HEINÄKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / 1438_.indd 1 28.6.2013 10.18. Millainen kuusi on. Petri Tamminen kirjoitti kuusen, männyn ja koivun muotokuvat. METSÄN PUUT KUUSEN VARHAIS HOIDOSTA METSÄNOMISTAJA LAMPURI ENNALLISTAA PERINNEYMPÄRISTÖJÄ METSÄNTUTKIMUS KOHOKOHTIA VUOSIEN VARRELTA ILMASTONMUUTOS METSÄN ARVO NOUSEE POHJOISESSA Hehtaaritulos heikkeni • Takuuhinta toi tarjontapiikin • Kirjanpainajatuhot laajenevat KYSYMYSTÄ TE EM A : IL M A ST O N M U U TO S
38,40 € Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. puun runko, lehdet, silmut, kukinnot ja hedelmät. Sata sammalta Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander Kirja vie lukijan löytöretkelle metsäja turvemaiden värikylläiseen maailmaan. Kustantajan hinta 38 € UUTUUS UUTUUS UUTUUS 2 OSA: 512 sivua, hinta 48,50 € (2011) 3 OSA: 512 sivua, hinta 48,50 € (2011) 1439_.indd 2 28.6.2013 10.16. www.metsakustannus.. saakka. Hinta nyt 34 € norm. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Tarkastelujakso kattaa pääasiassa viimeiset puolitoista vuosisataa. 34 34 Nyt Nyt euroa euroa Uudistettu painos! Uudistettu painos! 36 36 Nyt Nyt euroa euroa Suomen rantakasvio Henry Väre Jokaisen mökkiläisen, veneilijän ja kasviharrastajan käsikirja merenja järvirantojen kasvillisuudesta. Hinta nyt 34 € – norm. Tilaa parhaat kevätkirjat nyt edulliseen hintaan. metsakirjakauppa.. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Hinta nyt 38 € norm. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Kevättyöt jo mielessä. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. 42,40 € Kesälukemista kaikille! Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Kasvit esitellään rannikolta sisämaan kallioille, metsiin ja soille ja lopuksi vanhoihin ja uusiin asuttuihin ympäristöihin. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. tai asiakaspalvelustamme, puh. 97 € ) Historiakirjojen tilaukset: tilaukset@metsakustannus.. Kirjaan on valittu 100 lehtisammalta, jotka peittävät kattavasti Suomen soiden ja metsien maapohjaa. Kirja tarjoaa tietoa uudenlaisista hoitomalleista. Tarjoukset ovat voimassa 10.5. Yli 500 valokuvassa havainnollistetaan yleiskuvan lisäksi mm. 48,50 € Suomen puut ja pensaat Henry Väre ja Heikki Kiuru Kirjassa esitellään Suomen alkuperäiset puut ja pensaat, mukana on 70 lajiketta alalajikkeineen. 38,40 € Metsä maisemassa suunnittelu ja hoito Minna Komulainen Havainnollinen maisemasuunnittelun työkalupakki, jonka avulla yhteisen maiseman hoito helpottuu. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Erinomainen maastokäsikirja metsäalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Kustantajan hinta 32 € Vesiensuojeluopas Samuli Joensuu, Maija Kauppila, Maria Lindén ja Tommi Tenhola Opas esittelee toimivat menetelmät metsätalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseksi. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Hinta nyt 35 € norm. 42 € Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Laine, Vasander, Hotanen, Nousiainen, Saarinen ja Penttilä Kirjassa esitellään suotyyppijärjestelmän sekä luonnontilaisten soiden ja ojitettujen turvekankaiden tyypit ja niiden opaskasvit. Kasvio esittelee loistavin valokuvin 440 rantojemme lajia ja alalajia. Ajankohtaisessa kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Kukin kirja koostuu sarjasta metsähistoriallisia kertomuksia, joissa käsitellään maamme metsien käyttöä. painos, 640 sivua, hinta 52 € Metsähistoriallinen teossarja jälleen saatavilla Kirjatrilogian ensimmäisen osan toinen painos on ilmestynyt. Kirjassa on mukana DVD. tai asiakaspalvelustamme, puh. Kustantajan hinta 29 € Hangon kasvisto etelän aarre Henry Väre ja Kalevi Keynäs Kirja esittelee Hangon omaleimaisinta kasvistoa ja sen erityispiirteitä, mukana on noin 200 kasvilajia tai -alalajia. 149 € ) Osat 2 ja 3 yhteensä 80 euroa + toimituskulut 7,50 € (norm. Mukana kirjan aineistoa syventävä CD-ROM. Syötä verkkokaupan ostoskorissa kampanjakoodi KEVAT_2013. Laita s-postisi meille osoitteeseen kirjauutiset@metsakustannus.. Hinta nyt 36 € – norm. 40,40 € 35 35 Nyt Nyt euroa euroa 34 34 Nyt Nyt euroa euroa 38 38 Nyt Nyt euroa euroa Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun Hotanen, Nousiainen, Mäkipää, Reinikainen ja Tonteri Metsätyypit-opas esittelee metsätyyppiteorian ja metsätyyppijärjestelmän soveltaen uutta tutkimustietoa käytäntöön. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.. 09 315 49 840 1 OSA: 2. Toimenpidesuositukset perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon ja käytännön kokemukseen vesiensuojelun tehokkuudesta. tai soittamalla Metsäkustannuksen asiakaspalveluun puh. Hinta nyt 37 € – norm. Kirja avaa luonnon moninaisuutta ja innostaa rantaretkille. Edulliset pakettihinnat: Koko sarja (1–3) 120 euroa + toimituskulut 7,50 € (norm.
KYSY POIS: Kannattaako alikasvos säästää. Suomi lämpenee parilla asteella vuoteen 2100 mennessä. KUNIGATAR, ISOÄITI JA MORSIAN Kirjalija Petri Tamminen kertoo, millaisia puut todella ovat. PÄÄKIRJOITUS: Metsästä vaikea tehdä pikaselvityksiä METSÄNOMISTAJA: Lampaat kesälaitumelle UUTISET: Tulos heikkeni Kirjapainajatuhot laajenemassa METSÄTYYPPI: Pelottaako tukkilaista. TUOTE & TEKIJÄ: Männystä paatti METSÄLEHTI MAKASIINI 22 66 58 SISÄLLYS NRO / . RAHAPUU: Virheistä ja laiskuudesta palkitaan OMA METSÄ METSÄNHOITO: 18 kysymystä kuusen varhaishoidosta TUOTEUUTUUKSIA MOOTTORISAHAKOULU: Kaatokolo kohdalleen METSÄPERINTÖ: Kauppa, lahja vai molemmat. TAPIONPÖYDÄLTÄ: Supermarja saskatoon KÄSIN TEHTY: Nuotio purkissa LUKIJOILTA: Suomessa puuta riittää RISTIKKO PILKKEET: Äyriäisiä metsässä. ENNEN & NYT: Suosta nousi hongikko LUHTA: KOP KOP Tikkakannat ovat runsastuneet ja nakusta voi kuulla yllättävistäkin paikoista. TUTKIMUS: Dahurialainen haastaa siperialaisen METSÄLÄISEN ALLAKKA: Riukuja kylkiäsinä METSÄNTUTKIMUKSEN KOHOKOHTIA KOLUMNI: Tiedätkö kuinka puusi katkotaan. Vaikutuksissa riittää tutkittavaa. EMIL BOBYREV ESKO KESKI VÄHÄLÄ JORMA LUHTA MAKASIINI • MAKASIINI • 1440_.indd 3 28.6.2013 16.38. TEEMA: ILMASTONMUUTOS MITEN METSÄN KÄY. MARKKINAT: Takuuhinta toi tarjontapiikin KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Kesäleimikko myytiin sahalle VERKOSSA: Mitä pitäisi tutkia.
Metsäntutkimuslaitoksen ohella uusi keskus muodostuu lähes samankokoisesta Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta sekä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, joka on kolmikosta selvästi pienin. Metsälehden 80-vuotisjuhlan merkeissä olemme tänä vuonna paneutuneet metsäalan historiaan. Uudistuksen tavoitteena on luoda tutkimukselle entistä joustavammat raamit. 09 31549848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Muun muassa fuusiota valmistelevaa työryhmää johtaa Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Hannu Raitio. Metsäntutkijoilla onkin paljon puolustettavaa. www.metsalehti.. MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 31549843 Ulla Ylikangas p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 36084 ( /12) Painopaikka Paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g Novapress Silk 80 g Kannen kuva ESKO KESKI VÄHÄLÄ tuloksia tulee usein paljon hitaammin kuin päättäjät toivoisivat. Tutkimuksen voimavaroja suunnattaessa on maltettava katsoa pitkälle. Samalla myös tutkimuksen rahoitus muuttuu. Liitteen aiheena on puukauppa. 09 31549844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. 09 31549807 Tiia Puukila p. Vaikka juuri nyt puunjalostus on vähentynyt, puun tuottamista kannattaa edelleen tutkia. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 31549809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.. 09 31549806 Laura Kakkonen p. Luonnonvarakeskuksen on selvittävä uusista ja vanhoista tutkimusongelmista entisestään niukkenevalla budjettirahoituksella. Metsäntutkimus on myös hitautensa vuoksi epämuodikasta. ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 31549840 Ansa Seppälä p. 09 31549808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. elokuuta. 09 31549870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä 39 40101 Jyväskylä p. 09 31549847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Luonnosta on vaikea saada tietoa ilman kokeita, ja metsäntutkijoiden koealoilta Metsästä vaikea tehdä pikaselvityksiä KÄSISSÄSI ON Metsälehti Makasiinin kaksoisnumero, johon olemme koonneet tavallista enemmän luettavaa. Vanhoista kokeista on saatu arvokkaita vastauksia tämän päivän kysymyksiin, joita viime vuosituhannen alkuvuosikymmenillä ei osattu ajatellakaan. Se tulee seuraavan Metsälehti Makasiinin välissä syyskuussa. Kun vastaukset valmistuvat, kysymykset ovat jo voineet vanhentua. Samoin tarvitaan nopeiden selvitysten ohella myös pitkän aikavälin seurantaa. 050 440 9610 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. vuosikerta, perustettu 1933. Metsälehti ilmestyy kesätauon jälkeen 15. Metsäntutkimuslaitos on ollut uudistuksessa aktiivisesti mukana. PÄÄKIRJOITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 00100 Helsinki Puhelin 09 31549800 Telefax 09 31549879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.. M aaja metsätalousministeriön alaiset tutkimuslaitokset on tarkoitus yhdistää Luonnonvarakeskukseksi vuonna 2015. Varsinkin puun tuottamiseen liittyvä tutkimus tarvitsee vankkoja perusteluja, kun metsää kasvaa Suomessa jo paljon enemmän kuin sitä käytetään. Yhdistymisen toivotaan tehostavan toimintaan, eli säästävän rahaa. Tässä numerossa professori Kari Mielikäinen esittelee lähes satavuotiaan Metsäntutkimuslaitoksen vaiheita. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. Nykyajan isoja ilmiöitä kuten ilmaston lämpenemistä tai biotaloutta tutkimaan nykyinen sektoreittain jakaantunut laitoskenttä on jäykkä. 09 31549803 Eero Sala p. 09 31549805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Nykyajan haasteisiin halutaan nopeita selvityksiä. Kiinnostava kuvakavalkadi osoittaa, mikä merkitys pitkäjänteisyydellä on tutkimuksessa. 09 31549802 040 516 4000 AD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. PEFC/02-31-162 ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.. 09 31549841 0400 913 822 ILMOITUSMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 31549804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. MAKASIINI • 1441_.indd 4 28.6.2013 16.39. Hyötyliitteen olemme tällä kertaa siirtäneet syksyyn. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin rahasta. 09 31549845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Tämän numeron pääjutun aihe, ilmastonmuutos, on tästä hyvä esimerkki. Fuusio on osa laajaa uudistusta, jossa valtion tutkimuslaitoksia yhdistetään isoiksi tutkimusja kehittämiskeskuksiksi
kesäkuuta Joutsenon Myllymäellä, 30 astetta. Kuva Tapani Räsänen 1442_.indd 5 28.6.2013 16.40. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KESÄKUUSSA Sää oli tukahduttavan helteinen 26. Kuukautta aikaisemmin puron varrella soi lintujen konsertti, nyt luonto oli vaiennut
Harrastuksena lampurilla on metsien keräily. KESÄLAITUMELLE Janne Jokela vie lampaansa kesäisin saaristoon perinneympäristöjä ennallistamaan. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT ESKO KESKI VÄHÄLÄ 1443_.indd 7 28.6.2013 16.44
Onneksi haaverista selvittiin säikähdyksellä. Hän pelasti parikymmentä vuotta kylmillään olleen suvun vanhan hirsitalon ja entisöi sen perheensä kodiksi. Sieltä isäntä voisi ihailla kättensä jälkeä. Vanhat umpeen kasvaneet hakamaat ja metsälaitumet raivataan ensin. Laidunnettavaa on kaikkiaan 140 hehtaaria, joista suurin osa sijaitsee Metsähallituksen Naturaja lintujen suojelualueilla. Ikkunoiden yläpuolella olevia hyllyjä koristavat vanhat Arabian sinivalkoiset kannut, hellan VUOSITTAIN KESÄN ALKAESSA JOKELA SIIRTÄÄ SAARIIN YHTEENSÄ LAMMASTA. Kokkola METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1443_.indd 8 28.6.2013 16.44. Isän 80 uuhta meinasivat päätyä myyntiin, mutta vuosien kokemus isän apurina sai Jokelan lopulta muuttamaan mielensä. Jokelan pääelinkeino on perinneympäristöjen hoito. Ainoastaan pässikaritsat jäävät pitämään vahtia lampolaan. Jokela ja hänen isänsä hakkasivat yhdessä takametsän, mutta säästivät puut muistoksi. Vene haukkasi aaltoon ja täyttyi vedellä. Jokaisella 150 lampaasta on oma äänialansa. ”Peltopinta-ala ei riittäisi, elleivät lampaat olisi kesiä luonnonlaitumilla”, Jokela kertoo. Ne ovat yltäneet parinsadan vuoden ikään. Kun tila siirtyi seitsemän vuotta myöhemmin Jokelalle, hän jatkoi isänsä jalan jäljillä, vaikka alkuun ajatukset olivat toiset. Lampaiden tehtävä on estää ennallistettuja maita pusikoitumasta uudelleen. Kyllä ne kohta rauhoittuvat”, Jokela sanoo. Niissä isäntä viljelee lampaiden talvirehuksi menevää luomukauraa. Maaliskuussa syntyneillä karitsoilla ääni on korkeampi, jopa kimakka. Seuraava erä kuljetetaan tulevana yönä. Lampaiden siirtopäivät valitaan huolellisesti säiden mukaan ja isäntä tarkkailee jatkuvasti, ettei tuuli ylly yli kahdeksan metrin sekunnilta. Ne elehtivät levottomasti ja tapittavat kiinteästi ovella seisovaa lampuria. Apunaan hänellä on pari muuta paikallista lampuria sekä kaksi uskollista bordercollieta. Silloin meri on yleensä tyyni. Peltojen takana siintää kymmenkunta komeaa jättömäntyä. Tältä vuodelta urakka on jo alkanut. Se maksaa laidunnuksesta erityisympäristötukia. Jokela on tilan neljäs isäntä. Joka kesä hän vie lampaat Rahjan saaristoon. Onni puolestaan auttaa helpompien tapausten kanssa. Desibelit nousevat. ”Ne kuvittelevat saavansa ruokaa. Puhe hädin tuskin erottuu päättäväisen määkimisen seasta. Uuden lampolankin hän rakensi vuonna 2010 vanhan rinnalle ja suunnitelmissa on vielä kolmas. ää, mää, bäää! Ilman täyttää korvia huumaava määkiminen, kun lohtajalainen luomulampuri Janne Jokela avaa lampolan ovet. Isä vannotti poikaansa, ettei hän kaataisi niitä koskaan, ja Jokela on pitänyt lupauksensa. ”Meillä oli toissa syksynä merihätä. Sukutalon pelastaja Jokelan ainut oma perinnelaidun on vuonna 1890 rakennetun kotitalon etupihalla. Hän suunnittelee mäntyjen lomaan nuotiopaikkaa, jossa voisi keittää ehtoona pannukahvit ja hiljentyä. Laidunnuksen ansiosta paju ei veso, heinät pysyvät kurissa ja uhanalaisilla lajeilla, kuten ruianesikolla, on taas valoa kasvaa. Nyt kuljetuksessa käytettävää armeijan vanhaa venettä on paranneltu ja kunnioitus merta kohtaan on kasvanut. Lampaat uivat läheiselle luodolle ja osa jäi veneeseen, kun se nousi hitaasti ylös kellumaan”, Jokela kertoo. Palkan työstään lampuri saa Euroopan unionilta. Merihätä opetti Jokelan isä Vilho Jokela aloitti perinneympäristöjen hoidon ensimmäisenä vapaaehtoisena Lohtajan ja Kokkolan alueella vuonna 1998. Nyt hänellä on 220 uuhta ja viisi pässiä sekä karitsat. Ensimmäiset lampaat ovat päässeet vanhalle orilaitumelle Kalajoen edustalle, jossa pidettiin hevosia 1950-luvulla. Intohimona keräily Kotitalon seinät kätkevät sisälleen isännän rakkaan harrastuksen, keräilyn. Vuosittain kesän alkaessa Jokela siirtää saariin yhteensä 300 lammasta. Nuotiopaikalta peltojen lomasta näkyisi suoraan kotitalo pihapiireineen. Emolampaat eli uuhet ääntelevät möreämmin. Englannista tuotu Drift paimentaa jukuripäisetkin lampaat haluttuun suuntaan. Rinteessä sijaitsevaa hakamaata rajaavat neljäkymmentä hehtaaria peltoja. Lampaat ovat 48-vuotiaan isännän työntekijöitä
1443_.indd 9 28.6.2013 16.44. Tänä kesänä Janne Jokela kuljetti ensimmäiseksi lampaat vanhalle orilaitumelle Kalajoen edustalle. VUOSITTAIN KESÄN ALKAESSA JOKELA SIIRTÄÄ SAARIIN YHTEENSÄ LAMMASTA
Näiden lisäksi hänellä on sormensa pelissä lukemattomissa muissa luottamustoimissa Suomen lammasyhdistyksestä Kokkolan kaupunginteatteriin. Jokela keräilee nimittäin myös metsiä. Autokin on vaihtunut Mersuun. ”Minulla on sellainen tauti kuin krooninen keräilyharrastus. Metsien ostossa on ollut ainoastaan muutama vuosi väliä, kun lapset olivat pieniä.” Nyt Jokela on toinen osakas Kittilässä sijaitsevassa viidensadan hehtaarin yhtymässä. Luottamusta riittää Metsä on tuonut mukanaan myös luottamustoimet. Lisäksi hän omistaa 250 hehtaaria metsää 60 kilometrin säteellä kotitilastaan. Kerään aina jotain, mutta mitään en pysty panemaan pois. Janne Jokela kunnosti vaimonsa Sarin kanssa suvun vanhan hirsitalon perheensä kodiksi. ”Siitä se kipinä lähti. Viidenkymmenen neliön tuvassa on kolme toinen toistaan komeampaa pöytäryhmää. Kun muut nuorina päristivät kylillä hienoilla autoilla, Jokela ajeli vaimonsa Sarin kanssa Finn Datsunilla ja katseli metsää puilta. Jokela istuu metsäkeskuksen alueneuvottelukunnassa ja on hakkeella tuotettua kaukolämpöä myyvän Lohtajan energiaosuuskunnan puheenjohtaja. En tiedä, onko minun käärinliinoissani sitten taskut”, Jokela sanoo. Ensimmäisen tilansa hän osti 23-vuotiaana vuonna 1988. Jokelan 25-vuotiaalla tyttärellä Niinalla ja 25-vuotiaalla pojalla Villellä riittää ihmeteltävää, kun maatilaja metsätöiden ohella isä rientää lukuisiin kokouksiin. ”METSIEN OSTOSSA ON OLLUT AINOASTAAN MUUTAMA VUOSI VÄLIÄ, KUN LAPSET OLIVAT PIENIÄ.” reunustalla roikkuvat lukuisat erimalliset kuparivuoat ja takan päällä on kokoelma kuparipannuja. Kaikki eivät kuitenkaan mahdu tupaankaan, saati käärinliinoihin. METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1443_.indd 10 28.6.2013 16.44. Lapset auttavat lammaslaidunten raivauksessa sekä lampaiden hoidossa, ja etenkin tilan tulevasta jatkajasta Villestä on suuri apu tilan töissä
Tuon jälkeen pankinjohtajakin on uskonut minua paremmin.” Jokela uskoo myös pohjoisten metsien kasvuun. Isäntä hakkasi lahonneen kuusikon pois, veti tilalle tien ja myi maapohjan tontteina eteenpäin. Sen takia olen yrittänyt etsiä metsistä myös muita arvoja.” Yhteen aikaan isännällä oli apuvälineenä harppi, jonka avulla hän rajasi kartalta alueen, josta metsiä kannatti ostaa. Koska etenkin kuitupuun hinta on ollut laskussa, Jokela on yrittänyt etsiä metsästään myös muita arvoja. Tällä hetkellä myynnissä on kaksi tilaa. Jokela ostaa metsää kuntakeskusten läheltä ja järvien rannoilta, hakkaa puut pois ja lohkoo maat tonteiksi. Jokela on sekä luonnonsuojelija että talousmetsänhoitaja, mutta tytär ymmärtää vain luonnonsuojelun päälle. ”Hän haluaisi ikimetsää. Alkuun pankinjohtaja oli hieman nikotellut, kun Jokela oli hakenut 50000 euron lainaa yhdeksän hehtaarin metsäostosta varten. Hän iski harpin toisen pään esimerkiksi Kokkolan kaupungintalon kohdalle ja piirsi viidentoista kilometrin säteellä ringin. Osa metsistä saatavasta tulosta tulee nimenomaan tilakaupoista. Sellaista minulla ei valitettavasti ole tarjota, koska olen ostanut metsät velkarahalla.” Tonttikaupalla lisätuloja Metsiin Jokela ei ole aivan yhtä kiintynyt kuin antiikkimarkkinoiden ja huutokauppojen löytöihin ja osaa niistä tarpeen vaatiessa luopua. Lopulta rahoitus myönnettiin. ”Se on paras tuotto, jonka olen saanut. Lapin metsät MAKASIINI • 1443_.indd 11 28.6.2013 16.44. Kokokaan ei ollut niin merkittävä, jos sijainti oli sopiva. Ostohinta kolminkertaistui. ”Pelkkä puun, etenkin kuitupuun, hinta on mennyt koko ajan alaspäin. Kun ympyrän sisältä tuli metsää myyntiin, se kannatti ostaa vähän kalliimmallakin. Metsätöistä isällä on sen sijaan tyttärensä kanssa erilaiset näkemykset
Janne Jokela oli mukana kehittämässä WWF:n ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa niitty lihakriteerejä, jotka julkaistiin kesäkuun alussa. Vielä tulee sellainen aika, jolloin joku maksaa hiljaisuudesta.” Runkohinnoittelu mieleen Pellon reunassa on 80 motin kuitupuupino. ”Ostan Lapista eräja joutomaita. Lisäksi isäntä suosii runkohinnoittelua. ”Pienet paikalliset toimijat, jotka koettavat maksimoida puun hinnan ja etsivät sille myyntikanavat, ovat toimivia”, Jokela sanoo. METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1443_.indd 12 28.6.2013 16.44. Kerran ostetun tilan riukuuntuneet männyt, joiden latvuksessa oli enää pieni tupsu vihreää, päätyivät lyhtypylväiksi Kreikkaan. Ne menevät energiaksi, kuten lähes kaikki kuitupuu Jokelan tilalta. Nykyään Junnikkalalla on oma lämpölaitos, joka tuottaa kaukolämpöä Kalajoelle. Heti ensimmäisestä kaupasta Jokela ihastui niiden katkontaan. ”OSTAN LAPISTA ERÄ JA JOUTOMAITA. Välillä kuidulle löytyy erikoiskäyttöäkin. Puut myytiin keskipohjalaisen puun markkinointiin erikoistuneen yrityksen kautta. Piensahoille uskaltaa myydä puut pystykaupalla, koska ne janoavat nimenomaan tukkia. Kittilässä sijaitsevan yhtymän maat ovat suureksi osaksi kasvupaikaltaan mustikkatyyppiä. Hänen ei tarvitse vahtia, mitä leimikolla tapahtuu, kun kaikesta puusta maksetaan sama, katkonnasta riippumaton kuutiohinta. Piensaha tekee sen heti.” Lähimpänä Jokelan tilalta sijaitseva Junnikkalan saha on tärkeä kauppakumppani. Lisäksi alueelta löytyy muitakin arvoja kuten liuskekivilouhos ja kultavaltaus, eikä lähimmälle lentokentälle ole matkaa kuin 40–50 kilometriä. Paremman hinnan saa, kun kuidun myy klapintekijöille tai hakkeeksi voimalaitoksille. VIELÄ TULEE SELLAINEN AIKA, JOLLOIN JOKU MAKSAA HILJAISUUDESTA.” kiinnostavat, koska niiden hinta ei ole liiallisen kysynnän vuoksi kohonnut pilviin kuten eteläisessä Suomessa. Tukkipuu menee piensahoille. Kolmen suuren ostajan, UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin, kanssa isäntä ei ole juuri kauppaa käynyt. ”Polttoon vietynä puista maksetaan 35–40 euroa kiintokuutiolta”, Jokela sanoo. Tarvittaessa saha ottaa kuidunkin vastaan. Siihen on kasattu enimmäkseen koivukuitua, mutta joukossa on myös järeämpää, lähes tukin mitat täyttävää puuta. ”Olen kysynyt kolmelta isolta ostajalta runkohinnoiteltua tarjousta, mutta ne eivät oikein sellaista tahdo tehdä
. Metsälehden edustajan mukanaolon matkalla matkaisäntänä. Matkalla vierailemme viinitilalla, jossa voimme myös maistaa tilan tuotteita. ESTA:n eli sähköisen hyväksymisen Yhdysvaltojen matkalle . PERJANTAI . Helens -tulivuoren opastuskeskukseen. Kahden miljoonakaupungin väliin mahtuu paljon: Kaskadien jylhä vuorijono ja Mt. METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA SEATTLESTA SAN FRANCISCOON KESKIVIIKKO . Seattlen kiertoajelu, ihailemme näkymiä Seattle Tower -tornista. LAUANTAI . TORSTAI . Suuntaamme kohti San Franciscoa, jonne saavumme alkuillasta. Nautimme yhteisen illallisen hotellilla. . Tutustumme metsätietokeskus World Forestry Centeriin ja kuulemme esitelmän Oregonin metsätaloudesta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Päivi Lindgrén 020 756 8615 paivi.lindgren@triotravels.. VASTUULLINEN MATKANJÄRJESTÄJÄ on Trio Travels Oy. Lento Helsingistä välilaskun kautta Seattleen. KE . . Majoituksen kolmen tähden hotelleissa, jaetussa 2 hengen huoneessa aamiaisella . Lisähintainen Alcatrazin vankilasaari-retki 40 euroa/henkilö HINTA SISÄLTÄÄ . SUNNUNTAI . . RYHMÄKOKO Ryhmän minimikoko on 20 henkilöä. MATKAN HINTA Jaetussa kahden hengen huoneessa on 4265 euroa/henkilö . . Suomenkielisen oppaan tai matkanjohtajan koko matkalle . Yhden hengen huoneen lisä on 775 euroa . Maisemaretki Portlandin ympäristössä. . Matkaohjelman mukaiset 8 ateriaa (ei sisällä ruokajuomia, ellei toisin mainita) . Lento välilaskun kautta Helsinkiin, jonne saavumme lauantain puolella. Illalla ajamme rantatietä Corvallisiin. TIISTAI . Halukkaat voivat vierailla Alcatrazin kuuluisalla vankilasaarella (lisämaksu). Syksyn lukijamatka matkaa länteen, Yhdysvaltojen länsirannikon kolmeen osavaltioon. Iltapäivällä olemme Portlandin Suomi-kirkon vieraana ja tapaamme seudun amerikansuomalaisia. . Ajamme Tyynenmeren rantatietä Redwoodin kansallispuistoon, punapuumetsään. Metsälehdestä matkaisäntänä on Mikko Häyrynen. Majoitumme Eurekan kaupungissa meren äärellä. . TOIMI NOPEASTI, VIIMEISET PAIKAT MYYDÄÄN NYT! 1519_.indd 13 28.6.2013 16.46. Illallinen hotellilla. Kaikki ohjelmassa mainitut vierailut, opastukset ja sisäänpääsymaksut (ellei toisin ole mainittu) . Ohjelmaan saattaa tulla pieniä muutoksia. Edestakaiset turistiluokan lennot . . Jatkamme rantatietä etelään Coos Bayn pikkukaupunkiin. Kierros päättyy ostoskeskukseen ja tuliaisostoksiin. Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa/henkilö . Majoitumme Oregonin pääkaupungissa Portlandissa. Päivän päätteeksi siirrymme Columbia-joen suulle Astoriaan, länsirannikon suomalaiskeskittymään. Kohteessa ohjelman mukaiset kuljetukset . Paikallisen suomenkielisen oppaan johdolla tutustumme San Franciscoon, muun muassa Golden Gate -siltaan. Lisätietoja: www.triotravels.. PERJANTAI . MAANANTAI . . Helens -tulivuori, Tyynenmeren rannat, Oregonin metsätaloutta ja Kalifornian punapuumetsiä, amerikansuomalaisuutta eilen ja tänään, viinitarhoja ja tietysti San Franciscon Golden Gate -silta. TORSTAI . . Illalla on vapaata aikaa Portlandissa. Näemme Columbia-joen, Multnomahin vesiputouksen ja Bonnevillen padon. KESKIVIIKKO . Tutustumme Starker Forestsin yli 30000 hehtaarin yksityiseen metsätilaan, sen joulupuuviljelmiin ja höyry voimalla toimivaan sahalaitokseen. LA . ja www.metsalehti.. . Amerikansuomalaisuutta ennen ja nyt – vierailemme Astorian Suomi-Haalissa ja tutustumme kaupunkiin. Jatkamme etelään, nousemme Kaskadit-vuoristoon ja tutustumme St
Tulos lamavuosien tasolla Metsätalouden kannattavuus heikkeni edelleen viime vuonna. Kustannusten jälkeen tulosta jäi 1,1 miljardia euroa. 100 75 50 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 UUTISET Lyhyesti Tahkolle rakennetaan hirsikirkko Tahkon lomakylän yhteyteen rakennetaan hirsistä ortodoksinen kirkko sekä ravintola. Hallintoja yleiskulujen mittaaminen on vaikeaa, mutta Metlan laskelman mukaan ne veivät 140 miljoonaa euroa, josta 51 miljoonaa meni matkoihin. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon toiminnanjohtaja Petri Pajunen toteaa, että Etelä-Savossa metsien hyödyntämisaste on ollut perinteisesti korkea. Kirkkoon ja ravintolaan käytettävät massiiviset hirret valmistetaan Honkarakenteen talotehtaalla Keski-Suomessa. Kirkon pitäisi valmistua ensi jouluksi. Rakennusten suunnittelun lähtökohtana on rakennusten toimittajan Honkarakenteen talomallisto. Kirkossa on tarkoitus järjestää juhlia ja jumalanpalveluksia, joihin venäläiset matkailijat osallistuvat. Kannattavuuden on pitänyt lasku-uralla lähinnä hakkuumäärien supistuminen ja kuitupuun hinnan lasku. Vehviläisen mukaan puusillat voisivat olla vahvemmin mukana perussiltasuunnittelun vaihtoehtoina sekä osana kestävää kehitystä ja ekotehokkuutta. Suuralueittain hehtaarikohtainen tulos oli suurin Itä-Suomessa, 125 euroa. Tukkipuun reaalihintakehityksen arviointi riippuu tarkasteluvälistä: vaikka tämä vuosikymmen on menty laskevilla hinnoilla, niin ero kahdenkymmenen vuoden takaiseen ei ole kovin suuri. Etelä-Savossa kannattavinta Parasta tulosprosenttia tehtiin Etelä-Savossa. Kymmenvuotiskauden aikana jokainen vuosi on kannattanut edellistä heikommin lukuun ottamatta korkeasuhdannevuotta 2007 ja taantumasta toipumista vuonna 2010. Kemeratukien määrä supistui kuusi prosenttia. Puusillat mukaan siltamarkkinoille Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen toivoo suomalaisilta puusiltojen valmistajilta lisää aktiivisuutta ja tyyppisiltoja vaihtoehdoiksi sillanrakentamiseen. Kokonaiskustannukset olivat 345 miljoonaa euroa, josta 205 miljoonaa euroa meni uudistamiseen, hoitotöihin ja metsänparannukseen. MIKKO HÄYRYNEN METSÄTALOUDEN kannattavuus jatkaa laskuaan. Viime vuonna koko maan keskimääräinen hehtaaritulos jäi 80 euroon. Hallinto maksaa Yhteensä yksityismetsien kantorahat olivat 1,366 miljardia ja kemeratuet 61 miljoonaa euroa. Tulosta pienensi eniten kantarahatulojen kymmenen prosentin lasku. Tulosta nakertavat hakkuumäärien lasku ja kuitupuun hinnan heikentyminen. Reaalihintojen tarkastelussa viime vuoden tulos oli yli viidenneksen alempi kuin kuluneen kymmenvuotisjakson keskiarvo. Puusiltojen osuus koko siltakannasta on tällä hetkellä runsaat neljä prosenttia. Tuloksessa kantorahoista ja kemera-tuista on vähennetty metsätalouden kulut. Yksityismetsien tuloskehitys, koko maa, €/ha MAKASIINI • 1445_.indd 14 28.6.2013 16.52. Istutusten määrä lisääntyi ja uudistamiseen käytettiin varoja kuutisen prosenttia enemmän, mutta muuten investoinnit olivat laskusuunnassa. ”Mahdollisimman korkeat puunmyyntimäärät mahdollisimman korkealla puun hinnalla – siitä se kannattavuus syntyy.” Muuten kannattavuuden resepti on tuttu: hoitotoimet ja hakkuut ajallaan ja mahdollisimman suurina kokonaisuuksina, aktiivinen ote metsänomistajien suuntaan ja mieluiten henkilökohtaiset kontaktit. Metsänhoidon kustannukset ovat pysyneet kurissa, koska palveluntarjoajia on monia, mikä on taannut kilpailun. Vähennystä edellisvuodesta oli 12 prosenttia eli lähes 110 miljoonaa euroa. Länsi-Suomessa tulos oli 99 euroa ja Pohjois-Suomessa ainoastaan 25 euroa. Kustannuspuolella laskua oli viitisen prosenttia. ”Parikymmentävuotisen seurannan aikana huonompaa tulosta on tehty vain lamavuonna 2009 ja 1990-luvun alun laman aikoihin”, tutkija Esa Uotila Metsäntutkimuslaitokselta toteaa
Raportissa kuvataan myös eri metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia riistakantoihin. Kemin Ajokseen kaavailtu biodiesellaitos käyttäisi energiapuuta jopa 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Turvekankaiden luokittelulla on ratkaiseva merkitys turvemaiden metsänkasvatuskelpoisuutta ja tulevia metsätaloudellisia toimenpiteitä suunniteltaessa. ”Mikä talvella kertyy, se kesällä lähtee.” METSÄPALVELUYRITTÄJÄ JA ENTINEN KEIHÄÄNHEITTÄJÄ AKI PARVIAINEN ARVIOI MET SÄTÖITÄ HYÖTYLIIKUNTANA, METSÄN HENKI / . Metsätaloudella on Etelä-Savossa suuri merkitys. ”Ero on korostunut, kun kuitupuu on halventunut suhteessa tukkiin. Alueen oma teollisuus käyttää noin puolet korjatusta puumäärästä. Aulan mukaan puun käytön lisääminen on järkevin keino parantaa Pohjois-Suomen metsätalouden kannattavuutta. Oppaassa on tietoa eri lajeista sekä kuvauksia harvinaisista ja uhanalaisista suotyypeistä. 125 100 75 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Riistalle omat metsänhoitosuositukset Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio julkaisee ensi vuoden aikana riistapainotteiset metsänhoitosuositukset. Myös ojitetut suot esitellään entistä laajemmin. ”Puunmyyntitulot muodostavat edelleen monelle maaseudulla asuvalle huomattavan osan kokonaistuloista.” Maakunta on paljolti raakapuun toimittaja Itäja Kaakkois-Suomen tehtaille. , Puuveneessä on hienointa sen pehmeä ääni vettä vasten, kauneus ja se, että puu on uusiutuva luonnonvara.” VENEENVEISTÄJÄ TANELI HAKKARAINEN, TAITO / . Se parantaisi yksityismetsien myyntimahdollisuuksia pohjoisessa.” Aula näkee, että tulevaisuudessa energiapuun menekki parantaa kannattavuutta. Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Jukka Aulan mukaan suurin syy heikkoon kannattavuuteen on yksinkertaisesti pienemmät puut eli pienempi tukkiosuus. Turvemaiden kasvupaikkaopas nettiin Metsäntutkimuslaitos on julkaissut turvemaiden kasvupaikkojen tunnistamisen opaskirjan internetissä. Kemeratuen vyöhykkeittäinen porrastuskaan ei tasoita tätä kannattavuuseroa.” Kun kantoraha on pienempi mutta uudistamisja hoitokulut suurin piirtein samat etelässä ja pohjoisessa, niin pohjoissuomalaiset metsänomistajat panevat metsätuloistaan muuta maata suuremman osan takaisin metsään. MAKASIINI • 1445_.indd 15 28.6.2013 16.52. KAAKOSSA PARAS LIIKETULOS Alue Liiketulos ha Liiketulosprosentti suhteessa kantorahoihin Rannikko | Lounais-Suomi | Häme-Uusimaa | Kaakkois-Suomi | Pirkanmaa | Etelä-Savo | Eja K-Pohjanmaa | Keski-Suomi | Pohjois-Savo | Pohjois-Karjala | Kainuu | Pohjois-Pohjanmaa | Lappi | Lähde Metsäntutkimuslaitos Suomessa on metsää asukasta kohti 4,13 hehtaaria. ”Maalaisjärki on Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara.” SUOMEN METSÄYHDISTYK SEN PUHEENJOHTAJA, MYYN NIN JOHTAMISEN PROFESSO RI PETRI PARVIAINEN, HELSIN GIN SANOMAT . ”Metsähallituksen tulisi suunnata lisähakkuunsa Etelä-Suomeen. Työryhmän kokoamassa raportissa esitellään perustiedot riistan kannalta kestävästä metsänhoidosta ja -käytöstä sekä tasaikäisrakenteisen ja eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen vaikutuksia riistaan. Lisämäärät tulevat harvennuksilta ilman uudistamiskuluja. Vastaava luku Euroopan unionin alueella on 0,32 hehtaaria. . Metsäsektorin osuus maakunnan bruttokansantuotteesta on yli kymmenen prosenttia, kun koko maan tasolla luku on neljä prosenttia. ”Mäntytukkia olisi korjattavissa Etelä-Savossakin vuosittain jopa yhden mäntysahan tarpeen verran enemmän, jos olisi kysyntää.” Pohjoisessa pienet puut Pohjois-Suomen maakunnat ovat vertailun peränpitäjiä sekä hehtaarikohtaisella tuloksella että tulosprosentilla mitattuna
Vielä vuonna 2010 tuhopesäkkeitä oli vain muutamia Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla. Kanta on niin korkea, että kirjanpainajat pystyvät iskeytymään eläviin puihin”, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen varttunut tutkija Heli Viiri. Kirjanpainajat tunkeutuvat nilan ja kuoren väliin. Lisäksi Venäjän puolelle on jäänyt myrskypuuta runsaasti metsiin. Metsäkeskus kartoittaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa kirjanpainajatuhoille alttiita kohteita hyönteistai myrskytuhohakkuiden läheisyydessä. ”Kannan nousu kuitenkin enteilee sitä, että myös Lounais-Suomen myrskytuhoalueilla on suuri riski tuhojen voimistumiseen”, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsätuhovastaava Hannu Heikkilä. Laki velvoittaa korjaamaan vahingoittuneet puut metsistä, jos niiden määrä on yli 20 runkoa hehtaarilla. Epidemia jyllää Helteinen alkukesä on moninkertaistanut kirjanpainajien määrän viime vuoteen verrattuna. Ensimmäiset iskeymät havaittiin jo toukokuun puolivälin jälkeen. UUTISET TIIA PUUKILA KIRJANPAINAJATUHOJA on paljastunut uusilta kohteilta. ”Jos iskeymiä on havaittu, metsänomistajia on neuvottu leimikon tekoon tai ainakin poistamaan iskeymärungot”, kertoo Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka. Lähde: Suomen metsäkeskus Kaakko korostuu Hyönteistuhojen johdosta vuonna 2013 laaditut metsänkäyttöilmoituskuviot A IN O Ä SS Ä M Ä KI / SU O M EN M ET SÄ KE SK U S MAKASIINI • MAKASIINI • 1446_.indd 16 28.6.2013 16.48. Lounais-Suomessa iso riski Metsänkäyttöilmoitusten perusteella kirjanpainajatuhot ovat viime vuoden tapaan keskittyneet Salpausselän kaakkoisja eteläpuolelle. Lounais-Suomen myrskytuhoalueiden lisäksi riskialueita löytyy vuoden 2010 Asta-, Veera-, Sylvija Lahja-myrskyjen runtelemista Kaakkoisja Keski-Suomen metsistä. Alueilta on korjattu myrskypuita aina tähän päivään asti. Kirjanpainajatuhon tunnistaa kuusen tyvitukin alueella olevista pienistä rei’istä, joiden ympärillä on kanelimaista ruskeaa purua. ”Käytännössä koko Etelä-Suomen alueella voidaan puhua epidemiasta. Pystyyn kuivuneiden puiden poistolla ei ole kiirettä, sillä niistä kirjanpainajat ovat jo lähteneet. Jos iskeymiä löytyy, kuvio tulee hakata välittömästi. Näin laajaa epidemiaa ei ole aiemmin tilastoitu Suomessa, ja tilanne voi äityä vielä pahemmaksi. Suomen metsäkeskuksen iskeymätarkastuksissa on ennakkotietojen mukaan löytynyt kirjanpainajien miehittämiä pystypuita joka neljänneltä tarkastuskohteelta. Etenkin tuulenkaatojen läheisyydessä olevat kuuset ovat vaarassa. Muutamassa viikossa kanta ryöpsähti yli riskirajan kaikissa Suomen metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen seurantapaikoissa maan eteläosissa. Tuhoalue uhkaa levitä Kirjanpainajat ovat iskeytyneet vanhojen tuhoalueiden vieruspuihin. ”Se kertoo, että siellä on ollut kirjanpainajille sopivaa lisääntymismateriaalia”, Viiri sanoo. Lopulta tervekin puu kuolee, kun syömäjäljet yltävät rungon ympäri. Nyt epidemia jyllää neljättä kesää Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja itäisellä Uudellamaalla. Vaarana on, että tuhot leviävät uusille alueille. Metsänomistajien on syytä tarkkailla metsiään säännöllisesti mahdollisten iskeymien varalta ja hakata iskeymäkuviot välittömästi. Viirin mukaan tänä kesänä voi parveilla toinenkin sukupolvi, mikäli helteet jatkuvat. Eteläisen Suomen vanhojen kuusikoiden suuri määrä yhdistettynä voimakkaisiin myrskyihin ja kuiviin kesiin ovat luoneet otolliset olosuhteet kirjanpainajien lisääntymiselle. Niiden syömäkuviot katkaisevat puun nilakerroksen nestevirtaukset, jolloin puu alkaa hiljalleen kuivua. Jos alueella on ollut tuoreita tuulenkaatoja, kirjanpainajat ovat lähes poikkeuksetta iskeneet niihin. Erityisen herkkiä tuhoille ovat tuoreen hakkuualan vieressä olevat vanhat reunakuusikot, joihin aurinko pääsee helottamaan täydeltä terältä. Kirjanpainaja on iskenyt, jos kuusen tyvitukissa on pieniä reikiä ja ruskeaa purua
Lisää alamäkeä on luvassa, mikäli puu ehtii kuivaa pystyyn ja kelpaa enää energiaksi. Innostuin ajatuksesta, että tuo on minun enoni ja tuumasin, että jos hän pystyy, minäkin pystyn. METSÄTYYPPI Kuinka ryhdyit harrastamaan tukkilaislajeja. Kuinka olet pärjännyt kilpailuissa. Kulttuurija metsänäytökset ovat kilpailuja tärkeämpiä: ilo, positiivisuus, hymy. Ötökkäpuuta jää maastoon KUKA: Jori Mikkonen MIKÄ: Tukkilaislajien harrastaja, ammatiltaan rajavartija MIKSI: Sellainen koski kiehtoo, johon vain tosimiehet pystyvät. En osaa pelätä mutta jännitän, kun edessä on uusi koski. Siinä on kaksi miestä tukilla vastakkain ja toinen pudotetaan. Enoni Jaakko Saaristo esiintyi Markku Pölösen Kuningasjätkä-elokuvassa Pertti Koivulan sijaisnäyttelijänä ja teki koskenlaskukohtaukset. Tukkilaistapahtumissa esiintyvän Jori Mikkosen bravuuri on tukkilaisen vala. Monet sahat seisovat heinäkuussa, eikä kuusitukille ole silloin menekkiä. Mikä harrastuksessa on parasta. Rullauksesta olen saanut kolme Suomen mestaruutta. Pelottaako tukkilaista. ”Tuhokohteet ovat menneet kaupaksi, mutta läheskään kaikissa tapauksissa hakkuita ei ole luvattu aloittaa pikaisesti vaan vasta elokuussa. Siellä tuhot näkyvät jo kuusitukin hinnoissa, jotka ovat laskeneet kesäkuun alusta. Lounais-Suomessa tilanne on lohdullisempi. 50,5 % 25,1 % 20,3 % 4,1 % Itä-Suomi Oulu ja Kainuu Lappi LänsiSuomi TIIA PUUKILA KIRJANPAINAJIEN miehittämät elävät kuuset tulisi korjata metsistä viivyttelemättä. Pahimmilla tuhoalueilla ongelmana on, ettei kaikkia kohteita saada nopealla tahdilla korjuuseen. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVA TIMO KILPELÄINEN Kuvio Itä-Suomessa suurimmat marjatulot Lähde: Maaseutuvirasto Luonnonmarjoista saatiin viime vuonna poimintatuloja yhteensä 25,3 miljoonaa euroa koko maassa. Sama koskee kuusipinotavaraa ja tuulenkaatoja”, sanoo Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen. Siinä täytyy muun muassa kävellä tukin toiseen päähän ja kumartua juomaan vettä tai kastelemaan kasvot. Koskenlaskussa olen tullut monesti toiseksi tai kolmanneksi, mutta voitto puuttuu vielä. Metsänomistajia kehotetaan tarkistamaan vanhat kuusikkonsa ja ilmoittamaan tuhoista paikkakunnan metsäammattilaisille. Tykkään esiintyä. Eikö pelota. Haluan, että katsoja unohtaa hetkeksi huolensa ja murheensa. Pysyitkö heti tukilla. Kylmät väreet menivät, kun näin ?lmin. Lajissa on hallittava keskivartalo. Jos putoaa, kun on vähän vettä ja kova virtaus, on heti noustava takaisin tukille. Kaksi kertaa olen voittanut tukkilaisen valan SM-kilpailuissa. ”Pystymme toimimaan tuhokohteissa lyhyelläkin varoitusajalla”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Tasanen. Se on liian myöhään”, sanoo Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario. Muuten voi jäädä puristuksiin sen ja kivien väliin. Etenkin kohteista, joissa tuho on vastikään iskenyt ja puut halutaan saada nopeasti kaupaksi, ei välttämättä makseta täyttä hintaa. Toista ei saa koskettaa, mutta suuta voi soittaa tyyliin ”rannalla tyttö katselee sinua”. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän alueella, kirjanpainajatuhoja on vähemmän, sahoista pari käy läpi kesän ja puu liikkuu oman hankintapalvelun kautta. Tänä kesänä kilpailuja ja näytöksiä on kymmenkunta. Tukkilaisen vala on bravuurini. Kädessä saa olla sesto – melontaeli tasapainoväline. Hurjia koskia olen mennyt, mutta mustelmaa pahempaa ei ole tullut. Voimassa olevan metsätuholain Etelä-Suomelle asettama aikaraja – 1. Sahojen seisokit hidastavat kirjanpainajakohteiden hakkuita. Ensimmäisenä kesänä 1998 putosin joka kerta, mutta en antanut periksi. MAKASIINI • MAKASIINI • 1446_.indd 17 28.6.2013 16.48. ”Jos pystypuissa on iskeymiä, ne olisi hyvä saada metsistä pois viimeistään heinäkuun puoliväliin mennessä. Seuraavana juhannuksena laskin Neitikoskea Lieksan Ruunaalla, silloin menin pystyssä ensimmäisen kerran. Siitä se lähti. Etelä-Karjalan yhdistyksen alue on yksi pahimmista kirjanpainajakeskittymistä. elokuuta – on näillä helteillä ja kirjanpainajien määrillä liian myöhäinen
Metsäyhtiöiden takuuhinnat ovat alkaneet vaikuttaa verohuojennusten tavoin. Yhtiöiden sopimuksissa on erilaisia ehtoja, mutta periaate on, että tiettyyn määräaikaan mennessä tehdyille kaupoille taataan tietyn lähitulevaisuuden ajanjakson korkein hinta. Järvinen pitää nousua suhteellisen pienenä. Takuuhintana voidaan käyttää alueen korkeinta tilastoitua keskihintaa, mutta keskihinta ei ole huippulaatuisen leimikon hinta.” Sen sijaan heikkolaatuisen leimikon myyjä voi hyötyä keskihintaan perustuvasta takuuhinnasta. ”Aikaraja tuo aina spekulaatiota markkinoille. Erno Järvisen mukaan metsäyhtiöiden takuuhinnat lisäsivät puukauppaa toukokuussa. Kauppaa takarajalla Teollisuus peräänkuuluttaa puumarkkinoille tasaisuutta. Nousu suhteellisen pientä Muutaman viime kuukauden aikana tukin hinta on noussut. MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvisen mukaan tilanne on tämän ja viime vuoden aikana muuttunut: takuuhintojen vuoksi kevätkauden lopulle on syntynyt tarjontapiikki. Metsäliitto, Stora Enso ja UPM tarjoavat sopimusasiakkailleen takuuhintoja. MARKKINAT TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA KIMMO BRANDT PERINTEISESTI puukauppa on painottunut syksyyn. Jos aikarajoja halutaan, niin itse ajanjakson tulisi olla mahdollisimman pitkä.” Järvinen korostaa, että jokainen metsänomistaja tekee puukaupparatkaisunsa itse. MAKASIINI • MAKASIINI • 1447_.indd 18 28.6.2013 16.49. Se on herättänyt jossittelua siitä, onko tämän vuoden hintahuiput jo nähty. Erotus tilitetään joulukuussa. Puukaupassa on eletty kaksi ja puoli vuotta ilman määräaikaisia verohuojennuksia. Vertailukohtana ovat Metsäliiton omat kaupat. ”Hyvälaatuisen tukkileimikon saa aina kaupaksi. Järvisen mukaan hinnantarkistusten takarajat eivät kuitenkaan kaupan tasaisuutta täysin edistä, vaan ne ovat jopa lisänneet kauppamäärien vaihtelua kasaamalla tarjontaa takarajan tuntumaan. ”Viime vuosien hintakehitys on ollut tasaista ja maltillista. Pitkällä aikavälillä kanta-asiakas myy kuitenkin erilaatuisia leimikoita, jolloin erot tasaantuvat. Kuitupuun hinnannousua on Järvisen mukaan turha odottaa, koska reaalihinta on pysyvästi lasku-uralla markkinatilanteeseen katsomatta. Mutta jos kaikki metsänomistajat olisivat takuuhinnan piirissä, niin mistä silloin katsottaisiin vertailuhinta. Vaikuttaa kuin huojennus Metsäliiton järjestelmässä sopimusasiakkaille taataan, että toukokuun loppuun mennessä tehdyille kaupoille maksetaan sama hinta kuin marraskuun loppuun mennessä tehtyjen, vastaavien leimikkojen korkein hinta on. ”Kun katsotaan toukokuun viikko-ostoja, niin tuskin puun kysyntä kaksinkertaistui vaikka ostomäärät kaksinkertaistuivat”, Järvinen toteaa. Tarjonta ja kysyntä ovat olleet varsin hyvin tasapainossa.” Jatko riippuu jokseenkin täysin sahatavaran hintakehityksestä. Järvisen mukaan tänä verohäiriöttömänä aikana metsäyhtiöiden sopimusasiakkuudet ja takuuhinnat ovat saaneet vaikutusmahdollisuuden. Metsäjohtaja Juha Mäntylä on huomannut, että takuuhinnalla on samantapainen vaikutus kuin aiemmin oli määräaikaisilla verohuojennuksilla – tarjonta lisääntyy, mutta kaupat painottuvat takarajan tuntumaan. ”Takuuhinnat kuitenkin tasoittavat kaupan rytmiä, puukauppaa käydään keväälläkin eikä vain syksyn vauhtiviikkoina.” Takuuhinta toi tarjontapiikin Puukaupassa on eletty kaksi ja puoli vuotta ilman verohuojennuksia
. . Uudistushakkuu . . . . . . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . . . . . . . . . . . . . Harvennushakkuu . . Harvennushakkuu . . . . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . . . . . . Harvennushakkuu . . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. . Ensiharvennus . . Ensiharvennus . . Ensiharvennus . Uudistushakkuu . . . . . Ensiharvennus . . . . . . . . . Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. . . . . . . Harvennushakkuu . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. . . Uudistushakkuu . . . . Harvennushakkuu . . . . . . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. . Ensiharvennus . . . . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . nousussa . . . . . . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Uudistushakkuu . . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. . Uudistushakkuu . . . Uudistushakkuu . . . . . . . Harvennushakkuu . Ensiharvennus . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. . . . . . Harvennushakkuu . . . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . Raakapuun kantohinnat kesäkuussa viikolla 25 . . . . . . . . Ensiharvennus . . . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–25/2013 2011 2012 651 111 m Kantohintojen kehitys 2011 2012 2013 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 5/2012 1/2013 7 9 11 3 5 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu MAKASIINI • MAKASIINI • 1447_.indd 19 27.6.2013 16.03. . . Uudistushakkuu . . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . . Ensiharvennus .
Leimikolle johtava tilustie kestää puunajon kuivalla kelillä. Kesäleimikko myytiin sahalle MIKKO HÄYRYNEN LEHTI ja painopaperien kysyntä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa jatkoi laskuaan alkuvuoden aikana. Sen menekki kasvoi alkuvuonna yli neljä prosenttia. Selluja paperimarkkinoita tilastoiva pohjoisamerikkalainen PPPC ennakoi Aasian painopapereiden kulutuksen jatkavan 2–3 prosentin vuosittaista kasvua lähimmän viiden vuoden aikana. Moni paperinmyyjä on ilmoittanut hinnankorotusaikeista heinäkuusta alkaen. Uudistusala äestetään ja konekylvetään männylle ensi keväänä. Leimikko koostuu kahdesta päätehakkuukuviosta, joiden pinta-ala on yhteensä 4,5 hehtaaria. Korotustavoitteet vaihtelevat 5–8 prosentin välillä, mikä tarkoittaisi 30–40 euroa lisäystä tonnihintoihin. PUUKAUPPA POHJOIS POHJANMAALLA Puutavaralaji Määrä m Hinta Mäntytukki Mäntypikkutukki Mäntykuitu Kuusitukki Kuusipikkutukki Kuusikuitu Koivukuitu Yhteensä m euroa Kahdesta korkeimmasta tarjouksesta paikallisen sahan tarjous oli aavistuksen parempi. Leimikko on pääosin kuivaa kangasta ja siltä osin kesäkorjuukelpoinen. Alkuvuonna ilmoitettuja tuotannonleikkauksia on pantu käytäntöön ja osa niistä toteutuu vuoden toisella puolisPaperi edelleen laskussa Lähde: FOEX Indexes Oy 1/2011 1/2012 1/2013 Hinta luisuu Tuottajat eivät onnistuneet alkuvuonna patoamaan paperien hinnanlaskupaineita. Vuodenvaihteen aikoihin myyjäpuoli tavoitteli hinnankorotuksia tai vähintään muuttumattomia hintoja, mutta monissa paperilajeissa ylikapasiteetti yhdessä heikon yleistalouden kanssa vesitti korotusaikeet. Puustosta valtaosa on mäntyä. Tuottajat pyrkivät sopeutumaan Euroopan paperinkulutuksen vähenemiseen seisokeilla, pysyvillä sulkemisilla tai tuotantolinjojen muutoksilla. Mahdolliset korotukset alkavat näkyä hintatilastoissa muutaman viikon sisällä. Leimikko korjataan todennäköisesti elokuussa lomakauden jälkeen. Puuta leimikosta kertyy yhdistyksen arvion mukaan vajaa tuhat kuutiometriä. Metsänomistajat halusivat muutoinkin suosia oman paikkakunnan sahaa, joten puut myytiin sille. Yhdysvaltojen yleistalouden paraneminen näyttää lieventävän aikakauslehtija luettelopaperien menekin supistumista, mutta ei kuitenkaan pysty kääntämään trendin suuntaa. Kaupan hintataso oli toukokuun lopun tilanteessa hyvä. MAKASIINI • MAKASIINI • 1448_.indd 20 27.6.2013 16.04. Poikkeuksena oli päällystetty hienopaperi, jonka hinnat näyttivät hienoista elpymistä huhtikuun aikana. Uusi yritys on parhaillaan menossa. Tarjouksia tuli kolme kappaletta. Kolme tarjousta Tarjouksista kaksi oli samantasoisia, kolmas selkeästi heikompi: eroa parhaimpaan tuli kokonaishinnassa noin viisi tuhatta euroa. Euroa tonnilta 400 500 600 700 800 aikakauslehtipaperi sanomalehtipaperi kolla, mikä antaa pontta korotuspyrkimyksille. Yhdistys pyysi metsänomistajan toivomuksen mukaisesti tarjoukset vain alueen sahoilta. Ainoan poikkeuksen teki päällystämätön mekaaninen painopaperi, joka sisältää varsin erilaisen valikoiman paperilaatuja. Useimpien paperilajien tonnihinnat ovat laskeneet alkuvuoden aikana 10–30 euroa, kun taas jotkut lajit ovat pitäneet hintansa. Äskettäin uutisoitiin, että Stora Enson Varkauden tehtaalla selvitetään hienopaperituotannon muuttamista kartongille, jolla on painopapereita paremmat kysyntänäkymät. Vuoden viiden ensimmäisen kuukauden Euroopan-kysyntä oli yli viisi prosenttia viime vuotta pienempi ja toukokuussa jopa liki kymmenen prosentin laskussa. Leimikon teon ja puukaupan kilpailutuksen hoiti paikallinen metsänhoitoyhdistys. Hintaan vaikutti leimikon puuston järeys ja hyvä laatu sekä leimikon koko. MARKKINAT Kuukauden puukauppa Vientikatsaus HANNU JAUHIAINEN VELJESTEN muodostama metsäyhtymä laittoi metsäsuunnitelman mukaisen päätehakkuuleimikon myyntiin toukokuussa. Kasvualueita ovat lähinnä Aasia ja Latinalainen Amerikka. Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan ennustetaan 3–4,5 prosentin laskua
JALKANEN ”Voisi olla hyvä aloittaa tutkimus kustannustehokkaasta puuntuotannosta. Metsälehden verkko keskustelijat antavat ohjeita uudelle Luonnonvara keskukselle. tärkeimmän, eli metsänomistajien, tasolle ja ruveta tutkimaan metsätaloutta niiltä, jotka metsätaloutta harjoittavat tai aikovat harjoittaa.” SANTTU ”Vähän tuntuu Metla tyhjäkäyntiä tussuttavan. . Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Ovatko kirjanpainajat tuhonneet metsääsi. Katso täältä. MAANMITTAUSLAITOS.FI/NAYTTELYT/ Euroopan metsäinstituutin EFIn englanninkielinen multimedia eurooppalaisesta metsästä. Olisi sopinut koivullekin, mutta taimet olivat kortilla ja viitostien hirviaita pysäyttää hirvet laiduntamaan.” METSÄKUPSA NUORISO TEKEE TÖITÄ Miten lohkomistoimitus käytännössä tapahtuu. Mukana pitää olla myös uusin geeniteknologia puunkasvun, -terveyden ja -laadun lisääjänä.” PUUN TAKAA ”Itse keskittyisin valtavan taimikonhoitoja nuorenmetsänkunnostusurakan purkamiseen eli organisointiin. Joku päivä sitten luin, että pitäisi jonkun Metlan tutkijan mielestä metsät saada taloudellisesti tehokkaammille omistajille. Eli pieniltä metsät suurille ilmeisesti oli ajatus.” JEES H VALTA MAKASIINI • MAKASIINI • 1449_.indd 21 27.6.2013 16.05. 20 40 60 80 100 EI 82 % KYLLÄ 18 % ”Kuvassa kuusen istutusta kolmivuotisilla taimilla. Millainen realistinen ja mahdollisimman tehokas koulutus annettaisiin risusavottaporukoille?” METSÄNVARTIJA ”Kun vain nyt kaikessa touhuamisessa muistettaisiin, mikä on tutkimuslaitoksissa arvokkainta: osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä pitkäaikaiset seurannat ja koealat.” A. Koko ketju taimesta tuotantolaitokselle olisi asetettava suurennuslasin alle.” SUORITTAVA PORRAS ”Nyt olisi aika laskeutua Mitä pitäisi tutkia. METSAKESKUS.FI/OMAVALVONTAHANKE ”Nyt olisi vielä aikaa selvittää vanhoja kaukaa kierrettyjä tutkimusaiheita. WWW.EFI.INT/PORTAL/NEWS___EVENTS/IN_ FOCUS?BID Täältä pääset metsänhoitotyön omavalvonnan ohjeisiin. Onko nykyisen konsensuksen aikana jäänyt tärkeitä metsätalouteen liittyviä aiheita tutkimatta?” MEHÄNPOIKA ”Hirvet ja työllisyys! Hirvien vaikutus raakapuun tuottamisen kustannuksiin.” TAMPERELAINEN ”Tärkein asia olisi saada metsänomistajille ja alan ammattilaisille tietokanta jo tehdyistä tutkimuksista ja itse tutkimukset tai ainakin osa niistä ja ennen kaikkea suomenkielisinä.” GLA ”Tutkimus pitää suunnata kaikkein uusimman tekniikan hyödyntämismahdollisuuksiin puuntuotannossa ja -korjuussa. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.
Kun tänä vuonna istutettu kuusi varttuu kiertoaikansa päähän, Suomen keskilämpötila on jopa neljä astetta korkeampi kuin nyt. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI MITEN TÄMÄN KÄY. TEEMA: ILMASTONMUUTOS MAKASIINI • 1510_.indd 22 27.6.2013 17.17. Ilmasto lämpenee, ja metsänomistajan kannattaa ottaa se huomioon
A RI KO M U LA IN EN MAKASIINI • 1510_.indd 23 27.6.2013 17.17
Kerrotaan hyvät ensin. Samalla vuotuinen sademäärä lisääntynee 10–15 prosenttia. Tutkimustulokset poikkeavat toisistaan, mutta iso kuvio on selvä. Metsien tuottoon ilmastonmuutos ei paljon vaikuta ennen vuotta 2050. Kasvu kiihtyy Metsänomistajalle ilmastonmuutoksella on sekä hyviä että huonoja uutisia. Jos maapallon keskilämpötila kohoaa vielä kahdella asteella vuoteen 2100 mennessä, Suomessa vuoden keskilämpötila nousee 3,5 asteella. Ilmastomallit ennustavat, että pohjoisella pallonpuoliskolla muutoksesta tulee rajumpi kuin keskileveysasteilla ja etelässä. Tuotos syntyy aiempaa pienemmällä vedenkulutuksella. Ensinnäkin puiden kyky ottaa vasVuonna 2100 tammimetsiä voi kasvaa Rovaniemelläkin. Kasvukausi pitenee, kun lämpötila nousee, mikä edistää oleellisia asioita. Ilmasto lämpenee. Tänä keväänä istutettu puu venyy 28-metriseksi. Alustavien arvioiden mukaan esimerkiksi etelään hyvälle kasvupaikalle vuonna 2100 istutettu mänty kasvaa sadassa vuodessa 35-metriseksi. Pohjoisen talvi lämpenee enemmän kuin etelän, mutta kesäisin maan eri osien välillä ei ole suurta eroa. TEEMA: ILMASTONMUUTOS MAKASIINI • 1510_.indd 24 27.6.2013 17.17. Talvella se kohoaa jopa kuusi astetta ja kesällä pari. ”Vasta sen jälkeen se tuntuu voimakkaasti, mutta sitä pitää ennakoida jo nyt”, sanoo professori Eero Nikinmaa Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta. uhannet tutkijat eri puolilla maailmaa tutkivat tälläkin hetkellä maapallon ilmaston muuttumista – ottavat näytteitä, mittaavat, mallintavat, esitelmöivät konferensseissa ja näyttävät huolestuneilta. Kun ilman hiilidioksidipitoisuus nousee, puiden tuotoskyky lisääntyy ja kuivuudenkestävyys paranee. Suomen puut hyötyvät
”Kuusi tulee taantumaan paikoissa, jotka jo nyt sopivat sille heikosti”, Nikinmaa toteaa. Myös haapa menestyy tulevaisuudessa hyvin. Se on nopeakasvuinen mutta sietää jonkin verran ilmastonmuutoksen mukanaan tuomaa kuivuutta. Nyt se menestyy Suomessa vain Lappeenranta–Tampere-linjan eteläpuolella, mutta ilmastonmuutos saattaa nostaa rajan Rovaniemen tienoille. Kiihtyvä ravintokierto saattaa rehevillä mailla voimistaa aluskasvillisuutta niin, että se tukahduttaa ainakin männyn ja kuusen taimet alkuunsa, ellei niitä hoideta METSIEN TUOTTOON ILMASTON MUUTOS EI PALJON VAIKUTA ENNEN VUOTTA . Kuivuuskaudet lisääntyvät Ilmastonmuutoksella on kuitenkin kahdet kasvot, ja toiset niistä ovat synkeäilmeiset. Vuoden 2100 paikkeilla niistä on kehkeytynyt metsä”, Eero Nikinmaa kaavailee. Karikkeen hajoamisnopeus ja sen myötä ravinteiden kierto hidastuvat, mikä vaikeuttaa yhteyttämistä. Toinen lämmöstä hyötyvä jalo lehtipuu on lehmus. Yhteyttävän kasvin soluissa on oltava paljon typpeä. Sateet todennäköisesti lisääntyvät, mutta pelkkä sadanta ei kerro maaperän kosteusoloja. Siksi maaperä kuivuu nopeammin, ja kuivuusvuosien todennäköisyys kasvaa jonkin verran. Hiilidioksidin lisääntyminen voi nostaa maaperän karikkeen hiili-typpi-suhdetta: kun ilmakehässä on enemmän hiilidioksidia, kasvin osista tulee hiilipitoisempia ja vastaavasti typpipitoisuus laskee. Nouseva lämpötila ja pitenevä kasvukausi tehostavat myös haihtumista. Kaupalliseen kasvatukseen tulee uusia lajeja kuten tammi. Sitä ei vielä paljon viljellä muun muassa siksi, että se tarvitsee nykyistä pidemmän kasvukauden pystyäkseen tuottamaan lisääntymiskykyisiä siemeniä. Kuinka kauan siihen menee. Ilmastonmuutoksella lienee vielä ainakin yksi etu. Siellä vallitsevat tulevina vuosikymmeninä nykyisen Etelä-Suomen lämpötilat. JO RM A JÄ M SE N MAKASIINI • 1510_.indd 25 27.6.2013 17.17. On vaikea sanoa, miten käy, mutta itse pidän todennäköisempänä sitä, että maaperässä olevat typpi vapautuu nopeammin kasvillisuuden käyttöön”, Nikinmaa kertoo. Lehtipuilla menee hyvin Eniten muutoksesta hyötyvät lehtipuut, koska ne pystyvät käyttämään lämpötilan nousun tehokkaimmin hyväkseen. Kuivuus uhkaa eniten karuja, kallioisia maita. Talven jälkeen maaperän vesivarastot ovat täysiä, joten kuivat kaudet osuvat todennäköisemmin loppukesään. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, jopa Rovaniemellä saattavat vielä humista tammimetsät. Ongelma poistuu, kun kasvukausi pitenee. Muillakin, nyt jo kuivahkoilla kasvupaikoilla vedenpuute sanelee jatkossa puulajien valintaa. Nikinmaan mukaan metsänhoito pohjoisessa muuttuu pitkälti sellaiseksi kuin se nykyisin on Etelä-Suomessa. Silloin kasvit voivat hyödyntää ravinteita paremmin, mutta kehitys voi mennä myös toisinpäin. ”Tammea voidaan niin korkealla istuttaa ehkä 2060. Hiilidioksidin lisääntyminen nostaa lämpötilaa, jolloin yhteyttäminen nopeutuu, ja typen ja muiden ravinteiden kierto maaperässä vauhdittuu. Runsaimmin puiden kasvu kiihtyy Pohjois-Suomessa, joten siellä metsätaloudesta tulee paljon kannattavampaa kuin nyt. Kaikki biologiset reaktiot nopeutuvat ja puun kasvukyky paranee. taan auringon säteilyenergiaa kohenee varsinkin keväällä. ”On kaksi mahdollista prosessia, jotka vaikuttavat päinvastaisiin suuntiin. Koska kasvu on silloin muutenkin vähäistä, ilmiö ei juuri vaikuta keskimääräiseen tuotospotentiaaliin Suomessa. Koska lämpötila nousee, kasvukausi pitenee
Lehtipuut pärjäävät paremmin. Toista on tulevaisuudessa. ”MYRSKYTUHOT JA JUURIKÄÄPÄ MUODOSTAVAT NOIDANKEHÄN. Xxxx xxxx Professori Heli Peltolan mukaan myrskyja tuulituhoilta suojautuu varmimmin, kun hoitaa taimikot ajoissa. Lauhtuvat talvet suosivat ruskomäntypistiäistä. Osansa saa myös mänty. Kesän aikana voi kehittyä kaksi hyönteissukupolvea, kuten Kaakkois-Suomessa 2010 ja 2011, jotka nakertavat myös pystyyn jääneet puut autuaammille kasvumaille. Routajakso lyhenee Yksi ilmastonmuutoksen huonoista uutisista on se, että Hannun ja Tapanin kaltaiset vieraat käyvät kylässä myös tulevaisuudessa. Myrskyt tuovat myös ikäviä tuliaisia, sillä kaatuneet kuuset ovat kirjanpainajalle oiva lisääntymisalusta. Kovien tuulien määrä ei kovasti lisäänny lähivuosina, eivätkä nopeudetkaan nouse merkittävästi. Osa jo nyt tutuista riesoista saa uutta puhtia, ja maailmalta tulee uusia lisäksi. Talvella maa on paitsi roudaton myös märempi kuin nyt. Kuusenjuurikääpä lahottaa kuusen, männynjuurikääpä tappaa männyn. Sienitaudit uhkaavat Suomen nykyinen ilmasto on sellainen, etteivät monet taudinaiheuttajat menesty. ”Voimakkaan roudan aikana kovat puhurit eivät ole ongelma, mutta 30– 40 vuoden päästä maa ei välttämättä routaannu Joensuu–Oulu-linjan eteläpuolella”, selvittää metsänhoitotieteen professori Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta. Kuivat ja lämpimät kesät lisäävät mäntypistiäisten ja ytimennävertäjien aiheuttamia tuhoja. Talvisateet lisääntyvät ja tulevat enimmäkseen vetenä 2050:stä eteenpäin. kunnolla. Ongelma on siinä, että koko vuoden kovien tuulien määrästä yli puolet ajoittuu syyskuusta huhti-toukokuuhun. Samalla puiden juuret maahan ankkuroivan routajakson pituus lyhenee. MOLEMMAT LISÄÄVÄT TOISTENSA TUHOJA.” TEEMA: ILMASTONMUUTOS MAKASIINI • MAKASIINI • 1510_.indd 26 27.6.2013 17.17. Jälkimmäinen voi lisäksi lahottaa kuusen ja tappaa koivun. Hänen johtamansa ryhmä tutkii juurikäävän viruksien ja mykorritsasienien käyttöä taudin torjuntaan. ”Suurin ongelma on juurikääpä”, toteaa kasvien sienitauteihin erikoistunut professori Jarkko Hantula Metsäntutkimuslaitoksesta
Molempiin versotauteihin auttaa metsän hyvä tuuletus. ”Menetelmät saattavat olla markkinoilla 2020-luvulla.” H A N N U U U SI TA LO MAKASIINI • MAKASIINI • 1510_.indd 27 27.6.2013 17.17. Albedo määritetään jakamalla pinnan heijastaman säteilyn teho saapuvan säteilyn teholla. Kansainvälinen taimikauppa tuo myös uutuuksia kuten hollanninjalavatautia. Nimensä mukaisesti se tekee mäntyihin punaisia vöitä, ja karisuttaa neulaset pois. Niitä levittävät myös koristekasvit, varsinkin alppiruusut. Ei pidä kasIlmastonmuutokseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin hiilidioksidin määrä ilmassa. Perinteisillä metsänviljelyalueilla kannattaa jatkossakin kasvattaa mäntyä – karuilla ja kuivilla kasvupaikoilla se on ainoa vaihtoehto. Sieni tuottaa itiöitä läpi kesän ja sitä enemmän, mitä pitempi ja lämpimämpi kesä on. Niiden reunoilla tulee terveisiinkin puihin myrskyvaurioita. Kun tuuli heiluttaa puita roudattomassa maassa, juuriin tulee vaurioita. Vaikka puu tulevaisuudessa kasvaisi hyvillä paikoilla nykyistä vauhdikkaammin, juurikääpä aktivoituu merkittävästi enemmän. ”Myrskytuhot ja juurikääpä muodostavat noidankehän. Uudistaminen hankaloituu Järkevä metsänomistaja varautuu ilmastonmuutokseen jo nyt. Professori Eero Nikinmaa muistuttaa, että vuodesta 2013 ei ole kuin 87 vuotta vuoteen 2100. Kuusimetsän albedo on vähäinen, koska se heijastaa vain vähän säteilyä avaruuteen, mutta metsään hakatun aukon ja lehtipuumetsän albedo ovat korkeat. Lämpeneminen tuo myös uusia eteläisiä tuhonaiheuttajia kuten tuttua männynversosurmaa eli surmakkaa muistuttavan, mäntyjen neulasia ruskettavan Diplodia pinean . Erilaisia munasieniä taas löytyy lähes kaikilta taimitarhoilta Saksasta ja Itävallasta. ”On makuasia, kumpi on pahempi. Jos jalavan katkaistun oksan sisällä kulkee musta viiva, täytyy soittaa Eviraan, joka hävittää puun. Tulevaisuudessa männyn kasvattaminen tuoreilla kankailla käy hankalaksi, koska kasvupaikasta tulee viljavampi. Paljaassa pinnassa juurikääpä lisääntyy. Mänty jää ruohojen ja heinien alle. Ensinnäkin puulajien valinnan sanelevat kasvupaikan ravinteet ja kosteusolot. Lämpötilan noustessa tulee jopa kesken talven ajanjaksoja, jolloin itiöt lisääntyvät. Uusia tauteja tulee Kuivilla paikoilla juurikääpää seuraa mesisieni – juuri se sama, jota syödään. Tästäkään syystä kuusia ei kannata istuttaa paikkaan, jota kiertoaikana uhkaa kuivuus. Punavyökaristetta on jo Suomessa. Sitä vastaan ei voi tehdä muuta kuin toivoa, ettei se iskisi. Niiden riskiä kasvattavat myös sulan maan aikaiset korjuut, joita tulevaisuudessa on pakko tehdä nykyistä useammin. Siispä vaalean pinnan albedo on korkea ja tumman matala. Molemmat lisäävät toistensa tuhoja”, Hantula kertoo. ”Se on käytännössä sama kuin kuusen kiertoaika.” Keinoista tutkijat uskaltavat sanoa jo paljon. Se kellastuttaa männyn taimet, vuodattaa kuusista pihkaa ja aiheuttaa niille tyvilahoa. 80–90 prosenttia taudin aiheuttamista taloudellisista tappioista koituu kuuselle. Xxxx xxxx Professori Jarkko Hantulan johtamalla tutkimussuunnalla tutkitaan viruksien ja mykorritsasienen käyttöä juuri käävän torjuntaan. Lehtipuumetsän kasvattaminen tekee maan paremmin säteilyä heijastavaksi ja siten hillitsee ilmastonmuutosta. Yksi niistä on albedo eli pinnan kyky heijastaa siihen osuvaa säteilyä. Lisäksi tuuli kaataa valmiiksi lahoja puita, jolloin syntyy aukkoja. Routajakso lyhenee, joten myrskytuhojen riski kasvaa. Ilmiö aiheuttaa esimerkiksi sen, että tummissa vaatteissa on tukalampaa kuin vaaleissa. Pintakasvillisuus kehittyy aggressiivisemmaksi kuin se on nyt. Diplodia pinealla ei vielä ole suomen kieleen vakiintunutta nimeä, mutta tauti on Virossa matkalla tänne. Itiöitä liikkuu enemmän, ja leviämisriski kasvaa. Albedo kertoo heijastuksen vattaa puita liian tiheässä”, Hantula neuvoo
Siksi sitä ei enää pidä istuttaa edes kuivahkolle kasvupaikalle. Se on hiilidioksidi, jota eivät kohta mitkään teljet pitele. ”Joka tapauksessa ilmastonmuutoksen riskit ovat niin valtavia, että ne on otettava huomioon. Sekametsä menestyy Ilmastonmuutosta ihmettelevälle metsänomistajalle sopii vanha osakesijoittajien neuvo: ei kaikkia munia samaan koriin. Kannattaa miettiä, riittääkö kosteus varmasti seuraavat 80 vuotta”, Jarkko Hantula suosittelee. Hankalaa on se, että mallit kuvaavat koko maapallon ilmastoasioita. Ihmisellä on vaikeampaa”, tutkija Tuomo Kalliokoski tähdentää. Lämpeneminen kiihtyy entisestään, koska lämmönnousu pystyy sitomaan ilmakehään enemmän vesihöyryä. Metsien lisäksi meret sitovat tällä hetkellä hiilidioksidia tietyllä nopeudella, mutta jossakin vaiheessa ne saavuttavat kyllästymispisteen ja alkavat vapauttaa sitä – ehkä. Koivu kärsii myös kuivuudesta, mutta sen kiertoaika on lyhyempi kuin kuusen. Sitä ilmastonmuutos silti koettelee rajuimmin, ja moni tutkija ennustaa sen taantumista. Toinen pulma on se, että kuusi ei kestä kovaa kuivuutta. Niihin syötetään erilaisia muuttujia, joiden perusteella laaditaan ennusteita. Ensinnäkin kuusi kärsii hitaasta alkukehityksestä, jolloin pintakasvillisuus uhkaa myös sitä. Jalojen tammen ja lehmuksen lisäksi haapa sopeutuu ilmastonmuutokseen erinomaisesti. On paljon erilaisia takaisinkytkentämekanismeja, joista osa voimistaa ja osa pienentää lämpenemisen vaikutuksia, eikä kaikkia edes tunneta. Ilmiötä tutkitaan ilmastomalleihin perustuvien tietokonelaskel mien avulla. Ja niin edelleen. Kuusi hyötyy hiilidioksidista ja ravinteista. Tiedotusvälineet kertovat ilmastonmuutoksesta milloin mitäkin, ja monia askarruttaa, mistä se lopulta johtuu. Kolmas kuuseen liittyvä riski on se, että lämpimät talvet kasvattavat myrskytuhojen ja niihin liittyvien tuholaisten ja tautien riskiä. Ilmastonmuutoksen ja sitä koskevan keskustelun vaiheet ovat kuin polveileva tarina, johon vakavasti otettavat tutkijat eivät aluksi uskoneet. Etenkin viljavilla mailla puulajivalintaa voi ja kannattaa hajauttaa. Vaihtoehto kuuselle ovat lehtipuut. Parin prosentin mielestä ilmasto on aina vaihdellut, mikä johtuu esimerkiksi auringon sykleistä. Eero Nikinmaa harkitsisi kaksijaksoista lehtipuustoa: ensin lehtipuut ETENKIN VILJAVILLA MAILLA PUU LAJI VALINTAA VOI JA KANNATTAA HAJAUTTAA. Metlaan on tulossa projekti, jossa tutkitaan esimerkiksi surukuusen viljelyn taloudellista kannattavuutta. Monimutkainen ilmiö ”Luonto ja maapallo sopeutuvat kyllä ilmastonmuutokseen. Kokonaisuutena ilmiö on kuitenkin tavattoman monimutkainen. Mitä pitempi kiertoaika, sitä todennäköisemmin kohdalle sattuu kova myrsky. Ilmastonmuutoksen mekanismi kuulostaa yksinkertaiselta. Ne pystyvät hyödyntämään lämpötilan nousun tehokkaammin kuin kuusi. Ilmakehän alaosa lämpenee ja yläosa jäähtyy. Myös tälle käsitykselle löytyy tieteellisiä perusteita, mutta auringon syklien käyttäytymisestä tiedetään vasta vähän. ”Yhtään yksittäistä ihmistä et löydä, joka sen täysin hallitsee”, tähdentää Helsingin yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteinen tutkija Tuomo Kalliokoski. Se on ainoa oikea tapa suhtautua asiaan”, Kalliokoski painottaa. Ennusteiden epävarmuus lisääntyy entisestään, kun malleja yritetään soveltaa alueellisesti, esimerkiksi Suomeen. Kalliokosken mukaan alan tutkijoista 98 prosenttia on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on tieteellinen tosiasia ja seurausta ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden käytöstä. ”Kuuset saattavat varttua nelikymppisiksi ja sitten kuolla. Toista on nyt, eikä tarinan roistostakaan ole epäilystä. Sitä viljelemällä metsänomistaja saattaisi välttyä sekä myrskyettä tyvilahoriskeiltä, koska puun kiertoaika on vain 30–35 vuotta. Hiilidioksidimolekyylit estävät lämpösäteilyn pääsyn maapallolta avaruuteen. ER KK I O KS A N EN / M ET LA TEEMA: ILMASTONMUUTOS MAKASIINI • 1510_.indd 28 27.6.2013 17.17. Surukuusi on tavallisen metsäkuusen muunnos, jolla on mutaation tuloksena rungonmyötäiset oksat, ja runkoja sopii paljon pienelle alalle
Toisen osaston olot vastaavat vuotta 2100. Dormanssia ei kehity ollenkaan, vaan puut kuolevat. Perusteoria on, että valo ja lämpö ohjaavat dormanssia ja että laskevat lämpötilat ja pitenevä yö pakottavat puut talvilepoon. ”Näyttää kuitenkin siltä, että jos lämpö on riittävän kova ja hiilidioksidipitoisuus korkea, pitenevä yö ei riitä pakottamaan haapaa talvilepoon. Ilmastonmuutos vaikeuttaa talvilepoa Pertti Pulkkinen tutkii, miten puut valmistautuvat talvilepoon. PE KK A SI PO LA MAKASIINI • 1510_.indd 29 27.6.2013 17.17. Tutkimuskasvihuoneen toisessa osastossa on vuodeksi 2030 arvioitu ilmasto, jossa keskilämpö on noussut 1,5 astetta nykyisestä ja hiilidioksidin määrä on sama kuin nyt. Pulkkisen tutkimusmateriaali kasvaa Haapastensyrjän toimipisteessä Lopella. Puut vaativat selviytyäkseen talvilevon eli dormanssin, joka niiden täytyy saada oikeaan aikaan. Jo puolalaiset puut kuvittelevat, että kesä jatkuu ikuisesti, eivätkä talveennu.” Talvella taimille annetaan lämpöjaksoja ja katsotaan, kuinka pitkä jakso riittää purkamaan talvilevon. Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Pertti Pulkkinen selvittää, kuinka puut valmistautuvat dormanssiin ja onko se syvä, jos lämpötilat ovat kesällä kovin korkeita. Jos tammikuussa tulee lämpöjakso ja sitten myöhemmin kovat pakkaset, puut kuolevat. Se koostuu kotimaisten hybridihaapojen sekä keskieurooppalaisten ja baltialaisten kuusten taimista. Hän selvittää myös talvilevon syvyyttä ja purkautumisalttiutta
Boreaaliset metsät sitovat hiiltä enemmän kuin vapauttavat. Pohjoinen metsä viilentää TEEMA: ILMASTONMUUTOS MAKASIINI • 1510_.indd 30 27.6.2013 17.17. ”Joku saattaa tietojen avulla kehittää viilentäviä menetelmiä metsänhoitoon”, Aalto sanoo. Tutkijat laativat hiljattain suositukset ilmastoystävällisistä metsänhoitotavoista. Tutkimusryhmä yrittää ensisijaisesti selvittää riippuvuussuhteita, mikä vaikuttaa mihinkin, mutta samalla syntyy sivutietoa mahdollisuuksista, joilla ilmastonmuutosta voitaisiin ehkä hillitä. Samalla selvitetään, paljonko puusta haihtuu vettä ja muita kemiallisia yhdisteitä. Mutta voidaanko metsien hoidolla oikeasti hillitä ilmastonmuutosta – ovathan ne vain osa biosfääriä. Ilmastonmuutoksen kannalta haihtuvat hiilivedyt ovat tärkeitä. Niiden ansioista syntyy pilviä, ja kuten kaikki tietävät, pilviset päivät ovat viileämpiä kuin aurinkoiset. Siellä hän tarkastaa mittalaitteet ja puiden kasvun. Aalto kuuluu ryhmään, joka tutkii männyn kaasuaineenvaihduntaa, käytännössä fotosynteesiä: paljonko neulanen ottaa hiilidioksidia ja paljonko sitä tulee ulos, kun se hengittää. Aallon osuutena on selvittää männyistä haihtuvien hiilivetyjen määriä ja määriin vaikuttavia tekijöitä. Ilmakehään haihtuvat hiiliyhdisteet ovat mukana muodostamassa hiukkasia, jotka toimivat pilvipisaroiden tiivistymisytiminä. Koska ne lisäävät pilvisyyttä, ne viilentävät ilmastoa selvästi. Keinojen avulla esimerkiksi kasvatetaan metsien hiilivarastoja. ”Voidaan, jos hiilitase on kohtalaisen hyvä. Niitä ovat sekametsien ja pitkien kiertoaikojen suosiminen, turhien kunnostusojitusten välttäminen, nopea uudistaminen ja taimikonhoito sekä säästöpuiden jättäminen. ”Ne ovat tärkeä lenkki ketjussa, joka vaikuttaa ilmastoa viilentävästi”, Aalto kertoo. Tohtoriksi kouluttautuva tutkija Juho Aalto kiipeää aamuisin männynlatvojen tasalle ulottuvalle telineelle Helsingin yliopiston tutkimusasemalla Hyytiälässä. Paikallisesti vaikutus on suuri ja globaalisti pieni mutta kohtalaisen selvä kuitenkin”, Juho Aalto selvittää. Tulokset täytyy saada nimenomaan latvuksen yläosista, varjostamattomista oloista
Lämpötilan puolesta pyökki voisi menestyä Oulussa kuluvan vuosisadan lopulla, mutta eteläiset lajit jatkavat kasvua liian myöhäiseen syksyyn, koska päivä on pitkä. Metsään on viisasta istuttaa sekä paikallista että hieman eteläisempää alkuperää olevia taimia. ”Jos on varttunut kuusikko ja lähes päätehakkuuikäinen männikkö vierekkäin, kumpikin kannattaa uudistaa yhtä aikaa”, Heli Peltola opastaa. Kolmanneksi Nikinmaa nostaa metsätalouden ja turismin. Kiertoajan lyhentämisellä vältetään puuston liika korkeus, joten varsinkin kuusen päätehakkuu kannattaa tehdä ajoissa. EM IL BO BY RE V MAKASIINI • 1510_.indd 31 27.6.2013 17.17. Samalla Etelä-Euroopan maissa kuten Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa ilmastonmuutos tuo vaikeita kuivuusongelmia. Taimia eri puolilta Hajauttaa kannattaa paitsi puulajit myös kunkin lajin taimien alkuperä. MYRSKY JA TUULITUHOILTA SELVIYTYY VARMIMMIN, KUN HOITAA TAIMIKOT AJOISSA. Ennen kuin jalot lehtipuut Perämeren tuulissa ja Rovaniemen korkeudella kahisevat, niiden useita ominaisuuksia on siis jalostettava. Se tarkoittaa, että moni muukin asia kuin puiden kasvu kiihtyy, muuttaa muotoaan ja aiheuttaa ihmisille unettomia öitä. Bioenergiaa kysytään enemmän. Pohjois-Suomen metsistä esimerkiksi kolmasosa on suojeltu, mutta kuinka kauan. Jos kuusi kärsii, sen voi uudistaa lehtipuun korjuun yhteydessä muulle puulajille. Sen käyttömuodot monipuolistuvat. ”Jos ajatellaan taloudellisesti, kannattaisi pikkuhiljaa lähteä ostamaan metsää Pohjois-Suomesta. Mikäli taimet ovat liian eteläisiä, syyshallat tuhoavat ne, sillä puut eivät osaa mennä ajoissa talvilepoon eivätkä purkaa sitä. ”Päivän pituuteen sopeutuminen on avainasia”, Heli Peltola painottaa. Se nostaa maan hintaa. Väestön muuttopaineet suuntautuvat pohjoiseen. Jo nyt kesät vaihtelevat keskenään huomattavasti, eikä vaihtelu ainakaan vähene, jos vuoden keskilämpö nousee kaksi astetta seuraavien 50 vuoden aikana. ”Saa jotakin talteen.” Yhden puulajin isoja metsäalueita ei pidä enää istuttaa. Ei yhtä aikaa korjata toista ja harvenneta toista. Sekapuusto ja pitkä kiertoaika lienevät myös parhaat menetelmät hoitaa metsää ilmastoystävällisesti, jos metsänomistaja haluaa, että hänen metsänsä sitovat ja varastoivat mahdollisimman paljon hiiltä. Sekametsä on varmin vaihtoehto, sillä sekapuustolla on selviytymiskykyä ja sitkeyttä tuhoriskien varalle. Ne on lisäksi parasta istuttaa lämpimille kasvupaikoille. Kannattavuus paranee Ilmastonmuutoksen on arvioitu parantavan metsätalouden kannattavuutta Suomessa, ennusteista riippuen ehkä jopa 60 prosenttia. Tällä hetkellä metsätalous tuottaa huonosti Rovaniemi–Kuusamo-linjan pohjoispuolella, mutta tulevina vuosikymmeninä tilanne muuttuu. Etelämpänäkin esimerkiksi tammen kasvattajan kannattaa valita taimia, jotka eivät ole herkimpiä keväthalloille. Nyt turismista tulee isommat tulot, mutta suhde saattaa jatkossa muuttua. Toinen asia on metsätalouden ja poronhoidon vuorovaikutus. Pohjoisen lajit etelässä taas lopettavat kasvun liian aikaisin. Sama koskee harvennuksia. Jalojen lehtipuiden menestymiseen vaikuttaa myös valoilmasto. Sen arvo nousee. Metlan uusien tutkimusten perusteella joillakin kotimaisilla puilla voi tulevaisuudessa olla sama ongelma, sillä kohonnut hiilidioksidipitoisuus ja lämpö näyttävät estävän ainakin haavan talvilepoa. Toisaalta omistajan ei kannata sieltä myydä, ellei ole rahapula.” Myös Heli Peltola uskoo, että metsää kannattaa omistaa myös jatkossa – niin Eteläkuin Pohjois-Suomessa. ”Suojelualueita saatetaan vaatia uuteen tarkasteluun”, Eero Nikinmaa ennustaa. ”Aina metsää tarvitaan, mutta en minä sitä ylihintaan ostaisi.” Juho Aalto tutkii männystä haihtuvien hiilivetyjen määriä. Se vahvistaa runkoja, jolloin ne kestävät voimakkaampaa tuulta. Metsien merkitys suhteessa poronhoitoon kasvaa. Myrskyja tuulituhoilta selviytyy varmimmin, kun hoitaa taimikot ajoissa. Vierekkäisten kuvioiden korkeuserot minimoidaan. ja kuusikko alle
Miksi. Nyt taimikonhoito teettää paljon enemmän työtä, turhaan. K uudetta virhettä ei enää pidä tehdä. Heinät ja vadelma saivat kuitenkin lisää etumatkaa. Onneksi taimien tyvisilmut jäivät henkiin ja kuusentaimet lähtivät keväällä reippaaseen kasvuun. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. Se oli viides virhe. säautotie. Tilan uusi omistaja tilaa kaivinkoneen laikuttamaan kyseisen kuvion ja koska pääosa kuviosta on routimatonta, alue istutetaan kuuselle syksyllä. Toinen virhe oli syysistutus. Se virhe olisi jättää koivut ja lepät kasvamaan. T ila Päijät-Hämeessä tuli myyntiin. O n se kuitenkin mukavaa, kun valtio tukee laiskaa virheiden tekijää – nyt kohde on kemerakelpoinen taimikonhoitokohde. Ymmärtäisin paljon paremmin, jos tuettaisiin sitä, että työt tehdään hyvin ja ajallaan. Minun on kuitenkin vaikea ymmärtää miksi. Kun kuviolle tehtiin mätästys, olisi kuvion läpi samalla pitänyt tehdä metVirheistä ja laiskuudesta palkitaan Ymmärtäisin paljon paremmin, jos tuettaisiin sitä, että työt tehdään hyvin ja ajallaan MAKASIINI • 1457_.indd 32 27.6.2013 16.10. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC V armaan arvasittekin. T aimikon perkaus kuviolla tehtiin normaalisti ja silloin huomattiin, että se on aukkoinen. Nyt kävi niin: myyrätuho osui kohdalle. Tulos ei ollut hyvä. Ei se niin paljon olisi maksanut. Kaksi ensimmäistä virhettä on tehty. Maapohja on rehevää, osa kuviosta on lehtoa ja osa lehtomaista kangasta. Kuvio oli edelleen kaukana metsäautotiestä ja koska perkaus oli tehty, ei kuviota ollut mitään tarvetta käydä erikseen katsomassa. Odottaa vajaat kymmenen vuotta ja teettää sitten energiapuuhakkuu. Mutta kun tuetaan laiskaa virheiden tekijää. Kun uudistamistoimenpiteet vähän myöhästyivät, heinä ja erityisesti vadelma saivat etumatkaa kuusentaimiin verrattuna. Kun maasto on vielä hieman vaikeakulkuista ja korkeuseroakin löytyy, torjunta jäi tekemättä. Tilalla oli tehty uudistushakkuu, mutta uudistamistoimenpiteitä ei ollut tehty. Oli tullut neljäs virhe. Kuvio ei ole lähellä metsäautotietä ja on siten helppo ”unohtaa”. T uli kolmas virhe, kun taimikon kemiallinen ja mekaaninenkin heinäntorjunta jäivät tekemättä. Todellisuudessa se on pääosalle istutuskohteita vain taimitarhan tapa ulkoistaa tuhoriskejä metsänomistajalle. Nykyinen metsänomistaja on kirjoittajan puoliso ja kirjoittajalla on huono omatunto virheistä. Uusi metsänomistaja oli teettänyt tilalla hakkuita ja myös viereiselle kuviolle oli tehty päätehakkuu. Jos kuitenkin tekisi senkin virheen, saisi valtion tukia vielä merkittävästi lisää. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Rehevyyden takia sekä taimet että erityisesti vesakko ovat kasvaneet nopeasti. Optimaalinen taimikonhoitoaika olisi ollut kolme vuotta sitten, koivuja leppäpöhelikkökin olisi ollut kolme metriä lyhyempää
sivu 42 TUTKIMUS Dahurialainen haastaa siperialaisen sivu 44 ALLAKKA Riukuja kylkiäisinä sivu 45 OMA METSÄ M IK KO RI IK IL Ä 1458_.indd 33 27.6.2013 16.13. TAIMET TURVAAN 18 kysymystä kuusen varhaishoidosta sivu 34 MOOTTORISAHA KOULU Kaatokolo kohdalleen sivu 38 METSÄPERINTÖ Lahjanluonteisen kaupan edut sivu 40 KYSY POIS Kannattaako alikasvos säästää
METSÄNHOITO Kuusen taimikon varhaishoito pitää tehdä silloin, kun lehtipuusto on kasvanut kuusentaimikkoa pidemmäksi. KYSYMYSTÄ KUUSEN VARHAIS H OIDOSTA MAKASIINI • MAKASIINI • 1459_.indd 34 27.6.2013 16.15
Heinäys sopii myös maanomistajan omatoimiseksi työksi. Voiko kuusentaimikkoon jättää koivuntaimia. Aukkopaikassa voivat, mutta istutettujen puiden lähellä koivujen pitää olla kuusentaimia selvästi lyhempiä. Istutustaimia on varhaisperkausvaiheessa jäljellä keskimäärin 1 600–1 700 kappaletta hehtaarilla, luontaisilla havuja lehtipuilla tiheys täydennetään noin 2000 taimeen hehtaarilla. Ainoa oikea kuusen uudistusalan muokkausmenetelmä on laikkumätästys kivennäismailla ja ojitusmätästys mailla, jossa vesitalous pitää saada kuntoon. Laikutuksen ja äestyksen jäljiltä syntyy paljon kasvualustoja vähäarvoiselle lehtipuulle, kuten lepille ja hieskoivuille. Lehtipuusto, esimerkiksi hieskoivikko tai lepikko, voi olla myös niin tiheää, että kuusentaimien kasvu hidastuu tai loppuu kokonaan. Siinä vaiheessa, kun lehtipuiden latvat nousevat selvästi istutetun puuston yläpuolelle. Muokkaustavalla on suuri merkitys lehtipuuston kehittymisen kannalta. Jos alueelle on syntynyt tasaisesti hyvälaatuisia rauduskoivuja, taimikkoa voidaan yrittää kasvattaa kaksijaksoisena. Pituuseron kasvaessa lehtipuut varjostavat kuusentaimikkoa, lähellä kasvavat lehtipuut voivat aiheuttaa myös mekaanisia vaurioita. MAKASIINI • 1459_.indd 35 27.6.2013 16.15. Myöhemmässä kehitysvaiheessa havuja lehtipuiden kasvuvauhti tasoittuu, silloin Yhdestä asiasta ei metsänomistajan kannata tinkiä. Onko esimerkiksi heinistä haittaa. Lehtipuita kasvaa usein kuusentaimien lähietäisyydellä. Aukkopaikkoihin voidaan jättää koivuryhmiä kasvamaan. Kuusentaimia nopeakasvuisempi lehtipuusto saattaa vallata uudistusalan nopeasti. Ne hidastavat kuusten kasvua kilpailemalla samoista ravinteista ja vedestä. Heinäystä tarvitaan peltojen metsityksessä ja rehevillä kohteilla, missä on paljon pintakasvillisuutta. Varhaishoidon ajoitus on tarkka, sillä vuodenkin myöhästyminen saattaa aiheuttaa taimikossa suuria kasvutappioita Miksi varhaishoitoa tarvitaan. Eikö normaali taimikonhoito riitä. Voivatko säästettävät koivut olla kuusentaimia pidempiä. Milloin on syytä mennä ensimmäisen kerran raivaussahan tai vesurin kanssa kuusentaimikkoon. Millaisissa kohteissa heinäys on tarpeen. Lisäksi lehtipuusto on usein vesasyntyistä ja siten huonolaatuista tai muuten vähäarvoista, joten sen varaan ei uuden metsän kehitystä kannata jättää. Vaikuttaako maanmuokkaustapa varhaishoidon tarpeeseen ja ajankohtaan. Heinäyksen tarve on tarkastettava tapauskohtaisesti. Se on kuitenkin haasteellinen tehtävä. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT MIKKO RIIKILÄ KYSYMYSTÄ KUUSEN VARHAIS H OIDOSTA Kaipaako kuusentaimikko hoitoa ensimmäisten vuosien aikana. Varhaisperkausvaiheessa jätetään 10–15 prosentin lehtipuusekoitus taimikkoa täydentämään. Kuusentaimikko on tuolloin yleensä 5–6-vuotias ja noin metrin mittainen. Hyvä maanmuokkaus – laikkutai ojitusmätästys – vähentää heinien taimikolle aiheuttamaa haittaa. Se on kuusentaimikon varhaishoito, neuvoo metsä palveluyritys UPM Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki. Esimerkiksi horsmat ja vadelmat voivat haitata kuusentaimien kasvua. Mitä haittaa siitä on, jos metriseen kuusentaimikkoon jätetään 2–3-metrisiä koivuntaimia
Varhaishoito pitää ajoittua kahden vuoden sisään, muiden hoitotöiden osalta on enemmän liikkumavaraa. Ja uudelleen käytävissä kohteissakin poistuma on paljon pienempi. Tiheän hieskoivikon tai lepikon alle jääneet kuusentaimet voivat kuolla. Kun raivataan vesurilla tai raivaussahalla, olisi hyvä olla liikkeellä täyden lehden aikaan. Soveltuuko se kuusentaimikon varhaishoitoon. Jos ei ole raivaussahaa, miten varhais hoito kannattaisi tehdä vesuri työnä. Tuntikustannus vaihtelee eri toimijoilla, mutta tuosta ajanmenekistä sen voi laskea. Paljonko noin metrin mittaisen kuusentaimikon varhaishoito maksaa, jos sen teetättää vieraalla. Ammattimiehet tekevät noin hehtaarin päivässä, harrastelijalle puoli hehtaaria on hyvä saavutus. Kuusentaimikon tavoitetiheys on 2000–2500 tainta hehtaarilla. Vaikuttaako vesakon raivausajankohta uudelleenvesomiseen. Myöhemmin saadut kemerat eivät siinä tilanteessa enää paljon lämmitä. Nykyisin varhaishoidot ovat kemeran ulkopuolella. Tulkinnat vaihtelevat, mutta yleensä taimikolta edellytetään kahden metrin minimipituutta. Välialueille ei myöskään synny reikäperkauksessa katkaistuista puista uusia kantovesoja. Ajankohdalla ei ole niinkään vaikutusta vesojen määrään vaan kasvunopeuteen. Kasvatettaviksi jäävien kuusen taimien lähellä olevat havupuun taimet poistetaan. Haitallisinta on alkuvaiheessa nopeasti vesoista kasvava tiheä lehtipuusto, joka heikentää istutustaimien kasvua. Varhaishoito on taimikonhoidon tärkein työvaihe, sillä sen laiminlyönti saattaa tuhota koko siihen mennessä tehdyn työn. Mahdolliset kuusitiheiköt siis harvennetaan. Yksi koivu vie kasvutilan monelta kuuselta. Reikäperkauksessa istutetun puun ympäriltä poistetaan kasvua haittaava puusto metrin säteellä. Harvennetaanko varhaishoidossa myös havupuustoa. Reikäperkaus on nimenKuusentaimen lähellä kasvavat lehtipuut hidastavat kuusen kasvua ja varjostavat niitä. Reikäperkausta voi harrastaa etenkin silloin, kun aika tai voimat eivät riitä koko taimikon käsittelyyn. MAKASIINI • MAKASIINI • 1459_.indd 36 27.6.2013 16.15. Mäntytaimikoissa havupuun taimien annetaan alkuvaiheessa kasvaa mahdollisimman tiheässä, jotta puun laatu paranee. Kuusentaimille on suuri apu, jos lähietäisyydellä kasvavat lepät, haavat ja muut lehtipuut raivataan pois. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi omaan kuusen varhaisperkausmuoto, koneellinen kitkentä toimii samaan tapaan. (Kohteesta riippuen kustannus on yleensä noin 200–300 euroa hehtaarilta.) Milloin kuusentaimikon hoitoon saa kemeratukea. Kannattaako siis taimikko pitää hoitamattomana siihen saakka, että sille saa kemeratuen. METSÄNHOITO istutetut kuuset joutuvat koivujen laajojen latvusten piiskaamaksi. Mitkä puut ovat haitallisimpia kuusentaimikon kehityksen kannalta. Kuusentaimikoissa tätä tarvetta ei ole. Kun varhaisperkaus hoidetaan koneellisella kitkennällä, noin 70 prosenttia kohteista ei tutkimusten mukaan tarvitse uutta käyntiä ennen ensiharvennusta. Ensi vuonna mahdollisesti voimaan tuleva uusi metsälaki poistaa tämän pituusesteen, mutta jäljelle jäävä kasvatettava puusto ei ilmeisesti jatkossakaan saa ylittää 3000 kappaletta hehtaarilla. Silloin kannattaa keskittyä kasvatettavien puiden vapauttamiseen eli reikäperkaukseen. Jos kuusentaimikko hoidetaan 1–2 metrin mittaisena, milloin se tarvitsee seuraavan kerran hoitoa. Paljonko hehtaarin alan varhaishoitoon menee aikaa. Kuusen taimikonhoidon yhteydessä on mainittu myös reikäperkaus. Hoitoa tarvitaan seuraavan kerran noin 4–5 vuoden kuluttua ensimmäisestä toimenpiteestä
Se toimii sekä takkana että lämmittää samalla seinän toisella puolella olevan saunan. Hinta noin 2000 euroa. Hinta 8240 euroa. Hinta 48 euroa. Hinnat 3-20 euroa. Kiuas ja takka Kinos-takkakiuas on takan ja kiukaan yhdistelmä. Suositushinta 69 euroa. Terä on valmistettu teräksestä, varsi puusta. Hinta 65 euroa. WWW.NOKIAN JALKINEET.FI MAKASIINI • 1511_.indd 37 27.6.2013 16.17. Nyt saatavana myös mustana. WWW.UITTOKALUSTO.FI Vauhtia heinäykseen Tehoheinäin sopii kesäiselle heinäntorjuntasavotalle. WWW.UUNISEPAT.FI Käsien suojaksi Tegera Tällberg -sarjan työkäsineet sopivat kevyihin töihin puutarhassa ja muissa suojaa vaativissa harrasteissa. . TUOTEUUTUUKSIA Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.. WWW.GARDENA.FI Saapas maastoon Nokian Jalkineiden Finntrim Black Edition -saapas on suunniteltu alun perin suunnistukseen, hyvän pidon ansiosta se soveltuu maastoon tai vaikka gol entälle. Vankat alumiinikahvat istuvat mukavasti käteen. Hinta 112 euroa. WWW.TULIKIVI.FI Tasapainoinen vakka Uudenmallisessa VMT-taimivakassa paino jakaantuu tasaisesti molemmille hartioille. WWW.SAVOTANPUOTI.FI Lisälämpöä Uuniseppien Lumi on kookas varaava takka, joka sopii omakotitalon lisälämmönlähteeksi ja tunnelmantuojaksi. WWW.EJENDALS.FI Oksat pois Gardena Premium BP 30 -oksasakset sopivat erikoispuiden hoitoon
KAATOKOLO KOH DALLEEN Kaatokolon pohjan ja kaatosahauksen väliin jäävän pitopuun sopiva paksuus kuitupuurungolla on 2–3 senttiä. Kolo sahataan noin 10 sentin korkeudelle. Näin toimien puun tyveltä pitäisi irrota siisti, kiilamainen pala. Sahaa kunnes terä saavuttaa kaatokolon pohjan. Seuraa terälaipan etenemistä tarkoin. MAKASIINI • 1512_.indd 38 27.6.2013 17.37. Tärkeintä tietysti on hätistää ihmiset pois kaatoalueelta. Tutki myös tuulensuunta ja voimakkuus. Se on sekä kevyempää että paremmin hallittavissa kuin sahan liikuttelu alhaalta ylöspäin. Katso, millä puolella puuta oksia on runsaimmin – toispuoleinen oksisto vaikuttaa puun painopisteeseen. Selvitä vielä, onko puu kallistunut. Pitopuun on tasalevyinen, jotta puu kaatuu haluttuun suuntaan. Näin vältyt sahan iskulta mahdollisen takapotkun sattuessa. Pyri pitämään puun runko itsesi ja sahan välissä. Varmista, että kaatokolon pohja on tasainen ja ehjä. Kaatokolo määrittää puun kaatosuunnan, joten se on syytä tehdä tarkasti. Ne voivat tipahtaa, kun puu nytkähtää kaatoliikkeeseen. Katso, onko kaadettavan puun latvassa kuivia oksia tai kuivaa latvaa. Vähääkään isompaa puuta ei pidä yrittää kaataa vasten sen luontaista kaatosuuntaa. Puu kaatuu kohtisuoraan (90 asteen kulmassa) kaatokolon pohjaan nähden. Karsi ensin tyvi Raivaa aluksi pusikko ja alikasvos puun ympäriltä, jotta työskentelytila on esteetön. Tee kunnon kaatokolo Puun kaatamisen ensimmäinen vaihe on kaatokolon sahaaminen. Tee ensin yläsahaus noin 45 asteen kulmassa alaviistoon. Voit tarkistaa puun kaatosuunnan asettamalla vänkärin kärjen kaatokolon pohjaan. Karsi puun tyvi hartioiden tasalle asti. Puu kaatuu varren osoittamaan suuntaan. Varsinkin kuiva latva on vaarallinen, koska se saattaa tipahtaa suoraan alaspäin. Työskentele niin, ettei sahan laippa tyveä karsittaessa osoita itseäsi kohti. Pitopuu ohjaa kaatumista Kaatosahaus aloitetaan kaatokolon vastakkaiselta puolelta, jos tyven läpimitta on pienempi kuin terälaipan pituus. Varmista myös vapaa perääntymistie, jota myöten pääset vetäytymään etäämmälle, kun puu lähtee kaatumaan. MOOTTORISAHAKOULU OSA TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ E nnen kuin ryhdyt kaatopuuhiin, tutki kaadettavan puun lähiympäristö ja vaaranpaikat: sähkölinjat, rakennukset ja muut, mihin puu ei saa osua. Tee sitten alasahaus, joka lähtee vähän yläsahauksen päättymiskohdan alapuolelta ja suuntaa sahaus yläsahauksen päättymiskohtaan. Tee kaatosahaus pari senttiä kaatokolon pohjan yläpuolelle. Kaatokolon sopiva syvyys on vähintään viidesosa mutta enintään kolmasosa tyven läpimitasta. Siis ei kallistusta, oksien painopistettä tai tuulta vastaan. Poista oksat ylhäältä alaspäin suuntautuvin sahausliikkein. Näin voit päätellä käytettävissä olevat kaatosuunnat
Sahaa ensin kohti kaatokolon pohjaa. Nosta jaloilla ja selkä suorana, kun käytät vänkäriä. Näin voit käyttää vänkäriä myös pienehköjen puiden kaatamiseen. Tarkkaile terän kulkua, jotta pitopuu ei huomaamattasi ohene liikaa. Jatka, kunnes pitopuuta on jäämässä 3–4 senttiä. Mieti ensin, osaatko. Jos käytät vänkäriä, nosta selkä suorana jaloilla ponnistaen. Aloita pistosahaus painamalla terän vetävän puolen (laipan alapinta) kärki kymmenen senttiä kaatokolon takaa puun sisälle kaatokolon pohjan suuntaisesti. Kannosta tulee ruma, mutta puu kaatuu. Voit tarkistaa kaatosuunnan asettamalla vänkärin kärjen kaatokolon pohjaa vasten. Sen jälkeen olet sekä vaikeuksissa että vaarassa, koska puu kaatuu hallitsemattomasti ja sattumanvaraiseen suuntaan. Vetäydy, kun puu lähtee kallistumaan. Varren suunta osoittaa kaatosuunnan. Tee ensin noin 10 senttiä syvä kaatokolo. Työnnä sahausrakoon vänkäri tai nostokoukku, kun terä on uponnut puuhun sen verran, että raossa on vapaata tilaa. Sahaa pitopuuhun asti. Pitopuun sahaaminen liian ohueksi, saati poikki on pahin virhe, jonka voi tehdä. Siirry puun toiselle puolelle ja tee hieman alaviistoon kaatosahaus pitopuuhun asti, niin että terä työntyy pari senttiä vaakasuoran, ylempänä olevan kaatosahauksen alle. Aseta vänkäri sahausrakoon. Työnnä terä laippa kaato kolon takaa puuhun ja sahaa ensin kohti kaato kolon pohjaa, kunnes pitopuuta on riittävästi jäljellä. Aloita kaatosahaus rungon vastapuolelta niin, että terä yltää puoleen väliin runkoa. Niksi hankalien kaatoon Eritasosahaus on näppärä tapa kaataa väärään suuntaan kallistuneita, kuitupuun kokoisia puita. Jatka, kunnes kaatokolon pohjan ja terän välissä on pari kolme senttiä ehjää puuta. Tee kaatokolo normaalisti. Aseta vänkäri sahausrakoon, kun sahaus on edennyt vähän yli puoleen väliin. Tukkipuu pistosahauksella Käytä pistosahausta, jos puun tyvi on niin paksu, ettei terälaippa yllä kerralla sen läpi. Pidä terälaippa samansuuntaisena kaatokolon pohjan kanssa, kun sahaat. MAKASIINI • 1512_.indd 39 27.6.2013 17.37. Pyri sahaamaan niin, että saha liikuu rungon takana. Käännä nyt sahaussuunta ja kierrä tyveä kunnes terälaippa on puun vastakkaisella puolella pitopuussa asti. Näin estät puun ”niiamisen”, eli kallistumisen taaksepäin, jolloin terä juuttuu rakoon – ja olet vaikeuksissa. Älä nosta sahaa yli hartioiden tason, kun karsit kaadettavan puun alaoksat. Tästä muodostuu pitopuu, joka saranan lailla ohjaa puun kaatumista. Kun kaatosahaus on ulottunut pitopuuhun asti, nosta vänkärin varresta tai työnnä puu nurin. Puun tyvi saattaa ponnahtaa useitakin metrejä, jos runko maahan iskiessään osuu johonkin kohoumaan. Tämä on tärkeää. Oikeaoppinen tapa työntää puu nurin on nojata puuhun molemmin käsin kasvojen tasalta ja ponnistaa jaloilla, selkä suorassa. Muuta sahaus suuntaa ja kierrä tyven vasta puolelle pito puuhun asti. Pieniä, kaatosuuntaa vasten kallistuneita puita kaadettaessa kannattaa käyttää eritasosahausta. KAATOKOLO KOH DALLEEN Puuta kaatamaan. Jälki voi olla rumaa, jos homma ei onnistu. Isot puut voidaan kaataa pisto sahauksella
Verottaja tulkitsee kaupan lahjanluonteiseksi, kun kauppahinta on enintään 75 prosenttia käyvästä arvosta. ”Jos tila päätetään myydä lapselle, on myös laskettava, miten hän pystyy maksamaan kauppahinnan”, neuvoo Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen. Tämä hyödyttää aktiivisesti tiloja ostaneita. ”Tila siirtyy omistajansa metsävähennyspohjaan, vaikka kauppahinta olisi kuinka pieni. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA VÄINÖ SIKANEN MAKASIINI • 1461_.indd 40 27.6.2013 16.23. Lisäksi jatkaja saa hyväkseen kauppahinnasta laskettavan metsävähennyksen. Sikasen mukaan hinta onkin määriteltävä sellaiseksi, että sen pystyy maksamaan hakkuutuloilla. Lisäksi on selvitettävä, millainen hyvitys muille perillisille maksetaan, jos metsä siirretään vain yhdelle lapselle, mikä usein on järkevää. Lahjanluonteinen kauppa on edullinen keino sukupolvenvaihdoksissa, jos metsätilalla on lähivuosina tavallista vähemmän hakkuumahdollisuuksia. Maatiloilla kauppa tulkitaan lahjanluonteiseksi, kun kauppahinta on enintään 50 prosenttia käyvästä arvosta. Vähäpuustoisilla tiloilla tämä ei välttämättä onnistu, joten kauppahintaa pitää alentaa. Suoraan lahjoitukseen verrattuna alehintainen kauppa tarjoaa verotuksessa muutamia rahanarvoisia etuja. Silti metsävähennystä Runsaspuustoisilla tiloilla käyvän arvon mukainen kauppahinta saadaan helposti maksettua enintään 12 vuoden maksuajalla ilman hakkuusuunnitteen ylittämistä. ”Maatiloilla voidaan tällöin hakea perintöja lahjaverolain 55 pykälän mukaista huojennusta lahjana siirtyvältä osalta jatkajalle koituvaan lahjaveroon sekä saman lain 56 pykälän mukaista jaksotusta lahjaveron maksuun”, Sikanen kertoo. Hänen mukaansa lahjanluonteinen kauppa on oiva ratkaisu myös runsaspuustoisten tilojen sukupolvenvaihdoksissa, jos jatkajalla on välitön rahantarve. ”Järkevän kauppahinnan määrittämiseksi on siis tunnettava metsien kestävä hakkuusuunnite. Tilan saajalla voi olla jo ennestään esimerkiksi asuntovelkaa, joten halua lisävelan ottamiseen ei ehkä ole. He voivat vähentää pääosin muilta tiloilta kertynyttä metsävähennystä myös KAUPPA, LAHJA VAI MOLEMMAT. Tällöin lähivuosien kaikkia hakkuutuloja ei jouduta käyttämään tilan kauppahinnan maksuun. METSÄPERINTÖ M etsätilan sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa kannattaa aluksi pohtia tilasta luopuvan rahantarve. Verottaja hyväksyy järjestelyn, jossa lapsi lyhentää metsätilan kauppahintaa vanhemmilleen enimmillään 10–12 vuoden korottomalla maksuajalla. Sukupolvenvaihdosta ei pidä tehdä niin, että jatkaja joutuu tyhjentämään koko metsän selvitäkseen maksuista”, Sikanen toteaa. Ensinnäkin lahjavero alenee
Puukuutiometrin keskihinnaksi oletetaan 40 euroa. Käypä hinta on 3000 euroa hehtaarilta, joten tilan kokonaishinta on 150000 euroa. Lisäksi isä voi tukea tytärtä ja tämän perheenjäseniä lahjoittamalla jokaiselle lahjaveroitta enintään 3999 euroa kerran kolmessa vuodessa. MAKASIINI • 1461_.indd 41 27.6.2013 16.23. lahjavero 9120 euroa ??. lahjanluonteisella kaupalla saadulta tilalta kertyneistä puunmyyntituloista.” Loma-asunnot erikseen Verottaja arvioi kiinteistökohtaisesti, onko kauppa lahjanluonteinen. ”JÄRKEVÄN KAUPPAHINNAN MÄÄRITTÄMISEKSI ON SIIS TUNNETTAVA METSIEN KESTÄVÄ HAKKUUSUUNNITE. Kun sukupolvenvaihdoksessa siirretään useiden kiinteistöjen omistus jatkajille, tarkastellaan jokaista kiinteistöä erikseen. ei lahjaveroa ?. Osa niistä voidaan lahjoittaa ja osa myydä. ostaja maksaa kaupan teon jälkeen (kauppahinta + varainsiirtovero + kulut) yhteensä 120000 euroa ??. nettohyöty (metsävähennyksen hyöty – varainsiirtovero) 16780 euroa ??. varainsiirtovero 2520 euroa ?. Tämä on tärkeä muistaa, jos tilalla on metsän lisäksi loma-asuntoja, tontteja tai rakennuksia. metsävähennyksen hyöty alenevina puunmyyntiveroina 21340 euroa ?. Vertaile hyötyjä Vaihtoehdot veroseuraamuksineen 1 SUORA LAHJOITUS: Lahjavero 17310 euroa. Lisäksi tytär pystyy rahoittamaan sukupolvenvaihdoksesta koituneet kulut kestävän hakkuusuunnitteen mukaisin puunmyyntituloin ilman ylihakkuita. SUKUPOLVENVAIHDOSTA EI PIDÄ TEHDÄ NIIN, ETTÄ JATKAJA JOUTUU TYHJENTÄMÄÄN KOKO METSÄN SELVITÄKSEEN MAKSUISTA.” Tässä esimerkkilaskelmassa käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja siirtää 50 hehtaarin metsätila isältä tyttärelle. Maksuaika venyy liian pitkäksi. kauppahinta 114000 euroa ?. Kauppahinta 63000 euroa, loput (87000 euroa) lahjana. 4 LAHJANLUONTEINEN KAUPPA, kauppahinta 42 prosenttia käyvästä arvosta. Tällöin tilan saaja joutuu maksamaan vielä lisää lahjaveroa. Isä saa puolestaan edelleen tuloja metsästään. Kauppahintaa ei tarvitse lyhentää vuosittain vaan esimerkiksi parin kolmen vuoden välein. Loma-asunnot, muut rakennukset ja rakennuspaikat kannattaa tällaisessa tapauksessa erottaa määräaloiksi ja jättää vanhan omistajan nimiin. metsävähennyksen hyöty 11793 euroa ?. Lahjanluonteisella kaupallakin myytäessä metsävähennyksen hyöty on suurempi kuin maksettavaksi koituvat lahjaja varainsiirtovero. ostaja maksaa kaupanteon jälkeen (kauppahinta + varainsiirtovero + lahjavero + muut kulut) yhteensä 75000 euroa ??. 2 LAHJOITUS, JOSSA ISÄ PIDÄTTÄÄ ITSELLEEN HALLINTAOIKEUDEN KYMMENEKSI VUODEKSI: Lahjavero 10767 euroa. ?. Tytär ei saa puun myyntituloja ensimmäiseen kymmeneen vuoteen. Esimerkkitapauksessa suurimman verohyödyn saisi, jos tila myytäisiin käyvän arvon mukaisella hinnalla. Silloin ostaja ei kuitenkaan pystyisi maksamaan kauppahintaa kohtuullisessa ajassa puun myyntituloilla. nettohyöty (metsävähennys – varainsiirtovero) yhteensä 9273 euroa ?. rahoitus: 170 kuution vuotuisin puun myynnein maksuaika 12 vuotta. Verottaja ei kuitenkaan hyväksy, että kauppahinnan maksuja kuitattaisiin suoraan verovapain lahjoituksin. Verottaja ei laske tilojen käypiä arvoja yhteen eikä yllättäviä lahjaverolappujakaan kolise postiluukusta eteisen matolle. rahoitus: 170 kuution vuotuisin hakkuin maksuaika olisi 18 vuotta. Puustoa on keskimääräistä vähemmän: lähivuosien kestävä vuotuinen hakkuusuunnite jää 170 kuutiometriin vuodessa. 3 KAUPPA, JOSSA TILAN KAUPPAHINNAKSI SOVITAAN PROSENTTIA KÄYVÄSTÄ ARVOSTA (ei-lahjanluonteinen kauppa): ?. Ne voidaan siirtää jatkajille myöhemmin – ei kuitenkaan samana vuonna – tehtävinä lahjoituksina tai perintönä. varainsiirtovero 4560 euroa ?. ”Verottaja katsoo kaupan lahjanluonteiseksi, vaikka metsä olisi myyty käyvästä arvosta, jos tilan muut osat on lahjoitettu ja maksetun kauppahinnan osuus koko tilan arvosta jää alle 76 prosentin.”, Sikanen toteaa. Kauppahintaa, 42 prosenttia käyvästä hinnasta, määriteltäessä lähtökohdaksi asetettiin 12 vuoden maksuaika
Kaakkois-Suomessa niitä on sanottu suutarinmustikoiksi tai pikimustikoiksi. Seuraavasta kuusikosta tulisi siten vähän epätasainen, mutta olisiko siitä haittaa. Voit saada taimikon istutettaviin osiin myös luontaista lehtipuustoa, jota ei jatkuvan kasvatuksen pienaukoissa hevillä synny. LUONTO Seppo Vuokko Filoso. Kannattaisiko se yrittää säästää hakkuussa. Puronvarressa oleviin ei ole tarkoitus koskea. Yleensä mustikan pintaa peittää sinertävä vahakerros, toisinaan vahakerros kuitenkin puuttuu. Näin suuren etuKYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Noin metrin mittaiset luonnonkuuset sopeutuvat hyvin istutustaimien kasvurytmiin. tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. LAKIASIAT Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Kuusen taimien iällä ei ole paljoakaan tekemistä tulevan kasvun kannalta. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Miksi mustikka kiiltää. Alikasvosten säästämisen tärkeimmät kysymykset ovat taimien terveys, elinvoima ja tilajärjestys. KARI MIELIKÄINEN Voiko myrskypuut korjata. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. SEPPO VUOKKO Kannattaako alikasvos säästää. matkan saaneista puista tulee ensiharvennukseen mennessä järeitä ja oksikkaita ”taimikon tuhoajia”. Tavallisesti mustikan pintaa peittää sinertävä vahakerros, mutta usein löytää marjoja, joista vahakerros puuttuu. METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Kuusikon ryhmittäisestä epätasaisuudesta ei ole haittaa. Se on voinut siirtyä maannouseman saastuttamista kannoista alikasvostaimiin. Kasvua suurempi ongelma on tyvilaho. Voit auttaa tasoittumista poistamalla myöhemmissä harvennuksissa susipuita. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Johtuuko ero kasvupaikasta vai mistä. Taimet, joilla on parinkymmenen sentin latvakasvaimet, pääsevät täyteen vauhtiin muutamassa vuodessa. Metsätilani halki virtaa pieni puro, joka on metsälakikohde. Mikäli alikasvos on selvästi ryhmittäistä ja taimissa on terävät latvakasvaimet, säästä se. Toisaalta pikimustikka muistuttaa suuresti variksenmarjaa, joka kyllä kelpaa linnuille. an maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Taimet kärsivät sekä jättöpuiden varjostuksesta että myöhemmästä korjuusta. Nyt myrsky on kaatanut puronvarresta 10–15 isoa kuusta. Ellei metsikkö tasoitu, sinulla on hallussasi onnistunut ja muodikas eri-ikäinen metsikkö. Voinko korjata nämä taimien päälle kaatuneet puut pois. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Noin neljänneksellä kuusikosta on terveen näköistä alikasvosta. Värillä voi olla merkitystä, kun linnut, mustikan luontaiset levittäjät, syövät marjoja. Kyse on yksilöiden välisestä vaihtelusta. Yksittäisiä, heinäseivästä suurempia kuusia ei kannata säästää. Vuosikymmeniä varjossa kasvaneet sateenvarjomaiset kuuset vaihtavat tosin valoon jouduttuaan neulasensa ja vaativat elpyäkseen 5–10 vuotta. Älä harvenna taimikkoa heti hakkuun jälkeen, vaan anna parhaille puille aikaa näyttää kykynsä. Jos kaatuneet puut ovat metsälain 10 pykälän kohteen suojavyöhykTE RO SI VU LA / RO D EO MAKASIINI • 1513_.indd 42 27.6.2013 16.24. Joskus mustikat ovat kuin vahapeitteisiä ja joskus taas kiiltävän mustia. Toissavuonna sen viereen tehtiin uudistusala. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Jos kuivuudelta suojaava vahakerros on suutarinmustikoiden lehdissäkin tavallista ohuempi, voisi ehkä puhua geenivirheestä
Sen jälkeen kun tilan hallintaoikeus siirtyy hänelle, hän voi alkaa käyttää metsävähennystä. Jokaisesta matkasta halutaan selvitys. Hallintaoikeuden omistajalla ei ole oikeutta metsävähennykseen. Hyönteisja sienituholaki on osin ristiriitainen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta, sillä sen mukaan yli 20 pienellä alueella kaatunutta havupuuta pitäisi kerätä pois hyönteistuhoriskin vuoksi. Millaisia perusteita minun pitää esittää verottajalle tekemistäni matkoista. Hinnan en näin ollen antaisi kovinkaan paljon vaikuttaa hankintapäätökseen. LEO SAASTAMOINEN Miten vastaan verottajalle. Se kannattaa tarkentaa niin, että verottajan kaipaamat tiedot varmasti löytyvät. tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki keellä, joka tulkitaan osaksi metsälakikohdetta, varovaiset hakkuut ovat yleensä sallittuja, mutta toimenpiteen vaikutuksia elinympäristön ominaispiirteisiin pitää harkita tapauskohtaisesti. Verottaja pyytää yleensä matkoista selvitystä, johon on kirjattu matkan ajankohta, kulkuneuvo, tarkoitus, kohde, pituus ja vähennyksen määrä. Mikäli kohteelle myönnetään ympäristötukea, poikkeuslupaa ei voida myöntää. Olen hankkimassa moottorisahaa, jota tarvitsisin lähinnä satunnaiseen polttopuiden katkomiseen kesämökillä. Sahaa hankittaessa annan suuren arvon sille, että myyjäliikkeessä laite esitellään asiantuntevasti ja koneeseen on luotettavasti saatavilla huollot ja varaosat – vuosienkin kuluttua. VÄINÖ SIKANEN mieltä olet, olisiko tuommoisesta mökkisahaksi. Moottorisahan hankinnassa täytyy huomioida omat tarpeet, kuten kysyjä on tehnyt. Sahan käytön kannalta kiinnittäisin huomiota sen huollettavuuteen: terälaitteen kiinnitykseen, ketjun vaihtoon ja kiristykseen, ilmansuodattimen huoltoon sekä tulpan irrotukseen ja kiinnitykseen. Minulle kertyy niitä paljon, koska metsätiloja on useita ja käyn uutterasti tekemässä erilaisia metsätöitä. Ette voi käyttää käyttämätöntä metsävähennystä, koska teillä on vain hallintaoikeus. Matkan syy voi olla esimerkiksi puukaupan teko ostajan toimistolla, taimikonhoitoa kuviolla 12 tai leimikon suunnittelu kuviolle 5. HANNU JAUHIAINEN Voinko tehdä metsävähennyksen. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Näin kaupassa Al-Ko-merkkisen sahan, jonka hinta oli 79,90 euroa, lienee Kiinassa valmistettu. Kestävän kehityksen kannalta on järkevää hankkia laadukas saha, joka kestää vuosia. Voinko käyttää metsävähennyksen vai menetänkö sen. On tärkeää muistaa, että metsälakikohteella tehtävistä toimenpiteistä on aina tehtävä metsänkäyttöilmoitus. Voi ajatella, että sahan käyttöikä on pienellä käytöllä kymmenen vuotta. M IK KO RI IK IL Ä MAKASIINI • 1513_.indd 43 27.6.2013 16.24. Tässä puiden määrä on kuitenkin pienempi. Sahan hankinta vähäiselle käytölle on useampivuotinen hankinta. Verottaja vaatii matkoista ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä, vapaamuotoisen luettelon tehdyistä matkoista pitäisi kuitenkin riittää. Jos kaikki matkat on tehty omalla autolla, riittää, että se mainitaan kertaalleen. Olen lahjoittamassa metsätilaani pojalleni, mutta aion pidättää hallintaoikeuden itselleni kymmeneksi vuodeksi. KATI HEPOKORPI Käykö halpissaha mökille. Jos matkakuluvähennys on kirjattu oikein 2C-verolomakkeelle, muistiinpanojen matkakuluselvityksistä pitäisi löytyä sama summa. Asian selvittämiseksi tarkemmin kannattaa ottaa yhteyttä metsäkeskuksen alueyksikköön. Metsälain mukaan hoito ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristön ominaispiirteet säilyttävällä tavalla eikä puuston varjostusja suojavaikutusta saa oleellisesti muuttaa, mikä on erityisesti purokohteilla tärkeää. Käyttämätön metsävähennysoikeus siirtyy lahjoituksessa omistusoikeuden saajalle. Monimuotoisuudelle arvokkaiden elinympäristöjen metsänhoidossa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Jokaisen matkan tarkoitus on käytävä ilmi. En siis ole mikään ammattimetsuri. KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Mitä selvitys muistiinpanoihin. Kyseinen sahamerkki on minulle jokseenkin tuntematon, joten jättäisin sen ostamatta. Verottajalta tuli selvityspyyntö metsätalouden matkakuluista. Pidän myös tärkeänä sitä, että sahan käyttö opastetaan ja kone luovutetaan kasattuna ja koekäytettynä. Vähennyksen määrästä riittänee myös yhteenveto, joten jokaisen matkan kilometrikorvausta ei tarvitse laskea. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.. Metsälain mukaan on myös mahdollista hakea poikkeuslupaa toteuttaa hoitoja käyttötoimenpiteet siten, että taloudellinen menetys edellä mainitun velvoitteen täyttämisestä jää vähäiseksi. Tilalla on käyttämätöntä metsävähennystä 54 000 euroa. Matkoista on veroilmoitusta tehtäessä laadittu jonkinmoinen Oli sahan käyttötarve mikä tahansa, kannattaa hankkia laatusaha, joka kestää vuosia
A N TT I LU KK A RI N EN MAKASIINI • 1515_.indd 44 27.6.2013 16.44. Tulokset on saatu uudella, Suomessa kehitellyllä mittausmenetelmällä. Suomalainen tutkimusryhmä tutkii nyt saimaannorpan perimän. Myös Ruotsin asema maailmanlaajuisilla markkinoilla voi parantua tutkimuksen ansiosta. Tutkijoiden mukaan geeniperimästä saatuja tietoja voidaan käyttää metsäpuiden jalostuksen kehittämiseen. Silloin dahurialaisten menestymistä pystytään arvioimaan luotettavammin. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan esitystä kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyden kriteereiksi. ”Saimaannorpan perimä on jo itsessään tieteellisesti hyvin arvokas. ”Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista risteyttää olemassa oleva siperianlehtikuusen Raivolan kanta ja hyväkasvuinen dahurialainen ja tutkia, periytyisikö sille kovempi kasvu ja myyrätuhokestävyys”, Lukkarinen sanoo. Ruotsissa istutetaan vuosittain yli 200 miljoonaa kuusentainta. Apuna on lähes sata vuotta sitten syntyneestä norpan ja harmaahylkeen risteymästä eristetty DNA. Tuulten, lumikuormien ja roudan esiintymisen vaikutuksia metsien tuhoriskeihin tutkineen Hilppa Gregow’n mukaan tämä edellyttää tuhoriskien huomioimista metsien hoidossa. Lukkarinen selvittää aikaisemmin testaamattomien venäläisten lehtikuusialkuperien kasvurytmiä, pituuskasvua ja elävyyttä Suomessa. Dahurialainen haastaa siperialaisen Kantoenergian päästöt ylittävät EU-rajan Kantoenergia tuottaa 20 vuoden käytön jälkeen 25–35 prosenttia ja 50 vuoden käytön jälkeen 40–50 prosenttia pienemmät päästöt kuin kivihiili. Mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu, maan eteläja keskiosa muuttuvat vuosisadan loppuun mennessä roudattomiksi. Myrskytuhot lisääntyvät Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan metsiin kohdistuva tuuliriski kasvaa niin Suomessa kuin muualla Pohjois-Euroopassa. TIIA PUUKILA DAHURIANLEHTIKUUSI vakuuttaa huimalla taimivaiheen pituuskasvullaan. Punkaharjun 1930-luvulla perustetuissa viljelmissä dahurialainen on yltänyt 70-vuotiaana samaan pituusluokkaa kuin siperialainen, mutta jäänyt hoikemmaksi. Tutkimus on osa kansainvälistä lehtikuusitutkimusta, joka kattaa pohjoisen havumetsävyöhykkeen. Se on ikkuna siihen, millä tavoin pitkä eristyneisyys vaikuttaa perimän monimuotoisuuteen, tutkijat Petri Auvinen ja Jukka Jernvall sanovat. Dahurianlehtikuusen taimet kasvavat syksyllä myöhempään kuin siperianlehtikuusen Raivolan alkuperää olevat taimet. Myös kestävyys myyräja jänistuhoja vastaan oli keskimäärin parempi kuin siperianlehtikuusella. ”Kasvussa oli 25 prosentin ero siperialaisen Raivolan kantaan verrattuna”, kertoo tutkija Antti Lukkarinen. Dahurianlehtikuusen taimet kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin siperianlehtikuusen Raivolan alkuperää olevat taimet, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Rajaksi on tulossa nestemäisille biopolttoaineille jo asetettu 60 prosentin minimipäästövähennys. TUTKITTUA Saimaannorpan perimä selvitettiin Saimaannorpalla ei ole 900 sukupolveen ollut kosketusta muihin hyljelajeihin. Ruotsissa selvitettiin kuusen geeniperimä Ruotsalaiset tutkijat ovat kartoittaneet kuusen geeniperimän, kertoo Skogsaktuellt. Vaikka tulokset ovat lupaavia, Lukkarinen kehottaa lehtikuusenkasvattajia vielä odottamaan maastokokeiden jatkotutkimuksia ja pitäytymään hyväksi todetussa siperianlehtikuusen Raivolan kannassa. Yhtä laajaa alkuperäkoetta ei ole aikaisemmin tehty millään puulajilla. Dahurianlehtikuuset mitataan uudelleen 15 vuoden iässä eli vuoden 2020 tienoilla
Alemmassa jaksossa annetaan Riukuja kylkiäisinä Riukuja käytetään aidoissa ympäristörakentamisessa puutarhoissa MAKASIINI • MAKASIINI • 1514_.indd 45 27.6.2013 16.32. Eli koko tienvarsihinta kertyy puhtaasti hikikarpaloista. Laihemmilla tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla kasvatan päällä, eli ylemmässä jaksossa, männikköä mahdollisimman tasaisesti. J ulkisuudessa on kovasti vängätty tasaikäisen metsikkökasvatuksen ja jatkuvan kasvatuksen taloudellisen tuottavuuden paremmuudesta. Hyvä kun joku kerää niitä niin, että omistajalle ei synny rahanmenoa. Riukuja voi veistellä pitkin kevättä, mutta juuri nyt kuori irtoaa leikiten ja tuloksena on sileän pyöreä puu. Kyllästettyä puuta ei saa käyttää lasten leikkipaikoilla eikä elintarvikkeiden läheisyydessä – puutarhoissa lienee molempia. Painekyllästetty aitakaan ei ole ikuinen – raaka-aineena käytetty heikkolaatuinen mäntylauta imee vettä kuin sieni ja mätänee sisältä päin. Pikkupuut myös haittaavat puomin liikerataa ja saattavat sekaantua letkuihin ja aiheuttaa vaurioita. Riukuaitoja näkyy jo kaupunkimaisemissakin. Perinteinen kana-aitauskin tehtiin muutaman sentin välein pystytetyistä ja vitsaksilla yhdistetyistä riu’uista. Pelkille riu’uille ostajia löytyy vain satunnaisesti, mutta jalostetuille tuotteille näyttää tarvetta riittävän. Jos metsänomistajalla on ruista ranteessa ja kiinnostusta kansanperinteeseen, riu’ut voivat muuttua kustannuksia tuovasta roskapuusta tuloa tuottavaksi erikoistuotteeksi. Istutuksille riu’ut ovat oivallisia tukiseipäitä. METSÄLÄISEN ALLAKKA JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Jokaisella puulla on oma kasvulänttinsä, jolloin siitä tulee pyöreä ja ydin jää puun keskelle. Niissäkin riukujen tulee olla oksantapittomia ja nätisti perinteiseen tapaan vesurilla aisattuja. Maalaismiljöössä riukuaita on ollut jopa satoja vuosia käytetty pihapiirin komistus ja tehokas este eläimille, joko pysyä aidan ulkotai sisäpuolella. JE TT A SI RO LA ja laavujen lattioina, kattovärkkeinä ja grillikotien rakennustarpeina. R iukujen pystyhinta on pyöreä nolla. Sitten niitä poistetaan raa’alla harsintahakkuulla muutaman vuoden välein. Ennakkoraivaus maksaa, mutta se on välttämätön. Tässä ryöstöhakkuussa jätetään kyllä alle metrisiä kuusia kasvamaan, sopivaan kohtaan pitempiäkin, jotta ne taas venyisivät riukumittaan ennen seuraavaa hakkuuta. Metsuriakin alikasvos hidastaa. Riukuja käytetään myös latojen K uitupuuta pienempi, ?rmalle kelpaamaton pikkupuu kaadetaan usein maahan ennen harvennushakkuuta. Se on kaunis ja kestää vähintään sen, minkä maalattu puuaitakin. Ranteen vahvuinen alikasvoskuusi onkin arvokkaampi kuin vierellä köllöttävä komea kuitupuu. Oikea ryöstöhakkuu tehdään juuri ennen tulevaa ylemmän jakson harvennusta, jotta riu’uista ei olisi haittaa koneille. Kaikki kilpailevat kohti valoa tasapäisesti. Konekuskin on nähtävä kaadettavat puut kunnolla, jotta poistettavan puun valinta onnistuisi hyvin. Meikäläinen taitaa nyt napata voiton kasvattamalla puita samassa paikassa molemmilla menetelmillä. luontaisesti syntyneiden alikasvoskuusten varttua riukumittaan. Puut pystykarsitaan ja harvennetaan normaalilla laatuharvennuksella
CARRIL KOHO KOHTIA METSÄNTUTKIMUS MAKASIINI • 1508_.indd 46 27.6.2013 16.33. TEKSTI KARI MIELIKÄINEN KUVAT METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN KUVA ARKISTO, ESA/P. Maanmuokkaus, uudistamismenetelmät, puiden latvukset ja juuristot, kasvu ja laatu, harvennusmallit, ojitus, puun korjuu ja metsävarat ovat esimerkkejä mittauksiin perustuvista tiedoista, joita on käytetty valtakunnallisten suositusten ja kannattavuuslaskelmien pohjana. Tutkimuksen pitkäjänteisyys on noussut arvokkaaksi yllättävillä tavoilla. V uonna 1917 perustetun Metsäntutkimuslaitoksen työn parhaat hedelmät perustuvat huomattavalta osin käytännön kokeisiin: suomalaisessa metsäluonnossa tehtyihin laajoihin ja pitkäaikaisiin mittauksiin ja seurantoihin. Vanhat kokeet ja havaintosarjat ovat antaneet kerta toisensa jälkeen vastauksia myös uusiin kysymyksiin, joita ei ole osattu kokeita perustettaessa aavistaakaan. Professori Kari Mielikäinen on poiminut esimerkkejä siitä, mitä pitkäjänteisyys tutkimuksessa tarkoittaa. Metsäntutkimuslaitoksen historia yltää jo lähes sataan vuoteen. Näitä kysymyksiä ovat muun muassa puulajija puualkuperäkokeet, ilman epäpuhtaudet ja ilmaston muutos sekä maaperän ja vesistöjen suojelu. Laajojen tutkimusaineistojen vahvuus on se, että tulokset on voitu yleistää eri tavoin käsiteltyihin metsiin koko maan alueella
Maastotyössä ei menty korkealta, mutta kuitenkin kovaa. Kuvassa on Euroopan avaruusjärjestö ESA:n uusin satelliitti Sentinel 2, jonka kuvien tarkkuus on noin 10 metriä. Yhdeksässä vuosikymmenessä inventointimenetelmät ovat muuttuneet. Metsävaratieto on antanut pohjaa tehokkaalle ja kestävälle metsien käytölle. inventoinnissa kerätään maastosta, kartoilta, tilastoista ja satojen kilometrien korkeudessa lentävistä satelliiteista aiempaa huomattavasti laajempi ja tarkempi tietoaineisto. Ensimmäiset inventoinnit tehtiin kulkemalla pitkiä linjoja läpi koko maan ja mittaamalla eteen sattuvissa metsissä tuhansia koealoja. Parhaillaan toteutettavassa valtakunnan metsien 11. Aitaa ylittävä inventoija 1930-luvulla ja Euroopan avaruusjärjestön Sentinel 2 -satelliitti 70 vuotta myöhemmin. Monet Länsi-Euroopan sivistysvaltiot pääsivät samaan vasta vuosituhannen lopulla. ENSIMMÄISENÄ INVENTOIMAAN Maailman ensimmäinen valtakunnan metsävarojen inventointi tehtiin Suomessa jo 1920-luvun alussa. MAKASIINI • 1508_.indd 47 27.6.2013 16.33. Matkaa tehtiin kävellen ja yösija etsittiin vastaan osuvista taloista, ellei sitten yövytty teltassa tai avoimen taivaan alla
SIEMENIÄ SIIRTÄMÄSSÄ Pitkäaikaisten maastokokeiden vahvuuksia ovat olleet saatujen tulosten ohella uudet yllättävät kysymykset. Toisessa kuvassa sama koeala vuonna 1991. Vanhat kokeet ovat nykyisin tehokkaassa uusiokäytössä. Tämän saivat karvaasti kokea myös Lapin laajoja hakkuuaukeita metsittäneet ammattilaiset. Tulosten mukaan kuusta voidaan siirtää muutamia satoja kilometrejä pohjoiseen, mutta mäntyä ei. Professori Olli Heikinheimon vuonna 1931 perustama kuusen alkuperä koe, jossa oli 18 siemen alkuperää eri puolilta Eurooppaa Solbölen tutkimus alueella Tammisaaressa vuonna 1940 (Kajaanin alkuperä). Vastaus on, että ne kasvavat etelässä kaksin verroin paremmin kuin Lapin kylmyydessä. Metlan ensimmäinen ylijohtaja, professori Olli Heikinheimo perusti 1920-luvulla laajoja siemenensiirtokokeita. METSÄNTUTKIMUS MAKASIINI • 1508_.indd 48 27.6.2013 16.33. Etelästä tuodut männyntaimet kuolivat sienitauteihin kylmällä 1960-luvulla. Hän halusi tutkia, voidaanko puiden siemeniä ja taimia siirtää etelästä pohjoiseen. Lapista etelärannikolle aikanaan siirretyt mäntyja kuusialkuperät kertovat tämän päivän tutkijoille sen, miten puumme pärjäävät neljä astetta lämpenevässä ilmastossa
SOIDEN OJITUS ON TUOTTANUT NOIN MILJOONAA KUUTIOMETRIÄ UUTTA PUUTA. Metsäntutkimuslaitoksen osuus suometsätaloudessa on perustunut professori, sittemmin ylijohtaja Olavi Huikarin johdolla tehtyyn tutkimustyöhön ojituksen ja lannoituksen vaikutuksista puuntuotokseen ja soiden ekologiaan. SUO SIELLÄ, VETELÄ TÄÄLLÄ Ojituksen ensikokeilut tehtiin 1930-luvulla, jolloin ojat kaivettiin lapiolla. Soiden ojitus on tuottanut noin 300 miljoonaa kuutiometriä uutta puuta, jonka saaminen pois suolta maailman markkinoille on tämän päivän kuuma kysymys. Heikoimmat ojitusalueet ennallistetaan tukkimalla ojat tai antamalla ojien tukkeutua itsestään. Noin puolet Suomen kymmenestä miljoonasta suohehtaarista on ojitettu. Lähes yhtä kuuma on kiista humuspitoisista ojavesistä, joiden aiheuttamiin haittoihin kiinnitetään ojia perattaessa huomiota. Noin 5–10 prosenttia tehdyistä ojituksista on osoittautunut taloudellisesti kannattamattomiksi. MAKASIINI • 1508_.indd 49 27.6.2013 16.33. Sittemmin ojat on kaivettu traktorikaivureilla ja tela-alustaisilla kaivinkoneilla. Ojuri ihailee työnsä jälkeä Raivolan tutkimus alueella Karjalan kannaksella vuonna 1930, Caterpillar työssään 1960-luvulla ja umpeen kasvanut oja puustoisella suolla Kankaanpään Mustakeitaalla. Koneaikaan siirryttiin 1960-luvulla, silloin ojaa syntyi Caterpillarin vetämillä oja-auroilla
Tämän seurauksena suurimpiin puihin kohdistuvat harsintahakkuut kiellettiin vuosikymmenien ajaksi ja siirryttiin parasta puustoa säästäviin alaharvennuksiin. HARSINNAN PALUU Professori Risto Sarvas tutki 1940-luvulla määrämittaharsittujen metsien puuntuotoskykyä. Yli 40 vuotta harsintajulkilausuman jälkeen Metlassa ryhdyttiin jälleen tutkimaan metsän kasvatusta eri-ikäisenä. Hän perusti laajan koesarjan, jossa verrattiin tasaikäisen metsän alaja yläharvennusten tuotosvaikutuksia. Vaikka koetulokset ovatkin toistaiseksi alustavia, on eri-ikäisen metsän kasvatus tulossa sallituksi valmisteilla olevassa metsälaissa. TUTKIMUKSEN MUKAAN MÄNNIKÖT, JOISTA KAIKKI TUKKIKOKOINEN PUUSTO OLI HAKATTU POIS, KASVOIVAT HEIKOSTI. Tulosten mukaan erityisesti hoidettujen männiköiden viimeisissä harvennuksissa kannatti poistaa myös suurimpia puita, jos metsään jäi kasvamaan riittävästi terveitä ja laadukkaita metsikön ”toiseksi suurimpia” puita. Menetelmän tuleva suosio riippuu ratkaisevasti siitä, millaisia kokemuksia ja millaista puun hintaa metsänomistajat saavat hakkuissaan. Risto Sarvaksen harsintatutkimuksen koeala 61 Marttilan kunnan Karvelan kylässä vuonna 1938 ja eriikäisen metsän kasvatuksen koe Vesijaon tutkimus alueella Padasjoella vuonna 2009. Tutkimuksen mukaan männiköt, joista kaikki tukkikokoinen puusto oli hakattu pois, kasvoivat heikosti. Kuusi arvostettua metsäasiantuntijaa antoikin 1948 julkilausuman, jossa metsän hävityshakkuut tuomittiin. METSÄNTUTKIMUS MAKASIINI • 1508_.indd 50 27.6.2013 16.33. Isoimpien puiden hakkuisiin palasi seuraavan kerran 1960-luvulla professori Yrjö Vuokila
EI TYPPI TAPA Tehometsätalouden lupaavimmat menetelmät olivat 1960-luvun alussa ojitus ja lannoitus. Nyt koealat ovat arvokkaimmillaan tutkittaessa maataloudesta ja liikenteestä tulevan typpilaskeuman vaikutuksia metsän puihin, aluskasvillisuuteen ja pohjavesiin. Sijoitetulle rahalle sai parhaimmillaan yli 20 prosentin vuotuisen koron. Kokeet osoittivat kivennäismaiden typpilannoitukset lähes uskomattoman kannattaviksi. Onneksi lannoituskokeita jatkettiin entiseen malliin. Laajoissa lannoituskokeissa metsiin kylvettiin maaperästä riippuen muutamassa vuosikymmenessä tonneittain typpeä, fosforia ja kalia. MAKASIINI • 1508_.indd 51 27.6.2013 16.33. Käytännön metsänlannoituksen suosio romahti 1980-luvulla kahdesta syystä. Valtio lopetti kannattavan lannoituksen tukemisen samaan aikaan, kun pelko ilmansaasteista teki typestä ihmisten mielissä myrkkyä. Metsänlannoitusta heli kopterilla Lopen kunnassa ja tutkimusmestari Pertti Niemi näytteenotossa Ilman epä puhtauksien vaikutus metsiin -projektin metsikkösadanta koealalla Vilppulan tutkimus alueella vuonna 1985. Tulosten mukaan varttuneissa metsissä typpilannoite ja ilmasta tuleva typpilaskeuma sitoutuvat tehokkaasti kasvillisuuteen lisäten biomassan tuotosta
Osa kuusista myös kuoli äkillisesti. Säätilastojen tarkastelu osoitti, että alkukesien sademäärät olivat pudonneet puoleen normaalista. Kuivuus, myrskytuhot, tyvilaho ja kirjanpainaja on lueteltu tekijöinä, joiden vuoksi kuusi tulee kärsimään, ellei peräti häviämään tulevissa ilmaston muutoksissa. Tutkijoiden ja metsänomistajien mittaukset osoittivat Etelä-Suomen kuusten pituuskasvun pudonneen usean vuoden ajaksi lähes puoleen aiemmasta. Meillä yksinkertaisesti on nykyisin aiempaa enemmän myrskyille alttiita kuusikoita, joiden voimakkaat harvennukset vielä pahentavat tilannetta. Kuusen ajoittainen huonovointisuus ei ole uusi ilmiö. Ongelmistaan huolimatta kuusi on edelleen Euroopan taloudellisesti tärkein puulaji niin meillä kuin Keski-Euroopassakin. (Esko Kankaan alkuperäisjulkaisusta vuodelta 1946, Acta Forestalia Fennica 47 ). Toisessa kuvassa Tapaninpäivänä 2011 Hannumyrskyn kaatamaa kuusikkoa Solbölen tutkimus alueella Tammisaaressa. Tuhot eivät aiheudu kuitenkaan myrskytuulten voimistumisesta, vaan Euroopan kuusikoiden ikääntymisestä ja järeytymisestä. KUUSEN RISKIT Viime aikoina kuusen kasvatus on ollut melkoisen huhumyllytyksen kohteena. Kesät muuttuivat kuivemmiksi myös 1990-luvun alussa, jolloin asiasta seuraavan kerran kohistiin. Jo 1930-luvulla kuusikoiden neulaskato ja hyönteistuhot noteerattiin Metsälehden palstoilla ja asiaa tutkittiin. Kuvat kuusikoiden myrskytuhoista ympäri Eurooppaa ovat olleet karua katsottavaa runsaan vuosikymmenen ajan. Harvennettu kuusikko Tuusulan Ruotsinkylässä vuonna 1929 ja sama metsikkö runsaasti neulasiaan menettäneenä eli harsuuntuneena 11 vuotta myöhemmin. METSÄNTUTKIMUS MAKASIINI • 1508_.indd 52 27.6.2013 16.33. Syyt liittyivät puiden perimään ja maaperään. Kuolleiden puiden lähempi tarkastelu paljasti, että puut olivat olleet kuolemaisillaan useita kertoja aiempinakin kuivakausina
Mäntyjen vuosilustot viittaavat myös siihen, ettei aiempien muutosten syyllinen ollut ihminen, vaan aurinko ja Atlantin valtamerellä vaikuttava Golf-virta. SÄÄN JA ILMAN SÄÄTÖÄ Varsin monet tutkijat ja valtaosa tiedotusvälineistä uskovat Suomen ilmaston voimakkaaseen lämpenemiseen ja sään ääri-ilmiöiden yleistymiseen. VUOSITUHANSIEN TAKAISET JÄREÄT MÄNTYRUNGOT KERTOVAT LÄMPÖ JA KYLMÄKAUSIEN SÄÄNNÖLLISEN EPÄSÄÄNNÖLLISESTÄ VAIHTELUSTA. Lämpenemisen uskotaan aiheutuvan yksinomaan ihmistoiminnan ilmakehään päästämästä hiilidioksidista. Lapin pikkujärvistä nostetut vuosituhansien takaiset järeät mäntyrungot kertovat lämpöja kylmäkausien säännöllisen epäsäännöllisestä vaihtelusta viime jääkauden jälkeisten 10 000 vuoden aikana. Auringon vaikutus oletetaan tietokonemalleissa olemattomaksi. Tykky lumen painamaa kuusikkoa Paljakan tutkimus alueella Puolangalla vuonna 2005 ja kuusi tuhatta vuotta sitten inarilaisen pikku lammen pohjamutiin kaatuneita järeitä mäntyjä. Nämä kaksi tekijää voivat aiheuttaa meille yllätyksiä ja kylmää kyytiä myös tulevaisuudessa. Männyt kertovat silloisen ilmaston poikkeuksellisesta lämpimyydestä. MAKASIINI • 1508_.indd 53 27.6.2013 16.33
Helppokäyttöinen simulaattori on mahdollista ladata omalle tietokoneelle, jonka jälkeen Mitä tapahtuu, jos. -tyyppinen omien metsien tarkastelu on mahdollista. Sittemmin tiedot on muokattu matemaattisiksi malleiksi hakkuulaskelmien laatimiseksi. Männikön harvennus koe Punkaharjun tutkimus alueella vuonna 1924 ja pino tutkimusjulkaisuja, joihin koe aloilta mitattu tieto tiivistetään. Mittaustiedot on puettu tietokonemallien muotoon ja syötetty Metlassa kehitettyyn Motti-simulaattoriin. PALJON ARVOKASTA NOPEASTI Puuntuotostutkimuksen ensimmäinen professori oli Yrjö Vuokila, jonka mottona oli 1970-luvulla ”mahdollisimman paljon, mahdollisimman arvokasta, mahdollisimman nopeasti”. METSÄNTUTKIMUS MAKASIINI • 1508_.indd 54 27.6.2013 16.33. Motilla metsänomistaja, alan ammattilainen tai tutkija voi haarukoida yksittäisen metsikkökuvion tai suuremman metsäalueen kasvatusvaihtoehtojen tuotosja talousvaikutuksia. Tuhannet toistuvasti mitatut ja lasketut koealat ovat luoneet tietopohjan metsien kasvumalleille, harvennusohjeille ja taloudellisille jatkolaskelmille
LOPUSSA KIITOS SEISOO Valtakunnan metsien inventointeihin ovat puustomittausten ohella kuuluneet määrävälein myös kasvillisuuskartoitukset. Toisessa kuvassa Metlan tutkijat ottavat vastaan valtion tiedonjulkistamispalkintoa valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa opetusministeri Maija Raskilta vuonna 2003. MAKASIINI • 1508_.indd 55 27.6.2013 16.33. Palkittu kirja Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa antaa ajattelemisen aihetta myös omien metsiensä hoitoa suunnitteleville metsänomistajille. Ensimmäisessä kuvassa kasvillisuutta kartoitetaan VMI-koealalla vuonna 1938. Sittemmin toistetut kartoitukset ovat tulleet entistä arvokkaammiksi metsien rakenteen muutosten tulkinnassa. Valtakunnan metsien inventoinnin kasvillisuuskartoitusta Hauholla 1938 ja tutkijat Smolnassa runsas puoli vuosisataa myöhemmin. Kartoitukset ovat tuoneet alun perin tietoa metsien tuottokykyyn liittyvistä metsätyypeistä. Tänä päivänä ne vastaavat myös ympäristöväen kysymyksiin metsätalouden vaikutuksista metsäkasvillisuuteen. MITTAUSTIEDOT ON PUETTU TIETOKONEMALLIEN MUOTOON JA SYÖTETTY MOTTI SIMULAATTORIIN
Eduskunnan maaja metsävaliokunta kantoi myös huolta markkinoiden luottamuksesta ottaessaan kantaa lakiesitykseen. O sana metsälainsäädännön uudistuksia on uusittu myös puutavaran mittauslakia. Puukauppatilitys kun määräytyy korjatun puuston perusteella. Todellisuudessa ostajien välillä on suuria eroja. Hinnalla on toki ratkaiseva merkitys, mutta ei yksistään. Jos jokainen puunostaja ottaisi puun aina talteen metsänomistajan kannalta parhaalla tavalla, ei puun katkontaan tarvitsisi kiinnittää huomiota. /kolumnit. Onneksi metsänomistajalla on työkalut korjuun valvontaan. Auto pitäisi vaihtaa ja vähän kattoa uusia. Juuri voimaan tulevassa laissa on joitain muutoksia aiempaan, mutta katkontatietojen saatavuuteen ei ole tulossa muutoksia. Kaikkien metsänomistajien kannattaa pyytää katkontatiedot ostajilta. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.. Tämä pätee osin myös puunkorjuuseen. Pienemmät puut ovat tuolla rankakasassa. Lisäksi metsänhoitoyhdistykset pystyvät aiemmin kertyneen katkonta-aineiston avulla arvioimaan etukäteen, miten puunostaja tulee korjuun hoitamaan. KOLUMNI säilymisen puumarkkinoilla. Naapuri ihmettelee paksuja kuitupuupöllejä poiketessaan katsomaan, että puut on kasattu oikeaan paikkaan. Valiokunnan mukaan katkontatiedot on luovutettava niin laajasti, että puukauppasopimuksen toteutuminen voidaan varmentaa. Jokaisesta hakkuukohteesta syntyy metsäkoneelle tarkka tieto katkotusta puusta. Puuta kasataan rajanaapurin palstalle. MARKO MÄKI HAKOLA Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtaja. ”Hyvältä näyttää, hieno tekemisen meininki”, toteaa metsänomistaja. Mikäs siinä on metsänomistajan myhäillessä, tukista tuli kunnon tili ja energiapuullekin muutama euroa motille hyvän asiakkaan lisää. Tukista maksetaan tukin hinta ja kuitupuusta kuidun hinta. Metsään päästyään isäntä toteaa: ”Ei hätää, tuo on pikkutukkia. ”Onneksi älysin pyytää useampia tarjouksia ostajilta, kovasti oli ostajissa eroja”, myhäilee metsänomistaja. Ostajia vertailtaessa pitäisikin huomioida sekä puun hinta että katkonta. Tulee pidempää ja lyhempää tavaraa, ohuempaa ja paksumpaa puuta. Eräs kokenut luottamushenkilö totesi minulle luottamuksen olevan hyvä, mutta kontrollin parempi. Menoja syntyy useammin, mutta tuloja ansaitaan vain aktiivisella puukaupalla. M etsätalouden kannattavuus on usean tekijän summa. R yske metsässä jatkuu. Puukaupassa katsotaan turhan usein ainoastaan korkeinta yksikköhintaa. ”Ei tainnut naapuri tietää katkonnan merkityksestä, ei pelkkää mäntytukin hintaa kannata tuijottaa”, toteaa ihmettelijä itsekseen. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MAKASIINI • MAKASIINI • 1516_.indd 56 27.6.2013 16.34. Naapuri tietää, että hyvä puun katkonta voi lihottaa metsänomistajan tilipussia viidellä eurolla kuutiometriltä huonoon katkontaan verrat tuna. Valiokunnan linjaus on hyvä, koska se takaa luottamuksen M etsässä käy ryske, puuta katkeaa ja kaatuu. Laajat tiedot ovat edelleen niin ostajien kuin myyjienkin saatavilla. Ero voi olla nelinkertainen jokaiselle väärälle puolelle siirtyvälle motille. Huolissaan hän soittaa puuta myyneen isännän paikalle. Tämän aineiston ja vaikkapa metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan avulla metsänomistaja pystyy tarkistamaan korjuun toteutuksen. Maksoivat muuten rangastakin kuitupuun hinnan.” P uukaupassa on kyse luottamuksesta. Menoja syntyy useammin, mutta tuloja ansaitaan vain aktiivisella puukaupalla. Naapuri ihmettelee, kun järeä kuitupöllipino kasvaa. Metsänomistaja antaa sopimuksen mukaisesti puunostajalle oikeuden hakata puut pois metsästä. Tiedätkö kuinka puusi katkotaan. Tiesivät pojat yhdistyksessä, että tämä ostaja katkoo puut hyvin. Puukaupparahat tulevat tarpeeseen. Jos puunostaja ottaa tukin huonosti talteen, voi metsänomistaja menettää paljon
OSALLISTU KESÄKILPAILUUN! Lähetä kuva polttopuusta, voit voittaa hopeisen kuksan. Kilpailu päättyy 30. Julkaistuista kuvista lähetämme muistoksi pienen hopeisen kuksan. Sitä meillä on aina käytetty, ja nykyään kulutus vain kasvaa. PE KK A VÄ Ä N Ä N EN / IL O M A N TS IN KU VA A RK IS TO KA LE RV O O JU TK A N G A S RO D EO MAKASIINI • 1521_.indd 57 27.6.2013 16.35. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kymmenen kirjapalkintoa. Parhaat kuvat ja kertomukset julkaisemme lokakuun Metsälehti Makasiinissa. Klapeja palaa takoissa, kiukaissa ja muissa tulipesissä nelisen miljoonaa kuutiometriä joka vuosi. Lähetä meille polttopuuaiheinen kuva, uusi tai vanha, ja siihen liittyvä noin puolen liuskan mittainen teksti. VOIT LÄHETTÄÄ KUVAN JA TEKSTIN sähköpostilla osoitteeseen makasiini@metsalehti.. METSÄLEHDEN JUHLAVUODEN kesäkilpailun aiheena on polttopuu. Kuva voi kertoa esimerkiksi kesän polttopuu-urakasta, tavallista hienommasta pinosta tai puun polton tunnelmasta. syyskuuta 2013. tai postitse osoitteeseen Kesäkilpailu, Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki
Kuin tikapuita pitkin menisi. METSÄN PUUT MAKASIINI • 1520_.indd 58 27.6.2013 16.38
Kyllä, kuusi puskee ja puikkelehtii jätkän lailla, ottaa aina oman paikkansa. Kuin tikapuita pitkin menisi. Kunnes yhtenä kauniina kesäpäivänä hän on poissa. Kuusen kohdalla epäröin. O ltiin kuljettu kankaalla jytkypetäjikössä, asteltu alamaita koivikon valossa ja vaellettu varjoisan kuusikon läpi. Männystä ja koivusta olen enimmäkseen samaa mieltä. Hän on huomannut synkällä havuoksalla kirkkaankeltaisen perhosen. Kuusi on lättähattu, jätkä. Tekee mieli kiivetä. Sitten vastaus oli valmis. Nyt seistiin kallion laella. Mutta yhtä lailla sen olemuksessa on vanhaaemäntää, lempeää isoäitiä. Maassa voi tuntua, että kuusella on hiukan köyhät ympyrät ja että tässä se vain seistä pönöttää, mutta oksistossa tajuaa puun laajan vaikutuspiirin. Miesväki menee ja tulee, täditkin hosuvat asioillaan, mutta isoäiti on aina läsnä, ihan niin kuin kuusi. ”Mänty on metsän kuningas. Hautajaisvieraiden tummaa joukkoa ympäröi tumma kuusiaita. KUNINGAS, ISOÄITI JA MORSIAN Kirjailija Petri Tammisen ja valokuvaaja Esko Keski-Vähälän yhteistyönä syntyivät muotokuvat kolmesta pääpuulajista. Isoäitikin on aina kotona, mutta näkee silti kirkolle asti ja tietää mitä pojat siellä tekevät. Kaikki muu muuttuu, isoäiti pysyy. Yksi pikkulapsista erkanee porukasta ja kulkee kuusiaidan äärelle. Se on helppoa. Millaisia hahmoja ne sinusta ovat?” Puualan mies mietti. Koivu on morsian.” A ina kun kuljen metsässä, muistelen puualan miehen vastausta ja mietin, pitääkö määritelmä paikkansa. Ja ihan niin kuin isoäidin esiliinan helmat ulottuvat lattiaan, on kuusikin maasta asti yhtä ja samaa havuoksien hellyyttä – ainakin avoimella paikalla kasvanut emäkuusi. Syvänvihreät, maataviistävät oksat oikein kutsuvat syliinsä. Oli sopiva hetki kysyä: ”Sinä kun olet touhunnut ikäsi puiden kanssa, niin kuinka luonnehtisit mäntyä, kuusta ja koivua. Hän oikein istahti alas ja katseli kaukaisuuteen. TEKSTI PETRI TAMMINEN KUVAT ESKO KESKI VÄHÄLÄ MAKASIINI • 1520_.indd 59 27.6.2013 16.38. Kun siihen syliin käy ja katsoo ylös, huomaa että samanlaisia oksia jatkuu taivaaseen asti – niin kuin uuttera hullu olisi porannut rungon täyteen reikiä ja työntänyt jokaiseen heinäseipään
Talvella sama koivurivistö näyttää sotilasosastolta, nokeentuneissa lumipuvuissaan. Lokakuisen maantien varressa istutuskoivujen apeat rivit huiskuttavat viimeinen värinhuokaus latvuksissaan. Niin kuin sata elovenatyttöä hyräilisi kulkijan kunniaksi. K oivu ei ota syliinsä ketään, sen sielu asuu kaukana latvuksissa, kulkijan ulottumattomissa. Veijo Meri on kuullut tämän koivujen hyräilyn: ”Koivut olivat kauniita kuin pitsit, ilmavia kuin linnanpihat, valkoisia kuin kuningattaren jalat, puhtaita kuin kolme kertaa kotona pesty lakanapyykki.” Niin läpikotaisin tuttu koivu meille on, että helposti unohtaa, kuinka oudolta puu saattaa ulkomaan ihmisestä näyttää. Joskus kotiin johtaa kokonainen koivujen kuja. Syvän etelän bluesmies kävi muutama vuosi sitten Porin Jazzeissa soittamassa. Eikä ihme, että juhannuksena koivu ryöppyää ovenpielissä ja että seurantalon romanttisen näytelmän lavasteet ovat yhtä koivunvihreää. Koivu on elämän puu. Ei ihme, että Suomi-?lmissä kamera nousee koivun latvoihin heti suudelman jälkeen, vähän ennen intohimoa. Syksy on sitä, että koivut luovuttavat. ”Upeaa ympäristötaidetta”, hän kehui, ”olette maalanneet puiston puut valkoisiksi!” METSÄN PUUT MAKASIINI • 1520_.indd 60 27.6.2013 16.38. Onneksi rungon sileää pintaa voi silitellä. Mutta kevään ensimmäinen impressio vihreää, ja taas mennään: nyt koivurivistöt ovatkin muodostelmaluistelijoita sievissä mekoissaan. Koivu ja tähti ovat kartta kotiin. Nuoren koivun kohdalla se tuntuu jo samalta kuin pitäisi sievää naista ranteesta. Hyvin hiljaista ja ujoa ja kalpeaa naista. Suuri yksinäinen syyskoivu: kuin uupunut ihminen, joka pitkän matkan jälkeen pudottaa laukkunsa eteisen lattialle. Saunan lauteilla vihtova ei lyö itseään koivunlehdillä, hän lyö itseään elämällä, yrittää hukuttaa itsensä elämän lehtiin
Koivun sielu asuu latvuksissa. MAKASIINI • 1520_.indd 61 27.6.2013 16.38
Kuningas. METSÄN PUUT MAKASIINI • 1520_.indd 62 27.6.2013 16.38
Ja sitten tapahtuu ihme, murrosikäisestä tulee aikuinen. Tamminen on tuotokseensa tyytyväinen. Vuosien ajan kirjailija oli pohtinut, miten pukisi näkemänsä sanoiksi. Suomalaisten sielussa. Viimein kirjaksi kaavailtu tarina ”Suomen puut” tiivistyi lehden sivuille napakaksi kuvaelmaksi. He pyysivät metsissä päivittäin liikkuvia miettimään ja kuvailemaan tapaamiensa puiden olemusta. Kirjailija puolestaan etsii oikeita sanoja metsätöiden lomassa omalla mökkitontillaan. Sen näkeminen jonain muuna vaatii aina hetken hiljentymisen”, Tamminen sanoo. Kaupunkien keskustassa. Mutta suurimmallakin on suurempansa, kuninkaallakin isänsä. Metsissä. ”Sitä on opittu ajattelemaan, että koivu on koivu. S iellä ne ovat ja kasvavat – kuningas, isoäiti ja morsian – maamme henkisen ja taloudellisen elämän merkkihenkilöt. Niiden täytyi olla peräisin joltakin kehittyneemmältä planeetalta. Metsä puineen on ollut kummallekin läheinen nuoresta pitäen. Niin kuin kaupungin katujen pulut ovat aina aikuisia, näyttävät myös suuret männyt olleen suuria aina. Se näyttää paremminkin liikuttavalta. B iologianopettajani oli sitä mieltä, että avaruusolioita on olemassa ja että ne ovat vieläpä hyvin yleisiä: me vain nimitämme niitä puiksi. Tuollainen impressionistinen sipaisu jättää enemmän tilaa lukijoiden omille mielikuville.” Apua metsämiehiltä Avukseen Tamminen ja Keski-Vähälä haastoivat lukuisat metsäalan ammattilaiset. Samalla kiteytyi Tammisen kunnianhimoinen projekti suomalaisten puiden muotokuvista. Tuollaisen metsän vanhimman, känkkäräoksaisen männyn kuulee ennen kuin sen näkee. Männyn koko olemus huokuu johtajuutta. Yhteen heidät toi Salon Seudun Sanomien toimituksessa vietetyt kesät 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Petri Tamminen Esko Keski-Vähälä sekä kuusen syliinsä kutsuvat tummanvihreät oksat. Pihoilla. Puolen vuoden jälkeen omien ja jaettujen kokemusten pohjalta syntyivät kuvat aina läsnä olevasta kuusesta, naisellisesta koivusta ja ylväästä männystä. Apua pyydettiin myös metsäammattilaisilta. Toisin sanoen vanha kuningas, kruunusta luopunut. Tammisen askelmerkkejä kuunnellen Keski-Vähälä kuvasi puita eri vuodenaikoina ja löysi koivun sielun latvuksista, pörhistelevät murrosikäiset männyt kankaalta Muotokuvien maalarit Puiden tarinat vaativat tekijöiltään vuosien kypsyttelyn. Tätä rajaa mänty hipoo. Jos puut ovat avaruusolentoja, kylmään Pohjolaan asettuneen retkikunnan johtaja on mänty. Keski-Vähälä on kuvannut metsää kameran etsimen läpi lukemattomia kertoja kolmekymmenvuotisen uransa aikana. Kirjailijan ja valokuvaajan yhteistyönä metsätalouden kolme tärkeintä puulajia saivat omat henkilökuvansa Metsälehti Makasiiniin. Todisteena opettaja piti puiden ylivertaista elämäntapaa. MAKASIINI • 1520_.indd 63 27.6.2013 16.38. Terhoja ja pöllimetsää Keski-Vähälä muistaa lapsuuden lukemattomat pöllien ajossa kuluneet hiihtolomat Ullavassa, ja Tamminen taskun pohjalle piilotetut tammenterhot Turun Ruissalossa ja Velkuan saarella. Viime vuosina hän on kuvittanut myös Metsälehteä. Suuren yleisön tietoisuuteen hänet nosti vuonna 2006 Finlandia-ehdokkaana ollut Enon opetukset sekä viime vuoden Runeberg-palkintoehdokas Rikosromaani. Siitä lähtien yhteistyö on jatkunut. Murrosikäinen mänty ei tiedä ylväydestä mitään. ”Halusin kuvin löytää puun inhimillisen ja persoonallisen puolen”, Keski-Vähälä kertoo. ”Jos kuvaa lyyrisesti jotakin näin konkreettista, mitta ei voi olla kovin pitkä. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT ESKO KESKI VÄHÄLÄ Alati vierellämme olevat hahmot – puut – ansaitsevat omat muotokuvansa. Ihan kaikkialla tässä metsien maassa, niin että suomalaisen käsilaukusta tai puvunhousujen upslaagista löytyy aina neulanen tai koivunsiemen. Tästä ajatuksesta syntyi kirjailija Petri Tammisen ja valokuvaaja Esko Keski-Vähälän esitys kuusesta, koivusta ja männystä sanoin ja kuvin. Vuodesta 1994 työkseen kirjoittanut Tamminen on tulkinnut metsää, sen puita ja metsätöitä lyhytproosallisin keinoin monissa teoksissaan. Isoäiti, morsian ja kuningas saivat oman tarinansa. Onneksi polleaa vaikutelmaa loiventaa rohtunut runko, sen inhimillinen puna kuninkaan muuten niin jylhillä kasvoilla. Tehtävä ei ollut helppo. Missä välissä se kävi, yhdessä yössäkö. Kuinka humisevan ylväs puu oikeastaan voi olla, ilman että se jo näyttää koppavalta. Se pörhistelee ja oikoo itseään kuin miettien, mihin nämä kaikki eripariset raajat laittaisi. ”Lehdissä on jokaisesta keskisarjan julkkiksesta sata juttua vuodessa ja heidän koiristaan kymmenen, mutta nuoret eivät enää erota kuusta männystä ala-asteella saati ehkä yläasteellakaan”, Tamminen sanoo. Kuvaaja palaa puiden siimekseen yhä uudelleen ja yrittää saada kokonaisuuden mahtumaan yhteen rajattuun ruutuun. Se pitää jatkuvaa pientä narinaa ja nitinää, niin kuin harmajapäinen ukko murahtelisi kiikkustuolista maailman menolle: ”Jaa jaa”, ”Jaa jaa”
tutuksesta mättäiden päällä olevien taimien keskipituus oli 66 senttimetriä ja mättäiden välissä 44 senttimetriä. Alueella oli mäntyjä 3000, kuusia 6000 ja hieskoivuja 40000 kappaletta hehtaarilla. Nykyisin suolla on puustoa 200 kuutiota hehtaarilla, josta mäntyä on 155 ja kuusta 45 kuutiota. . Suoalue ojitettiin ja sille tehtiin kaivurimätästys. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Tila oli Lavilan kartanon torppareiden karjalaitumena 1800-luvulla. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.. Kahdeksan vuoden kuluttua istutuksesta mäntyjen pituus mättäillä oli neljä metriä ja mättäiden välissä 2,5 metriä. Tämä oli ensimmäinen kaivurimätästyshanke Porin metsänparannuspiirissä. TEKSTI JA KUVAT VÄINÖ RANTA O stin vuonna 1967 Eurajoelta metsätilan, johon kuului 1,5 hehtaarin kokoinen avosuo, Karhusuo. Metsätila oli aiemmin kuulunut ruotsalaisen sotamarsalkan Åke Tottin omistamaan Lavilan tilaan. Tilan ostaessani työskentelin silloisessa Porin metsänparannuspiirissä. Tarkoitus oli kaataa lähivuosina ylispuumännyt ja harventaa alla oleva kuusikko. Karhusuo on kuitenkin nykyään merkitty osayleiskaavassa asuinalueeksi, joten hongat saanevat humista rauhassa vielä ainakin toiset 50 vuotta. 200 mottia hehtaarilla Ensiharvennus tehtiin vuonna 1986, jolloin mäntykuitua saatiin 30 kuutiota hehtaarilta. Alla kasvavaa kuusentaimikkoa harvennettiin vuonna 2000. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Suolle kertyi syksyisin valuvesiä, ja paikalliset nuoret käyttivätkin sitä talvisin luisteluratana. MAKASIINI • 1522_.indd 64 27.6.2013 16.39. Lähetä ne meille Metsälehteen. Alkuperäiseltä suotyypiltään Karhusuo on ruohoista saranevaa, jossa turvetta on vain 40 senttimetriä. 1968 2011 Karhusuo vuonna 1968 ja 43 vuotta myöhemmin. Suunnittelin suolle heti ojituksen ja muutaman tilan kanssa yhteisen metsätien. Koemielessä istuttamani rauduskoivun taimet olivat hirvet syöneet. Kahden vuoden kuluttua isSuosta nousi hongikko Ojitusmätästys antoi taimikolle hyvän perustan. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Versosurma on vioittanut puita jonkin verran. ENNEN & NYT Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Toinen harvennus tehtiin vuonna 1996, jolloin mäntykuitua saatiin 50 kuutiota hehtaarilta. Mättäillä pisimmät puut Syksyllä 1970 inventoin Karhusuon puuston. Tulosten innoittamana Porin metsänparannuspiirissä aloitettiin esimieheni Aarne Nikkilän johdolla laajat soiden metsänviljelytyöt. Ojitettuna paikan viljavuus vastaa metsätyypiltään lehtomaista kangasta. Vuotta myöhemmin suolle istutettiin männyntaimia mättäille ja osittain myös välipaikoille
Tuolloin tilaa rajaavan Keitele-järven selältä puhaltava tuuli tuiversi esteettä paljaaksi hakatulla mäellä. Sormituntuma on lähes sama, Solariksella mahdollisesti hieman parempi.” ”OLEN ITSE TEHNYT paperia 35 vuotta, niistä 21 vuotta koneenhoitajana, ja tiedän paperinteosta yhtä ja toista. P aloniemen tilan nuori isäntä Tommi Lunttila nousee sammaloituneelle kivelle istumaan. KYSY PUUKAUPASTA H. Se on niin pienestä kiinni, luetaanko lasien läpi vai ilman, missä valossa ja onko painojälki selvärajainen.” Arvonnassa palkinnon voittivat Matti Jokiniitty Sastamalasta, Kati Luomi Siilinjärveltä ja Erkki Siitonen Ruovedeltä. Ei tarvitse käännellä lehteä, jotta heijastukset häviäisivät. Klikkaa lausetta ”Vastaa kyselyyn”. Tärkeää on, ettei paperi kiiltele valossa liikaa.” ”PAPERIN LAATUVAIHTOEHDOT olivat kaikki hyviä. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT PETTERI KIVIMÄKI VUOTTA METSÄNHOITOA MAKASIINI • MAKASIINI • ”KAIKKI LEHDESSÄ esitellyt paperilaadut ovat omalla tavallaan hyviä, mutta äänestän entistä paperilaatua, koska olen tottunut siihen. MAKASIINI • 1523_.indd 65 27.6.2013 16.40. Samassa paikassa Lunttilan äidinisä Frans Iso-Anttila katsoi kauhistuneena maisemaa 80 vuotta sitten. Iso-Anttila oli ostanut Paloniemen vuonna 1931 ja joutunut kaatamaan kaikki myytäviksi kelpaavat puut maksaakseen tilan. Solaris vaikuttaa jo sanomalehdeltä. Älkää missään tapauksessa sortuko akkainleh tien kiiltävään paperiin. Kaikki heinäkuun loppuun mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Niitä on vaikea lukea kiiltävien heijastuksien vuoksi ja ne haisevat hyönteismyrkyltä tai arsenikilta.” ”LAITOIN ETUSIJALLE Prelaserin ja toiselle sijalle Solariksen. Kyselyyn voi vastata internetissä osoitteessa www.metsalehti.. Kerro samalla, mikä tämän numeron jutuista oli kaikkein mielenkiintoisin. Toiseksi suosituin paperilaatu oli himmeäpintainen Solaris. Molempia voi lukea vanhoilla silmillä valaistuksesta riippumatta. TOUKOKUUN NUMEROSSA kaikkien kiinnostavinta luettavaa oli metsänhoidon historiaa käsitellyt artikkeli ”Papan oppien mukaan”. Voit myös lähettää puukauppaan liittyvän kommentin. Rosellin ”Mummunhammapaalla” ja vähän isommalla ”Vaarin puukolla” on visa koivuinen kahva ja parkkinahka tuppi. Kiitos kaikille palautteesta! MISTÄ PIDIT. Ohessa muutamia lukijoiden kommentteja papereista. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Voit myös käyttää tavallista postia. Valitkaa halvin tai se, minkä kotimaisuusaste on paras. Ylivoimaisesti eniten ääniä keräsi Novapress Silk, jolle Metsälehti Makasiini normaalisti painetaan. Osoitteemme on Lukijakysely, Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Kuvat ja teksti ovat hyvin katsottavissa.” ”KAIKKI VARMAAN SOPIVAT. Niinpä minun mielestäni Novapress Gloss on jo liian hyvää ja kallista. Pysykäämme siis entisessä.” ”SOLARIS EI HEIJASTELE, eikä valo häikäise lehteä selatessa ja lukiessa. . PAPAN OPPIEN MUKAAN Viimeisten 80 vuoden aikana metsänhoidon trendit ovat vaihdelleet Suomessa reippaasti. Palkintona on tällä kertaa kaksi H. Vastaamme siihen syyskuussa ilmestyvässä Metsälehti Makasiinin puukauppaliitteessä. Rosellin puukkoa, 82 euron hintainen Vaarinpuukko ja 58 euroa maksava Mummunhammas. Voit lähettää meille puun myymiseen liittyvän kysymyksen. Viime kerralla oli mahdollisuus äänestää myös mieluisinta paperilaatua. ASKARRUTTAAKO puukauppa. Hän tarkkailee ympäröivää sorjaa koivikkoa ja sen takana siintävää tummanpuhuvaa kuusikkoa Äänekoskella Mämmen kylässä. Muutokset ovat jättäneet jälkensä myös Paloniemen tilalle
LUHTA MAKASIINI • 1486_.indd 66 27.6.2013 16.46. Nykyään palokärjen löytää erämaan lisäksi kaupungin puistoista tai hautuumailta, joissa ne ovat oppineet kesyiksi. Mustasulkainen, punahattuinen ja kimakasti huuteleva palokärki oli Akseli Gallen-Kallelalle erämaan symboli
KOP KOP Viime vuosituhannen lopulla tikat olivat ahtaalla. Nyt alamäki on vaihtunut runsastumiseksi ja tuttua naputusta kuulee yllättävistäkin paikoista. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA MAKASIINI • 1486_.indd 67 27.6.2013 16.46
Metsäiset karjahaat katosivat, lahopuut perattiin, haavikot ja lepikot vähentyivät ja ylipäätään Suomen metsäluonto kuusettui. Tikoista pienin, pikkutikka, nakutteli lapsuudessani runsaslukuisena ja olinpaikkojensa vuoksi sen myös näki sukulaisiaan useammin. V eikko Huovinen huolestui aikanaan tikkojen puolesta. Lohduksi Huoviselle luonnontiede on jo aikapäiviä kurkistanut tikkojen pään sisälle: niska, kieli ja pään luut muodostavat iskuja vaimentavan kokonaisuuden, jossa aivot eivät lyö pääkalloon. Ne hakkaavat päätään suomalaiseen petäjään ja saavat hirveän migreenin, joka ei parane. Vastakohtana ihmiselle tikan niska on tarkoitettu hakkaaviin liikkeisiin. Valoisissa ja pökkelöisissä lehtimetsissä viihtyvän pikkutikan elinympäristö todellakin huonontui. Metsätalous tavoittelee luonnollisesti metsiä, joissa puut kasvavat terveinä ilman tuhohyönteisiä. Viime vuosisadan neljän viimeisen vuosikymmenen aikana pikkutikan kotimainen pesimäkanta hiipui 80 prosenttia, joka on tietenkin uhkaavan paljon. Tähän on vaikuttanut Karjalan tikkojen maahanmuutto. Aivan viime vuosina romahdus pysähtyi tai lukumäärä on jopa kasvussa. Luonnonystävät puolestaan kantavat murhetta tikkojen pärjäämisestä nykyajan elämänmenossa. LUHTA MAKASIINI • 1486_.indd 68 27.6.2013 16.46. Palokärki löysi puistot Kuitenkin tällä vuosituhannella kaikki tikkalajit ovat lisääntyneet tai pitäneet asemansa. Vuosikymmeniä sukupuuton rajalla häilynyt valkoselkätikka on nyt pesiytynyt kohtuullisen vankasti Kaakkois-Suomen haavikoihin. Tikat tarvitsevat lahopuita ja puihin pesiytyneitä toukkia ja muita hyönteisiä. Ihmispäähän paha jysäri voi tunkea pelkästään niskavaivojen seurauksena. Nykyään tikkoja voi nähdä äänekkäissä ja ärhäköissä reviiririidoissa. Useimmat tikkamme ovat levinneisyydeltään eteläisiä ja vuosikymmeniä jatkuViimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana käpytikat ovat runsastuneet valtavasti
Läntisessä Suomessa pohjantikat pesivät mielellään keskimääräistä ravinteisemmissa metsissä, Itä-Suomessa usein majavapuron tai -lammen rannalla. Ruotsissa uudistusaloille on jätetty säästöpuita, keloja ja pökkelöitä paljon kauemmin kuin Suomessa. Käpytikan peltirumpu Käpytikka syö talvella männyn ja kuusen siemeniä eikä sekään ole riippuvainen lahopuusta. Palokärjen pärjääminen heijastaakin kansalaisten uudenlaista suhtautumista luontokappaleisiin. Syyksi epäilen naapurimaan metsätalousoppeja. Juhannuksen nurkilla poikaset kurkistelevat maailmaa. VAIKKA TIKOILLA EI KOVIN HUONOSTI MENEKÄÄN, RUOTSIN METSISSÄ NOKAN KOPUTUKSEN KUULEE USEAMMIN. Vaikka tikoilla ei kovin huonosti menekään, Ruotsin metsissä nokan koputuksen kuulee useammin. Sähkötolppien peltikuvut tarjoavat huikean kaikupohjan keväiselle reviirirummutukselle. En tiedä syytä, mutta majavattomalla Pohjanmaalla olen löytänyt kaikki pohjantikan pesät suhteellisen rehevistä metsistä. Uuden metsän varttuessa ne pehmenevät oivallisiksi tikanpesäpökkelöiksi ja tikkojen jälkeen muiden kolopesijöiden kodeiksi. Pikkutikan elämä on lahojen lehtipuiden varassa ja sellaiseen se laatii myös pesäkolonsa. Erityisesti pikkuja pohjantikan tiheys vastaavissa vyöhykkeissä on paljon suurempi. Tukiksi kelpaavia puita sahataan sinne tänne melkein kolmimetrisiksi kannoiksi. Entisinä aikoina tuo tikkojen jättiläinen oli ihmisarka. Se osaa hyödyntää omaksi hyväkseen monia ihmistoimia. nut talvien leudontuminen on parantanut niiden elämää. Tulvan vuoksi kituva tai kuolemaa tekevä puusto kerää juuri pohjantikalle mieluisia hyönteisiä ja toukkia. Pohjantikan pesäonkaloa varjostaa usein sateensuoja, paksu oksa tai kääpä. Siihen ei kuitenkaan ole nokan koputtamista, että palokärjen ja käpytikan kova runsastuminen ylittää säiden muutokset. Tyypillinen palokärkiympäristö on vaihtunut Gallen-Kallelan erämaametsästä kaupunkipuistoksi tai hautuumaaksi. Aivan uusimmilla aukoilla ei voi olla huomioimatta ”tikkapuiden” suurta määrää. MAKASIINI • 1486_.indd 69 27.6.2013 16.46. Palokärki ei kaipaa lahopökkelöitä vaan isoja puita, sillä sen nokka takoo komeita lastuja terveestä männystä. Pohjoisessa luonnossa pienialaiset muutokset vaikuttavat tikkojen viihtymiseen. Kun majava patoaa metsäpuron tai pienen lammen, paikalle pesiytyy pohjantikka melkein vuorenvarmasti. Poikasten lähdettyä pesäkolo kelpaa vuosikausia monien pikkulintujen asunnoksi. Jos käpytalvi on huono tai keskinkertainen, käpytikat valtaavat lintujen talviruokintapaikat. Nykyään ei ihmisen kohtaaminen merkitse palokärjelle välitöntä haulisuihkua tai luotia rintaan, joten asutuilta mailta ja ylipäätään ruuhka-Suomesta löytyy uutta elintilaa
SUPERMARJA SASKATOON TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Saskatoonpiirakan koristeena intiaaniminttua, joka sekin on Amerikasta kotoisin. TAPIONPÖYDÄLTÄ MAKASIINI • 1517_.indd 70 28.6.2013 16.36
Margot Wikström kehitti omansa nauvolaisen pitopalveluyrittäjä Eija Lamsijärven kanssa, piirakkaa myydään Margotin tilalla ja torilla. Margot Wikström saskatoonviljelyksensä keskellä. Viereinen piirakka on mukailtu useista eri resepteistä. MAKASIINI • 1517_.indd 71 28.6.2013 16.36. Voitele piirakkavuoka. Jos ei saa saskatoonia, voi piirakan tehdä mustikoista. Kanadassa sijaitseva Saskatoonin kaupunki on saanut nimensä pensaan mukaan. Yhdistä vesi ja maissijauhot, lisää kattilaan ja kiehauta. Tilalla kasvaa runsaasti erikoismarjoja, muun muassa saskatoonia, marja-aroniaa, tyrniä, ruusukvitteniä ja karhunvatukkaa. Tämä valkokukkainen pensas on kaunis kukkiessaankin, joten se on paitsi erinomainen hyötykasvi myös puutarhan koristekasvi. SASKATOONPIIRAKKA TAIKINA G KYLMÄÄ VOITA RKL KYLMÄÄ VETTÄ MUNA , TL ETIKKAA , TL SUOLAA TL VANILLIINISOKERIA TL LEIVINJAUHETTA DL VEHNÄJAUHOJA DL MANTELIJAUHETTA , DL KAURALESETTÄ Yhdistä kuivat aineet, lisää voi nyppien. Paista 180 asteessa noin tunti. Koska saskatoonista puuttuu happamuus, osan marjoista voi korvata raparperilla tai punaisilla viinimarjoilla. Marjoja voidaan käyttää piirakoihin, hilloihin, marmeladeihin, mehuihin sekä viinin tai glögin maustamiseen tai syödä sellaisenaan tai kuivattuna. Marja ei säily kauan tuoreena, joten se pitää pakastaa pian poimimisen jälkeen. Makeat, hieman mantelinmakuiset ja mustikkaa isommat marjat kypsyvät kesä-heinäkuussa eri aikaan, niin että ne poimitaan kahdessa erässä. Pakkasenkestävyys on hyvä, joten se menestyy koko maassa. Laita puolet taikinasta vuoan pohjalle ja pistele haarukalla. Intiaanit käyttivät saskatoonmarjoja pemmikaaniin, joka on matkaeväänä käytetty kuivatun lihan, marjojen ja rasvan sekoitus. Kanadassa jokaisella marjatilalla on oma resepti saskatoonpiirakkaan. Saskatoon kasvaa muutaman metrin korkuiseksi pensaaksi, kestää hyvin leikkaamista ja hoidettuna voi tuottaa satoa jopa 70 vuotta. Kaada marjaseos vuokaan, kastele taikinan reunat ja laita toinen puoli taikinasta kanneksi. Terveysvaikutuksiltaan saskatoon on verrattavissa luonnonmarja mustikkaan, mutta viljeltävänä marjana se on kaupallisesti merkittävämpi. Ripottele piirakan pinnalle tomusokeria ja koristele mintun lehdillä. Nimi tulee cree-intiaanien sanasta ”misâskwatômin”. Saskatoonia kasvaa reilulla hehtaarilla. Koristele haarukalla ja voitele munalla. Pensaan tummansiniset, lähes mustat marjat muistuttavat mustikkaa ja saskatoonia onkin kutsuttu intiaanien mustikkapuuksi. Jaa taikina kahteen osaan ja kauli ohueksi. Lisää karvasmanteliöljy. Sekoita hyvin ja vie kylmään siksi aikaa, kun teet täytteen. Aikaisin keväällä kukkiva marjatuomipihlaja muistuttaa tuomen TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Intiaanien mustikkapuuksi kutsututun saskatoonin marjoista syntyy herkullinen piirakka. Lajikkeet ovat itsepölytteisiä, joten yksikin pensas tuottaa satoa. Saskatoon kasvaa luonnonvaraisena Kanadassa ja Pohjois-Amerikan preerialla. Margot Wikström on viljellyt vuodesta 2003 alkaen marjoja ja vihanneksia Turun saaristossa Paraisilla Nauvossa sijaitsevalla Tackorkin tilalla. Joka tilalla oma resepti Suomeen marjatuomipihlaja tuotiin ammattimaiseen viljelyyn vuonna 1995 ja sitä viljellään meillä noin 40 hehtaarilla. Sekoita vesi, muna ja etikka ja lisää seokseen. S askatoon (Amelanchier alnifolia) on marjanviljelyyn jalostettu tuomipihlaja eli marjatuomipihlaja. Saskatoonin marjat sisältävät runsaasti hyviä terveysvaikutteisia aineita: muun muassa antioksidantteja, ?avonoideja, kalsiumia, magnesiumia, rautaa ja kuituja. Lisää sokeri tai hunaja ja sitruunamehu ja keitä vielä 10–15 minuuttia. kukkaterttua. TÄYTE DL SASKATOONMARJOJA DL VETTÄ , DL INTIAANISOKERIA TAI DL HUNAJAA PUOLIKKAAN SITRUUNAN MEHU MUUTAMA TIPPA KARVASMANTELIÖLJYÄ , DL MAISSIJAUHOA , DL VETTÄ Keitä marjoja ja vettä kattilassa 10–15 minuuttia
Niinpä entisajan eräretkeilyyn läheisesti kuulunut nuotion tekeminen ei usein ole mahdollista. NUOTIO PURKISSA N ykyaikana retkeilyssä korostetaan, että luonnossa pitäisi kulkea jälkiä jättämättä. Sen voi valmistaa kierrätysmateriaalista ja kaiken kukkuraksi käpykeittimessä palaa oikea energiansäästönuotio. Risukeittimellä tulen voi tehdä tavallisesti sinne, minne retkikeittimellä yleensäkin. Polttoaineeksi käyvät risut ja männynkävyt. Ekoretkeilyä Käpykeittimet, tai toiselta nimeltään risukeittimet, ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA KÄSIN TEHTY MAKASIINI • 1487_.indd 72 28.6.2013 16.35. Ja vaikka retkelle mennään etsimään luonnonläheisyyttä, lähes kaikki tarvittava on tuotava mukana luonnon ulkopuolelta. Käpykeittimellä tulen voi tehdä metsän omista aineksista, eikä jälkiä tulenpidosta jää. Myös ruoanlaitossa tarvittava polttoaine. Ei ihme, sillä niissä yhdistyy useita nykyajan puheenaiheita. Risukeitin on erinomainen ekologisessa retkeilyssä ja matkailussa. Esimerkiksi Metsähallitus rinnastaa paloturvallisesti rakennetut risukeittimet muihin retkikeittimiin ja sallii niiden käytön maillaan, luonnonsuojelualueet muMetsässä saa keitettyä kahvit peltipurkista väsätyllä retkikeittimellä jälkiä jättämättä
Rakentamani käpykeitin painaa jonkin verran enemmän kuin vastaava spriillä toimiva keitin, mutta toisaalta polttoainepulloa ei tarvitse kantaa mukana. Tavanomaiseen nuotioon verrattuna käpykeitin onkin erittäin energiatehokas. Tulta tehdessä on tosin tyydyttävä siihen, mitä on tarjolla – kostealla säällä kaikki kävyt ovat kosteita. Kävyistä näkee heti päällepäin myös niiden kosteuden. Jalat ovat niin pitkät, että keittimen kuuma pohja ei polta kasvillisuutta. Tämän vuoksi oma keittimeni seisoo kolmen alapäästään teroitetun metallijalan varassa. Olen pyrkinyt lisäksi siihen, että keitin toimii myös tuulisella säällä, pysyy maastossa tukevasti pystyssä, on paloturvallinen ja mahdollisimman helppo käsitellä. Pitempään maassa olleet kävyt ovat muuttuneet harmaammiksi. Retkellä käpykeittimen polttoaineet voi kerätä ilman kirvestä tai sahaa. Käpykeitin kohdistaa lämmön tehokkaasti keittoastian pohjaan. Maasta kerättyjä risuja ja käpyjä voi pitää myös varsin ekologisena polttoaineena, jos niitä vertaa tavanomaisten retkikeittimien käyttämään kaasuun tai spriihin. Kun tuntee keittimen toimintaperiaatteen, voi risukeittimestä tehdä juuri itselleen sopivan. Männynkävyt palavat paremmin kuin kuusenkävyt. Tulen saa parhaiten sytytettyä risuilla, kun vuolee vielä muutaman lastun sytykkeeksi. Käpyjen ja risujen kerääminen on esimerkiksi lasten kanssa retkeillessä oivaa puuhaa, johon lapset osallistuvat mieluusti. Tuli palaa purkin sisälle arinaksi asetetun verkon päällä. KÄPYKEITTIMEN polttoaineeksi sopivat risut ja männynkävyt. Jos välineet ovat mukana, voi käpykeittimeen sopivia pikkupuita tehdä myös retkeilyalueen tulipaikan polttopuista. Retkeilijän toiveena on mahdollisimman keveät kantamukset. Litran spriipullon painon mukaan laskettuna kokonaiskuorma kevenee lähes puoli kiloa. Itselläni on jo kolmas versio meneillään, sillä olen kehitellyt keitintäni vähitellen retkillä saamieni kokemusten perusteella. MAKASIINI • 1487_.indd 73 28.6.2013 16.35. Tarvittaessa keittimeeni saa vaihdettua lyhyemmät jalat, jolloin sitä voi käyttää esimerkiksi kalliolla tai pöydällä. Kuivan kävyn käpysuomut haarottavat niin, että aivan pienestä raosta käpyjä ei saa tuleen lisättyä. Käpyjä poltettaessa kattilan pohjaan kertyykin helposti ohut pihkakerros. Nuotiota tehokkaampi Tulen ympärillä oleva peltipurkki kohdistaa lämmön tehokkaasti keittoastian pohjaan. Teroitetut jalat saa työnnettyä maan sisään, jolloin keitin pysyy tukevasti paikallaan. Metallin uusiokäyttöä Peltipurkista valmistetun käpykeittimen toimintaperiaate on yksinkertainen. Pienen määrän valmiita puita voi pitää mukanaan, jolloin leiriydyttäessä on heti kuivaa poltettavaa valmiina. Risukeitinten yleinen ongelma on, että ne kuumentuessaan saattavat kärventää allaan olevan kasvillisuuden. Purkin yläosaan kiinnitetään taivutetut metallilistat, jotka kannattelevat keittoastiaa. Kosteiden käpyjen suomut ovat painuneet kasaan, kun taas kuivien käpyjen suomut harottavat. Parhaiten energiaa on vastikään pudonneissa kuivissa männynkävyissä, jotka tunnistaa ruskeasta väristään. Maahan pudonneina molempia saa kerätä jokamiehenoikeudella. Risuista tuli leviää myös käpyihin. Käytettävä polttoaine kannattaa ottaa huomioon jo keitintä tehdessä, jotta polttoaineaukosta tulee sopivan kokoinen. Käpykeittimessä voi polttaa myös retkellä syntyvät palavat roskat. Kävyissä on enemmän pihkaa kuin risuissa. Purkin alareunaan tehdään tuloilmaa varten aukko. Keittoastian ja peltipurkin reunan välissä täytyy olla sen verran aukkoa, että polttoainetta saa lisättyä ja että savu pääsee vapautumaan. kaan lukien. Kutsun keitintäni käpykeittimeksi, sillä tavallisesti leiripaikoillani on ollut parhaiten juuri käpyjä saatavilla. Ruuan voi keittää pienellä määrällä risuja tai käpyjä
Keittimen yläreuna muotoillaan niin, että tuulen puolella pelti ulottuu aivan kattilan pohjaan saakka, mutta suojan puolella kattilan pohjan alle jää rako savun vapautumista varten. Keittimen jalat toimivat samalla kattilan pitiminä, sillä ne yltävät koko keittimen läpi. Purkin voi madaltaa sopivan korkuiseksi. Tämän kolmanneksen kohdalle jätetään vastaavasti yläreunaan peltiä tuulensuojaksi. Kahden jäljellä olevan kolmanneksen alueelle leikataan yläreunaan rako savua varten. Pakattaessa keitin mahtuu kattilan sisään ja vesipannu puolestaan keittimen sisään. Se asetetaan tuulen puolelle. Piirroksessa olevat jalat ulottuvat 5 senttiä keittimen pohjan alapuolelle, mikä riittää, kun käytetään keitintä kovalla pohjalla. Tein keittimen jalat alumiinilistasta. Lisää käpyjä saa työnnettyä tuleen keittimen ylälaidan aukosta. Leikkasin ja taivuttelin arinana toimivan verkon niin, että se pysyy noin kolmen sentin korkeudessa pohjasta eikä estä jalkojen pujottelua paikoilleen. Jalkojen materiaaliksi sopii esimerkiksi pari senttiä leveä alumiinilista. Pohjaan tein aukot jalkoja varten piikillä, peltisaksilla ja viilalla. Hyvä korkeus on esimerkiksi 13 senttiä. Retkikäyttöön sopiva keitin syntyy peltipurkista, jonka halkaisija on 15 senttiä. Jalkojen kiinnitysruuveja varten tein piikillä reiät purkin kylkeen. Isompaan pesään saa tehtyä tasaisemmin palavan tulen. Jalkojen yläpäät pyöristin ja taivutin keittoastian alustaksi. Sahasin pitkien jalkojen alapäät teräviksi rautasahalla ja viimeistelin reunan tahkolla. Kun arinaverkko on noin 3 sentin korkeudessa, jää tulelle tilaa 10 senttiä. Siipimutteri on helppo avata keitintä purettaessa ja koottaessa. Kun jalkojen paikat on määritelty, on helppo leikata purkin alareunaan ilma-aukko oikealle paikalle. Alareunan tuuliaukko mahtuu yhteen kolmannekseen. Aukot tehdään jalkojen määrittämien kolmannesten mukaan. Uppokantaisen ruuvin voi lyödä vasaralla alumiinilistan sisään. Pitkät, sammalikossa käytettävät teroitetut jalat taas ulottuvat 20 senttiä keittimen pohjan alapuolelle. Käpykeittimessä on sisään menevää ilmaa varten alareunassa aukko. Näistä toisen alueella riittää noin puolentoista sentin levyinen rako, mutta toisen alueella taas aukko tehdään syvemmäksi, jotta sitä kautta voidaan lisätä poltettavia käpyjä tai risuja. KÄSIN TEHTY MAKASIINI • 1487_.indd 74 28.6.2013 16.35. Käpykeitin Madalsin aluksi peltipurkin sopivan korkuiseksi peltisaksilla. Näin keittimeen muodostuu hyvä veto ja tulen lämpö ohjautuu kattilan pohjaan. Yläreunaan taas leikataan aukko savua ja polttoaineen lisäämistä varten. Korkeus riippuu siitä, kuinka suuren tulipesän keittimeen haluaa. Jos aikoo käyttää keitintä sekä kovalla pohjalla että pehmeässä sammalikossa, on otettava mukaan lyhyet ja pitkät jalat
Mätäs lämpenee muokkaamatonta maata nopeammin, joten mätästys aikaistaa juurten kasvuunlähtöä keväällä. Jos ainut ostaja häipyy, mitä teet laaturaakapuullasi. Ei puu näihin päätöksiin lopu. Ja jääkaudesta alkanut soistuminenhan voi jatkua vaikka nyt. Keväällä lepotilaisina istutettavat pakkasvarastoidut taimet pitää istuttaa juhannukseen mennessä, jotta ne ehtivät valmistautua syyshalloihin. Mikä on sopiva maanmuokkaustapa. Mitä monivaihtoehtoisemmaksi mennään metsien käsittelyssä ja mitä enemmän lain sanateksti muotoutuu sitovuudesta suosituksenomaiseksi, sitä enenevässä määrin erilaiset jälkiselvittelyt lisääntyvät. Panetko energiaksi vai selluksi, ehkä polttoon tai biodieseliksikin. Kuusi sopii parhaiten kasvatettavaksi tuoreilla ja sitä rehevämmillä kankailla ja viljavuudeltaan vastaavilla turvemailla. Aiemmin sitä tehtiin muun muassa Norjassa. Kaivurissa tulee olla kunnolliset piikit, että saa kivien välistäkin sammaleet irti. Ei esimerkiksi saha ole sosiaalinen tai ”yhteiskunnallinen” yritys, jossa julkinen sektori kattaisi tappioista omistusosuuden mukaan. Riippuu taimesta. Metsäammattilaiset epäilevät erilaisten tulkintamahdollisuuksien johtavan puunkorjuussa lisääntyviin vastuuongelmiin. Oikaisu METSÄNHOITO tysmenetelmissä tavoitteena on sama istutustiheys. Otin maanäytteitä 40 kesänä eri puolelta Suomea eri puulajien metsiköistä. Kuuset eivät kasva jäisessä maassa. Onko kevään edistymisellä vaikutusta sopivaan istutusajankohtaan, eli vaikuttaako istutushetken maan lämpötila taimien kasvuunlähtöön. Kyllä sen pitää kannattaa. Sitä kasvaa koko ajan reserviin. Mättääseen verrattuna muokkaamaton maa on istutustaimelle kylmä ja ravinneköyhä kasvupaikka. Tänä keväänä oli sellainen maasto, että keskimäärin kolmannella tai neljännellä yrityksellä kivien välistä löytyi sellainen paikka, että sai taimen maahan. Maaseudullakin! Mutta Suomen kansainvälisesti kalliin tukin hintaa on saatava alas! TAPIO KLEN METSÄEKONOMISTI, MMT PSYKOLOGIAN TOHTORI, DOSENTTI Suomessa puuta riittää Edellisessä Metsälehti Makasiinissa (4/2013) moottorisahan historiasta kertovassa jutussa todetaan, että uusi teräketju maksoi yli puolet uuden sahan hinnasta. Hitaan kasvuunlähdön lisäksi etenkin tukkimiehentäituhon riski on paljon suurempi kuin mättäässä. LUKIJOILTA EDELLISESSÄ Metsälehti Makasiinissa (4/2013) oli sinänsä aivan hyvät ohjeet kuusen istutukseen, mutta minua kiusaa, kun aina vaan mätästetään ja mätästetään. Sopiva istutusajankohta on toukokuun alusta syyskuun loppuun sillä edellytyksellä, että taimet on kasvatettu istutusajankohtaan sopiviksi ja taimihuollosta huolehdittu asianmukaisesti. Muistuu mieleen vuoden 1968 Metsäpäivien juhlapuhe Messuhallissa. Kyllä tukin hinnan on nyt tipahdettava. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT MIKKO RIIKILÄ Pottiputki valitaan istutettavan taimen koon mukaan ja säädetään niin, että taimi saadaan riittävän syvälle. Kuusten hienojuuret ovat nopeakasvuisia ja lyhytikäisiä. Mätästys voidaan tehdä kääntö-, laikkutai naveromätästyksenä. Jos lakitai asetustekstien sanonnat ovat epämääräisiä ja tulkintoja mahdollistavia, on seurauksena vaikeuksia lain valvonnassa. Pahoittelemme virhettä. Kannattaako taimia istuttaa muokkaamattomaan maahan, jos uudistusala on pieni tai osa siitä on jäänyt muokkaamatta. Juuristo pystyy melko nopeasti sopeutumaan muuttuneisiin kosteusolosuhteisiin. Kuivahkolle kankaalle kuusta ei kannata istuttaa, koska kasvu taantuu taimikkovaiheen jälkeen veden ja ravinteiden puutteen seurauksena. Uimaharjun liukosellukin on mahdollista. Metsän uudistusmenetelmiä tulee liberalisoida. Suomi ei määrää hintaa. Kun lumi suojasäällä tippuu kuusten oksilta maahan, lumi tallautuu kovaksi ja menettää lämmöneristyskykyään. TAUNO KUOPPALA Mahdollistaako laki metsäkeinottelijoiden paluun. Tämän jälkeen istutuskautta voidaan jatkaa istuttamalla kasvussa olevia taimia ja heinäkuun loppupuolelta eteenpäin lyhytpäiväkäsiteltyjä, kasvunsa lopettaneita taimia. Kokemuksestahan tiedämme, että nykyisenkin lain kohdalla on usein esiintynyt lakituvassa erilaisia tulkintoja. Ei ollut harvinaista, että tiheässä kuusikossa oli vielä juhannuksen jälkeen routaa, jos kevät oli vähäsateinen. Tuotanto vain valuu ulkomaille. Ei näitä kivisiä moreenimaita mitenkään mätästetä. Minkä verran kuusen taimia istutetaan hehtaarille. Tukkimiehentäin aiheuttamien tuhojen välttämiseksi on tärkeätä, että taimen ympärille jää vähintään 15 sentin yhtenäinen kivennäismaapinta. Kuusten kasvun parantuminen ei kuitenkaan johdu siitä, että puilla olisi enemmän vettä käytössään, vaan siitä, että sade sulattaa roudan kuusikoiden maasta. MATTI MYLLYKOSKI tarttui tärkeään aiheeseen hyvän metsänhoidon kalleudesta (Metsälehti 12/2013). TEUVO LEVULA Sateinen kevät sulattaa roudan kuusikoista TULOSSA OLEVA uusi metsälaki on virittänyt arkisiin keskusteluihin erilaisia mielipiteitä, kysymyksiä ja tulevaisuudenkuvia sekä metsänomistajien että metsäammattilaisten keskuudessa. Siihen on vain sopeuduttava. Vappuna istutettu taimi ei kasva yhtään enempää kuin toukokuun puolenvälin ja juhannuksen välillä istutettu. Syntyy hakkuusäästöä, vaikka vaihtotase ja kansantalous kaipaisivat panos-tuontisuhteeltaan edullista vientiä juuri kotimaisesta raaka-aineesta. Ei oikeastaan. Juuret eivät kasva ennen kuin maan lämpötila on ylittänyt +10 astetta. Mutta oliko tämä mikään ihme, kun lakia valmistelevassa komiteassa ei ollut yhtään metsäalan asiantuntijaa.” Toivottavasti tulevan metsälain valmistelussa osataan toimia viisaammin. Jäiseen maahan istutetut taimet kuivuvat, jos verso alkaa hengittää, mutta juuret eivät saa vettä. Osa metsänomistajista näkee tulevaisuuden monien erilaisten metsänkäsittelytapojen mahdollisuutena. Mutta ei liukosellun kysyntä perin laajaa liene. Tässä kohtaa toimittajalta sekosivat Paasikiven ja Kekkosen ajan markat. On myyjälläkin vastuuta, jos aikoo saada puunsa kaupaksi. Ja näin metsämaisema säilyy. Miten istutuspaikka valitaan. Mikä on sopiva istutusajankohta. Toimimme globaaleilla maailman markkinoilla. Mihin mennessä kevään taimet tulisi viimeistään laittaa maahan. ”Kalelointi”-sukupolven metsäväen keskuudessa on herännyt kysymys: mahdollistaako tuleva metsälaki vuosikymmenten takaisen metsäkeinottelijoiden ammattikunnan (harsinnan) paluun yhteiskuntaamme. Ainoa oikea maanmuokkausmenetelmä on mätästys. Alentamalla uudistuskustannuksia voimme osin saada puun hintaa alas. MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • 1526_.indd 75 28.6.2013 16.33. Istuttaa voi myös loppukesästä, kunhan taimet ovat syysistutukseen sopivia, neuvoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala. Onko muokkaustavalla vaikutusta taimien määrään. Todellisuudessa uusi teräketju maksoi noin kymmenesosan uuden sahan hinnasta, mikä sekin toki on nykyiseen verrattuna kova hinta. Muokkaamattomaan maahan istutetun taimen ennuste ei ole hyvä. Ja jatkuva kasvatuskin kunniaan. ERKKI ÄRÖLÄ Lisäohjeita maanmuokkaukseen VASTAUKSESSAAN sadekesää koskevaan kysymykseen (Metsälehti Makasiini 4/2013) professori Kari Mielikäinen oli oikeassa siinä, sateinen kevät parantaa kuusten kasvua. Ja kyllähän se näinkin on. Ei luonnollinen uudistus aina kaikkialla joutuisasti onnistu. Kuusikot routaantuvat enemmän kuin männiköt tai koivikot, koska maata suojaava lumi kertyy kuusikoissa puiden oksille. Syvälle istuttamisesta aiheutuva taimien jurominen on metsäalan myyttejä, eikä pidä nykyisillä paakkutaimilla paikkaansa. Mutta nyt. Ei ainakaan paksuilla turvemailla rikkomatta maanpintaa. Siinä mielessä on, että jäiseen maahan ei saa istuttaa. Ja mitä järkeä on jättää kallis laatutukki lahoamaan metsään kysynnän puutteessa. Tyypillisesti 1 800 kappaletta. Taimi istutetaan korkeimmalle kohdalle, keskelle mätästä ja riittävän syvälle. Metsäalalla ollaan edelleen liian tiukasti kiinni perinteisessä kevätistutuksessa, vaikka kesäja syysistutuksesta on saatu sekä käytännössä että tutkimuksissakin hyviä tuloksia. Etenkin viljavilla ja hyväkasvuisilla alueilla voi puuntuotoskyvyn täysimääräisen hyödyntämisen varmistaa istuttamalla 2000 kappaletta. Kuulemma puu ja työ sekä kuljetus käyttäjille ovat liian hintavia. Tärkeintä on, että istutusajankohta on tiedossa, kun Minkälaisille maille kuusta kannattaa istuttaa. Vain siten sahaus taas kannattaa. Ohjeita annettaessa pitäisi huomioida muunkinlaiset maat kuin helposti muokattavat. Kääntömätästyksen etuna on se, että kivennäismaata paljastetaan mahdollisimman vähän, jolloin kuusten kasvua haittaavaa vesakkoa syntyy vähemmän kuin muilla menetelmillä. Mihin laikun kohtaan taimi tulisi laittaa. Turvemailla kuivuus ei ole ongelma ja kuusta voidaan viljellä hieman kangasmaita karummilla alueilla. Juhlapuheen pitäjä toi esille juuri säädetyn uuden mp-lain: ”Laki ei ehtinyt olla voimassa kuin viikon, kun todettiin jo korjaamisen tarvetta. Kuusi viljellään istuttamalla. Syvälle istutettu taimi saa maasta riittävästi kosteutta ja ravinteita, eikä taimipaakku tule näkyville mättään kuluessa ja tiivistyessä. Ei kukaan tappiolla sahaa. Se voi tuottaa turvetta ja paksua sammaltakin, jos vain vettä riittää. Mutta puuta Suomessa riittää. Kallis metsänhoito tuottaa arvokasta puuta. Kaikissa mätäsKYSYMYSTÄ KUUSEN ISTUTUKSESTA Kuusen taimet kannattaa istuttaa mätästettyyn maahan. Mielestäni ainakaan isot kuuset eivät kuivanakaan kesänä kärsi vedenpuutteesta tavallisilla hienojakoisilla moreenimailla. Sammaleella kun ei oikein ole juuriakaan
Hakuaika 1.6 – 16.8. Hakuaika: 5.–16.8.2013 Lisätietoja: Pasi Pakkala P. Toimintaympäristöinä voivat talousmetsien lisäksi olla luonnonsuojelualueet, kansallispuistot sekä ulkoiluja virkistysalueet. www.metsakustannus.. Hakuohjeetja lomakkeet: www.hami.fi Aikuiskoulutus Evolla KOULUTUSTA TAPAHTUMIA Valittavana opintoja aiempaa laajemmasta valikoimasta mm. METSÄ-kortisto kerää tärkeät tuotetiedot yhteen osoitteeseen MAKASIINI • 1524_.indd 76 28.6.2013 16.33. Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.. yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen sekä palveluliiketoiminnan YAMK-tarjonnasta. 0400 780 029, pasi.pakkala@mamk.fi Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy järjestää neljännen RATKAISEVAT TEKIJÄT seminaarin. RATKAISEVAT TEKIJÄT koostuu kolmesta toimiala seminaarista; energia, maarakennus ja puunkorjuu. BIOENERGIA-NYT! -näyttelyLahti-Halli ja sen piha-alue on näyttelytilaa. Valinnaisia aineita ovat mm. RATKAISEVAT TEKIJ T BIOENERGIA-NYT! & www.bioenergianyt.fi, www.koneyrittajat.fi ratkaisevat91x62_sanomalehti.indd 1 22.5.2013 8.36 Tietoa metsästä. METSURI METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto 120 ov Erilaisten puunkorjuun, metsänviljelyn ja metsänhoidon töiden lisäksi metsuri-metsäpalvelujen tuottaja tekee neuvonta-, mittausja suunnittelutöitä. puun jatkojalostus, metsätraktoreiden käyttö, metsänhoito ja luonnonhoidon työt. Opinnoissa keskitytään metsänhoitoja puunkorjuupalveluiden tuottamiseen
Tuula Ilván, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen valtuuston jäsen, Sysmä (matkoilla) 17.7. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. osoitteessa Metsälehti, 890, 00101 Helsinki. Erkki Mikkonen, Metsänhoitoyhdistys Savotan valtuuston jäsen, Juankoski Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Eero Hyvärinen, ylimetsänhoitaja, Helsinki (lähipiirissä) VUOTTA 28.7. Timo Leskinen, johtaja, maat. Erkki Tillikainen, lehtori, metsänhoitaja, Pieksämäki VUOTTA 9.7. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Jukka Elovaara, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toimistonhoitaja, Naantali 30.7. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden / 2013 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10%. Seija Pinnioja, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, ICT-asiantuntija, Lieto (perhepiirissä) 17.7. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIRISTIKKO Makasiiniristikko , oikea ratkaisu Palkinnot makasiiniristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Kari Alatalo, Pattijoki, Tuomas Tiainen, Kotka ja Oiva Touhunen, Pohja. 1524_.indd 77 28.6.2013 16.33. Kari Westman, metsänhoitaja, Kerava VUOTTA 9.7. maisteri, Mikkeli (perhepiirissä) 23.7. Pertti Tervonen, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Pohjanmaan metsäneuvoja, Ii (perhepiirissä) 30.7. MERKKIPÄIVIÄ Seuraavan aukeaman ison Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 15.8. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 31549840. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 5”. Jukka Pekkarinen, Metsänhoitoyhdistys Savotan valtuuston jäsen, Nilsiä 9.8. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Kari Repo, Metsänhoitoyhdistys Savotan toimihenkilö, Siilinjärvi 20.7. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos / 2013 – / 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 Tunnus 5011305 Info: 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ALLEKIRJOITUS PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA VUOTTA 18.7. Pekka Tuohiniemi, ekonomi, metsänhoitaja, Espoo 18.8. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. ja metsät. Vilho Laakso, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäneuvoja, Asikkala 20.7. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. net. Pentti Heikkinen, Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut, Pohjois-Pohjanmaa-Kainuun metsäpalveluesimies, Kajaani 29.7. Markku Rämö, Metsänhoitoyhdistys Loimaan seudun hallituksen jäsen, Loimaa 12.08
RISTIKKO Nimi Lähiosoite MAKASIINI • 1525_.indd 78 28.6.2013 16.32
Päivällä niitä voi löytää karikkeesta, kivien alta tai lahopuun kuoren alle kurkistamalla. Internetissä Metsäuutiset päivystää myös heinäkuussa. Hyvää kesää! Kuvassa vasemmalta Mikko Häyrynen, Päivi Laipio, Hannu Jauhiainen, Eliisa Kallioniemi istumassa, Tiia Puukila, Hanna Lehto-Isokoski, Eero Sala, Tuomas Karppinen, Jussi Collin ja Mikko Riikilä. Ennen, kun saunat olivat erillisiä rakennuksia, joissa kylpemisen ohella tehtiin maltaita ja palvattiin lihaa, siirat viihtyivät saunan läheisyydessä. Useimmiten niitä näkee kellarissa käydessään tai kompostia tonkiessaan, mutta muutama laji elelee eteläsuomalaisissa metsissäkin. Metsälehden toimitus toivottaa lukijoille hyvää kesää ja vetäytyy tauolle. PILKKEITÄ nä jotkut lajit kiertyvät pallomaisiksi. Kuvasta puuttuu kesätoimittaja Laura Kakkonen. Naaras kantaa munia ja aluksi pieniä siiran poikasiakin mukanaan. Lahopuissakin asustavan täpläsiiran tuntee tummaa keskiraitaa reunaavista keltaisista täplistä. Siirat syövät monenlaista eloperäistä ainesta, kuolleita kasvinosia, sienirihmastoa ja eläinten jäänteitä ja jätöksiä. HäirittyiÄyriäisiä metsässä. Lajeista täpläsiira sietää parhaiten kuivuutta. TI M O KI LP EL Ä IN EN MAKASIINI • 1527_.indd 80 28.6.2013 16.31. Siitä niille juontui kaunis kansanomainen nimi saunamaijat. TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN KYLLÄ, JOSKAAN EI joka paikassa! Siirat ovat maalla eläviä äyriäisiä, siis rapujen ja katkojen kaukaisia sukulaisia. Ruoasta niillä ei metsässä ole pulaa! Siirat talvehtivat aikuisina. Pienokaisten aikuistuminen vie koko kesän – ja ilmeisesti suhteellisen hidas kehittyminen pitää siirat poissa pohjoisesta Suomesta. Koska siirat hengittävät kuoren suojassa olevilla kiduksilla, ne menestyvät vain kosteassa ympäristössä. Tämä yksilö on väreiltään melko vaisu. Vettä säästääkseen ne erittävät liian typen ammoniakkina suoraan ilmaan. Seuraava Metsälehti ilmestyy 15.8. Samasta syystä ne ovat liikkeellä vain yöllä, jolloin ilma on kosteaa
M IK KO RI IK IL Ä MAKASIINI • 1482_.indd 81 28.6.2013 16.30. Seuraava Metsälehti ilmestyy 15. ENSI NUMEROSSA PUUKAUPPA TEEMA Missä havutukista maksetaan eniten. elokuuta. SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY . SYYSKUUTA
Työssäni ovat tärkeitä perinteiset taltat ja käsihöylät, mutta käytän sähkökäyttöisiäkin työkaluja: höylät, sahat, käsisirkkeli, isommat puuntyöstökoneet oikoja tasohöylät ovat paljon käytössä, samoin pyöröja vannesaha.” MÄNNYSTÄ PAATTI Veneenveistäjä Marko Nikula veistää uutta ja korjaa vanhaa. Marko Nikula veistää veneitä limija tasasaumatekniikoilla Turun naapurissa. IHASTUIN perinneveneiden kauneuteen, kun opiskelin Savonlinnan ammattija aikuisopistossa veneenveistäjäksi. MAKASIINI • MAKASIINI • 1483_.indd 82 28.6.2013 16.29. Hyvästä puusta syntyy käsityönä laadukas vene. Talonpoikaisveneitä olen rakentanut kymmenkunta. TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI JA KUVAT RAIJA KERTTULA RANTANEN ”VEISTÄN JA KORJAAN veneitä asiakkaiden toivomusten mukaan, mutta pääasiassa olen suuntautunut perinneveneisiin. Niille on tunnusomaista massiivipuusta tai ”luonnonväärästä” puusta veistetyt kaaret ja karneerattu sisäpohja. Veneveistämöni on entisessä puusepänverstaassa omassa pihapiirissäni Littoisissa. Ryhdyin yrittäjäksi valmistuttuani vuonna 2006. Runko syntyy noin vuodessa. Puuta ostan sahayrittäjiltä, jotka kaatavat ja sahaavat sen haluttuun muotoon. Ensi vuonna alan tehdä runkoa kaksikajuuttaiselle isoveneelle, jonka vesillelasku on keväällä 2017. Talonpoikaiseli isovene on muodoltaan ja materiaaleiltaan mahdollisimman lähellä moottoriaikaa edeltäneitä rannikon veneitä. Viimeistelen pellavaöljy-, mäntytärpättija tervakyllästetyn veneen kotimaisella hautatervalla. Soutuveneen tekee kolmessa viikossa, isompaan menee kuukausia ja suurimpiin yli vuosi. Hankin sitä pääosin sisämaan metsistä. Siihen kaadettiin alkutalvesta puut, jotka ovat nyt lautoina kuivumassa. Veistämöllä syntyy muun muassa savolaisia soutuveneitä, ruuhia, merisoutuveneitä ja talonpoikaisveneitä. Veneen työmäärä on suhteessa kokoon. Kotijärvellä soutelen ensimmäisellä savolaismallisellani. Kuustakin tarvitsen. KÄYTÄN VENEISIIN tiheäsyistä, hyvälaatuista mäntyä. Tykkään vanhojen veneiden malleista ja historiasta. Pihassa on erikokoisia veneitä joko viimeistelyä tai korjausta odottamassa. Mäntyä ja tammea
Kestotilaaja, missä kesällä liikutkin, voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin näköislehtenä netissä. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus kannattaa! Se on edullisin tapa lukea Metsälehteä ja Makasiinia säännöllisesti. Kestotilaukseen liittyy myös monia muita Metsälehden tarjoamia erikoisetuja. Siihen tarvitset yhteystietosi ja asiakasnumerosi lehden osoitekentästä (ilman L-kirjainta). Jos et vielä ole kestotilaaja, soita asiakas palveluumme 09 315 49 810 ja kysy edullista kesto tilaustarjousta. Sekin sisältyy kestotilaajan etuihin! Hyvää ja aurinkoista kesää toivotellen Kestotilaajalle näköislehti netissä – ole hyvä! Polku omaan metsään Näköislehti mak 230x297.indd 1 14.6.2012 21.14 840 ja kysy edullista 1484_.indd 83 28.6.2013 10.19. Näköislehdet löydät osoitteessa www.metsalehti.?/Metsalehti/Kestotilaajat/ Päästäksesi palveluun Sinun pitää rekisteröityä. Samoilla tunnuksilla kestotilaajat voivat käyttää myös Metsäkortistoa veloituksetta. Rekisteröityminen ja ohjeet ovat osoitteessa: http://www.metsalehti.?/rekisteroidy/ Näköislehden vapaa lukeminen on kestotilaajan etu, joka sisältyy kestotilaajan tilausmaksuun
Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatuja hiilijalanjälkitakuu. www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi Boorinpuutoksesta kärsivää puustoa Toimi näin: Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. 1485_.indd 84 28.6.2013 10.20. Lue lisää: www.metsänlannoitus.. Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet suomalaisiin oloihin. Nopea apu metsän boorinpuutokseen Tu tu st u nyt verk os sa m et sän lannoit us .f i Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet. YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa. YaraVita™ Bortrac™ 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvuja laatutappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuutoksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Valitse Yara, maan parhaaksi