Metsälehti 12/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Myötätuuli näkyi myös Ruotsin Elmia-messuilla. ›› 12–13 UUTISET Lisää hakkuita – lisää metsänhoitoa ›› 2–3 Sopiva kesätyö on portti työelämään ›› 5 Metsä Group kävi kaupoilla kaakossa ›› 7 HENKILÖ Uusi ministeri ei kuoppaa metsätukia Metsäministeri Jari Leppä sanoo, että jokin kannustinjärjestelmä tarvitaan jatkossakin. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 22. KESÄKUUTA 2017 • NRO 12 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i PUUKAUPPA: Metsäyhtiöt ovat ryhtyneet maksamaan lisähintaa FSC-sertifioidusta puusta. ›› 6–7 Metsät yltyivät ennätyskasvuun ›› 8 METSÄSTÄ Omaan metsään tutustumassa ›› 14–15 60 rullaa vuodessa ›› 20 Erota raudusja hieskoivu ›› 22 PILKKEITÄ Kaunis ääni ei ole ulkonäön tae ›› 24 Ruotsalaiskoira haistaa tuholaiset ›› 26 Retki Kiannon nälkämaille ›› 28 An na Ba ck Metsäkonevalmistajien myyntimäärät ovat kääntyneet kasvuun. Sivut 9–11 Koneilla kulkee
Mukana on niin valtion, metsäyhtiöiden kuin myös metsänomistajien maita. Jalostetun siemenmateriaalin vaikutus näkyy pitkällä aikavälillä”, Hynynen sanoo. Jos taimikonhoito-, kasvatuslannoitusja kunnostusojitusmäärät nostettaisiin metsänhoitosuositusten esittämälle tasolle, ylittäisi puuston lisäkasvu parissakymmenessä vuodessa kaavaillut lisähakkuut. Kaikkiaan keinot ovat kuitenkin melko maltillisia. Paatsamasinisiipi on yksi yhdeksästä yleisestä sinisiivestämme. Paatsamansinisiipi sai 6 300 ääntä. M ar ia nn e N ie m el ä perhoseksi on valittu paatsamansinisiipi (Celastrina argiolus ). Lisäksi voi seurata myös kantorahojen ja puumäärien kertymistä. Neljä mallia Selvitys tehtiin puuntuotannon metsämaalle, jolla metsänhoitoa ei ole rajoitettu. Käytännössä tämä tarkoittaisi kasvatuslannoitusja kunnostusojituspinta-alojen kaksintai jopa kolminkertaistamista. Esimerkiksi lannoitusta ei tarvitsisi tehdä kuin parhailla lannoituskohteilla ja kerran kiertoajan kuluessa”, Hynynen sanoo. Julkisuudessa on keskusteltu, riittääkö kotimaista puuta hakattavaksi ja millaiset ilmastovaikutukset hakkuiden lisäämisellä on. ”Selvityksessä lähdetään siitä, että metsänhoitoon panostetaan selvästi nykyistä enemmän. Tukkien hakkuut lisääntyivät kuusi prosenttia, kuitupuun viisi prosenttia. Nyt palvelua on uudistettu: puun tarjonnan kehitystä voi verrata alueellisesti asetettuun hakkuutavoitteeseen. Se edellyttää kuitenkin nykyistä suurempaa panostusta metsänhoitoon, arvioidaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa selvityksessä. Yksityismetsistä puuta kertyi 51 miljoonaa kuutiota.. 22.6.2017 / AJASSA 2 Paatsamansinisiipi on Suomen kansallisperhonen SUOMEN kansallisLYHYET UUTISET LIINA KJELLBERG, teksti MARKKU OJALA, kuva V uotuisia hakkuumääriä on mahdollista kasvattaa ilman, että metsien kasvu tai hiilivarasto pienenee. Perhosta ei aina huomaa, sillä se viihtyy usein korkealla. Viime vuonna yhtiön puupohjaisista materiaaleista 61 prosenttia oli FSC-sertifioitua. Perhonen valittiin verkkoäänestyksellä, jossa ääniä annettiin yhteensä 36 500. Vertailtavana oli neljä käsittelyohjelmaa. Heleänsinistä väritystä korostavat siipien kalpeat alapinnat. Selvityksen taustalla on hallituksen tavoite nostaa vuotuiset hakkuut nykyisestä noin 66 miljoonasta kuutiometristä 80 miljoonaan kuutiometriin. Selvitystyötä vetäneen Luken tutkimusprofessorin Jari Hynysen mukaan puuston kasvua on mahdollista lisätä hyvinkin nopeasti. Hakkuuaikeista tietoa METSÄKESKUS julkaisee verkkosivuillaan viikoittain tietoja markkinoille tarjottavista puutavaralajeista ja metsien käytöstä. Jos hakkuumäärää nostetaan ilman, että metsänhoitoon panostetaan nykyistä enemmän, pienenee tarkastellun puuston kokonaistilaMetsänhoito kuittaa hakkuut Luken Jari Hynynen: Metsänhoidon tehostaminen kompensoisi hallituksen kaavailemat lisähakkuut parissakymmenessä vuodessa. Ikea pyrkii siirtymään kokonaan FSC-puuhun HUONEKALUJÄTTI Ikean tavoitteena on, että kaikki sen käyttämä puu on FSC-sertifioitua vuonna 2020. ”Metsänhoitoon panostaminen on nopea keino lisätä metsien kasvua. Luonnonvarakeskuksen mukaan hakkuumäärä kohosi liki 62 miljoonaan kuutioon, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Järjestöt haluavat karttapalvelun avulla kertoa yleisölle ja päättäjille kiireellistä suojelua ja tutkimuksia vaativista alueista. “Vauhti on ollut hyvä, sillä vuotta aiemmin luku oli 50 prosenttia. Ensimmäisessä hakkuumäärä ja metsänhoitotoimenpiteet pysyivät ennallaan, toisessa vuotuinen hakkuumäärä nostettiin 80 miljoonaan kuutiometriin metsänhoitotoimenpiteiden pysyessä ennallaan. Hakkuut nousivat uuteen ennätykseen METSÄTEOLLISUUDEN hyvä vire nosti teollisuuden puunkäytön viime vuonna ennätystasolle. Kolmannessa ja neljännessä käsittelyohjelmassa vuotuinen hakkuumäärä nostettiin 80 miljoonaan kuutiometriin, mutta samalla kasvatettiin myös taimikonhoito-, kasvatuslannoitusja kunnostusojituspinta-aloja sekä lisättiin jalostetun männynsiemenen käyttömääriä. Kolmannessa käsittelyohjelmassa keskityttiin nopeasti kasvua lisää viin metsänhoidon keinoihin, neljännessä pitkävaikutteisiin keinoihin. Tiedot perustuvat metsänomistajien tekemiin metsänkäyttöilmoituksiin ja metsävara-aineistoon. Ympäristöjärjestöt panivat suojeluehdotukset kartalle YMPÄRISTÖJÄRJESTÖT ovat avanneet Metsäkartat.fi-verkkopalvelun, johon on koottu järjestöjen asiantuntijoiden, luonnonharrastajien ja ympäristöviranomaisten suojeltaviksi esittämiä metsiä ja soita. Silti voi olla, ettemme pääse vuoden 2020 tavoitteeseen, koska FSC-sertifioitua metsäalaa ei ole vielä riittävästi”, Ikea Suomen vastuullisuusjohtaja Tiina Suvanto kertoo
"Sellaista en ole huomannut. Lehtosen mukaan palveluun lisätään uutta tietoa sitä mukaa, kun aineistot kehittyvät tai uusia käyttäjätarpeita ilmenee. Töitä riittää, joten vielä ei ole tarvinnut markkinoida palveluja. Lähde: Luke Metsänhoito ja hakkuut säilyvät nykyisellään Hakkuut 80 milj. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. "Tässä vastaa vain omista tekemisistä, eikä tarvitse huolehtia muiden työnjäljestä." Messujen jälkeen Jaakko Järvistö suuntasi istutustyömaalle Härmään. Näitä tietoja voi käyttää vaikka raaka-ainehankintojen suunnitteluun. Tämä on tasapainoilua erilaisten tavoitteiden kanssa." 1500 2000 2500 3000 3500 Metsänhoidolla nopea vaikutus Erilaisten metsänhoitoja hakkuumäärien vaikutus puuston runkotilavuuteen sadan vuoden aikana. ”Metsänhoitotoimien lisääminen ei ole ongelmatonta. Suunnitelmissa on muun muassa tuoda palveluun uusia biomassoja kuten peltobiomassoja sivuvirtoineen ja uusia lantajakeita. Tuomarniemeltä valmistuneella metsätalousinsinöörillä on alkamassa viides vuosi yrittäjänä. ”Käyttäjä voi laskea kartalta rajaamaltaan alueelta esimerkiksi erilaisten biomassojen määriä ja sijaintia sekä tarkastella biomassojen käyttömahdollisuuksia ja -rajoituksia yhdistelemällä eri aineistoja”, kertoo projektipäällikkö, tutkija Eeva Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Joko kilpailu kiristyy palvelumarkkinoilla. Palvelu julkistettiin viime viikolla Farmari-messuilla. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p . Biomassat laitettiin kartalle Biomassa-atlasverkkopalvelun avulla voi hakea tietoa esimerkiksi metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista ja maankäytöstä. Luken lisäksi Biomassa-atlasta ovat olleet valmistelemassa Suomen ympäristökeskus ja Itä-Suomen ja Vaasan yliopistot sekä Tapio Oy. Turvemailla hidasliukoista tuhkalannoitetta käytetään jo nyt. Tällä kertaa työllistäjä on metsäyritys, mutta töitä tilaavat myös metsänomistajat ja metsänhoitoyhdistykset, joskus myös tontinomistajat. Sen avulla voi etsiä tietoa esimerkiksi metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, maankäytöstä sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä. m /v, metsänhoito säilyy nykyisellään Hakkuut 80 milj. Ensimmäiset 13 videota havaintometsistä ovat katsottavissa osoitteessa metsakeskus.fi/havaintometsat. Työtä on metsissä niin paljon." Ämmälä toivoo, että metsänomistajat teettäisivät taimikonhoitoa vielä nykyistä innokkaammin. Metsäpalveluyrittäjät esittelevät työnsä jälkeä uusin välinein. "On hyvä, että voi soittaa toisille ja saada työpiikkejä tasoitettua", kertoo Jaakko Järvistö . Rästejä on kertynyt runsaasti eikä niiden purkamiseen riittäisi, vaikka metsäpalveluyrittäjien määrä kaksinkertaistuisi nykyisestä. m /v, panostukset erityisesti metsänjalostukseen milj m 2014 2027 2047 2067 2087 2117 JUSSI COLLIN SUOMEN metsä-, pelto-, lantaja jätebiomassoja koskevat tiedot on koottu uuteen verkkopalveluun, Biomassa-atlakseen. 09 315?49?840 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. m /v, panostukset erityisesti metsänhoitoon Hakkuut 80 milj. Paikkatiedot löytyvät atlaksesta neliökilometrin tarkkuudella. Hakkuiden lisääntyminen on kuitenkin ilmeistä. Ala kasvaa kovaa vauhtia, ja yrittäjät tarvitsevat toisiaan. Metsäkeskuksen Marko Ämmälä on seurannut yrittäjäkunnan kasvua vetämässään EU-hankkeessa, jossa Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus yhdessä edistävät metsäpalveluyrittäjyyttä. Ei ongelmatonta Viime kädessä se, voidaanko kaavailtuja lisähakkuita kompensoida metsänhoidolla, riippuu Hynysen mukaan pitkälti metsänomistajista ja siitä, hyväksytäänkö lannoitusja kunnostusojitusmäärien kasvattaminen. Lisäksi kunnostusojitus vaikuttaa vesistöihin, ja mineraalilannoitteita käytettäessä huuhtoutuu ravinteita.” Jos kasvatuslannoitusten määrää lisätään, tulisi kivennäismaille Hynysen mielestä kehittää hidasliukoisia typpilannoitteita. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Atlaksen lähtötiedot saadaan useasta eri tietokannasta. ELIISA KALLIONIEMI, teksti ja kuva METSÄPALVELUYRITTÄJÄT esittelivät palvelujaan ja verkostoituivat Farmari-näyttelyssä Seinäjoella. Farmarin jälkeen Marko Ämmälä lähti videokuvauksiin. 3 AJASSA / 22.6.2017 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Kaikkiaan metsiemme hiilivarasto kuitenkin kasvaisi, lähivuosina vain nykyistä hitaammin. Metsäpalveluyrittäjyys kasvaa Jaakko Järvistö (vasemmalla), Mikko Kässi, Timo Välisaari, Jyrki Saloniemi ja Marko Ämmälä tietävät paljon yrittämisestä.. Taustalla on Hynysen mukaan se, että selvityksen ulkopuolelle jätettiin noin kolmannes koko metsäpinta-alasta. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Metsänhoito kuittaa hakkuut vuus ja puustoon sitoutunut hiilivarasto laskelmien mukaan 30 vuodessa noin 20 prosenttia. ”Metsänomistajan kannalta lannoitus ja kunnostusojitus ovat kannattavia toimenpiteitä, mutta hankkeiden käynnistäminen takkuilee. Toisaalta myöskään yrityksen laajentaminen ei ole mielessä
Muutama opiskelijakaveri jäi kokonaan ilman kesätyötä. PÄÄTIN TEETTÄÄ kasvatuslannoitusta 400 kilometrin päässä sijaitsevalla metsäpalstallani. Mikä olisi helpompi ja parempi tapa tehdä vaikutus etämetsänomistajaan. Yksi heistä on Reisjärveltä kotoisin oleva Juho Kolehmainen , joka työskentelee elokuun loppuun asti metsäyhtiö UPM:n Hämeenlinnan metsätoimistolla. Se taas näkyy yleensä työtarjouksina. inventointikierros, jonka ensimmäisiä tuloksia julkistettiin alkuviikosta. "Minun on ollut helppo löytää töitä, mutta kilpailu paikoista on kovaa. Hänen kokemustensa mukaan opiskelijat ovat yleensä löytäneet kesätyöpaikan, mutta eivät välttämättä sellaiseen työtehtävään kuin opiskeluiden kannalta olisi ollut hyödyllisintä. Sen perusteella yritykset ovat arvioineet tehdasinvestointejaan, ja nyt VMI:n ansiosta myös metsien hiilensidonnasta voidaan keskustella täsmällisillä luvuilla. Syitä taimikoiden laadun paranemiseen on paljon alkaen huolellisista istuttajista suotuisiin luonnonoloihin. Erittäin paljon laatuun on vaikuttanut tehokkaaksi hiottu kuusen viljelyketju. Kännykkäkuvan ottaminen ja lähettäminen ei vie kauan mutta osoittaa, että palveluntarjoaja osaa asettua asiakkaansa asemaan. Kolehmaisen työtehtäviin kuuluvat leimikoiden nauhoitukset ja korjuuyrittäjien tekemien töiden laadunmittaukset. Tekstiviestin yhteydessä lähetetty kuva palautti metsäasiat saman tien mieleen. Ehkä seuraavalta hakkuutyömaalta saa jo videokuvaa. Etelä-Suomen taimikoista jo 75 prosenttia kasvaa kuusta.. Arvosanan hyvä saa jo reilusti yli puolet alle 1,3-metrisistä taimikoista. Rästien purkamiseen tarvitaan paljon uutta kysyntää kuitupuulle. Kuvilla on voima, joka metsäalan palveluntarjoajien kannattaa hyödyntää. Ensimmäinen inventointi tehtiin 1920-luvulla. Niiden mukaan metsien kasvuvauhti on jatkunut hyvänä. Kun asuu kaukana metsästään, metsänhoito muuttuu väistämättä etäisemmäksi kuin niillä, jotka asuvat lähellä metsiään. Uusin luku on melkein 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli puuston kasvua ja poistumaa kuvaavat käyrät ovat erkaantuneet entisestään. UPM, Stora Enso ja Metsä Group ovat kukin palkanneet noin tuhat nuorta. Nyt meneillään on 12. Paikkoja pyritään tarjoamaan erityiPonnahduslauta työelämään Moni kesätyö poikii myöhemmin vakituisen työpaikan. Hakijoita kymmeniä tuhansia Suurimmat metsäyhtiöt ovat ottaneet tänä vuonna kesätyöntekijöitä suunnilleen saman verran kuin edellisvuosinakin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. PIENISTÄ TAIMIKOISTA sen sijaan kuuluu hyviä uutisia. Kovin hyvältä ei näytä myöskään nuorten kasvatusmetsien laatu. Kesätyöpaikkoja on suhteellisen vähän verrattuna alan opiskelijoiden määrään", Kolehmainen sanoo. Enää vain runsas viidennes taimikoista on arvioitu hyviksi. Metsien puumäärä on noussut lähes 2,5 miljardiin kuutiometriin. Niiden laatu on varsinkin Etelä-Suomessa parantunut vuosikymmenen vaihteesta lähtien. Ensiharvennusrästit näyttävät karkaavan käsistä, vaikka nuorten metsien harvennukset ovat tällä vuosikymmenellä lisääntyneet paljon. Myöhemmin kesällä hän alkaa toimia myös kontaktihenkilönä paikallisille metsänomistajille. 22.6.2017 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MARIANNE MINKKINEN, teksti JUHA TANHUA, kuva T uhannet nuoret ovat päässeet kesätöihin metsäalalle. Kesätöiden saaminen ei ole itsestäänselvyys. Sen eteen on tehty paljon työtä ja tulokset näkyvät. Kiireellistä ensiharvennusta kaipaavia metsiä on inventoinnin mukaan nyt jo lähes miljoona hehtaaria. Missään muualla metsiä ei tunneta niin tarkkaan ja pitkältä ajalta kuin Suomessa. LIINA KJELLBERG Kuva kertoo enemmän "Säästöpuuhaapa kaatui viime syksynä. LUVUT KASVAVAT MYÖS siellä, missä niiden ei pitäisi. Ei ihme, että myös tästä syystä kuusen istuttamisesta on tullut niin suosittu uudistamismenetelmä. VALTAKUNNAN METSIEN inventointi (VMI) tuottaa säännöllisin väliajoin metsien tilasta hyvän katsauksen, joka sopii moniin tarkoituksiin. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Pituutta oli noin 26 metriä ja läpimitta rinnankorkeudelta 60 senttiä." KALLER Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Pari viikkoa sitten kännykkään tuli viesti: ”Tänään aloitetaan lentolannoitus.” Mukana oli kuva lennolle valmistautuvasta helikopterista. Tehtävät vaihtelevat maastossa tehtävistä töistä toimistoja tehdastyöhön. Entistä Taimikoiden laatu parantunut useammin inventointiryhmä on voinut todeta, että taimikko on täystiheä ja mallikkaasti kasvussa
Esimerkkeinä hänellä oli vajaus kuusen siemenviljelyssiemenen saatavuudessa ja viivyttely taimikonhoidossa. Tämä oppi on sisäistetty näköjään metsäalalla paljon ennen Rehniä. Ensi syksynä hän valmistuu metsätalousinsinööriksi Hämeenlinnan ammattikorkeakoululta Evolta. Viiden vuoden kuusen siemenviljelyssiemenen pulan aiheuttaman jalostushyödyn menetyksen nettonykyarvo on 40 miljoonaa euroa. Rokote suojaa vain joltain aivotulehdukselta, en aio hankkia kolmivaiheista rokotetta tuon takia." TOLOPAINEN "Näkyy olevan paikallista vaihtelua paljon. JALKANEN "Koira on huono isäntä punkille kuten muutkin petoeläimet. Vaikka hakemukset täytetään netissä, kannattaa myös soitella toimistolle, jotta saa äänensä kuuluviin", Kolehmainen sanoo. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Olen ottanut myös rokotteet, koska joudun liikkumaan riskialueilla." A. Kolehmainen toivoo, että hänelle kävisi samoin. Se mahdollistaa oikea-aikaiset metsänhoitotyöt ja hakkuut. 88% Kyllä PROFESSORI ALF REHN on epäillyt parhaiden käytänteiden autuutta, sillä niiden vangiksi jää helposti. Laserkeilausta odotellessa ei yksityismetsissä otettu käyttöön firmojen kustannustehokasta suunnittelumenetelmää, jossa puustotiedot ajantasaistetaan aina toimenpiteen yhteydessä. ”Olen huomannut, että omalla aktiivisuudella on paljon merkitystä. Metsäalalle tyypillinen ongelmien kieltäminen ja uuden odottelu ”voi kun olisi viulu” -asenteella ei ole hyvä pohja uusiutumiselle. Erotatko raudusja hieskoivun toisistaan. Ihmisillekin suositellaan hyönteiskarkotteita. KILJUSEN LASKELMIEN TULOKSET ovat puhuttelevat. Vastoin Rehnin näkemystä väitän, että uusia teknologioita hyödyntävät aktiivisimmin toimijat, joilla perusasiat ovat jo kunnossa. ”Ehkä tästä kesätyöstä saa kantapäätä oven väliin. Tämän päivän parhaat käytänteet ovat kuitenkin huomispäivän huonoja. Meittin kissasta ei ihme kyllä ole löytynyt tänä kesänä vielä yhtään punkkia." WILLIAM MUNNY "Toisessa koirassa oli ensimmäinen punkki toukokuun alussa, minkä jälkeen laitettiin heti karvakorville liuokset niskaan. Siemenviljelyssiemenen osuus kuusen viljelyssä on ollut keskimäärin samalla tasolla kuin Ruotsissa, paitsi vuosina 2008–2012, jolloin se oli 40 prosenttiyksikköä pienempi. Ruotsalainen kuusen siemenviljelyshehtaari tuottaa keskimäärin neljä ja suomalainen 1,2 kiloa vuodessa. Joten niille on sama, mistä eläimistä ne tulevat." METSURI MOTOKUSKI "Tänään taimetuksen jälkeen taas yksi punkki kiipi käsivarrella ja yritti purra ranteen lähellä kiinni. Nykyteknologia antaa mahdollisuudet siirtyä esimerkiksi puukohtaisen tiedon keräämiseen. Stora Enso: 17 000/1 000 ?. Yksityismetsissä tuet ovat suosineet varhaishoidon laiminlyöntiä ja varsinaisen taimikonhoidon myöhentämistä. Hyvästä poikkeamisella on hintalappu EI RIITTÄNYT KAIKILLE Kesätöitä hakeneet ja paikan saaneet kotimaassa ?. Metsä Group: 5 500/900 ?. Sattui sen kannalta hiukan havaintoaltis paikka, joten yritys ei tällä kertaakaan tuottanut tulosta." JEES H-VALTA "Punkkien määrästä täällä Pohjois-Suomessa antaa hyvän kuvan Kalevassa parisen viikkoa sitten uutisoitu koiran kolmen kilometrin lenkki emäntänsä kanssa Iin Olhavassa. NYT ODOTETAAN IHMETTÄ Big Datasta. Voidaan tulkita, että kuusen jalostushyöty jää saamatta tältä osin. Jos se sattuu imemään koirasta verta, silloin se ei ime ihmistä. Eron kaventaminen on ainakin miljoonan euron panostuksen paikka. Aletaanko sen mahdollisuuksia hyödyntää laajasti, vaikka hyväksi havaitut toimintamallitkaan eivät ole kiinnostaneet. Olemassa olevien viivästyneiden taimikonhoitokohteiden vastaava hintalappu on vähintään sata miljoonaa euroa. Uusi varhaishoidon tuki paransi tilannetta, mutta ei riittävästi. Lenkin jälkeen rouva poisti koirastaan 50 punkkia. Taimikonhoidon viivästyksen nettonykyarvon laskelman pohjana on taimikon hoidon rästien pinta-ala, ja valistuneet arviot viivästyksen aiheuttamalle kustannusten nousulle, järeytymisen hidastumiselle ja kasvutappiolle. "Olemme pyrkineet työllistämään opiskelijoita niin taloudellisesti hyvinä kuin huonoinakin vuosina, jotta he voivat edetä opinnoissaan." Hakemuksia tuli eri yhtiöille yhteensä kymmeniä tuhansia, joten joukosta on tärkeää erottua. Pitäisiköhän sitä rokotetta alkaa harkita, kun tuolla pusikoissa tullee kesän mittaan rymyttyä." VALTTERI "Ei ole vielä rokotetta borrelioosiin eikä moniin muihin punkkien levittämiin tauteihin. Metsähallitus: ei saatavilla/300 kituiseen työsuhteeseen. Näyttää viihtyvän kuusikoissakin, siellä kun booria levittelin. Itseäni olen yrittänyt suojella vaatetuksella, mutta niin vaan huomasin viikko sitten mahaani kaivautuneen punkin, jolta enää takajalat olivat näkyvissä." 6TUKKI sesti alan opiskelijoille, kertoo Stora Enso Metsän henkilöstöpäällikkö Kari Airaksinen . Kuusen pistokastuotannolta odotettiin paljon. Itsestähän se on kiinni.” Fakta Punkit liikkeellä Metsätalousinsinööriksi opiskeleva Juho Kolehmainen työskentelee tämän kesän UPM:n Hämeenlinnan metsätoimistolla.. Kantapäätä oven väliin Stora Ensolta kerrotaan, että kesätyö on yksi tyypillisimmistä tavoista jatkaa vaHEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija KOLUMNI Verkkokeskustelu Gallup Uusi kysymys: Sopiiko akkusaha metsätöihin. Pienpuutuet, jotka vievät puolet tukipotista, kannustavat edelleen pois hyvistä käytänteistä. Se oli yksi, muttei ainut syy siihen, ettei kuusen siemenviljelyksiä perustettu riittävästi. 5 AJASSA / 22.6.2017 "Ensimmäinen hiplaaja kaivettu niskasta tänä keväänä. Tämä asenne näyttää olevan sitä vahvempi, mitä lähempänä ollaan puuntuotantoketjun alkupäätä ja mitä enemmän toimitaan julkisella rahalla. Tohtori Nuutti Kiljunen esitteli Suomen Metsätieteellisen seuran Metsänhoitoklubin kokouksessa laskelmia siitä, mitä parhaiden käytänteiden käyttämättömyys voi maksaa. Taimikonhoidon viivyttely yhtiöiden metsissä oli kerralla kuntoon ajattelua, ja korjausliikkeet on jo tehty. UPM: 9 700/1 000 ?. Tietääkseni punkki tarvitsee kaksi veriateriaa elämänsä aikana
"Hirvikantaa pitää säädellä niin, ettei tule jatkuvia metsätuhoja. "En halua, että metsien käytöstä annetaan väärää kuvaa. "Metsästrategian mukainen vuosittainen 80 miljoonan kuution hakkuumäärä on relevantti metsänkäyttöluku." Ministerin mielestä mittasuhteet on unohdettu viime aikojen metsänkäyttökeskusteluissa. Leppä myöntää, että hirvikannan säätelyjärjestelmä kaipaa hiomista. "On ensiarvoisen tärkeää, että kannustinjärjestelmä on olemassa." Lepän mukaan nyt on hyvä aika tuoda pöydälle ideoita tulevasta. Pienten mäkien ja niiden välisten notkojen värittämässä metsämaastossa kasvaa niin kuusta, koivua kuin mäntyä. Entiselle maaja metsätalousministerille Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) jäivät ympäristö-, energiaja asuntoasiat. 22.6.2017 / AJASSA 6 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsänomistajilta on kantautunut viime aikoina entistä enemmän havaintoja hirvien aiheuttamien metsätuhojen ja hirvien määrän kasvusta metsissä. Metsä-Suomen edunvalvonta on Lepän mukaan molempien ministerien ydintehtäviä. Leppä, joka oli ennen ministerinpestiään eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan jäsen ja puheenjohtaja yli 10 vuotta, ei lämpene ehdotuksille tukijärjestelmän lopettamisesta. Hirviä ei saa olla liikaa." Leppä uskoo, että hirvimäärän sähköiset seurantamenetelmät, kuten metsästäjien Oma riista -puhelinsovellus, auttavat ehkäisemään kannansäätelyssä toistuneita heilahduksia. "Kannustan kaikkia metsätoimijoita kertomaan, millaisia ominaisuuksia tulevassa tukijärjestelmässä tulee olla." Lepän omat metsäomistukset sijaitsevat Pertunmaalla Mikkelin lounaispuolella. "Sähköinen järjestelmä tuo ajantasaisempaa ja oikeaa tietoa hirvikannasta", metsästystä itsekin harrastava ministeri sanoo. Ja kasvun vuoksi metsiä on mahdollista käyttää enemmän. Tämän on vahvistanut myös Luonnonvarakeskus (Luke), jonka mukaan hirvikanta on monin paikoin aiemmin arvioitua korkeampi. "Maapohjat ovat reheviä, miHAASTATTELU. "Keskeisin asia on, että metsien kestävä käyttö saa jatkua." Lepän mukaan Suomella ei ole varaa olla käyttämättä metsää ilmaston, talouden eikä kestävyydenkään näkökulmasta. Kuva hirvikannan tilasta on välittynyt ministeriöön asti. Lepän mukaan kasvun varaa on vielä. Se on hallituksen yksimielinen kanta." Luken tuore ennuste kertoo, että markkinahakkuut voivat nousta tänä vuonna uuteen ennätykseen, yli 63 miljoonaan kuutiometriin. Ei ole todellakaan kysymys siitä, että nyt Suomen metsät hävitetään." Tukijärjestelmä tarpeen Ministeriössä on jo käynnistetty mietinnät, mitä tapahtuu, kun Hirvestys kaipaa hiomista Kemera tai vastaava kannustinjärjestelmä tarvitaan jatkossakin, sanoo metsäministeri Jari Leppä. Jari Lepän mukaan tehtävänjako on erittäin luonteva, sillä ilmastoja hiilinielukeskustelu tekee metsien käytöstä yhä kansainvälisemmän kysymyksen, mikä lisää ilmastoasioista vastaavan Kimmo Tiilikaisen tehtävätaakkaa. "Vaikka hakkuita lisätään, metsien kasvu lisääntyy koko ajan. "Hirviä ei saa olla liikaa." metsätalouden nykyinen kemeratukilaki päättyy vuonna 2020. "Oma käsitykseni niiltä alueilta, joilla itse liikun, on, että hirvikanta on kasvussa", kertoo tuore keskustalainen maaja metsätalousministeri Jari Leppä . 80 miljoonaa kuutiota Lepästä tuli maaja metsätalousministeri toukokuussa, kun hallitus lisäsi ministerien määrää. Esimerkiksi päätehakkuiden osuus käytettävissä olevasta metsäpinta-alasta on vuosittain alle prosentin
Ikä: täyttää 58 vuotta juhannuspäivänä . Metsäkolmion toiminta muuttuu sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, ja Harvestia keskittyy omistajansa Savon Sellun koivukuitupuun hankintaan Kuopion lähialueilla. "Äänekoski tulee käyttämään suuren määrän havukuitupuuta, jonka hankkimisessa kertyy muita puutavaralajeja. Suuria juhlallisuuksia ei ole tiedossa. "Perusperiaate on, että mitä enemmän puunostajia, sitä paremmin markkinat toimivat. . Metsäkolmion oston myötä Metsä Group kasvattaa tukkitoimituksia Timber Teamin Pihtiputaan sahalle, ja Harvestian kanssa on sovittu koivukuitupuun toimittamisesta Savon Sellulle. Myynti: rautamaatalouskaupat ja pienkonemyymälät. Metsä Groupin tavoitteena ei ole muuttaa hankintatapojen suhdetta, ellei nyt nähdyn kaltaisia molempia kaupan osapuolia hyödyttäviä mahdollisuuksia tule eteen. Mäntylän mukaan tehdas ei muuta yhtiön käytännön hakkuutoimintaa. Kuitupuuta käyttävä tehdas on jo nostanut puunostomääriä. Perhe: vaimo ja yksi lapsi . Eri puutavaralajien välisellä tasapainolla on meille iso merkitys", kertoo Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä . Harrastukset: kuntoilu, metsästys, raviurheilu ja kesäteatteri Kansallisen metsästrategian tavoitteena on hakkuiden lisääminen 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Siellä koivukuidun kysyntätilanne on muuttunut Stora Enson Varkauden tehtaan vaihdettua koivun käytön mäntyyn. Ministerin töiltä jää aikaa lähinnä metsänhoidon suunnitteluun ja raivaustöihin. Yhtiö osti alkukuun aikana puunhankintaliiketoiminnat Metsäkolmiolta Keski-Suomessa ja Harvestialta Kaakkois-Suomessa. . Samalla teemme paljon yritysten välistä puukauppaa." Äänekosken tehtaan on Äänekoskelle lisää elintilaa yrityskaupoilla määrä käynnistyä syksyllä. Jari Lepän mukaan väite, että hakkuita lisätään energian tuotannon vuoksi, on väärä. Mäntylän mukaan molemmissa yritysostoissa oli takana myös se, että yrityskauppa oli ajankohtaan sopiva ratkaisu kaikille osapuolille. 7 AJASSA / 22.6.2017 Hirvestys kaipaa hiomista JARI LEPPÄ . Tukki otetaan tarkasti talteen." MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikön Erno Järvisen mukaan puunkäytön kasvu on positiivinen asia metsänomistajien näkökulmasta, mutta ostajien väheneminen heikentää puumarkkinoiden toimivuutta. noin 200 hehtaaria metsää Pertunmaalla Etelä-Savossa . – Taimikkojen ensiharvennus – Puutarhojen ja puistoalueiden hoidot. VALTTERI SKYTTÄ Ä änekosken uuden selluja biotuotetehtaan käynnistymiseen valmistautuva Metsä Group turvaa suurtehtaan tulevaa toimintaa yrityskaupoilla. Eduskunnan pitää saada soteja maakuntauudistukset tehtyä." Kuka. Leppä täyttää 58 vuotta juhannuspäivänä. kä tietää paljon taimikonhoitotöitä. "Tulemme toimimaan puun katkonnassa samalla tavalla kuin aiemminkin. Metsä Groupin mukaan yrityskaupat varmistavat osaltaan, että Äänekosken uusi tehdas saa tarvittavan määrän havukuitupuuta ja että lisääntyvissä hakkuissa kertyville muille puutavaralajeille löytyy käyttökohde. Lustontie 1 58450 PUNKAHARJU www.lusto.fi lusto@lusto.fi 015 345 100 Kansallista identiteettiä rakentamassa – Suomalainen metsäsuhde UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmassa 28.4.2017–7.1.2018 Ilona Rista – Puutaiteen uudistaja 28.4.2017–7.1.2018 Sanna Vatanen – Virkatut moottorisahat 28.4.–1.10.2017 Laaja perusnäyttely koko vuoden! Tervetuloa! Pekka Halonen: Syksyisiä haapoja 1920. Työ: maaja metsätalousministeri, maanviljelijä . Ensin heinäämistä ja sitten lehtipuiden raivausta." Lepällä on omien metsäomistusten suhteen kolme periaatetta: ylisukupolvisuus, yrittäjämäisyys ja monimuotoisuuden ylläpito. . Toisaalta näillä alueilla, joilla Metsä Group teki yritysostoja, on puunostajia edelleen kohtuullisen runsaasti. Metsänomistajien kannattaa edelleen kilpailuttaa puukaupat kaikkien potentiaalisten ostajien kesken", Järvinen sanoo. Puunostajia yhä kohtuullisesti Metsäyhtiöt hankkivat puuta niin omilla osto-organisaatioilla kuin metsäyritysten keskinäisillä puukaupoilla. . "Syntymäpäivä menee työn merkeissä. "Kun puunhankinta on omissa käsissä, siihen voi luottaa.
9290 € +tk. Kiireellistä harvennusta kaipaavien nuorten metsien pinta-ala on noussut edellisen inventoinnin 810 000 hehtaarista 980 000 hehtaariin. Korhonen , joka johtaa valtakunnan metsien inventointia. Tällä viikolla julkistettiin ensimmäiset luvut kahde inventointikierrokselta, jonka mittaukset aloitettiin vuonna 2014. Varttuneissa taimikoissa metsänhoidollisesti hyvien taimikoiden osuus on pienempi, mutta myös niissä kehitys on tällä vuosikymmenellä kulkenut parempaan suuntaan. Metsistä uudet ennätykset Suomen metsissä on nyt puuta lähes 2,5 miljardia kuutiometriä. Taimikoiden laatu parantunut Hyvä uutinen on myös se, että varsinkin Etelä-Suomessa pienten taimikoiden laatu on parantunut. Näistä luvuista Korhonen löytää ikävän yllätyksen. SUMMER PACK ETUSI 1318 € . Koska puuta hakataan paljon vähemmän kuin uutta kertyy, myös metsien puumäärä on kasvanut. Neljässä vuodessa Suomen puusto on lisääntynyt noin 110 miljoonaa kuutiometriä. Hyvän arvosanan saa nyt jo reilusti yli puolet alle 1,3 metrin mittaisista taimikoista. Polaris-sähkövinssi 519 € POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle. Sa m i Ka rp pi ne n 20 40 60 80 2005– 2007 20062008 20072009 20082010 20092011 20102012 20112013 20122014 2014– 2016 Taimikoiden tila Etelä-Suomessa 2005 2016, pienet taimikot Parempaan päin Tyydyttävät Hyvät Lähde: Luke Kasvut ovat mittausvuosia edeltävien 5 vuoden keskiarvoja. "Ehkä joudun tarkistamaan kantaani." NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. Nyt se on lähes 2,5 miljardia kuutiometriä. Uusin mittaustulos on, että metsät kasvavat vuodessa 109,9 miljoonaa kuutiometriä. Inventoinnissa arvioidaan myös metsien laatua ja metsänhoidollista tilaa. Neljässä vuodessa puusto on lisääntynyt noin 110 miljoonaa kuutiometriä, eli saman verran kuin metsät vuodessa kasvavat. Kymmenessä vuodessa vuotuinen kasvu on lisääntynyt kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä, eli reilusti parin sellutehtaan tarvitseman puumäärän verran. m vuodessa VMI 9 (1996 2003) VMI 10 (2004 2008) VMI 11 (2009 2013) VMI 12 (2014 2016) Tiedot ovat peräisin Luonnonvarakeskuksen tekemästä valtakunnan metsien inventoinnista. Kasvu kiihtyy 80 100 120 Milj. Forest-peräkärry 799 € . "Olen itse ajatellut, että oikea luku on lähempänä 115 miljoonaa, mutta ehkä joudun tarkistamaan kantaani", pohtii hyvien kasvulukujen yllättämä Kari T. 22.6.2017 / AJASSA 8 Metsäkonealalla HYMY ELIISA KALLIONIEMI M etsien kasvuvauhti on jatkunut yllättävän kovana. Ensiharvennusrästit ovat kasvaneet entisestään, vaikka harvennetut pinta-alat ovat lisääntyneet. Rästit kasvavat Suomen metsät ovat hyvässä kunnossa ja sopivassa iässä, joten kasvun on arvioitu lisääntyvän ylimmillään 115–125 miljoonaan kuutiometriin vuodessa
Suomessa myydään 500 konetta. Vahvistunut asema maailman suurimmilla metsäJatkuu seuraavalla aukeamalla. Yhtiö on vahvistanut asemiaan Ruotsissa, ja Suomessakin kauppa käy. ”Perusta menestykselle luotiin 2013 Elmia Wood -messuilla. Metsäkonealalla HYMY Maailman suurimmaksi nimetyt Elmia Wood -metsämessut Ruotsissa henkivät metsäkonevalmistajien uskoa tulevaan. Ruotsin markkinat ovat toipumassa laihoista vuosista. Toimitusjohtaja Juho Nummelalla on syytä hymyyn. 9 AJASSA / 22.6.2017 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat U usiutuvien luonnonvarojen kohonnut arvostus on kiihdyttänyt metsäkoneiden kysyntää. Sen siivellä olemme pystyneet lisäämään ajokoneiden myyntiä”, Nummela korostaa. Edellä ovat John Deere ja Komatsu. Ponssen toimitusjohtajalla Juho Nummelalla oli viime viikolla aihetta hymyyn Elmian messusateesta huolimatta. Viime vuonna Ponsse kiilasi Ruotsin kolmoseksi 20 prosentin markkinaosuudella, mikä päihittää ruotsalaisvalmistajat Ecologin, Gremon ja Rottnen. Maassa myydään tänä vuonna 600 metsäkonetta. Ponsse on kivunnut Ruotsin metsäkonemarkkinoiden kolmossijalle ohi ruotsalaisvalmistajien.. Silloin esiteltyä Scorpion-hakkuukonetta on myyty Ruotsiin noin 120
Merkittävimmät pienkoneiden valmistajat ovat Malwa, Vimek ja Terri. ”Häiriötilanteessa näemme, mikä esimerkiksi saksalaisen asiakkaan koneessa on vialla ja voimme antaa korjausohjeet tai lähettää tarvittavat varaosat. Henkkamaukkakin haluaa puukuitua Ruotsissa uuteen metsätuotantoon on parissa vuodessa satsattu yli kolme miljardia euroa. 22.6.2017 / AJASSA 10 myönteinen, mutta tilanne muuttuu, jos poliittiset riskit realisoituvat. Billerud Korsnäs rakentaa Vänern-järven rantaan 600 miljoonan euron kartonkikonetta. Metsänomistaja voi valita kantohinnan ja korjuun tehokkailla koneilla tai nollahinnan ja kapeilla urilla hyörivät pienkoneet. ”Kaivosteollisuudessa virinnyt nousu lisää komponenttien kysyntää. ”Myös Suomessa meno on vahvaa, mutta siellä dominoimme markkinoita jo nyt. Skogsstyrelsenin pääjohtaja Herman Sundqvist ennakoi, etteivät Ruotsin hakkuut lähitulevaisuudessa lisäänny merkittävästi. ”Toki tämä on syklinen ala, joten nousu taittuu jossain vaiheessa. Nyt kysyntä on virinnyt myös Pohjoismaissa muutaman laihan vuoden jälkeen”, Nurminen kertoo. ”Pienten koneiden osuus puunkorjuusta on marginaalinen. Niiden tietokone liittyy SIM-kortilla tietoverkkoon. Japaa valmistavan Laitilan Rautarakenteen toimitusjohtaja Henri Nurminen kertoo, että klapikoneiden kysyntä on vilkastunut kaikilla markkinoilla. Analyytikot ennakoivat investointibuumin jatkumista. ”Aiemmin pieniä metsäkoneita ostivat metsänomistajat, mutta viime vuosina yhä enemmän myös korjuuyrittäjät. Metsäkoneissa käytettävien ostokomponenttien, kuten telien ja hydrauliikan, saatavuus ei vielä rajoita alan suurten valmistajien tuotantoa. Hän esitteli Elmia-yleisölle puun jalostusmahdollisuuksia. Suuria lupauksia nähdään muun muassa puuvillan korvaamisessa sellusta valmistettavalla kankaalla. Se on viime ajat ollut Klapikoneetkin menivät verkkoon Mikko Riikilä • Yli puolet Ruotsissa myytävistä klapikoneista on suomalaista tekoa. Malwan tekninen asiantuntija Mattias Bengzon on tyytyväinen. Esineiden internet on istutettu Japan uusiin 395ja 405-malleihin. ”Smoolannin metsät ovat jatkossa yhä korostuneemmin koko maailmaa varten”, Södran strategiapäällikkö Henrik Brodin kertoo. ”Piristyminen alkoi Britanniasta. Syyksi on kerrottu metsänomistajien kyllästyminen isojen koneiden maaperävaurioihin ja leveiden ajourien myrskytuhoriskiin. Venäjän merkitys on nyt suuri. Japa, Palax ja Hakki-Pilke hallitsevat markkinoita. Viime vuosina ruotsalaiset ovat oppineet, mitä biotalous ja globalisaatio tarkoittavat. Uskon, että lähivuosina meillä on mahdollisuus lisätä koneiden myyntiä enemmän Ruotsissa.” Pohjois-Amerikka haasteena Maailman suurimman metsäkonevalmistaja John Deeren Euroopan metsäkoneliiketoimintojen johtaja Timo Ylänen arvioi näkymät hyviksi Euroopassa, kaukomarkkinoilla ja Venäjällä. Esimerkiksi laakerimarkkinat ovat hyvä mittari maailmantalouden suhdanteille.” Myytti pienkoneiden noususta mureni Ruotsissa pienten metsäkoneiden myynti on kasvanut. ”Ruotsalaiset vaatebrändit kuten H&M ovat innostuneet puukuidusta, jolla voitaisiin korvata ympäristöä tuhoavaa puuSateesta huolimatta Elmia-messuilla riitti väkeä.. ” Metsäyhtiö Södran strategiapäällikkö Henrik Brodin ennusti, että puukuidut korvaavat puuvillaa tekstiilien valmistuksessa jo lähivuosina. Valmistamme tänä vuonna 35 konetta.” Ruotsin puunkorjuun yleiskuva on silti ennallaan. Korjuu olisi niin kallista, ettemme voi maksattaa sellaista puun myyjillä”, sanoo metsätalouden kehittämispäällikkö Anders Ehrenström puunhankintayhtiö Sydvedistä. Niistä yli puolet Suomessa. Visiot olivat tuttuja. Haasteita on lähinnä Pohjois-Amerikassa Pohjoismaisia metsäkoneita valmistetaan vuosittain 3 500. Konekauppa käy hyvin, eikä Ylänen vielä näe merkkejä alan ylikuumenemisesta. Lisäksi tietokone kuutioi klapimäärän. nalla eurolla ja SCA Sundsvalliin 850 miljoonalla eurolla. Etelä-Ruotsin metsänomistajien Södra rakentaa sellulinjaa Väröön 650 miljookonemarkkinoilla lupaa hyvää. Jatkossa painopiste siirtynee sahateollisuuteen, jonka maailmanlaajuisesta noususta Ruotsi mielii osansa
Metsänhoidon taso voi jopa parantua.” Ehrenströmin mukaan vaaraa omistajakadosta ei ole, vaikka perilliset eivät innostuisikaan jatkamaan tilanpitoa. Mense markkinoi ideaa hakkuukoneen tekemästä ennakkoraivauksesta ja siihen soveltuvasta, hakkuukouraan liitettävästä leikkuuterästä. Monelta osin suurinvestoinnit kohottavat jalostusastetta ja korvaavat alas ajettua tuotantokapasiteettia. 11 AJASSA / 22.6.2017 villaa. Bracken uusi mätästävä, kaksirivinen mätästävä laikkuri sopii pienehköjen uudistusalojen muokkaukseen. Mikko Riikilä • Komatsu esitteli Elmiassa kahdeksanpyöräisen version 901-harvesterimallistaan. Kahdeksanpyöräisyys on nyt valttia Elmiassa vieraili yli 40 000 kävijää. ”Metsille löytyy aina uusi omistaja. Ruotsissa suosittujen pienmetsäkoneiden koko on vähitellen kasvamassa. ”En tiedä, millaista Suomessa on, mutta en osaa kuvitella, että keskustelu voisi teillä sen kovempaa olla kuin täällä.” Ruotsissa ei odoteta hyppäyksenomaista hakkuumäärien lisäystä. Siinä voi olla valtava mahdollisuus metsätuotteille. Kestäviksi hakkuumahdollisuuksiksi on laskettu 95–100 miljoonaa kuutiota vuodessa, joten kasvuvara on vähäinen”, Sundqvist pohtii. Metsänomistajista kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita, mutta Sydvedin Ehrenström näkee tässäkin mahdollisuuksia. Pienoishelikopterien odotetaan jo lähivuosina nopeuttavan metsäsuunnittelua. Sydvedin kehittämispäällikkö Anders Ehrenströmin mukaan pienten metsäkoneiden osuus puunkorjuussa on vähäinen.. Uutuuskoneella voidaan myös laikuttaa ja kylvää. Ruotsalaisvalmistajista Rottne ensiesitteli Elmiassa kevyen, maastokelpoisen uutuusharvesterinsa H8D:n. Keslan uutuuksia Elmiassa olivat kolme järeää hakkuupäätä. ”Meillä on pitkään hakattu 92–94 miljoonaa kuutiota vuodessa. Ponssella uutta olivat virtuaalitodellisuutta tukeva koulutussimulaattori vr-laseineen sekä maailman parhaaksi mainostettu kuljettajan istuin metsäkoneisiin. Suomalaiskoneet kiinnostivat messukansaa. Ecolog toi näytteille järeän 688E-hakkuukoneen. Kone-Ketonen puolestaan esitteli keveän Forst Xtreme harvesteripään. ”Varsinkin Etelä-Ruotsissa sekä sijoittajat että puuntuottajat hankkivat innokkaasti uutta metsää.” Metsätilojen hinta määritellään tilan puuston kuutiohintana. Vanha kaarti koettaa tehdä metsässä kaiken, mutta työt tahtovat iän karttuessa jäädä tekemättä. Uusi polvi teettää hommat ammattilaisilla. Samoin John Deere toi messuille uuden kahdeksanpyöräisen version 1170-hakkuukoneestaan. Terri esitteli Elmiassa ensimmäisen kumipyörillä varustetun ajokoneen. ” "Ruotsin metsäkeskuksen”, Skogsstyrelsenin pääjohtaja Herman Sundqvist kertoo, ettei Ruotsikaan marssi kohti biotaloutta yksituumaisena. Etelä-Ruotsissa kauppahinta oli viime vuonna keskimäärin 600 kruunua, siis runsaat 60 euroa kuutiolta. Metsäomistajat iäkkäitä Ruotsissa yksityismetsien tilakoko on merkittävästi meikäläistä suurempi ja toisaalta teollisuudella on runsaasti omia metsiä, joten puuhuolto on turvattu
Pitemmällä aikavälillä FSC-sertifioitujen metsien ala kasvanee selvästi. FSCSuomen pääsihteeri Anniina Kostilainen näkee, että niin ei voi jatkua loputtomiin. Kesäkorjuukohteista on entiseen tapaan hyvä kysyntä ja pientä pulaa. Tunnelmia sanotaan myönteisiksi, ja mahdollisesti saha voi käynnistyä uudestaan jo syyskaudella. Markkinatilan ovat täyttäneet etenkin sahayhtiöt Junnikkala, Ha-Sa ja Keitele. Kahden sahan menetys ei tunnu Kohde: Kesäkorjuukelpoinen päätehakkuuleimikko Sijainti: Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun eteläpuolella Ostaja: Saha Kaupan koko: 1 423 m3 Leimikon koko: 7,9 ha Kertymä: 180 m3/ha, tukkiosuus n. Omistaja ei ole päättänyt mitä suljetulla sahalla tekee. Vaihtoehtona on useiden metsänomistajien yhteinen ryhmä0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 PUUKAUPPA FSC:stä saa jo lisähintaa Metsäyhtiöt ovat vaitonaisia lisän suuruudesta. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen vahvistaa, että FSC-puulla on hintalisä ja se koskee kaikkia puutavaralajeja. Lyhyellä katsannolla se luo painetta sekä hinnannousuun että puun tuontiin. Niin pitkälle hän ei kuitenkaan näe kehityksen menevän, että FSC-puulle syntyisi täysin omat markkinat ja omat hinnat. FSC-sertifikaattilla on noin kahdeksan prosentin osuus, ja lähes aina kyse on tuplasertifioinnista PEFC:n kanssa. ”Vaikutukset nähdään syksystä eteenpäin, kun siirrytään talvikohteiden myyntiin.” Pyhännän saha kuuluu pohjoissuomalaiseen PRT-puutuotekonserniin. Sahapuuleimikosta kauppa Puutavaralaji määrä, hinta, yhteensä, m3 €/m3 € mäntytukki 18 cm + 304 57,50 17 480,00 mäntytukki 15–18 cm 76 51,50 3 914,00 kuusitukki 18 cm + 358 57,50 20 585,00 kuusitukki 16–18 cm 89 51,50 4 583,50 havupikkutukki 180 29,00 5 220,00 havukuitupuu 394 18,00 7 092,00 koivukuitupuu 22 16,00 352,00 yhteensä 1 423 59 226,50. FSC on vanhempi, ympäristöpainotteisempi ja maailmanmitassa suurempi sertifikaatti. Hänkään ei suostu kertomaan hintalisän suuruutta. Kevään aikana haukiputaalainen Shinshowa meni konkurssiin ja PRT-Wood sulki Pyhännän sahan. 22.6.2017 / AJASSA 12 TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti RISTO HÄMÄLÄINEN, kuva M etsäyhtiöt ovat alkaneet maksaa FSC-sertifioidusta puusta lisähintaa. FSC-sertifioidun puun kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta ehtii seurata. Yhdistyksestä päänavaaja. Rossi muotoilee, että FSC-puulla on paremmat hinnoittelumahdollisuudet, mutta ei avaa hintaeroa tarkemmin. Konkurssipesä etsii jatkajaa Shinshowan sahalle. Partanen uskoo, että FSC-metsien ala kasvaa merkittävästi, vaikka hän ei ole tyytyväinen Stora Enson tarjoaman ryhmäsertifioinnin kasvuvauhtiin. Kuinka paljon, siitä ne ovat visusti hiljaa. Suomen talousmetsät ovat pääosin PEFC-sertifioituja. ”FSC-puulla on kysyntää enemmän kuin sitä löydetään”, Metsä Groupin Jyväskylän piirin piiripäällikkö Matti Rossi toteaa. ”Pula koskee yhtä lailla sekä tukkiettä kuitupuuta.” Kasvanut kysyntä ja rajallinen tarjonta näkyvät hinnassa. 60 % Muuta: Leimikko korjattavissa myös kelirikkoaikaan. MIKKO HÄYRYNEN MHY SIIKALAKEUDEN alueelta Pohjois-Pohjanmaan eteläosista on lyhyessä ajassa kadonnut kahden sahan kysyntä. Yhdistyksen johtaja Kari Salo sanoo, että tilanne on mennyt yllättävänkin kivuttomasti, sillä kahden ostajan poistuminen ei tunnu tukin menekissä eikä myöskään hinnoissa, ainakaan vielä. Vaikka prosentuaalisesti FSC-ala on kasvanut reippaasti, alhaisen lähtötilanteen vuoksi hehtaarimäärät ovat kasvaneet kysyntää hitaammin. FSC-sertifikaatti on viimein lähtenyt kasvuun Suomessa. ”Väistämätöntä on, että seuraavan viiden vuoden aikana kotimaassa tapahtuu.” FSC on suunniteltu isojen metsäalojen sertifikaatiksi, ja tavalliselle metsänomistajalle se on raskas menettely. Painetta voi purkaa tuomalla FSC-puuta naapurimaista, sillä Suomi on FSC-maiden ympäröimä. ”Ostajaa ei aktiivisesti etsitä, mutta aktiivisesti mietitään mikä sahan jatko on”, konsernin toimitusjohtaja Mika Rytky sanoo. FSC:n merkitys on korostunut etenkin havuvanerin päämarkkinoilla Beneluxmaissa ja Britanniassa, UPM Plywoodin ympäristöpäällikkö Sanna Kontinen sanoo Ristiinan vaneritehtaalla
15,95 s 16,06 . 17,5 s 25,61 . 58,15 . 28,2 s 29,15 . 12,15 . 18,35 . 17,1 Harvennushakkuu s 46,79 . UPM:n tuonti painottuu koivukuituun. 15,93 s 17,71 . 15,8 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Keskusteluja käydään, mutta esteet ovat olleet lähinnä asenteissa. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 56,06 s 36,66 . 14,62 . Varsinkin sahatavaramarkkinoilla tilanne on kirjava. 55,45 s 56,26 . 25,31 s 27,71 s 25,83 s nousussa . 16,13 . 24,45 Uudistushakkuu s 56,74 s 58,64 s 44,11 . 17,76 Harvennushakkuu s 49,74 s 51,19 s 37,47 s 16,3 s 16,61 s 15,68 s 21,65 Ensiharvennus . 18,22 . Kantohintavaikutus on liikesalaisuus. 15,8 s 23,92 Uudistushakkuu . Suuri kynnys ylitetään, jos jokin metsänhoitoyhdistys avaa pelin ja liittyy FSC-ryhmäsertifikaatin tarjoajiin. 59,74 . 41,66 . 58,02 . 46,13 . 27,68 s 28,41 s 29,14 s nousussa . 29,03 . 15,87 . 57,1 s 49,23 . 13,22 . 28,97 s nousussa . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi FSC:stä saa jo lisähintaa sertifikaatti, joita tarjoavat isot metsäyhtiöt. 20,3 Ensiharvennus s 11,61 Hankintahinnat . 58,84 . 14,14 s 13,46 . 45,01 s 43,67 . 16,08 s 16,73 . 15,43 . 20,29 . 18,23 . 52,46 . 15,38 . 16,29 s 22,23 Uudistushakkuu . FSC takaa menekin UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoo, että molempien sertifikaattien puuta tarvitaan, mutta FSC-puun osuutta halutaan lisätä. Tarjoajiin on liittynyt myös loviisalainen metsäpalveluyritys Tomas Oy. 45,26 s 41,57 . 22,79 . ”Metsänomistajan kannalta oleellista on, että FSC takaa puun menekin kaikissa tilanteissa.” Brander näkee, että FSC voisi parantaa kotimaisen koivukuidun takkuista menekkiä. 18,14 . 55,85 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,02 . 13,74 . Joillakin markkinoilla PEFC on edelleen vahva.” Ikea julkisti hiljattain tavoitteensa, että vuonna 2020 kaikki käytetty puu on FSC-sertifioitua tai kierrätettyä. 15,47 . 23,77 Harvennushakkuu s 49,75 s 49,29 s 38 . 16,46 . 12,8 . 18,88 . Ikea käyttää oman laskentansa mukaan maailman puumateriaaleista prosentin.. 18,04 . 48,33 s 48,87 . 20,9 . 15,43 s 21,99 Uudistushakkuu s 58,49 s 59,3 s 46,4 s 17,86 s 18,97 . 14,93 Ensiharvennus . 34,75 . 25,64 Harvennushakkuu s 47,95 s 48,52 s 36,54 . 36 s 15,33 . Yhdet markkinat edellyttävät FSC:tä, toiset PEFC:tä, ja kolmannet eivät välitä koko asiasta. 54,67 . 57,8 . 52,84 . 24,54 Uudistushakkuu . 15,4 . 19,2 . 42,63 . 22,93 . 11 Hankintahinnat s 54,51 s 54,75 s 44,81 . 15,51 Uudistushakkuu . 17,43 . 17,48 . 18,5 . 56,58 . 50,8 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 18,07 Harvennushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,63 s 58,34 s 44,9 . 43,7 . FSC-kysyntä on tullut ensiksi paperin ja vanerin kautta, ja myöhemmin laajentunut selluun ja sahatavaraan. ”Tällaisen kysynnän osuus on lievässä kasvussa. 11,62 Hankintahinnat s 58,98 . 56,45 . 39,95 . 15,86 . Branderin mukaan tuontimääriä ei ole kasvatettu FSC:n vuoksi, mutta tuontipuuhun sitä yritetään saada mukaan niin paljon kuin mahdollista. 11,76 Hankintahinnat . 28,41 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 21–24 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Hän suostuu sanomaan vain, että FSC-puusta maksetaan pientä lisää. 20,92 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 52,82 . 18,83 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 54,71 . 17,91 . 15,5 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 48,12 s 46,91 . 13,17 . 16,29 s 18,53 . 15,65 . Hän kuitenkin muistuttaa, että suurempi vaikutus on loppuvuodesta valmistuvalla Kymin sellutehtaan laajennuksella. 58,98 . 17,04 s 19,3 . 14,51 Ensiharvennus s 12,03 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 46,10 s 26,84 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 27,55 s 29,37 s 27,55 s nousussa . 47,5 . 17,65 . 53,12 . 59,82 . 29,01 s 28,15 s nousussa . 48,05 . Asennemuutosta sanotaan olevan ilmassa. 56,5 s 37,11 . 13 AJASSA / 22.6.2017 s nousussa . 52,52 . 14,73 Uudistushakkuu s 56,12 s 57,68 s 43,37 . 17,22 s 26,32 Harvennushakkuu s 46,15 s 46,31 s 15,25 s 14,39 s 20,54 Ensiharvennus s 12,13 s 11,64 Hankintahinnat s 26,46 s 25,95 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 16,05 . 20,86 Ensiharvennus s 12,22 . 41,65 . Tiukimmilla lopputuotemarkkinoilla vaaditaan FSC, jotta kaupasta pääsee edes keskustelemaan. 55,62 . 14,87 s 21,6 Ensiharvennus . 59,62 . 57,75 s 42,58 . 11,36 Hankintahinnat . 16,02 . 22,36 s 23,03 Uudistushakkuu s 49,77 s 48,17 s 18,18 s 17,46 s 24,41 s 23,98 Harvennushakkuu . 11,77 Hankintahinnat . 25,97 s 25,73 Harvennushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat
"Kovan työn jälkeen", Saarinen toteaa. METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat E nsin kannattaa tehdä kierros metsissä, sanovat metsänomistajat Rami Saarinen ja Sanna Nervi . Niin he aloittivat oman metsänomistajauransa vajaat kymmenen vuotta sitten. Relaskoopin avulla saa laskettua puuston pohjapinta-alan eli puiden rinnankorkeudelta mitattujen poikkileikkauspinta-alojen summan. Tilarajojen lisäksi metsänomistajan kannattaa Kaamasen mukaan selvittää metsikkökuvioiden rajat. Kuviorajojen hahmottaminen on tärkeää, sillä metsänhoitotoimet suunnitellaan metsätaloudessa pitkälti kuviokohtaisesti. Se tulee Kaamasen mukaan kuitenkin kalliiksi. Jos rajapyykkejä ei löydy, voi Maanmittauslaitokselta hakea maanmittaustoimitusta. Metsäsuunnitelma oli teetetty paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kautta, joten pariskunta päätti olla yhteydessä sinne. Matkapuhelimeen ladattavat metsäsuunnitelmat helpottavat metsätilan rajojen ja kuvioiden hahmottamista.. 14 22.6.2017 / METSÄSTÄ tauslaitoksen kiinteistörekisterikartasta. Kuviotiedot löytyvät esimerkiksi metsäsuunnitelmasta. Metsät jaetaan metsikkökuvioihin kasvupaikan ja niillä kasvavan puuston mukaan. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntijan Mikko Kaamasen mukaan ensimmäiseksi kannattaakin sijoittaa metsä kartalle. Rajat esiin Saarinen ja Nervi asuvat lähellä metsiään, mutta aina näin ei ole. Metsään rajat on merkitty rajapyykein. Raivatutkin rajalinjat kasvavat nopeasti umpeen ja rajapyykkejä voi kadota esimerkiksi kunnostusojituksen yhteydessä. Kaamasen mukaan rajalinjat kannattaakin pitää auki. Uusi metsänomistaja ei aina edes tiedä, missä omat metsät sijaitsevat. Saarisen ja Nervin metsästä rajapyykit löytyivät. Saarinen oli auttanut isäänsä metsätöissä pienestä pitäen, joten metsät olivat tutut. Niiden löytäminen ei ole aina helppoa. Metsän sijainti selviää esimerkiksi metsäsuunnitelmasta, mutta jos sellaista ei ole, löytyvät metsäkiinteistön rajat MaanmitNäin otat metsän haltuun Uuden metsänomistajan ensimmäinen tehtävä on sijoittaa metsänsä kartalle. "Metsänhoitotyöt pitävät yllä kiinnostusta metsiin." Mikko Kaamanen (kesk.) näyttää Rami Saariselle ja Sanna Nerville relaskoopin käyttöä. Katselimme, missä kunnossa metsät ovat ja mitä niissä pitää seuraavaksi tehdä", Saarinen kertoo. Silti tuntui, että metsään oli aluksi hyvä pyytää ammattilainen mukaan. "Otimme metsäsuunnitelman mukaan ja kävimme läpi kaikki metsikkökuviot ensin itseksemme, sitten metsänhoitoyhdistyksen neuvojan kanssa. Metsänomistajiksi tulo ei ollut Saariselle ja Nerville yllätys. Pariskunta oli jo pitkään tiennyt, että Saarisen suvun Naantalissa Varsinais-Suomessa sijaitseva maatila ja siihen kuuluvat metsät siirtyisivät aikoinaan heille
5. Millaisia neuvoja pariskunta antaa metsän ostamista suunnitteleville. Metsät kestävät hänen mukaansa vuoden parin odottelun, mutta sen jälkeen varsinkin taimikot alkavat usein kiireesti kaivata hoitoa. Se, miten paljon työtä metsä vaatii, riippuu pitkälti metsäpalstan koosta. 2. 15 METSÄSTÄ / 22.6.2017 1. Jos metsätilalla ei ole metsäsuunnitelmaa, kannattaa sellainen Kaamasen mukaan hankkia. Raivaussahaa oppii käyttämään melko pienelläkin perehdytyksellä", hän sanoo. 3. Jos metsiään ei ehdi hoitaa itse, kannattaa työt Kaamasen mukaan teettää. Harvennustarpeen huomaa siitä, että puiden latvukset alkavat ottaa kiinni toisiinsa ja puiden vihreän, elävän latvuksen osuus alkaa pienentyä. "Tässä metsässä uudistamisperusteena olivat puuston ikä ja järeys. Elävän latvuksen tulisi olla kuusella 60, männyllä 40 ja koivulla 50 prosenttia puun pituudesta. Saarinen, Nervi ja Kaamanen astelevat ennakkoraivauksessa maahan kaadettujen puiden yli. Pyydä tarvittaessa apua ammattilaiselta. Metsätilan rajat merkitään maastoon rajapyykein. Mikko Kaamanen selvittää taimikon tiheyttä 3,99 metrin mittaisen vavan avulla. Vinkit metsäänsä tutustuvalle Kun puuston paras kasvuaika alkaa olla ohi, on aika uudistaa metsä, sanoo Mikko Kaamanen. Niiden löytäminen ei aina ole helppoa, joten rajalinjat kannattaa pitää auki. Selvitä metsän sijainti. Ensiharvennus tehdään, kun puusto on keskimäärin 10–15 metrin mittaista, seuraava harvennus 10–20 vuotta myöhemmin. 4. Metsien hoitaminen itse on kaunis ajatus muttei aina todellisuutta", Saarinen sanoo. "Liian tiheässä kasvava puusto ei jäLIINA KJELLBERG • Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Mikko Kaamanen kehottaa uusia metsänomistajia tutustumaan metsäänsä mahdollisimman nopeasti. Alkuun pääsee Suomen metsäkeskuksen ylläpitämällä metsänomistajille ilmaisella Metsään.fi-palvelulla. Kiireelliset ensin Naantalissa sadepisarat ropisevat maahan mäntyjen oksilta. "Aikaa on rajallisesti, kun on muualla päivätöissä. Ripeästi liikkeelle reydy", Kaamanen sanoo. Saarinen ja Nervi eivät ole tehneet metsänhoitotöitä itse, mutta suunnitelmissa on, että uudistushakattava metsikkö istutettaisiin itse. Mistä uusi metsänomistaja tietää, onko metsässä hakkuiden tai metsänhoitotöiden tarvetta. Helpoimmin metsänhoitotarpeet näkee hänen mukaansa metsäsuunnitelmasta. Tee kierros metsässä ja selvitä hoitotarpeet. Raivaussaha tutuksi Kaamanen innostaa metsänomistajia hoitamaan metsiään itse. Metsikköön odotellaan hakkuukonetta. Nervi ja Saarinen teettivät metsissään ensiharvennuksia pian sukupolvenvaihdoksen jälkeen, mutta nyt vuorossa on ensimmäinen uudistushakkuu. Etsi rajat ja rajapyykit. Tällaisia ovat esimerkiksi tiheän lehtipuuvesakon poistaminen havupuuntaimien päältä tai liian tiheässä kasvavan metsän harventaminen. Jos metsää on 40–50 hehtaaria, löytyy sieltä Kaamasen mukaan vuosittain jotain tehtävää. Havupuutaimikko kaipaa Kaamasen mukaan hoitoa yleensä siinä vaiheessa, kun taimet ovat kasvaneet reilun metrin mittaisiksi. Selvitä, onko tilalla metsäsuunnitelma. Metsänhoitopalveluita tarjoavat muun muassa metsänhoitoyhdistykset, paikalliset metsäpalveluyrittäjät ja metsäyhtiöt. Jokainen säteeltään 3,99 metrin ympyräkoealalla oleva taimi vastaa 200:aa tainta hehtaarilla.. Pariskunta sai sukupolvenvaihdoksen yhteydessä 40 hehtaaria metsää. Sijainti on tärkeä, metsään pitää päästä helposti", Saarinen sanoo. Viime vuonna metsäomaisuus karttui seitsemällä hehtaarilla. Männyt ovat 80–90 vuoden ikäisiä ja keskiläpimitaltaan 30 senttimetrin paksuisia. Siihen on kirjattu, mitä metsässä tulisi seuraavan kymmenen vuoden aikana tehdä. "Metsäpalstoja tulee jatkuvasti myyntiin, kannattaa seurata tilannetta rauhassa. Yksityiskohtaisempia, maksullisia metsäsuunnitelmia laativat esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät ja metsäyhtiöt. Silloin niiden ympäriltä poistetaan kaikki lehtipuun vesat. Ensimmäisellä metsäkäynnillä kannattaa Kaamasen mukaan selvittää, onko metsässä kiireellisiä metsänhoitotarpeita. Puiden paras kasvuaika alkaa olla ohi", Kaamanen sanoo. Sama toistetaan, kun taimet ovat kasvaneet neljän viiden metrin mittaisiksi. "Metsänhoitotöiden tekeminen pitää yllä kiinnostusta metsiin. Hänen mukaansa esimerkiksi taimien istutus ja raivaustyöt sopivat useimmille metsänomistajille
Sananparsien kuvittaminen oli Tantulle erityisen mieleistä. Merkittävin osa Tantun tuotannosta ovat sananparsipiirrokset. 16 22.6.2017 / METSÄSTÄ Markku Tanttu , jolta on juuri ilmestynyt kirja Tukkijätkiä ja mottimiehiä (Metsäkustannus 2017) Siinä tuodaan sanoin ja kuvin esiin Erkki Tantun metsätyöaiheiset teokset. Sen jälkeen hän piirsi neliön ja sen ympärille vähän kaikenlaista. "Isän tuotanto on ihan käsittämättömän laaja. "Oli viimeinen hetki tehdä tämä kirja, kun käsivoimin metsätöitä tehneitä on vielä elossa. Kirjan kuvissa metsätöitä tehdään vaivoja säästelemättä käsipelillä: keksein, sahoin ja kirvein. Werner Söderströmillä Tanttu teki kirjankansia ja kuvia. Toisaalta hänellä oli selviä kuvataiteellisia lahjoja. Sananparsia kuvittaja keräsi useasta eri lähteestä ja kaikilta murrealueilta.. "Hänen tyylinsä oli selkeä ja jälki jämerää." Heose mnää osta jos Miina kuale. Noin 50 vuoden aktiiviuransa aikana Erkki Tanttu teki lukemattomia kuvituksia aikakauslehtiin, kirjoihin ja mainoksiin sekä taidegrafiikkaa, maalauksia ja legendaarisia Rymy-Eetu -sarjakuvia. Myöhemmin hän muun muassa taittoi ja kuvitti Kansan Kuvalehteä sekä Hakkapeliittaa. Tukkijätkiä ja mottimiehiä -kirjaan on koottu lähes kaikki Tantun metsäaiheiset työt. Sotaväestä kotiutuneella ja ammattia vailla olevalla pojalla oli huono keskikoulutodistus. Tästä lähti liikkeelle Erkki Tantun tunnettu kuvittajanura. Niitä hän piirsi 1970-luvulle saakka. Sellaisia, joilla itsellä on vielä jokin käsitys siitä hommasta", Markku Tanttu kertoo ja kiistää, että tukkijätkien kuvaamisen taustalla olisi ollut Erkki Tantun kaipaus jätkämäiseen elämäntyyliin. Kunnianosoitus perinteisille metsämiehille Viipurissa vuonna 1907 syntyneen kuvittaja ja professori Erkki Tantun tuotanto painottui suomalaiseen maaseutuun. Tanttu sai tuntumaa maaseudun ihmisiin ja töihin muun muassa enonsa Antti Tantun tilalla, Toivonojan kartanossa Nastolassa. Ei sitä osaa laskea", kertoo Tantun poika, graafikko ja kirjailija Katoavan perinteen kuvaaja Akseli Gallen-Kallela avitti Erkki Tantun kuvittajan uralle. "Hänellä oli silmää tällaiseen. Hän piirsi esineistöä ja ihmisiä ja oli hyvin tarkka yksityiskohdista", Markku Tanttu kertoo. Paljastui, että neliö oli rengin housujen paikka. Markku Tanttu kertoo pikku-Erkin kerran kirmanneen pakkasesta sisään tupaan ja pyytäneen kynää ja paperia. Ahkeroimassa on niin isäntiä kuin renkejä, pöllija mottimiehiä sekä tukkijätkiä ja jopa jokunen akkakin. Kuvanveistäjä Alpo Sailo neuvoikin Tanttua viemään Erkin Akseli Gallen-Kallelan pakeille Tarvaspäähän. Maaseututeemaan keskittymisestä huolimatta metsätyöt eivät erotu Tantun laajassa tuotannossa omaksi osastokseen, vaan ne sulautuvat yleiseen maalaiselämän kuvaukseen. Elettiin 1920-luvun puoltaväliä. Kun kansallistaiteilija kuuli, että nuori Erkki mieli taiteilijaksi, hän huudahti: "Sehän on kaameaa!" Gallen-Kallela kuitenkin kirjoitti suosituskirjeen harjoittelupaikkaa varten WSOY:n kirjapainoon Porvooseen. ANNE HELENIUS, teksti M etsänhoitaja Antti Tantulla oli ongelma: jotain piti tehdä sisarenpoika Erkin kanssa. Uransa aikana Erkki Tanttu ehti tehdä viidettäsataa kirjan kansikuvitusta, jotka ovat tunnettuja koruttomasta kansanomaisuudestaan
Kuvittaja kaatoi puita kaatosuunnan mukaan kaatoloven lohkaisten, ja jälkikasvu sai tarkan opetuksen siitä, mihin kohtaan pölliä minkäkin lajiselle puulle pitää halkaisuvaiheessa kirvestä tarjota. Reissuilta on peräisin merkittäviä valokuvia ja luonnoksia". An ne H el en iu s. Erkki Tanttu vietti usein kesä-lomansa patikoiden Suomessa. Onnistuneimmat yksilöt menivät useimmiten lahjaksi sukulaisille ja tuttaville. 17 METSÄSTÄ / 22.6.2017 "Hän oli hyvin kurinalainen, ja luulen hänen oppineen kurinalaisuutta jo Toivonojan kartanossa. Tässä vuoden 1933 kesäretkellä Tanttu on Ilomantsissa. Esimerkiksi Tantun ehkä tunnetuin taidegraafinen työ, ensin Jätkä ja sittemmin Hiihtäjä -niminen teos, on nimenomaan puupiirros. Sota-ajan Rymy-Eetuissa saivat kyytiä niin kirveet kuin klapitkin. Siinäkin saattoi näkyä Tantun pyrkimys pikkutarkkuuteen ja yksityiskohtien huomioimiseen. 96 sivua. 24 euroa. Jämerästi piirrosten ja pöllien parissa Kirjassa esitellään laajasti Erkki Tantun tekemiä metsäaiheisia kirjankansia ja -kuvituksia, exlibriksiä ja sananparsia sekä Rymy-Eetun metsätöitä. Tarina ei kerro, oliko Erkki Tantulla itsellään kokemusta uittotöistä, urakkapalkkaisesta halonhakkuusta tai pöllinteosta, mutta puunkaato kesämökillä häneltä ainakin luonnistui. Hän käveli Lappia myöten ja kävi esimerkiksi Karjalassa Paanajärvellä. Ensmäine hullumerk ko ittes viissaks luule. Tarinoita sarjakuvasankari Rymy-Eetusta ilmestyi yli neljän vuosikymmenen ajan. Näin laajaa tuotantoa hän ei sitä paitsi olisi saanut aikaiseksi, jos hän olisi ollut kovin jätkämäinen." Mistä tukkijätkien ja mottimiesten esikuvat löytyivät enimmäkseen kaupungissa asuneen Tantun tuotantoon. Markku Tantun mukaan nyt oli viimeinen hetki tehdä kirja, sillä käsipelillä metsätöitä tehneitä on vielä elossa. Metsäkustannus 2017. Oman huomionsa kirjassa saa myös Tantun puulaatoille tekemät metsäkuvat. Metsäaiheet olivat hyvin komeita töitä", Markku Tanttu sanoo. Metsäkustannus Oy julkaisee myös Metsälehteä. Mitäs se jätkä paijalla tekee kuhan on simsetti. Kirjan kuvitusta. Hänen tyylinsä oli selkeä ja jälki jämerää. Markku Tanttu: Tukkijätkiä ja mottimiehiä. "Sodan jälkeen hän jäi vapaaksi taiteilijaksi ja halusi tehdä puupiirroksia. Kirjanomistajamerkit eli exlibrikset olivat Tantun vakava harrastus. "Ennen sotaväkeä Erkki Tanttu oli ratatöissä, ja siellä hän näki kaikennäköisiä tyyppejä. 1930-luvulla hän vietti lomansa kävelemällä ympäri maata
18 22.6.2017 / METSÄSTÄ sinne metsään niin saakelin hieno on lähteä töihin”, Lasse Kuisti, 57, sanoo. "Kyllä sinne metsään niin saakelin hieno on lähteä töihin." Kömmeli on traktorilla metsäpalstan reunaan hinattava taukotupa. He ostivat Tiinan kotitilan tämän veljeltä. Apuna toimivat Tiinan vanhemmat ja metsäammattilaiset. Hankintahakkuut sujuvat talvella, kun kamiinan ääressä voi syödä eväitä ja kuivatella vaatteita. Kömmelin avulla pariskunnan metsätyöt sujuvat talvellakin. Pariskunnalla ei ollut juuri aiempaa kokemusta metsänomistamisesta. Ja metsänhoito, se kyllä kannattaa. Lasse ja Tiina Kuistin talo rakennettiin aikoinaan mallitilan päärakennukseksi.. Tunteet pelissä Kuistit ryhtyivät metsänomistajiksi 20 vuotta sitten. Harvennushakkuita tehdään omissa metsissä, mitä leipätöiltä ehditään. Kyllä Kömmelin kera metsätöihin Tiina ja Lasse Kuisti ostivat 20 vuotta sitten talon ja metsää, sillä molemmilla on "mettäläisen luonto". ”Taimikonhoidot ja ensiharvennukset ovat suurinta hupia, mitä voi olla. Haaveena ollut metsänomistaminen toteutui isomman kerran. ”On opittu näkemään se asia, että kun metsää harventaa, se kasvaa. ”Jos on hankintahakkuu käynnissä ja on kylmä aika, kömmeli vedetään traktorilla palstalle", Tiina Kuisti, 55, kertoo. Metsäpalstoille on kotitalolta matkaa enemmillään parikymmentä kilometriä. Kun rehevällä, hyvällä pohjalla olevaan metsään tekee ensiharvennuksen ajoissa, puista kasvaa seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana tukkimetsä”, Lasse sanoo. Kömmeli eli pyörien päällä oleva taukotupa todistaa, että Ylistarossa Etelä-Pohjanmaalla asuvat Lasse ja Tiina Kuisti suhtautuvat metsänomistamiseen hartaudella. Metsissä riittää tekemistä, kun on tämän luontoinen, että itse pitää tehdä", Tiina Kuisti kertoo. Pellot myytiin suurimmaksi osaksi, hoidettaviksi jäivät talo ja 85 hehtaaria metsää. METSÄNOMISTAJA Ylistaro VALTTERI SKYTTÄ, teksti JOHANNES TERVO, kuvat S ateisin pihamaan perällä se seisoo: metsäkömmeli. Moottorisahatyöt ovat isännän heiniä, muuten metsänhoitotöitä tekevät molemmat. ”Mettäläisen luonto ajoi metsänomistajaksi. Kun metsätyökamppeet ja taukotupa kulkevat traktorin hinaamina metsään, ehtii varsinaiseen työntekoon keskittyä paremmin. Puulajit erotettiin, muuten opettelu alkoi pystymetsästä
Kahden vuosikymmenen metsänomistajauraa ei ole tarvinnut pariskunnan mukaan katua. Kokemusten jakamista Kuistit ovat mukana Etelä-Pohjanmaalla tänä vuonna aloittaneessa etämetsänomistajien paikallisyhdistyksessä, Mettällisissä. Saa nukuttua", Lasse naurahtaa. Isäntä myöntää, että metsän suhteen on joskus tehty päätöksiä liiaksikin oman pään mukaan. "Valtavasti akkoja on kulkenut sillä kurssilla. Kuisteilla on yksi sun toinen opettava tarina jaettavana muille metsänomistajille. ”Olemme hyviä kysymään. Kuten kunnon mettäläisen luontoon kuuluu, myynnissä olleita metsäpalstoja on jo käyty arvioimassa. Tavallisen metsänomistajan kanta tulee esille”, Mettällisten sihteeri Tiina Kuisti sanoo. On tunteet pelissä." Tiina kehuu opinlähteenä myös Metsäkeskuksen naismetsänomistajille järjestämää kurssia: naisten metsäkoulua. Odotuksena on päästä keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia muiden metsänomistajien kanssa. Oksasaha oli apuna nuorten kuusten yllä kasvaneiden koivujen eli ylispuiden kaadossa. "Metsäihmiset ovat veikeä ihmislaji. Kahden kylvön tuloksena on turkkia muistuttava, todella tiheä mäntytaimikko. Entä jatkossa. Joka nainen ei uskalla muuten kysyä riittävän tyhmiä kysymyksiä. ”Menin metsänhoitoyhdistykselle häijyilemään, että ei siellä mitään ole. Tiina Kuistin mukaan pariskunta tekee jatkuvasti metsätöitä autolla ajellessaankin, kun tienvarren metsien hoitotarvetta arvioidaan ja arvostellaan. www.tapio. Konekylvö oli kuitenkin onnistunut, vaikka tulos ei näkynyt heti. / p. Voi sitten laittaa tukkimetsän sileäksi ja ajella rahoilla taksilla”, Lasse lohkaisee. 19 METSÄSTÄ / 22.6.2017 Tiina ja Lasse Kuistilla on metsänomistamisessa tunteet pelissä. TAPIO ForestKIT soveltuu erinomaisesti esimerkiksi: • Metsäpalveluyrittäjille • Kaupungeille ja kunnille • Koneyrittäjille • Ammattimaisille metsänomistajille • Oppilaitoksille • Yhteismetsille Lisäosien joukosta voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • ForestKIT Field -maastotyöhön • ForestKIT Value -tila-arvio • ForestKIT Works -metsätöiden ohjaus • IPTIM -työkalut metsien käsittelyn optimointiin • Yhteenvedot ja toimenpidetiedot kuvioittain • Kartat, ilmakuvat, kuviokartat ja tilarajat ja omien karttamerkintöjen tallennus Kauttamme on saatavilla myös Panasonic Toughpadtietokoneet vaativaan maastotyöhön! Metsänomistaja: Tutustu Kantoon -sovellukseen osoitteessa kantoon. "On tehty paljon turhaa ja jätetty tarpeellista tekemättä", Lasse kertoo. ”Poikakin muistaa sitten joskus, että äijän kanssa tämä metsäalue silloin harvennettiin. Ja kai osataan ottaa neuvoa vastaankin.” Metsäammattilaisten ohjeissa metsätalouden kannattavuus on tavallisesti päällimmäinen asia. Kuistien metsiin voi ilmestyä vuosittain 20–30 uutta linnunpönttöä. Konekylvön onnistumista kannattaa yleisesti arvioida vasta kolmantena kesänä kylvöstä. Niitä tehdään pääsääntöisesti pikkulinnuille. Neljä hehtaaria kylvettiin vielä käsin konekylvön päälle", Lasse Kuisti kertoo. Tiinan mukaan Seinäjoen metsäkeskuksesta oikein tyrkytettiin kotiin opastusta. Esimerkiksi käy männyn konekylvö, jonka epäiltiin epäonnistuneen. "Nyt on taimia. Vierailut puuta jalostaviin laitoksiin kiinnostavat myös. TAPIO ForestKIT -sovelluksella voit tehdä metsäsuunnitelmat, leimikkosuunnitelmat ja tila-arviot sekä ohjata metsätöiden toteutusta! Metsänomistajan Kantoon -sovelluksen avulla TAPIO ForestKIT -metsäsuunnitelma on aina mukana omalla mobiililaitteellasi: Metsäammattilaisen modernit työkalut Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: Tapio Silva Oy, Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen mikko.lumperoinen@tapio. Kuistien metsiä hoidetaan myös jälkikasvun kanssa sekä heitä ajatellen. /forestkit METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkkosovellus ammattimaiseen metsävarojen hallintaan. Lasse Kuisti myöntää, että lisämetsän ostaminen ei ole poissuljettu vaihtoehto. Mäntytaimikko on myös hyvä kasvattaa tiheänä hirvien vuoksi, vaikka pariskunnan mäntytaimikot ovat säästyneet laajoilta hirvien syöntituhoilta. 050 358 6020. Etämetsänomistajien yhdistyksessä hyvää on puolueettomuus. "Meillä kannattavuus ei aina ole ykkösasia. Tärkeää on tietää, mistä kysyä metsäapua”, Tiina sanoo
Silkkipaperiarkit olivat aluksi ylellisyystuote. Ruoka koskettaa jokaista, se antaa hyvän mielen itselle ja muille.” Rasvanpitävän tiivispaperin eli voipaperin nimi juontuu Venäjälle viedyn voin käärepaperista. Vielä 1920-luvulla toilettipaperia myytiin häveliäästi apteekista tiskin alta. Leivinpaperin suurkuluttajat ovat Pohjoismaissa, ja käyttö vähenee mitä etelämmäs mennään. Pehmopapereiden toinen kotimainen valmistaja on ruotsalaiskonserniin kuuluva Nokian Paperi, joka tunnetaan varsinkin Lotusja Nessu-merkeistä. Pehmeyden mittaaminen ja pehmeyslaadun tasaisena pitäminen ei ole ihan helppoa. Suomessa taitellaan, kun taas joissain Keski-Euroopan maissa rytätään pallo. Se tuottaa lukemattoman määrän lopputuotteita suoraan kuluttajille. Lukemattoman siksi, että lautasliinojen erilaisia painatuksia ei kukaan ole laskenut. Paremman luokan tuotteen pitää myös näyttää hyvältä ja siinä voi olla kuvioja kohopainatusta. Materiaaleissa suunta on pois muoveista ja folioista kohti ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Keittiöpaperien markkinoinnista vastaava Jenni Kujala sanoo, että työssä yhdistyy intohimo ruokaan ja estetiikkaan. Tuotekehitystä ovat isommat rullat, joissa on 198 arkkia, tarkalleen. on paperiin käärimisen ja kypsyttämisen perinne. Euroopan maiden vertailussa sillä sijoittuu sijalle 6. Niin ihana, ettei sitä oikein edes raaskisi käyttää. Käyttötavoissa on kulttuurieroja, mutta ymmärrettävästi aihetta ei ole ihan helppo tutkia. Tosin välimerellisessä keittiössä ma ruukki on nykymuodossaan erikoinen metsäteollisuuslaitos. 1950-luvulla kehitetty voipaperin päällystäminen silikonilla eli piillä teki paperista takertumattoman, mikä avasi aivan uudet leivontamarkkinat. . Mäntän tehtaalla ovat käyneet sekä rabbi että imaami, ja keittiöpaperit täyttävät kosherja halal-vaatimukset. Suomessa taitellaan, kun taas joissakin maissa tiettävästi rytätään pallo.. Keittiöpaperi on kosher ja halal Ruoanlaittopapereiden markkinoinnista vastaava Jenni Kujala kokee olevansa ruokateollisuuden palveluksessa. Runoa rullalta Mäntässä on perinteitä myös ruoansulatusketjun toisessa päässä. Serlachiuksen perintö elää Serla-tuotenimessä. Serlachiuksen perustaMäntässä tehdään paperit, jotka ovat ihmistä kaikkein lähimpänä. Kaikkienhan siellä on käytävä ja sen pitää olla pehmeää, kohtuuhintaista, ei saa hajota käsiin tai sinne, kierrätyspohjaista, helposti repäistävää. Paperia keittiöstä vessaan M ik ko H äy ry ne n Toilettipaperien käyttötavoissa on kulttuurieroja. Premium-vessapaperista tuotetaan kesäpakkauksia, hiukan erilaisella esillepanolla eri Pohjoismaihin, ja suomalaispaperiin on painettu kansalaiskeräyksellä koottuja rakkausrunoja. 20 22.6.2017 / METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANNA BACK, kuvitus M etsä Groupiin kuuluvan Metsä Tissuen laitosta kutsutaan tavallisesti Mäntän vessapaperitehtaaksi. . Mäntässä tehdään paperia suoraan kuluttajille. Niiden rinnalla perinteisen metsäteollisuuden markkinointi näyttää tylsältä. ”Tässä työssä saan yhdistettyä oman intohimoni ruokaan ja estetiikkaan. Toilettipaperin valmistus alkoi jo vuonna 1908. Mäntän tehdas lieneekin maan suurin runojen julkaisija. Kujala puhuu mielellään siitä, että ruokahävikin pieneneminen tuo leivinpaperin hinnan takaisin moninkertaisesti. Keittiön talouspaperirulla on sisustuselementti. ”Kotimaassa suurta kasvuloikkaa ei ole näköpiirissä, mutta monessa maassa pitää vielä oppia perusleivinpaperin käyttö.” Keittiöpaperien pitää täyttää myös uskonnolliset kriteerit. Markkinoinnissa konstit ovat monet. Metsäperkeleeksikin kutsutun G.A. Ilman leivinpaperia uunivuoan reunoihin jää makaronilaatikkoa yhden lounasannoksen verran. . Kotimaan merkkejä ovat myös pehmopaperien premium Lambi, julkisten tilojen Katrin ja keittiöpaperien Saga. 75 RULLAA VUODESSA . Suomalainen käyttää vuodessa 15,9 kiloa pehmopapereita: 60 vessapaperirullaa, 15 talouspaperirullaa ja 130 paperinenäliinaa. Keittiöja pehmopapereita ostetaan kaupan hyllyltä. Vähättelevän ilmauksen vaikuttimena lienee enemmän kateus. Kujala näkee, että ruoanlaiton iso trendi on pysyvästi nousussa, mutta uusia tuulia tulee aina, luomuruokaa, lähiruokaa, nyhtökauraa ja mitä kaikkea
Ruuvitunkkia varten sahataan kantoon kolo kaatosahauksen alapuolelle. Nostoruuvia tunkataan auki vipuamalla koukkua edestakaisin sivusuuntaan. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 3,25 metristä ja päättyy 9,05 metriin. Tämän jälkeen kaatosahaus saatetaan loppuun ja puu kaadetaan ruuvin voimalla. Näin puuta voidaan kallistaa toiset viisi senttiä. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi • Kantavuus alkaa 1,5 tonnista päättyen 16 tonniin. Kolon korkeus on noin 13 senttiä ja syvyys reilut viisi senttiä. Tavallisesta avoimesta koukkukotelosta se tipahtaisi helposti. Jos se ei riitä, hieman avautuneen kaatosahausraon voi tukea kiilalla tai kiilamaisella puun palalla ja sahata ensimmäisen kolon rinnalle uuden, jonka pohja jää ensimmäistä koloa korkeammalle. Salpa vapautuu helposti kädellä painaen. KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOLLE !. Lisää muskelia puunkaatajalle Nostokoukusta kehitetty ruuvitunkki tarjoaa helposti mukana kulkevaa lisävoimaa isojen puiden kaatoon. Seuraavaksi kaatosahauksen alapuolelle sahataan tila koukkuvänkärille. Sahausrakoon työnnetään vänkäri tai tavallinen nostokoukku. Lukittava kotelo maksaa 80 euroa. Koukkuvänkäriä voi ostaa keksijältä hintaan 300 euroa. Koukulle erikoiskotelo Koukkuvänkäri painaa kilon. "Taimikon ylispuiden kaadossa se lienee pätevä apuväline." Huikuri yhdisti vanttiruuvin ja nostokoukun, joten yhdistelmää voisi kutsua nostokoukkuvänkäriksi. Ruuvin nostovara on viitisen senttiä. Silti siitä ei ole joka kaadon suuntaajaksi – ainoastaan hankalien puiden, kun tarvitaan reilusti voimaa. YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. Huikuri on hakenut tuotesuojaa sekä koukkuvänkärille että sitä varten kehitettylle nostokoukkukotelolle. Kantoon on kaatosahauksen alapuolelle avattava kolo nostokoukkuvänkärille. Pitkän linjan metsuri mietti, miten saisi lisävoimaa hankalien ylispuiden kaatamiseen, kun vänkärissä ei vääntö riitä eikä kaatotunkkia voi raahata mukanaan. Tästä syystä Huikuri on kehitellyt lukitsevalla salvalla varustetun kotelon, jossa raskas koukkukin pysyy. 21 METSÄSTÄ / 22.6.2017 KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva I dea pienen ruuvinosturin ja nostokoukun naittamisesta on porvoolaisen Pekka Huikurin . Kaatokolon sahaamisen jälkeen kaatosahaus aloitetaan pistosahauksena pitopuun takaa ja ulotetaan vähän ruuvitunkin tulevan sijoituspaikan ohi. Vanttiruuvissa on matalanousuiset kierteet, joten vipuamalla aikaan saatu nostovoima riittää kallistamaan hankalankin puun haluttuun kaatosuuntaan. Kolon sahaaminen ei vie sanottavasti aikaa eikä kannosta tule kovin korkeaa. Nostovoimaa on runsaasti vänkäriä reilummin, keksijän mukaan noin kaksi tonnia. Nostokoukkuvänkärin käyttäminen on helppoa eikä kuluta suuresti aikaa. Taimikon ylispuiden kaadossa se lienee pätevä apuväline, jotta puut kaatuvat haluttuun suuntaan
Rauduskoivun lehti on kolmiomainen ja suippokärkisempi kuin hieskoivun, ja lehden reunan sahalaita näyttää rauduksella epätasaisemmalta. Molemmat koivulajit ovat arvokkaita metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Rauduskoivun kasvujakso on molemmista päistä hieman pidempi." Lehdettömään aikaan koivulajien erottaminen on luonnollisesti vaikeampaa. 22 22.6.2017 / METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ R audusja hieskoivun tunnistaminen on oleellista paitsi vihtojen ja vastojen tekijöille, myös talousmetsän kasvattajille. "Tunturikoivu on monija mutkarunkoinen sekä pensasmainen." Taimikossa kannattaa havainnoida kannoista nousevia vesoja. Myös koivulajien siemenet eroavat toisistaan. Näin juhannuksen tienoilla koivulajit on helpointa erottaa lehtien perusteella. "Vastan sekaan pari hieskoivun oksaa tuoksua antamaan." Taimikossa koivulajit erottaa tunnustelemalla oksankärkien uusimpia vuosikasvuja. Raudus vai hies. Vanhojen rauduskoivujen versoista nystyjä ei yleensä löydy, joten koivulaji täytyy tunnistaa muuten. Hieskoivulla tyvi säilyy vanhanakin sileätuohisena, rauduskoivujen tyvistä tulee uurteisia ja karkeakaarnaisia. Moni tekee saunavihdan rauduskoivusta, mutta lisää sekaan pari hieskoivun oksaa tuoksua antamaan", kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Anneli Viherä-Aarnio . Esimerkiksi jotkin kirvat ja sienet ovat koivulajiriippuvaisia, mutta lahottajille käyvät niin rauduskuin hieskoivupökkelöt. Rauduskoivun lehti on kolmiomainen ja pitkäsuippuinen. Lehden sahalaita on epätasainen ja pinta kiiltävä, nahkea ja karvaton. "Syksyllä taas hieskoivu kellastuu aikaisemmin. Hieskoivu menestyy raudusta paremmin paksuturpeisessa, vähähappisessa ja vetisessä maassa, kuten länsirannikon ja pohjoisen turvemailla. Lehti, ja varsinkin lehtiruoti, on karvainen. Rauduskoivun (yllä) pinnalla tuntuu karheita nystyröitä, hieskoivulla (alla) vuosikasvainten pinnat ovat sileät tai karvaiset. Hieskoivulla tyvi säilyy sileätuohisena. "Kun katsoo oksien kärkiosien uusimpia vuosikasvuja, rauduskoivulla pitäisi erottua nystyjä", Viherä-Aarnio neuvoo. "Hieskoivun lehti repeää helpommin, mutta toisaalta lehden kemia on erilainen ja hieskoivun lehdestä tulee parempi tuoksu. Nystyt tuntuvat sormissa Keväisin koivulajit erottaa siitä, että rauduskoivuun puhkeavat lehdet hieman hiestä aikaisemmin. Rauduskoivujen tyvistä tulee puun kasvaessa uurteisia ja karkeakaarnaisia. Taimikoissa koivulajit erottaa siitä, että nuorilla rauduskoivuilla on hartsinystyjä uusien versojen pinnalla. Saunojille oleellista on, että rauduskoivun lehti ei repeä niin helposti vihtoessa tai vastoessa, sillä pienempi solukoko tekee lehdestä kestävämmän. "Vaikka rauduskoivukin voi vesoa, puskamaiset kantovesaryhmät ovat tavallisesti hieskoivua", Viherä-Aarnio sanoo. Rauduskoivun siemenissä on suuremmat lenninsiivet, ja koska siemenet ovat koivuilla samanpainoisia, rauduskoivun siemenet voivat levitä hieman pidemmälle emopuusta. Raudusja hieskoivun erottaa lehdistä, rungon tyvestä, oksien kärjistä ja osin kasvupaikasta. Vaikka hieskoivu kasvaa tukkipuuksi Etelä-Suomen kivennäismailla, rauduskoivuista kertyy tavallisesti huomattavasti enemmän arvokasta tukkia. Hieskoivun lehti on pyöreämpi ja reuna on yhteen kertaan sahalaitainen. Koivulajien kasvupaikoissa on usein eroa. Tuntomerkeissä on maantieteellisiä eroja. "Lapin rauduskoivuilla tyven kaarnoittuminen ei ole aina niin voimakasta." Toisaalta mitä pohjoisemmas mennään, sitä useammin hieskoivuissa on monirunkoisuutta erotukseksi rauduskoivuista. Rauduskoivun nystyt tuntuvat sormissa, hieskoivussa oksien päiden pinnat ovat sileät tai karvaiset. Se pp o Sa m ul i Va ltt er i Sk yt tä Va lt te ri Sk yt tä Va lt te ri Sk yt tä Va lt te ri Sk yt tä. Pohjoisessa kasvaa myös hieskoivun alalaji, tunturikoivu, joka on hiesja vaivaiskoivun risteymä
Sidontaan käytettävästä koivuvitsasta vuollaan oksat varovasti pois. Tuolloin se tarkoitti muun muassa peltojen metsittämisen tehostamista. Huumaavaa tuoksua juhannussaunaan Saunavastan tekemistä ei kerran opittuaan unohda. Vitsan kuori pitää rikko puukolla, jotta sen kiertäminen sitkeäksi onnistuu. Puuston määrää haluttiin lisätä Euroopassa, jotta tilojen tuotanto monipuolistuisi ja maaperää suojeltaisiin eroosiolta. On nurinkurista, jos itse olemme rahoittamassa Etelä-Euroopan nopeakasvuisia puupeltoja kilpailijaksi omalle kuitupuullemme. ”Hyvä vasta kestää useamman saunomiskerran. 23 METSÄSTÄ / 22.6.2017 MARIANNE MINKKINEN KUN Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alusta, sitouduimme samalla noudattamaan yhtenäistä ympäristöja metsäpolitiikkaa muiden jäsenmaiden kanssa. Suomessa tilanne taas oli toinen. 5. Sen jälkeen vitsasta kierretään sen toista päätä jalan alla pitäen joustava side vastaan.” Hauduta ennen saunomista Kun vasta on sidottu kädensijan kohdalta vitsan avulla napakaksi nipuksi, voidaan vitsan loppupäästä pyöräyttää vastalle soma ripustuslenkki. 4. Laajat metsitysohjelmat voisivat hänen mielestään jopa sulkea maaseutua sen sijaan, että ne loisivat uutta elinvoimaa. Alpo Jylhä opastaa Matiasta. 3. Kun vastan kädensija on riittävän paksu, on myös vastan sitominen helpompaa. Se karsitaan varovasti ja kuori rapsutetaan puukolla kevyesti oksan päältä pois. Katso video! Näin sidot kestävän vitsan vastaan www.metsalehti.fi 1. 6.. Suomi oli ehtinyt olla Euroopan unionin jäsenmaana vasta reilun kuukauden, kun EU:n harjoittamaa politiikkaa kohtaan ilmaistiin jo tyytymättömyyttä. 9.2.1995 Metsälehdessä uutisoitiin Suomeen suunnitteilla olleesta ohjelmasta, jonka tavoitteena oli metsittää 70?000 hehtaaria peltoa vuosien 1995– 1999 aikana tarjoamalla maanviljelijöille parempia tulonmenetyskorvauksia ja metsänhoidon tukia. Kotimaassa maanviljelijöitä oli kannustettu istuttamaan viljelysmaille puuntaimia jo ennen EU:hun liittymistä, mutta ei yhtä suuressa mittakaavassa. Lisäksi sitä perusteltiin metsien virkistysarvoilla ja kasvihuoneilmiön hillitsemisellä. 100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. Metsäteollisuuden on helppo siirtyä halvan puun, kierrätysmassan ja asiakkaiden luo Keski-Eurooppaan." Pellot metsiksi "EU:n ohjelmat eivät vastaakaan uusien jäsenmaiden tarpeita." SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat U llavalaiselle Alpo Jylhälle vastan tekemisen salat iskostuivat mieleen jo nuorena. Metsälehden kolumnistin mukaan peltojen metsittäminen oli perusteltua Keskija Etelä-Euroopassa, jossa maaseutua hallitsi pelto. Lopuksi kädensijasta siistitään ylipitkät oksat puukon kanssa. ”Isä oli taitava sitomaan vastan ja risuluudan. Siitä tehty vasta on hieman rauduskoivuvastaa pehmeämpi.” Sitominen vaatii kokemusta Jylhä kokoaa saunavastaan noin puolen metrin mittaisia oksia tiiviiksi kimpuksi sen verran, että vastaan syntyy kouraan hyvin istuva kädensija. Vaativin työvaihe on vastan sitominen siten, että se kestää kovempaakin löylyttelyä. Nyt oppia saa jo pojanpoika Matias. Vitsa pujotetaan kädensijan ympäri kierretyn lenkin alitse ja kiristetään. ”Siksi käytän useammin hieskoivua. ”Side syntyy reilun metrin mittaisesta ohuesta koivuvitsasta. Vitsan tyvipää vuollaan teräväksi pujottamisen helpottamiseksi. Kädensijaan tehdään vielä toinen samanlainen sidos alemmas. "Pellon metsityksestä on tulossa eräs merkittävimmistä maankäyttövaihtoehdoista EU:n alueella, kun maatalouden ylituotantoa vähennetään ja peltoja siirretään muuhun kannattavaan käyttöön", kertoi maaja metsätalousministeriön ylitarkastaja Marja Hilska-Aaltonen Metsälehdelle. Koivu tuo juhannussaunaan uskomattoman hyvän tuoksun.” Ullavalainen Alpo Jylhä on aikoinaan oppinut saunavastan ja risuluudan sitomisen taidot isältään. Lopuksi kädensija siistitään puukolla ja vitsan tyvipäästä voidaan tehdä ripustuslenkki. 2. Ennen saunomista vastaa kannattaa hauduttaa hetki lämpimässä vedessä. Taidolle oli käyttöä jopa armeijassa, jossa tein isolle porukalle saunavastoja.” Jylhän mukaan paras saunavasta syntyy rauduskoivusta, mutta Keski-Pohjanmaalla rauduskoivuja ei joka paikassa kasva. Häneltä minäkin oppini sain. "EU:n Eteläja Keski-Eurooppaa varten suunnittelemat ohjelmat eivät vastaakaan uusien jäsenmaiden tarpeita
Usein naaras asettuu alistuneeseen asentoon, ja se voi kerjätä koiraalta ruokaa. Myös tikat muodostavat mekaanisesti soidinäänen. Henkitorvella lisätehoa Henkitorven pituus vaihtelee eri lintulajeilla huomattavasti. Se riiputtelee siipiään ja pörhistelee rintaansa, jolloin sen värikuviot tulevat hyvin näkyviin. Muuttolinnut saapuvat etelästä, ja metsistä alkaa kuulua monenlaista linnunlaulua. Tuttuja värikuvioita ovat talitiaisen keltainen rinta, metson punaiset silmäkulmat ja kirjosiepon valkeat siipiläiskät. Ukkoteerien keväinen soidinpulina kantautuu soilta, lammenjäältä tai pellolta kilometrien päähän. Komealla uroslinnun laululla alkanut soidin jatkuu eri vaiheitten kautta lopputulokseen. Lintupari parittelee, rakentaa pesän, hautoo ja hoitaa poikasia. Tarkka kuulija erottaa monenlaisia laulajia: on todellisia mestarilaulajia, mutta myös vaatimattomilla äänillä varustettuja lintuja. Tällöin uroksen on ruokittava naarasta ja osoitettava näin, että se kykenee huolehtimaan poikasista. Kattohaikaran soidinäänenä on kauas kuuluva nokan kalisuttelu. Metson ja teeren soitimessa tällaisilla pään heittelyillä on tärkeä merkitys, ja soidinkiihkoiset urokset jopa hyppivät tehostaakseen äänen vaikutusta. Paljon on sellaisiakin lintuja, joiden syrinx on niin heikosti kehittynyt, että ne laulavat vain yksinkertaisilla äänillä. Myös eräät tiaiset ja pähkinänakkeli koputtelevat kuivia oksia. Pitkä henkitorvi on sellaisillakin linnuilla, joiden kaula ei ole kovin pitkä – henkitorvi voi nimittäin tehdä mutkia ja silmukoita ennen kuin se avautuu keuhkoon. Koiraan käytös ja värikuviot laukaisevat naaraassa reaktioita, jotka jatkavat soidinta. Joutsenten komeat trumpettifanfaarit syntyvät pitkässä henkitorvessa. Äänisulkia on myös töyhtöhyypällä. Laulu vain osa soidinta Äänien avulla koiras houkuttelee reviirilleen paritteluhaluisia naaraita. Parhaiten se on kehittynyt mestarilaulajilla kuten satakielellä tai sinirinnalla. Linnuilla on henkitorven alaosassa erityinen äänielin eli syrinx. Räkättirastaan räksätys on kaikille tuttu. Monimutkaisella soitimella on selvä tarkoitus: vain saman lajin linnut osaavat kaikki vaiheet, jolloin lajien välinen risteytyminen estyy. Eräillä linnuilla soitimeen liittyy siipien paukuttelua. Pöllöjen huhuilut kuuluvat kevätöisen metsän aavemaisiin ääniin. Usein hyvät laulajat ovat väreiltään kovin vaatimattomia. Eräät isot pöllöt naksuttelevat nokkaansa, ja kattohaikaran kaliseva nokan paukutus kuuluu kilometrien päähän. Ne etsivät kuivan oksan tai vaikkapa puhelinpylvään peltisuojuksen ja alkavat rummuttaa sitä nokallaan. Koiras yrittää herättää naaraan mielenkiinnon koreilemalla värikuvioillaan. Linnunlaulun aikaa Jotkut linnut laulavat kauniisti, toiset rumasti, mutta vain ihmisen mieliksi ei yksikään. Kuvan hiiripöllökin pulisee hämärtyvässä rantakoivikossa.. Laulun jälkeen lintumaailman yleisin äänenmuodostustapa ovat erilaiset äänisulat. On myös lintuja, joilla syrinx on heikosti kehittynyt, mutta jotka voivat auttaa sen toimintaa ojentamalla kaulaansa ja heittelemällä päätään taaksepäin. Hyvän esimerkin antaa taivaanvuohi, jonka syöksyssä pyrstön reunimmaiset sulat värisevät ja aiheuttavat mäkättävän äänen. Metsämiehille tuttu äänisulkien aikaansaama ääni on telkän uloimpien sormisulkien aiheuttama kimeä viuhina. Ne laulavat pensaston peitossa hämärinä yön tunteina, ja niiden soitimessa laulu on erityisasemassa. Rustorenkaiden lukumäärä voi olla 30–400. Linnut voivat muodostaa ääniä useilla tavoilla, joista tutuin on tietysti laulu. Parina viime kesänä kattohaikarat ovat asettunet pesimään Lounais-Suomeen. Samalla koiraan lauluinto laantuu, ja metsät, rannat ja pellonpientareet hiljenevät. 24 22.6.2017 / PILKKEITÄ LUONNOSTA HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat K evät ja alkukesä ovat lintujen aikaa. Suomalaisista linnuista näin tekevät kanahaukka sekä suoja sarvipöllö. Jos naaras saapuu reviirille, astuvat kuvaan muut signaalit. Eräät lintulajit pystyvät jopa matkimaan ihmisen puhetta
TEUVO GERLANDER Kitee Kaadettujen puiden kannoissa on runsaasti juurikäävän aiheuttamaa lahoa. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Kasvien välisen kilpailun toteaminen vaatii pitkäaikaista, vähintään viikkoja mutta puiden osalta jopa vuosia kestävää tarkkailua. Nyt metsänomistaja joutuu huolella miettimään ja seuraamaan kuusikon jatkokasvatusta, koska laajalle levinnyt juurikääpä lahottaa koko ajan puiden arvokasta tukkiosuutta. Merkkeinä tästä olivat laho kaadettujen puiden kannoissa ja korjatussa puutavarassa, rungolta katkenneet puut ja kaatuneiden puiden juurakoiden itiöemäkasvustot. Testasimme kuudet sellaiset. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Lisäksi hinnoitteluun vaikuttavat puumarkkinatilanne sekä tietenkin ostajan ja myyjän kauppamiestaidot. Harvennushakkuussa paljastui kuitenkin todellinen tilanne. Voidakseen pysyä runsaina niiden on satsattava syöjien torjuntaan. Sivut 9–11 Kartelli jota ei ole Se pp o Sa m ul i. Viime vuosina olen havainnut yhä enemmän kuusenjuurikääpää myös asuinseudullani Pohjois-Karjalan eteläosassa Kiteellä. Kasvit saavat tukea taistelussaan syöjiä vastaan myös pedoilta kuten sudelta, kärpältä ja pöllöiltä, mutta myös hämähäkeiltä, loispistiäisiltä, muurahaisilta ja ampiaisilta. LUKIJALTA LUKIJALTA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Laho voi paljastua pahimmillaan vasta hakkuun yhteydessä tai myrskyn katkomista puista. Juurikääpä näyttää levinneen laajalti koko metsikön alalle. Raidanisokarve kasvaa puun kuoren ensin vallanneen rupijäkälän yli ja tukahduttaa sen valon puutteeseen. Uudistusalan kastikat, vatut, horsmat, piipot ja karhunputket kamppailevat myös keskenään, eivät pelkästään puiden kanssa. Toinen ainakin korvauksen hakijoilta unohtunut asia on, ettei puukaupassa ole listahintaa. ESKO PAKKANEN METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 8. Metsänomistaja silmissä kuusikko saattoi näyttää terveeltä ja hyväkasvuiselta. Tuoretta uudistusalaa tarkkailemalla näemme, kuinka varttuvat puun taimet vähitellen tukahduttavat heinät ja ruohot alleen tai – mikä metsänomistajan kannalta ikävämpää – nopeammin kasvavat rikkakasvit tukahduttavat puiden taimet. Ne estävät kasvultaan ylivoimaista lajia pääsemästä yksinvaltiaaksi ja antavat heikommillekin mahdollisuuden. puukartellipaljastuksen jälkeen hintakäyrissä olisi tapahtunut selvä notkahdus ylöspäin. Kuusikon tulisi nyt olla parhaan arvokasvun vaiheessa. Mikä mahtaa olla tilanne kasvamaan jätetyssä puustossa. KESÄKUUTA 2017 • NRO 11 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI KOKEILTUA: Raivaussahalla ei paljon tee ilman kunnollisia valjaita. Tukin hintakäyrässäkin on vain yksi isohko, vuoden 2007 tukin ”hintahulluttelun” aiheuttama hypähdys, josta Helsingin Sanomien Jyrki Iivonen ei syyttä irvaillut: ”Mutta mitäpä teollisuus ei tekisi Olematon kartelli metsänomistajien hyvinvoinnin hyväksi.” Se, mistä metsäyhtiöitä rangaistiin miljoonasakoilla, ei koskenut hintakartellia vaan kilpailulain vastaista toimintaa. Kasvit kilpailevat valosta, ravinteista ja elintilasta, mutta myös pölyttäjistä, siementen levittäjistä ja kenties juurisienistäkin – eläimet vastaavasti ravinnosta, elintilasta ja lisääntymismahdollisuuksista. Vuotuinen tuhoarvio on yli 50 miljoonaa euroa, josta kuusenjuurikääpä aiheuttaa noin 45 miljoonaa. Luonnollisesti tärkeintä on ehkäistä juurikäävän leviäminen metsään. Taudit tai kasvinsyöjät voivat muuttaa yhtäkkiä kilpailutilanteen päinvastaiseksi. Sellaista ei näy kuitupuun hinnoissa. Kuusenjuurikääpää on pidetty erityisesti Länsija Etelä-Suomen kuusikoiden ongelmana, mutta se on koko ajan leviämässä pohjoista kohti. Jokainen puukauppa on yksilöllinen, ja leimikon hinnoitteluun on vaikuttamassa iso joukko tekijöitä, joita eri ostajat saattavat arvottaa hyvinkin eri tavoin. Hoidetun ja terveen 45-vuotiaan kuusikon tuotto olisi vallan hyvä tukkiosuuden kasvaessa ripeästi. Näin laadit lukijakirjoituksen DARWIN SEN KEKSI , tai ainakin toi selvästi julki, että sekä yksilöiden että lajien välinen kilpailu ajaa evoluutiota eteenpäin ja luo luonnon monimuotoisuuden. Vaikka kilpailu on luonnossa kaikkialla ja kaiken aikaa läsnä, suoraan sitä on vaikea nähdä. Voiko olla kuluttajan etu, että puusta valmistettujen tuotteiden hinta on mahdollisimman korkea. Aina on metsänomistajia, jotka kokevat saaneensa puistaan naapuria huonomman tai paremman hinnan. Kilpailulakeja on tapana perustella kuluttajan edulla. Kyse ei useinkaan ole pelkästä kaksinkamppailusta, vaan osapuolia on useampia. SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Selvimpiä esimerkkejä ovat suurten lintujen tai nisäkkäiden soidinkamppailut sekä kololintujen taistelu pihan pöntöistä. Kilpailulaista ei kuitenkaan löydy apua. LUONNON MONIMUOTOISUUS on seurausta vuorovaikutusten erilaisuudesta – ja siinä taudit, loiset ja syöjät ovat tärkeitä. Moninaisia ovat metsänhoitajan apurit. Juurikääpä voi olla kuusikossa pitkään melko huomaamaton. Metsänomistajan mielestä parhaassa arvokasvuvaiheessa olevassa kuusikossa juurikääpälaho voi haukata puuston arvosta enemmän kuin vuotuinen kasvu tuo. Artikkeli sekä erityisesti siinä julkaistut hintakäyrät todistavat vakuuttavasti, ettei suomalaisessa puukaupassa ole esiintynyt hintakartellia. METSÄN KÄTKÖISSÄ Kuusenjuurikääpä nakertaa tiliä Kuusikko harvennushakkuun jälkeen. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Kuusikoissa sienen aiheuttama tyvilaho voi nousta rungossa jopa 10 metrin korkeudelle pilaten puun parhaan tukkiosan. Puutavarassa laho on edennyt useiden metrien korkeudelle. Kohde on 45-vuotias vaaran päällä sijaitseva lehtomaisen kankaan istutuskuusikko. Harvinaisten ja niukkojen lajien etu on, ettei niiden syöjäksi kannata erikoistua. Jos saastuminen kuitenkin tapahtuu, tuhoa voi minimoida havaitsemalla tilanne ja toimimalla ripeästi. KASVIEN VÄLINEN KILPAILU elintilasta on näennäisen rauhallista ja tapahtumaköyhää, mutta vähintään yhtä vakavaa kuin eläimilläkin: hävinnyt kituu tai useimmiten kuolee. Puuston ennenaikainen hakkuu ja uudistaminen rauduskoivulle on todennäköisesti seuraava toimenpide. Saatavuudeltaan parasta ravintoa ovat runsaat, vallitsevat lajit. 25 PILKKEITÄ / 22.6.2017 Juurikääpäsieni on havupuidemme pahin lahottaja. Kiitokset Mikko Häyrysen artikkelista ”Kuitupuulla kilpailu hukassa” (Metsälehti 11/2017), joka lehtenne kannessa oli otsikoitu vielä rehellisemmin ”Kartelli jota ei ole”. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Siitä tuskin voi hakea vahingonkorvauksia. Puukartelli, jos sellainen olisi saatu syntymään, olisi palvellut kuluttajan etua. Lahon tukkiosan kantohinta on noin kymmenesosa terveen tukin vastaavasta. Kilpailu luo monimuotoisen luonnon Isompi peittoaa pienemmän. ›› 22–23 UUTISET Kantojennoston buumi oli ja meni ›› 2–3 Hiilinielusta välillä yksimielisyyskin ›› 4–5 "Kuutio ei korvaa yhdistysten työtä" ›› 6 Kuusitukin hinta ylitti haamurajan ›› 12–13 METSÄSTÄ Luontoa voi auttaa pienilläkin teoilla ›› 14–15 Pohjoisten jokien jäät lähtevät rytisten ›› 16–17 HENKILÖ Nuori metsänomistaja, vanha metsätila Antti-Jussi Räsäsen kotitilasta Perniössä löytyy maininta jo 1400-luvulta. Eräässä kiteeläisessä yksityismetsässä havaitsemani kuusenjuurikääpätuho kuvastaa hyvin ongelman vakavuutta. Juuri niin puut tekevät: havupuiden terpeenit (pihka) ja koivujen karvasaineet rajoittavat syöjien menestystä. Mutta tarkemmin katsoessa ikävä totuus paljastuu. ›› 18–19 Ojat kuntoon myös ilmaston vuoksi ›› 19 PILKKEITÄ Karhuseuranta tiivistyy kesällä ›› 24 Pölyttäjät tuovat pötyä pöytään ›› 26 Tuomen kukinta aloittaa kesän ›› 30 Kuitupuun hintojen mataminen on herättänyt epäilyjä jopa hintakartellista. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Taimikossa vaeltava hirvilauma voi kääntää puiden valtasuhteet päälaelleen tai vapauttaa horsmikon keskellä tukahtumaisillaan olevat puun taimet valoon. Mikäli sellaista olisi ilmennyt, vuoden 2004 ns
Onnistumisprosentti on pieni, mutta sain kuin sainkin männyn jatkamaan kasvuaan. Vuosikymmenet seurasin, kuinka solmu edistyi. Minulle on verohallinto kertonut, että on vain kirjoitettu uusi tieto vanhan päälle. 26 22.6.2017 / PILKKEITÄ Metsälehden numerossa 9/2017 oli paju taivutettu solmulle. Solmuja Keski–Suomessakin maa tennispalloa retuuttaessa. Verotusyhtymällä ei ole yhteistä omaisuutta, vaan jokainen osakas omistaa oman murtoluvun mukaisen osuuden omaisuudesta. Feromonit paljastavat Kirjanpainajajahti perustuu kuoriaisten erittämän feromonihormonin tuoksuun. Intoa riittää, sillä kirjanpainajien iskemän puun löytäminen tietää onnen hetkiä emäntä antaAska vainuaa kirjanpainajat Koulutettu koira haistaa kirjanpainajat ja inventoi metsiä ihmistä nopeammin. Olisiko yhtymän tililtä pitänyt tilittää jotakin äidille kaupan yhteydessä. JUKKA OHRA-AHO MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat B elgianpaimenkoira Aska säntää häkistään kuin ohjus eteläruotsalaiseen kuusikkoon. Hänen yrityksensä Sniffer Dogs työskentelee yhdessä tutkijoiden, viranomaisten ja metsäyhtiöiden kanssa. Kirjanpainajat iskivät jopa meidän puutarhassamme kasvavaan kuuseen.” Niin ontuva, entinen pelastuskoira sai uutta sisältöä elämäänsä. Metsäkaupoista vanhin veli on tilittänyt silloisille osakkaille osuuksia oman näkemyksensä mukaan, mutta kuitenkin siten, että kaikille on tullut samansuuruiset osuudet. Tämä poikkeaa täysin kuolinpesästä. Lääninhallitukselle etsimme kirjanpainajaesiintymiä luonnonsuojelualueiden lähistöltä, jotta haitat naapuruston metsänomistajille voidaan estää.” Idea kirjanpainajia jahtaavista vainukoirista kehkeytyi kymmenkunta vuotta sitten. Se on keino, jolla juuri puuhun iskeneet kirjanpainajat viestivät lajitovereilleen sopivasta lisääntymispaikasta. Tilin saldostahan kuitenkin neljäsosa oli äidin. Kirjanpainajakoirat ovat Anette Johanssonin kouluttamia. Tärkeää on, että solmu tehdään oikeaan aikaan. Yhtymässä on ollut ja on edelleen neljä osakasta: ennen sisaruksen, mutta äitini osuuden osti äidin vanhimman veljen nuorempi poika. Näin sen reitti ja pysähdyspaikat, siis saastuneiden puiden sijainti piirtyvät kartalle", Johansson kertoo. Viimein sitten otin ja puhdistin hyllylle. Johanssonin mukaan koirat löytävät parhaiten puut, joihin kirjanpainajat ovat juuri iskeneet. ”Harrastin pelastuskoiria. Harva mänty jatkoi kasvamistaan, mutta yksi pysyi hengissä. Koira ehtii päivän aikana tutkia jopa 65 hehtaaria metsää. Metsalehti.fi Metsänhoito Metsänomistus Puukauppa Tekniikka Harrastukset Luonto. Olemme asentaneet gps-paikantimen ja lähettimen koiran pantaan. Samaan aikaan Etelä-Ruotsissa oli pahat kirjanpainajatuhot isojen myrskytuhojen jäljiltä. 2. LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA Aska löytää kirjanpainajat niiden erittämän feromonihormonin tuoksun avulla. ”Teen yhteistyötä Ruotsin maatalouskorkeakoulun kanssa ja osallistun heidän tutkimuksiinsa. Tilalla ennen tätä sitä myyty metsää melko runsaalla kädellä, joten enää myytävää ei kovin paljon ole. Äidillänne on oikeus vaatia yhtymän tililtä oma osuutensa, jos yhtymällä ei ole maksuja maksamatta. Telkän pitää olla pehmyt, jotta se kestää pienen “hieronnan“, jonka jälkeen varovasti taivutellaan solmu. Kun yhtymässä osakkaat vaihtuvat tai osuudet muuttuvat, niin verottajalle ilmoitetaan muutokset verolomakkeella n:ro 36 (Yhtymäselvitys). Yhtymän tilille oli kylläkin jätetty rahaa myöhempiä tarpeita varten. Koiran supervainulla feromonituulahdukset paljastuvat helposti. Vedin männyn uusia vuosikasvaimia solmuun useita kymmeniä. VÄINÖ SIKANEN Saiko äiti omansa. Vielä hetki, ja Anette Johansson lähettää Aska-koiran kirjanpainajien perään. Oma schäferini loukkaantui eikä enää pystynyt toimimaan. Miten tämä osakkuuden muutos olisi pitänyt käsitellä yhtymässä. ”Kun koira löytää kuoriaisten saastuttaman puun, se pysähtyy puun luo. Jaoimme verkkopalvelumme teemoihin niin, että voit seurata halutessasi vain sinua kiinnostavaa aihealuetta. UUSI POLKU OMAAN METSÄÄN. Lomakkeen saa netistä. Muutama vuosikymmen sitten minullakin oli tapana kiusata puita. Eiväthän siitä puut oikein tykänneet. Yleensä verottaja lähettää sen veroilmoituksen mukana. Näin metsänomistaja ehtii korjata puut ennen kuin seuraava kuoriaissukupolvi varttuu. Jokaisen teeman alle on kerätty koko sivustolta juuri tuota aihetta käsittelevä sisältö. Viime kesänä olin pohjoisessa, ja etsimme kirjanpainajapuita SCA:n metsistä. Nyt siellä on otsikkona ”uusien” osakkaiden nimet, uusin viimeisenä, ja yhtymän aloituspäivä on se, jolloin yhtymä ensi kerran on perustettu ja äitikin tullut osakkaaksi. Äitini on myynyt osuutensa yhtymässä vuonna 2015. Nyt löydät helposti omat kiinnostuksesi kohteet metsalehti.fi-sivuilta. 1
Jokaisen teeman alle on kerätty koko sivustolta juuri tuota aihetta käsittelevä sisältö. Jaoimme verkkopalvelumme teemoihin niin, että voit seurata halutessasi vain sinua kiinnostavaa aihealuetta. UUSI POLKU OMAAN METSÄÄN. Nyt löydät helposti omat kiinnostuksesi kohteet metsalehti.fi-sivuilta. Metsalehti.fi Metsänhoito Metsänomistus Puukauppa Tekniikka Harrastukset Luonto
Martinselkonen Kuusamo Petäjät ovat alkaneet kelottua Martinselkosen metsässä.. Polkuja on riittämiin, samoin laavuja, ja pari kämppääkin löytyy. Erämaan rauha on rikkumaton. Petäjän tyveltä löytyi jättösarvi. Puna-armeija, Ilmari Kianto ja karhut Puna-armeijan 163. Nälkämaan laulun sanoja voi muistella kävellessään pitkin Martinselkosen kankaita ja soita halkovia polkuja ja pitkoksia. Nälkämaan laulu Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa! Meidänpä mainetta mainivat nuot koskien ärjyt ja surkeat suot! Meidänpä vapautta vaarat on nää! Meidän on laulua lahtien päät! Meille myös kevätkin keijunsa toi, rastas ja metso täälläkin soi. Martinselkosen keskustan nimetöntä lampea reunustaa sankka kelojen vyö ja täysikuu on kivunnut taivaalle. Siitä kertovat omaa kieltään jyhkeät, sammaloituneet kannot. Meidän on uudesta luotava maa, raukat vaan menköhöt merten taa! Ilmari Kianto, sanat Oskari Merikanto, sävel Viimevuosisadan alkupuolen poimintahakkuut ovat pyyhäisseet alueen läpi. Puustoltaan mäntyja kuusivaltaisten kankaiden väleissä on runsaasti pieniä soita, rämeitä ja soistuvia kankaita, muutama pienehkö järvi ja runsaasti lampia. Evakkoon lähtiessään Kianto oli kirjoittanut sikaarilaatikon kanteen viestin valtaajille: "Venäläiset toverit. Ripeäjalkainen vaeltaja astelee helposti sen halki yhdessä päivässä. Oivaa vaellusmaastoa Martinselkonen ei ole mikään uuvuttavan rannaton erämaa. Matkalla vallattiin myös Kiannon kirjailija-asunto, Turjanlinna. Ilmari Kianto tunsi tarkasti metsänsä: Meille myös kevätkin keijunsa toi, rastas ja metso täälläkin soi. Alkuperäinen sanoitus oli seuran sihteerin mielestä liian pitkä, joten hän lyhensi sitä yhdessä säveltäjän kanssa. Suomessa ehkäpä varmin paikka karhun näkemiseen on Martinselkosen eräkeskus Pirttivaarassa. Sävellys ostettiin Oskari Merikannolta. Kianto kirjoitti laulun sanat 1911 Kajaanin maanviljelysseuran tilauksesta. Täällä asuu köyhä kirjailija." Kirjoituksesta napsahti Kiannolle talvisodan jälkeen puolen vuoden tuomio maanpetoksen yrityksestä. Martinselkonen on tyypillistä kainuulaista pienipiirteistä metsäerämaata. Yksi poluista seurailee rajavyöhykkeen takarajan kulkua, ja pari laavua löytyy sen polun varrelta. Alueella asustaa vankka hirvikanta. divisioonan hyökkäys Suomussalmelle joulukuussa 1939 suuntautui Martinselkosen pohjoispuolelta ensin Juntusrantaan ja siitä aina Suomussalmen kirkonkylän keskustaan asti. Kiannon tunnetuin teos, Ryysyrannan Joosepin lisäksi, on Punainen viiva vuodelta 1909. Enää karhut eivät käy lehmien kimppuun, vaan nauttivat tarjottuja eväitä hyvällä ruokahalulla niitä varten perustetuilla katselupaikoilla. Nosta jo rintaasi maausko uus, taannuta taika ja vanhoillisuus! Maamies, muista, miss' onnesi on, riihesi rikkaus riippumaton! Kainuhun kansa, ah arpasi lyö! Missä on ryhtisi, kunniatyö. Näin Martinselkonen tarjoaa oivan vaellusmaaston kainuulaiseen erämetsään tutustumiselle ja mitä tärkeintä: lähes omaa rauhaa. Taival lie hankala – olkoon vaan! Luonto lie kitsas – siis kilpaillaan! Kolkasssa synkeän syntymämaan pirttimme piilköhöt paikoillaan! Vainojen virmat, oi vaietkaa! Rapparit, ryöstäjät, kaijotkaa! Miekkaa ei tarvis – tarmoa vaan puolesta hengen, heimon ja maan. Alueella saa liikkua vapaasti kävellen tai hiihtäen, marjastaa, onkia ja pilkkiä jokamiehenoikeudella sekä metsästää tarvittavin luvin. Kirja alkaa ja päättyy karhun vierailuun Topi Romppaisen Korpiloukko-mökin pihapiirissä, lopussa kohtalokkaalla tavalla. 28 22.6.2017 / PILKKEITÄ ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat S uomussalmesta tulevat ensimmäisenä mieleen talvisodan mottitaistelut ja korpikirjailija Ilmari Kiannon sanoittama Nälkämaan laulu. Soiden pitkokset ovat osin lahonneet, mutta niiden uusinta on käynnissä. Alkukesän retkellä Martinselkosella pääsee oivasti siihen tunnelmaan, jonka vain suomalainen metsä voi tarjota kulkijalleen. Vesistöjä ja soita reunustavat kelojen vyöt. Osan käyttökelpoisesta vaellusmaastosta syö myös valtakunnan rajan vastainen rajavyöhyke – sinne ei ole asiaa ilman rajavyöhykelöupaa. Merkkejä karhujen oleilusta tapaa vähän väliä, kuten tämä möyhennetty muurahaispesä. Paikallisilla asukkailla on ns. Nälkämaan maisemissa Martinselkosen luonnonsuojelualueella yhdistyy kulttuurija sotahistoria. vapaa metsästysoikeus. Kunnioittakaa ohimenollanne tätä taloa. Näin karhut ovat nousseet yhdeksi Suomussalmen matkailuvaltiksi. Nämä yhdistyvät löyhästi toisiinsa Suomussalmen koilliskulmalle perustetulla Martinselkosen luonnonsuojelualueella
09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Niemen kärjessä sijaitseva määräala n. metsäautotie. 30.000 € / tarjous viimeistään 19.7.2017 METSÄTILA, Kiuruvesi 24,12 ha. Molemmille määräaloille omaa rantaviivaa n. Alakerrassa: oh, mh, tilava k, eteisaula, s, ph, khh, tekniset tilat sekä hyvät tilat vaatehuoltoon, erill. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154?000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu MYYDÄÄN Metsämiesten Säätiö on myöntänyt 33 stipendiä kevätlukukaudella 2017 metsäalan opinnoista valmistuville nuorille. oikeus. 09 315?49?803 Eero Sala p. 20 %. V. Tarjoukset viimeistään 3.7.2017. paikat vapaa-ajanasunnoille, rak.oikeus 150 k-m²/ paikka. Lupa jo rauennut. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. TARJOUSTEN perusteella, kirjalliset tarjoukset toimistoomme 14.7. Lopelta n. Puustoa n. Talouskeskuksen ja siihen liitettävän määräalan erilliskaupasta on mahdollisuus neuvotella. Puuston kokonaismäärä on noin 1.830 m 3 , josta tukkipuuta on noin 30%. 050 464 6500 METSÄTILA, Loppi. Monimuotoinen havupuuvaltainen metsälö, jonka n 3.100 m³ määrästä reilu puolet tukkipuustoa. Kokonaispuusto n. 59.000 €/määräala. Kerimäen Rauvanniemessä asuin-/lomakiinteistö, jossa metsämaata noin 6 ha. Kiinteistöön kuuluu Kiviapajan osayleiskaavaan merkityt 7 RA-lomarakennuspaikkaa. Nuorta kasvatusmetsää, hyvä tiestö, myös välittömiä hakkuumahdollisuuksia. Mh. 050 30 99 717 Marianne Minkkinen (kesätoimittaja) p. 050 464 6500. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Yksityistien varressa 2 kaavaan merkittyä loma-as. Kasvatusmetsistä koostuva tila, puustoa n. Metsää n. 994 m 3 . 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. 73.000 € / tarjous viim. 650 m 3 . 8,264 ha. Hp. 80 m 2 uutta vastaava konehalli, autotalli, aitta ja navetta. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Rakennukset ikäisekseen erittäin hyvin hoidettuja. 0,9 ha 79.000 € MAATILA, Savonlinna, Tynkkylänmäki, Maaja metsätila n. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Valmistuville stipendejä Daniel Aho, metsäenergian tuottaja, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Niko Apell, metsäkoneenkuljettaja, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Markku Friman, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, Hyria koulutus Oy Tomi Haapala, metsäkoneenkuljettaja, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Jarkko Hallikainen, metsätalousinsinööri, Karelia ammattikorkeakoulu Linus Hanner, metsäkoneenkuljettaja, Yrkesakademin i Österbotten Hannu Hautaniemi, metsäkoneenkuljettaja, Saimaan ammattiopisto Sami Heikkilä, metsätalousinsinööri, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Eetu Hirvonen, metsäalan perustutkinto, Kiipulan ammattiopisto Aleksi Huuskonen, metsäkoneenkuljettaja, Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Jarkko Kauppinen, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsäteknologia, Itä-Suomen yliopisto Laura Kettunen, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsämaatiede, Itä-Suomen yliopisto Karri Kiiskilä, metsätalousinsinööri, Lapin ammattikorkeakoulu Konsta Korjonen, metsäkoneenkuljettaja, Jämsän ammattiopisto Toivo Kuorikoski, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Juuso Kykkänen, metsäkoneenkuljettaja, Tampereen seudun ammattiopisto Riku Lehto, metsäenergian tuottaja, Työtehoseura ry A itor López, filosofian maisteri, wood material science, Itä-Suomen yliopisto Ville Männikkö, metsäkoneenkuljettaja, Oulun Seudun ammattiopisto Tiia-Mari Naukkarinen, metsätalousinsinööri, Tampereen ammattikorkeakoulu Toni Pantke, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, Ammattiopisto Livia Juho Peltola, metsäkoneenkuljettaja, Etelä-Savon koulutus Oy Ossi Pesälä, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsäekonomia ja -politiikka, Itä-Suomen yliopisto Olli Piiparinen, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsäekologia, Itä-Suomen yliopisto Jere Rasinkangas, metsäkoneenkuljettaja, Oulun seudun ammattiopisto Santeri Rytilahti, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, Lapin ammattiopisto Janne Räty, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsänarvioimistiede, Itä-Suomen yliopisto Aapo Saarinen, metsätalousinsinööri, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Otto Siikalahti, metsäkoneenkuljettaja, Savon ammattija aikuisopisto Matias Storm, metsätalousinsinööri, Yrkeshögskolan Novia Juho Tossavainen, metsäkoneenkuljettaja, Lapin ammattiopisto Janne Ylönen, metsäkoneenkuljettaja, Etelä-Savon ammattiopisto Heikki Översti, metsätalousinsinööri, Hämeen ammattikorkeakoulu PALKITTUJA Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Savonlinna, Särkilahti 0,9 ha. Tied: Hannu Einola 0400-536547, kohdenumero: 594804. Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella ja Saimaan vesireiteille pääset täältä suoraan. 2.959 ha. Tien 54 pohj.puolen alue kaavoitettu teollisuusja varastoalueeksi! Hp. Tilalla Tihilänseudun Jahtimiehet ry:n kota. Mainio metsäsijoituskohde lähellä kaupunkia hyvien kulkuyhteyksien varrella. 1,85 ha. METSÄTILA, Mynämäki 15,7 ha. 10 ha, jossa puustoa n. Pihapiirissä navettarak, konehalli, aitta, autotalli. Kaksi upeaa rantarakennuspaikkaa Punkaharjun Särkilahdessa, Pihlajaveden Särkilahdenselän rannalla. Mh. 50 m, ranta hiekkapohjainen. Hp. 27.200 € / tarjous viim. Puuston kokonaismäärä n. Pääpalstan lisäksi kolme pientä itsenäistä saarta. Hyvä sijainti, rajoittuu tiehen 54. 19.7.2016 METSÄTILA, Loppi. Myös taimikkoa ja hieman kallioista. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Metsäarvio tehty. Stipendin arvo on 300 euroa. Rak. 2.148 m 3 . Metsät hyvässä kasvukunnossa ja tuottavat polttopuun lisäksi myös puunmyyntituloja lähivuosina. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo 25,7 ha. Pellot vuokrattu satokauden 2017 loppuun. Venevalk. Maasto loivasti rantaan viettävää, puusto rehevää lehti/havupuustoa, varttunutta kasvatusmetsää. 285.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Kytösaari-niminen saarimetsätila Savonlinnan eteläosassa Piojärven ja Lohikosken välimaastossa Honkanen-nimisen sisäjärven keskellä. Metsämaata n. Tie perille, sähköliittymä määräalojen rajalla. 050 401 4700 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. rakennuspaikkaa. Hp. Pohjoisosassa välittömiä harvennushakkuutarpeita. Tilan kohdalla liittymä ja portti hirviaidassa. 6 km Riihimäen suuntaan tiehen 54 rajoittuva kiinteistö, joka melkein kokonaan tukioikeudellista peltoa. 19 ha, peltoa n. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Tilalla ryhdiskäs vanha puimala josta myyjät tyhjentävät haluamansa tavarat kauppapäivään mennessä. 29 PILKKEITÄ / 22.6.2017 METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 6 km Lopelta Riihimäen suuntaan. N. 040 506 1162 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 4.650 m 3 , josta tukkipuuta on n. 1994 valmistuneessa peltojen ympäröimässä puutalossa tilaa perheelle ja harrastuksille, tai yrittäjälle kodiksi ja työtiloiksi. 1362 m 3 . UPM Bonvesta metsäpalsta. 19.7.2017 KIINTEISTÖ, Loppi. 89.000 €. 11,5 ha. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Kirjalliset tarjoukset s-postitse petri.malmberg@ op.fi, tai postitse: Petri Malmberg, OP-Kiinteistökeskus, Nummentie 3, 21270 Nousiainen. KAKSI MÄÄRÄALAA, Kitee, Kesälahti 0,33 ha:n kokoiset määräalat Pyhäjärven kaakkoisrannalla Lentteenniemessä. 0,5 ha on hinnaltaan 89.000 € ja Kirveslahden rannalla sijaitseva määräala n. Tukioikeudellista peltoa n. 450 m:n matkalta Kiuruvesi-Pyhäntä -tiehen ja tilalla kulkee hyväkunt. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Loimaa, Metsämaa 24 ha. Myyjällä oikeus hylätä tarjoukset. 63.000 € / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Noin 6 km Lopelta Riihimäen suuntaan, rajoittuu tiehen 54 ja yksityistiehen. METSÄPALSTA, Savonlinna 55,31 ha. Yläkerrassa: 2 h, oleskeluaula ja parv. Myöntämisperusteena ovat hyvä opiskelumenestys, ammattiosaaminen sekä rehdin ja luotettavan metsämieshengen luominen. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. n. Mh. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. Kasvatusmetsäpainotteinen määräala Jämäslahden kiinteistöstä 7 km Kuhmon kaupunkikeskustasta luoteeseen. Hp. Pihapiirissä 1950-luvulla rakennetun asuintalon lisäksi mm. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 10 km:n päässä kaupungin keskustasta. 42.900 € ASUIN-/METSÄKIINTEISTÖ, Savonlinna, Kerimäki 6 ha. Rakennuspaikat loma-asunnoille, molemmissa rak.oikeus 105 k-m 2 . 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. Myydään tarjousten perusteella. mennessä. Pelto vuokrattu satokauden 2017 loppuun. Erinomainen saavutettavuus, tila rajoittuu n. Tilalla vanhoja osin metsittyneitä peltoja, joihin omistajan mukaan ollut lupa mullan ottoon. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. sisäänkäynti kuraeteisen kautta. Näytöt yksityisnäyttöinä sopimuksen mukaan, lisätietoja: Veijo Laukkanen, veijo.laukkanen@metsat.fi, puh
Länsimaissa kiertotalous nähdään nykyisin talouskasvun veturina, ja puheenvuoroissa korostuivat kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Vaikuttavaa! Konferenssit toimittavat nykymaailmassa leiritulien tehtävää. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti. Perinnesoittimien lisäksi sitä on käytetty lähes ruusupuun tai eebenpuun vertaisena lipastojen, pöytien ja koristelippaiden materiaalina. Sama ilmiö nähtiin Suomessakin sotien jälkeen pula-aikana ja se leimasi sodan käyneen sukupolven ajattelutapaa läpi elämän. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Toisin ei kaiketi voisi ollakaan. Siellä kiertotalous kuuluu ihmisten jokapäiväiväiseen elämään siitä yksinkertaisesta syystä, että mitään ei ole varaa heittää menemään. Moottorisahaveiston puolestaan voitti TARMO KOVANEN .. Itselleni tuli sellainen olo, että länsimainen elämäntyyli jatkuu entisellään, kunhan vain kierrätystä tehostetaan. Kullankeltainen sadepuu Kultasadepuu on saanut nimensä kukkavanojensa värin ja muodon perusteella. Myrkkypuuta poskeen Myös kultasateen muutkin osat lehtiä myöten ovat alkaloideihin kuuluvaa kytisiini-myrkkyä täynnä. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tapahtuma oli Sitran lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja samalla Sitran 50-vuotisjuhla. Jänikset ja muut jyrsijät eivät sen sijaan piittaa kuoren kitkerästä sivumausta, vaan pistävät puuta nurkumatta poskeensa. x watereri ). Kultasateen sydänpuuaines on tumman ruskeaa ja erittäin vahvaa. 30 22.6.2017 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYS KILPAILU Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Kiertotalous on sen verran uusi juttu – vaikka tavallaan myös vanha – että sen merkitystä ihmiskunnan tulevaisuudelle pitää pohdiskella porukalla. Kultasateet kuuluvat hernekasvien heimoon ja jäävät usein alle kymmenmetrisiksi. Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa kultasateet ovat sittemmin puutarhakarkulaisina villiintyneet luontoon. Saksalaisten autuaallista hymyä en unohda varmaan milloinkaan. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 14. Puuta ei suositellakaan polttotai nuotiopuuksi. SAMPO-ROSENLEW HANNU HIETIKKO on kutsuttu Sampo-Rosenlewin metsäkoneliiketoiminnan vetäjäksi.Hietikko on viimeiset kahdeksan vuotta hän on toiminut Volvo Construction Equipment Finland Oy:n toimitusjohtajana. Vielä hienompi oli retki Nuuksioon, missä paistoimme köyhiä ritareita nuotiolla. anagyroides ). MOOTTORISAHAUKSEN SM Metsämuseo Luston Metku-Metsäkulttuuripäivien yhteydessä kilpaillun moottorisahauksen Suomen-mestaruuden vei JARMO LAATIKAINEN . Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Vieraita oli paikalla 90 eri maasta yhteensä 1 500 henkeä. Puistoja kaupunkipuuna kasvaa tänä päivänä useimmiten näiden niukkakarvainen risteymä (L. Samasta syystä kultasateita ei istuteta päiväkotien pihakiipeilypuiksi. Komission Eranet-instrumentin avulla on luotu usean eri jäsenmaan yhteinen tutkimusohjelma "Sumforest", joka käynnistyi vuodenvaihteessa. Se on muutenkin järkevää, sillä erityisesti palot ja siemenet ovat ihmiselle erittäin myrkyllisiä. Puutarhurit ja viherpeukalot varmistavat halutessaan puun runsaan kukinnan seuraavanakin vuonna, nyppimällä palot pois mahdollisimman aikaisin kasvuvoimaa viemästä. RISTO MULARI , Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen asiakasneuvoja, Muhos (matkoilla) SUOMEN ITSENÄISYYDEN juhlavuoden rahasto Sitra järjesti kesäkuun ensimmäisellä viikolla Helsingissä Finlandia-talolla megaluokan konferenssin, jonka teemana oli kiertotalous. Kestävään metsänhoitoon keskittyvän tutkimusohjelman kansalliset rahoittajat pitivät kokouksensa Helsingissä Säätytalolla, jonka upeat puitteet tekivät vieraisiin suuren vaikutuksen. Leiritulia tarvitaan! Nuotiolla "Länsimainen elämäntyyli jatkuu entisellään, kunhan kierrätystä tehostetaan." HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva S amoihin aikoihin, kun Kustaa Vaasa määräsi väkeä vastaperustamaansa Helsinkiin, siirsivät britit mailleen uuden koreakukkaisen puututtavuuden. Nykysoitinrakentajat suosivat myrkyttömiä ja synteettisiä materiaaleja, ja lampaatkin saavat pitää toisinaan nahkansa. Skotit, jotka käyttävät haggis-perinneruokaansa tarkasti lampaan kaikki sisäosat, nikkaroivat vielä jokin aika sitten säkkipillejään lammaslaitumien kultasadepuista ja lampaannahkoista. Kultasade viihtyy ravinteikkaassa maassa, mutta menestyy lepän tavoin myös köyhemmillä kasvualustoilla juuristonsa ja typensidontabakteerien symbioosiliiton avittamana. Myös sijoittajat ovat kiinnostuneita kiertotaloudesta, jota ainakin valtaisan Black Rock -sijoitusyhtiön edustaja kutsui käsitteellä "kestävä sijoittaminen". elokuuta. Puu pärjää jopa eteläisimmässä Suomessa – jos kasvatustavoitteena on muu kuin ainespuutuotanto. TÄMÄN JÄTTILÄISMÄISEN "nuotiopiirin" vaikuttavin puheenvuoro tuli omasta mielestäni Afrikasta. Toiseksi sijoittui JUHO PAANANEN ja kolmanneksi JUKKA PERÄMÄKI . Kevään kukinnoista kehittyy kesän aikana palkoja – kuten monilla muillakin hernekasveilla. Maailma ei kulje kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, mihin kiertotaloudellakin pyritään, suinkaan yhtä jalkaa, vaan aika tavalla eritahtisesti ja kukin alue omista lähtökodistaan käsin. Yksitai monirunkoisen puun lehdet kasvavat kolmen rykelmissä muistuttaen hieman jättimäisiä apilanlehtiä. Jos käytettiin, antoiko se maullaan lisäpontta puhaltamiselle tai oliko sillä vaikutusta soittajan tai (korviaan pitelevien) kuulijoiden terveydentilaan. Puu kiikutettiin Englantiin Etelä-Euroopan vuoristometsistä, ja se levisi pian Ylämaiden asukkaidenkin iloksi – tai kiusaksi. Kun kertakäyttökulttuuri rantautui Suomeen Amerikasta 1970-luvulla, sitä kauhisteltiin yleisesti, mutta siihen sopeuduttiin. fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. KONFERENSSIN YHTEYDESSÄ järjestettiin myös lukuisia oheistapahtumia. Myrkky ei myöskään juuri vaikuta lampaisiin tai vuohiin, mutta hevosten ja ihmisten on syytä nauttia puusta vain silmänruokana. Sateisessa saarivaltakunnassa puuta kutsutaan kultasadepuuksi riippuvien kukkavanojensa värin ja muodon innoittamana. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos NUORTEVA 50 VUOTTA 4.7. Osittain epäselvää on, käytettiinkö myrkyllistä kultasadepuuta aikoinaan myös säkkipillien suuosissa, joihin puhallettiin. Kultasadesuvun kahdesta päämiehestä toisen lajin versot ovat kaljuja (Laburnum alpinum ) ja toisen karvaisia (L
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 12”. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. HEINÄKUUTA. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot metsäristikosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Anneli Hietakoivisto, Rautajärvi, Leevi Karvinen, Tohmajärvi ja Matti Klemetti, Tampere. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsäristikko 9, oikea ratkaisu • Koivulla on vielä paikkansa • Näppärä sähkösaha mökille • Miten selvitään perintöverosta • Museoraivureilla vesakon kimppuun • Näin taimikonhoitaja valitsee jätettävät puut • Totta vai tarua – uskomuksia metsänhoidosta. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Sa m i Ka rp pi ne n Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 7.7.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. 31 PILKKEITÄ / 22.6.2017 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero METSÄRISTIKKO 12 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 6
5 € Nyt 10 € Nyt 15 € Nyt 15 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 25 € Nyt 30 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 5 € Nyt Metsieni kirja Vegekeittiö Samassa padassa Metsäviestintä nyt Suomalainen rapukirja. Villi keittiö Kesäale! Suolaa, sokeria ja viinietikkaa Metsämieli Kehon ja mielen kuntosali Metsänuudistaminen Majavan lammella Luontopäiväkirja Pieni sienikirja Selviydy luonnossa Kotimaiset kalaherkut Suomalainen metsästys Raivaamaan Suomen tunturikasvio Suometsien hoito Metsätuhot Eräkeittiö Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 31.7.2017 asti Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi