Metsälehti 13-14/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HEINÄKUUTA • NUMERO 5/2016 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Punkkeja metsäteillä • Kirjanpainajaleimikoita myynnissä • Tilakauppa vilkasta METSÄNOMISTAJA MONIMUOTOISUUS HUOMIOON PERINTÖMETSÄ KENESTÄ JATKAJA. KARTAT NÄIN SYNTYY METSÄVARAKARTTA KÄSIN TEHTY PUNO KAISLASTA HATTU TE EM A : M ET SÄ N O M IS TA JA N VIR H EE T Puulajivalinta voi mennä ikävästi pieleen METSÄNOMISTAJAN VIRHEET Väärä puu METSÄNHOIDOSTA 17 VÄITETTÄ 4367_.indd 1 1.7.2016 17.38. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 01 6 7
Metsäverkon mobiilisovellus – metsäsi tiedot aina mukanasi. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Suunnistat haluamallesi kuviolle tarkistamaan kiireelliset työt. Tutustu Metsäverkkoon osoitteessa www.metsaverkko.fi ja lataa Metsäverkon mobiilisovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta. Sovelluksen avulla metsäsuunnitelmasi kulkee aina mukanasi. METSÄ GROUP. 4368_.indd 2 30.6.2016 18.06. Selaat kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisäät suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia paikan päältä ja kuittaat toimenpiteitä tehdyiksi. Metsäverkonmobiilisovellus on omistajajäsenillemme maksuton. Valmistelet metsänhoitotyön tai puukaupan tarjouspyynnön oman metsäsi siimeksessä tai omalla kotisohvallasi
KUVA: MARIA LAX 4371_.indd 3 1.7.2016 16.36. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Tupasvillan kukinta oli runsasta, metsän laidat ja suot näyttivät siltä, kuin ne olisivat saaneet ylleen kesäisen lumipeitteen. METSÄ NYT Hetki ennen ukkosta ja sadekuuroa Syötteen kansallispuistossa kesäkuun 29. päivä
13 METSÄTYYPPI: Ovatko punkit lisääntyneet. 16 MARKKINAT: Kirjanpainaja ajaa hakkuisiin 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Sopivasti ennen hintojen laskua 18 Keski-Suomen outo kerroin 19 VERKOSTA: Puuntarve ei lopu Brexitiin Teema Metsänomistajan 20 Pieleen meni 30 RAHAPUU: Teoriassa helppoa Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 17 uskomusta metsänhoidosta 35 PIKATESTI: Pikku-Stihl varhaisperkauksille 36 LUONNONHOITOKOULU: Laho luo elämää 38 TUTKIMUS: Kuusikot lämmittävät ilmastoa 39 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Palkkaisinko pari työntekijää 40 PERINTÖMETSÄ: Kenestä sopiva jatkaja. 20 SE PP O SA M U LI 4 MAKASIINI 5 • 2016 4370_.indd 4 1.7.2016 17.34. 14 Lahjavähennys arvioitiin tehottomaksi 15 Kiinasta mäntykaupan piristäjä. virheet s. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 5 7.7.2016 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Hankala metsälahja 6 METSÄNOMISTAJA: Korpijaakot panostavat elämyksiin 12 UUTISET: Pitääkö lisäraha raivurit käynnissä
VUOSITTAIN tuhansia metsätiloja siirtyy uusille omistajille, jotka vuorollaan perehtyvät metsien hoitoon. Toimittaja Liina Kjellberg kokosi listan tyypillisimmistä epäonnistumisista metsien käsittelyssä. s. Lakiesitysluonnos sai pari viikkoa sitten päättyneellä lausuntokierroksella niin paljon moitteita, että ilman isoja muutoksia se ei päädy lakipykäliksi. Sivulta 20 alkavassa jutussa asiantuntijat paljastavat myös, minkälaisiin sudenkuoppiin he ovat omissa metsissään langenneet. Tällä kertaa virkamiehet ovat hakeneet ratkaisua lahjaverosta myönnettävän huojennuksen kautta. Usein aloittelijoille sattuu virheitä. Tavoite on kirjoitettu jo usean edeltävän hallituksen ohjelmaan, mutta edelleen se on saavuttamatta. Havainnollisella esimerkillä lausunnossa osoitetaan, miten metsälahjavähennys voi pahimmillaan johtaa kestämättömiin hakkuisiin ja metsänhoidon laiminlyönteihin. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi SIPILÄN hallitus yrittää vuorollaan selviytyä miltei mahdottomaksi osoittautuneesta tehtävästä eli metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämisestä. Osa lahjaverosta hyvitettäisiin puunmyyntiverosta. Lausunnonantajien mielestä esitys on muun muassa vaikeaselkoinen ja koskee vain pientä osaa metsänomistajista, pohjoissuomalaisia ei juuri lainkaan. Veroedun voisi hyödyntää myymällä puuta. 60 JO RM A LU H TA 5 MAKASIINI 5 • 2016 4370_.indd 5 1.7.2016 17.34. Perusidea on hyvä. HANKALA METSÄLAHJA 42 KYSY POIS: Miten haavat poistetaan taimikosta. 56 s. Omistusjärjestelyihin löytyy hyviä vaihtoehtoja nykyistenkin lakien puitteissa. 70 TUPLARISTIKKO 74 TUOTE & TEKIJÄ: Hyvän airon niksit Varpuspöllö tuijottaa niin vihaisena, että sitä voisi pelätä, ellei se olisi vain punatulkun kokoinen. Luonnonvarakeskus toteaa tylysti, että luonnoksen sisältö ei vastaa sen paremmin hallitusohjelman kuin kansallisen metsästrategiankaan päämääriä. Kaikkein pisimmälle ylsi Vanhasen hallitus, jonka laatima lakiesitys kaatui kalkkiviivoille 2008. Jos tasapuolista ja yksinkertaista keinoa ei löydy, kannattaa sukupolvenvaihdosten edistämiseen varatut rahat käyttää asiantuntija-avun tarjoamiseen metsänomistajille. 44 Näin metsävarakartat syntyvät 54 KOLUMNI: Metsäteollisuuden tarinanopat 55 KESÄKISA: Metsänomistajan kesä Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli Luonnosta 56 LUHTA: Kesäyön kulkijoita 60 TAPION PÖYTÄ: Makua kesäruokiin 62 KÄSIN TEHTY: Puno tai taittele 66 ENNEN & NYT: Karukin palsta metsittyy 67 PILKKEET: Mitä jääkaudet veivät meiltä. Esitetyssä muodossa idea kuitenkin sopii käytäntöön huonosti. Kun uudistukseen on ladattu paljon erilaisia odotuksia, siitä helposti tulee monimutkainen ja sen seurauksia on vaikea ennakoida
TARJOLLA ELÄMYKSIÄ! METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 5 • 2016 6 MAKASIINI 5 • 2016 4418_.indd 6 1.7.2016 16.52
TARJOLLA ELÄMYKSIÄ! Kettukallion elämystilalla metsänhoidossa otetaan monimuotoisuus huomioon, mutta hakkuuaukkojakaan ei pelätä. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT OLLI HÄKÄMIES 7 MAKASIINI 5 • 2016 4418_.indd 7 1.7.2016 16.52
Tilan nimi juontuu vastarannalla kohoavasta kalliosta. Samalla alkoi hahmottua idea perinteitä taltioivan elämyskylän rakentamisesta kalliorinteen alla sijaitsevaan notkoon. Muutama vuosi myöhemmin suunnitelmia alettiin toteuttaa, kun notkossa olleeseen kuusimetsään tehtiin päätehakkuu. L ohjalainen metsänomistaja Hannu Korpijaakko pääsi toteuttamaan pitkäaikaisen haaveensa metsämökistä, kun Pukkilasta löytyi myynnissä oleva vanhan torpan hirsirunko. Kuusten kasvatus vaihtui sadan metrin pituisen tekolammen kaivamiseen ja elämyskylän rakentamiseen. Kylä koottiin rakennus kerrallaan. 8 MAKASIINI 5 • 2016 4418_.indd 8 1.7.2016 16.52. Korpijaakko osti torpan itselleen ja siirsi sen metsäänsä jyrkän kallion päälle vuonna 1999. Yrittäjäpariskunta Tuomas ja Terhi Korpijaakko ovat isännöineet elämystilaa puolentoista vuoden ajan. Nyt tekolammen ympärillä on jo tusina hirsistä rakennusta, joissa voi muun muassa majoittua sekä järjestää juhlia ja tansseja. Hannu Korpijaakon poika Tuomas Korpijaakko kertoo, että paikka on rakennettu puukauppatuloilla. Osa rakennuksista saatiin lahjoituksina, osa on tehty itse. 1920-luvulta peräisin oleva lato saatiin kylältä ja yksi majoitusmökeistä lopettavalta matkailuyritykseltä. Kettukallion tilan metsämaat ovat olleet Korpijaakkojen suvun omistuksessa jo neljän sukupolven ajan
9 MAKASIINI 5 • 2016 4418_.indd 9 1.7.2016 16.52. Terhi Korpijaakko puolestaan opiskelee ”Minulla on yli 20 vuoden partiotausta, joten ohjelman keksiminen metsäympäristössä ei ole uutta.” Vanhoja käyttötavaroita on kerätty kirpputoreilta ja huutokaupoista sekä saatu lahjaksi. ”Minulla on yli 20 vuoden partiotausta, joten ohjelman keksiminen metsäympäristössä ei ole uutta”, Terhi Korpijaakko kertoo. Yritysten työhyvinvointipäiville on suunniteltu ryhmätaitoja vaativia ongelmanratkaisutehtäviä ja käsitöistä pitäville on erilaisia huovutusja askartelupajoja. Elämyskylän rakentaminen lähti liikkeelle tästä torpasta. Matkailijoiden silmään harmaantuneet puurakennukset näyttävät siltä, kuin ne olisivat peräisin 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Hän on tehnyt osan Kettukallion elämyskylän hirsirakennuksista, muun muassa valinnut savusaunan hirret oman metsän männyistä ja veistänyt ne lopulliseen muotoonsa. Tuomas Korpijaakko tekee ammatikseen rakennustöitä ja perinnerakentaminenkin on tuttua. Hän alkoi pyörittää sivutoimenaan Pohjolan elämystila -nimistä yritystä, joka tarjosi majoituspalveluita metsän keskellä. Kuva alla. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos puolitoista vuotta sitten, jolloin yrittäjäpariksi ryhtyivät Tuomas Korpijaakko ja hänen vaimonsa Terhi Korpijaakko. Uusi yrittäjäpari järjestää majoituksen lisäksi ohjelmaa erilaisille kävijäryhmille. Lisäksi tilan metsissä kulkee vierailijoille suunnattuja luontopolkuja. Perheeseen kuuluvat kaksi-, nelija seitsenvuotiaat lapset. ”Isän mottona on, että kaiken pitää kiertää”, Tuomas Korpijaakko kertoo isänsä keräilyharrastuksesta. Luokkaretkeläisille on tarjolla oma metsässä kiertävä seikkailurata. Samalla nimi vaihtui Kettukallion elämystilaksi sen kallion mukaan, jonka päälle torppa siirrettiin. Perinnerakentaminen tuttua Korpijaakot eivät asu tilalla vaan omakotitalossa Lohjan keskustassa. Perhettä ei pysty vielä elättämään pelkästään elämystilan tuloilla. Rakennukseen on vedetty sähköt ja sitä vuokrataan majoitukseen ympärivuotisesti. Vaikutelmaa tehostavat rakennusten seinille esille nostetut vanhat tavarat, kuten höylät ja kärrynpyörät, joita isä keräsi huutokaupoista ja kirpputoreilta. Siinä päästään muun muassa sytyttämään suurennuslasin avulla tuleen langat, jotka pitelevät kiinni seuraavalle tehtävärastille ohjaavaa vihjettä. ”Isä ei niinkään miettinyt, mikä on kannattavaa, vaan teki sen mukaan, mikä tuntui hyvältä.” Tarjolla myös ohjelmaa Isän intuitio ohjasi oikeaan suuntaan
”Miljöötä pitää nyt hoitaa eri tavalla kuin silloin, kun tässä oli pelkkää talousmetsää. Polun varrella on toiminnallisia pysähtymispaikkoja ja kauniita maisemia, joiden tarkoituksena on parantaa matkailijan hyvinvointia. 15-vuotiaana aloin tekemään itse ensiharvennuksia.” Metsämaita ei voi enää hoitaa täysin samoilla periaatteilla kuin ennen, sillä matkailuyrityksen maisemaan ei voi niin vain hakata aukkoa. Hän tekee tälläkin hetkellä sijaisuuksia päiväkodeissa, esikouluissa ja iltapäiväkerhoissa. Tarvittaessa hakkuita voidaan tehdä myös luontopolkujen varrelle. ”Olen aina ollut isän mukana metsällä, ja pienestä pitäen olen saanut vesurin käteen. Nykyään monella kaupunkilaisella ei ole mahdollisuutta päästä käymään metsässä lähiympäristössään. Suojellut alueet ovat vaikeakulkuisia rinnekohtia, joilta ei muutoinkaan saisi korjattua puita pois. Puiden seassa näkyy alueelle luontaisesti levinneitä tammia ja pähkinäpensaita. Yhden puulajin kuvioita ei ole montaa. Jotain samaa on suhtautumisessa oman metsän hoitoon – edellytämme hyvää luottamusta puukauppakumppaniltamme. 020 461 478 www.storaensometsa.fi Elämässä mukana – Stora Enso 10 MAKASIINI 5 • 2016 4418_.indd 10 1.7.2016 16.52. Metsiä hyödynnetään kuitenkin edelleen talousmetsinä. Halutessaan matkailijat pääsevät koskemattomaan luontoon, sillä Kettukallion elämystilalla on talousmetsän lisäksi muutama hehtaari luonnonsuojelualueita. Varsinkin raha-asiat pidetään visusti omana tietona. yrittäjän ammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksella Kettukallion tilalla. Pensaat ovat kivan näköisiä, vaikka jotkut pitävätkin niitä rikkaruohoina juurivesojensa takia”, Tuomas Korpijaakko kertoo. Tilalle perustettiin parin kilometrin mittainen Metso-hyvinvointipolku, joka kulkee näiden luonnonsuojelualueiden poikki. Mukana on yksi pähkinäpensaslehto. Monimuotoisuuden vaalimisessa on auttanut se, että metsikön kuviot ovat pieniä. Aiemmin hän on työskennellyt koululaisten iltapäivätoiminnan ohjaajana. ”Olisihan se hyvä vieraillekin todeta, että vaikka aukko näyttää ensin hirveältä, niin 10 vuoden päästä se on jo kasvanut umpeen. Olemme itse jättäneet muun muassa pähkinäpensaita koivikkojen alle. Näköetäisyydelle ei enää päästetä koneita. Polku on toteutettu yhteistyössä Tapion ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Kolme kohteista on vapaaehtoisuuteen perustuvia Metso-luonnonsuojelukohteita ja yksi on tavallinen luonnonsuojelualue. Suojelualueita ja luontopolkuja Metsää tilalla on reilut 40 hehtaaria. ”Talousmetsässä voisi ajatella monimuotoisuutta enemmän, kuin tavallisesti tehdään. Vanhoja kuusikoita on uudistettu koivulla ja männyllä. Muut urakat teetetään ulkopuolisilla, mutta ensiharvennukset ja polttopuut hän tekee itse. Alueella on eri-ikäistä metsää aina taimikoista päätehakkuuikäiseen puustoon, mutta suurin osa on kasvuvaiheessa. Suomalainen small talk Sanotaan, että suomalainen ei puhu, paitsi saunassa. Lämpenitkö ajatukselle. Ota yhteyttä! p. Korpijaakot uskovat, ettei matkailijoille ole niin tärkeää, kuinka luonnontilaisina elämystilan metsiä pidetään. Stora Enson Tähtitilillä saat puukaupparahoillesi kiinteän koron, tällä hetkellä 3,5 % ilman kuluja. Metsänhoitoa matkailun ehdoilla Tuomas Korpijaakko tekee tilalla noin kuukauden verran metsätöitä vuodessa. ”Monelle varmasti riittää jo se, että pääsee käymään metsässä”, Terhi Korpijaakko sanoo. Pariskunnan tavoitteena on saada elämystilasta niin kannattava, että molemmat voisivat keskittyä matkailuyrityksen pyörittämiseen. ”Olisihan se hyvä vieraillekin todeta, että vaikka aukko näyttää ensin hirveältä, niin 10 vuoden päästä se on jo kasvanut umpeen.” Elämyskylän luontopolut kulkevat sekä talousmetsässä että luonnonsuojelualueella. Lähimetsät jätetään luontaisen uudistumisen varaan”, Tuomas Korpijaakko sanoo. Luonto ottaa nopeasti takaisin”, Tuomas Korpijaakko toteaa. Paikallisen metsäasiantuntijamme kanssa voit riisua turhat tittelit ja puhua metsänhoidon lisäksi myös raha-asioista. Metsänhoitotöistä on karttunut kokemusta lapsesta asti. Kauempana elämyskylästä on tarkoitus tehdä harvennuksia ja avohakkuita vanhaan malliin. Korpijaakot pyrkivät kasvattamaan monimuotoisia sekametsiä. Tiesitkö, että kaadettukin metsä voi kasvaa – korkona tilillä. Korpijaakkojen mukaan matkailijat eivät kiinnitä paljoakaan huomiota siihen, miten paljon metsässä näkyy ihmisen kädenjälki
Lämpenitkö ajatukselle. Varsinkin raha-asiat pidetään visusti omana tietona. Suomalainen small talk Sanotaan, että suomalainen ei puhu, paitsi saunassa. Stora Enson Tähtitilillä saat puukaupparahoillesi kiinteän koron, tällä hetkellä 3,5 % ilman kuluja. Paikallisen metsäasiantuntijamme kanssa voit riisua turhat tittelit ja puhua metsänhoidon lisäksi myös raha-asioista. Ota yhteyttä! p. Tiesitkö, että kaadettukin metsä voi kasvaa – korkona tilillä. 020 461 478 www.storaensometsa.fi Elämässä mukana – Stora Enso 4418_.indd 11 1.7.2016 16.52. Jotain samaa on suhtautumisessa oman metsän hoitoon – edellytämme hyvää luottamusta puukauppakumppaniltamme
Suomen metsäkeskuksen mukaan kaikille keväällä tehdyille taimikoiden ja nuoren metsän hoidon kemerahakemuksille riittää nyt tukirahaa. nen kaikkea viime vuonna tehdystä kemeralakiuudistuksesta. Kaikille keväällä tehdyille taimikonhoidon tukihakemuksille löytyy nyt kemerarahaa. Säädökset mahdollistavat hakemisen avaamisen aikaisintaan elo–syyskuussa. Hakusulku ei vielä pääty Maaja metsätalousministeriö jäädytti taimikoiden varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon eli pääasiassa raivaussahatöihin tarkoitettujen kemeratukien myöntämisen toukokuun alussa. ”Hakusulku ei koske millään tavoin toteutusilmoituksia, niitä käsitellään normaalisti. Uusia tukihakemuksia ei edelleenkään hyväksytä. Vaikka lisäraha helpottaa painetta taimikoissa, uusia taimikon ja nuoren metsän hoidon tukihakemuksia ei edelleenkään hyväksytä. Uusillekin hakemuksille tarvetta Hakusulun tarkkaa purkautumisaikaa ei vielä osata sanoa. Tukihakua ei avata ennen kuin Metsäkeskukseen jo keväällä saapuneet, vielä hyväksymättömät tukihakemukset on käsitelty. Muuten tämän vuoden kemerarahoja jää käyttämättä”, sanoo Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen. Hyväksyntää odottavia tukihakemuksia on 25 miljoonan euron arvosta, kun kemera sai lisärahaa yhteensä noin 38,5 miljoonaa euroa. Valtaosa lisärahasta kuluu siis jo keväällä TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ VALTION kesäkuussa myöntämä lisäraha näyttää tuovan helpotusta tänä vuonna kiihtyneeseen kemeratukisotkuun. Nyt kuusenlatvat eivät ole vielä piiskaantuneet koivujen alla. Metsuri Jussi Kanervo tarkastelee kuusi vuotta sitten istuttamaansa kuusentaimikkoa. Lisäyksen jälkeen taimikoiden ja nuoren metsän hoitotöihin on rahaa puolitoistakertaisesti edellisvuosiin nähden”, Niskanen sanoo. Ke AJASSA 12 MAKASIINI 5 • 2016 12 MAKASIINI 5 • 2016 4419_.indd 12 1.7.2016 16.52. Ainakin niissä metsänhoitoyhdistyksissä, joissa tehdään paljon kemeraraivauksia, odotetaan jo sulun purkamista. Syynä oli tukihakemusten runsas määrä, mikä taas johtuu entehtyihin hakemuksiin. Kanervo varhaisperkaa alueen heti kesälomansa jälkeen elokuussa. Siitäkin huolimatPitääkö lisäraha sahat käynnissä. ”Jos tukihakemus on jätetty keväällä ennen toukokuun hakusulkua, työt pitää aloittaa viipymättä. Ensi vuonna raivaus olisi jo myöhässä. ”Työt pitää aloittaa viipymättä.” ta, että toteutusaikaa töille on vuoden 2018 loppuun
Kun nykyinen kemerajärjestelmä päättyy, seuraava järjestelmä on jo oltava valmiina, mikä se sitten onkaan”, Yli-Talonen sanoo. Kemeraraivauksia on nyt tehtynä tuhat hehtaaria, toinen tuhat on hakemuksina sisässä, joten noin tuhannelle hehtaarille pitäisi vielä saada tukea haettua”, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen. Miltä syksyn tilanne näyttää. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVA ERKKI OKSANEN / LUONNONVARAKESKUS Pikkunisäkkäitä tutkinut professori Heikki Henttonen on laajentanut tutkimusalaansa punkkien puolelle. niihin tehoavat antibiootit. Hakemusten sähköisen kulun piti helpottaa asiaa, mutta se ei ole toteutunut ajallaan”, kertoo Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa. Lisäksi pihan kasvillisuus kannattaa pitää lyhyenä. Tällä hetkellä sovellamme päällekkäin kolmea eri kemerasäädöstä.” Joka tapauksessa töitä sahoille on jatkossakin. ”Se tietää viiden–kuuden vuoden päähän yli 20 hehtaarin edestä perattavia taimikoita.” Metsätyyppi 13 MAKASIINI 5 • 2016 13 MAKASIINI 5 • 2016 4419_.indd 13 1.7.2016 16.52. Tämä helpottaisi työtaakkaa.” Rakemaan mukaan osa uudenmallisista tukihakemuksista on yhä huonosti täytettyjä, ja virheellisten hakemusten korjailu vie aikaa Metsäkeskukselta. Punkkeja löytyi myös lyhyestä ruohikosta mökkien pihoilta. ”Suunnitelman mukaan töiden toteutusilmoitusten ja hakemusten pitäisi syksyllä kulkea suurelta osin sähköisesti. Aivokuumevirusta vastaan on rokote. Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksen leivissä metsää raivaava metsuri Jussi Kanervo kertoo, että hänelle on sanottu töitä riittävän myös syksyksi. Ne levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Tapani-myrsky kaatoi Lohjan ympäristössä runsaasti metsää vuonna 2011, joten taimikonhoitotöitä on nyt paljon.” Sähköinen toteutusilmoitus voi auttaa Koko kemeraruuhkan pääsyynä on viime vuonna tehty lakimuutos. Kuka: Luonnonvarakeskuksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Mitä: Tutkii muun muassa Keski-Suomessa esiintyvien punkkien levinneisyyttä ja taudinaiheuttajia yhteistyössä Helsingin yliopiston virologien kanssa. › Jos raivausta ei tehdä ajallaan, metsä tuottaa jopa puolet vähemmän tuloa. Miksi: Keski-Suomessa tavattiin ensimmäinen puutiaisaivokuumetapaus kolme vuotta sitten. 3 Mitä vaaraa punkeista on. Varmasti pitää osin paikkansa. Toisaalta kemeratuki on tärkeää myös energiapuun korjaajille, sillä energiapuuala kärsii tällä hetkellä omista ongelmistaan. › Taimikoita hoidetaan vuosittain 150 000 hehtaaria, kun tavoite on 250 000 hehtaaria. ”Metsäkeskus jätti alun perin eriävän mielipiteen lakimuutoksesta, sillä jo silloin oli nähtävissä, että uutta järjestelmää on raskas hallinnoida. PUOLET VÄHEMMÄN TULOA › Taimikonraivaustöitä on Suomessa rästissä jo 750 000 hehtaarin verran. Siitä noin 70 prosenttia eli 2 800–3 500 hehtaaria on kemeratöitä. Yli-Talosen mukaan raivaukseen tarkoitettujen tukirahojen saamista hankaloittaa se, että osa nuoren metsän hoidon tuesta menee koneella tehtävään työhön ja energiapuun korjuuseen. ”Syys–lokakuu kuluu todennäköisesti lähes kokonaan kemeratukitaimikoissa. Lähde: Metsäkeskus merasotkun pahimmaksi seuraukseksi on väläytelty metsureiden lomautuksia loppuvuodesta. ”Joka tapauksessa tuki metsuritöihin on saatava taattua. Metsuri Jussi Kanervo kertoo istuttaneensa tänä keväänä 45 000 tainta. Kesämökkitontin tai pihan voi aidata, jotta sinne ei pääse punkkeja levittäviä peuroja, jäniksiä, kettuja ja muita isompia nisäkkäitä. Borrelioita vastaan ei ole rokotetta, mutta Onko punkkien määrä kasvanut. 1 Onko punkkien määrä kasvanut. ”Teemme raivaustöitä vuodessa 4 000–5 000 hehtaaria. Tutkimusalueellani Keski-Suomessa suurimmat määrät ovat olleet metsäautoteillä ja metsään tehtyjen ajourien reunoilla. Säännöllinen punkkitarkastus ja punkkien poistaminen estävät borreliabakteerien leviämisen. Heikki Henttonen löysi suurimmat punkkiesiintymät metsä-autoteiltä ja ajourilta. ”Metsäkeskuksella tekee tiukkaa pysyä tukilainsäädännön uudistusten perässä. Riskialueilla aivokuumeviruksen voi saada vain alle yhdestä puremasta tuhannesta. Yksi purema 25–50:stä aiheuttaa borrelioosin, jos punkki on ollut kiinni yli vuorokauden. 4 Miten suojaudun punkeilta. Toisaalta tutkija Lena Huldén on esittänyt, että punkkien määrä olisi vähentynyt karjan metsälaidunnuksen loputtua 1950–60-luvuilla, mutta hirvieläinkantojen noustua punkkikanta olisi palaamassa entiselleen. Esiintyminen on kuitenkin hyvin laikuttaista. › Havupuiden kasvu häiriintyy, osa niistä kuolee ja korvautuu taloudellisesti vähempiarvoisilla puulajeilla. Taimikoiden kemeratöistä on nyt tehtävä ennakkohakemus ja toteutusilmoitus, kun aiemmin tukea haettiin yhdellä kertaa ja usein vasta silloin, kun taimikko oli jo raivattu. 2 Missä punkkeja esiintyy
Koskee alle kolmannesta Kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvien tilojen pinta-ala olisi 3,5 miljoonaa kuutiota, mikä on 29 prosenttia kaikkien yksityismetsänomistajien metsäalasta. Se ei tue kestävän ja pitkäjänteisen metsänhoidon tavoitteita. Maaja metsätalousminisLahjavähennys arvioitiin tehottomaksi Suunnitteilla olevaa verohuojennusta moitittiin lausuntokierroksella monimutkaiseksi, eikä sen uskota kannustavan metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Finnish Woodland on Kyösti ja Kari Kakkosen omistama arvopaperikauppaan, metsäkiinteistöjen omistukseen ja kiinteistöliiketoimintaan keskittyvä yritys. ”Hallituksen esityksessä keskikokoiselle tilalle hyöty jää niin pieneksi, ettei kannustin ole riittävä. Metsänomistajien olisi hankala laskea verohyötyjä itse etukäteen, mikä saattaisi hankaloittaa sukupolvenvaihdosten suunnittelua. MTK ehdottaa, että vähennys laskettaisiin siten, että lahjaveron omavastuurajan ylittävästä osasta huojennettaisiin esimerkiksi 85 prosenttia. Luken mukaan vähennys lisäksi pitäisi metsäomaisuuden entistä tiukemmin saman suvun piirissä, koska se suosisi isojen tilojen lahjoittamista niiden myynnin sijaan ja pidättäisi tilat samalla omistajalla 15 vuoden ajan. Jos uusi jatkaja luopuu vähintään 10 prosentista metsäänsä ennen 15 vuoden täyttymistä, vanhat metsälahjavähennykset lisätään myyntivuoden pääomatuloihin 20 prosentin korotuksella. Maanomistajan toiveesta Metsähallitus on suojellut puun. Yli kymmenmetrinen puu muistuttaa ulkomuodoltaan luutaa, ja siksi sitä kutsutaankin luutamännyksi. Luutamänty on erittäin harvinainen männyn erikoismuoto. Kauppahintaa ei paljastettu. Sekä maaja metsätalousministeriö että MTK pitävät uutta metsälahjavähennystä sinänsä tärkeänä kannustimena sukupolvenvaihdosten aikaistamiseen, mutta tällaisenaan huojennus ei heidän mukaansa toimi. ”Hyväksymme 15 vuoden aikarajan pitkin hampain, koska aikaraja saattaa johtaa epärationaaliseen käyttäytymiseen hakkuiden tekemisessä”, Hakkarainen sanoo. Hyrynsalmelta ostetut tilat ovat liikemiesveljesten ensimmäinen sijoitus metsäomaisuuteen. Sen viereen pystytettiin kyltti, joka kertoo kohteen olevan harvinainen luonnonmuistomerkki. MTK:n mukaan metsätilan arvon alaraja pitäisi laskea 16 000 euroon, jolloin vähennyksen piiriin saataisiin yli puolet metsätiloista. Toiseksi eniten vaikuttavat palvelujen helppo saatavuus ja käyttö. Luken mielestä metsälahjavähennyksen pitäisi mieluummin olla kertaluontoinen huojennus. MARIANNE MINKKINEN HALLITUKSEN esitysluonnos uudesta metsälahjavähennyksestä sai tiukkaa kritiikkiä lausuntokierroksella. Lisäksi tärkeitä ovat varsinaisen puuntuotannon ulkopuoliset korvaukset, kuten vesiensuojeluun saadut tuet. Kyselyn mukaan metsänomistajia motivoivat eniten rahallinen tuki ja veroetuudet. Vähennysoikeutta muodostuisi ainoastaan 40 000 euron ylittävästä osasta, ja huojennuksen summa laskettaisiin kertomalla ylimenevän osan lahjavero 2,2:lla. 29% 14 MAKASIINI 5 • 2016 14 MAKASIINI 5 • 2016 4420_.indd 14 1.7.2016 17.17. Tilat sijaitsevat Kainuussa lähellä Hyrynsalmea. Myös Luonnonvarakeskus (Luke) pelkää aikarajan saavan metsänomistajat myymään puuta metsänhoidollisesti liian varhaisessa vaiheessa. Hallituksen esitys on ongelmallinen monimutkaisuutensa ja huonon kattavuutensa takia. Vaikea laskea MTK:n mielestä metsälahjavähennyksen laskutapa on ylipäätään tehty monimutkaiseksi. Uusi verovähennys koskisi ainoastaan yli 40 000 euron arvoisia tiloja. Asiaa pohjustettiin metsänomistajakyselyllä. Samalla vähennys nostaisi metsätilojen kauppahintoja. Heidän mielestään myös 2,2:n kerroin saisi olla korkeampi. Lyhyesti Vinkkejä kemeran uudistajille Tapio tekee maaja metsätalousministeriölle selvityksen siitä, millainen uuden kemerajärjestelmän tulisi olla. Vähimmäisaika tarpeeton Hallituksen luonnokseen on merkitty metsälahjavähennykselle 15 vuoden vähimmäisaika. AJASSA teriölle taas riittäisi, jos tilakoon raja laskettaisiin 25 000 euroon. Runsaspuustoisten metsätilojen tarjonta markkinoilla vähenisi, mikä taas hidastaisi yrittäjämäisen metsänomistamisen kehittymistä. Se on noin 18 prosenttia Suomen metsätiloista, kun ei huomioida maanviljelijöiden omistamia metsiä. Kakkoset ostivat metsää Metsäyhtiö UPM myy Finnish Woodlandille 1 670 hehtaaria metsätiloja. Karrikoidusti ilmaistuna tässä ollaan tekemässä järjestelmää, joka ei koske ketään”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Harvinainen luutamänty suojeltiin Savukoskelta löydettiin mänty, jolla on yhden päärungon sijaan monta pienempää runkoa. Metsätilan tulisi siis ylittää 40 000 euron raja-arvo reilusti, jotta metsälahjavähennyksestä olisi todellista hyötyä
Merivuoren mukaan suomalaissahojen ilonaiheena on Aasia, jossa niin Japanin kuin Kiinan sahatavaran kysyntä on normalisoitunut yskähtelyjen jälkeen. Saarivaltio ostaa etenkin mäntylankkua. Siellä ei olla vielä kasvun rajoilla”, Merivuori uskoo. Merivuoren mukaan suomalaissahat yrittävät jatkossa tarjota kuusen vanavedessä Kiinaan myös entistä voimakkaammin mäntyä. JA N N E H EL IÖ LÄ VALTTERI SKYTTÄ EU-EROA valmisteleva Britannia oli viime vuonna kolmanneksi suurin yksittäinen markkina-alue suomalaiselle sahatavaralle. 15 MAKASIINI 5 • 2016 15 MAKASIINI 5 • 2016 4420_.indd 15 1.7.2016 17.17. Yksityismetsänomistajien tulot olivat 9 prosenttia korkeammat, mutta metsäteollisuudella ja valtiolla kaksi prosenttia alemmat. ”En harrasta metsästystä. Reaalisesti tulot olivat 7 prosenttia suuremmat kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin. Sanottua Harjusinisiipien määrä nousussa Äärimmäisen uhanalaisella harjusinisiivellä on takanaan kaksi hyvää vuotta Säkylänharjulla Satakunnassa. ”Itselleni ei ollut niin tärkeää olla kaatamassa puita, vaan käydä tervehtimässä sitä metsää, mistä rakennuksen puut ovat.” Hernesaaren Löylyn toinen omistaja, kansanedustaja Antero Vartia, Puumies 5/2016. Kantorahatuloissa selvä nousu Metsänomistajille kertyi viime vuonna bruttokantorahatuloja yhteensä 2 miljardia euroa. Ehkä täytyy nimittää Metsähallitukseen metsästysja golfvastaavien tehtävät herrojen retkiä varten.” Metsähallituksen toimitusjohtajaksi nimitetty Pentti Hyttinen, Kauppalehti 29.6. 40 Alkukesällä tuli kuluneeksi 40 vuotta Kuningatar Elisabetin vierailusta keskisuomalaiselle hakkuutyömaalle. ”Kiinan osuus viennistä tulee kasvamaan entisestään tänä vuonna. Britannia oli myös toiseksi suurin suomalaisen paperin ja kartongin sekä vanerin kohdemaa Saksan jälkeen. Aasia vetää etenkin kuusta. Suomen ympäristökeskuksen mukaan perhoskanta runsastui viime vuonna kahden huonon vuoden jälkeen, ja kuluva kesä on osoittautunut jopa ennätyksellisen hyväksi. Kiina on tähän mennessä ostanut mäntylankkunsa Venäjältä muun muassa kuljetussyistä. Sahat toivovat Kiinasta mäntylankun ostajaa Mäntysahatavaraa viedään runsaasti, mutta hinta oireilee Brexitin ja Pohjois-Afrikan epävakauden puristuksessa. Kannan vahvistuminen on mahdollistanut harjusinisiipien siirtoistutuksen Etelä-Hämeessä sijaitsevalle harjukohteelle. Luonnonvarakeskuksen mukaan yksityismetsänomistajien tulot olivat 1,71 ja metsäteollisuuden ja valtion 0,29 miljardia euroa. Havusahaja höylätavaran 5 suurinta vientikohdetta vuonna 2015 Egypti 16%* Japani 12%* Kiina 8%* Saksa 6%* Britannia 10%* Yhteensä 7,9 milj. Brexitin ohella mäntykauppaan tuovat epävarmuutta öljyn alhainen hinta ja konfliktit männyn päämarkkina-alueella Pohjois-Afrikassa. kuutiota Lähde: Metsäteollisuus ry ja Tulli (mäntyä 87%) (kuusta 88%) (kuusta 95%) (mäntyä 62%) (mäntyä 55%) Vanerin vienti 2015 Saksa 17% (kokonaisviennistä) Britannia 17% Alankomaat 14% *osuus kokonaiskuutioviennistä ”Jos Savossa alkaa tärkeillä, aika nopeasti palautetaan maan pinnalle.” Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela, Fakta heinä-elokuu 2016. Enkä myöskään golfaa. Eniten sahatavaraa vietiin Egyptiin. ”Mäntysahatavaran hintakilpailu on ankaraa, ja punnan halpeneminen Brexit-äänestyksen myötä vaikeuttaa hintapainetilannetta entisestään”, sanoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori
15,11 . 43,65 . 15,67 . 44,97 . 15,07 . 57,67 . 17,80 . Harvennushakkuu 48,71 . 11,39 . 57,21 . 17,72 . 14,54 . Silloin on kuitenkin myöhäistä, niin kirjanpainajatuhojen leviämisen kuin hakkuutulojen kannalta. 14,79 . 41,66 . Harvennushakkuu 45,63 . 54,32 . asiakaspäällikkö Janne Kiiliäinen. 17,30 . 46,98 . Uudistushakkuu 56,43 . 47,91 . 18,67 . 17,64 . nousussa . Ensiharvennus Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,41 . Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon johtajan Petri Pajusen tietoon ei kuitenkaan ole tänä kesänä tullut kirjanpainajan takia hakattavia kuusikoita. 15,21 . 14,98 . Toistaiseksi hyönteistuhojen takia uudistettavia kuusikoita on tullut markkinoille kuitenkin vähän. 43,08 . 55,68 . Harvennushakkuu 46,84 . Uudistushakkuu 55,32 . Paikalla oli myös Erkki Jääskeläinen (vas) Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä. Hänen mukaansa tarjolle on toistaiseksi tullut vain yksittäisiä kirjanpainajan vaivaamia kuusikoita. 15,89 . 17,29 . 18,79 . TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA ARI NAKARI Koneyrittäjä Pentti Määttä korjasi kirjanpainajan vaivaamaa kuusikkoa Rautjärvellä viime viikolla. 43,02 . Ensiharvennus 11,57 . 11,60 . Metsä Group sen sijaan on piiripäällikkö Jari Makkosen mukaan ostanut jo kymmeniä kirjanpainajatuhojen takia tehtyjä leimikoita, pääosin Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta ja Savonlinnan seudulta. 56,51 . laskussa * ei hintatietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,50 . Samaa sanoo UPM:n metsäKirjanpainaja ajaa hakkaamaan K uusen tuhohyönteisen tänä kesänä valtaamista kuusikoista käydään jo kauppaa. 48,51 . 16,40 . Uudistushakkuu 57,06 . 55,02 . 15,65 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,41 . 10,66 . 56,74 . Uudistushakkuu 55,51 . 16,98 . Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan alueella on johtaja Markku Vaarion mukaan uudistettu muutamia kirjanpainajan vaivaamia kuusikoita. 15,39 . 15,75 . 15,17 . 41,58 . 16,15 . Pahin tilanne on Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa, Hämeessä ja Pirkanmaan eteläosissa. 15,30 . 36,28 . 17,47 . 15,79 . Ajoissa leimikoksi Kirjanpainaja on viime vuosina tappanut varttuneita kuusikoita ympäri eteläistä Suomea. 10,87 . 15,62 . 14,35 . 18,50 . Raakapuun kantohinnat viikolla 25 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,73 . 36,71 . ”Eteläisessä Suomessa on tänä kesänä tehty joitain kauppoja kirjanpainajien takia, ei kuitenkaan poikkeavan paljon”, kertoo Stora Enson ostojohtaja Esa Ojala. Vaarion mukaan metsänomistajat huomaavat kirjanpainajatuhot usein vasta siinä vaiheessa, kun puut ovat kuolleet pystyyn. Harvennushakkuu 48,53 . . 17,39 . Ensiharvennus 11,64 . ”Jos hakkuut päästään teke16 MAKASIINI 5 • 2016 16 MAKASIINI 5 • 2016 4432_.indd 16 1.7.2016 16.51. 19,07 . 15,92 . Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat KIRJANPAINAJIEN tänä kesänä valtaamien kuusikoiden hakkuut ovat käynnistyneet. 37,63 . 17,46 . 56,52
Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,80 . 39,26 . 40,81 . Harvennushakkuu 47,05 . MIKKO HÄYRYNEN YLÄ-SAVOSSA tehtiin toukokuussa tavallinen kauppa helposta perusleimikosta, 1,9 hehtaarin kuusivaltaisesta päätehakkuusta. 14,20 . Leimikko korjataan todennäköisesti elokuussa. Hintaeroa seuraavaan oli tukissa kaksi euroa, kuitupuussa noin 1,2 euroa. 47,03 . 14,91 . 16,82 . 45,29 . Myyjäpuolella saattoi olla kevään aikana pientä panttauksen makua. 17 MAKASIINI 5 • 2016 17 MAKASIINI 5 • 2016 4432_.indd 17 1.7.2016 16.51. 9,92 . 11,55 . 15,35 . Uudistushakkuu 55,66 . 16,12 . Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,29 . 56,79 . Sopivasti ennen hinnanlaskua PÄÄTEHAKKUU YLÄ-SAVOSSA Puulaji m3 €/m3 Yht. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,76 . 51,14 . Lappi* Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Laki ei suojaa Metsätuholain mukaan kuorellinen kuusipuutavara on vietävä pois metsästä eteläisimmässä Suomessa 15. 10,83 . 14,57 . 40,72 . 53,84 . Kuivuneet ja sinistyneet rungot menevät kuiduksi ja oikein pahasti kuivuneet rungot energiapuuksi”, sanoo Ojala. 17,54 . 17,05 . Tiedot kerätään viikoittain. 56,07 . 14,79 . 18,03 . Tarjouspyyntö lähti viime tingassa, sillä kesäleimikoiden kysyntä laimeni kesäkuuta kohti ja tukkien kantohinnat laskivat euron tai kaksi. Sahojen kesätauot tuovat hakkuisiin kuitenkin haasteensa. 54,84 . 17,40 . Ensiharvennus 10,84 . 18,20 . 15,44 . 15,73 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Tänä vuonna vapun tienoilla koettiin pienimuotoinen hintapiikki, kun sahat varmistelivat, että korjattavaa on heti kelirikon jälkeen. Uudistushakkuu 51,87 . Näkemys juurikäävän torjunnan maksajasta vaihteli. Kesäkorjuukelpoiselta leimikolta oli metsäkuljetusta tien varteen 200 metriä. Lisäksi kesä-elokuussa kaadettu kuusipuutavara pitää eteläisimmässä Suomessa kuljettaa pois metsästä 30 päivän kuluessa hakkuusta. 13,14 . € Mäntytukki 60 56 3 360 Kuusitukki 220 56 12 320 Koivutukki 20 43 860 Mäntykuitu 30 18 540 Kuusikuitu 90 18 1 620 Koivukuitu 70 18 1 260 Muu kuitu (haapa) 10 7 70 Yhteensä 500 m3 20 030 € keskihinta 40,06 €/m3 mään ajoissa ja puut eivät ehdi kuivua, ne kelpaavat tukiksi. Uudistushakkuu 54,99 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 34,37 . heinäkuuta mennessä, maan keskiosissa 24. 42,54 . 14,48 . 50,27 . 15,02 . Harvennushakkuu 45,92 . 15,38 . 36,15 . Ensiharvennus 11,92 . 15,45 . Kolme tarjousta Leimikosta tuli kolme tarjousta, kaksi yksityisiltä sahoilta ja yksi isolta metsäyhtiöltä. Harvennushakkuu 44,48 . Sahayhtiöillä kustannus oli 70 euroa hehtaari, jonka ne perivät metsänomistajalta. Ensiharvennus 11,61 . Kauppa tehtiin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppana. 18,90 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Iso yhtiö lupasi hoitaa torjunnan omaan lukuunsa. 16,52 . Kirjanpainajan vaivaamat kuusikot pyritään laittamaan hakkuujärjestyksessä kärkeen niin Metsä Groupissa, Stora Ensossa kuin UPM:llä. 15,55 . heinäkuuta mennessä ja maan pohjoisosissa 15. 17,72 . Kun tuhoalue on kovin pieni, syntyy puukauppa helpommin, jos alue pystytään liittämään osaksi suurempaa leimikkoa. 17,95 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 42,32 . Parhaimman tarjouksen kaikista puutavaralajeista teki leimikkoa lähinnä sijaitseva sahayhtiö, eli kuljetusmatkalla on merkitystä. 11,27 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 11,78 . 13,94 . Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikön Yrjö Niskasen mukaan kirjanpainajan parveilu alkoi tänä vuonna niin aikaisin, että laissa määritettyjen päivämäärien noudattaminen ei välttämättä riitä estämään kirjanpainajien leviämistä. elokuuta mennessä. 17,89
United Bankers -rahastot hankkivat yksityistilat Padasjoelta ja Lieksasta. Lisäksi ne ostivat metsiä Tornatorilta Pudasjärveltä ja Ranualta sekä UPM:n kohteita Kuhmosta, Suomussalmelta, Juuasta ja Siikalatvalta. Etelä-Savossa eniten myytävää on Pieksämäellä, Juvalla ja Mikkelissä.” Yli kymmenen miljoonan kauppa Metsärahastot jatkoivat toukokuussa ostojaan. ”Näyttää, että kalleimmalla alueella eli Varsinais-Suomessa metsän arvo olisi nousussa ja halvimmalla alueella eli Lapissa pienessä laskussa”, hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos toteaa. 18 MAKASIINI 5 • 2016 18 MAKASIINI 5 • 2016 4417_.indd 18 1.7.2016 17.02. Näiden yhteisarvo oli noin 940 000 euroa. Alhainen kerroin on nimenomaan tämän vuoden ilmiö. Kauppojen yhteisarvo oli noin Keski-Suomen outo kerroin Äänekoskelle rakennettava tehdas ei näytä vielä nostaneen metsämaan hintoja maakunnassa. ”Esimerkiksi Äänekoskella, Laukaassa, Jämsässä ja Saarijärvellä on nyt useita hyviä metsätiloja kaupan. Mitä korkeampi kerroin on, sitä kalliimpi kauppahinta suhteessa tilan laskennalliseen arvoon. Puuston ikä on 100-120 vuotta. H A N N U LI LJ ER O O S Kainuussa tilakauppaa käydään todella vilkkaasti UPM:n myyntien vuoksi. Tänä vuonna maakunnassa on tehty 30 tilakauppaa, joista 90 prosenttia maakunnan pohjoisella puolella. Äänekoski ei näy hinnoissa Oheisen taulukon kertoimet kuvaavat kauppahinnan ja hinnoittelun summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Jyväskylällä on merkittävä vaikutus Keski-Suomen metsien hintatasoon. Keski-Suomen kerroin on huomattavan pieni, vaikka Äänekoskelle rakennettavan biotuotetehtaan puunhankinnan voisi olettaa nostavan metsien hintaa lähialueella. Kohteet sijaitsevat Paltamon Varsavaarassa ja Jylhänmäessä sekä Juuan Vaikossa. Tarjonta kasvoi äkisti varsinkin Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Kesäkuun puolella tehtiin vielä 2,26 miljoonan euron kauppa UPM:n kohteesta Joensuussa. Viime vuonna kerroin oli korkeampi ja linjassa naapurimaakuntien kanssa. Liljeroosin mukaan syynä on se, että viime vuonna Keski-Suomen yli 90 tilakauppaa tehtiin Jämsässä tuli hiljattain myyntiin keskivertoa parempi kohde, jossa on laadukasta, vanhaa mäntyä. Toukokuun suurimman kaupan teki yksityinen ostaja, joka osti metsäyhtiö UPM:ltä 4 609 hehtaaria 10,2 miljoonalla eurolla. MIKKO HÄYRYNEN TAMMI-TOUKOKUUSSA Suomessa tehtiin 498 metsätilakauppaa, mikä on noin viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten. Kauppoja vahvistettiin tasaisesti eri suunnilla, eniten Kainuussa ja Pohjanmaan maakunnissa. 4,6 miljoonaa euroa. OP-metsänomistajarahasto osti isohkon yksityistilan Pieksämäeltä ja UPM:ltä tilat Juuasta ja Lieksasta. Keski-Suomen kerroin on laskenut, syynä myytyjen tilojen sijainti. Koko alkuvuoden saldo on nyt 797 tarjottua tilaa eli niin ikään noin viidennes viime vuotta enemmän. maakunnan kalliimmalla alueella, Jyväskylässä ja Jyväskylästä etelään. Varsinais-Suomessa metsän hinta on korkein ja edelleen nousussa. METSÄTILAKAUPAT 1.1.31.05.2016 Maakunta kaupan myyty myyty myyty taimikot hakkuupuusto €/ha €/ha kerroin kerroin kpl kpl ha 2016 ha 2015 % kypsät % m3/ha tukki-% 2016 2015 €/m3 2016 2015 Varsinais-Suomi 18 10 169 120 25 27 149 37 6 242 42 1,11 Satakunta 22 13 485 204 18 27 139 41 4 996 4 216 36 0,92 1 Häme-Uusimaa 26 14 388 358 31 14 126 37 5 331 4 210 42 0,94 1,1 Etelä-Karjala 19 12 241 154 41 16 95 36 3 704 39 0,87 Kymenlaakso 12 4 55 342 4 054 0,88 Pirkanmaa 34 20 625 510 35 10 99 32 3 575 3 492 36 0,92 0,94 Etelä-Savo 57 32 840 1 111 33 11 99 36 3 703 3 273 37 0,84 0,83 Eja K-Pohjanmaa 92 58 1 470 858 29 11 93 22 2 671 2 238 29 0,9 0,86 Keski-Suomi 51 30 1 159 989 26 9 107 28 3 350 3 505 31 0,78 0,84 Pohjois-Savo 49 31 1 423 1 344 25 11 111 27 3 161 3 177 28 Pohjois-Karjala 78 54 2 695 2 048 22 10 118 33 3 454 3 532 29 Kainuu 158 106 10 370 5 868 15 5 97 23 2 019 2 027 21 Pohjois-Pohjanmaa 124 79 3 720 2 609 24 9 79 19 1 767 1 598 22 0,9 0,92 Lappi 57 35 1844 2 841 27 11 66 13 1 048 1 049 16 0,75 0,76 Koko maa 797 498 25 484 19 356 lisäys 4.kk 255 121 6 205 AJASSA *Toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Äänekosken vaikutus ei siis ainakaan vielä näy metsätilojen hinnoissa. Tarjonta kiihtyi kesää kohti, sillä toukokuussa tuli markkinoille 255 uutta kohdetta
Brittien keskuudessa näytetäänkin kuukletettavan ahkerasti kysymystä: mikä on EU?” RANE Metsälehden keskustelupalstalla pohdittiin, miten Britannian EU-ero vaikuttaisi metsäteollisuuteen. Perimmiltään asia on kansalaisten päätettävissä ja on vain hyväksi, jos selvitystyötä tehdään. Keskustelua Oletko joskus epäonnistunut pahasti metsänhoidossa. Nykyaika on erilainen ja suurin häviäjä taitaa olla Britannia itse.” HARRASTELIJA ”Muistuu hyvin mieleen, kuinka aikoinaan EU:n ulkopuolelle jättäytyneelle Norjalle maalailtiin hyvinkin mustaa tulevaisuutta, mutta nyt se on yksi maailman rikkaimmista ja halutuimmista maista ja menestyy vähän joka lajissa. 20 40 60 80 100 Kyllä 46 % 54 % Ei Uusi kysymys: Hoidatko taimikkosi itse. Britannian oma maaja metsätalous tulee nyt nousemaan, samoin matkailu ja teollisuus.” PUUN TAKAA ”Onhan se brittien päätös EU:ssa uudelleen arvioinnin paikka, löytyykö erohalukkuutta laajemminkin. Silloin se on ollut merenkävijänä mahtivaltio. Jokohan euro alkaisi heiketä, jolloin Euroopan kilpailukyky paranisi ja puun hintakin petraantuisi tai pysyisi edes nykytasolla.” METSÄKUPSA ”Ero joka tapauksessa keikuttaa Suomen puunjalostusvientiä. Britannia tulee pärjäämään aivan varmasti, siitä meidän muiden on turha kantaa huolta. Va st aa jia 14 3 19 MAKASIINI 5 • 2016 19 MAKASIINI 5 • 2016 4421_.indd 19 30.6.2016 18.05. Toisaalta jostainhan brittienkin on puunjalostustuotteensa jatkossa ostettava, elleivät aio olla ilman.” KORPITUVAN TANELI ”Sahatavaran tarve Englannissa ei varmaan lopu EU:sta irtoamiseenkaan, samoin paperia tarvitaan edelleen, joten se kaikki on kiinni valuuttakursseista ja myyntimiesten taidoista. VERKOSSA Lukijan kuva Verkossa nyt Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Nyt näyttää sitten valkenevan, että äänen antaminen EU:sta eroamiselle ihan oikeasti johtaa eroamiseen EU:sta. Venäjä voi tosin saada sahatavaraansa kaupaksi hyvin, ovathan maat EU:n ulkopuolella kohta molemmat.” JÄTKÄ ”Britannia näyttää pakittavan keskiaikaan päin. UUSI VUOSIKASVU Löydä lähelläsi sijaitsevat metsäiset retkikohteet osoitteesta retkipaikka.fi/vapaa/kohteitakartalla/ Jos et pääse lähtemään ulos maastoon, tutustu virtuaalisesti Punkaharjun luonnonsuojelualueeseen katselemalla 360 asteen panoraamakuvia osoitteessa www.openmetsa.fi/wiki/index.php/ Luokka:360%C2%B0 Tarkastele lähivesistöjesi kalahavaintoja ja lisää omat havaintosi Kalahavainnot-sivustolle osoitteessa www.kalahavainnot.fi/kartta ”Jos punta halpenee, taitaa vientiteollisuuden, kuten metsäteollisuuden, tulot siltä osin laskea. Jäsenyys EU:ssakaan ei saa muodostua pakkopullaksi – paremminkin, uudistumaan pitää pystyä.” JOVAIN ”Kysymys on pikemminkin siitä, että suuri osa briteistä ei tajunnut, mistä äänesti. Puuntarve ei lopu Brexitiin Gallup Nimimerkki Pahkatar lähetti kuvan kaatuneeseen mäntyyn ilmestyneestä uudesta vuosikasvusta
TEEMA: METSÄNOMISTAJAN VIRHEET 20 MAKASIINI 5 • 2016 20 MAKASIINI 5 • 2016 4415_.indd 20 30.6.2016 18.16
Peruuttamattomia ne eivät ole, mutta taloudellisia tappioita niistä syntyy. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 21 MAKASIINI 5 • 2016 21 MAKASIINI 5 • 2016 4415_.indd 21 30.6.2016 18.16. Unohdettuja taimikoita, turhaa nuukailua, myöhäisiä harvennuksia ja pitkiä kiertoaikoja. Metsälehti selvitti metsänomistajien yleisimmät virheet
Raivaussahaa Säämäki ei usko metsikön nähneen koskaan, vaikka raivausta olisi kaivattu jo kauan sitten. inventoinnin mukaan metsissämme on 750 000 hehtaaria taimikonhoitorästejä ja 800 000 hehtaaria ensiharvennusrästejä. Hieskoivusta ei tukkia tule”, Säämäki sanoo. ”Jos metsikkö olisi hoidettu kunnolla, olisi siitä saatu jo ensiharvennustulot. Kuvassa olevat koivut pitäisi pikaisesti kaataa kuusentaimen ympäriltä. Nakkilassa Satakunnassa sijaitsevaan metsikköön istutettiin kolmisenkymmentä vuotta sitten männyntaimet. Vuonna 2014 taimikonhoitoa ja ensiharvenHavupuuntaimet jäävät herkästi nopeakasvuisempien lehtipuiden varjoon. Tällaisia metsiköitä Suomessa riittää. Siellä täällä koivujen seassa kasvaa yksittäisiä mäntyjä ja jokunen kuusi. Marita Säämäki katselee sekametsiköksi muuttunutta istutusmännikköä. Melkein täy t y y mennä kyljittäin, että mahtuu”, metsänhoitoyhdistys Karhun metsäasiantuntija Marita Säämäki puhisee työntäessään tiuhassa kasvavia hieskoivuja pois tieltään. Nyt päätehakkuutulot ovat siirtyneet kymmenen vuotta eteenpäin ja tukkisaanto on pienentynyt huomattavasti. Jos metsikkö olisi hoidettu ajallaan, olisi sieltä Säämäen mukaan saatu jo ensiharvennustulot. TEEMA: METSÄNOMISTAJAN VIRHEET 22 MAKASIINI 5 • 2016 4415_.indd 22 30.6.2016 18.16. Ne eivät kuitenkaan lähteneet kunnolla kasvuun, joten niiden tilalle on tullut hieskoivuja. Silloisen Metsäntutkimuslaitoksen, nykyisen Luonnonvarakeskus Luken vuosina 2009–2013 tekemän valtakunnan metsien 11
Varhaisperkauksessa uudistusalalta poistetaan kasvatettavien puulajien kanssa kilpailevaa puustoa. Kun metsät hoitaa hyvin alkuvaiheessa, pelastaa se aika paljon koko kiertoajalla”, sanoo Huuskonen. Varhaisperkauksen ajoitus riippuu kasvupaikasta. Jos metsäalan asiantuntijoilta kysytään, ei metsässään juuri pahempaa virhettä voi tehdä kuin lykätä taimikonhoitoa tai jättää se kokonaan tekemättä. nuksia tehtiin Luken mukaan kumpaakin 165 000 hehtaarilla. 1. ”Taimikonhoidon vaikutukset ulottuvat kauas. Esimerkiksi männyllä elävää latvusta pitäisi olla 40 prosenttia puun pituudesta. 23 MAKASIINI 5 • 2016 4415_.indd 23 30.6.2016 18.16. Tätä mieltä ovat niin Säämäki kuin Luken erikoistutkija Saija Huuskonen, Tapion puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen, professori ja puuntuottaja Matti Kärkkäinen ja Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Varhaisperkaus unohtuu Taimikonhoito jaetaan taimikon varhaisperkaukseen ja taimikonharvennukseen. Mitä tapahtuu, jos varhaisperkaus viivästyy tai jää tekemättä. Etelä-Suomessa sen aika on rehevillä kasvupaikoilla muutama vuosi istutuksen jälkeen, karummilla kasvupaikoilla viidestä seitsemään vuotta istutuksen jälkeen. ”Rehevimmillä kasvupaikoilla istutustaimet voivat pahimmillaan jäädä kokonaan Tiheässä kasvavien puiden latvukset supistuvat
Ei kannata tuijottaa pelkästään yhtä kuviota, vaan katsoa tilannetta tilatasolla. Nelikymmenvuotias männikkö olisi Marita Säämäen mukaan kaivannut harvennusta jo aikaa sitten. TEEMA: METSÄNOMISTAJAN VIRHEET 24 MAKASIINI 5 • 2016 4415_.indd 24 30.6.2016 18.16. Remeksen mukaan jo varhaisperkauksen myöhästyminen voi aiheuttaa sen, että kolmannes metsän koko kiertoajan aikaisesta tuotosta jää saamatta. Hän arvioi, että taimikon alkuvuosien nopea kehitys myös yllättää monen. ”Metsään on syytä mennä silloin, kun metsäammattilainen sanoo, ettei taimikonhoidolla ole vielä kiirettä”, hän toteaa. Tällä on merkitystä, sillä metsänuudistamiseen kuluu maanmuokkauksineen ja istutuksineen helposti tuhat euroa hehtaarilta. Mäntyjen mutkaiset rungot ovat Säämäen mukaan seurausta siitä, että istutus on tehty paljasjuurisilla taimilla. Liian tiheässä kasvavat huonokuntoiset puut kaatuvat herkästi tuulessa. Se on sama kuin istutusta ei olisi tehty ollenkaan, raha vain meni”, Koistinen sanoo. Taimien kasvu taantuu, kun niillä ei ole riittävästi tilaa, ja osa viljellystä puulajista tuhoutuu ja korvautuu vähempiarvoisilla puulajeilla. ”Metsänhoidossa pitää nähdä pitkälle tulevaisuuteen. heinän ja lehtipuuvesakon jalkoihin. Metsän kasvu on niin hidasta, että hoitamastaan taimikosta saa korkeintaan ensiharvennustulot. Kasvupaikka on männylle liian rehevä, mutta juurikäävän takia paikalle ei voitu istuttaa kuusta. Huuskonen arvioi, että taimikon varhaishoitotoimenpiteet jäävät tekemättä, sillä harva metsänomistaja hyötyy niistä itse. Samaa sanoo Kärkkäinen. Metsänhoidon merkitys konkretisoituu silloin paljon paremmin”, Huuskonen sanoo
”Lehtipuita on syytä jättää maltillisesti. ”1970-luvulla tein itsekin toisia ja kolmansia harvennuksia varttuneissa kuusikoissa. Ainespuuta ei tule, vaan puut hakataan energiapuuksi”, Markku Remes sanoo. Havupuita nopeakasvuisemmat lehtipuut jättävät havupuut nopeasti varjoonsa. Taimikonharvennuksessa kannattaa hänen mukaansa noudattaa Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksia. Tappiot voivat silloin nousta tuhansiin euroihin hehtaarilla. Niiden mukaan kuusikossa tulee taimikonharvennuksen jälkeen olla 1 800–2 000 tainta hehtaarilla, männikössä 2 000–2 200 ja rauduskoivikossa 1 600. Niitä tulee kuitenkin koko ajan lisää. Matti Kärkkäisen mielestä virhelistan kärkisijoilla ovat myöhäiset harvennukset. Yli 60 vuoden ikäiset kuusikot eivät Kärkkäisen mukaan tahdo kestää harventamista. ”Metsään on syytä mennä silloin, kun metsäammattilainen sanoo, ettei taimikonhoidolla ole vielä kiirettä.” 2. ”Puuston pitäisi taimikonharvennuksen jälkeen selvitä ensiharvennukseen asti, mutta yleensä puusto jää liian tiheäksi. Ne ovat hänen mukaansa kohtalokkaita varsinkin kuusikoissa. Yleisimpiä virheitä on, että taimikkoa ei malteta harventaa riittävän harvaksi. ”Seuraukset näkyvät ensiharvennusvaiheessa. Taimikonharvennuksessa on yleistä, että virheitä tulee myös työtä tekevälle. Toinen taimikkoaan harventavan virhe on, että lehtipuustoa jätetään liikaa. Niiden juuristot ja neulaset eivät sopeudu kasvutilan ja valoisuuden lisääntymiseen. Taimikonharvennuksessa taimikosta poistetaan huonolaatuisia ja liian tiheässä kasvavia puita. Lähde: VMI/Luonnonvarakeskus Edellisen 10-vuotiskauden aikana tehdyt Edellisen 10-vuotiskauden aikana tehdyt Kuusi istuttajien suosikki Kuusen, männyn ja koivun istutusmäärät vuosina 1996-2014. 3. Taimikonharvennukset tehdään usein myöhässä. Jos harvennusta seuraa pari kuivaa ja kuumaa kesää, on hyönteisja myrskytuhojen riski suuri. 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 Taimikonhoito, ha Ensiharvennus, ha Lähin 5-vuotiskausi, myöhässä Lähin 5-vuotiskausi, myöhässä Lähin 5-vuotiskausi, ei myöhässä Lähin 5-vuotiskausi, ei myöhässä Toinen 5-vuotiskausi Toinen 5-vuotiskausi Raivattavaa riittää Suomessa Edellisen kymmenvuotiskauden aikana tehdyt ja seuraavan kymmenvuotiskauden aikana tehtävät taimikonhoidot ja ensiharvennukset. Tiheydellä ei ole väliä, jos taimikon käy harventamassa myöhemmin uudelleen. 25 MAKASIINI 5 • 2016 4415_.indd 25 30.6.2016 18.16. Lähde: Luonnonvarakeskus 1996 2000 2004 2008 2012 2014 Männyn istutus Kuusen istutus Koivun istutus 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 ha Pihkavuoto kertoo tuhohyönteisten yrittäneen iskeytyä puuhun. Taimikonharvennus viivästyy Harvennusta taimikko kaipaa siinä vaiheessa, kun taimet ovat kasvaneet muutaman metrin mittaisiksi. Mitä kauemmin taimikonharvennuksen kanssa viivyttelee, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa sen teko on. Sitä, että joku oikeasti palaisi tiheäksi jääneeseen taimikkoon, näkee kuitenkin harvoin”, Remes sanoo. Seuraukset ovat samansuuntaiset kuin varhaishoidon laiminlyönnissä: taimien kasvu taantuu, puuston kiertoaika pitenee ja kiertoajan kuluessa saatavat tulot pienenevät. Harvennus vanhassa kuusikossa Siinä, missä taimikonhoidon laiminlyöminen on metsäalan asiantuntijoiden mukaan virheistä suurin, ei virhelistan kakkossijalle löydy yhteistä ehdokasta. Ne ovat niin nopeakasvuisia, että saavat kyllä havupuut kiinni”, Tapion Arto Koistinen sanoo. Ne virheet korjattiin muutaman vuoden kuluttua avohakkuilla”, hän sanoo
Nyt yli-ikäistä ja vähempiarvoista hakattavaa.” ”Metsänistutus kannattaa tehdä kesäiltana tai -yönä. Jos puuta on yli 300 kuutiota hehtaarilla, harvennus ei kannata.” 4. Marita Säämäki etsii kuusentaimia vadelmapusikon seasta. Myrskytuhojen seurauksena syntyneellä uudistusalalla ei tehty maanmuokkausta, sillä ala on niin pieni, että se olisi tullut liian kalliiksi. Jos eteläsuomalaisessa 60-vuotiaassa kuusikossa on puuta 250 kuutiota hehtaarilla ja metsäsuunnitelmassa lukee harvennus, kannattaa miettiä tarkkaan, mitä tekee. Pahimmillaan olen laskenut kymmeniä tuulen kaatamia siemenpuita hehtaarille. Joten kannattaa useissa tapauksissa hakata kaikki puut rahaksi ja uudistaa männikkö kylvämällä.” ”Taimet maahan heti hakkuuta seuraavana keväänä.” Vinkkejä kollegoilta Aina ei kaikki mene niin kuin on suunniteltu. Kysyimme Metsälehden lukijoilta, miten he neuvoisivat muita metsänomistajia. Puuston kasvu ei hidastu heti merkittävästi, mutta talouden kannalta on merkitystä, saako tulot heti vai 20 vuoden päästä. ”Liian paljon luotetaan siihen, mitä laskennoilla osoitetaan. 5. Vuorokausirytmi menee sekaisin, mutta on paljon viileämpää.” ”Tekisin kunnon putkitussillat ajoreiteille. On usein kallista ja vaivalloista saada siemenpuut pois, varsinkin, jos ei ole omaa kalustoa käytössä. Metsäsuunnitelmissa näkee Kärkkäisen mukaan edelleen myöhäisiä kuusikoiden harvennuksia. Ei mitään luiskaylityksiä, ne vain sotkevat ojan kuralle ja tukkivat veden kulkua.” ”Jo vuosia sitten päätin, että vältän metsänuudistamista siemenpuiden avulla. Kiertoajat venyvät Luken Saija Huuskonen puolestaan suomii metsänomistajia liian pitkiksi venyvistä kiertoajoista. Ojitus ajoitetaan ja toteutetaan väärin Kärkkäinen lukee merkittävimpiin metsäs”Ensiharvennus pitää tehdä ajoissa. Perinteinen ajattelumalli on, että jos rahantarvetta ei ole, uudistuskypsät metsiköt säästetään seuraavalle sukupolvelle. Uudistuskypsän puuston lisäkasvu ei riitä kattamaan pidentyvää kiertoaikaa.” Myös metsätuhojen riski kasvaa metsän vanhetessa. ”Pitkistä kiertoajoista aiheutuu vain taloudellista tappiota. Taloudellista perustetta tälle ei Huuskosen mukaan ole. TEEMA: METSÄNOMISTAJAN VIRHEET 26 MAKASIINI 5 • 2016 4415_.indd 26 30.6.2016 18.16
Jos puut kasvavat hyvin, ovat ojat sivuseikka”, Kärkkäinen sanoo. Ravinteiden kulkeutuminen ojitusalueelta ympäröiviin vesistöihin tulisi estää esimerkiksi kaivukatkojen ja lietekuoppien avulla. Valitsin jälkimmäisen. Otin vakuutuksen uusintaistutukseen myyrien takia.” ”Vuosia sitten vanhempani olivat luopumassa metsästään ja minulta kysyttiin, haluanko osuuteni metsänä vai rahana. Silloin metsä järeytyy ja tuottaa arvokasta laatupuuta.” ”Perikunnan metsää ei ole hakattu pitkään aikaan, ja nyt on ilmaantunut lahovikoja. Hän kehottaa katsomaan kokonaisuutta laajemmin: sen sijaan, että metsää hoidetaan kuvio kerrallaan, kannattaa esimerkiksi kaikki ensiharvennettavat kuviot hoitaa kerralla kuntoon. Puihin tulee herkästi vaurioita, ja jos puustoa on parisataa kuutiometriä hehtaarilla, on haihdunta niin suurta, ettei kunnostusojituksesta ole hyötyä. Isoksi kasvaneet koivut hidastavat harvennustyötä ja haittaavat havupuun latvojen hyvinvointia.” ”Metsän kiertoaika on niin pitkä, että siellä kannattaa tehdä työt ajallaan. 6. Metsänhoito ei ole hallussa Luken Huuskonen perää metsänomistajilta realistista suhtautumista siihen, miten paljon metsässään pystyy itse tekemään. sä tehtyihin virheisiin myös kasvavien metsien kunnostusojituksen. Silloin työt jäävät helposti tekemättä.” Huuskosen mukaan metsänhoito on usein myös turhan pienipiirteistä. Lisäksi ojitusta ei tulisi tehdä keväällä, sillä vettä on silloin paljon liikkeellä”, Remes sanoo. Elämä on siten kuljettanut, että hankin omaa metsää vasta muutama vuosi sitten. ”Ojia ei saa koskaan johtaa suoraan jokeen tai järveen. Olisihan sitä voinut valita ensimmäisenkin vaihtoehdon ja saada kaupan päälle isän oppeja ja ohjausta.” ”Suunnittele etukäteen ne työt, jotka olet ajatellut tehdä itse.” Vadelmapusikon keskellä kasvavista kuusentaimista vasemmanpuoleinen pärjää vielä hyvin mutta oikeanpuoleinen on jäämässä vadelmapusikon alle. Metsäkeskuksen Markku Remeksen mukaan tyypillinen ojitukseen liittyvä virhe on myös se, ettei vesiensuojelusta huolehdita riittävästi. ”Ota viisas mies tai nainen mukaan oppaaksi, kun menet ensi kertoja metsään. Parasta on tehdä hakkuut ajallaan.” ”Epäonnistuin metsänistutuksessa, myyrät söivät taimet. Kännykkä mukaan ja auto menosuuntaan.” ”Uudistusalalle ei kannata jättää paljon muutaman metrin pituisia koivuja. Hänen mukaansa kunnostusojituksesta on vain haittaa kasvavalle puustolle. ”Metsänomistajille tulee herkästi huono omatunto, jos ojat ovat tukossa ja kasvavat sammalta. Sen sijaan, että katsoo ojia, kannattaa katsoa puiden latvuksia. Hänen mukaansa luontevin aika kunnostaa ojat on metsänuudistamisen yhteydessä. ”Pienipiirteinen näpertely nostaa met”Metsänhoidossa pitää nähdä pitkälle tulevaisuuteen.” 27 MAKASIINI 5 • 2016 4415_.indd 27 30.6.2016 18.16. ”Liian usein käy niin, että metsänhoitotöitä suunnitellaan monta vuotta, mutta lopulta aika ja resurssit eivät riitä töiden tekemiseen
Tällä hetkellä valtaosa metsistä uudistetaan kuuselle – osa niistäkin, jotka sopisivat koivulle tai männylle. n TEEMA: METSÄNOMISTAJAN VIRHEET 28 MAKASIINI 5 • 2016 4415_.indd 28 30.6.2016 18.16. ”Puulajiksi valitiin juurikäävän takia mänty. Taimia istutetaan mättään sijaan mättään viereen ja taimen juuripaakun pinta jää näkyviin, vaikka sen päälle pitäisi tulla muutama senttimetri maata. Monella ovat myös metsäpalstan tilarajat hukassa. sänhoidon kustannuksia. Korkealle vyötärön yli ulottuvat vadelmapensaat peittävät lähes koko alueen. ”On hyvä olla kustannustietoinen, mutta metsänuudistamisen menetelmät pitää valita kasvupaikan perusteella. 7. Vadelmapensaiden keskellä sinnittelee myrskyn kaatamien puiden tilalle istutettuja taimitassuin suojattuja kuusentaimia. Nykyään tänne istutettaisiin koivua”, Säämäki kertoo. Metsänuudistamiseen ei panosteta Tapion Arto Koistisen virhelistan kärjessä ovat metsänuudistamiseen liittyvät virheet. Taimia saatetaan säilyttää suljetuissa laatikoissa auringonpaahteessa, vaikka ne pitäisi säilyttää avatuissa laatikoissa varjoisassa paikassa ja kastella päivittäin. Näky on Säämäen mukaan samanlainen monessa muussakin paljasjuuritaimilla uudistetussa metsikössä. Virheitä tapahtuu myös taimien säilytyksessä. Vadelmapensaiden valloittaman uudistusalan lähellä nousee nelikymmenvuotias männikkö. Saija Huuskosen mukaan myös puulajivalinnassa on parannettavaa. ”Uudistusala olisi pitänyt muokata, mutta se on niin pieni, että maanmuokkaus olisi tullut liian kalliiksi. Säämäen mukaan uudistusaloilla näkee silloin tällöin myös väärin istutettuja taimia. ”Kaikki on suhteellista. Metsissä näkyvät hänen mukaansa myös menneiden vuosikymmenten virheet. Esimerkiksi alle hehtaarin uudistusalalla merkittävä osa maanmuokkauskustannuksista aiheutuu pelkistä koneiden siirtokuluista.” Metsänhoitoyhdistys Karhun Marita Säämäen mukaan virhe voi syntyä myös siitä, että kulkee väärässä metsässä. kaan kannata pelätä. Hänen mukaansa viimeistään luonto korjaa virheet, mutta siihen menee aikaa. Hänen mukaansa yksi metsänuudistamiseen liittyvä virhe on valita uudistamistapa hinnan perusteella. Nakkilassa soratie vie vuonna 2011 riehuneen Tapani-myrskyn jälkeen istutettuun taimikkoon. Samaa mieltä on Säämäki. Yhä harvempi metsänomistaja osaa hänen mukaansa lukea karttaa. ”Taloudellisesti on suuri ero, onko metsä päätehakkuukelpoinen 60 vai 120 vuoden iässä.” Koistisen mielestä virheitä ei kuitenNäin vältät sudenkuopat › sijoita metsäsi kartalle › panosta metsänuudistamiseen › muista taimikonhoito › huolehdi ensiharvennuksesta › älä harvenna vanhoja kuusikoita › uudista metsät ajoissa › laita vesitalous kuntoon vasta metsänuudistamisen yhteydessä › päätä ajoissa, teetkö itse vai teetätkö › pyri hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia Taimikonhoito, ensiharvennus ja myöhemmät harvennukset on tehty vajaan 50 vuoden ikäisessä metsikössä ajallaan. Aina metsänhoitoa ei edes voi tehdä parhaalla mahdollisella tavalla. Aina ei voi tehdä oikein Miten kohtalokkaita seurauksia metsässä tehdyillä virheillä on. Nykyisten paakkutaimien aikana mutkilta vältytään. Metsänomistaja saattaa esimerkiksi valita luontaisen uudistamisen, vaikka sen edellytykset ovat huonot tai jättää tarvittavan maanmuokkauksen tekemättä. On täällä hyviäkin taimia, mutta niitä on liian harvassa”, Säämäki sanoo. Mäntyjen alla kasvavat käenkaalit kertovat, että paikka on männylle aivan liian rehevä. Useimmat metsätalouden mokat pystyy korjaamaan kohtalaisin taloudellisin tappioin”, sanoo Kärkkäinen. Päätehakkuu on mahdollinen jo kymmenen vuoden päästä. Tekevälle niitä sattuu, mutta virheistä oppii. Monien mäntyjen tyvet ovat poikkeuksellisen mutkaisia. Kalliimman menetelmän käyttö on toki tyhmää, jos halvempi soveltuu paikalle”, Koistinen sanoo
Taimikonhoitoja on lykkääntynyt ja varttuneita kuusikoita harvennettu. ”Nyt uskallan lähteä yksinkin metsään, kun ei tarvitse pelätä eksymistä”, hän sanoo. ”Täytyy uskaltaa kysyä” TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI Elina Bragge suunnistaa metsässä matkapuhelimen avulla. Välillä tulee mietittyä, onko järkevää yrittää hoitaa kaikki istutusurakat itse. Raivaussahan kanssa taas tuli harjoitteluvaiheessa vaurioitettua sellaisiakin taimia, jotka oli tarkoitus jättää kasvamaan.” Arto Koistinen, Tapio ”Aloitin metsänomistamisen ja metsänhoidon vuonna 1973. Se mahdollistaa sen, että hän voi halutessaan käydä katsomassa yhteismetsän metsiä. Mokia on ehtinyt tulla joka vuosikymmenellä ja riittävästi. Paksu oksa paukasi suoraan kasvoihin, ja piti lähteä terveyskeskukseen tikattavaksi. Tuntuu, että myrskyjä on ollut viime aikoina niin paljon, että metsät pitäisi kiertää viikon välein. Taimikonhoidossa taas iskee herkästi nuukuus, ei malta ottaa tarpeeksi puuta pois.” Markku Remes, Suomen metsäkeskus ”Metsässä ei tule käytyä ainakaan liian usein. Sitä ajattelee toiveikkaasti, että kyllä ne mahtuvat kasvamaan. ”Taimikkoon jättää helposti liikaa puita. Toivottavasti olen oppinut mokistani.” Matti Kärkkäinen, professori ja puuntuottaja ”Turvavälineistä kannattaa huolehtia. Ammattilaisellekin sattuu Kysyimme juttua varten haastatelluilta asiantuntijoilta, millaisia virheitä heille on heidän omissa metsissään sattunut. Braggen mies omistaa metsää, mutta itse Bragge ei ole metsänhoitotöitä tehnyt – lähinnä seurannut vierestä ja ollut tarvittaessa apuna. Bragge on toiminut parisen vuotta Nakkilassa sijaitsevan Vuojoen yhteismetsän hoitokunnassa. Enää ei tarvitse pelätä olevansa naapurin mailla. Päätösten seuraukset eivät näy vuodessa, vaan vasta vuosikymmenten päästä. Siinä haastavinta on hänen mukaansa hahmottaa, millaisia vaikutuksia metsänhoitotöillä on metsän kiertoajan kuluessa. Harvensin pari vuotta sitten taimikkoa niin, että kypärä oli päässä mutta visiiri ylhäällä. Vaikea sanoa, oliko niistä haittaa, mutta hyötyä niistä ei ainakaan ollut. Olisi hyvä antaa itselle lupa käyttää myös palveluja.” Saija Huuskonen, Luke ”Nuorena tuli jätettyä taimikkoon hieskoivun kantovesoja. ER KK I O KS A N EN / LU KE TA PI O KI IM O BR A N D T TI IN A PU PU TT I SE PP O SA M U LI 29 MAKASIINI 5 • 2016 4415_.indd 29 30.6.2016 18.16. Myrskyn kaatamat puut olisi parempi hakea pois metsästä.” Marita Säämäki, metsänhoitoyhdistys Karhu ELINA BRAGGE kuljettaa sormeaan pitkin matkapuhelimen näyttöä. Nolo juttu. ”Ajattelin aluksi, etten tiedä metsänhoidosta mitään, mutta kun kuuntelee muita, oppii hiljalleen. Sitä, että tekisi virheitä, Bragge ei kuitenkaan pelkää. Nakkilassa Satakunnassa asuva Bragge on juuri asentanut puhelimeensa metsänhoitoyhdistysten Metsäselain-karttasovelluksen. Vuojoen yhteismetsässä metsänhoitotyöt teetetään, mutta päätöksentekoon Bragge osallistuu. Täytyy vain uskaltaa avata suunsa ja kysyä.” Karttasovellukseen Bragge on tyytyväinen. Ne kaadettiin myöhemmin
Miksi laikkumätästys. Mättäiden tulee olla pieniä. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Vasta silloin alkoi metsätaloudessa maanmuokkaus. Mätäs on kauniina kesäpäivänä useita asteita ympäröivää maa-aluetta lämpimämpi. Suomessa ilman lämpötila ei ole tärkein taimen kasvunopeuteen vaikuttava tekijä. Hyvän taimikon aikaansaamiseksi niiden kustannuserot ovat metsänomistajan kannalta pieniä. Muokkaustapa on mainio, tosin liian moS ana ”maanmuokkaus” tuli suomalaisen metsätalouden sanastoon ilmeisesti maataloudesta. Jotta maahan saadaan lisää happea, poistetaan vettä kaivamalla oja. Tällaisiin maalajiltaan hienojakoisiin kohtiin tehdään matalat mättäät ja istutetaan taimet, vaikka vain osalle kuviota. Usein ainakin osalla aluetta uudistaminen epäonnistui, miksi. vasti mukana nousevat myös pienet männyntaimet, jotka kuolevat sen jälkeen. Mutta tärkein mätästyksen etu on mättään lämpö. Yleisimmin syynä on liian hienojakoinen maalaji. Taas saimme hienon taimikon. ValitettaTeoriassa helppoa Ei metsiin pidä tehdä rumaa maisemaa tarpeettomasti. Sitten tulivat avuksi koneet, metsäaura, metsä-äes ja kaivinkone. Teoriassa muokkausmenetelmän valinta ja muokkauksen tekeminen on helppoa, maastossa hieman haastavampaa. Ei metsiin pidä tehdä rumaa maisemaa tarpeettomasti, nostella kiviä näkyviin, kääntää kantoja ympäri, tai muuta vastaavaa. L aikkumätästys on erinomainen muokkausmenetelmä isolle osalle uudistamiskohteita. RAHAPUU 30 MAKASIINI 5 • 2016 30 MAKASIINI 5 • 2016 4424_.indd 30 30.6.2016 18.10. Onnistuimme siirtämään pienen taimen kasvuolot satoja kilometrejä eteläisempiin oloihin. Metsissä maanmuokkaus on vain harvoissa kohteissa tarpeen. Vahdi, että muokkaaja tekee ihan ojan laitaan riittävästi hyviä mättäitä. Käytännössä syntyy varmasti upea mäntytaimikko. Mätäs on sopivan kostea paakkutaimelle, mutta liian kuiva koivun siemenelle, joten aikanaan perkaustarve vähenee. Siinä kaivetaan pieniä naveroita, joista tulevista maista tehdään mättäät. Ensin metsänviljelyn onnistumista turvattiin kuokalla tehdyillä laikuilla. Nykyään yleisimmät maanmuokkaustavat ovat laikutus, laikkumätästys, naveromätästys ja mätästys. Käännetään kaivinkoneella pieni määrä maata laikun viereen ja tiivistetään se kauhalla painamalla. Puiden juuret tarvitsevat happea kasvaakseen ja ottaakseen ravinteita maasta. N averomätästyksestä olen luopunut. Se sopii kuivahkoille kankaille ja sitä karummille maille, jossa maalaji on karkeaa hietaa, hiekkaa, soraa, taikka niiden muodostamia moreeneja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC ni kaivinkoneen kuljettaja kaivaa hyvää ojaa, mutta ojan penkalle jää kantoja, kiviä ja kunttaa. Silloin kaivetaan normaalit metsäojat, josta tulevasta maasta tehdään mättäät. Tärkein tekijä on maan lämpö. Ei sotketa vesistöjä. Teoriassa hyvä menetelmä, mutta liian usein mättäät ovat kunttaa ja hieskoivun siemenille paljastuu liikaa kosteaa turvetta. Kaksi päällekkäin mättäässä olevaa kunttaa katkaisee kapillaarisen vedennousun. Ojitusmätästys tehdään kohteille, jossa on pysyvä tarve poistaa vettä maaperästä. L aikutus, jossa poistetaan pintakuntta kaivinkoneella tai metsä-äkeellä, sopii männyn uudistamiseen kylvämällä tai siemenpuilla. Rouste on meille kaikille tuttu ilmiö. Päätehakkuun jälkeen tavoitteena on perustaa täystiheä hyvälaatuinen taimikko mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti. Liika märkyys puolestaan hidastaa kasvuun lähtöä kohtalokkaasti. Keväisin ja syksyisin ilman mennessä pakkaselle kapillaari-ilmiö saa aikaiseksi paljaalta maalta nousevia kauniita, useiden senttien korkuisia jääputkia. Sitten istutetaan taimi keskelle mätästä siten, että taimen paakun yläpuolelle tulee maata noin viisi senttiä. Valitettavasti vieläkin näkee kohteita, jossa kokematon kaivinkoneenkuljettaja on muokannut maata, taikka metsänomistaja on sellaisen tilannut. Mätästysten yhteydessä huolehditaan vesiensuojelusta lietekuopilla ja pintavalutuksella. Silloin ongelmia on yhtä aikaa yleensä kolme: rouste, märkyys ja heinittyminen. Kaikkien meidän pitää hengittää, myös puiden. Neulaset tuottavat sokereita, jotka juuret muuttavat energiaksi
OMA METSÄ METSÄNHOITO 17 uskomusta metsänhoidosta Sivu 32 PIKATESTI Pikku-Stihl varhaisperkaukseen sivu 35 LUONNONHOITO Laho luo elämää Sivu 36 ALLAKKA Palkkaaminen askarruttaa Sivu 39 PERINTÖMETSÄ Kenestä jatkaja. Sivu 42 SH U TT ER ST O CK IM AG ES TUTKIMUS Kuusikot lämmittävät ilmastoa Sivu 38 4427_.indd 31 30.6.2016 18.15. Sivu 40 KYSY POIS Miten haavat poistetaan taimikosta
Oikein ja väärin. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ METSÄNHOIDOSTA METSÄNHOITO USKOMUSTA 32 MAKASIINI 5 • 2016 32 MAKASIINI 5 • 2016 4426_.indd 32 30.6.2016 17.35. Kitkennän ja raivauksen kustannukset asettuvat aika lähelle toisiaan, jos kerran tehtävä konekitkentä maksaa 500–600 euroa hehtaaria kohden ja raivaussahalla tehtävä varhaisperkaus 150–250 euroa sekä varsinainen taimikonhoito 300–400 euroa hehtaaria kohden. 2 Kitkevä taimikonhoitokone nostelee kuusentaimet ylös. Väärin. Jos lehtipuut kaadetaan keskikesällä ja raivausta seuraa oikein kuuma ja kuiva sää, vesominen voi olla vähäisempää. Selvitimme, mitkä näistä väitteistä pitävät paikkansa. Taimen juuristo on tällöin pääasiassa vielä mättäässä, jossa ei juuri lehtipuuta kasva. Metsähoitoon liittyy monia, yleisesti totena pidettyjä uskomuksia. 17 1 Kesällä raivattu lehtipuu ei veso. Lehtipuiden havupuuntaimille aiheuttama kilpailu on näin jatkossa pienempää. Kitkentä tehdään tavallisesti noin metrin mittaisissa kuusentaimikoissa. Sen sijaan kesällä raivaaminen vähentää lehtipuiden kannoista nousevien vesojen pituuskasvua. Raivaussahalla taimikoita hoitaessa tarvitaan yleensä kaksi raivauskertaa (varhaisperkaus ja varsinainen taimikonhoito eli taimikon harvennus), mikä nostaa kustannuksia. Kuusentaimet eivät vahingoitu kitkennässä eikä niiden juuristo kärsi, vaikka kauempana olevat lehtipuut nostetaan ylös juurineen. Koska kitkentäkone nostaa lehtipuut maasta juurineen, valtaosa kitketyistä taimikoista selviää yhdellä kitkemiseli taimikonhoitokerralla. Kitketyt lehtipuut eivät näin veso. 3 Metsuri raivaa taimikon halvemmalla kuin kitkentäkone. Totaalisesti vesomista ei voi kuitenkaan raivaussahatyöllä estää. Väärin. Kitkentäkone nostaa havupuun taimien ympäriltä pois siemensyntyiset lehtipuut juurineen. Vesojen pituuskasvun kannalta kesän jälkeen tehokkain raivausaika on kevät, syksyllä tehtyjen raivausten jäljiltä lehtipuiden vesat kasvavat kovinta vauhtia
Väärin. Väärin. Nykyisiä paakkutaimia on helpompi käsitellä istutustöiden aikana, joten taimien jurominen on harvinaisempaa. Myös pellonmetsityksessä pintakasvillisuuden torjuminen on lähes välttämätöntä. Ennen puuntaimet istutettiin paljasjuurisina, nykyään suurin osa istutuksista tehdään niin sanotuilla paakkutaimilla. 5 Nykyajan kuusentaimi ei juro. VA LT TE RI SK YT TÄ VA LT TE RI SK YT TÄ VA LT TE RI SK YT TÄ 33 MAKASIINI 5 • 2016 33 MAKASIINI 5 • 2016 4426_.indd 33 30.6.2016 17.35. Oikein ja väärin. Paljasjuurisilla taimilla jurominen oli melko yleistä, sillä taimien juuristo vaurioitui aina jonkin verran, kun niitä nostettiin maasta istutuspaikalle vietäviksi. Korkein piste etenkin lyhyessä taimikossa on raivaussahaa heiluttava ihminen. 8 Ukkossäällä raivaaminen on vaarallista. Muokkaamaton maa lisää myös tukkimiehentäin aiheuttamien taimituhojen määrää. Väärin. Jos sisätiloja ei ole lähellä, raivaajan tulee siirtyä pois aukealta ja käydä kyykkyyn jalat yhdessä. Muillakaan kasvupaikoilla heinäämisestä ei ole koskaan haittaa, mutta sille ei ole useinkaan tekijöitä tai varoja. Viljavilla mailla taimikon varhaisperkaus kannattaa myös tehdä riittävän varhain. 4 Kuolleet kuuset on korjattava metsästä kirjanpainajan torjumiseksi. Maan tulisi lämmetä ennen kuin taimi isketään kasvamaan. 10 Hieskoivusta ei tule tukkia. Hyvä maanmuokkaus ja nopea istutus hakkuun jälkeen ovat parhaimmat keinot vähentää pintakasvillisuuden taimille tuomia haittoja. Oikein ja väärin. 7 Taimet kannattaa istuttaa keväällä heti lumien sulettua. Vaikka taimen istutuskohtaa ei varsinaisesti muokata, istutuskohdan pintamaa tulee rikkoa ja humusta poistaa mahdollisuuksien mukaan. Keväällä ei ole tulenpalava kiire istuttamaan. Juromisen syynä on usein se, että juuret ovat pakkautuneet liian tiiviisti taiLehtipuu vesoo, vaikka sen katkoisi kesällä. Jos istutetun taimen juuristo sopeutuu hitaasti uudelle kasvupaikalle, taimi juroo eli sen kasvu on pysähdyksissä. 9 Heinäntorjunta on välttämätöntä kuusen istutusaloilla. Taimien kannalta otollinen maan kevätkosteus säilyy Etelä-Suomessakin yleensä toukokuun ajan, joten istuttamaan ehtii hyvin vielä äitienpäivän jälkeen. 6 Taimea ei voi istuttaa muokkaamattomaan maahan. Männyntai kuusentaimien paakkuja ei saa päästää kuivumaan juromisen välttämiseksi. Hieskoivusta tulee tukkia hyvillä kivennäismaakasvupaikoilla Etelä-Suomessa. Paakkutaimen voi istuttaa muokkaamattomaan maahan, mutta pintakasvillisuus haittaa tällöin sen kasvua. Hyvän hieskoivuKirjanpainaja on jo jättänyt kuolleen kuusen, jonka kaarna irtoaa. Muokkaamattomaan maahan laitettavien taimien tulee olla kookkaita. mipaakkuun tai taimi on päässyt kuivahtamaan ennen istutusta. Raivaussahaperkaus tuo pienille taimille apua taistelussa esimerkiksi vadelmanvarsia vastaan. Kuolleet kuuset kannattaa korjaamisen sijaan jättää metsään lahopuuksi. Tavallisin tilanne, jolloin taimi laitetaan muokkaamattomaan maahan, on täydennysistutus. Kasvillisuuden polkeminen pienten kuusentaimien ympäriltä eli heinääminen ei ole välttämätöntä kaikilla kasvupaikoilla. Kesällä raivaaminen kannattaa toisesta syystä: kannoista nousevien vesojen pituuskasvu on hitainta kesäraivauksen jäljiltä. Väärin. Oikein. Tuoreet kuuset, joiden pinnalta tai tyveltä on löytynyt kirjanpainajien jättämiä purukasoja touko– kesäkuussa, tulee hakea pois metsästä viimeistään heinäkuun alussa. Viljavimmilla alueilla heinäyksellä on suuri merkitys taimikon ensimmäisten kolmen elinvuoden aikana. Ukkonen iskee aukean alueen korkeimpaan pisteeseen. Metsän isoimpiin puihin tulee jättää vähintään puun pituuden verran etäisyyttä, etteivät puut kaadu päälle, jos salama iskee niihin. Jos kaatunut tai pystyyn kuollut kuusi on jo niin kuiva, että siitä irtoaa kaarna, kirjanpainaja ei kuusessa enää elä. Ukkosen osuessa kohdalle raivaus kannattaa keskeyttää heti ja siirtyä sisätiloihin. Taimi on helpompi istuttaa muokattuun maahan ja muokatussa maassa kasvuennuste on aina parempi kuin muokkaamattomassa maassa
Hieskoivikosta kertyy kuitenkin noin puolet vähemmän tukkia kuin rauduskoivikosta. Poimintahakkuuta ei kannata pelätä liikaa korjuuvaurioiden vuoksi, sillä vaurioita ja niiden vaikutuksia voi vähentää kahdella tavalla. 17 Poimintahakkuu tuottaa aina korjuuvaurioita. Oikein ja väärin. 15 Koivu piiskaa havupuutaimien latvat. tukin puulaatu on verrattavissa rauduskoivuun. 13 Alikasvoskuusista ei koskaan synny hyvälaatuista puustoa. Latvan piiskaantuminen heikentää havupuun pituuskasvua ja voi aiheuttaa puun laatua huonontavia latvanvaihtoja. Poimintahakkuussa metsässä on ja sinne jää enemmän alikasvosta ja taimia kuin avohakkuussa tai harvennushakkuussa. Väärin. Jäljelle jääneistä 800 parhaasta rauduskoivusta osa voidaan harventaa myöhemmin yläharvennuksena, jolloin runkojen määrä tippuu 400:aan. Suositustiheyksien mukaan kasvaneen rauduskoivikon toinen harvennus voidaan toteuttaa varovaisena yläharvennuksena. 16 Kuusi kasvaa hallanaroilla alueilla parhaiten verhopuuston suojassa. Kuusentaimien syntyyn vaikuttaa esimerkiksi kasvupaikka. Verhopuusto vaikuttaa kuusikon kasvuun, mutta kasvatus sopivan verhopuuston alla kannattaa, sillä hallatuhoista koituu enemmän haittaa kuusille. Oikein. Esimerkiksi Keskija Pohjois-Pohjanmaalla kolmasosa istutetuista turvemaan kuusentaimikoista on kärsinyt viime vuosina merkittävästi hallatuhoista. Kuusi uudistuu luontaisesti alikasvoksen kautta. 12 Yläharvennus sopii koivikoihin. Hyvin kasvavan alikasvoskuusen juromisvaihe ei näy myöhemmin kuusen rungossa. Alikasvoskuusista voi kasvaa hyvälaatuinen metsä, mutta lopputulos riippuu kasvupaikasta ja alikasvoksen kasvuunlähtökunnosta. Poimintahakkuu kannattaa tehdä talvella, tosin ei kovimmalla pakkasella. Ruskotäpläkärpäsen jälki on esteettinen haitta koivusta valmistettavassa pintaviilussa tai sahatavarassa. Ruskotäpläkärpänen on niin nuoren peltokuin metsäkoivikon vaiva. Kuusentaimien yläpuolella säilytettävän verhopuuston tarkoitus on suojata kuusia hallalta. Varovainen yläharvennus sopii rauduskoivikon myöhempien harvennusten toimenpiteeksi. Koska jäävää puustoa on enemmän, vaurioidenkin todennäköisyys on suurempi. Suositustiheän eli 1 600 puuta sisältävän koivikon ensiharvennus tehdään alaharvennuksena, jolloin puolet rungoista poistetaan. SH U TT ER ST O CK IM AG ES 34 MAKASIINI 5 • 2016 34 MAKASIINI 5 • 2016 4426_.indd 34 30.6.2016 17.35. Poimintahakkuun lopputulokseen vaikuttavat myös olennaisesti metsäkoneenkuljettajan kokemus ja ammattitaito. Kun koivu kasvatetaan riittävän järeäksi, ruskotäplätöntä viilua riittää sorvattavaksi rungon pintaosista. Verhopuuston tiheys vaikuttaa merkittävästi kuusten kasvuun. Jos koivikko kasvaa alusta pitäen harvana, sen alle voi syntyä niin vahva heinäja ruohokasvillisuus, että kuusentaimia ei välttämättä synny. Kaksijaksoisessa kasvatuksessa esimerkiksi verhopuuston ja alikasvoksen ero pitää olla riittävän suuri, etteivät koivut pääse piiskaamaan havupuiden latvoja. Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkijoita Timo Saksaa, Pentti Niemistöä, Sauli Valkosta sekä Riikka Piispasta ja Ilmatieteen laitoksen ukkostutkijaa Terhi Laurilaa. Hieskoivu on yleinen puulaji länsirannikon ja pohjoisen turvemailla, mutta niiltä hieskoivutukkia kertyy hyvin vähän tai ei ollenkaan. 14 Koivikon alle tulee aina kuusentaimikko ilmaiseksi. Alikasvosvaihe näkyy puun rakenteessa ainoastaan puolen metrin matkalla tyvitukissa. Tämän vuoksi etukasvuinen koivuntaimi kannattaa säästää taimikkoon ainoastaan täysin selkeään aukkopaikkaan. Yläharvennuksessa ei poimita pois huippurunkoja, vaan vähän huonompilaatuisia tukkipuita. Oikein. Oikein ja väärin. Verhopuusto ei saa olla esimerkiksi tiheä, täysin hoitamaton koivikko, vaan puuston tulee olla hoidettu ja harvennettu. Jos taimikkoon jää etukasvuisia koivuja, havupuita nopeammin kasvavat koivut vahingoittavat myöhemmin lähistöllä olevien lyhyempien havupuiden latvoja. 11 Ruskotäpläkärpänen pilaa peltokoivikon vaneritukit. Oikein. Usein tulee, mutta tarkkaa tietoa luontaisen kuusialikasvoksen syntyedellytyksistä koivikon alle ei ole. Tämä johtuu hieskoivujen pienemmästä koosta, mutkaisuudesta ja lahosta. Alikasvoskuuset voivat olla oksaisia, mutta oksat ovat tasaikäisessä metsässä kasvavia kuusia pienempiä. Väärin. Kärpäsen vioittamat, tukiksi kasvavat koivut kannattaa kuitenkin ehdottomasti hyödyntää tukkeina. Nuoren, tiheän koivikon alle kuusentaimia voi hyvinkin odottaa ilmestyvän
Etukahvojen väli on hieman suurempi kuin ruotsalaisraivureissa. Ainakin uutena moottori käynnistyi ensimmäisellä tai toisella vedolla. Kokeilemamme FS 410 piti kalibroida muutaman kerran, kun tankki oli sahattu tyhjäksi ja uudelleen käynnistämisen jälkeen moottori tuntui röpöttävän työkäyntikierroksilla. Vaikka Stihl FS 410 on mukavan kevyt, se ei ole yhtään kevyempi kuin pykälää tehokkaampi FS 460. Käytön mutkattomuutta korostaa ohjauselektroniikan myötä loppuneet moottorin säätötarpeet. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA RISTO MYKKÄNEN TEKNISET TIEDOT: Stihl FS 410 C-EM K Sylinteritilavuus 41,6 cm3 Teho 2,0 kW Paino 8,5 kg Suositushinta 889 euroa Valmistusmaa Saksa Maahantuoja Andreas Stihl Oy PLUSSAT JA MIINUKSET + moottorin pirteys + helppokäyttöisyys + käynnistyksen keveys valjaat hinnoittelu PIKATESTI Husqvarnan valjaat – niin tekisin itsekin. Stihlin valjaissa sahan paino jää pääosin hartioille. Stihlin huollosta kerrottiin, että M-tronic säätää itseään ilman kalibrointiakin, kun sahalla aletaan työskennellä. Metsänraivaukseen kannattaa valita sahan lyhytrunkoinen versio (FS 410 C-EM K). Ei siis ihme, että vaikka ammattimetsureista vähintään puolet käyttää Stihlin raivaussahoja, miltei kaikki heistä hankkivat Vain hinta harmittaa Täydellisessä maailmassa ei tarvittaisi Stihl FS 410 -raivuria järeämpää sahaa. Huolellisesti taimikkonsa hoitavalle metsänomistajalle Stihl FS 410 olisi ihanteellinen työväline. Puhti riittää myös varhaishoidon jälkeisiin helppoihin taimikon harvennuksiin, kun kaadettavana ei ole kymmensenttisiä leppiä tai ranteenvahvuisia pihlajaryppäitä. Toivottavasti Stihl kehittää erinomaisten raivaussahojensa veroiset valjaat. Riittää kun käynnistinnarua vedetään ulos. Jännittyvä jousi pyöräyttää lopulta moottorin käyntiin. Ruotsalaismallisissa valjaissa painoa voidaan jakaa paljon tehokkaammin lantiolle. Kapeampi olisi parempi, mutta lisäleveydestä ei ole olennaista haittaa. Niistäkin pikku-Stihlillä selviää, mutta pykälää puhdikkaammalla sahalla ryteiköt selviäisivät helpommin. Sen jälkeen saha sammutetaan kaasuvipuun koskematta. Alvja verovähennyksen jälkeen todellinen hintaero jää noin 70 euroon. Moottoriohjausjärjestelmä tuo uutta virtaa Stihlin pikkuraivuriin. Moottori kiihtyy ripeästi. Ultrakevyt käynnistää Moottorin käynnistysmekanismi on jousiavusteinen, joten moottori käynnistyy kevyesti. Edes moottorin tyhjäkäyntinopeutta ei voi eikä tarvitse säätää. 35 MAKASIINI 5 • 2016 4405_.indd 35 30.6.2016 18.03. Saha käynnistetään virrankatkaisuvipu starttiasennossa ja annetaan käydä 90 sekuntia. Käsiteltävyydeltään saha on mutkaton. Eikä hintakaan houkuttane. Valjaissa parannettavaa Vaikka Stihlin raivaussahat ovat erinomaisia, sen valjaat eivät vedä vertoja Husqvarnalle. Myös Dolmarilla on erinomaiset valjaat. Suositushintojen ero on pieni – FS 410 maksaa 889 euroa ja FS 460 1 019 euroa. Kalibrointi on helppoa. S tihlin FS 410 on varhaisperkauksilla kuin kotikentällään
Eliöstö on vuosituhansien saatossa etsinyt ekologiset lokeronsa aarnimetsistä ja lahopuuta täynnä olevilta myrskytuhoja metsäpaloalueilta. Jääkauden jälkeen aina kaskiaikaan iso osa metsistä oli luonnontilaisia ja niissä oli nykymetsiin verrattuna monikymmenkertaisesti lahopuuta. Paljolti kyse on kuitenkin metsätalouden suuKUOLEMA LUO ELÄMÄÄ Kuolleet ja lahoavat puut ovat elämän edellytys monille metsän eliöille. Selkosuomeksi: lahopuu on merkittävin Suomen metsien monimuotoisuuteen vaikuttava rakennepiirre. Osin ansio lahopuun lisäyksestä kuuluu luonnonhoidon korostamiselle metsien käsittelyssä. Pökkelöitä syntyy helposti: katkotaan muutamia harvennuksissa poistettavia koivuja parin kolmen metrin korkeudelta. Nykyisissä talousmetsissä tällaiset lokerot ovat käyneet vähiin. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ Osa Lahopuut LUONNONHOITOKOULU Hömätiainen pesii koivupökkelöihin. L iki neljännes metsäeliöistä, 4 000–5 000 lajia, on riippuvaisia lahopuusta. Tämä on järkeen käyvää, kun miettii metsien historiaa. Lahopuun suosiminen olisi helppo ja halpa tapa turvata talousmetsien monimuotoisuutta. PE N TT I SO RM U N EN 36 MAKASIINI 5 • 2016 4414_.indd 36 30.6.2016 18.43. Tosin uusimpien metsäinventointien mukaan viime vuosikymmeninä lahopuun määrä on talousmetsissä lisääntynyt
Niiltäkin pitäisi korjata yli kymmenen kuutiometrin ylittävä osa tuulenkaadoista. Lahojen ja kuolleiden puiden säästäminen päätehakkuiden lisäksi myös harvennushakkuissa on varma ja edullinen tapa vaalia monimuotoisuutta. Rahaa lahopölleistä ei heruisi, mutta hyöty metsäluonnolle on mittava. Jätä metsään: . Silti lahopuun lisääntyminen on jo parantanut kymmenien uhanalaisen metsähyönteisten elinolosuhteita. Eriasteisesti lahonneilla puilla on oma eliölajistonsa. Harvinaisimmat ja elinpaikkavaatimuksiltaan nirsoimmat lajit suosivat järeää, pitkälle lahonnutta puuta. Laki koskee myös metsälain suojaamia arvokkaita elinympäristöjä, kuten puronvarsia. muutaman kaatuneen puun ryhmät . Tyngät pehmenevät kymmenessä vuodessa hömötiaisen nokan mentäväksi lahopökkelöksi. Pönttöä lintu ei kelpuuta pesäpaikakseen”, Saarinen toteaa. kaadettujen lehtipuiden karsimattomat latvukset . ”Pesäpaikoiksi sopivien koivupökkelöiden puute on heikentänyt hömötiaisten elinoloja. Riittää kun harvennuksessa poistettava koivu katkaistaan parin kolmen metrin korkeudelta. Erityisesti hakkuualoille jätettävät säästöpuut tuottavat ajan myötä runsaasti lahoavaa puuta uudistusaloille kohoavien uusien puustojen sekaan vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadoiksi. yksittäiset tuulenkaadot . Ne kaivertavat pesänsä 10–15-senttiseen lahoon pökkelöön. Tekopökkelöitä tiaisille Tapion projektipäällikkö Lauri Saaristo muistuttaa, että kaikki lahopuuta elääkseen tarvitsevat lajit eivät ole maallikolle outoja ja tunnistamattomia sieniä tai hyönteisiä. Kaatuneen tukkipuun maatuminen kestää jopa sata vuotta. Metsätuholaki velvoittaa korjaamaan tuulenkaadot, jos kuusia on nurin yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla tai mäntyä kaksikymmentä kuutiometriä. Samaan ryhmään kuuluvat esimerkiksi kotoiset metsätiaiset, hömöja töyhtötiainen. Lehtipuulaho arvokkainta Runsaimmin lahoamaan jäävää puuta syntyy varttuneiden taimikoiden hoidossa ja ennakkoraivauksissa sekä tietysti hakkuissa. Eteläisen Suomen luonnontilaisissa metsissä lahopuuta on ollut 50–120 kuutiota hehtaarilla. Jatkossa pureudumme seuraaviin aiheisiin: Makasiini 6: Riistametsänhoito Makasiini 7: Karut suot Makasiini 8: Luontokohteiden tunnistaminen Metsään unohtunut tukki jalostuu vuosikymmenessä lahopuuksi ja monien eliöiden elinpaikaksi. Lahoa ei vielä riittävästi Tällä hetkellä Etelä-Suomen talousmetsissä on keskimäärin neljä kuutiometriä lahoa tai kuollutta pystyja maapuuta hehtaarilla. Lisäksi kaatuneita puita pitäisi varoa puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa. isot haavat (kaatamatta niitä) . Esimerkiksi lahoava iso haapa elättää monilukuisen eliöstön. Metsässä tulisi siis olla lahopuujatkumoa kuolemaa tekevistä puista aina sammalen peittämiin, hajoamistilassa oleviin maapuihin asti. ”Metsänomistajan tulonmenetys jäisi vähäiseksi ja esimerkiksi vesaryppäästä syntyneiden koivujen katkominen onnistuu hakkuukoneelta helpommin, kun se voi katkoa ne parin metrin korkeudelta.” PE N TT I SO RM U N EN M IK KO RI IK IL Ä 37 MAKASIINI 5 • 2016 4414_.indd 37 30.6.2016 18.43. Metsälehti Makasiinin talousmetsien luonnonhoitoa esittelevä sarja jatkuu koko vuoden. Vanhat, jo kuolleet puut eivät elätä esimerkiksi kirjanpainajaa, joten ne voi ja saa jättää metsään. Metsätuholaki koskee vain juuri kaatuneita, tuoreita puita. Saariston mukaan ensiharvennuksilla olisi helppo tuottaa muutama tekopökkelö hehtaarille. Nykyisillä luonnonsuojelualueilla noin 15 kuutiota hehtaarilla. Se on usein taloudellisestikin järkevintä. Ja tämä saattaa olla vasta alkua. Asiantuntijoiden mukaan vasta 10–20 kuutiota kuollutta ja lahoa puuta hehtaarilla parantaa uhanalaisen metsälajiston olosuhteita merkittävästi. Maahan kaadettu puusto ja hakkuutähteet elättävät monia lahottajaeliöitä, kuten hakkuualojen kannotkin. Määrä on puolitoistakertainen 1990-luvun tilanteeseen verrattuna, mutta se ei vielä riitä turvaamaan lahopuueliöstön menestystä. Muutaman tuulenkaatopuun ryhmät kannattaa jättää metsään. Elinpaikkojensa riittävyyden vuoksi nämä eliöt eivät ole uhanalaisia. Yksittäisiä tuulenkaatoja tai pystykuivia puita ei haeta enää polttotai tarvepuiksi kuten hevosvetoisella ajalla – eikä kannattaisikaan. Isojen koivujen latvukset voi jättää karsimattomana metsään ja järeät haavat suosiolla kaatamatta. muutamia leppä-, raitaja haapapöllejä ripiirteistymisestä
Metsien heijastavuus eli albedo on tunnettu jo pitkään, mutta kaukokartoitusmenetelmien kehittyminen on tarkentanut tietoa sen vaikutuksista ilmastoon. Lehtipuut heijastavat lämpöä takaisin ilmakehään enemmän kuin havupuut ja luminen metsä enemmän kuin kesäinen. Hollantilainen Nabuurs arvioi, että 1700-luvun puolivälissä puuta hakattiin noin 600 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Yllättävä tieto on, että vaikka Suomessa metsien puumäärä on kasvanut yli 20 prosenttia 30 viime vuoden aikana, se ei ole vaikuttanut metsien heijastavuuteen. Jo ennen teollista vallankumousta Euroopan metsät olivat kovassa käytössä. Myös männyn neulasia tuhoava punavyökariste on levinnyt laajalle keskiseen Suomeen ja Lappiin. Yksi näistä on männyllä esiintyvä etelänversosurma, jota on tavattu Helsingistä ja Lohjalta. Syynä tähän on pääasiassa lehtipuustojen korvautuminen havumetsillä. Etelänversosurma on eurooppalainen tauti. Tutkijat kirjoittivat, että 260 viime vuoden aikana Euroopan metsät ovat lisänneet ilmaston lämpenemistä 0,12 asteella. Suomesta on löydetty myös uusia sienitauteja. SH U TT ER ST O CK IM AG ES W IK IM ED IA CO M M O N S 1700-luvun metsät kovassa käytössä ”Koskemattomat metsät on romanttinen myytti”, totesi professori Gert Jan Nabuurs Wageningenin ylipistosta Tukholmassa pitämässään esitelmässä. Tumman värinsä vuosi kuusikot heijastavat auringon säteilyä vähemmän kuin tammimetsät. On mahdollista, että se on levinnyt Suomeen ilmaston lämmettyä. ”Näyttää siltä, että metsiä voidaan kasvattaa tiheämpinä ilman että albedo muuttuu”, totesi Miina Rautiainen. 38 MAKASIINI 5 • 2016 38 MAKASIINI 5 • 2016 4422_.indd 38 30.6.2016 18.03. Myös metsien biofysikaaliset vaikutukset on otettava huomioon”, sanoi tutkija Kim Naudts, yksi Science-lehden artikkelin kirjoittajista Ruotsin Kuninkaallisen maatalousja metsäakatemian kesäkuussa järjestämässä tilaisuudessa. Varsinkin lumisen ajan lyhenemisellä olisi iso vaikutus. Maisema oli avaraa Salzburgin seudulla. Esimerkiksi aiemmin Etelä-Suomen lajina pidetty kuusenneulasruoste on jo melko yleinen Pohjois-Suomen kuusikoissa. ELIISA KALLIONIEMI VIIME talvena arvostetussa Science-tiedelehdessä julkaistu artikkeli kyseenalaisti metsien ilmastoa viilentävän vaikutuksen ja käynnisti poikkeuksellisen vilkkaan tiedekeskustelun. ”Hiilenkierron hallinta ei yksin riitä. Ferninand Olivierin maalaus on 1800-luvun alkupuolelta. Luminen metsä viilentää Apulaisprofessori Miina Rautiainen Aalto-yliopistosta on tutkinut metsien heijastavuutta Suomessa. Lisäksi ne haihduttavat vettä vähemmän kuin lehtipuuvaltaiset metsät. KUUSIKOT LÄMMITTÄVÄT ILMASTOA TUTKITTUA Metsien ja ilmaston suhde on luultua monimutkaisempi. Sienitaudit levittäytyvät pohjoiseen Puiden sienitaudit levittäytyvät yhä pohjoisemmaksi, selviää Luonnonvarakeskuksen julkaisemasta Metsätuhot vuonna 2015 -raportista. Määrä on enemmän kuin nyt, vaikka eurooppalaisia oli silloin vain noin viidennes nykyisestä. Molemmat ilmiöt lämmittävät ilmastoa. Tumman värinsä vuoksi kuusikot heijastavat auringon säteilyä vähemmän kuin tammimetsät
Sen verran on maailma koulinut, jotta jonkun palkkaaminen kovasti askarruttaa. Mitäpä jos saan sairausalttiin kaverin. Vaikkakin työaika piteni 24 tuntia, eikä kesälomasaikkuakaan makseta kuin viikon päästä. Eikä kun autolle takinvaihtoon. V aan on tässä nähty muutakin. Kuluuhan se päivä mukavasti ajellessakin, tuloksesta viis. Puunhoidossa pitäisi hoitaa järjestään joka runko, ihan ympäri asti. Jos päästät suustasi pahan sanan (=laiska), kohtahan on muutama satama lakossa. Hyttysiä riittää ja syksyllä hirvikärpäsiä. että osa puista on hoitamatta ja osa kesken. Joka hommasta lasahtaa muutama sairaslomapäivä ja jokaiselta maksat täyden palkan. Valmiita osaajia ei juuri ole meikäläisen alalle. Kauheaa! Ensimmäisestä pisarasta juostaan sateensuojaan. Metsissä riittää töitä loputtomasti. Tietysti täydellä palkalla. Niitä kun päivän läiskii, eivät työt etene. Tottakai mahorkkasauhut pitää kymmenen kertaa päivässä imaista, ja liike lakkaa siksi aikaa. Kun palkkaat jonkun lue työehtosopimus etukäteen opiskele sairausjutut mieti työsopimuksen kohdat METSÄLÄISEN ALLAKKA 39 MAKASIINI 5 • 2016 39 MAKASIINI 5 • 2016 4400_.indd 39 30.6.2016 18.02. Joustavuuskin olisi hyväksi, molemmin puolin. Monta kohtaa on nähty, Palkkaisinko pari työntekijää. Ulkona voi sataa vettä ja räntääkin. Joku uusi puoluejohtaja esitti, että pitäisi kuuden tunnin työstä maksaa kahdeksan tunnin palkka. Voi käydä niinkin, että kerrot ja selität, näytät ja opastat, mutta oppi ei vaan tahdo mennä perille. Ei tarvitse perään katsella. Illalla kauppamatkalla kaatuu polkupyörä. M utta mutta. Ensin on kylmä, sitten kuuma. Työmäärä puolittuisi ja päiväliksa tuplaantuisi. TU U LI KK I SI RO LA kunnilla olet riistäjä, joka toisen selkänahasta repii elantonsa ja jota saa kupata kaikin keinoin. Suuntavaisto se tärkeä onkin, eikä sitä kaikilla ole. Seuraavalla seK esä on kauneimmillaan ja raatamista vaan riittää. Ja teki töitä kuin tuulispää. Moni tämän ymmärtää, mutta eivät kaikki. Taidanpa pyrkiä hänelle töihin. Siinä sitten taas huhkit hiki päässä, ja kaveri katselee vieressä päivätai viikkotolkulla. Ensin on kipeä varvas, sitten sormi, seuraavaksi vatsa ja vielä selkä. Siispä itse iltapuhteella korjauskierrokselle. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Vaikka molemmat puhuisivat selvää suomea. Monta työhommaa tulisi valmiiksi vartin päästä säädetyn työajan jälkeen. Siunatun hetken olet sankari, kun jonkun työllistät. Itse pitää opettaa. Kovasti vähän tuntuu silti olevan vanhanaikaisia riuskoja sekatyömiehiä. Tosin nyt saattaa tilanne muuttua. Vaatetus on aamulla tietysti väärä. Kännykän näpyttelijöitä sen sijaan riittäisi. Siis raadat niska limassa ja saat pienen tilin, jonka tilität sairastuneelle työntekijälle – eli itse jäät ilman rahaa. Tilan rajakin pitäisi huomata, eikä ole ollenkaan harvinaista, että yli on menty. Joku kansanedustajakin sen hoksasi, minkä metsäväki on tiennyt jo kauan. Kaveri oppi joka homman parista sanasta, vaikkei alkuun metsästä paljon mitään ymmärtänyt. On taimikonperkausta, varhaishoitoa, kasvainten nypintää, riukujen kuorintaa, lehtipuiden leikkausta ja vaikka mitä. Talon vakituinen osa-aikapehtoori on huippukaveri. Ei olisi montakaan työtöntä kotomaassa, jos kaikki pakertaisivat pusikoissa. Ja puumotit lisääntyisivät sekä laatu paranisi. Homman kun antaa, niin saa olla varma, että valmiiksi tulee. Pusikonkulmasta tulee kallis, jos sinne seuraavana päivänä taas matkustetaan ja raahataan työkalut. Kauhistuttaa jo valmiiksi, jos yhteistä kieltäkään ei olisi
Kainon elämä on ollut sivuraiteilla ja ulosottomies on ollut vakiovieras jo pitkään. Ja Taina on kuullut varoituksia, ettei ehkä kannata luovuttaa metsää yhteisomistukseen. Metsätilasta ei haluta hakkaa ja haaskaa -kiertolaista. Taina kuitenkin toteaa, ettei 30 hehtaarista ole jaettavaksi neljälle, ei ainakaan mitään järkevää metsätaloustilaa. Samalla voi vaikka selvittää, mitä nämä metsillä tekisivät. He päättävät myydä itse tilansa sopivalle ostajalle ja auttaa Kainoa harkintansa mukaan kaupasta saatavilla tuloilla. Velkoja Kainolla on kaikkiaan 150 000 euroa. Mitäs nyt tehdään. Kyösti ja Venla eivät halua luovuttaa metsäänsä Kainolle, koska todennäköisimmin kaikki metsätulo menisi ulosottoon ja mahdollisesti tilakin hyvin pian myytäväksi. Metsätilan jatkajan valinta helpottuu, kun asiasta keskustelee avoimesti eri ehdokkaiden kanssa. Joskus vieras voi olla sitoutuneempi jatkaja kuin oman perheen jäsen. Tehdäänkö luovutus lahjana vai kauppana. Tainan kannattaa käydä läpi vaikka seuraavanlainen asialista sekä yksin pohtien että kaikkien lasten kanssa avoimesti keskustellen: . K un metsänomistaja päättää luopua metsistään jo elinaikanaan, tulee ratkaistavaksi iso kysymys: kenelle metsät luovutetaan. PERINTÖMETSÄ TEKSTI PIRJO HAVIA 40 MAKASIINI 5 • 2016 4401_.indd 40 30.6.2016 17.37. Tosin joskus se ainutkaan perillinen ei halua itselleen metsäomaisuutta tai tilanne muutoin on sellainen, että hänelle ei metsiä haluta luovuttaa. Moni metsästään luopuva toivoo, että jatkaja osaisi arvostaa metsässä tehtyä työtä ja hoitaisi metsää jatkossa kestävällä tavalla. . Hän ei enää halua kantaa vastuuta metsäasioista ja on päättänyt luopua metsästä lastensa hyväksi. Kyösti ja Venla ovat päättäneet luopua 50 hehtaarin metsästään. KENESTÄ SOPIVA JATKAJA. Vieraasta sitoutuneempi jatkaja. Luovutetaanko metsä yhdelle vai useammalle ja kuinka monelle. Yhtymän kautta yhteismetsään Tainalla on neljä lasta ja 30 hehtaaria metsää. . Silloin vaihtoehtoja kannattaa punnita rauhassa ja etsiä vastausta puhumalla avoimesti ehdokkaiden kanssa. Onko lahjoitustilanteessa luovutettavaksi muuta omaisuutta, jolla voisi hyvittää niitä, jotka nyt eivät metsää saa. Jos taas perillisiä on useampia tai ei yhtään, asia mutkistuu. Jos rintaperillisiä on vain yksi, vastaus on melko helppo. Heillä on yksi lapsi, Kaino
Kuka asuu lähimpänä metsätilaa. Jatkajalla on oltava valmius ja näkemys siitä, miten tällaista omaisuutta hallitaan. Vaikkei eläissään luopuisikaan metsistään, on hyvä tiedostaa, kenelle metsä perintönä siirtyy. Hän päättää aloittaa perheenjäsenten kanssa keskustelut tästä kysymyksestä. Se häntä eniten kiinnostaa. Jos mainittuja perillisiä ei ole lainkaan, menee perintö valtiolle. . Lopulta Taina ja hänen lapsensa päättivät yhdessä, että Taina lahjoittaa tilasta murto-osana neljäsosan jokaiselle lapselle, jolloin lahjaveroseuraamus tuntuu kohtuulliselta. . lapsille yhteisenä tai erikseen kahteen osaan jaettuna . kahteen osaa jaettuna kummallekin lapselle ja heidän lapsilleen . Muut sukulaiset jatkavat Jos metsänomistajalla ei ole lapsia tai lapsenlapsia, ovat peLuopuja on usein paras opettaja jatkajan alkutaipaleella. Harkinnassa on myös se, olisiko mahdollinen lahja ennakkoperintöä. Yhteismetsän tilittämän vuotuisen ylijäämän he jakavat keskenään omistusosuuksien suhteessa. lapsille ja lastenlapsille yhteisenä . Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi 41 MAKASIINI 5 • 2016 4401_.indd 41 30.6.2016 17.37. jokaiselle kuudelle erikseen . Jos siis elossa ei ole serkkuja läheisempiä sukulaisia ja haluaa metsän kuitenkin pysyvän suvussa, on tärkeää luovuttaa metsä sukulaisille elinaikanaan tai tehdä testamentti. . Onko jollain lapsista metsää ennestään ja olisiko tarkoituksenmukaista kasvattaa hänen metsäomaisuuttaan. Kuka on eniten kiinnostunut metsätalouden harjoittamisesta. Valtio luovuttaa usein metsän sille kunnalle, jossa metsä sijaitsee. Tähän pohdintaan ostetaan asiantuntijan apua. Erityisesti Veikko miettii, mitä kukin perillisistä tekisi, jos metsää saisi. Luovutustavan lisäksi Veikko pohtii mahdollisten saajien taloudellista asemaa, veroseuraamuksia ja yhteismetsän perustamisen mahdollisuutta. Veikko on ollut koko pitkän ikänsä innokas metsänomistaja ja kartuttanut metsäomaisuuttaan. Toki metsäomaisuuden hallintaan voi halutessaan ostaa kokonaisvaltaista palvelua. Silloinkin on hyvä, jos omistaja on sen verran valveutunut, että osaa arvioida palveluntarjoajia. Luopuja on usein paras opettaja jatkajan alkutaipaleella. vain lastenlapsille yhdessä tai jokaiselle erikseen . vain lastenlapsille perheittäin kahdessa osassa . yhdelle kiinnostuneimmalle . Tämä onnistuu vain, jos jatkaja ja luopuja luottavat toisiinsa. . Metsän omistusmuodoksi tulee yhtymä. Veikolla on kaksi yli 50-vuotiasta, hyvin toimeentulevaa lasta ja neljä lastenlasta. Nyt hehtaareja on peräti 2 200. Veikon kannattaa harkita seuraavia vaihtoehtoja metsäomaisuuden jakamiseksi: . Sen jälkeen lapset liittävät metsän läheiseen yhteismetsään osuuksia vastaan, jolloin kenenkään ei tarvitse ottaa vastuulleen metsäasioiden hoitoa. Suuren metsäomaisuuden luovutukseen liittyy huomattavia taloudellisia ratkaisuja niin luopujalle kuin jatkajalle. useammalle kiinnostuneimmalle yhdessä tai erikseen. Voidaanko lahjan saaja tai metsän ostaja ratkaista arvalla. Kukaan perillisistä ei tähän mennessä ole osoittanut kiinnostusta metsänomistajaksi, tosin metsä on vilahdellut mukana toisen lapsen sijoituskohteissa. Mitä metsällä tehdään. Tietolähteitä jatkajalle www.metsakeskus.fi – uuden metsänomistajan palvelut www.metsaan.fi paikkatietoa omista metsistä www.metsalehti.fi/Kirjat/ Uuden-metsanomistajankirja tietoa uudelle metsänomistajalle Metsäpalvelujen tarjoajat – tilakäynti ammattilaisen kanssa omaan metsään Metsänomistajien yhdistykset – vertaistukea ja vertaistietoa rintökaaren mukaisia perillisiä puoliso, omat vanhemmat, sisaret ja veljet tai heidän jälkeläisensä tai sedät ja tädit, tässä järjestyksessä. Tämä on oivallinen tilaisuus muistaa sellaisia sukulaisia, jotka kokee itselleen läheisiksi
alv) • hevosurheilu.fi 7 oikein 7 oikein nro: 17 nro: 17 Vuodesta 1989 Vuodesta 1989 Ilmestyy tIIstaIna VIIkon kaIkkIen raVIen lähtölIstat sekä VIhjeet Månprinsen A.M. 51 JYVÄsKYlÄ 51 Rata 08 klo 18.00 toto4 P ä ä s y l i p u t 1 5 € , a l l e 1 6 v. Erityisen tiheä ja elinvoimainen vesakko syntyy, jos puut kaadetaan. 06-4289200 www.seinajoenravikeskus.fi Mukana mm: Bret Boko (FI), Edward Ale (FI), Ringostarr Treb (IT), Twigs Voici (FI), Quick Fix (SE), Quid Pro Quo (SE), Donna di Quattro (SE), Jontte Boy (FI), Jeppas Maxi (FI) Seinäjoki-race Lauantaina 30.4. i l m a i s e k s i K a n s a i n v ä l i n e n h u i p p u r a v i k a u s i a l k a a V a p p u a a t t o n a S e i n ä j o e l t a ! Ravirata tarjoaa perheen pienimmille • POSSUJUNAN • POMPPULINNAN • 400:LLE HATTARAN • TAIKURIESITYKSIÄ Lisätietoja ja tilaukset: seinajoen.ravit@seinajoenravit.net puh. Hevosurheilun kesätarjoukset kesätarjoukset H ev o su r H ei lu n a r k is to leena alérini Muu Hevosurheilu . 18 ÅMÅl 61 Rata 55 klo 13.20 RuotsI lAhTi 18 Rata 03 klo 18.00 toto4 GÄVle 63 Rata 51 klo 19.15 RuotsI pe 29.4. Kuolleet puut voidaan poistaa päätehakkuussa tai jättää yhtä hyvin pystyyn. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. klo 14.00 Kansainväliset huippuhevoset taistelevat 60.000 € ykköspalkinnosta! 70 € 6 kk 95 € 6 kk Lehdet puoleksi vuodeksi kotiin kannettuna kesätarjoushinnoin! Hevosurheilun keskiviikko + perjantainumerot 70 € Vihjelehti 7 oikein 95 € Tilaukset ovat määräaikaisia. Kuusen taimet on istutettu toukokuussa 2009. Vaikka kuori hankautuisi rikki molemmista puista, puut eivät silti kasvaisi yhteen. puh. Kaulaamisen ajankohta ei ole lopputuloksen kannalta kovin ratkaisevaa. 35 seinÄJOKi 35 Rata 10 klo 14.00 toto76 ÅBY 64 Rata 50 klo 15.45 RuotsI su 1.5. Jos kuvan puut olisivat molemmat mäntyjä, ne olisivat varmaan kasvaneet yhteen. Heikomman puun latvus olisi ehkä kuollut isomman varjostukseen, jolloin puulla olisi ollut kaksi juuristoa mutta yksi latvus. Jos toinen puu olisi kuusi, nekin olisivat voineet kasvaa yhteen. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. 24 OUlU 24 Rata 17 klo 12.00 lounas FORssA 26 Rata 06 klo 18.00 toto4 ROVAnieMi 31 Rata 19 klo 18.30 toto4 la 30.4. 87 € ovh. Varjoisassa metsässä syntyvät juurivesatkin ovat vähälukuisia ja ne menestyvät kehnosti. f i K e v ä ä n r a v i u r h e i l u n h u i p p u t a p a h t u m a S u o m e s s a ! Seinäjoki-race Lauantaina 30.4. klo 14.00 • Ravintolapaikan • Juhlapuffetin • Käsiohjelman Troikan ravintolapaketti Hinta 40 € sisältää: Vielä muutama paikka vapaana 32 Pe 22.?4. Vuonna 2009 istutettu kuusikko lienee tällä hetkellä 2–3 metrin mittaista. V KO 17 27 46 13 -1 61 6 Teemat: Jalostus ja ajoneuvot P ä ä s y l i p u t 1 5 € , a l l e 1 6 v. 9 ti 26.4. Parhaiten se onnistuu kaulaamalla tai kemiallisesti glyfosaatilla. Vaikka tämä näyttää rakkaudelta, kyse on pikemminkin vihanpidosta ja taistelusta elintilasta. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Pienkoneiden asiantuntija. 5 to 28.4. Lahottajat saattaisivat kyllä päästä puiden kimppuun kohtaamispinnassa. Pysyvätkö ne erillään. Haapojen poiston paras aika on mennyt ohi vuosikymmen sitten. Hävitettäviksi tuomitut haavat kannattaa kaulata jo muutama vuosi ennen päätehakkuuta poistamalla kaistale kuorta ja sen alla oleva nila ympäri puun. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Havupuiden ja lehtipuiden solukkorakenteet ja puolustusjärjestelmät ovat niin erilaiset, että ne varmasti torjuisivat toisensa. s e i n a j o e n r av i k e s k u s. Tarjoukset voimassa 15.7.2016 asti. Sitä, mitä kuoleville haavoille kannattaa tehdä, on kohdetta näkemättä vaikea sanoa. Kun kumpikin puu tuottaa suojakseen haavasolukkoa ja mänty lisäksi erittää runsaasti pihkaa, puut voivat takertua toisiinsa kiinni, mutta elimellistä yhteyttä ja ravinteiden vaihtoa puiden välille ei synny. Hevosen rooli korostuu ensi vuonna Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksissa » 2 Ratsastusammattilaiset ideoivat Suomeen uudenlaista näyttökoetta – malli Ruotsista » liite 4 kokemuksia suomenhevosten alkionsiirrosta ja lämminveristen siitostammojen ostamisesta suomeen » 10 – 12 Kohti astutusten aikaa *64148 82746 132*#4 1601 6 PA L. 110 € menetellen emopuut kuolevat päätehakkuuseen mennessä, kun latvuksessa muodostuvat sokerit eivät enää ruoki juuria. Nopein vaikutus saadaan käsittelemällä puut ennen sydänkesää, jolloin juurten kasvu on kiivaimmillaan. Tunnetaan tapauksia, joissa konkeloon mäntyä vasten kallistuneen kuusen latvus on kasvanut männyn runkoon kiinni ja pysynyt elossa, vaikka kuusen tyviosa ja juuristo ovat kuolleet. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. tähtenä Seinäjoen Toto76-kierroksen valiodivisioonassa s.39 tällä VIIkolla: 5 ,90 euroa hej, olen jeppas maxi H ev os ur he ilu 26.4.2016 TURKU 9 Rata 05 klo 12.00 lounas helsinKi 12 Rata 01 klo 18.30 toto65 sOlVAllA 59 Rata 50 klo 19.15 RuotsI JÄGeRsRO 60 Rata 51 klo 19.27 RuotsI ke 27.4. Myynnissä pe–ti • 92. LUONTO Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. TU O M A S SU N I Vihaa vai rakkautta. Miten mahtaa käydä näille. Kysyjä on oikeassa: jos molemmat olisivat mäntyjä, ne olisivat kasvaneet yhteen. 42 PORi 42 Rata 07 klo 14.00 toto4 JOensUU 47 Rata 14 klo 17.30 toto4 ROMMe 56 Rata 55 klo 13.20 RuotsI TAMPeRe 5 Rata 02 klo 18.00 toto5 esKilsTUnA 57 Rata 51 klo 19.00 RuotsI ma 2.5. i l m a i s e k s i w w w. Ylispuiden pikainen eliminointi on tarpeen taimikon jatkokehityksen kannalta. Mikä olisi paras tapa ja ajankohta poistaa avohakkuun yhteydessä jätetyt isot haapapuut kuusitaimikon seasta. Päätehakkuussa taimikkoon jääneet elävät haavat ovat ongelmallisempia, koska ne alkavat tehdä valoon päästyään juurivesoja. 020 760 5300 www.hevosurheilu.fi/hutilaus tilaukset@hevosurheilu.fi ovh. Näin Läheisyydestä huolimatta elimellistä yhteyttä toisiinsa kietoutuneiden männyn ja koivun välille ei synny. Puiden jät42 MAKASIINI 5 • 2016 42 MAKASIINI 5 • 2016 4404_.indd 42 30.6.2016 17.38. SEPPO VUOKKO Miten isot haavat poistetaan taimikosta
Miksi teräketju pyörii luvatta. Kytkinrummussa on vetopyörä teräketjua varten. Talvella moottorisahani teräketju alkoi pyöriä tyhjäkäynnillä varoittamatta. Suurten ja jäykkäoksaisten runkojen kaataminen voi tehdä pahaa jälkeä taimikolle. Soran ja muiden maa-aineisten myyntitulo on muuta pääomatuloa, joka ilmoitetaan esitäytetyllä verolomakkeella. 51 JYVÄsKYlÄ 51 Rata 08 klo 18.00 toto4 P ä ä s y l i p u t 1 5 € , a l l e 1 6 v. 020 760 5300 www.hevosurheilu.fi/hutilaus tilaukset@hevosurheilu.fi ovh. KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. klo 14.00 • Ravintolapaikan • Juhlapuffetin • Käsiohjelman Troikan ravintolapaketti Hinta 40 € sisältää: Vielä muutama paikka vapaana 32 Pe 22.?4. alv) • hevosurheilu.fi 7 oikein 7 oikein nro: 17 nro: 17 Vuodesta 1989 Vuodesta 1989 Ilmestyy tIIstaIna VIIkon kaIkkIen raVIen lähtölIstat sekä VIhjeet Månprinsen A.M. Kun tyhjäkäyntiä sääti niin, ettei ketju liikkunut, saha sammahti heti. Terä on vetäissyt muutaman säikeen turvakangasta, joka on jumittanut kytkinrummun. Soran ja muiden maa-ainesten myynti on arvonlisäverollista, joten myyntituloon on lisättävä 24 prosentin arvonlisävero. LEO SAASTAMOINEN Miten soran myyntiä verotetaan. s e i n a j o e n r av i k e s k u s. HANNU JAUHIAINEN 4404_.indd 43 30.6.2016 17.38. Soran myyntiä koskeva ohjeistus muuttui vuoden alusta. 42 PORi 42 Rata 07 klo 14.00 toto4 JOensUU 47 Rata 14 klo 17.30 toto4 ROMMe 56 Rata 55 klo 13.20 RuotsI TAMPeRe 5 Rata 02 klo 18.00 toto5 esKilsTUnA 57 Rata 51 klo 19.00 RuotsI ma 2.5. Keskipakoiskytkimessä on kampiakselin päässä oleva kytkinkeskiö, joka pyörii aina, kun moottori käy. Omaan käyttöön soraa ja muita maa-aineksia voi ottaa verovapaasti. V KO 17 27 46 13 -1 61 6 Teemat: Jalostus ja ajoneuvot P ä ä s y l i p u t 1 5 € , a l l e 1 6 v. Olen myymässä lähiseudun mökkiläiselle muutaman kuorman soraa. Kytkimen neulalaakeri on syytä myös voidella. 5 to 28.4. Kytkinkeskiössä on jousikuormitteiset kytkinpalat, jotka liikkuvat keskipakoisvoiman vaikutuksesta, kun lisätään kierroksia moottoriin. 9 ti 26.4. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki Hevosurheilun kesätarjoukset kesätarjoukset H ev o su r H ei lu n a r k is to leena alérini Muu Hevosurheilu . Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. 35 seinÄJOKi 35 Rata 10 klo 14.00 toto76 ÅBY 64 Rata 50 klo 15.45 RuotsI su 1.5. 18 ÅMÅl 61 Rata 55 klo 13.20 RuotsI lAhTi 18 Rata 03 klo 18.00 toto4 GÄVle 63 Rata 51 klo 19.15 RuotsI pe 29.4. Kytkinpalat painautuvat kytkinrumpua vasten, joka lähtee pyörimään. Jos haapoja on paljon ja ne ovat hyvälaatuisia, voi vastikään kuolleiden runkojen korjuu rakennuspuuksi olla mahdollista siellä, missä homma onnistuu taimikkoa tuhoamatta. Syynä voi olla terän pyyhkäisy turvahousun lahkeeseen. Sahan teräketjun pyöriminen joutokäynnillä on turvallisuusriski, joten se pitää korjata viipymättä. Nyt se on sitä vain silloin, kun kuljetuksesta laskutetaan erikseen. i l m a i s e k s i K a n s a i n v ä l i n e n h u i p p u r a v i k a u s i a l k a a V a p p u a a t t o n a S e i n ä j o e l t a ! Ravirata tarjoaa perheen pienimmille • POSSUJUNAN • POMPPULINNAN • 400:LLE HATTARAN • TAIKURIESITYKSIÄ Lisätietoja ja tilaukset: seinajoen.ravit@seinajoenravit.net puh. Silloin jousivoima ei vastusta kytkinpalojen siirtymistä kytkinrumpua vasten ja ketju pyörii jatkuvasti. Usein myös kytkinrumpu jumittuu kampiakselin päähän. 87 € ovh. Miten myyntituloa verotetaan. 06-4289200 www.seinajoenravikeskus.fi Mukana mm: Bret Boko (FI), Edward Ale (FI), Ringostarr Treb (IT), Twigs Voici (FI), Quick Fix (SE), Quid Pro Quo (SE), Donna di Quattro (SE), Jontte Boy (FI), Jeppas Maxi (FI) Seinäjoki-race Lauantaina 30.4. Moottorisahan kytkin toimii keskipakoisvoimaperiaatteella. Ensiharvennuksessa haavat voidaan hakata polttopuuksi tai jättää hyönteisten ja kolopesijöiden iloksi. Aikaisemmin kuljetuksen osuus tulosta laskettiin maatalouden tuloksi. substanssipoisto sekä muut sora-alueeseen liittyvät kulut. tähtenä Seinäjoen Toto76-kierroksen valiodivisioonassa s.39 tällä VIIkolla: 5 ,90 euroa hej, olen jeppas maxi H ev os ur he ilu 26.4.2016 TURKU 9 Rata 05 klo 12.00 lounas helsinKi 12 Rata 01 klo 18.30 toto65 sOlVAllA 59 Rata 50 klo 19.15 RuotsI JÄGeRsRO 60 Rata 51 klo 19.27 RuotsI ke 27.4. Kytkinjousen katkeaminen voi aiheuttaa ketjun pyörimisen joutokäynnillä. Lahoavien haapojen taloudellinen arvo on vähäinen, ne eivät myöskään haittaa enää taimikon kehitystä valotai juuristokilpailulla. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. i l m a i s e k s i w w w. 24 OUlU 24 Rata 17 klo 12.00 lounas FORssA 26 Rata 06 klo 18.00 toto4 ROVAnieMi 31 Rata 19 klo 18.30 toto4 la 30.4. Kytkinrumpu on laakeroitu kampiakselin päähän neulalaakerilla, jotta kytkinrumpu ei pyörisi joutokäynnillä. Entä onko oma käyttö verollista. Hevosen rooli korostuu ensi vuonna Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksissa » 2 Ratsastusammattilaiset ideoivat Suomeen uudenlaista näyttökoetta – malli Ruotsista » liite 4 kokemuksia suomenhevosten alkionsiirrosta ja lämminveristen siitostammojen ostamisesta suomeen » 10 – 12 Kohti astutusten aikaa *64148 82746 132*#4 1601 6 PA L. Muutamasta kokeilusta sain tarpeekseni, joten tein homman loppuun ”jatkuvasti pyörivällä ketjulla”. Substanssipoisto on myydyn soramäärän osuus sora-alueen hankintamenosta. Myynnissä pe–ti • 92. Ne kirjataan samalle lomakkeelle kuin tulotkin. KARI MIELIKÄINEN Miksi ketju pyörii tyhjäkäynnillä. Soran myyntitulosta voidaan vähentää ns. klo 14.00 Kansainväliset huippuhevoset taistelevat 60.000 € ykköspalkinnosta! 70 € 6 kk 95 € 6 kk Lehdet puoleksi vuodeksi kotiin kannettuna kesätarjoushinnoin! Hevosurheilun keskiviikko + perjantainumerot 70 € Vihjelehti 7 oikein 95 € Tilaukset ovat määräaikaisia. 110 € täminen pystyyn voi olla järkevää monestakin syystä. f i K e v ä ä n r a v i u r h e i l u n h u i p p u t a p a h t u m a S u o m e s s a ! Seinäjoki-race Lauantaina 30.4. Tarjoukset voimassa 15.7.2016 asti. puh
Pienialaiset korvet eivät erotu pienimittakaavaisessa kartassa, vaikka niiden kokonaispinta-alan osuus soista on merkittävä. Kartat ovat verkossa vapaasti kaikkien saatavilla. METSÄVARAKARTAT Metsävarat tunnetaan Suomessa paremmin kuin missään muualla. Kangasmaat Korvet Rämeet Avosuot 44 MAKASIINI 5 • 2016 44 MAKASIINI 5 • 2016 4396_.indd 44 30.6.2016 18.31. Nykyisten, monilähdeinventointiin perustuvien metsävarakarttojen avulla voidaan arvioida jopa tilakohtaisia puustotietoja. Soita on etenkin Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla, jossa rämeet ja avosuot muodostavat isoja kokonaisuuksia. TEKSTI SINIKKA JORTIKKA JA AIMO JOKELA KUVAT ERKKI OKSANEN PALJONKO PUUTA ON METSÄSSÄSI. Kangas vallitsee Suurin osa Suomen maa-alasta on metsätalouden maata eli kankaita tai soita. Lähde: Monilähteinen VMI 2013
45 MAKASIINI 5 • 2016 45 MAKASIINI 5 • 2016 4396_.indd 45 30.6.2016 18.31
Yli sata tietoa koealalta Koeala sattuu rehevään korpeen, jossa on äskettäin tehty taimikonhoito. Puiden luvun yhteydessä sakset ilmoittavat tarkemmin mitattavat koepuut. Kolmijalka pystyyn, tarkkuuspaikannin kolmijalkaan ja koealan sijainti alkaa tarkentua satelliittien avulla. Luvun jälkeen kone laskee tarvittavat mediaanikoepuut, joista mitataan pituus ja arvioidaan ikä. Maastopäivän päätteeksi tiedot tarkistetaan vielä illalla majapaikassa, jonka jälkeen ne lähetetään verkkoa pitkin Lukeen jalostettavaksi. Yhdeltä koealalta kirjataan pitkästi yli sata erilaista tietoa. Ensimmäisellä koealalla välineet kalibroidaan eli tarkistetaan, jotta tiedot ovat varmasti luotettavia. Tänä vuonna maastotyötä tekee 20 ryhmää ympäri Suomea. Kuuluu jatkuvaa piipitystä, kun Hanhilahti taltioi tottuneesti tietoja. 46 MAKASIINI 5 • 2016 4396_.indd 46 30.6.2016 18.31. Samaan aikaan Pietilä ottaa maaperänäytteitä, arvioi kasvupaikkatietoa, tehtyjä ja tulevia toimenpiteitä, tuhoja, puiden laatua ja muun muassa rajaa kuviota. VMI:n tärkein tehtävä on tuottaa tietoa Suomen metsistä kansallisisiin ja kansainvälisiin tilastoihin ja seurantoihin. METSÄVARAKARTAT ”Keruuohjelmissa on lisäksi lukuisia loogisuusehtoja, joten aivan hulluja arvoja sinne ei voi syöttää.” P ohjatiedot metsävarakarttoihin kerätään maastosta osana Valtakunnan metsien inventointia (VMI). Sitten vilkaisu karttaan ja käsisuuntimeen ja kohti ensimmäistä koealaa. Toukokuussa mittausurakkaansa aloitti Nurmijärvellä avustavan tutkijan Ville Pietilän johtama ryhmä, jossa mittausapulaisena on metsätalousinsinööriksi opiskeleva Veetrikki Hanhilahti. Mittausapulainen alkaa lukea puita saksilla, jotka mittaavat puun läpimitan lisäksi etäisyyden ja suunnan koealan keskipisteeseen. Ennen autolta lähtöä kaverit kasaavat eväiden lisäksi reppuihinsa melkoisen määrän välineistöä – muun muassa tarkkuuspaikantimen, puiden pituusmittarin, tallentimet ja ikäkairan
Maastoryhmän Veetrikki Hanhilahti ja Ville Pietilä pohtivat, saadaanko koepuumännystä laatuvaatimukset täyttävää tukkia. Tarkastuksia ja täydennyksiä Ennen kuin VMI:n mittaustietoja päästään hyödyntämään kartanteossa, ne käyvät läpi useita tarkistusja täydennysvaiheita. 47 MAKASIINI 5 • 2016 4396_.indd 47 30.6.2016 18.31. Lähde: Monilähteinen VMI 2013 1996–2003 2013 ”Herkkiin mittalaitteisiin vaikuttavat toki lämpötila ja sade, mutta laitteet kalibroivat koko ajan itseään, joten ne ovat vaativissakin maasto-olosuhteissa luotettavia”, maastotyöstä vastaava tutkija Arto Ahola Lukesta kertoo. Tarkastusten jälkeen Ahola täydentää aineistoa. Vas. Lisäksi koepuille Tutkija Arto Ahola vastaa Lukessa VMI:n maastotyöstä. Entistä enemmän puuta Lähde: Monilähteinen VMI 1996-2003. Esimerkiksi automaattisesti suoritettavat tarkistusohjelmat käyvät aineistoa läpi ja etsivät sieltä epäloogisuuksia. ”Keruuohjelmissa on lisäksi lukuisia loogisuusehtoja, joten aivan hulluja arvoja sinne ei voi syöttää”, Ahola kertoo. Siihen liitetään muun muassa omistajatiedot sekä puuntuotannon rajoitustiedot kuten suojelualueet. Puuston keskitilavuus metsä-ja kitumaalla, m /ha 15–45 45–62 62–79 79–96 96–113 113–131 131–148 148–165 165–182 Puuston keskitilavuus metsä-ja kitumaalla, m /ha 15–45 45–62 62–79 79–96 96–113 113–131 131–148 148–165 165–182 Karttaparista näkyy, että puuston keskitilavuus on kasvanut 13 vuoden aikana lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Kuorimittarilla mitataan puun kuoren paksuus
Kun tämä vaihe on valmis, tutkija Juho Pitkänen laskee puille vielä tilavuudet: kokonaistilavuus sekä tukki-, kuituja hukkapuun tilavuus. valtakunnan metsien inventointi. 0–15 15–21 21–27 27–38 38–50 50–56 56–63 63–71 71–95 0–15 15–21 21–27 27–38 38–50 50–56 56–63 63–71 71–95 0–15 15–21 21–27 27–38 38–50 50–56 56–63 63–71 71–95 Kuusi vahvoilla etelässä 48 MAKASIINI 5 • 2016 4396_.indd 48 30.6.2016 18.31. Neljä ensimmäistä inventointia tehtiin linjoittaisina arviointeina siten, että mittausryhmät kävelivät maan lounaasta koilliseen kulkevia linjoja tehden arviointeja ja havaintoja linjalle osuneista metsiköistä. Entistä parempia satelliittikuvia Maastotietojen lisäksi metsävarakarttojen laadintaan tarvitaan korkeusmalli, numeerinen maastokartta ja sa”Valaistusolojen, kasvien yhteyttämisaktiviteetin ja sitä kautta lajien erottuvuuden kannalta kesä-heinäkuussa otetut kuvat ovat parhaita.” Lähde: Monilähteinen VMI 2013 Kuusen keskitilavuus kunnittain metsäja kitumaalla, m /ha Männyn keskitilavuus kunnittain metsäja kitumaalla, m /ha Koivun keskitilavuus kunnittain metsäja kitumaalla, m /ha Puuston tilavuudella mitattuna mäntyä on paljon Kaakkois-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa. Koivun keskitilavuudessa ei ole havaittavissa selviä alueellisia keskittymiä. Pysyvien koealojen osuutta lisätään, koska tällä tavalla saadaan luotettavampaa tietoa metsissä tapahtuvista muutoksista”, Ahola kertoo. Myöhemmin koealat on sijoitettu ryppäisiin, jotka ovat keskimäärin yhden työpäivän kokoisia. Lisää pysyviä koealoja Ensimmäinen maastoinventointi tehtiin Suomessa 1920-luvulla, nyt on menossa 12. Kuusen keskitilavuus on suuri maapohjaltaan rehevillä alueilla Etelä-Suomessa: Hämeessä ja Pohjois-Savossa. Vuosittain koko maassa mitataan noin 15 000 koealaa, joista metsätalousmaalta on noin 10 000. Kolmannes koealoista osuu rakennetulle alueelle, pelloille, vesistöihin tai muulle metsätalouden ulkopuolisille alueille. Karttatuotannossa käytetään viiden viimeisen vuoden mittaustietoja ja aina, kun saadaan uusimmat tiedot, vanhin vuosi tiputetaan pois. METSÄVARAKARTAT viedään tukitustiedot ja kairatuista ikälastuista määritellyt puiden iät ja läpimitan kasvut. ”Tällä hetkellä pysyviä koealoja on noin 20 prosenttia, mutta sitä nostetaan VMI 12:ssa noin 60 prosenttiin
Mitä pienempi kuva-alkion koko, sitä enemmän yksityiskohtia pystytään erottamaan. Uudistettavan osuus vaihtelee telliittikuvia. 49 MAKASIINI 5 • 2016 4396_.indd 49 30.6.2016 18.31. Meillä on noin 26 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata ja satelliittikuvien anRelaskoopin avulla saadaan selville puuston pohjapinta-ala. Itse asiassa jokainen karttaprosessi alkaa satelliittikuva-aineiston hankinnalla. Uusimmissa kartoissa käytettiin pääasiassa vuoden 2013 satelliittikuvia, jotka ovat Landsat 8 -luonnonvarasatelliitin ottamia. Suomen metsävarakarttojen kuva-alkion kooksi on valittu 16 metriä x 16 metriä. Uudistuskypsien metsiköiden osuus puuntuotannon metsämaalla, % Lähde: Monilähteinen VMI 2013 7–10 10–12 12–14 14–16 16–18 18–21 21–25 25–31 31–46 Etelä-Suomessa uudistuskypsien metsien osuus on suuri Ahvenanmaalla ja eteläja länsirannikolla. Elektronisilla mittasaksilla mitataan puun läpimitan lisäksi myös puun etäisyys ja suunta koealan keskipisteestä. Tämä näkyy myös tuotetuissa metsävarakartoissa”, kertoo tutkija Matti Katila Lukesta. Myös Lapin pohjoisosissa puuntuotannossa olevalla metsämaalla uudistuskypsiä metsiä on paljon. Satelliittikuva muodostuu kuva-alkioista, joiden sävyarvo vastaa kasvillisuuden heijastaman säteilyn määrää tietyllä aallonpituusalueella. ”Landsat 8 -satelliitin kuvat ovat laadultaan selvästi aiempien Landsat-satelliittien kuvia parempia. Kuvat pyritään valitsemaan yhden kesän ajalta
Tämä näkyy myös tuotetuissa metsävarakartoissa.” 50 MAKASIINI 5 • 2016 4396_.indd 50 30.6.2016 18.31. Vuoden 2009 jälkeen tehdyt päätehakkuut näkyvät puolestaan hyvin vaaleina alueina vuoden 2013 kartassa. METSÄVARAKARTAT Puuston tilavuuden kasvu näkyy karttaparissa vihreän sävyjen tummenemisena vuosien 2009 ja 2013 välisenä aikana. Päätehakkuut erottuvat Lähde: Monilähteinen VMI 2009 ja 2013 Puuston keskitilavuus, m /ha 0–60 61–120 121–184 185–249 250– Muu maa 2009 2013 ”Landsat 8 -satelliitin kuvat ovat laadultaan selvästi aiempien Landsat-satelliittien kuvia parempia
Paikattavia kohtia aiheuttavat esimerkiksi pilvet. ”Tuloksia lasketaan vain metsätalousmaalle”, Katila kertoo. Jos kuvia tältä ajankohdalta ei löydy, otetaan tarkasteluun toukokuun lopun tai elokuun kuvat”, Katila kertoo. siosta jokaiselle 16 metriä x 16 metriä ruudulle pystytään laskemaan ja kuvantamaan kartalle esimerkiksi kasvupaikkatunnukset, puuston ikä, järeys, puulajien runkotilavuus ja biomassa. Kuvia on oltava paljon, koska yhdeltä kuvalta puuttuviin alueisiin pyritään etsimään täydennystä toisesta kuvasta. ”Valaistusolojen, kasvien yhteyttämisaktiviteetin ja sitä kautta lajien erottuvuuden kannalta kesä-heinäkuussa otetut kuvat ovat parhaita. 51 MAKASIINI 5 • 2016 4396_.indd 51 30.6.2016 18.31. Myös metsätalousmaahan lukeutuvien soiden rajaamisessa käytetään apuna maastotietokantaa. Yksi Landsat 8 -satelliittikuva kattaa 170 kilometriä x 183 kilometriä, joten Suomen pinta-alan peittämiseen tarvittiin noin 40 kuvaa. Seuraavassa karttatuotannossa voidaan käyttää Euroopan Avaruusjärjestö ESA:n Sentinel 2 -satelliitin tuottamaa kuva-aineistoa. Tulevaisuudessa metsäkarttojen laatu paranee. Maastokarttaakin tarvitaan Karttaprosessin seuraavassa vaiheessa satelliittikuvia täydennetään muista karttalähteistä saatavalla tiedolla. Kasvukairan avulla otetaan näyte puun iän ja läpimitan kasvun määrittämiseksi. Kesäkuvien parhaat Karttatuotannosta vastaavat tutkijat seuraavat satelliittien tuottamia kuvia kesäkauden ja valitsevat niistä parhaat. Tutkija Matti Katila vastaa kunnittaisten metsävaratietojen laskemisesta. Vertex, puiden pituusmittauslaitteisto Maaperäkairalla otetaan näyte maalajista ja mitataan humuksen paksuus. Pellot, vedet, taajamat, rakennukset, tiet ja voimalinjat erotetaan metsätalousmaasta Maanmittauslaitoksen numeerisen karttatiedon avulla. Siinä satelliittikuvien kuva-alkioiden koot ovat jopa 10 metriä x 10 metriä. Koealoilta kerätyt tiedot tallennetaan maastotallentimiin
”Mikäli satelliittikuvat ovat eri vuodelta kuin mittaustiedot, koealojen puusto kasvatetaan kasvumallien avulla vastaamaan valittua ajankohtaa. Esimerkiksi viime vuonna julkaistut kartat vastaavat tilannetta 31.7.2013. Lisäksi pyritään tunnistamaan selvästi muuttuneet koealat kuten päätehakkuut, ja muutetaan koealojen puustotiedot uutta tilannetta vastaavaksi”, Katila kertoo. Keskitilavuudeltaan suurin puulaji määrää kuva-alkion värin. Tulokset pyritään tuottamaan vastaamaan tietyn päivämäärän tilannetta. VMI rypään koeala 1 VMI rypään koeala 2 52 MAKASIINI 5 • 2016 4396_.indd 52 30.6.2016 18.31. Koeala on sama, jota Pietilän johtama VMI-maastoryhmä oli mittaamassa. ”Jos kuva-alkion kohdalle ei satu koealaa, sille saadaan metsäja puustotiedot kuva-alkiota kuvapiirteiltään vasVäri kertoo suurimman puulajin Lähde: Monilähteinen VMI 2013. Esimerkiksi koealaa 1 ympäröi lehtipuustoinen tai vähäpuustoinen metsä, jota kuvaa tumma sävy tai musta väri. METSÄVARAKARTAT Maanpinnan muodot kuten kaltevuus ja rinteiden suunta aiheuttavat satelliittikuviin virheitä, koska maanpinnan muoto vaikuttaa paikallisesti valaistusoloihin ja kasvillisuuden heijastamaan säteilyyn ja sitä kautta satelliittikuvien sävyarvoihin. ”Mikäli satelliittikuvat ovat eri vuodelta kuin mittaustiedot, koealojen puusto kasvatetaan kasvumallien avulla vastaamaan valittua ajankohtaa.” Mänty Kuusi Lehtipuut Koealan sijainti tallentuu tarkkuuspaikantimen muistiin sillä aikaa, kun maastoryhmä mittaa koealan puita. Satelliittikuva on tilanteesta ennen taimikonhoitoa. Nämä virheet korjataan numeerisen korkeusmallin avulla. Koealan puustotiedot yhdistetään koealan kohdalle osuvan kuva-alkion kuvapiirteisiin. Lopuksi tiedot yhdistetään Kun karttojen pohjatyöt on tehty ja maastosta mitatut VMI:n tiedot ovat laskentakunnossa, alkaa varsinainen metsävarakarttojen tuotanto. Se, millaista metsää ja puustoa satelliittikuvien sävyarvojen takana on, selviää VMI:n koealoilta mitattujen tietojen perusteella
Luken metsävarakartat löytyvät valitsemalla valikosta Karttatasot > Tiedontuottajittain > Luonnonvarakeskus. Apuna vaikka metsän hankinnassa Metsävarakarttoja tuotetaan 44 eri teemasta: kartalle saadaan esimerkiksi puutavaralajien tilavuudet puulajeittain, kasvupaikkatiedot, puuston ikä, latvuspeitto sekä biomassat puulajeittain ja ositteittain. Teemme myös tilauksesta tarkempia analyysejä esimerkiksi metsäteollisuusyrityksille, vaikkapa puunhankinnan suunnittelua palvelemaan. Katilan ohella metsävarakarttoja ja kunnittaisia tuloksia tuottavat Lukessa erikoistutkija Kai Mäkisara ja metsätalousinsinööri Jouni Peräsaari. 3D avuksi tiedon keruuseen Piikkipaikka metsävarojen inventoinnissa säilytetään menetelmiä kehittämällä, Luken metsänarvioimistieteen professori Annika Kangas sanoo. Piikkipaikka säilytetään satsaamalla etenkin menetelmäkehitykseen.” Mitä uutta metsien inventointiin kehitetään. Esimerkiksi kaavoittajan täytyy kyetä määrittämään maankäyttöpäätösten vaikutukset biotaloudelle tai ekosysteemipalveluille.” Kuka maksaa. Karttoja voidaan käyttää esimerkiksi metsäsuunnitteluun pienillä alueilla ja metsäteollisuuden puunhankinnan suunnitteluun: kiinnostavat puutavaralajit voidaan paikantaa teemakartoilta ja korjuumahdollisuudet arvioida Maanmittauslaitoksen maastotietokannan avulla. Tietoja käytetään runsaasti myös erilaisiin tutkimuksiin kuten lajien elinympäristön laadun arviointiin ja metsien suojelun suunnitteluun. Olemme mukana kehitystyössä.” Miten tietojen käytettävyyttä parannetaan. Tuloksia voidaan tuottaa kuntatason lisäksi tilatasollekin, jos metsätilojen rajat on liitetty mukaan. Tällöin pystytään määrittämään jopa se, kuinka paljon kuitupuuta on kunkin metsänomistajan metsässä kunnan alueella. ”Syntyy. Artikkeli on tehty Luonnonvarakeskuksen ja Metsälehden yhteistyönä. Uusi teknologia mahdollistaa entistä paremman palvelun.” Syntyykö teknologian soveltamisessa kehitysloikka. On hienoa, että hallitus rahoittaa metsätietojärjestelmän ja sähköisten palvelujen kehittämistä kärkihankkeessaan. Laadukas tutkimus on välttämätöntä kansallisen päätöksenteon lisäksi myös Suomen kansainvälisten raportointivelvollisuuksien takia. Verovaroin tuotettua tietoa on jaettava laajasti, jotta yhteiskunta saa rahoilleen vastinetta. taavien koealatietojen perusteella niin sanotun k:n lähimmän naapurin menetelmällä”, Katila kertoo. Pohjoismaat ovat olleet lähes sata vuotta metsävarojen inventoinnin edelläkävijöitä. Samalla tulkinnassa käytetyille koealoille summataan painoa eli pinta-alaa laskentayksiköittäin, esimerkiksi kunnittain. ”Valtakunnan metsien inventointi (VMI) tuottaa tietoa valtakunnan tason suunnitteluun ja seurantaan, ja toiminta on valtion rahoittamaa. ”Tulevaisuudessa maastotietoja kerätään digikameroilla ja maalaserkeilaimilla. Maastokoealojen lisääminen olisi yksi tie parantaa tiedon laatua. Tämän jutun kartoissa keskitytään puiden tilavuuksiin, ikään ja kasvupaikkaan. Laskentayksikön tulkintaan käytettyjen koealojen painosummien avulla voidaan sitten laskea kunnittaisia tuloksia. Metsävarakartat sopivat tietolähteeksi esimerkiksi myös silloin, kun mietitään lukuisten biovoimalaitosten sijaintia Suomessa. 3D-teknologian avulla metsävarakarttojen luotettavuus paranee, ja pystymme tuottamaan tulokset entistä pienemmille alueille. Metsävarakarttoja voi ladata omaan käyttöön GeoTIFF-tiedostoina Luken omasta tiedostopalvelusta osoitteessa kartta.luke.fi. TEKSTI MERJA LINDROOS Professori Annika Kangas on työskennellyt Helsingin ja Joensuun yliopistoissa ennen siirtymistään Luonnonvarakeskukseen. Pohjoismaissa ollaan juuri siirtymässä kaksiulotteisesta aineistosta informatiivisempaan kolmiulotteiseen kaukokartoitusaineistoon. ”Laskentatavasta johtuen kunnittaiset tulokset poikkeavat hieman siitä, mitä saataisiin summaamalla vastaavan muuttujan arvoja metsävarakartalta”, Katila jatkaa. Lisäksi kehitämme uusia työkaluja, jotta myös maakuntaa pienempien alueiden hakkuumahdollisuuksia voidaan arvioida. Uuden tekniikan avulla saadaan aiempaa monipuolisempaa tietoa muun muassa puiden runkojen muodosta tai oksien määrästä. 53 MAKASIINI 5 • 2016 4396_.indd 53 30.6.2016 18.31. Tiedostojen katselu ja käsittely vaativat jonkin sopivan paikkatieto-ohjelmiston, joita on myös vapaasti verkosta saatavilla. Tavoitteena on jo metsässä tietää, mihin käyttötarkoitukseen mikäkin puu soveltuu parhaiten. ”Tulosten käytettävyyttä parannamme siten, että kuka tahansa voi tehdä kyselyjä aineistosta verkkosovelluksen avulla. Saamme kuitenkin vastaavat parannukset halvemmalla tehostamalla kaukokartoituksen käyttöä. Käy tutustumassa LUONNONVARAKESKUKSEN tuottamia karttoja voi katsella internetissä Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen paikkatietopalvelusta www.paikkatietoikkuna.fi
Ehkäpä teollisuuden kannattaisi ottaa aiheekseen tuleva puun saatavuus valitsemillaan politiikkalinjauksilla ja katsoa, millaista tarinaa nopat tarjoavat. Etenkin metsäteollisuuden näkemykset kummastuttavat. Metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennuksesta ei myöskään löydy yhteisymmärrystä. Nämä nopathan ovat sellaisia, joita heitetään ja nopista saaduista kuvista yritetään kehittää tarina. Vinkkinä voin jo nyt kertoa, että tutkimusten mukaan kaikilla yllämainituilla uudistuksilla voidaan edistää myös puun tarjontaa. Hallitusohjelman mukaan vähennys koskee myös maaja metsätalouden harjoittajia. Jos ne tehdään järkevästi. Hyvä tavoite sinänsä, jos tavoitteena on romuttaa suomalainen metsävaratietojärjestelmä. kupolvenvaihdoksia se ei edistä. M etsätietoa koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu koko alkuvuosi. Mutta ei – tarinanopat arpoivat lausunnon, jonka mukaan malli on hyvä. Esitetyllä monimutkaisella mallilla on hyvät tavoitteet, mutta suMetsäteollisuuden tarinanopat KOLUMNI KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. Palveluita metsänomistajille pystytään tarjoamaan, vaikka kaikki tieto ei olisikaan julkista. Tarinoissa ei ole aina päätä eikä häntää. Biotalouden ja metsäteollisuuden puuhuollon kannalta olisi tärkeää, että vähennys koskee mahdollisimman suurta joukkoa metsänomistajia. Valtionvarainministeriön esitys ei kuitenkaan toimi. Toinen vaihtoehto olisi oikeasti analysoida metsäpolitiikan vaikutuksia. Voisin kuitenkin lyödä pullakahvit vetoa, että metsäteollisuuden nopat arpovat linjauksen, jossa todetaan, ettei yrittäjävähennystä tule ulottaa pienemmille metsänomistajille. Metsäteollisuuden uskoisi toivovan, että valtionvarainministeriö valmistelisi mallin, joka edistää myös puun markkinoilletuloa. Kyseessä on metsänomistajan omaisuustiedon käyttöä koskeva lainsäädäntö. Hyvää on se, että hallitus etsii asiaan ratkaisua. Jos aihe on liian vaikea, saa meiltä MTK:sta varmasti asiantuntija-apua. Teollisuuden noppien väite, että tämä romauttaisi harvennushakkuiden määrän, on höttöisellä pohjalla, koska käytännössä kyse on kuitupuun kysynnästä. T arinanoppia heiteltäessä annetaan usein aihe, josta tarinaa kerrotaan. Päätöksenteossa ovat niin kemera, metsätilojen sukupolvenvaihdokset, metsätietolainsäädäntö kuin yrittäjävähennyskin. Kautta vuosikymmenten tämän tiedon olemassaolo ja käyttäminen on perustunut metsänomistajan luottamukseen järjestelmää kohtaan. Ehkä malli on niin monimutkainen, ettei sitä lausuntoa laadittaessa ymmärretty. 54 MAKASIINI 5 • 2016 54 MAKASIINI 5 • 2016 4398_.indd 54 30.6.2016 18.01. Metsäpolitiikan konsensus rakoilee eikä yhteisymmärrystä löydy mistään. K emerajärjestelmän ongelmat ovat hyvin tiedossa. Mielenkiinnolla odotan, minkälaisia kannanottoja metsäteollisuus tulee esittämään vaikkapa hallitusohjelman mukaisesta yrittäjävähennyksestä. Hyvä tavoite sinänsä, jos tavoitteena on romuttaa suomalainen metsävaratietojärjestelmä. Saattaapi olla, että myös yrittäjävähennykseen löytyy yllättävä tarina. Näistä kolmeen ensin mainittuun teollisuuden nopat ovat jo linjaukset arponeet. Metsuritöiden tekoon uhkasi tulla pitkä katkos ja metsänhoidon edistämisen sijaan vähätkin varat uhkaavat kulua teollisuuden kuitupuuaseman pönkittämiseen. Pankkitilienkään tiedot eivät ole kenen tahansa saatavilla, kuten eivät myöskään metsäteollisuuden tuotantolaitosten tiedot. Tästä huolimatta metsäteollisuuden nopat arpoivat linjauksen, jonka mukaan kaiken tiedon pitäisi olla kaikille julkista. K esän edetessä politiikan tekeminen vaikeutuu. Jäin miettimään, tehdäänkö metsäteollisuuden kannanottoja tarinanoppien avulla. Rahojen riittämättömyyden ongelma ratkeaisi, jos tukikelpoisen kohteen puuston läpimitan pudotettaisiin nykyisestä 16 senttimetristä 13 senttimetriin. Kuitupuuta tunnetusti saa rahalla, kemeralla on tärkeämpiäkin kohteita
Se on kevyt ja sopii sekä naisille että miehille. Ehkä tarinasi liittyy niihin. Lähetä meille kuva ja lyhyt kertomus kesän kohokohdasta. VOIT VOITTAA SAHAN Metsälehden toimitus valitsee parhaat kuvat ja tarinat, jotka julkaistaan syksyn lehdissä. METSÄNOMISTAJAN KESÄ 55 MAKASIINI 5 • 2016 4408_.indd 55 30.6.2016 17.28. MENNESSÄ Lähetä kuva ja vajaan liuskan eli noin 2 000 merkin pituinen teksti sähköpostilla osoitteeseen palaute@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla osoitteeseen Metsälehti, Kesäkilpailu, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Väljät kilpailusääntömme kelpuuttavat mukaan myös vanhat kuvat ja tarinat. Kaikkien julkaistavaksi valittujen kuvien kesken arvomme pääpalkintona vapaa-ajan käyttöön tarkoitetun Stihl MSA 120 C-BQ -moottorisahan. Tarinankin voi pukea vaikka runomuotoon. Kuvan ei välttämättä tarvitse olla valokuva. Siitä löytyy hyviä ideoita, mitä muuta metsässä voi syödä kuin nuotiomakkaraa. Toivottavasti saamme mahdollisimman monipuolisia kuvia ja kertomuksia metsänomistajien kesästä! 28.8. elokuuta. Akkukäyttöinen saha on omiaan esimerkiksi mökille polttopuiden pätkimiseen tai pihapiirin töihin. Palkinnon arvo on 359 euroa. KESÄKISA TÄMÄNVUOTISEN lukijakilpailun teemana on ”Metsänomistajan kesä”. Se voi olla komea taimikko, hyvä marjasaalis, mukava retki tai hetki laiturinnokassa. Metsänomistajan kesään voi kuulua myös nikkarointia, rakentamista tai – vesivärimaalausta. JA VIELÄ RELASKOOPIN Kaikki lehdessä julkaistut kuvat ja tarinat palkitaan myös Metsälehden relaskoopilla ja relaskooppitaulukolla. TAI KIRJAN Lisäksi arvomme kolme Sami ja Kasper Garamin Keittiö retkellä -kirjaa. Niiden avulla voit selvittää, paljonko puuta metsässäsi kasvaa. Kesäkilpailu Akkukäyttöinen saha sopii mökin ja puutarhan töihin. Kilpailu päättyy 28. Se voi olla myös esimerkiksi piirros
Patikkaretki Koillismaan vaaroille näyttää toisenlaisen kesäyön, mutta kyllä sieltäkin runon löytää – jos unohtaa hyttyset. LUHTA KESÄYÖN KULKIJOITA TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Kotimaisen lyriikan mestarit kuvailivat, millaista kesäyön taika on Hämeessä, Uudellamaalla ja Saimaan sokkeloissa. 56 MAKASIINI 5 • 2016 4395_.indd 56 30.6.2016 17.29
Helmipöllöllä on lempeä katse. 57 MAKASIINI 5 • 2016 4395_.indd 57 30.6.2016 17.29. Helmipöllöllä on lempeä katse. Vas. Keskiyön hetkellä neulaset, rungot ja sammaleet puuroutuvat tummaksi taustaksi, josta kuusien alaoksat hohtavat kuin omaa valoa
Aurinko on jo horisontissa ja metsä hahmottuu toisin kuin päivänvalossa. Vaaran laella metsä harvenee, ja aurinko värjää kuusenlatvoja räikeällä punalla. On kesäkuun viimeinen viikko, kello piirua vaille puolenyön. Hellaakosken Satakieli-sarjan Satakieli herää on monien mielestä kauneinta, mitä Suomen kie58 MAKASIINI 5 • 2016 4395_.indd 58 30.6.2016 17.29. Kerran testasin valotusmittarilla, että kuusikon sisään pääsee vain viideskymmenesosa suon, hakkuun tai peltoaukean valosta. Neulaset ja sammalet puuroutuvat tummaksi taustaksi. Punakylkirastas lurittaa säettään tauotta läpi yön. Vähän myöhemmin punaväri hiipuu pois ja vaaran ylimmältä huipulta näköala kumpuilee pehmeän sumuisena. Minulle läheisin on Aaro Hellaakoski. Koillismaan vaaroilla on yhä myyrävuosi, vaikka karvakuonot ovat muualla romahtaneet. lellä on kirjoitettu. Pääsen kuusten sisään, mutta silmät jäävät aukealle. En halua väittää vastaan. Oikeastaan vain vaaleina hohtavat, kuivat alaoksat muotoilevat ja täplittävät metsää. Runoilijalle sääsket eivät olisi edustavin laji kesäyön ylistämiseen, mutta eipä niitä etelässä tällä tavoin inisekään. Teen retken ainoan ja tärkeän nisäkäshavainnon: lapinmyyrä pujahtaa näkösälle, katselee minua kaikki aistit höröllään kokonaisen sekunnin ja livahtaa sitten mustasuiseen myyränkoloon. Se näyttää isopäiseltä ja myötätuntoiselta. Helmipöllö lehahtaa vierestäni ja jää kurkkimaan oksalta. Runoilijoiden suosiossa Joskus ennen syntymääni kesäyö oli kotimaisen lyriikan suosituin aihe. Hellaakoski riimitti omat kesäyönsä Saimaan ja kaakkoisen Järvi-Suomen sokkeloissa. Yö viilenee ja hyttysten tauoton taustaininä katkeilee ja loppuu. Koskenniemellä luonnonkuvausten virheet olivat sääntö eivätkä Leinollakaan harvinaisia. Huilusäe päättyy sekavaan kirskumiseen. Runon linnuiksi eivät sovi myöskään punakylkija räkättirastaat, joiden yhdyskunta räksättää sadan vuoden takaisen kaskimaan koivikossa. Hän opetti lapsille biologiaa ja maantiedettä, joten hänelle oli kertakaikkisen mahdotonta kuvailla luontoa todenvastaisesti. Jossain kauempana sirahtaa lentopoikaP olku autotien levikiltä vaarakuusikkoon kulkee ojitetun ja heinittyneen rämeen poikki. Hänen yönsä hämärtyivät pimeän rajalle, mutta täällä Koillismaalla on toisin. Melkein pelottava pöllö Alempana kumisevassa havumetsässä kohtaan aivan oikeita yölintuja
Helmipöllö on varhainen pesijä, mutta emojen kokoisia poikasia ruokitaan ainakin heinäkuulle. Luhtavilla nuokkuu Patikkaretkeni viimeisillä kilometreillä kuusikko aukeaa rämeiksi, pieniksi nevoiksi ja kahdeksi suorantaiseksi metsälammeksi. Helmipöllö lehahtaa vierestäni ja jää kurkkimaan oksalta. nen. Päättelen kukkumisen kuuluvan kauaksi ja sähinän vain lähietäisyydeltä. Varpuspöllö tuijottaa pistävällä katseella keltaisin silmin. Kun valtapuu vaihtuu kuusesta männyksi, leppälinnut laulavat kaikkialla. Puoli Suomea pohjoisempana löydän vääriä kasveja, jotka toimivat päinvastoin. Sen lisäksi jälkikasvun viiltävää piiskutusta kuuluu selän takaa ja molemmilta sivuiltani. Hellaakosken Kesäyössä niittyvilla valvoo ja kummastelee rukoukseen kumartuon myös ensimmäinen laulaja, joka ilmiselvästi karttaa minua. Rantarimmessä luhtavillat nuokkuvat ja punakämmekät seisovat pystypäin. Lähin kukkuja hiljenee tai lentää pois, mutta kaukana edessä tai takanani kukutaan täydestä sydämestä. Se Soistuneen lammen punakämmekkä katselee kesäyötä pystypäin. Syynä on nyrkkiin mahtuva pöllönpoikanen kuusen alaoksalla. nutta kukkien kansaa. Vaarat kumpuilevat horisonttiin usvan pehmentämin muodoin. Pelkäisin, ellei pöllöemo olisi itsekin niin pieni, varpusen kokoinen. Toinen pöllö puoli kilometriä myöhemmin ei näytä hyväntahtoiselta. Jos olisin runoilija, kuuntelisin käkeä vain kaukaa. Kuulen rahinaa ja karheita sähäyksiä, hetken päästä tutun kukkumisen ja sen jälkeen uudelleen sähäyksiä kuin lintu kiroilisi. Se pörhistyy mahdollisimman isoksi ja on joka hetki syöksymässä päälleni. Asetun hiljaa aloilleni taimien suojaan, jolloin käki tupsahtaa laulupuuhunsa kuivuneeseen kuuseen. 59 MAKASIINI 5 • 2016 4395_.indd 59 30.6.2016 17.29. Vielä isompaa ääntä pitää leppälinnun loinen, käki
Villiyrttinä se sopii hyvin kesäruokien maustamiseen, makua ja keveyttä antamaan. Moni pitääkin Kesäruokiin MAKUA Villiyrtti maahumala sopii niin grillikalojen kuin jäätelönkin maustamiseen. Maahumalan käyttöä ei myöskään suositella raskaana oleville. sitä sitkeänä rikkaruohona. Happamankirpakan arominsa ansiosta maahumalaa käytettiin oluen, viinin ja muiden alkoholijuomien maustamiseen, kunnes humala (Humulus lupulus) syrjäytti sen keskiajalla. Kasvi on yleinen Lounais-Suomen rannikoilla ja Etelä-Suomen puutarhoissa, pientareilla ja rehevissä metsissä, muualla Suomessa se on harvinaisempi. Sillä on maustettu esimerkiksi lihaja riistaruokia, kastikkeita, patoja ja muhennoksia, mutta se käy myös salaatteihin ja jälkiruokiin ja yrttiteehen. Elias Lönnrot suositteli maahumalaa ”rintateeksi”. Raikas mustikkainen kotijäätelö saa aromia maahumalasta. Kasvi muistuttaa maultaan timjamia, minttua ja mustaherukkaa ja sopii niin suolaisiin kuin makeisiin ruokiin. Kaunis ja matala maahumala kasvattaa pitkiä rönsyjä, joiden avulla se leviää nopeasti tiheäksi kasvustoksi. Maahumala kasvaa Euroopassa ja Siperiassa ja on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan. Käytä kohtuudella Maahumala sisältää paljon C-vitamiinia ja kun sillä on lisäksi desinfioiva ja puhdistava vaikutus, sitä on käytetty muun muassa yskän hoitoon. Anglosaksisissa maissa maahumalaolueen voi törmätä edelleen nimellä ”GillAle”. Sillä on erinomainen talvenkestävyys – oikeastaan maahumala on ikivihanta, sillä se vihertää lumen keskellä ensimmäisenä keväällä. Se sopeutuu niin valoon kuin varjoon ja sietää tallausta. 60 MAKASIINI 5 • 2016 4403_.indd 60 30.6.2016 18.00. Se kukkii touko-kesäkuussa pienin sinertävin kukkasin. Käytä mielikuvitusta ja muuntele tuttuja reseptejäsi. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS MAAHUMALALLA MAUSTETTU MUSTIKKAJÄÄTELÖ 2 dl kuohukermaa vatkattuna 2 dl rahkaa 3 dl mustikoita 0,5 dl hunajaa 0,5 dl maahumalaa hienoksi soseutettuna 1 tl vanilliinisokeria ripaus sitruuna mehua Sekoita ainekset keskenään ja kaada kuivakakkuvuokaan. Peitä vuoka ja laita pakastimeen vuorokaudeksi. Kasvia kannattaa käyttää kuitenkin kohtuudella, sillä maahumala sisältää pinokamfonia, joka on myrkyllistä suurina annoksina. Koristele jäätelö mustikoilla ja maahumalan tai mintun lehdillä. Maahumalan käyttöön oluen mausteena Suomessakin viittaa jo humala-sana sekä kasvin vanha nimi ”ketokänni”. Kun otat jäätelön tarjolle, laita vuoka hetkeksi kuumaan veteen, niin jäätelö irtoaa vuoasta. TAPION PÖYTÄ M onivuotinen maahumala (Glechoma hederacea) on oivallinen maanpeittoja perennakasvi, mutta se on myös monikäyttöinen villiyrtti ja rohdoskasvi
61 MAKASIINI 5 • 2016 4403_.indd 61 30.6.2016 18.00. Muutkin siemenet ja pähkinät sopivat ja mikä tahansa juusto käy. Maahumalan sijasta yrtiksi käyvät myös esimerkiksi minttu ja anisiiso. Peston aineksia voi vaihdella sen mukaan, mitä kaapista tai kesämökiltä löytyy. MAAHUMALAPESTO 0,5 dl maahumalaa 0,5 dl auringonkukan siemeniä 1 dl juustoraastetta 1 valkosipulin kynsi 1 dl öljyä suolaa pippuria ripaus sitruunamehua Laita kaikki muut ainekset paitsi öljy tehosekoittimeen ja soseuta hienoksi. GRILLATUT PIKKUKALAT MAAHUMALASSA Pikkukaloja (siikaa, ahvenia, särkiä) muutama maahumalan varsi merisuolaa pippuria Perkaa ja suomusta kalat. Laita kalojen sisään yksi maahumalan varsi. Tarkista maku. Lisää lopuksi öljy ja sekoita. Grillaa kalat kypsiksi ja mausta. Maahumalalla maustettujen pienten grillikalojen kastikkeeksi sopii maahumalapesto
Kaislaa voi työstää monin tavoin, kuten punoa, palmikoida ja kutoa. Ne kelluvat järvellä samoin kuin suomalaislasten kaisla-ankka. Etelä-Amerikan Titicacajärvellä uruintiaanien perinteiset asumukset tehdään kaislasta keinotekoisille saarille, jotka nekin ovat kaislaa. Tunnetuimmat alueet ovat Kruunupyyjoen ja Siikajoen suistot Pohjanlahden rannikolla. Materiaali on totora-kaislaa, joka kuuluu samaan kasvisukuun kotoisen järvikaislamme kanssa. Kuivatettuna ja uudelleen kostutettuna kaislan ulkopinta muuttuu pehmeämmäksi ja helpommin työstettäväksi. Jos kaisla ei enää irtoa nyhtämällä, se leikataan viikatteella tai sirpillä. Veneitä ja punontatöitä Kaislan varressa on sitkeä pintakerros ja huokoinen sisäosa. Enemmän kaislaa on käytetty kuitenkin erilaisiin punontatöihin. Kaislaa voi kuitenkin kerätä myöhemminkin kesällä. Siinä missä Titicacajärvellä runsaat kaislakasvustot ovat mahdollistaneet omanlaisensa intiaanikulttuurin, on Suomessa hyville kaisla-alueille syntynyt paikallista käsiteollisuutta. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA 62 MAKASIINI 5 • 2016 4399_.indd 62 30.6.2016 17.31. Meillä pohjolassa veneisiin ei kaislaa ole tarvittu, mutta kasvitieteilijä Carl von Linné kertoo lasten käyttäneen kaislakimppuja uimakellukkeina. Pinnan alta nousee kaislan vaalea, tyvitupesta irronnut varrentyvi. Jos tuollaisesta varresta nykäisee, se saattaa irrota helposti. Myöhemmin kerätty kaisla ei säilytä kuivattaessa vihreää väriään vaan muuttuu kellertäväksi. KÄSIN TEHTY J ärvestä nousee pitkän huiskeita lehdettömiä ja haarattomia varsia. Irronnut kaisla kelluu keveästi vedenpinnalla. Keruuajankohta onkin aikaistunut menneistä ajoista. Kukkimisaika vaihtelee vuosittain, yleensä se kestää juhannuksesta pari viikkoa. Huokoinen sisäosa mukautuu erilaisiin muotoihin. Mitä myöhemmin kaisla kerätään, sitä jäykemmäksi se muuttuu. Jos kaisloja kerää enemmän ja kuivattaa ne, voi niistä punoa vaikka hatun. PUNO TAI TAITTELE Uimaretkellä nykäistystä kaislan varresta syntyy taittelemalla kaisla-ankka. Siitä voi vaikka taitella lapsille kaisla-ankan, joka uiskentelee tukevan ja tikulla sidotun vartalonsa ansiosta vakaasti aallokossa. Nykyisin punojat suosivat aikaisin kerättyä taipuisaa kaislaa. Jäykistyy vanhetessaan Kaislan kukkimisen aikaan sitä on helppo kerätä, sillä silloin se irtoaa nyhtäen. Varren rakenne on antanut kaislalle lukuisia käyttötarkoituksia. Intiaanit tekevät kaislasta myös veneitä
Nykyisin kaislanpunonta on elävä taito. Pula-ajan jälkeen kaislatyö alkoi hiipua. Kun kuiva kaisla kostutetaan, se muuttuu niin pehmeäksi ja sitkeäksi, että punonta onnistuu. Silloin kaislaa sai kerätä vasta elokuun 10. PUNO TAI TAITTELE KANSAN suussa useita eri vesikasveja kutsutaan kaisloiksi. Niihin kelpasi myöhään kerätty, jäykempikin kaisla. Välillä nippuja käännellään, jotta ne eivät homehdu. Tässä vaiheessa kaislat homehtuvat helposti, joten kaisloja on käänneltävä riittävän usein. Järvikaisla kasvaa järvissä, joissa ja murtovesilahdissa. Ilmavuuden vuoksi kaisla kelluu hyvin. Kaislaa ei pidä sekoittaa järviruokoon, jonka varsi on ontto ja kova korsi. Kruunupyyssä oli kaislatöiden tekijöiden suuren määrän vuoksi tarvetta säädellä kaislan keruuta määrittelemällä kaikille yhteinen kaislan keruun aloituspäivämäärä jo 1700-luvulla. Huolellinen kuivatus Kaisla-ankan voi taitella tuoreesta, juuri järvestä nykäistystä kaislasta. Kaisla kuivatetaan varjoisassa ja ilmavassa paikassa. Varsinaisiin punontatöihin tuore kaisla ei kuitenkaan taivu. päivästä lähtien. Sota-aikana tuotanto kasvoi, sillä kaislalla korvattiin muita materiaaleja. Vähitellen 1980-luvulla veden laatu saatiin puhtaammaksi ja kaisla parani sen mukana. Vuosisadan alkupuolella alettiin tehdä tossuja ja kenkien irtopohjallisia. Järviruoko ei kelpaa taivutusta vaativiin punontatöihin. Myöhemmin mukaan tulivat myös laukut, ruukunsuojukset ja korit. Jos tähän ei ole aikaa tai lähijärvillä ei kasva kaislaa, pääsee kaislatöitä tekemään tilaamalla materiaalin kaislanpunojilta. Sisus painuu punottaessa sopivasti kasaan, jolloin kaisla mukautuu mitä erilaisimpiin muotoihin. 63 MAKASIINI 5 • 2016 4399_.indd 63 30.6.2016 17.31. Aluksi kaisloja pidetään pari viikkoa nippuihin sidottuna sitkistymässä. Ne kuuluvat samaan kasvisukuun eli järvikaisloihin. Kaisla kiinnostaa taas Kruunupyyn kaislatyö kehittyi 1900-luvulla moninaisemmaksi. Kirjassa esitellään suomalaista kaislaperinnettä sen nykyisten taitajien kautta. Esimerkiksi hattua varten kaisla on ensin sitkistettävä ja kuivatettava. Kokonaisuudessaan sitkistäminen ja kuivatus kestävät 6–8 viikkoa. Kaislanpunontaa yritettiin levittää myös muualle Suomeen ja Marttaliiton avustuksella julkaistiin ohjekirjanen kaislatöistä. Punotut kaislatyötkin alkoivat uudelleen kiinnostaa ihmisiä. Pintakerros muuttuu kuivattamalla ja uudelleen kostuttamalla sitkeäksi ja taipuisaksi, joten kaislaa on helppo punoa. Lisäksi teollisuus heikensi Kruunupyyjoen suistossa vedenlaatua, mikä huononsi kaislan punontaominaisuuksia. Tuolloin kaislasta tehtiin enimmäkseen mattoja. Punontaan sopivat erityisesti järvikaisla, Schoenoplectus lacustris, ja sinikaisla, Schoenoplectus tabernaemontani. Tekstissä on käytetty lähteenä Sari Saarikosken ja Anelma Savolaisen Kaislanpunonta-kirjaa. Uudet teolliset materiaalit tulivat kaislan tilalle. Sitkistämisen jälkeen kaislat kuivataan levittämällä ne ilmavammin. Kaislan suurennetusta poikkileikkauksesta näkyy, miten kaislalla on ohut pintakerros ja sen sisus on täynnä huokoista ja ilmavaa ainetta. Sari Saarikoski ja Anelma Savolainen ovat kirjoittaneet ohjekirjan kaislanpunonnasta. Sinikaisla kasvaa vain merialueilla, suojaisissa murtovesilahdissa. Sitkistämisessä kaisla pysyy kosteana
Kaisla-ankan teko aloitetaan leikkaamalla kaisla poikki tyvipuolelta ja taittamalla ankalle nokka. Siltä puolelta, jossa on neljä, taitetaan uloin säie ja pujotellaan kolmen muun säikeen läpi. Palmikoitaessa kaislasäikeet leviävät palmikon tyveltä kahteen suuntaan. 3. Toiselle puolelle jää neljä ja toiselle kolme säiettä. 4. 2. Laakean vartalonsa ansiosta kaisla-ankka uiskentelee vakaasti vedenpinnalla. Taitos sidotaan paikalleen pienellä puutikulla. 2. 1. 3. Tämän jälkeen vartaloa levennetään kiertämällä kaislaa monta kierrosta ympäri. Tämän jälkeen vastaavasti toisella puolella on neljä säiettä ja uloin säie taitetaan ja pujotellaan muiden läpi. 64 MAKASIINI 5 • 2016 4399_.indd 64 30.6.2016 17.31. 4. Vartalolle jätetään haluttu määrä pituutta ja kaisla taitetaan sivulle. Vartalo sidotaan tukevaksi työntämällä lopuksi puutikku kaislan pään kohdalta. Pujoteltava säie on korostettu piirrokseen tummemmalla. Pätkä kaislaa jätetään kaulaksi ja loppuosa taitetaan taaksepäin ankan vartaloksi. Tikun voi työntää kaikkien kerrosten läpi, jolloin ankan vartalosta tulee hyvinkin tukeva. Säikeen paksuudeksi riittää yksi kaisla, mutta jatkettaessa kaislat menevät jonkin matkaa päällekkäin. HATTUA varten tarvitaan seitsemänsäikeistä palmikkoa noin 7–8 metriä. 1
Valmis palmikko kaulitaan tai mankeloidaan litteäksi. 2. Palmikoinnin edetessä sidontakohtaa siirretään välillä eteenpäin. Jatkettujen kaislojen tyvet jäävät palmikon sivuille ja ne leikataan myöhemmin pois. 7. 7. 8. Palmikointi aloitetaan sitomalla kaislojen tyvet yhteen ja johonkin tukevaan paikkaan. Palmikon reunat asetetaan hiukan päällekkäin ja ommellaan yhteen. 1. 1. 6. 8. Neulalla pistellään kummankin päällekkäin olevan palmikon reunan läpi. Ompelin lieriin palmikot vierekkäin ilman päällekkäisyyttä. Palmikon alku koostuu kaislojen tyvistä, jotka kestävät muokkaamista hyvin. 9. 2. Kaisloja jatketaan asettamalla jatkettavan kaislan päälle uusi kaisla. Sen sisäreunasta yhdistetään kaksi säiettä, joita punotaan pari kertaa palmikon leveyden mitta ja toinen yhdistetyistä kaisloista katkaistaan. Palmikkoa puretaan tai jatketaan tarpeen mukaan. 3. Spiraalia jatketaan sopivasti aluksi enemmän leventäen ja myöhemmin vähemmän leventäen, jolloin hatun kupu alkaa muodostua. Hattua on välillä sovitettava, jotta siihen saa tehtyä oikean muodon. 3. Kuivatut kaislat kostutetaan ennen punonnan aloittamista esimerkiksi kastamalla ne veteen ja pitämällä niitä 2-7 tuntia märkien pyyhkeiden välissä. 4. 6. Hattuun tehdään pyöreä aloitus. Kun lieri on tarpeeksi leveä, palmikon pää kavennetaan. Tällöin palmikot ommellaan vuorotellen sauman kummallekin puolelle tulevin pistoin. Näin jatketaan niin kauan, että jäljellä on vain kolme säiettä. Palmikon ulkoreunaa venytetään ja sisäreunaa painetaan kasaan. 5. Loput kolme säiettä pujotetaan ison neulan avulla edellisen kierroksen palmikkoon. Lieriä tehtäessä palmikon sisäreunaa on taas painettava kasaan ja ulkoreunaa venytettävä, jotta lieri levenee tasaisesti. 5. 4. 65 MAKASIINI 5 • 2016 4399_.indd 65 30.6.2016 17.31. 9
Hän on teettänyt isommat metsänhoitotyöt pääsääntöisesti metsänhoitoyhdistyksillä. Olkkosten perhe käy usein retkeilemässä metsässä. Kuvissa Paula Olkkonen istuu samalla kivellä 2-vuotiaana ja 14-vuotiaana. Kuvan alue oli hakattu melko puuttomaksi muutamaa vuotta ennen ostohetkeä. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. nut liian vähän, Olkkonen teetti kymmenkunta vuotta sitten metsänhoitoyhdistyksellä tuhannen männyntaimen täydennysistutuksen. Olkkosen tytär Paula istuu niissä samalla kivellä. Olkkonen on myynyt siitä jo pariin otteeseen kuitupuuta. Nyt kuvio on kasvuvaiheessa ja 20–30 vuoden päästä sille voidaan tehdä päätehakkuu. Rehevämpi puolisko oli ostohetkellä pusikoitunut ja puut olivat alkaneet riukuuntua. M ikko Olkkosesta tuli metsänomistaja 1990-luvun puolivälissä, kun hän osti metsätilan Inkoosta. ”Olisin ehkä saanut korkeampaa tuottoa ostamalla metsätilan sijasta esimerkiksi asuntotai pörssiosakkeita. Olkkonen arvioi, että kaksi kolmasosaa taimista selvisi hengissä. Nyt alue on metsätalouskäytössä ja vuokrattu hirvimiehille.” 2016 2004 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. ”Alueella on varmaan enemmän luontaisesti lähteneitä taimia kuin istutettuja. Paikka on melko karu ja kuiva, ja siellä on ollut hirvituhoja. Koska luonnonvaraisia taimia oli kasvaKarukin palsta metsittyy Mikko Olkkosen taimikkoa ovat kiusanneet niin hirvet kuin kuivuuskin. ”Tulevaisuudessa tätä maata voisi hyödyntää tonttimaana, mutta tällä hetkellä ei ole sellaisia suunnitelmia. Kuvaparista voi todeta, että tämäkin alue lopulta metsittyy, vaikka maakerros kallion päällä on paikoin ohut.” Kolmen tilan isäntä Kuvat ovat metsätilan karummalta puoliskolta. Inkoon metsätila sijaitsee vajaan kilometrin päässä omakotitaloalueelta. Kuviolle oli jätetty siemenpuita, jotka uudistivat aluetta luontaisesti. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Taimet eivät kuitenkaan lähteneet kovin hyvin kasvuun. Inkoon tilan lisäksi Olkkonen omistaa Keski-Suomessa kaksi metsätilaa ja hyödyntää niitä talousmetsinä. Mutta lama-aikaan myös metsätilat olivat edullisia, joten olen saanut myös tälle sijoitukselle vuosien varrella kohtuullista tuottoa”, Olkkonen kertoo. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT MIKKO OLKKOSEN KOTIALBUMI ENNEN & NYT 66 MAKASIINI 5 • 2016 4410_.indd 66 30.6.2016 17.31. Ensimmäinen valokuva on otettu vuonna 2004 ja jälkimmäinen tänä kesänä. Taimikko raivattiin noin viisi vuotta sitten. Lähetä ne meille Metsälehteen
Hyvää kesää! Metsäuutiset päivystää verkossa läpi kesän. Amerikassa vuoristot ovat etelä-pohjoissuuntaisia ja Itä-Aasiassa on Himalajan ylänköalueiden itäpuolella laajalti alavia seutuja. Periaatteessa Itä-Aasian ja Pohjois-Amerikan lajistot kokivat samanlaisen jääkausien ja lämpökausien vuorottelun, mutta molemmilla mantereilla lajistotuhot olivat paljon vähäisempiä. Ilmasto viileni vähitellen, ja kun jääkausiaika alkoi noin viisi miljoonaa vuotta sitten, Atlantin valtameri erotti jo Euroopan Amerikasta. Vielä liitukaudella Eurooppa ja Pohjois-Amerikka olivat samaa mannerta, sillä Atlantti alkoi revetä mannerten väliin vasta 70 miljoonaa vuotta sitten. Tertiäärikauden alkupuoli oli lämmin, ja ilmeisesti Etelä-Suomessa kasvoi palmuja ja laakeripuita. Kuvasta puuttuvat Mari Lindström, Helena Alatalo, Heta Välimäki, Jarmo Rautapuro ja Eero Sala. Jonkinlaisen pakosuunnan tarjosi Mustanmeren ympäristö. Kun jäätiköt levisivät pohjoisessa, metsät pääsivät väistymään etelään päin. Mitä jääkaudet veivät meiltä. PILKKEITÄ TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN ENNEN jääkausiaikaa Eurooppa oli luonnoltaan yhtä monipuolinen kuin Pohjois-Amerikka tai Aasia. Myös asiakaspalvelu on avoinna. Viimeisten kolmen miljoonan vuoden aikana useat mannerjäätiköt vuorotellen peittivät Euroopan pohjoisosat ja sulivat jälleen. Onko se nyt niin suuri synti, jos puiden ystävät tuovat joitakin näistä takaisin. Kuvassa vasemmalta Mikko Häyrynen, Hannu Jauhiainen, Kimmo Hakola, Pasi Somari, Tuomas Kares, Outi Karemaa, Eliisa Kallioniemi, Valtteri Skyttä, Anna Back, Mikko Riikilä, Sanna Nyman, Pasi Myllymaa, Liina Kjellberg, Marianne Minkkinen, Satu Rantala ja Jussi Collin. Miksi punapuut ja muut tertiäärikauden metsien valtalajit säilyivät siellä, mutta katosivat Euroopasta. Paasikivikin sen tiesi: maantieteelle emme mitään mahda. Mannerjäätiköiden edestakainen rymistely yli Euroopan hävitti suuren määrän lajeja ja aina ilmaston lämmetessä palaajia oli entistä vähemmän. Japaninmagnolia kukkii Mustilan arboretumissa. Metsät jäivät kahden jäätikön väliin. Euroopassa tilanne oli toinen: vuoristot olivat itä-länsisuuntaisia ja ilmaston viiletessä niille syntyi omat jäätikkönsä. toivoo Metsäkustannuksen väki EE RO SA LA 67 MAKASIINI 5 • 2016 4430_.indd 67 1.7.2016 17.13. Sekä Balkanilla että Kaukasuksella säilyi useita sellaisia eliölajeja, esimerkiksi hevoskastanja ja serbiankuusi, jotka katosivat muualta Euroopasta. Metsälehti ilmestyy seuraavan kerran 18. Leutoina välikausina metsät palasivat Pohjolaan. Ennen jääkausiaikaa Euroopassakin kasvoi magnolioita. Ennen jääkausiaikaa Euroopassa kasvoi monia eksoottisia puita kuten ambrapuita, tupeloita, tulppaanipuita, magnolioita, hikkoreita, korkkipuita, siipipähkinöitä, suosypressejä, hemlokkeja ja varjostinkuusia. Jääkauden jälkeen ne eivät pystyneet enää levittäytymään kohti pohjoista kuivan ja laajan aroalueen poikki. elokuuta
Olisiko tästäkin aiheesta hyvä keskustella. Keitele 2x170 Makasiini_Makasiini 28.6.2016 11.22 Sivu 1 MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2016 on n. Mietin, oliko em. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. SOILE SALO Roskakuorma liikenteessä Toisin kuin viime Metsälehti Makasiinissa (4/2016) kirjoitimme Kysy pois -palstalla, koppelo ei peitä muniaan kuten sorsalinnut tekevät. Voisiko kuljetusyrittäjä kieltäytyä lastaamasta kuormaa, joka jo lastausvaiheessa on selvä turvallisuusriski johtuen luokattomasta korjuujäljestä. VIIME numeron suosituin juttu oli ”16 kysymystä taimikonhoidosta”. Alueella on aina ollut paljon tukkikuljetuksia ja koska ”sydämeni on kallellaan” metsäasioihin päin, niitä tulee seurattua. Kahden käden vesurilla on mittaa 95 senttiä. Arvonnassa onni suosi Leena Ikosta Imatralta ja Antti Mäkelää Kilvakkalasta. Koskaan en ole moista riekalekuormaa nähnyt. Onnea voittajille ja kiitos kaikille palautteesta! Mistä pidit. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Puista irtoilevat kuorenkappaleet ovat mielestäni riski suojattomille jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Ohitin rekan nopeasti, sillä kuormasta roikkui jos jonkinnäköistä oksankappaletta ja kuorensuikaletta. ”roskakuorma” ainutlaatuinen lajissaan. Haemme Hankintaesimiehiä Pohjois-Suomeen sekä Savoon Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta ja metsäpalveluista sekä korjuusta ja kuljetuksesta. Palkinnoiksi arvomme kaksi Fiskarsin kahden käden vesuria. 6 www.finnmetko.fi Jämsä 1.9. 200 miljoonaa euroa. Nopeudet hyvällä tiellä ovat aina korkeat. 0400-717292. Tuotamme vuodessa n. Sitä lukiessani palasi mieleeni eräs tukkirekka, joka kuljetti kuitupuuta Kankaanpää–Parkano-välillä kesäkuussa. Avoimet toimet sijaitsevat: Ranua – Pudasjärvi toimialue Pello – Kolari toimialue Siilinjärvi – Nilsiä toimialue Odotamme sinulta Metsäalan koulutusta Monipuolista työkokemusta, erityisesti asiakaspalvelusta Aktiivista otetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Tarjoamme Tavoitteellista työtä puunhankinnan parissa Kehittyvän ja modernin työympäristön Kilpailukykyisen palkkauksen Pyydämme lähettämään hakemuksen sähköpostilla kari.wuolijoki@keitelegroup.fi 20.7. KAIKKI 28. 3.9. Liiketoimintamme on vahvalla kasvuuralla. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. VOIT vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. 68 MAKASIINI 5 • 2016 4428_.indd 68 1.7.2016 16.48. Lehtijutussa ei varsinaisesti kirjoitettu tästä asiasta, mutta ainakin itse mielsin asioiden jollain tavalla linkittyvän yhteen. Työkonealan päätapahtuma 2016! Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. PILKKEITÄ PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA TAPAHTUMIA OIKAISU Jämsä 1.9.-3.9. 2016 mennessä. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. 700.000 m3 sahatavaraa ja yli 200.000 m3 jatkojalosteita. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Yhden palkinnon arvo on noin 60 euroa. Painotetaanko metsäkoneyrittäjille turvallisuuskysymyksiä. METSÄLEHDESSÄ (11/2016) oli juttu harvennushakkuiden korjuuvaurioista. Tiedustelut: metsäpäällikkö Kari Wuolijoki p. elokuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palveluksessamme on yli 400 puualan ammattilaista
Hakuaika 1.6 – 16.8. Yhdistyksellä on jäseniä 7500 ja heidän omistamansa metsäpinta-ala 200 000 ha. Palkkaus YT/Meto -työehtosopimuksen mukainen. Odotamme sinulta metsäalan koulutusta (vähintään metsätalousinsinööri tai vastaava) sekä hyviä ATK-taitoja. Mhy:n liikevaihto on 14 milj. 040 554 3857 viikoilla 26 ja 31. Asiakkainamme on noin 2100 metsänomistajaa. Lähiopetusjaksoja on noin kerran kuukaudessa. KESKI-SUOMI Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on alueensa suurin toimija yksityismetsätaloudessa. Metsäenergia-tuntemus luetaan eduksi. Ilpo Pentinpuro p. €. Hakemuksia ei palauteta. Hakemuksia ei palauteta. Lähetykseen merkintä ”Metsäasiantuntija”. Valinnaisia aineita ovat metsätraktoreiden käyttö, metsäenergia, puun jatkojalostus sekä erikoispuiden kaato ja hoito. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi päätoimisto: Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi www.mhy.fi/keski-suomi www.facebook.com/mhykeskisuomi Metsänomistajat MHY Keski-Suomi 2x110 Makasiini_Makasiini 27.6.2016 10.11 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Loimijoki toimii Loimaan kaupungin sekä Humppilan, Jokioisten, Oripään ja Ypäjän kuntien alueella. Haemme METSÄSIANTUNTIJAA sijoituspaikkana Mynämäki Metsäasiantuntijan tehtäviin kuuluu metsäpalvelujen tarjoaminen metsänomistajille ja töiden toteutus yhdessä tiimin jäsenten kanssa. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta, kykyä sitoutua, myyntija asiakaspalvelutaitoja sekä kokemusta puukaupasta. www.mhy.fi/loimijoki metsänhoitoyhdistys LOIMIJOKI LOUNAMETSÄ Mhy Lounametsä toimii Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella yhteensä 21 kunnan alueella. Hakuohjeet ja -lomake: www.hami.fi. Tiedotamme työnhaun tuloksista kotisivuilla. Sähköpostitse osoitteeseen: ilpo.pentinpuro@mhy.fi. Palkkaus YT/ Meto tes:n mukaan. Palvelemme 11 500 metsänomistajaa 12 kunnan alueella. Palkkaus YT/METO työehtosopimuksen mukaisesti. Ei lukukausimaksua. Haemme METSÄASIANTUNTIJAA toimimaan Konneveden kunnan alueella nykyisen metsäasiantuntijan siirtyessä Mhy Keski-Suomen Biotalouden perusta kuntoon -hankevetäjäksi. Tiedusteluihin vastaa tj. 32200 Loimaa . Monipuolisten metsäasiantuntijan tehtävien lisäksi odotamme mielenkiintoa metsäsuunnitteluun ja metsävaratietojen käsittelyyn. Toimihenkilöitä on 50 ja liikevaihtomme on noin 14 milj. Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa 1.8.2016 mennessä osoitteella Mhy Lounametsä, Kuralankatu 2, 20540 Turku tai sähköpostilla harri.tasanen@mhy.fi. Toimi täytetään sopimuksen mukaan. Haemme METSÄASIANTUNTIJAA aluevastuulliseen tehtävään, toimipaikka Loimaa. Lisätietoja antaa johtaja Harri Tasanen 0500 560 544 metsänhoitoyhdistys MHY Lounametsä 2x120 Makasiini_Makasiini 27.6.2016 10.03 Sivu 1 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSURI METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Opinnoissa keskitytään metsänhoitoja puunkorjuupalveluiden tuottamiseen. Hakemukset 31.7.2016 mennessä sähköpostilla jari.neero@mhy.fi. Jaksojen aikana majoittuminen ja ruokailu oppilaitoksessa ovat maksuttomia. € ja palveluksessa on 32 toimihenkilöä, jotka toimivat alueellisissa tiimeissä. Aikuiskoulutus Evolla 69 MAKASIINI 5 • 2016 4428_.indd 69 1.7.2016 16.49. Lisätietoja tehtävästä antaa 18.7. Hakemuksia emme palauta. Metsänhoitoyhdistys Loimijoki ry Lamminkatu 29 . Arvostamme oma-aloitteisuutta, halua kehittyä ja aktiivista otetta asiakaspalveluun. Lisäksi arvostamme markkinahenkisyyttä, kokemusta puunkorjuusta ja metsänhoitotöiden toteutuksesta. 2016 alkaen toiminnanjohtaja Jari Neero, 040-5842145. Toimihenkilöitä palveluksessamme on kuusi. Hakemukset liitteineen 10.8.2016 mennessä osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi. Luonteeltasi olet ulospäin suuntautunut, joustava sekä omaat hyvät tiimityötaidot
MAKASIINI RISTIKKO 70 MAKASIINI 5 • 2016 4429_.indd 70 1.7.2016 16.40
Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi 71 MAKASIINI 5 • 2016 4429_.indd 71 1.7.2016 16.40
MERKKIPÄIVÄT Metsähallitus Valtioneuvosto on nimittänyt maaja metsätaloustieteiden tohtori Pentti Hyttisen Metsähallituksen uudeksi toimitusjohtajaksi. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahaMAKASIINIRISTIKKO 5 palkintoa. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinkii. HUOMIONOSOITUKSET Tämän ison makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 20.8. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Nimitys on merkittävä kansainvälinen kunnianosoitus Hakkaraiselle ja Strömbergille heidän saavutuksistaan paperiteollisuudessa ja alan teknologian eteenpäin viemisessä. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 5”. 2016 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Hyttisen viisivuotinen pesti alkaa syyskuussa. Tietoja voi lähettää kirjeitse viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Samalla Metsähallituksen luontopalvelujohtajaksi nimitettiin ylijohtaja Timo Tanninen ympäristöministeriöstä. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiiniristikko 4, oikea ratkaisu 72 MAKASIINI 5 • 2016 4423_.indd 72 1.7.2016 16.50. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. 2016 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA 50 VUOTTA 12.7.2016 Kaisu Silvaniemi, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon valtuuston jäsen, Savonlinna (juhlat perhepiirissä). Palkinnot makasiiniristikosta 4 on arvottu seuraavalle kolmelle: Raili Lamminpää, Haapaluoma, Kaarlo Huhtanen, Kainuunkylä ja Sirpa Hytti, Ylämaa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. NIMITYKSET Paper Industry International Hall of Fame Kaksi UPM:ssä ja sen edeltäjäyhtiö Yhtyneissä Paperitehtaissa pitkän uran tehnyttä johtajaa, Niilo Hakkarainen ja Juhani Strömberg, on nimetty paperiteollisuuden kansainväliseen Hall of Fameen (Paper Industry International Hall of Fame). 4.8.2016 Heikki Länne, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuutettu, Rauma Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. 2016 ??/?
09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 84. METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Marianne Minkkinen 050 309 9717 (31.8. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 18.8. asti) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. A N TE RO A A LT O N EN 4413_.indd 73 1.7.2016 17.09. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Puukauppa Missä on maksettu parhaat hinnat. 09 315?49?873 050 389 0590 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 771 (lt/15) Painopaikka Paperit Forssa Print 2016 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 LUONNONHOITOKOULU: Riista huomioon metsänhoidossa Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 6/16 ILMESTYY 15.9. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p
Oman käden jäljen näkeminen palkitsee. Airot ovat monipuolinen tuote tehdä. Kaski-airojen perusmalli on jämäkämpi, kevyempi Kaski-kirvesairo on suunniteltu retkija kuntosoutajille. Osa vaiheista tehdään käsityönä. Minä opastan, neuvon ja teen siinä sivussa itsekin. Airojen mallit ovat muotoutuneet vuosien myötä kokeilemalla. Mukava on sanoa kiitokset myös työvalmennuksessa olevalla tekijälle, kun työvaihe onnistuu hienosti. Tärkeintä on hyvä soudettavuus, viimeistelty muotoilu ja ulkonäkö. Kirvesairo on kevyempi soutaa, olen itse testannut. TEKSTI JA KUVAT JOHANNA KOKKOLA/SALAMA VISUAL ”AIROJEN teko alkaa kakkosnelosesta. TUOTE JA TEKIJÄ Airon valmistaminen lankusta vaatii 20 eri työvaihetta, Ari Harinen kertoo. Perinteinen airo (oikealla) ja kuntoilijoille suunniteltu kirvesairo. Olen ollut täällä puutyöpajassa työnjohtajana vuodesta 1984.Paja kuuluu Honkalampi-säätiön työvalmennuspalvelujen piiriin, valmennus tarjoaa kuntouttavaa, terapeuttista ja työelämään valmentavaa työtoimintaa. Olemme tehneet välillä veneitäkin, mutta airot ja melat ovat päätuotteemme. 74 MAKASIINI 5 • 2016 74 MAKASIINI 5 • 2016 4412_.indd 74 1.7.2016 16.56. Hyvillä airoilla vene menee sinne, minne haluan.” HYVÄN AIRON NIKSIT Ari Harinen vastaa Kaski-airojen valmistuksesta rääkkyläläisessä puutyöpajassa. Kunnon airot ovat pieni satsaus veneen hintaan nähden. Osa työvaiheista tehdään käsityönä, kuten airon lavan höyläys. Tämä sopii hyvin työvalmennukseen osallistuville, joiden työsuhteet ovat lyhyehköjä. Kaski-airoilla olen voittanut muutaman soutu-uistelun Suomen mestaruudenkin. Kirvesairon lapa on kaarevampi ja ohuempi, sen lapaosa uppoaa soutaessa kokonaan veteen. Tarvitaan 20 eri työvaihetta, että puulankusta saadaan valmiit airot pakkaukseen. Puutavara tulee meille paikalliselta sahalta, airoihin käytämme kevyempää kuusta ja meloihin mäntyä. Hyvä airo on kevyt soutaa ja sen pito vedessä on hyvä. Liikun paljon vesillä ja kalastan. Airon lavan muotoilulla on iso merkitys, kun soudetaan paljon
09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Syötä ostoskorissa kampanjakoodi kesa_16 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. 5 € Nyt 10 € Nyt 15 € Nyt 15 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt Juurikkalan 500 mottia Metsieni kirja Savotoilta ja uittopuroilta Metsämieli Suomalainen rapukirja Moottorisaha sata vuotta Suomessa 4409_.indd 75 30.6.2016 18.02. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Villi keittiö 20 € Nyt Kesälukemista edullisesti Suokasvio Suolaa, sokeria ja viinietikkaa Metsämieli Kehon ja mielen kuntosali Keittiö mökillä Koti koreaksi metsän aarteilla Metsänuudistaminen Majavan lammella Pieni sienikirja Selviydy luonnossa Kämmeköiden kutsu Metsänkasvatus Metsänomistajan rahakirja Eräkeittiö Tarjoukset ovat voimassa 31.7.2016 asti verkkokaupassamme www.metsakustannus.fi
akku ja laturi) Tutustu lisää ja löydä lähin kauppiaasi osoitteessa: www.stihl.. UUSI AKKUPERHE YKSITYISKÄYTTÖÖN www.stihl.. Kuuluu STIHL yhtymään • Kesällä 2016 STIHL tuo markkinoille yksityiskäyttäjille suunnatun COMPACT akkuperheen • Kaikki laitteet toimivat aina samalla akulla, osa tuotteista on jo kaupoissa • Akkuperhe sisältää: • Moottorisaha MSA 120 C-BQ • Trimmeri FSA 56 • Pensasleikkuri HSA 56 • Puhallin BGA 56 • COMPACT mallisto alkaen 269 € (sis. STIHL COMPACT AKKUPERHE sssssssss llllllllll TULOS SA KESÄL LÄ! Metsalehti_Makasiini_2016_07_07.indd 1 20.6.2016 11:27:14 4407_.indd 76 30.6.2016 18.01