSEMANI väitöskirjan loppupuolella käsitellään paljon sitä, minkä naiset ajattelevat olevan metsänomistajalle sopivaa toimintaa. Kuitenkin metsäalan organisaatioiden olisi syytä tarkastella palveluvalikoimaansa siitä näkökulmasta, vastaavatko ne naisten tarpeisiin. Onko se miehille luonnostaan helpompaa kuin naisille vai näyttääkö vain siltä. Toinen on kuulopuheiden mukaan ilmoittanut, että hänen metsästään tehdään hänen äitinsä mukaan nimetty kansallispuisto. Oman lisänsä tähän tuo koulutus, jonka perusteella minun tulisi olla alan asiantuntija. Kuvaavaa on, että vaikka kilpailutin ja sovin kokonaan itse puukaupan yksin omistamallani tilalla, hakkuun aloittamisesta ilmoitettiin puolisolleni
VESISTÖKUORMITUS » MAANOMISTAJA Tom Lemström pudottaa mittanauhan pään lattiassa olevan muovisen lieriön sisään. Siitä mitataan pelto-ojan vieressä virtaavan metsäpuron vedenpinnan korkeus. Mittanauha alkaa rullautua auki, ja hetken kuluttua lieriön sisältä kuuluu merkkiääni. Tom Lemström mittaa pelto-ojan vedenkorkeuden mittausaseman lattiassa olevan muovisen lieriön kautta. Mittanauhan päässä oleva anturi on osunut veteen. Tom ja Anna Lemströmin mailla Siuntiossa Uudellamaalla sijaitseva mittausasema on yksi 31:stä Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -hankkeen mittauspisteestä. Kuormitusta aiheuttavat varsinkin kunnostusojitukset ja uudistushakkuut. Joka toinen viikko Tom Lemström avaa pienen OLETETTUA SUUREMMAT VAIKUTUKSET Metsätaloudella on suurempi vaikutus vesistöihin kuin aiemmin luultiin. Lieriön vieressä on toinen samanlainen. ”151 senttimetriä”, Lemström sanoo. Sen verran on matkaa lieriön yläreunasta mittausaseman alla kulkevan pelto-ojan pintaan. 62 Metsälehti Makasiini 10866_.indd 62 10866_.indd 62 2.6.2024 14.38.25 2.6.2024 14.38.25. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI Tom ja Anna Lemström esittelivät Rudbäckenin mittauspistettä toukokuun loppupuolella
Tom Lemströmin joka toinen viikko tekemät mittaukset ovat tarkistusmittauksia. Hanketta vetää Luonnonvarakeskus (Luke), ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Metsähallituksen, ely-keskusten ja Tapion kanssa. Mittausten avulla saadaan selville pelto-ojan ja metsäSeurantaverkko-hankkeen tavoitteena on selvittää metsätalouden aiheuttaman vesistökuormituksen määrää, kertoo Sakari Sarkkola. Vuonna 2014 perustetun hankkeen tavoitteena on selvittää metsätalouden aiheuttaman vesistökuormituksen määrää ja seurata muutoksia veden laadussa. Rudbäckenin mittausaseman oven ja käy mittaamassa pelto-ojan ja metsäpuron vedenkorkeudet lieriöistä. ”Tarkoitus on seurata yleisellä tasolla, miten metsätaloustoimet vaikuttavat veden laatuun. Kuormitus selville Rudbäckenin mittauspiste on sikäli poikkeuksellinen, että siitä pystytään mittaamaan samaan aikaan sekä metsätalouden että maatalouden vesistökuormitusta. Metsäpuron vesi tulee kuvassa oikealta puolelta, pelto-ojan vasemmalta. Hankkeen mittauspisteet on sijoitettu ympäri Suomea metsäisille latvavaluma-alueille. Yksittäisten metsätaloustoimenpiteiden vaikutuksista ei tässä hankkeessa varsinaisesti kerätä tietoa”, kertoo Luken erikoistutkija Sakari Sarkkola. Valuma-alue tarkoittaa aluetta, jolta vesi virtaa tiettyyn vesistöön. Kymmenen mittauspistettä sijaitsee alueilla, joilla metsät ovat luonnontilassa ja 21 alueilla, joilla metsät ovat talouskäytössä. Kuvassa taustalla näkyy Rudbäckenin mittausasema. Pelto-oja ja metsäpuro yhtyvät Rudbäckenin mittausaseman alla. Pelto-oja yhtyy mittausaseman jälkeen metsäpuroon, mutta mittausasemaan asti ne virtaavat vierekkäin. Pelto-ojan ja metsäpuron vedenpinnan korkeutta mitataan koko ajan elektronisesti. Metsälehti Makasiini 63 10866_.indd 63 10866_.indd 63 2.6.2024 14.38.32 2.6.2024 14.38.32
Esimerkiksi kiintoainehuuhtoumasta yli 90 prosenttia VESISTÖKUORMITUS » Laanioja Iittovuoma Syöte Oijusluoma Porkkavaara Kelopuro Liuhapuro Lompolojängänoja Vähä-Askanjoki Kotioja Ylijoki Vääräjoki Myllypuro Kivipuro Korpijoki Kohisevanpuro Kesselinpuro Huhtisuonoja Sumui Pahkaoja Pakopirtti Katajaluoma Paunulanpuro Kroopinsuo Ojakorpi Rantainrahka Rudbäcken Normaali metsätalouskäsittely Luonnontilaiset alueet Mustospuro Helvetinjärvi Susimäki Nuuksio Metsätalouden vesistökuormituksen seurantapisteet Lähde: Luke Rudbäcken-purosta mitataan muun muassa typen, fosforin ja kiintoaineen määriä. Lemströmien tilaan kuuluu sekä peltoa että metsää. Yksi tällainen on vanhoilta ojitusalueilta lähtevä kuormituslisä. Hakkuilla on merkitystä Seurantaverkko-hankkeen kymmenvuotisen historian aikana on selvinnyt, että metsätaloudella on aiemmin oletettua suurempi vaikutus vesistöihin, Sarkkola kertoo. Lisäksi sekä pelto-ojasta että metsäpurosta otetaan parikymmentä kertaa vuodessa vesinäytteet, joiden avulla selvitetään erityisesti metsätalouden vesistöille aiheuttamaa kuormitusta. Näytteistä mitataan muun muassa typen ja fosforin sekä kiintoaineen eli vedessä olevien kiinteiden hiukkasten, kuten saven ja kasvinosien, määrät sekä arvioidaan veden happamuus, sameus ja tummuus. Kiintoaine taas aiheuttaa vesistöjen tummumista. Pelto-ojan valuma-alue on reilut 60 hehtaaria, metsäpuron noin 420 hehtaaria. puron virtaamat ja valumat. Se, että kohde on aikoinaan ojitettu ja kuivattu, on muuttanut olosuhteita niin, että ravinteita huuhtoutuu enemmän kuin luonnontilaiselta suolta.” Metsätaloustoimista vesistöjä kuormittavat Sarkkolan mukaan eniten kunnostusojitukset ja uudistushakkuut. Valuma taas saadaan jakamalla virtaama valuma-alueen pinta-alalla. Määrillä on merkitystä, sillä esimerkiksi typpi ja fosfori rehevöittävät vesistöjä. ”On monia tekijöitä, joita ei aiemmin ole osattu ottaa huomioon. Virtaama tarkoittaa sitä, miten paljon vettä ojassa ja purossa virtaa sekunnissa. 64 Metsälehti Makasiini 10866_.indd 64 10866_.indd 64 2.6.2024 14.38.36 2.6.2024 14.38.36
”Olisi iso askel, jos vesiensuojelutoimissa voitaisiin huomioida koko valuma-alueelta tulevat vedet. Tilaan kuuluvat metsät on uudistettu pitkälti avohakkuin ja istutuksin, mutta nyt pariskuntaa on alkanut kiinnostaa jatkuva kasvatus. On kuitenkin viitteitä siitä, että harvennushakkuutkin voivat aiheuttaa lisäkuormitusta. l Metsälehti Makasiini 65 10866_.indd 65 10866_.indd 65 2.6.2024 14.38.37 2.6.2024 14.38.37. Esimerkiksi typen ja fosforin osalta metsätalouden osuus on valtakunnan tasolla ollut ainakin toistaiseksi alle 20 prosenttia kuormituksesta”, Sakari Sarkkola sanoo. Lähteet: Syke, Finér ym. Lisäksi tila on kymmeMaatalous kuormittajista suurin Vesistöihin tulevien ihmisen toiminnasta johtuvien fosforija typpikuormitusten lähteet Suomessa. Vielä kymmenen vuotta sitten vuosittain kunnostusojitettiin noin 60 000 hehtaaria, nyt määrä on 10 000 hehtaaria.” Uudistushakkuiden määrä – ja samalla niiden merkitys vesistöjen kuormittajana – on sen sijaan nousussa. Jos hakkuut siirtyvät enenevässä määrin turvemaille ja sen päälle tulee vielä ilmastonmuutos, on riski, että metsätalouden vesistökuormitus lähtee nousuun”, Sarkkola toteaa. (2021), Nieminen ym. Luomua ja suojavyöhykkeitä Siuntiossa Tom Lemström sulkee mittausaseman oven. Hakkuiden aiheuttama vesistökuormitus on siellä selvästi suurempi kuin kangasmailla”, Sarkkola sanoo. ”Kymmenen viime vuoden aikana varsinkin turvemaiden uudistushakkuiden määrä on kasvanut. Taustalla on se, että vaikka harvennushakkuiden vesistövaikutukset ovat pinta-alayksikköä kohti pienet, metsiä harvennetaan vuosittain paljon. Kaikissa metsissämme emme siirtyisi siihen, mutta jossain paikassa sitä voisi kokeilla”, Anna Lemström sanoo. (2020) Maatalous Maatalous Metsätalous Metsätalous Laskeuma Laskeuma Pistekuorma Pistekuorma Haja-asutus Haja-asutus 60% 51% 20% 12% 3% 16% 8% 7% 9% 14% Fosforikuormitus, % Typpikuormitus, % nettä vuotta luomutila. Sarkkola muistuttaa, että myös luonnontilaiset metsät kuormittavat vesistöjä. ”Taustalla on sekä kunnostusojitusten määrän väheneminen että vesiensuojelutoimenpiteiden yleistyminen. Se on kuitenkin haastavaa, sillä yhdellä valuma-alueella saattaa olla kymmeniä erilaisia metsänomistajia.” Uudet menetelmät tulevat Sarkkolan mukaan tarpeeseen varsinkin ilmastonmuutoksen edetessä. Näin on esimerkiksi paikoin Keski-, Itäja Pohjois-Suomessa, missä metsätalous on maataloutta merkittävämpi elinkeino. Jos talvet muuttuvat leudommiksi ja maa ei jäädy, pysyvät liukoiset ravinteet liikkeellä, mutta kasvillisuus ei sido niitä. Lemströmit pyrkivät vähentämään maatalouden vesistövaikutuksia jättämällä vesistöjen ympärille suojavyöhykkeitä. Artikkelia varten on haastateltu myös maaja metsätalousministeriön erityisasiantuntijaa Antti Leinosta, Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastajaa Jaana Marttilaa ja Suomen ympäristökeskuksen hydrologia Antti Taskista.. on perinteisesti tullut kunnostusojituksista. ”Tulevaisuus on osin hämärän peitossa. Talouskäytössä olevista metsistä tulevasta ravinnehuuhtoumasta suuri osa on niin sanottua luonnon huuhtoumaa, joka huuhtoutuisi vesistöön metsätaloudesta huolimatta. Luonnontilaisetkin kuormittavat Maatalaouteen verrattuna metsätalouden vesistövaikutukset ovat kuitenkin pienet. Metsätalous voi hänen mukaansa olla paikallisesti maatalouttakin suurempi kuormittaja. Hänen mukaansa myös hakkuiden voimakkuudella on vaikutusta kuormitukseen. Kaikkiaan Sarkkola kaipaa kuitenkin uusia menetelmiä niin vesiensuojeluun kuin metsätalouteen. Kiintoainehuuhtoumat ovat kuitenkin olleet jo pidempään laskussa. ”Maatalous on edelleen suurin kuormittaja Suomessa. ”Haluaisimme tietää, onko jatkuvalla kasvatuksella mahdollisuuksia
Tälle vuodelle Luonnonvarakeskus ennusti hyvin vaihtelevaa kukintaa eri puolille maata. Sitä, onko runsastuneen kukinnan syynä ilmastonmuutos, on liian aikaista sanoa. Näin monta vuotta putkeen jatkunut hyvä kukinta hämmästyttää. Kuusi käyttää merkittävän osan, jopa kolmanneksen, yhteyttämistuotteistaan lisääntymiseen. Se tiedetään, että on lämmennyt ja lämpenee ja kuivuusjaksot pitenevät”, Himanen summaa. Paikallisesti hyvää kukintaa odotettiin länsirannikolle sekä eri puolille Kaakkoisja Etelä-Suomea. Ja niitä kuusella on paljon. Kyseessä on viides peräkkäinen vuosi, kun kuusi kukkii jossain päin Suomea hyvin. Kuusen hedekukinto on puhjetessaan pieni, pyöreä ja vadelmanpunainen. ”Lisääntyminen on kuitenkin rikkana rokassa silloin, kun puhutaan puuston kasvusta, vaikka puuston ikä lienee keskeisin muuttuja.” Tuholaiset vievät sadon Kuusen kukinnan lisääntyminen näkyy myös tuholaisten runsastumisena. Himasen mukaan kiinnostavaa on, että kuusikoiden kasvussa ei ole havaittu heikkenemistä, vaikka runsaita kukintavuosia on ollut. ”On tämä lähimuistiin nähden poikkeuksellinen jakso”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katri Himanen. ”Mikä menee normaaliin säätilan vaihteluun ja mikä on ilmastonmuutosta, sitä ei kukaan tiedä. Se verottaa kasvua ja on saanut tuholaiskannat ryöpsähtämään. LUONTO » KUUSTEN latvuksiin ilmaantui tänä keväänä paikoin runsaasti hedeja emikukintoja. Kasvusta pois Peräkkäisinä vuosina toistuva kukinta ei ole ongelmatonta. Tällöin kasvu on kukintavuonna väistämättä hitaampaa. Lämpimät ja kuivat alkuja keskikesät innostavat kuusia kukkimaan. Tavallisesti kuusi kukkii etelässä pari kertaa ja pohjoisessa kerran kymmeneen vuoteen. TI IA PU U KI LA TIIA PUUKILA 66 Metsälehti Makasiini 10935_.indd 66 10935_.indd 66 2.6.2024 14.40.34 2.6.2024 14.40.34. Suomessa on puhuttu puuston kasvun taittumisesta, mutta se liittyy männyn kasvun heikkenemiseen Pohjois-Suomessa. Kuusen luontainen tapa torjua tuhoPoikkeuksellista kukintaa Kuusi on kukkinut nyt jo useana vuonna peräkkäin
Siemenkeskus Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä kertoo, että heidän siemenviljelmillään on vähäistä kukintaa. Puhdasta aluetta ei tahdo löytyä mistään. Joko siemenlaarin pohja häämöttää. Kuusentuomiruoste runsastui vuonna 2021 ja on siitä lähtien pilannut siemensatoja. Avautunut kuusen emikukinto on valmis ottamaan siitepölyä vastaan. Myös kuusenkäpykoisa ja käpykääriäinen ovat runsastuneet. Taustalla kuusen hedekukintoja. Tämän vuoden kaikki mahdollinen siemen tullaan keräämään tarkkaan, Pulkkinen jatkaa. Ja metsikkösiementä on varalla. Metsikkösiementä on kuitenkin jonkin verran. ”Tämä ja ensi vuosi pärjätään. Näitä hyönteistuholaisia vastaan on torjunta-aineita, mutta niiden levitys on ajallisesti tarkkaa ja hankalaa eikä aina tuota toivottua lopputulosta. Ensi vuosi tulee olemaan ongelma”, Pulkkinen sanoo. Tässä on oppinut pettymään muutamaankin kertaan”, Pulkkinen toteaa.. ”Kuusentuomiruoste on levittäytynyt laaja-alaisesti koko Eteläja Keski-Suomeen. Tämän jälkeen siementä on saatu kerättyä vaihtelevasti. LUONNOSSA siemenet vapautuvat kävyistä kevättalvella. Mutta jos ensi vuonna tulisi siemenviljelmille satoa, se olisi täydellinen ajoitus”, Niemelä arvioi. Erityisesti kuusensiemenviljelmillä on toivottu välivuotta kukintaan, mutta sellaista ei tänäkään vuonna ole luvassa. Kuusentuomiruosteen tekemä tuho voi olla totaalista, eikä torjuntakeinoa ole. ”Kuusen ongelma on se, että kävyt näyttävät kukinnan jälkeen terveiltä. l Metsälehti Makasiini 67 10935_.indd 67 10935_.indd 67 2.6.2024 14.40.38 2.6.2024 14.40.38. ”Vuoden 2019 sato ehtyy aikanaan ja nyt alkaa olla niitä aikoja. Kukkasilmut tarvitsevat hellepäiviä kehittyäkseen. Tietyltä alueelta Suomesta se ehtyy. Loppuuko siemen. SA M I KA RP PI N EN Onnistunut kukinta ei kuitenkaan vielä takaa hyvää siemensatoa. Tuho paljastuu vasta elokuussa. Kun emikukka sulkeutuu eikä ota enää vastaan siitepölyä, siitä alkaa kehittyä käpy. Nyt sienija hyönteistuholaiskannat ovat jääneet korkealle tasolle. Vaikka kukintaa ja käpytuotantoa on runsaasti, siemensadon määrä ja siementen laatu kärsivät. MUUTAMASSA KUUKAUDESSA KÄVYKSI KUUSI kukkii touko-kesäkuussa JUHANNUKSEEN mennessä emikukinnot ovat kääntyneet alaspäin ja näyttävät kävyiltä HEINÄ -elokuussa käpy on täysikokoinen, mutta siementen kehitys jatkuu KÄVYT kerätään siemenviljelmillä kukintavuoden loka-marraskuussa. Kävyt kerätään loka-marraskuussa. Hyvälle kuusensiemensadolle olisi tarvetta, sillä hakkuut ja uudistamismäärät ovat sillä tasolla, että siementä kuluu. KA TR I H IM A N EN laisia on pitää kukinnasta välivuosia, jolloin tuholaiskannat laskevat. Siemen Forelian Pulkkinen kertoo, että Keski-Suomen viljelmien kukinta on kohtalaista, mutta etelän viljelmillä heikompaa. Se leviää itiöinä tuomesta käpyihin, kävyistä edelleen takaisin tuomeen ja sieltä uudelleen käpyihin. Edellinen huippusiemensato kuusella kerättiin vuonna 2019. Kuusensiemenviljelmillä tuotetaan jalostettua siementä. Touko-kesäkuun vaihteen hellejakso lupaa hyvää ensi vuoden kukinnalle, sillä silmut erikoistuvat kesäkuun lopulla kasvuja kukkasilmuiksi. Erityisen ongelmallinen on kuusentuomiruoste. Jos jossain on tuomiruosteelta säästyneitä käpyjä, hyönteiset pitävät huolen lopuista”, Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen kertoo
Meidät hän vei paikalliseen Siperiaan. TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO 68 Metsälehti Makasiini METSO & NÄKKI » 10867_.indd 68 10867_.indd 68 2.6.2024 14.42.14 2.6.2024 14.42.14. KEVÄTAAMU SUOLLA Mikko Virta opastaa suomalaisia virolaisten soiden maailmaan
KEVÄTAAMU SUOLLA Mikko Virta opastaa suomalaisia virolaisten soiden maailmaan. TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO Metsälehti Makasiini 69 10867_.indd 69 10867_.indd 69 2.6.2024 14.42.23 2.6.2024 14.42.23. Meidät hän vei paikalliseen Siperiaan
Puuston lomasta alkavat välkehtiä kauniit suolammet, joiden yllä aamuinen usva viipyilee. Teeret ovat Virossa kokonaan rauhoitettuja. Aiemmin hän työskenteli matkailulehti The Baltic Guiden toimituspäällikkönä ja päätoimittajana. 70 Metsälehti Makasiini 10867_.indd 70 10867_.indd 70 2.6.2024 14.42.30 2.6.2024 14.42.30. Pitkospuiden päälle on kiinnitetty kanaverkko estämään kulkijan liukastuminen. PP ULPUTUS täyttää ilman. Virta on toimittaja ja tietokirjailija, jonka Luontoretkelle Viroon -kirja on innostanut suomalaisia etelänaapurin METSO & NÄKKI » Mikko Virta on kirjoittanut tietokirjan Viron luontokohteista. Suolammen reunamalla kurki hautoo pesässään. ”Virolainen patentti”, Mikko Virta kehaisee. Äänen lähdettä ei osaa paikantaa, se saapuu kaikkialta ympäristöstä kuin hyvin suunnitellun elokuvateatterin äänimaisema. On toukokuinen varhaisaamu ja Selisoon suo Alutagusen kansallispuistossa on vasta heräilemässä. Vaikka maisema tuntuu tutulta, huomaa heti, että nyt ei olla Suomessa. Niiden kevätsoitimen pulina täyttää ilman. Vaikka lintuja ei näe, niitä voi olla lähimaastossa kymmeniä. Teeret pitävät kevätsoidintaan
Viron luonto oli vielä tuolloin kesyttämätön. Peipsin pohjoisranta on Viron pisin yhtenäinen hiekkaranta, mittaa sillä on 32 kilometriä. Lajeja oli niin paljon.” jan tuntumassa. Yksi maan suurimmista soista on Puhatu, joka sijaitsee sekin Alutagusen kansallispuistossa. Villi luonto Virta muutti Viroon kaksikymmentä vuotta sitten. Lajeja oli niin paljon.” Eräällä retkellä Virta kohtasi tulevan vaimonsa Marien. Maisemaa värittivät luonnonvaraiset niityt, jotka olivat kuin suoraan 1950-luvun suomalaisesta maalaismaisemasta. Rakkaus maahan syntyi 1990-luvun lopulla linturetkiltä. Palavakivi eli öljyliuske on tehnyt Virosta energian tuotannossa omavaraisen, mutta sen yli sata vuotta jatkunut kaivaminen on aiheuttanut isot päästöt ja muokannut ympäristöä valtavasti. Metsälehti Makasiini 71 10867_.indd 71 10867_.indd 71 2.6.2024 14.42.36 2.6.2024 14.42.36. Kuudes ja nuorin kansallispuisto Nyt ollaan kuitenkin Viron vastakkaisessa kulmassa, Itä-Virumaalla Venäjän raVaivero kukkii pitkospuiden varrella. Neuvostotalouden tehottomuus säästi luontoa jälkipolville. ”Kun avasi auton oven, tuntui että luonto tulee päälle. Alutaguse on Viron kuudes ja nuorin kansallispuisto. Suomi oli nähty ja katse kääntyi Suomenlahden eteläpuolelle. luontoon. ”Kun avasi auton oven, tuntui että luonto tulee päälle. Viime kesästä lähtien hän on työskennellyt Itä-Virun maakunnan matkailun edistäjänä. Kansallispuiston pohjoisosassa Puhatun suon laidalla maisema muuttuu kuin leikaten: täällä sijaitsevat Viron palavankiven kaivokset. Alutagusen alueella on eniten soita koko Virossa. Nykyisin perhe asuu Pärnussa. Täällä avautuvat maisemat, joissa erottuvat muinaiset joet ja ikiaikaiset suot. Se perustettiin vuonna 2018 yhdistämällä yksitoista eri aluetta Itä-Virumaalla. Pohjoisrannalla sijaitsee myös ainutlaatuinen Smolnitsan hiekkadyynialue, jonka muotoja näkyy metsän siimeksessä. Osaa metsistä ei ollut koskaan hakattu. Soiden lisäksi niihin kuuluu Narvajoen suisto Vasknarvassa juuri ennen sen yhtymistä mahtavan Peipsijärven aaltoihin. ”Virossa seikkailu alkoi uudelleen”, hän kertoo
Petolintuja on paljon, kotkalajejakin kolme. Laajempi soiden suojeluliike syntyi neljäkymmentä vuotta myöhemmin. ”Itä-Virumaa on vastakohtaisuuksien maakunta”, Virta toteaa. Alutagusen ylpeys on kuitenkin liito-orava, jonka tiettävästi ainoat virolaiskannat elävät Iisakun kylän tuntumassa ja muualla Itä-Virumaalla. Kaivosten lähellä muutoin tasaista maisemaa täplittävät puolikoksija tuhkamäet. Susivihaa ei ole Alutagusen aluetta kutsutaan Viron Siperiaksi, sillä sen luonto on samankaltaista taigaa. Suo on virolaisten järvi Suo on virolaisten mielenmaisema. Metsä oli kolmannella sijalla. Toinen ikimuistoinen kohtaaminen oli ilveksen kanssa, kun se jäi rauhassa istuskelemaan keskelle tietä ja lopulta ryhtyi tarpeilleen. ”Virolaisilla on suomalaisten tavoin luontosuhde. Susipelkoa ei juuri ole. Susia Virossa on noin 300. Virolaista kekseliäisyyttä: pitkospuiden yli on kiinnitetty kanaverkko estämään kulkijan liukastumiset. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on myöhästyttänyt aikeita sulkea kaivoksia. Sen vahvisti myös Postimees-lehden kysely muutama vuosi sitten. Alutagusen symboli on kalasääksi. 72 Metsälehti Makasiini 10867_.indd 72 10867_.indd 72 2.6.2024 14.42.40 2.6.2024 14.42.40. Palavastakivestä huolimatta virolaiset ovat onnistuneet suojelemaan soitaan. ”Karhuja sanotaan olevan täällä enemmän kuin ihmisiä”, Virta kertoo. Ensimmäiset suunnitelmat kansallispuiston perustamiseksi Alutaguseen tehtiin yli sata vuotta sitten, ja ensimmäisenä suojeluun pääsi reilun tuhannen hehtaarin Ratvan alue Murakan suolla vuonna 1938. Lintulajeista harvinaisimpia ja arimpia ovat mustahaikarat. Suo on virolaisille sama METSO & NÄKKI » Mustapyrstökuiri on Virossa soiden ja rantaniittyjen laji. Kannanhoidollisella metsästyksellä niitä kaadetaan satakunta vuosittain. Suurmies Lennart Meren tai Viron lipun sijaan maan symboliksi nousi lukijoiden äänestyksessä suo. ”Susi on Viron kansalliseläin, mikä kertoo suhtautumisesta siihen.” Virta on kohdannut suden ensimmäisen kerran Soomaalla, kun eläin ylitti Virossa tyypillistä viivasuoraa metsätietä. Ilvesja susikannat ovat Alutagusessakin voimissaan. Ne kulkevat alueelle Venäjältä Peipsijärven pohjoispuolelle jäävän maakaistaleen halki
Niillä liikkui aikanaan myös paikallinen poluvernikkien kansa. Tornin juurella on yksi Viron harvoista liito-oravapopulaatioista. Soilla käydään marjastamassa, kulkemassa, uimassa. VASKNARVA on lintuharrastajan paratiisi. Paluu lapsuuteen Virta palaa virolaisilla soilla takaisin omaan lapsuuteensa. Virta muistaa edelleen, miltä tuntui sukeltaa ensi kertaa suon ruskeaan veteen. ”Koronan aikaan poliisin piti rajoittaa ihmisten pääsyä Viru-suolle Tallinnan itäpuolella, jotta turvavälit säilyvät.” Suot ovat toimineet myös turvapaikkoina sotien aikana. Isä-Heikki rengasti petolintuja Pohjois-Pohjanmaalla ja otti mukaansa kuusivuotiaan Mikon. idaviru.ee/fi Vasknarva sijaitsee Narvajoen rannalla ja toisella puolella on Venäjä. Kylästä löytyvät myös vanha luostari ja ritarikunnan linnanrauniot. Virta kuitenkin ymmärsi, mitä britit ja hollantilaiset halusivat. l ”Suo on virolaisille sama kuin suomalaisille järvet.” MIKKO VIRRAN SUOSITUKSET ALUTAGUSEN LUONTOON: SELISOON retkireitti vie pitkospuita pitkin neljä kilometriä läpi koskemattoman suon. Ne ovat myös Virran mielenmaisemia. Silloin luontomatkailu oli maassa vielä lastenkengissä. ”Suolla on tuttu lapsuuden tuoksu”, Virta kertoo. Hän osallistui Viron ensimmäiseen luontomatkailukoulutukseen vuonna 2005. Nyt tilanne on muuttunut. Viro markkinoi itseään maailmalle metsillä ja soilla. LISÄÄ vinkkejä netistä: www. Täällä on todella hienoja paikkoja.”. Muistan nähneeni tuhottuja pesiä.” Virossa luonnosta on tullut Mikko Virran työ. IISAKUN kylässä Täriverenmäen näkötornista avautuu näkymä yli Itä-Virumaan. Miten vesi oli pinnalla lämmintä, mutta samaan aikaan varpaita paleli. ”Lumoudun edelleen virolaisista maisemista. kuin suomalaisille järvet”, Virta sanoo. ”1980-luvulla petolintuviha oli vielä voimissaan. VIRON metsähallituksen ylläpitämä Kauksin luontokeskus kertoo Alutagusen kansallispuiston tarinan. ”Vein ryhmän Tallinnan lähellä olevaan metsään ja käskin kuunnella hiljaisuutta”, hän kertoo. SMOLNITSAN hiekkadyynit Peipsin rannalla sijaitsevat Vasknarvan kylän naapurissa. Virralla on edelleen tallessa vihko, johon hän kirjasi havaintojaan tikkukirjaimin ja tavuviivoin sekä piirtäen. Suurimman suojärven rannalla on laavu. Kylässä on noin 80 asukasta, menneestä loisteliaisuudesta kertovat luostari ja ritarikunnan linnan rauniot. Metsälehti Makasiini 73 10867_.indd 73 10867_.indd 73 2.6.2024 14.42.42 2.6.2024 14.42.42. Heikki Virta puolusti yleisönosastoilla erityisesti maakotkia ja kanahaukkoja
”Haluan haastaa puuta ja näyttää, että siitä voi tehdä muutakin kuin leikkuulautoja tai paistinlastoja.” Materiaalina tuttu koivu Puutuotteiden raaka-aineeksi valikoitui nopeasti koivu. Niitä meni jonkin verran kaupaksi, mutta heijastimet olivat lopulta lähinnä syksybisnestä. Suuntaan tai toiseen”, Johannes Weckman sanoo. Yritys lähti alun perin ideasta valmistaa heijastimia Olen loistava -tekstillä. Weckman on yksityisyrittäjä ja valmistaa tuotteet alusta loppuun itse. Korona-aikana Weckman sai idean valmistaa erilaisia tuotteita vanerista laserleikkaamalla. ”Firman nimi on vähän tunteita herättävä. TEKSTI IIRIS YLINEN KUVAT SEPPO SAMULI Johannes Weckman valmistaa tuotteet alusta loppuun verstaallaan. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ KOIVUVANERI vääntyy moneksi Olen loistava -nimisessä liikkeessä Helsingin Alppilassa. Puukravatti ja paljon muuta Johannes Weckman valmistaa koivuvanerista asusteita ja sisustustuotteita. Kaikki tuotteet valmistuvat myymälän yhteydessä olevalla verstaalla. Kun toiminimi oli jo olemassa, oli helppo lähteä rakentamaan omaa yritystä. Kakkukoristeet omalla nimellä ovat myydyimpiä tuotteita. Hyllyillä on kekseliäitä puutuotteita korvakoruista laukkuihin ja seinäkelloista jopa kravatteihin. 10870_.indd 74 10870_.indd 74 2.6.2024 14.44.48 2.6.2024 14.44.48
Esimerkiksi puiset korvakorut myyvät hyvin, mutta niitä valmistetaan Suomessa muutenkin. Jos ajatus tuntuu vielä hyvältä, hän piirtää tuotteen, suunnittelee mitat tietokoneella ja tekee paperisen prototyypin. Työläin vaihe on viimeistely. Yksinkertaisemmat tuotteet voivat onnistua ensi yrittämällä. ”Suomessakin on toki vielä paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä minusta.”. Hän aloitti tuotantotyöntekijänä, teki sitten tuotemyyntiä ja lopulta mediaja markkinointityötä. Matka yrittäjäksi Alppilan myymälän tiloissa on myös Weckmanin verstas. pistä tehdään puinen kappale, joka voi vaatia vielä lisämuotoilua. Ideasta tuotteeksi Weckmanin valmistamista tuotteista erikoisimpia ovat puiset kravatit ja laukut. Metsälehti Makasiini 75 Puinen lamppu on Weckmanin oma suosikkituote Weckmanin mukaan koivu on suomalaisille tuttu ja turvallinen. Seuraavaksi Weckman aikoo kääntää yrityksen verkkosivut englanniksi, jolloin myynti voisi kansainvälistyä. Niitä ostetaan paljon ristiäisiin. Weckmanille on tärkeää, että tuotteen yksityiskohdat ovat kunnossa, sillä ne muodostavat kokonaisuuden. Puulajina koivu pärjää karuissakin olosuhteissa. Tuotteiden myynti on vahvasti keskittynyt verkkoon, vaikka liikkeessäkin asiakkaita käy. 10870_.indd 75 10870_.indd 75 2.6.2024 14.44.53 2.6.2024 14.44.53. Tällä hetkellä suunnitteilla on laajentaa valaisinvalikoimaa ja laukuistakin on kehitteillä uusi prototyyppi. ”Kakkukoristeet pitävät jostain syystä pintansa.” Tulevaisuudessa Weckman haluaisi keskittyä enemmän design-tuotteisiin, kuten laukkuihin ja valaisimiin. ”Puulla on aina vähän oma luonteensa.” Esimerkiksi oksakohdan sattuessa puu käyttäytyy aina eri tavalla. On se sitten mökin saunan lämmitystä tai puu-ukkojen veistämisen opettelua, kaikilla on siihen jonkinlainen kosketus. ”Ei tule jokaiselle mieleen, että niitäkin voi tehdä puusta.” Hänen oma suosikkituotteensa ovat valaisimet. Vähän kuin suomalaiset itse. l Weckman suunnittelee laukkuvalikoiman laajentamista. Tuttu ja turvallinen palkkatyö sai jäädä ja Weckman ryhtyi kehittämään yritystään. Laukuissa on usein enemmän työtä. ”Viimeistään siinä vaiheessa näkee, että onko tässä mitään tolkkua.” Onnistuneesta prototyyKorvakorut valmistuvat vanerista laserleikkaamalla. Korona-aikana puutuotteiden myynti alkoi kasvaa eikä aika enää riittänyt molemmille. Vanerit hän hankkii suomalaiselta puutuoteyhtiöltä Koskisen Oy:ltä. Se on kestävää ja taipuu hyvin hänen käyttötarkoitukseensa. Weckman opiskeli mediatekniikkaa, mutta työt veivät mennessään ennen valmistumista. Se on Weckmanista vain hienoa. Ennen oman yrityksen perustamista Weckman työskenteli valaisinvalmistajalla. Hän kokee kuitenkin yrittäjänä hyötyneensä media-alan opinnoista. Toistaiseksi valikoimassa on kattoja pöytävalaisimet, joiden varjostimina on koivukenno. ”Jos nykypäivänä haluaa yritykselle näkyvyyttä, on osattava olla mediassa”. Hänen mukaansa asiakkaat arvostavat, että tuotteet tehdään alusta loppuun samojen seinien sisällä. Kun idea tuotteeseen herää, Weckman antaa sen hautua muutaman päivän. Jonkin verran kauppoja on jo ollut esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Sveitsiin ja Luxemburgiin. Materiaalina koivu on erinomaista. Koska tuotteiden raaka-aineilla on tarkat laatuvaatimukset, tuotantoon ei sovellu ihan rautakauppamateriaali. Painopiste muotoiluun Parhaiten kaupaksi menevät kakkukoristeet omalla nimellä
Lisäksi he tulkitsevat kriteerit siten, että ne olisi tehty tieteen vastaisesti ja ”hakkuuintoilijoiden” tahdon mukaisiksi. Luonto tai ilmasto ei siitä hyötyisi. Palkkaus sopimuksen mukaan. Työ on kokoaikainen. Raportoit tehtävässäsi toimitusjohtajalle ja toimit Fin Forelian johtoryhmän jäsenenä. PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA YLE oli saanut käsiinsä valmisteilla olevista vanhojen metsien kriteereistä luonnoksen, joka sähköisti metsäkeskustelun. Muu kielitaito katsotaan eduksi. Loppu korvautuisi öljyllä. Toki ymmärrän harmituksen, joka konfliktiteollisuudessa koetaan, kun hyvä suunnitelma valuu veden lailla sormien välistä. Ensi alkuun perehdyt työhön hänen johdollaan ja hänen jäädessä ansaitulle eläkkeelle otat vetovastuun Saarijärven taimitarhan toiminnasta. Vastaat taimitarhan toiminnasta. Ympäristöministeriön esityksessä ollaan hyvin lähellä aiemmin metsälaissa määriteltyä metsien uudistamisikää, kun taas maaja metsätalousministeriön esityksessä puhutaan selvästi vanhoista metsistä. Koska Suomen metsätalous on tunnetusti maailman kestävintä, hakkuiden työntäminen muihin maihin olisi luontokatoa nopeuttava toimenpide. Siksi suojelupäätöksissä on oltava varmoja, ettei vaikutus ole hyötyjä tuhoisampi luonnolle. Yrityksen liikevaihto on yli 10 miljoonaa euroa. JURI LAURILA LUUSUA VANHOJEN METSIEN KRITEEREISTÄ NOUSI PORU Luonnonperintösäätiö Luonnonperintösäätiön hallitus on valinnut säätiön uudeksi puheenjohtajaksi hämeenkyröläisen kirjailijan Anni Kytömäen. FinForelia 2 (85mm) x180 mm_85mm 21.5.2024 10.54 Sivu 1 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 10871_.indd 76 10871_.indd 76 2.6.2024 14.47.35 2.6.2024 14.47.35. Pienessä työyhteisössämme valittavalla henkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön osaamisensa ja mielenkiintonsa pohjalta. Yle:n uutisoinnin jälkeen ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet kovin sanoin MMM:n kriteereitä, koska heidän unelmansa automaattisuojelusta jo suhteellisen nuorissa metsissä murenisi. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kestävän elintavan saavuttamiseksi puu nousee keskeiseksi tekijäksi kulutushyödykkeiden uusiutuvana raaka-aineena. Uusina jäseninä säätiön hallitukseen valittiin metsänhoitaja ja metsäekologi Petri Keto-Tokoi sekä hallintotieteiden tohtori ja ympäristöpolitiikan dosentti Minna Santaoja. Maaja metsätalousministeriö (MMM) ja ympäristöministeriö ovat molemmat antaneet omat esityksensä kriteereiksi. Apunasi tarhan johtamisessa sinulla on tuotantoesihenkilö. Olivathan he itse määritelleet jo alemmilla kriteereillä 100 000 hehtaaria suojeltavia alueita lisää. Toivomme, että sinulla on hyvät henkilöstöjohtamisen taidot sekä kyky motivoida ja tukea henkilöstöä. Monilla alueilla ei ole itsellä mahdollisuutta kasvattaa korvaavaa puuta, joten niiden omavaraisuus perustuu öljyyn ja aurinkoenergiaan. MMM:n kriteerit ovat itse asiassa luonnon kannalta paremmat, jos arvioidaan luonnon monimuotoisuutta ja planeetan tilaa. Lähi-itään, Aasiaan, Eurooppaan ja Afrikkaan. Hyvän pohjan tehtävän menestyksekkäälle hoidolle antaa metsätai puutarha-alan yliopistotai amk-opinnot. Lisätietoja työstä saat toimitusjohtaja Timo Salmiselta, puhelinnumero 040 5528824 tai taimitarhapäällikkö Vesa Nätyngiltä 0400 896992. Myös Ilmastopaneeli on sanoittanut hakkuuvuodon useaan otteeseen, vaikka esittää silti maakohtaisen hiilitaselaskennan perusteella hakkuiden vähentämistä. Arvostamme vastuullisuutta, yhteistyökykyä ja oma-aloitteisuutta. Tutkitusti hakkuiden vähentäminen Euroopassa lisäisi lähes suoraan hakkuita esimerkiksi Borneossa ja Amazoniassa. Metsien suojelu ainoastaan siirtää hakkuita toisaalle, ei vähennä niitä. Lisäksi tarvitset tehtävässä vahvaa esimieskokemusta. Näinhän ei tietenkään ole. Nykyinen kokenut taimitarhapäällikkömme siirtyy eläkkeelle syksyllä. Työ alkaa sopimuksen mukaan, mutta toivomme sinun pystyvän aloittamaan työt mahdollisimman pian. Lähetäthän cv:n ja vapaamuotoisen hakemuksen palkkatoivomuksineen 14.6.2024 mennessä osoitteeseen timo.salminen@finforelia.fi Toimithan ripeästi, sillä hakemuksia käsitellään jo hakuaikana ja sopivan henkilön osuessa kohdalle, päätöksiä tehdään nopeasti. Suomestakin puu menee suurelta osin maailman markkinoille. Taimitarhamme sijaitsevat Saarijärvellä, Nurmijärvellä, Kerimäellä ja Rovaniemellä. NIMITYS Fin Forelia Oy on Suomen johtava ja suurin metsätaimia kasvattava ja myyvä taimitarhayritys. Tarvitset työssäsi suomen ja englannin kielen taitoa. Haemme nyt joukkoomme Saarijärven taimitarhalle taimitarhapäällikköä Tarjoamme sinulle mahdollisuuden huolehtia Saarijärven taimitarhan tuotannosta ja tuloksellisuudesta Fin Forelian tarpeiden mukaisesti. Kasvatamme vuosittain yli 60 miljoonaa kuusen, männyn ja koivun tainta koko Suomeen ja vientiin. Tuotanto sisältää taimien kasvattamisen kylvöstä taimien pakkaamiseen ja lähettämiseen asti
Kuvailemasi tilanne on siis sopimuksen ulkoisen vahingon korvaaminen ja rikosoikeudellinen asia. Koska sopimusta ei ole, tulee tontillesi vahingon aiheuttaneen korvata aiheutettu vahinko yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan eli aiheutettu vahinko pitää täysimääräisesti korvata. LUKIJAN KYSYMYS VOIKO KAAPELIN VETÄÄ ASIASTA SOPIMATTA. Kertomasi perusteella yhtiö ei hakenut pakkosijoittamista. Kevät tuli, lumi suli ja totesin yhtiön kaivaneen kaapelin ilmeisesti jo syksyllä aikomaansa paikkaan. Minuun otettiin talven aikana kaksi kertaa yhteyttä. Molemmilla kerroilla minulta pyydettiin, voisinko kuitenkin antaa luvan kuitukaapelin sijoitukseen ilman mitään korvausta. Viime syksynä sain sopimusasiakirjat valokuituyhtiöltä, joka ilmoitti haluavansa rakentaa kuitukaapelin tilan rajalle sekä tilan läpi kulkevan yhdystien varteen. Kerroin hankkineeni tilan vastikään ja maksaneeni sen rahalla, joten ulkopuolisten tulee maksaa käytöstä. Korvausvaatimukset voivat olla korkeampia kuin pelkkä vahingon korvaaminen, sillä yhtiö on toiminut laittomasta. Puunostajaksi Ylä-Karjalaan. Toimialueesi koostuu Valtimon, Nurmeksen, Juuan ja Lieksan pitäjistä. Sopimuksessa ei mainittu minkäänlaista kompensaatiota, joten kirjoitin siihen oman erittäin maltillisen näkemykseni käyttöluvan hinnasta. Ensisijaisesti näissä asioissa kannattaa 1) dokumentoida tapahtuneet vahingot esimerkiksi valokuvaamalla ja 2) olla yhteydessä kaapeliyhtiöön ja vaatia korvauksia. Lisäksi luvattomasti toisen tontilla kaivaminen on rikos tai tarkemmin sanottuna rikoslain 28 luvun 7–9 pykälien mukainen luvaton käyttö. Jos yhtiö on vastahakoinen korvaamaan tai neuvottelemaan asiasta, heitä voi muistuttaa siitä, että asia voidaan viedä poliisille. Tehtävä edellyttää oma-aloitteisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja sekä asiakaspalveluhenkisyyttä. Valokuituyhtiöllä ei ole ollut sinun lupaasi eikä viranomaisen päätöstä kaivaa kaapelia tontillesi. Mitä tekisin jatkossa. OMISTAN pienen metsätilan, jonka läpi vie yhdystie läheiselle omakotitalolle. JENNI HUNNAKKO KIRJOITTAJA ON MTK:N LAKIMIES PALVELUKSEEN HALUTAAN www.kmeoy.fi kmeoy KME Oy Etsimme joukkoomme metsäasiantuntijaa vastaamaan puunostosta ja puunkorjuun ohjauksesta Ylä-Karjalan alueelle. Oletanko sopimuksemme tulleen voimaan ja lähetän laskun kuituverkkoyhtiölle. Tarjoamme Monipuolisen ja itsenäisen työnkuvan, kilpailukykyisen palkkauksen ja muut työehdot sekä ilmapiiriltään hyvähenkisen työyhteisön. KERTOMASI mukaan et ole allekirjoittanut sopimusta, jossa olisit hyväksynyt kaapelin kaivamista kiinteistöllesi eikä valokuituyhtiö ole oletettavasti hyväksynyt sinun sopimusehdotustasi. Arvostamme Työtehtävään soveltuvaa metsällistä koulutusta sekä aiempaa kokemusta vastaavista tehtävistä. Liikevaihtomme on tänä vuonna runsaat liki 15 miljoonaa euroa, ja tulemme kasvamaan voimakkaasti lähivuosina. KME Oy on johtava bioenergian hankkija Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savon itäosissa. Yhtiö olisi voinut kieltäytymisesi jälkeen hakea maankäyttöja rakennuslain 161 pykälän mukaista pakkosijoittamispäätöstä kunnan ympäristöviranomaiselta, jolloin sinuun olisi pitänyt olla asian tiimoilta yhteydessä ja kunnan olisi pitänyt antaa asiassa päätös. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Matti Karjula 040 5206240 » PILKKEET » PILKKEET Metsälehti Makasiini 77 10871_.indd 77 10871_.indd 77 2.6.2024 14.47.36 2.6.2024 14.47.36. Työn aloitus sopimuksen mukaan, mielellään kuitenkin viimeistään 01.08.24 alkaen. Lisätiedot ja vapaamuotoiset hakemukset sähköpostilla osoitteeseen matti.karjula@kmeoy.fi 15.06.24 mennessä. Pääset omalta osaltasi vaikuttamaan yrityksemme tulevaan kehitykseen. Sopimusta ei ole siis syntynyt
Lehmuksen siemen ei aina idä karisemistaan seuraavana kesänä. Lehmuksen hedelmässä kovan kuoren sisällä olevat siemenet itävät hitaasti ja vaativat valoa ja lämpöä herätäkseen. Jos lehmusmetsikkö on hakattu, on kaikkia taimia pidetty juurivesoina, vaikka paljastuneella paahteisella maalla voisi olla myös siementaimia. Useimmat lehmusesiintymät ovat yhden yksilön klooneja, joissa siemen voi olla itsepölytyksen vuoksi heikosti itävää. Voi olla, ettei lehmuksen siementaimia aina edes tunnisteta: ensimmäiset lehdet ovat liuskaisia kuin vaahteralla. Arvokkaiden luontokohteiden ympärille vaaditaan lähes aina suojavyöhykkeeksi ”tavallista” metsää. Niinpä mahdolliset siementaimet jäävät havaitsematta. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. l SEPPO VUOKKO MISSÄ OVAT LEHMUSTEN TAIMET. MISTÄ PIDIT » PILKKEET 78 Metsälehti Makasiini LEHMUS on jaloista lehtipuista yleisin, mutta sen esiintymät ovat usein pieniä, vain yhden puun tai pienen puuryhmän muodostamia. Sitä, kuinka pitkäikäinen lehmuksen siemenpankki voisi olla, ei tiedetä. Se on pelkkä myytti. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Kun lehmusmetsikön ympärille jätetään reilu suojavyöhyke, estetään sen luontainen lisääntyminen. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti.fi/ lukijakysely. Kokemuksesta tiedän, etteivät kasvitieteen harrastajat viihdy hakkuuaukoilla. Olen nähnyt lehmuksen taimia myös kaupunkipuistoissa, mutta siellä ne menehtyvät nurmen leikkuuseen ennen kuin ehtivät kehittää herttamaisia lehtiä. Niiden havaitseminen olisi edellyttänyt tarkkaa hakemista. Viime numeron suosituin artikkeli oli uudistamista käsitellyt ”Koivun kautta sekametsään” -juttu. Kaikkien kesäkuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi hyvin varustellun Cederrothensiapupakkauksen. Todellisia lehmusmetsiköitä on vähän. Yleisesti otaksutaan, ettei lehmus tee kunnolla itävää siementä ja lehmus on säilynyt kasvupaikoillaan jopa tuhansia vuosia vain kasvullisesti lisääntymällä. Jos päätehakkuu muokkauksineen ulotettaisiin lehmusmetsän laitaan, siemenillä olisi mahdollisuus itää, jolloin saattaisi syntyä uusi puusukupolvi ja lehmusmetsä laajentua.. Itäminen vaatii valoa ja lämpöä – toisin sanoen siemenet itävät vain avoimella paikalla. JO RM A PE IP O N EN ARVONTA! 10873_.indd 78 10873_.indd 78 2.6.2024 14.48.54 2.6.2024 14.48.54. Se, että lehmuksen siemenellisen lisääntymisen kykyä epäillään, johtuu monesta seikasta. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Itse olen nähnyt varsinaisen siementaimikasautuman Palvaanjärven metsäaseman käytöstä jääneellä lentopallokentällä: kymmeniä, kenties satoja taimia, mutta tarjolla olikin paljasta maata, auringonpaahdetta ja vieressä useiden puiden kujanne. Palkintona olleet oksasakset voitti Helena Käyhkö Savonrannasta
029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 050 325 8064 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6115 Iiris Ylinen (ma), p. Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 5/2024 ILMESTYY 16.8. 050 438 2865 Anna Back p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 20.6. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2024 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus METSÄN RAJOILLA PE KK A KO SK IN EN /V A ST AV A LO 10874_.indd 79 10874_.indd 79 2.6.2024 14.50.58 2.6.2024 14.50.58. Petri Koskinen p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 09 315 49 844 Pirkko Sutela-Mero, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 09 315 49 844 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 92. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p
Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. . Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 10875_.indd 80 10875_.indd 80 2.6.2024 14.52.32 2.6.2024 14.52.32. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€)
Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiiniristikosta on arvottu seuraaville kolmelle: Anitta Hurme, Nousiainen, Heikki Ollula, Turku ja Seppo Tikkanen, Pielavesi. . net. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 20.6.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy, Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. 10875_.indd 81 10875_.indd 81 2.6.2024 14.52.33 2.6.2024 14.52.33. Palkinto jaettiin Puuteollisuus ry:n vuosikokouksessa Tampereella. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V PALKINNOT Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 3, OIKEA RATKAISU PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). MAKASIINIKRYPTO 4 Vuoden puuteollisuusyritys SAVONLINNAN alueella toimiva Punkaharjun Puutaito on valittu Vuoden 2024 puuteollisuusyritykseksi. Valintaperusteina olivat yrityksen hyvä maine ja tunnettuus markkinoilla sekä taloudellisesti kannattava liiketoiminta. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 4”. . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Vuonna 1989 perustettu yhtiö on kasvanut kolme henkilöä työllistävästä ”puusepän pajasta” lähes 70 henkilöä työllistäväksi teollisuuslaitokseksi
Kun peltotyöt syksyllä päättyvät, niin joulukuusikiireet alkavat. Aloittamisen määrää oikeastaan se, että pakkastaimien pitää ehtiä sulaa. Maapohjien vuoksi pitäisi istuttaa enemmän mäntyä, mutta tiedän kokemuksesta, että hirvet söisivät sekä männyt että koivut. ”PIDÄN viljatilaa. Mutta juuripaakkujen pitää istutettaessa olla märkiä. Nyt helteillä olen mennyt aamuviideltä istuttamaan, kymmeneksi pois. Kasvatan myös joulukuusia. Tässä sarjassa tapaamme metsänomistajia heidän työmaillaan. Kuusilla on pääkaupungissa kysyntää.”. Täällä etelärannikolla kaikki viljelyyn sopivat maat on raivattu pelloiksi. Täällä Sipoossa istutustöihin pääsee jo huhti-toukokuun vaihteessa. TEKSTI JA KUVA MIKKO HÄYRYNEN 82 Metsälehti Makasiini » SAVOTALLA 10876_.indd 82 10876_.indd 82 2.6.2024 14.54.41 2.6.2024 14.54.41. Sekä metsässä että pellossa on tunne, mutta toisenlainen. Sen jälkeen mäenrinteessä on liian kuuma. Istutan pelkästään kuusta, vaikka kirjanpainajien uhka pelottaa. Istutan pelkästään kuusta, vaikka kirjanpainajien uhka pelottaa. Asutus on tiheää ja lähes kaikki on kaavoitettu. Olen tilallani neljättä sukupolvea. Olen ihmetellytkin, kuinka vähän kuusella on tullut kuivumiskuolemia. Kalliomailla irtomaakerros voi olla ohut. Melkein jokainen aukko on jonkun maisemassa, mutta ei niistä ainakaan suoraan ole tultu sanomaan. l Aamuviideltä istuttamaan Sipoolaisella Magnus Lindbergillä metsänomistajan istutuskiireet menevät usein päällekkäin viljelijän toukokiireiden kanssa. Joskus olen saanut taimet istutettua ennen kylvöjä, mutta tänä vuonna meni sekä-että. Metsät ovat mäkimailla ja paljolti vanhoja metsälaitumia, juuri löysin aukolta ruostuneen maitotonkan. Maataloudessa näkee heti, jos jotain menee pieleen, metsähomma on pitkäjänteisempää. Ja kai metsätalouteen on laaja ymmärrys, sillä tilat ovat pieniä, kartanoita tai suurtiloja täällä ei ole
Vakuudeksi luotettavuudesta Honda-mönkijöille annetaan peräti neljän vuoden takuu. Katso tarkemmat tiedot: HONDAMONKIJAT.FI Honda-maastomönkijät alkaen 8 290 € * RASKAAN TYÖN RAATAJAT. Pidätämme oikeuden hinnan muutoksiin. Hintaan lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Pidätämme oikeuden hinnan muutoksiin. Metsä-lehti 210x270 mm Metsä-lehti 210x135 mm Honda ATV Hondabikes Finland facebook.com/hondamonkijat * Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Segway AT5 hinnat alkaen 5 890 € SEGWAY AT5 UUTUUS! 10877_.indd 83 10877_.indd 83 2.6.2024 14.59.24 2.6.2024 14.59.24. Katso jälleenmyyjät: segwaypowersports.fi Kompakti ja ketterä traktorimönkijä, jossa on huippuominaisuudet maastoajoon, suorituskykyinen moottori (499 cm 3 , 39 hv) ja kattava vakiovarustelu. Tämä takuu ei koske kilpailukäyttöä. Kaikki aidon työkoneen edut vaikeisiin maastoihin ja koviin urakoihin
10 990€ 10 990€ Etusi 11 700€ 700€ CFORCE 850XC GREY EDITION Hinta nyt alk. CFORCE 1000 Hinta nyt alk. www.cfmoto.fi Vakiona kaikki tämä: • Ohjaustehostin EPS • EFI-polttoainejärjestelmä • CVTech-variaattori • Kirkkaat LED-ajovalot • Korroosionkestävät puskurit • Elektroninen takatasauspyörästön lukko (CFORCE 850XC ja 1000) • Lokasuojan levikkeet (CFORCE 850XC ja 1000) • Öljy-/kaasuiskunvaimentimet • Jämerät maastorenkaat ja alumiinivanteet • E-tyyppihyväksytty vinssi • Vetokuula ja peräkärryn pistoke + 3 vuoden takuu ilman tuntitai km-rajaa! Etuhinnat koskevat vm. 9 990€ 9 990€ Etusi 11 690€ 690€ EVENT SUPPLIER 2024 HANKI CFMOTO-MÖNKIJÄ NYT – etusi jopa 1700 euroa! 10878_.indd 84 10878_.indd 84 2.6.2024 15.03.55 2.6.2024 15.03.55. 2023 -mallistoa. 8 990€ 8 990€ Etusi 900€ 900€ CFORCE 850XC Hinta nyt alk