sivut 14–15 PILKKEITÄ: Minne hävisivät jäniksenpäät. sivu 26 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 23. KESÄKUUTA 2016 • NRO 12 • PERUSTETTU 1933 Korteniemen perinnetila koristautuu keskikesän juhlaan 1900-luvun alun tapaan. AJASSA: Korjuuaikaan kolmaskin vuosi . Sivut 16–17 Entisajan juhannus K U VA SE PP O SA M U LI WWW.METSALEHTI.FI. . sivut 2–3 METSÄSTÄ: Keskikesä on oivallinen aika istuttaa koivuntaimia
”Fuusio mahdollistaa resurssien lisäämisen metsänomistajien neu vontaan ja edunvalvontaan. Sodankylässä ja Kolarissa tuhoja kertyi muutama tuhat kuutiota. Niiden osuus on kuitenkin mar ginaalinen”, Esa Ojala sanoo Stora Enson käytännöstä. Eniten puustotuhoja tu li Kittilän eteläosissa, noin 20 000– 30 000 kuutiota. Viime vuonna rikottiin hakkuuennätys Suomessa hakattiin puuta Metsä teollisuuden käyttöön viime vuon na ennätykselliset 58,5 miljoonaa kuutiota. Ilveskanta kasvoi hienoisesti Kes kiSuomessa, muualla se laski tai py sytteli ennallaan.. Kaupan yhteydessä yhtiöt sopi vat monivuotisesta yhteistyöstä raa kaaineen toimituksissa lämpöpuu tuotantoon. Tavoit teemme on lisätä henkilökohtaista neuvontaa jäsenillemme ja aktivoida heitä oman metsäomaisuuden hoi toon”, sanoo Mhy Kiuruveden toi minnanjohtaja Ari Ruotsalainen . Kolmen vuoden korjuuaikaa käy tetään joskus talviharvennuksilla, mutta saarihakkuissa se on pää sääntö. Periaatteessa, jos puukauppaso pimus on tehty vuoden alun kuu kausina kahden vuoden korjuu ajalla, niin löperöt talvet antavat jatkoaikaa lähes kaksi vuotta lisää. Laajoilta yhtenäisiltä tuhoilta vältyttiin. Metsäkeskuksen mukaan vahin goittuneen puuston arvo on noin miljoona euroa. Ojalan tiedon mukaan poikkeus tilanneklausuulia ei ole pantu sel laisenaan käytäntöön koskaan, vaan korjuuajan pidennyksistä neuvo tellaan. Ylivoimaisina esteinä luetel laan keliolosuhteet, lakko ja sota. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 LYHYET MIKKO HÄYRYNEN P uukauppasopimusten vakiin tunut korjuuaika on ollut kaksi vuotta. Stora Enson sopimusehdoissa on pienellä tekstillä, että jos ylivoimai set esteet viivästyttävät korjuuta, korjuuaika jatkuu esteen päättymis tä seuraavan kalenterivuoden lop puun. Ilvesten määrä laski edelleen Suomessa on noin 2 490–2 560 yli vuoden ikäistä ilvestä ennen syksyn 2016 metsästyskautta, Luonnonva rakeskus arvioi. ”Etelässä on aivan välttämätöntä toimia näin.” Salomon-myrskystä miljoonamenetys Kesäkuun alun Salomonmyrskyn tuhot jäivät PohjoisSuomessa pai kallisiksi ja pienialaisiksi, Suomen metsäkeskus kertoo. Eniten puuta saatiin Etelä ja Poh joisSavosta sekä KeskiSuomesta. ”Kolme talvea tarvitaan siltä va ralta, että kelit eivät vain toimi”, ko timaan puunhankinnan johtaja Yrjö Perälä sanoo. ”Etelässä on aivan välttämätöntä toimia näin.” Mahdolliset ennakot sovitaan kauppakohtaisesti, ja ne maksetaan kuukauden kuluessa kaupanteosta. ”Riippuu siitä, mihin aikaan vuo desta kauppa tehdään. Kyse on yleensä talvi harvennuksista, ja perusteluna ovat eteläisen Suomen epävakaat talvet. Se on 2,6 miljoonaa kuu tiota eli viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja Luonnonvara keskuksen mukaan myös enemmän kuin koskaan aiemmin hakkuutilas toinnin aikana. Varalla klausuuli, jota ei käytetä ”Ei systemaattisesti, mutta tapaus kohtaisesti on neuvoteltu jatkoai kaa. Metsä Group luopuu lämpöpuusta Metsä Groupin puutuoteteollisuu desta vastaava Metsä Wood myy koko Thermowood eli lämpöpuu liiketoimintansa lämpöpuuyhtiö Lu nawoodille. Metsä Group on käyttänyt tal viharvennuksissa kolmen vuoden korjuuaikaa jo muutamia vuosia. Kiuruvesi ja Savotta yhdistyvät Metsänhoitoyhdistykset Kiuruvesi ja Savotta yhdistyvät vuodenvaihtees sa. Jos kauppa tehdään nyt, niin korjuuaika on kak si vuotta, mutta joulukuussa tehtä ville kaupoille korjuuaika on kaksi vuotta ja kolme kuukautta.” Korjuuaika kohti kolmea vuotta Suurimmat ostajat ovat jo muutaman vuoden venyttäneet harvennusten korjuuaikoja. Uusi yhdistys aloittaa toimintan sa ensi vuoden alussa nimellä Met sänhoitoyhdistys Savotta. 2000luvulla kanta oli suurimmil laan vuonna 2014. Perusteluna ovat Etelä-Suomen arvaamattomat talviolosuhteet. Päätehakkuilla pidentämistarve pienempi Korjuuaikojen pidentyminen ei juuri koske sahoja, koska ne har voin ostavat pelkkiä harvennuksia. Metsä Group on tehnyt lämpöpuuta Kaskisissa. Vuoden päästä tulee joko lisäennak koa tai puut korjataan toisen vuo den aikana. Määrä väheni vii mevuodesta, tuolloin ilveksiä arvi oitiin olevan 2 700–2 795 kappaletta. Porin lähellä sahaavan Westak sen metsäpäällikkö Juha Mäki k er too, että heillä on normaalisti kah den vuoden korjuuaika, jota on joskus vähän pidennetty, jotta saa daan viimeinen täysi talvi mukaan kevääseen saakka. 2 A J A S S A 23. Tuhot keskittyivät harvennettuihin kasvatusmetsiin ja siemenpuualueille. Suurimmat ostajat ovat kuitenkin alkaneet venyttää sitä kol meen vuoteen
Tämänhetkisten tukiehtojen mukaan harvennuksen jälkeisen puuston keskilä pimitta saa olla enintään 16 senttiä. Vastineeksi menettämästään koivuvane rilinjasta Suolahti sai lupauksen jatkossa eh kä rakennettavasta havuviilutuotteen tuo tantolaitoksesta, jonka vuosituotanto olisi mittavat 60 000 kuutiometriä. ”Joskus ennen vanhaan uskallet tiin ostaa neljän kuukauden korjuu ta vastaavat talvivarannot, mutta se aika on lyhentynyt kahteen ja puo leen kuukauteen.” Korjuuta odotettu neljä vuotta Metsänhoitoyhdistys LounaisHä meen toiminnanjohtaja Kari Kannisto tietää, että tietyt firmat ovat venyttäneet talviharvennusten kor juuaikoja kolmeen vuoteen. Kaikkosen mukaan Suolahden mahdol linen investointipäätös tehdään parin vuo den kuluessa. Kemerahankkeita voi laajentaa Jos keväällä laadittu kemerahanke jäi pie neksi, sitä voi vielä laajentaa, jos hakemus on jätetty ennen huhtikuun 18:tta päivää. Sivu 8 Metsänhoitoyhdistykset: Lakimuutoksesta on toivuttu Sivut 9–11 Mökkivieraat pitävät puukauppaa pystyssä Sivut 12–13 METSÄSTÄ Tuhopuita ei kannata haaskata Miehikkäläläinen Matti Peltola sahaa kirjanpainajapuut laudaksi. Puunhankinnan ja kuljetusten työpai kat huomioon ottaen uusia Suomeen tulee uusia työpaikkoja tarjolle sata. ”Hakukiellon purkaminen edellyttää ke meraasetuksen muuttamista. ”Tässä on mietitty kokonaiskilpailuky kyä. AJASSA 3 23. Henkilöstökulut ovat merkittävä tekijä koivuvanerin valmistuksessa”, toteaa toimi alajohtaja Esa Kaikkonen Metsä Woodilta. Lisä määräraha puolestaan on viime vuonna käyttämättä jäänyttä rahaa. Hän ei näe varsinaista ongelmaa muussa kuin siinä, että hoitotyöt lykkääntyvät ja puunmyyjä joutuu odottamaan metsärahojaan epä määräisen ajan. Sivu 6 Koivuntaimet kutistuvat Pikkutaimia voi istuttaa peruskoon pottiputkella. Tosin Suomi on jäämässä raakaaineen ja välituotteiden tuottajan osaan. Äänekosken uuden sel lutehtaan naapuriin rakennetaan uusi koi vuviilun sorvaus ja kuivauslinja. Ihan heti uusia hakemuksia ei voi al kaa rustata. Lisäbudjettiin tuotu myöntämisvaltuus otetaan tulevien vuosien kiintiöstä. Lisäksi työ on toteutettava alku peräiseen hakemukseen merkityssä ajassa. Haettua laajemmankin hoitotyön on täy tettävä kemeratukien myöntämiselle sääde tyt ehdot. Raivaussahaa ei taimikolla tarvitse jatkossakaan heiluttaa ilman mahdollisuutta kemeratukeen. Metsä Groupilta suurinvestoinnit Yhtiö on lisäämässä tukin käyttöä 300 000 kuutiolla. ”Tällöin varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon hankkeita voidaan laajentaa suun nitellusta”, kertoo rahoitus ja tarkastus päällikkö Ari Nikkola Metsäkeskuksesta. Samalla kemeramää rärahoja korotettiin 8,4 miljoonalla eurolla. ”Korjuuaikoja on jatkettu muu tenkin yhteisellä sopimuksella, jos kelit eivät ole mahdollistaneet kor juuta. Kannisto ei tiedä yhtään tällais ta tapausta. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 AJASSA Kaupunkilaiset saivat puuvajalle mallin Sivu 5 ”Ranskalaiset tuntevat puun kuin viinin” Timo Laine ja Ville Korhonen ovat suomalaispuun linkki Ranskaan. Koivuvanerin valmistus siirretään etelänaapuriin. Se valmistu nee aikaisintaan elosyyskuun vaihteessa”, arvioi metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maa ja metsätalousministeriöstä. Periaatteessa metsänomistaja voisi sanoa, että korjuuaika ja sopi mussuhde ovat päättyneet, ja pitää sekä ennakkomaksun että puunsa. Samalla tukin käyttö Suomes sa lisääntyisi 300 000 kuutiolla. Se on maanomistajankin etu.” LounaisHämeen alueella van himmat vieläkin hakkuuta odotta vat kaupat ovat vuodelta 2012. Sivu 21 Luonto pitää säästöhaavoista Sivu 22 PILKKEITÄ Monenlaisia linnunpoikasia Sivu 25 Vaivaiskoivulla on edessä kovat ajat Sivu 30 TÄSSÄ NUMEROSSA Eteläisessä Suomessa on painetta pidentää hakkuusopimusten korjuuaikoja etenkin pehmeillä mailla. ”Läpimittaraja on alennettava 13 sent tiin, jotta kuitupuun halpuuttaminen lop puu”, Tiirola vaatii. Juhannusliite kertoo 50 yllättävääkin faktaa koivusta. Sivut 18–19 Suunnittelija kyllästyi suuriin koneisiin Sivu 20 ”Pikaleikkaaja” on osuva nimi Oregonin uutuusketju pärjäsi kokeilussa. Tu ki on painanut kuitupuun hintaa alas, mikä tietysti kelpaa metsäteollisuudelle. M ik ko H äy ry ne n A ri Ko m ul ai ne n. Metsä Wood investoi vanerin ja kerto puun tuotantoon. Kun hakurumba alkaa uudestaan, Met säkeskuksen entuudestaan umpiruuhkai nen kemerahakemusten käsittely kohtaa uuden haasteen. Vi roon viedään myös Suolahden vaneriteh taan nykyinen koivuviilun jatkojalostuslinja. MIKKO RIIKILÄ VALTIOVARAINVALIOKUNNAN maatalous jaos on päättänyt lisätä kemerarahoituk sen myöntämisvaltuutta tälle vuodelle 30 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan investointi lisää Metsä Woo din koivuvanerin tuotantoa 30 000 kuu tiolla vuodessa. Virossa työ paikkojen määrä kasvaa 200:lla. MIKKO RIIKILÄ KOTIMAISEN tukkipuun käyttö lisääntyy 300 000 kuutiometrillä, mikäli Metsä Grou pin puutuoteteollisuudesta vastaavan Met sä Woodin investointiohjelma toteutuu ko konaisuudessaan. Näin metsänhoitoon tarkoitettua tukea on voitu maksaa taloudellisesti kannattavilta ensi harvennushakkuilta korjatulle puulle. Jos EteläSuomessa talvikohtees ta saa hyvän ostotarjouksen, niin Kanniston mielestä on sama, onko korjuuaika kaksi vai kolme vuotta. Myöntämisvaltuuden korotus mahdol listaa toukokuussa hakukieltoon asetet tujen taimikoiden varhaishoidon ja nuo ren metsän hoidon tukien haun avaamisen uudelleen. Suunniteltu laitos tuottaisi ”teollisuussegmenttiin tarkoitettua viilu tuotetta.” Lohjan Kerto LVL liimapuutehtaan ka pasiteettia kasvatetaan 20 000 kuutiomet rillä, kun tehtaan kaksi vanhinta tuotanto linjaa korvataan uudella. Näin metsänhoitotöitä päästä neen jatkamaan esteittä. MTK:n metsävaltuuskunnan puheen johtaja Mikko Tiirola on tyytyväinen pää tökseen. korjuutuen läpimittaraja. Samalla hakukiel lon metsureille aiheuttama lomautusuh ka laantuu. Mäki korostaa, että painetta kor juuajan pidentämiseen on, koska yritys toimii juuri sillä alueella, mis sä kunnon talvia ei ole. Nii den osuus on kuitenkin pieni, ei vätkä ne hänen mukaansa muuta todellisuutta. Siellä tuotetut viilut viedään jalostettavaksi Vi roon rakennettavalle vaneritehtaalle. Hän korostaa, että asetusta muu tettaessa on oikaistava myös pienpuun Lisäbudjetista heruu lisärahaa kemeralle Taimikoiden varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon on taas tukea tarjolla. Kaavailtujen investointien yhteisarvo kohoaa 100 miljoonaan euroon, jos myös Suolahteen kaavailtu havuviilulaitos ra kennetaan
Toisaalta toiminnanjohtajia innostaa hyvä vire metsäalalla. Perinteisiä koivuntaimia puolta pienempien pikkutaimien valtti on, että ne voidaan istuttaa samalla pottiputkella, jolla valtaosa kuusenja männyntaimista istutetaan. Metsänhoitoyhdistyksissä on pantu merkille uusia tuulia myös metsänomistamisessa. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Mitäs nyt tehdään kaatuneille puille, kun syysmyrsky sattui näin aikaisin. Ei mikään eikä kukaan pysty pidättämään tekniikan kehitystä.” Metsätalousasiantuntija Viktor Pladov Petroskoissa ilmestyvässä Karjalan Sanomissa. Samalla vähän sahailua ja viimekesäisten taimien tarkistelua. Viime kesän myrskyt täällä Länsi-Kainuussa harvensivat edellisenä talvena hakattujen parin aukon reunoja sopivasti, kun jätettiin 10 metrin kaista aukkojen reunoilta harventamatta. Nyt pitää vain tietää, mitä palveluja halutaan ja miten niitä tulisi tarjota. Digitaalisuus tuo sekä uutta opeteltavaa että uusia mahdollisuuksia. ”50 asiaa koivusta” kertoo, miten monipuolinen puu meillä kasvaa. LIINA KJELLBERG Koivulle vetoapua Mekin siirrymme samaan kuin metsäteollisuuttaan pitkälle kehittäneet maat. Metsänhoitoyhdistykset voivat nyt entistä vapaammin päättää toiminnastaan, joten jäseniä tarvitaan suunnannäyttäjiksi ??. Heistä monet asuvat etäällä metsästään ja ehtivät sinne töihin vain harvoin. Taas hyvä muistutus kuinka tärkiä on entisestään aikaistaa ensiharvennuksia.” Lasse ”No joo, on ainakin vähemmän tuulella kaadettavaa ja vakuutusyhtiöllä korvattavaa.” Jees h-valta ”Pikainen katselmus metsissä: yksi koivu katkennut aukonlaidasta. Metsälehti kunnioittaa juhannuskoivua julisteella, jonka jaamme kaikille tilaajille tämän lehden välissä. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 60% EI 40% vas taa jia 42 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Vaalien ehdokasasettelu on jo alkanut, mutta mukaan ehtii vielä lokakuuhun asti. Sivutilukset vuorossa (12 km) heti, kun tästä pääsen. Yhteen puulajiin panostaminen ei kuitenkaan kannata. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Puun kysynnän ennustetaan lisääntyvän, mikä kasvattaa metsäpalveluiden kysyntää. ??. Mukava oli päivä sahata, tuli syksy mieleen: lämpöä +3 astetta ja kaatosade. Aika harvoin sitä kuitenkin käytetään, enkä muista, että monikaan isäntä olisi siihen kehottanut.” Metsuri Motokuski Metsänhoitoyhdistykset ovat läpäisseet ensimmäisen testinsä erinomaisesti. Varsinkin Pohjois-Suomessa harvennuspuun huono menekki koettelee tulevaisuudenuskoa. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”Villisiat ovat kaivaneet ja popsineet tutun isännän perunapellosta kaikki perunat.” Annie Villisiat apajilla KOIVUN pikkutaimet valtaavat alaa taimitarhoilla. Pikkuviitake mukaan, jotta voi vähän heiniäkin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Toivottavasti tämä saa metsänomistajat harkitsemaan koivunistutusta. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 Oletko metsänhoitoyhdistyksen jäsen. AJASSA 4 23. Kun vielä hirvituhot saataisiin kuriin. Vastaajia mietityttää paitsi yhdistyksen talous myös jäsenten metsätalouden kannattavuus. Ehdokkaiksi toivotaan mahdollisimman monipuolinen joukko osaavia metsänomistajia. Sen luulisi ilahduttavan ainakin omatoimisia etämetsänomistajia. Kuusikoiden myrsky-, hyönteisja sienituhot ovat viime vuosina lisääntyneet, ja kukaan ei tiedä, mikä puulaji tulevaisuudessa on halutuin. Yhdistyksiin on oltu tyytyväisiä, ja metsänomistajat luottavat niiden kykyyn kehittää palveluja myös jatkossa. Uusi kysymys: Oletko joskus epäonnistunut pahasti metsänhoidossa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Kesällä en pidä sadevaateita, tulivat tosin mieleen kahvia hörppiessä. Puolitoista vuotta sitten muuttunut laki teki metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksusta vapaaehtoisen, mutta valtaosa metsänomistajista päätti jäädä jäseneksi ja maksaa maksun. Toisaalta he osaavat ostaa palveluja. Metsänomistajien keski-ikä on korkea, mutta jäseniksi on tullut innokkaita nuoria puuntuottajia. Kasvaa valtavasti, joten varhain on aloitettava.” Potifar ”Aukon reunat kannattaa jättää tuulen harvennettavaksi. Metsänomistajille tarjoutuu hyvä tilaisuus vaikuttaa metsänhoitoyhdistyksensä valintoihin ensi syksynä järjestettävissä valtuustovaaleissa. Valtuustovaaleihin kannattaa osallistua, vähintäänkin äänestämällä niissä. Auto oli kaukana, joten en viitsinyt hakea.” Arto ”Emätilalla ei vahinkoja. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Tulevaisuus kuitenkin askarruttaa metsänhoitoyhdistyksissä. Metsälehden yhdistysten toiminnanjohtajille tekemässä kyselyssä useimmat mainitsivat lähivuosien suurimmaksi huoleksi talouden. Salomo-myrsky ei kaatanut enää yhtään puuta.” Kurki ”Tuo on hyvä keino yrittää välttää tuulituhoja, kun jättää aukon laitaan kaistaleen harventamatta. Koivun pikkutaimia on tarjolla myös kesän istutuksiin. Puunkaatajien tilalle tulee hakkuukoneita, metsurin ammatti jää historiaan ja puunkaadosta tulee pelkkä urheilulaji. Tällä hetkellä kuusi on istuttajien ehdoton suosikki. Harkitse ehdokkuutta ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Yleensä ne puut ovat jo hyvin vahvistuneet myrskyä kestämään ja estävät osaltaan tuulen pääsyn metsän sisään. ”Taas myrsky kaataa puita Perämeren rannikon tuntumassa, lähinnä yksittäisiä puita
Vaakarimojen päälle Viertiö lisäsi pystyrimat köynnöskasveja varten. Metsän keskimääräinen hehtaarituotto on kaksinkertaistettavissa hyvällä metsänhoidolla. Sitä Aalto-yliopiston toisen vuoden arkkitehtiopiskelija Jaakko Viertiö mietti pitkään. Tällä hetkellä markkinoilla ei hänen mukaansa juuri ole kaupunkien pienille tonteille sopivia puuvajoja, joissa ilma kiertää ja puut säilyvät kuivina. Vajaat 20 vuotta sitten professorit Pentti Hakkila ja Matti Kärkkäinen kuvasivat Metsätieteen aikakauskirjassa (1/1999) järjestelmän keskeiset ongelmat. Hirvikannan säätely on osoittanut tehottomuutensa riittävän kauan. Väitän, että ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kanta määräytyy kompromissina metsänomistajien valmiudesta maksaa puuntuotantoedellytyksistä ja sietää hirvituhoja. Kannattaa siis etsiä uusia vaihtoehtoja. HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen uskoo, että uusille puuvajoille on kysyntää. Lisäksi koivulle että männylle sopivia kasvupaikkoja kuusetetaan hirvipelon takia. Etelä-Suomessa taimikkotuhot ovat olleet laskussa viime vuosina. Jos metsästäjillä ja luonnonsuojelijoilla on halua osallistua päätöksentekoon, heidän on ostettava puheoikeus euroilla eikä metelöinnillä. Välilliset vaikutukset ovat vakavampi ongelma, sillä hirvituhojen pelko yksipuolistaa puulajivalintaa. Sen tavoitteena on kehittää uudenlaisia polttopuun kuivumista edistäviä varastointija palveluratkaisuja kaupunkien pientaloalueille. Valtion ainoa tehtävä on säätää sellainen tieteellisesti perusteltu minimikanta, joka turvaa hirven elinvoimaisuuden. Myös Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (100/2005) ”Hirvikannan säätelyjärjestelmä” on sovelletun hirvipolitiikan vahvaa kritiikkiä. Henkilöja organisaatiomuutoksista huolimatta ongelmia ei ole yritettykään ratkaista. Muunneltavuuden lisäksi tuomariston vakuutti Viertiön puuvajan tuulettuvuus. AJASSA 5 23. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva M iten puuvajasta saisi mahdollisimman muunneltavan. Kuusen tyvilahometsiköissä kantokäsittely ei turvaa tervettä uutta puustoa. Uskon myös, että tutkijat osaavat suunnitella toimintamallit, joita voi testata käytännössä riittävän suurilla alueilla. Näistä eduista kannattaa maksaa. ”Ajatuksena oli myös, että puuvajan osasia voisi valmistaa etukäteen ja liittää yhteen tilausten mukaan. Helsinkiläisen pientaloalueen kasvatti arvioi monen haluavan maisemoida puuvajan puutarhaan sopivaksi. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan vahingot kaksinkertaistuivat ajanjaksolla 1986– 2008. Puuvajan seinät muodostuvat väljästi asetelluista vaakarimoista, joten ilma kiertää vajassa hyvin. Viertiö on yksi seitsemästä Urbaani puuvaja sai muodon Jaakko Viertiön suunnittelema puuvaja voitti kilpailun, jossa etsittiin uusia tapoja säilyttää polttopuita pienillä kaupunkitonteilla. Tämä on kuitenkin hirvituhojen takia riskialtista. Hirvikannan säätelyn valta ja vastuu metsänomistajille HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Tämä taas edellyttää tuhojen pitämisen marginaalisina ja kasvupaikalle sopivaa puulajivalintaa. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 AJANKOHTAINEN KOLUMNI Hirvieläimet ovat toiseksi vakavin metsänhoidon ongelma. Vastuunkanto tarkoittaa, että toimija mahdollistaa myös männyn ja koivun viljelyn sekä korvaa alueellaan tapahtuneet hirvivahingot. Koivun viljely on maisemaja monimuotoisuussyistä saatava nousuun. Urbaani puuvaja -hanke » kehittää polttopuun kuivumista edistäviä ratkaisuja kaupunkien pientaloalueille » tarjoaa uusia puuvajamalleja » tiedottaa polttopuun säilyttämisestä ja polttamisesta » TTS:n, HSY:n ja Aalto-yliopiston yhteishanke Jaakko Viertiö esittelee kaupunkitonteille suunnittelemaansa puuvajaa. Hankkeessa on pohdittu esimerkiksi leasing-puuvajan kehittämistä. Siinä asukas vuokraisi puuvajan ja vuokranantaja huolehtisi sen täytöstä. Hankkeessa ryhdytään nyt etsimään yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään puunsäilytystä voittajasuunnitelmien pohjalta. Tavoitteena on tuotteistaa puuvajat kevääksi 2017. ??. Metsänomistaja Akseli Korhonen ilmoitti Savon Sanomissa olevansa valmis maksamaan sille, joka pitää hirvikannan niin alhaalla, ettei se haittaa puuntuotantoa. Jos harrastusmetsästäjät eivät pääse tavoitteeseen, toimija voi etsiä ammattilaisen, joka saalistaa halvimmalla liiat hirvet. TTS:n tutkimuspäällikön Minna Kuuselan mukaan myös uudet palveluratkaisut ovat tarpeen. Jos puuvajaa voisi tarpeen mukaan laajentaa tai pienentää, sopisi se mahdollisimman monelle. Kuusta istutetaan liian karuille kasvupaikoille tuottotappioista välittämättä. Se säästäisi työtä ja aikaa”, Viertiö sanoo. Nykyinen kanta ylittää moninkertaisesti tämän alarajan. Valtion on syytä jättää vastuu hirvikannoista metsänomistajille ja luopua samalla tuhojen korvaamisesta. Tuotteeksi vuodessa Toiseksi Urbaani puuvaja -kilpailussa tuli latvialainen Kristaps Sveisbergs . Toimija saa osarahoituksen myymällä metsästäjille kaatolupia. Vastuun voi ottaa voittoa tuottamaton toimija, joka pitää hirvitiheyden alueellaan metsänomistajien asettamalla tasolla. Viertiön panostus puuvajan muunneltavuuteen kannatti. Kenelläkään ei näytä olevan vastuuta tilanteesta. Hänen suunnittelemansa The urban woodshed 2016 – pohjapinta-alaltaan kuormalavan kokoisista runkomoduuleista koottava puuvaja – voitti suunnittelukilpailun. ??. Urbaani puuvaja -suunnittelukilpailuun osallistuneesta Aalto-yliopiston opiskelijasta. Vaihtoehtona on maksaa suuremmat tuhokorvaukset. Tilastoidut hirvituhot ovat vain ongelman pintaa. Väitän, että metsänomistajien kannattaa maksaa kohtuullinen korvaus hirvituhojen pysymisestä pieninä. Kilpailu on osa TTS Työtehoseuran, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ja Aalto-yliopiston Urbaani puuvaja -hanketta. Ainoa toimiva vaihtoehto on puulajin vaihto. FAKTA
Suomalainen kuusi tiedetään Euroopan parhaaksi, ainakin Savosta Hämeestä ja Keski-Suomen kautta Pohjanmaalle. Kieli pitää osata ja kulttuuri tuntea, mutta on turha luulla, että tavara tekee kauppansa itsestään. Nyt Ranskan rakentaminen on maltillista mutta puhutaan, että nousu lähtee ensi vuoden presidentinvaalien jälkeen. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 HAASTATTELU MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva ”N uorelle puukauppaa opiskelleelle metsänhoitajalle ei ollut tarjolla muuta kuin pätkää pätkän perään”, Timo Laine kertoo työuransa alkutaipaleesta isoissa konsulttitaloissa Pöyryllä ja sittemmin konkurssiin menneellä Ekonolla. Parantamisen varaa toimitusajoissa Laineen ja Korhosen tuntuma. Etelämpänä oksakoko kasvaa ja käyttö muuttuu rakennesahatavaraksi, jolloin ulkonäöllä on vähemmän merkitystä. ”Mutta oikukkaita ranskalaiset osaavat olla.” on, että Suomessa ei aina osata arvostaa sahatavaran laatua ranskalaisten tavalla. Nyt Sapinus Oy välittää lähes kymmenesosan Suomen kuusisahatavaran viennistä Ranskaan. AJASSA 6 23. Nyt se on vallitseva tapa, mutta silloin uutta. ”Tuntui epävarmalta, kun oli jo perhettä.” Toisaalta ne pätkät koulivat ja antoivat kontaktiverkoston. Kun viikko päättyy perjantaina huutoon, että yhteistyö on poikki lopullisesti, niin maanantaina saatetaan jatkaa kuin ei mitään”, hän muistelee. ”Suomalainen tavara kilpailee Ruotsin keskiosien kanssa. Hyvä ostaja on riittävän tiukka. Kaupankäynti ranskalaisten kanssa on suoraviivaista, puhutaan pelkästään asioista, eikä mitään turhia illanistujaisia tarvita. Reklamaatio on hyvä palaute, koska se antaa mahdollisuuden korjata toimintaa. Hinta on niin alhainen, että suomalainen tavara ei pysty kilpailemaan. Pohjoisempana kuusessa on pieniä mustia oksia, ja sitä on vaikea myydä asiakkaalle, joka tekee maalattuja ulkovuorauksia tai lakattuja paneeleja. ”Sahatavaran hinnat ovat pienessä nousussa, mutta vaikeiden neuvottelujen takana.” Ranskaan ei koskaan kyllästy Ranska on molemmille työ ja harrastus. Toiset sahat osaavat puunhankinnan paremmin kuin toiset, ja toisia sahoja on ylipäätään helpompi edustaa kuin toisia. ”Mutta aika oli otollinen. Se on kalleinta ja menee kohteisiin, jotka jäävät näkyviin, kuten ovien karmeihin ja ikkunaluukkuihin”, Laine kertoo. ”Mutta oikukkaita ranskalaiset osaavat olla. ”Ei muuten tee”, Korhonen sanoo. Sahatavaraedustus on luottamuskauppaa. Ranska on tärkeimpiä kuusitavaran markkinoita, mutta sinne ei ollut suoraa myyntiä teollisille loppukäyttäjille.” Suomalainen agentti myi tavaran ranskalaiselle agentille, joka myi maahantuojalle, joka myi puutavaraliikkeille ja teollisuudelle. Laine lyhensi jakelutietä ja myi suoraan teollisuudelle. Alussa Laineella ei ollut yhtään ostavaa asiakasta eikä minkäänlaista kontaktia suomalaissahoihin. ”Jos yhteistyö sujuu hyvin, yksinoikeus syntyy sitä kautta. Jos taas ei mene hyvin, niin yksinoikeus vuotaisi joka tapauksessa.” Hyvä asiakas on tiukka Laine ja Korhonen eivät puhu markkinoinnista vaan myymisestä. ”Ei kyllästytä”, tulee yhdestä suusta. Työasiat vievät maahan kerran kuussa ja siellä käydään myös lomailemassa. Timo harrastaa pyöräilyä, Villeä kiinnostaa laskettelu Ranskan Alpeilla. Sahatavaran kuivauslaatu on parantunut, mutta edelleen on laatueroja ja parantamisenvaraa, samoin toimitusaikojen hallinnassa. Sahatavaran vientiä harjoittavan Sapinus-agentuuriyrityksen hän perusti vuonna 1995 ja Ville Korhonen tuli mukaan toiseksi omistajaksi kahdeksan vuotta myöhemmin. Kilpailu käydään Keski-Ruotsin kanssa Jos suomalaiset viiniharrastajat tuntevat ranskalaiset viinit, niin ranskalaiset puuseppäalan yrittäjät tuntevat suomalaisen sahatavaran paremmin kuin monet suomalaiset itse. Ikävämpää Lankku lähtee Ranskaan Lama teki Timo Laineesta yrittäjän. Kirjalliset sopimukset eivät ole välttämättömiä, eikä Sapinuksellakaan niitä ole. ”Sahatavaran toimitusaika voi olla pidempi kuin uuden auton,” he toteavat. Tukkipula on toimitusaikojen venymisen tavallisin syy. Sen määrän sahaamiseen tarvitaan lähes 100 000 kuutiometriä tukkia, eli kahden ostomiehen vuoden työ. Edustuksessa on kymmenkunta sahaa, joista puolenkymmenen kanssa toimitaan aktiivisesti. olisi, jos kaupanteko loppuisi vähin äänin. Edustus on luottamuskauppaa Sapinus myy vuodessa noin 40 000 kuutiometriä sahatavaraa noin 40 asiakkaalle
Tavallisella kasvatuslannoituksella lisätään kasvua Etelä-Suomessa 15–25 kuutiota. Samalla tuhka-typpiseos alkaa vapauttaa metsämaan kunttakerrokseen sitoutunutta typpeä puuston käyttöön, mikä pidentää lannoituksen vaikutusta. Rakeistettu Nitro-tuhka voidaan levittää metsätraktorilla tai helikopterilla. Läpilyöntiä odotetaan esimerkiksi autonvalmistuksessa, jolloin henkilöauton koko rakenne voidaan suunnitella kevyemmäksi ja polttoaineen kulutus pienenee. Komposiitti ei ole muovia halvempaa, mutta kevyempää, jolloin vastaavaan lujuuteen päästään kevyemmällä massalla. Rauman tehdas on samalla harjoittelua, sillä Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen aiotaan rakentaa vastaava laitos. Myös lannoituskustannus on samaa luokkaa kuin muilla tuhkalannoitteilla. Aiemmissa puumuoveissa on yhdistetty muovia ja kuivattua sellua. Teknologian kehittäneen Elastopoli Oy:n toimitusjohtaja Markku Nikkilä vertaa sitä veden ja öljyn yhdistämiseen, sillä aineet eivät luontaisesti pidä toisistaan. AJASSA 7 23. Komposiittivalmistajia on muitakin, mikä Nikkilän mukaan on hyvä asia, sillä ostajat eivät halua sitoutua raaka-aineeseen, jota ei voi kilpailuttaa. Pitkästä vaikutusajasta johtuen myös lannoituksen hyöty saatavina lisäkuutioina on Ecolanin mukaan parhaimmillaan jopa kaksinkertainen tavalliseen kasvatuslannoitukseen verrattuna. Uutuuslannoitteen toimitukset alkavat syyskuussa. Nitron valmistuksessa puutuhkaa terästetään lisäämällä siihen typpeä, booria ja tarvittaessa myös fosforia. Boorijae poistaa puustoa vaivaavan ravinne-epätasapainon, mikä osaltaan tehostaa lannoituksen vaikutusta. Kesäkelillä metsään Typen ja tuhkan seos on levitettävä sulan maan aikana. Hanke on suunnitteluvaiheessa. Laitoksessa on uutta, että se yhdistää muovin ja suoraan tuotantolinjalta tulevan märän sellun, jolloin sellukuitujen rakenne säilyy paremmin ja ne tarttuvat muoviin herkemmin. Heti lannoituksen jälkeen puusto käyttää lannoiteseoksen typpeä ja kasvu lisääntyy kuten tavallisessakin kasvatuslannoituksessa. Teknisten seikkojen lisäksi lopputuotteiden valmistajat arvostavat komposiitin ekologisuutta, joka on markkinointivaltti. Onnistunut tuhka-typpilannoitus voi tuottaa tuplasti saman, koska lannoitusvaikutus jatkuu pitkään. Asialla on yksityishenkilöiden omistama Aqvacomp, jonka Metsä Group on hyväksynyt kumppanikseen tehtaan aidan sisäpuolelle. Pääosa puuston tarvitsemista sivuravinteista tulee tuhkasta. Tuhkasta voi riittää hivenravinteita myös seuraavalle puusukupolvelle. Tavoiteltava lannoiteannos on 2 000– 4 000 kiloa hehtaarille, mikä vastaa typettömien tuhkalannoitteiden annostelua. Kuva Rauman sellutehtaan alkupään valvomosta. ”Lannoitusvaikutus on 15–20 vuotta. Aiemman sukupolven puumuovituotteet on todettu toimiviksi, mutta markkinoilla ei ole tapahtunut merkittävää läpimurtoa. Metsäteollisuudelta odotetaan uusia biotuotteita ja uuden sukupolven puumuovitehdas on lupaava hanke. Investoinnin arvo on 1,3 miljoonaa euroa ja tavoitteena on aloittaa tuotanto ensi vuonna. Uutuuslannoite lupaa lisäkasvua Tuhkan ja typen lannoiteseos tarjoaa jopa 20 vuotta kestävän lannoitusvaikutuksen puustolle.. Puumuoville haetaan läpimurtoa Raumalle rakennetaan uuden sukupolven sellun ja muovin yhdistävä tehdas. Typettömiä tuhkalannoitteita on levitetty myös talvikaudella. Se on tarkoitettu ensisijaisesti kivennäismaiden kasvatuslannoituksiin, toisin kuin tähänastiset tuhkalannoitteet, joita on käytetty lähinnä turvemaiden metsissä. Ville Korhonen » Ikä: 43 vuotta » Kotoisin Kuopiosta » Perhe: vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta » Koulutus: kauppatieteiden maisteri » Työura: tilintarkastusja konsulttiyhtiö Pric e Waterhousecoopers, tietoturvayhtiö SSH ja Sapinus Oy » Harrastukset: telemarkhiihto, palloilulajit FAKTA FAKTA MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuva RAUMAN sellutehtaan kupeeseen rakennetaan uuden sukupolven biokomposiittitehdas, joka yhdistää sellua ja muovia. Kapasiteetti tulee olemaan kolme tonnia tunnissa ja laitokseen tulee uusia työpaikkoja. Kemiallinen typpilannoitus lisää puuston kasvua vain 7–8 vuoden ajan”, selvittää kehityspäällikkö Mikko Räisänen Ecolanista. Märkää sellua suoraan linjalta Yrityksen tietotaidon ydintä ja samalla varjelluin salaisuus on, miten sellukuitu ja muovi saadaan tarttumaan toisiinsa. MIKKO RIIKILÄ TUHKALANNOITTEITA pitkään kehitellyt Ecolan esitteli äskettäin Nitroksi nimetyn typpi-tuhkalannoitteen. Lannoitteen kehittelyssä on tukeuduttu Luonnonvarakeskuksen pitkäkestoisiin lannoituskokeisiin, jotka osoittavat tuhkan ja typen yhdistelmän kasvuvaikutukset. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 Timo Laine » Ikä: 51 vuotta » Kotoisin Espoosta » Perhe: vaimo ja kaksi aikuista lasta » Koulutus: metsänhoitaja » Työura: Pöyry Consulting ja yrittäjä Sapinus Oy:ssä » Harrastukset: hiihto ja pyöräily Olemme henkisiä tulkkeja suomalaisen suoraselkäisen sahurin ja oikukkaan ranskalaisen ostajan välillä, Sapinuksen Timo Laine ja Ville Korhonen sanovat
Suomen strategiassa metsillä on keskeinen asema, mutta Euroopan laajuisesti biotalouden rahavirroista vain neljännes on peräisin metsiin ja puuhun perustuvasta tuotannosta.. Partaharjun Puutarhan toimitusjohtajan Hanna Suhosen mukaan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä koivun pikkutaimiin. Pikkutaimet vievät vähemmän tilaa sekä kasvatusettä varastointivaiheessa. Taimitarhatyöntekijä Mari Nykänen tarkasteli kesäistutukseen kasvatettujen koivun pikkutaimien kasvua UPM:n Joroisten taimitarhalla kesäkuun puolivälissä. www.mhgsystems.com OTA ILMAINEN PALVELU KÄYTTÖÖSI OSOITTEESSA Päivitä metsätietosi ajan tasalle ja säilytä sitä luotettavasti yhdessä paikassa. AJASSA Pa ul a M yö hä ne n metsapaikka@mhgsystems.com / puh. Kaikkein pisimmälle ovat edenneet Saksa, Suomi ja Espanja, missä tavoitteet on hyväksytty virallisessa biotalousstrategiassa. Isot koivuntaimet kylvetään istutusvuotta edeltävän vuoden huhti-toukokuussa. Lisäksi pikkutaimien kasvattaminen tulee taimitarhoille halvemmaksi. Mellanå Plantin toimitusjohtaja Rainer Bodman ei kuitenkaan usko, että koivun pikkutaimet korvaisivat kokonaan kookkaampia taimia. Esimerkiksi Fin Forelialla tänä vuonna kylvettävistä koivuntaimista noin puolet on valtamenetelmä”, ennakoi Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen . LIINA KJELLBERG KOIVUNTAIMIEN koko pienenee. UPM:n taimitarhan tuotantoesimies Heikki Hänninen arvioi, että pikkutaimet saavuttavat kookkaampien taimien pituuden yhdessä kasvukaudessa. Niitä tarvitaan hänen mukaansa edelleen kaikista rehevimmillä kasvupaikoilla. Partaharjun Puutarhalla yli puolet koivuntaimista on pikkutaimia, ja metsäyhtiö UPM:n taimitarhalla ei muunlaisia koivuntaimia enää kasvateta. Ero johtuu kylvöajankohdasta. Suomen ja Ruotsin entiset pääministerit Esko Aho ja Göran Persson ehdottavat maailmanlaajuista hiiliveroa tai muuta hintamekanismia, joka jouduttaisi päästövähennyksiä. Se on hänen mielestään hyvä, sillä pikkutaimet mahdollistavat koivun koneellisen istutuksen. ”Tutkimusten mukaan koivun pikkutaimet kasvavat absoluuttisesti saman verran kuin isommatkin taimet. Syysistutukseen pikkutaimet sopivat kevätja kesäistutusta huonommin. Suhteellisesti niiden kasvu on kuitenkin paljon suurempi”, hän sanoo. Kasvu nopeaa Koivun pikkutaimet ovat 20– 30 senttimetrin mittaisia, kun pikkutaimia, Mellanå Plantin kasvattamista niitä on noin 80 prosenttia. Ja lataa älylaitteellesi sovelluskaupastasi. Pikkutaimet sopivat Luorasen mukaan kaikille koivun kasvupaikoille. ”Vasta kun kuluttajien kiinnostus uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja tuotteita kohtaan lisääntyy, biotalous alkaa kasvaa”, totesi professori Christine Lang . Pikkutaimien kasvua kokoero ei Luorasen mukaan hidasta. Pikkutaimista keväällä istutettavat kylvetään pari kolme kuukautta myöhemmin, kesällä istutettavat vasta istutusvuoden keväällä. Sellaisella istutetaan myös valtaosa kuusenja männyntaimista. Euroopan Metsäinstituutin järjestämässä tilaisuudessa etsittiin keinoja, joilla biotalous etenisi seminaaripuheista investoinneiksi. Hän toimii myös hallituksen neuvonantajana biotalouteen liittyvissä asioissa. Metsäpaikka.fi tarjoaa sinulle työkalut omatoimiseen metsäomaisuuden hallintaan. Uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuvasta taloudesta pyritään eroon koko Euroopassa. Niin sanotut pikkutaimet ovat monilla taimitarhoilla syrjäyttämässä koivunistutuksissa perinteisesti käytettyjä kookkaita taimia. Parin vuoden päästä pikkutaimien istuttaminen on jo koivunistutuksen ELIISA KALLIONIEMI EUROOPAN maat ovat kymmenen viime vuoden aikana käyttäneet paljon rahaa biotalouden kehittämiseen, mutta edelleen tutkimusten tulokset odottavat läpimurtoa markkinoilla. 010 400 6280 Metsäpaikka.fi on suomalaisen MHG Systems Oy:n tuottama palvelukokonaisuus. ”Koivun pikkutaimi on lyömässä itseään läpi. www.metsäpaikka.fi Metsänomistaja, hallitse metsätietoasi! Sinä päätät itse, miten metsiäsi hyödynnät! Pienet koivuntaimet syrjäyttävät perinteiset Peruspottiputkella istutettava koivuntaimi valtaa alaa taimitarhoilla. Lang on saksalaisen mikro organismien hyödyntämiseen erikoistuneen yrityksen toimitusjohtaja. Samaa sanoo Luonnonvarakeskus Luken vanhempi tutkija Jaana Luoranen . Hän kehottaa kuitenkin istuttamaan ne mätästettyyn maahan, jotta ne eivät jää kilpailevan kasvillisuuden jalkoihin. Pikkutaimien suosio perustuu siihen, että ne voidaan istuttaa niin sanotulla peruspottiputkella eli ulkoläpimitaltaan 55 millimetrin suuruisella pottiputkella. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 Biotalous odottaa läpimurtoa taas koivunistutuksissa perinteisesti käytetyt taimet ovat 40– 50 senttimetrin mittaisia. 8 23
VALTTERI SKYTTÄ, teksti MIRJA KOIVISTO, kuvat M etsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtaja Jussi Parviainen kaappaa taimipussin syliinsä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Nämä lähtevät niin voimakkaasti kasvuun, että taimet voi laittaa myös muokkaamattomaan maahan”, Parviainen kertoo. 9 23. Menetetyt jäsenmaksut pitää korvata metsäpalveluiden myynnillä. Kysyntä kohdistuu tällä hetkellä kuusitukkiin ja alueella pääpuulajina on mänty.. Kauhajoen toimiston edustalla odottavat isopaakkuiset kuusentaimet ovat todennäköisesti matkalla täydennysistutuskohteelle tai pellon metsitykseen. Puukauppa on ratkaisevassa roolissa. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 AJASSA Yhdistysten UUSI AIKA Metsänhoitoyhdistykset ovat totutelleet puolentoista vuoden ajan elämään ilman pakollista yhdistysmaksua. Metsäteollisuuden uudet investoinnit eivät ole vielä näkyneet puukaupassa EteläPohjanmaalla, kertoo Lakeuden metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Parviainen
Kun lakimuutos tuli, jotkut ennakoivat jopa metsänomistajien joukkopakoa yhdistyksistä. Niiden omistajat olivat jo aikaisemmin meidän kannaltamme passiivisia, eli eivät joko käyttäneet metsäänsä ja työllistäneet yhdistystä tai ostivat palvelut muilta. Parviaisen mukaan Lakeuden jäsenmaksua maksaa nyt, puolitoista vuotta lakimuutoksen jälkeen, noin 75 prosenttia alueen metsänomistajista. AJASSA 10 23. Metsänomistajat saavat nyt vapaasti päättää, kuuluvatko he oman metsätilansa alueella toimivaan yhdistykseen. Kauhajoen ympäristössä riittää nevoja, joten sulan maan aikaan korjattavat leimikot ovat arvossaan. Toisin kuitenkin kävi. ”Kovin moni ei uskonut, että lakisääteisestä ja säännellystä järjestelmästä pystyttäisiin siirtymään näin jouhevasti vapaaseen HAASTEITA:. Tiirolan mukaan kaikista metsänomistajista lähemmäs 80 prosenttia maksaa edelleen yhdistysmaksua. ”Yhdistyksestä eronneessa 25 prosentissa oli paljon pieniä metsätiloja. Puumarkkinoiden toimivuus ja eri toimijoiden välinen hyvä yhteistyö on lähtökohta kaikelle muullekin toiminnalle.” Muutamalla napinpainalluksella voi tehdä itselleen suurimmat tappiot, kun myy vääriä hakkuukohteita väärään aikaan väärille ostajille.” Suurin ongelma ovat jakamattomat perikunnat ja niiden halvaantunut päätöksenteko.” Ikääntymisen myötä osa töistä jää tekemättä, metsät hoitamatta.” Miten pärjäämme kilpailussa metsäteollisuuden ”ilmaispalveluja” vastaan?” Metsänomistajille pitää pystyä selvittämään alati vaihtuvien kemerasäännösten sekamelska.” Taloudellinen tasapaino sekä MTK-järjestön hiominen vahvaksi kokonaisuudeksi.” Korjuupalvelun organisointi on ratkaisevassa asemassa.” Oman puukaupan kilpailuttaminen on konkreettisin edunvalvonnan muoto.” Neuvonnan ja tiedotuksen tarve kasvaa, joten edessämme ovat kovat ajat, mutta se ei johdu työn puutteesta, vaan työn hinnan ja myyntikatteiden kasvavasta epäsuhdasta.” Puulle pitää luoda lisää järkevää käyttöä, ettei markkinoita tasapainoteta puutavaralajien minimiläpimittoja alentamalla ja hintaa laskemalla.” metsänomistajien lukumäärä on yllättänyt positiivisesti, kertoo myös MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajana Mikko Tiirola . Muutos ei siis tuntunut niin rajulta.” Suhde metsäneuvojaan tärkeä Metsänhoitoyhdistysmaksun maksaneiden Koska Pietarsaaren ja Rauman mäntykuitupuuta syöville sellutehtaille on matkaa ja junaratakuljetukset ovat lastauspaikkapäätösten vuoksi vähissä, kuitupuuta ohjataan Lakeuden yhdistyksen alueella polttolaitoksiin, kertovat Jari Lehtinen ja Jussi Parviainen. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 ”Yhdistysten tehtävä on huolehtia, että tukki menee tukiksi ja kuitu kuiduksi.” Maamme metsänhoitoyhdistykset ovat vuoden 2015 alusta asti joutuneet tulemaan toimeen ilman lain mukaan suoritettavia metsänhoitoyhdistysmaksuja. Lakimuutoksen myötä metsänhoitoyhdistykset liittyivät suoraan Maaja metsätaloustuottajien Keskusliiton eli MTK:n jäseniksi
”Kehitys isompia yhdistyksiä kohti jatkuu, ei suurina hyppäyksinä mutta pikkuhiljaa. ”Toimihenkilöt ja johtaja ovat se yhdistyksen perusta, mistä kaikki lähtee. Tällä aukeamalla on nähtävissä joitakin toiminnanjohtajien kommentteja. ”Täällä nähdään positiivisena se, että kokoa voisi vieläkin kasvattaa. 56% POSITIIVISTA: FAKTA Kuinka suuri osuus alueen metsänomistajista on pysynyt yhdistyksen jäsenenä lakimuutoksen jälkeen. Metsänomistajien ikääntyminen ja etämetsänomistajien määrän kasvu lisäävät palveluiden tarvetta, mikä on mahdollisuus yhdistyksille. Vastausprosentti 71. Se tuo yhdistykselle töitä”, toiminnanjohtaja Parviainen kertoo. Parviaisen mukaan yhdistyksen harjoittamalla metsänomistajan edunvalvonnalla on laajat hartiat, kun kolme neljäsosaa alueen metsänomistajista kuuluu yhdistykseen. Metsänomistajalla pitää olla tunne, että yhdistys on aidosti minun asiallani, eikä se ajattele pelkästään bisnestä”, Tiirola sanoo. Erittäin tärkeäksi asiaksi yhdistyksissä nähdään kuolinpesien purkaminen. Tunne ratkaisee Lakeuden yhdistyksessä jäsenmaksun hintaan sisältyvät muun muassa puunmyyntisuunnitelmat ja metsään tehtävät neuvontakäynnit. ”Tunne ratkaisee. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Lakeuden alueella metsänomistajat ovat yhä perinteisiä yhdistetyn maaja metsätilan omistajia. Mikko Tiirolan mukaan koko metsäsektorin kakku on kasvamassa ja yhä useampi metsänomistaja tarvitsee ammattiapua, joten yhdistysten näkymät ovat hyvät. AJASSA 11 23. Silloin kuin tehdään puukauppaa, tehdään myös metsänhoitotöitä. Erikoispalvelut lisääntyvät Metsänhoitoyhdistyksiä oli vielä 1990-luvun alussa noin 400, kun nyt lähestytään 75 yhdistyksen lukumäärää. Kilpailijat ovat moittineet yhdistyslakimuutosta siitä, että metsänomistajan valtakirjalla puuta myyvä yhdistys on nykyisin myös puun ostaja oman korjuupalvelunsa tai puunvälitysyhtiönsä kautta. Yksi Lakeuden maanviljelijä-metsänomistajajäsenistä on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jari Lehtinen. Osa veikkasi, että jäsenmäärä putoaa ensimmäisenä vuonna alle 70 prosentin tai jopa puoleen aikaisemmasta. Johtajien mukaan yhdistyksissä pohditaan yhä taloutta ja metsänomistajajäsenten pysyvyyttä, vaikka lakimuutoksen aiheuttama sokki jäikin lieväksi. » Metsänomistajajäseniä 228 600 » Keskimääräinen jäsenmaksu 82 euroa (vuonna 2015) » Yhdistyksissä 1 070 toimihenkilöä ja 1 180 metsuria. ”Meidän pitää saada metsänomistajia aktiivisemmiksi, olivat tavoitteet metsän suhteen mitkä tahansa. Ilahduttavaa on nuorten metsänomistajien aktiivisuus. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 Jussi Parviainen uskovat, että eroamisbuumi on metsänhoitoyhdistyksissä takanapäin. Metsänhoitoyhdistysten tehtävä on huolehtia siitä, että tukki menee tukiksi ja kuitu kuiduksi”, Tiirola sanoo. Tulee se sitten yhdistyksen korjuupalvelun kautta tai jostakin muualta”, Jari Lehtinen sanoo. 80% kyselyyn vastanneista yhdistyksistä tarjoaa palveluja myös oman alueen ulkopuolella. 77% Yhdistysjäsenten omistama osuus yksityismetsämaan pinta-alasta. Lakeuden yhdistyskin laajeni tämän vuoden alussa Ilmajoen alueelle. ”Aktiivisia metsänomistajia on paljon” Metsänomistajat ovat kiinnostuneita maaseudun asioista vaikka ovatkin kaupunkilaisia.” Vaikutuksemme metsäomaisuuden hoitoon on erittäin merkittävä.” Positiivista on uusien metsänomistajien aktiivisuus.” Ikääntymisen myötä erilaisten metsäomaisuuden hoitoja järjestelypalveluiden kysyntä kasvaa.” Helpotuksena tulee suurten metsänomistajien tilakoon kasvaminen ja aktiivinen maanhankinta.” Sukupolvenvaihdosten kautta tulee uusia ja innokkaita metsänomistajia, jotka luottavat yhdistykseen.” Metsätiloja tulee myyntiin ja niitä ostavat kiinnostuneet ihmiset, jotka hoitavat ja hyödyntävät metsiä.” markkinatalouteen. Erikoispalveluiden lisääntyminen onkin yhdistysliitosten ohella yksi merkittävimmistä metsänhoitoyhdistysmaailmaa muuttavista asioista. Lisää yhdistysten kuulumisia Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. Täällä on hyviä henkilöitä hommissa”, Lehtinen kertoo. Pienellä yhdistyksellä ei ole varaa erikoispalveluihin tai erikoisasiantuntijoihin omasta takaa”, Jari Lehtinen kertoo. Tiirolan mukaan yhdistysten jäsenmääriin on vaikuttanut eniten se, kuinka hyvät suhteet paikallisilla metsäneuvojilla on ollut oman alueensa metsänomistajiin. ”Sellaisia metsänomistaja, jotka ovat eronneet alussa, on nyt tullut takaisin. Metsänhoitoyhdistys (Mhy) » 78 yhdistystä, » Pienimmillään jäsenmaksu on 30–40 eurolla, kalleimmillaan 150–300 euroa. » Yhdistysten korjuupalvelujen osuus puun kokonaismyyntimäärästä 20 prosenttia KEMERATUEN poukkoilu, kuitupuun kauppa, metsänomistajakunnan vanheneminen ja sukupolvenvaihdokset. Laajin taso on tällä hetkellä maakunta eli Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys”, Mikko Tiirola kertoo. ”Meillä yhdistyksen oma korjuupalvelu paikkaa kuitupuun kysynnän aukkoja.” Puun ostajien kilpailuttaminen metsänomistajan puolesta valtakirjalla ja oma korjuutoiminta tulevat myös Mikko Tiirolan mukaan olemaan yhdistystoiminnan ydintä. ”Kyllä siitä tietysti lähdetään, että metsänomistajan etua ajetaan ja metsänomistajan pitäisi saada puusta se paras hinta. Tilanne johtaa usein ennen pitkää yhdistymiseen. Palveluja tarvitaan”, Lehtinen sanoo. Uusien metsänomistajien tavoittaminen ja saaminen jäseniksi on myös haaste”, Parviainen sanoo. Tämä (80 prosenttia) on ollut hyvä saavutus”, Tiirola sanoo. Iso yhdistys tarjoaa monesti palveluja pienelle naapuriyhdistykselle. Metsälehti kysyi yhdistysten toiminnanjohtajilta tämän hetken suurimmista haasteista ja positiivisimmista näkymistä. ”Nuoria toivoisin aktiivisemmiksi”, Lehtinen sanoo. Jussi Parviaisen mukaan puukauppa on avainasemassa uudessa vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvassa metsänhoitoyhdistysmallissa. Sekä Jari Lehtinen että toiminnanjohtaja Lähes neljä viidesosaa metsänomistajista on pysynyt metsänhoitoyhdistysten jäseninä yhdistyslakimuutoksen jälkeen. (54/76). ”Leipälaji tulee olemaan puukaupan edunvalvonta, kun kuitupuuta käyttävää teollisuutta tulee lisää. 6% Yli 90 % 83% 70–90 % 11% alle 70 % Lähde: Metsälehden kysely 76 metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajalle. Kyselyyn vastasi 54 toiminnanjohtajaa. Erikoispalveluita ovat esimerkiksi omaisuuden hallinta eli muun muassa metsäsuunnitelmat, kiinteistöjen välitys ja sukupolvenvaihdokset sekä tieja oja-asiat. Hänen mukaansa eteläpohjalaisten metsänomistajanaisten aktiivisuus on lisääntynyt, ja naisille suunnatuilla kursseilla on ollut hyvin osanottajia. ”Nykymaanviljelyssä ei jää aina aikaa metsätöille, joten palvelut ostetaan. Muun muassa näitä asioita mietitään tällä hetkellä metsänhoitoyhdistysten toimistoilla
17,45 . 18,60 . 14,66 . KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 PUUKAUPPA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 21–24 keskiarvo KOKO MAA . 15,86 . 24,56 . 41,59 . 15,28 . 17,25 . Samalla heillä on aikaa tarkastaa metsiensä kunto ja hoitaa puukauppoja, kertoo Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan metsäasiantuntija Jaakko Penttinen . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,28 . 15,42 . Töitä on riittänyt.” Osa kaupoista sovitaan heti heinäkuulle ja osa taas myöhempään elokuulle. 11,91 . Hankintahinnat 58,56 . 10,78 . 16,58 . 31,67 . nousussa . 20,75 . Uudistushakkuu 55,41 . Monet heistä käyvät kesälomalla mökillä ja metsätilallaan. 55,60 . 57,05 . Lomasesongin aikana on liikkeellä oma myyjäryhmänsä: ulkopaikkakuntalaiset metsänomistajat. 32,53 . AJASSA 12 23. 45,56 . 36,43 . ”Usein sovimme eteläsuomalaisten metsänomistajien kanssa, että he tulevat vapaapäivinään käymään meidän toimistollamme. Harvennushakkuu 45,53 . 24,64 . ”Paljon keskustellaan maanomistajien kanssa heinäkuussa ja pohjustetaan puukauppoja. 10,61 . 15,21 . 23,50 . 28,16 . 17,31 . 15,66 . Se on yli kaksi euroa enemmän kuin vastaava mäntytukin kantohinta, 53,11 euroa. 15,12 . 42,76 . 14,43 . Uudistushakkuu 56,42 . 22,24 . Uudistushakkuu 55,32 . 37,23 . 43,51 . nousussa . Hankintahinnat 56,23 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,55 . 28,93 . Ensiharvennus 12,74 . 18,57 . 56,45 . KYMI-SAVO . 17,82 . Harvennushakkuu 48,33 . 37,77 . 15,88 . ”Kuusitukki on nyt arvossaan Kiinassa. Kuusitukin kantohinta oli kesäkuun puolessa välissä pystyhakkuissa 55,47 euroa motilta. 21,43 . 48,38 . 45,11 . 23,61 . 47,90 . Luonnonvarakeskuksen suhdannetiedotteen mukaan metsäteollisuustuotteiden markkinanäkymien odotetaan vielä nousevan tänä vuonna. 14,99 . 15,25 . 21,45 . 54,37 . 11,62 . 41,49 . 58,82 . 26,98 . Harvennushakkuu 46,73 . Uudistushakkuu 56,96 . 20,02 . MARIANNE MINKKINEN MÄNNYN hinta on pysynyt pitkään lähes samana kuusen kanssa, mutta nyt kuusi on kirinyt edelle. 55,18 . ETELÄ-SUOMI . 24,87 . 17,57 . 16,77 . Ensiharvennus 38,34 . 56,25 . 14,83 . Kuusi kasvattaa eroa mäntyyn MARIANNE MINKKINEN, teksti RONI LEHTI, kuva H einäkuussa saadaan tehtyä paljon uusia puukauppoja, vaikka kyseessä on Suomen yleisin lomakuukausi ja metsäteollisuus pyörii vajaalla teholla. 11,52 . Keitele Groupin metsäpäällikön Kari Wuolijoen mukaan jälkimmäinen vaihtoehto on yleisempi. 12,46 . 19,13 . 15,75 . 55,07 . nousussa . nousussa . 46,93 . Sitä käytetään moneen aina huonekaluteollisuudesta lähtien.” Männyn hintaa jarruttavat Pohjois-Afrikan maksuvaikeudet ja laskenut kysyntä. 17,31 . 23,57 . Lähde: Metsäteollisuus ry. 44,95 . 2,7 miljoonaa kuutiota Sahatavaran tuotanto tammimaaliskuussa 2016 Suomessa. Luonnonvarakeskuksen varttuneen tutkijan Jussi Leppäsen mukaan kuusen hinta selittyy Kiinan kasvaneella kysynnällä. 22,48 . 55,58 . 56,77 . 15,72 . 21,27 . 17,51 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,34 . 18,63 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,34 . 11,56 . Erityisesti sahatavaran, kartongin ja sellun viennin uskotaan kasvavan. 16,17 . 28,39 . 57,65 . 17,88 . 35,97 . 29,78 . 17,83 . 15,61 . 28,55 . 41,61 . Ensiharvennus Hankintahinnat 26,92 . Ensiharvennus 37,67 . 21,72 . 15,19 . Ero on kasvanut kevään aikana pikkuhiljaa yhä suuremmaksi. 42,96 . 47,36 . Harvennushakkuu 48,49 . ETELÄ-POHJANMAA . 20,54 . 45,07 . 30,97 . 37,37 . 11,64 . 31,10 . 15,52 . 27,45 . 36,27 . 23,61 . ”Jos epävakaat Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä rauhoittuisivat, mäntytukin vienti kasvaisi todennäköisesti hyvin paljon”, Leppänen arvioi. 28,70 . 28,57 . Varsinaiset sopimukset allekirjoitetaan usein Ulkokuntalaiset m yyvät puuta heinäkuussa Kesävieraiden käynnit lomapaikkakunnilla vauhdittavat puukauppaa. Hankintahinnat 55,50
17,73 . KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 KESKI-SUOMI . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. 28,05 . 14,46 . Vanhemmat ja osa suvusta asuvat edelleen paikkakunnalla. Hankintahinnat 53,93 . Ensiharvennus 11,00 . SAVO-KARJALA . 24,77 . Uudistushakkuu 54,97 . 15,35 . 40,91 . 19,73 . 28,58 . 14,97 . ”Ylipäätään puukauppa saisi käydä tasaisesti ympäri vuoden. 15,30 . Wuolijoki toivoo, että tulevaisuudessa heinäkuun kaltaiset hiljaiset vaiheet tarjonnassa vilkastuisivat. nousussa . 10,92 . Kesäleimikoille olisi kysyntää nykyistä enemmän. 34,29 . AJASSA 13 23. Uudistushakkuu 55,87 . 43,93 . 23,67 . 9,74 . Hankintahinnat 25,73 . 29,35 . 15,02 . 14,21 . 15,47 . 14,61 . Uudistushakkuu 51,96 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,97 . 39,31 . 23,69 . 17,68 . Loma-aika vaikuttaa ehdottomasti”, Lahtinen kertoo. 15,95 . 18,88 . 28,70 . 17,49 . 14,74 . Lahtisella on siellä myös kesämökki. ”Enemmän on tarjonnan puutetta. nousussa . Harvennushakkuu 44,15 . 28,79 . 21,86 . 20,86 . ”Kesällä meillä on yhteistä aikaa käydä metsätilalla katsomassa metsien kuntoa ja miettiä, mitä metsänhoitotöitä pitäisi tehdä. 23,04 . 22,47 . 52,76 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 24 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 9 652 Pohjanmaa 12 275 Lounais-Suomi 30 749 Häme-Uusimaa 89 664 Kaakkois-Suomi 63 754 Pirkanmaa 24 555 Etelä-Savo 88 849 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 35 423 Keski-Suomi 62 177 Pohjois-Savo 49 396 Pohjois-Karjala 53 105 Kainuu 16 813 Pohjois-Pohjanmaa 57 715 Lappi 21 600 ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 615 731 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 24 Kantohintojen kehitys Keski–Suomessa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–24, 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 Ulkokuntalaiset m yyvät puuta heinäkuussa Turkulainen Taina Lahtinen omistaa metsää noin 300 kilometrin päässä Etelä-Savossa. 55,95 . LAPPI (PUUKAUPAN VÄHÄISYYDEN VUOKSI EI HINTATIETOJA) . 51,14 . 24,42. 54,80 . nousussa . 34,28 . 40,93 . 11,34 . 54,67 . KAINUU-POHJANMAA . 11,85 . 17,04 . 16,85 . 15,38 . Poikkeuksia ovat olleet ne kesät, jolloin on ollut rajuja myrskyjä ja tuulenkaadot on haluttu saada nopeasti pois metsistä. nousussa . 27,58 . Viime vuoden heinäkuussa teollisuuspuukauppaa käytiin vajaat 1,6 miljoonaa kuutiota, mikä on noin puolet vähemmän kuin saman vuoden kesäkuussa. 50,27 . Se ei tuo kenellekään lisäarvoa, jos kauppa heilahtelee.” Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Yhtymä käsittää lähes 160 hehtaaria talousmetsää. 34,33 . ”Kyllä kauppa onnistuu heinäkuussa samoin kuin minä tahansa kuukautena”, Wuolijoki lupaa. 13,24 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ensiharvennus 11,73 . 20,19. 15,40 . Hän omistaa Keski-Suomessa asuvan siskonsa kanssa metsäyhtymän, joka sijaitsee Etelä-Savossa Mäntyharjulla. 42,66 . 11,39 . Siskot ovat kotoisin naapurikunnasta Pertunmaalta. Harvennushakkuu 47,09 . 56,73 . Helpompi koota osakkaat yhteen Turkulainen Taina Lahtinen suunnittelee puukauppoja yleensä kesäaikaan pitkien välimatkojen ja aikataulujen sovittamisen takia. 42,33 . 45,33 . 46,78 . 18,42 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,43 . myöhemmin, jotta metsänomistajat saavat itsekin pidettyä vapaata”, Wuolijoki sanoo. Puuyhtiöillä on ostohalua ja kesäkohteistakin on pulaa”, Penttinen sanoo. 15,94 . Lahtinen käy metsätilallaan korkeintaan kerran vuodessa, usein yhdistettynä kesän mökkilomaan tai sukulaisten luona vierailuun. Kilpailutukset ja työt on yleensä teetetty Mänty-Saimaan metsänhoitoyhdistyksellä. 27,74 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,80 . 14,01 . 17,87 . 17,30 . Heinäkuu on ollut vuoden hiljaisin kuukausi jo pitkään, eikä edellisvuosina ole näkynyt merkkejä muutoksesta. Ensiharvennus 11,82 . Harvennushakkuu 45,84 . 53,77 . Hankintahinnat 54,52 . ”Talvella on haastavaa päästä katsomaan metsiä, koska lumessa on vaikea liikkua.” Kesäleimikoille kysyntää Metsäteollisuuden työntekijöistä suurin osa viettää lomaa heinäkuussa, mutta toimihenkilöitä on aina paikalla sen verran, että uusia puukauppasopimuksia pystytään tekemään. 36,07 . Välimatkan takia metsänhoitotöitä on helpoin suunnitella joko etänä tai kesälomalla, kun hänellä on aikaa vierailla paikkakunnalla. 21,99 . Siskot ovat toteuttaneet harvennuksia, hakkuita ja raivauksia metsäsuunnitelman mukaan
Ei haittaa, vaikka osa taimen rungosta jää maan alle. ”Kaikki taimet ovat herkkiä ajoviimalle, mutta erityisen haitallista se on kesällä ja lehdellisille taimille. ”Kesäistutus parantaa koivuntaimien kasvua selvästi. Istutusta odottavat taimet pitää kastella päivittäin. Tapion metsänhoidon suositusten mukaan rauduskoivun taimia tulee istuttaa hehtaarille 1 600. Nopeasti maahan Taimihuollon merkitys korostuu kesäistutuksen yhteydessä. 23. Ne myös istutetaan siinä vaiheessa, kun juurten kasvu on voimakkaimmillaan. Toisin kuin keväällä istutettavat taimet, kesällä istutettavat taimet ovat kasvussa olevia ja lehdellisiä. Koivun kesäistutuksen aika alkaa juhannukselta ja jatkuu elokuun puoliväliin. Esimerkiksi avonaisessa perävaunussa taimia ei tulisi Luorasen mukaan kuljettaa ollenkaan. ”Istutusta odottavat taimet pitää kastella päivittäin.” tia siitä, että taimien juuripaakut eivät kuivu. Pottiputki avuksi Kesällä istutettavat koivuntaimet ovat 25–30 senttimetrin korkuisia eli suunnilleen samankokoisia kuin keskipaakkuiset kuusentaimet. Juuripaakun päälle saa Luorasen mukaan tulla mättäästä riippuen viidestä kuuteen senttimetriä maata. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 M E T S Ä S T Ä 14 Pa ul a M yö hä ne n METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG K eskikesä tarjoaa oivat puitteet rauduskoivun istutukselle. Ne mahtuvat hyvin taimivakkaan ja ne voidaan istuttaa pottiputkella. ”Taimien juuripaakkuja ei saa päästää missään vaiheessa kuivumaan. Suljetuissa han. ”Taimien juuripaakut on saatava humuskerroksen läpi kivennäismaaKesä kutsuu koivunistu ttajaa Kesällä koivuntaimet lähtevän hyvin kasvuun, kunhan niiden vedensaannista huolehditaan. Ne kylvetään istutusvuoden keväällä, minkä jälkeen niitä kasvatetaan taimitarhalla parisen kuukautta. Kesällä istutettujen taimien keskitilavuus on kymmenen vuoden päästä istutuksesta 16–35 prosenttia suurempi kuin keväällä tai syksyllä istutettujen taimien”, hän sanoo. Kesällä istutettavat lehdelliset koivuntaimet haihduttavat juuripaakkunsa kuiviksi huomattavasti keväällä istutettavia taimia nopeammin. Tuuli hakkaa lehdet rikki.” Tärkeintä on kuitenkin huoleh. Koivun kesäistutusta tehdään vielä melko vähän, mutta siitä saadut tutkimustulokset ovat Luonnonvarakeskus Luken vanhemman tutkijan Jaana Luorasen mukaan lupaavia. Hyvän kasvun taustalla on Luorasen mukaan se, että lämpimään maahan istutetut taimet juurtuvat nopeasti. Tärkeintä on, että taimi seisoo mättäällä tiiviisti ja pystysuorassa. Koivuntaimi pystyy kasvattamaan rungostaan jälkijuuria, jotka suurentavat juuriston pinta-alaa ja edesauttavat siten taimen kasvua”, Luoranen sanoo. Luoranen suosittelee mätästämään uudistusalan, jotta taimet eivät jää kilpailevan kasvillisuuden jalkoihin. Kun taimi on saatu maahan, painellaan sen ympärillä oleva maa jalalla tiiviiksi. Keväällä istutettavat taimet kylvetään sen sijaan jo istutusvuotta edeltävänä vuonna. Kesällä istutettavat koivuntaimet vaurioituvat keväällä istutettavia herkemmin, joten niitä pitää käsitellä varoen. Juuripaakku on riittävän kostea, jos siitä kevyesti puristettaessa tippuu vettä”, Luoranen sanoo. Pottiputkista sopivia ovat ulkoläpimitaltaan joko 55 tai 63 millimetrin suuruiset. Silloinkin on huolehdittava siitä, että taimet ovat varjossa. Ne siirretään kasvukauden jälkeen pakkasvarastoon, ja kun ne seuraavana keväänä istutetaan, ovat ne vielä lepotilassa. Taimet tulee istuttaa riittävän syvälle mättääseen. Kesällä istutettavia taimia ei hänen mukaansa tulisi varastoida metsässä kolmea päivää kauemmin
2. 5. Taimen juuripaakku on riittävän kostea, jos siitä kevyesti puristettaessa tippuu vettä. Kastele istutusta odottavat taimet päivittäin. Tällä hetkellä niitä ei kuitenkaan ole tuotannossa. T arkista ennen istuttamista, että taimien juuripaakut ovat kosteat. HUOLEHDI KASTELUSTA. 6. Ne kylvetään kuitenkin niin aikaisin keväällä, että muovihuoneita pitää lämmittää, mikä puolestaan kasvattaa tuotantokustannuksia”, sanoo Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen . LIINA KJELLBERG KOIVUN istutuksista vajaat kymmenen prosenttia tehdään kesällä, arvioi Luken vanhempi tutkija Jaana Luoranen . Ajoissa liikkeelle Koivun kesäistutus sopii Luorasen mukaan kaikille koivun kasvupaikoille. Taimitapion toimitusjohtajan Tero Kauppisen mukaan keHarvojen laji ISTUTA MÄTTÄÄSEEN. Koivuntaimista on keväisin ollut pulaa, joten kysyntää on paikattu kesällä istutettavilla taimilla. Käytä kesäistutukseen sopivia lehdellisiä taimia. Ylimääräisten kasvattaminen ei kannata, sillä kesän istutuksiin kasvatetut taimet kasvavat nopeasti liian suuriksi paakkujensa kokoon nähden. Ainoa este istutukselle on useamman viikon kestänyt kuivuusjakso. ”Jos maa on ollut istutushetkellä kostea ja taimet on kasteltu hyvin ennen istutusta, ei kuivuudesta ole haittaa”, hän sanoo. Istuta taimet muutaman päivän sisällä toimituksesta. ISTUTA POTTIPUTKELLA. Mellanå Plantin toimitusjohtajan Rainer Bodmanin mukaan kesällä istutettavien koivuntaimien toimituslogistiikka on turhan haastava. laatikoissa lehdellisiä taimia ei saa säilyttää. VALITSE SOPIVA TAIMI. Kesällä istutettavat taimet voidaan istuttaa peruspottiputkella, kun taas keväällä istutettavat perinteiset koivuntaimet ovat niin suuria, että ne pitää istuttaa kuokalla tai isommalla pottiputkella. Kesäistutuksissa käytetään kasvussa olevia lehdellisiä taimia. UPM:n taimitarhalla kesällä istutettavien koivujen osuus on taimitarhan tuotantoesimiehen Heikki Hännisen mukaan jo merkittävä. Istuta mätästettyyn maahan. Partaharjun puutarhan toimitusjohtajan Hanna Suhosen mukaan myös kesäistutuksen ajankohta on haastava. Lehdettömät lepotilassa olevat taimet sopivat kevätistutuksiin. Taimitarhoista kesäistutuksiin sopivia koivuntaimia tuottavat muun muassa Fin Forelia ja Taimitapio. ”Kesällä istutettavia taimia ei pakkasvarastoida, mikä laskee tuotantokustannuksia. Istuta niin syvälle, että juuripaakun päälle tulee muutama senttimetri maata. Ee va Va ah te ra. Taimet kannattaa tilata istutusta edeltävänä talvena, sillä taimitarhat tekevät kasvatussuunnitelmansa silloin. Istutuksen jälkeen alkavalle kuivuusjaksolle taimet eivät Luorasen mukaan ole yhtä herkkiä. 4. ”Kasvussa olevat koivuntaimet kuivuvat herkästi kuljetuksen aikana. Koivun kesäistutusta suunnittelevan kannattaa Luorasen mukaan olla ajoissa liikkeellä. 3. K äytä ulkoläpimitaltaan 55 tai 63 millimetrin suuruista pottiputkea. Myös UPM:n taimitarhalla kasvatetaan kesäistutuksiin sopivia taimia. Myös Mellanå Plantin ja Partaharjun Puutarhan taimitarhoilla on joinain vuosina kasvatettu kesäistutuksiin sopivia koivuntaimia. Taimen juuripaakun päälle saa tulla viidestä kuuteen senttimetriä maata. 7. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 Er kk i O ks an en / Lu ke Kesä kutsuu koivunistu ttajaa Vinkit koivun kesäistutukseen 1. Istutukset jäävät herkästi kesälomien jalkoihin. Hinnaltaan kesällä istutettavat koivuntaimet ovat samaa suuruusluokkaa tai hieman halvempia kuin keväällä istutettavat taimet. Useimmat kesäistutukseen soveltuvia taimia kasvattavat taimitarhat kasvattavat niitä vain tilauksia vastaavan määrän. Lisäksi rahti tulee kalliimmaksi, kun taimimäärä on pieni”, hän sanoo. METSÄSTÄ 15 23. sällä istutettavien koivuntaimien kysyntä on viime vuosina kasvanut
Kesäpäivänseisausta pidettiin taianomaisena ajankohtana, jolloin henget olivat liikkeellä”, kertoo Korteniemen perinnetilan emäntä Outileena Uotila . Metsähallituksen omistama perinnetila sijaitsee Liesjärven kansallispuiston alueella. Siten taataan se, että karja lypsää hyvin ja tuottaa paljon lannoitetta pelloille. juhannuksen METSÄSTÄ LUONTO KORISTAA Korteniemen perinnetila saatellaan juhannuskuntoon 1900-luvun alun opeilla. HAAVANJA PIHLAJANLEHDET. Kynnysmatoksi taas laitetaan sananjalkapeitto tai sammalta. Tila on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta, ja siellä ylläpidetään perinteistä kulttuuriympäristöä 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Lehmille maistuvat lehdet viedään juhannuksen jälkeen varjoisaan paikkaan kuivumaan. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 S uomalaisten juhannusperinteet kytkeytyvät vahvasti metsään. Pihapiiriin tuodut juhannuskoivut ja seinille nostetut pihlajanoksat ovat olleet paitsi kauniin näköisiä, myös tärkeitä karjaonnen varmistajia. MARIANNE MINKKINEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat JUHANNUSAATTONA pirtin lattialle ripotellaan haavanja pihlajanlehtiä. Seinille ripustetaan oksia tuomaan juhlavuutta ja tuoksua. Lehmille voidaan sitoa juhannukseksi omia seppeleitä. ”Me miellämme juhannuksen keskikesän juhlana, mutta entisaikaan juhla liittyi maatalouden kiertoon. Ne syötetään lehmille esimerkiksi poikimisen aikaan, Mikkelin päivänä tai jouluna. Samalla toivotaan nopeaa heinänkasvua. 16 23. Uotila ja tilan renki Mikko Sillanpää neuvovat, miten talo koristellaan juhannukseksi. Lehdet sopivat erityisen hyvin ikkunanpieliin verhojen korvikkeiksi, sillä entisaikaan monessakaan talossa ei ollut varaa ostaa kangasverhoja
Vihdoilla ja vastoilla karkotetaan pahat henget ihmisestä. Juhannuksena tulevan miehen saattoi löytää muualtakin kuin taikaunista. Se karsitaan siten, että yläosaan jätetään kaksi poikkioksaa ja tuuhea latvus. ”Juhannuskoivut lisäävät vihreyttä ja tuovat ihmiset lähemmäs luontoa. Nuori nainen näkee unessa tulevan sulhasensa kasvot. ”Ennen tyttöjen tärkein tavoite oli päästä naimisiin”, Uotila selittää. Reunoille valikoidaan lyhyempiä ja vähemmän karsittuja oksia, jolloin vihdasta tulee pallon muotoinen. ”Parin tunnin päästä vihdan tekemisestä se tuoksuu kuin kukkakimppu.” Hyvä vihtaoksa on haaraton, ja siinä on isot lehdet aivan latvaan asti. Juhannuksen jälkeen myös koivujen lehdet kuivataan ja syötetään lehmille. Vihdan keskelle laitetaan pitkiä oksia, joiden alaosat on karsittu paljaaksi lehdistä. Pohjanmaalla on ollut tapana pystyttää pihalle koivun sijaan juhannuskuusi. JUHANNUSKOIVU VIHTA KUKAT JUHANNUKSEEN kuuluu olennaisena osana peseytyminen, jolla on myös rituaalinen merkitys. Lehtipuu viittaa feminiinisyyteen ja havupuu maskuliinisuuteen”, Sillanpää kertoo. PAIKKAKUNTIEN välillä on eroja siinä, pitääkö naimattomien naisten kerätä juhannuskimppuun seitsemän vai yhdeksän kukkaa. Uotila katkoo saunavihdan oksat hieskoivusta, koska hänen mukaansa sen tuoksu on parempi kuin rauduskoivun. Kummassakin tavassa kimppu laitetaan yöksi tyynyn alle. Suurin osa juhannustaioista liittyy naimattomien naisten sulhastoiveisiin. Saunan jälkeen kyläläiset kokoontuivat illaksi kokolle ja juhannustansseihin.. 17 23. Oksat asetellaan lehtien pintapuoli sisäänpäin, jotta lehdet eivät tartu saunoessa ihoon kiinni. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 METSÄSTÄ NUORISTA koivuista voidaan tehdä portti ovenpieleen tai lehtimaja pihalle
Karhun raapima heinäpaali on metsätien varressa, mistä on Peltolan maatilalle matkaa muutama kilometri. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA METSO, kuvat T uossa heinäpaalissa on karhun tassunjäljet, sanoo metsänomistaja Matti Peltola . Kaakkoisimmassa Suomessa olosuhteet ja eläinkunta takaavat sen, ettei metsänomistaminen käy tylsäksi. METSÄSTÄ 18 23. Kuten tuulen kaatamat männyt, parhaimmat kirjanpainajien tai muiden kaarnakuoriaisten kuivattamat kuuset sahataan laudoiksi. Heinä pilkottaa näkyvissä, ja paalia peittävässä valkoisessa muovissa on kieltämättä mesikämmenen etukäpäliä muistuttavat jäljet. METSÄNOMISTAJA Tuhopuut laudoiksi ovat järkevän kuljetusmatkan päässä. Riistakamerassa on ollut neljän eri karhun kuva. Kaakkois-Suomen isot tehtaat Tuulenkaadoista ja hyönteisten kuivattamista puista tulee kelpo lautaa, vaikka ne eivät puunostajille kelpaisikaan. Syksyllä hirvijahdissa koira pakeni karhua minun luokseni kesken jahdin.” Peltolan metsät sijaitsevat Miehikkälässä, itärajan tuntumassa. Tien toisella puolella on siemenpuumännikkö, josta myrsky kaatoi kesän alussa viisi isoa mäntyä. ”Kyllä niitä täällä on. Puun ostajat eivät niitä kuitenkaan huoli, koska puiden pinnassa näkyy jo hyönteisten aikaan saamia purukasoja. Maatilalla korjauslautaa kuluu aina.” Vaikka kenttäsirkkeli on ollut ahkerassa käytössä, metsänomistajan ei yleisesti ottaen tarvitse Miehikkälän alueella tuskailla puun kysynnän kanssa. Menevät hyvin keskivertoihmisen käytössä. ”Puun päällimmäistä kerrosta ja osittaista sinertävyyttä lukuun ottamatta niistä tulee kelpo lautaa. Ihan entisen loiston mitoissa ei KymenlaakTuhopuista saa kenttäsirkkelillä täysin käyttökelpoista lautaa.. ”Onneksi männyt ovat jo tehneet työnsä ja siementäneet aukkoa kolme vuotta. Tehtaita ja lämpölaitos Peltolakaan ei ole välttynyt Kaakkois-Suomea viime vuosina piinanneelta kirjanpainajaepidemialta. Lisäksi Miehikkälän kirkonkylän rakennukset lämpiävät puulla, jota poltetaan paikallisten metsänomistajien omistamassa lämpölaitoksessa. Haetutan ne koneella tai korjaan itse pois, ja teemme niistä kenttäsirkkelillä lautoja”, Peltola kertoo
Peltolan mukaan alueella noin 85 prosenttia metsänomistajista on säilynyt yhdistyksen jäsenenä uudesta vapaaehtoisesta jäsenyysmallista huolimatta. maanviljelijä kiertää rehun teossa muidenkin pelloilla. Tukipolitiikka kaipaisi Peltolan mukaan pitkäjänteisyyttä. Metsätyöperinne jatkuu suvussa. Sateisena kesäkuun päivänä on kuitenkin tiedossa iltapäiväksi muita kuin maatilan töitä. Kirjan noin kolmensadan lajin tunnistamista helpottavat laadukkaat valokuvat. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 Matti Peltola on tyytyväinen keväällä tehtyyn suometsän harvennukseen. Soittamaan pitäisi ehtiä”, Peltola sanoo. Kaakkois-Suomessa uudistetaan valtateitä 6 ja 7, mikä on tuonut töitä myös Kaakon metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle. Kasvilajeista kerrotaan tarkat tuntomerkit, kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. ”Aikoinaan kuusitukkia saattoi päätyä tehtaille hiokkeeksi, kun paperi oli suurimmassa arvossaan”, Peltola muistelee ja naurahtaa. Kustannus ei ole suuri, mutta työ on tärkeä.” 59-vuotiaan Peltolan ensimmäinen oma metsätyö oli sahata pokasahalla pieniä leppiä peltojen vierestä. ”Myyntimiehen homma ei tule kaikilta luonnostaan, mutta metsäasiantuntijat voisivat ottaa vielä enemmän yhteyttä metsänomistajiin. ”Oma poikani on metsäkoneenkuljettaja.” Koneellinen istutus kokeilussa Peltola on ollut metsänomistajajäsenenä mukana paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa 20 vuotta, viimeksi yhdistyksen hallituksessa. Ajourat ja korjuuvauriot jäivät pieniksi, kun korjuutähdettä oli riittävästi ajouralla parantamassa kantavuutta. Itärajalle vievä 7-tie eli E18 levenee myös loppuosaltaan moottoritieksi, joten uudelta tielinjalta poistettiin kymmeniä tuhansia motteja puuta. Omassa navetassa on 17 lypsävää lehmää. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Henry Väre ja Jukka Laine Kirja esittelee havainnollisesti niin tutut ja yleiset kuin harvinaisetkin metsiemme kasvit. Yhdistysten valtuustoihin valitaan tänä syksynä vaaleilla uudet metsänomistajaedustajat. ”Nyt on aika antaa tilaa muille, vaikka metsäasioita on ollut todella mielenkiintoista seurata hallituksesta käsin. Mielenkiintoista päästä tulevaisuudessa vertaamaan koneistutuksen ja käsinistutuksen tuotosta omassa metsässä.” Puukasasta on viety pintakerros pois, ja samalla suuri osa ötököistä. METSÄSTÄ 19 23. Toivottavasti uudet aktiiviset metsänomistajat innostuvat ehdolle”, Peltola sanoo. ”Puut eivät kasva heinän lailla.” Peltola kehottaa kaikkia metsänomistajia sahan varteen, vaikkei tukea saisikaan. ”Etenkin varhaisperkaus eli lehtipuiden poisto nuoresta havupuutaimikosta kannattaa. Ne koneistutusalat, jotka olen tässä lähistöllä nähnyt, ovat lähteneet hyvin kasvuun. ”Niitä voisi lähteä lyömään mättäisiin. Talon nurkalla odottaa istutusta vajaa tuhatkunta kuusentainta. Yksi tämän vuoden istutusaloista olisi tarkoitus istuttaa koneellisesti. Pitkäjänteisyyttä tukipolitiikkaan Kesän metsätöitä on aloiteltu monin paikoin synkissä tunnelmissa, sillä taimikonhoitoon tarkoitettujen kemeratukien myöntämien on jäädytetty runsaan hakemusmäärän vuoksi. Metsäsäilytystä voi näin vielä jatkaa.. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Alkukesä on hänelle kiireistä aikaa, sillä Peltola on huomannut, että tänä keväänä isoihin mäntytaimikoihin on ilmestynyt kuolevia puita. Hinta 42 € Metsäkasvio ”Aikoinaan kuusitukkia saattoi päätyä tehtaille hiokkeeksi.” sonkaan puukaupoissa sentään olla. Miehikkälä Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh
Yli puolet koneesta on kotimaista työtä. Tuulenkaadoista sain 3 000 euroa ja korjuukustannukset olivat 2 700 euroa.” Krogars uskoo, että ajourien viereiset puut on korjattava pois viidessä vuodessa tai laho iskee. Vetokyky valttina Finnbull on tarkoitettu käytännössä ensiharvennuksille, mutta myös toiseen harvennukseen. Juurien vaurioitumisen hän on pannut merkille aiemmin myös omissa metsätöissään. Päivätuotosarvio 30 kuutiota Ajokoneena Finnbullin hinta on noin 80 000 euroa, kaatoja ajo-ominaisuuksilla varustettuna 90 000 euron tietämissä. ”Viime vuonna mailtani korjattiin alkukesästä tuulenkaatoja isoilla metsäkoneilla. ”Havainto oli, että mitä olisi pitänyt investoida sikäläiseen pienmetsäkoneeseen, ei olisi ollut järkevää minulle.” Krogars päätti suunnitella oman halvemman metsäkoneen. Nyt 2,5 vuotta myöhemmin tuloksena on hakkuuja puunajo-ominaisuudet yhdistävä Finn bull. ”Yksi koneen lähtökohdista oli alhainen hinta, joten alihanVaihtoehto suurkoneille Marco Krogars kyllästyi syviin ajouriin ja korjuukustannuksiin ja suunnitteli oman pienmetsäkoneen. ”Maksimikuormaa pitäisi pystyä kuljettamaan mäkisessäkin maastossa. ”Moottorisahalla kaatotöitä tehdessäni olen huomannut, että 1970–1980-luvuilla tehtyjen hakkuiden jäljiltä ajourien reunoilta saa korjata lahoa puuta pois.” Korjuun hinta ja korjuujälki. ”Tällä voi periaatteessa yksi mies työllistää itsensä ympäri vuoden.” Lähimmät ruotsalaisvalmistajat samassa konekokoluokassa ovat Malwa ja Vimek. Jokaisessa pyörässä on napamoottori, mikä tekee yhteisvetokyvyksi yli 7 tonnia. Finnbull-metsäkoneen suunnittelija Marco Krogars näyttää metsästään löytyviä ajouria. Krogars ostaa Finnbullin osat moduuleina ja kone kootaan Porvoossa, jossa myös metallirunko tehdään. METSÄSTÄ 20 23. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuvat I dea uuden suomalaisen pienmetsäkoneen taustalla selkenee nopeasti kesäkuisessa kuusikossa. Krogarsin mukaan Finnbullin valttikortti on hinnan lisäksi vetokyky. Siinä siis olivat syyt, jotka saivat Krogarsin miettimään oman metsäkoneen suunnittelua. ”Tällä voi yksi mies työllistää itsensä ympäri vuoden.” Finnbull on kevyt ja kapea, mutta vetokyky on kokoon nähden hyvä, Marco Kogars sanoo. ”Jotenkin tuli ajatus, että isoilla metsäkoneilla harventaminen ei voi olla metsän kannalta hyvä asia eikä taloudellisesti kannattavaa.”. Hän kävi tutustumassa pienmetsäkoneisiin Etelä-Ruotsissa, joka on keveiden metsäkoneiden luvattu alue. Vähemmällä vetokyvyllä kulkee tasaisella, mutta mäkisyys aiheuttaisi heti ongelmia”, Krogars sanoo
Oregonin uusi Speedcutteräketju leikkasi puuta tehokkaammin kuin edeltäjänsä tai Stihlin vastaava teräketju. Kaikki vertailun ketjut olivat kapeaan ketju-uraan sopivia. Tällä on tavoiteltu sekä parempaa leikkuutehoa että helpompaa viilausta. Oregonin tuotekehitys on siis onnistunut loistavasti. ”Suomessakin pienyrittäjät ovat ottaneet yhteyttä. Kapea terä leikkaa nopeammin kuin perinteisellä 1,5 millin levyisellä vetohampaalla varustetut terät. Oregonilta on kuitenkin tulossa Stihleihin sopiva, 1,3 millin uralla varustettu terälaippa. Speedcutin leikkuutehoa on parannettu muun muassa laajentamalla terähampaan etureunan kaarta, mikä tehostaa lastun poistoa sahausraosta. Metsänomistajien tulisi edellyttää puunkorjaajalta korjuuseen sopivaa välineistöä, jolla korjuujäljestä tulisi metsän kannalta hyvää.” Nimelle löytyy myös katetta Oregonin uusi Speedcutteräketju leikkaa nopeasti – kuten nimi velvoittaa. Näin Speedcut on helpompi viilata, koska terähampaan etureunan muoto vastaa jo uutena pyöröviilan profiilia. Tällaisiin lanseerauksiin liittyy aina suuria lupauksia – nyt ne eivät kuitenkaan jääneet pelkiksi ylisanoiksi. Käsissä taivutellen Pro Liteja Speedcut-laipan jäykkyydessä ei voinut huomata eroa. Pienkoneurakoitsijan työmahdollisuuksien kannalta avainasemassa ovat omista metsistä löytyvät kaatotyöt ja metsänhoitoyhdistykset, jotka tuntevat alueen muut työtilaisuudet, Krogars sanoo. Vertailussa käytimme keskikokoista Jonsered CS 2247 -moottorisahaa. Oman teräketjun leikkuunopeutta on parannettu liki neljänneksellä, eikä laatuketjuistaan tunnetun Stihlin kukistaminenkaan varmasti oregonilaisia harmita. Speedcutja Pro Lite -laipat ovat silmämääräisesti arvioiden samanmuotoisia ja -paksuisia. Husqvarna käyttää keskikokoluokan sahoissaan 1,3 millin laippoja ja ketjuja. KOKEILTUA PLUSSAT JA MIINUKSET. Entistä laadukkaammista materiaaleista valmistettujen laakereiden luvataan lisäävän terälaipan kärkipyörän käyttöikää. Speedcut-ketjun (tyyppi 95TXL) lisäksi sahasimme kiekkoja Oregonin vanhalla 95VPX-ketjulla sekä Stihlin 23 RM -ketjulla. Kaikki Speedcut-ketjut sopivat 1,3 millimetrin ketju-uraan. Kolme kiekkoa irtosivat keskimäärin 14,8 sekunnissa. Speedcut-laipat korvaavat Pro Lite -laipat markkinoilla tämän vuoden aikana. Väittämistä helpoimmin todennettava on keveys. Kevyt laippa Speedcut-laipan luvataan olevan kevyempi, vahvempi ja kestävämpi. Uutuuslaipan vahvuuden selitetään johtuvan siitä, että terälamellit liimataan yhteen. Speedcut osoittautui nopeimmaksi. METSÄSTÄ 21 23. ”Isot koneet ovat maan tapa. Oregonin vanha 95 VPX Pro Lite laippa (.325 jaolla, 1,3 millin ketju-ura, 13 tuumaa) painaa 510 grammaa. Lisää leikkuutehoa Valmistajan lupausta uuden teräketjun entistä paremmasta leikkuutehosta testasimme sahaamalla kiekkoja läpimitaltaan 24 sentin männystä. Oregonin tuotteita tuo maahan turkulainen Teräosa Oy. Speedcut-sarjassa on 0,325-jaollisia teräketjuja sekä 13 ja 15 tuuman terälaippoja. ”Kukin voi itse laskea, mitä tarvitsee tämän päälle oman työnsä tuntihinnaksi, kun istuu koneen ohjaamossa.” Finnbull muuttuu hakkuukoneesta ajokoneeksi noin 20 minuutissa. Speedcut-ketjun hinta asettunee noin 20 euroon, joka on pari euroa korkeampi kuin tavallisen ketjun hinta. Oregon Speedcut + hyvä leikkuuteho + helppo viilata + kevyt laippa Speedcut-ketjun (vasemmalla) terähampaan etureuna on aiempaa laajasäteisempi. Stihlin ketjulla samaan kului aikaa 15,5 sekuntia ja Oregonin edellisen polven ketjulla 19 sekuntia. Laippaa on kevennetty käyttämällä laipan runko-osissa alumiinia. Jos koneketjussa on kiinni 1,2 miljoonaa euroa pääomaa ja korjaat keppejä metsästä, ei siitä voi mitenkään saada kannattavaa. Speedcut-terälaitteet on tarkoitettu sylinteritilavuudeltaan alle 55 kuutiosenttimetrin moottorisahoihin. FINNBULLPIENMETSÄKONE Pituus: 6,9 m Leveys: 2,15 m Korkeus: 2,8 m Hyötykuorma: 5 500 kg Vetokyky: yli 7 000 kg Moottori: Perkins 50 kW diesel, 208 Nm/1 700 rpm Kuormaimet: 5,15 m tai 6,15 m (kaatomahdollisuus), 7 m (ajomahdollisuus) Hakkuupää: syketai rullaharvesteri, maksimipaino noin 300 kg Hinta: 80 000– 90 000 euroa FAKTA kintaketju on pitänyt kilpailuttaa tiukkaan.” Koneeseen käytetyn pääoman ja käyttökulujen tuoma tuntikustannus on Krogarsin mukaan 10– 12 euroa, jos lasketaan, että kone kestää 10 000 tuntia. Pelkistetyllä hakkuupäällä varustetulla Finnbullilla voisi saada päivässä hakattua ja ajettua tienvarren noin 30 kuutiota puuta, Krogars arvioi. Kyselyitä on tullut myös Tshekeistä, Britanniasta ja Irlannista. Stihleissä terälaipat voivat käyttää 1,5 millin uralla varustettuja ketjuja, joten Speedcut ei toistaiseksi käy niihin. Pulmina ovat rahoituksen järjestäminen sekä aikaisemmat, epäonnistuneet pienkonekokeilut.” Krogarsin tavoitteena on myydä ensimmäisenä vuotena muutama kone, myöhemmin 8–10 konetta vuodessa. Speedcut-laippa painoi 415 grammaa. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat MAAILMAN suurin moottorisahan teräketjujen ja -laippojen valmistaja, yhdysvaltalainen Oregon, esitteli äskettäin uuden Speedcut-teräketjun ja -laipan. Näin ne ovat kiinni toisissaan koko pinnalta, mikä lisää laipan jäykkyyttä ja vahvuutta. Oikea välineistö harvennuksille Finnbullista on kiinnostuttu etenkin Etelä-Ruotsissa, jonne Krogars on jo tehnyt ensimmäisen myyntitarjouksen
Laji on tullut Suomeen todennäköisesti jo vuosikymmeniä sitten Venäjän taigalta. Tähänastiset suomalaislöydöt ovat keskittyneet Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Karjalaan, missä Joutsenossa yhdestä haavasta löydettiin liki sata yksilöä. Lisäksi haapojen koloissa pesii lepakoita, liito-oravia, valkoselkätikkoja ja muita kolopesijöitä. ”Rikkaruohosta” tuholaistorjujaksi. Haapa ei yleensä aiheuta vahinkoja kuusimetsässä, ja sitä suositellaankin jätettäväksi säästöpuuksi lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Joukossa on myös uhanalaisia lajeja, kuten punahärö ja aarnimäihiäinen. Syynä ovat haavan tekemät juurivesat sekä puun välityksellä leviävät tuholaiset ja taudit, kuten männynversoruoste. METSÄSTÄ 22 23. Levittäytymistä vauhdittanevat hakkuualueille jätetyt säästöhaavat. Turun yliopiston vieraileva tutkija Tom Clayhills löysi tieteelle tuntemattoman kovakuoriaislajin, joka saattaa torjua metsän tuhohyönteisiä. tystä haavasta pelkästään tuholaisia levittävänä puuna. Clayhills ehdottaa suomenkieliseksi nimeksi haapamäihiäistä, sillä laji muistuttaa erehdyttävästi sukulaistaan litteämäihiäistä. Osa lajeista ei pysty elämään millään muulla puulla. Uusi laji saattaa muuttaa käsiSäästöhaapa turvaa lajikirjon Roskapuuksi mielletty haapa on tärkeä elinympäristö sadoille lajeille, muun muassa haapamäihiäiselle. Haavoilla elää 200–300 eri hyönteislajia sekä monia sieniä, jäkäliä, sammalia ja kääväkkäitä. Clayhills on juuri löytänyt uuden, tieteelle tuntemattoman kovakuoriaislajin, joka elää vastakuolleissa ja ontoissa haavoissa. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 Ve ik ko R in ne M ar ia nn e M in kk in en MARIANNE MINKKINEN ”H aapaa on pidetty metsämiesten rikkaruohona”, harmittelee Turun yliopiston vieraileva tutkija Tom Clayhills . Clayhills uskoo, että harmittomat kuoriaiset levittäytyvät lähivuosikymmeninä laajemmalle Suomeen. Havuja lehtipuissa elävä sukulaislaji litteämäihiäinen syö ravinnokseen kaarnakuoriaisia, kuten kirjanpainajia. ”Haapamäihiäisen ravinto on vielä arvailua. Haapamäihiäinen on noin puoli senttimetriä pitkä punamusta kuoriainen. ”Varsinkin tämänkaltaisten lajien tarpeisiin kaivattaisiin enemmän haapoja. Sen virallinen latinalainen nimi on Glischrochilus tremulae . Laji pesiytyy onttojen haapojen kosteaan sisäosaan tai vastakuolleen haavan alle muodostuvaan mustaan kosteaan kerrokseen. Nykyään haapojen arvo tunnustetaan. Säästöpuita pitäisi jättää myös vanhempiin ja sulkeutuneisiin kuusivaltaisiin metsiin eikä vain valoisille hakkuupaikoille”, Clayhills toteaa. Veikko Rinne. Se voi syödä kaarnakuoriaisia tai lahoavaa ja sienettynyttä kaarnaa, varsinkin nilakerrosta. METSÄNHOITO Clayhills kartoitti kollegansa kanssa Kaakkois-Suomen metsien kuoriaislajeja risti-ikkunaloukkujen avulla. Haapojen seuralaislajisto on yksi runsaslukuisimmista suomalaisilla puilla elävistä lajistoista. Se saattaa myös hyödyntää molempia vaihtoehtoja.” Hyönteinen liikkuu lentämällä ja pystyy helposti muuttamaan uusille alueille. Tämän perusteella myös haapamäihiäinen voisi olla petohyönteinen. Se elää kuolevissa ja ontoissa haapapuissa. Säästöpuut » tärkeimpiä haapa ja raita » edistävät luonnon monimuotoisuutta » jätetty 1990-luvulta lähtien » keskitetään hakkuissa usein ryhmiin » metsäsertifioinneissa jätetään 5–10 säästöpuuta hehtaaria kohti Haapamäihiäinen on 4,5-6,5 millimetriä pitkä
Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heikki Smolander (vasemmalla) ja Metsäkeskuksen Antti Pajuniemi harmittelivat koivunviljelyn vähyyttä. Sotien jälkeen oli huomattu, ettei ihmisillä ollut tarpeeksi tietoa metsänhoidosta. Uuden koulun tarkoituksena oli saada metsänomistajat itsensä kiinnostuneiksi metsänhoidosta sen sijaan, että laki, ammattimiehet ja järjestöt sanelisivat hoitotehtävät. METSÄSTÄ 23 23. Ensimmäiset taimet maksoivat 3 markkaa 90 penniä. He omistavat noin 340?000 metsätilaa, mikä on yli kuusinkertainen määrä verrattuna Suomessa oleviin maatiloihin. Korkea hinta oli yksi syy siihen, että mikrolisättyjen koivuntaimien kysyntä lopahti 1990-luvulla. Metsätalous ei ole jäänyt peltoviljelyn ja karjatalouden jalkoihin. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 AIKAHYPPY Sarjassa palaamme vanhaan ja kerromme, mikä on tilanne nyt. Koululla järjestettiin lyhyitä metsänhoitokursseja metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Saarijärven metsänhoitokoulun oli tarkoitus näyttää malliesimerkkiä muille myöhemmin perustettaville kouluille. Ähtärissä sijaitsevalla koealalla mikrolisätyt taimet eivät ainakaan ensimmäisten 25 vuoden aikana ole täyttäneet odotuksia nopeammasta kasvusta tai paremmasta laadusta. Tavallinen koivikko on istutettu taimilla, joiden siemenet ovat peräisin siemenviljelykseltä. Monistaminen vaati paljon käsityötä, minkä vuoksi taimien hinta oli yli kaksinkertainen siementaimiin verrattuna. ??. Sen sijaan paikkakunnalla annetaan ammattiin valmistavaa metsäkoulutusta Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa. Hehtaarille kertynyt kuutiometrimäärä 286 lisääntyi tuolloin 1,4 kuutiometrin vuosivauhtia. Ammatillista metsäkoulutusta järjestetään Suomessa lähes kolmellakymmenellä paikkakunnalla. ”Hän mainitsi mm., että metsätalouden kehitystä on hidastanut mm. maatalous, pelto ja karja, joka on ollut lähempänä maanviljelijän sydäntä kuin metsä. Jäljelle jääneet puut olivat silloin jo satavuotiaita. Koealat raivattiin 2002 ja harvennettiin vuosina 2008– 2009. Siemenen sijasta mikrolisättyjen taimien alkuperä oli pienissä kasvupisteissä, jotka oli eristetty kantapuun silmuista. Hän pohti syitä sille, miksi yksityismetsät olivat siihen asti jääneet liian vähäiselle hoidolle. Saarijärven metsänomistajille suunnattua metsänhoitokoulua ei enää ole. 25-vuotiaat hyvässä kasvussa Mikrolisätty koivu Siementaimi keskiläpimitta, cm 15 15 valtapituus, m 21 21 kuutiomäärä, m/3 92,3 95,3 keskijäreys, m 3/r 0,136 0,147 tulokset vuodelta 2015 ta ja siementaimesta syntyneitä koivuja 33,8 kuutiometriä hehtaarilta. Maailman ensimmäiset mikrolisätyt koivunt lähetettiin Ukonniemen taimitarhalta metsään keväällä 1989. Vierekkäin kasvavat mikrolisättyjen koivujen koeala ja tavallisten koivujen koeala näyttävät menestyneen yhtä hyvin. Tuomarniemen ja viljelymetsätalouden mahtimies Borg halusi esimerkkialalla osoittaa, miten kuusialikasvos voi yllättää. Suomessa on yli 630?000 yksityistä metsänomistajaa. Harvennushakkuussa mikrolisättyä koivua kertyi 34,7 kuutiometriä hehtaarilKloonikoivu petti odotukset Mikrolisätyt koivuntaimet ovat kasvaneet Ähtärissä yhtä hyvin kuin tavalliset siementaimet. Metsää vastaan on taisteltu peltojen laajentamiseksi, metsä on pysynyt vieraana maamiehelle ja hänen perheelleen ”, Metsälehdessä kirjoitettiin. Metsäpuiden mikrolisäystä tutkittiin Metsäntutkimuslaitoksella, ja metsäyhtiöistä Enso-Gutzeit aloitti rohkeasti kloonitaimien kaupallisen tuotannon. Alikasvos voi yllättää myös myönteisesti, muistuttivat retkeläiset. Taimet istutettiin vuonna 1991. Nyt yli 200-vuotiaat kuuset ovat yhä hoikkia kuin nykyajan 30-vuotiaat viljelykuuset. Metsä kiri viljelyn ohi ELIISA KALLIONIEMI, teksti ja kuva VIIME vuosituhannen lopulla biotekniikan avulla toivottiin saatavan aikaan tuottavuusloikka metsänviljelyssä. Tuotanto lopetettiin ennen kuin sitä ehdittiin rationalisoida tai klooneja kunnolla testata. Yksityiset metsänomistajat voivat saada neuvontaa muun muassa metsänhoitoyhdistysten, kansalaisopistojen ja työväenopistojen kursseilta. Metsänhoitoklubin tutkijat ja metsäammattilaiset arvioivat, että vuosikymmenten mittaan Arvid Borgin oppi on iskostunut mieliin liiankin hyvin. Suomen kuuluisin huono metsä Metsätieteellisen seuran Metsänhoitoklubi kokoontui toukokuun lopussa Ähtärissä, missä retkeilyjen vakiokohde on Arvid Borgin niin kutsuttu Varoituskuusikko. Vihkiäisissä puhunut koulun rakennustoimikunnan puheenjohtaja Eeti Hänninen totesi, että ”Saarijärven metsänhoitokoulu on kukonaskel eteenpäin yksityismetsätalouden edistämistoiminnassa, joka koituu sekä metsänomistajien että koko maan hyväksi". Viimeksi 2012 tehdyn mittauksen mukaan kuuset kasvavat kituuttaen edelleen. Katso video www.metsälehti.fi.. Mikrolisätyt koivut on monistettu kahdesta koivusta. Koulun vihkimistilaisuuteen oli saapunut silloinen maatalousministeri Matti Lepistö. Metsässä tehtiin talvella 1908–1909 harsintahakkuu, jossa poistettiin kuusia varjostanut petäjikkö. Tämän takia valtio antoi määrärahaa reilun kymmenen metsänhoitokoulun ja metsäkurssikeskuksen perustamiseen. MARIANNE MINKKINEN Vuoden 1951 Metsälehdessä uutisoitiin Suomen ensimmäisestä metsänhoitokoulusta, joka oli perustettu Saarijärvelle
Geneettisten vertailujen perusteella ne ovat eläneet sienirihmastossa devonikaudelta saakka – siis noin 400 miljoonaa vuotta. Keräsieneen turvautuvan kasvin ei siis ole vaikea tavoittaa sopivaa sienikumppania: niitä on kaikkialla maassa ja niille kelpaa yhteistyökumppaniksi lähes laji kuin laji. Koivunrunkojen puintipaikoista irtotuohta löytyy läjäpäin ja jätesäkki täyttyy nopeasti. Sienijuuri ei ole kahden kauppa, vaan osallisia on enemmän. Tästä mikroskooppinäkymästä ovat saaneet nimensä niin sieniryhmä kuin mykoritsatyyppikin: sisäsienijuuri eli endomykoritsa. Pilsenissä– tshekin kielellä Plzen – oivalsimme myös, mistä pilsneri on saanut nimensä. Saksan upean jyhkeitä kuusimetsiä muutetaan hakkuin erirakenteisiksi, lehtipuuvaltaisiksi sekametsiksi. keta Sindelova . Metsänäyttelyn työnäytökset välittivät kuvan vahvasti suuntaa muuttaneesta metsien käsittelystä. Paikallisen tavan mukaan leimuumiehet valikoivat kaadettaviksi yksittäisiä puita sieltä täältä. Se on vain toisenlainen, vaikeammin nähtävä kuin havupuiden juurenkärkiä ympäröivä paksu huntu. Jos työssä hutiloidaan, tuohi ja parkki rikkoontuvat herkästi. Toisaalta ne lähtevät myös helposti irti, kun runko ajetaan motopään karsintaterien läpi. Keräsieniä on vähän, ehkä vain 250–300 lajia, mutta valtaosa kasvikunnasta hyödyntää juuri niitä. Keräsienten soluissa on itsenäisesti lisääntyvinä solueliminä tai endosymbiontteina kahdenlaisia bakteereja. Maanomistajalta pitää kysyä lupa, jos on menossa keräämään muiden kuin oman savotan tuotteita. Jo vaahteran hyvä, muihin, sienijuurellisiin puihin verrattava kasvu osoittaa, että sillä on. Sen sijaan monet pintasienijuurta muodostavat sienet ovat erikoistuneet tiettyjen isäntäkasvien kumppaneiksi. Keräsienilajit elävät monenlaisissa ympäristöissä ja ovat hyvin laajalle levinneitä, sillä ainakin kolmannes lajeista kasvaa kaikilla kuudella manterella. Sindelova kertoi jo menomatkalla bussissa, että siellä teille kerrotaan, miksi metsiä ei täällä harvenneta samaan tapaan kuin Suomessa. Koivusta syntyy rungon käsittelypaikalle tuohikasoja, jotka kannattaa käydä savotan jälkeen keräämässä talteen, jos tarvitsee uuniinsa syttyjä. Sienen ja kasvin solukalvot jäävät ehjiksi niin, etteivät solujen sisällöt kohtaa toisiaan. Myös nimeä arbuskelimykoritsa on käytetty yleisesti. P I L K K E I T Ä 24 23. Ne tunkeutuvat juuren kuoriosan solujen sisään, minne sienirihmasto muodostaa selvän palleron tai tuulenpesämäisen haarakimpun, arbuskelin. Pitkän yhteiselon aikana keräsienet ovat täysin sopeutuneet osaansa kasvien juurisieninä. Vastaukset tosin eivät tainneet ihan kaikkia vakuuttaa. Suurin työ on kantaa täydet säkit tien varteen, mutta onneksi kuiva tuohi on kevyttä tavaraa. Lisäksi juuren ympärillä on aivan omanlaisensa bakteerivaippa, joka poikkeaa muun metsämaan bakteerilajistosta. Tämän tiesi myös seurueen opas, ennenkin metsäväen kanssa matkassa ollut Mar”Miksette harvenna metsiänne?” Presticen hoitoalueessa paikalliset metsäammattilaiset saivat parhaansa mukaan selvittää Metsälehden lukijamatkalaisille, miksei metsiä Tshekissä harvenneta kuten meillä. Aika kerätä sytykkeet Reijo ”Akseli” Väisänen keräämässä sytyketuohia. Vaahteran, pihlajan, saarnen, lukuisten pensaiden, heinien, ruohojen ja saniaisten sienijuuren muodostavat keräsienet. Tshekin Presticessä valtionmetsien hoitoalueen miehet saivat vastata kysymykseen, jonka miltei melkein jokainen suomalaisista metsäihmisistä muodostettu seurue Keski-Euroopassa esittää. Tässä vaiheessa vaahtera selviää vielä omineen, mutta lähiviikkoina taimen on löydettävä sopiva sienikumppani juuriinsa. Kannattaa muistaa, että tuohien keruu ei ole jokamiehenoikeus. Piileskelevä juurisieni ARI KOMULAINEN teksti ja kuva Kevään ja alkukesän savotoilla, joilla myös koivua korjataan mototyönä, syntyy erinomaisia sytykkeitä uunien ja kiukaitten alle. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia METSÄN KÄTKÖISSÄ METSÄPILA Joskus kuulee sanottavan, ettei vaahteralla ole sienijuurta. Tämä touko-kesäkuun niin sanottu nila-aika on puiden vaurioitumisen kannalta herkkä ajankohta. Aineiden vaihto tapahtuu solukalvojen läpi. Jätesäkillisen tuohta kerää muutamassa minuutissa ja vuoden sytykkeet tunnissa, parissa. Ne lisääntyvätkin ainoastaan suvuttomasti. anhin mykoritsa on löydetty Yhdysvaltain Wisconsinista 460 miljoonaa vuotta vanhoista kerrostumista, ajalta jolloin kasvit alkoivat maan valtaamisen. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Metsälehden lukijamatkalaiset kävivät kesäkuun alkupuoliskolla tutustumassa Saksan Baijerissa suuriin KWF-metsämessuihin ja Tshekin tasavallan metsiin. Alkukesän kuivat ja aurinkoiset ilmat kuivattavat tuohet muutamassa päivässä täysin kuivaksi. VINKKI
Linnunpoikaset kuoriutuvat munistaan emolintujen haudontaurakan jälkeen. Emot hoitavat niitä vielä pitkään pesästä lähdön jälkeenkin. Vesilinnuille, kuten uikuilla, kuikilla, haahkoilla ja koskeloilla, lämmittely voi tapahtua myös emon selässä uimaretkien aikana. Emo ei yleensä auta kuoriutuvaa poikasta. Tällaisia poikasia saavat kanalinnut, kahlaajat, lokit ja vesilinnut. Loppukesän ja syksyn aikana poikaset kasvavat ja muuttuvat hiljalleen aikuisten lintujen kaltaisiksi. Kovasta kalkkikuoresta selviytyäkseen poikasella on apunaan niskassa erityinen ”kuoriutumislihas” ja ylänokan päällä sarveispiikki, niin sanottu munahammas. Piileskelevä juurisieni. Linnunpoikasista on vaikea sanoa, koska ne aikuistuvat. Punarinnan poikanen kasvaa 12 vuorokaudessa parigrammaisesta rääpäleestä 20 gramman painoiseksi ja käen poikanen kolmessa viikossa peräti sadan gramman painoiseksi. Vaaran uhatessa emo esittää siipirikkoa ja houkuttelee uhkaajan sivummalle. ”Talitiainen kantaa poikasilleen ravintoa 60 kertaa tunnissa.” ‹‹ Viikon vanhat lehtokertun poikaset osaavat jo kerjätä ruokaa ponnekkaasti. Ilman emon jatkuvaa huolenpitoa ne eivät selviydy hetkeäkään. Mitään komeaa arkkitehtuuriluomusta ei tarvitakaan, sillä pesällä emo vain hautoo poikaset, ja niiden kuoriuduttua pesä hylätään nopeasti. Osalla linnunpoikasista on kiire jättää pesä, osa jää kehittymään emon hoivassa. Kuvassa kiirunan poikanen. Isommilla linnuilla ruokintakertoja on harvemmin, mutta toisaalta ne tuovat pesälle isompia saaliseläimiä. Kuoriutuminen tapahtuu useimmiten nopeasti, muutamassa tunnissa. Pesäviipyisillä lajeilla on lähes aina hieno pesä. PILKKEITÄ 25 23. Talitiainen kantaa ravintoa noin 60 kertaa tunnissa. Niillä on yleensä erinomainen suojaväri. Petolinnuilla vain naaras osaa paloitella poikasille tarjottavan ruoan. Pesäjättöisten lintujen pesät ovat alkeellisia heinäja ruohokasoja tai vain yksinkertaisia, laakeita kuoppia maassa. Kanalintujen poikaset kehittyvät nopeasti. Jos ne selviävät hengissä kesään asti, sitten onkin niiden vuoro kasvattaa lentoon seuraava lintusukupolvi. Monien pikkulintujen pääravintoa ovat erilaiset kasvikunnan tuotteet, mutta poikasia ruokitaan kuitenkin eläinravinnolla, koska se sulaa helpommin. Samaan aikaan poikaset kätkeytyvät nopeasti kasvillisuuden suojaan. Kuoriutuessaan ne ovat höyhenettömiä, sokeita ja osaavat lähinnä kerjätä ruokaa. ‹ Heinäkuisella tunturipaljakalla voi joskus törmätä terhakkaaseen keräkurmitsan poikaseen. Niillä ei ole oikeas taan kehittynyt muuta kuin ruoankerjuukäyttäyminen ja suolisto. Jos naaras syystä tai toisesta kuolee poikasten ollessa liian pieniä paloittelemaan oman ruokansa, ne menehtyvät vaikka koiras kantaisi pesälle saaliseläimiä kasakaupalla. Emo kuljettaa poikueen sopiville ruokamaille ja jälkeläiset syövät ihan itse. LINNUNPOIKIEN AIKA Härkälinnun pesäjättöiset poikaset odottavat pesällä, että pesueen viimeinenkin poikanen kuoriutuu. Kuoriutuneet poikaset ovat joko pesäjättöisiä tai pesäviipyisiä. Talitiaisen vastakuoriutuneet poikaset ovat pesäviipyisiä. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 LUONNOSTA HANNU ESKONEN teksti ja kuvat S uomessa pesii vuosittain lähes 300 lintulajia, joista useimpien pesiminen keskittyy kesäkuukausiin. Nopean kasvun aikana poikasia on ruokittava jatkuvasti. Ruokaa kuluu Pesäviipyiset poikaset kuoriutuvat pieninä, paljaina ja sokeina rääpäleinä. Pian pesästä maailmalle Pesäjättöiset poikaset jättävät pesän kuoriuduttuaan 1–2 vuorokauden kuluessa. Lyhimmillään hautominen kestää vain noin 10 vuorokautta, pisimmillään puolitoista kuukautta. Suomalaiseen kesään – sääskien ohella – kuuluvatkin erottamattomasti myös linnunpoikaset. Vasta noin 2–3 viikon kuluttua niiden höyhenpuku on niin vahva, että ne selviytyvät itsenäisesti. Kylmillä ilmoilla pesäjättöiset poikaset kerääntyvät emon levitettyjen siipien suojaan lämmittelemään. Sitä varten emot tekevät usean päivän, joskus jopa viikkojen työn. Tosin kuovin poikasella kuoriutuminen voi kestää kolmekin vuorokautta. Pesän ei siis tarvitse olla piilossa eikä sen tarvitse suojata avuttomia linnunpoikia. Toisaalta pesäjättöisiin poikasiin verrattuna niiden kehitys on valtavan nopeaa. Poikaset näkevät heti, höyhenpeite on jo eristyskykyinen ja jalat ovat kehittyneet
Isoisällä asumisoikeus ja peltoihin hallintaoikeus. On todellakin totta, että monet muut isot petolinnut eivät välttämättä näin tee jäniksen kohdalla. Tilasta on mahdollista ostaa määräala, johon kuuluu vain metsää. Huuhkajan pesänpohjalta kerätyt isompien lintujen ja nisäkkäiden luut ovat aina pienenä silppuna. Poikasille luinen pää taas on usein liian kova pala. Päiväpetolintujen vatsahapot sulattavat tehokkaasti luita, joten niiden oksennuspalloista on vaikeampi ravintokohteita määrittää. Ruokaa oli nytkin pesän lähellä, osittain syöty lokki sekä aikuinen, päätön jänis. Pohjois-Savossa sijaitsevan tilan pinta-alasta metsää on 70 hehtaaria ja peltoa 11 hehtaaria. Koirashuuhkajan pesimäaikainen ravinto voi olla erilaista kuin poikasille tuotu. ja Leo Löppönen moottorisahoineen on vuorossa 3.–5. Löysin päättömän aikuisen jäniksen, jota oli vasta alettu syömään. Sitten kun oletin, etten tuottaisi häiriötä, lähdin katsomaan pesää. Pään puuttumiseen tuoreista saaliista on yksinkertainen selitys: huuhkaja aloittaa saaliin syömisen päästä. Emo oli tuonut sille juuri tuoreen jäniksen, jolla ei ollut päätä. Toteutettaessa luovutus kaupalla ilman maanviljelyn jatkamista on kauppahinnan oltava yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Pää on arvokas ravintokohde, koska aivot sisältävät runsaasti rasvaa ja proteiineja. Tänä vuonna Pohjois-Savossa metsän arvo on 3 000 euroa ja 4 800 euroa. Bo-Åke Ljungarsin vakkaviikot ovat vuorossa 17.–31. Annoin sille syötäväksi tutkimustarkoituksiin kerättyjä kanalintuja. Pesässä ei näkynyt poikasia, eikä ruokaa. Se kykenee vahvalla nokallaan tai oikeastaan leuoillaan helposti murskaamaan jopa jäniksen takajalkojen luut, mitä muun muassa kotka ei tee. Ennen pesää vastaan tuli piisamin häntä ja siilin nahka, joten merkit olivat hyvät. Huuhkaja aloitti syömisen groteskin tuntuisesti aina päästä syöden sen peräpäätä kohden kuin makkaran. Tapaus 2: Kävin katsomassa pesää muutaman viikon päästä, koska halusin tietää, oliko emo hylännyt pesän vai jatkanut poikasten ruokintaa. Kotkan ja kanahaukan käsittelemien saaliiden luut ovat usein ehjiä jopa pyyn kokoisilla saaliilla. Luston hevosviikolla 30.7. Poikasille ruokaa kantava koiras kotkakaan ei systemaattisesti syö jäniksen päätä, koskapa pesäjätteistä löytyy usein jäniksen kalloja ja alaleukoja. heinäkuuta. Jos työkalut ovat päässeet tylstymään, suositut teroituspäivät uusitaan taas elokuussa 13.–14.8. Vielä tässä vaiheessa ne ovat naaraspuolisen emolinnun tarkan valvonnan kohteena. Poikasille oli tuotu ruuaksi mahastaan auki oleva siili ja jäniksen poikanen ilman päätä. Hinta metsäarviosta 77 prosenttia vai 50 prosenttia peltojen verotusarvosta. Kannattaako kauppa tehdä 2016 vai 2017. Kauppahinnan on oltava yli 50 prosenttia käyvästä arvosta, ettei synny verotettavaa lahjaa. Lastupäiviä vietetään Jouko Lehtikuusen johdolla 4.–8. Seurasin kerran hoidokkina olleen koirashuuhkajan ruokailutapoja. Mitä jäniksen päälle tapahtuu. Huuhkaja siis syö systemaattisesti saalistamiensa eläinten päät toisin kuin kysyjä arvelee. Sodankylässä asuvan Kiurun näyttely Luontonäkymiä on esillä Lustossa 20. Käsitöitä Lustossa Islanninhevoset vierailevat Lustossa heinä-elokuun vaihteessa. Hinta 77 prosenttia metsäarviosta. Maatilan luovutus katsotaan aina yhdeksi luovutukseksi, vaikka sitä luovutettaisiin lahjana ja kaupalla. Ei ole mahdollista lahjoittaa peltoja ja rakennuksia, ja myydä metsiä kauppakirjalla. heinäkuuta. Rahoitus: kaupan yhteydessä sovittu hinta ja loppu korottomalla lainalla isoisältä, maksetaan puukauppatuloilla. Antamienne tietojen valossa kannattaa pyytää asiantuntijan arvio. Yleensä poikasia ruokkivat petolinnut syövät pään ensimmäiseksi ikään kuin palkkioksi itselleen ja vievät loput poikasille. Kaupan rahoituksen voitte hoitaa esittämänne suunnitelman mukaisesti. Silloin saa muutamalla eurolla puukot ja kirveet teräviksi sekä hyviä neuvoja terien huoltoon. Olen löytänyt huuhkajan tappaman ja osittain syömän kanahaukan, josta oli jäljellä vain ruhon takaosa. Kävellessäni huuhkaja lähti lentoon edestäni. –2.8.harjualueeseen voi tutustua islanninhevosen selästä.. Pesän pohjamateriaali on poikasten ja osin myös naaraslinnun jäljiltä, kun se ruokkii poikasia koiraan tuomilla saaliseläimillä syöden niistä osan itse. Metsästä 2/3 on rämettä ja suota. Tapaus 3 : Edellisistä tapahtumista oli kulunut muutama vuosi ja olin kävelyretkellä samoilla suunnilla. Huuhkaja ei varmastikaan vierasta jäniksen silmiä, eikä jätä päätä niiden vuoksi syömättä. 26 23. Huomasin, että huuhkaja oli ollut syömässä jotakin, ja uteliaisuuttani menin katsomaan, mitä oli ruokana. Syökö huuhkaja pään vai häiritsevätkö jäniksen silmät huuhkajaa. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 PILKKEITÄ Tapaus 1: Istutin metsää kaatopaikan lähistöllä, kivikkoisella kankaalla, jossa oli merkkejä jonkin eläimen aterioinnista. päivään marraskuuta asti. Istutuksen yhteydessä törmäsin huuhkajan pesään, joka oli tiheän kuusentaimen alla auringolta suojassa. Pesässä oli kolme aika pientä poikasta. Teidän esittämänne II vaihtoehto on järkevin, jos ostaja jatkaa maanviljelyä. Siili ja jänis eivät olleet kuusen alla. En kuitenkaan suosittele tilaa pilkottavaksi. RISTO TORNBERG eläinekologian dosentti W ik im ed ia C om m on s Ti m o K ilp el äi ne n/ Lu st o Olen tekemässä tilakaupan lapsenlapsen kanssa, joka omistaa yhtymästä ennestään neljänneksen. Pellot ja rakennukset jäisivät yhtymälle. Poikaset eivät olleet pesäkolossa vaan noin 10 metrin päässä kaatuneella puunrungolla. Vasta poikasten kasvettua riittävän isoiksi ja lähdettyä pesästä voi naaraslintukin osallistua ruuan hankintaan. Rakennukset verotusarvosta. Mitä huuhkaja tekee jäniksen päälle. Huuhkaja siis syö jäniksen pään ilmeisestikin, koska se ei ole sille ylivoimaista toisin kuin vaikkapa kanahaukalle. Se ei ollut välittänyt edes kyniä lintua. Käypänä arvona on käytettävä asiantuntijan arviota tai verottajan antamia perintöja lahjaverotuksen antamia arvoja. Huuhkaja pöllöjen tapaan tuottaa helposti analysoitavia oksennuspalloja, joissa luut säilyvät yleensä sulamattomina. LUKIJAKYSYMYS LUKIJAKYSYMYS Huuhkajan jäljiltä löytyneiden päättömien jäniksenraatojen syntyhistoria kiinnostaa lukijaa. Tapaus 4: Minulla oli tiedossa huuhkajan pesä, joka sijaitsi kallion kielekkeen alla. Tämä edellyttää, että ostaja saa myös hallintaoikeuden peltoihin. VÄINÖ SIKANEN Miten tila siirretään pojanpojalle. Huuhkajalla puruvoima on kuitenkin aivan toista luokkaa kuin päiväpetolinnuilla. Näistä oksennuspalloista löytyykin enemmän saalisotusten päitä. Jänis on myyrien ohessa huuhkajan tärkeintä ravintoa. Se saalistaa niin poikasia kuin aikuisia jäniksiä kuten kysyjä oli havainnut. Mitä on otettava huomioon kauppoja tehtäessä. Jos näin tehdään, niin siitä syntyy verottajan tulkinnassa lahjanluonteinen kauppa. Timo Nevalaisen mestaroimaa moottorisahaveistoa nähdään 21.–23.7. Huuhkajan poikaset jättävät pesän jo kolmiviikkoisina reilusti ennen kuin ne oppivat lentämään. Otin jäniksen käteeni ja huomasin, että pää oli katkaistu aivan ensimmäisten kaulanikamien välistä. II Vaihtoehto: koko yhtymältä puolet, metsä, pellot, rakennukset. I Vaihtoehto: vain metsän osto yhtymältä, isältä puolet ja isoisältä neljännes. Petolinnuilla on se erityispiirre, että pääasiassa vain koiras saalistaa naaraan vartioidessa poikasia ja paloitellessa niille koiraan tuomat saaliit. Isän ostaman osuuden kaupasta ei ole kulunut kymmentä vuotta, joten siitä menee luovutusvoittovero, jos siitä syntyy luovutusvoittoa. Esimerkiksi kanahaukka, joista vain naaras kykenee tappamaan aikuisen jäniksen, jättää pään syömättä. Myös kuvataiteilija Kaija Kiuru on hyödyntänyt töissään monipuolisesti metsän antimia, puiden runkoja, oksia, juuria, kääpiä ja luppoa. Metsämuseo Luston kesäkalenteri kunnioittaa monipuolista puukäsitöiden perinnettä. Annoin aterian takaisin poikaselle, joka oli noin viiden metrin päästä seurannut toimiani. Noin sadan metrin päästä löysin ääntelehtivän poikasen. Koiras vartioi usein pesän lähistöllä ja sen istumapuun alta voi löytää sen itsensä syömiä saaliita. elokuuta. Päätehakkuukelpoista on 10 hehtaaria, taimikoita 20 hehtaaria, loppu nuorta kasvatusmetsää. JUHANI MAUNUMÄKI Kälviä Kysyjän esittämät tapaukset koskivat pesimäaikaista saalistuskäyttäytymistä
Siitä selviää, miten eri puulajien puuaineet eroavat toisistaan mm. Kaikista puulajeista on puuana tomisia kuvia. Teos on talousmetsien luonnonhoidon kattava tietolähde ja oppikirja. W ik im ed ia C om m on s Ti m o K ilp el äi ne n/ Lu st o Uutuus Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Tunnista puu ja puuaine Kurt Fagerstedt, Kerttu Pellinen, Pekka Saranpää ja Tuuli Timonen Opas esittelee luonnonvaraiset puulajimme sekä Suomessa yleisesti kasvatettavia ja käytettäviä ulkomaisia lajeja. Keskeisiä teemoja ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, vesiensuojelu sekä metsien kulttuuriperinnön, maisema-arvojen ja virkistyskäytön edellytysten turvaaminen. Se kokoaa lisäksi metsätalouden ympäristöohjeistusta koskevan lainsäädännön ja PEFC™ja FSC®-sertifioinnin vaatimukset. Kirjassa kerrotaan puuaineen rakenteesta, ominaisuuksista ja käytöstä. Puusta pintaa syvemmältä. värin, kuvioituksen ja kovuuden perusteella. Tuntomerkkejä ovat lehtien ja neulasten lisäksi kaarna, tuohi, silmut, kukat, kävyt ja marjat. Opas on päivitetty vastaamaan uudistuneita Hyvän metsänhoidon suosituksia. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Hinta 42 € Talousmetsien luonnonhoito Lauri Saaristo & Kalle Vanhatalo (toim.) Oppaassa on kuvattu suositeltavat keinot talousmetsien luonnonhoitoon. Kirjan avulla puulajin tunnistaminen onnistuu sekä kesäettä talviasuisena. Hinta 48 €
Monipuolinen kehitysluokkajakauma, välittömiä hakkuumahdollisuuksia. METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,822 ha. METSÄTILA, Savonlinna, Riikola 21 ha. Määräala Kuuksenvaaran kylässä Kannilantien varressa. Kasvavat metsät, joissa myös välittömiä hakkuumahdollisuuksia. Tila rajoittuu laajoihin valtionmaihin. Tilan kokonaispuusto on noin 2175 m 3 , josta tukkipuuta noin 450 m 3 . Tie palstan rajalle. Tienhoito ympärivuoden, sähköliittymä ja kunnan käyttövesiliittymä vedettävissä. Mäntyvaltaisen kok.puuston määräksi on arvioitu 4 740 m³. Kokonaispuusto n. ja www.metsalehti.. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Rovaniemi, Suopajärvi 130 ha. 35 000€ / tarjous Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Ei turvemaita. Metsämaan osuus on 95 % palstan kokonaispinta-alasta, kasvupaikat pääosin kuivahkoja sekä tuoreita kankaita. N. Palstan halki kulkee reilun 3,5 kilometrin mittainen metsäautotie. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. Hinta sisältää matkat, majoituksen, ohjelmassa mainitut ateriat, vierailut sekä oppaan palvelut. 78 000€ / tarjous viim. Kookas määräala Vieremällä. Kiinteistöllä 6 rantarak.paikkaa vapaaajanasunnoille, loput metsätalousmaata. Uudistuskypsää metsää n. 136 000 € / tarjous METSÄPALSTA, Hartola, Rautavesi Runsaspuustoinen saarimetsätila Hartolan Rautavedellä. Hp. Lisätietoa matkasta löytyy myös osoitteista www.triotravels.. Yhden hengen huoneen lisämaksu on kaikille 225 euroa ja Trio Travelsin palvelumaksu 15 euroa hengeltä. 12.6.2016 METSÄPALSTA, Vieremä 271,9 ha. Päärak. Metsätila vanhoine asuinja piharakennuksineen. Korteojanpalsta on Ahmalan kiinteistön määräala Vaalan ja Utajärven rajalla. 30.6.2016 klo 16 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Etäisyys Savonlinnaan noin 40 km. 185 000€ / tarjous viim. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Metsät pääosin kasvatusmetsiä ja taimikoita. 0400 97 17 18 METSÄTILA, Savonlinna, Punkaharju Saarikiinteistö Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Kok.puusto n. Käymme katsomassa myös suomalaisille tuttuja mäntyjä, jotka Skotlannissa ovat lähes uhanalaisia. 45 000 €. Tilan muoto ja saavutettavuus on hyvät. Pinta-ala 14,508ha. Tarj. 84 000 € / tarjous. Vieremän taajamaan n. Tie perille. Rajoittuu Leivonjärveen, jonka rannalla yksi osoitettu rantarakennuspaikka. 19,1 ha on metsämaata, loput talouskeskuksen aluetta. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. 197 ha varttunutta kasvatusmetsää, hakkuumahdollisuudet jatkossa hyvät. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Muille kuin kestotilaajille hinta on 1570 euroa. Kokonaispuusto n.5000 m 3 , joka hyvässä kasvussa. Matkan metsäasiantuntijana on emeritusprofessori Kari Mielikäinen. Tarjouskauppa, pohjahinta 960.000 €. Asuinrakennus on asuttavassa kunnossa. 12.6.2016 METSÄPALSTA, Kannonkoski Kannonkoskella Saarijärven rajaan rajoittuva n.73 ha metsätila. Metsät ovat pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. Sauna ja pesutilat navettarakennuksessa. Metsätila, as.rak.paikka, 2 rantarak.paikkaa n. Taimikot hyvin onnistuneet ja hakkuumahdollisuuksiakin on heti. Yht. Hoidon taso hyvä. Puustoa n. v. 2 kiinteistöä: suurempi kiinteistö (12 ha) on pääosin metsämaata. 1000 m 3 . Hp. Vanha hirsirunkoinen as.rak, piharak. 700 m, havupuuvaltainen puusto n. 20 km. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 7 ha. Pohjois-Savossa, Tervossa metsätila, jossa äskettäin peruskunnostettu metsäautotie kulkee tilan läpi. aitta ja lato / varasto. Metsätila, joka sijaitsee 2 palstassa. Kuviot 50,51 ja 52 on tuhkalannoitettu ja kunnostusojitettu 2003. 3585 m 3 . ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT: puhelimitse 020 756 8610 tai sähköpostilla irene.hiltula@triotravels.. UPM Bonvesta metsäpalsta. 7 km päässä Ilomantsin keskustasta. Tasaiset ja kasvavat maat. 050 464 6500 METSÄPALSTA, Tervo, Talluskylä 40,38 ha. 35.580 m³ ja keskipuusto n. Tie halkaisee tilan. PILKKEITÄ 28 23. 13 ha. Rak.luvan saa 0,5 ha (5000 m 2 ) määräalalle joko ok-talolle tai vapaa-ajan asunnolle. 19 000 euroa. 160 000 €. Ylimmäisen Ahmalammen rannalle voi anoa poikkeamisluvalla lomarakennuspaikkaa. Kokonaispuusto n.2500m 3 . Toisella kiinteistöllä (7,56 ha) rantaa n. 90.000 €. Metsälehden kestotilaajat saavat matkan hinnasta 75 euron alennuksen. 20 km Savonrannalta pohjoiseen. 7 km:n päässä taajamasta. 130 m³ / ha. 10 ha. . Maa/metsätila Parikkalan Saarella, kauniissa maalaismaisemassa. sekä varasto. 29.9.–3.10.2016 Kestotilaajan etu 75 euroa! Vielä muutama paikka vapaana. Rak.paikat 2 korttelissa, kullakin paikalla rak.oikeus 130 krsm 2 . METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 19,56 ha. viim. METSÄPALSTA, Vaala 74,5 h. Rantaviivaa n. Kiinteistö voidaan jakaa osiin, tarjouksia erikseen metsäalueista, rantarakennuspaikoista tai asuinrakennuspaikasta otetaan vastaan. 1951 rakennettu 2-krs hirsitalo, pihapiirissä navetta, hirsirunk. Heille matka maksaa kahden hengen huoneessa 1495 euroa. 0400 391 054 Lähde Metsälehden mukana Ylämaiden jylhiin maisemiin. Näet kiinnostavia metsiä ja koet historian havinaa Loch Ness -järven rantamilla. Mahdollisuus ostaa myös koko tila n. 120 000 €. Tontilla kirkas lampi. 67 200 €. Tila rajoittuu Suopajärveen, jonka rantaviivaa yli 1 km. Hyvässä kehitysvaiheessa, tuottaa puunmyyntituloja kohtalaisen nopeasti. Hp. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 MYYDÄÄN Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Ilomantsi, Kuuksenvaara 1,9 ha. Rauhallinen sijainti hoidetun latu/ lenkkeilyreitin varrella n. Talon ikkunat ja katto remontoitu 2000-luvun alkupuolella. Kohteita myy: Metsävälitys Paattaukko LKV, puh. Metsätila vanhoine asuin ja piharakennuksineen Savonlinnan ja Enonkosken rajalla. 150 000 € / tarjous. 1.650 m 3 . Hp. 1600 m 3
09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Tapahtumia on rakentamassa Metsähallituksen ohella 50 eri toimijaa. Silloin vietetään myös Luonnonkukkien päivää ja juhlitaan Suomen Hossan kansallispuiston avajaisia. kertaa. ”Verso on kuin veistos. KWF-Tagung-messut järjestetään nyt 17. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Vaimennusjärjestelmä pitää ohjaamon vaakasuorassa myös epätasaisessa maastossa ajettaessa. Juhlavuoden kunniaksi perustetun Luonnon päivät 2017 -hankkeen tavoitteena on viedä jokainen suomalainen ja Suomen ystävä luontoon yhdessä ainakin kerran. elokuuta, 100 päivää ennen itsenäisyyspäivää. Se sopii taidemuseosta ja taidekaupungista ostettavaksi muistoksi ja lahjatuotteeksi”, tuomaristo toteaa. Helmikuun 4:s nautitaan lumisesta talvesta, keväästä villiinnytään 20. KWF:n palkintoraati piti Buffalo AF:n ohjaamon uutta vaimennusjärjestelmää tärkeänä parannuksena kuljettajien ergonomiaan. Karttapalvelu avautuu elokuussa. Hartikaisen ottimet voittivat myös yleisöäänestyksen. toukokuuta ja kesäyöhön tutustutaan 17. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Tämän jälkeen löytyy lisätietoja SMUL:n kotisivuilta. Kutsukilpailussa haettiin arjen käyttöesineelle – salaatinottimille – omaleimaista ja rohkeaa muotokieltä. Antrei Hartikainen ja Verso-ottimet: voittoisa yhdistelmä. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Voit järjestää tapahtuman, ja ilmoittaa siitä Luonnon päivien tapahtumakartalle hankkeen verkkosivuilla. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Kilpailuun kutsuttiin kaksitoista suomalaista muotoilijaa tai puuseppää. SUOMALAISIA metsäkeksintöjä on palkittu Saksassa KWF-Tagung-metsämessuilla. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. Kartalta voi myös hakea itselleen mieluista tapahtumaa ja osallistua siihen. Biofore-auto ja Ponsse palkittiin Ponssen Buffalo AF -ajokone korjasi kunniaa Saksassa. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 84. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Biofore-autoa kiiteltiin ”loistavaksi esimerkiksi puun innovatiivisesta käytöstä”, ja hankkeen kehitystyötä luonnehdittiin uraauurtavaksi. Luonto kutsuu itsenäisyyden juhlavuonna KILPAILUKUTSU Kutsumme Suomen Metsäurheiluliiton jäsenliittojen jäsenyhdistysten edustajia, metsäylioppilaita sekä metsäja puutalousoppilaitosten opiskelijoita osallistumaan Suomen Metsäurheiluliiton 69. Tällä hetkellä hän on tutkimusvapaalla ja selvittää modernin teknologian käyttöä korkealaatuisessa puusepäntyössä. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Silloin muun muassa laulu raikuu eri kansallispuistoissa. Ponssen Buffalo AF -ajokone palkittiin innovaatiomitalilla ergonomia-sarjassa ja UPM:n ja Metropolia-ammattikorkeakoulun Biofore-auto KWF-Vision-palkinnolla. kesämestaruuskilpailuihin Kanta-Hämeessä 9.-10.9.2016. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154 000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu Metsälehden maaliskuun tilaajien kesken arvotun iPad Air -tabletin voitti Pentti Alanko Jalasjärveltä JUSSI COLLIN PUUSEPPÄMESTARI Antrei Hartikaisen suunnittelemat Verso-salaatinottimet ovat voittaneet Serlachius-museoiden ja Taitokeskus Mäntän järjestämän designkilpailun. Rodingissa Baijerissa järjestettävässä nelipäiväisessä tapahtumassa on ennätykselliset 550 näytteilleasettajia 25 eri maasta. 09 315 49 805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. sa ja Gösta-museossa järjestetyn äänestyksen äänistä. Ehdotuksista kolme valikoitui loppusuoralle. Voittajan valitsi nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluivat hyvän maun ja designin asiantuntija Sami Sykkö , Vuoden kokki 2001 ja Ravintola Göstan ravintoloitsija Henry Tikkanen , Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski ja Taitokeskus Mäntän vastaava neuvoja Pirjo Hokkanen . Ottimia myydään Serlachius-museoiden kaupoissa sekä Taitokeskus Mäntässä. 09 315 49873, 050 389 0590 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Ne keräsivät 48 prosenttia FacebookisVaahteraisille salaatinottimille designvoitto Tuomariston mukaan puuseppämestari Antrei Hartikaisen vaahteraottimien muotoilussa on jotain uutta ja erilaista. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Juhliin voi osallistua monella tapaa. Pirkanmaan Metsäurheilu ry / SM-kesäkisojen 2016 järjestelytoimikunta. Erilliset kilpailukutsut lähetetään metsäurheilupiireille 1.8.2016. Antrei Hartikainen työskentelee puuseppämestarina ja tuotesuunnittelijana puutuotteita valmistavassa Nikari Oy:ssä. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 KILPAILU METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Luonnon päivät huipentuvat lauantaina 28. kesäkuuta. Hanke järjestää ensi vuonna neljä luontopäivää. PALKINTO KUN Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta, on luonnollakin paikka juhlinnassa. Kisan tuomariston mukaan Hartikaisen vaahterasta valmistamat ottimet ovat elegantit ja kauniit, ja ennen muuta niiden muotoilussa on jotain uutta ja erilaista. PILKKEITÄ 29 23. 09 315 49 807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p
Tänä päivänä yhtenä tunturikoivujen menestyksen uhkana eivät ole helteet tai Arktinen polttopuu Tunturikoivusta ei ole metsätaloudelle juuri iloa, mutta ekologisesti se on tärkeä puulaji. Hannu Justen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäpäällikkö, Rauma 6.7. Matilaisen tutkimuksessa etsittiin uusia menetelmiä eläinjalostukseen. Yllätyin, kun tunturikoivut eivät olleet moksiskaan rankoista koejärjestelyistä tai sateettomista hellejaksoista. Huolestumista ovat aiheuttaneet myös lauhempaa ilmaa suosivan hallamittarin joukkoesiintymät tunturimittarin ”reviirillä”. 75 VUOTTA 10.7. Rinkassani oli lähinnä arktisiin oloihin sopivia vaatekertoja, mutta päädyinkin helteiseen paikkaan, jossa sinä kesänä mitattiin Suomen ennätyslämpötiloja. Tunturimittarin munat säilyvät elävinä talven yli, jos lämpötila ei laske alle 37 pakkasasteeseen. Ekologinen merkitys on toki valtava jo yksistään hyönteistoukkien, porojen ja myyrien ruoka-aittana. Uusilla laskentamenetelmillä laskenta-aika saattaa vaihtua viikkoihin. Persson kertoi Ruotsin olevan edelläkävijänä matkalla kohti fossiilivapaata hyvinvointiyhteiskuntaa. PILKKEITÄ 30 23. Alusta asti on korostettu, ettei pienen jäsenmaan sovi liikaa soittaa suutaan, ja tällä linjalla on uskollisesti pysytty. Meille eurooppalaisille ei varmastikaan ole hyväksi, että EU:n suosio on jyrkässä alamäessä, vaikka joskus on tuntunutkin että komissio on ottanut liiankin hanakasti kantaa metsäasioihin, jotka kuitenkin kuuluvat perussopimuksen ulkopuolelle. Nykyään puu luokitellaan hieskoivun alalajiksi. Puu kasvaa kohtuullisesti jopa Norjan kuivimmilla tunturialueilla, joissa vuotuinen sademäärä on samaa luokkaa kuin muutaman viime päivän ennätyssateet Suomessa. Äänessä olivat entiset pääministerit Esko Aho ja Göran Persson sekä elinkeinoministeri Olli Rehn. Valtaosa puista kuoli. klo 15 alkaen, Kontilantie 46, Hurissalo Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Tehtäväni tutkimusapulaisena oli kastella auringon porottamia puita happosadesuihkuilla, riipiä koivuparkojen lehtiä tunturimittarin toukkien syöntiä matkien, sekä pudottaa toukkia maahan mittauksia varten hakkaamalla runkoja halolla. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 HELSINGIN YLIOPISTO Luonnonvarakeskuksen tutkijan Kaarina Matilaisen väitöskirja on valittu vuoden 2015 parhaaksi väitökseksi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Suomi on kunnostautunut tutkimuksen saralla ratkaisemaan tunturikoivujen selviytymiskykyyn vaikuttavia moniulotteisia tekijöitä. Suomi aloittaa ensi vuonna kansainvälisen arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajakauden. Vastaavansuuruisia tuhoalueita ei toistaiseksi ole Suomen puolella nähty. Kenelläkään ei ole varaa tehdä virheliikettä, joka voi vaarantaa koko EU:n olemassaolon pitemmällä tähtäimellä. Yrjö Aho, metsätalousinsinööri, Luvia 60 VUOTTA 27.6. Tutkimuksesta eväät puheenjohtajuuteen. ??. Vanhaan ”hyvään aikaan” tällaista toteamusta olisi tuskin julkisessa tilaisuudessa kuultu, mutta nytpä kuultiin ja vielä perustelujen kera. Euroopan metsäinstituutin järjestämässä seminaarissa kesäkuun alussa puhuttiin metsäbiotalouden roolista suuremmalla suulla. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Matilainen kertoo nykypäivän eläinjalostustutkimuksessa käytettävien mallien ratkaisemisen vaativan ääritapauksissa jopa kuukausien työn. Brysselin korttia on näihin aikoihin asti käytetty metsäpuolella pelotteena, mutta nyt on historian lehti kääntymässä, kun jäsenmaat osoittavat avoimesti penseyttään komission ajattelua kohtaan. Brysselin kortti MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva NUORENA metsäylioppilaana saavuin postibussin kyydissä kesätöihin Kevon tutkimusasemalle Utsjoelle. Esa Karjalainen, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon valtuuston jäsen. Puun metsätaloudellinen merkitys on marginaalinen. Siitä ministerit nyt muistuttivat ja samalla viitoittivat tietä kohti metsien käyttöön perustuvaa hiilineutraalia yhteiskuntaa. Suomen pohjoisen olosuhteisiin erikoistunut tutkimusverkosto ja ongelmanratkaisukyky antaa maallemme hyvät lähtökohdat toimia suunnannäyttäjänä haasteellisissakin olosuhteissa.. czerepanovii ) kestää arktisen ääreviä sääolosuhteita mainiosti ja on Fennoskandiassa pohjoisen metsänrajapuu. Tällöin tuholaiskannalla on mahdollisuus kasvaa hyvinkin suureksi. Nyt näyttää siltä, että tilanne on muuttumassa. Suomi on ollut kuuliainen EU:lle koko jäsenyytensä ajan. Vastaanotto kotona 9.7. alhaiset sademäärät vaan riittävän kylmien talvien vähäisyys. Neuvoston jäsenmaiden kiinnostuksen kohteina ovat erityisesti arktisten alueiden luonnonvarojen kestävä käyttö yhteisymmärryksessä alueen alkuperäisasukkaiden kanssa. Myös Rehn oli samoilla linjoilla. PALKINTO LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Taustalla ovat tietenkin populistipuolueiden suosion nousu kaikkialla Euroopassa ja Britannian lähestyvä kansanäänestys EU:ssa pysymisestä. Niin Persson kuin Rehnkin liputtivat metsien käytön lisäämisen puolesta, mille on olemassa EU:n puitteissa myös laajaa vastustusta muun muassa siksi, että metsät halutaan nähdä hiilinieluina paremminkin kuin raaka-aineen lähteenä. Tunturikoivu kasvaa harvoin omenapuuta suuremmaksi ja on usein lähinnä monirunkoinen mutkavartinen pensas. Perssonin mukaan Ruotsi ja Suomi eivät tule hyväksymään sellaista EU-sääntelyä, mikä estäisi metsien lisäkäytön nykyiseen verrattuna. Jarmo Sinko, Otso metsäpalvelut tuotantopäällikkö, Seinäjoki (matkoilla) 50 VUOTTA 27.6. Moni muistanee Lapin ”luurankometsät” 1960-luvulta, jolloin tunturimittarin toukat popsivat Uudenmaan kokoisen alueen koivikot paljaiksi lehdistä. Tunturikoivua pidettiin aikoinaan hieskoivun ja vaivaiskoivun risteymänä – joskus jopa omana lajinaan. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Tunturikoivu (Betula pubescens ssp. Persson totesi, että jäsenmaat ovat nykyisin EU-kielteisempiä kuin koskaan ja jos jäsenmailta yritetään kieltää omien luonnonvarojen käyttö, EU-kielteisyys sen kuin kasvaa. Siinä missä ”etelän” hieskoivusta saa paikoin vielä kelpo tukkia, on pohjoisen tunturikoivulla merkitystä lähinnä poltto-, kotitarveja maisemapuuna. 21 B, 00100 Helsinki. ??. Sen juuristo ja hajoava lehtikarike tarjoaa myös maaperämikrobeille oivallisen maan ravinnetilaa parantavan temmellyskentän. Puun kemialliset puolustusmekanismit sekä hyönteisloisten, sääolosuhteiden ja eläimistön yhteisvaikutus tuhoepidemioissa on jo verraten hyvin selvillä. Hän katsoi että Ruotsi ja Suomi ovat maailmanmestareita mitä metsällisen tiedon tasoon tulee, ja mikä merkittävintä, puun kaataminen merkitsee meidän yhteiskunnissamme hyvinvointia, kuten lasten koulutusta. Aika ajoin tunturikoivikot joutuvat näkyvästi ahtaalle tunturimittarin massaesiintymien seurauksena. Tietoja voi lähettää kirjeitse viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Omasta mielestäni kyseessä on järisyttävä asenteen muutos
Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 12”. Sen voit ratkoa päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Haussa sopiva jatkaja metsätilalle . Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 7.7. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Metsään meni – vältä nämä virheet metsätaloudessasi . Puno kaislasta hattu Metsälehti Makasiini ilmestyy 7. ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 9, RATKAISU Er kk i O ks an en /L uk e METSÄRISTIKKO 12. Palkinnot metsäristikosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Keijo Koski, Salo; Oiva Touhunen, Pohja; Toivo Hytönen, Kajaani. heinäkuuta. . PILKKEITÄ 31 23. Näin syntyvät metsävarakartat . Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Mitä hyötyä lahopuista on. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero
Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Kestotilaajan edut:. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin