Met sälehti Mak a siini 5/ 2015 Teema: m önkij ällä me Tsään 2. HEINÄKUUTA • NUMERO 5/2015 • 9 € • www.METsAlEHTI.fI Tryffeleitä kuusikosta • Raivaajalle sotaväen takki • Tuulipuut korjataan syksyllä metsätyötä 22 kesäistä mänty viihtyy Antti ääritalon metsissä metsänomistaja Saaripalstan isäntä mönkijällä metsään TurhakkeesTa Tuli Työkone UUsi kemerA enTisTä selkeämpi TukijärjesTelmä metsävAikUttAjA Wahlroos haluaa pinTa-alaveron käsin tehty näin synTyy pärekaTTo 3618_.indd 1 25/06/15 15:39
Jo ensimmäisen puukaupan jälkeen olet Stora Enson Tähtiasiakas. 09 8860 2102 www.storaensometsa.. 2. Ota yhteyttä! p. 3. Metsäammattilaisemme hoitavat loput puolestasi. Nautit samalla monipuolisen asiakasohjelman palveluista ja eduista! Tähtitilillä puukauppatuloille 3,5 % korko 3619_.indd 2 25/06/15 14:12. Nauti. Soita paikalliselle Stora Enson metsäasiantuntijalle. Luvassa hyvää puukauppasäätä. Saat veloituksetta neuvot ja esitykset päätösten tueksi. Kolme askelta kohti vaivatonta puukauppaa: 1. Tähtiasiakkaana ammattimainen metsänhoito on sinunkin ulottuvillasi; hakkuusta aina istutusja raivaussahatöihin
16 Markkinat: Tarkasta riskialueet 18 Metsätilamarkkinoilla riittää ostettavaa 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Pikkuleimikko tien varressa 19 Verkosta: Hirville häätö teeMa 20 Mönkijällä metsätöihin 30 rahaPUU: Herkkukaupassa oMa Metsä 32 Metsänhoito : 22 kesäistä metsänhoitovinkkiä 35 Pikatesti: Gore-texiä nettikaupasta sopuhintaan 36 PUUkaUPPakoUlU: Kaupan päättäminen 38 tUtkiMUs : Metsäkanojen laskenta alkaa 39 Metsäläisen allakka: Puuvarastosta pitkä ilo 40 PerintöMetsä: Tarvitaanko valtakirja 42 kysy Pois: Miksi saha ei käynnisty. UUtiset 4 PääkirjoitUs: Valtio kannustaa taimikonhoitoon 6 MetsänoMistaja: Merta edemmäs savotalle 12 UUtiset: Metsä ja puhdas ilma kiinnostavat 14 Röntgenistä uutta toivoa kantoenergialle 15 Metsähallitus yhtenäistää tiemaksujaan 15 MetsätyyPPi: Mikä metsätaitoilussa vetää. 45 tUoteUUtUUksia : Apua ötökkäjahtiin 46 Kemera on nyt entistä selkeämpi 56 Tryffeleitä kuusikosta 58 Suorapuheinen Björn Wahlroos 64 kolUMni: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä 65 ennen & nyt: Metsä valtasi asfalttiaseman lUonnosta 66 lUhta: Vilskettä tunturissa 70 taPionPöytä: Monikäyttöinen mesiangervo 72 käsin tehty: Pärekattoa naulaamaan 78 Tuplaristikko 80 Pilkkeet: Makea ja myrkyllinen 82 tUote & tekijä: Autotehtaalta sorvin ääreen metsälehti makasiini 58 72 6 SISÄLLYS NRO 5/ 2.7.2015 Se PP o SA M uli Se PP o SA M uli M AR Ku S Tu o RM A A 3 MAKASIINI 5 • 2015 3 MAKASIINI 5 • 2015 3620_.indd 3 26/06/15 15:44
Parhaillaan ministeriössä lasketaan, miten supistunut rahamäärä kannattaa käyttää. 09 315?49?842 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 83. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSN 03550893 makasiinin levikki: 34 562(lt/14) painopaikka paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g novapress silk 80 g tOIVOtaMMe kaIkILLe lukijoille hyvää kesää! Toivottavasti mahdollisimman moni teistä osallistuu kesäkilpailuumme ”Mun puujuttu”, jonka ohjeet löytyvät sivulta 44. 4 MAKASIINI 5 • 2015 3735_.indd 4 26/06/15 14:54. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. Aihe on pian taas ajankohtainen, sillä Kansalliseen metsästrategiaan on kirjoitettu, että ensi vuonna aletaan valmistella tulevaisuuden metsätalouden kannustejärjestelmää. Se on kemeralain paras uudistus. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. Toinen uuden kemeran hyvistä uudistuksista on, että juurikäävän torjuntaan maksetaan tukea entistä laajemmalla alueella. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. elokuuta. Juha Sipilän hallituksen leikkuri ulottui myös metsätalouden tukiin, joihin hallitusneuvotteluissa kirjattiin 12 miljoonan euron eli noin viidenneksen vähennys. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Sitä ennen kannattaa hyödyntää varsinkin varhaisperkauksen tuki. Hehtaarille maksettava 160 euroa kannustaa tarttumaan töihin oikeaan aikaan. On arvioitu, että vuosittain varhaisperkausta tehtäisiin noin 100 000 hehtaaria. Toivottavasti tukea ei kuitenkaan vähennetä uudesta työlajista, taimikoiden varhaisperkauksesta. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Myös kemeralaki on määräaikainen ja voimassa vuoden 2020 loppuun. Pohjoissuomalaisille metsänomistajille kemerauudistus merkitsi tukien vähenemistä, sillä metsien uudistaminen jouduttiin jättämään lain ulkopuolelle. Kesäkuun alussa voimaan tullut kestävän metsätalouden rahoituslaki joutui heti uudelleen tarkasteltavaksi. Sen vaikutusta hallitus aikoo lieventää nostamalla fossiilisten poltValtio kannustaa taimikonhoitoon PEFC/02-31-162 Kannen kuva Seppo SaMuli Metsäkustannus Oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Toimittaja Mikko Riikilä selvittää sivulta 46 alkavassa jutussaan, minkälaisiin metsätöihin kemeratukea on uuden lain mukaan mahdollista saada ja miten sitä haetaan. Samalla taimikonhoidon kustannukset halpenevat. Tukea tarvitaan silloin 18 miljoonaa euroa. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. vuosikerta, perustettu 1933. Myös torjunta-aika on nyt pitempi. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Seuraava lehti ilmestyy kesätauon jälkeen 13. Muutosten arvioidaan nostavan torjuntapinta-alan noin 100 000 hehtaariin ja tuen tarpeen 7 miljoonaan euroon. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Kemeralain valmisteluvaiheessa keskusteltiin paljon siitä, onko liki sadan vuoden mittaista perinnettä valtion tuesta puuntuotantoon enää tarpeen jatkaa. Kun aiemmin valtaosa tuesta kului nuorten metsien kunnostukseen, nyt painopiste siirtyy taimikoiden varhaishoitoon. Työ sopii hyvin myös aloittelevalle metsänomistajalle. Myös energiapuun tuki heikkeni. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. On paljon edullisempaa perata metrin mittaista taimikkoa kuin raivata nuorta metsää. MetsäLehDen verkkouutispalvelu päivystää läpi kesän osoitteessa www.metsalehti.fi. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs toaineiden verotusta, mikä parantaisi puun kilpailukykyä. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p
kesäkuussa Maahanmuut taja valtaa tilaa teiden varsilta levittymällä myös reunametsiin. kesäkuuta Mikkelin Korpijärvellä. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Vieraslaji lupiini supisuomalaises sa koivikossa 24. KuVa: Ilpo aalto 3736_.indd 5 26/06/15 15:32
6 MAKASIINI 5 • 2015 6 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 6 26/06/15 15:48. METSÄNOMISTAJA Merta edeMMäs savotalle Saarissa metsät kasvavat parhaiten kallioiden välisissä notkoissa. Metsänuudistamisessa hankaluutena on maanmuokkaus, sillä isoja muokkauskoneita ei saareen kannata tuoda
TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT seppo samuli Saaristoluonnon tasapaino on herkkä. Antti Ääritalon pitää lähteä merelle, jos hän haluaa päästä metsätilansa uloimpaan osaan. Kun ihminen tekee jotain, se vaikuttaa moneen asiaan, sanoo Antti Ääritalo. 7 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 7 26/06/15 15:48. Hylkeiden, merimetsojen ja kalakantojen yhteiselo on merkillistä
Sateiset säät ovat viivästyttäneet saariston jokavuotisten venevieraiden saapumista. Ääritalon kotirannan ja Langstetin saaren välillä on vanha laivaväylä, Ströömi. ”Kävimme keväällä katsomassa naapurin kanssa hirvien talvehtimispaikkoja lähialueella. Autosta laskimme 15 hirveä”, Ääritalo kertoo. Kustavissa on hakkeella toimiva lämpövoimala. Rantakäärmekin on tullut lämmittelemään venelaiturin viereen. Hyvät jääolosuhteet tarkoittavat kuitenkin yleensä myös sitä, että töitä on tehtävä kovassa pakkasessa. Meri vaikuttaa suotuisalta lyhyelle venematkalle. 1. Keskikesän saderintama on pyyhkiytynyt juuri sopivasti itään lounaissaariston yltä. Hänen mukaansa vahvan merijään osuus on oltava yli 30 senttiä, jos mielii jään yli turvallisesti traktorilla. Vastaan lipuu vain yksi purjevene. Yhteensä Kustavin kunnassa tehtiin viitisenkymmentä kaatoa. Matkaa saareen on puolitoista kilometriä. A ntti Ääritalo, 41, rassaa veneen perämoottoria kuntoon. Vakituisia asukkaita Kustavissa on hieman vaille 900. 8 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 8 26/06/15 15:48. 5. 2.Saaristolaismetsänomistajan kartta näyttää varsin erilaiselta kuin sisämaassa. Täällä paras metsänkasvu sijoittuu kallioiden välisiin notkoihin, joissa mäntyjen sekaan ilmestyy kuusta. 3. Lyhyenlännät männyt ovat enemmistönä myös kallioisella saarella. 4. Kustavissa on yli 3 000 kesämökkiä, joten kunnan asukasluku kymmenkertaistuu kesäaikaan. ”Veneellä kuljetan esimerkiksi taimia. Ääritalon hirviporukan saalis oli viime vuonna 22 hirveä. Rantakäärme lämmittelee rantakivellä. ”Ulkomaalaisia turisteja tänne saisi tulla enemmänkin” sanoo Ääritalo, Kustavin METSÄNOMISTAJA Antti Ääritalo asuu Kustavin pääsaarella, jossa sijaitsee suurin osa hänen metsäomistuksistaan. Ääritalon tilalla puusto on pääasiassa mäntyä. Saaristolaismännyt eivät ole pieniä känkkäröitä, mutta jäävät tuulisissa oloissa lyhyemmiksi kuin sisämaassa. 6. Nykyisin matkailu on alueelle tärkeä tulonlähde. Osa metsätilasta sijaitsee Langstetin saaressa, jonne pääsee vain veneellä tai talvisin jään yli. Pääosin teen metsätyöt kuitenkin talvella, jos jään ylitys onnistuu. Ääritalo omistaa noin 70 hehtaaria metsää saaristokunta Kustavissa. Niille pitää olla muutakin syötävää kuin männyntaimet. Saaret hirvien valtakuntaa Matka saareen sujuu joutuisasti, sillä aallokkoa ei ole. ”Mannermaalla Mynämäen tietämillä olevat sudet ajavat hirviä saaristoon, josta ne eivät enää poistu”, Ääritalo epäilee. Mönkijän kanssa saareen pääsee metsätöihin jo silloin, kun kantavaa jäätä on 10–15 senttiä. Puita kasvaa myös läheisellä Langstetin saarella, jonne pääsee vain veneellä tai jään yli. Perämoottorin akun kosketushäiriö on selätetty, joten keula merelle ja saareen. Vähän kuin pohjoisessa olisi”, Ääritalo sanoo ja hymyilee. ”Viimeksi kunnon jäätalvi taisi olla 4–5 vuotta sitten. Hirvikannan vahvuudesta ei ole tarkkaa tietoa, koska laskennat eivät ole onnistuneet vähälumisina viime talvina. Yleensä riittäviä jäätalvia tulee niin, että hakkuita pystyy tekemään kerran tai kahdesti kymmenessä vuodessa”, Ääritalo sanoo. Hirvien määrä ei ole vielä sietämätön metsänomistajan näkökulmasta, vaikka taimikkotuhoja tulee. Ääritalon hankintahakkuuna kaatamat puut menevät metsähakkeeksi. Taimet kärsivät hankausjäljistä, kun peurat ja kauriit tahkoavat puihin sarviaan. Kesä tuo mökkiasukkaat Meri, kalastus ja merenkulku ovat aina leimanneet Kustavin saaristopitäjää. Koivua on myös jonkin verran joukossa, mikä on hyvä hirvien vuoksi, joita Kustavissa riittää
Rantakäärme lämmittelee rantakivellä. Saaristolaismännyt eivät ole pieniä känkkäröitä, mutta jäävät tuulisissa oloissa lyhyemmiksi kuin sisämaassa. 5. ”saarihakkuuT kannaTTaa Tehdä iTse, jos niisTä haluaa saada joTain käTeen.” 1. Ääritalon hankintahakkuuna kaatamat puut menevät metsähakkeeksi. 3. Kustavi 9 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 9 26/06/15 15:48. 1. 4. 3. 6. 5. Kustavissa on hakkeella toimiva lämpövoimala. 2.Saaristolaismetsänomistajan kartta näyttää varsin erilaiselta kuin sisämaassa. Taimet kärsivät hankausjäljistä, kun peurat ja kauriit tahkoavat puihin sarviaan. 4. 6. 2
Langstetin saareen ei ole viime vuosina hakkuumielessä päässyt, mutta metsää on myös kotitalon ympärillä Kustavin pääsaarella. kysyntää Lounais-Suomessa. • METSÄNOMISTAJA kunnanhallituksen puheenjohtaja. Isojen metsäkoneiden käyttö saaristo-olosuhteissa on vain harvoin järkevin vaihtoehto. Tuulisilla ja kallioisilla saarilla kasvavat puut jäävät hieman lyhyemmiksi kuin mannermaalla. Ääritalo on pitkä länsisuomalainen, joten urheiluharrastuksen lajia ei tarvitse kauaa arpoa – se on lentopallo. Kustavilaiset ovat helpottaneet saaristopuun kysyntäongelmaa omatoimisesti. Metsänomistajan tulee huomioida mahdolliset kotkanpesät omassa toiminnassaan. Koska hankintahakkuut eivät työllistä maanviljelijää koko talveksi, saarella asuvalla miehellä pitää olla harrastuksia. Jos suojavyöhykkeeksi ehdotetaan 350 metriä rannasta, pienemmät saaret voisivat päätyä kokonaan sen alle. Lähihakkeella tuotettu lämpö on Ääritalon mukaan kannattavaa myös siinä mielessä, että koko energiantuotantoketjussa kiertävä raha jää kotimaahan. Hidas kasvuvauhti vaikuttaa myös puun laatuun. 10 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 10 26/06/15 15:48. Metsähakkeella toimiva voimala lämmittää ison osan Kustavin keskustan rakennuksista. Kustavin kuusikoissa on juurikääpää, joten haketus voi joskus olla pakkovaihtoehto. ”Lämpölaitokset määräävät nykyisin osiltaan kuitupuun hinnan. ”Saarihakkuut kannattaa tehdä itse, jos niistä haluaa saada jotain käteen”, Ääritalo sanoo. Vanha, 1800-luvulla kallion päälle rakennettu kotitalo huokuu perinteitä. Se oli ihan odotettu määrä”, Ääritalo kertaa vuoden alussa voimaan tulleen yhdistysuudistuksen tulosta. Tämä merkitsee pientä tappiota puukaupassa. ”Saarien kaavoitus ja metsätalous törmäävät joskus. Saaristossa ei ole harvinaisuus törmätä merikotkan pesäpuuhun. Mänty on kotkan yleinen pesäpuu. Yhdessä asiassa merikotkat ja saariston metsänomistajat ovat samalla kannalla: ne pitävät saariston hidaskasvuisia mäntyjä arvossa. Saarimetsän tulojen varaan ei kannata nykytalvien vuoksi laskea mitään pysyvää. Saarien metsämaisema säilyy, mikä on hyvä myös matkailun kannalta.” Haketta lämpövoimalaan Langstetin saaressa näkee, että kirjanpainajakuoriaiset ovat saavuttaneet myös saariston. ”Olen huomannut, että merikotkat pesivät usein hakatun aukon laidalla. Kunnan keskustan tuntumaan on rakennettu paikallisten tuottajien yhteisvoimin lämpövoimala. Pääsaarelle vie silta, joten puut voi kuljettaa pois teitse. Harrastuksiin voi siis lukea myös luottamustoimet. Kallioiden välisessä notkossa on pieni rykelmä kuoriaisten kuivaamia kuusia. Tilakoot eivät ole juuri pirstoutuneet, sillä ne ovat alun perinkin olleet täällä melko pieniä.” Ääritalo käsittelee metsäasioita välillä myös kunnanhallituksen puheenjohtajan roolissa. Hänen mukaansa Lounais-Suomen lämpövoimalainvestoinnit ja metsänhoitoyhdistyslain muutos tuovat alueen yhdistyksille omat mahdollisuutensa puukaupassa. Kotkia on myös Langstetin saarella, joskaan ei juuri Ääritalon metsissä. Haketta täällä tehdään risuista ja rangoista”, Ääritalo kertoo. Langstetin saarimetsät saavat jäädä odottamaan sitä riittävää jäätalvea. Viime talvena Ääritalo kaatoi pääsaarella hankintahakkuuna 350 mottia puuta. Lintujen pesintäaikana metsänkäytössä on rajoituksia. Ääritalo asuu Kustavin pääsaarella sijaitsevassa Viherlahden kylässä vaimonsa ja nelivuotiaan poikansa kanssa. ”Yksi tukki jää saaristolaismännystä saamatta”, Ääritalo sanoo. Kunnanhallituksen puheenjohtajuuden lisäksi Ääritalo istuu metsänhoitoyhdistys Lounametsän hallituksessa. Kun on ajantasainen metsänhoitosuunnitelma, erillistä toimenpidelupaa ei tarvitse hakea hakkuisiin.” Lintujen kuningas seurana Kustavin metsissä liikkuessa kannattaa katsella välillä myös puiden latvoja. Tuulivoimaselvityksessä laskettiin alueella olevan 32 kotkien pesää ja vaihtopesää. ”Kun koittaa naulan lyödä mäntyyn, niin se menee vääräksi”, Ääritalo todistaa ja nauraa. Pelloilla kasvaa pääasiassa ohraa ja vehnää. ”Kuitupuu on helpompi myydä haketukseen, kun hintaero sellupuuhun verrattuna ei ole suuri. Uuteenkaupunkiin ja Naantaliin parin vuoden sisään valmistuvat uudet lämpövoimalat tulevat lisäämään metsähakkeen ”yksi Tukki jää saarisTolaismännysTä saamaTTa.” Kun myöntää, että luonnonoloille ei voi mitään, saaristolaismetsänomistus on hauskaa puuhaa. Saaristosta on myös melko pitkä puiden kuljetusmatka tuotantolaitoksille. Kuitupuun lähimmät metsäteolliset suurostajat löytyvät Raumalta. ”Noin 70 prosenttia alueen metsänomistajista on pysynyt metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä. Ääritalon oma toimeentulo ei ole suoraan riippuvainen matkailusta, sillä hän on maanviljelijä. ”Kustavissa on hyvin monenikäisiä metsänomistajia. Investoinnit ovat positiivisia metsänomistajien kannalta”, Ääritalo arvioi. ”Jälkiä ei jää niin paljon, kun hoitaa itse hakkuut. Ääritalon suku on asunut Kustavissa jo vuodesta 1667. Metsänomistaja voi puolestaan olla mielissään siitä, että puut ovat tottuneet koviin tuuliin ja myrskytuhot jäävät pieniksi. Ei pirstoutumista Ääritalo suuntaa veneen takaisin kotilaituriin. Tiheäsyisillä männyillä lienee ollut oma osuutensa saariston merenkäyntiperinteessä. Umpimetsään ne eivät pesää tee”, Ääritalo sanoo. Talvisin maanviljelijä tekee hankintahakkuita
Kustavin merenkulkuperinteestä muistuttaa kuistin yläosan kompassiikkuna. Antti Ääritalo asuu perheensä kanssa 1800-luvulla rakennetussa sukutalossa. 11 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 11 26/06/15 15:48
Ulkomaalaisia myös metsään Nuuksioon pääsee helposti myös Helsinki-Vantaan lentokentälmetsät ja puhdas ilma houkuttelevat turisteja Kansallispuistojen käyntimäärät ovat lisääntyneet etenkin etelä-Suomessa. Siinä kolme syytä, miksi japanilainen Kobayashin perhe vieraili Nuuksion kansallispuistossa kesäkuun lopussa, kertoi isä Daigo Kobayashi (oik.) 12 MAKASIINI 5 • 2015 12 MAKASIINI 5 • 2015 3738_.indd 12 26/06/15 15:46. Hurjimmin suosiotaan on kasvattanut Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueella sijaitseva Nuuksion kansallispuisto. Luonnonpuistoja on 19. mustikan kukinta povaa hyvää satoa H A nnu n ou Si A inen/ lu Ke Laskureita maastossa Tänä vuonna kansallispuistoksi julistetun Teijon myötä Suomessa on nyt 39 kansallispuistoa. Metsäkeskus tekee rahoituspäätökset viimeistään 30. Arvelisin, että 300 000 käyntimäärä voi mennä rikki jo tänä vuonna”, sanoo puistonjohtaja Erkki Virolainen. Metsäkeskukseen määräaikaan eli 17. huhtikuuta mennessä tulleiden hakemusten määrä kasvoi viime vuodesta 75 prosenttia. Pääsato kypsyy poimittavaksi viileän alkukesän takia eteläja Keski-Suomessa vasta heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa, keskimäärin reilua viikkoa tavallista myöhemmin. Alkuvuonna haettiin tukea varsinkin sellaisiin työlajeihin, joita uudessa kemerassa ei enää rahoiteta, muun muassa pellonmetsitykseen ja pystykarsintaan. Metsä, vihreys ja puhdas ilma. Osittain sitä selittää luontokeskus Haltian avaaminen, mutta toisaalta pari viime talvea ovat olleet hiihtäjien kannalta huonoja. Niiden suojelumääräykset ovat kansallispuistoja tiukemmat ja ne ovat pääosin yleisöltä suljettuja. UUTISET Lyhyesti Kemeralain uudistus sai aikaan hakemustulvan Suomen metsäkeskuksessa. Kansallispuistojen käyntimääriä mitataan puistoissa olevien maastolaskureiden ja kävijätutkimusten avulla. TeKSTi jA KuvA vAlTTeri SKyTTä Suomen kansallispuistoissa on vieraillut koko 2000-luvun ajan kasvava määrä ihmisiä. ”Huikea kasvu. Pystykarsintaan haettiin vielä tukia Mustikan runsas kukinta ja onnistunut pölytys enteilevät runsasta mustikkasatoa, luonnonvarakeskus arvioi. kesäkuuta. Nuuksion käyntimäärä on kasvanut Metsähallituksen tilastojen mukaan yli 100 000:lla vuosien 2012–2014 välillä. Mikäli säät suosivat, mustikoita voi tulla jopa 30 kiloa hehtaarille. Kainuun pohjoisosissa ja lapissa mustikan pääsato kypsyy elokuun alkupuolella
1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 Lähde: Metsähallitus Kansallispuistojen käyntimäärät 2005–2014 Käyntiä 2005 2007 2009 2011 2013 -14 Kirjanpainajia liikkeellä heinäkuussakin 13 MAKASIINI 5 • 2015 13 MAKASIINI 5 • 2015 3738_.indd 13 26/06/15 15:46. Suomen kansallispuistoista varsinaisia metsäpuistoja on 17 kappaletta. Merialueista suosituin oli Merenkurkun saaristo. Puistojen suosio vaihtelee vuoden ja sääolojen mukaan. Japanilainen Daigo Kobayashi vieraili perheineen Nuuksion kansallispuistossa kesäkuun lopussa. iloisuus on käsin kosketeltavaa.” MeTSä Fibren ääneKoSKen TeHTAAn jA SyySKuun AluSTA bioTuoTeTeHTAAn joHTAjA CAMillA WiKSTröM, TAlouSeläMä 18.6. ”Täällä on hyvät polut. Luontomatkailu kiinnostaa aasialaisia. Molempien puistojen käyntimäärät olivat viime vuonna lähes 300 000. Kansallispuistoissa on hyvät polut, merkityt reitit ja nuotiopaikkoja sekä muita palveluita. ”Kihokki mättään reunalla ei tiedä, onko se valtion omistuksessa vai jonkun muun. Kobayashit ovat olleet Suomessa aiemminkin. ”Vaikka venäläiset ovat vähentyneet, esimerkiksi kiinalaisia on tulossa entistä enemmän. Suomessa hakattiin viime vuonna metsäteollisuuden käyttöön ja energian tuottamiseen 65 miljoonaa kuutiota runkopuuta, kertoo luonnonvarakeskus. Viileämpi sää ja hyvät marjaja sienivuodet kasvattavat metsäpuistojen suosiota.” Esimerkiksi viime vuonna sinilevän runsas määrä saattoi vaikuttaa merikansallispuistojen käyntimääriin. ”ihmiset kulkevat suupielet ylöspäin. Potilan mukaan kansallispuistoissa kävijöitä kiehtovat luonto, maisemat, luonnontarkkailu, kävely ja eväät. ”Vanhan metsän alueita voi nähdä esimerkiksi Pyhä-Häkin (Saarijärvi), Repoveden (Kouvola-Mäntyharju) ja Seitsemisen (Ylöjärvi-Ikaalinen) kansallispuistoissa”, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Hannamari Potila. Teollisuuspuun hakkuukertymä jäi kuitenkin runsaat kaksi miljoonaa kuutiota vuoden 2007 huippulukemista. Nuuksio on noussut Urho Kekkosen puiston rinnalle Suomen toiseksi suosituimmaksi kansallispuistoksi. Sitä kiinnostaa, että se pystyy elämään.” MAATAlouSjA yMPäriSTöMiniSTeri KiMMo TiiliKAinen TiedoTuSTilAiSuudeSSA 25.6. Kokonaismäärä on samaa ennätystasoa kuin vuonna 2013. jos Suomessa jotain on enemmän kuin useimmissa muissa maissa, ainakin asukasta kohti laskettuna, niin insinööriosaamista ja metsää.” TuTKijA, TiedeToiMiTTAjA HelenA TelKänrAnTA, Tiede, KeSäKuu 2015. Kirjanpainajat lähtevät liikkeelle, kun lämpötila nousee 18 asteeseen. Sininen taivas ja metsien määrä voivat jo olla elämyksiä”, Virolainen sanoo. Pallas-Ylläkselle tehtiin vuonna 2014 yli puoli miljoonaa käyntiä. tä, joten ulkomaalaisilla on merkittävä osuus puiston vierailijoina. Pallas-Ylläs yhä suosituin Etelän kansallispuistojen kävijävilkkaudesta huolimatta Pallas-Yllästuntureiden alueelle levittäytyvä puisto on yhä Suomen suosituin kansallispuisto. Sienestys ja marjastus ovat myös suosiossa.” Luonto, maisemat ja eväät Metsähallituksen ylläpitämien kansallispuistojen käyntimäärät ovat lisääntyneet erityisesti eteläisen Suomen metsäisissä puistoissa. Aulangon luonnonsuojelualueeseen Hämeenlinnassa tutustuttiin viime vuonna 370 000 kertaa ja Inarin retkeilyalueella käytiin noin 130 000 kertaa. Kuusikoita kannattaa tarkkailla heinäkuussakin”, sanoo Hannu Heikkilä Suomen metsäkeskuksesta. ”Jos on oikein kaunista ja lämmintä, järvija meripuistot ovat suosittuja. Sää on ollut koleaa. ”Ihmiset etsivät läheltä luontokohteita. Suomesta löytyy kansallispuistojen ulkopuolelta myös suosittuja yksittäisiä luontokohteita. Viime vuoden hakkuut ennätystasolla Kuusia tuhoavien kirjanpainajien riskiraja on ylittynyt toistaiseksi vain Kaakkois-Suomessa. riskirajan ylittyessä kirjanpainajien jäljiltä kuolee todennäköisesti myös eläviä kuusia. Vähälumiset talvet voivat puolestaan vähentää hiihtäjien määriä Etelä-Suomen puistoissa. 10 Mustikoiden poiminnasta kertyi viime vuonna tuloja 10 miljoonaa euroa, joka on 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin 2013. Tukkija kuitupuuta oli 56 miljoonaa kuutiota, 9 miljoonaa kuutiota polttopuuna tai metsähakkeena käytettävää runkopuuta. ”Tilanne on helpompi kuin viime vuonna, mutta kesä ei ole ohi. Pidämme metsästä, vihreydestä ja puhtaasta ilmasta.” Puistonjohtaja Virolaisen mukaan Etelä-Suomen kaupunkien isot ihmismassat eivät välttämättä lähde luontoelämysten perässä Lappiin asti. Sielläkin käyntimäärät ovat kasvussa
Lyhyesti Suomeen on ilmeisesti saatu uusi lintulaji. Rouhea kantojen repiminen on historiaa. Pikkutarkka työ helpottaa myös uudistajia. ”onneksi on edes 20 miljoonaa euroa käytettävissä, niin että ohjelmaa voidaan jatkaa”, sanoi maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tiedotustilaisuudessa viime viikolla. Vähäistä lisätuloa suuremman hyödyn kantojen ja hakkuutähteiden korjuu tuo metsänomistajalle maanmuokkauksen ja istutuksen helpottumisena. Näin polttoaineen maa-ainespitoisuutta ja kosteutta voidaan valvoa jatkuvatoimisesti. Taustalla on aito tarve ja myös periaate: Metsäyhtiö haluaa ohjata ainespuun jalostukseen. Röntgen antaa pikapalautteen UPM on yhdessä mikkeliläisen Inray Oy:n kanssa kehittänyt menetelmän, jossa murskattu kantomassa röntgenkuvataan hihnakuljettimella. ”Hakkuualat voidaan viljellä korjuuta seuraavan vuoden keväällä, vaikka kannot ja hakkuutähteet korjataankin”, Rajala lupaa. lintuharrastaja äänitti kesäkuun puolivälissä Sotkamossa oudosti laulaneen linnun, jonka asiantuntijat uskovat olevan idänkäki. Nykyisin kannot pilkotaan ensin moneen osaan. Lisäksi kantoja toimittaville yrittäjille pystytään antamaan tosiaikainen palaute polttoaineen laadusta. Se vähentää uudistusalan vesakoitumista. Nykyisin sitä käytetään metsäenergian lähteenä miljoona kuutiometriä vuosittain. Käytännössä se tarkoittaa entistä huolellisempaa työtä kantojen nostossa. Korjuu on muuttunut kantojen tarkaksi pilkkomiseksi ja ja eri osien ravisteluksi. UUTISET Mikko Riikilä Kantopuuta on nostettu energian raaka-aineeksi 20 vuotta. upM uskoo kantoihin Metsäyhtiön käyttöön ottama röntgenkuvaus tehostaa kantomassan käyttöä. Hakkuutähteet ja kannot ovat sille ensisijainen metsäenergian lähde. Heille myös maksetaan korvaus toimitetun metsäenergian energiasisällön perusteella”, toteaa kehityspäällikkö Tero Anttila UPM:stä. Viime vuosina onkin jopa ennakoitu, että kantojen nostosta luovuttaisiin. Liika kosteus ja epäpuhtaudet alentavat metsäenergian energiasisältöä. Niinpä kaivinkonein tehtävä kantojen nosto on huomattavasti hitaampaa kuin takavuosina. Niinpä yhtiö pyrkii parantamaan kantopuun laatua. a Metso-ohjelman vauhti hidastuu 14 MAKASIINI 5 • 2015 14 MAKASIINI 5 • 2015 3739_.indd 14 26/06/15 15:06. idänkäen päälevinneisyysalue on Venäjän taigametsävyöhykkeellä, missä lajia tavataan Tyynellemerelle asti. Euroopan puolella lajin vakituinen esiintymisalue ulottuu komin tasavallan länsiosiin. Voimalaitoksia kannot eivät innosta, vaikka ne ovat lämpöarvoltaan parempia kuin hakkuutähteet. UPM:n mukaan se kannattaa, Ron knigh T M ikk o Riikilä Idänkäki tuli Suomeen hallitus säästää vapaaehtoisen suojeluohjelma Metson määrärahoista ison siivun. Pulmana ovat polttoon kulkeutuva maa-aines ja kivet, jotka aiheuttavat laitoksilla tuotanto-ongelmia. ”Voimme mitatun laadun perusteella lajitella polttoaineita ja ohjata polttoaineen syöttöä kattilaan entistä tarkemmin, mikä parantaa tuotantotehokkuutta”, toteaa voimalaitospäällikkö Arto Heinjoki UPM:ltä. luonnonhoitohankkeisiin käytetty kuusi miljoonaa euroa putoaa kolmeen miljoonaan. ”Emme polta kuitupuuta keittääksemme vettä”, UPM:n metsäosaston sidosryhmäsuhdejohtaja Pekka Rajala toteaa. ”Tieto auttaa yrittäjiä kehittämään toimintaansa. Hakkuutähteistä ja kannoista UPM maksaa puun myyjälle yhden euron kuutiokohtaisen lisän päätehakkuulta kertyneelle kuusiainespuumäärälle. Edellisessä budjettikehyksessä Metson suojelukohteisiin oli varattu 38 miljoonaa euroa vuodessa. Sen jälkeen jokainen osa ravistellaan erikseen puhtaaksi hiekasta ja kivistä ja ladotaan korkeisiin kekoihin kuivumaan. koska kantopuun laatua ei myöhemmin enää voi parantaa. Maanpintaa rikotaan mahdollisimman vähän. idänkäkeä ei ole aiemmin tavattu Euroopassa Venäjän ulkopuolella, mutta sitä on odotettu Suomeen jo pitkään. Hellävaraisia nostajia Suomen suurin kantopuun käyttäjä UPM ei halua luopua kantojen korjuusta
Metsätaitokilpailuissa ei pärjää pelkillä taidoilla. TEkSTi liina kJEllbERg 15 MAKASIINI 5 • 2015 15 MAKASIINI 5 • 2015 3739_.indd 15 26/06/15 15:06. Taksan suuruudesta ei ole vielä päätöksiä, mutta se tullee olemaan muutamia kymmeniä senttejä kuljetettua puukuutiometriä ja ajettua kilometriä kohden. 3Miten kisoja varten voi harjoitella. kisat järjestetään 7. kilpailussa on omat sarjansa naisille, miehille ja nuorille sekä niiden lisäksi joukkuekilpailu. ”Tähänkin asti olemme sopineet lähinnä puun ostajien kanssa puiden kuljetuksen korvauksista omilla metsäteillämme, kuten hyvään tapaan kuluu”, Kumpula toteaa. lisäksi metsätaitokisoissa ei koskaan tiedä etukäteen, kuka voittaa. Kumpulan mukaan kyse on myös byrokratian keventämisestä. elokuuta hartolassa. Tuuriakin tarvitaan, tietää elokuussa järjestettävien metsätaitoilun SM-kisojen puuhamies Pertti Mäkinen. 4Kenelle kisat on suunnattu. Taitotehtävistä eniten pisteitä tuo se, jossa arvioidaan puuston kokonaistilavuus. heinäkuuta asti. Yhdestä kolmeen kilometrin mittainen rata pitää kiertää tietyssä ajassa. Toisaalta hintataso voisi olla monesti paljon alempi, jos tietä ei olisi. Varsinkin arviointitaitojen hiominen on tärkeää. Kainuussa tehdyn selvityksen mukaan noin 85 prosenttia metsätieliikenteestä onkin muuta kuin metsätalouteen liittyvää. kisat vaativat myös fyysistä kuntoa. Maksujen taso ja muoto ovat kuitenkin vaihdelleet. Paraskin metsätaitoilija voi löytää itsensä tuloslistan hänniltä. Metsätaitoilu pitää yllä metsäisiä taitoja ja parantaa niin henkistä kuin fyysistäkin vireyttä. Sahatavaraa vietiin yhteensä 7,5 miljoonaa kuutiota, 4 % enemmän kuin edellisvuonna. Metsätalouden johtaja Jussi Kumpula korostaa, ettei kyse ole isosta asiasta. mETSäTyyppI 1Mikä tekee metsätaitoilusta hienon lajin. Maksut eivät koske henkilöautoliikennettä. kannattaa osallistua maakunnissa järjestettäviin kilpailuihin. Egypti Ranska Japani Muut Euroopan maat Muut Euroopan ulkopuoliset maat IsoBritannia Saksa 7% 7% 10% 10% 16% 19% 31% hannu JauhiainEn MetSähallItuS yhtenäistää metsäteidensä kuljetusmaksuja loppukesän aikana. Byrokratia kevenee Metsähallituksella on omia metsäteitä noin 36 000 kilometriä. Metsänhoitoyhdistysten jäsenille osallistumismaksu on hieman muita alhaisempi. Metsähallituksen teillä liikkuu paljon myös muita kulkijoita. Kun taksat ovat selvillä, ei tarvitse erikseen sopia kuljetuksesta ja sen korvauksesta. Tässä Kumpula toivoo järjen käyttöä. Metsäalan ammattilaisille on omat kilpailunsa. Erityisesti maastoautoilla saatetaan kelirikkoaikaan aiheuttaa joskus pahojakin vaurioita. Uuden mallin mukaan käytäntö olisi kaikkialla sama ja perustuisi kuljetettuun puumäärään ja ajokilometreihin. 5Milloin Suomen mestaruudesta kisataan. Taitotehtävissä pitää muun muassa arvioida taimikonhoidon tarvetta, tunnistaa kasvupaikkatyyppi ja arvioida puuston runkoluku. 2Millaisia tehtäviä kilpailussa on. Metsähallitus yhtenäistää tiemaksujaan Syrjäisillä metsätiloilla kantohintataso voi laskea uuden maksujärjestelmän takia. Metsänomistajien metsätaitokilpailut on suunnattu vain metsänomistajille. Niitä käytetään myös yksityismetsien puiden kuljetukseen. MIKSI: Metsätaitoilu lisää sekä henkistä että fyysistä vireyttä. kilpailun tehtävissä pitää huomioida niin monta asiaa, että taitojen lisäksi tarvitaan vähän tuuriakin. Metsähallituksen teiden käytöstä on Kumpulan mukaan peritty maksuja kymmenien vuosien ajan. MITÄ: Vuosikymmenten kokemus metsätaitokisoista ja niiden järjestämisestä. Muutoin Kumpulan mukaan kaikki liikkujat ovat teille tervetulleita. kilpailu jakautuu taitotehtäviin ja leimausosioon. KUKA: Metsänomistajien SMmetsätaitokilpailujen kilpailunjohtaja Pertti Mäkinen. Uusi maksujärjestelmä voi alentaa etenkin syrjäisten metsätilojen kantohintatasoa, jos puita joudutaan ajamaan pitkiä matkoja Metsähallituksen teitä pitkin. Mikä metsätaitoilussa vetää. leimaus?osiossa valitaan harvennushakkuussa poistettavat puut. Kuvio Lähde: Tullihallitus Egyptiin viedään eniten Havusahaja höylätavaran vienti Suomesta maittain vuonna 2014. Jälki-ilmoittautuminen on käynnissä 15
Silloin voi vanhojen tuhoalueiden ympäriltä kaatua lisää puustoa, koska niiden juuret ovat jo osin katkeilleet. Metsänomistajien ei kannata hätäillä yksittäisten tuulipuiden kanssa. Hän arvelee, että maaperän kosteus on vaikuttanut alkukesän myrskytuhoihin: märässä maassa puiden juuret ovat löyhemmässä kuin kuivan kelin aikaan. Toiminnanjohtaja Jussi Rissanen arvioi, että tuhoja saattaa tulla vielä lisää, jos kesän aikana tulee tavanomaisia ukkospuuskia. 16 MAKASIINI 5 • 2015 16 MAKASIINI 5 • 2015 3740_.indd 16 26/06/15 15:09. Tyypillisiä tuhokohteita ovat talven aikana harvennetut metsät sekä tuoreiden hakkuuaukeiden reunametsät. Maassa kiinni olevat, tuulen kaatamat puut eivät kesäaikana pilaannu. ”Juuri myrskytuhojen vuoksi luontainen uudistaminen siemenpuiden avulla on todettu ongelmallisiksi”, kertoo Rissanen. Mukaan on kerätty lähialueen muita hakkuukohteita, jotta yleensä pienialaiset tuhokohteet on saatu myytyä. Myös luontaisten uudistusalojen siemenpuut ovat olleet herkkiä kaatumaan. Hyvät tienvarsiharvennukset menevät kaupaksi. Alkukesän myrskyjen jäljiltä löytyy kaatuneita puita sieltä täältä. Mäntytukkija koivukuituvaltaisilla leimikoilla on myös hyvä kysyntä. Pyhäjokilaakson yhdistyksen alueella ei kaatuneista siemenpuista ole suurta vaivaa, sillä karut maat pyritään uudistamaan ensisijaisesti kylvämällä. ”Vetinen maa haittaa myös myrskytuhojen korjuuta normaalisti kesäkorjuukelpoisilla kohteilla.” Pyhäjokilaakson metsänhoitoyhdistyksen alueella puita on mennyt nurin lähinnä tuoreilla kuusikoiden harvennusalueilla sekä päätehakkuiden reunamilla. Korjuu vaatii hyvää ammattitaitoa, eikä tuulenkaatotyömaalla pidä työskennellä yksin. Korjuu ammattilaisille Metsänomistajien kannattaa jättää myrskypuiden korjuu ammattilaisille, kenttäpäällikkö Markku Ekdahl MTK:sta muistuttaa. markkinat Tarkista riskialueet Hajanaisten tuulenkaatojen korjuu kannattaa lykätä syksyyn. Rissasen mukaan muutamista tuhokohteista on tehty leimikoita myyntiin. Tuhot keskittyvät Pyhäja Kalajokilaaksoon, Oulujärven ympäristöön ja Koillismaalle. Esimerkiksi toukokuun lopun Lyyli-myrsky kaatoi Pohjois-Suomesta MTK:n selvityksen mukaan metsää vajaat 100 000 kuutiometriä. Myrskypuille on muutenkin todennäköisesti paremmat markkinat lomien jälkeen alkusyksystä. Etelä-Suomessa puita on kaatunut tuulenpuuskien vuoksi ainakin Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Karjalassa. Juuri nyt etenkin havukuituvaltaisilla leimikoilla on Pohjois-Suomessa huono kysyntä. TeksTi Hannu JauHiainen kuva Hannu HuTTu Alkukesän tuulenpuuskat ovat aiheuttaneet hajanaisia myrskytuhoja eri puolilla Suomea. Omat metsät kannattaa kuitenkin kierrellä, ainakin lähiaikojen harvennuskohteet ja uudistusalojen reunat on syytä tarkistaa. Ostohalukkuus tosin vaihtelee leimikon sijainnin mukaan. Lisää tuhoja luvassa Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen alueella tuhot ovat olleet pääosin hajanaisia ja sijaitsevat tyypillisesti talven aikana harvennetuissa metsissä sekä niiden reunoilla, yhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Härkönen kertoo. Nämä tuulenkaadot löytyivät Suomussalmen länsiosista
15,57 . 14,81 . 15,72 . 17,34 . 17,47 . 15,66 . 14,74 . 46,05 . 16,67 . 10,00 . ensiharvennus 11,89 . 46,74 . 18,40 . Harvennushakkuu 47,57 . 17,52 . 16,33 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,73 . uudistushakkuu 56,87 . uudistushakkuu 56,81 . 15,64 . 55,21 . 15,70 . indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 15,66 . 14,73 . 17,54 . 15,31 . 15,80 . 54,52 . 16,95 . 16,35 . 15,80 . 15,55 . 16,00 . ensiharvennus 11,94 . 17,24 . 56,26 . 18,32 . 15,22 . 43,92 . 45,53 . 11,70 . 16,22 . 41,77 . 10,93 . uudistushakkuu 58,15 . 11,04 . 15,25 . 15,02 . Indeksi kertoo muutoksista 17 MAKASIINI 5 • 2015 17 MAKASIINI 5 • 2015 3740_.indd 17 26/06/15 15:09. 15,44 . 14,65 . 13,82 . 17,28 . ensiharvennus 11,63 . 54,19 . 10,69 . 17,39 . 14,44 . uudistushakkuu 56,59 . Harvennushakkuu 42,32 . 17,13 . 54,77 . 15,20 . 13,47 ensiharvennus 13,21 . 47,31 . 17,83 . 12,17 . Harvennushakkuu 49,46 . 18,57 . 15,54 . 18,10 . 14,51 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 46,71 . 55,03 . 42,11 . 18,65 . 53,27 . 56,54 . 12,91 . uudistushakkuu 56,80 . indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 56,04 . 14,99 . 17,69 . 15,51 . ensiharvennus 40,44 . 17,82 . 11,55 . uudistushakkuu 53,64 . 14,99 . ensiharvennus 13,02 . 36,83 . 36,08 . 56,71 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 15,90 . 18,87 . 14,92 . 17,25 . 17,35 . 17,97 . esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. 56,04 . Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 5/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 300000 600000 900000 1200000 1500000 10 20 30 40 50 60 kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Harvennushakkuu 47,03 . 41,95 . 11,93 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,08 . Harvennushakkuu 47,68 . 15,52 . 35,20 . 48,37 . 47,25 . 17,43 . 12,06 . 36,76 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,54 . 15,12 . 15,45 . 55,80 . 45,44 . 12,58 . 16,10 . 18,26 . 17,04 . 15,95 . 40,62 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,56 . 48,51 . Raakapuun kantohinnat kesäkuussa viikolla 25 . uudistushakkuu 56,46 . 14,44 . 48,45 . 45,33 . Harvennushakkuu 47,69 . ensiharvennus 11,95 . 44,02 . Luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 15,70 . 15,80 . 10,85 . 43,93 . 12,45 . 14,41 . 55,19 . Harvennushakkuu 46,74 . 18,15 . ensiharvennus 12,65 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,64 . nousussa . Harvennushakkuu 47,75 . silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 53,83 . 38,60 . uudistushakkuu 48,22 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,81 . 44,10 . 18,16 . 12,21 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,88 . 17,65 . 42,29
Tarjoukset olivat melko samantasoisia. Tällaisissa metsissä hakkuukohteet ovat usein pieniä, ellei naapuritilallisten kanssa synny yhteisleimikkoa. hyvästä sijainnista huolimatta leimikon pieni koko karsi kuitenkin hieman ostajien määrää. uPM:n kaupat nostavat Kainuun kauppaluvun suurimmaksi. Kilpailu hyvistä, isoista yksityismetsistä etelä-Suomessa kiristyy. näin kävi Pohjois-Pohjanmaalla, jossa metsänomistajan metsätila on kahdessa kapeassa pätkässä oleva sarkajakopalsta. jos ne jätetään pois laskuista, niin eniten kauppoja on tehty Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. MiKKo häyrynen MetsätilaMarkkinoilla meno jatkui toukokuussa vilkkaana ja kauppoja vahvistettiin liki sata, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 137 55,25 Mäntypikkutukki 16 28,25 Mäntykuitu 63 18,00 Kuusitukki 4 54,00 Kuusikuitu 6 18,00 Koivukuitu 22 16,50 Lehtikuitu 4 10,00 Yhteensä 252 m3 9 882 € pystykauppa pohjois-pohjanmaalla 18 MAKASIINI 5 • 2015 3722_.indd 18 26/06/15 15:10. etelä-Suomen maakunnista eniten kauppoja on tehty etelä-Savossa. uusia tilastoituja kohteita tarjottiin myyntiin vajaa kaksisataa. nyt tehty leimikko koostui kahdesta lähekkäin olevasta kesäkorjuukelpoisesta päätehakkuukuviosta, joiden kokonaispinta-ala oli 1,5 hehtaaria. ostettavaa on varsin paljon melkein kaikissa maakunnissa. esimerkiksi Pirkanmaalla ja häme-uusimaalla on myynnissä yhteensä noin 60 kohdetta. Tarjousten loppusummissa oli muutaman satasen ero. Tilastoituja myyntikohteita on tullut tänä vuonna markkinoille 654 kappaletta. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Siikalatvalla yhteismetsä laittoi myyntiin kolme kohdetta. Tämän vuoksi se oli ostajien kannalta järkevä kohde, vaikka korjattava puumäärä jää vaatimattomaksi. markkinat hannu jauhiainen Hyvien yhteyksien ääreltä voi saada pienenkin leimikon kaupaksi järkevään hintaan. Toukokuun uutisia olivat, että sijoitusrahasto osti kaksi isoa yksityismaiden kohdetta, toisen Saarijärveltä ja toisen joensuusta. Metsätilamarkkinoilla riittää ostettavaa Kuukauden puukauppa Pikkuleimikko tien varresta sia leimikosta tuli lopulta kolme kappaletta. näistä on uPM:n kohteita 178, Metsähallituksen 57 ja mhy-taustaisen Metsätilat.fi-sivuston 347. hiljaisinta on ollut Varsinais-Suomessa ja etelä-Karjalassa. Puustosta pääosa on mäntyä. Summa-arvo saadaan laskemalla yhteen maapohjan, puuston ja odotusarvolisien sekä taimikoiden arvot. Leimikko sijaitsi osin päätien varrella ja metsätien liittymän molemmin puolin. Metsähallituksen, oP-Kiinteistökeskuksen ja otso-metsäpalveluiden tarjonta on kutistunut merkittävästi viime vuodesta. Tarjoukmetsätilakaupat tammi–toukokuussa 2015 Maakunta kaupan myyty myyty hakkuupuusto kpl kpl ha taimikot, % kypsät, % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 7 3 120 136 Satakunta 15 11 204 23 13 112 34 4 216 38 1 häme-uusimaa 35 13 358 34 8 96 32 4 210 44 1,1 etelä-Karjala 10 8 154 123 Kymenlaakso 18 15 342 28 12 114 35 4 054 36 0,88 Pirkanmaa 33 18 510 33 8 99 27 3 492 35 0,91 etelä-Savo 49 38 1 111 38 6 88 32 3 273 37 0,83 eja K-Pohjanmaa 46 29 858 29 9 79 21 2 238 28 0,86 Keski-Suomi 42 27 989 29 9 107 33 3 505 33 0,84 Pohjois-Savo 43 30 1 344 35 7 100 3 177 32 Pohjois-Karjala 56 43 1 833 23 10 124 34 3 532 28 Kainuu 147 74 2 048 16 5 97 24 2 027 21 P-Pohjanmaa 111 54 5 868 18 6 83 15 1 598 19 0,92 Lappi 42 49 2 609 18 6 62 11 1 049 17 0,76 Koko maa 654 412 19 356 93 2 404 26 Kk-muutos 178 92 4 230 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Mäntytukista tarjottiin 52–55 euroa kuutiometriltä. Kaupat tehtiin yhdistyksen toimesta valtakirjakauppana. Vertailussa otettiin huomioon myös tukin mittaja laatuvaatimukset. oheisen taulukon kertoimet kuvaavat kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Puuta leimikosta arvioitiin kertyvän metsänhoitoyhdistyksen leimausselosteen mukaan noin 250 kuutiometriä. Vertailussa parhaaksi katsottiin keskisuuren sahan tarjous, jossa tukin yksikköhinta oli korkein
Aina kun lähden illan lenkkiäni kiertämään, otan siitä pari puolen metrin pätkää kainaloon ja asennan parin taimen ympärille verkon.” JEES H-VALTA ”Nuolukivi jonnekin lähistölle. Henkiin jäivät, vaikka pelkäsin, että tökötti voisi tappaa taimet. Eikä niitä syöneet hirvet eivätkä jänikset.” A. bit.ly/1tt05rl Valtion kalastusmaksut sekä Metsähallituksen kalastusja metsästysluvat yhdestä paikasta. verkkOkauppa.eraluvat.fi Hirville häätö Metsälehden verkkokeskustelussa on jaettu vinkkejä hirvien karkotukseen. Vastauksia 151 ”Hirvien karkoitus kohtalaisilta tiluksiltani suuremmassa mitassa on käytännössä melko mahdotonta. Menevät sinne ja unohtavat punalehtiset, täynnä ravinteita olevat rauduskoivunlatvat. Gallup uusi kysymys: Oletko osallistunut metsätaitokisoihin. Jospa valon välähtely haittaisi.” JHN6610 ”Minulla oli joutilaana kymmeniä metrejä aitaverkkoa, kaksi metriä korkeaa. ”Köyhä laulaja keräsi tuhkaa ja sekoitti joukkoon hiukan kusta, lisäksi vielä varmuudeksi lirauksen polttoöljyä. Pyöräyttää joka taimen ympärille koiraverkkoa ja tyvelle myyräsuojan. Sitten syksyllä pari kuukautta kelien jäähdyttyä voikin unohtaa metsässä liikkumisen alueella.” PÄHKÄILIJÄ ”Helppo homma. Jo vot taimet säilyy.” TORPPARI ”Kokemusta on syksyllä männyntaimikkoon levitettävästä Tricosta. Ensimmäisenä pihlaja, sitten paju ja raita ja viimeisenä koivu.” METSURI-MOTOKUSKI ”Kahvipaketin folioita roikkumassa oksassa tuulessa. En ole koskaan nähnyt hirvituhoja yli 10 metrin päässä nuolukivestä.” AMMATTIRAIVOOJA ”Nuolukivillä saa varmistettua alueelle vielä pysyvän hirvikärpäsriesan. Eipä kelvanneet taimet.” KÖYHÄ LAULAJA ”Meillä on toiminut parhaiten niin, että kaikki hirven mieluisimmat puulajit lattiaan. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Vitikkamäen luontopolun maisemaa hallitsevat näyttävästi lohkaroitunut kallioperä, kauniit kangasmetsät sekä maaston alaviin kohtiin sijoittuneet suoalueet.” PÖLLINEN Ei liiku sittEn millään Suomalaisille vapaa-ajankalastajille koottu runsas ilmainen tietopaketti. Olen alistunut asiantilaan ja metsänhoidollisin ratkaisuin pystynyt minimoimaan hirvituhot.” METSÄKUPSA ”On tullut kokeiltua visakoivulle tervan ja tärpätin seosta. Hyvin on toiminut, tosin työläs levittää.” JULLIKKA METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. 20 40 60 80 100 Kyllä 36% Ei 64% käytätkö mönkijää metsätöissä. Katso täältä. JALKANEN 19 MAKASIINI 5 • 2015 3724_.indd 19 25/06/15 14:52. www.OttiOpas.fi Minne käy tuulen tie maapallolla
Teema: mönkijällä meTsään TurhakkeesTa työkone Varustelematon mönkijä toimii lähinnä isojen poikien leluna. Oikein varusteltuna se muuttuu metsätöitä helpottavaksi työkoneeksi. TeksTi Mikko Riikilä kuvaT saMi kaRppinen 20 MAKASIINI 5 • 2015 20 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 20 25/06/15 15:59
MiKaikki metsässä tarvittavat työkalut kulkevat mukana, joten tavaroita ei metsähommiin lähtiessä tarvitse etsiskellä. Koneen kupeille on sidottu rautakankea, lapiota ja kirvestä. Arjet hän on työkiireinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallintojohtajan toimessaan. Nikkarin taidot hallitseva Salminen on rakentanut mönkijäänsä kiinnitystelineet raivausja moottorisahalle, bensatankille ja muille työkaluille. Niinpä hän haluaa käyttää vähän vapaa-aikansa mahdollisimman tehokkaasti metsänhoitotöihin. Peräkärrylle kiinnitetyn mönkijän matkassa on kaikki metsänhoitotöissä tarvittavat työkalut ja tarvikkeet. Teema: mönkijällä meTsään 22 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 22 25/06/15 15:59. Äkkiseltään ”järjestelmä” mönkijästä puhuttaessa kuulostaa hiukan hupaisalta, mutta kun Salminen perustelee käsitteen, idea muuttuu ymmärrettäväksi – ja kannatettavaksi. ”Tavoite on, että metsähommiin varattu iltapuhde tulee käytettyä täysipainoisesti aiottuun työhön, ei vehkeiden etsiskelyyn tai pahimmillaan siihen, että esimerkiksi kypärä tai bensatankki unohtuu kotiin ja homma on siltä päivää siinä.” Tässä vaiheessa hän viittaa omakotitalonsa pihalla perävaunussa odottavaan mönkijään, tai järjestelmään, kuten mies itse kokonaisuutta nimittää. Teema: xxx asiantuntijamme, jyväskyläläinen Mikko R. Lisävarusteena on vielä Ultratecin valmistama lannoitteiden levitysperävaunu, mutta se jää tällä kertaa sivuosaan. Salminen on aktiivinen kaupunkilaismetsänomistaja. Mitä vähemmän aikaa kuluu turhaan, sitä enemmän metsissä saa valmista aikaiseksi
Telat leventävät konetta sen verran, että mönkijän kuljettamiseen tarvitaan 180-senttinen perävaunu.” ‹ ‹ Varmista, että kaikki mönkijän mukana kulkevat tarvikkeet on kiinnitetty huolellisesti. ”Kannattaa miettiä, aikooko jatkossa hankkia mönkijän lisävarusteiksi telat. ”Ei tule tiellä sanomista sinitakkien kanssa, kun vetää kuormaa auton perävaunussa.” Mönkijän Salminen kiinnittää auton perävaunuun vanttiruuvein ja kuormaketjuin. 23 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 23 25/06/15 15:59. ”Tärkeää on, että kaikille tarvikkeille on omat paikkansa, ja tietysti se, että kaikki tavarat pannaan aina käytön jälkeen takaisin oikealle paikalleen.” Mitoita perävaunu oikein Yhtä tärkeää on, että kalusto on tiukasti kumilenkein lukittu telineisiinsä ja lokeroihinsa. ”Yhdistelmä auton perässä eli mönkijä vaunuineen painaa noin kaksi tonnia ja perävaunu itsessään noin 800 kiloa. Pelkkä mönkijä mahtuu henkilöauton jarruttomaan perävaunuun. Niitä hän kehuu kuormaliinoja monin verroin varmemmiksi. Niiden yhteispaino ylittää monen muun auton perävaunun enimmäismassan.” Uuden mönkijän ja sen siirtelyyn tarvittavan perävaunun hankintaa harkitsevalle Salmisella on kokemuksen tuoma, tuhansien eurojen arvoinen vinkki. Kun perään kytketään vielä tukkikärryt tai lannoitusvaunu, massaa kertyy niin paljon, että tarvitaan pitkä jarrullinen perävaunu ja jyty vetoauto. Paljon Pajero-maasturia vähäisemmällä veturilla yhdistelmä ei laillisesti liikahda. ‹ Valmiiksi mitoitetut kuormaketjut kiinnittävät mönkijän perävaunuun turvallisesti ja ovat helppoja käyttää. Pyörillä varustettu mönkijä mahtuu leveydeltään 150-senttiseen perävaunuun. ”TäRkeää on, eTTä kaikille TaRvikkeille on oMaT paikkansa, ja TieTysTi se, eTTä kaikki TavaRaT pannaan aina käyTön jälkeen Takaisin oikealle paikalleen.” tään ei unohdu, kun koko kalusto on samassa paketissa
Perävaunun pohja ja luiskan huippu ovat samalla tasalla, joten mönkijä lipuu siististi kärrystä pois ja takaisin. Puskulevyllä varustettu pyörämönkijä mahtuu alle kolmemetriseen vaunuun. Siihenkin hupenee helposti kortilla olevaa metsätyöaikaa, ellei lastausta ole valmisteltu. Sama koskee myös vaunun pituutta. Hurjastelu tai kannokossa rämpiminen eivät ole hänen juttunsa. Sen päätyyn rakennetaan painekyllästetystä puusta tasainen reuna, jota vasten perävaunu peruutetaan. Asia ei etene, jos vähäinen metsätyöaika kuluu suohon juuttuneen mönkijän irrottamiseen.” Salmisen korostama helppous tarkoittaa valmiiksi katsottuja ja tarpeen vaatiessa myös tasoiteltuja ajoväyliä palstan eri puolille. 24 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 24 25/06/15 15:59. ”En hae tästä mitään extreme-kokemuksia. ”Tasaisessa maastossa riittää, että kannot tasataan maan pinnan tasalle.” Teema: mönkijällä meTsään Esimerkiksi tuulenkaatojen korjuussa mönkijä on toimiva laite. Salminen käyttää mönkijää ensisijaisesti tiluksillaan liikkumiseen sekä työvälineiden ja tarvikkeiden, kuten taimien, kuljetukseen. Puustoa ei tarvitse poistaa: kapean sujakka mönkijä mahtuu puiden välistä, kunhan reitit on valmiiksi linjattu ja valmisteltu. Salminen on. Ajamisen helppous on ratkaisevaa, jos koneen pitää oikeasti tehostaa metsien hoitoa. Raivaa valmiit ajoreitit Kotipihassa mönkijä pysyy perävaunun kyydissä, mutta metsässä se tietysti on ajettava pois kärryiltä. Telojen myötä yhdistelmä pitenee siinä määrin, että perävaunun kuormatilan on oltava pituudeltaan yli kolmemetrinen. ”Olen tehnyt jokaiselle metsäpalstalleni metsätien varteen lastausrampin, jota myöten koneen saa peruutettua pois kärryiltä.” Lastausramppi tehdään muotoilemalla sepelistä ajoluiska
Tämä helpottaa esimerkiksi hirvijahteja merkittävästi.” Hän valmistelee ajolinjat myös taimikoihin suunnilleen kuudenkymmenen metrin välein. Jos perävaunu juut”en hae TäsTä MiTään exTReMe-kokeMuksia. ”Maastossa mönkijällä ei saa kuljettaa asetta, mutta rakennetulla ajoväylällä saa. Kahden metrin muokkaamatta ja istuttamatta jäävät kaistat eivät vähennä tulevan metsän kasvua, mutta helpottavat taimikonhoitoa varsinkin isoilla kuvioilla. Ne hän linjaa jo uudistamisvaiheessa. Kaukoohjain helpottaa vinssin käyttöä. ”Bensat ja eväät liikkuvat ongelmitta eri puolille palstaa aina sopivalle paikalle. Hän kavahtaa myös karkeasti kuvioituja renkaita. ”Mönkijä itsessään on niin kevyt, etteivät ketjut tai karkeat rengaskuviot sanottavasti lisää renkaiden pitoa. Tarvitaanko teloja. Tähän on vaikuttanut ainakin osin miehen metsästysharrastus. Muuten voi usko alkaa horjahdella monen hehtaarin taimikkoerämaassa.” Metsänhoidon kulkupelinä mönkijän edut korostuvat erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa istutustai taimikonhoitopalstalle saattaa olla kilometrien taival lähimmältä autotieltä. 25 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 25 25/06/15 15:59. Sillä voi myös vetää hankalassa paikassa olevia puita lähemmäs. Lisäksi Salminen on raivannut metsiinsä ajoreittejä, joita on tasattu osin kaivinkoneellakin. Ajon helppoutta korostava Salminen sanoo, ettei ole koskaan varustanut mönkijäänsä ketjuilla edes puunajossa. ”Se piristää mieltä ja palkitsee, kun saa kohtuullisin väliajoin yhden lohkon valmiiksi. Muutenhan tahtoo käydä niin, että toimistotyötä tekevä kaupunkilaismetsänomistaja väsähtää jo tarpoessaan työmaalle kaikkien kamppeiden kanssa.” Myös taimikonhoidon mielekkyys paranee, kun iso työmaa lohkotaan 60 metrin kaistoihin. ajaMisen helppous on RaTkaisevaa, jos koneen piTää oikeasTi TehosTaa MeTsien hoiToa.” ‹ Vinssillä saat juuttuneen mönkijän liikkeelle
Esimerkiksi taimikoiden päältä korjattavien ylispuiden korjuu voi olla hyvinkin edullista varsinkin, jos maa kantaa huonosti eikä kunnon talvikeliä ole ajon aikaan. ”Normaalitapauksissa puun lähikuljetus mönkijällä ei ole millään matematiikalla kannattavaa.” Mutta aina ei olla normaalitapauksissa, ja silloin myös kannattavuuslaskelmat saattavat heittää häränpyllyä. Tähän vaikuttanevat hänen suorittamansa kauppatieteelliset opinnot. Puuta erikoiskohteilta Salmisella on hydraulisella kuormaimella varustettu, puunajoon tarkoitettu kärry. Teloja käytettäessä ajoreitit on suunniteltava tavallista huolellisemmin, koska niillä varustettuna mönkijä ohjautuu normaalia huonommin. Teloja Salminen sen sijaan kehuu. Samoin lumen auraus helpottuu merkittävästi. ”Niistä on iso apu, jos pitää ajaa puuta hankalasta paikasta. Tämä tarkoittaa loivakaarisia ajolinjoja. Sovimme, että ajamme puut mönkijällä moton jäljiltä. Teema: mönkijällä meTsään tuu, ketjullakin varustettu pyörä sutii herkästi ja silloin varsinkin kuusien pintajuuret ovat vaarassa.” Puunajossa vetävä perävaunu on monin verroin tepsivämpi tapa parantaa maastokelpoisuutta. Ne helpottavat oman metsänsä hoitajan liikkumista monin tavoin. Ainakin kannot on syytä sahata maan tasalta poikki. Metsäkone olisi sotkenut koAjoreitit kannattaa suunnitella etukäteen ja tasoittaa. ”Meillä oli kerran juuri tällainen tilanne. 26 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 26 25/06/15 15:59. Toisin kuin monet mönkijöihin hurahtaneet, hän ei silti intoile puunkorjuusta mönkijällä. ”Lumikelillä telat ovat tietysti ehdottomat, ilman niitä mönkijä ei liiku hangessa.” Lisäksi telat parantavat ratkaisevasti koneen vetokykyä, kun pito paranee
Vähimmällä vaivalla pääsee, kun hankkii mönkijän, jonka huoltopalvelut toimivat lähiseudulla. Varsinkin kirjanpainaja-alueille nopeus on monesti valttia: mönkijämetsurin ei tarvitse jäädä odottelemaan, milloin ylityöllistetty ajokone ehtii palstalle. 27 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 27 25/06/15 15:59. Jos ojia on paljon, sillaksi riittää muutama poikkipuu ja niiden päälle tilanteen mukaan siirreltävä filmivanerilevy. Se helpottaa juuttuneen mönMuistilista mönkijän ostajalle . . Lisäksi monen metsänomistajan tiluksilla on pieniä ensiharvennuskuvioita tai parikymmentä kuutiota tukkia antavia siemenpuiden poistokohteita, joita kukaan ei pystykaupalla osta. Kaada puut lyhyeen kantoon sieltä, missä aiot ajaa mönkijällä. . Traktorimallin mönkijä on sopivin, jos palstalle tarkoitus on ajaa metsäja maanteitä pitkin. Kannattavuutta alkaa löytyä, kun huomioon otetaan säästyneen taimikon arvo.” Sama koskee tuulenkaatoja. Maastomallin mönkijällä voit ajaa vain metsässä. Kun niitä korjataan isoilla koneilla, joudutaan usein – vähän kärjistäen – kaatamaan viisi pystypuuta, että saadaan yksi tuulenkaato talteen. Vain huippunopeutta on rajoitettu. . Ojien yli voi tehdä kevyitä siltoja. Tätä järeämpi kone voi olla perusteltu, jos mönkijää käytetään kuormaimella varustetun perävaunun kanssa. . Myös ojitusalueilta pystyy kuljettamaan puuta kesäaikana. Isompaa moottoria voi harkita, jos mielit tosimielellä puunajoon. Kuormaketjut ovat paras keino kiinnittää mönkijä perävaunuun . Tuntemattomia Kaukoidän halpamerkkejä kannattaa välttää. Jos mönkijällä ajetaan vain omassa metsässä, kannattaa valita maastomalli. Telat parantavat vetovoimaa. ”noRMaaliTapauksissa puun lähikuljeTus Mönkijällä ei ole Millään MaTeMaTiikalla kannaTTavaa.” Puskulevy sopii esimerkiksi murskeen levittämiseen metsätielle. . . . Mitoita mönkijän kuljetukseen tarkoitettu perävaunu oikein. Telat pidentävät mönkijää. ko taimikon pilalle. Sylinteritilavuudeltaan 400-500 kuutiosenttimetrin moottorilla varustettu mönkijä riittää metsätalouden kuljetuksiin. Traktorimallin mönkijät vastaavat ominaisuuksiltaan maastomönkijöitä. . Hanki tai nikkaroi säilytyspaikat metsätyökaluille. Traktorimönkijällä voi liikkua myös yleisillä teillä. Valmistele ajoväylät metsäpalstallesi, myös taimikoihin. Lisävarusteiksi kannattaa hommata ainakin vinssi. Hanki vinssi Metsänomistajan tarpeisiin riittää yleensä sylinteritilavuudeltaan 400–500-kuutioinen mönkijä. Puskulevyn runko pikakiinnittyy mönkijän pohjaan ja sen korkeutta säädetään vinssillä
Erityisesti traktorimönkijän mittariin saattaa kertyä runsaasti vähennyskelvottomia kilometrejä marjatai sienireissuilta tai kylillä käynneistä. Satunnaista puun ajoa varten riittää käsin kuormattava tukkikärry. Syötä ostoskorissa kampanjakoodi kesa_15 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. Mönkijän hankkimisen kannattavuus on laskettava tapauskohtaisesti. Kotimaassa valmistetut mönkijäkuormaimet ovat laadukkaita. Ne pitää vähentää metsätalouskäytöstä. Hydraulikuormaimella varustetun perävaunun hankintaa voi harkita, jos puuta on tarkoitus ajaa satoja kuutiometrejä vuodessa. Perustele verottajalle Mönkijän kulut ja hankintameno ovat verovähennyskelpoisia vain metsätalouskäytön osalta. Myöskään omien polttopuiden kuljettaminen ei ole verovähennyskelpoista käyttöä. Tarjolla on myös malleja, joilla voi kuljettaa myös soraa tai lannoitteita. Mönkijöissä on melko tasainen pohja, mutta panssari antaa lisäsuojaa. Verovähennysmahdollisuus keventää merkittävästi hankintakuluja, kunhan metsäkäyttöä on riittävän paljon. Jokaiselle metsässä mönkijällä ajavalle tulee tilanteita, joissa vinssin voimasta on iso apu. 5€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 15€ Nyt 15€ Nyt 15€ Nyt 20€ Nyt 20€ Nyt 20€ Nyt 25€ Nyt 35€ Nyt 50€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 5€ Nyt 5€ Nyt 5€ Nyt 5€ Nyt 28 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 28 25/06/15 15:59. Mönkijän pohja kannattaa varustaa pohjapanssarilla. Lisäksi muovinen panssari luistaa paremmin kivien ja kantojen yli, jos pohja koskettaa niitä. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Aktiivisessa metsäkäytössä olevan mönkijän kuluista voi yleensä vähentää 80 prosenttia metsätalouden verotuksessa. Kesälukemista edullisesti Ihminen ja metsä Metsäpuiden erikoismuodot Suot ja suometsät Metsänhoitajana viidellä vuosikymmenellä Puun rakenne ja ominaisuudet Juurikkalan 500 mottia Taimikonhoito Metsä maisemassa Taajamametsät Metsieni kirja Projektipäällikkö Savotoilta ja uittopuroilta Sahaamaan Raivaamaan Uuden metsänomistajan kirja Eräkokki Metsämieli Suomalainen riistanhoito Moottorisaha Puutyöt Tarjoukset ovat voimassa 31.7.2015 asti verkkokaupassamme www.metsakustannus.fi. kijän irrottamista. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kuormaajissa pätee vanha viisaus: halvalla ei saa hyvää. Loppu lasketaan siviilikäytöksi. • Teema: mönkijällä meTsään Ennalta valmisteltu lastausramppi nopeuttaa mönkijän ajamista peräkärryltä alas. Peräkärryyn voi asentaa puomin ja erillisen vinssin, jolloin tukkikokoisetkin puut saa kyytiin. Verottajalle kannattaa laatia seikkaperäisen selvitys mönkijän metsätalouskäytöstä. Isojen puiden kuljetukseen on saatavilla myös juontopankkoja
5€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 15€ Nyt 15€ Nyt 15€ Nyt 20€ Nyt 20€ Nyt 20€ Nyt 25€ Nyt 35€ Nyt 50€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 5€ Nyt 5€ Nyt 5€ Nyt 5€ Nyt 3712_.indd 29 25/06/15 15:59. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Kesälukemista edullisesti Ihminen ja metsä Metsäpuiden erikoismuodot Suot ja suometsät Metsänhoitajana viidellä vuosikymmenellä Puun rakenne ja ominaisuudet Juurikkalan 500 mottia Taimikonhoito Metsä maisemassa Taajamametsät Metsieni kirja Projektipäällikkö Savotoilta ja uittopuroilta Sahaamaan Raivaamaan Uuden metsänomistajan kirja Eräkokki Metsämieli Suomalainen riistanhoito Moottorisaha Puutyöt Tarjoukset ovat voimassa 31.7.2015 asti verkkokaupassamme www.metsakustannus.fi. Syötä ostoskorissa kampanjakoodi kesa_15 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh
Reunoilla olevat penkit ovat puuta, joka on pyöristetty ja muotoiltu mukavaksi istua. Vaasan yliopistoon on tavoitteena saada puurakentamisen liiketoimintaprofessuuri. Hyvä, etteivät rakennusmääräykset estä paloaseman rakentamista puusta. Erityisesti jäämme katsomaan uutta varastorakennusta ja sen upeaa puukoristelua. 30 MAKASIINI 5 • 2015 30 MAKASIINI 5 • 2015 3732_.indd 30 26/06/15 15:12. Kantavat rakenteet ovat liimapuupalkkia – osa komeasti seinään pultattuna – sisäkattorakenteet kauniisti sommiteltua, puusta tehtyä liimalevyä. Tirolin maakuntia on Italiassa ja Itävallassa. Tulemme uuden paloaseman luo, jota jäämme kuvaamaan. Boorinpuutos vaivaa erityisesti Savon ja Karjalan reheviä alueita, joita aiemmin oli kaskettu pitkään. Kaikki kuvaamani uudet rakennukset on suunniteltu toimimaan ja kestämään mieluummin vuosisatoja kuin vuosikymmeniä. Kokemuksemme ovat hyviä. Boorinpuutos näkyy puissa monilatvaisuutena, latvusten kuolemisena tai koivuilla latvusten luutamaisuutena. Alkukesä meni myös meidän perheessä eri tavalla kuin olin kuvitellut. Suurin ovi on jämäkkä, puuta on käytetty koristeellisesti myös lujuuden lisäämiseen. Terassi on liitetty rakennukseen niin hienosti, että sen kuvittelee aina olleen siinä. Tämä on todellisuutta ja nykypäivää Tirolin eri maakunnissa. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Jälleen kerran metsänomistajan kannalta hieno hanke säätiöltä. Ruiskun suuttimeksi säätösuutin, jolloin tasainen levittäminen on helppoa. Hanketta rahoittaa Suomen Metsäsäätiö, joka saa varansa puukauppojen yhteydessä vapaaehtoisesti kerättävästä maksusta. Arkkitehtuurisesti kaunis, ympäristöön sopiva rakennus. Rakennusten suunnittelijoiden tehtävänä on selvästi ollut tuoda esiin puurakentamisen eri tekniikoita ja rakentaa toimivia, viihtyisiä tiloja. Toivottavasti puurakentamisen kehittäminen edistyy myös Suomessa. Itse olen tykästynyt erityisesti Italiassa olevaan Etelä-Tiroliin. Olisin halunnut viettää enemmän aikaa omissa metsissä. Erityisesti harmittaa, kun keväälle suunnittelemani boorilannoitteen levittäminen Liperissä olevalla tilalla siirtyi syksyyn. Arkipäiväiset työt veivät aikaa paljon enemmän kuin olin kuvitellut. En tiedä miten sellainen on saatu aikaiseksi. Herkkukaupassa rahapuu Kaikki kuvaamani uudet rakennukset on suunniteltu toimimaan ja kestämään mieluummin vuosisatoja kuin vuosikymmeniä. Olen taatusti rahoittamassa Metsäsäätiötä myös tulevien puukauppojen yhteydessä. Kimmo Brand t / C om.pi C Korjaamme ravinnehäiriön reppuruiskulla: Reppuruiskun säiliöön noin yksi kolmasosa nestemäistä Bortrac-lannoitetta ja kaksi kolmasosaa vettä. Meillä on taas toteutumassa yksi myönteinen liike asian hyväksi. On kiva istua herkkukaupan uudella terassilla ja syödä rauhassa leikelautasta, joka sisältää useita erilaisia lihaleikkeitä, juustoja, artisokkaa, kuivattuja tomaatteja ja muuta hyvää. Ympärillä näkyy eri-ikäisiä hienoja maalaisrakennuksia, joiden tekemiseen on käytetty paljon puuta. Penkkejä ei ole lakattu liukkaiksi, vaan niissä tuntuvat kädellä koskettaessa vuosilustot, eli kesäpuu. Kunnolliset latvukset palaavat parissa vuodessa ja taas kasvaa hyviä tukkipuita. Hienoa, että metsäkoulu on rakennuksineen nimensä veroinen. Iltapäivällä vierailemme metsäkoululla, jonka kaikki rakennukset ovat uudehkoja ja ne on rakennettu puusta. Lähdemme ajelemaan maalaisteitä
Sivu 36 tutkittua Kohta lasketaan kanalinnut Sivu 38 allakka Tee puuvarasto Sivu 39 PerintöMetsä Valtakirja tutuksi Sivu 40 kysy Pois Miksi saha ei käynnisty. OMA METSÄ Pikatesti Kuv a Sami Karppinen Metsänhoito 22 vinkkiä kesän töihin Sivu 32 PuukauPPakoulu Miten kauppa päätetään. Sivu 42 Sotilastakki raivaajalle Sivu 35 3733_.indd 31 26/06/15 15:15
4Tee kesäistutukset Kesäistutus sopii kuuselle ja koivulle, erityisesti koivulle. Samalla näkee, miten metsä voi: onko siellä hyönteistai hirvituhoja tai tuulenkaatoja. Kesälomalla aikaa voi riittää myös metsätöihin. Pienet taimet saavat hyvän alun, kun niiden ympäriltä poistaa heinät, vadelmat ja horsmat. Taimien pitää kuitenkin olla erityisesti kesäistutusta varten kasvatettuja. Varsinkin sellaiset paikat, joissa ei ole käynyt muutamaan vuoteen, kannattaa käydä tarkastamassa. Sateisen alkukesän jälkeen kannattaa kuitenkin pysytellä itseään matalammissa taimikoissa, sillä ampiaiset tekevät pesiään puiden oksille, jos maasta ei löydy kuivia koloja. 3Suuntaa taimikkoon Raivaussahalla tehtävä taimikonraivaus sopii monelle. Hellepäivät kannattaa viettää rannalla, metsänhoitotyöt sopivat parhaiten viileämmille päiville. Kesällä istutetut taimet lähtevät hyvin kasvuun lämpimässä maassa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KuvA TEppo hIRSTIö kesäistä metsänhoitovinkkiä 32 MAKASIINI 5 • 2015 32 MAKASIINI 5 • 2015 3734_.indd 32 26/06/15 15:17. Jos pesäpuun kaataa, saa ampiaiset peräänsä. Kuusentaimia voi istuttaa koko kesän, koivuntaimia juhannuksesta elokuun alkupuolelle. Kysyimme asiantuntijoilta vinkit lomapuuhiin, valitse niistä itsellesi sopivat. 2Huomioi sää Jos mahdollista, valitse keli niin, että työnteko on mukavaa. METSÄNHOITO 1Kiertele metsässä Omaan metsään kannattaa tutustua kunnolla. Kierros metsässä on kevyttä kesälomapuuhaa ja sopii melkein mille päivälle tahansa. Taimihuolto on kesällä tarkempaa kuin keväällä: taimia pitää kastella päivittäin siihen asti, kunnes ne istutetaan
13Tee kunnon eväät Monen ei tee mieli ruokaa lämpimänä päivänä. 8 Pukeudu oikein Pukeudu työn jakelin mukaan. Raivausja moottorisahan kanssa työskentelevä tarvitsee turvavarusteet, ja kaikkien metsässä liikkuvien kannattaa pukeutua pitkälahkeisiin housuihin ja korkeavartisiin saappaisiin tai maastokenkiin. Lämpimällä säällä kannattaa suosia vaaleita vaatteita. Metsätöissä energiankulutus voi kuitenkin melkein kaksinkertaistua tavalliseen toimistopäivään verrattuna. Loppupäivän voi viettää riippumatossa. Jos työmaalta ei sellaista löydy, voi harkita suuren päivänvarjon tai kevyen teltan ottamista mukaan. Tammen karsinta sopii keskija loppukesään. Näytä, miten metsiä hoidetaan ja mitä metsistä saadaan. Visakoivun karsinta-aika alkaa juhannukselta ja jatkuu heinäkuun loppuun. Veden lisäksi kannattaa juoda esimerkiksi kivennäisvettä, jotta elimistön suolatasapaino pysyy kunnossa. 7 Lähde liikkeelle aikaisin Kun metsätöihin lähtee viiden kuuden aikaan aamulla, saa työskennellä pitkään viileässä. Hattu suojaa myös korvia ja silmiä. Karsinta aloitetaan taimivaiheessa. Vihreän latvuksen osuus pitää olla koko ajan vähintään puolet puun pituudesta. 9Hakeudu varjoon Tauko kannattaa viettää varjoisassa paikassa. Alle 23 asteessa eivät paarmatkaan viihdy. 10 Panosta työvälineisiin Työ etenee ripeämmin ja rasittaa vähemmän, kun käytössä ovat oikeat työkalut. 6 Laita metsäautotie kuntoon Jos auton öljypohja jää kiinni ensimmäiseen kiveen ja pajunoksat raapivat auton kylkiä, on aika kunnostaa tie. Juoma jäähdyttää parhaiten, kun se on viileää, ei jääkylmää. Visakoivut pitää karsia vuosittain, mielellään tammetkin. Apua saa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksistä, metsäpalveluyrittäjiltä ja metsäyhtiöiltä. Visakoivut karsitaan vähitellen kolmesta kuuden metrin korkeuteen, tammet noin viiden metrin korkeuteen. 11Siirrä tietoa Ota jälkipolvi mukaan metsätöihin. Tauolla kannattaa myös vähentää vaatetusta. Sadesäällä mukaan on hyvä ottaa vaihtovaatteet. 5Karsi lehtipuut Oksien karsinnan tavoitteena on saada oksatonta tyvitukkia. 12Muista juoda Nyrkkisääntö on, että metsätöissä tulee juoda puoli litraa nestettä tunnissa. Tilaa niittokone, lanaus ja tarvittaessa lisää soraa tienpintaan. Jos ruisleipä tuntuu liian raskaalta, pakkaa kyl33 MAKASIINI 5 • 2015 33 MAKASIINI 5 • 2015 3734_.indd 33 26/06/15 15:17. Hyvät eväät sisältävät jotain suolaista sekä jotain kuituja jotain proteiinipitoista. Myös maitopohjaisia juomia kannattaa suosia, sillä niistä saa lihasten kaipaamaa proteiinia
Se on parempi vaihtoehto kuin pakottaa itsensä metsään tai jättää työt tekemättä. Jos sukulaiset viihtyvät yhtä aikaa samassa kesäpaikassa, pystyvät he todennäköisesti keskustelemaan myös perintöasioista. Viikossakin saa paljon aikaan, varsinkin jos työtä ei tarvitse tehdä yksin. Mustikka pitää viileän kosteasta säästä. Apuna on käytetty myös Metsäkustannuksen julkaisemia kirjoja Visakoivun kasvatus ja käyttö ja Jalopuumetsät. siellä kannattaa kuitenkin olla, jos sinne kerran lähtee. Artikkelia varten on haastateltu metsänomistaja Leena Juurikkala-Ketolaa, metsänomistaja Jarmo Sirolaa, MetsäPremium Oy:n perustajaa Pirjo Haviaa sekä Luken tutkijoita Jaana Luorasta ja Kauko Saloa. Samalla voidaan käydä läpi loppuvuoden metsänhoitotyöt ja puukaupat sekä arvioida, millaisia tuloja loppuvuodelta on odotettavissa. Laadukkaan kylmälaukun pohjalle pakattu jäätelö on puoliltapäivin sopivan pehmeää. Vähintään neljästä viiteen tuntia 34 MAKASIINI 5 • 2015 34 MAKASIINI 5 • 2015 3734_.indd 34 26/06/15 15:17. 14Helli nuorisoa jäätelöllä Jos jälkipolvi lähtee metsätöihin pitkin hampain, piristää jäätelö tunnelmaa. 17Älä ota paineita Jos ajatus loman vietosta metsätöissä ei innosta, myönnä se ja teetä työt ammattilaisella. Mustikan pääsato kypsyy tänä vuonna heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa. Se, miten kauan metsätöissä päivittäin viihtyy, riippuu mielialasta ja kunnosta. 18Puhu metsäasioista Jos sukupolvenvaihdos on mielessä, kannattaa se ottaa puheeksi. Yli kymmentä tuntia metsässä ei kannata kerralla olla. Yksi hemmottelutapa sopii yhdelle, toinen toiselle. Silloin on myös sopiva aika raivata ampiaispesien pelossa kesältä syksyyn siirtyneet varttuneet taimikot. Mukaan on hyvä pakata myös ensiapupakkaus ja kyytabletteja. Paljon riippuu kuitenkin heinäkuusta. Mustikan pölytys näyttää onnistuneen Eteläja Keski-Suomessa hyvin, joten tälle vuodelle ennakoidaan runsasta mustikkasatoa. Silloin tällöin metsänhoidolla ansaittujen tulojen on hyvä näkyäkin. 22Palkitse itsesi Valmiiksi saatu urakka on paras palkinto, mutta välillä itseään kannattaa myös hemmotella. 16Huolehdi itsestäsi Ota matkapuhelin mukaan ja pidä se koko ajan saatavilla. 19Kutsu perikunta koolle Kesä on hyvää aikaa tarkistaa, ovatko perikunnan tai metsäyhtymän asiat hoidossa: ovatko valtuutukset kunnossa, onko metsäasioita hoitavalle maksettu korvaukset. Jos aihe tuntuu vaikealta, voi avuksi pyytää puolueettoman asiantuntijan. 21Säästä pari lomapäivää syksyyn Taimikonraivaus on mukavampaa lokakuussa, kun lehtipuiden lehdet alkavat tippua eivätkä hirvikärpäset enää häiritse. METSÄNHOITO Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi mälaukkuun hedelmiä, kasviksia, viiliä, jogurttia ja juustoa. 20Mene mustikkaan Metsästä voi nauttia myös marjassa. 15Rehki sopivasti Yksi viihtyy metsässä viikon, toinen koko kesäloman. Parin viikon hellejakso ei ole kohtalokas, mutta kuumuus ja kuivuus alentavat sadon määrää. Osta jotain herkullista tai varaa ulkomaan matka
”Tavaraa on tarjolla hyvin. Takin neljä taskua ovat tilavat ja vedenpitävät. Budjettiystävällinen vaihtoehto on navigoida internetiin. Kaikki saumat on teipattu. Saksalaisversio 99 euroa ja saman sarjan housut 49 euroa. Brittiarmeijan kalvotakki maksoi 49 euroa. Arvaukseni mukaan siviilimarkkinoille tehdyn, laadultaan vastaavan takin hintaan voisi miltei lisätä nollan perään. Hihoissa on reilut, vetoketjulliset tuuletusaukot. ‹ Kypärä mahtuu hyvin hupun alle. Tosin samoilta nettisivustoilta löytyy lukuisia gore-tex-housuja. Yleisimmin tarjolla on Saksan Bundeswehrin gore-tex-asuja. Lujaa tekoa Materiaali on sormituntumalla arvioiden erittäin lujaa. Päädyin verkkokauppa Supernovan sivuilta löytyneeseen ranskalaistakkiin, lähinnä sen reilun mitoituksen vuoksi. Ranskalaistakissa oli väljä mitoitus, joten valjaat mahtuivat takin alle. Käytettyjä kalvohousuja saa parilla kympillä, joten samalla postikululla voi ostaa parit kolmet, niin rikkoutuneiden tilalle on vaihtaa varaosaa. Kaikki käyttämättömiä. Esimerkiksi Husqvarnan gore-tex-työpuseron hinta on suolainen, liki 400 euroa. Kalvo on keskimmäisessä kerroksessa, mikä suojaa sitä kulumiselta ja likaantumiselta. Hihoissa on reilut tuuletusaukot. Nettikaupan hinnan, 69 euroa, päälle tuli toimituskuluja 15 euroa, joten hinta kohosi 84 euroon. Venäjän uhittelu ei ole sulkenut rättivarastojen ovia. Kireä taloustilanne ja säästöpaineet pakottavat armeijat purkamaan varastojaan.” Palaamme asiaan syksyllä ja kerromme, miten takki suoriutui käytännön metsätöissä. 35 MAKASIINI 5 • 2015 3720_.indd 35 25/06/15 14:55. Surffailin nettikaupoissa löytääkseni sadetta ja viimaa sietävän takin metsätöihin. Takki mahtuu ongelmitta raivaussahan valjaiden päälle, joten räntäsade ei ensi marraskuun raivauksia haittaa. Ranskalaistakin hinta oli 69 euroa. Korkea kaulus suojaa kaulaa ja niskaa viimalta. Metsätarviketai eräkaupoista hankittuna kalvokamppeissa on aina yksi ikävä puoli – hinta. Tämä on odotettua, kun muistaa kamppeen alkuperäisen käyttötarkoituksen. Ainoa puute on, ettei takkia voi täydentää samanmallisilla housuilla. Lisäksi löytyi brittien ja Ranskan sotavoimien käyttämättömiä tai ”uudenveroisia” kalvotamineita. Tilava huppu on pakattu kauluksen sisään. Supernova-kauppias Marko Niinimäki kertoo, että länsimaiden armeijat poistavat varusteitaan edelleen. Myös käytettyjä on myynnissä, mutta armeijakäytön ja pesuloiden jäljiltä kalvojen toimivuus on epävarmaa. Kangas on kolmikerroksista. Lukuisat nettikaupat tarjoavat eri maiden armeijoiden poistamia pukineita ja tarvikkeita sopuhintaan. Gore-texiä sopuhintaan sotaväen tavaraa myyvistä nettikaupoista saa lujatekoisen ja säänkestävän takin edullisesti. pikatesti Ranskalaistakissa oli väljä mitoitus, joten valjaat mahtuivat takin alle. TeksTi Mikko Riikilä kuvaT saMi kaRppinen Kun syksy taas saa ja kelit käyvät koleiksi, tuovat gore-texillä tai vastaavalla vedenpitävällä ja hengittävällä kalvomateriaalilla varustetut kamppeet elämisen laatua metsätöihin
Puukauppa päättyy, kun loppumittaus hyväksytään. Mittaus tulee hyväksytyksi, jos myyjä ei määräajassa ilmaise tyytymättömyyttään tulokseen. Mittauksen pelisäännöt on määritelty laissa, muilta osin toimitaan kauppasopimuksen mukaan. Yleensä kauppasumma tilitetään myyjälle 1–2 kuukauden kuluttua mittausasiakirjan laatimisen jälkeen. PuukauPPakoulu 5/8 36 MAKASIINI 5 • 2015 3716_.indd 36 25/06/15 14:58. Hiljainen hyväksyntä Puumäärät vahvistuvat, kun metsänomistaja hyväksyy mittaustodistuksen. Lisäksi mittausasiakirjasta on puutavaran mittauslain mukaan käytävä ilmi muun muassa puun myyjä ja ostaja, mittauksen kohteen yksilöivät tiedot, mittausmenetelmä ja mittaaja sekä mittauskustannusten maksaja. Mittaustodistus on toimitettava viipymättä hakkuun jälkeen. Siinä on yhteenveto hakkuukertymästä puutavaralajeittain. Puukaupan hakkuukertymä puutavaralajeittain selviää mittaustodistuksesta. Paljonko on pinossa. Tämän jälkeen ostaja toimittaa myyjälle mittausasiakirjan, tutummin mittaustodistuksen. Tällaista ei pidä hyväksyä. Puukauppamaksujen aikataulu on osapuolten sovittavissa. Maksuvaikeuksista kärsivät ostajat saattavat lykätä mittaustodistuksen toimittamista, koska puukaupan loppumaksun ajankohta määräytyy todistuksen päiväyksen mukaan. TeksTi ja kuva Mikko Riikilä Puukaupan loppumittaus tehdään, kun kaikki kauppasopimuksessa määritellyt kuviot on korjattu. Näin viivyttely pidentäisi maksuaikaa
”Välimittauksistakin on saatava kaikki mittauslain edellyttämät tiedot. Yleensä tukin vähimmäismäärä on 3–5 kuutiota, kuitupuulla 5–10 kuution erät voidaan yhdistellä isompiin puutavaraeriin. Siis yhteensä 21 vuorokautta postittamisesta. PuutaVaraLajisiirrot: korjuussa kertyneiden määrältään vähäisten puutavaralajien yhdistäminen. 37 MAKASIINI 5 • 2015 3716_.indd 37 25/06/15 14:58. Jos hakkuu tehdään useassa vaiheessa, ostaja toimittaa myyjälle välimittaustodistukset. Tätä varten ostajat usein hinnoittelevat puukauppakirjassa energiapuun, vaikka sitä ei hakkuussa ole tarkoitus tehdä. Rintala kehottaa tarkastamaan, määritelläänkö puutavaralajisiirtymät sopimuksessa varastoittain vai kauppakohtaisesti. Yli tilan rajan vahingossa ulottuneisiin hakkuisiin ei sovelleta puukauppasopimuksen ehtoja, koska vahinko kohdistuu kolmanteen osapuoleen. Metsä Groupin puukauppasopimuksen ehdoissa todetaan: ”Muuta kuin mittaustulosta koskevat vaatimukset perusteluineen osapuolten on esitettävä viipymättä ja lopulliset korvausvaatimukset ennen seuraavan heinäkuun 1. Valitusaika alkaa heti, jos ostaja antaa mittaustodistuksen myyjälle käteen. Kun jotain havupuutavaralajia kertyy vähän, se yhdistetään toiseen havupuulajiin. vaihtelevat yhtiökohtaisesti. Pienet erät voi yhdistää Puukauppamaksun perusteena käytetään hakkuukoneen mittalaitteen antamaa tulosta. ”Siirtymät voivat aiheuttaa vähäistä suuremman menetyksen, jos vähimmäispuumäärien perusteena on varastokohtaisuus”, Rintala toteaa. Pelisäännöt vaihtelevat yhtiöittäin. kannattaisi lukea ennen kaupan allekirjoittamista. Tyytymättömyys on ilmaistava 14 vuorokaudessa välimittaustodistuksen saamisesta tai 21 vuorokautta sen lähettämisestä. PuukauPan yLeiset soPiMusehdot: Metsänhakkuusopimuksen (pystykauppasopimus) liitteenä pienellä tekstillä olevat ehdot. Energiapuun osalta vaatimukset on esitettävä viipymättä energiapuun korjuun päätyttyä.” MTK:n metsälakimies tommi siivonen korostaa, että kyse on sopimusasiasta, johon metsänomistaja voi ennen hakkuusopimuksen allekirjoittamista pyrkiä neuvottelemaan toisenlaisen menettelytavan. Esimerkiksi muutama mäntytukkipölkky siirretään mäntykuituun ja myyjä saa niistä mäntykuidun hinnan. alan slangilla ”mittis”. Ostajalla on sen sijaan oikeus yhdistellä pieniä puutavaraeriä toisiinsa. päivää.” Stora Enson puukauppasopimuksen ehdoissa taas todetaan: ”…korvausvaatimustensa perusteet sopimusosapuolten on esitettävä viimeistään loppumittaustodistuksen allekirjoituksen yhteydessä ja lopullinen korvausvaatimus ennen korjuun päättymistä seuraavan kesäkuun loppua.” Ja UPM:n sopimuksessa asia muotoillaan: ”Tästä sopimuksesta johtuvat lopulliset korvausvaatimukset sopimuspuolten on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa saatuaan tiedon loppumittausasiakirjan sisällöstä. ehdot vaihtelevat yhtiöittäin. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi talvikorjuussa, kun vaurioiden määrää ei paksun lumen vuoksi pystytä toteamaan.” Metsä Groupin metsäosastolta vakuutetaan, että vahingot korvataan määräajoista riippumatta, jos ne ovat korjuussa syntyneet. Mahdollisista korjuuvaurioista voi vaatia korvausta puukaupan yleisten sopimusehtojen mukaan. Tienvarsien leimikoilla varastoja voi olla useita. Loppumittauksessa tehdään yhteenveto koko kaupan kohteena olevasta puumäärästä. Jos todistus tulee postitse tai sähköpostilla, lasketaan ensin seitsemän vuorokauden aika, jonka kuluessa myyjä saa tiedon ja sen jälkeen 14 vuorokautta. Mittaustodistus: loppumittauksessa laadittava asiakirja. Jatkossa pureudutaan seuraaviin aiheisiin: Makasiini 6: Puukaupan juridiikka Makasiini 7: Puutavaran mittaus Makasiini 8: erimielisyyksien ratkominen Sanasto LoPPuMittaus: puukaupan päättävä mittaus, jossa todetaan aiemmin mittaamatta olleet puut ja tehdään yhteenveto puukaupassa kertyneistä puumääristä puutavaralajeittain. Ehdot vaihtelevat ostajittain. Tähän myyjällä on 14 vuorokautta aikaa. Virhe on ostajayhtiön ja korjuuyrittäjän välinen asia”, Rintala kertoo. Jos pieniä eriä on useita ja ne yhdistämisen jälkeenkin jäävät pieneriksi, ne kaikki voidaan niputtaa energiapuuksi. ”Raakit saa käyttää kuitupuuna, mutta niistä on maksettava tukin hinta, jos hakkuukone on ne tukkeina tehnyt. Lehtipuilla on sama käytäntö. Sähköpostilla epämääräisesti ilmoitetut mottimäärät eivät riitä. ”Myyjä voi myös sisällyttää mittausasiakirjaan varauman, että korjuuvaurioiden määrä ja perusteet esitetään myöhemmin. Valitusoikeus siirtyy loppumittaukseen, jos välimittauksista ei ole toimitettu mittauslain mukaisia tietoja”, kenttäpäällikkö Pauli rintala MTK:n metsälinjalta toteaa. Metsälehti Makasiinin Puukauppakoulu jatkuu koko vuoden. Tieto korjuuvaurioista kesään mennessä Mittaustodistuksen hyväksymisen jälkeen myyjä ei enää voi vaatia oikaisua mittaustulokseen. Tästä seuraa, että ostajayhtiö ei hakkuun jälkeen voi vähentää vajaalaatuisten tukkien – raakkien – arvoa metsänomistajalle tilitettävästä puukauppasummasta, vaikka raakit olisikin ajettu kuitupuukasaan. VäLiMittaus: kun puukaupassa sovittuja kuvioita korjataan eri aikoina, esimerkiksi talvella ja kesällä, tehdään jokaisen vaiheen päätyttyä välimittaus. Loppumittauksen perusteella voi kuitenkin valittaa vain edellisen välimittauksen jälkeen korjatun puumäärän mittaustuloksesta
Tuona aikana kolmioilta ilmoitetut tulokset ennättävät mukaan maaja metsätalousministeriön metsästysasetusvalmisteluun. Paperi muovia ekologisempaa valkoselkätikkakanta on viimeisten 20 vuoden aikana moninkertaistunut elinympäristöjen hoidon ja suojelun ansiosta, eikä lintu ole enää äärimmäisen uhanalainen. Linjalaskenta kuopattiin senikäisenä vanhuuteen. Myös laskijoiden into alkoi hiipua 25 vuoden tahkoamisen jälkeen. 1980-luvun lopulla Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa keksittiin geometria avuksi. uusien vertailumittausten perusteella luonnonvarakeskus aikookin muuttaa funktiota, jotta lasketut tyvitilavuudet pienenisivät. Tikkakannan kasvuvauhti näyttäisi myös jatkuvan positiivisena. Muutos tietää päivityksiä valtaosaan suomalaisia hakkuukoneita sekä hakkuukonemittauksen tarkastuksessa käytettäviä mittauslaitteita. ”Tästä saamme kiittää myös talousmetsissä tehtäviä käytännön toimenpiteitä, kuten lehtipuiden suosimista havupuiden ohella”, Metsähallituksen suojelubiologi Pekka Heikkilä toteaa. Pelkästään paperipakkausten hiilijalanjälki on 50–70 prosenttia muovipakkauksia pienempi. eu-parlamentti on asettanut tavoitteeksi vähentää muovipussien vuosittaista kulutusta nykyisestä 200:sta muovipussista 90 muovipussiin henkeä kohti vuoteen 2019 mennessä. Lehtipuut auttoivat valkoselkätikkaa Männyn tyvipölkkyjen tilavuuden määrittämiseen motoissa käytettävä tyvifunktio antaa liian suuria tilavuuksia. Määräys laskennan muutoksesta saadaan loppuvuonna. Kylmä on koetellut ja hyönteisiä on heikosti. Laskentarivistössä on kolme laskijaa, kolmas kameran takana. Laskijat kohta LiikkeeLLä Juvalaiset riistakolmionkiertäjät Petri Vartiainen ja Eero Penttinen tuumaustauolla. Syntyi riistakolmiolaskentajärjestelmä, jossa vapaaehtoiset metsästäjät kiertävät vuosittain perustamansa vakiokolmiot. Pientä ikääntymistä on kolmioissakin ollut aistittavissa. valkoselkätikan suojelua kehitettiin Metsähallituksen, syken, uPM:n ja WWF:n yhteishankkeessa. Metsäkanalintuja on laskettu suomessa jo yli 50 vuotta. Tyvipölkkyjen mitat väärin 38 MAKASIINI 5 • 2015 3723_.indd 38 25/06/15 15:01. Voidaan surutta sanoa, että Suomessa niin metsät kuin metsien riistakin tunnetaan tarkimmin maailmassa. Paperi on muovia selvästi ekologisempi pakkausmateriaali. Maastossa kulki laskijan suunnittelema kymmenien kilometrien reitti, jonka hän käveli vuosittain ja kirjasi ylös näkemänsä metsot, teeret, pyyt ja riekot. Onneksi edes metsämarjat ovat kukkineet kauniisti. Laiha sato luvassa Kolmiolaskentajärjestelmä on ollut käytössä 27 vuotta. Kesäisin lasketaan metsäkanalinnut, talvisin nisäkkäiden lumijäljet. Hiipumisen hillitsemiseksi riistantutkijat ovat päivittäneet menetelmää viime aikoina aktiivisesti. Koko maan mittakaavaan yleistetyt tulokset antoivat helposti liian hyvän kuvan kanalintukannoista, sillä reitit halkoivat parhaita kanalintumaita. Tänä kesänä kanalinnut lasketaan 25.7.–5.8. Aika ajoi menetelmän ohi. Ennen juhannusta kanalintusato näyttäisi jäävän laihanlaiseksi. TUTKITTUA TeksTi ja kuva jere Malinen MaaMMe metsäkanalinnut summattiin vuosikymmenien ajan linjalaskennoin. Kolmiolaskenta on monipuolistunut vuosien varrella. Vuosien varrella on perustettu lähes 1 500 kolmiota, joista puolet on seurannassa. Ajankohtaisin tieto löytyy havaintosivuilta riistakolmiot.fi. 12 kilometrin tasasivuista kolmiota on huomattavasti vaikeampi sijoittaa maastoon pelkästään parhaille riistamaille. Laskentatulosten perusteella päätetään kanalintujen metsästysajoista ja -rajoituksista. ruotsin ympäristötutkimusinstituutti ivl vertasi paperin ja muovin ympäristövaikutuksia koko niiden elinkaaren ajalta. Järjestelmä on ollut vuodesta 2014 lähtien sähköinen
Mitä rakennukseen kuluu rahaa, on sekin jäänyt näkymään, eikä ole kulunut turhuuksien turuilla. Omilla käsillä tekeminen hivelee sielua. Metsätalouden rakennuksen kulut tietysti vähennetään metsätuloista. Lahovikaisia ei rakennukselle kannata tuoda: Oma työ on sen verran arvokasta, että kun rakentaa, kannattaa rakentaa asiallisista materiaaleista. Samoin metsää varten hankittu iso ja pieni kalusto ruostuu ilman suojaa. Toukanreikäisestä saa telinetarpeita, tukilautoja ja takaseinään verhoilulautoja. PieTuuli on näinä aikoina kaatanut puita ihan yhtenään. Kantavaan runkoon kelpaa värivikainen tolppa, se ei lujuutta heikennä. Omaan käyttöön tehtävässä varastorakennuksessa eivät pienet sahatavaran viat haittaa. Kun en voi siirtää metsää Ruotsiin tai Panaman lipun alle, sijoitan metsärahaa takaisin metsätalouteen, enkä siltä osin maksa veroa latin latia. Hakekasoissa näkeekin isoja runkoja, joista metsänomistaja on saanut tiliä kympin verran kuutiolta. Klapejahan pitää tehdä katon alle useammaksi vuodeksi – eihän sitä tiedä, vaikka ensi vuonna ei pääsisikään polttopuusavotalle. Jos itsellä on kalustoa ja työvoimaa, sahaus onnistuu hyvinkin helposti. Monella kylällä on sirkkelisahuri, joka pystyy noutamaan tuulikaatotukit tien poskesta, sahaamaan ne ja palauttamaan valmiin sahatavaran tilaajalle. Lahot lankut ovat myös iso tapaturmariski. metsän aarteita keräillä. Ettei ainakaan koko elämä ole haaskaantunut jonninjoutavaan lojumiseen ja ajantappamiseen. Se, minkä kokoisen pytingin voi pystyttää, kannattaa tutkia paikkakunnan rakennusjärjestyksestä. Byrokratia maksaa mansikoita, vaikka harvoin historiassa ovat metsäsuulit romahtaneet. Lähes kolmasosa rakennuksen hinnasta tulee takaisin verosäästönä. Luonnonväärät voisi ottaa talteen, jos olisi katonalustaa, samoin hienot taidekannot ja tyvilumpit veistosaihioiksi. Naapuria on tietysti kuuleminen, vaikka rakentaisit sadan hehtaarin palstasi keskelle. Pientä henkistä ja fyysistä kuormitusta rakennustyömaalla kertyy, mutta mielihyvä korvaa kaiken. Mukava on myös ajatella, että on saanut jotakin näkyvää aikaan. Toukanreikää ja sinistymää ilmaantuu tukkeihin näin kesäaikaan muutamassa viikossa, jolloin ne siirtyvät kuitupuun tai energiapuun arvoisiksi. Vaan juuri mikään pikku metsäpisnes ei onnistu taivasalla. Samalla metsäpalstan pääoma-arvo nousee, kun siellä on rakennus. Metsässä on ansaintamahdollisuuksia roppakaupalla, myös omaksi iloksi voi Puuvarastosta pitkä ilo Rakenna varasto kaluston suojaksi tulevia pisneksiä varten omaksi iloksesi 39 MAKASIINI 5 • 2015 3713_.indd 39 25/06/15 15:02. Tuulikaatojen korjuussa pitää ajourilta kaataa terveitä puita ja poistaa yksin jääneet kaatumisvaarassa olevat rungot, joten priimaakin sahattavaa erään aina päätyy. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Moni komea riukukasa tai erikoislankkutapuli on mädäntynyt sateessa. Yksi varasto kannattaa tehdä tulevia tuulikaatolautoja varten. Tuulikki S iR O lA net kylmät varastot yleensä voi tehdä omalla luvalla, hieman isompiin vaaditaan pelkkä rakennushankeilmoitus. Ja illalla, silloin koittaa aito väsymys ja makea uni. Hyvällä tuurilla on voinut saada isommat tuulikaatoerät myytyä pystykaupalla metsäyhtiölle, mutta pienemmistä eristä valtaosa jää lojumaan metsään omistajan vaivoiksi. Rakentaminen on monella tavalla lystiä. Työ totta kai hiukan maksaa, mutta raaka-aineelle ei voi ajatella kovin isoa hintaa. Jos rakentaa isommin, pitää hankkia rakennuslupa, piirustukset, rakennustyön valvoja, vastaava mestari yms
Mies on hoitanut vaimonsa metsäasiat ja siinä sivussa myös vaimonsa puunmyynnit. Mitä tapahtui. Laillisen omistajan nimi on lainhuutotodistuksessa. Siinä touhussa kaadetaan 10 kuutiota mäntytukkia ja 15 kuutiota mäntykuitua, joita Seppo sitten kaupittelee eteenpäin. Sanni olisi tällöin antanut niin sanotun hiljaisen hyväksynnän . Seppo oli kyllä maininnut crossiradasta, mutta ei Sanni osannut ajatella, että sieltä näin paljon puita kaadettaisiin. Puolisoiden avio-oikeus tulee tarkasteltavaksi vasta kuolemaa tai avioeroa seuraavassa osituksessa. Jos toimit toisen puolesta tai hoidat yhteisiä metsäasioita, pidä huolta, että valtakirjat ovat kunnossa. Niinpä Seppo ajattelee, että metsä on nyt yhteinen, aviopuolisoita kun ovat. Voitaisiin väittää, että Sanni on antanut Sepolle valtuudet tehdä crossirata, koska ei ole puuttunut asiaan. ”Eikä siinä ole valtakirjoja kyselty.” Niin on ollut kylillä tapana toimia. Sanni ei puuttunut asiaan, ennen kuin huomasi mustikkareissullaan puupinot tien varressa. Pelkät puheet eivät metsäasioiden hoitamiseen yleensä riitä. Nykyisin puunostajat pääsääntöisesti tarkistavat omistajuuden ja edellyttävät kirjallista valtakirjaa, jos myyjänä on muu kuin omistaja. Niinpä esimerkiksi avoin asianajovaltakirja ei sovi metsätalouden toimenpiteiden hoitamiseen. Sanni saa lahjaksi vanhemmiltaan metsätilan. Ensinnäkin metsä ei ole yhteinen, vaan Sanni on lahjan saajana ainut omistaja. Sepolla ei myöskään ole oikeutta myydä puita ilman Sannilta saatua valtuutusta. Tavaksi muodostunutta, osapuolten hyväksymää käytäntöä voidaan pitää niin sanottuna sallimisperusteisena valtuutuksena . Sannin ja Sepon kannattaa nyt perehtyä puukaupan ja valtakirjan tekemiseen. Kiinteistön laillisella omistajalla on oikeus tehdä sitä koskevia päätöksiä, jollei hän ole valtuuttanut ketään toista asioita puolestaan hoitamaan tai jollei hallintaoikeutta ole erotettu omistusoikeudesta. Hiljaisesta hyväksynnästä meteli Sanni ja Seppo ovat nuori aviopari. Seppo innostuu kavereiden kanssa tekemään metsään crossirataa. Hiljaisen hyväksynnän katsominen valtuutukseksi edellyttää, että omistaja on ollut ennalta tietoinen, mitä tulee tapahtumaan. Se toimii, kun voidaan osoittaa, että metsän oikea omistaja on muodostuneen käytännön hyväksynyt. Tällaisen asian toteen näyttäminen on vaikeaa. Muuten ei kunnian kukko laula. PERINTÖMETSÄ Ainahan tuo mies on minun puuni myynyt”, toteaa moni metsää omistava nainen. Valtakirjassa kannattaa harkiten kuvata, mistä asioista asiamies saa omistajien puolesta päättää, mitä asiakirjoja hän saa allekirjoittaa ja annetaanko hänelle oikeuksia myös varojen käyttöön ja maksujen vastaanottamiseen. Lahjakirjassa ei ole suljettu pois puolison avio-oikeutta. Oikeus siirtää valtakirja kolmannelle voi olla tarpeellista erityisesti silloin, jos halutaan tehdä puukauppaa tai muita sopimuksia esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen tai metsäpalveluyritykTarviTaanko valtakirja. TeksTi Pirjo Havia ”ValTakIRjaSSa kaNNaTTaa haRkITEN kuVaTa, MISTÄ aSIoISTa aSIaMIES Saa oMISTajIEN PuolESTa PÄÄTTÄÄ.” 40 MAKASIINI 5 • 2015 3690_.indd 40 25/06/15 15:06. Miehen pitäisi kuitenkin jokaisella myyntikerralla varmistaa, että vaimo kyseisen puunmyyntiaikeen hyväksyy. Yksilöi valtakirjan sisältö Hyvä valtakirja on selkeä niin asioiden kuin henkilöiden osalta
Erimielisyyksien välttämiseksi on hyvä ennalta sopia kirjallisesti valtuutetulle maksettavasta palkkiosta ja kulukorvauksista. Seppo Saarnella on oikeus puo-. Suullinen valtuutus voidaan perua suullisesti ja kirjallinen kirjallisesti tai vaatimalla valtakirjan palauttamista. Lähtökohtaisesti valtuutetulla on aina oikeus palkkioon. Jos asiamies ylittää toimivaltansa tai muuten käyttää hänelle suotua toimivaltaa väärin, valtuuttajalla on oikeus nostaa kanne valtuutettua vastaan ja vaatia vahingonkorvausta. Todistajien allekirjoitukset eivät ole välttämättömiä, vaikka todistajia usein käytetäänkin. 41 MAKASIINI 5 • 2015 3690_.indd 41 25/06/15 15:06. Valtuutan Seppo Saarnen ohjaamaan puukauppamaksut tililleni FI12 34567 8900 12. Hyvässä valtakirjassa on: o valtuutetun nimi ja syntymäaika tai henkilötunnus Kauppakaari (31.12.1734/3 ), 18 Luku, 1 § Jos joku toisen pyynnöstä suostuu asioitsemaan ja toimittamaan jotakin hänen puolestansa niin ottakoon siihen valtakirjan ja pitäköön sitten siitä huolen; tehköön myös tilin ja selvän siitä, mitä haltuunsa saapi. Valtakirjan allekirjoitukseksi riittää omistajan tai, jos omistajia on useita, kaikkien omistajien allekirjoitukset. Toisen asiamiehenä toimimisesta säädetään kauppakaaren 18. luvussa. Tällöin se on voimassa, kunnes valtuuttaja sen peruu tai kunnes tarkasti yksilöity tehtävä on suoritettu. kiinteistöltä Saarnentila 286 -?220 -?14-?1 hakattua, välivarastossa olevaa puuta enintään 30 m3 sekä solmimaan puukauppasopimuksen metsikkökuvion 13 harvennushakkuusta. Valtakirjan voi peruuttaa Valtakirjoihin ei monesti merkitä voimassaolon määräaikaa. Valtuutuksen perumiseen riittää yleensä samanlainen menettely, jolla valtuutus on annettu. Kouvolassa 30.6.2015 Sanni Saarni Sanni Saarni synt. Kauppakaari on lähes 300 vuotta vanha laki, joten sen osin vanhahtavat sanonnat saattavat kuulostaa hassuilta, mutta se ei suinkaan pienennä lain painoarvoa. Pirjo Havia 5.6.2015 Valtakirjamalli Sannin ja Sepon tilanteeseen: VALTAKIRJA Valtuutan Seppo Saarnen (synt. Tämä valtuutus on voimassa 31.12.2015 saakka. luvun mukaan valtuuttajalle tili toimistaan. Toki puolisoiden välillä asia lienee helppo suullisesti sopia. Jos yksikin yhteisomistuksen osakkaista peruu antamansa valtuutuksen, lakkaa valtuutus olemasta voimassa. lestani valtuuttaa valitsemansa metsänhoitoyhdistys tai metsäpalveluyrittäjä hoitamaan edellä mainittuja puukauppoja. Henkilön, joka valtakirjalla hoitaa asioita toisen puolesta, on tehtävä kauppakaaren 18. Jos siitä ei ole sopimusta tehty, taikka he eivät siitä sovi, niin ratkaiskoon Oikeus. Kauppakaari (31.12.1734/3 ), 18 Luku, 5 § Asiamies saakoon kohtuullisen palkan vaivastansa sekä korvauksen toisen asioihin oikeutta myöten menneistä kuluistansa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtakirjan saajan tulee raportoida tekemisistään ja tehtävään liittyvästä maksuliikenteestä valtakirjan antajalle. 2.2.1995 sen avustamana. Perikunnan ja metsäyhtymän antama valtakirja on pätevä vain, kun jokainen osakas on sen itse tai asiamiehensä välityksellä allekirjoittanut. 1.1.1995) myymään omistamaltani, Kouvolassa sijaitsevalta metsä-
Käsittelyssä on otettava huomioon työturvallisuus ja merkittävä ruiskutettu alue varoitustauluilla. Voiko sen vaikutusta tehostaa glyfosaatilla. Tällöin uusi metsä voidaan istuttaa joitakin kuukausia käsittelyn jälkeen tai seuraavana vuonna. Kantojen käsittely glyfosaatilla heti hakkuun jälkeen tappaa emopuiden juuret ja ainakin vähentää vesomista. Vai onko parempi odottaa hakkuuta ja käsitellä sitten kannot. Kuolinprosessin aikana juurisilmuista syntyvät vesat kuolevat hakkaamattoman metsän varjostukseen. Koneet Leo Saastamoinen Metsätalousinsinööri, agrologi ja pienkoneiden asiantuntija. Toinen mahdollisuus on antaa vesakon syntyä ja käsitellä se kesäaikaan lehvästöruiskutuksella. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Kaulaaminen vai kantokäsittely. Tauluissa tulee mainita se, ettei alueelta sovi kerätä marjoja tai sieniä käsittelyvuonna. Viime Metsälehti Makasiinissa oli hyödyllistä tietoa haavan vesojen torjumisesta. Mikäli hakkuu on jo ensi tai seuraavana talvena, konsteja on vähemmän. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Kaulaaminen tässä vaiheessa taitaa vain pahentaa vesakon syntymistä. Kaulaamisessa haavoista poistetaan kuori ja kuoren alla juuristolle ravintoa kuljettava nilakerros. Suunnitelmissa on hakkuu jo ensi tai seuraavana talvena. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. 42 MAKASIINI 5 • 2015 42 MAKASIINI 5 • 2015 3719_.indd 42 25/06/15 15:07. Parhaat tavat estää tiheän haapavesakon syntyminen hakkuun jälkeen ovat puiden kaulaaminen tai taskutus 3–4 vuotta ennen metsikön päätehakkuuta. Hakkuun jälkeen juurivesoja syntyy joka tapauksessa. Taskutuksessa runkoon lyödään vesurilla tai kirveellä alaviistoon lovia, joihin ruiskutetaan tai penslataan 30–40 prosentin vahvuista glyfosaattia. Molemmat tavat johtavat juurten hitaaseen tai nopeampaan kuolemaan. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Kesänaikainen lehvästön glyfosaattikäsittely tappaa heinän ja ruohon ohella kaikki lehtipuut ja vaurioittaa myös puutumattomia havupuita. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Luonnonvarakeskuksen professori. KARI MIELIKÄINEN KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen
Jos ihminen on herkkä jollekin myrkyn aineksista, vaarana on allerginen shokki (anafylaktinen reaktio), mikä sekin voi johtaa kuolemaan. Lapsille ja heikkokuntoisille vanhuksille yksikin purema voi olla vaarallinen. Se on arka eläin, joka useimmiten pakenee tai piiloutuu aistiessaan maan tärähtelystä ison otuksen lähestymisen. Kysyjän saha ei meinaa käynnistyä tankin tyhjenemisen jälkeen. Osa entsyymeistä vaikuttaa hermostoon ja sitä kautta hengitykseen ja sydämeen, osa aiheuttaa kudosten hajoamista ja verenpurkaumia ensin pistokohtaan ja vähitellen laajemmallekin. Kyyn aiheuttamat kuolemat ovat kuitenkin harvinaisia, varsinaista hoitoa vaatii ehkä noin kymmenys puremista. Mainio peli sinänsä, mutta ongelmana on, että uudelleen käynnistäminen tankin tyhjenemisen jälkeen on erittäin vaivalloista. Vanha traktori menee luovutusvoittoverotukseen riippumatta siitä, kuuluko se metsätalouden kalustoon vai ei. LEO SAASTAMOINEN Vaihteleeko kyiden myrkyllisyys. Verotuslaskelmaa ei siis tehdä vaihtoarvosta, vaan hankintahinnasta. Husqvarna 550 XP on uudemman polven saha ja sen toiminta poikkeaa huomattavasti perinteisistä 2-tahtisahoista. Missä vika. Traktorin luovutushinnasta vähennetään joko hankintameno-olettama tai poistamaton menojäännös. Hankintahinnan arvonlisäverosta kirjataan palautettavaksi metsäkäytön osuus. Minulla on vähän käytetty Husqvarna 550 XP -moottorisaha. Siksi pureman saatuaan kannattaa aina hakeutua lääkärin hoitoon. Miten verottaja suhtautuu, jos vaihdan traktorin uudempaan nelivetomalliin. Kyyn myrkkyannoksen valmistuminen vie muutaman päivän. Tappava annos myrkkyä on noin 7 milligrammaa per kilo lihakseen annettuna tai puoli milligrammaa suoraan suoneen ruiskutettuna. Tilanteet, joissa kyy pistää ihmistä, ovat kyyn kannalta äärimmäisen epätoivoisia – sehän on kuin ihminen joutuisi puolustautumaan puunuijalla norsua vastaan! SEPPO VUOKKO M ATTI K ÄRKKÄINEN ANNA BA CK 43 MAKASIINI 5 • 2015 43 MAKASIINI 5 • 2015 3719_.indd 43 25/06/15 15:07. Järjestelmä pitää sisällään muun muassa sytytyksen ja polttonestejärjestelmän ohjauksen. Jos purema on täysin ”kuiva”, ei mitään oireita ilmaannu eikä uhri välttämättä edes huomaa saaneensa puremaa. Aikuinen, hyvin voiva ihminen joutuu siis vakavaan kuolemanvaaraan vasta, jos kymmenkunta kyytä pääsee puremaan. Kyyn saaliseläimet ovat pieniä: myyriä, hiiriä, liskoja ja sammakoita. Mistä johtuu, että kyyn puremasta voi olla niin monenlaisia seurauksia. Kyyn myrkky on useiden entsyymien seos, jonka tarkoituksena on paitsi tappaa saalis myös aloittaa sen sulattaminen. Sahaa ohjataan sähköisellä järjestelmällä. Uudessa moottoriteknologiassa kaasujen vaihdossa pakokaasut työnnetään männän päältä puhtaalla ilmalla, ei polttoaineilmaseoksella. Myrkyn määrä, 10–15 milligrammaa, on mitoitettu sen mukaan. Kyy ei siis ole erityisen vaarallinen metsässä kulkijalle. Koneet ovat kaikesta huolimatta yksilöitä niin kuin käyttäjätkin. Saha saa liikaa tai liian vähän polttoainetta käynnistyshetkellä. Siihen, että oireiden voimakkuus vaihtelee niin suuresti, vaikuttaa tietysti saatu myrkyn määrä. Seuraavassa muutamia vinkkejä kysyjälle: Tankkauksen jälkeen, sahan ollessa kuuma, älä käytä rikastinta. Minulla on perintönä saatu metsätila, jonka mukana on tullut myös vanha maataloustraktori. Varmasti sekä ihmiset että kyyt ovat erilaisia, mutta piston seurausten vaihtelu johtuu muutamasta muustakin seikasta. Siitä on tehtävä luovutusvoittoverolaskelma. Jos uudella traktorilla on riittävästi metsäkäyttöä, sen voi liittää metsätalouden kalustoon. Vuosikulut kirjataan metsätalouden vuosimenoiksi. Sahassa ei todennäköisesti ole korjattavissa olevaa vikaa, jos huollot on tehty normaalisti. Arvonlisäverottomasta hankintahinnasta voidaan tehdä 25 prosentin vuosipoistoja. Jäähdyttyään saha käynnistyy moitteettomasti. Olemmeko me ihmiset niin erilaisia vai vaihteleeko kyiden myrkyllisyys. Jos kyy on hetkeä aikaisemmin saalistanut, myrkkyä on puremassa vähän tai ei ollenkaan. Yksityiskäytön osuus on vähennettävä poistoista sekä vuosimenoista ja myös arvonlisäverojen osuudesta. Käytä käynnistettäessä puolikaasua. Vaarallista on myös, jos kyyn pisto osuu pään seuduille. Uuden sukupolven sahan käsittely vaatii totuttelua. Vuonna 2014 taksa oli 11 euroa tunnilta. Miten traktorin verotus menee. Toinen saha voi vaatia rikastimen käytön, mutta vain yhden käynnistysvedon ajan. Jos saha ei näillä vinkeillä käynnisty, suosittelisin sahan vientiä merkkikorjaamolle, jossa koneen muistista luetaan mahdolliset vikakoodit ja sahan käyttöhistoria sekä tehdään tarvittavat päivitykset. Yksityiskäyttö, esimerkiksi pihamaan linkous tai omien polttopuiden ajo, on vähennyskelvotonta menoa. Kaulaamisessa haavoista poistetaan kuori ja kuoren alla juuristolle ravintoa kuljettava nilakerros. Pumppaa kaasutin täyteen polttoainetta. Sillä on tehty pieniä metsätöitä, mutta traktori ei kuulu metsätalouden kalustoon. Useimmiten seurauksena on vain paikallista turvotusta ja kipua. HANNU JAUHIAINEN Miksi saha ei käynnisty. Jos traktorin käyttö jää vähäiseksi, sen metsätalouden kulut voidaan vähentää tuntikustannuksina
Puuesine voi olla peritty, itse tehty tai muuten tärkeä. VÄINÖ SIKANEN Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Vai pitäisikö tätä kysyä verottajalta. Onko mitään konstia pienentää puukauppatilistä pidätettävää ennakkoveroa. LÄHETÄ KUVA JA KERTOMUS VIIMEISTÄÄN 16.8.! 72 MAKASIINI 5 • 2015 Miten saan ennakkovero pienemmäksi. Omaisuuden tulee lisäksi olla ollut luovuttajan tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti, omistuksessa yli 10 vuotta. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Ostaja suorittaa verottajan antaman pidätysprosentin mukaan ennakonpidätyksen. Voitte pyytää verottajalta verokortin, jonka annatte puukaupan yhteydessä puunostajalle. Edellytyksenä on, että luovutuksensaajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa luovuttajan lapsi taikka tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa. Ei tarvitse kysyä verottajalta. VÄINÖ SIKANEN Pitääkö varmistaa verottajalta. KESÄKILPAILU ”MUN PUUJUTTU” Repussa on hyvät heijastimet. LÄHETÄ kuva ja vajaan liuskan eli noin 2000 merkin pituinen kirjoitus meille elokuun puoliväliin mennessä osoitteeseen Metsälehti, Kesäkilpailu, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki tai sähköpostilla palaute@metsalehti.fi. Tämänkertaisen kesäkilpailun aiheena on ”Mun puujuttu”. Frozzypack-eväsrasian kannen voi pakastaa, mikä pitää eväät tuoreina tuntikausia. Kun metsänomistajalla on käyttämätöntä metsävähennystä, niin pidätysprosentti on yleensä 11 prosenttia. Myös piirros kelpaa hyvin. Syyskelejä ajatellen reput on varustettu hyvillä heijastimilla. Eväsrasian kansi toimii kylmäkallena. Kaikki lehteen painetut puujutut palkitaan lisäksi kirjapalkinnolla. Onko kysymys tehty oikein ja vastaus oikein. Veronalainen ei ole luovutus, jossa luovutetaan verovelvollisen harjoittamaan maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta. Riittää, että siihen liittyy puu. JULKAISEMME parhaita kuvia ja tarinoita syksyn lehdissä. Kilpailuohjeet löytyvät myös verkosta osoitteesta www.metsalehti.fi KOLME parasta kuvaa ja tarinaa palkitsemme kätevällä repulla, jossa on eväsrasia jo valmiiksi. Viime Metsälehti Makasiinissa (4/2015) Väinö Sikanen toteaa metsätilan luovutusta koskien, että sisarelle ja hänen miehelleen tehdystä rouvan osaluovutuksesta ei mene luovutusvoittoveroa. Kuvaksi sopivat sekä vanhat että uudet valokuvat. Tapahtuma taas voi olla minkälainen tahansa, joko todellisuudesta tai mielikuvamaailmasta. Peltojen osalta luovuttajien on täytynyt omistusaikanaan harjoittaa maataloutta. Maksan joka vuosi 15–20 000 ennakkoon ja tiedän aina saavani reilusti veronpalautuksia seuraavana syksynä, koska saan tehtyä täydet metsävähennykset puunmyyntituloistani. Kutsumme kilpailuun kaikenikäisiä lukijoitamme, joten kannattaa kysyä puujuttuja myös lapsilta ja lapsenlapsilta. Odotamme kiinnostavia kuvia ja kertomuksia teille lukijoille tärkeistä puuesineistä, rakkaista puista tai hauskoista tapahtumista metsässä. Rakas puu voi kasvaa pihalla, metsässä tai puistossa. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki 44 MAKASIINI 5 • 2015 3719_.indd 44 25/06/15 15:07. Edellytyksenä, että luovutus tulee puolisoiden yhteiseen omistukseen
Hinta 5,50 euroa. Suositushinta 59,95 euroa. Suositushinta 179,90 euroa. www.ortHexgrouP.fi Mökille Lotta Olsson on kuvittanut Iittalan Varpu-sarjan metsäisillä aiheilla. Mukin hinta 14,10 euroa. www.KoneKesKo.com Sienestäjälle Orthexin sieniveitsen avulla saa kerättyä sienet siisteinä talteen. Myyntihinta 19 990 euroa. Ipsowitferomoniliuska 12 euroa. www.iittala.com Ötökkäjahtiin Multiwit Ipsowit -feromonipyydyksen avulla selvität metsäsi kirjanpainajatilanteen. Hinta 34 euroa. www.vandernet.com tuoteuutuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 97510 vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Sarjaan kuuluu muun muassa astioita ja pyyhkeitä. www.savotanPuoti.fi 45 MAKASIINI 5 • 2015 3725_.indd 45 25/06/15 16:35. Retkeilijälle Jetboilin MiniMoretkikeittimellä valmistat nopeasti lämmintä ruokaa vaikka metsässä. www.Jetboil.com Metsäperheelle LM Viking on kolmipaikkainen traktorimönkijä, jonka viimeistelystä vastaa raumalainen Laimu. Kuntoilijalle CamelBak Arc -juomavyön avulla metsässä liikkujan, lenkkeilijän tai pyöräilijän on helppo huolehtia vedensaannista
TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä asianTunTija aki HosTikka uusi kemera 3710_.indd 46 25/06/15 16:15. Seuraavassa esitellään tuettavat työlajit ja rahoitusehdot. 46 MAKASIINI 5 • 2015 Uusittu kemerajärjestelmä on helppotajuinen ja ohjaa oikea-aikaiseen taimikonhoitoon
Kolme tukea taimikkoon Tukijärjestelmän rakenne on helppotajuinen. Varmaa on, etteivät kemeratuet odottelemalla parane. Kun maa lisäksi oli jaettu kolmeen rahoitusvyöhykkeeseen, taimikoihin ja nuoriin metsiin oli tarjolla yhteensä 36 eri tukiperustetta. Etelä-Suomessa metsänomistaja voi vakuuttaa metsänsä myrskyjen tai metsäpalojen varalta. Suometsän hoidossa, tienrakennuksessa ja terveyslannoituksessa on ennen töiden aloittamista saatava rahoituspäätös. Niitä voi tulostaa metsäkeskuksen verkkosivuilta, lomakkeet löytyvät Palvelut-valikon alta. Loppuvuodesta alkaen ilmoitukset voi tehdä sähköisesti Metsään.fi-palvelun kautta. Vielä ei tiedetä, miten leikkaukset maastoutetaan. Myöskään näiden töiden toteutusilmoituksia ei voi tehdä itse. Sitä varten tarvitaan ammattilaisen laatima suunnitelma. Aiemmin tukea sai vähäpuustoisten metsien ja tuhoalueiden uudistamiseen. Uusi hallitus leikkasi ensi töinään viidenneksen ensi vuonna määrärahoista. 3710_.indd 48 25/06/15 16:15. Uudistusalojen kulotusta tuetaan metsäluonnon hoitohankkeena. Tämä tietää hankaluuksia pohjoisen vähäpuustoisissa metsissä. Merkittävä muutos on sekin, ettei metsien uudistamista enää tueta kemeravaroin. Varhaishoidot ja nuoren metsän hoidon voi aloittaa heti rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen. Metsänomistaja voi laatia hakemuksen ja myös työn valmistuttua tehtävän toteutusilmoituksen itse. Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon tuet kohoavat varsinkin metsänomistajien itse tekemissä töissä. Uusi kemeralaki on voimassa enintään vuoden 2020 loppuun. Tukien maksatusta joutunee odottamaan loppuvuoteen. Taimikoiden varhaishoidosta ja nuoren metsän hoidosta on tehtävä rahoitushakemus ennakkoon. Vaihtoehtoja ovat työlajien karsiminen, rahoitusehtojen tiukentaminen tai tukisummien ja -prosenttien alentaminen. Toistaiseksi on käytettävä paperilomakkeita. Tosin pohjoisessa tukien ehdot ovat muuta maata sallivammat. Esimerkiksi vielä viime vuonna Keski-Suomessa oli nuoren metsän hoitoon tarjolla 12 tukivaihtoehtoa. Tosin järjestelmän pohja taisi pettää jo ennen kuin ensimmäistäkään risusavottaa saatiin valmiiksi. Seuraavassa käydään läpi tuettavat työlajit ja rahoitusehdot. Nyt koko maassa on kolme tukea taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksille ei enää makseta erillistä korvausta kemerahakemusten ja -toteutusselvitysten tekemisestä, joten itse tehden säästää. 48 MAKASIINI 5 • 2015 uusi kemera UUsi kestävän metsätalouden rahoituslaki eli kemeralaki tuli voimaan kesäkuun alussa
Varhaishoito kannattaa tehdä heti, kun taimikko on noin metristä. Rahoitettavien hankkeiden on oltava pinta-alaltaan vähintään kaksi hehtaaria, joka voidaan tosin muodostaa useista vähintään puolen hehtaarin kuvioista. Riittääkö arvioajankohdaksi esimerkiksi 1.7–30.10.. 3710_.indd 49 25/06/15 16:15. Kasvamaan voi jättää enintään 5 000 runkoa hehtaarille. Työ voidaan myös toteuttaa usean tilan yhteishankkeena. vesakko on lehdetöntä. Jos taimikonhoitoon on jo kertaalleen myönnetty kemeratukea, tukea voi saada aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. jatkossa erillistä korvausta toteutusselvitysten laadinnasta ei makseta, joten ne kannattaa tehdä itse, jos taito riittää. Myös yhteishankkeet ovat mahdollisia. Lapissa on kaadettava 2 000 puuta. Kuinka tarkasti hakemukseen on merkittävä ajankohta, jolloin esimerkiksi nuoren metsän hoito tullaan tekemään. Tukea voi saada aikaisintaan seitsemän vuotta tuetun varhaishoidon jälkeen. Järeämmässä päässä ylärajana ovat ensiharvennusmetsät, joissa puuston keskiläpimitta on enintään 16 senttiä sekä ennen että jälkeen harvennuksen. Hanke voidaan muodostaa useista vähintään puolen hehtaarin kuvioista. Varhaishoidon jälkeen kasvatettavan pääpuulajin taimien keskipituuden on oltava 0,7–3 metriä. Hehtaarille maksettava 160 euron tuki kattaa yleensä yli puolet varhaishoidon kustannuksista palkkatyönä teetettynä. Tämä oli mahdollista jo vanhan kemeralain aikana, mutta yleensä hakemuksia laativat esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset, jotka saivat siitä erillisen korvauksen. Edullisimmin varhaishoidon saa teetettyä keväällä tai syksyllä, kun Taimikon varhaishoitoon saa tukea 160 euroa hehtaarille, nuoren metsän hoitoon sitä saa 230 euroa hehtaarille. 49 MAKASIINI 5 • 2015 Voinko hakea tuet itse, jos teen nuoren metsän hoidot ja varhaisperkaukset itse. Tuettavan hankkeen vähimmäisala on hehtaari. Tukea voidaan käyttää taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoitoon. Työ sopii myös aloittelevalle raivaussahan käyttäjälle. Hakija arvioi työn kuluvan ajan rahoitushakemuksessa ja metsäkeskus päätöksellään määrittää sen. Kustannukset nousevat kymmenisen prosenttia vuosittain, jos hoitoa lykätään. Taimikon pituus on oltava vähintään kolme metriä. Vähimmäisläpimittaa ei ole määritelty, kaikki puuvartiset lasketaan. Tämä tulee ajankohtaiseksi vain, jos kemeralakia jatketaan vuoden 2020 jälkeen. Taimikon varhaishoito Nuoren metsän hoito NUoreN metsän hoidon tukea maksetaan 230 euroa hehtaarille. UUTTa on, että taimikon varhaishoitoon saa kemeratukea. Varhaishoitoon voi saada tukea aikaisintaan 10 vuotta taimikon perustamisen jälkeen, jos uudistamiseen on käytetty vanhan kemeralain mukaista tukea. Tuen saamiseksi on kaadettava vähintään 3 000 puuta
Onko korjattava pienpuu luovutettava ulkopuoliselle, jotta korjuutuen voi saada. ei. uusi kemera Korjuutukea ei enää rajata vain energiapuulle, vaan sitä voidaan maksaa myös kuitupuulle. Korjattua puutavaraa ei tarvitse myydä, mutta puuerä pitää mitata ja esittää mittaustodistus. Puunkorjuun on oltava taloudellisesti kannattamatonta. Mittauksen voi tehdä itse. Tämän vuoksi ylispuustoisen taimikon (Y1) ylispuiden korjuuta ei tueta. Myöskään hakkuussa kertyvän tukin määrää ei lasketa mukaan vähimmäispuumäärään. Hehtaarilta korjataan puuta vähintään 35 kuutiota (Pohjois-Suomessa 25). Riittää, että korjatut puut mitataan ja hakijalla on esittää mittaustodistus. Tuen voi saada hankkeille, joille myönnetään nuoren metsän hoitotukea. Tuen voi saada vähintään puolen hehtaarin kuviolle, joka on mukana nuoren metsän hoitohankkeessa. Mittauksen voi tehdä itse. 50 MAKASIINI 5 • 2015 Korjuutuki uusiin puihin PieNPUUN korjuutuki on jatkossa hehtaarikohtainen eikä sitä rajata energiapuulle, vaan se voidaan maksaa myös kuitupuun korjuusta. 3710_.indd 50 25/06/15 16:15. Puuta on kerryttävä tasaisesti kuviolta
Metsäteollisuus voi onnitella itseään onnistuneesta lobbauksesta. Uudelleen vesakoitumisessa ei ole ratkaisevaa eroa.” Pirkkalaisen mukaan metrisen taimikon varhaisperkaus maksaa metsänomistajalle keskimäärin 250–300 euroa. Ongelmallinen korjuutuki Myös Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman uskoo, että metsänomistajat innostuvat varhaisperkauksiin. ”Sekä taimikonhoito että varhaisperkaus kannattaa tehdä heti, kun tukiehdot sallivat. 51 MAKASIINI 5 • 2015 Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala pitää varhaisperkauksen ottamista kestävän metsänhoidon tukien piiriin erinomaisena uudistuksena. Kuusen istutustaimikoihin ei varhaisperkauksessa kannata jättää kuin istutustaimet. Suurin virhe olisi jäädä odottelemaan pienpuun korjuun lisätukea.” Eteläja Keski-Suomessa istutustaimikot saavuttavat metrin pituuden 4–5 vuotta istutuksen jälkeen. jos hakemusta ei ole tehty, niin vaihtoehdot ovat seistä tumput suorina tai raivata ilman tukea.” 3710_.indd 51 25/06/15 16:15. Myös taimikon harvennus on syytä lykätä noin 5–7 metrin pituusvaiheeseen, jotta oksisto pysyy hentona. uuden kemeran taimikkotukia kiitellään. Toivottavasti seuraava kemera on ainakin energiapuun osalta parempi.” Rahoitushakemuksen tekeminen ennen töiden aloittamista on mielestäni suurin pullonkaula tällä hetkellä. Ymmärrän hyvin, että tämä tulee eu:lta, mutta vaikeuttaa etämetsänomistajan työtä. Tämä tukee markkinaehtoista metsäpalveluiden tuottamista.” Ripeys tuo säästöä Metsänhoidon tutkija Karri Uotila Luonnonvarakeskuksesta korostaa, että hoidon ajoissa tekeminen säästää kustannuksia. ”Aiempaan verrattuna tervetullutta on myös se, että erillisiä työnjohtokorvauksia ei enää makseta. Hän on huolissaan kuitenkin varojen riittävyydestä. Tuki määräytyy prosenttiosuutena kustannuksista tai yksiselitteisenä euromääränä hehtaarilta. Lukijat pettyneitä korjuutukeen uusi kemera on muuten ihan ok, mutta energiapuun osalta täysin epäonnistunut. Tuolla taimikko/ nms-systeemillä on tähän asti tehty lähinnä huonoa metsänhoitoa.” on erittäin suuri ja iso asia, että kemera tuli voimaan ripeällä tahdilla. Silloin on oikea aika perata ne. energiapuun saantia metsistä heikennettiin merkittävästi.” eikö nyt olisi hieno paikka profiloitua eteenpäin katsovana ja uudistuksiin pystyvänä porukkana ja heittää romukoppaan koko kemera pois lukien metsäteiden rahoitus, koska niitä käyttää koko kansa. Päätös, mitä tehdään, tapahtuu vasta metsätilalla käydessä. Joutsalaisen metsäpalveluyritys Metsä-Pirkan toimitusjohtaja Jouko Pirkkalainen neuvoo metsänomistajia teettämään varhaisperkaukset keväällä tai syksyllä, kun vesakko on lehdetöntä. Taimikonhoitoa ei enää tarvitse viivyttää tukiehtojen täyttymistä odotellen.” Hän kiittää tukijärjestelmän selkeyttä. Puheet ja teot valtion suunnalta energiapuun aseman parantamiseksi ovat aika päinvastaiset. Pienpuutuki olisi pitänyt säilyttää euroa per kuutio tyylisenä.” energiapuun heikennys oli valtava. ”Nyt tuki ohjaa taimikonhoitoa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Tämä ei katkaissut orastavaa intoa metsänomistajien metsänhoitoon.” ainoat positiiviset asiat uudessa tuessa ovat, että on edes joku tuki ja että se on määräaikainen. Männyn kylvötaimikoissa kasvatustiheys kannattaa pitää korkeammalla. Tukee enemmän kuitupuuta kuin energiapuuta. ”Tuesta muodostuu osa puukaupan tuloa, joka on poissa kantohinnasta. korjuutuki ei sen sijaan saa kiitosta sen paremmin metsänomistajilta kuin ammattilaisiltakaan. Pelkona on myös, että korjuutuki ohjautuu kuitupuuta tuottaviin ensiharvennuksiin ja alentaa kuitupuun kantohintoja. uudella kemeralla aiheutetaan kuitupuun ylitarjontaa ja nostetaan korjuukustannuksia. ”Metsuri perkaa päivässä tuplamäärän taimikkoa verrattuna siihen, että työ tehtäisiin keskikesällä, kun taimet ovat vesakon peitossa. Samalla metsänhoitoon tarkoitettu tuki valuu metsäyhtiölle.” Valuuko korjuutuki yhtiöille
uusi kemera M ikk o H äYR Ynen 3710_.indd 52 25/06/15 16:15. uuden kemeran mukaan saman taimikon hoitoon voi saada sekä varhaishoidon tukea että nuoren metsän hoitotukea. Tuki on 70 euroa hehtaarilta. jos metsitykseen on käytetty valtion tukea, varhaisperkaukseen voi saada tukea aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. Vettä läpäisemättömillä savimailla kasvaviin metsiin tukea ei myönnetä. Turvemaan on oltava ravinteisuudeltaan vähintään puolukkaturvekangasta. Tuki myönnetään touko-marraskuussa tehdyille hakkuille. Kantojen nostoa ei uuden lain mukaan enää tueta. Etelä-Suomen metsissä liki viidennes kuusista kärsii tyvilahosta, joka on useimmiten tyvilahon aiheuttamaa. Hankkeiden vähimmäiskoko on kaksi hehtaaria. Aiemmin tuki ulottui lokakuun lopulle. Terveyslannoituksen tuki on 40 prosenttia kuluista. Tukea voidaan myöntää taimikoihin, joiden keskipituus on vähintään 0,7 metriä ja varhaishoito on tehty. Tukea on tarjolla Eteläja Väli-Suomeen sekä nyt myös Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosiin. Työnjohtokorvaukseen ei erikseen makseta tukea. Terveyslannoituksen tukea myönnetään muun muassa boorin puutoksesta kärsivien kuusikoiden lääkitsemiseen. 52 MAKASIINI 5 • 2015 Terveyslannoitus TerveysLaNNoiTUKseN tuki myönnetään ravinneanalyysin tai silmävaraisesti havaittujen kasvuhäiriöiden korjaamiseen turvemailla ja boorinpuutosalueilla. Onko uudessa kemerassa sama kuin vanhassa, että samaa kuviota ei tueta kuin yhden kerran. Pelkkään typpilannoitteella tehtävään kasvatuslannoitukseen tukea ei saa. Juurikäävän torjunta Tuki on tarkoitettu hakkuussa tehtävään kantojen käsittelyyn juurikäävän torjunta-aineella. Olen saanut pellonmetsitystukea
suometsien hoito Tärkein muutos suometsien hoidon – selkosuomella kunnostusojituksen – rahoitusehdoissa on, että puuston on oltava hoidettua. Tämä tarkoittaa varputurvekankaita, joita suopursu-, vaivaiskoivuja juolukkakasvustot vallitsevat. Tätä ei aiemmin edellytetty. Hakija esittää arvionsa työn kestosta. 53 MAKASIINI 5 • 2015 Korvaako kemera yhä myyrätuhoja. Ojituksen yhteydessä tehtävien piennarteiden rakentamista tuetaan lähimmälle kantavalle maapohjalle asti, käytännössä kivennäismaakuvion rajalle. Eteläisessä Suomessa kunnostusojitusta tuetaan ravinteisuustasoltaan vähintään kuivaa kangasta vastaavilla turvemailla. uusi kemeralaki on määräaikainen (voimassa vuoteen 2020), mikä osaltaan rajoittaa toteutusaikoja. Myös vesistöjen suojelemiseksi tarpeellisten lietealtaiden ja pintavalutuskenttien rakentamista tuetaan. Tuki voidaan evätä, jos huomattava osa ojitettavasta alueesta on päätehakkuukypsää. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tuet maksetaan toteutusilmoitusten perusteella yhdessä erässä hankkeen päätyttyä. 3710_.indd 53 25/06/15 16:15. Metsäkeskus määrittää rahoituspäätöksen voimassaoloajan työlaji ja hakijan perustelut huomioon ottaen. Voinko hakea 30 hehtaarin myrskytuhoalueen taimikon varhaisperkaukseen tuen kerralla ja tehdä työt vaikkapa kahden vuoden aikana ja ilmoittaa vuosittain tehtyjen kuvioiden työt tuen maksamista varten. Kuinka pitkän ajan kemerahakemus on voimassa. Tukea ei myönnetä, jos puusto kärsii vaikeasta ravinnehäiriöstä, jota ei terveystai tuhkalannoittein voida korjata. niistä ei tehdä useita maksatuksia. jatkossa metsänomistajien on varauduttava metsätuhoihin vakuutuksin. ei korvaa. Suometsien hoidon tuella voidaan rahoittaa kunnostusojituksen yhteydessä tehtäviä piennarteitä. Metsäkeskus voi pidentää määräaikaa. Pohjois-Suomessa tuetaan kaikkien puolukkaturvekankaiden ja sitä parempien soiden kunnostusojituksia
Uuden metsätien rakentamista tuetaan vain usean tilan yhteishankkeissa. Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Perusparannettavilla teillä metsäkuljetusten on muodostettava vähintään 30 prosenttia tien käytöstä. Jos uusille teille rakennetaan siltoja, tukea voidaan korottaa kymmenellä prosenttiyksiköllä. Kunnostetun tien päällysrakenteen on oltava vähintään 3,6 metriä leveä. Lannoi tuk sella lisäät puustosi tuottoa jopa satoja euroja hehtaarilta ja nopeutat hakkuutuloja useilla vuosilla. uusi kemera Kunnostettavien ja uusien metsäteiden on sovelluttava ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi kestävän hakkuumäärän tien vaikutusalueella on oltava vähintään kolme kuutiota hehtaarilla. Hanke ei ole rahoituskelpoinen. Sinultakin saattaa puuttua puuta Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ota yhteyttä puunostajaan tai lähimpään metsänhoitoyhdistykseen ja kysy Yara metsänlannoitusta. Kunnostetun metsätien päällysrakenteen on oltava vähintään 3,6 metriä. 3710_.indd 54 25/06/15 16:16. Yli 800 metrin tiehankkeilla tätä ei edellytetä. Kunnostettavien ja uusien metsäteiden on sovelluttava ympärivuotiseen käyttöön pois lukien kelirikkoajan käyttörajoitukset. • TUKiehdoT Miten isoon rikokseen syyllistyy, jos on aloittanut kuvion esimerkiksi kaksi viikkoa ennen rahoitushakemuksen tekemistä. Metsätalouden kuljetusten osuus on oltava vähintään puolet. 54 MAKASIINI 5 • 2015 Metsätiet TiehaNKKeeN vähimmäispituus on 500 metriä. sille ei myönnetä tukea, jos asia tulee ilmi esimerkiksi metsäkeskuksen tarkastuksessa. Uuden tien päällysrakenteella leveyttä on oltava vähintään neljä metriä. Kemeralla voidaan rahoittaa pelkästään metsäteillä olevien huonokuntoisten siltojen korjauksia ja uudelleen rakentamista
. . kohteille, joille myönnetään nuoren metsän hoitotukea. kasvupaikkatyyppi vähintään puolukkaturvekangasta. kattaa touko-marraskuulla tehdyt hakkuut. . (Puolukkaturvekankaille ja viljavammille maille). varputurvekankaille ja sitä viljavammille maille. . . . Hoidon jälkeen enintään 3 000 runkoa hehtaarilla. vain taloudellisesti kannattamattomille kohteille. Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Lannoi tuk sella lisäät puustosi tuottoa jopa satoja euroja hehtaarilta ja nopeutat hakkuutuloja useilla vuosilla. Uusien teiden rakentaminen: eteläinen suomi 30 prosenttia, keskinen suomi 40 ja pohjoinen suomi 50 prosenttia. ei alle kahden hehtaarin hankkeille. 3710_.indd 55 25/06/15 16:16. . . MeTsäTeideN raKeNTaMiNeN Perusparannuksen tuki: eteläinen suomi 40 prosenttia, keskinen suomi 50 prosenttia ja pohjoinen suomi 60 prosenttia. . . vähimmäisala puoli hehtaaria. kantojen käsittelyyn torjunta-aineella. vain usean tilan yhteishankkeet. . Hankkeen vähimmäiskoko kaksi hehtaaria. TerveysLaNNoiTUs Tuki 40 prosenttia kuluista . NUoreN MeTsäN hoiTo Tuki 230 euroa hehtaarilta . alle viiden hehtaarin hankkeille 40 prosenttia kustannuksista. ei hoidon puutteesta kärsiville metsille. . JUUriKääväN TorJUNTa Tuki 70 euroa hehtaarille . kantojen nostoa ei enää tueta. Ravinnehäiriöistä kärsivien turvemaiden ja boorin puutoksen vaivaamien kivennäismaiden terveyslannoituksiin. Hankkeen vähimmäiskoko hehtaari. sUoMeTsieN hoiTo Tuki yli viiden hehtaarin hankkeille 70 prosenttia kustannuksista. Taimikon pituus hoidon jälkeen 0,7–3 metriä. . . 55 MAKASIINI 5 • 2015 TaiMiKoN varhaishoiTo Tuki 160 euroa hehtaarilla . . . ei ylispuiden korjaamiseen. . Hankkeen vähimmäispituus 500 metriä ** Pohjois-Suomen tunnukset suluissa TUKiehdoT Metsälainsäädännön mukainen aluejako Pohjoinen Suomi Keskinen Suomi Eteläinen Suomi Sinultakin saattaa puuttua puuta Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ota yhteyttä puunostajaan tai lähimpään metsänhoitoyhdistykseen ja kysy Yara metsänlannoitusta. . kaadettava vähintään 3 000 runkoa/ hehtaarilla (2 000 r/ha**). aikaisintaan seitsemän vuotta tuetun varhaishoidon jälkeen. Taimia hoidon jälkeen enintään 5 000 runkoa/hehtaarilla. eteläja väli-suomi, kainuu ja PohjoisPohjanmaan eteläosat. kasvatettavan puuston keskipituus hoidon jälkeen vähintään kolme metriä. kasvatettavan puuston keskiläpimitta enintään 16 senttiä. . kaadettava vähintään 1 000 yli kolmesenttistä puuta (800 r/ha) hehtaarilta. PieNPUUN KorJUUTUKi Tuki 220 euroa hehtaarilla .
Mustaa kesätryffeliä sisältävien kuusentaimien lisäksi valikoimaan kuuluu valkoista kalkkitryffeliä sisältäviä kuusen ja männyn taimia. Hienojuurten kärkiä peittää tryffelin, yhden maailman arvokkaimman ruokasienen, rihmasto. ”Tämä on ensimmäinen kerta, kun Pohjoismaissa on onnistuttu muodostamaan symbioosi havupuun ja tryffelin välillä”, Uusitalo kertoo. Jos katsoo oikein tarkasti, voi kuitenkin nähdä, että hienojuurten kärjet ovat pullistuneet. jalostus TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI Koeputkessa oleva kuusenjuuri näyttää aivan tavalliselta kuusenjuurelta. Kaksivuotiaan kuusentaimen juuripaakusta otetussa juuressa näkyy pääjuuri ja siitä erkanevia hienojuuria. 56 MAKASIINI 5 • 2015 3731_.indd 56 25/06/15 15:22. Puut-taimitarha toi myyntiin tryffelisieniä sisältävät havupuun taimet. Tryffeliä juurissaan kantavat havupuun taimet tulivat tänä keväänä Puut-taimitarhan valikoimiin. Nämä pullistumat tekevät juuresta erityisen. Juuri on kahden miehen kolme vuotta sitten alkaneen yhteistyön tulos. 20 tryffelikuusen pakkaus maksaa 200 euroa. Havupuun taimen ja tryffelisienen yhdistämiseen tarvittu tryffelitietämys on Truffle-Pro-yhtiön toimitusjohtajalta Lars Ingmanilta, tuotantotilat ja taimitietämys Salossa Lounais-Suomessa sijaitsevan Puut-taimitarhan omistajalta Pekka Uusitalolta. tryffeleitä kuusikosta Lars Ingmanin ja Pekka Uusitalon tryffelitaimet näyttävät tavallisilta havupuun taimilta, mutta taimista otetut juurinäytteet paljastavat niiden sisältävän tryffelisientä
Taimia pitää kastella keväisin ja maata muokata, jotta se pysyy riittävän kuohkeana. Tryffelit vaativat kasvupaikaltaan paljon. Tryffelinviljelyyn on tähän asti ollut saatavilla lähinnä tryffelin rihmastolla ympättyjä tammen ja pähkinäpensaan taimia. Ei metsään Salossa tryffelitaimet on hiljan istutettu taimitarhan läheiseen peltoon. Suomessa kasvaa luontaisesti muutamia tryffelilajeja, mutta luontaisesti syntyneitä tryffeleitä löydetään harvoin. Parhaiten tryffelitaimet sopivat joulupuuviljelmille, kuusiaitoihin, pihoille ja pelloille. Tryffelihavut istutetaan samalla tavalla kuin tavallisetkin havupuun taimet. Sen pitää olla tarpeeksi lämmin, ja maaperän pitää läpäistä vettä hyvin ja olla kalkkipitoinen. ”Ilman muuta. Metsämaahan tryffelitaimia ei Ingmanin ja Uusitalon mukaan kannata istuttaa, sillä siellä muut mykorritsasienet syrjäyttävät ne. Satoa elokuusta Jos tryffelitaimia istuttaa, mistä tryffeleitä kannattaa etsiä. Puun apuna Tryffeli kuuluu puiden kanssa sienijuuria eli mykorritsoja muodostaviin sienilajeihin. Lähiruokainnostus lisää kotimaisten tryffeleiden kiinnostavuutta”, he sanovat. Tryffeli › Arvokas ruokasieni › Käytetään mausteena muun muassa pastaruuissa › Kasvaa maan alla › Euroopassa tuotanto keskittyy Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan Taimiin tryffeli on saatu kylvämällä puiden siemenet sellaiseen kasvualustaan, jossa on tryffelin itiöitä. Keruuaika alkaa elokuussa ja päättyy pakkasiin. Tryffelisieni kasvattaa rihmastonsa puun hienojuurten ympärille. Lisäksi parin vuoden välein on hyvä ottaa juurinäyte ja tarkistaa, että juurissa on yhä tryffeliä. Maanpinnan halkeileminen voi olla merkki tryffelistä, mutta Ingman pyytäisi avuksi tryffelikoiran. Tryffeleistä kiinnostuneelle merkitystä on sillä, että maan alla risteilevän sienirihmaston päihin syntyy läpimitaltaan noin viiden senttimetrin mittaisia syötäviä sienimukuloita, tryffeleitä. Siitä hyötyvät molemmat osapuolet: sienirihmasto hankkii puulle vettä ja ravinteita, puu taas luovuttaa tuottamiaan hiilihydraatteja sienelle. Jos hyvin käy, kerätään pellosta ensimmäinen tryffelisato noin kuuden vuoden kuluttua. Yhden puun sienirihmasto tuottaa yhden tai kaksi tryffeliä vuodessa. Tryffelit viihtyvät vettä hyvin läpäisevässä maaperässä. ”Tässä on tällainen vyö ja henkselit -ajatus”, Ingman sanoo. Sekä Ingman että Uusitalo ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että tryffelituotannosta on elinkeinoksi Suomessakin. 57 MAKASIINI 5 • 2015 3731_.indd 57 25/06/15 15:22. Yhteiseloa kutsutaan symbioosiksi. Parhaimmillaan työlleen voi Ingmanin mukaan kuitenkin saada kymmenien tuhansien eurojen vuosituoton hehtaarilta. Tryffelitaimien hoito vaatii viitseliäisyyttä. ”Takuita siitä, että tryffeleitä syntyy, ei tosin ole”, Ingman sanoo. Lehtipuiden juuristoissa tryffelituotanto on yleensä 20–50 kilogrammaa hehtaarilla vuodessa, kun tryffeleiden hinta Etelä-Euroopassa on 300–800 euroa kilogrammalta. ”Tryffelikoirien työttömyysaste lienee Suomessa 99,9 prosenttia, joten sellaisen uskoisi saavan avuksi”, hän sanoo. Ingman ja Uusitalo halusivat yhdistää tryffelin kuusen ja männyn taimien kanssa, sillä niitä voi kasvattaa ympäri Suomea. Jos tryffeleitä ei ilmaannu, kasvatetaan puut joulukuusiksi. Niitä on istutettu eteläiseen Suomeen noin 50 viljelmälle. Ingmanin ja Uusitalon tryffeliviljelmä sijaitsee joen varrella olevassa pellossa. Ingmanin mukaan ne kasvavat 5–30 senttimetriä maanpinnan alapuolella ja 20–100 senttimetrin päässä puun rungosta
Biotalouden suuriin odotuksiin hän suhtautuu epäillen. TeksTi Mikko Häyrynen kuvaT seppo saMuli 59 MAKASIINI 5 • 2015 3715_.indd 59 25/06/15 15:34. Suoraa puhetta Björn Wahlroosin mukaan metsänomistajat eivät ymmärrä pintaalaverotuksen ideaa eivätkä ay-järjestöt paikallista sopimista
rennonoloinen pankkiherra kysyy toimittajalta, saako olla kahvia ja kaataa itse. Veroehdotusta on arvosteltu muun muassa siitä, että eri kasvupohjien ja maan eri alueiden kasvukyvyn arvottaminen ky”MeTsän avulla rikasTuMinen edellyTTäisi niin isoa velkavipua, eTTä siTä ei voi suosiTella.” syy enemmän hallintoa. Miehen lausunnot ovat useasti laittaneet seisovan veden liikkeelle, ainakin keskustelutasolla. ”Taloustieteilijän kannalta se on juuri sitä, mitä verotuksen ei pitäisi olla.” Wahlroos kehottaa tutustumaan hänen ja Metsäteollisuus ry:n veroehdotuksiin. Wahlroosin mielestä nykysysteemeillä ei kuitenkaan kohtuuttomasti. ”Ne, jotka hoitivat metsäänsä, saivat hoidosta tulevan lisätulon verottomana. Wahlroosia kummastuttaa, että etenkin aktiiviset metsänomistajat vastustavat pinta-alaverotusta. Hän korostaa sanovansa näin kansantaloustieteilijänä. ”Ei se aina siltä tunnu. Leppoisa kahvihetki kuitenkin sähköistyy, kun haastattelu pääsee vauhtiin. On myös kysytty, voidaanko metsäteollisuudelle vastavuoroisesti asettaa ostokannustimia. Toiseksi hyvää metsänhoitoa rangaistaan verotuksella: mitä paremmin metsän saa tuottamaan, sitä enemmän veroja pitää maksaa. Pinta-alaperusteisessa metsäverotuksessa puun myyntituloista maksettu vero olisi verovähennyskelpoista. METSÄvaikuTTaja 60 MAKASIINI 5 • 2015 3715_.indd 60 25/06/15 15:34. Ikkunasta avautuvat näkymät alkukesän heleänvihreälle Esplanadille. Verorasituksen kasvu osuisi niihin passiivisiin metsänomistajiin, jotka eivät myy puuta.” Omaa etua vastaan Metsänomistajille pinta-alaverotus on keppimalliksi kutsuttu mörkö. Wahlroosin mielestä aikaisempi pinta-alaverotus oli maailman paras metsäverotus. Olemme Wahlroosin, Sammon hallituksen puheenjohtajan, työhuoneella konsernin pääkonttorissa. Wahlroos puhuu mielellään suoraan, niin tälläkin kertaa. Björn Wahlroosin mukaan UPM:n pääkonttori pysyy Suomessa, missä yhtiöllä on syvät juuret. ”Henkilö, joka hoitaa metsäänsä jotensakin järkevästi, ei maksaisi senttiäkään lisää veroa. Kainuun ja Lapin kuitupuuvaltaisilla metsätiloilla menekki on todellinen kysymys. Björn Wahlroos pahoittelee, että lounas ministerin kanssa vie vartin haastatteluajasta. Wahlroos on myös Nordean ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja. Tunnetasolla pinta-alaverotus koetaan omistajan päätäntävaltaan puuttumisena. Ja toisinpäin ne, jotka eivät hoitaneet, joutuivat maksamaan enemmän veroja suhteessa metsätuloihin.” Wahlroos jatkaa, että myyntiverotuksella on useita negatiivisia vaikutuksia. Tunnelmaa huoneeseen tuo monien muistoesineiden lisäksi television Bloomberg-talouskanava, joka on käännetty äänettömälle. ”Se on mörkö siksi, että he eivät ymmärrä asiaa”, Wahlroos sanoo. Ja mitä tyhjäksi hakatun metsätilan perijä voi myydä verojen kattamiseksi. Wahlroos on toistuvasti esittänyt kiinteistöverotusta, jonka yksi osa on metsien pinta-alaverotus. ”He käyvät täysin omaa etuaan vastaan. Jos et myy, et maksa veroja, joten ei synny kannustinta puukauppaan. Perustelut ovat sekä metsäsektorin sisäisiä että kansantaloudellisia. Tässä maassa on niin paljon seisovaa vettä, että sen liikkeelle laittamiseen tarvitaan paljon enemmän kuin minut.” Maailman paras vero Metsätaloudessa seisovaa vettä on etenkin metsäverotuksessa
Taloustieteen professori ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa, jonka jälkeen pankkiuralle Suomen Yhdyspankkiin, perustamaansa Mandatuminvestointipankkiin ja Sampo-konserniin. . Jos ansiotuloja verotetaan enemmän, niin työtä tehdään vähemmän. . ”Melkein kaikkialla Euroopassa kiinteistöjen ja kiinteistökauppojen verotusta on kiristetty. Omaisuuden ydin 2,1 prosentin omistus Sammosta, joka hankittu Mandatumin osakkeiden vaihdolla. Ne ovat niitä harvoja asioita, joista turvallisesti saa verotuloja ilman, että vaikutetaan kielteisesti kansantuotteeseen.” Englannissa kaupunkikiinteistöjen varainsiirtovero nostettiin äskettäin 12 prosenttiin. ”Enkä kehtaa edes sanoa, kuinka paljon maksan kiinteistöveroja Ranskaan.” Rahan voi säilöä metsään Wahlroos tunnetaan Salossa sijaitsevan Åminnen kartanon omistajana. Kolmen pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtaja UPM:n, Sampo-konsernin ja Nordean. Heidän etunsa olisi, että veroja kerättäisiin enemmän niiltä metsänomistajilta, jotka eivät hoida metsiään juuri ollenkaan.” Kiinteistöjä kannattaa verottaa Valtion verokertymän kannalta pinta-alaverotuksen etuja ovat, että kiinteistöveroa ei voi kiertää ja että kiinteistöverotus vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen mahdollisimman vähän. Suorittanut lukion tenttimällä ja kirjoittanut ylioppilaaksi yksityisoppilaana. Tosiasiassa hän ei enää omista kiinteistöjä Suomessa juuri lainkaan, vaan tilat ovat lapsilla. Omaisuuden arvo selvästi yli puoli miljardia euroa. Wahlroos muistuttaa, että kaikki verot ovat haittaveroja, sillä ne vaikuttavat verotuksen kohteeseen. Pieni haittaa tulee siitä, jos kiinteistövero nousee kovin korkeaksi, jolloin se alkaa vaikuttaa kiinteistöjen arvoon. Kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroos, s. Åminnen kartanossa on noin 1 700 hehtaaria metsiä, joita on hoidettu normaaleina talousmetsinä. ”Kun tulin omistajaksi 15 vuotta sitten, niin metsät olivat loppuunhakattuja kuten Björn Wahlroos . Wahlroosin mukaan kuitenkin niin vähän, että siihen ei tarvitse kiinnittää huomiota. 1952. 61 MAKASIINI 5 • 2015 3715_.indd 61 25/06/15 15:34. Valtion kassavajeen kannalta järkevintä on verottaa kiinteistöjä, koska siitä aiheutuu kaikkein vähiten kielteisiä sivuvaikutuksia. Wahlroos sanoo olevansa biotalouskyyninen, mikä on riitasointu yleisen biotalousharmonian kanssa. Jos taas pääomatuloja verotetaan, niin silloin investoidaan vähemmän.
Wahlroos hoksaa kysymysten ideat ja sävyt jo puolesta sanasta hän kertoo olevansa itsekin vähän biotalouskyynikko. Puumarkkinoilla jo eletään. Mutta metsäteollisuutemme on valtava bulkkiteollisuus. Metsäteollisuutta on kritisoitu, että tuotekehitys on ollut riittämätöntä ja että puukuidusta pitäisi pystyä tekemään paljon enemmän. Uruguayta silmäillään Kilpailevien materiaalien lisäksi toinen isoista haasteista Suomen kannalta on, että Latinalaisessa Amerikassa puuviljelysten kiertoaika on alle kymmenen vuotta. Wahlroos hymähtää kysymykselle, onko hän itse tarttunut metsätyökaluun. Tulossa on tehtaita, jotka tekevät jokseenkin samanlaista sellua kuin täälläkin.” UPM ei suunnittele uutta sellutehdasta Suomeen. Se on rohkeasti sanottu kymmenen miljardin euron liikevaihtoa tekevän, biofore-slogania käyttävän metsäyhtiön hallituksen puheenjohtajalta. Uruguayn tilannetta kuitenkin seurataan ja pohditaan, onko aika rakentaa toinen yksikkö nykyisen tehtaan yhteyteen. Hoidon keskeinen tavoite on ollut palauttaa normaali ikäjakauma, nyt ollaan lähellä sitä.” Kartanossa on oma metsäpäällikkö ja lisäksi UPM:n kanssa on hoitosopimus. Siksi pieniä toimijoita alkaa poistua markkinoilta, alan tervehtymisen kannalta tosin liian hitaasti. Ei ole sellaista biotuotetta, joka tulisi ja korvaisi sen.” UPM on saanut rutkasti julkisuutta mäntyöljystä jalostetulla biodieselillä, mutta onnistuessaankin sen osuus yhtiön tuloksesta on vain pari prosenttia. Suuremmat haasteet tulevat kilpailevista raaka-aineista, joita tunkee päälle metsän ulkopuolelta, etenkin petrokemian puolelta.” Wahlroos naurahtaa, että metsäteollisuudessa on käytetty täysin vastuuttomia rahasummia tuotekehittelyyn, kun on yritetty kehittää herraties mitä vipstaakia ja vempainta. 1980-luvulla Suomen sellutehtaat olivat konkurssin partaalla ja oppisuunta oli pois sellusta kohti jalostettuja papereita. Pienempiä järjestelyjä tapahtuu koko ajan. ”Suomalaiset sellunkeittimet ovat isoja ja moderneja. Keski-Euroopassa on monia perheomisteisia, aivan liian pieniä metsäteollisuusyrityksiä. Ne pysyvät pystyssä lähinnä siksi, että tase on velaton ja mikä tahansa nollan yläpuolella oleva käyttökate riittää. Kun huonoimman koneen sulkemispäätös tulee pöydälle, niin Wahlroosin mielestä henkilöstön kanssa pitäisi pystyä keskustelemaan paikallisesti siitä, mitä voitaisiin tehdä. ”Oli aika, jolloin luultiin, että kapasiteettileikkauksia saadaan vain fuusioiden kautta.” Tilanne on kuitenkin pitkään ollut niin vaikea, että fuusioita ei tarvita sopeuttamiseen, vaan kaikki toimijat poistavat itse huonoimpia koneitaan. ”Metsäteollisuuden menestys ei ole kiinni siitä, ettei olisi yritetty keksiä uusia tapoja jalostaa suomalaista kuitua. Wahlroos sanoo tehtaiden ja niiden puunhankinnan pysyvän Suomessa, samoin kuin UPM:n pääkonttorin. Puukaupat tehdään pääasiassa hankintakauppoina. ”Niin ei voi kuitenkaan tehdä, koska koMETSÄvaikuTTaja Wahlroos Lappeenrannan biodieseltehtaan avajaisissa yhdessä UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen ja Ruotsin kuninkaan kanssa. ”Ne ovat hirveän isoja päätöksiä. ”Näkisittepä UPM:n kaappien tuotekehityskokoelmat.” Valtaosa tuotekehityksestä on jäänyt kaappeihin. Käytän vielä nykyäänkin moottorisahaa, tosin ehdin harvoin.” Wahlroosin mukaan metsällä on vaikea rikastua, mutta sen avulla voi säilyä hyvintoimeentulevana, jos on tullut metsänomistajaksi perimällä tai sijoittamalla muualla ansaittuja varoja. Ne tuotteet, jotka lentävät, on jo tuotu markkinoille. Wahlroosin mukaan UPM alkaa olla tilanteessa, että sen heikoinkin paperikone pärjää lähes nollakatteella toimivalle pienelle kilpailijalle. vanhoissa kartanoissa yleensä. ”Nyt sellun menekin takana on Kiinan veto, mutta jossakin vaiheessa Kiinan kommunistinen puolue ei onnistu enää pitämään yllä talouden ihmeellistä tasapainoa. Niiden kannattavuusluvut tiedetään tarkasti ja sitä myötä järjestys, jonka mukaan niitä suljetaan. ”Se tuotantotekijä, jolla ei ole kansainvälisiä markkinoita, on työvoima. Olen sanonut tämän hirveän asian monta kertaa: työehtosopimusten yleissitovuudesta on päästävä.” Wahlroos kertoo perusteluna, että UPM:llä on jäljellä noin 45 paperikonetta. Metsä Groupin Äänekosken tehdas on tyhjentänyt pajatson eikä toista uutta tehdasta kannata rakentaa. ”Olen ollut partiolainen ja viettänyt lapsuuden kesät Espoon saaristossa. ”Riippuu rikkaan määritelmästä, mutta metsän avulla rikastuminen edellyttäisi niin isoa velkavipua, että sitä ei voi suositella.” Korkean tason biotalouskyynisyyttä Biotaloudesta näyttää tulleen tämän ajan talouden mantra. 62 MAKASIINI 5 • 2015 3715_.indd 62 25/06/15 15:34. Työvoimakustannukset ovat roimasti korkeammat kuin Saksassa ja ammattiyhdistysliike on erittäin jäykkä. ”Biotalous tuo koko ajan pientä lisää ja raaka-aine käytetään entistä tarkemmin. Tehdas voisi jopa tuottaa pitkäkuituista sellua nopeakasvuisesta männystä.” UPM:llä on Suomessa kolme sellutehdasta. Sitä kautta on saatu palautettua jonkinlainen kannattavuus. Wahlroosin mukaan se ei pidä alkuunkaan paikkaansa. ”Sanotaan, että sehän on lyhytkuituista eukalyptusta, mutta siellä viljellään jo mäntyäkin (radiatamänty). Silloin heikon taseen tehtaat menevät nurin.” Isojen fuusioiden aika ohi Wahlroosin mukaan suurten fuusioiden ja yrityskauppojen aika on metsäteollisuudessa ohi. Wahlroos varoittaa, että ajat ja opit muuttuvat eikä sellu voi ikuisesti olla kultakaivos. Teemme kolmella tehtaalla suurin piirtein saman määrän sellua kuin kilpailija kahdeksalla.” Kotimaan sellutehdaspeliin UPM ei aio osallistua. T yömarkkinauudistus toisi toivoa Biotalous nähdään maamme toivona, mutta Wahlroosin mielestä todellista toivoa saadaan vasta, kun ymmärretään, että on elettävä maailmanmarkkinoiden ehdoilla. Senkö takia, että parempaakaan toivoa ei ole
63 MAKASIINI 5 • 2015 3715_.indd 63 25/06/15 15:34. ei ole sellaisTa bioTuoTeTTa, joka Tulisi ja korvaisi sen.” Jos sulkemisuhan alla olevien paperikoneiden työehdoista ei voida sopia paikallisesti, niin koneita menee vielä kiinni, Wahlroos varoittaa. Wahlroos elävöittää keskustelua mannereurooppalaiseen tapaan käsiään liikuttamalla, tässä kohtaa liikettä tulee tavallistakin enemmän. ”Paperikoneita jää Suomeen, mutta on turha luulla, etteikö niitä näillä markkinoilla ja näillä työehtosopimuksilla enää menisi kiinni.” ”MeTsäTeollisuuTeMMe on valTava bulkkiTeollisuus. netta käyttävä porukka ei saa itse päättää, vaan päättäjät ovat Hakaniemessä ja Etelärannassa”, hän toteaa. ”Vaikka alennettu sunnuntailisä kävisi henkilöstölle, se ei käy Hakaniemelle, ja tuotanto menee johonkin muualle.” Wahlroos varoittaa mitä seuraa, jos ehdoista ei voi sopia paikallisesti. Toisaalta mekaanisen puunjalostuksen puolella on tilanteita, että jotain tuotantolinjaa voitaisiin ajaa vuorokauden ympäri läpi viikon, mutta täysiä sunnuntailisiä ei voi maksaa
Keskeisimpien perusparantamiskohteiden löytämisessä auttaa hyvä yhteistyö alueiden toimijoiden kanssa. Linjaamalla puun käyttöä estävien rakentamismääräysten purkamisesta jatketaan edellisten hallitusten työtä. Hallitus havaitsi digitalisaation ja sähköisten palveluiden mahdollisuudet. Hallitukselle on nostettava hattua pyrkimyksistä vauhdittaa tutkimusja kehittämistoimintaa uusien tuotteiden synnyttämiseksi. Samalla metsävähennykseen voidaan tehdä muitakin elinkeinoa edistäviä viilauksia. Moni asia tehdään muutaman vuoden kuluttua sähköisesti. Maaja metsätalousministeriön työryhmä löysi sukupolvenvaihdoksiin metsävähennyspohjaisen malli. Usko esimerkiksi metsiin perustuvien elinkeinojen mahdollisuuksiin on suuri. Verotuksen ollessa suosiollista puun liikkuvuus paranisi. Tutustumalla metsästrategiaan uusikin kansanedustaja saa nopeasti työlistan, miten metsäsektori pannaan kuntoon. Kirjoittaessaan ohjelmaan: ”Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja lisätään metsäja yrittäjävähennystä sekä nopeutetaan perikuntien elinkaarta”, hallitus oivalsi tarpeet kehittää metsätalousyrittäjyyden kannattavuuden edellytyksiä. Strategian hankkeilla edistetään muun muassa tieverkon kuntoa ja metsänhoitoa. Seuraavassa pohdintaa siitä, mitä ohjelman kirjaukset voisivat tarkoittaa. Linjaus on tärkeä, koska vain toimiva infrastruktuuri mahdollistaa puu kulkemisen metsästä jalostukseen vuodenja kellonajasta riippumatta. Nähtäväksi jää, miten liikelaitoksia koskevia EU-vaatimuksia nyt tulkitaan. Kimmo Brand t / C om.Pi C MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n kehittämispäällikkö. Metsäsektorin tutkimus on käynyt läpi hurjaa muutosta viime vuosina. Hallitus haluaa myös suunnata julkisia investointeja perustienpiToukokuussa kansa istui jännittyneenä seuraamassa lopputulosta. Tällä hetkellä puulta vaaditaan vielä muita rakennusmateriaaleja enemmän. Lisäksi Suomen yrittäjien alun perin esittämällä yrittäjävähennyksellä metsätalousyrittäjyyden verotus lähestyisi muun yrittäjyyden verotusta. Yleisesti kysyttiin: ”Löytyykö vastuunkantajia ja rohkeutta suuriin linjauksiin?” Hallitusohjelman perusteella hallitus aikoo laittaa maamme kuntoon. Hallitusohjelma on hyvä. Tämä malli olisi helposti käyttöönotettavissa. Kyseessä ei ollut jääkiekkofinaali eikä euroviisujen loppukilpailu, vaan hallitusohjelman julkistus. tointeja ja uusia työpaikkoja metsäalalle. KOLUMNI toon, rataverkkoon sekä terminaaleihin. Esimerkiksi palomääräyksiä voidaan viilata turvallisuudesta tinkimättä. 64 MAKASIINI 5 • 2015 64 3714_.indd 64 25/06/15 15:34. Löytyisikö vastaus kokeiluihin kannustavasta kulttuurista ja metsän viemisestä osaksi uusia toimialoja. Digitalisaation ytimessä on oikeus tietojen omistajuuteen. Ohjelmassa on lukuisia leikkauksia, mutta myös panostuksia keskeisiin aloihin ja strategisiin hankkeisiin. Toivottavasti voimme neljän vuoden päästä todeta, että se myös toteutettiin. Se, mitkä ovat ne keinot, joilla innovaatioita synnytetään, on vielä auki. Lisäksi Metsähallitukselle asetetut monet eri tavoitteet edellyttävät onnistunutta johtamisjärjestelmän rakentamista. Suomen heikko tilanne latasi suuria odotuksia. Toivottavasti hallitus jatkaa sillä linjalla, että metsänomistaja päättää aina itse omaisuustietojensa käytöstä. Valtioneuvoston helmikuussa hyväksymällä strategialla halutaan ennen kaikkea luoda kasvua, invesPuu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Hallitukselle on nostettava hattua pyrkimyksistä vauhdittaa tutkimusja kehittämistoimintaa. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Työkalut ovat onneksi jo valmiina. Hallitus päätti myös viedä maaliin viime kaudella paljon puhuttaneen Metsähallitusuudistuksen. Luvatessaan toteuttaa kansallista metsästrategiaa hallitus sitoutui laajasti metsäalan kehittämiseen
Sahojen Puu Oy vuokrasi noin 1,5 hehtaarin alueen parrunveistolaaniksi, veisto jatkui vuoteen 1975. Sen jälkeen alue jäi luonnontilaan taimettumaan. Raivausta onkin saanut tehdä useamman kerran, jotta lehtipuut pysyvät kurissa, kertoo maanomistaja Paavo Laajalahti. 2012 Metsä valtasi asfalttiaseman kuonanjärven rannalla tehtiin 1970-luvulla asfalttia ja parruja. 65 MAKASIINI 5 • 2015 3622_.indd 65 25/06/15 15:35. Nyt taimikko on hyvässä kasvussa. kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Koska alue on järven raanalla, myös tuulituhojen pelko hillitsee voimakkaita harvennuksia. Kun asfalttiasema lopetettiin, alue sai olla rauhassa vuoteen 1974, jolloin paikalla alkoi parrunveisto. Männyn lisäksi alueella kasvaa monenlaista lehtipuuta – leppää, raitaa, pajua, koivua ja jokunen pihlaja. Syksyllä 2012 metsä on vallannut asfalttiaseman paikan. Alueella on myös puolen hehtaarin pintamaiden läjitysalue, joka ei taimettunut luontaisesti. Lähetä ne meille Metsälehteen. ENNEN & NYT TeksTi Paavo LaajaLahTi ja hannu jauhiainen kuvaT Paavo LaajaLahTi Haapajärvellä Kuonanjärven rannalla, Ylivieska–Iisalmi-radan varrella olevalla palstalla on monipuolinen menneisyys. Hyvänä kiinnekohtana kuvissa on rautatien tasoristeyksen lähestymismerkki. Maaperän kasvusto on runsasta: vadelmaa, apilaa, valkolehdokkia, tähtija pientä talvikkia. kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. 1960-luvun loppupuolella alueelta otettiin täytehiekkaa, sen jälkeen paikalle ajettiin murskevarasto. Tarkoituksella ylitiheänä Vuonna 1999 Laajalahti hakkasi alueelta muutamia kymmeniä kuutiometrejä ylispuumäntyjä, samalla alueen läpi kaivettiin tien toiselta puolelta tuleville vesille purkuoja. onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Hiekkainen maaperä on ravinteikas. 1970 Asfaltor Oy:n asfalttiasema vuonna 1970. nyt paikalla kasvaa kelpo männikkö. Puustoa on kasvatettu tarkoituksella hieman ylitiheänä karsiutumisen edistämiseksi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Laajalahti laikutti kuvion traktorin kantokoukulla ja istutti avojuurisilla kuusentaimilla vuonna 2003. Syksyllä 2014 alueen puusto mitattiin. Vuoden 2012 alkupuolella Laajalahti teki alueella harvennushakkuun, puuta kertyi yli 70 kuutiometriä hehtaarilta. 1960-luvun loppupuolelta kasvaneella reilun hehtaarin alueella puumäärä oli 182 kuutiota hehtaarilla, parrunveistoalueelle puuta oli kertynyt 125 kuutiota hehtaarilla. Kesällä 1970 tontille pystytettiin Asfaltor Oy:n asfalttiasema, jossa valmistettiin päällystysmateriaali kantatielle 27, välille Nelostie–Haapajärvi
luhta Ekologia tai ekologisuus viittaa arkipuheessa elämäntapaan ja arvovalintoihin. Vilskettä tunturissa Tänä kesänä Käsivarren tunturit vilisevät elämää, sillä pikkunisäkkäiden, kanalintujen ja pikkupetojen kannanvaihtelu on huipussaan. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 66 MAKASIINI 5 • 2015 3667_.indd 66 25/06/15 16:17. Alkuperäisessä merkityksessään ekologia on luonnontiedettä, joka tutkii elottoman ja elollisen luonnon sekä toisaalta eliöiden keskinäistä vuorovaikutusta
Naali kasvattaa poikasia vain hyvinä sopulija myyrävuosina. Pieni punamyyrä säätelee pöllöjen, haukkojen, pienpetojen ja mutkan kautta myös riekon ja kiirunan määriä Suomen tuntureilla. 67 MAKASIINI 5 • 2015 3667_.indd 67 25/06/15 16:17
Minkit, kärpät ja lumikot eivät osuneet silmiin, mutta niiden tilanne oli samanlainen. Pikkumyyrätkin pitävät lumitalvista, mutta sopuleille ne ovat elinehto. Syötävän loppuminen on yksi syy, miksi yltäkylläinen sopulivuosi lopulta romahtaa. Melkein kaikille tyhjentyneille tunturihaukkajyrkänteille on vaihtunut pesijäksi muuttohaukka, lähin sukulainen, jonka ääni, koko ja käytös ei paljon poikkea. 68 MAKASIINI 5 • 2015 3667_.indd 68 25/06/15 16:17. Nyt sopulit ovat talvisäiden armoilla. Myyräkannan noustessa ja huippuvuosina linnunpesiin ja pikku poikasiin ei kohdistu minkäänlaista painetta. Talvella syötävän loppuminen, taudit ja saalistajat romahduttavat myyräkannan. Jokainen tuntureilla vaeltanut näki nälkiintyneinä vaeltavia kettuja. Talvella kanta romahtaa Kesällä 2012 myyrien suku oli romahtanut äärimmäisen vähälukuiseksi. Sään oikkujen ja perimmältään myyräsyklin heikkenemisen vuoksi tunturin kanat ehtivät olla vuosikymmenen varsin vähälukuisia. Satunnaisilla säillä on oma vaikutuksensa, joka sotkee muuten suoraviivaista neljän vuoden rytmiä. Tänä kesänä ne sitten ovat runsaimmillaan. Vuosi sitten Pohjois-Suomen kanalintupoikueet kuoriutuivat pakkasiin ja lumituiskuun, mutta Kilpisjärven ylängöillä riekot ja kiirunat olivat huonojen säiden aikaan vasta aloittamassa pesintää. luhta Oma kiinnostukseni luonnossa kohdistuu juuri tuohon elukoitten keskinäiseen suhteeseen. Viimeistään seuraavana talvena nelijalkaiset pedot menehtyivät. Skandien vuoristoon ja Kilpisjärvi–Halti-alueelle osui kaksi runsaslumista talvea ja myöhäistä kevättä. Tunturihaukka aloittaa pesinnän yli kuukausi muuttohaukkaa aiemmin, joten tunturihaukan luovuttaessa muuttohaukkapari vain löytää vapaan pesäpaikan. Havumetsissä sen ymmärtäminen on joskus vaikeaa lajien määrän vuoksi. Sopulin ravintona ovat puronotkojen sirppisammalet. Myyrien määrä vaikuttaa mutkan kautta myös kanalintuihin ja tunturihaukkaan, sillä riekko ja kiiruna noudattavat usein samaa neljän vuoden myyräsykliä. Kärppä elää myyrillä ja sopuleilla ja lisääntyy niiden matkassa pikku viiveellä. Tarvitaan metri lunta ja tasaiset pakkassäät, jotta hangen alla olisi kuivaa ja hyvät olot talvilisääntymiseen. Kannan runsastuessa tavallisimmaksi talviympäristöksi muodostuu tunturikoivikko. Mutta tunturin elämänkierto ei ole aivan näin yksinkertainen. Myyräkadon koittaessa pienpedot saalistavat vaikeampaa riistaa, lintuja. Molemmat lajit tuntevat olonsa turvallisiksi jyrkänteen kielekkeellä. Kansanihmiset Lapissa kiistävät tunturihaukan katoamisen: ”Siellähän ne haukat räähkyvät pahdallaan joka vuosi”. Muuttohaukka ei varsinaisesti ole vallannut isomman serkkunsa pahtoja. Kärpät ja muut pikkupedot lisääntyvät myyrien perässä, ja syksyyn mennessä niiden saalistuksen vaikutus jopa ylittää myyrien lisääntymiskyvyn. Hyvin usein kaikki kahlaajien, vesija kanalintujen pesinnät epäonnistuvat. Kaksi kesää myöhemmin melkein jokaisen tunturijyrkänteen, pahdan, yläpuolella kaarteli pesueestaan huolestunut piekanapari. Kun sopulikanta on vähissä, ne talvehtivat suurtuntureitten lunta keräävissä puronotkoissa. Vähintään kolmimetrisen lumivaipan alla maanrajassa mikään ei häiritse sopulin elämää. Ne popsivat sammalta ja lisääntyvät verrattoman tasalämpöisissä oloissa. Viime talvi täytti nämä ehdot Kilpisjärven seudulla. Kannanvaihtelut ovat juuri nyt ajankohtaisia, sillä Suomi-neidon peukalossa ja sormenpäissä toisaalta myyrät ja sopulit, toisaalta kanalinnut riekko ja kiiruna, ovat samanaikaisesti huippulukemissa. Toukokuun lopun keväthangilla sopulit ilahduttivat näyttävällä kevätvaelluksella hiiripöllöjä, piekanoita, kettuja, kärppiä, myyrätutkijoita ja ainakin yhtä valokuvaajaa. Jatko on helppo arvata. Sää sotkee rytmin Miksi myyriä ja riekkoja on nyt Kilpisjärvellä paljon ja Utsjoella keskinkertaisesti. Olen varma, että tänä kesänä kuullaan parempia uutisia. Oli helppo päätellä harmaakuve-, punaja lapinmyyrän elpyneen melkoisiin tiheyksiin. Kiirunakukko narisee kivisillä ja puuttomilla tuntureilla, missä muut linnut eivät ympärivuotisesti pärjää. Riekon ja kiirunan varassa elävä tunturihaukka uhkasi suorastaan kadota Suomen pesimälinnustosta. Tunturissa näkee ennätysmäärät myyrillä mässääviä haukkoja, pöllöjä ja tunturikihuja. Sopulit liikkeellä Kannanvaihtelujen ylivertainen kuningas on tunturisopuli, joka välillä katoaa olemattomiin ja välillä lisääntyy uskomattomiin tiheyksiin. Muuttohaukka pesii mielellään pystysuorilla kalliopahdoilla, mutta hyväksyy pesäpaikaksi myös palsasuon turvekummun. Ketun saalistus rokottaa suhteellisesti enemmän ympärivuotisia kanalintuja kuin muutaman kuukauden viipyviä kahlaajia ja muita muuttolintuja. Tunturissa metsänrajan pohjoispuolella havainnointi helpottuu, koska lajeja on vähän ja niiden vaikutus toisiinsa voi aiheuttaa jyrkkiä runsaudenvaihteluita. Tuollaisessa tilanteessa myyrillä on yksilöä kohti runsaasti syötävää ja viholliset puuttuvat
MyyräKadon KoiTTaessa pienpedoT saalisTavaT vaiKeaMpaa riisTaa, linTuja. 69 MAKASIINI 5 • 2015 3667_.indd 69 25/06/15 16:17. Tunturihaukka ehti miltei hävitä Suomen pesimälinnustosta. Runsas riekkoja kiirunakanta sai ne tänä vuonna pesimään
TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Mesiangervosima sopii vaikka kesän juhlahetkiin alkujuomaksi. 70 MAKASIINI 5 • 2015 3711_.indd 70 25/06/15 15:38. tapion pöytä AromAAttinen pArAntAjA Monikäyttöinen mesiangervo maustaa raparperipiirakan ja siman mutta auttaa myös päänsärkyyn
kuivatun kukan annostelu on muutenkin helpompaa kuin tuoreen. Kylpyvedessä mesiangervo virkistää, poistaa turvotusta ja lievittää jännitystiloja. Niinpä lehdet kerätään ensin ja kukat myöhemmin. Mesiangervolla Maustettu raparperipiirakka p ohja 3,5 dl vehnäjauhoja 1 dl mantelijauhoja 1 dl tummaa sokeria 2 tl leivinjauhetta 2 tl ruokasoodaa 1 tl mesiangervon kukkaa kuivattuna 2 dl piimää tai viiliä 2 munaa 1 dl öljyä annoksesta tulee uunipellillinen. peitä astia. kiehauta vesi ja paloiteltu inkivääri ja kaada lehtien päälle. anna käydä yön yli. kun simaneste ämpärissä on jäähtynyt kädenlämpöiseksi, lisää siihen hiiva ja sekoita. Vaniljalta, mantelilta ja hunajalta tuoksuvia mesiangervon kukintoja on käytetty mausteena juomissa, kuten viinissä, oluessa ja simassa. koska mesiangervo ei vielä kuvaushetkellä ollut kukassa, käytin piirakkaan viime vuoden kuivattua kukkaa. ota mukiin hieman simaa. Viikinkisiman mauste Mesiangervo on tunnettu rohtokasvi ja kauppayrtti, sen kaikki osat ovat käyttökelpoisia. Lehdet sisältävät runsaasti C-vitamiinia, joten niitä voi käyttää sellaisenaan salaatissa. kun hiivaa on näin vähän, sima alkaa käydä hitaasti, mutta se säilyy siksi jopa viikkoja, kun pitää sen jääkaapissa. Mesiangervo on ollut myös erinomainen teen korvike. levitä seos pellille päällimmäiseksi kerrokseksi. Sitä on käytetty niveltulehduksiin, reumaattisiin vaivoihin, kihtiin, päänsärkyihin, hermosärkyihin ja lihaskouristuksiin. Väliin 1 l raparperinpaloja 0,5 dl hunajaa pilko raparperit ja mausta hunajalla ja levitä pellille. sekoita pohjan kuivat ainekset, lisää piimä, munat ja öljy. Tanskaksi kasvin nimikin on mjödört eli simamauste. paista piirakkaa 175 asteessa noin tunti. Nestettä poistavana mesiangervon jatkuvaa käyttöä tulee välttää. MesiangervosiMa 10 l vettä puoli ämpärillistä mesiangervon lehtiä ja vähän kukkia, vähän mustaherukan lehtiä ja minttua 0,5 kg sokeria 1 prk hunajaa pala inkivääriä herneen kokoinen pala hiivaa laita yrtit ja makeutusaineet ämpäriin. kaada seos pellille. Kosteilla joutomailla jopa yli metrin korkuiseksi kasvava mesiangervo eli niittymesiangervo (Filipendula ulmaria ) on yleinen koko Suomessa. Myös viikinkien sima maustettiin mesiangervolla. Yhdistä kuivat ainekset ja lisää sulatettu voi. Täyte 2 prk rahkaa 2 munaa 1 dl hunajaa 2 tl mesiangervon kukkaa kuivattuna sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada pellille raparperien päälle. Mesiangervolla on antiseptinen vaikutus, se alentaa kuumetta ja hoitaa tulehduksia. Aspiriinille allergisten pitää olla varovaisia mesiangervon käytössä. Koska mesiangervo sisältää aromaattisia ja eteerisiä öljyjä, sisätiloissa maljakkoon laitettujen kukkien tuoksu täyttää koko huoneen. Kukkia on käytetty häähuoneiden koristelussa ja niitä ripoteltiin lattioille ennen pitoja, jotta tuoksu peittäisi mahdolliset epämiellyttävä hajut. Ranskassa ja Saksassa sitä kutsutaan ”niittyjen kuningattareksi”, koska iso kasvi valloittaa niityt muilta kasveilta ja on näyttävä varsinkin kukkiessaan. laita leivinpaperi pellille. siivilöi sima, pullota ja laita jääkaappiin. Luonnon aspiriini 1800-luvulla mesiangervosta eristettiin spireahappo eli salisyylihappo, jota myös paju sisältää. Mesiangervo sisältää kaikkiaan kolmea luonnon salisyyliä, jotka vaikuttavat monipuolisemmin kuin keinotekoiset salisyylilääkkeet, mutta eivät aiheuta haitallisia sivuvaikutuksia. Se ei ollut mitään lasten vappujuomaa, sillä se sisälsi alkoholia toistakymmentä prosenttia. Meillä mesiangervon – Pohjanmaan maakuntakasvin – lehdet versovat jo kesäkuun alussa, mutta voimakkaan tuoksuiset valkoiset kukat tulevat vasta heinäkuussa. Päälle 2 dl mantelijauhoja 1 dl kauraleseitä 1 dl vehnätai spelttijauhoja 0,5 dl tummaa sokeria 1 tl mesiangervon kukkaa kuivattuna 100 g sulatettua voita sulata voi. 71 MAKASIINI 5 • 2015 3711_.indd 71 25/06/15 15:38. kun se on jäähtynyt, lisää siihen hiiva ja sekoittele silloin tällöin. raparperisato on nyt runsaimmillaan, joten sitä kannattaa käyttää mesiangervolla maustettuun piirakkaan. peitä astia
Se yleistyi vasta 1850-luvulla ja sen valta-aika kesti siitä noin sata vuotta eteenpäin. Pärekattojen teko pääsi kunnolla vauhtiin vasta, kun kehiteltiin pärehöyliä. Koneellistumisen takia myös menetettiin jotakin. Pärekattojen aikakautena Suomi muuttui teollisuusyhteiskunnaksi. Pärekattojen yleistymiseen vaikutti huoli tuohen riittävyydestä ja puun arvon nousu. Kiskopäreistä höyläpäreisiin Ennen pärekattojen aikakautta yleisin katemateriaali oli tuohi. Koska kattoon tarvitaan tuhansia päreitä, oli kiskomisessa suunnattomasti työtä. Siinä, missä kiskotuista päreisPärekattoa naulaamaan Päreitä höylätään taas ahkerasti muutaman hiljaisemman vuosikymmenen jälkeen. Ensimmäiset pärekatot tehtiin pärepuukolla käsin kiskotuista päreistä. Paitsi katoissa päreille on käyttöä myös tarjoiluastioina. Pärehöylän takana apumies lajittelee ja niputtaa höylän kidastaan syöksemät päreet. Höylät toimivat aluksi lihas-, vesitai tuulivoimalla, myöhemmin konevoimalla. 72 MAKASIINI 5 • 2015 3687_.indd 72 25/06/15 15:38. Reijo Kivijärvi pitää pärepölkkyä paikallaan ja höylän edestakaisin liikkuva terä vuolee pölkyn alapinnasta päreen toisensa jälkeen. käsin tehty TeksTi ja kuvaT Markus TuorMaa Pärekatto on suomalaisista perinnekatoista nuorin. Kansanomaisista perinnekatoista pärekatto onkin ainoa, joka sisältää sekä perinteisen puun tuntemuksen että koneellistuneen valmistusmenetelmän
Sitä ennen piti naulatkin tehdä itse, vaikkapa pihlajasta vuolemalla. Silloin voi tutustua muihinkin vanhoihin taitoihin, kuten tervanpolttoon. Useimmissa rakennuksissa on pärekatto. Kun pärettä taivuttaa, nousee puun syyrakenne suomumaisesti esiin. Syyt hilseilevät silkkipaperimaisina kerroksina katon pinnassa. Loivasti kaartuva päre kun on mitä mainioin kertakäyttölautanen. Puun solurakenne pysyi ehjänä. Talkoissa tahti on usein kova, sillä katonteko innostaa kilpailuhenkeen. Katto saa pian päälleen tasaisen harmaan nukkakerroksen, joka näyttää katolle levitetyltä pehmeältä maalilta. Päreentekoa Soinissa Soinilainen Reijo Kivijärvi on kunnostanut useita vanhoja pärehöyliä. Tämän vuoksi päreitä ei voi höylätä kovin kierosyisestä puusta. Havupuupärekatossa taas puun syyrakenne tulee esiin. Katolla ylös tuleva päreen pää merkitäänkin jo höylättäessä punamultamaalilla. Kivijärven höyläämillä päreillä on kysyntää. Pärekattoja ja päreentekoa pääsee paikan päälle katsomaan Vanhan ajan päivillä, jotka järjestetään tänä kesänä heinäkuun 18.–19. Haapapärekatolla on aivan omanlaisensa ulkonäkö. päivä. Pärerivit saadaan suoriksi linjalaudan eli riialaudan avulla. Sellainen kestää noin 15–20 vuotta, joten aika ajoin kattoja on uusittava. Etelässä kuuset ovat vähäoksaisempia, jolloin ne kelpaavat päreentekoon. Käytetty puulaji on ennen vaihdellut alueellisesti. Niinpä vesi juoksi hyvin pärettä pitkin eikä imeytynyt puun sisään. Päreet naulataan katolle toistensa päälle limittyviksi riveiksi, jolloin näkyviin jäävät päreiden päät muodostavat ikään kuin katon suomuja. Höyläpäreessä ei kuitenkaan voi olla samalla tavalla ehjää pintaa, vaan höylänterä leikkaa vääjäämättä syitä poikki puun läpi kulkiessaan. Sen kupera puoli pannaan katossa päällepäin. Pärettä taivuttamalla tulevat poikki leikatut puunsyyt näkyviin ja ne muodostavat suomumaisen pinnan. Nykyaikana päreelle voisi olla perinnerakennusten kattojen lisäksi muutakin käyttöä. Niinpä päreiden kiinnittäminen kattoon helpottui teollisesti valmistettujen naulojen yleistyessä 1850-luvulla. Pohjanmaalla ja Lapissa on käytetty paljon mäntyä, etelämpänä kuusta. Hän tuntee yhtä hyvin puulajien ominaisuudet kuin vanhan ajan maamoottoritkin, joilla hän pärehöyliään käyttää. Se, joka saa ensinnä naulattua rivistä oman osuutensa, pääsee huutamaan ”riia ylös!” toisten vielä naulatessa. Pärekatto syntyy parhaiten talkoilla, sillä päreissä on kova latominen ja naulaaminen. Tänä kesänä uusittiin pajan katto. haapa mänty kuusi 73 MAKASIINI 5 • 2015 3687_.indd 73 25/06/15 15:38. Ulkoseinien pintamateriaalina se on pitkäikäisempi kuin katossa ja voisi hyvin olla osa nykyaikaista puurakentamista. Sitä nostetaan aina rivi kerrallaan ylemmäs. Päre on muodoltaan kaareva. Vanhanaikaisissa puukolla kiskotuissa päreissä samat puunsyyt kulkivat rikkoutumattomina päreen päästä päähän. ”Riia ylös!” Yksittäisen päreen suomumainen pinta toistuu myös koko pärekaton rakenteessa. Jotta vesi juoksisi katolta alas eikä imeytyisi päreiden sisään, on päreen pinnan oltava katolla myötäkarvaan. Pärekaton tekoon tarvitaan myös paljon nauloja. Päreet höylätään niin, että puunsyyt leikkaavat päreen pinnan joka kohdassa samassa suunnassa. Kuusesta, männystä ja haavasta Päreitä höylätään kuusesta, männystä ja haavasta. tä tehty katto kestää noin viisi vuosikymmentä, kestää höyläpäreistä tehty ainoastaan pari vuosikymmentä. Niitä menee paitsi kattoihin myös ravintoloihin ja tapahtumiin tarjoilupäreiksi. Suomujen on oltava katossa myötäsukaisia ja päreen yläpää merkitäänkin jo höylätessä punamultamaalilla. Päreitä höylätään kuusesta, männystä ja haavasta. Kivijärvi on siirtänyt Soinin Laaselankylässä omistamaansa pihapiiriin lukuisia perinnerakennuksia
Tässä katossa ne pantiin kuitenkin kupera puoli ylöspäin, kuten muutkin päreet, jolloin räystäästä tulee ilmavampi ja siihen muodostuu parempi tippanokka. kolmas kerros naulataan kokonaisilla päreillä. Pärekattonaulojen olisi oltava sinkitsemättömiä, jolloin ne ruostuvat samassa tahdissa päreiden lahotessa. Tavallinen suomus 5 tuumaa, jolloin saadaan kolmikertainen katto. käsin tehty 74 MAKASIINI 5 • 2015 3687_.indd 74 25/06/15 15:38. Näitä päreitä ei limitetä, vaan ne asetetaan vieri viereen ja naulataan kiinni. Tämä Bröders Vilenin makaavasylinterinen avokammiomoottori on vuodelta 1938. Myöhempiä rivejä tehtäessä riialauta nojaa valmiiseen kattoon. Haapapäreille on parempi 4 tuuman suomus, jotta ne eivät käyristy katosta liikaa. Pärekaton teko aloitetaan naulaamalla kannatinpäreet kovera puoli ylöspäin noin metrin välein. Näin pärekaton purkaminen ja uusiminen on aikanaan helpompaa. joidenkin ohjeiden mukaan nämä päreet pannaan kovera puoli ylöspäin, jolloin ne jännittyvät tiiviisti seuraavaa pärekerrosta vasten. Maamoottorista voima siirretään hihnan avulla pärehöylään. kun katon alareuna on kolmen päreen paksuinen, nostetaan riialautaa pykälän verran ylöspäin ja naulataan taas uusi rivi kokonaisia päreitä, taas limittäen eri suuntaan kuin alempi kerros. Nämä päreet pannaan kupera puoli ylöspäin ja ne limitetään – reuna edellisen päreen reunan päälle. Pärehöylä tarvitsee kunnon voimanlähteen. 3. toinen kerros naulataan katkottujen päreiden pitemmällä noin 2/3-mittaisella osalla. Pärerivien etäisyys on nimeltään suomus. 1. 5. alin kerros täytetään kannatinpäreiden välistä noin 1/3-mittaiseksi katkotuilla lappupäreillä. vanhojen veistettyjen ruoteiden varaan pärekattoa tehtäessä ovat pidemmät naulat ruoteiden epätasaisuuden vuoksi sopivampia. Päreet saavat tulla alareunasta noin tuuman alimman ruodepuun ulkopuolelle. Päreet limitetään nyt vastakkaisen suuntaan kuin edellisessä kerroksessa. 2. Pärekattonaulan pituus on joko 51 tai 45 millimetriä ja paksuus 1,7 milliä. Lyhyemmät sopivat nykyaikaisten sahatavarasta tehtyjen tasapaksujen ruoteiden varaan kattoa naulattaessa. Näiden varaan asetetaan linjaeli riialauta ensimmäisen pärerivin tekoa varten. 4. Näin jatketaan riveittäin katon harjalle saakka
5. Lyhyet lappupäreet peittyvät, kun kerros 2/3-pituisia päreitä ladotaan ja naulataan niiden päälle. katkaistuja päreitä tarvitaan sekä räystäälle että harjalle. 1. riialauta asetetaan aluksi kannatinpäreiden ja hammaslautojen varaan. 8. riialautaa nostetaan seuraavaan pykälään ja uusi kerros täyspitkiä päreitä naulataan. joka välistä naulaamalla katosta tulee säntillisemmän näköinen, kun taas joka toisesta välistä naulaamalla päreet saavat enemmän liikkumavaraa, mikä vähentää niiden halkeilua. 1 4 7 2 5 8 3 6 75 MAKASIINI 5 • 2015 3687_.indd 75 25/06/15 15:39. 4. 7. Harjaja räystäslautojen kiinnittämisen jälkeen katontekijä vielä luutii valmiin katon puhtaaksi. Päreet sahataan poikki nippuna, jota puristetaan sahauksen ajan tiukasti yhteen. Naulaus voidaan tehdä joka välistä tai vain joka toisesta. Hammaslautojen yläpäät naulataan yhdellä naulalla kiinni, jotta niitä voi kohottaa aina nostettaessa riialautaa seuraavaan pykälään. Harjalle sahataan mitan mukaan pari riviä lyhennettyjä päreitä. räystäs on kolminkertainen, kun ensimmäinen kerros täyspitkiä päreitä saadaan paikalleen. 2. 3. 6. Latomista odottava pärenippu pysyy hyvin katolla, kun sitä varten työntää ruoteiden väliin muutaman päreen alustaksi. Päreet naulataan aina reunasta niin, että naula kulkee kummankin saman rivin limiin asetetun päreen läpi. Paras ja perinteisin naulapussi pärekatonteossa on vanha lakki
Elämyksiä tarjoaa muun muassa metsän siimekseen pystytetty Tavataan Farmarissa! METSURI METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Opinnoissa keskitytään metsänhoitoja puunkorjuupalveluiden tuottamiseen. Kannuihin mahtuu polttoainetta ja teräketjuöljyä juuri optimaalisessa suhteessa: 5 litraa polttoainetta ja 2,5 litraa öljyä. voiT vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Lähiopetusjaksoja on noin kerran kuukaudessa. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Palkinnoiksi arvomme kaksi Husqvarnan kombikannua. Myös kantriyhtye Huojuva Lato tulee Farmari-näyttelyyn. läheTä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Joensuun Areenalla maaja metsätalousministeriö pyörittää biotalousaiheista ohjelmaa, joka ulottuu kalastuksesta sellutehtaaseen ja matkailusta metsäenergiaan. Säiliöiden väliin jää tilaa työkaluille ja varaosille. palvelukseen halutaan koulutusta TerveTuloa Metsäkustannuksen osastolle Joensuun Farmari-näyttelyyn! Voit tutustua kirjauutuuksiin ja kertoa palautteesi Metsälehdestä. Farmari on avoinna 2.–4.7. mistä pidit. Mistä pidit. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. 76 MAKASIINI 5 • 2015 3726_.indd 76 26/06/15 15:19. Jaksojen aikana majoittumien ja ruokailu oppilaitoksessa ovat maksuttomia. elokuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Jäsenmäärämme on noin 6000 metsänomistajaa. Joen Ruokaprihojen kalaja grilliravintola. Aikuiskoulutus Evolla KYMENLAAKSO Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso toimii Kouvolan, Kotkan ja osin Loviisan kaupungin sekä Iitin ja Pyhtään kunnan alueilla. Yhden palkinnon arvo on 54 euroa. Alueen yksityiset metsänomistajat omistavat noin 170.000 hehtaaria metsämaata. Haemme palvelukseemme METSÄSUUNNITTELIJAA ja OJAJA TIEASIANTUNTIJAA Metsäsuunnittelija voi toimia joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Kombikannuun mahtuu 5 litraa polttoainetta ja 2,5 litraa teräketjuöljyä. joka päivä kello 10–17. Palveluksessamme on 23 toimihenkilöä. Arvonnassa kirjapalkinnon voittivat Juhani Heinola Virroilta, Harri Kärkkäinen Kempeleestä, Pekka Niemelä Torniosta, Heini Tiainen Uukuniemeltä ja Lauri Tyni Oulusta. Löydät meidät Joensuun Areenasta numerosta A 857. Lähetä hakemuksesi sähköpostilla 7.8.2015 mennessä osoitteella jari.ursin@mhy.fi Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Jari Ursin puh. Hakuaika 1.6 – 16.8. Lisäksi opiskelijat perehtyvät erikoispuiden kaatoon ja hoitoon. Tehtäväkuvaan kuuluu myös tila-arvioiden laadintaa. kaikki 7. Esillä on tavallista enemmän alan koneita, osa aivan lähiseudulla valmistettuja, sekä saatavilla on runsaasti metsätietoa. Valinnaisia aineita ovat metsätraktoreiden käyttö, metsäenergia ja puun jatkojalostus. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. 0400-354989 Metsänomistajat MHY Kymenlaakso 2x100 Makasiini_Makasiini 24.6.2015 10.13 Sivu 1 Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Hakuohjeet ja -lomake: www.hami.fi. Pohjois-Karjala on metsämaakunta, mikä näkyy myös Farmarissa. Palkkaus on YT / Meto-sopimuksen mukainen. viiMe numerossa eniten ääniä sai metsänhoitojuttu ”12 kysymystä maanmuokkauksesta”
makasiiniristikko 5 Palkinnot Makasiiniristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Ilkka Kivimäki, nummela, Pekka Lehtinen, Helsinki ja Mikko Mattila, Helsinki, Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. oikaisu Metsälehden tilaaja-arvonnassa tablettitietokoneen maaliskuussa voitti Annikki Lehtinen Rovaniemeltä, huhtikuussa Juhani Ikonen Turusta ja toukokuussa Hilkka Erkkilä Vilppulasta. 60 vuoTTa 30.7. Kysy pois -palstalla kuvassa ei ollut haavanvesoja vaan isotuomipihlaja. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Veijo Natunen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon valtuuston jäsen, Leppävirta (perhepiirissä) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 2015 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kuukauden kuvan saniainen oli kivikkoalvejuuri, ei kotkansiipi. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Onnea voittajille! tablettiarvonnan voittajia Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 5”. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Antero Mourujärvi, Metsänhoitoyhdistys Posion hallituksen jäsen, Posio 1.8. 21 B, 00100 Helsinki. 201 5 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMEROnI LEHdEn OSOITELIPUKKEESTA 70 vuoTTa 12.7. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. 2015 ??/?. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi merkkipäivät Seuraavan aukeaman ison Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 13.8. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Viime Makasiinissa (4/2015) oli kaksi virheellistä kuvatekstiä. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiiniristikko 4, oikea ratkaisu 3726_.indd 77 26/06/15 15:19. Esko Piipponen, Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven valtuuston jäsen, Pudasjärvi (vastaanotto la 11.7.2015 klo 12.00 alkaen Piipposen pirtissä)
N imi Lähiosoite Postinumer o P ostitoimipaikka IBAN-tilinumer o BIC-k oodi 79 MAKASIINI 5 • 2015 3727_.indd 79 26/06/15 15:37
Marja painaa vain 0,06 grammaa eli kiloon saa kerätä lähes 20 000 marjaa. pilkkeitä Oravanmarja sisältää samoja myrkkyjä kuin kielokin, mutta lisäksi oravanmarjassa on omiakin myrkyllisiä aineita kuten L-atsetiidi-2-5-karbonihappo. Lehtiä on kaksi kuten kielollakin, mutta kukat ovat niin pieniä, ettei sukulaisuutta kielon kanssa yleensä tunnisteta. Lapselle jo kolme grammaa voi olla kohtalokas ja aikuiselle parin kymmenen marjagramman napostelu tietäisi sairaalakeikkaa ja kuolemanvaaraa. Makea ja myrkyllinen Oravanmarjan hedelmät ovat suorastaan imelänmakeita, mutta tappavan myrkyllisiä. Oravanmarjan toisintonimiä ovat muun muassa sokerimarja ja imelämarja. näin oravanmarjoja ei koneellakaan kerätessä joudu haitallisessa määrin vahingossa hyötymarjojen joukkoon. TeksTi seppO VuOkkO kuVa JOrMa peipOnen Entisinä aikoina, kun kaupasta ei noin vain ostettu karamelleja, lapset etsivät makuelämyksiä luonnosta. Kuvasta puuttuvat Anna Back, Ulla Ylikangas ja Jarmo Rautapuro. Marjan pieni koko on suojannut maistelijoita vakavammilta myrkytyksiltä: lapselle vaaralliseen annokseen pitäisi kerätä 50 ja aikuiselle nelisensataa marjaa. Edessä Outi Karemaa, Sanna Nyman, Eliisa Kallioniemi, Eeva Kurko ja Eero Sala. Oravanmarja on kaikille metsässä työskenteleville tuttu: onhan se ensimmäisiä merkkejä maaperän kasvavasta ravinteisuudesta ja erottamassa lehtomaisia metsiä kangasmetsistä. Oravanmarja marjoo parhaiten varjoisissa metsissä, jossa taas mustikan sato jää pieneksi. Jarmo Niemi N eN 80 MAKASIINI 5 • 2015 3721_.indd 80 26/06/15 15:20. kielon kaikki tietävät myrkylliseksi, mutta tieto ei ole yltänyt oravanmarjaan. kielossa on sydämen toimintaan vaikuttavia steroidisaponideja, jotka tekevät kielosta yhden myrkyllisimmistä kasveistamme. Hyvää kesää! toivoo Metsäkustannuksen väki Kuvassa vasemmalta Ilpo Jäppinen, Liina Kjellberg, Mikko Riikilä, Heta Välimäki, Paivi Laipio, Pasi Somari, Satu Rantala, Jussi Collin, Mikko Häyrynen, Hannu Jauhiainen ja Valtteri Skyttä. Maisteltaviksi kelpasivat niin kallioimarteen juurakot kuin oravanmarjatkin. Mikko Raatikainen on tutkinut oravanmarjan satoa ja marjomista keski-suomessa
Teema PuukauPan juridiikka Perikunnasta metsäyhtymäksi Ensi numerossa metsälehti makasiini 6/15 ilmestyy 10.9. seuraava metsälehti ilmestyy 13.8. PuukauPPa Missä maksettiin mäntytukista eniten. Kuv a Mi KK o rii Kilä 81 MAKASIINI 5 • 2015 3730_.indd 81 26/06/15 15:22
Tällä hetkellä teen eniten koivulautasia, jotka saavat reunoilleen kauniisti kuvioidun maalipinnan sorvissa pyöriessään. käsin sorvattujen kotimaisten tuotteiden hinnoittelu on vaikeaa, jos omalle työlleen haluaa saada oikean palkan. raaka-aineena tuotteissani käytän kotimaista lehtipuuta, koivun lisäksi tervaleppää, raitaa ja visakoivua. Vesannolla asuva Antti Sorvamaa ei ole katunut päivääkään ammatinvaihtoaan autotehtaan työnjohtajasta puusepäksi. 82 MAKASIINI 5 • 2015 3689_.indd 82 26/06/15 15:22. Visakoivuinen kahvipannu herättää varmasti huomiota. niitä on helppo sorvata yksi, mutta jos lahjapakkaukseen tarvitaan toinen samanlainen, on sorvaaminen käsivaralta tarkkuutta ja aikaa vaativaa puuhaa. myös jalava sekä tummasydäminen pihlaja ovat kauniita puulajeja. Koivusta sorvattu lautanen on Antti Sorvamaan ykköstuote. Teen töitä tilauksesta ja silloin, kun se itsestä tuntuu hyvälle.” AutotehtAAltA sorvin ääreen vesantolaisen antti sorvamaan sorvissa kotimainen lehtipuu muovautuu kekseliäiksi koriste-esineiksi. vuodesta 1996 olen työllistänyt itseni sorvisoppi-yrityksessäni. Osittain tätä voikin pitää harrastustoimintana. Olen myös järjestänyt sorvauskursseja ja -leirejä. kun homma alkoi maistua puulta, otin vuonna 1991 opintovapaata ja opiskelin jurvassa kolme vuotta puuseppäja koristeveistolinjoilla. Olen nyt 68-vuotias ja tarkoitus on jatkaa sorvausta vielä pari vuotta, jos kunto sallii. puu on aina kiehtonut minua materiaalina. Haastetta riittää myös ohuen hatun sorvaamisessa. kun valmistuin, oli työpaikkani autotehtaalla muuttanut laman myötä toiselle mantereelle, joten minun oli helppo siirtyä uudelle uralle. myyn puusorveja ja työkaluja verkkokaupan välityksellä sekä sorvaan erilaisia koriste-esineitä verstaassani. TUOTE & TEKIJÄ TeksTi ja kuvaT sami karppinen ”Minusta tuli puuseppä osittain sattumalta. Lähdin vuonna 1969 kotipitäjästäni viitasaarelta uuteenkaupunkiin autotehtaaseen töihin. Tarvitsemani puun ostan sopivina erinä yleensä 30tai 50-millisenä lankkuna. Yksi omista innovaatioistani on myös mutkavartinen pikari. pienet onnistumiset sekä uudet oivallukset tuovat tekemiseen edelleen hyvän fiiliksen
Metsälehti on taustoittava, ammattitaitoisesti toimi tettu tietolähde kaikkeen metsääsi liittyvään päätök sentekoon. Metsälehden jokainen numero todistaa tarpeellisuutensa hyödyllisellä tiedolla. Metsälehti on auttanut suomalaisia metsänomistajia puolueettomasti jo vuodesta 1933. Aina ajankohtaista asiaa suomalaisesta metsästä – suomalaiselle metsänomistajalle. Me teemme työtä sinun ja metsäsi parhaaksi. Tilausmaksun saa helposti takaisin jo yhden ainoan numeron vinkeillä ja neuvoilla. kuin luet. Mikään muu metsä media Suomessa ei voi sanoa samaa. Ei ihme, että Metsälehdellä on tapana periytyä metsän mukana sukupolvelta toiselle. Metsälehti. metsä vastaa Niin 3729_.indd 83 25/06/15 14:12. Suomalainen metsä on ainoa asia, johon me keskitymme. Toimialansa arvostettu tekijä on aina vain ja ainoastaan metsäsi puolella
35,2 cm³, 1,7 kW / 2,3 hv Sh. Erinomainen hinta-laatusuhde. 30,1 cm³, 1,3 kW / 1,8 hv Sh. Metallirunko. www.stihl.. 499,00 € UUTUUS! K p T UUTUUS! STIHL Teknistä etumatkaa 299,DYNAMIC VENT VAATEPAKETTI Erittäin kevyet ja hengittävät. 849,00 € MS 211 359,Tehokas moottorisaha vaativammalle käyttäjälle. MS 201 C-M 699,Halutuin ammattisaha nyt M-Tronic moottorinohjausjärjestelmällä: Ei ryyppyä ei säätöjä. 359,00 € UUTUUS! Tarjoukset voimassa 19.7.2015 asti. Housut muotoonommellut ja viiltosuojauksella varustetut Sh. Takissa joustava sisäosa, vahvistetut kyynärpäät ja monia taskuja. Taloudellinen 2-MIX moottori. 35,2 cm³, 1,8 kW / 2,4 hv Sh. 399,00 € MS 193 C-E 459,Kevyt uutuusmalli, paino vain 3,5 kg! Taloudellinen 2-MIX moottori sekä ErgoStart kevytkäynnistys. Metsalehti_Makasiini_2015_07_02.indd 1 12.6.2015 12:16:23 3728_.indd 84 25/06/15 14:11