Metsälehti 12/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivu 20 Ajankohtaista: Luonnonvarakeskus tulee ›› sivut 10–11 Metsänhoito: Sopimus paperille ›› sivut 14–15 Metsänomistaja: Aika on yhteismetsän ›› sivut 18–19 Lukijoilta: Metsävähennys puhuttaa ›› sivu 26 Saisiko olla pala kunttaa. H a n n u H u tt u. KESÄKUUTA 2014 • Nro 12 • WWW.METSALEHTI.FI Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 19
. Vain istutettuja taimia haittaava vesa saa kyytiä, eivät itse taimet. www.metsalehti.. Tähän liittyen myös Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos yhdistyvät vuoden alussa Luonnonvarakeskukseksi. Vaikka poliitikot puhuvat paljon osaamisen merkityksestä, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on tänä vuonna budjetissa yli 40 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Taimikon harvennuksessa näin ei tapahdu. Säästöjen ohella korvaavaa rahoitusta on tarkoitus hankkia muista lähteistä kuten yrityksiltä ja Euroopan unionilta. Jos raha ei riitä kaikkeen, asiat on pantava tärkeysjärjestykseen. Isolla tutkimuslaitoksella on kaikki edellytykset toimia tehokkaasti ja kilpailukykyisesti biotalouden edistämiseksi. Sivut 16–17 33 kinkkistä metsäkysymystä Sivut 22–23 Luisia muistoja metsästyksestä Sivu 24 Lukijapalstalta lannoitusohjeet Sivu 25 Metsätyökämppä sai uuden elämän Lestijärvellä tehtiin uutta ja säästettiin vanhaa. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Voidaankin sanoa, että hirsi on tullut kaupunkeihin jäädäkseen.” Mammuttikodin myyntipäällikkö Jari Koponen Sahan metsäpomo haasteen edessä Keitele Forestin uusi metsäpäällikkö Kari Wuolijoki hakee vastausta kasvavaan tukintarpeeseen. . Myös tutkimukseen valtiolla on osoittaa entistä niukemmin rahaa. Kun Luonnonvarakeskus pääsee vauhtiin, fuusion edut alkavat näkyä. TIIA PUUKILA Termit uuteen uskoon Hirsitalojen menestys viime vuosien asuntomessujen yleisöäänestyksissä osoittaa, että modernit ja viihtyisät hirsiomakotitalot ovat myös suuren yleisön mieleen. Taimikonhoito käsitteenä laajeni kattamaan sekä varhaisperkuun että nyt harvennukseksi nimetyn raivuun. Vapaus, tiede ja uteliaisuus synnyttävät aidosti uutta. Sivut 4–5 Baltia houkuttelee metsäsijoittajaa Sivu 6 Yhteismetsien veroedusta kiistaa Sivu 7 Internet tulee moottorisahaan Sivu 8 Energiapuu sai hintaseurannan Sivu 9 Kehno talvi haittasi lumivarastointia Sivu 12 Höyry kuljettaa Hurmaa Saimaalla Höyryhinaajan kattilassa palaa motti halkoja tunnissa. Tuomenkehrääjäkoin jäljiltä ”Jännän näköistä, kun kaikki kaupungin tuomet on tuon näköisiä.” Ammattiraivooja. 2 METSÄLEHTI 12 • 2014 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Tavoitteet ovat korkealla, rahat vähissä. Huolestuttavaa on, että tutkimusrahoituksen muutos korostaa asiakasnäkökulmaa perustutkimuksen kustannuksella. Vanhoja rakenteita on hyvä välillä ravistella, sillä tehostamisen varaa on aina. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Meillä pitää olla varaa myös tutkimukseen, josta ei koidu välitöntä hyötyä. Osana tutkimuksen uudelleenorganisointia valtio avaa uuden rahoitusväylän, johon käytetään osa tutkimuslaitosten rahoituksesta. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Metsäntutkimuslaitoksella on paljon esimerkkejä siitä, miten perustutkimuksen vanhat tulokset ja pitkäaikaiset seurannat ovat vuosikymmenten kuluttua antaneet vastauksia aivan uusiin kysymyksiin. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Tavoitteet korkealla, rahat vähissä Kielikorvani nyrjähti luettuani uusia hyvän metsänhoidon suosituksia. Uusi tutkimuslaitos joutuu ensi töikseen sopeutumaan siihen, että valtion tuesta leikkautuu neljännes. PÄÄKIRJOITUS 19.6.2014 M etsäntutkimus painii saman ongelman kanssa kuin ministerit minihallitusneuvotteluissaan. Sivu 28 Puu jumalille ja syntisille Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Miellän, että harvennuksessa poistetaan aikanaan perustetun metsikön heikkolaatuisimpia puita. Nyt se on virallista: taimikonhoito ei enää tarkoita pelkästään muutamien vuosien päähän varhaisperkauksesta ajoittuvaa taimikon raivuuta. Sitä voivat hyödyntää myös Luonnonvarakeskuksen tutkijat, mutta samasta lähteestä kilpailevat monet muut. Tämän raivuun oikeaoppinen nimi on nyt taimikon harvennus. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Oppiikohan paatunut toimittaja käyttämään moista termiä, joka herättää mielikuvan metsänhoidosta motolla, ei raivaussahalla. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Rakenteita on pakko uudistaa ja rahaa säästää samalla, kun pitäisi kehittää uutta. Säästöjä haetaan yhdistämällä tutkimuslaitoksia ja organisoimalla tutkimuksen rahoitusta uudelleen. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.
Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon Huupposen mukaan kirjanpainajan valtaaman kuusitukki menee herkästi kuitupuuksi, jopa metsäenergiaksi jos se on pahasti kuivunut. ”Kuolleiden puiden poistamisesta ei ole hyötyä tuhojen torjunnan kannalta. Jos kuori irtoaa kuusten rungoista, on kirjanpainajan tuhojen torjuminen myöhäistä. Lämmin jakso on tosin vasta alkamassa, joten todellisuus nähdään heinäkuussa”, Huupponen sanoo. Kuusitukista tarjontaa Toistaiseksi kirjanpainajan vaivaamia kuusikoita ei markkinoille kuitenkaan ole juuri tullut. Viime kädessä korjuumäärät riippuvat kuitenkin tehtaiden puuntarpeesta. Silloin kirjanpainajat tappoivat varttuneita kuusia arviolta kahden miljoonan euron arvosta. Puunkorjuussa täytetään nyt sahojen kesälomia edeltävää puuntarvetta. Kirjanpainajan iskeymästä kertovia purukasoja näkyy tuulenkaadoissa, mutta pystypuissa niitä on vain siellä täällä. Jos haluaa pelata varman päälle, tulee kirjanpainajan valtaamat kuuset hakata ja kuljettaa pois metsästä jo pari viikkoa aiemmin. Suomen metsäkeskuksen Heikkilän mukaan uusi sukupolvi voi tosin lähteä liikkeelle lakirajoja aiemminkin. Myös tukkipuun arvo on menetetty. Yksittäisiä runkoja ei tarvitse poistaa, mutta jos kirjanpainajan valtaamia puita on hehtaarilla yli kymmenen kuutiometriä, pitää Kirjanpainaja haastaa Toistaiseksi kovakuoriaisen valtaamia kuusikoita on tullut puukauppamarkkinoille vain vähän. ”Haasteita tulee, se on aivan selvää. Sekä metsänhoitoyhdistys Itä-Savon toiminnanjohtajan Harri Huupposen että metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson toiminnanjohtajan Jari Ursinin mukaan merkkejä kirjanpainajista löytyy metsistä yllättävän vähän. Metsänomistaja vastuussa Kirjanpainajan valtaamat kuuset pitää lain mukaan poistaa metsästä eteläisessä Suomessa viimeistään 15. Lisäksi kirjanpainajat kuljettavat puihin sinistäjäsieniä, jotka alentavat kuusitukin arvon nopeasti. ”Jos kesästä tulee lämmin ja pitkä, voi kirjanpainajien määrä nousta viime vuotta suuremmaksikin”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsätuhovastaava Hannu Heikkilä. Kuusitukista alkaa olla hienoinen ylitarjonta. heinäkuuta ja pohjoisessa Suomessa heinäkuun loppuun mennessä. heinäkuuta, keskisessä Suomessa viimeistään 24. Metla ja Suomen metsäkeskus seuraavat kirjanpainajien määriä ympäri eteläistä Suomea sijoitetuilla seurantapisteillä. Jos seurantapisteellä oleviin pyydyksiin lentää kesän aikana yli 15 000 kirjanpainajaa, on epidemian raja ylitetty ja tuho todennäköinen. T ii a P u u k il a. Runkoa pitää tarkastella aika läheltä, että tuhon näkee.” Kuusikot tarkkailuun kymmenen kuutiometrin ylittävä osa viedä pois. Ostajat ovat muuttuneet varovaisiksi, kuusikosta ei saa enää niin monta tarjousta kuin aiemmin”, sanoo metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti Sojakka. Siten saadaan tietysti edes energiapuuta talteen, mutta kirjanpainajien luontaiset viholliset ja loiset viihtyvät kuivuneissa kuusissa kuoriaisia pidempään.” Heikkilä kehottaa tarkkailemaan varsinkin aukkojen reunoilla kasvavien kuusten kuntoa. Osa tukeista voi pilaantua kuitupuuksi”, ennakoi Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo. Kuusitukkia on silti paljon tarjolla, sillä kirjanpainajat ovat innostaneet metsänomistajat uudistamaan varttuneet kuusikot entistä aiemmin. ”Tuntuu, että kirjanpainajien uhkaa on lietsottu turhaan. Kun kuori alkaa irrota kuusten rungoista, on tuhojen torjunta myöhäistä, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsätuhovastaava Hannu Heikkilä. Kirjanpainajat lisääntyvät kuusen kuoren alla, ja lailla pyritään varmistamaan, ettei uusi kuoriaissukupolvi leviä metsiin. ”Jos sää ei ole sateinen ja tuulinen, näkyy rungoilla myös pieniä purukasoja. Toukokuussa saadaan yleensä kolmasosa koko kesän saaliista. Kun sahat menevät kesälomille, voi kirjanpainajan tuhoamia kuusikoita tulla enemmän kuin niitä ehditään korjata. ”Kirjanpainajien määrä nousi monella seurantapisteellä yli 10 000 yksilöön jo toukokuussa. ”Tilanne on sama ympäri Suomea. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 12 • 2014 3 LIINA KJELLBERG P uukaupassa valmistaudutaan hankalaan kesään. Se on pikemminkin palvelus kirjanpainajille. Huolestuttavalta näyttää”, Heikkilä sanoo. Kirjanpainajia näyttää Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen metsäkeskuksen alustavien tietojen mukaan olevan metsissä tänä vuonna vähintään yhtä paljon kuin viime vuonna. Jos kuusten runkoihin alkaa tulla pieniä reikiä, on puut syytä kaataa ja kuljettaa pois metsästä. Kirjanpainajien valtaamat kuusikot pitäisi saada nopeasti korjattua ja puut kuljetettua pois metsästä, mutta samaan aikaan sahojen kesäseisokit aiheuttavat katkoksia puunkorjuuseen. Esimerkiksi Stora Enso ja UPM pyrkivät laittamaan puunkorjuussa etusijalle sellaiset kuusikot, joihin kirjanpainaja on levinnyt. ”Osa tukeista voi pilaantua kuitupuuksi.” Kirjanpainajan tuhot havaitaan usein liian myöhään
”Vuosi toisensa jälkeen tekemämme entiset ennätykset eivät riitä, vaan nyt esillä on talousmetsien myynnin jopa kaksinkertaistaminen viime vuoden ennätystasosta”, Kumpula kertoi viime viikolla Joensuussa järjestetyssä Metsähallitus-Akatemiassa. ”Tekemistä riitti melkeinpä enemmän kuin työelämässä. Viime vuonna Keitele Timber käytti tukkia 1,1 miljoonaa kuutiota, kun Keiteleelle valmistuneet uudet investoinnit valjastettiin käyttöön samalla, kun vienti erityisesti Kaukoitään kasvoi. Se antaa metsänomistajille entistä vapaammat mahdollisuudet hyödyntää metsiään. Samaan aikaan Keitele rakentaa Kemijärvelle sahaa ja liimapuutehdasta, joiden tarpeisiin on hankittava 350 000 kuutiota tukkia. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva K eitele Forestin uusi metsäpäällikkö Kari Wuolijoki on pitkän linjan puunhankintamies. Toistaiseksi Metso-ohjelman kautta on suojeltu noin 30 000 hehtaaria metsää. Yli neljätuhatta halasi puita Maaja kotitalousnaiset ovat tehneet puunhalaamisen epävirallisen Suomen ennätyksen. Metlan mukaan kantorahatulojen kasvu selittyy ennen muuta hakkuiden lisäyksellä, hakkuut nousivat 16 prosenttia. Metsähallitus lisää metsämaan myyntiä Valtion taloustalkoiden nimissä tulostavoitetta on pitänyt kiristää myös Metsähallituksessa. Tänä vuonna siellä sahataan 250 000 kuutiota tukkia. Hieman epätyypillisempi pätkä hänen CV:hensä kirjautui vuoden sapattivapaasta, jolle hän Harvestiasta jättäytyi. Vastatakseen ennätyskoviin tavoitteisiin se joutuu tuplaamaan viime vuoden talousmetsien myyntimäärän, Metsähallituksen toimitusjohtaja Jussi Kumpula arvioi. Lajisto on monipuolista, esimerkiksi uhanalaisia lajeja on 24 kappaletta. Jatkossa Wuolijoen savotta kasvaa roimasti. Kantorahatulot olivat silti kuusi prosenttia pienemmät kuin vuosina 2003–2012 keskimäärin. Tavoitteena on, että maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita suojellaan yhteensä 96 000 hehtaaria. Edes kalalle en meinannut ehtiä.” Irtiotto työelämästä tarjosi mahdollisuuden myös ammattiasioihin perehtymiseen. Yläharvennusten nostamista suositelluimmaksi menetelmäksi varttuneiden metsien käsittelyssä Wuolijoki pitää tervetulleena. Puun ostoja korjuutarpeet kasvavat täPetäjien perään Kari Wuolijoen edessä on haaste: sahayhtiön tukintarve lähes kaksinkertaistuu lähivuosina. Sen osuus metsäteollisuuden viennin arvosta on kuitenkin yhä suuri, peräti 40 prosenttia. Sahatavaran, vanerin, massan ja kartongin vientimäärät nousivat. Avohakkuuvapaus ei Wuolijokea kavahduta. Yhteensä Keitele-konsernin tukin tarve on parin vuoden päästä noin kaksi miljoonaa kuutiota. Vienti porskuttaa Metsäteollisuustuotteiden vienti nousi alkuvuonna. Osallistujia oli myös Virossa ja Ruotsissa. Alueen luonnonarvot ovat merkittävät: Teijosta löytyy kalliomäkiä, lakikallioita, päätemoreeneja, lähteitä, erilaisia suotyyppejä ja lehtoja. ”Teijon kansallispuisto on tärkeä ja upea lisä kansallispuistoverkostoomme”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo. Ville Niinistö: Upea lisä kansallispuistoverkkoon Hallitus on hyväksynyt lakiesityksen Salon Teijon kansallispuiston perustamisesta. Sahatavassa nousu oli suurinta, 20 prosenttia. Hän saa puunhankinnan ohjat käsiinsä juuri, kun yritys on kiihdyttänyt riuskaan kasvuun. Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen ohjelman jatkosta. Sen sijaan paperin vienti pysyi ennallaan. Ennen Keiteleelle siirtymistään hän työskenteli Vapon ja Savon Sellun omistavan ja niille puuta hankkivan Harvestia Oy:n varatoimitusjohtajana. Metsäteollisuustuotteita vietiin Suomesta tammi-maaliskuussa 2,8 miljardin euron arvosta, mikä on reaalisesti 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Viime vuonna konkurssin tehnyt alajärveläinen Myllyahon saha siirtyi Keiteleelle. Valtion maita suojellaan kaikkiaan 13 000 hehtaaria. Tapahtuma oli osa järjestön Metsästä voimaa -kampanjaa. ”Kemijärven liiketoiminnasta vastaa Keitele Groupin tytäryhtiö Lappi Timber”, Wuolijoki selventää. Parissa vuodessa sahauksen on määrä kaksinkertaistua. Kari Wuolijoen mukaan puunhankinnan suurin haaste on metsänomistajien tavoittaminen, ei puun riittävyys.. Noin kolmellesadalle eri paikalle kertyi viime viikolla 4 127 puunhalaajaa, mutta todellinen määrä lienee ollut suurempi. ”Nyt voimme korjata puuta maisemallisesti herkiltä kohteilta ja tarjota uusia toimintatapoja niille, jotka eivät pidä aukkohakkuista.” Tukin tarve liki tuplaantuu Wuolijoki aloitti Keiteleen metsäpäällikkönä toukokuun jälkipuoliskolla. Edeltäneen 10 vuoden keskiarvoa ollaan kuitenkin vielä 10 prosenttia jäljessä, Metsäntutkimuslaitokselta kerrotaan. Se on reaalisesti liki viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna, Metsäntutkimuslaitokselta kerrotaan. 4 METSÄLEHTI 12 • 2014 LYHYESTI Kantorahatulot kasvoivat Yksityismetsien bruttokantorahatulot nousivat viime vuonna 1,6 miljardiin euroon. Tuntui, ettei millään ehtinyt tehdä kaikkea mitä ennalta kaavailin. Joutenoloa sapatti ei Wuolijoelle tarjonnut. Metso-ohjelmalle jatkokausi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma jatkuu vuoteen 2025. ”Työelämässä rutiinit täyttävät päivät, eikä uusiin asioihin syventymiseen jää kunnolla aikaa. Vapaalla oli aikaa paneutua metsäalan isoihin muutoksiin.” Niistä myönteisimpänä hän pitää uutta metsälakia
Kasvattajat joko kotona tai koulussa ujuttavat tämänkaltaisia mielikuvia lasten ajatuksiin. Samalla yhä useampi heistä on etääntynyt metsistään. Samalla isot metsäyhtiöt pestaavat metsänhoidon osaajia neuvomaan metsänomistajia. Puukaupat eivät kuitenkaan saa jäädä tekemättä siksi, ettei metsänomistaja saisi hakkuuaukkoaan viljeltyä.” Wuolijoki ei pidä toivottavana, että metsänhoitoyhdistykset tulevaisuudessa keskittyisivät puunhankintaan. Se on suurin haaste, ei suinkaan puun riittävyys.” Haasteeseen vastaaminen tarkoittaa suorien yhteyksien luomista metsänomistajiin. . Ns. Kaikki puunhankkijat joutuvat tekemään tosissaan töitä, että heidät tavoitetaan. Vihreälle liikkeelle tai Bird-Lifelle tämänkaltainen toiminta paremmin sopisi ja jäisi helpommin omaan arvoonsa. Tästä syystä oman pystykorjuun osuuden on pysyttävä merkittävänä.”. Ratkaisevaa on metsänomistajien tavoittaminen. Työteliäitä aikoja puunhankkijoille Wuolijoki ei ole huolissaan puun riittävyydestä. Metsän taloudellinen hyödyntäminen edellyttää puun katkaisua ja kuljetusta jalostukseen. ”En näe, että meidän olisi tarvetta luoda kattavat metsänhoitopalvelut. Kyseessä on myös naisten maine metsällisinä toimijoina. Metsätalouden harjoittamiseen varsinkin Etelä-Suomessa kohdistuu monenlaisia paineita, joita pohjoisemmassa metsä-Suomessa on paljon vähemmän. metsien moninaiskäyttö vaikeuttaa metsätalouden harjoittamista taajamien lähellä, mutta se alkaa olla riesana jo keskellä maaseutuakin. Naiset vaativat myös metsäpalveluilta laatua ja valvovat sen toteutumista. ”Yhdistyksillä on edellytykset luoda liiketoimintaa tarjoamalla palveluita metsänomistajille. Samalla pari vuotta vakaana säilynyt hintataso on luonut erinomaiset edellytykset kaupalle. Monella meistä on omat rakkaat kotikuusensa ja kotikoivunsa, joita ei kaadeta kuin pakon edessä. Luettuani tuon uutisen paikallislehdestä en voinut olla tuntematta toivottomuutta. Liiketoimintaan siirtyvät metsänhoitoyhdistykset panostavat puunhankintaan. S uomessa yritetään puunhalauksen maailmanennätystä. Asialla ovat maa -ja kotitalousnaiset, eli siis voittopuolisesti maaseudun naiset. En tiedä, mistä idea on alkunsa saanut, mutta näin metsätalousyrittäjänä en voi olla kovin ilahtunut. Yllättävintä tässä on se, että asialla ovat maaseudun naiset. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.. Näin taloudellisen taantuman aikana ovat metsäteollisuuden pyörät kuitenkin pyörineet ja puukauppa käynyt vakaana. Yleisen mielipiteen muokkaukseen ei paljoa tarvita. Näitä halattuja puita ei varmaan hevin haluta leimikon osaksi. Vain harva sahayritys tarjoaa metsänomistajille metsänhoitopalveluita. Kaikella kunnioituksella maa -ja kotitalousnaisia kohtaan, mieleeni tuli, että tässäkö heidän metsäkäsityksensä tulee suuren yleisön tietoisuuteen. Tämä helpottaa puukauppapäätösten tekemistä. Wuolijoki arvioi, että jatkossa myös Keitele Forestilla on oltava valmius avustaa metsänomistajia metsien uudistamisessa. Puunhalaajat Kari Wuolijoki › Metsänhoitaja › Ikä 55 vuotta › Asuu Hollolassa › vaimo ja kaksi poikaa › Metsästää, hiihtää ja suunnistaa › Omistaa kotitilansa metsät veljensä kanssa Hauholla › Niskavuori-romaanien tapahtumat sijoittuvat Karin kotitilalle Hauholle › Vanhaa metsänhoitajasukua: ”Isoäitini isä oli Suomen ensimmäisellä metsänhoitajakurssilla Evolla vuonna 1862.” täkin enemmän, koska tukkileimikoilta kertyy aina myös kuituja energiapuuta. En näe järkeväksi, että ne muuttuisivat pieniksi puunhankintayrityksiksi.” Hän huomauttaa, että sahayritys ei voi merkittävästi ulkoistaa puunhankintaansa. Olen parhaan kykyni mukaan taistellut tätä käsitystä vastaan. Ehkä moni kiirehtiikin kauppoja arvellen, ettei hintataso voi pitkään pysyä näin korkeana.” Oma puunkorjuu osa liikeideaa Metsäkentällä on tapahtumassa kiintoisa roolien vaihto. He sitten muodostavat käsityksensä, ymmärtämättä asian koko laajuutta. Puheet naisten pehmeistä metsäarvoista ja metsänkäsittelytavoista eivät ainakaan niiden naisten kohdalla pidä paikkaansa, joille metsä on elinkeino. Metsävaratiedot osoittavat, että metsissä riittää tukkipuuta entistäkin enemmän hakattavaksi. elämyksiä varten, eivätkä taloudelliseen käyttöön sopivia. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana pohdittaessa metsänomistajien rakennemuutosta on yhtenä ongelmaryhmänä nähty naismetsänomistajat. Meitä on monia. ”Yhä useampi metsänomistaja on yli 60-vuotias. Puun halaamisessa ja sen saattamisessa näkyvästi suuren yleisön tietoisuuteen on omat riskitekijänsä. 5 METSÄLEHTI 12 • 2014 RIITTA ALESTALO KO LU M N I Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä. ”Moni metsänomistaja on arvioinut, että tukin hinta on sellaisella tasolla, ettei nousuodotuksia elätellä. Halaajien mielissä ne ovat heidän halaamisiaan varten. Laajemmin uutisoituna syntyy yleisölle kuva, että metsien puut ovat halaamista ym. Naispuoliset metsätalousyrittäjät ovat edelläkävijöitä puuntuottajien joukossa, he ovat itsenäisesti ajattelevia, keskustelevia ja kriittisiä. Kaikenlaiset ympäristömääräykset ja lupamenettelyt lisääntyvät jatkuvasti. Keski-Euroopassa koululaiset rinnastavat metsurit ja motokuskit teurastajiin, koska nämä kaatavat (tappavat) puita. Leimautuminen puunhalaajaksi ei houkuta. Maaseudulla tarvitaan työtä ja toimeentuloa, peruselinkeinoja. Huomattavia investointeja metsäteollisuuteen on tehty ja uusia puusta saatavia tuotteita on kehitetty. ”Meidän on osattava kertoa heille metsissä olevista mahdollisuuksista.” Wuolijoki arvioi, että aktiivinen ostotyö on merkittävä selittäjä pitkään tasaisena ja runsaana jatkuneelle puukaupalle. Ihmiset saavat halata puita vaikka päivätöikseen, mutta puiden halaaminen antaa väärän signaalin, jos sillä yritetään kertoa metsän tärkeästä merkityksestä. ”Tukkien katkonta sahatavarakauppojen mukaisiin mittoihin on tärkeä osa liikeideaamme
Elpyminen on ollut epätasaista. Suomen nyttemmin vapautuneeseen metsälainsäädäntöön verrattuna Baltian maissa eletään vielä perinteisen säätelyn aikaa. nanssikriisi romautti metsäkiinteistöjen hinnat. Keskihinnat eivät erottele puuston määrää, joka saattaa olla huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Suomalaisittain hakattavalta näyttävä metsä saattaa odottaa hakkuukypsyysiän täyttymistä kymmeniä vuosia. 600 1 200 1 800 2 400 3 000 Lähteet: Indufor, Maanmittauslaitos, Viron kiinteistövirasto, Latvian kiinteistövirasto, Liettuan tilastokeskus Latvia putosi kelkasta Metsämaan keskihinnat Baltian maissa ja Suomessa €/ha 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Suomi Viro Liettua Latvia tienvarsitai tehdashinnoilla, ja vientipuulle on vielä satamahinnat. Latvian ja tiettävästi koko Baltian suurin yksityinen metsänomistaja on Tornatorin ruotsalainen sisaryhtiö Bergvik Skog 102 000 hehtaarillaan. ”Saattaa olla alueita, joissa pienpuulle ei ole lainkaan kysyntää, toisaalla se on merkittävä osa puukauppatilistä.” Puunhintojen vertailu ei ole yksinkertaista. Baltiassa toimii kymmenisen suurta eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista metsäsijoittajaa ja satakunta pienempää. Puunhinnat heiluvat voimakkaammin, hintatilastot eivät ole Suomen tasoa, paikallisolot kuten tiestö vaikuttavat voimakkaasti, hän luettelee. Hyvät kiinteistöt menevät kaupaksi nopeasti.” Kokonaishinta riippuu puustosta ja voi nousta huomattavasti Suomen hintoja korkeammaksi. Omatoimisen mies ja raivaussaha -metsänomistajan kannattaa hankkia palstansa kotimaasta. ”Baltiassa metsäsijoittaminen on puhtaampaa sijoitustoimintaa ja hinta määräytyy enemmän maapohjan tuottokyvyn mukaan.” Hinnoissa mukana riski Kun Baltian maissa metsät ovat Suomea halvempia mutta kasvu parempaa, niin kannattavuuden pitäisi olla kohdallaan. Siellä oli hyvä mäntymetsä, 450–500 kuutiota hehtaarilla.”. Hinta puhtaasta puuntuottokyvystä Vuoden 2007 . Etelä-Suomeen verrattuna Viron ja Liettuan hinnat ovat puolet halvempia ja Latviassa metsä maksaa vain viidesosan. Latviassa metsämaan keskimääräinen hehtaarihinta on reilu tuhat euroa, Virossa ja Liettuassa 2 500 euron tienoilla. Virossa ja Liettuassa hinnat ovat nousseet kohisten Suomen keskihintojen kannoille, mutta Latviassa ei ole päästy samaan kehitykseen. ”Äskettäin Etelä-Virossa myytiin metsäkiinteistö 19 000 euron hehtaarihinnalla. Toisaalta Suomen kalleimmilla alueilla maksetaan jostakin muusta kuin puuntuottokyvystä ja hintojen sanotaan karanneen käsistä. Pahkasalo muistuttaa, että metsätilojen halpuus on näennäistä, sillä markkinat hinnoittavat myös riskit ja yleiset toimintaedellytykset. ”Jos Baltiasta ostaa tilan, jonka ehtii itse hoitamaan, niin on ostanut liian pienen.” Liki 20 000 euron hehtaarihintaa EstEst PR on virolainen, maaja metsätalouskiinteistöjä välittävä yritys. Metsälaki on tiukin Liettuassa, sitten Latviassa ja vähiten säätelevä Virossa. ”Tarvitaan sekä metsäosaamista että paikallisolojen tuntemusta.” Pahkasalo korostaa Baltian metsäsijoittamisen sijoitusluonnetta. Metsäliittoa muistuttavalla osuuskunta Södralla on noin 10 000 hehtaaria. ”Suurin osa tilakaupoista tehdään 10 000–50 000 euron hintahaarukassa. 6 METSÄLEHTI 12 • 2014 MIKKO HÄYRYNEN ” Maailmalla houkuttelevat metsäinvestointikohteet alkavat olla lopussa ja katse kääntyy Itä-Eurooppaan, joksi Baltiakin usein mielletään”, Induforin metsäinvestointipalvelujen johtaja Tapani Pahkasalo sanoo. Kantohintoja ei käytetä, vaan kauppaa tehdään Baltia kiikarissa Baltian maista sijoittaja saattaa löytää edullista ostettavaa, mutta kenen tahansa ei kannata ostaa. Suomessa yksityishenkilöille suunnattua, Baltiaan sijoittavaa metsärahastoa ei ole. Ei pientä kaukaa Muutamat suomalaiset yksityishenkilöt ovat ostaneet metsätiloja Virosta, mutta Pahkasalo ei tiedä ainuttakaan joka olisi sijoittanut Latviaan tai Liettuaan, eikä sitä myöskään suosittele. Indufor on suomalainen, kansainvälisesti toimiva metsäkonsultointiyritys. Toimitusjohtaja Andres Pallas kertoo, että metsätiloilla pelkän maapohjan hinnat vaihtelevat 200–1 000 euron välillä. ”Virossa halvat ja helpot ostokohteet on jo myyty, ja sijoittajat katsovat nyt Latviaan ja Liettuaan.” Latviassa etenkin ruotsalaiset ovat olleet aktiivisia
Tutkijat peräänkuuluttavat kannusteita, jotka palkitsevat aktiivisesta metsien käytöstä ja hoidosta omistusmuodosta riippumatta. Rahasto omistaa kolme pientä metsätilaa, jotka muodostavat Taaleritehtaan Yhteismetsän. Rahasto on kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalainen yhtiömies on Taaleritehtaan metsärahaston hallinnointiyhtiö Oy. Lisää hallintobyrokratiaa tuova muutos on, että rahoitushakemus on jatkossa tehtävä ennen työn aloittamista. Pääsääntöisesti työt voi aloittaa vasta hakemuksen hyväksymisen jälkeen. ”Miksi tällaisille yhteismetsille tulisi suunnata sellaisia veroetuja, joiden piiristä suljetaan pois esimerkiksi metsiään aktiivisesti hoitavien ja käyttävien yli sadan hehtaarin metsätilojen omistajat?” Tutkijat suhteuttavat, että yksityisten henkilöiden omistamia yli sadan hehtaarin tilakokonaisuuksia on yli 18 000, ja niiden metsämaan pinta-ala on yli kahdeksankertainen yhteismetsien pinta-alaan nähden. lusto@ lusto.. 7 METSÄLEHTI 12 • 2014 Agrimarketeista kautta maan. MIKKO RIIKILÄ Metsän uudistamiseen tarjolla oleva kemeratuki loppuu uuden lakiluonnoksen mukaan koko maassa. Veroero kasvaa Vuoden 2005 verouudistuksessa yhteismetsien puunmyyntituloja ryhdyttiin verottamaan kaksi prosenttiyksikköä suoraa metsänomistusta lievemmin. Veroedun merkitys on kasvanut sitä mukaa, kun yksityismetsänomistajien pääomaverotusta on kiristetty. Vuoden 2012 alusta veroero nousi pääomatulojen veroportaan johdosta 2-4 prosenttiyksikköön ja ensi vuonna ero kasvaa 2–5 prosenttiyksikköön. ”Muutoin tuetaan omistusmuotoa eikä tuloksia”, tutkijat kiteyttävät. ria metsätalousmaata, mikä on pari prosenttia koko metsätalousmaasta. Metsäsijoitukset on ostettu yhteismetsän osakaskunnan lukuun, mutta niitä ei ole liitetty yhteismetsään. TEHOKAS JA EDULLINEN uutuus boorilannoitukseen Toimi näin: Käytä 15–20 litraa YaraVita TM Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. /metsamaa MIKKO HÄYRYNEN Yhteismetsien perustamista on edistetty suoraa metsänomistusta lievemmällä verotuksella ja kiinteistötoimitusten julkisella tuella. Sijoitusrahasto hyödynsi yhteismetsän edut Sijoitusyhtiö Taaleritehtaan puolitoista vuotta sitten perustama Metsä-rahasto on yhteismetsä, jonka synty poikkeaa perinteisestä. Taimikon varhaishoidon, nuorten metsien hoidon ja suometsiin tehtävien piennarteiden rakentamisen voi aloittaa – omalla riskillä – ennen hakemuksen hyväksymistä. Linjauksen mukaan tukea ei voida myöntää tavanomaisen metsänhakkuun jälkeiseen uudistamiseen. 015 345 100 Lustontie 1 Punkaharju A v o i n n a y m p ä r i v u o d e n V a l t a k u n n a l l i n e n e r i k o i s m u s e o m e t s ä k u l t t u u r i n K u n S u o m i p u t o s p u u s t a – v a i p u t o s i k o . Kiihtynyt perustamistahti Yhteismetsiä on 275 ja niillä on yhteensä noin 570 000 hehtaa”Yhteismetsien veroetu perusteeton” Yhteismetsiä on perustettu innokkaasti lievemmän verotuksen houkuttelemana. Noin puolet näistä uusista yhteismetsistä on alle 200 hehtaaria, ja niiden kiinteistörakenne voi olla hyvinkin hajanainen. Tätä perustellaan sillä, ettei työlajin rahoitusta voida rajoittaa vain tietylle alueelle, koska se olisi ongelmallista yhdenvertaisuuden kannalta. Rahasto on hankkinut UPM:ltä 13 000 hehtaaria metsää. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat Jussi Leppänen ja Esa-Jussi Viitala kyseenalaistavat nämä perustelut. Rehevillä mailla tuen saisi aikaisintaan kahdeksan vuotta varhaisperkauksen jälkeen, muualla vasta kymmenen vuoden kuluttua. Lappi menettämässä uudistamiskemerat Nykyisen kemeralain mukaisia tukia voidaan myöntää ensi vuoden kesäkuun loppuun asti. Lisätietoja: Boorin puutoksesta kärsivä metsä. • Y h t ä j u h l a a • S u s i , s a h a , j a G P S • V u o s i r e n k a i t a • B i o e n e r g i a a j a i n n o v a a t i o i t a • V a n h a s a v o t t a • S u o m a l a i s t e n m e t s ä t • K o n e a i k a • M e t s ä n p a r a n t a j i e n v u o s i s a t a • L a s t e n L u s t o • V ä r i v a l o k u v i a e n n e n v ä r i f i l m i ä LÖYDÄ oma puuhapalstasi Metsämaasta! www.metsalehti.. Tutkijat kyseenalaistavat veroedun perusteet. Rahastoon sijoittamisen minimisumma on 100 000 euroa. Taimikoiden varhaishoidosta tulee erillinen työlaji. Taustalla on ajatus, että yhteismetsien avulla ehkäistään tilarakenteen pirstoutumista, parannetaan metsätalouden kannattavuutta ja edistetään teollisuuden puuhuoltoa. Tuet pitää maksaa vuoden 2018 kesäkuun loppuun mennessä.. Yhteismetsien määrä on yli kaksinkertaistunut vuonna 2005 voimaantulleen veroedun jälkeen. Tähän on haettu varmistus EU:n komissiolta. Yhteismetsää verotetaan yksityishenkilöä lievemmin, ja yhteismetsällä on yksityishenkilöiden tapaan oikeus tehdä metsätilahankinnoista metsävähennys toisin kuin osakeyhtiöillä. Yhteismetsällä on edut puolellaan sekä yksityiseen että osakeyhtiömuotoiseen metsänomistukseen verrattuna. Leppäsen ja Viitalan mukaan yhteismetsien veroetu on vienyt metsäpolitiikkaa sivuraiteille, sillä linjaus on perustunut pikemminkin perinteisiin käsityksiin ja mielikuviin kuin tutkimusnäyttöön yhteismetsien yhteiskunnallisesta merkityksestä. www.lusto.. ”Yhteiskunnan kannalta pienet, kiinteistörakenteeltaan usein sirpaleiset yhteismetsät eivät ole parempia kuin vastaavan kokoiset suorat metsänomistukset, joten missä on peruste veroedulle?” tutkijat kysyvät. Juurikäävän torjunta on jatkossakin jälkirahoitteista. Johtaja Jyrki Ketolan mukaan järjestelyn ansiosta rahasto voitiin rekisteröidä Suomeen. Levitä YaraVita TM Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. Näin varhaishoidetulle taimikolle voidaan myöntää myös nuoren metsän hoitotukea
MIKKO RIIKILÄ 1980-luvulta asti saksalaissahoja maahantuonut Oy Elfving Ab lopettaa Stihlin edustuksen Suomessa ensi vuoden vaihteessa. Lisäksi Husqvarna on myynyt tuotemerkkinsä käyttöoikeuksia muun muassa konsernin ulkopuolisille ompelukoneiden, jääkaappien ja moottoripyörien valmistajille. Esimerkiksi Husqvarnamoottoripyörät valmistaa itävaltalainen KTM.. Ensi vaiheessa Husqvarnan Fleet Serviceksi nimeämä järjestelmä otetaan kuitenkin käyttöön maisemanhoitokoneissa. Elfvingin ja Stihlin eron sopuisuudesta kertoo sekin, että Elfving perustaa pääkaupunkiseudulle kaksi Stihlejä edustavaa pienkoneliikettä. Yhtiön syntyhistoria on neuvostoaikaisten laitosten yksityistämisessä, jolloin henkilöstö sai ostaa yrityksen osakkeita. Jos esimerkiksi osa koneista käy vain muutaman tunnin kuukaudessa, yrittäjä voi miettiä, tulikohan ostettua turhia koneita. Kattava seuranta Fleet Service tallentaa käyttötunnit erimittaisilta jaksoilta. Sensorien keräämä tieto siirtyy langattomasti tukiaseman kautta pilvipalvelimeen. Koneiden käyttötapaa seurataan käyttäjittäin. Vammalan vaneritehdas myyty Latviaan ruotsalaiskodissa on ollut Husqvarnan tuotteita. Tällaisesta järjestelystä on Suomenkin osalta keskusteltu jo parikymmentä vuotta. Saman vuoden syksyllä pohjanmaalaisten yksityishenkilöiden perustama Fineva Ply osti tehtaan konkurssipesältä. Fleet Servicen ydin on koneeseen kiinnitettävä pieni sensori, joka kerää tietoja koneen käytöstä. Ajan myötä yritys on kasvanut kiinni ruotsalaisten arkeen. Tämä oli Stihlin strateginen päätös.” Ensi vuoden alusta maahantuonnin aloittavan Andreas Stihl Oy:n johtoon tulee Timo Lindström, joka on vastannut Stihlin moottorija raivaussahojen sekä Viking-puutarhakoneiden myynnistä Elfvingillä. 8 METSÄLEHTI 12 • 2014 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat E hkä jo lähivuosina metsäpomo heittää videotykillä seinälle raportit jokaiselta metsurilta ja sahalta kerätystä tiedosta. Palaute voisi mennä suunnilleen seuraavasti: ”Virtanen, olet taas turruutellut puolikaasulla turhan pitkään. Visuvesi-nimellä tunnettu tehdas meni konkurssiin maaliskuussa 2011. Nykyisin Husqvarna tuottaa moottorija raivaussahoja, ruohonleikkureita ja muita maisemanhoitokoneita, rakennuskoneita, kuten laikkaleikkureita sekä kastelujärjestelmiä. Tukiasema voi olla esimerkiksi varastolla, jossa koneita säilytetään. Fleet Service seuraa myös, altistuuko käyttäjä liialliselle tärinälle. Konsernin liikevaihto on lähes 200 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 2300. Käyttäjällä on taskussaan matkapuhelimen kokoinen lätkä, joka viestii sensorille, kuka konetta käyttää. ”Varasto säilyy Suomessa, mitä erityisesti kauppiaamme ovat pitäneet tärkeänä.” Stihl kilvoittelee Suomen moottorija raivaussahamarkkinoiden kärkipaikasta ruotsalaisen Husqvarnan kanssa. Uusi omistaja aloittaa tuotannon elokuussa ja tehtaan nimi muutetaan Sastamalan Vaneriksi. 1900-luvun alussa yritys valmisti kymmeniä miljoonia lihamyllyjä. Käytön perusteella määritetään myös koneiden huoltojen tarve. Latvijas Finieras on suuri koivuvanerin valmistaja 250 000 kuutiometrin tuotannolla. Koneeseen kiinnitettävä sensori maksaa 80 euroa ja käyttäjän taskuun tuleva tunnistelätkä hieman vähemmän. Tukiaseman hinta asettuu noin 300 euroon. Vetreä 325-vuotias Valtion asepajana aloittanut Husqvarna viettää tänä vuonna 325-vuotisjuhliaan. Tom Andersson vakuuttaa, että Elfvingin yli satavuotinen taival jatkuu. Niillä aloilla Euroopassa ei ole taantumaa.” Vammalan vaneritehtaan viime vuodet ovat olleet värikkäitä. Stihlille uusi maahantuoja Saksalainen moottorisahavalmistaja Stihl siirtää moottorisahojen ja Vikingpuutarhakoneiden maahantuonnin Suomeen perustamalleen tytäryhtiölle. Lindström vakuuttaa, että asiakkaiden näkökulmasta asiat eivät muutu. Järvisen saha pitäisi huoltaa ja Leppänen voisi vähentää niitä tupakkitaukoja.” Teknisesti tämä onnistuisi jo nyt. Vajaat kaksi vuotta sitten omistus siirtyi venäläistaustaiselle Kwellick Oy:lle. Lisäksi järjestelmä seuraa työntekijöiden ajankäyttöä, koska sensorit tallentavat ajan, jonka kone käy työkierroksilla. ”Koivuvaneria käytetään paljon betonimuotteihin ja kuljetusvälineiden sisäpintoihin. Nykyiset Stihl-kauppiaat jatkavat saksalaismerkin edustusta. Miltei jokaisessa Esineiden internet tulee pienkoneisiin 325-vuotias Husqvarna testaa järjestelmää, joka seuraa pienkoneiden käyttöä langattomasti. Ostaja on Latvijas Finieras Groupiin kuuluva Riga Wood Finland Oy. ”Kaikissa muissa Länsi-Euroopan maissa Stihlin edustus on yrityksen omilla tytäryhtiöllä. Husqvarna logo kuvaa kiväärin piippua tähtäimeen joutuneen näkökulmasta Insinööri Håkan Wahström kertoi, kuinka esineiden internet valjastetaan pienkoneisiin. Käyttäjälle voidaan opastaa, jos esimerkiksi trimmeriä ajetaan jatkuvasti liian matalin kierroksin. Lisäksi tuomme maahan Peugeot-mopoja ja Aixam-mopoautoja. Elfvingille moottorisahoista luopuminen merkitsee melkoista leikkausta. Myös metsäläisille tutut Jonsered ja McCulloch kuuluvat Husqvarna leiriin. Yrityksen tärkeimmät tuotemerkit ovat Husqvarna ja Gardena. ”Työporukan jäsenet voivat kesken päivää vaihtaa koneita, ja seurantatieto kohdentuu aina oikein”, selvittää insinööri Håkan Wahlgren Husqvarnalta. ”Tuotamme liikennemerkkejä ja muuta tieinfraa sekä työvaatteita. Stihlja Viking-koneiden myynti ovat tuottaneet yrityksen liikevaihdosta noin puolet – ja voitosta tätäkin suuremman osuuden. Toimitusjohtaja Ilkka Heikkilä kuvaa koivuvanerin markkinoita todella hyviksi. Elfvingin omistaja Tom Anderssonin mukaan maahantuonnin loppumiseen ei liity dramatiikkaa. Palvelin jalostaa tiedoista raportit koneiden käyttäjille ja yritykselle. MIKKO HÄYRYNEN Vammalan koivuvaneritehdas on myyty latvialaisomistukseen. Pääasiallinen hankinta-alue on Länsi-Suomi. Myös Husqvarnan maahantuojana toimii yrityksen Suomen tytäryhtiö. Koivutukin hankinta on aloitettu ja vuosikäytöksi arvioidaan 75 000 kuutiometriä
Hinta 32 €. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Nisulan vaihtoehto harvennushakkuisiin on pikkumoto, joka on koottu pääosin muiden kotimaisten valmistajien tuotteista. Näistä N4 on tarkoitettu ensisijaisesti ensiharvennuksiin. Torvelaisen mukaan aineisto on nyt melko kattava, mutta mukaan kaivataan lisää energiapuuta ostavia yrityksiä ja metsänhoitoyhdistyksiä. Pystykaupoissa siitä maksettiin keskimäärin reilut kuusi ja hankintakaupoissa 22 euroa kuutiometriltä. Nisulan koneita on nyt kaksi mallia, vuonna 2012 markkinoille tullut N4 ja uudempi N5. Mattson uskoo, että Nisulan kone sopii lisäkoneeksi järeämpiä koneita omistaville yrittäjille. Nisula tähtää alkuvaiheessa muutamien kymmenien koneiden vuosituotantoon. Kirja on paitsi luontokuvakirja myös elämäkerta ja katsaus suomalaisen luontovalokuvauksen historiaan. 9 METSÄLEHTI 12 • 2014 LIINA KJELLBERG Kauan odotettu energiapuun hintaseuranta on käynnistynyt. Nisula tähtää harvennuksille Nisulan uusi N5 on varustettu myös ensiharvennusmetsää suurempien puiden kaatoon sopivalla 500H-kaatopäällä. Metlan tutkijan Jukka Torvelaisen mukaan hintaseuranta on ollut suunnitteilla jo muutaman vuoden, mutta ongelmana on ollut riittävän kattavan aineiston saaminen. Hautala on valinnut kirjaan yhden valokuvan jokaiselta valokuvausvuodeltaan ja varustanut ne kuvaustilanteesta kertovilla teksteillä. Lähes kaikki osat valmistetaan Suomessa. Uutuu s Uutuu s Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. Myyntija markkinointijohtaja Kalle Mattson uskoo Nisulan pärjäävän harvennushakkuilla kustannustehokkuuden avulla. Ensimmäisestä tilastotiedotteesta selviää, että metsänomistajille maksettiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä eniten karsitusta rankapuusta. Latvusmassan korjuuoikeudesta taas maksettiin pystykaupoissa reilut kolme euroa ja kannoista reilu euro kuutiometriltä. Vaatii paljon työtä, että tiedot saadaan muutettua kuutiometreiksi ja euroiksi kuutiometriltä. metsakirjakauppa.. Hannu Hautala Metsän poika Hannu Hautala on luonnonsuojelija, kirjailija ja maamme luonto valokuvauksen todellinen grand old man. Nisulan etuna on pienillä savotoilla myös ketteryys. tai asiakaspalvelustamme puh. Metsäntutkimuslaitos on alkanut tilastoida yksityisiltä metsänomistajilta ostettujen energiapuulajien hintoja ja määriä. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.. Tilastot osoittavat myös, että energiapuusta maksettavat hinnat vaihtelevat alueittain huomattavasti. Nisula vastaa koneen metsävarustuksen asennuksesta, ja sen omaa tuotantoa ovat kourat ja hakkuupäät. Laitteet kootaan metsäkuntoon Nisulan Jämsän tehtaalla, jota laajennetaan parhaillaan. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Lähinnä kouravalmistajana tunnettu Nisula pyrkii nyt tosissaan hakkuukonemarkkinoille. N5-malliin saa myös perusmallin 425H-kaatopään sijaan hieman järeämpien puiden kaatoon sopivan 500H-kaatopään. Koneella voidaan liikkua traktorinopeudella maantiellä. Hakkuukoneen voi siirtää ajamalla seuraavalle lähellä olevalle leimikolle. Ne ostavat tai välittävät arviolta noin kaksi kolmasosaa kotimaisesta energiapuusta. Lisäksi valtion tukien poistaminen hinnoista vaatii tarkkuutta.” Ensimmäisen tilastotiedotteen aineistot kerättiin suurimmilta ostajilta. Tiedot julkaistaan neljännesvuosittain Metlan internetsivuilla, missä ne ovat kaikkien saatavilla. 5 10 15 20 25 €/m3 Etelä-Suomi Keski-Suomi Savo-Karjala Kymi-Savo Etelä-Pohjanmaa Kainuu-Pohjanmaa Lappi Keski-Suomessa paras kantohinta Karsitun rankapuun keskimääräiset hinnat eri puolilla Suomea Kantohinnat Hankintahinnat Lähde: Metla Energiapuun hinnat julki Metla ryhtyi julkaisemaan energiapuun hintatilastoa. Esimerkiksi Keski-Suomessa rankapuusta maksettiin pystykaupoissa keskimäärin vajaat yhdeksän euroa, kun taas Savo-Karjalan ja Kymi-Savon alueilla hinta jäi noin neljään euroon. Tilastoissa on mukana lämpöja voimalaitoksien metsähakkeen raaka-aineeksi ostettu puu. Koneen perustana on Lännen Tractorsin pyöräkuormainkoneen runko. Moottorit valmistaa Agco Sisu Power ja kuormaimet Logmer Forest. Polttoaineen kulutus on keskimäärin seitsemän litraa tunnissa, ja huoltoja pääomakuluineen kustannusten pitäisi jäädä noin kymmeneen euroon tunnissa. ”Energiapuun mittausja maksukäytännöt vaihtelevat huomattavasti teollisuuspuuhun verrattuna ja alalla on enemmän toimijoita. Metsän poika valaisee Hannu Hautalan pitkää uraa vuodesta 1966, jolloin hän otti ensimmäisen merkittävän valokuvansa. Uudessa N5-mallissa on uusi runkoratkaisu ja kymmenen senttiä pidempi akseliväli
Harvoin sanotaan: tuossa on viisi miljoonaa, tee sillä mitä lystäät.” ”Pitää olla vapaata kenttää täysin uusille avauksille, ja pitää kyetä ottamaan myös riskejä. Kesälomien jälkeen avautuvaa Luonnonvarakeskuksen pääjohtajan paikkaa hän ei aio hakea. Metsäntutkimuslaitoksen ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen menoista iso osa kuluu viranomaistehtävien hoitamiseen. Se askarruttaa myös häntä itseään. Hannu Raitio arvioi, että vähennystarpeesta yli puolet hoituu muun muassa eläkkeelle siirtymisten kautta. Vuosittain käytössä on noin 70 miljoonan euroa, josta yliopistojen ja tutkimuslaitojen tutkijat kilpailevat. Työsuhteita joudutaan todennäköisesti myös päättämään. Lähivuosina lukumäärä putoaa 1 450–1 500 henkilötyövuoteen. Rahoitus uudistuu Uusi tutkimuslaitos keskittyy nimensä mukaan luonnonvaroihin ja alkutuotantoon. Uudesta tutkimuskeskuksesta tulee VTT:n jälkeen Suomen toiseksi suurin. Luovuuden lähtökohtia ei saa kaventaa liikaa”, hän muistuttaa. Näin saatiin synnytettyä biotalouden näkökulmasta hyvä kokonaisuus. Henkilökuntaa tutkimuslaitoksissa on nyt henkilötyövuosiksi laskettuna noin 1 700. Varojen jakamisesta päättää Suomen Akatemian alaisena toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto valtioneuvoston laatimien linjausten mukaan. Tutkimuslaitosuudistuksella valtio hakee tehokkuutta, eli tarkoitus on säästää rahaa rakenteista varsinaisen tutkimuksen tekemiseen. Suomen ympäristökeskus olisi sopinut hyvin samaan seuraan, koska sen kanssa kaikki kolme tutkimuslaitosta tekevät paljon yhteistyötä. Luonnonvarakeskuksen idea on toimia hajautetusti ympäri Suomea. Lisäksi valtioneuvoston kanslia saa vuodessa 12,5 miljoonaa euroa nopean aikataulun tutkimuksiin ja selvityksiin. ”Tuosta 4,4 miljoonaa toivottavasti kertyy toimitiloista.” Kolmella tutkimuslaitoksella on yhteensä 38 alueyksikköä, joista osa joudutaan lakkauttamaan. ”Maaja metsätalousministeriössä oltiin hyvissä ajoin liikkeellä. Mutta toisaalta rahoittajalla on aina selvä tavoite, mitä hän haluaa. Tosin kiire on siitä huolimatta kova. Mihin raha riittää. Luonnonvarakeskuksen valmistelu aloitettiin jo vuonna 2012 ja perustaminen tammikuussa 2013, kun valtioneuvoston periaatepäätös sektoritutkimuslaitosten uudistuksesta tehtiin vasta syksyllä 2013”, kertoo projektinjohtaja Hannu Raitio. Tutkimuksen rahoituksesta pääosa tulee valtiolta, mutta lisää on tarkoitus hankkia muun muassa Euroopan unionilta ja yrityksiltä. Metlan budjetista valtakunnan metsien inventointi, mittauksen valvonta ja muu sellainen haukkaa Kolmesta tulee yksi Metsäntutkimus sulautuu Luonnonvarakeskukseksi, jonka ensimmäisiä töitä on leikata kuluista lähes neljännes. Luonnonvarakeskuksen on ensi töikseen löydettävä lisärahoitusta ja säästökohteita 23 miljoonan edestä vuoteen 2017 mennessä. Mukaan liitetään myös ministeriön alaisen Tietohallintokeskuksen eli Tiken tilastotuotanto. Ylin johto, johon kuuluu parikymmentä henkeä, sijoittuu Helsinkiin. K u v it u s A n n a B a c k. Lisäksi valmisteluun jäi enemmän aikaa. ”Kilpailu ja asiakaslähtöisyys ovat hyviä asioita. Luonnonvarakeskus on osa suurta sektoritutkimuslaitosten uudistusta, jossa valtion tutkimuslaitoksia yhdistetään ja tutkimuksen rahoitusta muutetaan. Syke rajautui kuitenkin fuusion ulkopuolelle, koska se kuuluu eri ministeriön alaisuuteen. MTT:lle se on jo tuttua, sillä suuri osa rahoituksesta tulee jo nyt muualta kuin valtion budjetista. 10 METSÄLEHTI 12 • 2014 ELIISA KALLIONIEMI E nsi vuoden alussa kaikki kolme maaja metsätalousministeriön alaista tutkimuslaitosta – Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) – yhdistyvät. Raitio kertoo, että tutkijat eivät ole vastustaneet niinkään tutkimuslaitosuudistusta, mutta rahoituksen muuttuminen herättää kysymyksiä. Niiden määrä riippuu siitä, kuinka hyvin varojen hankinnassa onnistutaan. Raitio siirtyi hankkeen vetäjäksi Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajan tehtävästä. Oma-aloitteisuudesta on hänen mukaansa ollut paljon hyötyä. Myös tutkimuksen rahoitusta muutetaan siten, että osa tutkimuslaitosten, Suomen Akatemian ja Tekesin budjetista siirretään uuteen Suomen Akatemian alaiseen strategisen tutkimuksen rahoitustahoon ja osa valtioneuvoston kansliaan. Raitio jää ensi vuonna eläkkeelle
Kun ulkopuolisen rahan saamiseksi tarvitaan yleensä myös oma panos, Metlassa ihmetellään, miten raha saadaan riittämään. ELIISA KALLIONIEMI Suomi on pitkään ollut metsäntutkimuksen suurvalta. Juuri valmistuneessa raportissa hän pohtii 30 asiantuntijahaastattelun perusteella myös sitä, miten tutkimusta olisi tarpeen suunnata. Mutta ei nimi organisaatiota pahenna. Toinen tärkeä aihe on metsänjalostus. Yleisellä tasolla tulevaisuutta on tutkittu, mutta tulevan arviointi pitäisi hänen mielestään sisällyttää myös yksittäisiin tutkimushankkeisiin. Siinä on työtä myös uudelle Luonnonvarakeskukselle. Uusia nimiä on turha enää ideoida, sillä laki Lukesta oli jo viime viikolla eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä. Puunkasvatukseen liittyvää tutkimusta ei Seppälän mielestä enää tarvitse lisätä. Mallina on ollut muun muassa Suomen ympäristökeskus, jolla on sama ongelma: nimi viittaa enemmän viranomaiseen kuin tutkimukseen. Ilmastonmuutokseen ja kansainvälisen kasvikaupan riskeihin on viisasta varautua. ”Suhteessa metsätalouden osuuteen kansantaloudessa, valtion varoja käytetään metsäntutkimukseen paljon”, sanoo professori Risto Seppälä. Luonnonvarakeskuksen nimestä tutkimus-sana puuttuu kokonaan, mikä herättänyt paljon arvostelua. Tutkimuslaitosten yhdistymisessä Seppälää askarruttaa muun muassa se, että maatalouden ja metsän tutkimuksella on vain vähän yhteistä kosketuspintaa. ”Yksi direktiivi voi merkitä yhtä paljon kuin kymmenen vuoden kotimaiset toimet.” Yllättäen yksi huonosti tunnettu, mutta metsätalouden kannalta tärkeä aihe on tulevaisuuden metsänomistajat. ”Joka tapauksessa edessä on suuri muutos. Harva tutkimusaihe hyödyttää käytäntöä niin suoraan, että yritykset tai metsänomistajat haluaisivat siitä maksaa. 11 METSÄLEHTI 12 • 2014 KOMMENTTI Laki Lukesta eduskuntaan Metsäntutkimuslaitos tunnetaan niin meillä kuin maailmalla. Luonnonvarakeskuksen johto tulee toimimaan Helsingissä. Maaninka Sotkamo Siikajoki Mikkeli Kaarina Vihti Rovaniemi Kolari Salla Joensuu Suonenjoki Punkaharju Inari Kaamanen Utsjoki Parkano Seinäjoki Kannus Turku Jyväskylä Enonkoski Laukaa Tervo Paltamo Keminmaa Vaasa Muonio Taivalkoski Kuusamo Naantali HELSINKI Lammi Jokioinen Hyvinkää Loppi/Vantaa Ypäjä Oulu 40 km Henkilötyövuotta Toimipaikka 1–9 10–29 30–49 50–100 >100 MTT RKTL Metla. ”Biotalous on vahvaa todellisuutta jo nyt, ja se etenee. Se lienee yksi kansainvälisesti vahvimmista brändeistämme. Mitkä markkinat Luonnonvarakeskuksella onkaan, jos se vain osaa ottaa paikkansa!” Keväällä hyväksytyssä Suomen biotalousstrategiassa tavoitteet asetettiin korkealle: biotalouteen syntyy 100 000 uutta työpaikkaa ja sen tuotos kasvaa nykyisestä 60 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon jo vuoteen 2025 mennessä. Ongelma on tutkimustulosten jalkauttamisessa käytäntöön. ”Metsänomistajat kuitenkin päättävät siitä, paljonko puuta on markkinoilla.” Kun nykyään metsäntutkijoista yli puolet tutkii metsien hoitoa ja ekologiaa, jatkossa mukaan tarvitaan entistä enemmän muiden tieteenalojen osaajia kuten sosiologeja, psykologeja ja taloustieteilijöitä. Mitä ne ovat, ratkennee jo ensi vuonna. Päätoimipaikat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, Jokioisissa, Vantaalla ja Joensuussa. Metsäntutkimukselle tutkimuslaitosuudistus on iso, sillä kolmikosta Metla on kaikkein eniten puhdas tutkimusorganisaatio. Seppälä on laatinut Metsämiesten Säätiön tilauksesta selvityksen metsäntutkimuksesta. Siihen liittyen Seppälä suosittelee myös geenimuunneltujen puiden tutkimista, vaikka siihen suhtaudutaan Euroopassa epäillen. Niiden lisäksi kartalle jäänee kymmenkunta muuta toimipistettä. Metsäntutkimuslaitos on Euroopan suurin ja sen lisäksi tutkijoita työskentelee metsän parissa yliopistoissa ja muissa tutkimuslaitoksissa. Jos joku Suomessa ei tunne tätä 97-vuotiasta, sen tarkoitus on helppo päätellä nimestä. Biotalouden tuotteista valtaosa on peräisin metsästä. Jotta jatkossa osataan tutkia oikeita asioita ja arvoketjua kannolta markkinoille asti, Risto Seppälä ehdottaa koko metsäalan kattavaa tutkimusstrategiaa. Hänen mukaansa ennen pitkää geenimuuntelu otetaan käyttöön myös meillä. Nyt vain pitää varata tarpeeksi rahaa sen tunnetuksi tekemiseen. Mitä pitäisi tutkia. Risto Seppälä korostaa monipuolista osaamista. Kaikkein eniten Seppälän haastattelemat asiantuntijat kaipasivat lisää metsäpolitiikan ja erityisesti kansainvälisen metsäpolitiikan tutkimusta. Luonnonvarakeskuksen lyhenne, Luke, kiteyttää sisältöä yhtä vähän kuin Suomen ympäristökeskuksen Syke. Motiivit hoitaa ja käyttää metsää vaihtelevat, mutta niitä on tutkittu liian vähän. Siinä on suuret mahdollisuudet voittaa ja hävitä.” Tutkimuksesta enemmän irti lähes viidenneksen. Siitä on hyötyä, kun pitää nopeasti reagoida uusiin tutkimusongelmiin. Viranomaistehtävistä tuskin löytyy kovin paljon säästettävää, joten Metlassa kuluja leikataan muusta tutkimuksesta. Henkilöstö 2012 2013 MTT 767 751 Metla 699 688 RKTL 275 274 Luonnonvarakeskus Rahoitus 2012 2013 (Me) MTT 59 59,5 Metla 57,6 54,8 RKTL 24,9 25,9 Luonnonvarakeskukseen liittyvässä virallisessa tilastonpitäjässä Tike:ssä työskentelee 28 henkeä, ja sen rahoitus on 2,8 miljoonaa (2012). Tuhotutkimus on kuin vakuutus, johon kannattaa sijoittaa. ”Sitä kohtaan tunnetaan taikauskonomaista ennakkoluuloa, vaikka riskit potentiaalisiin hyötyihin nähden ovat kuitenkin pienet.” Seppälä painottaa, että tutkimuksen pitäisi aina katsoa tulevaisuuteen. Suurin ongelma Haastattelujen perusteella metsäntutkimuksen pahin ongelma ei ole määrä tai laatu. Kansainvälistä kokemusta Seppälälle on kertynyt muun muassa maailman metsäntutkimusorganisaatioiden liiton IUFROn presidenttinä. Tässä metsäala tai Suomi ei ole yksin, ilmiö on maailmanlaajuinen. Yksittäisistä aiheista hän mainitsee metsätuhot. Arvio säästötarpeesta (Me, verrattuna vuoteen 2012) 2015 2017 Kehysleikkaus 7,4 21,9 Fuusiokulut 1,0 1,0 Yhteensä 8,8 22,9 Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella (MTT), Metsäntutkimuslaitoksella ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksella on yhteensä lähes 40 toimipaikkaa. Lupaava tulevaisuus Hannu Raitio tietää, että ensimmäiset vuodet eivät ole helppoja, mutta hän kannustaa katsomaan kauemmas. Aiheet ulottuvat verotuksesta Euroopan unionin sääntelyyn. Muutama vuosi sitten eläkkeelle siirtynyt Seppälä on koulutukseltaan tilastotieteilijä, mutta lähes koko työuransa hän on tehnyt Metsäntutkimuslaitoksella
Merikallion mukaan nyrkkisääntö on, että puut on oltava kasassa helmikuun loppuun mennessä ja lumetus tehty maaliskuun puoliväliin mennessä. PUUKAUPPA. Lumikerroksen päälle ajetaan vielä kauhakuormaajilla muutaman kymmenen senttimetrin paksuinen kerros puunkuorta tai metsäenergiahaketta, jotta lumi ei sula kevätauringossa. Osa Kaipolan paperitehtaan lumivarastoon talvella tuoduista kuusikuitupuista jäi ilman suojaavaa lumija hakekerrosta. Jämsässä sijaitsevan tehtaan pihalla oleva puolentoista hehtaarin laajuinen ja 11 metrin korkuinen lumivarasto on niin suuri, että sen kasaamiseen ja purkamiseen eivät tehtaalla perinteisesti käytettävät kurottajat riitä. Huonomminkin olisi voinut käydä. ”Tänä vuonna lunta saatiin puiden päälle vain puoli metriä, sillä pakkassäät kestivät vain muutaman viikon”, Merikallio kertoo. sia kuutiometrejä. Kun puut on kasattu, peitetään ne noin metrin kerroksella lunta. Hyvin tehty lumivarasto pitää puut jäisinä pitkälle syksyyn. Kaipolan paperitehtaan lumivarastoon kasattiin viime talvena 77 000 kuutiometriä kuusikuitupuuta, se määrä minkä tehdas kesäkuukausina huippuvaaleiden paperilajien tuotantoon tarvitsee. Valtaosa kuusikuidusta tulee kuusikoiden harvennuksista, joita tehdään lähinnä talvisin, joten lumivarastot takaavat, että paperitehtaille riittää raaka-ainetta myös kesäkuukausina. Lisäksi talvella kaadettu puu on vaaleampaa kuin kesällä kaadettu, ja vaaleus on painopapereissa valttia. Talvella kaadetut puut pysyvät lumivarastoissa tuoreina, sillä ne ovat jäässä. ”Raaka-ainetta tuli, mutta kaikki muu oli meitä vastaan”, Merikallio sanoo. ”Lumivarastossa on valtavasti rahaa kiinni”, toteaa UPM:n tuotantojohtaja Marko Laakkonen. Materiaalinkäsittelykone purkaa puutavaran lumivarastoa UPM:n Kaipolan paperitehtaalla. Materiaalinkäsittelykone on tähän mennessä purkanut sitä osaa lumivarastosta, joka jäi peittämättä, joten Merikallio uskoo, että puut ovat säilyneet hyvin lumipeitteen allakin. ”Puut oli kyllä jo kasattu lumivarastoa varten, mutta luonnonlunta ei tullut ja pakkasta ei ollut niin paljon, että tykkilunta olisi voinut järkevästi tehdä. ”Tiiviisti pinottu jäinen massiivirakenne säilyttää talvipuun hyvät vaaleusominaisuudet pitkälle syksyyn. Puut alkavat homehtua heti, jos lumivaraston lämpötila nousee plussan puolelle, ja sitä riskiä ei voi ottaa. Tänä vuonna Metsä Group ei tosin tehnyt lumivarastoja. Siitä huolimatta lumivaraston lämpötila on edelleen nollassa. 12 METSÄLEHTI 12 • 2014 LIINA KJELLBERG, teksti ja kuva U PM:n terminaalipäällikkö Lauri Merikallio huokaisee helpotuksesta. Vaaleaa puuta kesäksi UPM on varastoinut kuusikuitupuuta lumivarastoihin kymmenisen vuotta. Lumivaraston purku jouduttiin tänä vuonna aloittamaan jo toukokuussa, vaikka lumivarastot yleensä avataan vasta juhannuksen jälkeen. Käytimme lumivarastoon pinotut puut kelirikkoaikana”, Metsä Groupin kehityspäällikkö Timo Saarentaus kertoo. Käytetty menetelmä Myös Metsä Group ja Stora Enso tekevät lumivarastoja, mutta pienemmässä mittakaavassa kuin UPM. Lumivaraston teossa tärkeintä on saada puut pinottua mahdollisimman tiiviisti. Laivojen lastauksessakin käytettävä materiaalinkäsittelykone on kesäkuun puolivälissä purkanut kasasta jo 15 000 kuutiometriä. Lumivarastosta purettujen kuusikuitupuiden kuoren päällä ja päädyissä näkyy paikoin hometta, mutta kuoren alta paljastuu vaalea tuore puuaines. Kaipolan tehtaalla käytetään tykkilunta mutta esimerkiksi UPM:n Kaukaan paperitehtaalla käytetään luonnonlunta. ”Pihkat ja öljyt ovat liikkeellä kesällä, joten paperin valmistaminen kesällä kaadetuista puista vaatii suuret määrät valkaisukemikaaleja”, Merikallio sanoo. Leuto ja vähäluminen viime talvi ei suosinut puutavaran lumivarastointia. Molemmilla on puuta lumivarastoissa vuosittain joitain kymmeniä tuhanLumivarastot otettu käyttöön etuajassa Leuto viime talvi sotki puutavaran lumivarastoinnin. Edellytyksenä on kuitenkin, että lumivaraston tekoainaan on pakkaskeli: puiden ja asfalttikentän, jolle lumivarasto tehdään, pitää olla jäässä. Lisäksi rakenteesta tulee vahva ja turvallinen”, Merikallio sanoo
Ensiharvennus 47,84 . 18,50 . 57,65 . 55,97 . 18,91 . 14,96 . 14,79 . 56,17 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 19,21 . 45,88 . 48,31 . nousussa . 26,23 . 57,06 . 55,21 . 19,97 . 12,68 . Ensiharvennus 46,88 . 15,44 . 13,13 . 56,17 . 37,85 . 17,48 . 14,02 . 16,30 . LAPPI . 44,60 . 15,24 . Hankintahinnat 59,97 . Ensiharvennus 46,05 . 19,62 . 16,58 . 49,69 . 50,06 . 33,87 . 13,87 . 15,65 . 22,55 . Uudistushakkuu 58,18 . 15,51 . 14,57 . 14,21 . 20,30 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,47 . 42,04 . 53,68 . 24,15 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,30 . 28,27 . Yhtiöillä tuntuu olevan puuta varastossa vähintäänkin riittävästi. 23,88 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 15,79 . 36,83 . 29,18 . 37,49 . nousussa . 25,36 . 20,11 . 14,88 . Harvennushakkuu 47,62 . ”Puukauppatilanne on tukkoinen. 23,72 . nousussa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,49 . Harvennushakkuu 48,71 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 21-24 keskiarvo ETELÄ-SUOMI . 47,33 . Osto on valikoivaa”, sanoo metsänhoitoyhdistys Savotan toiminnanjohtaja Rauno Karppinen. Harvennushakkuu 46,48 . 17,82 . 14,68 . 48,03 . 16,93 . Harvennushakkuu 50,21 . 16,47 . 17,98 . 46,33 . 34,53 . 14,45 . 56,77 . 21,50 . 15,50 . Ensiharvennus 48,03 . 15,76 . 23,56 . 11,72 . 14,46 . 26,24 . 43,18 . Esimerkiksi Itä-Savon ja Pirkanmaan metsänhoitoyhdistysten alueilla puukauppa sujuu muutenkin hyvin, mutta Iisalmen seudulla toimivan metsänhoitoyhdistys Savotan alueella ei niinkään. Ensiharvennus 46,77 . Mäntytukki käy kaupaksi. 25,27 . 15,34 . 29,53 . 28,42 . 15,42 . 38,38 . 54,87 . 17,19 . 20,25 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 45,98 . Uudistushakkuu 57,03 . 15,11 . 57,05 . 18,91 . 23,53 . nousussa . 27,80 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,48 . nousussa . 24,86 . 16,35 . 43,40 . 43,88 . 15,55 . 25,26 . 23,63 . 14,05 . 40,75 . 56,17 . nousussa . 34,04 . nousussa . Uudistushakkuu 57,34 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,45 . 14,77 . Uudistushakkuu 47,76 . 30,40 . EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 631 290 Etelärannikko 13 158 Pohjanmaa 12 413 Lounais-Suomi 47 479 Häme-Uusimaa 42719 Kaakkois-Suomi 43 701 Pirkanmaa 31 939 Etelä-Savo 163 459 Etelä-Pohjanmaa 36 481 Keski-Suomi 57 414 Pohjois-Savo 52545 Pohjois-Karjala 70 052 Kainuu 14 610 Pohjois-Pohjanmaa 31 157 Lappi 14 159 Ostomäärät viikolla 24 metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Hankintahinnat 57,79 . 21,01 . 58,54 . 17,51 . KAINUU-POHJANMAA . Hankintahinnat 54,38 . 24,69 . Harvennushakkuu 42,32 . 47,99 . Harvennushakkuu 49,96 . Hankintahinnat 55,80 . 21,15 . 37,74 . 14,68 . 30,16 . 61,69 . 15,06 . 16,84 . 44,43 . 48,71 . 29,10 . 46,72 . 21,85 . 28,94 . 30,55 . 24,34 . 15,32 . 21,98 . 57,90 . 17,62 . 23,99 . Hankintahinnat 55,83 . 25,12 . KESKI-SUOMI . 14,71 . 20,76 . 17,58 . Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon alueella kauppansa tekee mäntytukin lisäksi koivukuitu ja kuusitukkikin. 14,86 . 14,75 . 17,53 . 45,17 . 19,45 . 31,92 . ”Kolme kuukautta on jo puhuttu, että kuusitukkia on joka paikka täynnä, mutta sahurit sanovat, että kuusitukkiakin tarvitaan”, toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Huupponen. Uudistushakkuu 57,67 . 15,58 . 23,46 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–24, 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60 LIINA KJELLBERG Mäntytukilla on nyt puutavaralajeista eniten kysyntää ympäri Suomen. ”Energiapuu tuo mukavan lisän puukauppaan. 14,62 . 17,91 . 45,78 . 18,09 . 14,00 . 29,26 . 29,80 . 55,62 . 15,50 . 14,03 . Uudistushakkuu 58,59 . 16,67 . 28,60 . 15,25 . Ensiharvennus 46,65 . 45,37 . 47,23 . 29,55 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,38 . 17,60 . 34,05 . 52,86 . 15,74 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 13,48 . 15,76 . 18,10 . 20,94 . 23,15 . 28,26 . 14,82 . 40,75 . 27,62 . ETELÄ-POHJANMAA . 39,99 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 22,45 . 29,68 . Hankintahinnat 56,87 . 18,05 . 24,67 . Uudistushakkuu 53,94 . 29,31 . 12,96 . Uudistushakkuu 57,92 . 17,71 . 31,62 . 16,62 . 18,11 . 24,13 . 56,36 . 15,36 . 28,59 . 23,74 . 24,78 . 18,60 . Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan alueella kaupaksi menee myös energiapuu. 17,12 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,54 . Ensiharvennus 42,64 . 24,13 . 13 METSÄLEHTI 12 • 2014 KYMI-SAVO . 14,68 . 47,20 . Ensiharvennus 46,70 . 14,64 . 53,50 . 22,58 . 17,45 . 15,34 . 17,85 . 25,56 . 17,10 . nousussa . 15,63 . Harvennushakkuu 48,64 . 13,78 . 19,94 . 22,15 . SAVO-KARJALA . Tänä vuonna maakunnassa korjataan energiapuuta satoja tuhansia kiintoja”, hän ennakoi. Harvennushakkuu 48,69 . 56,17 . 41,83 . 17,65 . 17,88 . 16,40 . 14,74 . 14,43 . 28,78 . 15,20 . Yhdistyksen toiminnanjohtaja Matti Sojakka kertoo energiapuun kulutuksen kasvavan Tampereen seudulla kymmenien prosenttien vuosivauhtia. KOKO MAA . 15,78 . 23,63 . 14,47 . 18,54 . 27,92 . Hankintahinnat 52,87 . 14,72 . 57,04 . 21,70 . 42,31 . 52,72 . 37,62 . 15,12 . Hankintahinnat 28,45
Se osoittaa, että kaikesta kannattaa sopia kirjallisesti. Mikäli lepikko on nitistänyt osan männyntaimista alleen, alalle joudutaan väkisin jättämään lehtipuita toivottua enemmän. Lähde maastoon Jos taimikonhoidon teettää vieraalla, tulee etukäteen sopia hinnasta. Tässä tapauksessa oli onni onnettomuudessa, että loppusumma oli pienempi kuin sovittiin. Taimikonhoidon hinnat liikkuvat muutamasta sadasta eurosta jopa tuhanteen euroon hehtaarilta riippuen poistettavan puuston määrästä ja järeydestä. /palvelut/ metsanhoitopalvelut/ www.metsatie.. Lisäksi markkinoille on tullut verkkosivustoja, jotka välittävät urakkapyynnön eteenpäin yrittäjille. Miten tämä on mahdollista. Jos esimerkiksi riista on sydäntä lähellä, alalle voidaan jättää pihlajaa, jos se ei ole haitaksi kasvatettavalle puustolle. Myös itse lasku on yllätys. www.otso.. Käynti maastossa paljastaa, että vain tietä lähimmät kuviot on raivattu, eikä tilan perällä oleville pahimmille pöpeliköille ole näytetty raivaussahaa lainkaan. Netistä apuvoimia Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Mikko Heikkinen tekee metsänomistajan kanssa aina kirjallisen sopimuksen ennen urakan aloittamista.. Oman paikkakunnan metsäpalveluiden tarjoajat löytyvät esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten sekä metsä. Hänhän oli suullisesti sopinut, että koko tila hoidetaan kerralla kuntoon, kun puukaupparahatkin olivat juuri tulleet tilille. Metsänomistaja ei tiennyt, että urakka oli jo tehty. Tapaus on valitettava, mutta tosi. Sovi aina kirjallisesti Taimikonhoitotyön teettäminen vieraalla onnistuu, kun muistaa sopia kustannuksista ja yhteydenpidosta. Myös raivaussahalle liian järeät lehtipuut jäävät pystyyn ellei niiden kaadosta erikseen sovita. TIIA PUUKILA, teksti ja kuvat L asku taimikonhoitotyöstä kolahtaa postiluukusta. rmojen sivuilta sekä metsäkeskuksen ylläpitämän Metsään Palstat palvelun kautta. Se ei ole sovitunlainen. www.metsaforest.. www.metsatoimistot.. www.metsamaailma.. Myös Meto Metsäalan yrittäjillä on omat kotisivunsa. METSÄLEHTI 12 • 2014 14 METSÄSTÄ METSÄNHOITO Vaadi mustaa valkoisella. www.storaensometsa. Samalla maastokäynnillä voidaan käydä läpi mahdollisia muita hoidettavia kohteita sekä metsänomistajan erityistoiveita. Yllätys olisi hyvin voinut olla päinvastainen. palstat.metsakeskus.. . Metsäpalveluntarjoaja tekee urakasta kustannusarvion käymällä paikan päällä. Hehtaaritkaan eivät täsmää. Taimikonhoitotöitä tekevät metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, metsäpalveluyrittäjät sekä metsäkeskuksen julkisista palveluista erkaantunut Otso. Ensimmäisenä katse osuu summaan. Mikäli aikaa vain on, kannattaa lähteä suunnittelijan matkaan. Sekä metsänomistajalle että työntekijälle tulee jäädä kirjallinen sopimus siitä, mitä tehdään ja paljonko siitä velotetaan. Metsänhoitotyölle tekijän voi löytää esimerkiksi seuraavien sivustojen kautta: www.mhy.. Siten varmistuu, että kummallakin osapuolella on sama näkemys työmaan laajuudesta ja lähtötilanteesta
Mikäli kesän raivauksissa on jokin pielessä, siitä tulee ilmoittaa viivyttelemättä, viimeistään talveen mennessä. Metsänomistajan tulee myös muistaa kertoa, mikäli kohteella kasvaa erikoispuulajeja kuten visaa. Ammattilainen osaa suunnata kaadon siten, ettei niistä löydy raivausjätettä. Tarkasta työnjälki Taimikko kannattaa käydä tarkastamassa mahdollisimman pian urakan päättymisestä. Yksi ympyrän sisään osunut taimi vastaa kahtasataa tainta hehtaarilla. Oikein raivatusta taimikosta on poistettu oksaiset, mutkaiset ja vialliset sekä etukasvuiset puut. Hoidettu taimikko on latvukseltaan mahdollisimman tasainen. Sovi yhteydenpidosta.. Muista, että ylikasvaneesta rydöstä ei saa priimaa. Jos visantaimet ovat metsänomistajan ilmoituksesta huolimatta raivattu nurin, metsäpalveluntarjoaja on siitä korvausvelvollinen. Tarkasta työnjälki ennen laskun maksua. Hyvän tavan mukaista on, että maanomistajaan ollaan yhteydessä ennen kuin urakka aloitetaan tai vähintäänkin ennen kuin lasku postitetaan. Maastossa arvioidaan työn hinta sekä silmäillään tarvittaessa muiden kuvioiden hoitotarve. Ennen kuin maksat laskun, käy taimikossa. Arvioi tiheys. Muistuta yhteydenpidosta Sopimukseen kirjattava hinta metsänhoitotyöstä on arvio, ja usein metsäpalvelun tarjoaja pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin. Mäntyä tulisi löytyä noin 2 000, kuusta 1 800–2 000 ja koivua 1 600 tainta hehtaarilla, kun taimikko on raivattu neljän, viiden metrin pituudessa. Jalkaudu taimikkoon. Pyydä, että saat tiedon, mikäli kustannukset nousevat. Metsänhoitotyösopimusta allekirjoittaessa kannattaa ottaa puheeksi, kuinka paljon tietoa työn edistymisestä toivoo saavansa. Varmista, että yhteydenpito toimii. 15 METSÄLEHTI 12 • 2014 ”Taimikko kannattaa käydä tarkastamassa mahdollisimman pian urakan päättymisestä.” Varmista, että tiedät, milloin työt aloitetaan ja saat soiton, mikäli kustannukset nousevat arvioidusta. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Hyvästä työnjäljestä kertovat lisäksi auki raivatut polut ja ojat. Hyvin hoidetussa taimikossa tiheys on suositusten mukainen ja kasvatettavaa puustoa haittamaton lehtipuu on säästetty. Ilmoita erikoispuista, kerro toiveistasi ja sovi aikataulusta. Taimikonhoitotyö on onnistunut, kun raivaus on tehty kasvatettavan puulajin hyväksi, ja taimikon kasvatustiheys sekä tainten määrä hehtaarilla ovat hyvän metsänhoidon suositusten mukaiset. Juttua varten on haastateltu metsäneuvoja Mikko Heikkistä PäijätHämeen metsänhoitoyhdistyksestä. Tiheyden saa varmistettua pyörähtämällä nelimetrisen onkivavan kanssa. Sinne on säästetty monimuotoisuudelle arvokkaita lehtipuita, mikäli ne eivät haittaa kasvatettavaa puustoa. Tarkista työnjälki. Tämä kuusentaimikko sovitaan raivattavaksi tulevana syksynä. Selvitä, kenen vastuulla on kemeratukien haku. Myös urakan ajoituksesta tulisi sopia kirjallisesti. Myös säästöpuuryhmien alustat sekä suojakaistat on jätetty koskemattomiksi. Metsänomistajan kannattaa varmistaa, että hänelle ilmoitetaan mikäli kustannukset uhkaavat nousta luvattua korkeammiksi. Vinkit hoitotyöstä sopimiseen Sovi hinta kirjallisesti etukäteen
Vain tukit puuttuvat. Ei siis ollut ihme, että välillä mentiin karille. Ruuskanen käskyttää höyrykonetta sen perusteella, mitä laivan kapteeni Mikko Manka ruorin äärestä toivoo. Uitossa ja jäänmurtajana Hurma on muisto tukinuiton kulta-ajoilta. Tukkeja tosin ei näy, sillä ne ovat upoksissa pinnan alla puomien ympäröimillä alueilla kuin kalat viljelyaltaissaan. HÖYRYLLÄ KULKEVA MUSEO 112-vuotias höyryalus Hurma kulkee yhä vanhoilla uittovesillään Saimaalla. Ihan jopa kotisataman vierestäkin, kun kivi kolahti Viipurin konepajan työstämään teräkseen. Kaksimetrisissä uuneissa palaa tunnissa motin verran Luumäeltä tuotuja isoja koivuhalkoja. Konehuoneessa on varsin hiljaista. Näin se säästyy liialta rasitukselta. Nyt telegrammi näyttää täysi eteen. Ei kuulu kuin pientä pihinää, sillä iso höyrykone etenee sukkasillaan. Hurman konemestari Kimmo Ruuskanen pistää pökköä pesään. ”Höyrykonetta hoidetaan perstuntumalla. Pohjois-Savossa ja -Karjalassa kaadetut puut kerättiin isommiksi tukkinipuiksi Joensuuhun ja Kuopioon, mistä Hurma kävi ne noutamassa Lappeenrantaan. Koneeseen pääsevän höyryn määrää säädellään käsin”, sanoo Hurman konemestari Kimmo Ruuskanen ja kääntää käyttöventtiiliä. Hinaajan vieressä piti aikoinaan olla apualus täynnä halkoja, jotta puut riittivät hinausmatkaan. Uunien yläpuolella lämpenee 10 000 litran höyrykattila, jonka tuottaman höyryn avulla 112-vuotias alus lipuu Saimaan aalloille. Päin räntämyrskyä Hurma ja muut höyryhinaajat ajoivat ennen reiteillään niin kauan kuin sulaa vettä riitti. Vanhoilla hinausreissuilla puuta kului niin paljon, että Hurman vieressä purjehti aina apualus täynnä halkoja.. Sieltä puut nostetaan tuotantoon. UPM:n omistuksessa oleva Hurma on nykyisin huvikäytössä ja kuljettaa risteilyvieraita Saimaalla. Hurmakin on nostettu telakalle muutaman kerran pohjakosketuksen vuoksi. Siitä kertovat Kaukaan tehtaiden edustalla olevat suuret puiden vesivarastot. Vaijeria riittää ja laivan perässä oleva ohjainsyöte on paikoillaan. Se siirrettiin pois tukinhinaustyöstä vuonna 1974, kun nopeammat autokuljetukset valtasivat alaa. 16 METSÄLEHTI 12 • 2014 VALTTERI SKYTTÄ, teksti ARTTU MUUKKONEN, kuvat H öyrylaiva Hurman konehuoneessa on kuuma. Pilli viheltää ja matka kohti Lappeenrannan matkustajasatamaa alkaa. ”Jos Hurman takakannella olevat penkit ja pöytä poistettaisiin, alus olisi työkunnossa”, Väisänen sanoo. Miehet pitävät yhteyttä telegrammin ja huutoputken avulla. Hinaustöiden lisäksi Hurma oli tärkeissä jäänmurtotehtävissä sotavuosien aikaan. Syksyisessä räntämyrskyssä näkyvyys oli joskus nolla. Uittoperintö ei ole kadonnut kokonaan Hurman nykyisiltä risteilyvesiltä Saimaalla. Alus toimi aikanaan niin sanottuna linjahinaajana. Kapeistakin salmista mentiin vanhojen muistimerkintöjen mukaan: 20 sekuntia tässä suunnassa ja sitten vasempaan. Höyrykoneen startti kestää 24 tuntia, sillä kattilan raudan annetaan laajeta tulen yllä hiljalleen. Hurma kulkee kahden miehen yhteispelin voimalla. Kun tarkkaa nopeutta ei tiedetty, ajettiin täysillä, sillä aluksen maksiminopeus oli aina tiedossa. Hurma on entisöity mahdollisimman ennalleen. ”Uittamalla tavoitetaan yhä saaret ja mantereiden hankalat paikat parhaiten”, UPM:n laivanvarustaja Riitta Väisänen sanoo. Laivalla kaikki toimii höyryllä aina keskuslämmitystä myöten
Höyrykattila ehtisi muuten jäähtyä liikaa matkan aikana. › Kuljetti 70 vuoden ajan puuta UPM:n ja sitä edeltäneiden yhtiöiden laitoksille Lappeenrannassa. › Nykyisin risteilee yhteensä neljänä viikkona kesässä Saimaalla. ”Vesikuljetuksen päästöt ovat minimaaliset verrattuna autokuljetukseen.” Uitto on yhä merkittävä osa etenkin sellutehtaiden puunhankintaa. Järeä vanerikuusi kelluu hyvin VALTTERI SKYTTÄ Suomessa puita uitetaan järjestelmällisesti enää Itä-Suomessa Vuoksen vesistön alueella. Noin 70 prosenttia uittopuusta on sellutehtaille menevää kuitupuuta, lähinnä mäntyä. Niihin saapuva puu on pisimmillään lähtöisin Kallavedeltä ja Pieliseltä. Kyytiin pääsevät UPM:n asiakkaat. Kuin 400 rekkaa järvessä Vesi on halpa ja hyvä säilytyspaikka, joten uittoa käytetään myös puiden varastointikeinona. Uittopuuta käyttävät selluja vaneritehtaat sijaitsevat kaikki Etelä-Saimaalla. Suurimmissa lautoissa kulkee saman verran puuta kuin 400 tukkirekan kyydissä, yli 25 000 kuutiota. › Vuodesta 1935 pystynyt myös murtamaan jäätä. Nykyinen kone ja kattila vuodelta 1909. › Minimissään kolmen hengen miehistö: kapteeni, konemestari ja kansimies. ”Parasta uittopuuta on järeä talvihakkuupuu. Hinaajahöyryalus Hurma Kapteeni Mikko Mankan mukaan hyöryaluksella ei voi ajaa hissukseen. Yleinen puutavaratilanne ja puiden säilytysmahdollisuudet ratkaisevat, paljonko puuta päätyy vuosittain veteen. UPM:n laivanvarustajan Riitta Väisäsen mukaan Hurman perässä oleva ohjainsyöte on paikoillaan ja vaijeria riittäisi yhä tukkinippujen hinausta varten.. Tällä hetkellä veteen ajetaan kuitupuuksi menevää mäntyä, sillä puita ei voi enää säilyttää maalla hyönteistuholain vuoksi. Lisäksi järvissä uitetaan vaneriksi päätyvää kuusitukkia. Uittaminen kannattaa pitkillä matkoilla, sillä puiden määrä korvaa uittokuorman 2,5 kilometrin tuntivauhdin. Uittokausi kestää parhaimmassa tapauksessa huhtikuusta marraskuuhun. Aluksen huippunopeus ilman tukkikuormaa on lähes 20 kilometriä tunnissa. › Syö metrin mittaisia koivuhalkoja noin motin tunnissa. ”Jos kuljetusetäisyys on yli 150 kilometriä, uitto on halvin kuljetusmuoto”, Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen uittopäällikkö Matti Purhonen kertoo. Se on ehtinyt imeä itseensä jo pikkuisen pihkaa ja kelluu hyvin”, Purhonen sanoo. 17 METSÄLEHTI 12 • 2014 › Viipurin konepajassa vuonna 1902 rakennettu teräsrunkoinen höyrylaiva
Liittyminen suunnitteilla olevaan, tilusjärjestelyn yhteydessä perustettavaan yhteismetsään kuulostikin Hanhelasta hyvältä ratkaisulta. Laavu sijaitsee noin puolen hehtaarin kokoisella männikkökumpareella. Samankokoisia ovat tosin keskimäärin muutkin ulkometsäpalstalla olevat tilat. ja kärry kaatuili herkästi. ”Ikää alkaa olla jo sen verran, että itse ei enää kovin paljoa metsätöitä tule tehtyä, eivätkä lapset ole olleet kiinnostuneita metsästä”, Hanhela kertoo. Mauno Hanhelan metsäpalstan tukikohtana toimii pieni laavu. Laavu tukikohdaksi Koska metsä on hankalan matkan päässä, Hanhela on rakentanut tukikohdaksi laavun ja pienen varastorakennuksen. Aikaa metsätöihin jäi sen jälkeen, kun hän kymmenkunta vuotta sitten jäi eläkkeelle Yleisradion kuvaajan töistä. Mauno Hanhelan kolmion mallinen tila sijaitsee aivan alueen lounaisnurkassa. 18 METSÄLEHTI 12 • 2014 METSÄNOMISTAJA Haukipudas HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuvat H aukiputaalainen Mauno Hanhela kiinnostui heti yhteismetsästä kuultuaan siitä Haukiputaan ulkopalstaa koskevan tilusjärjestelytoimituksen tiedotustilaisuudessa. Serkkupojan viimeistelemä kärry toimi kyllä, mutta sen verran rakennevirhettä oli, että kuorman painopiste tuli liian korkealle Laavun paikka jää Mauno Hanhela on päättänyt liittää metsänsä uuteen yhteismetsään. Hanhela kertoo tehneensä parina talvena harrastusluontoisia hankintahakkuita. Osa matkasta taittuu sähkölinjan pohjaa myöten. ”Alkuun ulkopalstalle menevä metsätiekin oli niin huonossa kunnossa, että piti hankkia maastoauto siellä liikkumiseen.” Nyt metsätiet on kunnostettu, mutta Hanhelan tilalle on edelleen kuljettava tieltä vajaan kilometrin verran metsäpolkuja ja ajouria pitkin. Itselle jää enää puuhapalsta. Pääosan puistaan Hanhela ajoi sitten lopulta moottorikelkalla ja reellä. Kulku tilalle tapahtuu ulkopalstan teiden kautta. Hanhelan metsäpalsta ei ole kovin suuri, noin 15 hehtaaria. Metsätila Haukiputaan noin 5 700 hehtaarin ulkopalstalla tehdään tilusjärjestely ja osasta aluetta perustetaan yhteismetsä. Puiden ajoon hän hankki mönkijän ja suunnitteli siihen itse peräkärrynkin. Hanhelan palsta on pääosin mäntykangasta, joka taimettuu hyvin. Jonkun verran rakennuspuutakin Hanhela on palstaltaan hankkinut sekä tehnyt taimikonhoitotöitä. Hoitotöitä eläkepäivillä Mauno Hanhela on tehnyt monenlaista metsätyötä tilallaan, vaikka se sijaitseekin hankalan matkan päässä. Hanhelan tila ei varsinaisesti kuulu Haukiputaan ulkopalstaan, mutta sijaitsee aivan sen vieressä, alueen lounaisreunassa. Uudistusaloilla kasvaa täystiheitä ja hyvälaatuisia taimikoita ja nuoria metsiä. Se on tarkoitus jättää lähimetsineen itselle, kun muut maat liitetään yhteismetsään. Hanhela on suunnitellut jättävänsä laavun paikan ja vähän puuhametsää itselleen. Hanhela asuu Haukiputaan keskustassa, josta on matkaa palstalle vähän päälle 20 kilometriä
19 METSÄLEHTI 12 • 2014 kopalstan tilusjärjestelytoimituksen yhteydessä. sään. Tilan leveys voi olla 10–30 metriä ja pituus useita kilometrejä. Alueella on 260 tilaa ja 574 palstaa, joilla on 206 omistajaa. Hyödyt ovat noin kaksinkertaiset, kun puukorjuu ja metsänhoitotöiden teko helpottuu. Kaarnakuoriaiset ja muut tuholaiset osasivat hyödyntää puun kylkeen syntyneet raapimisjäljet, ja puu kuoli vuoden kuluttua karhun vierailusta. Rajalinjan saa vedettyä jo olemassa olevista rajapyykeistä, niitähän tuolla alueella riittää. Miljoonan hanke Yhteismetsän alaa pienentää se, että alueen suurin maanomistaja, parituhatta hehtaaria omistava Stora Enson Tornator ei lähde mukaan. Tilan leveys on paikoin 13 metriä ja pituus kahdeksan kilometriä. Ulkopalstan alueella on joitain pieniä järviä ja niiden rannoilla tontteja ja mökkejä. Sen pinta-alaksi tulee näillä näkymin noin 1 800 hehtaaria. Hankkeen alullepanosta vastannut projektipäällikkö Mikko Honkanen kertoo, että tilusjärjestely sekä yhteismetsähanke ovat nyt hyvässä vauhdissa. Alueella on myös noin 500 hehtaaria sellaisia palstoja, jotka ovat kahden tai useamman tilan yhteisiä. Kärryyn kuuluu peräosan lisäksi pyörillä varustettu etuosa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat Honkasen mukaan noin miljoona euroa. Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. Palvelun saat käyttöösi Postin nettisivuilta: www.posti.?/netposti Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla.. Myös metsätilojen arvot nousevat paremman tilakokonaisuuden ansiosta. Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta. ”Ihmettelin tänne tullessa, että miksi laavun viisto katto on painunut kasaan. Tilusjärjestelyn yhteydessä toteutetaan kemerarahoituksella tarpeelliset metsätieja kunnostusojitushankkeet. Yhteismetsän koko varmistuu lopullisesti syksyllä. Nämä jäävät tilusjärjestelyn ulkopuolelle. Sisäpuolelta yksi lauta oli lisäksi taittunut säpäleiksi.” Laavun viereisestä männystä löytyi sitten selviä karhun kynsien jälkiä, kun eläin oli laavun katon rusikoimisen ohella käväissyt korkealla puussa. Koska omistukset järjestetään uudelleen, Hanhelan metsäalue ei välttämättä tule yhteismetsälle. Alue muodostuu pääosin nauhamaisista palstoista. Yhteismetsän osakkaaksi Hanhelan tila on tarkoitus liittää uuteen Haukipudas-Onkamoselän yhteismetsään, joka perustetaan ulMauno Hanhelan suunnittelemasta peräkärrystä tuli hieman kiikkerä painopisteen jäätyä turhan korkealle. Alueen metsänomistajista noin 50 prosenttia on yhteismetsään liittymisen kannalla. Lisätietoja saat omasta pankistasi. E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen laskun. Se muistuttaa kontion vierailusta 2000-luvun alkupuolella. Mauno Hanhela ja Mikko Honkanen seisovat yhden Haukiputaan ulkopalstan tilan rajoilla. Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon. Hanhelalle tulee maiden arvoa vastaava osuus yhteismetsästä, mutta sen metsäalue voi olla jossain muualla ulkopalstan alueella. Iso osa tiloista on kapeita ja pitkiä. Tilusjärjestelyssä olevalla ulkopalstalla on kokoa kaikkiaan noin 5 800 hehtaaria. Myös seurakunta jää ulkopuolelle. Tilusjärjestelyn maanmittauskulujen valtion tuki on 80 prosenttia, ja yhteismetsän perustaminen kustannetaan valtion varoin. Osa alueen metsänomistajista saa uuden yhtenäisen palstan jostakin toimituksen alueelta. Siirtymällä e-laskuun säästät aikaa ja vaivaa. ”Tilusjärjestelyn perusteena on saada tilarakenne sellaiseksi, että metsätalouden harjoittaminen helpottuu”, kertoo Honkanen. Osa lähtee mukaan perustettavaan yhteismet”Ihmettelin, että miksi laavun viisto katto on painunut kasaan.” on kolmion muotoinen, ja suunniteltu puuhapalsta sijoittuu sen terävimpään kärkeen. ”Olen ajatellut vielä niin, että kun en enää jaksa käydä täällä, tämänkin voisi sitten liittää yhteismetsään.” Hanhelan laavun katolla heiluu karhuviiri
Etelä-Suomessa kunttaa on viety jopa lautalla meren saariin. Tällöin metsän pintamaakerros eli kuntta on usein nopein ja luonnonmukaisin pintamateriaali. ”Ostamme mieluusti kunttaa myös yksityisiltä metsänomistajilta, jos jollakin on sopiva alue tarjolla”, Piirainen kertoo. Hyvästä kohteesta kunttaa voi kertyä 2 000 neliömetriä hehtaarilta eli saman verran euroja. Parhaita kohteita ovat harvennushakatut ja päätehakkuuseen menossa olevat kesäkorjuukelpoiset, mustikkaa ja puolukkaa kasvavat mäntymetsät. Silloin elävä kasvusto ei kärsi vaurioita. Kainuussakin niitä on puolenkymmentä. Kuntasta saatu tulo on metsänomistajalle maatalouden tuloa. Kajaanilaisen Piiraisen Viherpalvelun toimitusjohtaja Jouko Piirainen kertoo, että kuntta sopii parhaiten metsäiseen ympäKuntta käy kaupaksi Metsän pintamaakerroksesta eli kuntasta on tullut kysytty piharakennusmateriaali. Jos kohde on hyvä, jo hehtaarin alue riittää. Sen sijaan vaikkapa peltomaalle tehdyn omakotitalon pihana se ei ole omimmillaan. Kuntta leikataan ja kääritään koneellisesti rullalle. Kainuu hyvää aluetta Piirainen nostaa pääosan kuntasta Kainuusta ja lähinnä Metsähallituksen mailta. Piirainen maksaa kuntasta euron neliömetriltä. ”Kuntta sopii parhaiten metsäiseen ympäristöön.” Kuntta kerätään metsistä koneellisesti rullalle käärittyinä levyinä. Muualtakin kannattaa tarjota, meillä on asennuskohteita ympäri Suomen.” Kymmenen neliötä kerralla Piiraisen Viherpalvelu nostaa kuntan kaksi kertaa viiden metrin mattoina – sen kokoisia kivettömiä ja puuttomia alueita pitää siis löytyä metsästä. Piiraisen Viherpalvelu on tehnyt kunttatöitä noin 15 vuotta. Kuntan kysyntä on kasvanut, mutta samalla alan yrityksiä on tullut lisää. Tuloa myös metsänomistajalle Metsänomistaja saa kohtuullisen korvauksen kuntan nostosta. ristöön. Kuntan nostoalueeksi sopii tuoreen kankaan mäntyvaltainen metsikkö, jossa ei ole paljon alikasvosta. ”Kun kuntta asennetaan hyvin, moni ei tuoreeltaankaan siitä erota, että pintakerros on tuotu muualta pihamaalle”, Piirainen sanoo. Piiraisen mukaan kuntta pitää saada noston jälkeen kymmenessä päivässä asennettua käyttöpaikalle. Aktiivisemmin kunttaa on markkinoitu viitisen vuotta, ja rakennuskohteita on nyt ympäri Suomea. Vihertyöntekijä Johanna Moilanen kääntelee Bobcatillaan leikatun kuntan rulliksi. Kunttaa voidaan nostaa läpi kesän, mutta yleensä heinäkuun kuivimmilla keleillä pidetään taukoa.. Kun alueelta otetaan kunttaa, maanmuokkausta ei välttämättä tarvita tai sen tarve vähenee. 20 METSÄLEHTI 12 • 2014 HANNU JAUHIAINEN, teksti HANNU HUTTU, kuvat Y hä useampi mökinrakentaja haluaa pihamaan kerralla kuntoon. Kunttaa käytetään myös rivija kerrostalojen sekä julkisten rakennusten pihamailla ja – luonnollisesti – mökkikylissä. ”Nostamme kunttaa etupäässä noin 200 kilometrin säteellä Kajaanista. Maaston tulee olla myös kohtalaisen kivetöntä. Kuntan paksuus on yleensä noin kymmenen senttimetriä. Joillain alueilla kaavamääräykset kieltävät nurmikon, jolloin kuntalla saadaan rakennettu maa kätevimmin peittoon
Mika Myllymaa myyntipäällikkö, japa Pitkään mietin, eikö minulle tarjota tästä hienosta lehdestä laisinkaan ilmoitustilaa. Se, mikä luvataan, pitää. Asiat sujuvat ilman aggressiivista myyntikouhkaa. Helppo on tehdä yhteistyötä. Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti.. Kun haluat tavoittaa suomalaiset metsänomistajat ja metsäammattilaiset täsmällisesti ja edullisilla kontaktihinnoilla rauhallisessa ympäristössä, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, kaikki menee nappiin niin kuin Metsälehden kanssa on tapana mennä. Kun on tarvis ollaan joustavia. Metsälehti tarjoaa rauhallisen ja hyvännäköisen ympäristön klapikoneillemme ja juuri oikean kohderyhmän. ” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. Kelpaa esitellä komeita koneita komeassa lehdessä. www.metsalehti.?/media Metsälehdellä on mukava tapa toimia. Sisällöiksihän ne ilmoitukset tässä porukassa muuttuvat
27. a) samanlainen kuin henkilöautossa b) samanlainen kuin traktorissa c) samanlainen kuin moottorikelkassa d) tyyppimerkitty vain mönkijään 12. . 14. . Miten paljon Suomessa uitetaan puita vuodessa. Kilpailun voittaneen leiriläisen arvaus oli 75 000 kappaletta,. Missä. 4. a) noin 700 000 kiintokuutiota b) noin miljoona kiintokuutiota c) noin 1,7 miljoonaa kiintokuutiota d) noin 2,5 miljoonaa kiintokuutiota 6. . . . Minä vuonna se rekisteröitiin Suomen ilma-alusrekisteriin. . . . 32. 14. a) kokoojauran merkintää b) leimikon rajaa vaaran laella c) talvitien merkintää suolla d) luontopolun reitin merkintä 9. . . Puu kaadettiin ja lehdet laskettiin. 22. 29. 2. Mitä tarkoittaa selkäpilkotus. . . a) Venäjällä b) Kanadassa c) Brasiliassa d) Yhdysvalloissa TIEDÄTKÖ NÄMÄ. 5. 33. Testaa, miten läpikotaisin tunnet metsäalan. . a) 34 € b) 44 € c) 54 € d) 64 € 4. a) rauduskoivu b) hieskoivu c) vaivaiskoivu d) tunturikoivu 2. . a) 79 899 b) 131 213 c) 183 616 d) 231 721 5. 22 METSÄLEHTI 12 • 2014 1. Millaisessa metsässä lähes puolet niistä elävät. a) 1600 b) 1800 c) 2000 d) 2200 VASTAA TÄHÄN 1. 17. Suomen ensimmäisen konevoimalla– höyrykoneella – toimivan sahan rakentaminen alkoi vuonna 1858 ja sahaus sahalla aloitettiin vuonna 1860. Suomen Metsämuseo Luston katossa roikkuva Republic RC-3 Seabee oli ensimmäinen sodan jälkeen Suomeen siviilikäyttöön tuotu lentokone. . . 25. a) 246 000 b) 346 000 c) 446 000 d) 546 000 15. 3. . 13. Minkä marjat eivät ole punaisia. a) pähkinänakkeli b) käenpiika c) puukiipijä d) pikkulepinkäinen 7. 6. 20. . a) räme b) neva c) letto d) korpi 8. . . Kuinka monta vähintään kahden hehtaarin suuruista metsätilakokonaisuutta yksityishenkilöt (henkilötai perheomistus, verotusyhtymät ja kuolinpesät) omistivat vuonna 2012. . Mikä lintu tekee tyypillisesti pesänsä puun kyljessä repsottavan kaarnan ja rungon väliin. 31. . . . mutta mikä oli laskennan tulos. . . a) vanhoissa metsissä b) lehdoissa c) harjumetsissä d) soilla 11. . . . . . 3. . Sahalla sahattiin tervalauttojen tukkeja. 4. 10. Mikä on Suomen yleisin suotyyppi. . . . 28. . 30. 18. 20. a) Iin Kestilään b) Kemin Karihaaraan c) Kotkan Kyminsaarelle d) Porin Isosantaan 10. . 21. Luontoliiton kesäleirillä Luhangan Terriöniemessä 1951 nuoret arvuuttelivat, kuinka paljon suurikokoisessa metsän rauduskoivussa on lehtiä. 5. . Maapallon puuston kokonaistilavuus on reilut 500 miljardia kuutiometriä. . . . 26. . . 12. . a) 1945 b) 1947 c) 1949 d) 1951 17. 11. 12. Metsälehden juhannusnumeron metsävisa sisältää 33 enemmän ja vähemmän visaista kysymystä moottorisahoista ja rahkasammalista kantohintoihin ja tervan vientiin. Kuinka monta koivun tainta hehtaarille tulee Hyvän metsänhoidon suositusten mukaan istuttaa. . . Mikä yritys omistaa perinteikkään yhdysvaltalaisen moottorisahavalmistaja McCullochin. 24. 19. . . Millainen on mönkijän peräkoukku. . Mihin saha perustettiin. . Suomessa on uhanalaisia metsälajeja reilut 800 kappaletta. Lähes neljännes siitä kasvaa yhdessä maassa. 9. . . 23. 8. . Mikä on Suomen kansallispuu. . . . a) taikinanmarjan b) lehtonäsiän c) koiranheisin d) orapaatsaman 13. . 16. a) haavankuoriainen b) runkohaapsanen c) haavanlehtikoi d) haapanunna 16. . Mikä oli kuusitukin keskimääräinen kantohinta kymmenen vuotta sitten, kesäkuussa 2004. 15. . . 7. Jos nuori haapa katkaistaan ja kannon keskeltä löytyy toukanreikiä, mikä toukka on ne todennäköisimmin aiheuttanut. .
Vuonna 2012 hakkuissa kohteista säilyi ennallaan a) 42 % b) 63 % c) 88 % d) 99 % 33. a) Tapio b) Suomen metsäkeskus c) MTK d) Metsäntutkimuslaitos 23. (Kuva 27) 28. ”Ruotsissa saatujen kokemusten perusteella näyttää kuplamörskytuhojen uhkaamien kuloja kulotusalueiden uudistaminen kylvämällä antavan huomattavasti parempia tuloksia kuin alueiden istutus”, Metsälehdessä kerrottiin. Moottorisahan merkitys metsätöissä tulisi kaiken lisäksi vain kasvamaan. a) Englannissa b) Ranskassa c) Saksassa d) Yhdysvalloissa 20. a) vaivaiskoivu b) maa c) lakka d) ohra OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 29.. 27. Sienituhojen ehkäisyssä oli myös ratkaisu lähellä. a) Metsä Group b) Stora Enso c) UPM d) Power. 23 METSÄLEHTI 12 • 2014 29. a) heterahkasammal b) rusorahkasammal c) paakkurahkasammal d) keräpäärahkasammal litraa c) 18 miljoonaa litraa d) 80 miljoonaa litraa 32. a) koivun b) katajan c) tammen d) lehtikuusen 26. Metsälehti kyseli kesällä 50 vuotta sitten, kuinka hyvin vastaantulijat Ylöjärvellä tunsivat erään ajankohtaisen lyhenteen. a) vaahtera b) tammi c) harmaaleppä d) saarni 24. Metsäpalon tai kulotuksen synnyttämälle aukolle istutetut taimet tuhoutuivat paikoin lähes kokonaan kuplamörskyn vuoksi. Karsittu rankapuu oli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kallein energiapuulaji. Kuinka paljon siitä keskimäärin maksettiin metsänomistajalle pystykaupoissa. (Kuva 20) 21. Näin metsätyömieskin maksaisi veroja ansionsa mukaan. Mitä tarkoitti, jos työmies iski suonta entisajan savotoilla tai tukinuitossa. a) 5 € b) 6 € c) 7 € d) 8 € 22. Kuplamörsky on puiden juuria lahottava kuplamainen ja ruskea sieni eli niin sanottu juuristopatogeeni. Kuka omistaa muun muassa Metsälehteä julkaisevan Metsäkustannus Oy:n. ute 31. Kuinka monta sellutehdasta Suomessa toimii. Mikä metsäyhtiö omistaa suurimman osan Suomessa sijaitsevista sellutehtaista. Suomen Metsätyömiesliiton tekemien laskelmien mukaan moottorisahan käyttö nieli kuitenkin yli 38 prosenttia metsätyömiehen tuloista. a) paksukunttaisilla kasvupaikoilla b) ojitetuissa korvissa c) kasvupaikoilla, joissa on olemassa elinvoimainen runsas alikasvos d) juurikäävän vaivaamissa kuusikoissa 19. Mikä tuo nelikirjaiminen lyhenne oli. Minkä oksia ei käytetä Venäjällä saunavihtana. Saha nieli duunarin tulot 27. Suurimmassa vaarassa olivat männyntaimet. ”Puutavaran hakkuussa siirrytään kokonaan kuoripäällisen tavaran valmistukseen, eikä järeän puun hakkuussa tarvitse käyttää karsinnassa kirvestä juuri lainkaan.” Metsureiden lisäksi havupuiden taimet kokivat kovia 1960-luvun lopulla. Mikä seuraavista ei ole jalo lehtipuu. Sarjassa kerrataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. a) 6 b) 12 c) 19 d) 29 30. a) pääsi tuuraamaan työmaan pomoa b) joutui tappeluun ja voitti sen c) otti etumaksua palkastaan d) päätti pitää rokulipäivän 25. Minkälaisella kasvupaikalla jatkuvasti peitteellinen metsänkasvatus voisi olla vaihtoehto perinteiselle tasaikäiselle metsänkasvatukselle. Mikä seuraavista ei kuki Eino Leinon runossa Lapin kesä. Paperi keksittiin Kiinassa, mutta missä keksittiin paperikone. Suomalaisen metsätyömiehen keskimääräisistä 7000 markan vuosiansioista hupeni 1960-luvulla noin 2700 markkaa työvälineeseen. Kuoletukseen ja korkoon menee 15 prosenttia, ja korjausten osuus on 5 prosenttia”, Metsätyömiesliitto arvioi sahan nielemän rahamäärän jakautumista. 16. Tämä tarkoitti sitä, että metsurit maksoivat liikaa veroja. 28. ” Suurimman menoerän muodostaa polttoaine, 28 prosenttia. Mikä rahkasammal on väriltään kauniin karmiininpunainen. Nykyään kuplamörsky ei juuri uhkaa taimikoita kulotuksen vähentymisen vuoksi. Luontokohteiden säilymisprosentti hakkuissa on muuttunut viime vuosina. Mikä on tehnyt kuvion kuusen kuoreen. Vuonna 1840 Suomesta vietiin tervaa a) 800 000 litraa b) 8 miljoonaa 18. Suomen ensimmäinen metsälaki säädettiin vuonna a) 1776 b) 1886 c) 1921 d) 1956 UUTINE N VUONN A 1969 VALTTERI SKYTTÄ Metsälehti uutisoi vuonna 1969 metsureiden epäreilusta kohtelusta. Metsätyömiehet pystyivät vähentämään 30 prosenttia ansiotuloistaan moottorisahan osuutena. Liitto ehdotti, että metsurit saisivat vähentää verotuksestaan entistä suuremman osuuden sahakuluina
Saalista saa esitellä Trofee-kulttuuriin kuuluu saaliin vertailu. Nykyisin trofeen suomalainen vastinsana on metsästysmuisto. Trofee-sana tulee kreikasta tropaion. Esimerkiksi karhun kallolla juhlistettiin kontion ylösnousemusta ja taatPää poikki, luut nurkassa, sarvet seinällä, nahka lattialla. Suomessa on mitattu vuodesta 1976 CIC-säännöin yli 3000 hirvensarvea. Järjestelmä luotiin arviomaan riistanhoitoa. Lisäoppia erämies haki myöhemmin Tshekistä. Sellaisiksi sopivat sarvet, sulat, höyhenet, luut, kallot, taljat ja täytetyt eläimet. 24 METSÄLEHTI 12 • 2014 Mitattavia muistoja metsästysreissuilta JERE MALINEN, teksti ja kuvat V ielä muutama vuosikymmen sitten hirvensarvet tuvan seinällä olivat ainoa metsästysmuisto. Palkitulla eläinkonservaattori Sami Karppisella on nykyään kädet täynnä töitä, sillä yhä useampi metsästäjä täytättää saaliinsa. Kulut katetaan yrityksiltä kerättävästä ympäristöverosta.” Yksi keino on laajentaa keräilyharrastusta metsästäjäkunnan ulkopuolelle. Karhun kalloja jumppasalin pukuhuoneessa odottamassa mittausvuoroaan. Riistan sarvia, kalloja ja nahkoja on luokiteltu 1800-luvulta lähtien. ”Systeemin ansiosta trofeita voivat kerätä muutkin kuin metsästäjät, sillä pudonnut sarvi kuuluu löytäjälle”, trofeetuomari Vesa Paldanius korostaa ja esittelee pielaveteläisen Jouko Kokkosen rapsipellosta löytämää valtavaa lapiota. Sarvet ovat hyvä mittari eläinten kunnosta. Niiden kruunut koristavat liian usein vain tupien seiniä.” Jättösarvien mittaus on suomalainen erikoisuus Trofeekomissio haluaisi sarvet näytille kaikelle kansalla. Kysymykseen kävi mikä tahansa esine, joka oli otettu talteen voittoisasta taistelusta tai ryöstetty valloitetuilta alueilta. Veli Lappalaisen mukaan isoin este on tähän asti ollut raha. Niinpä suomalaisena erikoisuutena on luotu mittausjärjestelmä myös maastosta löytyneille hirvieläinten jättösarville. Kilpailevia liittoja on useita kuin amarvostelusta jopa 100 euroa. Veli Lappalainen on yksi maamme viidestä trofeetuomarista. Harrastus on jatkunut eläkeukkonakin”, Etelä-Savon riistanhoitopiiristä 2006 eläköitynyt riistapäällikkö tunnustaa intohimonsa kuolleiden eläinten maallisiin jäännöksiin. Tuomarit Veli Lappalainen ja Vesa Paldanius pisteytyspuuhassa. Parhaille myönnetään mitali ja ampujien nimet präntätään ennätyskirjoihin. Ne ovat oiva otos elävästä riistavarannosta ilman, että yksilöä tarvitsee tappaa. Metsojen ja teerien pyrstöjä ja jänisten käpäliäkin kuivailtiin, mutta siihen se sitten jäi. Osa metsästäjistä sitä yhä kavahtaa, mutta tofeenäyttelyidenkin suosio on hiljalleen noussut. ”Metsästysmuistojen valikoima on runsastunut ja suosio kasvussa”, sanoo Kansainvälisen näyttelyja trofeekomission (CIC) Suomen-sihteeri Veli Lappalainen. Alkujaan se tarkoitti voitonmerkkiä. ”Virossa trofeenäyttelyihin osallistuminen on metsästäjille ilmaista. tiin jahtionni jatkossa. ”Meillä on tarkoitus laajentaa ideaa ja saada hirvien, peurojen ja kauriiden irtosarvet myös osaksi kansainvälistä trofeearvostelua. ”Tarvitsin taitoa työurallani Metsästäjäin keskusjärjestössä. Näyttökokeen Lappalainen suoritti 1980. Näyttelyjärjestäjät veloittavat sarvien RIISTA. ”Tuona aikana on kaadettu noin puoli miljoonaa hirvisonnia. Metsästyksessä trofeet liittyivät aluksi uhrimenoihin. Vielä toistaiseksi kyseessä on kansallinen erikoisuus”, Veli Lappalainen myhäilee Suomessa viime vuosina aktivoituneelle sarviharrastukselle. Näyttelyissä viralliset tuomarit mittaavat trofeen ja antavat sille pisteitä. Se ei ole karu arvoitus vaan metsästysmuisto eli trofee. mattilaisnyrkkeilyssä
on ns. V a st a a ji a 13 7 KIRJAT Eläkepäiviään viettävä Metsä-Heikki alias Heikki Peuraniemi jatkaa uutterasti kirjallista uraansa. Sulje kansi ja ravista säiliötä. Seuraava kysymys: Oletko kasvattanut lehtikuusta. YaraVita Bortrac on myynnissä maatalouskaupoissa. Boorilannoitus on metsämaan pitkä-aikaisesta parantamisesta. Kaada säiliöön ensin 10 litraa puhdasta vettä ja sitten viisi litraa YaraVita Bortracia. Se sopii levitykseen hyvin. Lepännukkaäkämäpunkin sylki saa lehden kasvattamaan kärjestään sienimäisesti tai nuijamaisesti laajenevia karvoja. Säädä suihku pistemäiseksi niin levitysleveys kasvaa. Tiikerinraitainen lepänlehti Lähikuvassa äkämäpunkin lepän lehtien alapinnalle aiheuttamat raidat eivät enää näytäkään somilta vaan lehteä vaivaavalta taudilta. Se elää sekä tervaettä harmaalepän lehtien alapinnalla, joskin kasvien oireet ovat hiukan erilaiset. Kyllä nukkaraitojen takana on eläin, äkämäpunkki Acalitus brevitarsus. Toiset lajit aiheuttavat samantapaista nukkaa koivujen lehtiin. LUKIJALTA Onko metsässäsi kirjanpainajatuhoja. Lajit on paljon helpompi määrittää isäntäkasviensa ja niihin aiheuttamiensa oireiden kuin ulkonäön perusteella. Vältä kuitenkin taimien kastelemista seoksella. Ne ovat tavallisesti värittömiä, lyhytjalkaisia ja miltei matomaisia otuksia. säätösuutin. Jos haluat levittää vain mättäille, niin käyttömäärää (litraa per hehtaari) tulee pienentää vastaavasti. Joskus joku niistä saa aikaan näkyviä jälkiä, joita vaeltajakin pysähtyy kummeksumaan. Tällöin boorilannoituksen joutuu todennäköisesti uusimaan 5–10 vuoden kuluttua. Ei siis mitään suurta uutta, mutta Peuraniemi kirjoittaa letkeän hauskasti. Vain hyvin pieni osa boorista menee kuluvan kasvukauden käyttöön. Punkin syljessä olevat hormonien kaltaiset aineet ärsyttävät kasvin kasvattamaan poikkeavaa solukkoa. Valtaosa varastoituu metsämaahan pintakasvillisuuden kautta ja puusto saa sitä mykorritsasienellä käyttöönsä jopa vuosikymmenien ajan. Äkämäpunkit imevät ravintonsa kasvien solukoista. Peuraniemen tarinat sijoittuvat Koillismaalle, samaan metsä-Suomeen kuin Kalle Päätalonkin maailmakin. MIKKO RIIKILÄ Mukavia muisteluksia. PETRI KORTEJÄRVI Avainasiakasmyyntipäällikkö, metsälannoitteet Yara Suomi Oy Metsän pienimmät – ja runsaimmat – otukset jäävät kulkijalta näkemättä. Pitkävaikutteisin tulos saadaan mahdollisimman tasaisella levityksellä. Siellä, karvojen muodostamassa holvistossa, kelpaa punkkien elellä ja lisääntyä suojassa lehden pinnalta kulkevilta pedoilta. Silloin niitä kulkeutuu tuulen, lintujen ja hyönteisten matkassa myös puusta toiseen. Joskus nukkaa on lehden yläpinnallakin. Levitykseen sopii reppuruisku tai moottorisumuruisku. Pellonmetsityksessä voi olosuhteiden salliessa käyttää myös traktoriruiskua. Käyttömäärä tulee nostaa 20 litraan hehtaarille pellonmetsityskohteilla ja aina kun boorinpuutos on voimakas. Taimia ei tarvitse varoa jos levität tasaisesti. Silloin maa tarvitsi lapsityövoimaa, kuten kirjoittaja vähän ilkamoidenkin muisteli. Tämä seos riittää 0,25–0,33 hehtaarin alalle. Punkit talvehtivat silmusuomujen lomassa. Lannoitusta ei kannata kohdistaa ainoastaan puiden tai taimien tyvelle. Syksyllä punkit joutuvat jättämään suojaisan kotinsa ja vaeltavat oksille. Esimerkiksi YaraVita Bortracilla tämä saavutetaan 15–20 litran käyttömäärällä. 20 40 60 80 100 Ei 75% Kyllä 25% METSÄPILA GALLUP Metsälehden keskustelupalstalla on esiintynyt virheellisiä käsityksiä boorilannoitteen levittämisestä. Levitä seos tasaisesti kuviolle, älä kohdista seosta erityisesti taimille tai mättäille. Yläpinnalla äkämien kohta näkyy muuta lehteä vaaleampana. Osallistu gallupiin osoitteessa www.metsalehti.. Näitä tarinoita on mukava lukea. Tiikerinraitainen lepänlehti! Olisiko sienten tekosia. Aluksi nukka on kellertävää, mutta muuttuu syksyn lähetessä tumman punaruskeaksi. Uusimmassa kirjassaan Ukkoherran ulkomuoto vanha metsätalousinsinööri muistelee sattumuksia metsämiesuransa varhaisilta vuosilta sotaa käyvästä Suomesta. Ollaan uittopuroilla, pöllisavotoilla ja metsäkämpillä, muistellaan ukkoherroja, metsänhoitajia ja jätkiä kuten monien metsämiesten muisteloissa. Äkämäpunkit ovat pieniä, vain millimetrin murto-osan mittaisia hämähäkkieläimiä. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 12 • 2014 25 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Joissakin reppuruiskuissa Lannoite tulee levittää tasaisesti Boorilannoitteen levitykseen sopii repputai moottorisumuruisku. Boorinpuutoskohteilla booria lisätään hehtaarille 2–3 kiloa
Kärkkäisen diagnoosi ja lääkkeet ovat kuitenkin osittain vääriä. Kun rahalle ei enää saa tileillä tuottoa, niin sille etsitään parempaa tuottoa metsästä. Metsätilojen nykyinen hintataso on tehnyt metsätilakoon kasvattamisen kannattamattomaksi eteläisessä Suomessa. Silloin olivat ostajan markkinat. Kun metsätaloudessa siirryttiin pääomaverotusmalliin, päädyttiin metsävähennyksen käyttöön. Syynä on arvioinnissa käytetty arvonlaskentatapa summa-arvo. Metsävähennyksellä ei ole pyrittykään saamaan metsätalouden tuloille muuta pääomatuloa alempaa tasoa. Annetaan järkevästi markkinoitten hoitaa teollisuutemme puuraaka-aineen tarve. Sijoittajat ovat tulleet markkinoille, jopa saksalaiset eläkeyhtiöt. Se tarkoittaa tuottoon ja riskiin suhteutettuna sitä, että metsä on tällä hetkellä erittäin huono sijoituskohde. Kilpailuttaminen nosti hinnat selvästi tämän tason yli. Metsätilojen hinnannousun syynä ei ole itse metsävähennys, vaan ns. Kärkkäisen esittämä metsävähennyksestä luopuminen on hankalaa. Toisaalta luopumisen jälkeen uusien metsätilojen ostajat joutuisivat kohtuuttomasti maksamaan pääomastaan ( joka ei ole siis todellista tuottoa) veroa. Perustelut kuitenkin ovat aivan tuulesta temmattuja. Metsävähennys on (vain) yksi esimerkki siitä, kuinka metsätalous Suomessa on nykyisellään sekoitus harrastus-, sijoitusja omistustoimintaa. Toivottavasti olen väärässä, kun epäilen metsänhoidon suuntaa ja metsäneuvontaa. Nyt melkein kaikki kaupat kilpailutetaan. Pajunvitsa suojaa tainta usealta kantilta. Varsinkin 2007 vuoden korkea sahapuun hinta nosti myös metsätilojen hintoja. PENTTI KURKI kehitysjohtaja, Helsinki Vika ei ole metsävähennyksessä ”Metsä on tällä hetkellä erittäin huono sijoituskohde.” LUKIJALTA Suomen metsäteollisuuden tuotanto ei tule edelleenkään toimeen ilman maahamme tuotavaa koivukuitupuuta. Tämän tiedon pohjalta maallikoiden metsätilojen ylihinnoittelua voidaan estää. Sen voisi kompensoida maksamalla vastaavaa veromäärää vähemmän kauppahintaa. Toinen muutos on tapahtunut metsätilojen myyntitavassa. On kolme selvää syytä, jotka ovat vaikuttaneet vuoden 1993 jälkeen metsätilojen myyntihintoihin, eikä niistä yksikään ole metsävähennys. Hyvälaatuisia vanhoja mäntymetsiä on hyväkin säilyttää. JUKKA KOIVUNEN Parkano PALKINTO Toukokuun iPad Lappeenrantaan Metsälehden tilaajien kesken arvotaan tänä vuonna seitsemän tablettitietokonetta. Mielipiteenä esitys voidaan hyväksyä. VÄINÖ SIKANEN Kärkkäisen perustelut ontuvat ”Nyt ollaan metsätilojen hinnoissa kohtuullisella tasolla.” Professori Matti Kärkkäinen on ottanut metsätaloudesta esille tärkeitä asioita. Jos siitä noin vain luovuttaisiin, sen kautta vähennyspohjaa omaavien metsätilojen myynnissä saataisiin epäoikeudenmukainen myyntivoiton veroetu. 26 METSÄLEHTI 12 • 2014 LUKIJALTA LUKIJALTA Matti Kärkkäinen on esittänyt, että metsävähennys olisi lopetettava 2016 vuoden alusta, koska se on hänen mukaansa nostanut metsätilojen hinnat liian korkeiksi. Virhe on vain tapahtunut, jos ei ole ostotilanteessa ymmärtänyt, että kun tilamyynnissä käytetty metsävähennys tuloutetaan, se nostaa myyntivoittoa, mutta vain samalle tasolle kuin muissa sijoitusmuodoissa. Toivottavasti metsäntutkimuksella on vielä uutta sanottavaa metsänhoidolle. Avohakkuu on luonnollinen asia, sitten äestys voisi riittää, ja koivun tulo alueelle on luonnollinen asia. Muuttuuko metsämme ”hyvällä metsänhoidolla” lähes täysin havupuustoiseksi. Kun laskentaan otetaan myös verojen vaikutus, ei ole enää mahdollista antaa ”väärä” informaatiota metsävähennyksen vaikutuksista. Kaatuvat ruohot ja heinät eivät näin nitistä sitä alleen. Väitän, että tehottomuutta on muussakin kuin metsien omistuksessa. Ongelmaa kuvaa hyvin Kärkkäisenkin esille ottama metsätilojen 50–60 prosentin hinnannousu. metsäammattilaisten harhaanjohtava viestintä metsävähennyksen ”edullisuudesta” ja todellisista vaikutuksista verotukseen ja metsän tuottoon. Välttämättä ei vielä ole saavutettu kattoa, kuten asuntokaupoissa näyttää saavutetun. Ostajia oli vähän ja myyntiajat pitkiä. Sahaan kepit puurimasta ja kastan päät maaliin. Koska mitään tuloa ole muodostunut, olisi kohtuutonta maksaa 30– 32 prosenttia pääomatuloveroa. Kun myy metsävähennykseen oikeuttavan metsätilansa, myynnin jälkeen kokonaisveroaste on ihan sama kuin muissa sijoitusmuodoissa. Tukkipuun kantohinta on tuplaantunut yhdeksänkymmentäluvun tasosta. Näinhän me yritämme, istutamme kuusta, mäntyä, perkaamme lehtipuuston alta pois jne. Hieskoivua voisi kasvattaa nopeakiertoisesti ilman harvennushakkuita, jolloin vain taimikonharvennus tehtäisiin. Näytenumeron voi käydä lataamassa ilmaiseksi Applen kaupasta tai Google Playsta.. Usein ensimmäinen hakkuu toi tulona tilasta maksetun hinnan. Yhdeksänkymmentäluvulla oli puun hinta poikkeuksellisen alhainen. Mielestäni metsävähennysoikeutta ei pidä lopettaa. Metsätalouden todellisen tuoton ja sijoitustuoton arviointi nykyisellä kiinteistövälittäjien markkinainformaatiolla on maallikolle todella haastavaa, käytännössä mahdotonta. Oliko uusi metsälaki vieläkin halpaan öljyyn perustuva ”koivuvihalaki”. Joskus kuusikko, jos on järkevää, pitäisi saada koivupuuston alle. En kannata puunmyynnin ”sakkomaksua”. Kolmas hintoihin vaikuttava tekijä on matala korkotaso. Nyt ollaan metsätilojen hinnoissa kohtuullisella tasolla. Metsätilojen hinnan nousu ei johdu metsävähennyksestä. Sen kautta ei päästä mitenkään selville kauppahinnan ja sijoituksen tuoton väliseen suhteeseen. Saapa nähdä, paljonko tukkia kasvaa meidän metsänviljelyhirvilaitumille, laajoille ojitetuille alaville maille, joissa myös keväthalla aiheuttaa ravinnehäiriöitten ohella kuusien monihaaraisuutta. Kuitenkin se vaatisi pieniä korjauksia, että se olisi oikeudenmukainen kaikkia metsänomistajia kohtaan eikä jarruttaisi Kärkkäisen haluamia tilakauppoja. Jos näin hyvä metsänhoito onnistuu täysin, mistä sitten jatkossa koivupuun saamme. Lääke löytyy: tuottoarvopohjaisen arvonmäärityksen kautta voidaan esittää arvoja vastaavat tuottoprosentit. Ja muistakaa, pystyvarasto on paras puutavaran varasto. Puun heikko kysyntä ja korkea korko vaikuttivat metsätilojen hintatasoon. Siksi osa verosta kompensoidaan maksamalla metsävähennyksen jälkeen veroa 3 600 euroa, kuitenkin siis 12 prosenttia. Mutta kiristikö uusi metsälaki ylispuuhakkuun jälkeistä taimimäärää. Karrikoitu esimerkki: ostan päätehakkuukypsän metsätilan 30 000 eurolla ja myyn heti koko puuston 30 000 eurolla. Tämä vain kuvaa metsätalouden erityispiirteitä ja sitä, kuinka hankala on tehdä verotusrakenteen muutoksia lennosta. Sillä pyritään siihen, että puunmyynnissä hankintahinnan pääoman palautuksesta ei tarvitse maksaa pääomatuloveroa, koska siitä ei ole todellista tuloakaan muodostunut. Tämä on nostanut erityisesti pienten tilojen hintoja. Ja tätä eivät kiinteistövälittäjät ole varmaan kertoneet, ovat vain mainostaneet metsävähennystä suurena veroetuna – mitä se ei missään tapauksessa ole. Kepit isPajunvitsa heinääjän apurina ken aina samalle puolelle tainta, mikä helpottaa niiden etsimistä. Joillakin päättäjillämme on huolena metsänomistus ja metsän käyttö. Katkaisen pajun vesurilla sopivasta kohdasta, painan sen tyven taimen juurelle ja taitan latvaoksat taimen ylle. Metsälehteä voi nyt lukea myös tablettitietokoneelta. Lisäksi on huomioitava että puun hinta samana aikana ei ole noussut lainkaan Jos metsätalouden tuotto oli 1990 luvulla eteläisessä Suomessa 3,5 prosenttia, niin hinnanmuutosten jälkeen ostettujen metsätilojen tuotto on laskenut noin kahteen prosenttiin. Ennen metsätilasta korkein maksettu hinta oli summa-arviolla saatu hinta. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla kannattaisi alavan maan osa-alueitten koivikoita uudistaa luontaisesti myös hieskoivulle. Taimien löytämistä helpottaa taimien merkkauskeppi. Toukokuun iPadin voitti Marko Moisio. MATTI MYLLYKOSKI metsäteknikko Siikalatva Koivuakin tarvitaan LUKIJAN VINKKI Herkästi heinittyvillä istutusaloilla pajunvitsa estää heiniä kaatumasta kuusentainten päälle. Yhdeksänkymmentäluvulla tiloja myytiin melkein pilkkahintaan, mikä ei ollut ainakaan myyjän etu. Ei betoniakaan voi valmistaa varastoon eikä puuta katkoa ilman tarvetta
Lataa ilmainen näytenumero osoitteessa www.metsalehti.?/mobiili ja tilaa! Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Lataa ilmainen näytenumero! Lataa ilmainen näytenumero!. Pim! Olet metsässä! www.metsälehti.?/mobiili Hoi metsien miehet ja naiset! Metsälehden saat nyt myös mobiililaitteellesi
Maahenki 2013. Toinen puoli sisätiloista päätettiin kunnostaa vastaamaan uuden mökin vaatimuksia. Tontti ostettiin omaksi ja kunnostettiin kämppää. Kämpän museotuvassa on esillä metsätyömiesten historia. Vanha pää sai nimen Museotupa ja uusi pää nimen Pomotupa. › 1965 Keski-Pohjanmaan metsäteknikot ry:n metsämiehet siirsivät kämpän Lestijärven itärannalle toimihenkilöiden virkistyskäyttöön. Voi olla, että teemme sinne tulevaisuudessa kiintorastiverkoston ja metsäaiheisen luontopolun. Myös esimerkiksi suden saalistusta ja sen vaikutuksia saalislajeihin käydään läpi. Lestijärven kämpän ulkoasu haluttiin pitää entisellään, vanhaa kunnioittaen. Kuhmon susialueella asuvana biologina Laaksosella onkin tähän mainiot edellytykset. Susi herättää suomalaisissa suuria tunteita. Toinen pää kämpästä on sisältä kuin uusi kesämökki. Lestijärven kämppä › 1923 kämppä valmistui Lestijärvelle metsureiden majoituspaikaksi. Rahaa kämpän kunnostukseen kului kaikkiaan 110 000 euroa. Kämpän molempia päitä on mahdollista käyttää ympäri vuoden. VÄINÄ HAAPAKOSKI, teksti MARTTI HIHNALA, teksti KAUKO OLKKONEN, kuvat Lestijärven kämppäosuuskunnan jäsenet päättivät pari vuotta sitten kunnostaa 80 neliön suuruisen metsätyökämpän. Pikkurata suljettiin 1960-luvun vaihteessa. Pomotupa toimii varausperiaatteella ja Museotupa palvelee päiväkäyttäjiä ja toimii esittelyja kokoustilana. Kämppä nyt Kämpässä on 40 neliön suuruinen museotupa, johon tehtiin nukkumalaverit neljälle. Laverit ovat samantyyliset kuin metsureilla vuosisata sitten. Laaksosen teksti kulkee eteenpäin Suden seurassa Susi-kirja tarjoaa tutkimustuloksiin perustuvaa faktatietoa susien elämästä. 224 sivua. › 2001 perustettiin Lestin kämppäosuuskunta, joka muodostui aktiivisista kämpän käyttäjistä. Siinä missä laji on yhdelle suorastaan pahuuden ja julmuuden ilmentymä, näyttäytyy se toiselle metsiemme ylväänä ja viisaana koirana. Se karuus, joka metsätyömiesten asunnoissa oli sata vuotta sitten, haluttiin säilyttää. 28 METSÄLEHTI 12 • 2014 päriltä, purkivat katon, lattiat ja ikkunat, tilkitsivät seinät ja asensivat sisäkalusteet. Yrittäjiltä ostettiin hirsikehikon nostaminen, kattoja lattiatyöt materiaaleineen, seinien eristämistyöt, muuraustyöt sekä sisätilojen pintakäsittelyt ja terassi. Loput osakkaat kustansivat itse. Lestijärvi Mervi Laaksonen: Susi. Ensimmäiseksi lukija johdatellaan susilauman sosiaaliseen elämään, pentujen kasvatukseen sekä susien liikkumiseen. Kirjan toisessa osassa Laaksonen paneutuu suden ja ihmisen yhteiseen historiaan sekä sen kipukohtiin ja pohtii susikannan hoidon haasteita. Museotupaan kootaan kirjoja, metsureiden ja pomojen työkalustoa sekä pienoisnäytteet suomalaisista puulajeista nuorisokoulutusta varten. Metsurit hakkasivat puutavaraa Eskola–Lestijärvi-radan varteen. Tavoitteena oli, että kämpän ulkomuoto pysyisi entisenä ja sisätiloistakin puolet uudistettaisiin vanhaan tyyliin. Osakkaita liittyi 20. Mervi Laaksonen ei ota viime vuonna julkaistussa teoksessaan ”Susi” kantaa suuntaan tai toiseen, vaan pyrkii tarjoamaan lukijalleen tutkimustuloksiin perustuvaa faktatietoa kirjan nimikkolajista. Hinta 45 euroa. KIRJAT S e p p o R o n k a in e n. Kämppäremontin lähtökohtana oli: se mikä osataan, tehdään itse, ja muu ostetaan. › 2012 osuuskunta päätti kunnostaa kämpän ympärivuotiseen käyttöön. Sisustuksessa käytettiin mahdollisimman paljon eri tavoin jalostettua puuta – on eri levyistä hirsipaneelia, kolmiulotteista paneelia ja tuppeen sahattua lautaa. Kämpän ympäristö on vaihtelevaa maastoa, jonka puusto ja kasvillisuus on runsasta. Metsähallitukselta vuokratulle rantatontille pystytettiin kämppä ja rakennettiin sauna. Osakkaat muun muassa kaatoivat puut kämpän ymSaman katon alle uutta ja vanhaa Satavuotias metsätyömieskämppä sai kunnostuksella uuden elämän. Talkootöitä hankkeen hyväksi tehtiin kaikkiaan 1 400 tuntia. ELY-keskukselta saatiin 30 700 euroa
65%. Määräala, jonka pinta-alasta n. 115.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Hyvien tieyhteyksien varrella, oivallinen metsäharrastajan palsta. 1660 m 3 ja heti reilusti hakkuumahdollisuuksia. 09 315 49 806 Valtteri Skyttä (ma) p. 1.650 m 3 . Kohde voidaan myydä kokonaisena tai esim. kirjanpainaja 21. 2200 m 3 , josta tukkiosuus n. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 15,1 ha. 48 ha alueella! UPM Bonvesta -metsätila. Taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30 %, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. Popklassikoita uudessa Serlachius-museossa Uuden Göstan paviljongin on suunnitellut espanjalainen arkkitehtitoimisto.. Rajoittuu kahteen eri järveen. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Malli ja hullu kuvailija -näyttely esittelee puolestaan suomalaista kultakauden taidetta ja modernismia. 159.200 € METSÄTILA, Kuhmo, Juonto 89 ha. 6 ha, ensiharvennustöitä 2015-2018 n.11 ha. 2011 suoritettu tuhkalannoituksia n. 50 %. b (jatkuvatoiminen paperinvalmistus patentoitiin Ranskassa vuonna 1799) 20. Tontit rajautuvat yksityiseen luonnonsuojelualueeseen. 3500 m 3 , rantaviivaa n. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. Katja Raninen p. Kokonaispuusto n. Simojoen rannalta kauniilta paikalta. Lammen rannalle poikkeamisluvalla lomarakennuspaikka. Hyvä sijoituskohde! 65.000 €. d 26. Lisätiedot www.bonvesta.. Varttunutta tai uudistuskypsää metsää pinta-alasta n. b 4. b (10 tehdasta) 31. MILLA NIEMI Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Puustoa n. Helposti saavutettavissa oleva määräala, rajoittuu valtatiehen no. b 27. 9000 m 3 . Puuta, lasia ja betonia yhdistävä rakennus kunnioittaa ympäristöään ja perinteistä suomalaista rakennusmateriaalia puuta, mutta sisältää myös rakennusteknisesti ainutlaatuisia ratkaisuja. Kokonaispuusto n. Etelärannan määräalatonttien pa:t 0,64 ha ja 0,43 ha. Taidemuseon kesän päänäyttely SuperPop! esittelee laajasti pop-taidetta, mukaan on saatu pop-taiteen klassikoita Yhdysvalloista ja Suomesta, muun muassa Andy Warholilta, Roy Lictensteinilta ja Paul Osipowilta. Kiinteistö rajoittuu tien nro 464 länsipuolella Vaajalahteen ja itäpuolella Korvolinlahteen. Kohde remonttitaitoiselle Ranuanjoen jokitörmällä. Tuuloksessa metsätila hyvillä maapohjilla. Pohjoispalstalle hiljattain tehty metsäautotie ja kunnostusojitus. määrä n. Tästä huolimatta Laaksosen ote vakuuttaa, ja kirjaa voi mainiosti suositella kaikkien suden biologiasta, lajin vaikutuksista sekä kannanhoidosta kiinnostuneiden lukemistoon. a 10. 35 km. c 30. 48.000 €. 109.000 €. 53.000 € METSÄPALSTA, Rantasalmi, Torasalo 30,2 ha. Savonlinna-Varkaus -tien varrella. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 450 m, ei rantarak.oikeutta. c 7. METSÄTILA/VAPAA-AJAN KOHDE, Ranua 36 ha. 13.464m 3 , eli keskipuustona n. c 3. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 304.500 €. 12,6 ha 67.000 € / tarjous ja määräala n.10,5 ha 27.000 € / tarjous. a 23. c Metsävisan oikeat vastaukset: Serlachius-museon uusi lisärakennus, Göstan paviljonki, avattiin viime viikonloppuna. b 17. 96.300 € RANTATONTTI, Savonlinna, Puruvesi Vehkasalon saaressa kolme tonttia, joista pohj.rannan tontti (0,63 ha) jo lohkottu. a 2. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. c 25. Teoksen kuvitus on pääasiassa suomussalmelaisen Hannu Hutun käsialaa. Valtaosa varttuneista kasvatusmetsistä siirtymässä pian uudistettavaksi. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv sujuvasti, eivätkä viittaukset tieteellisiin artikkeleihin riko tekstin luettavuutta. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Viistolammen rantaviivaa 300 m. MERA 28. 75. Kokonaispuusto n. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Metsämaasta 15 % varttunutta metsää. 29 METSÄLEHTI 12 • 2014 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Kaikki loivia rinnetontteja, joilla järeä mäntyvaltainen tukkipuusto. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. b ja c 19. b 9. METSÄTILA/LOMAKOHDE, Ranua 25 ha. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Hämeenlinna, Juttila 23,13 ha. UPM Bonvesta -metsätila. Yhdessä osassa ostettuna 90.000 € / tarjous METSÄPALSTA, Siikalatva, Vorna 101,47 ha. c 33. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 5.850 m 3 . b 11. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. a 29. d 13. 143 m 3 /ha. c 24. Husqvarna 14. Puusto n. c 5. a 6. 50 m, rakentamiseen haettava poikkeamislupa. Myös uroshirven kutsuminen hirvaaksi sekä muutamat vastaavanlaiset lipsahdukset kummastuttavat. Rak.oikeus 100 k-m 2 /tontti. Nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää 3,5 ha ja uudistuskypsää metsää 12,2 ha. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 141 000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDÄÄN METSÄPALSTA, Savonlinna, Anttola (Kerimäki) 16,5 ha. b 22. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. b 16. Suurin miinus Laaksoselle rapsahtaa ajoittaisesta kompuroinnista termien käytössä. 050 464 6500. 158.000 € / tarjous METSÄPALSTA, Lieksa, Lieksa 94,1 ha. Hyvät kalavedet, metsästysja marjastusmaastot. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. a 18. 1. Kok.puusto n. 10,2 ha varttunutta kasvatusmetsää. 30.000-40.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 040 510 8085 METSÄTILA, Kuhmo, Lauvus 81,7 ha. Reilunkokoinen 2 palstassa oleva metsätila. 2 osassa: n. Pääasiassa nuoriaja varttuneita kasvatusmetsiä, kokonaispuusto n. Rantametsäkiinteistö, puusto n. Niiden kanssa vuoropuhelua käyvät suomalaisten ja kansainvälisten nykytaiteilijoiden teokset. a 8. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kok. kesäasunnoksi, lisäksi purkukuntoisia talousrakennuksia. b 15. Entisen maatilan rakennukset: asuinrakennus, sauna-talousrakennus, navetta (varastona), liiteri, traktoritalli. c 32. 700 m 3 , omaa Pitkäjärven rantaviivaa n. Göstan ystävät -näyttelyssä on esillä taidesäätiön perustajalle, vuorineuvos Gösta Serlachiukselle tärkeiden taiteilijoiden teoksia. Pa:sta 35 % varttunutta kasvatusmetsää, 37 % nuorta kasvatusmetsää. 2 palstassa Kallunginahossa ja ylimmäisen Ahmalammen rannalla. Tarkemmat puustotiedot www.laprim.?. 73.000 €. a 12. Huttu osoittaa jälleen kerran olevansa ammattimies paikallaan, ja huolellinen taitto viimeistelee kirjan visuaalisesti houkuttelevan ulkoasun. Göstan kartanossa nähdään kaksi näyttelyä, jotka on koottu taidesäätiön omista kokoelmista. Taimikonhoitotöitä lähivuosina n. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. 09 315 49 873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 7 km, Varkauteen n. Rantasalmen keskustasta n. 6585 m 3 . Kohteessa remontoitava hirsinen asuinrakennus esim. Tuottava sijoitusmetsä! UPM Bonvesta metsätila. ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsakustannus.. 09 315 49 842 Ulla Ylikangas p. Tuupasenpalsta on määräala 24 km Kuhmosta luoteeseen. Ilmaisut ”susiäiti ja susi-isä” tai edes ”9-henkinen susilauma” eivät sovi puolueettomaan tietokirjaan – olkoonkin, että niiden käytön perimmäisenä tarkoituksena lienee toiston välttäminen
Juutalaisen legendan mukaan granaattiomenassa on 613 siementä. Antti Lavonen, Metsänhoitoyhdistys Kaakon metsuri, Miehikkälä 1.7. Yhden ja saman lasikaton alla oli huikeat viisi hehtaaria tomaatinvarsia, jotka parhaimmillaan kasvavat kahdentoista metrin korkeuteen. Logman Oy, Fixteri Oy Petter Sirkka on aloittanut Logman Oy:n ja Fixteri Oy:n yhteisenä konemyyjänä.. Granaattiomenoita ei kannata huolimattomasti hotkaista ainakaan valkoisessa pyhäpuvussa, sillä hedelmän punainen väri on oivallista kestovärjäysainetta. Uudella mantereella puuta viljellään etenkin Kaliforniassa. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Hollannissa asiaan on tartuttu topakasti, ja koko kansakunta tuntuu olevan talkoissa mukana. Granaattiomena on kotoisin ”tuhannen ja yhden yön” maisemista Iranin suunnalta, mutta kasvaa istutettuna lämpimillä alueilla Etelä-Euroopasta, Aasian kautta Australiaan saakka. taan nahkaa Marokossa vieläkin. Kimalaisten elinkaari tomaattihuoneessa on lyhyenpuoleinen eli vain noin kaksi viikkoa, ja uusia kimalaisia tarvitaan kaiken aikaa. Hännänhuippuna esiintyy sana . Nykyihmisiä kiinnostavat erityisesti puun terveysvaikutukset. Lasin alla kaikki elolliset ja elottomat toiminnot ovat tarkoin säädeltyjä. Listaa esiteltiin Haagissa pidetyssä kokouksessa, johon osallistui asiantuntijoita Euroopan eri maisF-lista HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat Harvaan puuhun on liitetty yhtä huikeita tarinoita, vertauskuvia ja käyttökokemuksia kuin granaattiomenaan. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Tutkimustuloksia vakavienkin sairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä granaattiomenatuotteiden avulla löytyy suuntaan ja toiseen. Niitä voi käydä ostamassa paikalliselta kimalaistehtaalta Haagin läheisyydestä. Kokouksessa lounaaksi tarjottiin kuitenkin ihan perusmuonaa eli sämpylöitä ja maitoa. Mehu on hyvin antioksidanttipitoista ja kohtuullisen maukasta. Tomaatit tarvitsevat pölyttäjää, joK uten kaikki jo varmaan tietävät, biotalous on kova sana niin meillä kuin muualla. Sen hedelmää on vuosituhansia pidetty terveyden, rakkauden ja kauneuden perikuvana aina Salomon Korkeaa veisua myöten. Hän on juuri valmistunut Tampereen yliopistosta pääaineenaan tiedotusoppi. F-listan sanat ovat englanninkielisiä. Japanilaiset pökerryttävät uutteillaan myös hyönteisiä. Skyttä on aikaisemmin ollut töissä muun muassa Aamulehdessä, Helsingin Sanomissa ja Kymen Sanomissa. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tosiasiassa siementen määrä vaihtelee parista sadasta yli tuhanteen. Kuoret ovat hyvin tanniinipitoisia, ja niiden uutoksella parkiMetsäkustannus Oy Metsälehden määräaikaisena toimittajana on aloittanut yhteiskuntatieteiden maisteri Valtteri Skyttä, 26. Haagin kokouksen huippuhetki oli käynti tomaattifarmilla. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. re. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET RA KA S PÄ I VÄ K I R JA 50 VUOTTA 29.6. Maalämpöön perustuva energiapaketti oli juuri maksanut 12,5 miljoonaa euroa. 30 METSÄLEHTI 12 • 2014 LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. ta. Sekä itse kasvihuonetekniikkaa että kasvatusmenetelmiä oli kehitetty Wageningenin tutkijoiden kanssa yhteistyössä, ja sen ansiosta ravinteet ja materiaalit oli saatu lähes suljettuun kiertoon. Hauskin keksintö oli tomaatinlehdistä tehty tuokkonen, johon tomaatit voidaan pakata. Kaksi ensimmäistä ovat . ten säännöllisten välimatkojen päässä oli kenkälaatikon kokoisia pahvilaatikoita, joissa asusti kimalaisia. Tomaatin hinta ei päätä huimaa: kilosta maksetaan marketissa noin 90 senttiä. Puun kuorijauheella on häädetty jopa suoliston loismatoja. Ranskalaisella virkamiehellä oli nieleskelemistä fun-toiminnon kanssa. Toisaalta kuivattuja kuoria on käytetty myös ripulinhoitoon. Hän totesikin, ettei biomassavarantoja kaiketi voida varata pelkkään huvitteluun, vaikka sillä tavoin syntyisi kuinka paljon lisäarvoa tahansa! Suomalaisena tietenkin iloitsin, että huvittelu eli selvemmin sanottuna luonnon virkistyskäyttö oli hollantilaisten listalla niinkin korkealla – mehän uskomme vahvasti saavamme uutta talouskasvua aikaan tarjoamalla juuri metsäluonnon aineettomiin arvoihin perustuvia palveluita. Omena päivässä pitää lääkärin ja madot loitolla Granaattiomenoita ei yleensä syödä kuorineen, tai jos syödään, niin seurauksena on yleensä vatsavaivoja. Tomaattikin kuuluu F-listan yläpäähän, koska food eli ruoka tulee heti kolmantena kemikaalien ja virkistyksen jälkeen. Toisaalta meillä on uskoa myös hännähuippuun eli bioener giaan, joka kaiken kaikkiaan on eurooppalaisessa keskustelussa kiistelty juttu. Siemeniä voi syödä, ja niitä ympäröivä punainen hedelmämalto on mehuksi puristettuna hedelmän parasta antia. Hollanti on Euroopan toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä Ranskan jälkeen. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Jouko Honkola, Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan metsuri, Peräseinäjoki Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Stanfordin yliopiston nanoteknologian tutkijat ovat vastikään innovoituneet kehittämään jopa tehokkaampia paristoja matkimalla granaattiomenien siemenrykelmien rakennetta. Wageningenin maataloustutkimuksestaan kuuluisan yliopiston väki on tehnyt biotalouden F-listan, jonka ideana on esitellä tuotteet siinä järjestetyksessä kuin ne tuottavat lisäarvoa. Puun kukat ovat oranssinpunaiset. Ylisuuren tennispallon tai jättigreipin kokoisen granaattiomenan sisus on täynnä mehukkaita siemeniä. Granaattiomena ( Punica granatum) on alle kymmenmetrinen monihaarainen puu tai pensas, jonka punaisenvihreät hedelmät Maistuva paratiisipuu muistuttavat jättimäistä ruusunmarjaa. Suomeksi sanottuna parasta lisäarvoa saadaan siis hienokemikaaleista ja huvittelusta ja vähiten lisäarvoa syntyy, kun biomassaa poltetaan. Pyhissä kirjoissa ja legendoissa granaattiomenoita kasvaa paratiisissa ja kreikkalaiset jumalat popsivat niitä jopa manalassa. 21 B, 00100 Helsinki. Mukavaa oli tulla takaisin kotiin havumetsien maahan ja todeta jälleen kerran, että Suomi on suomalaisille paras maa. ne-chemicals ja fun. Katselen Haagin reissun jälkeen marketin tomaatteja uusin silmin. Juutalaisen legendan mukaan niitä on hedelmää kohti 613: yhtä monta kuin Toorassa on ”direktiivejä”. Kauppojen hedelmätiskejä lukuun ottamatta Suomen talviolosuhteet ovat sille liian hyiset. Granaattiomena on toiminut myös vallan merkkinä kuninkaiden kruunuissa ja muinaisen Persian sotilaiden joukko-osastotunnuksena keihäiden tyvessä. Neljän veljeksen omistaman osuuskunnan liikevaihto oli noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa ja investointikulut melkoiset. Viljelijöille hedelmän oikea poimimisajankohta myyntiin on haasteellista, koska raakana poimittua granaattiomenaa ei enää jälkikäteen saa kypsytettyä edes etyleenin avulla. Tomaattien tuotanto on mitä suurinta hightechiä, mutta mikään kultakaivos se ei ole
Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2014 / 2014 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Palkinnot metsäristikosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Risto Eronen, Juva, Seppo Kerkelä, Kemijärvi ja Ville Valtanen, Mietoinen. 09 315 49 840. METSÄRISTIKKO 12 Metsäristikko 9, oikea ratkaisu K im m o H a im i. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 12”. Tee juurista luuta Metsälehti Makasiini ilmestyy 3. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 3.7. Vaihtoehtoja puulajivalikoimaan . Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Näin lasket metsäsi hinnan . Miten välttää juurikääpä. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. heinäkuuta. . 31 METSÄLEHTI 12 • 2014 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2014 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Ruotsalaisessa supermetsässä puuta riittää . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Runsaasti kuvitettu teos on tehty yhteistyössä Suomen metsämuseo Luston kanssa. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Kirja sisältää myös kaikkien Suomeen tuotujen moottori sahojen tiedot. Vaikka suurimman osan säädöksistä saa ajantasaisina verkosta, kokemus on osoittanut, että painetulle julkaisullekin on tarvetta. Metsäalan säädökset Matti Kiviniemi (toim.) Julkaisun tavoitteena on auttaa lukijaa löytämään helposti tärkeimmät metsätalouden lait, asetukset ja muut normit ajantasaisina. Teoksen ensimmäiseen lukuun on koottu tärkeimpiä lainopillisen tiedon hakuohjeita. Teokseen on koottu uusin tieto metsä-, peltoja vesiriistan hoidosta, riistanhoidosta taajamissa ja teiden ympäristössä, soiden ennallistamisesta, petopyynnistä sekä tarhauksesta ja istutuksesta. Hinta 39 € Moottorisaha sata vuotta Suomessa Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito Kirja esittelee kattavasti metsänkasvatuksen menetelmät, joita Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio suosittelee käytettäviksi talousmetsissä. tai asiakaspalvelustamme, puh. Hinta 48 € Suomalainen riistanhoito Petri Nummi ja Veli-Matti Väänänen Kirja kuvaa, miten riistanhoitoa harjoitetaan tämän päivän Suomessa. Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Mikko Riikilä Kirja kertoo moottorisahojen vaiheikkaan historian Suomessa ensimmäisestä sahan pärähdyksestä aina tähän päivään. Suositukset ovat uuden metsälain mukaisia. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Hinta 48 €. Sahat saapuivat Suomen saloille jo vuonna 1915, mutta ne yleistyivät vasta useiden teknisten innovaatioiden jälkeen 1950-luvulla. Kirja nostaa esiin sata merkittävintä Suomessa käytössä ollutta saha mallia. Verkkoa kannattaa käyttää tämän julkaisun ohessa. Hinta 42 € Uutuus Uutuus Säädöksiä, suosituksia ja sahan pärinää. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Kirjassa kerrotaan metsien hoidon yleisistä periaatteista, käytännön metsänhoitotoimenpiteistä sekä talous metsien luonnonja ympäristönhoidosta. Mukana on myös tarinaa sahojen valmistajista, maahantuojista ja tietenkin käyttäjistä