KESÄKUUTA 2013 • Nro 12 • WWW.METSALEHTI.FI Isojoen sahan Esa Hakamäki pitää puukaupan epätasaisuutta hintaa suurempana ongelmana. Sivut 10–11 Ajankohtaista: Kääntyykö sahamaaottelu. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 20. ›› sivu 3 Puukauppa: Puu voi olla liian suuri ›› sivu 12 Metsänhoito: Metsämyyrän tuhot kuntoon ›› sivut 14–15 Metsäkoneet: Elmian anti ›› sivut 22–23 Sahapomo sopuisana M irj a Ko iv is to
Kehitys menee siis luonnon kannalta koko ajan parempaan suuntaan. Hyönteisten aiheuttamaa riskiä on vaikea uskoa, koska meillä ei ole miesmuistiin ollut samanlaista tilannetta kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. ” Tapion johtaja Ritva Toivonen tiedotteessaan 7. Eduskunnan käsittelyssä oleva hyönteistuholain uudistus tulee tarpeeseen. Sivu 21 Ilmastonmuutos aikaisti kevään Sivu 24 Näin varaat vettä uudistusalalle Sivu 25 Hankintapuu myy, jos joku vain tekisi Sivu 26 Säveltäjän suosikkipuu Tarinan mukaan Beethoven piti enemmän puista kuin ihmisistä. Keväät ovat aikaistuneet, joten jo nykyisen lain aikarajat tuoreen kuusitavaran säilyttämiselle metsässä ovat aivan liian väljiä. . Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. ”Puun tarve kasvaa Euroopassa” Euroopan metsäinstituutin johtaja Risto Päivinen seuraa metsäalan murrosta aitiopaikalta. Syömäkuviot kuusten kyljissä alkavat olla valmiita ja munat munittuna. Lahopuuta on nyt metsissä enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten. Sivu 20 Monenlaisia hyttyskarkotteita Metsälehti testasi parhaat aineet inisijöiden häätöön. 2 METSÄLEHTI 12 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Nopeimmat tekevät sisarussarjan vielä toiseen puuhun. HANNU JAUHIAINEN Lahopuun määrä kasvaa Laki metsien hyönteisja sienituhojen torjunnasta on tarpeellinen metsänomistajien ja yhteiskunnan näkökulmasta. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus kehottivatkin viime viikolla metsänomistajia tarkkailemaan kuusikoitaan. Tuho on estettävä alkuunsa, koska myöhemmin sen pysäyttäminen on lähes mahdotonta. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Sivu 8 Naapurissa jättimäinen taimienhoitourakka Viime vuosikymmenen myrskyjen jälkityöt jatkuvat Etelä-Ruotsissa. Puun voi jättää lahoamaan. Vaan eipä ole enää. Sivu 30. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Usein kuitenkin unohtuu, että lahopuun määrään on vaikuttanut metsätalouden lisäksi myös maaseudun asutus. Pienet myrskyja tykkytuhot sekä tuulen kaatamat siemenpuutkin jäävät usein korjaamatta – jo senkin vuoksi, että omatoimisia metsänomistajia on vähän. Käsillä oleva luonnos lakiuudistukseksi asettaa kuitenkin niin tiukkoja vaateita tuoreen tuhopuuston minimimäärälle, että asiasta uhkaa tulla maanomistajille kohtuuton tehtävä. Rungot tulisi mahdollisimman pian viedä pois, jos niitä on metsässä vähintään 20. kesäkuuta. Naapurimaissa vuoden 1969 myrskystä sai alkunsa tuho, joka jatkui yli 15 vuotta ja pilasi miljoonia kuutiometrejä puuta. Kaarnakuoriaisen huomaa ruskeasta purusta puun tyvellä tai pienten reikien ympärillä puun pinnalla. Metsän siistiminen on turhaa ja usein myös haitallista, sillä rungossa voi olla jäljellä kaarnakuoriaisten luontaisia vihollisia. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. 150 kilometriä UKK-puistossa Sivut 16–17 Yhteismetsä antoi tilaa hengähtää Sivut 18–19 Pitkä taistelu tukinuitosta Pyynikin legendaarinen uittotunneli on avattu yleisölle. Nyt nämä samat tilat ovat monta kertaa asumattomia ja vain metsätalouskäytössä. Sivut 4–5 Lannoitteita ehkä hieman halvemmalla Sivu 7 Otollinen hakkuuaika jää käyttämättä Puuta ei nykymaailmassa kannata sahata varastoon. Terveet puut ovat vaarassa vasta, kun hyönteisiä on todella paljon. Pikkutiloilla kerättiin aikoinaan metsästä kaikki risutkin polttopuuksi. PÄÄKIRJOITUS 20.6.2013 A lkukesä on ollut kaarnakuoriaisille erinomainen. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Metsänomistajalle tehokas keino ehkäistä tuhoa on uudistaa kasvunsa lopettaneet kuusikot, sillä ne ovat kaikkein alteimpia myös kaarnakuoriaisten aiheuttamille tuhoille. Etelä-Suomen kuusikoissa tuhohälytys Nykymuotoista metsätaloutta on arvosteltu sen vuoksi, että talousmetsissä on lahopuuta vähemmän kuin luonnonmetsissä. Jos lämmintä riittää, sukupolvia ehtii valmistua kesän aikana kaksi, kuten tapahtui viimeksi 2011. On ollut sen verran ukkosmyrskyjä.” Hessu Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Kun kaarna irtoaa kuusen kyljestä isoina laattoina, kiirettä ei enää ole. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Sivu 9 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Hämähäkin työnäyte ”Pitkän poutajakson jälkeen järeässä korpikuusikossa oli hämähäkkien pyydyksiä runsaasti. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Ja lisää tulee, jos ja kun nykymeno jatkuu. www.metsalehti.. Normaalisti kaarnakuoriaiset munivat tukkikasoihin tai jo valmiiksi heikentyneisiin puihin esimerkiksi myrskytuhon jälkeen. Lähes kaikista koepyydyksistä on löytynyt hyönteisiä huolestuttavan paljon. Kaarnakuoriaisten määrä on kasvanut hälyttävän suureksi monin paikoin Etelä-Suomessa. Niiden on huomattu iskeytyneen myös terveisiin puihin
Puun tulevasta riittävyydestä ei silloin jaksettu kantaa huolta. ”Gudrun ja Per toivat ruotsalaissahureille rahaa aivan järjettömästi.” Ruotsin sahoilla on parhaillaan tiukat paikat. Etelä-Ruotsin metsänomistajien metsäyhtiö Södran metsäpäällikkö Håkan Larsson myöntää, että puun kysynnän ja tarjonnan suhde on tiukka. Tosin puuta Etelä-Ruotsiin tulee myös alueen ulkopuolelta. Tarjonnan vahvistamiseksi tukin hintaa joudutaan nostamaan, vaikka sahaus on tappiollista. Nyt huolta riittää senkin edestä. Håkan Larsson MIKKO RIIKILÄ S uomen sahat elävät nyt tiukkoja aikoja, mutta jos yhtään lohduttaa, Etelä-Ruotsin sahureilla on vieläkin vaikeampaa. ”Suomalaiset sahat eivät suoraan kilpaile Etelä-Ruotsin sahojen kanssa. ”Olemme talven ja syksyn aikana onnistuneet korottamaan sahatavaran hintaa esimerkiksi Britannian markkinoilla, vaikka markkinat edelleen toki ovatkin hauraat”, Larsson kertoo. Hyötyykö Suomi Saksassa ja Ruotsissa tehdyt, 1990-luvulla alkaneet jättimäiset sahainvestoinnit ovat luoneet Eurooppaan miljoonien kuutiometrien ylikapasiteetin, jonka vaikutukset on kunnolla nähty vasta viime vuosina koetun talousahdingon aikana. Jos jarrutat ensimmäisenä, häviät, eikä hyvin käy silloinkaan, jos ajat mutkaan liian lujaa. Eteläisen Ruotsin maaja metsätalouteen keskittynyt taloussanomalehti ATL kuvaa saA nd re as Li nd ho lm K ar l N ils so n. Södran Larsson vastaa toteamalla, että yhtiö tekee ratkaisunsa sen mukaan, minkä se arvioi edullisimmaksi omalle toiminnalleen. Investointeihin ei tosin ole varaa, ellei toiminta ole voitollista. ”Haluamme vahvistaa puuvarantojamme syksyä varten, jolloin sahojemme tukin tarve kasvaa. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 12 • 2013 3 hateollisuuden tilannetta ”hullujen ralliksi”, jossa kurvi lähestyy. Perimmiltään vaikeudet juontavat 2000-luvun jälkipuoliskolle. ”Jos tuotanto täällä taantuu, se voi hyödyttää suomalaissahoja olettaen, että ne pystyvät lisäämään puun ostojaan järkevään hintaan.” Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori on varovaisempi. Södra perusteli korotusta halulla varmistaa tukin saatavuus syksyllä, kun tukin tarve kasvaa. Ne sinnittelevät samoilla laihoilla markkinoilla, mutta naapurin lisäriesana ovat korkealle arvostettu kruunu ja takavuosien suurmyrskyjen hivuttamat metsävarat. Yksityiset sahayrittäjät raivostuivat Södralle, kun yhtiö ilmoitti toukokuun lopulla nostavansa tukin hintaa 40 kruunulla kuutiolta, siis vajaalla viidellä eurolla. Matalasuhdanteen vallitessa he näyttävät jääneen odottelemaan parempia aikoja”, valittelee Etelä-Ruotsin yksityisten sahojen yhdistyksen Såg i Sydin toiminnanjohtaja Per Arne Norholtz. Puunhankkijoiden työtä ei helpota, että myrskyt kaatoivat alueelta 20 vuoden hakkuita vastaavan puumäärän. ”Tarkoitus on lisätä sahaus tasolle, jolla aikaisemmin olimme, muun muassa hiomalla uusi Värön suursaha huippukuntoon.” Södran peliliike sai muut raivoon Yhdestä sekä suursahuri Södra että paikalliset yksityissahat ovat yhtä mieltä. Suomalaisarvion mukaan ruotsalaissahureille tuli rahaa ”aivan järjettömästi”. Mitä korkeampi kurssi, sitä vähemmän ruotsalaissahuri saa kruunuja myydessään lankkua vientiin. ”Metsänomistajat eivät ole Suomen ja Ruotsin sahatavaratuotanto 1990–2011 Naapurin etumatka kutistuu Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2012 ja Skogsstatistisk årsbok 2012 Suomi 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 miljoonaa m Ruotsi 5 10 15 20 innostuneita myymään puuta. Suurvoitot käytettiin uusien sahojen rakentamiseen. Siellä kuusesta tuotetaan paljolti rakennesahatavaraa, jota meillä ei sahaa.” Ruotsin sahakriisi voi auttaa suomalaisia Etelä-Ruotsin mahtava sahateollisuus on Suomenkin sahoja tukalammassa asemassa. Sen mukaan merkkejä sahatavaramarkkinoiden vahvistumisesta on näkyvissä. Tuotannon leikkauksia suuryhtiö ei suunnittele, päinvastoin. Yksityissahoja edustava Norholtz myöntää, että monet ruotsalaisasiantuntijatkin ovat arvioineet ylikapasiteetin purkamisen alkavan eteläisestä Ruotsista. Kuvassa sahatavaraa lajitellaan Södran sahalla Mönsteråsissa. Tosin ”hullun rallissa” kaikki painavat yhä kaasua. Korotus tulkittiin yrityksenä käyttää ison yhtiön kassavaroja yksityisten sahojen kaatamiseen. Viisi vuotta sitten eurolla sai liki 12 kruunua, nyt noin 8,5. Samaan aikaan kruunun kurssi oli poikkeuksellisen alhaalla. Sahaus jatkuu niin kauan, kun myyntituotot kattavat muuttuvat kustannukset tai sahurien rahat riittävät. Silloin Gudrunja Per-myrskyjen kaatamaa tukkia oli tarjolla paljon ja se oli halpaa
Kesällä vapaa-aika kuluu mökkeilyn ja kulttuurin parissa.. ”Puumarkkinat taitavatkin olla parhaiten toimiva osa Suomen metsäsektoria. › Euroopan metsäinstituutin varajohtaja vuodesta 1993 ja johtaja vuodesta 2000. Tulos oli reaalisesti 12 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna, Metsäntutkimuslaitos kertoo. Vaihtuuko paperi Varkaudessa aaltopahviksi. Talouden epävireestä huolimatta puukauppaa on käyty 13 prosenttia enemmän kuin viime vuonna ja markkinahakkuita on tehty ennätysmäärä. Yhtiö laatii selvityksen, jossa arvioidaan ensikuituun pohjautuvan aaltopahvin raaka-aineen valmistuksen kannattavuutta Varkaudessa. Metsälakiesitys eduskuntaan Esitys uudeksi metsälaiksi on lähetetty eduskunnan käsittelyyn. › Viihtyy talvisin jäällä, eli talviverkoilla sekä kaukalopalloa ja jääkiekkoa pelaten. 4 METSÄLEHTI 12 • 2013 LYHYESTI Kirjanpainajan uhka pahenee Tämä kevät on ollut kirjanpainajahyönteisten parveilulle suotuisa. Tuholle alteimpia ovat vanhat kuusikot, lämpimät metsänreunat ja kuivien kasvupaikkojen metsät. Liuskekaasusta energiapelin yllätyskortti 20 vuotta täyttävän Euroopan metsäinstituutin johtaja Risto Päivinen seuraa näköalapaikalta metsien käytön muutosta. Länsi-Suomessa tulosta kertyi 99 euroa hehtaarilta ja Pohjois-Suomessa 25 euroa hehtaarilta. Yksityismetsien tulos laski Yksityismetsien liiketulos jäi viime vuonna 1,1 miljardiin euroon. Vinkkejä ilmastoystävälliseen metsänhoitoon Ilmastonmuutosta voidaan hillitä metsänhoitotapoja muuttamalla. Ennen EFIin siirtymistä Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan dekaani. Risto Päivinen › 60-vuotias maatalousja metsätieteiden tohtori. › Kotoisin Lappeenrannasta. Väitöskirja käsitteli metsien inventointia. Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitykseen tehtiin vielä pieniä muutoksia. Kirjanpainajan iskeytymisen tunnistaa ruskeasta purusta puun rungon tyvellä tai pinnalla pienten reikien ympärillä. Varsinainen selvitys valmistuu ensi vuoden alkupuolella, mutta alustava kannattavuustutkimus puolsi muutosta. Stora Enso harkitsee Varkauden tehtaan paperikoneen muuttamista tuottamaan pahvin raaka-ainetta. Se on 8 euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Ilmastoystävälliset hoitotavat maksimoivat metsien ilmastoa viilentävän vaikutuksen esimerkiksi metsien hiilivarastoja kasvattamalla. Vakavimmat ongelmat ovat lopputuotemarkkinoilla”, Järvinen totesi Fiskarsin puumarkkinapäivässä. Sopivia keinoja ovat muun muassa sekametsien ja pit kien kiertoaikojen suosiminen, turhien kunnostusojitusten välttäminen, nopea uudistaminen ja taimikonhoito sekä säästöpuiden jättäminen. Hehtaarikohtainen tulos jäi 80 euroon hehtaarilta. Parhaaseen tulokseen yllettiin Itä-Suomessa, jossa tuotto oli 125 euroa hehtaarilta. Metsänomistajia kehotetaan tarkastamaan kuusimetsänsä alkukesän aikana. Kiekkoseurana Metla Tractors. Helsingin yliopiston järjestämässä tapahtumassa kokoontuneet metsäja ilmastotutkijat ovat laatineet suositukset ilmastoystävällisistä hoitotavoista. Tuhoriski on kohonnut Etelä-Suomen metsissä ja vaarana on kirjanpainajien iskeytyminen eläviin kuusiin, Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus varoittavat. › Perheessä vaimo, kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta. MTK: Puumarkkinat metsäsektorin toimivin osa Puumarkkinat ovat tänä vuonna toimineet erinomaisesti, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen arvioi. Aiemmassa esityksessä aikarajat olivat 7 ja 20 vuotta ja keskipituusvaatimus 50 senttiä. Uudistamiseen liittyviä vaatimuksia korjattiin: Etelä-Suomessa taimikon tulee saavuttaa 40 sentin keskipituus 10 vuodessa, Pohjois-Suomessa 25 vuodessa
Onneksi sentään kotimaisia, kansainvälisesti arvostettuja käsintehtyjä kokopuuhuonekaluja oli päässyt monumentin sisustukseen. Silloin ihmisillä olisi turvallinen olo, että kaikki kivet on käännetty ja selvitetty, mitä päätöksestä voi seurata. Yhdessä saa enemmän aikaan. Ensivaikutelma ei hivellyt silmää. Metsät ovat pullollaan hyvälaatuista puuraaka-ainetta. Esimerkiksi metsäntutkimus on palvelua. Joku lausui: ”Kyllä tämä saarni antaa valoisan vaikutelman.” Saarni – mistähän sitä oli saatu. Puolueettomalle tutkimustiedolle on kysyntää, kun päätetään esimerkiksi energiapolitiikasta tai ilmastonmuutoksen torjumisesta. Muualla EFI on laajentunut. Olen huomannut, että kun on tarpeeksi kokemusta, uskaltaa yksinkertaistaa. Itävaltalaisia CLT-levyjä, joita valmistetaan Stora Enson Itävallan tehtailla itävaltalaisesta kuusesta, oli käytetty siksi, että Suomessa niitä ei tehdä vähäisen kysynnän vuoksi. Suomesta tutkimukseen osallistui professori Kari Mielikäinen. Aikataulun mukaisesti edessämme kohosi tummanpuhuva puurakennus torneineen ja äskettäin viherrakennettuine ympäristöineen. ”Puuenergia nousee ehkä seuraavat 20–30 vuotta. Niitä vain ei aina osata mieltää elinkeinoksi. ”Kiina nousee yllättävän nopeasti. M etsälehti vietti 80-vuotisjuhliaan Suomen luontokeskus Haltiassa. Myöhemmin on vahvistunut, että Haltiassa on käytetty huomattava määrä itävaltalaista kuusta ja muuta puuta. Tie kiemurteli läpi lehtometsien. Katse Kiinaan Euroopan metsäinstituutin pääkonttorilla Joensuussa henkilökunnan määrä on pysynyt noin viidessäkymmenessä. Metsien maassa rakennetaan kaupunginosia ja omakotialueita tiilistä ja lekaharkoista. Jalostus on raakalaudan sahaamista ja sellun -ja paperin valmistusta. Pohjois-Amerikan halpa liuskekaasu vaikuttaa myös uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Silloin saa sanoman perille.” ”Puuenergia nousee 20–30 vuotta. Hän näkee myös monia mielenkiintoisia uusia keksintöjä, kuten nanosellu, joka tekee tuotteista kevyitä mutta vahvoja. Loppu tulee muilta jäsenvaltioilta ja valtaosa Euroopan unionilta. Seurueessa joku tiesi, että rakennukseen oli käytetty paljon itävaltalaista puuta. ”Yritämme edistää sitä, että politiikka perustuisi parhaaseen tietoon. Maalaisihminen mielsi myös rakennuksen järvenpuoleisen sivun normaaliksi moderniksi rakennukseksi, jonka terasseilla oli lasikaiteet. On perustettu professuurikin. Jos intialaisista ja kiinalaisista matkailijoista pienikin siivu tulee tänne, se merkitsee isoa joukkoa.” Myös metsiin liittyvät palvelut kasvavat. Tämä kaikki siivitti myös EFIn alkutaivalta. Mikä meitä suomalaisia vaivaa. Sääliksi käy Haltian oppaita, jotka joutuvat ulkomaisille vierailijoille esittelemään suomalaisen puurakentamisen ihmettä. EFIn jäseninä on 25 maata ja 130 organisaatiota, kuten tutkimuslaitoksia myös Euroopan ulkopuolelta. Avarissa auloissa oli puupintaa lattiasta kattoon. Ruokaillessamme olin saada poronpaistirullan väärään kurkkuun. Pitää osata kertoa Viime aikoina Euroopan metsäinstituuttia on työllistänyt ennen muuta tutkimustiedon välittäminen poliitikoille. Vauhdikas alku Euroopan metsäinstituutti (EFI) perustettiin Joensuuhun 1993, vain muutama vuosi sen jälkeen, kun Berliinin muuri oli murtunut. 5 METSÄLEHTI 12 • 2013 RIITTA ALESTALO KOLUMNI Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä. Yhteistyö Euroopassa lisääntyi, ja metsäntutkimuksessa luontevan foorumin tarjosi vastaperustettu instituutti. Rion ilmastosopimus oli solmittu 1992, ja Euroopan metsäministerit päättivät tiivistää yhteistyötä 1993 Suomessa pidetyssä kokouksessa. Metsien käytössä on meneillään murrosvaihe, ja puun tarve Euroopassa on paremminkin lisääntymässä kuin vähenemässä. ”Se oli yllättävä kortti.” Paperitehtaita on viime aikoina suljettu Euroopasta, mutta sahapuun käyttö voi Päivisen mukaan kasvaa puurakentamisen myötä. Suomessa on mennyt miljoonia euroja erilaisiin EU-hankkeisiin puuhun liittyvien innovaatioiden löytämiseksi. Liimapuuta valmistaa sentään jokunen yritys, levyteollisuus keskittyy lastulevyihin. Saunanlauteetkin olivat liimapuuta, joka oli ilmeisesti vääntynyt laivakuljetuksen kosteudessa tai reagoinut ensimmäisiin löylyihin ei-toivotulla tavalla. Aulassa oli liimapuutaapeli, joka ei näyttänyt aivan kotoperäiseltä. Siellä puurakennusmarkkinoilla on valtava kasvupotentiaali. Lehmukset olivat puhjenneet hentoon lehteen ja kielot kukkivat, kevät oli askeleen edempänä kuin kotimetsissä Salpausselän pohjoispuolella. Sisätiloissa tuoksui puu. ”Poliitikoille pitää puhua tavalla, johon tutkijat eivät yleensä ole kovin tottuneita. ”1+1+1 onkin 5”, Päivinen havainnollistaa. Kansainvälistyminen oli muutenkin ajankohtaista. Hyvä esimerkki tästä on Brysselissä toimiva Think Forest -foorumi, jonka puheenjohtaja on Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson. Tämän vuoden budjetti on noin 15 miljoonaa euroa, josta miljoona on Suomesta. – näytti käsitellyltä läpikuultavalla valkoisella. Palkkalistoilla on yhteensä lähes 150 ihmistä. ”Luontomatkailu lisääntyy myös Suomessa. Siinä vaiheessa kun todetaan, että puu ei olekaan suomalaista, tekisi varmaan mieli paeta Nuuksion metsiin ja laittaa pää pensaaseen. Pelkästään metsätuotteiden markkina on siellä valtava. Sitten todennäköisesti keksitään jotain muuta”, pohtii instituutin johtaja Risto Päivinen. Varsinainen läpimurto oli 1996 valmistunut selvitys Euroopan metsien kasvusta, joka viimeistään osoitti, että metsät eivät ole kuolemassa. Nykyään metsien kasvusta hyödynnetään vain runsaat puolet. CLT:n päämarkkina-alue on Keski-Euroopassa. Tosin tilanne voi muuttua nopeasti. Se on meidän rooli.” Myös tiedon välittämiseen tarvitaan taitoa. EFIn on tärkeää pitää ovet auki myös siihen suuntaan.” Toinen tärkeä maa on Venäjä, jota kansainvälinen metsäpolitiikka kiinnostaa nykyään paljon enemmän kuin ennen. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.?. Keski-Euroopassa arvostetaan lämmintä luonnonmate riaalia, puuta. EFIlle tutkimushanke opetti tutkijoiden verkoston voiman. Luontokeskuksen itävaltalainen kuusi ELIISA KALLIONIEMI, teksti SAKU RUUSILA, kuva E uroopan metsäinstituutista on lyhyessä ajassa kasvanut vaikutusvaltainen tutkijoiden verkosto, jonka palveluja poliitikot tarvitsevat entistä enemmän. Viimeksi europarlamentaarikkoja kutsuttiin foorumille keskustelemaan ilmastonmuutoksesta. Sitten keksitään jotain muuta.” Ulkomailla EFI tunnetaan paremmin kuin täällä, mutta EFIn ansiosta Suomi on saanut paljon tunnettuutta lisää, arvioi Risto Päivinen.. Aluetoimistoja on viisi ja niiden lisäksi projektien mukaan organisoituvia toimistoja. Uusia avauksia on tehty juuri Kiinaan, joka on entistä tärkeämpi yhteistyökumppani Euroopalle. Pyöreäseinäinen torni toi mieleen säilörehutornin. Mutta pyörä on jo keksitty, pitäisi vain ruveta pyörää käyttämään. Tummanpuhuva fasaadi oli umpinainen ja raskas. Itävaltalaista puuta, Suomen puurakentamisen lippulaivaan! Pääsimme rakennukseen ennen sen virallista avaamista, ja rakennuksen viimeistely oli vielä osittain kesken. Sateisena toukokuun iltapäivänä suunnistimme kohti Nuuksion kansallispuistoa Espoossa
Sinä saat lahjaksi upean 80-vuotisjuhlakirjan suosittelustasi. Metsälehden tilausmaksun voit vähentää verotuksessa. Suosittelija saa lahjaksi juhlakirjan (arvo 48 euroa).. Metsälehti on kuin saha, korvaamaton työväline metsänomistajalle. Kiitos menneestä ja tulevasta. Kestotilaus on iloinen asia, puolin ja toisin. Jo yksi Metsälehden numero maksaa takaisin koko vuoden tilauksen tiedoillaan ja vinkeillään. Ystäväsi saa nyt Metsälehden ja Makasiinin mahtavana juhlatarjouksena sinun kauttasi. Me haluamme muistaa sinua koko vuoden. 6 METSÄLEHTI 12 • 2013 Polku omaan metsään www.metsalehti.. (muista mainita myös tilausnumerosi), soittamalla asiakaspalveluun 09-315 49 840 tai asiakaspalvelussamme netissä, www.metsalehti.?. Saat upean 80-vuotisjuhlakirjan. 80-vuotisjuhlakirja on hauska ja upea palkintosi Hannu Virtasen rakastetut pilakuvat nyt kirjoissa ja kansissa vuosien varrelta. 2. 50 % 50 % 4 kk tutustumistarjous kesä-syyskuu puoleen hintaan 20 euroa + tilauksen hankkijalle 80-vuotisjuhlakirja Palkintotilaus on helppo juttu Tilauksen voi lähettää meille tilauskupongilla, sähkö postilla tilaukset@metsalehti.. Kun yleinen taloudellinen epävarmuus kasvaa, Metsä lehden ajankohtaisesta asiantuntijuudesta on entistä enemmän hyötyä. 1. Kestotilaajallemme kuluva vuosi on pelkkää juhlaa. Jaa iloa palkintotilauksella. Meistä Metsälehden 80-vuotisjuhla on niin iloinen asia, että nyt kutsumme mukaan juhlimaan myös kestotilaajiemme ystävät. 5. 4. Hanki tilaus. Lähettäkää Metsälehti ja Metsälehti Makasiini uudelle tilaajallenne 4 kk tutustumistarjouksena (kesä-syyskuu) puoleen hintaan 20 euroa. Metsälehti auttaa sinua kantamaan vastuusi omaisuudestasi ja hyötymään ja nauttimaan metsästäsi enemmän. Kyllä, luit aivan oikein. Niin maailma muuttuu, mutta metsässä kaikki on hyvin! Juhlakirja (arvo 48 euroa) postitetaan toukokuussa Jaa supertarjous. Jaa iloa palkintotilauksella. Huomio kaikki kestotilaajat! Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Asiakasnumero (lehden osoitekentästä) Uusi tilaaja Suosittelija Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Metsälehti maksaa tilauksen postimaksun Lehti sulle, kirja mulle. Miksi ihmeessä ystäväsi kannattaa tilata Metsälehti. 3. Voiko parempaa suosittelijaa Metsälehden tilaukselle olla kuin kestotilaaja
Tällä hetkellä lannoitus maksaa yhteishankkeissa keskimäärin 400 euroa hehtaarilta ennen arvonlisäveroa. Suuria muutoksia ei odoteta. Suurta alennus myyntiä ei silti ole luvassa. tuotti pettymyksen ”Hinnat voivat laskea maltillisesti. Vapaa-aikanaan Jyrki Iivonen harrastaa metsätöitä Mäntyharjulla. ”Lannoitteiden hinnoittelu riippuu kysynnästä, ei niinkään raaka-aineiden hinnoista. Ajatellaan, että saadaan mahdollisimman paljon tuloja ilman uudistamisvelvoitetta ja ilman, että edes naapuri huomaa metsässä käydyn.” ”Tämä on mahdoton yhtälö. tiivisesti palvelujaan.” Ritva Toivosen mielestä nyt on hyvä tilaisuus kampanjoida muutoksen puolesta. Tulee paljon pettyneitä ihmisiä.” Äänestyksessä myös enemmistö yleisöstä suhtautui uudenlaisiin hakkuisiin epäillen. Omatoiminen levittäjä selviää lyhyemmällä varoitusajalla. Liuskekaasun sekä muiden energiamuotojen tulo painaa maakaasun hintoja alas. Jos hinnat jonkin verran laskevat, puhutaan 10–20 euron kokonaiskustannusten laskusta yhteishankkeissa. ”Vapaus tuo riskin” Toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä liputti kuitenkin muutoksen puolesta. Metsäpäivien paneelissa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo arvioi, että metsälain muutos tuo lisää puuta markkinoille. ”Mistä tasaisuus johtuu. ”Iso osa metsänomistajista on passiivisia, mikä johtuu osaksi kaavamaisesta toimintamallista, johon metsänomistajia nykyään ohjataan.” Professori Matti Kärkkäisen mielestä lakiuudistukselta odotetaan turhan paljon. on pitkästä aikaa uusi avaus ja hyvä keino edistää kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Vapauden lisääntyssä epäonnistumisten riski toki kasvaa. ”Metsäalan toimijat ovat kiillottaneet kilpiään ja tarjoavat akLakimuutos tuo lisää puuta markkinoille M atti Kärkkäisen mielestä metsäalalla ei olla kovin valmiita uudistuksiin. Muutama vuosi sitten viljojen hinnat nousivat ja lannoitteiden hinnat seurasivat ylikysynnän seurauksena perässä. Hänen mukaansa käyttäjiä on ollut arvioidun 60000 sijasta vain 3000. Lannoitus maksaa yhteishankkeissa keskimäärin 400 euroa hehtaarilta ennen arvonlisäveroa. TIIA PUUKILA Metsiin saatetaan jatkossa nakella lannoitetta nykyistä edullisemmin. En usko, että mitään romahdusta tulee, mutta hinnat eivätkä ainakaan nouse”, sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. Sen perässä ei kannata juosta”, sanoo Yaran metsälannoitteiden myyntipäällikkö Petri Kortejärvi. Jyrki Iivosesta vuoden metsävaikuttaja Vuoden metsävaikuttaja -titteli myönnettiin tällä kertaa Helsingin Sanomien toimittaja Jyrki Iivoselle, joka on seurannut metsäalaa 1980-luvulta lähtien. Lannoituksista 95 prosenttia tehdään yhteishankkeina, jotka suunnitellaan hyvissä ajoin. Levityksen osuus kustannuksista on noin puolet. Lannoitteiden hinnat laskussa Maakaasun hinnan alamäen uskotaan heijastuvan pian myös metsälannoitteisiin. ”Kuulen kommentteja, että tuleva laki mahdollistaa kunkin mieltymysten mukaisen metsien käsittelyn. Lannoitteiden kysyntä ja tarjonta ovat kutakuinkin tasapainossa, mikä sekin ennakoi lannoitteiden hieman halpenevan. Myös muiden raaka-aineiden, kuten kaliumin ja fosforin, hinnat ovat laskeneet. Viime aikojen tasaisesta menosta poikkeavat ainoastaan huippuvuosi 2007 ja vuosi 2009, jolloin puuta myytiin ennätysmäisen vähän. Myös Pellervon taloustutkimus PTT povaa metsälannoitteiden hintojen alenevan hieman nykyisestä. M etsäkeskuksen johtaja Ari Eini myönsi, että käyttäjämäärä on ollut pettymys. Siitä huolimatta palvelu on hänen mielestään hyvä, ja se avaa valtavat mahdollisuudet kehittää koko metsäelinkeinoa. Maakaasun hinta puolestaan vaikuttaa merkittävästi lannoitteiden valmistuskustannuksiin. Esimerkkinä tästä on on Metsäkeskuksen lanseeraaman internetpalvelun odotettua huonompi suosio. Kesän lannoitushankkeiden valmistelu tulee aloittaa jo marras-joulukuun aikana, jotta levityskalusto saadaan varattua ja itse työ hoituu mahdollisimman edullisesti. Hän toivoikin paneeliin osallistuneelta Tapion johtaja Ritva Toivoselta hyviä metsänhoitosuosituksia. Yhteen laskien nämäkin erot tasoittuvat. Merkittävin syy pudotukseen on maakaasu. Ale korkeintaan kymppejä Lannoitevalmistaja Yara suhtautuu hintojen laskuun varauksella. Nuutinen on pannut tyytyväisenä merkille, kuinka paljon uusi laki on jo tuonut hyvää metsänomistajille, vaikka sitä ei vielä ole edes säädetty. Tarjolla on metsänomistajille paljon uutta. Metsäpäivien yleisö suhtautui epäillen uusiin vapauksiin. Metsään.. -palveluun. Onko se ostajien tahto vai onko metsänomistajien rahantarve vakio?” pohti Karhinen avatessaan OP-Pohjolan metsäpäivät Joensuussa viime viikolla. Yhtiön mukaan heinäkuu ratkaisee, mihin suuntaan lannoitteiden hinnat kehittyvät. 7 METSÄLEHTI 12 • 2013 ELIISA KALLIONIEMI O P-Pohjola-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen hämmästelee yksityismetsien puunmyyntitulojen tasaisuutta, vaikka julkisessa keskustelussa puukaupasta saa erilaisen kuvan. ” Kun ollaan luomassa, ei vain uutta tuotetta vaan uutta kulttuuria, on ymmärrettävää, että se kestää.” T omi Salon mielestä Metsään.. Nyt tuotantokapasiteettia on lisätty. Maalmanpankki ennustaa lannoitteiden hintojen laskevan tänä vuonna lähes kuusi prosenttia ja tippuvan toiset viisi prosenttia seuraavien kahden vuoden kuluessa. Es a K ur ki. ” Menkää katsomaan, mitä uusi tietotekniikka mahdollistaa”, hän kannusti metsäpäivien yleisöä, josta vajaa puolet oli tutustunut Metsään.
Läpi kesän tapahtuvassa puunkorjuussa on huomioitava myös kasvava sienituhoriski. Maallikko voisi ajatella, että keskikesän hakkuita kannattaa lisätä tulevaisuudessa. Juuri lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa uudeksi metsätuholaiksi puhutaan kuukauden määräajasta kesäaikaisissa hakkuissa korjattavan puun poiskuljetukselle. Sen tekeminen on tärkeää varsinkin vielä suhteellisen terveissä metsissä.” Miksi saha ei soi heinäkuussa. Tiedottaja Jan Södersved ”Nykymaailmassa ei valmista tavaraa oikein kannata sahata varastoon.”. Kesähakkuissa on kaadetut puut korjattava vikkelään pois metsästä ja metsän tuntumasta, muistuttaa valtakunnallinen hyönteistuhovastaava Hannu Heikkilä Suomen metsäkeskuksesta. ”Teitä pitää käyttää silloin, kun ne ovat kantavia. Etelä-Suomessa järeämpää puuta sisältävien leimikoiden hakkuut hiljenevät jo kesäkuun ensimmäisillä viikoilla viritäkseen taas uudestaan elokuulla. Tuoreet kuusipuupinot ovat houkuttelevia lisääntymispaikkoja varsinkin kirjanpainajille. Kun puhutaan kesähakkuista, tarkoitetaan todellisuudessa usein kelirikkoajan hakkuita alkukesällä ja -syksyllä. Islamin paastokuukausi, hyönteistuhojen vaara sekä lintujen pesintä hiljentävät motot. Kun energia on kallista, voisi ajatella niinkin, että kakkosnelosia kannattaa pitää sahojen kuivauskamareissa mieluummin kesän helteillä kuin syksyn sadesäillä. Kelirikko taas on erilainen eri puolilla Suomea”, Merivuori arvioi. Rastaat kuuluvat lintulajeihin, joiden pesintä kärsii kesäaikaisista hakkuista. Kiireisimmät tekevät kesäkuulla jo toista poikuetta. Tilanne vaihtelee yrityksittäin ja markkinatilanteen mukaan. Niiden lajitiheys on kuitenkin niin suuri, ettei hakkuilla ole tutkimusten mukaan suurta merkitystä lajien säilymiselle. ”Torjunnassa on vieläkin puutteita. Akselipainothan eivät välttämättä näissä suuremmissa rekoissa nouse. 8 METSÄLEHTI 12 • 2013 Birdlife Suomi ry:stä sanoo, että kesäkuun alku on Etelä-Suomessa pesinnän huippuaikaa, vaikka myöhäisemmät lajit hautovat vielä munia tai rakentavat pesiä. Lintulajistoltaan runsaimmat lehtomaiset kohteet kannattaa rauhoittaa sulan maan aikaiselta puunkorjuulta. Keskikesän kuivilla keleillä varsinkin tiukat savimaat ovat kuin betonia. ”Tänä vuonna keskikesää hiljentää sahoilla sekin, että arabimaissa vietetään islamilaista paastokuukautta eli ramadania poikkeuksellisen aikaisin”, Merivuori sanoo. Muun muassa peippojen, pajulintujen, rastaiden ja metsäkirvisten pesiä tuhoutuu kesäaikaisissa hakkuissa huomattava määrä. Keskikesällä sahojen huoltoja lomaseisokit hiljentävät puunkorjuuta järeää puuta sisältävillä leimikoilla. Raakapuun kaukokuljetuksessa otettaneen käyttöön entistä suuremmat, 76-tonniset jättirekat. Heinäkuulla moni tukkeja vastaanottava ja jalostava saha seisoo. ”On totta, että energian kulutus putoaa jonkun verran, jos sahatavara kuivataan kesällä syksyn sijaan. Toimitusjohtaja Kai Merivuori Suomen Sahat ry:stä kertoo, että yhdistyksen jäsensahoilla heinäkuun lomaja huoltoseisokki kestää yleensä 2–4 viikkoa. Lintujen pesimäkauden aikana suositellaan, että hakkuita vältettäisiin kaikkein rehevimmillä kohteilla. Mutta tuotantoa ei voi oikein sillä tavalla kumuloida, emme tiedä miten markkinat vetävät taas syksyllä.” Lintuja enemmän – samoin tuhoja Kesä on luonnossa kiivasta lisääntymisen aikaa. ”Nykymaailmassa ei valmista tavaraa oikein kannata sahata varastoon.” Merivuori myöntää, että kesäaikaisessa puunkorjuussa on etunsa. Kelirikko vaivaa monilla seuduilla vielä toukokuussa pehmeillä mailla ja heikoilla tiepohjilla. Niillä kelpaisi ajella. MARTTI LINNA teksti ja kuvat P uuta korjataan nykyisin metsistä ympäri vuoden, mutta keskikesällä motot eivät juuri tukkipuuvaltaisia leimikoita käsittele. ”Maannousemaa on torjuttava sekä männyllä että kuusella”, Hannu Heikkilä sanoo
Edessä onkin jättimäinen taimikonhoitourakka, ja haaste pahenee vuosi vuodelta. Keskimääräinen vuotuinen kasvu on 12–15 kuutiota vuodessa hehtaarilla.. Petersson korostaa hoidon ajoitusta. Kohdalle sattuessaan rajumyrsky kaataa metsän joka tapauksessa.” Etelä-Ruotsin viljelykuusikot kasvatetaan 50–55 vuoden kiertoajalla. Sata sammalta Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Tammikuussa 2005 rajumyrsky iski Etelä-Ruotsin metsiin. Parissa vuodessa into metsänhoitoon kuitenkin kohosi odottamattoman korkealle.” Metsänhoidon menetelmiä myrsky ei muuttanut. Pääosin Etelä-Ruotsin myrskyalueiden taimikoissa toimitaan samaan tapaan kuin meillä. Työ on liki puolet nopeampaa ja halvempaa kuin täysperkaus.” Maailman suurin risusavotta Etelä-Ruotsin metsiä raadelleesta Gudrunmyrskystä on kahdeksan vuotta. Puuta kaatui kerralla 75 miljoonaa kuutiota, mikä vastaa alueen 20 vuoden hakkuumäärää. Etelä-Ruotsin Gudrun-myrskyn jäljiltä riittää perattavaa yli 100 000 hehtaaria. Södra kokeilee reikäperkausta Vesakoituneiden myrskytaimikoiden täysperkaus maksaa Peterssonin mukaan keskimäärin 300 euroa hehtaarilla. Sitä ei vielä ole Peterssonin mukaan mietitty, miten jäljelle jäävä, nopeasti vankistuva vesakko aikanaan poistetaan. Koivuja jätetään taimikon aukkopaikkoihin. Nyt alueella on edessä jättimäinen taimikonhoitourakka eikä aikaa ole hukattavaksi. Metsäyhtiö Södran Toftaholmin tilalla vuonna 2006 myrskyalueelle istutettu taimikko on kehittynyt mallikkaasti. ”Poistamme vain vesat, jotka ovat 70 sentin säteellä taimesta. Myrskytaimikoissa oikea aika on parhaillaan käsillä. ”Pelkäsimme, että he eivät suurtuhon jälkeen motivoidu investoimaan metsiinsä. metsakirjakauppa.. Valtapuulajina on ollut kuusi. Nid., 144 sivua, nelivärikuvitus Kustantajan hinta 29,00 € verkkokauppa www.metsakirjakauppa.. ”Aluksi pohdimme esimerkiksi harvennusten lieventämistä. Kaikki lehtipuu raivataan kerralla pois. Nyt kuusentaimet ovat noin metrisiä, mutta ne ovat pääosin sankan, monimetrisen koivupöheikön peitossa. Suururakan helpottamiseksi Södra on ryhtynyt kokeilemaan reikäperkausta. Kirjaan on valittu 100 lehti sammalta, jotka peittävät kattavasti Suomen soiden ja metsien maapohjaa. Totesimme kuitenkin, ettei taloudellisesti perusteltuja toimintatapoja kannata muuttaa. Koivupöheiköt näet sakenevat ja kuusentaimet menettävät varjossa elinvoimansa. Myrskyaukkoja tuli yhteensä 140000 hehtaaria, kun mukaan lasketaan pari vuotta myöhemmin riehuneen Per-myrskyn tuhot. Suomalaisittain arvioiden hinta tuntuu yllättävän edulliselta. 9 METSÄLEHTI 12 • 2013 Uutuus Uutuus Kirja vie lukijan löytöretkelle metsäja turve maiden värikylläiseen maailmaan. Viivyttely taas nostaa työn hintaa. Sammalten hohto Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. Tältä näyttää maailman suurin taimikonhoitotyömaa. Liian varhain tehdyn perkauksen jälkeen vesakko ohittaa uudelleen taimet muutamassa vuodessa. Se joudutaan perkaamaan vielä uudestaan. Metsänhoito ei muuttunut Myrskyn jäljiltä metsänomistajat olivat Peterssonin mukaan lamaantuneita. Metsänhoidon kehittämispäällikkö Magnus Petersson Södrasta kertoo, että alueet on 90-prosenttisesti metsitetty. Södran metsäosaston kehittämispäällikkö Magnus Peterssonin mukaan myrsky alojen taimikoissa kokeillaan tavallista nopeampaa reikäperkausta. Ruotsin metsäkeskuksen, Skog styrelsen Växjön alueen johtaja Jerker Bergdahl laskee, että taimikoiden raivauksen työmäärä vastaa 2000:tta metsurityövuotta
”Toisen omaisuuden käytön ohjaaminen on vaikea kysymys. Puunhankinnan pitää perustua kumppanuuteen metsänomistajien kanssa.” Kumppanuuden pitäisi olla kivaa, mutta se saattaa olla välillä vaikeaa. Etujärjestömiehen ääni kuuluu kun Hakamäki muistuttaa, että sahojen elämänrako eli sahatavaran ja tukkipuun reaalihintojen ero on kaventunut. nopeasti vallitsevaan tilanteeseen myös raaka-aineen osalta, mutta sitä metsänomistajat eivätkä heidän etujärjestönsä aina tunnu ymmärtävän.” Enemmän ja tasaisemmin Hakamäki pitää tällä hetkellä puukaupan epätasaisuutta hintatasoa suurempana ongelmana. Hakamäki uskoo, että kantohinIstutusmetsistäkin laatupuuta Isojoen saha käyttää 280 000 kuutiometriä tukkia, sekä mäntyä että kuusta. Pois köydenvetokulttuurista Hakamäki ei halua nähdä puunjalostusta ja metsätaloutta köydenvetona, jossa toisen voitto on toisen tappio. ”Metsänomistajat tarvitsevat sahoja ja jos tukista maksetaan jatkuvasti yli kustannusten, niin ostajien määrä vähenee. ”Nykyisten sahatavarahintojen kanssa voidaan elää ja sahausta kasvattaa, jos vain puuta tarjottaisiin enemmän ja tasaisemmin, mutta tukin hinnoissa ei ole minkäänlaista nousunvaraa. Puukauppa ei ole köydenvetoa Suomen Sahojen puheenjohtaja Esa Hakamäki on siitä harvinainen etujärjestömies, että hän ei syytä muita. Hakamäki on pitkä, hillitynoloinen mies, joka ei syytä yksin kantohintojen liian korkeaa tasoa, puunmyyntihaluja kuin politiikkaakaan, vaan puhuu yhteisen ymmärryksen puolesta. Toteamus ei kuulosta siltä, että hän vaatisi kantohintoihin viitosen alennusta, eikä niissä ole paljon otettavaakaan, sillä metsätaloudenkin kannattavuus on laskenut. Jos on kova riita päällä, niin tuskin puunhankinta kovin helppoa silloin on.” Ja kunnon kumppanuuteen kuuluu antaa välillä kunnon palautetta. Sitä ei sahojen talous kestä.” Hakamäki puhuu kolmen sukupolven kokemuksella, sillä Isojoen sahan yli 60-vuotisen historian ajan oma puunhankinta on ollut jos ei menestyksen, niin ainakin pärjäämisen tae. Isojoen sahan toimitusjohtaja ja yksityisten sahojen järjestön Suomen Sahat ry:n puheenjohtaja Esa Hakamäki ei liity tähän kuoroon. Rannikon tuntumassa runkokoko on pienehkö, joten sahausta on kehitetty pikkutukin suuntaan aina kuitupuun rajoille saakka. ”Kustannustasoa pitää sopeuttaa Mutta jos puuta ei tarjota myytäväksi entistä enempää, markkinatalouden lakien mukaan hintaa pitää korottaa, jos haluaa ostaa enemmän. Tällainen kehitys johtaa samanlaiseen hintakehitykseen kuin kuitupuulla”, hän varoittaa. Puukaupan tulisi olla kumppanuutta. ”Molemmat osapuolet tarvitsevat toisiaan. 10 METSÄLEHTI 12 • 2013 MIKKO HÄYRYNEN, teksti MIRJA KOIVISTO, kuvat M etsäalallakin on enemmän kuin tavallista kuulla vaatimuksia, joiden mukaan muiden pitäisi tehdä jotain jollakin tavalla toisin, jotta oma toiminta kannattaisi paremmin. ”Istutusmetsistäkin tulee laatupuuta, vaikkakaan ei entisen veroista.” Lähdössä ehkä kauaskin, silllä Kiinan-vienti on kasvanut nopeasti.. Mutta jotain puuntarjonnan lisäämiseksi olisi tehtävä, nukkuvat metsänomistajat heräteltävä. Eikä vain ostettavan lisämäärän osalta, vaan koko ostomäärältä
Metsäliiton omistusta kesti 13 vuotta. Kolmannesta polvesta ovat sahalla mukana myös veli ja sisar. Kuten moni muukin maakunnan mies, perustaja-isoisä oli käynyt lännellä parikin kertaa ja vuodet kanadalaissahalla kartuttivat henkistä perintöä. ”Alkuvuoden aikana Kiina on noussut kuusisahatavaran viiden suurimman vientimaan joukkoon.” Kiinan huonekaluteollisuus haluaa vaaleaa kuusta. ”Jäsenistöllä tuntuu olevan leimikkovarantoja kohtuullisesti. Koivu olisi kovempaa puuta, mutta määrät eivät riitä. Sukupolvenvaihdoksessa sotien jälkeen päätettiin, että tilaa ei jaeta, vaan kahdelle pojalle lähdetään katsomaan sahan paikkaa naapurikunnasta Isojoelta. ”Toiminnan kasvaessa tulee entistä enemmän sosiaalista painetta, että pitäisi kehittää vieläkin pitemmälle.” Isojen sahan liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa, kahden loton jättipotin verran. Mutta sahurit ovat sitkeitä ja jollakin tavalla huonojen aikojen yli on eletty ennenkin. Metsäliitto ei halunnut rakentaa sahaa uudestaan, mutta Hakamäet halusivat ostaa sen takaisin. Suomessa elo jatkui Karijoen tilalla ja pienellä sahauksella. Vuonna 1989 saha paloi maan tasalle muutamassa tunnissa. Esa Hakamäki ei näekään Kiinan-vientiä parempana liiketoimintana, mutta se lisää menekkiä. Suomen sahatavaravienti vuosien 2012 ja 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Kiina nousussa Lähde: Tulli 1–3/2013 Japani Egypti IsoBritannia Ranska SaudiArabia Saksa Kiina Algeria Israel Hollanti 300 250 200 150 100 50 1 000 m 1–3/2012 Eikä kasvulle näy rajaa. Pääomavaltaisella alalla tarvitaan kylmäpäisyyttä.” Yrittäjäperinne on ennakkoluulottomuutta ja riskinottokykyä, jotka vievät eteenpäin jos ovat viedäkseen. ”Halu lähteä kokeilemaan, oma tahtotila ja palo pitää olla, en osaa sanoa sen paremmin. Kaupankäyntikieli on englanti. Toinen sukupolvi sekä myi että osti sahan takaisin, sillä Kaskisten sellutehtaan puunhankinnan vuoksi Metsäliiton teollisuus teki vastustamattoman tarjouksen. ”Lukion jälkeen oli haluja muuallekin, mutta helpoin uratie aukeni suvun perinteistä ja viitoitetulta tieltä.” Mistä sitten sahuri on tehty. Kiinalaiset osaavat vääntää hinnasta. Muutama vuosi sitten Kiina oli Suomelle merkityksetön markkina, mutta nyt sahauksesta viisi prosenttia ja viennistä kymmenen prosenttia menee Kiinaan. 11 METSÄLEHTI 12 • 2013 Puukauppa ei ole köydenvetoa ”Jos on kova riita päällä, niin tuskin puunhankinta kovin helppoa silloin on.” Isojoen saha etelälaidalla Etelä-Pohjanmaata on amerikanoppien ja eteläpohjalaisen yrittäjäperinteen päälle rakentuva juonitarina, jota ryydittävät sukupolvenvaihdokset, luopuminen ja takaisinosto, ja kahdesti saha on palanut kivijalkaan. Jos tuotantolaitokset keskittyisivät eri sektoreille, niin puusumasta voitaisiin jakaa kullekin parhaiten sopivat laadut.” Hyviä enteitä Nykytilannetta Hakamäki ei näe enää erityisen tiukkana, vaan nyt ollaan jossakin katastro?n ja huonon ajan välissä, kenties jopa koittavan paremman ajan alussa. Ilmassa on monia myönteisiä merkkejä, jotka voivat toteutua tai sitten ei. Siitä syntyi perheyritys, jossa oli mukana perustaja, kaksi poikaa ja vävy, ja alusta alkaen tavoitteena oli teollinen mittakaava. Hakamäen mukaan Kiina on yhtä helppo tai vaikea markkina kuin mikä tahansa maa. ”Aasian ja Pohjois-Afrikan imu tuntuu jatkuvan kohtuullisen hyvänä. Tuotanto lähti käyntiin 1993 ja Esa Hakamäki valmistui sahakoulusta 1995. Syksyllä hinnat laskevat jonkin verran, mutta kuinka paljon, se riippuu kysynnän kehityksestä. Valintana perinne Hakamäki ei koe uravalintaansa annettuna asiana, vaan valintana. ”Hulluna vuotena 2007 tuotantoa kasvatettiin ja puuta ostettiin hinnalla millä hyvänsä. Yksityiset sahat ovat itsenäisiä, ja saattavat olla myös itsepäisiä. Sen jälkeen ei hyviä aikoja ole nähty.” Pidot päättyivät vuoden 2008 taantumaan. ”Merkittävin markkina on edelleen ja tulee olemaan Euroopassa. Se hillitsee kantohintoja.” Vaikeiden aikojen yli on eletty ennenkin Sahojen talousvaikeudet ovat osin itseaiheutettuja. Euroopan sahojen etu on, että ne pystyvät tarjoamaan Amerikkaa monipuolisempaa, asiakaslähtöisempää tuotevalikoimaa. Jos Amerikan sahatavara pysyy omalla mantereella, niin se on pois Kiinasta, jolloin eurooppalaiselle tavaralle avautuu markkinoita. ”Yhteistyötä puunhankinnassa voisi miettiä. Kielteisiä viestejä ei ole vielä kuulunut, vaikka suurin mäntymarkkina Egypti huolestuttaa.” Yhdysvaltojen asuinrakentamisen elpymiseltä odotetaan paljon. Sahatavaran rahtikustannus on samaa tasoa, viedään se sitten laivalla Kiinaan tai rekalla Keski-Eurooppaan. ”Jos saisin sen tukun puhtaana, niin laajentaisin sahaa.” Perintökalu tojen huiput on tältä vuodelta nähty. Ja Euroopan sisällä Suomen hidaskasvuisella ja tasasyisellä puulla on etunsa.” Sahojen pahin aika on takana, mutta kantohinnoissa ei siltikään ole minkäänlaista nousunvaraa, Esa Hakamäki korostaa.. Maailman tavaravirta käy Kiinasta Eurooppaan ja kontit täytyy joka tapauksessa laivata takaisin Kiinaan, jotta niillä voidaan rahdata lisää maailman tehtaan tuotteita länsimarkkinoille. Hakamäellä riittää uskoa. Kauppaa käydään useimmiten vientiagentin välityksellä, mutta suoriakin yhteyksiä on. Paluu oli luontevaa, koska Hakamäkien puunhankinta oli jatkunut Metsäliitonkin omistuksen ajan. ”Jos ennusteet toteutuvat, niin tilanne saattaa muuttua myönteisemmäksi.” Sahurin aurinko nousee Kiinasta Ja Kiina on iso asia
Erikoiskäyttössä niistä voidaan saada vähintään sahatukin hinta”, kertoo metsänhoitoyhdistys Uusimaan toiminnanjohtaja Timo Leirimaa. Ylikasvaneissa puissa myös laatu monesti kärsii. ”Tämä on se ongelma. Tarkoituksella puita ei kannata lihottaa liikaa. Mikäli ylikokoisia puita on leimikolla vain muutama ja vaihtoehtona sellun keitto tai voimalaitos, kannattaa jopa harkita puiden säästämistä tulevien sukupolvien ihmeteltäviksi. R od eo. Tuhti halkaisija syö tilipussia Ylijäreitä puita tavataan etenkin Päijätja Kanta-Hämeessä sekä muualla eteläisimmässä Suomessa. Laatupuulle vaihtoehtoina ovat vaneritehtaat ja puusepät, halkeillut päätyy energiaksi tai selluksi. Ylisuuret puut ovat poikkeuksellisia erikoispuita, koska ne ovat niin kookkaita. Yhdistyksellä on yhteyksiä niin piensahureihin, puuseppiin kuin taiteilijoihinkin. Markkinapaikka puuttuu Ajoittain ylikokoisille puille on kysyntää. Esimerkiksi Eurassa sijaitsevan Biolanin pääkonttorin rungon rakenteisiin käytettiin hyvin suuria pölkkyjä. Meidän pitäisi vain löytää asiakkaat niille. Sirkkelimiehet pystyvät sahaamaan hyvinkin järeää puuta. Pääasiassa ne tulevat vanhoista rehevien maiden kuusikoista. ”Pahimmillaan sata vuotta kasvanut puu lyödään liian suuren kokonsa takia sellukattilaan. Kantomurskaimella suurikin puu saadaan paloiteltua. Kaikkein suurimpien puiden kaatoon tarvitaan metsuri, eikä pitkien runkojen kuljetus onnistu ilman pylväsautoa. ”Tämä on ylisuurten puiden ongelma: asiakkaat ja myyjä eivät kohtaa.” Kun kannon halkaisija ylittää 65 senttiä, ei tukille löydy enää helposti ottajaa. Ei-toivottu vieras Ylijäreille tukeille pitää löytää sopiva ostaja, eikä se aina ole helppoa. Vuositasolla hankimme yli kaksi miljoonaa kuutiota puuta. Halkeillut, laho tai muuten kärsinyt puu ei kelpaa liiemmin sahoille kuin vaneritehtaillekaan. Ja tiedän, etteivät ylisuuret puut ole himottuja sellutehtaillakaan. Puunostajat joutuvat kuitenkin silloin tällöin raapimaan päätään, kun leimikosta löytyy halkaisijaltaan yli 65-senttisiä puita. Se tietää noin kaksi kolmannesta ohuempaa tilipussia. ”Ylisuuria puita tulee vuodessa useampi rekkakuormallinen, muutama sata mottia. Liikaa ei puita kannata lihottaa Puiden kasvatus ylijäreiksi ei ole viisasta, sillä jättitukit joutuvat pahimmassa tapauksessa sellukattilaan. 12 METSÄLEHTI 12 • 2013 PUUKAUPPA TIIA PUUKILA Y lisuurten puiden osuus tienvarsipinoissa on vähentynyt. Jos puu ei mahdu sahan tuutista sisään, tukin mottihinta muuttuu herkästi kuidun tai energiapuun hinnaksi. Leimikko, jossa kasvaa yksittäisiä puita enemmän ylijäreitä runkoja, ei houkuttele sahureita. Versowoodilta osa ylisuurista puista päätyy vaneritehtaille. Erikoiskäyttöä kuitenkin rajaavat kaatoja kuljetuskustannukset. Harmikseen Versowoodin metsäpäällikkö kuuli, että puut oli tuotu Keski-Euroopasta, koska Suomesta ei uskottu löytyvän sopivan kokoisia. Se näkyy hinnassa. Ylikokoisia mäntyjä sen sijaan tulee harvoin vastaan. Ne ovat pääasiassa unohtuneita siemenpuita. Vanhoissa järeissä puissa sydänhalkeamat ovat tavallisia ja laho sekä muut tuholaiset yleinen vaiva. Ne ovat liian järeitä suurillekin sahoille. Niissä on mahdollista sorvata halkaisijaltaan jopa 75-senttisiä tukkeja. Vaneritehtaiden lisäksi puita ottavat vastaan vanneja sirkkelisahurit. Etenkin rinnemailla kuuset kasvavat mittavan kokoisiksi. Asiakkaat ja myyjä eivät kohtaa. Ylikokoisista puista syntyy pirttikalusteita, hirsimökkejä sekä taideteoksia. Halukkaat voivat meiltä niitä kysellä”, Torpo sanoo. Suurten pöllien käsittely on kuitenkin hidasta ja työlästä, eivätkä sahurit aina jaksa innostua niistä. Ylisuuret puut eivät ole iso ongelma, mutta aiheuttavat ylimääräistä päänvaivaa”, kertoo Versowoodin metsäpäällikkö Jussi Torpo. Ne joudutaan pilkkomaan, jotta ne sopivat kuorimoon”, Torpo sanoo. Jos sellutehdaskin sanoo ei, jäljelle jää energiakäyttö. ”Jos puut joudutaan ohjaamaan kuiduksi tai energiaksi, niille yritetään etsiä erikoiskäyttömuoto
. . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . Uudistushakkuu . . . . . . . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. . . Harvennushakkuu . . Ensiharvennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ensiharvennus . . . . . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Ensiharvennus . . . . . . nousussa . . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . Myyntiin tulleet isot leimikot ovat nostaneet keskihinnan 60 euron tuntumaan. . . . . . . . Harvennushakkuu . Harvennushakkuu . . . . . . Hankintahinnat . . . . . . Ensiharvennus . . Uudistushakkuu . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . . nousussa . . . . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . Ensiharvennus . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. nousussa . . . . . 13 METSÄLEHTI 12 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 21–24 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 24 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . . . Hankintahinnat . . . Harvennushakkuu . . Uudistushakkuu . . . Hankintahinnat . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Harvennushakkuu . . . . Kymenlaaksossa puukauppaa on käyty vilkkaasti ja nousevin hinnoin koko kevät, mutta viime viikkoina suunta on jo ollut laskeva, metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson toiminnanjohtaja Jari Ursin kertoo. . . . . . . . . . . . Hankintahinnat . . KYMI-SAVO . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hankintahinnat . . . MIKKO HÄYRYNEN Alkuvuoden puukauppamäärien perusteella on mahdollista, että tänä vuonna ylletään jopa vuoden 2007 huippulukemiin. . ”En usko hintojen jyrkkään pudotukseen, mutta tasoittumista voi tapahtua.” Hyvältä näyttää Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa m viikot 1–24, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. . . . . . . nousussa . . . . . KESKI-SUOMI . . Hankintahinnat . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Hankintahinnat . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . . . . . . . . nousussa . . . . . LAPPI . . . . . Harvennushakkuu . . . Harvennushakkuu . . Viime kuukausien hinnannousu lienee kuitenkin tasaantumassa. Päijät-Hämeen mhy:n alueella leimikoita on tehty lähes yhtä paljon kuin 2007. . Ensiharvennus . . . . . . nousussa . . . . . . ETELÄ-POHJANMAA . Hankintahinnat . . . Harvennushakkuu . . . . . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. . . . . . . . . Nyt syksyn myynteihin ei ole leimikkovarastoja, vaan pitää tehdä uusia”, toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen sanoo. KOKO MAA . Uudistushakkuu . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . nousussa . . . . ”Tarjouksiakaan ei tule samalla tavalla kuin huhti-toukokuussa.” Ostajilla on pystyvarantoja loppukesään saakka. . Ensiharvennus . . KAINUU-POHJANMAA . . . . . Uudistushakkuu . Uudistushakkuu . . . . . . . . SAVO-KARJALA . . . . . Päätehakkuiden tukinhinnat ovat 57–63 euron haarukassa. . . Ursin uskoo, että nyt vedetään henkeä ja kauppaa käydään taas aktiivisesti syksyllä. . . . . . . . . . Ensiharvennus . nousussa . . ”Leimikoista on myyty jo ennätysmäärä, 80 prosenttia
Tuhokorvauksien kannalta latvatuhot ovat hankalia. Ei pidä kuitenkaan unohtaa metsämyyrien aiheuttamia tuhoja. Metsämyyrille kelpaavat myös männyn ylimpien sivuoksien kärkisilmut ja vuosikasvainten kuori. Tässä tyvisilmusta lähtee uusi verso. Monilatvaisuus ilmenee yleensä jo tuhotalvea seuraavana kesänä – sivuoksien vuosikasvaimet alkavat taipua ylöspäin jo heinäkuussa. Uusi pääranka muodostuu useimmiten sivuoksasta. Metsämyyrien aiheuttamia latvatuhoja on usein sekoitettu hirvituhoihin. Taimet eivät kuole, vaan jatkavat kasvuaan. Kuusi ja mänty erilaisia Kuusi ja mänty reagoivat hieman eri tavoin latvasyöntiin. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 12 • 2013 14 METSÄNHOITO HEIKKI HENTTONEN ja OTSO HUITU, teksti HEIKKI HENTTONEN, kuvat M yyrien aiheuttamista taimituhoista puhuttaessa useimmiten mainitaan peltomyyrän aiheuttamat ongelmat, koska ne ovat taloudellisesti suurimmat. Tämä voi ilmetä useankin metrin korkeudessa. Metsämyyrät voivat kavuta helposti useampimetristenkin nuorten puiden latvaan. Tavallisesti useampi ylimmän oksakiehkuran oksista kilpailee uuden päärangan asemasta, ja seurauksena on monilatvaisuutta. Metsämyyrän aiheuttamat syöntijäljet eivät ole niin näkyviä kuin peltomyyrien pystyyn tappamat taimet, mutta yleisiä latvatuhot kuitenkin ovat. Jos mäntytaimikkoon mennään vuosi tuhon jälkeen ja nähdään päärangan päässä oleva tupsu ja kilpailevat sivuoksat, usein hirvi on ainoa mieleen tuleva syy. Juhannukseen mennessä taimien kohtalon näkee. Latvahoito kannattaa.. Kuusi voi vastata kärkisilmujen menetykseen monellakin tavalla. Metsämyyrät kiipeävät talvella männyntai kuusentaimen latvaan ja kaluavat kärkisilmuja. Keväällä 2009, siis Etelä-Suomen vuoden 2008 suuren myyrähuipun jälkeen, ajelimme Hämeen, Keski-Suomen ja Savon sivuteitä, ja liki kaikissa kuusitaimikoissa oli runsasta latvatuhoa, erityisesti 1–2 metrin mittaisissa taimissa. Vaikka pienet pottitaimet lumen sulettua näyttäisivät tuhotuilta, ne ovat yllättävän tehokkaita toipumaan. Tämän kuusen latva käsiteltiin vuosia aiemmin polvenkorkuisena, ja näin sorja näre on kasvamassa. Taimien latvoja voidaan kuitenkin hoitaa kuntoon. Metsämyyrän jälkiä voi korjata Peltomyyrän lisäksi myös metsämyyrä aiheuttaa tuhoja taimikoissa. Uusi pääranka voi muodostua myös syöntikohdan alapuolelta rungon leposilmusta. Helpoin ratkaisu on latvahoito. Pohjois-Suomessa metsämyyrät kiipeävät talvella säännöllisesti syömään luppoa korkealtakin vanhoista kuusista. Vaikka kasvuja laatutappioita hieman tulee, niiden arviointi on vaikeaa, ja siksi korvauksia ei edes anota. ”Olemme kokeilleet metsämyyrien latvatuhojen hoitoa, ja tulokset näyttävät hyviltä.” Pottitaimet toipuvat. Kuusen kilpailevat latvaehdokkaat vuosi latvasyönnin jälkeen
Useimmiten taimet lähtevät uuteen kasvuun tyvisilmuista tai alaoksasta, jolloin täydentäminen ei ole tarpeen. Myyrätalven jälkeen keväällä saattaa vaikuttaa siltä, että kaikki on tuhottu, mutta kokemus ja tutkimukset osoittavat, että nuoret taimet ovat yllättävän hyviä toipumaan. Tarkista tilanne juhannuksen tienoilla. Jos kilpailevat haarat ovat kasvaneet jo pari kesää, kannattaa katkaista ylimääräisten haarojen viimeiset vuosikasvaimet ja jättää parhaan näköinen uudeksi päärangaksi. Jos myös ylimpien sivuoksien kärjet on syöty, uusi pääranka muodostuu alempaa ja tuottaa isompaa mutkaa. Suurimman hyödyn saa, kun latvat hoitaa heti tuhoa seuraavana kesänä, mutta seuraavana talvenakin ehtii vielä hyvin. Ensi talvena maan eteläpuoliskossa saattaa taas metsämyyriä vilistä. Ylimääräisten oksien kärjet voi katkoa oksasaksilla, puukolla tms. Olemme katkoneet kärkiä kolmekin vuotta vanhoista kilpailevista latvoista. Vanha pääranka jää poikaoksaksi tulevaan uuteen päärankaan, jollei sitä leikata tyveään myöten pois. Kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu, että kärkisilmujen tuhoa seuraavan ranganvaihdon ulkoiset merkit – poikaoksa ja runkomutka – häviävät yllättävänkin nopeasti puun kasvaessa. Olemme kirjoitelleet aiheesta vuosia sitten, joten on korkea aika kerrata opit. Talvella tuhottujen latvasilmujen seurauksena syöntikohtaan muodostuu kesällä kääpiöversojen muodostama tupsu. Joskus jatkohoito on tarpeen. Nuoret pottitaimet Nuoret pottitaimet ovat oma lukunsa. Kilpailu uudesta päärangan asemasta voi kuitenkin olla sitkasta, ja siksi hoidon tulokset kannattaa käydä tarkistamassa vuotta myöhemmin ja uudistaa tarpeen mukaan. Kuusella latvan syönti näkyy usein helpommin kuin männyllä, jolla latvasilmujen suomut saattavat olla jäljellä. Mitä tehdä. Metsämyyrän jälkiä voi korjata Jos latva ei ole liian korkealla, on helppoa napsaista kilpailevista ylimääräisistä sivuoksista kärki tai kärkisilmut pois ja jättää lupaavimman näköinen oksa muotoutumaan uudeksi päärangaksi. Jos pienet pottitaimet on katkottu tai kaluttu, älä vaivu epätoivoon. Kuusen taimen latvasyönti on helppo havaita: koko latvan kärki on yleensä syöty. 15 METSÄLEHTI 12 • 2013 Vinkit taimikon tarkastukseen Tarkista taimikkosi lumen sulettua. Talvella metsämyyrän syömän männyntaimen latvaan muodostuu seuraavana kesänä kääpiöversoista tupsu, joka on helppo erottaa kauempaakin. Varsinkin pienet taimet löytyvät helpommin ennen kasvukauden tuomaa muuta vihreyttä. Tupsun näkee kaukaa.. Kuusella helppo huomata. Aktiivinen metsänkasvattaja voi merkitä näitä puita, ja poistaa niitä vaikkapa ensiharvennuksen yhteydessä. Totuus kuitenkin on, että pelkästään metsämyyrätuhoja vastaan harvoin tehdään ennakkoon mitään. Pienemmät taimet löytyvät paremmin lehdettömänä aikana, jos alueella on vesakkoa. On runsaasti tapauksia, jolloin ”täystuho” on nopeasti keväällä täydennetty ja syksyllä alueella onkin sitten kaksinkertainen taimitiheys. Kokemuksemme mukaan tällainen poikaoksa leikkaamattomanakin kuitenkin häviää pian, niin että viiden vuoden päästä vain osassa taimia on pieni tappi jäljellä. Hirvituhojen torjuntaan tarkoitetut menetelmät (karkotteet, suojat) sopivat myös ennakkotorjunnaksi metsämyyriä vastaan, samoin kuin ahkera loukkupyynti riskialttiissa taimikoissa loppusyksyllä. Latvahoidon vaikutukset näkyvät nopeasti, ja uusi kilpailusta vapaa pääranka kasvaa hyvin. Uusi pääranka lähtee kuitenkin ehjästä sivuoksasta. Tarkista taimikko uudelleen vuotta myöhemmin. Koko oksaa ei pidä katkaista, koska silloin menetetään pienestä taimesta liikaa yhteyttävää neulasmassaa. Kirjoittajat ovat Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoita. Olemme pitkään kokeilleet metsämyyrien aiheuttamien latvatuhojen jäljiltä latvojen hoitoa, ja tulokset näyttävät hyviltä. Männyllä uusi pääranka muodostuu ylimmästä ehjästä sivuoksasta. Taimien toipuminen näkyy jo alkukesällä, joten kannattaa hieman odottaa ja päättää sitten. Mahdollisen tulevan tyvitukin sisällä vika tietenkin näkyy. Jos vain yksikin silmu tai oksa on tyvellä säilynyt, elämä jatkuu
Vaeltajien suosikkiajankohdat ovat kevättalven hankikelit ja syksyn ruska-aika. Koillisessa, Venäjän rajalla, nousi suoja metsäerämaan takaa Korvatunturin kolmihuippuinen tunturi. Metsämarssilla, jota suoaavat ja Kemijoen latvahaarat sopivasti katkoivat, pisti erityisesti silmään porojen vaikutus kenttäkerrokseen. Jo viikon mittaisella retkellä ennättää tutustua alueen luontoon kohtuullisen laajasti eikä pimeyskään haittaa – aurinko pysyttelee horisontin yläpuolella läpi vuorokauden. Silloin on alueen autioja varaustuvilla tungosta. Näin lähtöpaikaksi valikoitui Kemihaara. Kun laskeutuu Kemihaarasta tulevaa uraa Jaurujoen laaksoon säväyttää kulkijaa luokona maassa makaavat hopekylkisiksi keloiksi muuttuneet tuulenkaatopetäjät. Maurin jäljet näkyvät yhä Halusin tutustua ensin kunnon metsäerämaahan ja sen jälkeen koukata tuntureiden kautta takaisin. Ripeksi hieman vettä ja tuuli navakasti suunnatessani Naltiohaaran vartta kohden kämppää. Kekkosen puisto on vakiinnuttanut paikkansa vaeltajien keskuudessa, eikä puiston merkitys tiettömänä erämaana ainakaan vähene tulevaisuudessa. Silloin kannattaa suunnata todelliseen erämetsään, Kekkosen puistoon. Luoteen suunnalla riitti metsiä ja soita yli kaksikymmentä kilometriä ennen Saariselän tunturikyömyjä. Kävijämäärällä mitattuna puisto on Suomen toiseksi suosituin heti Pallas-Yllästunturin kansallispuiston jälkeen. Noita luoteen suunnan tunturikyömyjä kohden suuntasin kulkuni heti Naltiotunturilta laskeuduttuani. Jaurujoen rannalta löytyi Peuraselän KOMEINTA KOILLISKAIRAA Jos poroaidassa ei ole porttia, läpi pääsee lanttopaikasta ryömimällä. Ensimmäinen tavoitteeni oli Naltiojoen kämppä, jonne matkaa Kemihaarasta on kymmenisen kilometriä. Puistossa risteilee runsaasti poroaitoja, ja lisää on rakenteilla maastoon ajetuistatolppakasoista ja verkkoaitarullista päätellen. Kaakkoon, noin kymmenkilometrisen taipaleen taakse jäi Nuorttijoen kanjoni. Jaurujoen laaksoon laskeutuvaa polkua astellessa alkoi vastaan tulla kaatuneita puita. Liikkumiseen, leiriytymiseen ja tulien tekoon on puiston eri osissa erilaiset säännöt. Kuitenkin alkukesästä, kun käki kukkuu ja lehti alkaa viheriöidä, on luonto monipuolisimmillaan. Kesäaikaista matkailua rajoittaa tai matkailijoita pelottaa eniten räkkä, eli verta imevien itikoiden ja mäkärien runsas esiintyminen. Alueen suuri koko ja etenkin tiettömyys tekee siitä vaeltajan mielikohteen. Suurin matkailijaja retkeilijäpaine kohdistuu Saariselän perusosan alueelle. Jäkäläpaikat oli syöty lähes mustalle muralle. Eikä Naltio pettänyt seuraavana aamuna maisemmillaan. Puut oli kaatanut syksyllä 1982 Pohjois-Suomessa tuhoja tehnyt Mauri-myrsky. Pitkosta sekä vanhaa ja uutta poroaitaa Vieriaavalta. Kuusirungot olivat jo lahoamassa, mutta männyt pötköttivät lappeellaan hopeakylkisinä keloina. V appuna 1983 perustettu Urho Kekkosen kansallispuisto käsittää 2 550 neliökilometriä tietöntä erämaata, jossa liikkujan on poroja rajamiehiä lukuun ottamatta luotettava omiin jalkoihinsa. Lopulta rinteessä oli muutaman hehtaarin alalla satoja runkoja. Ne runnoi pitkälleen syyskuussa 1982 riehunut Mauri-myrsky.
Tasankojen mies tuntureilla Päätin jatkaa matkaa Jaurulta vasta illalla. Anterinmukka, eli Keskon kämppä, on saanut vaeltajien keskuudessa nimityksen Kairan Hilton. Anterinmukan kämpälle pääsin sopivasti, kun siellä yöpyneet vaeltajat heräilivät aamutoimiin. Pilvetön taivas takasi sen, ettei tarvinnut virittää laavukangasta mahdollisen sateen varalle. Jo se on hyvä syy lähteä puolentoista sadan kilometrin vaellukselle. Eteneminen rajamiesten mönkijäuralla oli tuntureiden lakialueella helppoa. 17. Vongoivajoki valuttaa tuntureiden vedet yhtenä pitkänä koskena kohti Jaurujokea. Ne olivat jääneet tuntureille kesän viettoon. Aluksi etenin vanhaa tiepohjaa etelään. Matka jatkui illasta. Näin olisi viileämpi kävellä ja valokuvaus onnistuisi paremmin kesäyön valoissa. Täällä tapasin retken ainoat porot. Pian edessä oli Anterijoki. Kemihaarassa gps-laite näyttää kuljetuksi matkaksi kuudessa päivässä 150,5 kilometriä, joista lyhin oli ensimmäisen illan vaellus Naltiojoen kämpälle 11,2 kilometriä ja pisin 22 tuntia kestänyt taival Anterinmukasta Peskihaaraan 55,3 kilometriä. Vongoivajoelta otin suunnan Jaurujoen latvoille katsastamaan puistoon olennaisesti kuuluvaa elementtiä, suuria aapasoita. Onneksi vesi oli kristallinkirkasta ja pohjakivikko selvästi näkyvissä, kun kahlasin noin 40 metriä leveän joen yli. Metsäerämaan keskeltä kohoavan yksittäisen Naltiotunturin huipulta avautuu mahtava näköala kohti koillista ja horisontissa siintävää Korvatunturia. Joudun ylittämään toistamiseen Anterijoen, ja sen jälkeen alkoi nousu uudestaan tuntureille. Olin saanut Lapin rajavartioston esikunnasta rajavyöhykeluvan Talkkunapään ja Anterinjoen väliselle osuudelle. Ne runnoi pitkälleen syyskuussa 1982 riehunut Mauri-myrsky. Paluu Kemihaaraan tapahtui suurempia suoaavoja väistellen Peskihaaran kämpälle. Kämpässä näytti olevan tungosta ja kello oli yli puolenyön, joten katsoin parhaasi virittää piha-alueelle rankisen nukkumapaikaksi. Urho Kekkosen kansallispuisto › Perustettu 1.5.1983 › Koko 2 550 km › Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueella › Puistossa toimii Kemin-Sompion, Lapin ja Ivalon palis kunnat › Vuonna 2012 kävijöitä 300 400 ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat Kun laskeutuu Kemihaarasta tulevaa uraa Jaurujoen laaksoon säväyttää kulkijaa luokona maassa makaavat hopekylkisiksi keloiksi muuttuneet tuulenkaatopetäjät. KOMEINTA KOILLISKAIRAA Urho Kekkosen kansallispuisto täyttää 30 vuotta. Se on jykevistä kelohirsistä salvettu autiotupa ja joen rannasta löytyy myös sauna. Kun asteli uralta sivuun, jousti jäkälämatto askeleen alla kuin muutaman sentin paksuinen vaahtomuovipatja. Suuntasin Kielitunturin laen kautta Sihverinlakopäälle ja siitä alas Vongoivajoen varteen. Makeitten yöunien jälkeen oli jäljellä vielä viimeinen 13 kilometrin etappi Kemihaaraan. METSÄLEHTI 12 • 2013 autiotupa
Neljävuotias Santtu Raappana, Eija Pellikan veljen pojanpoika, on myös suvun yhtymän osakas. Jo kymmenen vuotta sitten, kun sukupolvenvaihdos tehtiin, toiPentti Pellikka sanoo. Suvulle jäi kolme yhtymää, yhteensä toista sataa hehtaaria metsää Haukiputaan ja Limingan suunnalla, joten ainakin neuvonantajan paikka saattaa vielä olla auki. Vuodesta 1970 hänen kontollaan ovat olleet suvun nimiin ostettujen yhtymien kirjanpito, veroilmoitukset sekä tilakäynnit. Viimeisimmät tilat hankittiin vuosina 1995–2000. Vuosikymmen takaperin hän siirsi vaimonsa Eija Pellikan kanssa tilaosuutensa tyttäriensä Outin ja Helin nimiin. Metsärahat metsään Suvun yhtymien tarina alkoi 1970-luvulta. Pentti ja Eija Pellikka sekä Minna ja Santtu Raappana tulevat syksyllä takapihan metsiin poimimaan mesimarjoja ja mustikoita. ”Metsänhoito ei ole ihan yksioikoista. 76-vuotiaalle hanslankarille tämä tietää vuosittain 20– 30 päivää vähemmän maastossa sekä rutkasti lisää vapaita tunteja veroilmoituksen jättöpäivän lähestyessä. Aivan vapaaksi herraksi Pellikka ei välttämättä pääse vieläkään. ”Siihen aikaan metsäteollisuuden näkymät olivat aika hyvät. Pellikka päätti yhdessä vaimonsa ja vaimon veljien Kalevi ja Reijo Raappanan kanssa sijoittaa tilakaupoista saadut rahat takaisin metsiin. Kuusi yhtymää, kaikkiaan noin 280 hehtaaria, liitetään Kiimingin yhteismetsään. Oma työ ei kuitenkaan lopu, vaikka ulkopuolinen hoitotyöt tekisikin. Se vaatii työtä ja tilakäyntejä. Metsää karttui neljässä vuosikymmenessä lähes neljäsataa hehtaaria. Kuviolla on käytävä itse katsomassa, mitä tehdään ja miten urakka rajataan. Sen takia minä olen luopunut omasta osuudestani.” Yhdeksän yhtymää, yhdeksän veroilmoitusta Pellikoiden tavoin myös Raappanan veljekset ovat siirtäneet met. ”Rästitöitä ei tälläkään hetkellä ole missään.” Kun Pellikan ja Raappanan veljesten aika ja voimat eivät enää riittäneet suurille aloille, avuksi palkattiin metsänhoitoyhdistys. ”Minä olen nyt jäämässä eläkkeelle. Halusimme sijoittaa metsiin, ja yhdessä oli helpompi ostaa isompikin tila”, Vihdoin eläkkeelle Kun suvun yhtymät liitetään yhteismetsään, pääsee tilakäynneistä ja kirjanpidosta vastannut yhtymien yleismieskin ansaituille vapaille. Koko ajan kantava ajatus on ollut sama: metsän on tarkoitus säilyä suvussa ja sitä on hoidettava hyvin. Haukipudas TIIA PUUKILA, teksti JUKKA-PEKKA MOILANEN / KuvaUljas, kuvat K iviniemeläinen Pentti Pellikka saa pikkuhiljaa huokaista. Tuolloin Pellikan apen Lauri Raappanan perikunnan metsiä myytiin ja tulot jaettiin perillisten kesken. Myös työn jälki pitää tarkastaa. 18 METSÄLEHTI 12 • 2013 METSÄNOMISTAJA voin pikkuhiljaa pääseväni irti näistä hommista”, Pellikka sanoo. Vielä tänä vuonna tilanne muuttuu
Oikein hauskaa kesää sinulle hyvä lukijamme.. Nyt jälkipolvi pikkuhiljaa hajaantuu ympäri maata, kokoontuminen vaatii järjestelyä ja yhteisistä asioista päättäminen on välillä hankalaa. Aikaisemmin yhtymien osakkaat asuivat kilometrin säteellä ja näkivät päivittäin. Yhteismetsässä enemmistö tekee päätökset eivätkä yksittäiset soraäänet jarruta menoa. Myös Limingassa sijaitseva suvun metsäyhtymä odottaa pääsyä yhteismetsään. Kun Kiimingin yhteismetsästä kiinnostuneita haettiin pari vuotta sitten, kaikki yhtymien kuusi osakasta innostuivat. Yksityisten metsänomistajien lisäksi hankkeeseen lähti mukaan myös Oulun kaupunki ja Kiimingin kunta. Osakkaiden ei tarvitse olla niin sanotusti hankalia ihmisiä vaan ollaanhan sitä luonnostaankin eri mieltä eri asioista”, Eija Pellikka sanoo. Yhteismetsässä kaikki hoituu samalla kertaa. Taas se tuli. Näin tulevat sukupolvenvaihdokset sujuvat helpommin. Leikkimökin verannalla kuivuvat polttopuut siistissä pinossa. Suosittelemme erittäin vahvaa yliannostusta. Jokaisen yhdeksän yhtymän kirjanpito sekä veroja arvolisäveroilmoitukset on pitänyt laatia erikseen. Kesä. ”Mietimme aikanaan, että näistä omista yhtymistä muodostettaisiin yhteismetsä, mutta siitä ajatuksesta luovuttiin. Siinä on myös ulkoilualue lähellä, joten metsillä taitaa olla muutakin kuin metsätaloudellista arvoa”, Pellikka sanoo. Jokaisella meistä on omat työnsä, eikä aktiivista metsänhoitoon perehtynyttä jatkajaa löytynyt”, Pellikka sanoo. Aina se yllättää, ja aina se yllättää yhtä mieluisasti. www.metsalehti.. sää lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Sukupolvenvaihdosten myötä Pellikan työtaakka on kasvanut. Heillä oli jo entuudestaan hyviä kokemuksia Pudasjärvellä sijaitsevasta Pärjänsuon yhteismetsästä, jossa he ovat mukana. sä -hankkeen pohjalta syntyneen Kiiminkien yhteismetsän perustamiskokous pidetään näillä näkymin syksyllä. 19 12 • 2013 ”Osakkaiden ei tarvitse olla hankalia ihmisiä, ollaanhan sitä luonnostaankin eri mieltä.” Pentti ja Eija Pellikan mukaan tärkeintä ei ole metsänomistus vaan se, että metsät myös tuottavat. Soraäänet eivät jarruta Yhteismetsään liittyminen helpottaa myös päätöksen tekoa. Jotain kuitenkin pidetään itselläkin. Meillä on jotain, mitä kenelläkään muulla ei ole. Tällä hetkellä alueella on meneillään tarveselvitys. Yhtymien osakkaat eivät enää ole samoja jokaisessa yhtymässä. ”Haukiputaan metsät ovat vain viiden kilometrin päässä, joten ne pidetään yhteismetsien ulkopuolella. Siellä on resursseja palkata henkilö, joka huolehtii, että metsät ovat kunnossa ja tuottavat.” Yhteisellä päätöksellä Pellikoista ja Raappanoista tuli 930 hehtaarin suuruisen Kiimingin yhteismetsän suurimmat yksityiset osakkaat. Ongelmana on, ettei yhtymässä puu kaadu tai raivaussaha soi, elleivät kaikki ole samaa mieltä. ”Yhtymä on todellakin siinä mielessä vaikea. Tavoitteena on, että silloin jokainen saa oman omistusosuuden yhteismetsästä ja yhtymät hajotetaan. ”Luotamme siihen, että yhteismetsässä metsät tulee hoidettua hyvin. Nyt on aika nauttia valosta, lämmöstä, päättymättömistä päivistä, linnunlaulusta ja suomalaisen metsän kesäisestä raikkaudesta. Osakkaiden määrän kasvaessa erilaisia mielipiteitä on enemmän. Metsäkeskuksen Toimiva metPääskysestä ei päivääkään
Vaunu kuljetti nipun Pyhäjärveen. Metsähallitus teki 1950-luvun lopulla uittoyhdistyksen kanssa suunnitelman siirtyä nippu-uittoon koko Kokemäenjoen vesistöalueella. Kun ei päästy uittamaan Tammerkoskesta, oli keksittävä jotain muuta: mentiin Näsija Pyhäjärveä erottavan Pyynikinharjun yli ja ali. ”Maaherra hyväksyi uittoväylän valitusvyörystä huolimatta.” Ensimmäinen ylimenijä oli kauppias C.J. Lain mukaan uittaminen oli sallittua Tammerkoskessa, ja uittajat olivatkin hakeneet 1850-luvulta alkaen useita kertoja uittolupaa koskeen. Tukkilaisten tuli työnnellä tukit pitkähkön rännin läpi lautattavaksi. Niput uitettiin Näsijärven päästä tunnelia myöten Pyhäjärven puolelle Pyynikinharjun rinteeseen, josta nosturi nosti nipun kiskoilla olevaan siirtovaunuun. Tukit lastattiin Näsijärven rannassa vaunuun, jonka vorokin kiertämä vetoköysi hinasi raiteita myöten ylös harjun päälle. Puuta Pyynikin yli ja ali Tamperelaisesta tukinuitosta ei ole riitoja puuttunut. Liian myöhään Sodan jälkeen siirryttiin Näsijärvelläkin nippu-uittoon. 20 METSÄLEHTI 12 • 2013 ESKO PAKKANEN P uuta on ehditty uittaa maamme varmaan kaikissa joissa ja koskissa, Imatrassakin, mutta yksi koski jäi uittajilta valloittamatta: Tammerkoski Tampereella. kesäkuuta. Pitkään valmisteltu tunneli Borgin sahayhtiö teki kuitenkin konkurssin jo vuonna 1865, ja saha sekä tukkirata siirtyivät viisi vuotta myöhemmin huutokaupassa porilaiselle W. Uittotunneli toimi, mutta… sille ei ollut enää käyttöä! Uitto oli sillä välin loppunut lähes tyystin Kokemäenjoessa. Nippu-uittotunnelin koenippujen lasku käynnissä syyskuussa 1968. Borgin Isonsannan höyrysaha Porissa, joka oli Ty öv äe n ke sk us m us eo W er st aa n ko ko el m a. Borg oli kuvitellut voivansa uittaa Tampereen pohjoispuolelta hankkimansa tukit Tammerkoskesta, mutta ei saanut uittolupaa. Tunnelityö tehtiin vauhdilla ja se valmistui toukokuussa 1930. Rosenlew & C:o:lle. Sitä pitkin voi päiväsaikaan kulkea harjun ali. Perusteluna oli, että uitto häiritsisi kosken rannalla olevien tehtaiden toimintaa ja olisi jopa saattanut vahingoittaa niiden voimanotossaan tarvitsemia patoja ja muita laitteita. M et la n ku va -a rk is to lähtenyt käyntiin kesällä 1862. Se maksoi 5,6 miljoonaa markkaa (nykyrahassa 8 miljoonaa euroa). Turhaan – viimeistään ylimmässä oikeusasteessa lupa oli evätty tai jätetty käsittelemättä. Se sai myös Rosenlewin siirtymään höyryvoimaan. Rosenlew, joka oli vesistön ylivoimaisesti suurin uittaja, oli näet päättänyt syksyllä 1966 siirtyä kokonaan maakuljetuksiin. Hanke viivästyi – kohtalokkaalla tavalla. Töihin päästiin vasta kesällä 1966, ja Metsähallituksen rakennuttama tunneli valmistui kesällä 1968. Se lisäsi paineita rakentaa uusi, ”yleinen” tukkirata tai uittoränni Tammerkoskeen. Rosenlewin tukkiradan viereen tuli toinen rata vuonna 1873, kun Reposaaren Höyrysahayhtiö rakensi oman tukkiradan – Rosenlewin vastustuksesta huolimatta. Yhtiöt eivät aluksi päästäneet kilpailijoita radoilleen; sittemmin kyllä, mutta korkeilla taksoilla. Vuonna 1911 nousi Tammerkosken uitto jälleen esiin; nyt oli asialla Metsähallitus. Ratkaisu oli hankala ja kallis, joten sahayhtiö rakensi vuonna 1863 tukkitien harjun yli. Ahlström-yhtiön teettämä tunnelisuunnitelma sai niin viranomaisten kuin myös Tampereen kaupungin ja teollisuuden hyväksynnän, ja rakennustyöt alkoivat Pispalassa syyskuussa 1929. Se merkitsi myös Pyynikin uittotunnelin muuttamista nippu-uitolle soveliaaksi. Rata oli Näsijärven puolella kettinkirata, Pyhäjärven puolella rullarata, ja se oli höyrykäyttöinen. Tällä kertaa maaherra hyväksyi uittoväylän rakentamisen Tammerkoskeen, ja vaikka päätöstä seurasi valitusten vyöry, KHO vahvisti Tammerkosken uittosäännön huhtikuussa 1925. Lukuisista yrityksistä huolimatta kolmatta tukkitietä ei rakennettu, ei myöskään ränniä. Aluksi tukit nostettiin Lielahden rantaan suuriin lansseihin ja talvikelillä vedätettiin hevosilla Pyynikinharjun yli. Koenippujen jälkeen ei tunnelissa ole uitettu. Ei siksi, etteikö Tammerkoskessa olisi voitu tukkeja uittaa, vaan koska kaupungin teollisuuspatruunat eivät sitä sallineet. Väinö Voionmaa pelkisti radan toiminnan: ”Näsijärven puoleiselle harjun rinteelle laitettiin kiskotie, jota pitkin tukit hevosvoimalla vedettiin harjulle, mistä ne sitten itsekseen saivat rullia pitkin huristaa alas Pyhäjärveen.” Tukkien veto harjunlaelle tapahtui kahden hevosen kiertämällä vorokilla, joka oli samanlainen kuin hevosponttuilla käytetty. Radan toiminta jatkui lisääntyvin tukkimäärin. Pyynikin uittotunneli avattiin yleisölle 4. Uittoränniä ei kuitenkaan rakennettu, vaan sen sijaan kaivettiin tunneli Pyynikinharjun ali, kuten oli ehdotettu jo 1880-luvulla. Rosenlewin tukkitien alapää Pyhäjärven puolella 1910-luvulla. Rosenlewin uudesta radasta tuli Reposaaren rataa tehokkaampi, siitä kulki 500 tukkia tunnissa ja samalla radan käyttökustannukset alenivat. Samalla päättyi 70 vuotta kestänyt kiistely Tammerkosken uitosta
Silmälasipäiselle ötököistä on erityinen vaiva, sillä mäkärät kiipeilevät myös lasien sisäpuolelle. tettu huppu. Tarjolla on lierihatun päälle asetettavia verkkoja, mutta myös mehiläisenhoitajan takki sopii metsässä liikkumiseen. Hieman eri ainesosista on rakennettu Autan hyttyskarkote. Etenkin mäkärät poukkoilevat karkoteaineista huolimatta lähellä ihoa ja silmien ympärillä. Pohjois-Suomessa esiintyvät pienen pienet polttiaiset ovat myös viheliäitä, sillä niihin eivät karkotteet juuri tehoa. Lämpimällä säällä se on kuuma, joten omat vaivansa on siitäkin. Osa niistä on täysin hajuttomia, eivätkä tuotteet enää vaikuta samalla tapaa myrkyiltä kuin aikaisemmin. Kokeillut tuotteet Autan Protection Plus Etonohyttysspray Free-hyttyskarkoteaerosoli O Teho pehmeä -hyttyssuihke Kesänrauha Sitronella -sumute Pakkauskoko 100 ml 100 ml 150 ml 100 ml 50 ml Tuoksu Mieto Tuoksuton Tuoksuton Mieto Sitruuna Tehoaine Ikaridiini IR3535 IR3535 N,N-dietyyli-m-toluamidi Eteeriset luonnonöljyt Markkinoija Transmeri Aco Hud Berner Transmeri Frantsilan luomuyrttitila Hinta* 12 € 12 € 11 € 8 € 8 € * Tuotteiden hinnat viitteellisiä ja vaihtelevat ostospaikoittain.. Itikat pysyivät varjossa ja mäkäriä oli vähän. Huppuhatulla paras suoja Pahimpaan ötökkäparveen tehoaa ainoastaan hyttysverkolla varusHyttysten häätöön Metsälehti kokeili karkotteita alku kesän taimen istutus työmaalla. Aineet ovat kehittyneet. Karkoteaineet pitivät pääosan ötököistä iholta pois, mutta isossa parvessa on aina joku uskalikko, joka karkotteista huolimatta päätyy iholle. Kahtena iltana ja yhtenä aikaisena aamuna mäkäriä ja hyttysiä oli niin paljon, että työmaalla ei viihtynyt kukaan. Säistä kiinni Sääolot olivat koealueella Lapissa toukokuun lopulla ja kesäkuun alkupuolella vaihtelevat. Aurinkoisella ilmalla se häikäisee vasten valoa katsoessa, ja pilvisenä iltana maisema muuttuu hieman hämäräksi. Valittavana on kymmeniä eri vaihtoehtoja, joista kokeilimme yleisimpiä. Nekin tulevat mielellään lähelle silmiä, joita on vaikea karkoteaineilla suojata. O n laajasta tuoteperheestä oli kokeiltavana pehmeä hyttyskarkote O Teho. Vähän eroja Perinteisen ja melko voimakkaan tuoksuisen O n vaihtoehdoiksi on tarjolla monenlaisia hajuttomia karkoteaineita. Toisaalta eivät istuttajatkaan enää iltapäivän noin 30 asteen helteessä juuri työmaalla viihtyneet. Aika ajoin hyttysiä ja mäkäriä oli istutustyömaalla kuitenkin niin paljon, että työn tekeminen oli tuskallista. Kun tuuli tyyntyi ja sade taukosi, istutustyömaalle ilmestyi todella runsaasti mäkäriä ja hyttysiä. Aineen tuoksu on selvästi miedompi kuin perinteisissä O -tuotteissa, mutta ihan toimiva tuote tämäkin oli. Hyttyshuppu pitää tehokkaimmin ötökät loitolla. Toissa viikolla Lappiin levinnyt kylmä ja tuulinen sää hyydytti kokonaan ötököiden lentohalut, ja taimenistusaukolla lenteli vain satunnaisia mäkäriä. Taimenistutukseen leveälierisellä hupulla varustettu takki ei kuitenkaan sovellu. Mäkäriä menee myös silmiin, suuhun ja korviin. Kokeiltavana ollut lierihatun päälle asetettava hyttyssuoja toimi hyvin. Tuote tuoksuu sitruunalle ja tehosi kohtalaisesti itikoihin. Punkkeja, polttiaisia, paarmoja ja hirvikärpäsiä ei koealueella esiintynyt. Ennen sadetta noussut tuuli vei hyönteiset hetkeksi pois, mutta sateen jälkeinen tyyni sää oli melkoisen hyttysrikas. Kokeillut tuotteet toimivat pääosin hyvin tai kohtalaisesti. Kesäkuun sadepäivät toivat myös hyttyset. Esimerkiksi hillasoilla pärjää sen kanssa hyvin. Hellekelillä ötököistä ei isommin ollut päiväsaikaan haittaa. Laumoina esiintyvien hyttysja mäkäräparvien torjumiseen ei uusistakaan aineista ole apua. Torjuttavaa riitti. 21 METSÄLEHTI 12 • 2013 KOKEILTUA HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat Perinteisen ”ohvin” lisäksi tarjolla on nykyisin monenlaisia tuotteita itikoiden ja muiden hyönteisten karkotukseen. Sen sijaan hyttyshattu on kelpo varuste, varsinkin jos kaulan seudun käsittelee hajuttomalla hyttyskarkotteella. Sama tehoaine on myös Etono-karkotteessa, joka sekin oli miellyttävä käyttää. Mietotuoksuinen aine piti hyttyset ja mäkärät pääosin loitolla. Pari vuotta sitten tuli markkinoille Free-karkoteaine, joka osoittautui mukavaksi käyttää. Erilaisista luontaistuotevaihtoehdoista kokeiltavana oli Frantsilan Kesärauha sitronella -sumute. Mäkärillä on taipumus löytää tiensä iholle pienistäkin raoista. Karkotettavana oli vaihteleva määrä itikoita ja mäkäriä
Komatsu Forest ensiesitteli uuden, kevyen keskisarjan ajokonemallin 845, joka lähivuosina varmasti näyttäytyy monen suomalaisenkin metsänomistajan palstoilla. Sarjavalmistus voi alkaa vuoden kuluttua”, Laurila kertoo. Elokuvateollisuudelle robottihärveleitä nikkaroinut keksijä arveli, että vehkeellä ei liene mitään käyttöä metsätaloudessa. Se merkitsee kuljettajalle esteetöntä näkyvyyttä. Harvennuskoneita tekevä yhtiö on sinnitellyt suhdannekuopasta huolimatta mallikkaasti. ”Hakkuuja kuormaus voidaan tehdä oikealla kouralla, mikä tehostaa työskentelyä. Ensiharvennusten taitaja Porista: Sampo Rosenlewin ajokone esiteltiin ruotsalaisyleisölle. Ennennäkemätön ajoneuvoyhdistelmä: Ecologin kaksivaunuinen ajokone tuo 20 tonnin puukuorman metsästä. Kone maksaa saman verran kuin hakkuukone”, kertoo Fiberdriven hallituksen puheenjohtaja Andreas Andersson. Kuormatilaan mahtuu kerralla 27 kuutiota puuta. Kolmen ruotsalaisten koneyrittäjän muodostaman Fiberdrive Ab:n järeä yhdistelmäkone hakkaa puut kuormaansa ja ajaa ne tienvarteen. John Deere toi Elmiaan kahdeksanpyöräisen version 1270-hakkuukoneestaan. Vaunujen välissä oleva keskinivel voi ohjata takaja etuvaunun kulkemaan eri raiteita, mikä helpottaa ajamista huonosti kantavilla mailla. ”Sarjavalmistus alkaa ensi vuoden alussa. Ratkaisu hehkutettiin ajokonepuolen suurimmaksi harppaukseksi 30 vuoteen. Ennennäkemätöntä on nosturin asennus kahdelle tukijalalle ohjaamon runkoon. NäyPonsse korjasi potin Elmiassa Rokki soi ja messukansa kiipeili sankkana joukkona koneiden päälle nähdäkseen, kuinka Ylä-Savon miehet esittelivät letkeästi lontooksi futuristisen Scoripion-harvesterinsa. 22 METSÄLEHTI 12 • 2013 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat U utuusmalli päivitti Ponssen malliston 2010-luvulle. Kymmenpyöräinen kone on tarkoitettu päätehakkuille. Muutamia kauppoja koneesta oli jo tehty, ja messuilla saimme lisäkauppoja useisiin eri maihin. Toinen, vähintään yhtä ennennäkemätön uutuus, oli ruotsalaisen Ecologin kaksivaunuinen ajokone, jonka koodinimi ELGP (Ecolog Low Ground Pressure) tarkoittaa alhaista pintapainetta. Fiberdriven sarjavalmistus alkaa kesän jälkeen, ensimmäiset koneet on jo myyty. Koura vaihtuu kymmenessä sekunnissa: Metsäkoneyrittäjien perustama Fiberdrive rakensi järeän yhdistelmäkoneen päätehakkuille. Pienoislennokki ohjaa istutuksia Metsänhoidon koneellistamiseen ei Ruotsissa näköjään vieläkään suuresti panosteta. ”Kantavuudeltaan 14 tonnin ajokoneeseen verrattuna ELGP-koneella voidaan ajaa 30 prosenttia suurempi kuorma, siis noin 20 tonnia ilman että renkaiden pintapaine kasvaa”, selvittää Ecologin Suomen maajohtaja Mikko Laurila. Tältäkin osin isojen valmistajien konemallistot muotoutuvat toistensa kaltaiseksi. Pyörittä palstalle: Britti Matt Denton on rakentanut kuusijalkaisen maastoötökän. ”Ruotsalaiset metsäyhtiöt ottavat koneen koeajoon. Jatko riippuu palautteesta. Vähemmän näyttävä, mutta ilmeisen merkittävä ja ammattilaisia kiinnostanut uutuus oli John Deeren kehittämä tietokoneohjattu kuormain, joka auttaa kokemattomia kuljettajia tehostamaan työtään. Scorpion laajentaa tuotevalikoimamme eikä siis korvaa nykyisiä malleja”, kertoo markkinointijohtaja Jarmo Vidgren Ponsselta. Ruotsalainen metsärekka Ohjaamo on kuormatilan edessä. Renkaiden alhainen pintapaine perustuu painon tarkkaan jakamiseen etuja takavaunulle. Vieremäläisillä on nyt tärkeimpien kilpailijoidensa tapaan tarjota kääntyvällä ja kallistuksia vakaavalla ohjaamolla varustettu hakkuukone. Kourien toimintaa ohjataan langattomasti ohjaamosta. Pikalukituksen ansiosta hakkuukoura vaihtuu kuormainkouraan kymmenessä sekunnissa. Pian sinunkin metsässäsi: Komatsu esitteli uuden kevyen keskisarjan ajokoneen, Komatsu 845:n. Sarjavalmistuksen arvellaan alkavan ensi vuonna
Kauko-ohjattava pienkone on varustettu ulottuvalla nosturilla, jonka päässä on Suomessa tehty Mensen raivauspää. Tämä on huomionarvoista, varsinkin kun länsinaapurissa ei kainostella puolivalmiidenkaan ideoiden esittelyä. Nykyisin hän työskentelee suuressa metsäpalveluyritys Sundins Skogsplantorissa. Seisten työskennellessä ergonomia on ihanteellinen.” Messujen innovaatioteeman hengessä Hans Thunander esitteli visionsa pienoislennokin ohjaamasta metsänviljelystä. Työerittelykortin täyttämisestä oli tuossa vaiheessa kulunut viikon verran. Pottiputkeen liitetty gps-laite opastaa oikeaan istutus tiheyteen. Lopulta palkat oli laskettu ja maksumääräykset tulostettu. ”Paperityön säästö saattaa näyttää pieneltä yhden metsäteknikon kohdalla, mutta kymmenien, jopa satojen metsäammattimiehien vapautuminen lisääntyneisiin suunnitteluja työnjohtotehtäviin merkitsee paljon” , Metsälehti iloitsi. Sieltä ne toimitettiin Postipankin laskentakeskukseen Helsinkiin, missä IBM-tietokone raksutti 200 lasketun palkan ”silmittömällä vauhdilla ”. tillä ei ollut yhtään uutta konetta. Elmia Wood 2013 järjestettiin Ruotsissa lähellä Jönköpingiä kesäkuun alkupuolella. Urakoitsija pääsi kuittaamaan saatavansa omassa postitoimipaikassaan, joita tuolloin oli vielä yhteensä 2800. ”Niin kauan kuin kaikki pelaa suunnitelmien mukaan, on rauha maassa. Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. Kuulostaa vallattomalta, mutta Thunander ei ole mikään propellihattu vaan kokenut metsänhoitomies, jolla on vuosikymmenien työkokemus metsäyh tiöistä. Kolmipäiväinen, Euroopan suurin metsäalan näyttely keräsi ennätysyleisön. 23 METSÄLEHTI 12 • 2013 UUTINEN VUONNA 1968 EERO SALA 1960-luvun jälkipuoliskolla tietokoneet tekivät tuloaan Suomeen. Joskus tarvitaan rahaa kohtalaisen nopeasti, kun toimii itsenäisenä yrittäjänä, eikä jokaista menoerää voi tietää viikkoja etukäteen. Jatkokehitelmässä ”Visio 2023” taimet istuttaa miehittämätön, gps-ohjasteinen kone, joka myös muokkaa alan ja terästää istutuspaikkaa ripauksella lannoitettua multaa. Messuihin tutustui järjestäjien mukaan 55000 vierailijaa. Idean ydin on lennokin supertarkka kamera, joka kuvaa aukon. Tämän jälkeen kaikki muut metsäkoneet näyttävät vanhanaikaisilta. Taimikonhoitopuolella esillä olivat suomalaisvalmisteinen pieni raivauskone Usewood sekä sen ruotsalainen kilpailija E-beaver. Tietokoneaikaan Ponsse korjasi potin Elmiassa Ponssella rokkaa: Uutuusharvesteri Scorpion keräsi messujen suurimman yleisön ja kauppa kävi. Parasta pannulla: Ruotsalaismetsänomistajat haluaisivat nähdä yhä useamman hirven wokkipannulla, mutta turhaan. Nykyisinhän taimia istutetaan joka paikkaan sama määrä varmuuden vuoksi”, Thunander selvittää. Toista oli ennen kun sai rahaa teknikoita tavatessa” , koneurakoitsija Arvo Kivistö tuumasi. Säästö kertyy pääosin siitä, että taimia istutetaan joka kohtaan vain tarvittava määrä. Koneen kehittäjä Johan Dagman perustelee kauko-ohjausta työergonomialla. Gps-laite pottiputkeen Muokkauskone liikkuu satelliittinavigaattorin ohjaamana. ”Jo ensimmäisessä vaiheessa metsänviljelykulut alenevat 25 prosenttia. ”En haluaisi keikkua kahdeksaa tuntia pienkoneen ahtaassa ohjaamossa. Ovela ötökkäpyydys: Kolmijalkaisen verkon sisällä oleva feromonipatruuna houkuttaa tukkimiehentäit torjunta-aineella käsiteltyy verkkoon. ”En minä täyttä kiitosta tästä uudesta systeemistä anna. Mutta jos laite naputtelee esimerkiksi tekstin ’hei torvi, nyt menee pieleen’, alkaa kuumeinen touhu. Etelä-Ruotsin upeimmilla mäntyalueilla hirvikanta on 8–12 eläintä 1 000 hehtaarilla. ”Isojen valmistajien konemallistot muotoutuvat toistensa kaltaiseksi.”. Aivan tyytyväisiä kaikki eivät olleet. Samalla jokaisen taimen sijainnista saadaan tarkka tieto. Muun muassa Tapion metsänparannustöiden palkat laskettiin uudella tietotekniikalla. Metsälehti kertoi vuonna 1968, kuinka suurimmat metsäyhtiöt ja metsähallitus olivat siirtyneet palkanlaskennassaan tietokoneaikaan. Pyydys on BASF:in kehittämä Tepsii ympäri vuoden: Taimet voidaan käsitellä Arbinolhirvikarkotetteella kesälläkin. Mutta ennen kuin sinne asti päästiin, urakoitsijoiden käsin kirjoittamien työerittelyjen tiedot piti siirtää Tapiossa reikäkorteille. Mitä ihmettä: Hans Thunanderin visio on kuvata istutusalat pienois lennokilla. Huumorintajuinen ohjelmoitsija on käskenyt sen sanoa noin, jos tietokoneelle on syötetty epäloogillinen laskentaohjelma.” ”Tietokone tekee vain sen, mitä se on ohjelmoitu tekemään” , osastopäällikkö Helge Björkas korosti. Kuva-aineiston perusteella lasketaan muokkauskoneelle tehokkaimmat ajoreitit ja määritellään aukon eri osille tarvittavat taimimäärät. Päivän saalis voi olla tuhansia. Aineella ei ole myyntilupaa Suomessa, mutta Uittokalusto tutkii sen maahantuontia. Taimimäärät määritellään kuva-aineiston pohjalta pien alaisesti. Taimimäärä täsmätään aukon eri osille pottiputken varteen kytketyllä paikantimella
Kevätmuutto on vuodesta 1990 aikaistunut kolmella viikolla. Vastikään mittaukset osoittivat Pohjoisen jäämeren jääpeitteen vähentyneen hälyttävästi. HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat S uomi ei ole ilmastonmuutoksen suurin kärsijä, olosuhteemme muuttuvat vain Tanskan, Baltian ja Etelä-Ruotsin kaltaisiksi. Lintujen perässä myös monet päiväperhoset ovat levittäytyneet 60– 300 kilometriä pohjoiseen. Samaan joukkoon kuuluvat monet kasvituholaiset. Nyt se tekee paluuta, useita pesiä on jo löytynyt Itä-Suomesta. Samalla omat eteläiset lintumme leviävät pohjoiseen. Monien pikkulintujen kevätlaulu voi parhaimmillaan alkaa jo joulukuulla. Merien eristämänä tuskin koemme nopeasti mitään mullistavaa, mutta yhtä jos toista tapahtuu – ja on jo tapahtunut. Jänikset vähenevät, kettu yleistyy Eläinmaailmassa on jo havaittu jäniskannan vähentyneen 30 prosentilla samaan aikaan kun rusakko, kaniimiskäyttäytymisen muuttumisena. Muuttolintujen ohella aikaisemman kevään aistivat myös meikäläiset paikkalinnut. Yhdeksi syyksi on esitetty ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ongelmat. Samaan aikaan ne ovat myös levittäytyneet kohti pohjoista. Merimetson ja valkoposkihanhen voittokulut tietävät kaikki, mutta myös mustaleppälintu, harjalintu ja kattohaikara ovat jo ovella. Tästä alkaa jo olla tuoreita todisteita: rikkaruohot kukkivat vielä joulukuulla ja kanttarelleja kerätään eteläisen Suomen metsistä vielä joulun alla. Puulajisuhteemme muuttuvat. Ne tulevat häviämään luonnostamme. Jäniskantojemme on todettu pienentyneen noin kolmanneksella. Ilmaston lämmetessä tunturipöllö katoaa lopullisesti luonnostamme. Erityisen varhaisia muninnan aloitukset ovat olleet vuodesta 1999 alkaen. Miten käynee kirjosiepolla, se kun on hyönteissyöjänä melko myöhäinen muuttolintu?. Suurimmat tappiot kärsivät arktiset tunturilajit, jotka eivät voi enää siirtyä pohjoisemmaksi, koska Jäämeri tulee vastaan. Meillä onkin maailman tarkimmat tilastot lintujen saapumisajoista. Kesäisin se on jo usein nähty pikkupeto käsivarren tuntureilla ja Utsjoen erämaissa. Tällaisia ovat esimerkiksi harmaapäätikka, viherpeippo, pikkuvarpunen ja naakka. Samansuuntaisia tuloksia odotetaan sinitiaiselta. Aikaisimmat laulajat ovat lehtopöllö, huuhkaja, talitiainen ja viherpeippo. Lintujen muutto aikaistuu Linnustossamme ilmaston lämpeneminen näkyy jo muuttoja pesiAikataulut sekaisin Ilmastonmuutos näkyy jo luonnossamme monin tavoin. Talitiaisen pesintä on aikaistunut 40 vuoden aikana 10 päivällä. Joka kesä niitä tavataan eri puolilta Etelä-Suomea, ja ilmeisesti se on jo kyennyt talvehtimaankin maassamme. Se ei pesi muualla kuin korkeimmilla tuntureillamme Pallakselta ja Saariselältä pohjoiseen. Samassa rytäkässä ehkä myös tunturisopulit katoavat. Myös monien puutuholaisten rantautumista Suomeen pelätään. Mitä lämpimämpi huhtikuu, sitä aikaisemmin pesiminen aloitetaan. Kettu taas yleistyy pohjoisessa ja valtaa jopa tunturierämaita. Jääkarhun odotetaankin olevan ensimmäinen sukupuuttoon ajautuva eläin ilmaston lämmetessä. Kasvikuntaa ilahduttaa 10 vuorokautta pidentynyt kasvukausi. Herhiläinen on valtavan kokoinen ampiainen, joka hävisi luonnostamme 1930-luvulla. Muuttolinnut saapuvat aikaisemmin ja pesintä aikaistuu. Etelästä tulee uusia lajeja jonkin verran ja omat eteläiset lajimme siirtyvät pohjoisemmaksi. Myös linnustoomme saapuu etelästä uusia lajeja. 24 METSÄLEHTI 12 • 2013 LUONNOSTA ni, metsäkauris, supikoira ja villisika yleistyvät. Munimisen kannalta ratkaisevana tekijänä näyttäisi olevan huhtikuun keskilämpötila. Koloradonkuoriaisen leviämistä Suomen luontoon on pelätty jo vuosia. Napajään hävitessä arktiselle hylkeelle, jääkarhulle ja naalille tulee tukalat oltavat. Lapin tuntureilla vaeltajille tutut tunturilinnut – keräkurmitsat, pulmuset, punakuirit ja kiirunat – ovat hätää kärsimässä. Lintujen kevätmuuttoa on seurattu Suomessa 1700-luvun lopulta alkaen. Keräkurmitsa on aito tunturipaljakan lintu. Perhosten ja lintujen perässä pohjoiseen vaeltavat myös puutiainen, hirvikärpänen ja herhiläinen – kaikki meille ihmisille epämiellyttäviä otuksia. ”Monien pikkulintujen kevät laulu voi alkaa jo joulukuulla.” Naakat ovat yleistyneet Etelä-Suomen taajamissa. Etelä-Suomessa myös mustarastas soittaa kaunista huiluaan jo varhain keväällä. Perunan pahin vihollinen on koloradonkuoriainen, joka kärkkyy jo Suomen valloitusta itärajan takana. Onpa ensimmäiset lehtopöllön pesätkin viime vuosina löydetty tammikuulla, vaikka lintukirjojen mukaan pesinnän pitäisi alkaa vasta maaliskuussa
Teollisuus tarvitsee puuta ja metsänomistajia kehotetaan myymään sitä ja käyttämään metsiään kansantaloutemme hyväksi. MATTI MYLLYKOSKI Siikalatva Hyvä metsänhoito on kallista Uudistusalat sijaitsevat toisinaan alueilla, joissa ei ole luonnostaan vesipaikkoja. Kulku helpottuu huomattavasti, jos esimerkiksi kosteiden paikkojen viereen kaivetaan oja. Jos taimet joutuvat olemaan alan reunalla useita päiviä tai pidempäänkin, niitä on tarpeen kastella ennen istutusta. Tämän lisäksi on käytetty kansatieteellisten kyselytutkimusten aineistoja. Aitojen kehityshistorian kokonaiskaaren kattaminen puoltaa sitä vastoin erilaisten lanka-aitojen esittelyn. Esimerkiksi meillä Pohjois-Pohjanmaalla on paljon 2000–3000 euroa/hehtaari-kantorahatuloisia uudistushakkuuhehtaareja, ja hyvän metsänhoidon mukaan uudistaminen ja metsänhoito uuden metsän kasvuun saattamiseksi tulee maksamaan kohtuullisellakin budjetoinnilla saman verran. M us eo vi ra st o M ik ko H äy ry ne n 20 40 60 80 100 Kyllä 57% Ei 43% tä. Etupyörät odottavat, että seuraavaksi asennetaan telat. Asutuksen levitessä kyläkuntien ulkopuolelle periaate oli, että uudisraivaajan tuli huolehtia maatilkkunsa suojaamisesta aidalla; ei suinkaan sen, joka laidunsi alueella karjaa. Menoa rajoittavia tekijöitä ovat pyörien pito ja maaston kantavuus. Kovalla maalla kulkee isokin kuorma, pehmeällä tulee tuo pito ongelma veturin keveydestä johtuen (vauhdilla on tultu kyllä melko pehmeistäkin paikoista). Muutos aitaamisvelvoitteissa tapahtui vasta vuonna 1864 annetulla asetuksella: aitaaminen siirtyi elikkojen omistajien tehtäväksi. PILKKEITÄ 25 Teppo Korhonen: Aita. KIRJA VINKKI GALLUP PILAPIIRROS Ti m o To iv an en Timo Toivanen tarkkailee metsämaailman ilmiöitä Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Savon alueen metsäneuvojana. Jätän haasteen keskusteluun kaikille metsäalaa tunteville. www.metsalehti.. Kirja olisi mitä ilmeisimmin muodostanut yhtenäisemmän kokonaisuuden, mikäli kirjoittaja olisi malttanut jättää istutetut pensasaidat käsittelyn ulkopuolelle. Uudistusalalle pääsee sen jälkeen helposti taimikuorman kanssa mönkijällä. Liitososan tulee mahdollistaa runko-ohjaus ja etuja taka-akselien kallistelu eri suuntiin, mutta liitos ei saa niiata alaspäin. Onko se ihan kohtuullista, että uudistamishakkuusta ei jää nettotuloa. Kirjassa käytetty tieto on asiantuntemuksella seulottu sekä painetuista lähteistä että opinnäytetöistä. Tämä on haaste metsäneuvonnalle ja koko metsäsektorille, koko metsästä elävälle Suomelle. Eihän tämä nyt aivan samanlainen ole, mutta läheltä liippaa. Esitän, että tehdään suhteellisen pieniä aukkoja ja annetaan koivun nousta näille alaville ja turvemaan sekaisille suhteellisen rehevillekin maille itsestään. Kärryn ja vetokoneen liitoskohdassa rauta on lujilla. metsalehti.. Liitososa on periaatteessa yksinkertainen, mutta vasta ammattisepän kolmannen version hitsaukset ovat kestäneet. Illan hiljaisina hetkinä havainnot piirtyvät paperille hauskoiksi kuviksi. REIJO KORJA Kaveri ainutlaatuiselle Edellisessä Metsälehdessä esitellylle omatekoiselle metsäkoneelle löytyi kaveri. Kangasmailla uran voi saada pienin kustannuksin myös maastoautolla ajettavaksi. Perinteiset aidat ja portit. Syvän lumen aikaan homma hoituu vanhalla Ockelbolla ja parireellä. Kustannuksia tuli parisataa euroa ja muutama päivä omaa työtä. Oletko tyytyväinen kevään maanmuokkausjälkeen. Aita ennen muinoin ja nyt Paimenpoika käytti riukuaitaa omalla tavallaan. HANNU JAUHIAINEN Teetkö juhannussaunaan vastan vai vihdan. Kuopan voi tehdä myös vanhaan ojaan. Mustavalkoiset arkistokuvat on valittu huolella: ne tukevat oivallisesti tekstiä. Sarvitraktoriksi kutsuttu iso puutarhajyrsin on niin yksinkertainen ja vähähuoltoinen kuin kone voi olla. Maahenki Oy 2013. Puutahan hehtaarilla voi silloin olla jopa 150 kuutiota hehtaarilla. Julkaistuista vinkeistä maksamme palkkion. Hinta 40 euroa. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 12 • 2013 25 LUKIJALTA LUKIJALTA VINKKI GALLUP Tartuin Metsälehden 11/2013 pilkkeitä-palstan vinkin kuvatekstiinne, jossa luki että toista samanlaista ei ole tullut vastaan eikä varmaan tulekaan. Miettikää nyt, kun metsälaki on remontissa ja samoin metsänhoidon suositukset. Sepän piti askarrella metalliosien kanssa tunteja, joten kustannuksiltaan kärry ei kilpaile kaupan kiinankärryjen kanssa. Ensimmäiset aitarakenteet tehtiin ilmeisesti petojen ohjaamiseksi loukkuihin. 20 40 60 80 100 Vasta 60% Vihta 40%. Maanviljelys ja karjatalous tarvitsivat aitoja jo kauan ennen eläintarhojen ja tenniskenttien perustamista. Tarkkaavainen luonnossa liikkuja voi vielä havaita vanhojen riukuaitojen jäännöksiä; tarkkaamaton voi rikkoa saappaansa kasvillisuuden sekaan unohtuneeseen piikkilankaan. Uudistusalan äärelle kannattaa kaivaa sopiviin paikkoihin pieniä monttuja vesipaikoiksi. Harrasteluahan tämä on, mutta hauskaa sellaista ja samalla tulee hoidettua polttopuut edullisesti metsästä tontille. Pulttiliitokset ovat helppoja ja lujia. Käänteleminen saattaa maastossa olla raskasta ja peruuttaminen hankaa, mutta tasamaalla ohjaaminen on ohjausjarrujen ansiosta sormityötä. Toinen etu tulee kärryn keveydestä. Hondan yksipyttyisen, 250-kuutioisen ja 7,5-hevosvoimaisen moottorin tehot ovat riittäneet kaikille kuormille ja tilanteisiin. Työtä pelkäämätön saa ideoita ja neuvoja perinteisen aidan rakentamiseen. Erityisesti muoviritilöihin pakatut taimet kuivuvat helposti. Samalla jokainen kuva muodostaa oman valokuvataiteellisen teoksensa. Muutosta nopeutti puuraaka-aineelle teollistumisen myötä syntynyt kysynnän nousu. Toista samanlaista ei ole tullut vastaan, ja tuskin tuleekaan. Narukäynnistys ja akuttomuus on iso arvo sähköttömällä mökillä. Kirja tuo mainiosti esille, miten aitarakenteiden materiaalivalinnat ja tekotavat osoittavat maaseudun omavaraistalouden ja ihmistyövaltaisen elämänmenon jyrkkää muutosta jo ennen maatalouden koneellistumista. Kirja edistää esimerkillisellä tavalla perustuotantoelinkeinojen historiallisen kehityksen ymmärtämistä. Teoksen valtaosan muodostavat erilaisiin aitoihin soveltuvien puula jien valinnat ja aitojen tekotavat. Nämä aidat koostuvat seipäistä, aidaspuista ja vitsaksista. Veturina on vanha Agria sarvitraktori 250cc 2-tahtikoneella, kärryn tein itse suorakaideputkesta hitsaamalla. Kirjan mielenkiintoisimmat osat käsittelevät vitsastettujen ja vitsastamattomien puuaitojen rakenteita ja nimityksiä aikaan ja paikkaan sidottuina. Tällöin tieuraa tasaamaan otetaan yleensä maata uran vierestä. Mutta jo Maunu Eerikinpojan maanlaissa vuodelta 1374 annetaan talonpojalle määräyksiä sarkajaossa olevan peltonsa aitaamisesta. Näistä kuopista voi sopivassa kohdassa muodostua luonnostaan vesipaikkoja. Jos kuoppia tekee useita, johonkin niistä kertyy vetVesipaikka uudistusalalle Istutettavat taimet on helppo kastella, jos uudistusalan vieressä on pienikin vesipaikka. Onko metsänomistajalle ilo hakata metsä, jos siitä ei jää juurikaan nettotuloa. MIKKO HÄYRYNEN Lähetä vinkkisi osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.?. Aukolle menevän ajourankin voi tasata kääntelemällä kannot pois. Eläviin puihin ja pensaisiin perustuvien aitarakennelmien esittely katkaisee tyylillisesti kansatieteellisiin tutkimuksiin pohjautuvan perusteellisen esitysten. Maanmuokkausta tekemään tulevaa kaivinkonetta kannattaa hyödyntää muutenkin. Karikat on teetetty pajalla mittatyönä rautakaupan nelikanttisesta rautatorvesta ja uitettu sinkitysaltaassa. Vesikuoppia syntyy luonnostaankin, jos uudistusalalle tehdään talvitienpohja kesäaikaan. Vain lehmien korvissa olevat EU:n vaatimusten mukaiset yksilöintitunnukset rikkovat pieneltä osaltaan menneenajan lehmihakatunnelmaa. joamaan. Jo pari vuotta olen ajellut puutavaraa kuvissa olevalla yhdistelmällä. Voima ei ole loppunut kesken missään vaiheessa, ja tarkoitus onkin seuraavaksi suurentaa pyöräkokoja sekä veturiin että kärryyn. Meillä Suomessa metsälailla ja myös metsänhoidon suosituksilla ohjataan metsätaloutta. Viritelmällä ajaa vuotuiset muutamat rankakuutiot eikä veto käy lompakossa vaikka kone enimmäkseen seisoo nollakorolla liiterissä. Taimien alkukehitys hidastuu, jos juuripaakku pääsee osinkin kuivahtamaan. Joillakin metsänomistajilla tällaisten metsiköiden pinta-ala osuus on suuri. Kärryssä on amerikanraudan 17-tuumaiset pyörät eli suurimmat peltivanteet, joita Tattarisuon hyvinvarustellut autopurkaamot pystyivät tarMaailman pienin metsäkone. Kansatieteilijä Teppo Korhonen on koostanut seikkaperäisen tietoteoksen aitaamistekniikan kehittymisestä maassamme. Maanmuokkaus tehdään nykyisin yleensä kaivinkoneella, jolla on helppo kuopaista muutama monttu tieuran varteen tai muihin sellaisiin paikkoihin, joiden lähellä taimilaatikoita tullaan luultavasti varastoimaan. Ja luontaisena taimiaineksena todennäköisesti sinne syntyy esimerkiksi 500 havupuuta hehtaarille tai on jo luonnon taimia, jotka säästyvät hakkuussa. Omatekoinen metsäkone on hauska ja jopa toimii, ainakin kantavalla maalla. Laatikoissa taimet säilyvät kosteana pidempään, mutta reunimmaiset kuivuvat niissäkin helteellä muutamassa päivässä. Kärryn runko on kestopuuta osin hitsausvehkeiden puuttumisen vuoksi. Kirja on jaoteltu päälukuihin alkaen historiallisesta johdannosta ja edeten puuaitojen kautta lanka-, verkkoaitoihin ja kiviaitoihin sekä edelleen portteihin ja veräjiin. 10000 euron mönkijä–metsäkärry-yhdistelmällä homma olisi ehkä helpompaa, mutta kyllä siinä tulee polttopuulle kova hinta. Korkeatasoiset värikuvat osoittavat erilaisten aitaja porttirakennelmien olevan oleellinen osa aktiivisesti ylläpidettävää perinnemaisemaa. Kirja on vahvasti kuvitettu sekä piirroksin että valokuvin. JUHANI PÄIVÄNEN Kirjoittaja on suometsätieteen emeritusprofessori. Maavara on riittänyt hyvin, mutta renkaat saattavat tökätä kantoihin. Tieuran voi samalla laittaa kuntoon. 200 sivua
Yhteismyynnit loppuvat 90-luvun alkupuolella, kun puukauppa vapautui eikä hintasopimuksia enää tehty ja EU tuli mukaan kuvioihin. Jo yksin tilakeskuksen polttopuun hankinnassa vierähtää Alaviiriltä melkoinen tovi. Nyt 74-vuotias Alaviiri viettää puuhakkaita eläkepäiviä. Mauri-myrsky koneellisti Hankintakaupan kasvun alkulähde oli vuoden 1982 Mauri-myrsky, joka kaatoi Viirinkylältäkin puuta lähes jokaiselta tilalta. MITÄ NYT KUULUU. Metsään liittyy myös Alaviirin puutyöharrastus. Metsätyössä käyviä isäntiä riitti silloin kylällä, nyt porukka alkaa Alaviirin mukaan olla siinä kunnossa, että hyvä kun kynnyksen yli pääsevät, metsään menosta nyt puhumattakaan. Oli annettu ymmärtää, ettei metsänomistajan sopisi työskennellä omassa metsässään, koska se vie metsureilta leivän. Puukaupat yhteismyyntinä Alaviirillä on tarkat kirjanpidot tallessa monesta asiasta. Hankintapuun tilanne säilyi vuoden 1987 jälkeenkin ennallaan, vaikka välillä oli aikoja, jolloin oli vaikea saada puuta myytyä hankintana. Keskustelu oli pistänyt Alaviirin mietteliääksi. Tilan karjanpitoa jatkaa poika Matti. Kun vain joku olisi puita tekemässä – nuoret isännät eivät ehdi ja vanhemmat eivät jaksa. Liitto oli huolissaan siitä, että verovapaus vie työt metsureilta isännille. Yhteismyynnillä puusta sai kuitenkin yleensä paremman hinnan kuin yksin myytynä, olihan hintasuositussopimuksessakin lisä sitä varten. Samaan aikaan kiihtynyttä metsätöiden koneellistumista ei sen sijaan sopinut vastustella. Pystykaupat olivat siten harvassa. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. Talvella työt ovat jatkuneet moottorisahan kanssa. Hintasuositussopimusten aikaan Viirinkylällä kuten muuallakin Rovaniemellä oli kyläkunnan muodostama metsäyhteistyöalue. Kesä oli yleensä kiireinen, mutta siihen aikaan talvella jäi muuhunkin aikaa kuin karjanhoitoon. Silloin kyseenalaistettu 150 kuutiometrin verohuojennus on säilynyt, verovapaa puumäärä on tosin enää 125 kuutiometriä. Hankintapuu käy edelleen kaupaksi, mutta tekijät ovat vähissä. Vanha isäntä kuluttaa aikaansa erilaisissa piha-askareissa sekä edelleen innokkaasti myös metsänhoitotöiden parissa. Metsänomistajien oli pakko hommata omaa korjuukalustoa, jotta puut saatiin metsästä pois. ”Taisi siinä jonkinmoinen kartelli olla, koska meidän kylän puut meni Veitsiluodolle, muiden yhtiöiden tarjoukset oli aina huonompia”, Alaviiri kertoo. Nuoret metsät ränsistyvät eikä energiapuun kysyntäkään ole ihan sitä mitä Alaviiri sen toivoisi olevan. Välillä jää aikaa myös kuoroharrastukselle. 26 METSÄLEHTI 12 • 2013 HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva V iirinkylässä Kemijokivarressa asuvan Jorma Alaviirin haastattelu Metsälehden numerossa 3/1987 liittyi silloisen Maaseututyöväen liiton aloittamaan keskusteluun hankintalisän verovapaudesta. ”Taisi siinä jonkinmoinen kartelli olla.” Metsälehti 3/1987. Pientä taukoa oli välillä pidettävä terveyssyistä, mutta lonkkaleikkauksen jälkeen Alaviiri on päässyt taas mielityöhönsä, raivaussahalla taimikonhoitoon. Alaviirillä oli tuolloin 17 lehmän karja, enempää eivät maiHankintapuun puolesta Jorma Alaviiri oli vuonna 1987 huolissaan hankintamiesten asemasta. Sekä pystyettä hankintapuusta tehtiin sen kautta vuosittain kaupat tarjousten perusteella, ja kaikki puut menivät samalle yhtiölle. Kun keskitalven pakkasilla ei ole asiaa metsään, pihaverstaassa valmistuu koivunpahkakuksia, erilaisia kapustoja ja muita ruuanlaittovälineitä, naulakoita, kellontaustoja sekä monenlaisia muita puisia pikkuesineitä. tokiintiöt sallineet. Jorma Alaviirin aika kuluu vielä eläkeläisenäkin erilaisten metsätöiden, kuten tilakeskuksen polttopuun hankinnassa ja teossa. Hankintapuu menee nykyään Alaviirin mukaan hyvin kaupaksi, ja ostajille kelpaavat pienemmätkin erät. Jorma Alaviiri korosti sitä, että monelle maanviljelijälle metsästä saatu lisäansio oli tervetullut lisä tilan tuloihin. Alaviirin papereista näkee, että esimerkiksi vuonna 1986 Viirinkylällä tehtiin 41 puukauppaa, joista hankintakauppoja oli 37
Matkaohjelman mukaiset 8 ateriaa (ei sisällä ruokajuomia, ellei toisin mainita) . VASTUULLINEN MATKANJÄRJESTÄJÄ on Trio Travels Oy. KESKIVIIKKO . Ohjelmaan saattaa tulla pieniä muutoksia. Jatkamme rantatietä etelään Coos Bayn pikku kaupunkiin. RYHMÄKOKO Ryhmän minimikoko on 20 henkilöä. V alkovuokkokasvustoissa näkee toisinaan muita korkeampia yksilöitä, joiden lehdet ovat tavallista pienempiä, kurttuisia ja kirjavia. Kahden miljoonakaupungin väliin mahtuu paljon: Kaskadien jylhä vuorijono ja Mt. Lisähintainen Alcatrazin vankilasaari-retki 40 euroa/henkilö HINTA SISÄLTÄÄ . ELIISA KALLIONIEMI teksti ja kuva Joensuun Silva 2013 -metsänäyttely levittäytyi tällä kertaa Joensuun keskustaan. SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Tutustumme metsätietokeskus World Forestry Centeriin ja kuulemme esitelmän Oregonin metsätaloudesta. . Uusi tutkimuskeskus työllistää noin 1800 ihmistä. ja www.metsalehti.. . METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA SEATTLESTA SAN FRANCISCOON Syksyn lukijamatka matkaa länteen, Yhdysvaltojen länsirannikon kolmeen osavaltioon. Näemme Columbia-joen, Multnomahin vesiputouksen ja Bonnevillen padon. Matkalla vierailemme viinitilalla, jossa voimme myös maistaa tilan tuotteita. Yhden hengen huoneen lisä on 775 euroa . missä se talvehtii. Kun eri valkovuokkoyksilöiden juurakot kasvavat lomittain, sienen vaivaamat lehdet näyttävät olevan yksittäin terveitten lehtien seassa. Maisemaretki Portlandin ympäristössä. Itiöt voivat levitä tuulen tai lehden alta suojaa hakeneiden hyönteisten matkassa. Majoituksen kolmen tähden hotelleissa, jaetussa 2 hengen huoneessa aamiaisella . . . Jos kukkia on, ne saattavat olla risalaitaisia, vihreätäpläisiä tai muuten epämuotoisia. Kaikki ohjelmassa mainitut vierailut, opastukset ja sisäänpääsymaksut (ellei toisin ole mainittu) . Illallinen hotellilla. . Paikallisen suomenkielisen oppaan johdolla tutustumme San Franciscoon, muun muassa Golden Gate -siltaan. Silva-näyttelyssä 25 000 kävijää Kuhmolainen Heimo Kärnä esitteli näyttelyvieraille, kuinka tuohivirsu tehdään maailmanennätysajassa. Iltapäivällä olemme Portlandin Suomi-kirkon vieraana ja tapaamme seudun amerikansuomalaisia. Illalla on vapaata aikaa Portlandissa. LAUANTAI . . Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa/henkilö . Valkovuokolla on myös muutamia muita loissieniä. Päivän päätteeksi siirrymme Columbia-joen suulle Astoriaan, länsirannikon suomalaiskeskittymään. . Halukkaat voivat vierailla Alcatrazin kuuluisalla vankilasaarella (lisämaksu). Suomenkielisen oppaan tai matkanjohtajan koko matkalle . Kesäkuussa itiöt kypsyvät ja laikut muuttuvat tummanruskeiksi ja tahraaviksi. mennessä Päivi Lindgrén 020 756 8615 paivi.lindgren@triotravels.. Näin se saa omia itiöitään levittävät lehdet kohoamaan muun kasvuston yläpuolelle. Suuntaamme kohti San Franciscoa, jonne saavumme alkuillasta. . Kierros päättyy ostoskeskukseen ja tuliaisostoksiin. Valkovuokonruoste on yleinen ilmeisesti kautta koko valkovuokon levinneisyysalueen. MATKAN HINTA Jaetussa kahden hengen huoneessa on 4265 euroa/henkilö . Metsälehden edustajan mukanaolon matkalla matkaisäntänä. Lisätietoja: www.triotravels.. Majoitumme Eurekan kaupungissa meren äärellä. Kohteessa ohjelman mukaiset kuljetukset . Illalla ajamme rantatietä Corvallisiin. . Amerikansuomalaisuutta ennen ja nyt – vierailemme Astorian Suomi-Haalissa ja tutustumme kaupunkiin. Ajamme Tyynenmeren rantatietä Redwoodin kansallispuistoon, punapuumetsään. LA . TIISTAI . Ilmoittautumiset ja tiedustelut 1.7. Jatkamme etelään, nousemme Kaskadit-vuoristoon ja tutustumme St. PERJANTAI . MAANANTAI . KESKIVIIKKO . Tutustumme Starker Forestsin yli 30000 hehtaarin yksityiseen metsätilaan, sen joulupuuviljelmiin ja höyryvoimalla toimivaan sahalaitokseen. Jättikasvun aiheuttaa sieni – valkovuokonruoste – joka hormoneillaan kiihdyttää pituuskasvua. Kun eläimet eivät juuri valkovuokkoa syö, loiset ovat merkittävimpiä sen menestystä rajoittavia tekijöitä.. TORSTAI . ESTA:n eli sähköisen hyväksymisen Yhdysvaltojen matkalle . TORSTAI . Seattlen kiertoajelu, ihailemme näkymiä Seattle Tower -tornista. . Lento Helsingistä välilaskun kautta Seattleen. Majoitumme Oregonin pääkaupungissa Portlandissa. Valkovuokko levittäytyy juolavehnän tapaan laajenevan juurakon avulla, joten sienen vaivaama laikkukin laajenee vuosi vuodelta. Edestakaiset turistiluokan lennot . . Maakuntajohtaja Pentti Hyttisen mukaan metsänäyttely on hyvä esimerkki hyvästä yhteistyöstä Euroopan ”metsäpääkaupungissa”. ”Joka kymmenes pohjoiskarjalainen saa toimeentulonsa metsistä”, muistutti Pentti Hyttinen Silva-näyttelyn avajaisissa. Metsälehdestä matkaisäntänä on Mikko Häyrynen. Viidettä kertaa järjestetty tapahtuma oli kävijöille ilmainen, mikä houkutteli paikalle 25000 ihmistä. Pohjois-Karjalassa toimii 500 metsien käyttöön perustuvaa yritystä. Metsäntutkimus vahvistuu Joensuussa, vaikka uuden Luonnonvarakeskuksen johto onkin päätetty sijoittaa Helsingin Viikkiin, lupasi puolestaan maaja metsätalousministeri Jari Koskinen. Seuraavan kerran Silva-näyttely järjestetään Joensuussa vuonna 2016. Helens -tulivuori, Tyynenmeren rannat, Oregonin metsätaloutta ja Kalifornian punapuumetsiä, amerikansuomalaisuutta eilen ja tänään, viinitarhoja ja tietysti San Franciscon Golden Gate -silta. SUNNUNTAI . Nautimme yhteisen illallisen hotellilla. 27 METSÄLEHTI 12 • 2013 KE . Lento välilaskun kautta Helsinkiin, jonne saavumme lauantain puolella. Helens -tulivuoren opastuskeskukseen. Valkovuokon kukinnan aikaan sienirihmaston vallitsemat solukot näkyvät muuta lehteä vaaleampina alueina. Maaja metsätalousministeriön alaiset tutkimuslaitokset – Metsäntutkimuslaitos, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus sekä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos – on määrä yhdistyä Luonnonvarakeskukseksi vuoden 2015 alussa. PERJANTAI . . Sieni elää myös valkovuokon juurakossa, Toisten yli kurkottavat vuokot Valko vuokonruoste panee isäntänsä kasvattamaan lehtensä tavallista korkeammiksi, ja samalla vuokko nostaa sienen itiöt tuulten ulottuville
hakemaan tuntumaa puunkorjuuseen metsäkonesimulaattorilla. Raidansurmaan kuolleet oksat katkeavat helposti kosketuksesta ja tuulella. Näytteilleasettajia tapahtumassa oli viitisenkymmentä. Kuivuuteen kuollut raita eroaa raidansurman tappamasta puusta mm. Sahauksen Suomen mestaruuden vei Husqvarnan joukkueessa sahannut Jukka Perämäki. R is to Ja lk an en. Mukana olivat alan keskeiset toimijat, muun muassa Suomen metsäkeskus, MTK, Metsäntutkimuslaitos, Metsähallitus, metsäyhtiötä ja Koneyrittäjät. Kyseessä on sienitauti nimeltä raidansurma. Luston vuosi on käynnistynyt hyvin. Metsäntutkimuslaitos puolestaan esitteli metsänjalostuksen menetelmiä, muun muassa risteytysjalostusta ja metsäpuiden varttamista. 28 METSÄLEHTI 12 • 2013 TAPAHTUMIA Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy järjestää neljännen RATKAISEVAT TEKIJÄT seminaarin. Kuva on otettu elokuun alussa Posiolta. Metsäyhtiöistä Stora Enso ja Metsä Group esittelivät puukauppaja metsäpalveluitaan, Metsä Group järjesti myös tutustumisretkiä läheiselle kertopuutehtaalleen. ”Muutaman vuoden kuluttua puu on niin heikossa kunnossa, että se kuolee.” JUSSI COLLIN, teksti TIMO KILPELÄINEN, kuvat Viime viikonloppuna järjestetty Metsämuseo Luston Metsäkulttuuripäivät sai väen liikkeelle. Kyseessä on siten lakastumistauti. Tällaisia tapauksia havaittiin kesien 2002 ja 2006 kuivuuden seurauksena. Loppukesällä vanhempiin eläviin osiin voi syntyä uusia kasvaimia, jolloin yleiskuva latvuksesta vihreytyy. Raidalla uusi sienitauti Raidansurma on valikoiden tuhonnut osan isoista raidoista. TUTKIJALTA Ensimmäisen vuoden tartunta kohdistuu yleensä latvuksen alaosaan. Raidan lehdet ovat lakastumassa uuden sienitaudin, raidansurman vuoksi. Puuyksilöiden välillä on suuria kestävyyseroja. Kolmipäiväisessä tapahtumassa ehti vierailla noin 4600 kävijää. Toiseksi tuli Silvestan metsuri Esa Tumelius, joka sai parhaat pisteet alta-päältä-sahauksessa. Sen seurauksena latvus harsuuntuu jo samana kesänä. Kolmanneksi sijoittui Metsähallituksella sahaava Arto Karvonen. Toisena vuonna tautia onkin jo koko latvuksessa, vähiten kuitenkin aivan latvassa. Raita on varsin lyhytikäinen puu, joka ikääntyessään herkistyy ennen kaikkea vesitalouden muutoksille. Taudinaiheuttaja tartuttaa vihreitä lehdellisiä kasvaimia kesä-heinäkuun vaihteessa, tänä kesänä hieman aikaisemmin. Jaakko Saaristo näyttää mallia närelenkin väännössä. Sieni lisääntyy sekä maahan varisseissa että puuhun jääneissä kasvaimissa. Tartunta-ajankohdan oireiden perusteella raidansurmainen puu erottuu hyvin normaalista lehtien varisemisesta syksyllä. RISTO JALKANEN Kirjoittaja on Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija. Sieni näyttäisi tartuttavan puuta vuosi toisensa perään. Lehdet lakastuvat ja kuivuvat ruskeiksi. Muutaman vuoden kuluttua puu on jo niin heikossa kunnossa ja vailla uutta kasvua, että se kuolee. Koneyrittäjien osastolla pääsi Tukkilaiset vauhdissa Luston metsäkulttuuripäivillä esiteltiin perinteisiä metsätaitoja ja kilpailtiin mooottorisahauksessa. RATKAISEVAT TEKIJÄT koostuu kolmesta toimiala seminaarista; energia, maarakennus ja puunkorjuu. Sairastuneiden kasvainten tartuntakohta tummuu muutamassa päivässä, minkä seurauksena veden virtaus lehtiin tyrehtyy. Jo ensitartunnat harsuunnuttavat puun. kesäaikaisten oireiden perusteella. Metsäkulttuuripäivät on yksi Savonlinnan alueen suurimmista kesätapahtumista Tarjolla tuttuun tapaan tietoa, työnäytöksiä, tukkilaisten taiturointia ja moottorisahauksen SM-kisa. Vanha puumainen raita kuoleekin useimmiten veden puutteeseen kuivana kesänä. Niinpä, kun yksi puu kärsii ankarista tartunnoista, naapuripuut ovat tavallisesti täysin oireettomia ja tummanvihreitä. Museossa on toukokuun loppuun mennessä vieraillut lähes neljänneksen enemmän kävijöitä kuin viime vuonna vastaavana aikana. Tukkilaiset taituroivat viime viikonloppuna Luston lammella. Hän oli ykkönen kaadossa, karsinnassa ja teräketjun vaihdossa. BIOENERGIA-NYT! -näyttelyLahti-Halli ja sen piha-alue on näyttelytilaa. RATKAISEVAT TEKIJ T BIOENERGIA-NYT! & www.bioenergianyt.fi, www.koneyrittajat.fi ratkaisevat91x62_sanomalehti.indd 1 22.5.2013 8.36 Eri puolilla Suomea Lapista etelärannikolle olen viimeisten vajaan 10 vuoden aikana havainnut komean kokoisia puumaisia raitoja, joiden latvus on kesken kasvukauden ruskettunut osittain tai kokonaan
UPM Bonvesta metsätila. 40 ha alueelle suunniteltu kunnostusojitusta. Tuhkalannoitus tehty 2011 n. CV skickas senast 5.7.2013 till Nyved Ab, Johan Engström, Formansallén 2, 10600 EKENÄS. 16900m 3 , pääosin varttunutta kasvatusmetsää. Kokonaispuusto n. UPM Bonvesta -metsätila 92.000 € METSÄPALSTA, Kuhmo, Korpisalmi 234 ha. 29.500 €. 39.700 €. 90.000 €. 14430 m 3 . UPM Bonvesta metsätila. Valm. Rannassa sijaitsevalla tontilla on 1948 valmistunut loma-asunto/entinen OKT, 80-luvulla rakennettu saunarakennus sekä varastorakennus. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Juuan taajamaan n. Veranta, et, tupa, keittiö. 402.000 €. Kokonaispuusto n. 470.000 €. Vi söker en ansvarskännande, positiv, utåtriktad och exibel person med skoglig utbildning. 70%. Hoidettu määräala 18 km etäisyydellä Ilomatsista. 09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Markkinointiassistentti Helena Ågren p. Puustoa vajaat 10 000 m 3 . Palstaa halkoo hyvä tieverkosto ja tilaan kuuluu Latvajärven rantaa. 1 ha. Metsätila Toljantien läheisyydestä. METSÄPALSTA, Juuka, Petrovaara/Polvela 164,6 ha. LOMAKOHDE, Salla, Särkijärvi. 10 km. 62,7 ha. Kohde on suhteellisen nopeasti tuottava metsäsijoituskohde, joka sisältää myös virkistysarvoja. 170 ha. Tidigare erfarenhet av logistik räknas som merit. Tehtävässä suoriutuminen vaatii myös XML-kuvauskielen ja Python-ohjelmointikielen tuntemista. 0400-304 963 En fritt formulerad ansökan inkl. Ei naapureita, marjamaat alkaa mökin ympäriltä ja kalavedet ähettyvillä. 29 METSÄLEHTI 12 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Vuokon kylässä runsaspuustoinen n. Valittavalta henkilöltä edellytetään projektinhallinnan taitoja, hyvää perehtyneisyyttä metsän mallintamiseen sekä metsävaratietojen keruun tai metsäsuunnittelun sovelluksiin. Lähdevesikaivo, yli hehtaarin tontti. Tie tulee keskelle palstaa. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 338.000 €. 09 315 49 803 Eero Sala p. Savonlinnan keskustasta matkaa n. Savonlinnan Haukiniemessä tila, jossa 4 yleiskaavan mukaista rakennuspaikkaa. Tilalla on pääosin hyvässä kasvussa olevia kasvatusmetsiä, joissa on osittain harvennustarvetta. Kattava metsäautotieverkosto ja kivennäismaiden osuus n. UPM Bonvestametsätila. 09 315 49 849, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. SAARIMETSÄTILA, Savonlinna, Haukiniemi 8,7 ha. 09 315 49 847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 66.000 €. 240 000 €. Tietojärjestelmien mallintamisen osaaminen katsotaan eduksi. MÖKKI/ERÄPAIKKA, Ranua, Portimojärvi. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 151 000 (KMT/12) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Nyved Ab är ett år 1999 grundat bolag som bedriver virkesoch energivedshandel främst i Nyland och Åboland. 1 ha. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. Työhön sisältyy yhteydenpitoa sovelluksen toimittajaan ja sovelluksen kehittämistä. Tilläggsuppgifter om befattningen ger vd Johan Engström, tel. Venematkaa noin 500 m. METSÄPALSTA, Juuka, Vuokko 12 ha. Arbetsförhållandet börjar 1.9.2013 eller enligt överenskommelse. Märk kuvertet med “VIRKESFÖRMAN”. 12 ha:n määräala. Vi vill nu förstärka vår organisation och söker en som koordinerar virkesoch energivedsleveranserna främst i sydvästra Finland. Myydään 1 ha määräalana. 09 315 49 841, 0400 913 822 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. METSÄVARA-ASIANTUNTIJAA Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Puusto varttunutta taimikkoa ja kasvatusmetsää. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv. Höylähirsinen päärakennus n. UPM Bonvesta -metsätila. 50 m 2 . 18.150 m 3 . Metsävara-asiantuntija vastaa metsäalan toimijoille suunnatun latauspalvelun ylläpidosta ja osallistuu metsätiedon standardointityöhön. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 2009, sähköistys aurinkopaneelilla 140w. 28ha alueelle ja n. Määräala Kuhmon keskustasta n. Harvennetut ja hyvälaatuiset männiköt ovat erinomaisia lannoituskohteita. Julkisten palvelujen keskusyksikköön Lahteen Lisätietoja tehtävästä antaa metsätietopäällikkö Jorma Jyrkilä, jorma.jyrkila@metsakeskus.fi, p. Yhtenäinen 3 palstasta koostuva tilaryhmä Juuassa n. 1400 m 3 , heti hakkuumahdollisuuksia. VIRKESFÖRMAN Tutustu meihin ja palveluihimme: metsäkeskus.fi ja facebook.com/suomenmetsakeskus Haemme Suomen metsäkeskukseen Metsävara-asiantuntija vastaa yksityismetsien metsävaratietojen laskennasta Simo-sovelluksella. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Ilomantsi, Kuuksenvaara 137,7ha. 029 432 5402 METSÄTILA, Ranua 66 ha. 62.000 €. Metsäkeskus on jaettu Julkiset palvelut -yksikköön ja Metsäpalvelut-liiketoimintayksikköön. 4010 m 3 , metsämaasta 42 % on varttunutta kasvatusmetsää. Puustosta noin 75 % on nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Tehtävä täytetään sopimuksen mukaan ja palkkaus määräytyy Metsäkeskuksessa sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. 029 432 5407 tai metsäjohtaja Anna Rakemaa, anna.rakemaa@metsakeskus.fi, p. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Suurimmaksi osaksi varttunutta kasvatusmetsää kivennäismaalla. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo, Korpisalmi n. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 11,5 km. Hakemukset toimitetaan ansioluetteloineen viimeistään 10.7.2013 klo 16 sähköpostitse osoitteella rekrytointi@metsakeskus.fi. Portimojärven länsipuolella. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Ansa Seppälä p. Rajoittuu Petkeljärven kansallispuistoon, jonka palvelut vain muutaman kilometrin päässä. Kokonaispuusto n. Lön enligt branschens kollektivavtal. 19 km taajamasta. METSÄTILA, Ranua. Ojalinjat avattu 2011-2012. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Myydään määräalana/määräaloina. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Erill. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Kuukasjärvi. Saunarakennus, varasto/ puuliiteri, kompostikäymälä. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Kokonaispuusto n. 25 km etelään tietä nro 75. Kokonaispuusto n. Määräala noin 24 km kaupungin keskustasta Nurmeksen suuntaan
Ympäristöhallinnon virkamies tyrmäsi ansainta-ajatukset melko tylysti toteamalla, että jokamiehenoikeudet ovat voimassa niin yksilötasolla kuin ryhmillekin ottamatta huomioon, ovatko kyseessä maksavat asiakkaat. Nykyajan virtuaalitodellisuudessa suuren osan ajastaan viettävällä ihmispoloisella on melko hatara käsitys siitä, miten luonto luontojaan toimii. Toisenlaista lähestymistapaa luontoelämyksiin edustaa viaton toiselta puolelta maapalloa Suomeen saapuva luontomatkailija, joka jaksaa ihmetellä valoisia kesäöitä, nauttia hiljaisuudesta, kokea järisyttäviä elämyksiä soudellessaan suomalaisjärvellä ja niin edelleen. Mustamännyn puuaines on pihkaista ja yleisesti heikkolaatuisempaa kuin metsämännyllä. Amerikassa puusta käytetään yleisesti nimeä ”Austrian pine” – Itävallan mänty. Alueen männyt eivät ole suomalaiselle tuttuja metsämäntyjä vaan enimmäkseen mutkarunkoisia ja paksuoksaisia euroopanmustamäntyjä (Pinus nigr a). Itävallan tunnetut jättiläiset Mustamännyllä on useita alalajeja ja muotoja, jotka kasvavat luontaisesti Itävallasta Korsikan kautta Turkkiin, Vähä-Aasian vuoristoon ja aina Länsi-Afrikkaan saakka. Olisiko metsänomistajan mahdollista saada korvausta luontomatkailijaryhmistä, jotka käyttävät hänen omistamiaan alueita virkistykseen. Puiden ja eliöiden latinankielisen nimen perässä mainitaan toisinaan nimenantaja. Totta vai tarua, mutta luonnosta hän piti. Nyt meille tarjotaan palveluita, joilla voimme elvyttää lapsuuden muistoja esimerkiksi siitä, kuinka metsäretkellä paistettiin nuotiomakkaraa. Risto Jalkanen, maat. Onneksi tiede ja tutkimus ovat tulleet avuksi ja tuottaneet muun muassa sellaisia tuloksia, että verenpaine laskee luonnossa ja luonnossa oleskelu voi auttaa parantumaan jopa syövästä! Ennen vanhaan ihmiset hakeutuivat luontoon, kosOnko luonto tuote. Hyvän olon tunnetta ei tarvitse jättää pelkästään tuntemuksen varaan, vaan kaikeksi onneksi on kehitetty nerokkaita mittareita, joilla voimme tarkkailla fysiologista tilaamme oleskellessamme viherympäristössä tai toteuttaessamme urheilusuoritusta. ”Juna-aseman hissikin puhui englantia Arnold Schwarzeneggerin tapaan.” SUOMEN METSÄKESKUS Metsätalousinsinööri (AMK) Kari Turunen on nimitetty metsäkeskuksen metsäneuvojaksi Joutsaan. Puuta on istutettu ympäri maailmaa – kokeilumielessä myös Suomeen. Luontomatkailu on kasvuala, ja seminaarin osallistujat ottivat esille myös jokamiehenoikeudet. Mies taisi pitää patikoinnista, mutta itselleni riitti jo muutama kilometri jyrkkiä rinteitä sateessa ja varsin mäkisellä hiekkapolulla lastenvaunujen kera. Neulasten pituus vaihtelee tulitikusta sukkapuikkoon. ja metsät. METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY Metsätalousinsinööri, metsäneuvos Håkan Nystrand (58) on valittu uudelleen Meto – Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtajaksi. Pertti Huusko, toimitusjohtaja, metsänhoitaja, Lempäälä 4.7. muodossa. käytettiin etenkin aikoinaan pihkantuotannossa ja suosittiin laivanrakennuksessakin kohtuullisen lahonkestävyytensä takia. Nykyään mustamäntyjä vaivaavat myös lahottajasienet, tervasroso sekä erityisesti punavyökariste-niminen neulastauti. Turunen on työskennellyt Suomen metsäkeskuksessa useissa eri tehtävissä vuodesta 1985 alkaen, viimeksi Metsätietopalvelujen metsäneuvojana. Tämä selvisi minulle Sitran sinänsä ansiokkaassa seminaarissa, jossa pohdittiin luontoon perustuvia ansaintalogiikkoja. ka se tuntui mukavalta, mutta onhan hyvä tietää, että luonnossa oleilu on myös hyödyllistä. Asuessaan Wienissä Beethoven rakasti matkustaa kaupungin laitamille ja vaeltaa metsissä. Vaikka Sitran hankkeen alkuperäinen ajatus oli tehdä luontoon perustuva liiketoiminta kannattavammaksi, useampikin yrittäjä totesi, ettei lisäeurojen saanti ole heidän tärkein motiviinsa palveluiden kehittämisessä. tohtori, erikoistutkija, Rovaniemi (maastossa) 28.6. Sen kukkuloiden mäntymetsissä on syntynyt moni musiikillinen teema, ja Beethoven itse asui siellä kesät 1818–1819 säveltäessään muun muassa yhdeksättä sinfoniaansa. Jukka Ruutiainen, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaan metsäluontoneuvoja, Vesilahti 2.7. Liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Jaakko Niemistö Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksestä. Beethovenin mukaan on nimetty myös vaellusreittejä, joista pidempi on 55 kilometriä pitkä. Voitto Pölkki, metsänhoitaja, Imatra (perhepiirissä) 60 VUOTTA 27.6. Mustamännyn kasvuvaatimukset maan ravinteisuuden suhteen ovat vaatimattomat: se pärjää hyvin kuivilla ja aurinkoisilla rinteillä, tosin suosii kalkkipitoista maata. Sitä ympäröivät Wienerwaldin metsärinteet näyttävät kauempaa Välimeren maiden männiköiltä, joissa kasvaa pyökkiä ja tammia sekapuina. Matkalla Wienerwaldin männiköihin minua hymyilytti, kun kuulin juna-aseman hissinkin puhuvan englantia tutulla itävaltalaisaksentilla Arnold Schwarzeneggerin tapaan. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Keskinen Metsä Groupista. Turunen aloittaa tehtävässä 1.8. RAKAS PÄIVÄKIRJA 80 VUOTTA 25.6. Luontomatkailusta ja elämyspalveluista toimeentulonsa saavat ovat elämäntapayrittäjiä, jotka eivät hae yritystoiminnalleen kasvua, vaan jotain muuta kuten mielekästä elämäntapaa ja jaettuja elämyksiä. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Erityisen paljon hän piti Mödlingin alueesta parin-kolmen tunnin hevosmatkan päässä. 30 METSÄLEHTI 12 • 2013 MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Hannu Tuovila, Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Kuusamo 50 VUOTTA 27.6. Sympaattinen keittiömestari kertoi kehittämästään menusta, johon kuuluu pääruokana nuotiomakkara – mutta ei suinkaan mikä tahansa hookoonsininen. Itävallan tunnetuimman männyn – saksaksi ”Schwarzkiefer” – tapauksessa se sattuu olemaan ”Arnold”. Wienerwaldin metsäisiä tarinoita sävelsi myös Johann Strauss nuorempi. Niinhän me suomalaisetkin vielä muutama vuosikymmen sitten teimme. Piipahdin perheineni loppukeväästä Wienissä, ja vapaa-ajalla suunnistin kaupungin ulkopuolelle lähimetsiin. Vanhojen puiden latvat ovat sateenvarjomaisia ja yleisolemus Lapin männyn ja bonsaipuun väliltä. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva Anekdootin mukaan Beethoven sanoi pitävänsä enemmän puista kuin ihmisistä. Asukasmäärältään osapuilleen Naantalin kokoiseen Mödlingin kaupunkiin pääsee nykyään junalla vartissa. Oletettavasti myös Mozart sai alueelta vaikutteita; ainakin hän antoi muutaman pianotunnin Beethovenille Wienissä asuessaan. Uudessa Seelannissa villiinnyttyään se on listattu jopa haitalliseksi vieraslajiksi. Itävallan mustamänniköt ovat pitkälti suojelun kohteena, ja vain 10–20 prosenttia niistä on syntytavaltaan luontaisia. Puuta Beethovenin männiköt Vanhojen mustamäntujen latvat ovat sateenvarjomaisia ja yleisolemus Lapin männyn ja bonsaipuun väliltä. Usein se on ruotsalainen ”Linné”. Toimeentuloa saadaan siinä sivussa. Kuvassa annos näytti houkuttelevalta, mutta silti luulen, että jokaisen suomalaisen kannattaa mennä metsään tekemään tulet ja paistamaan makkaransa ihan itse, mutta tietenkin vain sellaiselle paikalle, missä tulenteko on sallittua. Jukka Kleemola, metsäpäällikkö, Raisio (perhepiirissä) 70 VUOTTA 2.7. Parhaimmillaan mustamänty voi saavuttaa meikäläistä mäntyä korkeamman pituuden sekä vuoristo-oloissa kasvaa yli 800 vuoden ikäiseksi. Kohtalon sinfonian soidessa mielessäni huokasin helpotuksesta, kun pääsin takaisin ihmisten ilmoille ja turvalliseen sähköjunan kyytiin kohti Wieniä.. Nystrand on ollut Meton johdossa vuodesta 2000 lähtien. Kari Laiho, Länsimetsän metsänhoitoyhdistyksen aluevastaava, Laitila (ei juhlia) Palstan osoite: Metsälehti / Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Se oli mukava kuulla. Lautasella olevan makkaran alle on rakennettu ikään kuin nuotio, jossa tulen räiskettä muistuttava äänimaailma saadaan aikaan paukkukarkeilla ja savuntuoksua kaadetaan makkaran päälle kastikkeen A ika monet suomalaiset ovat etääntyneet luonnosta
Vinkit kuusentaimikon varhaishoitoon . Miten ilmastonmuutokseen voi varautua. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot metsäristikosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Juhani Haapamäki, Kätkänjoki, Pirkko Kangasniemi, Kalakoski ja Riitta Kirma, Salo. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille.. heinäkuuta. 31 METSÄLEHTI 12 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Metsäristikko 9, oikea ratkaisu METSÄRISTIKKO 12 Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 4.7. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Metsäntutkimuksen parhaita paloja . Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Ristikko löytyy myös osoitteesta www. sanaristikot.net. Tee peltipurkista keitin Metsälehti Makasiini ilmestyy 4. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 12”. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. . Petri Tamminen kirjoittaa puista . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. 09 315 49 840. Perinnemaisema kuntoon lampailla
Laita s-postisi meille osoitteeseen kirjauutiset@metsakustannus.. 32,00 € Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila norm. 42,00 € Sata sammalta Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander norm. 38,40 € Maastotaulukot – hyvän metsänhoidon suositukset norm. Tarjous koskee koko valikoimaamme. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. 32,30 € Hangon kasvisto etelän aarre Henry Väre ja Kalevi Keynäs norm. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Metsänomistajan rahakirja Martti Linna norm. tai asiakaspalvelustamme, puh. 29,00 € Raivaamaan Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen norm. 12,00 € Onnea 80-vuotiaalle Metsälehdelle! Juhlavuoden kunniaksi tarjoamme kaikki metsäkirjat -20 %. Syötä verkkokaupan ostoskorissa kampanjakoodi JUHLA_2013. 20 % 20 % Kaikki kirjat Kaikki kirjat Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.?. Tarjoukset ovat voimassa 4.7.2013 asti. 38,40 € Suomen puut ja pensaat Henry Väre ja Heikki Kiuru norm