KESÄKUUTA 2020 • NRO 12 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI UUTISET Metsäteiden korjausvelka kasvaa ›› 2–3 Katkontakiistaan löytyi sopuratkaisu ›› 7 Älä säilytä taimia liikaa laatikossa ›› 8 Myyntihalut ovat hakusessa ›› 12–13 METSÄSTÄ Puustolle kasvua helposti ja halvalla ›› 14–15 Mäntysuovan alku ei ollut helppo ›› 16–17 Suojelu askarruttaa metsänomistajaa ›› 18–19 Mitä voi tehdä vähän maksavalla kesäsahalla. ›› 22 PILKKEITÄ Metsäkauris kaatuu jousella ja nuolella ›› 24 Itä-Suomen taimilla oli rankka talvi ›› 29 Japanissa koivukin on keisarillinen ›› 30 Teistä ja kulkuoikeuksista on käyty koviakin riitoja. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. Sivut 9–11 Taistojen teillä Sami Karppinen METSÄTESTAMENTTI Lahjoita metsäomaisuutesi osaaviin käsiin, metsäalan hyväksi. Parhaiten asiat kuitenkin selviävät sopimalla. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 18
Hyväkuntoisten teiden varsilla sijaitsevat isot puuvarastot eli terminaalit ovat muodostumassa entistä tärkeämmiksi elementeiksi teollisuudelle. Tien kunnostamisvastuu on sen rikkojalla, mutta asia kannattaa kirjata myös puukauppasopimukseen.. Metsätien pehmeisiin kohtiin voidaan ajaa mursketta jo siinä vaiheessa, kun metsäkoneita viedään puunkaatoon. Kuusitukin keskikantohinnan ennakoidaan laskevan 3 prosenttia viimevuotisesta. Metsäteille kertyy siis joka vuosi korjausvelkaa yli 2 000 kilometriä. Fuusion jälkeen Mhy Koillismaassa on noin 7 000 jäsentä, Posiolla jäseniä oli noin 1 200. Kuulluksi tulemisen mahdollisuus tulisi taata kaikille niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, esimerkiksi lähinaapureita. Siilinjärvellä asuva Varkoi on ajanut puuta 40 vuoden ajan. Kun suuri osa teistä pysyy pitkään pehmeinä, puunkorjaajilta alkavat loppua kelirikkoleimikot eli kovapohjaiset hakkuukohteet, joilta puuta voi korjata ja etenkin kuljettaa pois säästä riippumatta. Jos ei, niin metsätien pintaan tuodaan lisää isänmaata murskeen muodossa. Se on 1–2 kertaa Suomen pörssin koko arvo. ”Puita pitää ajaa valmiiksi terminaaleihin ja asemiin, silloin kun on hyvät kelit”, Yläjärvi sanoo. Jokavuotisiin kelirikkoihin on toki puunkuljetuksissa totuttu, mutta esimerkiksi viime loppusyksystä huonot puunajokelit jatkuivat poikkeuksellisen pitkään. ”Pitkien sadejaksojen aikana ei ole muuta vaihtoehtoa, kun ajaa teille kalliomursketta. Suunnitelluista hakkuista tulisi kuuluttaa esimerkiksi paikallislehdissä ja kuntien ilmoitustauluilla. Kansalaisaloite: Hakkuista tulisi kuuluttaa Toukokuun lopussa alkoi nimien keruu kansalaisaloitteelle, jossa ehdotetaan kuuluttamismenettelyä hakkuiden yhteyteen. Suurin osa (29–67 prosenttia) Suomen metsien kokonaisarvosta tulee BCG:n mukaan myönteisistä ilmastovaikutuksista. Mäntytukin kantohinta putoaa 4 prosenttia ja koivutukin 2 prosenttia. Lisää isänmaata tienpintaan Huonompienkin teiden varsilta voidaan joutua vuodesta riippuen korjaamaan puuta. Taustalla on metsäteollisuuden alkuvuoden tuotantoseisokit ja koronapandemia, jotka vähentävät tuotantomääriä. Tie pitää jäädä liikennöitävään kuntoon, vaikka siellä ajettaisiin panssarivaunulla”, Varkoi sanoo. Kokeilussa niille kohteille, joille tekoäly esittää taimikonhoitotarvetta, voidaan tehdä taimikonhoitosuunnitelma ilman maastokäyntiä. Luke: kantohinnat laskevat Tänä vuonna puumarkkinoilla lasku jatkuu, Luonnonvarakeskuksen (Luke) suhdanne-ennusteessa arvioidaan. Tien saatto puunajokuntoon voi onnistua lanaamalla. Yhdistyminen toteutuu jo elokuun alussa, Mhy Posion toiminta lakkaa heinäkuun lopussa. ”Pidemmän päälle tilanne johtaa siihen, että alempiasteisen yksityis2 000 kilometriä lisävelkaa Metsäteiden korjausvelka kasvaa vuosittain kahdella Suomen mitalla. VALTTERI SKYTTÄ P uunkuljetuksia vaikeuttava kelirikkokausi voi nykyisin jatkua Etelä-Suomessa olemattomien talvien vuoksi syyskuusta toukokuuhun. Metsäteitä kunnostetaan puolestaan noin 1 500 kilometrin verran vuosittain. Teollisuuspuun hakkuiden ennakoidaan putoavan 57 miljoonaan kuutioon, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Metsäteiden ongelmaksi on muodostumassa juuri huonojen keliolosuhteiden kesto. Vähintään sepelvaltimot kunnossa Metsäautoteiden perusparannustarve on lähes 4 000 kilometriä vuodessa, kertoo metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta. Se vaikeuttaa puunkuljetuksia syksyn pitkinä sadejaksoina. ”Puukuskihan se näkee, minkä verran tie antaa periksi. Toimistoja on yhdistymisen jälkeenkin 5 kappaletta: Kuivaniemellä, Pudasjärvellä, Taivalkoskella, Kuusamossa ja Posiolla. LYHYET UUTISET 18.6.2020 / AJASSA 2 Metsähallitus kokeilee tekoälyä metsänhoidossa Metsähallitus kokeilee tekoälyä taimikonhoidossa valtion metsissä Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. ”Syksyn sadekausi on nykyisin Etelä-Suomessa melkein pahempi kuin kevään kelirikkoaika”, kertoo kuljetuspäällikkö Marko Yläjärvi Metsä Groupilta. ”Tekoälyn avulla tuotettuja esityksiä on verrattu maastotarkastusten pohjalta tehtyihin päätöksiin ja tulokset ovat olleet hyviä”, kertoo kehittämisasiantuntija Tarmo Myllymäki Metsähallituksesta. Murskeen kylväminen lisää tietysti puunkuljetuksen kustannuksia. Posion mhy sulautuu Koillismaahan Metsänhoitoyhdistys Posion ja Metsänhoitoyhdistys Koillismaan valtuustot ovat päättäneet fuusiosta, jossa Posio yhdistyy Koillismaahan. Riittävän karkea sepeli on ainoa, mikä auttaa tien pehmeissä paikoissa”, kertoo puutavara-autonkuljettaja Petri Varkoi. Jotta aloite etenee eduskunnan käsittelyyn, sille tulee kerätä kuudessa kuukaudessa vähintään 50 000 hyväksyttyä kannatusilmoitusta. Metsien arvosta suurin osa ilmastovaikutuksista Suomen metsien arvo on 240–510 miljardia euroa, konsulttiyhtiö Boston Consulting Group (BCG) arvioi. Toisaalta tekoäly myös kertoo, jos hoidolle ei ole tarvetta
040 1623991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. ”Nämä ovat niitä tiestön sepelvaltimoita, joiden pitäisi olla aina kunnossa. Ne tuottavat yhteensä noin 250 000 kuutiometriä vaneria, ja niiden vuotuinen puun käyttö on suuruusluokkaa 350 000 kuutiometriä. Näin Säynätsalon tehtaan lakkauttamisella ei ole sanottavaa merkitystä kuusitukin kysyntään. Keskisessä Suomessa ja osissa Pirkanmaata myyräkannat kasvoivat kesällä 2019, mikä ennakoi, että myyrähuippua ensi syksylle. Esimerkiksi runkotien pitää kestää puunajoa ympäri vuoden. Läntisessä Suomessa myyrien odotetaan runsastuvan hieman syksyyn mennessä. Vaneria Säynätsalossa on tuotettu vuosittain noin satatuhatta kuutiometriä. Muun muassa varpuspöllöjen pesintä on paikoin onnistunut myyrien turvin hyvin. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. Varsitiet ovat pienimpiä, aluetiet muutaman sadan metsähehtaarin vaikutusalueen kulkuväyliä ja runkotiellä virtaa tuhansien metsähehtaarien liikenne. Tämän kevään myyräkannat olivat kuitenkin alhaiset; talvinen ennenaikainen kato oli käynyt. 09 315. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita Myyräkannat alhaiset lähes koko maassa Myyräisät alueet varjostettu. Jos näin käy, seuraava myyrähuippu ajoittunee syksylle 2021. Tien kunnostamisvastuu on sen rikkojalla, mutta asia kannattaa kirjata myös puukauppasopimukseen. Keskisessä Suomessa ja laajalti Lapissa myyräkannat ovat talven aikana pienentyneet. On epätodennäköistä, että tiheydet kasvaisivat huipputiheyksiin syksyyn mennessä. Jatkossa koivutukkia tarvitaan vuosittain noin 160 000 kuutiometriä. Suomen tehtaidensa lisäksi UPM valmistaa koivuvaneria Venäjän Tshudovossa ja Viron Otepäässä. Tienreunan vesakko tulee pitää kurissa ja ojat sekä rummut kunnossa, että vesi pääsee virtaamaan. Kuusitukin tarve niiaa vain vähän UPM:n muista vaneritehtaista poiketen Säynätsalossa on valmistettu myös kuusivaneria. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Tosin tuotanto on ollut vähäistä, vain noin kymmenesosa UPM:n Mikkelin Pelloksen vaneritehtaan 440 000 kuutiometrin kuusivanerin tuotannosta. Metsäteiden korjausmäärien vähenemisen taustalla on omalta osaltaan Metsäkeskuksen organisaatiomuutos, kun viranomaisasiat eriytettiin liiketoiminnasta viime vuosikymmenellä. Teille on omat kantavuusvaateensa. Pohjanmaan maakunnissa myyrien kannanvaihtelun aallonpohja saavutettiin viime vuonna. . Jatkossa UPM tuottaa koivuvaneria Joensuun ja Savonlinnan tehtailla. 3 AJASSA / 18.6.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Niistä jälkimäinen on samankokoinen kuin lakkautettava Säynätsalon tehdas. Metsä Groupin Yläjärvi korostaa metsäteiden pienten huoltotöiden merkitystä. Vähenemä, noin 150 000 kuutiometriä vuodessa hukkuu kuitenkin marginaaleihin. UPM ei ole ilmoittanut lisäävänsä vanerin tuotantoaan muilla Suomen tehtailla, joten Säynätsalon tehtaan lopetus näyttää vähentävän puun käyttöä. Metsätien pintaa tulee myös lanata säännöllisesti. Itäja Etelä-Suomessa kannat ovat romahtaneet viime syksyn huipputiheyksistä. Metsätien pehmeisiin kohtiin voidaan ajaa mursketta jo siinä vaiheessa, kun metsäkoneita viedään puunkaatoon. Joensuussa koivuvaneria tehdään reilu puolet Joensuun ja Säynätsalon tuotannosta. Nousiaisen mukaan erityisen tärkeää olisi huolehtia järeimmistä metsäteistä eli runkoteistä, joita myöten pienemmiltä metsäteiltä tulevat puukuljetukset virtaavat kohti tuotantolaitoksia. Metsäautotiet jaetaan runkoteihin, alueteihin ja varsiteihin. . . Markkinavoimien armoilla passiivisia tiekuntia herättelee entistä pienempi joukko metsäammattilaisia. Säynätsalon alasajo leikkaa koivutukin kysyntää HEIKKI HENTTONEN JUKKA NIEMIMAA OTSO HUITU M yyriä on nyt niukasti lähes koko Suomessa. Lounais-Suomessa on kuitenkin edelleen laikuttaisesti alueita, joissa esiintyy kohtalaisen runsaasti metsämyyriä. . Myyräkannat olivat keväällä edelleen alhaiset, mutta niiden ennakoidaan kasvavan kesän aikana. Ennätysvuonna 2018 Suomessa hakattiin tukkipuuta yhteensä noin 30 miljoonaa kuutiometriä. ”Jos ne jäävät tekemättä, tie rapistuu aika äkkiä.” MIKKO RIIKILÄ U PM:n Jyväskylässä sijaitsevan Säynätsalon vaneritehtaan alasajo vähentää eniten koivutukin kysyntää. Viime ajat huonosti kannattanut tehdas on käyttänyt puuta noin 150 000 kuutiometriä vuodessa. Havumetsävyöhykkeen pohjoisrajalla tavataan edelleen monin paikoin runsaastikin myyriä. Runkotien pitää kestää puunajoa ympäri vuoden.” Tiekuntien herättelijöistä pulaa Rahoitusta metsäteiden kunnostukseen on, sillä tiehankkeisiin jyvitettyjä valtion kemeratukirahoja jää Nousiaisen mukaan käyttämättä kahdesta kolmeen miljoonaa euroa vuodessa. Seppo Hyvonen / Lehtikuva tiestön kunto heikkenee”, Nousiainen sanoo. ”Esimerkiksi täällä Pohjois-Karjalassa oli ennen 20 kaveria tekemässä tieasioita, nyt on viisi”, Nousiainen kertoo. Siitä 75 prosenttia, siis noin 110 000 kuutiometriä on ollut koivutukkia ja loput kuusta. . 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Yhteensä UPM:n vaneritehtailla on viime vuosina käytetty suunnilleen 270 000 kuutiometriä koivutukkia. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi 2 000 kilometriä lisävelkaa KOLME LUOKKAA
Siis samat tiedotusvälineet, jotka vuotta aikaisemmin repivät jättiotsikoita hiilinielun romahtamisesta. Tällä kertaa valtio kannustaa metsänomistajia uudenlaiseen metsämarssiin, jonka tavoitteena on lisätä metsien kykyä sitoa hiilidioksidia. Kuuden kesäpäivän aikana liki puoli miljoonaa suomalaista raivasi, kylvi, istutti ja teki muita metsätöitä. Näköpiirissä oli, että lähivuosina puuta hakattaisiin enemmän kuin uutta kasvaa tilalle. Keskusmetsäseura Tapion organisoima valistuskampanja kannusti kansalaisia hoitamaan metsiä. Kesäyön unelmointia Nyt tekeillä on kuitenkin yhtä oksaa harkitumpi keskikesään sopiva tuoksumaailma. Julkistusta seurasi syvä tiedotushiljaisuus. Oksia voi tuoda lauteille tuomaan tuoksua ja tunnelmaa. Niin Teräväinen tekee itse: nappaa rantasaunalle mennessä kuusen oksan tai kaksi. Vuosi on 1950, ja Metsämarssi on juuri lähdössä liikkeelle. TUOLLOIN 70 VUOTTA sitten metsien tuotto oli 41 miljoonaa kuutiometriä. Metsämarssilaisille vakuutettiin, että kun viisaasti toimitaan, tuotto on mahdollista kaksinkertaistaa 82 miljoonaan kuutiometriin. Hyvä uutinen, eikä totta. AINO ÄSSÄMÄKI, teksti PETTERI KIVIMÄKI, kuva M onen juhannussaunaan kuuluu erottamattomana osana koivuvasta tai -vihta. Odotetusti nielu oli kasvanut reippaasti – peräti 46 prosenttia – koska vertailuvuonna 2018 puuta oli hakattu ennätysmäärä. Valtakunnan metsien inventointi kertoo, että metsänomistajat ovat saaneet aikaan tuon ihmeen. UUTTA PUUTA ON viime viikoina kertynyt metsiin taas reilusti yli sata miljoonaa kuutiometriä, ja tavoitteena on entisestään lisätä kasvua. Tuoksut, joita tästä kimpusta Metsän tuoksut juhannussaunaan Keskikesällä voi saunoa tavallista juhlavammin kasvien ja yrttien kera. Johanna Teräväinen opastaa saunakimpun saloihin. EERO SALA Kuoliaaksi vaiettu uutinen ”Naapuriin tehtiin lannoitusta helikop terilla. Tämän saunakimpun Teräväinen on nimennyt Kesäyön unelmoinniksi. 18.6.2020 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Luonnonvarakeskus julkisti pari viikkoa sitten ennakkotiedon metsien hiilinielun kehittymisestä viime vuonna. Tehokasta toimintaa.” SKILLSTICK Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Tärkeintä on huolehtia, että metsät pysyvät hyvässä kasvussa ja terveinä. Onneksi hiilinielujen vahvistamiseen voi soveltaa samaa periaatetta kuin kesän 1950 marssilla. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Asiasta eivät kertoneet sen enempää valtakunnan valtalehti kuin yleisradioyhtiökään. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Johanna Teräväinen kokosi saunakimpun ainekset omasta metsästä ja pihamaalta. VANHASSA Metsälehdessä huomio kiinnittyy hauskaan piirrokseen. Marssi onnistui yli odotusten. Joutoalueiden metsitystuki on valmistelussa ja lisää kannustimia ja tietoa on tulossa. Hattu putoaa päästä, kun jutussa väitetään, että metsien tuotto on mahdollista kaksinkertaistaa. No ei – itse asiassa ei uutinen ollenkaan. Usein unohtuu, että maailmanlaajuisesti on hyvin poikkeuksellista, että sekä metsien hakkuut että kasvu ovat lisääntyneet näin paljon. Ei kukaan tosissaan vastaavaa odottanutkaan, mutta olisiko edes pieni yksipalstainen tai muutaman sekunnin sähkeuutinen mahtunut johonkin rakoon. Luonnonvarakeskus arvioi, että puuta voidaan hakata kestävästi jo 84 miljoonaa kuutiometriä. Hattu lensi päästä. Tuota rajaa ei rikottu edes ennätyshakkuiden vuonna 2018. Metsästä peräisin olevat tuotteet kattoivat 90 prosenttia viennistä. ”Perinteisesti niin on tehtykin.” Myös paju, kataja tai kuusi sopivat saunaan. Pihlajien ja pajujen seuraksi pääsee mustaherukkaa, mesiangervoa ja yksi syreenin oksa. ”Vastan voi ihan hyvin valmistaa vaikka pihlajasta”, sanoo Johanna Teräväinen. Tähän liittyen maaja metsätalousministeriössä on jo laajennettu tuhkalannoituksen tukea. Niiden kysyntä oli kovassa kasvussa, mutta samaa ei voinut sanoa Suomen metsistä. Saunaan vietävän oksakokoelman nimityksestä kyllä kiistellään itäja länsisuomalaisten kesken, mutta harvalle tulee mieleen kyseenalaistaa koivun roolia. Nyt hiilinielu palasi samalle tasolle, jolla liikuttiin koko viime vuosikymmen. Siinä taiteilija Aarno Liuksialan luoma hahmo, viisas Metsä-Eemeli on lentää takalistolleen
Asenteessamme on jotakin todella kieroa, kun tukkipuu on hyvä kasvaessaan ja sitoessaan hiiltä, mutta jotenkin epätoivottava, kun se sahataan lankuiksi ja siirtyy hiilivarastoksi. Soittokierros luottamushenkilöille antaa kierteleviä kommentteja. Asiaan on turha yrittää vaikuttaa. Sido luonnonnarulla kimpuksi ja laita maljakkoon saunaan. Kuinka mukavalta tuntuikaan luottamusmiehistä hyväksyä tapa käsitellä metsiä, jossa ei synny kuluja ja myydään vain tukkipuuta, sitä mukaa kun järeitä runkoja pompsahtelee esiin. Kukaan ei ehkä osannut mainita, että juurikäävän vaivaamat metsät säilyvät juurikäävän vaivaamina, kun puulajivaihtoa ei pysty tekemään. Istutatko tänä keväänä muuta kuin kuusta. En tiedä, oliko seurakunnan luottamushenkilöillä riittävästi tietoa hallussaan tehdessään päätöksensä siirtymisestä metsien jatkuvaan kasvatukseen ja toisaalta rakennusmateriaalista. Näin minä sen hankin.” KORPITUVAN TANELI ”Huoltoasemilta ja autotarvikeliikkeistä saa AdBlue-liuosta, joka on teknisesti samanlaista kuin ureapohjainen kantokäsittelyaine, vain väriaine puuttuu. Pirkanmaalla oli sen verran kova puhuri.” MAALAIS-SEPPO VERKKOKESKUSTELU: TUULENKAATOJA KORJAAMAAN GALLUP KESÄYÖN UNELMOINTI -SAUNAKIMPPU . Tämän kimpun kanssa voi unelmoida ja suunnitella uutta”, Teräväinen sanoo. Seurakunnan tekemä moraaliposeeraus yhteen suuntaan on silkka selänkääntö järjelle ja sylkäisy menneiden sukupolvien seurakunnan metsien eteen tekemälle työlle. 4 pajun oksaa . Tiedostakaan ei välttämättä ole hyötyä silloin, jos asenne on vahva. . Mikä meitä suomalaisia vaivaa, kun emme kelpuuta puuta rakennusmateriaalina. . Kasvien ja yrttien avulla metsän rauhoittavan vaikutuksen voi tuoda saunaan. Omaan käyttöön kelvannee myös syksyllä hakattuna, mutta kuoriaiset ehtivät sitten lentää rungoista ulos.” A.JALKANEN ”Itse jätän kaikki tuulenkaadot talvea odottamaan. 5 mesiangervon vartta . 12,5 €. ”Kevään aikana retkeilimme metsässä joka päivä. Kyseessä enintään muutaman kymmenen motin puut. Kimpulla voi myös varovasti vastoa tai laittaa sen lauteille tai pukuhuoneeseen tuomaan tunnelmaa. . Oma metsä on tärkeä, koska siellä myös edesmenneet suvun jäsenet tuntuvat läheisiltä. Erilaisia yhdistelmiä eri tilainteisiin on paljon. Muista, että puuvartisten kasvien kerääminen vaatii maanomistajan luvan. Mitä siitä, että menetetään jalostetun taimiaineksen 30 prosenttia parempi kasvu. Onko parempi, että ne ovat siellä pötköllään kesähelteillä ja palataan syksymmällä aiheeseen. Mesiangervo on kesäyön kuningatar. Metsässä maailman murheet tuntuivat kaukaisilta”, Teräväinen kertoo. Osa säilyy hyvin, osa ei. Sillä voi käsitellä pienialaiset savotat.” PLANTER ”Minä korjuutan tuulenkaadot aina kännykällä. Asiasta uutisoinut paikallislehti käytti jopa ilmaisua, että kirkkohallitus ”on tohkeissaan” moisesta päätöksestä. Niiden on tarkoitus tuoda saunojalle rentoutta ja rauhaa. Kadun toisella puolen vuonna 1894 valmistunut puukirkko sen sijaan seisoo paikallaan edelleen ryhdikkäänä. En 56% LAPSUUDESTA MUISTAN , kuinka kohdatessani ristiriitaisia tilanteita ja hölmöä käyttäytymistä, vanhempani kuittasivat ihmetykseeni yksioikoisesti: Kuin asjakin on. 1 syreenin kukkiva oksa . 4 pihlajan oksaa . RANSKASSA VAADITAAN , että kaikki Pariisin 2024 olympialaisia varten rakennettavat alle kahdeksankerroksiset rakennukset ovat 100-prosenttisesti puurakenteisia. . Osaamme puurakentamisen. 1970-luvun tiilitalo on tullut käyttöikänsä päähän. Valopuu koivua on liki mahdotonta saada synkän kuusikon alle syntymään. Myös Metsälehden verkkosivulla julkaistavaan blogiin on juhannuksen alla tulossa lisää vinkkejä saunakimppuihin ja niiden käyttöön.. Sen hirsirakenteet ovat varastoineet hiiltä jo 126 vuotta. . Hiilensidonta on nyt se juttu, jota kaikki hokevat. ”Muutama iso mänty ja kuusi meni viikonloppuna nurin. Seurakunta perustelee päätöstä halulla korostaa metsien merkitystä sekä hiilinieluna että hiilivarastona. 4 mustaherukan oksaa . Pakkasen aikaan sahaan ne kolmen metrin kuiduksi. . ”Paju tuo lämpimässä löylyssä saunaan sateen tuoksua, pihlaja taas karvasmantelin. Muutto metsän reunaan Korona-aika sai Teräväisen muuttamaan pysyvästi perheen vapaa-ajan asuntona toimineeseen lapsuudenkotiin Uuraisille. Huomenna ajattelin tarkistaa mahdolliset tuhot. Teräväinen kasvattaa myös yrttejä ja kukkia, joita käyttää kimpuissa. SAMAAN AIKAAN SEURAKUNTA on rakentamassa uutta seurakuntataloa. Teräväinen järjestää tänä kesänä ensimmäistä kertaa saunakimpun valmistuskurssin yhdessä paikallisen puutarhurin kanssa. Me olemme olleet maailman parhaita metsien hoitajia ja meistä otetaan oppia maailmalla. Alkuun ei kehdata edes antaa vastausta suoraan kysymykseen, tehdäänkö talo puusta. Saunassa eniten käytetyn koivun vaikutus on puhdistava ja virkistävä. Muussa julkisessa rakentamisessa edellytetään puolet puupohjaista osuutta. Vasta kolmas vastaaja paukauttaa totuuden: tiilestä tottakai, ja rakennuslupa on jo haussa. Mistä käsittelyainetta ostetaan?” PETEP ”Havupuiden kyseessä ollen on tukkipuun laadun uhkana sinistäjäsieni ja juuri nyt myös kaarnakuoriaisten parveilu. 5 AJASSA / 18.6.2020 Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Suunnitteletko puukauppaa syksyksi. Ja silti tehdään ihan pöljiä päätöksiä. Jos puut haluaa myydä sahalle, kannattaa olla liikkeellä ennemmin kuin myöhemmin. Tämän vuoden puolella ne on korjattu jo kaksi kertaa. Kuin asjakin on TIINA LIETZÉN Kirjoittaja on suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä. Kirjakielellä ilmaistuna sama kai sanottaisiin ”Tarkoitus pyhittää keinot” tai ”Voimme vaihtaa mielipidettä kevyin perusteluin”. Jos niitä nyt alkaa kammeta kyytiin, niin pitäisikö kannot käsitellä. Kotikaupunkini Salon seurakunta on tehnyt päätöksen hylätä avohakkuut ja siirtyä metsänhoidossa kokonaan jatkuvaan kasvatukseen. Luonnonvaraiset kasvit ja oksat tulevat omasta metsästä. Taas on aihetta sanoa: Kuin asjakin on. Nyt viikonloppuna ei kaatunut yhtään, ihme kyllä.” OLA_PALLONIVEL ”Sitä kannonkäsittelyureaa saa yksinkertaisimmin joltain metsäkoneurakoijalta, jos pienemmistä määristä on kyse. Missä piileskelevät seurakunnan hiilensidonnasta huolestuneet henkilöt, kun tehdään päätös uuden talon rakennusmateriaalista. Nyt ei ihme kyllä tullut uusia.” VISAKALLIO ”Motonetistä ostin 10 litran pänikän AdBlueta. löylyssä irtoaa, ovat avaavia ja vahvistavia
työura Vapolla puuenergiajohtajana ja aluejohtajana 2010-2019, UPM:n puutuoteteollisuudessa puunhankinnan, myynnin ja liiketoiminnan kehityksen tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla 1997-2009 . . Säynäjäkankaalla on aito huoli, saadaanko hakkuuketjuihin lisäresursseja. PSMM on myyntikanava yhdistysten korjuupalvelun puulle, ja sillä on myös omaa puunostoa suoraan metsänomistajilta niillä alueilla, minne yhdistysten korjuupalvelu ei ulotu. Säynäjäkankaan tuntuman mukaan FSC-sertifikaatti on Ruotsissa tärkeämpi, ja sitä Suomesta saa isoilta yhteismetsiltä. . Perhe asuu siellä edelleen, mutta Säynäjäkankaan viikot menevät pohjoisessa. Ruotsiin kolmannes PSMM:n kaikkiaan lähes miljoonan kuutiometrin puuntoimituksista kolmannes menee Ruotsiin. Kilometrejä tulee, mutta vielä ei ole tuntunut raskaalta ja työ on liikkuvaa joka tapauksessa.” Puuta pohjoisesta Pohjois-Suomen Metsämarkkinat vastaa kasvavaan puunkysyntään, mikäli sitä tulee. 18.6.2020 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA OLLILA, kuva P ohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n (PSMM) toimitusjohtajana vuodenvaihteessa aloittaneen Mika Säynäjäkankaan päivät kuluvat tien päällä ja asiakkaiden luona. Suomessa tilavuus mitataan kuoren päältä, Ruotsissa taas käytetään kuorettomia kuutioita. Aika-ajoin saa, mutta ei aina.” Puutavaralajien mitoissa ei ole eroa, mutta tilavuus lasketaan eri tavalla. 51-vuotias metsänhoitaja . ”Yksioikoisesti ei voi sanoa, että Ruotsista saisi paremman hinnan. ”Laaja kirjo isoista integraateista pienempään sahateollisuuteen ja metsäenergian käyttäjiin saakka.” Pohjoisesta, muttei ihan pohjoisimmasta PSMM:n omistajina on parikymmentä pohjoissuomalaista metsänhoitoyhdistystä ja pari isoa yhteismetsää. ”Tunnen asiakkaiden maailman kohtuullisen hyvin.” Kuka?. ”Olisi vaivalloista jos parikymmentä yhdistystä ottaisi yhteyttä jalostuslaitokseen. . Asialla on Lapissa oma ulottuvuutensa, sillä kuljettajia siirtyy työtä tasaisesti tarjoavaan kaivosteollisuuteen. Olemme kasvussa mukana, jos uutta käyttöä syntyy.” Korjattavaa riittää, sillä Lapissa on käyttämätöntä hakkuureserviä ja ilmastonmuutos kiihdyttää metsien kasvua suhteellisesti eniten Pohjois-Suomessa. . Jos määriä halutaan merkittävästi kasvattaa, niin puu tulee järeämpien harvennusten kuitupuusta.” Takaisin Lappiin Säynäjäkangas on työskennellyt pitkään metsäteollisuudessa ja energiasektorilla, mutta yksityismetsien puoli on uusi ulottuvuus. kotoisin Kemijärveltä, asuu Jyväskylässä, toimipaikka Rovaniemellä . Se on logistisesti kaukana, mutta myös luontoasioilla on merkitystä. PSMM ei varsinaisesti korjaa tai välitä energiapuuta, mutta joskus energialaitos pystyy maksamaan kuitupuusta parhaiten. ”Helpot energiapuukohteet ovat jo käytössä ja kemeraleimikoiden kuutiomäärät ovat pieniä. MIKA SÄYNÄJÄKANGAS . PSMM:n avulla korjuupalvelun puuta saa yhdeltä myyjältä. ”Tunnen asiakkaiden maailman kohtuullisen hyvin ja uskon, että sitä kautta on annettavaa.” Säynäjäkangas on syntyjään lappilainen, joka asettui Jyväskylään. . PSMM toimittaa puuta kahdelle-kolmellekymmenelle laitokselle Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa, ja saattaa puuta mennä junalla tai laivalla kauaskin. Energiapuupotentiaali kuitupuumitassa Energiasektori on murroksessa. Turve on supistuvalla uralla ja sitä korvataan puulla. Metsänomistajille luomme lisäarvoa sitä kautta, että PSMM on yksi ostaja lisää.” Ihan ylimmässä Lapissa PSMM ei toimi. harrastuksina metsästys ja kuntoilu Ympyrä sulkeutui kun Lapista matkaan lähtenyt Mika Säynäjäkangas siirtyi ensimmäistä kertaa töihin Lappiin. perheessä vaimo ja kolme lasta . ”Jos Pohjois-Suomeen tulee uusia tehtaita, niin se nostaa hakkuumääriä ja vaikuttaa kaikkiin toimijoihin. Kaupankäynnin valuutta on euro. Kaivosteollisuus nappaa kuljettajia Säynäjäkangas ei kommentoi yksittäisiä asiakkaita eikä sano juuta eikä jaata mahdollisesta toimitussopimuksesta Metsä Boardin mahdolliselle Kemin biotuotetehtaalle. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n toimitusjohtaja . . Asiakkaat eivät halua puuta kiistanalaisilta alueilta. Ruotsissa on erillinen mittausorganisaatio, joka mittaa kauppaerät, mutta joskus kauppa tehdään suomalaisilla kuorellisilla mitoilla. ”Ensimmäistä kertaa olen Lapissa töissä, 23 vuotta meni muualla
Hyvä, että asia saatiin käsiteltyä, mutta pitkäksi venynyt käsittely harmittaa. Virheitä voi tällöin sattua.” Hakkuussa olivat käytössä kaikki metsänhakkuusopimukseen kirjatut puutavaralajit ja mitat. ”Puunostaja kuitenkin totesi, että korjuussa on tapahtunut virhe”, Leppänen sanoo. ”Olemme pahoillamme tapahtuneesta ja asian pitkittyneestä käsittelystä”, sanoo Keiteleen metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro. Mäntyja kuusiparrujen pituudet olivat 305 senttiä ja latvaläpimitta 10 senttiä. Havaitessaan ongelmat katkonnassa Leppänen huomautti asiasta hakkuukoneenkuljettajaa ja oli yhteydessä Keiteleen puunostajaan. Antero Leppänen ei antanut ostajan kuljettaa kiistanalaisia kuitupuita pois varastopaikalta ennen kuin kiistaan oli saatu ratkaisu. Hakkuussa männyllä oli käytössä kauppakirjaa edullisemmin ehdoin myös 255 sentin pituinen ja latvaläpimitaltaan 13 senttinen parru. ”Korjuun käynnistyessä elokuussa huomasin, että parruksi ja tukiksi kelpaavia pölkkyjä hakattiin kuituna”, Leppänen kertoo. Esimerkiksi 275 sentin pituisia kuusiparruja hakkuissa kertyi yhteensä 71 kappaletta ja 2,3 kuutiota, kun 550 sentin kuusikuitupölkkyjä kertyi 1 660 kappaletta ja 97 kuutiota. ”Palaute, oli se sitten hyvää tai huonoa, on meille syy pysähtyä ja katsoa mitä siitä voi oppia ja hyödyntää toiminnassamme. Kauppaa sahayhtiön kanssa olivat Leppäsen mukaan puoltaneet mäntytukin sekä havuparrujen lyhyet mitat. LÄHETÄ muistosi 7. Tässä tapauksessa tämä hakkuu on aiheuttanut talon sisällä poikkeaman ja heti uuden hakkuukauden alkaessa järjestämme kaikille kuljettajille erikoiskoulutuksen.” Pentinpuron mukaan kuitukasasta löytyi yksittäisiä tai kymmeniä parrumitat täyttäviä puita. Leppäsen saama korvaus nostaa puukauppatuloa kokonaisuudessaan nelisen prosenttia. Mäntytukin lyhin pituus oli kauppakirjalla 312 senttiä ja latvaläpimitta 16 senttiä. ”Kehotan niin vanhoja kuin nuoria metsänomistajia olemaan tarkkoina puukaupoissa. Niiden lähettäjien kesken arvomme retkituolin. Olin tarvittaessa valmis viemään asian käräjille asti”, 84-vuotias Leppänen toteaa. 7 AJASSA / 18.6.2020 MIKÄ on paras metsämuistosi. Samoja parruprosentteja sovellettaisiin myös ensimmäisen hakkuuerän puihin. ”Tästä huolimatta parruprosentit olivat kuitukokoisesta puusta männyllä (34,2 %) ja kuusella (23,5 %) jo lähtökohtaisesti hyvällä tasolla. Toukokuun lopussa Leppänen neuvotteli maastossa Keiteleen Pentinpuron kanssa puiden kohtalosta. Puunostaja myönsi virheen Korjuuta jatkettiin syyskuussa, jolloin Leppänen pyysi tuntemaansa kokenutta hakkuukoneenkuljettajaa käymään työmaalla. Koneen kuljettajan työ on monesti vaativaa pimeässä ja vaihtelevassa metsässä. Pyrimme sahayhtiönä hyödyntämään kaikki laadun täyttävän tukin ja parrun tarkasti”, painottaa Pentinpuro. syyskuuta mennessä osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti / Kesäkilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Lopulta osapuolet sopivat, että kiistanalaisen toisen mittauserän mäntykuitupuista 10 prosenttia ja kuusikuitupuista 15 prosenttia siirretään parruun. Siksi pyysimme keskeyttämään hakkuun ja kutsuimme puunostajan paikalle”, Leppänen kertoo. Lisäksi Leppänen saa korkohyvityksen. Tai jotain aivan muuta. Parru on kuitukokoisesta rungonosasta tehtävä, tavallista tukkia pienempi sahatavaraksi jalostettava puutavaralaji. Noin 4 500 kuution leimikko käsitti vajaat neljä hehtaaria avohakkuuta ja 49 hehtaaria harvennusta. Osapuolten tavatessa oli puiden ajo jo aloitettu ja kuitupuut pinossa, mikä vaikeutti Leppäsen mukaan katkonnan toteutumisen tarkastelua. Kerro meille mieluisin metsämuistosi. ”Myös hän oli sitä mieltä, että parrua päätyy kuituun. Mäntyparrua kuitukokoisesta puusta oli 27,7 prosenttia ja kuusiparrua 30,6 prosenttia. JULKAISEMME kesän jälkeen mielestämme parhaat metsämuistot lehdessä. Ensimmäinen erä kaupasta hakattiin kuitenkin loppuun ja Leppänen hyväksyi mittaustodistuksen. Metsämuistoni METSÄLEHDEN KESÄKILPAILU 2020 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva K annonkoskelainen metsänomistaja Antero Leppänen solmi syksyllä 2018 isot puukaupat suoraan sahayhtiö Keitele Forest Oy:n kanssa. ”Minun on vaikea uskoa, että kyseessä olisi ollut pelkästään hakkuukoneenkuljettajan virhearvio”, Leppänen toteaa. Jos siihen liittyy valokuva, aina parempi. Leppänen levitti pölkyt kuitukasoista tien varteen, jotta niiden katkontaa pystyi tarkastelemaan paremmin.. ”Lyhyen ja pieniläpimittaisen 10–15 sentin parrun pitää olla suoraa ja sahauskelpoista. Emme itse sahaa näitä, vaan myymme ne muille sahoille. Omatoiminen korjuunvalvonta kannatti Puunostaja myönsi katkonnassa tapahtuneen virheen. Pitkä kiista päätökseen Talven aikana osapuolet eivät löytäneet kiistaan yhteistä näkemystä. Leppäsen mielestä etenkin lyhyitä pieniläpimittaisia parruja olisi pitänyt kertyä enemmän. Onko se metsäinen mielipaikkasi, jokin oman metsäsi aineksista tekemäsi esine tai kenties hetki, jolloin siirsit metsäperinnettä sukupolvelta toiselle. Muut muistonsa lehteen saaneet palkitsemme läpimitta-mittanauhalla
Se on selvästi paras tapa kilpailuttaa puukaupat.”. Kaikissa puukaupoissa, jotka laitetaan julkiseen myyntiin, käytämme Kuutiota”, Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden johtaja Kari Salo sanoo. Jaana Luoranen/Luke Digitaalinen työväline tehostaa puukauppaa ”Meillä Kuution käyttö on lähes jokapäiväistä, sataprosenttista. Oikealla olevat kuusentaimet ovat olleet liian kauan (14 vrk) pahvilaatikossa ja lähteneet siellä kasvuun. Niitä voi säilyttää kesällä pahvilaatikoissa korkeintaan kolmen päivän ajan. Se tehostaisi puukauppaa, alentaisi kustannuksia ja olisi eduksi koko Suomen metsätaloudelle. Molempien taimilaatujen kuljetukseen käytetään pahvilaatikoita. Käymme puukauppa verkossa, järjestämme palavereja verkossa. Parhaimmillaan käy kuitenkin niin, että kesällä istutetut taimet juurtuvat lämpimään maahan tehokkaasti ja kasvavat jatkossa keväällä istutettuja tovereitaan nopeammin. Kuusten syysistutuksissa taimien säilytys pahvilaatikoissa helpottuu, sillä pituuskasvukauden jälkeen taimet voivat olla syyskuussa noin viikon laatikoissa ennen istutusta. Vaalea kasvu kuolee istutuksen jälkeen valoshokkiin. Se on tulevaisuutta myös metsäalalla”, Kari Salo sanoo. Kuution kautta jätettyjen tarjouspyyntöjen ja tehtyjen tarjousten määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka käytön aktiivisuus vaihtelee alueellisesti. Suoraan taimitarhojen pihoilta pakattuja tuoreita taimia voi kuitenkin olla myös jo kevään istutuserissä, joten istuttajan tulee aina tarkistaa, onko laatikoissa pakastetaimia vai tuoreita taimia. Kesäistutusohjeet koskevat kuitenkin kuusta ja koivua, sillä mäntyä ei kannata istuttaa kuin keväisin. Kesällä taimien kuljetuksessa ja säilytyksessä on vähemmän pelivaraa kuin keväällä. Muutama päivä, jonka taimet saavat olla pimeässä pahvilaatikossa, menee jo kuljetuksessa”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jaana Luoranen kertoo. Pakastetaimet tulee ottaa sulamaan juhannukseen mennessä. ”Taimet ovat kesällä aktiivisessa kasvussa ja tarvitsevat valoa toimintoihinsa. Salo toivoo, että metsänhoitoyhdistykset ja puunostajat ottaisivat Kuution mahdollisimman laajasti käyttöön. Kun keväällä havupuuntaimia on usein turvallista pitää sivuistaan avatuissa pahvilaatikoissa viikon ajan, kesällä istutustaimet voivat olla laatikoissa korkeintaan kolme päivää. Uskon, että sähköisten etäpalvelujen käyttö tulee yleistymään. ”On ajateltu, että tuoreita taimia käsitellään samalla tavalla kuin pakkasvarastoituja taimia, mutta asia ei todellakaan ole niin”, Luoranen sanoo. ”Taimilaatikot heti auki, kun ne on vastaanotettu, ja runsaasti kastelua.” Suoraan auringonpaahteeseen taimia ei tule laittaa istutusta odottamaan, mutta pelkkä pahvilaatikoiden kädensija-aukkojen avaaminenkaan ei riitä valonsaantiin. Korkeintaan kolme päivää laatikossa Istutettavat taimet tarvitsevat valoa. Säästämme siinä aikaa ja rahaa. Heinäkuun alun ja elokuun puolivälin välisenä aikana tehtävissä kesäistutuksissa käytetään tuoreita taimia. Kesällä pahvilaatikoissa oleviin taimiin tulee myös helposti harmaahometta. ”Korona-aika on tuonut entistä enemmän Kuution hyviä puolia esiin, kun voimme hoitaa asioita sähköisesti metsänomistajien kanssa, eikä tarvitse kohdata kasvotusten. ”On todella helppoa, kun tarjouspyynnöt lähtevät suoraan järjestelmästä. Sähköisten palvelujen kysyntä on koronakriisin aikana vilkastunut. ”Kaikkien yhteinen etu on, että Kuutio menestyy. Pakastettuja vai tuoreita. Hakkuuaukoille istutetaan vuosittain niin edellisenä syksynä pakkasvarastoituja taimia kuin tuoreempia puunalkuja. 18.6.2020 / AJASSA 8 VALTTERI SKYTTÄ Istuttajalle kevät ja kesä eivät ole siskoja tai veljiä keskenään. Työ on helpompaa, kun puukaupan tarjouspyynnöt lähtevät nappia painamalla nopeasti markkinoille ja tavoittavat tehokkaasti puunostajat. Lapissa tosin kevät on kovin monimerkityksinen asia, mutta sielläkin männyt istutetaan heti, kun lumet ovat poissa ja maa on sula. Kesäistuttajan toimintaohjeet ovat selkeät. Keväälläkin tuoreet taimet tulee istuttaa heti, kun pakkasvarastoituja taimien paakkuja sulatellaan ensin laatikoissa. Se on samalla avointa kaikille, jotka ovat Kuutiossa ostajina”, Kari Salo kertoo. Kesäistutus tuo parhaimmillaan hyvän kasvun Männyntaimet ovat herkimpiä valonpuutteelle. Käytännössä kaikki valtakirjakaupat tehdään Kuution avulla, koska se säästää aikaa ja rahaa. Pahvilaatikoita voi joutua availemaan jo toukokuussa, sillä lämpiminä keväinä taimet lähtevät kasvuun varhaisessa vaiheessa ja tarvitsevat siten myös nopeammin valoa. Taimien näkymät ovat heikot
Parhaiten se selviää sopimalla, mutta jos reittiä ei muuten löydy, sellainen perustetaan yksityistietoimituksessa. Metsätien perusparannuksen yhteydessä tietä ja kääntöpaikkoja joudutaan usein leventämään, sillä kemeratukiehdoissa määritellään niille vähimmäisleveydet. Monelta turhalta riidalta voi välttyä, jos tuntee kulkuoikeuksiin liittyvän lainsäädännön. 9 AJASSA / 18.6.2020 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat T uskin mikään asia herättää maanomistajissa niin suuria tunteita kuin tiet ja kulkuoikeudet. Jatkuu seuraavalla auakeamalla. Kerran määriteltyä kulkuoikeutta ei voi ilman päteviä perusteita muuttaa. LUPA LIIKKUA Jokaiselle kiinteistölle voidaan perustaa tarkoituksenmukaista käyttöä varten kulkuoikeus. Tahto varjella omia tiluksiaan lienee syvällä suomalaisessa geeniperimässä, sen verran usein tieasioista riidellään käräjillä asti. Nykykalustolle mitoitetun kääntöpaikan koko voi yllättää metsänomistajan.. Taloudellisilla tai järjellisiä perusteita riitelylle ei useinkaan löydy. Tältäkin vuosituhannelta löytyy ainakin yksi tapaus, jossa tieriita on kärjistynyt tapoksi
Jos metsänomistaja haluaa rakentaa esimerkiksi nykyistä kulkuoikeutta leveämmän metsäautotien, mutta naapurin kanssa ei synny asiasta sopua, tarvitaan asian ratkaisemiseen yksityistietoimitus. Silloin kun ostetaan määräala, määritetään sille aina ilman eri kustannusta kulkuoikeudet lohkomisen yhteydessä. Hakkuumiesten autoja ilmestyy yleensä nopeasti kunnostetun metsätien varteen.. Vastaavasti, jos tieoikeuden takana on iso metsäalue haasteellisessa maastossa, on 12–15 metrin leveys hyvinkin perusteltu. Virallista Maanmittauslaitoksen suorittamaa yksityistietoimitusta tarvitaan lähtökohtaisesti silloin, kun osakkailla on erimielisyyttä asioista. ”Jos kiinteistölle menee rakennettu tie tai maastossa oleva tieura, on hyvä varmistaa, että virallinen tieoikeus on perustettu juuri kyseistä kautta, eikä kulkeminen pohjaudu esimerkiksi edellisten omistajien suulliseen sopimukseen”, opastaa Kilpeläinen. ”Naapuri saattaa olla pahoillaan, jos ensimmäinen yhteydenotto on kutsukirje tietoimitukseen.” Toisinaan kiinteistön omistajan suhtautuminen asiaan voi olla niin kielteinen, että suoraan yksityistietoimituksen hakeminen on paras vaihtoehto. 18.6.2020 / AJASSA 10 ”Naapuri voi olla pahoillaan, jos ensimmäinen yhteydenotto on kutsukirje tietoimitukseen.” Sopiminen ykkösvaihtoehto Tehtäköön heti alkuun selväksi: Tieja kulkuoikeusasioiden hoitamiseen paras tapa on osapuolten välinen yhteistyö ja sopiminen. Tieoikeuden muuttaminen vaatii vahvat perusteet Tänäkin päivänä on tyypillistä, että tieoikeus voi olla peräisin ”hevosajoilta”, jolloin se voi olla vain kolme metriä leveä. Kiinteistön ostajan kannattaakin varmistaa kulkuoikeudet ja niiden sijainti. Piste. ”Jos kyseessä on pienehkö metsäpalsta, josta puut ajetaan ajokoneella yksityistien varteen ja tieoikeus on kantavalla maalla, saattaa neljän metrin oikeus riittää. Lähes kaikilla metsänomistajilla tulee joskus tarpeita liikkua syystä tai toisesta naapuritilan kautta, jo siksi yhteistyöhön kannattaa pyrkiä. ”Joskus tietoimituksen hakemista venytetään liian pitkään esimerkiksi kustannusten pelossa. Metsätien perusparannuksen yhteydessä tien leveys, liittymät ja kulkuoikeuksien paikat kannattaa tarvittaessa päivittää. Uusien tieoikeuksien leveys vaihtelee tapauskohtaisesti. Joskus voi metrin levyinen polkuoikeuskin täyttää kulkemisen tarpeet.” On hyvä muistaa, että tieoikeuden leveys sisältää kaikki tien vaatimat rakenteet eli myös ojat rakenteineen. Jos kulkuoikeutta ei ole määritelty, tieoikeus voidaan perustaa tietoimituksessa. Usein asia nousee esiin tilakauppojen yhteydessä. Tämä nostaa myös tien osakastilojen arvoa. Perusparannuksen lähtökohta on, että puu saadaan tieltä liikkeelle jatkossa aina myös kesäaikaan. Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri Vesa Kilpeläinen arvelee, että joskus asiat etenisivät helpoiten ottamalla ensin yhteyttä naapurikiinteistön omistajaan ja keskustelemalla omista tarpeista. Kun toimitusta viimeisenä vaihtoehtona haetaan, saattavat välit olla jo niin tulehtuneet, että paikalle tullaan asianajajien tai asiamiehen edustamina.” Kulkuoikeuden leveys tarpeen mukaan Kiinteistölle voidaan perustaa tarkoituksenmukainen kulkuoikeus, jota pitkin maanomistaja voi kulkea tilalleen
Ennakkoon sopimalla säästöä Metsänomistaja voi kieltää liikennöinnin maallaan sijaitsevalla tiellä, jos sillä ei ole muita osakkaita eikä tie ole saanut kemeratukea. ”Joskus voi olla järkevää miettiä yhteistuumin tieoikeuden siirtoa rasitetun tilan kannalta mielekkäämpään paikkaan, esimerkiksi olemassa olevalle uralle”, Kilpeläinen sanoo. Se, onko kiinteistöllä maanmittaustoimituksessa perustettu tieoikeus, selviää yleensä kiinteistörekisteriotteelta. Joskus olemassa oleva tie on voinut vuosien saatossa leventyä rasitetun tilan kohdalla ilman tietoimitusta. Jokaisella on kulkuoikeus kiinteistölleen ja tieyksiköinti on työkalu, jolla pyritään varmistamaan, että kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti niin mökkiläisen kuin maa-aineksenottajan osalta. ”Jos tien rakentamiseen tai kunnostukseen on saatu kemeravaroja, on tiellä sallittava myös virkistyskäyttöliikenne kymmenen vuoden ajan”, kertoo tieasiantuntija Erkki Jalkanen Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksestä. Mikäli tieoikeuksiin on syytä tehdä muutoksia, voidaan suunnitteluvaiheessa pitää myös yksityistietoimitus.” Tiekuntien on syytä huomioida, että ulkopuolisten käyttäjien tiemaksut eivät voi olla suurempia kuin mitä osakkaat vastaavasta käytöstä maksaisivat. ”Helpoiten kiinteistörekisteriotteen saa kirjautumalla Maanmittauslaitoksen asiointipalveluun ja ostamalla otteen sieltä”, opastaa rekisteripäällikkö Mauno Pyykönen Maanmittauslaitokselta. Tieoikeus tulee tällöin tiekunnan osakkuuden kautta”, Pyykönen kertoo. Mistä tieto tieoikeuksista. ”Tämä pitää muistaa esimerkiksi puukuljetusten maksuja määrätessä”, muistuttaa Jalkanen. Joskus reitillä voi kasvaa täystiheä metsä. Tällöinkin asia voidaan käsitellä tietoimituksessa, jossa päätetään tieoikeuden leveys ja mahdolliset korvaukset. Hakijan on pystyttävä osoittamaan todellinen muutos”, sanoo Kilpeläinen. ”Jos kaikki asiat on sovittu kirjallisesti etukäteen, eli toimituksen pitäminen on vain niin sanottu päätöksen julistaminen, saa maksuun viidenkymmenen prosentin alennuksen”, kertoo toimitusinsinööri Vesa Kilpeläinen Maanmittauslaitokselta. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen tieasiantuntija Erkki Jalkasen mukaan kemera-tukea saanutta tietä ei saa ilman poikkeuslupaa sulkea puomilla kuin korkeintaan kelirikon ajaksi, kuten tällä läpiajettavalla Löytömäen metsätiellä Jyväskylässä tehtiin. ”Metsätien perusparannuksen yhteydessä tieyksikkölaskelma päivitetään aina tarvittaessa. Jos kiinteistörekisterillä ei näy tieoikeutta, niin sen olemassaoloa voi selvittää Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelun kautta. Esimerkiksi pihapiirien läheisyydessä kantavalla maalla tie voitaisiin usein tehdä kapeamminkin.” Jalkasen mukaan lainsäädäntö kohtelee kaikkia tien osakkaita tarpeista riippumatta samoista lähtökohdista. Viime kädessä tieoikeuden haltijalla on oikeus poistaa tai poistattaa puusto. Tällöin kannattaa olla yhteydessä rasitetun kiinteistön omistajaan ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Kemeratuki asettaa myös tien leveydelle minimivaatimuksen, joka on 12 metriä. Metsänomistaja voi kieltää liikennöinnin maallaan sijaitsevalla tiellä, jos sillä ei ole muita osakkaita, eikä tie ole saanut kemera-tukea.. Jos tie on tehty tarkoituksellisesti ja kiusantekomielessä oikeutta leveämmäksi, kuuluu asian käsittely poliisille. Toimituskustannuksen maksaja päätetään toimituskokouksessa. ”Joskus leveys aiheuttaa yllätyksiä maanomistajille. 11 AJASSA / 18.6.2020 ”Silloin kun toimitus kohdistuu tiehen, johon on jo perustettu tieoikeus, tutkitaan ensin, ovatko olosuhteet muuttuneet olennaisesti tieoikeuden perustamisen jälkeen. Jos reitti on avattava puustoiseen kohtaan, on hyvää naapuruutta antaa maanomistajan ensin itse poistaa puusto tielinjalta. Käytännössä asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen. Hakijan on aina ensisijaisesti varauduttava maksamaan kustannukset, mutta maksu voidaan ositella myös muiden maksettavaksi toimituksesta katsottavan hyödyn mukaan. Toimituksen hinta määräytyy tien pituuden sekä rasitettujen kiinteistöjen määrän mukaan. Kilpeläinen painottaa, että kiinteistörekisteriin merkitty tieoikeus on vahva perusoikeus, jonka muuttamiseen tarvitaan pätevät perusteet. ”Silloin, kun kiinteistö rajoittuu tiekunnalliseen tiehen, niin tieoikeudesta ei ole merkintää kiinteistötietojärjestelmässä. Viime vuoden alussa voimaan astunut lakiuudistus tarjoaa tiekunnille ja kiinteistöjen omistajille mahdollisuuden säästöihin yksityistietoimituksen kustannuksissa. Kun kulkuoikeus on kirjattu rekisteriin, on sitä myös oikeus käyttää. Päivitys perusparannuksen yhteydessä Tiekunnan ylläpitämä metsäautotie on tien osakkaiden omistama tie, jolla liikennöintiin ei ulkopuolisilla lähtökohtaisesti ole lupaa
Pohjois-Karjalassa tukkipuun huippuhinnat ovat ylittäneet 60 euron rajan hienoisesti. Samaa sanoo Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juhani Heikkinen. Varsinkin tukkipuuvaltaisista leimikoista on enemmän kysyntää kuin mitä niitä tulee tarjolle. Suuriin hinnankorotuksiin metsänhoitoyhdistyksissä ei uskota. Määrä on kaikkien aikojen toiseksi suurin, kolme prosenttia pienempi kuin ennätysvuonna 2018. Hinnat tuskin nousussa Lounais-Hämeessä tukkipuusta maksettava hinta alkaa Kanniston mukaan olla sellaisella tasolla, että kauppoja syntyy. Siitä noin 60 prosenttia kului polttopuuna pientaloissa ja noin 40 prosenttia metsähakkeena lämpöja voimalaitoksissa. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtajan Harri Välimäen mukaan tukkipuusta maksettavat hinnat ovat tällä hetkellä sen verran alhaiset, etteivät ne innosta metsänomistajia puukaupoille. Valtaosa raakapuusta, reilut 70 miljoonaa kuutiometriä, käytettiin metsäteollisuustuotteisiin. .. Puun käyttö kävi ennätyslukemissa. Kemeratuella plussalle NUOREN METSÄN HOITO määrä m 3 kokorunkojen korjuun hinta hinta €/m 3 €/m 3 822 24 26,20 Kemeratuki 430 €/ha eli yhteensä 5 590 € Menot ilman kemeratukea: 1 808 € Tulot kemeratuen kanssa: 3 782 € LIINA KJELLBERG, teksti SAMI KARPPINEN, kuva M etsänomistajat eivät ole tällä hetkellä kovin innokkaita myymään puuta, kerrotaan useammasta metsänhoitoyhdistyksestä. ”Jos hinnat alkaisivat kuutosella, olisi tarjontaa heti enemmän.” LIINA KJELLBERG SUOMESSA käytettiin vuonna 2019 lähes 82 miljoonaa kiintokuutiometriä raakapuuta, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Kun metsänomistajille soittaa, lähtee moni mielellään maastokäynnille, mutta omaehtoisesti puuta ei myydä”, sanoo Lounais-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kannisto. Energiantuotantoon raakapuuta käytettiin lähes 11 miljoonaa kuutiometriä. ”Mikään ei viittaa siihen, että hinnat nousisivat. Siitä kotimaista oli 86 prosenttia ja ulkomaista 14 prosenttia. Keskimääräinen kertymä oli 63 m 3 /ha. Enemmänkin saatMyyntihalut hukassa Harvennusja energiapuuleimikoiden kauppa käy hyvin, mutta tukkipuuvaltaisia leimikoita tulee tarjolle vähän. Metsäteollisuuden raakapuun käyttö oli suurinta Etelä-Karjalassa, reilut 14 miljoonaa kuutiometriä. TUORE PUUKAUPPA Kohde: Kuusivaltainen nuoren metsän hoitokohde, kokopuukorjuu, puuston keskipituus 9,5 m Sijainti: Lounais-Suomi Ostaja: Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu Hakkuukertymä: 822 m 3 (kuormainvaakamittaus) Leimikon koko: 13 ha Muuta: Työ tehtiin siirtelykaatona moottorisahalla. Energiantuotantoon raakapuuta käytettiin eniten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, molemmissa noin miljoona kuutiometriä. ”Jos hinnat alkaisivat kuutosella, olisi tarjontaa heti enemmän”, hän arvioi. ”Koronaviruksen aiheuttama passivoituminen näkyy myös puukaupassa. 18.6.2020 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2019 2018 2020 500 000 1000 000 1500 000 2000000 2500 000 .. Raakapuu tarkoittaa metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä runkopuuta. Tukkipuun hinnat ovat nousseet siellä parhaimmillaan selvästi yli 60 euroon kuutiometriltä. Tukkija kuitupuun lisäksi siihen luetaan ulkomailta tuotu haketettu puu
17,48 . ”Ostotarjouksessa saattaa olla maininta, että latvaläpimitaltaan alle 18 senttimetrin paksuisesta tukista maksetaan vähemmän kuin latvaläpimitaltaan yli 18 senttimetrin paksuisesta.” Kanniston mukaan tukkipuuvaltaisia leimikoita on kuitenkin tarjolla sen verran maltillisesti, että kovin paljon tukkipuun hinnat tuskin laskevat. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,27 s 55,32 s 44,56 . 16,36 . Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 15,13 . 24,69 s 21,32 s Uudistushakkuu 48,63 s 47,31 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 30,45 s s nousussa . 19,54 s Hankintahinnat 57,67 . 23,99 . 24,95 s Uudistushakkuu 55,69 s 56,71 s 47,09 s 18,75 . 17,52 . 44,15 . 59,10 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,75 . 55,17 . Hankintahinnat 65,04 s 66,90 s 51,61 s 34,20 s 36,94 s 32,78 . 18,76 . Mukana uusia toimijoita Pohjois-Karjalassa puukauppaan on tänä vuonna tullut uusia toimijoita. 15,26 s 14,47 . 21,34 . 33,00 . 31,54 s 36,08 . 17,61 . 12,72 . 17,47 . 37,97 . Hänen mukaansa energiapuun hyvä kysyntä vaikuttaa myös kuitupuun hintaan. 20,42 s 17,02 . 31,19 s 30,96 s 31,47 s s nousussa . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Kuitupuun hinta ei voi laskea, sillä silloin sitä aletaan myydä energiapuuksi. 13,30 . 58,64 . Hankintahinnat 56,66 s 31,70 s 31,42 s s nousussa . 52,35 s 37,45 s 17,60 s 17,47 s 17,06 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 23,72 s Ensiharvennus 13,38 s 13,03 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,29 s 45,72 . 19,05 . 13,12 s Hankintahinnat 53,52 . 18,86 s 24,49 s 27,61 s Harvennushakkuu 46,72 . 20,28 17,52 . 31,04 . 19,96 s 16,87 s 24,28 . 41,75 . 26,59 s Harvennushakkuu 43,29 s 40,96 s 15,43 s 13,84 s 12,94 s 22,09 s 19,79 s Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 18,29 . 57,55 . 39,62 s 13,85 s 14,04 s 13,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,01 . 28,86 s 30,00 . Harvennushakkuu 46,75 . 16,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,87 . 22,53 s 18,94 s 27,77 s 30,06 s Harvennushakkuu 48,49 . 30,36 s Uudistushakkuu 57,92 s 59,63 s 46,38 . 25,40 s Ensiharvennus 39,53 . 21,77 . 22,39 . 16,31 s 16,73 s 14,90 s 22,29 . ”Turpeen korvaaminen energiapuulla on pistänyt koko energiapuumarkkinan uusiksi”, Kannisto sanoo. 20,19 . 25,18 s 27,41 s Uudistushakkuu 55,46 . 18,24 . 45,60 . 12,62 . 21,53 . 48,31 . 17,25 . 23,16 s 18,95 . Energiapuulla kysyntää Kuitupuun ja varsinkin energiapuun kaupassa kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin. 11,72 . 19,33 . 23,40 s 19,59 s 31,86 s 33,50 s Harvennushakkuu 50,55 . 14,54 . Hankintahinnat 55,18 s 53,67 . Uudistushakkuu 55,50 . 25,24 s Harvennushakkuu 43,78 s 42,39 . 16,91 . 19,64 . 52,20 . 10,89 . 43,64 . 12,47 . 30,51 s Harvennushakkuu 50,29 . Hankintahinnat 55,29 s 56,59 s 47,82 s 31,82 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,47 . 16,86 . 21,77 . 22,86 s 23,21 s Ensiharvennus 37,04 s 38,60 . 16,70 . 13,19 s 13,16 . 13,06 . 42,59 . ”Mukana on esimerkiksi metsäkoneyrityksiä. 22,77 s Ensiharvennus 34,72 . 13 AJASSA / 18.6.2020 taa olla pientä laskupainetta”, Kannisto sanoo. 31,84 s 32,29 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 23,91 s 18,81 s 27,71 s Harvennushakkuu 50,57 s 53,00 s 38,41 . 16,00 s 22,63 s 23,21 s Ensiharvennus 39,03 s 13,39 . 20,50 s 19,24 s Ensiharvennus 29,22 . 56,63 . Lisäksi tulevaisuus on epävarma, joten toimijat eivät halua suuria ostetun puun varantoja”, Kannisto sanoo. 27,23 s Uudistushakkuu 55,96 s 58,54 . Viime talvena jouduttiin hakkaamaan kesäleimikoita, joten puuvarannot ovat melko alhaalla”, Välimäki sanoo toiveikkaana. 58,24 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,42 s 49,29 . 23,53 s Uudistushakkuu 50,74 s 50,78 s 20,11 s 18,38 s 17,21 s 25,94 . 17,08 . 24,02 . 17,07 . 31,03 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,86 . 24,53 . ”Teollisuus tarvitsee puuta joka päivä. Ensiharvennus 13,05 s 13,52 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,89 . 31,40 s 31,56 . 20,77 s 17,40 s 25,29 . 17,39 s 21,60 s 16,76 s 24,58 s 33,67 s Uudistushakkuu 57,06 . 17,84 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 20–23 keskiarvo Myyntihalut hukassa Puukauppaa käydään tällä hetkellä varsinkin harvennusja energiapuuleimikoista.. 22,34 . s nousussa . 46,47 . Heikkinen ennakoi puukaupan piristyvän aiempien vuosien tapaan kesälomien jälkeen elo-syyskuussa. 36,44 . 12,42 . Tällä hetkellä kauppaa käydään pääasiassa kesäleimikoista, talvileimikoita ei tarjolle juuri edes tule. 56,70 . 31,74 s 31,72 s s nousussa . 17,69 s 18,14 s 16,94 s 23,88 s 25,39 . 47,54 . 43,78 . 16,54 . 39,67 . Kun muuta työtä ei ole, ne ostavat ja korjaavat leimikoita ja toimittavat puut eteenpäin.” Kaikkiaan puukauppamäärät näyttävät monen yhdistyksen alueella jäävän tänä vuonna viime vuotta alemmalle tasolle. 19,53 s 28,47 . 59,39 . 17,53 . Kannisto ei usko, että puukauppamäärät lähtevät tänä vuonna enää kasvuun, mutta Heikkinen ja Välimäki ovat toiveikkaampia. 26,75 s Uudistushakkuu 57,06 . 58,68 s 44,73 s 18,53 . 54,07 . 16,75 . Merkittävä osa leimikoista on Välimäen mukaan myyty sellaisille yrityksille, jotka eivät ole aiemmin ostaneet puuta. 47,45 . Hänen mukaansa moni puunostaja on alkanut hinnoitella tukkeja läpimitan mukaan. 50,73 s 38,37 . Kaikissa kolmessa yhdistyksessä iloitaan erityisesti energiapuun kasvaneesta kysynnästä. 16,46 . 59,32 . 24,95 . s nousussa . 13,20 s Hankintahinnat 55,27 . ”Takana on niin surkea talvi, että kaikilla on talviharvennuksia korjaamatta. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 12,45 . 18,36
Suurille metsäalueille boori voidaan levittää helikopterista. Boorin puutosta ei ole varmennettu neulasanalyysein, mutta enteet ovat selvät. Aiemmin mies työskenteli Yara Oy:n metsälannoitevastaavana. Hehtaari tunnissa Moottorireppuruiskulla pys3H-puuhaa parhaimmillaan Boorilannoitus on helppoa, halpaa ja hyödyllistä. Puuston kasvu alkaa elpyä jo seuraavana vuonna. 14 18.6.2020 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti RISTO PÖNTINEN, kuvat B oori on hivenravinne, joka ohjaa puiden kasvusilmujen kehittymistä latvassa ja juuristossa. Metsähehtaarille tavoitellaan noin kolmen kilon booriannosta. Kilpailevan valmisteen hinta on 34 euroa. Kun booria on maassa niukasti, havupuiden latvat kuivuvat ja pensastuvat. Ongelmia on yhtä lailla kivennäismaiden kuin turvemaidenkin pelloilla. Tarjolla on vastaava mutta halvempi Maatilan booriliuos, jota myy Kasvisuojelu. Kokeilimme boorin levitystä parikymmenvuotiaassa lehtikuusikossa, jossa puiden pituuskasvu on typistynyt ja aiemmin ja kartion muotoiset latvat ovat pyöristyneet. Boorista voi metsämailla olla puutetta myös kaskialueen länsipuolella. Myös valtaosa metsitetyistä pelloista kärsii boorin puutoksesta. Kasvupaikka on hyvin viljava. Annos on sikälikin riskitön, ettei se haittaa puita, vaikka maassa olisikin booria riittävästi ilman lannoitustakin. Mönkijä on oiva apu omantoimisessa boorilannoituksessa, jotta kalusto, lannoiteliuos ja vesi kulkevat työmaalle. Erityisesti vanhat kalkitukset lisäävät boorin puutoksen todennäköisyyttä. Muutaman hehtaarin metsäkuvioita on helppo lannoittaa omatoimisesti moottoriruiskulla. Latvakasvain erottuu jo lannoitusta seuraavan kasvukauden aikana. Koivujen sivuoksat puolestaan muodostuvat epänormaalin vahvoiksi ja latvus tasapäistyy. Tunnetuin booriliuosvalmiste on Yaran Bortrac. 1990-luvun lopulla alueelta korjattiin runsas puusato ja siihen aikaan poikkeuksellisesti myös hakkuutähteet. Hehtaarin lannoiteannos maksaa siis enintään sata euroa. ”Tämä tosin koskee vain Suomessa valmistettuja lannoitteita”, muistuttaa Samuli Kallio Havulatva Oy:stä. fi-niminen verkkokauppa. Neulasten booripitoisuus nousee jo saman kasvukauden aikana kuin lannoitus tehdään. ”Kasvuhäiriöt keskittyvät alueille, joissa booria on niukasti suhteessa kasveille käyttökelpoiseen typpeen”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jyrki Hytönen selvittää. Litrassa liuosta on 150 grammaa booria, joten hehtaarille on levitettävä 20 litraa liuosta. Katso video Metsälehden Youtubesta. Kuusentaimikoissa on ranganvaihtoja ja poikaoksia runsaasti ja taimien kasvu saattaa mataa. Ollaan vanhalla kaskimaalla Etelä-Savossa. Kymmenen litran kanisteri Bortracia maksaa ilman arvonlisäveroa noin 50 euroa. Levityksen tasaisuuden turvaamiseksi booriliuos sekoitetaan veteen vähintään yhden suhteessa yhteen. Se turvaa puuston häiriöttömän kasvun vuosikymmeniksi. ” Ruiskun tehokas kantama on reilut kymmenen metriä.” Moottoriruiskulla levittää booriliuosta noin hehtaarin tunnissa. Myös kasvatuslannoitukset lievittävät puuston boorivajetta, koska metsään tarkoitetut typpilannoitteet sisältävät booria. Nestettä pitää siis levittää hehtaarille 40 litraa. 20 litraa hehtaarille Boorilannoituksen jälkeen tervehtyminen alkaa nopeasti
Tukea kemerasta Boorilannoitukseen voi saada terveyslannoitukseen tarkoitettua kemeratukea kolmekymmentä prosenttia työn kokonaiskustannuksista. Boorilannoitusta voidaan tehdä koko kasvukauden. Rikkaruohojen valtaamat pellot ovat painajaismaisia kohteita metsittäjille. Äskettäin harvennetussa metsässä urien välillä voi tosin olla helpompi liikkua. ”Ainakin meillä täällä Pohjois-Savossa kemeratuen on saanut kohteille, joissa on silmin havaittavia boorin puutoksen oireita”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon markkkinointipäällikkö Jussi Huttunen. Levitä boori harvennushakkuun tai istutuksen jälkeen 2. Tuettavan lannoituskohteen vähimmäispinta-ala on kaksi hehtaaria. Nyt latvusten huiput ovat pyöristyneet ja haaroittuneet. Yksiltä jalansijoilta pyörähdetään moottoriruiskun kanssa ympäri rauhalliseen tahtiin. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jyrki Hytönen ennustaa, että savotasta tulee vieläkin vaikeampi kuin 1980ja 90-luvuilla – ja silloinkin vaikeuksia oli vähintään riittävästi. Nyt vain lehvästövaikutteinen glyfosaatti.” Boori ja glyfosaatti kannattaa levittää samalla ruiskutuskerralla metsitettävälle pellolle ennen istutusta. Tehokkaimmin boori vaikuttaa, kun se levitetään heti keväällä. Tavoitteena on hiilensidonnan tehostaminen. Päivävuokra on reilut kaksi kymppiä. Vuonna 2015 tehdyn ensiharvennuksen jälkeen (vas) lehtikuusten latvat olivat terävän kartiomaisia. Tuen saamiseen ei tarvita ravinneanalyyseja. Stihlin tankkiin mahtuu 15 litraa nestettä, joten hehtaarille tarvitaan vajaat kolme tankillista veden ja boorin sekoitusta. Varmoja puutoskohteita ovat metsitetyt pellot sekä Itä-Suomen vanhat kaskimaat tyy helpossa maastossa levittämään booria tunnissa noin hehtaarin alalle. Näillä selviät boorilannoituksesta. Moottorireppuruisku, booriliuosta – hehtaarille kaksi kanisteria, kuten myös vettä liuoksen lantringiksi – ja maasturi palstan laidalle pääsemiseksi. Boorivajeesta ennen päätehakkuuta kärsineillä alueilla lannoite kannattaa ruiskuttaa pian istutuksen jälkeen. Sen jälkeen edetään kymmenen metriä ja tehdään sama uudelleen. Lannoite levitetään tasaisesti maastoon, ei puiden tyville tähdäten. Hehtaarille 20 litraa booriliuosta 4. Lannoitteen annostelu voi tuntua epämääräiseltä, mutta tavoiteltuun levitysmäärään pääsee yllättävänkin helposti – kannattaa seurata ruiskun tankin vajumista. Koetyömaalla etenimme ajouria myöten. Suppea soittokierros osoitti, että ainakin Ramirent tarjoaa vuokralle metsälannoitteen levitykseen sopivia Makitan moottoriruiskuja. HALLITUS valmistelee uutta tukea joutopeltojen metsittämiseen. Hanke voidaan muodostaa useista vähintään puolen hehtaarin kuvioista. Ruiskuja voi vuokrata Esimerkkityömaalla käytimme Stihlin nelitahtimoottorilla varustettua ruiskua, joka on varmatoiminen ja käyntiääneltään miellyttävän pehmeä. Boori ja glyfosaatti kerralla peltometsiin Vinkit boorilannoitukseen. Moottoriruisku maksaa suunnilleen saman kuin ammattikäyttöön tarkoitettu raivaussaha. Raivaa ensin alikasvos 3. 15 METSÄSTÄ / 18.6.2020 1. ”Silloin käytössä oli maavaikutteinen torjunta-aine, joka tuhosi peltomaassa olevat rikkakasvien siemenistä itäneet sirkkataimet. Muuten glyfosaatista ei ole hyötyä”, Hytönen neuvoo. Tankit täynnä ruisku painaa noin 25 kiloa. Kasvatusmetsässä lannoitus on paras tehdä hakkuun jälkeen, kun ruiskuttaja voi edetä ajouria myöten ja alikasvos on raivattu ennen hakkuuta. ”Ruiskutus on tehtävä vasta mätästyksen jälkeen, kun muokkauksen paljastamat rikkakasvien siemenet ovat itäneet. Tasaisella ajouravälillä tämä riittää lannoitteen levittämiseksi. Syyksi epäillään boorin puutosta. Ruiskun tehokas kantama on reilut kymmenen metriä
Teollisuus sai jalostettua tuotannosta syntyviä jätteitä tuotteeksi. Yksi pisimmän uran suovankeittäjänä Mäntysuopaa Enso-Gutzeitin Imatran tehtaan varastossa vuonna 1956. Johtaja oli torpata hankkeen Aivan ongelmitta mäntysuovan kaupallisen valmistuksen aloitus ja sitä edeltänyt Kotkan sulfaattitehtaan sivutuoteosaston perustaminen eivät kuitenkaan sujuneet. Hellström sai maanitella lupaa muun muassa tärpättiä ja metyylialkoholia jalostavalle tehtaalle kolme vuotta. ”Tislaajalta paloivat kasvot ja kädet ja vaatteet putosivat päältä kuin tuhkana”, Hellström muisteli tehtaan alkutaivalta vuonna 1937 ilmestyneessä EnsoGutzeit -Tornator -jäsenlehdessä. Etenkään kemistit eivät konsulin mukaan olleet alkuunkaan luottamuksen arvoisia. vuotta mäntysuopaa Huippusuositun puhdistusaineen alkutaipaletta värittävät räjähdykset ja myrkytykset. Kotitalouk sille kotimainen mäntysuopa tarjosi kalliille tuontisaippualle edullisen vaihtoehdon eikä saippuaa ollut enää välttämätöntä keittää teurasjätteistä ja lipeästä, kuten 1920-luvulla yleisesti oli tapana. Tehtaalla räjähti ensimmäisen kerran, kun sähköllä käyneen moottoripumpun kipinät sytyttivät ilmaan sekoittuneet kaasut tärpätinpuristuslaitoksen kellarissa. Kun sekaan lisättiin lipeää, seulottua soodaa ja fosfaatteja, olivat mattopyykkäreiden suosikiksi nousseen mäntysuovan ainekset kasassa. Työntekijä menehtyi kaasuihin, mutta tajuntansa menettänyt Hellström ehdittiin nostaa säiliön pohjalta ajoissa ylös. Lopulta kollegoiden taatessa Hellströmin rehellisyyden sopimus heltisi heinäkuussa 1911. Yksi ja toinen uinahti joksikin minuutiksi raakatärpättiastian yllä.” Hellström itsekin oli menettää henkensä mentyään pelastamaan betonisäiliön pohjaa puhdistamassa ollut työntekijäänsä. Alkalipitoisuus tuntuu kielenkärjessä Mäntysuovan valmistus aloitettiin jalostustehtaalla seitsemän vuotta keksimisensä jälkeen vuonna 1920. 16 18.6.2020 / METSÄSTÄ TIIA PUUKILA M äntysuovan teollinen valmistus alkoi Kotkassa tasan sata vuotta sitten. ” Pahimpia olivat kaasumyrkytykset. Hellströmistä tuli jalostustehtaan johtaja vuosiksi 1911–1945. Tuohon aikaan ei tiedetty metyylialkoholia tislatessa syntyvän metyylisulfidin myrkyllisyydestä ja räjähdysherkkyydestä puristuksessa. Samaisessa tehtaassa kaksi vuotta sen perustamisen jälkeen Hellström keksi mäntysuovan. Toisella räjähdyskerralla tislaaja heittäytyi ulos ikkunasta viereiselle matalammalle katolle ja siitä edelleen seuraavalle matalammalle kattotasanteelle ja säilyi täysin vahingoittumattomana. Se kasvatti nopeasti suosiotaan. Enso-Gutzeitin insinööri ja kemisti Alfons Hellström tutkimusryhmineen keksi, kuinka mäntyöljyä pystytään tislaamaan mäntysellusta. Koko tehdashanke oli kaatua jo ennen syntyään silloisen johtajan konsuli Alexander Gullichsen nuivaan asenteeseen. Vuonna 1927 tehtaan vuosituotanto oli jo miljoona kiloa. Huonoista aikaisemmista kokemuksistaan johtuen konsuli piti kaikkia insinöörejä suuremmassa tai pienemmässä määrin huijareina. Tislaaja pelastautui ikkunasta Jalostustehtaan alkuvuosina sattui ja tapahtui. Imatran mäntyöljyjalostama aloitti toimintansa vuonna 1953 ja vuotta myöhemmin mäntysuovan valmistus siirtyi Kotkasta Imatralle. Enso-Gutzeit Oy, keskushallinnon arkisto Er va -L at va la n m ai no st oi m is to n ar ki st o Er va -L at va la n m ai no st oi m is to n ar ki st o Er va -L at va la n m ai no st oi m is to n ar ki st o
Mäntysuovan satavuotiseen historiaan pääsee tutustumaan Elinkeinoelämän keskusarkisto Elkan aulanäyttelyssä Mikkelissä elokuun loppuun asti. Jos kuitenkin ongelmia tuli, menivät siinä keittäjältä yöunet. Mäntysuovan pakkaus ja myynti siirtyivät EnsoGutzeitilta Hackmanin tytäryhtiölle Havi Oy:lle vuonna 1984. Aikaisemmin mäntysuopa oli vakiovaruste mattolaituripyykissä. Sotien jälkeen elettiin ”Toiseen kokeeseen tarvitaan kielenkärki.” mäntysuovan kultakautta ja suopaa myytiin useampi miljoona kiloa vuodessa. Hiusten ja veneiden pesuun Alkuun mäntysuopaa valmistettiin palana. Tehdastyöläiset paloittelivat ja veivät mäntysuopapalasia pakattaviksi vuonna 1956 EnsoGutzeitin Imatran tehtailla. Ensimmäisen kokeen hän tekee katsomalla seosta. Kolmekymmentä vuotta suopaa keittänyt Rissanen epäonnistui äärimmäisen harvoin. Mäntysuovan käytössä vain mielikuvitus oli rajana. ” Alkalipitoisuuden kokeilee Rissanen kolmella tavalla. Enso-Gutzeitin vanhoista mainoksista käy ilmi, että mattojen pesun lisäksi mäntysuovalla oli lukemattomia muita käyttötarkoituksia. Mäntysuopaa mainostettiin ahkerasti ja se saavutti nopeasti aseman koko kansan pesuaineena. Enso-Gutzeit Oy, keskushallinnon arkisto En so -G ut ze it Oy , ke sk us ha lli nn on ar ki st o Er va -L at va la n m ai no st oi m is to n ar ki st o Er va -L at va la n m ai no st oi m is to n ar ki st o. Rissanen tiesi, että suovan valmistuksessa ratkaisevaa oli paitsi kunnollinen mäntyöljy myös suovan oikea alkalipitoisuus. Tosin nykyisin Havu Mäntysuopapalan valmistusmaaksi kerrotaan Latvia ja Havu Mäntysuopaliuoksen valmistusmaaksi Tanska. Havilla mäntysuovan valmistus ehti olla vuoteen 1997, jolloin saksalainen Henkel Oy osti tuotemerkin. Hänet itse Hellström perehdytti työhönsä heti mäntysuovan valmistuksen alettua. Mäntysuovalla liukastettiin rukin pyörät, voideltiin sukset, pestiin veneet ja pyykki, hoidettiin ihoa ja puunattiin koiria. Toiseen kokeeseen tarvitaan kielenkärki, jolla tottunut suovankeittäjämme toteaa makuaistinsa avulla suovan alkalin ja vasta kolmannen kokeen hän suorittaa kemikalioilla”, kerrotaan vuonna 1950 ilmestyneessä Enso-Gutzeitin henkilöstölehdessä. Nykyään tiedetään, että sen hartsihapot ovat kaloille vahingollisia ja oikeita käyttöpaikkoja ovat viemäröidyt mattojenpesupaikat. Näyttely on avoinna kesäja elokuussa klo 8 –16 sekä heinäkuussa klo 9–15. 1930-luvulla keksittiin uusi tuote mäntysuopaliuos, joka saavutti sekin heti suuren suosion. 17 METSÄSTÄ / 18.6.2020 tehneistä oli August Rissanen. Edelleen moni luottaa mattopyykillä kotimaiseksi miellettyyn merkkiin
“Vettä ei ole satanut sitten toukokuun alun eikä sitä silloinkaan kovin paljoa tullut”, sanoo metsänomistaja Timo Koivulahti, joka on viljellyt kotitilaansa pian 17 vuotta. Metsänhoitosuunnitelmassa se on arvioitu 90-vuotiaaksi. “Siinä joutuu jo verosuunnittelua tekemään, kun koko kymmenen vuoden korvaus tulee könttänä. “Rinteessä purot ovat luonnontilassa, mutta tasamaalla ne on käyty kaivurilla avaamassa 60ja 70-lukujen taitteessa. Alue on rauhoitettu metsälain 10. “Korvaus lasketaan olemassa olevan puuston mukaan. Kevätlinnunherne on yksi lehdon opaskasveista.. 18 18.6.2020 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Suonenjoki Pälkäne MEERI YLÄ-TUUHONEN, teksti JYRKI LUUKKONEN, kuvat A urinko paistaa pilvien lomasta vanhaan lehtometsään Pälkäneen Puutikkalassa. Pälkäneläisen Timo Koivulahden metsästä löytyy molempia. Timo Koivulahti suojeli kahden hehtaarin puroalueen kymmeneksi vuodeksi. Korvaus puuston mukaan Kuusivaltaisessa metsässä kasvaa myös vanhoja mäntyjä ja lehtipuita, kuten koivuja, haapoja ja tervaleppiä. Kymmenen vuotta sitten sain sen vielä verottomana.” Nykyään ympäristötuki on verollista tuloa. Työn ohessa hän viljelee kuminaa, tattaria ja nurmisiemenkasveja sekä harjoittaa metsätaloutta. Tyhmäähän se olisi ollut jättää hakematta, kun niille ei kuitenkaan saa tehdä mitään.” 46-vuotias Koivulahti työskentelee it-palveluvastaavana Ruokavirastossa. Määräaikainen suojelu oli Koivulahdesta hyvä ratkaisu. Siinä mielessä se on mennyt huonompaan suuntaan”, Koivulahti toteaa. Purojen varsilla kasvaa hiirenportaita, rentukoita ja sinivuokkoja. Siinä metsän omistus säilyy, mutta suojeltu alue on jätettävä metsätalouskäytön ulkopuolelle. Nyt hän pohtii sen pysyvää suojelua Metso-ohjelman kautta. Rehevästä maaperästä huolimatta maasto on kesäkuun ensimmäisellä viikolla rutikuivaa. Suojellako pysyvästi vai ei. Kukaan ei tarkalleen tiedä, kuinka vanhaa metsä lakikohteella ja sen ympäristössä on ja milloin sitä on viimeksi hakattu, Koivulahti sanoo. Puron varressa taivasta tavoittelee 28-metrinen, lähes oksaton tervaleppä. Samalla on muutettu myös puron suuntaa ja käännetty uoma pois pellolta.” Kymmenen vuotta sitten Koivulahti solmi määräaikaisen ympäristötukisopimuksen Suomen metsäkeskuksen kanssa ja suojeli vapaaehtoisesti noin kaksi hehtaaria metsää purojen molemmin puolin. Yksi tärkeimmistä kriteereistä Metso-kohteella on lahopuiden tai kaatuneiden puiden määrä. “Olin lukenut jostain, että metsälakikohteille saa ympäristötukea kymmeneksi vuodeksi. Metsän poikki virtaa kaksi hennosti solisevaa puroa, jotka yhdistyvät yhdeksi. pykälän perusteella
“Se on noin viidennes talousmetsieni kokonaispinta-alasta. “Kyllä sen täytyy mennä aika lähelle hakkuutuottoa vähennettynä uudistamiskustannuksilla, ja jokin kannustin siinä olisi hyvä olla, koska kyseessä on vain kertakorvaus, josta seuraava sukupolvi ei pääse enää nauttimaan.” Vaakakupissa painavat myös mahdolliset kirjanpainajatuhot. “Kävin Metsonpolku-sivustolla lukemassa taustoja ja siellä oli yhteydenottolomake. Korvaus perustuu todellisen puuston arvoon. Veden läheisyys ja rehevä maaperä kertovat lajirunsaudesta. Koivulahti päätti ottaa asiasta selvää. Metsän suurin tervaleppä on 28 metriä pitkä ja lähes oksaton. 19 METSÄSTÄ / 18.6.2020 Aineksia Metso-kohteeksi Koivulahden määräaikainen suojelusopimus päättyy elokuussa, ja siksi metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja Lassi Hakulinen Metsäkeskuksesta vieraili Puutikkalassa pääsiäisen alla. Rehevä maaperä, lahopuu ja veden lähei”Tyhmäähän se olisi ollut jättää hakematta.” syys luovat hyvät olosuhteen monipuoliselle lajistolle.” Lopullisuus mietityttää Seuraavaksi Pääkkönen rajaa kohteen ja tekee Koivulahdelle tarjouksen pysyvästä suojelusta. “Hän mainitsi, että alueessa saattaisi olla potentiaalia myös Metso-kohteeksi”, Koivulahti kertoo. “Jatkan vähintäänkin määräaikaista suojelua. “Luonnontilassa oleva metsä kiehtoo minua, koska sellaisiahan metsät ovat olleet vuosituhansia. Timon tapauksessa lähden ehdottamaan lähes 20 hehtaarin suojelualuetta”, Pääkkönen sanoo. Ala tuntuu isolta varsinkin, kun se rupeaa olemaan viimeisiä järeitä alueita, joka on vielä hakkaamatta”, Koivulahti miettii. “Metsässä on kattavasti yli satavuotiasta puustoa, ja alueella esiintyy vaateliasta lehtokasvillisuutta, kuten kevätlinnunhernettä, taikinamarjaa ja lehtokuusamaa. “Tavoitteiden saavuttamiseksi suojelualueiden on oltava riittävän laaja-alaisia. Päätöksen kannalta merkittävä seikka on myös suojelusta saatava korvaus. Ohjelma kestää vuoden 2025 loppuun. Siitä ei ole kahta sanaa”, Koivulahti toteaa. Lehtojen lisäksi Metso-ohjelman tavoitteena on suojella puustoisia soita, kuten korpia ja rämeitä.. Ne ovat yksipuolisia ja siksi alttiita myös erilaisille tuhoille.” Toukokuun lopulla ylitarkastaja Jyri Pääkkönen Pirkanmaan ely-keskuksesta teki maastokäynnin Koivulahden metsään. Pysyvän suojelun etuna olisi, että tilan pihapiiristä avautuva metsämaisema säilyisi ennallaan. Hän luonnehtii kohdetta monipuoliseksi vanhan metsän luontokeitaaksi. Viljellyt metsät on puupeltoja. Ilmoitin sitä kautta olevani kiinnostunut Metso-ohjelmasta.” Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metson tavoitteena on suojella arvokkaita luonnontilaisia metsiä
Sinne tänne kylvetyt tammenterhot eivät ole vielä ehtineen nousta taimina näkösälle. Kehittipä Pusa chilipohjaisen karkotteenkin pitämään saaren jänikset, hirvieläimet ja myyrät pois taimiensa kimpusta. Näppärä, ilman paristoja toimiva kiinalainen pH-mittari löytyi nettikaupasta. Pähkinät olivat polvenkorkuisia, mutta muut melkein kaksimetrisiä taimia”, Posa muistelee. Ehkä oli osin karkotteen ansiota, että viime talven jäljiltä on vain muutamasta Ei yksinäistä saarnipuuta Kotkalaisinsinöörin saaripalstan puustoa ei voi sanoa mielikuvituksettomaksi. Istutusmulta on ollut kalkkipitoista, ja istutuskuoppiin annostellut lannoitteet ovat olleet vähätyppisiä. Sijansa ovat saaneet muun muassa pensasmustikat sekä kirsikkaja päärynäpuut. Ja onhan kotkalaisen Juha ”Junnu” Vainion Yksinäinen saarnipuu hieno laulu. Tiedossa oli, että meren ympäröimällä saarella on pitkä kasvukausi, jonka kosteusoloja suuri vesimassa tasaa. Istutukset on tehty tontilla viimeisen päälle. Tällä kasvukaudella hehtaarin tontin lajikirjo on taas lisääntynyt. Saarni näyttäisi viihtyvän hyvin välillä tulvan huuhtomaksi joutuvalla vesijätöllä. Samalla Pusaan iski himo kasvattaa erilaisia puulajeja. Alun perin Jukan ajatuksena oli rakentaa joskus – kenties noin sadan vuoden päästä – omista puistaan tamminen vene. ”Otimme paljasjuuriset taimet vastaan, ja laitoimme ne kasvamaan.” Talkooväen istuttamien puulajien kirjo ylsi saksan-, musta-, japaninja euroopan jalopähkinöistä aina saarniin, pyökkeihin, metsäja punatammiin saakka. ”Metsiköistä tehdään Suomessa aina niin mielikuvituksettomia, vaikka puistoissa kasvaa täälläkin isoja tammia, lehmuksia ja muita erikoisempia puita”, koneinsinööri kertoo ajatuksistaan siinä vaiheessa, kun kaikki oli vielä alussa. Saarnihan tunnetaan kotoisen tervalepän tapaan puulajina, joka viihtyy tulvatasangoilla sekä alueilla, joilla pohjavesi on luonnostaan korkealla. Monta eri jalopähkinää Pusa löysi netistä erikoispuulajien taimia kasvattavan Savonlinnan Taimiston. Suurimmalla osalla Jukka Posan tontista kasvaa yhä tiheä hieskoivikko, joka suojaa istutettuja taimia. Sellainen löytyi Kuutsalon saaresta, noin vartin venematkan päässä mantereelta. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla jalopähkinät olivat jo terhakkaasti kasvussa. Se tosin arveluttaa, että punatammi (Pinus rubra ) on ainekseltaan tunnetusti huokoinen puulaji. Pieneltä alalta löytyy kirjava kattaus kasvuolosuhteita: vesijättöä, jolle jäät ja korkea vesi työntävät keväisin paksulti kuollutta ruokomattoa, mutaa ja multaa sekä tiivistä ja nopeasti pinnaltaan kuivuvaa hienojakoista moreenia, jonka alla vesi on aina lähellä. Sen kaveriksi hän on rakentanut pienen saunamökin. Taimet on viisasta suojata verkolla. taimesta löytynyt syömisen jälkiä. 20 18.6.2020 / METSÄSTÄ MARTTI LINNA, teksti ja kuvat K un kotkalainen koneinsinööri Jukka Posa palasi pitkän Kaakkois-Aasiassa vietetyn työrupeaman jälkeen takaisin kotiseudulleen, hän halusi puuhapalstan Kotkan edustan saaristosta. Noin seitsemän neliökilometrin suuruinen Kuutsalo on ollut asuttuna ainakin 1500-luvulta lähtien, mutta Posan saaren pohjoisrannalta löytämältä hehtaarin palstalta ei juuri ihmisen kädenjälkiä löytynyt. Taimiston perustaneelta ja sen omistavalta Jarmo Pölöseltä tulikin sähköpostitse perusteelliset neuvot siitä, miten useamman puulajin metsä kannattaisi saareen perustaa. CLT LVL Kuhmo Crosslam Alajärvi CLT Finland Kauhajoki CLT Plant (arvioitu 2018) Varkaus Stora Enso Punkaharju Metsä Group (arvioitu 2019) Lohja Metsä Group. Isomman mökin rakentaminen on suunnitteilla. Chiliä syömäreille Koska mangrovea ei ollut taimena tarjolla, vesijättömaalle valikoitui puulajiksi saarni. ”Viime vuoden keväällä tuli sitten 80 tainta. Kevytrakenteinen varastokoppero oli
METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin
teho 1,5 kW . ketjujako 3/8 . paino ilman akkua 5,1 kg . akkumoottorisaha . . Sama akku kuin ruohonleikkurissa Toinen tarjokas kahdensadan euron kesäsahaksi on Jonsered CS 2258 Li. (alla) AkkuJonseredin leikkuuteho voisi olla hieman parempi. . Jonsered CS 2258 LI:hin sopii sama akku kuin Jonssin ruohonleikkureihin. terälevyn pituus 14 tuumaa . Näitä voi kuitenkin harkita, jos tarvitset esimerkiksi kesämökille sotaväen termein suorituskykyä polttopuiden pätkimiseen tai ykköspuiden kaatamiseen. Akku-Jonssin ongelma on sen paino, työkunnossa yli seitsemän kiloa, eikä vastineeksi saa edes akkusahasarjaan erinomaista leikkuutehoa. sylinteritilavuus 42 cm 3 . . ketjunopeus enimmäisteholla 15 m/s . OIkeita metsätöitä näillä ei tehdä, mutta polttopuut saa kyllä pätkittyä. Muodoiltaan se on möykkymäinen, mutta käyttötarkoituksessaan, esimerkiksi polttopuiden katkonnassa, siitä ei ole haittaa. 22 18.6.2020 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija T ankki täyteen -sarjan uusintojen kunniaksi pohdimme, kannattaako ostaa, kun halvalla saa. akun kapasiteetti 5,2 Ah . paino työkunnossa 7,3 kg . . . hinta akun kanssa noin 400 euroa, ilman akkua noin 200 euroa Plussat ja miinukset + helppo käyttää + akun yhteensopivuus mm ruohonleikkurin kanssa – ahdas öljytankin täyttöaukko – paino McCullochin Switch Start varmistaa helpon käynnistymisen, kunhan toimii ohjeiden mukaan. hinta noin 240 euroa Plussat ja miinukset + hintaansa nähden tehokas + helppo käynnistää – paino – moottorikopan ruuvikiinnitys ”Kulloppi” on käypä saha vaikkapa kesämökin polttopuuhommiin. McCulloch CS 42STE on hintaansa suhteutettuna tehokas. hiiliharjaton moottori . Sahalla työskentelyyn akku riitti puoleksi tunniksi. PIKATESTI. Amatöörikäyttäjän elämän helpottamiseksi sahassa on Switch Start -käynnistys, joka varmistaa käynnistymisen ja estää tulpan kastelun. Virtaa 58 voltin ja 5,2 ampeeritunnin akusta riitti seitsemän ja puolen minuutin yhtäjaksoiseen sahaukseen. Järkevän akkusahan ja parin vara-akun yhdistelmään pitää latoa vielä muutama saturainen lisää sahakaupan tiskiin. . Ottaisinko kesäsahan. paino työkunnossa 6,8 kg . Jonssin akkusaha voi olla järkevä ostos mökkikäyttöön tai omakotiasujan satunnaisiin tarpeisiin, jos taloudessa on myös samanlaisella akulla toimiva Jonseredin ruohonleikkuri, ja sama akku toimii kahdessa koneessa. . Tärkein huomio: Unohda nämä, jos kaavailet tekeväsi koskaan oikeasti metsätöitä moottorisahalla. Kahden sadan euron sahaksi McCulloch 42 STE on vähintään kohtuullinen. Jos ostaa akun samalla kertaa, hinta kohoaa lähelle 400 euroa. Toinen McCullochin sahoissa jo tuttu ratkaisu on tulpanavaimelle takakahvan alapintaan tehty kolo tulpanavaimelle. . Esimerkkeinä ovat Jonseredin akkusaha, malli CS 2258 Li, sekä McCullochin CS 42STE -bensasaha. Switch Start -käynnistys . Se on hieman vähemmän kuin akkusahoilla keskimäärin. . . Molemmat ovat Husqvarna-konsernin Yhdysvalloissa valmistamia laitteita. . Silloin se on kallis. akun jännite 58 V . . . Säästö on kohtalainen, koska akku maksaa noin 200 euroa. paino ilman terää 6,1 kg . Ilman akkua se maksaa pari sataa euroa. ketjujako 3/8 . terälaipan pituus 16 tuumaa . . Power Boost -painikkeella akusta saadaan hiven lisätehoa vaativiin tilanteisiin. MCCULLOCH 42 STE . Nämä eivät sentään ole halpamarkettien 59,99 euron kertakäyttövehkeitä, vaan sijoittuvat hintaluokkaan 200– 300 euroa. . . . Pikkuisen isommalla rahalla saa käyttökelpoisempia bensasahoja. JONSERED CS2258 LI . . Tätä voisivat muutkin sahamerkit kopioida. Saha starttaa ensimmäisellä tai toisella nykäisyllä
Tuohen kiskonta-aika oli kuitenkin lyhyt, pari viikkoa ennen ja jälkeen juhannuksen. Silloin lannoitteen noutaminen onnistuu suoraan henkilöauton peräkärrystä. Jos lannoituksen tilaa metsäänsä ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, pitäisi lannoitettavaa pinta-alaa olla yleensä vähintään viisi hehtaaria. Keinolannoitteen levitys onnistuu pienehköillä kohteilla myös omatoimisesti ilman erikoiskalustoa. Keinolannoitusta käsipelillä Metsäsalpietarin levitys onnistuu hyvin käsin, kunhan lannoitesäkit saa ensin palstalle. Sellainen valmistuu helposti vaikkapa mehukattipöntöstä. Rouste taas nosti taimia talvella hienojakoisilla mailla joko kokonaan ylös, tai katkoi juuria, jolloin ne olivat herkkiä ahavalle”, kuvailee Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala. ”Erityisesti viime vuonna istutetut taimet ovat kärsineet, mutta myös kesän 2018 istutuksilta on raportoitu kuivuneista taimista”, kuvailee Remes. Ensimmäinen mieleen tuleva vaihtoehto levitysastiaksi on taimivakka. Pohjoisessa Keski-Suomessa kaksi Yaran 700 kilon säkkiä metsäsalpietaria irtosi huhtikuussa 550 euron verolliseen hintaan itse kaupasta noutaen. Remeksen mukaan keväällä hyvinkin huonolta näyttänyt taimi voi lähteä kasvuun ja löytää uuden latvan. Olkapäälle täyden vakan kantaminen ei ole herkkua. Myös Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes kertoo saaneensa paljon ilmoituksia taimituhoista. Nyt juhannuksen aikaan on jo nähtävissä, mitkä taimet selviävät kasvuun.” Ahava iski kyntensä kuusiin Juhannuksen aikoihin kannattaa käydä tarkistamassa, lähtevätkö kuivuneet taimet kasvuun. Metsänomistaja voi tilata lannoitteita ainakin maataloustuotteita myyvien kauppojen kautta. Varsinainen levitys tapahtuu ripeästi, jos kantomatka ei muodostu kohtuuttoman pitkäksi. Hehtaari parissa tunnissa Lannoitteen viskominen metsään onnistuu käsin, mutta veneen äyskäri on erinomainen apuväline. Kuusentaimet ovat olleet koetuksella etenkin hienojakoisilla mailla ja kuivilla kasvupaikoilla. Sopivan levitysmäärän hahmottaminen ei ole alkuun yksinkertaista. Levitys on takuuvarmasti tarkkaa, eikä lannoitetta joudu ojiin tai teille. Tonnihinnaksi jäi siten vajaat neljäsataa euroa. Tuohta ei myöskään sopinut repiä kasvavista puista, ellei niitä ollut leimattu kaadettaviksi. ”Jos taimikosta löytyy toista tuhatta kasvatuskelpoista taimea kohtalaisen tasaisesti jakautuneena, niin jatkaisin metsänkasvatusta näistä lähtökohdista.” METSÄNHOITO. 23 METSÄSTÄ / 18.6.2020 Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. Tarvitaanko täydennystä. Haettiin metsästä muutakin kuin ruokaa ja puuta. Maa oli lumettomuuden seurauksena osassa maata poikkeuksellisen pitkään myös roudassa. Halutessaan ajouratkin voi jättää lannoittamatta. ”Tänä vuonna taimia kyllä kuoleekin tavallista enemmän. Asemasodan aikana keruuseen osallistuivat myös sotilaat, mutta ”eroa on kotirintaman hyväksi yli 25 000 kiloa” . Koivutuohesta puolestaan oli sodan aikana tullut kenkien välipohjien korviketuote, joka kelpasi myös vientiin, lähinnä Norjaan mutta myös Ruotsiin ja Saksaan. Lannoite taimivakkaan Levitysurakan suurin haaste on saada kuljetettua lannoitesäkit palstalle. Taimivakka ja äyskäri riittävät työkaluiksi, kun levittää keinolannoitetta omatoimisesti Katso video Metsälehden Youtubesta SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva Kasvukauden alku paljasti tänä kesänä poikkeuksellisen paljon tuhoja eteläisen ja keskisen Suomen kuusitaimikoista. Tasaisesti levitettynä se tarkoittaa viittä ja puolta kiloa aarille. Ihannetilanteessa lannoitettava kuvio sijaitsee metsätien vieressä. Osana suurempaa yhteishanketta pienemmätkin kuviot voivat toki hoitua. Pihkatuote Oy:n mainoksen mukaan keruu ”tarjoaa varsinkin nuorelle väelle hyvän ansiomahdollisuuden”. Hehtaarin alue on lannoitettu parissa tunnissa. Hommaa voi hahmotella myös puuston runkoluvun kautta. ”Viime kesän kuivuus kuivatti taimia varsinkin turvekankailla ja kivikoissa. Metsäkärryllä ja kuormaimella varustetulla maataloustraktorilla suursäkinkin kuljetus onnistuu helposti. Vakkaan mahtuu kerralla arviolta parikymmentä kiloa lannoitetta. ”Varsinainen sadonkorjuu antaa tarpeeksi työtä vanhemmalle väelle – siksi marjapuurojen, sienikyljysten, mehukeittojen ja hillojen aineisten keruu metsissä jää etupäässä nuorten huoleksi hauskana kilpaurheiluna”, kansanhuoltoministeriö mainosti vuoden 1943 Metsälehdessä. Menetelmän etuna on kuitenkin, että pienetkin yksittäiset kuviot on näin mahdollista lannoittaa haluamanaan ajankohtana. Syynä ilmiöön on poikkeuksellisten sääolosuhteiden yhteisvaikutus. Metsäsalpietaria suositellaan levitettäväksi noin 550 kiloa hehtaarille. Myös laadusta oli syytä pitää huolta. Jos kyseessä on ensiharvennettu männikkö, jossa runkoluku on hieman päälle tuhat hehtaarilla, voi lannoitetta levittää noin puoli kiloa per kasvatettava puu. Niinpä kansanhuoltoministeriö kannusti turvautumaan myös metsän anteihin. ”Tällöin taimi ei ole saanut juurillaan vettä, ja ahava on voinut kuivattaa taimen joko kokonaan tai osittain”, sanoo Oijala. Pihkaa tarvittiin turvaamaan hartsin tuotanto. Täydennysistutukseen Remes ei aivan pienien tuhojen vuoksi lähtisi etenkään vuotta vanhemmille uudistusaloille. Lumeton talvi lisäsi ahavavaurioiden riskiä. Takuuvarmasti tarkkaa Käsilevityksen taloudellinen kannattavuus ei liene kummoinen, sillä maalevityksenä typpilannoituksen hehtaarihinta liikkuu kolmensadan euron hujakoilla. Jos täyttä vakkaa joutuu järjestelmällisesti kantamaan yli 50 metriä suuntaansa, muuttuu homma nopeasti hevosenleikiksi. Elintarvikkeet olivat säännösteltyjä, ja edellisen vuoden heikon sadon vuoksi Suomessa ajauduttiin vuonna 1942 jo nälänhädän partaalle. ”Huonoa tavaraa ei missään tapauksessa kannata lähettää ulkomaille, sillä siinä tapauksessa ensimmäinen lähetys jää myös viimeiseksi” , Metsälehti varoitti vuonna 1943. Maastoja puustovaurioita ei myöskään pääse syntymään. Saman vuoden elokuun Metsälehti kertoi, että pihkaa oli kerätty jo yli puoli miljoonaa kiloa. Mainosten kertomaa 1943 EERO SALA SOTA-AIKA koetteli ankarasti myös kotirintamaa. Asiaa auttaa, kun punnitsee esimerkiksi äyskäriin kerralla mahtuvan satsin painon. Kaikki irti metsästä SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat Kangasmetsien typpilannoitus on tutkitusti kannattava sijoitus
Metsästyskaudella 2016–2017 Suomesta pyydettiin noin 8 000 metsäkaurista, joista 500 oli keväällä kaadettuja pukkeja. Jahti-isäntä Juho Räsänen kiipesi puuhun piilon. Eikä Worster muutenkaan ole aikeissa juhlistaa povattua seksihellettä. Valepukki Matkaa Viitasaaren kaupungin keskustaan on muutama kilometri. Ei, se ei ole nahkainen eikä siinä ole punaista muovipalloa suuaukon kohdalla. 15 000 nurin Touko-kesäkuulle ajoittuva metsäkaurispukkien kevätjahti on ollut sallittua vuodesta 1993 lähtien. Kauriskaave taittuu pieneksi. Se tekee puskissa piilottelusta tukalaa: herättää kesän ensimmäiset hyttyset, mutta lamauttaa kauriit. Hellerajakin saattaa rikkoutua, vaikka eletään vielä toukokuuta. Jahtialueet ovat pääsääntöisesti teollisuusmaiden takamaita, joita ei ole kaavoitettu virkistysalueiksi. Puuhun hilatulle istuimelle hän on kavunnut pikatikkaita pitkin. Toukokuussa Dana Worster viritteli houkutuspukkia kaupungin läheisyyteen yksityismaalle. Viitasaarella ryhdytään metsästämään kaupunkikauriita virkistyskäyttöön soveltumattomilla joutomailla. Lähimpiin rakennuksiin on reilusti yli metsästyslain määräämät 150 metriä. ”Toivottavasti eivät liian myöhään”, Worster epäilee. Juhlan kunniaksi Dana Worster pukeutuu röyhelöpukuun ja vetää päähänsä kasvomaskin. Dana Worster lymyilee kaatuneen kuusen juurakon takana, jahti-isäntä Juuso Räsänen viiden metrin korkeudella haavassa. Naamioasussaan hän mielii pysyä poissa pukkien katseilta Kauriinmetsästäjälle kuumuus on pahasta. Pää kainaloon ja metsälle. Se ei kuulostanut mitenkään helpolta tavalta hankkia perheelle lihaa. Hallituksen siunaus Kauriiden kaupungistumisen ja runsastumisen myötä Viitasaren kaupunginhallitus päätti maaliskuussa ryhtyä myymään jousimetsästyslupia. Houkutushajun tehtävä olisi vetää pukkeja puoleensa.. Ne lähtevät liikkeelle vasta iltamyöhään. Niinpä jahti-into alkoi hiljalleen kasvaa. Tosin virkistykseksi menee kaurisjahti viitasaarelaisella yksityismaallakin. Valtakunnallinen saaliskin keikkui vuosittain vain 50 kevätpukissa. Jahtimahdollisuus eli hiljaiseloa 20 kevättä. ”Tuotko pitsaa tullessasi”, kuuluu jousimetsästäjien tekstiviesti jahdin päätteeksi. Kaupungin vaarallisin valepukki Metsäkauriit muuttavat kaupunkeihin. Pukkeja näkyi, mutta ne pysyivät nuolen ulottumattomissa. Helmikuussa päättyneellä metsästyskaudella kaurissaalis kipusi päälle 15 000 kaadon, joista kolmasosa kertyi Varsinais-Suomesta. Sekään ei tosin auttanut. Jälleen kerran. ”Olen laskeskellut, että yksi kauriskaato jousella on vaatinut noin 250 tunnin työpanoksen.” Aikuisesta kauriista heltiää lihaa noin 10 kiloa. Meteorologit ennustavat kevään kuuminta viikonloppua. Metsästys kaupungin mailla käynnistynee ensi syksynä. Kauriinpolulle taimikon ja harvennetun kasvatusmetsän rajalle pystytetty houkutuspukki on valokuvasta kankaalle painettu 3D-tuloste. Taajamametsästyksessä turvallisuus on tärkeintä – siksi jousi ja nuoli. Sen tehtävä on pysäyttää paikalle saapuva oikea pukki. ”Olen metsästänyt kauriita jousella nyt muutaman vuoden ajan”, Räsänen kertoi ennen puittamistaan. Vuonna 2005 meno muuttui, kun kauris poistettiin pyyntilupamenettelystä. Niillä nurkilla kanta on päässyt paisumaan valkohäntäpeurojen varjossa, joskin kauriita metsästetään maamme jokaisesta maakunnasta. Kasvusuuntaus on jatkunut käyrästöllä koillista kohti senkin jälkeen. 24 18.6.2020 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat I ltapäivälehtien otsikoissa kirjoitetaan seksihelteistä. Vieressä piilottelevat metsästäjät toivovat viivähdyksen suovan heille hetken aikaa virittää jousi ja ampua nuoli. Enää metsälle ei tarvittu silloisten riistanhoitopiirien myöntämiä lupia eikä 500 hehtaarin maa-aluetta. ”Tarkoituksena olisi myydä jousilupia alueille, jotka ovat tällä hetkellä vuokraamatta metsästyseuroille tai eivät muuten ole aktiivisessa käytössä”, linjaa teknisen toimen toimialajohtaja Juho Tenhunen
Samalla on säädettävä metsämaan kiinteistövero, joka hyväksyttäisiin kuluna verotuksessa. Joskus nälkä pakottaa myyrän uhkarohkeasti hakemaan ruokaa korkeammalta latvuksista. 3) On pidettävä yhteydet ympäristöja luontojärjestöihin kunnossa. Miksi muutaman lajin katoaminen luonnostamme olisi niin vakavaa. Metsänhoitoyhdistysten on terästäydyttävä ja haettava takaisin riveihinsä eronneet jäsenet. 2) On panostettava edunvalvontaan. Metsänomistajilta odotetaan paljon. Jokaisen metsänomistajan pitää myös itse toimia metsien puolestapuhujana: osoittaa virheelliset väittämät vääriksi ja tuotava oikeat esille. Kukaan ei tarkalleen tiedä mitä tulee tapahtumaan, jos kymmenet, jopa sadat lajit katoavat luonnostamme, kun jo yhden lajin katoaminen horjuttaa suurempaa kokonaisuutta. Kunnia nykyiselle edunvalvonnalle, mutta se ei riitä. Marja Tolonen kirjoitti Metsälehdessä 10/2020, että kompromisseja täytyy valitettavasti tehdä, jotta suomalaiset saisivat tuloja metsästä ja luonto voisi hyvin. Kun puu kasvaa, jälttä saa helposti vain oksista. Ole hyvä ja nauti! JOUKO LAHTI Järvenpää Varttuneessa metsässä myyräkanta on harva ja ravintona ovat enimmäkseen varvut ja ruohot. Monet kansalaisryhmät ovat osoittaneet kiinnostuksensa metsien käyttöön. Kadonneita lajeja ei saada takaisin. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on huomattavasti vakavampi uhka, ja tutkijoiden varoitusten on johdettava välittömään toimintaan. Meidän on tehtävä kauaskantoisia kompromisseja, emmekä saa ummistaa silmiämme metsäluonnon tilalta. Samaan aikaan ympäristöjärjestöt ovat kärjistetyillä esimerkeillä lisänneet etenkin nuorten huolta metsistä. Nuoret ovat siellä. Nälkä saa myyränkin kiipeämään Kun ruoka maan rajassa käy vähiin, joutuu metsämyyrä kiipeämään latvukseen jälttä ja silmuja syömään. Majavankin täytyy kaataa puu, jotta saisi riittävästi ravintoa. Ympäristöministe riön viime vuonna julkaiseman uhanalaisten la jien inventoinnin mukaan lajikato kiihtyy ja nyt joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen, linnuista kolmasosa. 25 PILKKEITÄ / 18.6.2020 METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJALTA LUKIJALTA METSÄPILA PUUSSA ITSE PUUAINES ja kuori ovat suorastaan kelvotonta ravintoa, mutta niiden välissä oleva ohut jälsi käy kyllä ruoaksi, hätäpäivinä jopa ihmisille pettuna. Metsänomistajat ovat aina katsoneet kauas, perinteitä vaalien ja metsänhoidon pintamuoti-ilmiöitä vältellen. Hiilensidontaa vaaditaan innokkaammin kuin vastustetaan toimia, joilla hiiltä sallitaan tuottaa ilmakehäämme. Metsätietonsa se on saanut enemmänkin videoklippeinä ympäristövaikuttajilta kuin sukupolvitiedon rauhallisena siirtona vanhemmilta tai isovanhemmilta. 1) On mentävä sosiaaliseen mediaan. Nykyisen toiminnan perusteleminen välttämättömyydellä on hyvin lyhytnäköistä ja itsekästä. Vanhoissa puissa paksu kaarnamainen, karvailla parkkiaineilla kyllästetty kuori pitää jällen tavoittelijat loitolla; ohuen jällen kaivaminen esiin paksun kuoren alta ei lyö leiville. Vapaa-aika ja varallisuus ovat lisääntyneet, eikä metsää välttämättä nähdä taloudellisen hyvinvoinnin turvaajana. Kiipeilytaitonsa ja värinsä vuoksi punamyyrää paikoin kutsutaan oravahiireksi.. Metsämyyrä ja sen pohjoinen serkku punamyyrä ovat taitavia kiipeilijöitä. SANNI SEPPO valokuvaaja, metsänomistaja Pitkä perinne on murtumassa, kun päätösvaltaa metsien käytöstä siirtyy pois metsänomistajilta muille metsistä kiinnostuneille. on muututtava ja löydettävä uudenlaisia ratkaisuja metsäyrittäjien vaikeuksiin. Tietämättömien vinoilut on kuitattu vaikenemisella. Jällen päällä on vain ohut kuori, eikä kasvuun kiirehtivä taimi ole ehtinyt tuottaa siihen edes karkottavia fenoleja. Pökkelöiden, maapuiden, riistatiheikköjen jättäminen on hyvä alku, mutta valitettavasti vielä riittämätön. Ei ehkä ole 600 000 metsänomistajan lisäksi toista ryhmää, joka hoitaisi edunvalvontansa yhtä vaatimattomasti. Mutta meillä on jo kiire. Oma virkistys yhteiskunnan rakentamalla ja ylläpitämälllä laavulla voi olla tärkeämpää kuin trukinkuljettajan tai siivoojan työpaikan säilyminen puunjalostustehtaassa. Monimuotoisuuden hupeneminen tekee metsän myös heikommaksi monille ilmastonmuutoksen mukanaan tuomille oikuille, kuten hyönteistuhoille. Metsäelinympäristöjen muutokset ovat vaikuttaneet 733 lajin uhanalaisuuteen. Kaikki kunnia toimeliaille metsäja maatalousalan järjestövaikuttajille, mutta heidän resurssinsa ovat pienet. Kyse ei ole vain yksittäisestä tuhoutuvasta linnunpesästä, vaan hälyttävää on nykyisen kehityksen suunta. Suomi elää jatkossakin metsästä. Tuleva metsänomistajapolvi asuu usein kaupungeissa. Hän totesi myös, että hakkuita ei voi keskeyttää lintujen pesimäaikaan, sillä se olisi katastrofi metsäteollisuudelle ja kaikille metsäyrittäjille. Pitää rakentaa kuvaa myönteisestä ja uudistuskykyisestä kansalaisryhmästä, pää pystyssä kulkevasta metsänomistajakunnasta. Jokamiesoikeudet on nostettu korkeaan arvoon. Ainoa välttämättömyys on kaikin olemassa olevin tiedoin ja keinoin koettaa säilyttää luonnon monimuotoisuus ja sovittaa taloudellinen toimintamme sen mukaan. 4) Jokamiehenoikeudet on kirjattava lakiin. Tämä tuntuu kaukaiselta suhteutettuna kesähakkuisiin, mutta vielä olemme tilanteessa, jossa lajikato voidaan pysäyttää. Emme saa jumittua vanhoihin toimintamalleihin, vaan metsäalan Kompromisseja, mutta kenen. Taimissa tilanne on myyrän kannalta parempi. Tolosen mainitsema kompromissi on ollut hyvin yksisuuntainen. Ne voivat nousta neljän viiden metrin korkeuteen kuorta jälttämään ja silmuilla herkuttelemaan, ehkä korkeammallekin, mutta silloin syöntijäljet eivät enää ole helposti maasta käsin havaittavissa. Hakkuualoilla myyrillä on hetken aikaa ylenpalttisesti ruokaa, mutta kun oksat ja latvukset kuivuvat, pettu ei enää maistu myyrälle. – Mutta nyt on muututtava. Metsille halutaan sen sijaan lisää viihdeja virkistyskäyttöä. Edunvalvontaa on jätetty puunostajille tai valtiovallan jotenkin hoidettavaksi. On otettava asennemuutosloikka ja osallistuttava keskusteluun. Niitä ei ole tarpeen rajoittaa eikä laajentaa. Niillä ei julkisuudessa pärjätä esimerkiksi hyvin organisoituneille ympäristöjärjestöille. Pandemiasta oli varoitettu, mutta se tuntui liian kaukaiselta, eikä siihen varauduttu. Tarvitaan asenneloikka Ympäristövaikutukset peittävät metsätalouden sosiaaliset vaikutukset. Vain siten turvaamme myös tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet. Kaikesta ei voi olla samaa mieltä, mutta olemme samassa veneessä ja toimeen on tultava. Korona on saanut monet huomaamaan, kuinka haavoittuva yhteiskuntamme on yllättävien uhkien edessä. Ekosysteemien haurastuminen vaarantaa myös ruoantuotannon ja oman olemassa olomme mahdollisuudet. Kiinteistövero vahvistaisi metsien yksityisomistuksen luonnetta: Tämän metsän omistaa ja siitä vastaa kiinteistöveron maksaja, Matti Miettinen, ja jokamiehenoikeuksien toteuttamiselle puitteet tarjoaa tämä sama veronmaksaja, Matti Miettinen
0406 108 549 | IKAALINEN Tuomo Korvala puh. 0400 541 545 | KOUVOLA Jyrki Akkanen puh. Ota puhelin käteen ja pirauta lähimmälle ammattilaiselle! Suomalainen pärjää aina. 0400 866 697 | TAMPERE Antti Marttila 0405 735 132 | TURKU Marko Alava puh. 040 595 9029 | VARKAUS Marko Puumalainen puh. 0400 235 174 | HÄMEENLINNA Hannu Vaskela puh. Punkaharjun arboretumin opasteet korjataan Punkaharjun arboretumin opastekyltit ovat olleet surkeä näky, mutta nyt asiaan tulee korjaus. 040 745 7734 | MIKKELI Janne Jakobsson puh. Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys # Puh. 0400 541 236 | KAJAANI Esa Sutinen puh. Sinua palvelevat kaikki AGCO Suomen pisteet ympäri maan KESLA-metsävarusteiden hankintakuin huoltoasioissa. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: Hevosurheilulehti 3 kk kesto + 1 kk kaupan päälle 39,90 € (norm. 040 660 8151 | TEHTAAN OMA ASIANTUNTIJA Jyrki Sahinjoki puh. Urakka kustannetaan EU:n Leader-rahoituksella. 040 486 3675 | SAVONLINNA Seppo Kuutti puh. 040 824 4952 | YLIVIESKA Kari Sorola puh. M ET SÄ 6/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. 0400 344 045, Markku Järvinen puh. 040 575 9738 | LOIMAA Jukka Uusitalo puh. 26 18.6.2020 / PILKKEITÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti HETA VÄLIMÄKI, kuva Punkaharjun arboretum saa vihdoin arvoisensa opasteet, kun Luonnonvarakeskus (Luke) ja Saimaan metsänhoitajat panevat hihat heilumaan. Puulajien nimiopasteiden pitäisi olla valmiina kesälomiin mennessä. 0401 985 219 | JOENSUU Jukka Lemmetyinen puh. 040 575 9739 | KUUSAMO Lasse Pätsi puh. Yli sata puulajia ja lukuisia puiden erikoismuotoja sisältävän, Suomen upeimpiin puulajipuistoihin lukeutuvan Punkaharjun arboretumin opastus on vuosia ollut häpeällisen huonolla tolalla. 040 1786 635. 040 573 5133, Stefan Jansson tel. 040 847 9303 | SEINÄJOKI Jarmo Tynilä puh. 0407 592 223, Topi Väänänen puh.040 759 7204 | PORI Jukka Jaakkola puh. Opasteiden ja puulajikylttien uusiminen aloitettiin viime viikolla. 040 579 0951 | SALO Mauri Kuisma puh. 0401 827 969, Juha Voutila puh. 0400 108 869 | HUITTINEN Mikko Harakka puh. 040 777 7975, Jussi Laitamäki puh. Opastetalkoot saadaan viimeisteltyä tämän vuoden syyskuuhun mennessä. Tarjouskauden jälkeen tilaus jatkuu hinnaston mukaisena kestotilauksena. 0400 153 656 | JYVÄSKYLÄ Aki Pellinen puh. ESPOO Antti Janhonen puh. 0400 343 785 | LAHTI Mika Kivelä puh. 0400 340 290 | LAPPEENRANTA Jarkko Hirvi puh. 0400 649 678, Esa Hauhia puh. 040 823 3969 | UUSIKAUPUNKI Stefan Jansson tel. 040 584 4787 | PORVOO Kenneth Lingqvist 0500 844 995 | ROVANIEMI Kimmo Kinnunen puh. Vuosikymmeniä sitten tehdyt puulajija reittiopasteet ovat pahoin rapistuneet ja monin osin kadonneet kokonaan. Postimaksu on maksettu puolestasi. TI LA A VE RK OS SA KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun Pelaajan työkalupakki keskiviikkoisin Viikon lähtölistat ja vihjeet 7 OIKEIN Hevosurheilu Keskiviikkona ja perjantaina Kertoo taustat ja tarinat www.kesla.com Pidetään yhdessä Suomi toimintakykyisenä ja tuetaan suomalaisia yrityksiä. Näin runsas puulajikirjo jäi pimentoon muilta kuin todellisilta puulajiharrastajilta. 040 823 3969 | VAASA David Koping puh. 040 635 0257, Samuli Jauhiainen puh. 0401 676 930, Tuomo Mattila puh. 53,52 €) 7 oikein 3 kk + 1 kk kaupan päälle 54 € (norm. 040 670 7929 | VIRRAT Jukka Tarsia puh. 0400 414 867 | IISALMI Markus Tenhunen puh. 72€) Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen Tarjoushinta voimassa 30.6.2020 asti uusissa tilauksissa Suomeen. Tukea kotimaisen kaluston hankintaan saat kätevästi vaikka kotisohvalta käsin. 040 648 3633 | SAARIJÄRVI Markku Järvinen puh. 0406 748 411 | KUOPIO Mika Ahonen puh. 040 579 0951, Pekka Oja puh. 040 352 2228 | KOKKOLA Johan Hagqvistin puh. 040 778 1959 | OULU Timo Hekkala puh. MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI. Nyt Luke ja Saimaan metsänhoitajat ry käyvät yksissä tuumin kunnostamaan opasteita
27 PILKKEITÄ / 18.6.2020 Saimaan rannalta vanhalta patotieltä kaadettiin talvella muutamia koivuja polttopuiksi, Tuoreissa rungoissa puuaines oli tyvestä vaihtelevassa määrin sinistä. Hankkeen tavoitteena on löytää luonnoltaan arvokkaita metsiä, mutta myös osoittaa, miten paljon arvokkaita metsiä on edelleen hakkuiden piirissä. Kartoitettavat metsät valitaan ja niitä tarkastellaan etukäteen avoimen tiedon, kuten ilmakuvien, karttojen ja puuston ikätietojen, perusteella. 38.40 €) Metsään, matkoille, retkille, teille! Kuukauden kirja Metsänuudistaminen ilman toimituskuluja! • Verkkokaupastamme: www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi: mele0620 • Asiakaspalvelustamme: puh. WWF palkitsi arvometsien kartoittajat Kuutiomäärän arvioimiseen tarvittavan relaskooppitaulukko ja harvennustarpeen toteamiseen käytettävät harvennusmallit löydät netistä. Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila 2. Sienen aiheuttama sininen väri näkyi heti puiden sahauspinnoilla. Pakkauksen oranssi raita on leveydeltään tasan kaksi senttiä. Hintoihin lisätään toimituskulut. Väri on kuin sinistäjäsienten aiheuttamaa, mutta sinistäjäsienet tulevat puihin vasta kaatamisen jälkeen ja vain lämpiminä vuoden aikoina. Muiden kuin kuukauden kirjan osalta peritään normaalit toimituskulut 5 € / kirja. Sinistäjäsienet käyttävät ravintonaan puun pintaosassa olevia sokereita ja muita helposti sulavia aineita, mutta eivät pysty nakertamaan soluseiniä. Palkinnon arvo on 20 000 euroa. METSÄNUUDISTAMINEN Jaana Luoranen Timo Saksa Karri Uotila METSÄNMoottorisahapelikortit Hinta 6,50 € (7,50 €) Pakuri – Kasvata ja tienaa Hinta 23 € (29 €) Retkipaikkakirjat Hinnat 23–25 € (29 €) Metsäretki – Lasten kanssa luontoon Hinta 25 € (29 €) GT Tiekartasto Suomi Hinta 29 € (39 €) Pohjoiskalotin kalapaikkaopas Hinta 30 € (34 €). Hinnat 16–24 €/kpl. Sinistä väriä pohdittiin yhdessä puiden kaatajan ja metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan kanssa. Relaskooppi tyhjästä teräketjulaatikosta Tee-se-itse-mallinen relaskooppi syntyy teräketjupakkausta hyödyntämällä. Raimo Kauppi MIKKO RIIKILÄ, teksti RISTO PÖNTINEN, kuva Saat vähällä vaivalla tarkan relaskoopin Stihlin tyhjästä teräketjupakkauksesta. Kartoitushankkeessa keskitytään lähinnä valtion ja suurten metsäyhtiöiden metsiin, etenkin Itäja Pohjois-Suomessa. Tällöin jokainen hahlon täyttävä puu edustaa yhtä neliömetriä puuston pohjapinta-alaa. Mikroskopointi paljasti, että kyse on sienestä, mutta lajia ei viljelemättä pysty selvittämään. 09 315 49 840, tai sähköpostitse: tilaukset@metsakustannus.fi • Laskulla maksettaessa laskutuslisä on 8 €. Kirjassa on uutta tietoa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja sekametsän kasvatuksesta. Puuston pohjapinta-ala on siis hahlon täyttävien puiden yhteismäärää. Kun puu kuivui, väri muuttui kauniin siniharmaaksi. Näissä koivuissa väri näkyi heti ja oli siis voimakkainta rungon sisäosissa. Arvioi lisäksi puuston pituus, niin voit päätellä hehtaarikohtaisen puumäärän ja metsikön harvennustarpeen. Näin suomalainen metsätalous olisi aidosti ekologisesti kestävää”, hankekoordinaattori Ari Aalto sanoo. Hinta 30,72 € (norm. Se kuuluu kovalahoa aiheuttaviin sieniin, jotka eivät yleensä tee näkyviä itiöemiä. Karttakauppa.fi-verkkokaupasta Karttakeskuksen ulkoilu-, topoja veneilykartat. Siksi niiden aiheuttama väri on voimakkainta puun pintaosissa, missä niille on parhaiten ravintoa. Kaikki tämän ilmoituksen tarjoushinnat ovat voimassa Metsäkirjakaupassa 15.7.2020 saakka. Uusimman tutkimustiedon valossa tuodaan esille menetelmät, joilla metsänuudistaminen uudistamishakkuusta ensiharvennukseen onnistuu nopeimmin ja varmimmin. Leikkaa siitä kuvan mukainen hahlo ja kiinnitä se metrin pituiseen varteen. Teos on tarkoitettu metsänuudistamisen perusteista, taustoista ja tavoitteista kiinnostuneille metsänomistajille ja alan opiskelijoille. Siellä arvioidaan vielä olevan jäljellä koskematonta metsää. uudistettu painos Kirjassa esitellään kattavasti metsän uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Sieni on tunkeutunut koivuihin luultavasti juurten kautta. ”Sekä valtion että metsäteollisuuden tulisi panostaa merkittävästi tämän ongelman ratkaisemiseen. SEPPO VUOKKO Mikä tekee koivun puun siniseksi. LUKIJAKYSYMYS JUSSI COLLIN Ympäristöjärjestö WWF on myöntänyt tämän vuoden Panda-palkinnon hankkeelle, jossa kartoitetaan luonnoltaan arvokkaita metsiä. Toisin kuin sinistäjäsienet, kovalahoa aiheuttavat sienet heikentävät lujuutta, joskaan eivät niin voimakkaasti kuin pehmeätä lahoa aiheuttavat sienet. Useimmiten kovalaho ei kovin selvästi poikkea terveen puun väristä, mutta se voi olla hiukan ruskeampaa kuin terve puu. Maastokäynneillä tarkastellaan esimerkiksi sitä, mitä lajistoa metsässä esiintyy. Mikä aiheuttaa poikkeavan puun värin. Aseta relaskoopin varsi silmällesi, pyörähdä ympäri (360 astetta) metsässä ja tähtää puita 1,3 metrin korkeudelle. Sinistäjäsienet eivät heikennä puuta ja niiden aiheuttama haitta on lähinnä esteettinen. Saatavilla lähes 70 erilaista vedenkestävää karttaa. Kun emme porukalla keksineet ratkaisua, kysyimme selitystä puiden fysiologiaan ja rakenteeseen perehtyneeltä professori Kurt Fagerstedtilta. Näin saat relaskoopin, jonka kerroin on yksi
Määräalan rajaus merkitty arvion kuviokarttaan. Saatat olla etsimämme henkilö, jos olet myyntihenkinen metsäammattilainen, tunnet yksityismetsätalouden toimintaympäristön ja osaat toimia sekä yksin että ryhmässä. 13 km, Äänekoski n. 1992 rakennettua peruskuntoista lomarakennusta ja varastoaitta. Kokonaispuusto n. Tarjouksen voi tehdä myös pienemmästä määrästä, esim. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Työssä menestyminen vaatii hyviä ammatillisia taitoja puukaupassa, sekä kustannustehokkaassa metsänhoidossa. Työtehtävät: asiakaspintaan tarvitaan 2 metsäasiantuntijaa ja suunnitteluun sekä arviointiin 1 metsäsuunnittelija. Lapsiystävällinen, matalahko hiekkaranta. Haemme kolmea (3) METSÄTOIMIHENKILÖÄ vakituisiin työsuhteisiin. Metsänomistajat MHY Pohjois-Savo 2x170mm_ML 4.6.2020 10.31 Sivu 1. 2 km:n päässä Saaren taajamasta, Akonpohjasta. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. 700 m 3 , ei välitöntä hakkuutarvetta. Rakennusoikeutta kahdella RArakennuspaikalla on yhteensä 400 k-m2, muu alue on M-aluetta. Palveluksessamme on 31 toimihenkilöä. TARJOUKSET pe 17.7.2020 klo 16 mennessä osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. Tie perille. SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. Itsenäinen noin 4 ha saarikiinteistö Pellossalossa lyhyen venematkan päässä rannasta. Toimipaikkana Siilinjärven toimisto. 139.000 € / tarjous viim. METSÄTILA, Laukaa, Haapajärvi 24,3 ha. LOMA-ASUNTO/SAARIMETSÄTILA, Savonlinna, Pellossalo 3,8 ha. Hyväkuntoisessa talossa on tuvan lisäksi 3 makuuhuonetta, keittiö, työhuone ja vaatehuoltotiloja, saunaosasto. Monipuoliset mahdollisuudet vakituiseen tai vapaa-ajan asumiseen ja yrittämiseen. Sijoituspaikat Pudasjärven ja Kuusamon/Posion toimistoilla. 28.6.2020 YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Päätoimistomme on Kuopiossa. 8 km, Laukaa n. Kaksi vierekkäistä metsätilaa. 2 km. 28 18.6.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Haluatko oman ilmoituksesi tähän. Helppohoitoinen kangasmetsä ja rannat kovapohjaisia kalliorantoja. Lisätietoja antaa 26.6.2020 saakka johtaja Pekka Sahlman puh. Hienossa hirsiaitassa mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituksiin. 1,6 ha määräala, jolla sijaitsee lomaasunto. Saari on erittäin puustoinen, kokonaispuuston määrä on peräti noin 1400 m 3 , josta 2/3 on tukkipuuta. Etäisyydet: Suolahti n. 77 000 €. Palkkaus YT/Meto sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Ylijäämä vuodelta 2019 maksetaan myyjälle. 20 km, Jyväskylä n. Maatilan pihapiiri, iso v. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa viimeistään 12.7.2020 sähköpostilla osoitteella pekka.sahlman@ mhy.fi. metsänhoitoyhdistys MHY Koillismaa 2 x 90mm_92mm 9.6.2020 10.42 Sivu 1 POHJOIS-SAVO Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo palvelee metsänomistajia 8 kunnan alueella. Paikkojen vastaanotto sopimuksen mukaan. Rauhallinen sijainti. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa KOILLISMAA Metsänhoitoyhdistys Koillismaa ry:n toimialue kattaa lännestä, Perämeren rannikolta aina itärajalle, Koillismaan vaaroille. 0400-378286. 1 km. Saaressa on kaksi v. 1.227 m 3 . Pitkäaikaisen toimihenkilömme siirtyessä eläkkeelle haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA vastaamaan palveluidemme markkinoinnista sekä tuottamisesta Maaningalla. Hirsinen 36 m 2 päärakennus ja uudempi saunarakennus sekä aitta ja rakoliiteri. Jyhkeä Paasselkä avautuu kalastajalle mökkirannasta alkaen ja Hiekkaketveleen lahden omaleimaisuus aivan äärellään. Tasaiset ja rehevät pohjat. Mökissä on tehokas aurinkösähköjärjestelmä ja etäohjattava dieselkäyttöinen mökkilämmitin. 30.6.2020. Muilta osin maa-alue on pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Koitterjärveltä puroyhteys Saimaaseen, joten kanoottiretkiä voi laajentaa isommille vesille. Tiedotamme valinnasta kotisivuillamme. Hp. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. Hyvin onnistuneita taimikoita ja kasvatusmetsiä. Sähköiset hakemukset 29.6.2020 klo 12.00 mennessä osoitteeseen: antti.harkonen@mhy.fi. Arvostamme yksityismetsätalouden tuntemusta, sopivaa koulutusta sekä aktiivista otetta haasteellisiin työtehtäviin. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. Tehtävä tulee ottaa vastaan viimeistään lokakuun 2020 alussa. Laukaan pohjoisosassa määräala, joka rajoittuu Laukaa-Suolahti tiehen. Harvoin tällaisia tulee tarjollekannattaa toimia nopeasti ! Hp. 79.000 €. Lisätietoja antavat hallituksen pj Matti Alatalo 0500952148 ja johtaja Antti Härkönen 0400-157422. Kaavassa rakennusoikeutta riittävästi myös päärakennukselle. 148.000 €. Tule ja ihastu! Hp. Kiinteistöön kuuluu virallinen venevalkamapaikka Nikaniemen Koitterlahdella (Saimaa). Jäseniä on yli 7000 ja toimihenkilöitä noin 25. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. PS. Kauniissa pihapiirissä runsaasti istutuksia ja nurmialuetta, tilaa rakentaa oleskelualueita, kasvimaita. Osuuden suuruus 605/18338. Hienoja männikkökankaita! Kokonaispuusto n. Kiinteistöllä on 2 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajan asunnoille, rakennusoikeus 130 krsm 2 /rakennuspaikka. 120.000 € / tarjous viim. ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Akonpohja 3,1 ha. 128.000 € LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Savonranta Sähköistetty loma-asunto helppohoitoisessa kangasmetsässä Saimaan Paasveden rannalla. 040 510 8085 LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Moinsalmi 1,3 ha. 300 kpleesta. Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin: p. Hintanäkemys 20.000 €. Pääasiallisia työtehtäviä ovat yhteydenpito metsänomistajiin, puunmyyntisuunnitelmien laadinta, puun myynti valtakirjoilla sekä metsänhoitopalveluiden markkinointi ja sopimusten tekeminen. 1 840 m 3 . Maastoon avattu linja ei ole aivan kohdallaan! Hp. Tilalla vanha talousrakennus, hyvä tieyhteys. 36 km. Metsäarvion mukaan puuta n. 90.000 € / Tarjous viimeistään 28.6.2020. Koitterjärven rannalla niemitontilla sijaitseva uudehko saunamökki, jonka yhteydessä kesäkeittiö ja mukavasti terassitilaa. Myyjälle jää tilasta n. 1987 rakennettu omakotitalo, vanha upea hirsiaitta, karjarakennus ja kalustohalli, n. 3.800 m 3 . Hp. Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkan, nykyaikaiset työvälineet, haasteellisen tehtävän kehittyvässä työyhteisössä sekä kannustavan palkkausjärjestelmän. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Pääasiassa varttuneita ja nuoria kasvatusmetsiä. 89.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Omasta kaivosta käyttövesi. Tutustu myös videolinkkiin ja varaa esittelyaika! Hp. Hp. 050 464 6500 METSÄPALSTA, Laukaa 22,2 ha. Hyvin pidetyt rakennukset perusmukavuuksilla (sähköt, painevesi, ilmalämpöpumppu). Kiinteistölle on sähköliittymä. Puusto 03-kehitysluokan varttunutta kasvatusmetsää sekä 02 nuorta kasvatusmetsää, maapohjat jakautuvat lehtomaisiin kangasmaihin sekä vastaaviin soihin. 029 432 6117 / ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄKIINTEISTÖ, Savonlinna, Punkaharju 5,04 ha
AINO ÄSSÄMÄKI Metsäalan kesätapahtumien kohtalo vuonna 2020 ei poikkea kulttuurija musiikkitapahtumista. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Ranskassa heinäkuulle kaavailtu Forexpo ja Saksassa samassa kuussa normaalioloissa järjestettävä KWF-Tagung ovat lykänneet tapahtumiaan vuoteen 2021. Huippuunsa viritetty kasvu tuottaa taimivaiheessa löysempää runkopuuta kuin samanmittainen, mutta useamman vuoden kasvanut lajitoveri paikanpäältä. 029 432 6108 Eero Sala p. Lumi on taittanut taimen maahan. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Suurin osa järjestäjistä on tiedottanut tapahtumien siirrosta tai perumisesta. Stipendin arvo on 300 euroa. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Etelässä ei ollut lunta koko talvena ja pohjoisessa sitä oli ennätysmäärä. ”Meillä olisi ollut metsäiltamat heti elokuun alussa ja pohdimme, tulisivatko ihmiset edes paikalle. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Taimien rankka talvi Ilmastonmuutostalvi kärvensi ja liiskasi taimia Itä-Suomessa. Jere Aakko, metsäkoneenkuljettaja, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Albert Achrén, metsäalan perustutkinto, Peimarin koulutuskuntayhtymä Jukka Alanen, metsäenergian tuottaja, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Janne Boman, metsäkoneenkuljettaja, Savon ammattiopisto Simon Dahlnäs, metsäkoneenkuljettaja, Yrkesakademin i Österbotten Max Ekman, metsätalousinsinööri, AMK Novia Olli-Pekka Hallinen, metsäkoneenkuljettaja, Gradia Jämsä Minttu Illukka, metsätalousinsinööri, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Viljami Imberg, metsäalan perustutkinto, Länsirannikon koulutus WinNova Jesse Jäppinen, metsäalan perustutkinto, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Jutta Lyytikäinen, metsäenergian tuottaja, Ammattiopisto Samiedu Sakari Mantila, metsäalan perustutkinto, OSAO Muhoksen yksikkö Joonas Marjoniemi, metsätalousinsinööri, Karelia ammattikorkeakoulu Eetu Mikkonen, metsäkoneenkuljettaja, Riveria Valtimon koulutusyksikkö Väinö Mäntymäki, metsäkoneenkuljettaja, Lapin koulutuskeskus REDU Juho Pekkarinen, metsätalousinsinööri, Tampereen ammattikorkeakoulu Perttu Putaala, metsäkoneenkuljettaja, OSAO Taivalkosken yksikkö Pietari Salo, metsäenergian tuottaja, Peimarin koulutuskuntayhtymä Jere Tarpila, metsäalan perustutkinto, Tredun Metsätien toimipiste, Kuru Joona Yläharju, metsäkoneenkuljettaja, Etelä-Savon koulutus Oy Metsämiesten Säätiö palkitsi valmistuneita ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat Mennyt talvi oli todellinen ilmastonmuutostalvi. Lunta oli koko talven, mutta vesisateet ja lauhat sääjaksot, joiden välissä vuorottelivat pienet pakkasjaksot, tekivät lumesta kovia kerroksia. Esimerkiksi muutamien kymmenien henkilöiden retkiä ja korjuunäytöksiä on peruttu tai siirretty syksyyn. Silmiinpistävää oli vielä se, että luonnontaimet kestivät vahvempi runkoisina koettelemukset istutustaimia paremmin. Koronaviruksen vuoksi yli 500 henkilön tapahtumien järjestäminen on kielletty heinäkuun loppuun asti. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Kymenlaaksossa metsäiltamia on järjestetty jo 20 vuoden ajan ja osallistujia on ollut 400–600. Hankikelit jatkuivat tammikuusta lumien sulamiseen toukokuun puoleenväliin. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Loppukesän tapahtumien osalta päätöksiä on tehty sitä mukaa, kun esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten hallitukset kokoontuvat. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 029 432 6114 Kauppak. Näyttelyjohtaja Erkki Eilavaara kertoo, että tilanteesta tiedotetaan lisää kesäkuun aikana. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. FinnMetkosta odotetaan tietoa kesäkuun aikana.. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Kallistuneet ja kaatuneet taimet, jossa oli vielä vihreää neulasta jäljellä, tuettiin pystyyn joko lisäämällä multaa juureen tai rungon taakse lisätyllä tikulla. 050 345 4567 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 29 PILKKEITÄ / 18.6.2020 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Päätimme perua tapahtuman”, kertoo johtaja Jari Ursin Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksestä. Lumien sulettua paljastui, että ilmastonmuutostalvi oli myrkkyä edellisenä keväänä istutetuille taimille. Osa koivuntaimista oli syöty kokonaan. Kuolleet taimet korvattiin täydennysistutuksessa uusilla taimilla. Taimi on tuettu kasvuun puutikulla. 029 432 6115 Aino Ässämäki (ma) p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 88. Itä-Suomessa elettiin jonkinmoisessa välitilassa. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Niiden runkoihin olivat iskeytyneet myyrän hampaat. Näistä tarveaineista ei aukolla ollut puutetta. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Istutusalueita tarkastettaessa löytyi paljon jääpoltteen tappamia ja painavan lumen maanpintaan liiskaamia taimia, jotka eivät ilman aputoimia nouse kasvuun. Toiveissa on, että taimien latvat ennättävät kasvaa lumen pinnan yläpuolelle ennen seuraavaa ilmastonmuutostalvea. Myyrän hampaan jäljet ovat näkyvissä rauduskoivun taimessa. Onneksi sentään kuusentaimet olivat jääneet myyrän ruokavaliossa väliin, muutoin tuho olisi ollut totaalinen. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Kun taimiston tila selvisi, jouduttiin ylimääräisiin pelastustöihin. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 32 274 (LT/19) Lukijoita 136 000 (KMT/19) Painopaikka Punamusta,Joensuu Metsämiesten Säätiö on myöntänyt 20 stipendiä tänä keväänä metsäalan opinnoista valmistuneille nuorille. Myös tätä pienempiä tapahtumia on peruttu. Useita tuhansia ihmisiä vetävistä suurtapahtumista Mikkeliin kaavailtu Farmari siirtyy suoraan vuodelle 2022. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Lisäksi olin istuttanut tien varrelle jonkin verran rauduskoivun taimia. Metsäalan kesätapahtumat jäissä Pieniä ja suuria metsäalan tapahtumia on peruttu ja siirretty. Syyskuun alussa Jämsässä järjestettävää FinnMetkoa ei ole toistaiseksi peruttu tai siirretty. Myöntämisperusteina ovat hyvä opiskelumenestys, ammattiosaaminen sekä rehdin ja luotettavan metsämieshengen luominen
Lehdet ovat jopa yli tuplasti suurempia kuin raudustai hieskoivullamme. Euroopastakin löytyy yli 25-metrisiä monarkkikoivuja, ja suurimpien runkojen ympärysmitta voi lähennellä paria metriä. Esimerkkinä voisi käyttää vaikkapa luonnonvarojen käytön ja ihmisten aineellisen hyvinvoinnin välistä suhdetta maittain. Ilmastopoliittinen erikoissanasto on tavallisille ihmisille ja asiantuntijoillekin vaikeaselkoista ja harhaanjohtavaa, kuten esimerkiksi sana hiilinielu. Tiedolla johtamista 75 VUOTTA 22.6. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Niistä selviäisi paljon paremmin, miten hyvinvointi ja luonnonvarojen käyttö on jakaantunut ihmisten, ihmisryhmien ja alueiden välillä. Saksalaiset kutsuvat puuta ”lehmuslehtiseksi koivuksi”. VUOSI 2018 OLI puun kysynnän kannalta huippuvuosi, ja Suomessa hakattiin puuta enemmän kuin milloinkaan. tohtori, Espoo (ei vastaanottoa) 60 VUOTTA 4.7.2020 RIITTA MIILUMÄKI , Suomen metsäkeskuksen henkilöstösihteeri, Seinäjoki (matkoilla) METSÄ GROUP Metsä Groupin uuden Rauman sahan tehdaspäälliköksi on nimitetty metsänhoitaja LIISA-MAIJA PERÄVAINIO. Monarkkikoivu on koivujen tapaan pioneeripuu, joka valtaa avoimet metsämaiden aukot nopeasti Japanin olosuhteissa. valkeahko, ja sille ovat tyypillistä tuulessa lepattavat repaleiset tuohisuikaleet sekä tarkasti vaakatasossa esiintyvät lentisellien eli korkkihuokosten rivit. ja metsät. Monarkkikoivua kasvaa luontaisesti Japanin pohjoisten Hokkaidon ja Honsh?n saarten lisäksi Etelä-Kuriilien saarilla. Suomessa vallitsee tiedolla johtamisen eetos. Siinä missä Lapin tunturikoivikot nauttivat tällöin ympärivuorokautisesta auringosta, kylpee ”nousevan auringon maassa” Japanissa – päivänpituudeltaan astetta vaatimattomammassa valossa – koivulaji, jota puolestaan kutsutaan koivujen monarkiksi. Metsien hiilinielulla tarkoitetaan kasvun ja poistuman välistä erotusta, joka käytännössä riippuu hakkuiden määrästä tiettynä vuonna. Seuraavana vuonna suhdanteet olivat ehtineet kääntyä huonompaan suuntaan, joten metsiä hakattiin vähemmän kuin vuonna 2018 ja hiilinielu kasvoi 46 prosentilla. Japanissa puuta käytetään sahatavarana ja rakennusmateriaalina sekä huonekaluissa ja soittimissa. NYT KUN OIKEUDENMUKAINEN siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on hallitusohjelman keskeinen tavoita, olisi aika siirtyä prosenttilaskusta ja keskiarvoista tarkastelemaan jakaumia. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Keisarillisia koivuja Hieman hieskoivua muistuttava runko on pääsävyltään Koivujen keisari Monarkkikoivu kasvaa parhaimmillaan yli 30-metriseksi. Suurelle yleisölle ei tosin ole tarkemmin kerrottu, kasvaako hänen puutarhassaan nimenomaan monarkkikoivuja vai onko kyse muista koivulajeista.. Ihmetellä sopii, tiesikö juuri kukaan, mistä oikein oli kysymys. Toisen maailmansodan aikaan monarkkikoivusta nikkaroitiin jopa lentokoneiden puupotkureita. Prosentit ovat kaiken kaikkiaan oiva tapa peittää tarkasteltavan asian todellinen suuruusluokka. Puuta on sittemmin viljelty koristekäyttöön muun muassa Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja jopa Etelä-Afrikassa. Pienimuotoisia viljelykokeiluja on tehty myös eteläisimmässä Suomessa, mutta toistaiseksi ilman järin suurta menestystä. Helposti voisi kuvitella sen tarkoittavan hiilidioksidin ottamista pois ilmakehästä, mutta ei. Japanissa, maailman vanhimpana pidetyssä keisarimonarkiassa kasvavan monarkkikoivun (Betula maximowicziana ) lehtiä pidetään kookkaimpina koko koivujen suvussa. Herää kysymys, onko tällaisesta prosenttilaskusta mitään hyötyä ilmastopoliittisessa keskustelussa. Korkkihuokoset näyttävät siltä kuin tuohen läpi olisi sahanterällä paineltu tarkkarajaisia reikärivejä. Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Valkorunkoiset japanilaiset koivut ovat olleet myös viime vuonna julkisuudesta vetäytyneen Japanin keisari Akihiton erityisessä suosiossa palatsialueellaan. Toisin oli vuosi sitten, kun Luonnonvarakeskus tuli ulos tiedolla metsien hiilinielun pienentymisestä 23 prosentilla. Puu viihtyy kalkkipitoisilla mailla ja kestää lievää pakkasta talvikaudella. Kotiseudullaan puu voi parhaimmillaan kasvaa yli 30-metriseksi, mutta jää usein pienemmäksi. Ilmiöiden tarkastelu keskiarvojen pohjalta on toinen viheliäinen tapa pimittää ilmiöön sisältyvä vaihtelu. Juuri nyt näyttäisi siltä, että se olisi tulossa maaliin hyvänä kakkosena. Lehtien koon suhteen puu on silti säilyttänyt ”keisarillisen” asemansa – jos muiden koivulajien hyväkasvuisia risteymiä ei lasketa mukaan. Tällä hetkellä hän vastaa Rauman sahaprojektin henkilöstöasioista, aiemmin hän on työskennellyt muun muassa puunhankinnassa. Siitä huolimatta ilmastonmuutos on edelleen tärkeä asia ja vaikuttaa lähes kaikilla politiikan osa-alueilla. Julkisuudessa puitiin tätä katastrofia vaikka millä mitalla ja jopa ympäristöministeri ilmaisi syvän huolestumisensa. Ilmastonmuutos pruukasi olla suurin ihmiskunnan tulevaisuutta varjostava uhka ennen koronaa. Mies työskenteli Pietarissa Venäjän keisarillisessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja kuvasi tieteelle satoja uusia kasvilajeja ennen kaikkea maan ja Aasian itäisistä osista. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat JUHANNUKSENA ”koivun ja tähden maassa” suomalaiset juhlistavat aikaa, jolloin lähin tähtemme aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla ”noussut” korkeimmilleen. Monarkkikoivun nimesi latinaksi 1860-luvulla saksalainen kasvitieteilijä Eduard August von Regel venäläisen botanistin Karl Maksimoviczin mukaan. Kun ne esitetään keskiarvoina, pimentoon jää se, että molempien sisällä on suurta vaihtelua, jonka tarkastelu saattaisi antaa päätöksentekijällä huomattavasti paremmat eväät tehdä hyviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä kuin keskiarvojen perusteella on mahdollista. Hän työskennellyt Metsä Groupilla vuodesta 2003 alkaen. JUHA RAUTANEN , maat. Kasvun ja poistuman välinen erotus eli hiilinielu pieneni 23 prosentilla, mutta kasvu oli edelleen noin 13 miljoonaa kuutiometriä suurempi kuin poistuma. Politiikkatoimenpiteiden kohdentaminen vääristymien korjaamiseksi tulisi myös helpommaksi. Joku voisi ajatella sen olevan merkittävä uutinen, mutta isoja otsikoita ei ole näkynyt. Sana ”monarkki” tuo useille mieleen yksinvaltiaan tai jättisiipisen perhosen. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Ei pitäisi olla liikaa vaadittu, että tieto esitetään yksiselitteisesti ymmärrettävissä olevassa muodossa. 30 18.6.2020 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYS RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Sekä 23 prosentin vähennys että 46 prosentin kasvu ovat suuria lukuja ja sellaisina dramaattisia, mutta antavat itse ilmiöstä harhaanjohtavan käsityksen. NUORTEVA LUONNONVARAKESKUKSELTA TULI jokin aika sitten tilastotietoa metsien hiilinielun suurenemisesta 46 prosentilla vuonna 2019. Puun tuholaisja taudinkestävyyttä on yleisesti pidetty kohtuullisen hyvänä, mutta uudemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet myös monarkkikoivun kärsivän tuhoista. Rakennusprojektin aikana Perävainio vastaa henkilöstön rekrytoinnista, koulutuksesta ja turvallisuudesta
PALKINNOT metsäristikosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Eero Immonen, Sotkamo, Satu Kuningas, Uro ja Juhani Pahkasalo, Lohja, ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 12”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. • Näin kasvatat lehtikuusimetsän • Toimituksen vinkit kesämatkakohteeksi • Metsätyö pitää miehen kunnossa • Edesmennyt sisävesisatama • Vanhojen mainosten kertomaa. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 18.6.2020 METSÄRISTIKKO 12 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 2. HEINÄKUUTA. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i M ik ko H äy ry ne n TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 2.7.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Metsäristikko 9, oikea ratkaisu • Missä mennään metsänjalostuksessa. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta
jatkon) Laudan leveys max: 56 cm Moottori: 14 hv (429 cc) OHV Kohler Tekniset tiedot Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottori: 13,5 hv Briggs & Stratton Tekniset tiedot HUOM! Kuvan malli lisävarusteltu. Traileri ei sisälly hintaan. 24% alv. SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Uittokalusto Tili Alkaen 147,00€ / kk (36 kk) Hinta nyt: 5490,00 Uittokalusto Tili Alkaen 207,00€ / kk (36 kk). Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI Suosittu monikäyttöinen siirrettävä sahalaitos LM29 LumberMate Hinta nyt: 3890,00 Luotettava ja taloudellinen Norwood sahalaitos Valmistettu Kanadassa Alustan pituus 6,0 m Tukin halkaisija: 74 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m (sis. Käsistartti Alustan pituus 4,2 m Hinnat sis