Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 21. Sivut 18–19 Ajankohtaista: Metsät taas mitattu ›› sivu 3 Metsänhoito: Varhaisperkuu kahdessa erässä ›› sivu 14 Kokeiltua: Heinät nurin tuuppaamalla ›› sivu 20 Luonnosta: Sääkset selvisivät vainoista ›› sivu 24 Todellinen sekametsä Ti ia Pu uk ila. KESÄKuuTA 2012 • Nro 12 • www.Metsalehti.fi Peter Tigerstedtin Mustilassa kasvaa rinta rinnan kolmisensataa eri puulajia
Sivu 26 Päivitettyä tietoa suotyypeistä Sivu 27 Hevoskastanjasta on moneen käyttöön Sivu 30. Maineesta hyötyvät niin isojen metsäkoneiden valmistajat kuin pienemmätkin yritykset. Kilpailu 45?000 messuvieraan mielenkiinnosta oli kova. Suomalaiset ammentavat menestyksensä metsien käytön pitkästä perinteestä ja sen synnyttämästä vahvasta klusterista. He ovat tottuneet kilpailuun ja tietävät, että parhaiten pärjää, kun ymmärtää asiakasta. Sivut 10–11 Puukauppa käy Pohjois-Suomessa Sivu 12 METSÄSTÄ Pallokuusi herää henkiin Mäntsälässä tuhotun pallokuusen perimää pelastetaan Punkaharjulla. Enemmänkin olisi voinut silti käyttää, sillä monen työlajin osalta jäätiin taas tavoitteista, esimerkiksi metsätalouden kannattavuuden kannalta keskeisissä lannoituksissa. Ilman UPM:n, metsäntutkijoiden ja pohjoiskarjalaisen yrityksen yhteistä ponnistelua se olisi todennäköisesti jäänyt syntymättä. 020 772 9128 asiakaspalvelu: p. 020 772 9143 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 020 772 9136 Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lannoitus ei innosta Metsänomistajilla näyttää olevan vankka usko metsätalouden mielekkyyteen, sillä rahaa ja aikaa metsätöihin laitetaan runsaasti. Suomalaiset pärjäsivät mittelössä hyvin, sillä täkäläiset tuotteet tunnetaan Keski-Euroopassa hyvästä laadusta ja kekseliäisyydestä. Merkillepantavaa on, että samaan aikaan teollisuuden ja valtion metsissä lannoitukset lisääntyivät viidenneksen. Maan pieni koko auttaa myös. Sivut 16–17 uutuussaha ammattilaisille Sivu 21 Baarimikko metsätöissä Sivu 22 PILKKEITÄ Haapakatkiaisten kevätriemua Sivu 25 Maailman suurin metsänomistaja Venäjällä on valtaisat metsävarat, mutta niiden hyödyntäminen takkuaa. Messuille lähteneet pienyrittäjät eivät houkuttele asiakkaitaan vieraskielisellä supliikilla vaan luottamusta herättävällä olemuksella. KWFmessujen teemana oli yhteistyö, mutta sitä Bopfingenin metsään levittäytyneet näytteilleasettajat eivät harrastaneet. Sivu 6 Kone hoitaa kitkemisen Sivu 9 Energiabuumi Pohjanmaalla Puuta poltetaan ennätys määriä, eikä harvennusrästeistä ole tietoakaan. Suomalaisille se tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää yhdessä aikaansaatuja tuloksia. Parhaimmillaan kone voi saada aikaan ison tuottavuushyppäyksen metsien hoidossa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 2 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NuMEROSSA E uroopan metsäväki kokoontui viime viikolla Saksaan vuoden suurimpaan alan tapahtumaan. 020 772 9123 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Täällä on helppo saada aikaan yhteistyötä yritysten, tutkimuksen ja käytännön tekijöiden välille. Saksan messuilla näkyi selvästi, miten metsässä eletään uutta nousukautta. jUssi Collin AJANKOHTAISTA Pienessä maassa osataan yhdistää voimat PÄÄKIRJOITuS 21.6.2012 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Vaihteeksi hyviä uutisia Savonlinnassa uudistettiin vaneritehdas ja Lapualla saha jatkoi toimintaansa. Toisentyyppinen esimerkki on metsien suunnittelussa miljoonien säästöt synnyttänyt laserkeilaus, jonka hyödyntäjänä suomalaiset ovat edelläkävijoitä. Viime vuonna metsänomistajien oma osuus yksityismetsien hoitoja parannustöistä oli liki 150 miljoonaa euroa, mikä on muutama miljoona euroa enemmän kuin edellisvuonna. Menetelmän jatkokehittelyyn tuo vauhtia uusi geoinformatiikan professuuri, jonka rahoittamiseen osallistuu metsäalan toimijoista Metsähallitus. Näillä liiketoiminnoilla on kuitenkin keskeinen rooli kasvustrategiassamme.” UPM:n toimitusjohtaja jussi Pesonen yhtiön pääomamarkkinapäivillä lontoossa. Samalla kun muut liiketoiminnat ovat kasvaneet, paperin liikevaihto kypsillä markkinoilla sekä sahatuotteiden ja vanerin liikevaihdot ovat laskeneet yhteensä 10 prosenttia vuodesta 2007. 020 772 9122 toimitussihteeri: Eero Sala p. Lannoitusmäärä jäi yksityismetsissä 17?000 hehtaariin, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Korkeat kustannukset ovat suomalaisten heikkous, mutta Keski-Euroopan markkinoilla hinta ei yleensä ole este, jos tuotteessa on sille tarpeeksi vastinetta. Tästä hyvänä esimerkkinä on tässä numerossa esittelemämme kitkentäkone. Kun markkinat kasvavat, kysyntää on sekä tehokkaille menetelmille että hyville koneille
Suomen valtakunnan metsien 11:nnen inventoinnin (VMI 11) tulokset vuosilta 2009–2011 osoittavat, että kasvu jatkuu hyvänä. Energiapuun kanssa suurin kestävä hakkuukertymä on 2009–2018 välisenä ajanjaksona 69 miljoonaa kuutiota ja nousee 30 vuodessa 73 miljoonaan mottiin. Energiapuuta voitaisiin tällöin korjata noin 25 miljoonaa kuutiota, josta ainespuunkokoista olisi 7–8 miljoonaa mottia ja loput oksia sekä kantoja. ”Uudistuskypsien metsien alasta lähes kolmellakymmenellä prosentilla olisi metsänhoidollisesti kiireellinen uudistustarve”, Korhonen kertoo. Se korvaa alenevaa kuitupuun käyttöä, kunhan sillä vain on riittävä hinta, jotta metsänomistajat ovat halukkaita myymään”, Salminen sanoo. Mikäli energiapuuta ei lasketa mukaan, hakkuumahdollisuudet nousevat seuraavalla kymmenvuotiskaudella 75 miljoonaan ja 30 vuodessa 84 miljoonaan kuutioon. ”Uudistuskypsistä metsistä lähes 30 prosenttia olisi uudistettava pian.” Metsien vuotuinen kasvu on lisääntynyt 2000-luvun alun 99,5 miljoonasta 104 miljoonaan kuutiometriin. Puuston määrä sen sijaan jatkaa todennäköisesti kasvuaan”, arvioi VMI:n johtaja Kari T. Parhaiten, yli 80-prosenttisesti, hakkuumahdollisuudet on hyödynnetty Etelä-Savossa, Kaakkois-Suomessa sekä Häme-Uudellamaalla. Suomessa käytetään hakkuumahdollisuuksista keskimäärin seitsemänkymmentä prosenttia, mutta hakkuuaktiivisuus vaihtelee paikkakunnittain. Suurin kasvunlisäys on Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Energiapuuta on puolestaan korjattu lähes 13 miljoonaa kuutiota vuodessa, josta alle kuusi miljoonaa mottia käytettiin kotitalouksien polttopuuna. Korhonen metsäntutkimuslaitokselta. Oman haasteensa puunkäytölle tuovat Durbanin ilmastokokouksen Suomen metsille asettama hiilinielutavoite. Suurin, yli 70 miljoonan motin kestävä hakkuukertymäarvio ylittää Durbanin tavoitteen, mutta nykyiseen metsienkäyttöön nähden tavoite ei ole rajoite. ”Tällä hetkellä metsävarat antavat mahdollisuuden kasvattaa sekä energiaettä ainespuuhakkuita, jos puunkäyttöä on tarvetta nostaa”, tutkija Olli Salminen metsäntutkimuslaitokselta arvioi. Sen sijaan esimerkiksi Etelärannikolla on paljon hakkaamattomia uudistuskypsiä metsiä. Sitä kasvaa puutuotannon alasta lähes 65 prosentilla. Synkimmät arviot vuodelle 2020 ennustavat, että teollisuuden kotimaisen ja ulkomaisen puunkäyttö olisi samaa luokkaa kuin ainespuun nykyiset hakkuut kotimaassa. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 Etelä-Savo hyödyntää parhaiten Ainespuukokoisen puun hakkuukertymä 2007–2011 suhteessa kestävään hakkuumahdollisuuteen vuosina 2009–2018 Lähde: VMI 11 / Metla Ahvenanmaa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 prosenttia tiia PUUkila M etsien virallinen kasvuvauhti on nyt 104 miljoonaa mottia vuodessa. Hakkuumahdollisuuksista huomattava osuus on mäntyä. Lapissa kasvu on kaksinkertainen hakkuisiin verrattuna mutta suuri osa metsistä on vielä nuoria, joten hakkumahdollisuudet ovat kasvua pienemmät. Verrattuna 1950-luvun metsiin puuston määrä on kaksinkertaistunut. Hakkuissa ei tuijoteta yksin uudistamiseen vaadittavaa ikää tai läpimittaa vaan valittu metsienkäsittelytapa sekä rahan tarve ratkaisevat. Hakkuuaktiivisuus vaihtelee alueittain Runsaat viisi vuotta sitten höllentyneet uudistamisen lakirajat eivät ole innostaneet metsänomistajia hakkaamaan metsiään tavallista nuorempina. Metsien vuosikasvu tällä hetkellä on keskimäärin viisi kuutiometriä hehtaarilla, kun se vielä 1950-luvulla harsintahakkuiden jälkeen oli vaatimattomat 2,5 mottia hehtaarilla. A nt er o A al to ne n. Energiapuu korvaa kuitua Suomessa on viimeisten viiden vuoden aikana hakattu ainespuuta keskimäärin 51,5 miljoonaa mottia. Kaikkiaan metsien kokonaistilavuus on 2,3 miljardia mottia. ”Hehtaarikohtainen kasvu on aikalailla vakiintumassa. Etelä-Suomessa metsämaalla päästään jopa 6,6 mottiin hehtaarilla, kun Pohjois-Suomessa hehtaarikasvu jää 3,2 kuutioon. Metsien laajan yksityisomistuksen takia metsien uudistamisajoissa on vaihtelua. Metsäntutkimuslaitoksen ennustukset povaavat sahatavaralle vakaata kysyntää, mutta kuitupuun käytön arvellaan laskevan. Etelä-Pohjanmaalla kasvu ei sen sijaan lisääntynyt. Luku on toista kertaa peräkkäin kolminumeroinen. ”Energiapuunkäyttö kasvaa. Kuinka paljon hakkuumahdollisuuksista hyödynnetään, riippuu kuitenkin kysynnästä. Metsät kasvavat kohisten Hakkuumahdollisuuksia hyödynnetään vaihtelevasti, selviää valtakunnan metsien uusimmista inventointituloksista. Edelliseen inventointiin verrattuna puuta on sata miljoonaa kuutiota enemmän
Siihen saakka hän toimii Suomen Keskustan eduskuntaryhmän talouspoliittisena sihteerinä. Yhdistyksen tavoite on selkeä. Se kokoaa yhteen neljä jo pitkään toiminutta bioenergia-alan järjestöä: Finbion, Puuenergiayhdistyksen, Turveteollisuusliiton ja Pellettienergiayhdistyksen. Tuonnista valtaosa – 62 prosenttia – oli peräisin Venäjältä. VTT:n selvityksen mukaan vuotuinen päästövähennys voisi suurimmillaan olla jopa yli 50 prosenttia. Hankkeessa pyritään kehittämään LounaisSuomeen yhteistyötä, jossa metsänomistaja saa mailleen perinneympäristöjä hoitavia eläimiä ja karjanomistaja laidunalueen eläimilleen. ”Tehtäväni on huolehtia, että yhdistyksen näkemykset ja asiantuntemus on mukana päätöksenteossa”, Peisa toteaa. Pölyttäviä hyönteisiä on riittänyt mustikkakasvustoihin. Jos puutalojen osuus olisi 52 prosenttia, päästövähennys olisi 32 prosenttia. Mukana on myös esimerkiksi metsäkoneurakoitsijoita. Metsien vuotuinen tuotto pitää saada järkevään käyttöön, vaikkapa energiaksi. Koko paketti uusiutuvan energian tuista ja verotuksesta on epävarma. ”Vaikka omissakin pusikoissa kasvaisi energiaa ja kaiken lisäksi uusiutuvaa”, hän lataa kahvikupin ääressä Eduskuntatalon kahvilassa. Turpeen veroa nostettiin ja tukimuotoja muutettiin Euroopan komission takia – laki pienpuun energiatuesta ei mennyt siellä läpi. Metsähallituksen kämppien vuokraukseen Eräsetti-kauppa ei vaikuta. Tammi-maaliskuussa puuta tuotiin kaksi miljoonaa kuutiota, kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna vastaavalla jaksolla. Taloustilanteen ja ympäristöpolitiikan vuoksi nykyinen hallitus joutui pohtimaan asiat uudelleen. Maaliskuussa puuta tuotiin 800?000 kuutiota, josta haketta oli liki 300?000 kuutiota ja koivukuitua 250?000 kuutiota. Hän toimi työja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) erityisavustajana viime hallituskaudella, kun tehtiin paljon energiaratkaisuja. ”Matkailu ei kuulu ydinliiketoimintaamme, emmekä liiketoiminnassamme tuota enää matkailuun liittyviä ohjelmapalveluja”, sanoo Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas. Peisa on siitä onnellisessa asemassa, että hän voi hyvinkin onnistua muuttamaan asioita, sillä hän aloittaa elokuussa työnsä tuoreen Bioenergia ry:n toimitusjohtajana. Parin viikon kuluttua mustikkaan Mustikka kypsyy poimittavaksi Eteläja KeskiSuomessa heinäkuun keskivaiheilla, arvioi Metsäntutkimuslaitos. Minkälaisilla keinoilla huolehditaan, että voimalaitoksissa ei polteta metsäteollisuuteen sopivaa puuta. Mistä löytyy kaikkia hyödyttävä tasapaino eri energiamuotojen ja tukipolitiikan välillä. VTT selvitti työja elinkeinoministeriön toimesta puutalorakentamisen vaikutuksia Suomen kasvihuonepäästöihin. Kukkia on kuitenkin runsaasti. ”Luonnonlaiduntamisella estetään puustoisten perinneympäristöjen sekä niillä elävän monipuolisen hyönteisja kasvilajiston häviäminen”, kertoo WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu. Kasvihuonepäästöt alas puurakentamisella Suomen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää tuntuvasti lisäämällä puunkäyttöä rakentamisessa. Vaihtotase kuntoon bioenergialla ”tarvitaan selkeä, yhteiskunnallinen tahtotila, jotta bioenergian tuotanto etenee. Bioenergia ry:n ydin muodostuu viidestä valiokunnasta, jotka koostuvat jäsenyritysten osaajista. Varmuutta elinkeinoelämälle 33 vuoden iästään huolimatta Jyrki Peisa on kokenut energiapolitiikan tekijä. Kesäkuun alun hallat kiusasivat paikoin mustikkaa. Kaikkiaan mustikasta on kehittymässä runsas sato. Jos puukerrostalojen osuus uudisrakentamisesta olisi 22 prosenttia, vuotuiset päästöt vähenisivät selvityksen mukaan 13 prosenttia eli 26?000 tonnia. Myynti on jatkoa viime vuonna alkaneelle Metsähallituksen matkailutoiminnan karsinnoille. Vuodenvaihteessa perustettu Bioenergia ry toimii uusiutuvan energian tuottajien edunvalvojana. ”Siksi elinkeinoelämä ei uskalla investoida bioenergian tuotantoon. 4 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 LyHyESTI Lehmät takaisin metsälaitumille Ympäristöjärjestö WWF:n ja metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhteishanke rohkaisee maanja eläintenomistajia luonnonlaiduntamiseen. Sitten alkavat vaikeat kysymykset, joista yhteiskunnassa ei näkemyseroja puutu. Päätettiin sääntelystä, tukimuodoista ja verotuksesta. Hake yhä ykkönen tuonnissa Puun tuonti Suomeen on edelleen hakeja koivukuitupainotteista. Uuden yhdistyksen jäseniä ovat muun muassa Suomen neljä suurinta puuta ostavaa yritystä sekä useat energiayhtiöt. Maaliskuun tuontimäärä nousi selvästi tammija helmikuulta, mutta oli samaa luokkaa kuin edellisvuoden maaliskuussa, Metsäntutkimuslaitokselta kerrotaan. Alkuvuonna suurin hinnanpudotus koettiin Euroopassa, paljolti velkakriisin luoman epävarmuuden sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan hiljaisten markkinoiden vuoksi. Sahatavaran hintaindeksi alaspäin Sahatavaran maailman hintaindeksi on laskenut kolme vuosineljännestä peräkkäin, Wood Resource International raportoi. Toinen merkittävä tekijä on Kiinan vähentynyt kysyntä. Irti matkailupalveluista Metsähallitus myy matkailun ohjelmapalveluja tarjoavan Eräsetti Oy:n Lapland Safaris Group Oy:lle. Syntyi paketti, jonka mukaan uusiutuvalla ja ennen kaikkea metsästä lähtevällä energialla piti tuottaa ydinvoimaa suurempi lisäenergiamäärä vuoteen 2020 mennessä. hanna lehto-isokoski, teksti kiMMo BRanDt, kuva Bioenergia ry:n toimitusjohtajana elokuussa aloittava Jyrki Peisa ei pidä alkuunkaan siitä, että laivat rahtaavat Suomeen kivihiiltä ja öljyä tonni toisensa jälkeen, kahdeksan miljardin euron arvosta vuodessa. Yhdistyksemme tehtäviä on luoda se”, jyrki Peisa sanoo.. Bioenergia-alan uusi ykkösmies vaatii bioenergian tuotantoon selkeitä, pysyviä pelisääntöjä
”Pitää hyödyntää järkevästi se, mitä Suomessa on. Metsätiloja kun on tällä hetkellä myynnissä poikkeuksellisen paljon. Ja mikäpä operaatiolle olisi parempi ajoitus kuin tehdä se nyt hyvän hinnan aikaan. ”Mutta Jyrki oli paras. Muuten ei synny uusia työpaikkoja ja olemme edelleen riippuvaisia fossiilisten energianlähteiden tuonnista.” 2010 hallitus sitoutui EU:n asettamaan tavoitteeseen nostaa uusiutuvan energian osuutta kymmenen prosenttiyksikköä eli 38 prosenttiin vajaassa kymmenessä vuodessa. Näinhän sen pitääkin olla. Metsänomistajat ovat järki-ihmisiä. Bioenergia ry:n tuleva toimitusjohtaja. › Kalastusharrastus laajenee pian metsästykseen. Sen enempää metsätilojen perijät kuin vapailta markkinoilta tiloja ostavat eivät siis näytä olevan mitään eilisen teeren poikia. Merkittävä osa perijöistä lienee ainakin valmis harkitsemaan tilan myyntiä. › Oikeustieteen kandidaatti. Selityksenä ilmiölle toiminee se, että metsien muut kuin puuntuotannolliset arvot ovat kohonneet aikaisempaa tärkeämmäksi. Hän uskoo näihin asioihin sataprosenttisesti. Peisa laskee, että saavutus parantaisi Suomen heikentynyttä vaihtotasetta kolmen miljardin euron verran vuodessa nykyhinnoilla laskettuna. M iesmuistini metsäasioissa ulottuu 30 vuoden taakse 1980-luvun alkuun, jolloin metsäopinnot aloitettuani aloin aktiivisesti seurata metsäalaa koskevia uutisia. Toiminut muun muassa elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen sekä pääministeri Mari Kiviniemen erityisavustajana. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan uudet, enintään viisi vuotta metsää omistaneet henkilöt ovat keskimäärin 52-vuotiaita. Myyntivalmius kasvaa, kun hinta kohoaa, ja päinvastoin. Koulutukseltaan Peisa on oikeustieteen kandidaatti ja kotoisin Pohjois-Suomesta Ranualta, jonka maapinta-alasta 60 prosenttia on suota. Bioenergia ry:n toimitusjohtajaksi Peisaa pyydettiin. › Naimaton. Tarjontaa lisää se, että samaan hengenvetoon myös Metsähallitus, UPM ja Tornator ovat käynnistäneet massiivisen metsämaiden myynnin. ”On saatava selkeät pelisäännöt ja varmuus, että niitä myös noudatetaan. Keskustan eduskuntaryhmässä hän työskentelee nyt jo toista kertaa, ja lisäksi hän on ollut kansanedustajan avustaja. Toisaalta osakemarkkinoiden ja muiden sijoituskohteiden poikkeuksellisen heikot tuotot ovat lisänneet sijoittajien kiinnostusta laittaa rahansa kiinni metsään. Sieltä juontaa myös Peisan usko bioenergian tulevaisuuteen. Metsätilojen hinnat ovat sitä vastoin puolitoistatai paikoin jopa kaksinkertaistuneet verrattuna vuosituhannen vaihteen hintoihin. Muitakin kiinnostuneita ehdokkaita tosin oli. Metsänomistajien keski-ikä on hivuttautunut jo yli 60 vuoden, joten huomattava osa omistajista tulee väistämättä siirtymään lähitulevaisuudessa autuaammille metsänhoitomaille. On yhä kalliimpaa tuoda fossiilisia energianlähteitä, kun omat tuotteet ja osaaminen eivät mene samaan hintaan kaupaksi maailmalle.” Vahva tausta vaikuttajana Ennen hallituksen vaihtumista Jyrki Peisa ehti toimia myös pääministeri Mari Kiviniemen erityisavustajana. Vilkkaan työelämän vastapainoksi lukee historiateoksia. ”Kotimaisen bioenergian edistäminen on siinä tärkeimpiä keinoja. Puun reaalihintojen kehitys on tarponut tällä vuosituhannella loivaa alamäkeä muutaman vuoden takaista hintapiikkiä lukuun ottamatta. Lapsuuteen kuuluivat suo, turve, hillat ja loputtomat metsät. Riski, että rahat valuvat jatkossakin ulkomaille, on liian kova.” Esimerkiksi Rovaniemellä pantataan 200 miljoonan euron investointia Mustikkamaan voimalaan, kun ei tiedetä, pystytäänkö energiapuulla tuottamaan lämpöä ja sähköä kilpailukykyiseen hintaan. Kyseessä taitaa olla ihan normaali kysynnän ja tarjonnan lakien mukainen markkinatalouden ilmiö. 5 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 PENTTI HyTTINEN KOLUMNI Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja. On edullisempaa tuoda kivihiiltä ulkomailta. Toki metsätilojen hintakehitys on jo aikoja sitten erkaantunut puun hintojen kehityksestä. Itse käyttämieni arvonmääritystapojen perusteella hintapyynnöt ovat kivunneet jopa 20–30 prosenttia yli sen tason, jolla minä vaivautuisin kaupanvahvistajalle kahveja keittämään. › Asuu Helsingissä. Toivoa sopii, että tiloille löytyy ostajia, jotka ovat valmiita maksamaan puuston tuottoarvoa korkeampia hintoja. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tuota totuutta on tarpeen päivittää. Lisäksi yksityishenkilöt ovat kaupitelleet kohteitaan netissä ja sanomalehdissä toisen mokoman verran. Odotettavissa on melkoinen metsäomaisuuden uusjako. Yksi asia, joka koko tuona aikana ei ole miksikään muuttunut on hokema, jonka mukaan metsätiloista on aina kova kysyntä, mutta myyntiin tulevia kohteita on liian niukasti. Metsätilojen myynti lähti lapasesta. Vaihtotase kuntoon bioenergialla Jyrki Peisa › Syntynyt 1979 Ranualla. Pyrkimys on päästä eroon irrallisista hajapalstoista ja keskittää metsäomaisuus suurempiin yhtenäisiin kokonaisuuksiin. Laitetaan euro kiertämään tänne.”. Näkymä on, että metsätilojen tarjonta tulee kasvamaan edelleen. Esimerkiksi käy syntymäpitäjäni Juuka, josta kiinteistönvälittäjien listoilla on ollut viime viikkoina jopa parikymmentä myyntikohdetta. Millaisille ihmisille metsät ovat sitten siirtymässä. Hänellä on palava hinku viedä bioenergiaa eteenpäin, ja ihmisenä häntä on helppo lähestyä”, kehuu yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Esa Lindholm. Yhteiskuntasuhteet ovat siis kunnossa
Energiantuotannossa hyödynnetään myös vanerinvalmistuksessa syntyvä puujäte, eikä tästä prosessista synny lainkaan Vaneritehdas tuplaa tuotantonsa savonlinnan tehtaan vanerin valmistukseen tarvitsema energia on miltei kokonaan peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Savonlinnassa tehdään entistä valmiimpia komponentteja, joihin voidaan tarvittaessa lisätä myös pinnoitteet. Sahan toimitusjohtajana toimii Antti Korpi. Myllyahon saha myy Lapuan sahan tuotannon maailmalle. UPM:n vaneria löytyy myös rekkojen perävaunujen seinistä ja lattioista, ja sitä käyttää myös parkettiteollisuus. Sekin on selvä valtti meille”, Korpi kaavailee. Lapuan saha taas käyntiin Puut sahalle toimittaa maakunnan oma puunhankintayhtiö EPM Metsä, jonka osakkaaksi Mylly&Korpi ryhtyi. Laitos on liitetty Lapuan kaupungin lämpöverkkoon, joten ylijäämä energia voidaan myydä kaupungille. Metallilevyihin verrattuna vaneri on keveää, mikä alentaa myös kuljetuskustannuksia. Meidän tuotteille on löytynyt markkinoita muun muassa Egyptistä.” Hänen mukaansa oma puunhankinta on vahva tuki sahaukselle. Egypti vetää Reilu kolmekymppinen toimitusjohtaja Antti Korpi on ehtinyt pyörittää metsäenergian tuotantoon keskittynyttä Korpi Forest -yhtiötään jo kymmenkunta vuotta. ”Yhteistyö parantaa myös Myllyahon tuottavuutta. toimitusjohtaja antti korven mukaan lapuan saha siirtyy syksyllä toimimaan kahdessa vuorossa, ellei ”maailma ihan seljälleen mene”. Myllyahon saha työllistää tällä hetkellä 11 ihmistä. ”Entiseen verrattuna kapasiteetti on miltei tuplautunut, mutta havupuuvaneria emme enää tee”, sanoo tehdaspäällikkö Tommi Takanen. Savonlinnan tehtaan tärkeimpiä vientikohteita ovat KeskiEuroopan maat, joissa vaneria tarvitaan muun muassa paikalleen rakennettavien betonitalojen työmailla. ”Nykyisellä kalustolla pystymme sahaamaan 10–21-senttisiä tukkeja”, Korpi kertoo. Hän ei sulje pois myöskään itärajan takaa tulevaa puuta. Raaka-aine lähialueelta Koivutukit Savonlinnan vaneritehtaalle yhtiö haluaa ostaa ensisijaisesti itäisestä Suomesta. Syksyllä kahteen vuoroon siirtyvä saha nielee vuositasolla 100?000 kuutiota pikkutukkeja. kiinteää jätettä. 6 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 UPM:n modernisoitu vaneritehdas Savonlinnassa lupaa käyttää ensisijaisesti suomalaista koivua. Vanerilevyt asetetaan metalliraamiin vastakkain, ja betoni valetaan niiden väliin. Kuljetuksen lämpötila ei saa nousta 162 pakkasastetta korkeammaksi, ja vaneri toimii osana eristekerrosta, johon se tuo lujuutta. ”Yhteistyö kaupungin kanssa on kangerrellut, mutta kunhan se alkaa toimia, pystymme hyödyntämään sahan sivutuotteet ilman, että niitä täytyy rahdata mihinkään. Silloin sahan vuosituotanto kohoaa 60 000 sahatavarakuutioon. Kun pikkutukit sahataan täällä Alajärvellä, voidaan keskittyä parhaiten sahalinjalle sopivien tukkien sahaukseen, mikä parantaa sahauksen hyötysuhdetta”, kertoo Lapuan sahan työnjohtaja Tapani Holm. Uudistuksia tuli myös muun muassa perusinfrastruktuuriin kuten sähkönja lämmönjakeluun. ”Tehtaan ympäristöja energiatehokkuus sekä työympäristön turvallisuus ovat parantuneet huomattavasti”, Vanhanen sanoi juhlapuheessaan. Kahteen vuoroon siirtymisen jälkeen työväkeä on yhteensä 21. Tämän jälkeen sahausta varten perustettu Mylly&Korpi Oy vuokrasi sahan kaupungilta. Tuotantoa alettiin käynnistää alkuvuodesta. Mylly&Korpi Oy:n taustalla ovat Alajärvellä toimiva Myllyahon saha sekä yrittäjät Antti ja Topi Korpi Kortesjärvellä. Valttina keveys Savonlinnan-tehtaan remontti on osa järjestelyjä, joilla UPM parantaa vaneriliiketoiminnan kilpailukykyä ja nostaa Suomessa valmistettavien tuotteiden jalostusarvoa. ”Tavaraa on mennyt mukavasti niin kotimaahan kuin vientiikin. UPM Metsän kehitysjohtajan Esa Korhosen mukaan luontaisia hankinta-alueita ovat Saimaan ympäristö sekä Saimaan ja Päijänteen välinen alue. hanna lehto-isokoski, teksti MaRkkU tissaRinen, kuva UPM:n uudistettu vaneritehdas Savonlinnassa pystyy valmistamaan noin satatuhatta kuutiometriä koivuvaneria vuodessa. ”Jos Venäjän WTO-neuvottelut onnistuvat, voimme hankkia jonkin verran koivua jatkossa sieltäkin.”. Tehtaalla 2010 aloitetut laajennusja modernisointityöt valmistuivat keväällä, ja viime torstaina kaupunginjohtaja Janne Laine ja UPM:n Tekniset materiaalit -liiketoimintayksikön johtaja Jussi Vanhanen vihkivät tehtaan käyttöön. Työtekijöiden määrä pysyy noin 270:ssä. ”Asiakas saa vanerinsa pitkälle mittojen mukaan ja vaikkapa reiät oikeisiin kohtiin”, Takanen kertoo. Erikoisimpia kohteita lienevät laivat, jotka kuljettavat nesteytettyä maakaasua. Syksyllä on määrä siirtyä toimimaan kahdessa vuorossa. Mikko Riikilä, teksti ja kuva Entisen omistajansa Visuvesi Oy:n konkurssin jälkeen kaksi ja puoli vuotta seisonut Lapuan saha sai viime vuonna uuden omistajan, kun Lapuan kaupunki osti sahalaitoksen Visuveden konkurssihallinnolta. Korven mukaan saha tulee käyttämään satatuhatta kuutiota pikkutukkeja, puoliksi kuusta ja mäntyä. Tehtaalle rakennettiin yksi kokonaan uusi tuotantohalli, ja koneet järjestettiin uudelleen niin, että työt etenevät tehokkaammin vaiheesta toiseen. Hän luottaa sahauksen kannattavuuteen. Sahan lämpölaitos tuottaa energiaa tuplasti sahan tarpeisiin. Vanhasen mukaan vanerin valmistukseen tarvittava energia on miltei kokonaan peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Hänen mukaansa vanerin lujuus suhteessa painoon ja hintaan ovat tärkeä kilpailuvaltti. Vahvuudeksi Korpi nimeää myös energiantuotannon
Yrityksen tuotannosta 40 prosenttia menee vientiin ja vientimaista Saksa on Ruotsin jälkeen kakkonen. Schirmbeck muistuttaa, että metsän arvonnoususta hyötyvät muutkin. Nyt puuta käytetään kotitalouksissa yli 34 miljoonaa kuutiometriä, mikä lähentelee jo Suomen yksityismetsien hakkuumäärää. Suomalaisyrittäjät hakivat suurmessuilla jalansijaa Saksan kasvavilla metsämarkkinoilla. Sadan euron raja rikkoneet tukin tienvarsihinnat ovat hiukan laskeneet, mutta edelleen tilanne on metsänomistajien kannalta erinomainen. 7 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 eliisa kallionieMi teksti ja kuvat E uroopan suurin metsäalan tapahtuma KWF-Tagung pidettiin Etelä-Saksassa viime viikon lopulla keskellä poikkeuksellisen hyvää metsäsuhdannetta. Koneen idea on paloitella puu suoraan metsässä. ”Päinvastoin, varsinkin Suomessa näkyy, että lämmityslaitteisiin investoidaan helpommin silloin kun taloudessa on tiukkaa”, kertoo toimitusjohtaja Antti Ala-Talkkari. Lämmitysjärjestelmiä valmistava Ala-Talkkari Oy on ollut mukana neljän vuoden välein pidettävillä KWF-messuilla jo useita kertoja. ”Syöttörullat on edelleen päätuote, mutta raivauspäitä menee kaupaksi entistä enemmän”, kertoo toimitusjohtaja Seppo Mentula. Messujen aikana yritys sai useille konemalleilleen tyyppihyväksynnän. Yrityksen tuotevalikoima ulottuu venetelineistä metsäkoneiden letkujen suojuksiin ja telatyökaluihin. Maan ydinvoimalat on tarkoitus sulkea lähivuosina kokonaan ja siirtyä uusiutuvaan energiaan. Keslan toimitusjohtaja Jari Nevalainen toivoo, että isommat yritykset voisivat anoa vienninedistämisrahaa myös suoraan. Metko-näyttelyyn, joka pidetään elo-syyskuun vaihteessa. ”Metsänomistajat ovat tulevaisuuden öljyšeikkejä”, hän ennusti. Sertifikaatti osoittaa, että tuotteet täyttävät maan tiukat turvallisuusvaatimukset. Pentin Paja Oy tuo Saksan kilpailuille markkinoille muun muassa kaatopäitä. MenSe Oy:n osastolla huomio kiinnittyi erikokoisiin raivauslaitteisiin. suvi, seppo ja Mika hassinen myyvät muun muassa telankiristimiä. Puun poltto on Saksassa liki kolminkertaistunut vuosituhannen alusta. Niistä seitsemän oli saanut messumatkan kuluista puolet valtion vienninedistämisrahoista Viexpon kautta. 3. Georg schirmbeck (oikealla) tutustui Gruben uusiin turvakenkiin, jotka palkittiin messujen innovaatiopalkinnolla. Hakkuukoneeseen liitettäviä raivauspäitä käytetään myös taimikoiden hoidossa, mutta Mentulan mukaan laitteen varsinaiset markkinat ovat muun muassa sähkölinjojen ja tienvarsien raivauksessa. Naapurissa Hassinen Veljekset Oy:n osastolla Seppo Hassinen ja yrittäjäperheen nuori polvi Suvi ja Mika Hassinen toivoivat löytävänsä messuilta etenkin uusia maahantuojia. Hän seuraa tyytyväisenä puun uutta nousukautta. ”Puulla on kova kysyntä ja hinnat korkealla. Kansainvälistymisasiantuntija Rainer Rönnback välittäisi valtion rahaa useammillekin yrityksille, mutta tukimahdollisuutta ei tunneta kovin hyvin. Kotimaan markkinoilla uusi kitkevä taimikonhoitokone on otettu hyvin vastaan. Valtio kanavoi vienninedistämisrahoja vain välikäsien, kuten osuuskuntamuotoisen Viexpon tai Finnpron kautta. Myös klapikonevalmistaja Palaxille Saksa on tärkeä vientimaa. Uutuus on tarkoitettu Suomen ja Ruotsin metsiin.. Yli sadan hehtaarin alueelle oli levittäytynyt ennätykselliset 538 näytteilleasettajaa 26 maasta. Tarjontaa isännille Junkkari Oy esitteli messuilla uuden version pienikokoisesta hakkurista, jonka Suomen ensiilta on syksyllä Metkossa. Toimitusjohtaja Pekka Himanka kertoo, että yritys on rajannut tuotevalikoimaansa ja keskittyy nyt maatalouspuolella kylvökoneisiin ja metsässä hakkeeseen. Markkinoille tulvii uusia valmistajia ja koneita, mutta suomalaisyrityksen etuna on pitkä hisMetsäalalla menee lujaa – Saksassa toria ja tuotteiden laatu, kertoo Palaxin koneiden maahantuoja Peter Oswald. Isäntiä ja heille sopivia pienen kokoluokan koneita messuilla oli paljon. Asiakkaita ovat etenkin pienet ja keskisuuret tilat. Tuoteperhe on laajentunut harvesterikouraan asennettavalla raivausterällä, jonka avulla voi hoitaa ennakkoraivauksen hakkuun yhteydessä. ”Kun polttopuun teossa on 7–9 työvaihetta, tämä tekee ne kaikki yhtä aikaa”, lupaa Seppo Hassinen. ”Nämä on mietitty vähän pitemmälle ja saatu siten lisää toimintavarmuutta ja kestävyyttä”, perustelee kehitysjohtaja Janne Häikiö. Euroopan talousvaikeudet eivät vaikuta puunpolttoon. Saksaan siitä on tuotu vain kuva. Kehitteillä on myös uutta. Prototyyppiasteella olevaa Klapi-Masterin uutta, aiempaa edullisempaa versiota kiirehditään 1. Erityisen paljon esillä oli puuenergiaan liittyviä koneita ja laitteita. 2. ”Nyt metsänomistajilla on varaa investoida metsien hoitoon ja koneisiin.” Valinnanvaraa niin metsänomistajille kuin alan yrittäjille oli KWF-messuilla runsaasti. juuso häikiö esitteli keskieurooppalaisille kehittelemiään Pentin Pajan kaatopäitä. Näin hyvää hintatasoa emme ole koskaan kokeneet”, kertoi Saksan metsäalan järjestöjen katto-organisaation johtaja Georg Schirmbeck. 4. junkkari oy:n Pekka himanka ja vientijohtaja toni Ruokoja pitävät haketta parhaana muotona polttaa puuta. Saksassa eletään suurta käännettä energiamarkkinoilla. ”Euroopan talousvaikeudet eivät vaikuta puunpolttoon – päinvastoin.” 1 2 3 4 Valtio tukee messumatkoja Suomalaisyrityksiä näkyi messuilla parillakymmenellä osastolla. Yritys tarvitsee järjestelyapua esimerkiksi Venäjällä, mutta Keski-Euroopan messut se pystyisi hoitamaan myös itse
TORSTAINA . . Tuettavien pienpuuerien käyttökohteena tulee olla lämmönja sähköntuotanto, sen sijaan esimerkiksi biopolttoaineen raaka-aineena käytettävälle pienpuuhakkeelle ei tukea maksettaisi. . Yhteinen illallinen. Yksityismetsissä investointiin kuitenkin selvästi muita vähemmän lannoituksiin ja metsäteihin. Metsälehden syksyn lukijamatka tehdään Schwarzwaldiin, missä avautuvat Saksan kauneimmat metsämaisemat. Uudessa tukimallissa maksatuspistettä on Euroopan komission vaatimuksesta siirretty lähemmäs energiantuotantoa, eli tukea voi hakea vasta, kun pienpuuerä on haketettu. SUNNUNTAI . Puuenergia on ajankohtainen aihe myös Schwarzwaldissa. Aamulla risteily Titisee-järvellä, jonka jälkeen lähdemme katsomaan yhtä Saksan suurimmista kansallispuistoista. Matkalla on mukana metsien kasvun asiantuntija professori Kari Mielikäinen, joka tutustui alueen metsiin työskennellessään Freiburgin yliopistossa. Eri metsätöistä uudistaminen vei 100 miljoonaa euroa, nuoren metsän hoito reilut 100 miljoonaa euroa ja metsätiet 60 miljoonaa euroa. Metsäteollisuus hyväksyy Metsäteollisuus ry vetää Euroopan komissiolle tekemänsä kantelun pienpuun energiatuesta pois. Siitä valtion tukea oli 63 miljoonaa euroa, metsänomistajien omaa rahaa kului 146 miljoonaa euroa. . ”Maksatuspisteen muutoksesta huolimatta pienpuun energiatuki luo jatkossakin edellytyksiä pienpuun korjuulle ja hyödyttää myös metsänomistajia”, maaja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) arvioi. Matkaohjelma löytyy osoitteista www.triotravels.. Seutu on vuosisatoja ollut Euroopan puuaitta ja retkeilyalue. Metsänomistajien puolella uuteen tukijärjestelmään ei olla yhtä ihastuneita. ”Tarvittaessa tukijärjestelmiin on tehtävä nopeita korjausliikkeitä, jos puumarkkinat vääristyvät tukien vaikutuksesta”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäja ympäristöjohtaja Tomi Salo. Toistaiseksi energiapuun korjuuta tuetaan kemera-lain nojalla. Mäki-Hakolan mukaan järjestelmään on sisällytetty tarpeetonta byrokratiaa, muun muassa jäävän puuston läpimittavaatimuksen takia. Lento Frankfurtiin lähteen kello 8.20. ILMOITTAUTUMISET Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy. Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa/ henkilö. Matkalla myös omaa aikaa tehdä ostoksia tai maistaa hyvää viiniä. . Sen sijaan esimerkiksi metsänviljely ja pystykarsinta olivat laskussa. Koska komission käsittelyn kestoa on vaikea arvioida, maaja metsätalousministeriöstä ei osata arvioida, milloin uusi tukijärjestelmä tulee voimaan. Uudeksi tukitasoksi esitetään viittä euroa kiintokuutiometriä kohti, se vastaa kahta euroa haketettua irtokuutiota kohden. Länsi-Suomen metsänomistajien liiton johtaja Marko Mäki-Hakola toteaa blogissaan (15.6.2012, mtk.fi), että uusittu petu ei tule toimimaan. KESKIVIIKKO . Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoituksen, ohjelmassa mainitut ateriat ja retket. Pulmia aiheuttaa myös tukitason lasku. 8 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 TIISTAI . Uutta järjestelmässä on korjuukohteille asetettava jäävän puuston läpimittavaatimus. Keskeisissä työlajeissa kustannusten jakautumisessa ei eri omistajien välillä – yksityiset metsänomistajat, valtio ja teollisuus – ollut eroja. Yhden hengen huoneesta 130 euron lisämaksu. jUssi Collin Metsänhoitoja metsänparannustöihin käytettiin viime vuonna Suomessa yhteensä 300 miljoonaa euroa. uusi petu valmistui Te ro Si vu la Uudistetussa pienpuun energiatukimallissa tukea voi hakea vasta, kun pienpuuerä on haketettu. Aamupäivällä teemme myös metsäretken. . Työlajeista nousussa olivat etenkin kasvatushakkuiden ennakkoraivaus, terveyslannoitus ja maanmuokkaus, kustannuksia nostivat muun muassa muokkausalojen kasvu ja lannoitteiden kallistuminen. LAUANTAI . Vierailemme sahalla, joka on jalostanut Schwarzwaldin tukkeja jo yli 125 vuotta. Tuettavien pienpuuerien käyttökohteita on rajoitettu komission linjausten perusteella. Retki Ettenheimin barokkikaupunkiin Saksan ja Ranskan rajalla. PERJANTAI . Koskinen: Uusittu pienpuun energiatuki hyödyttää metsänomistajia. Tukijärjestelmään tehtävien muutosten takia pienpuun energiatukea koskevaa lakia on muutettava. Illallinen hotellilla. Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan summa on 11 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisvuonna – joskin reaaliset kokonaiskustannukset olivat silti neljä prosenttia eli 14 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisvuonna. . Tervetulotilaisuus ja illallinen hotellilla. Aamupäivällä perehdymme maastoretkellä metsien hoitoon sekä käyttöön. Muutosten valmistelu käynnistetään, jahka kuullaan komission näkemykset muutoksista. Kotimatka alkaa aamupäivällä. Metsälehden lukijamatka Saksaan . . Kohteelle jäävän puuston keskiläpimitan tulee olla rinnankorkeudelta mitattuna alle 18 senttiä. jUssi Collin Pienpuun energiatukijärjestelmää on muokattu uusiksi. Keskipäivällä on omaa aikaa tutustua Freiburgin kaupunkiin, jonka jälkeen on opastettu kierros. Lento Helsinkiin lähteen Frankfurtista kello 19.25. MATKAN HINTA 1580 euroa/henkilö. Matkalla näemme myös alueen suurimman järven Schluchseen. ja www.metsalehti.. Kantelulle ei järjestön mukaan ole enää tarvetta, sillä metsäteollisuus hyväksyy osaltaan maaja metsätalousministeriön uuden esityksen energiapuutuesta. Alkuperäisessä esityksessä tukea olisi voitu hakea jo siinä vaiheessa, kun puuerä on korjattu metsästä. Se tunnetaan myös hyvästä ruuastaan. . Teollisuuden ja valtion metsissä panostukset kasvoivat reippaammin, siellä hoitotöihin laitettiin yhteensä seitsemän miljoonaa euroa enemmän. Lounaalla maistamme perinteikästä Schwarzwaldin savukinkkua. Kuten aiemminkin, tuettavien pienpuuerien tulee olla peräisin nuoren metsän hoitokohteilta tai ensiharvennuksilta. ”Helpostihan se varmasti käy, että tukea huomattavasti alentamalla käyttöön saadaan huomattavasti lisää metsäenergiaa”, Mäki-Hakola kirjoittaa. Bussimatka Titiseen kaupunkiin kestää noin 4 tuntia. Illallinen nautitaan vanhalla metsämiesten majalla. Perillä se on kello 22.55. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 18.7. Uuden tukijärjestelmän toimivuutta tulee kuitenkin seurata tarkoin. Yhteinen päätösillallinen. kustannusten nousu söi metsänhoitorahoja. mennessä Satu Räisänen, puhelin 020 756 8610, sähköposti satu.raisanen@ triotravels.. Yksityismetsien metsänhoitoja metsänparannustöihin käytettiin yhteensä 210 miljoonaa euroa. Se on kolme miljoonaa euroa eli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. Sieltä palaamme linja-autolle metsän halki otsalamppujen valossa
Istutuksista yhtiö teettää jo kolmanneksen koneellisesti. ”Kuusentaimikoissa kitkentää voi pitää jo vakiintuneena arkityönä. Raivaussahalla tehtävä varhaisperkaus maksaa 200–300 euroa. ensi kokemukset ovat hyviä”, kertoo resurssi asiantuntija kari kuru silvesta oy:stä löin noin 450 euroa”, Hallongren toteaa. Kurun mukaan hyväkasvuisia istutuskuusikoita ei myöskään tarvitse ennakkoraivata ennen ensiharvennusta. Kitkennän jälkeen ensiharvennus Kitkentä maksaa enemmän kuin raivaussahalla tehty varhaisperkaus. ”Uusi, viime vuonna käyttöön otettu kitkentälaite painaa alle 600 kiloa, joten sitä on helppo ja jouheva käsitellä koko kuormaimen ulottuvuusalueella. Kertanykäisyllä ”On se kummallista, ettei kukaan ole aiemmin oivaltanut tätä.” puhdistuu 2,5 neliömetrin ala. ”On se vähän kummallista, että kukaan ei aiemmin ole oivaltanut tätä”, mies ihmettelee. Kotimaan myynnistä vastaavan Mikko Häikiön mukaan taimikonhoitokone on kaupallisen läpimurron kynnyksellä. Yksinään se ei kuitenkaan riitä, koska lehtipuusto vesoo uudelleen ja alkaa muutamassa vuodessa haitata taimia. Sen jälkeen käytiin kehittämään tehokasta ja toimivaa konetta. ”Huolemme on lähinnä se, jääkö havupuutaimikoihin riittävä lehtipuusekoitus”, kehuu metsänhoitoyhtiö Silvestan resurssiasiantuntija Kari Kuru. Kitkentä raivaa tietä konetaimikonhoitoon Pentin Pajan kitkentä kone on kaupallisen läpimurron kynnyksellä. ”Taimista on vaurioitunut 4–6 prosenttia. ”Kitkentäkone suoriutuu hehtaarista noin kuudessa tunnissa. Siihen on laskettu mukaan metsäkoneen pyörien alle jääneet taimet.” Kitkentä ajoitetaan samaan tapaan kuin tavallinenkin varhaisperkaus, kuusentaimikoissa se tehdään viisi vuotta istutuksen jälkeen. ”Metrin pituisen kylvötaimikon perkaus ja harventaminen 3?000 rungon hehtaaritiheyteen on onnistunut mainiosti”, Kuru toteaa.. Lisäksi kasvatettavat taimet saavat kitkennän jälkeen kasvaa jatkuvasti ilman lehtipuuston kilpailua. Tällä tavalla läpimurto on kuitenkin jäänyt saavuttamatta, sillä ”koneraivaussahat” haastavat metsurin vasta, kun vesakko on vaikeusasteeltaan hankalaa. Lisäksi tällä pystyy nyppimään vesat tarkoin taimien vierestä”, selvittää konekitkijä Matti Salmela. Juurineen maasta kitketyt lehtipuut eivät enää veso eikä siemenistä syntyvä lehtipuustokaan myöhemmin pysty valtaamaan kasvutilaa. Pohjois-Karjalassa toimiva Pentin Paja lähestyi haastetta ennakkoluulottomasti. ”olemme kokeilleet kitkentää myös männyn kylvötaimikoiden perkaamisessa. Raamissa on kuusi kumipintaista leukaparia, joiden väliin vesat puristuvat. Oikea-aikaisessa taimikonhoidossa konetyö ei ole sen halvempaa kuin miestyö. 9 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 Konepajamiehen oivallus Silvestan tavoitteena on koko metsänhoitoketjun koneellistaminen. Tutkija Hallongrenin mukaan vauriot ovat pysyneet kohtuullisina. ”Kuuset valtaavat varttuessaan kasvutilan, eikä haittapuusto enää pysty kasvamaan varjossa”, Kuru muistuttaa. Laikkuja syntyy, kun iso lehtipuu vedetään juurineen maasta. Sen iso oivallus oli, että ensin tarvitaan uusi työmenetelmä. Säästöä syntyy silti. Uusi menetelmä on taimia haittaavien lehtipuiden kitkentä, jolla voidaan korvata sekä varhaisperkaus että varsinainen taimikonhoito. Mikko Riikilä Y leensä taimikonhoidon koneellistamishankkeissa on yritetty valjastaa metsäkone tekemään raivaussahan työtä. Nyt Pentin Pajan laite on myyntikunnossa. Viisi vuotta istutuksen jälkeen Hakkuukoneen kuormaimeen kiinnitettävä kitkentäkone on suorakaiteen muotoinen, 1,05 metriä leveä ja 2,35 metriä pitkä ”raami”. Männiköissä olemme vielä kokeiluvaiheessa.” Koivumäen mukaan Silvesta pyrkii lisäämään koneiden osuutta metsänhoidossa. Tämän jälkeen kuormain nostaa kitkentälaitteen ylös, ja vesat lähtevät juurineen maasta. Kitkentäkone on kymmenen vuoden ideoinnin, kehittelyn ja kokeilun tulos. Hehtaarin kitkentä maksaa tälPe nt in pa ja O y M ik ko R iik ilä Yhdessä vuorossa kitkentäkone tekee noin 1,5 hehtaaria, joten paria hehtaaria pienemmille aukoille konetta ei kannata viedä. Taimikoita on kitketty noin 600 hehtaaria. Myös taimen juuristo saattaa vaurioitua, kun iso vesakoivu nostetaan aivan taimen tuntumasta. Koneellisen istutuksen ja kitkennän jälkeen seuraava työvaihe nuoressa metsässä on yhdistetty energiaja ainespuun hakkuu, toteaa Silvesta Oy:n toimitusjohtaja Jukka Koivumäki. Kitkentäkoneella pystyy nyhtämään maasta jopa ranteen vahvuisia puita. ”Noin 80 prosenttia kitketyistä taimikoista selviää ensiharvennukseen ilman toista taimikonperkausta”, selvittää tutkija Heidi Hallongren Metsäntutkimuslaitokselta. ”Tänä vuonna toimitamme jo yhdeksän uudenmallin kitkentälaitetta.” Idea vesojen kitkemisestä on alkuaan Häikiön. Viime kesänä käyttöön otettu Pentin Pajan toisen sukupolven kitkentäkone yltänee tätäkin parempiin tuloksiin. Kahdesti tehty raivaussahaus maksaa selvästi enemmän kuin konekitkentä. Tällöin työnjälki muistuttaa laikutusta. UPM:n metsänhoitoyhtiö Silvesta on kokeillut kitkentäkonetta myös männyn kylvöaloilla
Viime vuosina energiapuun saanti on alkanut vaikeutua.” Metsäkeskuksen arvion mukaan Etelä-Pohjanmaan maatilat käyttävät vuosittain lähes satatuhatta Mikko Riikilä, teksti ja kuvat O llaan hunajamarinoitujen filesuikaleiden syntysijoilla Ylistarossa. Broilerinkasvattaja Harri Mäenpää starttaa trukkinsa ja työntää kauhan hakekasaan. Äkkiä selviää, kuinka olennainen tuotannon tekijä energia on broilerifarmilla. tuvia biopolttoaineita”, hän sanoo. Samalla ne tuottavat sähköä omistajilleen EPV Energialle ja Pohjolan Voimalle. EPV Energian hankintainsinööri Esa Koskiniemen mukaan tekniikkaa ei muualla ole käytetty yhtä suuressa laitoksessa. Muuten summa valuisi ulkomaille kivihiilen ja päästö. Jättipotti maakunnan energiapuubisnekselle on Vaasassa ensi vuoden alussa käynnistyvä kaasutinlaitos. Seinäjokea lämmittää alkuaan turpeelle suunniteltu voimala. Tilalla vaihdettiin muutama vuosi sitten öljystä puuenergiaan. Viime vuosina puun polttamista on vähä vähältä lisätty. kiintokuutiometriä puuta energian tuotantoon. Kaikki sitä pienempi puu haketetaan. Ansio kuuluu pitkälti metsäkeskukselle, joka on neuvonut esimerkiksi viljelijöitä energiantuotannon ratkaisuissa. Vaasan ”kaasari” nielee vuodessa noin 350?000 kuutiota puuta. Bioenergian jättipotti Mäenpään broileritila on esimerkki maakunnan käännöksestä bioenergiaan. Varsinkin talviaikaan energiaa kuluu aika runsaasti. Puulla lämmittäen polttoaineen hinta asettuu 20?000 euroon. Periaatteessa kuitu puun mittaista puuta ei ohjata polttoon. Niinpä alueen nuoriin metsiin ei enää jää harvennusrästejä. ”Meidän metsistä myydään vain tukkia. ”Tällä tapaa vanhan hiilivoimalan polttoaineena voidaan käyttää uusiuPohjanmaalla energiapuut viedään käsistä Energiapuulle on Pohjanmaalla syntynyt lähes pientä sellutehdasta vastaava kysyntä. tyy siis hyvän vuosipalkan verran. ”Kun untuvikot tulevat, hallien lämpötila nostetaan 33–34 asteeseen. 10 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 harri Mäenpää siirtyi muutama vuosi sitten öljystä puuenergiaan broilerikasvattamoidensa lämmityksessä. Lämpökeskuksessa puhisee teholtaan 300 kilowatin stokeri, josta lämpö ohjataan broilerihalleihin ja viljakuivuriin maahan kaivettuja lämpökanavia pitkin. Tarkkaa työtä takametsissä Vaasan voimalan lisääntyvä puunkäyttö tuottaa aluetalouteen noin 15 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi puunkorjuun ja kaukokuljetuksen työt lisääntyvät. Sitten hän ohjaa trukin lämpökeskuksen ääreen ja kippaa hakkeen siiloon, jonka katto avautuu sähköisesti. Lisäksi ostan puuta ulkopuolelta. Tuhat kuutiota haketta saadaan, kun noin 400 kiintokuutiometriä puuta haketetaan. Muhkeat kasvuodotukset juontuvat Vaskiluodon Voimaan, jonka suuret voimalaitokset lämmittävät Seinäjokea ja Vaasaa. samalla tilan polttoaine lasku putosi kolmanteen osaan aiemmasta. Säästöä kerePV energian hankintainsinööri esa koskiniemi ja ePM Metsän toimitusjohtaja timo hongisto tarkastavat energia puu kasaa. ”Haketta kuluu noin tuhat kuutiota vuodessa.” Jos energia tuotettaisiin polttoöljyllä, lasku kohoaisi Mäenpään mukaan vuosittain 60?000 euroon. Häkäpöntön tapaan toimiva kaasutin hiiltää puun tai muun biomassan, ja siitä vapautuva kaasu ohjataan polttokattilaan. Tällä hetkellä laitos nielee 175?000 kuutiota puuta vuodessa. Määrätkin alkavat jo olla maakunnallisestikin merkittäviä. Lämmitettävää hallitilaa meillä on 4?500 neliömetrin verran.” Siis vajaat puoli hehtaaria, jos joku ei hoksannut. Ei ihme, että monet maatilat ovat vaihtaneet öljyn puuhun ja turpeeseen
EPM Metsän ostomies Mika Kytöharju kehuu Väkeväisten työtä. Väkeväisten työmaa on esimerkki pohjalaisen metsätalouden arkitodellisuudesta. Kolmen veljeksen firma siirtyi viime vuonna maakunnan oman puunhankintayhtiön EPM Metsän leiriin. ”Etelä-Pohjanmaa ja ruotsinkielinen rannikko mukaan lukien voidaan vuosittain korjata energiapuuta 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Harvennusjälkeä kelpaa esitellä. Nuorissa metsissä energiarangan kantohinnaksi jää yleensä kemeran korjuutuki, seitsemän euroa kuutiolta. Nuoren metsän harvennuksilla ajokone ehtii yhdessä vuorossa korjata puut, jotka hakkuukone kahdessa tuurissa tekee”, selvittää hakkuukonetta ohjastava Mika Väkeväinen. ”Metsänhoitoyhdistyksillä on asiak kainaan alueellisia lämpölaitoksia. Niiden kautta ei näin ollen tule meille leimikoita. ”Hakkaamme kahdessa vuorossa. Tilan pituus on neljä kilometriä – ja leveys noin 20 metriä. Väkeväisten koneyritys Ylistarosta kuuluu energiapuuryntäyksen voittajiin. ”Jos tuki loppuu tai heikkenee merkittävästi, nuorten metsien puu korvataan voimalaitoksilla kivihiilellä ja turpeella.” Nuorissa metsissä ei harvennusrästejä Metsäkeskuksen puuenergiaekspertti, projektipäällikkö Juha Viirimäki laskeskelee, että tällä menolla Etelä-Pohjanmaan energiapuuvarannot on pian valjastettu täyskäyttöön. Hänen mukaansa energiapuun vahvistuvalla kysynnällä on kyetty kattamaan menetyksiä, joita Kaskisten sellutehtaan sulkeminen puunkäytölle aiheutti. ”Puuntoimituksemme ovat vuositasolle 250?000–300?000 kuutiota. Mäenpään broileritilalla Ylistarossa palaa tuhat kuutiota haketta vuodessa. Jo nyt energiapuun kova kysyntä näkyy metsissä. ”Nuoria metsiä on vuosittain harvennettu jopa tavoitteita enemmän”, kehuu metsäkeskuksen metsänhoitopäällikkö Antti Pajula. Nykymuotoiset tuet päättyvät ensi vuonna. Lähivuosina puun hankintamme kohoaa todennäköisesti noin puoleen miljoonaan kuutioon.” Hongiston, kuten muidenkin puunhankkijoiden, suuri haaste on energiapuun saanti. Tosin valtaosa isojen voimaloiden puupolttoaineesta tulee isoilta metsäyhtiöiltä. Pohjanmaalla energiapuut viedään käsistä 11 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 kä uusimpana asiakkaana Lapuan sahan uudelleen käynnistäneelle Mylly&Korpi Oy:lle. ”Sopivia kohteita riittää, mutta tukien leikkaaminen vaikeuttaa leimikoiden hankintaa.”. Enin osa puusta menee Myllyahon sahalle. Hakkuutähteet ja kannot kattavat vain puolet maakunnan puupolttoainetarpeesta. Harvennuksiin erikoistuneelle koneketjulle on riittänyt töitä joka päivälle. Puunhankkijan haasteet Väkeväisten urakanantaja, EPM Metsä perustettiin viime vuonna. ”Turha etsiä kolhiutuneita puita Väkeväisten jäljiltä.” EPM-Metsä ostaa energiapuuleimikoita metsänomistajilta suoraan. Tällä hetkellä korjataan vajaat 900?000 kuutiometriä.” Kun Vaasan kaasutin starttaa, energiapuun kysyntä hyppää 1,2 miljoonaan kuutioon vuodessa. Toimitusjohtaja Timo Hongisto vastaa, että sahat saavat tukkia ja voimalat polttoainetta. Se hankkii puuta osakkailleen, EPV Energialle, Myllyahon sahalle ja seetelä-Pohjanmaan maatilat ovat lisänneet vuotuista energiapuun käyttöä vajaalla 100?000 kuutiometrillä. Luku sisältää hakkuutähteet, kannot ja pienpuun. Toinen puoli pitäisi saada rankapuuna nuorten metsien harvennuksilta. ”Yksinään se ei riitä, koska metsiemme hakkuumahdollisuudet kasvavat nopeasti.” kiintiöiden ostoon. ”Sopivia kohteita riittää, mutta tukien leikkaaminen vaikeuttaa leimikoiden hankintaa”, Hongisto pelkää. Pyrin puukaupoissa siihen, että kun metsään kerran mennään, tehdään kaikki tilan hoitotyöt”, Kytöharju kertoo. Samalla suurmetsäteollisuus on raivokkaasti vastustanut pienpuun energiatukea
Metsänhoitoyhdistykset ovat kampanjoineet kilpailutuksen puolesta tarjoamalla ilmaista suunnitelmaa puukaupan perustaksi. Vähän myydyn kuusikuitupuun hinta on kuitenkin tippunut kymmenen prosenttia. Viimevuosien puukaupoista vajaa kolmasosa on tehty kesäkuun loppuun mennessä. Sahojen tilanne heijastuu myös hankintapuuhun, jonka hinnoittelu on vielä auki esimerkiksi yhdistyksen toimituskaupoissa. Viime viikkoina tavanomaisia myyntiin tulleita leimikoita ovat olleet päätehakkuut sekä kesäkorjuukelpoiset harvennukset. Kaupantekoinnossa on kuitenkin alueellista vaihtelua. Kauppa käy myös Kainuussa ”Puunmyyntisuunnitelmien tilauksia on kampanjan ansiosta tullut tasaisesti”, kertoo metsänhoitoyhdistys Kainuun toiminnanjohtaja Kalle Immonen. Hujala uskoo, että puukauppa sujuu taas vilkkaasti lomien jälkeen. Vilkkainta on Pohjois-Suomessa. Tarjouksia ei välttämättä tule kaikista kohteista”, Immonen kertoo. 12 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 PuuKAuPPA tomäärä, 361?000 kuutiometriä nousi lähelle puukaupan ennätysvuosia 2007 ja 2008, jolloin molempien toukokuiden myynti oli 374?000 kuutiometriä. Nyt pientä hiipumista on ollut havaittavissa, kun sahoilla alkavat kesäseisokit. Metsänhoitoyhdistysten puun myyntisuunnitelmien tilaukset ovat Aulan mukaan lisääntyneet reippaasti. Touko-kesäkuun vaihteessa hintojen nousu on kuitenkin pysähtynyt lähelle viimevuotista tasoa”, Aula sanoo. Pohjois-Suomessa sen sijaan puunmyyntitarvetta tuntuu olevan kovastikin. Tarjouksia ei tule kaikista kohteista.”. Metsänomistajilla riittää myyntihaluja ostajat ovat kiinnostuneita päätehakkuiden lisäksi kesäkorjuukelpoisista harvennuskohteista. Johtaja Jukka Aula PohjoisSuomen metsänomistajien liitosta kertoo, että toukokuun os”Ostajat ovat tulleet varovaisiksi talvi leimikoiden kanssa. Alkuvuoden aikana puukauppoja on tehty kolmannes enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Suuri osa kuusikuidusta pannaan Lapissa samaan kasaan männyn kanssa havukuitupuuksi. Kesäharvennukset kysyttyjä Myös Järvi-Suomen alueella puukappa on käynyt hyvin ja leimaustilauksia on tullut yhdistyksiin runsaasti. ”Nyt näyttää siltä, että ostajat ovat tulleet hieman varovaisiksi talvileimikoiden kanssa. Myyty määrä, 1,2 miljoonaa kuutiometriä, on sekin neljänneksen suurempi kuin neljänä edellisenä vuotena keskimäärin. Vaikka kauppa on jatkunut vilkkaana myös kesäkuun alussa, on puukaupan painopiste Aulan mukaan edelleen syksyssä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hintataso on hieman viimevuotista alempi. Päätehakkuiden lisäksi ostajat ovat kiinnostuneita kesäkelpoisista harvennuksista. Aluejohtaja Jukka Hujala liiton Kuopion toimistosta kertoo, että kesäleimikot ovat käyneet hyvin kaupaksi. Alkukesän märkyys on jonkin verran haitannut kesäleimikoiden korjuuta niin Pohjois-Savossa kuin muuallakin Suomessa. ”Puukauppa on jatkunut vilkkaana myös kesäkuussa”, Aula kertoo. Immonen arvioi, että kohtuullinen hintataso on lisännyt päätehakkuiden osuutta leimikkosumassa. Pohjois-Suomen puukauppojen lisäys on kohdistunut etenkin Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Epävarman ajan vuoksi ostajat jättävät ostovaraa loppuvuoteen. ”Keskihintojen nousussa näkyy kesäleimikoiden keskimääräistä korkeampi hintataso. hannU jaUhiainen teksti ja kuva E telä-Suomessa myrskytuhot ovat sekoittaneet normaalia puukauppaa, ja paikoin sekä puun tarjonta että varsinkin kysyntä on vähäistä. Kuitupuu sen sijaan menee Immosen mukaan hyvin kaupaksi kaikilla kauppatavoilla. Hinnat viime vuoden tasolla Lapissa hintataso on suurin piirtein viime vuoden tasolla. Kampanja on tehonnut, ja puunmyyntisuunnitelmien teko on monissa metsänhoitoyhdistyksissä jopa kolminkertaistunut. Lapissa kasvu on ollut hieman maltillisempaa
30,52 . 38,59 . 20,58 . 55,56 . hankintahinnat 58,25 . 12,41 . 16,01 . Lomien alettua kantohinnat kääntyivät laskuun. 45,36 . 14,91 . ensiharvennus 47,87 . 19,49 . 13,65 . 30,05 . 14,33 . 56,52 . nousussa . 56,61 . ensiharvennus 46,33 . ETElä-PoHjaNMaa . 16,41 . 18,20 . 26,01 . 41,84 . 47,56 . nousussa . 49,14 . 29,12 . harvennushakkuu 49,39 . 14,14 . 30,14 . 35,14 . 16,79 . 26,24 . Metlan hintatilastojen myöhästymisen vuoksi luvut ovat poikkeuksellisesti viikolta 23.. 15,42 . 20,66 . 38,99 . 18,29 . 22,58 . 18,72 . Uudistushakkuu 50,33 . 16,36 . 14,86 . 42,98 . 39,36 . hankintahinnat 56,58 . 53,93 . 19,29 . Hinnannousu selittyy osin sillä, että myytävistä leimikoista suurin osa on kesäleimikoita. harvennushakkuu 47,06 . Epävarman markkinatilanteen vuoksi hintakehitys voi tänä vuonna olla viime vuoden tapainen. 54,16 . 26,46 . 29,98 . 15,88 . ensiharvennus 46,41 . 29,28 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 48,90 . hankintahinnat 56,57 . 15,13 . Havutukista on päätehakkuuleimikossa saanut keskimäärin vähän yli 58 euroa kuutiometriltä. 15,90 . 24,32 . 21,17 . 43,96 . 14,24 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 56,82 . 16,73 . Mäntykuitupuulla on päätehakkuuleimikossa ollut paras hintataso Pohjanmaa-Kainuun alueella, missä siitä on maksettu keskimäärin 19 euroa kuutiometriltä. 14,52 . 15,19 . 26,31 . 19,00 . 43,23 . 17,59 . SaVo-Karjala . 22,25 . 14,83 . Mäntyja koivukuitupuun keskimääräisissä hankintahinnoissa ei ole kovin suuria alueellisia eroja. 24,66 . 24,88 . Hinnannousu tasaantuu Metsäkeskus Määrä m 3 koko maa 1?052?424 etelärannikko 10?018 Pohjanmaa 22?489 lounais-suomi 31?381 häme-Uusimaa 103?825 kaakkois-suomi 95?534 Pirkanmaa 51?519 etelä-savo 157?376 etelä-Pohjanmaa 46?548 keski-suomi 129?039 Pohjois-savo 170?039 Pohjois-karjala 113?845 kainuu 39?446 Pohjois-Pohjanmaa 50?525 lappi 30?835 Ostomäärät viikolla 23 metsäkeskuksittain ETElä-SUoMi . 46,90 . hankintahinnat 51,38 . 26,87 . 15,37 . 16,03 . 29,32 . ensiharvennus 43,03 . KyMi-SaVo . 29,98 . 22,23 . 44,76 . 16,44 . harvennushakkuu 49,82 . 30,61 . 55,48 . 15,31 . 14,82 . 27,40 . Uudistushakkuu 58,53 . 33,62 . 35,65 . 21,95 . 14,20 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 31,00 . 34,30 . Hintataso pyörii 30 euron molemmin puolin. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 18,55 . Koivutukin hintataso on ollut korkein Kymi-Savon alueella, missä vanerikoivusta on saanut keskimäärin 46 euroa kuutiometriltä. harvennushakkuu 50,73 . 22,02 . 18,18 . 42,66 . hankintahinnat 53,95 . 15,42 . 28,99 . 25,60 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 56,05 . Uudistushakkuu 56,80 . nousussa . nousussa . 24,14 . 13 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 20–23 keskiarvo Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa, m viikot 1–23, 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2010 2011 hannU jaUhiainen Kantohintojen nousu on jatkunut viime viikkoina, tosin hieman loiventuneena. 58,05 . 57,38 . 15,21 . 18,41 . 14,33 . 16,19 . 22,02 . 22,84 . 21,92 . 15,85 . laPPi . 29,43 . 14,75 . ensiharvennus 45,71 . 16,46 . Uudistushakkuu 57,60 . 49,97 . 25,65 . nousussa . 15,33 . 21,00 . 46,17 . 20,87 . hankintahinnat 55,18 . KaiNUU-PoHjaNMaa . 49,76 . ensiharvennus 45,53 . 15,97 . 15,87 . 24,05 . 18,08 . 14,64 . 49,14 . 32,70 . 51,70 . 57,69 . nousussa . 14,76 . 22,12 . 17,41 . 22,75 . 15,03 . Koivukuitupuu on kalleinta Pohjois-Suomessa. 30,04 . Havutukeista on kesäkuussa maksettu parhaiten Keski-Suomen ja Kymi-Savon hinta-alueilla. hankintahinnat 56,61 . 22,31 . Uudistushakkuu 57,07 . 53,82 . 39,39 . 20,58 . 17,91 . 29,32 . Uudistushakkuu 58,20 . 19,77 . 38,87 . 13,89 . 37,91 . 24,58 . 16,70 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,12 . 44,51 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 18,60 . 14,89 . 17,35 . 15,86 . 54,96 . 44,62 . 23,46 . 19,19 . 41,35 . 25,63 . 18,34 . 57,10 . 55,80 . 13,58 . 26,24 . 17,98 . 15,01 . 15,51 . 17,83 . KoKo Maa . 18,02 . 30,09 . 18,69 . 20,08 . 14,89 . 18,61 . 57,24 . 28,96 . 54,24 . 30,11 . 29,78 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,42 . 45,30 . 26,03 . 21,83 . Viime vuonna paras hintataso oli kesäkuun puolivälissä. 23,56 . 16,34 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 14,57 . 26,70 . Uudistushakkuu 55,62 . 50,53 . 15,44 . 17,71 . 16,06 . 50,19 . 46,48 . 42,95 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,59 . 14,89 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,07 . 16,27 . 15,29 . harvennushakkuu 50,18 . 13,85 . 29,87 . nousussa . 15,55 . 14,44 . 27,24 . 44,43 . 45,58 . harvennushakkuu 48,35 . 46,01 . ensiharvennus 43,07 . 25,20 . 19,80 . ensiharvennus 45,78 . 57,48 . 27,32 . 37,83 . 22,11 . 17,56 . harvennushakkuu 46,99 . 14,45 . 16,62 . KESKi-SUoMi . 55,85 . 29,31 . 30,01 . 47,33 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. hankintahinnat 57,48 . 24,21 . 21,96 . 23,91 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,80 . 54,79 . 29,36 . 56,51 . 38,70 . 18,61 . nousussa . 47,18 . 58,55 . 49,89 . harvennushakkuu 49,98 . 16,61 . 15,83 . 27,51 . 26,46 . 19,95 . 13,84 . 16,49 . 20,64 . Uudistushakkuu 57,68 . 46,38 . 29,15
Vesakko niitetään kahdesti saman kasvukauden aikana. Ruotsin kokemukset erittäin lupaavia Kaksivaiheista taimikonhoitoa on Ruotsissa kokeiltu tieteellisesti järjestetyssä kokeessa. Mikko Riikilä, teksti, kuvat ja piirrokset R uotsissa kehitetty ja kokeiltu taimikoiden kaksivaiheinen varhaisperkaus antaa metsänomistajille keinon estää lehtipuiden uudelleen vesominen ilman myrkkyjä. Näin käy erityisesti kuivina kesinä”, Rantala toteaa. Koe osoitti, että perkausten ajoitus ratkaisee, onnistutaanko vesojen uudelleen kasvu torjumaan. METSÄLEHTI 1 2 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO Toinen perkaus heinäkuussa Rantala suunnitteli yhdessä Groupin metsurin Arto Kurran kanssa kaksivaiheisen varhaisperkauksen koetta perustamista Fin Silva Oy:n maille Mänttään. Metsänhoidon rationalisoimiseen perehtyneen Metsä Groupin metsänhoitopäällikön Juho Rantalan mukaan paras ajankohta varhaisperkaukselle alkaa juhannuksesta. Juhannuksen tienoilla tehty perkaus toistetaan elokuun alussa, kun ensimmäisen perkauskerran kannot ovat vesoneet. Eteläisintä Suomea vastaavissa oloissa tehdyssä kokeessa tehokkaimmaksi osoittautui yhdistelmä, jossa ensimmäinen perkaus tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa tai toukokuun alussa ja toinen heinäkuun puolivälissä. Osa alueesta perataan uudelleen elokuun alkupuoliskolla, osa syys-lokakuulla ja osa ensi vuoden kesäkuussa. Kohteena oli viisi vuotta sitten istutettu, rehevällä korpimaalla kasvava kuusentaimikko, jonka pinta-ala oli vajaat viisi hehtaaria. Tähän ne ovat käyttäneet juuriinsa varastoitunutta energiaa. osalla aluetta perkaus tehdään uudestaan elokuun alussa. ”Lehtipuut ovat siihen mennessä kasvattaneet lehtensä täyteen mittaan. Ensimmäinen perkaus kannattaa tehdä, kun lehtipuut ovat Uudelleen vesominen kuriin Taimikoiden varhaisperkaus onnistuu parhaiten keskikesällä. Kun verso katkaistaan tässä vaiheessa, joutuu puu kasvattamaan uuden verson energiavarastojensa rippeillä.” Aina puun voimat eivät riitä. ruotsalaismenetelmällä omatoiminen metsänomistaja voi estää varhais perattujen lehtipuiden vesomisen. Näin saadaan tarkennettua tietoa, miten perkaukset kannattaa Keski-Suomen korkeudella ajoittaa. Tämän vuoksi Metsä Group ajoittaa varhaisperkauksensa juhannuksen ja heinäkuun lopun väliselle jaksolle. ”Aikoja pitää siirtää kolmisen viikkoa myöhäisemmäksi, jotta ne kuvaisivat Keski-Suomen olosuhteita. Kesäkuun puolivälissä Kurra perkasi lehtipuuston koko alueel ta. Kääntömättäissä kasvavat kuuset olivat venähtäneet noin metrin mittaisiksi. Kevät tulee täällä sen verran myöhempään”, arvioi tutkija Karri Uotila Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusasemalta. ”Parhaimmillaan koivun uudelleen vesominen jää huomattavan vähäiseksi keskikesällä tehdyn varhaisperkauksen jälkeen. Hieskoivuvaltainen vitelikko oli hieman pitempää. Kurran mukaan koivuja oli 20?000–80?000 hehtaarilla. ”Parhaimmillaan koivun uudelleen vesominen jää huomattavan vähäiseksi.” Vesakko on perattava ennen kuin se alkaa haitata kuusentaimien kasvua. Rantala ennakoi, että vesakko nousee vahvasti uudelleen, koska kasvupaikka on sekä kostea että viljava. Metsuri arto kurra perkasi kuusentaimikon kesäkuun puolivälissä. Ruotsissa vaihtelevia tuloksia Kahden perkauksen (1 ja 2) ajoitus ratkaisee Lähde: Johansson & Lundh 2008 TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELÄVIEN KANTOJEN OSUUS, % Vuosi Vuosi 1 5 6 9 15 15 18 20 29 63 65 72 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2
Lopullisesti männyntaimikko harvennetaan vasta, kun taimet ovat 7–8-metrisiä ja mäntyjen alaoksat ovat kuolleet. Sen jälkeen voi kolmen neljän vuoden kuluttua mennä perkaamaan vesakon uudestaan, ellei varhaisperkausta tehdä kahdessa vaiheessa, kuten tässä jutussa neuvotaan.” Rantala muistuttaa, että mättäille istutetut nuoret kuuset kasvavat niin vinhaan, ettei vesakko enää myöhemmin pysty kohoamaan sen tasalle. 15 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 Uudelleen vesominen kuriin juuri kasvattaneet lehtensä täyteen mittaan. Se tuo säästöjä metsänhoitokuluihin. perkaus 1.8. Käytännössä vesominen estyi siis miltei kokonaan”, Uotila toteaa. odottelu nostaa työn hintaa. Hän neuvoo, että vesojen perkaus tulee sitä halvemmaksi, mitä varhaisemmassa vaiheessa se tehdään. Syksyllä ei kannata perata Kohtalaisen hyvään tulokseen Ruotsin kokeessa päästiin myös, kun toinen perkaus lykättiin seuraavan vuoden heinäkuun puoliväliin. Paras aika lienee kesä-heinäkuun vaihteessa. Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala korostaa, että nopeus on aina valttia istutettujen kuusentaimikoiden hoidossa. Vararavinto juurissa 100 Vararavinto juurissa 50 Vararavinto juurissa †. › Raivaa heinäkuun alkuun mennessä lehtipuut pois. Ja silloin homma maksaa helposti tuplasti enemmän kuin varhaisperkaus. Kaksivaiheisuus vie puun energian Koivun vararavintovarojen hupeneminen 1.5. ”Ensimmäisen kerran vesat on perattava viisi vuotta istutuksen jälkeen. Ensiharvennukseen mennessä kasvutilan täyttänyt kuusikko on varjostanut kaiken alikasvoksen hengiltä. perkaus 2. Kaksivaihteinen perkaus › Kohteeksi noin viisi vuotta istutettu kuusentaimikko. Tämä kävi ilmi, kun toinen perkaus tehtiin vasta ruskan aikana tai sen jälkeen. Toinen perkaus tehdään, kun lehtipuut ovat viime voimillaan kasvattaneet uuden verson joskus elokuun alkuvaiheessa. Koe osoitti myös, kuinka tehokkaasti lehtipuut syksyllä keräävät lehdissä olevat ravinteet talteen ja varastoivat juuristoonsa. Valtaosa lehtipuiden kannoista säilyi hengissä ja kasvatti seuraavana vuonna uuden verson. ”Ruotsissa tehdyssä kokeessa lehtipuiden kannoista eläviksi jäi vain 5–6 prosenttia, kun toinen perkaus tehtiin heinäkuun puolivälissä. › Toista raivaus elokuun alussa. › Anna kuusikon kasvaa ensiharvennukseen. 1.7. Uudelleen vesomisen torjunta säästää taimikonhoidon kustannuksia merkittävästi. Männyntaimikoillakin on varhaisperkaukset tehtävä ennen kuin vesakko alkaa haitata taimia. Jos uudelleen vesakoitumista ei kyetä estämään, on lehtipuusto perattava muutaman vuoden kuluttua uudelleen. Elokuussa tehtävä toinen vaihe on erittäin nopea tehdä, ja sen hinta jää tätäkin halvemmaksi. 1. Tällöin eloon jäi alle kymmenen prosenttia kannoista. ”nopeus aina valttia kuusentaimikoissa” Metsä Groupin metsänhoitopäällikön juho Rantalan mukaan kuusentaimikoista kannattaa perata vesakot viivyttelemättä. 3.8. 22.6. Varhaisperkaus maksaa keskimääräisissä olosuhteissa ehkä noin kaksi sataa euroa hehtaarilta
Jos onnistuttaisiin lisäämään kotimaisia koristehavuja, saataisiin valmiiksi suomalaisiin oloihin sopeutuneita taimia. Vartteet ovat toistaiseksi varmin PALLOKUUSELLE uuSI ElÄMÄ Metsäntutkimuslaitoksella pelastetaan vandaalin tuhoaman Mäntsälän pallokuusen geeniainesta. 16 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 hanna lehto-isokoski, teksti aRi nakaRi, kuvat P uutarhuri Jouko Lehto pitelee käsissään kahta purkkia, joissa kasvaviin pieniin kuusiin on vartettu oksa. Nyt konseptit menivät uusiksi – Mäntsälän tuulenpesä on mitä mainioin esimerkki suomalaisen havupuun erikoismuodosta, ja se piti saada mukaan tutkimuksiin. Mukaan kun tulee myös toisen vanhemman perimä. Oksat ovat peräisin tuulenpesästä, joka kasvoi kuusen latvassa Helsingin ja Lahden välisen moottoritien varressa Mäntsälässä. Siksi kasvi pitää saada monistettua niin, että perimä pysyy samana kuin emoyksilöllä. Nyt vartteita hoivataan Punkaharjun koeaseman kasvihuoneella. ”Tämän vuoksi tutkimme sekä Mäntsälän puuta että muitakin erikoisuuksia. Puun alta löytyi risa saha ja hanskat. Luomme tietoa, jota kauppapuutarhat voivat hyödyntää”, kertoo projektipäällikkö Susanne Heiska. Huhtikuussa joku kiipesi kuuseen ja irrotti tuulenpesän. Sovittiin, että hän ottaisi niitä myös Metlaa varten. He olivat jo pitkään miettineet, voitaisiinko koristehavupuita tuottaa suomalaisen kuusen erikoismuodoista, jotka geenimutaation vuoksi poikkeavat valtalajista. se oli maamerkki, jota lukemattomat ohikulkijat odottivat. Pallon pudotessa Punkaharjulla oli jo valmiiksi suunniteltu havupuiden kasvullisen lisäyksen koejärjestely, johon piti hakea taimet. Koristehavupuiden erikoismuotojen lisääminen on vaikeaa. jonakin päivänä havupallot saattavat koristaa suomalaisten pihoja. Varteoksan ja perusrungon nilat laitetaan vastakkain, jotta ravinteet kulkevat.. Se saattaa onnistua kasvullisen lisäyksen avulla. Mäntsälän tuulenpesän oksia vartettiin pieniin kuusiin. Sanomalehdissä surtiin, kuka teki tihutyön ja miksi. Pallokuusen kohtalo kiiri myös Punkaharjulle Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoiden tietoon. tuulenpesä kasvoi lahden ja helsingin välisen moottoritien varrella Mäntsälässä. Liitoskohta on turvonnut lupaavasti. Maanomistajalta Metlan väki kuuli, että koristehavupuita Lappeenrannassa varttava taimitarhuri hakisi pallosta oksia. Eiväthän ne tahdo täkäläistä talvea kestää. On liian aikaista sanoa varmasti, onnistuvatko ne, mutta 38 vuoden kokemuksella Lehto rohkenee arvioida: ”Osa lähtee kasvamaan.” Suomeen sopivia koristeita Suomessa ei juuri ole markkinoilla luontaisia koristehavukasveja, vaan melkein kaikki tuodaan ulkomailta. Esimerkiksi kuusen ja männyn tuulenpesät ovat ainutlaatuisia mutaatioita, joiden ominaisuudet eivät välttämättä näy suvullisesti lisääntyneissä jälkeläisissä. Puu oli kohokohta, jota sadattuhannet ohikulkijat odottivat yksitoikkoisen ajomatkan varrella: kohta näkyy pallokuusi! Ei näy enää
Tulevaisuudessa suomalaispihoja saattavat hyvinkin koristaa värikkäinä liekehtivät kuusipallot, joiden suku tulee Mäntsälästä. Eläköityneen tutkijan pihalla kasvaa tänäkin päivänä Mäntsälän pallosta otettu pistokas. Mäntsälän pallosta otettiin yli 200 pistokasta, jotka saavat suuttimista säännöllisiä höyrykylpyjä. Dosentti tuija arosen johtama tutkimusryhmä säilöö puiden esialkioita sisältävää solukkoa nestetyppeen. Kaiken lisäksi pallossa on lyhyet, vain senttimetrin mittaiset vuosikasvaimet. Pistokkaat epävarmoja Mutaatio on tapahtunut puun silmussa, josta tuulenpesä kehittyy. 1. Suurin osa ei tee juuria, koska se ei ole kuuselle luontaista. Ulkotarhassa Punkaharjulla kasvaa jo muun muassa surukuusten risteytyksistä syntyneitä kultamuotoja. Metlan kasvihuoneessa kasvualustoilla tököttääkin nyt reilut kaksisataa oksaa Mäntsälän tuulenpesästä. Niissä kävystä otetaan epäkypsiä siemeniä ja laitetaan koemaljalle kasvamaan. 2. Mitä nuorempi emo, sitä paremmin onnistutaan, mutta Mäntsälän puu on jo noin 80-vuotias. Osa esialkioita sisältävästä solukosta säilötään nestetyppeen ja osasta kasvatetaan taimia. Kun oikea vaihtoehto on löytynyt, pakastetuista solukoista tuotetaan lisää juuri oikeanlaisia puita. tulos selviää heinäkuussa. Silloin oksat juurtuivat hyvin, koska emot olivat nuoria. Kustakin siemenestä syntyy valtava määrä alkioita, joilla on sama perimä. ”Kysymys kuuluu, riittävätkö vararavinteet, ennen kuin pistokas saa juurella lisää vettä ja kivennäisiä. Nähdään, minkä alkion perimä on halutunlainen. Puutarhuri jouko lehto luottaa, että ainakin osa Mäntsälän pallokuusen vartteista lähtee kasvamaan. 4. Pistokaslisäys on nopeampi, jos se vain onnistuu. susanne heiska ja jouko lehto tarkastelevat Punkaharjun koeaseman ulkotarhassa kasvavia kuusten erikoismuotoja. Metla teki Mäntsälän puusta ja muistakin palloista pistokaskokeita jo 1960-luvulla. 1 2 4 3 ”Kuusen ja männyn tuulen pesät ovat ainut laatuisia.” Te ijo N ik ka ne n. 17 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 PALLOKUUSELLE uuSI ElÄMÄ keino, kun halutaan säilyttää vanhan kuusen geeniaines. Osa pistokkaista on leikattu edellisen vuosikasvaimen juuresta, osassa on mukana jopa 5–6 vuotta vanhaa kasvua. Dosentti Tuija Arosen johtama Metlan tutkimusryhmä onkin viime syksystä asti kehittänyt solukkoviljelymenetelmiä. Taimia laboratoriosta Kun pallokuusen geeniaines on turvattu, pölyttämällä sen kukat mieluimmin toisen pallokuusen siitepölyllä saadaan hyvässä lykyssä siemeniä, joissa tuulenpesäominaisuus on jäljellä. Puun lisääminen pistokkaista on silti epävarmaa. ”Etsimme menetelmiä, joilla saadaan nopeasti huipputaimia metsänviljelyyn ja joita voidaan soveltaa myös koristepuihin”, Heiska kertoo. Pallonmuotoiset puut voidaan taas risteyttää muiden erikoismuotojen kanssa, esimerkiksi kultakuusten, joiden vuosikasvu on keltainen. Pistokas ei välttämättä ole juurtunut, vaikka se kasvaisi”, Susanne Heiska selvittää. Siksi myös vartteet ja pistokkaat täytyy ottaa nimenomaan tuulenpesästä, ei emopuusta. Kukaan ei vain tiedä, missä siemenessä se on ja missä ei. ”Pallokuusella kokeilemme molempia”, Heiska sanoo. Toistaiseksi ne ovat hyväenteisen vihreitä. Monistuskapasiteetti on valtava. 3
Mustilan arboretumissa kasvaa yli sata havupuulajia sekä pari sataa erilaista lehtipuulajia.. Raivolan alkuperää olevan siperianlehtikuusen lisäksi kotimaisia lajeja paremmin Etelä-Suomessa kasvaa douglaskuusi. Myös kontortamäntyä kasvaa tilalla viitisenkymmentä hehtaaria. Pidemmän ajan kasvatustulokset ovat kuitenkin osoittaneet lajin ongelmalliseksi. Tigerstedtin isoisä halusi selvittää, löytyykö maapallon pohjoispuoliskolta puita, jotka voisivat tuottaa nopeammin tai arvokkaampaa satoa kuin kotimaiset puulajit. Puulajit vuorottelevat säännöllisin välein metsäautotien varressa Elimäellä. ”Aikaa on kulunut sata vuotta ja nyt voi aika varmasti vastata, että tällaisia lajeja on hyvin vähän”, Tigerstedt sanoo. Tavoitteena sekametsä Peter Tigerstedt on nuoresta asti liikkunut kartanon metsissä isänsä Carl Gustaf Tigerstedtin kanssa. Sitä kasvaa parintuhannen hehtaarin tilalla lähes sadalla hehtaarilla. Jo hän kannusti poikiaan Peteriä ja Axel Tigerstedtiä suosimaan sekametsiä ja tigerstedt on elämän työnään parantanut puiden kuutiokasvua sekä jalostanut tuottoisampia ohra lajikkeita, mutta suomalaiset muistavat hänet parhaiten uusien alppi ruusulajien kehittäjänä. Siellä puulajeja testattiin ensin lajeittain pienemmissä metsiköissä. Pohjoisamerikkalainen puu kasvaa kyllä hyvin, mutta se myös kelpaa mäntypistiäiselle kotimaista mäntyä paremmin. Puulajikokeilun vuosisata Mustilassa on pitkät perinteet ulkomaisten puulajien kasvatuksesta. 18 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 METSÄNOMISTAJA tiia PUUkila, teksti ja kuvat K ontortamäntyä, kotimaista mäntyä, siperianlehtikuusta, tavallista metsäkuusta ja taas kontortamäntyä. Lisäksi sitä vaivaavat lumija tuulituhot. Sitä Mustilassa on kuitenkin vain kymmenellä hehtaarilla. kuvassa professorin mukaan nimetty alppiruusu Peter tigerstedt. Peter Tigerstedtin isoisä Axel Fredrik Tigerstedt osti ja osaksi peri vaimonsa suvulta Mustilan vuonna 1901 ja perusti kartanon lähimetsiin puulajipuiston, Mustilan arboretumin. Se on siperianlehtikuusi, joka on peräisin Raivolasta Karjalankannakselta. Juuri tähän kysymykseen kasvinja metsänjalostuksen professori halusi vastauksen perustaessaan kokeita kartanon metsiin. Mustilaan istutettiin 1910-luvulla koko pohjolan ensimmäiset kontortamänniköt. Suora kuin viivoitin”, Tigerstedt kehuu. ”Siperianlehtikuuset ovat jo sahapuun mitoissa. Viljelyä hillitsee se, että laji on kotimaista kuustakin arempi hallalle taimena. Ne kasvavat Mustilan pitkäaikaisen isännän Peter Tigerstedtin perustamilla koealoilla. Jos laji osoittautui hyväksi, sitä istutettiin suurempina aloina talousmetsään. Näille aloille siperianlehtikuusi on omiaan. 1970-luvulla istutetuista puista käy selvästi ilmi, mikä puulaji kasvupaikalla menestyy parhaiten. Se pitää kasvattaa verhopuuston suojissa. Turku Elimäki mainen kuusi juroo. Tämän todistavat metsäautotien varresta näkyvät kontortamännyt. Se on kyllä hyvä puulaji. Osa niistä on katkeillut lumen painosta, ja oksia niissä on huomattavasti enemmän kuin viereisen koealan kotimaisissa männyissä. Mustilassa riittää talvikkityypin reheviä savimaita, joissa maannousemasieni on yleinen vaiva ja kotiKoekenttänä oma metsä Mustilan kartanon pitkäaikainen isäntä suosii sekametsiä ja uskoo siperianlehtikuuseen. Hänen isällään oli selkeä näkemys, miten metsiä tuli hoitaa
Sekin sisältyy kestotilaajan etuihin! Hyvää ja aurinkoista kesää toivotellen Kestotilaajalle näköislehti netissä – ole hyvä! Polku omaan metsään Näköislehti tabl 260x190.indd 1 11.6.2012 23.07. Ensin minä ja veljeni hoidimme sitä yhdessä ja nyt serkukset jatkavat”, Tigerstedt sanoo. Myös serkuksia seuraava sukupolvi on kouluttautunut maatalousja metsäalalle, joten kosketus metsiin säilyy jatkossakin. ”Jos paljaaksi hakatulle alalle päätetään laittaa mäntyä tai kuusta, jätämme sinne yleensä hakkuun yh teydessä rauduskoivuja pystyyn. ELY-keskuksen tarkastajat pitivät aluetta ihanteellisena Metso-kohteena ja tekivät tarjouksen alueen liittämisestä 20 vuodeksi suojeluohjelmaan. Teen ehdotuksia, miten metsiä kannattaisi hoitaa ja omistajat päättävät, mitä tekevät. Näköislehdet löydät osoitteessa www.metsalehti.fi/Metsalehti/Kestotilaajat/ Päästäksesi palveluun Sinun pitää rekisteröityä. Jos et vielä ole kestotilaaja, soita asiakas palveluumme 02077 29136 (2.7. Se on pidetty yhtenäisenä. ”Olen edelleen leikissä mukana. lähtien 09 315 49 810) ja kysy edullista kesto tilaustarjousta. Mustilan mailla kasvatetaan tammea ja kuusta sekaisin. Kuitupuunmittainen siperianlehtikuusi ja tammi eivät tahdo mennä kaupaksi. Kestotilaaja, missä kesällä liikutkin, voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin näköislehtenä netissä. tilan vanhaa rehevää kuusikkoa uhkaa kirjanpainaja. Rekisteröityminen ja ohjeet ovat osoitteessa: http://www.metsalehti.fi/rekisteroidy/ Näköislehden vapaa lukeminen on kestotilaajan etu, joka sisältyy kestotilaajan tilausmaksuun. Edelleen hän käy katsastamassa tilan metsiä päivittäin, vaikka kartano metsineen onkin jo siirtynyt seuraavalle sukupolvelle. Kartanon metsät kuuluvat Kaakkois-Suomen alueeseen, missä kirjanpainajaepidemia jyllää kolmatta kesää peräkkäin. Peremmällä metsätilaa kirjanpainajat ovat iskeytyneet vanhaan kuusikkoon. ”Jos sairaudet iskevät, ne koettelevat sekametsässä jotakin puulajia, mutta sinne jää kuitenkin vielä toinen laji kasvamaan”, Tigerstedt sanoo. Suuri, lähes neljänkymmenen hehtaarin aukko Mustilan metsätien varressa on pelottava esimerkki, mihin ilmaston lämpeneminen ja kuumat, kuivat kesät voivat puhtaissa kuusikoissa johtaa. En pahastu, vaikka ehdotukseni eivät menisi läpi”, Tigerstedt sanoo. Tigerstedt on viettänyt viikonloput ja lomat Mustilassa. Kuka silloin on korvausvelvollinen. Kestotilaukseen liittyy myös monia muita Metsälehden tarjoamia erikoisetuja. Siihen tarvitset yhteystietosi ja asiakasnumerosi lehden osoitekentästä (ilman L-kirjainta). Hakkuista huolimatta tuho ei ole vielä talousmetsien puolella pysähtynyt. Myös tautien ja tuhojen kestävyydessä sekametsä voittaa yhden puulajin metsiköt. ”Isä sanoi aikanaan, että tehkää pojat mitä teette, mutta älkää pirstoko Mustilaa. Metsoon vai avohakkuu Vaikka Mustilassa suositaan nykyään sekametsiä, merkittävä osa metsistä on vielä savikkomaiden viljelytai luonnonkuusikoita. yhteisomistusta sukupolvesta toiseen Peter Tigerstedtin käden jälki näkyy kaikkialla Mustilassa. Nyt Mustilaa hallinnoi Tigerstedtin poika Karl ja tämän serkku Nils. Tigerstedtiä kuitenkin mietityttää miten käy, jos tuho leviää naapurin metsiin. nyt ptäisi miettiä, hakataanko metsä sileäksi vai liitetäänkö alue Metsoon. Näin alalle tulee koivua luontaisesti”, Peter Tigerstedt kertoo. Näitä oppeja Mustilassa noudatetaan edelleen. Samoilla tunnuksilla kestotilaajat voivat käyttää myös Metsäkortistoa veloituksetta. Harvennuksilla hakataan kotimaisia puulajeja, ja erikoispuut saavat järeytyä tukiksi asti. Tigerstedtin vastuulla on tällä hetkellä kartanon pihapuiden hoito ja harvennus, mutta hän lähtee mielellään serkusten kanssa metsään. 19 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 varoitti kasvattamasta yksin synkkiä kuusikoita. Siperianlehtikuusen seurana puolestaan kasvaa kuusta sekä luontaisesti uudistettua koivua. ”Tuhojen kestävyydessä sekametsä voittaa yhden puulajin metsiköt.” M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus kannattaa! Se on edullisin tapa lukea Metsälehteä ja Makasiinia säännöllisesti. Hän on huolehtinut tilan metsistä 1950-luvulta näihin päiviin asti. Myös siperianlehtikuusi tai tammi sopivat hyvin sekapuuksi. Kirjanpainajan pesäkkeitä tuli vanhaan kuusikkoon sellaisella vauhdilla, ettei vaihtoehdoksi jäänyt kuin kaataa koko metsä. Tältä ongelmalta kuitenkin vältytään, kun erikoispuita kasvatetaan sekapuuna. Ennen perinnöllisyystieteen opintoja ja jalostuksen professuuria hän opiskeli metsänhoitajaksi. Vaihtoehtoina on hakata metsä kahdenkymmenen hehtaarin alueelta tai liittää se mukaan yksityismetsien vanhojen metsien suojeluohjelmaan Metsoon
Lopella sijaitseva ala oli rehevä entinen pellonpohja. Myös Oilanen voisi kuvitella ostavansa työvälineen, jos heinäystarvetta on ja tuotteen hinta on kohdillaan. Sen avulla onnistuu Tuuppaamalla nurin Uusi heinäysväline selviytyi hyvin tuoreesta alkukesän heinästä. Kun oppii oikean tekniikan, työ voi muuttua kevyemmäksi”, Mutikainen arvioi. Viisipiikkistä haravaa muistuttavan työvälineen toimintaperiaate on erilainen kuin heinäysviikatteen ja raivausveitsen. sekä heinääminen että taimien etsiminen. Ei tarvitse pyöriä taimen ympärillä, kuten viikatteella työskenneltäessä.” Työ kysyy kuitenkin voimaa. tuloksista voi lukea syksyn lehdestä. Testattu välineen ensimmäinen versio oli tehty romuraudasta ja vartena toimi vanha luudanvarsi. Jotta heinäys onnistuu vaivatta, väline on teroitettava riittävän usein teroitusviilalla ja hiomakivellä. ”Paras tähän asti kokeilemistani työvälineistä heinäämiseen”, Mutikainen tiivistää. Monikäyttöinen vempele Mutikainen ja Oilanen kehuvat työvälineen monikäyttöisyyttä. Kun kulkee istutuslinjojen välissä, välineellä pystyy etsimään kasvillisuuden sekaan kadonneita puunalkuja kahdesta taimirivistä samalla kertaa. ”Raakaversio, mutta toimiva”, Oilanen toteaa. ”Kun taimen löytää, välineellä on helppo taitella heinät sen ympäriltä niin, että taimi paljastuu kunnolla eikä heinätessä vahingoitu”, Mutikainen sanoo. Kun työvälineen asettelee huolellisesti taimen juurelle, ei ole vaaraa, että taimi vahingoittuisi heinää tuupatessa. työtehoseura testaa välineen myös sitkaammalla syysheinällä. Mutikainen arvioi, että ruohosaksilla, raivausveitsellä tai viikatteella heinäys veisi moninkertaisesti aikaa. Keskimäärin yhden taimen vapauttaminen heinästä vei aikaa 15–30 sekuntia, jos taimen etsimistä maastosta ei lasketa mukaan. Työ kävi sutjakkaasti mutta vaati ruista ranteeseen. Väline osoittautui heinittyneessä ja vesakoituneessa taimikossa tehokkaaksi mutta vaatii käyttäjältään riuskat otteet. Sen tekee ammattilainen. Nopeaa ja tarkkaa työtä Mutikainen kiittelee erityisesti heinäysvälineen nopeaa ja tarkkaa työnjälkeä. Kaiken kaikkiaan testaajat pitivät heinäysvälinettä onnistuneena keksintönä. 20 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 tiia PUUkila, teksti ja kuvat S ysmäläinen metsänomistaja Tauno Holappa ei ollut tyytyväinen markkinoilla oleviin heinäysvälineisiin. Hän kehitti oman version ja lähetti sen prototyypin työtehoseuran testattavaksi. KOKEILTuA Uusi heinäysväline sai kiitosta työtehoseuran testissä. Itsestä poispäin suuntautuvan työntöliikkeen ansiosta väline on turvallinen taimen lisäksi heinääjälle. Se asetetaan taimen juurelle ja heinät tuupataan nurin rivakalla, itsestä ja taimesta poispäin suuntautuvalla työntöliikkeellä. ”Laite on helppo mutta ei välttämättä kovin kevyt käyttää. Parannusideoiksi testaajat esittivät viiltävämpää ja ohuempaa terää, jotta leikkuuteho olisi parempi. Kivikkoisessa maastossa vaihdettava terä olisi puolestaan käytännöllinen. Testin tulos + tarkkuus + nopeus + vankka rakenne + monikäyttöisyys – vaatii voimaa – hankala kivisessä maastossa. ”Taimen ympäryksen pystyy heinäämään lähes samalta seisomalta. Työvälineen kehittäjällä on tekeillä myyntiin suunnattu versio. Vadelmaryppään nujertaminen vaatii voimanponnistusta koko keholta, ja yli viiden millimetrin paksuiset vesat alkavat olla jo liian paksuja katkottaviksi. lisätietoja työkalusta sähkö postitse tauno.holappa@dnainternet.net. Myös työ käy joutuisasti. Työtehoseuran tutkija Arto Mutikainen ja metsänomistaja Leo Oilanen kokeilivat työvälineen toimivuutta neljä vuotta sitten istutetussa kuusentaimikossa
Husqvarnalla sama on nimetty AutoTuneksi ja Stihlillä Mtroniciksi. Saha on teknisesti läheistä sukua Husqvarnan viime syksynä esittelemälle tehosahalle XP 560:lle, jota kokeiltiin Metsälehden numerossa 16/2011. 21 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 www.metsakustannus.fi Uutuus Uutuus Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Kirja kertoo, miten Etelä-Suomen talousmetsiä uudistetaan menestyksellisesti. Uusimmissa ruotsalaissahoissa on myös moottorin kiihtyvyyttä parantavia ratkaisuja, kuten kevennetyt mäntä sekä kampiakseli. Rungon etuosan mataluuden ansiosta etukahvan kaarta on saatu lyhennettyä. Sylinteritilavuus on 59,8 kuutiosenttiä ja teho 3,5 kilowattia. Jonsered CS 2260 › sylinteritilavuus 59,8 cm3 › teho 3,5 kW › Polttoainesäiliön tilavuus 0,65 l › Öljysäiliön tilavuus 0,33 l › Paino* 5,6 kg › suositushinta 949 € *Ilman terälaitetta, tankit tyhjinä Väkivahva jonsered Cs 2260 sopii esimerkiksi pihapuun kaatajille.. Teos on tarkoitettu metsänuudistamisen perusteista ja tavoitteista kiinnostuneille metsänomistajille ja alan opiskelijoille. Tämä jouhevoi sahan käsittelyä karsinnassa. Se säätää moottorin toimintaa olosuhteiden ja kuormituksen mukaan. ”Ongelma johtui vääränlaisista pulteista, joilla moottorirungon puoliskot liitettiin toisiinsa. Moottorin elektroninen käynPunamustaa voimaa kun etukahva on kallistettu tyveltään, öljytankin suuaukon ympärille jää reilusti tilaa, mikä helpottaa tankin täyttämistä. Tämän ansiosta sahan rungon etuosa on perinteisiä sahamalleja matalampi, mikä tekee sahan sivuprofiilista virtaviivaisen näköisen. Vaikka Husqvarnan 560ja Jonseredin 2260 -mallit ovat teknisesti identtiset, maahantuoja vakuuttaa, ettei Jonseredia – sen paremmin kuin Huskuakaan – enää vaivaa vuotava öljy tankki, joka ilmeni osassa ensimmäisistä Husqvarna 560 -mallin sahoista. Elektroniikka ohjaa sekä polttoaineen syöttöä että sytytystä. Esimerkkilaskelmilla havainnollistetaan kustannustehokkuutta ja eri tekijöiden vaikutusta kustannuksiin myöhemmissä ketjun vaiheissa. Uudistaminen vaikuttaa metsän kehitykseen ja metsästä saataviin tuloihin kiertoajan loppuun saakka. Vaikka edellä sanotut ovatkin vain sanahelinää, on uuden Jonseredin moottori ilmiömäisen kierrosherkkä ja vahva. ninohjausjärjestelmä on Jonseredin termistössä CarbControll. Hinta 38 euroa, nidottu, 150 sivua. Jonsered on nimennyt tämän Peak Pulseksi, Husqvarnalla sama tunnetaan RevBoostina. Sylinteri on taaksepäin kallistettu. Ohjausyksikkö voidaan huollossa liittää tietokoneeseen, joka pystyy lukemaan sahan vikamuistin. Mikko Riikilä, teksti ja kuvat CS 2260 on järäkämmän puoleinen, ammattikäyttöön tarkoitettu moottorisaha. Uutuus on varustettu kaikilla 2010-luvun herkuilla. Merkittävämpi ero, ehkä jopa pieni etu koituu siitä, että Jonssin etukahva on taivutettu alapäästä heti runkoon liitoskohdan jälkeen. Siinä selvitetään nykyisen tutkimustiedon valossa männyn, kuusen ja rauduskoivun uudistamiskäytännöt, joilla uudistaminen onnistuu nopeimmin ja varmimmin. Etukahvassa eroa Jonseredin perinteen mukaisesti uutuusmallikin poikkeaa Husqvarnan vastaavasta suoralla etukahvallaan. Metsänuudistaminen – investointi tulevaan Metsäkirjakauppa Metsanuudistaminen 236x90 uusi250512.indd 1 26.5.2012 15.25 KOKEILTuA jonsered on vihdoin saanut koko setin uusinta moottorisaha tekniikkaa uuteen CS 2260 -ammatti sahaansa. Vika ilmeni yhdessä erässä viime vuoden lopulla valmistettuja Husqvarna XP 560 -mallin sahoja. Sahan käsittelyyn etukahvan asennolla ei suurta merkitystä ole. Näin teräketjuöljyn tankin täyttöaukolla on enemmän tilaa kuin vinokahvaisessa Huskussa. Jonseredin brändinrakentajat ovat nimenneet vähäpäästöisen ilmahuuhtelumoottorin Clean Poweriksi. Onnistuminen kaikissa vaiheissa mahdollistaa kasvupaikan tuottokyvyn täysimääräisen hyödyntämisen. Husqarnalla samaa tekniikkaa kutsutaan Xtorqiksi ja Stihlillä 2-MIX:si. Ongelmaa ei uusissa samanmallisissa sahoissa enää pitäisi olla”, vakuuttaa tuotepäällikkö Tuomas Kuivamäki Husqvarnalta
Pitkospuiden korjaamisen lisäksi kesätyöläisten töihin kuuluu muitakin rakenteiden huoltoja puhdistustöitä. Metsätehon ja Työtehoseuran hakkuukouran kylkeen kiinnitettävä niittoterä poistaa haittaavaa alikasvosta. Ravintolasta luontopolulle Halu tehdä työtä luonnon parissa oli keskeisin syy siihen, miksi ravintola-alan opiskelija Karabiberis hakeutui Metsähallitukselle töihin. Karabiberis opiskelee Lapin matkailuopistossa baarimikoksi. Karttunen on valmistunut Lapin luonto-opistosta luontoohjaajaksi. Karttuselle metsään liittyvät työt ovat tuttuja jo kotipuolesta, koska vanhemmilla on metsää. ”Tuumittiin, että pyritään kesäksi tekemään käytännön töitä.” anton karttunen (vas.) ja Mikael karabiberis korjaavat kesän aikana mm. Karabiberiksen ja Karttusen työpäivä alkaa kokoontumisella Metsähallituksen toimitalo Pilkkeen pihamaalle. uutuuskone voi korvata ennakkoraivauksen Mikko Riikilä, teksti ja kuvat Hakkuukouran sivuun kytkettävä niittoterä on lupaava ratkaisu ennakkoraivausten koneellistamiseen. Parhaan opastuksen saanevat luontokeskusten oppaat, koska heidän pitää tietää olennaiset Metsähallitukseen liittyvät asiat. Lähes oman alan töissä Työpari Antton Karttusen opastuksella hommat kuitenkin hoituvat. Se lisää hakkuukouran leveyttä noin 15 senttiä ”Räätälöimme kiinnityksen sitä mukaa, kun teriä asennetaan erilaisiin kouriin. Sieltä ajellaan työnantajan autoilla noin 15 kilometrin päässä Olkkajärvellä sijaitsevalle varikolle, missä jaetaan päivän työt ja varusteet. Useimmat kesätyöläisistä ovat tai ovat jo olleet taimenistutuksessa. Ratkaisu on yksinkertainen”, vakuuttaa toimitusjohtaja Seppo Mentula. kymmenkunta nuorta. Alkukesä touhutaan pääasiassa Napapiirin retkeilyalueella ja sen jälkeen siirrytään muualla oleviin kohteisiin. Lisäksi koura on ulkomitoiltaan pieni. Luonnon virkistyskäytön Lapin aluepäällikkö Sakari Kokkonen kertoo, että esimerkiksi Rovaniemellä näin työllistettyjä on noin 15. Niittoterä on helppo kiinnittää erilaisiin hakkuukouriin. ”Opiskelukaverin kanssa tuumattiin, että pyritään kesäksi sellaisiin töihin, jossa voi tehdä jotain käytännöllistä”, Karabiberis kertoo. Retkeilyalueiden puutavara sahataan varikolla ja pintalaudoista tehdään polttopuuta. Laitteen veroton hinta on noin 7?000 euroa. Jokivarren lähireittejä on jo aiemmin käyty laittamassa kuntoon. Osa kesätyöntekijöistä on palkattu normaalisti ja osa on töissä työllistämismäärärahan turvin. Vaattunkikönkään luonto polkujen rakenteita.. Tänä kesänä luontopalvelut on voinut lisäksi työllistää koko maassa noin 150 nuorta valtion erillismäärärahan turvin. Työnopastus ja työnantajan esittely ovat Metsähallituksessa tapauskohtaisia. hannU jaUhiainen teksti ja kuva R ovaniemeläiset Mikael Karabiberis, 18, ja Anton Karttunen, 20, tarkistavat Vaattunkikönkäältä lähtevän luontopolun pitkospuut ja tekevät tarvittavat kunnostustyöt. Lisäksi kesätöihin on otettu eri asteiden opiskelijoita ja koululaisia.” Retkeilyalueiden huoltotöiden lisäksi nuoret osallistuvat soiden ennallistamiseen, perinneympäristöjen hoitoon ja uhanalaisten lajien kartoitukseen. Luontokeskukset tarjoavat hieman erilaisia työtehtäviä. Sitten vajaan kymmenen kesätyöntekijän porukka hajaantuu ympäri Rovaniemeä. 22 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 Kesätyökampanja on osa Metsä puhuu -tulevaisuushanketta. Kesällä tietysti hyttyset ja muut ötökät ovat välistä pieni riesa, mutta muuten kohtalaisen itsenäinen työ kiehtoo nuoria miehiä. Vesakon niittoteriä vuosia valmistaneen Mense Oy:n uusi avaus raivaussahatyön koneellistamiseen on niittoterä hakkuualojen raivaukseen. Kampanjan tavoitteena on, että työpaikat pitävät hyvää huolta kesätyöntekijöistään ja kertovat heille paitsi yrityksestään myös koko metsäalasta monipuolisesti. Terä kiinnitetään hakkuukoneen kouraan. Polttopuitakin sirkkelöidään muun työn ohessa. ”Määrärahalla työllistetään ensisijaisesti vastavalmistuneita nuoria, jotka eivät ole päässeet vakituisiin töihin. ”Rovaniemellä virkistyspuolen eripituisissa kesätöissä on tämän määrärahan turvin noin Kesä luonnon keskellä Napapiirin retkeilyalueen luontopolkujen lankut tulevat talven ja tulvien jäljiltä jälleen säntilliseen järjestykseen, kun kesätyöläiset ovat niitä kunnostamassa. Omat haasteensa on siinä, että kesätyöläisiä tulee eri aikoihin ja osa on vain lyhyen aikaa töissä. Monenlaista kesätyöläistä Metsähallitus työllistää kesän aikana noin 800 nuorta eripituisiksi ajoiksi. Koulun ja armeijan jälkeen hän on ollut jo aiemmin Metsähallituksella pätkätöissä. Hän tunnustaa, että moni uudessa työssä eteen tuleva asia on uutta – moottorisahaakin tuli pidettyä kädessä ensimmäisen kerran kesäkuun alkupuolella. Opiskelun aikana on luonto asioiden lisäksi perehdytty matkailurakentamiseen ja metsätalouteenkin. Tarkalleen ottaen kyse ei ole ennakkoraivauksesta, koska kone siivoaa haittaavaa vitelikkoa hakkuun yhteydessä. Nyt on menossa vuoden loppuun kestävä pesti. Heistä puolenkymmentä on luonnonsuojeluyksikön töissä ja loput virkistyspuolella. Toinen syy oli, ettei oman alan töitä ollut helppoa saada. Joukossa on kahden ja puolen viikon työharjoittelussa peruskoulun päättäneitä, ammattikoululaisten ja lukiolaisten pesti kestää kuusi viikkoa ja sitten on muutama nuori pidemmällä työsopimuksella. Metsälehti osallistuu kampanjaan esittelemällä nuoria kesätöissä. Kevään tulva kävi korkealla, ja osa lankuista oli tulvan mukana siirtynyt paikoiltaan. Molemmat kertovat viihtyvänsä hyvin luontoon liittyvissä töissä. Tämän lisäksi luonnonsuojelu työllistää viisi nuorta tämän määrärahan turvin”, suunnittelija Olli Vainio kertoo
Männikön alikasvoksena oli parikolmemetrinen kuusitiheikkö. Tukkia meni nurin noin kaksi miljoonaa kuutiota, mikä vastaa Joutsenon neljän vuoden hakkuita. ”Edullisinta on tehdä näkemäraivausta, jossa alikasvosta poistetaan vain sen verran, että hakkuu sujuu häiriöittä”, Mentula kertoi. Tarkkaa kuvaa tuhojen laajuudesta ei ensi alkuun ollut, mutta se oli heti selvää, että puuta oli mennyt nurin paljon. Tuhot keskittyivät etenkin mäillä ja harjanteilla kasvaviin tukkipuuikäisiin männiköihin. Tehokkaimmin niittoterä katkoi alle kolmesenttisiä raippoja. ”Noin neljäsenttiset ja sitä paksummat raipat on helpompi napata kouraan ja katkoa ketjusahalla”, Mensen esittelykuljettaja Tommi Huhtiniemi totesi. Näkemäraivausta Työnäytöksessä raivaimella varustettu hakkuukone korjasi energiapuuta pituudeltaan 8–9-metrisestä kylvömänniköstä. Hakkuut oli saatava käyntiin nopeasti, jotta puutavara saataisiin mahdollisimman hyvälaatuisena korjattua”, metsäteknikko Ensio Ylä-Oijala kertoi. Raivaimen käyttökohteiksi Mentula nimeää perinteiset kasvatushakkuut, energiapuuharvennukset ja myös päätehakkuut. ”Myös päätehakkuualat pitäisi raivata, jos niiltä aiotaan kerätä hakkuutähteet. Juuripaakkujen mukana kulkeutuu maata ja kiviä voimalaitokselle.”. ”niittoterä on helppo kiinnittää erilaisiin hakkuukouriin”, toimitusjohtaja seppo Mentula vakuuttaa. Esimerkiksi Tehdaspuusta alueelle lähetettiin 300 yhtiön miestä eri hankinta-alueilta ja lisäksi vielä 100 miestä eri työvoimapiireistä. Muuten alikasvosraipat nousevat hakkuutähdetaakkojen mukana juurineen mukaan. Lomat peruutettiin, ja metsätyöntekijät sekä työnjohto komennettiin myrskytuhoalueelle. Tukkipuille sovittiin edellistalven mukainen minimihinta. Mentulan mukaan hakkuukoneella ei kannata yrittää raivata kaikkea. ”Mikä tässä tilanteessa on varmaa, niin ainakin se, että nyt tuli tänne kaikkien aikojen suurin savotta ja jälkipeluu kestää pitkään ”, Metsälehdelle kerrottiin. Kesälomakausi oli tuolloin parhaimmillaan ja yhtiöiden miehet lomilla. ”Myrskyn mentyä ja tuhojen paljastuessa kävi selväksi, että tilanne vaatii nopeita erikoistoimenpiteitä. Ilman raivausta ketjusahalla varustettu hakkuukoura ei olisi suoriutunut korjuusta. heinäkuuta itärajan takaa tullut ukkosmyrsky teki tuhojaan viidessä pitäjässä Kaakkois-Suomessa. Raivaimen käyttö ei näyttänyt merkittävästi hidastavan kouran käsittelyä. 23 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 jUssi Collin Metsälehti oli vielä vuonna 1972 täynnä asiaa: kuvia oli vähän, mutta tekstiä runsaasti ja juttuja paljon, jopa lehden etusivulla. sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Voimakkaimmin myrsky runteli Joutsenon metsiä, pitäjän 20?000 hehtaarin metsäalasta puolet joutui tuhojen kohteeksi. Etusivun juttu uuTINEN vuONNA 1972 on kesän aikana tarkoitus tutkia raivaimen toimintaa. Siksi heinäkuun toisen Metsälehden etusivun varaaminen vain ja ainoastaan tuoreen myrskytuhon esittelyyn ison kuvan kanssa yllättää, mutta kertoo myös asian vakavuudesta ja poikkeuksellisuudesta. Tästä Mensen leikkuri suoriutui mutkattomasti. Niittoterät avasivat väylää, kun kuljettaja siirsi kouraa kohti seuraavaksi kaadettavaa puuta. Lauantai-iltana 8. Metsänhoitoyhdistys ja puun ostajat sopivat heti myrskyn jälkeen raameista, joilla tuhopuut kaupataan
sääksiemot tuovat pesälle 5–6 kalaa päivässä, noin 80 kiloa koko kesän aikana.. Sääksiä näkeekin tällöin avoimien sulavesien äärellä kalastamassa. Pesä korkealla puussa Sääksi ei ole kovin tarkka pesäpaikkansa suhteen. Sopivat kalastusvedet rajaavat sääksen levinneisyyttä Suomessa. Tiheimmät kannat ovat tietysti järvialueilla. Niiden tulee olla tarpeeksi matalia ja kirkasvetisiä. Noin kolmannes koko Suomen sääksikannasta pesii lintuharrasta jien rakentamissa tekopesissä. Sitä mukaa, kun suomalaiset asuttivat rantoja ja alkoivat vainota sääksiä, ne siirtyivät pesimään takamaille, joskus kilometrienkin päähän lähimmästä rannasta. Suurimmat pesät ovat puolitoista metriä leveitä ja pari metriä korkeita risulinnoja. Jos niille annetaan pesimärauha, ne kyllä pärjäävät lähellä asutustakin. Saaliin optimikoko on noin 150– 350 grammaa. Suurimmat todetut saaliskalat ovat olleet hiukan yli kilon painoisia. Muista linnuista poiketen sääksen jalat muodostavat terävät pihdit: kaksi varvasta eteen ja kaksi taakse. Useimmiten sääksiä näkee kalastelemassa jokisuvannoissa, ruohostoisilla lammilla ja lahdilla. Tarinat kruunutai sarvihauista elävät kuitenkin sitkeästi. Parhaille kojupaikoille joutuu jonottamaan vuosia. Pesä saattaa painaa monta sataa kiloa. Pesä on vuosia käytössä. Kruunuhauet – totta vai tarua. Kun pesimäkausi on vielä pitkä, toukokuulta pitkälle elokuulle, kuluu sääksireviirillä valtava määrä kalaa kesässä. Osa sääksistä pesii nykyään kolmiomittaustorneissa, voimajohtopylväissä ja yhä useammin tekopesissä. kalan havaittuaan sääksi laskostaa siipensä suppuun ja lähtee huimaan syöksyyn. Tätä nykyä puhutaan lyhyesti sääksestä. Suurin osa sääksistämme pesiikin kaukana asutuksesta. Kalanviljelyä altailla jatkoi Sääksisäätiö, joka vuokrasi altaat ja alkoi kehittää niistä Pirkanmaan sääksien ruokintapaikkaa. Suomen sääksikannaksi arvioidaan noin tuhat paria. LuONNOSTA hannU eskonen, teksti ja kuvat S ääski, sääksi, kalasääski vai kalasääksi – neljä nimeä, joita käytetään komeasta kaloja syövästä petolinnusta. Niitä on kutsuttu kruunutai sarvihauiksi. Sääskiloppuiset voitaisiin jo unohtaa kokonaan, tuovathan ne ennemmin mieleen Lapin loppumattomat hyttysarmeijat kuin komean petolinnun. Tosin Suomen rehevöityvissä järvissä riittää helposti kalaa myös sääksille. Joka vuosi sen koko kasvaa lintujen kantaessa siihen paksuja oksia. Aikuinen sääksi tarvitsee päivässä 1–2 kalaa ja poikue syö samassa ajassa 4–6 kalaa. Suurin osa sääksen pesistä on rämeillä, mäntykankailla ja harjuilla. Niiden mukaan sääksi olisi iskenyt liian isoon saaliskalaan ja kala olisi vetänyt sääksen nopeasti veden alle hukuttaen sen. Kenties tarinat voivat olla tosiakin. Väitetään, että on löydetty isoja haukia, joilla on selässään sääksen jalat. Alun alkaen sääkset pesivät Suomessa rannoilla ja saarissa. Levinneisyydessä on laajoja tyhjiöitä vähävesistöisillä alueilla Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Lapissa. Pesältä tulee kuitenkin olla esteetön näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin. Sääksillä onkin suuria ongelmia löytää tarpeeksi vahvoja pesäpuita risulinnansa alustaksi. Useimmiten pesäpuu on mänty. Kala-etuliite on myös turha lisuke. Näin sääksen pesä on aina alueen korkeimmalla kohdalla korkeimman puun latvassa. Mikä nimistä sitten on oikea. Siellä oli aikoinaan Saarioisten einestehtaan kalanviljelylaitos. Sääkset saapuvat Suomeen jo huhtikuulla, jolloin järvet ovat vielä jäässä. Sitä siis tavataan kaikkialta maailmasta, tosin Etelä-Amerikassa se vain talvehtii. Pihtiotteesta kalan on lähes mahdoton karata. Jo tuolloin 1970-luvulla paikalliset sääkset oppivat käyttämään hyväkseen lampien helppoja kalasaaliita. Pohjoisimmat pesät on löydetty Utsjoen Kevolta ja Pulmangista. Toiminta on jatkunut näihin päiviin asti, ja Pohtiolammesta on kehittynyt maailmankuulu lintukuvaajien kuvauspaikka. Mikään erämaalintu sääksi ei kuitenkaan ole. Suomessa pääsaaliskaloja ovat lahnat, hauet, ruutanat, särjet ja ahvenet. Sääksi on linnustomme harvoja kosmopoliitteja lajeja. Äärimmäisen harvinaisia tuollaiset tapahtumat kuitenkin ovat. Komea kosmopoliitti 24 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 ”Suomen rehevöityvissä järvissä riittää helposti kalaa myös sääksille.” Ennen vainottu sääksi on löytänyt paikkansa Suomen luonnosta. Pohtiolammen sääksialtailla on myös katselulava, jolta kuka tahansa voi seurata sääksien upeaa kalastussyöksyä ihan ilmaiseksi. Helppo tapa tutustua Pohtiolammella Kangasalla voi helposti tutustua sääksiin. ilmassa partioiva sääksi havaitsee kalan tarkan näkönsä avulla. Sääksen reviirillä täytyy olla sopivia kalavesiä. Sääkset syövät ainoastaan kalaa. Lintumiehet tuntevat sen pandarina, tieteellinen nimi kun on Pandion haliaetus
Kamera sattui olemaan matkassani, ja niin ikuistin keväisen puuhastelun. Olenhan noita ennenkin nähnyt, mutta en ihan kerralla noin paljon ja vieläpä ”stereona”. Eikä konevoimaakaan ollut. Oli osannut kumpikin puu kasvattaa oksansa niin lukkoon, ettei mäntyä saanut miesvoimin alas. Metsän tavallisimpia värivikaisia kasveja ovat maitohorsma ja kanerva; kissankäpälän värivaihtelu johtuu sukupuolten eroista. Siksi sinija punakukkaisista kasveista tapaa varsin usein valkokukkaisia muotoja, ja jos kyseessä on marjakasvi, jäävät sen hedelmätkin vaille tavanomaista väriä. jalkani eivät lähde irti. Seuranani oli julmettu joukko ”palopukkeja”, jotka ilmeisesti ovat viralliselta nimeltään haapakatkiaisia, ja tukkimiehentäi. No, pino tuli oikaistua, mutta välillä aikaa meni kameran kanssa metsästäessä kuvia. hannU VaUhkonen ”Mitä hittoa täällä oikein tapahtuu. Raivuri ja moottorisaha ovat pääasialliset työkalut. Katkaisin männyn alaosasta metrin verran, ajatellen myrskytuulen tuovan lopun osan alas. Se puu piti niin tiukasti oksillaan kiinni viereisestä kuusesta, että ei kaatunut, vaikka välipöllejä pudoteltiin. kokukkaisuus on perinnöllinen virhe, joka voi siirtyä jälkeläisille: vaaleanpunaiset horsmat ovat valkoja punakukkaisten välisiä risteytymiä. Tosielämässä siinä pelastettiin ensin saha, jonka päälle tuo pihlaja jumittui. Antosyaanit ovat kasvin kannalta ”halpoja” aineita, sillä niissä on vain hiiltä, vetyä ja happea. tämä on enempi minun valtakuntaani, mutta joka toisella pölkyllä törmää teihin. nyt taidettiin tulla kuitenkin väärään paikkaan. Lehtipuita on raivattu urakalla ja kantomäärä on suuri. Suomalaista sisua tuli mukaan kuitenkin sen verran, että kaatui se sitkeinkin vastustelija.” sipuli ”Vastaavanlainen tilanne sattui allekirjoittaneellekin. Mikä tämän homman nimi nyt oikein on?” ”tuo äskeinen pölkky oli liian liukas, mutta eiköhän tässä meidät jalat pidä. Siellä se killuu kunnes kuusi joskus kaadetaan.” aukusti Ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä ”Äkkiä tuosta kuvasta tulisi mieleen, että rouva on halunnut vain tietyn pätkän puusta ja sitten sahaamaan. Molemmat olivat jo kuitupuun kokoluokkaa. Menkää nyt muualle irstailemaan. Yksi pari taas oli varsin pihkaisella kohdalla, joten ote piti varmaan paremmin. Toinen taas yritti kömpiä puiden väliin piiloon kun kamerani kanssa lähestyin, olivat varmaan ujompaa sorttia. Kuoriaisia oli todella paljon pitkin pinoa ja kaikki samoissa kesäisissä puuhissa. Ilmeisesti menin töitteni takia liian lähelle herkkää hetkeä, kun yksi ”turvamies” jo hyppäsi hattuni lippaan. ei hitto. Minulle on tullut sellainen vaikutelma, että valkokukkainen kanerva on pohjoisessa yleisempi kuin etelässä. Jos olisi vain yksi kaadettava puu, niin varmasti eri tavalla olisi suunnittelu tehty. Tuo puu tuli vastaan tilanteessa, jossa hoitamatta jääneestä lehdosta etsitään kasvatuskuusikkoa. Ehkä antosyaanien puute kuitenkin hiukan heikentää kasvien menestystä, sillä tarkkailemani valkokukkaiset maitohorsmakasvustot ovat jääneet pieniksi ja lyhytikäisiksi, kun punavioletit horsmat levittäytyvät aina vain laajemmalle. Mielikuvitukseni alkoi laukata, kun yhden parin vieressä oli tukkimiehentäi, että onkohan peräAlkukesän huumaa ”Voi hitsi kultaseni, tuo kameratyyppi kuvaa meitä. Kuvassa näkyvä huomioliiviheppu on kymmenvuotiaan tarmolla tehnyt työtä kirveen ja vesurin kanssa. Valkokukkaisten varsien rykelmä on samaa yksilöä, sillä maitohorsma muodostaa laikkukasvustoja maanalaisten rönsyjensä avulla. Koomista ja pelottavaa touhua.” sipuli LuKIJAKuVA. kyllä kevät on sitten mukavaa aikaa. Vasta neljännen lyhentämisen jälkeen oksat antoivat periksi. Ei ole tuonut tuuli kuivunutta latvaosaa alas vaikka aikaa on kulunut jo vuosikausia. Meniköhän kesä nyt tässä?” ”Vinssi esiin. En malttanut olla lähettämättä muutamaa kuvaa, jotka otin kun olin oikomassa kallistunutta halkopinoani. PIlKKEITÄ 25 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 LuKIJALTA Useimmiten kasvien sinipunaiset ja punaiset värit johtuvat solunesteen antosyaaneista. Mitä tämä töhnä tässä puun pinnalla oikein on. Uskomaton voima vaikka pienikin traktori.” Risusavottamies ”Yksi mahdollisuus olisi ollut nousta tikkailla puuhun ja sahata käsisahalla kiertyneet oksat pois.” Ropsilehtori ”Totta, hyvä valmistelu on aina puolet työstä. Erilaisia antosyaaneja on lukuisia, mutta kaikissa on sama perusrakenne. kumma kun missään ei saa olla rauhassa ja nauttia keväästä!” ti erotuomarina. Sahasin hyvän kuusen parina kasvaneen huonomman männyn poikki tarkoituksella poistaa se haittaamasta kuusen kasvua. Pitäisiköhän meidän siirtyä vähän syvemmälle tuonne pinon uumeniin. Vaikka antosyaanit ovat hyvin yleisiä ja keskeisiä aineita kasveissa, häiriöt niiden valmistuksessa eivät haittaa kovin paljon kasvin muuta elämää. ValValkoiset horsmat SEPPO VuOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Ehkä se johtuu vain siitä, että Lapissa tavallisesti kulkee pitempiä matkoja jalan kuin etelässä, mutta toisaalta maitohorsman värivaihtelusta ei samaa vaikutelmaa ole syntynyt, pikemminkin päinvastoin. kumma kun kotiini on tullut noin paljon kuokkavieraita
lehtikuusta kasvaa Venäjän itäosissa valtavia alueita, mutta sen käyttö on rajoittunut sahatavaraan. Taloudellisesti käytettävissä olevat metsät sijoittuvat maan länsija eteläosiin, joissa sijaitsevat myös selluja paperitehtaat ja suurin osa sahoista. hautalan vuosikymmenet esillä tervon lohimaassa Venäjä on maailman suurin metsänomistaja. Havumetsävyöhykkeen metsistä kaksi kolmasosaa sijaitsee Venäjällä, ja Venäjän puusta yli puolet sijaitsee Siperiassa ja Kaukoidässä. Nyt on käymässä niin, että puut kuolevat vanhuuttaan pystyyn tai hyönteiset ja taudit tuhoavat ne jo ennen sitä. Vuosittainen metsäpalojen määrä on 17?000–36?000. Metsien ikäpyramidi on pahasti vinoutunut – niin mielellään näkisi terveitä kasvavia taimikoita myös Venäjän laajoilla saloilla. Lähteenä on käytetty Jevgeni Kuznetšovin esitelmää Pietarin Metsäakatemiassa toukokuussa. ”Maanomistus on poliittinen valinta, eikä maata helposti myydä yksityisille.”. Maan metsätaloutta vaivaavat kuitenkin monet ongelmat. Tehokkaimmin metsiä hyödynnetään maan länsiosissa. Suurvallan puuston määrä on 83 miljardia kuutiota ja metsää on 1,2 miljardia hehtaaria. Hautala on kuvannut luonnon suuria näytelmiä mutta yhtä hyvin sen pienimpiä tapahtumia. Karjalan metsien vuosittainen käyttöaste on yli 60 prosenttia, kun se suurilla Siperian alueilla on alle viisi prosenttia. Metsien uudistaminen tapahtuu suurimmaksi osaksi luontaisesti, mikä on hidas menetelmä ja jatkaa puuston kiertoaikaa. Taimikonhoitoa ei tehdä juuri lainkaan. Saattaa kutsua tulevinakin vuosina, sillä vahvat voimat ovat liikkeellä luontokuvauskeskuksen kehittämiseksi Tervoon. Metsäautotieverkoston luominen on kuitenkin ainut keino saada laajemmat metsäalueet kannattavan puunkorjuun piiriin ja näin taloudellisesti hyödynnettäviksi. Tieja rautatieverkosto sekä vähäinen metsäautotieverkosto määrittelevät alueet, joista puuta korjataan. Metsien osalta yksityinen omistus toisi tehokkuutta ja lisäisi yrittäjyyttä. Valtion tulee myös investoida selluja paperitehtaisiin, jotta maan valtavat puuvarat saadaan hyötykäyttöön. Tiedon ja taidon tarve on kasvanut samassa suhteessa. Puustoa on keskimäärin hehtaarilla 70 kuutiota ja keskikasvu on alle kuution hehtaarilla. Alueet kuusettuvat ja taimikonhoidon puuttumisen takia muodostuvat tiheiköiksi. Täysin tuhoutuneita alueita samoista syistä on vuosittain 60 000 hehtaaria. Harvennushakkuiden vähäinen määrä ja puuston ikääntyminen lisää luonnonpoistumaa ja sitä kautta lahopuun määrä hehtaarilla nousee merkittävän suureksi ja mahdollistaa hyönteisten massaesiintymiset. Noin 500 koneen vuosittaisella myynnilMetsävarojen supermahti Ulla kiViVUoRi Tervon Äyskosken partaalla sijaitseva Lohimaa kutsuu tänä kesänä luonnon ja luontokuvauksen harrastajia ja ammattilaisia. Hän kertoo kuvaustilanteiden tunnelmistaan ja tuntemuksistaan, joista kehkeytyy joskus suoranaisia seikkailuja. Näyttelyn tuottaja Riitta Raatikainen kertoo, että luontokuvausharrastus on lisääntynyt valtavasti. 26 METSÄLEHTI 1 2 Metsien jalostamiseen investoitava Pietarin Metsäakatemian lehtori Jevgeni Kuznetšov listaa Venäjän metsätalouden ongelmat: taloudelliset vaikeudet investointeineen, kattavan metsäautotieverkon puuttuminen, metsäyritysten ongelmat ja niiden työn laatu, istutusten, taimikonhoidon ja harvennusten vähäisyys, metsätuhot, valvontaongelmat, opetuksen taso koulutuksen eri portailla ja osaaminen työntekijöistä ministeriöön ja johtajiin. Myös myrskypuiden korjuu jää usein tekemättä. Parissa vuodessa Suomen Luontokuvaajat ry:n jäsenmäärä on kasvanut seitsemästä sadasta yli kolmeen tuhanteen; harrastajia on miljoona suomalaista. lisätietoja www.luontokuvakesä.fi. Tervon Kalatietokeskukselta vapaiksi jääneissä tiloissa on 12. Perusparannusten kuten metsäteiden ja ojitusten teko on sijoitus tulevaisuuteen, ja niistä koituvaa hyötyä on vaikea saada heti takaisin taloudellisena tulona. Kasvu alkaa pienentyä ja kääntyy lopulta negatiiviseksi osalla alueita. Metsien ikäjakauma on samanlainen kuin metsien käyttöaste, sillä Siperiassa ja Kaukoidässä ovat vanhimmat metsät. Sekä kuvissa että teksteissä on sydämellistä huumoria. Metsätuhot uhkaavat Viimeisen vuosikymmenen vuosittainen hyönteisten aiheuttamien ja muiden metsätuhojen tuhoalueen määrä on 2,7 miljoonaa hehtaaria. Laikutus, salaojitus, luontaisesti syntyneen valmiin taimikon hoito ja rikkaruohojen poistaminen ovat menetelmiä, joita käytetään luontaisen uudistamisen varmistamisessa. lä konevalmistajat tekevät parhaansa muuttaessaan puunkorjuutapoja tässä suuressa maassa. Suurin osa alueesta on nollarajan takana eli puunkorjuu ei ole kannattavaa. Samalla tulee huolehtia valtion tuesta metsäteiden rakentamiseen, ojituksiin ja puun kasvattamiseen. Puutavaran korjuu vanhentunein menetelmin vaikeissa olosuhteissa on ollut merkittävä ongelma puun saannissa markkinoille. Venäjällä maanomistus on poliittinen valinta eikä maata helposti myydä yksityisille. Metsäteitä on vain 1,2 kilometriä tuhatta hehtaaria kohti, kun Suomessa metsäteitä on kymmenkertainen määrä. Metsän kasvatukseen ja metsätieverkostoon investointi on hankalaa, koska alueet vuokrataan yrityksille yleensä 49 vuodeksi ja yritysten intressi on saada vuokra-alueesta mahdollisimman suuri tuotto. Metsiä tuhoutuu vuodessa noin miljoona hehtaaria. Harvennushakkuissa poistetaan urien varresta helpoiten saatavat puut ja varsinainen harvennuksen tarkoitus jää saavuttamatta. Vuosittainen hakkuusuunnite on 0,56 miljardia kuutiota, mutta vuosittaiset hakkuut vain 0,24 miljardia kuutiota eli 0,2 kuutiota hehtaarilta. Metsien harveneminen tapahtuu luonnonpoistuman kautta, koska harvennushakkuiden määrä on vain 30 prosenttia kokonaiskorjuumäärästä. Pohjoismaissa vallitseva puutavaralaji menetelmä on valtaamassa alaa myös Venäjän puunkorjuussa. H an nu H au ta la hannu hautalan kuvat ovat mielenkiintoisia, mutta niin on usein myös niiden syntyhistoria. Risto laUkas, teksti ja kuva Viidennes maailman metsävaroista on Venäjällä. elokuuta asti esillä lähes viisikymmentä Hannu Hautalan valokuvaa 50-vuotiselta uralta. Palot aiheutuvat 72-prosenttisesti ihmisen toiminnasta. Metsien ikääntyessä ongelmia alkavat tuoda lisääntyvät sieni-, hyönteisja myrskytuhot. Harvennuksissa poistettava puumäärä hehtaarilta on varsin pieni puuston kokonaiskuutiomäärän nähden. kesäkuuta kertomassa luontokokemuksistaan, myös videoohjelman avulla. Kuvat saavat syvyyttä Hautalan teksteistä. Myös ojituksilla on mahdollista saada suuret metsäalueet puuston kasvatuksen piiriin. Kasvatusvaiheen harvennukset ovat harvinaisia, koska harvennukset tapahtuvat jo hyvin varttuneissa metsiköissä. Hannu Hautala on Kalatietokeskuksessa lauantaina 30. Usein myös hakkuiden jälkityöt tehdään puutteellisesti. Kulotusta käytetään yhtenä menetelmänä metsän luontaisessa uudistamisessa. Luontokuvaaja Hannu Hautalan laaja retrospektiivinen näyttely on upea tienavaus
Tutkimusta näiden muuntuneiden kasvupaikkojen kasvillisuuden kehityksestä tarvitaan siis jatkossakin. Kuitenkin metsien ja puustojen käsittelyn maisemanäkökohtien huomioon ottamisen ekologiset vaikutukset sivuutetaan lähes täysin, eikä taloudesta mainita euronkaan edestä. Avartavaa on tutustua laajempaan maisematerminologiaan, maiseman visuaalisiin tekijöihin, erilaisten näkymien luokituksiin ja jopa maiseman runouteen, kielioppiin ja rikastamiseen. Maiseman pelkän havainnoinnin rinnalla sävytetään maiseman kokemisen tunnelmia. Esteettisessä mielessä ensimmäinen Suotyypit -opas vuodelta 1990 onkin yhä lyömätön. Samaan KIRJA KIRJA Suotyypit järjestykseen lailla suojeltu tervaleppäkorpi on saanut kirjassa erityishuomiota. Itse asiassa paljonkin. Lukuisat tekstin lihavoinnit nopeuttavat asioiden etsimistä mutta vähentävät esteettistä nautintoa. Taitto on osin samasta syystä – on haluttu saada paljon asiaa kompaktisti – hieman rauhaton. Suotyyppiluokituksen kannalta se on hieman ongelmallinen kasvupaikkatyyppi, koska siihen voidaan kirjan mukaan lukea tervaleppävaltaiset (ruoho) lehtokorvet, ruohokorvet tai ruohoiset sarakorvet. Ojitettujen soiden luokitus on muuttunut luonnontilaisia enemmän. Suotyyppikirjallisuutta on laaja luettelo. Luonnontilaisten soiden luokitukseen on lisätty päätyyp pien alle lukuisia ”kasvitieteellisiä” alatyyppejä, joita käytetään erityisesti luontotyyppikartoituksessa. Risto saVolainen kirjoittaja työskentelee ympäristöasiantuntijana Metsähallituksessa. Minna Komulainen: Metsä maisemassa – suunnittelu ja hoito. Turvekangastyyppien kohdalle on ansiokkaasti lisätty puuston tilavuutta ja kasvua kuvaavat graafit. Suotyypit ja turvekankaat – opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. M ik ko H äy ry ne n. Metsien käsittelyssä on lisättävä huomiota maisemalle, jolloin häiritseviä muutoksia voidaan lieventää ja usein maiseman kauneutta jopa lisätä. Käyttöön on otettu kaksitasoinen järjestelmä kaikissa turvekangastyypeissä, kun tasoja ennen käytettiin vain mustikkaja puolukkaturvekankaissa. Luokitus tehty metsätaloudelle Tervaleppäkorpi, joka on luonnonsuojelulailla suojeltu luontotyyppi, on saanut erityishuomiota. Kuvitus on korkeatasoinen ja runsas, mutta kuvat kärsivät pienuudesta pienessä kirjassa. Klassinen luonnonsuojelu on pitänyt tärkeänä luonnon kauneutta ja ihmisten kauneuden tajun herättämistä, mutta tämä pyrkimys on luontojärjestöissä hukkunut. Lannoituksen vaikutukset turvekangastyyppien kasvilajistoon on otettu esille entistä painokkaammin. Jossain määrin häiritsevää on paikoin kuvien ja tekstin välinen ristiriita; ilmeisesti riittävän hyvin haluttua seikkaa esittäviä kuvia ei ole helposti löytynyt. Metla, Helsingin yliopisto, Metsäkustannus 2012. Ojitettujen soiden kohdalle on lisätty tietoa puuston määrästä ja kasvusta eri turvekangastyypeillä Eteläja Pohjois-Suomessa. Tässä kirjassa se esitellään ensin lehtokorpien ryhmässä, mikä herättää ihmetystä (kuuluttuaan ennen ruohokorpiin), mutta pidemmälle lukiessa asia selkiintyy: tervaleppävaltaisuus millä tahansa näistä suotyypeistä johtaa tervaleppäkorven luonnonsuojelulaissa annettuun määritelmään. Kirjassa keskitytään vain maisemaan, jossa kirjan ansiot ovat huomattavat. Runsas kuvitus ja niitä selittävät kuvatekstit ovat havainnollistavia. kaRi Minkkinen kirjoittaja työskentelee yliopistotutkijana helsingin yliopistossa. Täydentävin piirroksin avataan monia maisemassa ja sen havaitsemisessa sekä metsien käsittelyn maisemavaikutuksissa tärkeitä seikkoja. Metsä maisemassa – suunnittelu ja hoito on tervetullut, raikas kirja. Ekologiaa ja monimuotoisuutta on puskenut joka tuutista jo pitkään. Muiden tyyppien kohdalla kaksijako ei liene yhtä perusteltu. Tähän saumaan uusi Suotyypit ja turvekankaat on erinomainen kirja, ja jään jo odottamaan seuraavaa, entisestään paranneltua painosta. 27 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 klassikko-oppaan reippaasti päivitetty versio tulee tarpeeseen. Aiemmat lähes samannimiset ja -sisältöiset oppaat on myyty loppuun, ja tarve tämäntyyppiselle oppaalle on ilmeinen sekä opetuksessa että käytännön ammattilaisen työssä. Huomio maisemaan aikaan luontotyyppejä ja täten kasvitieteellistä painotusta on roimasti lisätty, minkä vuoksi tieteelliset nimet tekstissä olisivat olleet perusteltuja. Puulajien merkityksen kuvaus jää liian suppeaksi. Maisemamaakuntien osuuden tarpeellisuutta jäi miettimään, mutta ehkä monelle sekin antaa mielenkiintoisen lisän. Teos eroaa selvästi kahdesta edeltäjästään, vaikka perusta onkin sama. Jukka Laine, Harri Vasander, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Nousiainen, Markku Saarinen ja Timo Penttilä. Tätä ei voi liikaa korostaa, koska käytännössä monilla varpuja jopa jäkäläturvekankailla on päädytty suorittamaan kunnostusojitus, kun lannoituksen myötä väliaikaisesti rehevöitynyt pintakasvillisuus ja koivupusikko on johtanut väärään tyypitykseen. Leipätekstistä on jätetty pois lajien tieteelliset nimet. 224 sivua. Ojitettuja soita on ollut Suomessa jo vuosisadan ajan, mutta ojituksenjälkeinen muutos on yhä monin osin epäselvää, vaikka tämä teos osaltaan lisää tietämystä. Olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota maisemaan ja tähän kirja tuo toivottua sysäystä. Väkisinkin tulee myös toistoa. Mutta on tekstiäkin – innostava ja opastava kokonaisuus. maanomistajille, asukasja kyläyhdistyksille, kuntien viherja metsäammattilaisille sekä alan opiskelijoille. Tämä selkeyttää soiden luokitusta ja eri luokitusjärjestelmien yhteyksiä. Ojitusalueiden hakkuiden yleistyessä syntyy vähitellen uusi ryhmä metsä-/turvekangastyyppejä, joiden kasvillisuuden kehitys sukkession myötä on yhä pääosin arvailujen varassa. Asiassa olisi kuitenkin paljonkin tehtävissä, ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisen puolella tämä on huomattukin. Oikaistava on tunnetussa ”Vårt Land” kuvataulussa suomalaisen kansallismaiseman piirtäjä: ei Akseli Gallen-Kallela vaan Albert Edelfelt. Metsäkustannus 2012. Huomionarvoista on, että kasvillisuusluokituksen tieteellinen pohjatyö on tehty hyvin varhain – yli 50 prosenttia luetelluista julkaisuista on julkaistu ennen vuotta 1970! Tiedetäänkö suoluokituksesta siis kaikki. Määritelmä on siis entistä laajempi, ja on hyvä, että se tuodaan kirjassa esiin. Teos mainitaan tarkoitetun kaikille lähiympäristön hoidosta kiinnostuneille eli mm. 160 sivua. Metsä maisemassa -kirjaa voi melkeinpä luonnehtia kuvakirjaksi, kuten maisema-aiheelle sopiikin. Kirjoittajien lisäys on lähtenyt tarpeesta: uhanalaiset suoluontotyypit ja pohjoisten soiden tyypit ovat nyt huomattavasti laajemmin esillä, samoin on lisätty kuvauksia hakkuiden ja lannoitusten vaikutuksista ojitettujen soiden kasvillisuuteen. Hinta 42 euroa. Onneksi mukana on CD, jossa tekijöiden itsensä ottamat kuvat pääsevät oikeuksiinsa. Hinta 38 euroa. Luonnontilaisten soiden osalta tutkimus ja siihen perustuva luokitus on melko kattava. Näin voidaan erottaa Eteläja Keski-Suomessa metsänkasvatuskelpoiset I-tyypin varputurvekankaat II-tyypeistä, jotka ovat ensimmäisen puusukupolven jälkeen pääasiassa jatkoinvestointikelvottomia. Olkoon kärkiesimerkkinä kauniina pidetty Punkaharjun kansallismaisema, jota luonnon antamista lähtökohdista on metsänhoidolla vielä kohotettu. Laine ja Vasander jotka ”eivät tiedä mitään pohjoisen soista” ovat saaneet mukaansa lisää aitoja ”suotyyppejä”: Juha-Pekka Hotasen, Hannu Nousiaisen, Markku Saarisen ja Timo Penttilän, kaikki ansioituneita suotutkijoita Metsäntutkimuslaitoksesta. Jukka Laine ja kumppanit ovat taas julkaisseet uuden suotyyppioppaan. Hyviä, mutta pieniä kuvia Edeltäjiensä tapaan kirja on kompakti ja mahtunee kätevästi housujen reisitaskuun. Ensinnäkin kirjoittajajoukko on kolminkertaistunut. Yleisesti tutumpaa ja käytännönläheistä on erilaisten maisematyyppien, lähimaiseman ja näköalatyyppien hoito. Teksti on oppikirjamaisuudesta poikkeavaa, ilmeikkäästi kuvailevaa ja selvästi sukua maisema-arkkitehtuurin koulukunnalle. Koska luokitus on tehty metsätalouden tarpeisiin, on ollut perusteltua ulottaa syntyperäluokittelua myös varputurvekankaille (samasta syystä aiemmin ei ollut). Kaikki nämä muutokset palvelevat erityisesti käytännön parissa työskenteleviä. Mutta onko kirjassa jotain uutta
Vielä 1960 luvun alkuvuosina pöllejä kuorittiin eli parkattiin kuorinradoilla metsätyömiehen itse tekemissä puisissa kuorimispukeissa. Arvostamme vahvaa metsäenergian toimitusketjun osaamista, tuloshakuista työotetta sekä hyviä viestintäja vuorovaikutustaitoja. Se oli suuri askel metsätöille, mutta samalla se vähensi metsäammattilaisten työpaikkoja. Haemme kehityskykyistä sekä tiimityöskentelytaitoista oston hankintaesimiestä Mäntyharjulle. Lisätietoja ja hakeminen tehtäviin 3.8.2012 mennessä osoitteessa storaenso.com/careers You are the opportunity Haemme Stora Enso Metsän organisaatioon oston hankintaesimiestä sekä metsäpalveluja energiaesimiestä Etelä Suomen hankinta-alueelle. Taivalkosken Jokijärvi eli kirjailija Kalle Päätalon kotikylä sopii mainiosti metsäperinteen vaalimisen pitopaikaksi. Kyseenalaistamme toimintaamme ja ajatteluamme ja haemme jatkuvasti uutta tarjotaksemme asiakkaillemme innovatiivisia, uusiutuviin materiaaleihin perustuvia ratkaisuja. Molemmat ovat jo kouluiässä lähteneet metsätöihin ja pöllin parkkuuseen. Myös kisaajia riitti mukavasti, vaikka yli 20-asteinen aurinkoinen sää sai niin yleisön kuin kilpailijatkin hikoamaan. Oston hankintaesimiehenä vastaat oston suunnittelusta, puukaupan teosta, puukauppapalveluiden ja metsäpalveluiden markkinoinnista sekä metsänomistajasuhteiden hoidosta. Arvostamme soveltuvaa metsäalan tutkintoa, aktiivista työotetta sekä markkinointija myyntihenkisyyttä. Ehtihän Päätalokin olla metsätöissä ja savotoilla pienestä pojasta nuoruusvuosiin saakka ennen rakennusmestarin koulutukseen menoa ja menestyksekästä kirjailijan uraansa. Stora Enso on biomateriaali-, paperi-, pakkausja puutuoteteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä – rethinker. Jokainen haaste sisältää uuden mahdollisuuden – oletko se sinä. Sitten vuoden 1964 jälkeen kuvaan tulivat kuorimiskoneet, jotka alkoivat syrjäyttää savottojen pöllinparkkuun ammattilaisia. Näitä ”parkkuumiehiä” osallistui nyt järjestettyyn kisaan melkoinen joukko menestyksellä kokemuksen ja hyvän fyysisen kunnon ansiosta. Oston hankintaesimies, Mäntyharju Metsäpalveluja energiaesimies, Lahti Pöllinparkkuun MM-kisaan osallistuneilta kahdeksalta naiselta sujui pöllin kuorinta mallikkaasti.. Pöllit ja sullit saivat kyytiä Tulokset Miehet yli 60 vuotta 1) Taisto Tuomivaara, Posio 2) Esko Koivula, Taivalkoski 3) Tuomo Leinonen, Taivalkoski Miehet 20–60 vuotta 1) Joonas Keskiaho, Pudasjärvi 2) Leevi Halonen, Iisalmi 3) Martti Tenhunen, Kiuruvesi Miehet alle 20 vuotta 1) Jaakko Komulainen, Hyryn salmi 2) Kimmo Räisänen, Taivalkoski naiset yli 60 vuotta 1) Kaarina Pyykkönen, Taivalkoski 2) Toini Parkkinen, Puolanka 3) Tuula Kari, Ruukki naiset 20–60 vuotta 1) Sari Saariniemi, Taivalkoski 2) Seija Mörsky, Tornio 3) Leena Saaranen, Raahe naiset alle 20 vuotta 1) Saariniemi Heidi, Taivalkoski Haemme kehityskykyistä ja aktiivista metsäpalveluja energiaesimiestä Lahteen. Stora Enson palveluksessa on maailmanlaajuisesti noin 30 000 ihmistä ja sen liikevaihto vuonna 2011 oli 11,0 miljardia euroa. Metsäpalveluja energiaesimiehenä vastaat asiakkaidemme puupolttoainetilausten toteuttamisesta, metsäenergiatoimitusten suunnittelusta, yhteydenpidosta voimalaitosasiakkaisiimme sekä kuljetusresurssien määrittelystä. Osallistut myös kuljetuslogistiikan toimintamallien ja tietojärjestelmien kehitystyöhön. 28 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 PalVElUKSEEN HalUTaaN Pentti Määttä teksti ja kuva Jokijärven kyläseuran järjestyksessään toiset Pöllinparkkuun MM-kisat toivat Taivalkosken Jokijärvelle suurehkon joukon yleisöä. Siitä osoituksena yli 60-vuotiaiden sarjassa posiolaisen Taisto Tuomivaaran voitto ja taivalkoskelaisen Esko Koivulan kakkossija
Heti hakattavissa n. Hakemukset 29.6.2012 mennessä kari.kuusniemi@paijannemhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Kari Kuusniemi p. Toiminnoiltamme ja puustoltamme olemme maan johtavia metsänhoitoyhdistyksiä. 0400 340063 www.paijannemhy.fi esa eloRanta Suomen metsistä kovasti poikkeava slovenialainen metsäluonto asetti haasteita metsäopiskelijoiden ammattitaidon Ruroopan mestaruuskilpailuissa Postojnassa. 020 772 9128, 040 752 9626 VErKKojUlKaiSU METSäUUTiSET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi aSiaKaSPalVElU klo 8.15–16.00 tilaukset ja osoitteenmuutokset Ansa Seppälä p. Yleiskaavassa 3 rantarak.paikkaa etelään auk. Metsäopiskelijat kisasivat sloveniassa gALLuP yleistyykö koneellinen taimikonhoito. Kiinteistöllä Saimaan rantaviivaa sekä Penttilän järven rantaa (rantatontit myydään erill. 020 7727 831 0400 894 080, f. 45 ha:n määräala Virstosuon tilasta. Metsäpalsta, Juuka, polvela 45 ha. 020 772 9136 Ulla Ylikangas p. Kohteen puusto on pääosin nuorta kasvatusmetsää. 020 772 9124 taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. rannalla. Puustoa n. 14 000 € lOMaMöKKi, Kuusamo, Kiitämäjärvi 0,2450 ha. Juuan Polvelan kylässä n. 020 772 9122, 040 516 4000 aD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. Metsäpalsta, Hattula, pelkola 3,561 ha. Paikallistie palstan läpi, joten saavutettavuus hyvä ympäri vuoden. 5738 m 3 . EM-kisaedustajan paikka ja tapahtumasta saatava diplomi takaavat varman työpaikan. 42 hehtaarin metsäpalsta (määräalana). 22 km. Hp. 040 510 8085 Metsäpalsta, puumala, Ollila 108 ha. Palstalle hyvä metsäautotie, maapohjasta 97 % tuoretta kangasta ja taimikot erinomaiset. Hämeenlinnan keskustasta. Hyvä saavutettavuus, tie 506 menee palstan läpi. Vain 500 m venematka rannasta, talvisin jäätie vierestä. 020 7727 830 toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Tiestö valmiina kiinteistölle. 020 772 9125 Eero Sala p. Venerannasta 27 km Kuopioon. Puustoa n. Kohteita myy: LKV Eurokiinteistöt Oy, 0500 210 700 Metsäpalsta, Ranua, Rahaselkä 42 ha. Suomen kisajoukkueeseen kuuluivat Koulutuskeskus Sedun Ähtärin toimipisteen metsäalan perustutkintoopiskelijat Teemu Pikkusaari Lapualta, Jyri Haverinen Multialta, Leevi Kivinummi Ähtäristä ja Olli Myllyniemi Seinäjoelta. Hp. Oma 2450 m 2 tontti. Seuraavan tapahtuman järjestäjämaa on Itävalta. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 36?415 (LT/11) Lukijoita 156?000 (KMT 11) Painopaikka Hämeen Paino Oy Metsäpalsta, Kuopio, Haminanlahti 15,369 ha. Kohteen puusto on nuorta kasvatusmetsää. Puustoa n. Hyväkuntoinen metsäautotie palstalle. Taimikkovaltainen metsätila/tontti Hattulassa vain n. Kuusamon Kiitämäjärvellä kauniilla paikalla v.1970 rakennettu n. 84 000 €. 9 km:n päässä Juukan keskustasta. Luonnonvara-alojen oppilaitosten eurooppalainen yhdistys järjesti yhdennettoista metsäopiskelijoiden ammattitaidon Euroopan mestaruuskilpailut Sloveniassa toukokuun lopulla. Upea saarikiinteistö Pohjois-Kallavedellä. 020 772 9123 toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. palstoina). Kohde rajoittuu valtion maihin. Juuan Petrovaarassa, Saarijärven rannalla, 22 km Juuan taajamasta. 29 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 Metsäkustannus Oy Soidinkuja 4, 00700, HELSINKI Puhelin 020 772 9120 faksi 020 772 9139 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi ToiMiTUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 020 772 9131, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 26 km 229 000 € Metsäpalsta, Juuka, paalasmaa 33,3 ha. Runsaspuust. 1300 m 3 . Tasainen maasto, hyvä tie perille. Metsäpalsta, Juuka, Juuka 16,9 ha. Juukan taajamaan n. 020 772 9136 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. Määräala Virstosuon tilasta. €, lisäksi korjuupalvelun puumaksuvirta 12-14 milj. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 470 m. Kaiken kruunaa huikeat maisemat Pieliselle. 020 77 29 170 keski-suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 129 000 €. Sahaamisessa sijoitus oli parempi, kymmenes. Ranuan Rahaselässä n. Reilusti varttuneita kasvatusmetsiä, joten lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuudet on runsaat. 020 772 9126, 0400 973 457 Pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 016 732 232, 0400 150 910 f. Kisoihin osallistui 16 maata eri puolilta Eurooppaa. 020 772 9132, 045 130 0211 MarKKiNoiNTi Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 0400 391 054 MyyDääN PalVElUKSEEN HalUTaaN METSÄNHOITOYHDISTYSTOIMINTAAN ON TULOSSA UUSIA ULOTTUVAISUUKSIA – PUUKAUPAN JA METSÄNOMISTAJIEN HYVÄKSI! Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on vireä kahdeksan kunnan alueella, eteläisessä Keski-Suomessa toimiva yhdistys. 59 000 €. 22 000 € Metsäpalsta, Ranua, simojärvi Ranuan Simojärven läheisyydessä n. 30 hehtaarin metsäpalsta (määräalana). Puustoa 2362 m 3 , josta heti hakattavissa n. 670 m 3 . Puustoa n. Voitto meni Sloveniaan Keski-Euroopassa moottorisahaus on arvostettu kilpailulaji, ja kärjen taso vastaa ammattilaisten taitoja. metsäpalsta Puumalan Otasalossa hyvien kulkuyht. 4350 m 3 . Suomen moottorisahauskilpailut ovat saamassa myös uutta vahvistusta, sillä osa Tuomarniemen EM-kisailijoista otti osaa kesäkuussa järjestettyihin ammattilaisten SM-kisoihin Punkaharjun Lustossa. metsalehti.fi 20 40 60 80 100 Kyllä 55% Ei 45%. 182 000 €. Juuan taajamaan n. Niinpä Suomen joukkue jäi metsätaitoilussa sijalle 12. Puusto sekametsää, maasto rinteistä metsämaata, hyvät kasvavat maapohjat. • Toimialue on noin 270 000 ha ja hakkuusuunnite noin 1,7 milj.m³ • Metsänomistajia on 7600 ja toimihenkilöitä 34 • Työllistämme 150-170 henkilöä vuodessa • Liikevaihto on noin 9 milj. € Päijänteen Mhy:n kehitystyö metsänomistajien edunvalvojana jatkuu ja vahvistuu. 50 m 2 lomamökki. 020 772 9144, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. 170 000 €. 020 772 9130, 0400 913 822 ilMoiTUSMyyNTi ja aiNEiSToT Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Lomamökissä tupa-keittiö, 2 mh, s, ph. Pohjahinta 391 000 €. päässä. 17 500 €. Edellytämme metsäneuvojalta puukaupan osaamista, markkinointihenkisyyttä, positiivista asennetta ja yhteistyökykyä. Metsäneuvojan tehtävänä on yhdessä muiden tiiminsä neuvojien kanssa toteuttaa puukaupalliset, metsänhoitoja asiantuntijapalvelut, sekä korjuuja energiapuutoiminnan palvelut. 1786 m 3 , josta heti hakattavissa n. Metsäpalsta, Juuka, polvela, 45,6 ha. Metsäopiskelijoiden moottorisahauskisaperinne katkesi Suomessa 90-luvulla, mutta Tuomarniemellä se on herännyt uudelleen henkiin eurooppalaisen yhteistyön avulla. 020 772 9127 Tiia Puukila p. Monipuolinen n 17 ha:n määräala vain n. Rantaviivaa n. 2500 m 3 . Metsäpalsta, Juuka, petrovaara 30 ha. 020 772 9133 050 331 4137 internet-ilmoitukset Myyntipäällikkö Sanna Nyman p. 6687 m 3 . Niinpä haemme palvelukseemme ripeäotteista, supliikin toiminnan METSÄNEUVOJAA Toimipaikkana on Korpilahden toimisto ja toimi täytetään mahdollisimman pian. 89 000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. EM-kisaperinne tulee jatkumaan ja jopa laajenemaan. 20 km ja 20 min. 020 772 9143, 0400 581 108 toimitussihteerit Jussi Collin p. Erittäin runsaspuustoinen määräala
Olin ajatellut etten lue koko tekelettä, mutta koska se sattui olemaan alennusmyynnissä, päätin tarttua tarjoukseen. Tässä pikku tarinassa kiteytyy konkreettisella tavalla se, kuinka demokratia eli lehdistö uhrataan kapitalismille kommunistisessa Kiinassa, jonne kyseisiä lehtiä ei todennäköisesti olisi voinut tuoda luettavaksi tuohon aikaan. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi raastaa kurkkua. keväällä hevoskastanjapuita komistavat valkoiset kukat. Nuorten koululaisten ryhmä voitti 300 punnan pääpalkinnon ja teoria kumoutui: koelaatikoissa hämähäkit kiipeilivät iloisesti hevoskastanjoiden päällä siinä missä tavallisten kivienkin. Räjähtävää puhtautta Hevoskastanja kuuluu saippuamarjakasvien heimoon ja siemenistä voi keittämällä ja jauhamalla valmistaa luonnonmukaista saippuaa. Wahlroosin teesi on, että markkinat hoitavat kaiken (lähes) paremmin kuin erilaiset demokraattisesti ohjatut valtajärjestelmät kuten valtiot tai yhtiöt. Osa eläimistä, kuten kauriit ja oravat, pystyy silti huoletta syömään siemeniä sellaisenaan, joskin hedelmien piikkikuoret saattavat hevoskastanja on euroopassa suosittu puistoja kadunvarsipuu. Hikipajoissa länsimaisille markkinoille halpatuotteita tehtailevat työläiset maksavat sen selkänahastaan. Syksymmällä kukintoihin kehittyy piikikkäitä hedelmiä, joiden sisällä on kastanjamainen siemen. Itse olen suuri Ranskan vallankumouksen ihailija. anne Palomäki, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, metsäsuunnittelusihteeri, Kajaani 3.7. Kasvava talous on hänelle ja varmaan monelle muullekin tärkeä onnellisuuden mittari, eikä vain henkilökohtaisen onnen vaan kokonaisten kansakuntien ja viime kädessä koko maailman. Puu menestyy jokseenkin hyvin myös eteläisimmässä Suomessa. Englannissa siemenillä otellaan maailmanmestaruuskisoissa. Se mahdollistaa ihmispoloisten muiden tarpeiden huomioimatta jättämisen. Suomalaisena en voi olla kuin vilpittömästi iloinen ja jopa vähän ylpeä, että meillä on menestyvä metsäfirma, joka katsoo valoisasti tulevaisuuteen. ari lähteenmäki, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaan edistämispalvelupäällikkö, Ylöjärvi (metsässä) 30.6. Eläköön vapaus, veljeus ja tasa-arvo. Os. Muitakin sen terveysvaikutuksia tutkitaan. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Soidinkuja 4, 00700 Helsinki. Brittien monikäyttöpuu heikki nUoRteVa, teksti ja kuvat Näihin aikoihin monissa Euroopan puistoissa lopettelevat näyttävää kukintaansa suuret valkokukkaiset puut. Tietoja voi lähettää kirjeitse, sähköpostilla tai faksilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Näkökulma on omaan makuuni turhan rajallinen, mutta kieltämättä perusteltu. Mutta korvasienten tavoin, hevoskastanjan siemenistä saadaan liottamalla ja keittämällä karjalle ja hevosille paremmin sulavaa apetta. Puuaines on pehmeää ja huonolaatuista, ei pala kehuttavasti ja räiskyy takassa. Mannilanniementie 169, Puumala) 50 VuOTTA 29.6. sari juntunen, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, metsätarkastaja Sari Juntunen, Kuhmo Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Britannian arviolta puolta miljoonaa hevoskastanjaa ovat viime vuosina uhanneet nopeasti leviävä tappava bakteeritauti sekä lehtiä miinaava perhonen. Myös lehtiarvet versoissa muistuttavat hevosenkenkää naulanjälkineen. juha kokkonen, metsätalousinsinööri, Tervola (juhlii yhdessä vaimonsa kanssa 22.7.) 2.7. Vuosien saatossa puun siemeniä on syötetty karjalle rehuna sekä tarvittaessa käytetty saippuan ja ruudin valmistuksessa. Nykykoululaiset pelaavat naruun kiinnitetyillä kastanjoilla suosittua conkers-peliä. osmo jääskeläinen, metsänhoitaja, Kuopio (matkoilla) 60 VuOTTA 26.6 Pertti havukainen, Metsänhoitoyhdistys MetsäSavon ry:n hallituksen puheenjohtaja (vastaanotto 14.7.2012 alk. Aikuiset kisaavat pelin maailmanmestaruudesta Englannissa vuosittain. Talouskasvulla on Kiinassakin kova hinta. Ensimmäisessä maailmansodassa hevoskastanjoista tuotettiin bakteerikäymisen avulla asetonia, jota tarvittiin kordiitin eli savuttoman ruudin valmistukseen. Hevoskastanja (Aesculus hippocastanum ) on Eurooppaan 1500-luvulla Turkista tuotu koristeellinen lehtipuu. Kaverilta ei puutu strategista silmää ainakaan siitä päätellen, miten uskottavan tulevaisuuspolun yhtiö on itselleen viivoittanut. klo 12.00 Mannilanniemi. Tunnetuimman mukaan jauhettuja siemeniä syötettiin aikoinaan lääkkeeksi sairaille hevosille ja hevosen karvan kiillon lisäämiseksi. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Raa’at käsittelemättömät siemenet, lehdet, kuori ja kukat sisältävät eläimille ja ihmisille myrkyllisiä yhdisteitä. Toinen ”maksumies” on ympäristö, joka saastuu ja pilaantuu teollisen toiminnan seurauksena. MERKKIPÄIVÄT 70 VuOTTA 26.6. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. 30 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 LIISA SAARENMAA RAKAS PÄIVÄKIRjA Kirjoittaja on metsäneuvos. Hevoskastanja on Euroopassa suosittu puistoja kadunvarsipuu, ja sitä viljellään lähes yksinomaan koristetarkoituksessa. Royal Society of Chemistry julisti asian tutkimiseksi jokin aika sitten avoimen kilpailun. En ole ehtinyt kahlata lähes nelisataasivuista opusta läheskään loppuun. Lääkekäytössä siemenuute voi auttaa laskimoiden vajaatoiminnasta kärsiviä. Wahlroos katsoo maailmaa talouskasvun näkökulmasta. Wahlroos ihannoi Aasian talouskasvua ja erityisesti Kiinaa, joka tiukasti keskujohtoisena maana harjoittaa turbokapitalismia ja yltää parhaimmillan lähes kymmenen prosentin vuotuiseen talouskasvuun. syksymmällä kukintoihin kehittyy piikikkäitä hedelmiä.. Osa briteistä uskoo hyönteisten karsastavan tuoreiden kastanjoiden hajua ja asuinhuoneiden nurkkiin ripoteltujen siementen vähentävän hämähäkkien salakavalia hyökkäyksiä. Englantilaisia koululaisia ja partiolaisia rekrytoitiin keräämään tärkkelyspitoisia siemeniä. Hevoskastanja-nimen alkuperästä on useita versioita. Kaikilla saa olla omat ihanteensa. O stin Savonlinnan Suomalaisesta kirjakaupasta Björn ”Nalle” Wahlroosin kohutun kirjan Markkinat ja demokratia , jonka alaotsikko on Loppu enemmistön tyrannialle . Suomessa kun ollaan, kaikki merkittävät asiat liittyvät metsään – Vapaus, veljeys ja tasa-arvo niin myös Wahlroos, joka toimii metsäjätti UPMKymmenen hallituksen puheenjohtajana. Silti haluan sanoa siitä jotakin. Kiinan osalta kuriositeettina mainittakoon Wahlroosin kertomana, että Kiinan tärkein tuontiartikkeli Yhdysvalloista olivat (ilmeisesti 1990-luvulla) Los Angeles Timesin ja San Fransisco Chroniclen vanhat numerot, joita käytettiin Kiinan 7?000 paperikoneen raaka-aineena. Siitä saimme äskeisellä vierailullamme Kuusankoskella vedenpitävää näyttöä. Alkujaan laji on kotoisin Balkanilta. Nyt voidaan kysyä, miten tämä pankkiirin kirjoittama tunnustuskirja liittyy metsään
31 METSÄLEHTI 1 2 • 2012 Soidinkuja 4 Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2012 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9 %. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 12”. Talousmetsien linnut . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. alkaen. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh: 020 772 9136. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti. . Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2012 / 2012 / . laituri puusta . Keskiaikaiset pidot . Kotiseuturetki halki erämaan . Mukana hyötyliite: Kohti kannattavuutta Metsälehti Makasiini ilmestyy 5. heinäkuuta. ENSI NuMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 29.6. Postilokero vaihtuu 1.7. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. METSÄRISTIKKO 12 Metsäristikko 9, oikea ratkaisu. osoitteessa Metsälehti, PL 156, 00701 Helsinki. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Palkinnot metsäristikosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: anne kanerva, Ollila, Vesa kortesalo, Kaskinen ja juhani Pahkasalo, Lohja. Vastaako työn jälki tilattua
33 € Metsäpuiden sienitaudit Risto Kasanen Havainnollinen opas metsäpuita vaivaavista sienitaudeista. Hinta nyt 24 € norm. Hinta nyt 18 € norm. 28 € Sahaamaan Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen Opas mottorisahan turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön. Hinta nyt 18 € norm. Mukana upeat valokuvat 440 eri lajista ja alalajista. Hinta nyt 15 € norm. Hinta nyt 18 € norm. Kirjat tabloid 6-12.indd 1 28.5.2012 19.50. 42 € 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 28 28 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 18 18 Nyt Nyt euroa euroa 18 18 Nyt Nyt euroa euroa 18 18 Nyt Nyt euroa euroa 18 18 Nyt Nyt euroa euroa 24 24 Nyt Nyt euroa euroa 26 26 Nyt Nyt euroa euroa 35 35 Nyt Nyt euroa euroa Nyt kannattaa tilata kesän kirjat kerralla! Toimituskulut isommastakin lähetyksestä vain 7,50 € / tilaus. Hinta nyt 15 € norm. Hinta nyt 15 € norm. Hinta nyt 18 € norm. Hinta nyt 28 € norm. . 48 € Raidasta rahaa, kävyistä käteistä – tuloa ja iloa sadoista metsätuotteista Jarmo Sirola Näe metsän lukemattomat mahdollisuudet! Kirja esittelee satoja eri tapoja ansaita omasta lähimetsästä. 55 € Poimintaja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuulle Sauli Valkonen, Matti Sirén ja Tuula Piri Käytännönläheinen kirja metsänhoidosta ilman avohakkuita. Upea valokuvaja tietoteos! Hinta nyt 26 € norm. 38 € Puukauppa – valmistelu, sopimus ja puutavaran mittaus Matti Kiviniemi Käsikirja rohkaisee metsänomistajaa hyödyntämään metsänsä tuottoa: myymään puuta. Metsäkirjakauppa Näillä eväillä pärjäät kesäsavotoilla! Metsäkirjojen kesäale 4.6. 29 € Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Opi, miten lisäät jalojen lehtipuiden osuutta metsäluonnossa, pihoilla ja viheralueilla. 020 772 9136, s-posti: tilaukset@metsalehti.fi Raivaamaan Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen Opit ja niksit taimikonhoitoon, oikeaan työtekniikkaan ja sahan huoltoon. 35 € Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Suositun teoksen toinen painos! Professori ja puuntuottaja kertoo, millainen metsä tilaa kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. 31.8. 48 € Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusen oksista, kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. Kirjatarjoukset ovat voimassa 31.8.2012 saakka verkkokaupassamme www.metsakustannus.fi tai asiakaspalvelustamme puh. Hinta nyt 15 € norm. 32 € Taimikonhoito Mikko Riikilä Suoriudu taimikonhoidosta vähällä vaivalla ja pienin kustannuksin. 48 € Tunturien helmet – Jewels of the Fells Pekka Luukkola Vaikutu tunturikasvien kiehtovuudesta ja Tunturi-Lapin jylhistä maisemista. Hinta nyt 35 € norm. 35 € Suomen rantakasvio Henry Väre Käsikirja merenja järvirantojen kasvillisuudesta