Metsälehti 12/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NRO 12 . TORSTAINA 7. NRO 18 Synkimpien arvioiden mukaan kirjanpainaja hävittää tällä vuosisadalla kuuset Keski-Euroopasta. KESÄKUUTA 2023 . PERUSTETTU VUONNA 1933 10201_.indd 1 10201_.indd 1 20.6.2023 8.34 20.6.2023 8.34. Sivut 8–11 SAKSA PELKÄÄ JO PAHINTA TORSTAINA 22. LOKAKUUTA 2021
”Muutos on huomattava. NRO 18 Synkimpien arvioiden mukaan kirjanpainaja hävittää tällä vuosisadalla kuuset Keski-Euroopasta. Hänen mukaansa istutusmäärät ovat vähentyneet, vaikka hakkuumäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Kuva: Sami Karppinen LIINA KJELLBERG, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVA VAJAATUOTTOISTEN metsien uudistamiseen myönnetyn kemeratuen päättyminen näkyy Pohjois-Suomen istutusmäärissä. Uudistamisvelvoite on täytetty, kun hakkuualalla kasvaa riittävän tiheä ja tasainen taimikko. KESÄKUUTA 2023 . ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. AJANKOHTAINEN / UUTISET 22.6.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Harvennusjälki askarruttaa yhä ›› 4 Sunila kiinni, analyytikko ei hermostu ›› 6–7 METSÄSTÄ Voinko hyödyntää alikasvoskuuset. Fin Forelian Rovaniemen taimitarhan taimitarhapäällikkö Kalle Mäkikokko taas kertoo, että metsänhoitoyhdistyksille toimitetut taimimäärät ovat romahtaneet kymmenesosaan aiemmista määristä. Taimien menekin lasku on huomattu myös taimitarhoilla. LOKAKUUTA 2021 . Sivut 8–11 SAKSA PELKÄÄ JO PAHINTA TORSTAINA 22. 10202_.indd 2 10202_.indd 2 20.6.2023 8.42 20.6.2023 8.42. Meidän alueellamme laitettiin vuonna 2003 maahan kolme miljoonaa männyntaimea, tänä vuonna 150 000–200 000”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Sodankylän metsäasiantuntija Mikko Maijala. Rovaniemellä Lapissa sijaitsevassa männikössä tehtiin muutama vuosi sitten siemenpuuhakkuu, mutta ala ei ole vielä taimettunut. Samoilla linjoilla on Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veijo Ekonoja. Aikaa uudistamisvelvoitteen täyttämiselle on hakkuualan sijainnista riippuen 10–25 vuotta. PERUSTETTU VUONNA 1933 Saksan Harzin kuusikot ovat tuhoutuneet viidessä vuodessa kirjanpainajan takia. Pohjan Taimen Kemijärvellä sijaitsevan Ketolan taimitarhan johtaja Rainer Vihriälä arvioi, että taimien menekki putosi taimitarhalla 20–30 prosenttia sen jälkeen, kun uudistamistuki päättyi. Esimerkiksi Lapissa istutuksia tehtiin vielä kymmenen vuotta sitten yli 8 000 hehtaarilla, mutta vuonna 2021 istutusala oli enää reilut 4 000 hehtaaria, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Taimikon perustamistoimet, joihin kuuluu esimerkiksi istutus tai kylvö, piISTUTUSMÄÄRÄT LASKENEET POHJOISESSA Istutuksia korvataan Pohjois-Suomessa kylvöllä ja luontaisella uudistamisella, koska metsänuudistamiseen ei enää saa kemeratukea. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän aikaa on. NRO 12 . Viime vuosina menekki on hänen mukaansa tosin hieman taas noussut. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. Maanmuokkausta kohteella ei tehty. ›› 18–19 Kokeilussa slovenialainen pystyhalkoja ›› 22 Vuosisata tutkimusmetsiä ›› 26–27 PILKKEITÄ Tällainen on pienin kansallispuistomme ›› 28 Mitä on ryömivä palo englanniksi. Uudistamista lykätään Metsänomistajat ovat lain mukaan velvollisia uudistamaan metsänsä. Taimien tulee olla keskimäärin puolen metrin mittaisia, eikä muu kasvillisuus saa uhata niiden kasvua
Käytännössä tuki tarkoitti sitä, että valtio maksoi hakkuualalle istutettavat taimet. Uudistamalla metsät saataisiin hyvään kasvuun, ja samalla kasvaisi hiilinielukin”, Ekon oja sanoo. Suomen metsäkeskuksen tekemien maastotarkastusten perusteella uudistamistuen päättyminen ei kuitenkaan näytä lisänneen kokonaan uudistamatta jääneiden hakkuualojen määrää. Luken toteuttamat Valtakunnan metsien inventoinnit antavat viitteitä siitä, että kokonaan uudistamatta jää vien avohakkuualojen määrä olisi nousussa Pohjois-Suomessa. Se näkyy hänen mukaansa väistämättä taimikoiden laadussa. Jos rehevämpää aluetta, joka olisi hyvä istuttaa, yritetään uudistaa kylvämällä tai luontaisesti, tiedetään jo etukäteen, että lopputulos voi olla aika heikko.” Se, että istutuksia korvataan kylvöllä ja luontaisella uudistamisella, johtuu puolestaan siitä, että hakkuista saatavat tulot eivät tahdo heikoimmin kasvavissa metsissä riittää uudistamiskustannuksiin. ”Osa uudistamisista hoidetaan aiempaa ripeämmin, mutta samalla on lisääntynyt se joukko, jossa uudistaminen lykätään tarpeettoman pitkälle”, summaa Luken tutkimuspäällikkö Kari T. Sellaisia uudistusaloja tulee vastaan, joilla uudistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ei ole tehty, mutta kemeratuen loppuminen ei ole vaikuttanut näiden tapausten määrään”, hän sanoo. Kiireellisiä ensiharvennuskohteita olisi kuitenkin ollut noin 210 000 hehtaaria ja kiireettömiäkin noin 260 000 hehtaaria. ”Uudistamistyöt tulevat kyllä tehtyä, mutta tulevatko ne tehtyä niin, että lopputulos on paras mahdollinen. Kiireellisiä taimikonhoitokohteita oli suunnilleen saman verran ja kiireettömiä noin 100 000 hehtaaria. Aika hakkuusta, hakkuukausia 1 2 3 4 5 6-10 VMI VMI VMI Viljelty, % 20 40 60 80 100 10202_.indd 3 10202_.indd 3 20.6.2023 8.42 20.6.2023 8.42. Tarkastusten mukaan Pohjois-Suomen hakkuualoista 72 prosenttia uudistettiin viime vuonna metsänhoidon suositusten mukaan ja vain 12 prosenttia tarkastuskohteista ei ollut metsälain vaatimalla tasolla, kertoo Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen. tää sen sijaan tehdä kolmen vuoden sisällä hakkuusta. Lapissa tehtiin vuosina 2018–2022 lähes 150 000 hehtaaria ensiharvennuksia. Sekä Ekonojan että Maijalan mielestä uudistamistuki tulisi palauttaa Pohjois-Suomen vajaatuottoisiin metsiin – jo hiilensidonnankin näkökulmasta. ”Pääsääntöisesti maanomistajat huolehtivat metsänuudistamisesta. Taimikonhoitoa tehtiin Lapissa vuosina 2018–2022 noin 70 000 hehtaaria. Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen tosin uskoo, että taimien kysynnässä näkyy myös se, että ne on totuttu saamaan ilmaiseksi. ”Hakkaamatta jäävät kohteet eivät kasva juuri ollenkaan. Sellaisista avohakkuualoista, joilla hakkuusta on kulunut vähintään kolme vuotta, yhä suurempi osuus on sen sijaan uudistamatta. ”Uudistamistyöt tehdään, mutta onko tulos paras mahdollinen?” Lä hd e: Lu ke Uudistamista lykätään Viljeltyjen uudistusalojen osuus Pohjois-Suomessa kolmen viimeksi tehdyn valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan. Päinvastoin puumäärä todennäköisesti vähenee koko ajan, kun puut lahoavat. UUTISET 22.6.2023 Metsälehti.fi 3 ISTUTUSMÄÄRÄT LASKENEET POHJOISESSA HOIDETTAVAA RIITTÄÄ TAIMIKONHOIDON rästit ovat vähentyneet Lapissa, selviää tuoreimmista Valtakunnan metsien inventointitiedoista. ”Voi myös olla, että vähäpuustoiset alueet, joilla käteen jäävä kantorahatulo menisi uudistamiskuluihin, jätetään hakkaamatta”, hän sanoo. Ensiharvennusten rästimäärät ovat sen sijaan lisääntyneet Lapissa. Korhonen. Ekonojan mukaan taustalla on se, että istutuksia on korvattu kylvöllä ja luontaisella uudistamisella. Vaikutuksia laatuun Mistä pudotus taimimenekissä sitten johtuu. Pirkonen arvioi, että taimimenekin laskun taustalla voi olla myös se, että vajaatuottoisia metsiä uudistettiin paljon silloin, kun uudistamistuki oli voimassa, joten uudistettavaa ei tällä hetkellä ole yhtä paljon kuin aiemmin. Inventointitulosten mukaan uudistaminen on lisääntynyt sellaisilla avohakkuualoilla, joilla hakkuusta on kulunut vuosi tai pari. Metsänuudistamiseen voitiin vuoteen 2015 saakka myöntää kemeratukea, jos metsähehtaarilta hakkuussa saatavat kantorahatulot olivat korkeintaan 1 920 euroa
Maaja metsätalousministeriö ei puhu kaukokartoituksesta mitään. Tämän vuoksi tulokset ovat osittain olleet selvästi huonompia kuin tilanne todellisuudessa on ollut. Puuston vuotuinen kasvu vuosien 2019–2022 aineistosta laskettuna oli 103,7 miljoonaa kuutiometriä, kun vuotta aiemmin arvioitu kasvu oli 103,2 miljoonaa kuutiometriä. Kaukokartoitus ei taivu korjuujäljen valvontaan Kankaan mukaan satelliittikuvista ei saada riittävän tarkkaa tietoa harvennuksen jälkeisestä puustosta. Viime vuonna tarkastetuista 300 harvennustyömaasta reilu viidennes oli suositusten mukaisia, loput huonoja tai lainvastaisia. Metsäkeskuksen mukaan tuleva korjuun laadun valvonta perustuu kaukokartoituksella kerättävään aineistoon. Luken tutkimusprofessorin Annika Kankaan mukaan Keski-Suomessa tapahtunut puustotunnusten systemaattinen aliarviointi ei voi johtua liian pienistä koealoista tai liian vähäisestä koealojen määrästä. LYHYET 10203_.indd 4 10203_.indd 4 20.6.2023 8.43 20.6.2023 8.43. Nykyisin käytössä olevalla tiheäpulssisella laserkeilauksella voitaisiin saada kohtalaisen luotettavaa tietoa puuston runkoluvusta. AJASSA 22.6.2023 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ SUOMEN metsäkeskus valvoo ensiharvennusja harvennuskorjuun laatua vuosittain valtakunnallisesti. Ehkä ministe riössä on kuunneltu asiantuntijoita herkemmällä korvalla kuin Metsäkeskuksessa. Metsäteollisuuden edustajien mielestä koealojen koon kasvattaminen parantaisi varmimmin mittausten luotettavuutta. Pyydyksiin asennetaan uudet feromonit ja tuloksia saadaan heinäkuussa. Metsäkeskuksen Keski-Suomessa toteuttamassa erillisessä korjuujälkiselvityksessä osa lehtipuista on jäänyt huomioimatta jäävän puuston runkolukumittauksissa. Koska ensimmäisen parveilun määrää ei saatu mitattua, ei kirjanpainajien puustolle aiheuttamaa riskiä voida ennustaa, Luke toteaa. ”Voi myös olla, että drooni on lentänyt eri korkeudella kuin on oletettu. Investoinnin arvo on noin 300 miljoonaa euroa, ja tehtaan arvioidaan käynnistyvän loppuvuonna 2026. ”Luotettavimmin harvennetun puuston määrä voidaan todeta metsäkoneisiin tai drooneihin asennetuilla laserkeilaimilla tai droonien kuvia fotogrammetrisesti tulkiten”, Maanmittauslaitoksen professori Juha Hyyppä sanoo. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen epäilee tätä. Metsien kasvu lisääntyi Valtakunnan metsien tuoreimpien mittausten (VMI 2019-2022) mukaan puuston määrä Suomessa on 2,55 miljardia kuutiometriä, Luonnonvarakeskus kertoo. Hänen mukaansa Metsäkeskus muutti korjuun arviointimenetelmää 2020. Kertopuutehdas lisää tukin käyttöä Äänekoskella Metsä Group on päättänyt rakentaa Äänekosken tehdasintegraatin yhteyteen kertopuutehtaan. Vuotuinen kapasiteetti on 160 000 kuutiota, mikä kasvattaa Metsä Groupin kertopuutuotantoa noin 50 prosenttia. Sen jälkeen tarkastukset osoittivat harvennuksissa jäävän puuston määrän vähentyneen. Tukkia tehtaalla kuluu 400 000 kuutiota. Lehtivanerin hyvä kysyntä nostaa koivutukkien kantohintaa 20 prosenttia. ”Samaan aikaan meidän omat mittauksemme alkoivat osoittaa Metsäkeskuksesta poikkeavia tuloksia.” Lisää koealoja Metsäkeskus ilmoitti kesäkuun alussa, että harvennusten laadun valvontaan kehitetään uusi menetelmä yhdessä sidosryhmien ja tutkimuslaitosten kanssa. Metsäkeskus sekä maaja metsätalousministeriö tiedottivat samanaikaisesti uuden menetelmän kehittämisestä. Ovatko valtakunnalliset tarkastukset sen varmemmalla pohjalla. Feronomipyydyksiin ei kirjanpainajia ole tullut, sillä pyydysten feronomit eivät toimineet. Kuitupuiden kantohintojen ennustetaan niukkuuden vuoksi nousevan 23–30 prosenttia. Ensi hätään tarkoitus on lisätä harvennetuista metsistä mitattavien koealojen määrää. Kasvun lisäys selittyy Ylä-Lapin metsin kasvun vauhdittumisella. Hän pitää tarkastuksessa käytettyjen droonien ottamista kuvista tehtyä yksittäisten puiden tulkintaa todennäköisimpänä virheähteenä. Se on 70 miljoonaa enemmän kuin edellisessä inventoinnissa (2014–2018). Menetelmän on määrä olla käytössä kolmen vuoden kuluttua. Tiedotteissa oli kiintoisa ero. Säännölliseen harvennusten laadunvalvontaan keilaus ei sovellu, koska Suomen metsät keilataan kuuden vuoden välein. Valvonnassa käytetään osin samaa menetelmää kuin Keski-Suomen epätarkaksi osoittautuneessa erillisselvityksessä. Feromonit pettivät Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämä kirjanpainajaseuranta on alkukesän osalta epäonnistunut. Nyt kysytään, ovatko valtakunnalliset tulokset luotettavampia kuin Keski-Suomessa saadut. Korjuujälkisoppa sakenee Metsäkeskus myönsi harvennustarkastustensa epätarkkuuden. SA M I KA RP PI N EN Luonnonvarakeskus povaa hintoihin nousua Vaikka sahatavaran vientihinnat ovat pudonneet reippaasti, korkeat raakapuun hankintamäärät ja investoinnit nostavat havutukkien kantohintoja 5–7 prosenttia ensi vuonna, Luonnonvarakeskus ennakoi suhdannekatsauksessaan. Kaikki puut eivät ehkä erotu droonikuvissa. Epätarkkuus toki lisääntyy, jos koealojen yhteenlaskettu pinta-ala on liian pieni. Tällöin ajourien osuus on voitu yliarvioida”, Kangas sanoo
PASI KIISKINEN, 050 428 0799 pasi.kiiskinen@tornator.. Myyräsyklien valtalaji, peltomyyrä, on kuitenkin vielä harvalukuinen. Myyräkannat alhaalla lähes koko maassa Jyrsijähuippu on käynnissä pohjoisimmassa Lapissa, muualla myyriä on niukasti. Uutta huippua voidaan odottaa syksyllä 2024. Eteläja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat ovat edelleen hyvin alhaiset. ALEKSI VANNINEN, 050 356 7002 aleksi.vanninen@tornator.. Myyräkannat ovat viimeisten 6-7 vuoden ajan vaihdelleet tällä alueella vain vuodenaikaisesti. Myyräkantojen tiheydet Peltomyyrä on paha taimituholainen. Varsinkin Käsivarressa on havaittu paljon pikkujyrsijöitä, ja tunturissa on nähty jokunen tunturisopulikin. Tällä hetkellä myyriä esiintyy vielä jonkin verran erityisesti Oulun ympäristössä, mutta romahdus lienee tälläkin alueella edessä tänä kesänä. Metsänomistajia kehotetaan tarkastamaan nuoret taimikot mahdollisten tuhojen varalta ja ryhtymään viipymättä täydennysistutuksiin. Pohjois-Pohjanmaan pohjoisemmissa ja Lapin maakunnan eteläisemmissä osissa myyrät ovat alkaneet kuitenkin jo runsastumaan hieman viime vuoteen verrattuna. Lounaisimmassa Suomessa on mahdollista kokea pienimuotoinen myyrähuippu syksyllä, mutta myyrämäärät pysynevät silloinkin maltillisina. Huippua seuraa pari hiljaista vuotta Metsä-Lapissa myyriä tavataan edelleen niukasti. Oulun seudulta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä koettiin myyrähuippu syksyllä 2022. KARI PULLIAINEN, 040 727 1500 kari.pulliainen@tornator.. Eteläja Pohjois-Savossa myyriä on nyt vähän. JARKKO HEIKKINEN, 044 589 2951 jarkko.heikkinen@tornator.. Myyräkannat olivat Kainuussa vielä Oulun ympäristöäkin vahvemmat, ja siellä tavattiin myös pahimpia taimituholaisia eli peltomyyriä. Itäisessä Suomessa kannat ovat vasta romahtaneet ja muualla ne ovat vasta alkamassa kasvaa pohjavaiheen jälkeen. Oulun seudulta Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä koettiin myyrähuippu loppuvuonna ja kannat ovat pienentyneet merkittävästi talven aikana. JUHA TURUNEN, 040 822 8413 juha.turunen@tornator.. Käsivarren ja Utsjoen Tunturi-Lapissa myyräkannat nousivat viime kesänä voimakkaasti ja ovat tällä hetkellä runsaat, ja huippuvaihe saavutetaan syksyllä. Edellinen huippu alueella koettiin syksyllä 2021 ja tätä seurasi merkittävä kannanlasku. Kannat ovat romahtaneet miltei koko alueella ja on odotettavissa, että määrien lasku jatkuu vielä seuraavan vuoden ajan, kevääseen 2024. Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja eteläisemmässä Keski-Suomessa myyrät runsastuivat viime vuoden aikana. Joillain alueilla myyriä, erityisesti metsämyyriä, on kuitenkin edelleen kohtalaisesti ja kanta voi kasvaa kesän aikana ripeästikin. OKRAA METSÄSI JA KUUKAUSITTAISTA RATUOTTOA www.tornator.. Myyrähuippua seuraa ainakin kaksi vuotta, jolloin taimituhoriski on alhainen. Metsä-Lapissa myyrävaihtelu on viime vuosina ollut laimeaa, ja kunnon nousu on antanut odottaa itseään. Viime talven aikana kannat kuitenkin pienenivät merkittävästi. AJASSA 22.6.2023 HEIKKI HENTTONEN JUKKA NIEMIMAA OTSO HUITU MYYRIÄ on suurimmassa osassa maatamme niukasti. W IK IM ED IA CO M M O N S Lähde: Luke METSÄNOMISTAJA MYY METSÄSI SUOMALAISELLE METSÄOSAAJALLE TAI VUOKRAA METSÄSI JA SAAT KUUKAUSITTAISTA VUOKRATUOTTOA OTA YHTEYTTÄ OMAN ALUEESI ASIANTUNTIJAAN KAJAANI KUOPIO JYVÄSKYLÄ JOENSUU LAPPEENRANTA MIKKELI OULU HEIKKI LEPPÄNEN, 050 406 9352 heikki.leppanen@tornator.. Aallonpohja on todennäköisesti ohitettu jo, ja myyräkannat alkanevat kasvaa alkaneen kesän aikana. 10203_.indd 5 10203_.indd 5 20.6.2023 8.43 20.6.2023 8.43. Pohjoisimmassa Tunturi-Lapissa on jo nyt runsaasti pikkujyrsijöitä. Oulusta Itä-Suomeen ulottuvalla viime syksyn myyrähuippuvyöhykkeellä on havaittu viime talvena syntyneitä taimituhoja
Metsäyhtiöillä ne muodostuvat muutamista elementeistä, joiden painotukset vaihtelevat tuoteryhmittäin: kysyntä ja sen takana oleva Euroopan ja globaalin tason talouskasvu, tarjonnan eli kapasiteetin kasvu, kustannustaso sekä euron ja dollarin vaihtosuhde, sillä dollarimääräisiä tuottoja on enemmän kuin kuluja. Ennustamisessa haarukoidaan seuraavien vuosien tulosta ja tulovirtoja. AJASSA / HAASTATTELU 22.6.2023 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”ENNUSTAMINEN on äärimmäisen vaikeaa etenkin syklisissä yhtiöissä, joita metsäyhtiöt ovat. Viljakainen on laatinut analyyseja 11 vuotta, ja metsäyhtiöt ovat olleet seurannassa alusta saakka. Vaikeassa tilanteessa kapasiteettileikkaukset kohdistuvat Sunilan kaltaisiin vanhoihin ja pieniin tehtaisiin. Lyhyen tähtäimen suunta on kuitenkin helpompi saada osumaan”, Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen toteaa. ”Maailmaan on tulossa tehokkaampaa sellukapasiteettia. Sunilan tehdas onnistui vielä finanssikriisin aikoihin selviämään sulkemisuhan alalta.” Viljakainen varoo ylidramatisoimasta, sillä alan iso kuva näyttäytyy edelleen suhteellisen hyvänä ja tilanne on normaalin vaihtelun rajoissa. Mekaanista puolta on hankalampi arvioida, koska integraateissa se on sivuosan näyttelijä.” Ei aihetta ylidramatisointiin Viime vuosi oli todellinen huippusuhdanne, mutta se jäähtyi ennätysnopeasti talven aikana. ”Osakeanalyytikkona ja -sijoittajana nukun yöni hyvin.” Isossa kuvassa suomalaisen metsäteollisuuden näkymät ovat maltillisen myönteiset. ”Kemiallinen metsäteollisuus on pystynyt tekemään hyvää tulosta puuraaka-aineella, josta merkittävin osa on ostettu Suomesta. Viljakaista uutinen ei yllättänyt, sillä sellusuhdanne on huonontunut nopeasti, uutta kapasiteettia on tulossa ja puumarkkinat ovat kireät. Nykysuhdanteen vertailukohtaa pitää huonoudessaan hakea vuodesta 2009. ”Syitä ovat talouskasvun hidastuminen ja tarjonnan parantuminen, mitkä ovat mahdollistaneet varastotasojen alentamisen.” Suhdanneluisun ensimmäinen, suuri ruumis on Sunilan sellutehtaan sulkemissuunnitelma. Se mahdollistaa, että metsäsijoituksilla voi tehdä kohtuullista tuottoa, osakeanalyytikko Antti Viljakainen näkee. 10204_.indd 6 10204_.indd 6 20.6.2023 8.53 20.6.2023 8.53. Inderes on pörssianalyyseihin ja sijoittajaviestintään keskittynyt, itsekin pörssinoteerattu yhtiö. EI AIHETTA DRAAMAAN Vaikka Sunilan sellutehdas suljetaan, metsäteollisuuden jäähtynyt suhdanne on pysynyt normaalin vaihtelun rajoissa, osakeanalyytikko korostaa
2021 ) ja monet muut julkaisut kertovat, että teho riippuu suuresti puulajeista, tuhonaiheuttajasta ja ylipäänsä monista seikoista. Kipurajaa kolkutellaan Monissa tuoteryhmissä hinnat ovat jo painuneet niin, että nykyisellä kustannustasolla perälauta tulee vastaan. Kuusivaltaisissa metsissä löytyy tarkemmin katsottuna molempia koivulajejamme, mäntyä, haapaa ja raitaa. 22.6.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA EI AIHETTA DRAAMAAN ANTTI VILJAKAINEN INDERESIN osaketutkimustiimin pääanalyytikko SEURANNUT analyytikkona suomalaisia metsäyhtiöitä vuodesta 2012 PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN diplomi-insinööri PERHEESEEN kuuluu vaimo, tytär ja koira HARRASTAA kuntourheilua, kalastusta ja jalkapallon katselua Kaikkien päätuoteryhmien, paitsi paperin, kysyntä kasvaa. Esimerkiksi puulajien sisäinen perimän monimuotoisuus varjelee niiden säilymistä epävarmoissa oloissa. Euroopassa sekapuustoisuuden on havaittu vähentävän kirjanpainajatuhojen voimakkuutta, mutta hyönteisen runsaushuipuissa suojausteho ei riitä. Hyvä Suomen oloihin räätälöity katsaus (Huuskonen ym. Turvavyötä ilman ei kannata ajaa, mutta silti vakavia onnettomuuksia sattuu. Metsä Groupin mukaan kuusen ja männyn sekaviljely on oiva tapa lisätä metsien ilmastokestävyyttä. Silti juuri kuuset kärsivät. Metsäkeskus kertoo sivuillaan: ”Sekametsät kestävät tuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsät.”Tapion hyvän metsänhoidon suosituksissa sanotaan: ”Sekapuustoisuus… …vähentää tuhoriskejä yhden puulajin metsiköihin verrattuna”. Kiinassa havuselluhinnat kävivät noin tuhannessa dollarissa per tonni, mutta tämän vuoden alamäki on ollut jyrkkä alle 700 dollariin. Seuraavaksi kärsimässä olivat pyökit, jotka näyttivät kukoistaviin tammiin ja vaahteroihin nähden rusehtavilta. Suhdanteet voivat hetken aikaa mennä eri suuntiin, mutta uusi tasapaino löytyy jossakin vaiheessa. Mikä on näyttö sekametsien kyvystä ehkäistä puustotuhoja. Jos asiaa katsoo vähintään viiden vuoden tähtäimellä, Viljakainen pitää sijoittajan tuotto-odotuksia varsin hyvinä – jos sietää lyhyen ajan riskiä ja on valmis odottamaan seuraavaa huippusykliä. ”Pitkän ajan trendit eivät ole selvästi muuttuneet.” Etenkin selluja kuusisahatavaramarkkina on ollut Kiina-vetoista. ”Pohjoisen pallonpuoliskon tuottajilla kipuraja alkaa tulla vastaan, ellei joillakin ole tullut jo. KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Viljakainen painottaa, että kyse on kysynnän ja tarjonnan tasapainosta, mutta metsäteollisuustuotteilla markkinaympäristö on globaali, kun raakapuussa se on Itämeren alue. JÄRKEEN KÄYPÄÄ ja tutkimuksen tukemaa on, että metsäluonnon monimuotoisuus tukee puuston terveyttä ja edesauttaa häiriöistä palautumista. Etukasvuiset koivut lisäävät tunnetusti männyn taimikoiden hirvituhoja, jolloin sekapuusto ei taimikonhoidon viivästyessä suinkaan suojele metsikön kehitykselle tärkeässä alkuvaiheessa. Sekapuustoisuus on yksi, muttei ainoa osa tätä kokonaisuutta. 2021 ) havupuu-lehtipuu-sekametsät pärjäsivät kuivuudessa yhden puulajin metsiköitä paremmin, mutta havupuu-havupuu-kasvatus ei tuonut apua. 10204_.indd 7 10204_.indd 7 20.6.2023 8.53 20.6.2023 8.53. ”En ole metsänomistaja, mutta osakeanalyytikkona ja -sijoittajana nukun yöni hyvin.” MUUTAMA VUOSI SITTEN ihmettelin Etelä-Saksassa Tonavan varren mosaiikkimaisesti monilajisia rantametsiä. Jos ei ole tietoa siitä, mistä suunnasta uhka vaanii, hajauttaminen on viisasta. Kaistavahti suojaa tieltä suistumisessa, muttei estä peräänajoa. Sitä odotellessa saa ihan tervettä osinkotuottoa. ON SELVÄÄ, ETTÄ YHTEEN puulajiin kohdistuva stressi tai tauti ei vie koko metsikköä, jolloin sekametsä tuo turvaa. Uusi kapasiteetti kiristää kilpailua, mutta se kuuluu asiaan. Metsä tuottaa pörssissäkin Lyhyen tähtäimet näkymät ovat epävarmoja, ja pörssissä metsäyhtiöiden tulospohjaiset arvostukset voivat nousta korkeiksi. Välimereltä Viroon ulottuvassa tutkimuksessa (Pardos ym. Kuuset oli helppo havaita, sillä ne näkyivät kuolleina tikkuina lehtipuiden joukossa kuivuuden ja kirjanpainajan nitistäminä. Markkinoiden mannerlaatat liikkuvat vasta, jos Kiinan talous lakkaa kasvamasta. SUOJAAKO SEKAMETSÄ. Sekametsien suojavaikutus onkin analoginen vaikkapa autojen erilaisiin turvalaitteisiin. Tänä keväänä jalkauduin katsomaan kotoisen nelostien reunusmetsiköitä, joissa kuuset ovat näyttäneet kehnoilta valtatien leventämisen jälkeen. Tämän ajan erikoisuus on, että puunhinnat nousevat samaan aikaan, kun kaikkien päätuoteryhmien hinnat laskevat, koivuvaneria ja kuluttajakartonkeja lukuun ottamatta. VÄHÄISET ARKISET HAVAINTONI vaikuttavat olevan ristiriidassa sekametsien tuhonkestävyyden kanssa. Katteet ovat kipurajalla etenkin sahaja selluteollisuudessa, joissa hintojen voimakkaita nousuja ja laskuja on ollut aina. Laskuvaraa on enää korkeintaan joitakin kymppejä.” Viljakainen ei uskalla julistaa, että sellulla pohja olisi ohitettu, mutta: ”Lähellä sitä ollaan – edellyttäen, että yleistalous ei painu syvempään lamaan.” Viljakainen uskoo, että ensi vuosi on metsäyhtiöille parempi sekä tuotannon että tuloksen osalta, mutta lisää samaan hengenvetoon, että viimevuotiselle huipputasolle on hankala kiivetä. Mikäli puolestaan oletetaan, että riskit keskittyvät esimerkiksi juuri kuuseen, sen ottaminen mukaan metsikköön ei loogisesti ajatellen vähennä, vaan tuo mukanaan tuhoriskin. Metsänhoidon tavoitteissa sekametsien osuuden lisääminen on nyt agendalla useista syistä, keskeisesti myös tuhoriskien pienentämiseksi. Selvää ei aina ole, puhutaanko riskien hajauttamisesta vai aidosta suojausvaikutuksesta
Tšekissä hakkuut ovat samasta syystä kolminkertaistuneet. Esimerkiksi Harzin vuoristossa lämpötilat ovat olleet jopa kolme astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampia. Viiden viime vuoden aikana tuhot ovat puolitoistakertaistaneet Saksan hakkuumäärät. Kuoriaiset alkoivat lisääntyä jo aiemmin, kun toistuvien myrskyjen jäljiltä metsiin jäi kaatuneita puita niiden lisääntymispaikoiksi. Kesällä 2018 ei satanut kuukausiin ja sen jälkeenkin on koettu lukuisia epätavallisen kuivia ja kuumia vuosia. Uusia puita kyllä tulee. Äärevä kuivuus riudutti vihannat, säännöllisiin sateisiin mukautuneet kuusikot, jotka eivät enää pystyneet torjumaan kirjanpainajien hyökkäyksiä. Edessä on jättimäinen jälleenrakennusurakka tuhoutuneiden kuusikoiden muuttamiseksi kestäviksi, monimuotoisiksi sekametsiksi. Kuusikoiden tuhot ovat Saksassa edenneet lännestä ja pohjoisesta ja lähestyvät etelän alppikuusikoita. Keski-Euroopassa on saatu esimakua, mitä ilmastonmuutos voi tarkoittaa. 22.6.2023 8 Metsälehti.fi AJASSA MIKKORIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT ”N eue Bäume wird kommen”, toteaa Harz-vuoristossa sijaitsevan Clausthallin pikkukaupungin matkailutoimiston virkailija näennäisen huolettomasti, kun vieraat murehtivat alueen vihantien kuusikoiden muuttumista rannattomiksi avohakkuualoiksi. Kummankin maan kuusivaroista on viidessä vuodessa tuhoutunut yli 20 prosenttia. 10205_.indd 8 10205_.indd 8 20.6.2023 8.54 20.6.2023 8.54. ›› KIRJANPAINAJAINEN Saksan kuusikot tuhon partaalla Luonto painoi reset-nappulaa Saksan metsissä
Viileän kevään ansiosta kirjanpainajat eivät vielä lähteneet parveilemaan toukokuun jälkipuoliskolla. 10205_.indd 9 10205_.indd 9 20.6.2023 8.54 20.6.2023 8.54. 22.6.2023 Metsälehti.fi 9 AJASSA KIRJANPAINAJAINEN Saksan kuusikot tuhon partaalla Viime vuonna tuhoutunutta kuusikkoa Harzin vuoristossa
Libanonin seetriä testataan Saksassa Lisäksi saksalaiset kokeilevat kuivaan ilmastoon sopeutuneita vieraita puulajeja muun muassa Välimeren ympäristöstä. Tšekissä männylle erikoistuneiden kaarnakuoriaisten kerrotaan aiheuttaneen vakavia tuhoja. Tuho ei ole totaalinen, vaikka jotkut puulajit eivät kestäisikään”, Hlásny sanoo. Korkeimmille maille istutetaan myös Harzin omasta kuusialkuperästä monistaen kasvatettuja taimia. Leppää, pihlajaa, pihtaa, lehtikuusta, douglaskuusta, tammea ja vaahteraa. Saksassa monille metsäammattilaisillekin kuusikoiden massiiviset kuolemat ovat olleet henkisesti raskaita käsitellä. Pyökkiä viljellään pystyyn jätettävien luurankokuusikoiden suojaan, varjossa viihtyvä laji ei avoimella menesty. ”En usko, että Keski-Euroopassa on vuonna 2100 yhtään täysikasvuista, elossa olevaa kuusta.” Metsämosaiikkia kuusikoiden sijaan Lehtipuustot ovat selvinneet kuivuudesta syvän juuristonsa ansiosta. Myös pihdat, lehtikuuset ja Amerikan länsirannikolta peräisin olevat douglaskuuset, joita Saksassa ja Ranskassa kasvatetaan yleisesti, ovat osoittautuneet kuusta kestävämmäksi. AJASSA 22.6.2023 10 Metsälehti.fi Toivotonta viivytystaistelua Tuhopesäkkeiden puhdistushakkuut ovat viivytystaistelua, jolla saksalaisille rakkaille kuusikoille koetetaan saada edes hieman lisäaikaa. Tuhon pysäyttämiseen ei enää uskota. Istutuksissa pyritään hajauttamaan puulajivalinnan riskiä. Ensin perustetaan eri puulajeista muodostuvien pienten metsiköiden mosaiikkia. Niistä jännittävimmältä kuulostaa Raamatun kertomuksistakin tuttu Libanonin FAKTA Kuolleet kuusikot Tuhoutuneet, jo avohakatut kuusikot Toistaiseksi elossa olevat kuusikot Lähde: Niedersächsische Landesforsten 3/2018 3/2019 3/2020 3/2021 3/2022 3/2023 10205_.indd 10 10205_.indd 10 20.6.2023 8.54 20.6.2023 8.54. ”Emme edes tiedä, millaisiin olosuhteisiin meiHarzin alueen harmaat kuusikot ovat kenelle tahansa pysäyttävä näky. m 3 ) HAKKUUT (2022) noin 80 miljoonaa m 3 , josta tuhopuuta 44 miljoonaa m 3 (hakkuut 2022 yhteensä 75 milj m 3 ) LAHOPUUTA 22 m 3 /ha (E-Suomi 4,5 m 3 /ha, P-Suomi 7,5 m 3 /ha) VIIDEN VUODEN KARMAISEVA TULOS Kirjanpainajatuhojen eteneminen Harzin vuoristossa 2018 –2023 dän on varauduttava, joten tulevien sääolosuhteiden ja tuholaisten torjumiseksi istutetaan monia eri puulajeja. ”Toivottavasti kuusia on elossa vielä muutaman vuosikymmenen kuluttua”, sanoo Thuringenin osavaltion puolella Gehrenin metsäviraston johtaja Karsten Rose. m 3 /ha (103,5 milj. Euroopan laajuisesti kirjanpainajatuhojen leviämistä selvittänyt Prahan yliopiston professori Hlásny Tomáš on arviossaan varovaisempi, mutta ei juuri toiveikkaampi. Saksalaisten mukaan myös männiköt ovat selvinneet kohtalaisesti. ”Tarkoitus on, että tulevissa ilmasto-oloissa menestyvät lajit alkavat levittäytyä ja muodostavat kestäviä sekametsiä”, kertoo Ala-Saksin metsähallinnon lehdistösuhteista vastaava Michael Rudolf. MELKOINEN METSÄMAA Saksan metsädataa, metsävaratiedot vuodelta 2017 (suluissa Suomi) METSÄPINTA-ALA 10 miljoonaa hehtaaria (Suomi noin 20 miljoonaa ha) PUUVARANTO 3,9 miljardia kuutiota (2,5 mrd m 3 )a PUUVARANTO/hehtaari 390 m 3 (122 m3) VUOSIKASVU 117,4 milj. Saksassa kuiva kuusi kelpaa sahaukseen ja sitä myös viedään Kiinaan
Ilman aitaa lehtipuustoja ei runsaan hirvieläinkannan vuoksi pystytä perustamaan Hessenin alueella työskentelevän metsätalousinsinööri Tuomas Kosken mukaan tammimetsän perustaminen saattaa maksaa jopa 30 000 euroa hehtaarilta. Alueen paikallista kuusialkuperää ei 1950-luvun viljelyissä käytetty. Silloin ajattelimme, että meillä olisi 30–40 vuotta aikaa muuttaa kuusikot sekametsiksi. Myös mediahuomio on ollut suurta. Tämä vaikeuttaa tuhoutuneiden metsien jälleenrakentamista. ”Aloitin työni Gehrenin alueella kymmenen vuotta sitten. Parhaimmilla alueilla Baijerissa metsästyshehtaarin vuokraaminen maksaa jopa 300– 400 euroa vuodessa. MIKKO RIIKILÄ HAKKUIDEN RAJOITTAMINEN OLISI RISKIPELIÄ Katso video osoitteessa metsalehti.fi seetri. Varmaa silti on, että talousmetsinä kasvatettujen puustojen tuhoriski kasvaa, jos päätehakkuita poliittisin päätöksin viivytetään tai ne kielletään. ”Todettu kasvun alenema voi johtua ilmastonmuutoksesta, metsien vanhenemisesta tai lehtipuiden osuuden lisääntymisestä havupuiden kustannuksella”, arvioi Saksan valtakunnan metsien inventoinneista vastaava tohtori Thomas Riedel. Tämä oli liian optimistinen arvio”, pohtii Rose. ”Metsäammattilaisia on kärsinyt vakavasta uupumuksesta, ei siksi, että töitä olisi liikaa, vaan siksi, että suru metsien häviämisestä on käynyt liian suureksi.” Toisaalta maaseutupaikkakunnilla on syntynyt Kirjanpainajatuho on edennyt pohjoisesta ja lännestä kohti etelää. Meidän metsiämme ei suoraan voi verrata Saksan istutettuihin kuusikoihin. Saksan metsät inventoitiin vuosina 2021 ja 2022, mutta tulokset julkaistaan vasta ensi vuonna. Hehtaarin viljely maksaa helposti kymmenentuhatta euroa. Britit määräsivät laajat hakkuut, jotta jälleenrakentamiseen riitti puutavaraa. Valtion mailla yli puolet tuhoaloista jätetään uudistumaan luontaisesti, mikä sinänsä onnistuu hyvin. ”Keski-Euroopassa pahimmat tuhot ovat alueilla, joissa kuusi on luontaisen levinneisyysalueensa rajalla tai sen ulkopuolella. Tarve muuttaa kuusikoita sekametsiksi on tiedetty jo pitkään, mutta tilanteeseen havahduttiin liian myöhään. Tyrmistys on ollut suurta, kun kuusikot ovat katoamassa. Siellä ratkaistaan kuusen kohtalo Saksassa. SUOMESSA ympäristöjärjestöt ja heitä lähellä olevat tutkijat vaativat hakkuiden rajoittamista metsien hiilinielujen kasvattamiseksi. Suomessahan tilanne täysin toinen. Jälki voi olla hirveää, kun riskit realisoituvat. ”Ongelmana vain on, että jos emme tee mitään, varmimmin alueet uudistuvat kuusikoiksi alueille jääneistä alikasvoksista. myös uudenlaista yhteisöllisyyttä. ”Vaikka meillä ei vastaavia korkeusarvoja voidakaan soveltaa, niin kyllä meidänkin kuusikot vielä hyvin pitkälle ovat tuossa turvallisemmalla puolella.” KUOLEVATKO SUOMENKIN KUUSIKOT. KOMMENTTI Lähde: Naturwald Akademie SAKSAN METSÄT Kuusikot Berliini Munchen Thuringenin metsä Frankfurt Harz-vuoristo Schwarzwald Baijerin metsäalue 10205_.indd 11 10205_.indd 11 20.6.2023 8.54 20.6.2023 8.54. ”Tämä oli sodan jälkeen brittien miehityshallintoaluetta. Selvää silti on, että kirjanpainajatuhojen määrä ilmaston muuttuessa kasvaa myös meillä.” Hänen mukaansa Saksan tilanne on paha, koska valtaosa metsistä on melko matalalla merenpintaan nähden, joten ilmastonmuutos on siellä vaikuttanut voimakkaasti kuusiin. Harzin kuusikoilla on kiintoisa yhtäläisyys sotakorvauksien maksamiseksi tehtyjen Osaran aukeiden syntyhistoriaan. Valtion mailla hirvieläinkannat on paikoitellen metsäammattilaisten päätöksellä metsästetty niin vähiin, että lehtipuun kasvattaminenkin onnistuu. Ainakin osa Saksan osavaltioista tukee istutuksia ja puunkorjuuta. 10 000 euroa hehtaarilla Onneksi Saksa on rikas maa, joten sillä on varaa jälleenrakentaa metsänsä. Yli puolet kustannuksesta lohkaisee istutusalojen aitaaminen. Syntysijoillaan se on sopeutunut kuivaan ja sietää kylmiä talvia. Myös monille metsäammattilaisille sokki on ollut raju, kun ”omat” miltei rakkaudella hoidetut metsät ovat kuolleet. AJASSA 22.6.2023 Metsälehti.fi 11 LUONNONVARAKESKUKSEN tutkija Juha Honkaniemi ei pidä kuusikoiden laajoja tuhoja Suomessa todennäköisinä lähiaikoina. Ei tietoa, kuinka metsät kasvavat On epäselvää, kuinka pahoin kuusikoiden suurtuho on vaikuttanut Saksan metsien kasvuun. Tämänhetkistä tilannetta ei tiedetä. Taimiin kirjanpainajat eivät iske”, Rudolf sanoo. Tosin myös maanomistajien saamat vuokrat ovat kohtalaisia. Yksityismaat on usein vuokrattu metsästäjille, ja he haluavat kasvattaa mahdollisimman runsaita eläinkantoja. Sokki uuvuttanut metsäammattilaisia Saksalaiset viettävät vapaa-aikaansa patikoiden metsissään. Valtaosa Saksan kuusivaroista on eteläisillä vuoristoalueilla Schwarzwaldissa ja Baijerissa. Esimerkiksi urheiluseurat ja vapaapalokunnat ovat lähteneet metsänomistajien avuksi istuttamaan metsiä. Esimerkiksi Baijerin alue ja Itävallan vuoristoisemmat alueet ovat säästyneet toistaiseksi massiivisilta tuhoilta. Kymmenen vuotta sitten tehdyn inventoinnin mukaan metsät kasvoivat 121 miljoonaa kuutio”Suru metsien häviämisestä on käynyt liian suureksi.” metriä. Hakkuualat istutettiin kuusikoiksi”, 1950-luvun istutuksissa kuusten alkuperään ei kiinnitetty huomiota, vaan siementä tuotiin mistä sattuu, mikä on lisännyt puiden tuhoalttiutta. Yleensä tuhot ovat olleet alle 600 metrin korkeudella kasvavissa metsissä. Ainakin eteläisen Suomen kuusikoissa kiertoaikojen pidentäminen olisi sulaa hulluutta. Viisi vuotta myöhemmin, siis ennen suurtuhojen alkamista kasvu oli alentunut 117 miljoonaan kuutiometriin. ”Metsäammattilaisia syytetään usein siitä, että he ovat antaneet metsien tuhoutua eivätkä ole tehneet mitään”, Rudolf kertoo
”Jos ylemmäs mennään, niin tulee oksaisuus, ja jos alemmas mennään, niin tulee kasvu eli leveämmät lustot. ”Vientimarkkinoilla joskus voi mennä oikein hyvin, joskus taas ei.” Uuden sahalinjan myötä strategia tosin tulee tarkasteluun ja toiminta laajenee myös mäntyyn ja vientiin. Kymmenet silmäparit – mukana yrittäjäperheen seuraavaa polvea, vävyjä ja laiteasentajien puolelta serkkujakin – seuraavat ruutuja. Ensimmäistä tukkia odotetaan, kun Lea ja Juha Kokkonen käynnistävät yhteisellä napinpainalluksella yrityksen historian suurimman investoinnin. Luston paksuus on juuri sopiva, mikä takaa sahatavaralle korkean lujuusluokituksen. Juha Kokkonen näkee huonossa suhdanteessa senkin edun, että tilanne on rauhallinen sahalinjan ylösajoon. Jos mennään Ranuan kairaan, niin kuusi ei ole enää samanlaista.” Kun kuitupuun korjuu on kasvanut, niin mukana tulee tukkia kauempaa, ja sen huomaa laatuerosta. Kokkoset kiittävät alueen kuusen laatua täsmälleen oikeanlaiseksi. Ko k ko s t e n mukaan kantohintojen nousu pysyvästi korkeammalle tasolle on tapahtunut tosiasia. PULLAKAHVIEN AIKA Koronasuhdanne vauhdittaa sahojen uusimisinvestointeja. Kuusta Lapin kolmiosta Tervolan Saha ja Höyläämö on erikoistunut kahteen suuntaan – sahataan lähes pelkästään kuusta Lapin kolmion alueelta ja myydään lähes pelkästään kotimaan talotehtaille. Sahasuhdanne on painunut pohjamutiin, mutta taloudessa on aina hyvä aika johonkin. Tukinkäyttö nousee 100 000 kuutiosta 220 000 kuutioon, yhdessä vuorossa. Ja kun uudistetaan, niin yleensä myös kasvatetaan kapasiteettia. 10206_.indd 12 10206_.indd 12 20.6.2023 9.01 20.6.2023 9.01. Useimmilla sahayhtiöillä on takana kaksi koronasuhdanteen siivittämää huippuvuotta, jotka mahdollistavat välttämättömät uusintainvestoinnit. Talotehtaat vakaa asiakaskunta Talotehtaat ovat vakiintunut ja vakavarainen asiakaskunta, ja Kokkosten mukaan kotimarkkinat ovat ylipäätään vakaampi ympäristö kuin vientimarkkinat. ”Vaikka suullisesti on puhuttu, että tästä vain läheltä, niin kuormista huomaa, että nyt taitaa tulla kauempaa.” Vaarojen laeilta tulee oksaisia sokeritopparunkoja, eivätkä ne kuormat ole ollenkaan toivottuja. PUUKAUPPA & TALOUS 22.6.2023 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVA TERVOLAN Saha ja Höyläämö Oy:n uuden sahalinjan halliin on katettu pullakahvit. ”Nyt jo tietää, että huonon ilman jälkeen tulee hyvä.” Juha ja Lea Kokkosen yhteinen taival alkoi 37 vuotta sitten sahan terähuoneesta, jossa sahaperheen tytär kävi tarkastamassa viilarin työnjälkeä. Tervolassa käynnistyi uusi sahalinja. Hankinta-alueen säde on pieni, 50 kilometriä. Ja on suoraa. Tervolassa loikka on suuri, sillä 26 miljoonan euron investointi ylittää moninkertaisesti normaalivuoden tuloksen. Vanha linja jää pois käytöstä, ja kiinnostusta on ollut niin, että jossakin se saa uuden elämän
50,24 s .. .. 79,17 . Ensiharvennus .. € Nettotulos 2,94 milj. Hankintahinnat 75,96 s 75,53 s 65,76 s 49,34 s 49,48 s 49,78 s .. 71,76 s .. .. .. 28,26 . 35,77 . .. 74,77 . .. 30,33 . 79,99 . .. 32,60 . Kun ei ole aihetta valittaa Kokkosista ylipäätään huokuu tyytyväisyys. .. 46,46 s .. 28,87 s 28,83 . Hankintahinnat 75,98 s 76,43 s 61,12 s 47,56 s 45,83 . 30,32 . 54,09 s 27,50 s 29,75 s 28,65 s 34,47 s 35,64 s Uudistushakkuu 79,14 . 24,76 . .. 75,16 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,09 . 36,87 . AJASSA 22.6.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . 29,86 . Uudistushakkuu 79,35 . s nousussa . 28,32 s .. 69,75 . 28,27 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,17 s 73,53 s 47,95 s 28,64 . .. .. 36,70 s Uudistushakkuu 78,81 s 80,33 . 26,08 s 31,78 . .. 61,58 s 28,15 s 30,55 . .. 28,30 s 33,65 s 34,47 s Ensiharvennus 50,23 s 51,34 s 39,98 s 21,46 s 23,70 s 22,11 s 27,11 . .. s nousussa . Ensiharvennus .. Lea Kokkonen, sukuaan Vuokila ja toisen polven yrittäjä, sanoo nähneensä talouspuolella kaiken. Hankintahinnat 66,85 s 67,83 s .. 33,24 . .. .. .. 70,60 . 46,81 . 59,14 s 47,64 s 48,08 s 49,29 . 26,96 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 23,23 s 21,10 s 27,43 . 61,55 s 28,87 s 30,63 s 30,26 s 36,25 s 37,40 s Harvennushakkuu 68,48 . .. .. .. 49,94 s 27,30 s 28,77 . 63,74 . .. .. .. 32,32 . 53,61 . Kun asiaa vielä katsoo Kokkosten vuosikymmenien kokemuksella, niin ei aika oikeastaan niin huono ole. ”Aika on huono ja suunta voi olla vain ylöspäin. 48,30 s 30,66 . Hankintahinnat 71,44 . 57,76 . Eiköhän sahatavaran veto taas lähde loppusyksyllä”, on yhteinen näkemys. 58,68 s 27,32 s 29,60 . Harvennushakkuu 64,04 s 63,75 s .. Harvennushakkuu 65,25 s 65,37 . 46,31 s 45,08 s 45,28 s .. Hankintahinnat .. 25,60 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,61 . .. 22,87 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,95 . .. 74,05 . 23,59 . 45,35 s .. .. Harvennushakkuu 58,16 . 29,93 . 36,87 s Harvennushakkuu 71,13 s 72,80 s 46,19 s 28,04 s 28,65 s 28,95 s 33,39 s 33,18 s Ensiharvennus 50,51 s 49,98 s 37,33 s 21,03 s 24,15 s 21,46 s .. Uudistushakkuu 66,74 . .. .. 22,72 s 24,24 s 22,78 s .. .. 19,81 s .. 29,17 . Ensiharvennus .. 35,30 . 29,32 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,58 . .. 22,39 25,55 23,88 .. .. .. 31,60 s Ensiharvennus .. s nousussa . ”Välillä ei ole naurattanut, mutta nyt jo tietää, että huonon ilman jälkeen tulee hyvä ilma.” Yritys on etäällä markkinoista, mutta sekin on enemmän mahdollisuus. .. s nousussa . ”Jollakin toisella sahayrityksellä on asiakkaat ja satama lähellä, mutta lähempänä ovat myös kilpailijat.” 10206_.indd 13 10206_.indd 13 20.6.2023 9.01 20.6.2023 9.01. 69,92 . .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 37,41 . 30,25 s .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 27,12 s 34,81 s 34,94 s Harvennushakkuu 62,65 s 61,89 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,70 . 34,19 . 28,37 34,83 . .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 990 737 m 3 Puukauppamäärä vko 23 TERVOLAN SAHA JA HÖYLÄÄMÖ OY Tunnusluvut 2022 Liikevaihto 16,66 milj. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,47 s 79,66 . 26,85 s 27,76 s 25,79 . .. 45,89 s .. 19,63 s .. 63,53 . Uudistushakkuu 74,18 . .. .. 45,88 s .. .. 37,22 s Harvennushakkuu 73,04 s 73,51 s 49,79 s 28,59 . 79,92 . Uudistushakkuu 73,82 . 28,28 s 30,08 s 29,28 s 36,96 s 37,39 . 78,45 s 60,54 s 29,19 s 30,35 s 31,56 s 38,58 s 39,31 s Harvennushakkuu 66,93 s 67,09 s 50,35 s 28,13 s 29,44 s 30,17 s 37,57 s 36,98 s Ensiharvennus 43,16 . .. 66,13 . Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,90 . 32,66 . 38,50 s Harvennushakkuu 71,15 . .. 30,15 s 31,37 s 31,15 s .. 25,89 . 35,41 . € Omavaraisuusaste 58,7 % Tukinkäyttö 95 000 m 3 Henkilöstö 22 ”Tukin kantohinta tulee vääjäämättä tippumaan sahatavaran hintapudotuksen vuoksi, mutta kovin isoihin muutoksiin emme usko.” Tosiasia on myös tukkikilpailun kiristyminen Pohjois-Suomessa, mutta se ei nostata huolta. Hankintahinnat 76,07 s 77,33 s 63,50 s 46,93 s 48,59 s 48,01 s 52,93 s 51,87 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 20-23 keskiarvo s nousussa . 73,84 . 42,28 . .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 28,49 s 34,54 s 36,38 s Uudistushakkuu 77,21 . 58,86 s 27,92 . 40,84 s 26,10 . Hankintahinnat 75,26 . Valituksen aihetta ei löydy juuri mistään, mikä sahayhtiöiden piirissä ei ole ollenkaan pääsääntö. 27,39 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,84 s 76,92 s 57,45 s 27,99 s 29,32 s 29,95 s 37,70 s 38,18 s Uudistushakkuu 77,35 . 22,20 . 28,56 s .. .. 28,90 . .. 29,23 . 29,82 s 36,18 s 34,62 . 21,80 s 22,56 s 20,76 s 26,66 s .. .. .. .. .. .. .. 31,67 . 25,47 s 26,66 s 24,10 s 32,04 s 32,97 s Uudistushakkuu 72,31 s 72,80 . .. 25,04 s 24,90 s 23,08 s 30,09 s 30,01 s Ensiharvennus .. 78,44 . 79,45 . Ensiharvennus 48,37 s .. 80,68 s 57,19 s 28,51 s 30,73 s 30,35 s 36,34 . 18,56 s .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 2021 2023 2022 .. 65,42 . 69,43 s .. 20,94 s .. Hankintahinnat 84,61 s 83,88 s 70,24 s 49,06 s 50,19 s .. € Liiketulos 3,93 milj. Hankintahinnat .. .. .. 44,60 s 38,97 s 21,15 s 21,76 s 21,78 s .
”Taustalla olevat isot trendit tukevat kartonkimarkkinan kasvua tulevaisuudessa. Ja tietysti mukavassa seurassa. Andalusiaa/Aurinkorannikkoa pidetään yleisesti vain mukavana turistipaikkana, mutta kun lähtee vähän rantojen ulkopuolelle, löytää todella hienoja monipuolisia metsiä ja luontoa. Joukio tiivistää syyt ja seuraukset, että koronapandemian aikana ihmiset ostivat tavaroita, joiden pakkaamiseen tarvittiin hurjasti kartonkia. Ero seuraavaan tarjoukseen oli muutamia prosentteja. ”Tiedämme, että Kemin puunhankinta on turvattu ja puuta on riittävästi myös Kaskisiin, jos investointiin päädytään.” Kartonkisuhdanne yskii Juuri nyt kartonkisuhdanne yskii. Metsä Board pyrkii pitämään hinnoista kiinni tarvittaessa tuotantoa rajoittamalla. Silmiinpistävää on koivukuidun korkea hinta, joka rinnastuu vuodentakaiseen koivuvaneritukin hintaan. Kesäkorjuukelpoisen leimikon metsäkuljetusmatka on keskimäärin 300 metriä. Tästä kaikesta voi nauttia tietysti maukkaiden ruokien ja juomien kera mukavan lämpimässä noin + 15–20 asteen lämpötilassa asiantuntevan oppaan johdatuksella. Kartonkitehtaan kapasiteetti olisi 800 000 tonnia ensikuidusta valmistettua taivekartonkia. Taivekartongin molemmat puolet tehdään sellusta, keskikerros hierteestä eli mekaanisesta massasta. Ja myös erittäin kannattavaa metsätaloutta korkkitammen kasvatuksessa ja korkin tuotannossa. 22.6.2023 PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA Puutavaralaji m 3 €/m 3 m 3 €/m 3 € Mäntytukki 6 68 80 77 6 568 Kuusitukki 7 35 549,5 Koivutukki 369 75 27 675 Mäntykuitu 48 30 80 35 4 240 Kuusikuitu 7 35 245 Koivukuitu 24 40 1 146 47 54 822 Yhteensä 78 1 689 94 099,5 Pohjois-Karjalassa tehtiin kesäkuun alkupuolella kauppa leimikosta, joka on valtaosin hieskoivikon päätehakkuuta. Kauppa tehtiin mhy:n valtakirjakauppana. Lähes puhdasta koivikkoa Harvennus Päätehakkuu Yhteensä MIKKO HÄYRYNEN METSÄ GROUPIIN kuuluvan Metsä Boardin Kaskisiin suunnittelema taivekartonkitehdas on edennyt ympäristölupaprosessiin. Korjuu käynnistyi viikko puukauppasopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Nyt on menty maailmalle ostamaan palveluita ja toimitusketjuun kertyneitä kartonkivarastoja puretaan. Puunhankinnan suhteen Joukio on luottavainen, vaikka hakkuissa mennään lähellä teoreettista maksimia. Toimitusjohtaja Mika Joukio pitää realistisena, että ympäristölupa ja sen myötä rakentamispäätös ovat mahdollisia ensi vuoden aikana. Logistiikka kaipaa parannusta sekä maaettä vesikuljetusten osalta. Leimikko on 6,1 hehtaaria aukkoa ja 1,2 hehtaaria harvennusta. MATKAN HINTA 1.960 € /hlö/2hh Matkan kokonaishintaan sisältyy suora lento Helsinki–Malaga–Helsinki lentoveroineen ja matkatavaroineen • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa aamiaisineen ja veroineen • ohjelman mukaiset kuljetukset • ateriat: 4 x lounas ja 1 x illallinen ruokajuomineen • palveluja toimistomaksut Lisämaksusta yhden hengen huone 285 € • ennakkoon varatut istumapaikat lennolla • muut mahdolliset palvelut Metsäopintomatka Espanjaan iloiseen ja aurinkoiseen Andaluciaan 14.-19.11.2023 www.kontiki.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd. 09 466 300 10206_.indd 14 10206_.indd 14 20.6.2023 9.01 20.6.2023 9.01. Tarjouksia tuli neljä, joista metsänomistaja hyväksyi korkeimman. ”Meriväylää pitää syventää yhdeksästä 11 metriin ja satama-allasta suurentaa, jotta isommat laivat pääsevät kääntymään.” Kuusikuitupuuta miljoona mottia Tehdas tarkoittaisi kuitupuun käytölle noin miljoonan kuutiometrin lisäystä, pääasiassa kuusikuitua. Joukio luettelee Kaskisten etuja, että paikka on meren rannalla, siellä on teollisuuskaava jo suljetun Metsä-Botnian sellutehtaan peruina, ja kemihierretehdas on jo valmiina. ”Rakentamisvaihe kestäisi reilut kaksi vuotta ja täyteen kapasiteettiin kiihdyttäminen toiset pari vuotta.” Investoinnin arvo on miljardin euron luokkaa. Kartonkija kemihierretehtailla on käyty muutosneuvottelut, jotka mahdollistavat 90 päivän lomautukset ja seisokit. ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh. Kaskisten kartonkitehdas etenee Investointipäätös tehdään aikaisintaan ensi vuonna. Joukio muistelee, että viimeksi Metsä Groupin laitoksia on seisonut suhdannesyistä finanssikriisin jälkimainingeissa. Nyt vain on tilanne, että varastot ovat korkealla, ostokäyttäytyminen muuttunut ja myös inflaatio vaikuttaa.” Luonnonvarakeskus ennustaa kartongin vientihintoihin tälle vuodelle viiden prosentin pudotusta
METSÄTYÖT | METSÄSTYS | RETKEILY | PUUTARHA | KONEYRITTÄJÄT | METSÄTEOLLISUUS Kysy rahoitusvaihtoehtoja! 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. Oripään lentokentällä! Tutustu osastollamme LumberMate LM30 tukkivannesahaan, tervetuloa osastolle E21! Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta LM30 alk: 6490,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 14 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LUMBERMATE LM30 Max.tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla www.uittokalusto.. Olemme mukana OKRA maatalousnäyttelyssä 5.-8.7. 5990,00) 10206_.indd 15 10206_.indd 15 20.6.2023 9.01 20.6.2023 9.01. 6990,00) Hinta MN27 alk: 5590,00 LUMBERMATE MN27 Max.tukin halkaisija 69 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! (Ovh. Kampanjat voimassa 12.7.2023 asti OKRA Messualennus jo nyt voimassa! Kaikki lisävarusteet -15% HETI toimitukseen! Kuvan traileri lisävaruste Norwood MN27 tehokas ja edullinen tukkivannesaha Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 4,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot MN27 OKRA Messualennus jo nyt voimassa! Kaikki lisävarusteet -15% HETI toimitukseen! (Ovh
Ensin mainittua ei ole näkyvssä. Kulutusinnon puute iskee kartongin kysyntään. Eurooppalaiset eivät tee myöskään heräteostoksia nettikaupasta samaan tahtiin kuin ennen sotaa. Vaikka yhtiö on investoinut tuotantoon moneen otteeseen, sen kapasiteetti on alle neljäsosa Kemiin tänä vuonna valmistuvan Metsä Tissuen biotuotehtaan kapasiteetista. Tarkemmat ohjeet löytyvät sivulta 29. 650 dollaria tonnilta on kannattavuusraja pienimmille ja vanhemmille sellutehtaille, mutta esimerkiksi UPM pystyy tuottamaan Uruguayssa lyhytkuitusellua 230 dollarilla tonnin. Samaan aikaan dollarin eurokurssi on halventunut ja Suomessa melkein kaikkien sellun tuotannontekijöiden hinta on vain noussut. Erikoiskuivattua ligniiniä tehdas on valmistanut jo vuodesta 2015. ENSIMMÄISENÄ KANNATTAVUUSRAJA tuli Suomessa vastaan Storan Enson Sunilan-sellutehtaalla, jonka lopettamista yhtiö ilmoitti tutkivansa. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI ”Taimia istuttamaan tuulenkaatojen laajentaman aukon reunalle.” LASSE KOKKO YHTEISKUNNALLISEEN KESKUSTELUUN vilahtaa ajoittain argumentointia, jonka mukaan hirven tai pienten hirvieläinten (tässä erityisesti metsäkauris ja valkohäntäpeura) aiheuttamiin metsävahinkoihin voitaisiin vaikuttaa suurpetokantoihin kohdistuvan säätelyn kautta. Silloin sellumarkkinat käänsi maanjäristys, joka tärveli tehtaita Etelä-Amerikassa. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Sähköautojen buumi on luonut sille lupaavat markkinat, ja Stora Enso valmistaa Sunilan-koetehtaalla ligniinistä kovahiilimateriaalia Lignodea. Sillä voi korvata akuissa käytettävän fossiilisen grafiitin. Suden hirvieläinten metsävahinkoja vähentävää vaikutusta ei ole kiistatta todistettu. JU SS I N U KA RI MARKKINATIETOJEN MUKAAN suomalaiset metsäjätit ovat myyneet sellua Kiinaan loppukeväästä jopa 630 dollarilla tonnilta, kun viime vuoden lopulla hinta oli tuhat dollaria. Eli että metsästämällä esimerkiksi vähemmän ilveksiä, ilveksen pieniin hirvieläimiin kohdistuva saalistus vähentäisi näiden lajien aiheuttamia taimikkovahinkoja. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Lisäksi jos ajatellaan suurpetojen ekologista funktiota luonnossa, säätelyä voisi odottaa, sillä ollessaan SUOJELISIVATKO PEDOT METSÄÄ HIRVIELÄINTUHOILTA. Alvar Aallon suunnittelemasta tehdasrakennuksesta Kotkan Sunilassa valmistui ensimmäinen sellupaali jo vuonna 1938. Ratkaisu hirvieläintuhojen hillintään lienee kannan säätely ja tuhoja ehkäisevä metsänhoito, erikoistutkija Katja Holmala kirjoittaa. Tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi Isle of Royale -saarten susien säätelevän hirvieläinkantaa ja säätelyn näkyvän kasvillisuudessa asti. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Yhtiö tutkii kuitenkin ligniinin erottamista nyt Skutskärin tehtaalla Ruotsissa. Sellainen oli kasvamassa esimerkiksi Harjavaltaan, mutta Venäjän sota varjostaa sitäkin. Mittakaava ratkaisee sellun tuotannossa. Se nousee todennäköisesti johonkin akkuteollisuuden keskittymään. Metsälehden kesäkilpailussa lukijat voivat lähettää kuvia omituisista metsässä kohtaamistaan asioista. 22.6.2023 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Hyvä uutinen on, että Stora Enson mukaan Sunilan tilanne ei vaikuta yhtiön puunhankintaan Suomessa. SUNILAN TEHDAS KAATUU SOTAAN 10207_.indd 16 10207_.indd 16 20.6.2023 9.03 20.6.2023 9.03. STORA ENSO ON NOSTANUT Sunilassa jalostusastetta erottamalla ligniiniä sellun sivuvirrasta. Nyt Sunilan pelastuminen vaatisi puuntuonnin palautumista Venäjältä ja suhdanteen kääntymistä. Sunilan-tehdas pelastui kuin ihmeen kaupalla vuonna 2009, kun tuotanto oli seissyt finanssikriisiä seuranneessa taantumassa kymmenen kuukautta. Yleisellä tasolla ajatuksella on faktapohjaa. Lignodea valmistavan teollisen mittakaavan tehtaan sijoituspaikka on silti auki. On myös osoitettu, että pedon läsnäolo voi vaikuttaa saalislajien tilankäyttöön niin, että ”petoisimpia” elinympäristöjä koetettaisiin välttää
Metsälain vähimmäisraja ei ole hyvää metsänhoitoa. Tulipa mieleen, että sopiva säästökohde tulevalle hallitukselle on Metsäkeskus.” Tikkula ”Metka johtopäätös. Ainakin metsälain valvonta, erilaiset seurannat, metsäsertifioinnin tiedonkeruu, Metka-tuen jakaminen… Tukipottiakin olisi syytä kasvattaa eikä kutistaa, koska Metkalla on mahdollista toteuttaa hyviä hankkeita kuten tuhkalannoitusta soilla. Kasvavien suurpetokantojen ja hirvieläinkantojen myötä myös kohtaamiset ja konfliktit ihmisten ja villieläinten välillä lisääntyvät. Kysely luonnon monimuotoisuudesta ja suhtautumisesta siihen. Minä en metsänomistajayhdistyksen hallituksen jäsenenä alkaisi usuttaa jäseniä moiseen julkiseen riidanhaastoon.” Timppa Verkkokeskustelu: Turhia kyselyjä. Ja taas hiukan johdattelevat vastausmallit, jotta saadaan toivottu tulos tutkimukseen. Ilveksen kohdalla vastaavaa ei ole toistaiseksi tutkittu. Uunin sytytyksessä ne roihahtivat kiitettävästi.” mehtäukko ”Sähköpostiin tuli kysely MG:lta liittyen tehtyyn hankintakauppaan. Lisäksi metsästyksessä voi myös sukupuoleen kohdistuvalla valinnalla vaikuttaa voimakkaasti hirvieläinkannan tuottavuuteen, esimerkiksi naaraita säästäen kasvattaa lisääntymistuottoa. Juuri näillä saadaan lisää hiilinieluja, silkkaa säästöä suoraan valtion pussiin!” A.Jalkanen ”Aikoinaan Tilastokeskus yritti onkia tietoa toistuvilla lanketeilla. AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI NÄKÖKULMA METSÄGALLUP SA M I KA RP PI N EN MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Haetko ovenpieleen juhannuskoivun. Ihmisen hirvieläimiin kohdistama verotus vaikuttaa pääsääntöisesti suurpetoja voimakkaammin kannan dynamiikkaan ja kehitykseen, koska ihminen valikoi saaliikseen petoihin verrattuna voimakkaammin aikuisia yksilöitä. METSÄKESKUS aiheutti Keski-Suomessa tehdyllä, epäluotettavaksi osoittautuneella harvennusselvityksellään vakavaa mainehaittaa itsensä lisäksi koko toimialalle. Niitähän kokoomus on halunnut leikata aina.” Apli ”Metsäkeskuksella on tarpeellisia toimintoja, jotka pitää säilyttää. Asiaan sisältyy toinenkin paradoksi. Päätin vastata, kun tutkimusta teki Metsäkeskus. Paradoksaalisesti Metsäkeskus mitä ilmeisimmin onnistui sähläyksellään parantamaan harvennusten laatua. Käytännössä tätä ajatusta haastaa se, että pääsääntöisesti (suur)petojen kannat ovat alhaisemmalla tasolla kuin mitä tarvittaisiin tämän ekologisen roolin funktionaalisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Sen jälkeen, kun kohu viime joulun tienoilla alkoi, kaikissa metsäyhtiöissä, metsänhoitoyhdistyksissä ja metsäkoneyrityksissä on entisestään korostettu harvennusten huolellista toteutusta ja omavalvontaa. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 87% En 13% neet alueelle 50 hehtaarin Sähläämisestä oli hyötyäkin ”Tuli taas kysely metsänomistajille. Vaikka Metsäkeskuksen selvitys osoittautuikin epäluotettavaksi, moni nuori metsä lienee todellisuudessakin harvennettu turhan vähäpuisiksi. Hirvi on tilastojen mukaan taimikoissa merkittävin tuhonaiheuttaja, mutta metsäkauriin ja valkohäntäpeuran suhteellista merkitystä ei vielä tarkkaan tunneta tai voida erottaa näiden pienten hirvieläinten vaikutuksia toisistaan. Siis onko jollain huonoja kokemuksia asiasta. SUURESSA OSASSA MAAILMAA hirvieläinten merkittävimmät kuolinsyyt ovat ihmisen niihin kohdistama metsästys ja petojen saalistus. 22.6.2023 Metsälehti.fi 17 toiminnallinen osa ekosysteemiä pedot säätelevät yleisellä tasolla saaliseläintensä kantoja. Kun kyselevät turhaan metsänomistajien näkemyksiä, niin syytä lopettaa koko laitos – mitä ne meidän mielipiteitä utelemaan?” Isaskar keturi ”Minuakin kysely alkoi ärsyttää jossain kohtaa. Vaikka näissä sanotaan, että vastaukset käsitellään anonyymisti, niin nehän tekee aina joku niihin erikoistunut firma ja tämmöisestä kysymysten tyhjänpäiväisestä jankkaavuudesta saa käsityksen, että MG:n sijaan profiloidaankin vastaajaa. Aloitin jo vastaamisen, mutta muutaman sivun jälkeen keskeytin ja laitoin roskakoriin. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. 10207_.indd 17 10207_.indd 17 20.6.2023 9.03 20.6.2023 9.03. Näistä syistä merkittävin on ihmisen oma toiminta, kuten tiestön sijoittuminen ja metsänhoitotoimet. Haettiin metsänomistajaa A-studioon, jossa käsitellään tukkipuiden katkomista kuitupuiksi. Puunkorjuun laadusta kyseltiin viime talvena aina eduskuntaa myöten. Yksi muoto tästä on hirvieläinten ruokailun talousmetsissä aiheuttamat vaikutukset, kuten metsän kasvua hidastavat tai puun laatua alentavat puuntaimien vioitukset sekä taimien tuhoutumiset. KATJA HOLMALA KIRJOITTAJA ON OHJELMAJOHTAJA LUONNONVARAKESKUKSESSA. Muutoksesta parempaan kertoo myös se, että metsurien mukaan tänä keväänä raivaussahureille on tullut harvennettavaksi pieniläpimittaisia nuoria metsiä, joita aiemmin olisi harvennettu motolla. Nyt nuoren metsän kunnostus voi siis olla ihan oikeaa metsänhoitoa eikä väkinäistä puunkorjuuta huonossa leimikossa. Jotenkin taas tekijältä mennyt mopo karkuun, kun osaan kysymyksistä vastattiin naamoja (vihaisesta hymyilevään) ruksimalla. Myös hirvieläinkannoissa on nähty kasvavaa kehitystä liittyen sekä kannanhoidon toimenpiteisiin että ilmaston lämpenemiseen liittyvään esiintymisalueiden laajentumiseen ja tiheyksien kasvuun. SUDEN OSALTA TUTKIMUSTIETOA vaikutuksesta hirvieläinkannan dynamiikkaan on monenlaisista ympäristöistä, mutta biologisesti relevanttia vaikutusta hirvieläinten metsävahinkoihin asti ei kiistatta ole pystytty osoittamaan. Toistaiseksi ratkaisun avaimet hirvieläintuhojen hillintään lienevät hirvieläinten kannanhoidossa ja tuhoja ehkäisevissä ja niihin vaikuttavissa metsänhoitotoimissa. i Suositko sekametsiä. Viimeisten vuosikymmenten suojelumyönteisen kannanhoidon myötä suurpedot ovat erityisesti Pohjois-Euroopassa uudelleen levittäytyneet alueille, joista ne olivat pitkään poissa, ja kannat ovat olleet kasvusuunnassa. Vedin sen kuitenkin läpi vaikuttaen rahanahneelta luonnontuhoajalta, kun ajattelin, että sellaistakin näkemystä kaivataan.” Jean S ”Eivätköhän nuo leikkaa sieltäkin, myös kemeroihin tullee leikkauksia, samoin maataloustukiinkin. Metsänomistajatkin osaavat nyt vaatia laatua. Pääosin muut syyt kuin suden saalistuspaine tai läsnäolo selittävät paremmin havaittuja vaikutuksia puustossa ja kasvillisuudessa. Mikä takaa, etteivät nämä firmat myy kerättyä aineistoa jollekin muulle firmalle?” Rane ”Yle oli lähestynyt Pääkaupunkiseudun Metsänomistajia ja yhdistyksen hallitus välitti viestin jäsenille
Jos harkitsee kuusikon kasvattamista mäntyjen alla, on ensimmäinen tehtävä varmistaa kasvupaikan viljavuus. Jos kuusikosta haluaa kasvattaa seuraavan puusukupolven, tulisi kuusia olla mäntyjen alla suhteellisen tasaisesti 1 600–2 000 kappaletta hehtaarilla. Kuusialikasvoksen toipumiskykyyn on syytä kiinnittää huomiota. Ravinteisuuden lisäksi myös vesitalouden pitää olla kuuselle suotuisa. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 22.6.2023 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT USEIN männikön alle syntyy luontainen kuusialikasvos, mutta tyypillisesti sen kehitys torpataan jo ensimmäisessä ennakkoraivauksessa. ”Kuusten elinvoimaisuudesta kertovat terävä latva ja vähintään 10 sentin vuosikasvaimet”, kuvailee Niemistö. Mäntyjen laatu vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kannattaako alikasvoskuusista kasvattaa seuraava puusukupolvi. ”Joskus vettä läpäisevä maaperä voi olla sellainen, että mänty pystyy hyödyntämään veden syvältä ja kasvaa hyvin, mutta pintajuurinen kuusi ei”, Niemistö arvioi. Älä arkaile ylispuiden poistossa Kaksijaksoisessa metsässä ylempi mäntypuusto on suhteellisen kova kilpailija kuusialikasvokselle. Yhden korjuukerran taktiikkaan luottaisi UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. Kuusikosta voi kasvattaa kuvion seuraavan puusukupolven, tai kuuset voi kasvattaa kuitupuukokoon ja päätehakata mäntyjen kanssa. Männyn viljely kuusen kasvupaikalle on aiemmin ollut hyvin yleistä, minkä vuoksi alikasvoskuusikoita voi hyvinkin löytää niille sopivilta kasvupaikoilta. Etenkin turvemaille sopiva menetelmä on siirtyä kuusialikasvoksen avulla jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen. Jos kuuset aiotaan päätehakata samaan aikaan mäntyjen kanssa, on Niemistön mukaan kuuselle sopiva runkoluku 800–1 000 kappaletta hehtaarilla. Terävä latva tarpeen Kuusialikasvosta voi hyödyntää männikön alla kolmella tavalla. ”Kuusten elinvoimaisuudesta kertovat terävä latva ja vähintään 10 sentin vuosikasvaimet.” Kuusialikasvos tai sen tiheys eivät juuri vaikuta ylemmän mäntyjakson kasvuun nuorissa kasvatusmetsissä, mutta varttuneemmissa puustoissa tiheän alikasvoksen on havaittu hidastavan mäntyjakson vuotuista kasvua 1–2 kuutiota hehtaarilla. Joskus voi toimia toisinkin. Toinen vaihtoehto on poistaa ylispuut kerralla”, sanoo Niemistö. Mitä enemmän sitä lykkää, sitä suurempia korjuuvaurioita saa aikaan taimille ja sitä epätasaisemman taimikon saa aikaan.” Niemistön mukaan ylispuut kannattaa poistaa tai harventaa 300–350 rungon tiheyteen, kun kuuset ovat noin 6–7 metrin mittaisia. NUUKAILUA VAI VIISAUTTA. ”Kasvupaikan tulee olla vähintään mustikkatyypin paremmalla laidalla tai vastaavaa turvemaata”, sanoo kaksijaksoisiin mänty-kuusimetsiin perehtynyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Pentti Niemistö. ”Ylispuut poistetaan aina heti, kun taimikko on valmis, eli se on riittävässä jatkokasvatustiheydessä. ”Siksi kuusikon kasvatus edellyttää mäntyjakson voimakasta tai ainakin säännöllistä harventamista noin 10 vuoden välein. 10208_.indd 18 10208_.indd 18 20.6.2023 18.35 20.6.2023 18.35
Ilmaston muuttuessa kuuseenkin liittyvät metsätuhoriskit on kuitenkin syytä pitää valintaa tehdessä mielessä. Männyn laatu ratkaisee UPM:n Viiri ei innostu suuresti alikasvoskuusien hyödyntämisestä männiköissä, eikä menetelmää juuri yhtiön metsissä käytetä. Jos mäntyjen laatu on heikko, paranee kuusialikasvoksen kasvattamisen kannattavuus. ”Sanoisin, että kohteet tunnistaa yleensä siitä, että metsänomistaja on erityisen nuuka.” Viiri viittaa säästöhaluun viljelykuluissa, mutta onko kaksijaksoisen mänty-kuusimetsän kasvatuksessa taloudellista järkeä. TYPPILANNOITUS hyödyttää sekä mäntyä että kuusta. Omassa metsässään hän on kokeillut menetelmää. Niemistö on havainnut, että alikasvos vaikuttaa mäntyjen jäSekä mänty että kuusi hyötyvät typpilannoituksesta. Alikasvoskuusten hyödyntämiseen yksityisiä metsänomistajia motivoi usein myös hirvi, sillä viljellen perustettujen mäntytaimikoiden kannattava kasvatus on hirvituhojen vuoksi monin paikoin työlästä tai toivotonta. Hyvä pohja, niin kyllä siinä viljelytaimikko kasvaisi hienosti.” ”VOITETTIINKO LOPULTA MITÄÄN?” KUUSIKON KASVATTAMISEEN MÄNNIKÖN ALLA KASVUPAIKAN viljavuuden tulee olla vähintään mustikkatyyppiä. Jonkun vuoden kuuset vähän ihmettelivät, mutta sitten alkoivat kasvaa. ”Jos kuuset kasvatetaan liian pitkiksi ja honteloiksi, ne jäävät ylispuiden poiston jälkeen alttiiksi lumija tuulituhoille. Niemistö painottaa vahvasti männyn laadun merkitystä. ”Ilman kuusialikasvosta kasvaneet koealat ovat tuottaneet mäntytukkia enemmän kuin koealat, joilla on kasvanut tiheästi alikasvoskuusia.” Kokonaistuotos alikasvosta kasvavilla kokeilla oli kuitenkin 22 vuoden aikana noin 25 kuutiota suurempi kuin ilman alikasvosta kasvaneilla. METSÄSTÄ 22.6.2023 Metsälehti.fi 19 VINKIT METSÄYHTIÖ UPM:n metsiä Keski-Suomessa hoitava metsäasiantuntija Jarno Jalkanen kertoo, että yhtiön mailla kuusta ei juuri kasvateta männikön alla puuntuotantotarkoituksessa. Paras keli ylispuiden poistoon on pikkupakkanen.” Liisa Hurskaisen vuonna 2019 Luken Jämsän koemetsiköissä tekemän opinnäytetyön mukaan ylispuiden poiston yhteydessä 10–30 prosenttia alikasvoskuusista vaurioitui, kun hakkuu tehtiin valmiilta ajourilta. Puusto on hieman epätasainen ja ryhmittäinen. Moto katkoi ja karsi ne sitten urien päällä niin, että sen tarvitsi vetää runkoja mahdollisimman vähän taimikossa.” ”Hakkuu onnistui mielestäni ihan hyvin. ”Alikasvoskuuset tuottivat puuta noin 50 kuutiota, mutta mäntyjen kasvu väheni vastaavasti 25 kuutiota hehtaarilla.” Kuusten vaikutus alkaa selvästi heikentää mäntyjen kasvua vasta kun männyt ovat yli 60-vuotiaita. En tiedä voitettiinko lopulta mitään. Pikkupakkanen on paras keli ylispuiden poistoon. Kuviolle aukaistiin vain muutama ajoura ja minä olin motoapuna sahan kanssa ja kaadoin männyt motolle latvat urille. Hakkuusta on nyt aikaa 23 vuotta ja alkaisi olla harvennuksen paikka. reytymiseen negatiivisesti. Yksi taimikonhoito kuviolle on tehty. Liisa Hurskainen tutki vuonna 2019 alikasvoskuusten korjuuvaurioiden määrää, kun männyt poistettiin kuusten päältä Luken koealoilla. Vuonna 2018 harvennetulla ja 2020 typpilannoitetulla kuviolla alikasvoskuuset ovat vehreytyneet nopeasti. ”Yhden hehtaarin kuvio oli kaukana tiestä, joten päätettiin yrittää metsää alikasvoksesta, ettei tarvitse kantaa taimia. Jos ylispuina kasvavat männyt ovat heikkolaatuisia eikä niistä ole odotettavissa tukkia, paranee kuusialikasvoksen kasvattamisen kannattavuus. 10208_.indd 19 10208_.indd 19 20.6.2023 18.35 20.6.2023 18.35. Jonkinlainen mustikkaturvekangas se lienee. HARVENNA männikköä voimakkaasti ja riittävän varhain, tai poista ylispuut kerralla kun kuuset ovat 6–7 metrin pituisia. KANNATTAVINTA silloin, kun männyt ovat heikkolaatuisia. KUUSIALIKASVOKSEN pituuskasvu oltava vähintään 10 senttiä. SUUNNITTELE korjuu huolella, käytä metsuria jos mahdollista. Hakkuukoneenkuljettajan maltti ja osaaminen vaikuttavat paljon lopputulokseen. Päällä oli järeä männikkö ja alla turkkina kuusta. Lannoitus on myös keino vahvistaa metsän erirakenteisuutta. Vaurioita tuli noin 10–30 prosenttiin kuusista
Siksi metsäsuun nitelmaan vaadin, että hakkuut suunnitellaan talvella tehtäviksi.” Tavoitteena on säilyttää metsä metsänä, eikä Myllykoski halua toiminnallaan aiheuttaa lajikatoa tai muitakaan on gelmia luonnolle. Myllykoski on tässä suhteessa realisti. ”Jos puolisoni on paikalla, näi tä asioita selostetaan hänelle, vaikka minä olen se metsänomis taja”, Myllykoski sanoo ja hymyi lee arvoituksellisesti. Tilalla on vaihtelevasti erilai EI LUONTOKATOA OMAAN METSÄÄN Katri Myllykoski vaatii tulevaan metsäsuunnitelmaan vain talviaikaisia hakkuita, ja syy ovat linnut. ”Mielelläni hyödynnän am mattilaisia.” Metsäammattilaiset osaavat kuitenkin vielä 2020luvulla suh tautua naisiin hiukan hassusti. ”Kyllä siellä välillä myös ve renpaine nousee”, sanoo Katri Myllykoski. Eräs metsäasiantuntija oli Myl lykosken kuuleman mukaan ar vioinut, että kokopäivätyössä käyvä metsänomistaja ehtii teh dä metsänhoitotöitä pari hehtaa ria vuodessa. 10209_.indd 20 10209_.indd 20 20.6.2023 18.38 20.6.2023 18.38. Metsän säilyttävä metsänä Myllykoski aikoo tilata lähiaikoi na uuden metsäsuunnitelman. Siihen voi olla paineita, kun vaik kapa taimikonhoitoa rummute taan nykyisin loistavana kuntoi luna ja metsässä oleilun sanotaan rauhoittavan mieltä. ”Olen käänty mässä jatkuvan kasvatuksen kan nalle, mutta toki on tilanteita, jois sa voi joutua teke mään päätehakkuun.” Omissa metsissään Myllykos ki uskoo kuitenkin jatkuvan kas vatuksen onnistuvan. ”Nyt olen virallisestikin luonnonsuojelija.” Katri Myllykoski on suojellut tilaltaan kallioisen metsän järven rannalla. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 22.6.2023 20 Metsälehti.fi SAARIJÄRVI AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT USEIN metsänomistajilta udel laan, tekevätkö he itse metsätöitä. Tila sijaitsee Saarijärvel lä, joten matkaakin tulee sen ver ran, että tavallisena viikonloppu na tilalle ei tule lähdettyä. Yhtä asiaa hän ai koo vaatia. ”Metsänhoitoa ei pitäisi tehdä lintujen pesimäaikaan keväällä ja alkukesästä. Hän myöntää, että on jännittä vää nähdä, millaisia ehdotuksia siihen tulee. Hän kyllä tekee omalla tilal laan erityisesti taimikonhoitoja, mutta antaa ammattilaisten hoi taa pääosan metsänhoitotöistä. Sininen pussukka on saatu talviuintikisoista Sloveniasta vuonna 2020. Puolisolla on onneksi sillä ta valla pelisilmää, että hän yleen sä siinä kohtaa ilmoittaa siirty vänsä kahvinkeittoon. Vesi on talviuinnin MM-mitalistille tärkeä elementti
22.6.2023 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Silloin lehtipuut ovat siirtäneet rungosta ja juuristosta ravintovarastoa lehtien puhkea miseen, mutta uutta varastoa ei ole vielä syntynyt yhteyttämällä. Ne eivät tukahduta kuusentaimia, vaikka saattavat heikentää kasvua. METSÄÄN kannattaa mennä aina kun voi. ”Yritin saada sitä Metsoohjel maan vuonna 2015, mutta ilmei sesti Metsorahat olivat tuolloin vähissä. Sitä vastoin jos heti perkauksen jälkeen on kuiva sääjakso, se voi kyllä vaikuttaa. Tutkimustietoa hyödynnettävä Luonto on Myllykoskelle tärkeä. sia kangasmetsän kasvupaikko ja sekä aikoinaan ojitettua suota. Jos runsasta heinäkasvillisuutta on kaatunut siellä täällä taimien päälle, sekin on helppo havaita ja korjata. 3. Syksyllä taimen päälle kaatuva heinämatto on tehokas kuusen tappaja. Sitä vastoin on totta, että alkukesä on hyvä aika perata lehtipuustoa havupuutaimikosta. Jos lehtipuusto on vasta saavuttamassa havupuiden pituutta, varhaisperkaus sujuu joutuisasti myös lehtien puhkeamisen jälkeen. Kuu selle aikanaan istutetuilla kuvioil la saa kasvaa muitakin puulajeja. Met sähallituksen kohdeluettelon mu kaan Saarijärvellä on lähes 14 hehtaaria kampanjoiden kautta suojeltua valtion maata. Jatkuvaa kasvatusta käsiteltiin tuolloin paljon mediassa. ”Olen ihmetellyt myös sitä, mi ten metsänomistajien etua ajavat järjestöt puhuvat hyvin samal la äänellä kuin metsäteollisuus.” Metsänomistajiin mahtuu kui tenkin hyvin monenlaista väkeä. Niinpä ajattelin, että an taa mennä, ja lahjoitin sen Suo men 100vuotisjuhlavuoden luon tolahjakampanjaan”, Myllykoski kertoo. Jos tällä tarkoitetaan, että kuun kierron vaihe vaikuttaisi vesomiseen, mikään vakavasti otettava kokeellinen tutkimus ei tue tätä uskomusta. Luontolahjani Suomelle kampanjassa valtio sitoutui suojelemaan kaksinkertaisen maaalueen jokaista yksityisen tekemää lahjoitusta kohti. ”Kun niin sanottuja hiljaisia metsänomistajia tutkittiin, kävi ilmi, että monet eivät tee mitään metsissään, koska pelkäsivät jou tuvansa tekemään avohakkuita”, Myllykoski sanoo viitaten Pel lervon taloustutkimuksen muu taman vuoden takaiseen tutki mukseen. Muutaman viikon ajan havupuut erot tuvat helposti lehtipuiden seasta. Usein taimet ovat lyhyempiä kuin perattava lehtipuusto, minkä vuoksi lehtien puhkeamisen jälkeen suojakypärän visiirin takaa havupuut erottuvat huonosti. VARHAISPERKAUKSEN sopivalla ajoituksella voi tehostaa työtään merkittävästi. 10209_.indd 21 10209_.indd 21 20.6.2023 18.38 20.6.2023 18.38. Katri Myllykosken työpaikka on kivitalojen ympäröimässä Pasilassa Helsingissä. ”Jos avasi Metsälehden tai Maaseudun Tulevaisuuden, ai na siellä joku sormi pystyssä va roitti, että ei pidä suin päin men nä jatkuvaan kasvatukseen. Vanhaa metsää on hiukan, mutta suuri osa on taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Se oli jo suorastaan noloa.” Myllykoski toivoo, että met säkeskustelussa pitäydyttäisiin faktoissa, koska erinomaista tut kimusta kuitenkin on runsaas ti tarjolla. ON USKOMUS, että sopivalla ajoituksella voi vähentää kaadettujen lehtipuiden uudelleen vesomista. Kyseessä on kaunis kallio rinne järven rannalla. Sitten kun runsaaseen lehtipuustoon puhkeavat lehdet, voi olla viisasta valita muutamaksi kuukaudeksi muita taimikon hoitokohteita. Mitä kauemmin lehtipuu on kesän alussa saanut muodostaa yhteyttämistuotteita, sitä huonommaksi tilanne käy uudelleen vesomisen kannalta. Sellaisen kuivuus jakson ennakointi ei kuitenkaan onnistu Yliopiston perinteisen almanakan avulla. Paras ajankohta hoitaa varhaisperkaus on tällaisilla kohteilla aika heti lumen sulamisen jälkeen. Metsänhoidolla Myllykoski pyrkii sekametsään. TAIMIKONHOIDON AJOITUS ON TAITOLAJI YLÄKERTA KATRI MYLLYKOSKEN VINKIT 1. Huonon näkyvyyden lisäksi valintaan vaikuttaa se, että kasvunsa aloit taneet latvakasvaimet vaurioituvat helposti, jos kaadettavat lehtipuut koskevat niihin. Hänen on kuitenkin vaikea ym märtää sitä, että metsiin liitty vä keskustelu on ajautunut niin kärjekkääksi. Sitä vastoin ei tarvitse huolestua ainakaan kuusenviljelyalueilla horsmista ja vadelmista. Niiden perkaaminen on turhaa. Jos saisi valita, onko kuusentaimien kanssa kilpaileva kasvillisuus heinää vai vatukkoa ja horsmikkoa, valinta ei kohdistuisi heinään. Myl lykosken käsityksen mukaan val tion suojelualueet etsittiin sa malta alueelta kuin yksityisten lahjoittamat, vaikkei hän tarkkaa sijaintia suojelualueensa vastin parille tiedäkään. Kalliosta luontolahja Yksi pieni luonnonsuojelualuekin löytyy. METSÄNOMISTAJAT ovat erilaisia ja metsästään voi tehdä sellaisen kuin haluaa. ”Asiat esitetään niin mustaval koisina. Katri Myllykosken mielestä metsänhoito ei saisi häiritä lintujen pesimäaikaa. Kun samassa taimikossa on tehty vesomisen koealoja pitkin kesää, koealat voivat poiketa paljon toisistaan, mutta vesominen ei liity kuunkiertoon. Metsätilan työt on pääasiassa ulkoistettu, sillä kokoaikatyön ohella metsänhoitoa ehtii tehdä itse korkeintaan pari hehtaaria vuodessa. Itsestään metsittyneelle pellolle jätettiin lähinnä mäntyä ja koivua. 2. Luontolahjakampanja oli käyn nissä vuonna 2017 ja uu destaan vuosina 2019–2023. ”Se oli kiva juttu, nyt olen viral lisestikin luonnonsuojelija” Myl lykoski sanoo ja nauraa. Minusta on hyvä tuoda esiin oma näkemys, mutta asiois ta pitäisi myös pystyä keskuste lemaan.” Molemmilla puolilla tavoite on kuitenkin useimmiten sama: säilyttää metsät elinvoimaisina. METSÄTALOUS on ihmisten toimintaa ja ihan normaalilla järjellä ymmärrettävää
Pölkyn voi vierittää koneen viereen ja kaataa terän alle. Järeimmät halkomamme pölkyt olivat läpimitaltaan lähes metrisiä. Vakaa ja vaivaton Traktorin kolmipistenostolaitteeseen kiinnitetty pystyhalkomakone on vakaa. Järeiden pölkkyjen halkomiseen Järeiden pölkkyjen pilkkomisessa on paras käyttää pölkyt halkaisevaa vakioterää. Koosta huolimatta niiden käsittely oli tasaisella alustalla suhteellisen kevyttä. Järeiden pölkkyjen käsittely on tasaisella alustalla helppoa. Nyt pölkyt irrotetLaadukas kone pystyhalkomiseen Collino on oiva työkalu erityisesti järeiden pölkkyjen pilkkomiseen. Koneen rungossa halkomasylinterin sivuilla pitäisi olla vasterauta, jota vasten kohoavaan terään takertunut pölkky puristuu ja irtoaa. Läpimitaltaan alle puolimetristen puiden käsittelyä nopeuttaa noin puoli metriä korkea koroketaso, jolle pölkyt nostetaan halottavaksi. Koneen käyttö on vaivatonta. COLLINO/ ROBUST R13K TRAKTORIN tehontarve 21 kW SYLINTERIN työntövoima 13 tonnia HYDRAULIÖLJYN määrä 23 litraa HALOTTAVAN pölkyn enimmäispituus 105 cm ENIMMÄISPITUUS koroketasoa käytettäessä 630 cm PAINO 285–300 kg KULJETUSKORKEUS 205 cm HINTA alkaen 3470 euroa (alv 0), tieliikennemallit alkaen 5690 euroa (alv 0) PLUSSAT JA MIINUKSET + halkomasylinterin teho + nelisakaraisen terän helppo kiinnitys + koroketaso 20–40 cm puiden käsittelyyn – terään juuttuneiden pölkkyjen irrotus Collino/Robust R13K selvisi hyvin lähes metristen pölkkyjen halkomisesta. Oikealla kädellä ohjataan sylinteriä ja vasemmalla painetaan puunpidikettä alaspäin. Lyhyiden pölkkyjen kanssa nostolaite ei toimi, eikä ole tarpeenkaan. METSÄSTÄ 22.6.2023 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI RISTO PÖNTINEN, KUVAT SLOVENIALAISEN Robustin valmistamia pystyhalkomakoneita on tuotu Suomeen italialaisen Collino Costruzionin tuotemerkillä. Kahtia halkovaan terään pölkyt eivät takertuneet. Jatkossa koneet myydään valmistajan nimellä. Halkomaterä on sylinterin päässä. Mallimerkiltään kone on Collino/Robust R13K. Nelisakaraisen terän kanssa oksaiset pölkyt takertuivat välillä terään. Halkomasylinteri on niin vahva, ettei kiharimmistakaan pölkyistä ollut sille vastusta. Aikaa säästyy, kun sylinterin liike pysyy lyhyenä. Se on parhaimmillaan järeiden pölkkyjen halkomisessa. Edelleen pilkottavat puulohkot voidaan siirtää tason sivuille kiinnitettäville apupöydille. Pit kien pölkkyjen käsittelyä helpottaa nostolaite, joka liikkuu nousevan halkomasylinterin vetämänä. Kierroksia ei tarvita kuin 340 minuutissa, joten traktoria voi käyttää lähes tyhjäkäynnillä. Halkaisukoroketta käytettäessä kytketään koneen rungossa oleva stoppari päälle, jolloin terä pysähtyy sopivasti ennen koroketta. tiin vasaralla. Vieritimme pölkyt halkomakoneen viereen ja keikautimme ne sopivalta etäisyydeltä halkomaterän alle. Tarjolla on myös nelisakarainen vaihtoterä, jolla 20–30-senttisistä pölkyistä saa valmista pilkettä kertatyönnöllä. Pienten ja keskikokoisten rankojen pilkkomiseen on tarjolla nopeampia koneita. Vaihtoterän kiinnitys on helppoa ja nopeaa. Collino/Robust on laadukas ja helppokäyttöinen kone. Niitä Metsälehden kokeilussa ei ollut mukana. Kokeilemamme traktorisovitteinen kone saa käyttövoimansa traktorin voiman ulosottoakselilta, joka pyörittää halkomakoneen hydraulipumppua. Sylinterin työntävä liike hidastuu, kun vastus kasvaa. Kohoavan sylinterin voi pysäyttää käsiohjauksella, kun terä on noussut hieman käsiteltävän pöllin pään yläpuolelle. Koneesta löytyvät myös bensamoottorilla ja sähkömoottorilla varustetut versiot sekä henkilöautolla hinattava tieliikenteeseen sopiva malli. 10210_.indd 22 10210_.indd 22 20.6.2023 18.41 20.6.2023 18.41. Enimmillään koneella voi tehdä metrin pituisia halkoja. Alaspäin liikkuva terä pysähtyy kymmenen senttiä ennen halkoma-alustaa
Päivätahti on vajaat tuhat tainta. Eräällä alkuaan 1970-luvun pellonmetsitysalalla hän on ollut saattamassa alkuun kaksi peräkkäistä puusukupolvea. Pottitaimet lähtevät paljon paremmin kasvamaan.” Vuosi kerrallaan Koskinen ei erityisesti kaipaa paljasjuuristen taimien istutuksia. Kun sitten on kuukaudenkin yhteen menoon istuttanut, alkaa taas tuntua siltä, että mielellään lähtisi vaihteeksi raivaussahaamaan.” Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab Puh. Muokkauskoneita ei ollut, vaan kuokkamies hakkasi kunttaan laikkuja ja perässä tulevat istuttajat panivat taimet maahan. Siellä sai käydä monta viikkoa.” Paljasjuuritaimien aikaan istutukset joskus epäonnistuivat. Tälle keväälle hän varmisti hyvissä ajoin lopputalvesta, että töitä riittää. Puolentoista miljoonan taimen mies Reima Koskinen istutti ensimmäiset taimensa vuonna 1963 – eikä se siihen jäänyt. ”Minulla ei selkä koskaan kipeytynyt jatkuvasta kumartelusta – muutenkin olen säästynyt vaivoilta ja sairauksilta.” Miehen työsaavutukset ovat huimat. Ennen vanhaan, kun työpäivät venyivät pitemmiksi, taimia meni maahan yli tuhannen taimen päivätahdilla. Täytettyään 16 vuotta nuorukainen osti moottorisahan – sen ajan suosikkimerkin Homeliten – ja alkoi metsuriksi. Istutuskaudella hän kiirehtii töihin aamuvarhaisella. Niistä kasvanut metsä avohakattiin muutama vuosi sitten. Istutuksilla hän on ollut metsänhoitoyhdistyksen hommissa, ensin Hattulan ja nyttemmin Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksellä. ”Yhtenä keväänä istutin yksin samalle aukolle 20 000 tainta kuokkapelissä. Myös työuransa hän aloitti varhain, vuonna 1963. Se pätee 76-vuotiaan hattulalaismetsuri Reima Koskisen päivärytmiin ja myös elämäntyöhön. Tänä vuonna mies kertoo istuttaneensa yhteensä 15 000 tainta vajaan tuhannen taimen päivätahdilla. Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Juha Leppälä koetti kesken haastattelun tarjota töitä vielä ensi vuodellekin, nuorempaa väkeä kun on vaikea saada istutustöihin. Samana vuonna hän istutti ensimmäiset taimensa: isojuurisia kuusia vanhaan peltomaahan. Työ oli hidasta, mutta onneksi kourukuokkaistutusten aikaan väkeä oli runsaasti metsässä, joten isotkin aukot saatiin istutettua. Kovaa työtä kourukuokalla Hakkuita Koskinen teki metsäyhtiöiden leivissä, viimeksi UPM:llä. ”Ensimmäisellä kertaa peltoon istutettiin kuusentaimia. ”Yhtenä keväänä istutin yksin 20 000 tainta kuokkapelissä.” Reima Koskinen on tänä vuonna istuttanut noin 15 000 tainta. Puolitoista miljoonaa tainta tarkoittaa keskimäärin 25 000 taimen vuositahtia. Toisinaan sai silti puurtaa yksinään aukolla. Vielä 1960ja 70-luvuilla metsänviljely oli käsityötä. ”Katsotaan vuosi kerrallaan. Keväällä, kun lumet alkavat sulaa, oikein odottaa, että pääsisi jo istuttamaan. ”Kun taimet pääsivät varastoinnin aikana kuivahtamaan, ne tahtoivat kuolla istutuksen jälkeen. Ensimmäisten istukkaidensa kehitystä Koskinen ei ole seurannut. Varsinkin kivisillä mailla kuokkaistutus oli rankkaa puuhaa. Nyt kuusten lisäksi istutettiin koivuja. Seuraavalla kerralla en enää taida olla mukana”, mies miettii. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.fi | www.uniforest.com HALKOMAKONEET MAGNUM HALKOMAKONEET TITANIUM NIPUTTAJAT PYTHON 10210_.indd 23 10210_.indd 23 20.6.2023 18.41 20.6.2023 18.41. Olin taas istuttamassa uudet taimet aukolle. METSÄSTÄ 22.6.2023 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT KUN varhain aloittaa, saa paljon aikaiseksi
”Menestyminen edellyttää vankkaa osaamista, luottamusta sekä saksan kielen hallintaa ja maan olosuhteiden tuntemista”, Piironen sanoo. ”Isoin mitattu oli 11 mottia”, hän paljastaa. Mitä isompia puut ovat, sitä helpommin ne lähtevät.” Kuudella koneketjulla Saksan savotoilla Seuraavaksi kuuseen tarttuu Jani-Petteri Ruutiaisen ohjastama järeä hakkuukone, savolaista tekoa sekin. ”Kerran puu lensi alarinteeseen yli 120 metriä. ”Täysillä kuormilla ei ilkeä ajaa, kun pengerteiden maa on usein pehmeää ja penkereet kallistuvat alamäen puolelle. Saksan savotoilla suomalaiskuljettajat ovat saaneet totutella meikäläistä hurjempiin maastoihin. Lähtijöistä ei ole ollut pulaa. Se ylitti kaksi tietä ja pysähtyi vasta naapurin pellolle. metsalehti.fi P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10211_.indd 24 10211_.indd 24 20.6.2023 18.45 20.6.2023 18.45. Helppoja paloja ei silti ole jaossa. Eikä aikaakaan, kun puu rojahtaa pyökkipöpelikköön. Kukkosen taitoja tarvitaan, sillä hakkuukoneet voivat kulkea vain rinteeseen pusketuilla pengerteillä. Se on jokaisen metsänomistajan käden ulottuvilla, nyt helpommin ja yksilöllisemmin kuin koskaan. Kukkonen kulkee rinteessä pahemmin puuskuttamatta, vaikka pitkä päivä raskaan varustuksen kanssa mittaa kenen tahansa kunnon. Käytännönläheistä ja kauaskantoista. Saksassa puunkorjuuyrityksen on mahdollisuus tehdä parempaa tulosta kuin Suomessa. Maksetaan paremmin kuin Suomessa Finnharvest lukeutuu Suomen suurimpiin metsäkoneyrityksiin. ”Parissa kuukaudessa tähän tottui. Saksasta yritys hakee toista tukijalkaa kireiden kotimarkkinoiden vastapainoksi. Kolmikko on osa Finnharvestin Suomesta lähettämää 26 ammattilaisen joukkoa, joka korjaa puuta kuudella motoketjulla. Polku omaan metsään Metsästä on meille luotu menestys. Maailman parasta metsänomistamisen taitoa. Finnharvest operoi Saksan metsissä puhtaasti suomalaisvoimin. Tällä kertaa Ponsse Ergon terissä on neljän kuution puu, jonka Finnharvestin metsuri Riku Kukkonen hetkeä aiemmin oli kaatanut. Ison Huskin 20 tuuman terälaipan koko ulottuvuus tarvitaan, kun mies sahaa kaatokolon ja kaatosahauksen. Pari vuotta sitten Finnharvest perusti Saksaan tytäryhtiön, Finnharvest GmbH:n. Onneksi ketään ei ollut tiellä.” Tällä kertaa puun karsineen moton mittauslaite näyttää rungon tilavuudeksi neljä kuutiometriä. Tämäkin puu on aika jytky. ”Mitä isompia puut, sitä helpommin ne lähtevät.” 100 km SAKSA Frankfurt Stadtsteinach München Berliini Katso video osoitteessa metsalehti.fi Baijerin rinnemetsissä koneet voivat liikkua vain pengerteillä. Tarvitaan vain tekemällä kertynyttä osaamista ja parhaiten tutkittua, riippumatonta tietoa. Puolasta ja Tšekistä tulevat yrittäjät voittavat usein hintakilpailun, mutta voimme vastata laadukkaalla, luotettavalla toimintatavallamme”, sanoo Finnharvest GmbH:n toimitusjohtaja Olli Oksanen. Metsuri kaataa liian kaukana koneesta olevat sekä liian suuret puut. Alasaksin metsävirastosta kerrottiin, että tukkikokoisen tuhometsän korjuu kannolta tienvarteen maksaa noin 28 euroa kuutiolta. Tyvi ponnahtaa kannolta kymmenen metriä alamäkeen. 22.6.2023 24 Metsälehti.fi METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT NUORI metsuri kapuaa jyrkkää rinnettä pyökkipöheikön läpi kohti leimaajan merkitsemää kuusta. Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva Riku Kukkonen on työmaallaan Finnharvestin savotalla Baijerin Stadtsteinachissa. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito. Vankat oksat ryskyvät poikki ja ketjusaha työntää ilmaan sakeita purusuihkuja, kun runkoa katkotaan tukeiksi. Piiroset eivät puhu taksoistaan. Välillä täytyy mättää risuja tielle kallistuksen puolelle”, kuormatraktorin kuljettaja Veeti Varjoranta kertoo. Metsästä meille löytyvät vastaukset tuottavasti uusiutuvaan huomiseen. Kyse ei ollut Finnharvestin työmaasta. Suomalaisurakointia Saksan tuhokuusikoissa Keski-Euroopan kirjanpainajakatastrofi pitää Saksaan asemoituneen Finnharvestin kiireisenä. ”Emme ole hakemassa pikavoittoja, vaan haluamme kehittää liiketoimintamahdollisuuksia pitkällä aikajänteellä”, kertoo Finnharvestin osakkaisiin lukeutuva, yhtiön operaatiopäällikkönä toimiva Eino Piironen. ”Töitä on tarjolla runsaasti, mutta kilpailuakin on
Maailman parasta metsänomistamisen taitoa. Polku omaan metsään Metsästä on meille luotu menestys. metsalehti.fi P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10211_.indd 25 10211_.indd 25 20.6.2023 18.45 20.6.2023 18.45. Metsästä meille löytyvät vastaukset tuottavasti uusiutuvaan huomiseen. Tarvitaan vain tekemällä kertynyttä osaamista ja parhaiten tutkittua, riippumatonta tietoa. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito. Käytännönläheistä ja kauaskantoista. Se on jokaisen metsänomistajan käden ulottuvilla, nyt helpommin ja yksilöllisemmin kuin koskaan
Esimerkiksi turpeen painumista voidaan muualla vain arvailla, mutta tänne on jo vuonna 1909 asennettu kivennäismaahan asti ulottuvia paaluja. 22.6.2023 26 Metsälehti.fi PILKKEET AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT P OLUN vieressä nököttää valtavan kokoinen metsäoja-aura. Esimerkiksi tuhkalannoituksen pitkäaikaisten vaikutusten tutkimiseen löytyi Suomesta vain kahdeksan sopivaa aluetta. On sitä toki myöhemmin perattu ja kunnostettu, mutta siinä se on kuivattanut ympäröivää suota jo yli sadan vuoden ajan. Yli satavuotiaan ojalinjan toinen puoli on jätetty hoitamatta, toisessa on tehty tavalliseen tapaan harvennuksia. Paikka on Jaakkoinsuolla Vilppulassa. Tästä lähtee vuonna 1909 kaivettu metsäoja. He tutkivat esimerkiksi kasvillisuutta, vedenpintaa ja maasta vapautuvia kasvihuonekaasuja lannoitusalueella. Pitkiä seurantoja vähän ”Alun perin täällä on seurattu puiden kasvua, mutta sitten on huomattu, että kokeista on hyötyä muuhunkin tutkimukseen”, sanoo erikoistutkija Sakari Sarkkola. Poikkeuksellista ei ole vain se, että tämä on Suomen ensimmäisiä metsäojituksia, vaan myös se, että tästä suosta tiedetään enemmän kuin monesta muusta. Sarkkolan mielestä pitkäaikaisia seurantoja on hyvä pitää yllä, vaikkei niille juuri nyt olisi käyttöä. Niihin tehtyjen merkintöjen avulla on voitu seurata, miten ojitus vaikuttaa TARKAT TIEDOT PITKÄLTÄ AJALTA Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsät ovat olleet olemassa yli sata vuotta. Metsänojituksen historia Suomessa on lopulta aika lyhyt. Tarvittiin tarkat tiedot alueen historiasta, lannoitettu ala ja lannoittamaton verrokki. Oja on kaivettu lapiolla miestyönä. Ne poistuivat käytöstä 1980-luvulle tultaessa, kun kaivinkoneet kehittyivät. Vuosikymmeniä vanhoja koealoja tarvitaan edelleen uusissa tutkimuksissa. Jaakkoinsuolla voi myös retkeillä hiukan alle kolmen kilometrin merkityllä polulla. Soita ojitettiin 1950-luvulta alkaen valtavien metsäoja-aurojen avulla. Siksi erikoistutkija Paavo Ojanen ja tutkija Päivi Väänänen ovat Jaakkoinsuolla käymässä läpi lannoituskoealan tukimuspisteitä. Nyt vasta täällä Jaakkoinsuollakin oikeastaan nähdään, mikä on ojituksen vaikutus koko kiertoajalla. Jaakkoinsuo Vilppulassa on ensimmäisiä metsänkasvatusmielessä ojitettuja soita. Yksi niistä on Jaakkoinsuo, missä tehtiin tuhkalainnoituskokeita jo 1930-luvulla. Yksi oja-aura nököttää yhä Jaakkoinsuon laidalla. 10213_.indd 26 10213_.indd 26 20.6.2023 18.45 20.6.2023 18.45. Olennaista on, että näistä kokeista on olemassa tarkasti dokumentoidut tiedot. Jaakkoinsuo on ensimmäinen Suomeen perustettu tieteellinen tutkimusmetsä Suomessa. Välillä uusiin tutkimuksiin on vaikea löytää sopivia koealoja. Se on tuttu melkein kaikille, jotka ovat tekemisissä suometsien hoidon kanssa. Se jatkuu suorana viivana maisemassa lähes 700 metrin verran. Tuolloin suo oli vielä isovarpuräme, mutta nyt se on muuttunut varputurvekankaaksi. Opasteita ja polun rakenteita on tarkoitus kunnostaa kuluvana kesänä Metsämiesten säätiön apurahan turvin
Vaikka metsän kehitystä voidaan tutkia myös aiempien tutkimusten perusteella laadittujen mallien avulla, on oikeasta metsästä saatava tieto ensiarvoisen tärkeää. Metsäntutkimuksessa varaudutaan siihen, että perustettavat kokeet kestävät jopa kymmeniä vuosia. Esimerkiksi turvekerroksen kehitystä on seurattu jo yli sata vuotta. Sakari Sarkkolalle Jaakkoinsuo on tuttu jo opiskeluajoilta. 2000-luvun alussa tutkimusmetsät vähenivät 75 000 hehtaarista 32 000 hehtaariin, kun ne siirrettiin Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle. Metsäntutkimus kestää kymmeniä vuosia Aina silloin tällöin joku ehdottaa joistain kokeista luopumista, mutta se ei välttämättä olisi viisasta. Painumisella taas on suora yhteys kasvihuonekaasupäästöihin, vaikka niistä on kiinnostuttu tosissaan vasta 2000-luvulla. Metsät kuuluvat Metsähallitukselle, ja Luonnonvarakeskus maksaa niistä sille korvausta. Tutkija Päivi Väänänen sekä erikoistutkijat Swakari Sarkkola ja Paavo Ojanen merkitsivät mittauspisteitä Jaakkonsuolla toukokuun alkupuolella. Kun suonkuivausmetsänhoitaja Antti Tanttu vuonna 1909 laati Jaakkoinsuolle ojitussuunnitelman, hän tuskin aavisti, että alueelle perustetut kokeet palvelisivat vielä hiilen kiertoon liittyvissä tutkimuksissa. On täysin mahdotonta ennustaa, millaista tietoa metsistä tulevaisuudessa tarvitaan. Enimmillään tutkimusmetsiä oli Suomessa 1930-luvulla yli satatuhatta hehtaaria. 22.6.2023 Metsälehti.fi 27 TARKAT TIEDOT PITKÄLTÄ AJALTA Vasta nyt saadaan tietoa ojituksen ja muiden metsänhoitotoimien pitkäaikaisista vaikutuksista. turpeen painumiseen. Suomessa on lähes 25 000 hehtaaria tutkimusmetsää. 10213_.indd 27 10213_.indd 27 20.6.2023 18.46 20.6.2023 18.46. Ne kattavat monipuolisesti erilaisia kasvupaikkoja ja ilmasto-oloja. Jaakkoinsuolta saadaan ainutlaatuista tietoa monista ojituksen vaikutuksista. Osa tutkimusmetsistä jäi rajan taakse toisen maailmansodan jälkeen ja joistain lohkaistiin maata asutustiloille. Monet kokeet, joissa alun perin tutkittiin jotain aivan muuta, on voitu viime aikoina valjastaa ilmastonmuutokseen liittyvien tutkimusten koealoiksi
Suurimmaksi osaksi syvänne kulkee pitkin harjua, mutta välillä se vaihtaa suuntaa harjun poikki. Kansallispuiston alueella oli valtavan suuri merkitys sivustavarmistuksen takia, vaikka alueella ei suuria taisteluita käytykään”, kertoo historiaan opastava sotakamreeri Rauno Suhonen. Sauna maan alla Suomen itäisimmäksi kansallispuistoksi vuonna 1956 perustettu Petkeljärven kansallispuisto JUOKSUHAUTOJEN JA HARJUJEN RAJAMAA Suomen itäisimmät vesistöt ja vanhat männyt leimaavat retkeä maan pienimmässä kansallispuistossa. Petkeljärven kansallispuisto tarjoaa melontaan suojaisia järviosuuksia ja yhteyden pidemmälle retkelle vaikka Patvinsuon kansallispuiston tuntumaan. Se palveli suomalaisjoukkoja, jotka turvasivat maan puolustusta talvisodassa. Jos vihollinen olisi päässyt kapeiden vesistöjen yli, se olisi voinut koukata helppokulkuisia männikkökankaita pitkin suomalaispuolustuksen selustaan. Juoksuhauta kaivettiin syksyllä 1939. 10212_.indd 28 10212_.indd 28 20.6.2023 18.47 20.6.2023 18.47. METSÄSTÄ 22.6.2023 28 Metsälehti.fi HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT METRIN syvyinen, sammaleiden vuoraama kaivanto kulkee Petkeljärven kansallispuiston mäntykankaalla. 15 kilometrin pituinen Petkeljärven-Putkelanharjun alue on yksi Suomen arvokkaimmista harjuluontokohteista. ”Kaksi kolmasosaa Ilomantsiin hyökänneistä puna-armeijan sotilaista oli Oinassalmen päärintamalinjalla muutaman kilometrin päässä
Toimituksemme valitsee voittajakuvan, joka palkitaan Savotan Big Bad Stove-risukeittimellä (arvo 45,90 €). Yksi hajonnut siitepölymyhky, ehkä naapurista tuotu, näkyy suoraan kovakuoriaisten peräpään alla olevan kukan luotilla. Päiväretkien kohde Seitsemän neliökilometrin kansallispuisto on maamme pienin. Lukuisten suppien seinämille nousseet vihreälehtiset koivut tuovat vaihtelua männiköiden hallitsemaan maisemaan. Joskus maariankämmekät houkuttelevat varsin tehokkaasti hyönteisiä. Usein sen tapaa myös niittymäisessä ympäristössä kuten tieluiskilla. Maariankämmekkä houkuttelee hemaisevalla kukinnollaan pölyttäjiksi hyönteisiä, mutta ei tarjoa palkinnoksi mitään ravintoa. Olisiko korpikasvupaikkojen maariankämmekän menestyksen syynä yksinkertaisesti se, ettei muita kukkia ole. Kuvan kukkajäärät eivät enää ole kiinnostuneita kukista, mutta kämmekän kannalta olennaisin asia näkyy kuvassa: nuijamaiset siitepölymyhkyt on viety pois, ja jäljellä ovat vain kalvomaiset suojukset. Sen rajaaminen eri lajeiksi ja muodoiksi on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Kiveltä kivelle hyppely tuo siellä täällä vaihtelua askellukseen. Siellä, parikymmentä metriä vedenpintaa korkeammalla, tuuli tarraa vahvasti puiden latvuksiin ja jäähdyttää samalla patikoijaa. METSÄN KÄTKÖISSÄ KUVAKILPAILU MIKÄ on kummallisin asia, jonka olet metsässä kohdannut. Tie kokoaa Ilomantsin seudun kaikki rajavyöhykkeen ulkopuoliset sotahistorialliset kohteet 150 kilometrin reitille. Yöpymismahdollisuudet, retkeilijän omatoimihuoltoa palvelevat rakenteet ja muu palvelu löytyvät puiston keskellä sijaitsevasta retkeilykeskuksesta. ”Kansallispuiston alue oli suojainen paikka. SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Sieltä löytyy muun muassa pieni karavaanialue – Suomen itäisin sekin. Maariankämmekän korpija suonreunakasvupaikoilla ei aina ole muita samaan aikaan kukkivia kasveja. Muista kirjoittaa kuvatekstiin ”Kesäkilpailu”. Huom! Kilpailuun osallistuminen vaatii tunnusten luomisen verkkosivuillemme. Lähetä ottamasi kuva Lukijoiden kuviin verkkosivuillamme (metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat). Lähettämällä kuvan vakuutat, että olet joko itse ottanut kuvan tai sinulla on lupa osallistua kyseisellä kuvalla kilpailuun. MAARIANKÄMMEKKÄ on suuressa osassa maata yleisin kämmekkä. Meilläkin kasvaa ainakin kolme erilaista muotoa. Esimerkiksi kuvan maariankämmekällä oli valokuvaajan iloksi jatkuvasti hyönteisvieraita: kimalaisia perhosia ja kukkajääriä. Sen polkuverkostokaan ei ole maan laajin, mutta ne muutamat reitit ovatkin mainioita päiväretkien kohteita. Päärintamalinjan sotilaat kävivät siellä peseytymässä, jos ennättivät”, Suhonen sanoo. Se kasvaa erilaisissa kosteissa ympäristöissä kuten soiden ohutturpeisissa reunaosissa, korvissa ja lievästi soistuneissa metsissä. Tuhansien kivien polut Nenään tunkeva paahteisen mäntymetsän voimakas tuoksu ja veden liplatus rantakiviin ovat vastakohtia sotamuistoille. Kalkkipitoisilla paikoilla kasvava kalkkimaariankämmekkä on erotettu eri lajiksikin karummilla paikoilla kasvavasta korpimaariankämmekästä. Vierailu tyhjässä kukassa ei heti lannista, sillä medellisetkin kukat ovat hetkittäin tyhjiä sen jälkeen, kun siellä on joku vieraillut eikä uutta mettä ole ehtinyt kehittyä. Pohjoisessa kasvaa korpimaariankämmekkää pienempi ja tummempi muoto, jonka asema on yhä epäselvä. Kiviä poluilla onkin satoja tuhansia. PETTÄJÄN TIE Mettä tai ei, kukilla on paikkansa korpikukkajääränkin rakkauselämässä. Jostakin syystä korsu nimettiin yhdysvaltalaisen 1920ja -30-lukujen mykkäelokuvatähden Lila Leen mukaan. Silti kehittyvien kotien perusteella pölytystulos on hyvä. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti syyskuussa. Pölytys perustuu siis petokseen. Oletko napannut tällaisesta metsän ihmeestä kuvan. Parin kilometrin mittainen, kapeaa Korkeasärkkää kulkeva polku laskee välillä järven pinnan tuntumaan ja nousee sitten jyrkkäseinäisen harjun laelle. Kilpailu on käynnissä 31.8.2023 asti. Kuuluisin nyt jo kadonneista korsuista oli kansallispuiston opastuskeskuksen lähellä sijainnut, Lilaleiksi ristitty suuri, kymmeniä miehiä lauteilleen vetänyt saunakorsu. METSÄSTÄ 22.6.2023 Metsälehti.fi 29 on keskeinen kohde Ilomantsin Sotatiellä. Korkeasärkän polku on kansallispuiston muiden reittien tavoin sekoitus neulasmattoa, polun poikki kohoavia männyn juuria ja kivenmurikoita. 10212_.indd 29 10212_.indd 29 20.6.2023 18.47 20.6.2023 18.47. Kun kukkia on vähän, jokainen kukka pitää tarkistaa. Oletko kenties nähnyt omituisesti kasvavan sienen, oudonkauniin värityksen eläimellä tai hyönteisellä, tai merkillisen kuvion puunrungossa. Hyönteiset vierailevat tyhjissäkin kukissa niin kauan kuin ympärillä on muita, mettä tarjoavia kukkia. Vanhan maatalouden aikana se oli tyypillinen kosteiden niittyjen kasvi, mutta varsinaiset niittykasvupaikat ovat käyneet vähiin. Maariankämmekän ulkonäkö vaihtelee. Myös kaksi muuta kuvaa palkitaan. Juoksuhautojen verkoston lisäksi kansallispuiston metsistä löytyy romahtaneiden korsujen pohjia. Samassakin kasvustossa on erinäköisiä yksilöitä. Yksi erikoisuus on, että puistossa ei ole reittien varrella lainkaan tulija telttapaikkoja tai laavuja. Suurimmaksi osaksi ne eivät hidasta etenemistä, mutta välillä jalkojen asetteluun kivien ja juurien lomaan pitää keskittyä kunnolla
Tavoitteena on ollut Laukkasen mukaan Eino Kollin oman äänen kuuluminen ja ajankuvan luominen. Jos kirjanpainajat ovat jo iskeytyneet, varminta on poistaa mahdollisimman paljon kuorta rungon eri puolin. Jos pitää tehdä neljä aisausta tasavälein, silloin joutuu kantamaan vänkäriä mukana. Riittääkö ns. Käkisalmen maalaiskunnassa vuonna 1925 syntynyt Kolli loi Vierumäen Teollisuudesta yhden aikansa Suomen merkittävimmistä yksityisistä sahayrityksistä. Puuaineista ei tarvitse poistaa. Aisauksesta ei ole tehty varsinaisia kokeita, joten tarkkaa tutkimukseen perustuvaa ohjetta ei voi antaa. JU H O KO KK O N EN vattaa poistamalla osan kuoresta eli aisata. Riittääkö yksi aisaus. Heräsi myös kysymys, millainen aisaus riittää ehkäisemään kuoriaistuhot. Kollin elämäntyö jatkuu säätiössä, jonka myöntämillä apurahoilla edistetään erityisesti metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden kehitystyötä ja innovaatioita. PILKKEET 22.6.2023 Metsälehti.fi:ssä oli hyvä artikkeli kirjanpainajasta ja sen torjunnasta. Kaksi aisausta. Minulla ja naapureilla heräsi kysymys, montako aisausta tarvitaan ehkäisemään kuoriaistuhot. Vai kolme aisausta. Ideana on, että nila kuivuisi kauttaaltaan, eikä olisi enää käyttökelpoista kirjanpainajan toukille. Kun iskeytyminen on jo tapahtunut, runko pitäisi todennäköisesti kuoria perusteellisemmin. puolipuhdas aisaus vai pitääkö tehdä kokopuhdas aisaus, jossa nilan lisäksi on puun pintaa poistettu. KALEVI LARIKKA ENSISIJAINEN toimi tuoreiden yksittäisten tuulenkaatojen aiheuttaman kirjanpainajaan liittyvän tuhoriskin hillinnässä on puiden poiskuljetus. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10214_.indd 30 10214_.indd 30 20.6.2023 18.47 20.6.2023 18.47. ”Kirja täydentää kokonaiskuvaa sahateollisuuden toimialasta ja kertoo sukupolvitarinan karjalaisen evakkopojan tiestä metsäalan opintoihin ja aikansa suurimman sahateollisuuden yrityksen kehittäjäksi”, kertoo Löysipomo – Eino Kollin työ ja elämä -kirjan kirjoittaja, toimittaja ja entinen kansanedustaja Markku Laukkanen. Kolli tunnetaan suomalaisen sahaja puutuoteteollisuuden innovatiivisena kehittäjänä. ”Hänen omat yritystoiminnan kuvauksensa perustuvat eri aikakausien haastatteluihin, muisteluksiin ja yritystoimintaa koskeviin kirjoituksiin, joita on säilynyt eri julkaisuissa ja arkistoissa”, Laukkanen kertoo. Teollisuusneuvos Eino Kollista elämäkerta Maan kattavin markkinapaikka. Jos tämä ei ole mahdollista, rungon voi kuoria kokonaan tai sitten kuorta voi yrittää kuiMillainen aisaus riittää. Mitä enemmän kuoripinta-alaa poistaa, sitä nopeammin nila kuivuu kuoren alla. Aisaus toimii sitä paremmin, mitä aiemmin keväällä se tehdään. Se ei todennäköisesti ehdi ainakaan kaikilta osin kuivua riittävästi ennen kaarnakuoriaisten aikuistumista. Kuivuva nila ei ole enää käyttökelpoista kirjanpainajalle. Kuvan puu on kuorittu moottorisahalla kolmelta sivulta kirjanpainajan parveilun jälkeen. Kokeilumme osoitti, että kuusen nila kuivuu melko hitaasti. Parveilu alkaa keväällä päivälämpötilojen noustessa 18–20 asteeseen. JUHO KOKKONEN METSÄNHOIDON ASIANTUNTIJA, SUOMEN METSÄKESKUS TIINA YLIOJA TUTKIJA, LUONNON VARAKESKUS LUKIJAKYSYMYS MARJATTA ja Eino Kollin Säätiö kunnioittaa tuoreella elämäkerralla ja yrityshistorialla teollisuusneuvos Eino Kollin mittavaa elämäntyötä. Näin nila ehtii kuivumaan osin jo ennen kirjanpainajan parveilua ja munintaa kuoren alle. Silloinkaan ei tarvitsisi kantaa vänkäriä runkojen kääntämiseen
• Öljyllä on hyvä hapettumisenkesto. Hoidettuna metsäsi sitoo tehokkaammin hiiltä ja voi tuottaa jopa 30 % enemmän tukkipuuta. Metsämiesten Säätiö palkitsi valmistuneita METSÄYHTIÖ UPM:n teknologiajohtajaksi on nimitetty Petri Hakanen. Uudessa pestissään hän aloittaa elokuun alussa. Kun ohut pihkakerros jähmettyy, se saa sinisen värinsä. Hakanen on viimeiset viisi vuotta johtanut yhtiön sellutehtaan rakentamista Uruguayssa. LUKIJAKYSYMYS STIPENDIT NIMITYS kuten taivaan sini tai veden pinnalle levittäytyvän öljypisaran muunteleva väriloisto. PYYDÄ TARJOUS JA RYHDY KUMPPANIKSI upmmetsa.fi/taimikonhoidonaika 100 € etuseteli TAIMIKOISSA ON TULEVAISUUS UPM Metsä lupaa hyvää teräketjuöljy METSURI Power teräketjuöljyon mineraaliöljypohjainen moottorisahan teräketjuöljy. • Öljyn juoksevuus ja pumpattavuus kylmissä olosuhteissa on erinomainen, mikä takaa voitelun myös ääriolosuhteissa. Kaikkien stipendeillä palkittujen nimet löytyvät osoitteesta metsalehti.fi/uutiset/metsamiesten-saatio-muisti-metsaalalle-valmistuvia-stipendit-32-uudelle-osaajalle. Stipendin arvo on 300 euroa, ja niitä myönnettiin niin yliopisto, ammattikorkeakoulukuin ammattitutkinnon suorittaneille. Petri Hakanen UPM:n teknologiajohtajaksi Taimikonhoidolla annat taimillesi tilaa kasvaa ja menestyä. Jähmepiste on -30 °C. Sinisen pihkan synty kummastutti lukijaa. Kiinnostaa kovasti, koska en ole aiemmin tavannut kyseistä ilmiötä. Tarjoamme 100 € etusetelin metsän hoitopalveluihin uusille ja nykyisille UPM Kasvu -kumppaneille 1.6.–30.6.2023 aikana sovitusta taimikonhoidosta. • Erikoislisäaineistuksen ansiosta voidaan ammattisahoissa vähentää öljyn syötön määrää. Laadukkaan uusioperusöljynja lisäaineistuksenansiosta Metsuri Power teräketjuöljyllä on hyvät voiteluominaisuudet kaikissa käyttöolosuhteissa. Eri käyttölämpötilojen mukaan valittu laaja viskositeetti mahdollistaa teräketjuöljyn ympärivuotisen käytön. PILKKEET 22.6.2023 Metsälehti.fi 31 Vuoksen varrella Imatralla on kuusi, joka ”hikoilee” sinistä pihkaa. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10214_.indd 31 10214_.indd 31 20.6.2023 18.47 20.6.2023 18.47. Sininen pihka ei siis ole kovin harvinainen tai poikkeuksellinen ilmiö. SEPPO VUOKKO METSÄMIESTEN Säätiö on myöntänyt 32 stipendiä tällä kevätlukukaudella metsäalan opinnoista valmistuneille nuorille. Kesällä pihka on jähmeää ja kovettuu paakuiksi vuotokohtaan. Toinen mahdollisuus on, että sininen väri syntyy, kun valo taittuu pihkakerroksessa. Kun kuoreen tulee vaurio, pihka juoksee hereästi ja levittyy kuorelle ohueksi kerrokseksi, johon niin sienten itiöt kuin puuhun pyrkivät hyönteisetkin jämähtävät. • Tuote pitää voitelupinnat puhtaina ja tarjoaa erinomaisen korroosiosuojan. Ehkä kuoresta liukenee jotakin, mikä värjää pihkan. • Pakkaukset: 1L, 3L, 10L, 200L , 1000L ja bulk Myllyharjuntie 20, 42300 Jämsänkoski, Suomi info@nextoil.fi Maan kattavin markkinapaikka. • Öljy tarjoaa hyvän voitelukyvyn, josta seuraa pieni kitka ja kuluminen. Keväällä, kun kuusi käynnistää elintomintonsa talven lepokauden jälkeen, pihka on juoksevaa ja väritöntä. Myöntämisperusteena ovat hyvä opiskelumenestys, ammattiosaaminen sekä rehdin ja luotettavan metsämieshengen luominen. RAILI MATIKAINEN IMATRA EN tiedä varmasti, mutta pidän seuraavaa selitystä hyvinkin mahdollisena. Silloin pihkassa itsessään ei olisi mitään väriainetta, vaan värin synty olisi puhtaasti fysikaalinen ilmiö aivan Miksi pihka on sinistä. Olen itsekin nähnyt sinistä pihkaa ja juuri samaan tapaan laajana peitteenä vaurioituneen kuusen kuorella. • Sisältää X-1R, mikä on synteettinen, nestemäinen metallipintojen hoitokäsittelyaine, joka vähentää huomattavasti metallipintojen keskinäisestä kosketuksesta ja liikkestä aiheutuvaa kitkaa. Eniten stipendejä tuli Helsingin yliopistosta valmistuneille, 11. Se on selvästi keltaista, mutta muuttuu pinnaltaan valkeaksi hapettuessaan ja kuivuessaan
taimikkoa n. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 2,5 ha). PILKKEET NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. 029 432 6116 Valtteri Skyttä (perhevapaalla) Aino Ässämäki (ma.) p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Kalajärven rannalla rinnakkaiset kiinteistöt. 3,4 ha. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. RA-paikka Simpelejärven rannalla. 2 ha, nuorta kasvatusmetsik. sekä pihasauna, jotka myydään purkukuntoisina. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 51 000 €. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. 050 410 4239 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. puusto n. Uudistuskypsää rauduskoiv. 09 315 49 840). Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 050 464 6500 METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. – metsätaitokisat kesä 2023 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. n. vuosikerta. METSÄTILAT, Punkaharju, Putikko 6,64 ha. n. perustettu 1933 22.6.2023 32 Metsälehti.fi MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Parikkala, Oravaniemi 8,374 ha, kaksi palstaa. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 09 315 49 800 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. 1200 m 3 . 1 ha ja vartt. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. . digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 7,6 ha, OMTkasvupaikat. Kok. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. Tilalla purkukunt. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. 029 432 6108 Eero Sala p. Kok.puusto n. 654 m 3 . 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Juttu avautuu uuteen näkymään. 41 000 €. Rantala-tilalla pieni talo, navettarak. Osa kuvioista vajaatuott. Hp. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Sähköliittymä siirtyy. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Tarjouksen voi jättää myös pelkästä rantapalstasta (n. rakennuksia, hyvä varastorak. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. metsitettäviä. Tervetuloa kisailemaan! 10215_.indd 32 10215_.indd 32 20.6.2023 18.48 20.6.2023 18.48. 09 315 49 844 Sari Enderle p. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Hp. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. TARJOUKSET 3.7.2023 klo 16 mennessä osoitteeseen veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Metsämaata n. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa KILPAILU Suomen Metsäurheiluliitto ry. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä
Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. METSÄKRYPTO 12 10215_.indd 33 10215_.indd 33 20.6.2023 18.48 20.6.2023 18.48. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. tai p. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. PALKINNOT metsäristikosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Ulla Kirmo, Kyröskoski, Timo Löppönen, Saari ja Kauko Tuliniemi, Nakkila. PILKKEET 22.6.2023 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 12 METSÄRISTIKKO 9, OIKEA RATKAISU 4 3 2 1 2 1 2 3 4 5 6 17 16 15 7 8 9 10 11 12 2 14 14 11 21 2 13 14 15 16 17 18 4 7 13 19 20 21 22 23 24 2 17 14 11 2 14 sanaris.fi/Erkki Vuokila 21 2 18 22 2 14 2 16 2 5 12 11 2 9 2 23 24 4 13 2 14 4 16 4 18 11 14 5 23 14 11 17 21 11 4 2 2 19 10 23 2 2 1 20 3 11 21 1 20 17 2 2 7 7 20 15 11 17 17 2 1 20 4 17 9 8 2 6 16 9 11 14 4 11 1 2 21 21 2 6 19 16 16 6 17 11 5 14 11 2 14 2 3 11 16 23 6 6 19 10 11 4 11 8 19 3 11 12 23 2 3 15 14 14 2 22 14 11 2 12 2 13 9 16 12 4 23 13 2 16 11 12 20 14 24 21 11 19 14 19 19 3 11 19 17 10 5 9 11 24 2 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . 09 315 49 840 TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 7.7.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraa tinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 12”. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille muka na olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sana ristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk)
Käsissään hänellä on printtiversio Metsähydrologia ja metsäojitus -sanastosta. Yllättävää on hänen mukaansa se, että läheskään kaikille metsätermeille ei löydy yleispätevää määritelmää. Määritelmiä puuttuu Metsäisiä sanoja kerätään 30 aihealueelta. Sanastojen laatimiseen ovat Metsätermit haltuun Suomen metsäkeskuksen kokoama metsäsanasto sisältää termejä niin metsien rakenteesta, kasvupaikoista kuin metsätuhoista. Neljällä kielellä Sanastohankkeen perustana on Metsäkustannuksen vuonna 2008 kustantama Suomalais-venäläinen metsäsanakirja, joka sisältää noin 5 000 metsäistä termiä. Lisäksi tavoitteena on, että nyt koottavista sanastoista löytyvät keskeiset Metsänhoidon suosituksissa käytetyt termit. 10216_.indd 34 10216_.indd 34 20.6.2023 18.49 20.6.2023 18.49. ”Metsäalan piiristä ei tunnu löytyvän yksikertaista määritelmää, mitä esimerkiksi kostea, kuivahko tai kuiva tarkoittavat. METSÄSANASTO Koostuu 30:stä eri aihealueen sanastosta Valmiit sanastot: Tuli metsässä, Metsähydrologia ja metsäojitus Tänä vuonna valmistuvat sanastot: Metsien rakenne ja kehitys, Metsämaa, Kasvupaikat ja metsätyypit, Suoja turvekangastyypit, Metsätuhot ja metsänsuojelu www.metsakeskus.fi -> Avoin metsäja luontotieto -> Sanastot ja standardit -> Metsäsanasto osallistuneet muun muassa Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat. Maaperän kosteus määritellään epäsuorasti kasvillisuuden perusteella.” Metsien rakenne ja kehitys -sanastosta löytyy selitys muun muassa termeille havumetsä, latvusaukko, susipuu, jurominen ja juuristokilpailu. Suunnitelmissa on saada ne myös Digija väestöviraston ylläpitämälle sanastot.suomi.fi-verkkosivulle. ”Pyrimme osallistamaan metsäammattikuntaa laajasti, mutta vielä emme ole hukkuneet kommentteihin. Nyt viimeisteltävänä on sanaston kolmas osa: Metsien rakenne ja kehitys. Yksi tällainen termi on maaperän kosteusaste. Metsäkeskus on vetänyt Metsäalan sanastotyö -hanketta vuodesta 2021. Sanastoista löytyvät sekä termien suomenkieliset selitteet että ruotsin-, englanninja venäjänkieliset vastineet. Miten ryömii ryömivä palo. Metsälehti ja Metsäkustannus kuuluvat Tapio-konserniin. Tällaiseen tietokokonaisuuteen on haasteellista saada kommentteja, sillä se vaatii paneutumista aiheeseen”, Blauberg kertoo. 22.6.2023 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA MITÄ eroa on lähteiköllä ja tihkupinnalla. Hän kertoo, että saatujen palautteiden perusteella metsäalalla tuntuu olevan melko yhdenmukainen käsitys siitä, mitä eri termit tarkoittavat. Se palasi hiljan lausuntokierrokselta. Tihkupinta taas tarkoittaa lähdettä, jossa pohjavesi tihkuu maanpinnalle muodostamatta selvää purkautumispaikkaa. Sanastoja julkaistaan Metsäkeskuksen verkkosivuilla sitä mukaa kuin ne valmistuvat. Tavoitteena on koostaa yhtenäinen ja ajantasainen metsäsanasto kaikkien metsistä kiinnostuneiden käyttöön. Vastaukset löytyvät Suomen metsäkeskuksen hiljan julkaisemista Metsähydrologia ja metsäojitus sekä Tuli metsässä -sanastoista. Ryömivä palo on metsän pohjatai kenttäkerroksessa tai niissä molemmissa hitaasti etenevä palo. Metsäalalla tuntuu olevan melko yhdenmukainen käsitys siitä, mitä alan eri termit tarkoittavat, sanoo Kai Blauberg. Lähteikkö on toisiinsa liittyvien lähteiden kokonaisuus. ”Metsäsanastossa julkaistaan metsäalan ammattilaisten käyttämän kielen käsitteitä siten, että niistä on hyötyä mahdollisimman monelle taholle, esimerkiksi metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille ja metsäalalle kouluttautuville”, sanoo Metsäkeskuksen projektipäällikkö Kai Blauberg
Himalajankoivu (Betula utilis ) kuvattiin tieteelle 1800-luvun alkupuolella Nepalin vuoristomaisemista, jossa se kasvaa parista kilometristä jopa neljän ja puolen kilometrin korkeuteen asti. Lehden mukaan myös houkutus salametsästykseen oli kasvussa. Tuohella monia käyttötapoja Tuohen väri voi himalajankoivulla vaihdella alkuperästä riippuen vitivalkoisesta kermanväriseen, harmaaseen tai punaruskean eri sävyihin. KESÄKUUSSA 1933 Metsälehti kertoi, että hirvenmetsästys oli taas mahdollistumassa. Viljeltynä puu pärjää toki matalammalla. Kannattaa ottaa seurantaan kirjanpainajariskija metsätuhohakkuut -karttapalvelut.” Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa Twitterissä 14.6.2023 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT JUHANNUKSEN korvilla osa suomalaisista noutaa lähimetsistä juhannuskoivuja talojensa edustalle koristeeksi ja kesäisen tunnelman luomiseksi. Hirvi oli rauhoitettu kymmenen vuotta aikaisemmin muualla kuin Petsamon kihlakunnassa, koska uhkana oli jo sukupuuttoon kuoleminen. Niiden uskotaan tuovan käyttäjälleen onnea ja suojelusta. Himalajankoivu leviää tuulen ja kevyiden siementensä avulla tehokkaasti laajoille alueille ja on pioneeripuu erityisesti metsäpalojen jälkeen. 22.6.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Seuraava Metsälehti ilmestyy 7.7.2023 MITÄ KUULUU METSÄTILOJEN HINNOILLE. Alueen väestössä osa käyttää kaulakoruina vielä nykyäänkin amuletteja, joissa himalajankoivun tuohenpalaan on kirjoitettu pyhiä mantroja. Antiseptisesta tuohesta tehtyjä rasioita on käytetty muun muassa elintarvikkeiden kuten voin säilytysastioina. Puun vettä hylkivää tuohta on käytetty kattojen päällystämiseen ja kuoresta on nikkaroitu vettä hylkiviä sateensuojia. Himalajankoivun tuoheen on aikojen saatossa raapustettu monia pyhiä tekstejä. Sittemmin kanta oli luonnollisesti lähtenyt kasvuun. Aikojen saatossa jo kauan ennen paperin keksimistä – ja sen jälkeenkin – on vaaleaan tuoheen raapustettu monia sanskritinkielisiä pyhiä tekstejä ja virallisia kirjoituksia, jotka ovat edelleen luettavissa monien vuosisatojen jälkeen. Puun luontainen kasvualue ulottuu Afganistanista, Intian, Nepalin ja Pakistanin kautta läntiseen Kiinaan. ”Mitä enemmän hirvikanta lisääntyy, sitä lukuisemmiksi käyvät myös hirven viljelyksille ja metsälle tuottamat vahingot” , Metsälehti kirjoitti. Suotuisissa olosuhteissa himalajankoivu voi saavuttaa suomalaisen tukkipuukokoisen rauduskoivun mitat. Korkealla Himalajan vuoristossa ei juhannusta vietetä, mutta alueella kasvaa erityisen valkorunkoinen koivulaji. KOIVU HIMALAJAN RINTEILTÄ Himalajankoivu voi saavuttaa suomalaisen tukkipuukokoisen rauduskoivun mitat. Hirviä pääsi taas metsästämään ”JUSSIA VIELÄ ODOTELLAAN, mutta nyt jo muistutamme metsätuholain tuoreen puun pinojen heinäkuun määräajoista. Nykylääketiede on kiinnostunut erityisesti tuohen sisältämästä betuliinista, jolla on todettu antimikrobisia ja jopa syöpäsolujen kasvua rajoittavia vaikutuksia. 10216_.indd 35 10216_.indd 35 20.6.2023 18.49 20.6.2023 18.49. Perinnelääketieteessä himalajankoivun kuoresta uutetuilla rohdoilla on pyritty hoitamaan monia vaivoja kuten korvasärkyä, ilmavaivoja, keltatautia tai hysteriaa – enemmän tai vähemmän tuloksellisesti. Puun valkorunkoiset muodot ovat maailmalla suosituimpia koristepuina, ja lauhkeilla alueilla puuta viljellään Euraasian ja Pohjois-Amerikan lisäksi aina Australiaa myöten. METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. Karuissa vuoristo-oloissa himalajankoivun puuainesta arvostetaan rakennuspuuna sekä lämpöarvoltaan mainiona polttopuuna. Latinankielinen sana utilis viittaa puun käytännöllisyyteen ja hyödyllisyyteen. Karjan maidontuotantoakin pyritään tehostamaan koivunlehtirehun avulla. Koivun kuorta käytetään alueen rakennuksissa konkreettisena sateensuojana. Luvan antaisi kussakin läänissä maaherra hankittuaan tarvittavat selvitykset hirvikannasta ja hirven aiheuttamista vahingonteoista. Metsälehti oli saanut tietoonsa, että hallituksessa valmisteltiin parhaillaan asetusta hirvenmetsästyksestä. Himalajankoivusta valmistetaan myös viilua ja vaneria sekä keväisin koivunmahlaa
Lue lisää: cfmoto.fi Event supplier 2023 10217_.indd 36 10217_.indd 36 20.6.2023 18.37 20.6.2023 18.37. Sijainti kohtaiset toimituskulut lisätään hintaan. 9 990 € MÖNKIJÄ + VARUSTEET YHT. CFMOTO ALL INCLUDED – PAKETTI CFMOTO ALL INCLUDED – PAKETTI CFORCE 520L EFI EPS + mahtava paketti varusteita asennettuina • Ohjaustehostin EPS • Pohjapanssari • Kahvanlämmittimet • DEFA-säteilylämmittimet • Timber box • E-tyyppihyväksytty vinssi • Etupuskuri • Takapuskuri • Alumiinivanteet • Markkinoiden paras takuu: 3 vuotta ilman tuntitai km-rajaa Varusteiden asennus sisältyy hintaan