heinäkuuta • numero 5/2012 • 8,50 € • www.metsalehti.fi Pesäpuu haussa lapinpöllö löysi kodin koivun oksalta. 5. TEEMA TAlousMETsiEn linnuT Käsin tehty sammalesta kesämatto Metsänhoito näin tarkastat istutusjäljen uudesta metsälaista sopu • raivurikauppa piristyi • uusi petu puolittaa energiapuutuet Luonnossa päivän metsäretki 11 Kesän tuPLanuMeRo
Tarvitset tilauksessa oman kestotilaajan asiakasnumerosi, jonka löydät lehden osoitekentästä. 33 € ) Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Opi, miten lisäät jalojen lehtipuiden osuutta metsäluonnossa, pihoilla ja viheralueilla. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. Upea valokuva ja tietoteos! Kestotilaajan hinta nyt 22 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 20 € ! (norm. Kestotilaajan kirjatarjoukset ovat voimassa 31.8.2012 saakka. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tilaukset numerosta: (09) 315 49 810 tai s-postilla: tilaukset@metsalehti.fi. Uutuusteos kaikille metsän omistajille! Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Jos et ole Metsälehden kestotilaaja, korjaa asia ja ole meihin yhteydessä! Saat kirjaedut heti voimaan. Nyt kannattaa tilata kesän kirjat kerralla! Toimituskulut isommastakin lähetyksestä vain 7,50 € / tilaus. Kirjasta löydät paljon tietoa ja vinkkejä kesän veistotöihin. Kestotilaajan hinta nyt 20 € ! (norm. Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsän kehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. 48 € ) Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusenoksista ja kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. Uutuusteos kaikille metsän omistajille! Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Kestotilaajan kirjatarjoukset ovat voimassa 31.8.2012 saakka. 38 € ) Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla ja kuinka metsän omistaja voi parantaa metsäomaisuutensa hoidon kannattavuutta. Upea valokuva ja tietoteos! Kestotilaajan hinta nyt 22 € ! (norm. 38 € ) Koivun kasvatus ja käyttö Niemistö, Viherä-Aarnio, Velling, Heräjärvi ja Verkasalo Yksiin kansiin koottuna keskeinen suomalainen koivutietämys. Kestotilaajan Kauppa Kestotilaajan kannattaa hankkia kesän kirjat nyt! Metsälehden tilaus kannattaa! Kestotilaajan kauppa tarjoaa nyt edullisesti myös laadukkaita ja innostavia Metsäkustannuksen kirjoja. Uutuusteos kaikille metsän omistajille! Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. 48 € ) Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusenoksista ja kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. 38 € ) Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla ja kuinka metsän omistaja voi parantaa metsäomaisuutensa hoidon kannattavuutta. Tarvitset tilauksessa oman kestotilaajan asiakasnumerosi, jonka löydät lehden osoitekentästä. 38 € ) Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Suositun teoksen toinen painos! Professori ja puun tuottaja kertoo, millainen metsätila kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. 26 € ) 26 26 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 22 22 Nyt Nyt euroa euroa Kestotilaajan Kauppa Kestotilaajan kannattaa hankkia kesän kirjat nyt! Metsälehden tilaus kannattaa! Kestotilaajan kauppa tarjoaa nyt edullisesti myös laadukkaita ja innostavia Metsäkustannuksen kirjoja. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. 38 € ) Koivun kasvatus ja käyttö Niemistö, Viherä-Aarnio, Velling, Heräjärvi ja Verkasalo Yksiin kansiin koottuna keskeinen suomalainen koivutietämys. Kestotilaajan kirjatarjoukset ovat voimassa 31.8.2012 saakka. Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 26 € ! (norm. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tilaukset numerosta: (09) 315 49 810 tai s-postilla: tilaukset@metsalehti.fi. 26 € ) 26 26 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 22 22 Nyt Nyt euroa euroa. 38 € ) Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla ja kuinka metsän omistaja voi parantaa metsäomaisuutensa hoidon kannattavuutta. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. 38 € ) Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla ja kuinka metsän omistaja voi parantaa metsäomaisuutensa hoidon kannattavuutta. Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsän kehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Nyt kannattaa tilata kesän kirjat kerralla! Toimituskulut isommastakin lähetyksestä vain 7,50 € / tilaus. Tarvitset tilauksessa oman kestotilaajan asiakasnumerosi, jonka löydät lehden osoitekentästä. Jos et ole Metsälehden kestotilaaja, korjaa asia ja ole meihin yhteydessä! Saat kirjaedut heti voimaan. 26 € ) 26 26 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 22 22 Nyt Nyt euroa euroa Kestotilaajan Kauppa Kestotilaajan kannattaa hankkia kesän kirjat nyt! Metsälehden tilaus kannattaa! Kestotilaajan kauppa tarjoaa nyt edullisesti myös laadukkaita ja innostavia Metsäkustannuksen kirjoja. Onko metsäkirjastosi ajan tasalla. 38 € ) Koivun kasvatus ja käyttö Niemistö, Viherä-Aarnio, Velling, Heräjärvi ja Verkasalo Yksiin kansiin koottuna keskeinen suomalainen koivutietämys. Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. 42 € ) Puusta puhe – pakinoita ja kolumneja Kari Mielikäinen Metsälehden kolumnistina ja Metsä radion pakinoitsijana tunnettu Mielikäinen haastaa lukijan katso maan metsää puilta. Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsän kehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. 42 € ) Puusta puhe – pakinoita ja kolumneja Kari Mielikäinen Metsälehden kolumnistina ja Metsä radion pakinoitsijana tunnettu Mielikäinen haastaa lukijan katso maan metsää puilta. 38 € ) Taimikonhoito Mikko Riikilä Suoriudu taimikonhoidosta vähäl lä vaivalla ja pienin kustannuksin. Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Uutuusteos kaikille metsän omistajille! Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. 42 € ) Puusta puhe – pakinoita ja kolumneja Kari Mielikäinen Metsälehden kolumnistina ja Metsä radion pakinoitsijana tunnettu Mielikäinen haastaa lukijan katso maan metsää puilta. Nyt kannattaa tilata kesän kirjat kerralla! Toimituskulut isommastakin lähetyksestä vain 7,50 € / tilaus. Upea valokuva ja tietoteos! Kestotilaajan hinta nyt 22 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. 38 € ) Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Suositun teoksen toinen painos! Professori ja puun tuottaja kertoo, millainen metsätila kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. Kestotilaajan hinta nyt 20 € ! (norm. Onko metsäkirjastosi ajan tasalla. 42 € ) Puusta puhe – pakinoita ja kolumneja Kari Mielikäinen Metsälehden kolumnistina ja Metsä radion pakinoitsijana tunnettu Mielikäinen haastaa lukijan katso maan metsää puilta. Nyt kannattaa tilata kesän kirjat kerralla! Toimituskulut isommastakin lähetyksestä vain 7,50 € / tilaus. 38 € ) Koivun kasvatus ja käyttö Niemistö, Viherä-Aarnio, Velling, Heräjärvi ja Verkasalo Yksiin kansiin koottuna keskeinen suomalainen koivutietämys. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. Upea valokuva ja tietoteos! Kestotilaajan hinta nyt 22 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. Kirjasta löydät paljon tietoa ja vinkkejä kesän veistotöihin. Uutuusteos kaikille metsän omistajille! Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 26 € ! (norm. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tilaukset numerosta: (09) 315 49 810 tai s-postilla: tilaukset@metsalehti.fi. Kirjasta löydät paljon tietoa ja vinkkejä kesän veistotöihin. Tarvitset tilauksessa oman kestotilaajan asiakasnumerosi, jonka löydät lehden osoitekentästä. Tarvitset tilauksessa oman kestotilaajan asiakasnumerosi, jonka löydät lehden osoitekentästä. Kestotilaajan hinta nyt 26 € ! (norm. 33 € ) Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Opi, miten lisäät jalojen lehtipuiden osuutta metsäluonnossa, pihoilla ja viheralueilla. Kirjasta löydät paljon tietoa ja vinkkejä kesän veistotöihin. Nyt kannattaa tilata kesän kirjat kerralla! Toimituskulut isommastakin lähetyksestä vain 7,50 € / tilaus. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tilaukset numerosta: (09) 315 49 810 tai s-postilla: tilaukset@metsalehti.fi. 33 € ) Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Opi, miten lisäät jalojen lehtipuiden osuutta metsäluonnossa, pihoilla ja viheralueilla. 48 € ) Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusenoksista ja kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. 28 € ) Tunturien helmet – Jewels of the Fells Pekka Luukkola Vaikutu tunturikasvien kiehtovuudesta ja TunturiLapin jylhistä maisemista. 33 € ) Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Opi, miten lisäät jalojen lehtipuiden osuutta metsäluonnossa, pihoilla ja viheralueilla. 42 € ) Puusta puhe – pakinoita ja kolumneja Kari Mielikäinen Metsälehden kolumnistina ja Metsä radion pakinoitsijana tunnettu Mielikäinen haastaa lukijan katso maan metsää puilta. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. 28 € ) Tunturien helmet – Jewels of the Fells Pekka Luukkola Vaikutu tunturikasvien kiehtovuudesta ja TunturiLapin jylhistä maisemista. Onko metsäkirjastosi ajan tasalla. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. 38 € ) Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Suositun teoksen toinen painos! Professori ja puun tuottaja kertoo, millainen metsätila kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tilaukset numerosta: (09) 315 49 810 tai s-postilla: tilaukset@metsalehti.fi. 26 € ) 26 26 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 22 22 Nyt Nyt euroa euroa Kestotilaajan Kauppa Kestotilaajan kannattaa hankkia kesän kirjat nyt! Metsälehden tilaus kannattaa! Kestotilaajan kauppa tarjoaa nyt edullisesti myös laadukkaita ja innostavia Metsäkustannuksen kirjoja. 48 € ) Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusenoksista ja kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. 38 € ) Taimikonhoito Mikko Riikilä Suoriudu taimikonhoidosta vähäl lä vaivalla ja pienin kustannuksin. Kestotilaajan kirjatarjoukset ovat voimassa 31.8.2012 saakka. Jos et ole Metsälehden kestotilaaja, korjaa asia ja ole meihin yhteydessä! Saat kirjaedut heti voimaan. 38 € ) Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Suositun teoksen toinen painos! Professori ja puun tuottaja kertoo, millainen metsätila kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. 38 € ) Koivun kasvatus ja käyttö Niemistö, Viherä-Aarnio, Velling, Heräjärvi ja Verkasalo Yksiin kansiin koottuna keskeinen suomalainen koivutietämys. 26 € ) 26 26 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 22 22 Nyt Nyt euroa euroa Kestotilaajan Kauppa Kestotilaajan kannattaa hankkia kesän kirjat nyt! Metsälehden tilaus kannattaa! Kestotilaajan kauppa tarjoaa nyt edullisesti myös laadukkaita ja innostavia Metsäkustannuksen kirjoja. Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsän kehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. 38 € ) Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Suositun teoksen toinen painos! Professori ja puun tuottaja kertoo, millainen metsätila kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. Upea valokuva ja tietoteos! Kestotilaajan hinta nyt 22 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 20 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. 38 € ) Taimikonhoito Mikko Riikilä Suoriudu taimikonhoidosta vähäl lä vaivalla ja pienin kustannuksin. 33 € ) Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Opi, miten lisäät jalojen lehtipuiden osuutta metsäluonnossa, pihoilla ja viheralueilla. 38 € ) Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla ja kuinka metsän omistaja voi parantaa metsäomaisuutensa hoidon kannattavuutta. Jos et ole Metsälehden kestotilaaja, korjaa asia ja ole meihin yhteydessä! Saat kirjaedut heti voimaan. 28 € ) Tunturien helmet – Jewels of the Fells Pekka Luukkola Vaikutu tunturikasvien kiehtovuudesta ja TunturiLapin jylhistä maisemista. Kestotilaajan kirjatarjoukset ovat voimassa 31.8.2012 saakka. Jos et ole Metsälehden kestotilaaja, korjaa asia ja ole meihin yhteydessä! Saat kirjaedut heti voimaan. 28 € ) Tunturien helmet – Jewels of the Fells Pekka Luukkola Vaikutu tunturikasvien kiehtovuudesta ja TunturiLapin jylhistä maisemista. Kirjasta löydät paljon tietoa ja vinkkejä kesän veistotöihin. Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsän kehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Kestotilaajan hinta nyt 26 € ! (norm. 38 € ) Taimikonhoito Mikko Riikilä Suoriudu taimikonhoidosta vähäl lä vaivalla ja pienin kustannuksin. Onko metsäkirjastosi ajan tasalla. 48 € ) Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusenoksista ja kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. 28 € ) Tunturien helmet – Jewels of the Fells Pekka Luukkola Vaikutu tunturikasvien kiehtovuudesta ja TunturiLapin jylhistä maisemista. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. 38 € ) Taimikonhoito Mikko Riikilä Suoriudu taimikonhoidosta vähäl lä vaivalla ja pienin kustannuksin. Kestotilaajan hinta nyt 26 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 20 € ! (norm. Onko metsäkirjastosi ajan tasalla
33 raiVaussahakoulu: Muista huolto 34 MetsäPerintö: Päätä vielä kun voit 36 kysyPois: Milloin kannattaa siirtää taimia. Teema: LinnuT TaLousmeTsässä 18 kotejasiiPiVeikoille Omasta metsästään voi tehdä linnuille houkuttelevamman pienillä konsteilla, Hannu Lehtoranta tietää. 38 tutkiMus: Suomi kuusettuu 39 Metsäläisenallakka: Karsintakoukussa 40 11PäiVänreissu Matka Kiuruvedeltä Lieksaan näyttää tuntuu aivan erilaiselta, kun sen tekee metsässä patikoiden. 26 tuotePalsta: Linturetkelle mukaan 28 rahaPuu: Metsäsuunnitelma on mielenkiintoinen oma meTsä 30 Metsänhoito: laatusyynissä Istutusjälkeä arvioitaessa huomiota kiinnitetään etenkin taimien määrään ja laatuun sekä maanmuokkaukseen. 46 koluMni: Neuvottelijat seurantaan 47 ennen&nyt: Huimaa kasvua 48 luhta: Äänekkäät naapurit 52 taPionPöydältä: Kapakalaa pitopöytään 54 käsintehty: Kesämatto sammalesta 60 ristikko 62 Pilkkeet: Harhauttavan makea nimi 64 tuote&tekijä: Hirsistä laituri metsälehti makasiini 30 18 40 sisäLLYs nro5/13–14 5.7.2012 ArI KOMULAINEN KESÄMAKASIINI Metsätili paremmaksi Tuomo Tuuri kasvattaa metsätulojaan energiapuulla Oma työ tuo säästöjä Laatutukkia jatkuvalla kasvatuksella ASIANTUNTIJAT: Näin parannat kannattavuutta +24-siVuinen hyötyliite PENTTI KALLINEN SEPPO SAMULI. 14 Markkinat: Uusi petu ei innosta 16 kuukaudenPuukauPPa: Myrsky teki leimikon 17 Verkossa: Tiheästi vai ei. 2 Pääkirjoitus: Metso suojelee lintuja 4 MetsäaMMattilainen: Keskustelemalla palsta kuntoon 10 uutiset: Erilaiset tarpeet huomioon 12 Suomi pärjää hyvin Metsän EM-kisoissa 13 MetsätyyPPi: Miten raivaussahakauppa käy
Hyväksi välineeksi lintujen elinympäristöjen suojelemisessa on osoittautunut Metso-ohjelma. Kuukkelin suojelu jatkuu metsäkeskuksen vetäminä luonnonhoitohankkeina. Seuraava Metsälehti ilmestyy 16. elokuuta ja seuraava Metsälehti Makasiini 13. Samalla edistetään muutakin metsien monimuotoisuutta. Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto kokosi yhteen laajan joukon metsän parissa työskenteleviä ihmisiä luonnonsuojelijoista metsänomistajiin. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. Talousmetsien käsittely on avainasemassa lintujen suojelussa, koska pelkät luonnonsuojelualueet eivät niille riitä. Lehden välissä jaetaan kaikille tilaajille kesäliite, jonka aiheena on tällä kertaa metsätalouden kannattavuus. Uhanalaisten lintujen listaa lukiessa huomaa, että niidenkin olot ovat tällä vuosituhannella parantuneet. PääKiRJoiTus MetsälehdentoiMitusvetäytyy nyt kesätauolle. Jorma Luhta puolestaan kirjoittaa lintujen äänistä. Valkoselkätikan uhanalaisuusluokka voitiinkin tuoreimmassa arviossa muuttaa äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Yhteistyö ja toisten näkökulmaan tutustuminen ovat nekin tärkeitä saavutuksia. Metsäkustannusoy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi@ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toiMitus Päätoimittaja eliisa Kallioniemi p. aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 38?242 (lt/11) Painopaikka Forssa Print 2012 Kannen kuva LASSI KUJALA m oneen muuhun maahan verrattuna Suomi on metsässä viihtyville linnuille paratiisi. Metsäuutiset osoitteessa www.metsalehti.fi päivystää läpi kesän. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa ohjelmaa on hyödynnetty muun muassa valkoselkätikkojen suojelussa. 09 315?49?842 045 130 0211 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. 09 315?49?843 ulla Ylikangas p. Rauhallista reviiriä riittää, samoin vaihtelevia metsämaisemia. Lajin harvinaistuminen on saatu pysäytettyä ja kanta on kääntynyt hienoiseen nousuun. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Markkinointi Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. JO rM A LU H TA 2 MAKASIINI 5 • 2012. 09 315?49?808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Samoin se, että lukuisten lehtiartikkeleiden ansiosta kuukkeli ja PEFC/02-31-162 metso suojelee lintuja eLiisa KaLLioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metso-ohjelma tunnetaan nyt paljon paremmin kuin ennen. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Usein jo pienet toimet metsien hoidossa parantavat siivekkäiden elinmahdollisuuksia. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-isokoski p. Kun vuonna 2000 tehdyssä kartoituksessa uhanalaisia ja silmälläpidettäviä metsälajeja oli yhteensä 20, vuoden 2010 kartoituksessa niitä oli enää 15. Metso-ohjelman varoilla toteutettiin myös vuodenvaihteessa päättynyt kuukkelihanke. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) susanna Pellinen p. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?803 eero sala p. 09 315?49?849 040 835 6479 asiakasPalVelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 ansa seppälä p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Sen lopputuloksena saatiin muun muassa metsienkäsittelyohje kuukkelialueelle ja yli 1?000 hehtaaria suojelualueita. syyskuuta. Tämän kesänumeron teemaksi olemme valinneet metsien linnut. 09 315?49?847 050 331 4137 Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset sanna nyman p. Mikko Häyrynen kertoo metsäretkestään Pohjois-Karjalaan yhdessä lintuharrastaja ja metsänomistaja Hannu Lehtorannan kanssa. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?841 0400 913 822 ilMoitusMyynti Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot Jarmo Rautapuro p. Uhanalaisista lajeista tunnetuin on valkoselkätikka, jonka elinolojen parantamiseksi metsissä on tehty paljon työtä 1990-luvulta alkaen
Kuva Jouni Klinga Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea.. kesäkuussa Keskiyöllä 29. Kesäkuun koleat säät jatkuivat, yöllä lämpötila laski suoniityillä lähelle nollaa. kesäkuuta taivas avautui Kemin pohjoispu olella, Kivalon kallioisten aarnimets ien yllä, mutta aamuun mennessä uusi saderintam a peitti jälleen maiseman
Yleensä omistaja vastaa pettyneenä, että ”ja niin kovan työn tein!” ”Onneksi työn jälkeä voi korjata ja tukea hakea uudelleen. Jotkut testaavat rajoja Mökkönen-Niskanen hoitaa paperityöt Rantasalmen keskustassa, metsäkeskuksen kodikkaassa toimistossa, jossa 4 MAKASIINI 5 • 2012. Metsässä käymällä asia selviää. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI m etsäneuvoja Kaisa Mökkönen-Niskanen tietää tarkalleen, mikä saa suomalaisen miehen herkimmät tunteet pintaan. Välillä on hoidettava molempia, Kaisa Mökkönen-Niskanen kertoo. Ei sovi rahoitusehtoihin. Jos ilmoituksen on laatinut metsänomistaja itse, hän epäilee heti, että taimikko on jäänyt liian tiheäksi. ”Miehellä syttyy niin valtava hellyys pientä puunalkua kohtaan, että se saa jäädä rauhassa paikoilleen”, hän sanoo ja onnistuu pitämään kasvot melkein peruslukemilla. meTsäammaTTiLainen keskustelemalla palsta kuntoon Metsäneuvojan pitää ymmärtää metsän lisäksi myös sen omistajaa. Mutta minun tehtäväni on olla koppalakkiosastoa”, Mökkönen-Niskanen toteaa mutta ei oikein vaikuta militantilta. Monesti Mökkönen-Niskanen joutuu sanomaan, että liian tiheä on. Suomen metsäkeskuksessa työskentelevä Mökkönen-Niskanen näkee ilmiön usein, kun hänen pöydälleen tulee kemeratukihakemus taimikon tai nuoren metsän hoitoa varten. Eivät naiset, lapset eivätkä edes autot vaan – taimikonhoito
Metsäneuvoja Kaisa Mökkönen-Niskanen iloitsee, kun asiat ratkeavat neuvottelemalla. 5 MAKASIINI 5 • 2012. Onnistuneesta lopputuloksesta on mukavaa kirjoittaa raportti
Joustoa löytyy. Myös harkintaa käytetään. Hän keskustelee omistajan kanssa, miten alue laitetaan kuntoon. ”Kun ilmoitetaan, että metsä on syntynyt istuttamatta, mietin, onko tapahtunut ihme. meTsäammaTTiLainen 6 MAKASIINI 5 • 2012. Työpöytänsä äärestä hän jalkautuu tarkastusreissuille välillä jopa hankalien lossitaipalien taakse, sillä toimialueeseen kuuluvat myös Joroinen ja Puumala. Menetelmät ja aikataulu sovitaan, vaikka lain määräämä uudistamisaika olisi lopussa. Tarkastettavat kohteet valikoituvat osaksi tietokoneen laatiman otannan perusteella. Tai jos valittu uudistamistapa on epävarma, esimerkiksi luontainen uudistaminen rehevällä alueella. Joskus niitäkin sattuu, mutta käyn silti katsomassa.” Jos ilmoitettua uutta taimikkoa metsästä ei löydy, Mökkönen-Niskanen ottaa omistajaan yhteyttä. Kemera-tarkastusten lisäksi MökkönenNiskasen tehtäviin kuuluvat myös metsänkäyttöja perustamisilmoitusten tarkastukset. ”Joskus on joustettu liikaakin, mutta lopulta omistaja on hoitanut asiansa.” Toisilla on tapana katsoa metsälain viimeinen perälauta – testata, missä seinä tulee vastaan. mapit seisovat siivosti hyllykössä ja ikkunalla kukkii amatsoninlilja. Tarkasti sanottuna hän järjestää metsälain 20 pykälän mukaisen neuvottelun, vaikka ei siitä meteliä pidäkään. Neuvojan kiinnostus herää, jos metsänomistaja on vaikkapa uudistustöissä poikennut aiemmasta suunnitelmasta tai alue on valtavan iso
7 MAKASIINI 5 • 2012. Metsän vuoksi kukaan ei kuole, mutta kuntoon se täytyy laittaa. Kun uhataan, alkaa tapahtua hirveästi.” Suurin osa Mökkönen-Niskasen asiakkaista on mukavia, ja heihin tutustumisesta hän saa uutta virtaa. Isäntä riensi kädet levällään vastaan, että ”ihanaa, sieltähän se minun kirjeenvaihtokaverini tulee”. On vaikea antaa periksi. Prosessit ovat niin pitkiä.” Mökkönen-Niskanen on myös huomannut, että vaikeudet kasautuvat. Tarkastuskäynnillä ihmiset saattavatkin purkaa hänelle huoliaan. Rettelöiminen on hyvin harvinaista ja tuntuu kurjalta. Niin pitkälle Mökkönen-Niskanen ei ole kuitenkaan joutunut koko kymmenvuotisen neuvojanuransa aikana. Lopulta työt teetetään metsänomistajan laskuun. virkansa puolesta lähettänyt isännälle kirjeitä, joissa oli perännyt tietoa metsän uudistustöistä. Hän voi ajatella, että aina ovat suvun metsät uusiutuneet, vaikka kukaan ei ole koskaan istuttanut. Metsätyöt ovat silloin vähäisimpien joukossa. ”Uhkasakkojuttu pesee positiivisuuteni pois. Jos vastausta ei kuulu, vuoden kuluttua palataan, että pistäpä töpinäksi, seuraavana suvena tulemme katsomaan. He eivät olleet tavanneet koskaan aikaisemmin, mutta Mökkönen-Niskanen oli ”KUN ILMOITETAAN, ETTÄ METSÄ ON SyNTyNyT ISTUTTAMATTA, MIETIN, ONKO TAPAHTUNUT IHME.” Ilmakuva kertoo tarkastettavan metsikön pinta-alan, muodon ja sijainnin. Usein ihmiset yksinkertaisesti unohtavat ilmoittaa niistä metsäkeskukselle, ja silloin posti tuo kyselyn. Metsiin Mökkönen-Niskanen jalkautuu muun muassa tarkastamaan, onko sinne syntynyt ajoissa uusi taimikko. Joskus neuvojan ehdotukset eivät vain sovi metsänomistajan ideologiaan. ”On kiva kirjoittaa raportti asiasta, joka on hoitunut positiivisen motivoinnin avulla ja keskustelemalla.” Kaisa Mökkönen-Niskasen hauskimpia muistoja on vierailu taloon, johon hän meni katsomaan varsaa. Yleensä jokin aikataulu löytyy.” Sakoilla synkkä voima Jos asiat jäävät kaikesta huolimatta rempalleen, ensin metsäkeskus tekee velvoittavan ja sitten Maaseutuvirasto uhkaavan päätöksen: hoidettava on määräpäivään mennessä. On synkkää, että sakotuksella on enemmän voimaa kuin kannustuksella. Hänen lenkkipolkunsa varressa Rantasalmella asiat ovat kunnossa. Metsäneuvojan mieli on hyvä, kun ongelmat ratkeavat. ”Usein Luoja armahtaa ja taimia siunautuu riittävästi. ”Ja siinä minä joudun söpöttämään metsästä! Toivon, että se ei katkaise kamelin selkää
Sen avulla voi laskea taimimäärän hehtaarilta. Mökkönen-Niskasen toimialueen metsistä löytyy myös ikivanhoja raudanvalmistuspaikkoja, joita pitää osata varjella. Mies aikoi myydä puuta pienestä metsästä. Tuusjärvestä on nostettu rautaa. Alkukesällä toimiston ovi kävi, kun väki selvitti, kannattaisiko vielä hakea vapautusta metsänhoitomaksusta. Hankala kymppipykälä Metsäneuvojalta kysellään monenlaista. Omistaja oli kuitenkin sitä mieltä, että metsä on hänen yksityisomaisuuttaan, ja nyt joku sanelee, mitä sille saa tehdä. Ja kuka kaiken korvaisi. Metsänomistaja olisi saanut kunnon korvauksen ympäristötukena mutta suuttui ja jätti myös kaupanteon sikseen. Puron varrella kasvoi rehevää korpea, paikka oli selvä kymppipykälän tapaus. Kemera-tuen ehdot kiinnostavat, samoin se, kuinka hakkuissa huomioidaan petolintujen pesintä tai kivikautinen asuinpaikka. meTsäammaTTiLainen 8 MAKASIINI 5 • 2012. Kriteerit ovat vuosien varrella eläneet. Metsässä voi olla vaikkapa puro, lähde, pienvesi, noro tai pieni rehevä lehto, jonka erityispiirteitä ei saa tuhota. Laki kun muuttuu, eikä yhdistykseen ole pakko kuulua. Metsäneuvoja selvittää, täyttääkö kohde lain vaatimukset. Oma lukunsa on metsälain pykälä kymmenen. MökkönenNiskaselle hän latasi, että osta itsellesi metsä ja rauhoita se. Omistaja ei välttämättä näe paikassa mitään ihmeellistä: miksi sitä nyt pitäisi varjella. Se ei ole aina itsestään selvää kuten ei sekään, miten kohde säilytetään tai kuinka sitä voidaan käsitellä. ”On ikävää, kun metsänomistaja loukkaantuu. ”Vaikeimmat neuvottelut kävin, kun hypimme maanomistajan kanssa puron yli, minä edellä ja hän perässä”, MökkönenNiskanen muistelee. Mennään tunnetasolle, eikä silloin järki kuulu.” Kuin olisi hirven kaatanut Kaisa Mökkönen-Niskasen ei tarvitse istua toimistossaan yksin, sillä siellä työskenteKoealamittakeppi on MökkönenNiskasen tärkeä työkalu
Linja-autolla kuljetus Jämsään Niinijärven tilalle. Päivän aikana tutustutaan maatalousyhtymä Niinijärven metsiin sekä laajaan puulajipuistoon. Ennen metsäkeskusta Mökkönen-Niskanen työskenteli metsänhoitoyhdistyksissä ja puoli vuotta opettajana metsäkoululla. Kestotilaajan hinta (-10 %) 162 euroa (sis. Retkeilyllä kuljetaan aluksi noin kilometrin pituinen metsäkierros, jossa useita metsänkasvatuksen kohteita. Mies löytyi Nikkarilan metsäoppilaitokselta. Hän ajoittaa kesälomansa aina marjastusaikaan ja on tänäkin kesänä hyvissä ajoin ennen juhannusta paikantanut mustikanraakileita. Kuudelta illalla hän hoksasi, että sienethän pitää siivota ja keittää. Matkassa mukana: www.metsakustannus.fi Tervetuloa elämykselliselle metsäretkelle! Lauantai 11.8.2012 klo 8–17 Jämsä Kokoontuminen Tampereen linja-autoasemalla klo 8. Olo oli kuin olisin hirven kaatanut.” ”ALKUKESÄLLÄ TOIMISTON OVI KÄVI, KUN VÄKI SELVITTI, KANNATTAISIKO VIELÄ HAKEA VAPAUTUSTA METSÄNHOITOMAKSUSTA.”. Ykä juoksenteli Kontio-saappaissa saha kourassa.” Siitä yhteiselo lähti. Retki laskutetaan etukäteen. Mökkönen-Niskanen oikein hehkui saalistamisen iloa ja palasi kotiin iso, ruudullinen ostoskassi täynnä sieniä. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Metsäretket 113x297.indd 1 10.5.2012 22.54 lee myös toinen neuvoja ja lisäksi Kaisan aviomies Yrjö Niskanen. Retken hintaan kuuluu • ohjelma, kahvit ja lounas • ajankohtainen metsäkirja. ”Tykkään marjastamisesta ja sienestämisestä hulluuteen asti.” Keväällä hän oli aivan epätoivoinen kun tiesi, että oli hyvä korvasienivuosi mutta ei löytänyt itse ensimmäistäkään. alv 9/13/23%) Kaarlo Ouni – maaseutuyrittäjyys, arboretum Pirkanmaalla Retken vastuullinen järjestäjä Samuli Notko Matkat Tmi hoitaa ilmoittautumiset. ”Olin tyrmistynyt Ykän vaarallisista työmenetelmistä. Metsänomistajalle retken kulut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Retkellä on mukana Metsäkustannuksen edustaja. Retken hinta 180 euroa/henkilö. Mies on metsäkeskuksen esittelijä Mikkelissä, mutta etätyö luonnistuu parina päivänä viikossa. Kollega neuvoi apajan. Koulutukseltaan hän on metsätalousinsinööri. Tilalla on harjoitettu tehokasta puuntuotantoa 1950-luvulta lähtien, omistajat vuokraavat kesämökkejä sekä tekevät monenlaista urakointia myös tilan ulkopuolelle. Syntyi kaksi, nyt jo aikuista tytärtä. Retket toteutuvat, kun osallistujia on tulossa vähintään 30, mukaan mahtuu max 50 henkilöä. Pari teki yhdessä savottaa moottorisahalla. Ilmoittautumisen jälkeen osallistujalle toimitetaan tarkempi ohjelma. ”Valmista tuli kahdelta yöllä. Päivän aikana kävellään pari kilometriä. Omaa metsää Mökkönen-Niskasella ei ole, mutta vapaa-aika kuluu silti metsässä. Kahvit ja keittolounas nautitaan tilan pirtissä. Äidinisä oli metsänhoitaja, eno ja tädin mies kumpikin metsäteknikkoja. Varaukset vastuulliselle matkanjärjestäjälle: Samuli Notko Matkat Tmi, samppa@virpi.net, puh. 0400 205 995 Ilmoittaudu ma 30.7.2012 mennessä. Minulla oli aina kypärä, silmikko ja turvakengät. Niinijärvellä on omistajien perustama runsaslajinen puulajipuisto, jossa kasvaa noin 700 erilaista puuvartista kasvia, sekä monipuolinen kotimuseo
Harvennusrajoissa eroa Odotettu muutos on jatkuvan kasvatuksen salliminen. Metsähanhikanta halutaanturvata Metsähanhelle laaditaan kansallinen hoitosuunnitelma. Olennainen muutos on uudistamiskypsyysrajojen poistaminen. Tavoitteena on kehittää eurooppalainen hoitomalli, joka kattaisi koko metsähanhen muuttoreitin. Edellisessä lakiremontissa tehty uudistamiskypsyysrajojen alentaminen ei muuttanut metsänomistajien käyttäytymistä. Lain ydintavoitteet ovat yhä metsätalouden kestävyys ja metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu. Jatkuvan kasvatuksen hakkuun jälkeen puusJos taimikon vakiintumisraja laskee, voidaan varhaisperkausta tukea tulevaisuudessa kemera-varoilla. Hakkuukypsyysrajojen poistaminen metsälaista on ideologisesti iso muutos. Tulevaisuudessa jokainen voi harkita, milloin on päätehakkuun aika – onpa puusto sitten 20tai 200-vuotiasta. erilaiset tarpeet huomioon MIKKO rIIKILÄ luonnosuudeksi metsälaiksi saatiin pakettiin kesäkuun lopulla. ”Uudistamisvelvoite täyttyy, kun vakiintuneeksi katsottuja, pituudeltaan vähintään puolimetrisiä, kasvupaikalle sopivia taimia on säädetty vähimmäismäärä”, Ojala selvittää. Uudessa metsälaissa aiotaan poistaa hakkuukypsyysrajat ja sallia jatkuva kasvatus. Vaikka lain puitteet ovat väljentymässä, perälauta löytyy yhä. Sen käytännön vaikutukset jäänevät silti vähäisiksi. Luontaisesti ja viljellen perustetuille taimikoille määritellään samat määräajat. Jatkuvalle kasvatuksen metsissä sallitaan voimakkaammat harvennukset kuin tasaikäisrakenteisissa metsissä. Myös kansainvälinen hoitosuunnitelma on suunnitteilla, ja Suomi on ilmoittanut EU:n komissiolle olevansa halukas ottamaan vetovastuun sen laatimisesta. Laki mukautuukin metsänomistajien vaihteleviin tarpeisiin aiempaa paremmin. Kirjanpainaja lisääntyy tuoreessa kuusipuutavarassa ja tuulenkaadoissa. Tällä hetkellä Eteläja Kaakkois-Suomessa kirjanpainajia on niin paljon, että ne voivat iskeytyä myös terveisiin puihin. Metsähanhen kanta on viime vuosina taantunut, ja sen metsästystä rajoitettiin jo viime syksynä. Metla patistaa torjumaan tuhoja kuusivaltaisilla alueilla, joilla on jo esiintynyt kirjanpainajatuhoja tai joilla on ollut tuulenkaatoja. yr Jö N IS KA N EN 10 MAKASIINI 5 • 2012. uuTiseT Lyhyesti Nykyisen metsälain mukaan taimikko katsotaan vakiintuneeksi, kun taimet ovat saavuttaneet 1,3 metrin pituuden. Ojalan mukaan uudistamisvelvoite kirjataan myös tulevaan metsälakiin. Harvennuksen voimakkuus määritellään jäävän puuston pohjapinta-alan perusteella. kirjanpainajatjo epidemiaetelässä Kirjanpainajahyönteisten määrä on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan lisääntynyt jo epidemiaksi Eteläja Kaakkois-Suomessa. Maaja metsätalousministeriön ylijohtaja Juha Ojala ennakoi, että uusi laki astuu voimaan vuoden 2014 alusta. Pohjoisimmassa Lapissa uudistumisaikoja pidennetään jopa yli 20 vuoteen, muuten suuria muutoksia ei tule. ”Jatkossa metsänomistajaa auttavat päätöksenteossa myös uudisteilla olevat metsänhoidon suositukset, joista löytyvät perusteet ja suositukset muun muassa kiertoajoille”, Ojala kertoo. Ojalan mukaan laki kuitenkin mukautuu entistä paremmin metsänomistajien vaihteleviin tavoitteisiin
Opas on ladattavissa ilmaiseksi Metlan verkkosivuilta. ”Olemme ainoa tutkimuslaitos Suomessa, jossa tutkimuskohteen saa syödä käsittelemättä.” MARJASATOTUTKIMUKSEN KOORDINAATTORI KAUKO SALO METSäN TUTKIMUS LAITOKSELTA, SUOMEN LUONTO 5/2012. ”Käyttäkää hyvää tiestöämme! Talousmetsissäkin riittää paljon nähtävää, ei aina tarvitse ikimetsään asti mennä.” METSäHALLITUKSEN PääJOHTAJA JYRKI KANgAS, MAASEUDUN TULEVAISUUS 18.6.2012. Näin töitä voitaisiin tehdä nykyistä alemmalla tukitasolla. Jatkossa epäiltyjä metsälain rikkomuksia arvioivat ja sovittelevat metsäkeskuksen virkamiehet. Ilman tukea nuoret taimikot ovat yleensä jääneet perkaamatta. Kemera-varatkin riittäisivät paremmin. Ympäristöhallinto ja -järjestöt pyrkivät vyöryttämään lakia entistä laveammin talousmetsiä suojelevaksi. Tämä helpottaa sekä lain soveltamista että valvontaa. Vakiintumisrajan alentaminen poistaisi tuen juridiset esteet. Tasaikäisten metsien harvennusten jälkeiset puuston pohjapinta-alarajat pysyvät ennallaan. Ojalan mukaan kymppipykälään on otettu mukaan eräitä suotyyppejä. Katselmustoimikunnista luovutaan . Taimikon vakiintumisraja 0,5 metriin . Katselmustoimikunnat putoavat pois uudesta laista. . ”Olemme maailman parhaita, mutta emme aina näe ja usko sitä.” KONEYRITTäJIEN LIITON VARAPUHEENJOHTAJA TIMO TOLPPA, SäRMä 21.6.2012. Ne vaihtelevat puulajeittain ja alueittain 10–16 neliömetrissä hehtaarilla. Samalla suojeltavien kohteiden määrittelyä on täsmennetty. Tuhkan käyttö metsälannoitteena -opaskirja sisältää nykytiedon puuja turvetuhkan käytöstä metsälannoitteena. Taimikoiden perustamisilmoituksista luovutaan. Lisäksi tulevassa laissa kuvataan seikkaperäisesti, mitä eri kohteilla voidaan tehdä. Mustikan ennätyssato 15 viime vuoden aikana mitattiin kesällä 1997. Kymppipykälää täsmennetään Lainvalmistelun suurin vääntö kohdistui lain kymppipykälään, joka määrittää vähimmäisvaatimukset metsäluonnon suojelemiseksi. Varovaiset poimintahakkuut voidaan kuitenkin sallia”, Ojala kertoo. MIKKO rIIKILÄ 38 kg?/?ha näitä muutoksia esitetään Kommentti määriä. ”Puuston harventamisella lisätään valoisuutta, ja maanpinnan rikkomisella parannetaan kasvien itämismahdollisuuksia”, vanhempi tutkija Harri Tukia Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. Tämä voi osoittautua metsänhoidolle tärkeäksi. Varhaishoidontuki mahdolliseksi harjumetsienlajit tarvitsevathoitoa Valtakunnallinen luonnonhoitohanke pyrkii kehittämään harjujen paahteisten rinteiden luonnonhoitoa. ton määrän on oltava vähintään 10 neliömetriä hehtaarilla. Taimikoiden perustamisilmoituksista luovutaan 11 MAKASIINI 5 • 2012. ilmainenopaskirja tuhkalannoituksesta Metsäntutkimuslaitos on julkaissut opaskirjan tuhkalannoituksesta. Tuhka-asioiden parissa työskentelevät tutkijat ja asiantuntijat voivat myös hyödyntää tuhkaopasta. Metsänkäyttöilmoituksien sisältöä tarkennetaan. Harjulajeja voidaan hoitaa myös tulella. Yläja alaharvennus ovat siis samalla viivalla. Varhaisperkaus näet maksaa murto-osan siitä, mitä vesakon valtaamien isojen taimikoiden raivuu. ”Jatkossa laki määrittelee toimenpiteen suunnittelijan, toteuttajan ja metsänomistajan vastuut erikseen”, Ojala toteaa. Nykyisin varhaisperkaus on osa uudistamisvelvoitetta, eikä sitä näin ollen tueta. Jatkuva kasvatus sallitaan . Metsäpalojen torjumisen ja rinteiden umpeenkasvun vuoksi avoimet harjumaisemat ovat vähentyneet. Opas on tarkoitettu viranomaisten, päättäjien ja tuhkalannoitteiden käyttäjien avuksi. Tältä osin lakia täsmennetään. Toinen kiistanalainen lainkohta koski vastuun jakoa, kun lakia rikotaan. ”Esimerkiksi luonnontilaisten purojen suojavyöhykkeille ei säädetä vähimmäismetriUudessa metsälaissa taimikon vakiintumisraja alennettaisiin nykyisestä 1,3 metristä 0,5 metriin. Laki ei ota kantaa harvennustapaan. Puuston hakkuukypsyysrajat poistuvat . Hän korostaa, että metsälaki suojelee jatkossakin vain pienialaisia kohteita. Jos puusto hakataan lakirajaa harvemmaksi, on metsä uudistettava. Laajemmassa suojelussa sovelletaan luonnonsuojelulakia, jolloin menetykset myös korvataan metsänomistajalle
Toinen, missä Suomi sijoittuu kärkeen, on metsien monimuotoisuudesta huolehtiminen. Suomessa metsien tila päivitettiin tänä keväänä. Tuorein koko maanosaa koskeva tarkastelu valmistui viime vuonna. Se otetaan meillä huo mioon kaikessa metsien hoidossa. ”Tuorein uhanalaisuusarviointi osoittaa, että toimet tuottavat tulosta.” Metsien suojelijana Suomi suomipärjäähyvin MetsäneM-kisoissa on muutenkin omaa luokkaansa. Täällä metsistä 5,2 prosenttia on niin kutsutun tiukan suojelun piirissä, eli niitä ei hakata lainkaan. Suomi on paras metsien suojelussa. Suomessa on hyvin tarkat tilastot monista asioista, joista muualla joudutaan esittämään vain arvioita. m3 Metsänpeitto% Puupolttoaineiden osuusenergiankulutuksesta% tiukastisuojeltujenmetsienosuus% Metsäsektorintyövoima1?000 työllistä 12 MAKASIINI 5 • 2012. Suomi pärjää toisenlaisissa asioissa. Puuston määrällä mitaten Saksa – 3,5 miljardia kuutiota – on ylivoimaisesti Euroopan ykkönen. Lähde: State of Europe´s saksa 3?492 Ruotsi 3?243 suomi 5,2 slovakia 3,5 italia 3 saksa 340 italia 300 Turkki 225 suomi 76 Ruotsi 75 slovenia 63 Latvia 30 suomi 20 Ruotsi 17 Ranska 2?584 suomi 2?207 Puunmäärämilj. ”Metsäalan kokonaisuuden organisointi on meillä huippuluokkaa”, kertoo metsien arviointiin osallistunut aluejohtaja Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitokselta. m 1951– 1953 1996– 2003 2009– 2011 55,2 86,7 103,7 Pila Saksa on puuston määrällä mitaten Euroopan ykkönen. ELIISA KALLIONIEMI eurooPanMaat ovat sopineet yhdessä mittareista, joilla metsien kestävää käyttöä seurataan. Kuvio uuTiseT Kasvun ihme Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI , VMI , VMI Puuston vuotuinen kasvu, milj. Kaikista tämäntyyppisistä Euroopan suojelumetsistä sijaitsee Suomessa noin puolet. Esimerkiksi meikäläinen kuusi venyy Saksassa yli 10 metriä pitemmäksi ja yli 10 senttiä paksummaksi kuin täällä. Siellä puuta kasvaa hehtaarilla lähes kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa, koska rungot ovat paljon suurempia
1 kuinkaraivaussahatovatmenneet kaupaksitänä vuonna. ”Jatkossa toimintaa keskitetään runsaasti puuta käyttävien laitosten läheisyyteen Pietarsaareen, Poriin, Juupajoelle ja Lappeenrantaan”, UPM:n sahaliiketoiminnan johtaja Anssi Klinga sanoo. Vanhatjohtajatjatkavat Maa-jaMetsätalousMinisteriö on valinnut Suomen metsäkeskuksen alueyksiköiden aluejohtajat. Viivästynyt kevään tulo jarrutti raivaussahakauppaa tavallista pidempään, mutta kesäkuussa raivaussahoja on toisaalta myyty normaalia enemmän. Oletan, että markkinaosuuksissa ei tänä vuonna ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaakkois-Suomen ja Lounais-Suomen alueyksiköissä aluejohtajan haku on vielä kesken. Koko sahan henkilöstö jatkaa vanhoina työntekijöinä Pölkyn palveluksessa. Aluejohtajat aloittavat toimessaan heinäkuun alusta. Sahaliiketoiminnan yhteisiä myynnin ja hallinnon toimintoja siirretään Lahdesta Tampereelle sekä sahojen yhteyteen. 2 ketkäraivaussahojaovat alkukesänaikana ostaneet. Aureskosken sahatavaran jatkojalostustehdas ja Heinolan liimalevytehdas suljetaan vuoden loppuun mennessä. Lomakauden alkaessa kuluttajat ostavat pikkuraivureita esimerkiksi kesämökkitonttiensa siistimiseen. meTsäTYYPPi KuKa: Tuotepäällikkö Tuomas Kuivamäki MiSSä: Oy Husqvarna Ab, Helsinki KauanKo: Husqvarnan hommissa 14. Uudet aluejohtajat ovat Tero Nieminen (Länsi-Suomi), Matti Toivakainen (Keski-Suomi), Esa Korhonen (Itä-Suomi) ja Janne Seilo (Pohjanmaa). Kysyntä on kohdistunut etenkin metsäraivureihin, joiden sylinteritilavuus on yli 40 kuutiosenttimetriä. Kajaanin saha myydään kuusamolaiselle Pölkky Oy:lle. Keski-Suomea ja Kainuuta lukuun ottamatta aluejohtajana jatkaa entisen itsenäisen metsäkeskuksen johtaja. 3 onkoraivaussahojen kysynnässä alueellisiaeroja. uPMmyllää, myyjasulkee Metsäyhtiön Kajaanin saha myydään, jalostetehtaita lopetetaan ja puunhankinnasta vähennetään väkeä. vuosi Miten kauppa on käynyt. Irtisanomiset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä. Irtisanomiset eivät kuitenkaan koske UPM:n maankäyttöyksikköä, metsäpalveluyhtiö Silvestaa eivätkä Joroisten taimitarhaa. Yhtiö keskittää toimintojaan isojen tehdasintegraattien ympärille ja luopuu yksittäisistä, integraattien ulkopuolisista laitoksista sekä karsii esikuntatoimintoja. Alueellisia eroja ei oikeastaan ole. Sekä metsänomistajat että ammattilaiset ovat tietojeni mukaan hankkineet sahoja. Henkilöstövähennykset koskevat yhteensä 42 toimihenkilöä Suomessa. Myös moottorisahakauppa on käynyt tänä vuonna hyvin. Kajaanin saha Pölkylle UPM rukkaa myös sahaustaan ja jatkojalostustaan. 13 MAKASIINI 5 • 2012. Vuosi on ollut mielenkiintoinen. TEKSTI JA KUVA MIKKO rIIKILÄ MIKKO HÄyryNEN Metsäyhtiö UPM irtisanoo Pohjois-Euroopan puunhankinnan ja metsäpalvelujen 480-lukuisesta henkilöstöstään joka kymmenennen eli yhteensä 48. Meidän ja kilpailijan (Stihl) markkinaosuuksissa on toki alueellisia eroja, mikä johtuu ensisijaisesti jälleenmyyjien aktiivisuudesta. Kesän tullen raivurimarkkinat ovat piristyneet, kertoo tuotepäällikkö Tuomas Kuivamäki Oy Husqvarna Ab:sta. Henkilöstövähennykset tulevat olemaan yhteensä 97 henkilöä. Yhtiö on siirtynyt puunhankinnassa ja metsäpalveluissa neljän alueen toimintamalliin aiemman keskitetyn organisaation sijasta. rannikolle aluejohtajaksi nimitettiin metsänhoitaja Karen Wik-Portin, Häme-Uudenmaalle metsänhoitaja antti Koskimäki, Pirkanmaalle maatalousja metsätieteiden maisteri arto Sorri, Keski-Suomeen metsänhoitaja Helena Reiman, Eteläja Keski-Pohjanmaalle metsänhoitaja Jorma Vierula, Pohjois-Pohjanmaalle metsänhoitaja niilo Piisilä, Etelä-Savoon maatalousja metsätieteiden kandidaatti antti Heikkilä, Pohjois-Savoon metsänhoitaja Risto Helle, Pohjois-Karjalaan maatalousja metsätieteiden tohtori anssi niskanen, Kainuuseen maatalousja metsätieteiden maisteri Jyrki Haataja ja Lappiin metsänhoitaja Jukka Ylimartimo. Odotan, että hyvä vauhti kaupassa jatkuu koko kesän. 4 ovatko husqvarnanja stihlinmarkkinaosuudetraivaussahakaupassamuuttuneet
”Puuenergian tuotantoa jarrutetaan, samoin turpeen energiakäyttöä. ”Lisäystavoite saataisiin kasaan, kun kaikki ensiharvennuspuu ohjattaisiin energian tuotantoon”, summaa Länsi-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Marko Mäki-Hakola. Puun tienvarsihinta kattaa nuoren metsän energiapuun korjuukustannukset. Se tuo nuoren metsän harventajalle noin 200 euroa hehtaarilla. maRKKinaT TEKSTI JA KUVA MIKKO rIIKILÄ ValMisteillaoleVa pienpuun energiatuki eli petu korvaa kemeran nykyiset energiapuun korjuuja haketustuet, joita on maksettu nuorista metsistä korjatulle energiapuulle yhteensä 11 euroa kuutiolle. Kemeran mukaista pintaalatukea maksetaan samoin perustein kuin tähänkin asti. Bioenergiayhdistyksen väliaikainen toimitusjohtaja Tage Fredriksson pitää hyvänä, että petu vihdoin saatiin kasaan. 14 MAKASIINI 5 • 2012. Petu tarjoaa maaja metsätalousministeriön ehdotuksen mukaan viisi euroa kuutiolta, joka maksetaan hakettajalle. ”Jatkossa hoitamattomien nuorten metsien harvennuksia on markkinoitava metsänhoitona, jota ne todellisuudessa ovatkin. Ministeri on uskossaan aika yksin. Tuki on maksettu metsänomistajalle. Tukea maksetaan, kun harvennuksen jälkeinen puusto on läpimitaltaan enintään 18-senttistä. ”Yhdessä muiden energia-alaa koskevien ratkaisujen kanssa tämä lisää kivihiilen käyttöä”, arvioi Etelä-Pohjanmaalla toimivan puunhankintayritys EPM-metsän toimitusjohtaja Timo Hongisto. Asetelma on haastava. Tulevaisuudessa kantohintaa niistä korjatulle energiapuulle ei jää”, pohtii Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu. Maaja metsätalousministeri Jari Koskinen lupasi, että muutettu petu ”edesauttaa Suomea saavuttamaan uusiutuvan energian tavoitteensa”. Rovaniemen Energia Oy:n toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen arvioi, ettei petu-ratkaisu edistänyt Mustikkamaan suuren biovoimalan rakentamispäätöksen tekemistä. uusipetueiinnosta Pienpuun energiatuen tukitaso putoaa puoleen nykyisestä. Tuki on jäänyt metsänomistajalle. Ongelmana on kuitenkin tukitason riittämättömyys. Kivihiilen käyttö kasvaa Kentän miehet kiittävät uuden petun selkeyttä ja ulottamista nykyistä järeämpiin metsiin. Määrä pitäisi tuplata, mutta tuet puolitetaan. Jatkossa tukitaso puolittuu. Metsäenergian tärkeimmät lähteet ovat hakkuutähteet, nuorten metsien harvennuspuu sekä kannot. Mitä meidän oikein pitäisi polttaa täällä?” hän ihmettelee. Entistä haastavampi tavoite Suomen sitoumukset uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi edellyttävät, että metsäenergian tuotanto kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä. ”Tukitaso on alhainen, mutta valtion rahatilanne huomioon ottaen ymmärrettävä.” Hän toivoo, että tuen maksu voitaisiin ajoittaa puun luovutukseen loppukäyttäjälle. Se vaikeuttaa metsäenergian lisäystavoitteiden saavuttamista. Puuenergian laajin reservi on nuorissa metsissä
49,90 . ... Ensiharvennus 47,69 . 13,91 . 50,04 . 15,69 . Harvennushakkuu 49,66 . 17,99 . 56,45 . 16,75 . 47,04 . Uudistushakkuu 57,39 . 56,08 . 14,79 . 18,10 . 56,17 . 16,22 . 14,59 . 20,58 . 33,94 . 38,63 . Uudistushakkuu 55,80 . indeksikertoo muutoksista 15 MAKASIINI 5 • 2012. ... 18,95 . 15,99 . 45,94 . Ensiharvennus 45,25 . 48,63 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2010 2011 2012 Euroa, m 10 20 30 40 50 60 70 80 Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2010 2011 Viikot 1–25/2012 Puutavaralajien kantohintaindeksit 6/2011 7 8 9 10 11 12 1/12 2 3 4 5 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 14,19 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,61 . 15,45 . 18,13 . 15,56 . 16,47 . 18,60 . Harvennushakkuu 49,70 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 16,49 . 44,26 . 13,90 . Uudistushakkuu 57,47 . 44,96 . 15,23 . 13,87 . 32,70 . Harvennushakkuu 49,71 . 18,23 . 15,80 . 46,26 . 14,58 . 14,88 . 17,29 . 38,72 . 16,55 . Uudistushakkuu 57,00 . 16,49 . 49,50 . 16,45 . Harvennushakkuu 49,59 . 18,71 . 13,64 . Ensiharvennus 46,14 . 19,04 . 17,74 . 58,39 . 15,57 . ... 47,47 . Ensiharvennus 46,28 . Ensiharvennus 45,21 . 15,40 . 16,27 . 15,45 . 16,40 . 20,12 . 14,54 . Harvennushakkuu 48,50 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,66 . 42,78 . 19,91 . raakapuunkantohinnat kesäkuussaviikolla25 . 57,30 . 14,84 . 15,37 . 44,94 . 14,55 . 35,93 . 14,06 . 18,26 . 18,08 . 14,67 . Uudistushakkuu 50,72 . 19,68 . Ensiharvennus 43,60 . 15,77 . Uudistushakkuu 58,41 . 39,14 . 14,18 . 46,45 . 38,25 . 15,20 . 29,96 . 55,49 . 49,50 . 13,55 . 19,53 . 44,00 . 16,00 . 18,08 . Harvennushakkuu 46,59 . 42,71 . 14,31 . 17,66 . 57,25 . 15,85 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,75 . 15,91 . 18,25 . 49,33 . 45,92 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,70 . 57,29 . 15,94 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 16,66 . 14,91 . 46,54 . 14,85 . ... Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,31 . Harvennushakkuu 46,77 . ... 50,90 . Uudistushakkuu 58,32 . 13,19 . 17,93 . 15,15 . 40,72 . 14,22 . ... 44,67 . 54,20 . Ensiharvennus 42,50 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 14,71 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,81 . 57,56 . 16,33 . 41,88 . 43,96 . 37,27 . 17,77 . 56,84 . 15,87 . 55,20 . 12,54 . ... 14,29 . 15,26 . Uudistushakkuu 56,81 . Ensiharvennus 45,63 . 15,35 . 42,81 . ... 15,76 . 56,00 . 18,53 . ... 37,18 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,49 . 18,33 . 18,08 . 15,47 . 57,93 . 13,93 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 18,66 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,95 . 19,95 . 14,58 . 14,67 . 15,98 . 15,36 . 13,75 . ... Harvennushakkuu 50,65 . 19,42 . nousussa . 18,53 . 19,03
maRKKinaT MIKKO HÄyryNEN haVuVanerinkysyntähiljeni viime vuoden lopulla. Vauhdin odotetaan jatkuvan ainakin syksyyn saakka. Koivuvaneria käytetään pitemmälle jalostetuissa loppukäyttökohteissa, kuten kuormaautojen lastitiloissa. Tammikuussa Chilessä tuhoutui kuitenkin iso vaneritehdas metsäpalojen yhteydessä, mikä avasi taas markkinoita suomalaiselle havuvanerille. Tarkastusreissu kannatti tehdä, sillä talvimyrsky oli kaatanut vajaan hehtaarin kokoiselta päätehakkuuikäiseltä metsikkökuviolta kymmeniä järeitä mäntyja kuusipuita. Satunnaisia puita oli kaatunut myös viereisestä kasvatusmetsästä. Ostajan tekemä tarjous kelpasi myyjälle. Suomen tuotanto viedään pääasiassa Eurooppaan, missä se kilpailee muiden eurooppalaisten valmistajien sekä eteläamerikkalaisen, lähinnä brasilialaisen ja chileläisen radiatamännystä tehdyn vanerin kanssa. UPM:llä on tilauskantaa vaneri lajista riippuen neljästä seitsemään viikkoa. Lisäksi päätehakkuukuvion hakkuutähteistä maksettiin hieman yli sata euroa. Kotimaan tehtaat ovat käyneet täysillä keväästä lähtien. Sen jälkeen neuvonpitoa käytiin tutun puunostajan kanssa. Havuvaneri menee pääasiassa rakentamiseen. Sateiden pehmentämä maa vaikeutti jonkun verran puunajoa. Metsänomistajan katsoi, että koko vajaan hehtaarin päätehakkuutehdaspaloavasimarkkinoita Kuukauden puukauppa Vientikatsaus ikäinen kuvio oli järkevää uudistaa. Hakkuuilmoituksen tehtyään hän kyseli paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä, millaista hintaa vastaavista leimikoista on maksettu ja selvitti yhtiöiden ostohaluja. Vaneri on 90-prosenttisesti vientituote. Lähde: Metsäteollisuus ry Kasvua laskun jälkeen Kotimaan vanerituotanto kasvoi osittain uuden kapasiteetinkin kautta maailmantalouden häiriövuosiin saakka. Kotimaisia vanerinvalmistajia ovat Metsä Wood, UPM sekä pienempänä toimijana Koskisen Oy. Suomen vanerituotanto on noin 600?000 kuutiometriä havuja 400?000 kuutiometriä koivuvaneria. Jos nykyvauhti pitää vuoden loppuun saakka, UPM tuottaa vaneria tänä vuonna 700?000 Myrskytekileimikon HANNU JAUHIAINEN kauPunkilainen metsänomistaja teki keväällä tarkastuskierroksen metsäpalstallaan Pohjois-Savossa. Kuituja lastulevyjen menekki on ollut lasku-uralla koko tämän vuosituhannen. Kaupat tehtiin kesäkuun alkupuolella torstaina, hakkuut aloitettiin seuraavana maanantaina. Puut korjattiin parissa päivässä. ”Koneet pyörivät nyt täysillä, mutta epävarmuus näkyy joillakin markkinoilla ja syksyn näkymät ovat erittäin utuiset”, UPM:n vaneriliiketoiminnan johtaja Kim Poulsen sanoo. Koko leimikko hinnoiteltiin yhtenä kokonaisuutena. kuutiometriä, josta havuvaneria on 400?000 kuutiometriä. Myös koivuvanerin kysyntä hiljeni viime vuoden toisella puoliskolla. Venäjä on voimistuva kilpailija koivuvanerin peruslaaduissa. 500 1000 1500 2000 11 10 09 08 07 06 05 04 03 02 01 2000 Tuhatta m Vaneri Kuitulevy Lastulevy 16 MAKASIINI 5 • 2012. Koska näytti siltä, että leimikon saisi hetimiten korjuuseen, metsänomistaja pyysi siitä tarjouksen. Maailman kokonaistuotannon tilastoinnissa on puutteita, mutta sen arvioidaan olevan noin 85 miljoonaa kuutiometriä. Suomalaisille vanerilaaduille potentiaalinen, saavutettavissa oleva markkina on noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä, joten kotimaan miljoonan kuutiometrin tuotanto yltää omassa segmentissään kymmenen prosentin markkinaosuuteen. Etenkin Välimeren maissa kysyntä on hiljaista. Hintataso oli kohtuullinen, sillä noin 250 kuutiometrin leimikko sisälsi vajaat 50 kuutiometriä myrskynkaatoja ja harvennuspuuta. Kauppaan kuului vajaan hehtaarin päätehakkuun lisäksi 0,3 hehtaarin harvennuskuvio, jossa oli jonkin verran tuulenkaatoja. ”Tilanne on väliaikainen, sillä chileläiset rakentavat tehtaansa uudelleen”, Metsä Woodin vanerituotteiden johtaja Lasse Wikström uskoo. Esimerkiksi Espanjassa rakennettiin kuumimpaan aikaan miljoona asuntoa vuodessa, KESäLEiMiKKo PoHJoiS-SaVoSSa Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 51,6 59,00 Mäntypikkutukki 4,5 25,00 Mäntykuitu 18,1 19,00 Kuusitukki 119,6 58,00 Kuusipikkutukki 5,8 27,00 Kuusikuitu 30,0 21,00 Kuusilaho 4,9 10,00 Koivutukki 7,1 46,00 Koivukuitu 12,3 19,00 Yhteensä 254 m3 11?833 € nyt enää 60?000. Tämä vuosi on ollut yhtä lailla hiljainen, ja lattean tunnelman odotetaan jatkuvan syyskaudellakin
Aivan turha huoli, että männyissä olisi liikaa oksia. Valtion tukieurot vain palavat raippahakkuissa, jotka ovat useimmiten tulosta raivauksen laiminlyönnistä.” METSÄKUPSA tiheikkökasvatus ”Tiheikkökasvatusta käsittelevään ketjuun kirjoittamani arvailu osui nähtävästi oikeaan. Valinnanvaraakin on.” LEEVI SyTKy ”Mäntytukin kasvatus on monen sukupolven projekti. 20 40 60 80 100 EI 19 % KYLLÄ 81 % 17 MAKASIINI 5 • 2012. Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Jos haluaa kasvattaa energiapuuta, tulisi olla mahdollisuus vetää palsta sileäksi 20–30 vuoden välein keskenkasvuisena.” PITKÄPArTA Gallup teetkö kesälomallasi metsätöitä. Tiheä kasvatus (yli 2?000 runkoa hehtaarilla) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi.” SUOrITTAVA POrrAS ”Valitettavasti nykyisin on tullut yksi veruke lisää, jolla voidaan perustella metsän heitteillejättöä. Se on: Määhän kasvatankin energiapuuta.” KOrPITUVAN TANELI ”Ei heitteillejättö vaan taimikon varhaisperkaus, silloin runkoja on noin 4?000 hehtaarilla. Jyrkkä ei tiheäkasvatukselle.” LASSE ”Aina ei tarvitse olla kyse hoitamattomasta puskasta, vaan ihan säntillisestä metsästä. www.METLA.FI/TIEDOTTEET/2012/ 20120619VMI.HTM Lähde retkelle suomalaiseen metsäluontoon virtuaalisesti. Kuvan männikkö on karsiutunut ja rungot ovat suoria. Metsälehden verkkosivuilla pohdittiin tiheän kasvatuksen etuja ja haittoja. Se tapahtuu rungon tilavuuskasvun kustannuksella, mutta siitä huolimatta se tietenkin kannattaa, koska päämääränä on laadukas sahapuu.” LEEVI SyTKy ”Jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. meTsaLeHTi.Fi tiheästivaiei. www.LINTUKUVA.FI Tutustu valtakunnan metsien uusimman inventoinnin laajaan tilastoaineistoon. Siitä noin 12 metrin mittaan, jolloin tehdään varsinainen energiapuuharvennus jopa ilman ennakkoraivausta.” JEES H-VALTA ”Jos halutaan mäntymetsistä laatua, on metsät kasvatettava nuoruusiällä tiheässä.” PIHKANISKA ”Tiheikkökasvatus ja energiapuun kasvatus ovat yhtä tyhjän kanssa. Tunnista linnut kuvan tai äänen avulla. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Mikä se siellä visertää. Hyvä niin. Ja itsestään selvää on, että hyvään lopputulokseen pyrkivän omistajan on syytä huolehtia korjuuolosuhteista.” GLA ”Männyn kasvatus tiheässä taimikkovaiheessa tuottaa heiveröisen oksiston runkoon. www.HELSINKI.FI/bIOScI/bIOPOP/ VIRTUAALIMETSA ”Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa tilanne on jo kestämätön
Teema: TaLousmeTsien LinnuT siip i veikkojen koti Leimikon mutkittelevat rajaukset, jättöpuut, lehtipuusto ja etenkin marjovat pihlajat ja tuomiviidakot tekevät talousmetsästä myös lintumetsän. MAKASIINI 5 • 2012 18
Hakkuistakaan ei tarvitse luopua, sillä osa siivekkäistä viihtyy aukoilla, metsänomistaja ja lintuharrastaja Hannu Lehtoranta tietää. Tavallisesta talousmetsästäkin voi pienellä vaivalla tehdä entistä useammalle linnulle houkuttelevan pesäpaikan. TEKSTI MIKKO HÄyryNEN?KUVAT PENTTI KALLINEN LINTUKUVAT LASSI KUJALA siip i veikkojen koti 19 MAKASIINI 5 • 2012
MAKASIINI 5 • 2012 20. Teema: TaLousmeTsien LinnuT Tässä pöntössä on pesinyt leppälintu, töyhtötiainen, kirjosieppo ja talitiainen
tyjä: ilmeisesti puulla ei riitä voimia haitta-aineiden tuottamiseen. Sellaisia on nyt varttunut sotakorvaushakkuista.” Soidintaminen käy laatuun nuorissakin metsissä. ”Viimeisten parin kymmenen vuoden aikana asumapiiriään pohjoiseen ovat laajentaneet muun muassa sinitiainen, viherpeippo, viitakerttunen, luhtakerttunen, rastaskerttunen, mustapääkerttu, kaulushaikara, ruskosuohaukka ja harmaapäätikka. Mutta metsä kertoo paljon sille, jolla on taito lukea luontoa. Teeri pesii aukoilla, samoin sinisuohaukka ja suopöllö, koppelo harvemmin. Silti jotkut lajit tarvitsevat erityishuomiota, kuten se paljon puhuttu valkoselkätikka. VaLTaosa suomen meTsäLinnuisTa PäRJää KoHTuuLLisesTi. Pajulintu on hiiren kaltainen jokapaikan laji. Valkoselkätikka on ollut metsänhoidon haitankärsijä, mutta pahin näyttää olevan takana. Niissä harvennushakkuut ovat vain eduksi, kunhan alikasvosta ei poisteta kokonaan. Sen menettäminen olisi ollut metsätalouden imagolle isohko haitta.” Paljon on puhuttu myös metsätalouden metsolle aiheuttamista haitoista. s uomi ylipäätään ja Pohjois-Karjala etenkin on mielenkiintoinen eteläisten, pohjoisten ja itäisten lintujen kohtauspaikka. Voimakkaiden suojelutoimien ansiosta sen kanta on alkanut elpyä – sadan pesinnän raja on rikki ja pesintöjä on alkanut löytyä talousmetsien reunamilta. Lintuharrastaja ei kuitenkaan näe aukeaa uudistusaluetta lintutyhjiönä, vaan monelle lajille tarpeellisena pesimäympäristönä, Lehtoranta huomauttaa. Metson soitimet ovat vuodesta toiseen samoilla paikoilla, teeri taas soi lähes missä vain. Pohjois-Karjala on lapinpöllön parhaita alueita, mutta myös sinisuohaukan ja kuukkelin levinneisyys yltää sinne. Pöntöt aukon reunaan Joillekin siivekkäille hakkuuaukeista on jopa hyötyä. Punakylkirastas pesii sekä maassa että matalalla puussa. Sen saattaa yhyttää kulotusalueiltakin, maakoloihin pesimästä. Näin luultavasti siksi, että teeren soidinpulputus kuuluu kauas ja naaraat osaavat tulla paikalle vaikka paikka vaihtuisikin. Metson hakomispuut ovat yleensä kituvan näköisiä kallioja suomän21 MAKASIINI 5 • 2012. Lintukannat ovat nimittäin herkkiä elinympäristön muutosten mittareita ja muutokset ovat herkimpiä levinneisyysalueiden rajoilla. Lehtoranta tuntee alueen linnut hyvin, sillä hän on aktiivinen lintuharrastaja ja Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja. Valtaosa Suomen metsälinnuista pärjää Lehtorannan mukaan kohtuullisesti. Esimerkiksi pöllöille, joille maistuvat uudistusaloille tunkevat myyrät. Leppälintu on sekä pihapiirien että mäntykankaiden pesimälaji. Samaan aikaan pohjoisia lajeja, kuten lapintiainen ja riekko, on vähentynyt tai hävinnyt.” Muutosta voisi ehkä selittää ilmastonmuutoksella. Metsät taas ovat tuttuja virankin puolesta, sillä leipä tienataan metsäkeskuksen metsäneuvojana. Vähemmän tiedettyä on, että metsot syövät syksyisin haapojen lehtiä. Puukiipijä ajatellaan vanhan metsän lajiksi, mutta oikeanlainen asunto saa sen pesimään myös talousmetsissä. Parempaan suuntaan Päiväsaikaan Juuan mäkiset metsät ovat hiljaisia, alkukesälläkin. Mikään laji ei ole häviämisvaarassa ja metsänhoidossa lintujen elinmahdollisuuksien turvaaminen on mahdollista. ” kivitasku on lähes hävinnyt kulttuuriympäristöistä, mutta sen yleistyminen takametsien kulotusja muokkausalueilla on yllättänyt. Metson soidinhionta on hiljaisempaa, siksi lisääntymismenot pidetään sovituilla paikoilla. ”Valkoselkätikasta oli tullut suojelun symboli. Esimerkiksi metsäkirvinen on maapesijä ja uudistusalueiden peruslaji, joka nousee laululentoon jättöpuilta. Uusia lajejakin on ilmestynyt, Juuassa metsää omistava Hannu Lehtoranta kertoo. Ilmeisesti muokkauksessa muodostuu kivitaskulle sopivia koloja.” leppälintu yllättää elinympäristöjensä erilaisuudella. ”Metso pärjää talousmetsissä, jos niissä on säilytetty metsäisyys. Se on pihapiirien pönttölintu, mutta myös kuivien mäntykankaiden tyyppilaji. Lehtoranta arvelee, että metson menestyminen tai menestymättömyys saattaa olla kytköksissä sekä mustikan peittävyyteen että soidinpaikkoihin. Konsertti pidettiin jo aamuyöllä. Pöllönpönttöä ei kannatakaan viedä syvälle umpimetsään, vaan parhaita pöntönpaikkoja ovat aukkojen parin kymmenen metrin levyiset reunaalueet. Elämää aukolla Avohakkuu ja sitä seuraava iso hakkuuaukea on monelle luonnonystävälle kauhistus. Sekin on kuitenkin alkanut pärjätä paremmin
Enimmäkseen kyse on hienosäädöstä, Hannu Lehtoranta muistuttaa. Viirupöllöllä on tosin ollut asuntopulaa, sillä isoja kolopuita on vähän. Teema: TaLousmeTsien LinnuT Lehtoranta on vienyt metsiin satoja pöllönpönttöjä. ”Ihan viimeistä rahaa ei ole otettu, mutta paljosta ei ole tarvinnut luopua. Lapinpöllöä pidetään hiiripöllön tavoin vaelluslajina, mutta osa lapinpöllöistä näyttää pysyvän samoilla pesäpaikoilla nälkävuosien ylikin. Niinpä tilalla ei esimerkiksi ole ainuttakaan viivoittimella vedettyä kuviorajaa. Hän uskoo, että pöllöt pystyvät vaikuttamaan myyräkantoihin. Ei jyrkkiä kuviorajoja Metsänhoidossa lintujen elinmahdollisuuksien turvaaminen ei vaadi suuria. Reviirillään talvenkin viettävä kolopöllöpariskunta syö vuodessa pari tuhatta myyrää. Helmipöllöurokset yrittävät samoin pysyä kolollaan, mutta naaraat vaeltelevat. Pöllöt eivät ole metsätaloudesta juuri kärsineet, Lehtoranta arvioi. Kasvatusmetsissä hiljaista Metsälintujen esiintyminen eri kehitysvaiheiden metsissä sinisuohaukka** hiirihaukka* maakotka* tuulihaukka* teeri riekko* metsäviklo* käki** huuhkaja hiiripöllö lapinpöllö* rautiainen mustarastas laulurastas peippo punakylkirastas varpushaukka pyy teeri sepelkyyhky varpuspöllö lehtopöllö sarvipöllö käpytikka leppälintu räkättirastas kulorastas hippiäinen harmaasieppo mehiläishaukka kanahaukka hiirihaukka metso metsäviklo huuhkaja viirupöllö lapinpöllö helmipöllö harmaapäätikka AUKKO JA TAIMIKKO KASVATUSMETSÄ VARTTUNUT UUDISTUSKYPSÄ * = aukolla ja taimikolla merkitystä ruokailu-, mutta ei pesintäpaikkana ** = esiintyy heti hakkuun jälkeen suopöllö** kehrääjä tervapääsky** käenpiika** palokärki* ** käpytikka* ** kangaskiuru metsäkirvinen västäräkki** peukaloinen* ** leppälintu** pensastasku viitakerttunen pensaskerttu hernekerttu harmaasieppo pikkulepinkäinen punavarpunen pajulintu kirjosieppo kivitasku** palokärki pohjantikka tilhi sinipyrstö sirittäjä tiltaltti puukiipijä kuukkeli korppi pikkusieppo tiaiset närhi järripeippo vihervarpunen urpiainen käpylinnut punatulkku pohjansirkku pikkutikka peukaloinen punarinta 22 MAKASIINI 5 • 2012. On sen jossakin näyttävä.” Lehtorannan kokemus on, että hyvänä myyrävuotena kolme neljä pöllönpönttöä kymmenestä on asuttu. Pöllöjen maailma on yksioikoista. viot on rikottu puustoisilla juoteilla. Kuviot ovat pieniä ja leimikoiden rajat on suunniteltu huolella.” Tarkkana jo taimikonhoidossa Lintujen elinympäristöjen huomiointi alkaa viimeistään taimikonhoidossa. Avomaalla pesivä suopöllö puolustaa pesäänsä varoitussyöksyillä. Louhikot ja kosteat painanteet ovat luonnontilassa. Näin luonnonmetsäkin uudistaisi itseään, pienipiirteisesti erilaisia elinympäristöjä tarjoten. Omaa, perikunnan hallussa olevaa tilaa on hoidettu talousmetsänä, mutta linnut mielessä. Eriikäisen puuston kuvioita ei ole tuotu jyrkästi vastakkain ja isommat kuReviirillään nälkävuosinakin pysyttelevä viirupöllö pystyy paikallisesti vaikuttamaan myyräkantoihin. ”Pöntöttämällä ei myyrätuhoja pysty estämään, mutta pöllöt voivat nopeuttaa myyrähuipun laskua. Silloin raivaussahaa tulee käyttää harkiten, Lehtoranta neuvoo. Taimikot on hoidettu reikäperkauksena, kasvatettavia puita vapautellen. Viirupöllö ja lehtopöllö pysyttelevät kerran valitsemallaan pesimäpaikalla vuodesta toiseen, mutta nälkävuosina ne jättävät pesimättä. Huuhkaja saattaa syödä viirupöllön tai ainakin hätistää sen matkoihinsa, viirupöllö puolestaan tekee saman helmipöllölle. Voimakkaita muokkauksia ei ole tehty. Viirupöllö voi puolustaa pesäänsä aggressiivisesti. Maassa, jyrkänteillä ja Pohjanmaalla myös heinäladoissa pesivä huuhkaja ei yleensä käy päälle, sillä petolintuvainoissa vain arimmat säilyivät jatkamaan sukua. Hyökkäysvietti on kuitenkin hiljalleen palailemassa. Suopöllö ja sarvipöllö ovat muuttavia myyränsyöjiä. helmipöllöllä reviirien välimatka on kilometrin, viirupöllöllä pari kilometriä. Lapinpöllö on melkein huuhkajan kokoinen, mutta lähes täysin myyränsyöjä. Ja suoraan ihmisen päähän
23 MAKASIINI 5 • 2012. Kaakosta levinnyt punavarpunen on pensaikkojen pesijä. Sen pesää on vaikea löytää, sillä se ei päästele varoitusääniä, vaikka ihminen seisoisi pesän alapuolella. Tuoheen avatusta reiästä tiaiset voivat jatkaa pesäkolon kovertamista. Jos vielä lepät ovat lahonneet pökkelöiksi, niin ne houkuttavat tiaisia. Myös pihojen punatulkku asustelee kesät kuusikoissa. Pyyn elinympäristön hoito tarkoittaa lepän jättämistä aukkopaikkoihin ja reunoihin. Niitä voi tehdä näin; jo valmiiksi laho koivu sidotaan pystypuuhun kiinni. Kun uudistusala alkaa puskittua, niin pensastasku on ensimmäisiä pensaikkolajeja. Myöhemmin niistä lepistä tulee pökkelöitä ja kolopuita. ”iHan ViimeisTä RaHaa ei oLe oTeTTu, muTTa PaLJosTa ei oLe TaRVinnuT LuoPua.” Talousmetsissä pökkelöitä on vähän. Metsän harvennus lisää lajirunsautta. ”Liian siisti taimikonhoito on turhaa työtä. Niitä pitää jättää jo taimikonhoitovaiheessa. Leppäriu’ut tiheässä kuusikoissa eivät hyödytä pyytäkään, vaan lintu tarvitsee puita, jotka tekevät runsaasti urpuja. Harvennuksella lisää lajeja Kun taimikko varttuu nuoreksi kasvatusmetsäksi, sinne asettuu kesäöiden väsymätön lurittelija, laulurastas. Ryteiköt ylipäätään ja pihlajat, lepät ja tuomet etenkin. ”Muuten kasvatusmetsät, varsinkin kuusikot, ovat linnustollisesti tyhjintä metsää.” Mutta tilanne muuttuu metsän kasvaessa. Ne antavat linnuille suojaa, tarjoavat sekä hyönteisettä siemenruokaa ja kehittyvät lopulta kaivatuiksi pökkelöiksi, jotka tarjoavat sekä hyönteisravintoa että pesäkoloja. Niitä syntyy siellä, missä maata on myllätty – muokkauksissa, ojituksissa ja tienreunoilla. Kuusentaimikko on myös rautiaisen elinympäristöä. Lehtoranta potkii muokkausmättään sammaloitunutta kunttaa rikki, rypypaikkoja kanalinnuille. tiltaltti ja sirittäjä pysyvät metsän sisällä. Ennakkoraivauksenkaan ei tarvitse tarkoittaa, että jokainen pihlaja vedetään nurin.” Se, mikä ei haittaa kasvatettavaa tainta, saakoon jäädä. Myöhemmin tulevat todelliset pusikkolajit, kuten lehtokerttu ja hernekerttu. Kun puusto alkaa olla tukkikokoa, niin korkealla kuusten latvoissa pesivät hippiäinen ja vihervarpunen alkavat viihtyä. Punavarpunen tekee pesänsä pieneen kuuseen
Siirtyminen äestyksestä kaivurimuokkaukseen on ollut selvä parannus. Ensiksi kalalokki alkoi pesiä peltojen isoilla kivillä, sitten keskellä peltoa kynnöksellä ja nyt jo uudistusaloilla. Vanhan metsän lajiksi mielletty puukiipijä pärjää kasvatusmetsissäkin, jos se löytää pönttönsä – sellaisen omanlaisensa, jossa puun runko on takaseinänä ja jonne on kaksi kulkuaukkoa suoraan rungolta. Kanalinnut eivät hylkää ehjänä säilynyttä munapesää.” Pökkelöitä tekemään Metsähoidon muutokset ovat tuoneet linnuille uusia mahdollisuuksia. ”Nyt eletään jättöpuiden kierron Metsätien varsilta voi korjata polttopuita ja isot, urpuja tuottavat lepät ovat pyylle tärkeitä ruokailupaikkoja. Ensiharvennusmänniköissä pesiä on hyvin vähän.” Keväinen äestys tuhoaa kanalintujen pesiä. Silloin tietää, että kohta peukaloisen laulu kuuluu.” Pikkutikka suosii rantoja. ”Suhtautuminen on ollut lähes yksinomaan myönteistä, jopa kanahaukkaa kohtaan”, Hannu Lehtoranta kertoo. Märänpuoleisten kuusikoiden tuulenkaatojuurakot ovat peukaloisen mieleen. Kotkilla, sääksellä, hiirihaukalla, mehiläishaukalla ja kanahaukalla on vaihtopesiä, eli reviirillä on muutamia pesiä. Pienet kosteikot houkuttavat metsävikloa, eikä se pane pahakseen metsäkoneiden tekemiä seisovan veden painanteita. Isommat lammikot houkuttavat heinäsorsaa. Pihapiirissä pönttöjä voi olla liikaakin, silloin reviirikiistat ja väistämisvelvoitteet pitävät asuntoja tyhjillään. telkkä saattaa pesiä palokärjenkolossa, joskus korkealla ja kaukana rannasta. tavi hyötyy kunnostusojitusten pienistä laskeutusaltaista. Teema: TaLousmeTsien LinnuT lehtokurppa pesii rehevien metsien alikasvosryteiköissä. Lehtoranta kuitenkin uskoo, että tähänkin pulmaan on löydettävissä ratkaisu. Esimerkiksi uudistusalojen jättöpuista järeytyy ajan kanssa kolopuita ja vahvaoksaisia petolintujen pesäpuita. Muutos alkoi kymmenen vuotta sitten. Vesilintuja metsässä Metsä on myös kahlaajien ja vesilintujen pesimäaluetta. ”Sen elinympäristön tuntee nahoissaan kosteudesta. Luonnonhoitohankkeessa on suunniteltu, miten pesät pyritään säilyttämään hakkuissa. ”Pesimämenestyksestä ei ole varmuutta, sillä poikasten karkuunuiPetolinnutkiinnostavat Metsänomistajien asenteet lintujen suojelua kohtaan ovat parantuneet. Pesän löytäminen on lintuharrastajalle kerran kaksi elämässä -tapauksia. Ehkä siksi, että siellä on pieniläpimittaista, kuollutta lehtipuuta. Lintumaailmassa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Metsään viedyt, tavalliset pikkulinnunpöntöt saavat asukkaita vähintään yhtä usein kuin pihapiirin pöntöt, mikä kertoo luonnonkolojen niukkuudesta. ”Tuhoutuvien pesien määrää voidaan vähentää, jos toukokuun ja alkukesän hakkuut kohdistetaan karuille maille. Pohjois-Karjalassa on harrastajavoimin kartoitettu petolintujen pesät ja metsäkeskus on ilmoittanut kartoitustulokset maanomistajille. Tarvittaessa on tehty tekopesiä. Kukapa olisi osannut odottaa, että kalalokki pyrkii metsälajiksi. misstrategia ei taida toimia kuivalla maalla”, Lehtoranta toteaa. KuKaPa oLisi osannuT odoTTaa, eTTä KaLaLoKKi PYRKii meTsäLaJiKsi. alkukesällä karuille maille Pesimäaikaisten hakkuiden haitoista linnustolle puhutaan paljon. Metsäviklo pesii vanhoissa rastaantai oravanpesissä joskus kaukanakin ruokapaikoistaan ja usein ajouran varrella. 24 MAKASIINI 5 • 2012. ”Tuomiviidakko saattaa houkutella pikkusiepon, jota pidetään vanhan metsän lajina.” Puukiipijä pesii kaarnankoloihin, mutta kasvatusmetsissä irtoilevaa kaarnaa ei juuri ole. Kalalokin pesinnät uudistusalueilla ovat yllättäneet lintuharrastajat. Jos hakkuut uhkaavat reviirin viimeistäkin pesää, niin tekopesä saattaa olla viimeinen mahdollisuus. ”Kaivurimuokkauksessa kuljettaja näkee pesästä lähtevän linnun, lisäksi muokattava ala on pienempi osa koko pinta-alasta
Tiaisen nokalla ei puuta kuitenkaan veistellä, ei mennä edes tuohesta läpi. Lehtoranta tekee latvuspätkästä vielä toisen pökkelön: pätkä pystyyn ja narulla pystypuuhun kiinni. Töyhtötiainen on aito metsäläinen, joka vain harvoin käy kylien lintulaudoilla. Palokärjenkoloissa pesii helmipöllö, telkkä ja uuttukyyhky. Jotkut lajit hyötyvät niistäkin, palokärki ainakin ja ehkä myös pohjantikka. Tiaiset saavat jatkaa tästä eteenpäin. Sen menestyminen on kiinni sekä soidinpaikoista että mustikanvarvuston peittävyydestä. 25 MAKASIINI 5 • 2012. Kantokasoista saattaa tulla uusi, lintukantoihin vaikuttava elinympäristö. ”Hömötiainen on vähentynyt, mutta tästä se tykkää.” Metso on alkanut pärjäillä paremmin talousmetsissäkin. Lahopuuta tai lahopuuksi muodostuvia korkeita kantoja tulee jättää myös harvennuksissa. ”Talousmetsissä on laajoja alueita, ettei ole ainuttakaan pökkelöä, mihin tiainen voisi kaivaa kolonsa.” Pökkelöitä voi tehdä helposti, katkaistaan leppä puoleentoista metriin. Vaikka jättöpuustojen ja korkeiden kantojen jättäminen on jo arkipäivää, jotakin vielä puuttuu – pökkelöitä. Metsän tiaiset – hömötiainen ja töyhtötiainen – pesivät kuin tikat itse kovertamaansa koloon. Lehtoranta tekee umpilahon koivupökkelön tuoheen puukolla pyöreän reiän, kuin pöntön suuaukon. alkuvaihetta. Lahopuuston tekeminen pitää aloittaa jo taimikonhoidossa ja jatkaa harvennuksissa. Tällä hetkellä ne ovat keitaita aukolla, parin kymmenen vuoden kuluttua keitaita metsässä.” Jättöpuiden käpytikankoloissa saattaa pesiä tervapääsky, leppälintu, käenpiika, kottarainen, talitiainen, sinitiainen tai kirjosieppo. Lahopuuta voi myös nostella pystyyn metsässä kävellessään. Palokärjen yleistyminen liittyy jättöpuihin, mutta myös siihen, että avohakkuiden kannot ovat helppoja ja runsaita ruokapöytiä
www.bERNER.FI tarkempaan havainnointiin Olympus 8×42 EXWP on linnuista kiinnostuneelle laadukas peruskiikari. Hinta 19 euroa. Suositushinta 100 euroa. Kengässä on vedenpitävä DrymaxX-kalvo. MYYNTI www.LINTUVARUSTE.FI hyttysetloitolla Cocoonin valmistama Insect Shield -hyönteisverkkopäähine on käsitelty ötököitä karkottavalla permetriinillä. www.VANDERNET.FI Maastossa liikkumiseen Halti Arco M -vaelluskengät jalassa on mukava liikkua metsässä. www.HALTI.FI linnut tutuiksi Oman metsän lintujen tunnistamisen apuna voi käyttää Lasse J. Tarjous hinta 299 euroa. TuoTeuuTuuKsia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Laineen kirjaa Suomalainen Lintuopas. Siinä on esitelty yleisimmät Suomessa esiintyvät lintulajit. Suositushinta 23 euroa. MYYNTI www.LINTUVARUSTE.FI 26 MAKASIINI 5 • 2012. Suositushinta aerosolipullolle on 9 euroa. Hinta 39 euroa. ötököiden karkotteeksi Free on uudentyyppinen, kuivuttuaan hajuton hyttyskarkote, joka suojaa kaikilta hyönteisiltä. Uusi Laululinnut-cd sisältää ääninäytteen noin 50 Suomessa tavattavasta laululinnusta. www.wSOY.FI kukalaulaa
Ajatus varmaan on, että laitetaan suunnitelmaan ikä, joka kertoo metsikön olevan uudistuskypsä. Se on ymmärrettävää alueilla tai tiloilla, joissa on paljon nuoria metsiä. Ojitettujen metsiköiden kasvun arvioon ei kannata luottaa, sillä ohjelmat eivät laske kasvua oikein. Se johtaa heikkoon sijoitetun pääoman tuottoon ja lisää tuhoriskejä. Sellaisella kohteella kunnostusojitus ei yleensä juuri lisää kasvua. Metsäsuunnitelma on välttämätön työkalu, tutkikaa sitä, verratkaa niitä vanhempiin suunnitelmiin. Aika usein mietiskelen, onko suunnittelija käyttänyt pituusboniteettia lainkaan hyväksi rehevyyttä arvioidessaan. En tiedä yhtään tieteellistä tutkimusta, jossa olisi selvitetty eri puolelta Suomea, kuinka hyvin suunnitelmien arviot tulevasta ovat toteutuneet eri-ikäisissä suunnitelmissa. jyrkiketola Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Nyt samalla alueella on useita kuvioita. Rehevimmät kohdat odottavat jo ensiharvennusta, karuimpiin kohtiin tehdään vasta taimikonhoitoa. Vaikkapa kymmenen, kaksikymmentä ja kolmekymmentä vuotta sitten tehdyissä suunnitelmissa. mielenkiintoinen metsäsuunnitelma metsäsuunnitelmissa kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden osuus on todellista suurempi. Kannattavampaa on lähes aina kasvattaa metsä sellaisenaan päätehakkuuseen asti. P uustomäärät ovat uusissa suunnitelmissa pääsääntöisesti aika tarkkoja, samoin runkoluvut. J os metsä on hoidettu hyvin ja lisäksi harvennettu voimakkaasti, kasvun arvio menee reilusti alakanttiin. Kunnostusojitusta ehdotetaan usein täysin turhaan isoille suokuvioille, joiden puusto on varttunutta kasvatusmetsää. Vastaavasti harsitun metsikön tai vesasyntyisen varttuneen hieskoivikon kasvuarvio menee yläkanttiin. M etsäsuunnitelmat ovat metsätalousyrittäjälle välttämättömiä työkaluja. V anhoista suunnitelmista on kiva seurata, kuinka kuvioiden muoto ja koko muuttuvat. Ainakin minä olen oppinut niistä metsänhoitoa ja seuraamaan erilaisten metsiköiden kasvua. Yleensä metsikön ikä laitetaan todellista alhaisemmaksi. Hakkuiden suunnittelussa pyritään keskimäärin edelleen kasvattamaan puuston määrää, eli ehdotettujen hakkuiden määrä alittaa kasvun. Metsäsuunnitelmissa kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden osuus on todellista suurempi. Mutta kokemukseni on, että se on yleistä myös runsaspuustoisilla tiloilla. Hienoa on, että suunnittelijat osaavat tarvittaessa lisätä kuviolle ohjeen, että harvennustarve on arvioitava kymmenvuotiskauden lopulla. Aina ei kuitenkaan ehdoteta tehtäväksi ojitusta päätehakkuun yhteydessä soistuneille kohteille tai turvekankaille, vaikka pitäisi. Pituusboniteetti on ammattislangia: kun tiedetään puulaji, puuston pituus ja ikä, tiedetään maapohjan kyky kasvaa puuta. KI M M O Br A N D T / CO M .P IC RaHaPuu 28 MAKASIINI 5 • 2012. Se johtaa karuilla tiloilla tai kuvioilla kasvun yliarvioon ja rehevillä vastaavasti aliarvioon. Ne eivät ole vähäisimmässäkään määrin tieteellisiä, mutta ehkä niistä saa pieniä vinkkejä, kun tutkitte omia metsäsuunnitelmianne. Toivottavasti sellainen tutkimus on tehty ja vika on minussa, kun en sellaista tunne. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. Esimerkiksi kolmekymmentä vuotta sitten tehdyn ison päätehakkuun jälkeen alueella oli vain yksi kuvio. Seuraavassa omia havaintojani metsäsuunnitelmista vuosien varrelta. Niistä voi katsoa metsänsä nykytilaa ja arvioida tulevaa, mutta vanhoista suunnitelmista voi oppia myös metsänhoitoa. Puuston ikä on arvioitu muuten hyvin, mutta monet suunnittelijat eivät koe tarpeelliseksi mitata uudistuskypsien metsien todellista ikää. Se johtaa kasvun yliarvioon ja siihen, että metsänomistajan näkövinkkelistä metsikköä kannattaa vielä kasvattaa
sivu 36 TUTKITTUA Suomi kuusettuu sivu 38 METSäLäISEN ALLAKKA Nyt on oikea aika karsia sivu 39 METSäNHOITO Vinkit istutusjäljen tarkastamiseen sivu 30 SE PP O SA M U LI. oma metsä RAIVAUSSAHAKOULU Varmista sahan kunto sivu 33 METSäPERINTö Edunvalvontaa valtakirjalla sivu 34 KYSY POIS Milloin kannattaa siirtää taimia
Tällä alalla suositus ylittyy. Tommola tarkastaa, että maa on muokattu ja kasvupaikalle on valittu sopiva maanmuokkausmenetelmä. 30 MAKASIINI 5 • 2012. meTsänHoiTo ala, joka oli istutettu rauduskoivulle toukokuussa. Risut pois Hyvä metsänuudistamistulos lähtee hakkuutähteen keruusta. Istutustyön laadun arviointi onnistuu parhaiten, kun urakasta on kulunut noin kuukausi. . Etenkin rehevillä kasvupaikoilla hakkuutähteen keruu on tärkeää. Muistilistaistutustyöntarkastajalle . Taimien tulee olla elinvoimaisia. Ota 5–10 koealaa hehtaarilla ja laske keskiarvo. . . Huomio kannattaa kiinnittää ainakin taimien määrään ja laatuun sekä maanmuokkaukseen. Katso, että istutetut taimet ovat suorassa mättään keskellä. Koivulla mättäitä tulee olla vähintään 1?600 ja kuusella 1?800 hehtaarilla. Lisäksi osa mättäistä on turhan korkeita. Kivisille maille puolestaan paras maanmuokkausmenetelmä on laikutus, soistuneille ja hienojakoisille maille ojitusmätästys tai naveromätästys. Ensimmäisenä Tommola kiinnittää tarkastettavalla uudistusalalla huomiota siihen, onko risut viety pois. Koivuja tulee olla 1?600, kuusta 1?800 ja mäntyä vähintään 2?000 tainta hehtaarilla. Jos virheitä löytyy, ota välittömästi yhteys työntekijään. Tarkasta, että taimia on tasaisesti myös uudistusalan perällä. Tarkastettavana on runsaan hehtaarin kokoinen laikkumätästetty Oikein istutettu taimi on suorassa mättään keskellä. Se mahdollistaa tasaisemman maanmuokkausjäljen ja siten istutustuloksen sekä ehkäisee tukkimiehentäituhoja havupuuntaimissa. ”Koealoja kannattaa ottaa uudistusalalla tasaisin välein. ”Suositus on, että hakkuutähteestä kolmekymmentä prosenttia jätetään uudistusalalle ravinteiksi”, Tommola kertoo. Myös kannonnostoala vaatii maanmuokkauksen joko kannonnoston yhteydessä tai erikseen. Jos esimerkiksi koealan sisään osuu kahdeksan mätästä, muokkausjälkiä on yhteensä 1?600. Laikkumätästyksessä ei saisi kaivaa laatu syynissä Jos keväällä on istutettu, on kesän aluksi hyvä pyörähtää taimikossa työn jälkeä katsomassa. Tommola arvelee, että alan kivisyys on vaikuttanut muokkausjälkeen. Tällä tarkastusalalla mättäitä on liian vähän, 1?600 mättään sijaan niitä on 1?458 hehtaarilla. ”Hyvä mätäs on laakea eikä kovin korkea. . Metsälehti lähti metsäkeskuksen metsäneuvoja Timo Tommolan matkaan arvioimaan ulkopuoliselta tilatun istutustyön laatua Joutsassa. Laske ympyräkoealojen avulla, onko taimia ja mättäitä riittävästi hehtaarilla. Männyllä istutuspaikkoja pitää olla ainakin 2?000 hehtaarilla. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI h einäkuun alku on hyvää aikaa käydä tarkastamassa kevään istutukset. Karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta kaikki uudistusalat tulisi muokata. Tarkastettavalla kohteella risut on kerätty aukon laitaan, mutta niitä on jäänyt kohtuullisen paljon myös alalle. Hyvään muokkausjälkeen syntyy tasainen taimikko. Laskemalla 5–10 koealaa hehtaarilla, saa aika hyvän kuvan alueen tilanteesta”, Tommola sanoo. Paras tapa mitata mättäiden määrä on pyörähtää nelimetrisen mittakepin kanssa ympyrä. Kuuselle ja koivulle sopii mätästys. Riittävästi mättäitä Se, minkälainen taimikosta tulee, riippuu maanmuokkausjäljestä. Yksi ympyrän sisään osunut mätäs vastaa kahtasataa mätästä hehtaarilla. Maan tulee olla muokattu siten, että kullekin puulajille on riittävästi istutuskohtia. Tarkasta keväällä istutettu ala saman vuoden kesällä tai alkusyksystä. . Silloin näkee, ovatko taimet lähteneet ongelmitta kasvuun, eikä tuore heinä vielä haittaa näkyvyyttä.
Yhdessä taimessa alalehdet ovat kellastuneet, mutta siitä kasvaa vielä laatupuuta. 31 MAKASIINI 5 • 2012. Jos taimia on vähemmän, uudistusalueelle annetaan virhemerkintä ja alalle täytyy istuttaa lisää taimia. Siitä tulee merkintä tarkastusraporttiin. Taimien hehtaarimäärä lasketaan samalla tavalla mittakepin kanssa pyörähtämällä kuin mättäidenkin. Metsäkeskuksen metsä neuvoja Timo Tommola tarkastaa taimikkoa Joutsassa. Laki vaatii, että koivua on 1?000, kuusta 1?200 ja mäntyä 1?300 hehtaarilla. Keskelle mätästä Taimien määrän lisäksi Tommola tarkastaa istutustyön jäljen. Taimia löytyy 1?515 hehtaarilla, mikä on hitusen alle suositusten. Käy ottamassa koealoja myös istutusalan perällä. Lakirajat ovat huomattavasti suosituksia alhaisemmat. Suuremmasta taimimäärästä pitää kuitenkin sopia jo maanmuokkauksen yhteydessä, jotta istutuskohtia tulee riittävästi. Tommola laskee taimien määrää seitsemältä ympyräkoealalta. Onnistuneesti Alalta löytyi vain yksi kuollut taimi. Metsänhoitosuositusten mukaan koivua tulee olla hehtaarilla 1?600, kuusta 1?800 ja mäntyä vähintään 2?000 kappaletta. Jos luku poikkeaa suosituksista, kannattaa ottaa yhteyttä työntekijään sekä käydä itse laskemassa taimien määrä paikan päällä. Istutustyöstä lähetetyssä laskussa on eritelty, kuinka monta taimea hehtaarille on istutettu. Näin taimikosta ei tule aukkoista, vaikka tuho veisi muutaman taimen. Taimia on laitettu maahan tasaisin välein, mutta istutuskohtiin olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota, Tommola arvioi. Jos taimia on alle metsänhoitosuositusten, mutta yli lakirajan, Tommola merkitsee uudistusalalle huomautuksen. syviä monttuja, vaan maa pitäisi vetää pidemmältä matkalta ja kääntää.” Taimia suositusten mukaan Timo Tommola kiinnittää erityishuomiota taimien lukumäärään hehtaarilla. Metsäasiantuntija itse istuttaisi kuusta rehevimmille maapohjille suosituksia reippaammin, 2?000 kappaletta hehtaarille
Tommola kirjaa tarkastusraporttiin huomautuksen mättään viereen istutetuista taimista. Tällöin ongelmatapauksissakin on helpompi jäljittää, mistä huono uudistamistulos johtuu. Tyypillisesti istutusalojen huomautukset ja virhemerkinnät johtuvat taimien liian alhaisesta määrästä. Osa taimista on istutettu mättään reunoille, vaikka oikea paikka olisi mättään keskellä (vasen kuva). ”Tällä alalla istuttaja on selvästi ajatellut ykköskriteerinä taimikon tasaisuutta. Tarkastettavalla alalla rauduskoivut ovat lähteneet hyvin kasvuun. taimimääristä huomauttamista Kaikista hakkuista ja metsänuudistamisista ilmoitetaan metsäkeskukselle. Tukkimiehentäin takia havupuita ei suositella istutettaviksi lähelle kantoja. ”Joka kevät on joku taimierä, joka ei lähde kasvamaan kunnolla esimerkiksi juuristovian vuoksi”, Tommola kertoo. Muutama taimi on isketty muokkaamattomaan kohtaan. Tarkastettavalla alalla taimia on isketty mättään reunoihin ja muutama on istutettu mätästämättömään kohtaan. Timo Tommolan mukaan suurin osa merkinnöistä tulee yhä metsänomistajien itsensä istuttamilta aloilta. Suuret taimet puolestaan ovat omiaan rehevällä alalla. Jos taimet eivät ole lähteneet kasvuun, niitä on liian vähän tai istutusjälki ei muuten tyydytä, Tommola neuvoo viivyttelemättä ottamaan yhteyttä istuttajaan. Koko maan alueella huomautettavaa löytyi vain muutamalla prosentilla. Metsäkeskus käy ilmoitukset läpi, maastossa tarkastettavat kohteet valitaan harkinnanvaraisesti. Oikein istutettu taimi on suorassa mättään keskellä. Istutustyö tulee tarkastaa istutusvuoden kesällä tai alkusyksystä. Muutoin uudistamistulos on hyvä. MAKASIINI 5 • 2012 32. Kohde saa merkinnän mättäiden ja taimien hieman suosituksia alemmasta määrästä. Lopputulos: ihan hyvä Joutsan uudistusala selviää tarkastuksesta huomautuksella. Säästöpuut ovat aukon reunassa eivätkä varjosta koivuja. Kiitosta Tommola antaa suurien nelosluokan koivuntaimien käytöstä sekä jätettyjen säästöpuiden sijoittelusta. Metsäkeskuksen Keski-Suomen alueella viidennes tarkastetuista istutusaloista sai viime vuonna huomautuksen ja neljä prosenttia virhemerkinnän. Vain yksi taimista on kuollut. Missä vika. Aina syy ei ole istuttajan. Hyvä istutuspaikka on jopa tärkeämpi kuin taimien etäisyys toisistaan. Tommola kiinnittää huomiota taimikon tasaisuuteen, taimien ja mättäiden määrään sekä istutuskohtiin. Taimissakin voi olla vikaa, tällöin taimien toimittaja on korvausvelvollinen. Ohi mättään istutetuista taimista tulee merkintä tarkastusraporttiin. meTsänHoiTo uudistetulla alalla taimia on tasaisesti, niiden istutuspaikka on huolella valittu ja paakun päällä on muutama sentti maata. Taimien tulee olla elinvoimaisia. Tästä johtuu, että osa taimista ei ole parhaassa istutuskohdassa”, Tommola arvioi. Yhtä tyypillisimmistä istutusvirheistä ei kuitenkaan ole tehty: yksikään taimi ei kasva montussa, josta mätäs on kuopaistu. Siinä taimella on parhaat kasvumahdollisuudet. Istutusjäljen lisäksi Tommola silmäilee uudistusalan taimien kunnon. Metsäkeskus käy tarvittaessa tarkastamassa uudistusalan, jos metsänomistaja ja työntekijä eivät pääse yhteisymmärrykseen tilatun työnlaadusta. Toisaalla taas on tyhjiä mättäitä
Oletetaan, että sahaa on edellisen kerran käytetty viime vuoden syksyllä, eikä sitä sen jälkeen ole huollettu. Pese ilmansuodatin viikoittain, kun sahaat. Tarkkaile kulmavaihteen voitelutilannetta viikoittain. Kaavi sylinterin jäähdytysrivat puhtaaksi puisella lastalla. Metsässä koneet kuitenkin kuluvat ja likaantuvat. Tutki käynnistimen tartuntakynsien jousien jämäkkyys ja voitele ne tarvittaessa CRC:llä. RaiVaussaHaKouLu oSa 5 TEKSTI JA KUVAT MIKKO rIIKILÄ u udehkot raivaussahat toimivat yleensä luotettavasti. Irrota moottorin suojakotelo ja poista lika Irrota käynnistinlaite ja puhdista sen sisäosat sekä ilmanottoaukot. 33 MAKASIINI 5 • 2012. Myös muiden ruuvien kireys kannattaa varmistaa. Jos sahan tankkiin on syksystä jäänyt bensiiniä, tyhjennä tankki ja vaihda tilalle uutta bensaa. Kaavi sylinterin jäähdytysripojen välit puhtaiksi puutikulla. Katso, että kulmavaihteessa on riittävästi vaseliinia. Myös epätavallinen tärinä sahan käydessä voi johtua tästä. Vaihda vioittunut suojavisiiri ennen metsään menoa. Tutki tärinänvaimennus. Voitele käynnistinnarun palautusjousi ohuella öljyllä, esimermuista huolto Ennen metsään lähtöä on hyvä varmistaa, että raivaussaha on kunnossa. Puhdista ilmansuodatin viikoittain tiskiaineella. Tätä varten narupyörä on irrotettava. Muuten taimikonhoitoon varatut päivät kuluvat korjaamolla. Myös sytytystulppa on hyvä vaihtaa työkauden alkajaisiksi. Poista lika vauhtipyörästä. Lisää vaseliinia tarvittaessa. Poista ruuvin reikään pakkautunut vaseliini ja tiiraa reiästä vaihteen sisään. Irrota ensin ilmansuodatin ja pese se tiskiaineella. Älä käytä metallisia työkaluja. Katsasta vielä valjaat. esimerkiksi paineilmalla. Vaseliinia on lisättävä, jos aukosta näkyville rattaille ei nouse vaseliinia, kun pyörität terää. Aseta saha kovalle alustalle ja kääntele kahvoja. Niiden epätavallinen löysyys voi kertoa tärinänvaimennuskumien kulumisesta. Tarkista äänenvaimentimen kiinnityspulttien kireys. Ilman huoltoa hyväkin saha saattaa piiputtaa. Sylinterin ja äänenvaimentimen liitokseen ilmaantunut öljyinen töhnä paljastaa pult tien löystyneen. Avaa kulmavaihteen kupeessa oleva ruuvi. Tarkista kulmavaihteen voitelu viikoittain, kun sahaat. Vanhaa vaseliinia ei tarvitse poistaa. Korjauta tärinänvaimennus ennen kun aloitat työt. Lika pois Irrota käynnistinlaite, niin voit puhdistaa sen sisäpuolen ja ilmanottoaukot. Käyntiäänikin muuttuu, kun löysässä oleva äänenvaimennin helisee sylinterin kupeessa. Myös kypärän kunto – ainakin suojavisiiri ja kuulonsuojaimet – kannattaa tarkastaa. Jousta ei pidä irrottaa. Vaihdetta ei pidä täyttää vaseliinilla. Vaseliini lisätään ruuvin reiästä. Huollon voi aloittaa vaikka ilmansuodattimen puhdistuksella. kiksi CRC:llä tai WD 40:llä. Moottorin pysähtely tyhjäkäynnillä voi johtua tukkoisesta ilmansuodattimesta. Ovatko kaikki remellit ja soljet kunnossa
Tytär otti metsät hoitaakseen vanhenevan isänsä puolesta. Tytär sai ison metsätilan omistukseensa. meTsäPeRinTÖ TEKSTI MIKKO rIIKILÄ ASIANTUNTIJA VÄINö SIKANEN t osielämän esimerkki kertoo, miten huonosti asiat voivat mennä: Pankki avusti metsänomistajaperhettä ison metsätilan sukupolvenvaihdoksessa. Mikäli tulen kykenemättömäksi huolehtimaan omaisuudestani, valtuutetulla on oikeus puolestani luopua mahdollisista kiinteistöihin kohdistuvista hallintaoikeuksista. päätä vielä kun voit EDUNVALVONTAVALTAKIRJA (LUONNOS) VALTUUTTAJA Matti Metsä, 200532-089N VALTUUTETTU Pekka Metsä, 140365-0681 TOISSIJAINEN VALTUUTETTU Tuula Metsä, 181165-121N VALTUUTUS Valtuutan Pekka Metsän edustamaan minua omaisuuttani koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissani, sekä sellaisissa henkilöäni koskevissa asioissa, joiden merkitystä en kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä. ssa kuun päivänä 2012 TODISTUSLAUSUMA Samanaikaisesti läsnä olleina esteettöminä todistajina vakuutamme, että Matti Metsän, jonka henkilöllisyyden olemme tarkistaneet, on omakätisesti allekirjoittanut tämän edunvalvontavaltakirjan. Tytär maksoi metsäverot ja hoitotyöt omista varoistaan. Toteamme, että hän on tehnyt valtakirjan vapaasta tahdostaan ja että hän on kyennyt ymmärtämään sen merkityksen. Lisäksi tulot pitää ohjata haltijalle. Määrään valtuutuksen tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että tulen sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistani. Hän ei osannut aavistaa, ettei hänellä omistajana olisi puun myyntioikeutta. Ison metsän omistukseensa saanut tytär oli umpikujassa, kun maistraatti ilmoitti, ettei sillä ollut oikeutta hyväksyä hallintaoikeuden siirtoa tyttärelle. Lahjaveron alentamiseksi tilan elinikäinen hallintaoikeus pidätettiin 80-vuotiaalle isälle. 34 MAKASIINI 5 • 2012. Ei kulunut kuin vuosi ja vanha isä dementoitui. Valtuutetulla on oikeus käyttää äänivaltaani asunto-osakeyhtiöiden kokouksissa omistamieni osakkeiden osalta. Ratkaisu ei ollut fiksu, mutta valitettavan tavallinen. Karu totuus selvisi metsäyhtiön ostomiehen kertomana – omistaja ei voi myydä puuta ilman haltijan suostumusta. Paikka ja aika edellä mainitut Nimi, ammatti, kotipaikka Nimi, ammatti, kotipaikka Edunvalvontavaltakirjan avulla voidaan varmistaa, että metsäasiat ja omaisuuden hallinta hoituvat, vaikka omistajan ymmärrys elämän loppumetreillä sumenisi. Valtuutetulla on lisäksi oikeus toteuttaa omistamiani metsätiloja koskeva sukupolvenvaihdos minun ja poikani Esko Metsän kesken parhaaksi katsomallaan tavalla ja myös tässä yhteydessä luovuttaa omistamiani kiinteistöjä, jotka on lueteltu valtakirjan liitteessä, joko kaupoin, vaihdoin tai lahjoin tai edellä mainittujen luovutusten yhdistelmillä
Tällöin valtakirjassa on syytä määrittää, kuka mitäkin saa. Edunvalvontavaltakirjassa määritellään edunvalvoja. Edunvalvontavaltakirja tehdään kuten testamentti. Se olisi esimerkin tapauksessa helpottanut asioiden hoitoa”, Sikanen neuvoo. Tarkkuus säästää riidoilta Sikasen mukaan edunvalvontavaltakirjan sisältö voidaan ja usein kannattaa laatia samansisältöiseksi kuin valtuuttajan testamentti. Sen vahvistukseksi tarvitaan kahden todistajan allekirjoitukset. Jos valtuutukseen sisältyy omaisuusjärjestelyitä, edunvalvojaksi on syytä nimetä henkilö, joka ei itse ole edunsaajana järjestelyissä. Kauppoihin ja lahjoihin liittyvät merkinnät tuleekin kirjata mahdollisimman selkeästi. Vajaavaltaisille määrätään edunvalvoja ilman valtakirjaakin, mutta maistraatin määräämä edunvalvoja ei voi ryhtyä esimerkiksi jakamaan kiinteistöjen omistuksia. ”Dementoituneet ihmiset saattavat elää pitkään. Tällöin valtakirjalla on vahva todistusvoima mahdollisissa tulkintaerimielisyyksissä. ”Valtakirjassa voidaan määrittää, että valtuutettu voi valtuuttajan puolesta luopua esimerkiksi metsäkiinteistöihin kohdistuvista hallintaoikeuksista. Hän muistuttaa, ettei edunvalvontavaltakirjojen soveltamiseen ole vielä muodostunut oikeuskäytäntöä. ”Tärkeä ero on siinä, että testamentti saa lainvoiman vasta, kun sen laatija on kuollut. Tällaisen tilanteen varalle olisi hyvä, että esimerkiksi metsäkiinteistöjen omistus voidaan järjestää vanhan omistajan tahdon mukaisesti jo ennen tämän kuolemaa. Maistraatti voi tällaisessa tapauksessa nimetä edunvalvojan sijaisen, joka hoitaa sukupolvenvaihdokset”, Sikanen neuvoo. Hän lisää, että valtakirja on oiva ratkaisu myös silloin, kun hallintaja omistusoikeus ovat samalla metsänomistajalla. Määritellään asioiden hoito Esimerkin tapauksessa vanhan omistajan olisi kannattanut laatia edunvalvontavaltakirja samalla, kun tehtiin paperit omistusoikeuden luovuttamisesta. Luopumiselle ei kuitenkaan ole estettä, jos asia on edunvalvontavaltakirjassa määritelty. Lisäksi on hyvä nimetä toissijainen edunvalvoja. ”EDUNVALVONTAVALTAKIrJA TULEE VOIMAAN, KUN LAATIJA EI ENÄÄ KyKENE HUOLEHTIMAAN ASIOISTAAN.” 35 MAKASIINI 5 • 2012. Sen jälkeen maistraatti vahvistaa valtuutuksen. Sikanen rinnastaa edunvalvontavaltakirjan testamenttiin. Edunvalvontavaltakirja tulee voimaan, kun laatija ei enää kykene huolehtimaan asioistaan.” Valtakirjan voimaan saattamiseksi tarvitaan lääkärintodistus, jossa valtuuttajan tila todetaan. Valtakirja antaa valtuutetulle samat oikeudet hoitaa valtuuttajan kiinteistöjä kuin tällä itsellä oli täysivaltaisena. Ratkaiseva ero on, ettei maistraatti voi hyväksyä esimerkiksi hallintaoikeudesta luopumista. Edunvalvontavaltakirjassa metsänomistaja määrittelee, miten hänen metsäja muita asioita hoidetaan siinä tapauksessa, että hän ei itse enää pysty niistä huolehtimaan. ”Välttämätöntä se ei ole. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi ”Tällaisessa tapauksessa edunvalvontavaltakirja olisi pelastanut tilanteen”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen kertoo. Myös puukauppoihin tarvitaan maistraatin lupa. Muuten tulee varmasti riitaa”, Sikanen neuvoo. ”Suosittelen seikkaperäisen valtakirjan laatimista, jos kiinteää omaisuutta tai esimerkiksi asunto-osakkeita halutaan edunvalvontavaltakirjan nojalla jakaa perillisille. Muuten asiat saattavat jäädä hoitamatta pitkiksi ajoiksi.” Edunvalvontavaltakirjassa voidaan antaa valtuutetulle muun muassa oikeus myydä ja lahjoittaa omistajan hallussa olevia kiinteistöjä
Isojen puiden alta ja kivisestä maasta juuripaakut eivät irtoa ehjinä. SE PP O SA M U LI 36 MAKASIINI 5 • 2012. lakiasiat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. MetsäVerotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Kevään tarkastuskäynnillä havaitsin, että palstalla on pyöräkkeitä, joissa taimet eivät ole lähteneet kasvuun. Tämän vuoksi homma sopii parhaiten tuoreille maille. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Siirrettyjen taimien kasvu on kokemusten mukaan hyvä, mikä saattaa osin johtua siitä, että luonnontaimilla on jo valmiina niin sanottu sienijuuri eli yhteydet ravinteidenja vedenotossa palveleviin Siirtoistutus on hyvä tapa täydentää aukkoista taimikkoa. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse metsälehti makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Alue on avo-ojissa ja ojien varsilla on luontaisesti lähtenyt kasvuun männyntaimia. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. MetsätilansukuPolVenVaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Siirtoistutus on hyvä konsti täydentää aukkoista taimikkoa, jos lähellä kasvaa elinvoimaisia, helposti siirrettäviä taimia. Parhaiten irtoavat kuuset ja koivut muokatulta maalta, kuten ojanja tienpenkoilta. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Mihin aikaan suvesta männyntaimien siirtoistutus onnistuu parhaiten kasvuun lähdön kannalta. Istutimme muutama vuosi sitten avohakkuualueelle kuusen taimet. Myös kesäja syysistutus onnistuvat, ellei kuivuus pääse yllättämään. KYsY pois! LuKiJoiden KYsYmYKseT metsälehti makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Irrottaminen ja istutus onnistuvat sylinterimäisellä siirtoistutuskuokalla tai hieman pottiputkea halvemmalla pihtimäisellä työkalulla, jota Uittokalusto markkinoi. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Paras istutusaika on kostea kevät. Omistan siirtoistutuskuokan ja tarkoituksena on siirtää männyntaimia tyhjiksi jääneisiin pyöräkkeisiin. Milloin kannattaa siirtoistuttaa
Leskellä on kolme lasta. Tytär on puolisonsa kanssa kiinnostunut tilan hoitamisesta ja he suunnittelevat alkavansa hoitaa metsää harrastemielessä. Kuljetuksesta maksetaan kohtuulliseksi arvioitu korvaus huomioiden kuljetettava määrä ja tien pituus. Kyseisessä tilanteessa oikeus käyttää tietä on sillä, jonka hyväksi tierasite on perustettu sekä maanomistajalla tekemänne sopimuksen perusteella. Sahat tulisi säilyttää kuivassa ja viileässä paikassa. Ennen kuin saha taas käynnistetään, laitetaan uusi bensiini säiliöön. Pojalle voi maksaa työstä palkkaa, mikä on metsätaloudessa vähennyskelpoinen meno. Sahaa säilytykseen laitettaessa on syytä tehdä perushuolto: käynnistinlaitteen huolto, moottorisahassa kytkinlaakerin rasvaus, polttonestesuodattimen vaihto ja turvalaitteiden kunnon tarkistus. Helpoin ja suositeltavin tapa on sopia asiasta ja korvauksen määrästä. KATI HEPOKOrPI Miten saha huolletaan. Suosittelen määräaikaista hallintaoikeutta. Palkanmaksun sivukulut ovat myös alle 18-vuotiaan osalta pienet. Vaikka siirtoistutusta pidetäänkin joskus näpertelynä, on sillä oma sijansa omatoimisen metsänomistajan menetelmävalikoimassa. Kaasuttimen läpi ruiskutetaan säilöntäainetta, kunnes saha pysähtyy. Tulppa vaihdetaan sitten, kun saha ei enää savuta normaalia enemmän. Parhaiten tämän huomaa, jos sahasta tulee polttonesteen haju ja letku on päältä märkä. Aine sisältää öljyä ja on painepullossa. Metsänomistaja voi ohjata tuen esimerkiksi metsätalousyrittäjälle, jolloin tuki on osa yrittäjän palkkiota. VÄINö SIKANEN Puutavaraa on kuljetettava niin, että kuljetuksesta aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Jos sahassa on käytetty säilöntäainetta, käynnistetään saha vanhalla tulpalla. Jo kymmenen vuoden hallintaoikeuden pidätys alentaa lahjaveroa yli kolmekymmentä prosenttia. Kaksi poikaa ja yksi tytär. Lisäksi perushuoltoon kuuluu ruuvien ja muttereiden kireyden tarkistus, terälaitteen huolto, raivaussahan terän puhdistus ja ohuen öljykerroksen laittaminen terään ruostumisen ehkäisemiseksi ja raivaussahan kulmavaihteen voitelurasvan määrän tarkistus. Jos tuki menee pojalle, se on hänen verotettavaa ansiotuloaan. Jos lähiaikona tehtäväksi tulee vain harvennuksia, lahjoitus tyttärentyttärelle ja hallintaoikeuden pidätys vanhemmille on oikea ratkaisu. Yli 90-vuotias leskinainen omistaa noin kuuden hehtaarin metsätilan. Letkua vetämällä tai taivuttamalla vuotokohdan havaitsee yleensä helposti. Pojat eivät ole kiinnostuneet tilasta. Jos sahan äänenvaimentimessa on kipinäverkko, se puhdistetaan. Jos joku ulkopuolinen haluaa käyttää tietä puutavaran kuljetukseen, on siihen saatava lupa. Miten käy, jos metsänomistajan poika tekee kemera-työt ja metsänomistaja ohjaa tuen hänen tililleen. Näin saadaan koneen kampikoneisto ja sylinterin seinämät voideltua. säilöntäaine. Samalla tyttärelle ja hänen puolisolleen pidätettäisiin elinikäinen hallintaoikeus tilaan. Jos asiasta ei päästä sopimukseen, tielautakunta voi myöntää yksityistielain 81 pykälän mukaisen luvan puutavaran tilapäiseen kuljettamiseen. Puutavaraa on aina kuljetettava siten, että kuljetuksesta aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Kemera-tuet muuttuivat vuoden alussa verollisiksi. Tie ei ole kovin vahvarakenteinen, mutta riittää tarpeisiimme. KArI MIELIKÄINEN Kuka maksaa verot. Se aika, mikä istutustyön sujuvuudessa menetetään, saadaan takaisin vähenevänä taimihuoltona taimitarhalta istutuskuoppaan saakka. Olemme rakentaneet metsään tien omalla kustannuksellamme. Jos saha on käyttämättä yli vuoden, suosittelen, että sahan moottoriin laitetaan ns. Tyttärellä on yksi aikuinen tytär. HANNU JAUHIAINEN Kuka on korvaus velvollinen. Lisää tietoa siirtoistutuksesta löytyy Metsä ja Puu -lehdestä (4/1981) ja Metsälehdestä (10/2003). Letku on saattanut pykiä säilytyksen aikana. Tämän toimenpiteen jälkeen tyhjennetään polttonestesäiliö. Sahasta poistetaan ilmanpuhdistin ja konetta pyöritetään nopeilla joutokäyntikierroksilla. sienirihmastoihin. Metsävähennys antaisi mahdollisuuden hakata hakkuusäästöt erittäin pienillä veroilla. Jos saha ei tunnu ottavan säilytyksen jälkeen kierroksia ja käyntiin lähtö on hankalaa, kannattaa tarkistaa polttonesteletkun kunto. Samalla yksi sukupolvi säästyy perintöveroilta. 37 MAKASIINI 5 • 2012. Mitä huoltotoimia puhdistuksen ohella kannattaa tehdä moottorija raivaussahaan, jos sahaa ei käytetä pidempiin aikoihin. Minkälaista korvausta vieraiden puunajosta voi saada. Jos tie vaurioituu puutavaranajossa, on toimintaa harjoittava velvollinen korjaamaan tien entiselleen tai korvaamaan tien kuntoonpanon kustannukset, ellei jostain syystä toisin ole sovittu. Tulpan reiästä öljyn laittaminen ei voitele kampikoneistoa. Kauppa saattaisi olla edullisin vaihtoehto, jos tilalla olisi runsaasti hakattavaa. Muuten tulppa vaihdetaan huollon yhteydessä. Tietä perustettaessa sovimme, että metsänomistaja, jonka maan läpi tiemme kulkee, saa käyttöoikeuden tiehen, koska hän ei vaatinut korvausta tienpohjasta. Kenen verotettavaa tuloa tuki on. Sitä saa pienkoneliikkeistä. Metsänomistajan kannattaa useimmiten kuitenkin ottaa tuki itselleen, jolloin se on myös metsävähennykseen oikeuttavaa tuloa. Jos pojan tulot ovat pienet, palkasta menee vain vähän tai ei lainkaan veroja. Olette päätyneet aivan oikeisiin vaihtoehtoihin. LEO SAASTAMOINEN Miten sukupolven vaihdos kannattaa tehdä. Metsät vaatisivat aktiivista hoitoa, lähinnä taimikonhoitoa ja harvennusta. Ympärillä on metsänomistajia, jotka haluaisivat käyttää tieM IK KO rI IK IL Ä tämme puutavaranajoon. Pienkonebensiinin käyttäminen vaikkapa viimeisellä tankillisella ehkäisee kaasuttimen hapettumista. raivaussaha säilytetään vaakatasossa tai moottoripuoli ylöspäin. Miten sukupolvenvaihdos kannattaisi tehdä. Kemera-tuki on verollista tuloa saajalleen. Ajatuksemme on, että tila lahjoitettaisiin tyttärentyttärelle. Jos he saavat siihen luvan ja tie menee rikki, kuka on korvausvelvollinen
Männiköiden vuotuinen kasvu on pysynyt ennallaan. Hankkeeseen osallistuvat Pentin Paja, Ponsse, isot metsäteollisuusyritykset, Metsähallitus ja muut Metsätehon osakkaat sekä UPM Metsän Joroisten taimitarha, Fin Forelia, Metsäntutkimuslaitos ja Aalto-yliopisto. Se on keskiarvoihin verrattuna lähes viikon myöhässä. Muutos puulajisuhteissa näkyy myös Metsäntutkimuslaitoksen pari viikkoa sitten julkistamissa valtakunnan metsien inventointituloksissa (VMI). Vauhtia koneelliseen istutukseen Metsätehossa on aloitettu kehittämishanke, jonka tavoitteena on rakentaa jatkuvatoiminen istutuskone. Siitä 47,4 miljoonaa kuutiometriä on mäntyä ja kuusta 32,4 miljoonaa kuutiometriä. Männyn osuus laskee Vallitseva puulaji 1–20-vuotiaissa metsissä, km Lähde: Metsäntutkimuslaitos 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 VMI (1996-2003) VMI (2004-2008) VMI (2009-2011) Mänty Kuusi Koivu SH U TT Er ST O CK SH U TT Er ST O CK rO DE O 38 MAKASIINI 5 • 2012. inventointi on vuosilta 2004– 2008. TuTKiTTua hirvikärpänensietääkylmää Hirvikärpäsellä on hyvät edellytykset valloittaa myös PohjoisSuomi, sillä se pärjää kylmässä. runsas viidennes selviytyi jopa 15 asteen pakkasesta. Puolukka myöhässä Metsäntutkimuslaitoksen havaintojen mukaan puolukan kukinnan huippu sattui tänä vuonna juhannusviikolle. hyväuutinen amazonilta Brasilian Amazonin alueen sademetsien tuhoaminen on vähentynyt huomattavasti. Vuosi sitten keväällä istutetuista taimista 68 prosenttia oli kuusentaimia. Korhonen. Uusin eli 11. Itä-Suomen yliopistossa väitelleen Tommi Paakkosen tekemissä kylmänaltistuskokeissa suurin osa tutkituista hirvikärpäsistä pysyi hengissä 5 asteen pakkasessa. Nuorissa, alle 20-vuotiaissa metsissä muutos näkyy parhaiten. Varsinkin 2000-luvulla hirvituhot lisääntyivät huomattavasti. Männyntaimikoiden määrä vähenee ja kuusentaimikoiden lisääntyy. Viime vuosina metsiin on kertynyt uutta puuta keskimäärin 104 miljoonaa kuutiometriä. Sen sijaan kuusikoiden kasvu on lisääntynyt edellisestä inventoinnista 9 prosenttia. Seitsemän vuotta sitten metsiä hävitettiin vielä 27?000 neliökilometriä vuodessa. Suunnitelmissa on kone, joka ei pysähdy istutuksen ajaksi, vaan etenee koko ajan. Inventoinnin tulokset osoittavat, että metsänomistajien pelko on ollut aiheellinen. ”Harjoitettu hirvipolitiikka on sulkenut monilta mahdollisuuden käyttää uudistamisessa muita puulajeja. Asialle olisi syytä tehdä jotain”, sanoo valtakunnan metsien inventoinnin johtaja Kari T. suomi kuusettuu ELIISA KALLIONIEMI MäntyonMeilläedelleen ylivoimaisesti yleisin puulaji, mutta taimikoista huomaa, että Suomi kuusettuu kovaa vauhtia. Kukkia oli kohtalaisen paljon, joten sadosta tulee vähintäänkin tyydyttävä. inventointi on tehty vuosina 2009–2011, 10. Satelliittikartoitukset osoittavat, että viime vuonna metsiä hakattiin paljaaksi 6?418 neliökilometriä, mikä on pienin luku sitten vuoden 1988. Syykin on selvä: hirvituhojen pelossa metsiin on 1990-luvun lopulta alkaen istutettu pääasiassa kuusta
Surullista, mutta joillakin tämä valta omasta elämästä on liukunut kiireelle, ahneudelle, työnantajalle tai muulle oravanpyörän rustaajalle. Nämä pikkuoksat leikataan seuraavalla kerralla. Naaman voi suojata verkolla tai hyttyssuihkeella, jos ei siedä pieniä lähimmäisiämme. Puunhoitovyössäni on saha omassa tupessaan, oksasaksia ja raivaussaksia varten olen tehnyt käytettyjen saappaiden varsista taipuisat kotelot. Roppakaupalla hyvää mieltä Monen ihmisen varallisuus on suurimmillaan kuolinhetkellä. Lehtipuusta voi karsia enintään puolet puun pituudesta. Hanki nyt Työkaluvyö Puunhoitosaha ohileikkaavat oksasakset Raivaussakset JE TT A SI rO LA 39 MAKASIINI 5 • 2012. Luonnossa on joka tavalla vilkasta elämää, oksanleikkuun lomassa näkee mitä hienoimpia näytelmiä. nyt on oikea aika karsia On sanottu, että visakoivuja tai tammia ei kannata istuttaa, ellei ole aikaa, voimia tai kiinnostusta niitä hoitaa. Oksia voi karsia myös valikoiden, eli korkeammalla olevia isoja oksia poistetaan, mutta jätetään alemmaksi pikkuoksia tilalle. Pilven reunalla tyytyväisenä myhäilen, että eivätpä menneet papan pisnekset pieleen. Meikäläiselle juuri näin heinäkuussa ratkaisu on helppo – lehtipuiden karsintavarustus päälle ja metsään. Joku uskalikko saattaa hieman venyttää kumpaakin päätä, mutta ei kaikkein arvokkaimpien runkojen osalta. Olen koukussa oksien leikkaukseen. Oksa leikataan rungonmyötäisesti, mutta oksan tyvellä mahdollisesti oleva oksakaulus säästetään. Kirkas taivas oksan takana voi haitata näkyvyyttä. meTsäLäisen aLLaKKa JArMO SIrOLA a urinko nousee joka aamu ja on ratkaistava, miten hyvän päivän aikoo viettää. Laiskalla kiertäjällä saattaa oksan toinen reuna jäädä liian pitkäksi. Puun juurella on myös poistettavia vesoja. Varsileikkureiden kanssa pitää olla tarkkana, ettei vaurioita runkoa. Männyn karsintaan soveltuvan kaarevan oksasahan voi jättää kotiin, sillä sen jälki on liian karkeaa lehtipuulle. Jokaiselle pitäisi ainakin joskus koittaa päivä, jolloin havahtuu siihen, että nyt minäitte olen niskanpäällä ja teen mitä lystään. Hoito on alkuvuosien ruohohommien jälkeen leikkausta, leikkausta ja leikkausta. Meikäpoika se onkin aika porho vasta mullan alla. Olen samaa mieltä. Oma lompsa ei näistä karsintatöistä paljoa paksune, mutta tuleepa roppakaupalla hyvää mieltä mukavasta työstä, kauniista maisemasta ja metsän pääoma-arvon noususta. Kaikkia työvälineitä tarvitaan, sillä oksia kasvaa monenlaisissa kasvukulmissa ja ryhmissä. Korkeammalla oleviin oksiin ylettyy pitkävartisilla leikkureilla tai alumiinipukilla seisten. älä nuukaile työvälineissä Lehtipuun oksa karsitaan leikkaamalla se ohileikkaavilla oksasaksilla Karsintakoukussa tai puunhoitosahalla. Itikoista ei ole haittaa, kun pukeutuu peittävästi hyttysen imukärsää läpäisemättömillä vaatteilla. Keskikesän aamut ovat vertaansa vailla. Leikkausarven tulisi olla likimain pyöreä, silloin se on pienimmillään. Runko kannattaa kiertää kokonaan, jotta oksan saa katkaistua kohtisuoraan runkoon nähden. Tämän hetken tiedon mukaan lehtipuiden karsinta alkaa juhannuksena ja päättyy heinäkuun lopussa. Suositus paksuimmaksi poistettavaksi oksaksi on pari senttiä. Saattaa sekaan mahtua hieman raivaussahan soittoa ja hirvenpelotteluakin. Kun tässä nyt ollaan jo yli kaksi vuosikymmentä karsittu visakoivuja, tammia, pihlajia ja muita erikoispuita, ja aion työtä jatkaa vielä tupla-ajan, niin johan on perikunnalla oksatonta tukkia
MAKASIINI 5 • 2012 40. meTsäReTKi Laskevan auringon viimeiset säteet punaavat jyhkeiden honkien kylkiä ja Volokinpolkua on ilo marssia eteenpäin. Sonkajärvi
Nyt nostan rinkan harteille heti Urheiluruudun jälkeen ja suuntaan tutulle polulle. Siitä on tarkoitus ottaa selvää tällä retkellä: Kiuruvesi Lieksa 41. Patikoiden matka sujuu hitaammin, mutta metsässä kulkevalle riittää paljon nähtävää. Mutta mitä on tien ulkopuolella. Aloitan kotiseutuvaellukseni syntymäkodistani Kiuruveden Jokelan kylältä ja päätän matkan nykyiseen kotiini Lieksan Kitsinkylän Varpovaaralle. Kaukopartiomiesten opein Olen kuluneen runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana ajanut tätä Lieksan ja Kiuruveden väliä satoja kertoja autolla ja kerran myös polkupyörällä. Se muuttaa suunnitelman, sillä alun perin tarkoitus oli lähteä liikkeelle aikaisin aamulla. Edessä on patikkamatkaa reilut kaksi ja puolisataa kilometriä. Jokainen mäki ja mutka ovat tuttuja. 11 päivän reissu Kiuruvedeltä Lieksaan ajaa autolla muutamassa tunnissa. TEKSTI JA KUVAT ArI KOMULAINEN oukokuun viimeisen sunnuntain iltauutisten säätiedotus lupaa seuraavalle aamulle sadetta
Turvesuon jälkeen alkaa yksi matkan maastollisesti hankalimmista osuuksista. Rytmitän kulkuani sodanaikaisten kaukopartiomiesten opein. Varpovaara 20 km Turvesoita, ojitettua rämettä Kaskikuusikoita vaaroilla Volokinpolku Tiilikkajärvi–Löytynsuo–Maamonsuo, Pumpulikirkko Kuohattijärvi, petojen maa Karhunpolku, Ruunaan retkeilyalue Veden vaivaamilla kuvioilla uusi oja on parasta, mitä metsän kasvulle voi toivoa, mutta rinkkaselkäiselle vaeltajalle kauhistus. 3.6. Jalkojen alla voisi viheriöidä ponteva kaskiruis tai nauris. 6.6. Tarkempa an seuranta an otan käen , tuon Karjalan koivikoiden helkyttelijän. Uusien ojien ylitys painava rinkka selässä on kaikkein vaikeinta. Jo hylättyjä, lehtipuuvesakoiden peittämiä kaskialoja olisi runsaasti vaaIisalmi Lapinlahti Kiuruvesi Varpaisjärvi Pielavesi Valtimo Nurmes Lieksa Pielinen Pielavesi Onkivesi Jokela 27.5. Ensimmäinen päivämatka, tai paremminkin yö, jää kävelymatkan pituudessa koko retken lyhyimmäksi, vain 16,4 kilometriä, kertoo GPS. tutustua savolaiseen ja pohjoiskarjalaiseen metsäluontoon ja katsoa, mitä metsä antaa. 28.5. 1.6. Täällä humisee vielä julmia kuusikoita, joskin myös taimikoita ja tuoreita, vasta hakattuja ja kuuselle istutettuja aukkoja osuu vastaan. 29.5. Heti kankaan jälkeen alkaa turvesuo. Samoilta paikoilta suon ylittää tie, joten ylitän suon tietä myöden, näin sarkaojien yli ei tarvitse hyppiä. Karjalassa puhuttaisiin jo va aroista. Muutaman vuoden päässä odottaa vielä yksi harvennuskerta, sen jälkeen paikalle jää varttumaan laatupuuta tuleville sukupolville. Kierrän mutkan niiden paikkeille, mutta pöllöt ovat kadonneet. Tältä kankaalta tunsin joka ainoan puun. Ne tupruisivat taivaalle kaskenpoltoista. Perillä sitten lasketaan, montako kukkujaa tällä linjalla olisi äänessä. 5.6. Aluksi mennään hitaasti, taukoja pitäen ja lyhyitä päivämatkoja, jossa totutellaan repun painoon. meTsäReTKi. Tietä on juossut myös isojälkinen susi. Kun ilta-aurinko punaa takanani järeitä kuusenrunkoja, pidän mäen harjanteella taukoa ja katselen etualan hakkuualan yli kauas taivaanrantaan. Pyrin huomioimaan myös sen, että en laskisi samaa kukkujaa useampaan kertaan. Ensimmäinen vajaa kilometri retkestä oli helppoa käveltävää. Huomio kiinnittyy muutaman sadan metrin etäisyydellä suonreunassa syöksähteleviin lintuihin – suopöllöjä. Lisäksi ne olivat minua nuorempia: muistan kun 60-luvun puolivälissä kankaalta hakattiin vankka kuusikko ja tilalle kylvettiin mäntyä. Sen kukunta kuuluisi, vaikka kävelynrouske olisi paikoin kovempaakin. HoLinmäeLTä auKeaa LäHes KoLin VeRoinen näKYmä LäHeiseLLe HaaJaisTen JäRVeLLe. Kauas horisonttiin yltävä katse tavoittaisi varmasti useita sankkoja savupatsaita. Metsät näyttävät horisonttiin häipyessään vaarojen rinteillä mosaiikilta, joita jokunen peltoala ja vesistö pirstovat. 6.6. Pomppu ei aivan riitä vastapenkalle, mutta keinottelemalla yli päästään. Miltähän näillä vaaroilla näytti kolmesataa vuotta sitten. 2.6. 30.5. Olen tehnyt täällä taimikonhoitoa, ensiharvennusta ja pystykarsintaa. Vieremä. Vasta ojitettua rämettä, jota on myös harvennushakattu. aikamatka vaaroilla Vieremän-Sonkajärven-Rautavaaranalue on kohtuullisten mäkistä. 31.5. 4.6
Rajakapteenin synnyinkoti Tiilikkajärven pohjoispään parkkipaikalla kohtaan seuraavana aamuna retken siihen mennessä ensimmäiset jalkautuneet ihmiset. Niissä risteilee hyvä polkuverkosto. Pitkälti kaskirukiin ja nauriin voimalla. Holinmäen alla on Uuranholi, jyrkkäreunainen rotkolaakso, jonka reunaa Volokinpolku noudattaa. Volokinpolku Suomessa riittää nykyisellään teitä. Rajakivi on Tii likkajärvessä, toistasata a metriä rannasta. Polku on merkitty keltaisilla maalirinkuloilla, aivan samoin kuin rajavyöhykemerkintä itärajalla. rojen lakimailla. Polku on tarinan muMetsähallituksen luontovalvojat Reino (vas) ja Matti Jaatinen ovat tulleet kesän ensimmäiselle huoltokäynnille Tiilikkajärven kansallispuistoon. Näiden perukoiden alkuasukassavolaisilla pysyi kirves kädessä ja aikaa myöden asutus laajeni pohjoiseen ja itään. Rauha solmittiin 18.?5.?1595, se päätti 25-vuotisen pitkän vihan. Niinpä suunnistaminen on sopivien tieyhteyksien sovittamista toisiinsa, ma astossa suunnistetaan tienpäästä toiselle. Juttutuokion jälkeen suuntaan parkkipaikalta Tiilikkajärven itärantaa pitkin etelään. Nappaan siitä muutaman kuvan. Alkumatkan kuljen rannan mäntymetsää halkovaa polkua. Kuljen Jyrkänkosken entisöidyltä ruukkialueelta lähtevää Volokinpolkua etelään. Ennen huoltoveneen vesillelaskua jutustellaan Tiilikkajärven ja muiden luontoalueiden asioista, joista he käytännön tasolla vastaavat. Matkan varrelle osuu muutaman luonnonsuojelualueen ketju, jotka ovat suotta jääneet kuuluusampien alueiden varjoon. Rautavaara. Tiestö on kuin pätkitty hämähäkin verkko kartalla. Näin talousmetsissä, suojelualueet ovat reikinä verkossa. kaan saanut nimensä Volokov-nimisestä laukkuryssästä, joka aikoinaan kulki kauppaja ryöstöretkillä Savossa ja sai täällä myös traagisen lopun. Vankkapuustoista metsää saisi hakea silmiinsä vain sellaisilta aloita, joilla kaskiviljely ei maaperän vuoksi onnistu. Nykyistä työtään miehet pitävät monipuolisena, haastavana ja itsenäisenä. Reitti kipuaa jyrkälle Holinmäelle, josta aukeaa komea – lähes Kolin veroinen – näkymä läheiselle Haajaistenjärvelle. Pidän siinä ruokatauon ja suuntaan iltaa myöden turvesoiden läpi kohden Tiilikkajärven kansallispuistoa. Nykyisin samaa rajalinjaa kulkee Oulun ja Itä-Suomen läänin raja, olin hetken vaeltanut Oulun lääniin 43 MAKASIINI 5 • 2012. Ensimmäisenä tavoitteena on Täyssinän rauhan rajakivi. Valtimolaiset veljekset toimivat aiemmin Metsähallituksen metsureina, mutta vuonna 1987 he siirtyivät metsätalouden parista Metsähallituksen luontopuolelle. Metsähallituksen luontovalvojat, veljekset Reino ja Matti Juutinen ovat tulleet kesän ensimmäiselle huoltokäynnille puistoon. Pudottaudun polulta holin pohjalle, jossa virtaa pieni puro
Nyt ohitan paikan tietämättömänä, joten tässä luonnonkirkossa käynti jää toiseen kertaan. Tästä alkaa petojen maa. Loppumatka karhunpolkua Nurmijärven kylän ohitettuani pääsen jälleen polulle. kuuluvan Sotkamon puolta. Sonkajärven-Rautavaaran-Valtimon talousmetsät näyttävät olevan hyvässä kunnossa. Toissa kesänä alueella asui kuulemma merikotka, viime kesänä ahmaperhe, joka vei saaliskalojen perkuutähteet saman tien. Jälki vaikuttaa kuin ammattitaidoton konekuski olisi tasoitellut tiepohjaa. Tiilikanautio liittyy vahvasti PohjoisKarjalaiseen soturiperinteeseen. Suomessa on näköjään varaa tehdä ensin tie ja kerätä se sitten pois! Kun kävelen tietä, joka halkoo tä alueella asuu useampi susilauma, runsaasti karhuja, ahmoja ja ilveksiä. Loppumatkalla metsä antaa vielä yhden havainnon, suuri ruskea pöllö lähtee metsätieltä lentoon – huuhkaja! Lopulta patikkaretki on ohitse. Niitä kukkui reitin varrella 84 eri yksilöä. Itse keskityn kävelyyn. Petojen maa Alkaa sataa ja sadetta riittää seuraavat kolme vuorokautta yhteen mittaan. Alue on komeaa suoja metsämaisemaa. Harvaan asuttua erämaata riittää kymmeniä kilometrejä pohjoiseen Kuhmon suuntaan, itään valtakunnan rajalle ja kaakkoon Lieksan suuntaan. Sadeasusta huolimatta kosteus tunkee lopulta jokaiseen päällä olevaan vaatekertaan ja vain liikkeelläolo pitää kehon lämpimänä. Leiriydyn Nurmeksen Kuohattijärven itärannalle. Se on entisöity vanha erämaa-asuinpaikka, idyllinen ja valokuvauksellinen alue. Puuhun niitattu lappu kertoo asian oikean laidan: kyseessä on tien ennallistaminen osana soiden ennallistamista. Sonkajärvi. Taakse jäi 273 kilometriä, aikaa kului 10 vuorokautta 23 tuntia ja 25 minuuttia. Jos otetaan aikajänteeksi sata vuotta eteenpäin, niin täällä on valtaisat metsät ja puuvarat, mikäli ilmastoolot pysyvät kutakuinkin vakaina ja puiden annetaan varttua rauhassa. Ruunaasta reitti vie Lieksanjoen vesistön yli Muroojärven salmesta. Löytynsuon itäpuolella on ennallistettu soita täyttämällä aikoinaan kaivettuja ojia kilometrimäärin. Tiedän, etsuomessa on näKÖJään VaRaa TeHdä ensin Tie Ja KeRäTä se siTTen Pois! Tämä peltipailakka on heti valmiina otettavaksi käyttöön, vaikka sataisi normaalia enemmän lunta. Joudun hautaamaan kameravälineet syvälle rinkan uumeniin, etteivät ne ime liikaa vettä. Se on haljennut hiidenkirnu. Mitä ihmettä täällä on mylleretty. Pumpulikirkon nousu Tiilikkajärven kansallispuisto ei ole alueen ainoa luonnonsuojelualue. Vahinko vain, etten ottanut ennen retkeä selvää tästä kirkosta. Kuivat vaatteet päällä on mukava kuunnella sateen ropinaa vedenpitävään talttakankaaseen, samalla kun keitin suhisuttaa teevettä lämpimäksi. komeaa metsää ja nousee korkealle vaaralle viivasuorana, ihmettelen mielessäni Pumpulikirkon nimeä. Vieremä. Kuhmon suunnalla ja siitä pohjoiseen petojen katseluja kuvauspaikat ovat jo kaikkiaan miljoonabisnes. Eero on juttumies ja kertoo monet karhutarinat. Niitä voi käyttää vesistön ylitykseen, kunhan huolehtii, että molemmille rannoille jää ylityksen jälkeen veneet. Ne ovat pääasiassa nuoria 50–30-vuotiaita kasvatusmetsiä, joissa on taimikonhoito ja ensiharvennukset tehty ajallaan. Kelkkareittiä kävellessäni vastaan tulee kaivinkoneella myllättyä linjaa. Jos voisi tehdä kolmensadan vuoden aikamatkan menneisyyteen, niin näiden jymäköiden kuusten sijalla viheriöisi kaskiruis. Yhden metsäautotien päästä löydän kolmen suden jäljet, karhu on vetänyt kynsillään aihkipetäjän kylkeen omat merkkinsä. Lopuksi vielä se käkien määrä. Metsähallitus on järjestänyt molemmille rannoille veneet. Patvinsuolta alkava Karhunpolku kulkee tällä välillä komeassa harjumaastossa Ruunaaseen asti. Rajakapteeni ja Suomen sodan 1808–1809 sankari Olli Tiainen syntyi täällä 2.?6.?1770. Kun olen marssinut muutaman kilometrin järven rantaa etelään, saavun Tiilikanautiolle. 45 MAKASIINI 5 • 2012. Teen taas aikamatkan ajatuksissani, nyt tulevaisuuteen. Kävelen halki Löytynsuo-Maamonsuon ja Pumpulikirkon Naturaaluei den. Muroojärven laavulla tapaan retken toiset jalkautuneet ihmiset, Maila ja Eero Karppisen. He ovat lähteneet kesän ensimmäiselle kalastusretkelle. Onneksi saan teltan pystyyn sadekuurojen välissä. Nimensä Pumpulikirkko on saanut ehkä hiidenkirnun seinämän paksuista jääpeitteistä, jotka keväällä sulaessaan tuovat mieleen pumpulipilvet. Nykyiset rakennukset on rakentanut Pekka Jauhiainen vuosina 1923–24
M aamme metsien käyttöä yritetään jatkuvasti linjata rajojemme ulkopuolelta. Vai miltä kuulostaisi se, että ilmastollisista syistä metsien päätehakkuut kiellettäisiin, faktoista huolimatta. Eduskunnan suuressa valiokunnassa hyväksyttiin kesäkuussa maaja metsätalousvaliokunnan pohjustama vahva linja, jota maamme neuvottelijoiden on noudatettava. Metsänomistajienkin kannattaa seurata neuvottelijoidemme toimintaa. Jos neuvottelijamme toteuttavat eduskunnan päätöksiä, on hyötyjänä ilmaston lisäksi koko Suomi ja erityisesti metsäsektori. On suorastaan pöyristyttävää, kuinka maamme näkökulma voi riippua siitä, mikä hallinnon ala käsittelee kansainvälisiä linjauksia. Esimerkiksi Durbanissa fakta maamme metsien hiilensitomisesta kääntyi siihen, että maamme metsistä aiheutuu ilmastollinen haitta. KI M M O Br A N D T / CO M .P IC KoLumni 46 MAKASIINI 5 • 2012. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Kotiin tuotua surkeaa lopputulosta on ylistetty ainutlaatuiseksi torjuntavoitoksi, jossa Suomi jälleen kantoi vastuunsa. Jos syynä periksi antamisiin on ollut tietämättömyys neuvottelumandaatista, on asia nyt korjattu. Tähän saakka olemme tottuneet siihen, että neuvotteluihin lähdetään ympäristöpää edellä. EU:ssa ei saa määrätä sitä, miten metsiämme pitää käsitellä. E U:n ympäristöministerit ovat suuren valiokunnan linjausten jälkeen jo kokoontuneetkin. Linjan pitävyys joutuu testiin välittömästi, sillä EU on jo aloittanut pohdinnan Durbanin linjausten toteuttamisesta. MarkoMäki-hakola Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtaja. neuvottelijat seurantaan Vai miltä kuulostaisi se, että ilmastollisista syistä metsien päätehakkuut kiellettäisiin. Jos linjasta poiketaan, ovat edessä ne paljon puhutut johtopäätökset. Onneksi eduskunta jätti huomiotta ympäristöhallinnon ajatukset ja otti oman kantansa tueksi maaja metsätalousvaliokunnan linjaukset. Näpäytyksenä Durbanin neuvottelijoille voidaan pitää eduskunnan linjausta, jonka mukaan metsämaan siirtymisestä esimerkiksi tonttimaaksi ei saa rankaista, koska metsävaramme kasvavat. Ympäristöhallinto olisi käytännössä hyväksymässä sen, että EU voisi ilmastopolitiikan kautta määrittää Suomen metsien hakkuiden tason ja menetelmät. Erityisen ilahduttavaa on eduskunnan linjaus, jonka mukaan ilmastopolitiikan tavoitteena on oltava metsien aktiivisen hoidon ja käytön sekä puun käytön kasvattaminen. Toivottavasti ministeriltä löytyy vastuuta ja rohkeutta ajaa eduskunnan linjauksia. Käsittämätöntä, sillä tuolloin lisääntyisi hiilen käyttö – ja ilmasto kiittäisi. Kysyntä metsien tuotteisiin tulee kasvamaan ja maastamme voidaan rakentaa maailman ilmastoystävällisin kansakunta. EU:ssa pahimmillaan oltaisiin ilmastosyistä rajoittamassa metsäenergian käyttöä. Myös puun energiakäytön ilmastoystävällisyyttä korostetaan. Satojen miljoonien eurojen hyöty kääntyi sakoiksi. Poliitikkomme haluavat varmistaa puun käytön lisääntymisen. Neuvottelijoille annettiin selkeät ohjeet siitä, että kansainvälinen ilmastopolitiikka ei saa estää metsätaloutemme kehittämistä. E duskunta piti vahvasti kiinni siitä, ettei metsäpolitiikan päätösvaltaa saa siirtää Brysseliin. En ole vielä kuullut ympäristöministeri Niinistön kertoneen, kuinka hyvin hän on onnistunut neuvottelutavoitteiden esille tuonnissa. Paljon puhutaan poliittisesta vastuusta. Tietysti neuvottelijat voivat vetää omaa linjaansa, mutta silloin he toimivat eduskunnan päätösten vastaisesti. Neuvottelijoidemme palatessa kotiin joudumme ihmettelemään, oliko paikalle lähetetty vahingossa väärän alan ihmisiä vai mistä johtuvat täydelliset epäonnistumiset. Asia voi tuntua metsänomistajista kaukaiselta, mutta pahimmillaan vaikutukset ovat metsätaloudelle katastrofaaliset
Toinen kuva on viime vuoden syksyltä, jolloin haavikko oli kasvanut 13 kesän ajan. Kasvu ja puuston järeytyminen on selvästi voimistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Kuvat ovat vuosilta 2006 ja 2011. Metsän omistaa Finsilva, jolle kuuluvat nykyisin aikaisemmin Metsäliitto-konsernin omistamat metsät. ennen Ja nYT Pirkanmaalainen hybridihaavikko on kasvanut yli 10 kuutiota vuodessa. Iso osa istutuksista oli Metsäliiton sopimusviljelmiä. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Taimet istutettiin vuonna 1998, ja ne suojattiin muovisilla myyräsuojilla. Huimaa kasvua Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Lähetä ne meille Metsälehteen. Kuvien haavikko sijaitsee Pirkanmaalla aivan Vilppulan sahan vieressä. Elinaikaiseksi kasvuksi tulee 13 ensimmäisen kasvukauden aikana noin 13 kuuVilppulan sahan vieressä oleva hybridihaavikko harvennetaan tänä kesänä, kun puusto on 14-vuotiasta. Vilppulan metsikkö on yksi Metsäntutkimuslaitoksen tämän kesän koekohteista. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT rEIJO SUNINEN h ybridihaapametsiköitä perustettiin 10–20 vuotta sitten etenkin eteläiseen Suomeen. Suurin osa puustosta oli läpimitaltaan 10–20-senttisiä. 47 MAKASIINI 5 • 2012. Sahan vieressä kasvanut metsikkö on välttynyt myös hirvituhoilta. 2006 2011 tiometriä vuodessa. Puuston määrä ja tilavuus inventoidaan ja alueelle tehdään harvennushakkuu joukkokäsittelymenetelmällä. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti, Pohjoinen rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@ metsalehti.fi. Tämän kesän vuosikasvu on tätä huomattavasti suurempi. Kuvat ottanut esittelijä Reijo Suninen Suomen metsäkeskuksesta kertoo, että haavikossa oli viime syksynä puuta arviolta 170 kuutiometriä hehtaarilla. Ensimmäinen kuva on otettu vuonna 2006 yhdeksän kasvukauden jälkeen. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi
48 MAKASIINI 5 • 2012. LuHTa äänek käät naap urit Kurjet voittavat kaikki pohjolan elolliset yhteishuudon volyymissä
Suomalaiset linnut pystyvät veret seisauttaviin parkaisuihin, kiusalliseen jankutukseen, kummitusten matkimiseen ja suloisimpaan kellonsoittoon. TEKSTI JA KUVAT JOrMA LUHTA äänek käät naap urit MAKASIINI 5 • 2012 49. Joskus kaunis laulaja myös laulaa kauniisti
Metsässä visertäjiä riittää Kiiman aikaan hirvet äyhkivät, ketut haukkuvat, sammakot kurnuttavat ja hyönteisten siivet pörisevät tai inisevät, mutta pääosin luonnonäänet lähtevät lintujen kurkuista. Kaakkurit edustavat vanhinta lintusukua. Vasta viime vuosina kurkia on asettunut suorantaisille järville talojen ja kesämökkien naapuriksi. Kahden visertäjän runsaus on kuitenkin ylitse muiden, peipon ja pajulinnun. Kurkien huudot kuitenkin koetaan miellyttäviksi ja hienoiksi luontoelämyksiksi. Yleensä ne töräyttelevät aavalla suolla tai peltolakeudella, jolloin äänen kuulee monen kilometrin matkalta. Matkaa kurjenpesältä taloihin on ehkä kaksisataa metriä. Jos ihminen ei lähtisi pois, pienet poikaset menehtyvät. Merelle vievän polun sivusta alkaa suojelualue, ryteikköinen tervaleppäräme, umpeenkasvanut lampi, joka vielä kaukaisemmassa historiassaan oli mutainen merenlahti. Vanhan kuusikon ja aukoksi hakatun myrskytuhoalueen rajalta kuulen paljon kovaäänisemmän laulusäkeen. Kurkiparin yhteishuuto rikkoo aamun kuin räjähdys. Kamalaääninen kaakkuri Kapealla merenrantaniityllä äänenpitä jien lajisto vaihtuu toiseksi. LuHTa o len aamu-uninen, mutta kesän alussa lähimetsään ja rannalle pitää lähteä yhtä jalkaa auringonnousun kanssa. Olen usein valokuvannut telttapiilosta kurkien kevätmenoja reilun kymmenen metrin matkalta, ja reviirihuuto on ihan oikeasti särkenyt korvia. Vuosi sitten lopetin kevätretkeilyt ryteikössä, koska sinne asettui pesivä kurkipari. Kotirämeeni kurkien reviirihuudon aiheutti ohilentävä yksinäinen lajitoveri. Pajulinnun kotimainen määrä on kymmenisen ja peipolla kahdeksan miljoonaa paria, poikasineen niitä elää keskikesällä Suomen saloilla yhteensä ainakin sata miljoonaa. Jos ihmisnaapurit metelöisivät yhtä kovasti, sopu joutuisi koetukselle. Yhdenkään toisen elävän olennon kurkusta ei kimpoa noin kovaa ääntä. 50 MAKASIINI 5 • 2012. Viserrysten ja livertelyn keskellä säikähdän kuitenkin uusia naapureitani. Olisi johdonmukaista etsiä vähän isompaa soittoniekkaa, mutta löydän kiikariini kotihiirtä pienemmän oranssin palleron, peukaloisen. Kaikkien viklolajien varoittelu on tuskastuttavaa, ja se on kimakan jankutuksen tarkoituskin. Tällä kertaa äänekkäimmäksi ryhtyy poikasistaan huolestunut punajalkaviklo. Soitimella tai kesäöiden joukkokokouksissa ne päästelevät karmivia kummitushuutoja. Keskivertometsässä kumpikin laji visertelee suunnilleen sadan metrin välein. Pystypyrstöinen kääpiö omaa takuuvarmasti ylivertaisimman koon ja desibelien suhteen. Monen mielestä peippo ja pajulintu laulavat samaa säettä: peippo pirteää duuria ja pajulintu alakuloista mollia. Arkioloissa nämä uudisasukkaat pitävät suun supussa. Kurkien vaiettua kesäaamuisessa metsässä visertää niin runsas laulajien joukko, että äänien erittely ottaa lujille
Monen muunkin suomalaisen mielestä kaakkuri on silti vesilinnuista viehättävin. Minun silmissäni ja korvissani linnunlaulun ja laulajan yhdistetyn kauneuskilpailun voittaa satakielen lähisukulainen sinirinta. Koko lintu tärisee kuuluvan laulusäkeen aikana. Samoilta kulmilta olen löytänyt myös karaistuneimman visertäjän. KesäÖisin KaaKKuRiT KoKoonTuVaT sumuisiLLe LammiLLe YHTeisKonseRTTiin, JoKa ensimmäisenä Tuo mieLeen siKaLauman TaPPamisen HiTaasTi KiduTTamaLLa. Parina alkukesän viikkona Lapin kaikki notkelmat helisevät tämän kirjavarintaisen giellavälggun , kellolinnun, laulua. Peipponen laulaa duurissa... 51 MAKASIINI 5 • 2012. Entä vastakohta, kaunisäänisin ja kaunein livertäjä. Ne pesivät harvalukuisina Pudasjärven ja Kuusamon vaaroilla ja ylen runsaina Tunturi-Lapin koivuviidoissa. Satakielet eivät laulele Oulun pohjoispuolella ja Hellaakosken satakielirunossakin ”tais harmaja olla höyhenpuku”. Kesäöisin kaakkurit kokoontuvat sumuisille lammille yhteiskonserttiin, joka ensimmäisenä tuo mieleen sikalauman tappamisen hitaasti kiduttamalla. …ja pajulintu alakuloisessa mollissa melkein samaa säveltä. Minä poistun ja viklo vaikenee. Karuimmasta lakirakasta kuuluva linnunhelinä tuntuu epätodelliselta. Toinen ääni, ulvominen, on opittu kummituksilta. Tunturiin kiivettäessä maisema hiljenee ja kasvillisuus hiipuu parin millin jäkäläpeittoon kivenlohkareilla. Laulajan, pulmusen, höyhenpuku jäljittelee sekä ikilumen laikkuja että kivipaasien synkkää harmautta. Mietin karmeinta tai hirveintä linnunääntä: käyn läpi pöllöt ja varislinnut ja päädyn kaakkuriin. Kovaäänisellä peukaloisella on aivan ylivertainen koon ja desibelien suhde. Poikasistaan huolestunut punajalkaviklo lentelee ja jankuttaa vihlovasti, kunnes häiritsijä poistuu elinpiiristä
Niissä tarjotaan avotulella valmistettua yksinkertaista, mutta maukasta ruokaa. TEKSTI JA KUVAT MArJA HArTOLA Hauki kuivuu ja kypsyy hitaasti nuotion loisteessa. TaPionPÖYdäLTä kapakalaa pitopÖytään Kesällä on hyvä tilaisuus järjestää tuttaville keskiaikaiset pidot. MAKASIINI 5 • 2012 52
rieskat voi myös paistaa nuotiolla muurinpohjapannussa ilman rasvaa. YRTTIJUOMA Kerää luonnosta esimerkiksi mustikan, vadelman, mansikan, mesiangervon, maitohorsman, puolukan, mintun, koivun lehtiä ja kuusenkerkkiä. Ne kypsennettiin avotulella grillaamalla tai padassa keittämällä. Meikäläiseen ruokatalouteen suuresti vaikuttanut kristillinen keskiaika alkoi ensimmäisen Suomeen tehdyn ristiretken jälkeen vuonna 1155. k un Keski-Euroopassa elettiin sydänkeskiaikaa 1000-luvun lopulla, oli Suomessa vielä rautakausi. Katolisen uskon mukaan ruokaa ei saanut syödä raakana, joten ruokien kypsentäminen lisääntyi keskiajalla. VIHREä SALAATTI ½ VIHrEÄÄ KErÄKAALIA PALA PUrJOA rUOHOSIPULIA 1 SIPULI VOIKUKANLEHTIÄ VUOHENPUTKEA SUOLAHEINÄÄ 1 DL PÄHKINöITÄ KANGASAJUrUOHOA (VILLI TIMJAMI) rouhi pähkinät, kuori sipuli, pilko ja sekoita ainekset. Kesällä voi järjestää ystäville ikimuistoiset keskiaikaiset pidot luonnon helmassa ja tarjota yksinkertaisia, mutta maukkaita perusruokia. Kalavalikoima oli runsas. Juoman voi makeuttaa hunajalla tarpeen mukaan. Oli haukea, lohta, siikaa, ahventa, lahnaa, särkeä, säynävää, turskaa, madetta, ankeriasta, silakkaa, silliä, kampelaa, kuoretta, rauskua, norssia, molvaa, monnia ja vimpaa sekä eri kalojen mätiä. Nauti kermaviilisoosin kera, sillä se neutraloi suolaheinän oksaalihapon. Laita yrtit kattilaan ja kaada vettä päälle. Suolaa ja mausta silputulla ruohosipulilla ja sekoita, kunnes voista tulee vihreää. Siivilöi lehdet pois. Kaada neste pois (voi käyttää rieskaan) ja huuhtele voi. Pohjolan kylmä ilmasto on vaikuttanut merkittävästi siihen, miksi Suomen ruokakulttuuri poikkeaa keskieurooppalaisesta. OHRARIESKA 5 DL KyLMÄÄ VETTÄ 1 TL SUOLAA NOIN 9 DL OHrAJAUHOJA 1 DL rUISJAUHOJA 1 DL NOKKOSIA ryöppää nokkoset kevyesti ja pilko pieniksi. RUTONTORJUNTA SOOSI 2 DL KErMAVIILIÄ 1 DL SMETANAA 1 rKL ETIKKAA 2 rKL SOKErIA SUOLAA rUOHOSIPULIA MÄKIMEIrAMIA (VILLI OrEGANO) SUOLAHEINÄÄ Rieskoja paistetaan keskiajan tyyliin. Kala kuivuu ja samalla kypsyy hitaasti miedossa lämmössä. yrtit vaihtelevat ajankohdasta riippuen. MARJAPöPERö ½ KG TALKKUNAA ½ KG MArJOJA (MUSTIKOITA, METSÄMANSIKOITA, VADELMIA) HUNAJAA Sekoita marjat. Kotieläimiä ei myöskään pidetty lihan, vaan peltojen lannoituksen vuoksi. KAPAKALA ELI KUIVATTU HAUKI 1–2 KG HAUKEA 1–2 rKL SUOLAA Perkaa, suomusta, huuhtele ja halkaise kalat. Muotoile taikinasta tanko, jaa se pieniin palasiin. keskiajanmenu Halstratut silakat Kapakala eli kuivattu hauki riistakäristys rutontorjuntasoosi räätikäsmuhennos Vihreä salaatti Härkäpapumuhennos Akanapuuro Ohrarieska Itse kirnuttu vihreä voi Poltetut mantelit Marjapöperö yrttijuoma 53 MAKASIINI 5 • 2012. Kauli taikinapalaset pienen lautasen kokoisiksi ja laita ne pellille. Laita ainekset tarjolle omiin kulhoihin, joista jokainen voi koota itselleen sellaisen sekoituksen kuin haluaa. Silloin Suomi liitettiin hallinnollisesti Ruotsiin ja kirkollisesti paavin vallan alaisuuteen. Ruoat tietysti syödään ulkona keskiajan asuihin pukeutuneina. Ruokatalous perustui pääasiassa kalastukseen, metsästykseen, vähäiseen maatalouteen ja keräilyyn. Täällä on viljelty eri viljalajeja ja vihanneksia kuin etelässä, eikä sato ole aina onnistunut. Mutta luonnosta saatiin riistaa, kalaa, marjoja ja villivihanneksia ruoan jatkeeksi. Tee löysähkö taikina sekoittamalla ainekset nopeasti. Laita ne halsteriin tai grilliritilälle, ripottele päälle suolaa. Leivätkin paistettiin vielä avotulella. ITSE KIRNUTTU VIHREä VOI 2 L KÄSITTELEMÄTöNTÄ rASVAISTA HUONEENLÄMPöISTÄ MAITOA TAI 4 DL VISPIKErMAA SUOLAA rUOHOSIPULIA Vatkaa maitoa tai kermaa vispilällä, kunnes kirnupiimä ja voi erottuvat. Vaikka kaikki nykyiset kotieläimet – lehmä, härkä, lammas, vuohi, kana ja sika – tunnettiin jo rautakauden lopulla, saattoi lihasta olla pulaa. Kun ruoat tehdään käsin ja kypsennetään avotulella, on kaikilla puuhaa. Keitä niitä 10 minuuttia. Paista heti 250 asteessa 8–10 minuuttia. Kotieläimet nimittäin painoivat vain kolmanneksen nykyisen eläimen painosta
Sen jälkeen irrotetaan vielä toinenkin vastaavankokoinen sammallevy. Jätin letissä sammalen tuuheat latvat vapaiksi. Yhtä kulmaa nostetaan ja puukolla irrotetaan sammallevy varovasti maasta. Toinen näistä levitetään nukkumapaikalle patjaksi vihreä puoli ylöspäin ja toinen peitoksi vihreä puoli alaspäin, nukkujaa kohti. Käsin TeHTY Kesämatto pa ljas jalkaiselle Karhunsammal on tuuheaa, sitkeää ja pehmeää. Tiheän kasvutapansa ja juurtumahapsiensa ansiosta useat sammallajit muodostavat tiiviitä sammalmättäitä. Tuuheat latvat Karhunsammalesta voi punoa myös koko kesän kestävän kynnysmaton. Korpikarhunsammalen yksittäiset varret takertuvat tiiviissä kasvustossa niin tiukasti toisiinsa, että Linnén kuvaaman sammalpatjan ja -peitteen irrotus ehjänä on mahdollista. Kotipihalla kiersin letin spiraaliksi, jolMAKASIINI 5 • 2012 54. Lettinä sammal on helppo kantaa kotiin. TEKSTI MArKUS TUOrMAA KUVAT MArKUS TUOrMAA JA MILLA TUOrMAA k asvitieteilijä carl von Linné kertoo kirjassaan Lapin kasveja , miten erämaassa voi tehdä itselleen pehmeän vuoteen. Siitä syntyykin mainio saunamatto. Sammalmaton teko on perinnettä, joka on säilynyt näihin päiviin saakka. Yläpäässä on pätkä vihreiden lehtien peittämää vartta, mutta alempana varren peittävät ruskeat, kuihtuneet lehdet ja juurtumahapset. Ensin etsitään tarpeeksi suuri karhunsammalen kasvusto. Keräsin metsässä karhunsammalta ja punoin sen saman tien letiksi. Siitä leikataan puukolla vuoteen kokoinen alue reunojaan myöten. Jos taas kouraisee tukun karhunsammalia käteensä ja kiskaisee, tulevat sammalten pitkät varret näkyviin. Sammalilla ei ole varsinaisia juuria, mutta pienet juurtumahapset sitovat sammalen alustaansa ja toisiin sammalyksilöihin
Se on lämmin, pehmeä ja tuoksuu tuoreelle kasvullisuudelle. loin syntyi pyöreä matto. Kotiin palanneet sotilaat veivät taidon sittemmin omille kotiseuduilleen. Nippu sammalta sidotaan narulla pieneksi luudaksi. Linné kuvailee innokkaasti, miten miellyttävä sammalpeitto on nukkujalle. Karhunsammal on kaksikotinen kasvi, minkä vuoksi itiöpesäkkeitä muodostuu vain osaan sammalyksilöistä. Kasvitieteilijä pohtii myös, mistä lappalaiset ovat keksineet karhunsammaleen käytön. Karhunsammalen varret ovat myös muita sammalia sitkeämpiä. Sammalmatolle on mukava myös istahtaa. Pehmeä matto Paljasta jalkaa vasten sammalmatto tuntuu yhtä pehmeältä kuin sammalmätäs metsässä. Tuoreena karhunsammalen lehdet siirottavat sivullepäin, mutta kuivuessaan ne painuvat varren myötäisiksi. Korpikarhunsammalta kannattaa etsiä nimensä mukaisesti korvista, soistuvista metsistä ja rämeiltä. Sota-ajan puhdetöitä varten etsittiin luonnosta erilaisia materiaaleja, sitkeytensä vuoksi karhunsammal osoittautui erinomaiseksi harjantekoon. Tähän perustuu myös sammalmaton pysyminen tuoreena koko kesän ajan. Kesän päätyttyä sammalmattoa ei kannatakaan heittää kompostiin, vaan se on parempi vaikka polttaa. Oikean lajin tunnistaa juuri pituudesta. Karhunsammalia kasvaa Suomessa useita lajeja ja ne kuuluvat kasvitieteellisesti kahteen kasvisukuun vuorikarhunsammaliin ja korpikarhunsammaliin. Kesämatto pa ljas jalkaiselle karhunsaMMalentunnistaaparhaiten muodostaan, tiheä sammalkasvusto on kuin pientä kuusikkoa. Ainakin Ruotsissa karhunsammalesta on perinteisesti tehty ja tehdään yhä uuniluutia. ”Urospuolisen” sammaleen itiöpesäkkeet olisivat kutisseet ikävästi ihoa vasten. Koska sammalella ei ole varsinaisia juuria, ei se kuihdu kovin nopeasti kasvupaikaltaan irti kiskottunakaan. Talvella se jäätyy ja murenee helposti. Sammalmatto tuntuu jalan alla pehmeältä. Ne hyödyntävät maapohjan kosteuden sijasta tehokkaasti ilman kosteutta ja ilman sekä veden mukanaan tuomia ravinteita. Myös metsäojista voi löytää pitkäksi kasvanutta karhunsammalta. 55 MAKASIINI 5 • 2012. Se pitää myös ikävät pikkuötökät poissa nukkujan iholta. Hän arvelee ihmisen seuranneen karhun puuhia. Toinen sidontatapa on työntää maton sisään teräviksi vuoltuja vesoja reunalta keskustaa kohti. Sotilaat saattoivat keksiä karhunsammalen sitkeyden ja sopivuuden harjaan kokeilemalla. Mattoon punottu sammal virkistyy sateessa tai mattoa varta vasten kasteltaessa. Sitkeä karhunsammal kestää uuniin kuumuutta hyvin. Laji kasvaa yleisenä koko Suomessa. Sammalen pehmeys otettiin huomioon myös aikoinaan Lapissa sammalvuoteita tehtäessä. Varsien lahonkestävyydestä kertoo myös karhunsammalen pituus – varret ehtivät kasvaa pitkiksi, koska ne lahoavat tyvipäistään hitaasti. Sitkeys lienee ollut kuitenkin tunnettua jo ikiajat. Sidoin maton neulan ja langan avulla. Sammaltöihin kelpaa oikeastaan vain jälkimmäisen suvun nimikkolaji korpikarhunsammal, Polytrichum commune, sillä se kasvaa tarpeeksi pitkäksi, parhaimmillaan 40-senttiseksi. Silloin kuusenhavut ovat kynnyksellä parempia. Vuoteeseen valittiin itiöpesäkkeetöntä – Linnén mukaan ”naaraspuolista” – sammalta. Siksi sammalmatto on juuri paljasjalkaisen kesäajan kynnysmatto. Nykykasvitieteen mukaan tosin itiöpesäkkeellinen sammal on naaraspuolista, sillä sammalen itiöpesäkkeet kasvavat versojen kärkiin kehittyvistä munapesäkkeistä. Sitkeät varret Karhunsammalen varsi on lahonkestävää. yhteensä näihin sukuihin kuuluu 13 lajia. Tällaisella uuniluudalla lakaistaan leivinuunista tuhkat pois ennen leipien työntämistä sinne. Karhuhan kerää valtavat määrät karhunsammalta talvipesäänsä ja yöpyy sammalen lämmössä koko pitkän ja kylmän talven. Sammalet ottavat tarvitsemansa kosteuden ja ravinteet pääosin varren sekä lehtiensä pinnan kautta
Uusi sammalkimppu liitetään piirroksen pienemmän nuolen mukaisesti vasemmanpuoleiseen säikeeseen ja tämän jälkeen säie nostetaan kahden jäljelle jäävän keskelle pitemmän nuolen mukaisesti. 5 Tehtyäni lettiä pari metriä päättelin sen solmimalla narunpätkän letin pään ympärille. Lettiin lisätään jatkuvasti sammalia niin, että sammalten vihreä osa jää vapaaksi. 2 Aloitin sammalletin sitomalla aloituskimpun narulla yhteen ja jakamalla sammalten tyviosat kolmeen osaan eli säikeeseen. Tällöin kaksi tyvisuortuvaa ja punojaan päin osoittava latvasuortuva muodostavat letin aloitussäikeet. Käsin TeHTY 1 Hyvällä kasvupaikalla karhunsammalen varret kasvavat pitkiksi. 1 2 3 4 5 56 MAKASIINI 5 • 2012. saMMallettiäPunotaansamoin kuin kolmisäikeistä hiuslettiä. Sammallettiä punotaan aivan samalla tavalla kuin ranskalaista lettiä hiuksiin. Piirroksessa letin rakennetta on selkiytetty, mutta todellisuudessa tuuheassa letissä sammalen vapaaksi jäävät osat peittävät punoksen näkyvistä. Sen jälkeen sama tehdään oikeanpuoleiselle säikeelle. Kiersin letin spiraalille ja ompelin nurjalta puolelta tiiviiksi matoksi. Letin punonta etenee siirtämällä reunimmainen säie vuorotellen kummaltakin puolelta kahden muun säikeen keskelle. 3 Toinen mahdollisuus aloittaa on taivuttaa yksi sammalnippu kaksinkerroin ja asettaa toinen nippu ensimmäisen keskelle. Näin voi aloittaa, jos metsään ei sattunut tulemaan langanpätkää mukaan. 4 Lisäsin sammalsäikeisiin uusia sammalkimppuja niin, että sammalten vihreät latvat jäivät vapaiksi letin yläpuolelle
Kaikki 10. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta, josta klikkaat Vastaa lukijakyselyyn -lausetta. Viime numerossa mielenkiintoisinta luettavaa oli reportaasi ”rappiometsien remonttimies”. Arvonnassa palkinnon voittivat Pirkko Hahl Laukaalta ja Pertti Pärssinen Orimattilasta. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT JYRKI TERVO RAPPIO METSIEN REMONT TI MIES MAKASII NI • MAKASII NI •. Kerromm e miksi. Oliko siitä sinulle hyötyä. elokuuta mennessä vastanneet osallistuvat arvontaan. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Jaakko Viitamäki Ylistarost a kuuluu viimeksi mainittuu n joukkoon. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETyS + Lehden saajan osoite uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMErO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMErO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄyS ??ALLEKIrJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMErONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA Mikäolimielestäsi tämän numeron mielenkiintoisin artikkeli. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun osoitteenmuutos ??/?. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Mitä mieltä olit tämänvuotisesta kesäliitteestä. KouLuTusTa Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. mistä pidit. 2012 – ??/?. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. 2012 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9?%. Palkinnoksi arvomme pottiputken syksyn istutuksia varten. Yrityksens ä myynyt mies osti 50 hehtaaria hoitamato nta metsää. TEEMA: METSÄ KUNTOO N Toiset meistä meinaava t, toiset tekevät
Toimi tulee ottaa vastaan 1.10.2012. Palkkauksessa noudatetaan Suomen metsäkeskuksessa noudatettavaa työehtosopimusta. Esittelijä toimii johtavan esittelijän sijaisena. Metsäkeskus on jaettu Julkiset palvelut -yksikköön ja Metsäpalvelut-liiketoimintayksikköön. Esko Leinonen, metsänhoitaja, Savonlinna (ilman vastaanottoa) 60 VuoTTa 16.7. arvo Soini, Metsänhoitoyhdistys Pyhäjokilaakson valtuuston jäsen, Vihanti 13.7. Kuoreen tai sähköpostiviestin aiheeksi lisätään viite ”Esittelijä”. Toimen kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys metsätalouteen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön sekä hallinnollisten tehtävien tuntemus. ja metsät. Eduksi katsotaan rahoituslain ja sen työlajien hyvä tuntemus, muiden metsälakien sekä Metsäkeskuksen tietojärjestelmien tuntemus. Liutuntie 33, Kormu, klo 13.00 alkaen) 24.7. Pertti Saarinen, metsätalousneuvos, Espoo (matkoilla) 22.7. Juha Rytkönen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon hallitukmeRKKiPäiViä nimiTYKsiä sen jäsen, Joroinen 26.7. Erkki anttila, lehtori, Kemi (matkoilla) 70 VuoTTa 13.7. ahti Heikkinen, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, metsäsuunnittelija, Puolanka 11.8. Mauri Raivio, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Lounais-Suomen metsäneuvoja, Tampere 7.8. 044 710 4230, teemu.pulkkanen@metsakeskus.fi tai ajalla 9. Tauno Mulli, Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon metsuri, Puumala (ilman vastaanottoa) 11.8. Esa Korhonen on nimitetty Itä-Suomen 58 MAKASIINI 5 • 2012. Panu Kärkkäinen on nimitetty UPM:n metsäpalvelutoiminnasta Suomessa vastaavaksi johtajaksi toimipaikkanaan Valkeakoski. eSiTTeLijää Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää täsmällistä työotetta ja hyvää kirjallista esitystaitoa. Paavo Linna, Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan valtuuston jäsen, Alavus 13.8. Hakemukset mahdollisine liitteineen tulee toimittaa 3.8.2012 klo 16 mennessä osoitteella Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kainuun alueyksikkö, PL 213, 87101 Kajaani tai sähköpostitse osoitteella kamk@metsakeskus.fi. tohtori, Espoo (ilman vastaanottoa) 2.8. Martti Salmela, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan eläkkeellä oleva neuvoja, Kemi 7.8. – 27.7. Lisätietoja toimesta antavat johtava esittelijä Teemu Pulkkanen, puh. Pääasiallisena tehtävänä on metsälakien esittely. Niemisen toimipaikka sijaitsee raumalla. anneli Jalkanen, maat. Terho Nieminen on nimitetty Etelä-Suomen integraattialueen aluejohtajaksi UPM:n puunhankintaan. Eino Svinhufvud, Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen valtuuston jäsen, Espoo 9.8. Pekka nummela, Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan hallituksen jäsen, Kuortane (matkoilla) 50 VuoTTa 16.7. Esko Eronen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon metsäneuvoja, Varkaus (ei juhli) 16.7. Jari Lehtinen, Metsänhoitoyhdistys Lakeuden hallituksen jäsen, Kauhajoki 5.8. Sakari Mikkonen, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, metsäsuunnittelija, ristijärvi 17.8. Juha Siekkinen, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Keski-Suomen metsätalousinsinööri, Pihtipudas uPM Sauli brander on nimitetty UPM:n metsäpalvelujen johtajaksi. 044 710 4205, kalevi.keranen@metsakeskus.fi. Juha Liukkonen, Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen valtuuston jäsen, Kangasniemi 30.7. Risto Jonninen, Metsänhoitoyhdistys Koillis-Savon hallituksen jäsen, Juankoski 26.7. Julkisten palvelujen Kainuun alueelle PaLVeLuKseen HaLuTaan 75 VuoTTa 10.7. antti Koskimäki, suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Hämeen-uudenmaan aluejohtaja, Loppi (juhlat kotona, os. Esa Morri, metsätalousneuvos, Virrat (matkoilla) 14.8. Haemme Suomen metsäkeskukseen Tutustu meihin ja palveluihimme: www.metsäkeskus.fi Esittelijä työskentelee Metsäkeskuksen Kainuun alueen rahoitusja tarkastuspalveluissa ja sijoituspaikkana on Kajaani. Päivi Helander, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toimistonhoitaja, Sauvo 30.7. Jari immanen, suomen metsäkeskus, Julkiset Palvelut, Kaakkois-suomen metsäsuunnittelija, Kouvola (perhepiirissä) 2.8. esittelijä Kalevi Keränen, puh
IPO Wood 2x140 2012_92mm 26.6.2012 10.37 Sivu 1 PaLVeLuKseen HaLuTaan TaPaHTumia maKasiiniRisTiKKo 5 nimiTYKsiä Seuraavan sivun ison makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 16.8. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Moderni vuonna 2001 valmistunut tuotantolaitoksemme sijaitsee Iisalmessa. osoitteessa Metsälehti, pl 890, 00101 Helsinki. Hankimme puuta vuosittain n. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen Ulla Rauhalalle 03-646 5302 (ark.8-16) sekä lunastaa muonalipuke (25€), joka sisältää ruokailun, ruokajuomaa, iltaohjelmaa sekä Evo 150 vuotta juhlajulkaisun. 1922 perustettu, yksityinen sahalaitos. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiiniristikko 4, oikea ratkaisu Palkinnot makasiiniristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Kyllikki Kemppainen, Suonenjoki, Sirkka Lehvonen, Joensuu ja Raili Rautavirta, Korpilahti. Liikevaihtomme on n. Ilmoittautumisen yhteydessä saat ohjeet maksun suorittamisesta. Ilmoita Metsälehti Makasiinissa jarmorautapuro,p.0207729133 integraattialueen aluejohtajaksi UPM:n puunhankintaan. 044-530 2221. Mahdolliset tiedustelut majoituksesta ilmoittautumisen yhteydessä. Huom! ilmoittautumisaika 16.7.– 3.8.2012. Tietoa metsästä. Iltaa jatketaan evolaisen elävän musiikin sekä rennon seurustelun siivittämänä puoleen yöhön saakka. Juhlistamme tapahtumaa kutsumalla Evon vanhat opiskelijat illanviettoon kanssamme Evon pihapiiriin keskiviikkona 29.8.2012. haemme palvelukseemme ALUE-ESIMIESTÄ PUUN OSTOON Toimenkuva muodostuu puunhankinnan eritehtävistä painottuen ostotoimintaan. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi 59 MAKASIINI 5 • 2012. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 50 milj. Seilon toimipaikka sijaitsee Pietarsaaressa. Tarjoamme sinulle positiivisen työilmapiirin lisäksi monipuolisen, haasteellisen, sekä vastuullisen ja itsenäisen työnkuvan. Janne Seilo on nimitetty Pohjanmaan integraattialueen aluejohtajaksi UPM:n puunhankintaan. 50. 0500-372506 tai tj. Korhosen toimipaikka sijaitsee Lappeenrannassa. euroa ja henkilöstövahvuutemme n. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 5”. Tehtävään valittavalta odotamme: metsätalousteknikon tai -insinöörin koulutusta muutaman vuoden työkokemusta vastaavassa tehtävässä hyviä ihmissuhdetaitoja ja positiivista asennetta käytännönläheistä ja tuloshakuista työotetta kykyä itsenäiseen työskentelyyn Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpäällikkö Veikko Jauhiainen p. Toivakaisen toimipaikka sijaitsee Jämsässä. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. EV ON METSÄOPE TU S Metsäopetus alkoi Evolla 1.3.1862. ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 750 000 m3 pääsääntöisesti Pohjois-Savon alueelta. Pääasiallisena hankintaalueena on Vieremä, Vuolijoki sekä Kajaanin etelä osa. Petri Hämäläinen p. Iltajuhla alkaa klo 17.30 ruokailulla. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee toimittaa 12.08.2012 mennessä osoitteeseen Petri Hämäläinen, Iisalmen Sahat Oy, PL 136, 74101 Iisalmi tai sähköpostilla osoitteeseen petri. www.hamk.fi/metsatalous Iisalmen Sahat Oy on v. hamalainen@ipowood.fi. Matti Toivakainen on nimitetty Keski-Suomen integraattialueen aluejohtajaksi UPM:n puunhankintaan
Käy katsomassa osoitteesta www.metsalehti. Päinvastoin, mesilillukka ei yleensä tee marjoja lainkaan! Nimi viittaakin vanhempiin: mesilillukka on lillukan ja mesimarjan risteymä, joka on perinyt lillukalta rehevän kasvun ja pitkät rönsyt, mesimarjalta kauniit vaaleanpunaiset kukat. Kun mesimarjan ja lillukan kromosomiluvut ovat erilaiset (14 ja 28), saa mesilillukka kromosomistoonsa keskiarvon, 21 kromosomia. fi, miten monenlaisia hommia metsässä onkaan. Malmilla vietettyjen 15 vuoden aikana Metsäkustannuksen väkimäärä on kasvanut kymmenellä hengellä. Helsingin toimituksen lisäksi Metsälehdellä on kaksi aluetoimitusta, toinen Jynuoret kertovat Metsälehti osallistuu metsäalan yhteiseen Metsä puhuu -hankkeeseen julkaisemalla kesän mittaan nuorten kokemuksia kesätöistä. kin ovat väljemmät kuin vanhempiensa, pystyy se rönsyjensä avulla levittäytymään laajalle ja syrjäyttämään vanhempansa. Kun sen kasvupaikkavaatimuksetMetsäkustannus oy ja emokonserni Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio muuttivat heinäkuun alussa Helsingin Malmilta keskustaan. Uusi vaihde on 09 315?49?800. Silti mesilillukka on yleinen ja paikoin hyvin runsas Kainuusta MetsäLappiin, monin paikoin runsaampi kuin kumpikaan kantalajeista. Ja kun joskus jonkun mesilillukan nupussa sattuu sellainen häiriö, että kromosomisto kaksinkertaistuu, syntyy uusi, suvullisesti lisääntyvä laji – tai kenties se on jo syntynyt, sillä mesilillukastakin on joskus löydetty marjoja. Metsäkustannusmuuttaa väskylässä ja toinen rovaniemellä. Mesilillukka on selvästi mesimarjaa kookkaampi ja usein lillukkaakin tuuheampi ja elinvoimaisempi. H A N N U VI rT A N EN Lue kokemuksia kesätöistä 62 MAKASIINI 5 • 2012. Näin sekä siitepöly että munasolut ovat kelvottomia. Kuun vaihteessa laatikoihin pakattiin 19 ihmisen tavarat. Metsälehti palaa vanhoille kotikulmilleen, sillä vuoteen 1986 saakka lehteä toimitettiin Kampissa Salomonkadulla. Osoitteen lisäksi myös Metsäkustannuksen puhelinnumerot muuttuvat. Sieltä muuttokuorma vei ensin Pasilaan ja vuonna 1997 Malmille. Se taas ei ole tasan kahdella jaollinen, joten sukusoluihin ei tule täydellistä kromosomistoa. harhauttavanmakeanimi Mesilillukan verso on samanlainen kuin lillukalla, mutta suuret, punaiset kukkansa se on perinyt mesimarjalta. Uusi osoite, Pohjoinen rautatiekatu 21 b sijaitsee Kampissa. PiLKKeiTä TeKsTi sePPo VuoKKo KUVA JOrMA PEIPONEN lillukanMarjojaei juuri arvosteta, joten voisi luulla, että mesilillukan marjat ovat aivan toista luokkaa. Kännykkänumerot ja laskutusosoite säilyvät ennallaan. Kun kloonit saattavat elää vuosisatoja, ei uusia risteymätaimia tarvitse syntyä edes kovin usein mesilillukan yleisyyden turvaamiseksi
elokuuta. Seuraava Metsälehti ilmestyy 16. M IK KO rI IK IL Ä 63 MAKASIINI 5 • 2012. ensi numeRossa PUUKAUPPA teema Missä maksetaan tukista parhaat hinnat. SEUrAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTyy 13. SyySKUUTA
Iso osa asiakkaistani on mökkiläisiä, jotka ovat yhä kiinnostuneempia kiviarkkumallista. Ennen vanhaan venevajat ja laiturit rakennettiin näin, ja ne kestivät 40–60 vuotta. Siinä hirret ovat vatupassissa ja tasaiset. Tarkka hinta riippuu arkun syvyydestä ja koosta mutta on yleensä 15?000–20?000 euroa. Laituri mukailee pohjan muotoa, ja pohja syvenee etäämpänä rannasta. Tyvipää laitetaan sinne ja kapea rantaa kohti, kunnes tullaan vesirajaan. Se sahataan puun tyvestä lähtien kokoon kuusi tuumaa kertaa niin paljon kuin saa. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.skariben.fi. toimin paraisilla ja ostan puun paikallisilta metsänomistajilta. Myös maihinnoususillasta tulee tukeva. Ensin teen hirsistä arkun, jonka sisälle tulee kiviä ja päälle kansi. Arkun pitää asettua. Rosenlund hallitsee lohenpyrstösalvokset. Pinnan käsittelen tervapetsillä. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT JUSSI VIERIMAA Valmistan perinteisiä kiviarkkulaitureita. 64 MAKASIINI 5 • 2012. Puun täytyy olla kartiomainen, tyvestä paksu ja neljän metrin päästä kapeneva. Tavoitteena on 30–40 senttimetriä korkea hirsi. Parasta on saaristossa hitaasti kasvanut mänty – tiheäsyinen, oksainen, tervainen. Työllistän itseni kokonaan ja puoleksi vuodeksi kolme työntekijää. Se kestää. Luonnonoloja kuten ahtojäitä vastaan ei kukaan voi antaa takuita, sillä ne ovat aina riski. Laituriarkkuun tehdään lohenpyrstösalvokset. arkkuhirsi on kokonaan kantattu. Aikaisemmin käytin rahtisahuria, mutta nyt sahaan toista vuotta itse kenttäsirkkelillä. Se on raskas ja pysyy paremmin paikoillaan kuin ponttonilaituri. olen Valmistanut arkkulaitureita nelisen vuotta. Olisi hyvä odottaa vuosi, ennen kuin arkun päälle laitetaan kansi. TUOTE & TEKIJÄ Ben Rosenlund Paraisilta tekee laiturin, jota eivät pienet puhurit siirtele. Kannen valmistan kahden tuuman männystä, jonka sahaan kiilaan. Myös sahoilta löytyvä huonompi puu sopii minulle, esimerkiksi tukki, joka on liian kaareva sahatavaraksi. Hirsistä laituri Ben Rosenlund valmistaa laitureita omassa Skäri Ben -yrityksessään Paraisilla. asiakas saa laiturin avaimet käteen -periaatteella
Sekin sisältyy kestotilaajan etuihin! Hyvää ja aurinkoista kesää toivotellen Kestotilaajalle näköislehti netissä – ole hyvä! Polku omaan metsään Näköislehti mak 230x297.indd 1 14.6.2012 21.14. Kestotilaukseen liittyy myös monia muita Metsälehden tarjoamia erikoisetuja. Kestotilaukseen liittyy myös monia muita Metsälehden tarjoamia erikoisetuja. Rekisteröityminen ja ohjeet ovat osoitteessa: http://www.metsalehti.fi/rekisteroidy/ Näköislehden vapaa lukeminen on kestotilaajan etu, joka sisältyy kestotilaajan tilausmaksuun. Jos et vielä ole kestotilaaja, soita asiakas palveluumme 09 315 49 810 ja kysy edullista kesto tilaustarjousta. Rekisteröityminen ja ohjeet ovat osoitteessa: http://www.metsalehti.fi/rekisteroidy/ Näköislehden vapaa lukeminen on kestotilaajan etu, joka sisältyy kestotilaajan tilausmaksuun. Jos et vielä ole kestotilaaja, soita asiakas palveluumme 09 315 49 810 ja kysy edullista kesto tilaustarjousta. Kestotilaukseen liittyy myös monia muita Metsälehden tarjoamia erikoisetuja. Samoilla tunnuksilla kestotilaajat voivat käyttää myös Metsäkortistoa veloituksetta. Jos et vielä ole kestotilaaja, soita asiakas palveluumme 09 315 49 810 ja kysy edullista kesto tilaustarjousta. Jos et vielä ole kestotilaaja, soita asiakas palveluumme 09 315 49 810 ja kysy edullista kesto tilaustarjousta. Siihen tarvitset yhteystietosi ja asiakasnumerosi lehden osoitekentästä (ilman L-kirjainta). Siihen tarvitset yhteystietosi ja asiakasnumerosi lehden osoitekentästä (ilman L-kirjainta). Sekin sisältyy kestotilaajan etuihin! Hyvää ja aurinkoista kesää toivotellen Kestotilaajalle näköislehti netissä – ole hyvä! Polku omaan metsään Näköislehti mak 230x297.indd 1 14.6.2012 21.14 M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus kannattaa! Se on edullisin tapa lukea Metsälehteä ja Makasiinia säännöllisesti. Näköislehdet löydät osoitteessa www.metsalehti.fi/Metsalehti/Kestotilaajat/ Päästäksesi palveluun Sinun pitää rekisteröityä. Kestotilaaja, missä kesällä liikutkin, voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin näköislehtenä netissä. Näköislehdet löydät osoitteessa www.metsalehti.fi/Metsalehti/Kestotilaajat/ Päästäksesi palveluun Sinun pitää rekisteröityä. Samoilla tunnuksilla kestotilaajat voivat käyttää myös Metsäkortistoa veloituksetta. Rekisteröityminen ja ohjeet ovat osoitteessa: http://www.metsalehti.fi/rekisteroidy/ Näköislehden vapaa lukeminen on kestotilaajan etu, joka sisältyy kestotilaajan tilausmaksuun. Samoilla tunnuksilla kestotilaajat voivat käyttää myös Metsäkortistoa veloituksetta. Kestotilaaja, missä kesällä liikutkin, voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin näköislehtenä netissä. Sekin sisältyy kestotilaajan etuihin! Hyvää ja aurinkoista kesää toivotellen Kestotilaajalle näköislehti netissä – ole hyvä! Polku omaan metsään Näköislehti mak 230x297.indd 1 14.6.2012 21.14 M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus kannattaa! Se on edullisin tapa lukea Metsälehteä ja Makasiinia säännöllisesti. Rekisteröityminen ja ohjeet ovat osoitteessa: http://www.metsalehti.fi/rekisteroidy/ Näköislehden vapaa lukeminen on kestotilaajan etu, joka sisältyy kestotilaajan tilausmaksuun. Jos et vielä ole kestotilaaja, soita asiakas palveluumme 09 315 49 810 ja kysy edullista kesto tilaustarjousta. Näköislehdet löydät osoitteessa www.metsalehti.fi/Metsalehti/Kestotilaajat/ Päästäksesi palveluun Sinun pitää rekisteröityä. Kestotilaaja, missä kesällä liikutkin, voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin näköislehtenä netissä. Siihen tarvitset yhteystietosi ja asiakasnumerosi lehden osoitekentästä (ilman L-kirjainta). Kestotilaaja, missä kesällä liikutkin, voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin näköislehtenä netissä. Sekin sisältyy kestotilaajan etuihin! Hyvää ja aurinkoista kesää toivotellen Kestotilaajalle näköislehti netissä – ole hyvä! Polku omaan metsään Näköislehti mak 230x297.indd 1 14.6.2012 21.14 M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus kannattaa! Se on edullisin tapa lukea Metsälehteä ja Makasiinia säännöllisesti. Samoilla tunnuksilla kestotilaajat voivat käyttää myös Metsäkortistoa veloituksetta. Kestotilaukseen liittyy myös monia muita Metsälehden tarjoamia erikoisetuja. Näköislehdet löydät osoitteessa www.metsalehti.fi/Metsalehti/Kestotilaajat/ Päästäksesi palveluun Sinun pitää rekisteröityä. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus kannattaa! Se on edullisin tapa lukea Metsälehteä ja Makasiinia säännöllisesti. Näköislehdet löydät osoitteessa www.metsalehti.fi/Metsalehti/Kestotilaajat/ Päästäksesi palveluun Sinun pitää rekisteröityä. Sekin sisältyy kestotilaajan etuihin! Hyvää ja aurinkoista kesää toivotellen Kestotilaajalle näköislehti netissä – ole hyvä! Polku omaan metsään Näköislehti mak 230x297.indd 1 14.6.2012 21.14 M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus kannattaa! Se on edullisin tapa lukea Metsälehteä ja Makasiinia säännöllisesti. Kestotilaaja, missä kesällä liikutkin, voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin näköislehtenä netissä. Rekisteröityminen ja ohjeet ovat osoitteessa: http://www.metsalehti.fi/rekisteroidy/ Näköislehden vapaa lukeminen on kestotilaajan etu, joka sisältyy kestotilaajan tilausmaksuun. Kestotilaukseen liittyy myös monia muita Metsälehden tarjoamia erikoisetuja. Samoilla tunnuksilla kestotilaajat voivat käyttää myös Metsäkortistoa veloituksetta. Siihen tarvitset yhteystietosi ja asiakasnumerosi lehden osoitekentästä (ilman L-kirjainta). Siihen tarvitset yhteystietosi ja asiakasnumerosi lehden osoitekentästä (ilman L-kirjainta)
Stora Enso Metsän palvelut tuovat varmuutta ja huolettomuutta metsänomistajuuteen. www.storaensometsa.fi www.facebook.com/StoraEnsoMetsa. Tähtitilillämme puukauppatulosi saavat 5 % koron. Tutustu Stora Enson kanta-asiakasetuihin osoitteessa www.storaensometsa.fi. Kuvassa tyytyväinen metsänomistaja. Asiantuntevat puunostajamme vastaavat kyselyihisi numerossa 02046 1478. Ja kun on aika tulouttaa metsän tuottoja, Stora Enson kanssa teet elämäsi vaivattomimman puukaupan