Kuv a: Seppo S amuli METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 18. Sivut 6–7 Myskihärille murkinaa Uutinen: Pottiputken mentäviä koivuntaimia ›› sivut 2–3 Puukauppa: Sähköistä kauppaa ›› sivu 12 Keskiaukeama: Metsäiselle kesämatkalle ›› sivut 16–17 Koneet: Pienet esillä Elmiassa ›› sivut 22–23. KESÄKUUTA 2015 • NRO 12 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Santtu Berggrenin kerppuyritys vastaa osaltaan Korkeasaaren ruokahuollosta
Yksityismetsissä rahaa käytettiin 216 miljoonaa euroa, mikä on reaalisesti prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Korjuumäärän kasvattaminen saattaa johtaa ristiriitoihin metsien muiden ekosysteemipalveluiden kanssa. Luke irtisanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) yt-neuvottelut ovat päättyneet. Jokainen muovisäkissä koivuja aukolla retuuttanut tietää, kuinka tympeää niiden istuttaminen on. Istutettaessa koivut ovat noin 20-senttisiä. Samaan havaintoon päädyttiin Luken viimevuotisessa istutuskokeessa Kuopiossa. Panostukset metsänhoitoon ennallaan Metsänhoitoja metsänparannustöihin käytettiin viime vuonna 302 miljoonaa euroa. Eniten rahaa käytettiin taimikonhoitoon, liki 50 miljoonaa euroa. Kesäkuun alussa ja juhannuksePikkutaimet tekevät vaivalloiset kuokan ja jätesäkit tarpeettomiksi. Lain mukaan syys-toukokuun aikana kaadettu, yli 10-senttinen mänty on vietävä metsästä heinäkuun alkuun mennessä Eteläja Keski-Suomessa. Yt-neuvottelujen taustalla on valtion tutkimuslaitosten rahoitusuudistus, joka leikkaa Luken perusrahoitusta liki 15 miljoonaa euroa vuodessa. Tavalliset koivuntaimet ovat 50– 60 senttiä pitkiä ja niin suurissa paakuissa, ettei niitä pysty istuttamaan pottiputkella. Havupuutavara pois metsistä Hyönteistuhojen torjumiseksi puutavara on vietävä metsästä hakkuupaikalta tai välivarastoilta pois kesän aikana. Hans Verkerkin väitöskirjan mukaan unionin metsien hakkuukertymä voisi olla vuonna 2030 jopa 620–891 miljoonaa kuutiota vuodessa. Koivun istutus uusiin puihin Pottiputki on käypä työkalu koivunkin istutuksessa, kunhan maahan on menossa koivun pikkutaimia. 2 A J A S S A 18. Luonnonvarakeskuksen mukaan se on reaalisesti saman verran kuin edellisvuonnakin. Neuvottelujen tuloksena keskuksesta irtisanotaan enintään 146 henkilöä, järjestetään toimitiloja uudelleen ja lomautetaan koko henkilöstö ensi syksyn aikana enintään kahdeksi viikoksi. Verkerkin mukaan Euroopan metsät saattaisivat lisääntyneiden hakkuiden takia muuttua hiilinielusta hiilen lähteeksi. Myös kansalaiset pääsevät vaikuttamaan ohjelmaan, sillä metsäkeskus on avannut verkossa kyselyn, jolla pyydetään palautetta metsäohjelmasta.. ”Pikkukoivut lähtevät kasvuun yhtä nopeasti kuin isotkin”, vakuuttaa metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt UPM Metsästä. Pienet koivun taimet ovat puolta halvempia ja kasvavat vähintään yhtä hyvin kuin isot, kuokalla istutettavat. heinäkuuta mennessä ja pohjoisessa elokuun puoliväliin mennessä. Pohjois-Suomessa aikaa on heinäkuun puoliväliin. EU:n metsissä riittää biomassaa Puuperäisen biomassan hakkuita voitaisiin lisätä EU:n alueella huomattavasti nykyisestä. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 LYHYET MIKKO RIIKILÄ, teksti ERKKI OKSANEN, kuva Miksiköhän tätä ei ole keksitty ennen. Vaikuta metsäohjelmaan Suomen metsäkeskus on käynnistänyt alueellisten metsäohjelmien laatimisen kaudelle 2016–2020. Metsäyhtiö UPM sekä yksityinen taimiyhtiö Mellanå Plant ovat ryhtyneet kasvattamaan koivuntaimia samankokoisissa paakuissa kuin kuusiakin. Toukokuussa istutetut pikkutaimet venähtivät elokuuhun mennessä puolimetrisiksi. Vastaavasti kuusi on vietävä pois Etelä-Suomesta heinäkuun puoliväliin mennessä, Keski-Suomessa 24
Tavoitteena on keskittää yhtiön toiminta asiantuntijapalveluihin ja lämpölaitosten puuhuoltoon. Vasta loppukesästä tiedämme, paljonko taimia riittää myyntiin”, Mellanån toimitusjohtaja Rainer Bodman kertoo. ”Yt-neuvotteluissa metsätyöpalveluiden tuottamiseen on etsitty jatkajaa yrityksen omien toimihenkilöiden keskuudesta. Niiden suosio on kuitenkin kasvamaan päin muun muassa kuusikoita vaivaavien kirjanpainajatuhojen vuoksi. Hirvet aiheuttivat tuhoja erityisesti toukokuussa istutetuille taimille. Kakkosena on Suomen Metsähallitus 4,9 miljoonalla hehtaarilla. Luonnonvarakeskus Luken tutkija Jaana Luoranen vertaa pikkukoivujen kasvua kesällä istutettaviin, niin ikään pienissä paakuissa kasvatettaviin koivuntaimiin, joiden kehitystä on seurattu kattavammin. Yksi strategisista alueista on biotalous. Valtion metsien myyntiä ei Tiilikaisen mukaan ole aikomusta lisätä valtion rahapulan paikkaamiseksi. Lisäksi erilaisten asiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti”, Jouko Pirkkalainen kertoo. ”Ensisijainen tavoite on helpottaa omaa työtä. ”Metsähallituksen tuloutustavoite on tarkoitus pitää sillä tasolla, että se syntyy normaalista liiketoiminnasta eikä pääomaa ole tarpeen myydä.” Kolmannes Euroopan metsistä Eustaforin kokoukseen osallistuu 120 henkeä eri puolilta Eurooppaa. Taimet jopa hyötyivät koneen tekemästä syväistutuksesta, joka suojaa kuivumiselta. Isot koivuntaimet ja niiden istutus maksavat yhteensä 900 euroa hehtaarilta. Tässä ei kuitenkaan ole onnistuttu.” Metsä-Pirkan palkollisten työt päättyvät tämän vuoden loppuun mennessä, jos yt-neuvotteluissa irtisanomisiin päädytään. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 ELIISA KALLIONIEMI NELJÄN miljardin euron säästöjen vastapainoksi se on nimennyt viisi strategista muutoshanketta, joille ohjataan lähivuosina 1,6 miljardia euroa. Lisäksi yhtiöllä on runsaasti hoitosopimustiloja, joiden hoitamista jatketaan. Myös energiapuun hankinta jatkuu. Yksivuotiaiden kuusten vastaava kustannus on 560 euroa. Hänen mukaansa Metsä-Pirkka keskittyy jatkossa muun muassa kiinteistön välitykseen ja arviointiin. Järjestöön kuuluvat organisaatiot hallinnoivat noin 30 miljoonaa hehtaaria, mikä on yli kolmannes Euroopan metsistä. ”Markkinavoimat eivät tässä yksin riitä. Esitys metsähallituslaista syksyksi Ministeri Tiilikainen esiintyi ensimmäistä kertaa metsäväelle Euroopan valtionmetsien järjestön Eustaforin tilaisuudessa. Pirkkalainen huomauttaa, että metsurityön teettämisen kannattavuus on koko ajan tiukentunut. Eniten metsää on Puolan valtiolla, 7,3 miljoonaa hehtaaria. Yksi näistä on puutuoteteollisuuden edistäminen. Kymmenen vuotta istutuksen jälkeen ne ovat noin metriä pidempiä kuin keväällä istutetut”, Luoranen toteaa. Puukauppiaana se jää kuitenkin kauas jälkeen Puolasta, missä hakkuut yltävät jopa 37 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. AJASSA Vihdasta irtoaa paljon terveellistä Sivu 5 Metsäkoulutus kiinnosti nuoria Sivu 7 Saappaat pitävät punkit loitolla Sivu 9 Hallitusohjelmassa on metsäkin mukana Toteutuessaan Sipilän hallituksen ohjelma kasvattaisi metsätiloja. Rovaniemellä viime viikolla puhunut maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen mainitsi biotalouden hankkeista kolme, joihin hallitus aikoo investoida. Luken koe osoitti, että pikkukoivut voidaan istuttaa koneella. Myöskään viljelykulut eivät innosta metsänomistajia. Kolmanneksi hallitus käyttää strategisille hankkeille varattua rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta puusta syntyisi uusia korkean jalostusasteen tuotteita. Sivu 25 Metsien sosialisointia puretaan Romaniassa Metsänkäyttö Romaniassa on tarkasti säädeltyä. Tosin taimet ovat hieman kalliimpia. Sieltäkin taimia voi kysellä ensi kevääksi, mutta varma niidenkään saanti ei ole. AJASSA 3 18. TÄSSÄ NUMEROSSA ”PIKKUKOIVUT LÄHTEVÄT KASVUUN YHTÄ NOPEASTI KUIN ISOTKIN.” Koivun istutus uusiin puihin » Taimen pituus 15–20 cm » Paakku pl81 » Kasvatusaika 1 vuosi » Istutusväline 5-putki » Hinta samaa tasoa kuin yksivuotiaan kuusen » Suositeltu istutusaika lehdettömänä toukokuussa Pikkukoivut FAKTA Hallitus edistää tukkipuun käyttöä Uusi hallitus aikoo paitsi säästää rahaa myös uudistaa taloutta. On tarpeen selvittää, mitä pullonkauloille voidaan tehdä”, Tiilikainen totesi. Se merkitsisi töiden loppumista yhtiön yli 30 metsurilta ja toimihenkilöiltä. Sen vuoksi niitä kylvetään jonkin verran yli tilatun määrän. ”Sovitut työt hoidetaan valmiiksi”, Pirkkalainen vakuuttaa. Tältä osin pikkukoivut lupaavat ilosanomaa koivun istutuksia pohtiville. Pikkukoivujen istutuskustannus on samaa luokkaa. Suuri säästö viljelyyn Koivun taimia istutetaan hyvin vähän. Tähän liittyy esimerkiksi sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Sivu 26 Koneiden huolto toimii Komissakin Sivu 27 Sami K arppinen Teemu Lah tinen. Tärkein syy koivun epäsuosioon ovat hirvet. Yhtiön omistajat, Jouko ja Helena Pirkkalainen jatkavat asiantuntijapalveluiden tuottamista. Sivut 10–11 METSÄSTÄ Boorivajeesta pääsee eroon Sivut 14–15 Höylään sopivat myös ulkomaiden puulajit Sivut 18–19 Ei ihan tavallisin metsuriyrittäjä Marianna Kemppainen on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt kaikenlaista. Ensi kevään istutuksiin pikkutaimet kylvetään juhannuksen tienoilla. ”Uudistamissuunnitelmat kannattaa laatia kaksi vuotta eteenpäin, jotta saa mieleisiään taimia.” UPM:n Joroisten tarhan lisäksi pikkukoivuja kasvattaa yksityinen Mellanå Plant Ab. MIKKO RIIKILÄ JOUTSASSA toimiva metsäja metsätyöpalveluita tuottava Metsä-Pirkka on aloittanut koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut. Sivu 20 Visakoivun karsinta näkyy lompakossa Sivu 21 PILKKEITÄ ”Tiedekeskustelua ei saa rajoittaa” Sivu 24 MIstä on taivaan pilvet tehty. ”Kesäkoivut lähtevät nopeasti kasvuun ja ne säilyttävät etumatkansa. Metsä-Pirkka aloittaa yt-neuvottelut Irtisanomisuhka koskee yli 30:tä metsuria ja toimihenkilöä. Tuotantoesimies Henna Höglund UPM:n Joroisten taimitarhalta kertoo, että taimia kasvatetaan tilausten mukainen määrä. ”Koivuntaimien tuhoriski on suurempi kuin havupuilla. Lisäksi hallitus aikoo varmistaa, että puumarkkinat toimivat. Metsähallitusten järjestö aloitti 10-vuotisjuhlansa Lapista. Kokousta isännöivälle Metsähallitukselle hän lupasi uuden esityksen metsähallituslain muuttamisesta jo ensi syksyn aikana. na istutetut taimet olivat elokuulla hieman lyhyempiä
Uusi kysymys: Käytätkö mönkijää metsätöissä. Siitä voitaisiin Puukaupan jarru kotimarkkinoilla tehdä kuitenkin paljon enemmän myös julkisia rakennuksia ja puu kerrostaloja. Rakennusteollisuus arvioi, että omakotitaloja rakennetaan tänä vuonna 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Oli nopeampi kuin husoppimies, mutta jälki sen mukaista.” Torppari ”Toisena koneellisen taimikonhoidon haarana UPM jaksaa promota Pentin Pajan kitkevää kouraa. Ei ole ihmissilmän ja käden voittanutta tuossa raivaushommassa.” Svedu Petteri Puu on viime aikoina käynyt hyvin kaupaksi, mutta metsänomistajien puunmyyntitulot ovat jääneet kauas vuosituhannen vaihteen lukemista. AJASSA 4 18. Sahatavaran vienti on kasvanut tasaisesti jo vuosikaudet. Niihin puuta on perinteisesti totuttu käyttämään. Se kone on ainakin lelu ja sopimaton meidän metsiin.” Metsuri motokuski ”Sirkkelin terä -systeemi oli koeajossa jo 80-luvulla, Lokomon puomissa hydraulimoottorilla. ”Kaupunkiasunnon pihakoivut olivat jo riesana itselle ja naapureille valtavan lehtisatonsa ansiosta.” Metsä-Masa Pihakoivut kuivumaan Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. Varsinainen murheenkryyni on kotimaa. Vasta yksi tehdas meni konkurssiin (Usewood), nyt se jatkaa puuhaamista olikohan Latviassa tai Liettuassa. Suomalaiset rakentavat ennä tyksellisen vähän. Kun valtio sijoittaa euron, sijoittaa metsänomistaja kaksi tai kolme euroa.” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ”Toimivan koneraivauksen edellytyksenä on kustannustehokas kone. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Egypti on noussut suurimmaksi ostajamaaksi, ja laivaukset Kiinaan lisääntyvät ko vaa vauhtia. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Mutkikkaalla järjestelyllä suur omistukselle on saatu yksityishenkilöä lievempi verotus ja yksityishen kilöille tarkoitettu metsävähennys. Nykymaailmassa lakia ei säädet täisi ainakaan samoilla perusteilla. Vyönkiristyshallitukselta voisi kysyä, miten valtion verokertymän kan nalta perustellaan yhteismetsien 2–5 prosentin veroetu. Vaikka hallitusohjelmaan sisältyy leikkauksia myös kemeran rahoitukseen, ei sen pi dä antaa jarrutella metsänhoito töiden käynnistämistä. Tärkeintä on kuitenkin saada ta lous kasvuun. Yhteismetsälaille on aikoinaan ollut sekä metsätaloudelliset että osa kastiloihin liittyvät sosiaaliset perusteet. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Hallitusohjelman monien metsätaloutta edistävien tavoitteiden rinnalla mielenkiintoista on, että mitä siellä ei ole. . Selitys vaatimattomaan tasoon löy tyy vaisusta tukin kysynnästä. . Siihen auttaisi koneen yksinkertaistaminen ruohonleikkurin tyyliseksi runko-ohjauksella toimivaksi ja raivausterillä varustetuksi härpäkkeeksi.” Puuki ”Onhan noita koneita tehty. fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Ero aiempaan on silti iso. Kemera on investointituki vuosikymmenten päähän. Yhteismetsistä ei ole mitään. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 LUKIJAKUVA Oletko tyytyväinen hallitusohjelmaan. Muun Euroopan ansiosta loppuvuo deksi ennustetaankin viime syksyä runsaampaa kysyntää tukille. Hallitus on omalta osaltaan lu vannut vauhdittaa puurakentamista purkamalla rakentamismääräyksiä, jotka ovat rajoittaneet puun käyttöä. Kun talouden ennusteet alkoivat heiketä vuonna 2007, sahatavaraa käytettiin meillä 5,2 miljoonaa kuutiometriä. . 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. . UPM toimii itse kouralle testiasiakkaana tavoitteena saada hommasta kehittymään valtamenetelmä.” Caballista ”Seurasin toissakesänä tuossa kilometrin päässä kitkentäkoneen työskentelyä Umpin taimikossa. Esimerkit IsostaBri tanniasta ja Saksasta osoittavat, että talouden elpyminen näkyy nopeas ti myös sahatavaran kulutuksessa. MIKKO HÄYRYNEN Unohtuivatko yhteismetsät. Se tuskin oli lainsäätäjällä mielessä. Puutavaraa on onneksi tarvittu ra kennusten korjaamiseen ja puuker rostaloihin. . Kun kymmenen vuotta sitten sahatavaraa kului kuutiometri henkeä kohti, nyt riittää 0,6 kuutiometriä. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Ei 32% Kyllä 68% vas taa jia 17 8 PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA SITAATTI Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Kulutus kasvaa taas, kun suoma laisilla on varaa rakentaa omakoti taloja. Silloin yksityismetsien kantorahapotti oli monena vuonna yli kaksi miljardia euroa, nyt se on pysytellyt 1,6 miljar dissa eurossa. Ei se kovin nopealta vaikuttanut, vaikka paikka oli erinomainen, konekylvetty männyntaimikko melkein tasaisella kankaalla.” Salonpoika ”Minä en kyllä usko mihinkään isoihin taimikonhoitokoneisiin, samaa sarjaa kuin kävelevät metsäkoneet. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Suomalaissahat ovat sopeutuneet tilanteeseen hyvin, ja onnistuneet valloittamaan markkinoita muual ta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. . Viime vuosien ilmiö on, että isoja metsärahastoja rakennetaan varta vasten perustettujen, pienten ja nimellisesti toimivien yhteis metsien osakaskuntien pohjalle. Niiden ansiosta Luon nonvarakeskus ennustaa kotimaan kulutuksen vähenevän tänä vuonna viime vuoden 3,4 miljoonasta kuutio metristä vain pari prosenttia. Saho jen päämarkkinoilla Euroopassa ra kentaminen ei vieläkään ole päässyt kunnolla vauhtiin
Tuotantotekniikka on Suomessa uutta, mutta käytössä KeskiEuroopassa ja Yhdysvalloissa. Metsäbiomassaa saadaan ympäri vuoden ja se kestää varastoinnin käyttökelpoi sena. ”Koivunlehdillä voi siis olla virkistäviä ja vastustuskykyä parantavia vaikutuksia.” Ihon kautta ja hengitysteitse Piipon mukaan koivunlehtien ainesosat vaikuttavat voimakkaimmin, jos lehtiä syö. Koivunlehdissä on muun muassa haih tuvia öljyjä, betuliinia, naftaleenia, fenoli sia ainesosia, antioksidantteja ja runsaasti cvitamiinia, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon professori Sinikka Piippo. Kuvittelin jo positiivisia vaikutuksia erityisesti mäntykuidun hintoihin. Ei tarvitsisi syyssateilla möyriä raskailla koneilla eteläisen Suomen savi silla pelloilla ja käyttää raakaaineena mädäntynyttä pehkua. Virkistyminen ja mahdollinen hy vä olo saunan jälkeen on siis osittain itse vastomistoimenpiteen ansiota. Eikö kelvollista metsäbio massaa ole metsät väärällään ja harven tamattomia männiköitä haitoiksi asti. Hanke oli hyvä uutinen. Koivunlehtien virkistävien vaikutus ten vuoksi ei ole ihme, että koivuja ase tellaan juhannuksena rakennusten nur kille ja sisätiloihin ympäristöä ja ilmaa piristämään. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 AJANKOHTAINEN KOLUMNI VALTTERI SKYTTÄ Huomenna juhannusaattona on taas se päivä, kun tuhannet koivun lehdet sivelevät samanaikaises ti alastomia vartaloita ympäri Suomen. Suosiolle löytyy syynsä eri koivulajien ominaisuuksista. Olkipaalit joudutaan varastoimaan talven yli ja paalatessa tavara on kosteaa, se ei paalissa talvella kuivu. . Iloitsin metsäbiomassan menekin ja pienpuun, erityisesti mäntykuidun, käytön kasvusta seudulla. Bioeta noli yksi keskeinen biotalouden tuote, bensiinin jatke. Erityisesti mäntykuidulle lisäkäyttö olisi enemmän kuin toivottavaa. » Hieskoivun lehdistä irtoaa puolestaan paremmin aromeita, joten rauduskoivuvihdan sekaan voi lisätä muutaman hieskoivun oksan tuoksua antamaan. Puuta ja heinää RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä Puukaupan jarru kotimarkkinoilla Raudus kestää, hies tuoksuu » Moni suosii vastan tai vihdan teossa rauduskoivua. Vastomisen ja tuoreiden koi vujen ansiosta juhannuspäivän aamuna pitäisi ainakin teoriassa olla raikas olo – jos ei ole koivuallergikko tai nauttinut lii kaa juhannuksen toista perinnettä eli al koholipitoista juomaa. Juhannussaunassa ”Koivuniemen herraa” ei tarvitse pelätä. Mitä vastasta irtoaa, kun sillä vihtoo. . ”Vanhastaan vihtomisella on pyritty lievittämään esimerkiksi reumatismin aiheuttamia kipuja”, Piippo kertoo. Peltomaan rakenteelle jatkuva olkien korjuu muodostaa merkittävän haitan. Onko olkea käyttävällä bioetanoliteh taalla jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset. Voi hyvät hömppä heinät! Ajatuksiini tuli väkisin ristiriitoja hankkeesta. AJASSA 5 18. Mutta mitä siellä oikeasti tapahtuu eli mitä vastas ta irtoaa, kun sillä vihtoo. Koivunlehtien sisältämä metyylisali sylaatti ei välttämättä ole hyväksi kaikille. Myllykosken vanhaan paperitehtaa seen Kymijokivarteen suunnitellaan bioetanolitehdasta. Metsäbiomassaa on Suomessa mittaamattomat määrät. Juhannussaunan vasta tai vihta kruunaa koivun aseman keskikesän juhlan kapel limestarina. Osittain jo varmasti mädäntynyttä ja palanutta. Lisääntynyt raskas peltoliikenne märillä pelloilla tiivistää maan. Päivän kova sana on biotalous. . Nykyisen ympä ristökorvauksen säädösten mukaan peltoviljelyssä tulee noudattaa ns. Sen käyttö edistää metsänhoidollisia toimenpiteitä ja puupohjaisia innovaatioita. . . Puhdas sahanpuru onkin arvokas raakaaine, ja sille parempi loppukäyttö on etanolin valmistus kuin poltto. täydentäviä ehtoja, näiden yksi perus ajatus on huolehtiminen peltomaasta ja sen tiivistymisen minimoiminen. . Sahan purun käyttöä etanolin valmistukseen aloitellaan Kajaanissa. Olkea tarvittaisiin 100 000 peltoheh taarilta noin 300 000 tonnia vuodessa, hankintaalue tehtaalta 100?–150 kilo metrin säteellä. Samoin lehdistä irtoaa haihtuvia yhdisteitä, joita hengitellään kosteissa löylyissä. Salisylaattia käytetään kivun ja tulehduk sen lievitykseen, mutta salisylaattiallergi koille liika yhteiselo koivunlehtien kans sa voi aiheuttaa oireita, kuten kutinaa. Viljelijät ovat olleet varovaisia asian suhteen, alustavia sopimuksia on saatu vain 10 prosenttia tavoitteesta. Vaikka koivunlehtiä syödään har vemmin saunassa ja lehtien vaikutusta saunaolosuhteissa ei ole tutkittu, vihdas ta päätyy iholle koivun ainesosia. Olki on sesonkituote, sen korjuu ajoittuu myöhäiseen syksyyn puintien jälkeen. Entisaikaan uskottiin, että juhannus saunassa tapahtuu taikoja. Näillä alueilla pellot ovat rannattoman laajoja, syksyt ja talvet kuivia ja lyhyitä, maalajit erilaisia. Toki hanke lisää koneurakointimahdollisuuksia ja muuta työllisyyttä. Vastominen vilkastuttaa pintaveren kiertoa ja saa aineenvaihdunnan kiihty mään. Miten käyt tökelpoista raakaaine seuraavana kesänä on. Koivu voi tarjota myös juhannusjuo mavaihtoehdon. ”Tuoreista ja nuorista lehdistä tehdys tä koivuteestä on haettu apua virtsatie vaivoihin”, Piippo sanoo. Ihmetykseni oli suuri kun ensin kaavailtiin raakaaineeksi järviruokoa, myöhemmin olkea ja jopa luonnonhoi topeltojen heinää. FAKTA Shut ter st ock. Jokivarren puunja lostusteollisuus on kokenut kovia. Ravinteiden, etenkin kalin hävikki ei ole ainoa ongelma. » Rauduskoivun lehtien solukko on kestävämpää kuin hieskoivun, joten rauduksen lehdet eivät repeä niin helposti ja sopivat paremmin vastomiseen
Hän ottaa pätkän heinäpaalien sidonnassa käytettävää maatuvaa narua ja solmii pajunoksat nipuksi. Sen verran Helsingissä sijaitseva Korkeasaaren eläintarha on arvioinut visenttien, vuorikauriiden, myskihärkien ja muiden sorkkaeläinten ensi talvena kerppuja syövän. ”Tässä on nyt tätä kerppuainesta”, Berggren sanoo ja kumartuu ottamaan riihen oviaukosta muutaman pajunoksan. Aivan yksinään Berggren ei kerppuja kuitenkaan valmista, vaan apuna ovat pikkusisko ja vanhemmat. Aivan loppukesäänkään tekoa ei voi jättää, sillä viimeistään heinäkuun lopulla kerppujen on oltava valmiita. Yrittäjänä olossa Berggren nauttii erityisesti siitä, että työtä saa tehdä omaan tahtiin. Valmiit kerput ovat 1,3 metrin mittaisia ja painavat kuivina kaksi kiloa.. Kun hänen vanhempansa reilut 20 vuotta sitten ostivat Oriveden perukoilla sijaitsevan tilan, oli valtaosa 40 hehtaarin suuruisen tilan metsistä juuri kaadettu. Nopeimmillaan kesän kerppu-urakka on porukalla valmistunut parissa viikossa. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 FAKTA HAASTATTELU LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat 7 000 kerppua. Matkoillakin on käyty. Isä kaataa puut, joista kerppuihin käytettävät oksat leikataan, äiti ja pikkusisko auttavat kerppujen sitomisessa. Kerput olivat tanskalaisessa eläintarhassa suurempia kuin Korkeasaaressa”, Berggren virnistää. Yhdestä kerpusta maksetaan euro. Lehtipuiden oksista kootut niput eli kerput ovat sorkkaeläinten talviruokaa. Kuumana päivänä töitä voi tehdä hieman vähemmän, viileänä päivänä enemmän. Kerppuja ei kannata tehdä kovin aikaisin kesällä senkään takia, että lehdet pysyvät paremmin kiinni myöhemmin tehdyissä kerpuissa. Kerppuihin käytettävät lehtipuun oksat Berggren saa kotitilan metsistä. Tuotantotilat ovat Orivedellä Pirkanmaalla sijaitsevan kotitilan vanhassa riihessä. Yhdessä kerpussa saa olla vain yhtä puulajia”, Berggren sanoo. Kerppuun laitetaan yleensä viisi lehtipuun oksaa, mutta jos mukaan sattuu vähälehtisempiä oksia, sujauttaa Berggren mukaan pari ylimääräistä. Santtu Berggren kokoaa ja kuivattaa kerput vanhassa riihessä. Santtu Berggren solmii kerput maatuvalla narulla. Puulaji kerrallaan Berggren kokoaa pajunoksia nipuksi. Bergren on jo aloitellut kesän kerppu-urakkaa, mutta varsinaisesti kerppujentekoaika alkaa juhannukselta. ”Viime kesänä kävin isosiskon kanssa Tanskassa. Myös raha on Berggrenin mukaan hyvä kannustin. Sitten hän leikkaa kerppuun sidottujen oksien varret oksasaksilla samanmittaisiksi. Hän alkaa olla tyytyväinen kokoamaansa kerppuun. Korkeasaari on asettanut kerpuille tarkat mittavaatimukset: niiden tulee olla 1,3 metrin mittaisia ja painaa kuivina kaksi kiloa. AJASSA 6 18. Kerppujen raaka-aineeksi sopivaa vesakkoa on siis hyvin tarjolla. Santtu Berggren » 22-vuotias » kotoisin Orivedeltä » 4H-yrittäjä » tekee kerppuja Korkeasaaren sorkkaeläimille Santun kerppu -yrityksen nimissä » selättänyt kaksi aivosyöpää » harrastaa virvelöintiä, seuraa jääkiekkoa, raveja ja rallia ja kerää jääkiekkokortteja 4H-yritys » 4H-järjestön ylläpitämä » 13–28-vuotiaille » turvallinen tapa kokeilla yrittäjyyttä » myynti 50–7 000 euroa/v » liikkeelle 4H-yrityskurssilta » tukena henkilökohtainen yritysohjaaja tetut kaksi aivosyöpää, rankat hoidot vaikuttivat kehitykseen. Siinä on 4H-yrittäjä Santtu Berggrenin tämän kesän urakka. Kerppu on valmis ja voidaan ripustaa riihen katossa roikkuvien lautojen päälle kuivumaan. Palkkarahoilla mönkijä Berggren on valmistanut kerppuja kohta kymmenen vuotta. ”Silloin lehdet ovat kasvaneet niin isoiksi, että kerpuissa on kunnolla syötävää”, Berggren sanoo. Berggren nauttii yrittäjänä olosta, mutta osin yrityksen perustaminen on ollut myös pakon sanelemaa. Tienaamillaan rahoilla Berggren on ostanut muun muassa mönkijän ja siihen peräkärryn ja auran. Siellä se saa kuivua, kunnes kerput lokakuussa haetaan Korkeasaareen. Kun asuu kaukana palveluista, on työllistettävä itse itsensä. Liikeidean hän peri nyt jo kotoa muuttaneelta isosiskoltaan. Katso Metsälehden YouTubesta Santtu Berggrenin ohjeet kerppujen tekoon. 22-vuotiaan Berggrenin ”Santun kerppu” -yritys valmistaa Korkeasaaren eläimille kerppuja pajusta, pihlajasta ja haavasta. Lisäksi Berggrenin elämää sanelevat lapsena sairasKerppuja Korkeasaareen Santtu Berggrenin asiakkaita ovat eläintarhan visentit, vuorikauriit ja myskihärät. ”Ja sekakerppuja ei saa tehdä
Neljässä vuodessa Finnputki saavutti noin 50 prosentin markkinaosuuden Suomessa. Metsänhoitajaliiton järjestöpäällikkö Jukka Sippolan mukaan erityisesti Luken huono tilanne vaikuttaa metsänhoitajien työllistymiseen. LÄHETÄ kuva ja enintään vajaan liuskan eli noin 2 000 merkin pituinen kirjoitus meille elokuun puoliväliin mennessä osoitteeseen Metsälehti, Kesäkilpailu, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki tai sähköpostilla palaute@metsalehti.fi. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 HANNU JAUHIAINEN METSÄALAN koulutukseen hakeutui tänä keväänä viimevuotista enemmän opiskelijoita. ”Aikaisemmin metsäntutkimus tarjosi vakituista tai määräaikaista työtä monelle vastavalmistuneelle. Samalla istutusputkien yleisnimeksikin muodostuneen Pottiputken valmistus siirtyi Ruotsiin. ”Meillä on kaikki tarvittavat työkalut valmiina, joten jatkamme putkien valmistusta. Tapahtuma taas voi olla minkälainen tahansa, joko todellisuudesta tai mielikuvamaailmasta. Peruskoulutuksen ongelmana on ollut, että vain noin 80 prosenttia valituista on vastaanottanut koulutuspaikan. Kun aloituspaikkoja on 113, yhtä paikkaa kohden oli 1,4 hakijaa. ”Valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, yleensä joko metsänhoitoyhdistyksiin tai metsäyhtiöiden palvelukseen”, koulutusjohtaja Jukka Mäntylä Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo. Viimeisen puolenkymmenen vuoden aikana metsäalan peruskoulutusta ja insinöörikoulutusta on vähennetty reilusti, mutta metsänhoitajien ei. AJASSA 7 18. JULKAISEMME parhaita kuvia ja tarinoita syksyn lehdissä. Uuden Suomi-putken markkinoinnista on vastannut Uittokalusto. ”Tuotantokustannus jäi pienten valmistusmäärien vuoksi Sininen istutusputki jäämässä historiaan Uittokalusto luopuu kotimaisesta Finnputkesta. Tampereelle, Mikkeliin, Evolle, Rovaniemelle ja Joensuuhun haki yhteensä 458 opiskelijaa. Sininen istutusputki on pian menneisyyttä, ja jäljelle jää punainen Pottiputki. Metsäteollisuuden investointien myötä syntyy kuitenkin uusia työpaikkoja puunhankintaan ja korjuuseen. Ammattikoulutuksen aloituspaikkoja on tarjolla noin 30 vähemmän kuin viime vuonna. Kuvaksi sopivat sekä vanhat että uudet valokuvat. Myös piirros kelpaa hyvin. Ensisijaisten hakijoiden määrä oli noin sata viimevuotista suurempi. Yhtiö keskittyy ruotsalaisten Pottiputkien markkinointiin. Samalla Uittokalusto luopuu Pottiputken kanssa kilpailevan Finnputken myynnistä. Sen vuotuinen liikevaihto on yli kymmenen miljoonaa euroa. Se myös omistaa Finnputki-tuotemerkin. Ammattikorkeakoulujen suomenkieliseen metsätalousinsinöörikoulutukseen oli selvästi vaikeampi päästä. Työtilanne vaihtelee Yhteyspäällikkö Tiina Eklund Metosta kertoo, että metsätalouden työllisyystilanne on kahtalainen. Hakijamäärät kasvoivat muuallakin, paitsi Tampereella. Riittää, että siihen liittyy puu. Suomalaisvalmistaja, laitilalainen VeMe Oy, jatkoi istutusputkien valmistusta. Väri vaihtui punaisesta siniseksi ja putken kylkeen teipattiin uusi nimi Finn putki. Alalta jää väkeä eläkkeelle suurin piirtein sen verran kuin kouluista valmistuu. Siitä istutusputkien osuus on ollut alle 100 000 euroa. ”Meillä siis tarvitaan lähivuosina lisää leimikoiden suunnittelijoita, puun ostajia sekä puun korjaajia ja kuljettajia”, Eklund sanoo. Ensisijaisia hakijoita oli 611, ja hakijoita kaikkiaan 1 600. Paikan sai 175 opiskelijaa, joten hakijoita oli 2,6 yhtä opiskelupaikkaa kohden. Perinteiset organisaatiot kuten metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus vähentävät henkilökuntaa. Helsingin yliopistoon ja Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun oli ensisijaisia hakijoita yhteensä 155. METSÄLEHDEN KESÄKILPAILU: ”MUN PUUJUTTU” LÄHETÄ KUVA JA KERTOMUS VIIMEISTÄÄN 16.8.! kilpailijaa korkeammaksi”, kertoo Uittokaluston toimitusjohtaja Mikko Söderling. Nyt tämä ovi on kokonaan kiinni.” Metsäkoulutus veti nuoria Metsäteollisuuden investoinnit tarjoavat lisää työtä, samalla toisaalla irtisanotaan. Kaikki lehteen painetut puujutut palkitaan lisäksi vielä kirjapalkinnolla. Finnputki-tuotemerkin yhtiö säilöö pöytälaatikkoonsa. Istutusputket eivät ole yhtiölle merkittävä tuote. Maamme vanhin ja ainoa edelleen maalla toimiva oppilaitos Evo on kasvattanut suosiotaan. Frozzypack-eväsrasian kannen voi pakastaa, mikä pitää eväät tuoreina tuntikausia. Nyt on vain löydettävä uusi myyntikanava”, toimitusjohtaja Lasse Aaltonen vakuuttaa.. Vastavalmistuneiden metsänhoitajien tilanne on selvästi huonompi. KILPAILUOHJEET löytyvät myös verkosta osoitteesta www.metsalehti.fi Kolme parasta kuvaa ja tarinaa palkitsemme kätevällä repulla, jossa on eväsrasia jo valmiiksi. Odotamme kiinnostavia kuvia ja kertomuksia teille lukijoille tärkeistä puuesineistä, rakkaista puista tai hauskoista tapahtumista metsässä. Ammattikoulutukseen, kuten metsuriksi ja metsäkoneenkuljettajaksi, haluaville oli aloituspaikkoja tarjolla 598. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva SUOMALAISEN metsänhoidon kansainvälisesti tunnetuin keksintö Pottiputki siirtyi muutama vuosi sitten Lännen Tehtailta ruotsalaiselle metsänviljelytekniikkaan erikoistuneelle BCC Ab:lle. Rakas puu voi kasvaa pihalla, metsässä tai puistossa. Syyskelejä ajatellen reput on varustettu hyvillä heijastimilla. Äskettäin Uittokalusto sopi BCC:n kanssa sen tuotteiden edustuksesta Suomessa. Laitilassa ei luovuteta Aikanaan parikymmentä vuotta Pottiputkia ja nyt nelisen vuotta Finnputkia valmistaneelle Vemelle uutinen tuli yllätyksenä. Kutsumme kilpailuun kaikenikäisiä lukijoitamme, joten kannattaa kysyä puujuttuja myös lapsilta ja lapsenlapsilta. Se tarkoittaa noin 1 500:aa myytyä putkea. Metsäalan myönteinen kehitys näkyy hänen mukaansa myös hakijamäärissä. Vastavalmistuneiden metsätalousinsinöörien työllisyysnäkymät ovat kohtalaisen hyvät. Vientiin Finnputkia ei merkittäviä määriä mennyt, mikä saattoi koitua sen kohtaloksi. Myös uusia työpaikkoja syntyy. Puuesine voi olla peritty, itse tehty tai muuten tärkeä. Kovin haku oli ammattikorkeakouluihin, yliopistoon sen sijaan oli helpompi päästä. Tämänkertaisen kesäkilpailun aiheena on ”Mun puujuttu”
Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Ruusunmarjat ja nokkoset ovat monille tuttuja, mutta kuinka moni tietää, miltä isomaksaruoho, peltokanankaali, pihatähtimö ja kaunokainen maistuvat. Jokainen tämän kirjan ruokalaji sisältää oman koukkunsa, joko vanhan tutun tai aivan uuden. Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippuravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet. Suuressa osassa reseptejä on mukana luonnosta löytyneitä raaka-aineita, niin kotipihalta kuin syvältä metsästäkin. Hinta 34 €. Tämä kirja kertoo upeiden kuvien säestyksellä rapulajeista, rapujen levinneisyydestä ja fysiologiasta, ravustuksen taktiikoista ja tekniikoista, rapujen säilytyksestä, keittämisestä, tarjoilusta, rapujuhlien järjestämisestä, rapuruoista ja -juomista sekä rapujen syömisen etiketistä – rapulaulujakaan unohtamatta. Hinta 29 € Suomalainen rapukirja Juha Jormanainen Suomalainen rapukirja kertoo kaiken, mitä tulee tietää ravuista, ravustuksesta ja rapujen syömisestä. Hinta 35 € Villi keittiö Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren ja Charlotte Gawell Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri. Keittiö mökillä Sami ja Kasper Garam Sami ja Kasper Garam toteuttivat yhteisen haaveensa Lammin mökillään kokaten ja kuvaten ruoka-annoksia. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Sen selvittämiseksi ei tarvitse kuin pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. Herkutellen
Kolmen rokotteen sarja maksaa noin sata euroa. Viime vuosina kotimaisen puutiaisen rinnalle on ilmaantunut itäinen laji, taigapunkki. Valtiontukien suuntaviivoista sovittiin jo viime kesänä. ”ROVANIEMEN ETELÄPUOLELLA METSÄSSÄ LIIKKUVIEN KANNATTAA OTTAA ROKOTUS.” Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh. Tauti on ikävä, eikä siihen ei ole hoitoa. Hinta 34 € MIKKO RIIKILÄ Puutiaiset eli punkit ovat levinneet koko maahan Rovaniemen tasalle asti. Ruusunmarjat ja nokkoset ovat monille tuttuja, mutta kuinka moni tietää, miltä isomaksaruoho, peltokanankaali, pihatähtimö ja kaunokainen maistuvat. Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perusteisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Sitä vastaan ei ole rokotetta, mutta tartunta on onneksi helppo kukistaa antibiooteilla. Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippuravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet. Pesolan mukaan punkkialueella – siis Rovaniemen eteläpuolella – metsässä liikkuvien kannattaa ottaa rokotus. ”Se olisi aiheuttanut metsäpuolella ongelmia”, Laanikari arvioi. Hinta 35 € Villi keittiö Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren ja Charlotte Gawell Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri. Tämä kirja kertoo upeiden kuvien säestyksellä rapulajeista, rapujen levinneisyydestä ja fysiologiasta, ravustuksen taktiikoista ja tekniikoista, rapujen säilytyksestä, keittämisestä, tarjoilusta, rapujuhlien järjestämisestä, rapuruoista ja -juomista sekä rapujen syömisen etiketistä – rapulaulujakaan unohtamatta. Lääkäriin on syytä lähteä, jos rengaskuvio laajenee läpimitaltaan viisisenttiseksi. Herkutellen. Se voi aiheuttaa pysyviä neurologisia oireita ja rampauttaa työkyvyn. Varovainen on kuitenkin syytä olla. Sekä tavalliset että taigapunkit elävät heinikossa, joten niiltä on helppo suojautua. Sen sijaan hirvien maataloudelle aiheuttamat vahingot joudutaan korvaamaan nyt de minimis -tukena. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.) Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. Sen selvittämiseksi ei tarvitse kuin pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. AJASSA 9 18. Ahvenanmaalla TBE-rokote kuuluu kansalaisten rokotusohjelmaan. Se hyöty siitä kuitenkin oli, että pykälästä saatiin Suomelle melko sopiva, eikä korvausjärjestelmää tarvinnut muuttaa metsävahinkojen osalta. Myös aivotulehdukselta on kuitenkin helppo suojautua. Nyt tämä prosessi saatiin päätettyä ja tukia voidaan taas maksaa. Aivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta puolestaan kantaa noin prosentti punkeista. Viime vuoden tuhojen maksatus käynnistyy pian, ylitarkastaja Jussi Laanikari maaja metsätalousministeriöstä arvioi. Esimerkiksi metsäkeskus ja haastatellut metsänhoitoyhdistykset rokottavat kenttäväkensä puutiaisaivokuumetta vastaan. Punkeilta on helppo suojautua Punkkien vaaroja on ylikorostettu kevään taigapunkkihysteriassa. Borrelioosi on bakteerin aiheuttama. Tavallaan tarve järjestelmän hyväksyttämiselle oli hieman yllättävä, sillä hirvien aiheuttamien metsävahinkojen korvausjärjestelmää ei ole muutettu. Ihottuma ilmaantuu viikossa puremasta”, selvittää Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tartuntatautilääkäri Katrine Pesola. ”Tartunnan ensioire on pureman ympärille muodostuva rengasmainen, keskeltä vaaleneva ihottuma. Rokote suojaa aivotulehdukselta Noin viidennes punkeista kantaa borrelia-bakteeria. Mannersuomalaisten on omatoimisesti hankittava rokotus. Hinta 29 € Suomalainen rapukirja Juha Jormanainen Suomalainen rapukirja kertoo kaiken, mitä tulee tietää ravuista, ravustuksesta ja rapujen syömisestä. Pitkien ja korkean tasonkin neuvottelujen jälkeen uusiin suuntaviivoihin saatiin kuitenkin pykälä, joka sallii metsävahinkojen korvaamisen. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa unohtamatta. Pitkä prosessi sai lopulta myönteisen päätöksen. Se ei vielä riittänyt, vaan Suomen korvausjärjestelmä piti lisäksi käyttää komissiolla notifioitavana. Pitkälahkeiset housut ja kumisaappaat tai vaelluskengät pitävät punkit loitolla. Jokaisen punkin pureman jälkeen ei siis ole tarvetta lähteä lääkäriin. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Taigapunkin kantama virus tavallistakin äkeämpi. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 Komissio hyväksyi hirvituhokorvaukset Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Suuressa osassa reseptejä on mukana luonnosta löytyneitä raaka-aineita, niin kotipihalta kuin syvältä metsästäkin. Seppo Sirkk a. Keittiö mökillä Sami ja Kasper Garam Sami ja Kasper Garam toteuttivat yhteisen haaveensa Lammin mökillään kokaten ja kuvaten ruoka-annoksia. ”Neuvotteluissa oltiin aika yksin, sillä muualla Euroopassa hirvivahinkoja ei korvata”, Laanikari kertoo. Molemmat punkkilajit voivat levittää borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta, jota nimitetään myös TBE:ksi, Kumlingen taudiksi ja puutiaisaivokuumeeksi. Mutta kun EU:n maataloustukien suuntaviivoja viime vuonna uusittiin, uhkasi tukijärjestelmältä pudota oikeudellinen pohja. Tarinat lepikoiden oksistoissa lymyävistä, niskaan pudottautuvista punkeista ovat perättömiä. Hinta 42 € Metsänkasvatus menetelmät ja kannattavuus JUSSI COLLIN EU-KOMISSIO on hyväksynyt Suomen hirvivahinkojen korvausjärjestelmän. Jokainen tämän kirjan ruokalaji sisältää oman koukkunsa, joko vanhan tutun tai aivan uuden. ”TBE-rokote suojaa sekä tavallisen punkin että taigapunkin levittämältä aivotulehdukselta”, Pesola korostaa
Apportiksi kutsutun ei-rahallisen sijoituksen varainsiirtovero on sama kuin tilakaupassa, neljä prosenttia, eli tilansa yhtiöittävä on joutunut maksamaan veroa suurin piirtein yhden vuoden tuoton. Metsätilakoon kasvattamisessa pyritään nimenomaan yrittäjämäiseen metsätalouteen. AJASSA 10 18. Metson vapaaehtoisuuteen vähemmän varoja Metso-ohjelman suojelualueiden hankinnan varat vähenevät 20 miljoonalla eurolla. Yhdessä ne tarkoittavat, että vapaaehtoisuuteen on vähemmän varaa. Prosenteissa mitaten kemera supistuu lähes 20 prosenttia nykyisestä 68 miljoonasta eurosta. Biotaloushenkisen hallitusohjelman ansiosta kemeralle ei tapahtunut tämän pahempaa. OHJELMASSA ON SELKEÄSTI OTETTU KANTAA ONGELMAKOHTIIN.”. Luontoarvot on turvattava niukemmin varoin. ”Jos niistä ei ole vara maksaa metsänomistajille korvausta, niin suojelu on todellakin vapaaehtoista.” Uhanalaiset lajit arvioidaan uudestaan Uhanalainen lajisto arvioidaan uudelleen, Lupaava hallitusohjelma LUONTOVARAUKSELLA Jos hallituksen tahto toteutuu, metsätilojen koko ja metsänomistajayrittäjien määrä kasvavat. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANNA BACK, kuvitus Keskustan Juha Sipilän johtaman hallituksen ohjelma on metsätalouden kannalta monessa mielessä lupaava. Metsähallituksen metsätalouden kehitysja ympäristöpäällikkö Antti Otsamo ei näe mieltä valtion maiden lisäsuojelussa, sillä Pohjois-Suomessa suojelutilanne on ylipäätään hyvä ja Etelä-Suomen suojelullisesti arvokkaimmat kohteet ovat yksityismailla. Askelia kohti yrittäjämetsänomistusta Jos jokin niin yrittämisen edistäminen toistuu hallitusohjelmassa useita kertoja. Nykyistä metsävähennystä on kritisoitu, että se pitää metsätilojen hintoja korkeina ja sitä kautta jarruttaa tilakoon kasvua. ”Kesän aikana pitäisi olla selvillä, että kumpi malli etenee jatkoon”, sanoo metsäneuvos Marja Kokkonen maaja metsätalousministeriöstä. Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu, että Metsähallituksen mailla suojelua lisätään ja soidensuojelu on erikseen mainittu. Aloitettu valmistelutyö jatkuu, mutta lopullinen malli on vielä hakusessa. Vaikka poliittista tahtoa löytyy, niin vaikeisiin asioihin ei ole helppoja ratkaisuja. Metsäteistä ei saa tulla puunkuljetusten pullonkaulaa, sillä hallitus aikoo laittaa tiestön kuntoon ja satsata muutaman vuoden aikana 600 miljoonaa euroa lisää perusväylänpitoon. Toisaalta hallitusohjelmassa on lause, jonka mukaan metsien ja soiden suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Yhdessä hakkuumäärien kasvun kanssa kasvaa myös huoli, että jäädäänkö suojelussa jälkeen. Kemera alkaa olla kansallinen erityispiirre ja esimerkiksi Ruotsissa on jo vuosikymmenet pärjäilty ilman vastaavaa tukisysteemiä. Leikkaukset tulevat voimaan ensi vuodesta alkaen. Hallitus lupaa viiden prosentin yrittäjävähennyksen, joka koskee myös metsätalouden harjoittajia ja verotusyhtymiä. Todennäköisesti nykyiset työlajit säilyvät, mutta painotukset muuttuvat. Lisäksi kemeran kautta maksettavia Metso-metsiensuojeluohjelman luonnonhoitoja ympäristötukia supistetaan kolmella miljoonalla eurolla. Kokkosen mukaan ajan henki on nyt sellainen, että varsinkin metsäteiden kunnostukseen ja bioenergian lisäämiseen pitää löytyä rahat. ”PULLONKAULOIHIN PITÄÄ TARTTUA. Yrittäjävähennys tarkoittaa, että tuloksesta viisi prosenttia on verotonta ja 95 prosenttia veronalaista. Biotalous on vahvasti esillä, ja metsänomistuksen ikuisuusongelmina pidettyihin tilakokoon ja sukupolvenvaihdoksiin luvataan puuttua. Väylänpidolla tarkoitetaan sekä tieettä rataverkkoa ja terminaaleja. Hallitusohjelmassa ja sen liitteissä on paljon konkreettista, mutta myös ympäripyöreää. Mahdollisia keinoja on lähinnä kaksi: metsävähennyksen laajentaminen myös sukupolvenvaihdoksiin tai perintöja lahjaveron huojentaminen. Perikuntien elinkaarta hallitus lupaa nopeuttaa eli lyhentää, kertomatta kuitenkaan keinoja. Esimerkiksi ohjelmaan on kirjattu, että ”toteutetaan kansallista metsästrategiaa”, mutta ei ole määritelty, kuinka paljon. Vyönkiristyshallituksen konkretiaa on, että kemeraja Metso-rahat vähenevät ja uhanalaiset lajit arvioidaan uudestaan. Varainsiirtovero poistetaan tilanteista, joissa metsätaloudenharjoittaja siirtää omaisuutta henkilötai osakeyhtiöön. Virkamiehet saivat töitä, sillä juuri uudistettu kemera-asetus jouduttaneen avaamaan uudestaan. Kemeraa uudistetaan taas Metsänhoidollisesta kemeratuesta hallitus leikkaa 12 miljoonaa euroa. Sukupolvenvaihdoksiin vauhtia Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi alkaa tapahtua jo tämän kesänä aikana, vaikka vielä ei ole selvää, mitä
”Liito-orava on Suomen uhanalaisten lajien ikoni, mutta eläin onkin varsin yleinen. Tähän on nyt tulossa muutos ja suojelustatusta voidaan säätää molempiin suuntiin. ”Kun markkinoille pitää tulla 15 miljoonaa kuutiometriä lisää puuta, niin pullonkauloihin pitää tarttua. Tiilikainen yritti ensimmäistä kertaa parlamenttiin vuonna 1995, silloin sitoutumattomana vihreiden listoilta. Sipilän hallitus lupaa toteuttaa metsästrategiaa, mutta ei sitouduta täydelliseen toteutukseen. Hän on valmistunut metsänhoitajaksi Joensuun yliopistosta vuonna 1991. Ojalan ajama Metsähallituksen yhtiöittäminen kohtasi voimakasta kritiikkiä Metsähallituksen sisällä. Niitä vasten hallitusohjelman metsätavoitteet näyttävät helpommilta, mutta helpot ratkaisut olisi jo toteutettu. ”Uhanalaisuusdirektiivien päivittäminen ajan tasalle on laajempi eurooppalainen prosessi”, Otsamo sanoo. AJASSA 11 18. Tilanne tuskin huononee vaikka suojelupykäliä hiukan kevennetään.” Otsamon mukaan ajattelutapa on ollut, että jos jokin laji on otettu uhan alaisten listalle, niin sitä ei voi listalta poistaa. Vihreän sävynsä ansiosta Tiilikaisella on edellytyksiä saada luottamusta myös ympäristöministeriöstä, mutta tontin laajuus on kysymys. Liekö aihetta huoleen?. Kokkosen mukaan kymmenen prosentin supistus olisi vielä linjassa metsäsektorin yleisen vyönkiristyksen kanssa. Kukaan ei repeä joka paikkaan, toisaalta metsäalan isot organisaatiouudistukset on tällä haavaa tehtynä ja metsälaki on uudistettu. Kahden ministeriön ministerinä Tiilikainen on paljon vartija. ”On tervetullutta, että suojelu perustuu tosiseikkoihin eikä osittain tunteeseen, kuten vielä nykyään.” Metsäkeskukselle säästöjä, Metsähallitukselle yhtiöittämistä Metsäkeskus joutuu säästöjen kohteeksi, mutta tarkkaa määrää ei tiedetä. Stubbin hallitus hyväksyi loppumetreillään metsäalan yhteisesti valmisteleman kymmenvuotissuunnitelman. Johtamiseen tulee selkeyttä ainakin sikäli, että nyt koko talo on yhden ministerin katsannon alla. Sotien jälkeen Pekkala siirtyi SKDL:ään ja toimi pääministerinä. Akilleenkantapäitä Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo pitää biotaloutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävää hallitusohjelmaa vahvasti oikeansuuntaisena, mutta ottaa esiin muutamia akilleenkantapäitä. Selkeä paperi MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kiittää, että metsätalouden kannalta tämän hallituksen ohjelma on selkeä ja vie kehitystä oikeaan suuntaan. Muutoksia on myös ministeriön virkamiesjohdossa, sillä luonnonvaraosaston ylijohtaja Juha Ojala siirtyy kesän aikana Työtehoseuran toimitusjohtajaksi. Salon mukaan hallitusohjelman ja Kansallisen metsästrategian suhde herättää kysymyksiä. Kahden ministeriön ministeri mikä tarkoittanee etenkin liito-oravaa. Tätä ennen metsänhoitaja on ollut metsäasioista vastaavana ministerinä vuonna 1927, jolloin SDP:tä edustanut Mauno Pekkala istui Tannerin hallituksen maatalousministerinä. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 MIKKO HÄYRYNEN PARIKYMMENTÄ vuotta sitten metsäalalla toivottiin, että maaja metsätalousministeriössä olisi kaksi ministeriä, joista toinen keskittyisi metsäasioihin. Sähköisen asioinnin kehittäminen koskee hallintoa ylipäätään.” Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Metsähallituksen lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan EU:n vaatimuksia ja johtamisjärjestelmä selkeytetään. Nyt on ministeri, jolla on kaksi ministeriötä. Ohjelmassa on selkeästi otettu kantaa ongelmakohtiin.” Negatiivista ovat leikkaukset pienpuun energiatuesta ja Metsosta. ”Siksi Metso-varojen leikkausta ei olisi nyt kaivattu.” Metsäteollisuus on johdonmukaisesti ajanut puunmyynteihin kannustavaa kiinteistöveroa, ns. ”Todennäköisesti ainakin Metsäkeskuksen neuvontatyön laajuus joutuu tarkasteluun. Tiilikainen on istunut eduskunnassa vuodesta 2003. Metsätaloustoiminnon yhtiöittäminen etenee. Luontoarvojen turvaamisen tulisi edetä myös, jotta Suomen metsätalouden ympäristömaine pysyy kunnossa. keppimallia, mutta sellaista ei hallitusohjelmassa ole. ”Nyt jää avoimeksi, miten lyhyen tähtäimen puuntarjontaa voidaan vahvistaa niin, että tavoiteltu hakkuumäärien kasvu toteutuu.” Salo odottaa myös, että miten konkreettisesti edistetään metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja lyhennetään perikuntien elinkaarta. Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on keskustalainen luomuviljelijä Ruokolahdelta. Hakkuumäärät ovat nousemassa kestävän hakkuumahdollisuuden rajoille. Tiilikainen oli puolisen vuotta ympäristöministerinä Vanhasen kakkoshallituksessa Paula Lehtomäen äitiysloman vuoksi
Tänä vuonna puukauppa käynnistyi hitaasti, mutta toukokuussa todistettiin ensimmäistä miljoonan kuution puukauppaviikkoa. 18,26 . nousussa . 23,20 . 45,04 . 28,48 . 57,46 . 20,52 . Puunostajien metsänomistajille tilittämä kantorahasumma nousi hienoisesti edellisvuodesta jääden kuitenkin 2000-luvun alkuvuosien kantorahatuloista. Hankintahinnat 60,53 . 15,37 . 26,11 . Eniten rahaa metsänomistajat saivat vuonna 2014 kuusitukkien myynnistä. 10,77 . 42,02 . 17,39 . nousussa . Ensiharvennus 11,86 . 29,13 . 15,33 . 17,00 . Uudistushakkuu 56,60 . Hankintahinnat 57,57 . nousussa . 49,33 . 11,58 . Ensiharvennus 13,13 . 24,02 . ETELÄ-SUOMI . 14,71 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,78 . 21,63 . 15,59 . Ensiharvennus 40,96 . 41,49 . 47,86 . Tulevaisuuden kaupantekotahti näyttää kuitenkin rauhallista, sanoo metsänhoitoyhdistys Kaakon toiminnanjohtaja Jarmo Haimila. 15,84 . 24,27 . 15,62 . 15,72 . KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 PUUKAUPPA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 21–24 keskiarvo KOKO MAA . 11,64 . 27,67 . 34,22 . 17,63 . Hankintahinnat 56,63 . Uudistushakkuu 56,64 . 21,37 . 15,72 . Ensiharvennus 11,91 . 55,03 . 55,85 . 25,40 . Ensimmäisen sähköisen puukaupan solmineen metsänomistajan Jussi Salomäen mukaan verkkopalvelu helpottaa paperirallia, sopimusPuista kaupat sähköisesti Puukauppa on jo nyt monelle sähköpostien lähettelyä. 21,43 . 45,28 . 54,53 . 56,02 . Uudistushakkuu 56,77 . ”Myyntihalukkuus ei ole huipussaan, mutta ei näytä olevan ostopaineitakaan. 3,6 miljoonaa kuutiota puuta hakattiin huhtikuussa teollisuuden käyttöön. 27,89 . 15,59 15,64 . 23,11 . 44,67 . 17,74 . Mänty oli rahamäärällisesti kuitupuukaupan ykkönen. 29,24 . 52,49 . 18,40 . 29,68 . 17,25 . 29,14 . 14,88 . AJASSA 12 18. 17,47 . Hankintakauppojen osuus yksityismetsänomistajien kantorahatuloista nousi kolmella prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin. 10,53 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,73 . 29,01 . 55,19 . 36,83 . 15,25 . 47,09 . Harvennushakkuu 49,32 . 27,31 . 15,19 . Metsäyhtiöt vievät digiaikaa vielä pidemmälle. Täysin sähköistä metsänomistaminen ei ole tämän jälkeenkään, vaan Metsä Groupilla kaiken pohjana on metsänomistajan metsistä tehty metsäsuunnitelma, jonka päivittäminen vaatii vierailuja maastossa. 40,39 . 20,83 . Lähde: Luonnonvarakeskus. 25,02 . Sähköisessä puukaupassa puukaupan solmimisen edyllyttämät toimenpiteet tehdään kaikki samassa internetin verkkopalvelussa. 25,04 . 15,61 . 15,14 . 16,53 . 43,63 15,64 . Harvennushakkuu 47,98 . 28,60 . 17,56 . 18,08 . 22,04 . 12,64 . 12,13 . 55,52 45,72 . 56,03 . 17,09 . VALTTERI SKYTTÄ YKSITYISMETSÄNOMISTAJAT saivat viime vuonna puukauppatuloja bruttona noin 1,6 miljardia euroa. 33,63 . 18,83 . 23,63 . 11,20 . 21,76 . 23,77 . 56,70 . 14,57 . Uudistushakkuu 58,12 . 15,76 . 22,72 . 16,45 . 18,58 . nousussa . 48,47 . Tukkipuukauppa tuo suurimman osan eli noin 70 prosenttia metsänomistajien tuloista. 24,01 . 18,44 . 43,62 . ETELÄ-POHJANMAA . 17,65 . 55,22 . Harvennushakkuu 47,45 . Samoin yhtiön metsäasiantuntija käy yhä arvioimassa puukauppatarjouksen kohteena olevan leimikon paikan päällä. 36,59 . Harvennushakkuu 47,70 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,47 . Sahojen juhannuksena alkavat seisokit ovat jo edessä. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,95 . Syksyn sahatavaramarkkinoiden osalta uutiset näyttävät hieman epävarmoilta, joten esimerkiksi kuusitukkiin kohdistuu hinnanlaskupaineita.” Metsänomistajille 1,6 miljardia euroa VALTTERI SKYTTÄ Metsä Group ilmoitti kesäkuun alussa solmineensa asiakkaansa kanssa Suomen ensimmäisen sähköisen puukaupan. 38,75 . 26,80 . 17,82 . 11,90 . 24,21 . 29,83 . KYMI-SAVO . 30,65 . Hankintahinnat 54,24 . 56,53
18,65 . 16,40 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Metsä Group toivoo sähköisen puukaupan auttavan puunmyynnissä erityisesti etämetsänomistajia, usealla paikkakunnalla metsää omistavia ihmisiä sekä metsäyhtymiä ja kuolinpesiä. 10,79 . KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 ten allekirjoitusta ja säästää kiireisen palkkatyöläisen aikaa oman metsänkäytön suunnitteluun. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,94 . Muilla suurilla metsäyhtiöillä on metsänomistajille omat verkkopalvelunsa. 23,94 . Uudistushakkuu 56,96 . 23,78 . 46,68 . Puunostajan henkilökohtainen yhteydenotto on tärkeää”, Wuolijoki kertoo. 29,64 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,64 . 53,24 . SAVO-KARJALA . Harvennushakkuu 42,44 . 25,32 . 9,93 . 13,45 . 43,63 . 14,64 . 15,60 . 13,99 . 48,50 . 15,90 . nousussa . Uudistushakkuu 56,30 . 23,72 . 41,47 . 54,86 . Ostomäärät viikolla 24 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m3 Etelärannikko 34 717 Pohjanmaa 19 220 Lounais-Suomi 24 120 Häme-Uusimaa 34 005 Kaakkois-Suomi 77 841 Pirkanmaa 32 062 Etelä-Savo 90 911 Metsäkeskus Määrä m3 Etelä-Pohjanmaa 33 536 Keski-Suomi 86 874 Pohjois-Savo 61 536 Pohjois-Karjala 88 601 Kainuu 18 975 Pohjois-Pohjanmaa 69 443 Lappi 19 405 Koivutukki Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 viikot 1–24, 2015 2014 2013 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m €/m 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Savo-Karjala 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 691 250 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 24 ”SÄHKÖISET PALVELUT VOIVAT MADALTAA KYNNYSTÄ KÄYTTÄÄ METSÄÄ.” Metsä Groupin esimerkki » Sähköinen puukauppa solmitaan Metsäverkkopalvelussa. Uudistushakkuu 53,92 . » Nettisivuilla käydään ennakkoraivaustarpeen ohella läpi puukaupan kaikki toimenpiteet, kuten metsänkäyttöilmoituksen toimittaminen. 19,13 . 45,37 . Ostopuolen mukaan metsänomistaja päättää yhä, pyöritelläänkö puukaupan yhteydessä papereita vai tietokoneen hiirtä. Wuolijoen mukaan syynä tähän on se, että keski-iältään vanhemmanpuoleinen metsänomistajakunta ei vielä käytä puukaupanteossa suuresti sähköisiä palveluja. 22,63 . 17,66 . nousussa . nousussa . Puukaupan teko palvelussa on mahdollista Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille. 27,85 . 29,62 . Harvennushakkuu 46,82 . Hankintahinnat 56,03 . 54,96 . 44,43 . ”Kun puukaupan teko helpottuu, ehdin paremmin päivittämään metsäsuunnitelmaa tulevan varalta”, Salomäki kertoo. 25,75 . 12,42 . 54,17 . nousussa . » Palvelu on mahdollinen Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille ja kaiken pohjana on metsänomistajan metsistä tehty metsäsuunnitelma. 12,16 . 28,50 . Olen vakuuttunut, että varsin moni on halukas ottamaan sähköiset palvelut nopeasti käyttöönsä”, sanoo Rajala. » Kauppaan liittyvät asiakirjat tallentuvat palveluun ja hyväksytyn puukauppatarjouksen etenemistä voi seurata palvelun verkkosivuilla. Uudistushakkuu 48,46 . Harvennushakkuu 47,61 . Hankintahinnat 54,86 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,43 . 14,60 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,29 . 21,60 . 14,58 . Ensiharvennus Hankintahinnat 54,76 . 28,15 . 53,85 . ”Tukkipuukaupan merkitys on metsänomistajalle niin iso, että sen tekemisessä ei ratkaise pelkkä kaupanteon vaivattomuus. 14,98 . 17,60 . LAPPI . Myös UPM:n sähköiset palvelut etenevät kohti tilannetta, jossa puukauppa on mahdollista solmia kokonaan sähköisesti, kertoo UPM:n puunhankinnan ja metsätalouden sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala. ”Sähköiset palvelut voivat madaltaa kynnystä sille, että metsää käytetään”, sanoo Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen. 15,17 . AJASSA 13 18. 16,32 . 55,79 . 15,57 . Ensiharvennus 11,47 . 12,22 . Ensiharvennus 12,14 . 15,59 . 47,55 . 18,29 . 43,78 . KAINUU-POHJANMAA . 15,25 . 33,65 . 15,30 . 14,50 . Sahoille sähköinen puukauppa ei ole vielä välttämättömyys, sanoo Keitele Groupin metsäpäällikkö Kari Wuolijoki. Helpotusta etämetsänomistajille Metsä Groupin metsänomistajille tarjoaman verkkopalvelun nimi on Metsäverkko. 29,91 . 25,54 . 53,56 . 17,39 . 16,46 . ”Myös metsävaratiedon on oltava metsänomistan käytettävissä mobiilisti ja aiempaa paremmin päiväntasaisena.” Puunmyyjä ratkaisee kauppatavan Rajalan mukaan esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä metsään.fipalvelu on edistänyt sitä, että suomalaismetsien metsävaratiedot ovat saatavissa entistä yhdenmukaisemmassa muodossa. 18,42 . UPM:llä Metsämaailma-verkkosivujen Minun metsäni -palvelu ja Stora Ensolla eMetsä. Ensiharvennus 13,18 . 20,19 . FAKTA KESKI-SUOMI . 28,20 . ”Seuraavan kahden vuoden aikana sähköiset palvelut kehittyvät nopeasti. » Henkilöllisyyden varmentaminen tapahtuu verkkopankkitunnuksilla.. 50,87 . 21,54 . 35,00 . 44,16 . 24,41 . 11,60 . 22,96 . 52,93 . 28,90 . 41,95 . Harvennushakkuu 46,83 . 20,95 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 20,47 . 15,72 . 21,52 . 23,13 . Tämä helpottaa uusien teknisten sovellusten kehittämistä metsäalalle. 17,84 . 36,68 . 45,91 . 16,87 . 14,64 . Hankintahinnat 54,28 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 35,37 . 17,23 . 17,44 . 27,33 . 17,33 . 22,42 . 56,14 . 17,35 . 15,66
Lievä boorin puutos ilmenee runsaana poikaoksien määränä. Täl. Jos boorin puutos on vakava, puun latva voi kuolla ja myöhemmin koko puu kokea saman kohtalon. Jos päätehakkuumetsikössä on ollut runsaasti tasalatvaisia tai poikaoksaisia puita, boorin puutos vaivaa myös uutta taimikkoa. Koska boorin puutos on usein pysyvää, myöskään latvakasvu ei ala uudestaan. Esimerkiksi vanhassa hakamaan sekametsässä tai kaskikuusikossa voi puutostilaa olla laajallakin alueella. Puutosoireita ei ole välttämättä tasaisesti kaikissa puissa, vaan joukossa voi olla terveitä ja hyväkasvuisia yksilöitä. Koivujen latvoihin puolestaan kehittyy luutamainen monihaarainen tupsu. Nestemäinen lannoite kätevin Boorin puutoksesta kärsivät alueet ovat usein pienialaisia, enintään muutaman hehtaarin kokoisia. Koivikoissa syntyy usein kaksihaaraisia puita. Esimerkiksi koivun taimikossa voi syntyä pahoja vahinkoja jo ensimmäisenä kesänä, jos osa taimista alkaa heti haaroittua. Vakavat vauriot pienialaisia Kasvuhäiriöisiä puita esiintyy metsissä yleensä laikuittain. Esimerkiksi Lapissa boorin puutoksesta kärsiviä puita löytyy hienojakoisten maiden ojanpenkereiltä ja aurausalueiden palteista. Tällöin varsinkin pienistä kuusista saattaa tulla pallomaisia. Maaperässä on yleensä runsaasti typpeä, jolloin typen ja boorin määrät ovat epäsuhteessa. Karuilla mailla typpeä on vähemmän, jolloin boorin puutos ei aiheuta yhtä selkeitä kasvuhäiriöitä. Lievemmissä puutostiloissa puu saattaa selvitä yhdellä latvan vaihdolla ja jatkaa sen jälkeen kasvuaan. Selkein boorin puutoksen oire on pituuskasvun tyrehtyminen: latvaan ei kehity kärkisilmuja seuraavan vuoden kasvua varten. Puutosta saattaa ilmetä myös maanmuokkauksen jäljiltä. Jos taimissa esiintyy heti ensimmäisenä tai toisena kasvukautena latvakasvaimeen liittyviä ongelmia, kannattaa taimikko lannoittaa mahdollisimman pian. Tällaisessa metsikössä isokin kuusi saattaa kelvata vain kuitupuuksi. Oireita näkyy myös muualla Suomessa aina Lappia myöten. Eroon boorin puutoksesta Boorivaje saattaa aiheuttaa merkittäviä kasvutappioita. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO HANNU JAUHIAINEN, teksti PETRI KORTEJÄRVI, asiantuntija Boorin puutoksesta aiheutuvia kasvuhäiriöitä esiintyy varsinkin vanhojen peltojen metsitysalueilla sekä Itä-Suomen kaskialueiden kuusikoissa. “BOORINPUUTOKSEN OIREIDEN TARKKAILU SOPII KESÄISEN METSÄRETKEN AIHEEKSI.” Boorin puutosta esiintyy tyypillisimmin rehevillä mailla, joissa pääpuulajina on kuusi tai joskus koivu. Lannoituksella puutostilan saa nopeasti korjattua. 18. Tästä seuraa latvan haaroittuminen, kun puu kasvattaa alempaa uuden latvakasvaimen tai -kasvaimia. Pahin puutosalue voi olla muutaman aarin kokoinen, ja ympärillä olevissa puissa on lievempiä oireita
Pienialaiset kohteet on helppo lannoittaa itse. Rahoituspäätöstä varten on myös tehtävä toteuttamissuunnitelma. Suositeltava lannoitusmäärä on noin 2,25 kiloa puhdasta booria hehtaarille. Tuen saamista varten tarvitaan metsäkeskuksen rahoituspäätös. Lannoitus vaikuttaa nopeasti, ja puutostilan korjautuminen näkyy jo seuraavan kesän kasvussa. Tee tarvittava lannoitus ajoissa. Vanhastaan booria on levitetty rakeistettuna booriravinteena. Yhdistyksen tekevät usein yhteishankkeita, joissa laajemman alueen kohteet lannoitetaan samalla kertaa. Erkki Oksanen/Luk e Erkki Oksanen/Luk e Erkki Oksanen/Luk e Hannu Jauhiainen Mikk o Riikilä Nyt on jo kiire Tarkkaile latvoja Lannoita itse Moottoriruiskulla on helppo levittää nestemäistä boorilannoitetta.. Helpoin tapa korjata boorivajetta on levittää taimikkoon tai varttuneeseen metsään Bortrac-booriliuosta. Kasvatusmetsissä voi olla tarpeen tehdä neulasten ravinneanalyysi, jolloin selviää samalla muiden ravinteiden lisäystarve. Pienet, muutaman hehtaarin kohteet voi ruiskuttaa myös paineistettavalla käsiruiskulla. Suuren hehtaariannoksen vuoksi käsin kannattaa lannoittaa vain pienialaisissa kohteissa. Ruiskutukseen voidaan käyttää moottoriruiskua. Tukea saa 40 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Terveyslannoitukseen voi saada kemeratukea, jolloin lannoitus on tehtävä hyväksytyn suunnitelman mukaan. Vanhat hakaja kaskimaat sekä ojitusalueet ovat tyypillisiä boorinpuutosalueita. Vaihtoehtoinen lannoite rakeille ja liuokselle on Ecolanin boorituhka, jota on saatavilla ainakin Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Terveyslannoitusta ei voi aloittaa ennen sen saantia. Metsän terveyslannoitukseen voi saada kemeratukea. Hehtaarin lannoite maksaa noin 120 euroa ja käsiruisku 20–30 euroa. Boorin puutosalueille sopii NP-lannoite, jota on saatavilla vain 650 kilon suursäkeissä. METSÄSTÄ 15 18. Koska boorin puutos on suhteellisen helppo havaita, sopii puutosoireiden tarkkailu kesäisen metsäretken aiheeksi. Koska Bortrac liuos ei ole kallista, pienialaiset kohteet kannattaa lannoittaa heti alkukesästä omalla kustannuksella. Lannoituskohteen tulee olla vähintään kaksi hehtaaria ja yksittäisen kuvion vähintään 0,5 hehtaaria. Tämä kuusentaimi on toipunut ravinnehäiriöstä boorilannoituksen ansiosta. Boorilannoitusta suunnittelevan on helpointa jättää paperityöt esimerkiksi metsänhoitoyhdistykselle tai jollekin muulle metsäalan toimijalle. Pienialaiset kohteet on helppo lannoittaa käsiruiskulla. Kuusissa boorinpuutos aiheuttaa latvanvaihtoja ja pituuskasvun tyrehtymistä. Suursäkinkin levitys onnistuu, jos on käytettävissä mönkijä ja sopiva peräkärry. Sitä tarvitaan 15–20 litraa hehtaarille, metsitetyillä peltoalueilla yleensä enemmän. Puiden kaksihaaraisuus, poikaoksat ja kuolevat latvat ovat merkki booriongelmasta. Pellonmetsitysalueiden koivuissa on usein boorin vajeesta aiheutuvia kasvuhäiriöitä. Neulasanalyysi on usein myös edellytys kemeratuen saannille. Lannoitetta tarvitaan 500–600 kiloa hehtaarille. Kemeran uudistuksen vuoksi päätöksenteko on ruuhkautunut, ja lannoitukseenkin liittyviä päätöksiä lienee saatavissa aikaisintaan heinäkuussa. Se levitetään yleensä helikopterilla. Liuos sekoitetaan veteen ennen levitystä suhteessa viisi litraa liuosta ja 10 litraa vettä. Rakeita tai tuhkaa Nestemäistä booria on ollut käytettävissä muutaman vuoden ajan. Boorinpuutosalueilla taimikot kannattaa lannoittaa heti istutuksen jälkeen tai viimeistään muutaman vuoden kuluessa. Rakeistettua lannoitetta voi levittää käsipelillä esimerkiksi muoviastiasta. Kemeratukea loppukesästä löin boorilannoitus on helppo tehdä omatoimisesti. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 Vinkit boorinpuutoksen torjuntaan Tunnista boorinpuutoksesta kärsivät kohteet. Kätevin lannoite on booriliuos. Jos boorilannoitusta ei pysty tekemään itse, kannattaa kääntyä metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Edullinen käsiruisku sopii hyvin etenkin taimikoiden lannoitukseen. Varsinkin pienten kohteiden lannoituksia saattavat tehdä myös muut metsäalan toimijat Boorin puutoksesta kärsivät alueet kannattaa laittaa ajoissa kuntoon – esiintyyhän boorin puutosta juuri niillä alueilla, joissa metsän tuotto on normaalioloissa korkea
K ärsämäen paanukirkk o, K ärsämäki Anssi Lassilan suunnittelema moderni paa nukirkk o on r ak ennettu 1700-luvun ty öme netelmin. . Tigers tedtin vuonna 1902 perus tama puulajipuis to on S uomen v anhin ja suurin. w w w .siida. 14. ” . 27. M etsiin pääsee tutus tumaan m yös itse tehden, nä yt telyssä voi esimerkiksi h ypätä metsäk oneen puikk oihin. K ohtees ta sanottua: ”Lampien ympäris töt hienoja ja maja viakin v oi nähdä. Sisäänpääsymaksu. Sisäänpää symaksu. 15. Kuparipaja. 11. Av oinna k esällä jok a päiv ä 9.30– 19 . Sisään pääsymaksu. 23. fi/ aulank o (t äält ä lö yt yv ät m yös ajo-ohjee t) 7. 12. com 3. Av oinna k esällä jok a päiv ä 10– 19 . ” . 16. K ohtees ta sanottua: ”S aanan alarinteellä on hieno tunturik oivikk o.” . Av oinna k esällä ti– su 11 –18 . . S aha lopetti toimintansa vuonna 1908 mutta sahan piippu on edelleen jäljellä. F. Punk aharjun puulajipuis to , Punk aharju Luonnon var ak eskus L uk en ylläpitämässä vuonna 1929 perus tetussa puulajipuis tossa voi tutus tua reiluun sataan ha vuja lehtipuulajiin. 19. 7. w w w .k otk a. 19 . 8.-9. Sisäänpääsymaksu. Riisitun turin k ansallispuis to , P osio Vaar oja ja rinnesoita. . Arbor etum M us tila on tunnettu ek soottisis ta ha vupuumetsik öis tään sek ä k esä kuussa kukkivis ta sadois ta alppiruusuis taan ja atsaleois taan. Av oinna k esällä jok a päiv ä 8 –21. Puis tos ta lö ytyy m yös 26 k otimais ten puulaji en erik oismuotoa. 10. WE L O VE W OOD( s)! -nä yt tely Fisk arsis sa, Raas epori Onoman kesänä yttelyn aiheena on puu ja met sä arkkitehtien, muotoilijoiden, taiteilijoiden ja puuseppien materiaalina. fi 27 . Luontok eskuksen päänä yttelyssä v oi muun muassa kulk ea lumik anjonissa, kuunnella öi sen luonnon ääniä ja k ömpiä k arhun pesään. Sisään pääsymaksu. Riippusillan tie 5 5, K ouv ola; K uisman tie 990 , K ouv ola ja Kivisilmän tie 7 20 , K ouv ola. Ounasjoen tie 6, R ov aniemi. 3. Vä rmi nk os ken tie 20 , Lim ink a. N ähtä vyyksiin kuuluu Robert S tigellin vuonna 1905 valmis tunut kar huperhe veis tos . w w w .luon toon. ” w w w .luo nt oon .fi/ rii si tu ntu ri (t ääl tä lö yt yv ät m yös ajo-ohjee t) 23. . K ork eimmat huiput ov at metsänr ajan yläpuolella. K ohtees ta sanottua: ”H yv ä yhdis telmä suo malais ta metsäja järviluontoa. 17. K ohtees ta sanottua: ”N ouk av aar alta auk eaa huik eat näkymät. 21. fi/ sivu/ fi/ ma tk ailijalle/luon tok oh tee t/ 21 . fi/ asukk aalle/ puis to t_ja_viher aluee t/ puis tojen_esit tely /k at ariinan_meripuis to 4. w w w .luon toon. Mus tilan tie 5 7, Elimäki. fi 20 . fi/ repo vesi 6. w w w .ii. E von re tk eily alue , Hämeenlinna ja Padasjoki Tu kk ik äm pp iä , va nh oj en h iil im iil uj en p oh jia , pieniä järviä ja lampia sek ä kulotetuissa met sissä viihtyviä h yönteislajeja. . Alak es tilän Arbor etum, Limink a K unnallisneuv os Kalle Arv olan ja hänen v ai monsa Katri Arv olan 1930-luvulla perus ta massa puulajipuis tossa on noin 120 eri puu lajia ja 60 erilais ta pensas ta. P äänä yttelyn teemana o vat sel vi yt ym is ke in ot p oh jo is is sa ää rio lo su ht ei ss a ja vuodenaik ojen v aihtelussa. Av oinna k esällä jok a päiv ä 11 –18 . Sisään pääsymaksu. Inarin tie 46, Inari. K ohtees ta sanottua: ”M onenlais ta nähtä vää näk ötornin k ansallismaisemas ta k arhu luolan k autta hoidettuihin ja hoitamattomiin puis ton osiin. 2. 25. fi/ ev o 8. 10 . ” . Öljy sa taman tie , K otk a. 6. Saar elan tie 1, Hämeenlinna. M useon erik oisuus on Suomen ensimmäisellä koneellisella metsäty ömaalla k äytetty S amperin v eturi. 18 .. Ran tak es tilän tie , Ii. w w w .luon toon. Av oinna k esällä jok a päiv ä 9 –19 . Jyväskylä 1. M useoalueelta lö ytyy aitoja sa vottak ämppiä, metsäty öv älineitä, uittok alus toa ja metsäty ök oneita. w w w .mus tila. . 26. fi/k es tilan_saha 22. . Av oinna jok a päiv ä 8 –20 . Näsijärvi Päijanne Lappajärvi Pielinen Puula Saimaa Pihlajavesi Pyhäselkä Orivesi Oulujärvi Yli Kitka Kemijärvi Lokan Tekojärvi Porttipahdan Tekojärvi Inarijärvi Ou luj ok i Te noj oki Kem ijo ki Kit ine n Lu iro Iv al oj ok i Ou nasjoki Ke mijo ki 131 347 Koli 383 431 368 544 Nattaset 629 540 Pyhätunturi 807 Pallastunturi 1328 Halti 25 25 25 6 6 6 14 14 6 6 6 22 20 20 82 12 12 11 23 23 19 19 16 16 23 23 23 17 12 12 5 24 5 5 5 15 15 13 13 13 13 28 27 27 88 28 28 2 2 2 10 10 E18 7 E18 1 E18 1 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E63 9 E63 9 E63 5 E63 5 E63 5 E63 5 E63 5 E63 5 E63 9 E63 9 E63 9 E8 8 E8 8 E8 8 E8 8 E8 8 E8 21 E8 21 E8 21 E12 3 E12 3 E12 E12 3 3 7 E18 5 E63 Espoo Oulu Turku Tampere Vantaa Vaasa Kuopio Kotka Lahti Lappeenranta Pori Rovaniemi Mikkeli Hämeenlinna Maarianhamina Kouvola Joensuu Suonenjoki Ilomantsi Valkeakoski Pudasjärvi Kemi Tornio Kemijärvi Pello Muonio Kittilä Sodankylä Ivalo Inari Suomussalmi Taivalkoski Kuusamo Haapajärvi Muhos Kuhmo Ylivieska Oulainen Kalajoki Iisalmi Lieksa Nurmes Pieksämäki Varkaus Outokumpu Porvoo Anjalankoski Heinola Riihimäki Kokkola Kurikka Lapua Pietarsaari Alavus Suolahti Jämsä Virrat Kankaanpää Parkano Kristiinankaupunki Mänttä Loimaa Huittinen Laitila Rauma Forssa Parainen Naantali Salo Hanko Raasepori Lohja Imatra Hyvinkää Kajaani Raahe Savonlinna Seinäjoki Uusikaupunki Järvenpää Ranua Ylitornio Helsinki 50 km 1. 19 . 22. Käsiv arr en tie 1466 3, Kilpisjärvi . 20. T unturin huipulle johtaa viiden ki lometrin mittainen polku, jok a lähtee Kilpis järv en retk eilyk eskukselta. K ohtees ta sanottua: ”H yv ä paikk a piipah taa sy ömässä matk ae väät. V eikk o H uo visen Siintä vät vuor et k onkr etisoituv at täällä. . Siida, Inari Siidan nä yttelyt kerto vat saamelais ten his to rias ta ja kulttuuris ta sek ä pohjoisimman La pin luonnos ta. 2. fi 25. K es tilän saha, Ii Vuonna 1859 perus tettu Suomen ensimmäinen hö yrysaha. Ehrnr oothin tie 1, Fisk ars. ” w w w .luon toon. Lapin me tsämus eo , R ov aniemi M ets äm use o k ert oo L api n su urt en sa vo ttoj en aik ak audes ta. Me tsämuseon tie 7 , R ov aniemi. 18. R epo veden k ansallispuis to , K ouv ola ja Män tyharju Kansallispuis tos ta lö ytyy niin taimik oita kuin mäntyv anhuksiakin, sillä suuri osa siitä on ol lut metsätalousk äytössä. w w w .lapinme tsamus eo .fi 26. 15 . fi/ valt av aar a (t äält ä lö yt yv ät m yös ajo-ohjee t) 24. fi 5. Av oinna k esällä ma–pe 9 –18 , la– su 10– 18 . 24. Arbor etum Mus tila, Elimäki Valtioneuv os A . Esimerkiksi harvinainen sinip yrs tö pe sii alueella. w w w .haltia. Lus ton tie 1, Punk aharju. S aana, Enon tekiö Suomen tunnetuimpiin tuntur eihin kuuluv a Saana k ohoaa 1 029 metriä mer enpinnan ylä puolelle . fi/k asiv arsi/ reitit MET SÄ ST Ä 16 16 1. Suomen Me tsämus eo Lus to , Punk aharju Lus tossa v oi tutus tua muun muassa eri aik akau sie n met säk onei sii n, sa vott akul ttu urii n, suomalais ten metsäsuhteeseen sek ä metsän kasv atuksen his toriaan. ht tp :// w w w .luon toon. w w w .tiedek esk us-pilk e. com 2. K atariinan terv aleppäleh to , K otk a M onipuolinen k asvillisuus ja linnus to , siirto lohk ar eita sek ä R uotsinsalmen linnoitusk ok onaisuuteen kuuluvia rak ennelmia. . fi/ me tsa t/ punk aharju/ punk ahar ju-puulajipuis to .h tm Me tsäleh ti k er äsi lehden lukijoiden ja toimit tajien suosit telemia me tsäisiä re tkik oh teita k artalle . Aulangonjärv es tä ko hoa valta A ulangon vuor elta auk eaa näk öala Vanaja veden laaksoon. Sisään pääsymaksu. V alta vaar a, K uusamo Valta vaar an-Pyhä vaar an luonnonsuojelualueel la sijaitse va V alta vaar a on tunnettu linnuis taan. w w w .me tla. fi 9. 22. 5. w w w .w elo ve w oods. Pappilank uja 2 4, K ärsämäki w w w .paanukirkk o. . 4. T iedek esk us Pilk e, R ov aniemi Pilk e tutus tuttaa vier ailijat suomalaisiin met siin ja niiden k es tä vään k äyttöön. Finlandian tie 18, Punk aharju. Nuuksion tie 84, Espoo . . www .lu st o. Repo veden metsä lammilla pesii yksi S uomen tiheimmis tä kaak kurik annois ta. A ulangon luonnonsuojelualue , Hämeenlinna Luonnonsuojelualueella sijaitsee puis tometsä, jonk a erik oisuuksia o vat ulk omais ten puulaji en metsik öt, visak oivik ot ja luontaises ti syn tyn yt pihlajametsikk ö. Av oinna k esällä k e– su 12– 18 . w w w .limin ka. Gör an J . Suomen luon tok esk us Haltia, E spoo N uuksion kansallispuis tossa sijaitse va luon tok eskus H altia on S uomen ensimmäinen k okonaan puus ta rak ennettu julkinen rak ennus . 13
Av oinna k esällä jok a päiv ä 8 –21. Suomen Me tsämus eo Lus to , Punk aharju Lus tossa v oi tutus tua muun muassa eri aik akau sie n met säk onei sii n, sa vott akul ttu urii n, suomalais ten metsäsuhteeseen sek ä metsän kasv atuksen his toriaan. Kohtees ta sanottua: ”Aiv an upea vanha met sä. 17. . Saar elan tie 1, Hämeenlinna. 22. A ulangon luonnonsuojelualue , Hämeenlinna Luonnonsuojelualueella sijaitsee puis tometsä, jonk a erik oisuuksia o vat ulk omais ten puulaji en metsik öt, visak oivik ot ja luontaises ti syn tyn yt pihlajametsikk ö. E telä-K onne veden k ansallispuis to , Konne vesi ja Rautalampi Aa vaa järviluontoa, rehe viä lehtonotk elmia ja jyrkk ärinteisiä k allionlakia. fi/ asukk aalle/ puis to t_ja_viher aluee t/ puis tojen_esit tely /k at ariinan_meripuis to 4. 18. Pappilank uja 2 4, K ärsämäki w w w .paanukirkk o. Luontok eskuksen päänä yttelyssä v oi muun muassa kulk ea lumik anjonissa, kuunnella öi sen luonnon ääniä ja k ömpiä k arhun pesään. F. fi 25. w w w .tiedek esk us-pilk e. Alak es tilän Arbor etum, Limink a K unnallisneuv os Kalle Arv olan ja hänen v ai monsa Katri Arv olan 1930-luvulla perus ta massa puulajipuis tossa on noin 120 eri puu lajia ja 60 erilais ta pensas ta. 20. Vu or en hu ip pu p al ja st ui m an ne rj ää tik ön a lta n oi n 10 000 vuotta sitten. M etsiin pääsee tutus tumaan m yös itse tehden, nä yt telyssä voi esimerkiksi h ypätä metsäk oneen puikk oihin. fi/ valt av aar a (t äält ä lö yt yv ät m yös ajo-ohjee t) 24. w w w .k otk a. fi/ sivu/ fi/ ma tk ailijalle/luon tok oh tee t/ 21 . R epo veden k ansallispuis to , K ouv ola ja Män tyharju Kansallispuis tos ta lö ytyy niin taimik oita kuin mäntyv anhuksiakin, sillä suuri osa siitä on ol lut metsätalousk äytössä. ” . 19. 24. Sisäänpääsymaksu. N ähtä vyyksiin kuuluu Robert S tigellin vuonna 1905 valmis tunut kar huperhe veis tos . fi/k ok emus /elamanmaki (t ääl tä lö yt yy m yö s k art ta , jo hon k oh de o n m er ka tt u) 13. fi/ me tsa t/ punk aharju/ punk ahar ju-puulajipuis to .h tm 10 . ht tp :// w w w .luon toon. Sisään pääsymaksu. 10. Suomen luon tok esk us Haltia/ Jukk a-P ekk a R onk ainen. 11. 13. M useon erik oisuus on Suomen ensimmäisellä koneellisella metsäty ömaalla k äytetty S amperin v eturi. w w w .luon toon. Sisään pääsymaksu. Serlachius -mus eo t Gö sta ja Gus taf , Män ttä Gu staf -mus eon pää nä yt tel y kert oo M äntä n ensimmäises tä patruunas ta Gus taf A dolf Ser lachiukses ta. K ohtees ta sanottua: ”H yv ä paikk a piipah taa sy ömässä matk ae väät. . Gör an J . ” w w w .luon toon. w w w .nasijarvir eit ti. fi/ salamajarvi Näsijärvi Päijanne Lappajärvi Pielinen Puula Saimaa Pihlajavesi Pyhäselkä Orivesi Oulujärvi Yli Kitka Kemijärvi Lokan Tekojärvi Porttipahdan Tekojärvi Inarijärvi Ou luj ok i Te noj oki Kem ijo ki Kit ine n Lu iro Iv al oj ok i Ou nasjoki Ke mijo ki 131 347 Koli 383 431 368 544 Nattaset 629 540 Pyhätunturi 807 Pallastunturi 1328 Halti 25 25 25 6 6 6 14 14 6 6 6 22 20 20 82 12 12 11 23 23 19 19 16 16 23 23 23 17 12 12 5 24 5 5 5 15 15 13 13 13 13 28 27 27 88 28 28 2 2 2 10 10 E18 7 E18 1 E18 1 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E75 4 E63 9 E63 9 E63 5 E63 5 E63 5 E63 5 E63 5 E63 5 E63 9 E63 9 E63 9 E8 8 E8 8 E8 8 E8 8 E8 8 E8 21 E8 21 E8 21 E12 3 E12 3 E12 E12 3 3 7 E18 5 E63 Espoo Oulu Turku Tampere Vantaa Vaasa Kuopio Kotka Lahti Lappeenranta Pori Rovaniemi Mikkeli Hämeenlinna Maarianhamina Kouvola Joensuu Suonenjoki Ilomantsi Valkeakoski Pudasjärvi Kemi Tornio Kemijärvi Pello Muonio Kittilä Sodankylä Ivalo Inari Suomussalmi Taivalkoski Kuusamo Haapajärvi Muhos Kuhmo Ylivieska Oulainen Kalajoki Iisalmi Lieksa Nurmes Pieksämäki Varkaus Outokumpu Porvoo Anjalankoski Heinola Riihimäki Kokkola Kurikka Lapua Pietarsaari Alavus Suolahti Jämsä Virrat Kankaanpää Parkano Kristiinankaupunki Mänttä Loimaa Huittinen Laitila Rauma Forssa Parainen Naantali Salo Hanko Raasepori Lohja Imatra Hyvinkää Kajaani Raahe Savonlinna Seinäjoki Uusikaupunki Järvenpää Ranua Ylitornio Helsinki 50 km 1. com 3. Lus ton tie 1, Punk aharju. K eski-iältään jopa yli 250vuotiaat metsät ov at valtaosin luon taises ti syntyneitä. K ohtees ta sanottua: ”S aanan alarinteellä on hieno tunturik oivikk o.” . com 2. Helv etinjärv en k ansallispuis to , Ruo vesi Kansallispuis ton erik oisuus on kaksi 150– 200 miljoona vuotta sitten syntyn yttä rotk olaak soa. w w w .limin ka. fi 12. K ärsämäen paanukirkk o, K ärsämäki Anssi Lassilan suunnittelema moderni paa nukirkk o on r ak ennettu 1700-luvun ty öme netelmin. Elämänmäki, V ilppula Tohtori E. fi/ aulank o (t äält ä lö yt yv ät m yös ajo-ohjee t) 7. w w w .luon toon. K ohtees ta sanottua: ”H elv etink olu un v ie vä H el ve tis tä it ää n lu on to po lk u so pi i k ok o p er he el le . W . Ran tak es tilän tie , Ii. K ork eimmat huiput ov at metsänr ajan yläpuolella. K ohtees ta sanottua: ”Lampien ympäris töt hienoja ja maja viakin v oi nähdä. fi 27 . Gus taf -museo : R. Siida, Inari Siidan nä yttelyt kerto vat saamelais ten his to rias ta ja kulttuuris ta sek ä pohjoisimman La pin luonnos ta. Hit onhauta, Lauk aa 800 metriä pitk ä ja 30–40 metriä le veä jääk au tinen rotk o, jonk a p ys tysuor at k allioseinämät ulottuv at 10– 20 metrin kork euteen. fi/helv etinjärvi (t äält ä lö yt yv ät m yös ajo-ohjee t) 11 . Arbor etum Mus tila: Jukk a R einik ainen. V eikk o H uo visen Siintä vät vuor et k onkr etisoituv at täällä. . . fi/k asiv arsi/ reitit K uv at: WE L O VE W OOD( s)! : ONOMA/Rauno T rask elin. Inarin tie 46, Inari. T unturin huipulle johtaa viiden ki lometrin mittainen polku, jok a lähtee Kilpis järv en retk eilyk eskukselta. w w w .haltia. Serlachius -yh tiön vuonna 1934 v almis tuneessa entisessä pääk onttorissa. P yhä-Häkin k ansallispuis to , S aarijärvi Ikimetsää ja suoluontoa. com). . L uonnon par anta vaan voi maan usk onut L ybeck hoiti muun muassa Ak seli Gallen-Kallelaa ja Juhani Ahoa. E telä-K onne veden k ansallispuis to : Me tsähallitus /Meri-Hilkk a Mäk elä. Av oinna jok a päiv ä 8 –20 . S aha lopetti toimintansa vuonna 1908 mutta sahan piippu on edelleen jäljellä. fi 20 . Suomen luon tok esk us Haltia, E spoo N uuksion kansallispuis tossa sijaitse va luon tok eskus H altia on S uomen ensimmäinen k okonaan puus ta rak ennettu julkinen rak ennus . . 25. WE L O VE W OOD( s)! -nä yt tely Fisk arsis sa, Raas epori Onoman kesänä yttelyn aiheena on puu ja met sä arkkitehtien, muotoilijoiden, taiteilijoiden ja puuseppien materiaalina. . Vä rmi nk os ken tie 20 , Lim ink a. S alamajärv en ja Riisitun turin k ansallispuis to : Juha-P ekk a Hotanen. K atariinan terv aleppäleh to , K otk a M onipuolinen k asvillisuus ja linnus to , siirto lohk ar eita sek ä R uotsinsalmen linnoitusk ok onaisuuteen kuuluvia rak ennelmia. Lauhan vuor en k ansallispuis to , Kauhajoki, Is ojoki ja Honk ajoki LänsiSuomen Lapiksi kutsutulla alue el la ko hoaa 231 met riä k ork ea Lauhan vuori. A . L ap si lle k an na tt aa ot ta a m uk aa n u im ap uv ut , s ill ä p ol ku v ie Ison H elv etinjärv en rantaan. Arbor etum Mus tila, Elimäki Valtioneuv os A . L ybeckin perus tama, 1900-lu vun alkupuolella toiminut, hermotautija luonnonpar antola. G ös ta -m us eo : J oe nn ie m en tie 4 7, Män ttä. K ohtees ta sanottua: ”H yv ä yhdis telmä suo malais ta metsäja järviluontoa. Finlandian tie 18, Punk aharju. Arbor etum M us tila on tunnettu ek soottisis ta ha vupuumetsik öis tään sek ä k esä kuussa kukkivis ta sadois ta alppiruusuis taan ja atsaleois taan. fi/ ev o 8. ” . Tigers tedtin vuonna 1902 perus tama puulajipuis to on S uomen v anhin ja suurin. 21. K ohtees ta sanottua: ”M onenlais ta nähtä vää näk ötornin k ansallismaisemas ta k arhu luolan k autta hoidettuihin ja hoitamattomiin puis ton osiin. ” . K ohtees ta sanottua: ”N ouk av aar alta auk eaa huik eat näkymät. S aana, Enon tekiö Suomen tunnetuimpiin tuntur eihin kuuluv a Saana k ohoaa 1 029 metriä mer enpinnan ylä puolelle . Riisitun turin k ansallispuis to , P osio Vaar oja ja rinnesoita. Kuparipaja. 7. M uutaman tunnin patik oinnin aik ana eh tii nähdä hienoimmat k ohteet. 2. . . la ivu ri H an nu H ink ka selta (0400– 17 6973 , www .tuularis teilyt. w w w .luon toon. T iedek esk us Pilk e, R ov aniemi Pilk e tutus tuttaa vier ailijat suomalaisiin met siin ja niiden k es tä vään k äyttöön. E von re tk eily alue , Hämeenlinna ja Padasjoki Tu kk ik äm pp iä , va nh oj en h iil im iil uj en p oh jia , pieniä järviä ja lampia sek ä kulotetuissa met sissä viihtyviä h yönteislajeja. . Repo veden metsä lammilla pesii yksi S uomen tiheimmis tä kaak kurik annois ta. . w w w .luon toon. N äis tä tunnetumpi, H elv etink olu, on pa ri metriä le veä ja 40 metriä k ork ea. Käsiv arr en tie 1466 3, Kilpisjärvi . Me tsämuseon tie 7 , R ov aniemi. 15. Punk aharjun puulajipuis to , Punk aharju Luonnon var ak eskus L uk en ylläpitämässä vuonna 1929 perus tetussa puulajipuis tossa voi tutus tua reiluun sataan ha vuja lehtipuulajiin. . 14. 4. Riippusillan tie 5 5, K ouv ola; K uisman tie 990 , K ouv ola ja Kivisilmän tie 7 20 , K ouv ola. S aar ella riehui vuonna 2004 tr ombi, jo ka teki metsiin 25 hehtaarin suuruisen auk on. K ohtees ta sanottua: ”M ainioita metsäsuo polkuja. Nuuksion tie 84, Espoo . 26. Esimerkiksi harvinainen sinip yrs tö pe sii alueella. Kaatuneet 5 000 kuutiometriä puuta jätettiin maahan lahoamaan. Soilla voi nähdä metsäpeur an polkuja ja itse metsäpeur ojakin näk ee usein. Sisään pääsymaksu. Av oinna k esällä k e– su 12– 18 . w w w .ii. Al ue el la on pa ljon mu ku rak uu sia ja -män ty jä . w w w .w elo ve w oods. Gös ta-museon vuonna 201 4 valmis tunut laajennusosa edus taa modernia puuarkkitehtuuria ja on rak ennettu pääosin liimapuupalk eis ta. Av oinna k esällä jok a päiv ä 9.30– 19 . Av oinna k esällä jok a päiv ä 9 –19 . Hit onhaudan tie , Lauk aa. Jyväskylä 4.. Sisäänpää symaksu. K es tilän saha, Ii Vuonna 1859 perus tettu Suomen ensimmäinen hö yrysaha. Gus taf -museo sijaitsee G . ” . Sisään pääsymaksu. fi/jouh teninen 18. 3. w w w .mus tila. 8.-9. Aulangonjärv es tä ko hoa valta A ulangon vuor elta auk eaa näk öala Vanaja veden laaksoon. w w w .luon toon. w w w .siida. w w w .luon toon. fi/lauhan vuori (t äält ä lö yt yv ät m yös ajo-ohjee t) 15. S alamajärv en k ansallispuis to , Kivijärvi, Kinnula ja P erho Laajoja av onaisia ne voja, kahlaajalintuja, luon nonmetsiä ja metsäpeur oja. fi 9. w w w .s erlachius. Av oinna k esällä jok a päiv ä 11 –18 . w w w .luon toon. V alta vaar a, K uusamo Valta vaar an-Pyhä vaar an luonnonsuojelualueel la sijaitse va V alta vaar a on tunnettu linnuis taan. Öljy sa taman tie , K otk a. 19 . Konnek osk en tie 5 52, Rautalampi. Rotk ossa kasv aa lehtok asv eja ja sen pohjoispäässä on luola, jonne mahtuu kiipeämään. 16. fi/k es tilan_saha 22. 12. N yky ään El äm än m äe llä ka sv aa jo pa 4 m et riä ko rk ei ta kuusia ja se kuuluu N atur a 2000 -v erk os toon. . Ounasjoen tie 6, R ov aniemi. 27. Av oinna k esällä jok a päiv ä 10– 18 . Av oinna k esällä ti– su 11 –18 . w w w .luon toon. 5. M useoalueelta lö ytyy aitoja sa vottak ämppiä, metsäty öv älineitä, uittok alus toa ja metsäty ök oneita. V uonna 2010 rie huneen As ta-m yrskyn jäljet näkyv ät kansallis puis tossa edelleen. Jouh tenis en saari, K on tiolah ti H öytiäisessä sijaitse valla harjusaar ella näk ee , miten m yrskyt vaikutta vat luontoon ja lajis toon. Av oinna k esällä jok a päiv ä 10– 19 . Saa vut et ta vis sa v ain v esitse . fi 5. Sisäänpääsymaksu. . . H uippu on v edenk osk ematon, mutta vuo ren rinteillä näkyy erilaisia r antamuodos tu mia, kuten muinaisia ranta valleja. Ehrnr oothin tie 1, Fisk ars. w w w .k symparis tok as vas tus. Erik Serlachiuksen ka tu 2 , M än tt ä. Gös ta-museo esittelee taidetta Suomen kultak auden mes tar eiden teoksis ta nykytaiteeseen. Mus tilan tie 5 7, Elimäki. K är sämäen paanukirkk o: Puuin fo Oy / Jus si T iainen. Av oinna k esällä ma–pe 9 –18 , la– su 10– 18 . w w w .lapinme tsamus eo .fi 26. Koir asalmen tie 1220 , Kivijärvi. Helv etinjärv en k ansallispuis to : Me tsähallitus /T imo Nieminen. fi/ pyha-hakki 17 . ” w w w .luo nt oon .fi/ rii si tu ntu ri (t ääl tä lö yt yv ät m yös ajo-ohjee t) 23. 23. ” . fi/ uploads /files /lau kaa_k oh tee t_1_1.pdf (t äält ä lö yt yv ät ajohjee t) 14. fi/ repo vesi 6. fi/ et ela-k onne vesi 16. 6. www .lu st o. Puis tos ta lö ytyy m yös 26 k otimais ten puulaji en erik oismuotoa. P äänä yttelyn teemana o vat sel vi yt ym is ke in ot p oh jo is is sa ää rio lo su ht ei ss a ja vuodenaik ojen v aihtelussa. w w w .me tla. V enekyy tiä vo i ti edu st el la es im . 1. Lapin me tsämus eo , R ov aniemi M ets äm use o k ert oo L api n su urt en sa vo ttoj en aik ak audes ta. Viitasaar en tie 2119 , S aarijärvi. ” w w w .luon toon. Sisään pääsymaksu
Pilke silmäkulmassa Berg luonnehtii yrityksen asiakkaita ”entisiksi köyhiksi”. Ahti Berg on istuttanut tänä kesänä jo 8 000 tainta.. Tuijapelkat ovat saapuneet Pielaveden perukoille Kanadasta Hollannin tukkureiden kautta. Keskityin ensin tervaleppään, mutta homma lähti salaa kasvamaan. ”Parempaa aromia ei saunaan voi saada: tuoksu tulee tuijasta”, paljastaa höyläämön perustaja Ahti Berg. Miehen höyläämössä hyödynnetään kuitenkin ulkomaisia puulajeja. ”Minua opastettiin aikoinaan, että hakkaa vain sen verran kuin jaksat hoitaa. Ahti Berg (oik.) kulottaa uudistusalat aina kun se on mahdollista. Se on ollut hyvä ohje.” METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Tuli renkinä uudistamisessa Pielaveden kuuset varttuvat ripeästi tukkikokoon Ahti Bergin opein. ”Aloitin höyläyksen vuonna 1997 maaja metsätalouden sivuelinkeinona. Miehet jalostavat puut sisustuspaneeleiksi tai saunanlauteiksi. Pahkamäelle toimitettuna tuija maksaa parituhatta euroa kuutiolta, joten yrityksen tuotteet eivät kilpaile bulkkipaneeleiden kanssa. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat AB-Woodin höyläämössä tulijaa tervehtii tuntematon, miellyttävä tuoksu. Toissa vuonna teimme sukupolvenvaihdoksen ja tila siirtyi pojalleni Timolle, mutta metsää jäi vielä itsellenikin.” Huttulan metsäpinta-ala on vuosien varrella karttunut noin 250 hehtaariin. Elokuussa 2010 kulotuksen talkooporukassa oli mukana myös Juhani Kokkonen. 18 18. ”Metsätalous on ollut tuotantosuunnista tärkein. Nyt höyläämme myös ulkomaisia puulajeja kuten tammea ja saarnia.” Nykyään päävastuu yrityksestä on Bergin pojalla Pasilla, joka on ammatiltaan puuseppä. ”Kylpylät ja hotellit ovat tyypillisiä asiakkaitamme, mutta tuotteita ostavat kyllä yksityisetkin.” Hakkaa sen verran kuin jaksat hoitaa Huttulan kotitilaansa vuodesta 1980 hoitaneella Bergillä on puunjalostuksen lisäksi vankka käytännön kokemus metsänkasvatuksesta. Bergin vannesahassa ne halkeavat laudoiksi ja saavat höylässä sileän pinnan. Rehevillä rinnemailla metsänuudistamiseen on ollut pakko kiinnittää erityistä huomiota
”Äänekosken ja Kuopion tehdashankkeiden toteutuessa kuitupuun kysynnän pitäisi olla turvattu. Nuoremmalla polvella urakkaa on 18 000 taimen verran. Niinpä sitä voidaan käyttää vain auratuilla ja laikutetuilla alueilla. Toisin kävi. ”Kyseisen työmenetelmän huomattavin etu on, ettei työntekijän tarvitse kumartua tai laskeutua polvelleen kuten kourukuokkaistutuksessa. ”Matti on sanonut, että kulotuksessa typpi palaa uudistusalalta. ”Polton ajankohtaa ei voi lyödä etukäteen lukkoon, eikä talkooporukkaa voi pitää koko kesää hälytysvalmiudessa.” Kipinän kulottamiseen Berg sai uudistusalalle kasoihin puiduista hakkuutähteistä, joiden vuoksi hyviä istutuspaikkoja jäi hyödyntämättä. Kokeissa seurattiin muun muassa istutusvauhtia ja istuttajan sykettä. ”Taimikonhoito täytyy tehdä rohkeasti. Näin puut pääsevät vahvistumaan riittävästi tuulta vastaan.” Kipinä kulotukseen Viime vuosina Berg on innostunut hyödyntämään tulta metsänuudistamisessa. Kanadalainen tuija tulee Pielavedelle pelkkana ja jalostuu esimerkiksi saunanlauteiksi. Yli kolmen vuosikymmenen työn tuloksia kelpaa esitellä. Yhden kuitupöllin toivossa ei puita pidä kasvattaa.” Metsänomistajan kiire loppuu vasta ensiharvennusvaiheen jälkeen. Kulon avulla on alkunsa saanut jo viisi taimikkoa. Yrityksen toiminnasta vastuun kantaa nykyään Ahti Bergin poika Pasi (oik.). ”Pulssi oli työssä 105 sykettä minuutissa, joten työ ei silti suuremmin rasittanut työntekijää” , Metla arvioi. ”Kuinka esimerkiksi valtion tuella kaivettujen ojien tukkimiseen voi löytyä varoja. Polttamisen Berg näkee hakkuutähteiden keruuta parempana vaihtoehtona. Päätehakkuualalta kerätyt lumpit Ahti Berg polttaa tilan omassa lämpökeskuksessa. Tänäkin keväänä iso uudistusala oli valmisteltu kulotukseen, mutta sateiset ja tuuliset säät sotkivat suunnitelmat. Vuonna 1970 paakkutaimia tai ”kennotaimia”, kuten tuolloin puhuttiin, kasvatettiin jo 40 miljoonaa kappaletta, ja istutustyöhön kaivattiin uusia apuvälineitä. ”Kulotuksen ansiosta maanmuokkausja istutustyö helpottuvat. ”Ensimmäinen harvennus pitää tehdä riittävän varhain. Savon sydämestä katsottuna julkinen METSÄSTÄ UUTINEN VUONNA 1970 AB-Wood on erikoistunut harvinaisempien puulajien sahaukseen ja höyläykseen. Ahti Berg ei usko että typen puute rajoittaisi kuusen taimen kasvua kulotetulla alueella. Metsänhoitoyhdistyksen neuvoja tuomitsikin tuoreeltaan operaation epäonnistumaan. Istutustaimiakin on poistettava tarvittaessa, jotta laadukkaat rungot saavat kasvutilaa. ”Unohdetaan, että puunpoltosta syntyvän pienhiukkasen merkitys ihmisen eloon on erilainen Pahkamäellä kuin Brysselissä.” Veronmaksajien rahat eivät aina ohjaudu miehen mielestä oleelliseen. Nyt puuston keskiläpimitta on yli kahdenkymmenen sentin. Metsätalouden nykytilasta sanavalmis Berg on aidosti huolissaan. Metsätalousinsinööriksi vuosi sitten valmistunut Tikkanen keskittyy tänä kesänä taimikoiden raivauksiin. Menetelmä on hyvin nopea ja kevyempää kuin kourukuokkaistutus. Helpoissa olosuhteissa paras istutustulos oli 3 715 tainta 7 tunnissa ja 38 minuutissa. ”Uudistamistöiden heikko laatu sekä villitys jatkuvaan kasvatukseen ja pienaukkohakkuisiin kostautuvat tulevaisuudessa.” Toki Savossa on näköpiirissä positiivisiakin asioita. ”Viime talvena kuvio ensiharvennettiin. Mutta laiskalle miehelle suurin hyöty tulee siitä, että uudistusala ei heinity juuri lainkaan.” Tieteellisiä näkemyksiä opeistaan Berg vaihtaa välillä tutun professorin, Matti Kärkkäisen, kanssa. ”Epäilen, että olen Suomen ainoita metsänomistajia, jotka kantavat moottorisahaa taimivakassa.” Kuka päättää metsänomistajan puolesta. JUSSI COLLIN Paakkutaimet yleistyivät 60-luvun lopulla metsänviljelyssä. Kokemukseni mukaan ne tukkeutuvat kyllä tukkimattakin. Mutta itse ajattelen, etteivät pienet taimet tarvitsekaan paljoa typpeä.” Siellä missä kulotus ei ole ollut mahdollista, on Berg polttanut risukasat tai sahannut kasoihin moottorisahalla istutuspaikkoja. Toiset kaksikymmentäviisi vuotta niin vuorossa on päätehakkuu.” Ripeän uudistamisen ja laadukkaan muokkauksen lisäksi Berg korostaa taimikonhoidon tärkeyttä. ”Tälle kuviolle teetätin vuonna 1989 kaivurilla isot mättäät, joihin istutin seuraavana keväänä yli 2 000 kuusentainta hehtaarille.” Mätästys oli tuolloin lähes tuntematon maanmuokkausmenetelmä. 19 18. Tai jos metsätien suunnittelu maksaa enemmän kuin tien rungon teko kaivurilla, on jotain pahasti vialla.” Mies epäilee, että vuosi 2014 voidaan kirjata historiankirjoihin aikana, jolloin maassamme oli vähiten vajaatuottoisia metsiä. Lisäksi se soveltuu myös kiviseen maastoon.” Suurimpana pottiputkella istutuksen haittana pidettiin sitä, ettei sillä saada aikaan laikkua. Berg on ollut myös eturintamassa soveltamassa uusia oppeja uudistamisessa. Kesällä 70 niitä oli käytössä noin 60 kappaletta. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 Tänä keväänä Berg on jaksanut istuttaa 8 000 tainta. Toivottavasti se näkyy myös hinnassa.” Ahti Bergin poika Timo ja miniäehdokas Milla Tikkanen hoitavat Huttulan tilan metsiä sukupolvenvaihdoksen myötä. Putkella istutettujen taimien kehittymisestä ei tuossa vaiheessa ollut vielä riittävästi tietoa. Metsäntutkimuslaitos tutki putken käyttöä kolmella paikkakunnalla. Uusi menetelmä istutukseen. Pielavesi mielipide ja EU sanelevat sääntöjä enemmän kuin käytännön metsätalouden tarpeet. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Testien mukana istuttaminen pottiputkella oli kevyttä tai keskiraskasta työtä. Metlan mukaan ”vanhimmat kokeet antavat kuitenkin viitteitä siitä, ettei ole perusteltuja syitä olettaa tällä menetelmällä istutettujen kennotaimien kehittyvän muilla käytössä olevilla menetelmillä istutettuja kennotaimia huonommin ”. Pottiputki syntyi Lännen Sokeri Oy:n ja rakennusmestari Tapio Saarenkedon yhteistyönä
Hänen isänsä on metsuriyrittäjä ja tekee töitä UPM:lle Kyyjärvellä, veli puolestaan toimii metsäpalveluyrittäjänä KarstulasPojat päiväkotiin ja palstalle Metsuri, yrittäjä, äiti ja puoliso reissutöissä – ei mahdoton yhdistelmä. Yrittäjyys taitaa olla sukuvika. Hän kokeili vuoden päivät metsäopistoa sekä opiskeli aamuja iltapäiväohjaajan hommia ja tekikin niitä vuoden päivät. Vapaa-ajan ongelmia ei pahemmin ole, kun puoliso on viikot töiden takia reissussa. Sitten työmaalle, tuhatkunta tainta maahan ja kolmeksi takaisin päiväkodin portille. ”Ennakkoluuloisimpia ovat naiset, jotka eivät ole metsähommien kanssa tekemisissä.” Yritystä perustaessaan Kemppainen kääntyi Saarijärven yrityspalvelu SSYP:n puoleen starttirahojen ja muiden koukeroiden selvittämiseksi. Istutuksia ja raivaussahuuta riittää talveen asti. Oman yrityksen, T:mi Murtomäen metsäpalvelun, hän perusti huhtikuussa. Silloin parikymppisenä lukuhommat eivät innostaneet enkä viihtynyt koulussa – rakkaus taisi sumentaa järjen.” Kemppaisen uravalinta voi tuntua yllättävältä. ”Millä lihaksilla” Tapaaminen Kemppaisen kanssa alkaa samalla tapaa kuin kenen tahansa hänen kollegansakin kanssa. Jos muuten hetkeksi hellittäisikin, niin kahden villivarsan kanssa aika ei vahingossakaan käy pitkäksi. Asuntovelkainen ei voi jäädä ilman tuloja.” Samasta syystä Kemppaisella ei oikein olisi varaa opiskellakaan, vaikka sukulaiset ovat patistelleet jatkamaan metsätalousinsinöörin opintoja. Taimilaatikot odottavat vesinoroon ladottuna. Jutut sitkeästi istuttavasta ”tytöstä” ovat kiirineet pitkin Keski-Suomea, eivätkä tippaakaan vähättelevässä hengessä. Parin hehtaarin istutustyömaa alkaa tien varresta. ”Äitiysloman loputtua piti keksiä töitä. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Saarijärveläisen metsuriyrittäjä Marianne Kemppaisen työpäivä on toisenlainen kuin useimpien kollegoidensa. Aamuseitsemältä hän kyyditsee kolmevuotiaan Jeren ja vuoden vanhan Jyrin päiväkotiin. Palvelu oli ystävällistä ja avuliasta, kunnes: ”Lopuksi minua neuvonut mies kysyi, että millä lihaksilla meinaat metsätöitä tehdä. Maanmuokkausta tuore yrittäjä moittii yhtä sujuvasti kuin vuosikymmeniä kokeneemmat kollegansakin. Olisi pitänyt vastata, että lihakset vain kuluttavat happea ja energiaa. Kovin suurella riskillä ei tarvitse veikata, että Kemppaisen 12 vuotta nuorempi pikkusiskokin lopulta päätyy yrittäjäksi – ja melkoisella varmuudella metsähommiin. Niitä hän sovittaa taimivakkaan 160, ihan tanakka lasti siis. Aivoja tässä enemmän tarvitaan.” Syksyyn asti töitä tiedossa Huhtikuussa Kemppaisella ei työmaita ollut tiedossa, mutta nyt näyttää jo hyvältä. ”En ole kyllä ikinä ajanut sellaista, mutta siinähän olisi taas uusi haaste. ”Itse aloitin metsähommat 17-vuotiaana”, hän muistelee. Marianne Kemppaisen isä ja veli ovat metsäyrittäjiä.. Veljeni on muutenkin opettanut minua metsätöihin.” 160 tainta vakkaan ja menoksi. Siinä sivussa hän pyöräytti kaksi potraa poikaa. ”Työmaat ovat usein kymmenien kilometrien päässä, joten kiirettä saa pitää”, hän sanoo. ”Omaa aikaa jää lähinnä viikonloppuisin.” Koko perhe yrittäjiä Nuoresta iästään huolimatta 25-vuotias Kemppainen on ehtinyt tehdä yhtä ja toista. ”ENNAKKOLUULOISIMPIA OVAT NAISET, JOTKA EIVÄT TUNNE METSÄHOMMIA.” sa ja äiti on hoitanut – yrittäjänä – Kyyjärven leirintäaluetta. Kotona yrittäjämetsuri muuttuu taas äidiksi, ja alkaa toinen työpäivä ruuanlaittoineen ja muine kotihommineen. Turhaan ei ehdi istuskella, kun pojat pitää noutaa päiväkodista kolmeen mennessä. Sitä kautta löysin metsuriyrittäjän jolta sain hänen Saarijärven työmaitaan.” Talveksi Kemppainen kaavailee ehkä menevänsä ajamaan velipojan ajokonetta. ”Ehkä jatkan niitä vielä, en tiedä. Mutta Kemppaisella – omaa sukuaan Kinnulan Pekkarisia – yrittäjyys ja metsätyöt taitavat olla geeneissä. Kovin moni nuori nainen ei metsuriksi hakeudu, eikä kovin moni saman ikäpolven mieskään. ”Mättäitä on liian vähän ja maat on nostettu risukasojen päälle.” Kemppaisen mukaan alan miehet ovat suhtautuneet hänen mutkattomasti. Maasturi – järkyttävän iso Ford – odottaa sovitussa paikassa etuajassa. Taimet asettuvat ammattitaidoilla mättäille, vinoon tai monttuihin istutettuja on turha etsiskellä. Veljeni neuvosta soitin myös Stora Ensolle. ”Iskä on auttanut työmaiden etsimisessä. Jykevästä jenkkiautosta kiipeää alas nuori nainen, joka mitoiltaan ei muistuta mielikuvaa metsurista – tamineet toki paljastavat toimialan. 20 18
Jos oksia ei poisteta vuosittain, tulee puusta herkästi kaksitai kolmilatvainen”, Soutamo sanoo. Visakoivut karsitaan yleensä kolmesta kuuden metrin korkeuteen. Yli 20 millimetrin paksuisten oksien poistoa Soutamo ei kuitenkaan suosittele. Tavoitteena on, että puista ei tarvitsisi poistaa yli 15 millimetrin paksuisia oksia. Karsiessa tulee Soutamon mukaan huolehtia siitä, että oksia jää jäljelle noin puolet puun pituudesta. Karsittavat oksat katkaistaan mahdollisimman läheltä runkoa ja 90 asteen kulmassa oksaan nähden. ”Oksavisasta maksetaan tällä hetkellä noin 50 senttiä kilolta eli noin 450 euroa kuutiometriltä”, Soutamo kertoo. Sen avulla voi varmistaa karsittavien oksien paksuudet. Visakoivun valikoiva karsinta on Mynnilän arboretumin perustajan Ensio Soutamon kehittämä menetelmä. Jos puut kasvavat harvassa, joudutaan niistä kuitenkin usein poistamaan paksumpiakin oksia. Käytännössä paras aika karsinnalle on kesäkuun alkupuolelta heinäkuun puoliväliin. ”Mitä paksumpia oksia puista poistetaan, sitä todennäköisempää on, että puuhun tulee lahoja värivikoja. Alle 15 millimetrin paksuisina poistettujen oksien leikkausjäljet kyljestyvät parissa kolmessa vuodessa.. Karsittavat oksat katkaistaan 90 asteen kulmassa oksaan nähden. Soutamon mukaan vähintään kymmenen vuoden ajan, jos puut aiotaan karsia kolmen kuuden metrin korkeuteen. Ensimmäisinä kesinä karsinta on lähinnä kilpalatvojen poistoa. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 LIINA KJELLBERG teksti ja kuvat KESÄKUU tietää visakoivun kasvattajalle töitä. On jälleen oksien karsinnan aika. On tärkeää huomata, että kun oksia poistetaan valikoiden, ei alin jätettävä oksa ole rungon puolivälissä, vaan hieman alempana”, Soutamo sanoo. ”Karsinta tehdään aina kasvun kustannuksella. ”Oksasahalla tehty leikkauspinta jää röpelöiseksi, joten kosteus pysyy siinä pitkään. Oksasahalla visakoivuja ei saa karsia. Soutamon mukaan menetelmä ei kuitenkaan sovi visakoivulle, sillä visakoivu tekee latvuksen eri osiin eri kokoisia oksia. Oksan tyvessä olevaa oksakaulusta ei saa vahingoittaa, sillä se on osa runkoa. Visoja karsimaan Visakoivun oksien karsinta voi jopa kymmenkertaistaa puusta saatavat tulot. Karsintaa jatketaan kunnes kaikki oksat on poistettu. METSÄSTÄ 21 18. METSÄNHOITO ”MITÄ PAKSUMPIA OKSIA PUISTA POISTETAAN, SITÄ TODENNÄKÖISEMPÄÄ ON, ETTÄ PUUHUN TULEE LAHOJA VÄRIVIKOJA.” Karsituista (oikealla) visakoivuista saadaan oksatonta sorvivisaa, josta maksetaan moninkertaisesti oksaiseen oksavisaan verrattuna. Aikaisin liikkeelle Visakoivun karsinta aloitetaan toisena kasvukautena istutuksen jälkeen. Tällaisesta sorvivisasta maksetaan parhaimmillaan yli kymmenen kertaa enemmän kuin oksaisesta oksavisasta. Siihen pitää olla innostusta”, hän toteaa. Viimeistään elokuun alussa karsinta täytyy Soutamon mukaan lopettaa. Lisäksi oksasaha saattaa irrottaa puun kuorta”, Soutamo sanoo. ”Se on iso homma. ”Visakoivulla on sellainen ikävä ominaisuus, että sen oksat kasvavat usein varsinaista johtoversoa nopeammin. Oksat on karsittu oikein, jos leikkausjälki on pyöreä. ”Visakoivut kannattaa karsia silloin, kun puiden kasvu on voimakkainta. Jos karsinta etenee alhaalta ylöspäin, osa karsittavaksi suunnitelluista oksista kasvaa liian paksuiksi. Ensio Soutamo kehottaa aloittelevia visakoivun kasvattajia leikkaamaan itselleen pahvista hahlon, jonka toisella puolella on 15 millimetrin ja toisella puolella 20 millimetrin levyinen aukko. Ennen visakoivut karsittiin samaan tapaan kuin männyt, alhaalta ylöspäin edeten. Karsimattomasta visakoivusta sorvivisaa ei saa. Leikkausjälki on silloin pyöreä ja mahdollisimman pieni. Oksien leikkuupinnat ehtivät silloin parantua ennen puiden talvilepoa”, sanoo visakoivun kasvatukseen perehtynyt Mynnilän Arboretumin perustaja Ensio Soutamo. Karsinnan tavoitteena on saada mahdollisimman paljon oksatonta ja suoraa tyvitukkia. Lisäksi paksujen oksien leikkausjäljet kyljestyvät hitaasti.” Ei oksasahalle Visakoivun karsinnassa käytetään aluksi ohileikkaavia oksasaksia eli sekatöörejä. Paksuimmat pois Visakoivun karsinnassa käytetään niin sanottua valikoivaa karsintaa. Puiden kasvaessa käyttöön tulee Soutamon mukaan ottaa ensin varrelliset, sitten teleskooppivartiset leikkurit. Soutamon kehittämässä menetelmässä puista poistetaan vuosittain paksuimpia oksia koko tyvitukin pituudelta. Miten kauan visakoivuja pitää karsia
”Suurin etu on polttoaineenkulutuksessa tien päällä. Omatoimiset harvennukset kiinnostavat ruotsalaisia”, sanoo sykeharvesteria valmistavan raippaluotolaisen Syketecin Börje Fågelklo. ”Tämä alue sijaitsee vain vähän pohjoiseen Ikean synnyiKevyempää Ruotsin-mallia Etelä-Ruotsin metsänomistajat kaipaavat metsiinsä pienempiä koneita ja kevyempää jälkeä. Syketecin maataloustraktoriin kiinnitettävällä harvesteripäällä harvennusta voi tehdä niin, että ajourien väli jää 40-metriseksi. Pieni Woodtiger GJ30 kerää puita metsässä hydrauliikan avulla, mutta tiellä ajokonetta ohjataan tavallisella traktorin vaihteistolla. Tyytyväisimmiltä vaikuttivat pienkoneiden valmistajat, joiden laitteet kiinnostavat Etelä-Ruotsin omatoimisia maanviljelijä-metsänomistajia. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuvat Enemmän puuta pystyyn harvennuksessa ja vähemmän korjuuvaurioita. Omatoimisuus kunniaan Suomalaiset konevalmistajilta suuria julkistuksia ei Skogselmiassa nähty, mutta viime elokuussa kotimaisilla Finnmetko-messuilla olleita uutuuksia oli viety nyt länsinaapuriin. 22 18. Eteläruotsalaisen Jönköpingin kaupungin lähimetsässä risteilleellä messualueella esiteltiin etenkin harvennuksille tarkoitettuja ajokoneita. Pienen koneen tuomia kustannuksia peitetään kapeilla ja harvemmilla ajourilla, jolloin puuta jää enemmän kasvamaan. Fågelklon mukaan Ruotsissa on paikoin vallalla harvennusideologia, jossa vältetään isoja koneita. Ruotsalaismetsänomistajien toiveet kevyemmistä ja pienemmistä metsäkoneista toteutuivat kesäkuun alussa Skogselmia-metsämessuilla. Tukholma Göteborg Malmö RUOTSI Jönköping Yllä: Vermeer Vikingin uusi TR620 rumpuerotin erottelee erikokoiset hakepalat omiin kasoihinsa suoraan haketuspaikalla.. OMATOIMISET HARVENNUKSET KIINNOSTAVAT RUOTSALAISIA.” Woodtiger GJ30:tä ohjataan metsässä hydrauliikalla ja tiellä tavallisella traktorin vaihdelaatikolla. Se on puolet vähemmän kuin, jos konetta ohjattaisiin pelkällä hydrauliikalla” sanoo Woodtigerin toimitusjohtaja Åke Johansson. ”TÄÄLLÄ ON OSTOVOIMAA. ”Täällä on ostovoimaa
23 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 METSÄSTÄ Kevyempää Ruotsin-mallia Suomalainen Kesla tarjosi omaa tuotevalikoimaansa Ruotsin maaseudulle. Yhtiön keltamustat harvesterit ja ajokoneet keräsivätkin lukuisia renkaanpotkijoita ympärilleen. tos eli Skogsforsk kertoi muun muassa hakkuiden aiheuttamien maastovaurioiden ja vesistökuormituksen vähentämisestä. Vaihtoehtoina oli Vermeer Vikingin laitteiden kaltaisia haketusketjuja, joissa hakkeeksi päätyvät niin kannot, latvukset kuin rungot ja joiden lopputuloksena syntyvät puunpalat vielä eritellään kokonsa puolesta omiin kasoihinsa paikan päällä. Käy katsomassa Metsälehden Facebook-sivuilta, kuinka vuoden 1965 Solo-saha puree yhä tukkiin.. Parannellut tukijalat tekevät metsäperävaunun vakaammaksi. Uudistettu kuormatraktorin etuosa vähentää erityisesti selän sivuttaisuuntaista rasitusta. Ruotsin metsäntutkimuslaiElmiassa etsittiin Ruotsin taitavinta moottorisahan käsittelijää. Äänekkäimpiä kone-esityksiä Skogselmiassa tarjosivat tänä vuonna erilaiset haketuskoneet. Toisen ääripään yksittäiset metsäenergiakoneet liikkuvat puolestaan paikan päälle vaikka tuulenkaadon haketukseen. Metsäenergia esillä Metsänomistajille esiteltiin Elmiassa myös runsaasti tutkimustietoa hakkuisiin liittyen. ”Ajourien suunnittelulla voidaan parantaa hakkuiden tehokkuutta ja samalla vähentää vesistöpäästöjä. Ponsse ainoana isona Isoista metsäkonevalmistajista Skogselmiassa oli näkyvästi esillä vain suomalainen Ponsse. ”Kuormatraktorin kuljettajilta on tullut hyvää palautetta, että töiden jälkeen pystyy leikkimään kotona lasten kanssa, kun selkä ei ole jumissa”, selittää uuden vaimennusjärjestelmän etuja Ponssen Jukka Hedenberg. Nokka Oy:n mönkijään soveltavassa metsäperävaunussa on isommat renkaat ja uudistettu tukijalka. Suunnittelu on parantunut Ruotsissa huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana”, sanoo metsäntutkija Isabelle Bergkvist. seudulta, joten ihmiset arvostavat omatoimilaitteita”, Fågelklo sanoo. Skogselmiassa esiteltiin myös vanhoja koneita, joissa riittää vielä potkua. Ruotsalaisia houkuteltiin koneiden kimppuun Ponssen tämän vuoden malliston tuomilla uudistuksilla, kuten Buffalo-kuormatraktorin ohjaamon vaimennusjärjestelmällä ja tehokkaammilla moottoreilla. Uusien moottoreiden avulla Ponssen koneiden täyshuollon väli on noussut 1 200 ajotunnista 1 800 ajotuntiin. Bergkvistin mukaan hakkuuleimikoiden pohjista tehdyt digitaaliset mallinnukset auttavat ajokonetta välttämään metsikön märimmät kohdat
Metsiemme alkuperäinen nokkonen on poltinkarvaton, mutta aroilta peräisin oleva kylänokkonen polttaa kipakasti. Kuinka pohjoisessa visaa kannattaa yrittää kasvattaa. Metsissä pienemmät kasvinsyöjät – jyrsijät, hyönteiset ja nilviäiset – ovat suurempi uhka kuin isot nisäkkäät. Minua kiinnostaa myös aikooko Luke jatkossa perustaa käytännölle suunnatun tiedon puhtaisiin mallilaskelmiin. Olen aiemmin kaksi kertaa julkisesti kysynyt silloisen Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusviestinnän uskottavuutta. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Lukijaa pohdituttavat visankasvatuksen maantieelliset rajat. Toinen liittyi puun ostokartelliin. Kysyn kuitenkin: Onko metsänhoitoa syytä muuttaa kovin dramaattisesti pelkästään näiden mallilaskelmien perusteella. Se käydään myös muilla foorumeilla kuin mediassa. Tiedote läpäisi median hyvin. Pohjoisimmat istutetut metsiköt sijaitsevat Kolilla, Pyhäkoskella ja Rovaniemellä, missä ne ovat kasvaneet hyvin. Ekofysiologinen ja mallinnusosaamiseni evät riitä tutkimuksen tieteelliseen arviointiin. Ohdakkeen turvana on monivuotinen maavarsi ja kasvullinen lisääntyminen. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Koivua tulee siis olla moninkertaisesti nykysuosituksia enemmän. Ovatko metsälliset ongelmat niin pirullisia, että kokeellinen tutkimus on kustannussyistä syytä unohtaa. Pohjoisen havumetsän huopaohdake on piikitön, mutta lähes kaikki sen sukulaiset ovat kovapiikkisiä. Visaseurasta kerrotaan, että luontaisesti visakoivua kasvaa meillä Jyväskylän korkeudelle asti. Jos peura tai hirvi jonakin vuonna syökin koko kukintoverson, kasvi säilyy elävänä ja voi yrittää kukintaa uudelleen seuraavana kesänä. Näin luottamus Luken arviointikykyyn oli koetuksella. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Olen pitkään seurannut läheltä uudistamisja taimikonhoitotutkimusta. Näin laadit lukijakirjoituksen PIIKIT ovat kasvin keino puolustautua suuria nisäkkäitä vastaan. Perustana on Euroopan metsäinstituutissa kehitetty metsien kasvua ja kehitystä kuvaava malli. Osa uskottavuusongelmista poistuu, jos useamman tutkimusalan tutkija arvioi Luken nimissä julkaistavat käytännölle suunnatut tiedotteet. Juicea mukaillen: ”Luottamus, se on kallista. Suomalainen lehmälaidun on kuin aro. Laitumilla ne jäävät rauhassa kukkimaan, vaikka karja on kalunnut nurmen niiden ympäriltä aivan lyhyeksi. Molemmat ”tulokset” pohjautuivat huolella tehtyihin laskelmiin, mutta niiden empiirinen pohja vaikutti niin ontuvalta, että tutkijana minun oli pakko kysyä julkisesti johtopäätösten uskottavuutta. HEIKKI SMOLANDER dosentti Kysymyksiä Luken tutkimusjohtajalle Missä kasvaa Suomen pohjoisin visakoivikko. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Pikkuotuksia vastaan piikit ovat tehottomia. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. ELIISA KALLIONIEMI Visaa Lappiin. Vastaavasti männyn taimikoissa ”koivua tulee kuitenkin olla selvästi vähemmän kuin mäntyä”. Jos on valmis tinkimään tuotto-odotuksista, visaa kannattaa kokeilla myös Pohjois-Suomessa. P I L K K E I T Ä 24 18. Yksittäisiä puuryhmiä on jopa Ivalossa. Se on olennainen osa tutkimusprosessia, eikä sitä saa rajoittaa. Luonnonvarakeskus esitteli 29.5. Pekk a Sipola. Viestintä sai näin runsaasti pisteitä. Tutkimustulos perustuu puhtaasti mallilaskelmiin. Harjujen rinteillä kasvava tunturikurjenherne ei piikkejä tarvitse, mutta arojen kurjenherneet ovat varsinaisia neulatyynyjä, joissa piikkien kärjet sojottavat kuitenkin ulospäin toisin kuin ompelijan varustekorissa. Vastaavia lajipareja löytyy muistakin kasviryhmistä. Tällä vältetään hyvin kapeasta näkökulmasta aiheutuvat pahimmat uskottavuusongelmat. Kaksivuotiset suoja piikkiohdake turvaavat kasvunsa ja kukintansa piikeillä. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Toinen on tilanne voimakkaasti laidunnetuilla avomailla. Havumetsäalueella, missä runsasluminen talvi rajoittaa kasvien tuotantoa ja siten myös kasvisravinnon saatavuutta, suuria kasvinsyöjiä on niin vähän, ettei kasvien kannata niitä vastaan erityisesti suojautua. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN,kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Metsän pehmo-ohdake Äkeäpiikkisistä sukulaisistaan poiketen huopaohdake on piikitön: pohjoinen havumetsä on niin turvallinen elinpaikka, ettei järeätä aseistusta tarvita. Sitä siteerattiin näyttävästi. Sen perusteella väitän, että ennen näyttävää tiedottamista olisi mallin oletusten realistisuudesta ja johtopäätöksistä kannattanut keskustella niin tuotostutkijoiden kuin käytännön asiantuntijoiden kanssa. En puolusta metsänhoidon nykykäytäntöjä enkä kiistä mallien hyödyllisyyttä tutkimuksessa. Metlan arvovallalla ilmoitettiin, että yhtiöiden laittomaksi todettu kartelli on aiheuttanut jopa 1,5 miljardin euron vahingon metsänomistajille. Hyviä kasvupaikkoja ovat viljavat metsämaat ja parhaat peltomaat. Silti ero näkyy yhä kasveissa. Tieteellisen keskustelun edistämisen ja ylläpidon näen myös Luken keskeisenä tehtävänä.Vai näkeekö tutkimusjohtaja, että tieteellinen keskustelu omilla foorumeillaan antaa väärän kuvan Luken yhtenäisyydestä. Ensimmäinen oli, kun Metla julkaisi tiedotteen, jossa väitettiin, että kylvö muokkaamattomaan maahan on edullisin männyn uudistamismenetelmä. Metsänhoidon ammattilaisten hämmentyneistä yhteyden otoista päätellen tulosta ei pidetty soveltamiskelpoisena. Toisin on aroilla, missä suurten kasvinsyöjien laumat syövät suuren osan kasvien vuotuisesta tuotannosta. julkaistussa tiedotteessa sekametsien kasvatusta koskevia tutkimustuloksia, jotka käyttöön otettuina mullistavat metsänhoidon käytännöt: ”Kuusikoissa koivun osuus saa olla aluksi jopa puolet puiden kokonaismäärästä”. Se ei riipu hallintomallista.” Tieteellinen keskustelu on eri asia kuin tutkimusviestintä. Tai oikeastaan pitäisi käyttää mennyttä aikamuotoa, sillä ihminen on hävittänyt suurten kasvinsyöjien laumat
”UKKOSPILVEN VESIMÄÄRÄ NOUSEE KYMMENIIN MILJOONIIN LITROIHIN.” LUONNOSTA osa ilmakehän molekyylipitoisuudesta. Mutta mistä ne koostuvat. Ilma koostuu pikkuruisista hiukkasista, molekyyleistä, jotka ovat aineen pieniä rakennuspalikoita. Mustanpuhuvissa ukkospilvissä vesimäärä nousee kymmeniin miljooniin litroihin. Pilvet puolestaan koostuvat vesipisaroista, jotka ovat kooltaan pienempiä kuin sadepisarat, mutta silti paljon suurempia kuin ilman molekyylit. Samalla saadaan tarkempi kokonaiskäsitys ilmastonmuutoksen syistä. Hiilidioksidi ei ole osallinen pilvien syntyyn, vaikka sillä on keskeinen osuus maapallon kasvihuoneilmiössä. Pian taivaan peittää tumma uhka, ja ohitse vyöryvät ukkospilven välähtelevät valot ja uhkaavat varjot. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 JOUKO KUOSMANEN, teksti ja kuvat Vaaleiden poutapilvien levolliset kuvat vaihtuvat tummien sadepilvien vyöryksi tai riippuviksi, taivaanrantaa lakaiseviksi ketunhänniksi. Pilvi on yksinkertaistettuna pisaroiksi tai jääkiteiksi tiivistynyttä vesihöyryä. Metsän pehmo-ohdake. Niin kummalliselta kuin se tuntuukin, pilvet painavat jopa tuhansia tonneja. Ohueen pilveen sisältyy valon koko spektri, mikä saa sen näyttämään valkoiselta. Rikkihappoa ja ammiiniyhdisteitä ei tarvitse olla kovin paljon: vain yksi tuhannesmiljardiKorkealla taivaan sinessä sijaitsevat jalaspilvet ovat varma merkki parin vuorokauden päästä alkavasta vesisateesta. Rikin tuottajana kunnostautuu etenkin ihmiskunta, ja pilvipisaroita syntyy saasteisille alueille paljon enemmän kuin puhtaille. Maanpinnalta noustessa ilma jäähtyy noin asteen sadalla metrillä. Tyypillisessä pilvessä on vettä 0,1-0,3 grammaa kuutiometrillä. Pilvet ovat taivaan erityisiä ilmiöitä. Tekopilvet tutkimuskohteena Ilmastonmuutos on johdattanut tutkijat perehtymään syvällisemmin pilvien syntyyn. Jos pilvi sisältää jääkiteitä, vesihöyry kiinnittyy niihin. Pumpulia ne eivät ole, ja pilven reunalla taitaa olla vaikea matkustaa. Pienehkön kumpupilven vesimäärä on 200 000 litraa. Onni on, ettei kaikki vesi sada samaan laariin. Cernissä pääosassa ovat aerosolit ja pilvien muodostuminen, jotka vaativat vielä lisätutkimusta, jotta ilmastomuutoksen kokonaiskuvasta päästään selvyyteen. Niiden merkitystä ilmastomuutoksessa tutkitaan. Ammiiniyhdisteet ja rikkihappomolekyylit yhtyvät herkästi vakaiksi aerosoleiksi ja pilvien siemeniksi. Siinä pilvillä on tärkeä tehtävä, koska ne viilentävät ilmaa Onneksi pilvet eivät karkaa Pilvillä on tärkeä rooli maapallon lämpötaloudessa. Tutkimuksissa on selvinnyt, ettei avaruussäteilyllä ole suurta osaa pilvien muodostumiseen, vaikka avaruudesta jatkuvasti satavat hiukkaset ionisoivat ilmakehässä aerosoleja ja synnyttävät koko ajan uusia hiukkasia. Mäntymetsän tuoksu on yksi osatekijä pilvien muodostumiselle. Männyntuoksukin synnyttää pilviä Pilvien olemuksen selvittäminen johtaa ilman pohdintaan. Paksu pilvi puolestaan ei laske valoa läpi kuin rajallisen määrän, jolloin spekri hajaantuu ja siroava valo antaa ihmissilmään kuvan tummasta kohteesta. Aivan kaikkia pilven muodostumiseen vaikuttavia osatekijöitä ei silti vielä tunneta. heijastamalla auringon säteilyä. Kun ilman sisältämä kosteus saavuttaa kastepisteen, eli ilman suhteellinen kosteus on 100 prosenttia, vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi, joista muodostuu pilviä. PILKKEITÄ 25 18. Alussa mainittu pilven päällä matkustaminen ei ole aivan tuulesta temmattu ajatus. Niinpä Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa Cernissä tehdään pilviä, joita tutkimalla selvitetään maapallon lämmönsäätelyä. Myös karjatalouden tuottamat ammiiniyhdisteet osallistuvat pilvien tekemiseen. Pilveksi kertyvien vesipisaroiden synty edellyttää pienen pienien hiukkasten muodostumisen, joihin vesi sitoutuu. Hiukkasten muodostumista ilmakehässä kiihdyttää sama molekyyli, alfapineeni, joka synnyttää mäntymetsälle ominaisen tuoksun. Kasvaessaan kiteet muuttuvat lumihiutaleiksi, jotka tarpeeksi suurina tipahtelevat alas maahan
Puut myydään etupäässä pienille sahalaitoksille. Keskimääräinen osuus on 4–5 hehtaaria – suurimmat osuudet ovat 70–80 hehtaaria ja pienimmät 0,1 hehtaarin luokkaa. Lisäksi sillä on hoidettavana samansuuruinen määrä yksityisten, kuntien ja sijoitusyhtiöiden metsiä. Metsien käyttö on Romaniassa tiukasti säädeltyä. Saadun metsän määrä vaihtelee suuresti. Niistä runsas puolet myydään muille metsänomistajille. Zetelakan yhteismetsän metsäsuunnitelman mukainen hakkuumäärä on vuosittain noin 40 000 kuutiota. Pyökkimetsiä uudistetaan pienaukoin. Laidunmaata hyödyntävät parisataa nautaa tuovat EU-tukiaisia. Kantohinta on 25–30 euroa kuutiolta. 350 km BULGARIA SERBIA MOLDOVA SLOVAKIA KREIKKA TURKKI UKRAINA ROMANIA Zetelaka Bukarest. Hakkuukohteilla jokainen runko ja kanto leimataan numerolla. Vuotuinen hakkuumäärä on noin 70 000 kuutiometriä, eli puuta kertyy vuodessa keskimäärin kuusi kuutiota hehtaarilta. Päätehakkuita saadaan tehdä vasta 50 vuoden kuluttua. Metsien hoito on organisoitava joko yksityisten tai valtion metsäpiirien kautta. Keskimääräinen kuukausipalkka on Romaniassa noin 200 euroa, maaseudulla vielä vähemmän. Osuuskunta myy vuosittain myös 300–400 joulukuusta. Metsiä onkin vartioitava säännöllisesti. Viiden kuutiometrin rankakasan myyminen osakkaalle vaatii vähintään puoli tuntia papereiden kirjoitteluun”, toiminnanjohtaja Eröss valittelee. Polttopuut kaupataan osakkaille ja kyläläisille. ”Pientä kädenvääntöä joudutaan käymään siitä, minkä verran rahaa jaetaan ja mikä sijoitetaan metsien hoitoon ja muuhun toimintaan”, osuuskunnan puheenjohtaja Imre Szabo sanoo. Maajohtaja Zoltan A. Puut myydään pystykaupoilla ja runkohinnoittelulla. Pääpuulajit ovat kuusi ja pyökki sekä tammi. Hakkuita voidaan toteuttaa vain suunnitteiden mukaisesti. Byrokratia haittana Sosialisoituja metsiä ja laidunmaita luovutetaan suoraan yksityisille omistajille tai niistä perustetaan kyläyhteisöjen hallitsemia osuuskuntia. Osuuskunnalla on metsää kaikkiaan 8 300 ja laidunmaata 1 800 hehtaaria. Alueen väestö on pääosin etnisiä unkarilaisia. Hakkuiden toteutus on kiinni puuston iästä, ei niinkään metsän tilasta. “Osakkuuksia voi myydä, mutta vain toisille osakkaille”, osuuskunnan toiminnanjohtaja Jozsef Eröss kertoo. Osuuskunnalla on oma taimitarha, joka tuottaa avojuurisia kuusentaimia noin 300 000 kappaletta vuodessa. Suurin osa laidunmaista on kuitenkin osakkaiden käytössä. Päätehakkuun voi tehdä, kun puusto on 110-vuotiasta. 60-vuotiaan metsän ensimmäisessä harvennuksessa voidaan poistaa vain aivan pienintä puustoa. Hintataso on vain nyt melkoisen korkea.” Kosyn mukaan uusien metsänomistajien suurin ongelma on metsätalouteen liittyvä byrokratia. Zetelakan osuuskunnan hakkuukohteilla puiden juonnossa käytetään vielä hevosia, mutta myös juontokoneita. Kosy kertoo, että toimintojen laajentamisen painopiste on tällä hetkellä palvelujen tarjonnassa. Suomalainen Tornator omistaa Romaniassa metsää noin 12 000 hehtaaria. Toiminnanjohtaja Jozsef Eröss esittelee pienaukolla olevan pyökin kantoa, josta löytyy puun leimausnumero. Osuuskunnan taimitarhalla kasvatetaan paljasjuurisia kuusentaimia melko alkeellisin menetelmin. ”Ostamme myös uutta metsää, jos sitä tarjotaan järkevällä hinnalla. Tornatorin omat metsät sijaitsevat lähinnä maan keskiosan lehtimetsävyöhykkeellä. Myös uudistaminen on tarkkaa touhua. Tehottomuuden lisäksi ongelmana on, että puita varastetaan etenkin naapurikylien lähialueilta. ”Kaikkeen toimintaan liittyy valtava määrä paperisotaa. Osakkaille jaetaan vuosittain tuottoa 60–70 euroa hehtaarilta. PILKKEITÄ 26 18. Metsien kasvu ja puuvarat mahdollistaisivat tehokkaammankin toiminnan. Harvennukset hyvin lieviä Osuuskunta on saanut monen tuhannen hehtaarin verran entisen kommunistijohdon karhunmetsästysalueita, joiden metsiä ei aikoinaan käsitelty millään lailla. Osakkaita on 2 400, joista suuri osa asuu lähialueen kylissä. Yhdestä leimikosta kertyy melkoinen nivaska papereita. Tornator kehittää Romaniassa Transilvanian ylänköalueella tasaiset maat ovat peltoja ja metsät ovat vuorten rinteillä. Avohakkuuala saa olla enintään kolme hehtaaria. Monimutkainen byrokratia haastaa uudet omistajat. Aukolle merkitään koealat, joista taimien määrä voidaan tarkistaa. Valtio otti, valtio antaa Romania yksityistää sosialisoituja metsiä. Korjuusta huolehtivat urakoitsijat. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 HANNU JAUHIAINEN, teksti ja kuvat Transilvanian ylänköalueella Keski-Romaniassa sijaitseva Zetelakan osuuskunta on jo monta vuotta hallinnut maaomaisuutta, jonka sosialistihallinto oli aikoinaan ottanut haltuunsa sen silloisilta omistajilta
Pinta-alasta metsää noin 75%. Kurssitus kotimaassa Asentaja Sergei Kulikov on ollut huoltopisteen perustamisesta alkaen yrityksen palveluksessa. ”Asentajien työskentelyä seurataan kuukausittain. » Pinta-alaltaan noin neljänneksen Suomea suurempi. Komin tasavalta » Sijaitsee Luoteis-Venäjällä rajoittuen Ural-vuoristoon. Puutavara-auton kuljettaja saattaa talviaikana tienata jopa 200 000 ruplaa (3 200 euroa) kuukaudessa. ”Koneisiin on tullut lisää ominaisuuksia, joten niiden ylläpito vaatii enemmän osaamista”, Kulikov perustelee. Palkkahaarukka on seudulla keskimäärin 20 000–30 000 ruplaa. Päällikkönä toimii Roman Jegorov, joka on opiskellut Hirvaan metsäkonekoulussa metsäkoneasentajaksi. Ajourat syvenevät ja koneiden pohjapanssarit täyttyvät liejusta, joka pakkasella vielä jäätyy. Komatsun aluemyyntija huoltokeskus on toiminut pääkaupunki Syktyvkarissa 11 vuotta. 900 000 asukasta. Välimatkat ovat pitkiä, joten leiriytyminen ja muutaman viikon vuorotyö on ainoa toimiva vaihtoehto. Alkuaikoina hän osallistui neljästi Pohjois-Karjalan ammattiopistossa järjestetyille kursseille. Maaperä on pääosin kivetöntä hietaa, joka märkänä kantaa heikosti metsäkoneita. Uudenaikainen huoltopiste on varustukseltaan kuin vastaava suomalainen suuri huoltokeskus. Pisteytyksessä huomioon otetaan muun muassa suhtautuminen työhön, työskentely asiakkaan kanssa, aloitteellisuus, ahkeruus ja tehokkuus”, kertoo korjaamon työnjohtaja Andrei Burov. » Tuottaa 11 prosenttia Venäjän vanerista, 8 prosenttia pahvista ja 16 prosenttia paperista. Tallinna Helsinki Syktyvkar Vlatka Vorkouta 350 km Komi Venäjä Tallinna Helsinki Syktyvkar Vlatka Vorkouta 350 km Komi VENÄJÄ SUOMI Asentajat Valera Bole ja Sergei Kulikov huoltavat metsäkoneita Komissa.. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 Konehuolto kovilla Komissa Polku omaan metsään metsälehti.fi Metsäkirja HANNU TUONONEN, teksti ja kuva KOMIN tasavallan olosuhteet eivät päästä helpolla ihmisiä eivätkä koneita. Puunkorjuu on Komissa kausiluontoisempaa kuin Pohjoismaissa ja jopa 50 kilometriä pitkien talviteiden merkitys on harvan metsätieverkon vuoksi suuri. Sieltä on peräisin hyvä suomen kielen taito. Ensimmäinen saa 1 000 dollaria (900 euroa), toinen 18 000 ruplaa ja kolmas 10 000 ruplaa. Savotat kestävät kuukausia, eikä alle tuhannen kuution leimikoita ole. Huoltokeskuksessa työskentelee 12 asentajaa, ja huoltoreviiri ulottuu noin 400 kilometrin säteelle Syktyvkarin päätoimipaikasta. PILKKEITÄ 27 18. ”Yleinen työrupeama on 15 vuorokautta leirissä ja 15 kotona”, Jegorov kertoo. » Lähde: Idän metsätieto matkaa metsään kertyy enimmillään vain noin 80 kilometriä. » n. Asentajan peruspalkka yrityksessä on 45 000 ruplaa (715 euroa). Moreenia, kalliota tai soraa ei käytettävissä juuri ole. Kapulateitä tehdään alempiarvoisesta puutavarasta silloin, kun talvitien tekeminen ei onnistu. ”Ilman toimivaa huoltoa koneiden myynti ei onnistu”, Jegorov sanoo. Koulutusviikon jälkeen kokeneimmat kurssilaiset osallistuvat päivän kestäviin asentajien kisoihin, jossa on tehtäviä esimerkiksi koneiden säädöistä, komponenttien kunnostuksesta ja ohjelmien päivityksistä. Esimerkiksi asentaja Valera Bole asuu 250 kilometrin päässä päätoimipaikasta, mutta työPitkät välimatkat ja vaikeat olosuhteet antavat lisämausteen metsäkoneiden huollolle Luoteis-Venäjällä. Osa huoltomiehistä hoitaa työnsä kotoa käsin. Se kuluttaa akseleiden tiivisteitä ja vaikeuttaa koneiden kunnossapitoa. Parhaiten menestyneet palkitaan, ja sitten koko joukko syö hyvin kuten Venäjällä on tapana. Nyt koulutuksia pidetään säännöllisesti Syktyvkarin huoltopisteen tiloissa, joihin kokoontuu asentajia kaikkialta Venäjältä. Lisäksi vuosittain palkitaan kolme eniten pisteitä saanutta. Komissa on noin 130 Komatsu-Valmet-metsäkonetta. Tulospalkkioita jaossa Pitkillä matkoilla huoltomiehet yöpyvät metsässä koneenkuljettajien leireissä, joissa on yleensä myös kokki. Pisteet lasketaan neljännesvuosittain yhteen, ja kaikki saavat enintään 10 000 ruplan (160 euron) palkkion
Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Hänen kisansa tuhoutui kesken kilpailusuorituksen irronneeseen ketjuun. esittelivät kokoelmiensa kalustoa sadan vuoden ajalta ja samaan aikaan moottorisahakisailijat laulattivat kisakoneitaan toisaalla. Esa Tumelius, 1639 pistettä 4. Kolmen kärki lähtee edustamaan Suomea moottorisahauksen seuraaviin MM-kilpailuihin. Tekemäni vertailulaskelman mukaan sukupolvenvaihdos kaupalla olisi edullisin vaihtoehto metsätilan osalta. Edellytämme: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Poikamme ottaisi sen sijaan mielellään meidän kesämökkipaikkamme, joka on vähän arvokkaampi kuin metsätila. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva ODOTETTU vallanvaihdos jäi toteutumatta moottorisahauksen SM-kisoissa Punkaharjulla. Mikä on järkevä tapa siirtää metsäomaisuus tyttäremme omistukseen mahdollisimman vähillä euromäärillä ja veroseuraamuksilla. Suotuisa sää siivitti metsäkulttuuripäivät kaikkien aikojen yleisöennätykseen. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva METSÄMUSEO Luston leppoisan letkeät metsäkulttuuripäivät täyttyivät konesahojen pärinästä, kun moottorisahakeräilijät Moottorisahurit juhlivat Metsäkulttuuripäivillä Alan harrastajat juhlistivat moottorisahan satavuotista taivalta Punkaharjulla. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Vesa Kurki, 1576, pistettä Ammattilaiset näyttivät moottorisahauksen mallia Punkaharjulla.. Kauppahintana olisi mahdollista käyttää 76 prosenttia tila-arvion hinnasta. Mikä kauppamuoto tässä olisi järkevä. Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Jos teille kertyy tilakaupasta ylimääräistä varallisuutta, niin voitte joka kolmas vuosi lahjoittaa lapsille ja lapsenlapsille verovapaasti alle 4 000 euroa per lahjoittaja ja lahjoituksen vastaanottava henkilö. PILKKEITÄ 28 18. Jukka Perämäki, 1656 pistettä 2. Tyttärenne voi maksaa kauppahinnan teille puunmyyntituloilla. VÄINÖ SIKANEN Tila ja mökki lapsille. Kolmen päivän aikana Lustossa vieraili yhteensä 5 100 kävijää. Vanha kaarti valtasi tänäkin vuonna kärkisijat maailmanmestarisahuri Jukka Perämäen johdolla. Uuden polven esiinmarssi jäi harmittavan lähelle. LISÄTIEDOT JA HAKU 28.6.2015 SAAKKA: metsagroup.com Omistamme vaimoni kanssa metsätilan. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJAKYSYMYS Metsäalan asiantuntija puunhankinnan monipuolisiin tehtäviin. Vanha kaarti piti pintansa Tulokset 1. Päähuomio oli elämyksissä ja metsän moniaistisuudessa, jota kävijöillä oli mahdollisuus kokea muun muassa metsään viitoitetulla paljasjalkapolulla. Jukka Kylliäinen, 1592 pistettä 5. Haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä Tampereen hankintapiirille toimialueena Virrat. Jarmo Laatikainen, 1640 pistettä 3. Seuraavat Metsäkulttuuripäivät järjestetään Metsämuseo Lustossa kesäkuussa 2017. Häntä pidetään moottorikisailun suurimpana tulevaisuuden toivona Suomessa. Etuna olisi, että tyttärenne puunmyyntivero olisi metsävähennyksen ansiosta vain 12 prosenttia ja perintövero jäisi metsätilan osalta pois. Paananen on kolmekymppinen ammattimetsuri ja taustaltaan kansallisen tason keihäänheittäjä. Alustavasti on sovittu, että se siirretään tyttäremme omistukseen. Korotonta maksuaikaa voisi olla kymmenen vuotta. Esillä oli metsämuseon työhyvinvointiin keskittyvä ”Juurta jaksain” -hanke, jolla pyritään edistämään työssä jaksamista. Moottorisahan historia kiinnosti Metsäkulttuuripäivillä. Loma-asunnon osalta suosittelen testamenttia. Jos loma-asunto on tarkoitus pitää suvussa, niin omistusoikeus kannattaa testamentata poikanne lapsille ja hallintaoikeus pojallenne. Päivien teema ”Metsä tekee hyvää” tarjoili kävijöille niin metsäasiaa kuin sielunkin ravintoa. Etelä-Pohjanmaan mies Juho Paananen kilpaili kärkisijoista viimeiseen ja ratkaisevaan karsintatehtävään asti. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Kahden sukupolven perintöverot laskisivat noin 70 prosenttia
Helposti saavutettavissa. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. Noin 25 km Kuhmon keskustasta luoteeseen Hyrynsalmentien (tie 904) itäpuolella. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. Kokonaispuusto n. 220.000€ / tarjous 19.7.2015 mennessä METSÄPALSTA, Joensuu, Eno 92,74 ha. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 2 km. METSÄPALSTA, Rautavaara, Rasimäki 34,11 ha. 6.140 m³. 90 000 € METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. Kohteella vanha hirsinen asuinrakennus, josta remonttitaitoinen voi tehdä vaikka kesäasunnon, lisäksi muita purkukuntoisia rakennuksia. 116.800 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Tienvarsisijaintinsa ansiosta palstalle on helppo poiketa. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo, Saunajärvi 10,2 ha. 09 315?49?809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Katja Raninen (perhevapaalla) Eeva Kurko p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Simojärven Impiössä sijaitsevalla kohteella n. 89.000 € METSÄPALSTA, Punkaharju 20,79 ha. 1260 m3, kuitu n. Runsaspuustoinen metsäpalsta. 5 ha suota. 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 701 (LT/14) Lukijoita 153?000 (KMT/14) Painopaikka Hämeen Paino Oy Aika ja paikka: pe 7.8.2015, Hartola, Päijät-Häme Sarjat: miehet, naiset, nuoret (< 18 v.), joukkuekilpailu. 10 km kylätaajamasta. 127 m³/ha. Kokonaispuusto n. Venevalkamaja autopaikka Saukonsaaressa, vesimatka n. Hp. Keskipuusto on n. 09 315?49?841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. Pahapuronpalsta on määräala 40 km kirkonkylältä etelään. n. 0400 355 704, pertti.makinen@phnet.fi Tervetuloa Hartolan kuningaskuntaan! Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme • Väihkyläntie 2 •19700 SYSMÄ (03) 855 4300 • www.mhy.fi/paijat-hame • www.metsanomistajat.fi Metsänomistajien SM-metsätaitokilpailut Metsänomistajat PÄIJÄT-HÄME Metsäpalsta, Punkaharju, Hiukkajoki 4,5 ha. 35.000 €. Hyvin saavutettavissa oleva tila, rajoittuu Finnbolentiehen ja Mörkmorantiehen, pieneltä matkalta myös Högbensjön järveen. UPM Bonvestametsätila. Taimikoihin pääsee hyödyntämään uuden kemera-lain tukea varhaisperkaukseen. Puustoa n. 09 315?49?847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Ilmoittautuminen: 30.6.2015 mennessä osoitteessa www.mhy.fi/paijat-hame Lisätietoja: kilpailunjohtaja Pertti Mäkinen puh. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 1650 m3. Rantaviivaa yht. 09 315?49?803 Eero Sala p. Hp. Kuusamon pohjoisosassa, lähellä Kuusamo-Kemijärvi tietä. Pääosa nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita kangasmailla, n. Jälki-ilmoittautumiset +20 euroa 15.7.2015 asti. 2800 m3 (tukki n. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. 38.200 €. Metsistä taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30%, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. 1000 k-m3. Kokonaispuusto on n. 80.500 € METSÄPALSTA, Kuhmo 89 ha. Sijaintinsa ansiosta sille on helppo poiketa metsänhoitoharrastusten, marjaämpärin tai sienikorin kanssa. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Inkoo 51,46 ha. UPM Bonvesta -metsätila. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Kokonaispuusto n. Metsämaasta n. Rntaviivaa n. Ilmoittautumiset pikaisesti Trio Travels Oy, Päivi Lindgrén, puh 020 756 8615, sähköposti: paivi.lindgren@triotravels.fi. Valtion tie metsän läpi. vuonna 1991 valmistunut loma-asunto, varastorakennus ja rakoseinälato. Tarkempi matkaohjelma: www.metsalehti.fi tai www.triotravels.fi Metsälehden lukijamatk a 2015. 152.000 € / tarjous METSÄPALSTA, Kuusamo 16,35 ha. Metsä/vapaa-ajankiinteistö Iso-Hiukkajärvenrannalla, n. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 TAPAHTUMIA MATKAILMOITUS MYYDÄÄN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Kohde sijaitsee kalaisan Simojärven itärannalla. 390 m3. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 1995, mökissä tupa ja keittiönurkkaus, alkovi, eteistila, sauna, tuvassa puuhella, keittiössä kaasuhella/uuni ja kellarimonttu. 700 m, havupuuvaltaista puustoa n. 3 000 m³. UPM Bonvesta-metsätila. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Reilunkokoinen metsätila, jonka pinta-alasta 88,98 ha metsää ja 3,76 ha vettä (3 omaa lampea). Varttunutta kasvatusmetsää, mäntyvaltaista puustoa n. METSÄTILA, Ranua Metsäalueet ja pihapiiri kauniilla Ranuanjoen jokitörmällä. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa LUKIJAMATKA SLOVAKIAAN Vielä muutama paikka jäljellä Metsälehden lukijamatkalle Slovakiaan 21.–26.9.2015. 15.000€ / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. METSÄPALSTA, Sotkamo 24,5 ha. 11 ha. 103.000 €. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. Hyvä metsäautotie kulkee tilan läpi. 3400 m3. 09 315?49?849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 3600 m3. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. LOMAKOHDE, Ranua, Simojärvi 0,29 ha. 1600 m3. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 83. 09 315?49?844 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Valtapuuna mänty, kasvupohjat pääosin tuoreita kivennäismaita. Puuston lajija ikärakenteelta monipuolinen, maastoltaan vaihteleva metsäpalsta. Hp. 1410 m3). Hp. Kokonaispuusto n. Noin 30 ha metsämaasta varttunutta kasvatusmetsikköä. 6 rantarak.paikkaa vapaa-ajanasunnoille 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 m2/rak.paikka. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Noin 30 % pinta-alasta on päätehakkuuvaiheessa. 400 m. Hp. PILKKEITÄ 29 18. 7 ha on varttunutta kasvatusmetsää, loput nuoria taimikoita. Maapohjat pääosin hyvin kasvavaa kangasta. 050 464 6500. Avoimeen kilpailuun voivat osallistua myös ei-jäsenet. 1280 m3, keskipuusto 126 m³/ha. Kokonaispuuston on arvioitu olevan n. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 52.000 € Lisätiedot: www.laprim.fi Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Osallistumismaksu: 70 €/mhy:n jäsen, muut 100 €, nuoret maksutta. Kesämökki rakennettu v. Hautajärven rantaan rajoittuva metsäkiinteistö. 197.000 €
tohtori, Espoo 60 VUOTTA 25.6.2015 Eija Mäyränpää, Suomen metsäkeskus, hankesihteeri, Hämeenlinna 26.6. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 kyisiä tälle juuristossa majailevalle hyönteiselle, mutta Euroopan viiniköynnökset näivettyivät käytännössä miltei olemattomiin aina Kanariansaaria ja Madeiraa myöten. Portugali tulee vahvasti perässä ja on tuotannoltaan maailmankin mittakaavassa lähes Venäjän kokoluokkaa. Kokouspaikkamme vieressä oli hakelämpölaitos – ainoa laatuaan Islannissa – ja sitä pystyttämässä olivat olleet suomalaiset metsäntutkijat professori Lauri Sikanen etunenässä. Islannissa yksityistaloudet, jotka eivät voi käyttää kuumista lähteistä saatavaa energiaa, saavat valtion tukea, joten puun hintakin on päässyt nousemaan huikeisiin lukemiin. Ennen luultiin, että Islannissa kasvuolosuhteet poikkeavat täydellisesti muusta maailmasta. Viinintuottajien pelastuksena oli ympätä eurooppalaisia köynnöksiä amerikkalaisiin juuristoihin– samaan tapaan kuin jaloruusuja vartetaan villiruusun juurakoihin. Niistä vain koivu muodostaa metsää, mutta jo runsaan sadan vuoden ajan metsiä on istutettu muillakin puulajeilla. Marjatta Lehtonen, Lounais-Hämeen valtuuston jäsen, Forssa 22.6. Laitos tuottaa paitsi lämpöä myös työtä paikallisella väestölle puun korjuussa ja kuljetuksessa. Vuonna 2006 tavoitteeksi asetettiin saada Islannin metsien pinta-ala kasvamaan kuuteen prosenttiin maan kokonaispinta-alasta. Viiniköynnös (Vitis vinifera ) voi parhaimmillaan kasvaa jopa parikymmenmetriseksi, mutta viljelmillä se pidetään leikkauksilla yleensä muutaman metrin mittaisena. Niinpä portugalilaiset keksivät lisätä tilkkasen miestä väkevämpää juomaa viinin sekaan kuljetuskestävyyden parantamiseksi. Kuivassa ilmastossa viiniköynnöksen vaatima keinokasteluja pengerviljelytekniikka on myös osaltaan palauttanut vehreyttä takaisin eroosion paljaaksi syömille entisille metsäalueille. Siitä on hyvä jatkaa. Euroopan viinintuotanto romahti lähes täydellisesti 1860-luvulla, kun vikkelä viinikirva salamatkusti Yhdysvalloista tänne vanhalle mantereelle. 21 B, 00100 Helsinki. Mestaruudet ratkottiin loppukilpailussa, joka järjestettiin viime perjantaina Helsingin messukeskuksessa logistiikkamessujen yhteydessä. Jaakko Vanhanen, Otso metsäpalvelujen metsäpalveluesimies, Seinäjoki (ei juhlia) 27.6. Tässä hänen viiniköynnöksiään. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Islannin hallitus on juuri päättänyt uudistaa metsäpolitiikan. Suurin osa lehtikuusimetsistä on istutettu Suomesta tuodulla Raivolan alkuperää olevalla siemenellä, ja tulokset ovat olleet mitä parhaat. Eräs heistä on Englannin suosituimpiin laulajiin lukeutuva Cliff Richard, joka innostui eläkepäivillään istuttamaan viiniköynnöksiä Algarven aurinkorannikolle. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Suomalaiset ovat vaikuttaneet monella tavoin Islannin metsätalouteen. Laivamatka tuulivoimalla saattoi aikoinaan kestää pitkän tovin maasta toiseen. MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA Itäisessä Islannissa kasvaa , jos ei nyt ihan hirveän komeita metsiä, niin metsiä kuitenkin. HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva PUUVARTINEN viiniköynnös, jonka vanha kansa tuntee myös ”viinipuuna”, on kautta vuosisatojen taannut Portugalille paitsi makunautintoja myös taloudellista ja poliittista turvaa. Sittemmin havaittiin, että puut kasvavat siellä ihan samalla tavoin kuin muuallakin. Saarivaltiolla on peräti kolme luontaista puulajia eli hieskoivu, haapa ja pihlaja sekä kiiltopaju, jota islantilaiset itsekään eivät oikein osaa puulajiksi laskea. Makeista ja voimakkaista jälkiruokaviineistä erityisesti portviinistä tuli englantilaisten ja madeiraviinistä amerikkalaisten suosikkeja aina presidenttejä myöten. Kyseisiä marjaköynnöksiä pääsevät halutessaan turistitkin tutkailemaan paikan päällä, ja viinejä voi ostaa myös Englannin supermarketeista.. Kari Hujala, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuutettu, Masku Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Tero Saarikko, Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen metsäesimies, Renko 4.7. Otuksen amerikkalaiset isäntäkasvit olivat vastustuskyPortugalin viinipuut ”PORTUGALISSA ON KYMMENIÄ TUHANSIA VIININ PIENTUOTTAJIA.” PUUNKUORMAUS Puunkuormauksen Suomen miesten mestaruuden on voittanut Kai Siren Pornaisista. Erään laskelman mukaan viinintuonti kolmikymmenkertaistui seitsemässä vuodessa – tosin on arveltu, että osa portugalilaisesta viinistä oli lopulta kuitenkin peräisin Ranskanmaalta vaikka papereissa toisin luki. PILKKEITÄ 30 18. Ruotsalainen kollega laski, että raaka-aineen hinta olisi noin 50 euroa kuutiometriä kohti, mikä tekisi hommasta ainakin Ruotsissa kannattamattoman. ??. Tämän ja paljon muutakin opin Islannin metsätaloudesta viimeviikkoisella kokousmatkalla, jonka ohjelmaan kuului myös metsiin tutustuminen ratsain. ??. Portugalissa on kymmeniä tuhansia viinin pientuottajia. Italia, Ranska, Espanja ja Saksa ovat EU:n suurimpia viinintuottajamaita. lannin parlamentti halusi tyrehdyttää vuonna 1679 kuningas Kaarle II:n tulovirtoja, se rampautti ranskalaisten viinien tuonnin poliittisella kiellollaan. Kun Eng90 VUOTTA 27.6. Yrjö Torikka, metsäneuvos, Lahti (matkoilla) 70 VUOTTA 17.6. Ratsain halki Islannin metsien Sitten tahti hieman hidastui, mutta vähitellen islantilaisille alkoi kertyä kokemuksia uusista puulajeista, joista ehdoton ykkönen oli siperianlehtikuusi. Into saada metsiä aikaan oli suuri ja 1960-luvun alussa puita istutettiin jopa 1,5 miljoonan taimen vuosivauhtia. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi PALKINNOT Liisa Saarenmaa Kirjoittaja on metsäneuvos. ja metsät. Myös kevyempien portugalilaisten viinilaatujen suosio on viime vuosina ollut nousujohteista. Tavallinen kuusi, sitkankuusi, metsämänty ja kontortamänty sekä siperianlehtikuusi olivat tärkeimpiä lajeja, joita Islantiin istutettiin. Naisten sarjan voitti Riitta Kekäläinen Kuopiosta. Muinaiskreikkalaisten ja roomalaisten jälkeen erityisesti englantilaiset ovat edesauttaneet maan viinituotantoa. Maan pitkäaikainen metsäjohtaja Jon Loftson iloitsee siitä, että metsät ovat taas poliittisen mielenkiinnon kohteena ja toivoo, että sen myötä Islannissa saada lisää vauhtia myös metsityksiin. Kasvista on yksin Euroopassa tuhansia viljelylajikkeita, joista muutama pärjää jopa Suomessa. Juha Rautanen, Diplom Forstwirt, maat. Pian sen jälkeen maa joutui vaikeaan talouskriisiin, minkä seurauksena valtion tukea metsätaloudelle vähennettiin rajusti. Varsinaiset laajamittaiset istutukset alkoivat 1950luvulla, jolloin siemenen alkuperään osattiin jo kiinnittää parempaa huomiota. Metsätalouden myötä islantilaiset ovat oppineet ekologiasta yhtä ja toista, kuten paikallinen metsäasiantuntija kertoi. Talouspakotteita ja väkevöittämistä Portugalin viinintuotannossa on ollut hurjia vuosien välisiä vaihteluja etenkin valtioiden välisten kinastelujen ansiosta. Laulaja Cliff Richard viljelee hänkin viiniä Portugalissa. Talouspakote ei kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla sillä viinimarkkinoilla rikastunut kuningas kääntyikin portugalilaisten viinintuottajien puoleen. Ensimmäiset istutukset 1800-luvun loppupuolella epäonnistuivat siitä yksinkertaisesta syystä, että siemenet oli ostettu Kööpenhaminasta, jonne ne olivat päätyneet Keski-Euroopan puistoista, eivätkä ne alkuperältään luonnollisestikaan sopineet Islannin karuun ilmastoon
Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2015 / 2015 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 12”. Valtakirjat tutuksi . Uusi kemera suosii hyvää metsänhoitoa . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Mönkijästä apua metsätöihin . Pikatestissä sotaväen sadetakki . Björn Wahlroos uskoo pinta-alaveroon Metsälehti Makasiini ilmestyy 2. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 2.7. 09 315 49 840. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2015 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 9, RATKAISU Sami K arppinen METSÄRISTIKKO 12. heinäkuuta. PILKKEITÄ 31 18. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Metsätyövinkit kesälle . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Palkinnot metsäristikosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Antila, Pietarsaari, Pertti Pärssinen, Orimattila ja Kyösti Tiainen, Uukuniemi, Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Metsälehti. Se on ainoa puolueeton metsäalan lehti. Suomalainen metsä ei ole sinulle pelkästään sielunmaisema, se on tulonlähde ja jopa toimeentulo. Se on vain ja ainoastaan metsäsi puolella. Suomalainen rakastaa metsää. Sinun suhteesi siihen on silti aivan erityinen. Metsälehti on tehty sinulle ja kaltaisillesi. ja isänmaa. metsä Koti,. Aina ajankohtaista asiaa suomalaisesta metsästä – suomalaiselle metsänomistajalle. Suomalaisille metsänomistajille