METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 17. Sivut 18–19 Tavoite korkealla An tt i J. Pian ehkä myös meillä. KESÄKUUTA 2021 • NRO 12 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. Le in on en KOLUMNI: ”Milloin jokamiehenoikeudet hivuttautuivat röyhkeän nautinnan kohteeksi?” ›› 5 H ar ri M äe np ää AJANKOHTAISTA Metsitystuki juuttui elyn lausuntoihin ›› 2–3 Asiaa suomalaisesta metsäsuhteesta ›› 4–5 Pohjois-Karjalassa vireillä hirvikapina Tapani Timonen kyseenalaistaa riistahallinnon toiminnan lainmukaisuuden. ›› 30–31 Samuli Leppänen kasvattaa Leppämäen yhteismetsästä sarjassaan maan suurinta. ›› 6–7 Brysselissä on nyt paljon pelissä ›› 9–11 Alkaako puukaupan nousu jo taittua. ›› 12–13 METSÄSTÄ Kylväkauha peittää siemenet hallitusti ›› 20 Akkusahassa tehoa, mutta myös painoa ›› 22 Tutkimus herätti paljon kysymyksiä ›› 23 PILKKEITÄ Särki on turhaan aliarvostettu kala ›› 24 Kiikulla löylyä juhannussaunaan ›› 27 Luonnontuotteet täyttävät lompakkoa ›› 29 8493_.indd 1 15.6.2021 9.47
Tavoitteena on pienentää päästöjä ja varmistaa eri polttoaineseosten joustava käyttö lämmöntuotannossa. ”Kaikki ilmaston kannalta hyödyllinen toiminta ei kelpaa kompensaatioksi”, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo. Kompensaatiopalveluissa parannettavaa Suomessa toimivien päästökompensaatiopalveluiden toiminnassa on puutteita ja riskejä, kansalaisjärjestö Finn watchin raportista ilmenee. Lisäksi metsitystuen hankkeiden hyväksymiseen osoitetaan 11 miljoonaa euroa lisää. Sen mukaan alalta puuttuvat selvät pelisäännöt, toiminta on kirjavaa ja laadukkaan kompensaation kriteerit täyttyvät harvoin. Se on runsaat kaksi miljoonaa tainta vähemmän kuin aiempina vuosina. ”Tuskin missään oli hahmotettu, että mitä kaikkea ely-keskusten lausuntoon liittyy. Lisäksi yhtiö kasvattaa Ruotsissa Nymöllan sellutehtaan vuotuista havusellun tuotantokapasiteettia. Ely antaa hakemuksista sitovan lausunnon, joka käytännössä voi evätä metsitystuen. Uusi karttapalvelu kertoo tuhohakkuista Suomen metsäkeskus on julkaissut uuden Metsätuhot-karttapalvelun, jossa näkyvät eläin-, hyönteis-, lumi-, myrskyja sienituhojen vuoksi suunnitellut ja ilmoitetut metsätuhohakkuut. Hallitus esittää syksyn lisäbudjetissa 900 000 euron lisämäärärahaa toteutustöiden maksuun. Noin 700 hakemusta on alustavasti käsitelty metsäkeskuksessa ja lähetetty ely-keskukseen lausunnolle. ”Tornator on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja. Metsähallitus istuttaa vähemmän Valtion metsiin istutetaan tänä vuonna yhteensä 18 miljoonaa tainta. 8494_.indd 2 14.6.2021 11.42. Nymöllaan investoidaan 26 miljoonaa euroa. Heillä on tehokas organisaatio ja vahvaa osaamista”, Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen perustelee. Tiedot päivittyvät palveluun metsänkäyttöilmoituksista päivittäin. Stora Enso investoi Anjalankoskelle ja Nymöllaan Stora Enso parantaa Anjalankosken paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan kilpailukykyä ja ympäristöystävällisyyttä. Lasku selittyy peitteisen metsänkäsittelyn yleistymisellä. Pullonkaula ely-keskuksissa Rahaa suurempi kysymys on hakemusten käsittelyn pullonkaula, joka paikantuu ely-keskukseen. ”5,4 miljoonan euron myöntövaltuus ei riitä alkuunkaan.” Hakemuksia on tullut kaikkiaan noin 1 300, yli 13 miljoonan euron edestä. Viime vuonna erityishakkuiden, kuten poimintahakkuiden ja pienalakasvatuksen, osuus uudistushakkuista nousi valtion mailla 31 prosenttiin. Ely-keskuksia on monia, ja niillä saattaa olla erilaisia käytäntöjä”, lausuntoprosessia koordinoiva Miina Jahkonen PohMetsitystuki tukehtui hakutulvaan Joutoalueiden metsitykset ovat saamassa lisärahaa, mutta töiden aloittamiset on siirrettävä pääosin ensi vuoteen. LYHYET UUTISET 17.6.2021 / AJASSA 2 MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA OLLILA, kuva M aaliskuussa haettavaksi avautunut joutoalueiden metsitystuki on tukehtunut hakutulvaan heti kättelyssä. ”Karttatietojen avulla metsänomistaja voi arvioida oman tilaansa kohdistuneen tuhon todennäköisyyttä”, palvelupäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta kertoo. Stora Enson metsänhoitotyöt Tornatorille Tornator ja metsäyhtiö Stora Enso tiivistävät yhteistyötään. Ely-lausunnoilta on tullut nelisenkymmentä hakemusta, joista kolmasosaan on tehty päätös ja loput ovat vielä metsäkeskuksessa käsittelyssä. Tornator on jo keväästä alkaen tehnyt kaikki metsänhoitotyöt, joita Stora Enso yksityisille metsänomistajille tarjoaa. Tuotantolaitoksille investoidaan 21 miljoonaa euroa. Yhtiöt ovat sopineet puukaupasta, tutkimusyhteistyöstä ja koko maan kattavasta metsäpalvelusopimuksesta. ”Hakemusten määrä yllätti totaalisesti niin metsäkeskuksen, ely-keskuksen kuin valtiovallan”, rahoitusja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Suomen metsäkeskuksesta sanoo
Jahkonen arvioi, että lausuntoruuhka saadaan purettua vuoden loppuun mennessä. Lisäksi metsistä korjattiin poltettavaksi noin 2,4 miljoonaa kuutiometriä latvusmassaa, jota ei kuitenkaan lasketa mukaan hakkuukertymään. Seurantapisteiden feromonipyydykset on sijoitettu entiseen tapaan edellisen talven tuoreille kuusen uudistushakkuualoille, joita reunustaa paahteinen kuusivaltainen metsä. Lisäksi kokeillaan kirjanpainajien seurantaa varttuneissa kuusikoissa. Puulajeista eniten teollisuuden käyttöön hakattiin mäntyä (27 miljoonaa kuutiota). Suuri osa – runsaat 47 miljoonaa kuutiota – saatiin yksityismetsistä. Aloitukset siirtyvät Metsitystukihakemusta ei voida hyväksyä, jos työt on aloitettu ennen tukipäätöstä. 09 315. Luke hoitaa kirjanpainajan seurantapisteitä yhdessä Suomen metsäkeskuksen, vapaaehtoisten metsänhoitoyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Laskua edellisvuodesta kertyi 8 prosenttia. Vesitalouden kanssa voi joutua tekemään ennakoitua enemmän töitä eikä se kaikilla kohteilla edes onnistu, jolloin metsitystuen ehdot eivät täyty.” Metsitystuki olisi monessa tapauksessa suurempi kuin ostetun suonpohjan hehtaarihinta. 3 AJASSA / 17.6.2021 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi ”Joillekin turvesuonpohjiin sijoittaneista jää mustapekka käteen.” jois-Karjalan ely-keskuksesta sanoo. Tukkien korjuu väheni edellisvuodesta 4 prosenttia ja kuitupuun 11 prosenttia. ”Jotkut sijoittavat ja ostavat turvesuonpohjia metsitystuki mielessään, mutta ne ovat vaikeita kohteita. Jos tukea on maksettu vuosi sitten, niin alue ei ole metsitystukikelpoinen. Edeltävän kymmenvuotisjakson keskimääräiset hakkuumäärät ylittyivät 3 prosentilla. Etukäteen tehdyt pienetkin ojanpientareiden raivaukset saattavat johtaa hakemuksen hylkäämiseen. Ely-keskuksen tarkistuslista on pitkä. Metsäkeskukselle ilmoitettiin viime vuonna yhteensä 470 hehtaaria hyönteistuhon vuoksi hakattavaa metsää. 040 162 3991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Kuusitukin hakkuut laskivat 4 ja mäntytukin 3 prosenttia. Parveilu alkoi melko tasaisesti seurantaverkon pohjoisimpia seurantapisteitä myöten, Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kerrotaan. Ti in a Yl io ja 8494_.indd 3 14.6.2021 11.43. Metsitystuen hakutulva yllätti kaikki, ja Metsäkeskuksessa on voitu tehdä päätös vain pienelle osalle hakemuksista, Jussi Pirkonen toteaa. Pirkonen ennakoikin, että joillekin turvesuonpohjiin sijoittaneista jää mustapekka käteen. Siellä kirjanpainajien määrä ylitti paikoin 15 000 kirjanpainajan rajan, mikä riittää terveen kuusen nujertamiseen. ”Uusi, laajempi verkosto vastaa lämpenevän ilmaston tuomiin muutoksiin, sillä kirjanpainajan odotetaan runsastuvan aiempaa pohjoisempana”, kertoo Luken tutkija Tiina Ylioja. Kuusta hakattiin 22 miljoonaa kuutiota. Teollisuuden käyttöön puuta hakattiin runsaat 58 miljoonaa kuutiota. Puuston poistuma jäi Luken mukaan viime vuonna 83,5 miljoonaan kuutioon. Tilanne on ikävä etenkin niille metsänomistajille, jotka olivat varanneet taimia tälle istutuskaudelle omalla riskillään. Kirjanpainajien parveilu alkanut tasaisena Kirjanpainajan voi havaita rungon tyvelle syntyvästä purukasasta. Viime vuonna kirjanpainajia oli eniten aiempien vuosien tapaan Uudenmaan itäosissa. Tänä vuonna seurantapisteitä on aiem paa enemmän, 48 kappaletta. Metsissä korjattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan puuta 69 miljoonaa kuutiota, mikä on 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. ”Lisää henkilöresurssia ollaan saamassa, ja kun tulee rutiinia, niin prosessi nopeutuu.” Turvesuot syövät myöntövaltuutta Pirkosen mukaan etenkin isot turvetuotantoalueet syövät myöntövaltuutta, sillä niitä on iso osa hakemusten pinta-alasta. Monimuotoisuus, maisema-arvot, perinnebiotoopit, kaavoitus, vesitalous, maatalouden aiemmat tuet, turvetuotantoalueilla ympäristölupien voimassaolo, Jahkonen luettelee. ”Etenkin ikääntyneiden kuusikoiden lämpimiä, aurinkoisia reunapuustoja kannattaakin tarkkailla kirjanpainajan iskeymien varalta”, kertoo metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta. Pystypuustoa lisää 24 miljoonaa kuutiota Pientalojen polttopuuta tai lämpöja voimalaitoksien metsähakkeeksi hakattua runkopuuta oli runsaat 10 miljoonaa kuutiota. Uutta puuta kasvoi 108 miljoonaa kuutiota, joten metsiemme elävä pystypuusto suureni viime vuonna noin 24 miljoonalla kuutiometrillä. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Puutavaralajeista eniten väheni koivutukin ja -kuidun hakkuumäärä, 13 prosenttia. Hakkuut laskivat viime vuonna JUSSI COLLIN K irjanpainajien parveilu alkoi toukokuun alkupuolella Eteläja Väli-Suomessa. Avoimet, viljelemättömät pellot, kuten kuvan kohde Rovaniemellä, ovat yleensä tukikelpoisia. Esimerkiksi pellonmetsityksen tuki voi tyssätä väärinymm ä r r y k s e e n tapauksessa, jossa vuokralla olleen pellon vuokrasopimus on päättynyt eikä maanomistaja tule ajatelleeksi, että vuokralainen on voinut hakea maataloustukea. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. Poistuma sisältää hakatun runkopuun lisäksi myös metsään jäävän luontaisesti kuolleen ja hakkuutähteen runkopuun. JUSSI COLLIN H akkuumäärä laski viime vuonna. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Suurimmat hakkuumäärät kertyivät Pohjois-Savon (5,9 miljoonaa kuutiota), Etelä-Savon (5,8 miljoonaa kuutiota), Keski-Suomen (5,7 miljoonaa kuutiota) ja Pohjois-Pohjanmaan (5,5 miljoonaa kuutiota) maakuntien alueilta. Metsitystöiden aloitukset siirtyvät siis suurelta osin kevääseen 2022. Tukkipuuta kertyi 25 miljoonaa kuutiota ja kuitupuuta vajaat 34 miljoonaa kuutiota
Hiilinieluista tulee tehdä päätöksiä täällä, sillä täällä meillä on valtuudet toimia. Parhaiten niitä osaavat vaalia nielujen omistajat eli metsänomistajat. Niillä voidaan saavuttaa aitoja ilmastotekoja, mutta anekaupan riski on ilmeinen. Hiilinielukauppa rehottaa 8495_.indd 4 14.6.2021 11.44. On tärkeää löytää keino, jolla hiilensidonnasta voi tulla metsänomistajalle aidosti vaihtoehto puun myynnille tai suojelulle. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Kun vaikka laaditaan metsälaki, siinä määritetään, millä tavalla tämä yhteiskunta suhtautuu metsään. ILMASTONMUUTOS ON SYNNYTTÄNYT paljon uutta yritystoimintaa. Euroopan metsänielujen säästely voikin lisätä hakkuita muualla. ”Metsäsuhteen syntyminen ei edellytä sitä, että ihminen olisi kontaktissa metsään. Kolmikko siis tutkii suomalaisten suhdetta metsään erilaisin painotuksin. Näin väittävät tutkijat Tuulikki Halla, Reetta Karhunkorva ja Jaana Laine. Yritykset pyrkivät kilvan kohti hiilineutraaliutta, ja siihen pääsemistä nopeuttaa, jos osan päästöistä voi kompensoida esimerkiksi istuttamalla metsää. Ilmastonmuutos ja lajikato ovat niin merkittäviä asioita, että EU tekee niistä rajuja päätöksiä muusta maailmasta välittämättä. Silti metsäkeskustelussa – ja etenkin tutkimuksessa – tulisi edes mainita päätösten globaalit vaikutukset. Metsä on väistämättä läsnä yhteiskunnassa ja kulttuurissa niin monin tavoin, että kaikilla on siitä vähintään joku mielipide”, täydentää Karhunkorva. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan metsien hiilinieluja, mutta niitä ei pidä valjastaa liikaa kompensaatiotarkoituksiin. AINO ÄSSÄMÄKI, teksti SARI KOTIVIRTA, kuva J okaisella suomalaisella on metsäsuhde. Suomessa eläviä eläinlajeja on suojeltava Suomessa. Metsiin liittyvien hankkeiden ongelma on kaksoislaskenta. SUOMESSA TOIMII JO PARIKYMMENTÄ päästökompensaatiota myyvää palvelua. RAPORTIN KANTTA KORISTAA vanha piirros, jossa saksalainen anekauppias myy oikotietä taivaaseen. Tuulikki Halla (vasemmalla), Jaana Laine ja Reetta Karhunkorva ovat huomanneet, että metsänomistajille on tärkeää saada kertoa, mitä he ajattelevat metsästään. Aivan kuten aneiden myymistä vastustanut Martti Luther kehotti välttämään syntejä, kompensaatioiden sijasta pitäisi keskittyä etenkin päästöjen vähentämiseen. Yksi kasvavista aloista liittyy vapaaehtoiseen päästökompensaatioon. Kun kaikki kotimaiset nielut luetaan EU:n ilmastomatematiikassa Suomen hyväksi, miten voi myydä tehostettua nielupalvelua. Miksi metsäsuhteen tutkiminen sitten on niin tärkeää. ”Nyt vallitsevat metsäsuhteet määrittävät sen, miten metsiä käsitellään. Hyvä niin. VALTTERI SKYTTÄ Venäjälläkin on metsää ”Kuusta kenttään vaikka väkisin.” HÄMIS Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/ Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Ilmasto ja metsäluonto jatkuvat myös itärajan takana. 17.6.2021 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi MAAILMA päättyy EU:n metsäkeskustelussa Euroopan ulkolaidalle – Suomen yli 1 300 kilometriä pitkälle itärajalle. Vaikutukset näkyvät ehkä viidenkymmenen tai sadan vuoden kuluttua”, sanoo Laine. Tämän tulisi olla ohjenuorana myös valtioiden tasolla, kuten Euroopan unionissa. Viime viikolla ilmestyi kansalaisjärjestöjen omistaman Finnwatchin selvitys niiden toiminnasta. Päästövähennyksiin verrattuna metsien hiilinielut ovat myös epävarmoja. Raportti löytää huomautettavaa kaikista kotimaisista kompensaatiopalveluista. Suomessa keskustellaan hävettävän vähän Venäjällä sijaitsevien, suomalaismetsiä vastaavien miljoonien metsähehtaarien kohtalosta. Siinä osoitetaan monia alaan liittyviä ongelmia alkaen sääntelyn ja valvonnan puutteesta. Vähän samasta asiasta kompensaatioissa on kyse. Tämä on toki ymmärrettävää. Hiilineutraaliuudesta on tullut myyntivaltti, jolla edistetään niin betonin, hampurilaisatrian kuin tietokoneohjelmien myyntiä. Samalla periaatteella kuluttajat voivat lievittää vaikkapa lentomatkoista kokemaansa ahdistusta. ”Myös organisaatiot toimissaan voivat ilmentää arvoja ja tavoitteita. ”Metsä on Suomen tärkein luonnonvara. Hallan kohde ovat metsäammattilaiset, Karhunkorvan metsänomistajat ja Laine tutkii instituutioiden metsäsuhdetta. Monenlaiset metsäsuhteet Metsälehden uudet bloggaajat tutkivat metsän läsnäoloa suomalaisten elämässä. Hetkinen, siis instituutioiden. Tähän etsitään parhailleen ratkaisuja niin meillä kuin kansainvälisesti. Riski voidaan ottaa, mutta se on sanottava ääneen. Hänellä voi olla mielipide, kokemus, tunne tai muisto metsään liittyen, vaikka ei olisi koskaan käynyt siellä”, sanoo Halla. Sellaisissa valtioissa kuin Suomi, metsäsuhde läpäisee kaiken”, Laine sanoo. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi
8495_.indd 5 14.6.2021 11.44. . Selasin kirjahyllyssäni olevia 1960-luvun tietosanakirjoja. ”Metsänomistajuuden kirjon laajentaminen on hyvä asia. KOLUMNI ”Jos istutan kuusentaimia 1 000 kpl/ha ja koivuntaimia samalle alueelle 400 kpl, montako prosenttia em. Miksi ihmeessä ilmoittaisivat. Toisaalta todetaan, että jokamiehen oikeudet pohjautuvat maan vanhaan tapaan, mutta nykypäivään niitä tuodaan reippaalla otteella: vaikeaa on kuvitella mitään yhtäläisyyttä läskirenkaisilla sähköpolkupyörillä maastoa murjovan himopolkijan ja satunnaisen jalkaisin maisemia matkanneen henkilön välillä. Ei montaa kuole, kun huolellisesti istuttaa.” KIVELÄNHANTTU ”Vaikka sitä ei kysytty, koivut istuttaisin (jos ollenkaan) monta vuotta kuusten jälkeen.” MEHTÄMIES ”Istuta kuuset nyt ja jätä aukkopaikkoihin koivuja muutaman vuoden päästä. Jaana Laine on Helsingin yliopiston dosentti ja metsänhoitaja, joka tutkii instituutioiden metsäsuhdetta. Lähin osuma kertoi Sibeliuksen säveltäneen musiikin näytelmään ”Jokamies”. Ei 82% TAPASIN METSÄTIELLÄNI MIEHEN kantamassa kolmesta laudasta kokoonkyhäämääni siltaa, jota siirtelen paikasta toiseen käyttötarpeeni mukaan. Silloin lämmin suhde metsään voi olla muodostunut aivan muualle, vaikkapa asuinpaikan lähimetsään. Valtaosa vastaajista totesi, että vain maanomistajan luvalla, mutta yrittäjä palasi keskusteluun vedoten, että hänen raivauksestaan hyötyisivät kaikki jokamiehenoikeuksista nauttivat. Turha istuttaa koivuja etukasvuiseksi kuusikkoon. ”Kun omistetaan metsää, kyse on myös juurista, taloudellisesta ja henkisestä turvasta ja yhteydestä sukuun”, kertoo Karhunkorva. Ympäristöhallinnon sivujen mukaan oikeudet käsittävät nykyään myös kasvien siirtämisen, kivien pienimuotoisen keräilyn sekä kaupallisen marjanpoiminnan. Tämän jälkeen opettajamme kertoi, että on huomaavaista jättää helposti saavutettavat marjapaikat kylän vanhusten poimittaviksi. Omistettu metsä voi joillekin olla etäinen ja täynnä velvollisuuksia. Kallioihinkin voi käydä porailemassa pultteja, jos ei siitä maanomistaja isompaa haittaa ilmoita kokevansa. . 5 AJASSA / 17.6.2021 Fakta Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Sen lisäksi sekä maanomistajilla että maata omistamattomilla on ollut oikeus vapaasti poimia marjoja ja sieniä. Se valta on horjunut”, sanoo Laine. Tuulikki Hallan Itä-Suomen yliopistolle valmistuva väitöskirja tarkastelee metsäammattilaisten metsäsuhdetta. Reetta Karhunkorvan Itä-Suomen yliopistolle valmistuva väitöskirja käsittelee metsänomistajien metsäsuhdetta. Täydensin juuri kuusilla.” MAALAIS-SEPPO ”Jos istuttaa vain 1 000 kuusentainta hehtaarille, eipä sinne tarvitse yhtään koivua istuttaa. Äärimmilleen venytetyt jokamiehenoikeudet KOLUMNI TIINA LIETZÉN Kirjoittaja on suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä. Jopa erilaista liiketoimintaa saa harjoittaa toisen mailla ihan vaan jokamiehen oikeuksien perusteella. BLOGI METSÄSUHTEISTA . Mies puolustautui väittäen rakennelman olleen hylättynä metsässä, joten sen saa jokamiehenoikeudella ottaa. Kysyin, minne hän on siltaa viemässä ja vastaus oli hämmentävä: tarvitsen tällaista omalla tontillani. Aiotko lisätä lehtipuun määrää metsissäsi. Jotkut kuolleet. Aiotko FSC-serti oida metsäsi. . Kansakoulussa sitten opin, että esi-isillämme on ollut oikeus kulkea toisten maiden yli päästäkseen paikasta toiseen. MITEN JA MILLOIN JOKAMIEHENOIKEUDET hivuttautuivat näin röyhkeän nautinnan kohteeksi. Omaa metsää hoidetaan joskus eri tavoin kuin työssä, jos organisaatio raamittaa vahvasti metsänhoitoa”, Halla kertoo. Nyt netistä löytyy tietoa ja selvitystä jokamiehenoikeuksista yllin kyllin. Sekä metsänomistajat että metsäammattilaiset toivovat metsiin liittyvältä keskustelulta vähemmän vastakkainasettelua. . En kuitenkaan koivua ja kuusia sikin sokin. On hyvä tuoda esiin erilaisia metsän merkityksiä”, sanoo Karhunkorva. Viime kuussa puolestaan paikallisessa Facebook-ryhmässä sähköläskipyöriä vuokraava yrittäjä kysyi, voiko toisen metsästä käydä raivaamassa metsäkoneen jäljiltä latvoja pois pyöräilyreittejä haittaamasta. . Hakusanalla ”jokamiehenoikeus” ei löytynyt mitään. hehtaarilla on koivujen osuus?” REIJO RUOTSALAINEN ”Nolla prosenttia koska koivut tulevat syödyiksi!” A.JALKANEN ”Kuusista voi helposti tuhoutua vähintään 200 runkoa hehtaarilta ennen kun ollaan edes taimikonhoidossa.” PETKELES ”28 % istutuspuista on koivuja. Tuulikki Halla (vasemmalla), Jaana Laine ja Reetta Karhunkorva ovat huomanneet, että metsänomistajille on tärkeää saada kertoa, mitä he ajattelevat metsästään. Metsälehden verkkosivujen uudessa blogissa käsitellään suomalaisten metsäsuhteita. Biologisestihan se on katajan käpy, mutta Ylen sivuilla olleen tulkinnan mukaan Jokamies voi unohtaa käpymääritelmän. . . ”Metsäammattilaisen metsäsuhde on vahva sekoitus ammatillista ja henkilökohtaista. Jos haluaa viedä yrtti-innostuneita keräämään litulaukkaa tai maitohorsmaa, ja tietää sopivan kohteen, sinne voi joukot johtaa ja opastuksen nimissä periä pääsymaksua. Osa metsänomistajista kokee huonommuutta suhteessa perinteiseen mielikuvaan osaavasta ja omassa metsässä työskentelevästä metsänomistajasta. Aurinkoisiin paikkoihin koivua ja varjoisempiin kuusia. ”Aiemmin metsäammattilaiset määrittivät, miten metsiä käytetään. Arvaatte varmaan, että mies joutui palauttamaan sillan juuri siihen, mistä sen oli mukaansa nostanut. Tietoisimmat oikeuksien hyödyntäjät ovat ryhtyneet kampanjoimaan metsien luomusertifioinnin puolesta – kysyntää tuotteilla olisi, ikävät maanomistajat vaan eivät viitsi nähdä sitä vaivaa, että ilmoittaisivat metsänsä luomurekisteriin. Niitä tulee luonnostaan riittävästi, ja ne on var h aisperkauksessa raivattava kokonaan.” VISAKALLIO Verkkokeskustelu: Sekametsää perustamassa Gallup Puiden lisäksi yhteys sukuun Metsäsuhteiden tutkimus pohjautuu haastatteluihin, joissa haastateltavat saattavat pohtia asioita hyvin syvällisesti. MUTKIA VEDETÄÄN SUORIKSI uusissa tulkinnoissa katajanmarjankin kanssa. On katsottu, että katajanmarjojen kerääminen on sallittua rikoslain tarkoittamina muina sellaisina luonnontuotteina. Sorkkaeläimet ja ehkä jänikset joitakin koivuja vikuuttaneet. Metsänomistajat kokevat usein omistavansa muutakin kuin puita. Totesin sillan olevan minun. Molempien puulajien laatu kärsii.” MENNINKÄINEN ” Sekametsää minäkin perustin viime kesänä
VALTTERI SKYTTÄ, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuva M etsälehden saaman palautteen perusteella laaja joukko metsänomistajia kokee hirvieläinten määrän sekä kannansäätelyjärjestelmän erittäin epäoikeudenmukaiseksi. 66-vuotias . Kotoisin Pohjois-Karjalasta. Suuresta suurpetomäärästä huolimatta hirvikanta lähtee Pohjois-Karjalassakin tietyillä alueilla herkästi kasvuun. Asuu Helsingissä . Timosen mukaan riistahallinnon toimet osoittavat jälleen selkeästi suuntaan, jolla halutaan kasvattaa metsästäjille riistakantaa. Maaneli metsänomistajat vuokraavat tavallisesti metsästysoikeutensa eteenpäin metsästysseuroille käytännön syistä. . 17.6.2021 / AJASSA 6 Kuka. Viettää paljon aikaa metsätiloillaan Juuassa ja Nurmeksessa. ”Siitä tässä on oltava kysymys, sillä ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen. . Eläkkeellä, työura toimittajana ja rahoitussekä pankkialalla . ”Riistahallinnossa on erittäin paljon läpivalaistavaa. Metsästysvuokrasopimuksia on solmittu vanhastaan malleilla, jotka antavat metsästäjille varsin vapaat kädet. Keskustelussa sopivasta hirvien määrästä ei kuunnella metsänomistajia. . ”Maallikon kysymys kuuluu, syntyykö riistahallinnossa jopa vahingonkorvausvelvollisuuksia siitä, että vahinkojen syntymistä ei oteta huomioon.” Riistahallinnon toimintaa pitää Timosen mukaan tarkastella juridisesti. ”Edunsaajaosapuolelle eli metsästäjille ei aseteta juuri”Riistahallinnossa riittää läpivalaistavaa” Tapani Timonen on mukana perustamassa liikettä, joka vaatii muutosta hirvikannan säätelyyn. . Riistahallinnon epäselvä rakenne ja metsänomistajien näkökulmasta epäoikeudenmukainen toiminta aiheuttavat perustellusti epäilyksiä hyvä veli -verkostoista, hyvän hallinnon kannalta epämääräisistä menettelyistä ja pahimmillaan rakenteellisesta korruptiosta. . Kuka on valmistellut, millä kriteereillä ja millaiseen tietopohjaan.” Metsänhoitoyhdistysten otettava vastuuta Timonen haluaa nostaa ongelmakohtana esiin myös metsästysvuokrasopimukset. Timonen kertoo, että hirveä ollaan nyt tarttumassa sarvista Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan talous ja luonto -yhdistys kokoaa riistaliikettä, jonka tavoitteena on selvittää, toimiiko riistahallinto metsästysja riistanhoitolakien mukaisesti. Timosen mukaan hirvikannansäätelyjärjestelmän rakenne on viallinen. Metsänomistajana 51 vuotta, metsästäjänä 47 vuotta, hirvenmetsästäjänä 25 vuotta. ”Tavallisen hallintoalamaisen on erittäin vaikea hahmottaa, missä mikäkin päätös syntyy. Toteutuuko perustuslaissa säädetty (metsätalous)yrittämisen ja maanomistamisen suoja tämän tyyppisellä riistahallinnolla?” Timonen kysyy. . Suunnitteilla on kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle tai -kanslerille. . Samaa mieltä on Tapani Timonen. Riistahallinnon toistuvat ongelmat kielivät jopa rakenteellisesta korruptiosta. . HAASTATTELU 8496_.indd 6 14.6.2021 11.46. ”Korkeimpien oikeusoppineiden tehtävänä on pohtia, toimiiko riistahallinto niin kuin lakikirjassa on sanottu.” Riistahallinnon epäselvyydet ja läpinäkymättömyys valuvat ongelmina alaspäin, ja aiheuttavat riitoja metsästysporukoissa ja maanomistajien ja metsästäjien välillä. Puita kasvattaville metsänomistajille jäävät hirvieläinten aiheuttamat vahingot, muille hyödyt. Harrastukset raivaus ja istutus, metsänomistus käy niin työstä kuin virkistyksestäkin. Selkeä viesti maaja metsätalousministeriöön sekä ministerille on, että lainsäädäntövalmistelu asian korjaamiseksi tulee käynnistää viipymättä.” Viranomaisten toiminnasta kantelu Timonen huomauttaa, että riistanhoitotehtäviä hoitavien julkisten viranomaisten, kuten riistanhoitoyhdistysten, tulee lain mukaan ennaltaehkäistä eläinten aiheuttamien vahinkojen syntymistä. Jopa niin, että riistahallinnon toiminnan lainmukaisuus on monelta osin hyvin kyseenalainen. ”Ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen.” TAPANI TIMONEN
”Edunvalvonta tässä asiassa kuuluu metsänhoitoyhdistyksille. Myyräkannat eivät kunnolla toipuneet kesän myötä, ja tänä keväänä Metsä-Lapin myyräkannat olivat vähäiset tai välttävät. 020 46 14 78 ark. Kevään seurantapyynneissä myyriä tavattiin jo paikka paikoin, ja tämä johtanee kantojen lievään kasvuun alkaneen kesän aikana. Kirjoittajat ovat Luken tutkijoita. Mahdollisesti taimituhoja Viime syksyn runsasmyyräisillä alueilla kannattaa käydä vilkaisemassa taimikkojaan. Latvatappi pitää myös katkaista. Metsästäjiä on velvoitettava hakemaan tavoitteen mukaiset kaatoluvat ja käyttämään luvat. Metsä-Lapissa ja Koillismaalla myyrämäärät ovat vajonneet alhaisiksi. Metsä-Lapin eteläja keskiosien odotettu myyrähuippu viime vuodelle tyssäsi ilmeisesti loppukevään sääoloihin. Läntisessä Suomessa myyrämäärät olivat kuitenkin keväällä kohtalaiset, mikä ennakoi nousevia tiheyksiä syksyyn mennessä. mujen tuhosta voi seurata monilatvaisuutta, mutta sitä voi hoitaa katkomalla ylimääräisten latvaehdokkaiden kärjet pois ja jättämällä yksi kasvamaan ehjänä. klo 8–16. Metsämyyrän aiheuttamista isompienkin taimien latvasilkaan velvoitteita.” Timonen sanoo, että Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys on ryhtynyt riistaliikkeen pyynnöstä suunnittelemaan uudenlaista pohjaa metsästysvuokrasopimukselle. Viime vuosina myyrähuippu on koettu Länsi-Suomessa syksyllä 2018, Itä-Suomessa ja Tunturi-Lapissa syksyllä 2019 ja Etelä-Suomessa ja pohjoisimmassa Metsä-Lapissa syksyllä 2020. Seuraava huippu ajoittunee syksyyn 2022. Sekapuusto pienentää tuhoriskiä, joten tavoitteena on istutettujen kuusentaimien ja siemenistä syntyvien mäntyjen muodostama sekametsä. Tummanharmaalla alueella on runsaampi myyräkanta ensi talvena. Kesäharvennusten puukaupan aika on nyt! Ota yhteys metsäasiantuntijaasi, tutustu tarjoukseen ja lataa taimikonhoito-opas osoitteesta Tai soita asiakaspalveluumme p. Jos peltomyyrät ovat katkoneet pieniä taimia, voi odottaa keskikesään ja ensin katsoa, toipuvatko taimet juurenniskan tyvisilmuista kasvaen. Näillä alueilla kantojen odotetaan pysyvän alhaisina tai kasvavan korkeintaan hieman tämän kesän aikana. Tällä hetkellä sekä peltoettä metsämyyriä on näillä alueilla kohtalaisesti, ja määrän odotetaan runsastuvan myyrähuipuksi ensi syksynä. Itä-Suomessa koettiin selkä myyrähuippu syksyllä 2019. Kantojen ei odoteta elpyvän merkittävästi kesällä 2021. Myyrähuippu seuraavaksi vuorossa Länsi-Suomeen Myyräkannat ovat alhaiset suurimmassa osassa Suomea. Kolilla tilaisuuden, jossa keskustellaan toimenpiteistä riistajärjestelmän muuttamiseksi. Länteen myyrähuippu, etelässä alhainen kanta Pohjanmaan maakunnissa ja Keski-Suomen luoteisosissa myyräkannat ovat kasvaneet jo viime vuoden keväästä alkaen. Taimikko ja nuori metsä on sijoitus, jota kannattaa hoitaa. Hoidettu taimikko on sijoitus tulevaisuuteen Metsänhoito varmistaa puuston kasvun ja terveyden. ”Minulla on menetelmästä jo muutama ihan onnistunut kokemus.” Pohjois-Karjalan talous ja luonto ry järjestää 30.8. Tunturi-Lapissa koettiin edellinen myyrähuippu syksyllä 2019, joten on odotettavissa, että pohjoisimmassa Suomessa myyrät runsastuvat alkaneen kesän aikana jo jonkin verran. 7 AJASSA / 17.6.2021 HEIKKI HENTTONEN JUKKA NIEMIMAA OTSO HUITU M yyrien määrät ovat talven jälkeen vaatimattomat valtaosassa maata, Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannat osoittavat. Kun uusi sopimusmalli laaditaan, yhdistysten pitää lähteä aktiivisesti tuomaan asiaa metsänomistajajäsenten tietoon.” Timosen mukaan metsästysvuokrasopimukseen tulee määritellä selkeä sopimusja aluekohteinen hirvikantatavoite. kun ostat 30.6.2021 mennessä –25 % Raivaussahatyöt Osta raivaussahatöitä 30.6.2021 mennessä ja saat sen etuhintaan –25 % Kemera-tukikelpoiseen kohteeseen hakemus ilman kuluja. Syksyn 2020 korkeat myyrämäärät ovat vähentyneet selvästi eteläisessä Suomessa ja Keski-Suomen eteläosissa. Elämässä mukana Stora Enso 8496_.indd 7 14.6.2021 11.47. Pohjois-Suomessa myyriä on vähän. Timonen itse on varautunut metsävahinkoihin tämän kevään istutustöissään. Länsi-Suomessa ja osissa Keski-Suomea ensi talvena on myyrätuhojen riski. Kannat romahtivat talvella 2019–20 ja pysyivät alhaalla viime syksyyn asti. Itäja Etelä-Suomessa myyräkantojen odotetaan nousevan hienoisesti kesän aikana
Tärkeänä metsäalan tietolähteenä Metsälehteä piti 91 prosenttia vastaajista. Nyt tarjoamme erään Walvoil-sähköohjattuja, isäntälinjan kuormainvaunupaketteja 1200 € edun. JHelske Research selvitti huhtikuussa lukijoiden näkemyksiä lehdestä. Verkossa toteutetun kyselyn kohteena oli Metsälehden numero 7/2021, mutta lukijoilta kysyttiin myös yleisemmin näkemyksiä lehdestämme ja miten he sitä lukevat. Tiedätkö sinä, millainen KESLA-metsäpaketti on. Vajaa viidennes viettää aikaa lehden parissa entistä kauemmin, mutta neljä viidestä katsoi, ettei koronalla ole ollut vaikutusta lehden kanssa vietettyyn aikaan. Keskimäärin yhden numeron parissa vietetään 46 minuuttia ja sitä luetaan tai selaillaan kaksi ja puoli kertaa. 28 050 € 1200 € etu=23 375 € alv 24 %. Koululaisten lisäksi kevättodistuksen on saanut myös Metsälehti, jolle todistuksen ovat antaneet lukijamme. Siksi metsäpaketeissamme on mietitty pitkälle käytettävyyttä ja käyttömukavuutta. Tärkeimpänä syynä lukea Metsälehteä pidettiin sen antamia hyödyllisiä vinkkejä – tätä mieltä oli 73 prosenttia vastanneista. Varustetaso ja suositushinta vaihtelee. Koulutodistukseen Metsälehti sai kiitettävää hipovan 8 1/2. Vastaajista 88 prosenttia oli sitä mieltä, että Metsälehti on vaikuttanut heidän näkemyksiinsä metsäalasta melko tai hyvin myönteisesti. Etu koskee erää AGCO Suomen varastossa olevia paketteja, joissa KESLA 203T tai 204T -kuormain Walvoilsähköisellä esiohjauksella ja perävaunu 104 neljällä pankolla. Hinta alk. Korona-aika ei juuri ole muuttanut lukutottumuksia. 17.6.2021 / AJASSA 8 EERO SALA KEVÄT on arvosanojen saamisen aikaa. Kokonaisuutena lukijat olivat lehteen jopa mairittelevan tyytyväisiä. Metsälehdelle lukijoilta kasi puoli UUTUUS! Kranman 620S harvesteri UUTUUS! Kranman Bison 11000 www.kranman.fi Kvartsikatu 2C, 65300 VAASA Kranman pienmetsäkoneet Varaa koeajo! Ota yhteyttä niin kerromme lisää Simon: +358 50 5306 560 • Matti: +358 50 5059 326 Vahva, näppärä ja voimakas www.kesla.com Me Keslalla haluamme tehdä traktorin metsäpaketteja jotka pitävät kuskin tyytyväisenä. Kotimaista käyttömukavuutta JUURI SINULLE! ETUS I 1200 € + NOPE A TOIM ITUS ! MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT AGCOSUOMI.FI 8497_.indd 8 14.6.2021 12.12
Muut saisivat jatkaa tupruttelua, ja nieluihin kohdistuisi valtava paine”, sanoo Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä. Erityisesti ilmastoon ja biodiversiteettiin liittyvät tavoitteet sitovat metsiä tiukasti yhteiseen päätöksentekoon. Sh ut te rs to ck Im ag es 8497_.indd 9 14.6.2021 12.12. ”Lähtökohta on tähän asti ollut kansallinen päätöksenteko metsien osalta. Metsänomistajia ja metsäteollisuutta huolettaa talousnäkökulman jääminen ilmaston ja monimuotoisuuden jalkoihin. Jo julki tulleet ehdotukset ovat olleet omiaan tuottamaan otsikoita: kolmannes maapinta-alasta suojeltava, kaikki vanhat metsät suojeltava, yli 13 hehtaarin metsätiloille valtavasti uutta kestävyyteen liittyvää byrokratiaa. Monien mielestä EU hivuttautuu koko ajan tiukemmin jäsenmaiden metsäpolitiikkaan. 9 AJASSA / 17.6.2021 AINO ÄSSÄMÄKI K un Suomi heinäkuussa lomailee, Brysselissä aherretaan vielä täysillä. ”Suomelle, Suomen metsänomistajille ja metsäteollisuudelle ihan olennainen kysymys on, että nieluilla ei kompensoida muiden jäsenmaiden päästöjä. Heinäkuu tuo tullessaan ainakin ehdotuksen uudeksi ilmastopaketiksi ja uudeksi metsästrategiaksi. Seuraavassa tietopaketti siitä, mitä kaikkea suomalaismetsiin heijastuvaa Brysselissä on meneillään. Ennen voimaantuloa useita niistä käsitellään jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission kesken. Brysselissä RYSKYY EU on yhä vahvemmin mukana jäsenmaiden metsäpolitiikassa. Nyt ollaan siirtymässä hyvää vauhtia johonkin muuhun”, sanoo metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Vaikka EU-sääntelyn vauhti tuntuu jo ajoittain huimaavan virkamiehiäkin, on suuri osa metsäsääntelystä vasta komission ehdotuksia. Mistä EU:n esityksistä ja päätöksistä metsänomistajan kannattaa nyt olla kiinnostunut. Kukaan ei vielä tiedä tarkasti, mitä monet niistä edes tarkoittavat
Jos tieliikenne ja lämmitys jossain vaiheessa siirtyvät päästökaupan piiriin ja maatalous joskus 2030-luvulla maankäytön sääntelyyn, taakanjakoasetuksen merkitys väistämättä pienenee. Niiden tarkoitus on varmistaa energiaksi käytetyn puun ”Suomelle tärkeää on, että hiilinieluja tarkastellaan jäsenmaakohtaisesti.” Sh ut te rs to ck Im ag es Sh ut te rs to ck Im ag es 8497_.indd 10 14.6.2021 12.13. Monilla osa-alueilla on yhtymäkohtia metsiin, mutta erityisesti biodiversiteetin ja ekosysteemien osalta todetaan, että metsien tilaa Euroopassa pyritään parantamaan ja metsien pinta-alaa kasvattamaan. Päästövähennyksistä on säädetty EU:n direktiiveillä ja asetuksilla, joista tärkeimmät ovat päästökauppadirektiivi, taakanjakoasetus sekä maankäyttöä ja metsätaloutta koskeva Lulucf-asetus. Jatkossa sen arvellaan kattavan myös EU:n sisäisen meriliikenteen. Laajan ohjelman tarkoituksena on ottaa kantaa ilmastoja ympäristökysymyksiin, ja siihen sisältyykin runsaasti tavoitteita, jotka koskevat ilmastoa, energiaa, kiertotaloutta, rakentamista, saastumista, ekosysteemejä, ruuantuotantoa ja biodiversiteettiä. Joulukuussa 2019 EU-valtioiden päämiehet asettivat Eurooppa-neuvostossa tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa. Laskentatapa saattaa aiheuttaa sen, että Suomelle lasketaan maankäytöstä päästöjä, vaikka todellisuudessa kyse olisi nielusta. Lulucf Metsänomistajia eniten koskeva ilmastopolitiikan pilari on Lulucf-asetus. Direktiiviin sisältyy puupolttoainetta koskevat kestävyyskriteerit. Toteutuessaan sen arvellaan olevan nykyisestä päästökaupasta erillinen ja kohdistuvan polttoaineiden valmistajiin ja jakelijoihin. Useimmat komission ehdotukset vaativat sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden edustajista koostuvan Euroopan neuvoston hyväksynnän. Päästökauppajärjestelmän luominen tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen on myös ollut esillä. Suomen tavoite on 39 prosenttia. Suomessa maankäyttösektori toimii metsien ansiosta todellisena hiilinieluna. Kaikki ilmastotavoitteet perustuvat Pariisin ilmastosopimukseen, ja ne on kirjattu sitovina EU:n ilmastolakiin, josta saatiin huhtikuussa alustava sopu komission, parlamentin ja jäsenmaiden kesken. Esimerkiksi Bulgarian päästövähennystavoite taakanjakoasetuksessa on 0, Ruotsin ja Luxemburgin korkein mahdollinen 40 prosenttia. Nykyinen lainsäädäntö perustuu EU:n aiempaan tavoitteeseen, jonka päämäärä oli vähentää hiilipäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Odotettavissa on, että laskentaa uudistuksessa yksinkertaistetaan. Taakanjakoasetus koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja, esimerkiksi tieliikkennettä, maataloutta ja rakennusten lämmitystä. EU-slangissa paketti tunnetaan nimellä ”Fit for 55”, mikä viittaa uuteen 55 prosentin päästövähennystavoitteeseen. Ilmastopaketti Kaikkien lainsäädäntöpakettien äiti. Sen tavoitteet on asetettu jäsenmaiden vaurauden, käytännössä bruttokansantuotteen perusteella. Nykyasetuksessa maankäytön muutoksille ja metsätaloudelle on asetettu laskennallinen ”nollasääntö” (no-debit-rule) eli ne eivät saisi aiheuttaa päästöjä. Lisäksi on mahdollista, että maatalous otetaan mukaan maankäytön sääntelyyn joskus vuoden 2030 jälkeen. Näillä sanoilla Euroopan komissio itsekin on kuvannut heinäkuun puolivälissä julkaistavaa ehdotustaan, jossa uudistetaan EU:n ilmastosääntelyä. Ylipäätään komissio ilmaisee näkemyksensä siitä, mihin pyritään, strategioina. Tavoitteet eivät ole laillisesti sitovia, mutta niiden pohjalta rakennetaan yksityiskohtaisia strategioita ja viime kädessä lainsäädäntöä. Edellä mainituista eniten vaikutusta metsätalouteen voi olla uusiutuvan energian direktiivin uudistamiselle. EU-slangissa Lulucf muuntuisi muotoon AFOLU (Agriculture, Forestry and Land-Use). Tätä tavoitetta varten päästövähennystavoitetta muutettiin, ja nyt tavoitellaan 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Nielun laskentakaava on hyvin monimutkainen. 17.6.2021 / AJASSA 10 Green Deal Euroopan vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on yksi nykyisen Ursula von der Leyenin johtaman komission painopistealueista. Jos tarkastelu tapahtuisi koko EU:n tasolla, Suomi ei voisi hyödyntää metsien hiilinieluja omien päästötavoitteidensa laskennassa. Päästökauppa ja taakanjako Päästökauppa käsittää nyt EU:n sisäisen lentoliikenteen sekä suuret teollisuusja energialaitokset. Yksittäistä metsänomistajaa koskevia hiilikompensaatioiden markkinasovelluksia koskevia ohjeita voi olla odotettavissa vuoden 2023 paikkeilla. Se on tärkeä Suomelle ja kaikille metsäisille jäsenmaille. Näitä kaikkia uudistetaan sekä näiden lisäksi yhdeksää muuta direktiiviä tai asetusta muutetaan. Suomelle tärkeää on, että maankäytön hiilinieluja tarkasteltaisiin edelleen jäsenmaakohtaisesti. Uusiutuva energia Päästökaupan, taakanjaon ja Lulucf-asetuksen lisäksi ilmastopakettiin kuuluu tieliikenteen polttoaineiden, autojen päästörajojen, uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja hiilitullien sääntelyä. Strategioita seuraavat ehdotukset jäsenmaita sitovasta lainsäädännöstä: asetuksista ja direktiiveistä. Jäljelle jäisi esimerkiksi jätehuolto, jonka osuus päästöistä on muutenkin pieni
Biodiversiteettistrategia Komissio on antanut ehdotuksensa biodiversiteettistrategiasta toukokuussa 2020. Ovatko ne uudessa esityksessä yhä vahvasti mukana vai ajaako ilmasto ja biodiversiteetti niiden ohi. Joka tapauksessa koko 14. Tähän asti kestävyyskriteerien mukaan Suomi on katsottu matalan riskin alueeksi ja energiapuun käyttäjien on tarvinnut vain osoittaa puun olevan Suomesta. Jos kestävyyskriteetereitä tiukennetaan, vaatimuksia saattaa tulla lisää, mikä voi lisätä hallinnollista työtä hankintaketjun eri osissa. Euroopan parlamentti otti strategiaan kantaa jo ennakkoon. ”Kestävän metsätalouden rooli otetaan huomioon tasapainoisesti ilmaston, ympäristön, talouden, työpaikkojen sekä virkistyskäytön kannalta”, on parlamentin mietinnön esittelijänä toiminut Petri Sarvamaa (kok.) todennut parlamentin kannanoton yhteydessä. Närää Suomessa on aiheuttanut lisäksi strategiassa mainittu, vaikeasti määriteltävä ”luonnonläheisempi metsätalous”. Komissio on julkaissut huhtikuussa ilmastotoimia koskevat kriteerit, joihin sisältyy metsätaloutta ja metsien käsittelyä koskevia toimia. Komission uutta ehdotusta metsästrategiaksi odotetaan 20. Se on myös erityisesti nähty metsäpolitiikan tontille tulemisena ja EU:n taholta aivan liian yksityiskohtaisena metsänomistajiin kohdistuvana sääntelynä. Suomessa energiaksi päätyy pääasiassa pieniläpimittaista puuta ja sivutuotteita, jotka eivät kelpaa teollisuudelle. Metsästrategia Jokainen metsistä kiinnostunut on varmasti kuullut lausuman, jonka mukaan EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Esitystä on tulkittu niin, että yli 13 hehtaarin metsätiloilla tulisi metsäsuunnitelman lisäksi raportoida varsin tarkasti esimerkiksi ilmastovaikutuksista ja maankäytöstä. Biodiversiteettistrategian suojelutavoite ei ole jäsenmaakohtainen vaan sitä tarkastellaan koko EU:n tasolla. 11 AJASSA / 17.6.2021 kestävyys, mutta myös estää ainespuun ohjautuminen polttoon. Kannattaako kattilaa uusia, jos ei tiedetä, mikä on energiapuun ja muiden polttoaineiden tulevaisuus. Suomen metsistä on nyt eri tavoin suojeltu noin 13 prosenttia. Kestävän taloudellisen toiminnan tulee edistää yhtä näistä tavoitteista, eikä se saa merkittävästi haitata muita. Yhteisiin politiikan aloihin kuuluvat muun muassa maatalous-, ympäristöja ilmastopolitiikka. Strategiassa myös ehdotetaan, että kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnonmetsät tulisi suojella. Erityisenä huolena uusiutuvan energian osalta on kuitenkin pidetty sitä, että kiinteän polttoaineen laitoksiin ei enää uskota, kun sääntely näyttää kiristyvän kaiken aikaa. EU:lla on ollut ensimmäinen metsästrategia jo 1990-luvulla ja sitä on uudistettu säännöllisesti. Aihe jakoi suomalaisia meppejä. Myös muut pienet metsäiset jäsenmaat ovat suhtautuneet esitykseen kriittisesti, mutta se voidaan hyväksyä neuvostossa määräenemmistöllä. Euroopan parlamentti antoi strategiaan oman mietintönsä kesäkuun alussa. Viisi äänesti mietinnön puolesta, kuusi vastaan ja yksi tyhjää. Metsästrategiaa onkin perusteltu koordinoinnin tarpeella sekä kansainvälisten sopimusten EU-maille asettamilla vaatimuksilla. Kestävä rahoitus ja taksonomia Kun viime aikoina on EU:n yhteydessä puhuttu taksonomiasta, on tarkoitettu kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman osa-aluetta, josta komissio on antanut asetusehdotuksen. Komission huolena on ollut, että EU:n ulkopuolelta tuotaisiin puuta vain energiakäyttöä varten. MTK ja metsäteollisuus ovat arvostelleet esitystä epäselvyydestä ja vaatineet, että Suomi ei hyväksy komission ehdotusta. ”Yli 13 hehtaarin metsätiloilla tulisi raportoida ilmastovaikutuksista ja maankäytöstä.” Sh ut te rs to ck Im ag es 8497_.indd 11 14.6.2021 12.13. Kestävyyskriteerien arvelleen myös jatkossa ulottuvan alle 20 megawatin lämpölaitoksiin. On selvää, että metsiin tavalla tai toisella liittyvää sääntelyä tai tavoitteita annetaan muilla politiikan aloilla. Metsästrategian osalta huomio kiinnittyy erityisesti taloudellisiin ja sosiaalisiin näkökulmiin. Ehdotuksen tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu, kiertotalous, saastumisen ehkäiseminen sekä biodiversiteetin suojelu. Huomiota on herättänyt erityisesti vaatimus suojella 30 prosenttia maaja vesialueista. Neuvottelujen ennakoidaan kestävän puolestatoista kahteen vuoteen, jolloin muutokset tulisivat voimaan vuoden 2023 tietämillä. Vaikka esityksen raportointivelvollisuus koskee vain yli 500 henkilön yrityksiä, sen pelätään lisäävän byrokratiaa yksittäisen metsänomistajan kohdalla puumarkkinoiden kautta. Tämä pitää edelleen paikkansa: EU:lla ei ole perussopimuksissa määritettyä vahvaa toimivaltaa metsäpolitiikassa. heinäkuuta julkaistava ”Fit for 55” -ilmastopaketti on vasta komission ehdotus ja edellyttää sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden hyväksyntää. Muutoksia esitykseen ei voi enää tehdä, vaan jäsenmailla on kesäkuun alusta neljä kuukautta aikaa hyväksyä tai hylätä esitys. Aikaisintaan se tulisi voimaan jo 2022 vuoden alussa ja sitä todennäköisesti seuraisi vastaava biodiversiteettiä koskeva kriteeristö. Yhä avoinna on, mitä 30 prosentin suojeluvaade lopulta tarkoittaa: jonkinlaista rajoitettua metsätaloutta vai tiukkaa suojelua. Toisaalta se on ollut metsäisille jäsenmaille väylä nostaa esiin metsien talouskäyttöä. heinäkuuta 2021
Puutavara-auto haki Kivijärvellä kesäkuun alussa puutavaraa varastolta samaan aikaan, kun ajokone sitä sinne toi. Tavallisesti korjuuta joutuu yhdistyksen toiminnanjohtajan Jouni Peltoniemen mukaan odottelemaan kuukaudesta kolmeen. Tulevaa vaikea ennustaa Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen alueella puukaupassa ei vielä näy hiljenemisen merkkejä. Metsänhoitoyhdistyksistä kerrotaan, että korjuu on aloitettu jopa puukaupan solmimista seuraavana päivänä. Osalla ostajista näyttää jo olevan ostorajoituksia tai -kieltoja”, kertoo yhdistyksen johtaja Pekka Sahlman. ”Kauppamäärät ovat niin suuret, että leimikoita on jätetty pystyvarantoonkin.” Metsänhoitoyhdistys Lapin alueella puunostajat arvioivat, että leimikot korjataan viimeistään elo-syyskuussa. ”Kesälomakausi on usein sellainen, että sen jälkeen mietitään, miten siitä jatketaan. Kuusitukista on latvusmassoineen maksettu parhaimmillaan 75–80 euroa kuutiometriltä. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen johtajan Eero Poikosen mukaan korjuun nopeus vaihtelee puunostajittain. Näin on käynyt esimerkiksi Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella. Puukauppa käy monin paikoin yhä kiivaana, mutta joillain alueilla kovin nousu on jo taittunut. ”Ne ostajat, joiden ostotavoitteet alkavat olla täynnä, ovat vetäneet hintoja alaspäin. Itse olen pedannut vähän sen varaan, että puukauppatilanne voisi jatkua hyvänä talveen asti”, hän sanoo. Keskimäärin korjuu on hänen mukaansa aloitettu tänä vuonna yhdestä kahteen kuukautta puukaupan solmimisen jälkeen. ”Se on monta kuukautta nopeammin kuin normaalivuotena”, sanoo yhdistyksen johtaja Veijo Ekonoja. Yhdistyksen johtaja Eero Poikonen ennakoi kuitenkin, että kovin paljon ostomäärät nykyisestä tuskin kasvavat. Lisäksi eri puunostajien maksamat hinnat vaihtelevat huomattavasti. Tavaralajihinnoiksi muutettuna kuusitukista on runkohintakaupoissa maksettu enimmillään 75 –80 euroa kuutiometriltä. Metsänhoitoyhdistys Karhun alueella korjuu on tänä vuonna aloitettu muutamasta päivästä muutamaan viikkoon puukaupan solmimisen jälkeen. Länsi-Suomessa toimivan metsänhoitoyhdistys Karhun alueella puukauppa käy edelleen vilkkaana. Niiden ostajien, joilla ostotarpeita vielä on, maksamat hinnat ovat vakiintuneet nykyiselle tasolle.” Parhaat hinnat yhdistyksen alueella on Sahlmanin mukaan maksettu runkohintakaupoissa. Hintojen nousu on tasaantunut myös Keski-Suomessa. Vielä tilanne ei ole sellainen”, hän sanoo. Kiinnostus varsinkin mäntytukkia kohtaan on tosin hieman laantunut, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Peltoniemi. Tarjousten vertailu oli metsäyhtiön tarjoaman hintatakuun vuoksi vaikeaa. LIINA KJELLBERG PUUTA on korjattu tänä vuonna ennätysvauhdilla. Hänen mukaansa myös hintojen nousu on pysähtynyt. Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 175 70 12 250 Kuusitukki 5 70 350 Mäntypikkutukki 35 35 1 225 Kuusipikkutukki 1 35 35 Mäntykuitu 124 23 2 852 Kuusikuitu 4 23 92 Koivukuitu 15 21 315 Lahokuusi 1 10 10 Yhteensä 360 17 037 Tukin hinta ja mitat ratkaisivat LIINA KJELLBERG, teksti SAMI KARPPINEN, kuva P uukaupan tahti alkaa paikoin tasaantua, kertoo soittokierros metsänhoitoyhdistyksiin. Tukin yksikköhinnat ja lyhyet tukkimitat ratkaisivat kaupan sahalle, sillä puusto karulla kankaalla on järeydeltään pienehköä. Puun hinnat ovat yhdistyksen alueella olleet vielä nousussa. ”Kun puukauppa käy näillä kierroksilla, tulee jossain vaiheessa sekin tilanne eteen, että tarjonta on kysyntää suurempaa. Työmaa oli Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen ja puutavara kuljetettiin ER-Sahalle Viitasaarelle. Nopeaan korjuuseen TUORE PUUKAUPPA 8498_.indd 12 14.6.2021 12.21. ”Isommat kesäkorjuukelpoiset päätehakkuut ja harvennukset ovat vielä kysyttyjä, mutta pienempiin ja korjuuolosuhteiltaan huonompiin leimikoihin ei välttämättä tule enää tarjouksia. Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veijo Ekonoja ennakoi, että puukauppatilanne jatkuu hyvänä ainaHiljenemisen merkkejä. 17.6.2021 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,4 milj. m Kohde: Männikön päätehakkuu, tiehen rajoittuva kesäkorjuukohde Sijainti: Keski-Pohjanmaa Ostaja: Yksityinen saha Hakkuukertymä: arvio 360 m 3 Leimikon koko: 2,2 ha Muuta: Metsänomistaja pyysi tarjoukset isolta metsäyhtiöltä ja yksityiseltä sahalta
Se riippuu siitä, miten kauan sahatavarabuumi kestää maailmalla”, hän sanoo. 28,95 s Uudistushakkuu 66,35 s 67,48 s 37,30 s 20,20 . 24,47 . 30,40 . Harvennushakkuu 59,36 s 59,39 s 41,91 s 19,20 s 19,15 s 18,36 s 26,11 s 27,02 s Ensiharvennus 47,75 s 42,36 s 34,73 s 14,66 s 13,88 s 14,17 s 21,24 s 18,96 s Hankintahinnat 63,56 s 63,52 s 49,85 s 33,08 s 32,70 . 24,40 s 20,76 s 35,37 . Ensiharvennus Hankintahinnat 63,05 . 13 AJASSA / 17.6.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . Harvennushakkuu 57,22 s 59,06 s 38,00 s 18,09 s 18,03 s 17,39 s 24,80 . 29,72 s Harvennushakkuu 51,14 s 52,19 s 31,37 s 16,64 s 16,03 s 22,47 . Voi kuitenkin olla, että seisokkeihin tulee lyhennyksiä. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,86 s 69,22 s 43,89 s 19,28 s 22,18 . 27,29 s Uudistushakkuu 64,51 s 66,76 s 48,02 s 20,81 s 20,85 . Harvennushakkuu 52,83 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,71 s 63,72 s 19,18 s 20,21 s 16,95 s 28,18 . 13,49 . 30,74 . ”Kolmoskvartaali näyttää ihan hyvältä. 19,45 . Taustalla ei hänen mukaansa ole sahatavaran kasvanut kysyntä, vaan sahat viime vuoden alussa pysäyttänyt lakko. Siitä noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä viedään ulkomaille. 36,94 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 19–22 keskiarvo Hiljenemisen merkkejä. 28,78 s 30,30 s Uudistushakkuu 66,08 s 66,70 s 37,50 s 23,17 . 20,10 s 31,43 . 33,86 s Uudistushakkuu 68,44 s 70,30 s 52,14 s 23,36 . 25,04 s 24,94 . Havusahatavaran vuotuinen maailmanmarkkina on noin 350 miljoonaa kuutiometriä. 22,13 s Ensiharvennus Hankintahinnat 55,88 s 56,95 s 30,51 s s nousussa . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Suomessa tuotetaan Sneckin mukaan vuosittain noin 12 miljoonaa kuutiometriä havusahatavaraa. Hankintahinnat 61,02 . 19,83 s 33,13 s 34,34 . 23,08 . 63,29 s 52,64 s 32,53 s 32,49 s 32,16 s s nousussa . 33,61 s 30,48 s Harvennushakkuu 49,57 s 47,04 s 16,57 s 14,44 s 23,65 s Ensiharvennus Hankintahinnat 58,46 s s nousussa . 18,89 s 16,95 . Sneck arvioi sahatavaran tuotannon kasvavan Suomessa tänä vuonna kymmenisen prosenttia viime vuodesta. Uudistushakkuu 65,66 s 64,80 s 21,82 s 21,56 . 31,55 . 32,07 . 19,78 . 18,22 s 27,47 s 31,17 s Uudistushakkuu 67,73 s 69,88 s 45,12 s 21,73 s 23,43 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 20,16 s 34,44 s 38,56 s Harvennushakkuu 58,25 s 59,79 s 39,74 s 18,29 s 18,82 . 34,29 . 18,37 s 28,79 s 35,95 s Uudistushakkuu 67,11 s 69,83 s 45,29 s 19,93 . 33,63 s s nousussa . Hankintahinnat 51,42 s 59,49 s 32,35 s s nousussa . 36,84 . Sahoilla on mennyt monta vuotta niin huonosti, ettei kapasiteetin kasvatusinvestointeja juuri ole tullut.” Vaikka sahatavaralla riittää kysyntää, arvioi Sneck sahojen pitävän kesätaukonsa. s nousussa . 18,02 s 26,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,13 s 69,57 s 50,49 s 20,39 s 22,49 s 18,99 s 28,57 . 27,17 . 19,85 s 29,36 . 16,97 . 20,97 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,86 s 68,19 s 46,32 s 19,34 s 21,45 s 18,34 s 28,08 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,41 s 65,53 s 45,98 s 18,88 s 19,33 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,50 s 69,22 s 44,20 s 18,66 s 22,18 . 25,08 s Ensiharvennus 40,68 s 42,80 s 33,92 s 14,04 s 14,17 s 13,66 s Hankintahinnat 64,18 s 65,20 s 46,06 s 33,25 s 31,72 s 33,13 s s nousussa . ”Sahojen varannot alkavat ostotilastojen perusteella olla jo aika pitkät. Miten kauan sahatavaran kysyntä jatkuu hyvänä, Sneck ei osaa sanoa. 23,54 . 18,44 . 32,33 . 29,36 s Harvennushakkuu 54,30 s 54,87 s 39,65 s 18,01 s 18,30 s 17,53 . 14,86 . Sahoilla isot varannot Sahateollisuuden puheenjohtaja, Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck arvioi, että sahoilla ei ole enää polttavaa tarvetta ostaa puuta. ”Sitä kukaan ei pysty ennustamaan, miten loppusyksystä ja talvella käy. Hankintahinnat 62,66 s 65,84 s 51,75 s 32,41 s 33,07 s 32,36 s 38,60 s 37,31 s s nousussa . 25,11 . Ensiharvennus 13,99 s 14,50 s 13,57 s Hankintahinnat 70,35 s 73,14 s 52,47 . 30,27 s Uudistushakkuu 66,62 s 69,01 s 47,84 s 21,40 s 22,93 . 25,22 s 24,95 s Ensiharvennus 14,70 s 13,07 . kin alkusyksyyn. 19,40 s 30,29 . 24,02 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,96 s 66,90 s 36,70 s 18,90 s 18,28 s 27,71 . 51,33 . Käänne on kuitenkin tullut joka kerta niin äkkiä, että loppuvuodesta ei uskalla sanoa mitään.” 8498_.indd 13 14.6.2021 12.21. 22,08 . ”Sahatavaran tuotannon nostaminen ei onnistu Suomessa. Loputtomia varastoja ei voida ostaa, sillä sahatavaran hinnat romahtavat kuitenkin jossain vaiheessa. 32,20 s Harvennushakkuu 56,00 s 57,44 s 39,80 s 18,02 s 18,49 s 17,39 s 24,83 . 31,01 s 31,73 s Harvennushakkuu 54,02 s 53,40 s 18,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,09 s 65,65 s 37,26 s 20,93 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,44 s 55,17 s 19,26 s 18,80 s 16,57 s 30,04 s 29,72 s Uudistushakkuu 60,85 s 56,43 s 21,77 s 20,11 s 18,95 . 33,32 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Ensiharvennus 40,47 s 39,45 s 13,78 s 14,36 . Ekonoja arvioi kuusitukin hinnan olevan samaa luokkaa. 17,98 s 26,17 . Yleensä sahasuhdanteet kestävät muutaman kuukauden”, hän sanoo. Mäntytukista on yhdistyksen alueella maksettu parhaimmillaan reilusti yli 60 euroa kuutiometriltä. Ensiharvennus 45,68 s 43,40 s 34,97 s 14,02 s 14,21 s 13,60 s 23,22
8574_.indd 14 14.6.2021 12.25. Kevään myrskytuulien kaatama kuusen runko on täynnä pieniä reikiä, josta tulee ulos ruskeaa purua. Yleensä kirjanpainaja iskeytyy tuulenkaatoihin, mutta pahimmillaan se kuivattaa tukkikokoisia kuusia pystyyn. Kirjanpainaja on löytänyt metsän. Kuivuneet pystypuut kertovat, että kirjanpainaja on asuttanut metsää jo useamman vuoden. Lahovian heikentämät kuuset ovat otollisia kirjanpainajille. 14 17.6.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”T äällähän meillä on!” huudahtaa Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäasiantuntija Hanna Korpinen. Korpinen kannustaa metsänomistaAlkukesän tarkastuksen aika Nyt kannattaa suunnata vanhoihin kuusikoihin tarkastuskäynnille. Kesäkuun alun tarkastuskäynti metsätilalla Orimattilassa osoittautuu aiheelliseksi. Korpinen epäilee, että kuusikkoa vaivaa tyvilaho. Metsäasiantuntija Hanna Korpinen etsii tuoreesta tuulenkaadosta merkkejä kirjapainajista. Samalla on hyvä vilkaista, löytyykö tuulenkaatoja ja miltä metsätie näyttää. ”Tekisin tälle metsälle uudistushakkuun tänä kesänä. Uudistushakkuu takaa, ettei tuho pääse leviämään. Kun yksittäisiä puita alkaa kuolla säännöllisesti, on syytä harkita metsän uudistamista. Jätä kuivat puut metsään Kesäkuun toisella viikolla metsänhoitoyhdistykseen ei ole tullut yhteydenottoja tuoreista kirjanpainaja tuhoista, mutta kesän lämpö on selvästi saanut kirjanpainajat liikkeelle. Nyt kuusitukille on kysyntää ja hinnatkin kohdillaan”, Korpinen arvioi. Neulaset ovat varisseet ja kaarna irtoilee. Näin on käynyt 70-vuotiaan kuusikon yksittäisille puille. Metsästä löytyy vielä hyvin tukkia myytäväksi, mutta jos tyvilaho ja kirjanpainajat saavat mellastaa kuusikossa riittävän pitkään, puut kelpaavat enää energiaksi
Myrskytuulille alttiita ovat erityisesti kuusikot, tuoreiden hakkuuaukkojen reunametsät sekä, kuten tässä tapauksessa, vasta Toukokuun ukkosmyräkät kaatoivat puita Orimattilassa. Oikea-aikainen metsänhoito, kasvupaikalle sopiva puulaji ja tuulen suunnan huomioiminen harvennuksissa ehkäisevät myrskytuhoja, mutta aina sekään ei auta. Männiköissä puut tulee korjata, mikäli runkoja kaatuu yli 20 kuutiota hehtaarilla. ”Metsävakuutus on hyvä, koska metsäala on niin luonnon armoilla. Jos tietä ajetaan usein traktorilla, hakkuita ja puutavaran kuljetusta on säännöllisesti, tie on hyvä lanata vähintään joka toinen kesä. ”Taimet ovat yllättävän sitkeitä”, metsäasiantuntija Hanna Korpinen huomauttaa. Samoin ojalinjat kannattaa raivata ja tarkistaa, että ojarummut ovat auki ja vesi pääsee esteettä kulkemaan. Tien kunnostustarve riippuu tien käytöstä. 3. Mikäli vanhoista kuusista löytyy pieniä reikiä ja purua, kuusikko kannattaa uudistaa. 15 METSÄSTÄ / 17.6.2021 Vinkit metsän tarkastukseen ”Pientareet on hyvä käydä läpi joka kesä.” 1. Taimien päälle kaatuneet heinät kannattaa polkea ja tarttua raivaussahaan, mikäli lehtipuu on kirinyt yli havupuun mitan Älä hätäile täydennyksen kanssa Pystyyn kuivuneet puut, joista kaarna irtoaa, kannattaa jättää metsään. ”Näiden kanssa ei ole hätää. Sen sijaan vanhat pystyyn kuivaneet puut sekä useamman vuoden metsässä maanneet tuulenkaadot on hyvä jättää metsään. harvennetut metsät. Pientareet on hyvä käydä läpi joka kesä”, Korpinen muistuttaa. Jos itse ei pääsee metsään, voi pyytää ammattilaista tekemään metsäkäynnin. Metsäasiantuntija Hanna Korpinen etsii tuoreesta tuulenkaadosta merkkejä kirjapainajista. Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajaa korjaamaan myrskypuut, jos niiden määrä ylittää lakirajan. Orimattilalaisen tilan metsätielle Korpinen antaa kiitettävän arvosanan. Tie on tasainen ja tienpientareet raivattu. Pienet reiät ja ruskea puru paljastavat, että kirjanpainaja on pesiytynyt metsään. Lyhyemmät tienpistot, joita käytetään harvakseltaan puunkorjuussa, vaativat vähemmän huomiota. ”Paahteiset peltojen ja aukkojen reunat ovat kirjanpainajalle otollisimpia paikkoja”, Korpinen opastaa. Kirjanpainajia oli runsaasti viime vuonna Itä-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa sekä paikoin Eteläja Pohjois-Savossa asti. heinäkuuta, keskisessä Suomessa 24. Esimerkiksi Korpinen on menossa muutamaan kohteeseen tarkastamaan, minkälaista tuhoa alkukesän ukkospuuska on tehnyt ja minkälaisia hoitotarpeita löytyy. Jos taimet eivät ole toipuneet tuhoista, ainakin kuusen täydennystaimia syysistutuksiin ehtii vielä tilata. heinäkuuta ja pohjoisessa 15. Niissä elää kirjanpainajien vihollisia. Selvitä, löytyykö luontaisesti uudistetulta alalta taimia. elokuuta mennessä. Myrskyn jälkeen on hyvä käydä tutkimassa tuulenkaadot, mutta noudattaa varovaisuutta. Varsinkin, jos metsään on tulossa hakkuu, kääntöpaikkojen ja tien tulee olla puutavara-autolla kuljettavassa kunnossa. jia suuntaamaan nyt vanhoihin kuusikoihin. 5. Jos esimerkiksi ahavan kuivattamissa tai myyrän kaluamissa taimissa on vähänkin vihreää latvusta, ne voivat vielä selviytyä. Metsänomistaja on velvollinen korjaamaan lakirajan ylimenevän osan eteläisimmässä Suomessa 15. Tiessä ei ole selkeitä ajouria, roudan tekemiä railoja, pahoja painaumia tai kuoppia. Tällä orimattilalaisella tilalla ukkosmyräkkä on kaatanut ensiharvennetusta metsästä muutamia kuitupuun kokoisia kuusia. Tälläkin kohteella metsä on oikeaan aikaan harvennettu eikä ole mitään syytä, miksi puita on kaatunut.” Raivaa pientareet Tuulenkaatojen lisäksi metsätien kunto on hyvä tarkastaa, mikäli sellainen tilalta löytyy. Tarkasta metsätien ja ojien kunto. Tutki vanhat kuusikot. ”Jos metsäautotiellä ajaa ja tulee sellainen olo, että nyt täytyy hidastaa tai jopa jo pysäyttää, se on jo ensimmäinen merkki huoltotarpeesta.” MIKÄLI keväällä taimikosta paljastui tuhoja, nyt on hyvä hetki käydä tarkistamassa taimien kunto uudelleen. Katso, löytyykö tuulenkaatoja. 8574_.indd 15 14.6.2021 12.25. Kuusikoissa raja on kymmenen mottia hehtaarilla eli noin 15 –20 reippaamman kokoista tuulenkaatoa. Niistä kirjanpainaja on jo lähtenyt, mutta puissa voi asustaa kirjanpainajien luontaisia vihollisia. Metsään on hyvä jalkautua vähintään kerran vuodessa. 4. Vaikka on kaikkensa tehnyt, joskus vain iskee sellainen puhuri, että se kaataa metsää. ”Metsäautotien pientareet kannattaa raivata ja pitää auki jo ihan turvallisuuden takia. 2. Etenkin näillä alueilla vanhojen kuusikoiden omistajien on oltava tarkkana. Toki, jos on aktiivinen isäntä ja kalustoa, näitä voi hakea itselle kotitarvepuiksi”, Korpinen toteaa. Myrskypuissa saattaa olla jännitteitä. Myös mursketta on levitettävä tarpeen vaatiessa. Tosin savimailla syysistutukset kannattaa unohtaa, sillä taimet eivät ehdi juurtua ja pintarouta eli rouste voi nostella taimia ylös. Myrskytuhopuiden korjuulla ehkäistään metsätuholaisten, kuten kirjanpainajan, leviämistä. Tarkista tuulenkaadot Mikäli keväällä ei ole ehtinyt tarkastaa metsää talven jäljiltä, se kannattaa tehdä samalla, kun silmäilee merkkejä kirjanpainajista. Ne voi jättää rikastuttamaan metsäluontoa. Mikäli taimikoiden kevättarkastus on jäänyt väliin, nyt on hyvä hetki suunnata koko perheen voimin kesälomapäiväksi taimikkoon. Arvioi taimikonhoitotarve
Martti Kitusen kuuseksi sanottu puu eli Virroilla lähes 300-vuotiaaksi. 10. Kuusen pitkän eliniän salaisuus oli kenties se, että tunnettu metsästäjä Kitunen A ) hautasi sen juurelle ampumiensa susien kallot. B) eivät edelleenkään ole sama asia. Miksi visakoivunkin karsinnassa käytettäviä oksasaksia kutsutaan. Suomen metsäalasta lehtoja on 1-2 prosenttia. A) oksatöörit B) sekatöörit C) tirehtöörit 4. (mitattu tieto) A) kuusi B) tsaarinpoppeli C) euroopanlehtikuusi 9. Suojelumäärissä on kuitenkin hurjia eroja pohjoisen ja etelän välillä, sillä Lapin maakunnassa suojeluosuus on 28 prosenttia. Nykyinen metsän jatkuva kasvatus ja vanha metsien määrämittaharsinta A) eivät ole sama asia. C) Rohmuta metsästä polttopuuksi kaikki pystyyn kuivaneet rungot ja hakkuuaukolle kaatuneet säästöpuut. B) Tuoreiden tuulenkaatojen korjuu. Mikä on oleellista kuusia kuivattavan kirjanpainajakuoriaisen torjunnassa. B) se, että Suomen metsäala ei pienene metsätalouden vuoksi vaan kaadettujen puiden tilalle istutetaan vuosittain noin 150 miljoonaa taimea. 5. Mitä tai ketä savolaismurteiden mukainen mehturi eli metsuri-sana alun perin tarkoitti. B) minimoida kannoista nousevien vesojen pituuskasvun. Metsien suojelussa tärkeää on A) se, että talousmetsät kasvavat Suomessa enemmän kuin niitä hakataan. A) kuusiriukuaidan tekijää B) yöksi metsälaitumelle jäänyttä lehmää C) metsäsikaa alias mäyrää 6. Biologian ja maantieteen opettajien sekä Suomen Metsäyhdistyksen koululaisille vuosittain järjestämässä visassa kysyttiin tänä vuonna muun muassa lehtometsistä. Mitä puulajia on Suomen korkein elossa oleva puu, 47,3 metriä. Vastaukset löytyvät aukeaman oikeasta laidasta. Jos lehtometsistä kaadetaan puita, mikä tai mitkä seuraavista keinoista säilyttävät monimuotoisuutta hakkuussa. Lehtometsät ovat usein mielikuvissa Etelä-Suomen metsiä, mutta lehtoja on metsiköinä ympäri Suomen alueilla, joiden kallioperässä on kalkkikiveä tai muita emäksisiä kivilajeja. Alimmillaan suojeluosuus jää 2-3 prosentin tuntumaan. 12. 16 17.6.2021 / METSÄSTÄ 1. 8. Yllätys ei liene, että lehdoissakin monet lajit tarvitsevat selvitäkseen vanhoja puita tai lahopuuta. Mistä maakunnista on kyse. B) Korjata keväällä metsästä pois kaikki kuolleet ja kuorettomat puut ja ränsistyneet lehtipuut. Alla muutama tämän vuoden koululaisvisasta muokattu kysymys lämmittelyksi. Sen jälkeen kesäinen visa metsänomistajille tärkeistä ja ehkä ei-niin-tärkeistä tiedoista. A ) Epätasainen harvennusjälki, jossa puuston tiheys vaihtelee. B) uhrasi kuuselle kaatamiensa karhujen veren. 8575_.indd 16 14.6.2021 12.53. Noin puolet metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa. A) Uusimaa ja Kymenlaakso B) Etelä-Karjala ja Etelä-Pohjanmaa C) Satakunta ja Pohjois-Karjala 11. C) piilotti kuusen rungossa olevaan onkaloon metsästämiensä ilvesten korvatupsut. Suomessa on tavalla tai toisella suojeltua metsäja kitumaata noin 13 prosenttia. Ainutlaatuisen puukuvioinnin vuoksi visa voi olla arvokas erikoispuulaji, mutta visakoivikko vaatii paljon hoitotyötä. Kuinka suuren alan varhaisperkausta ammattimetsuri tekee keskimäärin työpäivässä raivaussahalla (Metsälehden kysely 2018) . C) suojelualueiden määrä, koko ja sijainti toisiinsa nähden. tuulenkaadot), joiden rungolla tai tyvellä on ruskeaa purua ja latvus yhä vihertää. Visakoivu on visailijan ykköspuu. Kuusentaimien yläpuolella kasvavan verhopuuston tarkoitus on METSÄNOMISTAJAN VALTTERI SKYTTÄ S uomen yläkouluikäiset ovat saaneet jo 40 vuoden ajan mitata metsätietouttaan valtakunnallisessa metsävisassa. A) Viedä metsästä alkukesästä pois tuoreet, kuolevat kuuset (esim. Suomen pohjoisin lehtokeskus sijaitsee A) Joensuussa B) Oulussa C) Kittilässä 2. A) 0,8 hehtaaria B) 1,5 hehtaaria C) 2 hehtaaria 13. C) Lehtopensaiden säästäminen. Taimikon ensimmäinen raivauskerta eli varhaisperkaus kannattaa tehdä juhannuksen tienoon ja elokuun lopun välillä, jos haluaa A) minimoida kaadettujen lehtipuiden kannoista nousevien vesojen määrän. kesävisa 1. 3. 7. C) minimoida kannoista nousevien vesojen lehtien määrän
Kuinka monta elävää ja kuollutta säästöpuuta tulee jatkossa vähintään jättää hakkuussa hehtaarille. Noin puolet metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa. Siitä kaavaillaan raaka-ainetta muun muassa akkuteollisuuden käyttöön, mutta minkä prosessin sivutuotteena ligniiniä syntyy. Yläharvennus on hakkuutermi, jota käytetään metsäkeskustelussa välillä sekavasti niin jatkuvan kuin jaksollisen metsänkasvatuksen yhteydessä. A) Metsän parhaiden puiden latvusten harventamista. A) sellun valmistuksen B) sahatavaran valmistuksen C) vanerin valmistuksen 19. A) 50 prosenttia B) 60 prosenttia C) 80 prosenttia Vas tau kse t 1.C 2.A ja C 3.B 4.B 5.B ja C 6.A (ais aus eli kuu siru nko jen kuo rin ta met säs sä toi mii myö s) 7.A ja B. 8.C . A) mäntytukki B) mäntykuitupuu C) kuusitukki 16. Nyk yise ssä jat kuv ass a kas vat uks ess a ole ellis int a taa s on taa ta met sän uud ist um ine n ja sää stä ä poi min taja pie nau kko hak kui ssa met sän suu rim pia sie men pui ta. Met sän häv ity kse ksi kut sut uss a har sin nas sa ong elm ana olis i se, että met säs tä saa tet tiin vie dä poi s kaik ki suu rim mat puu t elin tär keit ä sie men pui ta myö ten . C) Puiden katkontatekniikkaa, jossa puun pätkiminen aloitetaan ylhäältä latvasta ja puun tyvi kaadetaan nurin vasta lopuksi. A) 75 prosenttia B) 83 prosenttia C) 95 prosenttia 17. A 19. Suomen metsien puuntuotannollisesti korkein kestävä hakkuumäärä on 80,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. 17 METSÄSTÄ / 17.6.2021 METSÄNOMISTAJAN VALTTERI SKYTTÄ S uomen yläkouluikäiset ovat saaneet jo 40 vuoden ajan mitata metsätietouttaan valtakunnallisessa metsävisassa. P ä ä o s a havupuiden pituuskasvusta tapahtuu alkukesästä. Metsäsertifikaatit uudistuvat. B) Metsän valtatukkipuiden poistoa harvennushakkuussa niin, että hyväkuntoiset lisävaltapuut eli puuston kakkosketju saa lisää kasvutilaa ja -aikaa järeytyä tukkipuiksi. Mitä yläharvennus kuitenkin tavallisesti tarkoittaa. B 15.C 16. Yllätys ei liene, että lehdoissakin monet lajit tarvitsevat selvitäkseen vanhoja puita tai lahopuuta. C) suojata kuusentaimien vuosikasvaimia hallatuhoilta. Yksityiset ihmiset omistavat Suomen metsien pinta-alasta noin 60 prosenttia. C Poh joi s-S uom ess a 75 pro sen ttia . Puu sto jäi uud ist um aan hyv in hita ast i. Kes täv ä hak kuu tas o on viim e vuo sin a ylit etty sel keä sti Ete läKar jala ssa ja Kym enl aak sos sa. B) torjua puita lahottavan juurikääpäsienen vaikutusta kuusissa. Sen jälkeen kesäinen visa metsänomistajille tärkeistä ja ehkä ei-niin-tärkeistä tiedoista. Vastaukset löytyvät aukeaman oikeasta laidasta. 9.C 10. A) elokuuhun B) lokakuuhun C) joulukuuhun 15. A) suojata kuusentaimia auringon paahteelta. Kuinka suuri osuus hakkuumahdollisuuksista on viime vuosina (2016-2020) hakattu Etelä-Suomessa. Kuinka suuri osuus hakkuista tehdään yksityismetsissä. Risk i uud ist um ise n epä onn ist um ise sta on tok i ole mas sa jat kuv ass a kas vat uks ess aki n. Ligniini on yksi lupaavista uusista metsätuotteista. Kas vaa Pun kah arju n tut kim usm ets äss ä (en tise n Suo men alu eel la Kan nak sen Raiv olas sa on tie ttä väs ti yli 50 met riä kor kea leh tik uus i). B 11.B 12. 14. C kesävisa 8575_.indd 17 14.6.2021 12.53. B 20. A) 10 säästöpuuta (5 elävää+5 kuollutta) B) 20 säästöpuuta(10+10) C) 35 säästöpuuta (10+15) 18. Mutta mihin saakka puut tavallisesti kasvattavat juuristoaan. Mikä on koko Suomen mittakaavassa metsänomistajien suurin yksittäinen tulonlähde. 20. 17.B 18. Alla muutama tämän vuoden koululaisvisasta muokattu kysymys lämmittelyksi. Biologian ja maantieteen opettajien sekä Suomen Metsäyhdistyksen koululaisille vuosittain järjestämässä visassa kysyttiin tänä vuonna muun muassa lehtometsistä. A 13.C 14
”Tarkastusja suunnittelukierrokset ovat pitkiä muutaman päivän reissuja. ”Jos tavoitteena on kasvaa, niin keskittymiä ei pysty kokoamaan, vaan pitää ostaa sieltä mistä myydään.” Pienemmän pään kohteista Leppänen tekee tarjouksen näkemättä, mutta yli sadan tuhannen euron kohteet edellyttävät maastokäyntiä. ”Ostettu tila pannaan kaikin puolin kerralla kuntoon, ja seuraavan kerran sinne on tarvetta palata 7–8 vuoden kuluttua.” Kannattavuus lannoittamalla Yhteismetsän puukauppatuloista neljännes sijoitetaan metsänhoitoon. ”Kyse on metsäsijoittamisesta, jonka yhtiömuodoksi valittiin yhteismetsä”, toiminnanjohtaja Samuli Leppänen tiivistää. ”Kun ostetaan tuhannesta puoleentoista tuhatta hehtaaria vuodessa, niin se tarkoittaa tilakauppaa suunnilleen joka toinen viikko”, Leppänen kertoo. Osakkaita on kolme, eikä lisää oteta, eli yhteismetsä ei laajene liittymisten kautta. ”Sijainti suhteessa teollisuuteen ja tiestöön.” Yhteismetsän kotipesä on Pudasjärvellä, mutta tiloja on hankittu Hämeenlinnasta napapiirille. Kaksi muuta osakasta Mikko Leppänen ja Tatu Mäkimartti ovat hankkineet kannuksensa liike-elämässä, ja heiltä tulee sekä liiketoiminta-ajattelua että sijoitettavaa pääomaa. Leppänen korostaa, että kannattavuus tehdään lannoittamalla, joka on ylivertaisesti tuottavin metsänhoitotoimi. Pudasjärvi Elimyssalo Turvemaiden tuhkalannoitus parantaa luontaista taimettumista. Iijoen kevättulvan aikana Samuli Leppänen matkaa Leppämäen yhteismetsän pääkonttorille veneellä. Toiminnanjohtaja tuo metsätalousinsinöörin ja metsällisen työhistorian myötä karttuneen metsäosaamisen. Lähes kaikki tilat on ostettu julkisesta myynnistä. Tavoite ei ole enempää eikä vähempää kuin kasvaa maan suurimmaksi yhteismetsäksi – siis kasvamalla kasvaneiden joukossa, valmiiksi isoina perustetut poislukien. Yhteismetsä ei ole jakanut tuotto-osuuksia, vaan tuotto on käytetty ostoihin. Yhteismetsä kuin yritys Tai yritys, joka on yhteismetsä. Alussa neljä tarjousta viidestä meni läpi, nykyään yksi viidestä.” Leppäsen peukalosääntö on, että tilan tulisi maksaa itsensä kymmenessä vuodessa. ”Sijainti, sijainti ja sijainti”, hän luettelee ostokriteerejä. Ostotilojen kuviokoot voivat olla mitä tahansa, mutta niitä pyritään järkeistämään kahden–kolmen hehtaarin kuvioiksi. Leppämäen yhteismetsä haluaa Suomen suurimmaksi. Lisäksi apuna on luotettujen asiamiesten verkosto.” Takaisinmaksuaika kymmenisen vuotta Hankintojen rahoitus tulee luototuksena osakkailta ja pankeilta. Tilojen hintataso on noussut oleellisesti viidessä vuodessa. ”Hinnat alkavat olla sillä tasolla, että mietityttää. LEINONEN, kuvat E nnätysnopeasti kasvanut Leppämäen yhteismetsä on luonteeltaan jotain perheyhteismetsien ja rahastoyhteismetsien väliltä. Kilometrejä voi kertyä tuhatkunta päivässä. 18 17.6.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANTTI J. Tilakauppaa lähes viikoittain Yhteismetsä on perustettu vuonna 2016 muutamalla sadalla hehtaarilla, ja viime vuonna saavutettiin 6 000 hehtaarin rajapyykki. 8501_.indd 18 14.6.2021 12.33
”Kun jatkuvasti hakataan huonoimmat pois ja panostetaan parhaisiin, niin tila kehittyy.” Rovaniemi Kajaani Seinäjoki Tampere Kuopio Jyväskylä Joensuu Lappeenranta Turku Helsinki Pori Mikkeli Oulu Rovaniemi Kajaani Seinäjoki Tampere Kuopio Jyväskylä Joensuu Lappeenranta Turku Helsinki Pori Mikkeli Oulu OSTETAAN JA VUOKRATAAN METSÄTILOJA Myy metsäsi meille ja huolehdimme siitä kotimaisena ja vastuullisena toimijana niin, että se säilyy jälkipolville. Jos haluat myymisen sijaan vuokrata metsäsi, onnistuu sekin. Lannoittamattoman ja lannoitetun rämeen ero. Leppäsen mukaan turhan usein katsotaankin, että puustohan kasvaa vielä, kun sen sijaan pitäisi katsoa, miten pääoma kasvaa. Metsätilan tuottoa voi parantaa myös ilman metsänhoitotoimia, liiketoiminnan opein. Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä sinulle sopivin tapa edetä asiassa. 19 METSÄSTÄ / 17.6.2021 ”Jos tavoitteena on kasvaa, pitää ostaa sieltä mistä myydään.” ”Se lisää kasvua, mutta ennen kaikkea lyhentää kiertoaikaa ja hakkuiden väliä.” Yhteismetsä lannoittaa käytännössä kaikki puolukkatyypin kankaita myöten. ”Räme voi olla hyvinkin kitukasvuinen, mutta pehmeälehtinen ja ruohoinen alikasvos kertoo vapaan typen runsaudesta ja kasvupotentiaalista.” Toisaalta rämeillä myös osaamista tarvitaan eniten, sillä kaikki rämeet eivät ole hyviä rämeitä. Rotevavartinen karhunsammal osoittaa, että turvemaassa on vapaa typpeä ja kasvuvoimaa. Paras lannoitusvaikutus on rämemänniköissä, joissa tuhkalannoitus parhaimmillaan nelinkertaistaa kasvun. ”…niin joku voi ehdottaa harvennusta, toinen parempien hintojen odottamista, mutta itse päätehakkaisin yhden hehtaarin ja ostaisin neljä hehtaaria nuorempaa metsää tilalle.” Perustelu menee niin, että jos jokainen hehtaari kasvaa viisi kuutiota vuodessa, niin yhden hehtaarin hiukan ennenaikainen päätehakkuu nostaa kokonaisuuden kasvun neljän hehtaarin 20 kuutiosta seitsemän hehtaarin 35 kuutioksi ilman, että on laitettu yhtään rahaa lisää. Kaupat kanssamme sujuvat nopeasti ja vaivatta sekä ilman kuluja. Kivennäismaat lannoitetaan kolme-neljä kertaa ensiharvennuksesta alkaen. Kasvatetaanko puustoa vaiko pääomaa. Metsätilojen osto ja vuokraus TO R N AT O R .F I Ota yhteyttä oman alueesi asiantuntijaamme! 8501_.indd 19 14.6.2021 12.34. Leppänen esittää ajattelunsa rautalankamallina, että jos on neljän hehtaarin tila päätehakkuuta lähentelevällä puustolla ja siinä neljä hehtaarin kuviota... Takana tuhkalannoitettu alue, jossa hieskoivu kertoo lannoitusvaikutuksesta. Nahkealehtinen suopursukasvusto kertoo, että lannoitukselta ei pidä odottaa mahdottomia. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi, että aikaisin tehty päätehakkuu voi olla perusteltu, jos tilin sijoittaa otollisen kohteen lannoitukseen. Resepti on selkeä: booria ja typpilannoitteita kivennäismaille, boorituhkaa turvemaille. Turvemaiden tuhkalannoituksen vaikutus kestää pitkään, joten kerta tai kaksi lannoitusta kiertoajassa riittää. Saat tasaisia vuokratuottoja – meidän hoitaessa metsiäsi asiantuntevasti puolestasi
Siksi Luke, Suomen metsäkeskus ja Alavudella kaivinkoneiden seulakauhoja valmistava Ajutech Oy käynnistivät uudenlaisen metsäkylvökauhan kehitystyön viisi vuotta sitten. Idean isänä voidaan pitää Metsäkeskuksen ähtäriläistä metsäneuvojaa Kyösti Sipilää, jonka käytännön huomioista kehitystyö sai alkunsa. Äeskoneisiin ja jatkuvatoimisiin laikkureihin verrattuna etuna on, että samalla kauhalla voidaan tarvittaessa tehdä myös mättäitä sekä navero-ojia. ”Kun siemenet peitetään hallitusti kylvön yhteydessä, pienenee yhden vakiintuneen taimen aikaansaamiseen tarvittava siemenmäärä noin kymmenestä viiteen tai kuuteen” kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Pekka Helenius. Arto Ulvo Heli Viiri Pekka Helenius Kauhan selkäpuolella oleva kylvömuokkausterä tekee laikun, punainen suulake levittää siemenet ja seula peittää ne kauhassa olevalla humuksen ja kivennäismaan seoksella. Tämä helpottaisi yrittäjien kylvötöiden suunnittelua ja toteutusta”, Helenius sanoo. ”Menetelmän tarvetta korostaa se, että äeskoneet ovat vähentyneet nopeasti, eikä uusia ole tulossa tilalle. ”Tässä vaiheessa käsitys on, että siementen määrä voitaisiin pudottaa peittämisen ansiosta nykyisestä 300 grammasta hehtaarilla jopa alle 200 grammaan”, Helenius arvioi. Säästöä siemenissä ja pitempi kylvökausi. Toukoja kesäkuussa perustettiin Karstulaan metsäyhtiö UPM:n maille koealoja, joilla seurataan eri ajankohtina kylvettyjen peitettyjen ja peittämättömien siementen itämistä sekä kylvötyön tuottavuutta. Rahallisesti tämä tarkoittaisi jopa sadan euron säästöä hehtaarille siemenkuluissa. Kaivinkoneita sen sijaan löytyy joka paikkakunnalta”, Sipilä huomauttaa. Ajutech Oy:n metsäkylvökauhalla männynsiemenet voidaan peittää hallitusti. ”Näen tärkeänä, että männylle sopivat kasvatuskohteet myös uudistettaisiin männylle. Hirvituhojen vuoksi männyn kasvupaikoille viljellään yhä liikaa kuusta.” Mättäät samalla kerralla Metsäkylvökauhalla voidaan tehdä laikutus, siementen kylvö sekä peittäminen. 20 17.6.2021 / METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat K un männyn siemeniä kylvetään koneellisesti äestyksen tai kaivurilaikutuksen yhteydessä, usein vain pieni osa kylvetyistä siemenistä itää ja tuottaa kasvatuskelpoisen taimen. Tähän mennessä kauhasta on valmistettu puolenkymmentä prototyyppiä. Olen kiinnostunut kehitystyöstä myös siksi, että olen itse metsänomistaja”, kertoo Ajutechin toimitusjohtaja Arto Ulvo. Tämä mahdollistaa uudistusalan kasvupotentiaalin parhaan mahdollisen hyödyntämisen. Nykyisin käytetyissä konekylvömenetelmissä siemeniä ei voida peittää hallitusti. 8502_.indd 20 14.6.2021 13.11. Uusimmassa mallissa on mukana kamera sekä kauhan selkäpuolelle liitetty kylvömuokkausterä, joka vähentää kauhan kääntötarvetta. Katso video Metsälehden Youtubesta. ”Tutkimme myös sitä, voisiko peittämisen avulla pidentää nykyisin juhannukseen loppuvaa männyn kylvökautta parilla viikolla. ”Kauhan hinta tullee olemaan noin 15 000 euron luokkaa”, Ulvo arvioi. ”Kauhan markkinat ovat pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa. Kolmannes vähemmän siementä. Tunnissa metsäkylvökauhalla voi tehdä maastosta riippuen 250–300 kylvettyä laikkua. Metsäkylvökauhan avulla tavoitellaan kylvötyöhön merkittävää kustannussäästöä. UPM:n metsänhoidon kehityspäällikön Heli Viirin mukaan yhtiön tavoitteena on lisätä männyn viljelyä. Peittäminen paitsi tarjoaa siemenille otollisemmat itämisolosuhteet myös vähentää riskiä, että linnut tai jyrsijät ehtivät syödä siemenet. ”Koska itävyys paranee merkittävästi, voi jatkossa olla mahdollista käyttää nykyistä pienempiä siemenmääriä”, Helenius sanoo
8503_.indd 21 14.6.2021 13.13
. Eikä ihme: 2,5 kilowattia on lukema, jota kehtaa esitellä. Husqvarna 540iXP:n akku kesti taannoin samanlaisessa vertailussa 12 minuuttia. sekunnissa. Cramerin tuotevalikoima ulottuu moottorisahoista moninaisiin pihanhoitolaitteisiin, joissa voi käyttää 82 voltin tai 40 voltin akkuja. . . Teho 2,5 kW . Kahden akun laturi 129 euroa . Valmistusmaa Kiina . . Metsälehti kokeili Cramerin vahvinta akkusahaa, mallia 82CS25. Ammattilaissarjaan matkaa Isolla akulla Cramer 82CS25:ssa riitti virtaa tauottomassa kiekkojen sahauksessa reilut 11 minuuttia. Sahan hinta ilman akkua noin 400 euroa (sis alv:n) . . Ketjujako 0,325, 1,3 mm ketju-uralla . 220 Wh:n akku 199 euroa . Husqvarna saa leikkuutehovertailussa etua kapeammasta ketjustaan, joka menee puuhun pienemmällä vastuksella. . Tosin se on leikkuuteholtaan kaukana isoveljestään. Leikkuutehollaan iso Cramer voitti Huskin, joka on ollut tehokkain tähän asti kokeilemistamme akkusahoista. . 22 17.6.2021 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva C ramer on uusi tuttavuus. Tosin ero jäi niin niukaksi, ettei sillä voi perustella sahan suurta painoa. Pienemmät mallit 82 voltin 82CS15 tai 40 voltin CS15 ovat kevyempiä ja muotoilultaan hakkuutyöhön sopivia. 40 voltin Cramer painaa akkuineen 5,4 kiloa. Huski hävisi keskimäärin sekunnin. Teräöljysäiliö ,25 l . Tosin Cramer myös havainnollistaa tehokkaan akkusahan haasteet. . Cramerissa on keskikokoisissa bensasahoissakin yleisesti käytettävä 0,325 jaollinen, 1,3 millin ketju-uraan sopiva ketju. Tämän varmentamiseksi sahasimme verrokkikiekot männystä 47 kuutiosenttimetrin ammatti-Jonssilla (CS 2147). Se on ensimmäinen akkusaha, jonka teho ilmoitetaan kilowatteina. Jännite 82 V . Maahantuojan mainoslupauksen mukaan iso Cramer vastaisi teholtaan jopa 55 kuutiosenttimetrin bensasahaa. Esimerkiksi Husqvarnan 540 iXP painaa työkunnossa 5,7 kiloa. Lukuja kannattaa tarkastella lähinnä suuntaa antavina. 430 Wh:n akulla 8,7 kg . . KOKEILTUA Fakta 8504_.indd 22 14.6.2021 13.31. . 430 Wh:n akku 329 euroa (sis alv:n) . Leikkuuteholla mitaten ammattilaissarjan bensamoottorisahoihin akkusahalla on siis vielä matkaa. 220 Wh:n akulla 7,5 kg . . . Sillä kiekot irtosivat noin viisi sekuntia nopeammin kuin Cramerilla. Painonsa vuoksi isoa Crameria ei voisi ajatella hakkuutyöhön. . Suuri teho vaatii isoa akkua. Maahantuoja Brandt Oy Painoa Cramerin akkusahassa on sen verran, että hakkuutyöhön siitä ei ole, polttopuusavottaan kyllä. Terälaite 13 tuuman (33 cm) terälaippa . Paino työkunnossa . . Läpimitaltaan 25 sentin tuulenkaatopetäjästä irtosi kolme leikkoa 21 Järäkämmän puoleinen akkusaha Cramerin uutuus lienee markkinoiden vahvin, mutta painoakin riittää. CRAMER 82CS25 . 430 ampeeritunnin akulla sahan paino kohoaa 8,75 kiloon Pienemmällä 220 ampeeritunnin akulla saha painaa 7,5 kiloa. Iso akkusaha voisi olla käyttökelpoinen esimerkiksi järeää polttopuuta katkottaessa. Yhtiön osoite viittaa Ruotsiin, mutta samassa kyltissä seisoo ”Made in PRC”. Eli Kiinasta tullaan, mutta nykymaailmassa se ei ole erityinen moitteen aihe
Saman vuoden joulukuun Metsälehden mukaan polttoturpeen valmistukseen oli Suomessa myös erinomaiset edellytykset jo logistisista syistä. Metsänheimon esitelmään. Mätästysalalle istutetun tasaikäisen kuusikon oletetaan käytetyn kasvumallin mukaan varttuvan ensiharvennukseen 60 vuodessa. ”Kuusikot ovat meidän oloja vastaavia NW (Luoteis-)Venäjän kuusikkoaineistoja.” Korpikuusikoiden kehitystä olisi pystytty ennustamaan myös suomalaisella Motti-simulaattorilla. Uutinen perustui metsänhoitaja U. Sen mukaan Suomen polttoturvevarat olivat suuremmat kuin muissa Euroopan maissa, ja oli tullut aika turpeen käyttämiseen eri aloilla. ”Vika lienee EFIMOD-mallissa, joka tuon tuloksen tuotti. Istutetut kuusikot kasvavat ensiharvennukseen 20–30 vuodessa, mutta tutkimuksessa ajaksi oletettiin 60 vuotta. ”Polttoturvetyömaat sijaitsevat rautateiden varsilla tai aivan käyttöpaikkojensa lähellä. Verrokkina olevaa tasaikäistä, istutettua kuusikkoa on käsitelty Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti. 8504_.indd 23 14.6.2021 13.32. Aika oli turpeen ENNEN NYT JA Sarjassa tarkastellaan Metsälehden vanhoja uutisia nykyhetken valossa. Ensinnäkin kuusikoiden kasvuennusteet perustuvat Venäjällä mitattuihin kuusikoiden tuotoksiin. 23 METSÄSTÄ / 17.6.2021 MIKKO RIIKILÄ K estääkö mättäille istutetulta kuusikolta todella 60 vuotta kasvaa istutuksesta ensiharvennukseen. Tutkimuksessa käytettiin venäläisiä kasvuja tuotostaulukoita, koska mallittaja oli venäläinen (tutkija Vladimir Shanin). Tällöin puuston pituus on 13 metriä. Turpeesta toivottiinkin korvaajaa haloille, joita jo rauhan aikana oli poltettu energiaksi enemmän kuin metsien kantokyvyn katsottiin sallivan. Mihin tutkimuksessa käytetty lähtöoletus perustuu, professori Artti Juutinen. ”Jaksollisen kasvatuksen käsittely määrättiin Tapion suositusten mukaan. Juutinen ei osannut sanoa, missä mitatut kuusikot sijaitsevat, vaan neuvoi kysymään Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipäältä. Muistakaa, että vaikka uutiset eivät valehtele, eivät ne aina ihan koko totuuttakaan kerro. Hän oli tehnyt valtakunnallisen ”turve-inventarion”, jollaista ei ennen ollut ollut saatavilla. Kas näin se käy: Luonnonvarakeskus lähettää tiedotteen, josta referoimme tulokset. Autokuljetuksia ei tarvita juuri lainkaan”, Metsälehti kirjoitti. M ik ko Ri ik ilä LUULEN , että Metsälehden verkkouutinen Juutisen tutkimuksesta oli minun tekeleeni. Jatkuvan kasvatuksen tutkimus hämmentää Metsäalan on ollut vaikea niellä jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta tehtyä tutkimusta. Vertailu perustui kasvumallein ennustettuun puuston kasvuun. Hän tarkastelee tulostensa uskottavuutta vertaamalla mitattuihin referenssiaineistoihin.” Pitkän linjan suometsäekspertti, Luken erikoistutkija Hannu Hökkä osallistui Juutisen tutkimukseen. Vajaat 80 vuotta myöhemmin energiaturpeen käyttöä ollaan ajamassa alas ilmastoja ympäristösyistä. Ilmeisesti syystä. MIKKO RIIKILÄ Huonoja journalisteja KOMMENTTI EERO SALA ”SOITTEMME TURVEVARASTOISTA polttoainetta vuosisadoiksi”, otsikoi Metsälehti tammikuussa 1943. Juutinen halusi, että tasaikäinen ja eri-ikäinen simuloidaan samalla mallilla, eikä esimerkiksi toista Motilla, jossa pohjaveden tasoa ei pystynyt huomioimaan.” Omituista on myös se, että mallien mukaan kasvatettujen kuusikon harvennukset oletettiin tehtävän yläharvennuksina, siis suurimpia puita poistaen. Tätä ja paria muuta seikkaa on ihmetelty sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Artti Juutisen tutkimusryhmä esitteli helmikuussa tutkimuksensa tulokset. Tutkimuksessa verrattiin erirakenteisten kuusikoiden taloudellista tulosta mättäille istutetun kuusikon tuottamaan tulokseen. Turvemailla tärkeä pohjaveden pinnan tason vaihtelu haluttiin ensi kertaa mukaan analyysiin. Käytännössä kuusikoiden ensiharvennuksia ei tehdä yläharvennuksina. Polttoturpeeksi käytettynä turvevaramme vastaisivat noin 15:tä miljardia pinokuutiota koivuhalkoja, lehti laskeskeli. Esimerkiksi Metsälehden verkkosivuilla otsikoitiin 22.2.2021: ”Jatkuva kasvatus kannattaa korpikuusikoissa.” Tutkimuksen tulosta ei suoraan ole kyseenalaistettu, vaan ihmetys kohdistuu lähtöoletuksiin. Se pidentää kiertoaikaa, kun hakkuukypsyys määritellään puuston järeyden mukaan. Pitkä kiertoaika heikentää puun kasvatuksen laskennallista kannattavuutta. Puusto päätehakataan 89-vuotiaana. Kasvupaikka on viljava, ojitettu korpi Etelä-Suomessa. ”Kun halkojen valmistusta ei ole voitu kehittää paljoa käsityöastetta pidemmälle, se jää työtehollisessa suhteessa ratkaisevasti jälkeen koneturpeisiin verrattuna.” Insinööritoimisto Rördam & Co tiivisti turpeen noston ”koneellistuttamisen” merkityksen mainoksessaan. Todellisuudessa istutuskuusikot ensiharvennetaan 20–30-vuotiaina ja päätehakataan 50– 60-vuotiaina. ”Polttoturvetta koneellisesti nostaen saadaan miehen tuntityöllä ainakin kahdenkertaisesti suurempi määrä polttoainetta lämpökalorioissa laskettuna kuin metsänhakkuulla” , insinööritoimisto mainosti. Hän myöntää käytetyn mallin epätarkkuuden. Hän vastasi linkillä, joka johti kyrillisin kirjaimin tehdylle nettisivulle. 60 vuotta istutuksesta ensiharvennukseen. Kymmenien sivujen pituinen englanninkielinen tutkimusraportti jää lukematta – ilman emeritustutkijan esiluentaa tätä juttua ei olisi tehty. Hallitusohjelman mukaan käyttö halutaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä, mutta tavoite näyttäisi toteutuvan jo tätä aikaisemmin. ”Tässä tutkimuksessa kaikki ei todellakaan ole fine (hyvin)”, toteaa tutkimusta läheltä seurannut suometsätutkija
Olin ne itse pyytänyt ja ravintolaan toimittanut”, Kukkonen nauraa mukavalle muistolle. ”Eihän se paljon ole eläkeukolta. Saattaa tulla sanko täyteen, jos toinenkin.” Kolmesta katiskasta kertyy saaliiksi noin 30 kiloa särkiä. 24 17.6.2021 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat ”T ohtiiko tuosta lehteen asti laittaa”, sulkavalainen Paavo Kukkonen toppuuttelee hymyssä suin, mutta höltyy pienen suostuttelun jälkeen. ”Sen maistoi, että ne tehtiin hyvistä raaka-aineista.” Kotitarvekalamies tarjosi leipomolle koe-erän särkiä. ”Hyviähän ne olivat. ”Ennen kesähelteitä pyydettynä se on mielestäni maukkaimmillaan.” Kukkosilla särjet päätyvät yöksi savipadassa leivinuuniin hautumaan. Voihan siitä kirjoittaa”, Kukkonen sanoo särjestä ja kertoo taannoin tapahtuneen tosi tarinan. Perunankuorimakone on huima keksintö kalankäsittelyyn! 8505_.indd 24 14.6.2021 13.33. ”Tämän ilkeää jo lehteenkin laittaa”, kalamies Kukkosessa nostelee päätään. ”Parempaa kalaa on vaikea löytää.” Kaksi sangollista särkiä Särki on niin maukas kala, että sitä voi luulla muikuksi. ”Pakastin särjet ja laittelin niitä loppukesästä rapumertoihin.” Kukkokaloiksi Muutama vuosi takaperin Kukkonen kuuli savonlinnalaisen Sirkka Makkosen etsivän kuuluisiin kalakukkoihinsa särkiä. Tarjolla oli järvikalaa. Muutamia satoja kiloja vuodessa”, läpi sulavesikauden särkiä kalastava Kukkonen kertoo. Katiska paras pyydys Kapeaan jokiuomaan upotetuista katiskoista yksi jutajaa komeasti. Sen jälkeen kaikki on mennyt, mitä Kukkonen on ennättänyt pyytää. Sen näkee veden pinnalla pollottavasta katiskan katosta. Särkijahdissa katiskaa parempaa pyytöä ei olekaan, Paavo Kukkonen tuumaa. Hän oli vaimonsa kanssa äitienpäivälounaalla Ravintola Höökissä. Sirkan Leipomon suussa sulavat särkikukot olivat entuudestaan tuttuja. ”Taitaa olla kohtuullisesti kaloja. ”Kalapaikka ratkaisee. Jos yöt ovat kylmiä, kutupuuhiin sonnustautuvilla särjillä menohalut hyytyvät. ”Hyvää kalaa se on. Edellä ruokajonossa kulkenut rouva kehui ystävälleen kuinka hyviä paikan ”savumuikut öljyssä” olivatkaan. Kaverina niillä on suolaa, sokeria, monenlaisia mausteita, sinappia, tomaattimurskaa ja rypsiöljyä. Suurin työ särjenpyynnissä oli vuosia saaliin perkaaminen, kunnes Kukkonen keksi kokeilla perunankuorimakonetta! ”Ensin perunankuorimakoneella suomustamalla, sitten kalasaksilla perkaamalla käsittelee tunnissa ison sankollisen särkiä.” Särjet yöksi uuniin Kukkosilla syödään säännöllisesti särkeä. Kun se on tiedossa, särkiä ei oikein voi olla saamatta.” Paavo Kukkonen löysi aikoinaan oman ottipaikkansa tutun vinkistä pyydystäessään ravuille syöttikaloja. Särkiä kylläkin. Silti särkeäkään ei oteta
Viikolla 24 valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021–2023. Hankkeiden suorittajalta vaaditaan vahvaa psyykkistä kuntoa ja ”paksuja korvia”. Tämähän on tuttua metsäalalla yleisemminkin. Parveilijoiden turvana on vain suunnaton lukumäärä: petojen saaliiksi joutuu vain murto-osa ilman survojista. Kysymys on tietenkin taas määrästä: kohtuullinen ravinnevirta on hyväksi, mutta liika on liikaa. Järven pohjassa voi olla tuhansia toukkia neliömetrillä, siis kymmeniä miljoonia toukkia hehtaarilla. Erityisen runsaita ovat monissa vesistöissä surviaissääskien toukat. Liukoiset ravinteet sitoutuvat ensin leviin ja muihin vesikasveihin, mutta kasvien kuoltua niidenkin jäänteet päätyvät pohjan liejuun. Toimija joutuu olemaan itse pankkina. Nykyiset tietöiden suunnittelijat ja toteuttajat ovat monialayrittäjiä. Laadun ja hinnan välinen tasapainoilu on varmaan eräänlainen ikuisuuskysymys. Töitä tehdään vain, jos joku niitä haluaa tehdä. Itse vesimassassa on ravinteita ja elämää on suhteellisen vähän, mutta pohjalla sitäkin enemmän. MTK:n vaatimuksen tueksi on ilmeisesti kerätty mittava tietojoukko alueellisten riistaneuvostojen rakenteesta ja toiminnasta. Suunnitteluja työnjohtorahat tulivat suoraan valtionvaroista. Perusparannuksen suhteen päätös voi olla kielteinen. HEIKKI NOPANEN Helsinki Hirvisoppa kiehuu Ti m o To iv an en koiraat parveilevat rannassa ylös alas lentävinä parvina, survovat ilmaa, ja siitä on tullut nimi koko ryhmälle. Aikuiset Ravinteet lentävät vedestä maalle Vesihyönteisten suunnattomasta määrästä kertovat tulvarannan vedenkalvoon kertyneet surviaissääskien jäänteet. Taas kerran. Lietteessä elää runsas ja monipuolinen eliöstö ylhäältä satavan ravinnevirran varassa: simpukoita, äyriäisiä, matoja ja hyönteisiä. PILKKEITÄ / 17.6.2021 25 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJALTA LUKIJALTA METSÄPILA Särki on niin maukas kala, että sitä voi luulla muikuksi. Tässäkään asiassa ei ole mitään yliluonnollista, kaikki johtuu tosiasioista. METSÄN KÄTKÖISSÄ YKSITYISTEIDEN (aiemmin metsäteiden) parantaminen kemerahankkeina on vähentynyt jyrkästi viime vuosina. Ongelmasta on keskusteltu ja kirjelmöity, turhaan. Se ilmenee myös epäeettisenä päätösten valmisteluna muodollisten päätöksentekorakenteiden ulkopuolella.” MTK:n vaatimusta ja korruptionvastaista päätöstä rinnakkain lukiessa ei voi välttyä tunteelta, että hirvikannan säätely on oiva esimerkki strategisen päätöksen tarpeesta, ministeriötä ja ministeriä unohtamatta. Maaekosysteemien kannalta tärkein tapahtuu järvien ja lampien pohjassa. Tässä hirvisopassa tuoksahtaa rakenteellisen korruption imelä aromi. Parveilu on lepakoiden, lintujen, sudenkorentojen ja muiden ilmassa saalistavien petojen juhlaa. Nykyisin kyse on liiketoiminnasta, rahaa tulee vain onnistuneista hankkeista, ja se on monessa kohden epävarmaa. Päätöksen nykytilannetta kuvaavassa osiossa todetaan muun muassa: ”Korruptio esiintyy usein oikeudettomien etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena. Eri lajit aikuistuvat eri aikaan ja niin parveilijoita riittää varhaiskeväästä myöhäiseen syksyyn. Monesti kuulostaa joillakin osakkailla olevan paremmat tiedot kuin asiaa hoitavalla ammattilaisella. Välttämättä tieasiat eivät ole kaikkein halutuimpia. Hehtaarilta voi kuoriutua kymmeniä kiloja hyönteisiä kesän mittaan, joten vedestä maalle suuntautuva ravinnevirta ei ole mitätön! 8505_.indd 25 14.6.2021 13.33. JOUNI KOTIRANTA Tiehankkeiden vähenemiseen on syynsä TOIMITTAJA Valtteri Skyttä kirjoittaa MTK:n vaatimuksesta uudistaa hirvijärjestelmää (Metsälehti 10/2021). Yksityistielaki on saanut kaikessa rauhassa olla noudattamatta vuosikymmenestä toiseen. Ilmeisesti moni on sen hoksannutkin. Joskus surviaissääskien – ja samalla tavalla käyttäytyvien päivänkorentojen ja vesiperhosten – parvet näkyvät kuin savupilvinä. Strategian tavoitteena on mm. Strategialla halutaan myös lisätä olla myös poliittisen päätöksenteon avoimuutta ja uskottavuutta. edistää korruption tunnistamista ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Aihetta koskevat uutiset ovat toistuneet vuosien varrella pitkään, ilman vaikutusta. Yleensä hanketta aloitettaessa on vain huonokuntoinen tie, tiekunnalla ei ole mitään käyttökelpoista tietoa. AINA PUHUTAAN, KUINKA metsistä kulkeutuu ravinteita vesistöihin ja kuinka ne pilaavat vesistöt. Toteutusvaiheessa urakoitsijan osaaminen ja työmoraali ratkaisevat todella paljon sekä lopputuloksen laadun että myös taloudellisuuden suhteen. Ulosottohommatkin tulevat tutuiksi. Meillä elää noin 800 surviaissääskilajia, joten niitä riittää hyvin erilaisiin vesistöihin lähteistä suuriin järviin ja lyhytikäisisät allikoista puroihin. Toimihenkilöt olivat pääosin suuriin ikäluokkiin kuuluvaa väkeä, enää he eivät ole työelämässä. Toimija joutuu tekemään kovan työn saadakseen tiekunnan asiat sen verran järjestykseen, että päätöksiä voidaan tehdä. Yrittäjälläkin on sentään yksi oikeus: lopettaa koko homma. Urakoitsijan lasku tulee kyllä nopeasti, mutta kemeratuet ja maanomistajien maksut paljon myöhemmin. Ainakaan minä en tiedä yhtään toimijaa, joka olisi pelkästään metsätiesektorilla. Toimivan tiekunnan omaaloitteinen työtilaus on harvinainen tapaus. Mutta kulkee ravintoa toiseenkin suuntaan. Useimmat kokevat ”luonnollisen” kuoleman, kun voimat lopulta uupuvat. Ravinteiden huuhtoutuminen maalta on luonnollista ja ravitsee vesiekosysteemejä. Aikoinaan hommat hoituivat vahvalla metsänparannusorganisaatiolla, metsänparannuspiireissä ja myöhemmin jonkin aikaa metsäkeskuksissa. Joskus hanke menee eteenpäin, mutta siirtyy jollekin toiselle, joka saa kaiken hankkeeseen kuvan rahoituksen. Virtauksen laantuessa metsistä kulkeutunut mineraaliaines ja humus laskeutuvat pohjalle. Parittelun jälkeen naaraat palaavat järvelle munimaan, mutta koiraat kuolevat maalla ja niiden mukana kulkeutuneet ravinteet jäävät rehevöittämään metsiä. Jos ja kun tiekunnilta ei tule toimeksiantoja, toimija tekee jotain muuta. Kehityskulun syitä on arvailtu eri tahoilla. Analyysiä tulisi laajentaa kattamaan hallinto laajemmin – vastaavan ministeriön henkilöstön harrastuneisuus ja metsästäjätausta, itse ministeriä unohtamatta
Yli 100 tietokortia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8506_.indd 26 15.6.2021 9.43. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä
Näin löylyveden saa otettua lattian tasolta, nostettua vaivatta kiuaskivien päälle lepäämään ja siitä vähitellen valuteltua kiukaalle. Kun pesässä on hiillos, käy isompi tai huonolaatuisempikin puu. Kitutuli nokeaa vain tulipesän ja hormin. Kiikuta löylyä Antti Ticklén keksi oivallisen tavan hyödyntää maahan raivattuja taimia ja parantaa löylyjä. ”Mänty on aika kevyt, kasvaa taimikoissa tiheästi ja suoraan, sen oksat ovat rykelmässä ja sitä on hyvin saatavilla. Hiihtouran aikana suomenmestaruuksia niittäneen hiihtäjän oivallukset liittyivät välineiden ja harjoitustekniikoiden kehitykseen. Löylykiikun varreksi valikoitui taimikonhoidossa pois raivattu männyntaimi. . Reijo Väisänen TICKLÉNIN VINKIT JUHANNUSLÖYLYIHIN . Ne ovat kuin puun kukkia. Silloin napsautin sormea, että tämä tulee menestymään, ja näin on käynyt.” Jo nuorelta iältä Ticklénillä on riittänyt luovuutta ja ideoita. Niistä tehtiin närelenkkiä, vanhan ajan köyttä, tukin uittoon. Löylykiikku asetataan kiuaskivien päälle, ja siitä vähitellen kiikutetaan vettä kiukaalle. . . Samalla Ticklén loi uudenlaisen tavan hyödyntää taimikon raivuussa maahan kaadettavaa puuta. Jos kasteltu vihta kärähtää kiukaalla tai vesi räiskyy pois, kiuas on liian kuuma. Hän vei lumipallon saunan kiukaalle ja odotti saunojien reaktioita. ”Silloin napsautin sormea, että tämä tulee menestymään, ja näin on käynyt.” 8506_.indd 27 15.6.2021 9.43. . ”Oksat saavat jäädä näkyviin. Käytä tulipesään ensin pientä hyvin palavaa puuta. Paras löyly on leppoisa ja kostea. Koivukaan ei kasva niin suoraan ja se on raskaampaa”, Ticklén perustelee. . Antti Ticklén hyödyntää maahan raivattavia männyntaimia löylykiikun varteen. Ei tämä näin voi mennä, entinen hiihtäjä ja keksijä Antti Ticklén totesi päätään pudistellen. . Parhaillaankin tekeillä on uusia innovaatioita, mutta niistä mies ei vielä halua hiiskua. Jos saunotaan illasta yöhön, pidä saunaa välillä pienellä hiilloksella. Ticklén halusi tuoda perinteisen metsäkulttuurin ja puun monipuolisen hyödyntämisen osaksi saunomista. Varren pituuden mies räätälöi saunan mukaan. Puu tarvitsee aina kaverin. 27 PILKKEITÄ / 17.6.2021 TIIA PUUKILA, teksti REIJO VÄISÄNEN, kuvat VESI lensi pitkin vastavalmistuneen saunan seiniä ja löyly oli kipakka. Oksatkaan eivät haittaa. Kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen löylykiikuksi nimetty keksintö oli valmis. Älä lämmitä seiniä, vaan lämmitä kiuas nopeasti ja ota kiuaskivistä lämpö. . Syntyi ajatus löylykauhasta, jolla vettä ei voi heittää vaan rauhallisesti valuttaa kiukaalle. Kun lähialueen taimikkoja raivataan, Ticklén kysyy luvan ja hakee polkupyörällä sopivimmat rungot talteen. Asiakkaille hän myi ensimmäiset valmistamansa löylykiikut viime vuonna. . Suurin virhe on saunasta lähtiessä heittää pari kalikkaa tulipesään. Harjanvarreksikaan ei kelpaa kuin oksaton puu, mutta minulle kelpaa nimenomaan oksallinen puu.” Lunta kiukaalle Vuodesta 2011 Ticklén on testannut ja kehittänyt löylykiikkua rantasaunallaan Liperin Ylämyllyllä. Ei mennyt pitkään, kun lumipallo rupesi sulamaan ja kaikki ihastelivat tasaisia löylyjä. . ”Minä esimerkiksi katkaisin ensimmäisenä suksen kärjet, tein luisteluhiihtokengän ja kolmiremmisysteemin sauvaan.” Edelleen luova mieli raksuttaa koko ajan. Aikanaan esimerkiksi korpikuusikon alikasvoskuusia osattiin hyödyntää. ”Kaikki olivat ensin hiljaa, katselivat minua ja ihmettelivät, mitä tuo äijä oikein meinaa. Jatkuva roihu lämmittää saunan tukalaksi. Ajatustaan hitaista hallituista löylyistä Ticklén testasi hiihtoreissullaan Lapissa Jerisjärven savusaunalla. Pituudeltaan kaksi-, kolmimetrinen taimi, jonka paksuus ei ole muutamaa senttiä kummempi, ei tavallisesti kelpaa edes hakkeeksi. Vettä ei tarvitse kauhoa vaan löylykiikku keinahtaa automaattisesti pystyyn, kun se täyttyy vedellä. Hän sahaa varret, karsii oksat retkikirveellä, vuolee kuoren puukolla ja hioo puun. Näin löylyistä tulisi kosteat ja nautinnolliset. Oksat ovat hyvää polttopuuta, mutta huonoa syttöpuuta. .
Jo korvissa soittavi taivainen sello: -vieterivetoinen herätyskello. 6.916 m 3 ja maapohjat OMT ja MT. Rinnettä kierii keltainen peto, mulla kurjalla viimeinen hengenveto. Piharakennuksessa autotalli ja -katos sekä lämpöeristetty huone varastoksi tai vaikkapa aitaksi. Pellon vuokrasopimus voimassa vuoden 2021 loppuun. Määräala Kenkijärven rannalla, rantaviivaa n. Kokonaisuuteen kuuluu myös v. att planera och förverkliga skogsägarrådgivningen samt att erbjuda tjänster i anknytning till skogsvård, virkesdrivning och virkesförmedling. LOMA-ASUNTO/METSÄTILA, Savonlinna, Savonranta 18,2 ha. Lomarakennuksille on tarjolla huikea näköalapaikka aamuauringon suuntaa Peltolahdelle. Då vår instruktör i området Kyrkslätt/Sjundeå byter distrikt söker vi nu EN REVIRINSTRUKTÖR Revirinstruktören skall vara kreativ och ha förmåga att se möjligheter. 0,6 ha:n suuruinen määräala. 1.800 m 3 . Tasainen rakennuspaikka, johon aurinko käy koko päivän. Kangasmetsäisen tontin rakennusoikeus on 150 m 2 , tie tontille on valmiina, ympärillä hienot ulkoilumaastot. 9.5.2021. 15 km kylän taajamasta Parikkalan suuntaan. 050 464 6500 MÄÄRÄALA, Hämeenlinna, Hauho 2,9 ha. Tontti sijaitsee korttelin päädyssä ja valmis tie on tontin rajalle. 60 m 2 :n kokoinen rantatalo, talossa takkatupa, k, mh, vh ja saunatilat, pihassa kesäkeittiö ja hirsiaitta. fi/1282292. Omaa rantaviivaa n. Tilalle hyvä tiestö, tila rajoittuu lähes 300 m:n pituudelta Puruveden rantaan. Hp. I arbetsuppgifterna ingår bl.a. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 325.000 € / tarjous viim. Laaja vesistö tarjoaa hienot puitteet veneilyyn ja kalastukseen. Tilan läpi kulkee ajoura. – metsätaitokisat kesä 2021 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul. Omaa rantaa reilusti yli 200 m, edessä järvenselkä koilliseen. Hp. Tontin takaosaa kohti nousevaa rehevää kangasmaata, pohjoisosassa hieno kalliokumpare ilta-aurinkoon. Närmare uppgifter om befattningen lämnas av revirforstmästare Magnus Wiksten, 040-594 8930. 6,7 ha on havupuuvaltaista uudistuskypsää metsää, kokonaispuuston määrä on n. Tervetuloa kisailemaan! Mouruaa motoni rinnettä jyrkkää tukkeja, kuituja kourasta tykkää. Mh. Jostakin takaani savua pukkaa, Pyyhkäisen märkää otsatukkaa! Moottori sammuu, jää sahakin jumiin, öljy kaarena lentää palavaan kumiin. Ansökan inklusive CV och löneanspråk skickas senast 22.6.2021 till adressen magnus.wiksten@revir.org. Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella, rajoittuen osittain siihen. Mahtava paikka rakentaa tukikohta Pihlajavedelle. 74.000 €. fi kohdasta metsätaitokisat. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Hp. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Kävelymatka Hauhon keskustaan! Hp. Lisäksi mahdollisuus lunastaa viereinen kokoinen metsätila, jonka pinta-alasta on n. 300 m, ilmansuunta koilliseen. Hp. 1,06 ha. Hp. Oh, k ja et.aula muodostavat yhtenäisen avaran kokonaisuuden, muita tiloja ovat mh, khh, s ja tekninen tila. Pinta-ala tarkentuu, kun määräala on lohkottu. Mäen alla rannassa n. Tie kulkee palstan läpi. Tyveltä tartun suurinta kuusta, Se litroja antaa, huoli en muusta. Nuorista kasvatusmetsistä ja hyvässä kasvuvaiheessa olevista taimikoista koostuva asuin-/metsäkiinteistö Hankavaarassa. 1992 valmistunut vakituiseen asumiseen soveltuva hirsitalo sekä tilava tallirakennus. V. Hulppea kahdesta vierekkäisestä kiinteistöstä koostuva metsäpalsta. 24.000 €. Mukava harraste-/polttopuupalsta, jossa hoitotöitä tarpeen mukaan ja hakkuutulojakin tulevaisuudessa. Tontilla on rakennuspaikka vapaaajanasunnolle, rakennusoikeus 150 k-m 2 . 131.500 € / tarjous viim. Metsätalouskäytössä on noin 17 ha, puuston kokonaismäärä on noin 950 m 3 . Pyydä metsäarvio, Teemu saarinen, puh. 040-510 8085. 200 m. 185.000 €. Vi ser gärna att du har skoglig utbildning samt erfarenhet av ovannämnda uppgifter. VAPAA-AJAN TONTTI, Punkaharju, Putikko 0,401 ha. Vi värdesätter serviceinriktning, god samarbetsförmåga och -vilja samt goda kunskaper i båda inhemska språken. VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Kosola 1,2 ha. Kaunis etelärantainen rinnetontti vapaa-ajanasunnolle Punkaharjulla Valkiajärven rannalla, n. Södra skogs 2 x 120 mm Makasiini_92mm 11.6.2021 10.24 Sivu 1 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa ASUINKIINTEISTÖ JA METSÄPALSTA, Kerimäki Omakotitalo maaseudun rauhassa, Kerimäellä Puruveden rantaan ulottuvalla isolla tontilla, mahdollisuus lunastaa myös vieressä sijaitseva 13,5 ha:n kokoinen metsätila. Kirveslahti -kiinteistön pinta-ala on ollut 1,6650 ha, josta 26.2.2021 on myyty n. Loivasti syvenevä luonnontilainen hiesuranta, omaa rantaviivaa n. Nuoria taimikoita (T1) on noin 2 ha, varttuneita taimikoita (T2) noin 7,5 ha ja koivuvaltaisia nuoria kasvatusmetsiä 4,5 ha. 250 m, ilmansuunnat länteen, luoteeseen ja pohjoiseen, ranta kivi/ hiekkapohjainen. Tahti on kova ja pilvissä mieli, vaikea maasto, suun keskellä kieli. RANTATONTTI, Punkaharju, Särkilahti n. 1,06 ha. Tutustu myös kohteesta tehtyyn drone-videoon: www.kiinteistomaailma. Kuusista suurin kaatuvi niskaan, pyyhettä kiiruusti kehään jo viskaan. Saimaan Pihlajaveden Särkilahdenselän rannalla. Myyjälle jää n. Vi förutsätter att du är stresstålig, flexibel och har stor ansvarskänsla. 4,1 ha:n määräala tilasta 5:106. Kalenteria päivitetään tarpeen mukaan kisakauden edetessä. Mera om reviret finns på adressen www.revir.org. Osuuden suuruus 605/18338. 040 510 8085 VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Juvola 1,5 ha. Befattningen tillsätts 1.8.2021 eller enligt överenskommelse. Terassialue kiertää talon rannan puoleista sivua, päädyssä palju, jonne pääsy suoraan saunatiloista. Tukioikeudet eivät kuulu kauppaan. Runsaspuustoinen ja kauniisti kumpuileva kookas Saimaanrantatontti 200 m 2 :n rakennusoikeudella. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. 58.000 €. 65.000 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Puusto pääosin järeää koivikkoa, kalliokumpareella mäntymetsää. Ei varmasti hengissä slevitty täältä, viimeinen telakin luiskahti päältä. 38.000 € / tarjous YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Vår verksamhet omfattar främst skogsvård, virkesförmedling, virkesdrivning och rådgivning till skogsägarna. Yleiskaavassa rantarakennuspaikka, rak.oikeus 120 m 2 . Du ska ha lätt för att kontakta människor och med stöd av din skogliga kompetens åstadkomma välskötta skogar och nöjda medlemmar. Emeritusmetsuri Motokuski Södra skogsreviret är en lagstadgad skogsvårdsförening med ca 4 500 skogsägare vid sydkusten som medlemmar. Kokonaispuusto n. Saimaan Haukiveden rannalla vapaaajan asunnon rakennustontti rauhallisella paikalla Takunniemessä. METSÄPALSTA, Tammela, Teuro 50,9 ha. 30.5.2021. Hp. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv www.metsalehti.fi/metsamaa 8507_.indd 28 14.6.2021 13.43. Kaupan kohteena olevan kantakiinteistön, pinta-ala on n. Asuinkiinteistön hintapyyntö 357.000 €, metsäpalstan hintanäkemys 75.000 € / tarjous. 2009 valmistunut 133 k-m 2 :n kokoinen Finnlamelli-hirsitalo korkealla mäellä, ikkunoista upea järvinäköala Puruvedelle. Irti on puomi ja putoaa mäkeen, näinkö joudun jo suorasääristen väkeen. Praktisk yrkeserfarenhet och goda adb-kunskaper räknas som merit. 28 17.6.2021 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN KILPAILU LUKIJALTA Suomen Metsäurheiluliitto ry
Mutta kun kaukokartoitusta tehdään harvakseltaan ja luonto muuttuu nopeasti, alkuperäinen kuusentaimikko voi kehittyä muutamassa vuodessa hoitamattoLuonnontuotteista lisää rahaa Tuore selvitys kertoo, että metsävaratietoa voidaan käyttää luonnontuotteiden keruukohteiden kartoituksessa. Jo tällä hetkellä luonnontuotealan yritykset voivat puunostajien tavoin ilmoittautua Metsään. Keruuluvat ja -korvaukset pitää katsoa erikseen. Tarkoitus ei ollut arvioida itse järjestelmää, vaan pilotoida metsävaratiedon käyttöä puuhun perustuvien luonnontuotteiden kartoituksessa. 0400 183 375. Metsänomistajalle tulo on verovapaata, jos hän poimii kerkät itse. Kerkkätaimikoissa metsävaratieto piti suurimmaksi osaksi paikkansa. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen puh. RISTO LAUHANEN MMT, Seinäjoen ammattikorkeakoulu JUHA VIIRIMÄKI mti (AMK), Suomen metsäkeskus JUSSI LAURILA MMT Suomen metsäkeskus TUTKIJOILTA PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Suomen metsäkeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeessa kiinnostuttiin metsävaratiedon käytöstä puuhun perustuvien luonnontuotteiden kartoituksessa. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Seitsemällä kohteella kymmenestä kuviotiedot täyttivät potentiaalisten kerkkäkohteiden vaatimukset. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 29 PILKKEITÄ / 17.6.2021 KIINNOSTUS puuhun perustuviin luonnontuotteisiin on kasvussa. Arvostaisimme jos sinulla olisi aiempaa työkokemusta metsäalan toimihenkilötehtävistä ja vuorovaikutustaitosi saavat ihailua myös kahvihuoneen ulkopuolella. Selvitys oli osa Suomen metsäkeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun ”Makuja maakunnan metsistä” -hanketta, joka edistää metsiin perustuvien luonnontuotteiden käyttöä Etelä-Pohjanmaalla. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Selvityksen kolme taimikkoa ei täyttänyt kriteereitä, koska hoitamattomissa sekataimikoissa kasvoi runsaasti mäntyjä ja koivuja. 029 432 6114 Kauppak. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 23.6.2021 mennessä sähköpostitse jussi.hirvonen@mhy.fi. Ju ss i La ur ila maksi sekataimikoksi. Palkkaus YT-METO TES. Rajallinen selvitys tukeutui metsävaratietoon metsänomistajien tietosuojaa vaarantamatta. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Sukkuloit sujuvasti myös digitaalisessa toimintaympäristössä. Toimimme 18 toimihenkilön, kolmen tiimin voimin. Mhy Keski-Savo tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat metsäalan palvelut Heinäveden, Joroisten, Leppävirran ja Varkauden alueella. Hankkeessa sovellettiin Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston linjaamia hyvien mahlakoivikoiden ja kerkkätaimikoiden kriteereitä. 029 432 6115 Aino Aässämäki, kesätoimittaja p. Metsänomistajat voivat saada kuusenkerkistä ja koivunmahlasta lisätuloja, koska niitä ei saa kerätä ilman maaomistajan lupaa. Työtehtäviisi kuuluvat puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvät myynti ja asiakaspalvelutehtävät, oman vastuualueesi metsänomistajille. 050 463 5960, 0294326035 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Maastoinventoinnit tehtiin jokamiehenoikeuksien puitteissa kuvioittaisella arvioinnilla. Koivikoiden osalta menetelmä toimi aina. Meiltä saat myös vakituisen työsuhteen ja metsäammattilaisen vapaanja itsenäisen työnkuvan, säällä kuin säällä. METSÄVARATIETOA voidaan hyödyntää mahlakoivikoiden ja kuusenkerkkätaimikoiden kartoituksessa, selvitys osoittaa. Kohteilla liikkuminen oli hankalaa ja kerkkien poiminta haastavaa. Mahlankeruuta varten tuoreiden ja sitä viljavampien kangasmetsien rauduskoivikoissa puuston keskiläpimitan tulisi olla vähintään 20 senttimetrin rinnankorkeudelta. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 89. Järjestelmään voi ilmoittaa toiveita ja kriteereitä sopiville keruukohteille. Lisäksi kesäsäät eivät olennaisesti vaikuta puuhun perustuviin luonnontuotteisiin, toisin kuin metsämarjoihin ja -sieniin. 029 432 6110 Tiia Puukila p. fi-järjestelmään toimijoiksi. Hanketoimijoiden tulisi puolestaan valistaa metsäalan eri toimijoita luonnontuotteiden mahdollisuuksista. Hyvä kerkkätaimikko on hoidettu, ja kuusien sopiva keskipituus 3–6 metriä. Lisäksi tarjoamme nykyaikaiset työvälineet menestyksekkääseen työskentelyyn. Tuoreen kerkän kilohinta vaihtelee, mutta tyypillisesti se on noin viisi euroa. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Lisäksi koivuilta edellytetään hyvää kasvua ja suurta latvusta. 8507_.indd 29 14.6.2021 13.44. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Luonnontuotealan vahvistamiseksi metsäalan toimijoiden tulisi valistaa metsänomistajia potentiaalisista mahlakoivikoista ja kerkkätaimikoista. 040 834 9986 ja hallituksen puheenjohtaja Arto Pelkonen puh. Selvityksessä verrattiin metsäkeskuksen metsävaratiedoista otannalla saatujen kuusenkerkkätaimikkoja mahlakoivikkotietojen paikkansa pitävyyttä eli kohteiden keruupotentiaalia 20 maastokohteella Etelä-Pohjanmaalla. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6108 Eero Sala p. Metsänomistajat voivat halutessaan vastata luonnontuotealan toimijoiden tarpeisiin. Yksityismetsien pinta-ala on n. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, metsäammattitaitoa, asiakaspalveluhenkisyyttä sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön osana rentoa porukkaamme. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 157 000 (KMT/20) Painopaikka Punamusta,Joensuu Haemme vakituiseen työsuhteeseen Metsäasiantuntijaa Päätoimistollamme Leppävirralla pääset jäseneksi kolmen metsäasiantuntijan muodostamaan tiimiin. Koivujen osuuden puuston runkoluvusta tai pohjapinta-alasta tulisi olla yli 75 prosenttia ja runkoluvun yli 500 kappaletta hehtaarilla. Omaat markkinointihenkisyyttä ja sitoutunutta asennetta työhön. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 180 000 ha ja metsänomistajia on noin 5000. DIGITAALISEN metsävaratiedon avulla paikannettiin kaikki kymmenen kohdetta mahlankeruuseen sopiviksi. Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun lähtökohtana on ollut puuntuotanto ja sitä tukevat digitaaliset metsikkökuviotiedot karttoineen. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Palvelu ei sellaisenaan ole metsäsuunnitelma. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki (opintovapaalla) Jenny Rantanen (sijainen) p. Tarjoamme omasta mielestämme loistavat työkaverit sekä hyvän perehdytyksen tehtävään, tuotteisiin, metsänomistajiin ja alueeseen. Otsikoksi: 'Metsäasiantuntija Leppävirta'. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p
Joten kuten saatiin kuitenkin yhteinen ymmärrys siitä, ettei elvytysrahoilla tehdä ojituksia eikä istuteta puita. Kun meitä kuulustellaan, vastaamme asiallisesti ja ystävällisesti. Todellakin kaikkea mitä kirjoitit ja sanoit voitiin käyttää sinua vastaan. Hän on hoitanut väliaikaisesti tehtävää lokakuusta 2020 ja työskennellyt yhtiössä vuodesta 2010. Teidän täytyy keksiä itse, sanotaan meille. Metsähaavan tapaisia laajoja kloonimetsiköitä se ei harvakseltaan esiintyessään silti muodosta. Lontoon nykyiset kirsikkaluumuja papukaijakannat lasketaan kymmenissä tuhansissa yksilöissä. Komissio puolestaan on epäluuloinen kuin vanha vuohi, kaunokirjallista ilmaisua käyttääkseni. Kirsikkaluumuja Lontoon papukaijoille Kirsikkaluumun marjojen väri kattaa koko punaisen, sinisen ja keltaisen väripaletin. 30 17.6.2021 / PILKKEITÄ NIMITYKSIÄ KILPAILU RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Nimitys on hieman harhauttava, koska myrobalaaniksi kutsutaan myös Itä-Intiassa kasvavia Terminalia -suvun puulajeja. Sen torjuntaan ei riitä pelkkä puiden kaato, koska puu vesoo herkästi kannoista ja juurista. Komissio kertoo kyllä että vastauksemme on väärä, mutta se ei kerro kuinka vastausta pitäisi korjata. Britanniassa puu on kevään ensimmäisiä kukkijoita ennen lehtien puhkeamista. Lauhkeassa ilmastossa molemmat lajit ovat sittemmin vakiintuneet ”paikallisiksi asukeiksi” ja kykenevät levittäytymään uusiin maisemiin omin siivin tai siemenin. Silti tuntui oudolta ja ikävältä olla ikään kuin syytettyjen penkillä kuukaudesta toiseen. Onneksi kotitoimistoni kirjahyllystä löytyy suometsätieteen emeritusprofessorien Eero Paavilaisen ja Juhani Päiväsen hieno synteesi suometsien hoidon ekologiasta ja periaatteista Juhanin kauniin omistuskirjoituksen kera ”Liisalle, Metsäekologian laitoksen tärkeälle luonnonvaralle 2.11.1995”. Puu on melko vaatimaton kasvualustan vaatimustensa suhteen, kestää kohtuullista pakkasta ja on suhteellisen taudinkestävä. ”We are so sorry, so sorry”, sopertelevat he. Kisikkaluumua kutsutaan myös myrobalaaniksi. Sovitaan seuraavasta palaverista ja virkamiehet palaavat pulpettiensa ääreen jatkamaan harjoituksia, jotka ovat jonkinlaista kissa ja hiiri -leikkiä. Vihreät pitkäpyrstöiset linnut liihottivat leijan lailla puistopuusta toiseen, pysähtyen murkinoimaan niiden marjoja. Suotuisissa oloissa puu voi kasvaa yli kymmenmetriseksi ja rungon ympärysmitta yli kaksimetriseksi. Metsäjohtajan tehtäviä hoitaa väliaikaisesti konsernin sahateollisuuden johtaja TOMMI SNECK , kunnes uusi metsäjohtaja on valittu. Haloo Helsinki – täällä Bryssel HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat KAKSI vuotta sitten kesäkuussa havahduin suomalaisittain oudonvärisiin lintuihin hautausmaalla Lontoossa. Myös punalehtiset kirsikkaluumut ovat suosittuja. Helppoa ei ole ollut virkamiehilläkään elpymispaketin kanssa. Kirsikkaluumu on kotoisin Kaakkois-Euroopan ja Länsi-Aasian välimaastosta. Pidin pienen luennon MERA-kauden lippulaivahankkeesta, jonka ansiosta puolet Suomen soista saatiin ojiin. Puun vahvajuuristoiseen perusrunkoon vartetaan toisinaan herkempiä luumulajikkeita. Epäluuloisuudelle on varmasti hyvät syynsä ja siitä on luultavasti enemmän hyötyä kuin haittaa unionia kokonaisuudessaan ajatellen. Viime syksystä alkaen on tosissaan väännetty siihen toimenpide-ehdotuksia, joista on saatu moneen otteeseen keskustella komission kanssa. Suomi on luottamusyhteiskunta, jossa tehdään niin kuin sovitaan. Lopulta saatiin aikaan kelpo ehdotus kiitos asiantuntevien virkatovereiden. Viime ennätyslämpiminä vuosina lintuharrastajat ovat tosin jo tavanneet muutamia harhailevia kauluskaijoja etelärannikollamme. Vihreitä luumunlevittäjiä Suomessakin Kirsikkaluumua käytetään paitsi koristepuuna, myös marjantuotannossa etenkin hilloihin. Komissio epäili meidän aikovan ojittaa soita, joille olemme aikeissa istuttaa puita. Harjoitus saatiin päätökseen jo 90-luvulla, mutta uutinen ei ollut vielä kiirinyt Brysseliin asti. Kun tällaisen puun vartettu osa syystä tai toisesta kuolee, puskee alkuperäinen kirsikkaluumu helposti esiin tyvestä ja puu onkin yhtäkkiä täysin erinäköinen ja -makuinen kuin taimikaupasta ostettuna. NUORTEVA HALLITUKSEN PUOLIVÄLIRIIHEN neuvottelut Säätytalolla eivät olleet helpoimmasta päästä, mutta valmista tuli, vaikka EU:n elpymispaketti roikkui välillä löysässä hirressä. Ja näin jatkuu kuukaudesta toiseen. Grillauksen jatkuessa vastaamme edelleen kärsivällisesti, kunnes vastapuoli tekee selväksi, etteivät argumenttimme ole valideja eikä niillä päästä eteenpäin. NEUVOTTELUISSA MEILLÄ SUOMALAISILL A on omat kulttuuriset erikoisuutemme. Seuraavaksi haluttiin tietää, kuinka voimme olla varmoja toimenpiteiden ekologisuudesta, hiilineutraalisuudesta ja vesistöystävällisyydestä. Eteläisissä maissa kirsikkaluumun juuristoon on vartettu myös aprikoosia, mantelia ja persikkaa. Kymmenet virkamiehet menevät niin hiljaisiksi, että komissiota alkaa hirvittää, vaikka nettikokouksessa ollaankin. KOSKISEN Sahayhtiö Koskisen puunhankinnan vetäjä, metsäjohtaja VILLE PARKKINEN jättää yhtiön. Suomessa luumukirsikka on toistaiseksi pysynyt paikallisena koristepuuna ilman papukaija-avusteista leviämismekanismia. Tai mahdollisesti siksi, että marjat olivat vielä pieniä ja raakoina kirpeänmakuisia. Sekä marjoja notkuvat kirsikkaluumupuut (Prunus cerasifera ) että papukaijoihin kuuluvat kauluskaijat (Psittacula krameri ) ovat Brittein saarille ihmisen tuomia vieraslajeja. Tahattomaan siemenkylvöön osallistuvat myös monet lintulajit. INDUFOR JARNO SEPPÄLÄ on nimitetty metsätalouteen ja metsäteollisuuteen erikoistuneen konsulttiyhtiö Induforin toimitusjohtajaksi. Kirsikkaluumu pärjää kohtuullisesti vielä Etelä-Suomessakin. ITSE JOUDUIN TULEEN soiden metsänhoitomenetelmien kehittämistä koskevassa asiassa. Niiden sekä kirsikkaluumun jauhettua kellanruskeaa siemenuutetta on käytetty muun muassa värjäykseen. Sana juontaa juurensa muinaiskreikkaan ja latinaa merkiten muun muassa tuoksuvaa terhoa. Lupasin lähettää kirjan komissiolle tutustumista varten, mutta sitä ei sentään tarvinnut tehdä. Marjat maistuvat erityisesti pesukarhuille, jotka levittävät sulamattomia siemeniä maastossa tallustaessaan. 8576_.indd 30 15.6.2021 9.42. ”Marjat maistuvat erityisesti pesukarhuille.” Suotuisissa oloissa kirsikkaluumu voi kasvaa yli kymmenmetriseksi. Syksymmällä päästään toivottavasti jo töihinkin käsiksi. Heti alkumetreillä kävi selväksi, että hallintokulttuuri meillä ja heillä eroaa toisistaan kuin yö ja päivä. Siinä vaiheessa suomalainen ei ryhdy tappelemaan, vaan vaikenee. Eksoottisen näköisillä linnuilla oli oranssi koukkunokka ja ne kirkuivat innoissaan. Kaliforniassa alun perin puistojen ja puutarhojen koristepuuksi tuotu kirsikkaluumu on karannut vieraslajiksi maastoon ja tienvarsille. Puusta on jalostettu useita lajikkeita, joiden marjojen väri kattaa koko punaisen, sinisen ja keltaisen väripaletin muunnoksineen
ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . PALKINNOT metsäristikosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Aulikki Hamari, Ikaalinen, Leena Hyvönen, Torittu ja Tarja Paakki, Muhos. METSÄKRYPTO 12 METSÄRISTIKKO 9, OIKEA RATKAISU • Metsänhoitoyhdistysten eri roolit • Luonnontuotteista on moneksi • Suomen suurimmat puut Sa m i Ka rp pi ne n • Boori leviää drooneilla • Saaressa palaa • Kesäinen kuvakilpailu 8576_.indd 31 15.6.2021 9.42. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 3.7.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 12”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. HEINÄKUUTA. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 17.6.2021 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 sanaris.fi/Erkki Vuokila 4 12 19 19 28 18 19 13 27 4 18 11 28 19 12 25 27 27 22 5 12 18 24 25 28 19 7 25 22 4 12 26 22 28 3 22 4 7 8 16 22 25 12 2 26 28 25 15 15 11 22 28 25 12 20 8 4 22 7 19 16 18 6 4 7 10 28 4 16 7 4 13 26 4 21 7 23 25 22 12 8 12 10 12 26 16 11 7 23 7 12 8 7 26 23 26 22 26 14 22 25 12 20 22 25 23 23 18 27 12 23 19 12 4 7 15 2 26 12 25 25 6 26 5 23 1 24 19 12 19 26 4 19 7 15 15 28 4 26 13 28 25 28 27 4 22 22 25 12 3 12 23 7 10 12 23 16 12 23 7 28 10 17 12 25 4 27 8 7 8 13 28 25 19 12 12 25 7 28 23 6 28 7 19 3 22 19 19 7 7 28 25 10 26 8 22 8 19 7 25 25 28 19 28 4 10 28 16 22 26 19 28 26 28 13 22 12 23 16 12 4 9 7 10 12 4 4 7 9 10 7 4 12 23 17 12 5 19 8 11 7 23 22 22 4 22 22 7 6 19 1 8 22 25 28 15 8 15 22 12 21 26 19 27 27 22 27 23 28 25 19 28 4 26 7 7 11 22 8 12 14 22 25 7 19 28 28 27 26 15 15 12 19 17 12 25 13 3 28 8 13 8 19 27 28 8 19 19 26 4 6 28 4 12 25 15 12 12 8 12 12 12 19 12 14 12 7 25 7 7 15 26 27 7 7 8 12 7 20 12 23 4 7 25 19 12 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 1. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan
SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. 24% alv. Koneella voidaan piiluttaa sekä vanhoja että uusia seinäpintoja. Työnnettävä, allesilppuava 299 ,00 Stiga Multiclip 47 Q HUOM! Tarvitsee sovitesarjan 8509_.indd 32 15.6.2021 9.45. 449 ,00 Piilu-Pekka Piilutuskone (ovh. (ovh. 819,00) 699 ,00 STIHL FS 260 C-E Raivaussaha Paino: 7,7 kg Teho: 2,0 kW Tilavuus: 41,6 cm³ Kolme terävaihtoehtoa Työnnettävä, silppuava, tehokas 399 ,00 STIHL RM 2 RC ruohonleikkuri Tarjoukset voimassa 30.6.2021 asti. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! Vuolu-Veikko on puuntyöstölaikalla varustettu käyttövalmis kone joka on tarkoitettu irtonaisten tukkien ja hirsiaihioiden kuorintaan ja muotoiluun sekä parrujen ja lautojen ja hirsiaihioiden piilutukseen. Laite soveltuu myös aitatolppien teroitukseen. Hinnat sis. Portaattomalla kierrosnopeuden säädöllä saadaan piilutuslaikalle optimaalinen työstönopeus. 329 ,00 Puuntyöstölaikka 220 mm Työnnettävä, silppuava 239 ,00 Stiga Multiclip 47 (ovh. 629,00) 599 ,00 Vuolu-Veikko Puuntyöstökone Meiltä myös piilutusja puuntyöstölaika t erikseen! 79 ,90 Uittokalusto Kynävara Varausten ja salvoksien piirtoon Kuorintaan, muotoiluun ja piilutukseen 199 ,90 Piilutuslaikka 125 mm Hirsiseinien piilutukseen 259 ,00 Eder ketjuvetoinen kuorimalaite Moottorisahaan liitettävä tukkien kuorimalaite. • Työstöleveys 120 mm • 4 kpl 30 mm leveää terää • Moottorisahan minimiteho 1,5 kW. 499,00) Piilu-Pekka on erittäin tehokas käyttövalmiskone joka on tarkoitettu valmiiden hirsiseinien piilutukseen. Myös M-tronic ja Autotune moottorisahat. • Paino 1450 g. Neljä 30 mm terää antavat yhteensä 120 mm leveän työjäljen