LOKAKUUTA 2021 . NRO 12 . Sivut 2–3 VANHA VAINOOJA TORSTAINA 20. NRO 18 Kirjanpainajat hyökkäävät taas, mutta jäävätkö pahimmat uhkakuvat sittenkin toteutumatta. PERUSTETTU VUONNA 1933 10916_.indd 1 10916_.indd 1 19.6.2024 6.49.06 19.6.2024 6.49.06. KESÄKUUTA 2024 . TORSTAINA 7
KIRJANPAINAJIEN HYÖKKÄYS ON HUIPENTUMASSA Suomesta ja Euroopasta kiirii hyviäkin uutisia kirjanpainajaepidemiasta. Helteinen toukokuu suosi kir janpainajien parveilua, mutta ke säkuun viileät säät laannuttane vat suurtuhon uhkaa. Kuva: Seppo Samuli Metsälehti 92. ”Vuoden 2022 jälkeen tuhot ovat vähentyneet. Toisaal ta kirjanpainajakannat ovat yhä suuria, joten olisi liioittelua sanoa vaaran olevan ohi. Myös Euroopasta kuuluu varo vaisen myönteisiä uutisia. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT KIRJANPAINAJAEPIDEMIA ei Suomessa ole levinnyt niin no peasti kuin takavuosien synkim missä ennusteissa povattiin, us koo Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantun tija Markku Remes. Tänäkin vuon na säät ovat olleet melko sateisia, mikä hillitsee epidemiaa. ”En tiedä, mihin ennusteisiin Remes viittaa, mutta valtakunnan metsien inventoinnin mukaan kir janpainajien aiheuttama puusto kuolleisuus on moninkertaistu nut parin viime vuoden aikana.” Tämän kevään ja kesän tilan ne on vielä epäselvä. Tutkijoilla ei ole vertailukelpoisia havaintoja. Reilusti yli puolet tästä oli tuhopuuta. 10917_.indd 2 10917_.indd 2 19.6.2024 6.51.56 19.6.2024 6.51.56. AJANKOHTAINEN / UUTISET 20.6.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Myyrähuippu edessä lännessä ›› 5 Puukerrostalojen rakentaminen takkuaa edelleen ›› 8–11 METSÄSTÄ Metkasta tukea taimikonhoitoon ›› 18–19 Apteekkarin ohjeilla metsätöihin ›› 20–21 Husqvarnan akkusahasta löytyy kytkinkin ›› 22 PILKKEITÄ Pilli apuna kaurisjahdissa ›› 28 Metsänmittaajat taas liikkeellä ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsäkeskuksen Markku Remes tarkastelee kirjanpainajan jälkiä Lapinjärvellä. Vuosien 2016– 2018 kaltainen kuivuusjakso lau kaisisi jälleen suurtuhon”, toteaa ekologian professori Tomáš Hlasny Prahan yliopistosta. Saksassa ilmestyvän metsä alan ammattilehti AFZ Der Wal din mukaan maassa korjattiin vii me vuonna puuta yhteensä 70,6 miljoonaa kuutiota. Luonnonvarakeskuksen tutki ja Tiina Ylioja ei varauksetta jaa näkemystä Suomen kirjanpaina jatuhojen helpottamisesta. Saksassa kirjanpainajien tu hoaman puun korjuumäärät ovat olleet laskussa vuodesta 2018, mikä voi kertoa epidemian laan tumisesta. Pai koin tuhopuun korjuumäärä on laskenut, koska kuusikot ovat yli päätään käymässä vähiin. Vaara ei silti ole ohi
Jo kuolleita puita ei tarvitse eikä pidäkään korjata, koska niissä elää kirjanpainajien luontaisia vihollisia. Syyseuraussuhde on heidän mukaansa silti kyseenalainen. ”Tyypillisesti kirjanpainaja esiintymät ilmaantuvat metsän keskelle, ja tuhojen seurauksena metsä lopulta avohakataan. ”Tuhojen laantumiseen vai kuttaa aina myös se, että sopivat isäntäpuut loppuvat ja kirjan painajien jälkeläistuotos piene nee, kun samoihin puihin iskey tyy liikaa kuoriaisia.” Tämänhetkinen kirjanpaina jien runsaus on Siitosen mu kaan seurausta kesän 2020 kuu muudesta ja kuivuudesta, mikä heikensi kuusien kuntoa pitkä aikaisesti. ton väitöskirjatutkija Alexander Pulgarin Diazin mukaan kirjan painajia on runsaasti avohakkui den lähimetsissä. ”Jatkuvan kasvatuksen usein toistuvat, voimakkaat harvennuk set altistavat kuusikot kirjanpai najien tuhoille. Saalistajat eivät pysäytä epidemiaa Remes arvelee, että kirjanpai najien saalistajien, kuten muu rahaiskuoriasten lisääntyminen jarruttaa kirjanpainajien kantoja. Niissä kiertoaiko jen pidentäminen olisi huono idea”, Remes varoittaa. Kirjanpainajan iskemän tunnistaa puun kuorelle tai tyvelle ilmaantuvasta hienosta ruskeasta purusta. Silloin seuraava tuholaispolvi saataisiin pois metsistä ennen kuin ne leviävät uusiin kuusiin. Yksittäisiä kaatuneita ja kirjanpainajan valtaamia puita ei käytännössä pystytä läheskään aina korjaamaan. Puiden kokema valosokki lisää kirjanpainajien li säksi myös tähtikirjaajien riskiä.” Pitkät kiertoajat lisäävät tuhoriskiä Metsien hiilensidonnan lisäämi seksi ehdotettu kuusikoiden kier toaikojen pidentäminen kasvat taa kirjanpainajatuhojen riskiä. Puiden kuoriminen tai aisaaminen tekee kuusesta elinkelvottoman kirjanpainajille. Myös tuulen kaatamien tai lu men murtamien kuusten jättämi nen metsään lahopuun lisäämi seksi lisää riskiä. Se siis tarkoittaa, että sahalla pyyhkäistään kuusen kuori pois rungon kummaltakin sivulta”, Metsäkeskuksen Markku Remes neuvoo. Vuosikymme nen puoliväliin mennessä tuhot vähenivät, kun olosuhteet vakau tuivat ja petokannat kasvoivat. ”Jopa lain sallimat alle kym menen kuutiota kuusta hehtaa rilla voi tuhoille alttiilla paikoil la olla liikaa.” EteläRuotsissa metsäntutkijat ovat suositelleet korkean kirjan painajariskin alueilla kuusikoi den kiertoaikojen lyhentämistä 60 vuoteen, ja mikäli tilanne pa henee, jopa 50 vuoteen. UUTISET 20.6.2024 Metsälehti.fi 3 KIRJANPAINAJIEN HYÖKKÄYS ON HUIPENTUMASSA ”Hakkuu on kirjanpainajaesiintymän seuraus, ei aiheuttaja.” KIIREESTI SAVOTALLE KIRJANPAINAJIEN valtaamat kuuset pitäisi korjata metsistä heinäkuun alkupuoliskoon mennessä. Jatkuva kasvatus ei pelastaisi kuusikoita Esimerkiksi ItäSuomen yliopis vät kuusikot. Remek sen mukaan tätä pitäisi harkita myös Suomen riskialueilla. Iskemät tunnistaa puun kuorelle tai tyvelle ilmaantuvasta hienosta ruskeasta purusta. Metsäammattilaisetkin myön tävät avohakkuiden reunojen alttiuden kirjanpainajatuhoille. ”Suurimmassa vaarassa ovat kuivuudelle alttiilla mailla kas vavat sekä juurikäävästä kärsi Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla paljastui kirjanpainajan jäljiltä tällainen tuho. ”Uskon, että kiertoaikojen ly hentäminen lisätään lähiaikoi na metsänhoidon suosituksiin.” 10917_.indd 3 10917_.indd 3 19.6.2024 6.51.57 19.6.2024 6.51.57. Suurten myrskytu hojen tai kuivuuden jälkeen pe tokannat eivät lisäänny yhtä no peasti kuin kirjanpainajat, joten ne eivät pysty estämään tuhoja.” Hänen mukaansa ainakin Suo messa kirjanpainajien joukko esiintymiset ja tuhot ovat tähän mennessä laantuneet petojen li säännyttyä. Radikaaleimmat tutkijat kii rehtivätkin äskettäin vaatimaan hakkaamattomien kaistojen jät tämistä tilojen rajoille ja korosti vat jatkuvan kasvatuksen metsien kestävyyttä kirjanpainajatuho ja vastaan. ”Luontaiset viholliset pysty vät hillitsemään kirjanpainajien lisääntymistä vakaana pysyvissä olosuhteissa. Tuhon rajaami nen hakkuulla on käytännössä hyvin vaikeaa”, muistuttaa OP:n metsäasiantuntija ja metsänomis taja Petri Kortejärvi. Met sänkäyttöilmoituksessa hakkuu todetaan usein avohakkuuksi.” ”Todellisuudessa hakkuu on kirjanpainajaesiintymän seu raus, ei sen aiheuttaja. Näin kävi esimerkiksi vuoden 2010 kuivuuden ja laajojen myrs kytuhojen jälkeen. ”Kaatuneita kuusia voi esimerkiksi aisata moottorisahalla. Luonnonvarakeskuksen tut kija Juha Siitonen on osin sa maa mieltä. Metsäkeskuksen Remes ei us ko, että jatkuva kasvatus tarjoai si metsille parempaa turvaa kuin jaksollinen metsien kasvatus
AJASSA 20.6.2024 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO RIIKILÄ KANTOJEN käsittely on tehtävä lain mukaan sulan maan aikana havupuustojen hakkuissa. Yaralla olisi varaa hakea urealle uutta lupaa. 140-vuotias metsä on vanhaa Hallituksen esitys vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi on valmistunut. Metsä Group selvittää hiilidioksidin talteenottoa Metsä Group selvittää yhdessä teknologiayhtiö Andritzin kanssa hiilidioksidin talttenottolaitoksen rakentamista biotuotetehtaan yhteyteen. Jatkolupaan vaadittavien selvitysten teettäminen maksaa yli satatuhatta euroa. SA M I KA RP PI N EN Kuitupuun hintoihin kelpo korotus Metsäteollisuuden näkymät ovat kirkastumassa, Luonnonvarakeskus kertoo suhdannekatsauksessaan. Torjunta-aine ruiskutetaan hakkuukoneen kaatopään terälaipassa olevien aukkojen läpi suoraan kannolle. Jatkolupa pitäisikin laittaa hakuun likimain välittömästi, jos kesällä 2025 mielitään käyttää kantoureaa. Kantokäsittelyyn on ollut käytössä kemiallinen urea ja biologinen torjunta-aine Rotstop, joka sisältää juurikääpäsienen kanssa kilpailevia harmaaorvakkasienen itiöitä. Hintalappu pudottanee pienet toimijat, JL-tuotteen ja Satakemian, pois. Muut tuovat ureajauhetta mistä saavat ja valmistavat liuoksen Suomessa. Kolmen miljoonan euron vuosimyynti Venäjän hyökkäyssotaan asti urea oli ylivoimaisesti suositumpaa kantojen käsittelyssä kuin harmaaorvakkaliuos sekä edullisuutensa että helppokäyttöisyytensä vuoksi. Metsäyhtiöistä Metsä Group ilmoitti keväällä luopuvansa kantourean käytöstä. Kantoureaa myyvät, JL-tuote, Satakemia, Uittokalusto ja Yara. ”Emme vielä ole päättäneet, haetaanko lupaa.” Muut alan toimijat veikkaavat, että Yara hakisi kantourealle jatkolupaa. Kuitupuun keskimääräiset kantohinnat nousevat tänä vuonna 11–14 prosenttia. Ureaa myy neljä yritystä. Jatkolupien hakemiseen on aikaa kesän loppuun. Kantokäsittelyn suosikkiresepti menossa vanhaksi Kantourean käyttöluvat erääntyvät tämän vuoden lopussa. Havutukkien keskikantohintojen ennakoidaan nousevan kolme prosenttia ja koivutukin peräti 13 prosenttia. Tuotteiden kysyntä lisääntyy vähitellen, mikä näkyy myös puun hinnoissa. Neljä urean myyjää Yksikään neljästä yrityksestä ei kerro, aikovatko ne hakea jatkolupaa urealle. Käytännössä hakemuksilla on kiire, koska selvitykset urean vaikutuksista vievät aikaa. Urean myynnin loppuminen loisi Uittokalustolle monopolin lakisääteisesti käytettävän tuotteen myyntiin – sen asema olisi siis jopa parempi kuin Alkolla. Näin käy, kun liuoksen lämpötila nousee yli 40 asteen. Kantourean käyttöluvat umpeutuvat tämän vuoden lopulla. Niiden mukaan myyntikatteet on kilpailtu olemattomiin. Hakkuiden arvioidaan kohoavan 63 miljoonaan kuutioon Lannoituksen tukieurot hupenemassa Uusi metka-tuki on innostanut metsänomistajia. Muut metsäyhtiöt käyttävät molempia aineita rinnakkain. Kuollutta puuta tulisi olla vähintään 10–50 kuutiota hehtaarilla puulajista ja sijainnista riippuen. Näin siksi, että eräiden hakkuukonemallien, muun muassa Ponsse Scorpionin kantokäsittelyainetankit lämpenevät niin, että harmaaorvakkaitiöt kuolevat. Asiantuntijoiden mukaan harmaaorvakka torjuu männyn juurikääpää tehokkaammin kuin urea. Sota nosti urean hintaa ja parin viime vuoden aikana sen käyttö on vähentynyt selvästi. Pääkriteereinä vanhojen metsien määrittelyssä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Se on paljon, kun kantokäsittelyaineiden vuotuinen kokonaismarkkina on noin kolme miljoonaa euroa. Lehtipuuvaltaisissa metsissä ikävaatimukset ovat 100–140 vuotta. Niistä vain Yara valmistaa urean itse. Paikoin tukirahat ovat hupenemassa. Jos hiilidioksidin talteenotto osoittautuu kannattavaksi, alalle syntyy uusi suurten volyymien puupohjainen raaka-aine. Melkoinen yllätys olisi, jos Uittokalusto hakisi urealle jatkolupaa. Uittokalusto puolestaan yksinmyy Rotstopia. 10983_.indd 4 10983_.indd 4 19.6.2024 6.54.10 19.6.2024 6.54.10. Se ei kuitenkaan näytä ihan varmalta. Helteiden alettua se tosin joutui lieventämään linjaustaan. Kantourean käyttöluvat umpeutuvat tänä vuonna. Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy on suosittanut yhdistyksille Rotstopiin siirtymistä. Aikaa jatkolupien hakemiseen on kesän loppuun asti. Havumetsissä valtapuuston keski-iän on oltava vähintään 140–200 vuotta sijainnista riippuen. Kallista se joka tapauksessa olisi. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla terveyslannoitusten tukipäätösten teko on jouduttu keskeyttämään, koska tuen myöntämisvaltuus on jo käytetty. Terveyslannoituksiin tukea haettiin maalis-toukokuussa 3,6 miljoonan euron edestä, mikä on tuplasti enemmän kuin aiemmin koko vuoden aikana, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Liiketoimintapäällikkö Juha Sarlund ei kuitenkaan paljasta yhtiön suunnitelmia. Hanke etenee pilottivaiheeseen Metsä Groupin Rauman tehdasalueella ensi vuonna. Tarkastelussa on neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotto Metsä Groupin Kemin tehtaan kokoisesta laitoksesta. Toistaiseksi kukaan ei ole ilmoittanut hakevansa sille jatkolupaa. Pahojen kielien mukaan osa kantourean tehoaineesta tulee tälläkin hetkellä välikäsien kautta Venäjältä
Eteläja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat saavuttivat edellisen huippunsa syksyllä 2021. Kuusella vähäistä kasvunlisäystä havaittiin vain yhdellä uudistusalalla ja karuissa olosuhteissa entisellä sorakuopalla. M M yyy tai lahjoita se y tai lahjoita se LL uonnonp uonnonperin erinttösää ösäätiölle tiölle.. Näennäisesti kuoliaaksi kaluttujen taimien korvausistutuksen kanssa ei kannata kuitenkaan hätäillä, sillä varsinkin pienimmät kuusen istutustaimet toipuvat myyrävauriosta yllättävän hyvin. Osassa aluetta myyrähuippua voitaisiin odottaa syksyllä 2025. Taimituhoja Oulu– Kainuu-seudulla Myyrien määrä on suoraan yhteydessä myyrien aiheuttamien taimituhojen esiintymiseen. Kohteilla, joissa taimilannoitteen vaikutukset olivat havaittavissa, taimet olivat 10–15 prosenttia pidempiä kuin vertailutaimet samoilla uudistusaloilla. Oulun seudun ja Kainuun myyrähuippu viime syksynä on todennäköisesti johtanut paikallisiin taimituhoihin. Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla myyriä kuitenkin tavataan kohtalaisesti, ja kantojen odotetaan saavuttavan huippunsa syksyllä. Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee luonnonalueita. Myyrien talvisten vaurioiden laajuus selviääkin yleensä heinäkuun loppuun mennessä. Ihminen saa viruksen hengitysteitse pölytartuntana paikoissa, missä metsämyyrät ovat oleskelleet, kuten kesämökkien siivouksen yhteydessä tai puuliiterissä. Metsänomistajien, joilla on viimeisten kolmen vuoden aikana istutettuja taimikoita, kannattaa tarkistaa taimikkonsa tänä kesänä tuhojen varalta. Se voi kaluta kaikkien puulajien pienten taimien kuorta maan pinnasta lumirajaan, tai jopa katkoa ne kokonaan. Talven olosuhteet olivat kuitenkin ilmeisesti epäedulliLänsi-Suomessa edessä myyrähuippu Oulun ja Kainuun seutujen metsänomistajien kannattaa tarkastaa taimikkonsa. Kasvu lisääntyi vain osalla maastokokeista. Kaakkois-Suomessa ja osissa Etelä-Suomea myyriä oli keväällä kohtalaisesti. Lisäksi taimia istutettiin laikkumätästetyille uudistusaloille. Kasvuaan lisäsivät lähinnä muokkaamatonta metsämaata vastaavissa koeolosuhteissa kasvatetut männyntaimet. Laskuvaihe kestänee ainakin syksyyn 2025 asti. Kannat ovat kaikilla näillä alueilla romahtaneet odotetusti viime talven aikana. ”Vaikka tulokset olivat ristiriitaisia, saattaa Argrow-käsittely parantaa muokkaamattomaan maahan istutettavien männyntaimien kasvua”, toteaa emeritustutkija Timo Saksa. Etelä-ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntiin odotetaan myyrähuippua ensi syksynä. Luke: Taimilannoite Argrow’n hyöty vähäinen Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EEtk tkö tiedä mitä t ö tiedä mitä tek ekisit v isit vanhalla metsälläsi. Kannankehitys ennakoi silloin hyvää nousuvaihetta, mahdollisesti jonkinmoista huippua syksylle 2024. Kevään seurantapyyntien perusteella voi ennustaa, että seuraava huippu ajoittuu tulevalle syksylle. Tuhot tapahtuvat valtaosin talvella lumihangen alla. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Metsämyyrien runsauteen liittyy myyräkuume. Seurauksena on monilatvaisuutta. Katso lisää www.luonnonperintosaatio.fi tai ota yhteyttä 050 552 2588 tai pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ 10983_.indd 5 10983_.indd 5 19.6.2024 6.54.12 19.6.2024 6.54.12. anhalla metsälläsi. Itäisessä ja kaakkoisessa Suomessa sekä Metsä-Lapissa myyräkannat ovat alhaiset, mutta todennäköisesti kasvavat kesän aikana. set myyrille, sillä myyrien kevättiheydet olivat melko alhaiset suurimmassa osassa aluetta. HEIKKI HENTTONEN OTSO HUITU LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat tänä keväänä valtaosassa Suomea vaatimattomat. Sekä peltomyyräettä metsämyyräkannat ovat edelleen kohtalaisen alhaisia, mutta kevään tulokset ennakoivat niiden kasvua alkaneen kesän aikana. Kannat romahtivat vuonna 2022, mutta alkoivat jälleen kasvaa kesän 2023 aikana. Luke tutki istutuksen yhteydessä annettavan lannoitteen vaikutusta männyn ja kuusentaimien kasvuun ja juurtumiseen eri tavoin muokattua metsämaata muistuttavissa kasvatusruukuissa koekentällä. Itäisessä Suomessa jyrsijämäärät ovat runsastumaan päin. Metsä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisemmissa osissa myyrät runsastuivat selvästi viime kesänä. Myös metsämyyrät aiheutMIKKO RIIKILÄ ORGAANISTA typpeä, arginiinifosfaattia, sisältävän taimilannoite Argrow’n hyödyt todettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemissä kokeissa vähäisiksi. Oulun seudulla, Kainuussa, Lounais-Suomessa ja Ylä-Lapissa myyräkannat olivat huippuvaiheessa syksyllä 2023. AJASSA 20.6.2024 Metsälehti.fi 5 tavat taimituhoja kiipeämällä havupuiden taimien latvaan ja nakertamalla latvasilmuja ja vuosikasvaimia. Lounaisimmassa Suomessa myyrähuippu oli vaatimaton, mutta Oulu–Kainuu-seudulla ja Tunturi-Lapissa jyrsijöitä esiintyi runsaammin. Peltomyyrä on jyrsijöistä pahin taimituholainen. Jos nurkissa tai kaapeissa on jyrsijöiden ulosteita, niin siivous tehdään kostealla rätillä – ei missään nimessä pölynimurilla. Muualla Suomessa myyriä on niukasti
1900-luvun alussa perustetulla metsäasemalla tehdään tutkimusta ja järjestetään kenttäkursseja metsätieteiden opiskelijoille. 20.6.2024 6 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU LIINA KJELLBERG, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVA TYÖKÄSINEET odottavat valmiina työhuoneen oven viereisellä hyllyllä. 10977_.indd 6 10977_.indd 6 19.6.2024 6.57.01 19.6.2024 6.57.01. Hyvä esimerkki metsäaseman johtajan päivästä oli Aallon mukaan kesäkuun alun perjantai. ”Vaikka nimike on johtaja, ei tässä glooriaa ole.” Ta?ma. Niille on käyttöä melkein joka päivä, kertoo Hyytiälän metsäaseman tuore johtaja Juho Aalto. On niitä hienojakin tilaisuuksia, mutta vaikka nimike on johtaja, ei tässä kauheasti johtamisen glooriaa ole”, hän sanoo. tulevaisuudessa hyo?dynneta?a?n kesta?va?sti ja vastuullisesti, sanoo Hyytia?la?n metsa?aseman johtaja Juho Aalto. Juupajoella Pirkanmaalla sijaitseva Hyytiälän metsäasema kuuluu Helsingin yliopistolle. ”Tehtävänkuvaani kuuluu kaikki, mitä asemalla täytyy tehdä. Viime aikoina metsäaseman johtajaa on työllistänyt myös uusien koealojen perustaminen. Hän ehti silloin saman iltapäivän aikana vastaanottaa Pirkanmaan metsäneuvoston metsäasemalle myöntämän palkinnon ja olla mukana kylvämässä niittyä. Tämä on hyvä paikka olla antamassa panoksensa siihen, miten metsiä tulevaisuudessa hyödynnetään kestävästi ja vastuullisesti.” Tutkimusta ja kenttäkursseja varten metsäasemalla on käytössään useita tuhansia hehtaareja Työhanskoille käyttöä Hyytiälän metsäaseman johtajan työhön kuuluu niin edustamista, niityn kylvämistä kuin metsäisten koealojen perustamista. Myös Aallon ensikosketus metsäasemaan tuli kenttäkurssien kautta. paikka olla antamassa panoksensa siihen, miten metsia. ”Metsäaseman kehittäminen alkoi kiinnostaa. Minulla on vahva usko siihen, että metsäluonnonvaran hyödyntäminen on kaari, joka jatkuu tässä maassa vielä pitkälle tulevaisuuteen. Metsäaseman johtajana Aalto on toiminut tämän vuoden alusta. Niiden jälkeen hän on käynyt Hyytiälässä läpi vuosien hirvimetsällä, kerännyt sieltä aineiston väitöskirjaansa, väitellyt, tanssinut Hyytiälässä häitään, asunut siellä jonkin aikaa perheineen ja työskennellyt metsäasemalla vuodesta 2010. on hyva
Jos tukin hinta tällä hetkellä on 81–83 euroa kuutiolta, kuitupuun 32–34 euroa ja energiapuun rankana 22 euroa kuutiolta, mikään yhtiö ei käytä ostamaansa tukkia tai kuitupuuta tappiolla poltettavaksi. Näistä varsinkin ilmakehätutkimus on saanut mainetta myös maailmalla. Kesän mittaan keskustelu on laantunut, mutta sen voi odottaa jatkuvan taas, kun energiapuun tarve syksyn kylmentyessä kasvaa. ”Ratkomme nyt ja tulevaisuudessa niin isoja kestävyyskysymyksiä, että on eduksi, jos niitä ratkomassa on mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Kaupunkilaismökkiläisen mielestä hylkyyn mennyttä, suuriläpimittaista puuta sisältävä energiapuupino on täynnä polttoon päätyvää tukkipuuta ja metsää hävitetään. Viime aikoina on panostettu varsinkin kaukokartoitukseen ja puiden kasvuun liittyvään tutkimukseen. Se tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa huomioidaan sekä rakennusfysiikka että rakenVIIME TALVENA ja osin keväälläkin nousi keskustelua siitä, että tukkipuuta menee lämpölaitoksiin poltettavaksi. Miksei meillä luontoväki pahoita mieltään, kun saksalaiset hävittävät metsiään ja laittavat parkettia uuniin. 20.6.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA JUHO AALTO HYYTIÄLÄN metsäaseman johtaja 41-vuotias KOTOISIN Lopelta, asuu Juupajoella MAATALOUSja metsätieteiden tohtori TYÖSKENNELLYT Hyytiälän metsäasemalla tutkijana vuodesta 2010 PERHEESSÄ vaimo, joka myös työskentelee Hyytiälän metsäasemalla, ja kaksi lasta HARRASTAA metsästystä, kalastusta, retkeilyä ja luontokuvausta nuksen ja rakennuksen käyttäjän välinen vuorovaikutus. Hän varttui maatilalla, mutta pientilan jatkaminen ei tuntunut 1990-luvulla houkuttelevalta vaihtoehdolta. Saksassa tavallisimmat polttopuut ovat tammi ja pyökki. Kun tutkin määriä, nousi esiin toteamus, että hankintakauppojen tukkimäärät ovat yleensä niin pieniä, että ne sulautuvat muuhun puuvirtaan. Maailmalla tunnettu Hyytiälän metsäasemalla panostetaan tällä hetkellä kolmeen tutkimusalueeseen: metsiin, ilmakehään ja puurakentamiseen. Tutkimusaiheet liittyvät metsiin ja niiden käyttöön sekä suometsiin. Ei sahalle myytyä pinoa ajeta yhtäkkiä polttolaitokselle eikä sellutehtaan ostamaa kuitupuuta uuniin. Tällainen liiketoiminta ei vain ole kannattavaa. HELSINGIN SANOMIEN toimittaja teki keväällä useamman sivun artikkelin hakkuista metsässä ja haastatteli hakkuukoneen kuljettajaa, metsänhoitoyhdistyksen neuvojaa sekä muita työmaalla toimivia. Tässä keskustelussa on kuitenkin ollut muutamia epäjohdonmukaisuuksia, joita nyt nostan esiin metsänomistajan näkökulmasta. Toimittaja totesi, että hän oli juttua tehdessään ensimmäistä kertaa oikeassa metsässä. Uusilta metsätieteiden opiskelijoilta Aalto toivoo monipuolisuutta, reippautta ja avoimuutta uusille asioille. Hylkyyn menevä päätyy kuitutai energiapinoon. Yksityiset metsänomistajat myyvät leimikoita pääosin pystykaupalla. ENERGIAPUUN PINOSSA ON toki sekalaista puuta, ja kaupunkilaisen maallikon silmään saattaa pinossa oleva suuriläpimittainen heikkolaatuinen puu näyttää ”tukkipuulta”. Juuri nämä sahatavaraksi kelpaamattomat rungon osat lajitellaan jo korjuuketjun alkupäässä energiaksi, ja kaupunkilainen saa vaatimaansa virheetöntä laatua. Puurakentaminen on tutkimusalueista uusin. Näin vieraantuneita kaupunkilaiset voivat olla metsästä, sen hoitamisesta ja koko metsäalasta. Aallon tehtävä on varmistaa, että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin eri tutkimustarkoituksiin. Ymmärtäisipä kaupunkilainen eri laatuvaatimusten merkityksen; hän ei varmasti hyväksyisi terassilleen valmiiksi haljenneita tai käyristyneitä terassilautoja vaan vaatii virheettömiä. 10977_.indd 7 10977_.indd 7 19.6.2024 6.57.03 19.6.2024 6.57.03. Opiskelen Tredun aikuiskoulutuksessa metsuriksi, ja meillä korostettiin hakkuutekniikan opetuksessa, että sahatavaraksi päätyvän tukin pitää täyttää paitsi tietyt mittamyös laatuvaatimukset. Kun hän kysyi motokuskin näkemystä asiasta, tämä ei oikein päässyt mukaan toimittajan ajatusmaailmaan. Metsäasemalla on tehty uraauurtavaa tutkimusta muun muassa ilmakehän pienhiukkasiin liittyen. Metsissä kiertoajat ovat pitkiä, joten joiltain osin käsittelykokeiden tuloksia joudutaan odottamaan vuosikymmeniä.” Monipuolisuus etu Metsistä Aalto kertoo kiinnostuneensa jo nuorena. Aallon oma tutkimustyö liittyy ilmakehään, mutta tällä hetkellä hän on erityisen innoissaan hiljan perustetuista käsittelykoealoista, joilla tutkitaan jaksollisen ja jatkuvan metsänkasvatuksen eroja. Tutkimuksen tavoitteena on Aallon mukaan kokonaisvaltaisuus. Aalto päätti suuntautua metsäalalle. ”On mielenkiintoista saada jatkuvan kasvatuksen käytöstä kokemusta erilaisilta kohteilta. Tässä korostuu hakkuukoneen kuljettajan ammattitaito. ”Tavoitteena on, että puurakentamista voidaan kehittää siihen suuntaan, että rakennus tukee käyttäjänsä hyvinvointia ja palautumista parhaalla mahdollisella tavalla.” Perinteisin tutkimusaloista on metsäntutkimus. Artikkelissaan hän pohti, että puut ovat hänen mielestään eläviä olentoja ja hakkuukoneen kuljettaja on puita kaataessaan oikeastaan murhaaja, kun lopettaa kasvavien puiden elämän. Alkusysäyksensä se sai metsäasemalle vuonna 2023 valmistuneesta puurakenteisesta uudisrakennuksesta. Pystykaupassa ostajan käyttämä korjuuketju lajittelee varastopaikalle tukit omiin pinoihinsa: kuitupuun omiinsa ja energiaksi päätyvän omiinsa. Reipas ja avoin luonne taas auttaa eteenpäin oli arvomaailma millainen tahansa.” Metsähallituksen metsiä. TUKKI LIIAN KALLISTA POLTTOON Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. Tammesta ja pyökistä tehdään toki parkettia, mutta polttoon päätyvä osa ei varmasti kelpaa saksalaiselle parkettitehtaalle
Lääkettä on vaikea kirjoittaa vaivaan, jolla on monia syitä. Rakentaminen vahvojen perinteiden vanki Turunen pohtii, että syyt ovat vahvoissa perinteissä. Ruotsissa, missä puukerrostalojen rakentaminen alkoi aikaisemmin, osuus on tasaantunut 15–20 prosenttiin. Rakentamisen suhdanne kääntyy joskus, mutta puukerrostalojen osuus on jumittunut muutamaan prosenttiin. Puurakentajat Group Oy 10982_.indd 8 10982_.indd 8 19.6.2024 6.59.25 19.6.2024 6.59.25. Vaikka vihreä rakentaminen auttaa, puun käytön kannalta määrät eivät voi koskaan nousta peliä muuttavan suuriksi. PUURAKENTAMINEN PURISTAA PUUKERROSTALOISTA Puurakentamisen kannalta kaikki on hirveän hyvin paitsi suhdanne ja puukerrostalot. ”Betonielementeissä prosessit on hiottu viimeisen päälle ja tuote on aina sama kaikilla toimittajilla. Puukerrostalojen rakentaminen tuli mahdolliseksi vuoden 1996 lakimuutoksella, mutta kaikista edistämisponnistuksista huolimatta osuus on jumittunut 3–6 prosentin välille. Ajatellaan, että kaupungin täytyy olla kivestä.” Rakentamisessakin maailman muuttaminen on kallista ja isolle teollisuudelle puukerrostalojen puumäärät ovat kuitenkin pieniä. ”Kaupungistuminen ja betonirakentamisen tulo tapahtuivat samaan aikaan, ja betoni on nähty kaupunkirakentamisessa ainoaksi oikeaksi. Puuelementeissä ei olla vielä samalla tasolla ja eri toimittajien tuotteissa on eroja.” Puukerrostalon rakentaminen on betonirakentamista kalliimpaa, mutta Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan ne myös pitävät hintansa paremmin. Insinööripuuta voi käyttää niissä kaikissa. ”Pientalorakentamisessa puu pitää pintansa, mutta asuinkerrostaloissa suhde on ihan väärin päin.” Pientalojen runkomateriaalina puulla on 80–90 prosentin valta-asema ja vapaa-ajan asunnoissa osuus on jopa 95 prosentissa. Insinööripuulla tarkoitetaan etenkin sorvatuista viiluista liimattua viilupuuta eli LVL-palkkia, ristiinliimatuista höylälaudoista valmistettua CLT:tä ja liimapuuta kuten liimahirsiä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 20.6.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO HÄYRYNEN P uurakentamisen voi karkeasti tyypitellä pientaloihin ja vapaa-ajanasumiseen, puukerrostaloihin ja suurten jännevälien rakennuksiin. Jos kotimaassa kaikki rakennettaisiin puusta, metsät kasvavat määrän takaisin viikossa. Puutuotteiden käyttöä edistävän Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Anu Turunen on ja ei ole tyytyväinen puurakentamisen osuuteen
M A RK KU U LA N D ER 10982_.indd 9 10982_.indd 9 19.6.2024 6.59.26 19.6.2024 6.59.26. 20.6.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA HOASin puukerrostalo valmistui Tapiolaan Espooseen vuonna 2021
PU U RA KE N TA JA T G RO U P O Y Suomen korkein puurakennus on 14-kerroksinen joensuulainen opiskelijatalo. A RC A D IA O Y 10982_.indd 10 10982_.indd 10 19.6.2024 6.59.28 19.6.2024 6.59.28. 20.6.2024 10 Metsälehti.fi AJASSA 5 10 15 20 Lähteet: Tilastokeskus, SCB, TMF, Forecon Oy Puurunkoisten asuinkerrostalojen markkinaosuus Puukerrostalojen Suomi–Ruotsi Suomi Ruotsi 201 201 1 201 2 201 3 201 4 201 5 201 6 201 7 201 8 201 9 202 202 1 202 2* 202 3/ 1-6 * *Ruotsi ennuste % asuntokappaleista Jälkimarkkinoillakin puukerrostaloasunnoista ollaan valmiita maksamaan kymmenkunta prosenttia betonisen naapuritalon osakehuoneistoa enemmän. ”Mutta jotenkin pitäisi päästä rakennusliikkeiden ihon alle.” Vihreää rakentamista, vihreää rahoitusta ”Puurakentamiselle kuuluu hyvää, kun ottaa huomioon millaisessa alhossa rakentaminen ylipäätään Stora Enson uusi pääkonttori Katajanokan Laituri lienee puumäärältään Suomen puurakennuksista suurin. Kasvulle on tilaa. Tosin vertailuaineistoa on vielä ohuesti. Turunen suhteuttaa, että Euroopankin tasolla puumateriaalien osuus on vain yksi prosentti kaikista rakennusmateriaaleista, painolla mitattuna
Insinööripuu nosteessa ”Insinööripuu on nosteessa, meillä Stora Ensossa ja ylipäätään”, Kauhanen jatkaa. Viilupuueli LVL-tuotantoa Stora Ensolla on Suomessa Varkauden-tehtaalla ja yli puolet tuotannosta menee vientiin. ”Julkisessa rakentamisessa puurakentamisen läpimurto on käynnissä. ”Jos on hyvä tontti tai jos joku haluaa puukerrostalon, niin kyllä me se tehdään.” Puukerrostalorakentamisen pullonkaulat on suurimmaksi osaksi ratkaistu, mutta edelleen puurakentaminen on huomattavasti betonirakentamista kalliimpaa. Huomiota kerääviä insinööripuun merkkikohteita toteutetaan jatkuvasti. CLT maksaa keskimäärin 700 euroa kuutio. Rakennukseen tulee myös hotelli ja julkinen aulatila ravitsemusliikkeineen. Näkyviä merkkikohteita, hiljaista valtavirtaa Suomen korkein puurakennus on 14-kerroksinen joensuulainen opiskelijatalo. Sahatavaraa samasta tukkimäärästä olisi tullut 550 euron arvosta. Se on promilleja vähänkin isomman sahan vuosituotannosta ja tulee linjalta aamupäivän aikana. Tällä hetkellä puukerrostaloja ei ole rakenteilla yhtään, mutta ei niin, etteikö voisi olla. Kauhajoella toiminut CLT Plant Oy meni joulukuussa konkurssiin. Kauhanen puhuu mielellään CLT-elementeistä ja laskee, että kuusikerroksisen puukerrostalon runkorakenteisiin menee kymmenkunta rekkakuormaa, 400–500 kuutiometriä. CLT-talopakettien tarjoajia on jo useita, kuten vantaalainen Fimma Oy. CLT:n osuutta pientalorakentamisessa ei ole tilastoitu. Elementtien standardointi ei ole betonielementtien tasolla, esimerkiksi elementtien liitokset ovat eri valmistajilla erilaisia. Stora Enson CLT-tehtaat ovat Itävallassa, Tshekissä ja Ruotsissa. Massiivipuinen CLT-elementtirakentaminen olisi vielä kalliimpaa. Paljonko puuta puukerrostaloon. Hanke on yhteinen työeläkeyhtiö Varman kanssa ja se valmistuu loppukesällä. Puurakentamisen merkitys onkin enemmän arvonluonnissa kuin käyttömäärien kasvattajana. EU:ta parjataan metsäpolitiikan omimisesta, mutta ilmastotaksonomia edistää puunkäyttöä – iso rakennushanke saa parempiehtoista vihreää rahoitusta, jos se hillitsee ilmastonmuutosta. Yhteen sahatavarakuutioon tarvitaan kaksi kuutiota tukkia, mutta höylätavarasta tehtyyn CLT-kuutioon suhteeksi voi ottaa luvun 2,5. H EI KK I SA U KK O M A A Rakennusyhtiö NCC on rakentanut Turussa yhdeksän puukerrostaloa, joissa yhteensä 360 asuntoa. ”Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Huomattavasti tarkoittaa ainakin 15:ttä prosenttia korkeampia kustannuksia. Uudet rakennukset alkavat olla jo nollaenergiataloja ja säätelyn painopiste siirtyy materiaaleihin.” Kotimaassa on tulossa uusi rakentamislaki, joka asettaa uudisrakennuksen hiilijalanjäljelle raja-arvon ja myös velvoittaa ilmoittamaan uudisrakennuksen hiilikädenjäljen eli positiiviset ilmastovaikutukset. ”Puusta saa ihan hyviä taloja”, Länsi-Suomen toimialajohtaja Esa Lehmusvuori sanoo. CLT:LLÄ JALANSIJA PIENTALORAKENTAMISESSA Pientalorakentamisessa puulla on tukevasti valta-asema ja myös massiivipuinen CLT-rakentaminen on ottanut osuutta. Nosturien toiminnan mahdollistavan kokoluokan sääsuojia on markkinoilla niukasti.” Lehmusvuoren mukaan hintaeron vuoksi puukerrostaloja voidaan rakentaa vain sinne, missä asemakaava niin määrää. Seuraavaksi pitää kääntää yksityisten rakennusliikkeiden eli gryndausrakentamisen päät.” CLT on ottanut jalansijaa myös pientalorakentamisessa. Metsä Group kutsuu omaa tuotettaan kertopuuksi ja sillä on tuotantoa Lohjalla ja Punkaharjulla, ja kolmas laitos tulossa Äänekoskelle. Teoriassa sillä määrällä rakennettaisiin yli 20 000 puukerrostaloa. NCC on rakentanut puukerrostalot yleisimmällä rankarakennemenetelmällä, joissa puuelementtien sisällä on eristeet. Yksityisille sahoille jalostusloikka niiden valmistajaksi voi olla iso. ”Merkittävä kustannuserä on, että puutalot pitää rakentaa sääsuojan alla. SE ON HINNASTA KIINNI 10982_.indd 11 10982_.indd 11 19.6.2024 6.59.29 19.6.2024 6.59.29. Vähemmälle huomiolle jäävät insinööripuun arkiset kohteet, kymmenet ja kymmenet koulut, päiväkodit ja hoivakodit. Viime vuonna tukkipuun hakkuut olivat 26 miljoonaa kuutiometriä. ”On laskettu, että jos Suomen kaikki rakentaminen korvattaisiin puulla, niin metsät kasvaisivat sen massan takaisin viidessä kesäpäivässä”, Kauhanen suhteuttaa. ”Enää ei tarvitse selittää, että mitä se on. ”Nyt odotetaan, että patoutunut kysyntä alkaa purkautua ensi vuoden puolella.” Kauhanen uskoo, että puukerrostalojen nousu alkaa vielä, sillä puurakentamista puoltavia signaaleja on monia. Toimitusjohtaja Jesse Törmänen on tyytyväinen siihen, että CLT on ajatuksena lyönyt itsensä läpi. 20.6.2024 Metsälehti.fi 11 AJASSA Lähde: Puuinfo Puukerrostalojen valmistuminen, talojen lukumäärä Nousu taittui 25 20 15 10 5 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 -23 ”Ajatellaan, että kaupungin täytyy olla kivestä.” on”, Stora Enson rakentamisratkaisujen kehityspäällikkö Antto Kauhanen luonnehtii. Stora Enson uusi pääkonttori Katajanokan Laituri lienee puumäärältään puurakennuksista suurin, 7 600 kuutiometriä puuta, karkeasti arvioiden lähes 20 000 kuutiometriä tukkia. Asiakkailla on tahtotila rakentaa massiivipuisia koteja, mutta yleinen markkinatilanne jarruttaa.” CLT-rakentaminen on perinteistä elementtirakentamista kalliimpaa, mutta sillä on oma, massiivipuuta arvostava asiakaskuntansa. Nykyhinnoilla siihen on mennyt tukkia 200 euron arvosta. Katajanokan Laituri rakennetaan kotimaisesta LVL-viilupuusta ja ruotsalaisesta CLT:stä. CLT on parikymmentä vuotta sitten Keski-Euroopassa kehitetty innovaatio, ja siellä se on rakentamisen valtavirtaa. Tuntumana on, että osuus on pieni, mutta kasvava. Sekä CLTettä LVL-tuotanto ovat teknologialtaan suuren mittaluokan touhua, jota ei niin vain tupsauteta pienen sahan kylkeen. Runkorakentamisesta vastannut Puurakentajat Group meni syksyllä konkurssiin, mutta ehti saada rungon valmiiksi aikataulussa. ”Silloinkin pitää toivoa, että paikka on niin hyvä, että asunnot saadaan myydyiksi.” Kehitettävää puurakentamisessa on edelleen. Näin laskien puukerrostaloon menee tukkia 1 000–1 250 kuutiometriä. CLT:tä ei myydä suoraan hartiapankkirakentajille, mutta LVL on rautakauppojen hyllytavaraa. Suomessa CLT-valmistajia ovat Hoisko eli CLT Finland Oy Alajärvellä ja Crosslam Oy Kuhmossa
PUUKAUPPA & TALOUS 20.6.2024 12 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ TÄSSÄ jutussa haastatellaan Keitele Timberin toimitusjohtaja Matti Kylävainiota ja Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Matti Kylävainiota. Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Kylävainio kirjoitti sahojen tukalasta tilanteesta Metsälehdessä 10/2024. ”Voivat. Voivatko molemmat lausumat olla totta samaan aikaan, Matti Kylävainio. Hyvää ja huonoa samalla viikolla. ”Korkotason lasku voi toteutuessaan vahvistaa sahatavaran kysyntää nopeasti. Tällä hetkellä tilanne on vaikea, mutta se on eri asia kuin kilpailukyky kymmenen, kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä.” Kylävainion mukaan sahatavaran kysyntää on painanut nousseiden korkojen hyydyttämä rakentaminen ja sahatavarakauppiaiden pyrkimys pienentää varastojaan. Seuraavalla viikolla Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto ennusti Ylen haastattelussa, että markkinat elpyvät vahvasti mahdollisesti jo ensi vuonna. Elpymisen alkaessa tukkurit pyrkivät kasvattamaan varastojaan. Vanha kaava ei enää päde Keitele Timberin 40 miljoonan HUOMINEN VALOISAMPI KUIN NYKYTILANNE Sahateollisuus samaan aikaan investoi tulevaisuuteen ja kamppailee kadotetun kannattavuuden kanssa. ”Sahateollisuuden laitokset ovat hyvin kilpailukykyisiä investointiensa ansiosta”, Aalto jatkoi. Lankkua on siis kulutettu enemmän kuin tuotettu. Myös loppuvuoden tilanne on sumea. ”Korkotason lasku on viivästynyt.” Matti Kylävainion mukaan sahateollisuuden nykyvaikeudet ovat eri asia kuin alan kilpailukyky kymmenen, kahdenkymmenen vuoden tähtäimellä. Metsätalouden todellinen rahantekokone on rikki.” Pari päivää tämän jälkeen Keitele Timberin toimitusjohtaja Kylävainio tiedotti investointiohjelmasta, joka kasvattaa Keiteleen sahan tuotantoa lähivuosina. KE IT EL E G RO U P z 10984_.indd 12 10984_.indd 12 19.6.2024 7.01.28 19.6.2024 7.01.28. ”Vielä keväällä maalis-huhtikuussa tilanne näytti paljon toiveikkaammalta hintakehityksen osalta. Se jarruttaa rakentamista ja sahatavaran kysynnän elpymistä.” Kylävainio muistuttaa, että havusahatavaran kulutus on maailmassa pudonnut 50 miljoonaa kuutiometriä huippuvuodesta 2021. Kyse on samasta miehestä eri rooleissa. Pudotus on iskenyt erityisesti Suomelle tärkeisiin Euroopan markkinoihin. Näin kysyntä voi ensi vaiheessa kasvaa nopeammin kuin kulutus.” Pari päivää tämän haastattelun tekemisen jälkeen Euroopan keskuspankki alensi keskeistä ohjauskorkoaan prosenttiyksikön neljänneksellä. Hän ei silti kiistä Aallon uskoa parempiin aikoihin. Korkotason lasku on kuitenkin viivästynyt. Kolmannelle vuosineljännekselle ei vielä ole tehty sahatavarakauppoja. Viestin voi kiteyttää: ”Kysyntä puuttuu eikä tuotanto kannata
34,14 . 40,15 . 61,63 . 27,79 . ET EL Ä-P OH JA NM AA . Uudistushakkuu 82,33 . 53,88 . 33,11 . .. 32,37 . .. 60,30 . 41,39 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,19 . ”Ennen pitkää tukin ja sahatavaran hintojen suhteen on oltava sahureille kannattava. .. Vasta tullitilaston keskihinta näyttää, paljonko viedystä sahatavarasta oikeasti on saatu. 34,39 . 71,43 . 24,97 . .. 31,39 . 37,53 . 31,75 . .. 36,56 . 70,44 . 84,37 . 33,57 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 47,90 . 33,73 . 32,00 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 32,67 . 26,07 . .. Hankintahinnat 67,40 . 37,36 . 54,77 . .. 28,15 . 32,53 . 23,86 . 30,34 . .. .. 35,20 . 78,48 . .. Uudistushakkuu 82,93 . 27,34 . .. 83,90 . .. 32,52 . .. 36,04 . 31,56 . .. Ensiharvennus 36,57 . 83,62 . 32,31 . .. 64,26 . 33,00 . 81,75 . Hankintahinnat 76,33 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 36,66 . 33,95 . Hankinnan sivutuotteena kertyy lähes yhtä iso potti tukkia. 38,04 . .. 39,48 . 29,82 . . 51,47 . 33,41 . .. .. nousussa . Harvennushakkuu 73,06 . 39,47 . Harvennushakkuu 65,55 . Sahatavaran kysyntä kasvaa, ja samalla Ruotsin metsävaroja on kauan käytetty hakkuumahdollisuuksia hipoen. 35,18 . Hankintahinnat 77,69 . 31,20 . 52,62 . 28,28 . 49,72 . 73,22 . 38,22 . 24,52 . 51,59 . Uudistushakkuu 70,28 . .. .. 33,02 . 36,72 . 33,74 . 32,51 . 36,42 . 30,95 . .. nousussa . 73,28 . 29,10 . 37,89 . 67,21 . .. .. 39,05 . 35,04 . .. 69,46 . .. 34,35 . 21,98 . Uudistushakkuu 82,51 . 48,21 . 82,60 . Se lisää pääosin kuusitukin tarvetta noin 400 000 kuutiolla vuodessa vuoteen 2027 mennessä. 73,68 . 33,79 . 32,25 . 30,83 . Ensiharvennus 47,59 . 77,58 . 78,12 . 31,48 . 26,79 . .. 31,34 . 83,22 . 31,26 . 41,33 . 32,58 . .. 32,75 . 38,04 . nousussa . Harvennushakkuu 72,60 . 39,68 . .. 32,30 . 25,84 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,00 . 25,05 . .. .. Uudistushakkuu 81,70 . . 44,61 . 49,78 . Ensiharvennus 53,78 . AJASSA 20.6.2024 Metsälehti.fi 13 . 76,03 . 26,68 . 41,27 . 30,77 . 47,24 . .. 32,99 . 49,38 . 57,92 . 32,97 . 23,84 . 33,24 . 48,83 . 31,46 . Uudistushakkuu 83,89 . ”Perinteisesti on ajateltu, että kuitupuut tulevat tukin hankinnan sivutuotteena. Hankintahinnat 70,42 . Harvennushakkuu 74,88 . 48,91 . 84,22 . 44,33 . 41,27 . 70,18 . .. 54,16 . 70,47 . 39,38 . .. .. 32,26 . 40,58 . .. Hankintahinnat 78,13 . Harvennushakkuu 73,09 . 26,01 . 33,97 . 32,77 . .. 34,44 . 70,44 . nousussa . 38,34 . 49,61 . 72,41 . 82,80 . .. 43,76 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . .. 25,64 . Kylävainio luottaa tukin riittävyyteen. 71,17 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,11 . 32,86 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,67 . 33,71 . 77,84 . Hankintahinnat .. 80,89 . 51,90 . .. 48,09 . 40,47 . 32,74 . .. .. .. 36,90 . Pitkällä aikavälillä suomalaisten sahurien ja metsänomistajien tilanne näyttää herkulliselta. 60,46 . .. 22,73 . 32,71 . 51,69 . Ensiharvennus 50,53 . Uudistushakkuu 79,73 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,19 . 23,87 . Kylävainion mukaan se ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Metsäkeskuksen mukaan Pohjois-Savon ja Keski-Suomen metsissä ei ole löysiä kuusen lisähakkuisiin. 52,25 . 30,01 . 78,24 . 79,29 . .. . 64,57 . Ensiharvennus 51,37 . .. 44,93 . .. .. 23,81 . 73,84 . 38,07 . nousussa . 39,38 . 45,55 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,90 . Hankintahinnat 68,94 . 51,31 . 63,80 . nousussa . 27,98 . 74,64 . z 10984_.indd 13 10984_.indd 13 19.6.2024 7.01.31 19.6.2024 7.01.31. 32,14 . 52,59 . 26,76 . 26,70 . 51,26 . Uudistushakkuu 76,71 . 73,00 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 20-23 keskiarvo . 32,43 . 82,46 . 25,74 . 60,61 . 31,27 . m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2011 2015 2019 2024 2007 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 1 323 973 Puukauppamäärä vko 23, m 3 euron investointi kasvattaa Keiteleen sahan tuotantoa 50 prosentilla. 53,29 . 83,32 . 23,72 . 51,19 . .. 27,91 . 25,81 . .. 30,89 . 73,79 . .. .. Enää vanha kaava ei päde, vaan lisääntyvä kuitupuun hankinta tuo tukkia markkinoille. 31,42 . nousussa . Nykyisellä tukin hintatasolla sahatavaran keskimääräisen vientihinnan pitäisi olla 250 euron tasolla.” Itse asiassa Foex-indeksi näytti kesäkuun alussa sahatavaran hinnaksi 250 euroa. 37,94 . 33,78 . .. 40,19 . 31,64 . 33,47 . 31,94 . 42,89 . Ensiharvennus 57,74 . 69,77 . 83,54 . 26,70 . 41,26 . Harvennushakkuu 70,07 . 33,87 . 34,95 . 34,80 . 26,97 . .. 53,69 . .. Ensiharvennus 62,29 . 28,98 . .. nousussa . Harvennushakkuu 73,92 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 39,75 . 50,66 . 73,49 . Ensiharvennus .. 82,13 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,68 . 50,83 . 40,23 . 39,50 . Ylikuumilla puumarkkinoilla tämä tuntuu suurelta haasteelta, varsinkin kun sahurien toiveena on tukin hinnan suitsiminen. Hankintahinnat 77,21 . .. 47,18 . 46,77 . 31,49 . 30,60 . 30,74 . 32,71 . 74,80 . 38,01 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,87 . 32,78 . 26,39 . Harvennushakkuu 73,33 . 29,87 . 30,81 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,82 . 32,95 . 51,17 . 24,92 . 49,61 . .. .. .. 67,87 . 26,77 . . .. .. Keski-Euroopassa ja Kanadassa mittavat metsätuhot rajoittavat sahausta. 24,77 . .. 41,99 . Hankintahinnat .. .. 54,91 . Ensiharvennus 55,25 . 48,22 . 31,24 . 33,28 . nousussa . .. 30,09 . Harvennushakkuu 73,09 . Uudistushakkuu 82,09 . 35,17 . .. .. 75,13 . .. 58,99 . .. Milj. 40,98 . 41,71 . 73,56 . .. .. Hän ei innostu ennustamaan tukin tulevaa kehitystä. 63,30 . 25,14 . 38,88 . 34,17 . Hän viittaa kuiduttavan ja energiateollisuuden mittavaan kotimaisen puun lisätarpeeseen, jonka suuruudeksi hän laskee jopa 17 miljoonaa kuutiota vuodessa. 71,27
Metsät eivät riitä kaikkeen, vaan vain siihen, mikä tuottaa suurimman arvon. Puumarkkinoiden globalisaation nopea tahti aiheuttaa ketjureaktioita. ”Vielä vuosi sitten alkuvuonna Georgiasta ei tuotu käytännössä yhtään vaneria Eurooppaan. Matalasuhdanteesta ja uudisrakentamisen alhosta huolimatta puun hinnat ovat nousseet johdonmukaisesti. UPM Plywood on ollut siinä muutamien muiden eurooppalaisten vanerivalmistajien kanssa isossa roolissa”, UPM Plywoodin liiketoimintajohtaja Mika Kekki kertoo puhelinhaastattelussa. Samaan aikaan, kun kilpailu puusta kiristyy, metsien pitäisi varastoida entistä enemmän hiilidioksidia ja luonnon monimuotoisuutta pitäisi suojella. Voittajia ovat metsänomistajat, jotka tulevat näkemään metsiensä arvon kasvavan. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. 20.6.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi SUHDANNE kääntyy nyt entistä selvemmin nousuun, ja useat keskuspankit – muun muassa Euroopan keskuspankki ja Ruotsin keskuspankki – ovat laskeneet korkojaan. Vielä viime vuoden alussa maasta ei tuotu juurikaan vaneria. Tutkinnan tuloksena Euroopan komissio laajensi venäläisen vanerin polkumyyntitullin koskemaan Kazakstania ja Turkkia. Kuusipuusta on nyt pulaa ympäri Ruotsia, ja hinnat jatkavat nousuaan. huhtikuuta oli 0,087 euroa 100 Ruotsin kruunua = 8,86 euroa (11.6.) Lähde: Treebula Kuusitukki Kuusikuitu Mäntytukki Mäntykuitu ”Alkamassa on epäilemättä ajanjakso, jolloin metsistä on pulaa.” IIRIS YLINEN GEORGIA on yllättäen kasvattanut tuontimääriään eurooppalaisilla koivuvanerimarkkinoilla. Havusellun hinta on noussut yli 20 prosenttia vuodenvaihteesta! Hinnan ennakoidaan edelleen nousevan, ja myös puun hinnat näyttävät jatkavan nousuaan. EU alkoi tutkia laitonta venäläisen koivuvanerin tuontia Kazakstanin ja Turkin kautta elokuussa 2023. Käännös: Liina Kjellberg KUUSESTA PULAA YMPÄRI RUOTSIN Kun kilpailu puusta kiristyy, voittajia ovat metsänomistajat, kirjoittaa ruotsalaisen Treebulaverkkopalvelun talousjohtaja Per Hedberg. Kahden vuoden aikana lähes kaksinkertaistuneet puun hinnat vaikeuttavat myös sen arviointia, millaista tuottoa lisäinvestoinneista voi tulevaisuudessa saada. PER HEDBERG KIRJOITTAJA ON RUOTSALAISEN PUUTA VÄLITTÄVÄN TREEBULA-VERKKOPALVELUN TALOUSJOHTAJA. Hänen mielestään myös alan toimijoilla on vastuu aktiivisuuteen, jos kilpailijat toimivat epärehellisesti. Kekin mukaan viranomaisilla on valvontavastuu EU:n asettamiin säädöksiin. Maahantuojat joutuvat jälkikäteen maksamaan venäläisiä tuotteita vastaavan tullin kaikesta elokuun 2023 jälkeen tuodusta laittomasta koivuvanerista. Nämäkään maat eivät aikaisemmin ole olleet merkittäviä kyseisen vanerityypin viejiä. 300 400 500 600 700 800 Käyrät kohti koillista Ruotsin tievarsihinnat, keskiarvo, Ruotsin kruunua 1/23 2020 2021 2022 2023 2024 3/23 5/23 Ruotsin kruunun arvo 4. Kuusesta on uskomaton pula, mutta pian pulaa on kaikista metsän tarjoamista arvoista. Viime vuoden loppupuolelta lähtien vanerin tuonti Georgiasta eurooppalaisille markkinoille on lisääntynyt. ITÄMEREN alueen maiden välinen puukauppa yleistyy. Tuontimääriä seurataan Kekin mukaan koivuvanerin tuontimääriä on seurattu tarkasti säädöksien kiertämisen varalta. Alkamassa on epäilemättä ajanjakso, jolloin metsistä on pulaa. Suomalaiset puunostajat levittäytyvät yhä syvemmälle Ruotsiin, ja ruotsalaiset metsäyhtiöt tuovat puuta yhä enemmän Norjasta. Venäläisvanerille uusi reitti Venäjä kierrätti viime vuonna koivuvaneria laittomasti Eurooppaan Kazakstanin ja Turkin kautta. Sahatavaran lisäksi myös muiden metsäteollisuustuotteiden kysyntä ja hinnat ovat nousseet alkuvuoden aikana. Meillä metsätilakauppa käy! 10984_.indd 14 10984_.indd 14 19.6.2024 7.01.31 19.6.2024 7.01.31. Se kertoo siitä, että se (Venäjän vanerin tuonti) on siirtynyt osittain sinne.” Venäläisen koivuvanerin pääsy Euroopan markkinoille on aiheuttanut eurooppalaiselle tuottajille laitonta kilpailua. Lisäksi suunnitelmat kahdesta Ruotsiin kaavaillusta suursahasta on lykätty tulevaisuuteen. Sen ansiosta sahat suhtautuvat yhä myönteisemmin tulevaisuuteen. Kehitys on samanlaista koko Ruotsissa. Georgiasta tuotiin tammi-maaliskuussa noin 5 000 kuutiota koivuvaneria. Kazakstanin ja Turkin kautta tulevalle koivuvanerille asetettiin 15,8 prosentin suuruinen polkumyyntitulli. ”Puhutaan miljoonista euroista”, Kekki kertoo. Euroopan komission päätöksen jälkeen kauppa Turkista ja Kazakstanista on vähentynyt. Nyt koivuvanerin tuontimäärät Georgiasta ovat kasvaneet. MARKKINA-ANALYYSI 200 400 600 800 1000 200 400 600 800 1000 Nousu jatkuu Tienvarsihinnat Keski-Ruotsissa, keskiarvo, kruunua/m 3 . ”Euroopan komission päätös on ollut tärkeä ja hieno asia. Metsäyhtiöt joutuvat puupulan takia valitsemaan, mitä sahoja asettavat etusijalle. Metsänomistajien kannattaa ajatella liikemiesmäisesti eikä antaa vanhojen suhteiden heikentää kannattavuutta
289,00) STIGA GT 100E KIT AKKUTRIMMERI 109 , 00 (ovh. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. nurmikkoala: 800 m² » Leikkuukorkeus: 20-60 mm HUOM! Ei sisällä asennussarjaa » Teho: 0,95 kW » Moottori: 28,4 cm³ » Paino: 5,8 kg » Siimapää » Ruohoterä » Teho: 0,8 kW » Moottori: 27,2 cm³ » Paino: 4,6 kg » Siimapää » AK 10 akku » AL 101 laturi » Paino: 2,7 kg » Siimapää Sisältää: » 2Ah akku » Laturi 10984_.indd 15 10984_.indd 15 19.6.2024 7.01.33 19.6.2024 7.01.33. 1209,00) STIHL FS 89 RAIVAUSSAHA 429 , 00 (ovh. 499,00) STIHL FS 50 C-EL RUOHOTRIMMERI 259 , 00 (ovh. 759,00) STIHL MS 212 MOOTTORISAHA 379 , 00 (ovh. 919,00) STIGA MULTICLIP 747 SD RUOHONLEIKKURI 389 , 00 (ovh. 429,00) STIHL MS 241 C-M MOOTTORISAHA 569 , 00 (ovh. 389,00) STIHL RMI 422 ROBOLEIKKURI 899 , 00 (ovh. 449,00) STIGA MULTICLIP 750 S RUOHONLEIKKURI 499 , 00 (ovh. Metsälehti.fi 15 Olemme mukana FARMARI 2024 Maatalousnäyttelyssä 4.-6.7. 299,00) STIHL FSA 57 AKKUTRIMMERI 259 , 00 (ovh. 569,00) STIGA MULTICLIP 47 S RUOHONLEIKKURI 345 , 00 (ovh. Seinäjoella! Osastollamme nähtävillä Norwood LM30 tukkivannesaha, Bracke bioenergiakoura C16.C, GB motolaipat sekä uudet Nordforest motoketjut, ArGrow kasvustimulantit ja paljon muuta! Tervetuloa osastolle F512! www.uittokalusto.. Kampanjat voimassa 12.7.2024 asti Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! » Itsevetävä » Allesilppuava » Sivullepuhaltava » Teho 2,2 kW » ST 140 OHV » Itsevetävä » Allesilppuava » Teho 2,6 kW » ST 170 OHV STIHL MS 182 C-BE MOOTTORISAHA 349 , 00 (ovh. 449,00) Tilavuus: 35,8 cm³ / Teho: 1,6 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,9 kg Tilavuus: 42,6 cm³ / Teho: 2,3 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,5 kg Tilavuus: 38,6 cm³ / Teho: 1,8 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,6 kg STIHL RM 4 RT RUOHONLEIKKURI 749 , 00 (ovh. 139,00) » Itsevetävä » Allesilppuava » Teho 2,2 kW » Kohler ST 675 » Työnnettävä » Allesilppuava » Teho 1,9 kW » ST 120 OHV » Maks
Molemmat kuuluvat maailman suurimpiin bioperäisen hiilidioksidin päästäjiin. Suosittelen kokeilemaan molempia! Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Kuiduttavan metsä teollisuuden hiilestä puolet päätyy nykyään taivaalle. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI OPISKELUAIKANA SAIN professori Erkki Lähteeltä mielenkiintoisen kesätyön sel vittää koristejäkälän tuotantoa. TI IA M O N TO Metsätalouteen on kauan kaivattu puun lisäksi muutakin myytävää tuotetta ja palvelua. Jäkäläkangas tuotti paremmin koristejäkälänä kuin puuntuotannossa. ”Siinä olisi vuonna 1992 istutettu koivikko.” Ammatti Raivooja 10922_.indd 16 10922_.indd 16 19.6.2024 7.06.50 19.6.2024 7.06.50. Raha saadaan liikkumaan markkinoilla tai lainsäädännöllä, metsäasiantuntija Airi Matila pohtii. Palleroporonjäkälä kasvaa laadukkaaksi koristejäkäläksi uudistuskypsän männikön alla. Suomen metsäklusteri tuottaa ja hukkaa nyt te hokkaasti bioperäistä hiiltä, jolla voisi olla VTT:n energia ja vetytutkimusalueen johtajan Antti Araston mukaan tulevaisuudessa paljon arvoa. Kaunis tapa kuitenkin hiipui 1980luvulla. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Ensin Suomen teollisuuspoli tiikkaa pitää korjata, että nämä investoinnit tule vat Suomeen, eivätkä vain Ruotsiin. Koristejäkälän tuotantoa varten maanomistajat myöhensivät männiköidensä uu distushakkuita jopa vuosikymmenillä. Vihreällä säh köllä tuotetusta vedystä ja puuperäisestä hiilestä voi valmistaa fossiilivapaita polttoaineita esimer kiksi lentoliikenteelle. Teollisuudella olisi silloin varaa myös maksaa metsänomistajille puusta entistä parempaa hintaa. Puuperäinen hiilen arvo nousee viimeistään, jos EU onnistuu kieltämään fossiilisen hiilen käytön kokonaan energian tuotannossa 2030–2040 niin kuin nyt on suunniteltu. Metsäteollisuuden arvonlisä voisi kasvaa hiilen talteenotolla miljardeilla vuodessa. Tämän mahdollisti rikoslaki. 20.6.2024 16 Metsälehti.fi SUOMELLA OVAT KÄSISSÄÄN vihreän siirty män yllättävät valtit: jättimäiset bioperäisen hiili dioksidin pistemäiset lähteet. VTT:n ja Luken laskelman mu kaan tarvitaan 36 miljardin euron investoinnit 2040 mennessä, että Suomi voisi kil pailla uusilla epolttoainemarkkinoilla. VTT ja Luke tulivat siihen tulokseen, että suurin arvonlisän potentiaali on nyt ilmakehään pääste tyn puupohjaisen hiilen varastoimisessa ja hyö dyntämisessä. MHYP:n Omametsä lanseerasi juuri monitavoit teisen metsänhoidon suunnittelutyökalun. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Rikoslain säännökset eivät koske maassa olevien kuivien risujen, maahan pudon neiden käpyjen ja pähkinöiden, luonnonvaraisten marjojen, sienten, kukkien tai mui den sellaisten luonnontuotteiden keräämistä toisen maalta. Tähän kannustavat tulevat sekoitevelvoitteet. Uuden teollisen klus terin synnyttäminen kui tenkin maksaa paljon. Tuo 20 miljoonaa tonnia puuperäistä hiilidioksidia voi muuttua arvokkaaksi raakaaineeksi. VTT ON SELVITTÄNYT Luonnonvarakeskuk sen (Luke) kanssa perusteellisesti metsäteollisuu den mahdollisuuksia arvonlisän kasvattamiseen. ARVOAINETTA TEHTAIDEN PIIPUISTA Palleroporonjäkälä on onnistunut esimerkki metsän antien taloudellisesta hyödyntämisestä. Suomesta vietiin 1900luvun alusta lähtien koristejä kälää saksankieliseen Eurooppaan, missä oli tapana peittää sukuhaudat talven ajaksi koristejäkälällä. Lentokerosiini maksaa nyt tuhat euroa tonnilta. Suomella on myös toinen valtti: nopeasti kasvava tuuli ja aurinkoenergian tuotanto. Teknologiat kuiten kin kehittyvät vielä. Metsä lehti on tarjonnut vastaavaa Metsätietäjäpalvelua jo vuoden päivät. Muihin keruutuotteisiin tarvitaan maanomistajan lupa, joka puolestaan innosti maanomistajia investoimaan MISTÄ LISÄÄ RAHAVIRTOJA METSÄTALOUTEEN. Valttikortit ovat käsissämme, mutta uskallam meko pelata niillä. Hin nan pitäisi 4–5kertaistua, jotta sähköllä valmistetut polttoaineet voisivat kil pailla fossiilisten kans sa. Hiilen talteenotto onnistuu nimittäin kustannustehok kaimmin sen suurimmilta pistemäisiltä lähteiltä: Metsä Groupin Kemin ja Äänekosken biotuoteh taiden piipuista
Avohakkuuseen rajautuva kirkasvetinen lahti muuttui leväiseksi. Lopulta pienillä poteilla täydennys.” Mehtäukko ”Onko itse alueella tai sen reunoilla siementäviä mäntyjä. Ulkoilulakiin sisältyy vastaavanlainen korvaus käyttöoikeudesta kuin vesilakiin. Hakattava metsä sijaitsi rinteessä. Jos alue ei heinity, en tekisi mitään. Suomessa on parituhatta oikeusvaikutteista ja voimassa olevaa yleiskaavaa. Toista on rehevien maapohjien kanssa.” Visakallio ”Alue on sen verran pieni, että ehkä kylvö tai istutus kannattaa tehdä, mieluummin ennen kuin alue sammaloituu.” A.Jalkanen ”Onko kuvio hirvien talvilaidunaluetta. Järvenrantaan jätettiin vanhojen suositusten mu kainen kapea suojavyöhyke. Kesäkuussa 2022 suoritettiin äestys ja konekylvö siemenviljelyssiemenellä. Vesilain ja ulkoilulain mukaisia korvaustilanteita on harvakseltaan, joten niistä syn tyy valtakunnallisesti vähäinen rahavirta monipuolistamaan metsätalouden tulovirtaa. Itsekin juuri toissapäivänä istutin kylvetylle täydennystä. Tärkeää kuitenkin olisi muis taa, että kyse on vähimmäisvaatimuksista, ja ne harvoin riittävät. Vuosikymmeniä kestäneelle Viinivaaran pohjavesihankkeelle saa tiin aluehallintoviraston lupa viimein marraskuussa 2023. Suollekin kylvin joku vuosi sitten ja kahteen kertaan, mutta helle korvensi pinnan niin kuiviin että piti istuttaa.” Antinjuntti 10922_.indd 17 10922_.indd 17 19.6.2024 7.06.51 19.6.2024 7.06.51. LAINSÄÄDÄNTÖ VOI VELVOITTAA maksamaan maanomistajalle erilaisia käyt tökorvauksia metsänkäytöstä. MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAKI JÄTTÄÄ mahdollisten korvausten hakemi sen maanomistajan toimeliaisuuden varaan. En väitä, että re hevöityminen olisi vain tämän hakkuun seurausta, mutta yksi rikka rokassa se varmas ti oli. Kunnat voivat määrätä kaavoissa metsien hakkuista virkistysarvo jen tai maiseman perusteella. Tuoreempaa näkökulmaa saimme juuri päättyneessä EkoArvohankkeessa, jos sa selvitimme kuusenkerkän markkinoiden kasvattamista. Kun kunta kieltää tai rajoittaa maanomistajan hakkuita, joutuu maanomistaja hake maan mahdollisia korvauksia. 2023 syksyllä alueella ei ollut nähtävillä männyn sirkkataimia muutamia yksittäisiä lukuun ottamatta. Tulos on varmempi.” Timppa ”Mitäpä tuota odottelee, ostaa muutaman satasen taimet ja käy laittamassa maahan. Tällöin hän voi pyytää Maanmittaus laitosta ryhtymään lunastuslain mukaiseen korvaustoimitukseen, jossa määritellään, kuinka suuren korvauksen kunta joutuu maan omistajalle maksamaan. Tuloksemme mukaan tarvitaan tietoa markkinoista ja kuluttajien kiinnostukses ta erilaisia kuusenkerkkätuotteita kohtaan, jotta voitaisiin valtakunnallisesti arvioida mahdollisia liikevaihdon kasvun mahdollisuuksia. Vesilain nojalla vedenottamoalueisiin myönnetään py syvä käyttöoikeus. Mutta mänty näyttää tulevan kylväen/luonnostaan hieman viiveellä. 20.6.2024 Metsälehti.fi 17 SERTIFIOINTIEN viimevuotinen uudistus oli suojavyöhykkeiden osalta tarpeellinen. Kyllä hirvet syövät ylimääräiset taimet pois, jos tulee liikaa. Äestysjälkeen on helppo istuttaa. Korvaus suoritetaan maan käyttöoikeuden luovuttamisesta ulkoilureittiä varten se kä vahingosta tai haitasta, joka muutoin aiheutuu alueen omistajalle. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI TIIA PUUKILA Uusi kysymys: Sidotko vihdan/vastan vitsaksella. Viinivaaran alue on valtaosiltaan mäntyvaltaista kangasta, ja sen tärkein maankäyttömuoto on metsätalous. Maa on keskikarkeaa ja kivikkoista kangasmaata. Siemeniä ei kannata ostaa, ne maksavat lähes saman minkä taimetkin.” Tolopainen ”Tolopaisen tyyli varmistaa homman. Onko järkevää odottaa vai syöksyä nyt käsin täydennyskylvämään?” janne.putaala ”Kaipa siemenet ovat olleet itäviä, mutta hitaasti joskus lähtevät. koristejäkälän tuotantoon. Korvaus suo ritetaan kertakaikkisena tai määräaikaisena. Hehtaarin kokoinen kivikkoinen ja kuiva kangasmaa-alue alue alkaa kyllä vähitellen metsittyä luonnonsiemenistäkin. Tästä kerrottiin Metsälehdessä 10/2024. Kuusenkerkän keruuseen tarvitaan rikoslain nojalla maanomistajan lupa, joten tällä olisi kiinnostus investoida kerkkätuotantoon nuorissa kuusikoissa. Laskelmaa ei liene tehty siitä, minkä verran yleiskaavat rajoittavat talous ja muiden maankäyttömuotojen metsien hyödyn tämistä ja mikä olisi kuntien laskennallinen korvausmäärä maan omistajille valtakunnallisesti. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Oletko istuttanut koivua. Korvausten suorittamisesta määrätään erillisessä ulkoilureittitoimituksessa, jonka kustannuksista vastaa ulkoilureitin pitä jä, eli yleensä kunta. Hakkuuala paistoi har vapuustoisen suojavyöhykkeen läpi, ja rinteestä valui ajouria pitkin kiintoainesta ja ilmeisesti myös ravinteita järveen. Sittemmin metsä on kasvanut takaisin, mutta vesistöön päässeet ravinteet näkyvät yhä. Luvan saajan on maksettava maanomistajille kertakaikkiset korvaukset myönne tyistä käyttöoikeuksista ja aiheutuvista vahingoista. Pahin oli kevät 2019, jolloin kylvetyt kohteet on jouduttu täydennysistuttamaan. Edelleen sertifioinnit ja met sälaki antavat omat vähimmäisleveytensä vesistöjen ja pienvesien varteen jätettäville suojavyöhykkeille. Kyseisessä laissa on määrätty, että kunta tai valtio on velvollinen korvaamaan, jos metsää ei voida käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Eivät itäneet sen enempää kylvökuin luontaisetkaan siemenet. Silloin ei tule sirkkataimia! Jos taas ei ole, jotain on pahasti pielessä!” Petkeles ”Jos et konttaamalla näe mitään, niin uusiksi vaan kylvämään. AIRI MATILA KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE METSÄASIANTUNTIJANA TAPIOSSA. Tuttuni juuri teki uudelleen, ei auttanut odottelu.” Ammatti raivooja ”Ainakin Keski-Suomessa on ollut tosi kurjia tilanteita männyn kylvöjen taimettumisen suhteen viime vuosina. Itse olen saanut seurata kapean suojavyöhykkeen toimimatto muutta aitopaikalta. Kapeista nauhamaisista tasapaksuista suojavyö hykkeistä ollaan pääsemässä eroon. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 33% Kyllä 67% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Hidas uudistuminen Tarpeellinen uudistus ”Tilallani Pohjois-Pohjanmaalla avohakattiin yhden hehtaarin mäntyleimikko syksyllä 2021. Ollaan siirrytty käsinkylvöön, jossa metsuri kylvää siemenet äestysjälkeen ja polkee ne kevyesti maahan. Nykyisin suojavyöhykkeen le veys suunnitellaan kohdekohtaisesti. Kesämökkini viereiselle metsätilalle tehtiin päätehakkuu viitisen toista vuotta sitten
METKA MIELESSÄ TAIMIKONHOITOON Metka-tukea saa taimikonhoitoon käytännössä silloin, kun kasvatettavilla puilla on hoidon tarve. Edellisen tuen maksusta pitää olla kulunut vähintään viisi vuotta. Ojan penkka on usein luontainen paikka tiheikölle. 10923_.indd 18 10923_.indd 18 19.6.2024 7.08.04 19.6.2024 7.08.04. ”Metkan avulla halutaan taimikkoon monipuolisesti eri puulajeja.” Varhaisperkauksessa tehdään tilaa kasvatettaville havupuille poistamalla etukasvuista lehtipuuvesakkoa. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea voi saada taimikon varhaisperkaukseen, taimikon harvennukseen, nuoren metsän harvennukseen sekä verhopuuston poistoon ja harvennukseen. Metka-tukea työhön voi saada 200 euroa hehtaarilta. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 20.6.2024 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT MAALISKUUN alusta asti taimikon ja nuoren metsän hoitoon on voinut hakea valtiolta metka-tukea. Raivaamattomia suojatiheiköitä saa jättää taimikkoon metkassakin. Tuki korvaa aiemmin käytössä olleen kemeran. Tuen suuruus on 200 euroa hehtaarille. Tuen hakijan ei esimerkiksi tarvitse miettiä enää sitä, onko taimikossa riittävästi poistettavia puita, jotta tukiehdot täyttyvät. ”Tukea voi hakea, jos kohde täyttää pituusehdot, hoitotyölle on tarve ja työ on tehty”, tiivistää Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Sari Alden metkan simppelin sapluunan
Metka-tukea voi hakea, jos taimikossa on hoitotarve. Pienpuu on Metsäkeskuksen määritelmän mukaan muuta kuin tukkipuuta. Kun pituus on yli kahdeksan metriä, saa havupuuvaltaiseen metsään jäädä kasvamaan korkeintaan 1 500 puuta. Ratkaisevaa tuen kannalta on, että kasvatettavat puut ovat ennen työn aloittamista hoidon tarpeessa. Taimikon harvennuksessa runkoluvulle ylärajat Varsinaisessa taimikon harvenMETKA TAIMIKON JA NUOREN METSÄN HOITOON HAETAAN kun työ on tehty, ei vaadi ennakkoilmoitusta PUUSTON pituus työn jälkeen havupuuvaltaisissa metsissä 0,7 -12 m, lehtipuuvaltaisissa 0,7-15 m TYÖN JÄLKEEN kohteella ei saa olla hoidon tarvetta seuraavaan viiteen vuoteen TUKI 200 EUROA hehtaarille on metsätalouden verotettavaa tuloa JOS KERÄTÄÄN pienpuuta, tuki voidaan maksaa korotettuna, jolloin se on 300 €/ha METSÄKESKUKSEN rahoitusja tarkastuspäällikkö Sari Aldenin mukaan nuoren metsän hoidon metka-tukihakemuksen hylkääminen johtuu yleisimmin tukiehtojen aikamääreistä. Tukea voi hakea varhaisperkaukseen, kun kasvatettavat puut ovat vähintään 0,7 metrin ja korkeintaan kolmen metrin pituisia. Pääpuulajin ollessa lehtipuu on raja 1 300 puuta. Lehtipuiden vesominen on tutkitusti vähäisempää, kun perkaus tehdään kasvukauden aikana. Nuoren metsän hoidon tukea ei metkasta myönnetä yhteishankkeisiin. Taimikossa, jonka pituus on hoitotyön jälkeen 3–8 metriä, puita saa olla korkeintaan 2 500 hehtaarilla. Tukea haetaan kun työ on tehty. MUISTA AIKATAULUT nuksessa sekä nuoren metsän kunnostuksessa on asetettu tarkemmin rajat sille, kuinka paljon puita saa jäädä kasvamaan. Metsänomistaja voi tarkistaa omat aiemmin lähetetyt kemera-toteutusilmoitukset ja -hakemukset Metsään.fi-palvelusta Asiointi-sivun kautta. Tukihakemuksia on jo jonkin verran jouduttu hylkäämään liian pitkän puuston takia”, Alden kertoo. Tarvittaessa tehdään tarkistuksia myös maastossa. Tukiehdoissa ei ole suoraan määritelty, kuinka paljon puita saa perkauksen jälkeen olla kasvamassa. Metka-tuen ehdoissa kehotetaan välttämään lehtipuiden tarpeetonta raivaamista. Perkauksen jälkeen korkeintaan 5 000 puuta Keskikesällä metsänomistajan kannattaa suunnata tarmonsa varhaisperkauskohteille. ”Tuki haetaan yhdellä hakemuksella sen jälkeen, kun työ on tehty. Taimikkoa ei siis tarvitse hoitaa liian siistiksi, ja pieniä käsittelemättömiäkin alueita voi olla”, Alden perustelee. Tässä on juuri oikea aika varhaisperkaukselle. ”Jos kohteen tukikelpoisuutta joudutaan tarkastelemaan tarkemmin, pidetään lähtökohtana sitä, että vähintään 25 prosenttia kasvamaan jääneiden puiden runkoluvusta on poistettu. Sen määrittely, milloin taimikossa on hoitotarvetta, ei aina ole täysin yksiselitteistä. ”Lehtipuuvaltaisissa kohteissa puusto saa hoitotyön jälkeen olla korkeintaan 15 metriä ja havupuuvaltaisissa 12 metriä pitkää. Jos puita on 5 000 tai enemmän, niin voidaan katsoa, että hoitotoimia tarvitaan jo alle viidessä vuodessa.” Metsäkeskuksen järjestelmä antaakin automaattisen hälytyksen varhaisperkauskohteista, jos puita on jäänyt yli 5 000 hehtaarille. Aldenin mukaan tätäkin asiaa tarkastellaan hoitotarpeen kautta. METSÄSTÄ 20.6.2024 Metsälehti.fi 19 ”Poistumavaatimuksesta on luovuttu, koska metkan avulla halutaan ohjata jättämään taimikkoon monipuolisesti eri puulajeja. Jos kohteilta kerätään pienpuuta voi tuen saada korotettuna, jolloin se on 300 euroa hehtaarilta. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi männyn kylvötaimikossa tai kohteella, jonne on viljelytaimien lisäksi luontaisesti syntynyt runsaasti havupuun taimia. Metsäkeskuksen mukaan puita tulisi perkauksen jälkeen olla alle 5 000 kappaletta hehtaarilla, jos hakee metka-tukea. Kylvötaimikossa voi olla syytä harventaa kylvötuppaita varhaisperkauksessa. Lehtipuita kannattaa jättää kasvamaan jo varhaisperkauksessa viljeltyjen havupuiden sekaan, jos niille on sopivasti tilaa. 10923_.indd 19 10923_.indd 19 19.6.2024 7.08.05 19.6.2024 7.08.05. Teoriassa liian siistiksi raivattu yhden puulajin taimikko voisi olla jopa peruste tukihakemuksen hylkäämiselle, koska tukiehtojen mukaan ”pääpuulajin kanssa kasvamaan sopivien lehtipuiden poistamista on vältettävä”. ”Esimerkiksi, jos omistaa metsää sekä yksin että yhdessä puolisonsa kanssa, pitää eri omistajille tehdä omat hakemuksensa.” Sitä, että työt on käytännössä tehty, Metsäkeskus valvoo satelliittikuvien avulla. Ala voi koostua useista vähintään 0,1 hehtaarin kuvioista. ”Hoitotarvetta ei saa olla seuraavan viiden vuoden aikana. Turhaa työtä ei metkasta rahoiteta”, Alden muistuttaa. Siitä, kun kohteelle on saatu edellisen kerran kemeratai metka-tukea, pitää olla kulunut vähintään viisi vuotta. Hakemus on tehtävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa töiden päättymisestä.” Metkassa tukea voi saada minimissään yhden hehtaarin kuviolle, kun kemerassa alan piti olla kaksi hehtaaria. Myös kasvatettavaa havupuustoa voi siis olla tarpeen harventaa. Toisin sanoen puut tarvitsevat lisää kasvutilaa
”Sehän on sitten eri asia, ovatko ne mukana. Kun tänä vuonna ensimmäisen kerrran olin istuttamassa, siellä oli punkkeja, mutta punkkisuoja oli kotona kahdensadan kilometrin päässä”, Kämäläinen hymähtää. ”Sijoitimme talonlaajennusrahatkin metsään. Kämäläinen opastaa metsänomistajia räätälöimään itselleen ensiapulaukun ja pitämään se aina metsätöissä mukana kulkevassa repussa. Remonttirahat metsään Tuupovaarasta pieneltä maatilalta kotoisin oleva Kämäläinen on tottunut jo nuoresta olemaan metsässä ja tekemään metsätöitä. Myös Kämäläisestä tuli metsänomistaja jo 23-vuotiaana, kun hän peri isältään metsää. Tiloja on Halsualla Pohjanmaalla, Tuupovaarassa ja Enossa Pohjois-Karjalassa sekä oman kodin lähellä Kuopiossa ja Kaavilla Pohjois-Savossa. Sittemmin yhteisiä ja omia metsiä on kertynyt reilut 350 hehtaaria. Hän sai siitä kipinän metsänhoitoon.” Pian vierailun jälkeen Kämäläisen puoliso osti oman metsätilan. Osittain Kämäläisen ansiosta myös hänen puolisonsa hurahti niihin. 20.6.2024 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA PERTUNMAA TIIA PUUKILA ,TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”NÄMÄ suurin piirtein löytyy itseltä kotoa.” Anna Maija Kämäläinen nostaa korin eteemme. ”Hyvin moneen olen näitä käyttänyt kotonakin, en vain punkkien poistamiseen”, Kämäläinen kertoo. Olemme Pertunmaan apteekissa, jonka apteekkarina Kämäläinen on toiminut kaksi ja puoli vuotta. Se oli helatorstain viikonloppu, ja neljä päivää oltiin taimia istuttamassa. Esimerkiksi punkkipinsetit löytyvät Kämäläiseltä sekä autosta että kotoa. Korista löytyy niin jaksamista tukevia kuin haaverin satuttua tarvittavia tuotteita, jotka Kämäläinen on itse testannut ja hyväksi todennut. Haastattelua edeltävänä viikonloppuna Kämäläinen oli puolisonsa kanssa istuttamassa männyntaimia Tuupovaarassa. Niillä punkit lähtevät irti kokonaisina, ja niillä saa tarvittaessa tikunkin sormesta. Suurimman osan metsistä he ovat ostaneet. Apteekkari Anna Maija Kämäläinen on hoitanut omia metsiään jo kolmekymmentä vuotta ja testannut, mitä apteekki tarjoaa metsätyöläiselle. Omia metsiään vapaa-ajallaan innokkaasti hoitava apteekkari on kerännyt koriin tuotteita, joita hän itse varaa mukaan metsätöihin. Apteekin kautta metsään Metsänomistaja ja apteekkari Anna Maija Kämäläinen tietää, miten metsätöihin kannattaa varautua ja millä jaksaa helteessä. 10924_.indd 20 10924_.indd 20 19.6.2024 7.10.16 19.6.2024 7.10.16. Näin tärkeät tarpeet eivät unohdu matkasta. Kämäläinen puolestaan suuntaa metsätöihin avuksi aina, kun apteekkariyrittäjän kiireiltään ehtii. ”Olin pikkuisen vihjannut, että saattaa olla hieman metsätöitä viikonloppuna. Lämpötilan vaihteluita kestäviä tuotteita voi jättää autoon. Talolaajennusta ei tullut, mutta tuli metsätila. Liikaa kannettavaa ei toki metsään ole järkevä raahata. Tämä on vähän paisunut.” Suoloista uutta puhtia Kämäläisen puolisolle metsäharrastuksesta on tullut jo lähes ammatti. Seurustelun alkuaikoina mies oli tullut Kämäläisen kotipuoleen esittäytymään
Mäntytai koivusauvoista tehty leikkuulauta ei kelpaa muuhun kuin leivänleikkuualustaksi. Kämäläinen suosii itse suoraan suuhun kaadettavaa, annospusseina myytävää magnesiumjauhetta. Särkylääkkeistä parasetamol on turvallisin ja sopii lähes kaikille. PUISET TULIAISET 10924_.indd 21 10924_.indd 21 19.6.2024 7.10.18 19.6.2024 7.10.18. Kyypakkausta on kritisoitu harhaanjohtavasta nimestä, mutta myös sen Kämäläinen ottaa metsätöihin mukaan. Mielipahaa tuottavat sahauksen jäljiltä olevat hiomattomat päädyt ja repeillyt ripustusreikä. Lisäksi metsään lähtee mukaan punkkikarkotetta, pihkavoidetta sekä antihistamiinivoidetta hyttysen puremiin. Jos sankaa ei ole väännetty koivuvitsaksesta, vaarana on arvostuksen romahtaminen. Siinä on glukoosia ja suoloja. Myös kylmägeeli suihkeena kuuluu Kämäläisen vakiovarustukseen. Ainoa suomalainen puulaji, josta voi tehdä kosteita leikkuutuotteita kestävän leikkuulaudan, on kataja. Hän hoitaa sillä metsätyössä kipeytyneitä lihaksia. Hän sekoitti kotona valmiiksi vesipulloon elektrolyyttijauhetta. Indonesialaisesta rottingista tehty sanka ei kerta kaikkiaan sovi suomalaiseen pärekoriin. Muovinarusta kyhätyt sankaviritelmät voivat aiheuttaa kuuluisan vastauksen: Pitäkää tunkkinne. Hyvä esimerkki on leikkuulauta. Autossa on aina ensiapupakkaus ja illalla lihaksia hellitään kylmägeelillä tai -suihkeella. Muutamassa kuukaudessa leikkuulauta joutuu saunan lämmitykseen. Kyyn puremasta pitää mennä heti lääkäriin, mutta jos esimerkiksi henkeä alkaa ahdistamaan, kyllä minä tätä kuitenkin ottaisin.” Magnesium on myös hyvä lisä metsätyöläiselle niin talvella kuin kesällä. Silti se voi olla pysyvä käyntikortti ja osoitus, että puutyön taitajia vielä löytyy Suomesta. ON TULLUT JÄLLEEN se vuodenaika, jolloin vieraillaan tutuiksi käyneiden ihmisten luona. ”Kyllä tuntui, että se virkistää. Joskus lyhyen käynnin kuten allekirjoituksen hakemisen aiheuttama tuominen voi olla rahallisesti vaatimaton kuten voiveitsi tai pitkävartinen kenkälusikka. Jos voiveitsi on tehty pihlajasta, tuomesta tai katajasta, sen voi huoletta pestä käsin muiden astioiden joukossa. Puuntuottajalle se on oivallinen tilaisuus johdattaa rupattelu siihen, että puusta voi tehdä muutakin kuin viinipullon etikettejä ja mäyräkoirapakkauksia. Pihkavoidetta hän levittää nirhaumiin ehkäisemään tulehdusta. Sitäkin kului helteisellä istutustyömaalla. Kämäläisen mukaan perusterve pärjää metsätöissä, kun muistaa nesteytyksen, ruokailut ja maltin, kun ensimmäistä kertaa tauon jälkeen suuntaa metsään. Kämäläiseltä löytyvät kahdet punkkipinsetit: yhdet kotoa ja toiset autosta. Kämäläinen oli todennut elektrolyyttijauheen hyväksi hiihtoreissuilla, ja nyt hän kokeili sitä istutustyömaalla. ”Ei! Yritin laittaa kaikki taimet kerralla”, Kämäläinen naurahtaa. Kun alkoi ryhti painumaan kumaraan, tuosta tuli uutta puhtia. Hellettä riitti, mutta Kämäläinen oli varautunut. ”Jos vaikka ampiainen pistää ja saat kovat allergiset oireet, kyllä kyypakkaus on siinä hyvä ensiapu. Jos raaka-aine on teollinen viilu, arvostuksesta häviää puolet. Huipputuominen on mäntypuusta kiskomalla otetuista päreistä tehty kori vaikka sanomalehtien kierrätystä varten. Aina metsään lähtiessä Kämäläinen pakkaa reppuun myös laastareita, tukisidettä, rakkolaastareita sekä pihkavoidetta. APTEEKKARIN VINKIT METSÄTÖIHIN HUOLEHDI nesteytyksestä ja suolojen saannista sekä muista hikoilua kestävä aurinkorasva ja päähine. VARAA mukaan omat henkilökohtaiset lääkkeet, särkylääkettä, kyypakkaus, desinfiointiainetta sekä laastareita ja sidostarpeita. Jos kenkälusikka on karheapintainen ja sen vuoksi nailonsukka repeää, katastrofi on valmis. Entä sujuivatko apteekkarin omat istutuksen maltilla. Korista löytyy puikkomainen hikoilua kestävä aurinkorasva, joka mahtuu kätevästi taskuun. Ristiinliimatuista katajasäleistä liimattu leikkuulauta kestää saman iän kuin tiikistä tehty eli yli 50 vuotta. Vastoin monien artesaanien uskoa vielä koivuakin huonompi puulaji leikkuulautaan on pihlaja, jonka liimaukset eivät pidemmän päälle kestä. Mukana auttamassa oli myös perheen kolmesta lapsesta nuorin. Suoloja poistuu hikoillessa, ja olo saattaa muuttua huteraksi ja huonoksi. Se helpottaa lihaskramppeja ja suonenvetoja. Apteekkari varautuu metsätöihin magnesiumilla sekä elektrolyyttijuomalla. Mänty ja koivu eivät kestä, vaan päätyreunat alkavat halkeilla jatkuvan kosteuden aiheuttaman laajenemisen ja supistumisen vuoksi. Jotta mielikuva antajasta säilyisi hyvänä, tuotteen pitää olla hyvä. Magnesiumia ympäri vuoden Apteekkari nostelee koriin keräämiään tuotteita apteekin taukotilan pöydälle. Vaihtoehtoisesti magnesiumtabletin voi ottaa ennen metsätöihin lähtöä. Lämpimänäkin se oli hyvänmakuista”, Kämäläinen kertoo. PELKÄSTÄÄN SE, että suomalainen käsityöläinen tekee tuotteen suomalaisesta puulajista, ei riitä mihinkään. Jos puisen leikkuulaudan päällä viipaloi tomaattia ja kurkkua, tuotteen on kestettävä pesuainepesu ja kuumalla vedellä huuhtominen. Kylmäpakkaus ja särkylääkettäkin on hyvä varata. OTA rokote puutiaisaivotulehdusta vastaan. HANKI lihaskramppeihin ja suonenvetoihin magnesiumia ja lihasten palautumiseen kylmägeeliätai suihketta. Hyvin tehty tuote sietää jopa puolen tunnin pesuohjelman astianpesukoneessa. Sen metsänomistaja totesi toimivaksi talven Ahmanhiihdossa. Myös hyttysten ja punkkien karkottamiseen soveltuva suihke kulkee mukana. 20.6.2024 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA
METSÄSTÄ 20.6.2024 22 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA HUSQVARNA 542i XP ja sen rin nakkaismalli, lämpökahvoin va rustettu 542i XPG, ovat ulkonäöl tään samankaltaisia kuin pari vuotta sitten Metsälehdessä esi telty Husqvarna 540i XP. Hieman lievitystä tuo se, että sama akku sopii lu kuisiin Husqvarnan pihanhoi tolaitteisiin. BLI 300 akulla ja QC 500 la turilla varustettuna suositushin ta kipuaa reiluun 1 500 euroon. Tauottomassa sahauksessa – kiekkoja sahattaessa – akusta riit ti virtaa kymmeneksi minuutik si. Olennaisempi ero on uutuus mallin järeämpi terävarustus. 542i XP on kaik ki valmistajat huomioon ottaen ensimmäinen akkusaha, jossa on keskipakoiskytkin. Leikkuutehossa se hä vinnee hiukan rinnakkaismal li 540:n kapealle ketjulle, mutta oksien karsinnassa SP33:n rou heus on omiaan. Saman mallisar jan bensaversio, Husqvarna 540 XP, painaa työkunnossa 5,3 kiloa. SP33ketju on 1,3 millimetrin ketjuurassa kulkeva ammatti laisketju. Teknisesti uutuusmalli eroaa edeltäjästään merkittävästi – ku ten kaikista muistakin akkusa hamalleista. Koesavotan viereisen kesämökin aurinkopa neeleilla lataus kesti puolitois ta tuntia. Akun lataaminen verkkovirral la kesti 50 minuuttia. Pessimisti toteaa tässä kohtaa, että kytkin on akkusahaan yksi särkyvä osa lisää. Lisäpainoa kytkin tuo 200 grammaa, ei siis merkittävästi. Toisaalta kytkimet tömällä akkusahalla paksujen puiden sahaamisesta tulee siksi helposti katkonaista. Koivikon ensiharvennuksella työskentely aika yhdellä akullisella oli 45–50 minuuttia. Tästä syystä moottorin sammumiset vähenevät ja sahaus sujuu jouhevammin. Kytkin ei akkusahassa olisi välttämätön: sähkömoottori py sähtyy, kun ketju juuttuu liian suuren kuormituksen vuoksi, ei kä moottorin tarvitse jäädä tyh jäkäynnille. Kokemustemme perusteel la voi ennustaa, ettei 542 jää ai noaksi kytkimelliseksi akkusa hamalliksi. HUSQVARNA 542 I XPG AKUN jännite 36 V AKUN tyyppi litium-ioni TERÄVARUSTUS 0.325 jaollinen, 1,3 mm ketju-ura PAINO ilman akkua 3,3 kg PAINO työkunnossa, BLI 300 akulla 6,0 kg SUOSITUSHINTA ilman akkua ja laturia 899 euroa SUOSITUSHINTA BLI 300 akun ja laturin kanssa 1400 euroa KESKIPAKOISKYTKIN LÄMPÖKAHVAT KETJUNOPEUS 24 m/s PLUSSAT JA MIINUKSET + Käytettävyys + Leikkuuteho + Akun kesto – Hinta kilpailijoihin verrattuna Koivikon ensiharvennuksessa akku kesti noin 50 minuuttia. Kun kahvalämmitys kytkettiin päälle, sahausaika lyheni kahdek saan minuuttiin. Verkkokaupoissa saman yhdis telmän käypä hinta asettuu noin 1 200 euroon, mutta silloinkin hinta on kilpailijoihin verrat tuna korkea. Kytkin tulee kaupantekijäisinä Kytkimellinen akkusahaversio on hinnoiteltu houkuttelevasti, suo situshinta on vain kympin enem män kuin suoravetoisen 540i XP mallin. Kahvalämmitys lyhentää käyttöaikaa Metsälehden kokeilussa ollut Husqvarna 542i XPG oli varustet tu valmistajan suurimmalla BLI 300 litiumioniakulla. Sahaus sujuu katkoitta, kun kytkin luistaa terän kuormituksen kasvaessa. 10925_.indd 22 10925_.indd 22 19.6.2024 7.11.23 19.6.2024 7.11.23. Vain pörinä puuttuu Keskipakoiskytkimen ansiosta Husqarna 542i XP on muita akkusahoja ”moottorisahamaisempi”. Työkunnossa saha painaa kuu si kiloa, josta kolmannes kertyy BLi 300 akusta. Kytkin lievittää moottoriin kohdistuvaa kuormitusta luista malla – kuten se tekee bensasa hoissakin
”Onnistuu se näinkin” Taimien istuttaminen muokkaamattomaan maahan jakaa mielipiteitä, mutta on joskus perusteltua. Kuulonsuojai met voidaan yhdistää ulkopuoli siin laitteisiin, kuten puhelimeen. MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA MONINAISISTA akkutyökaluis taan tunnettu Milwaukee val mistaa myös Boltmallisia suo jakypäriä. Kauppinen istutti keväällä 2019 heti hakkuun jälkeen muok kaamattomaan maahan vajaan puolen hehtaarin aukon kuusen taimilla. Kypärään kiinnitetty valai sin ei haittaa visiirin nostamista. Jos maaperä on sopivaa, syn tyy istutettavalle taimelle tarvit taessa pieni laikku jalalla potkais ten. Myös muotoilu tukee samaa, kaikin puolin ammatti maista vaikutelmaa. Silmiinpistävää taimikossa on vähäinen lehtipuuvesakon määrä kasvupaikan viljavuus huomioi den. Pienissä kohteissa joskus paikallaan Kauppinen ei ole tyrkyttämässä menetelmää valtavirraksi. Lisävarusteena tarjolla on True view Bolt valaisin. Kypärä painaa vajaat kolme sataa grammaa enemmän kuin Husqvarnan Techicalkypärä. Osa taimista saa edelleen kasvaa ylhäisessä yksinäisyydessään. Viisi vuotta sitten muokkaamattomaan maahan istutetut kuuset ovat Raimo Kauppisen metsässä nyt noin miehen mittaisia. Sää tövaraa riittää 52 sentistä 68 sent tiin, joten kypärän alle mahtuu ongelmitta alusmyssykin. Tärkein bonus on Boltkypä rän vahva vaahtomuovinen sisä osa, joka vahvistaa kypärän suo jaavuutta tasaisesti koko pään alueella – myös sivusuuntaisil ta iskuilta. Muokkaus ehkäisee myös tuk kimiehentäin tuhoja. METSÄSTÄ 20.6.2024 Metsälehti.fi 23 KOKEILTUA METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA ”MIELESTÄNI jokaista pientä aukkoa ei kannata myllätä kai vinkoneella, sillä taimet lähtevät kasvuun ilman muokkaustakin”, sanoo Viitasaaren Huopanassa asuva metsänomistaja Raimo Kauppinen. Vesakko ei hätyytä vielä perkuutyöhön. Taimet on tosin suojattu myös taimitarhal la torjuntaaineella, eikä tukki miehentäistä ole Kauppisen tai mikossa havaintoja. Kypärän sisäläpimitta säätyy samanlaisella kiekolla kuin Hus qvarnan ja Stihlin kypärissä. Kouratuntuma kypärästä on jämäkkä. Varhaisperkaukselle ei ole kaan vielä kiirettä. True viewvalaisin kiinnitysosineen maksaa 145 euroa. Sääs tävimmin asetuksin kolmen am peeritunnin litiumparisto antaa valaisimelle virtaa jopa 14 tun niksi. Kypärän Bolt HP (High Per formance) kuulonsuojaimien vaimennusteho on 33 desibeliä. Metsälehti kokeili metsäkäyttöön tehtyä kypärää, joka tarjoaa jopa ominaisuuksia, joita perinteisillä kypärävalmis tajilla ei ole. Mututuntumalla voi si arvioida, että vaihtelu taimien koossa on suurempaa kuin se oli si muokatussa maassa. Kivennäismaarinteellä lähellä Muuruejärveä sijaitseva kasvupaikka on rehevyydeltään vähintäänkin mustikkatyyppiä. ”Kun maanpintaa ei rikota, ve sakkoa syntyy paljon vähemmän. ”Pienillä kohteilla asutuksen lähellä, tai toisaalta vaikeasti ko neilla saavutettavilla kohteilla, muokkaamatta istuttamista voi harkita”, Kauppinen näkee. Halvalla jenkkikypärän omis tajaksi ei pääse. Kypärän verol linen hinta on 265 euroa. 10925_.indd 23 10925_.indd 23 19.6.2024 7.11.24 19.6.2024 7.11.24. BOLT 200 METSURINKYPÄRÄ Lexan-kuori Bolt HP-kuulonsuojat, vaimennusteho SNR = 33 dB Rattisäätö Sisäosa vaahtomuovia Kestää jopa –40 asteen asteen pakkasen Kypärän sisäosan säätövara 52–68 cm Suositushinta 265 euroa (alv 24%) Trueview-valaisin 165 euroa (alv 24%) Plussat ja miinukset + suojaa tehokkaasti + runsas säätövara + tehokkaat kuulonsuojat – paino – hinta Milwaukee Bolt -kypärä on ominaisuuksiltaan ammattilaistasoa. Se on menetelmän tärkeä etu.” Taimet ovat nyt 1–2 metrin mittaisia. Sen va laisuteho on 600 lumenia. Yleisemmistä kypärämalleista poiketen niskasuojus tulee kuu lonsuojaimien päälle. Eläk keellä olevalle metsätoimihenki lölle myös maanmuokkaus ja sen hyödyt ovat tuttuja. ”Näyttää, että taimet ovat läh teneet kasvamaan hyvin, vaik kei maata muokattu”, Kauppi nen toteaa. Lisäturvaa ja varsin kin vaatimusten mukaisuutta tuo leukahihna, jonka moni ura kanantaja vaatii raivausssahureil ta nykyisin. Muokkauk sen on tutkitusti todettu paran tavan taimien alkuvaiheen kas vua ja menestystä heinää vastaan. Ominaisuuksia ammattireiskoille Milwaukeen Bolt 200 kypärä on jämerä ja suojaa tehokkaasti. Se on parasta, mitä metsurinky päriin on tarjolla. Yksi muokkaamattomuuden plussa tulee Kauppisen taimikos sakin nopeasti esiin: kuviolla on tavallista helpompi liikkua, kun maa on tasaista ja vesakkoa vä hänlaisesti
Viime vuonna koettiin Suomessa historian pahin puutiaisaivokuumevuosi. Sen sijaan toista punkkien levittämää tautia, borrelioosi-bakteeria, vastaan rokotetta ei ole. Mitä lähempänä rantaa ollaan, sen enemmän punkkeja. METSÄSTÄ 20.6.2024 24 Metsälehti.fi sylle. ”Työkengät ja housut”, Helenelund sanoo mainiten metsätyön vaatiman vaatetuksen kaksi tärkeintä yksityiskohtaa, jotka riittävät pitkälle punkkien torjunnassa. Suurin riski rannikolla Punkit alkavat olla riesa huhti-toukokuun vaihteen paikkeilla ja jatkavat metsissä kulkevan vaivoina aina syk10926_.indd 24 10926_.indd 24 19.6.2024 7.12.53 19.6.2024 7.12.53. Suihkussa on käytävä päivittäin, ja tuolloin koko keho on katsastettava silmämääräisesti. Vaatetuksen värinä kannattaa metsissä samoillessa käyttää mieluummin vaaleita kuin tummia sävyjä, koska siten kiinni päässeet punkit on helpompi havaita. Vilkaisu miehen housujen napeilla suljettuihin ja sitten tiukkoihin housunlahkeisiin antaa viitteen siitä, mitä hän tarkoittaa. Suojautumiseen riittävät yksinkertaiset keinot. TBE-virusta vastaan voi suojautua rokottautumalla. Tauti on diagnoosin jälkeen onneksi hoidettavissa antibiooteilla. Asiantuntijoiden mukaan punkkien, eli puutiaisten, määrää metsissä on lisännyt ennen kaikkea ilmastonmuutos. Helenelundiltakin sellaiset löytyvät. Punkeista reilut puolitoista prosenttia kantaa tuota virustautia. Silloin diagnosoitiin kaikkiaan 160 TBEeli puutiaisaivokuumetapausta. Myös ihmisten kasvanut kiinnostus retkeilyyn on osallinen niiden leviämiseen. Tartuntojen määrää suhteessa edeltäneisiin vuosiin lisäsi se, että vuonna 2023 tapauksia tilastoitiin vain yhdeksältä kuuukaudelta. Jens Helenelund työskentelee punkkien ydinalueella UPM Metsän Vaasan toimipaikassa. Niitä vastaan suojautumisessa taas riittää Simppelit konstit suojaavat punkeilta Ilmastonmuutos on lisännyt punkkien määrää metsissä. Toisinaan lahkeet voi jopa teipata estämään punkkien pääsyn iholle. ”Työkengät ja housut.” Punkista on pienestä koostaan huolimatta metsässä monenlaista riesaa. Immuunipuutteisilla se lisää veritulppariskiä. Ei tosin Vaasan Vanhan sataman metsikössä tehdyllä pyrähdyksellä, vaan kotosalta. Tehosterokote on uusittava iästä riippuen 3–10 vuoden välein. Tiukat lahkeet tarpeeseen Helenelundilla riittää kokemusta metsissä työskentelystä. Vaikka punkit ja niiden levittämät taudit – borrelioosi ja puutiaisaivokuume – ovat usein uutisten aiheina kesällä, punkkien kanssa oppii elämään. Jens Helenelundin mukaan suojautumisessa tärkeintä on huolellisuus pikkuasioissa. Myös lahkeiden sujauttaminen kenkien ja sukkien sisään auttaa samassa asiassa. Hän on myös rokottautunut puutiaisaivokuumetta vastaan. Eniten niistä on haittaa rannikkoseuduilla varsinkin Kaakkoisja Lounais-Suomessa, Vaasan seudulla sekä Ahvenanmaalla. peruasioiden omaksuminen ja mielessä pitäminen. ”Punkkeja on paljon varsinkin lehtipuumetsissä, etenkin sellaisissa, joissa on paljon tervaja harmaaleppiä”, Helenelund kertoo ja jatkaa, että myös runsaasti aluskasvillisuutta kasvavat metsät ovat suotuista elinympäristöä punkeille. Kolmaskin punkkien aiheuttama tauti, neoehrlichioosi, diagnosoitiin Suomessa viime syksynä ensimmäistä kertaa. Punkkipihdit, joilla kiskotaan irti iholle päässyt otus, on hyvä olla varalla. Tuota tautia todettiin Suomessa viime vuonna 10 000 tapausta. Myös pitkähihainen paita on metsässä tärkeä. Pitkähihaiset ja tiukat hihansuut sekä lahkeet tukevien kenkien sisässä antavat turvaa. Ennen UPM:lle tuloa hän oli työssä 12 vuotta metsänhoitoyhdistys Österbottenissa. Eniten punkkeja joutuvat kohtaamaan metsurit. TBE-diagnoosit ovatkin kolminkertaistuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. JARI HAKALA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT UPM METSÄN metsäasiakasvastaava Jens Helenelund ei pelkää, vaikka metsässä tulee vastaan punkkeja lähes päivittäin. Tauti on perusterveille lieväoireinen tai jopa oireeton. Ruotsista tautia löytyi jo yli 10 vuotta sitten
Maaja metsätalousministeri Sari Essayah WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen MHYP:n toimitusjohtaja Harri Huupponen Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen klo 12.00 ja 12.50 Hovimuusikko Ilkka klo 12.30 Jasmin Kähärä, Metsämiesten Säätiö ja pääyhteistyökumppanit klo 13.40 Nuoret huomisen metsänomistajina ja metsäammattilaisina Julia Laitinen, Ville Rouhiainen ja Petteri Käyhkö klo 14.00 Käärijä Juontajana Susanna Laine Työnäytöksiä, koneita, messuosastoja, metsäkonesimulaattori, paneelikeskustelu, metsäkoulutuksen esittelyä ym . Mhy:n osastolla: • Tule kysymään vinkit metsäomaisuutesi hoitoon asiantuntijoiltamme • Yhteistyökumppani Jasmin Kähärä • Jaossa rokkilippiksiä ja -pipoja sekä Metsälehtiä • Kilpailu 10926_.indd 25 10926_.indd 25 19.6.2024 7.12.54 19.6.2024 7.12.54. METSÄSTÄ Tapahtuman järjestää: Yhteistyössä: Juontajana Susanna Laine Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään Maksuton ja kaikille avoin koko perheen tapahtuma Lippujen ennakkomyyntipaikat: www.tiketti.fi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Juvan toimisto, Kahvila Toripulu, Mikkeli Juva Camping Iltatapahtuma klo 18-02, (K12) Esiintyjät: Portion Boys, BESS, Osmo’s Cosmos, Ruoska Iltalippujen hinnat: ennakko 45 €, portilta 50 € (+ Tiketistä ostetuista lipuista toimituskulut 2,5€/lippu) Lavalla tapahtuu: klo 11.00 Avaus ja katsaus ohjelmaan Susanna Laine, Petri Pajunen ja Vesa Kontiainen klo 11.20 Metsiemme tulevaisuus: Kuinka yhdistämme puukaupan, hiilensidonnan ja suojelun kasvavat tavoitteet
Nopeasti syntyi ajatus, että Jalkasen taide on saatava myös tulevien sukupolvien nähtäville. Hänen lahjansa tunnettiin paikkakunnalla, mutta teosten määrä ja moninaisuus paljastui kokonaisuudessaan vasta vuonna 2022, kun Maaseudun sivistysliitto kartoitti alueen ITE-taiteilijoita. Täällä kotimuseossa se on nyt mahdollista.” Auliksen ITE tehty elämä Metsätyöntekijänä ja kirvesmiehenä leipänsä hankkineen Aulis Jalkasen pientilalta paljastui ainutlaatuinen taideaarre. ”Mieleeni tuli heti Aulis, jonka töitä olin aiemmin nähnyt. 10927_.indd 26 10927_.indd 26 19.6.2024 7.16.56 19.6.2024 7.16.56. AULIS JALKANEN 1993 AULIS JALKASEN KOTIMUSEO SUONENJOEN Herralanmäellä, Herralanmäentie 399 AVAJAISET 23.6.2024 klo 13–16 AVOINNA 25.6.–27.7.2024, ti–pe 11-17, la 11-15, su ja ma suljettu TOIMINNASTA vastaa ITE-Aulis ry, rahoittajina mm. Kun on väleissä metsänsä kanssa antaa se voi sulle aarteitansa. Hauskaa on hoitaa metsäänsä omaa, vaalia luontomme puistoa somaa. Aulis Jalkasen pientila Suonenjoen Herralanmäellä on uskomaton esimerkki siitä, millaisia ihmeitä Suomen maaseudulta voi löytyä. Ilmoitimme Auliksen mukaan ja hänen töistään järjestettiin Suonenjoen taideseuran toimesta näyttely, josta tuli menestys”, kertoo kuvataiteilija Mari Arvinen. Aulis Jalkanen kuoli marraskuussa 2023. Siitä on hyötyä, huvia myös ja siellä saa käydä välillä työs. Sieltä saa marjat ja sienet ja muut ja nikkarimiehelle tarvispuut. ”Kaapeista löytyi upeita teoksia, jotka oli vieläpä numeroitu ja luetteloitu. Sinne saa jäämään stressinkin pois. Vuonna 1935 syntynyt ja viime vuonna edesmennyt Jalkanen oli itseoppinut taiteilija, joka pyhitti kaiken vapaa-aikansa luomistyölle. Auliksen verstas vanhassa navetassa oli myös täynnä erilaisia töitä ja materiaaleja.” Maalauksia, veistoksia, runoja, grafiikan vedoksia ja kiviteoksia – kaikkea löytyi tuhatmäärin. 20.6.2024 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT H arva meistä tietää, mitä maamme tuhansien pientilojen tuvissa ja navetoissa on puuhattu, kun arjen askareilta on jäänyt aikaa. Siihen pääsee nyt tutustumaan tunnelmallisessa kotimuseossa. METSÄRUNO Metsästä kirjoittaa tässä nyt alan. ”Auliksella ei ollut perillisiä ja hän halusi, että elämäntyö säilyisi ihmisten nähtävillä. Sitä varten perustettiin ITE-Aulis ry, jonka puheenjohtajana Arvinen toimii. Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto, Suonenjoen kaupunki, Metsämiesten säätiö Mari Arvisella on riittänyt tekemistä, kun hän on inventoinut Jalkasen tuotantoa. Sitä omistan itsekin pikkuisen palan. VI TE A U LI S RY Kierrätysmateriaaleilla on iso rooli Jalkasen töissä. Köyhä tää maa ilman metsiä ois. Näyttelyä rakentaessaan Arvinen pääsi tutustumaan Auliksen teoksiin myös tämän kotona. Tämä teos on syntynyt maitopurkin sisäpintaan vuonna 1981
Lähde: Maaseudun sivistysliitto. 20.6.2024 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ ITE-TAIDE ITE tulee sanoista itse tehty elämä. Mitä tapahtuisi, jos jättäisimme älypuhelimen turhan selaamisen ja tekisimme jotain konkreettista käsillämme. Täydellistä naista taiteilija on etsinyt usein puun sisästä. Huikeat kuvapäiväkirjat Aulis Jalkanen ei ollut erakko, mutta häntä kuvaillaan huomaamattomaksi sivustaseuraajaksi. Retket taltioitiin tietysti kuviin ja maalauksiin. Ei ihme, että moni ihminen, joka ei yleensä käy museossa, on pysähtynyt kertomaan järjestäjille kuinka vaikuttava kokemus on ollut. ITE Aulis ry:n aktiiveilla Pekka Korhosella (vas.), Ari Vehviläisellä, Mari Arvisella sekä taustalla näkyvällä Merja Korhosella on ollut iso työ käynnistää kotimuseon toiminta. Teokset ovat upeita, mutta ennen kaikkea visiitti Auliksen tilalla saa pohtimaan sitä, mihin oman aikamme käytämme. Aulis Jalkasen pientilan pihapiiristä ei voi päätellä, kuinka hienon taideaarteen äärellä ollaan. ITE-Aulis ry:n aktiivi Merja Korhosen mukaan ihmiset ovat kertoneet ”aulistuneensa” museossa käytyään. Aulis kiersi leimausporukan mukana ympäri pitäjän metsiä valikoimassa hakattavat puut ja dokumentoi tapahtumia kuvapäiväkirjoihin. Sisaruksia Auliksella ei ollut, joten hän jäi osin kohtalon sanelemana hoitamaan pientä kotitilaa Inkeri-äitinsä kanssa, vaikka hänen kirjalliset ja kuvataiteelliset lahjat huomattiin jo koulussa. Sotien jälkeen miesväki suuntasi metsätöihin ja niin teki myös Aulis. Myös tutkijoille ja opinnäytetyön tekijöille riittää aiheita”, Mari Arvinen kuvailee. Sadoissa sensuelleissa puusta veistetyissä naishahmoissa puun syyt sulautuvat saumattomasti naisvartaloon. Taide oli Auliksellekin syy elää. Elämän kovat kokemukset jättivät Jalkaseen jälkensä jo varhain. Tämän kesän näyttelyn teemana on metsä. Kaapit ovat täynnä toinen toistaan upeampia teoksia. Hänen isänsä kaatui sodassa vuonna 1942 pojan ollessa vasta 7-vuotias. SAMI KARPPINEN KOMMENTTI MIHIN KÄYTÄMME AIKAMME. Jalkasen tuotannon laajuus paljastui Mari Arviselle vasta, kun Suonenjoen taideseura pääsi tutustumaan Jalkasen kotiin. Jalkasen syvällinen ymmärrys luonnon materiaaleista sekä maanläheiset teokset avautuvat koskettavasti taiteeseen perehtymättömällekin kävijälle. Lappi teki Jalkaseen lähtemättömän vaikutuksen. 10927_.indd 27 10927_.indd 27 19.6.2024 7.16.57 19.6.2024 7.16.57. Paikalliset metsäammattilaiset huomasivat pian, että Auliksen metsä on mallikkaasti hoidettu. ”Aulis löysi lopulta kuusikymppisenä rinnalleen naisystävän Eilan, jonka kanssa he ehtivät elää 13 vuotta”, kertoo ITE-Aulis yhdistyksen aktiivi Pekka Korhonen. ITE-taide esitetään ensisijassa tekijän omassa arjen ympäristössä. Jalkanen teki myös omaa Metsä Aitta -lehteä, joka tarjosi tarkkasilmäisiä ja asiantuntevia ”muistiinpanoja ja huomioita metsäalalta”. ”Teoksia on niin paljon, että erilaisia näyttelyjä voitaisiin niiden ympärille rakentaa lähes rajattomasti. Hänet pyydettiinkin metsänhoitoyhdistyksen leipiin leimaajaksi. Kuvapäiväkirjoista muodostuu huikaisevan hieno ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kuva niin metsätalouden töistä kuin pientilan arjesta 1950-luvulta alkaen. KÄYNTI Aulis Jalkasen pientilalla on pysäyttävin ja yllättävin kulttuurikokemus, joka omalle kohdalleni on koskaan sattunut. Se on oman aikamme suomalaista visuaalista nykykansantaidetta ja tekijänsä elinympäristöön, kulttuuriseen taustaan ja kokemusmaailmaan sitoutuvaa. Töiden aiheina on niin arkinen aherrus kuin Lapin retket, mutta esiin nousee myös Auliksen oma fantasiamaailma. Syy elää Aulis Jalkanen ammensi aiheet ja materiaalit teoksiinsa metsästä, luonnosta sekä kierrätysmateriaaleista. Omassa 30 hehtaarin metsäalassakin oli tekemistä. Valokuvauksen ja kuvataiteen professori Veli Granö on sanonut, että joskus voi olla niinkin, että ilman ITE-taidetta ei aina olisi elämää ollenkaan. Kauniilla ja toisinaan raastavallakin tavalla Auliksen töissä nousee esiin yksinäisyys ja naisen kaipuu. Puun syyt naisveistoksessa kertovat Jalkasen kyvystä ymmärtää ja työstää puuta materiaalina
Heinä-elokuun sesonkina kauriinmetsästys on kielletty. Kesäkuu on sittenkin huonoa aikaa kaurispukkien pillittämiseen. Se kuulee kyllä. Metsän suojaan päästyään se haukahtaa pari kertaa kuuluvasti matalalla äänellä. Suomessa taas toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin sekä syyskuusta tammikuuhun. Oppia Itävallasta Kotiin päästyäni soitan itävaltalaiselle erätoimittaja Stefan Maurerille. Virolaisten mukaan ihanneaika ajoittuu heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, jolloin kiimakin on kiivaimmillaan. Keski-Euroopassa on paljon kauriita ja pitkät perinteet pillittämisessä. Metsäkaurispukki nostaa hetkeksi päätään, mutta jatkaa taas syömistä. Välimatkaa on vain 50 metriä. ”Alueen ykköspukki ei anna petkuttaa itseään kuin kerran.” Markus Rossi puhumassa pukille eli houkuttelemassa kaurispukkia alkukesällä Joutsenon maisemissa. Nyt pukki ei vaivaudu edes keskeyttämään ruokailuaan. tuntia. On aivan hiljaista. Lopulta pukki kyllästyy minuun ja säntää pimeyteen. PILKKEET 20.6.2024 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT ON kesäkuun alku aikana ennen koronaa. Syntyy yksittäinen, kirkkaan terävä, mutta ohut ääni. Sehän on karkotin! Vika on myönnettävä käyttäjälähtöiseksi. Pillityssesonki onkin metsästyslainsäädäntömme ulkopuolella. Kello käy vuorokauden 22. Ei kylläkään toivomallani tavalla, houkuttelijana. Buttoloin harvakseltaan. Kaurispukki on säpsähtänyt pillin ääntä. Makaan etelävirolaisella niityllä suuren tammen alla. Toistan pillityksen. Buttolo siis toimii. Se on metsäkauriiden houkutteluun valmistettu apuväline. Painan sitä niin vaimeasti kuin osaan. Kokeilen erilaisia ääniä. Virossa kaurispukkien metsästys on sallittu kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Kaikkia niitä, joista kaurispukin tulisi lukemani saksalaisten laatiman yksityiskohtaisen ohjekirjan mukaan käydä kuumana. ”Se vaatii maastontiedustelua 10928_.indd 28 10928_.indd 28 19.6.2024 7.19.28 19.6.2024 7.19.28. vasta orastaa. Silloin niiden kiimakausi PUHU PUKILLE Metsäkauriin pillitys olisi jalo taito, jota Suomessa lainsäädäntö ei helpota. Kesäkuu hiljaista aikaa Tarkkailen kohtuullisen komeasarvista pukkia lähes tunnin ajan piilostani. Saan kuulla, että pillittäjän on tiedettävä valtapukkien reviirit ja pillitettävä niiden ydinalueilla. Kaivan takin taskusta kumisen buttolon. Usva tiivistyy. Osansa on myös ajankohdalla
Ei kukaan vainoa viitasammakkoa eikä vastusta sen suojelua. Viitasammakko kutee syvempään veteen, usein ruohikkorantaisiin järviin, mutta kyllä se voi peltoaukean poikki kulkevassa valtaojassakin kutea. ”Mitä metsästystä se sellainen olisi, että aina tulisi saalista.” Silti Markus Rossi uskoo kauriinpillityksen lumovoimaan. Internetistäkin löytyvät lukemattomat pillitysohjeet ovat usein ristiriidassa keskenään. Viitasammakko ui kutulammikossaan. Kun Euroopan unioni pyrkii luomaan samat säännöt koko Eurooppaan, se johtaa luonnossa järjettömyyksiin. Jos meinaa saada saalista, on puristettava liipasimesta kun paikka tulee.” Puhelun päätyttyä mieltä kalvaa yhä epävarma tunne. Viitasammakon kutu ei jää kellumaan vaan vajoaa nopeasti syvälle. ”Olen koemielessä pillitellyt myös elokuussa jahtikauden ulkopuolella. Toimiihan houkuttelu hirvellekin. Lappeenrannan maisemissa kauriita 2000-luvun jallittanut Markus Rossi ymmärtää ihmettelyni. 10928_.indd 29 10928_.indd 29 19.6.2024 7.19.28 19.6.2024 7.19.28. Yhtä monivivahteiset ovat kaurispillien valmistajien manuaalit. Haitta syntyy siitä, että direktiiviä voidaan käyttää lyömäaseena metsätaloutta ja rakentamista vastaan, vaikka rakentaminen ei mitenkään uhkaisi viitasammakon elinmahdollisuuksia. Viitasammakko ei kurnuta vaan pulputtaa – ääni on samanlainen kuin veden alle painetusta pullosta karkaavien ilmakuplien posahtelu. Jollakin on aarioittain nuotilleen sävellettyjä soitto-ohjeita, joiden tulkitseminen vaatisi loppututkintoa Sibelius Akatemiasta. METSÄJÄRVEN HILJAINEN PULPUTTAJA Buttolo on puristeltava, kumista valmistettu kauriinhoukutteluväline. Niinpä olen saanut tätä Suomessakin rauhoitettua kovakuoriaista katiskoista ”sivusaaliina” kymmenittäin, valitettavasti useimmiten kuolleena. Kutevat sammakot on kuitenkin helppo tunnistaa. ”Olen minä saanut kauriita joskus houkuteltuakin. Kulttuurimaisemassa loikkivat otukset ovat useimmiten peltosammakoita, mutta metsäseuduilla viitasammakko voi olla peltosammakkoa runsaampi. Luontodirektiivit vaativat niissä mainittujen lajien huomioonottamista samalla tavalla, on laji sitten alueella harvinainen tai yleinen. Useammin en tosin tullut vesiperä.” Kokenut metsästäjä myhäilee, ettei sen pidä antaa kuitenkaan lannistaa. Maastotunnit ja kokemus ratkaisevat. Luonto nyt vain ei ole samanlainen Välimeren ja Itämeren rannoilla. Se on niin leveä, ettei mahdu uimaan katiskaverkon silmästä lävitse. PILKKEET 20.6.2024 Metsälehti.fi 29 ja paikallistuntemusta.” Onnistumiseen saattaa hurahtaa kollegan mukaan viikkokin. Se ei siis ole harvinainen eikä uhanalainen, mutta saattaa silti nousta vaikkapa tiesuunnitelman kaatavaksi kompastuskiveksi – onhan se Euroopan unionin direktiivilaji aivan liito-oravan tapaan. Tavallinen sammakko kutee pieniin ja mataliin, nopeasti lämpeneviin allikoihin. Samoissa vesissä viitasammakon kanssa asustaa toinenkin direktiivien suojelema laji, jättisukeltaja. Kiimakauden huippu näyttäisi olevan parasta pukkien pillitysaikaa Suomessakin.” KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Ohjeista on apua, mutta ne auttavat vain alkuun. ”Teidän savolaistenhan tämä pitäisi tietää: suattaapi toimia tai olla toimimatta.” Rossi myöntää pillittäneensä joskus paljonkin, mutta lopputuloksen olevan joka kerta arpapeliä. METSÄN KÄTKÖISSÄ MEILLÄ ON KAKSI yleistä sammakkolajia, tavallinen sammakko ja viitasammakko, jotka ovat niin toistensa näköisiä, ettei tavallinen kulkija erota lajeja toisistaan. ”Suattaapi toimia” Sattuneesta syystä Suomessa asustaa todellisia pillipiipareita vähänlaisesti. Viitasammakko jää tavallisesti hiukan sammakkoa pienemmäksi. ”Alueen ykköspukki ei anna petkuttaa itseään kuin kerran. Taito on vain opeteltava jokaisen itse. Hän jopa antaa hieman sanallista koukkua panosvyön alle
Minor use -käyttöluvat muiden maataloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden käyttöön metsätaloudessa on käyttäjien haettava Tukesista ja vastattava hausta aiheutuvista kustannuksista. Onko puihin iskeytynyt kirjanpainajan lisäksi jokin muukin tuhohyönteinen. PENTTI MULTAMÄKI HAUSJÄRVI KYSYJÄN rungot ovat pääosin pieniläpimittaisia ja siten ohutkuorisia. Kuuset on kaadettu ensiharvennuksen yhteydessä viime talvena. Suurimman osan puista olen tuonut jo pois metsästä, mutta osa on vielä metsässä. Kuusten keskiläpimitta lienee noin 15 senttimetriä, mutta joukossa on joitain järeämpiäkin puita. Karate Zeon -valmiste on poistumassa sekä käytöstä että myynnistä. Riski kuorellisista pölleistä metsässä riippuu paljon myös ympäröivän metsän tilanteesta. Kuusen kaarnassa näkyy kirjanpainajan ja kuusentähtikirjaajan syömäkuvioita. Laki on suunnattu etenkin kirjanpainajaa vastaan ja velvoittaa kuljettamaan talvella kaadetun kuusipuutavaran pois metsästä ja välivarastosta 15. heinäkuuta mennessä A-alueella, johon Hausjärvi kuuluu. Ovatko rungot riski lähialueen kuusikoille. Lain metsätuhojen torjunnasta tarkoituksena on estää puutavaraan iskeytyneiden hyönteisten levittäytyminen ympäröiviin puihin. Voi olla, että menee heinäkuulle ennen kuin saan klapiurakan valmiiksi. Kun rungolla on jo purukasat tai havaitaan havutikaskuoriaisen iskeytymisreiät, puun pinnalle ruiskutettu kasvinsuojeluaine ei tavoita hyönteisiä kuoren alta. En ehdi ryhtyä kuorimaan runkoja. Vasta harvennettu nuori kuusikko voi olla houkutteleva tähtikirjaajalle, etenkin jos kyseessä on kuiva kasvupaikka. Lisäksi rungoilla on halkaisijaltaan noin millimetrin mittaisia reikiä, joiden ympärillä ei ole purua. SERTILIFEN UUDET TUOTTEET! TEHTY SUOMESSA. Mikäli kemialliseen torjuntaan turvautuisi, käsittely tehtäisiin ennen hyönteisten parveilua eli ennen kuin puihin ilmaantuu purukasoja (käytännössä huhtikuussa). Kemiallinen kasvinsuojelu ei ole tarpeellista kuusentähtikirjaajan vuoksi. Olen tehnyt puista kolmen metrin mittaisia pöllejä. Kesällä kaadettu puutavara Uhkaako kirjanpainaja. SertiLifen ruoat valmistetaan vuosikymmenten kokemuksella, laatu keskiössä, tutkituista suomalaisista raaka-aineista. Reiät, joista käytävät lähtevät muutaman sentin syvyyteen, ovat havutikaskuoriaisen. Näiden reikien alla olevat käytävät ulottuvat puussa kolmen senttimetrin syvyyteen. PILKKEET 20.6.2024 LUKIJAKYSYMYS MINULLA on noin 70 kuutiometrin verran eri kokoisia kaadettuja kuusia, joista aion tehdä klapeja. TIINA YLIOJA TUTKIJA, LUONNONVARAKESKUS tulisi kuljettaa pois metsästä 30 päivän kuluessa. MADE IN FINLAND. Ruskea puru on todennäköisesti kuusentähtikirjaajan aikaansaamaa. Myös havutikaskuoriainen työntää ulos purua, mutta se on vaaleaa, koska se on peräisin mantopuusta eikä aivan kuoren alta nilasta. Toistaiseksi muita kemiallisia kasvinsuojeluaineita ei ole hyväksytty vastaavaan käyttöön. Käyttöohjeen mukaan ruiskutusnesteessä on oltava väriaine, ja käyttöohjeiden vastainen käyttö on kielletty. Periaatteena on, että mitä nopeammin puut onnistuu pilkkomaan klapeiksi kuivumaan, sitä nopeammin kuoren alla kehittyvien toukkien elinolot heikentyvät. Täysravinnot koirasi kaikkiin elämänvaiheisiin. Nyt huomasin, että rungoilla näkyy runsaasti ruskeaa purua, eli runkoihin on ilmeisesti iskeytynyt kirjanpainaja. Ainakin kesäkuu urakassa kuluu. Auttaako, jos rungot käsittelee maataloudessa käytettävällä tuhohyönteisten torjunta-aineella. Tutustu myös SertiLife lisäravinteisiin, hoitotuotteisiin ja kissan täysravintoon: sertilife.fi 10929_.indd 30 10929_.indd 30 19.6.2024 7.22.07 19.6.2024 7.22.07. Tässä tapauksessa ollaan myös myöhässä. Ainoastaan Karate Zeon -valmisteella on ollut niin sanottu minor use -hyväksyntä kyseiseen tilanteeseen, ja muiden valmisteiden käyttö tai kokeilu puupinon suojaukseen ei ole laillista. Ne ovat enemmänkin kuusentähtikirjaajalle kuin kirjanpainajalle sopivia
Kesän mittaan halon tarvittavat pinnat ja työntelen ne kottikärryillä puuvarastoon odottamaan käyttöä. Yritykselle tarjoamme: • Luotettavan ja vakavaraisen kumppanin • Tukkivaltaiset korjuukohteet • Ympärivuotista ja säännöllistä toimintaa Lisätietoja urakointisopimussuhteesta sekä tarjouspyyntöasiakirjoista Korjuuja kuljetuspäällikkö Toni Suvannolta 020 779 1126. Piha-alueemme reunalla oli jo kaksi vuotta odottanut käsittelyä sirkkelisahauksesta jäänyt pintapuiden kasa. Lisäksi kirvestyöhän ei tarvita kovinkaan ravakoita iskuja, kun pintalauta halkeaa. PILKKEET 20.6.2024 Metsälehti.fi 31 ARI KOMULAINEN, TEKSTI JA KUVAT KUN puheena on polttopuun teko, niin yleensä kyseessä ovat lämmitykseen soveltuvat uunitai takkapuut. Sahaus määrämittaan oli vain työn yksi osuus. Jo sirkkelöinnin aikaan ennakoin tulevaa klapisavottaa kasaamalla pinnat hyvään ja tiiviiseen pinoon. Puutavaran hakkuuja lähikuljetustoimintoihin sisältyy myös hakkuutähteiden lähikuljetus. Kasassa on arviolta yli 15 pinokuution verran hellaklapia. mällä sen pressulla. Pintakasan sahaus on alkanut. PALVELUKSEEN HALUTAAN Sahantie 1 29100 Luvia 020 779 1100 luviansaha.fi JATKAMME PUUN ELÄMÄÄ Toimintamme kasvaessa, etsimme PUUTAVARAN HAKKUUJA LÄHIKULJETUSYRITTÄJÄÄ SEKÄ PUUTAVARAN AUTOKULJETUSYRITTÄJÄÄ urakointisopimussuhteeseen Siikaisten alueelle (mukaan lukien lähikunnat). Välillä kannattaa sahaa hieman jäähdyttää, jolloin voi jo aloittaa uunin suuluukkua leveämpien klapien halkomisen. Lisätietoa yhtiöstä www.luviansaha.fi 10929_.indd 31 10929_.indd 31 19.6.2024 7.22.08 19.6.2024 7.22.08. Pintaklapit ovat siinä mielessä oivaa hellapuuta, että niistä joutuu halkomaan vain paksuimmat ja leveimmät tyvilaajentuman osuudelta sirkkelöidyt. Tiiviin ja tasapäisen pinoamisen lisäksi suojasin kasan syksyn sateilta ja talven lumilta peittäPintakasasta kolmen vuoden hellapuut Kevät ja alkukesä ovat otollisinta aikaa polttopuiden tekoon. Mitä järeämpi ja pitkälaippainen on moottorisaha, sen helpompaa on tällaisen pintakasan pieniminen. Kerro tarjouksesi yhteydessä kalustostasi sekä taustoistasi. Lähetä tarjouksesi osoitteeseen toni.suvanto@luviansaha.fi 5.7.2024 mennessä. Koska puusta oli 90 prosenttia kuusta, se soveltuu kipinnöinin ja räiskymisen vuoksi parhaiten poltettavaksi juuri suljetussa tulipesässä, kuten hellassa. Arvioni mukaan kasassa on ainakin 15 pinokuutiota klapia. Tällaisessa pintakasan sahauksessa on voimakastehoisesta ja pitkälaippaisesta moottorisahasta todella hyötyä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt hellan pesässä poltettavat polttopuut, jotka ovat – myös huoltovarmuus huomioiden – lähes yhtä tärkeitä lämmöntuottajia ruuan valmistuksessa ja lämmityksessä kuin uuneissa poltettavat puut. Kaksi vuotta pressun suojassa olleet pinnat ovat täysin kuivaa polttopuuta vaikka suoraan hellanpesässä poltettavaksi. Voit jättää tarjouksen toiseen tai molempiin kokonaisuuksiin. Pintakasa pienittynä. Moottorisaha on kovilla, koska kaasua pidetään koko sahauksen ajan pohjassa. Saha minulla oli tähän työhän suhteellisen hyvin soveltuva Husqvarna 560, mutta laippa vain 15 tuumaa, kun esimerkiksi 18 tuuman laippa olisi nopeuttanut sahaustyötä huomattavasti. Jos ne nakkelee ristironkkeliin, hujan hajan kasaan, sitä rytöä ei selvittele Kuopion povarikaan ilman ärräpäitä – siitäkin on kokemusta. Silloin jatkuvassa käytössä ovat ainakin kolmen vuoden hellapuut, tai väliaikaisessa käytössä pitemmäksikin aikaa, kun sähkönhinta nousee yli kipurajan tai sen tulo syystä tai toisesta joksikin aikaa katkeaa
Metsätilan hoidon kokonaisuus ratkaisee – eivät yksittäiset ja epämääräiset tuet. Napinaa tulisi, mutta onko yhteiskunnan maksettava siitä, että joku kerää metsästään pienpuuta puuhellaan tai kunnostaa mökkitietään metsätietuella. Peltomaat isoissa lohkoissa ja osittain salaojitettu. 73.278 € 740-535-5-25 Viitamäki (247/50526) Hp. – metsätaitokisat kesä 2024 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. Pellot olleet luomutuotannossa. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa HAEMME PUUKAUPAN AMMATTILAISTA vastaamaan puun ostoja korjuutehtävistä Etelä-Pohjanmaan itäiseen osaan. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Pihapiirissä navetta, pihasauna, aitta ja varastorakennus. Pihapiiri rakennuksineen (mm. 050 464 6500. Tukien tilalle on rakennettava veromalli, joka kattaa tuet pitkäkestoisen metsänhoidon mallin mukaan taimesta tukkiin. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta tai työkokemusta metsäalalla. Kokonaispuusto arvion mukaan n. 044 264 6507. v. 43.719 € Itä-Suomen Yhteismetsää hallinnoi UPM. Hintanäkemys 29.500 €. Tarjoamme mielenkiintoisen toimenkuvan ja kilpailukykyiset työehdot. Tervetuloa kisailemaan! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Punkaharju, Putikko 5,055 ha, kokonaispuusto n. Tämä veromalli kattaisi tuet yhdellä ratkaisulla. okt n. Tilalla on heti tehtävissä harvennusja uudistushakkuita. upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ita-suomen-yhteismetsa/ METSÄTILA, Parainen, Gästerböle 40,29 ha. Lisätietoja: Antti Kakkonen, puh. perustettu 1933 KILPAILU NIMITYS PALVELUKSEEN HALUTAAN PUUKAUPAN verotus on todella ankaraa. Metsänhoitoon – taimikosta tukkiin – tulisi pitkäjänteisyyttä. Talouskeskuksessa hirsirunk. MAATILA, Laihia 15 ha. Ensiharvennuksen vero olisi nolla (0) prosenttia, toisen harvennuksen vero vaikkapa 5–10 prosenttia ja päätehakkuussa yhteisövero 20 prosenttia. saunamökki. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. lohkoa omaksi n. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Säästöt tuista luopumisesta korvaavat osan verotuloista. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 92. 050 325 8064 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 1.140 m 3 . 30.6.2024. Maatilan hintapyyntö 260.000 € (sis. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. Yhtiön liikevaihto on noin 19 miljoonaa euroa ja puunhankintamäärä noin 300 000 m3 vuodessa. Myydään tarjousten perusteella. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Peltojen pinta-ala n. Hp. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Kokonaispuusto metsäarvion mukaan noin 2.857 m 3 . Osuudet jakautuvat seuraavasti: 740-552-20-3 Toivola II (414/50526) Hp. 2.500 m 3 , rehevät kasvupohjat. ISMO TASKINEN METSÄNOMISTAJA KUOPIO/TUUSNIEMI Metsänhoidon tuet ja verotus kokonaisuudeksi LUKIJALTA MYYDÄÄN Suomen Metsäurheiluliitto ry. 295.000 €/tarjous viim. Lisätietoja: Veijo Laukkanen, puh. Arvostamme hyvien vuorovaikutustaitojen lisäksi itsenäistä ja oma-aloitteista otetta työntekoon. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Verotuksen pitää motivoida pitkäjänteiseen toimintaan metsiemme ja puuhuollon hyväksi. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Vastaamme Lapuan Sahan puunhankinnasta ja toimitamme merkittävän osan Vaskiluodon ja Seinäjoen voimalaitoksien puupolttoaineista. Hakemukset pyydämme toimittamaan viimeistään 14.7.2024 osoitteella timo.hongisto@epmmetsa.fi. 050 464 6500 YHTEISMETSÄOSUUDET, Itä-Suomen Yhteismetsä Helppoa metsänomistusta! Myynnissä 2 kiinteistöä, jotka koostuvat 661 Itä-Suomen Yhteismetsän osuudesta ja yhteisistä vesialueista. 1,0 ha:n kiinteistöksi, jonka hintapyyntö on 60.000 €. 145.000 €/tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 1,0 ha. Talouskeskus ja rannassa sijaitseva saunamökki on mahd. Hp. 029 432 6108 Eero Sala p. ja 1987 peruskorj./ laajenn. vuosikerta. 4,4 ha. Kuitua ja tukkia saataisiin teollisuuden tarpeisiin samalla kun byrokratia ja turhien lomakkeiden pyörittely kutistuisivat liki nollaan. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Kokonaispuustoa n. Kasvatusjaksojen aikaiset vähennykset (kulut) säilyisivät ennallaan. konehalli ulkomitoiltaan 18x12 m) ja liittymäsopimukset (sähkö ja vesi). talouskeskuksen ja rantapaikan). Kiinteistöllä on romahtaneita rakennuksia. 815 m 3 rehevillä kasvupohjilla. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Se tehdään uuden mallin mukaan seuraavasti: Erilliset byrokratiaa kasvattavat ja hukkaan heitetyt satunnaiset ja sekavat kertaluonteiset tuet on lopetettava. Tarjoukset 16.7.2024 klo 16 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen antti.kakkonen@metsat tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Kuonanjärven rannassa purkukunt. Yksityiselle maanomistajalle suunnatut tuet puolestaan ovat yhteiskunnalle kallis ja tarpeeton sekasotku. Maatila Laihian eteläosassa, ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Metsää 26,15 ha, peltoa 17,9 ha ja tie/tonttimaata n. 182 m 2 , maalämpö. Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Hongisto puhelin 040 076 0402 EPM Metsä 2 x 130 tabloid 2024_85 12.6.2024 10.40 Sivu 1 10930_.indd 32 10930_.indd 32 19.6.2024 7.26.17 19.6.2024 7.26.17. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirkko Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 1934 rak. Tämän kokonaisuuden verotuksen on perustuttava yritysmuotoiseen yhteisöveroon. MAATILA, Kerimäki, Ala-Kuona 45,01 ha. Paraisten Gästerbölessä sivaitseva hieno mereen rajoittuva metsä/peltokiinteistö. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Iiris Ylinen (ma), p. Lisätiedot: https://www. 20.6.2024 32 Metsälehti.fi PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. EPM Metsä Oy on Lapuan Saha Oy:n ja EPV Energia Oy:n omistama puunhankintayhtiö. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Peltojen pinta-ala vuokrasopimuksessa (30.4.2025 asti) 13,95 ha. Koska metsätalouden tuet on tarkoitettu nimenomaan yksityisten maaja metsänomistajien metsänhoidon ja tilakokonaisuuden tukemiseen, niin tuet ja verotus on yhdistettävä
PALKINNOT metsäkryptosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Eila Antikainen, Jokijärvi, Tapio Harju, Kokkola ja Veli Sopanen, Varkaus. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 12”. tai p. TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 5.7.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. net. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . 10930_.indd 33 10930_.indd 33 19.6.2024 7.26.18 19.6.2024 7.26.18. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 20.6.2024 Metsälehti.fi 33 PILKKEET METSÄKRYPTO 12 METSÄKRYPTO 9, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti
Tänä vuonna se järjestettiin Espoon Nuuksiossa. Kaksipäiväinen finaali oli Kämäräisen mielestä mahtava kokemus. Viisikymmentä alkukokeen parasta kutsuttiin finaaliin, Metsävisan maasto-osuudelle. Siitä oli Metsävisassa hyötyä. ”Tein koetta kyllä viimeisenä, kun halusin käydä kysymykset vielä tarkasti läpi”, Kämäräinen kertoo. Neljätoistavuotias Kämäräinen aloittaa syksyllä yhdeksännen luokan. Finaalipaikka pidettiin kilpailupäivään asti salattuna, jotta lähellä asuvat kilpailijat eivät olisi päässeet etukäteen harjoittelemaan. kerran PÄÄJÄRJESTÄJÄT Suomen Metsäyhdistys sekä Biologian ja maantieteen opettajien liito JOKAISEN koulun paras palkitaan kunniakirjalla ja visakoivuisella kuksalla Ilari Kämäräinen harrastaa vapaa-ajallaan lajintunnistusta metsässä. Hän harrastaa vapaa-ajallaan lajintunnistusta ja etsii metsästä harvinaisia lajeja. Finaaliin hän oli valmistautunut katsomalla luontodokumentteja ja lukemalla opettajalta lainaamiaan kirjoja. Kilpailuun osallistui yli 20 000 oppilasta ympäri Suomen. Kilpailijat vierailivat muun muassa Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella. Palkintojenjako oli UPM:n Biofore-talossa. Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa koululaiset tekevät paperisen kokeen. Niistä vain osa tuntui vain raapaisevan metsäaihetta: piti muun muassa osata vastata, montaako suuretta paikallisella sääasemalla mitataan. Kilpailuosuus koostui rastiradasta, jossa vastailtiin kysymyksiin metsäluonnosta sekä metsien ja puun käytöstä. Hän oli ajatellut, että ei tule kuitenkaan pärjäämään. 10931_.indd 34 10931_.indd 34 19.6.2024 7.28.09 19.6.2024 7.28.09. Niistä oli apua. Hän oli ollut jo lastenrattaissa isänsä mukana hirvimetsällä. Minä olen tunnistanut kääpiä aikaisemminkin”, Kämäräinen sanoo. ”Ensin iski sellainen adrenaliini. 20.6.2024 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN IIRIS YLINEN, TEKSTI PEKKA HUOVINEN, KUVA ”VOITTO tuli yllätyksenä”, kertoo kansallisessa Metsävisassa parhaiten pärjännyt Ilari Kämäräinen. METSÄVISA VUOSITTAIN yläkoululaisille järjestettävä metsätietokilpailu JÄRJESTETTY vuosittain 1980-luvulta lähtien TÄNÄ vuonna Metsävisa järjestettiin 43. Kämäräinen suunnittelee säästävänsä suurimman osan rahoista, mutta ei aivan kaikkea. Se oli Kämäräisen mielestä helppo. Metsäharrastuksesta oli etua Metsävisassa oli myös lajintunnistuskysymyksiä, jotka olivat Kämäräisen valttikortti. ”Käävän tunnistustehtävä oli vissiin ollut monilla hankala. ”Kehykset minun täytyy ostaa diplomille.” Lajeja tunnistamalla Metsävisan voittoon Kansallisen Metsävisan voitti tänä vuonna Vaalan yhtenäiskoulun Ilari Kämäräinen. Sitten tuntui ihan mahtavalta.” Tarkkoja tulevaisuudensuunnitelmia kahdeksasluokkalaisella Kämäräisellä ei vielä ole, mutta jotain biologiaan, kasveihin tai metsään liittyvää hän haluaisi tehdä. Metsävisan voittaja palkitaan 500 euron rahapalkinnolla. Metsätaitoja Kämäräinen on oppinut isältään. Metsävisa on yläkoululaisille järjestettävä kilpailu, jossa mitataan metsätietoa ja -taitoja. Voittajan julistaminen olikin sitten suuri yllätys. Kämäräisen yllätti kysymysten hajonta. Kämäräinen ei ollut etukäteen jännittänyt finaalia. Finaalissa piti osata tunnistaa muun muassa puita, sammalia ja jäkäliä
Maailmalla se tunnetaan myös nimellä ”jadekasvi”, koska lehtien väritys muistuttaaa vihreää jade-korukiveä. Tässä olisi hakkuiden toteutuksessa parantamisen paikka.” SUOMEN METSÄKESKUKSEN RAHOITUSJA TARKASTUSPÄÄLLIKKÖ JARKKO PARTANEN X-VIESTIPALVELUSSA 12.6.2024 Rahapuu voi kotiseuduillaan kasvaa jopa pari-kolmemetriseksi. Selvitäkseen pitkistä sateettomista hellejaksoista sen lehdet, runko ja juuret varastoivat vettä solukoihinsa ”pahan päivän varalle”. Tällöin ylimääräistä kosteutta ei pääse haihtumaan sen kerätessä ilmasta hiilidioksidia yhteyttämistä varten. Rahapuun lehtiuutteella on todettu olevan antibakteerisia ominaisuuksia, ja irakilaisten tutkijoiden mukaan uute hillitsee laboratoriossa kasvatettujen syöpäsolujen kasvua. Lehtiä pureskellaan ruuansulatusvaivoihin. Sieppaamansa hiilidioksidin kasvi varastoi omenahappona solukkoihinsa, joissa se päivisin voi yhteyttää hiilidioksidivarastojansa ”aurinkovoimalla”. Ilmiötä kutsutaan niin sanotuksi CAM-yhteyttämiseksi (Crassulacean acid metabolism ). RAHAPUU ETELÄ-AFRIKASTA VUONNA 1984 Metsälehden numerossa 12 käsiteltiin happamien sateiden aiheuttamaa uhkaa. 20.6.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. Näin tunnistat METSÄLAKIKOHTEEN Seuraava Metsälehti ilmestyy 5.7.2024 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT ETELÄ-AFRIKAN kuivilta ja paahteisilta kasvupaikoilta on kotoisin rahapuu (Crassula ovata ). Vaikka rahapuulla ei ole mullistavia terveyshyötyjä perinteisen lääketieteen saralla, voi se muiden huonekasvien tavoin pelkästään vihreällä värillään lisätä kotija työtilojen viihtyisyyttä sisustuselementtinä. Kiinalaisen fengshui-ajattelutavan mukaan rahapuun sanotaan tuovan omistajalleen positiivista energiaa ja vaurautta. Hänen mukaansa päästöjä tulisi vähentää, kansainvälistä yhteistyötä lisätä, tutkimusta tehostaa ja metsien elinvoimaisuutta ylläpitää. Rahapuu leviää luonnossa jopa yksittäisistä maahan pudonneista lehdistä tai rungonpalasista, jotka juurtuvat herkästi. Etenkin talvisin, kasvin lepokaudella, liikakastelu saattaa helposti mädännyttää kuivuuteen sopeutuneen kasvin juuret. Kolho esitti jutussaan ratkaisuja hapansateiden hillitsemiseksi. Sateettomuus stimuloi kasvia kukkimaan. Rahapuun kotiseuduilla paikalliset asukkaat ovat keittäneet kasvin juuria maidossa ravinnoksi. Voimakkaasti haarautuva päärunko voi olla melko paksukin, mutta siinä ei ole yhtään ligniiniä, jota on puuvartisissa kasveissa. Rahapuu on sopeutunut äärimmäisen kuiviin olosuhteisiin. Vaikka rahapuu muistuttaa ulkoisesti puuta, se on maksaruohokasvien heimoon kuuluva mehikasvi. Kansanlääkinnässä lehdistä puristetulla nesteellä hoidetaan muun muassa hyönteisten puremia, haavoja ja nivelkipuja. ”Hapansateet voivat tulevaisuudessa meillä Suomessakin muiden haittojen ohella myös alentaa metsien tuottoa ja aiheuttaa merkittäviäkin tuhoja, mikäli toimeen haittojen torjumiseksi ei tartuta välittömästi.” Hapanta taivaalta ”SÄÄSTÖPUUSTON määrän kasvu keskittyy elävään puustoon, mikä viittaa siihen, että hakkuissa koneilla liikuttaessa rikkoutuu lahopuuta. Kotiseuduillaan se voi parhaimmillaan kasvaa pari-kolmimetriseksi, pientä puuta muistuttavaksi pensaaksi. Rahapuun yhteyttämistapa on myös vettä säästävä: kasvi avaa lehtensä ilmaraot vain öisin. Terveyshyötyä tai silmäniloa Rahapuuta kasvatetaan huonekasvina monen suomalaisenkin ikkunanlaudalla. ”Happamien sateiden aiheuttama metsien vaurioituminen ja kuoleminen on nimetty teollistuneiden maiden vakavimmaksi ympäristöongelmaksi” , metsänhoitaja Antti Kolho kirjoitti Metsälehdessä. 10931_.indd 35 10931_.indd 35 19.6.2024 7.28.11 19.6.2024 7.28.11. Intiassa osa ihmisistä uskoo kasviuutteen tehoavan diabeteksen hoitoon, joskin uutteen lääkinnällisistä hyödyistä on tieteellistä näyttöä vain rajoitetusti. Rahapuun on todettu parantavan huoneilmanlaatua sitoessaan ilmasta epäpuhtauksia kuten formaldehydiä, bentseeniä ja tolueenia
Lue lisää: metsagroup.com/uudistavametsatalous Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Taimikonhoito Toimenpide * Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta 1,3 m korkeudelle > 15 cm. Ottamalla Metsä Group Plus -hoitomallin käyttöön saat omistajajäsenenä lisäbonuksen uudistushakkuissa. Näin metsäsi tuottaa taloudellista hyötyä ja kasvaa elinvoimaisena. Metsä Group Plus pitää metsäsi monimuotoisena yli sukupolvien Metsä Group Plus on tulevaisuuden metsänhoitomalli. Säästämällä enemmän puita ja suojatiheikköjä varmistat metsäsi säilyvän monimuotoisena myös jälkipolville. ** Tekopökkelöiden latvat jätetään metsään *** Vesistöstä riippuen **** Metsä Group vastaa soveltuvilla kohteilla säästöpuuryhmien polton kustannuksista ja on vastuussa toteutuksesta. Säästöpuu Tekopökkelö Suojavyöhyke Säästöpuuryhmien poltto (soveltuvat kohteet)**** Tekopökkelö Suojavyöhyke Suojatiheikkö 30 kpl / ha; >15 cm * 10 kpl / ha** 10?30 m*** 10 kpl / ha** 10?30 m*** 1 per alkava 1 ha 10932_.indd 36 10932_.indd 36 19.6.2024 7.29.16 19.6.2024 7.29.16