Pientä piristystä Antti Lukkarinen innostui lehtikuusista erikoisPuut juurikäävästä MetsänoMistaja Mönkijä hyötykäytössä ä Nouseeko tukin hinta syksyllä. • Kemeralle risuja Lapista • Mustikkaa luvassa kohtuullisesti 17 KYSYMYSTÄ te eM A : er ik o is pu u t 3. HEINÄKUUTA • NUMERO 5/2014 • 9 € • www.METsALEHTI.fI M eT SÄ le h Ti M a Ka Sii n i 5/2 01 4 ruotsin superMetsät 1600 KUUTIOTA hehtAAriLLA pikatesti juoMAreppu rAivAAjALLe 2718_.indd 1 26/06/14 17:34
Kysy lisää hyvän sään aikana! Ota yhteyttä! p. 09 8860 2023 www.storaens ometsa.. Suomen suvi on upea, satoi tai paistoi. Kesäaikaan maamme metsät kasvavat yhteensä yli miljoona mottia päivässä. Luvassa hyvää puukauppasäätä. 2719_.indd 2 26/06/14 17:31. Metsäasiantuntijamme tietävät, miten saat sinun metsällesi parhaan tuoton
58 Fiskarsin mustaoranssi klassikko uutisEt 4 pääKirjoitus: Hyviä vaihtoehtoja 6 MEtsänoMistaja: ”Metsässä ei nykerretä”, Mikko Salminen on tuunannut mönkijästään oikean metsätyövälineen. 40 tutKiMus: Hehtaaritulos parani 41 MEtsäLäisEn aLLaKKa : Kasvata taimet itse 42 MEtsäpErintö: Hinnat kohdalleen 44 Kysy pois: Mitä hyötyä on sydänpuusta. tEEMa: EriKoispuut 20 VaihtELu VirKistää Erikoispuilla voi hakea lisätuloa, piristystä maisemaan tai vaikka varautua ilmaston lämpenemiseen. 47 tuotEuutuudEt: Kahmari kuormaajaan 48 Harventamatta hirmumetsiä Erikssonin veljesten hoidossa hehtaarille kasvaa jopa 1 600 kuutiota. 12 Lankku käy kaupaksi 14 Kemeraesitykselle pyyhkeitä Lapista 15 MEtsätyyppi: Onko marjoja luvassa, Kauko Salo. 16 MarKKinat: Lomat hiljentävät kaupan 18 KuuKaudEn puuKauppa: Harvennuksesta kaksi tarjousta 19 VErKosta: Montako hehtaarilla. Luonnosta 65 EnnEn & nyt: Muurahaisetkin palasivat 66 Luhta: Saarnamiehen unikko 70 tapionpöydäLtä: Lähiruokaa ongella 72 Käsin tEhty: Tee juurista luuta 75 LuKijoiLta: Puunhalaajat vastaavat 76 MaKasiiniristiKKo 80 piLKKEEt: Sianpuolukan sienikumppanit 82 tuotE & tEKijä: Hies tuo hyvän tuoksun metsälehti makasiini oMa MEtsä 34 MEtsänhoito: 17 kysymystä juurikäävän torjunnasta 37 piKatEsti : Huikkaa helteellä 38 MEtsänhoidon pErustEEt: Kannattaako ostaa. 57 KoLuMni: Mistä puut tuleville tehtaille. 32 rahapuu: Metsä veturina 58 66 20 SISÄLLYS NRO 5/13–14 3.7.2014 Ki M M O H a iM i jO rM a Lu H Ta Fi SK a rS 3 MAKASIINI 5 • 2014 3 MAKASIINI 5 • 2014 2720_.indd 3 27/06/14 17:40
Tässä tilastossa kauas jäävät sekä mänty 18 miljardilla kappaleella että kuusi 13 miljardilla kappaleella. 09 315?49?808 toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?809 040 752 9626 verkkojulkaisu metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI markkinointijohtaja Pasi somari p. Hieskoivikoiden harvennushakkuu on usein konemiehen painajainen, sillä vauri?oita on vaikea välttää ja saanto jää pieneksi, Houkutteleva ajatus onkin korjata koko sato kerralla. 09 315?49?845 0400 894 080 toimituksen sihteeri Päivi laipio p. Tämän numeron toisen metsänhoitoaiheen idea syntyi ruotsalaislehden otsikosta ”1630 kuutiometriä hehtaarilla”. Kolmikon lisäksi Suomessa menestyy useita kotimaisia ja ulkomaisia lajeja, joista saa mielenkiintoista lisäväriä puulajivalikoimaan. Istutustaimikoissa kuusen osuus on kasvanut jo liian isoksi. Uusien tutkimustulosten mukaan hieskoivikoihin voidaan soveltaa etelän plantaasimenetelmää. Siitä saadaan energiaja sellupuuta, mutta arvokasta vaneritukkia vain hyviltä kasvupaikoilta. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs PEFC/02-31-162 Kannen kuva Petteri kivimäki Metsäkustannus Oy Pohjoinen rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. Lyhytkiertoviljely parantaa hieskoivikon tuottoa, mutta yleensä kasvatettavaksi kannattaa valita jotain muuta. 09 315?49?873 050 389 0590 markkinointipäällikkö kimmo Hakola p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back p. 09 315?49?804 toimittajat liina Kjellberg p. Myöskään hieskoivujen ylivoimaa ei ole järkevää vahvistaa. elokuuta. 09 315?49?806 taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Toimitus toivottaa lukijoille hyvää kesää ja vetäytyy tauolle. Rauduskoivuja on vain 3,1 miljardia, mikä on vähemmän kuin pihlajaa tai haapaa. Toimittaja mikko riikilä ja professori kari mielikäinen matkustivat paikan päälle katsomaan, onko puuta tosiaan niin paljon. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Ylivoimaisesti eniten meillä kasvaa hieskoivua. Kysyimme viime numerossa teiltä lukijoilta mielipidettä siitä, mitä puulajeja kannattaisi kokeilla. Mielenkiintoista on, että ruotsalaisten mielestä myös kuusta kannattaa kasvattaa ilman harvennuksia. Monipuolisuutta on viisasta vaalia myös puulajivalikoimassa. Parhaaseen tuotokseen ja kannattavuuteen päästään noin 40 vuoden kiertoajalla ilman harvennuksia. Niitä on peräti 33 miljardia. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Vastausten perusteella toimittaja tiia Puukila valitsi esiteltäväksi lehtikuusen, douglaskuusen, tervalepän ja tammen. 09 315?49?803 Eero sala p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 14. 09 315?49?870 0400 150 910 keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?841 0400 913 822 myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Hieskoivu viihtyy melkein kaikkialla ja täyttää tyhjän tilan tehokkaasti. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSN 03550893 makasiinin levikki: 34 562 (lt/13) Painopaikka Paperit Forssa Print 2013 Gprint 170 g novapress silk 80 g Hyviä vaihtoehtoja P uolet Suomen puuvaroista on mäntyä, mutta mänty ei kuitenkaan ole yleisin puu. 4 MAKASIINI 5 • 2014 2721_.indd 4 27/06/14 17:44. Onneksi meillä on omasta takaa kolme arvokasta puulajia, mänty, kuusi ja koivu. Metsäuutisia voi lukea internetissä osoitteessa www.metsalehti.fi läpi kesän. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 82. Metsätalouden kannalta se on pulmallinen. Niistä löytyy kullekin kasvupaikalle sopiva vaihtoehto. Reportaasi mahtikuusikosta alkaa sivulta 48. Valtakunnan metsien inventoinnin perusteella metsistä tiedetään hämmästyttävän paljon, muun muassa puulajien kappalemäärät. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Katja Raninen p. Pelkästään erikoispuiden varaan kukaan haastatelluista ei ole laskenut metsätalouttaan, mutta esimerkit kannustavat kokeilemaan. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p
Aihkipetäjä seisoo sitkeästi vaaran laidassa, Keski-Lapi n yöttömässä yössä heti juhannuks en jälkeen. KESÄKUUSSA Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Seitsemän viikon ikäinen kotkanpoika katselee upeita maisemia. Maakotka on rakentanut risulinnan sa sen oksille. Aitiopaikal ta. KuvA Arto KoMuLA inen 2771_.indd 5 27/06/14 17:45
METSÄNOMISTAJA ”Metsässä ei Mikko R. Hänen innostuksensa mönkijöihin käynnisti oppilaitoksen Pienkoneet metsänhoidossa -hankkeen. Salminen työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallintojohtajana. 6 MAKASIINI 5 • 2014 6 MAKASIINI 5 • 2014 2870_.indd 6 27/06/14 17:46
”Metsässä ei Monelle mönkijä on lähinnä lelu, josta verottajalta saa alvit takaisin. Mikko Salmiselle se on työväline, joka auttaa ja tehostaa metsätöiden tekemistä. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä nykerretä” 7 MAKASIINI 5 • 2014 2870_.indd 7 27/06/14 17:46
Silloin tuli mieleen, että jokin järkevämpi ratkaisu kulkemiseen pitää keksiä.” Nykyisin palstalle johtaa metsäautotie, mutta ensiavuksi Salminen hankki mönkijän. Kiinnostus mönkijöihin virisi Siikalatvassa, josta Salminen osti ensimmäisen metsäpalstansa. ”Alkuaan olen kuljetusteknikko ja aikuisiällä opiskelin kauppatieteitä. Sillä kaupunkilaismetsänomistajan usein vähäinen metsänhoitoon käytettävissä oleva don työvälineen – metsäkamppeen – kuten mies itse ilmaisee. Salminen työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) hallintojohtajana. Keski-Suomesta löytyi yllättävän paljon osaamista, muun muassa mönkijävarusteita valmistava Ultratek Oy ja pienmetsäkoneisiin erikoistunut Usewood Oy. ”Anoppilani on siellä ja olen mukana metsästysseurassa. Väärin arvattu. Vuosien mittaan hän on hankkinut metsiä parisen sataa hehtaaria. Vapaa-aikana hän hoitaa metsiään, joista pääosa on Pohjanmaalla Siikalatvassa ja lisäksi yksi terapiapalsta Petäjävedellä. Olen hankkinut metsäpalstoja seuramme alueelta.” Ensimmäinen ostopalsta oli aluksi lievästi sanoen haastavien kulkuyhteyksien takana laajalla ojitusalueella. Raja vedettiin siihen, että sen on varusteineen mahduttava henkilöauton perävaunuun. Vanttiruuvi ja kuormaketju voittavat varmuudessa kuormaliinat, Salminen vakuuttaa. Salmisen kehittämiä ja rakentamia laitteita katsellessa arvaa vääjäämättä, että mies on taustaltaan insinööri. Sielultani taidan kuitenkin olla koneinsinööri, kuten tutut ovat sanoneet”, mies tunnustaa. Vapaalla mies on kehittänyt lukuisia teknisiä ratkaisuja ja niksejä, jotka tekevät ”lelu-mönkkäristä” aiMETSÄNOMISTAJA tä palstalle oli kumivene, jonka laskin kuivatuskanavan yläjuoksulle ja meloin myötävirtaan palstalleni. Äkkiseltään luulisi, että nämä kaksi maailmaa eivät juuri kohtaa, mutta Salmisen tapauksessa niillä on yllättävän paljon yhteisiä nimittäjiä. 8 MAKASIINI 5 • 2014 2870_.indd 8 27/06/14 17:47. Samalla hänen sisäinen koneinsinöörinsä sai uutta askarreltavaa. ”Idea syntyi omista kokemuksistani”, mies myöntää. ”Ammattikorkeakoulun tehtävänä on ollut luoda konsepti mönkijän käytölle metsänhoidossa. Hupikoneesta hyötyajoneuvo Salmisen mukaan kaupasta ulos ajettu, varustelematon mönkijä on lähinnä hupiajopeli. Hänen metsäsijoitusstrategiansa limittyy lempiharrastukseen. Erityisesti Pohjanmaan kapeilla, jopa kilometrejä pitkillä palstoilla mönkijän apu työkohteille kulkemisessa on miltei korvaamaton. Verkostoon valitsimme yrityksiä, jotka eivät kilpailleet, vaan niillä oli edellytykset yhteistyöhön.” Kaksivuotinen hanke päättyy tämän vuoden lopulla. Salmisen mukaan sille puuhataan nyt viisivuotista jatko-osaa. ”Oikeastaan ainoa keino pääsSiikalatva Kun metsät ovat kaukana Pohjanmaalla, pitää koneiden pysyä jämäkästi kiinni perävaunussa. Projektiin osallistuvat yritykset voivat tukeutua konseptiin kehittäessään liiketoimintaa.” Kumiveneellä metsään Hallintojohtajana Salminen ei enää kokopäiväisesti osallistu metsäkonehankkeeseen, mutta on hengessä mukana. A rkisin Mikko R. Hanke on osa yhtä oppilaitoksen strategisista painopistealueista, metsäteollisuuden uudistamisohjelmaa. Illalla jatkoin alavirtaan ja soitin vaimon hakemaan sillan pielestä. Lapio kulkee mutkitta matkassa ja on usein korvaamaton apu metsässä. Aiemmin JAMKin teknologiaosaston johtajana työskennellyt Salminen käynnisti Kevyet koneet metsänhoidossa -hankkeen. Myös pitkän linjan metsäkonevalmistaja Nokka Oy on mukana mönkijävarusteiden valmistajana. ”Aluksi pohdimme, mikä on pienkone. Koulun kokoama projektiorganisaatio nivoi maakunnan pienmetsäkoneosaajat verkostoksi
Ilman niitä jo raivaussahan kuljettaminen mönkijällä on melkoista räpeltämistä. Puutakin hän vehkeillään ajelee, mutta se on sivujuoni hänen mönkijästrategiassaan. ”Viila, avaimet tai jopa bensakanisteri. Metsävarusteet tekevät turhakkeesta työkoneen, mutta ehkä sitäkin tärkeämpää on tuunata metsä mönkijälle sopivaksi. ”Metsässä ei nykerretä, vaan aika on kyettävä käyttämään hyödyksi. Muuten metsäajo mönkijällä on enemmänkin seikkailu-urheilua kuin hyötyajoa, Salminen toteaa. Ja kun hommat eivät suju, häviää motivaatiokin.” Salminen on rakentanut mönkijäänsä monipuoliset kuljetuslaatikot ja telineet sahojen ja muiden varusteiden kuljettamiseen. ”Eihän varustelemattomaan mönkijään saa edes raivaussahaa järkevästi kiinni, saati että mukaan pitäisi ottaa bensat, eväät, muut varusteet ja ehkä vielä moottorisahakin.” Toiminnan miehenä Salminen ei tyytynyt tähän, vaan hän kehitteli mönkijästä hyötyajoneuvon kiireisen metsänomistajan apuvälineeksi. ”silloin Tuli Mieleen, eTTä jokin jäRkeväMpi RaTkaisu kulkeMiseen piTää keksiä.” Salminen on kehittänyt mönkijäänsä kuljetuslaatikoita ja telineitä metsätyövälineille. aika taitaa aika monesti huveta. Ne ovat runkoteitä, joita pitkin palstan eri osiin pääsee vaivatta, olipa sitten kyse tuulenkaatojen korjuusta, istutuksesta, taimikonhoidosta tai vaikka lannoituksesta. Koneella tasattu mönkijäura tarjoaa yllättävän lisäedun, jota innokas hirvien metsästäjä osaa arvostaa. Se tarkoittaa ensisijaisesti kulku-urien kunnostamista. Vanerista valmistetut laatikot ja kiinnitystelineet istuvat pikakiinnittimin mönkijän keulaan ja perään. Muuten käy niin, että kun vihdoin ehtii taimikkoa raivaamaan, niin huomaa, että jotain on unohtunut. Ostamilleen metsäpalstoille hän teettää kaivinkonetyönä mönkijätiet, jotka tasataan helppokulkuisiksi. Tehdään hommat ja tullaan pois.” Tärkeintä on, että kaikki tarvittava kalusto on aina käsillä ja kulkee vaivattomasti mukana. Mönkijälle tuunattu palsta Suomen Luonnon lukijat valitsivat jokin aika sitten mönkijän vuoden turhakkeeksi. Valinta herätti melkoisen äläkän ja Salmisen kehitelmiä katsellessa tämän ymmärtää entistä paremmin. 9 MAKASIINI 5 • 2014 2870_.indd 9 27/06/14 17:47
Tämän vuoksi hankin pitkärunkoisen raivaussahankin, vaikka sahaliikkeen myyjä vähän epäröi.” Mutta että ajouria taimikonhoitopalstoille. ”Tärkeintä on, että urilta puut kaadetaan lyhyeen kantoon. ”TäRkeinTä on, eTTä uRilTa puuT kaadeTaan lyhyeen kanToon.” METSÄNOMISTAJA Hommat sujuvat jouhevasti, kun ne on ennalta mietitty. Salminen rakensi metsätiensä varteen lastausrampin, jota myöten mönkijän voi peruuttaa pois kärryiltä. Ojien ylityksiä varten kannattaa tehdä rummut ja rumpuputkethan kulkevat kaivurin ulottuville kätevästi mönkijällä.” Kattavaksi kulkureitistö kasvaa, kun tasattujen teiden tueksi linjataan ajouraverkosto. Ajouria ei tasoitella, vaan valmiit reitit vedetään helposti ajettaville kohdille. Tarvittiin vain oivallus, että oja on kaivettava avatun ojalinjan reunalle eikä keskelle, kuten yleensä tehdään. Suuresta uhrauksesta ei ole kyse, 10 MAKASIINI 5 • 2014 2870_.indd 10 27/06/14 17:47. ”Selvittelin tätä monelta taholta, mutta vasta valtakunnansyyttäjä osasi ottaa asiaan kantaa.” Mönkijätien pohja syntyy kätevästi ojitusten yhteydessä. Salminen selittää, että urat jakavat työmaat kerralla käsiteltäviksi lohkoiksi. Salminen askarteli koneisiinsa metsäisen logon. Taimikonhoitopalstoille riittää suunnilleen 60 metrin uraväli. Puuta korjattaessa ja lannoitettaessa ajouria tulee 20 metrin välein. Maastossa ei moottoriajoneuvolla saa kuljettaa asetta, mutta mönkijätiellä sen sijaan saa, kunhan se erottuu ympäristöstään. Sen jälkeen tasoitan pinnan mönkijän puskulevyllä. ”Kaivuri levittää ensin ojamaat pientareelle. Tällöin linjan toiselle laidalle jää riittävästi piennarta mönkijän mentävälle tielle. Työ sujuu vaivatta, kun kalusto kulkee mönkijällä metsään ja leiripaikka siirtyy jouhevasti työn edetessä
”Kuorman kasvaessa mönkijä joutuu vaikeuksiin. www.lusto.fi lusto@lusto.fi 015 345 100 Lustontie 1 Punkaharju A v o i n n a y m p ä r i v u o d e n V a l t a k u n n a l l i n e n e r i k o i s m u s e o m e t s ä k u l t t u u r i n K u n S u o m i p u t o s p u u s t a – v a i p u t o s i k o . Sovimme, että ajan puut mönkijällä. Jos lähtee jalkaisin suuren palstan toiseen päähän, kuluu aikaa ja kaupunkilaismetsuri väsyy jo valmiiksi, ennen kuin yhtään puuta on kaatunut.” Ajourien kulku kannattaa katsoa valmiiksi jo istutusaloille, jotta urien paikat voi jättää istuttamatta. Hakkuukone pysyi nipin napin pinnalla ja pätki kuusentaimikossa ylispuina olleet koivut. Metsäkoneilla toimien yksittäiset myrskypuut jäisivät väkisin metsään.” Metsään on linjattava helppokulkuiset ajourat ennakkoon: ”Muuten mönkijällä ajo muistuttaa enemmän seikkailu-urheilua kuin hyötykäyttöä.” 11 MAKASIINI 5 • 2014 2870_.indd 11 27/06/14 17:47. Hänen mukaansa taannoinen talviharvennus osoitti mönkijän arvon. ”Mönkijäteitä pitkin pääsee palstan eri osiin ja tuulenkaadot saa talteen kätevästi. Niitä hän kehuu estoitta. Pehmeäpohjaisen leimikon hakkuu venyi talvikelien keväiselle laidalle. Myös hajallaan pitkin metsäpalstaa olevien tuulenkaatojen korjuussa mönkijä on vertaansa vailla. Se onnistui mainiosti.” Salminen ajoi koivut moton jäljiltä pinolle. Vanhan liiton miehet nauravat nenän varttaan kuution puukuormat onnettomaksi nykertämiseksi. • Y h t ä j u h l a a • S u s i , s a h a , j a G P S • V u o s i r e n k a i t a • B i o e n e r g i a a j a i n n o v a a t i o i t a • V a n h a s a v o t t a • S u o m a l a i s t e n m e t s ä t • K o n e a i k a • M e t s ä n p a r a n t a j i e n v u o s i s a t a • L a s t e n L u s t o • V ä r i v a l o k u v i a e n n e n v ä r i f i l m i ä koska pyörillä varustettu mönkijä mahtuu 1,5 metriä leveälle uralle. ”Ajokone olisi tehnyt kamalaa jälkeä. Puuta kertyi savotalta reilut 80 kuutiota. Ajokamppeeksi hänellä on Muuramessa valmistettu Nokan mönkijäkärry nostureineen. Tuulenkaadot talteen Mönkijän käyttökelpoisuus puunkorjuussa on ylimuistoinen kiistelyn aihe. ”Nokka on tehnyt puun ajovehkeitä iät ajat ja tämä näkyy mönkijävehkeissäkin. ”Erityisesti isoilla työmailla tämä helpottaa ja keventää työtä. Pahoista paikoista otan normikuormiinkin vain vajaan pohjakuorman ja täydennän lastin helppokulkuisen keruu-uran varrelta.” Puun ajo mönkijällä alkaa käydä järkeen, kun korjuuolosuhteet ovat hankalat. Koko taimikko olisi varmasti kääntynyt nurin. Kaikkialle ei isoilla koneilla pääse, eikä niitä joka paikkaan edes pidä päästää, Salminen perustelee. Silti Salminenkin ajaa puuta mönkijäpelillä, vaikka hän juuri julistautui nykertämisen vastustajaksi. Esimerkiksi nosturin geometria on erinomainen.” Salminen tyytyy kuution mönkijäkuormiin, vaikka kärryn karikoiden ontot päät houkuttelisivat lisäämään korotuspaloja jatkeeksi, mikä kasvattaisi kuormatilaa
Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori vahvistaa, että sahatavara on käynyt kaupaksi, sillä sahattua puuta makaa sahojen varastoissa vain vähän. VaLttEri SKyttä SaHoilla pyyhkii pitkästä aikaa hyvin. Lähes kaikkien pääpuutavaralajien, kuten kuusija mäntytukkien, kantohinnat olivat Metsäntutkimuslaitoksen mukaan toukokuussa vain muutamaa prosenttia korkeampia kuin vuonna 2013 keskimäärin. ”Vientimäärät ovat olleet reippaasti koholla ja hintakin on ollut hyvä”, Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Jyri Hietala sanoo. Paikallisia halloja on ollut laajoilla alueilla eri puolilla Suomea. Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Jyri Hietala uskoo sahojen vientinäkymien säilyvän hyvinä myös syksyllä Euroopan piristyneen kysynnän vuoksi. Eurooppa piristynyt Sahojen hyvää alkuvuotta on siivittänyt erityisesti rakentamisen elpyminen Euroopassa. 12 MAKASIINI 5 • 2014 12 MAKASIINI 5 • 2014 2869_.indd 12 27/06/14 18:36. Suomalaissahatavaraa on viety alkuvuonna ulkomaille lamaa edeltäneen ajan mallin. H a N N U Ja U H ia iN EN Ki M M o br a N d t/ Co M .P iC . PEFC-merkintä osoittaa, että tuotteessa on käytetty kestävästi hoidetun metsän puuta. Hyvän vireen jatkumiseen syksyllä Merivuori suhtautuu varovaisesti. Alueen suurimman sahatavaran kohdemaan Egyptin talous on nousemassa kolme vuotta sitten alkaneen arabikevään jäljiltä. Suomalaista sahatavaraa on myyty etenkin Saksaan ja Isoon-Britanniaan. Muuttuneet kriteerit edellyttävät myös suojakaistojen jättämistä riistanhoitoa varten. Tämänhetkisten näkymien perusteella sahoilta viedään tänä vuonna ulkomaille lautaa ja muita tuotteita yli 7,5 miljoonaa kuutiota. UUTISET Lyhyesti Sertifiointiin lisää lahopuuta ja suojakaistoja Uudistettujen PEFC-sertifiointikriteerien mukaan metsiin on jätettävä nykyistä enemmän säästöpuita hakkuissa. Sahatavaran hinta on noussut sen sijaan 5–10 prosenttia. Sahojen menestys on näkynyt toistaiseksi varsin maltillisesti puiden kantohinnoissa. Näin turvataan metsien monimuotoisuutta, sillä säästöpuiden määrän lisääntyminen merkitsee lisää lahopuita. Hallavaurioita löytyy esimerkiksi Hämeestä, Keski-Suomesta, Pohjanmaalta ja Lapista. Uudistetut sertifiointikriteerit otetaan käyttöön vuonna 2016. ”Ainakin painetta tukinhinnan nousulle olisi tässä tapauksessa”, Hietala sanoo. Vaurioita on syntynyt etenkin pieniin puuntaimiin, mutta myös 1–2-metrisiin taimiin. ”Kokonaisuus on vielä hyvännäköinen, mutta epävarmuustekijöitä on tullut lisää.” lankku käy kaupaksi Suomalaista sahatavaraa on viety maailmalle hyvään tahtiin. Halla vaurioitti kuusentaimia Kesäkuun kylmät kelit ovat koetelleet niin kasveja kuin eläimiä. Jos suurta romahdusta sahatavaran viennissä ei tapahdu, sahauksen kasvu voi näkyä syksyllä puunhinnassa. Pakkasöistä ovat kärsineet etenkin kuuset. Halla on tuhonnut taimien uusimman vuosikasvun. Markkinat ovat vetäneet puuta tasaisesti myös Pohjois-Afrikassa
”Jos vientimarkkinoilla ei tapahdu suurta romahdusta, näkymät syksylle ovat hyvät”, MTK:n Järvinen arvioi. Ruotsalaissahoille on riittänyt kaiken lisäksi tukkia viime vuotta paremmin. Kaupan jälkeen taaleritehdas omistaa yhteensä 66 000 hehtaaria metsää. ”Japani on ollut laatutietoinen ostaja. Perussahatavaran jatkojalosteita ovat esimerkiksi painekyllästetty tai lämpökäsitelty sahatavara, liimapuu ja rakennusten runkotolpat ja palkit. ”Ruotsin kruunu on taas heikentynyt, mitä kautta Ruotsi saa kilpailuetua”, Järvinen toteaa. a on korkein laatuluokka. ”En omista maata enkä metsää, mutta olen pehtoorina vaimon suvun kesämökillä, joka on myös metsätila.” MaaJa MEtSätaLoUSMiNiStEri PEttEri orPo MaaSEUdUN tULEVaiSUUdESSa 25.6. Maailmanlaajuisessa taloudessa on silti ennakoitu olevan pysyviä piristymisen merkkejä. Toisen naapurin, Venäjän, vientikyky sahatavaramarkkinoilla on yhä arvoitus. Ulkomaille viedään pääasiassa männystä ja kuusesta sahattua sahatavaraa. Lisäksi Ukrainan tilanteen aiheuttamat lopulliset talousvaikutukset ovat hämärän peitossa. Merivuoren mukaan sahureita epäilyttää viime vuoden vetojuhdan Japanin hiljentyminen. tärkeimmät laatua määrittävät tekijät ovat oksien koko, määrä ja sijoittuminen. Metsävaratiedot kaikkien saataville Suomen metsäkeskus on koonnut tiedot yksityismetsien metsävaroista kaikkien saataville. ”Näkemyksemme on, että talous kasvaa tärkeimmillä vientimarkkinoilla ja se tulee näkymään rakentamisessa. taaleritehdas hoitaa yksityishenkilöiden ja yhteisöjen sijoituksia ja omaisuutta. Ylöspäin mennään.” Taaleritehtaasta viidenneksi suurin Sijoitusyhtiö taaleritehdas on noussut Suomen viidenneksi suurimmaksi metsänomistajaksi. Sahat laulavat esimerkiksi Ruotsissa edellisvuotta parempaan tahtiin. Japanissa tuli huhtikuun alussa voimaan kulutusveron korotus, mikä näkyy jonkinlaisella viiveellä ylemmän hintaluokan sahatavaran kysynnässä. Kuusen menekki Japanissa ja Kiinassa on vaisumpaa kuin viime vuonna”, Merivuori sanoo. ”Passitorni on vallasväen rippituoli, jossa joka syksy saa anteeksi katteettomat lupaukset hirvituhoihin puuttumisesta.” KoLUMNiSti JUHa aaLtoiLa, aarrE 6/2014. Nyt jo on nähtävissä, että kun biomassa palaa autojen moottoreihinkin, niin sitä ei enää kutsuta häkäpöntöksi, vaan energiatehokkuudeksi.” KirJaiLiJa, KoLUMNiSti MarKUS LEiKoLa, VaPoN aSiaKaSLEHti PoLtE 2/2014. Niihin suhteutettuna kelvollisia kuukausia on vielä melko vähän takana. Yksi isoimmista ongelmista on kotimaan markkinoiden vaisuus. 13 MAKASIINI 5 • 2014 13 MAKASIINI 5 • 2014 2869_.indd 13 27/06/14 18:36. Kovenevan kilpailun ja Aasian hidastuneen kysynnän vuoksi voi olla, että sahojen viimekuukausien menestys ei ehdi näkyä metsänomistajan tilipussissa syksylläkään ja tukin hintakäyrä jatkaa tasaista etenemistään. Ruotsi kilpakumppani MTK:n tutkimuspäällikön Erno Järvisen mukaan sahatavaran hintataso ei välttämättä hyppää pilviin syksyllä, sillä tuotanto on monissa maissa kasvanut. yhtiö laajensi metsäomistuksiaan ostamalla 39,5 prosenttia Finsilva oyj:n osakkeista. Merivuori muistuttaa myös, että sahat kärsivät edelleen tappiovuosista. Neljä laatuluokkaa Sahatavara on kaikilta sivuiltaan sahattua puutavaraa. Supersykli antaa odottaa PTT:n Jyri Hietalan mukaan sahatavaran kysynnän uutta kulta-aikaa eli supersykliä saadaan vielä odottaa. Sahatavarasta 30–40 prosenttia jää kotimaahan, ja rakentaminen on ollut Suomessa vaatimattomalla tasolla. 69% Viime vuonna kantorahatuloista 69 prosenttia kertyi tukkipuusta. ajantasaistettua tietoa on tällä hetkellä 62 prosentilta yksityismetsien pinta-alasta. tieto on yleistetty kuntatasolle, jos sen osuus on yli 30 prosenttia kunnan yksityismetsistä. Euroopassa kasvu on ollut yhä monin paikoin valtioiden elvytyksen varassa. Hietala uskoo, että vaikka sahatavaran kokonaiskysyntä ei ole räjähtämässä käsiin kaikkialla, suomalaissahoille löytyy yksittäisiä hyviä markkinoita jatkossakin. Halventunut rupla tuo Venäjälle kilpailuetua, mutta venäläissahoilla on ollut pulaa tukeista. ”tarkkoja, tilakohtaisia metsävaratietoja annetaan käyttöön vain metsänomistajan luvalla”, kertoo metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Jorma Jyrkilä. Perussahatuotteita ovat suuruusjärjestyksessä pienimmästä suurimpaan rimat, laudat, lankut ja parrut. Ki M M o br a N d t/ Co M .P iC . Sahatavara jaetaan laadultaan neljään luokkaan, a:sta d:hen. Uudet metsäomistukset sijaitsevat Keski-Suomessa äänekosken ympäristössä
Lapin vajaatuottoisten metsien uudistamisen voisi pitkälti perustella ympäristöja maisemanäkökohdilla sekä hiilinieluvaikutuksilla”, hän sanoo. Lyhyesti Metsähallitus pani Pilke-talon myyntiin Metsähallitus aikoo myydä tiedekeskus Pilkkeen Rovaniemellä. MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä selvittäisi vielä asiaa komission kanssa. Puiden kantohinnat pysyivät alkuvuoden kaupoissa vakaina. UUTISET LIINA KJELLBERG MetsänuudistaMiseen saatavan kemeratuen loppuminen Pohjois-Suomesta saa moitteita metsäalan asiantuntijoilta. Ratkaisun syynä ovat hallituksen vaatimukset lisätuloista, Metsähallituksesta kerrotaan. Jylhä pitää lisäystä hyvänä, Pentinpuro ja Viiri suhtautuvat sen vaikutuksiin varauksella. Pentinpuron mukaan on myös valitettavaa, että kokonaistukitaso on selvästi pienenemässä. Tänä vuonna parhaiten kaupaksi on käynyt kuusitukki. EU:n komission halu muuttaa tuet pääosin ennakkoon haettaviksi ei sen sijaan saa ymmärrystä. Kemeralain uudistamista pohtinut työryhmä esitti, että metsänuudistamisen tuki rajattaisiin koskemaan vain Pohjois-Suomea, mutta maaja metsätalousministeriön lakiluonnoksesta tuki puuttuu kokonaan. Viiri taas arvioi, että tällä hetkellä turpeen verotus ja kivihiilen hinta vaikuttavat kotimaisen energiapuun käyttöön kemeratukia merkittävämmin. Ilpo Pentinpuro on puolestaan harmissaan siitä, että luonnontuhojen jälkeisen metsänuudistamisen tuki poistuu. Kasvua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon tuli 11 prosenttia. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen toiminnanjohtaja Kemeralle pyyhkeitä Lapista Ehdotukset taimikon varhaishoidon tuesta ja juurikäävän torjunnasta saavat kiitosta. On ollut hyvää metsänhoitoa, että valtion rahoilla on saatu tuhoutuneet taimikot täystiheiksi”, hän sanoo. Sitä on toimitettu metsäyhtiöille viidennes enemmän kuin vuosi sitten. ”Lakiuudistuksen yhteydessä tulisi varmistaa, että nykyinen tuki korvataan jollain vastaavalla tuella”, Pentinpuro sanoo. Komission mukaan tukea voitaisiin myöntää vain, jos uudistamiskustannukset ylittävät hakkuutulot. Energiapuulle tukea Lakiehdotus jakaa nuoren metsän hoidon taimikon varhaishoidoksi ja nuoren metsän hoidoksi. Nykyistä energiapuun korjuutukea EU:n säännöt eivät salli, joten se lopetetaan. Jonkinlainen metsittyminen siinä ajassa voi tapahtua, mutta käytännössä porot syövät ne koivuntaimet, joita uudistusaloille luontaisesti syntyy. Tammi–toukokuun puukauppamäärä oli Metsäntutkimuslaitoksen mukaan 15,4 miljoonaa kuutiometriä. Lakiehdotukseen on kuitenkin kirjattu, että nuoren metsän hoidon yhteydessä tuettaisiin myös pienpuun korjuuta. Luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Yle Uutisten mukaan puusta vuonna 2010 rakennetulle talolle on lätkäisty yli kymmenen miljoonan euron hintalappu. Metsähallitus aikoo myydä myös kymmenkunta omistamaansa toimistoa, lisää talousmetsiä sekä mahdollisesti myös työntekijöiden virkistyskäyttöön tarkoitettuja kämppiä. Tämä saa myönteisen vastaanoton niin Viiriltä, Jylhältä kuin Pentinpuroltakin. ”Uusi metsälaki mahdollistaa, että luontaista uudistumista voi jäädä odottelemaan 25 vuodeksi. ”Voi olla, että työt seisovat ensi keväänä, kun vanhan järjestelmän mukaisia tukihakemuksia ei oteta vastaan ja uuden järjestelmän mukaisia töitä ei voida aloittaa.” Tavoitteena on saada uusi kemeralaki voimaan 1.7.2015. Kyse on pienistä hankkeista, joten tukien maksaminen tulee pian tukia kalliimmaksi”, Jylhä sanoo. ”Tuntuu siltä, että kaikkia kortteja ei ole käytetty. Niiden mukaan tukea ei voi myöntää, jos metsänuudistamisen tavoitteena on saada hakatun metsän tilalle vastaava metsä. ”Keskija Ylä-Lappiin syntyy nyt metsätalouden nollaraja, jonka yläpuolella metsää ei kannata istuttamalla uudistaa. Hänen mukaansa tuen loppuminen ja uuden metsälain sallivampi suhtautuminen luontaiseen uudistamiseen on Pohjois-Suomen metsissä huono yhdistelmä. ”Tukien ennakkohaku tuplaisi byrokratian. Tuloksena on pusikko tai epätasainen männikkö.” Maaja metsätalousministeriö perustelee tuen lopettamista EU:n valtiontuen suuntaviivoilla. EU:n suunnalta hän toivoo sujuvuutta, jotta uusi kemeralaki saadaan voimaan ilman katkosta tukijärjestelmässä. Uudistamiskustannukset ovat siellä liian korkeat”, ennakoi Suomen metsäkeskuksen Lapin yksikön aluejohtaja Heli Viiri. ”TUnTUU SIlTä, ETTä kaIkkIa korTTEja EI olE käyTETTy.” 14 MAKASIINI 5 • 2014 14 MAKASIINI 5 • 2014 2868_.indd 14 27/06/14 17:56. Juurikäävän torjunnan tukeminen entistä laajemmalla alueella on kolmikon mielestä oikea päätös. Vanhan lain mukaisten tukihakemusten pitää olla Suomen metsäkeskuksessa 20.3.2015 mennessä ja tukipäätökset tehty 30.6.2015 mennessä. Puukauppa vilkkainta sitten laman alun Alkuvuonna yksityismetsien puita myytiin vilkkaimmin sitten puukaupan ennätysvuoden 2007. ”Metsänomistajista alle puolella on luonnontuhot korvaava vakuutus
MiTÄ: Tehnyt marjaja sienisatoennusteita vuodesta 1994. Puutavaralajimenetelmä on ollut käytössä niin pitkään”, hän sanoo. Raakilevaiheessa se tarvitsee mustikan tavoin kosteutta, mutta kestää lämpöä ja kuivuutta mustikkaa paremmin. Hakkuukone mittaisi ja kuutioisi rungonosat, ja metsänomistajalle maksettava hinta määräytyisi rungonosien tilavuuden perusteella. Maastokäynnit minimiin Metsäalan toimijoiden päällekkäistä työtä työtyhmä vähentäisi uudella toimintamallilla, jossa metsänhoitoyhdistys tai vastaava toimija tarjoaisi puunostajalle korjuuvalmista leimikkoa. 5 saadaanko tänä vuonna sieniä. Rungonosahinnoittelussa runko jaettaisiin läpimitan perusteella osiin, joista kaikki hinnoiteltaisiin erikseen. Sään kylmeneminen kesäkuun puolivälissä hidasti kukintaa hieman ja hallanaroilla paikoilla voi näkyä kukkien ruskistumista, mutta hallavauriot jäänevät paikallisiksi ja pienialaisiksi. RungOnOSaHinnOiTTElu Luokka Rungonosan alaja yläläpimitta, cm 1 6–13 2 13–18/20 3 18/20–25 4 25– mETSäTyyppI 1 tuleeko tänä vuonna mustikkaa. Hintaluokkia olisi neljä. MiKSi: Kyllästyi hihasta vedettyihin satoennusteisiin ja perusti valtakunnallisen tutkimusmetsäverkoston koeruutuineen. Myyntiin tuleva leimikko olisi valmisteltu niin, että se voitaisiin hinnoitella ja korjuu aloittaa ilman, että ostaja käy maastossa. MTK:n metsäjohtajan Juha Hakkaraisen mukaan kiinnostusta uusiin toimintatapoihin on, mutta esimerkiksi rungonosahinnoittelun hän arvioi vaativan totuttelua. Jos heinäkuu on kovin lämmin ja kuiva, voi mustikkasato pienentyä 20–30 prosenttia. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA ERKKI OKSANEN Kuvio Hyönteisistä eniten harmia Yli puolet Metlalle vuosina 2004-2013 tulleista metsätuhoilmoituksista koskee hyönteistuhoja. Puolukan sadosta näyttää tulevan kohtuullinen. Kosteutta riittää, mutta sienten rihmastot tarvitsisivat hieman lämpimämpää säätä aktivoituakseen. ”Ei se sormia napsauttamalla mene läpi. Se, otetaanko rungonosahinnoittelu tai korjuuvalmiit leikimot puumarkkinoilla käyttöön, jää nähtäväksi. 2 uhkaako jokin vielä mustikkasatoa. 15 MAKASIINI 5 • 2014 15 MAKASIINI 5 • 2014 2868_.indd 15 27/06/14 17:56. 4 Millainen sää suosii puolukkaa. Muut Lähde: Metla Hyönteiset Selkärankaiset Sienet Abioottiset (esim. Tuleeko mustikkaa. Lumeton talvi palellutti noin viidenneksen mustikan varvuista, mutta kukinta ja pölytys onnistuivat hyvin. Mustikalle paras on viileän kostea heinäkuu, hellettä se ei tarvitse ollenkaan. Viime vuoden tasolle ei kuitenkaan ylletä: mustikkaa tulee kohtuullisesti, noin 20 kiloa hehtaarille. ”Menetelmä vähentäisi katkonnan vaikutusta metsänomistajan puunmyyntituloihin ja metsäteollisuus voisi katkoa puut paremmin tarpeidensa mukaan”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo. Puun katkonta uudistuu Kuitua ja tukkia tuottava puutavaralajimenetelmä saa haastajan. Kukintavaiheessa puolukka kaipaa aurinkoa ja kimalaisten aktiivista pölytystoimintaa. myrskyt ja lumi) Tuntemattomat 59% 8% 8% 7% 4% 14% KuKa: Metlan vanhempi tutkija Kauko Salo. 3 Miltä puolukan satoennuste näyttää. Näin ainakin, jos maaja metsätalousministeriön puumarkkinatyöryhmän esittämä rungonosahinnoittelu saa kannatusta. Kyllä mustikkaan päästään, vaikka tilanne aluksi näytti heikolta. Lehmäntatteja, koivunpunikkitatteja ja yksittäisiä kantarelleja on jo löytynyt, mutta muuten sienten satokausi on vasta alkamassa. LIINA KJELLBERG PuuKauPPaa ei tulevaisuudessa ehkä enää käydä tukkija kuitupuusta. Maaja metsätalousministeriön ylijohtajan Juha Ojalan mukaan tavoitteena on, että leimikot voitaisiin ostaa sähköisen puukauppapaikan välityksellä. Puolukka kukkii parhaillaan Eteläja Keski-Suomessa. Pahinta sienten kannalta olisi helteinen ja kuiva heinäkuu. Marjasadoista on tulossa kohtuulliset, tutkija Kauko Salo ennustaa. Satoennusteet perustuvat koeruuduilta laskettujen kukkien, raakileiden ja kypsien marjojen lukumääriin
markkinat TeksTi Hannu JauHiainen kuva Mikko Riikilä Perinteisesti puukauppa hiljenee lomakaudeksi. Meillä on valtava varanto 2–3 kehitysluokan nuoria metsiä, jotka kaipaavat harvennusta”, kertoo Immonen. Osa tulee Etelä-Ruotsista saakka”, kertoo Ekonoja. Hänen mukaansa metsänomistajia käy yhdistyksellä jonkin verran asioimassa, kun he tulevat lomillaan kotimaakuntaan muualta Suomesta. Vaikka kesän hiljaiseen aikaan puukauppa on lähes pysähdyksissä, pyritään metsänomistajia silti palvelemaan. Metsänomistajatkin tuntuvat Klemolan mukaan rauhoittuneen jo kesän viettoon. ”Heinäkuussa täällä pidetään lomaa, mutta toki meiltä saa palvelua, jos tarvetta on”, kertoo metsäasiantuntija Jaakko Klemola Satakunnan metsänhoitoyhdistyksestä. Suunnitteilla olevien metsäteollisuuden investointien toivotaankin heijastuvan myös Kainuuseen. apua on tarvittaessa silti saatavilla. ”Metsänhoitoyhdistyksen osastolle pysähdytään keskustelemaan metsäasioista. Päätehakkuita ei nyt tehdä, mutta iso osa Yijälän koneista tekee harvennuksia keskikesän. Myös Satakunnassa yhdistys hiljenee. Metsäasioihin palataan taas loppukesästä. Ekonojan mukaan yhdistyksessä on järjestetty päivystys niin, että joku neuvoja on aina saatavilla – vaikka naapurikunnasta, jos omat on lomalla. ”Täällä käy paljon lomalaisia. Puukauppa on Kainuussa hiljentynyt. Myös metsänhoitoyhdistykset hiljenevät, mutta lomalaisia palvellaan silti. Alueen metsänomistajista iso osa asuu joko metsän Vaikka kauppa hiljenee, hakkuut jatkuvat. ”Suurin huolenaihe täällä on kuitupuun kysyntä. Kone-Yijälä Oy:n kuljettaja Heikki Peltonen harvensi jämsäläismännikköä viime viikolla. sijaintipaikkakunnalla tai yhdistyksen toimialueen kaupungeissa, joten samanlaista lomalaisten liikehdintää ei Kymenlaaksossa ole kuin esimerkiksi paikoin Pohjois-Suomessa. tii kesäkuun puukauppatilannetta Länsi-Lapissa. Samalla saatetaan sopia työtehtävistäkin”, Immonen kertoo. Sekä suomalaiset että ruotsalaiset ostajat ovat vähentäneet ostojaan. Länsi-Lapissa rauhallista Aika hiljaista, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Rajan toiminnanjohtaja Veijo Ekonoja luonnehLomat hiljentävät kaupan Heinäkuussa metsänhoitoyhdistyksissäkin lomaillaan. Pellossa tarjonta on ollut vähäistä, mutta pohjoisempana, Kolarissa ja Muoniossa, puuta on ollut vielä hyvin tarjolla. Vaikka yhdistyksen väki lomailee, saavat maanomistajat tarvittaessa palveluja myös heinäkuussa. Kysyntä hiipui kesäkuussa eikä tarjouksia leimikoista ole enää tullut samaan tahtiin kuin keväällä. Toimiston lisäksi hyviksi tapaamispaikoiksi ovat osoittautuneet erilaiset maaseudun kesätapahtumat. Syksyn odotusta Kymenlaaksossa puukauppaa on viime viikkoina käyty lomakauden odotuksen merkeissä. ”Lomia on pyritty porrastamaan siten, että toimistoillamme on joku aina töissä”, kertoo Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kalle Immonen. Moni muualle muuttanut on säilyttänyt metsät omistuksessaan, joten niitä käydään lomalla katsomassa. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson toiminnanjohtaja Jari Ursin kertoo, että sekä ostajat että myyjät odottelevat jo syksyä. 16 MAKASIINI 5 • 2014 16 MAKASIINI 5 • 2014 2867_.indd 16 27/06/14 18:16
40,48 . ... 57,25 . 15,40 . 56,81 . 33,80 . 45,88 . 17,24 . 16,20 . 18,08 . 44,18 . 37,26 . 14,36 . 15,49 . 16,83 . 14,61 . 15,07 . 18,05 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,59 . 18,41 . 55,77 . 13,47 . Harvennushakkuu 46,80 . 15,52 . 15,59 . 13,93 . 34,20 . 17,28 . 16,37 . 15,24 . 47,03 . Harvennushakkuu 49,05 . ensiharvennus 42,55 . 14,65 . ... 47,85 . raakapuun kantohinnat Kesäkuussa viikolla 25 . 47,43 . 18,50 . ... 19,12 . 17,65 . 49,45 . nousussa . 45,46 . 42,20 . 15,03 . 46,59 . 17,31 . 16,36 . 40,60 . 56,49 . Harvennushakkuu 48,79 . 37,74 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,26 . 56,16 . 16,76 . 17,40 . ensiharvennus 45,74 . 16,46 . 14,13 . 14,72 . 14,60 . 14,67 . 17,12 . 12,94 . 14,90 . 15,00 . uudistushakkuu 48,04 . 47,94 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,35 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,75 . 42,07 . 15,17 . 39,62 . 15,39 . 43,09 . 13,56 . 16,45 . 18,80 . 47,99 . 17,63 . 18,36 . 14,78 . 41,69 . 17,71 . 54,88 . 37,84 . 17,51 . 15,00 . 14,93 . ... 43,98 . 36,58 . 18,59 . 15,55 . 15,71 . ... Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 47,91 . ensiharvennus 47,84 . ... ... 53,42 . uudistushakkuu 57,76 . 14,66 . 17,53 . 13,89 . ... 16,53 . ... ensiharvennus 46,41 . 17,47 . 16,90 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 47,14 . 56,95 . Harvennushakkuu 49,64 . 14,74 . 13,25 . uudistushakkuu 57,84 . 15,67 . ... 17,39 . Harvennushakkuu 42,54 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. ... 15,24 . uudistushakkuu 58,63 . 56,93 . 15,43 . 13,31 . 17,97 . ensiharvennus 46,65 . 14,38 . 14,73 . uudistushakkuu 54,10 . 15,54 . Harvennushakkuu 47,48 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 15,07 . uudistushakkuu 58,11 . ensiharvennus 46,66 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,06 . 57,82 . 14,58 . 16,49 . 14,25 . ... 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 5 • 2014 17 MAKASIINI 5 • 2014 2867_.indd 17 27/06/14 18:16. 14,44 . 14,38 . 56,46 . 52,68 . 11,65 . Harvennushakkuu 48,45 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 46,43 . 38,58 . 46,32 . 17,70 . 13,89 . 14,88 . 15,22 . 17,74 . 17,01 . ... ensiharvennus 46,49 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,37 . ensiharvennus 47,32 . ... 15,29 . ... 18,02 . uudistushakkuu 56,94 . 16,36 . uudistushakkuu 57,17 . Harvennushakkuu 49,54 . 18,09 . 43,04 . 56,09 . 14,96 . 49,28 . Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 10 20 30 40 50 60 70 80 2009 2010 2011 2012 2013 2014 5/2014 1/2013 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 15,35 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,21 . 13,98 . 56,04 . ... 14,24 . 15,59 . 13,85
Hitaasti alkanut elpyminen on nyt saanut vauhtia. Koskisen Oy:llä on satoja erilaisia vanerituotteita. Ylpeyden aihe on, että Koreassa valmistettavat nesteytetyn maakaasun tankkerit on eristetty koivuvanerilla. Viime vuonna Suomessa tehtiin Harvennusleimikko itä-Hämeessä Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 5 51 Kuusitukki 36 51 Koivutukki 22 40 Mäntykuitu 3 14 Kuusikuitu 68 16 Koivukuitu 49 18 Haapakuitu 2 10 Kuusilahokuitu 1 10 energiapuu 18 10 Yhteensä 204 m3 5 193 € noin 340 000 kuutiometriä koivuvaneria. Kaupat tehtiin korkeamman tarjouksen tehneen keskisuuren puunostajan kanssa kesäkuun alkupuolella. Yhteen alukseen menee satoja tai tuhansia kuutiometrejä vaneria. Jos talvikaudella nähdyt kaksinumeroiset kasvuprosentit pitävät, niin koko vuoden vientimäärä kasvaa viidenneksellä. Rakennuksien ja ajoneuvojen pintamateriaalina nähtävä vaneri on yleensä kovapintaista koivuvaneria, kun taas pehmeämpi havuvaneri on piilossa rakenteissa. 18 MAKASIINI 5 • 2014 18 MAKASIINI 5 • 2014 2866_.indd 18 27/06/14 17:59. markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen MetsänoMistaja halusi laittaa itä-Hämeessä sijaitsevasta metsästään harvennuksen myyntiin ja otti yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen. Viikonlopputyö on kallista verrattuna lähimpiin kilpailijoihin Venäjään, Baltiaan ja Puolaan”, Jalkanen kertoo. Baltian maat pystyvät laadussa ja jalostusasteessa lähes samaan kuin Suomi, minkä vuoksi kilpailuetua haetaan asiakaslähtöisyydestä. Vaikutusketjut ovat sekä suoria että välillisiä. Yhteen kuutiometriin valmista tuotetta tarvitaan yli kolme kuutiometriä tukkia, kun sahatavarassa riittää kaksi. Suomen vanerinvalmistajat ovat suuruusjärjestyksessä uPM, Metsä Wood, Koskisen Oy ja neljäntenä monia kokenut Vammalan vaneritehdas. Osalla alueesta oli jonkin verran myrskyjen viime vuosina kaatamaa puustoa. Harvennuskohteista osa oli pellolle syntynyttä koivu-kuusi-sekametsää ja osa normaalia kuusivaltaista sekametsää. Harvennusleimikon pinta-alaksi tuli yhteensä 2,5 hehtaaria ja hakkuukertymäksi arvioitiin noin 200 kuutiometriä. Katkonta-aineiston avulla tehty hintavertailu ei tilannetta muuttanut. Yhdistyksen neuvojan kanssa suunniteltiin myyntikohde, joka koostui kolmesta eri kuviosta. Tämä helpotti pienen leimikon myyntiä. Koivuvanerin menekki romahti finanssikriisin jälkitunnelmissa. ”Tehtaat käyvät pääsääntöisesti 3/5, eli kolmea vuoroa viitenä päivänä viikossa. Viennistä valtaosa menee eurooppaan, mutta kasvu tulee etenkin Pohjois-amerikasta ja aasiasta. Sahaukseen verrattuna vanerinvalmistuksen saanto on selvästi huonompi. ”Kasvuloikka alkoi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Koivuja kuusivanerit ovat eri bisneksiä, jotka eivät juuri korvaa toisiaan. Leimikosta tuli kaksi tarjousta, jotka olivat lähes samansuuruisia – hintaeroa oli noin 400 euroa. Pohjois-amerikkaan vietävä venäläinen vaneri tekee tilaa euroopassa. Vuoden alussa vienti kasvoi 16 prosenttia”, Koskisen Oy:n vaneriliiketoiminnan johtaja Juha Jalkanen sanoo. Lehtivaneri Yhteensä Havuvaneri 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 ihmiskäsiä ja työ maksaa. elpyminen on käynnistynyt hitaasti, mutta herääminen tapahtui viime vuoden lopulla. Harvennusleimikon puut korjataan vielä tämän kesän aikana. Koivuvaneri on 90-prosenttisesti vientituote. aiemmin Visuvesi-nimellä tunnettu Vammalan tehdas siirtyi hiljattain latvialaisomistukseen ja aikoo toimia jatkossa Sastamalan vaneri -nimellä. Hintaeroa 400 euroa Yhdistys laittoi kohteen myyntiin Puumarkkinat.fi -sivustolle. Vaneriprosessissa tarvitaan myös enemmän Koivuvaneri nosteessa 300 600 900 1 200 1 500 m3 Suunta ylöspäin Lähde: Metla Finanssikriisi puolitti koivuvanerin menekin. Osa niistä menee energiapuuksi ja osa kuitupuuksi. Kaksi tarjousta harvennuksesta Koivuvanerin vienti on lähtenyt vahvaan nousuun. Havuvanerin tuotantomäärät ovat yli kaksinkertaiset, mutta vanerien kokonaistuotantokin on vain noin kymmenesosa sahatavaran määristä. Leimikosta tarjottu hinta oli myös samaa tasoa kuin yhdistyksen alueen markkinahinnoilla laskettu hinta. Hakkuukuviot sijaitsivat tien varrella ja olivat kesäkorjuukelpoisia
Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi, jolloin työ vaikeutuu merkittävästi.” Suorittava PorraS ”valitettavasti nykyisin on tullut yksi veruke lisää, jolla voidaan perustella metsän heitteillejättöä. www.vaelluSJaretKeily.coM/vaelluSreitit montako hehtaarilla. tämä pätee myös harvennuksiin.” Pete ”Jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. www.MaaJaKotitalouSnaiSet.fi/JarJeStotoiMinta/ toiMintavinKit/MetSaSta-voiMaa-JarJeStoKaMPanJa2014-2015 aiotko lähteä kesällä vaeltamaan. Se tapahtuu rungon tilavuuskasvun kustannuksella, mutta siitä huolimatta se tietenkin kannattaa, koska päämääränä on laadukas sahapuu.” leevi SytKy ”Kasvatettakoon puuta, ei risuja. valtion tukieurot vain palavat raippahakkuissa.” MetSäKuPSa ”Männyn kasvatus tiheässä taimikkovaiheessa tuottaa heiveröisen oksiston runkoon. ”Meillä nurmijärven metsässä kun on paljon kirjanpainajatuhoja kuusilohkoilla, niin ajattelin, olisiko makedonianmänty vaihtoehto. www.vieraSlaJit.fi Maaja kotitalousnaiset kutsuvat nauttimaan metsän elvyttävästä vaikutuksesta, tutustumaan puusta tehtyihin tuotteisiin ja oppimaan lisää metsänhoidosta. tällä kertaa verkkokeskustelijoita innosti kasvatustiheys. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Oletko kasvattanut lehtikuusta. asioita voi ja pitää tehdä monella tapaa.” JeeS H-valta ”Jos halutaan mäntymetsistä laatua, on metsät kasvatettava nuoruusiällä tiheässä.” PiHKaniSKa ”tiheikkökasvatus ja energiapuun kasvatus ovat yhtä tyhjän kanssa. JalKanen ”Järeys on laatutekijä numero yksi nyt ja tulevaisuudessa. Se on: mää kasvatankin energiapuuta.” KorPituvan taneli ”taimikon varhaisperkaus ja silloin noin 4 000 hehtaarille ja siitä noin 12 metrin mittaan, jolloin tehdään jopa ilman ennakkoraivausta varsinainen energiapuuharvennus. Uusi kysymys: oletko käyttänyt metsävähennystä. ”Joidenkin mainostama tiheä kasvatus (yli 2 000 runkoa hehtaarilla) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. alle 5 000 runkoa joka tapauksessa.” a. täältä apua suunnitteluun. Vastaajia 141 20 40 60 80 100 Kyllä 54 % Ei 46 % 19 MAKASIINI 5 • 2014 19 MAKASIINI 5 • 2014 2865_.indd 19 26/06/14 17:07. Kuusipohjahan on tavalliselle männylle usein liian rehevää.” raiM JOs kOkeilisi makedOnianmäntyä aiemmin hajallaan ollut tieto Suomeen rantautuneista vieraslajeista on nyt koottu yhteen paikkaan. Kyllä puunkin voi polttaa, ja sen lisäksi on paljon muita vaihtoehtoja.” enSolainen evaKKo ”Matti Kärkkäinen ja Seppo Kellomäki opettivat, että ensiharvennukseen saakka pyritään pitämään kohtuullisen suuri tiheys, ei kuitenkaan mikään tiheikkö. tukkiin tähtäävä metsänkasvatus ei saisi olla ainoa vaihtoehto.” PitKäParta ”ei ole mitään merkitystä, tuleeko jostain takamaan pusikosta tänään energiapuuta vaiko tulevaisuudessa tukkia, jollei puuta eli teollisuuden raaka-ainetta saada tuotettua kilpailukykyiseen hintaan.” viHreen Koneen KuSKi METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi
Teema: eRIKOISPUUT Vaihtelu virkistää Erikoispuut sävyttävät maisemaa, lihottavat tilipussia ja valmistavat muuttuvaan ilmastoon. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT PETTERI KIVIMÄKI, KIMMO HAIMI jA SEPPO SAMULI 20 MAKASIINI 5 • 2014 20 MAKASIINI 5 • 2014 2864_.indd 20 26/06/14 17:05. Kolme asiantuntijaa kertoivat kokemuksensa lehtikuusesta, douglaskuusesta, tervalepästä ja tammesta
Antti Lukkarisen innostus lehtikuusiin kantoi väitöskirjaksi asti. Omilla maillaan hän kasvattaa niitä lähinnä maiseman iloksi. 21 MAKASIINI 5 • 2014 21 MAKASIINI 5 • 2014 2864_.indd 21 26/06/14 17:05. Leivän tuovat kuusi, mänty ja koivu
Pihapiirin etelänpuoleista rinnettä rajaavat nyt leikkaamalla matalana pidettävät joulukuuset, visakoivut sekä omenapuuviljelys. ”Erikoispuut ovat mukavaa vaihtelua. Pihatietä reunustavat yli satavuotiaat siperianlehtikuuset. Vielä menee hetki ennen kuin lehtikuuset peittoavat sen pituuskasvussa ja lunastavat paikkansa maiseman komeimpina puina. Niillä on ikää yli sata vuotta. Ylätalon tilan vanha isäntä, Lukkarisen isä, Juhani Lukkarinen, istutti sen: tavoitteena oli pitää päärakennukselta aukeava näkymä avarana ja kaukomaisema kauniina. Istuttelen niitä lähinnä pihan lähelle. Lisäksi kaikille jaloille lehtipuille on omat pienet alansa. Vuonna 1995 perustettu metsikkö on venähtänyt viisitoistametriseksi ja harvennettukin jo kertaalleen. Niiden takana siintävät visakoivurivistöt ja pihtakuuset. Hän istuttaa erikoispuita varovasti pieniä määriä eikä haaveile niiden tuovan suuria tuloja. Vanhaan peltomaahan Suonenjoelle istutetut siperianlehtikuuset ovat lähteneet hyvin kasvuun. Lehtikuusikko kasvaa parinsadan metrin päässä metsätalousyrittäjä Antti Lukkarisen kotitalosta. Hirvetkään eivät pyöri asutuksen lähellä.” Lehtikuusi vei mennessään Pisimmälle Lukkarisen on vienyt kiinnostus lehtikuusiin. 22 MAKASIINI 5 • 2014 2864_.indd 22 26/06/14 17:05. Ylätalolle vievän tien vartta komistavat tilan vanhimmat lehtikuuset. ”Erikoispuiden viljelyn voi suhteuttaa siten, että niitä kasvaa tilalla yhteensä kaksikymmentä hehtaaria. Varsinainen leipä tulee kuusta, mäntyä ja koivua kasvattamalla. Teema: eRIKOISPUUT Suonenjoki V alo siivilöityy nuoren lehtikuusikon latv uksen läpi. Jo tilalle vievää tietä kulkiessa kuitenkin huomaa, että erikoispuut ovat kiehtoneet Ylätalon isäntiä useamman sukupolven ajan. Hän väitteli vuosi sitten maatalousja metsätieteiden tohtoriksi aiheenaan venäläiset lehtikuusialkuperät ja niiden selviytyminen Suomen oloissa. Se on noin kaksi prosenttia kokonaispinta-alasta. Siten niitä on lyhyt matka käydä katsomassa ja hoitamassa. Tutkijan mieli on saanut tohtorin kokeilemaan omilla maillaan myös siperianlehtikuusia vieraampia Venäjän Kaukoidästä kotoisin olevia dahurianlehtikuusia. Tilalta löytyy myös tervaleppää, tammea, douglaskuusta ja visatervaleppää. Taaempana maisemaan piirtyy siperianlehtikuusikon eteen samanaikaisesti istutettu rauduskoivikko. En usko, että kasvatan niiden osuutta tuosta”, Lukkarinen sanoo. Erikoispuita varovaisesti Vuonna 2007 tilan isännäksi siirtynyt Lukkarinen jatkaa isänsä aloittamaa perinnettä. Voin mennä kävellen töihin ja tulla välillä syömään
Metsätalousyrittäjänä itsensä elättävällä isännällä on etunaan suuret pinta-alat. Kovin pohjoiseen Lukkarinen ei kuitenkaan lähtisi lehtikuusta viemään. Niin sanottu Raivolan lehtikuusi eli Karjalan kannaksen Raivolan lehtikuusikosta peräisin olevasta siemenlähteestä kasvatettu siperianlehtikuusi on pitkään tutkittu ja parhaaksi todettu. Muutamat rungoista säästettiin maisemapuiksi ja loput saapui kenttäsahuri sahaamaan paikan päälle. Niitä on saatavilla sekä pohjoisen että etelän tarpeisiin. Pienillä tiloilla moinen ei onnistu, eikä Lukkarinen aio kokeilla sitä enää omillakaan tiluksilla. ”Lehtikuusen harvennuspuulle on vähän ostajia. ”Tutkin väitöskirjaani varten lehtikuusta kahdella maastokokeella, Punkaharjulla ja Kivalossa Rovaniemen korkeudella. Syynä ovat markkinat. Lehtikuuset istutetaan sekaisin rauduskoivun kanssa. Erikoispuiden kasvatus vaikeutuu pohjoisessa, mutta voi onnistuakin. Nykyään kaikki siperianlehtikuusen taimet ovat Raivolan alkuperää. Lehtikuusikoita tilan metsistä on alle viisi hehtaaria, eikä puhtaita lehtikuusikoita ole perustettu sitten vuoden 1995. Joulupuuviljelmälle lehtikuusia sikiää riesaksi asti”, Lukkarinen hymähtää. 50-vuoden ikään ehtineistä puista sai jo järeää tukkia. jOS yRITÄT MyydÄ yKSIn LEHTIKUUSIHARVEnnUSTA, TOdEnnÄKöISESTI KUKAAn EI OSTA SITÄ. 23 MAKASIINI 5 • 2014 2864_.indd 23 26/06/14 17:05. Kuten suurin osa tilalla kasvavista erikoispuisAntti Lukkarinen kaatoi tilaltaan kolme 50vuotiasta luontaisesti syntynyttä lehtikuusta. ”Koivun saa kaupaksi, vaikka ei olisi muuta myydä kuin sen harvennus.” Koivusekoitus on myös erikoispuihin liittyvien riskien hallintaa. Jos yrität myydä yksin lehtikuusiharvennusta, todennäköisesti kukaan ei osta sitä, ei ainakaan hyvällä hinnalla”, Lukkarinen kertoo. Ne päätyvät suunnitteilla olevan kodan rakennusmateriaaliksi. Ne olivat saaneet alkunsa tietä rajaavien vanhojen lehtikuusten siemenistä. Lehtikuusella on samat tuholaiset kuin kotimaisilla puulajeilla. Siellä sopivan kasvupaikan ja alkuperän valinta korostuvat entisestään.” Paras tulos sekametsänä Vaikka lehtikuusi kiinnostaa Ylätalon nuorta isäntää, sitä on viljelty maltillisesti. Taimet maistuvat niin tukkimiehentäille, jäniksille, myyrille kuin hirvillekin. Lankut omiin tarpeisiin Ylätalon pihalla taapelissa kuivuvat Lukkarisen ensimmäiset oman metsän lehtikuusipelkat. Tavallisia metsänomistajia Lukkarinen kuitenkin kehottaa pitäytymään perinteisessä siperianlehtikuusessa. Muutama vuosi sitten harvennettu lehtikuusikko meni kaupaksi mäntykuidun hinnalla, kun kylkiäiseksi oli tarjota useampi tuhat mottia kuusta, mäntyä ja koivua. Ensimmäiset viitisen vuotta lehtikuusen kasvattajan tulisi pysyä hereillä. Myös heinä ja kilpaileva vesakko voivat nitistää valopuuna tunnetun lehtikuusen rehevimmillä paikoilla alleen, mikäli hoito unohtuu. Tällöin koivusekoitus pelastaa. Lehtikuusikuitu ei ole haluttua sellukattilaan, ja polttopuunakin se poksuu ikävästi. Jos jokin menee pieleen, lehtikuuset voi myöhemmin harventaa pois ja kasvattaa metsän koivikkona. Kesäkuun alussa isännän 36-vuotissyntymäpäivän kunniaksi metsään päätyi myös kanadanlehtikuusen taimia. Pellolla muutaman kymmenen metrin päässä tilalle vievästä lehtikuusikujasta kasvoi luontaisesti syntyneitä lehtikuusia. ”Tutkimukseni mukaan dahurianlehtikuuset kasvoivat parhaiten pituutta taimivaiheessa ja niillä oli vähiten nisäkkäiden aiheuttamia tuhoja”, Lukkarinen kertoo. Kolme sahattua lehtikuusen runkoa ovat tuoreen tilakaupan kylkiäisiä. ”Se kuka väittää, ettei lehtikuusi uudistu luontaisesti, on väärässä
Koivut istutetaan vuosi lehtikuusen jälkeen. D ouglas arvossaan Mustilassa Kaksisataa kilometriä Suonenjoelta etelään jykevät douglaskuuset kurkottavat kohti taivasta. Sieltä löytyvät myös maan pituudeltaan ja kuutiotilavuudeltaan suurimmat lajinsa edustajat. Metsästysporukat ja metsänhoitoyhdistykset tietävät, mitkä alueet ovat hirvituhoille alttiita. Vuosikymmenien päästä kuusesta voi olla markkinoilla ylitarjontaa, mikä auttamatta painaa myös kuusitukin hinnat alas. Laatupuunkasvattajalle paras on mustikkatyyppi. 3 Vaatii kunnon maanmuokkauksen mätästämällä, ettei heinä kiusaa kasvua alkuvaiheessa. 6 Varaa istutuskevättä seuraavalle keväälle ylimääräisiä taimia, jotta taimikkoa voi tarvittaessa paikata. 2 Turvallisin istutuspaikka on lähellä pihapiiriä, jossa hirvet liikkuvat vähemmän. Suomessa on viljelty lehtikuusta kaikkiaan noin 20 000–30 000 hehtaarille. 9 Kasvatusaikaa voi huoletta venyttää vaikka 150 vuoteen. Istutusmäärät alkavat olla rinnastettavissa 1970-luvun mäntybuumiin, jossa mäntyä eksyi turhan reheville kasvupaikoille. 7 Pystykarsi. Kukaan ei tiedä, Ylätalon tilan lehtikuusikko on 19 vuodessa venähtänyt 15-metriseksi ja harvennettukin kertaalleen kolmisen vuotta sitten. Lukkarista tämän hetkisten markkinoiden ja listahintojen vahtaaminen ihmetyttää. ”Tuntuu hurjalta ajatella, ettei jotain voi istuttaa, koska sille ei juuri nyt ole kysyntää. Viimeisten vuosien aikana douglaskuusikko sekä muut alueen erikoispuut ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. ”Kuusta istutetaan aivan varmasti liian köyhille kasvupaikoille. Silloin muun kuin kuusen valinneet voivat olla huojentuneita. Esimerkiksi 800 lehtikuusta ja 800 rauduskoivua hehtaarille on toimiva yhdistelmä. 8 Harvenna mieluummin etukäteen ja reilummin kuin myöhässä ja varovaisesti. Ei kuusen kasvupohjia yksinkertaisesti ole niin paljoa kuin sitä istutetaan.” Mikäli meno jatkuu, koivusta ja männystä tulee pian erikoispuita. 5 Mikäli mahdollista suunnittele ajouria etukäteen, jotta lehtikuusia ei jouduta kaatamaan niiden tieltä. 4 Lehtikuusi kannattaa kasvattaa sekametsänä. Teema: erikoispuuT ta, myös nämä päätyvät omaan käyttöön. mitä 50 vuoden päästä tapahtuu eikä moni ole sitä näkemässä. Tällä hetkellä moni jättää lehtikuuset istuttamatta, koska loppukäyttö on epävarmaa. ”Olemme joutuneet kaatamaan arboretumin puolelta kirjanpainajan takia kuusia melkein kymmenen hehtaaria. Ensimmäiset viitisen vuotta ovat kriittisimmät. Kun taimet pääsevät heinän yli, ne kyllä pärjäävät. Lukkarisen vinkit lehtikuuselle 24 MAKASIINI 5 • 2014 2864_.indd 24 26/06/14 17:05. Vanhoissa puissa ei ole kuin sentin kahden suikale pintapuuta”, Lukkarinen kertoo. Minä olen 36-vuotias ja liki kaiken, mitä nyt istutan, ehdin vain harventamaan.” Hän on seurannut hämmästyneenä viimeiset vuodet metsänomistajien intoa lykkiä uudistusaloille kuusta. Arvoitukselliset markkinat Lehtikuusen tulevat markkinat ovat arvoitus. Nyt kuusi vuorostaan uhkaa päätyä väärille maille. Puulajipuiston toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen on seurannut metsikön kasvua kolmekymmentä vuotta. Nuoret 1990-luvulla istutetut lehtikuusikot alkavat pikkuhiljaa tulla harvennusikään. ”Hyvänlaatuinen sydänpuu alkaa kehittyä jo viisi-, kuusivuotiaana. Suosi rinnemaita. Olemme kiitelleet, että 1 Siperianlehtikuuselle sopii lehtomainen kangas ja mustikkatyyppi. Pisimmät latvukset kohoavat yli neljänkymmenen metrin korkeuteen ja järein runko on liki 13 mottia. Paras karsinta-aika on sama kuin visakoivulla eli juhannuksesta elokuun alkuun. Siperianlehtikuusi on erinomainen rakennuspuu, sillä sen sydänpuun ja siten lahoa kestävän puun osuus on suuri. Arvokkaan sydänpuun osuus lisääntyy kiertoajan loppua kohden. Aika näyttää, kehittyykö sitä jalostavaa teollisuutta nykyistä enemmän. Lukkarinen suunnittelee hyödyntävänsä lankkuja pellon laitaan suunnitteilla olevan kodan rakennustarpeina. Vuonna 1908 Mustilan arboretumiin Elimäelle perustettu douglaskuusikko on Suomen vanhin
25 MAKASIINI 5 • 2014 Sata vuotta ja tämä yksivuotias douglaskuusi on venähtänyt ympäröivien yli neljänkymmentä metristen lajitoveriensa mittoihin, tietää Mustilan arboretumin toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen 2864_.indd 25 26/06/14 17:06
Taimikot ovat kärsineet paljon. Monen latvat kuivuivat aukealla suojattomalla maalla. Voisi kuvitella, että puulajikirjon monipuolistamiseen kannattaisi satsata.” Kotimaisten haastaja Mustilassa on pitkät perinteet erikoispuiden kasvatuksesta. Riskit ovat siten toista luokkaa kuin Saksassa ja Ranskassa”, Reinikainen selittää. Lenkous on yleinen vaiva Mustilassa. Taimet ovat nuoruusiässä herkkiä lumenkaadoille. ”Kasvatuksen onnistuminen on ensimmäisinä vuosina myös onnesta kiinni. KASVATUKSEn OnnISTUMInEn On MyöS OnnESTA KIInnI. Silloin taudit ja tuholaiset voivat poiketa huomattavasti nykyisestä. Myös viljavuus on sopiva. Varsinkin aukon reunoilla, joissa oksisto kasvaa toispuoleisesti, latvukseen kertyvä lumimassa taivuttaa helposti nuorten taimien runkoja. Silloin puu on herkimmillään.” Myös kasvattaja saa olla hereillä. ”Täällä Kaakkois-Suomessa on ollut pahoja lumituhovuosia. Siitä todisteena ovat satavuotiaiden runkojen lomasta puskevat luontaisesta siemenestä syntyneet taimet. Douglaskuusi ampaisee kasvuun parimetrisenä, mutta nopeaa kasvua edeltää hitaampi viiden, kuuden vuoden taimivaihe. Tällä tavalla on säästetty suuret määrät puita. 26 MAKASIINI 5 • 2014 2864_.indd 26 26/06/14 17:06. Sen reippaan kasvun salaisuus on kasvupaikka: Moreenirinteeseen istutetut puut ovat turvassa seisovalta vedeltä sekä kosteudelta. Me olemme Suomessa sen esiintymisalueen pohjoisrajoilla. Douglaskuusikoissa tuhot ovat olleet pahimmasta päästä”, Reinikainen kertoo. ”Douglaskuusi on Euroopan yleisin talousmetsien vieraspuulaji. Luonnontaimet ehtivät moneen kertaan edelle ja nitistävät taimet, mikäli taimikonhoito unohtuu. Niistä vanhimmat ovat ehtineet jo tukinmittoihin. ”Tuntuu hassulta, että hyväksymme ilmaston muuttuvan suuresti tulevaisuudessa, mutta silti käytännön toimet riskien pienentämiseksi ovat lähellä nollaa. Metsiin tulisi istuttaa puita, jotka kasvavat ja ovat terveitä vielä 80 vuoden päästä. Onnea ja taitoa Parhaiten Mustilan douglaskuusikoista on pärjännyt vanhin, satavuotias metsikkö. 1990-luvulla pellolle istutettuja taimia puolestaan vaivasi usein kevätkuivuminen ja ahava. 1930-luvun vaihteessa tiiviille savipellolle istutettujen douglaskuusikoiden tilavuuskasvu on ollut vaatimattomampaa. Siitä kertovat Mustilan hillityt viljelypinta-alat. Mustila Tykky riesana Osa vanhoista douglaskuusista on kallellaan alarinteeseen päin. ”Douglaskuuset kasvavat täällä jo kolmessa sukupolvessa, sillä ne uudistuvat hyvin luontaisesti. Myös halla on ollut douglaskuusitaimikoissa ikävä vieras. Vuosisadan vierähdettyä lukuisista puulajipuistoon istutetuista lajeista vain kaksi ovat täyttäneet perustajansa vaateet: lehtikuuset sekä Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva douglaskuusi. Todennäköisesti lumimassat ovat aikanaan saaneet puut niiaamaan, ja varren oikaiseminen vie helposti vuosikymmeniä. Douglaskuuselle rinteen mustikkatyyppi riittää mainiosti. Ne käyvät siementämään jo alle 20-vuotiaina”, Reinikainen kertoo. Arboretumin isä Axel Fredrik Tigerstedt perusti puiston selvittääkseen, löytyisikö maapallon pohjoispuoliskolta puita, jotka voisivat Etelä-Suomessa tuottaa nopeammin tai arvokkaampaa satoa kuin kotimaiset. Satavuotiaat douglaskuuset ovat vuonna 1902 perustetun puulajipuiston vanhimpia ulkomaisia edustajia. Teema: erikoispuuT meillä on douglaskuusta, lehtikuusia sekä muita muiden sukujen puulajeja, joihin kirjanpainaja ei iske”, Reinikainen sanoo. Puulajipuiston ja talousmetsien alueella sitä kasvaa kaikkiaan vain viisitoista hehtaaria. Muuttuvassa ilmastossa puulajivalinnan rooli tulee korostumaan entisestään. Hän tietää douglaskuusten kasvattajia, jotka ovat puu kerrallaan keventäneet latvusta oksia leikkaamalla ja siten keventäneet lumenpainamisriskiä. Kasvupotentiaalistaan huolimatta kaikkein helpoin kasvatettava douglaskuusi ei kuitenkaan ole. Kunnon sarkaojista huolimatta metsikkö jäi kasvussa jälkeen rinnemaiden lajitovereista
Eläviäkin oksia voi karsia. Ne maistuvat kotimaisten havupuiden tavoin tukkimiehentäille ja juurinilureille. Ilmaston muuttuessa douglaskuusi voi olla hyvä lisä perinteisten puulajien rinnalle. Varhaishoito on tärkeää, etteivät taimet jää muun kasvillisuuden jalkoihin. Hirvet, kauriit ja peurat verottavat nekin osuutensa, vaikkei douglaskuusi niiden suurinta herkkua olekaan. 5 douglaskuusi on herkkä lumenkaadoille taimivaiheessa. Sahatavaraa hyödynnetään myös puulajipuiston siltoihin, penkkeihin ja muihin ulkorakenteisiin. Se on peräisin 85-vuotiaasta myrskyjen runtelemasta pellonmetsityksestä. KASVATUKSEn OnnISTUMInEn On MyöS OnnESTA KIInnI. Voi huoletta kasvattaa yli satavuotiaaksi. Mustilassakin on varauduttu säilyttämään sahatavaraa taapelissa seuraavat pari vuotta. Idässä mannerilmasto puolestaan lisää riskiä. Douglaskuusi onneksi jaksaa odottaa ostajaansa, sillä se ei sinisty kotimaisen puutavaran tavoin. Latvusta voi keventää oksia leikkaamalla. Kauniin lohenpunainen sahatavara erottuu edukseen. ”Mustilassa moni erikoispuulaji ei kelpaa massapuuksi vaan menee polttohakkeeksi. Hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta douglaskuusen myynti ei käy käden käänteessä. Lahonkestoltaan douglaskuusi peittoaa joidenkin selvitysten mukaan jopa lehtikuusen. Mustilassa sirkkelöidyistä puista osa on jo päätynyt terasseihin ja ravintoloiden ulkopenkeiksi. Myös sahauksen jälkeinen eläminen on lehtikuusta vähäisempää. Reinikaisen niksit douglaskuuselle Nuoren douglaskuusikon vitsauksia ovat myös erilaiset tuholaiset. Lahonkesto omaa luokkaansa Taapelissa Mustilan pihamaalla kuivuu seitsemänkymmentä kuutiota tuppeensahattua douglaskuusta. Monikäyttöisyydeltään se on omaa luokkaansa. Reinikainen suhtauMustilan pihamaalla taapelissa kuivuu kaikkiaan 70 mottia keväällä sirkkelöityä douglaskuusta. Runsaina myyrävuosina taimet katoavat jyrsijöiden napaan. 3 douglaskuusen voi istuttaa sekapuuksi kasvupohjasta riippuen kuusen, koivun tai kuivemmilla paikoilla männyn kanssa. Reinikainen on seurannut douglaskuusten kasvua Mustilassa viimeiset kolmekymmentä vuotta. Hän tietää, että puulajilla on Suomessa mahdollisuuksia, mutta helpoin kasvatettava se ei ole. 27 MAKASIINI 5 • 2014 2864_.indd 27 26/06/14 17:06. 2 douglaskuusi ei ole Pohjanmaan lakeuksien tai laaksomaisten painanteiden puulaji eikä sitä kylmänarkuuden vuoksi kannata istuttaa jyväskylää pohjoisemmaksi. 1 douglaskuusi ei tarvitse kovin viljavaa kasvupaikkaa. 4 douglaskuusi kasvaa hitaasti ensimmäiset viisi, kuusi vuotta. Douglaskuusta pystytään käyttämään monipuolisesti rakennuspuutavarana, mutta se on myös hyvä selluteollisuudelle”, Reinikainen kertoo. Lahonkestonsa ansiosta niistä tulee erinomaista sahatavaraa ulkokäyttöön. 7 Venähtää tukin mittoihin nopeasti, mutta laatu tulee ajan kanssa. 6 Pystykarsinta kannattaa. Parhaiten se menestyy mustikkatyypin rinnemailla, joissa vesi ei vaivaa
Niiden hoitotarve ei jää huomaamatta, kun taimikkoa pääsee vilkuilemaan päivittäin autonikkunasta. ”Tervalepässä on sekin hyvä puoli, että järeän puun hyödyntäminen ei rajoitu ainoastaan puusepän käyttöön. Kun polttopuun hinnat olivat oleFiskars 1 Tervaleppä pitää vedestä, mutta ei seisovasta vedestä tai tiiviistä savimaasta. ”Tervaleppä on mielenkiintoisempi kuin aikaisemmin. Nyt tervaleppäkuitu menee hyvään hintaan pienkäyttäjille halkoina ja suurostajille rankapuuna. Monia Fiskarsin vanhan ruukkialueen erikoispuumetsiköitä kasvatetaan pitkällä kiertoajalla. Niistä tervaleppä nousee ylitse muiden. Metsänomistaja Kåre Pihlström perusti viljelmän samoihin aikoihin, kun hän aloitti työnsä Fiskars Oy Abp:n metsäpäällikkönä. Jalopuille seuraa pitävät vuosina 1995 ja 2009 pihapiirin läheisyyteen istutetut tervalepikot. ”Ensimmäisenä lähtisin kokeilemaan tuttuja lajeja kuten hybridihaapaa ja lehtikuusta. Vielä muutama vuosi ja on toisen harvennuksen aika. Vanhalle pellon pohjalle istutetut taimet ovat aitiopaikalla. Pihlströmin ohjeet tervalepälle mattomat, tervalepän huikea kasvu ei näkynyt tilipussissa. Se on nostanut kannattavuutta”, Pihlström arvioi. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus jalopuiden ja tervalepän kasvatuksesta sekä omissa että Fiskarsin metsissä. Douglaskuustakin voisi istuttaa vähän enemmän kuin nykyään. Pikkutukeille on käyttöä paneelipuina.” Myöhästyminen tulee kalliiksi Tilan päärakennukselle vievän tien varteen viisi vuotta sitten istutettu tervalepikko kasvaa hurjaa vauhtia. Teema: erikoispuuT tuu siihen kuitenkin varauksella. 6 Tee päätehakkuu ajoissa. ”Tervalepän alkukehitys on moneen muuhun pioneeripuulajiin verrattuna tavattoman nopeaa. Vanhoilla tervalepikoilla kovalaho heikentää sahatukin arvoa. Luontainen taimiaines tuo tiheysvaikutuksen ja estää vesioksia kasvamasta. 2 Tervaleppä ei ole altis eläintuhoille, mutta heinän torjunnasta tulee huolehtia. Se vaatisi paljon enemmän tietämystä ja tutkimusta.” T ervaleppä käy kaupaksi Tammet seisovat riveissä vanhalla viettävällä niittymaalla Fiskarsissa, 200 kilometriä Elimäeltä lounaaseen. Hän on valinnut alueella hyväksi todettuja, viljelyvarmoja lajeja, jotka maksavat kasvattajalleen vaivan palkkaa. Muutamassa vuodessa se on venähtänyt jo useamman metrin. Oikein ajoitetut harvennukset auttavat tervaleppää karsiutumaan eikä pystykarsintaa tarvita. Omille maillaan Pihlström kasvattaa puita paitsi maiseman vuoksi myös myyntimielessä. 3 Tervaleppä kasvaa hyvin sekapuuna. 28 MAKASIINI 5 • 2014 2864_.indd 28 26/06/14 17:06. Kuitupuuta ei kannattanut pilkkoa polttopuuksi, ja selluksi sitä ei huolita. Vuonna 1995 istutettujen tammien takana alempana rinteessä kasvavat samanikäiset jalavat. Hyviä kasvupaikkoja ovat viljavat multaiset pellot sekä ohutturpeiset viljavat suot ja suopellot. Taimikko on syytä tarkkailla säännöllisesti, jottei taimikonhoito myöhästy. Tänä päivänä polttopuusta maksetaan liki saman verran kuin kuitupuusta. Viiden vuoden sisällä vuorossa on taimikon harvennus. 5 Harvenna mieluummin usein ja vähän kuin kerralla paljon. Kaikkiaan tammea, jalavaa ja tervaleppää kasvaa kymmenen hehtaarin alueella. 4 Parin metrin mittaan päästyään tervaleppä kasvaa valtavan nopeasti. Myös savustajat suosivat tervaleppää. Suureksi ongelman ratkaisijaksi siitä ei kuitenkaan vielä ole. Ne elähdyttävät maisemaa. Taimikonhoito ja ensimmäinen harvennus myöhästyvät helposti, jolloin vaaraKåre Pihlström arvioi 19-vuotiaan tervalepikkonsa hoitotarvetta
Vuonna 1934 istutettu metsikkö on Borgbyn tervalepikon tavoin tarkkaan seurattu. Tuotto on kiitettävä, mutta vielä parempaan olisi ollut mahdollisuuksia. Tehtaassa käytettiin pääasiassa puolalaista tammea, mutta tammia istutettiin myös yhtiön maille. Ne korvaavat menetettyä latvusmassaa, mutta samalla heikentävät arvokkaan tyvitukin laatua. 29 MAKASIINI 5 • 2014 2864_.indd 29 26/06/14 17:07. Yksi vanhimmista tammimetsistä sijaitsee aivan ruukin keskuksen laitamilla. Jo yhden, kahden vuoden myöhästymisellä voi olla merkittävät seuraukset. Kun puut saavuttavat neljänkymmenen vuoden rajapyykin, niiden ydin saattaa alkaa tummua eli niihin iskee niin sanottu kova laho. Harvennuksia tehdään viiden vuoden välein. Kiertoajan lopulla tervaleppä järeytyy laadukkaaksi tukkipuuksi, mutta ahneella voi olla surkea loppu. ”Tervalepälle kaikkein paras on useampi lievempi harvennus. Metsikkö on tuottanut 45 vuodessa yli viisisataa mottia. Silloin puuston tilavuus hehtaarilla oli yli 360 kuutiota ja kokonaistuotos 42 vuodessa runsaat 530 mottia. Nopea alkukehitys näkyy hyvin myös viisivuotiaan taimikon viereen istutetussa 19-vuotiaassa tervalepikossa. 45-vuotiaan Borgbyn tervalepikon kasvua on mitattu kuusi kertaa, edellisen kerran kolme vuotta sitten. Tuotos on hyvä, muttei paras mahdollinen”, Pihlström arvioi. na on latvuksen kutistuminen ja riukuuntuminen”, Pihlström kertoo. Kun valo lisääntyy, puu kehittää runkoonsa vesioksia. ”Tämä metsikkö osoittaa, että tammestakin saadaan tuotettua Fiskars Oyj mailla kasvava Borgbyn tervalepikko on Suomen seuratuimpia. Honteloksi päässyt tervalepikko joudutaan harventamaan hyvin varovasti. Metsikön kiivain kasvukausi on jo ohi. Tehtaan lopetettua toimintansa 1950-luvulla erikoispuun käyttöä ruukin alueella ovat jatkaneet lukuisat puusepät. Yleensä hoidon viivästyminen muutamalla vuodella ei suuresti haittaa puuston tulevaa kehitystä. Kiivaimmillaan kasvu on 20–30 vuoden iässä. Mikäli tervalepikko olisi tavallinen talousmetsä, se hakattaisiin muutaman vuoden sisällä, ellei olisi jo pinossa. ”Tässä tervalepikossa ensiharvennus myöhästyi hieman ja puut pääsivät riukuuntumaan. Ihanteellisella kasvupaikalla rehevässä rinteessä se on 80 vuodessa kasvanut järeän tukin mittoihin. Fiskars Oyj:n omistamista erikoispuumetsistä osa on peruja alueella toimineen vanhan Billnäsin huonekalutehtaan ajoilta. Silloin tervaleppä voi tuottaa vuosittain jopa kaksikymmentä kuutiota hehtaarilta. Tervaleppä on kuitenkin poikkeus. Jos harvennukset ajoitetaan oikein, tervaleppä myös karsiutuu hyvin eikä pystykarsinnalle ole tarvetta.” Satojen mottien metsä Yksi Suomen tutkituimmista tervalepikoista sijaitsee Fiskarsin mailla. ”Vaikka tekisi kipeää, tervalepikko pitäisi uudistaa 50–60 vuoden iässä, ehkä jopa 40-vuotiaana.” Tammitukkia 70 vuodessa Vanhan Fiskarsin ruukin alueella on vuosisataiset perinteet jalopuiden kasvatuksesta. Fiskarsin tutkimusmetsässä lahoa löytyi jo viimeisessä harvennuksessa muutama vuosi sitten. Se on harvennettu ensimmäisen kerran pari vuotta sitten, eikä seuraavaa kertaa tarvitse odottaa kuin muutama vuosi. Se heikentää sahatukin laatua eikä näy päällepäin
30 MAKASIINI 5 • 2014 2864_.indd 30 26/06/14 17:07. Se hillitsee 80-vuotiaita tammia kasvattamasta vesioksia. Metsämaalla tammet voi istuttaa harvempaan ja hyödyntää kilpakumppaneina luontaisia taimia. Paikoin rungot eivät erotu kunnolla kasvillisuuden seasta. Oikealla kasvatuspaikalla tammi kasvaa nopeasti.” Tammi on kaunis jalopuu, ja sen kasvua on mukava seurata.” Erikoispuut ovat ilo silmälle.” Kontortamäntyä. Minulle näin kävi, vaikka sanottiin, ettei se hirville maistu. jo metrin, kahden pituudessa aloitettu karsinta vauhdittaa pituuskasvua. Ne varjostavat tammien runkoja, mutta eivät latvuksia. Pihlströmin vinkit tammelle Visakoivu on mielenkiintoinen kasvatettava, menestyy hyvillä mailla” Tervaleppä sopii veden vaivaamille alueille. Lehtikuusi maisemapuuna.” Lehtikuusta nopeakasvuisuuden vuoksi.” Lehtikuusi. Toisin kuin voisi äkkiseltään kuvitella, metsikköä on kuitenkin hoidettu tarkoin ja ajallaan koko kiertoajan. ”Kun tammenkasvattajana joudun odottamaan ensimmäisiä euroja 50 vuotta, joulukuusien kasvattajana saan sadon kymmenen vuoden välein.” Heinästäkään ei tarvitse huolehtia, sillä Pihlströmin viljelyksen parturoinnista vastaavat naapurin lampaat. Pihlajien ja muun roskapuuston raivaaminen olisi virhe. Tammi kannattaa kasvattaa alkuun sekametsänä, vaikka tavoitteena päätehakkuussa on puhdas tammimetsä. Näkymä ei vastaa mielikuvaa puistomaisesta tammimetsästä vaan on pitemminkin sotkuinen. Aluskasvillisuuden ansiosta runkoihin ei ilmesty ylimääräisiä oksanhaaroja ja vesioksia. Se on kuitenkin hidas alkulähdössään ja tarvitsee paljon apua, ettei se tukehdu heinän ja muun kasvillisuuden alle”, Pihlström kertoo. Samalla vältytään kasvattamasta kalliista useamman euron taimista kuitupuuta, joka ei kelpaa kuin polttopuuksi. Luulen, että on kysytty tulevaisuudessakin.” En suosittele. yhtään ei selvinnyt metriä pidemmäksi.” Lukijoiden suositukset tukkia normaalissa kiertoajassa. 6 Tarjoa valoa latvukselle ja varjoa rungolle. Tammi kasvattaa herkästi leveän latvuksen ja unohtaa pituuskasvun, mikäli tilaa vain on. Ne varjostavat runkoja. Pituuskasvua kilpailuttamalla Tenniskenttään rajautuvan uudistuskypsän tammimetsän runkoja verhoaa lehtipuuvesakko. Tämä luontaisesti syntynyt tammentaimi järeytyy huolellisella hoidolla tukkipuuksi jo 50 vuodessa, tietää Kåre Pihlström. Taimien idättäminen itse terhoista on melko helppo. Sopiva kilpailu vauhdittaa pituuskasvua etenkin varhaisvuosina. 2 Istuta sen verran kuin jaksat hoitaa 3 Käytä taimisuojia harkiten. 4 Tammi on hidas kasvuun lähdössään ja tarvitsee paljon apua alkuvuosina. Joulukuusten kasvatus tasoittaa myös tulovirtaa. Pihapiirin läheisyydessä taimet ovat usein turvassa ilman suojiakin. Erikoispuiden hyödyntäjiä on vähän ja ostoalueet ovat suppeat.” Taitavat vaatia parin, kolmen sukupolven sitoutumisen.” Lehtikuusi, kunhan laittaa hyvän aidan ympärille etteivät hirvet syö. Omille viljelyksilleen Pihlström on istuttanut tammien sekaan joulukuusia. nopeakasvuinen ja lisääntyy luontaisesti otollisella paikalla.” Visakoivua. 7 Pystykarsi. 8 Harvenna sopivasti ja usein. Pihapuuna se menestyy pohjoisessakin, mutta metsätalouspuuna sen paikka on etelässä. Fiskarsin mailla tenniskentän kupeessa kasvavan tammimetsän runkoja verhoaa lehtipuuvesakko. 5 Kilpailu edistää pituuskasvua. ne muodostavat pienoiskasvihuoneen, herättävät taimen kasvuun keväällä aikaisemmin, mutta ovat keväthallan iskiessä kohtalokkaat. näyttää pärjäävän kuusen paikalla ihan hyvin. Teema: erikoispuuT 1 Tammi kasvaa vaatimattomillakin mailla, mutta paras kasvupaikka on rehevä rinne, jossa vesitalous on kunnossa. Se mitä puusta ”isona” saa on kokonaan toinen juttu.” Tammi, koska se on yllättävän kestävä maamme oloissa
Hoitosopimusasiakkaanamme saat rahanarvoisia etuja jopa yli 10 euroa hehtaarilta joka vuosi (esimerkki laskettu 100 hehtaarin tilalle, jolla 500 kuutiometrin vuotuinen hakkuumäärä)! Kysy lisää metsäasiantuntijaltamme, www.metsaforest.fi. makasiini_230x297.indd 1 23.6.2014 15.02 2863_.indd 31 26/06/14 17:08. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Metsäomaisuuden hoitosopimuksella varmistat, että metsäsi on hyvässä kasvukunnossa ja pitkän tähtäimen tavoitteesi toteutuvat. Mikä parasta, saat puukaupoillesi hintaja menekkitakuun sekä korkeimman bonuksen. METSÄ GROUP. METSÄNI, YLITETTÄISIINKÖ JATKOSSA TUOTTOODOTUKSET. Tarjoamme avaimet käteen -palvelun metsävarallisuutesi hoitoon: oman metsäasiantuntijan ja vuosisuunnitelman, laadukkaasti toteutetut metsänhoitotyöt, hakkuut ja raportoinnin sekä Metsäverkko-palvelun. Metsätaloude n liiketul okseen jopa 30-40 % kasvu!* MHS_Metsa. * Metsätalouden liiketulosten keskiarvovertailu Keski-Suomessa 2013, Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaat ja yksityismetsätaloudet
Vientitulot kasvavat noin miljardi euroa. Sahurit lopettivat valituksen viime syksynä, sahatavaran hinta on hieman noussut ja sahojen tulokset ovat nousseet selvästi voitollisiksi. Käytännössä muutos lisää kotimaisen kuidun käyttöä ja vähentää koivukuitupuun tuontia. Havusellun tuottaminen on ollut jo hyvän aikaa erittäin kannattavaa toimintaa. Ei tarvitse olla suuri matemaatikko, että tajuaa Suomen talouden tilanteen olevan kamala. 32 MAKASIINI 5 • 2014 32 MAKASIINI 5 • 2014 2862_.indd 32 26/06/14 17:08. Suomen julkinen sektori on aivan liian suuri ja raskaasti alijäämäinen, sitä pitää tehostaa ja karsia. V ähälle on jäänyt havainnointi, mitä investoinnit tarkoittavat sahoille. Uusia työpaikkoja syntyy lähinnä puunkorjuuseen ja kuljetukseen. Siihen tarvitaan tukkia vuosittain noin 4 miljoonaa kuutiometriä. Sahatavaraa tuotetaan käytännössä niin paljon kuin mahdollista. Talven ja kevään aikana on tullut loistavia uutisia havukuitupuun tulevasta kysynnästä. Metsä Fibre aikoo uusia Äänekosken tehtaan. Investoinnit kohdistuvat taas Suomeen. Tuotannon kasvun rajoitteena ovat kuitupuun ja sahauksessa tulevan hakkeen kysyntä. Metsätalousyrittäjille investoinnit ovat ehdottoman tärkeitä, ilman niitä kasvavalle puuntuotannolle ei olisi ollut kysyntää ja olisimme ajautuneet vaikeaan puun ylitarjontatilanteeseen. rä lähes 10 miljoonaa kuutiota vuosittain. Maaseudulla ja haja-asutusalueilla lisäys turvaa leivän metsäalan tekijöille ja sitä kautta tulevat kerrannaisvaikutukset. Nyt vuosittaiset kantorahatulot tulevat nousemaan noin 300 miljoonaa euroa. Tuskin erehdyn paljoa, jos väitän suomalaisten sahojen lisäävän tuotantoa muutamassa vuodessa lähes 2 miljoonaa kuutiometriä. Kun hakkuilta tulee havupuiden lisäksi myös lehtipuuta, nousee hakkuiden määMetsä veturina Tuskin erehdyn paljoa, jos väitän suomalaisten sahojen lisäävän tuotantoa muutamassa vuodessa lähes 2 miljoonaa kuutiometriä. Muutokset tulevat lisäämään havukuidun kysyntää yli 6 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Metsäsektori on osaltaan käynyt läpi rankan tehostamisja kulukuurin, julkinen sektori ei. M iten investoinnit vaikuttavat Suomen kansantalouteen. Perinteisesti metsäalan investointien ja tuotannon kasvu on aloittanut koko maassa talouden voimakkaan elpymisen, mutta nyt se ei riitä. Se olisi johtanut erityisesti ensiharvennushakkuiden laiminlyönteihin ja isoihin taloudellisiin menetyksiin tulevaisuudessa. Stora Enso muuttaa Varkaudessa paperitehtaan kartonkitehtaaksi ja samalla sellutehdas alkaa käyttää havukuitua koivukuidun sijaan. Sahoilta tulevalle hakkeelle ja päätehakkuilta tulevalle kuitupuulle tulee lisää kysyntää. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. UPM uusii Kymin sellutehdasta ja samalla tuotanto kasvaa. Tuotannon kasvun mahdollistavat metsäteollisuuden tuotekehitys, työvoiman ja kulujen rajut leikkaukset sekä hyvä puun tarjonta ja suhteellisesti laskenut puun hinta. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC tuotteesta. Tehtailla työntekijöiden määrä ei lisäänny, mutta investoinnit turvaavat nykyiset työpaikat. Suurelta kuulostava miljardin euron vientitulojen kasvu on vain 0,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, kun julkisen sektorin koko on 58 prosenttia bruttokansanM etsäalalla näyttää alkavan vihdoin nousukausi
OMA METSÄ Pikatesti Juomareppu raivaajalle Sivu 37 Metsänhoito 17 kysymystä juurikäävän torjunnasta Sivu 34 Metsänhoidon Perusteet Puuston arvo ratkaisee Sivu 38 tutkiMus Hehtaaritulos parani Sivu 40 allakka Kasvata taimet itse Sivu 41 MetsäPerintö Selvitä metsäsi arvo Sivu 42 kysy Pois Mitä hyötyä on sydänpuusta. Sivu 44 SA M I KA RP PI N EN 2861_.indd 33 26/06/14 17:09
ky sy m ys tä Kuusenjuurikäävän aiheuttama laho voi pahimmillaan nousta kuusten rungoissa monen tukin korkeudelle. METSÄNHOITO juurikäävän torjunnasta Juurikäävän torjunta on kannattavinta siellä, minne sieni ei ole vielä levinnyt. Ka ri Ko rh o N EN 34 MAKASIINI 5 • 2014 34 MAKASIINI 5 • 2014 2860_.indd 34 26/06/14 17:12
TEKSTi LiiNa KJELLBErG KUVaT JarKKo haNTULa Kantojen käsittely on ennaltaehkäisevää torjuntaa eli järkevintä siellä, missä juurikääpää ei vielä ole. Tyvitervastaudin lisäksi männynjuurikääpä aiheuttaa jonkin verran kuusentyvilahoa ja lahottaa männyn ja kuusen lisäksi monien muidenkin puulajien juuristoja. Laho voi nousta puiden rungoissa jopa reilun kymmenen metrin korkeudelle. Juurikääpä voi tarttua puuhun joko ilmassa lentävien itiöiden tai puiden välisten juuriyhteyksien avulla. Juurikäävän on havaittu leviävän jopa läpimitaltaan kahden senttimetrin paksuisiin taimiin, mutta mitä suurempi puu on, sitä kannattavampaa kantojen käsittely on. Kuusenjuurikäävän ehkäisemiseksi tukea saa tällä hetkellä karkeasti ottaen entisen Oulun läänin eteläpuolella. Männynjuurikääpä aiheuttaa männylle tyvitervastautia. Kantojen käsittely maksaa tällä hetkellä noin 75 euroa hehtaarilta, josta jää tuen jälkeen maksettavaksi 45–67 euroa hehtaarilta. Kuusenjuurikääpää esiintyy koko maassa, mutta se aiheuttaa tuhoja lähinnä Kokkola–Joensuu-linjan eteläpuolella. Harmaaorvakkavalmisteen sisältämät harmaaorvakkasienen itiöt taas valtaavat kannon pinnan niin, ettei juurikäävälle jää tilaa. Kantokäsittelyaineen pitäisi peittää kannon pinta kokonaan. 35 MAKASIINI 5 • 2014 35 MAKASIINI 5 • 2014 2860_.indd 35 26/06/14 17:12. Tällä hetkellä tuen suuruus on kasvatushakkuissa 0,44 euroa ja uudistushakkuissa 0,22 euroa hakatulta kuutiometriltä. Sieni lahottaa puun juuristoa, mutta laho ei yleensä etene runkoon vaan pysähtyy juurenniskaan. Jos hakkuita ei voida tehdä talvella, tulee kannot käsitellä hakkuun yhteydessä joko urealiuoksella tai Rotstop-nimisellä biologisella harmaaorvakkavalmisteella. 9 saako kantojen käsittelyyn tukea. Sekä urealiuos että harmaaorvakkavalmiste toimivat hyvin, kunhan ne levitetään kunnolla. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa kuusentyvilahoa, joka on Suomessa eniten tuhoa aiheuttava sienen levittämä tauti. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa vuosittain tuhoja 40–45 miljoonan euron arvosta. 4 miten juurikääpä leviää puihin. 12 missäpäin suomea kannot kannattaa käsitellä. 10 kuinka paljon kantojen käsittely maksaa. 8 Auttaako kantojen käsittely. Männynjuurikäävän tukiraja kulkee hieman etelämpänä. Sieni voi lahottaa myös lehtikuusia ja tappaa männyntaimia. Kuusenjuurikääpä lahottaa kuusten juuristoa ja runkoa. 2 mitä kuusenjuurikääpä tekee. Juurikääpä lahottaa puiden juuria ja runkoja. Puu pyrkii estämään sienen leviämisen erittämällä pihkaa, jolloin puuaines rungon tyvessä pihkottuu eli tervastuu. Tavoitteena sitä ei kuitenkaan voi pitää. Kemeralakia uudistetaan parhaillaan, joten tukimäärät voivat muuttua. Juurikäävän torjuntaan saa kemeratukea. Urealiuoksen vaikutus perustuu siihen, että se muuttaa kannon pinnan sellaiseksi, ettei juurikääpä viihdy siinä. Taloudellisesti kannattavaa kantojen käsittely on entisessä Oulun läänissä ja sen eteläpuolella. 5 miten laajalle juurikääpä on levinnyt. 11 mihin aikaan tehtävissä hakkuissa kannot pitäisi käsitellä. Männynjuurikääpä aiheuttaa tuhoja vuosittain 5–10 miljoonan euron arvosta. 3 mitä männynjuurikääpä tekee. Ilmassa lentävät itiöt alkavat kasvaa kantojen tuoreissa kaatopinnoissa ja puihin tulleissa kolhuissa. 7 Pitääkö kannot käsitellä sekä harvennuksissa että päätehakkuissa. Pohjoisin männynjuurikääpähavainto on Kainuusta. Tukialueita ollaan kemeralain uudistamisen yhteydessä kuitenkin laajentamassa pohjoisemmaksi. Suositus on, että vähintään 80 prosenttia kannon pinnasta on torjunta-aineen peitossa. Ne kasvattavat rihmastonsa kantoon ja sieltä edelleen juuriin, joista ne voivat puiden välisten juuriyhteyksien avulla levitä uusiin puihin. 1 mitä juurikääpä tekee. Lopulta männynjuurikääpä tappaa puun. Juurikääpien sukuun kuuluu Suomessa kaksi lajia: kuusenjuurikääpä ja männynjuurikääpä. Lähde: Suomen metsäkeskus, rahoitusja tarkastuspalvelut 3.5.2013 Juurikääpää torjutaan Kuusen juurikäävän torjunnan rahoitusalue Männyn juurikäävän torjunnan rahoitusalue Kuolleeseen männyntaimeen on kasvanut männynjuurikäävän itiöemiä. Käytännössä juurikäävän torjunta kannattaa ensiharvennuksesta eteenpäin. Tavoitteena pitää olla sata prosenttia. Uusille alueille sieni leviää varsinkin kesäaikaisissa hakkuissa. Männynjuurikääpä aiheuttaa tuhoja varsinkin Kaakkois-Suomessa, mutta se on levinnyt viime vuosina Etelä-Pohjanmaalle saakka. Tukea kantojen käsittelyyn saa tällä hetkellä toukokuun alusta lokakuun loppuun, mutta kemeralain uudistamisen yhteydessä on esitetty, että tukiaikaa jatkettaisiin marraskuun loppuun. Kantojen käsittely kannattaa, kun terminen kasvukausi on käynnistynyt eli kun lumi on sulanut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila noussut pysyvästi yli viiteen asteeseen. Myös torjunta-ainekustannukset korvataan. Paras tapa torjua juurikääpää on välttää kesäaikaisia hakkuita. 6 miten juurikääpää voi torjua. Sekä urealiuokseen että harmaaorvakkavalmisteeseen on lisätty väriainetta, jonka avulla metsänomistajat voivat tarkistaa, että aine on levitetty kunnolla. Tartuntariski on huipussaan, kun puun läpimitta nousee yli kymmeneen senttimetriin. Kuusenjuurikääpä ei tapa kuusta mutta pilaa tyvitukin
Metsäkoulu on suunnattu Ennakkotilaajan hinta 38 € (norm. Nostamatta jääneet kannot taas on käsiteltävä joko urealiuoksella tai harmaaorvakkavalmisteella. 16 vaikuttaako ilmastonmuutos juurikääpään. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus ei sovi juurikäävän vaivaamille alueille. Juurikääpä on suhteellisen lyhytikäinen muihin lahottajasieniin verrattuna, mikä voi johtua siitä, että sillä on paljon viruksia. Pahastikin juurikäävän saatuttamista metsistä voi löytyä täysin terveitä puuyksilöitä. Tiedot juurikäävän torjuntaan saatavasta tuesta on saatu Suomen metsäkeskuksesta ja kemera-lakiin mahdollisesti tulevat muutokset maaja metsätalousministeriön lausunnolle lähettämästä lakiluonnoksesta. Artikkelia varten on haastateltu Metlan professori Jarkko Hantulaa. saakka) erityisesti metsäalan perusopintoja suorittaville sekä tiedonhaluisille metsänomistajille. On myös mahdollista, että metsissä on juurikäävälle vastustuskykyisiä puita. 2860_.indd 36 26/06/14 17:12. Näistä tutkimuksista on käytännön hyötyä kuitenkin aikaisintaan 2020-luvulla. Jos juurikääpä on levinnyt metsikköön, on puulajin vaihto ainoa vaihtoehto. Ainoa asia, joka ilmastonmuutoksessa hillitsee juurikäävän tuhojen leviämistä, on puiden kasvun nopeutuminen ja metsän kiertoajan lyheneminen. Lisäksi on löytynyt virus, joka näyttää aiheuttavan juurikäävälle pahan taudin. kasvavat eri-ikäisrakenteisessa metsässä hitaammin kuin tasarakenteisessa metsässä, joten juurikääpä ehtii aiheuttaa siellä suurta tuhoa. 14 voiko juurikäävän tuhoja vähentää. On kuitenkin muistettava, että nostetut kannot on kuljetettava pois metsästä. 48 € , tarjous voimassa 31.7. 48 € ). Jos niitä saataisiin puiden juurten ympärille, voisivat ne häiritä juurikääpää niin, ettei se pääsisi leviämään puusta toiseen. Kirja ilmestyy 1.8.2014. Todennäköisesti sieni leviää myös pohjoisemmaksi. Männynjuurikääpä tappaa tosin ainakin sekametsiköissä myös koivuja. Puut Uutuus Uutuus Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.fi Tilaukset asiakaspalvelustamme puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Metsäkoulu Satu Rantala (toim.) Metsäkoulu on metsätalouden perusteiden ja oman metsänhoidon käsikirja, jokaisen metsänomistajan ajantasainen perusteos. Männynjuurikäävän vaivaamalla kasvupaikalla kyseeseen tulevat vain lehtipuut. Kuusenjuurikäävän vaivaamalla kasvupaikalla kuusen voi vaihtaa mäntyyn tai lehtipuihin. Tilaa ennakkoon asiakaspalvelustamme 31.7.2014 mennessä hintaan 38 € (norm. Ennakoitu myrskytuhojen lisääntyminen taas lisää sienelle otollisten tartuntapaikkojen määrää. Metsäkoulu käy niin perustietojen hankkimiseen kuin myös muistin virkistämiseen. Käytännönläheisestä kirjasta löytyvät uusimmat harvennusmallit, selkeät ohjeet raivausja moottorisahan käyttöön sekä neuvoja puukaupan ja veroilmoituksen tekoon. Kantojennosto vähentää jossain määrin juurikäävän tuhoja. METSÄNHOITO 13 miten juurikäävästä pääsee eroon. Talvien lyheneminen lisää lumettoman ajan hakkuita ja pidentää sienen itiöiden tartunta-aikaa ja rihmaston kasvuaikaa. Juurikäävästä on vaikea päästä eroon. Juurikäävän itiöja rihmastotuotanto kasvavat ja sieni pystyy leviämään nopeammin. Jos ilmasto lämpenee odotetusti, muuttuu juurikääpäongelma paljon vakavammaksi. 17 saadaanko uusista tutkimustuloksista apua. On esimerkiksi löydetty mykorritsasieniä, jotka näyttävät vastustavan juurikääpää. Juurikäävän vaivaamaa kuusikkoa ei kannata päästää yli-ikäiseksi, sillä laho nousee puissa sitä korkeammalle, mitä kauemmin sieni saa niissä kasvaa. Käytännönläheinen teos kattaa koko metsänhoidon kentän aina taimikon perustamisesta päätehakkuuseen asti. Vanha männynjuurikääpätartunta tappaa jo pieniä taimia. Kun se kerran on metsikköön päässyt, säilyy se juuristoissa kymmeniä vuosia ja tarttuu aina uusiin puusukupolviin. 15 Ovatko turvemaat suojassa juurikäävältä. Aiemmin ajateltiin, että juurikääpä ei viihdy turvemailla, mutta uusien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että sieni viihtyisi ainakin ravinteikkaimmilla turvemailla. Metlassa tutkitaan parhaillaan, mitä juurikäävän saastuttamilla kasvupaikoilla voisi tehdä. Tuhoja voi myös vähentää uudistamalla metsät ajoissa
Venttiili peitetään muovisella suojakupilla, kun sitä ei käytetä. Tämä osoittautui ongelmattomaksi. Ensimmäinen havainto oli, että nettikaupat ovat väärällään erilaisia merkkejä ja malleja. Repun voi täyttää myös mehulla. Säiliön voi puhdistaa vedellä huuhtoen. Käytännönläheisestä kirjasta löytyvät uusimmat harvennusmallit, selkeät ohjeet raivausja moottorisahan käyttöön sekä neuvoja puukaupan ja veroilmoituksen tekoon. Letkun puhdistamiseen tarvitaan pitkä piippurassi. 48 € ). 48 € , tarjous voimassa 31.7. Sen saa hampailla vetäen juoma-asentoon, sen jälkeen neste tulee suuhun imien kuin pillillä. Metsäkoulu on suunnattu Ennakkotilaajan hinta 38 € (norm. TEKSTi MiKKo riiKiLä KUVaT SaMi KarppiNEN M onesti helteellä raivatessa on käynyt mielessä, että juomareppu olisi oiva lisävaruste. leiseen olkaimeen kiinnitetyn juomaletkun pää, jota riippuu kolmisenkymmentä senttiä vapaana. Epäilyksistä huolimatta letku ei takertunut oksiin, joten tältäkin osin juomareppu toimi hyvin. source tracker 3 +Tuotteen laatu +Jämäkät valjaat +Näppärä juomaventtiili +Tasku työkaluille –Maastoväri, voi hukkua maastoon –Ei suomenkielistä käyttöohjetta Source Tracker oli toimiva ja laadukkaasti tehty juomareppu. Todellisuudessa se ei ihan vähällä nikkaroinnilla olisi onnistunut, mutta kokeilu osoitti, ettei tähän ollut tarvettakaan. Repun juomatila on helppo täyttää vesihanasta, koska täyttöaukko on reilun kokoinen. Source Tracker 3 maksoi tarjouksessa 69 euroa. Sahan tankki kestää toista tuntia, sahurille se on kuumilla säillä pitkä juomaväli. Käytännönläheinen teos kattaa koko metsänhoidon kentän aina taimikon perustamisesta päätehakkuuseen asti. Reppu asettui jämäkästi ja huomaamatta selkään eikä lisäpaino häirinnyt työskentelyä. Teknisesti laite on toimiva ja laadukkaasti tehty. Lisäbonuksena repussa on pienehkö tasku, johon mahtuu terän kiristykseen tarvittava avain ja lukitustappi. Silloin säiliötä ja letkua pitää puhdistaa säännöllisesti. Nyt päätimme kokeilla sellaista. Urheilukäyttöön tarkoitettujen juomareppujen valjaissa säätövara on niukempi. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Metsäkoulu Satu Rantala (toim.) Metsäkoulu on metsätalouden perusteiden ja oman metsänhoidon käsikirja, jokaisen metsänomistajan ajantasainen perusteos. Päädyimme kokeilemaan israelilaisvalmisteista, alun perin sotilaskäyttöön suunniteltua Source Tracker 3 -juomareppua. Sen vetoisuus on kolme litraa nestettä. 37 MAKASIINI 5 • 2014 2860_.indd 37 26/06/14 17:12. Kirja ilmestyy 1.8.2014. Lisäksi repun ulkopinnalla on kiinnityslenkkejä, joihin voi kiinnittää viilan. Bonuksena tasku Kokeilimme juomareppua juhannuksen alla, joten varsinaisista helteistä emme päässeet koesavotalla nauttimaan eikä usein toistetun nesteytyksen vaikutusta raivaustyön sujuvuuteen tai miellyttävyyteen oikein voinut arvioida. saakka) erityisesti metsäalan perusopintoja suorittaville sekä tiedonhaluisille metsänomistajille. Juomisen ajaksi sahaus on keskeytettävä. pIkaTESTI Uutuus Uutuus Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.fi Tilaukset asiakaspalvelustamme puh. Valintaperusteena oli, että esitteen mukaan reppu voitaisiin kiinnittää valjaisiin. Tilaa ennakkoon asiakaspalvelustamme 31.7.2014 mennessä hintaan 38 € (norm. Repun valjaissa oli riittävästi säätövaraa. Repun olkavaljaiden ja rinnan päälle tulevien valjaiden säätövara riitti hyvin. Juomaletkun päässä olevan venttiili on toimintatavaltaan yksinkertainen. Juomareppuja löytyy esimerkiksi Varustelekan nettisivuilta. Toinen ennalta askarruttanut seikka oli repun oikeanpuoHuikkaa helteellä Source-juomareppu on laadukas ja toimiva ratkaisu raivaussahurin nestetankkaukseen. Venttiilin saa auki hampailla, sen jälkeen juodaan kuin pillillä. Metsäkoulu käy niin perustietojen hankkimiseen kuin myös muistin virkistämiseen. Kuin mehupillillä Juomarepun nestesäiliön eli rakon sisäpinta on likaa, hometta ja bakteerikasvustoa hylkivää kalvoa, joten vettä käytettäessä puhdistustarve on vähäinen. Istuu selkään ongelmitta Ennalta eniten mietitytti, miten juomareppu istuu selkään, kun se pitää vetää raivausvaljaiden päälle
Metsän arvo muodostuu maapohjan ja puuston arvoista sekä tulevien hakkuiden odotusarvosta. Ratkaisu: Noiden tietojen perusteella et voi arvioida, mitä metsästä kannattaa maksaa. 38 MAKASIINI 5 • 2014 2775_.indd 38 26/06/14 17:16. Oletko tekemässä hyvän vai huonon kaupan. Puuston arvo ratkaisee metsän arvon. Keskihintoihin ei kannata tuijottaa. Kannattaako ostaa. Ratkaisevimmin hintaan vaikuttaa puuston arvo. Maakunnan keskimääräinen metsähehtaarin hinta on 2 700 euroa. METSÄNHOIDON PERUSTEET TeksTi ja kuva Mikko Riikilä H arjoitustehtävä: Olet ostamassa keskisuomalaista metsäpalstaa, hintapyyntö on 3 000 euroa hehtaarilla. Tiedot kerätään ajan tasalla olevasta metsäsuunnitelmasta tai erillisestä tila-arviosta. Metsän arvo muodostuu kolmesta tekijästä – maapohjan ja puuston arvosta sekä odotusarvoista, jotka kuvaavat tulevien hakkuumahdollisuuksien nykyarvoa. Tekijät määritellään metsikkökuvioittain ja lasketaan yhteen, jolloin puhutaan niin sanotusta summa-arvosta
Osamäärä kerrottuna sadalla kertoo sijoitetun rahan tuottoprosentin. Ne tekevät tila-arvion ja hoitavat tilakaupan alusta loppuun. Verottaja ei edellytä odotusarvojen huomioon ottamista. Jaa vuosikasvun arvo tilan nettoarvolla. Arvon saat kertomalla puumäärät käyvillä kantohinnoilla. Päätehakkuilla poistumaksi lasketaan koko puusto tukkija kuitupuuhun jaettuna. Ohjeet löytyvät verohallinnon internet-sivulta kohdasta Syventävät vero-ohjeet, Perintöja lahjaverotus -otsikon alta. Näin saat laskettua puuston arvon. Vähennä summasta 30 prosenttia (kokonaisarvon korjaus). Vertaa tuottoprosenttia Tilan myyntiaikeissa kannattaa kääntyä metsäkiinteistöjä välittävien yritysten puoleen. Näin lasket itse Esimerkiksi metsätilan sukupolvenvaihdoksissa tarvittavan metsän arvon voi laskea itse noudattaen verohallituksen varojen arvostusohjetta. Jos tilan puustoista iso osa on kasvatusmetsiä, etsi Metsätutkimuslaitoksen maksuttomasta Metinfo-palvelusta harvennustai ensiharvennusleimikoilla toteutuneet puutavaralajeittaiset kantohinnat ja käyttää niitä. Sitä voi verrata pankkilainan korkoon tai vaihtoehtoisten sijoitusten tuottoprosenttiin. Heti hakattavissa oleva puusto tarkoittaa uudistuskypsistä sekä harvennuksen tarpeessa olevista metsiköistä korjattavan puuston määrää tukkiin ja kuitupuuhun jaettuna. Laske tämän jälkeen yhteen maapohjan, taimikoiden ja puuston arvot. Kasvun arvioimisessa tärkeimmät tiedot ovat puuston ikä ja kasvupaikka. Verohallinnon ohjeessa on taulukoidut arvot maapohjalle ja taimikoille. Arvioi välittömien hakkuiden jälkeen kasvatettavaksi jäävän puuston vuotuinen kasvu ja hinnoittele se käyvin kantohinnoin. Laske itse (Maapohjan arvo + taimikoiden arvo + puuston arvo) x 0,7 = Metsän arvo Kauppahinta – hakattavissa olevan puuston arvo = nettoarvo vuosikasvun arvo/ nettoarvo x 100 = tuottoprosentti 39 MAKASIINI 5 • 2014 2775_.indd 39 26/06/14 17:16. Suunnitelmaa tai tila-arviota ei myöskään tarvita Etelä-Suomessa alle 15 hehtaarin, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla alle 30 hehtaarin ja Lapissa alle 60 hehtaarin tiloilla. Aina ei tarvita laskelmaa Yllä kuvattu laskelma on tehtävä perintöja lahjaverotusta varten, jos tilalla on ajantasainen metsäsuunnitelma. Tätä vanhempien tai päivittämättömien metsäsuunnitelmien käyttöä verottaja ei edellytä. Kokeneen metsäsijoittajan neuvo on helppotajuinen ja riskitön: Vähennä kauppahinnasta heti hakattavissa olevan puuston arvo. Tyypillinen kokonaisarvon korja?us on 20–30 prosenttia summa-arvosta. Etsi metsäsuunnitelman yhteenvetotiedoista puutavaralajeittaiset puumäärät ja kerro ne käyvillä kantohinnoilla, ne löytyvät esimerkiksi Metsälehden puukauppasivuilta. Lähtötiedoksi tarvitaan ajantasainen metsäsuunnitelma. Sillä pyritään ottamaan huomioon metsänhoitoja hallintokuluja sekä tilan arvoa alentavia seikkoja, esimerkiksi soistuneisuutta. Kertolaskun tulos on yhtä kuin metsän arvo. Taimikkovaltaisilla tiloilla kannattaa kuitenkin laatia erillinen laskelma tilan arvosta. Entäpä jutun alussa kuvattu esimerkki, miten arvioida, paljonko kannattaa tarjota myytävänä olevasta metsäpalstasta. Puustoltaan keskimääräisillä tiloilla keskihinnoin laskettu metsän arvo asettuu käyvälle tasolle. Kannattaako ostaa. Erotus on tilan nettoarvo. Tämä tarkoittaa enintään 7–8 vuotta sitten tehtyä suunnitelmaa, johon on päivitetty kasvut ja hakkuut. Näissä tapauksissa metsän arvo lasketaan samaisessa verohallinnon ohjeessa olevia maakunnittaisia metsähehtaarin keskihintoja käyttäen. Perimmiltään alennuksen suuruus perustuu arvioijan näkemykseen. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi Summa-arvosta tehdään kokonaisarvon korjaus, toiselta nimeltään tukkualennus. Ensiharvennusten hakkuukertymäksi voi laskea 40–50 kuutiota hehtaarilla, varttuneiden kasvatusmetsien harvennuksissa kertyy 60–80 kuutiota
Merkittävin syy viime vuoden liiketuloksen paranemiseen on hakkuiden määrän 16 prosentin kasvu. Liki sata euroa hehtaarilta Pienpuuta kauempaakin Pienpuuta kannattaa kuljettaa käyttöpaikalle myös kauempaa. Katsauksen laatinut Metlan tutkija Esa Uotila ihmettelee itsekin parhaimpien alueiden isoa eroa muihin. Lukema on lähes viidenneksen edellisvuotta parempi. Tuloja kertyi eniten puun myynnistä, kantorahatulot nousivat viime vuonna 1,6 miljardiin euroon. Itä-Suomessa tulos nousi päälle 150 euron, Länsi-Suomessa päästiin noin 120 euroon, mutta Pohjois-Suomessa jäätiin noin 30 euroon hehtaarilla. Liiketulos saadaan, kun metsätalouden tulot ja menot lasketaan yhteen. Suurin menoerä oli uudistamiskulut, 210 miljoonaa euroa. Metsätalouden menoja kertyi kaikkiaan noin 360 miljoonaa euroa. Reippaasta kasvusta huolimatta tulos jäi reaalisesti neljä prosenttia pienemmäksi kuin kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvo. TUTKITTUA Hannu JauHIaInEn YKSItYISmetSIen liiketulos oli Metlan laskelmien mukaan viime vuonna keskimäärin 99 euroa hehtaarilta. Tämä kuitenkin edellyttää, että kuhunkin tilanteeseen löydetään sopiva kuljetusmuoto tai -yhdistelmä. Kaukokartoitusaineistojen hyödyntämiseen kehitetyt menetelmät vähentävät perinteisen maastotyön tarvetta luontokartoituksissa. uudet, kantavammat rekat ovat rautatiekuljetusta halvempi vaihtoehto. Elinympäristötyypeistä tehdyt kartat auttavat luonnonsuojelukohteiden etsinnässä. Ilmastonmuutos suurentaa lehtiä Itä-Suomen yliopistossa tarkastettu Kaisa Hartikaisen väitöskirja osoittaa, että jo vajaan asteen lämpötilan nousu kasvukauden aikana aiheuttaa merkittäviä muutoksia lehtipuiden rakenteessa ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöissä. Tulopuolella olivat myös valtion tuet, 65 miljoonaa euroa. Paras tulos syntyi vuonna 2007, jolloin tukin huippuhinnat siivittivät tuloksen yli 150 euroon hehtaarilta. Lehtien puhkeamisrytmi ei vaikuta suuresti puun kasvuun, sillä myöhään lehteen puhjenneet puut kasvoivat muita nopeammin. Metsäntutkimuslaitos vertaili kansainvälisessä hankkeessa eri yhdistelmien kuljetuskustannuksia Kokkola–Kainuu-akselilla. Tutkimuksen kohteena olleesta metsiköstä löytyi eri ilmasto-oloihin sopeutuneita koivuja. Sen sijaan, esimerkiksi metsätaloudellisesti aktiivisessa Etelä-Savossa yllettiin 175 euron tulokseen ja Pohjois-Savossa päästiin vain 120 euroon. Kaakossa huipputulot Alueelliset erot ovat edelleen suuret. 50 100 150 200 Koko maa Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen liiketulos 1995–2013 Lähde: Metla (hinnat vuoden 2013 tason mukaan) €/Ha 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 250 H a n n u Ja u H Ia In En 40 MAKASIINI 5 • 2014 40 MAKASIINI 5 • 2014 2858_.indd 40 26/06/14 17:16. Koivut valmiita muutoksiin Kasvuun liittyvät ominaisuudet vaihtelevat rauduskoivumetsikön puiden välillä niin suuresti, että koivuilla on hyvät mahdollisuudet selvitä olosuhteiden muutoksista, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tarkastettu Boy Possenin väitöstutkimus. Kohotetussa lämpötilassa kasvaneiden koetaimien lehdet olivat pinta-alaltaan suurempia. Pohjois-Suomessa lukemat olivat eri tasolla. Junakuljetus on kilpailukykyisempi vain, jos pysytään junaterminaalien läheisyydessä ja matka on riittävän pitkä. Lamavuonna 2009 painuttiin alle 60 euron hehtaaritulokseen. Selityksenä on se, että puuta on myyty näillä alueilla enemmän kuin muualla maassa. Pohjois-Pohjanmaan liiketulos oli 40 euroa, Kainuun 45 euroa ja Lapin 15 euroa hehtaarilta. Maakunnista erottuvat Kaakkois-Suomi 221 euron ja Häme-Uusimaa 213 euron hehtaarituloksella. Toisaalta lehdet tai lehtisolukot olivat ohuempia kuin normaalioloissa kasvaneiden taimien. Kaikkiaan liiketulosta kertyi 1,3 miljardia euroa, 230 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Satelliitti löytää elinympäristöt Jyväskylän yliopistossa tarkastettu Aleksi Räsäsen väitöskirja osoittaa, että eri kaukokartoitusaineistojen, kuten satelliittikuvien ja laserkeilausaineistojen, avulla voidaan ennustaa melko tarkasti elinympäristötyyppien esiintymistä luonnossa
Nuorison mittapuun mukaan siitä sai kivat taskurahat – ahkeralla työllä tietysti. MutKasvata itse Kokeile vaikka tammea metsälehmusta saarnea 41 MAKASIINI 5 • 2014 41 MAKASIINI 5 • 2014 2857_.indd 41 26/06/14 17:17. Muistetaan sulkea kansi, muuten herkut voivat päätyä hiirulaisten kitoihin. Inhimillisten tekijöiden vuoksi joku tila?us saattaa unohtua tai kadota paperikasan tai bittihelvetin syövereihin. Taimitarhat eivät voi ennakoida äkillisiä myrskyjä tai muita hakkuiden yllättäviä lisääntymisiä. Jos on malttanut ostaa kaupasta kukkamultaa tai kasvuturvetta, puun sirkkataimet pulpahtelevat pintaan itsekseen. Metsätaimien hinnoissa puhutaan maksimissaan yksittäisistä euroista. Kun puhutaan erikoispuulajeista, on taimillakin reilummin hintaa – mikäli niitä yleensä on edes saatavilla. Niinpä jonakin vuonna kaikkia taimia ei kerta kaikkiaan ole. S iemeniä voi ostaa useammastakin siemenliikkeestä tai taimien tuottajilta. Joten, jos kiinnostusta ja harrastusta löytyy, voisit kokeilla jonkun taimierän kasvattamista itse. Tu u li kk i Si RO lA usein pilkistää. Keväällä siemenet tai terhot istutetaan hajalleen tai suoraan kennoihin, sitten kastellaan ja odotellaan. Aikoinaan 4H-kerholaiset kasvattivat niitä metsänviljelyyn lukemattomilla pikkutarhoilla. Vanhat puistot ja kartanopuutarhat ovat syksyisin oivallisia siemenlähteitä. Mielenkiintoisinta on kuitenkin hankkia siemenet tai terhot itse – kunhan kysyy kerä?ysluvan. Ehkä hienot tietokoneohjelmat eivät toimi. Julkisissa puistoissa suojakäsineet ovat tarpeen, siementen lomassa lojuu läjäpäin koirankakkoja. Vai tulivatko ne pahasti myöhässä tai hankalana ajankohtana. Tammenterhot, kuten jotkut muutkin, edellyttävät talviaikaista esikäsittelyä. Ja toisinaan on leuhka olo, kun astuskelee omassa parikymmenvuotiaassa tammimetsikössä, joka on omin voimin kasvatettu terhoista saakka. Matkojen päästä tai ulkomailta tuotuja siemeniä en suosittele, niiden menestyminen on epävarmaa ja mukana tulevien kasvitautien uhka on olemassa. Taimitilauksesikin, vaikka olisit sen ajoissa tehnyt, saattaa kulkea usean henkilön kautta. Tarkoitan metsänviljelyyn tarkoitettuja taimia, puutarhoihin varmaan löytyy mitä vaan hintaan kymppejä per kappale. Istutuksissa saattaa olla myös trendejä, jolloin eri puulajien kysyntä vaihtelee. K un siemenet on kerännyt lähialueelta, voi olettaa, että taimetkin menestyvät. Oppia ainakin kertyy ja kokemusta uutta yritystä varten. Tai saa oheisen kuvan mukaisesti ihailla mamman sitkeydellä hoivaamia saarnenalkuja, joista ilmeisesti tulee paikkakunnan ensimmäinen saarnimetsikkö. Itse pellolta kahmaistuun kasvualustaan tulee lukuisa joukko seuralaisia, joita kitketään harva se päivä. ta jos haluat puolen hehtaarin jalopuumetsän ja onnistut taimien kasvatuksessa, säästät pari tuhatta euroa melko helposti. Kannelliseen ämpäriin ripotellaan kerroksittain kosteaa hiekkaa ja terhoja. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. M ännyn ja kuusen taimet ovat helpoimpia kasvatettavia, joskin niiden hinta ostettunakaan ei ole kuin reilut parikymmentä senttiä kappaleelta. Ämpäri viedään mieluiten maakellariin. Kasvatusopas oli erittäin selkokielinen. Takuuta en anna, koko homma voi mennä pieleenkin. Hirvitilanne, myyrätuhot tai jopa puun hinta voivat vaikuttaa taimilajien kysyntään. Vaan toisaalta, kyllä niitä taimia sieltä mullasta O nko joskus käynyt niin, että et saanutkaan taimia, joita tilasit tai toivoit
Sikasen mukaan moni maksaa turhan korkeaa kiinteistöveroa autioista asuinrakennuksista, joiden arvo maaseudulla on jopa negatiivinen. Siitä selviää kohtuullisella vaivalla. Todistukset voi hakea maanmittaustoimistosta. Peltoala jaetaan verotuspäätöksessä salaojitettuihin ja salaojittamattomiin. Siitä selviävät rakennusten ja rakennuspaikkojen neliömäärät sekä rakennusten jälleenhankinta-arvot, joiden perusteella kiinteistövero on määritelty. fi-sivustolta kohdasta syventävät vero-ohjeet. Unohda välittäjät Sukupolvenvaihdoksissa ja perintöverotuksessa omaisuuden arvo määritellään käyvänä arvona. Yli viisi vuotta vanhojen suunnitelmien perusteella metsien arvoa ei yleensä voi määrittää.” Tilan omistussuhteet selviävät lainhuutotodistuksesta. Muiden omaisuuslajien – peltojen, rakennusten ja tonttien – hinnat löytyvät verottajan ohjeesta. Myös metsitetyt pellot saattavat olla verottajan rekistereissä peltomaana. Verottajan ohje löytyy vero. Kiinteistönvälittäjien arvioita ei tarvita, eikä niitä myöskään pidä teettää”, Sikanen toteaa. Otteessa mainittujen kaavojen numeroiden perusteella niistä voi etsiä lisätietoa kunnan tai kaupungin rakennustoimistosta. Tarvitaan vain yllä luetellut asiakirjat ja netistä saatavat verottajan perintöja lahjaverotuksen ohjeet. METSÄPERINTÖ T ilan sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen on paras aloittaa hankkimalla tarvittavat asiakirjat, joista käyvät ilmi omaisuus ja omistussuhteet. Esimerkiksi metsämaaksi muuttunut entinen pelto kasvattaa metsävähennyspohjaa”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen neuvoo. ”Verottajan tiedot eivät välttämättä ole ajan tasalla. Rasitetodistus paljastaa tilaa rasittavat kiinnitykset. ”Tällaisissa tapauksissa jälleenhankinta-arvon voi oikaista.” Metsien arvon määrittämiseksi tarvitaan kaksi sivua metsäsuunnitelmasta: sivu, jossa kuvataan tilan puutavaralajijakauma ja kehitysluokat sekä sivu, jossa ennustetaan tulevat hakkuumahdollisuudet. TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen 42 MAKASIINI 5 • 2014 2856_.indd 42 26/06/14 17:18. Teiden alle jäänyt metsämaa ei aina ole kirjautunut joutomaaksi. Se on otsikoitu ”Varojen arvostaminen perintöja lahjaverotuksessa 1.1.2014 alkaen”. ”Suunnitelmaan voi sukupolvenvaihdoksissa tukeutua, jos tiedot ovat ajan tasalla tai järkevästi päivitettävissä. ”Metsästä laaditaan arviolaskelma, jos metsäsuunnitelma on ajan tasalla. Siitä selviävät tiloihin kuuluvien metsä-, joutoja maatalousmaiden pinta-alat. Jälleenhankinta-arvot kannattaa tarkastaa. Metsien arvonmäärityksestä on seikkaperäinen kuvaus toisaalla tässä lehdessä ”MetsänHinnat kohdalleen Metsät, pellot ja muut kiinteistöt on hinnoiteltava sukupolvenvaihdosta varten. Nämä kannattaa oikaista. Etsi aluksi verottajan viimeksi lähettämä verotuspäätös. Sieltä saa myös kiinteistörekisteriotteen, josta selviää, millaisia kaavoja tilan alueella on. Viimeksi mainittu on tarpeen, kun vertaillaan, mikä vaihtoehto olisi edullisin sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen. Toinen tarvittava paperi on kiinteistöveropäätös. Nykyaikainen, nuori metsänomistaja osaa Sikasen mukaan laskea tilan hinnan itse. Se tarkoittaa todennäköistä myyntihintaa ulkopuolisille myytäessä
Tätä suuremmissa tonteissa 3 000–5 000 neliön osa hinnoitellaan 50 prosentilla ohjehinnasta, 5 000–10 000 neliölle lasketaan 25 prosentin arvo ja yli hehtaarin alalle 10 prosenttia. TEHOKAS JA EDULLINEN uutuus boorilannoitukseen Toimi näin: Käytä 15–20 litraa YaraVita TM Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. Lisätietoja: www.agrimarket.. ”Olen laskenut yhteismetsäosuuksille arvot yhteismetsän jakaman tuoton perusteella. Kohtuuttomia arvoja Muiden kuin asuinja lomarakennusten arvona käytetään kiinteistöveropäätökseen merkittyä jälleenhankinta-arvoa. Arvon voi oikaista lähettämällä perustellun arvion verottajalle. Summa ei välttämättä ole yhtä kuin tilan käypä arvo. Vuoden 2010 jälkeen rakennettujen mökkien neliöhinta on 1 000 euroa. Esimerkiksi Etelä-Savossa salaojitetun pellon ”ohjehinta” on 4 300 euroa hehtaarilta. Salaojittamattoman pellon arvo on 500 euroa alempi. Vapaa-ajan asuntojen, esimerkiksi kesämökkien, arvo lasketaan samalla tapaa. Uusimpien, vuoden 2010 jälkeen rakennettujen asuinrakennusten neliöhintana käytetään 1 600 euroa. Agrimarketeista kautta maan. Näin yhteismetsäosuuden arvo saadaan, kun vuosittainen tilitys kerrotaan 20:llä”, Sikanen kertoo. ”Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa tämä on merkittävä etu. Jos omistaja ei ole myynyt alueelta yhtään rantatonttia, tonteiksi kaavoitettu alue pysyy metsämaana, mutta sen arvoa korotetaan 40 prosentilla rakennetun tontin arvosta. Kaavoitetulla alueella rakentamattomien rantatonttien hinnoittelussa ratkaisee se, onko omistaja myynyt tontteja. Muista könttäalennus Kun tilan kaikki omaisuuslajit – metsät, pellot, rakennukset ja muut – on hinnoiteltu, niiden hinnat lasketaan yhteen. Yhteismetsät mukaan Verottajan ohjeen mukaan tilaan kuuluvien yhteismetsäosuuksien arvo pitäisi laskea yhteismetsän kokonaisarvosta ja kohdistaa siitä tilan yhteismetsäosuutta vastaava osa. Esimerkiksi 60 aarin (6 000 neliön) tontin arvo Etelä-Savossa lasketaan seuraavasti: 3 000 m2 x 8 euroa/m2+ 2 000 m2 x 4 euroa/m2 + 1 000 m2 x 2 euroa/ m2. Verottaja käyttää metsän tuottona viittä prosenttia metsän arvosta. ”Yli kahden hehtaarin tontit luokitellaan metsätalousmaaksi, ja tontin arvo lasketaan vain 3 000 neliömetrin alalle. Ennen vuotta 1970 rakennettujen mökkien arvo on 450 euroa neliöltä. Erikseen hinnoitellen peltojen, metsien ja rakennusten hinta voi nimittäin kohota korkeammaksi kuin kokonaisen tilan myynnistä saatu hinta. Tilastoidut hinnat muodostuvat puukauppojen perusteella, ja niissä päätehakkuiden osuus on suuri.” Viikoittain päivittyvät yksityismetsien kantohinnat löydät Metsäntutkimuslaitoksen Metinfo-sivuilta tai Metsälehden verkkosivuilta. Molemmat edut menetetään, jos tontit ovat siirtyneet kiinteistöverotuksen piiriin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ennen vuotta 1970 rakennettujen asuinrakennusten neliöhinta on 700 euroa. Samalla voi oikaista kiinteistöveron”, Sikanen toteaa. Yhteensä 34 000 euroa. ”Verottajan ohjehinnoin vanhojen asuinrakennusten arvo kohoaa usein kohtuuttomaksi. Lisäksi lähisukulaisten kaupoissa voidaan soveltaa maaja metsätalousmaalle tarjolla olevaa luovutusvoittoverovapautta”, Sikanen korostaa. Silloin niiden hinta määritellään rakennetun tontin hinnoitteluperustein. Lomaja asuinrakennusten käypään arvoon vaikuttaa rakennuksen pinta-ala sekä rakennusvuosi. Jos yksikin tontti on myyty, osa tai kaikki kaavassa merkityistä tonteista on saattanut siirtyä kiinteistöverotuksen piiriin. Levitä YaraVita TM Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. Tarkkana tonttien kanssa Myös rakennettujen rantatonttien arvo määräytyy verottajan ohjehinnoin. Käytännössä tämä on mahdotonta. Boorin puutoksesta kärsivä metsä. Tällöin tontiksi lasketaan 3 000 neliömetrin alue. Keskikantohinnat tilastoidaan hakkuutavoittain. Tosin niin, että täysi ohjehinta lasketaan vain 3 000 neliölle. Asuntojen kaikki neliöhinnat löytyvät verottajan ohjeesta. Loppuosa hinnoitellaan metsämaana”, Sikanen selventää. ”Jos puustot ovat pääosin kasvatusmetsiä, laskelmassa kannattaa käyttää hieman Metsäntutkimuslaitoksen tilastoimia keskihintoja alempia kantohintoja. ”Käypää, siis verotuksessa käytettävää, tilan kokonaishintaa voi tällöin alentaa asiantuntijan harkinnan mukaan.” 43 MAKASIINI 5 • 2014 2856_.indd 43 26/06/14 17:18. Myös peltojen hinnat löytyvät verottajan ohjeesta. Tilan hinnoittelussa tarvittavat asiakirjat: -verotuspäätös -kiinteistöveropäätös -metsäsuunnitelma -lainhuutotoidistus -rasitetodistus -kiinteistörekisteriote hoidon perusteet” -palstalla (sivut 38-39). Rantametsien arvo kasvattaa metsävähennyspohjaa
Runko nostaa latvuksen valoon ja hoitaa nesteiden kuljetuksen latvuksen ja juuriston välillä. Miksi se on niin iso. Valtaosa rungosta on kuollutta solukkoa. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Jälteenhän se kirjanpainajakin iskee. Puun vanhetessa sen paksuuskasvu hidastuu. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Ihminen osaa hyödyntää sydänpuun lujuutta, mutta mitä hyötyä siitä on puulle itselleen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Täysin kuollutkin sydänpuu täyttää yhä KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Mantopuu, jossa vesi latvukseen kulkee, on veden kyllästämää ja liki hapetonta, mikä jo sinällään estää lahottajien leviämistä. Metsänomistajalle runko on kaikki kaikessa. Männyn tunnetuin puolustuskeino on pihka, joka sisältää muun muassa erilaisia terpeenejä. Tämä jälsi on puun heikoin kohta: vähäinenkin vaurio jällessä voi koitua koko puun kuolemaksi. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Vaalea mantokerros käy yhä ohuemmaksi ja pihkan kyllästämä sydänpuu valtaa yhä suuremman osan rungosta. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Saunapuita pilkkoessani ihmettelin värieroa männyn sydänpuun ja muun puun välillä. Kun ikääntyvä vuosilusto luovuttaa vedenkuljetustehtävän nuoremmalle, puu kyllästää solukot pihkalla. Samalla sydänpuu saa vaaleasta mantopuusta poikkeavan värinsä. 44 MAKASIINI 5 • 2014 44 MAKASIINI 5 • 2014 2855_.indd 44 26/06/14 17:19. Ja mikä merkillisintä, kuolleet solut nostavat veden latvukseen ilman, että puun tarvitsee tehdä mitään! Eläviä soluja on vain jällessä sekä jällestä kuoreen ja mantopuuhun kulkevissa ydinsäteissä. laKiasiat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Puulle itselleen se on vain välttämätön paha – infrastruktuuria, joka on elintoimintojen kannalta välttämätön, mutta ei itse tuota mitään. Elävän mantopuun puolustus on aktiivista, mutta kuolleen sydänpuun puolustus perustuu vahvoihin soluseiniin ja sinne aikojen saatossa kertyneisiin puolustusaineisiin. Puu puolustautuu sekä eläimiä että sieniä vastaan monella eri tavalla. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Ylöspäin nesteet nousevat puun nuorimmissa vuosilustoissa olevissa putkiloissa tai putkisoluissa, juuristoon nesteet kulkevat kuoren sisäosassa olevassa nilassa. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Mitä hyötyä sydänpuusta on
Kypärän turvallisen käyttöajan voi tiedustella varustemyyjältä ja merkitä ”parasta ennen -päiväyksen” muistutukseksi tarraan kypärän sisäpintaan. Jatkuvassa ulkotyössä kypärä tulisi vaihtaa parin vuoden välein. Mikäli kypärään on tullut hiusmurtumia tai se ritisee puristettaessa reunoista vastakkain, se on vaihdettava uuteen. SEPPO VUOKKO Toimiiko vanha kypärä. Todennäköisesti vakuutusehdoissa on maininta, että jos vakuutuksen kohteena olevan metsätalousmaan taloudellista käyttöä on merkittävästi rajoitettu (suojelusopimus), voidaan korvausta pienentää vastaamaan niitä hakkuumahdollisuuksia, joita vahingon tapahtuessa todellisuudessa oli. Siihen kuuluu 30 hehtaarin metsä, joka sijaitsee osayleiskaava-alueella. Jos suojelualueelta leviää metsätuhoja naapurin metsiin, vahingonkorvausvelvollisuus on valtiolla. LEO SAASTAMOINEN Ohittaako ötökkälaki suojelun. Ajan mittaan suojakypärän kuoriosa haurastuu. HANNU JAUHIAINEN Pihka värjää sydäpuun punertavaksi. Metsurin CE-hyväksytty kypäräpaketti sisältää kypärän, kuulosuojaimet, silmäsuojan, alusmyssyn ja niskasuojan. Korvausta haetaan alueellisen metsäkeskuksen kautta ympäristöministeriöltä. Vakuutusyhtiön suhtautuminen suojelualueisiin kannattaa varmistaa omasta vakuutusyhtiöstä. Ikää sillä on toistakymmentä vuotta, mahtaako se enää ajaa asiaansa. Eli onko minulla oikeus tai velvollisuus korjata kaatuneita runkoja. Voitte myydä sen kaupungille yhdessä. Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Jos oma metsä sijaitsee kovin kaukana, kovin pienen asian takia sinne ei kannata lähteä jo kustannussyistä. Entinen kypärä on tuhottava, ettei sitä oteta uudestaan käyttöön. Paketissa on kaikki, mikä suojaa pään aluetta mahdollisilta tapaturmilta tai vaurioilta. EL iis A KA LL io N iE M i 45 MAKASIINI 5 • 2014 45 MAKASIINI 5 • 2014 2855_.indd 45 26/06/14 17:19. Esittämäsi ehto ei kuulu kiinteistön kauppakirjaan, eikä ajattelemanne järjestely olisi verotuksellisesti edullinen. Kun tilittäisit muiden osakkaiden osuuksia kauppahinnasta, he joutuisivat maksamaan osuudestaan lahjaveron. Näin vero (30 prosenttia luovutusvoitosta) on vain kuusi prosenttia kauppahinnasta. Aina sydänpuun ja mantopuun välillä ei ole selvää eroa värissä tai lahonkestävyydessä. Naapuri lahjoitti vanhan, käyttämättömän kypäränsä. Perikuntamme omistaa 340 hehtaarin metsätilan. Metsätalouden matkat kirjataan metsäverotukseen sen mukaan, mitä niitä on tehty. Jos kypärään on kohdistunut voimakas isku tai sen väri on muuttunut, se on poistettava käytöstä. Suosittelen, että jätätte kaavoitetun määräalan sukupolvenvaihdoskaupan ulkopuolelle. Entä miten vakuutusyhtiö suhtautuu suojelualueen tuhoihin. Olen ostamassa muiden perillisten osuuksia tilasta. Toistakymmentä vuotta vanha kypärä ei enää suojaa pään aluetta kuten virheetön kypärä, joten suosittelen uuden kypäräpaketin hankintaa. Mitään ohjetta siitä, minkä verran niitä voi vähentää, ei ole. Jos myrsky kaataa puustoa, niin kumpi on voimakkaampi, ötökkälaki vai suojelusopimus. Kypärän sisällä olevat irrotettavat panta ja päähihnat suositellaan vaihdettavaksi jatkuvassa käytössä vuosittain. Useilla hyvin vanhoiksi elävillä puulajeilla kuten männyllä, lehtikuusella ja Pohjois-Amerikan jättipuilla (mammuttipetäjä, punapuu, douglaskuusi, jättituija) sydänpuu on erittäin kestävää. Tällöin jokainen osakas maksaa vain 6 prosenttia luovutusvoittoveroa eikä kauppakirjaan jouduta kirjaamaan epämääräisiä ehtoja. Suosittelen myös, että teette tilalla perinnönjaon murtolukuosiin ennen kuin ostat muiden osakkaiden osuudet. Montako matkaa voin laittaa verovähennyksiin. Jos metsätilalla käydään tekemässä metsätöitä, niin matka on vähennyskelpoinen. Ajattelimme liittää kauppakirjaan ehdon, jonka mukaan osuutensa myyville osakkaille maksetaan heidän nykyisiä omistusosuuksiaan vastaava osa raakamaan myyntituloista, kun aikanaan myyn kaava-alueen kaupungille. Vaikka ei itse tekisi varsinaisia töitä, voi metsään tehdä tarkastustai suunnittelumatkoja tarpeen mukaan. Alueella on kuusivaltaista puustoa reilusti yli 200 kuutiota hehtaarilla. Tein viime syksynä 8 hehtaarin satumetsästä 20 vuoden määräaikaisen suojelusopimuksen ely-keskuksen kanssa. Sama ilmiö – veden kuljetuksen siirtyminen vanhemmilta vuosilustoilta nuoremmille – tapahtuu kaikilla puilla. Keväällä on hyvä esimerkiksi tarkistaa nuorten taimikoiden tila. Kaupunki on tehnyt alueesta ostotarjouksen. Millaisia veroseuraamuksia tällaisesta ehdosta minulle ja muille perikunnan osakkaille aiheutuisi. VÄINÖ SIKANEN Montako matkaa voi vähentää. Suojelualueelta ei saa korjata pois kaatunutta puustoa. KATI HEPOKORPI Millaiset seuraukset lisäehto tuo. Olen hankkinut noin 30 hehtaarin suuruisen metsätilan, jonne on matkaa kotoa 360 kilometriä. Kun raakamaata myydään kunnalle, luovutusvoittoveron laskennassa hankintameno-olettamana käytetään 80 prosenttia kauppahinnasta. Metsämatkojen vähennysoikeuden ratkaisee siis se, mitä metsässä käydään tekemässä, ei se, kuinka kaukana tai kuinka suuri metsätila on. Silloin kypärä rikkoutuu helposti eikä anna riittävää suojaa. Kypärä on valmistettu muovista tai lujitemuovista. Koska kyseessä on luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen suojelusopimus, metsätuholaki eli ötökkälaki ei ole alueella voimassa. Puusto on pysynyt pystyssä 150 vuotta. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Kypärän käyttöikä vaihtelee vuodesta viiteen vuoteen riippuen käytöstä. Koivun ja kuusen sydänpuu on samanväristä kuin mantopuukin, mutta pihlajalla väriero on selvä. Kun ihminen käyttää pihkautunutta sydänpuuta (”punahonkaa”), hän hyödyntää puun omaa lahontorjuntaa. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tehtävänsä latvuksen kantajana
Vielä ehtii! ER KK i o Ks AN EN /M ET LA 46 MAKASIINI 5 • 2014 2855_.indd 46 26/06/14 17:19. Toisaalta jos odotusarvolisiä ei laskelmissa otettaisi lainkaan mukaan, voisi nuoren kasvatusmetsän arvo jäädä alhaisen hakkuuarvon takia varttuneen taimikon tasolle. Tulen myöhemmin analysoimaan laskelmissa käytettyjä odotusarvolisiä, niiden määrää ja vaikutusta kauppahintoihin. Lapissa kasvukauden aikaiset hallat ovat harvinaisia. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Irene Hiltula, Trio Travels Oy, puhelin 020 756 8614, sähköposti irene.hiltula@triotravels.?. Kukaan ei ole pystynyt sitä perustelemaan muuten kuin, että siihen on kertoimet ja näin on oppilaitoksissa opetettu. Käytä verhopuustoa vain paikoissa, jossa on toistuvan hallatuhon riski. Taimet toipuvat yleensä hyvin, koska keväthalla vaurioittaa vain kasvunsa aloittaneita kerkkiä. Kerään kauppahintaseurannassani myös myyntikohteiden hinnoittelutietoja. Silloin kyseessä ei ole kuitenkaan hallantorjunta, vaan kannattava puuntuotanto. Mikäli metsätilalla on paljon eritasoisia kasvatusmetsiä, joille on laskettu maksimaaliset odotusarvolisät, voi kyseinen kohde antaa selvästi keskimääräistä metsäsijoitusta huonomman tuoton. Keväthallat olivat muutama vuosikymmen sitten nykyistä yleisempiä. Kohteen korvausperuste on lunastettavan omaisuuden käypä hinta eli markkina-arvo. Pari hallatuhoakin kärsinyt avomaan kuusikko ohittaa alle kymmenessä vuodessa verhopuuston suojassa kasvaneen kuusikon. Keväthalla on kylmimmillään aamulla kukonlaulun aikaan noin puolen metrin korkeudella maasta. Matkaohjelma löytyy osoitteista www.triotravels.. Kauniita maisemia, kiinnostavia metsäkohteita ja hyvää ruokaa on tarjolla 29.9.-4.10. Vanerikoivujen kasvatus kuusentaimikon päällä on toki houkuttelevaa. HANNU LILJEROOS Kestääkö kuusentaimi hallaa. Hallalta suojaavan puuston täytyy olla aluksi riittävän tiheä, eli yli 1 000 kappaletta hehtaarilla. Kuinka hyvin kuusentaimet toipuvat hallatuhosta. Verhopuustoa kannattaa harventaa ja poistaa kokonaan kuusten ylittäessä pahimman hallarajan noin 1,5 metrin mittaisina. Pahempi tuholainen on kevätahava, joka ruskistaa aurinkoisina ja tuulisina talvina kokonaisia puita. Luin lehdestänne Hannu Liljeroosin artikkelin metsän arvoista (Metsälehti Makasiini 4/2014), jossa tuli esiin odotusarvolisä. Lisäksi summa-arvolaskelmissa esiintyy kirjavuutta odotusarvojen määrityksessä. Suojaisiko verhopuusto taimikkoa tuhoilta. Kuusen nuoret kasvaimet kestävät noin 3–4 asteen pakkasen. Kaksi merkittävää reunaehtoa ovat laskelmissa käytetty korkokanta ja puuston kehityksen ennustaminen koko kiertoajalle. ja www.metsalehti.. Tiheä verhopuusto alkaa hidastaa kuusen kasvua viisi vuotta istutuksesta. Olen vuosikausia yrittänyt selvittää, mihin odotusarvolisä perustuu metsänarvioissa. Niiden heikkoutena ovat liian pitkään jatkuva kasvu syksyllä ja menehtyminen talven ensipakkasiin. Metsälehden lukijamatkalle Pohjois-Italian Tiroliin on vielä muutama paikka jäljellä. KARI MIELIKÄINEN Kevään mahdollinen aikaistuminen lisää hallatuhojen riskiä. Lunastustilanteissa menetellään lunastuslain mukaan. Odotusarvolisät on laskettu lähtökohtaisesti siten, että metsäsijoitus tuottaisi pitkällä aikavälillä pientä korkoa. Korkolaskelmat ovat kuitenkin hyvin teoreettisia, joten todellinen tuotto voi olla jotain muuta. Keväiden mahdollinen aikaistuminen lisää hallojen riskiä. Koivu on leppää huonompi verhopuu sekä hallantorjunnan että juuristokilpailun kannalta. Jotkut ovat panneet toivonsa eteläisiin kuusialkuperiin, jotka aloittavat kasvunsa meikäläisiä myöhemmin. Pahimmat hallatuhot iskevät lounaaseen viettävien rinteiden alapuolisissa notkoissa, joihin aamuaurinko ei osu. Silloin kuusikot perustettiin lähes poikkeuksetta verhopuuston alle. Hallaakin pahempi riski on verhopuuston unohtaminen pitkäksi aikaa taimikon päälle. Mihin odotusarvolisä perustuu
Sillä voi siivota metsäojia, kuormata soraa tai laikuttaa. www.Haglofs.fi Raivuri teräväksi Raite-teroitin hioo kuluneen raivaussahan terän tehdaskuntoon. www.westan.fi Yöretkille Metsäkämpällä yöpymiseen sopii Millet Dreamer Composite 1000 -makuupussi. Hinta noin 220 euroa. www.Vandernet.com Rantakala kypsäksi FireGrill-retkihalsterin varren voi tehdä itse paikan päällä. Vanhanajan kalusteita Puusepänverstas Westanqvarn valmistaa vanhanajan pihakalusteita. Suositushinta 149 euroa. Hinta 680 euroa, isompi malli 840 euroa. www.raite.fi Kesäpöytään Katja Lehtosen Finlaysonille suunnittelemaa Visa-kuosia on saatavana useissa tuotteissa, mutta vain kesän ajan. www.kesla.fi TuoTeuuTuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Kahmari kuormaajaan Kesla ProG 20 -kahmari on monikäyttöinen lisävaruste maataloustraktorin kuormaajaan. Sen rakenteissa on käytetty kuituja ja untuvaa. Pöytäliina maksaa 40 euroa. www ligHtmyfire.com Metsäiselle lenkkipolulle Haglöfs Gram AM GT -kengät sopivat reippaaseen liikuntaan metsäisillä lenkkipoluilla. Teroitin sopii sekä 200 millimetrin että 225 millimetrin terille. Esimerkiksi 50-luvun lepotuoli maksaa 195 euroa ja pieni pöytä 125 euroa. Suositushinta 189 euroa. Suositushinta 19,95 euroa. www.finlayson.fi 47 MAKASIINI 5 • 2014 47 MAKASIINI 5 • 2014 2854_.indd 47 26/06/14 17:20
Harventamatta hirmu metsiä TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä Ruotsin supeRmetsät 48 MAKASIINI 5 • 2014 2853_.indd 48 26/06/14 18:00
No eihän kimalaisenkaan pitäisi lentää – teoriassa. 49 MAKASIINI 5 • 2014 2853_.indd 49 26/06/14 18:01. Harventamatta hirmu metsiä On hämmentävää katsella metsää, jota ei oikeastaan pitäisi olla olemassakaan: ikää 50 vuotta, puuta reilusti yli 1 500 kuutiota hehtaarilla
Näin ei kuitenkaan ollut. ”Kotikaljaa vai samppanjaa” On vaikea kuvitella Erikssonin kaksosia osaavampia ja innokkaampia metsien hoitajia. Näimme superjäreitä kuusikoita, joiden pinta-ala oli hehtaareita. Sen otsikko oli muotoiltu kuin Juurikkalan kirjassa, mutta luku oli mahdottomalta kuulostanut ”1 630 m3/ha”. Kaksoset ovat yhdessä Johanssonin kanssa mitanneet lukemattomia koealoja – ammattimaisen tarkasti. Mutta nyt ollaan Ruotsissa Göteborgin ja Boråsin puolivälissä, noin 400 kilometriä Juurikkalan tiluksia etelämpänä. Jättiläiskuusikon rungot kapenevat erittäin vähän, koska kaikki puut ovat pinnistäneet pituuskasvuaan säilyttääkseen asemansa latvuskerroksessa. Toinen mieleen tullut mahdollisuus oli, että kyse oli aarin parin puuryppäistä. Heille metsät ovat sekä elanto että elämän rikkaus. Oppinsa he saivat metsäkoulussa 1970-luPer Olof Johansson työskenteli aiemmin tietokoneinsinöörinä, mutta opiskeli aikuisiällä metsäinsinööriksi. Moisiin puumääriin yltääkseen puuston tilavuuden on kartuttava keskimäärin 30 kuution vuosivauhdilla – istutuksesta alkaen. Päätyönään hän hoitaa noin 4 500 hehtaarin metsäyhtymää Latviassa. Ennalta todennäköisimmältä selitykseltä tuntui mittausvirhe. Omia metsiä heillä on noin 80 hehtaaria. Sitä piti lähteä katsomaan. Todellisuudessa moisiin kertymiin ylletään harvoin – 500 mottia on Suomessa lähinnä haamutulos. Lisäksi veljesten yritys Melltorps Skogsförvaltning hoitaa lähiseudun metsänomistaji?en metsiä. 50 MAKASIINI 5 • 2014 2853_.indd 50 26/06/14 18:01. ”Erittäin poikkeuksellista” Ruotsin metsälehti, Skogen, teki veljeksistä talvella jutun. Mittausvirheistä tai vedätyksestä ei ollut kyse. Metsänhoidolle omistautuneet kaksoset Anders ja Johannes Eriksson sekä metsäinsinööri Per Olof Johansson esittelevät kuusikoita, joiden puumäärät ylittävät käsityskyvyn rajat. Täällä Suomen ennätykset ovat kuin haurasta paperia. Ruotsin supeRmetsät m etsänomistaja Jouko Juurikkala julkaisi pari vuotta sitten kirjan ”500 mottia”. Mielikäisen mukaan näkemämme metsät ovat erittäin poikkeuksellisia Pohjolassa. Kirjan viesti oli, että osaava puutuottaja kasvattaa 50– 70 vuoden kiertoajalla 500 kuution päätehakkuupuuston hehtaarilla Etelä-Suomessa. Mukaani lähti Metsäntutkimuslaitoksen kasvuja tuotostutkimuksen professori Kari Mielikäinen
Kiirehtiä ei pidä, 300 tainta päivässä on hyvä saavutus.” Kaksosilla on pitkä ”älä tee” -lista turhista metsänhoitotoimista. Heinikosta vankat taimet selviävät omia aikojaan. Välillä melkein nauratti, kun kaksoset intoutuivat puhumaan päällekkäin samaa lausetta ja puhe pulppusi kuin stereoista. Kuten arvata saattaa, heidän väittämänsä ovat perin kiisteltyjä. Metsänomistaja saa tyytyä kotikaljaan, vaikka voisi kallistella kalleinta samppanjaa päätehakkuun kunniaksi.” Laiskan miehen metsänhoitoa Kaksosten kuusikonhoitomalli on yksinkertainen. Tuhat mottia pitää tulla 50 vuodessa”, Johannes Eriksson julistaa. Ensimmäisenä listalla on maanmuokkaus. Eteläisessä Ruotsissa istutus muokkaamattomaan maahan onnistuu paremmin kuin meillä. Kaksoset Johannes ja Anders Eriksson ovat viimeisen päälle metsämiehiä. Heillä on oma metsäpalveluyritys, Mellantorps Skogsförvaltning. Istutuksen jälkeen kiertoajan metsänhoitotyöt on voittopuolisesti tehty. Tuo pitää kyllä perua. Käytämme isoja paljasjuurisia taimia ja istutamme ne taimikairoin. Mutta metsät puhuvat puolestaan – jos sattuvat saamaan suunvuoron intomielisiltä veljeksiltä. Ajourille jääviä valtapuita he vertasivat jalkapallotähtiin: joukkue ei pärjää, jos se luopuu Ronaldosta ja ottelee divaripelureilla. ”Äestys ja auraus johtavat epäsymmetriseen juuriston kehitykseen. 51 MAKASIINI 5 • 2014 2853_.indd 51 26/06/14 18:01. Puolentoista tuhannen motin paremmalla puolella huitelevat puumäärät ovat Ruotsissa lähes yhtä ällistyttäviä kuin meillä. Kaksoset ovat tunnettuja, monet retkikunnat ovat saaneet kuulla heidän havainnoistaan. ”Kuusi vuotta sitten totesimme Skogenin toimittajalle, että jotain on pielessä, jos 80 vuodessa hehtaarille ei kartu vähintään tuhatta mottia puuta. vulla. Tärkeintä on huolellinen istutus eteläruotsalaiseen tapaan toteutettuna. Kunttakerrosta ei ole, vaan multava kivennäismaa paljastuu heti neulasten alta. Asiastaan he ovat varmoja. Hän suree, kuinka metsien mahdollisuuksia heitetään hukkaan. ”Lounais-Ruotsin päätehakkuissa keskimääräinen hakkuukertymä on 258 kuutiota hehtaarilla. Kaksosten varsinainen korkeakoulu ovat olleet ruotsalaismetsät, joita he ovat kierrelleet ja tarkkailleet ikänsä. ”Istutamme 3 000 tainta hehtaarille, siis aina kaksi askelta ja taimi. Kuusentaimien pituuskasvu alkaa kaksosten mukaan vauhdilla jo istutusta seuraavana vuonna. Kääntömätästys voisi olla parempi”, Anders Eriksson pohtii. Erikssonin kaksoset eivät harvenna kuusikoita
Siis 1 700 runkoa ja 1 604 kuutiota. Voimakkaat harvennukset altistavat metsät myrskyille, joita länsinaapurissa on koettu runsain mitoin. Ruotsin hinnoin kantorahatuloa kertyy 600 000 kruunua hehtaarilla, siis 72 000 euroa. Mittaustulokset voi muuttaa hehtaarikohtaisiksi kertomalla ne sadalla. Lehtikuusikkoa harvennetaan varoen viiden vuoden välein”, kertoo Anders Eriksson. Meillä kasvupaikka luokiteltaisiin lehtomaiseksi kankaaksi. Veljekset paheksuvat, etteivät sikäläiset metsäyhtöt ole muuttaneet hakkuutapojaan, vaikka esimerkiksi vuoden 2005 Gudrun-myrsky tuhosi Etelä-Ruotsissa enemmän kuin Suomen vuotuisen hakkuumäärän verran puuta. Kuuset on istutettu vuonna 1965. Ruotsissa käytettävän, puuston pituuteen perustuvan kasvupaikkaluokituksen mukaan tällä paikalla kuusten pitäisi sadassa vuodessa saavuttaa 34 metrin valtapituus. Suuri osa mahdollisuuksista menetetään”, värikkäisiin vertauskuviin mieltynyt Anders Eriksson toteaa. Taajaan istutettu kuusikko valtaa kasvutilan nopeasti, joten lehtipuusto kuihtuu varjoon eikä muokkaamattomaan maahan yleensä synny kovin sankkaa vesakkoa. ”Harventamattomana metsä pystyy täysimääräisesti hyödyntämään kasvupaikan tarjoamat mahdollisuudet”, Anders Eriksson korostaa. Ruotsin supeRmetsät Vesakkoa perataan sen verran, että kuusten latvat pysyvät vesoja korkeampina. ”Moni kysyy, paljonko pikkukoneella saa puuta tienvarteen. Osalla koealoista puustoa oli tätäkin enemmän. Koealan puuston tilavuus oli 16,04 kuutiometriä. Puiden on pitänyt pinnistää pituuskasvuaan yltääkseen vallitsevaan latvuskerrokseen. Sen jälkeen ainoa hoitotoimi metsikössä on ollut taimikonhoito. Erikssonien mallin mukaisesti täystiheinä kasvatettuja supermetsiä eivät raivokkaimmatkaan myrskyt ole kaataneet ”Taajassa kasvavat puut tukevat toisiaan RUOTSI SUOMI 52 MAKASIINI 5 • 2014 2853_.indd 52 26/06/14 18:01. Suomalaiskantohinnoin päästäisiin suunnilleen samaan. Gudrunin kestävää kuusikkoa Erikssonien mukaan harventamattomuudella saavutetaan hyvän tuoton lisäksi muitakin etuja, jotka korostuvat eteläisen Ruotsin olosuhteissa. ”Eri paksuiset puut ovat suunnilleen yhtä pitkiä, joten latvuskerros on yhtenäinen. Lahopuutakin on 50– 150 kuutiometriä hehtaarilla. Kuusikkoa on mitattu useilta, pinta-alaltaan sadan neliömetrin ympyräkoealoilta. Tässä malliksi yhden koealan tiedot: 17 runkoa, rinnankorkeusläpimitta keskimäärin 27 senttimetriä, puiden keskipituus 28 metriä, runkojen keskikoko 0,95 kuutiometriä. Lahopuu tarjoaa elinpaikan monille uhanalaisille metsien eliöille. Päätehakkuu on erittäin edullista. Tämän vuoksi runkojen kapenevuus on vähäistä”, Johansson selvittää. Määrä on suurempi, kuin eteläsuomalaisilla vanhojen metsien suojelualueilla. Samaa vertausta mukaillen veljesten hoidossa olevan Tostaredin palstan kuusikko on paahtanut kuutosvaihteella turbo punaisena keskikaistaa koko kiertoaikansa. Tukkia kertyy runsaasti eivätkä sellutehtaatkaan jää osattomiksi. ”Kaikki voittavat” ”Älä tee” -listan tärkein kohta ovat harvennushakkuiden välttäminen. Se ei ole ratkaisevaa, vaan jäävän puuston hyvä kasvukunto. ”Harventaminen on sama juttu, kuin ostaisit Ferrarin ja ajaisit sillä Tukholmasta Göteborgiin koko ajan kakkosvaihteella
Kunnon talvikelejä on ani harvoin, joten valtaosa kuusikoiden harvennuksista tehdään sulan maan aikaan. 53 MAKASIINI 5 • 2014 2853_.indd 53 26/06/14 18:01. eikä tuuli pääse metsän sisään riehumaan, kun ajouria ei ole avattu”, Anders Eriksson kertoo. Toisaalta karkeasti toteutetut harvennushakkuut ovat varmin keino levittää kuusia lahottavaa juurikääpäsientä, joka Etelä-Ruotsissa aiheuttaa monin verroin pahempaa tuhoa kuin Suomessa. Edellytykset vauriottomaan harvennuskorjuuseen ovat lounaisessa Ruotsissa huonot. Koeala, jonka puustotilavuus vastaa 500 kuutiota hehtaarilla. 14. ”Tämä on skandaali. 4. 15. En antaisi myrskytuhovakuutusta yhdellekään motolla harvennetulle metsälle”, neljän ajouran avarassa risteyksessä seisova Anders Eriksson julistaa. 13. Ymp yräk oea lan säd e 5,6 4m Ymp yräk oea lan säd e 5,6 4m Koealalla 6 runkoa, joiden yhteenlaskettu runkotilavuus on 5,008 m 3 . Tämä metsä on kaksoissertifioitu (FSC ja PEFC) ja jälki on tällaista. 12. 1. Hehtaarilla samanlaista metsää runkoja on 600 ja niiden tilavuus on 500,8 m 3 , joka olisi suomalaisitten poikkeuksellisen puustoinen päätehakkuumetsä. Veljekset esittelevät metsäyhtiön pieleen menneen harvennuksen jälkiä: Kamalia ajourapainaumia, kaljuja juurenniskoja ja kolhittuja runkoja sekä karkeaa harvennusjälkeä. 16. 9. Veljekset korjaavat itse puuta hieman mönkijää isommalla Bison-ajokoneella, joka liikkuu 2,5 metriä leveällä ajouralla. ”Moni on kysynyt, paljonko Bisonilla saa Puiden pituusjakauma Läpimitaltaan alle 28 cm rungot pituus 28 m 28–32 cm 30 m 32–36 cm 32 m Yli 36 cm 34 m Elävän latvuksen osuus 10–20 prosenttia puun pituudesta Koealan (100 m 2 ) mittaustiedot Tostaredin metsästä Esimerkki koealan mittaustiedot Suomessa L= Läpimitta (m) P= Pituus (m) T= tilavuus (m 3 ) E=Elävä K=kuollut L0,45 P34 T2,7 E L0,21 P20 T0,35 K L0,145 P20 T0,17 K L0,37 P34 T1,83E L0,27 P28 T0,8 E L0,23 P25 T0,52 K L0,21 P25 T0,43 K L0,33 P32 T1,37 E L0,33 P32 T1,37E L0,28 P28 T0,86E L0,18 P25 T0,32K L0,225 P28 T0,56 E L0,36 P32 T1,63 E L0,27 P28 T0,8 E L0,26 P28 T0,74 E L0,19 P28 T0,4 E L0,32 P30 T1,21 E Koealalla 17 runkoa, yhteenlaskettu runkotilavuus 16,04 m 3 , josta elävää puuta 14,26 m 3. 10. 11. Ajouria on yli 800 metriä hehtaarilla ja puita on poistettu miten sattuu. 6. Koivikoita ja lehtikuusikoita hekin harventavat, tosin hyvin varoen. Ei olisi ollut kiva olla metsäyhtiö Södran korjuupomona paikalla. Koneellisen korjuun jälkeä FSC-sertifioidussa ruotsalaismetsässä. 6. L0,28 P23 T0,678 L0,29 P26 T0,836 L0,27 P25 T0,708 L0,28 P26 T0,789 L0,32 P26 T0,979 L0,35 P24 T1,018 1. 2. 2. 3. 8. Superpuustoissa kuusikoissa on 50-150 kuutiota lahopuuta hehtaarilla. 7. 17. 5. 4. 5. 3
Tästä reilut sata kuutiota oli lehtikuusten alle syntynyttä kuusialikasvosta. ”Tällöin päästiin 67 vuoden kiertoajalla 600 kuution päätehakkuupuustoon hehtaarilla. | Espoo 13.9. Suomessa ei juuri ole kokeiltu harventamatta kasvattamista, mutta Heinolan Nynäsissä tehty koe osoitti, että Etelä-Suomen viljavilla mailla tukkipuuksi varttuu 1 200 kuusta hehtaarilla. Harventamattomalla osalla oli elävää puuta 1 130 kuutiometriä hehtaarilla. Siellä kasvaa hyvin runsaspuustoisia metsiä. ”Kiertoajan kuluessa puusto on siis kasvanut vuosittain hieman yli 11 kuutiota hehtaarilla”, Mielikäinen toteaa. Muuten myrskyt kaataisivat tuulisen saaren metsät. päivässä puuta tienvarteen. 30-vuotiaan istutuskuusikon pohjapinta-alaksi hän mittasi 48. Puita oli kuollut ja lahonnut noin 60 kuutiometriä. Esimerkiksi Keski-Suomen typpilaskeuma on viisi kiloa vuodessa. Aitaamatta ei koivua tai lehtikuusta voi istuttaa. ”Esimerkiksi Schwarzwaldin metsät kasvavat harventamatta. Kohde on sikälikin kiintoisa, että osa metsiköstä on harvennettu ja osa on kasvanut täysitiheänä. Myös arvostettu norjalainen professori Helge Braastad on kyseenalaistanut harvennuksilla saavutettavan hyödyn. Väittämä on vanhentunut ja virheellinen, mutta elää sitkeästi”, hän kirjoitti norjalaisen metsänomistajayhdistyksen nettilehdessä (Ringerikeskogeierlag 12/2012) Braastadin mukaan pienempiä puita poistamalla ei merkittävästi kyetä nopeuttamaan valtapuiden järeytymistä. Tulevien kuusisukupolvine kokonaistuotos todennäköisesti paranee nykyisestä huomattavasti ja samalla kiertoaikoja voidaan lyhentää. Länsi-Ruotsissa sataa alkukesällä runsaasti. Mielikäisen mukaan Ruotsin huimaan, noin 30 kuutiometrin vuotuiseen keskikasvuun kiertoajalla Suomessa ei päästä. Esimerkiksi Irlannissa istutuskuusikot kasvatetaan harventamattomina. Alueella sataa runsaasti ja kasvupaikat ovat hyvin viljavia, kuten lounaisessa Ruotsissa”, Mielikäinen kertoo. Harvennetuilla koealoilla puuta oli 780 kuutiometriä hehtaarilla. Määrä on samansuuruinen kuin kasvatuslannoituksissa annettava typpiannos. | Joensuu 6.9. Puusto mitattiin viimeksi vuonna 2012. Norjalainen ei harventaisi Erikssonin kaksoset eivät ole yksinään ajatuksineen harvennusten tarpeettomuudesta. | Varkaus 30.8. Mielikäisen mukaan viime vuosina laikkumättäisiin istutetut rotukuuset lähtevät kasvuun huomattavan ripeästi. Hyvässä kunnossa – Metsä ja minä Stora Enson Koko perheen metsäpäivän ohjelma houkuttelee mukaansa. ”Erityisesti toukoja kesäkuun sateisuus parantaa kuusikoiden kasvua. Tule viihtymään! Katso lähimmän metsäpäivän tiedot: www.storaensometsa.fi/kpm Tervetuloa ainutlaatuiseen metsätapahtumaan! Oulu 16.8. Pahimmillaan typpeä tuli hehtaarille 20 kiloa vuodessa. Supermetsiä Suomessakin Suomessa suurin puumäärä on mitattu Padasjoella kasvavassa 105-vuotiaassa lehtikuusikossa. Puuston kasvu oli siis toistakymmentä mottia vuodessa, kun harvennuksissakin korjattu puu otettaan huomioon”, Mielikäinen toteaa. Siihen harvennushakkuilla pyritään, ei maksimaalisiin tuotoksiin”, Anders Eriksson korostaa. Merkittävin ero muodostuu sademääristä. Punkaharjulla sataa vuosittain noin 600 ”Nämä kasvavat yli kaikkien tuotostaulukoiden”, totesi professori Kari Mielikäinen. Harvennetuilla koealoilla puuta saatiin samassa ajassa talteen reilut 750 mottia. Kun pituutta on reilu 20, hehtaarin puuvaranto kohoaa noin 500 kuutioon. Vap aa pää sy! Ruotsin supeRmetsät 54 MAKASIINI 5 • 2014 2853_.indd 54 26/06/14 18:02. Se on väärä kysymys. Boorin puutoskaan ei meren tuntumassa kasvavia metsiä vaivaa”, Mielikäinen kertoo. Hän huomauttaa, että Etelä-Ruotsissa ilmansaasteista peräisin oleva typpilaskeuma oli varsinkin takavuosina melkoinen. Lumija myrskytuhojen riski sen sijaan kasvaa. Olennaista on, että metsä jää harvennuksen jälkeen hyvään kuntoon. ”Väitetään, että harvennukset ovat välttämättömiä tukkipuun tuottamiseksi. Saksassakaan ei metsiä harvenneta. Hirviä on toistakymmentä tuhannella hehtaarilla ja kauriita tätäkin enemmän: ”Tukholman herrat tykkäävät hirvijahdeista.” millimetriä, Göteborgin seuduilla yli 1 000 millimetriä. Harvennuksissa alueelta on korjattu 270 kuutiota puuta, joten kokonaistuotos kohoaa 1 050 kuutiometriin
Runkojen järeytyminen kiihtyy ja kiertoajat lyhenevät. Puiden kasvukilpailu päättyisi tasapeliin eikä valtapuusto erottuisi. | Varkaus 30.8. Professori kari Mielikäisen mukaan harventamatta kasvattaminen voi silti onnistua viljavien maiden istutuskuusikoissa. ”Yleisen käsityksen mukaan valtapuut eriytyvät viljavimmilla kasvupaikoilla ilman harvennustakin”, Mielikäinen arvioi. ”Mitä myöhempään ja voimakkaampina kuusikot ensiharvennetaan, sitä suuremmaksi myrskytuhojen riski kasvaa.” Hänen mukaansa harvennuksen hyödyt vähillä riskeillä saavutettaisiin reilun kymmenen metrin pituusvaiheessa tehtävällä harvennuksella tai hyvin myöhäisellä taimikonhoidolla. Tällöinkään ei ole itsestään selvää, että harvennuksessa kaadetut puut kannattaa korjata metsästä. Tätä Mielikäinen pitää vaikeuksien kerjäämisenä. | Joensuu 6.9. Hyvässä kunnossa – Metsä ja minä Stora Enson Koko perheen metsäpäivän ohjelma houkuttelee mukaansa. ”lehtipuut pitäisi ehdottomasti raivata taimikoista. Harventamatta kasvattamista voisi harkita myrskytuhoille alttiissa metsissä tai silloin, kun edellytykset puustoa ja maata vaurioittamattomaan korjuuseen ovat huonot. Harvennusten tarpeellisuutta voisi punnita, jos varttuneessa taimikossa reilut tuhat – siis suunnilleen joka toinen istutuskuusista – alkaa erottua valtapuiksi. Vap aa pää sy! 55 MAKASIINI 5 • 2014 2853_.indd 55 26/06/14 18:02. onnistuisiko Suomessa. Tule viihtymään! Katso lähimmän metsäpäivän tiedot: www.storaensometsa.fi/kpm Tervetuloa ainutlaatuiseen metsätapahtumaan! Oulu 16.8. SuomeSSa harvennuksia on pidetty erottamattomana osana hyvää metsänhoitoa. Mielikäinen korostaa, ettei harventamattomuus tarkoita hoitamattomuutta. ”ajourien avaaminen pienentää päätehakkuussa kertyvää tukkisatoa enemmän kuin vähän puuta tuottava ensiharvennus tuo myyntituloja.” Toisaalta hyväkasvuinen istutuskuusikko pystyy tehokkaasti hyödyttämään harvennusten avaaman kasvutilan. kantorahatulo jää parhaimmillaankin vähäiseksi ja samalla ajourilta poistettava puusto loveaa melkoisesti tulevaa päätehakkuutuloa. istutustiheyden kasvattaminen tosin vähentäisi vesakoitumista, koska kuuset täyttäisivät kasvutilan nopeasti”, Mielikäinen toteaa. Harventamista, tai ainakin harvennuksessa kaadetun puun korjuuta, kannattaa miettiä, jos puusta saatava myyntitulo on jäämässä vähäiseksi. kaikki puut kituuttaisivat riukuuntuen ahtaassa kasvutilassa. | Espoo 13.9. istutuskoivikoissa tai mäntymailla harventamattomuus ei onnistu. kuusikoiden ensiharvennuksia on lykätty, kunnes puustot ovat vähintään 15 metrin pituisia, jotta koneellisen korjuun kannattavuus paranisi
Kriittinen hetki puumarkkinoiden kannalta tulee olemaan se, kun aktivoitunut metsänomistaja analysoi metsätaloutensa kannattavuutta. Esimerkiksi pakkosuojeluohjelmana käytännössä tällä hetkellä valmisteltavan soiden suojelun täydennysohjelman järkevyys olisi syytä ottaa uuteen tarkasteluun. Moni metsänomistaja saattaa havaita, että yrittäjyyden edellytykset puuttuvat: sukupolvenvaihdoshuojennuksia ei ole, tulonhankkimiskulujen vähentämisessä on parantamisen varaa ja työstä verotetaan pääomatulojen mukaan yli 30 prosenttia. Mistä löytyvät puut tehtaille. Metsäja yksityistieverkoston heikkenevä kunto, siltojen kestävyys ja osaavan työvoiman saanti kaikki aiheuttavat päänvaivaa. Siihen saakka meillä on aikaa luoda edellytykset metsätalousyrittäjyyden kannattavuudelle. Olennainen kysymys on, pysyvätkö metsänomistajat aktiivisina. Uusia ammattilaisia ei synny viikossa. Onneksi tämä myytti on paikkaansa pitämättömänä murrettavissa. Kunhan olosuhteet pidetään kunnossa. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Iloiset uutiset ovat aiheuttaneet myös pessimisteille pohdittavaa. taa, että puuntuotannon ulkopuolelle rajattu puu ei koskaan päädy jalostettavaksi. Vaaliohjelmilla olisi enemmän katetta, jos jo ennen vaaleja saataisiin aikaan metsäja biotaloutta edistäviä uudistuksia. Puuta on itse asiassa niin paljon, että maahamme mahtuisi useampiakin uusia sellutehtaita. Jos puulle ei ole ollut käyttöä, ei sitä ole voinut aktiivisesti myydäkään. Niin, ne puut tulevat tehtaalle metsästä. Päättäjien on myös hyvä muisM etsästä on puhaltanut iloisia tuulia. M etsissä riittää puuta kaikkien tulevien tehtaiden tarpeisiin. Kymmenen miljoonan kuutiometrin puun käytön lisäys tarkoittaa jopa 20 000 uutta puukauppaa. Puun Mistä puut tuleville tehtaille. E nsi vuonna pidetään eduskuntavaalit. Markkinat toimivat – lisääntyvä kysyntä vetää perässään lisää tarjontaa. Kymmenen miljoonan kuutiometrin puun käyttö työllistää hurjan määrän metsäammattilaisia. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtaja. Metsäalan koulutuspaikkojen lisäämisellä alkaa myös olla kiire. Puun käyttö voi olla kasvamassa jopa kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä seuraavina vuosina. käyttömäärät ovat kasvamassa jo muutaman vuoden kuluttua. Yhä useampi näistä kaupoista on pystyttävä korjaamaan kesäaikana. Nyt tilanne on paranemassa puun käytön lisääntyessä, passiivisia metsänomistajia muuttuu aktiivisiksi metsäta?lo?usyrittäjiksi. Myytin mukaan metsiä pidetään pystyssä, vaikka teollisuus kärsii puupulasta. Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajista uhkaa tulla kova pula. Voisin lyödä vetoa, että useamman puolueen ohjelman keskiössä on biotalousyhteiskunta. Muutaman vuoden päästä valmistuvien ammattilaisten pitäisi aloittaa opiskelunsa jo seuraavan vuoden aikana. Metsäalan yhteinen Metsä puhuu -kampanja on jo vuosia kertonut, kuinka hienoja työmahdollisuuksia metsiin perustuvat elinkeinot tarjo?avat. P uun käytön haaste ei ole pelkästään yksityistaloudellinen. Metsäalan toimijoiden kannattaakin jatkaa yhdessä alan puolesta puhumista ja lisätä metsätöiden houkuttelevuutta. Tarkasteltavaksi joutuvat kaikki metsätalouden toimintaedellytykset. Puuta on itse asiassa niin paljon, että maahamme mahtuisi useampiakin uusia sellutehtaita. Voisiko olla niin, että metsäomistajat ovat ajautuneet passiivisiksi pakon sanelemina. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC kolumni 57 MAKASIINI 5 • 2014 57 MAKASIINI 5 • 2014 2852_.indd 57 26/06/14 17:21. Löytyisikö päättäjiltä rohkeutta nopeisiin linjauksiin. Suomessa elää sitkeästi myytti passiivisista, puun kasvua katseella seuraavista metsänomistajista. Uutisia investointiaikeista tulee yksi toisensa jälkeen. Etenkin kun on viitteitä, että soiden suojelun nimissä rauhoitettaisiin myös paljon talousmetsiä. Metsätalousyrittäjyyttä olisi syytä laittaa kuntoon nopeasti
Hautala on valinnut kirjaan yhden valokuvan jokaiselta valokuvausvuodeltaan ja varustanut ne kuvaustilanteesta kertovilla teksteillä. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Mökkiviemisiksi Mikko Riikilä Kirja kertoo moottorisahojen vaiheikkaan historian Suomessa ensimmäisestä sahan pärähdyksestä aina tähän päivään. Mukana on myös tarinaa sahojen valmistajista, maahantuojista ja tietenkin käyttäjistä. Metsän poika valaisee Hannu Hautalan pitkää uraa vuodesta 1966, jolloin hän otti ensimmäisen merkittävän valokuvansa. Kirja sisältää myös kaikkien Suomeen tuotujen moottori sahojen tiedot. Kirja nostaa esiin sata merkittävintä Suomessa käytössä ollutta sahamallia. www.metsakustannus.fi Tilaukset www.metsakirjakauppa.fi tai asiakas palvelustamme, puh. Runsaasti kuvitettu teos on tehty yhteistyössä Suomen metsämuseo Luston kanssa. Sahat saapuivat Suomen saloille jo vuonna 1915, mutta ne yleistyivät vasta useiden teknisten innovaatioiden jälkeen 1950-luvulla. Hinta 39 € Moottorisaha sata vuotta Suomessa Metsän poika Hannu Hautala Hannu Hautala on luonnonsuojelija, kirjailija ja maamme luonto valokuvauksen todellinen grand old man. Hinta 32 € 2873_.indd 56 26/06/14 17:21. Kirja on paitsi luontokuvakirja myös elämäkerta ja katsaus suomalaisen luontovalokuvauksen historiaan
Kirveitä sekä muita metsäja puutarhatyökaluja valmistava Pinjaisten tehdas ja takomo työllistävät nykyisin noin 250 työntekijää lähinnä lähiympäristön kunnista. Fiskars Fiskars on kuumentanut ja takonut rautaa Karjaalla jo 365 vuoden ajan. 58 MAKASIINI 5 • 2014 2851_.indd 58 26/06/14 17:52
Se n ta ku u on 25 vu ot ta . Taval lisimm in halko mapö lkyn päälle isketä än Fiska rsin kirve s. 59 MAKASIINI 5 • 2014 2851_.indd 59 26/06/14 17:53. Teks Ti ValT Teri skyT Tä kuVa T Mar ia Grö nro os syövät varren poikki. ”Muovikomposiittiseoksella saavutetaan valtava kestävyys, mutta toisaalta se on todella kevyt”, Fiskarsin kirveiden tuoteryhmäpäällikkö Juhani Lempinen sanoo. Muovivarsi kestää keveydestään huolimatta ohilyöntejä: varsi kuluu puhki vasta, kun samaan kohtaan osuu kova ohilyönti sadannen kerran. Tiukan kiinnityksen vuoksi terän lyönTä m än siv un ki rv es on tä ks i vu od ek si va lm ist et tu ju hl ak irv es . Toisaalta oksaisen ja märän puun halkeaminen tuottaa lopulta suurta mielihyvää. Yhtiön oranssiin kädensijaan päättyvä, mustavartinen kirves on yhdistelmä terästä ja muovia. On todennäköistä, että osa suomalaisista kirosanoista on vakiintunut käyttöön juuri halonhakkuun vuoksi. Väsymyksen aiheuttamat ohilyönnit ora nssi klas sikko Puide n halko mine n yhdis tää suom alaise t. Uusi varsi ja kirveen terä eivät istu yhteen, ja pölliä lyödään pelkällä puuvarrella terän lentäessä komeassa kaaressa läheisen pellon laitaan. Kun kirveen terä uppoaa kahdeksannen kerran samaan pölliin ja vastauksena kuuluu vain vaimea humps-ääni, on ilo ylimmillään. Klapien valmistumisen jälkeen jäljelle jää kuitenkin toinen ongelma: kirveen terän ja puisen varren yhteiselo. Puun sijaan muovia Tähän varren ja terän myrskyisään suhteeseen iski vuonna 1987 Fiskars. Puukirveessä terä on varren ympärillä, Fiskarsin halkomavälineessä terä uppoaa varren sisään. Fiskarsin kirveessä terä ja varsi on yhdistetty eri tavoin kuin perinteisessä puukirveessä
Vaikein asia valmistuksessa on se, että terän tulee olla ohut, mutta se ei saisi silti lohkeilla. Kestävyyden ja keveyden ohella suosiota on lisännyt myös se, että puuta polttamalla pystyy vähentämään lämmityskuluja. Tänä vuonna 365 vuotta täyttävä Fiskars juhlisti syntymäpäiviään julkaisemalla juhlakirveen, jota on valmistettu 100 000 kappaletta. Metallipötköstä ja kasasta muovirakeita syntyy moderni kirves. Tehdaskierroksen aikana työpisteiden tapahtumista kerrotaan vain päällisin puolin, sillä kirveen tarkka valmistusprosessi on salaisuus. toisesta metallipötköstä ja kasasta mustia muovirakeita. Metallia ja muovirakeita Fiskarsin kirveet valmistetaan yhä Suomessa alusta loppuun. Energialaskut ovat kasvaneet joka puolella Eurooppaa. Toisaalta sen pitää leventyä niin, että kiila halkaisee puun. Lopuksi varsi ja terä menevät sisään suureen koneeseen, ja ulos tulee valmis kirves. Samoin terää karkaistaan salaisen reseptin mukaan. Lämmityspuun suosion lisäksi Fiskars aikoo hyötyä tulevaisuudessa siitä, että kesämökkeilyä odottaa sukupolvenvaihdos. Siellä täällä näkyy punaisen kuumina hohkaavia kirveenteriä, jotka saavat pikku hiljaa muotonsa eri koneiden käsittelyssä. Testivideoissa kirveen varren yli ajavat niin traktori kuin panssarivaunu. Hopeanvärisellä terällä varustetulle kirveelle saa huiman 25 vuoden takuun nettirekisteröinnin kautta. Näin voidaan yhdistää metalli ja muovirunko” Fiskarsin tuotekehitysjohtaja Petteri Masalin kertoo. Nykyinen tehdas ja takomo sijaitsevat Karjaan Pinjaisissa, noin tunnin matkan päässä Helsingistä länteen. Takomossa, jossa kirveiden terät tehdään, tuoksuu palanut rauta. Fiskarsin kirveen terässä on teflonpinnoite, joka auttaa terää liukumaan puun sisään. Kirveitä myydään, kun takkojen, grillien ja erilaisia polttouunien myynti kasvaa”, Juhani Lempinen sanoo. Kuvat oikealla: Tästä kaikki alkaa. Fiskarsinkin kirvesvarsi sulaa Masalinin mukaan, jos sen jättää yöksi nuotioon. Mustaoranssi Fiskars maksaa kaupassa enemmän kuin useammat muut kirveet, joten ostajalle annetaan jo rahanvaihdon yhteydessä lupaus kestävyydestä. ”On oivallettu tiettyjä asioita. Kirveen terän tulee olla riittävän kapea, jotta se uppoaa puuhun. Kirvestesteissä mukana ollut Lempinen näyttää videolta, miten Fiskars on vastannut varren epäilijöille. ”Puulämmittäminen on ollut esimerkiksi Saksassa kovassa nousussa. Fi sk a rs Fi sk a rs Fi sk a rs 60 MAKASIINI 5 • 2014 2851_.indd 60 26/06/14 17:53. Kirveen valmistus alkaa kartionmuo”Kirveet tehdään lähtökohtaisesti kestämään isältä pojalle. Nuoremmat mökkeilijät ottavat yhtiön kaavailujen mukaan niin puutarhanhoidon kuin puiden pilkkomisen aktiivisena harrastuksena ja kuntoiluna. Muovisen varren kestävyyttä on jaksettu epäillä pitkään. Fiskars on kirveiden markkinajohtaja Suomessa. Kuvat yllä ja alla: Lukuisten salaisten valmistusvaiheiden jälkeen hihnan päästä putoaa karkaistu kirveen terä. fiskars tienergiaa ei valu hukkaan. Muovirakeista syntyvä kirveen varsi on tietynlaisen paahtamisasteen lopputulos. Halkomisessa haastajia Kestävimmätkään kirveet eivät selviä aivan kaikesta. Tämä ei ole kertakäyttökulttuuria”, Masalin sanoo
”MuoVikoMposiiTTiseoksella saaVuTeTaan ValTaVa kesTäVyys, MuTTa ToisaalTa se on Todella keVyT.” Pinjaisten tehtaan varastolta lähtee kirveitä eri puolelle maailmaa. 61 MAKASIINI 5 • 2014 2851_.indd 61 26/06/14 17:54
Muista suojalasit. Enemmän määrää tekniikka kuin voima”, Petteri Masalin sanoo. . . Fiskarsin tuotekehitysjohtaja Petteri Masalin (vas.) ja kirveiden tuoteryhmäjohtaja Juhani Lempinen ovat testanneet kirveitä ja uusia metsätyökaluja niin ammattilaisten kanssa kuin omilla mökkipihoillaan. Halkomapölkyn tulee myös olla halkaistavaa puuta suurempi. ota kirveen varresta kiinni kaksin käsin. . otteen tyyli on makuasia, testaa omasi. . aseta jalat tukevaan haaraasentoon. nosta kirveen terä pään yläpuolelle. . lähde pudottamaan kirvestä kohti pölkkyä terän omalla painolla. lyö ensimmäinen lyönti puun laitaan, pölli halkeaa helpommin. Tuo lyöntiin voimaa mukaan, kun liikerata on kunnossa. Jos keveys, kestävyys ja pitkäikäisyys antavat Fiskarsin kirveelle etua muihin nähden, itse halkomistyössä Fiskarsin kirvesversio joutuu vastaamaan kovenevaan kilpailuun. aseta pölkky tasaiselle alustalle. 62 MAKASIINI 5 • 2014 2851_.indd 62 26/06/14 17:54. ”Ihmiset hakkaavat halkoja eri tavalla. Muun muassa sipoolainen keksijä Heikki Kärnä on jo useita vuosia mainostanut omaa erikoiskirvestään, joka pilkkoo pöllit pieniin osiin sivulle suuntautuvan vääntövoiman avulla. . Testaa ennen ensimmäistä lyöntiä oikea etäisyys halkomapölkkyyn. Lempinen ja Masalin esittelevät uusia pokaroita ja vesureita, jotka on suunniteltu kirveen valmistustekniikan – teräksen ja muovin yhdistämisen Kirveentekijän halkomisohjeet VanHaakin keksinTöä piTää jaTkuVasTi keHiTTää. fiskars . Jos ihmisillä kesti hetki tutustua muovivartiseen kirveeseen, koko halkomistavan uudistaminen ottaa oman aikansa. Muista, että märän puun halkaiseminen on vaikeaa. Kirves mallina muille Kirveiden vetovoiman imussa Fiskars on laajentanut tänä vuonna myös muille metsätyökalumarkkinoille. . korkea halkomapölkky vähentää ohilyönnin riskiä. Valitse hakkuualustaksi noin 70 senttiä korkea pölkky. Suurten muutosten esitteleminen on vaikeaa alalla, jonka tuotteiden perusidea on pysynyt muuttumattomana tuhansien vuosien ajan. Tekniikka määrää enemmän kuin voima. Fiskarsin takomolla luotetaan kuitenkin perinteisen kirvesmallin monipuolisuuteen. Vipukirveen pilkkomiskykyä esittelevä YouTube-video on kerännyt katsojia ulkomailla asti
Ei halpakopioita Fiskars on Suomen vanhin yritys. Mökkiympäristön puutöiden pitäisi miesten mukaan onnistua käsipelin aina katkottujen pöllien noudosta alkaen. Tuotekehitystä johtavan Masalinin mukaan Fiskars on antanut viimeisten vuosien aikana paljon arvoa kehitystyölle ja testijärjestelmälle. Esimerkiksi kirvestä rääkätään niin rajuissa ohilyöntitesteissä kuin kovassa pakkasessa. 2000-luvulla Fiskars on laajentanut toimintaansa yritysostoin ja omistaa nyt muun muassa lasiesineistään tunnetun iittalan. Fiskars tunnetaan oranssista väristä. kylään kannatti perustaa rautaruukki, sillä rautaa sulattaneet masuunit saatiin kuumiksi lähistön laajoista metsistä tuodulla puulla. Kaikkea ei voi silti tehdä valmiiksi halonhakkaajaa varten, sillä klapinteon pitää tuntua työltä. Värin käytöllä työkaluissa on myös käytännölliset syyt. Suomessa pokarat ovat maanneet vuosikymmeniä unohduksissa varastojen nurkissa. Niissä on samanlainen varsi ja terän kiinnitystapa kuin halkomisvälineessä. Sen näkee Fiskarsin tehtailla, sillä takomo, kokoomalinja sekä testilaboratorio eivät ole syntyneet yhdessä yössä. Mustien, vihreiden ja sinisten saksien rinnalle testaukseen päässeet oranssit sakset veivät lopulta voiton. Toinen teollisuuden kehittymistä auttanut seikka oli Fiskarsinjoki ja siinä oleva koski, josta saatiin energiaa. Mehulinkoja tekemässä ollut työntekijä päätti kuitenkin tyhjentää loput muovikoneessa olleesta oranssista massasta saksimuotteihin. Esimerkiksi pitkävartinen pokara on ollut jo aiemmin suosittu työväline Saksassa. Metsä on tärkein yksittäinen syy siihen, miksi suomen vanhimman yrityksen tie alkoi Fiskarin (ruotsiksi Fiskars) kylästä vuonna 1649. kylään on muuttanut uusia käsityöläisiä. Kirveenkin menestyksen takana on suomalainen tuotantoketju aina muotoilusta terän takomiseen asti. yhtiön historian kannalta yksi merkittävimmistä käänteistä oli vuosi 1822. ”Vanhempi väki on tykännyt pokarasta. pitkien perinteiden lisäksi Fiskarsin tavaramerkkinä on oranssi väri, joka liitetään erityisesti yhtiön valmistamiin saksiin. Uusia metsätyökaluja tarjotaan vaihtoehtona erityisesti niille, joilla ei ole mahdollisuutta saunapuiden tekoon moottorivoimin. sekä sakset että kirves ovat perinteisiä työkaluja, jotka Fiskars on onnistunut uudistamaan uusien materiaalien, muotoilun, valmistustekniikan ja takomistaidon avulla. Samalla kovaan fyysiseen työhön tarkoitettu esine, kirves, on jatkanut Fiskarsin mainetta design-tuotteita tekevänä yhtiönä. Fiskarsin kirveitä valmistava tehdas ja takomo sijaitsevat yhä noin kymmenen kilometrin päässä Fiskarin kylästä. Puu määräsi masuunin paikan – inspiroimina. Vanhaakin keksintöä pitää jatkuvasti kehittää. 63 MAKASIINI 5 • 2014 2851_.indd 63 26/06/14 17:54. Alkuperäinen Fiskarsin rautaruukki perustettiin Fiskarsjoen rantaan vuonna 1649. koulu on avattu uudelleen ja kylässä on nyt myös oma pubi. Vaikka Fiskarsilla ei ole kylässä enää juuri tuotantoa, alue elää eräänlaista renessanssia. Värin taustalla on 1960-luvun muovinen mehulinko. saksista piti tulla joko mustat, vihreät tai siniset. Koska Fiskars on kansainvälinen yritys, tuotteita on kokeiltu ja kehitelty myös ulkomaalaisten metsäammattilaisten kanssa. ”oranssia on sen vuoksi tuotteissa, että jos jättää esimerkiksi kirveen nojailemaan johonkin, se näkyy”, Fiskarsin tuotekehitysjohtaja Petteri Masalin sanoo. Nyky-yhtiön työkalujen tunnuksiksi ovat nousseet kestävyys ja tyylikäs muotoilu. silloin julinin suku otti Fiskarsin haltuunsa ja valmistusprosessit alkoivat vähitellen muistuttaa teollista tuotantoa. Halpakopiota Fiskarsin kirveestä ei ole juuri näkynyt, sillä teräksen ja muovin yhdistäminen ei ole helppoa. Perinteisen käsityön ja massatuotannon yhdistäminen on säilyttänyt työpaikat Suomessa. Fiskars oli valmistanut oransseja mehulinkoja jo muutaman vuoden ajan, kun sakset tulivat tuotantoon vuonna 1967. Se säästää selkää”, Lempinen toteaa
Kilpailuaika päättyy 5. syyskuuta. Parhaat kuvat ja kertomukset julkaisemme lokakuun Metsälehti Makasiinissa. Kerro sahastasi 64 MAKASIINI 5 • 2014 2871_.indd 64 26/06/14 17:22. Sopiva kertomuksen pituus on korkeintaan yksi konekirjoitusliuska eli noin 3 000 merkkiä. Mistä se on peräisin. Minkälainen saha oli käyttää. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. kesäkilpailu T ämänkertaisen kesäkilpailun aiheena ovat vanhat moottorisahat. Palkintona on Mikko Riikilän Moottorisaha – sata vuotta Suomessa. Voit lähettää myös sähköpostia osoitteeseen makasiini@metsalehti.fi. Lähetä kuva ja kertomus postitse osoitteeseen ”Kesäkilpailu”, Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Saatko sen vielä käyntiin. Lähetä meille kuva ja lyhyt kertomus vanhasta sahastasi. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme viisi kirjaa
Esko Ala-Jokiniemi vuonna 2012 samassa metsässä, missä muurahaisetkin viihtyvät erinomaisesti. Se vähän harmittaa, mutta asialle ei mitään voi, Ala-Jokiniemet pohtivat. Raija Ala-Jokiniemi kertoo, että näky oli myrskyn jälkeen murheellinen. ENNEN & NYT Aarno-myrskyn syksyllä 1978 kaatamaa metsää Ruovedellä. Yhdistyksen neuvojilla ei ole ollut työnjäljestä huomauttamista. 65 MAKASIINI 5 • 2014 2774_.indd 65 26/06/14 17:27. Pesälle on kertynyt korkeutta lähes Esko Ala-Jokiniemen pituuden verran. Nyt kun ikää on jo kertynyt, metsänhoitotyöt on pitänyt jättää muiden huoleksi. Ruoveden Visuvedellä myrsky iski myös Jokivaaran tilalle, jonka omistavat tamperelaiset Raija ja Esko Ala-Jokiniemi. Yhdessä taimikonhoitoon Uudistamistöiden suunnittelijana toimi Ruoveden metsänhoitoyhdistyksen silloinen metsänhoidonneuvoja Mauno Hirsilä. lähetä ne meille metsälehteen. Muurahaisetkin palasivat vanhalle myrskytuhoalueelle on noussut 30 vuodessa hyväkasvuinen männikkö. Vuonna 2012 otettu kuva osoittaa, että muurahaisetkin viihtyvät tuhoalueelle syntyneessä metsässä. Pahiten runnellulle alueelle tehtiin uudistusleimikko, joka myytiin tutulle ostajalle. TeksTi Hannu JauHiainen kuvaT RaiJa Ja esko ala-Jokiniemi V uoden 1978 syksyllä Aarno-myrsky runteli keski-ikäistä metsää Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaan pohjoisosissa. kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. 2012 1978 onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. kuvat voi lähettää osoitteeseen metsälehti makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Seuraavana keväänä alueelle istutettiin männyn taimet. Apua saatiin myös naapureilta. Raija kertoo esimerkiksi käyneensä 80-luvulla kolmivuotisen metsänomistajille tarkoitetun kurssin. Tuhoa ei kuitenkaan murehdittu pitkään. Yhtenäistä tuhoalaa oli noin kolme hehtaaria, lisäksi hajanaisia tuulenkaatoja oli siellä täällä. Ala-Jokiniemet ovat itsekin tehneet innokkaasti metsänhoitotöitä. Nyt paikalle kohoaa hyväkasvuinen viljelymännikkö. maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Taimikonhoitotöissä järjestys on ollut sellainen, että mies kaatelee raivaussahalla ja rouva viimeistelee jäljen kunnolliseksi
Ensimmäinen löytäjä Lars Levi Laestadius oli monen muun toimen ohella myös etevä kasvitieteilijä ja tuntureiden vaeltaja. 66 MAKASIINI 5 • 2014 2776_.indd 66 26/06/14 17:29. LUHTA Saarnamiehen unikko TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa Löysin tunturin unikot kalkkirinteestä reilun kilometrin korkeudesta
Itse kapuan Ruotsin maaperällä kohti kaksihuippuista Pältsania. Patikoin vihreään laaksoon edellisenä päivänä Suomen Kilpisjärveltä. Kotimaan tunturit kumpuilevat laakeana aallokkona, jota peittää ruskeasävyinen varvikko. Elämän äärirajoilla Pohdin, miten nopeasti tunturiluonnon ilme muuttuu Suomen rajojen ulkopuolella. Selkäni taakse jää yli puolitoistakilometrinen Moskkugaisi, joka on Norjan puolella. Harvinainen Laestadiuksen unikko kukkii heinäkuussa Pältsan-tunturin rinteessä. o tan reppuun päiväretken eväät, lämpimiä vaatteita ja muita tarpeita, loput jätän telttaani. Itse asiassa myös valtava ruoholaakso hehkuu kultarikkoja ja muita tunturin kukkia, joita Suomessa pidetään harvinaisina. 67 MAKASIINI 5 • 2014 2776_.indd 67 26/06/14 17:29. Ympärillä leviää melkein epätodellisen vihreä laakso, jota alppimaiset tunturit ympäröivät hevosenkenkänä kolmelta suunnalta. Unikkoa etsiessä jalat osuvat todennäköisesti samoille askelmille kuin kuuluisalla papilla ja kasvitieteilijällä melkein kaksi vuosisataa aikaisemmin. Lähellä huippua rinne jyrkkenee, mutta vaakasuorien kerrosten vuoksi sitä voi kavuta kuin tikkaita. Tasalakinen Pältsan tunnetaan kukkien kirjomana kalkkivuorena. Sen toinen huippu on terävä sokeritoppa, mutta toisen kartio näyttää kuin leikatulta, joten ylhäälle jää parin hehtaarin tasanne
Unikot loppuvat ja sata metriä ylempänä loppuvat myös jääleinikit. Tunturivaeltajana en olisi pysynyt Laestadiuksen kannoilla. Laestadiuksen jalanjäljillä Lars Levi Laestadius tunnetaan Kaaresuvannon pappina sekä juopottelun ja kirkon hengettömyyden kriitikkona. Hetken päästä ymmärrän, miksi en aiemmin ole innostunut suurtuntureitten huiputtamisesta. Jos unohdan kivien levät ja jäkälät, tuntuu ihmeelliseltä, että alas kavutessa ensimmäisinä elävinä olentoina vastaan tulevat valkoiset leinikit ja niiden jälkeen keltaisina huojuvat unikot. Kilometrin korkeudessa tulen kahden huipun väliseen satulaan ja sopuleitten kaupunkiin. Seitsemänsataa metriä alempana odottavan teltan pystyn löytämään vain kiikareilla. Tosiasiassa sekä Saanan että Mallan jyrkänteet pystyisivät kilvoittelemaan tunturikukilla Pältsanin kanssa. Juuri Laestadius löysi ja teki tunnetuksi Pältsanin kukkarinteet. Kävelen tasanteen toiselle laidalle, josta aukeaa näköala Norjaan ja Suomeen. On yksinäistä, olen kiivennyt oman planeettamme kapean elämänvyöhykkeen yläpuolelle. Huipulta katsoen vihreässä laaksossa korostuvat pienten lampien muodot. Keksin papanakasoja ja kymmeniä maakäytävien aukkoja. Rinne käy jyrkemmäksi ja taakse katsoessa oma telttani näyttää polttiaisen kodilta. Hän itse sanoi vierailleensa Ruotsin jokaisessa asutussa lapinkodassa. LUHTA Kukat eivät ole vahva alueeni, mutta tunturikasveihin en osaa olla innostumatta. Pältsanin suojana ovat määräysten sijaan vaakaja pystysuorat etäisyydet. Sopulikannan siemen piileksii täällä hiljaiseloa suurten massaesiintymien väliajat. Kuivilla kumpareilla tuuli värisyttää lapinvuokkoja ja kurjenkanervia, kosteammassa puronvarressa tähtija kultarikot, lumileinikit sekä valkokukkaiset tunturilitukat ja valkoyökönlehdet peittävät melkein koko maapohjan. Hän oli kuitenkin myös etevä kasvitieteilijä ja saamelaisen muinaisuskon tutkija ja tuntija. Tuuli yltyy ja puen ylleni jokaisen repusta löytämäni vaatteen. Saana ja muut Suomen tunturipäät jäävät puoli kilometriä alapuolelleni, joten koko isänmaa vaikuttaa lattealta. Rinne käy melkein pystyksi, mutta vaakasuoraan liuskoittunutta tunturia voi kavuta kuin tikapuita. Viimein olen maailman tai ainakin Pältsanin katolla, suurella tasanteella. Vaatelias ja harvinainen tunturin unikko sai hänen nimensä. 68 MAKASIINI 5 • 2014 2776_.indd 68 26/06/14 17:29. Tarvitsen kiikarit löytääkseni seitsemänsataa metriä alemmas jääneen telttani. Kulkureitti ylös muuttuu kapeaksi ja jyrkäksi, tarvitsen kädet kiipeämiseen. Sitten silmiini osuu kukkamätäs, jonka löytämistä toivon: papaver laestadianum , Laestadiuksen unikko. Näkyvimmäksi kasviksi vaihtuu jääleinikki, joka kasvaa kaikkia muita korkeammalla ja pohjoisempana. Koska ne sijaitsevat lähellä kylää, maantietä ja merkittyjä retkipolkuja, kukkakenttien tallaaminen on kielletty – minulta kuten muiltakin maallikoilta. Laestadius hallitsi ruotsin ohella kolme saamenkieltä ja opetteli vanhoilla päivillään myös suomen. TunTurivaeLTajana en oLisi pysynyT LaesTadiuksen kannoiLLa. Kuinka jotain noin haurasta ja herkkää voi olla edes olemassa elämän äärimmäisellä rajalla. Huipulla on yksinäistä Pältsanin reunalta vihreä laakso näyttää vähän kummalliselta monine pienine lampineen. Hetken päästä kiipeämisreitit supistuvat niin rajatuiksi, että suurella todennäköisyydellä Laestadius on melkein kaksisataa vuotta aikaisemmin sovittanut jalkojaan samoille sijoille kuin minäkin
Karuilla pohjoisrinteillä ne hehkuvat keskiyön auringossa. Ruusujuurta käytetään lääkekasvina. Uuvana on tunturin kukista vaatimattomin. Lumileinikit löytyvät lumenviipymäpaikkojen kosteikoista. Kun laskeutuu tunturihuipun kivikosta alemmaksi, ensimmäinen vastaan tuleva elävä olento on hauras ja hento jääleinikki. Kurjenkanerva on tavallisimpia tunturikukkia. Lapinvuokot kukkivat lumien sulamisesta heinäkuulle asti. 69 MAKASIINI 5 • 2014 2776_.indd 69 26/06/14 17:30
Sitä esiintyy kaikissa muissa Suomen vesistöissä paitsi pohjoisen käsivarren alueella. Lä hi ru o ka a TeksTi Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Grillatut ahvenet ja uudet perunat ovat verrattomia kesäherkkuja, joiden kanssa maistuu salsa verde -kastike. Ahven on varsinkin onkijoiden saaliskala. Syksyllä paras syönti osuu lähemmäs keskipäivää. Ominaisuuksiltaan se on perisuomalainen: kyrmyniskainen, hitaahko ja piikikäs. TAPION PÖYTÄ Ahven (Perca fluviatilis ) on maukas ja monipuolinen kala. Ahven elää 20–25-vuotiaaksi ja painaa keskimäärin kilon verran, mutta voi kasvaa jopa yli 3 kilon painoiseksi. Teollisesti peratut ahvenet käyvät raaka-aineeksi niin kotiruoanlaittajille kuin ravintolakokeillekin. Suomessa syödään ahventa fileiksi muutettuna kuitenkin vain puoli kiloa henkilöä kohden vuodessa. Silloin ahvenparvi kokoontuu rantaveteen pohjakasvillisuuden suojaan. Se on lähes kolmasosa vapaa-ajankalastajien koko saaliista. Ahven syö monipuolista ravintoa: eläinplanktonia, pohjaeläimiä ja kaloja. Ja juuri ongitut tai verkoilla saadut tuoreet ahvenet ovat heti grillattuina varsin herkullisia. Ahven on erittäin tehokas lisääntyjä ja naaras saattaa laskea 66 000 mätimunaa. Se elää järvissä, joissa ja meren rannikoilla. Euroopassa ahventa sen sijaan arvostetaan – esimerkiksi Sveitsiin menee Suomesta runsaasti ahvenenfileitä. Ahven on kaikille tuttu punaeväinen ja tummaraitainen kala. Luonteeltaan suomalainen Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Vapaa-ajankalastajien ahvensaalis on viime vuosina ollut 11–18 miljoonaa kiloa. Se on petokala, sillä suurimmat yksilöt voivat syödä myös pienempiä lajitovereitaan. Se kutee keväällä huhti-kesäkuussa, kun veden lämpötila ylittää kuusi astetta. Se on monen suomalaislapsen ensimmäinen mato-ongella saama kala, mutta sitä pyydetään myös pilkkimällä, katiskoilla, verkoilla, virvelöiden ja perhokalastamalla. Se liikkuu päivällä parvissa ravintoa etsien, mutta menee yöksi yksin pohjalle lepäämään. o n ge LL a 70 MAKASIINI 5 • 2014 2859_.indd 70 27/06/14 18:00. Kalastajat tietävät, että parhaiten ahven tarttuu täkyyn aikaisin aamulla ja iltamyöhällä
Tarjoa kalat uusien perunoiden ja salsa verde -kastikkeen kera. Majoneesin tilalla voi käyttää öljyä ja viinietikkaa. salsa verde -kastiketta tehdään italiassa ja saksassa ja siitä on monenlaisia muunnoksia. laita kalat grilliritilän päälle ja kypsennä. vastakalastetut grillatut ahvenet uusien perunoiden ja salsa verde -kastikkeen kera ovat parasta lähiruokaa, jonka hiilijalanjälki on pieni. 71 MAKASIINI 5 • 2014 2859_.indd 71 27/06/14 18:00. SalSa verde -kaStike 125 g majoneesia 1 dl maustamatonta jugurttia 2 kovaksi keitettyä, hienoksi hakattua munaa 6 lajia silputtuja yrttejä, 1 rkl kutakin (persiljaa, tilliä, ruohosipulia, rakuunaa, kirveliä, basilikaa) suolaa, pippuria jotta kastikkeesta tulee tarpeeksi vihreää, pitää yrtit hienontaa hyvin. Mausta suolalla. Grillatut ahvenet 1–2 kalaa syöjää kohden suolaa Perkaa ahvenet ja poista kidukset, mutta älä suomusta. Halkaise kalat. sekoita kaikki ainekset ja anna kastikkeen vetäytyä kylmässä pari tuntia ennen tarjoilua
Kynnysmattokin variksenmarjasta syntyy. Pohjoisessa niitä on käytetty toisinaan polttopuun asemesta. Hänelle variksenmarjaluuta on nimenomaan ”juuriluuta”. Hän etsii paikkoja, joilta varpuja voi nostaa isoina nippuina. Häkkisen vaari sytytti suon viereiselle kalliolle nuotion ja Lakaise Suomessa luudat tehdään useimmiten ohuista ja taipuisista koivun oksista. Varpunipun voi myös sitoa keskeltä ilman taivuttamista, jolloin saa kaksipäisen patahuiskun. Samalla hän kehitti muutamia valmistusta helpottavia menetelmiä. Luudan pesä tehdään tosin varpujen maanpäällisistä osista, mutta varsiosa syntyy nimenomaan juurista. Muitakin puulajeja voi käyttää, yksi harvinaisempi vaihtoehto on variksenmarja. käsin tehty V ariksenmarjan varvuista tehdyllä luudalla on oma perinteensä. TeksTi ja kuvaT Markus TuorMaa juuriLLa 72 MAKASIINI 5 • 2014 2773_.indd 72 27/06/14 18:04. Vaarin oppi nykyaikaan Luudanteon lisäksi variksenmarjan varpuja voi käyttää muuhunkin. Hän nostaa varpuja ja seuraa, minne niiden juuret jatkuvat. Pian sana levisi. Pienenä poikana Häkkinen katseli, kuinka vaari keräsi suolta variksenmarjan juuria ja teki niistä luutia. Juurista hän ottaa kiinni yhä alempaa ja vetää päättäväisesti, jotta juuret nousisivat turpeen seasta mahdollisimman pitkinä. Variksenmarjaluutaa kutsutaan myös juuriluudaksi . Luutaan käytettävistä varvuista on irrotettava lehdet ja roskat. Se on sikäli osuva nimi, että luutaa varten variksenmarjan varvut kiskotaan maasta juurineen. Lounais-Suomessa tällaisen luudan nimi on kraakuvartine luuta . Navettaluutana variksenmarjasta tehtyä luutaa ei ennenaikaan mielellään käytetty, sen sijaan se oli suosittu talon sisätilojen lakaisussa. Näin museolle saatiin paikan henkeen sopiva luuta. Variksenmarjan varvut ovat koivuvarpuja ohuempia ja joustavampia. Varsinaisen luudan tekeminen on kuitenkin monimutkaisempaa. Hetekalla puhtaiksi Häkkinen kerää luutavarvut lähiseudun soilta. Materiaalia – juurineen nostettuja varpuja – hän kutsuu yksinkertaisesti ”juuriksi”. Pienistä varpunipuista voi tehdä pikkuharjoja yksinkertaisesti: kuumaan veteen kastettu varpunippu taivutetaan kaksinkerroin ja sidotaan rautalangalla harjaksi. Se on sopiva myös maalatulle lattialle ja sillä voi vaikkapa lakaista roskat matolta. Varvuilla ja marjoilla on värjätty kankaita ja nahkoja vihreäksi, keltaiseksi ja ruskeaksi. Vuosikymmeniin Häkkinen ei tuota tietoa tarvinnut, kunnes eräänä päivänä puoliso kertoi, että kotiseutumuseolla kaivattiin kunnollista luutaa. Mäntsäläläinen Raimo Häkkinen oppi luudan teon lapsuudessaan 1940-luvun alun Siuntiossa. Luudat osoittautuivat niin suosituiksi, että Häkkinen alkoi tehdä niitä enemmän. Häkkinen kävi keräämässä suolta juuria ja ryhtyi tekemään luutaa muistista
Lopuksi Häkkinen viimeistelee puhdistustyön hieromalla varpuja hiekkapaperia vasten. etenkin Pohjois-suomessa variksenmarja on hyvin yleinen. TeksTi ja kuvaT Markus TuorMaa variksenmarja on karujen paikkojen ikivihreä varpukasvi. Suolavesiliotus on hyvä toistaa vuoden välein. Häkkinen on kehitellyt myös luudan sidontatapaa nopeammaksi ja tiukemmaksi. ainakin etelä-suomessa luutavarpuja kannattaa kiskoa lähinnä suo-ojien laidoilta. Kesällä kuivumiseen riittää noin kuukausi. Kuivuneita varpuja vaari hioi karheaa kalliopintaa vasten, jolloin neulaset ja roskat irtosivat. Keskelle luudan pesää on hyvä asetella lyhyempiä varpuja, jotta pesästä saa tuuheamman ilman, että luudan varsi paksunee liikaa. Karhean kalliopinnan sijasta hän hieroo varpuja vanhaa hetekaa vasten. Ennen käyttöönottoa luutaa kannattaa liottaa suolavedessä vuorokauden ajan, jolloin siitä tulee kestävämpi. Sidos kiristyy, kun luutaa rautalankaan kierittäessä nojaa samalla rautalangan varassa taaksepäin. variksenmarjan biomassasta noin puolet on maan alla. Kun luudan sitomisen aloittaa rautalangan päästä ja pitää luutaa vaakasuorassa asennossa, saa langan kierrettyä erittäin tiukasti luudan ympärille. sitä kasvaa koko suomessa kivennäisja turvemailla. Vaari sitoi luudan pitämällä sitä sylissään jalkojensa välissä ja kietomalla rautalankaa luudan varren ympärille. Niinpä hän kuivattaa keräämiään varpuja ulkona metalliverkon päällä. Luudan ostajalle Häkkinen antaa vielä tärkeän neuvon. Luutavarpuja kerättäessä on tärkeää kiskoa juuret mukaan, jotta varvuista tulee tarpeeksi pitkiä. 73 MAKASIINI 5 • 2014 2773_.indd 73 27/06/14 18:04. variksenmarja on hidaskasvuinen ja pitkäikäinen. Rautalankaa ympärille Luudan kokoamisen Häkkinen aloittaa mielellään erityisen tuuheasta varvusta, joka on nimeltään luudan sydänvarpu. Niinpä varpujen uudistumista joutuu odottamaan pitkään kiskomisen jälkeen. karuilla soilla variksenmarja voi runsastua ojituksen vaikutuksesta. Hän päästää kerästä reilusti rautalankaa vapaaksi ja lukitsee langan sitten parin oksan avulla paikalleen. varvut voivat olla jopa 40–80 vuotta vanhoja. Häkkinen on kuitenkin huomannut, että tulella paahtaminen tekee varvut hauraiksi. Häkkinen keksi kuitenkin kiinnittää rautalankakerän puuhun. Varpujen neulaset ja roskat varisevat hetekan läpi. Näin varvut eivät ala käytettäessä hapsottamaan liiaksi. Häkkisen luutiin kuuluu lisäksi polkupyörän sisärenkaasta leikattu rengasmainen kappale, joka pitää luudan pesää kasassa. variksenmarja lisääntyy pääasiassa kasvullisesti maassa suikertavan laajan juuristonsa avulla. Sen ympärille hän asettelee varpuja niin, että ne kaartuvat sydänvarpua kohti. Hitaan kasvutapansa vuoksi metsässä variksenmarja on runsaimmillaan vasta metsän ollessa yli 140-vuotiasta. paahtoi ensin varvut tulessa kuiviksi
sitomisen jälkeen varren pää viimeistellään puukolla tai sirkkelillä. Rautalankasidoksen tekeminen on esitetty tarkemmin piirroksessa. 3 rautalangasta tehdään lenkki ja luudan varsipää viedään lenkistä läpi. Eri pituisista juurista voi tehdä erikokoisia luutia. Juuret on hyvä käsitellä pariin kertaan kuivumisen edetessä. Näin tehden rautalan1. rautalanka saa tulla 5–10 senttiä näkyviin toiselta puolelta ja se taitetaan luudan vartta vasten ylöspäin. 3. Neulaset ja muut roskat varsisevat hetekan läpi maahan. rautalanka työnnetään juurikimpun läpi varren alkamiskohdasta. Painepesurilla viimeistelemällä luudista tulee hohtavan kauniita. 5 kun on päästy varren yläpäähän, tehdään kaksi solmua samalla tavalla kuin sidoksen aloituskohdassakin. 4. Juuret kuivuvat parhaiten verkon päällä. 74 MAKASIINI 5 • 2014 2773_.indd 74 27/06/14 18:05. Työskenneltäessä vedetään luutaa voimakkaasti itseä päin, jotta rautalanka kiertyy kireästi. 7 koska vain osa juurista yltää varren päähän saakka, muodostuu valmiiseen varteen vähitellen yläpäätä kohti kapeneva muoto. Haluttaessa sama voidaan toistaa, jolloin sidoksen aloituskohtaan tulee kaksi ”solmua”. ka kulkee sidoksessa kerran itsensä ali. 4 Luudan kiertämistä jatketaan niin, että rautalanka kiertyy ruuvimaisesti luudan koko varren ympärille. Häkkinen lajittelee suolta keräämänsä juuret pituuden mukaan nipuiksi. Puhdistamisen voi vielä viimeistellä karkeaa hiekkapaperia vasten juuria hieromalla. samalla seurataan, että kierroksille jää noin pari senttiä väliä. käsin tehty 1 Luudan sitominen aloitetaan työntämällä juurikimpun sisään keppi. Häkkinen tasoittaa luudan pesän kokoamalla varpujen latvat yhteen ja leikkaamalla ne oksasaksilla. isommissa luudissa käytetään 1,4 millimetrin ja pienimmissä 1 millimetrin rautalankaa. syntynyt ”solmu” vedetään kireäksi. 6 Lopuksi rautalanka katkaistaan, sen pää taitetaan varren päätä kohti ja lyödään varren sisään. Häkkinen hieroo nippuja vanhaa hetekaa vasten. 5. 2. 2 Luutaa kierretään koko kierros, jolloin rautalanka kiristyy luudan ympärille. 6
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Mistä pidit. ilman sitä naisena olisin ulkona kaikesta. Meille tulleissa palautteissa tempausta pidettiin oikein onnistuneena. iloksemme tempa?us ja metsään liittyvät asiat saivat laajalti huomiota mediassa. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Lehtenne on Suomen paras!” ”kiiTokseT aikaisemmin talvella voittamastani Raiva-raivausveitsestä. Väärinymmärretyltä vaikuttaa myös kirjoittajan kommentti ”Laajemmin uutisoituna syntyy yleisölle kuva, että metsien puut ovat halaamista ym. Puunhalaustempaukseen osallistui yli 4 000 halajaa. Olemme painottaneet viestinnässä metsän taloudellista merkitystä, metsän merkitystä ruoan lähteenä ja metsää hyvinvoinnin edistäjänä. Keväällä kuulee samalla lintujen liverrykset toisin kuin raivaussahan kanssa työskennellessä.” Lähetä palautetta osoitteeseen makasiini@metsalehti.fi kiitos toimitukselle! lukijoilta 75 MAKASIINI 5 • 2014 2846_.indd 75 27/06/14 18:05. Toisin kuin kirjoittaja väittää, on Maaja kotitalousnaisten metsäkäsitys laaja ja moniulotteinen. Asian perille menoa usein tehostaa se, että se tehdään pilke silmäkulmassa. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. ViiMe nuMeron suosituin juttu oli ”Tästä se lähtee”. Joku tarkkasilmäinen saattaa ottaa mallia mestarista. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. Toinen juttu on myös neuvontapainen: Vinkkisi ovat aivan hyviä, mutta ne vinkkitaulujen raivaussahan terätkin voisivat olla kuvassa oikeinpäin. Meidän mökkimaisemissa eivät pörise raivaussahat eivätkä moottorisahat sunnuntaisin. Varsinkin naisomistajalle Metsälehti Makasiinissa on tosi tärkeää asiaa. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Vaikuttaa siltä, että kampanjaan liittyvät viestimme eivät ole tavoittaneet häntä. ensiksikin ilolla kirjasin, ettei metsäpalstasi ole asunpaikkani eikä kesämökkini lähettyvillä. Suuri kiitos ja niiaus toimitukselle. Mistä pidit Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. TOiVO KiLPOnEn Tervehdys riikilälle ViiTaTen Riitta Alestalon kolumniin ”Puunhalaajat” (Metsälehti 12/2014) haluamme kommentoida kirjoitusta. HELEnA VELin, JäRJESTöPääLLiKKö MiRJA HELLSTEdT, TOiMinnAnJOHTAJA MAAJA KOTiTALOuSnAiSTEn KESKuS Puunhalaajat vastaavat ”erinoMainen lehti. niin paljon tietoa ja oppimista metsänomistajalle, että kaikkea ei voi edes sulattaa. On tosi kätevä peli vaikka varhaisperkauksessa pienillä aloilla. Monesti tärkeiden asioiden esilletuomiseksi ja edistämiseksi tarvitaan jotain tavallisuudesta poikkeavaa ja tunteisiin vetoavaa. Se on sanaton sopimus se. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Palkinnoksi arvomme Husqvarnan Balance XT -valjaat, joita voi käyttää myös muunmerkkisten raivaussahojen kanssa. elämyksiä varten, eivätkä taloudelliseen käyttöön sopivia.” Olemme nimenomaan halunneet korostaa metsän taloudellista merkitystä viestimällä muun muassa metsästä raaka-aineiden tuottajana, metsän merkitystä työllistäjänä ja metsän muista yhteiskunnallisista vaikutuksista. Palkinnoksi arvotun repun voitti Helena Änäkkälä Oulusta. Eri puolella Suomea toteutettujen puunhalaustapahtumien esityksissä ja jaetuissa materiaaleissa näitä asioita tuotiin esiin myös konkreettisin esimerkein. elokuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Toki uskoisin, että työkoneessasi terät ovat ok-asennossa. Puunhalauksen Suomen ennätys liittyy Maaja kotitalousnaisten kaksivuotiseen Metsästä voimaa -kampanjaan, jossa halutaan tuoda monipuolisesti esiin metsään liittyvää tietoa ja arvoja. Kaikki 18. Luotan tietoonne ja siksi pidän lehteänne aivan välttämättömänä metsän hoidossa
Kokkola on aloittanut jo työssään. Kari Soininen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikön metsäneuvoja, rahoitusja tarkastuspalvelu, Kontiolahti (matkoilla) 27.7. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Jari Leskinen, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Tämän lehden ison Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 14.8. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Seppo Salmi, Otso metsäpalvelut, Lounais-Suomen Hyvinkään tiimiesimies, Hyvinkää 50 VUOTTA 12.7. Kalevi Skantsi, Keski-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätyönjohtaja, Kauhava 70 VUOTTA 11.8. Palkinnot Makasiiniristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Kari Aaltonen, Salo, Ilkka Kivimäki, Nummela ja Elina Ylitalo, Raahe Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Pentti Molander, toimitusjohtaja, Helsinki 15.7. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Nimityksiä tyÖPAikAt merkkiPäiviä Pohjois-Savon metsäneuvoja, Nilsiä (matkoilla) 28.7. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Osmo Heikkilä, Metsänhoitoyhdistys Loimaan seudun valtuuston jäsen, Loimaa 5.8. Hannu Ulvinen, Otso metsäpalvelut, Länsi-Suomen Kauhavan tiimiesimies, Lapua (perhepiirissä) 8.8. Tarja Leinonen-Viinikka, Metsänhoitoyhdistys Kuusamon valtuuston jäsen, Kuusamo 21.7. Jouni Kylänpää, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuuston jäsen, Eurajoki 31.7. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 5”. Tapio Määttä, Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksikön metsäneuvoja, Kemijärvi (matkoilla) 21.7. 21 B, 00100 Helsinki. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi mAkAsiiNiristikko 5 Makasiiniristikko 4, oikea ratkaisu 78 MAKASIINI 5 • 2014 2848_.indd 78 27/06/14 18:06. merkkipäivät Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu MMM Suvi Kokkola (35) Rantasalmelta. Seppo Kellomäki, professori, Joensuu 60 VUOTTA 13.7. Risto Juuso, metsänomistaja, Ylitornio (ei juhlia, matkoilla) 19.7. Matti Vaajoensuu, Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Tervola Merkkipäivät-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Palsta on avoin kaikille lukijoille. 85 VUOTTA 7.8. Mhy Mänty-Saimaa toimii Mäntyharjun ja Savitaipaleen kunnissa sekä Mikkelissä entisten Ristiinan ja Suomenniemen kuntien alueella
2014 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Koulutus on tarkoitettu metsäalan ammattilaisille. Jaksojen aikana majoittumien ja ruokailu ovat maksuttomia. METSÄMESTARI Erikoisammattitutkinto 30 ov Metsämestari pystyy työskentelemään erikoisosaamista vaativissa kohteissa, kuten taajama-alueilla, puistometsissä ja myrskytuhometsissä. 2014 – ??/?. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHdEN OSOITELIPUKKEESTA METSURI METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto 120 ov Opinnoissa keskitytään metsänhoitoja puunkorjuupalveluiden tuottamiseen. Metsalehti.fi/ Metsamaa/Kuukausikatsaus/. puun jatkojalostus, metsätraktoreiden käyttö, metsänhoito ja luonnonhoidon työt. Valinnaisia aineita ovat mm. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Lisätiedot koulutuksista: www.hami.fi Aikuiskoulutus Evolla tAPAHtUmiA koULUtUstA Katso uudet metsämaan hinnat osoitteesta www. Hakuaika 1.8 – 12.9. Hakuaika 1.6 – 16.8. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. 2848_.indd 79 27/06/14 18:06. Lähiopetusjaksoja on noin kerran kuukaudessa
TEkSTi SEppO VuOkkO kuVa JOrma pEipOnEn Sianpuolukka kasvaa kuivilla kankailla, hyvin vettä läpäisevillä hiekkaja soramailla. Esimerkiksi voitatti ja kangastatti viihtyvät metsässä männyn seuralaisina, mutta sianpuolukkakin kelpaa niiden kumppaniksi paikoilla, joista mänty puuttuu. Osa kumppaneista on lajeja, joiden on jo ennestään tiedetty hyväksyvän yhteyttäväksi kumppanikseen useita kasvilajeja, osaa on pidetty männyn, kuusen tai koivun seuralaisina. Sianpuolukka ei muita kasveja suvaitse. Ensinnäkin kumppaniksi kelpaa varsin moni sienilaji: niitä on luetteloitu jo yli sata, muun muassa rouskuja, tatteja, seitikkejä ja valmuskoita. Kuvasta puuttuvat Ilpo Jäppinen, Mikko Riikilä ja Ulla Ylikangas. meillä sianpuolukka on metsäkasvi, mutta etelämpänä se kasvaa myös puuttomilla nummilla ja vuorten rinteillä. Seuraava Metsälehti ilmestyy 14. metsässä sitä ei aina ole helppo huomata melko samannäköisen puolukan seurasta, mutta soraisilla penkoilla ja tieluiskilla kiiltävälehtiset sianpuolukkalaikut näkyvät hyvin. Sianpuolukka ja todennäköisesti muutkin kanervakasvit pystyvät siis puuttomilla aloilla ylläpitämään metsäpuille sopivaa sienikantaa niin, että kauaskin emopuusta joutuneet taimet löytävät heti itselleen sopivan kumppanin humuksesta. Hyvää kesää! Kuvassa vasemmalta Liina Kjellberg, Tiia Puukila, Päivi Laipio, Jussi Collin, Outi Karemaa, Pasi Somari, Heta Välimäki, Anna Back, Sanna Nyman, Hannu Jauhiainen, Eliisa Kallioniemi, Mikko Häyrynen, Ansa Seppälä, Satu Rantala, Katja Raninen, Kimmo Hakola, Eero Sala ja Jarmo Rautapuro. Se erittää maahan aineita, jotka hidastavat tai estävät toisten kasvien kasvua. puiden varjossa sianpuolukka ei kuitenkaan pysty yhtä hyvin torjumaan vieraita, vaan jää alakynteen ja yksittäisversoiseksi. MetSäkuStannuS toivottaa lukijoille hyvää kesää ja vetäytyy lomatauolle. pilkkeitä nikumppaneitakin on tutkittu, erityisen mielenkiintoisia ovat olleet puuttomilla nummilla kasvavien sianpuolojen kumppanit. maan alla vallitsevat toiset tavat. Skotlannin nummilla sianpuolukan sienikumppaneissa on myös kuusen seuralaissieniä, vaikka kuusta ei luontaisesti kasva Britteinsaarilla. käsitys kärttyisästä, muita suvaitsemattomasta riitapukarista on kuitenkin yksipuolinen. Metsäuutiset päivystävät verkossa kuitenkin läpi kesän. Sianpuolukan sienijuurta ja sieSianpuolukan sienikumppanit Päältä katsoen sianpuolukka vaikuttaa muita vierovalta erakolta, mutta juuristossa kukoistaa varsinainen sienitarha. 80 MAKASIINI 5 • 2014 2844_.indd 80 27/06/14 18:09. Hyvinvoivien sianpuolukkalaikkujen keskellä ei juuri muita kasveja näe. elokuuta
syysKUUtA. PUUKAUPPA teema Vinkit kaupantekoon ja koko maan puunostajat seUrAAvA Metsälehti MAKAsiini ilMestyy 11. elokuuta. Seuraava Metsälehti ilmestyy 14. Pe n tt i so rM U n en ensi numerossa 81 MAKASIINI 5 • 2014 2843_.indd 81 27/06/14 18:11
semmoista kiikun kaakun -taiteilua oikean ajankohdan hakeminen on. Latvan kasvukin voi alkaa ennen lehtien kasvu loppumista. Opin vastan teon aikoinaan äidiltäni ja mummoltani. Lapissa ehtii vielä hyvin vastantekoon. 82 MAKASIINI 5 • 2014 82 MAKASIINI 5 • 2014 2842_.indd 82 27/06/14 18:10. Jos vastan laittaa kylpemisen jälkeen pakkaseen, sitä voi käyttää 3-4 kertaa. Oliko tällä merkitystä vastojen laatuun, siitä en kovin varmaa osaa sanoa. entisaikaan oltiin hyvinkin tarkkoja vastanteon ajoituksessa. uudet latvat rapistuvat ja karisevat pois. Hyviä vastoja tulee muulloinkin. Lehdet toki kehittyvät eri aikaan eri puolilla suomea. Talvivastoja varten kaadetaan muutama parinkymmenen sentin paksuinen koivu. Paras vasta tulee rauduskoivusta, mutta sekaan on hyvä laittaa jonkin verran hieskoivua sen tuoman hyvän tuoksun vuoksi. Talvea varten vasta pitää kuivata hyvin ja säilyttää tuulettuvassa paikassa kuten ladossa. kuutakin seurattiin: vastojen teon sopivaa aikaa oli 7–9 päivää mustankuun jälkeen. kesäisen saunavastan voi sen sijaan käydä tekaisemassa milloin vain. Hies tuo Hyvän tuoksun Paras vasta syntyy rauduskoivusta, mutta sekaan on hyvä laittaa hiestäkin, Taimi Laakko tietää. asun suomussalmella kiannanniemellä ja teen vastat omasta metsästä. Taimi Laakko oppi vastanteon äidiltään ja isoäidiltään. kun kuivatettu vasta otetaan talvella käyttöön, sitä pitää ensin liottaa haaleassa vedessä puoli päivää. Talvivasta pitää kuivata hyvin. Meillä vastat tehdään pareittain ja vastapari laitetaan orrelle roikkumaan. kesävastan voi tehdä pienemmistä puista tai alaoksista. vastaa tehdessä ajankohdalla on merkitystä, sillä siitä riippuu, miten hyvin lehdet pysyy talvivastan oksissa kiinni kylvettäessä. Heinäkuussa koivun oksiin kasvaa myös uutta ohutta latvaa, mikä ei ole vastalle hyväksi. näitä on ollut myynnissä matkamuistomyymälässä. TUOTE & TEKIJÄ TeksTi Hannu JauHiainen kuvaT Hannu HuTTu ”TalvivasTan teolla on jo kiire, sillä koivun lehti on täysi
Lataa ilmainen näytenumero osoitteessa www.metsalehti.fi/mobiili ja tilaa! Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Lataa ilmainen näytenumero! Lataa ilmainen näytenumero! 2841_.indd 83 26/06/14 17:30. Pim! Olet metsässä! www.metsälehti.fi/mobiili Hoi metsien miehet ja naiset! Metsälehden saat nyt myös mobiililaitteellesi
Syötä ostoskorissa kampanjakoodi kesa_14 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Taimikonhoito Tuhat tärkeää termiä metsäsanasto Raivaamaan Sahaamaan Puusta puhe pakinoita ja kolumneja 15 15 Nyt Nyt euroa euroa Poimintaja pienaukkohakkuut vaihtoehtoja avohakkuulle Metsäpuiden sienitaudit 50 50 Nyt Nyt euroa euroa Juurikkalan 500 mottia Kärkkäisen tehokas metsätalous Metsäpuiden erikoismuodot 40 40 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa Ihminen ja metsä kohtaamisia arjen historiassa Metsätyypit Savotoilta ja uittopuroilta Suomalainen riistanhoito Eräkokki 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa Suot ja suometsät järkevän käytön perusteet Puun rakenne ja ominaisuudet Koivun kasvatus ja käyttö Metsänhoitajana viidellä vuosikymmenellä Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt 55 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa 2840_.indd 84 26/06/14 17:30. Metsäkirjakauppa www.metsakustannus.fi Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Kesälukemista edullisesti Tarjoukset ovat voimassa 31.7.2014 asti verkkokaupassamme www.metsakustannus.fi