Metsälehti 12/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TORSTAINA 7. NRO 18 Suomalaisen metsänhoidon tulevaisuuden toimintatapoja linjataan jo nyt. PERUSTETTU VUONNA 1933 9451_.indd 1 9451_.indd 1 22.6.2022 9.56 22.6.2022 9.56. NRO 12 . KESÄKUUTA 2022 . LOKAKUUTA 2021 . Sivut 8–11 UUDET TUULET KESKIVIIKKONA 22
vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. Suuruutta tärkeämpää on, et tä saha on maailman modernein. Sahaan on liitetty monenlai sia superlatiiveja. Siinä tukkeihin tehdään päältä ja alta alustavat, muuta man sentin syvyiset sahaukset ENSIMMÄISET TUKIT SAHATTU RAUMALLA Metsä Fibren Rauman saha on valmistumassa aikataulussaan. AJANKOHTAINEN / UUTISET 22.6.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Tähtikirjaaja kiusankappaleena kuusimetsissä ›› 5 PEFC jää suotta ilman kiitoksia ›› 6–7 METSÄSTÄ Hakkaanko vai suojelisinko. Tukit kahden sahauspisteen läpi Huima tuotos perustuu huippu teknologiaan. Kuva sahan rimoittamosta. Sahan ytimessä on Veiston sa halinja, joka nielee tukkeja jopa 250 metrin minuuttinopeudella. Metsä Fibren Rauman sahan sahausnopeus on kolminkertainen keskivertoon verrattuna. KESÄKUUTA 2022 . Myös saha tavaran jälkikäsittelyssä on kak silinjainen tuorekäsittely. Sahausno peus on kolminkertainen keski vertoon verrattuna. Suomalaiset laite valmistajat pääsevät näyttämään osaamistaan”, Haapaniemi sanoo. Se on myös Suo men kaikkien aikojen suurin sa hainvestointi, noin 200 miljoo naa euroa. LOKAKUUTA 2021 . ›› 18–19 Citymetsästä vinkit hellempään metsänhoitoon ›› 24 Naiset oppimassa selviytymistä ›› 26-27 PILKKEITÄ Poroparlamentti oli jälleen koolla Rovaniemellä ›› 35 Etelän puu kuin pulloharja ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. (Kuva: Sami Karppinen) MIKKO RIIKILÄ METSÄ GROUPIIN kuuluvan Met sä Fibren kahden vuoden rutistus on päättymässä. Sivut 8–11 UUDET TUULET KESKIVIIKKONA 22. NRO 12 . Se tarkoittaa suunnilleen 40:tä tukkia minuutissa. Tuk kien syötössä on kaksi linjaa omine kuorimakoneineen. Se on kiistatta Suomen suurin ja lukeutuu maa ilman suurimpiin yksilinjaisiin sahalaitoksiin. PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen Heli Viiri (vas.) ja Ella Kaivola kertovat, miksi UPM vähentää kuusen viljelytiheyttä. Kaikki tukit mene vät yksien terien läpi. 9452_.indd 2 9452_.indd 2 22.6.2022 9.57 22.6.2022 9.57. ”Tämä on edelläkävijä, joka linjaa suuntaa maailman saha teollisuudelle. Ensimmäiset koeajot tehtiin toukokuussa. Uutta on tukkien esi eli dxsa haus. ”Kustannusten nousu ei sanot tavasti ole kohottanut rakenta misen hintaa, koska tärkeimpien laitetoimittajien kanssa tehtiin sopimukset jo reilut kaksi vuotta sitten”, sanoo Metsä Fibren Rau man sahaprojektin johtaja Harri Haapaniemi. Raumanmeren rantaan louhitulle 20 hehtaarin tontille rakennettava suursaha on melkein valmis, sahatavaran kuivaamon viimeistely tosin jat kuu syksyyn. Varsinaisen tuotannon on määrä alkaa alkusyksyllä. NRO 18 Suomalaisen metsänhoidon tulevaisuuden toimintatapoja linjataan jo nyt
EL M ER I EL O sahatavarakappaleiden sauma kohtiin, mikä mahdollistaa suuren nopeuden lopullisessa sahaukses sa. Huipputeknologia on ulotet tu myös tukkien lajitteluun. Häi riön sattuessa järjestelmä tunnistaa ongelman, esimerkiksi poikittain kääntyneen laudan, ja ohjaa robo tin korjaamaan häiriön. Molemmat laitokset toimi vat sellutehtaan energialla. Lukematto mien sahatavaralajien toimitus ten hallinta haastaa logistiikan. Kun saha Raumalla käynnistyy, sahauksessa syntyy vuosittain lähes puoli miljoonaa kuutiota sahahaketta. täysin fossiilittoman tuotan non. Erityiseksi Rau man sahan tekee se, että uutta tek nologiaa käytetään prosessin kaikissa vaiheissa. Se vähentää mäntykuitupuun käyttöä Metsä Fibren Rauman sellutehtaalla, mutta Jumppasen mukaan kuitupuun myyjien ei tarvitse olla huolissaan. Hän kehuu sahan tekoälyä ja konenäköä. UUTISET 22.6.2022 Metsälehti.fi 3 ENSIMMÄISET TUKIT SAHATTU RAUMALLA ”Tämä linjaa suuntaa maailman sahateollisuudelle.” EUROOPAN TOP-3:EEN Rauman uusi saha tuottaa täysiä käydessään 750 000 kuutiometriä sahatavaraa. ”Jo lajittelussa määritellään mitä tukista sahataan”, Haapa niemi selvittää. Lähes puolet tukeista kuljetetaan Raumalle junilla, mikä tarkoittaa pitkää kuljetusmatkaa. Yleensä laatu ja määrä mielle tään vastakohdiksi, mutta Met sä Fibren uudella sahalla ne yh distyvät. Kaikkia materiaalivirtoja seura taan lukuisilla kameroilla. Se keventää ostomiesten taakkaa melkein puolella miljoonalla tukkikuutiometrillä. Suomen mitassa se on ylivoimaisen suuri, esimerkiksi Metsä Fibren Vilppulan suursahan tuotanto on hieman yli puoli miljoonaa kuutiota. Sekä Ilimin että Mercerin sahat sijaitsevat Saksassa. Sahalle ei rakenneta lainkaan varastoja, mitä pidetään rohkea na, ulkopuolisten mielestä jopa riskaabelina harppauksena. Investoinnit on tehty tätä ta voitetta tukemaan. Euroopassa on kaksi Raumaa suurempaa sahaa: Ilim Timberin Wismarin saha, jonka tuotanto kohoaa yli miljoonan kuutiometrin sekä Mercer Timberin Friesaun saha, jonka tuotannoksi ilmoitetaan 770 000 kuutiometriä. Silti Metsä Fibren mäntytukin tarve lisääntyy vain miljoonalla kuutiometrillä, koska yhtiö lopettaa Turun lähellä toimivan Kyrön sahan. ”Tuotamme sahatavaraa kom ponetti ja puusepänteollisuudel le. Jopa puutavaraautot puretaan sähkö toimisin purkulaittein. Tukit siis kiitävät kahden sa hauspisteen lävitse. Kui vattu sahatavara lastataan auto maattisesti autoihin, jotka kul jettavat paketit parin kilometrin päähän Rauman satamaan Euro portsin varastoon. Haapaniemi mainostaa sellu tehtaan ja sahan kokonaisuutta, joka mahdollistaa tulevaisuudes sa. Fossiiliton ja varastoton saha Saha valmistuu Metsä Fibren sel lutehtaan naapuriin. ”Iso muutos on, että kaikki sahan operaattorit työskentele vät valvomossa, mikä tarkoittaa entistä viihtyisämpää työympä ristöä. Sahan hake siirtyy kuljettimilla selluteh taan raakaaineeksi. ”Pohjoisen tukit pyritään myyjään alueen paikallisille sahoille”, Jumppanen sanoo. ”Metsä Groupin kuitupuun ostot kokonaisuudessaan lisääntyvät Kemin biotuotetehtaan myötä.” MILJOONA KUUTIOTA MÄNTYTUKKIA LISÄÄ 9452_.indd 3 9452_.indd 3 22.6.2022 9.57 22.6.2022 9.57. Esimerkiksi erikoiskuivauskapasiteettia on runsaasti, joten voimme tuot taa niin sanotusti puusepän kui vaa tavara.” Haapaniemi viittaa laadun te kijänä myös maailman laaduk kaimpaan raakaaineeseen, suo malaiseen mäntytukkiin. Huippulaatua ennätysnopeudella Haapaniemi on innossaan uudes ta teknologista. Kemin biotuotetehtaan puunhankinnaassa kertyviä tukkeja ei suunnitella laivattavan Raumalle, vaikka sahan rantaan tuleekin syväykseltään 6,3 metrin väylä. He ovat olleet työssäoppimassa myös yh tiön muilla sahoilla.” Kaikkiaan saha työllistää sata ihmistä. Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Jumppasen mukaan Rauman tukit hankitaan pääosin Lounais-Suomesta, Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaalta, Pirkanmaalta ja osin Keski-Suomesta. Energiaa yli oman tarpeensa tuottava sellu tehdas syöttää sahalla tarvittavan sähkön ja lämpöenergian. Tu kit kuvataan kolmiulotteisesti ja niiden sisältö läpivalaistaan rön tgenkameroilla. Huipputekniikka ja uusi toimintamalli edellyttävät työn tekijöiltä moni ja syväosaamista, joten olemme valmentaneet hei tä Koulutuskuntayhtymä ammat tiopisto Gradian kanssa. Esisahausta lukuun ottamatta Raumalla käyttöön otettavaa tek nologiaa on käy tössä muuallakin. RAUMAN uusi saha nielee puolitoista miljoonaa kuutiota mäntytukkia. Yhdessä vuorossa työs kentelee kymmenen ihmisen tii mi
Toisaalta tukkimiehentäin aiheuttamat taimituhot ovat siemenpuualoilla vähäisempiä kuin aukoilla. ”Päätelmäni on, että osa edellisen vuoden siemenistä selvisi yli talven ja iti vasta 2019, kun säät olivat suotuisammat. Yhteisyritys hankkii energiapuuta nuoren metsän kohteilta. Kuusi voittaa männyn vain kaikkein viljavimmilla kasvupaikoilla. Pari vuotta sitten SLU:n tutkimuksessa osoitettiin, että mänty tuottaa tuplasti puuta kuuseen verrattuna kuivahkoilla kasvupaikoilla. Puukauppaa on keväällä käyty viimevuotista varovaisemmin, ja hakkuiden ennakoidaan laskevan tänä vuonna 63 miljoonaan kuutioon. Maanmuokkaus välttämätön Lula tutki väitöskirjatyössään myös, miten mäntyä kannattaa uudistaa. Sadan siemenpuun hehtaaritiheydessä taimien kasvu ei vielä sanottavasti taantunut viidessä vuodessa, mutta 200 siemenpuuta hehtaarilla leikkasi viidenneksen taimikon kasvusta. Se tarjosi tutkijalle yllätyksen alkuperäisen tutkimussuunnitelman ulkopuolelta. Sen mukaan uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja jää runsaasti nykyisen suojelualueverkoston ulkopuolelle. Tätä varten hän vertaili männyn istutusta, kylvöä ja luontaista uudistamista harvan (100 puuta hehtaarilla) ja tiheän (200 puuta/ha) siemenpuuston avulla. Vanhastaan on uskottu, että mänty on kuusta tuottoisampi vain karuilla ja viljavuudeltaan keskitasoisilla kasvupaikoilla. Tuottavuudella tarkoitetaan puuston tilavuuskasvua. Niinpä kannustimet ja ohjauskeinot yksityismaiden suojeluun ovat tärkeä kehittämiskohde. Erityisen tärkeän elinympäristön hakkuuta epäiltiin 11 tapauksessa. Ensimmäisen kasvukauden jälkeen istutustaimia oli muokatuilla uudistusaloilla elossa neljä kertaa enemmän kuin muokkaamattomilla. Tutkimus: Mänty lähes aina kuusta tuottavampi Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan mänty kasvaa kuusta runsaammin jopa lehtomaisilla kankailla. Havutukkien kantohinnat nousevat 8 prosenttia, kuitupuilla nousua kertyy 4–7 prosenttia. Lulan ensimmäinen ja olennaisin havainto oli maanmuokkauksen tärkeys uudistusmenetelmästä riippumatta. Keväällä 2018 männyn siemensato oli runsas, mutta kuivuuden vuoksi taimia iti hyvin vähän. Toisaalta siemenpuut rohmusivat kasvuvoimaa taimilta. Poliisi pääasiassa keskeyttää tapausten tutkinnan, näin myös viime vuonna, ja sakkorangaistuksia tuomittiin lopulta yhteensä 14 kappaletta. SYKE: YKSITYISMAIDEN SUOJELUUN KANNUSTIMIA Luontokadon pysäyttäminen edellyttää Suomessa suojelualueverkoston merkittävää kehittämistä, Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä arvioidaan. LUKE POVAA KANTOHINTOIHIN KOROTUKSIA Metsäteollisuustuotteiden kysyntä on jatkunut vahvana tänä vuonna, Luonnonvarakeskuksen suhdannekatsauksessa todetaan. ”Yksi aikakausi energiapuun hankinnassa tuli päätökseen Ukrainan sodan alkaessa. Istutus osoittautui varmimmaksi menetelmäksi männyntaimikon perustamisessa. Sama suhde päti luontaisen uudistamisen aloille syntyneiden taimien määrään, niissäkin muokattujen hyväksi. Siemenet säilyivät seuraavaan vuoteen Siemenpuusto vähensi taimia haittaavan pintakasvillisuuden tiheyttä uudistusaloilla. Epäilyistä 180 metsälakirikkomuksesta 66 tapausta eteni poliisitutkintaan. Vauhtia yhteistyöhön tuli muun muassa puuntuonnin vähenemisestä. Seurantajaksoon sattui myös vuosi 2018, joka oli Etelä-Ruotsissa erittäin kuiva. Tästä voisi päätellä, että siemenpuumenetelmä varmistaa uudistumista ääreväksi käyvässä ilmastossa”, Lula totesi SLU:n raportissa. Oli yllätys, että niin suuri määrä siemeniä talvehti. METSÄLAIN RIKKOMUKSET TOIVAT SAKKOJA Metsäkeskus havaitsi viime vuonna 180 epäiltyä metsälakirikkomusta. 9453_.indd 4 9453_.indd 4 22.6.2022 9.58 22.6.2022 9.58. Lulan huhtikuun lopulla hyväksytty väitöskirjatutkimus osoitti, että mänty tuottaa kuusta paremmin tuoreilla ja jopa lehtomaisilla kankailla. UUSI YHTEISYRITYS ENERGIAPUUN HANKINTAAN Korjuuyhtiö Finn-Harvest perustaa energiapuun hankintaan keskittyvän yhteisyrityksen yhdessä Kuopion Energian kanssa. Merkittävä osa monimuotoisuudelle arvokkaista, suojelemattomista alueista on yksityisomistuksessa. Lisäksi Lula arvelee, että männyntaimilla on paremmat mahdollisuudet välttyä hirvituhoilta luontaisen uudistamisen aloilla, joissa taimitiheys on suuri. M IK KO H ÄY RY N EN Ruotsalaistutkimus panee uusiksi näkemykset männylle suotuisista kasvupaikoista. Seuraavana vuonna säät olivat normaalit ja taimia syntyi vähäisestä siemensadosta huolimatta runsaasti. Lasku painottuu tukkipuuhun, kuitupuun hakkuut pysyvät viimevuotisella tasolla. AJASSA 22.6.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO RIIKILÄ RUOTSIN maatalouskorkeakoulu SLU:n tutkijan Mikolaj Lulan tuore väitöstyö kumoaa ainakin osittain aiemmat käsitykset männylle ja kuuselle suotuisimmista kasvupaikoista. Koe tehtiin Etelä-Ruotsissa. Lula mittasi männyn uudistamiskoealojen kehitystä viiden vuoden ajan. Suurin osa epäilyistä koski metsäkäyttöilmoituksen laiminlyöntiä. Lulan mukaan männyn luontainen uudistaminen on työläämpää muun muassa siemenpuiden oikea-aikaisen poistamisen vuoksi. Vielä seuraavanakin vuonna muokkaamattomilla mailla kuoli taimia enemmän kuin muokatuilla mailla, joten ero muokatuilla maille perustettujen taimikoiden hyväksi kasvaa. Keskitymme jatkossa kotimaisten polttoaineiden hankintaan”, kertoo toimitusjohtaja Esa Lindholm Kuopion Energialta
Tiheydet ovat tällä alueella edelleen maltilliset, mutta on odotettavissa, että myyrät saavuttavat kannanvaihtelunsa huippuvaiheen loppuvuoden aikana. Latvastaan kuivuneet kuuset voivat kuitenkin olla heikossa kunnossa neulasmassan menetyksen vuoksi ja siten alttiimpia esimerkiksi kirjanpainajille sellaisilla alueilla, joilla kirjanpainajia on paljon. Kuusentähtikirjaaja kuuluu kuusen pahimman tuhohyönteisen kirjanpainajan tavoin kaarnakuoriaisiin. ”Hypoteesi on, että kuusenKuusentähtikirjaaja on kuivattanut kuusten latvoja Ilmoituksia kuoriaisen aiheuttamista tuhoista on tullut varsinkin Itäja Keski-Suomesta. Kannat romahtivat talven 2021–2022 aiMyyriä niukasti lähes joka puolella maata Luonnonvarakeskuksen mukaan peltoja metsämyyräkannat ovat matalalla tasolla. Kuusentähtikirjaaja lisääntyy kuusten ohuen kaarnan alla, yleensä hakkuutähteessä, tuulenkaadoissa, lumen pudottamissa latvoissa, nuorissa heikkokuntoisissa kuusissa tai kirjanpainajan valtaamien järeiden kuusten latvuksissa. Alueellinen vaihtelu peltoja metsämyyrien määrissä on merkittävää eteläisessä Suomessa. Vesimyyriä esiintyy siellä täällä pienialaisesti runsaasti. Hän ei usko, että kuusentähtikirjaajan tuhot jatkuvat, ellei kesästä tule poikkeuksellisen lämmin. Valtalajina vuodenaikaisesti vaihtelevassa myyrälajistossa on metsämyyrä. Todennäköisesti kannat kasvavat näillä alueilla jonkin verran alkaneen kesän lisääntymiskauden aikana. ”Ilmoituksia on tullut Eteläja Pohjois-Savosta, Eteläja Pohjois-Karjalasta, Kymenlaaksosta sekä Päijät-Hämeestä”, hän kertoo. Etelä-Suomessa kannat alhaisia Eteläja Lounais-Suomessa myyräkannat ovat edelleen alhaiset, kuten läpi viime vuoden. Helteet syypäänä Ylioja arvioi, että kuuset ovat olleet helteisen viime kesän jäljiltä niin heikossa kunnossa, että kuusentähtikirjaajat ovat pystyneet iskeytymään niihin. Metsä-Lapin myyräkannat ovat kauttaaltaan alhaiset, ja ne ovat viime vuosina vaihdelleet koko laajalla alueella epämääräisesti. Monivuotiset kannanvaihtelut ovat näillä alueilla korvautuneet viimeisten 5–6 vuoden aikana vuodenaikaisvaihteluilla. Ilmiön taustalla on todennäköisesti helteisenä viime kesänä runsastunut kuusentähtikirjaaja, arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja. Kuusentähtikirjaajat ovat iskeytyneet kuusen latvukseen ja kuivattaneet sen. Varsinkin hiljan harvennetut nuoret kuusikot ovat alttiita kuusentähtikirjaajan tuhoille. Puiden latvat ovat kuivuneet, mutta alaoksat ovat edelleen vihreät. 9453_.indd 5 9453_.indd 5 22.6.2022 9.58 22.6.2022 9.58. Keväällä myyriä tavattiin paikka paikoin vielä kohtalaisesti, mutta on odotettavissa, että kannanlasku jatkuu läpi koko alkaneen kesän. Huippuvaiheen ohittaneet myyräkannat pysyvät tyypillisesti alhaisena seuraavan 1–2vuoden ajan. Kannat runsastuivat viime kesän aikana merkittävästi, ja iso osa yksilöistä säilyi hengissä viime kevään lisääntymiskauden alkuun. Pahimpien taimituholaisten, peltoja lapinmyyrien, kannat ovat alhaiset, monin paikoin myyräkannat ovat todella maanraossa. Suurimmassa osassa Pohjanmaan maakuntia, lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaata, myyrätiheydet olivat monivuotisen kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa syksyllä 2021. Lisäksi kuusentähtikirjaajalla oli viime kesänä todennäköisesti useampi kuin yksi sukupolvi. tähtikirjaajat lisääntyivät keväällä ensin muun muassa hakkuutähteessä, minkä jälkeen uusi sukupolvi parveili ja iskeytyi elävien kuusten latvuksiin”, Ylioja sanoo. Käsivarren ja Utsjoen Tunturi-Lapissa myyriä oli viime vuoden alussa vielä niukasti, mutta kannat runsastuivat alhon pohjalta syksyä 2021 kohti. Nyt käsillä olevan tilanteen tekee poikkeukselliseksi se, että kuusentähtikirjaaja on iskeytynyt elävien puiden latvuksiin, vaikka puissa ei ole kirjanpainajan iskeymiä. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. MYYRÄTILANNE KEVÄT 2022 Lähde: Luonnonvarakeskus kana suurimmassa osassa aluetta selvästi. Ennuste on, että syklinen nousuvaihe jatkuu läpi kuluvan kesän, jolloin huippuvaihe saavutetaan ensi vuonna. HEIKKI HENTTONEN JUKKA NIEMIMAA OTSO HUITU OULUN seudulta Pohjois-Karjalaan ja itärajaa pitkin Kaakkois-Suomeen ulottuvalla vyöhykkeellä myyriä esiintyy kohtalaisesti, ilmenee Luonnonvarakeskuksen seurannoista. Tällöin keväisin on vuodesta toiseen niukasti myyriä ja syksyllä, lisääntymiskauden jälkeen on runsaammin. Pahin tuhonaiheuttaja peltomyyrä on tällaisessa vaiheessa vähälukuinen. Mutta jos joku on varmaa, niin kyllä ne sieltä taas ponnistavat. Vuoden päästä kesällä Ylä-Lapissa pitäisi olla hyvä petolintuvuosi. ”Kuusentähtikirjaajan tappamia puita näkee toisinaan, mutta tuhot ovat yleensä paikallisia”, Ylioja sanoo. AJASSA 22.6.2022 Metsälehti.fi 5 LIINA KJELLBERG, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA METSISSÄ on näkynyt tänä vuonna poikkeuksellisen paljon latvastaan kuivuneita erikokoisia kuusia. Keski-Suomen itäosissa sekä Eteläja Pohjois-Savossa myyriä on nyt niukasti
Muutos on merkittävä, sillä jatkuvan kasvatuksen osuus on ollut hakkuutapatilastoissa viime vuosina vain muutamia prosentteja. Päivitetyt vaatimukset ovat tulossa käyttöön ensi syksynä ja ne lisäävät metsiin korjaamatta jäävän puuston määrää. Säästöpuiden järeys kasvaa, sillä jätettävien puiden pitää olla vähintään 15 senttiä paksuja. PEFC kiristää kriteerejään. ”Olemme laskeneet, että päivitys tuo 3,5 prosenttia Suomen metsien pinta-alasta jatkuvan kasvatuksen piiriin”, Liimatainen kertoo. Liimatainen ei itse omista metsää, mutta luettelee sertifioinnin merkittävimmät käytännön muutokset kakistelematta. Suojakaistoilla tehdään jatkossa vain poimintahakkuita eli harjoitetaan metsän jatkuvaa kasvatusta. Myös hakkuissa jätettävien säästöpuiden määrää lisätään: PEFC-sertifioidulle metsähehtaarille pitää jatkossa säästää 10 elävää ja 10 kuollutta puuta. Vesistöjen suojakaistat levenevät keskimäärin 10 metriin, minkä pitäisi vähentää hakkuista ja muista metsätöistä aiheutuvia valumia. Ely-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen huomiota herättänyt ulostulo arvosteli muun muassa sitä, että HYVÄT TEOT LIIAN ITSESTÄÄNSELVIÄ Kritisoida saa, mutta olisi reilua sanoa myös, mitä hyviä asioita metsissä jo tehdään, tuumii PEFC-Suomen toiminnanjohtaja Tatu Liimatainen. Lisäksi esimerkiksi lintuja hyödyttävät suojatiheiköt kuuluvat jatkossa kattavammin jokaiseen metsänhoidon vaiheeseen, ja sekapuustoisuuteen eli lehtipuiden säästämiseen havupuiden sekaan kiinnitetään lisää huomiota. Kritiikkiä sinkoillut Kiristyksistä huolimatta PEFC:n uudistuksia on jo ehditty arvostella riittämättömiksi. ”Päivitys tuo 3,5 prosenttia metsien pinta-alasta jatkuvan kasvatuksen piiriin.” 9454_.indd 6 9454_.indd 6 22.6.2022 9.59 22.6.2022 9.59. AJASSA / HAASTATTELU 22.6.2022 6 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA Suomen PEFC:n uusi toiminnanjohtaja Tatu Liimatainen astuu metsäsertifiointijärjestelmän ruoriin jos nyt ei historiallisen, niin ainakin merkittävän muutoksen kynnyksellä
Viestiä näkyvämmäksi Liimatainen muistuttaa, että metsien käyttöä ohjaa lakitaso, jonka päälle PEFC tuottaa lisäarvoa. UUSIN MEITÄ METSÄNOMISTAJIA väkevästi harmittava seikka on, kun julistaudutaan jättämään luonnon monimuotoisuudelle tärkeät lehtipuut ja suuret haavat oston ulkopuolelle. Ainakin Varsinais-Suomessa osuuskunnan nokkamiehillä on ollut suuri viehtymys puhua osuuskunnan ja metsänomistajien suhteesta vertaamalla sitä samassa veneessä olemiseen. Samoin tein itsekin 30 vuotta sitten tultuani metsänomistajaksi. ”Sertifioinnin vuoksi metsissä tehdään monia hyviä asioita, jotka otetaan nykyisin jo itsestäänselvyyksinä. PÖRSSISSÄ NOTEERATTU METSÄYHTIÖ on ottanut monimuotoisuusasiaan palkitsevamman tavan: kaksinkertaistamalla sertifiointivaatimusten lahopuumäärän yhtiö tilittää metsänomistajalle symbolisen summan rahaa. Metsäomistajille sertifikaattiin kuuluminen takaa puun menekkiä. EN METSÄNOMISTAJANA KAIPAA lainkaan oman osuuskunnan ohjausta monimuotoisuuden tai muunkaan metsänhoidon suhteen. Päätösvalta asiassa jätetään siis myyjälle, niin kuin kuuluu. ”Tämäkin asia otetaan monesti vain annettuna.” Sertifikaatilla on merkitystä Sertifikaatin idea lähtee markkinoilta: sen on tarkoitus olla tuotteen tai palvelun ostajalle tae siitä, että ostos on tuotettu kestävästi. Suomen metsien pinta-alasta noin 90 prosenttia on PEFC-sertifioitu, joten vähäisilläkin sertifiointikriteerien muutoksilla on laaja vaikutus. Linkola sentään itse osti rauhoitettavaksi haluamiaan metsiä. PEFC sallii vanhojen metsien ja metsälajeille arvokkaiden elinympäristöjen hakkaamisen. Sertifiointi tuo mukaan omat vaatimuksensa. Vähän sama kuin menisin omistamaani ravintolaan syömään kunnon naudanlihapihviä ja työhön palkkaamani kokki toisikin keittiöstä tofurullan opastaen etusormi pystyssä, että se on minulle parempi vaihtoehto. ”Uusimmassa päivityksessä vastataan tähän huutoon. Laki ei esimerkiksi määrää metsänomistajia jättämään säästöpuita. ”Keskitytään omaan tekemiseen.” Liimatainen on ollut urallaan kolme kertaa töissä Brysselissä. Kyllä nyt on kuskin paikalle tunkua. Kun Liimataiselta kysyy sertifiointijärjestelmien kilvasta, vastaus on kuin joukkueurheilijan suusta pudotuspelien aikana. Suomessa metsiä sertifioidaan PEFC:n lisäksi toisen sertifikaatin, FSC:n nimissä. ”Nyt on mukavaa olla takaisin Suomessa.” 9454_.indd 7 9454_.indd 7 22.6.2022 9.59 22.6.2022 9.59. AJASSA TIINA LIETZÉN KIRJOITTAJA ON SUOMUSJÄRVELÄINEN METSÄTALOUSYRITTÄJÄ. 22.6.2022 Metsälehti.fi 7 ISÄNI LIITTYI 1950-LUVULLA metsänomistajien osuuskunnan jäseneksi. Nyt kyllä häntä heiluttaa koiraa! Kyseessä on aivan marginaalinen viherpesu ja moraaliposeeraus kysymättä metsänomistajien eli osuuskunnan omistajien mielipidettä asiaan. Vähän iloa himmentää, kun jokaista metsänomistajan myymää puukuutiota kohti metsäteollisuuden voitto on ollut noin sata euroa. Muutamia pikkuhetkiä onkin ollut, jolloin olen kokenut meidän soutavan tasatahtia samaan suuntaan. Jo sitä ennen yhteistyö osuuskunnan kanssa oli tullut minulle tutuksi työssäni metsänhoitoyhdistyksen neuvojana. Kritisoida saa toki aina, mutta on myös reilua sanoa, mitä hyviä asioita jo tehdään”, Liimatainen sanoo. Taas paikkamme yhteisessä veneessä on kaleeriorjan tapaan soutajan paikka – muun porukan lyödessä ruoskalla selkään. Oma lukunsa on vielä niin sanottu suuri yleisö, joka röyhkeästi paheksuu ”minun” mustikkametsäni käsittelyä, puhuen kuitenkin metsästä, jonka omistusoikeus on ihan toisella henkilöllä. Tutkijoiden mukaan ongelmana on ollut, että PEFC:n määrittelemä luontotoimien minimitaso on samalla maksimitaso: metsien käsittelyssä ei ole onnistuttu ottamaan huomioon niitä metsäkohteita, joissa luonnon lisähuomioimiseen olisi perustasoa enemmän mahdollisuuksia ja metsänomistajilla siihen halua. Meidän pitää viestiä paremmin siitä, minkä lisäarvon sertifiointi tuo metsien käsittelyn kestävyyteen.” PEFC:hen kuuluvien yritysten toimintaa auditoidaan eli niihin tehdään tarkistuksia, jotka arvioivat sertifiointivaatimusten noudattamista käytännössä. Useammin on kuitenkin ollut niitä tilanteita, joissa tuntuu kuin olisin tullut heitetyksi yli laidan ja veneeseen takaisin pyrkivän sormille olisi airolla vielä napautettu opettavaisella otteella. TUNKUA KUSKIN PAIKALLE KOLUMNI KUKA. TOISTAKYMMENTÄ LAKIA ja asetusta säätelee metsäomistajan tapaa hoitaa ja hallita metsiään. FSC on saanut viime vuosina lisää jalansijaa. Yleisellä tasolla tutkijoiden sanoma on jo tovin ollut, että talousmetsien hakkuissa tehdään kyllä oikeita luontotoimia, kuten jätetään säästöpuita, mutta toimia pitää tehdä enemmän. Kokemusta on siis myös niin sanotusta kansainvälisestä ulottuvuudesta, joka on olennainen osa metsäsertifiointia. Asiaa perustellaan esimerkin näyttämisellä ja metsänomistajien ohjaamisella. Sertifioinnilla on näin Liimataisen mukaan tärkeä rooli metsien käytön läpinäkyvyyden ja luotettavuuden lisäämisessä. Valtakunnan ykköslehti laajoine ympäristösivuineen rummuttaa viikosta toiseen Luonnonvarakeskuksen erikoisasiantuntijoiden mallinnuksia harsinnan ylivertaisuudesta. Valtaosa suomalaisista pienmetsänomistajista kuuluu PEFC:hen ryhmäsertifioinnin kautta: se madaltaa sertifioinnin kustannusta ja kynnystä liittyä siihen, sanoo Tatu Liimatainen. ”Puusta tuotteita valmistavat tahot ja niiden ostajat vaativat entistä enemmän sertifioitua puuta”, Liimatainen sanoo. Metsänomistajien oma osuuskunta on merkillisellä tavalla ylentänyt itsensä mestaroimaan omistajiensa asioita. Samalla tulee selvitettyä, onko metsälakeja noudatettu. Nyt siitä siis irrotetaan hyvää hyvyyttä 50 senttiä puun myyjälle korvaukseksi tekopökkelöiden lisäämisestä. TATU LIIMATAINEN Metsäsertifikaatti PEFC:n Suomen toiminnanjohtaja Metsänhoitaja, maaja metsätieteiden maisteri Itä-Suomen yliopistosta 37 vuotta Asuu Helsingissä, kotoisin Lahdesta Harrastaa monipuolisesti liikuntaa ja kulttuuria Jos kansainvälinen arviointikierros sujuu odotetusti, uudistetut PEFCkriteerit alkavat näkyä metsissä ensi syksynä. Kylläpä voi metsän myyjä olla tyytyväinen – ainakaan hänelle maksettu kantorahatulo ei heilauta firman tuloskäyrää alaspäin
9455_.indd 8 9455_.indd 8 22.6.2022 10.01 22.6.2022 10.01. Vuonna 1952 Metsämarssi-kampanjan yhteydessä tavoitteeksi asetettiin tuplata metsien silloiset reilun 40 miljoonan kuution vuosittaiset hakkuumäärät päälle 80 miljoonaan kuutioon. Syntilistalla on mainittu muun muassa liian voimakkaasti muokattu maaperä, huonolaatuiset avojuuritaimet, liian rehevälle paikalle istutetut männyt ja liian karulle maalle istutetut kuuset ja lehtipuiden tehokas hävittäminen, suometsien käsittelystä puhumattakaan. Nyt tavoite on käytännössä saavutettu. Kohtuuden nimissä voitaneen todeta, että päätökset on tehty aina kyseisen ajan lähtökohdista. Arktisten metsien kasvun ihmeestä vastanneille metsäammattilaisille tai metsänomistajille ei silti ole aina jaettu kiitosta. Väärin sammutettu, voisi valtamedian viesteistä usein päätellä. Metsäyhtiöillä on keskeinen rooli kehityksen suunnannäyttäjinä. AJASSA 22.6.2022 8 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT SS uomalaisen metsänhoidon tulokset ovat puuston kasvulla mitaten olleet kiistatta huippuluokkaa. Seitsemän vuosikymmentä, yksi eteläsuomalaisen talousmetsän kiertoaika, Metsämarssin jälkeen metsänhoidon tavoitteita asetetaan uusiksi. Kuutioissa mitattavien tavoitteiden sijaan vaatiTULEVAISUUDEN TUKKIMETSIÄ TEKEMÄSSÄ Pohja sille, millaisia Suomen metsät ovat puolen vuosisadan päästä, luodaan tämän päivän uudistamisaloilla
Stora Ensossa nähdään jatkuvatoimisen maanmuokkauksen lisääminen järkevänä keinona hallita metsänhoidon kustannuspaineita. muksia on metsäalan harteille kasattu nyt vino pino. 9455_.indd 9 9455_.indd 9 22.6.2022 10.01 22.6.2022 10.01. Käytännössä uudistamismenetelmistä sovitaan kuitenkin usein puukaupan yhteydessä, ja ehdotuksen menetelmästä tekee metsäasiantuntija. Ei liene liioiteltua sanoa, että metsäyhtiöiden metsänhoito-osastoilla päätetään suuntaviivat sille, miltä metsämme näyttävät tulevaisuudessa. AJASSA 22.6.2022 Metsälehti.fi 9 TULEVAISUUDEN TUKKIMETSIÄ TEKEMÄSSÄ ”Väljempi viljelytiheys mahdollistaa luontaisesti syntyvien lehtipuiden kasvatuksen kuusen seassa.” Tänä keväänä istutettavien puiden pitäisi vastata moniin odotuksiin. Toivakkalaisella juuri istutetulla uudistusalalla työjälkeä tarkastelevat UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri sekä metsänhoidon tuotepäällikkö Ella Kaivola. Kuusia on istutettu 1 600 kappaletta hehtaarille, 200 puuta aiempaa vähemmän. Tahtotilaa ratkaisujen löytämiseksi metsäalalta löytyy. Jälki on UPM:ssä viime syksynä lanseeratun ohjeen mukaista. Muutoksia on näköpiirissä monessa asiassa. Väljemmällä viljelytiheydellä tilaa lehtipuille Periaatteessa jokainen metsänomistaja päättää itse, kuinka haluaa metsänsä uudistaa. Yhteen on sovitettava metsäteollisuuden puutarpeen ja hiilinielujen lisäksi muun muassa metsäluonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat sekä metsänhoidon kustannusten voimakas nousu. Bracke tekee etenkin vähäkivisillä kohteilla, joilta on hakkuutähteet kerätty, mallikkaita istutusmättäitä, toteavat Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi (vas.) sekä yrittäjä Antti Pynnönen. Edellinen puusukupolvi on kasvanut hurjaa vauhtia, mutta kuusen kohdalla saman tempun toistaminen ei ole itsestäänselvyys. Muutos uudistusalan näkymään ei ole järisyttävä, mutta ammattilaisen silmään huomattava. Antti Pynnönen muokkasi toukokuussa Tornatorin uudistusalaa Brackella Hankasalmella
Siinä on suuressa osassa maata eletty pitkään kaivinkoneiden aikakautta. ”Pyrimme siihen, että kullekin kasvupaikalle viljellään siihen parhaiten sopivaa puuta. Metsänomistajalle tappio on hyytävän iso, kun kuusikon kasvu hiipuu ennen tukkikokoa 30–40 vuoden ikävaiheessa”, Viiri lisää. UPM aikoo jatkossa istuttaa enemmän myös rauduskoivua soveltuville kohteille. Pienialaisten kosteiden painanteiden kohdalla taas voidaan kysyä, että onko ihan jokaista kohtaa tarpeen muokata. Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi haluaisi lisätä jatkuvatoimisen maanmuokkauksen osuutta merkittävästi. Yhtiön mailla tätä jo tehdään, ja yksityisille metsänomistajille koivua suositellaan ainakin silloin, kun metsänomistajalla on mahdollisuus torjua hirvituhoja aktiivisesti. AJASSA 22.6.2022 10 Metsälehti.fi ”Tavoitteenamme on varautua muuttuvaan ilmastoon monipuolistamalla nuorten metsien puuvalikoimaa. Samoin siihen pitää panostaa aktiivisesti, että mäntykohteet viljellään männylle. ”Kuusta on viljelty paljon liian karuille kasvupaikoille. Kosteat kohdat taimettuvat UPM istuttaa jatkossa kuusia tuoreelle kankaalle pääsääntöisesti 1 600 tainta hehtaarille aiemman 1 800 sijaan, jotta taimikkoon mahtuu kasvamaan myös luontaisesti syntyviä lehtipuita. ”Kivisyyttä pelätään Bracken kohdalla usein liikaa. 9455_.indd 10 9455_.indd 10 22.6.2022 10.01 22.6.2022 10.01. ”Meidän tavoitteenamme on moninkertaistaa jatkuvatoimisen maanmuokkauksen määrät. Tarvittaisiin siis lisäksi kaivinkone. Bracken käyttöä on rajoittanut tähän asti käsitys siitä, että kuvion sisällä on usein liian kivisiä tai märkiä alueita, joita ei Brackellä voida muokata. ”Kustannussäästöt eivät olleet peruste viljelytiheyden vähentämiselle, mutta kun taimia menee aiempaa vähemmän, niin toki kustannusten nousupaineita voidaan ainakin hillitä”, Viiri toteaa. Käytännössä se tarkoittaa mätästystä tai laikutusta Bracken jatkuvatoimisella maanmuokkauslaitteella, jota vedetään ajokoneella. Näen, että jopa neljä viidestä maanmuokkauskohteesta olisi mahdollista tehdä Brackella”, linjaa Kuusniemi. Kari Kuusniemi. Bracken tekemän mättään sisässä näkyy kunttakerros, jonne istutettavan taimen juuret pitää saada. Metsänhoidon tuotepäällikkö Ella Kaivola (vas.) ja metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri toteavat noin viikkoa aiemmin istutettujen kuusten lähteneen juurtumaan nopeasti. Väljempi viljelytiheys on otettu käyttöön tänä keväänä UPM:n omissa metsissä, ja nyt myös metsänomistajille myydään ensisijaisesti uutta mallia. Väljempi viljelytiheys mahdollistaa luontaisesti syntyvien lehtipuiden, etenkin rauduskoivun, kasvatuksen kuusen seassa”, Viiri perustelee. Stora Enso lisää jatkuvatoimista muokkausta Stora Ensossa uutta kulmaa metsänviljelyyn haetaan maanmuokkauksesta. Juuret humukseen. Rauduskoivun viljelyä on mahdollista lisätä paljon. Metsäasiakasvastaavilla on tässä neuvontatyössä iso rooli”, sanoo Ella Kaivola
Metsä Groupin Teppo Oijala sanoo huomanneen metsätuhojen lisääntymisen konkreettisesti myös omissa eteläisessä Keski-Suomessa sijaitsevissa metsissään. Kaikkien kolmen toimijan tavoitteena on, että taimikon harvennuksen jälkeen kohteella kasvaa sekametsä, jossa lehtipuuosuus on noin 20 prosenttia. Viljelytiheyksiä Metsä Group ei ole alentanut, mutta asiasta on käyty keskusteluja. Toki kaikkien menetelmien kustannukset ovat nousussa, mutta suhteessa jatkuvatoiminen muokkaus on silti kaivinkonemuokkausta edullisempaa.” Kaivinkoneresurssia rajallisesti Myös Metsä Groupissa on pohdittu jatkuvatoimisen muokkauksen lisäämistä, mutta toistaiseksi asiaa ei ole lähdetty edistämään yhtä pontevasti kuin kilpailevassa yhtiössä. Sekaviljelyssä perusasetelma on, että hehtaarille istutetaan tuhat mäntyä ja tuhat kuusta. ”Bracken osuus lisääntynee. Kustannussäästöä maanmuokkaukseen voitaisiin saada noin kolmannes vaihtamalla kaivinkone Brackeen. Kuuntelemme metsänomistajien toiveita, ja yhä useammin toiveita tulee pieUUSIA LINJAUKSIA METSÄNVILJELYYN Metsä Group, UPM ja Stora Enso toimittavat Suomen metsiin vuosittain yhteensä noin 70 miljoonaa puun tainta. Toki esimerkiksi karu kumpare kannattaa uudistaa puhtaasti männylle”, Oijala kuvailee. Mutta sitäkin on mietittävä, että jos kaikki hyvät muokkauskohteet tehdään Brackella, niin onko meillä kohta enää yhtään kaivuriyrittäjää”, Oijala huomauttaa. ”Uskon, että taloudellinen hyöty siirtyisi myös metsänomistajalle. Kun mäntyä ja kuusta kasvaa sekaisin, voidaan taimikonharvennuksessa ja ensiharvennuksessa valita kasvamaan kyseisessä kohdassa parhaiten menestyvät puut”, kuvailee Laine. ”Kirjanpainajat ja tukkimiehentäit ovat yleistyneet nopeasti. ”Esimerkiksi kuusentähtikirjaajan kuivattamia kuusenlatvoja on näkynyt tänä keväänä poikkeuksellisen paljon. Teppo Oijala. Se on jälleen yksi heikoista signaaleista, jotka on otettava vakavasti”, painottaa UPM:n Heli Viiri. ”Mättäiden laadussa ja tiiveydessä on enemmän vaihtelua kuin kaivurimättäissä. ”Näemme, että tuhoihin varautuminen edellyttää nykyistä viljelytiheyttä. ”Kasvupaikan viljavuus ja kosteusolot voivat vaihdella kuvion sisällä pienelläkin alalla nopeasti. Jos mahdollista, havupuutaimikkoon jätetään siemensyntyisiä rauduskoivuja noin 200–400 kappaletta. AJASSA 22.6.2022 Metsälehti.fi 11 nemmästä istutustiheydestä.” Luontaisesti syntyneet rauduskoivut Metsä Group huomioi jo varhaisperkausvaiheessa. Tavoite on, että molempia puulajeja olisi kuviolla suhteellisen tasaisesti. UPM vähensi kuusen viljelytiheyttä tuoreella kankaalla 1600:aan ja lehtomaisella kankaalla 1 800 taimeen hehtaarilla. Siksi istuttajan täytyy katsoa tarkemmin mihin kannattaa istuttaa.” Sekaviljelyllä maan tuottopotentiaali talteen Metsänviljelyssä Metsä Group on lanseerannut männyn ja kuusen sekaviljelyn. Toisaalta kivisyys, kannot ja hakkuutähteet heikentävät muokkauksen laatua”, toteaa Metsä Groupin metsänhoidon resursseista vastaava päällikkö Teppo Oijala. Esimerkiksi eteläisellä Pirkanmaalla tukkimiehentäi aiheuttaa joka vuosi merkittäviä tuhoja taimille.” Juurikäävän aiheuttamasta tuhostakin Oijalalla on tuoretta kokemusta. Kuusen viljelytulokset ovat yleensä erittäin hyviä, mutta männyn osalta vaihtelua on on enemmän muun muassa myyräja hirvituhoista johtuen. Pahimmillaan tukkimiehentäitä on pörrännyt uudistusalalla kuin paarmoja. Metsä Group on panostanut sekaviljelyyn. usein luontaisesti, ja ne toimivat jatkossa myös hyvinä suojatiheiköinä lisäten monimuotoisuutta”, Kuusniemi huomauttaa. Yli 10 prosenttia viljelyaloista sekaviljellään männylle ja kuuselle. 9455_.indd 11 9455_.indd 11 22.6.2022 10.01 22.6.2022 10.01. Stora Enson tavoitteena on moninkertaistaa jatkuvatoimisen maanmuokkauksen määrät. Tavoitteena sekaviljelyssä on tuhoihin varautumisen lisäksi pyrkiä hyödyntämään kasvupaikan puuntuotospotentiaali mahdollisimman hyvin. Sekaviljelyn tavoitteena on paitsi varautua mahdollisiin lisääntyviin metsätuhoihin, myös hyödyntää kasvupaikan puuntuotospotentiaali mahdollisimman hyvin. ”Kustannukset ja kaivuriresurssien rajallisuus puoltavat Brackeä, ja sopivassa kohteessa sillä saakin riittävän hyvän muokkausjäljen. Ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä ovat kuusikot. Sekä Oijala että vuoden vaihteessa Metsä Groupin metsänhoitopäällikön tehtävässä aloittanut Tiina Laine pitävät kääntömätästystä laadultaan erinomaisena menetelmänä, jota tehdään jatkossakin. ”Se tarkoittaa, että joko istutetaan mäntyä sekä kuusta, tai istutetaan kuusta ja kylvetään mäntyä. SAMI KARPPINEN ISOJEN yhtiöiden metsänhoitopäälliköitä kuunnellessa puheissa tulevat esiin yhä useammin – ja yhä painavimmin äänenpainoin – lisääntyvät metsätuhot. Vaikka Bracken muokkausjälkeen istuttaminen on periaatteessa selkeämpää kuin kaivurijälkeen, näkee Oijala Bracken jälkeen istuttamisen vaativampana työlajina. Yhtiö lisää myös rauduskoivun viljelyä. ”Metsässäni on juuri tulossa päätehakkuuseen 40-vuotias pellolle istutettu männikkö, jossa puita kuolee pystyyn männynjuurikäävän takia.” HUOLI METSÄTUHOISTA ON KAIKILLE YHTEINEN Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine esittelee vuosi sitten sekaviljeltyä taimikkoa. Viime vuonna noin kymmenen prosenttia yhtiön yksityisille myymistä viljelykohteista sekaviljeltiin
Puukauppa on käynyt Kainuussa hyvin, ja tukkia ostetaan tasaisesti. SE PP O SA M U LI 9456_.indd 12 9456_.indd 12 22.6.2022 10.03 22.6.2022 10.03. PUUKAUPPA & TALOUS 22.6.2022 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN SAHAYHTIÖT ovat toinen toisensa jälkeen julkaisseet viime vuodelta koronasuhdanteen siivittämiä, ennätyksellisiä tulosnumeroita. ”Vielä sitä reikää ei ole, vaan tavaraa on tullut Venäjältä kiihtyväänkin tahtiin. ”Nyt pyritään varmistamaan, että sahattavaa riittää syksyksi ja talveksi.” Pehmenevää kysyntää Keitele Groupin sahateollisuuden liiketoimintajohtaja Matti Kylävainio korostaa, että tunnelma ihmisten pään sisällä on muuttunut monesta syystä, suurimpina tekijöinä koronan hellittäminen, inflaatio ja sota Ukrainassa. Pakotteet alkavat vaikuttaa vasta heinäkuussa.” Kopran mukaan puukauppa on käynyt viime vuotta nihkeämmin, minkä vuoksi pystyvarannot ovat ohentuneet. Nyt Kiinan-markkinaa tukkii koronasulku, sen jälkeen saattaa venäläinen tavara vallata markkinat. Meillä se tuntuu todella pehmeänä kysyntänä.” Tukilla on ainakin vielä kysyntää ja Kylävainio korostaa, että historiallisesti katsoen hintataso on erittäin hyvä. Maan suurimman sahayhtiön Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra luonnehtii syksyn näkymiä sumeiksi – ostajat aprikoivat ja sahatavaran hinta laskee. Venäjän-pakotteet eivät vielä tunnu Kuusisahatavara on perinteisesti ollut vähän helpommin myytävä kuin mänty, koska markkina-alue on laajempi. ”Pientä liukumista ylöspäin on ollut, vaikka perusteita hinnannousulle ei lopputuotemarkkinan perusteella ole.” Yhtiön viime vuoden tulosta ei ole vielä julkistettu, eikä Ruha kommentoi sitä kuin, että rahalle on osoitteet tiedossa. ”Sahatavaramarkkinat ovat koronan ja Ukrainan-sodan alkamisen jälkeen tasaantuneet ja ollaan kahden vuoden jälkeen palattu normaaliin, jos sellaista on olemassa.” Ukrainan-sodan vuoksi asetetut pakotteet eivät vielä tunnu, ja Ruha arvelee, että menee vuosi tai kaksi ennen kuin niiden vaikutukset näkyvät. Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan sahatavaran jääminen pois Euroopan markkinoilta tekee periaatteessa merkittävän, 8–9 miljoonan kuution tilan markkinoille. Ensi vuoden kesäksi valmistuvan uuden sahalinjan perustuksia kaivetaan, uusi lajittelulaitos on tehty ja paketointilaitos on koeajossa. ”Melkoinen hulina on tontilla.” SAHOJEN NÄKYMÄT SYKSYNSUMEAT Tulosta on tehty, mutta kaikki juhlat loppuvat aikanaan. ”Nyt ennustaminen on vaikeaa ja syksystä on vähän pessimistinen fiilis. Mäntytavaraa on mennyt leimallisesti Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-Itään, mutta nyt vientiä vaikeuttaa Egyptin valuuttasäännöstely. Suhdannehuipun ohituksesta kertoo myös se, että hinnat ovat heiluneet voimakkaastikin. Todennäköisesti Kiinan-markkinoille tulee ahtautta. ”Yleistaloudessa on paljon epävarmuutta, ja kun kulutuksen odotetaan hiipuvan, niin varastoja ajetaan alas. Markkinoilla on ähkyä eikä se vielä syksyllä helpota.” Hän uskoo, että sahatavaran huippuhinnat on jo nähty, mutta ei kuitenkaan manaa dramaattisia käänteitä. Nyt tunnelma on muuttunut. Sahoilla on edessä sopeutuminen koronasuhdanteen jälkeiseen aikaan. Maahantuojalle, jolla on korkealla hinnalla ostettua tavaraa varastossa, hinnanlasku on jopa isompi paha kuin tuottajalle. Talouden yleinen epävarmuus tuntuu hintojen heiluntana ja jakeluketjun varastojen supistumisena. ”Sahatavaran hinnat ovat edelleen hyvällä tasolla, mutta kysyntä on alkanut heikentyä.” Sahatavaran toimitusketjut ovat pitkiä ja hintatasoa pyritään ylläpitämään kaikissa portaissa. ”Mutta ensi talvesta ei uskalla ennustaa mitään.” Paluu normaaliin Myös Kuhmo Oy:n toimitusjohtajan Tommi Ruhan mukaan ennätyssuhdanne on ohi
Virkesbörsenin operatiivinen johtaja Peter Hedberg kertoi ruotsalaiselle ATL-sanomalehdelle, että ulkomaalaiset ostajat kyselevät ruotsalaista puuta jatkuvasti. Todellisuudessa kyseessä oli Eero Alaraasakka. Väärä etunimi OIKAISU UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Hintaerot ovat suuria. Eniten tuloja saatiin edelleen kuusesta. Siitä yksityismetsien osuus oli 2,1 miljardia euroa. Sen osuus kantorahatuloista oli 46 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Valtion ja metsäteollisuuden puukauppatulot sen sijaan laskivat 6 prosenttia. Suomessa, Norjassa ja Keski-Ruotsissa koivukuidun tienvarsihinta on tuttu 30–32 euroa. Treebulan puunhintavertailusta löytyy myös suomenkielinen versio. AJASSA 22.6.2022 Metsälehti.fi 13 MIKKO RIIKILÄ RUOTSALAISEN puukauppoja välittävän Virkesbörsen Ab:n verkkopalvelu Treebula kerää kuukausittain eri puutavaralajien hintatiedot Pohjoismaista, Baltian maista sekä Puolasta ja Saksasta. Aluksi sieltä löytyivät vain kuitupuun hinnat, mutta nyt myös tukkipuiden hinnat on saatu mukaan palveluun. Metsälehden numerossa 10/22 puukauppasivun jutussa puhuttiin virheellisesti Matti Alaraasakasta. Ne perustuvat yksityismetsien sekä valtion huutokauppojen Suomen ja Ruotsin puilla on löytölaarin hinnat Ruotsalaispalvelu vertailee Itämeren maiden puunhintoja. Ei ole vaikea arvata, mihin suuntaan puutavaralaivat Itämerellä seilaavat. Hinnoittelu perustuu puun tienvarsihintoihin, jotka Ruotsissa ovat vallitseva puukauppatapa. Suomenkielinen sivusto löytyy osoitteesta treebula.fi, kansainvälinen versio osoitteesta treebula.com . Lopulliset tiedot nettotuloista saadaan syksyllä. Se on 500 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna, reaalisesti nousua kertyi 15 prosenttia, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo. Etelä-Ruotsissa havukuidusta maksettiin 37 euroa, Latviassa 65 euroa, Liettuassa 47 euroa, Puolassa 55 euroa ja Saksassa 68 euroa. Tulot ovat tällä vuosituhannella olleet korkeammat vain vuosina 2007 ja 2018. Maakunnista eniten tuloja saatiin Pohjois-Savossa, liki 280 miljoonaa euroa. Nousu selittyy lähinnä tukkipuiden korjuun lisääntymisellä, mutta myös pystykauppahintojen nousulla. ”Ulkomaalaisten ostajien kanssa tehdyissä kaupoissa puun hinta kohoaa korkeammaksi kuin ruotsalaisostajien kanssa. Tukki veti kantorahat huipputasolle sekä muiden vakiintuneiden organisaatioiden puukauppojen hintoihin. Tukkien korjuu lisääntyi 17 prosenttia, kuitupuun yhdeksän prosenttia. Suomessa puutavara mitataan kuoripäällisinä kuutioina. Tavoitteemme on uuden sivuston avulla rohkaista heitä Ruotsin puumarkkinoille.” Puun jättiale Pohjolassa Virkesbörsenin Treebula-laskurista on myös suomenkielinen versio. Surkeimmin maksetaan Ruotsissa, Suomi on huono kakkonen. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9456_.indd 13 9456_.indd 13 22.6.2022 10.03 22.6.2022 10.03. Etelä-Ruotsissa 41 euroa, Virossa 48 euroa, Latviassa 77 euroa ja Saksassa poskettoman tuntuinen 82 euroa. Koivukuitupuulla hintaero on vieläkin rajumpi. Virkesbörsenin tavoitteena on houkutella ulkomaalaisia ostajia Ruotsin puumarkkinoille halvan puun perään ja toisaalta tarjota myös yksityisille puun myyjille tietoa vallitsevasta hintatasosta. Luken ennakkoarvion mukaan nettokantorahatuloja kertyi 2,4 miljardia euroa. Hintatiedot kuvaavat eri tukkilaatujen perusteella laskettuja keskimääräisiä hintoja. Yksityismetsänomistajien tulot kasvoivat 21 prosenttia 2,3 miljardiin euroon. Asiasta uutisoi ensimmäisenä sanomalehti ATL. JUSSI COLLIN VIIME vuonna bruttokantorahatuloa kertyi yhteensä 2,7 miljardia euroa. Suomessa, Keski-Ruotsissa ja Norjassa havukuidun tilastoitu tienvarsihinta on 30 euron luokkaa. Kaikki Treebulassa tilastoidut hinnat ovat hintoja kuoren alta
laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,50 s 71,85 s 45,40 s 18,76 s 21,84 s 18,71 s 27,04 . 58,21 s .. 16,35 s 25,12 s .. 16,21 s .. .. .. .. .. 14,00 s .. 19,24 s 19,48 s 18,00 s 26,73 s 26,95 s Ensiharvennus .. .. 17,60 . .. .. .. .. 34,03 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,77 s 72,73 s 50,48 s 19,80 s 22,65 s 19,38 s 27,62 s 31,41 s Uudistushakkuu 72,16 s 73,78 s 53,08 s 21,84 s 24,48 s 21,18 s 30,67 s 33,12 s Harvennushakkuu 60,89 s 61,13 s 42,57 s 19,83 s 20,00 s 19,48 s 26,93 s 27,75 s Ensiharvennus 43,46 s 40,27 . 13,93 s .. Hankintahinnat 63,86 s 62,67 s 51,05 s 34,75 s 34,26 . .. Hankintahinnat 67,57 s 69,42 s .. .. s nousussa . .. 27,27 s 30,44 s Uudistushakkuu 71,00 s 73,01 s 47,00 s 21,18 s 23,26 s 21,27 s 32,71 s 34,41 s Harvennushakkuu 59,51 s 60,20 s 39,21 s 19,27 s 19,04 . .. 12,57 s .. 19,14 s 29,06 s 30,56 s Uudistushakkuu 68,06 s 68,72 s 40,66 s 22,28 s 22,48 . .. 16,60 s 26,70 s 27,24 s Uudistushakkuu 64,26 . s nousussa . 20,55 s .. 21,03 s .. Harvennushakkuu 57,17 s 57,24 s 41,31 s 18,85 s 18,50 s 18,88 s 24,95 s 25,10 s Ensiharvennus 37,39 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 15,38 s 14,21 s 14,90 s .. 35,77 s 35,20 . 19,53 . .. 32,82 s 15,98 s 16,31 s 15,42 s .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,00 s 69,55 s 47,43 s 19,28 s 20,27 s 18,87 s 25,87 . 15,84 s 23,12 s .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,41 s 60,44 s .. .. .. .. .. 14,57 s .. Ensiharvennus .. 22,06 s Hankintahinnat 65,47 s 67,86 s 50,70 s 34,76 s 35,26 s 34,81 s 42,52 s 41,61 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 19-22 keskiarvo s nousussa . 32,33 s Uudistushakkuu 70,06 s 72,91 s 47,17 s 19,70 s 23,22 s 20,61 s 30,24 s 35,55 s Harvennushakkuu 59,54 s 60,97 s 39,70 s 18,91 s 19,37 s 18,73 s 26,01 . 14,67 s .. .. Harvennushakkuu 52,80 s 53,44 s 33,25 s 17,38 s 15,90 s 17,06 s 24,06 s .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Uudistushakkuu 60,46 s .. 14,96 s 22,28 s .. 26,65 s Ensiharvennus .. 26,41 s .. 12,34 s .. 18,20 . 17,82 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,99 s 71,91 s 45,02 s 19,38 s 21,74 s 19,04 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 34,84 s 43,54 s .. Uudistushakkuu 68,74 s 69,21 s 40,30 . s nousussa . Hankintahinnat 70,02 s 73,05 s 51,35 s 38,23 s 39,29 s 35,86 s .. .. Ensiharvennus .. .. Hankintahinnat 62,18 s 63,10 s .. .. 34,00 s .. 62,86 s .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,03 s 66,54 s 40,36 s 20,22 s 21,00 . .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,47 s 68,14 s 38,95 s 18,50 s 18,86 s 18,35 s 27,31 s .. .. .. .. 27,83 . 34,12 s .. Hankintahinnat .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . Harvennushakkuu 56,94 s 56,49 s .. 43,54 s .. .. 20,75 s 32,30 s 32,72 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 14,81 . s nousussa . Hankintahinnat 56,90 . 20,16 s 31,48 s .. .. 30,10 s 28,54 s Harvennushakkuu 53,52 s 53,51 s .. .. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi OSTOT JA HINNAT Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2006 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 TUORE PUUKAUPPA 9456_.indd 14 9456_.indd 14 22.6.2022 10.03 22.6.2022 10.03. 17,58 s .. .. 34,62 s .. Uudistushakkuu 69,41 s 70,91 s 50,06 s 21,37 s 22,48 s 21,05 s 29,43 s 30,56 . 34,44 s .. 26,27 s 26,63 s Ensiharvennus 43,58 s 47,54 s .. 14,53 . .. .. .. Harvennushakkuu 51,54 s 49,14 s .. 40,69 s 35,72 s 14,84 s 14,76 s 14,64 s 20,92 s 21,44 s Hankintahinnat 63,86 s 62,67 s 51,05 s 34,75 s 34,26 s 34,84 . 18,83 . 17,15 s .. PÄÄTEHAKKUU P uutavaralaji m 3 €/m 3 Yhteensä € Mäntytukki 51 70,5 3 595,5 Mäntypikkutukki 7 35,5 248,5 Mäntykuitu 2 9 25,5 739,5 Kuusitukki 144 68,5 9 864 Kuusipikkutukki 17 34,5 586,5 Kuusikuitu 117 24,5 2 866,5 Koivukuitu 195 22,5 4 387,5 Päätehakkuu yhteensä 560 22 288 ENSIHARVENNUS Mäntytukki 12 50,5 606 Mäntypikkutukki 10 27,5 275 Mäntykuitu 63 17,5 1 102,5 Kuusitukki 4 48,5 194 Kuusikuitu 13 16,5 214,5 Koivukuitu 9 14,5 130,5 Ensiharvennus yhteensä 111 2 522,5 Koko leimikko yhteensä 671 24 810,5 Lisäksi jokaiselle kuutiolle tulee yhden euron FSC-lisä PUUKAUPPA JA TALOUS s nousussa . 22.6.2022 14 Metsälehti.fi Monen sortin lisät Leimikko: Kesäleimikko kahdessa eri palstassa, päätehakkuuta 2,5 hehtaaria ja ensiharvennusta 1,9 hehtaaria. Hankintahinnat .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,82 s 71,14 s 47,25 s 19,11 s 21,53 s 18,74 s 27,13 s 29,42 s Uudistushakkuu 69,99 s 72,36 s 49,51 s 20,99 s 23,23 s 20,71 s 31,09 s 31,86 s Harvennushakkuu 57,76 s 59,17 s 40,83 s 18,74 s 19,13 s 18,44 s 25,50 s 25,71 s Ensiharvennus 42,86 s 43,16 s 34,32 s 15,13 s 15,06 s 14,70 s 22,27 . Ensiharvennus .. Sijainti: Pohjois-Pohjanmaa Ostaja: Integraatti Hakkuukertymä: arvio 671 kuutiometriä Muuta: Hiljattain tehdyn puukaupan yhteydessä tilattiin myös ensiharvennuksen ennakkoraivaus sekä uudistusalan muokkaus ja taimet, joiden hinnoittelu oli ”metsänomistajaa ymmärtävää”. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,23 s 56,19 s .. .. .. Ne yhdessä FSC-lisän sekä aiemman kaupan bonuksen kanssa ratkaisivat tiukan kilpailutuksen
76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. tilaametsa.fi/konkari 9456_.indd 15 9456_.indd 15 22.6.2022 10.03 22.6.2022 10.03. 22.6.2022 Metsälehti.fi 15 AJASSA p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen
Valtakunnan metsien inventoinnissa mitattu kasvu oli 103,2 miljoonaa kuutiometriä, kun se edellisessä mittauksessa oli 107,8 miljoonaa kuutiometriä. 22.6.2022 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Kasvun aleneman lisäksi siihen vaikuttivat viime vuoden ennätyshakkuut. sähkön tuonti) kasvusta puuenergian osuus on ollut lähes 50 prosenttia. Jokainen joskus metsäpalstaa hoitanut tietää, miten uusiutuvuus näkyy jo melko lyhyessäkin ajassa. Silloinen ympäristöministeri Pekka Haavisto (vihr.) nosti erityisesti fossiilisen maakaasun ja kotimaisten uusiutuvien energialähteiden lisäämisen esille keinoina vastata päästövähennyshaasteeseen. KUN YK:N ILMASTOSOPIMUKSEEN kehitettiin hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n toimesta laskentasäännöt 1990-luvulla, puuenergia uusiutuvana energiana määritettiin nollapäästöiseksi energiasektorilla. Ehkä jo seuraava kasvihuonekaasuinventaario herättää vähemmän kohua. Heinäkuussa rungot vielä tukevoituvat, mutta muuten tämän vuoden sato on pian koossa. Näin oli myös viime vuonna, kun maankäyttösektori oli kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa kasvihuonekaasupäästöjen lähde. VÄHEMMÄLLE huomiolle jäi, että metsät ovat edelleen mittava hiilinielu, nyt vain vähän pienempi kuin ennen. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Yhteensä metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiometriä. Olin pahasti väärässä. Puu on uusiutuvaa. Metsäteollisuuden ja -talouden sivuvirtoihin perustuvaa puuenergiaa otettiinkin Suomessa laajasti käyttöön. Keskustelu kävi kuumana päästöjen vähentämisestä, joka oli ensi kertaa tuotu toden teolla politiikan näyttämölle, kun Suomi oli juuri allekirjoittanut YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) Kioton pöytäkirjan. Sodan jälkeen uudistetut puustot ovat ohittaneet kovimman kasvuvaiheen. METSÄLEHDEN VERKKOSIVUJEN kesäkilpailussa etsitään luovia linnunpönttöratkaisuja. Euroopan tiedeakatemioiden yhteiselin EASAC ja lukuisat ympäristöjärjestöt ovat PUUN UUSIUTUVUUS UHATTUNA EU:n energialinjausten tulee jatkossakin perustua tieteeseen – ei ”tieteeseen”, kirjoittaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. Toukokuussa alkanut kasvukausi tuottaa uutta puuta reilusti miljoona kuutiometriä päivässä. Uudet tiedot päivitettiin äskettäin julkaistuun kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietoon. Syynä tähän on muun muassa se, että turvemaametsiä on raivattu pelloiksi tuhansia hehtaareja vuosittain. Puuenergia on kasvanut teollisuuden rinnalla ja siksi, että se on ollut kustannustehokas tapa korvata fossiilista energiaa: kivihiiltä, polttoöljyä ja maakaasua. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Viime syksyn yllättävä uutinen oli, että puuston kasvu oli taittunut, ensimmäistä kertaa sitten 1950-luvun. Kaiken fossiilienergiaa syrjäyttäneen puhtaan energian (ml. Kun samainen IPCC teki erikoisraportin uusiutuvasta energiasta vuonna 2011, luku 2 käsitteli bioenergiaa. Uutisesta syntyi näyttäviä otsikoita hiilinielujen romahduksesta ja valtiota uhkaavasta miljardilaskusta. Sen mukaan maankäyttösektori oli kääntynyt nielusta päästölähteeksi. Kun IPCC tämän vuoden huhtikuussa julkaisi uusimman raporttinsa ilmastonmuutoksen torjunnasta, uusiutuva energia määriteltiin seuraavasti: ”Mikä tahansa energiamuoto, jonka määrä kasvaa luonnon prosesseissa yhtä nopeasti tai nopeammin kuin sitä käytetään.” Suomessa on viime vuosikymmenet käytetty aina puuta vähemmän kuin sitä on kasvanut lisää. Mutta kuinka paljon yli. Koko maailmassa modernin uusiutuvan energian osuus kaikesta energian kulutuksesta oli 11 prosenttia vuonna 2019 ja siitä 45 prosenttia oli modernia bioenergiaa (REN-21, 2021). ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PS. METSIEN KASVUN alenemalle Luonnonvarakeskus on löytänyt luontevia syitä, kuten PohjoisSuomen laajat lumituhot ja metsien ikääntyminen. Ylipäätään maatalouden päästöt eivät ole tällä vuosituhannella vähentyneet lainkaan. Käytännössä puhuttiin pitkälti pienistä puuta käyttävistä voimaloista. Puuenergian kasvu on ollut keskeinen syy siihen, että energiasektorin päästöt ovat Suomessa laskeneet. Ratkaisuja tähänkin ongelmaan haetaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa, jota parhaillaan viimeistellään maaja metsätalousministeriössä. Sen sijaan viljelysmaan päästöt olivat kasvaneet. Peltoheittojen metsittäminen valtion tuella samalla, kun kannusteet turvemaapelloilta tulevien päästöjen vähentämiseksi puuttuvat, ei ole järkevää rahan käyttöä. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE ALOITIN URANI ilmastoja energiapolitiikan parissa 1990-luvun lopussa. Osallistumisohjeet löydät osoitteesta www.metsalehti.fi ! PELTO PÄÄSTÄÄ, METSÄ SITOO 9457_.indd 16 9457_.indd 16 22.6.2022 10.05 22.6.2022 10.05. Tilanne muuttuu taas, kun hakkuut vähenevät, kuten tänä vuonna näyttää käyvän. ”Viisi laatikkoa taimia siirtyi nopeiten joen toiselle puolelle uittamalla.” PUUHASTELIJA VIELÄ VIIKON VERRAN metsissä eletään kiihkeän kasvun aikaa. EN KOSKAAN tullut ajatelleeksi, että puun uusiutuvuus energialähteenä voitaisiin joskus kyseenalaistaa. Vuodesta 1997 puuenergian käyttö on kasvanut Suomessa 1,7-kertaiseksi ja oli 30 prosenttia kaikesta energiankulutuksestamme vuonna 2021
Yhden käden saksia käytä pienemmille puille, muuten särkyy olkapää.” Mehtämiäs ”Yhden käden sakset on pinotavarasakset. Vaikka se istutettu olisikin. Puuenergiaan viitataan ”uusiutuvana”. Avuksi tukkisakset, joita on näköjään kahta mallia: yhden käden ja kahden käden. Oikeat tukkisakset aina kahden käden.” Petkeles ”Olisiko jollain naapurilla traktori ja vinssi. Menee kyllä trukkilava poikineen ja vielä isompi työ kuin puiden siirto.” Pavekka ”Ei kannata särkeä selkäänsä. Tukit ovat 2,5 metriä pitkiä, halkaisija 20–30 senttiä, siirtomatkaa noin 40 metriä. VALTTERI SKYTTÄ Vähät valtit pöytään TOIMITTAJALTA ”Mökillä on tukkikasa, joka pitäisi siirtää toiseen paikkaan. Jos vieressä on männyntaimi, koivu tai muu lehtipuu, kuusentaimi raa’asti nurin. Surauttaa akkukoneella ovenkahvat ruuveilla kiinni kumpaankin päähän ja ottaa puolison tai kaverin kantajaksi sinne toiseen päähän.” Visakallio Verkkokeskustelu: Tukkien siirto 9457_.indd 17 9457_.indd 17 22.6.2022 10.05 22.6.2022 10.05. 22.6.2022 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN METSÄPILA Suomalainen metsätalous tuottaa runsaasti puuenergiaa, mutta sen uusiutuvuutta on alettu kyseenalaistaa. Kuusella on arvoa jatkossa, mutta niin on riskejäkin. julkaisseet artikkeleita, joissa ne muun puuenergiakritiikin lomassa pyrkivät vähättelemään myös itse uusiutuvuutta. Esitys on vielä mahdollista korjata parlamentissa tai myöhemmin kolmikantaneuvotteluissa komission, neuvoston ja parlamentin välillä. Mitä eroa näillä on. Jos sahailet ne polttopuiksi, niin siirtely helpottuu merkittävästi, kun katkot ne klapinmittaan paikoillaan.” Jätkä ”Tuommoiset 20–30-senttiset ja vain 2,5-metriset pöllit siirtyvät kantamalla. Vaikka kyllä ne potkimalla menee, jos radan rakentaa. Kaatovänkäri pyöritykseen, varmaan pokarakin hyvä. Viesti on myös lobattu perille: toukokuussa EU-parlamentin ympäristövaliokunta päätyi esitykseen, ettei metsähaketta enää laskettaisi mukaan arvioitaessa jäsenmaiden suoriutumista uusiutuvassa energiassa. Metsänomistajan ei kannata pilata suveaan tuskastelemalla hakkuurajoitusten tai nielulaskujen mahdollisuutta: kesän aikana ilmastosotku ei kuitenkaan ratkea. Eivät maksa enempää kuin tukkisakset.” Tolopainen ”Et ole kertonut, mitä aiot noista ’tukeista’ tehdä. Kumpi sopisi meidän tarkoitukseen paremmin?” Andy 54 ”Tuon kokoluokan puut on parempi vetää kahden käden saksilla. HARRI LAURIKKA KIRJOITTAJA ON BIOENERGIA RY:N TOIMITUSJOHTAJA. Taimikossa kuin taimikossa sekapuustoisuus on valttia. Kannattaa kysellä traktorin tai mönkijän omistajia.” Metsänkasvattaja ”Nokkakärryillä muutama pölli siirtyy helposti. Parempi vaihtoehto on pyrkiä varmistamaan, että metsissä ylipäänsä olisi tulevaisuudessa kiistelyn arvoinen hiilinielu. Takaperin kävellen vetämällä, tehden töitä jaloilla. Aihettakin toki on, sillä nykymenon perusteella näyttää siltä, että metsille poliittisesti asetetut ilmastotavoitteet ovat olleet suurta haihattelua. Onko istutuksissa päätynyt oikea puulaji oikealla kasvupaikalle. EU on korottamassa uusiutuvan energian tavoitettaan 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja tekemistä on melkoisesti – vuonna 2020 koko EU oli 22 prosentia tasolla. TE RH I H YT Ö N EN METSIEN hiilinieluista on saatu vaihteeksi aikaiseksi tappelu. Sellaisella kombolla tukit siirtäisi helposti.” A.Jalkanen ”Sakset on nostoon ja vetoon. On tärkeää, että EU-linjaukset perustuvat jatkossakin tieteeseen – ei ”tieteeseen”. Tuskin on ihan joka kohdassa, joten ensimmäiseksi suunta karuille ja kuiville paikoille. Suomessa valiokunnan esitys tarkoittaisi 2030 ehkä noin 65 prosenttia uusiutuvan osuutta 2030 ja samalla metsähakkeen osalta noin 4,5 prosenttiyksikön nykytasoa (2020: 41 prosenttia) pienentävää vaikutusta
Perinteisesti metsä harvennettaisiin ja myöhemmin ojat kunnostettaisiin, mutta tällä kertaa metsänomistaja valitsi toisen tien. Lahopuuta ei ole kauttaaltaan ylettömiä määriä. Sekin kuvastaa, että metsä on hyvässä vaiheessa kehittymässä kohti luonnontilaa. Nyt aika oli tehnyt tehtävänsä. Paikoitellen vanhassa kangasmetsän kuusikossa eri-ikäistä lahopuuta on kuitenkin selkeästi normaalia enemmän eli noin 10–12 mottia hehtaarilla. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 22.6.2022 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI JYRKI LUUKKONEN, KUVAT KUHMOISISSA Kukasjärven läheisyydessä sijaitsevan tilan raja erottuu selkeästi ympäröivästä metsästä. Tiheänä kasvava korpikuusikko muodostaa liki läpitunkemattoman seinämän. Tällainen kohde lukeutuu lahopuun ansiosta rakennepiirteiltään ykkösluokan Metso-kohteeksi, joka on monimuotoisuudelle selvästi arvokas. Vielä kymmenen vuotta sitten kohde ei kelvannut suojeluun. Runsaan 30 hehtaarin tila suojeltiin pysyvästi kevättalvella osana Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaavaa Metso-ohjelmaa. Niiden annetaan rauhassa maatua. Kuollutta lehtipuuta ja luonnon pökkelöitä on siellä täällä. Metsä on kehittynyt monirakenteiseksi. ”Lahopuun määrä on täällä vähän normaalia suurempi jo ja metsänkäsittelyistä on selkeästi aikaa. Iältään se ei ole iäkästä aarniometsää, mutta eri kokoista ja ikäistä puuta löytyy. Maalahopuuta pääsevät hyödyntämään monet hyönteiset ja käävät. Sisällä metsässä huomaa, että noin 70–80-vuotiaat kuuset ovat ikäisikseen hoikkia. ”Aika usein, kun meillä järjestelmissä tulee vastaan potentiaalinen Metso-kohde ja käymme paikan päällä katsomassa, sinne AINA EI TARVITSE HAKATA Runsas lahopuusto, runkojen kokovaihtelu sekä hoitamattomuus voivat tehdä kohteesta otollisen suojeluun. Metsää ei ole harvennettu ja aikanaan kaivetut ojat alkavat olla tukossa. Puusto on pääasiassa mäntyä, kuusta ja koivua. Anna tuulenkaatojen olla Toimittajan silmiin metsä ei näytä kovin erilaiselta verrattuna tavalliseen talousmetsään, jossa hoito on myöhässä. Lisäksi täällä on erityisempiä kohteita, kuten tämä korpi ja avosuo”, projektipäällikkö Tiina Lintuharju Suomen metsäkeskuksesta avaa valintaperusteita. 9458_.indd 18 9458_.indd 18 22.6.2022 10.07 22.6.2022 10.07. ”Jos tarjoaa pientä kohdetta pysyvään suojeluun, sen pitää olla superhyvä.” Suojelualueen reuna erottuu tiivispuustoisena selkeästi muusta maastosta ja ilmentää, ettei metsää ole aikoihin hakattu tai hoidettu
Vaihtoehtona on myös myydä koKuhmoisten tilalla on tarkoitus vauhdittaa korven palautumista luonnontilaiseksi tukkimalla ojia ja rakentamalla pohjapatoja. Tässä kohtaa suojeltua kangasmetsää sitä on noin 10–12 kuutiota hehtaarilla eli se on rakennepiirteiltään ykkösluokan suojelukohde. Vastuu valtiolle Määräaikaisessa suojelussa korvataan vain osa metsänhakkuuarvosta. Tiedän, että jos tarjoaa pientä kolmen neljän hehtaarin kohdetta pysyvään suojeluun, sen pitää olla ihan superhyvä, esimerkiksi lehtoa ja hirveästi lahopuuta.” Metsänomistajalla on myös mahdollista suojella metsä määräaikaisesti kymmeneksi vuodeksi Metsäkeskuksen tai kahdeksikymmeneksi vuodeksi ely-keskuksen kautta. Kuhmoisissa sijaitsevan tilan suojelussa painoi myös kohteen merkittävä koko. TÄLLÄ HETKELLÄ osassa ely-keskuksista on suoranaista ruuhkaa pysyvän suojelun hakemuksista ja pisimmillään päätöksen saaminen voi viedä parikin vuotta. 6. Lahopuu 2. Määräaikaiseen suojeluun mukaan otetaan pienempiäkin kohteita. Esimerkiksi kirjanpainajatuhon levitessä suojelualueelta naapuriin, olisi valtio korvausvelvollinen. Jos prosessi olisi nopeampi ja suojelu vaihtoehtona tunnetumpi, voisi metso-ohjelma jossain tapauksissa olla vaihtoehto esimerkiksi perintöverot kuittaavalle hakkuulle. Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous Lähde: Metso-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016–2025, Ympäristöministeriö ei vielä olekaan tullut lahopuuta. Yli viittä hehtaaria suuremmat kokonaisuudet yritetään ohjata pysyvään suojeluun ely-keskukselle. Pohjavesivaikutus, lähteisyys ja tihkuisuus 8. Jalot lehtipuut 4. Puuston arvoon tehdään kokonaisarvon korjaus, joten aivan samaa summaa kuin puukaupan yhteydessä, ei saa. Taimikkokin voi olla arvokas Suojelualueeseen on sisällytetty myös parikymmentävuotias taimikko, mikä äkkiseltään tuntuu omituiselta. ”Mitä isompi se on, se saa ehkä vähän anteeksi sitä, että siellä on suojeluarvoiltaan heikompaa mukana. Mikäli suojelu valtion tukemana ei onnistu, metsä on mahdollista kaupata esimerkiksi jollekin säätiölle suojeltavaksi. Lehtoisuus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä 7. Tiina Lintuharju ylittää padottavan ojan loikalla. Metsäkeskuksen Tiina Lintuharjua tämä harmittaa. Yksinään taimikkoa ei suojeltaisi, mutta osana kokonaisuutta sekin tuo monimuotoisuutta. Tälläkin kohteella pihapiiriä lähellä olevasta kuusikosta oli kerätty tuulenkaatoja pois, mutta onneksi lahopuuta löytyi toisaalta tilaa enemmän. Eri-ikäinen lahopuu on yksi suojelun kriteereistä. Palanut puuaines 5. Soistuneisuus, lettoisuus, luhtaisuus, korpisuus ja rämeisyys 9. Metsänomistaja päättää suojelusta korvaustarjouksen saatuaan. Korvaus pysyvästä suojelusta on kuitenkin verovapaata tuloa. ”Yleisesti ottaen tulo on parempi kuin, jos kaataisit koko tilan nurin, koska metsänuudistamiskustannuksia ei enää tule”, Lintuharju summaa. Mikäli suunnitelmissa on suojelu, ei tuulenkaatoja kannata kiirehtiä metsästä. Pysyvässä suojelussa korvaus lasketaan keskikantohinnoista puutavaralajeittain. Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus. ”Jotkin taimikot voivat periaatteessa olla kolmosluokan kohteita eli rakennepiirteiltään suotuisaan suuntaan kehittyviä, jos siellä on jätetty todella paljon säästöpuita, vanhoja ylispuita ja siellä on lehtipuuta seassa”, Lintuharju selventää. Kuhmoisten tilan omistajuus säilyi metsänomistajalla, mutta vastuut siirtyivät valtiolle. Sitä on kerätty pois tai metsä on jossain vaiheessa harvennettu”, Lintuharju kertoo. METSÄSTÄ 22.6.2022 Metsälehti.fi 19 METSO -OHJELMAAN SOPIVIEN KOHTEIDEN TUNNUSMERKKEJÄ 1. Voiko taimikonkin suojella. Karu rantametsä ei yksin täyttäisi suojelun kriteerejä, mutta osana kokonaisuutta toimii, Tiina Lintuharju kertoo. ”Tiedostettaisiin, ettei aina ole pakko hakata sitä hehtaarien aukkoa.” Tällä hetkellä varsinkin reheville kohteille, kuten lehdoille ja korville, on kysyntää. HAKEMUSTEN KÄSITTELYSSÄ RUUHKAA ko tila valtiolle, jolloin maapohjasta maksetaan korvaus. Vanhat lehtija havupuut 3. FAKTA 9458_.indd 19 9458_.indd 19 22.6.2022 10.07 22.6.2022 10.07
Metsäpalstoja on kaikkiaan toistasataa. Kymmenen vuoden aikana Kauhavan yhteismetsän kuvioissa ja metsien ympärille liittyvissä asioissa on tapahtunut paljon, ja se kaikki on ollut vain positiivista – varsinkin, kun liikaa ei ole tarvinnut ponnistaa. Pinta-alassa tuo on 360 hehtaaria. Alpo Puro-Aho (vas.) ja Arto Valkama ovat Kauhavan yhteismetsän todellisia puuhamiehiä. Puuston määrä taas 44 prosenttia. KAUHAVA 9459_.indd 20 9459_.indd 20 22.6.2022 10.11 22.6.2022 10.11. Malli on levinnyt myöhemmin myös muualle Suomeen ja varsinkin Etelä-Pohjanmaalla on hyvin tavallista se, että osakasjoukossa on mukana myös kaupunki tai kunta. Kauhavan kaupungin osuus omistuksista on 21 prosenttia. Tältä näyttää Kauhavan yhteismetsän tuorein harvennushakkuu paitsi luonnossa, myös kännykän karttakuvassa. ”Yhteismetsän pinta-ala on kasvanut 33 prosenttia tuona aikana. Osakkaita tai osakastahoja siihen kuuluu puolestaan sata. Pienimpiä niistä myydään mielellään niiden lähettyvillä oleville toisille metsänomistajille. Kaikkiaan Kauhavan yhteismetsä omistaa metsää 1 924 hehtaaria. ABC:n pöydässä rupatteluaan jatkavien Valkaman ja Puro-Ahon KYMMENEN LIHAVAA VUOTTA Sadan osakkaan ja osakaskunnan Kauhavan yhteismetsä on onnistunut kasvattamaan metsiensä puustoa ja vielä enemmän arvoa. Noita asioita ei ole erityisesti tavoiteltu, vaan kasvu on tullut aktiivisen metsänhoidon sekä yhteismetsään liittyneiden uusien osakkaiden omistuksista ja vuosittain tehtyjen metsäkauppojen kautta”, Puro-Aho kertoo. Syyt hiljattain kymmenen vuoden ikään tulleen yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana alusta asti toimineen Alpo Puro-Ahon ja hoitokunnan jäsenen Arto Valkaman tyytyväisyydelle selviävät hetken kuluttua. Kokonaisarvo on puolestaan kasvanut 55 prosenttia. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 22.6.2022 20 Metsälehti.fi JARI HAKALA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT KAUHAVAN ABC:n pöydässä istuu kaksi tyytyväisen oloista miestä. Kauhavan yhteismetsä on ensimmäinen Suomen yhteismetsistä, johon on omistuksillaan lähtenyt mukaan myös kunta. Paitsi Kauhavalta, löytyy yhteisomistuksessa olevaa metsää myös Seinäjoelta, Kuortaneelta, Lapualta ja Vöyriltä. He ovat olleet yhteismetsän hoitokunnassa mukana koko sen kymmenvuotiskauden. Selvästi suurin yhteismetsän metsien puustosta on mäntyä
Kun tietoverkon kuvahakuun syöttää hakusanaksi tukkimiehentäi, oppii helposti tunnistamaan tämän harminkappaleen ilman erehtymisen mahdollisuutta. Arto Valkama on ollut mukana Kauhavan yhteismetsän hoitokunnassa heti sen perustamisesta saakka reilut 10 vuotta sitten. Kerätään luonnontuotteita ja kaikkea muuta, missä me olemme olleet mukana: suometsien kanssa toteutettava jatkuvan kasvatuksen periaate, pienaukot ja kaiket tällaiset. Silloin tukkimiehentäin populaatio saadaan romahtamaan kohtuulliselle taholle. Parempi strategia on tehdä kerralla kunnollisen kokoinen hakkuuala ja sitten odotella seuraavaa hakkuuta kymmenkunta vuotta tai enemmänkin. Osakaskunta taas kokoontuu pari kertaa vuodessa. Kun maanmuokkauksessa käytetään hyväksi saharavaikutusta, ongelman kanssa pystyy elämään. Metsien monimuotoisuutta arvostetaan Puro-Ahon mukaan nuorempi osa yhteismetsän omistajakuntaan kuuluvasta porukasta on kiinnostunut ympäristöarvoista. Luomusertifioidusta metsästä kerätyt antimet voidaan siten myydä eteenpäin luomuna, jolloin niille saa paremman rahallisen tuoton. Kauhavan yhteismetsän metsäpalstoilta kaadettiin keväällä 580 pinokuution verran mäntyjä. Tarvitaan myös muita keinoja. Huonoin vaihtoehto on tehdä pieniä avohakkuita toistensa läheisyyteen vuodesta toiseen. Hän vastasi myös luomusertifioitujen metsien vaatimasta byrokratiapuolesta silloin, kun Kauhavalla sertifioitiin metsät myös tältä osin. ”Metsäteollisuus alkoi hermostumaan siitä, mistä saadaan 2000-luvulla Suomessa puuta, että kansantalous pyörii. Haemme mahdollisuuksia, mitä voimme antaa myös muille.” Valkaman – joka on ammatiltaan Suomen metsäkeskuksen yritysasiantuntija – mukaan viimeisten parin-kolmenkymmenen vuoden aikana mäntyjen istutus on ollut yliedustettuna. ”Hoitokunta kokoontuu kuudesta kymmeneen kertaa vuodessa. Kuorta tuli 100 kuutiota. Yhteismetsän omistaminen on Valkaman mukaan sosiaalisempaa kuin että omistaisi metsänsä yksin. Suosituin puulaji on mänty, mutta kuusikin kelpaa. Tuhot syntyvät siitä, että aikuiset hyönteiset käyttävät ravinnokseen pienten taimien nilaja jälsikerrosta. METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Kun kuusentaimikot saadaan hyvään kasvuun, ja tuollaisiksi 15–20-vuotiaiksi, on kuusenkerkän keruussa luomuna selvää ansaintalogiikkaa”, Valkama uskoo. Kuluvana vuonna mäntyä kuorittiin kaikkiaan 580 mottia, ja siitä saatiin kuorta yhteensä sata kuutiota. PALSTALLA 9459_.indd 21 9459_.indd 21 22.6.2022 10.11 22.6.2022 10.11. Kovakuoriaistuhot kestävät hakkuusta muutaman vuoden ajan. Tässä tapauksessa se ei tarkoita pienempien hakkuumäärien toivomista, vaan pikemminkin tahtoa omistuksessa olevien metsien monimuotoisuuteen. Tukkimiehentäi liikkuu taimen luo kävellen. Samalla omistajaväki ikääntyi, ja muutti enenevässä määrin kaupunkeihin. TUKKIMIEHENTÄI ON EDELLEEN RIESA ”Tehdään muutakin kuin myydään puuta.” mukaan kunnan tai kaupungin mukana olo omistuksissa tuo toiminnalle uskottavuutta ja innostaa sitten tätä kautta myös uusia omistajia mukaan. Kuorta niistä kertyi sitten reippaasti, koska tuo kuutiomäärä vastaa jo 60–70 kilometrin puupätkää. Suojaus ei aina tehoa, jos hyönteiskanta on runsas. Jos se saadaan uskomaan, että se on joutunut vahingossa Saharaan, se voi kääntyä takaisin turvallisen tuntuiselle humuspinnalle ja jättämään taimi rauhaan. ”Kuusikkojen osuus tulee todennäköisesti kasvamaan, koska tällä hetkellä sitä istutetaan enemmän. Keino saattoi olla käyttökelpoinen silloin, kun käytettiin suuria paljasjuurisia taimia, jotka kestivät pintakasvillisuuden rehevöitymisen. ”Eli sitä, että tehdään muutakin kuin myydään puuta. Hyvä lähestymistapa on pitää hyönteiskanta mahdollisimman alhaisena. Se hoitaa yhteismetsän asioita käytännössä. Kaikki sertifikaatit löytyvät Yhteismetsien mukaan tulo yhdeksi metsänomistamisen muodoista sai Puro-Ahon mukaan alkunsa 1990-luvulla siitä, kun maamme metsätilat pirstoutuivat tuolloin yhä pienempiin ja pienempiin palstoihin. Hallituksen esitys uudesta yhteismetsälaista hyväksyttiin eduskunnassa vuoden 2003 alussa.” Kauhavan yhteismetsällä on omistamilleen metsiköille paitsi FSCja PEFC-sertifikaatit myös luomu sellainen, joka myönnettiin suurimmalle osalle omistuksista parisen vuotta sitten. Viimeksi mainitun sertifikaatin saamisen jälkeen yhteismetsä on toteuttanut paitsi pari kertaa männynkuoren keruuta, viime vuoden puolella myös kuusenkerkän vastaavaa. Kokousten yhteydessä lähetämme myöskin tiedotteet, samoin toimintakertomukset ja -suunnitelmat sekä budjetit.” ”Paitsi kokouksia, on meillä myös WhatsAppja sähköpostiryhmiä ja tietenkin pidämme yhteyksiä myös puhelimitse”, Valkama kertoo. Hakkuun jälkeen hyönteiskanta runsastuu nopeasti tuoreissa kannoissa, joihin naaraat munivat. TAIMITARHOILTA TOIMITETUT TAIMET käsitellään yleensä torjunta-aineilla tukkimiehentäitä vastaan. Raportteja on jopa rauduskoivun nakertamisesta. Toukat eivät käy taimien kimppuun, vaan ainoastaan aikuiset. Yhdessä kannossa saattaa olla 300 toukkaa, jotka vähitellen kehittyvät aikuisiksi syömällä juurten nilaja jälsikerrosta. Siksi vanha keino välttää taimituhoja oli lykätä metsänviljelyä esimerkiksi kolmeksi, jopa viideksi vuodeksi. Kun nykyisin viljelyssä käytetään lähes yksinomaan pienikokoisia paakkutaimia, voi olla, että vältettäessä odottamalla hyönteistuhoja pahemmaksi ongelmaksi tulee pintakasvillisuus ja vesoittuminen. 22.6.2022 Metsälehti.fi 21 NIIN KAUAN KUN pohjoisella pallonpuoliskolla on ollut metsänviljelyä, puuntuottajat ovat tuskitelleet pienten taimien tuhoja, joita aiheuttaa 8–14 millimetriä pitkä kovakuoriainen, tukkimiehentäi. Laaja kivennäismaasta tehty mätäs ja taimen istutus sen keskelle on hyvä keino hämätä tukkimiehentäitä. Asiasta huolestuivat myös Metsäkeskukset ja maanmittauslaitos
Sen tehoa ei teknisissä esitteissä ole julkaistu, mutta maahantuojan mukaan sahan teho on kahden kilowatin luokkaa, mikä sahaustuntuman perusteella tuntuu uskottavalta. Pari tuntia toimintaa Kahdella akkuparilla Makitan tehollinen raivausaika on kahdesta kahteen puoleen tuntiin. Kahden akun vuoksi Makita-raivuri painaa yli 9,5 kiloa. Tehonsa puolesta Makitalla voi huoletta lähteä tekemään myös ennakkoraivuuta. Niistä pienin tuntui puhdittomalta varhaisperkaukseen, koska terän nopeus jäi turhan vähäiseksi. KOKEILTUA FAKTA Katso video akkusahoista metsalehti.fi 9460_.indd 22 9460_.indd 22 22.6.2022 10.13 22.6.2022 10.13. Täydellä teholla sahaten akut tyhjenevät alle tunnissa. Lisävarusteena saatavalla kahta akkua samanaikaisesti lataavalla Makita DC40RB 40V XGT -laturilla viiden ampeeritunnin akkuparin lataus kestää 50 minuuttia, joten siestan jälkeen ehtisi vielä iltapuhteeksi raivuulle, jos työintoa riittää. MAKITA 80V XGTRAIVAUSSAHA Jännite 80 V Teho 2 kW Toimii kahdella 5 Ah -akulla Paino kahdella akulla varustettuna 9,6 kg Hinta yhteensä 1 094 euroa (sisältää kaksi 5 Ah -akkua) Plussat ja miinukset + tehokkain akkuraivuri + parhaat valjaat – paino Makitan GTX on markkinoiden tehokkain akkuraivuri. Pikkuvesoista ei väkivahvalle sahalle ollut vastusta, mutta ei sitä juuri ollut silloin tällöin vastaan tulleista paksutyvisistä pihlajista tai koivuistakaan. Kahvasto ja runkoputki ovat siinä määrin jämäköitä, ettei sahaus tunnu lainkaan notkuvalta, mistä plussat. Pieni miinus tulee painosta. Entistä vahvemmat Makitan koneet tulevat varmasti täyttämään erinäisten rakennusyrittäjien työkalupakit tuota pikaa. Makita GTX on tehoonsa nähden edullinen ja käsiteltävyydeltään ongelmaton akkuraivuri. Työlle ahne voisi käydä lataamassa akut lounasaikaan kotona ja palata iltapäiväksi takaisin sahaamaan. Lisäksi sahassa voidaan käyttää automaattista tehonsäätötilaa, joka ei sovi metsätöihin. Sahassa on valittavana kolme tehoaluetta. Tästä oli lopulta ennakoitua vähemmän haittaa, lähinnä käyttöön piti tottua. XGT-sarjaan kuuluu myös akkuraivaussaha, johon sekä tehoa että työskentelyaikaa on haettu lisää liittämällä sahan voimanlähteeksi kaksi 40 voltin akkua. Tuloksena on markkinoiden vahvin akkuraivaussaha. Runkoputki on hieman pidempi ja kulmavaihteen kulma jyrkempi kuin parhaissa bensavetoisissa metsäraivureissa, niistä pieni miinus. sahan muut ominaisuudet alkavatkin olla kohdillaan. Kakkosteholla homma sujui jouhevasti ja akun virta riitti suunnilleen tunniksi ja vartiksi. METSÄSTÄ 22.6.2022 22 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT MAKITAN uusi, 40 voltin jännitteellä toimiva työkalumallisto tähyää ammattikäyttä jien tarpeisiin. Käsiteltävyydeltään Makita on ongelmaton. Sillä sujuu niin taimikonhoito kuin ennakkoraivaus. Omaan tahtiinsa sahaavalle metsänomistajalle kahden ja puolen tunnin tauoton varhaisperkausaika riittänee puolen päivän työrupeamaan. Virta katkeaa automaattisesti muutamassa sekunnissa, kun ”kaasua” ei paineta. Ammattilaiselle se ei riittäisi, vaikka Stereoakuilla tuhdisti voimaa Makita XGT-raivaussaha on markkinoiden tehokkain. Vaikka ennakkoraivuulle Kokeilimme Makitaa lähinnä varhaisperkauksella. Onneksi sahan vakiovarusteena ovat Makitan erinomaiset valjaat, jotka helpottavat painavan sahan käsittelyä. Raivuria voi siis kuvata stereo-XGT:ksi
Taimi kyljestää vauriokohdan Miten yläoksansa murtaneille pienille männyntaimille käy. Muistikuvan vahvistivat läheisen Ilmatieteen laitoksen mittauspisteen lumitilastot: lunta oli enimmillään 78 senttiä eli hangen pinta oli ollut juurikin männyntaimien yläoksien tasalla. Nuortevan mukaan männyntaimet voivat selvitä myös paljon pahemmista, hirvien aiheuttamista syöntivaurioista. KUN ON AIKA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajalle helpoin tapa myydä puuta verkossa joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. ”Toisin kuin esimerkiksi koivu, männyntaimi suoristuu usein aika hyvin pystyyn, vaikka koko taimi olisi painunut vinoon lumen vaikutuksesta. METSÄSTÄ 22.6.2022 VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JA KUVAT ALLEKIRJOITTANUT Metsälehden toimittaja kävi kesän kynnyksellä eteläsuomalaisessa taimikossa, jossa pienten, noin metrin korkeiden männyntaimien ylimpiä oksia oli repeytynyt roikkumaan puun sivulle. Pienen pohdiskelun jälkeen mieleen tupsahti talvinen muistikuva, jossa hangen pinta oli kyseisellä alueella harvinaisen korkealla. Lumi on painuessaan repinyt oksia”, vahvistaa Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Heikki Nuorteva. Etelä-Suomen männyntaimet saivat viime talvena maistiaisen pohjoisen olosuhteista, sillä Nuortevan mukaan oksien repeytymät ovat tyypillinen näky mäntytaimikoissa alueilla, joissa lunta on yleensä paljon. Repeymän aiheutti todennäköisesti tilanne, jossa oksat jäätyivät kiinni laskevaan lumihangen pintaan. Nuortevan silmiin vaurio ei näytä kovin pahalta. Taimissa ei muutoin näkynyt hirvien tai muiden eläinten hampaanjälkiä ja niiden latvat olivat ehjiä. Mikä oksia oli taitellut. Esimerkkikuvan männyntaimelta on repeytynyt kaksi oksaa, mikä on paljastanut pätkän pienen puun ydintä kavalalle ulkomaailmalle. Tokeneeko männyntaimi. ”Jos kaikki oksat eivät ole repeytyneet ja ehjää kuorta on kuitenkin runsaasti, mänty yleensä kyljestää vauriokohdan umpeen.” Puusta karsiutuu myös luonnostaan oksia sen kasvaessa ja oksantyngät kyljestyvät eli peittyvät puun sisään kuoren kasvaessa kohdan päälle. 9460_.indd 23 9460_.indd 23 22.6.2022 10.13 22.6.2022 10.13. Se on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. Mänty kestää pienenä taimena melko hyvin lumimassojen painetta, vaikka männynrungot ovatkin myöhemmin elämässään herkkiä katkeamaan lumen painosta etenkin, jos puut ovat päässeet riukuuntumaan. Jokin mursi taimen yläoksat, mutta mikä. Pienestä männyntaimesta on repeytynyt talven aikana yläoksia. ”Kuvan perusteella näyttää siltä, että lunta on ollut paljon ja männyntaimen oksat ovat jäätyneet kevättalvella kiinni lumeen. Ainakin silloin, jos runko on painunut alle 45 astetta vinoon”, Nuorteva kertoo
Puuvaranto siis karttuu ja vanhenee, ja samalla metsien kasvu kääntyy laskuun. Pienaukolle on jätetty Laajavuoren metsissä harvinaisia haapoja säästöpuiksi. Metsäasiantuntijat Lassi Savolainen, Reijo Puttonen ja Arvo Vuorinen saavat sovitella moninaisia tavoitteita ja odotuksia yhteen Jyväskylän metsiä hoitaessaan. Työ on huolellista. Jyväskylän kaupungilla voisi olla pari hyvää vinkkiä. Puuston vuosikasvu kuvaa puustoon vuosittain sitoutuvan hiilen määrää. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ne jätettäisiin hoitamatta. Hakkuilla mukana ovat myös kaupungin metsurit, jotka opastavat kuljettajia luontokohteiden käsittelyssä ja valvovat, ettei sivullisia satu työmaille. Talousmetsiä on 3 000 hehtaaria. Niiden sijaan suositaan pienaukkohakkuita. Niistä hakataan 33 000 kuutiota. Loput on varattu ulkoiluun ja virkistykseen. Vuonna 2018 hyväksytyssä metsäohjelmassa Jyväskylän 9 000 metsähehtaarista suojeltiin 1 500 hehtaaria. Kasvatuskuusikoita on harvennettu samaan tapaan kuin tavallisissa talousmetsissä. Yhteistyössä yrittäjien kanssa Jyväskylä kilpailuttaa puukaupat kolmen vuoden jaksoissa. jettajat”, hän kertoo. Aukkojen koko on enimmillään 0,3 hehtaaria. Alenema on siis yli 20 prosenttia. Hoitohakkuista kertyy puunmyyntitulojakin, vaikka tuottoa ei tavoitellakaan. Lisäksi urien välit ovat risuttomia, mikä helpottaa kulkua. Tällä haavaa UPM ostaa ja korjaa puut kaupungin metsistä. Havupuustoa syntyy luontaisesti. ”Meillä on erinomaisia kokemuksia yhteistyöstä Metsä-Multian kanssa, joka on valikoinut meille harjaantuneimmat kulKaupunkimetsästä oppia Kiinnostaisiko hellävarainen metsänhoito mutta myös kohtuulliset hakkuutulot, vaan ei avohakkuu. Pienaukkohakkuilla rikotaan ja monipuolistetaan laajojen, tasaikäisten kuusikoiden rakennetta. ”Eivät puunmyyntitulot merkittävästi pienemmiksi jää kuin tavallisessa metsätaloudessa”, Puttonen vertaa. 50 vuoden kuluttua kasvuksi lasketaan 41 000 kuutiometriä vuodessa. Pienaukot avain monipuulajisuuteen Laajavuoren lähimetsissä on juuri saatu valmiiksi suuri hoitohakkuiden keskitys. 9461_.indd 24 9461_.indd 24 22.6.2022 10.17 22.6.2022 10.17. Erityisesti männyntaimien kehitys on varmistettava varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa”, kertoo metsäasiantuntija Lassi Savolainen. Niitä tehdään lähekkäin toisiaan, jotta muokkaukset ja tulevat taimikonhoidot on helpompi järjestää. Puttosen mukaan pitkäjänteisen yhteistyön ansiosta hakkuukoneiden kuljettajat ehtivät perehtyä hakkuutapaan. METSÄSTÄ 22.6.2022 24 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT VIHERTÄVÄSSÄ yliopistokaupungissa julkinen valta suitsii metsien käsittelyä metsänhoitosuosituksia tiukemmin. Hakkuukone urakoi alueella kolmen kuukauden ajan kahdessa vuorossa. Pienaukot muokataan ja istutetaan taimettumisen varmistamiseksi. Se paljastuu jo metsien käyttöluokituksesta. ”Istutamme tähän rauduskoivuja. ”Virkistysja ulkoilumetsille ei ole asetettu tuottotavoitetta”, selventää kaupungin vastaava metsäasiantuntija Reijo Puttonen. METSIEN SÄÄSTÄMINEN LEIKKAA PUUSTON KASVUA Jyväskylän metsät kasvavat tällä hetkellä 53 000 kuutiometriä vuodessa. Aukkojakin virkistysmetsissä voidaan tehdä, niiden enimmäiskoko on kaksi hehtaaria. ”Tavoitteena on metsien elinvoiman turvaaminen ja puulajiston monipuolistaminen sekä jatkuvapeitteisen metsänhoidon edellytysten luominen. Se ei ole helppoa, kun metsämme ovat pääosin istutettuja kasvatuskuusikoita, joissa on vain vähän sekapuustoa tai erikokoisia puita.” Tasakokoisissa kuusikoissa edellytyksiä jatkuvan kasvatuksen hakkuille ei ole, joten niitä tehdään vain vähän. Esimerkiksi valtaosa hakkuutähteistä on puitu ajo uralle, joten maaperä ja uran reunapuiden tyvet ovat suojassa
Pyydykset tyhjennettiin ensimmäisen kerran kesäkuun alussa. Tänä vuonna viileä alkukesä hidasti kuitenkin ensimmäisen parveilun alkamista sen verran, että toinen parveilu tuskin on alkanut, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja. Samalla taimien tyvetkin vahvistuvat eikä tukkimiehentäi enää pysty niitä tappamaan. ”Tukkimiehentäin aiheuttama kuolleisuus on suurinta ensimmäisen kasvukauden aikaan.” Conniflexillä suojaus peittää 60 prosenttia taimen pituudesta. Kirjanpainajan toukat ovat valkeita ja ruskeapäisiä. LIINA KJELLBERG KIRJANPAINAJAN valtaamien kuusten kaarnan alla käy määrätietoinen järsintä. Kemiallisen torjunta-aineen antama suoja heikentyy ensimmäisen kasvukauden jälkeen. METSÄSTÄ 22.6.2022 Metsälehti.fi 25 Kirjanpainaja-sarja seuraa kuoriaisen eloa keväästä pakkasiin. Silloin kirjanpainajia oli liikkeellä varsinkin Kirjanpainajan toukat liikkeellä Viileä alkukesä on hidastanut kuoriaisen liikkeellelähtöä. Ku va t: Lu ke /E rk ki O ks an en TIESITKÖ. Luke ja Suomen metsäkeskus arvioivat kirjanpainajien määrää ja parveilun alkamista feromonipyydysten avulla. Luorasen mukaan tämä riittää saattelemaan taimet kasvuun. ”Tutkimus osoitti, että kemiallinen torjunta-aine ja Conniflex ovat yhtä tehokkaita. Sen ei havaittu haittaavan taimen kasvua. Myöhemmin hakkuualan tukkimiehentäikanta alkaa vähentyä. Taimien kuolleisuudessa ei ollut eroja”, kertoo erikoistutkija Jaana Luoranen Lukesta. ”Hyvään uudistamistulokseen päästään vain käyttämällä sekä maanmuokkausta että suojattuja taimia. Verkkosivuilta löytyy myös karttapalvelu, josta voi katsoa, missäpäin Suomea hakkuita on tehty erilaisten metsätuhojen – muun muassa hyönteistuhojen – takia. sittelystä huolimatta. Ne iskeytyvät lähellä oleviin puihin – tai toistamiseen samaan puuhun, johon ovat jo kerran iskeytyneet – ja munivat niin sanotun sisarsukupolven. Tutkimus osoitti myös maanmuokkauksen tärkeyden taimien kehityksen turvaajana. Osa taimista jätettiin kokonaan suojaamatta. Toukkien vanhemmat keräävät samaan aikaan voimiaan ennen kuin lähtevät etsimään uusia parittelukumppaneita. Jos sää on suotuisa, parveilevat alkukesällä parveilleet kirjanpainajat yleensä uudelleen. Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyy kartta, johon on merkitty kirjanpainajan tuhoille alttiit kohteet. Näilläkin alueilla pyydyksiin lentäneiden kirjanpainajien määrä oli kuitenkin maltillinen. ”Taimien kuolleisuudessa ei ollut eroja.” Li in a Kj el lb er g 9461_.indd 25 9461_.indd 25 22.6.2022 10.17 22.6.2022 10.17. Tukkimiehentäit tuhosivat noin viidenneksen muokkaamattomaan maahan istutetuista taimista torjuntakäMyrkytön torjunta tepsi tukkimiehentäihin Taimen tyvelle ruiskutettu, liimaaineen sitoma hiekkaseos torjuu tukkimiehentäitä yhtä tehokkaasti kuin kemialliset torjuntaaineet. Osa taimista suojattiin kemiallisella tukkimiehentäin torjunta-aineella, osa Ruotsissa kehitetyllä liima-aineen pintaan ruiskutetulla hiekkaseoksella, Conniflexillä. Joinain vuosina pyydyksistä on pahimmilla paikoilla löytynyt heti ensimmäisellä tyhjennyskerralla tuplamäärä kirjanpainajia”, Ylioja kertoo. MIKKO RIIKILÄ LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) tutkimuksessa seurattiin, miten tehokkaasti tukkimiehentäin torjunta ja maanmuokkaus vaikuttavat istutettujen kuusentaimien kehitykseen ja kuolleisuuteen. (www.metsakeskus.fi -> Avoin metsäja luontotieto -> Metsätietoaineistot -> Metsätuhot) Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Sitä, millaista tuhoa kirjanpainaja tänä vuonna aiheuttaa, ei hänen mukaansa voi tässä vaiheessa kuitenkaan sanoa. Conniflex-suojaus on kehitetty Ruotsissa. Munista kuoriutuneet valkeat, vielä pienet mutta täysikasvuisina puuroriisin jyviä muistuttavat toukat syövät käytäviään puun nilakerrokseen. Muuten taimia kuolee runsaasti”, Luoranen toteaa. Conniflex-käsittely maksaa noin kymmenen senttiä taimelta, vastaava kemiallinen käsittely alle sentin taimelta. Torjunnasta suoja kahdeksi kasvukaudeksi Tutkimuksen yhteydessä havaittiin, että kahden kasvukauden jälkeen Conniflex-suoja alkaa rapista pois. Naaraat munivat munansa emokäytävien reunoille. Kuolleisuus jää pariin kolmeen prosenttiin, kun taimet käsitellään torjunta-aineella ja istutetaan muokattuun maahan. ”Kaikilla pyyntipaikoilla pyydystettiin alle 7 000 kirjanpainajaa. Lupaavista tuloksista huolimatta siirtyminen tukkimiehentäin biologiseen torjuntaan ei ole lainkaan mutkatonta. Viileä alkukesä on hidastanut kirjanpainajan liikkeellelähtöä, mutta helleaalto muuttaisi tilanteen nopeasti. Osa koealueista muokattiin jatkuvatoimisella mätästäjällä, osa jätettiin muokkaamatta. Koeistutukset tehtiin Kaakkois-Suomessa, jossa tukkimiehentäitä on runsaasti. Kirjanpainajan syömäkuviosta voi erottaa parittelukammion, josta lähtee yleensä yhdestä kolmeen emokäytävää. Kaksi kasvukautta seuratun tutkimuksen tulos on yksiselitteinen
Selviää, että varisseet lehdet tai heinäkin syttyvät, kun niitä ensin TRANGIAT TULILLE Metsässä selviytyminen ja tulen tekeminen ovat kansalaistaitoja, joita voi harjoitella Naisten Valmiusliiton kursseilla. Kanssani kulkee 25 eri-ikäistä ja eritaustaista naista sekä ryhmän vetäjiä. Meneillään on Naisten Valmiusliiton NASTA Leijona -harjoitus, joka toteutetaan yhdessä Maanpuolustuskoulutus MPK:n kanssa. Jos polttimen laittaa tyhjänäkin keitto-astiaan ilman suojusta, ruoka maistuu Hirsivaaran mukaan ainakin viikon sytytysnesteeltä. Ei ole koivuntuohen voittanutta Ensimmäiseksi ihminen tarvitsee metsässä suojaa. 9462_.indd 26 9462_.indd 26 22.6.2022 10.19 22.6.2022 10.19. ”Selviytyminen on perustaito, joka on hyvä siirtää eteenpäin tuleville sukupolville.” Kouluttajat Jarno Metso ja Hannu Hirsivaara opettivat Maastotaidot ja luonnonmuona -kurssilla muun muassa tulen tekemistä ja retkikeitinten käyttöä. ”Kokemusta on.” Ensimmäisenä iltana laitamme ruoaksi hernerokkaa, tietenkin. Puolijoukkueteltan pystytys käy yllättävän nopeasti. Kouluttajat Jarno Metso ja Hannu Hirsivaara esittelevät retkikeittimien käyttöä, ja meille jaetaan Trangiat, yksi paria kohti. Minä lähdin mukaan, koska retkeily, maastotaidot ja luonnossa selviytyminen kiinnostavat. Osallistun itse Maastotaidot ja luonnonmuona -nimiselle kurssille. Joillakin on partiotaustaa, toiset ovat osallistuneet NASTA-harjoitusten kursseille ennenkin. Joillakin osallistujilla on selvästi jo kokemusta esimerkiksi kamiinoiden käyttämisestä. Sen jälkeen täytyy huolehtia veden saannista. Suojaan voi kaivautua vaikka lumihankeen tai lehtikasaan, kuin siili. Viikonlopun aikana opimme vielä sytykkeiden tekemistäkin. Käy ilmi, että muovipussi on Trangia-keittimen tärkein osa. Vettä voi sulattaa lumesta, ja sitä on myös esimerkiksi marjoissa. Koivuntuohi on tässä ylivoimainen materiaali. Kuivan sytytysmateriaalin löytäminen sen sijaan ei aina ole helppoa. Meitä on täällä monenlaisista syistä. Kolmantena selviytymishierarkiassa on tulen tekeminen. Minun ruokaparini on helsinkiläinen Hanna Salovaara, joka on siviilielämässä kirjanpitäjä. Kyseessä ei ole myöskään sotaharjoitus, vaikka olemme aikaisemmin päivällä marssineet kolmijonossa sotilassoittokunnan tahdissa Parolan panssariprikaatin kentällä. METSÄSTÄ 22.6.2022 26 Metsälehti.fi MARIA KARUVUORI, TEKSTI JA KUVAT K K ÄVELEN armeijan vihreissä metsätietä kohti illan leiripaikkaa. Mikään Rukajärven tie tämä ei ole: matkaa on noin kilometri, ja reput, teltat ja kamiinat tuodaan meille autoilla. Leirielämää Aloitamme perusteista
Materiaali täytyy vain saada kuivaksi ja pyöritellä kuohkeaksi palloksi. Poikkeustila voi olla vaikka myrskyn aiheuttama sähkökatko, joita on Suomessa koettu viime vuosinakin. Roskia jätetään sinne tänne. Nokkonen ja vuohenputki kasvavat melkein missä tahansa, maistuvat hyvältä ja sisältävät runsaasti ravintoaineita. käsittelee. Syötävää kasvaa joka puolella Kurssimme kouluttajat ovat hekin päätyneet tänne eri reittejä. Minna Jäppinen veisteli puukolla pärtöjä kamiinaa varten. Toiseksi, kriisitai häiriötilantessa ei tule hätää, kun hallitsee luonnossa selviytymisen perusteet. Metsässä oppii kunnioitusta Jarno Metso on vetänyt MPK:n ja Naisten valmiusliiton kursseja vuodesta 2004. ”Emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja minkälaisia luonnonmullistuksia on tulossa. Selviytyminen on perustaito, joka on hyvä siirtää eteenpäin tuleville sukupolville”, Metso sanoo. Ensinnäkin, luonnossa on mukavampi liikkua, kun hallitsee perusasiat, ja suomalaiset liikkuvat metsissä mielellään. Liitto järjestää ympäri vuoden NASTA-harjoituksia, joissa tarkoituksena on opettaa naisia varautumaan erilaisiin arjen häiriötilanteisiin ja antaa mahdollisuus koetella omaa kriisinkestävyyttä. 9462_.indd 27 9462_.indd 27 22.6.2022 10.20 22.6.2022 10.20. Kriisin ei väalttämättä tarvitse olla sotatila, mutta mukana on myös kyberturvallisuuskoulutusta ja informaatiovaikuttamiseen varautumista. Metsässä oppii tuntemaan itsensä paremmin ja tunnistamaan omat reaktionsa poikkeavissa tilanteissa. Viilivihannekset ja yrtit ovat olleet trendi jo pitkään, mutta aina löytyy uusia ihmisiä, joille kasvien tunnistamisen sanomaa voi levittää. Metso uskoo, että primitiivisissä olosuhteissa selviytyminen lisää kunnioitusta luontoa kohtaan. METSÄSTÄ 22.6.2022 Metsälehti.fi 27 VARAUTUMISTA JA ARJEN TAITOJA Naisten Valmiusliitto ry on vuonna 1997 perustettu valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, jolla on kymmenen jäsenjärjestöä. Erityisesti nyt, kun maatalouselinkeinojen ongelmat kärjistyvät ja Ukrainan sota lisää maailmanlaajuista ruokapulaa. Erosen mielestä syötäväksi kelpaavien villikasvien tuntemuksella on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta. Metson mielestä metsässä selviytymistaidot ovat kansalaistaitoja. Meidän ryhmällemme hän opettaa yleisimpien, syötäväksi kelpaavien kasvien tunnistusta. Viikonloppu vietettiin maastopuvussa pakista syöden. Päivi Eronen järjestää tilauksesta villiyrttiopastusta ja luontoretkiä nimellä Päivilli. ”Lähialueiden laavut ovat yleensä ihmisten jäljiltä aivan luokattomassa kunnossa. Selviytymistaitojen opettelu voi auttaa yksilöitä myös henkisesti. Ne on myös helppo tunnistaa. Sytykepallon voi myös kätkeä joksikin aikaa alusja välipaidan väliin hautumaan ja kuivumaan. Jokaiselle osallistujalle jaettiin kurssin alussa repullinen varusteita. Nykypäivänä puuttuu ymmärrystä luonnon käytöstä sekä siitä, että ravintomme tulee luonnosta.” Sytykkeitä opittiin tekemään heinästä, risuista tai muista vaikeasti syttyvistä materiaaleista
9463_.indd 28 9463_.indd 28 22.6.2022 10.21 22.6.2022 10.21. Olisihan etevä irakilainen voinut muuten määrittää 1985 keksityn DNA-tunnistamisen avulla sotilaiden sukujuuria. PILKKEET 22.6.2022 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT AINEENVAIHDUNNASSA syntyvistä kuona-aineista, kuolleesta solukosta ja sulamattomasta tai epäkelvosta ravinnosta on päästävä eroon. Sitä irtoaa aina ulostettaessa. Vastaavasti biologista tutkimusta tekevät geenilaboratoriot selvittelevät eliöi den sukulaisuussuhteita esimerkiksi uhanalaisten lajien pelastamiseksi. Tämän tiesivät jo Persianlahden sotaan 1991 osallistuneet yhdysvaltalaiset erikoisjoukkojen sotilaat. Ennen uloste paljasti päivällisen, nykyään sukujuuret. Suomessa Keskusrikospoliisi on toiminut vuodesta 1999 rikollisten DNA-talletusten pankkina, jotta sarjamurhaajat ja raiskaajat jäisivät satimeen. Susien sukututkimusta Riistantutkimuksen geneettiseksi täsmäaseeksi ulostetutkimus on tullut viime vuosina, kun Suomessa ryhdyttiin selvittämään susipaljoutta ja susien sukulaisuussuhteita valtakunnallisten ulostekeräysten avulla. Jo vuosituhannen vaihteessa länsinaapuri selvitti vähiin käyneiden suPARANEEKO SONTA PUNNITSEMALLA. Siinä missä nisäkkäät pitävät virtsan ja ulosteen erillään, erittyy se muiden muassa linnuilla samassa nipussa yhteissuolen kautta. Ulostajan ”elämänkaari” selviää suoliepiteelin solukon DNA:sta. Vihollisen selustaan tehdyistä tiedusteluja sabotaasi-iskuista ei saanut jäädä merkkiäkään maastoon. Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Antti Härkälä on susien ulostenäytekerääjien pioneereja Suomessa. Ulostaminen on kaikille eläimille yhteinen ominaisuus. Niinpä ulostaminen ja virtsaaminen hoitui kätevästi mukana kuljetettavaan tyhjiöpakkaukseen. Nykyaikaisessa rikostutkimuksessa ja eläinten perinnöllisyystutkimuksessa käytettävät menetelmät ovatkin samankaltaisia. Joskus pohdittiin, voisiko hirvien lukumäärää arvioida papanakasalaskentojen avulla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 jokainen Suomen susi tunnettaisiin lauman ja suvun tarkkuudella. Koska kaikki elimistöön kuulumaton ylimääräinen aines ei poistu kehosta hengityksen, hikoilun ja virtsaamisen myötä, tulee tarve ulostaa. Kun jätöstä tutkii taiten, paljastuu päivällisen ohella serkut ja siskot. Ruotsissa riistan ulostetutkimuksessa ollaan pidemmällä. Vuodesta 1985 Uloste on jokaisen eläinyksilön henkilökortti
Miltei yhtä yleinen papanoihin perustuva tutkimusmenetelmä ovat olleet papanalaskennat. Kun lummekoisa kuoriutuu, perhonen kehittää pinnalleen kaasuvaipan, joka pullauttaa sen pinnalle. 9463_.indd 29 9463_.indd 29 22.6.2022 10.21 22.6.2022 10.21. Perinteistä papanatutkimusta Perinteisimmillään ulosteanalyysejä on käytetty eläinten ravinnonkäytön selvittämisessä. Perhonen on täysin kuiva, ja pystyy heti juoksemaan veden pinnalla. Kun koteloitumisen aika tulee, raahaa toukka asuntonsa muutaman sentin syvyyteen ja kiinnittää sen jonkun vesikasvin varteen. Sen ei tarvitse poistua tukevaversoisesta kasvista lainkaan ennen aikuistumistaan – mitä nyt keväällä vaihtaa elinpaikkansa tuoreeseen lehteen. PILKKEET 22.6.2022 Metsälehti.fi 29 siensa sukujuurten tiivistyvän Värmlannissa 1980-luvulla syntyneeseen susilaumaan. Ja läjästä päätellen aika paljon. Lapsikin näkee karhun syöneen kauraa. ”Ruotsalaiset käyttivät aikoinaan kerrointa 14 papanakasaa/ hirvi/vuorokausi. Lämpiminä iltoina voi rauhallisten jokisuvantojen ja järvenlahtien äärellä nähdä järvija lummekoisan koiraita lentelemässä ristiin rastiin veden pinnan yläpuolella odottaen, että rantakasvillisuudessa piileskelevät naaraat osoittaisivat edes hitusen kiinnostusta. ”Esimerkiksi tiheysarviota hirvimäärästä tuhannella hehtaarilla en niiden perusteella rohkenisi tehdä.” Yhden hirven ulostama papanoiden määrä vuorokaudessa on mutkallinen juttu. Vesien jäähtyessä syksyllä hakeutuvat syvemmälle ja kaivautuvat vihreinä talvehtiviin versoihin, usein uistinvitaan. Jos emo on valinnut toukkansa ravintokasviksi palpakon, sen elämänkulku on hiukan toisenlainen. ”Ruotsissa on käytössä aivan toisen kokoluokan tutkimusresurssit”, Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola myöntää. Aluksi toukka kaivautuu lehden sisään ja kovertaa sitä ontoksi. Tarkkaa arviota edes eläinmääristä on niiden pohjalta on vaikea tehdä”, kertoo 1990-luvulla muun muassa hirvien papanalaskentoja väitöskirjatyötään varten tehnyt Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta. Susien DNA-pankki on Kojolan mukaan länsinaapurissa maailman huippuluokkaa. Vaihtelua piisaa”, Härkönen muistelee papanalaskennan epätarkkuutta. Siihen kun vaikuttaa yksilön ikä, sukupuoli, ravinto ja niin edespäin. Kun toukka kasvaa, se tekee oman jalasmökkinsä: leikkaa kaksi palasta ja ompelee ne yhteen. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Vesikasvien lehdet eivät. Niiden avulla on selvitetty eläinten runsautta. Amerikkalaiset taas kerrointa 20,9. ”Kun maastosta löytyy suden uloste, sen tekijä tunnetaan pian suvun ja lauman tarkkuudella.” Susikaan kun ei synny tyhjästä. Suomessa menetelmää on sovellettu kaikkiin hirvieläimiin, jäniksiin kanalintuihin ja oravaan. ole kovin kestävää materiaalia ja elämänsä aikana toukka joutuu rakentamaan useammankin asunnon. Hedelmöitetty naaras laskeutuu vedessä kelluvalle kasvin lehdelle – lumpeelle, ulpukalle, uistinvidalle tai palpakolle, asettuu sen reunalle ja työntää takaruumiinsa lehden reunan alle ja asettelee sinne munansa. VESIPERHOSET ovat oma, perhosille rinnakkainen lahkonsa, mutta myös perhosissa on muutamia toukka-aikansa vedessä viettäviä lajeja. Koteloaikana hapen kulutus on vähäistä. ”Papanalaskennassa on omat ongelmansa. IHAN OIKEITA VESIPERHOSIA Järvikoisa elää toukkana vedessä, mutta aikuisia voi päästä tarkkailemaan rannan kasveilla
Mikäli pihapiirissä on järeitä kuusia, kannattaa tarkkailla, kertyykö niiden tyville ruskeaa purua. Niitä ne todellakin oli. Minne ne menevät. Kirjanpainajia ohjaavat heikkokuntoisten kuusten tuoksut ja lajitovereiden välittämät hajuviestit. Nyt ne parveilevat eli lentävät etsimään heikkokuntoisia kuusia, kuten tuulenkaatoja, kuorellista puutavaraa tai kuivuuden kiusaamia kuusia. Erityisen paljon kasvoi pönttöbongauksen yleisimmän linnun – kirjosiepon – pesintöjen määrä. Osaavatko ne lentää. Hämmästelimme pieniä mustia “ötököitä”, joita oli kuoren sisällä todella paljon. PILKKEET 22.6.2022 LUKIJAKYSYMYS JUSSI COLLIN BIRDLIFE Suomi järjesti kesäkuun kahtena ensimmäisenä viikonloppuna Pönttöbongaus-tapahtuman, nyt jo kymmenettä kertaa. Suurin osa niistä oli eläviä. Kirjanpainajat ovat iskeytyneet pölleihin lämpimän viime kesän loppupuolella ja talvehtineet kuoren alla. Kysymys: Mitä ne maahan karistellut nyt tekevät. Maan kattavin markkinapaikka. Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja ilmoitetaan h av a i n n o t B i r d L i f e Suomelle. Esimerkiksi pesästä lähteneitä tiaispoikueita ja kirjosiepon poikaspesiä havaittiin vain hieman enemmän kuin viime vuonna, vaikka tapahtuma järjestettiin nyt viikkoa myöhemmin. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9464_.indd 30 9464_.indd 30 22.6.2022 10.24 22.6.2022 10.24. Vain vuonna 2014 pesintöjä on havaittu bongauksessa enemmän. Birdlifen mukaan pönttölintujen pesinnät ovat tänä vuonna myöhässä. Oli silloin pätkitty kolmemetrisiksi ja kasattu isolle pinolle aluspuiden päälle. Viileästä toukokuusta huolimatta epäonnistuneita pesintöjä ei ilmoitettu tavallista enempää. Oletetaan, että on. Puut olivat viime syksynä kaadettuja todella isoja pihakuusia. Kirjanpainajia esiintyy nyt runsaasti Haminan seudulla ja Kaakkois-Suomessa, joten yksittäisten pöllien kirjanpainajamäärät eivät käytännössä vaikuta esimerkiksi läheisten metsien kirjanpainajakantoihin. Alustavat tulokset perustuvat yli 3 500 paikan ja 28 000 pöntön havaintoihin. TIINA YLIOJA TUTKIJA, LUONNONVARAKESKUS Minne kirjanpainaja suuntaa. Alustavien tulosten mukaan pesintöjä löytyi runsaasti, lähes 60 prosentista linnunpöntöistä. Seuraavaksi yleisimpien pönttöpesijöiden talija sinitiaisen (12 ja 11 prosenttia pöntöistä) sekä pikkuvarpusen (5 prosenttia) pesintämäärä oli keskimääräisellä tasolla. Kirjosieppo havaittiin lähes neljällä viidestä tarkkailupaikasta ja se pesi yli 21 prosentissa tarkkailluista pöntöistä. JUKKA ANTTILA ILMAN kuvaa ja tarkkaa kuvausta en voi olla sataprosenttisen varma, että kyseessä on kirjanpainaja. Tänään se mystisyys sitten ratkesi, kun luin Metsälehden jutun kaarnakuoriaisista... Pönttöbongaus-tapahtumassa havaittiin myös ladon seinustalla pesivä tuulihaukka. Pölleistä ei kirjanpainajia saa enää pidäteltyä, eikä mitään velvollisuutta näin ole tehdäkään. Pöntöissä bongattiin runsaasti pesintöjä AR I AH LF O RS Olimme vaimon kanssa tekemässä polttopuita Haminassa. Auttaako enää mikään toimenpide
Maaseudulla asuvat ihmiset ovat hämmästyneitä kaupunkilaisten näkemyksestä maalla asumisesta. Kun kysyntä ja hinta elpyivät, koivua alettiin tietoisesti kasvattamaan. Mielenkiintoinen lisätutkimuskysymys on kaistaleiden uudistaminen tai uudistuminen luontaisesti. Ymmärrän toki, että isot puunostajat eivät halua, että heidän pieneksi puristettu kenttäorganisaationsa tuhlaa aikaansa sellaisten puulajien ostamiseen tai välittämiseen, joka ei tuo yhtiöille lisäarvoa. Pohjoisessa kaistalehakkuuta on käytetty luontaisen uudistamisen menetelmänä, jossa reunametsä siementää hakatun kaistaleen. On aika vaikea yhtälö sovittaa näitä näkemyksiä. Sitten tullaan maaseudulla asuvien ihmisten käsitykseen metsien merkityksestä. PILKKEET 22.6.2022 Metsälehti.fi 31 MAASEUDUN Tulevaisuus oli tehnyt kyselyn, jossa tutkittiin mitä suomalaiset ovat mieltä EU:n ja Suomen suojelualueiden riittävyydestä. MARJA TOLONEN METSÄASIANTUNTIJA MHY KANTA-HÄME LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA LUKIJALTA METSÄ GROUPIN kehitysjohtaja Juho Rantala luettelee Metsälehdessä 10/2022 hyviä ympäristöyms. Kun koivupuulle ei ollut kunnollista kysyntää ja hintaa viime sotien jälkeisinä vuosikymmeninä, koivumetsiä hakattiin maahan lahoamaan ja uusien koivikoiden syntyä pyrittiin kaikin keinoin estämään. Heille metsä on ollut ja on tulonlähde, työpaikka sekä virkistäytymispaikka. Matkusteleva lukija Kyseessä on kaistalehakkuu. Leppätukillekin oli jatkuvat ja toimivat markkinat ainakin rannikkoseudulla. Puhuttiin koivuvihasta ja valkoisesta valheesta. JORI UUSITALO METSÄTEKNOLOGIAN JA PUUNHANKINNAN LOGISTIIKAN PROFESSORI, HELSINGIN YLIOPISTO Mikä hakkuutapa on kyseessä. Mummut ja vaarit ovat ehkä jo edesmenneitä. tavoitteita, joihin on helppo yhtyä. Kaupunkilaiset taas ovat hämmästyneitä maaseudulla asuvien näkemyksestä kaupungissa asumisesta. Kaistalehakkuussa metsään hakataan nimensä mukaisesti kaistaleita. Se ei tietenkään ollut mikään yllätys, että kaksi kolmesta pääkaupunkiseudulla asuvasta halusi lisää luonnonsuojelualueita. Harvinaisemmat puulajit saisivat enemmän huomiota ja sijaa metsissämme, jos niille olisi toimivat puumarkkinat. Ei ole enää kytköstä maaseudulle, pelloille eikä metsään. Millä hakkuutavalla metsä on hakattu ja minkälaisilla kohteilla kyseistä hakkuuta käytetään. Jos menee kauemmaksi historiaan, niin Kustaa Vaasa pyrki turvaamaan sotalaivastonsa rakennuspuun saannin määräämällä kaikki tiettyä läpimittaa järeämmät tammet kruunulle, eikä talonpoikien sallittu kaataa niitä mailtaan. Ainakaan tietoisesti ei annettu tilaa puille, joita ei voitu itse hyödyntää. Metsä ja luonto ovat heille virkistäytymispaikkoja, joissa voi rauhoittua ja lomailla. Eikä myöskään se, että harvaan asutulla alueella eli maaseudulla luonnonsuojelun lisäämistä vastustettiin voimakkaimmin. Metsään oli tehty ikään kuin suikaleita. Nykyään kaistalehakkuulla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia ravinneja kiintoainepäästöjen vähentämisessä. Tutkimukseen vastasi 1 054 suomalaista. 1900-luvun loppupuolella tulitikkuteollisuus oli vielä voimissaan ja järeälle haavalle oli kohtuullinen kysyntä ja kantohinta. Metsänomistajat ovat tänä päivänä sekä valistuneempia että varakkaampia, mutta pahoin pelkään, että näiden lehtipuiden ”rauhoitus” johtaisi siihen, että niille annettaisiin vielä nykyistä vähemmän sijaa metsissämme. On kuitenkin väärin väittää, että tällainen ”ostoboikotti” olisi myönteinen ympäristöteko. Ympäröivä pystyyn jätetty puusto sitoo ravinteita, haihduttaa ja estää vettä nousemasta yli puun kasvulle kriittisen rajan. Suurin osa pääkaupunkiseudulla asuvista on vieraantunut metsästä sekä luonnosta. Tietenkin vastaajia olisi hyvä olla enemmän kuin tämä 1 054. Yksityisiä metsänomistajia Suomessa on tällä hetkellä yli 600 000 ja he omistavat noin 60 prosenttia koko Suomen metsäpinta-alasta. Ja että metsä ei ole stabiili, vaan kasvaa ja kehittyy koko ajan, vaikka sitä hoidetaan ja hakataan. KÅRE PIHLSTRÖM Toimiva erikoispuukauppa lisäisi metsien monimuotoisuutta Huomasin lentokoneen ikkunasta lähellä Kittilää erikoisen näköisesti hakattua metsää. Hän kuitenkin välttää paneutumasta ydinkysymykseen, eli siihen että harvinaisempien lehtipuiden ostokielto ei edistä metsien monimuotoisuutta – vaan päinvastoin heikentää sitä ainakin pidemmällä aikavälillä. He ovat unohtaneet/heillä ei ole käsitystä siitä, että metsä kasvaa ja muuttuu aikojen saatossa. Näkemykset suojelusta eivät kohtaa maalla ja kaupungissa 9464_.indd 31 9464_.indd 31 22.6.2022 10.24 22.6.2022 10.24. Kaistalehakkuussa päästään korkeaan hakkuun tuottavuuteen ja pieniin maastovaurioihin. aidaspuihin ennen kuin ne saavuttivat kriittiset rauhoitusmitat. Tämän tuloksen olisi tiennyt ilman mitään tutkimustakin. Kiinnostus haavan ja tervalepän kasvattamiseen oli tuolloin selvästi nykyistä suurempaa. Tämä johti siihen, että tammet käytettiin mm. Mäntyvaltaisissa rämemetsissä kaistalehakkuutta pidetään varteen otettavana avohakkuun ja kunnostusojituksen korvaavana menetelmänä. Heille metsä on heidän yksityistä omaisuuttaan, eli he määräävät mitä heidän metsissään tehdään, tietenkin lait ja asetukset huomioon ottaen. Voitaisiinko tehdä samanlainen tutkimus, jossa vastaajina olisivat vain metsää omistavat henkilöt asuinpaikasta riippumatta. Tutkimuksella yritetään löytää sopiva kaistaleen koko siten, että pohjavedenpinta ei nouse liikaa ja hakkuun vaikutukset lähivesiin pystytään minimoimaan
Hp. 45.000 € MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Kokonaispuusto n. 050 464 6500 METSÄTILA, Hattula 14,328 ha. Pyhäjärven kalaisan ja kirkasvetisen vesistön lehtipuuvaltainen rantatontti. n. Loma-asunto on varustettu mukavuuksin; lattialämmitys, WC, ilmalämpöpumppu, takka ja etäohjattava lämmitysjärjestelmä sekä murtohälytysjärjestelmä. Puusto nuorehkoa koivikkoa ja jopa tukkikokoista kuusi-/mäntymetsää. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 a6114 Kauppak. 029 432 6108 Eero Sala p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Lämmitys sähköllä ja tulisijoilla, joita 5 kpl. 125 km, Hämeenlinnasta n. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä n. 2,6 ha, lisäksi erillinen rantapalsta. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Hp. Myöntämisperusteena ovat hyvä opiskelumenestys, ammattiosaaminen sekä rehdin ja luotettavan metsämieshengen luominen. Mainio polttopuuja virkistäytymispaikka erinomaisella saavutettavuudella valtatien varrella. Päärakennuksen ak: mh, tupa, keittiö, kh, yk: iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. Pihapiirissä nukkumaaitta/leikkimökki ja grillikatos, navetta ja liiteri. 20 km Kesälahdelta, 6,5 km 6-tieltä. Valmis kokonaisuus tasokkaaseen lomailuun tai etätyöhön. Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 85 km. 79.000€ / tarjous viim. 7000 m 3 , tukkia noin 47 %. 029 432 6115 Maria Karuvuori, (ma) p. Mh. 50 km ja Tampereelta n. Metsämaan osuus n. 14.000 €. Taimikot hiljattain raivattu. Tontilla v. Stipendin arvo on 300 euroa. 127 m 2 . METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. 170.000 € SAARIMETSÄTILA, Parikkala Runsaspuustoinen saarimetsätila Simpelejärvellä. Ainespuuta noin 500 m 3 . RANTATONTTI, Hämeenlinna, Tuulos 8000 m 2 . 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. 1200 m 3 . Hp. 050 479 7923 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 040 510 8085 RANTAMETSÄTILA, Kerimäki 3,1 ha. 30.000 €. 2007 valmistunut asuinrak., rantasauna, varasto ja iso grillikota. Päärakennuksessa kuntotarkastus ja homekoirakartoitus 2.8.2021, raportti saatavissa välittäjältä. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Rantatontti (määräala) Tuuloksen Sorsamojärvellä Rantaviivaa n. Tilan talouskeskus käsittää v. Hp. Huoneistoalaa kahdessa asuinkerroksessa yht. vuosikerta. Kellarikerroksessa autotalli ja varastotiloja. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 1500 m 3 , peltoa n. Stipendin saajat aakkosjärjestyksessä: Autio Artturi, metsäalan perustutkinto, metsäenergian tuottaja, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Forsell Roope, metsäalan perustutkinto, Kiipulan ammattiopisto Himanen Emmi, maatalousja metsätieteiden maisteri, yksityismetsätalous, Helsingin yliopisto Htoo Baun, metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, Ammattiopisto Lappia Häkkinen Noora, metsätalousinsinööri, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk Jalava Juuso, metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Karhula Kari, maatalousja metsätieteiden maisteri, riistaeläintiede, Helsingin yliopisto Karvinen Esko, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsäeläintiede, Helsingin yliopisto Kettunen Jussi, metsäalan perustutkinto, puutavara-auton kuljettaja, Riveria Valtimon koulutusyksikkö Kettunen Lauri-Kalle, metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kinnunen Aleksi, maatalousja metsätieteiden maisteri, kaukokartoitus ja paikkatietojärjestelmät, Helsingin yliopisto Koivisto Henri, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsänhoitotiede, Helsingin yliopisto Laaksonen Miska, metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja, Gradia Jämsä Lahtinen Tuomas, metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Lahtinen Tuulia, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsien kasvatus, Helsingin yliopisto Lammi Juho, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsäekonomia, Helsingin yliopisto Liias Emmi, metsätalousinsinööri, Hämeen ammattikorkeakoulu Luntta Santeri, metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja, Etelä-Savon ammattiopisto Manninen Jesse, metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja, Etelä-Savon ammattiopisto Melin Nicklas, metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja, Yrkesakademin i Österbotten Moilanen Teemu, metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja, OSAO Taivalkosken yksikkö Oinas-Panuma Elisa, metsätalousinsinööri, Karelia-ammattikorkeakoulu Oksanen Rose-Marie, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsätalouden liiketiede, Helsingin yliopisto Salminen Inna, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsäpolitiikka, Helsingin yliopisto Saraniemi Markus, metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja, Lapin koulutuskeskus REDU Sarasto Johan, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsätalous ja johtaminen, Helsingin yliopisto Solismaa Elli-Noora, metsätalousinsinööri, Tampereen ammattikorkeakoulu Teräväinen Venla, maatalousja metsätieteiden maisteri, puuteknologia, Helsingin yliopisto Tiainen Josefiina, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsien kestävyys, Helsingin yliopisto Tienaho Noora, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsäekologia, Helsingin yliopisto Toikka Markus, maatalousja metsätieteiden maisteri, suometsätiede, Helsingin yliopisto Varis Elmeri, metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja, OSAO Muhoksen yksikkö Vainionpää Jussi-Pekka, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsäteknologia, Helsingin yliopisto Viinamäki Tomi, metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja, Tampereen seudun ammattiopisto Xu Yi, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsämaatiede, Helsingin yliopisto METSÄMIESTEN SÄÄTIÖLTÄ STIPENDEJÄ VALMISTUNEILLE PALKITTUJA www.metsalehti.fi/metsamaa RANTATONTTI, Kesälahti, Totkunniemi 4140 m 2 . Omaa rantaviivaa noin 67 m, ilmansuunta koilliseen. MAAJA METSÄTILA, Kesälahti, Purujärvi 14,336 ha, josta metsää n. 25 km, Lahdesta n. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Etäisyys Helsingistä n. 19.6.2022 mennessä. 380.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. Hp. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Mahdollisuus neuvotella myös pelkän talouskeskuksen kaupasta, sisältäen n. Määräala, metsämaan pa noin 37 ha. 3,8 ha. Hattula 7 km, Hämeenlinna 14 km, Helsinki 114 km. Metsämaata n. Tilan hoidollinen taso erinomainen. perustettu 1933 22.6.2022 32 Metsälehti.fi MYYDÄÄN Metsämiesten Säätiö on myöntänyt 35 stipendiä kevätlukukaudella 2022 metsäalan opinnoista valmistuneille nuorille. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 12,5 ha ja peltoa n. 80.000 €. Pieni puuhapalsta veneilystä ja metsätöistä tykkäävälle Kerimäen Pihlajaniemellä. runsaasti varastotilaa. Päärakennus rakennettu 1955 ja laajennusosa 1972. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Kokonaispuusto n.1.025m 3 ja heti hakkuumahdollisuuksia. Tie perille. 50 m. Hp. 38.000 €. Hp. VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna Valoisalla mäntykankaalla ja hiekkarantatontilla sijaitseva talviasuttava loma-asunto Ala-Kieluulla. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Jenny Rantanen p. Oriniementieltä tontille matkaa noin 30 m. Kuusivaltainen kok.puusto n. Rakennusoikeutta vapaa-ajankohteelle 250 k-m 2 . 0,2 ha. Kohteessa 4 RA rantarak.paikkaa. Kasvupaikat reheviä, puustoisimmilla kuvioilla puuta yli 450 m 3 /ha! Välitöntä harvennushakkuuta kaipaavaa varttunutta kasvatusmetsää lähes 40% pinta-alasta sekä T2kehitysluokan taimikkoja. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa 9465_.indd 32 9465_.indd 32 22.6.2022 10.27 22.6.2022 10.27. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Hp. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 1 ha:n kokoisen maa-alueen. 115.000 €. 1947 rakennetun 1,5-kerroksisen omakotitalon, 2-kerroksisen aittarakennuksen, pihasaunan ja ison navettarakennuksen, jossa mm
Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 12”. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . PALKINNOT metsäristikosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Anitta Hurme, Nousiainen, Risto Sairanen, Savonlinna ja Vilho Viinanen, Haapaoja. 9465_.indd 33 9465_.indd 33 22.6.2022 10.27 22.6.2022 10.27. tai p. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. PILKKEET 22.6.2022 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 12 METSÄRISTIKKO 9, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 8.7.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net
Kavakka on Kemin-Sompion paliskunnan poroisäntä eli johtaja. Metsien käytön ja porotalouden yhteensovittaminen oli teemana tämänvuotisessa Poroparlamentissa, kertoo Paliskuntain yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Mika Kavakka. ”Minä olen pienestä pitäen ollut porohommissa mukana ja työskennellyt erilaisissa porotalouden töissä. ”Nooo... Järjestetään vuosittain kesäkuun alussa, kun poronhoitovuosi vaihtuu. ”Ja varmasti löytyy myös sellaisia metsän käsittelytapoja, jotka ovat poronhoidon näkökulmasta mahdollisimman hyviä. Puhumassa oli myös Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha S. Luottamustoimi Paliskuntain yhdistyksessä eli suomalaisten paliskuntien neuvontaja asiantuntijaorganisaatiossa alkoi vuonna 2021, ja kautta on jäljellä vielä noin puolitoista vuotta. Nyt olen ollut päätoimisena poromiehenä melko pitkän aikaa”, Kavakka kertoo. Poroparlamentin ensimmäisenä päivänä pidettiin esitelmiä ja tutkijoiden puheenvuoroja, ja toinen päivä oli varattu varsinaiselle kokoukselle. Mika Kavakka on ollut Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2021. Metsähallitus on sidosryhmänä muun muassa lupametsästykseen liittyvissä asioissa ja tuulivoimahankkeissa sekä reittien kehittämisessä.” Lapissa maankäytön paine porotaloutta kohtaan on Kavakan mukaan suuri. POROPARLAMENTTI Paliskuntain yhdistyksen ylin päättävä edustajakokous. Tänä vuonna yhdistyksen edustajakokouksessa Poroparlamentissa oli teemana metsätalous ja poronhoito. Menetettyjä jäkälälaitumia ja luppometsiä pystyttäisiin vaikkapa palauttamaan niin, että metsää voi kuitenkin myös käsitellä.” Jäkälälaitumet takaisin Poronhoito ja metsien käyttö voidaan sovittaa yhteen, uskoo poroisäntä Mika Kavakka. ”Kyllähän poronhoitajien oikeudet on laissa määritelty, ja niillä on vuosisatoja pitkä oikeustausta.” Tilaisuuden avasi maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen, ja sen jälkeen kuultiin porotalouden puheenvuorot Kavakalta ja Paliskuntain yhdistyksen varapuheenjohtajalta, Tiina Sanila-Aikiolta. Kuinka monta poroa tokassa on tällä hetkellä. ”Yhteen sovittamista on muussakin kuin metsätaloudessa. 22.6.2022 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA MARIA KARUVUORI, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVA METSÄNKÄSITTELYLLÄ on poronhoitoalueella vaikutus poronhoitajien elinkeinoon, varsinkin, jos hakkuut ja maan muokkaukset ovat kovin voimakkaita. Tuo on tietenkin vähän sama kuin kysyisi, kuinka paljon on rahaa pankissa... Porot tarvitsevat yhtenäisiä metsäalueita, luppometsää ja laidunmaata sekä jäkälää syödäkseen. Niemelä. Kavakan mukaan poronhoidon ja Metsähallituksen yhteistyölle on luotu hyvä pohja, ja sitä kannattaa kehittää edelleen. Parlamentti järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1948. 9466_.indd 34 9466_.indd 34 22.6.2022 10.29 22.6.2022 10.29. Kokouksessa käyttävät päätösvaltaansa paliskunnat (54 kpl) porolukujen mukaisessa suhteessa. Sanoisiko kahden puolen puuta.” Metsähallitus tärkeä yhteistyökumppani Poroparlamentissa keskusteltiin tänä vuonna muun muassa siitä, ovatko poronhoitajat maankäytön sidosryhmä siinä missä muutkin, vai erityisten oikeuksien haltijoita. ”Ei se porotalous pysty kaikkea väistämään.” Porot hyötyvät ennallistamishankkeista Kavakka toivoo, että jäljellä olevia vanhoja metsiä voitaisiin rauhoittaa vaikkapa lisärahoituksella. Osallistujina on poronhoidon ammattilaisia, valtionhallinnon organisaatioiden edustajia, tutkijoita, politiikkoja ja muita poronhoidosta kiinnostuneita
Lamppuharjojen sukuun kuuluu runsaat nelisenkymmentä tunnettua lajia; kaikki australialaista alkuperää. i Oletko havainnut luonnossa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. LAMPPUHARJOJA AUSTRALIAN METSISSÄ Lamppuharja menestyy lämpimissä ja aurinkoisissa olosuhteissa. Monet niistä ovat täysin endeemisiä eli kotoperäisiä lajeja, joita määritelmän mukaan tavataan usein vain tietyillä eristäytyneillä ja suppeilla alueilla kuten saarilla. Palojen ja kolibrien suosikki Puu kukkii parhaiten saadessaan päivittäin riittävästi aurinkoa ja lämpöä. heinäkuuta. Eritoten Australian kuumassa ilmastossa metsäpalot ovat yleisiä. Maailmalla suvun jäseniä kutsutaan osuvasti ”pulloharjoiksi”, joita niiden sylinterinmuotoiset kukinnot paljon muistuttavatkin. Lintuja houkuttelee kasvin siementuotannon avuksi kukintojen korkea mesipitoisuus; nokan ja kielen avulla mettä latkiessaan linnut samalla hoitavat siitepölyn kulkeutumisen emiosiin. ”METSÄTEOLLISUUSYHTIÖILTÄ TULEE NYT positiivisia tulosvaroituksia. Australian tapauksessa eristäytynyt alue on poikkeuksellisen suuri ja ”saari” onkin luokiteltu kokonaiseksi mantereeksi. Kohtuullisen suuri on myös erään pensasmaisen pikkupuun eriskummallisten ja koristeellisten punaisten kukintojen pölyttäjäeläin. Siinä missä suomalaiset houkuttelevat kauralyhteillä ja siemenillä pikkulintuja pihapiireihinsä, istuttavat pienten höyhenniekkojen ystävät Amerikan mantereella puutarhoihinsa lamppuharjoja. Niiden avulla houkutellaan erityisesti kolibreja, jotka usein suosivat runsaasti mettä tuottavia ja eritoten punakukkaisia kasvilajeja. Lamppuharjoja on istutettu ympäri maailmaa koristekasveiksi ja esimerkiksi Kalifornialle tyypilliset metsäpalot ovat johtaneet paikoittaiseen lamppuharjojen luontaiseen villiintymiseen. Lamppuharjoja tapaakin usein Välimerenmaiden maisemissa Portugalista Turkkiin, Intiassa ja muun muassa itäisessä Afrikassa. Ei 47% Kyllä 53% GALLUP SITAATTI JUHANNUSNUMEROSSA vuonna 1947 Metsälehti kertoi, että ”Metsänhoidon tutkimusosasto oli ryhtynyt yhdessä Metsäpuiden rodunjalostussäätiön kanssa toimiin metsäpuiden rodunjalostustoiminnan aikaansaamiseksi maahan” . Kotiseudullaan Australiassa lamppuharjojen pölytyksen hoitavat täysin muut lintulajit, sillä kolibreja ei kengurumaassa luontaisesti ole. Olisiko metsänomistajilla myös mahdollisuus ennätysvuoteen?” MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola Twitterissä 14.6. Kukinnoissa on runsaasti värikkäitä harjamaisia pehmeitä ”piikkejä”. Ne kuuluvat samaan myrttikasvien laajaan heimoon kuin metsätaloudellisesti arvokkaat eukalyptukset, mutta lamppuharjoja viljellään etupäässä vain koristetarkoituksiin. Lamppuharjat ovatkin sopeutuneet kuumiin oloihin siten, että niiden versoissa sijaitsevat siemenkodat avautuvat vapauttaen siemenensä tehokkaasti vasta kun sopivan kuuma palo sattuu kohdalle. Miten saisi harvennuksiin laatua. Latinanlainen sukunimi viittaa kreikankieleen, tarkoittaen osapuilleen ”kauniita heteitä”. Lamppuharjat (Callistemon spp .) on kasvisuku, joka on ornitofiilinen eli lintupölytteinen. ENSI NUMEROSSA Uusi kysymys: Lämpeneekö mökkisaunasi oman metsän puilla. Kukintojen kimpussa pyörii lintujen lomassa myös monennäköistä hyönteislajistoa mettä lipittämässä. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Ensimmäisenä tehtävänä oli metsien inventointi ”rodunjalostuksen kantapuiksi soveltuvien puiden löytämiseksi” . Työtä ryhtyi johtamaan tohtori Risto Sarvas, joka oli tuolloin jo tutustumassa Ruotsin, Norjan ja Tanskan vastaavaan toimintaan. Heteet sijaitsevat niiden kärjissä. 9466_.indd 35 9466_.indd 35 22.6.2022 10.30 22.6.2022 10.30. 22.6.2022 Metsälehti.fi 35 PILKKEET NUORTEVA METSÄLEHTI 75 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. Rodunjalostusta myös Suomeen HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT AUSTRALIA on tunnettu monista erikoisista kasveista ja eläimistään kuten eukalyptuspuista ja pussieläimistä. Seuraava Metsälehti ilmestyy 8
Metsäkauppa.. Suositushinta 32 € UUTUUSKIRJA Riina Karvosen tietokirja Kuusenkerkistä koivunmahlaan kertoo mahdollisuuksista tuottaa muutakin kuin puuraaka-ainetta teollisuudelle. Suositushinta 29 € Kirjat ja kartat kesän reissuille Kuusenkerkistä koivunmahlaan kertoo mahdollisuuksista tuottaa Vedenkestävät kartat ja karttataulut itse rajaamaltasi alueelta! Karttakauppa.. OmaKARTTA-tulosteet Lue lisää ja tilaa: Karttakauppa.. /omakartta 9467_.indd 36 9467_.indd 36 22.6.2022 10.30 22.6.2022 10.30. Vihreät jättiläiset SUOMEN SUURIMMAT PUUT METSÄKUSTANNUS UUTUUSKIRJA Perusta oma arboretum on tämän kevään ehdoton hankinta. Elina Saarikoski paljastaa kirjassa parhaat vinkkinsä tuttujen ja harvinaisten puulajien kasvattamiseen vaikka omalla takapihalla. Erikoisluonnontuotteet kuten kuusenkerkät, koivunmahla, leikkohavut, pakuri ja pihka voivat tuoda metsänomistajalle lisätuloja estämättä kuitenkaan puuntuotantoon tähtäävää metsänkasvatusta. Kauniit kuvat puulajeista ja arboretumeista on ottanut Else Kyhälä