Sivut 2–3 Käpyjen kimpussa Sa m i Ka rp pi ne n TUTKIJALTA: Ylvään jalokuusen terveyttä horjuttamaan on ilmaantunut uusia vitsauksia. KESÄKUUTA 2019 • NRO 12 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i UUTISET Kemijärvi ehti askeleen edelle ›› 3 Metsä tarjosi kesätyöpaikan ›› 4–5 HENKILÖ Professori tietää, miten puulla menee Teemu Hölttä on puiden stressin asiantuntija sekä tuore ekofysiologian professori. Siinä ongelma, johon Luken tutkijat hakevat ratkaisua. ›› 27. ›› 6 Jatkuva kasvatus ei enää ole peikko ›› 9–11 Sertifikaatilla on väliä hinnassa ›› 12–13 METSÄSTÄ Latvat kertovat metsän hoitotarpeet ›› 14–15 Suomi on lukuisien metsäpatsaiden maa ›› 16–17 Eduskunta vaihtui moottorisahatöihin ›› 18–19 Kiilalla puu kaatuu, kunhan osaa kikat ›› 20 PILKKEITÄ Riippumatossa välttää hyttyset ›› 24 Lukija: Puukaupassa öykkärimäisiä tapoja ›› 25 Kuusella on paljon tuholaisia ja harvoin hyviä siemensatoja. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 20
Esimerkiksi Euroopan sahatukkien hintaindeksi putosi 3,1 prosenttia suhteessa viime vuoden viimeiseen neljännekseen. Mahdollisimman hyvin kasvavat metsät lienevät koko Suomen etu. LYHYET UUTISET 20.6.2019 / AJASSA 2 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuva S uomi on ajautunut ja osin ajanut itsensä tilanteeseen, jossa kuusta istutetaan metsiin eniten, mutta samalla puulajia uhkaa säännöllisesti pula jalostetuista siemenistä. Tutkinnon voi suorittaa osoitteessa Kasvinsuojelututkinto.fi . Tornator vaihtaa toimitusjohtajaa Metsätalousyhtiö Tornator vaihtaa toimitusjohtajaa. ”Metsurikenttä ja turvavarustemarkkinat ovat sirpaloituneet niin, ettei meidän enää kannattanut jatkaa”, kertoo Dimexin markkinointijohtaja Petteri Tirkkonen. Kaikissa eliöissä hormonit ohjaavat geenitoimintoja. Ne osoittavat, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä todistuksen haltijaan sovelletaan ja mihin maahan sosiaalivakuutusmaksut maksetaan. Käsittelyn jäljiltä kuusi kukki hyvin ja siinä on nyt 150 käpyä, kun viereisessä, käsittelemättömässä kuusessa käpyjä ei juuri ole. Pelastava siemensato ei silti vapauta kuusenkasvatusta perusongelmilta: kuusentaimia tarvitaan yli 100 miljoonaa kappaletta vuodessa mutta kuusella on luontaisesti hyviä siemenvuosia harvoin ja kävyillä monia tuholaisia. Tänä vuonna kuusen runsas käpysato toteutunee viime hetkellä, sillä kuusentaimia kasvattavilla taimitarhoilla kaavittiin keväällä siemenlaarien pohjia. Luonnonvarakeskuksella (Luke) on meneillään hanke, jossa tutkijat yrittävät lisätä valiokuusten kukintaa siemenviljelyksillä ja löytää keinoja siementuhojen ehkäisyyn. Kasvinsuojelututkinnon voi suorittaa myös netissä Ammattikäyttöön tarkoitettujen kantokäsittelyaineiden ja glyfosaattivalmisteiden ostamiseen ja käyttämiseen tarvitaan kasvinsuojelututkinto. Yhtiö toimitti pitkään työnantajien työsuhteisille metsureilleen kustantamat turvavarusteet. Selvitämme parhaillaan, miksi paperit puuttuvat”, metsänhoitopäällikkö Olli Lipponen Metsähallituksesta kertoo. Dimex lopettaa metsurin turvavarusteiden valmistuksen Kotimainen työvaatevalmistaja Dimex luopuu metsurin turvavarusteiden valmistamisesta tämän vuoden loppuun mennessä. Taustalla on sekä runsasta tarjontaa että sahatavaran vähentynyttä kysyntää. Tutkijat yrittävät lisätä kukintaa ja vähentää käpytuhoja siemenviljelyksillä. Lisäksi kuusen siemenviljelyksiä on kysyntään nähden liian vähän viljelysten perustamisessa takavuosina tapahtuneiden katkosten johdosta. Kesäkuun alusta lähtien sen on voinut suorittaa myös verkossa. Hormonipistoksilla lisää käpyjä kuusiin Tukin hinnanlasku maailmanlaajuinen ilmiö Sahatukkien hinta on pudonnut maailmanlaajuisesti tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, Wood Resources International (WRI) raportoi. Sen suorittamiseksi on henkilöllisyys vahvistettava pankkitunnuksin. Kukinta moninkertaiseksi Metsäjalostuksen asiantuntija Risto Hagqvist Lukesta esittelee nuorta valiokuusta kuusen siemenviljelyksellä Kangasniemellä. ”Näyttää siltä, että yhdistetty hormonikäsittely ja typpilannoitus moninkertaistavat kukinnan. Uudeksi toimitusjohtajaksi nousee varatoimitusjohtaja Henrik Nieminen, hän otti tehtävän vastaan viikon alussa. Edellinen toimitusjohtaja Sixten Sunabacka jatkaa senior adviserina vuoden loppuun saakka.. Noin 17-vuotiaan puun runkoon on ruiskutettu viime kesänä hormonia ja puun juurelle on kaadettu typpilannoitusta. Kurssimateriaalia voi lukea maksutta, mutta tutkinnon hinta on 50 euroa. Kuuset ovat siemenpuiksi nuoria, mutta tulos on lupaava. ”Keskeytimme työt työmaalla välittömästi ja olimme yhteydessä työnjohtoon. Jatkossa yhtiö tuottaa metsäkäyttöön raivaussahaukseen tarkoitettuja takkeja, housuja ja puolihaalareita. "Tämän vuoden hyvällä siemensadolla saadaan – siementuhoista riippuen – jalostettua kuusensiementä taimitarhoille seuraavaksi 3–5 vuodeksi", sanoo siementuottaja Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä. Hagqvistin mukaan uusimmilKuusi pelastunee tänä vuonna siemenpulalta, mutta entä jatkossa. Yhdysvalloissa sahatavaran hintojen pudotus pysähtyi tammikuussa ja Kiinan sahatavaran tuonti kasvoi 14 prosentilla. Istuttajien papereissa puutteita Metsähallituksen istutustyömaalla Kolarissa työt keskeytyivät, kun työmaatarkastuksessa havaittiin, että ulkomaalaisilta työntekijöiltä puuttuivat A1-todistukset. Sama se on puissa”, Hagqvist sanoo
Poterin mukaan selvää syytä lumimittarituhoille ei ole. . . Kemijärven biojalostamolle tiukat lupaehdot MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMELI SALOKANNEL, kuva T utkijoille ja metsänviranomaisille on tullut lukuisia ilmoituksia rajuista koivikkotuhoista Keski-Suomessa. . Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Sitä ennen vuorossa on vielä lupaehtojen tarkastelua, jatkosuunnittelua, urakkakilpailutusta sekä laitetoimitussopimusten viimeistelyä. Lumimittari kalvaa Keski-Suomen koivikoita Lumimittari on syönyt lehdet koivikosta.. Asialla on ollut lumimittari, joka on syönyt lehdet jopa hehtaarien laajuisista koivikoista. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Julkisuudessa Kemijärvi ja Kemi on laitettu kilpailuasetelmaan. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Puuta jalostamo käyttäisi 2,8 miljoonaa kuutiota vuodessa, josta paikallisilta sahoilta saatavan hakkeen osuus on 500 000 kuutiota. Kuusen jalostetuista siemenistä on kuitenkin ajoittain pulaa heikkojen siemensatojen, siementuhojen ja siemenviljelysten vähyyden vuoksi. Tehtaalle ei tule omaa puunhankintaa, vaan puu hankitaan toimitussopimuksina Metsähallituksen, yhteismetsien, metsänhoitoyhdistysten ja isojen sahojen kautta. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Esimerkiksi Lounais-Suomessa havaittiin 1990-luvulla vastaavia, laajahkoja tuhoja. "Ehkä jo noin neljännes tämän vuoden kuusen sadosta on gibberelliinin aikaan saamaa." Hormonipistokset ovat olleet testissä myös Suomen toisen siementuottajan Siemen Forelian kuusiviljelyksillä. Fakta MIKKO HÄYRYNEN K emijärvelle biojalostamoa kaavailevan Boreal Biorefin saaman ympäristöja vesiluvan ehdot ovat muun muassa vesiin ja ilmaan johdettavien päästöjen osalta tiukat, yhtiö kertoi tiedotustilaisuudessa viime viikolla. Tapion Hannu Niemelän mukaan hormonipistoksia on kokeiltu siemenviljelyksillä muutamia vuosia. Hormonin pistäminen hidasta Onko hormonien ruiskuttaminen puihin ympäristöystävällistä. Tutkija Marja Poteri Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että lumimittarin tuhot ovat harvinaisia, mutta eivät aivan tavattomia. Kemijärven puunhankinta-alue on Koillismaa ja Itä-Lappi, ja Nivalan mukaan heille riittää puuta. 09 315 49 840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 20.6.2019 ta siemenviljelyksiltä saatavista jalostetuista siemenistä kasvaa kuusia, joiden tilavuuskasvu on 15–25 prosenttia parempaa kuin tavallisilla metsäkuusilla. ”Lumimittarien toukat ovat alkukesän aikana syöneet lehdet, jotka ovat muodostuneet talvehtineista silmuista. . Metsänjalostus ei ole geenimanipulaatiota, vaan parhaiden puuyksilöiden risteyttämistä keskenään siemenviljelyksillä. Luken hankkeessa tutkitaan myös kuusten kasvurytmiä ja siementuholaisia. Risto Hagqvistin mukaan valiokuusia ei voi hypettää hormonilla kovaan kukintaa joka vuosi, mutta käpyjä saataisiin silti aikaiseksi nykyistä useammin. Lopullisesta investointipäätöksestä Boreal Bioref ilmoittaa myöhemmin tänä vuonna. Yhtiön alustavan arvion mukaan ehdot eivät kuitenkaan estä jalostamon rakentamista. nopeampaa ja sitä tutkitaan", Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen sanoo. Jalostettujen siementen käyttö parantaa metsien kasvua ja nopeuttaa puiden sopeutumista muuttuviin kasvuoloihin. ”Yksi selitys voi olla, että meillä on entistä enemmän varttuneita, pelloilla kasvaneita koivikoita”, hän pohtii. Luken Risto Hagqvistin mukaan gibberreliini-hormonin käyttäminen siemenviljelmillä on hyvä investointi eikä todennäköisesti nostaisi kuusensiemenen hintaa, sillä pistoksilla saadaan yksittäisistä arvokkaista kuusivalioista enemmän käpyjä ja siemeniä irti. Hänen arvionsa mukaan kaljuiksikin syödyt koivut toipuvat. Myös Kymenlaaksosta ja Pirkanmaalta on tehty havaintoja koivikkotuhoista. Kemijärvelle suunitteltu tehdas tuottaisi muun muassa sellua, liukosellua, mikrokiteistä sellua, biokaasua, mäntyöljyä ja tärpättiä. Tuhot näyttävät keskittyneen varttuneisiin, pelloille istutettuihin koivikoihin. Jalostuskuusia myös testataan koko ajan niin, että niiden jälkeläiset kestäisivät paremmin metsien muuttuvia kasvuoloja. Kuusiin ruiskutettava hormoni on valmistettu tehtaassa, mutta samaa gibberrelliini-hormonia on puissa luontaisesti. Aineen levittäminen sumuruiskulla spreijaamalla olisi MISTÄ ON KYSE . 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. "Ongelmana on, että hormonin ruiskuttaminen puunrunkoihin on hidasta työtä. . . Ruiskutuksilla ei ole Hagqvistin mukaan todettu haittavaikutuksia. ”Toteutuu aivan varmasti” Hankkeen vetäjän, Boreal Bioref Oy:n toimitusjohtajan Heikki Nivalan mukaan ympäristöluvan ansiosta Kemijärvellä on nyt etumatka Metsä Groupin Kemin-hankkeeseen nähden. Tehtaan yleiset talousvaikutukset ovat huomattavat, sillä puunhankinta-alueella asuu ainoastaan noin 16 000 ihmistä. Kaksi kolmasosaa Suomessa vuosittain istutettavista puuntaimista on kuusia. Koivunlehtien lisäksi lumimittari on tuhokohteilla syöty myös pajujen lehdet. Menetelmällä voidaan lisätä kuusen kukintaa ja kääntää välttävä kukinta hyväksi. Raaka-aineen hankinnasta yhtiöllä on jo kahdeksan sopimusta. ”Olen sataprosenttisen varma, että tehdas toteutuu.” Kemijärven ympäristölupa poikkeaa Kuopion Finpulpin vastaavasta siten, että Kemijärvellä on myös poikkeuseli aloittamislupa, eli työt voidaan aloittaa mahdollisista valituksista huolimatta. Valtiolta toivotaan, että alempi yleinen tieverkko laitetaan kuntoon. . Kustannusarvio on 216 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana. 09 315 49 804 Ulkoasu: Anna Back p. Kun oksien pituuskasvu alkaa, koivuihin muodostuu uusia lehtiä, mikä pelastaa puun.” Koivujen tilanne voi käydä kuitenkin vaaralliseksi, jos lumimittarituho toistuu samoilla puilla ensi vuonna. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt yhtiölle poikkeusluvan töiden aloittamiseksi
SOPIVASTA hirvikannan koosta on vaikea keskustella, koska hirvien aiheuttamat vahingot tunnetaan huonosti. Jyrähtikö teollisuus. Ei pihaustakaan. Jos puut istutettaisiin kukin laji sille parhaiten sopivalle kasvupaikalle, kuusen osuus olisi nykyistä paljon pienempi. Metsien kehitys voi yllättäen muuttua. Kaikkein pahimmat riskit uhkaavat kuusikoita, joita meillä kasvaa vuosi vuodelta enemmän. Nyt takana on reilu kuukausi yhdistyksen kesäharjoittelijana. Hirvikanta on pienentynyt, mutta silti eläimiä on monin paikoin liikaa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Kesätöissä metsässä Salla Tanskasen kesään kuuluu leimikoiden suunnittelua, korjuutyön laadun valvontaa ja taimikoiden tarkastuksia. PUUKI Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Pahin este männyn ja lehtipuiden kasvattamiselle on hirvi. Metsäteollisuus. Varsinkin Eteläja Lounais-Suomessa hirvet ohjaavat vahvasti metsänomistajien valintoja. Tanskanen opiskelee metsätalousinsinööriksi Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa. MTK. Jopa taimituhoista esitetään erilaisia arvioita. Toimittaja on kuullut ilkeämielisen huhun, etteivät metsien hirvituhot kiinnosta teollisuutta, koska hirvien kaluamista puista voi hyvin tehdä sellua. Samalla kun puiden kasvu lisääntyy, kasvavat myös riskit. Ympäristöjärjestöt. Ketkä eivät ole kiinnostuneita siitä, miten satatuhatpäiset hirvieläinkannat vaikuttavat metsiin. Teoreettiset mallit eivät ole täydellisiä, mutta niistä on hioutunut hyviä välineitä tulevan hahmotteluun. Meillä laajat tuhot ovat onneksi olleet harvinaisia, mutta esimerkit Ruotsista osoittavat, että myrskyjen tai palojen riski on olemassa. Sen pohjalta hirvipolitiikkaa olisi mahdollista arvioida, ja samalla ratkoa kuusettumisen ongelmaa. Luken tutkijat arvioivat keväällä, että hirvet aiheuttavat metsissä vuodessa 50 miljoonan euron kustannukset. VALTTERI SKYTTÄ Metsäalan Top 3 METSIEN kasvumallit ovat olleet viime aikoina ahkerassa käytössä, kun tutkijoilta on tilattu laskelmia hakkuista ja metsien hiilivaraston kehityksestä. Tulevaisuuden skenaarioista keskusteltaessa kuitenkin usein unohtuu, että metsätuhoja mallien avulla on vaikea ennakoida. Listaus on toimiva tapa tällaisissa näkökulmakirjoituksissa. Maaja metsätalousministeriön tulisi teettää hirvien vaikutuksesta metsätaloudelle kattava selvitys. Sellaista pitäisi alkaa etsiä. Ilmaston lämmetessä pitkät Riski kasvaa kuusikoissa kuivat kaudet koettelevat kaikista eniten kuusia ja tekevät niistä alttiita tuhoille. Siitä huolimatta kuusentaimien suosio on vain kasvanut. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Lopulta pääsin pariinkin haastatteluun", Tanskanen kertoo. Moni metsänomistaja on jo kokenut juurikäävän ja kaarnakuoriaisten aiheuttamien tuhojen yleistyneen. Kesätyöpaikka. 3. Tila on lyhyt, joten lista on lyhyt, mutta asia totta kai painavaa. Kun hän viime syksynä asioilla ollessaan sattumalta huomasi metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toimipisteen, päätti hän pistäytyä kysymässä töitä sieltä. "Harjoittelupaikan saaminen ei ole itsestäänselvää, joten lähetin hakemuksen muutamaan eri paikkaan. 2. Luonnonsuojelijat eivät vastausta tiedä, hiljaiselosta päätellen. TUTKIJAT ovat jo pitkään kannustaneet monipuolistamaan metsien puulajivalikoimaa. Suomen ympäristökeskus on huolissaan siitä, etteivät lehtipuut uudistu suojelumetsissä. Mitäs luulette, mitkähän eläimet niitä suojelualueiden haavanvesoja popsivat. Nyt taimikoita perustetaan maapohjille, joilla mänty tai koivu kasvaisivat paremmin. Metsäalan töissä hän on toista kesää. Pikkulintujen pesäpuu ja ötököiden asunto. Käytännön tulokset antavat odottaa itseään vuodesta toiseen. 20.6.2019 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN LIINA KJELLBERG, teksti JOHANNA KOKKOLA, kuva A jatus oli pyörinyt Salla Tanskasen mielessä jo jonkin aikaa. 1. Hirven metsästysjärjestelmään on vaadittu metsänomistajille suurempaa sanavaltaa. Vielä vähemmän on tutkittua tietoa hirvien vaikutuksesta puulajivalikoimaan, tukkien laatuun tai metsäluonnon monimuotoisuuteen
Hän osasi kertoa, millä yhtiöllä on parhaat tarjoilut ja miten tilaisuuksiin kannattaa heti ilmoittautua. Toisaalta metsät keskittyvät isommille omistajille. . Lahjan saajalle kun voi olla kova kynnys lähteä myymään leimikkoa, jos tilan on juuri lahjana toiselta saanut. Metsänomistajat ikääntyvät, metsien keskikoko on varsin pieni, samaan aikaan teollisuuden käyttöön pitäisi saada runsaasti lisää puuta ja vielä pitäisi pystyä säilyttämään hiilinielut. Etsiessäni istumapaikkaa täydessä salissa tutun näköinen vanhempi rouva viittoi vierelleen. . Naapurin äijäkin nyt vasta 90plus-vuotiaana malttoi tehdä sukupolvenvaihdoksen. Väliaikakahvilla rouva osoittautui todelliseksi neuvontatilaisuuksien kävijäkonkariksi. "Luulisi, että tekevälle löytyy töitä. Aktiivisille metsänomistajille tilanne luo haasteita, ei ehkä olekaan enää muilla tien osakkailla intoa pitää teitä kunnossa." PUUNHALAAJA "Globaalisti: missä vähemmän ihmisiä, siellä enemmän metsää. "Heti valmistumisen jälkeen voisi olla mukava päästä konkreettisesti metsään suunnittelemaan ja työskentelemään metsänomistajien kanssa. Katselin yhtä kylää, jossa lapsuudessani oli pari kauppaa, pankki jne. Parasta työssä on hänen mielestään sen monipuolisuus ja se, että saa olla tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa. Hetken juteltuamme ymmärsin, missä olin hänet viimeksi tavannut – olin ollut kouluttajana juuri samanlaisessa omistajavaihdostilaisuudessa, 33 vuotta sitten. Myöhemmin voisin olla kiinnostunut esimerkiksi esimiestyöstä." Metsäalan työllisyysnäkymiä Tanskanen pitää hyvinä. Edellisen hallituksen yhtenä kärkihankkeena oli metsätilojen koon kasvattaminen. Googlettamalla ”metsätilan sukupolvenvaihdos” löytyy 47 600 osumaa. Vanhat konstit on nyt nähty ja käytetty, on uusien keinojen aika. Tulevaisuus avoin Opintoja Tanskasella on jäljellä pari vuotta. Viimeksi oli tehnyt leimikon 1970-luvulla, mutta sekin jäi silloin myymättä, leimat näkyvät kyllä vielä puissa." AIMO JORTIKKA Verkkokeskustelu: Väki vähenee, miten käy metsien?. Veroetu myyjälle saattaisi halventaa metsäpalstojen hintaa, mutta samalla se lisäisi jatkajan metsätalouden kannattavuutta. Tilakoko kasvaisi ja kannattavan metsätalouden harjoittaminen helpottuisi. Metsäalan yliopisto-opintoihin pyrki tänä keväänä lähes viisi prosenttia enemmän ensisijaisia hakijoita kuin vuosi sitten. Kesäasukkaat ovat voimavara, joka kannattaa ottaa käyttöön. Mitä tämä tarkoittaa metsille. Tuolla hetkellä oivalsin jotakin todella tärkeää – porkkana omistajan vaihtamisesta tulee antaa metsätilan luovuttajalle. Syntyvät tilakaupat todennäköisesti rahoitettaisiin leimikon teolla. Kertoo minusta vahvasti siitä, että metsänomistajat ovat kiihtyvällä vauhdilla (nuorehkoja) kaupunkilaisia. METSÄALA KIINNOSTAA . Metsäalan perustutkintoa suorittamaan haki tänä keväänä lähes 15 prosenttia enemmän ensisijaisia hakijoita kuin viime vuonna. Jos työtilanne näyttää huonolta, haen yliopistoon metsänhoitajakoulutukseen." Metsässä Tanskanen viihtyy myös vapaa-ajallaan. Yksinkertainen veroetu ei lisäisi byrokratiaa toisin kuin suurella vaivalla aikaansaatu metsälahjavähennys. Metsistään luopujalle veroetu TIINA LIETZÉN Kirjoittaja on suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä. Uuden hallituksen ohjelmasta ei vastaavaa merkintää löydy, mutta se ei tarkoita, etteikö asia olisi edelleen tärkeä. Siellä asui enää 8 ihmistä vakinaisesti. Hoidon osalta en jaksa olla huolissani, molemmat ryhmät osaavat metsiä hoitaa." GLA "Väestökehitys on maakunnissa laskeva, mutta meillä ainakin loma-asutus on taannut hyvät ympärivuotiset palvelut. Ujoon kysymykseeni, miksi rouva ei kolmeen vuosikymmeneen ollut saanut toimeksi omistajavaihdosta, hän heläytti runsaan naurun ja totesi yksikantaan: ”Tehkööt sitten minun jälkeeni juuri mitä lystäävät, minä joutuisin nyt vain maksamaan lisää veroja, jos myisin metsäni pois”. 5 AJASSA / 20.6.2019 Fakta Gallup Osallistuin alkuvuonna Metsäkeskuksen järjestämään sukupolvenvaihdosiltaan. Kaikilla suurilla metsäyhtiöillä on palveluksessaan sukupolvenvaihdokseen erikoistuneita neuvojia. Toisaalta pienten tilojen määrä kasvaa, ilmeisesti perinnönjakojen kautta. Kaikkiaan määrä tippui hieman viime vuodesta. Nauhoitin luontokohteita ja tilarajoja hakkuita varten." Metsänhoitoyhdistyksessä Tanskasen työtehtäviin kuuluu muun muassa leimikoiden ja metsänhoitotoimenpiteiden suunnittelua, korjuuja istutustyön laadun valvontaa sekä taimikoiden tarkastuksia. Vanhempien metsässä riittää taimikonhoitotöitä, ja metsätaitokilpailuissa Tanskanen käy aina, kun opiskeluilta ja töiltä ehtii. Väliaikaisena säädettävä verohelpotus antaisi selvän viestin passiivisille metsänomistajille – juuri nyt ja vain tämän rajoitetun hetken ajan on edullista luopua metsästään. . Aivan liian vähälle huomiolle jäi Björn Wahlroosin tänä keväänä esittämä ajatus 3–5 vuoden pituisesta jaksosta, jonka aikana metsäpalstan voisi myydä ilman myyntivoittoveroa. "Se on hyvä tapa kehittää metsän arviointisilmää." "Vähiin on käynyt ihmiset maaseudulla. Mutta myös se, että metsätilojen omistuksen profiili jakautuu. . . Puuta tulisi markkinoille toisin kuin tilanteessa, jossa metsä vaihtaa omistajaa lahjoituksena. Neuvontaa saa ”Polvelta toiselle” -hankkeesta tai ”Sujuvasti seuraavalle”-oppaasta. Sitä, millaisiin töihin hän valmistuttuaan haluaa, hän ei osaa vielä sanoa. Moni talo ja torppa kylmennyt, mutta muuten tila on entistä ehompi ja tiluksiltaan suurempi." METSÄKUPSA "Ei ne metsänomistajat nuoria ole. Verovapaalle myynnille voisi asettaa 15–20 hehtaarin maksimipinta-alan ja edellytyksen, että ostaja on ennestään metsätalouden harjoittaja. Suomessa on noin 350 000 kappaletta yli kahden hehtaarin kokoisia metsätilaa, joista vaihtaa vuosittain omistajaa vain alle 15 000. Metsätalousinsinöörin koulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä kasvoi osassa ja laski osassa ammattikorkeakouluja. Relaskooppi kulkee Salla Tanskasen mukana metsässä. Pysyy infrastruktuuri ja yksityistien hallinto kunnossa." A.JALKANEN "Yksityisteiden kunnossapito ja kustannukset on huomioitava asia. Lähde: Metsäkoulutus ry "Viime kesänä olin harjoittelijana Tornatorilla
Puun perustoimintojen ja kasvuun vaikuttavien tekijöiden parempaa tuntemusta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää metsänjalostuksessa, kun valitaan muuttuneeseen ympäristöön sopivia alkuperiä. Juuri puiden mystinen veden kuljetus sai aikanaan fyysikon kiinnostumaan puista. kotoisin Turusta, asuu Helsingin Myllypurossa . Puiden perusprosessien ymmärtäminen on tässä avainasemassa. "Pitää ensin ymmärtää, mitä puissa tapahtuu." TEEMU HÖLTTÄ . Fyysikko tykästyi puihin Uusi puiden ekofysiologian professori Teemu Hölttä tietää, onko puu stressaantunut vai parhaassa kasvussa. Suomi on toistaiseksi säästynyt pahimmilta kuivuuskausilta. 20.6.2019 / AJASSA 6 Kuka. 44-vuotias . Esimerkiksi kasvukauden pidentymiseen ja lämpimiin talviin sopeutuminen vaatii puilta paljon ja sopeutumisessa on alkuperien välisiä eroja. Hän tuntee, miten muuttuva ympäristö vaikuttaa puihin. HAASTATTELU. . puiden ekofysiologian professori Helsingin yliopistossa . . 50 litraa päivässä Apulaisprofessorina Helsingin yliopiston metsäosastolla vuodesta 2013 toiminut Hölttä vakinaistettiin ekofysiologian professoriksi vuoden alusta. Monet puiden perustoiminnot tunnetaan hyvin laboratoriossa, mutta kentällä huonommin. "Pitää ensin ymmärtää, mitä puissa tapahtuu ja vasta sitten voidaan antaa lääkkeitä." Alun perin fyysikoksi Jyväskylän yliopistosta valmistunutta professoria kiehtoo erityisesti puiden kyky nostaa maasta vettä kymmeniä metrejä ylöspäin aina lehtiin saakka. perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi poikaa . Tätä lähdin tutkimaan, ja tätä ei vieläkään täysin ymmärretä", Hölttä kertoo. Insinöörisovelluksissa maasta veden imeminen yli kymmenen metrin korkeuteen ei onnistu, sillä veden paine katoaa. Puut insinöörejä edellä Muuttuvan ilmaston vaikutuksissa puiden kasvuun ja hiilensidontaan riittää selvitettävää. Esimerkiksi parikymmentä metrinen mänty juo kesähelteellä noin 50 litraa päivässä. Ilman runsaan hiilidioksidipitoisuuden on todettu helpottavan puiden yhteyttämistä ja parantavan vedenkäytön tehokkuutta. Smear II -tutkimusasemalla fyysikot, meteorologit ja metsätieteilijät mittaavat yhdessä yhtäjaksoisesti vallitsevien olojen vaikutusta kasvavaan puustoon. "Kuivalla puiden veden kulutus on se heikoin tekijä. Samalla hiilidioksidin virtaus puuhun estyy. . Toisin kuin fysiologit, Hölttä ei tyydy tutkimaan puita vain laboratoriossa vaan oikeassa ympäristössä Juupajoella Hyytiälässä. "Puut pystyvät nostamaan vettä useita kymmeniä metrejä ja sinne syntyy negatiivinen paine. TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva H elsingin yliopiston tuore puiden ekofysiologian professori Teemu Hölttä on puiden stressin asiantuntija. Viime kesän helteet kurittivat ihmisiä, mutta eivät puita. On havaittu, että kun tulee pitkäjaksoisia kuivuuksia, puiden vedenkulutuksen hienomekanismi pettää", Hölttä kertoo. harrastaa juoksua, hiihtoa, kalastusta, kirjallisuuta ja lasten kanssa telmimistä "Elävä luonto tuntui mielenkiintoisemmalta ja monipuolisemmalta tutkimuskohteelta kuin puhdas fysiikka", kertoo metsien pariin siirtynyt fysiikan tohtori ja tuore puiden ekofysiologian professori Teemu Hölttä. Tällöin puu ei pysty kasvattamaan hiilivarastoja eikä siten muodostamaan uutta solukkoa ja puolustusyhdisteitä tuholaisia vastaan. Jos vettä ei ole riittävästi, se vähentää haihduntaa sulkemalla neulasten pinnalla olevat ilmaraot. . Näihin prosesseihin kulminoituvat esimerkiksi Amerikassa ja Välimeren maissa puiden kuivuudesta johtuvat laaja-alaiset kuolemat. koulutukseltaan fyysikko ja filosofian tohtori . . Toisaalta edessä voi olla puita stressaavia kuivia kausia ja hyönteistuhoja. Kuumalla kesäsäällä puu kirjaimellisesti kutistuu, vaikkei sitä paljain silmin näekään. . Kohoava lämpötila puolestaan nopeuttaa ravinnekiertoa ja niiden saatavuutta. Helteet näkyvät kuitenkin puun ympärysmitassa. Puut veivät mennessään, ja vuonna 2007 Hölttä vaihtoi Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta maaja metsätaloustieteelliseen tiedekuntaan. "Yksi tärkeä asia selvittää tulevaisuuden kannalta on, miten puut ja metsät tulevat käyttämään kasvaneen hiilidioksidipitoisuuden hyväkseen ja miten paljon ottamaan siitä takaisin ja rajoittamaan hiilidioksidipitoisuuden kasvua", Hölttä kertoo. Kuivuuden jatkuessa vuodesta toiseen puu nääntyy. Veden kuljetuksen tutkimus laajeni lopulta muihin puun prosesseihin, kuten yhteyttämiseen ja kasvuun. Edelleen häntä puhuttelevat puiden veden kuljetukseen ja kulutukseen liittyvä problematiikka. "Viime kesänä ei ollut meidän mittausasemalla niin kuivaa, itse asiassa vuonna 2006 oli vielä kuivempaa", Hölttä paljastaa
2490 . EDUN ARVO YHT. SH. OHJAUSTEHOSTIN UUTUUS! Finman MÖNKIJÄN RUOHONLEIKKURIT! Isoilla Maxxis 26" Testivoittajarenkailla, edessä 9" ja takana 11" leveät uutuusrenkaat 14" alumiinivanteilla. FINMAN 120 FINMAN 150 2890 . Pikasäädettävät iskarit lisäsäiliöillä joka kulmassa, ym. 139?/kk. Tasauspyörästö takana 100% lukolla. tai s-postilla myynti@rally.fi 040 553 2428 050 3300 882 MÖN KIJÄ CENTER SAA AJAA TIELLÄ! Rahoituksella alk. PARHAAT LAATU-TRAKTORIT Euroopan 1 merkiltä tieja työkäyttöön. +tk 550 EFI 5990 . MODULARBOX OY ON VAKAVARAINEN SUOMALAINEN PERHEYRITYS JOLTA VARMASTI USKALTAA OSTAA! MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. +tk Briggs&Stratton 15 Hv 420 cc moottori Sähköstartilla. 7 AJASSA / 20.6.2019 Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. Rahoituksella alk. 2-PAIKKAINEN 4x4 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE kaupanpäälle! Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. Leikkuuleveydet: 120 cm ja 150 cm Leikkuukorkeus 15 mm 150 mm Ammattitai yksityiskäyttöön. B-kortti tai AM121. +tk Rahoituksella alk. MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. HETI TOIMITUS! SH. 199?/kk. 100?/kk. 7490 . KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi Markkinoiden hienoin 1000cc T3b Traktori! TARJOUSHINTAAN! HUIPPUUUTUUS! Heti toimitukseen! Leikkausnopeus 120 cm 12000 m2 /h. 169?/kk. 11990 . 4x4 550 EFI+EPS Vetokyky yli 900 kg Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. Leikkausnopeus 150 cm 15000 m2 /h.. 8490. 2990. Ajoltaan kuin huippuauto. 9990. Made in USA. +tk Ohjaustehostimella 6790. +tk EDUN ARVO YHT. 5 Vuoden Runkotakuu! TGB Blade 1000 LTX EPS LED T3b Rahoituksella alk. 2990
Ylijohtaja Juha Niemelän näkemyksen mukaan hallitus ratkaisee, kuinka rahat jaetaan. ”Varoja ei pidä käyttää ainakaan uuden kansallispuiston perustamiseen, jos tavoitellaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta.” Tapion johtava asiantuntija Lauri Saaristo keksii monta kohdetta ja muistuttaa, että myös tekijöitä tarvitaan lisää, jotta kasvavat määrärahat saadaan järkevästi käytettyä. Ympäristöministeriön Niirasen mielestä koko potti on hallitusohjelman mukaan tulossa sen käyttöön. Myyrätuhoja on paljastunut hangen alta Oulun ja Kemin ympäristöstä. Myyrät eivät kuitenkaan olleet tutkijoiden ennusteita lukeItä-Suomeen myyrähuippu ensi syksynä tamiseen ja Metsähallituksen luontopalveluiden rahoituksen vahvistamiseen. Valtaosassa Lappia ja Koillismaata myyrämäärät ovat edellisten vuosien laskuvaiheen jälkeen vielä vaatimattomat, mutta selviä nousun merkkejä on havaittavissa. Suomen metsälajeilla ei ole todellista sukupuuttouhkaa.” Mitä suojelisit. MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä satsaisi talousmetsien luonnonhoitoon Metso-ohjelman kautta. Sen sijaan Keski-Suomessa, Hämeessä, Eteläja Lounais-Suomessa sekä Metsä-Lapissa myyräkannat ovat talven jälkeen alhaiset. OTSO HUITU JUKKA NIEMIMAA HEIKKI HENTTONEN LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) myyräkierros on taas tehty, ja sen mukaan myyräkannat ovat runsastumassa kohti huipputiheyksiä Itä-Suomessa ja paikoin ylimmässä Lapissa. Se tulee, jos taloustilanne sallii – kyse on siis eräänlaisesta "vappusatasesta". Hän tukisi myös soiden ja kosteikkojen vapaaehtoista suojelua. On odotettavissa, että kannanvaihtelun huippuvaihe saavutetaan Itä-Suomessa ensi syksynä. ”Niin kauan kun suojellun pinta-alan osuus on alle kymmenen prosenttia, suojelun lisääminen on tehokkain keino vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.” Biologi ja tietokirjailija Seppo Vuokko satsaisi summan trooppisten sademetsien suojeluun. Ympäristöministeriön ylijohtajan Ari Niirasen mukaan 46 miljoonan euron pysyvä määrärahojen korotus käytetään Metso-ohjelman tavoitteiden saavutMetsälehti Makasiinin numerossa 4/2019 sivulla 42 kerrottiin virheellisesti, että tutkimusmännikön vuotuisella 2,5 tonnin hiilensidonnalla kuittaa noin 900 kilometrin hiilidioksidipäästöt vähäpäästöisellä autolla. Myyräkannat ovat Keski-Suomen länsiosissa ja Pirkanmaalla edelleen alhaisia syksyn 2017 huipun ja vuoden 2018 romahduksen jälkeen. ”Siellä lajeja häviää jatkuvasti. Oikea kilometrimäärä on runsaat 90 000 kilometriä. Tätä on Niirasen mukaan tarkoitus nosneet, ja hieman yllättäen viime syksyn hyvän alkunousun jälkeen myyrien määrät kuitenkin laskivat laajalti talven aikana. ”Hallitus ratkaisee rahojen käytön, kun eri ministeriöiden tekemien budjettiesityksiä sovitetaan yhteen.” Laskelma päätyy sataan miljoonaan, kun lasketaan yhteen 184 ja 216 miljoonaa ja jaetaan tulos neljällä vuodella. Se on koostunut ely-keskusten suojelurahoista ja Suomen metsäkeskuksen jakamista talousmetsien määräaikaisen suojelun korvauksista. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sekä ympäristöja ilmastoministeri Kirsta Mikkonen (vihr.) pääsevät hallinnonaloineen vääntämään luonnonsuojeluun myönnettävien lisäeurojen kohdentamisesta. Maaja metsätalousministeriössä tätä näkemystä ei täysin jaeta. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Luonnonsuojelun lisärahoitus on epävarmempi osa. Koko neljän vuoden hallituskaudeksi on luvattu määrärahojen korotuksia vuositasolla 46 miljoonaa euroa, yhteensä 184 miljoonaa euroa. Itäisessä Suomessa on merkittävä myyrätuhojen riski ensi talvena. OIKAISU La ur a Ko til a/ Va lti on eu vo st on ka ns lia www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajan pienkoneet Okra-messuilla 3-6. Summaa on vuosittain katettu lisäbudjeteilla. Elinympäristöjen parantamisen toimintaohjelman rahoitukseen on hallitusohjelmassa luvattu 72 miljoonaa euroa vuodessa seuraaville kolmelle vuodelle, yhteensä 216 miljoonaa. Oulun ympäristön myyrät ovat vähentyneet talven lopulla merkittävästi, mutta Meri-Lapissa Kemin–Tornion suunnalla myyriä oli vielä kohtalaisen paljon, ja pöllötkin ovat pesineet hyvin. Rahat on määrä kerätä valtion omaisuuden myynneistä. Taimien istuttaminen on suositeltavaa tehdä nyt heti mahdollisimman varhain kasvukaudella tai, vaihtoehtoisesti, mikäli mahdollista, siirtää kesään 2020. Pohjanmaan kannat ovat romahtaneet talven aikana. Metsähallituksen luontopalveluita on vuosittain rahoitettu 30 miljoonalla eurolla. 72 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle on määrä käyttää muun muassa vapaaehtoiseen soiden suojeluun, soiden ennallistamiseen ja luonnonsuojelualueiden laajentamiseen. Summa koostuu vuosittaisista määrärahojen korotuksista ja osin kertaluontoisista eristä. On todennäköistä, että metsäpuun taimia on joutunut myyrien syömäksi myös etelämpänä Pohjanmaalla. 7. On kuitenkin odotettavissa, että myyräkannat alkavat kasvaa maltillisesti tänä vuonna. taa ”merkittävästi”. Pohjanmaalla sekä Eteläja Keski-Pohjanmaalla koettiin myyrähuippu syksyllä 2018. Odotettavissa on, että myyrien määrä pysyy läntisessä Suomessa alhaisena kesään 2020 asti. Tämä lienee kohtalaisen varmaa rahaa. Viime vuosina Metso-ohjelmaan on käytetty yhteensä enintään 35 miljoonaa euroa. Myyrien määrät ovat runsastumassa selvästi Kainuussa, Savossa ja Karjalan maakunnissa. Luonnonsuojelu saa lisärahaa Hallitusohjelmassa luonnonsuojeluun luvatut sata miljoonaa lisäeuroa katetaan osin valtion omaisuutta myyden – jos taloustilanne sallii. Myyräkannat vahvistuivat kohtalaisesti viime vuonna myös eteläisessä ja lounaisessa Suomessa, ja syksyn tilanteen perusteella myyräkantojen ennustettiin nousevan huippuun ensi syksynä. Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho käyttäisi luonnonsuojelun lisämäärärahat suojelualueiden kasvattamiseen. Kannat ovat talven aikana romahtaneet laajalti näillä alueilla. Katso video Andersin kombikoneesta nettisivultamme.. Onkin epätodennäköistä, että eteläisen ja lounaisen Suomen myyräkannat kasvaisivat varsinaiseen huippuvaiheeseen syksyyn mennessä, vaikka jonkin verran rusastuisivatkin. 20.6.2019 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ V astanimitetyn hallituksen ohjelmassa on luonnonsuojeluun luvattu sata miljoonaa euroa lisää. 2019 Oripäässä Kombikone kiinnostaa. Lapissa kannan kasvusta merkkejä Pohjois-Suomessa myyräkannat ovat kasvaneet alueittain hieman eri tahdissa. Jatkossa kehysrahoitus on määrä nostaa tasolle, jota ei aina tarvitse tilkitä lisäbudjeteilla. MIKKO RIIKILÄ Mitä sadalla miljoonalla lisäeurolla sitten kannattaa suojella
Heilurilla on tapana jatkaa liikettään ja julkisuudessa on äänenpainoja, että jatkuva kasvatus pelastaa kaiken ekologiasta ilmastoon, ja siksi sen tulisi olla metsänhoidon ykkösmenetelmä ja avohakkuuseen päättyvän tasaikäiskasvatuksen poikkeustoimi. Tutkimustietoa menetelmästä on kuitenkin vielä niukasti. Oppiriidan jälkeen. Jatkuva kasvatus hyväksyttiin ensin lakitasolla ja Tapion metsänhoitosuositusten myötä se on tullut myös käytännön tasolle. Valtamenetelmäksi jatkuvasta kasvatuksesta silti tuskin on. Kohkaus jatkuvasta kasvatuksesta on tasaantumassa. 9 AJASSA / 20.6.2019 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat J atkuva kasvatus on ollut jatkuvan inttämisen aihe, mutta tunteet ovat tasaantumaan päin. jatkuu seuraavalla aukeamalla
Jatkuva kasvatus on puheenaihe myös naapurimaissa. Suurin ympäristövaikutus tulee, jos voidaan vähentää maanmuokkausta ja ojitusta. ”Jatkuvassa kasvatuksessa pitää tehdä samat monimuotoisuustoimet kuin tasaikäisessä. Se on kohdekohtaista.” Puustoisuudella voidaan säädellä pohjaveden tasoa, mutta riittävästä puuston määrästä ei ole vahvaa tutkimustietoa. Kunnostusojitus ja sen myötä ravinneja kiintoainehuuhtoumat on ympäristölle varsin rankka toimenpide. ”Suosituksissa ei ole ohjaavaa viestiä, vaan tavoitteena on monipuolistaa metsänkäsittelymenetelmiä ja tarjota vaihtoehtoja. Metsänkäyttöilmoituksissa ne ilmoitetaan poimintaluonteisina kasvatushakkuina tai pienaukkohakkuina, mutta vuoden 2018 nousu johtuu paljolti lumituhohakkuista. ”Turvemailla edellytyksiä jatkuvalle kasvatukselle on enemmän, koska turvemaiden puustot ovat usein luonnostaan epätasaisia ja kosteat turvepinnat taimettuvat hyvin.” ”Jatkuva kasvatus on hyvä olla mukana metsien käsittelyn paletissa." ”Jatkuvassa kasvatuksessa pitää tehdä samat monimuotoisuustoimet kuin tasaikäisessä." Lapin karut männiköt ovat usein jo valmiiksi epätasaisia, ja niissä jatkuva kasvatus on kannattava ja luonteva vaihtoehto. Ei luomua, mutta lähempänä Jatkuva kasvatus nähdään luonnonmukaisempana metsänhoitomenetelmänä. Siihen voi pyrkiä lähes kaikista lähtötilanteista, mutta järkevyyden aste vaihtelee. Uusien taimien syntytapa on kiistatta lähempänä luontaista, mutta hakkuut muuttavat metsää aina. Ohjaus tietynlaiseen kasvatustapaan on menneestä maailmasta.” Koistisella ei ole vastausta siihen, mikä on jatkuvan kasvatuksen potentiaalinen ala. ”Jatkuva kasvatus on hyvä olla mukana metsien käsittelyn paletissa riippumatta hakkuumääristä”, hän sanoo. Paremmilla kasvupaikoilla kasvatusmenetelmiin on vaikea saada kannattavuuseroa. Pohjoismaiden ja Baltian maiden metsäntutkijoita perehtyi Vesijaon tutkimusmetsiin Luonnonvarakeskuksen konferenssissa kesäkuussa Padasjoella.. Koistinen kuitenkin painottaa, että jatkuva kasvatus sinänsä ei pysäytä monimuotoisuuden heikentymistä eikä tee puuntuotannosta luomua. 40 000 80 000 120 000 160 000 Hakkuutapojen kehitys yksityismailla, ha Suojuspuuhakkuu 2014 2015 2016 2017 2018 Jatkuva kasvatus tuli mahdolliseksi metsälain muutoksella vuoden 2014 alusta. Myös osa siemenpuu-, kaistaleja verhopuusekä suojuspuuhakkuista voi tähdätä jatkuvaan kasvatukseen. 20.6.2019 / AJASSA 10 Aina voi pyrkiä, aina ei kannata Tapio on hiljattain päivittänyt metsänhoitosuositukset jatkuvan kasvatuksen osalta. ”Kivennäismaiden kuusikoissa en näe vahvaa taloudellista syytä pyrkiä jatkuvaan kasvatukseen, kun luontaiseen uudistumiseen liittyvät riskit otetaan huomioon.” Karkeasti yleistäen jatkuva kasvatus on sitä varteenotettavampi menetelmä, mitä karummilla tai turpeisemmilla mailla ollaan. ”Suosituksissa ei kuitenkaan väitetä, että kunnostusojitukset voitaisiin lopettaa. Lähde: Suomen metsäkeskus, metsänkäyttöilmoitukset Avohakkuu Poimintaluonteiset kasvatushakkuut ja pienaukkohakkuut Kaistaleja verhopuuhakkuu Siemenpuuhakkuu Suuri kysymys on, että tuleeko jatkuvassa kasvatuksessa riittävästi kasvuhaluisia taimia. Taulukossa ei ole tasaikäiskasvatuksen harvennushakkuita. Puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen pitää jatkuvaan kasvatukseen liittyvää eipäs-juupas-väittelyä ylipäätään turhana. Järeää maalahopuuta ei synny jos sitä ei aktiivisesti tuoteta, joten säästöpuuryhmiä tarvitaan molemmissa.” Yhdessä molempi parempi Soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta ohjaa jatkuvan kasvatuksen tutkimuksia
Luonnon kanssa on aina epävarmuusmomentti, mutta väitöskirjatutkija Vesa-Pekka Parkatti Helsingin yliopistosta näkee asian kuitenkin talousteorian valossa selkeänä. Sitä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että tasaikäiskasvatukseen kohdistuu arvostelua ja jatkuvaan kasvatukseen ylimitoitettuja odotuksia. Meneillään olevassa tutkimuksessa on tutkittu metson, pyyn, pikkutikan, pohjantikan, pyrstötiaisen ja liito-oravan menestymistä. Mutta jos korko on matala, niin hakkuutulojen odottamisen kustannukset ovat pienet. Niissä ostorahoja pyritään saamaan takaisin mahdollisimman nopeasti ja paljon, ja uudistamiskustannukset vältetään hakkaamalla lakirajalle. Keskustelu jatkuvan kasvatuksen osuudesta on vasta alkamassa. Professori Urban Nilsson Ruotsin maatalousyliopistosta näkee, että heillä on samantyyppinen tilanne kuin Suomessa – paljon väittelyä, vähän toimintaa. Sen sijaan jatkuvan kasvatuksen kuutiokasvu etenkin kuusikoissa tunnetaan jo varsin hyvin. Tasaikäiskasvatus oli ainoa ideologisesti oikea kasvatusmenetelmä yli 60 vuotta. ”Kuutioiden maksimointi onnistuu yleensä parhaiten tasaikäiskasvatuksella, mutta kun huomioon otetaan korko, kustannukset ja puunhinnat, niin kuva muuttuu.” Jatkuvan kasvatuksen suhteellista kannattavuutta parantavat korkea korko, korkeat uudistamiskustannukset, varjoa sietävä puulaji eli kuusi, ja heikko kasvupaikka. Puustopääoma ei koskaan nouse erityisen suureksi, mutta ei laske ihan nollaankaan, ja puusto sitoo jatkuvasti kohtalaisesti hiiltä. ”Ekologisten haittojen minimoinnin kannalta hakkuutapojen osuuksien tulisi olla puolet ja puolet.” Se kuulostaa paljolta, mutta metsäsijoittajat puhuvat haltuunottohakkuista. Jos kasvuhaluisia taimia ei synny riittävästi, niin jatkuvan kasvatuksen lupaava alku löpsähtää muutaman poimintahakkuun jälkeen. Hiilen kannalta katse maaperään Hiilensidonnan kannalta jatkuvan kasvatuksen edut ovat kyllä ja ei. ”Keskimäärin jo alle kolmen prosentin korolla ja tavanomaisilla uudistamiskustannuksilla kuusikon jatkuva kasvatus nousee taloudellisessa mielessä parhaaksi vaihtoehdoksi.” Jatkuva kasvatus oli käytännössä kielletty vuoden 1948 harsintajulkilausumasta vuoden 2014 metsälakiuudistukseen saakka. Jos korko on korkea, päätehakkuusta seuraava viive seuraaviin hakkuutuloihin muodostuu kalliiksi. 11 AJASSA / 20.6.2019 "Hiiltä voi sitoa myös tasaikäiseen, terveeseen puustoon kiertoaikoja pidentämällä.” Jatkuva kasvatus tuo talousmetsiin piirteitä, jotka tasaikäiskasvatuksessa häviävät, kuten järeämpi puusto ja peitteellisyyden säilyminen. Osaltaan yleistymistä on jarruttanut, että Ruotsissa puuston minimipohjapinta-alat ovat korkeammat kuin Suomessa eli uudistamisvelvoite laukeaa herkemmin. Sitten kun kaikki metsänhoidon keinot on käytetty, jäljelle jää metsänjalostus. Kirjanpainajatuhot ovat tasaikäisissä metsissä yleensä aukkojen reunapuustoissa, kun jatkuvassa kasvatuksessa riskikohteita ovat hyvin harvat ja paahteiset kuusikot. Koistinen muistuttaa, että valtaosa metsiin varastoituneesta hiilestä on maaperässä. ”Jos halutaan sitoa mahdollisimman paljon hiiltä, niin sitä voi sitoa myös tasaikäiseen, terveeseen puustoon kiertoaikoja pidentämällä.” Huolija hoitovapaata kasvatusta ei ole Tuhojen kannalta jatkuvalla kasvatuksella on joitain etuja. ”Vaatimukset jatkuvan kasvatuksen lisäämiseksi tulevat pääsääntöisesti metsäalan ulkopuolelta.” Enimmin jatkuvaa kasvatusta käytetään kaupunkien lähistöillä, missä virkistyskäytön vuoksi halutaan välttää avohakkuita. Kun aika näyttää mihin jatkuva kasvatus sopii ja pystyy, menetelmien tasapaino löytyy ja voidaan siirtyä oppiriidan jälkeiseen aikaan, ilman tunteita. ”Kasvatussuositukset perustuvat malleihin, joihin mittaukset eivät aina anna täyttä tukea.” Turvemailla tutkimuksia vasta aloitellaan ja iso kysymys on, että miten kivennäismaakuusikoiden poimintahakkuiden jälkeen syntyy uutta nuorennosta. Tutkimus vielä nuorta KOMMENTTI kt Jatkuva kasvatus ei ole hoitovapaata kasvatusta. Jatkuvalla kasvatuksella on hiilensidonnan kannalta etunsa, jos sen avulla päästään siihen, että maaperää häiritään mahdollisimman vähän. Juurikääpäiset kohteet ovat aina hankalia, mutta vielä ongelmallisempia ne ovat jatkuvassa kasvatuksessa, jossa ei voi käyttää puulajin vaihtoa. Ruotsissa jatkuva kasvatus ei ole koskaan ollut varsinaisesti kiellettyä, mutta se on mielletty jokseenkin kielletyksi eikä sen osuus ole noussut suureksi. Pienaukkojen taimituppaat tarvitsevat raivaussahaa. MIKKO HÄYRYNEN Aika näyttää MIKKO HÄYRYNEN TASAIKÄISKASVATUSTA on tutkittu sata vuotta, jatkuvaa kasvatusta 20–30 vuotta. Missä vanhan koulun metsäammattilainen näkee ruman hakkuuraiskion, se saattaa olla jatkuvan kasvatuksen kannalta varsin hyvä lähtötilanne. Tukkimiehentäi ei uhkaa taimia, eikä hirvija myyrätuhojakaan ole mainittavasti. Pohjoismainen puheenaihe Vaikka Suomen tutkimushistoria on lyhyt, niin se on kuitenkin pitempi kuin naapuripohjoismaiden, ja jatkuva kasvatus keskusteluttaa yhtä lailla Ruotsissa ja Norjassa. Kuutioita vaiko kannattavuutta Väittely jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta vaikuttaa loputtomalta. Pitkällä tähtäimellä jalostuksen painoarvo puuston kokonaiskasvun lisääjänä kasvaa ja sen hyödyistä jatkuva kasvatus jää paitsi. Jari Hynen Urban Nilsson. Jatkuva kasvatus ei tarkoita hoitovapaata kasvatusta, sillä tiheät taimiryppäät tarvitsevat raivaussahaa. Tutkimusprofessori J ari Hynynen Luonnonvarakeskuksesta sanookin, että metsäntutkimuksen kannalta ei olla vielä tukevalla pohjalla. ”Pyy, tikat ja pyrstötiainen hyötyivät jatkuvasta kasvatuksesta, metso ja liito-orava tasaikäisestä, mutta kaikille lajeille parasta on yhdistelmä, jossa on molempia.” Mönkkösenkin mielestä hakkuutapojen joko-tai-ajattelusta voitaisiin jo mennä eteenpäin
Luken mukaan metsiemme suurin puuntuotannollisesti kestävä hakkuumahdollisuus on 84 miljoonaa kuutiota meneillään olevalla kymmenvuotiskaudella (2015–2024). ”Tässä suuruusluokassa liikutaan”, myöntää puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen UPM:ltä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan runkopuuta korjattiin yhteensä 78 miljoonaa kuutiota, mikä on liki kuusi miljoonaa kuutiota enemmän kuin edellisen ennätysvuoden 2018 hakkuut. Euro lisää kuutiohintaan Metsälehden saamien tietojen mukaan UPM maksaa FSC-sertifioidulle puulle yhden euron suuruisen kuutiokohtaisen lisän verrattuna PEFC-sertifioituun puuhun. Jumppanen ei avaa tarkkoja euromääriä, mutta vahvistaa, että ero sertifioimattoman ja FSC-sertifioidun puun välillä voi olla useita euroja. Teollisuuden käyttöön puusta meni 89 prosenttia eli 69 miljoonaa kuutiota. 20.6.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 2018 2017 2019 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 52 5 10 15 20 25 30 35 40 45 TUORE PUUKAUPPA JUSSI COLLIN SUOMESSA tehtiin viime vuonna jälleen uusi hakkuuennätys. Säännöllisesti puuta myyville metsänomistajille lisä on merkittävä ja Sertifikaatti näkyy hinnassa Kolmiportainen hinnoittelumalli metsäsertifikaatin mukaan on yleistynyt. Siitä oli tukkia 43 prosenttia ja kuitua 57 prosenttia. ”Meillä on kolmiportainen malli, jossa PEFC-sertifioitu puu muodostaa perustason. FSCsertifioinnissa esimerkiksi järven rantaan on jätettävä vähintään 15 metriä leveä suojavyöhyke, kun PEFC:ssä riittää 5 – 10 metriä.. Metsänomistaja ennakkoraivasi leimikon ja osalle aluetta haettiin kemeratukea. Puuta korjattiin ennätysmäärä Ei tullut vielä tukkia KOHDE: Kesäkorjuukelpoinen ensiharvennus SIJAINTI: Pohjois-Pohjanmaa OSTAJA: Iso metsäyhtiö LEIMIKON KOKO: 8,0 ha MUUTA: Noin 35-vuotiaan viljelymännikön ensiharvennus kuivahkolla kankaalla. Puutavaralaji määrä / € / Myyntitulo m 3 m 3 € Mäntykuitu 390 16 6 240 Kuusikuitu 40 16 640 Koivukuitu 45 15 675 Yhteensä 475 7 555 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva A inakin UPM:llä ja Metsä Groupilla on käytössä hinnoittelumalli, jossa sertifioimattomalle, PEFC-sertifioidulle ja FSC-sertifioidulle puulle maksetaan eri hintaa. FSCsertifioidusta puusta maksamme selvän hintalisän. Kuviolta ei kerry vielä tukkikokoista puuta. Siitä hakattiin viime vuonna 93 prosenttia, vuosina 2015–2018 keskimäärin 86 prosenttia. Metsätila voi jäädä sertifioinnin ulkopuolelle esimerkiksi tilanteessa, jossa metsänomistajan jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä päättyy. ”Metsiimme kasvaa uutta runkopuuta noin 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Eniten hakattiin Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakuntien alueilta. Puuston kokonaismäärää suureni viime vuonna ennätyspoistumasta huolimatta siis noin 13 miljoonalla kuutiometrillä”, yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta toteaa. Metsä Groupin tavoin UPM maksaa sertifioimattomasta puusta vähemmän kuin PEFC-sertifioidusta puusta. Isot metsäyhtiöt kompensoivat FSC-sertifioinnista metsänomistajille koituvia tulonmenetyksiä maksamalla FSC-sertifioidusta puusta parempaa hintaa. Hakkuut yksityismetsissä kasvoivat 12 prosenttia 58 miljoonaan kuutioon. Sekapuuna leimikolla kuusta ja koivua. FSC-sertifiointia tarjoamme maksutta sopimusasiakkaillemme.” Suomessa noin 10 prosenttia metsistä on sertifioinnin ulkopuolella. ”Porras sertifioimattoman ja PEFC-sertifioidun puun välillä on korkeampi kuin PEFCja FSC-sertifioidun puun välillä. FSC-sertifioiduista puusta maksamme selvän hintalisän, kun taas sertifioimattomasta puusta maksamme PEFC-puuta vähemmän”, kertoo puukauppaja metsäpalvelujohtaja Juha Jumppanen Metsä Groupista
20,00 s 16,75 s 24,09 . Stora Enso on kiinnostunut liittämään FSC-ryhmäsertifikaattiinsa pääasiassa metsätiloja, joilla on pinta-alaa mielellään vähintään viisikymmentä hehtaaria ja runsaasti hakkuumahdollisuuksia. 16,79 . 13,86 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 17,04 s 16,79 . 23,07 Ensiharvennus s 47,24 s 35,57 s 13,61 s 13,48 s 12,72 Hankintahinnat . 49,90 s 38,98 . 21,58 . 23,31 . 22,98 s 18,79 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,28 . 62,01 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 57,96 s 60,00 s 43,08 s 17,45 . 57,13 . 19,22 s 19,25 . 59,54 s 60,86 . ”Hankinta-alueellamme ei ole juuri FSC-puuta saatavilla ja yli 90 prosenttia ostamastamme puusta on PEFC-sertifioitua. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Sertifikaatti näkyy hinnassa haastattelemamme metsätalousyrittäjät ovat kokeneet FSC:n taloudellisesti järkeväksi. 24,63 Uudistushakkuu Harvennushakkuu s 50,07 s 49,9 . 24,97 . 17,94 . Neuvottelemme lisän tapauskohtaisesti metsänomistajan kanssa.” Stora Enso maksaa metsänomistajan puolesta FSC-sertifioinnista aiheutuvat kulut, jopa satoja euroja. 51,11 s 32,15 s 33,88 s 33,36 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 21–24 keskiarvo LAPPI – Puukaupan vähäisyyden vuoksi luvut puuttuvat KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 30,58 . 27,00 Uudistushakkuu . 49,22 . 31,74 . 24,56 . ”Meille puu on puuta, eikä sertifiointi vaikuta puusta maksamaamme hintaan”, Pietikäinen sanoo.. 40,44 s 13,14 s 12,26 s 12,80 Hankintahinnat . 62,20 s 44,54 s 18,86 . 60,53 s 61,10 s 45,84 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. ”Kokemuksemme mukaan hintalisät eivät ole päällimmäinen syy FSC-sertifiointiin liittymiselle, vaan kysymys on arvovalinnoista”, Kärkkäinen toteaa. 22,31 s 19,36 . 19,16 . 16,49 . 27,19 Uudistushakkuu s 59,56 . 23,36 Ensiharvennus s 13,64 Hankintahinnat s 59,94 . 49,45 . ”Tämä perustuu siihen, että FSC-sertifiointi aiheuttaa usein metsänomistajalle tulonmenetyksiä. 30,59 s 32,89 s 31,56 s 37,56 s nousussa . 47,84 . 56,93 s 44,00 . 25,46 s 20,39 s 36,16 Harvennushakkuu s 55,62 . 49,20 s 19,64 . 22,14 s 22,40 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 28,12 s 29,73 Harvennushakkuu s 52,47 s 53,79 s 39,15 s 17,68 s 17,76 s 16,91 s 23,18 s 23,21 Ensiharvennus s 41,91 s 42,23 s 33,94 s 13,78 s 12,86 s 13,20 s 20,92 s 20,34 Hankintahinnat . 51,76 . 58,68 . 59,07 . 27,68 . 30,35 s 32,18 s 30,85 s nousussa . 17,09 s 17,14 . 59,39 . 22,48 Ensiharvennus . 29,98 s nousussa . 18,30 . 21,04 s 17,91 s 25,19 s 31,77 Uudistushakkuu s 60,90 . 13,33 Hankintahinnat s 59,73 s 59,59 . 26,43 Harvennushakkuu . 23,71 . 29,80 Harvennushakkuu s 52,98 s 54,80 s 38,00 . 13,31 Hankintahinnat s nousussa . 19,87 . 17,24 . 21,24 . 50,50 . 31,64 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,63 . 55,34 s 41,09 s 19,69 s 18,54 s 18,08 s 24,97 s 25,29 Ensiharvennus s 42,61 s 42,55 s 14,04 s 12,79 s 13,57 Hankintahinnat . 58,70 . 17,51 s 25,75 s 27,97 Uudistushakkuu s 57,75 s 58,24 . 23,90 Uudistushakkuu s 58,22 s 58,87 s 47,08 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Hintalisä tapauskohtaisesti Stora Enson ostoja asiakkuusjohtaja Sami Honkanen kertoo, että yhtiö maksaa FSC-sertifioidulle puulle lisähintaa. 32,00 s 31,86 s nousussa . Tämä on optimitilanne, koska tällöin puun voi ohjata kysynnän mukaan sopivimpaan loppukäyttökohteeseen.” ”Puu on puuta” Yksityisillä sahoilla puun hinnoittelu metsätilan sertifikaatin mukaan ei ole yhtä yleistä. 16,69 s 22,57 . 19,63 s 17,13 . 30,24 . 56,55 . 54,77 . 19,92 s 16,97 s 23,66 s 28,63 Uudistushakkuu s 60,35 . 45,02 . 61,08 s 42,43 s 17,95 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,10 s 58,73 s 36,78 s 17,44 s 16,92 . ”Tuplasertifiointi tarkoittaa, että metsänomistaja on sitoutunut sekä PEFCettä FSC-sertifiointiin. Emme ole ryhtyneet rakentamaan yhtiöömme FSC-alkuperänhallintajärjestelmää ainakaan toistaiseksi”, kertoo metsäpäällikkö Heikki Pietikäinen Kalajoella ja Oulaisissa toimivalta Junnikkalan sahalta. 55,27 . 49,71 s 49,49 s 17,24 s 16,24 s 23,25 s 24,06 Ensiharvennus s 14,65 . 22,73 . 20,42 . 61,04 . 16,90 . ”Kun sitoudumme hallinnoimaan ryhmää ja meille aiheutuu kustannuksia, toivomme tietysti myös saavamme FSC-sertifioitua puuta”, Honkanen perustelee. 60,17 s 30,13 . 57,83 . 18,74 s 27,48 Harvennushakkuu s 54,65 s 55,51 s 38,99 s 18,22 s 18,37 s 17,20 . 60,84 . 44,96 . 19,58 s 28,56 s 29,52 Harvennushakkuu . Stora Enson ostamasta puusta 75 prosenttia on PEFC-sertifioitua, 14 prosenttia tuplasertifioitua ja prosentti FSC-sertifioitua. 15,76 . 17,13 . 59,77 . Sertifioimatonta puuta ei tule Pietikäisen mukaan ostotilanteissa vastaan kovin usein. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 59,16 . Joissain tapauksissa FSC-sertifiointiin on liitytty lisähinnan innoittamina myös yksittäisen ison puukaupan yhteydessä, mikäli FSC:n edellytykset ovat täyttyneet. 13 AJASSA / 20.6.2019 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat
Katse latvoihin Metsänhoitotarpeiden arvioinnissa päästää pitkälle tarkastelemalla tainten ja puiden latvoja, tietää metsäasiantuntija. Jos metsäsuunnitelmaan tai esimerkiksi metsään.fi-sivuston toimenpide-ehdotuksiin on merkitty kiireellinen taimikonhoito, ei raivaussahan kahvoihin tarvitse heti siltä istumalta tarttua. Varmista, että lehtipuusto kasvaa havupuutaimikkoa selkeästi jäljessä ja vihreän latvuksen osuus pysyy riittävänä. Lehtipuusto suojaa kuusta hallalta ja vedenvaivaamilla mailla sitoo vettä. "Metsänhoito ei ole päivän päälle, mutta päätös on tehtävä." 1. Metsätalous on latvusten hoitoa. Veden vaivaaman kuusikon latvat ovat paikoin kärsineet, joten puusto kannattaa hakata ja ojat avata. Luonto ei halua kasvattaa hyvää sahapuuta vaan rakastaa oksikkuutta. 4. "Metsänhoito ei koskaan ole päivän päälle, mutta päätös on tehtävä", Heinonen sanoo. Latvat kertovat paljon, ohjeistaa metsäasiantuntija Jukka Heinonen metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeestä. Jos kasvatettava puusto ei vielä muutamiin vuosiin ole ensiharvennusta vailla eikä lehtipuusto uhkaa kiriä ohi, kannattaa taimikonhoidon kanssa vielä vartoa. Pöpelikön ehtii siistiä harvennusta edeltävänä näkemäraivauksena. Metsässä kiire tarkoittaa, että työ olisi hyvä hoitaa parin vuoden sisällä – tietenkin, mitä nopeammin, sen parempi. Mikäli raivauksen kanssa hätäilee, saattaa joutua hommiin toiseenkin otteeseen. Männyntaimikossa luontainen vesakko auttaa oksia karsiutumaan, kunhan huolehditaan, ettei lehtipuusto kiri männyn edelle ja vaurioita latvaa. Niin hän tekee tilakäynnillä asiakkaidensa mailla. Silti metsässä kiire on toista kuin arjessa. "Monesti ei ole hengen hätää, jos havupuiden latvat ovat hyvin esillä, vaikka alakerroksessa olisikin vesakkoa", Heinonen muistuttaa. 14 20.6.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat O lisiko jo aihetta raivata taimikko vai vasta myöhemmin. Varhaisperkaus noin viisi vuotta istutuksesta ja taimikonhoito paikasta riippuen noin 8–15-vuotiaassa taimikossa on yhteensä huomattavasti halvempaa kuin pahimmassa tapauksessa kaksi taimikonhoitoa järeässä taimikossa. Raivaa ylitiheä männikkö tai koivikko jo keväällä tai alkukesästä, jotta se ehtii vahvistua seuraavan talven lumille. Metsäasiantuntija Jukka Heinonen Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä kehottaa katsomaan latvoja. Turhaan ei kuitenkaan kannata yöuniaan menettää. Heinosen vinkit hyvään kasvuun:. Vaikka ensisilmäyksellä taimikko vaikuttaa umpeen kasvaneelta pöpeliköltä, latva kertoo todellisen tilanteen. Kun lehtipuusto ylittää havupuun latvan, kasvatettavaan taimeen alkaa tulla vaurioita. Älä hätäile turhaan Oikea-aikaisuudella säästää pitkän sentin. Tässäkin latva ratkaisee. 3. 2. Hallan aroilla paikoilla lehtipuuston voi perata kuusentaimikosta pari vuotta myöhemmin
Etenkin vanhoilla maatalousmailla ravinteita on riittämiin, mutta puille väärässä suhteessa. Tällaisella paikalla lehtipuuston raivuulla ei kannata kiirehtiä, sillä se suojaa kuusia. Parhaiten todellinen tilanne selviää loppukesästä. Muusta maastosta korkeammalla olevat puun tyvet kertovat, että pohjavesi on ollut ylempänä ja ojista on ollut hyötyä. Harsuuntuneet latvat, kellertyneet neulaset ja kellastuneet taimet kielivät turhasta märkyydestä. Pystyyn kannattaa jättää koivuja suojaamaan taimia. Se suojaa taimia hakkuussa sekä varjostaa vähäisempään valoon tottunutta alikasvosta hakkuun jälkeen. "Paras aika heinäykselle olisi syksyllä, kun ensimmäiset lumet ovat tulleet ja sulaneet pois. Se pitäisi vain etsiä. Jos luontaiset taimet kärsivät korjuussa tai eivät kestä ylispuiden poiston jälkeistä valoshokkia, tilalle syntyy taimikon sijaan armoton heinikko. 15 METSÄSTÄ / 20.6.2019 TIIA PUUKILA Vaikka terävät latvat kertoisivat vielä hyvästä kasvusta, joskus puusto on järkevää kaataa, vaikka hyväkasvuisia vuosia olisi vielä muutama edessä. Tämä näkyy monilatvaisuutena, kuusten pensastumisena sekä lehtivihreän katoamisena. Keväällä lumien sulamisvedet voivat hetkellisesti antaa harhaan johtavan vaikutelman maaston vetisyydestä. Silti kesällä tehty heinäys on parempi kuin jättää taimikko oman onnensa nojaan. Nousevan lehtipuuvesakon kanssa taimet vielä pärjäävät, mutta eivät heinän. Tässä taimikossa raivuu on edessä, kun männyt lähentelevät ensiharvennusmittoja. Terävät latvat päätehakkuuta lähestyvässä metsikössä osoittavat, että kasvua riittää vielä. "Paras aika heinäykselle on syksyllä.". Lopputulosta parantaa lehtipuusto. Terävät latvat päätehakkuuikää lähestyvässä kuusikossa kertovat, että kasvuisia vuosia on vielä jäljellä. "Jos poistan ylispuut tai entä jos en poista. Lehtipuupöpelikkö ei haittaa, kunhan havupuun tainten latvat ovat selkeästi kasvussa edellä. Kasvuhäiriöt korjaantuvat terveyslannoituksella. Silloin heinät voi taittaa sivuun eivätkä ne enää nouse", Heinonen vinkkaa. Rehevillä mailla, joissa uudistaminen on hankalaa runsaan heinittymisen ja vesakoitumisen takia, kuusialikasvoksesta kannattaa yrittää kasvattaa uusi metsä. Alikasvosten kasvatuksessa piilee aina riskinsä. Päätöksen tekoa voi helpottaa pohtimalla, mitkä ovat eri vaihtoehtojen seuraukset. Lopullinen päätös syntyy kuitenkin puun juurella. Yksi syy aikaistetulle päätehakkuulle on runsas luontainen nuori taimiaines puuston alla. Tämän ajan on pidettävä erityistä huolta, että latvat pysyvät näkyvissä. Mikäli alikasvoksen yrittää hyödyntää, tulee luontaisia taimia olla runsaasti, sillä osa väistämättä vaurioituu korjuussa. Sen sijaan kuivilla kankailla alikasvoksen hyödyntämisestä ei toinna haaveilla. Keskikesällä heinikko saattaa vielä kasvaa takaisin. Jos niiden päälle on kaatunut heinää, ne eivät keväällä jaksa nousta pystyyn. Pahimmillaan taimi tuupertuu tai vaihtaa latvan, mikä näkyy suoraan tulevassa tyvitukissa. Pienet taimet taipuvat herkästi lumen painon alla. Etsi taimet Vastaistutetussa taimikossa hoito on kiireellisintä. Hyödyistään huolimatta taimikoita heinätään Heinosen mukaan turhan vähän. Ei niitä kannata putsailla, jotka näkyvät vaan niitä, jotka eivät näy", Heinonen muistuttaa Latva paljastaa häiriöt Monesti kauempaa tehty katselmus kertoo parhaiten puuston tilasta. "Taimikossa pahimmassa jamassa on taimi, joka ei näy. Turha raivata ennen kuin vesitalouden saa kuntoon", Heinonen linjaa. Latvukset kertovat vesitalouden ohella ravinnepuutoksista. Kauempaa tehty katselmus avittaa puuston tilan arvioinnissa. Kun puusto hakataan, ojalinjojen avaus saattaa olla paikallaan, Jukka Heinonen arvioi. Kuusi kestää mäntyä paremmin, mutta kumpikin kärsivät, jos saarto jatkuu useamman vuoden. Hyödynnä alikasvos Luontaisesti kasvaneen kuusialikasvoksen hyödyntämistä kannattaa tällä kuvioilla harkita, sillä nuorta taimiainesta on paljon, paikka on rehevä ja tie kaukana. Jos en tee mitään, menetän luontaisen taimiaineksen", Jukka Heinonen luettelee. Kuusen paleltuneet versot kielivät hallasta. Tällöin ensin tehdään tarvittavat ojalinjahakkuut, sitten avataan ojat ja raivataan taimikot. Tähän auttaa heinäys. Vanha oja on kasvanut umpeen ja maasto vetistä, mutta märkyys ei vielä vaivaa puustoa. Taimet ovat herkimmillään kaksi, kolme vuotta istutuksesta. "Jos vesitalous on pielessä, silloin ei oikeastaan kannata tehdä taimikollekaan mitään. Jos maasto vaikuttaa vetiseltä, Heinonen arvioi latvuksista metsikön tilaa. Heinonen katsoo ensin etäältä puuston latvuksia ja vasta sitten askeltaa metsän siimekseen
Joensuun Ruuhkanpurkajat-patsas sai herraskaiset kasvot kaupunginkamreeri Rantaselta ja taiteilija Jauhiaiselta itseltään. Rovaniemi sai Jätkä-patsaansa vuonna 1955 Kemi Oy:n lahjoittamana. Uittoperinne on ollut merkittävä kulttuuria muokkaava tekijä vallankin pohjoisen pitkien jokien varsilla. Ilme on mietteliäs, suu viiva ja silmäkulmien urat syvät. Niin oli kirjailija Kalle Päätalokin. Asiasta kuultuaan uittokuvausten mestari päätti tilata taiteilija Veikko Hautavaaralta patsaan ja sijoittaa sen lapsuudenkoti Kallioniemeen, Jokijärven rantaan. Vonkamies, uittomies, lankkuvaras, koskenlaskija Rakkaalla metsäpatsaalla on monta nimeä ja tarinaa. Uneutettu vonkamies on Iijoen uittojen lopetuksesta selvästi harmissaan. 16 20.6.2019 / METSÄSTÄ ANNE HELENIUS T aivalkosken Kallioniemessä seisoo metallinen mies keksiin nojaillen. W ik im ed ia Co m m on s W ik im ed ia Co m m on s Ti m o Ki lp el äi ne n / Lu st o. Vuonna 1989 paljastetun muistomerkin teksti päättyy lauseeseen: ”Annoitte paljon, itse tyydyitte vähään!” Patsaan julkistustilaisuudessa pitämässään puheessa Päätalo mainitsi, että lysti tuli maksamaan jotakuinkin saman verran kuin hänen silloinen kulkupelinsä, Volvo 740 GL. Jostain kumman syystä edelleen virheellisesti väitetään, että Kalervo Kallion tekemän, pöllin parkkuuta kuvaavan patsaan olisi muka lahjoittanut Kemijoki Oy. Uneutettu vonkamies seisoo Kalle Päätalon lapsuudenkodin takapihalla Taivalkoskella Jokijärvelle katselemassa
. Ii: Uitto-patsas, Sanna Koivisto 2003 . . Jyväskylä: Uittojätkä, Sonja Vectomov 2012 . Alkuperäinen, 1890 valmistunut ja myös Koskenlaskijana tunnettu kipsiveistos on museona toimivassa Wikströmin taiteilijakodissa Valkeakoskella. Oulainen: Uskoa tulevaisuuteen, Kari Juva 1999 . Syynä ilmiöön ei kuitenkaan ollut metsänhoitajan liikuttunut tila, vaan se, että Kemijoen yli oli alettu rakentaa Jätkänkynttilä-siltaa. Imatra: Tukinuittajat, Aimo Tukiainen 1949 . Hieman etelämpänä Joensuussa Ilosaaren rannassa sijaitseva Ruuhkanpurkajat-patsas kuvaa kahta tukkilaista purkamassa uittosumaa. Kuhmo: Tervansoutajan patsas, Risto Saalasti 1973 . Nopeimmin Mäkisen tuotantoon voi tutustua kaivamalla kukkarosta esiin kotimaisen euron kolikon. Evijärvi: Uittomiespatsas, Risto Saalasti 1992 . Kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen vuonna 1966 tekemällä patsaalla on myös kiehtova lisänimi: Lankkuvarkaat. Vuosi sitten Lieksan Jätkän patsaasta lohkesi pala hitsaussauman kohdalta. Naganon talviolympialaisten lumiveistoskilpailun. Lieksan kauppalaan vuonna 1959 kansalaiskeräyksellä hankittu Jätkän patsas sai julkistustilaisuuteensa tuhatlukuisen joukon. Patsaalla oli suora selkä siksi, että kuvanveistäjä oli käyttänyt mallinaan metsänhoitaja Ilmari Karvosta, silloisen Kevätniemen sahan metsäosaston päällikköä. Ajomies-patsaan kaksikko muistuttaa kummasti vihkosen työparia. . Tukkimiehen taustajoukot Suomalainen uittoaiheinen patsas tarkoittaa lähes aina miestä ja keksiä. . . Kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen laati vuonna 1964 tekemänsä pronssiveistoksen toiselle tukkilaiselle omat kasvonsa ja toiselle hahmon antoi Joensuun silloinen kaupunginkamreeri Eero Rantanen. Tiedätkö lisää. . Kävipä kerran niin, että muuan miestä väkevämpää maistellut metsänhoitaja huomasi, että lähellä Pohjanhovi-ravintolan päätyä sijainnut Jätkä oli päivän mittaan kadonnut. . Kemijoen uiton muistomerkki, Ensio Seppänen 2001 . Millainen omena, sellainen puu. Kun kuvanveistäjä Eino Räsäsen teos paljastettiin, jotkut alkoivat nurista, että patsas on turhan suoraselkäinen ja komea, kuin Lieksan Tauno Palo. Juttua varten on haastateltu Marja Jalkasta, Asko Saarelaista, Pertti Mäkistä, Leena Paaskoskea, Anna-Kaarina Kippolaa ja Esa Terviötä. Valitettavasti sekä Lieksan että Joensuun tukkilaispatsaita riivaa yhteinen vitsaus: uittomiesten keksit ovat paikallisten patsaissa roikkujien suosiossa. Ylitornio: Tukkireki, Ensio Seppänen 1980 . Tornio: Lauttamies, Ensio Seppänen 1961 . . Wikimedia Commons Sastamalan Uittomiehen kosinnan tekijä Pertti Mäkinen on voittanut mm. Kontiolahti: Tukkijätkän silhuetti, Anne Hirvonen 2005 . Kauppalankadulla on kiintoisa pronssinen Jätkä-reliefi, jonka paikallinen osuuspankki tilasi ulkoseinäänsä koristamaan. 17 METSÄSTÄ / 20.6.2019 No, patsaasta toki liikkuu muitakin levottomia juttuja. Kaavi: Vaikkojoen uiton muistomerkki, 1991 (ei tekijätietoa) . Metsämiesten Säätiö julkaisi vuonna 1995 vihkosen nimeltä Työpari Eemi ja Poju–Tarina hevosmiehen päivästä, joka pohjautuu Herman Joutsenen kokemuksiin. Tukinuittajaa kuvaavan reliefin teki vuonna 1966 maanviljelijä–taiteilija Tauno Wirkkala, erään Tapion isä. Taiteilija Pertti Mäkisen vuonna 1994 pronssista tekemässä Uittomiehen kosinnassa keskeisen sijan kuitenkin saa kainosti alaspäin katsova tukkilaisen morsian. Kotkassa Palotornin vuorella, lähellä merimieskapakka Kairoa sijaitseva Ahtaajat-patsas on muistutuksena tästä. Ahtaajia unohtamatta Mitäpä olisi ollut suomalainen metsäteollisuus ilman satamien ahtaajia. . Matkataan lopuksi vielä Kouvolaan. Alavus: Uittomiesten muistomerkki, Erkki Saarimäki 1988 . Kerro meille lukijoilta@metsalehti.fi Veikkoset lankkuvarkaissa. . Heinola: Tukinuittaja, Emil Cedercreutz (alkuperäinen kipsiteos 1920, pronssivalu ja lahjoitus Heinolan kaupungille 2001) . Se ei ole ihme, sillä sen tekijä on palkittu nimenomaan esteettisesti silmää miellyttävistä töistään. Kotkassa myös sijaitsee ehkä Suomen kuuluisin uittomiespatsas, kuvanveistäjä Emil Wikströmin Tukinuittaja. Kymijoen varrella sijaitseva teos on kuitenkin vuonna 1952 tehty pronssinen jälkivalos, jollainen löytyy myös Valkeakosken urheilutalon pihalta. Luston Ajomies-patsas Punkaharjulla kunnioittaa suomenhevosten tekemää työtä. W ik im ed ia Co m m on s. Molemmalla ahtaajalla on käsissään kolme kappaletta kolme kertaa kuuden tuuman lankkua. Kansa antoi patsaalle sittemmin nimeksi Nenonen kalassa: paikallinen kalakauppias Nenonen oli kaupitellut puulaatikoista kalaa pääkadun varrella kulkeneille asiakkaille. Hevosaiheisista töistään tunnetun Herman Joutsenen suunnittelema, vuonna 1994 paljastettu Ajomies-patsas on niin näköinen, ettei osa naapuritilalla majailevista islanninhevosista kuulemma suostu ohittamaan sitä edestäpäin. . W ik im ed ia Co m m on s METSÄAIHEISIA PATSAITA . . Heinolassa on Puunkaatoon-veistoksen pari Tukinuittaja . Tosielämän savottamiehet olivat pikemminkin lyhyenpuoleisia ja vähintään kumaria. Kajaani: Puunkaatoon, Emil Cedercreutz 1916, lahjoitettu Kajaanin kaupungille 2005. . Legendan mukaan ahtaajat eivät koskaan käsitelleet kuin kahta lankkua kerrallaan, joten kaksikon täytyi olla lankkuvarkaissa. Heinola: Uittomiehet, Panu Patomäki 2007 . Kotkan Ahtaajat-patsas on hatunnosto satamien työntekijöille, ulkomaankaupan mahdollistajille. Äänekoski: Lastaajat, Tapio Junno 1982 . . . Tutut kasvot, katoavat keksit Uittopaikkakunnilla sijaitseviin patsaisiin liittyy monenlaisia tarinoita muuallakin Suomessa. Siltatyömaan likellä ollut patsas piti siirtää pois alkuperäisestä paikastaan. Se onneksi löytyi sittemmin Pielisjoen pohjasta. Punkaharjulla, Suomen Metsämuseo Luston pihalla raskasta tukkirekeä vetää tuimailmeinen, luimukorvainen suomenhevonen. Fakta Eemi ja Poju. . Kolmisen vuotta sitten vastaavaa tapahtui Joensuussa, jolloin toisen ruuhkanpurkajan keksistä lähti irti parikymmenkiloinen möhkäle. . Sastamalan pääkirjaston pihassa oleva patsas on kaunis. Sen kääntöpuolella olevat herkät laulujoutsenet ovat Mäkisen käsialaa
72-vuotias Kalli vakuuttaa, ettei enää ikävöi eduskuntatalolle, vaikka takana on 28 vuotta Suomen keskustan kansanedustajana – kevään vaaleissa hän ei asettunut ehdolle. ”Metsät ovat olleet luonteva sijoituskohde minulle, osakkeita en ole ostanut.” Senaattori palasi kotiin Metsien hoito ja ravihevoset ovat pehmentäneet kansanedustajan hommat lopettaneen Timo Kallin sopeutumista siviiliin. Moottorisahalla puut on helpompi kaataa maahan kuin raivaussahalla. Kalli ennakkoraivaa alikasvoksen ja turhat lehtipuut pois ajoissa. Timo Kalli pelkää, että metsätaloudelle vastaiseksi kääntyvä ilmapiiri voi saada investoijat varovaisiksi. Kaupan jälkeen metsää hakattiin roimasti. Hetkessä selviää, ettei eduskuntatyö ole pilannut hyvää moottorisahuria. Onko järkeä ennakkoraivata moottorisahalla. Hän arvelee, että miltei ennennäkemättömäksi yltynyt kiistely metsien käytöstä sai lisää kiihkoa vaalien lähestyessä. Vesakkoa taimikoista sahatessa käytän raivaussahaa.” Kalli on laajentanut metsäomistustaan vähitellen. Työhön hän käyttää tavallisesta poiketen moottorisahaa. ”Neljä vuotta sitten talous oli hallitseva vaaliteema, nyt vastaavaa ei ollut, ja lopulta biotaloudesta tuli vaalikeskusteluiden vastakkainasetteluiden kohde.” Kalli pelkää, että yleisen mielipiteen kääntyminen metsätaloudelle vihamieliseksi voi saada investoijat entistä varovaisemmiksi. Raivauspuuta kaatuu tasaiseen tahtiin, ja järeimmät niistä karsitaan polttorangaksi – josko ensi talvena tulisi lumikelejä, niin rangat voisi juontaa hevosella tienvarteen. Sen jälkeen juon kahvit ja lähden metsään. Aamu kuluu niiden hoitamiseen. 18 20.6.2019 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, teksti JUHA SINISALO, kuvat T apaamme Timo Kallin samana päivänä, jolloin uusi eduskunta äänestää pääministeristä ja Antti Rinteen hallitus järjestäytyy. Se ahmii hiilidioksidia ilmakehästä ja lupaa metsänomistajalle niin motteja kuin arvokasvueurojakin. Työtapa on rauhallinen. Kiirettä en pidä enkä enää ota töistä stressiä.” Metsään mentiin haastattelupäivänäkin, vaikka Iltalehti riekkui tropiikkitorstaita ja auton lämpömittari näytti 28 astetta varjossa. Ensiharvennukseen puusto varttuu muutamassa vuodessa. Se lienee saanut miehen leimautumaan metsäasioiden hoitajaksi. Sahaan yleensä neljä tankillista omaan tahtiin. ”Metsäteollisuus on voinut luottaa, että uusille investoinneille riittää puuAnjala Eura. Raivauskohde sijaitsee tilalla, jonka Kalli osti veljensä kanssa 1990-luvulla. Ennakkoraivausta moottorisahalla Ollaan Eurassa. Nyt silloisella hakkuualalla on kymmenmetrinen nuori metsä. Nuoruudessaan Timo Kalli työskenteli metsätyönjohtajana Kiukaisten metsänhoitoyhdistyksessä. ”Minulla on valmennettavana kaksi ravihevosta. Kallin mielestä on hyvinkin. ”Raivaussaha on hankala, kun puut ovat pitkiä ja toisissaan kiinni. Metsäviestinnällä suuria haasteita Kallin CV:n alkupuolelta löytyy rupeama työnjohtajana Kiukaisten metsänhoitoyhdistyksessä
Arki muotoutuu ministeriöiden budjettikehyksissä.” "Viesti pitäisi saada jaettua jo kouluissa.” Vaaleissa romahtaneen keskustan kerrotaan lähteneen hallitukseen paljolti maaja metsätaloustuottajien MTK:n toiveesta. Ympäristöministeriöllä sen sijaan on kansallista päätösvaltaa metsäsektorille tärkeisiin asioihin. Varsinkin metsänomistajien edustajille oli paha pettymys, että ympäristöministerin salkku lipsahti metsätalouteen nuivasti suhtautuville vihreille. Timo Kalli jakaa metsänomistajaleirin näkemyksen. Ympäristöministeriö olisi pitänyt pitää Eduskunnasta pois jättäytynyt Timo Kalli on tehnyt uutterasti metsätöitä. Se olisi järkevä tapa sitoa hiiltä. ”Tähän asti puurakentamisesta on lähinnä puhuttu.” Uudesta hallitusohjelmasta veteraanipoliitikko ei ratkaisua tähän löydä. Hänen mielestään keskustan olisi pitänyt ottaa ympäristöministeriö silläkin uhalla, että puolue olisi menettänyt maametsätalousministeriön. Alkavan vaalikauden aikana asetetaan merkittäviä askelmerkkejä tulevaisuutta varten.” Ympäristöministeri muun muassa edustaa Suomea hakkuutasoja linjaavissa EU:n lulucf-neuvotteluissa – niitä ministeri voi tingata ylöspäin tai alaspäin. Tämä viesti pitäisi saada jaettua jo kouluissa.” Puurakentamista lisää ihan oikeasti Optimistina Kalli uskoo, että Metsä Fibren Kemin laitos ja myös Finnpulpin Kuopion tehdas rakennetaan. Kumpikin edellyttää hyvää metsien hoitoa. Jos ilmapiiri muuttuu metsätaloudelle vastaisiksi, hakkuut saattavat vähentyä, mistä seuraisi myös metsien hoidon taantuminen.” Tämä huolettaa Kallia. Mies suuntasi haastattelupäivänäkin metsään, vaikka lämpömittari näytti hellelukemia.. ”Alan pitäisi pystyä viestimään tästä nykyistä tehokkaammin. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee metsiä niin talouden tukijalaksi kuin hiilinieluiksi. ”Nyt on puhuttu paljon puun riittävyydestä, mutta samalla unohtuu, että vanhaa puunjalostuskapasiteettia poistuu ajan myötä käytöstä.” Vähintään yhtä tärkeänä Kalli näkee järeän puun käytön lisääntymisen rakentamisessa. 19 METSÄSTÄ / 20.6.2019 ta. Aika iso juttu olisi myös ollut saada oma edustaja jatkamaan ympäristöministeriön kansliapäällikön toimesta eläkkeelle jäävän Hannele Pokan työtä. ”Hallitusohjelmahan on sellainen toiveiden tynnyri. ”Maaja metsätalousministeriön hallinnonala toimii pitkälti EU:n yhteisten pelisääntöjen mukaan
pituus 230 mm/240 mm . Nostovara kuitenkin loppui kesken, kun sen suuremmin miettimättä kilkutimme kaikki kiilat toistensa viereen sahausrakoon näyttäväksi viuhkaksi, eikä niitä enää saanut irrotettua. Tällöin puun painopiste siirtyy aavistuksen lähemmäs puun ydintä, ja puu kallistuu kaatoliikkeeseen tavallista pienemmällä kiilaamisella. Yllättävästi voimaa Kokeilimme Ochsenkopfin Alaskaja Labrador-kaatokiiloja sekä kahta Nordforestin pienempää kiilaa. Tässä yrityksen ja erehdyksen kautta hankitut havainnot. Ochsenkopfin Alaska-kiilan paksuus tyvipuolelta on kolme ja Labrador-kiilassa neljä senttiä. . . Ammattilaisilla on tietysti käytössä kaatotunkit ja -taljat. leveys 70 mm/70 mm . Kiilakaatoihin tarvitaan lisäksi työkalu, jolla kiila hakataan sahausrakoon. Tuon verran ne pakottavat sahausrakoa auki, kun kiila on kokonaan puun sisällä. Kiilaten puunkaato on hidasta, mutta kun esimerkiksi tarKiiloilla kaatuu suurikin puu Kiilakaadossa on omat konstinsa. . Kaatokolo kannattaa tehdä mahdollisimman syväksi kiiloja käytettäessä. Kaatosuunnat valittiin niin, että nostovoima riitti – eikä aikaa kulunut turhaan. leveys 45 mm/68 mm . . Puun kaatamiseksi tarvittiin siis runsaasti voimaa. Fakta. Virallisesti Fiskarsin kirveillä ei saisi hakata hamarapuolella, mutta ainakin kiilatestimme se kesti. . KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija M etsätarvikekauppiailta on viime aikoina kuulunut viestiä, jonka mukaan yhä useampi ammatikseen tai muuten vain puita kaatava on vaihtanut vänkärinsä kaatokiiloihin. pituus 120 mm/190 mm . Aivan samanlaiseen käyttöön niistä ei kuitenkaan ole. . Pitkävartisen Fiskarsin halkaisukirveen hamaran iskuvoima riitti kiilan pakottamiseen sahausrakoon, jolloin puu vähä vähältä alkaa kallistua kaatoliikkeeseen. Vain jalkavoimin nosto vänkärin varresta, ja isokin puu kaatuu. . Teräketjukaan ei tärvelly, vaikka se välillä rouhaisisi muoviseen kiilan kupeeseen. 20 20.6.2019 / METSÄSTÄ koissa ahtaissa pihoissa mahdollisia kaatosuuntia on vähän, kaadot vaativat usein enemmän nostovoimaa kuin vänkärillä vääntäen saisi tuotettua. Päällekkäin asetettuna Ochsenkopfin kiilat avaavat sahausrakoa seitsemän senttiä. Kiinnitimme koivuun myös kaatotaljan – varmuuden vuoksi. korkeus 19 mm/28 mm . . paino 270 g/410 g . hinta 13,90 euroa/14,90 € NORDFORESTKAATOKIILAT . Kun tukkia ennen vanhaan kaadettiin urakkatyönä moottorisahalla, runkot kammettiin nurin vänkärillä. Totesimme, että kaatoon olisi tarvittu kolme isohkoa kiilaa, joista ensimmäisen olisi taottu sahausrakoon yksinään, ja sen jälkeen kaksi muuta päällekkäin hakattuna jatkoksi. Tällöin sahausrako olisi auennut 7–8 senttiä, ja vasten kaatosuuntaansakin ollut puu olisi kyllä kallistunut kaatoliikkeeseen. . Lujaa muovia olevia kaatokiiloja saa muutamalla eurolla ja kokeilemamme kiilat painoivat alle puoli kiloa. Piti tarttua taljan kampeen ja kiskaista koivu kenttään. Testipuuna oli omakotitalon pihalla kasvava, tyveltään yli puolimetrinen, isolatvainen koivu, joka nojasi ainoaa mahdollista kaatosuuntaa vasten. korkeus 30 mm/40 mm . Ne ovat ominaisuuksiltaan ylivertaisia, mutta ovat myös kalliita ja painavat kymmeniä kiloja. . paino 65 g/200 g . hinta 4,50 euroa/9,90 € Fiskarsin halkaisukirveen hamaran iskuvoima pakotti kiilaa vähä vähältä sahausrakoon. "Kaatokolo kannattaa tehdä mahdollisimman syväksi." OCHSENKOPF ALASKAJA LABRADOR-KAATOKIILAT . Ensi tuntuma oli, että sahausrakoon työnnetty kaatokiila ei liikkunut mihinkään kirveen hamaralla lyötäessä, mutta todellisuudessa kiila upposi joka iskulla vähä vähältä sahausrakoon ja puun painopiste alkoi siirtyä kaat o s u u n t a a n – kiilan nostovoima oli suurempi kuin osasimme odottaa
Boorilannoitteen levitys kannattaa tehdä alkukesästä, maaston kuivuttua kevään jäljiltä ja ennen maanpinnan kasvillisuuden kasvua, jolloin ruiskun puhaltama lannoitesuihku menee suoraan maahan eikä jää kasvillisuuteen. Näin saatiin boorilannoitteen levitykseen oiva peli. Vielä piti saada kohdalleen ruiskun levityssuuttimen asento ja ruiskuttajan kävelynopeus. 22 20.6.2019 / METSÄSTÄ ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat 70 -luvun lopulla vesakoiden myrkytykseen hankittu moottorireppuruisku oli saanut levätä käyttämättömänä lähes neljä vuosikymmentä. Ruiskun moottori vaati kunnoksen, mutta onneksi varaosia oli vielä saatavilla. Lannoitussuosituksen yläraja on kolme kiloa booria hehtaarille. Käytimme lannoitteen laimennussuhdetta 1:3, eli 2.5 litraa lannoitetta 7,5 litraan vettä, kun ruiskun säiliön vetämä on 10 litraa. Lisäksi saimme lainaksi toisen samanlainen ruiskun, joten näin oli kahdella miehelle työvälineet. Tässä auttaa gps-laite tai älypuhelin, jonka jälkitoiminnosta voi tarkastaa, että lannoitustyössä kuljettu jälki kattaa koko lannoitettavan kuvion. • Kuviotietojen keruu ja päivitys • Leimikkosuunnittelu • Mahdollisuus kuviorajojen muokkaukseen • Monipuoliset paikkatietoaineistot maastotyön tukena OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! TEHOKKUUTTA MAASTOTYÖHÖN • Koealatoiminto • Mahdollisuus offline-työskentelyyn • Toimii selaimella sekä Androidja WIN10-sovelluksella Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön.. Uusi ruisku olisi maksanut noin viidestä sadasta eurosta ylöspäin, parhaat lähes tuhat euroa. Toki kuvioiden pinta-alatiedot voi määrittää gps-laitteella maastossa tai Maanmittauslaitoksen karttapaikka-sivustolla. Tämä toteutui pienialaisella, 0,2 hehtaarin kuviolla, johon laskennallisesti meni laimennettua lannoitetta vain Boori vaikuttaa vuosikymmeniä Reppuruisku pääsi uusiokäyttöön, kun viiden hehtaarin kuviot piti lannoittaa. Metsätaloussuunnitelma perustana Jos tilalla on ajantasainen metsätaloussuunnitelma, siitä saa lannoitussuunnitelman tekoon perusteet ja pystyy helposti laskemaan, paljonko vedellä laimennettua boorilannoitetta tarvitaan lannoitettaville kuvioille. Nyt se otettiin taas käyttöön. Myös kantoviilekkeiden nahka oli kovettunut varastoinnin aikana, ja ne jouduttiin myös uusimaan. Työ on helppoa, kun pitää huolen siitä, että lannoite leviää tasaisesti maaston joka kohtaan. Juho Komulainen levittää boorilannoitetta moottoriruiskulla
Vuonna 1930 metsistä oli kaadettu sata kuutiometriä paperipuuta, mutta sen jälkeen vain polttopuuta omaan käyttöön. Anssi Komulainen kaataa ja Juho Komulainen valmistautuu jatkamaan lannoitteen levitystä. Sitä on veteen laimennettuna helppo levittää maastoon reppuruiskulla. Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. Lannoite poistaa ravinnehäiriön Lannoitteen lisäys onnistuu myös ruiskua selästä laskematta. . Helppoa ja nopeaa metsätyötä Istusja raivaustöitä pidetään helpoimpina metsänomistajan omatoimisina metsätöinä. Boorinpuutos on yleistä etenkin Itäja Keski-Suomen viljavilla kasvupaikoilla, pellonmetsitysalueilla ja vanhoilla kaskija laidunmailla. kaistat käsittelemättä, jotta lannoite ei valunut sadevesien mukana ojiin ja siitä suurempiin vesitöihin. Terveyslannoituksessa booria kylvetään hehtaarille 2–3 kiloa, joten lannoitteen määrä on hehtaaria kohden pieni. Metsälehden lukijat tunsivat Tarvajärven Yleisradion aamukahvilähetyksistä. Haastattelussa Tuhkalan isäntä KEMERAN EHDOT TERVEYSLANNOITUKSEEN . Boorinpuute ja kasvukauden alkuun osunut halla saavat aikaan tiheäoksaisia ja pallolatvaisia taimikoita, joiden kasvu pysähtyy useiksi vuosiksi – näistä hitaasti kehittyneistä puista on turha odottaa laatutukkia. Kohteen pinta-ala vähintään 2 hehtaaria ja kuvion 0,5 hehtaaria. Tutkimustodistuksen voi hankkia, jos on epävarma siitä, onko kyseessä boorin vai jonkin muun ravinteen puutos. Ojien varsiin jätetiin viiden metrin ARI KOMULAINEN Boorinpuutos tyrehdyttää puiden kasvua ja aiheuttaa pahoja laatuvaurioita, koska taimivaiheessa runkoihin voi muodostua lenkoutta, mutkia ja haaralatvoja. Tuki on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, joihin voi sisältyä suunnittelu-, työja tarvikekustannukset sekä ravinneanalyysi. Kun ruiskun suutin ja kävelynopeus saatiin säädettyä kohdalleen, alkoi työ sujua jopa ennakoitua nopeammin. Metsien terveyslannoitukseen on mahdollista saada kemeratukea. Tuloksena on kauniita mäntyja koivutaimikkoja" , Metsälehti kirjoitti. . Terveyslannoitusta tehdään tuhkalannoitteella ja boorilannoitteella. Paikoilla, joilla kuusi kasvaa vain kituen, on pyritty rohkeasti puulajin vaihtoon. Jämsästä kotoisin oleva Tarvajärvi oli käynyt Mustialan maamieskoulun, toiminut työnjohtajana muun muassa Harjun koulutilalla Virolahdella ja ostanut vuonna 1925 Tuusulassa sijaitsevan Tuhkalan tilan. . . . Työt Tuhkalan tilalla hoidettiin hevosvoimin. "Metsässä näkee määrätietoisen hoidon jälkiä. Lannoitteen laimennusvettä oli saatavilla työkohteiden läheltä. Tilan metsiä hän oli käyttänyt säästeliäästi. Riittää, että kuvion ravinnepuute todetaan taimista tai puustosta. Kiinnostus hevosiin periytyi isältä Niklas Tarvajärveltä eli Tarva-Nikiltä, joka Metsälehden mukaan oli vanhan Jämsän kuuluja hevosmiehiä. Tärkeintä on, että boorilannoite leviää tasaisesti joka paikkaan. Näin ruiskut pyörivät lähes tauotta. Turvemaan kohde ravinnetasoltaan vähintään puolukkaturvekangasta vastaava ja alue on asianmukaisesti kuivatettu. Todistus maksaa Eurofins-viljavuuspalvelussa vajaan sata euroa arvonlisäveroineen. . Niitä juonsi hänen poikansa Niilo Tarvajärvi, joka pyysi isänsä silloin tällöin lähetyksiin edustamaan "pätevää käytännön maanviljelyksen asiantuntemusta". Se altistaa kuusentaimia keväthallojen vaikutukselle. Ojat jakavat kuvion kätevästi osiin, ja sammalja heinätuppoja kannattaa nostella puiden oksille merkeiksi. Fakta. Yleisesti käytetty YaraVita Bortrac -lannoite on nestemuodossa ja toimitetaan 10 litran kanisterissa. 16 litraa, eli reilu puolitoista ruiskullista. Tuen saamiselle ei tarvita tutkimustodistusta neulasnäytteistä. Yksi kohde oli kuivemmalla alueella, mutta sinne tehtiin valmista laimennettua lannoitetta riittävästi. Lannoituksen yhteydessä on kiinnitetty erityisesti huomiota toimenpiteiden vesistöja ympäristövaikutuksiin sekä mahdollisten haittojen vähentämiseen. Puulajeista eniten boorinpuutos vaivaa kuusta ja koivua, mänty sietää puutosta parhaiten. Kahdella ruiskulla saatiin runsaassa kymmenessä tunnissa käsiteltyä suunnitellut kuviot, pinta-alaltaan yhteensä 4,7 hehtaaria. Yhden levityskaistan leveys oli noin 5–6 metriä, ja ruiskullisen levitti reilussa kymmenessä minuutissa. Selitys metsien säästeliäälle käytölle oli lehden mukaan se, että Tuusula kuului "niihin Helsingin peltovaltaisiin lähialueisiin, missä pelto ja karja pystyvät pitämään talon pystyssä". Booriterveyslannoitusta ei tarvitse uusia vuosikymmeniin, joten pienellä vaivalla voi kohentaa kuvioiden puuston kasvua pitkälle tulevaisuuteen. . " Näin kuvaili Metsälehti vuoden 1953 ensimmäiseen numeroon haastateltua Tuhkalan isäntää, 65-vuotiasta Vihtori Tarvajärveä. Lannoitettaville kuvioille kului yhteensä 100 litraa lannoitetta – 42 täyttä ruiskullista. Metsälehden sivuilta 23 METSÄSTÄ / 20.6.2019 LIINA KJELLBERG "KOOKAS, HYVÄRYHTINEN ISÄNTÄMIES, jonka suupielet erkanevat helposti leveään hymyyn. "Silloin olivat Tuhkalan metsät heikonpuoleiset, mutteivät kuitenkaan niin heikot kuin tilan myyjä luuli sanoessaan, että 'tyvistä saa rottanuijia ja latvoista hyviä härkkimiä'", Tarvajärvi kertoi. . . Boorilannoitteen levityksen voi rinnastaa näihin helppoihin ja kohtuullisen keveisiin työsuorituksiin – jos pitää kevyenä kävelyä noin viidentoista kilon taakka selässä joskus hankalassakin maastossa louhikoita, risuja ja oksia väistellen. Terveyslannoituksesta on kyse silloin, kun puuston kehitys on metsänhoidollisista toimenpiteistä huolimatta taantuvaa maaperän ravinteiden epätasapainon vuoksi ja ravinnetasapainoa korjataan lannoittamalla. "Meille ei osteta traktoria eikä autoa, vaan minä ajan hevosella niin kauan, kun saan sen itse valjaisiin", Tarvajärvi sanoi
Riippumattoretkeilijän on myös muistettava liikkumisvapauden vastapainona kulkeva vastuu. Riippumatto varusteineen pakkaantuu käteviksi, päiväreppuun sopiviksi pusseiksi. Eniten myydään 50–100 euron perusmattoja”, sanoo tuotekoordinaattori Juha Knuutila ulkoiluvarusteita myyvästä Scandinavian Outdoor Oy:stä. Sopivien kiinnityspuiden etsiminen vie minuutin, riippumaton virittäminen puiden väliin kaksi. Poutaisella säällä suojakangasta ei tarvita, etenkin jos kesäyön valoisuus ei häiritse nukkujaa. Vaikka leirini on mäen päällä, tuulesta ei ole tietoakaan. Patjan avulla riippumattoon saa tasaisen nukkuma-alustan, jonka nukkuja voi säätää kiristyshihnoilla myös istuma-asentoon. Sadesäällä nukkuja voi virittää päälleen ja sivuilleen erillisen suojakankaan, tarpin. Verkko suojaa hyttysiltä.. Kello neljä aamulla voi ihmisten arjessa tuntua varhaiselta, mutta kesäluonnossa on silloin täysi tohina päällä. Jokamiehenoikeus sallii väliaikaisen yöpymisen metsissä, mutta kiinnityspuille eikä muulle ympäristölle saa aiheuttaa vahinkoa. Amok-riippumatoissa ilmapatja on toiminnallisuuden lähtökohta. Ne oikeasti toimivat retkeilykäytössä”, Knuutila sanoo. Riippumattoretkeilijän parasta sesonkia ovat loppukesä ja syksy, mutta sopivien varusteiden kanssa riippumatossa voi yöpyä vaikka talvipakkasilla. Riippumatto ei ole enää pienen joukon juttu, vaan ihmiset ovat rohkaistuneet käyttämään niitä kasvavissa määrin. Nukkumaan parhaille paikoille Yö riippumatossa onnistuu myös kiivaimman hyttyssesongin aikaan. Viimeistään viiden aikaan kajahtavat laulujoutsenten trumpetit herättävät nukkujan. Riippumaton sisälle päästyäni kiitän mielessäni hyttysverkon keksijää: tunnelma on rauhallinen ja lokoisa. Nytkin ripustan riippumaton perinteisten retkeilyalueiden ulkopuolelle, tuoreen harvennushakkuualueen harjanteelle. Sen alla voi kuunnella sateen ropinaa kuin teltassa. Hyttysverkko on siunaus Riippumattoilun suurin etu on, että majapaikan voi pystyttää järven rantaan, mäen laelle tai muuten parhaille maisemapaikoille. 24 20.6.2019 / PILKKEITÄ RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat A lkukesä on ollut hyttysille otollinen. Lähtökohdat taivasalla yöpymiselle eivät ole hyttysarmeijan takia houkuttelevat, mutta kokeilen kuitenkin. Sitä vastoin itikoita riittää. Edessä avautuu metsäinen järvimaisema. Ilman suojaavaa makuualustaa kesäyön viileys tunkeutuu nopeasti nukkujaan, kun makuupussin eristeet litistyvät riippumattoa vastaan. Tänä iltana voin nukahtamista varten laskea lampaiden sijaan vaalean verkon ympärille kertyviä kymmeniä hyttysiä. Ilmapatja tai muu makuualusta on tarpeellinen varuste riippumattoiluun. ”Riippumatto halutaan usein kesäkäyttöön, jolloin päästään telttaa kevyemmällä kantamuksella. Riippumattojen hinnat lähtevät karkeasti noin 40 eurosta ja yltävät lähemmäs 300 euron pakettiin. Riittävä lämpö ja kosteus synnyttivät inisijöitä yhdellä kertaa poikkeuksellisen paljon. Viime vuosina nimenomaan retkeilykäyttöön suunniteltujen riippumattojen tuotetarjonta on kasvanut. Muutaman minuutin kestää myös patjataskuun työnnettävän ilmapatjan täyttäminen. Koekäyttöön saamassani Amokin riippumatossa on mukana kiinteä hyönteisverkko, jonka vetoketjun toimivuuden testaan huolella ennen maastoon suuntaamista. Monella riippumaton hankkivalla on entuudestaan teltta. ”Kysyntä on lisääntynyt. "Alkukesästä huomaa, kuinka äänekäs suomalainen metsä voi olla." Riippumattoilija voi hetkessä virittää majapaikkansa ja ryhtyä kuuntelemaan luonnon ääniä . Teltan korvike kesäksi Riippumatot ovat suomalaisille tutuimpia kesämökkien ja takapihojen lekottelupaikkoina. Luonto tulee korvaan Alkukesästä huomaa, kuinka äänekäs suomalainen metsä voi olla
Maapallolla on 3,04 biljoonaa (=brittien ja amerikkalaisten triljoonaa) eli 3040 000 000 000 puuta. Lisäksi myyjä voisi korjata hukkapöllit polttopuuksi. Tällä peitellään epärehellistä katkontaa suunnitelmallisesti. Myöskään MTK ei ole pitänyt tosissaan metsän myyjien ja jäseniensä puolta. Trooppisissa sademetsissä on kuutioita enemmän, mutta runkojen eli puiden lukumäärä on suurin pohjoisissa metsissä, joissa puut ovat pienempiä. Joka vuosi tapahtuu ilmeisesti luokkaa sadan miljoonan tulonsiirto puun myyjiltä metsäteollisuudelle. Suuret metsättömät alat pudottavat pinta-alayksikköä kohden lasketut luvut pieniksi, myös Brasiliassa, missä on paljon sekä trooppista sademetsää että kuivempia trooppisia metsiä, mutta myös avointa, puutonta alaa. Kilpailuviranomaisten, suurien puun myyjien, etujärjestöjen ja kansallisten sopimusten ja yhteisesti hyväksyttyjen ja valvottujen käytäntöjen pitäisi ehdottomasti ”siivota” puukaupan käytännöt ja tehdä säännöstö noudatettavista laadukkaista korjuuja kauppatavoista. Koska täPuukaupan huonot kauppatavat lopetettava Tyypillinen esimerkki väärin katkonnasta. Valitettavasti kilpailuviranomainen tai muut tahot eivät näytä olevan riittävän rohkeita, kiinnostuneita tai kykeneviä puuttumaan seuraaviin huonoihin ja laittomiinkaan käytäntöihin: Katkontavirheet: Rungon katkonnan tukeiksi pitäisi tapahtua kauppakirjaan merkittyyn minimilatvaläpimittaan asti. Runko pannaan usein poikki jopa metrejä väärästä paikasta, kun rungon tyvipäästä otetaan ostajan yhteistyö/asiakas sahan toivomat tukkipituudet. Jos myyjä mittaa kuitupinoissa pöllien tyvipäissä yli tukin minimiläpimitan paksuuksia (poisluettuna tietenkin käyrät ja vialliset rungot), on tapahtunut luvatonta raaka-aineen siirtämistä kalliimmasta halvempaan. Tietenkään kukaan ei ole yksitellen laskenut puita. Tässä myyjä häviää tavallisesti 5–10 euroa tyveltä verrattuna siihen, että metsään katkottaisiin hukkapuuksi 1–2 metriä eli mutkan osuus, ja siitä eteenpäin tukkia. Korjaajat eivät välitä, tai edes raportoi näistä, jolloin metsäojaston toiminta heikkenee ja puuston kasvu kärsii hakkuun jälkeen märillä paikoilla. ja Kanadankin vain 32 055. Maanpinnan ja juurien rikkominen: Nykyisiä teloja ei ole suunniteltu metsämaaystävällisiksi, vaan vain varmistamaan metsäkoneen tehokas liikkuminen juurien vaurioista välittämättä. VELI-JUSSI JALKANEN agronomi, tj, puuntuottaja Rautalampi Ti m o To iv an en. Hakkuukulttuuriin vain ei kuulu olla ”tarkka” mihin havut pudotetaan. Ostajat eivät enää anna myyjälle tukkilistoja, joista voisi selvittää virheelliset katkonnat. Nuorissa metsissä voi olla yli 3 000 puuta hehtaarilla, vaikka varttuneissa metsissä runkomäärät jäävät muutamaan sataan – samaan luokkaan kuin trooppisissa sademetsissä. Tukin 30 sentin välein olevien apumittojen avulla päästään hyvin lähelle oikeaa katkontapaikkaa, jos halutaan. Ero johtuu erilaisesta puun määritelmästä – valtakunnan metsien inventoinnissa puuksi lasketaan pienemmät puut kuin Naturen selvityksessä, jossa rungon on oltava yli 10 cm läpimitaltaan rinnan korkeudelta. Kuormaimen tai kaatopään liian kiireinen, osaamaton, suurpiirteinen tai piittaamaton käsittely tuottaa harmittavan paljon runkovikoja kasvaviin puihin. Ojien tukkoon polkeminen: Metsäkoneiden pyörät tai telat painavat usein tukoksia talvellakin lumikerroksen alla oleviin suliin ojiin. Käsittämättömästi valtakirjakaupoissakin metsänhoitoyhdistykset ja yhteismetsät antavat väärinkäytösten tapahtua kritiikittä. 9. Arvioin pohjautuu satelliittien keräämään tietoon ja liki puolen miljoonan eri puolilla maapalloa olevan koealan laskentoihin. Tässä kuitupinossa joka toisen pöllin tyvipäässä oli vaihtelevia pituuksia tukkipinoon kuuluvaa puuta. Hakkuujälki: Hakkujälki on harvennusmetsissä (tutkitustikin) usein kovin huonoa. Lukumäärä oli kuitenkin jo aikaisemmin ollut helposti löydettävissä Metsäntutkimuslaitoksen, nykyisen Luonnonvarakeskuksen sivuilta (luke.fi). Se johtuu tietysti monesta asiasta (kuskin koulutus, keliolosuhteet, metsän ennakkoraivauksen taso), mutta myös siitä, että ostaja ja puun korjuuta urakoija haluavat ottaa puuta irti mahdollisimman paljon, jolloin kiusaus hakkaamiseen liian harvaksi ja/tai suurimpien valtapuiden poistaminen on suuri. Tyvimutkat korjataan 3 m kuitupuuksi. Suomen metsien inventoinnissa tunturikoivutkin on laskettu puiksi, mutta kansainvälisessä puiden lukumäärän arvioinnissa ehkä vain kuvan mänty olisi täyttänyt puun kriteerit. Puiden ostajat siis toimivat omavaltaisesti, epärehellisesti ja rikkovat hyvän huolellisen korjuun tapaa vahvemman oikeudella monin keinoin. Pieniä tukkirunkoja hakataan kuitupuuksi yrittämättäkään katkoa tukkia. mä toimi on tietoinen ja harkittu ja se salataan myyjältä, se täyttää petoksen tunnusmerkit. Samaan tapaan on arvioitu koko maapallon puiden määrä pariinkin kertaan. Trooppisissa sademetsissä puista on 26 ja pohjoisen havumetsissä 24 prosenttia – yhteensä siis puolet maapallon puiden määrästä. Kuvion reunoille tulee myös usein huonompaa hakkujälkeä ja ”unohduksia” kuin kuvion keskiosiin. Kansainvälisen arvion mukaan Suomessa on 72 644 puuta neliökilometrillä koko pinta-alalle laskettuna – sehän ei ole kuin 726 puuta hehtaarilla. Jätettävään puustoon jää paljon, välipuita ja jopa aluspuita. Valtakunnan metsien arvioinnin perusteella Suomessa on siis 78 miljardia puuta, Naturessa julkaistun tutkimuksen tuloksista laskettuna 24,6 miljardia puuta. Puukaupassa on useita huonoja ja ”öykkärimäisiä” kauppatapoja, jotka johtuvat liian vähistä ostajista, myyjien osaamattomuudesta ja heikkoudesta sekä heidän edunvalvontaorganisaatioidensa löperyydestä. Hakkuutähteiden jättäminen ojiin: Puun karsiminen, niin että oksat putoaisivat ojien tasamaalle tai mieluiten ajouralle, ei juurikaan olisi hidaste tai kustannuserä. Suomen puiden määrä perustuu valtakunnan metsien inventointiin, siis koealojen mittauksiin sekä ilmaja satelliittikuvien tulkintaan. Vauraissa maissa metsien ala ja puiden määrä on kääntynyt kasvuun, mutta metsät hupenevat yhä köyhemmillä alueilla, erityisesti Etelä-Amerikan ja Kaakkois-Aasian trooppisilla alueilla. Metsäyhtiöitten omat sopimusasiakkaatkaan eivät välty ”maan tavaksi” juurtuneilta väärinkäytöksiltä. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 20.6.2019 LUKIJALTA METSÄPILA OMAN PUUKIRJANI (Latva pilviä piirtää) arviointien yhteydessä useimmin toistettu tieto on Suomen puiden määrä, 78 miljardia. Näin metsän arvokasvu jää lopullisesti pienemmäksi kuin laadukkaasti hakaten. Tästä poiketaan yleisesti. Britannian vastaava luku 12 264 Montako puuta maailmassa on. Olennaista uudemmassa arviossa (Nature 525, 10. Jakamalla tulos pinta-alatietojen mukaan saadaan näennäisen tarkkoja lukuja, mutta niitä kannattaa tulkita vain kahden ensimmäisen numeron mukaan. 2015) on huomattavasti suurempi lukumäärä verrattuna aikaisempaan
5 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 15 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt Idut ja versot Tulevaisuuden kuusi Suomalaiset metsäsanonnat Lantakirja Veneenomistajan korjausja huoltokirja Uuden ajan puutyöt. Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. 100 vuotta suomalaisia uistimia Metsänomistajan kevyet työkoneet Kesälukemista Iskelmäkasvio Tukkijätkiä ja mottimiehiä Metsien kätköissä Piharakennuskirja Halkojen Suomi Raivaamaan Tarkka-ammunta harrasteena Kannattava metsätalous Talousmetsien luonnonhoito Suometsien hoito Metsäsijoittajan kirja Riistaherkkuja Suomesta Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 20.6.–31.7.2019 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh
Jalokuusenneulashome on Suomen oloissa vaatimaton jopa yhden puun kannalta, joten sen merkitys korostuu hyvänä esimerkkinä muuttuvasta ympäristöstä. Jämsä 23.8.2016. EroJalokuusten vaivat laajenevat Jalokuusensurma, jalokuusenneulashome ja parikin ruostesientä kiusaavat jalokuusia. Tällä saadaan luonnolle 70–100 vuotta aikaa jatkaa monimuotoisuuden perimää. Tällöin luonnolle ei jää ”omaa aikaa”. Sieni näyttäisi tartuttavan erityisesti suuria aukeiden ja pihojen yksilöitä. LUKIJALTA TUTKIJALTA 100 vuotta suomalaisia uistimia Metsänomistajan kevyet työkoneet Kesälukemista Iskelmäkasvio Tukkijätkiä ja mottimiehiä Metsien kätköissä Piharakennuskirja Halkojen Suomi Raivaamaan Tarkka-ammunta harrasteena Kannattava metsätalous Talousmetsien luonnonhoito Suometsien hoito Metsäsijoittajan kirja Riistaherkkuja Suomesta Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 20.6.–31.7.2019 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä. Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. Tuolloin eräillä etelän arboretumeilla jalokuusissa esiintyi neulastuhoa, jossa lukuisten vanhempien neulasvuosikertojen neulaset roikkuivat kuolleina versoissaan. Ri st o Ja lk an en tuksena jalokuusensurmasta, joka tappaa isojakin oksia, jalokuusenneulashome tappaa pahimmillaan vain uudet neulaset kasvaimineen, lievimmillään yksittäisiä neulasia. Jalokuuselta tavataan Suomessa ainakin kaksi ruostesienilajia, jotka tartuttavat pääsääntöisesti kehittyviä neulasia. Vuosi tartunnasta neulasiin kypsyy Delphinella-sienen pallomaisia itiöpesäkkeitä, jotka viimeistään erottaa ilmiön hallatuhosta. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Nykyisissä talousmetsissä, käydään metsäkoneiden kanssa möyrimässä, kymmenen vuoden välein. Ähtäri 12.7.2018. RISTO JALKANEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija. Vastaavasti päätehakkuut voidaan suorittaa tehokkaasti, ja talteen saadaan suurempi biomassa kuin jatkuvalla metsänkäsittelymallilla. HANNU RUOKOLAINEN Keuruu Rauhoitetaan metsän kasvu Pitkäikäisen, ylvään, monihaaraisen ja tummanvihreän siperianjalokuusen (Abies sibirica ) terveys horjuu. Ankarassa tartunnassa koko verso kuolee. Pidemmällä kierrolla hyödynnetään (luontoa säästäen) nykyinen metsänjalostusteknologia, koska jalostuksessa ei enää synny tarpeettomia (ihmiselle hyödyttömiä) sivuvirtoja (jätteitä). 5 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 15 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt Idut ja versot Tulevaisuuden kuusi Suomalaiset metsäsanonnat Lantakirja Veneenomistajan korjausja huoltokirja Uuden ajan puutyöt MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com VAIHDA NYT UUTEEN KESLAAN! Nyt saat takuuhyvityksen 7000 € PATU-, KESLA-, Kronos-, Palms, Oniartai Nokka-metsäpaketista ostaessasi uuden KESLA 203T/104-metsäpaketin. Sairastuneissa puissa oli merkkejä myös aiemmista tartunnoista. Ehdot täyttävä, vanha metsäpakettisi toimii siis käsirahana. Norjassa tautia on runsaasti lännenpihdalla (Abies lasiocarpa ). Ensimmäiset jalokuusenneulashomehavaintoni ovat vuodelta 2009. Vaaleanruskean kautta vahvan punaruskeiksi muuttuneet neulaset taipuvat ja harmaantuvat säilyen puussa ainakin vuoden, usein pidempään. Se voisi aluksi olla Herpotrichia-kariste tai Herpotrichia-home. Aiheuttajasieni, Delphinella abietis , tartuttaa uusia kehittyviä neulasia kasvukauden alussa, kun silmu on puhjennut ja kasvain hieman venynyt. Ri st o Ja lk an en Jalokuusenneulashome harmaapihdalla. Laskutuspalkkio 9 €/erä. Siperianjalokuusen ohella tauti näyttää tartuttavan meillä ainakin harmaapihtaa (Abies concolor ). Korko 3 kk euribor + 3,5 %. Koska sienestä ei liene aiempaa mainintaa Suomesta, sieni kaipaa vielä suomalaisen nimen. Aiemmin (Metsälehti 21/2018) olen kirjoittanut jalokuusilla esiintyvästä uudehkosta sienitaudista nimeltään jalokuusensurma. Taudinaiheuttaja on kuvattu Euroopassa vuonna 1902, mutta nykyisin tautia esiintyy myös Amerikan mantereella useilla jalokuusilajeilla. Se on jalokuusensurmaa harvinaisempi, mutta myös vähemmän näyttävä. Jalokuusenneulashometta siperianjalokuusella. Sellaista sientä, joka veisi kerralla kaikki paria vuotta vanhemmat neulaset, en ollut tavannut ennen kesää 2018. Aiheuttajaksi osoittauRauhoitetaan metsä sen kasvun ajaksi, koska luonto ei elä kvartaalitaloutta. Kajaani 15.7.2009. Vaihtoehtoisesti: aukkohakkuu uudistuksen jälkeen, ja ihminen ei koske metsään ennen uutta päätehakkuuta. 27 PILKKEITÄ / 20.6.2019 sena isäntäkasvilajina on joko puolukka tai horsma. Ilmiötä voisi nimittää karisteeksi. Tällä ehkäistään metsän tautituhoja ja säästetään välityövaiheiden kustannuksissa. Tämä toimii parhaiten hiilinieluna, koska vaikka osa puustosta kuolee niin silti se ei lahoa. Kuukausierä 300,20 €, 60 kk. Jalokuusensurmassa puut voivat ränsistyä muutamassa vuodessa oksien tuhoutuessa koko latvuksen korkeudelta. Sama koskee myös karistetta, jota metsä tuottaa tämän kierron aikana saman verran kuin jäljelle jäänyt elävä biomassa. Taudin (aiheuttaja Neonectria neomacrospora ) tuhoja löytyy noin joka kolmannesta jalokuusiryhmästä eteläisessä ja keskisessä Suomessa; hajahavaintoja on Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Ri st o Ja lk an en tui kuitenkin mustalumihomeen sukulaissieni Herpotrichia parasitica . Valtra-rahoitusehtojen mukaisesti. ToiHerpotrichia parasitica -sienen aiheuttamaa neulaskuolemaa koreanpihdalla. Luoton perustamiskulu 300 €. TAKUUHYVITYS 7000 € 300 €/kk KESLA 203T + 104. Edut koskevat vain varastossa olevia metsäpaketteja. Sittemmin sieni on tartuttanut samat puut miltei vuosittain. Tällainen tuho näyttää alkuja keskikesällä erehdyttävästi hallatuholta varsinkin, kun voimakkain tartunta näyttäisi useimmiten keskittyvän latvuksen alaosaan eli maanläheisiin osiin. KESLA 203T + 104 KESLA 203T + 104 + kiinnityslevy 23 500 € Takuuhyvitys 7000 € = Väliraha 16 500 €. Samoihin aikoihin jalokuusensurman ilmestymisen kanssa reilusti yli 10 vuotta sitten jalokuusia alkoi tartuttaa toinen tauti, jalokuusenneulashome
Metsäpalsta hyvällä paikalla lähellä Juukan keskustaa, kiinteistö rajoittuu Lonkaantiehen, 6-tieltä (Nurmeksentie) matkaa n. Hintapyyntö 163.000 €. 1,1 ha ja loput taimikkoa, puuston määrä n. Jos taas taimi pudotetaan putkeen heti edellisen taimen jälkeen, seuraavat haitat saattavat vahingoittaa taimia ja sen kasvua: – Paakku valuu leukojen auettua kuoppaan siten, että taimi ei välttämättä mene tiukasti pohjaan saakka. Etäisyydet: Piesämäki n. 85 km, Kuopio n. Taimikoita ei ole. 1970), joka toimii rakentamisen aikaisena tukikohtana. LOMA-ASUNTO, Savonlinna 1,5 ha. Heti reilusti hakkuumahdollisuuksia ja hyvä tie tilan keskelle. Toimihenkilö ottaa korjuuesimiehen tehtävät hoitoon vuoden 2022 alusta lähtien. 27 ha metsäpalsta, jonka sijainti hakee vertaistaan! Palsta rajoittuu Savonlinna -Kerimäki väliseen kantatiehen n:o 71 ja palstan pitkää sivua pitkin kulkee hyväkuntoinen metsäautotie. Televisiossa on usein näytetty, kuinka esimerkiksi nuorille alan opiskelijoille opetetaan pottiputken käyttöä. 3000 m 2 , Raiviojärven länsirannalla. Eläkeläinen Hämeestä Pottiputken käyttö istutuksissa LUKIJALTA Sallan yhteismetsä Sallan yhteismetsä on edistyksellinen toimija metsätaloudessa. Ainutlaatuinen vapaa-ajantontti Kerimäen Paasniemellä. Tarjouskaupan lähtöhinta on 35.000 €. Mh. Maatilamaisessa pihapiirissä on vanhanajan aitta, laavu, grillikatos ja ratsastuskenttä. Arviossa kaikki kuviot merkitty kehitysluokkaan 04, mutta rajamerkkauksen yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan kuvio 3 ja kuviolla 1 tien vieressä nuorempaa puustoa. Rakennusoikeus on 150 k-m 2 /rakennuspaikka, kaavamerkinnällä RA. 10.858 m 3 , eli yli 150 m 3 /ha. Metsäpalstallani olen istuttanut vuosien varrella useita aukkoja käyttäen pottiputkea. 2 kerrosta, alakerrassa on olohuone, takka/makuuhuone, keittiö, kodinhoitohuone, kylpyhuone, sauna, yläkertaa on jaettu komeroilla makuutiloiksi. Mäntykangastontin sisälle on muodostunut Ruutanalampi, joka tekee kohteesta omaleimaisen. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Työsuhde aloitus 1.9.2019 alkaen tai sopimuksen mukaan. 0,9 ha, nuorta kasvatusmetsää n. 1.650 m 3 ja heti on reilusti hakkuumahdollisuuksia. Omaa rantaviivaa lähes 300 m, josta avautuu veneilyja kalastusmahdollisuudet Paasselälle. Hp. Ranta loivasti syvenevä. Tontin länsija etelärajaa pitkin kulkee hyväkuntoinen tie. 7.7.2019 METSÄTILA, Lohja, Pusula 3,9 ha. Tie perille, joten mökin rakentaminen on helpompaa kuin tiettömällä tontilla. Määräalalla on vaatimaton (purkukuntoinen) noin 18 m 2 kokoinen kesämökki / rantasauna (rak. Erittäin hieno ja runsaspuustoinen metsätila. Tällöin paakku saattaa jäädä puolitiehen ja taimen alkuun lähtö on epävarmaa. Haukiveden Selkälahden rannassa määräala, jonka ilmansuunta on länteen / luoteeseen. Ei ole harvinaista, että putki iskeytyy maahan hyvin, mutta kuopassa olevat kivet estävät leukojen aukeamisen täysimääräisesti. Toimintamme perustuu ajantasaisiin metsäsuunnitteluja logistiikkajärjestelmiin. LOMATONTTI, Savonlinna, Paasniemi 5 ha. Hp. Upeat männikkökankaat myös hyviä lannoituskohteita. Korjuuesimiehen tehtäväkuvaan kuuluu erityisesti toimituskauppojen puunkorjuun toteuttaminen sekä kaukokuljetusten järjestäminen. Oma istutusmenetelmäni oli sellainen, että pudotin hyvin kastellun taimen pottiputkeeni vasta sen jälkeen, kun olin löytänyt hyvän istutuspaikan ja polkaissut polkuraudan auki. Istutusta käsitellyt kirjoitus Metsälehti Makasiinissa 4/2019 oli hyvä. koko tila 400.000 / tarjous Hp. 8 km:n päässä Kerimäen taajamasta. Varttuneet taimikot hyvässä kasvukunnossa ja niitä on noin 11 ha. 33.000€ / tarjous viim. Kokonaispuusto n. Mahdollisuus ostaa myös reilumman kokoinen tontti, joka hinnoitellaan erikseen. – Kun putken leuat ovat kokonaan auki, menetelmä varmistaa hyvän ja turvallisen istutuskuopan. Rantametsätila Pieksämäen Pöyhölässä Iso-Syvän rannalla. Tarjouksen voi tehdä joko koko tilasta tai n. Tarkista puuston määrä huolellisesti maastossa. 295 m 3 . 050 464 6500 METSÄTILA, Kyyjärvi 70,86 ha. Tontin takaosa istutettua koivikkoa. määräala 230.000 / tarjous Tarjoukset viimeistään 16.6.2019. Puusto painottuu varttuneisiin kasvatusmetsiin, joita on noin 55 % pinta-alasta. Puusto parhaassa arvokasvuvaiheessa. Uudistuskypsää metsää n. Rakennusoikeutta 200 k-m 2 lomarakennukselle ja lisäksi toiset 200 k-m 2 majoitus-, saunaja talousrakennuksille. Entiseen navettarakennukseen on remontoitu v. 2005 remontoitu omakotitalo maaseudun rauhassa, n. Myydään Tarjouskaupalla lähtöhinta 90.000 €. Kiinteistöllä on kaksi yleiskaavan mukaista rantarakennuspaikkaa, määräalat à n. – Paakun juuret menevät istutuskuoppaan juuri siinä asennossa kuin sen putkeen pudottaa. 900 m 3 , kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää (mä/ko) 6,2 ha ja taimikkoa (mä) 4,5 ha, tila rajoittuu Pihlajaveteen. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa. 100 km. Suomelan kylässä määräala metsää. 53 km, Mikkeli n. Rakennuspaikkojen hintapyyntö on 20 000 €/kpl tai koko tila, sisältäen rakennuspaikat 65 000 €. RANTAMETSÄTILA, Pieksämäki 12,188 ha. Ennen kuin uusi istutuspaikka löytyy, saattaa muutama isku kohdistua kiveen, jolloin putkessa odottava taimipaakku saattaa ahtautua entistä tiukemmin leukojen väliin. Yhdessä asiassa olen kuitenkin toiminut toisin. 1,5 km. – Kun paakku ahtautuu leukojen väliin uutta istutuspaikkaa haettaessa, juuret saattavat mennä sykkyrälle putken leukojen välissä ja kuoppaan pudotessa ne saattavat olla vaikka ylösalaisin. Jätä sähköinen hakemus viimeistään 15.7.2019 mennessä osoitteeseen sym@sallanyhteismetsa.fi Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä, 0400-296386, tapio.sinkkila@sallanyhteismetsa.fi Sallan yhteismetsä 2x120_92mm 6.6.2019 10.15 Sivu 1 METSÄPALSTA, Juuka 2,961 ha. METSÄTILA, Punkaharju, Saukonsaari Tilan puuston määrä on n. – Kun paakkua kuljetetaan putkessa seuraavaan istutuskohtaan, osa paakkuun sitoutunutta vettä häviää matkalla. 2005 saunatilat, iso takkatupa/oleskeluhuone, harrasteja varastotiloja, jotka ovat käytettävissä ympäri vuoden, päädyssä autotalli. Tosin viimeisen aukon istuttivat mhy:n miehet, kun ikääkin alkaa olla jo reilun puoleisesti. Tie perille, maapohjat MT. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Tontin puusto hyväkasvuista, osittain tukkimännikköä, maapohja helppohoitoista kangasmaata. Rakennuspaikat ja ranta on erittäin hyvä. Kokonaispuusto n. 75.000€ / tarjous viim. Puustoa arviolta keskimäärin noin 100 m 3 /ha. – Kun paakku kuljetetaan jo ennestään raskaassa putkessa, tästä aiheutuu myös jonkin asteinen ergonominen rasite. 28 20.6.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Olen pienen metsäpalstan omistaja ja Metsälehden pitkäaikainen lukija. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kerimäki, Anttola Hoidettu n. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen tai palkkatoivomuksen mukaan. OMAKOTITALO, Kerimäki 2.573 ha. Tilalle on kaavassa määritelty 2 rantarakennuspaikkaa. 70 km, Jyväskylä n. Metsäarvion mukaan puustoa yli 800 m 3 . 1985 laajennettu ja v. rakennus vielä remontoitavassa kunnossa. 9.6.2019 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Hp. Pinta-ala on 70 000 hehtaaria ja hakkuusuunnite 115 000 m3/ vuosi. Hintanäkemys 12.500 €, tarjoukset su 30.6.2019 mennessä osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 20, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@ metsat.fi. 15 km, Varkaus n. 1952 rakennettu, v. Ennen korjuuesimiehen tehtävien vastaanottoa työtehtäviä ovat leimikonja metsänhoitotöiden suunnittelu. Etäisyydet: Äänekoski 94 km, Jyväskylä 124 km. Ostaja pohtikoon, onko ko. Tässä menetelmässä on ainakin seuraavat hyvät puolet: – Kun hyvin kostutettu paakkutaimi pudotetaan pottiputkeen ja putken leuat ovat jo auki, taimi putoaa vauhdilla istutuskuopan pohjaan asti. Maapohjat helppokulkuisia ja hyväkasvuisia (MT). Valitettavasti siinäkin uusi taimi pudotetaan putkeen heti edellisen jälkeen ja sitten vasta lähdetään hakemaan uutta istutuspaikkaa taimipaakku putkessa. METSÄALAN MONITAITAJA Haemme toimihenkilöä itsenäiseen ja monipuoliseen työhön yhteismetsän omien metsien puunkorjuun ja metsänhoitotöiden suunnittelun parissa. – Taimen mukana kuoppaan menee myös paakussa oleva runsas vesi, joka on tarpeen taimen alkuun lähdössä. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu metsänviljelyja metsänhoitotöiden johtaminen. 43,5ha määräalasta. 95.000 €
040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950 (LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta, Joensuu LUKIJALTA Metsälehdessä 9/2019 kerrottiin lahopuiden merkityksestä metsäluonnon monimuotoisuudelle ja esiteltiin keinoja niiden lisäämiseen. Retki päättyy illansuussa Ouluun. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Taimikoiden lisäksi kaulaamista voi käyttää myös harvennuksen paikkaamiseen, jos hakkuussa on jostain syystä jäänyt liian tiheitä puuryhmiä. Kontrolloimattomasti kaatuvat kaulatut puut muodostavat turvallisuusriskin, joten tätä menetelmää ei kannata käyttää teiden lähellä tai muilla paikoilla, missä ihmiset liikkuvat tai oleskelevat. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. hittynyt ylispuu ei tällöin kaadettaessa lahmaa taimia isolta alalta. Pystylahopuuta voi tuottaa taimikoihin kaulaamalla niissä olevia etukasvuisia puita. Hintaan sisältyy:kuljetus Oulusta, kolmen yön majoitus, vierailut sekä kolme illallista ja kaksi lounasta. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Ruotsalainen metsäasiantuntija liittyy seuraamme. Hänen johdollaan tutustumme erilaisiin metsäkohteisiin ja perehdymme metsien hoidon periaatteisiin. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. mennessä ja lisätietoa: Matkan järjestää Kon-Tiki Tours, www. kontiki.fi, puhelin 09 466 300, sähköposti: ilmoittautumiset@kontiki.fi Matka maksaa 850 euroa, kun ryhmän koko on vähintään 20 henkeä. Matkan varrella lounastau ko. Perillä Pajalassa yhteinen illallinen. Kaulaamista voi tietenkin käyttää myös uudistusalan säästöpuuryhmissä käsittelemällä osan puista, niin ettei lahopuun syntymistä tarvitse odottaa vuosikymmeniä. Iltapäivän kohokohta on Storforsen, Euroopan suurin valjastamaton koski Piitimenjoessa. 9.9.–12.9.2019 Ilmoittautumiset 10. Torstai 12.9. 09 315?49?803 Eero Sala p. Kaulatun puun kuolemiseen menee yleensä pari, kolme vuotta, joten menetelmä ei sovellu tilanteisiin, joissa tarvitaan välitöntä apua latvaa piiskaavan puun poistamiseksi. Homma muuttuu entistäkin työläämmäksi, jos taimikko on kaukana tiestä. Lähtö Oulusta puoliltapäivin kohti pohjoista. Niihin hakatuista koloista voi päätellä, että sekä erilaiset puuta tai nilaa hyödyntävät hyönteiset että niitä syövät tikat ovat viihtyneet tekolahopuissani – tai edelliset ainakin jälkimmäisten tuloon saakka. Haluaisin tässä yhteydessä käsitellä tätä menetelmää vähän laajemmin ja kertoa aiheeseen liittyviä omia kokemuksiani. Aamupäivällä pääsemme näkemään, miten Pohjois-Ruotsin suurin metsäpaloalue on toipunut. Tiistai 10.9. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Keskiviikko 11.9. Sen lisäksi, että kaulaamalla lisätään monimuotoisuutta mahdollistamalla monien hyönteisten ja lintujen ruokailu ja lisääntyminen, asialla on myös metsänhoidollisia etuja puiden kaatamiseen verrattuna. Taimikossa hajallaan olevien yksittäisten ylispuiden kaataminen vaatisi moottorisahan raahaamista pitkiä matkoja puulta toiselle. Vesuri mahtuu ahtaaseenkin paikkaan, joten kaulaaminen onnistuu yleensä tällaisessakin tilanteessa. Ympäröivä taimikko on myös voinut venyä lähelle kaatuvan pökkelön mittaa, joten taimet voivat kestää paremmin saamansa tällin. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. Yhtenä keinona mainittiin myös puiden kaulaaminen. 29 PILKKEITÄ / 20.6.2019 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Sami Karppinen p. heinäkuuta mennessä. SEPPO RUOTSALAINEN Punkaharju MATKAOHJELMA Maanantai 9.9. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Omaan metsääni olen tällä tavalla tuottanut vuosien mittaan lukuisia lahopuita. Kaulaamiseen tarvittavaa vesuria on sen sijaan helppo kanniskella pitempiäkin matkoja. Lähde lukijamatkalle naapurin Lappiin! Ilmoittautumiset 10.7. Tokihan kaulattu puukin aikanaan kaatuu, mutta yleensä se on vuosien mittaan jo karistanut ison osan oksistaan ja ehkä pätkän latvastaankin, jolloin se ei enää tee niin suurta tuhoa kuin jos se olisi kaadettu täydessä kukoistuksessaan. Majoitus on 2–3 hengen huoneissa. Sen jälkeen vierailemme tehtaalla, missä jalostetaan myös Suomesta tuotua puuta. 050 598 1486 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Kaulatessa on oltava tarkkana, että kuori todellakin tulee poistettua kauttaaltaan rungon ympäriltä. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 9 315 49 844 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Jos kaulauskohdassa on haara, kyhmy tai muuta epäpyöreyttä, jää siihen helposti kapea kuorenkaistale, jonka avulla puu selviää hengissä. Näin on voinut käydä esimerkiksi, jos kaksi puuta kasvaa niin lähekkäin, että hakkuukoneella ei ole päästy kaatamaan niistä kumpaistakaan vaurioittamatta samalla jäävääkin puuta. Illaksi saavumme saamelaiskunta Jokimutkaan eli Jokkmokkiin ja nautimme yhteisen illallisen. Kaulaamisen voi tehdä talvellakin, jolloin hankikelin sattuessa metsässä liikkuminen on yhtä juhlaa. Metsäretki jatkuu vähän eteläisemmissä maisemissa. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87. Kaulaamisessa on myös se etu, että usein laajalatvuksiseksi keLahopuuta kaulaamalla Kymmenkunta vuotta sitten kaulattu koivu taimikossa. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 040 126 1181 Valtteri Skyttä p. Näkyvillä paikoilla kaulaamista kannattaa käyttää harkiten, sillä kaikkien mielestä pystyssä törröttävät kuolleet puut eivät ole mikään maiseman kaunistus. Majoitumme kosken rantamaisemissa sijaitsevaan hotelliin, missä nautimme yhteisen päivällisen. Yleensä ne ovat uudistusalan raivauksen yhteydessä poistamatta jääneitä koivuja, haapoja tai raitoja, mutta joskus myös havupuita
75 VUOTTA 24.6. Niiden voimana on konkreettiset tavoitteet taloudelliselle, sosiaaliselle ja ekologiselle kestävyydelle, mikä helpottaa kestävien muutosten toteuttamista. Paperikoivu (Betula papyrifera ) on Pohjois-Amerikan vastine skandinaavien raudusja hieskoivuille. Vuonna 1992 Riossa pidettiin YK:n ympäristökokous, joka edelleen monipuolisti kestävyysajattelua. Tehtävä on uusi. Taito nikkaroida tuohikanootteja on säilynyt tähän päivään, joskin niiden valmistus on nykymenetelmilläkin varsin työlästä ja aikaa vievää. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Taloudellisen kestävyyden rinnalle nousivat sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Sen perusprinsiippinä on, että kunkin sukupolven tulee käyttää luonnonvaroja niin, etteivät seuraavien sukupolvien mahdollisuudet niiden käyttöön vähene. neluomukanoottien markkinahinta onkin jopa kymmenkertainen muovikanootteihin verrattuna. Tuohi on hyvin öljypitoista ja vettä hylkivää. Manner tulee vastaamaan Säätiön viestinnästä ja markkinoinnista sekä varainhankinnan kehittämisestä. Joissakin piireissä ekologinen kestävyys on tämän vuoksi nostettu temppelin harjalle ja vaadittu, että vastaisuudessa kestävyyttä pitää tarkastella vain ekologisen kestävyyden vinkkelistä. Kaarna irrotettiin oksattomista koivurungoista puun pituussuuntaisen leikkuuviillon myötäisesti. Puhtaat koivumetsät eivät itsessään ole kovin metsäpaloherkkiä ja ympäröivien havumetsien latvuspalot muuttuvatkin koivikoissa usein pintapaloiksi tai tyrehtyvät. Vuonna 1713 hän julkaisi metsätaloutta koskevan kirjan, minkä jälkeen kestävyys on ollut eurooppalaisen metsätalouden aatos, eetos ja paatos. Oman yrittäjäuransa ohella hän on toiminut useissa eri luottamustehtävissä Koneyrittäjien liitossa.. Saksin vaaliruhtinaskunnan vuoritoimen johtaja Hans Carl von Carlowitz tarttui toimeen kääntääkseen tuhoisan kehityksen suunnan kohti kestävämpiä ratkaisuja. YHTENÄ KUMMAJAISENA kestävyyden historiassa on esitetty niin kutsuttu donitsimalli, jossa luonnonvarojen käyttöä ja yhteiskunnallista kestävyyttä arvioidaan toisiaan vastaan. Koivu kelpaa hirville ja valkohäntäpeuroille talviravintona paremman puutteessa. KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN idea keksittiin osapuilleen kolmesataa vuotta sitten kolmekymmenvuotisen sodan jälkimainingeissa, kun Manner-Eurooppaa jälleenrakennettiin ja metsiä hakattiin ennätyspaljon, mutta niiden uudistamisesta ei huolehdittu. Saksalaiset operationalisoivat kestävyyden yhdistämällä sen metsätalouden suunnitteluun vuosilohkojärjestelmineen, jonka pohjalta suomalainenkin metsätalouden suunnittelujärjestelmä kehitettiin. ROGER TURKU , metsänhoitaja, Loviisa ( ei vastaanottoa) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. PerinKanadan kanoottikoivut Paperikoivun tuohella oli aikoinaan Amerikassa käyttöä kanoottien rungoissa. Myös mahlantuotanto keväisin on kasvava tuotantohaara. Vastaava perinne elää myös Ruotsissa, jossa tanssahdellaan lisäksi koivusalkojen ympärillä. Paperikoivun kuoren uuteaineet ovat vilkkaan tutkimuksen kohteena. NUORTEVA ARVONIMI METSÄNEUVOS Tasavallan presidentti on myöntänyt Timo Tolpalle metsäneuvoksen arvonimen. Itse koivut jätetään metsään, mutta kotiin kannetaan kahmalokaupalla kuorta tai koivumahlaa. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Metsikkötasolla huonosti varjoa sietävinä ja suhteellisen lyhytikäisinä, koivut jäävät ajan myötä sekapuun asemaan. PITKÄÄN KESTÄVYYSAJATTELU oli vallalla vain metsätaloudessa, mutta vuonna 1987 YK julkaisi Brundtlandin komitean mietinnön ”Yhteinen tulevaisuutemme”, jonka kantavana ajatuksena on kestävä kehitys. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Uskallan väittää, että moinen vaatimus on syvässä ristiriidassa itse kestävän kehityksen filosofian kanssa ja vaadin, että kestävyyden ulottuvuudet otetaan jatkossakin huomioon, kun maailmasta tehdään parempaa paikkaa elää ja olla. Kulttuurinen kestävyys on ollut monesti vaikeasti ymmärrettävissä oleva ulottuvuus, joka vasta viime aikoina on avautunut itsellekin uudesta näkökulmasta. Puu maittaa myös majaville, lumikenkäjäniksille sekä kuorta järsiville ja oksilla keikkuville kanadanpuupiikkisioille. Nimensä puu on saanut kuoren uloimmasta paperinohuesta valkoisesta tuohikerroksesta. Kaikki ne yhteiskunnat, joissa asiat ovat elintason ja elämänlaadun kannalta hyvin, käyttävät donitsimallin tulkinnan mukaan liikaa luonnonvaroja. Puun luontainen levinneisyysalue ulottuu Yhdysvaltojen pohjoisosista Kanadan läpi aina Alaskaan saakka. Sen seurauksena syntyivät yleiseurooppalaiset kestävän metsätalouden kriteerit ja indikaattorit, joiden pohjalta kestävää kehitystä mitataan ja arvioidaan. Paperikoivulle on tyypillistä, että osa sen kuoresta lepattaa pitkinä siekaleina tuulessa tai rullalle käärylöityneenä. Mahla-aikaan kesäkuun korvilla kostea kuori on helpointa leikata irti. Maailmalla paperikoivua kutsutaan myös kanoottikoivuksi. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu myös kulttuurinen kestävyys, joka joskus mainitaan myös itsenäisenä neljäntenä kestävyyden pilarina. YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta julkaistiin muutama vuosi sitten. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. RION KOKOUKSEN JÄLKEEN kestävyys otti lisää kierroksia jo seuraavana vuonna Helsingissä järjestetyssä Euroopan metsäministerikokouksessa, jossa julkaistiin metsätaloutta koskevat resoluutiot ja käynnistettiin niitä koskeva indikaattorityö. Koivusiirappi on tosin vaahterasiirappia kalliimpaa, koska koivumahlan sokeripitoisuus ei yllä vaahteramahlan tasolle. Paperikoivu on yleinen pioneeripuu erityisesti metsäpalojen ja myrskytuhojen jälkeen. Paperikoivua on istutettu Kanadassa hyvin tuloksin vanhoille pintakaivosja öljyliusketeollisuusalueille niiden uudelleen metsittämiseksi. MERKKIPÄIVÄT NIMITYS METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ Maatalousja metsätieteiden maisteri Anne Manner (54) on nimitetty Metsämiesten Säätiön kehityspäälliköksi. Paperikoivu kelpaa kohtuudella paperin valmistukseen sekä rakennusja polttopuuksi. Kanadassa, aavan meren tuolla puolen, juhannusta ei sen sijaan juurikaan juhlita, eikä koivuja kiikuteta portinpieliin suomalaisten tavoin. Tolppa on Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtaja sekä hallituksen jäsen. Muinaiset intiaanit vuorasivat koivun monimetrisillä kuorilevyillä kevytrakenteisia kanoottejaan. Erityisesti kuoren antimikrobiset ominaisuudet kiinnostavat lääketeollisuusyrityksiä. Ymmärrän asian niin, ettei kestävyyteen voida pyrkiä sellaisilla tavoilla, jotka ovat syvässä ristiriidassa yhteiskunnissa vallalla olevan perinteen ja tapojen kanssa. Kestävä kehitys kehittyy HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Juhannuksen liepeillä monet suomalaiset noutavat metsistä nuoria koivuja pihapiirinsä koristeiksi. Leveät tuohikaistaleet ommeltiin kanoottirunkoihin sikäläisten kuusten ohutjuurinyöreillä ja saumat tiivistettiin pihkatahnalla. Hyödyllinen pioneeripuu Paperikoivu on yleinen pioneeripuu erityisesti metsäpalojen ja myrskytuhojen jälkeen. Suomalaisten koivujen tapaan myös kanadalainen tuohi on erinomaista sytykettä, joka palaa jopa märkänä. Vesien äärellä asuvat perinnetietoiset Kanadan alkuperäisasukkaat häärivät koivujen kimpussa keväisin täysin muista syistä. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta
HEINÄKUUTA. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . PALKINNOT metsäristikosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Kari Alatalo, Pattijoki, Pirkko Hyssänmäki, Hämeenkyrö ja Kyösti Tiainen, Uukuniemi. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 20.6.2019 METSÄRISTIKKO 12 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 4. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . • Koneyrittäjille tasavuodet • Metsätilaa lohkomassa Be nj am Pö nt in en • Metsänhoitoa Ahvenanmaalla • Suomenlahdellakin hakataan • Lintujen värillä on väliä TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 4.7.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Metsäristikko 9, oikea ratkaisu. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 12”. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Mitä kuuluu kuukkelille. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840
18 490 € ETUSI 2905 € RANGER 570 EFI EPS T1b PRO FIT -LÄMPÖHYTILLÄ SUOSITTELEMME SEURAAVIA LISÄVARUSTEITA: 4500 LBS SÄHKÖVINSSI PIKAKIINNITTEINEN PUSKULEVYSARJA LED -VALOT /PolarisMonkijat LIITY HYVÄÄN SEURAAN POLARIS.FI Alk. SPORTSMAN 570 EFI 4X4 2019 • Suomen ylivoimaisesti suosituin • Saa ajaa tiellä 60km/h alk. 21 395 €) + TK.* • Saa ajaa tiellä alk. 2x4 Mode 94 in./238.8 cm 1x4 Turf Mode 75 in./109.5 cm (SH. 99 €/kk LASKE SOPIVA KK-ERÄ LASKURILLA! POLARIS.FI SUOSITTELEMME SEURAAVIA LISÄVARUSTEITA: (SH. Tarjousta ei voi yhdistää muuhun tarjoukseen. 10 101 €) + TK.* * Tarjous on voimassa 13.7.2019 saakka. 199 €/kk LASKE SOPIVA KK-ERÄ LASKURILLA! POLARIS.FI ETUSI 4150 € (SH. 799 €) • Testivoittaja Polaris-sähkövinssi (sh. 312 €) Kysy lisää lisävarusteista jälleenmyyjältäsi. Ei voi yhdistää muuhun tarjoukseen. 15v/T-kortti • *Tarjous sisältää Polaris Ranger 570 Sage Green EPS Pro Fit -lämpöhytillä, lämmityslaitteella sekä tuulilasin pyyhkijällä/pesulaitteella. alv 24% Pidätämme oikeuden hinnan muutoksiin. 15 990 € POLARIS RZR 570 EFI CABIN 4X4 EUT • Sis. Hinta sis. hytin, lämmityslaitteen ja ikkunanpyyhkijän pesurilla • Turvallinen ja mukava • Ympärivuotinen käyttö • Erittäin edulliset käyttökustannukset • Automaattinen 100 % neliveto ja Turf 1x4 veto • Vetokoukku OLEMME MUKANA OKRA – MAATALOUSNÄYTTELYSSÄ ORIPÄÄN LENTOKENTÄLLÄ 3.-6.7.2019 SUMMER PACK. 8 990 € ETUSI 1111 € • Monikäyttöinen ja kestävä Polaris-peräkärry (sh. 15v • Rekisteröity kahdelle KIPPITOIMINTO VENTTIILISUOJAT SÄHKÖSINKKAUS/PULVERIMAALAUS LOCK&RIDE TAVARALAATIKKO 2882882 LOCK&RIDE KORKEA TUULILASI 2880539-409 KARJAPUSKURI ETEEN 2879714 PYÖRIVÄ VETOPÄÄ IRROTETTAVAT PÄÄDYT PITKÄLLE LASTILLE POLARIS-SÄHKÖVINSSI Alk. 20 140 €) + TK