Metsälehti 13/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HEINÄKUUTA • NUMERO 5/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Metsään.fi:n pulmat jatkuvat • Puukauppa käy kesälläkin • Sähkösaha pikatestissä HISTORIA 60 VUOTTA RAIVAUSSAHAUSTA TUOTE & TEKIJÄ VANERISTA RUMPUSETTI PERINTÖMETSÄ NÄIN SELVIÄT PERINTÖVEROSTA METSÄNHOIDOSTA 13 USKOMUSTA Timo Tolppa johtaa maan suurinta metsäkoneyritystä VAIKUTTAJA LEHTIPUUT KOIVUSTA ON MONEKSI Suomen suurin TE EM A : KO IV U N KA SV AT U S 5054_.indd 1 30.6.2017 16.06. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 01 7 6
5055_.indd 2 30.6.2017 16.05. METSÄ GROUP. Metsä Groupilta saat asiantuntevaa palvelua sukupolvenvaihdoksen jokaiseen vaiheeseen. Sukupolvenvaihdoksen asiantuntijamme palvelevat omistajajäseniämme eri puolilla maata ja ovat tukena niin luopuvalle kuin aloittavalle metsänomistajalle. HYVIN SUUNNITELTU SUKUPOLVENVAIHDOS PALKITSEE Ammattitaitoisesti tehty metsätilan sukupolvenvaihdos voi tuoda kymmenien tuhansien eurojen säästöt. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Lue lisää www.metsaforest.com/spv
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Illansuun viileys sopi mukavasti retkeilyyn. Viime päivien navakat tuulet olivat nostaneet meriveden kulkureitillä jo osin pitkoksien päälle. KUVA: ESA PIENMUNNE 5066_.indd 3 30.6.2017 14.50. METSÄ NYT Metsäkauris yllätti kulkijan matkalla lintutornille Kirkkonummella 27.6
20 Koivu kasvaa vauhdilla Vanerista kelpo rummut 4 MAKASIINI 5 • 2017 4 MAKASIINI 5 • 2017 5152_.indd 4 30.6.2017 15.46. 30 RAHAPUU: Suometsien hoitoa opettelemassa Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 13 uskomusta metsien hoidosta 35 PIKATESTI: Sähäkkä sähkösaha 36 TAIMIKONHOITOKOULU: Mikä puu jätetään. 74 s. 38 TUTKIMUS: Monen tekijän summa 39 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Olenpas saamaton 40 PERINTÖMETSÄ: Näin selviät perintöveroista 42 KYSY POIS: Lahottaako karsinta. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 5 6.7.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Miksi koivu ei kelpaa. 6 Birgit Huttunen löysi paikkansa 12 UUTISET: Metsään.fi:n ongelmat jatkuvat 13 METSÄTYYPPI: Miten taimituotanto muuttuu. 44 HISTORIA: 60 vuotta raivausahalla 53 KOLUMNI: Pöpeliköstä kasvun ihmeeseen SE PP O SA M U LI JO H A N N ES TE RV O s. Teema Koivu 20 Tulevaisuuden puu. 14 Yhdistysten korjuu yhä vähäistä 15 Hakkuissa uusi ennätys 16 MARKKINAT: Kauppa käy myös kesällä 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Neljä kuviota kerralla 18 Pirkanmaa nousi hintavertailun kärkeen 19 VERKOSTA: Mikä on hirvituho
Hävityksen päivistä koivuvarat ovat kasvaneet yli sata miljoonaa kuutiometriä. Hyvää kesää! MIKSI KOIVU EI KELPAA. Kun 1950-luvulla koivun kysyntä polttopuuksi nopeasti hiipui, näytti hetken siltä, että pieniläpimittainen koivu ei kelpaa mihinkään. Tuoreita uutisia voi lukea läpi kesän osoitteesta www. Tilanne korjaantui pian, kun uusilla sellutehtailla ryhdyttiin keittämään myös koivua. Sivulta 20 alkavassa jutussa he kertovat hyviä vinkkejä koivunkasvatukseen. 44 Veteraanisahojen koeajo 5 MAKASIINI 5 • 2017 5152_.indd 5 30.6.2017 15.46. Myös hakattavaksi koivua riittäisi useita miljoonia kuutiometrejä nykyistä enemmän. Tuontia metsäteollisuus selittää sanomalla, että kotimainen koivu ei riitä. Teiltä toivomme kesän aikana postia sivulla 61 julkistamaamme kesäkilpailuun, jonka aiheena on tällä kertaa Sukupolvien metsä. metsalehti.fi. Kannattaa kokeilla! Metsälehti jää taas hetkeksi kesätauolle. Selitys ei kuitenkaan tunnu uskottavalta hakkuumahdollisuusarvioiden eikä käytännön kokemusten perusteella. 74 TUOTE & TEKIJÄ: Koivu käy rumpuun KOIVUN suosio markkinoilla on ollut erityisen herkkä suhdanteille. Vaikka koivun käyttö sellutehtailla on viime vuosina lisääntynyt, kotimaisen kuitupuun kysyntä ei ole pysynyt tarjonnan tahdissa mukana. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi 54 VAIKUTTAJA: Timo Tolppa kaipaa asennemuutosta 60 ENNEN & NYT: Kokeilemalla hyväksi todettu Luonnosta 62 LUHTA: Kukkatarha rimmessä 66 TAPION PÖYTÄ: Kevyttä kesäpöytään 70 TUPLARISTIKKO 72 PILKKEET: Miksi haavan lehti havisee. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli s. Toimittaja Anne Helenius tapasi metsänomistajan ja puunostajan, joita molempia yhdistää vankka usko koivuun. Seuraava numero ilmestyy elokuun puolivälissä. Todennäköisempi syy ovat Venäjän puun muut edut, mikä olisi reilua sanoa ääneen. Koivun taimia istutetaan varmasti vielä enemmän, jos hirviä saadaan vähennettyä. Pioneeripuulajina se valtaa kasvupaikat nopeasti. Valtion mailla turhan puun hävittämiseen käytettiin jopa katerpillareita. Viljelypuuna koivun suosio on viime vuosina hiukan kasvanut, mikä on tulevaisuuden metsävarojen kannalta hyvä asia. Koivuviha ja ”valkoinen valhe” muistetaan yhä, vaikka ilmiö johon ne viittaavat, jäi lyhytaikaiseksi. Koivua on vaikea hävittää, kuten kaikki taimikkoja hoitaneet tietävät. Sen sijaan Suomeen tuodaan koivukuitua Venäjältä, viime vuonna yli neljä miljoonaa kuutiometriä
6 MAKASIINI 5 • 2017 6 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 6 30.6.2017 14.55. METSÄNOMISTAJA Birgit Huttunen oppi arvostamaan metsää jo lapsuudenkodissaan. Lisäksi hänellä on pieni perintömetsä Kuopiossa Karttulan Airakselassa. Nyt hän omistaa miehensä kanssa 200 hehtaaria metsämaata Suonenjoella
TÄÄLLÄ Suonenjokelaisen Birgit Huttusen haaveena oli tulla maatalon emännäksi. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT TIMO HARTIKAINEN ON MINUN PAIKKANI 7 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 7 30.6.2017 14.55. Huttulan tilan emännyyden myötä tuli metsääkin, ja kiinnostus metsään on poikinut myös uusia tehtäviä
K un Huttulan tilan pihatietä ajaa ylämäkeen, näky on suorastaan epätodellinen. Uutisissa kerrottiin, että suurin osa alueen metsistä oli vakuuttamatta. Päällimmäisenä mieleen ovat jääneet neljä vuotta sitten riehunut Eino-myrsky ja vuoden 2002 heinäkuun Unto-myrsky. Huttusten maat säästyivät suuremmilta tuhoilta, mutta tuulituhojen mahdollisuus pidetään aina mielessä metsänhoidossa. Mäen päältä aukeavat näkymät kymmenien kilometrien päähän Suonenjoen kuusivaltaisiin metsämaisemiin. 8 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 8 30.6.2017 14.55. Jos maailmalla olisi reuna, se näyttäisi juuri tältä. Suonenjoki Huttulan tilan peltoja viljellään luomuna. Yksittäisiä tuulenkaatoja tulee alueella helposti. Unto kulki koko Suomen yli etelärannikolta Jäämerelle, mutta suurimmat vahin”Naapurin isäntä sanoi kerran vanhan viisauden: nuorille miehille ei kannata antaa vanhoja metsiä.” got myrsky teki silloisen Karttulan kunnan ja Suonenjoen seuduille. Tilan emäntä Birgit Huttunen kertoo, että tuuli on riepotellut näitä metsiä takavuosina pahasti. ”Hoidamme metsiämme metsäsuunnitelman mukaan, mutta hakkaamme vähemmän kuin suunnitelma ehdottaa. Huttunen muistaa, että seuraavana aamuna kaupungin keskusta näytti olevan kuin pommin jäljiltä, kun kaatuneita puita oli joka paikassa. Tien vieressä kasvava pelto kohoaa aaltoillen niin korkealle, ettei sen takaa näy enää muuta kuin kumpupilviä ja sinistä taivasta. Heidän metsänsä on vakuutettu, ja käytännössä riskiä pienennetään myös metsänhoidolla. Varsinkaan harvennushakkuukohteita ei kannata hakata liian harvaan, ettei tuuli pääse iskemään.” Yksittäinen tuulenkaato pätkittiin polttopuiksi. Pellon ja taivaan raja on kuin viivoittimella vedetty
Sekaan saa kasvaa muutakin Nykyään hän nauttii polttopuiden pinoamisesta. Huttunen on oppinut tavan, jolla pinot saa ladottua suoraan niin, etteivät ne lähde kallistelemaan. ”Miehelleni on tärkeää, että metsä on hyvän näköistä ja hoidettua. 9 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 9 30.6.2017 14.55. puulajia, jos on tullakseen. Haaveammattina maatilan emäntä Huttulan tila on Birgitin miehen Hannu Huttusen sukutila. Juha Huttuselle on lohkaistu tilasta oma 40 hehtaarin metsäpalsta, jossa kasvaa nuorta metsää. ”Täällä kasvaa puu ihan eri tavalla kuin Kuopion Karttulan Airakselassa, missä minulla on isältäni perimä parinkymmenen hehtaarin metsä.” Tarkkaa pinoamista Huttusten tilalla suositaan yhden puulajin metsiä, mutta kasvatustapaa ei noudateta orjallisesti. Kesällä raivataan ja hoidetaan taimikoita, talvella hakataan puita hankintahakkuina. Kun myöhemmin laitan puita uuniin, muistan jopa, mistä kohdasta pinoa ne on otettu.” Polttopuut kuivatetaan nurmikolla ilman tukea tai muuta kehikkoa. Silloin metsiä oli 80 hehtaaria, mutta sen jälkeen maata on ostettu lisää naapureilta. Haastattelun aikana hän oli viereisellä tilalla säilörehun teossa. Viime kesänä tehtiin yksi hoitolannoitus, mutta muuten booria ei ole juuri tarvinnut lisätä maaperään. Polttopuupino pysyy suorassa, kun päätyyn ladotaan ristikkopuut. Maisematkaan eivät näy, jos ryteikköä ei ole raivattu.” Kuvion kierto päättyy avohakkuuseen, jonka jälkeen maahan istutetaan uudet taimet. Tulevaisuudessa Huttuset aikovat muuttaa rakennukseen pysyvästi, kun poika Juha Huttunen muuttaa perheineen tilan päärakennukseen. Kaikkea ei kuitenkaan ehdi tekemään itse, koska maanviljelijän aikaa kuluu kesäisin peltotöissä. Osa metsänhoitotöistä tilataankin muilta ja puuta myydään myös pystyhakkuina. ”Metsissä pitää olla taimikkoa, nuorta metsää ja päätehakkuuikäistä metsää”, Huttunen selventää. Hän päätti uudelleenkouluttautua merkonomiksi Pieksämäen kauppaopiston aikuislinjalla, ja on siitä asti työskennellyt Suonenjoen Hankkijalla maatalousmyyjänä. ”Naapuriapu on todella tärkeää, ja onhan se myös mukava auttaa, jos apua tarvitaan”, Birgit Huttunen kertoo. ”Kun lapset olivat pieniä, oli ihanaa lypsyn jälkeen ottaa mopo ja ajaa istutustyömaalle. Tärkeintä on se, että puu kasvaa ja metsänhoitotyöt on tehty ajallaan. ”En osaa kuvitella, mikä muu minusta olisi voinut tulla kuin maanviljelijän vaimo.” Huttulassa oli aikoinaan lehmiä, mutta karjanpito jouduttiin lopettamaan Huttusen selkäongelmien takia. Pariskunta sai tilan itselleen sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1984. Tekemistä riittää, mutta mies ehtii auttamaan naapureita. Hannu pätkii puut ja minä pinoan. ”Se on minun lempipuuhaani. Hän itse on saanut toteuttaa lapsuudenhaaveensa siitä, että pääsisi joskus maatilan emännäksi. Siellä on asunut Huttusia jo 130 vuoden ajan. Siellä sai olla ihan yksin ja omassa rauhassa.” ”Kun lapset olivat pieniä, oli ihanaa lypsyn jälkeen ottaa mopo ja ajaa istutustyömaalle.” Yksittäisten kuvioiden lisäksi metsiä täytyy tarkastella laajemmassa mittakaavassa. Siellä hän on tekemisissä monen muun metsänomistajan kanssa esimerkiksi metsälannoitteita myydessään. Pinoaminen on tarkkaa, sillä jokaisella puulla on oma paikkansa. Mitä siitä tulee, jos he vaan pistävät vanhat metsät aukoiksi, eivätMaakauppojen yhteydessä saadussa talossa ei asu vielä kukaan, vaan sitä käytetään juhlaja lomapaikkana. Nyt metsää on noin 200 hehtaaria, ja ne kasvavat pääasiassa kuusta ja mäntyä. Poika Antti Huttunen työskentelee omassa media-alan yrityksessään, tytär Paula Rintala Rautalammin Osuuspankissa ja toinen poika Juha Huttunen Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksessä. ”Naapurin isäntä sanoi kerran vanhan viisauden: nuorille miehille ei kannata antaa vanhoja metsiä. Hannu Huttunen tekee suurimman osan tilan metsätöistä. Huttunen on huomannut, että taimenistutus voi parhaillaan olla virkistävää puuhaa, jota tekee mielellään. Päätyihin laitetaan ristikkopuut siten, että noin viimeiset viisi puuta ladotaan joka toisella rivillä poikittain ja joka toisella pinon suuntaisesti. Yhdistykseen vaikuttamaan Huttusilla on 3 lasta ja 7 lastenlasta. Omiin metsiin lannoitteita ei ole tarvinnut paljoa käyttää, sillä maa on valmiiksi ravinteikasta
Kokouksia on tähän mennessä ollut kaksi. Kauppojen mukana saatuja metsitettyjä peltoalueita on raivattu takaisin alkuperäiseen käyttöönsä. Huttunen suostui ja pääsi valtuustoon, mikä yllätti hänet itsensäkin. Pariskunta aikoo pitää metsämaat vielä itsellään, mutta edessä odottanee uusi sukupolvenvaihdos. Talo on saatu naapurin kanssa tehtyjen maakauppojen mukana. haketuskyky 90 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm 1590 € Vaativaan käytöön suunniteltu! NIITTOKONE EUROSYSTEMS MINIEFFE M800 B&S SERIES 450 nelitahtimoottori työleveys 87 cm 13x6.00" ilmakumipyörät Vahvat terät Pitkän heinän kaatoon! 690 € POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 130 13 HV / 389 CC moottori Syöttöaukon koko 50x35 cm, korkeus 110 cm Max. ”Jotkut kritisoivat jäsenmaksun suuruutta, mutta kyllä rahalle saa vastinetta esimerkiksi puukauppojen kilpailuttamisessa. Joihinkin aukkoihin taas on istutettu kokonaan uutta puulajia, kuten lähellä olevaan koivuntaimikkoon, jossa oli ennen iso männikkö. Ehdokkaita oli ollut niin vähän, että kaikki pääsivät mukaan. ”Kun menin ensimmäiseen kokoukseen, huomasin, ettei sinne ollut tultu vain istumaan, vaan siellä oikeasti pääsee päättämään metsänomistajan asioista. Noukin mustikat sormin, koska poimurilla kerättyjen mustikoiden siivoamisessa menee niin paljon aikaa. Hän on nyt ollut mukana marraskuusta asti. ”Ne ovat sellaisia seikkailuretkiä. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. Myös yhdistykseen kuulumattomat hyötyvät yhdistyksestä. Metsänhoitoyhdistykset ovat MTK:n jäseniä, ja MTK puolestaan huolehtii EU:ssa, että Suomessa saadaan harjoittaa metsätaloutta.” Vapaa-ajalla metsään Yksi Huttusen lempiharrastuksista on marjastaminen. haketuskyky 90 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm Vaativaan käytöön suunniteltu! MÖNKIJÄVETOINEN KELAMURSKAIN AT120 Työleveys 120 cm Oma, järeä 15 HV OHV-moottori Sähköstartti Isot 16" tukipyörät Veivistä säädettävä korkeus maasta 1790 € Tehokas apu nurmikon niittoon! SUOMEN EDULLISIMMAT TRAKTORIMÖNKIJÄT 24 KK TAKUULLA! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. Järveltä päin on kiva katsoa erilaisia maisemia.” Huttunen on seurannut tilan metsien kasvua jo noin 40 vuotta, ja sinä aikana hän on ehtinyt nähdä, miten maisema muuttuu. Birgit ja Hannu Huttunen muuttavat viereiseen mäen päällä olevaan taloon, joka on tällä hetkellä tyhjillään. Vielä ei ole mustikka-aika, mutta kunhan marjat sinistyvät, Huttusen löytää näiltä mättäiltä. ”On mukava nähdä, miten pikku taimet kasvavat.” Lähivuosina on tiedossa uusia tuulia, kun Juha Huttunen muuttaa perheineen tilan päärakennukseen. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Sähköinen 2/4 vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto Vääntävä 400 CC OHV nestejäähdytetty moottori 4590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto 5590 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti MÖNKIJÄN PERÄKÄRRY T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Omapaino 113 kg Lava kuumasinkitty 399 € Tehokas B&S 656 CC V-TWIN 20 HV moottori Portaaton automaattinen vaihteisto Todella leveä leikkuualusta 46" / 117 cm 20x8" takapyörät, 15x6” etupyörät Kaupan päälle kippaava peräkärry! 2290 € GLANSPOWER ARIENS A20VA46 20 HV AJOLEIKKURI Valmistaja Husqvarna outdoor products, USA! 219 € Moottori Emak K600A 140 CC OHV nelitahtimoottori Leikkuuleveys 46 cm Kuulalaakeroidut pyörät Bioleikkaava tai sivulle heittävä Made in Italy! RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48 PK POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 130 13 HV / 389 CC moottori Syöttöaukon koko 50x35 cm, korkeus 110 cm Max. ”Marjastaminen on minulle ihan henkireikä. Kyllä siellä pystyy vaikuttamaankin.” Huttunen suosittelee kaikkia metsänomistajia käyttämään metsänhoitoyhdistyksen palveluita. keruussa, kuin sisällä siivoamassa roskia.” Talvella vapaa-aikaa kuluu hiihtoladuilla, kun taas kesäisin hän käy melontaretkillä Suonenjoen Ladun melontaporukan kanssa. WWW.KONE-GLANS.FI 10 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 10 30.6.2017 14.55. kä opi metsän kasvatusta.” Viime syksynä poika ehdotti, että äiti voisi asettua ehdolle metsänhoitoyhdistyksen vaaleihin. Mieluummin vietän kauemmin aikaa metsässä marjojen Lapsenlapsi Otso Huttunen viihtyy mummonsa ja pohjanpystykorva Akun seurassa
haketuskyky 90 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm Vaativaan käytöön suunniteltu! MÖNKIJÄVETOINEN KELAMURSKAIN AT120 Työleveys 120 cm Oma, järeä 15 HV OHV-moottori Sähköstartti Isot 16" tukipyörät Veivistä säädettävä korkeus maasta 1790 € Tehokas apu nurmikon niittoon! SUOMEN EDULLISIMMAT TRAKTORIMÖNKIJÄT 24 KK TAKUULLA! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. WWW.KONE-GLANS.FI 5068_.indd 11 30.6.2017 14.55. haketuskyky 90 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm 1590 € Vaativaan käytöön suunniteltu! NIITTOKONE EUROSYSTEMS MINIEFFE M800 B&S SERIES 450 nelitahtimoottori työleveys 87 cm 13x6.00" ilmakumipyörät Vahvat terät Pitkän heinän kaatoon! 690 € POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 130 13 HV / 389 CC moottori Syöttöaukon koko 50x35 cm, korkeus 110 cm Max. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Sähköinen 2/4 vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto Vääntävä 400 CC OHV nestejäähdytetty moottori 4590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto 5590 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti MÖNKIJÄN PERÄKÄRRY T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Omapaino 113 kg Lava kuumasinkitty 399 € Tehokas B&S 656 CC V-TWIN 20 HV moottori Portaaton automaattinen vaihteisto Todella leveä leikkuualusta 46" / 117 cm 20x8" takapyörät, 15x6” etupyörät Kaupan päälle kippaava peräkärry! 2290 € GLANSPOWER ARIENS A20VA46 20 HV AJOLEIKKURI Valmistaja Husqvarna outdoor products, USA! 219 € Moottori Emak K600A 140 CC OHV nelitahtimoottori Leikkuuleveys 46 cm Kuulalaakeroidut pyörät Bioleikkaava tai sivulle heittävä Made in Italy! RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48 PK POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 130 13 HV / 389 CC moottori Syöttöaukon koko 50x35 cm, korkeus 110 cm Max. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH
Sivustoa ylläpitävä Suomen metsäkeskus suositteleekin, että palvelun kuviotiedot kannattaa tarkistaa metsässä ennen puukauppaan tai metsänhoitotöihin ryhtymistä. Osa tiedoista pitää paikkansa, osa ei. Lähes puhtaan peltokoivikon puulajit ovat Metsään.fi-tietojen mukaan 80 prosenttisesti mäntyä ja 20 prosenttisesti lehtipuuta. Metsään.fi-tiedoista kannattaa tarkistaa maastossa esimerkiksi puulajitiedot ennen kuin tietojen pohjalta ryhtyy puukauppoihin tai metsänhoitotöihin. Esimerkiksi juuri avatulla Kuutio-puukauppasivulla puukaupan hierominen lähtee liikkeelle Metsään.fi-palvelun metsävaratiedoista. fi-sivusto edelleenkään tarjoa virheetöntä totuutta metsien sisällöstä. Koivikko muuttui männiköksi Hannu Liljeroosin metsissä Metsään.fi tiedot pitävät parhaiten paikkansa hoidetuissa kuusitaimikoissa ja vanhoissa kuusikoissa. Palvelujen tietoja on ryhdytty hyödyntämään myös tilakaupoissa. Metsälehden metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos törmäsi vastikään ensimmäistä kertaa metsätilaan, jonka myynti perustuu Metsään.fi:n puustotietoihin. AJASSA TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JANNE RUOTSALAINEN METSÄÄN.FI-PALVELUN käyttö eri tarkoituksiin yleistyy palvelun tietojen arvostelusta huolimatta. Mikäli niitä halutaan käyttää, niin kuviotiedot on ehdottomasti tarkastettava maastokäynnillä”, Liljeroos sanoo. Ongelmalliseksi käytön yleistymisen tekee se, ettei Metsään. ”Toistaiseksi tilojen myynti-ilmoituksissa on ollut vähän Metsään.fi-aineistoon pohjautuvia tilatietoja. fi:ssä. Hannu Liljeroosin koivikko on Metsään.fi-tietojen mukaan männikkö. Puulaji vaihtui Liljeroos on tutkinut oman perintömetsänsä tietoja Metsään. Liljeroos pohtii, voivatko pienet kuviokoot vaikuttaa tietojen Koivikko muuttui männiköksi Metsään.fi-palvelun tiedoissa on yhä epätarkkuuksia, vaikka ne voivat olla pohjana esimerkiksi Kuutio-sivuston puukaupoissa. Hannu Liljeroosin palstalle palvelu merkitsi väärän puulajin. 12 MAKASIINI 5 • 2017 12 MAKASIINI 5 • 2017 5069_.indd 12 30.6.2017 15.48. Epätarkkuuksia on esimerkiksi puulajeissa
Maastokäyntejä tarvitaan yhä puukauppojen yhteydessä. 4 Laskevatko taimien hinnat jatkossa. Taimialalla on käynyt kuten vähittäiskaupassa. Tärkeintä on kannustaa oma henkilöstö pohtimaan, miten voimme toimia paremmin ja edullisemmin. Metsävaratiedon keruumenetelmien kehittäminen on mukana hallituksen kärkihankkeissa. Takavuosina valtiotaustaiset taimiyhtiöt yrittivät välillä kilpailla toisiaan hengiltä kannattavuudesta piittaamatta. Taimiyhtiöiden kannattavuus ei kestäisi ainakaan taimien tuottajahintojen laskua. Uskon taimien hinnan kehittyvän vakaasti enkä usko, että metsänomistajille myytävien taimien hinta tulee suuresti muuttumaan. Taimialalla kukaan ei metsästä pikavoittoja. 2 Mikä muuttuu, kun taimiala on nyt yksityisten käsissä. Nuoremmissa ensiharvennuspuustoissa tarkkuus ei ole niin hyvä.” Parannusta ensi vuosikymmenellä Heikkilän mukaan Metsään. Taimia välittävät muun muassa metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt ja metsäpalveluyritykset. ”Kuutiosta tulee toivottavasti kokemusta, minkälaisilla kohteilla laserkeilaustieto on luotettavaa ja mitä pitää käydä metsässä tarkistamassa”, Heikkilä sanoo. Metsätaloudelle on hyvä, että puun kysynnän kasvu kohdistuu harvennuspuuhun. ”Näillä keinoilla mentäisiin jo uudelle tasolle metsävaratiedon luotettavuudessa ja ajantasaisuudessa.” Metsänomistaja voi ilmoittaa Metsään.fi-palvelussa omiin metsätietoihinsa päivityksen metsäkuviokohtaisesti, jos huomaa, etteivät tiedot ole ajan tasalla. 3 Kasvaako taimien kysyntä metsäbiotalouden nousun myötä. MIKÄ ON METSÄÄN.FI. › Metsävaratietoa kerätään laserkeilauksella, ilmakuvauksella, koealamittauksilla ja maastoarvioinneilla. › Kaikki yksityismetsät on tarkoitus saada keilattua vuoteen 2020 mennessä. Metsään.fi-tietojen epätarkkuuksista nostetaan usein esille puuston ikä, sivupuulajit ja taimikoiden tila. Siihen on monia pieniä ja vähän isompia keinoja. fi:n sisältö on epätarkkuuksistaan huolimatta hyvää perustietoa puukaupan käynnistämiselle esimerkiksi Kuutio-sivustolla. Näin myöskään taimien tarve ei merkittävästi lisäänny. Jos esimerkiksi nuorista tiheistä koivikoista ei ole riittävästi koealoja, mutta samankokoisista männiköistä on, puustotulkinnan tuloksena koivikon puulajiksi voi tulla mänty.” Heikkilän mukaan puulajin vaihtuminen kokonaan ei ole yleistä. › Metsään.fi on metsäviranomaisen eli Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä sivusto, jossa metsänomistaja voi katsella ilmaiseksi oman metsänsä metsävaratietoja. Metsäkeskuksen johtavalla metsätiedon asiantuntijalla Juho Heikkilällä on myös selitys siihen, miten koivikko voi näkyä Metsään.fi-tiedoissa männikkönä. 13 MAKASIINI 5 • 2017 13 MAKASIINI 5 • 2017 5069_.indd 13 30.6.2017 15.48. Muuta: Metsäsijoittaja, omistaa noin 700 hehtaaria metsää. Laserkeilauksen laadun kehittämisen lisäksi iso asia olisi, jos metsävaratietoja voitaisiin päivittää hakkuukoneiden keräämillä tiedoilla ja metsähoitotöistä kertyvillä omavalvonta-aineistoilla. Miten taimituotanto muuttuu. ”Pienialaiset taimikot, joissa on muutama säästöpuu, näkyvät kuviotiedoissa varttuneina kasvatusmetsinä.” Kuviokoko saattaa vaikuttaa, sillä Metsäkeskuksen mukaan laserinventointeihin perustuvien tietojen virhemäärä kasvaa epätasaisilla ja alueen normaalista metsästä poikkeavilla metsäkuvioilla. ”Metsänomistaja ei tee lopullista puukauppatiliä ennakkotiedon perusteella, vaan hakkuukoneen hakkuussa keräämät tiedot ratkaisevat.” Laserinventointimenetelmiin ei ole tulossa tällä vuosikymmenellä suuria muutoksia. Toimitusjohtaja Timo Salminen osti kahden yhtiökumppaninsa kanssa Suomen suurimman metsätaimiyhtiön, Fin Forelian. Päätehakkuiden määrän en usko suuresti nousevan. ”Tiedonkeruumenetelmä tulkitsee metsäkuvion sitä eniten muistuttavien koealojen perusteella. Tällaista ei varmastikaan jatkossa nähdä. Toisaalta keilaustiedot ovat tarkkoja etenkin arvioitaessa varttuneiden kasvatusmetsien ja uudistuskypsien metsien puustomääriä. tarkkuuteen. Tuottajien osuus hinnasta on laskenut ja välittäjäportaan osuus kasvanut. Heikkilän mukaan laadukkaampi ja tiheämpipulssinen laserkeilaus sekä monikanavakeilaus parantaisivat muun muassa puulajitulkintaa. Metsätyyppi 1 Miten Fin Forelian tulos kammetaan voitolliseksi. Joroisten tarhaa lukuun ottamatta taimituotanto on yksityisten yrittäjien käsissä. ”Pääpuulaji on oikein 90 prosentilla varttuneemmista laserkeilauskohteista. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ Kuka: Timo Salminen (DI, KTM, MH) Missä: Työskennellyt Fin Forelian toimitusjohtajana vuodesta 2015 alkaen, sitä ennen muun muassa paperikoneja metsäkonevalmistajen palveluksessa. He ovat tuotannon parhaita asiantuntijoita. › Metsävaratiedolla tarkoitetaan puustosta, maapohjasta ja luontokohteista kerättyä tietoa sekä tietojen pohjalta tehtyjä hakkuuja hoitotyöehdotuksia. Tämä lupaa tarkkaa talouskuria ja pitkäjänteistä toimintaa, koska omistajayrittäjien tavoitteena on oman elannon hankkiminen alalta
Kuhmo uudistaa tasaamon ja paketoinnin automaation, modernisoi tuorelajittelulaitoksen kuljettimen, varustaa tukinvastaanoton 2D-röntgenillä ja ostaa sahatavaran kanavakuivaamon. Kun vuosina 2013 ja 2014 puuta korjattiin 44 miljoonaa kuutiota, kohosivat yksityismetsien hakkuut viime vuonna jo yli 51 miljoonaan kuutiometriin. Metsäyhtiö vie asiakkaat virtuaalimetsään Metsä Group kehittää palvelua, jonka avulla voidaan tehdä virtuaalinen metsäkäynti asiakkaan omaan metsään. Pesäpaikkoja voi säästää esimerkiksi lykkäämällä hakkuuta tai jättämällä pesäpuun ympärille metsää suojaksi. Haukkojen pesintä huomioon hakkuissa Suomen metsäkeskus on laatinut yhdessä petolintuasiantuntijoiden kanssa ohjeet, joiden avulla voidaan turvata haukkojen pesintä talousmetsissä. Virtuaalitodellisuudessa voidaan näyttää sekin, miltä metsä töiden jälkeen näyttäisi”, Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen kertoo. Tällöin moni yhdistys tähyili lisätuottoja puunkorjuusta. Suurimpia hakkaajia ovat eteläisellä rannikolla toimiva Södra Skogsreviret, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa sekä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo. Pääosan yksityismetsien puusta korjaavat metsäteollisuusyhtiöt. ”Uskon, että yhdistysten korKuhmo uudistaa tuotantolaitoksiaan Sahayritys Kuhmo investoi tehtaisiinsa yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Lisäksi metsäyhtiöt ovat vetäneet kuitupuun tienvarsihinnat niin kireiksi, etteivät yhdistykset pysty kannattavasti tekemään ensiharvennuksia. 14 MAKASIINI 5 • 2017 14 MAKASIINI 5 • 2017 5070_.indd 14 30.6.2017 15.51. ”Virtuaalimetsässä voimme näyttää, mitkä hakkuut ja metsänhoitotyöt metsässä ovat ajankohtaisia sekä antaa arviot toimenpiteiden tuloista ja menoista. Samaan aikaan yksityismetsien kokonaishakkuut ovat kasvaneet voimakkaasti. Tästä kasvusta yhdistysten korjuu ei ole päässyt osille. MTK:n keräämien tietojen mukaan metsänhoitoyhdistysten korjaaman energiaja ainespuun määrä on viime vuosina asettunut seitsemän miljoonan kuutiometrin tuntumaan. Isoimmat metsänhoitoyhdistykset korjaavat puuta puolisen miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun nihkeä menekki jarruna Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toiminnanjohtaja Petri Pajunen kertoo, että erityisesti energiapuun takavuosista heikentynyt kysyntä jarruttaa yhdistyksen korjuupalvelun kasvua. alussa. Teollisuuspuun hakkuut yksityismetsistä 2013–16 2013 2014 2015 2016 Yksityismetsät yhteensä, 1000 m3 44 700 44 710 48 150 51 100 Mhy-korjuu, 1000 m3 6 350 6 870 6 760 7 120 Mhy-korjuun osuus, prosenttia 14,2 15,4 14,0 13,9 Varsinkin läntisen Suomen metsänhoitoyhdistykset toimittavat tukkia paikallisille sahayrityksille. Olennaista on pesäpaikkojen säästäminen ja pesäpuiden lisääminen. Lyhyesti AJASSA TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ METSÄNHOITOYHDISTYKSET muuttuivat ensisijaisesti liiketoimintansa tuotoilla eläviksi, kun laki metsänhoitoyhdistyksistä uudistettiin vuoden 2015 Yhdistysten korjuu yhä vähäistä Metsänhoitoyhdistysten osuus puunkorjuusta on jäänyt alle 15 prosentin. ”Tämä on harmillista, koska pahimmillaan jopa liki puolet tarvittavista ensiharvennuksista on jäänyt Etelä-Savon alueella tekemättä”, Pajunen toteaa. Pesäpuita voi lisätä jättämällä kasvuvikaisia tai vankkaoksaisia puita pystyyn harvennuksessa. Ainakaan vielä tässä ei ole onnistuttu. Metsänhoitoyhdistysten osuus korjuusta on alle 15 prosenttia. Investoinneilla pyritään tehostamaan tuotantoa ja parantamaan tuotteiden laatua entisestään, vaikka mäntysahatavaran markkinatilanne onkin tällä hetkellä vaimea. Pajunen ei usko, että metsäyhtiöt tietoisesti pyrkisivät rajoittamaan yhdistysten korjuuta
Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa puuta on hakattu enemmän kuin hakkuumahdollisuuksiksi on arvioitu. Luonnonvarakeskuksen tilastoissa sekä metsänomistajien että valtaosin myös metsänhoitoyhdistysten korjaama puu tilastoidaan hankintapuuksi. Hankintahakkaajien saavutuksia ei tilastoida erikseen, mutta yleisen arvion ja vuosituhannen alussa tehdyn selvityksen mukaan metsänomistajien omatoimisesti korjaaman puun määrä lienee enintään miljoona kuutiota vuodessa. Sen arvellaan jopa parantavan sahojen kannattavuutta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Rainer Peltola, www.luke.fi/blogi. ”Suurin syy puun suosioon julkisissa rakennushankkeissa näyttävät olevan olemassa olevan rakennuskannan jatkuvat sisäilmaongelmat.” Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen, Puumies 5/2017. SA KA RI PI IP PO Mustikalle povataan keskinkertaista satoa Mustikan pääsato kypsyy keskikesän lämpötiloista riippuen poimittavaksi heinäkuun jälkipuoliskolla eteläisessä Suomessa, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. ”Ilmastokysymyksiin liittyen nostin Merkelille esille ongelmamme metsien hiilinieluihin liittyvässä LULUCF-kysymyksessä. Kasvun varaa on yhä, sillä tutkijoiden mukaan metsistä voitaisiin kestävästi hakata Hakkuissa uusi ennätys juupalveluilla on kasvuvaraa, kunhan kuitupuun kysyntä lähivuosina kohoaa.” Varsinkin läntisessä Suomessa metsänhoitoyhdistykset toimittavat tukkia itsenäisille sahoille. ”Päinvastoin”, sanoo kaakkoisen palvelualueen elinkeinopäällikkö Pekka Vainikka Metsäkeskuksesta. Omatoimisuus vähäistä Metsänomistajien itse korjaaman puun määrä on vähäinen. inventointikierrokselta osoittivat, että metsien puumäärä ja kasvu ovat selvästi lisääntyneet, joten myös hakkuumahdollisuusarvioita tullaan tarkistamaan ylöspäin. Pitäisikö siellä jo huolestua. ”Hoitohakkuita on viime vuosikymmeninä jäänyt paljon tekemättä. Hintatilastoissa yhdistysten puun kirjaus vaihtelee. 11 99 66 111 22222222222 555 77777 11166 17 22222222111111 3 979 Etelä-Karjala Etelä-Savo PohjoisSavo Kainuu PohjoisPohjanmaa KeskiPohjanmaa Pohjanmaa EteläPohjanmaa KeskiSuomi PohjoisKarjala Lappi Ahvenanmaa Kymenlaakso PäijätHäme Pirkanmaa KantaHäme Satakunta VarsinaisSuomi Uusimaa 6239 275 4489 7282 1298 2367 3642 7844 7036 7827 8931 3356 2898 3021 6213 2741 2914 3391 Sanottua kävijää vieraili viime vuonna PallasYllästunturin kansallispuistossa, joka on Suomen suosituin. Ilmiön takana on todennäköisesti superfood-innostus sekä luonnollisen ja terveellisen ravinnon suosion lisääntyminen. Lapin alueella mustikan kukinta on melko heikkoa”, kertoo Luken erikoistutkija Rainer Peltola. Karttaan on merkitty puuston poistuma maa kunnittain (2016, 1 000 m3) 15 MAKASIINI 5 • 2017 15 MAKASIINI 5 • 2017 5070_.indd 15 30.6.2017 15.51. ”Se tuo lisää tehoa puunhankintaan, koska saha saa vain haluamaansa tukkia, eikä ei-toivottuja puutavaralajeja jää käsiin”, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen kertoo. inventoinnin perusteella. Mukana on muun muassa varhaisia asuinja hautapaikkoja, tervahautoja, 1900-luvun uittoja metsätyökämppiä sekä sotahistoriallisia kohteita. Suomen pitää pystyä jatkossakin käyttämään kestävällä tavalla metsiään. ”Retkikohteita löytyy palvelusta kaikentasoisille retkeilijöille. Sen pitää tapahtua ilman, että EU-tasolla asetetaan rajoituksia.” Pääministeri Juha Sipilä blogissaan 21.6. Metsien tulevaisuuden kannalta tilanne on myönteinen.” Tuoreet tulokset 12. Osa kohteista on helposti saavutettavissa”, kertoo projektipäällikkö Ulla Lehtonen Metsähallitukselta. ”Metsänhoitoyhdistysten toimittaman puun hinta tilastoituu joko kantotai hankintahinnaksi sen mukaan mitä puukauppakirjaan merkitään”, selvittää yliaktuaari Aarre Peltola Luonnonvarakeskuksesta. Nykyiset arviot on laskettu 11. ”Metsäalalle ajatellaan yhä valitettavan usein, että omista vahvuuksista ja alan merkityksestä ei tarvitse liikoja puhua.” Viestintäpäällikkö Kai Lintunen Suomen metsäyhdistyksestä, Metsä.fi 2/2017. 81 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. 538 800 ELIISA KALLIONIEMI LUONNONVARAKESKUKSEN tilastojen mukaan viime vuonna hakkuut nousivat uuteen ennätykseen, 70 miljoonaan kuutioon. Retkikartta.fi-palveluun tuhansia historiakohteita Retkeilijöille suunnattuun ilmaiseen Retkikartta.fi-palveluun on merkitty yli 10 000 historiakohdetta. Alueittain tilanne tosin vaihtelee. Kukintojen perusteella luvassa on keskinkertainen sato, ”Oulun eteläpuolisella alueella mustikka on kukkinut keskinkertaisesti, osassa Pohjois-Karjalaa paikoin runsaasti. ”Itse asiassa marjanpoiminnan suosio on lisääntynyt 2000-luvulla, myös nuorison (15–24 -vuotiaat) keskuudessa
15,27 . Harvennushakkuu 45,82 . 42,08 . Seudun toiminnanjohtaja Mikko Harju kertoo, että hinnat alkavat nyt jo olla sahojen kipurajoilla. 15,75 . 48,21 . 17,61 . Kesäleimikot kysyttyjä Puukauppoja voi tehdä myös heinäkuussa, vaikka monessa yrityksessä ollaan silloin lomalla. 15,59 . ”Puusta on nyt kysyntää kovastikin, joissakin puulajeissa jopa vähän enemmän kuin tarjontaa. 17,39 . Ensiharvennus 12,15?. ”Tukkipuulle ei varmaan pysty laittamaan kovin paljoa lisää hintaa, koska paikalliset sahat eivät saa tulosta aikaiseksi nykyisilläkään hinnoilla.” Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja Pölkky vahvistaa asian omalta kohdaltaan. 14,51 . 17,3 . 49,03 . Ensiharvennus 12,11 . 11,45* 11,59 . Harvennushakkuu 47,77 . 58,82 . nousussa. 17,46 . 16,17 . Näillä hinnoilla tulosta tehdään, mutta erittäin huonoa”, kertoo Pölkky Metsä Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi. 46,32?. Esimerkiksi Metsä Groupilla lomat on kuitenkin jaksotettu niin, että joku on aina päivystämässä. 43,31 . Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kuusitukista maksettiin toukokuussa keskimäärin yli 2 euroa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. 18,58?. 16,61 ?. 11,05* 11,27 . ???. 18,04 . 15,96 . 58,27 . 37,17 . laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,61 . ”Kannattaa olla yhteydessä, jos haluaa myydä puuta. 16,63?. ??. AJASSA Puumarkkinat TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVA HANNU HUTTU PYSTYHAKKUIDEN kantohinnat ovat olleet hyvissä lukemissa erityisesti havupuilla. Harvennushakkuu 49,01 . Kesäksi puukauppa yleensä hiljenee. 14,37 . 55,88 . 16,82 . 44,99 . Puun saatavuutta rajoittaa ainoastaan sen kova hinta. 38,21 . 42,49 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,83?. 16 MAKASIINI 5 • 2017 16 MAKASIINI 5 • 2017 5071_.indd 16 30.6.2017 15.20. 15,86 . 46,38 . Metsänhoitoyhdistys Satakunnan toiminnanjohtaja Olli Mäki ei usko, että hinnat putoaisivat syksyyn mennessä paljoa, sillä hintataso on pysynyt melko vakaana koko vuoden. 58,49 . 17,77 . 15,85 . 15,91 . Uudistushakkuu 56,47?. 18,44 . Uudistushakkuu 58,49 59,22 . 15,18 . 17,29 . VuoRaakapuun kantohinnat viikolla 25 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,45 . 16,27 . 19,26 . Uudistushakkuu 57,98 . ”Mäntytukin hinta on liian korkealla tasolla mäntysahatavaran hintakehitykseen nähden. 16 . 15,56 . Harvennushakkuu 49,74 . Uudistushakkuu 56,57 . 18,87 . 15,43 . 15,17 . 57,53 . 36,54 . Keväällä kuusitukkia on myyty parhaimmillaan jopa yli 60 euron. 17,22?. 44,12 . 11,42 . 36,76?. Ensiharvennus 39,72* 39,73* 12,17 . Mäntytukin hinta on noussut noin 1,5 euroa ja koivutukin lähes euron. Tämän perusteella nykyinen hintataso saattaisi säilyä.” Metsänhoitoyhdistys Oulun Kauppa käy myös kesällä Havutukkien hinnat hätyyttelevät jo sahojen kipurajoja. 59,67 . 18,7 . 56,29 . 50,79 . Ensiharvennus Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,46 . 14,79 . Pölkky Metsä Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi kertoo, että heillä on osto koko ajan päällä. 37,24?
17,99 . Uudistushakkuu 56,17 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,91 . 45,96 . 15,67 . Uudistushakkuu 57,72 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,74 . 15,18 . Metsänomistajan muKESÄLEIMIKON AVOHAKKUU OULUN SEUDULLA Puutavaralaji m³ €/m³ € Mäntytukki/saha 1 85 55 4 675 Mäntytukki/saha 2 58 50 2 900 Mäntypikkutukki 42 27 1 134 Mäntykuitu 97 18 1 746 Yhteensä 282 10 455 KESÄLEIMIKON HARVENNUSHAKKUU OULUN SEUDULLA Puutavaralaji m³ €/m³ € Mäntytukki/saha 1 28 49 1 372 Mäntytukki/saha 2 43 44 1 892 Mäntypikkutukki 37 24 888 Mäntykuitu 87 14 1 218 Yhteensä 195 5 370 17 MAKASIINI 5 • 2017 17 MAKASIINI 5 • 2017 5071_.indd 17 30.6.2017 15.20. ”Talvileimikoita on yleensä yllin kyllin, mutta kesäleimikoista on vähän pulaa. 14,16 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Ensiharvennuskohteessa oli yli 20-vuotiasta männikköä, har vennuskohteessa noin 60-vuotiasta männikköä ja avohakkuukohteissa noin 70–80-vuotiasta puustoa. Pellervon taloustutkimuksen mukaan puukaupat kasvoivat jo viime vuonna niin paljon, että ne tyydyttivät tämän ja ensi vuoden lisääntyneet puun käytön tarpeet. 13,39 . 11,84* 11,67 . Myös Mikko Harju kannustaa tekemään puukauppoja kesällä. 15,92 . ”Uskon ja toivon, että tulee vilkas puukauppasyksy. Metsänhoitoyhdistys sopi kaupasta ostajan kanssa valtakirjalla. Kun Äänekosken tehtaamme käynnistyy syksyllä, puuntarpeemme nousee vielä entisestään”, Perälä sanoo. 41,55 . Harvennushakkuu 45,03 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 46,9 . 34,75 . 16,99 . 14,96 . 36,12 . 47,44 . 18,32 . Metsänomistaja tarkisti oman metsäsuunnitelmansa ja otti yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen. 15,15 . 15,35 . Toisella avohakkuukohteella kasvoi männyn lisäksi myös vähän kuusta. Tiedot kerätään viikoittain. Varsinkin harvennushakkuut kannattaa tehdä ajallaan. 17,93 . 16,75 . 18,15 . 49,07 . Harvennushakkuu 46,87 . 19,14 . Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,32 . Sekä Pölkky että Metsä Group kertovat, etteivät heidän varastonsa ole suinkaan vielä täynnä. Se näkyy myös hinnoissa.” Sen verran kesä kuitenkin vaikuttaa, ettei kovin montaa tarjousta leimikosta välttämättä tule. Uudistushakkuu 52,52 . 16,11 . MARIANNE MINKKINEN OULULAINEN metsänomistaja sai kesäkuussa Metsäkeskukselta tiedon, että hakkuu olisi ajankohtaista useammalla kohteella hänen metsässään. 56,42 . Metsänhoitoyhdistys välitti metsänomistajalle yhden tarjouksen. 18,88 . 17,88 . 15,96 . 43,54 . 14,44* 14,38 . 39,77 . Puukaupan sopimisesta oli kulunut vasta viikko, kun kone oli jo työn touhussa kesäleimikoissa. 14,57 . 59,48 . Harvennushakkuu 48,54 . 58,67 . Talven ja kevään korjuukelit olivat erinomaiset, joten puuta saatiin hyvin varastoihin. Kauppa osui hyvään hetkeen, sillä metsäkone oli ollut jo valmiiksi työskentelemässä lähialueella. 57,69 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 43,49 . Ensiharvennus 36,92* 37,36* 11,73 . kaan se vastasi hyvin senhetkistä hintatasoa ja hän oli tarjoukseen tyytyväinen. 18,23 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 15,96 . Ensiharvennus 12,84 . 9,89* Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 41,6 . 10,14* 10,99 . 17,34 . Kaikki kohteet olivat mäntyä kasvavaa karua kangasNeljä kuviota kerralla si on puolessa, ja puolet puista on vielä ostamatta.”, sanoo Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Yrjö Perälä. ta. Ensiharvennus 11,45 . Hakkuut ja kaupat epäsuhdassa Tilastojen valossa uusia puukauppoja ei ole tänä vuonna syntynyt samaan tahtiin kuin puuta on hakattu. 15,9 . Päätettiin pyytää tarjousta samalla kertaa 2,6 hehtaarin kesäleimikon avohakkuusta, 3,7 hehtaarin kesäleimikon harvennushakkuusta, 1,9 hehtaarin talvileimikon avohakkuusta ja 0,8 hehtaarin talvileimikon ensiharvennuksesta
Pohjois-Pohjanmaalla myydään 52 hehtaarin tilaa 15 000 euron hintapyynnöllä. ”Tilalla on paljon vanhoja ja puustoisia sekametsiä. Pirkanmaalla tehtiin kolme isoa kauppaa tavallista korkeammalla hinnalla, mikä näkyy maakunnan keskihinnassa ja hintakertoimessa. 18 MAKASIINI 5 • 2017 18 MAKASIINI 5 • 2017 5072_.indd 18 30.6.2017 15.18. Ison metsäalan omistajaksi voi päästä pienelläkin rahalla. Kanta-Hämeessä myytiin 31 hehtaarin metsätila, jonka sijainti oli hyvä. ”Toisaalta on myös pahoja yliarvioita. METSÄTILAKAUPAT 1.1.–31.5.2017 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto *hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% €/ha €/m3 kerroin Varsinais-Suomi 11 10 170 22 28 130 49 5 469 42 1 Satakunta 20 12 277 32 24 122 41 4 915 40 0,97 Häme-Uusimaa 34 23 485 34 16 118 40 5 180 44 1,05 Etelä-Karjala 28 16 465 39 13 93 40 3 953 42 0,9 Kymenlaakso 28 15 222 37 11 103 39 4 177 41 0,95 Pirkanmaa 31 26 757 32 13 109 40 5 387 49 1,14 Etelä-Savo 39 27 650 28 10 118 37 4 290 36 0,88 Eja K-Pohjanmaa 73 69 1 753 28 18 93 27 2 709 29 0,9 Keski-Suomi 60 37 1 077 27 12 114 32 3 934 34 0,89 Pohjois-Savo 46 36 1 321 31 13 105 32 3 519 34 0,81 Pohjois-Karjala 41 44 1 097 26 13 116 31 3 373 29 Kainuu 71 78 5 485 19 4 89 22 1 990 22 0,77 Pohjois-Pohjanmaa 113 80 4 192 21 8 85 16 1 763 21 0,87 Lappi 26 25 1 740 27 11 62 15 1 002 16 0,72 Koko maa 621 498 19 691 AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILOJEN tarjonta on ollut tammi-toukokuussa verkkaisempaa kuin viime vuonna, lähinnä UPM:n kohteiden vähenemisen myötä. Suurimmillaan oma näkemykseni on ollut puumäärissä 20 ja tukkimäärissä 30 prosenttia myyntiesitteen lukuja pienempi.” Hyvän arvion rajana pidetään enintään kymmenen prosentin poikkeamaa suuntaan tai toiseen. Hannu Liljeroosin seuranta kuitenkin osoittaa, että kauppoja on tehty saman verran kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan (498 tilaa). Pirkanmaalla tehtiin kolme suurta kauppaa, joissa maksettiin selvästi tavanomaista enemmän, ja maakunta nousi hintakertoimella mitattuna tilaston kärkeen. Summa-arvo ylittyi 30 prosentilla, vaikka maapohjista kolmasosa oli turvemaita ja kolmasosa hirvien kaluamia taimikoita. Esimerkiksi Hankasalmen kunta myy viittä metsäkiinteistöä. Keski-Suomessa tarjonta on runsastunut ja siellä on nyt kaupan 60 kohdetta. Keskihinnaltaan yli viiden tuhannen euron maakuntia ovat myös Varsinais-Suomi ja Häme-Uusimaa. Ison metsäalan omistajaksi voi päästä pienelläkin rahalla. Lapissa metsätilat ovat edullisimpia sekä hinnaltaan että hintakertoimeltaan. Tietyillä alueilla metsätilat ovat vuodesta toiseen hintavia. Liljeroosin havainnoissa kuudessa kohteessa kymmenestä kokonaispuusto ja tukkimäärät ovat poikenneet myyntiesitteiden määristä sitä enemmän. Yli 5000 €/ha sarjassa ovat Varsinais-Suomi, Häme-Uusimaa ja Pirkanmaa. Markkinat Keskihinnat ovat alle 2000 €/ha koko Pohjois–Suomessa. *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Metsätiloja isolle ja pienelle kukkarolle Alkuvuoden suurin yksityistilan kauppa tehtiin Nokialla, missä myytiin 166 hehtaarin tila 1,58 miljoonalla eurolla. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Soisella tilalPirkanmaa nousi hintavertailun kärkeen Keskihinnoiltaan yli 5 000 euron maakuntia metsätilakaupoissa olivat myös Varsinais-Suomi ja HämeUusimaa. Tilakauppa on ollut vilkkainta Kainuussa, ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä kauppa – että hehtaarimäärillä laskien. Mittasin koealan, jossa kuutiomäärä meni yli kuudensadan”, Liljeroos kertoo. Myyntiesitteiden puustoarvioissa heittoja Liljeroos on havainnut, että metsätilojen myyntiesitteissä puumäärät ja tukkiosuudet on usein arvioitu varovaisesti. Hehtaari maksaa keskimäärin tuhat euroa, mutta tukkiosuus on pieni. Toista ääripäätä edustaa Etelä-Savossa Kangasniemellä oleva sadan hehtaarin tila, jonka hintapyyntö on noin 600 000 euroa. la on metsämaata 31 hehtaaria, mistä enin osa on taimikoita
Se on sitten eri asia, minkälainen tuho on niin merkittävä, että se aiheuttaa korvaustoimenpiteitä.” METSURI-MOTOKUSKI ”Muutamakin aari tuhottua taimikkoa on liikaa. koulutus.riista.fi/courses-overview Mikä on hirvituho. Verkossa puhutti hirvituhon määritelmä. ”Katselin aamulla rivitalon pihassa olevia punaherukkapensaita. Yksi pikkuinen kimalainen/mehiläinen pörräsi nilkat väärällään tavaraa kukasta toiseen. Olen pyrkinyt metsän pitämään hyvässä kunnossa ja olen sen verran pientilallinen, että siellä täällä puoli hehtaaria ’kesantosyötyjä’ kuvioita särkee sydäntä.” METSÄKUPSA ”VMI:n pitäisi ohjata hirvikannan säätelyä. Se jos mikä on hirvituhoa ja täällä Uudellamaalla ainakin surkean yleistä.” TAVIOKUURNA ”Hirvieläinvahinkoa ovat kaikki luonnonmukaisen hirvikannan ylittävän kannan tekemät puustotuhot sekä vaikeammin mitattava puulajivääristymä.” PUTTE ”Metsästäjien ja metsästysseurojen syyllistäminen ei auta, maanomistajien syyllistäminen laiskuudesta ryhtyä asetta kantamaan vielä vähemmän. Tarkista täältä. Henkilökohtaisesti en laske tuhoksi satunnaisia ja vain yksittäisiä hirven katkomia tai syömiä puita.” VISAKALLO ”Jos olen siihen alle puolen hehtaarin tilkkuunkin tehnyt työlään uudistamisoperaation ostopanoksilla ja työllä, tuimasti laskua pukkaisin sorkkakarjan hallitsijalle.” MEHTÄUKKO ”Jos olen aikanaan maksanut esimerkiksi hybridihaavan taimesta taimisuojineen lähes 1,50 euroa kappaleelta, en ole samaa mieltä, etteikö yksittäinen puukin kuuluisi korvata.” JEES H-VALTA ”Hirvituho on yhdenkin arvopuun taimen tuhoaminen. Meitä etämetsänomistajia on paljon, joille tuo ei ole realistinen vaihtoehto.” A. ”Hirvituhokeskusteluissa on ilmennyt erilaisia käsityksiä siitä, mikä on metsän hirvituho. 20 40 60 80 100 Kyllä 75 % Ei 25 % Sopiiko akkusaha metsätöihin. Tekaisin pari pesää.” Ei kiirettä JOUTILAAN TOUHUJA 19 MAKASIINI 5 • 2017 19 MAKASIINI 5 • 2017 5073_.indd 19 29.6.2017 15.54. www.xn--lintujen-net-ocba.net/aakkosellinen Näin lämmität saunan ilmaston kannalta oikein. yle.fi/uutiset/3-9606586 Riistakeskukselta löytyy metsästyksen verkkokursseja moneen lähtöön. JALKANEN Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Mikä lintu se siellä sirittää. Gallup Uusi kysymys: Suunnitteletko uuden raivaussahan ostoa. Jatkuvasti inventoitavat 60 000 koealaa antavat oikean kuvan hirvituhoista, niiden kehityksestä ja vaikutuksesta.” PLANTER ”Onhan se päätöntä, että metsänomistaja yrittää ajaa kuokkavieraat taimikostaan istuttamalla kuusta ihan pöljiin (=maannouseman pahoin saastuttamiin) hakkuualoihin. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi
Näin metsänomistaja, puunostaja ja tutkija vakuuttavat. TEEMA Vaikka koivua puumarkkinoilla välillä väheksytään, on monipuolisella kansallispuullamme käyttöä myös jatkossa. 20 MAKASIINI 5 • 2017 20 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 20 29.6.2017 15.58. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI TULEVAISUUDEN PUU
Tämän parihehtaarisen rauduskoivikon Uotila istutti vuosituhannen vaihteessa. ”Kaikki lähti aikanaan siitä, että yksi lohko oli maannousemaa. 21 MAKASIINI 5 • 2017 21 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 21 29.6.2017 15.58. Pihlajaa ja paskanmarjapensasta tulisi muuten liian paljon”, Uotila sanoo ja viittoilee perinteisesti ulkohuussien seinustoilla viihtyvän terttuseljan suuntaan. Tähän on tehty pari kertaa heinäntorjunta ja vuonna 2008 taimikonhoito. Lähes pilvettömältä taivaalta paistavan auringon säteet siivilöityvät hollolalaisen Juha Uotilan kasvoille. ”Maa on tässä tosi rehevää, joten istutin metrisiä taimia, niin suuria kuin taimitarhalta vain sai. Lehtomainen maaperä on suosinut rauduksia, ja 16 vuodessa paikalle on kehittynyt elinvoimainen nuori metsä. Hoksasin, että koivu kasvaa nopeammin ja maaperäkin sitä suosii”, Uotila muistelee koivunkasvatusuransa alkuvaiheita. Vanhimman koivikon Uotila istutti rippikouluikäisenä 35 vuotta sitten. Päivätöinään kiinteistöhuoltoyritystä pyörittävällä Uotilalla on kaikkiaan 70 hehtaaria metsää, joista lähes puolet on koivua. T uuli suhisuttaa lehtiä päijäthämäläisessä koivikossa
Ensi kesänä tästä saa noin 60 kiintoa hehtaarilta. Koivunkäsittely usein myöhässä Nyt 16-vuotias koivikko odottaa ennakkoraivausta ja ensiharvennusta. Asialla alkaa jo olla kiire. ”Koivikoiden käsittelyt ovat usein myöhässä. Tänä keväänä on ehditty kylvää kolmisen hehtaaria koivulle. Juha Uotila (vas.) on sopinut Koskitukki Oy:n Heikki Nikkisen kanssa yhteensä 12 hehtaarin suuruisten koivikoiden ennakkoraivauksesta ja ensiharvennuksesta. Viime vuosina koivunistutukset ovat yleensä olleet läHyvien tulosten kannustamana hän istutti ja kylvi myöhemmin useamman vanhan kuusikon koivulle. vuotta sitten”, Nikkinen sanoo ja jatkaa: ”Tästä otetaan puolet tai vähän ylikin runkoluvusta, harvennetaan palttiarallaa 700–900 runkoon hehtaarilta.” Rauduskoivun kiertoaika on lyhyt. Nikkinen muistuttaa, että ensiharvennus ei vielä anna aihetta hatun heittoon, sillä varsinaiset rahat tulevat vasta toisesta harvennuksesta ja päätehakkuusta. Syynä innostuksen lopahtamiseen ovat olleet pellonmetsitysten väheneminen EU-metsitystukien poistuttua sekä erityisesti hirvituhojen merkittävä lisääntyminen. Uotilan koivikko tuskin näkee omia viisikymppisiään. Uotila on tehnyt kaupan Koskisen konsernin puunhankintayrityksen Koskitukki Oy:n kanssa, ja koivikossa harppova hankintaesimies Heikki Nikkinen katselee hyväksyvästi nuoria rauduksia. ”Koivun hirvituhoriski on suuri niillä alueilla, missä hirviä ei häiritä. ”Kyllähän kasvu tässä on järkyttävä. 2000-luvulle tultaessa viljelyala on romahtanut vain muutamaan tuhanteen hehtaariin. Tässä ei olla myöhässä, mutta ensiharvennuksen olisi voinut tehdä jo pari Rehevä, hietamultainen maa on antanut kasvuvoimaa rauduskoivuille. 22 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 22 29.6.2017 15.58. ”Koivukuidun kuten muidenkin kuitujen hinta on kehno, mutta uusi kemerajärjestelmä tukee oikea-aikaisia perkauksia, taimikonhoitoja ja ensiharvennuksia.” Hirvet viilensivät koivukuumeen Koivuinnostus oli kuumimmillaan 1990-luvun alkupuolella, jolloin viljelyala oli enimmillään 15 000 hehtaaria vuodessa. Tuossakin on oikea malliesimerkki hyvästä rauduskoivusta, 17 sentin läpimittainen runko.” Uotila on sopinut Nikkisen kanssa kaikkiaan 12 hehtaarin koivikoiden ennakkoraivauksesta ja ensiharvennuksesta. Seuraava harvennus ajoittuu 2030-luvun alkuun, ja sen jälkeen koivikkoa vielä kasvatetaan maksimissaan 15 vuotta. ”Tämä on kasvanut vauhdilla eli nopeasti tästä tuloja tulee”, Uotila arvioi
”Hirvi oli ollut tarkka, sillä järjestään rauduskoivuntaimet oli järsittyjä, mutta hieskoivuihin ei ollut koskettu.” ”Koivulla on rajattomasti käyttökohteita ja varsinkin arkkitehdit pitävät siitä kovasti.” 23 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 23 29.6.2017 15.58
”Istutin sitä paikkaan, jossa rauduskoivut ER KK I O KS A N EN /L U KE 24 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 24 29.6.2017 15.58. Hirvituhoriskin pienentämiseksi voi Niemistön mukaan kokeilla istuttamisen sijaan kylvöä tai luontaista uudistamista niillä paikoilla, joissa se on mahdollista. Hirvet pilasivat esimerkiksi 10 vuotta sitten istutetun parihehtaarisen männikön kokonaan. hellä liikennöityjä teitä ja asutuksia”, kertoo koivuun perehtynyt tutkija Pentti Niemistö (kuvassa) Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Onko hieskoivusta mitään hyötyä, vai kannattaisiko kaikki valtoimenaan kasvavat hiekset karsia pois. ”Suurin osa oli hieskoivua ja ehkä yksi sadasta raudusta. Toisaalta hirvi osaa olla tarkkasilmäinen ja -makuinen. Sitten kuultiin metsänhoitoyhdistykseltä, että taimia ei pidä missään nimessä tallata, sillä siemen tarttuu kengänpohjaan.” Siinä missä rauduskoivu vaatii yleensä istutuksen tai viljelyn, veli hieskoivu lisääntyy luontaisesti, sillä sen siementuotanto ja vesojen määrä on moninkertainen rauduskoivuun verrattuna. nyntaimilla. Niemistön omassa, männylle viljellyssä metsässä on notkelma, johon oli tullut koivuja luontaisesti. Juha Uotilan metsissä alueen runsas hirvikanta ei ole vitsannut koivikoita, sillä sarvipäät ovat herkutelleet mieluummin mänTämän koivikon ensiharvennuksessa avautuu kaksi mahdollisuutta: nuoret kuuset voi jättää kasvamaan, tai sitten ne otetaan kokonaan pois. Jokin siinä on, että rauduskoivu maittaa hirvelle hiestä paremmin”, Niemistö kertoo. Koskitukin Heikki Nikkinen suosittaa hirvituhojen torjuntaan taimikoiden mahdollisimman huolellista perkaamista ja varhaista käsittelyä. ”Koivu on todellinen vaihtoehto silloin, kun rehevällä alueella ollaan tekemisissä kuusenjuurikäävän kanssa. ”Hirvi on saaliseläin, ja se hakee ruuan lisäksi suojaa. Hirvi oli ollut tarkka, sillä järjestään rauduskoivuntaimet oli järsittyjä, mutta hieskoivuihin ei ollut koskettu. Heinäntorjunta oli sitten mielekästä.” Kylvöhommiin Uotila on ryhtynyt mahdollisimman varhain keväällä, kun maassa on ollut vielä vähän lunta. ”Aikanaan kun isän kanssa kylvettiin, niin tallattiin joka taimi. Uotila on perinteisesti myös merkinnyt istuttamansa koivuntaimet. ”Jos luontainen uudistaminen tai kylvö onnistuu, niin hirvelle on runsaasti valinnanvaraa, ja rauduskoivuntaimia voi jäädä riittävästi jäljelle”, Niemistö sanoo. Uudelleen kuuselle istuttaminen on varma tuho, mutta koivulle istuttaminen hirvituhoriski. ”Tässäkin jokainen taimi merkattiin punaisella nauhalla. Koskitukin Heikki Nikkinen kertoo 1990-luvun koivubuumin aikaan jopa istuttaneensa hieskoivua. Hieskoivu sopii erityisesti soiden, turvepeltojen ja tulva-alueiden metsitykseen. Kun taimikko on harvennettu hyvin, niin se ei ole enää hirvien lymypaikka.” Nikkinen pahoittelee sitä, että koivu jää usein istuttamatta hirvituhoriskin takia. Etelä-Suomessa hyvillä turvemailla ja viljavilla kankailla se kasvaa tukiksi, vaikkakin kolmanneksen hitaammin kuin rauduskoivu”, Pentti Niemistö Lukesta sanoo. Ne ovat kaksi ihan eri asiaa.” Hieskoivullakin oma paikkansa Uotila on valinnut viljelytavan oikeaoppisesti maaperän mukaan: todella rehevät paikat istutetaan mahdollisimman kookkailla taimilla, ja mustikkatyypin metsämaat sekä hiekkapitoisemmat rinnekumpareet kylvetään. ”Kyllä siitä on hyötyä, sehän tuottaa energiaja kuitupuuta hyvin
Tärkeintä on valita lämmin kasvupaikka pakkasvaurioiden välttämiseksi. Pihlajanvesoja on joka paikassa riesaksi asti, joten niiden kasvattaminen ei ole järkevää. Miten rauduskoivua uudistetaan luontaisesti. Jos ei lähde, niin tilalle istutetaan mahdollisimman kookkaat taimet. Kaksi kesää voi odottaa ja katsoa, lähteekö raudus kasvamaan. Lähteet: Teijo Nikkanen, Pentti Niemistö ja Helsingin yliopiston Virtuaaliarboretum A N N A BA CK 25 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 25 29.6.2017 15.58. Oksia leikkaamalla ja karsimalla saadaan oksaton runko. Jos metsässä kuitenkin on hyvälaatuista, isoa ja runkomaista pihlajaa, se kannattaa jättää esimerkiksi huonekaluteollisuutta varten. Helppokäyttöiset Maastotaulukot on saatavissa kahdessa eri muodossa. Kannattaako pihlajantaimet jättää sekapuutaimikkoon hirven ruuaksi vai olisiko järkevämpää raivata ne pois. Ryhmiä perustetaan 100–200 kappaletta hehtaarille ja kuhunkin istutetaan 4–10 tainta. Kätevän kokoinen ja säänkestävä Maastotaulukot-opas mahtuu vaikkapa reisitaskuun. Toinen vaihtoehto on istuttaa tammet perinteisesti riveihin. Sekapuusto suojaa arkoja tammentaimia hallalta, ja hirvija myyrätuhoriski pienenee. Tammi tulee toimeen laihassa maaperässä, mutta parhaiten se menestyy syvämultaisessa, runsasravinteisessa, savensekaisessa lehtomaassa. Kannonnostoalueet tai muut paikat, jossa maanpinta on laajalti rikottu, ovat hyviä luontaisen uudistamisen paikkoja rauduskoivulle. Latvuksen pituuden tulee kuitenkin olla vähintään puolet puun koko pituudesta. Se sisältää havainnollisia lisätoimintoja, kuten monipuolisia laskureita ja valokuvia. Leikkaaminen aloitetaan jo parin vuoden kuluttua istutuksesta ja sitä jatketaan parhaiden runkojen pystykarsintana. Ei kannata jättää. Puhtaan tammimetsikön sijasta kannattaa suosia tammisekametsiä. Lukijat kysyvät lehtipuista Metsätieto taskuusi! Tutustu ja tilaa osoitteessa www.metsakirjakauppa.fi 24 ,90€ Mobiili vuosi 17 € Kirja TAPIO Maastotaulukot kiteyttää Hyvän metsän hoidon suositukset tiiviiseen oppaaseen, jota tuhannet metsäalan ammattilaiset ja metsänomistajat hyödyntävät. Tavoitteena on 8–12 metrin oksaton tyvi. Taimikonhoidon tavoitteena on saada suoria, haarautumattomia ja ohutoksaisia tammentaimia. Siemenpuita ei tarvita kovin monta, sillä vanhan sanonnan mukaan ”yksi koivu siementää pitäjän”. Säännöllisesti harvennettu tammimetsikkö saavuttaa 120–130 vuoden iässä 60–70 sentin paksuuden. Mitkä ovat tammen kasvatuksen edellytykset. Aina ajan tasalla oleva TAPIO Maastotaulukot -sovellus on vielä kattavampi. Tosin jo 50-vuotiaista puista saadaan harvennuksissa tukkipuuta. Tammet voi istuttaa ryhmittäin noin 10 metrin välein ja kasvattaa välissä muita puulajeja. Hirvi ei välttämättä valitse pihlajaa koivun tai männyn sijaan. Suojaputkilla estetään myyrä-, jänis-, ja hirvituhoja
26 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 26 29.6.2017 15.58. Juha Uotila uskoo koivun olevan tulevaisuuden puu
”Istutin ne liian karuun maahan. 15 vuotta sitten testimielessä istutetut visakoivuntaimet kuolivat kaikki. Peltomaista parhaiten visalle soveltuvia ovat hietaja multamaat. Lisäksi visankasvattaminen on puunhoitoa ja vaatii yhtä paljon työtä kuin joulukuusien kasvatus” Nikkisen mukaan alku on tärkein: visakko pärjää parhaiten lehdossa tai OMTtai MT-tyypin maaperässä. ”Visakoivu tarvitsee hyvän pohjan. Oksavisaa ei kannata kasvattaa”, Nikkinen sanoo viitaten hoitamattomien visakoivujen runsashaaraisuuteen. eivät menestyneet savisuuden, märkyyden ja kylmyyden vuoksi. ”Visankasvattaminen on puunhoitoa ja vaatii yhtä paljon työtä kuin joulukuusien kasvatus.” 27 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 27 29.6.2017 15.58. Vielä on muistettava karsia visan oksia vaiheittain aina 3–6 metriin saakka. Siitä saa kaksijaksoisen kasvatuksen paikan, johon kasvaa kuusi alle”, Nikkinen jatkaa. Laatutyvistä lisärahaa Juha Uotila on viljellyt koivua omasta tahdostaan, ei kuusenjuurikäävän pakottamana. Tämän lisäksi visankasvattajan on oltava rohkea ja ”älyttömän julma”, kuten Nikkinen asian ilmaisee. Yritin niitä kastella, mutta ei auttanut”, Uotila muistelee. ”Kun hoitotoimenpiteet tehdään oikein ja ajallaan, saadaan arvokasta sorvivisaa, jonka arvo on moninkertainen oksavisaan verrattuna. Vain ensimmäisellä kerralla maannouKoskitukki Oy:n Heikki Nikkinen muistuttaa, että koivujen laatutyvet ovat metsänomistajien jokerikortti puukaupassa. Visa vaatii huolenpitoa Yksi koivukokeilu Juha Uotilalla on epäonnistunut. Nikkinen vahvistaa Uotilan käsityksen väärästä maaperävalinnasta. ”Visa teetättää työtä, mutta kun muuttaa visakilot euroiksi, niin tilanne näyttää toiselta”, Nikkinen jatkaa. Hieskoivulla on metsässä oma ekologinen paikkansa, eli juuri tuollaiset märkyyden vaivaamat alueet.” ”Sanotaan näin, että jos luonto on jonnekin hieskoivua tuonut, ja paikka on hyvin hoidettu ja näyttää hyvältä, niin ei sitä kannata pois kaataa. Vain 16 vuotta on kulunut, ja vanhan kuusikon tilalle on kasvanut upea koivikko. Visakko on maltettava kasvattaa harvana ja pidettävä puhtaana heinistä ja muista puuntaimista
muita vähemmän suosittuja lehtipuita kannattaa kasvattaa sekä metsän ja maiseman monimuotoisuuden että myös tulevaisuuden mahdollisuuksien takia. Mukaan pääset jo ensimmäisellä puukaupalla, ilman erillisiä jäsenyyksiä tai kumppanisopimuksia. Juha Uotilan teini-ikäisestä koivikosta tulee ensi kesänä perinteistä kuitua. Me erottelemme laatutyvet systemaattisesti eroon muista tukeista ja maksamme niistä isännälle lisähinnan.” Koskitukin laatutyvet menevät huonekaluteollisuuden käyttöön ja niistä tehdään Hirvensalmella ohutviiluvaneria. Koivutukille on ottajia Koivu taipuu moneen. Tulevaisuudessa saatamme esimerkiksi pukeutua koivusta kehitettyihin longcell-kuituisiin vaatteisiin. Se on hyvä, kun asiat hoituvat helposti ja työt hoidetaan jämptisti niin kuin on sovittu. Palkitsemme aktiivisia asiakkaitamme puukaupan bonuksilla ja hinnantarkistuksilla sekä alennuksilla metsänhoitotöistä. Turhaan. Ainoa keino on harventaa voimakkaasti ja järeyttää puut mahdollisimman nopeasti. Jos kysyntää on, mutta tarjontaa ei, niin lopulta kysyntäkin tyrehtyy.” ”Tervalepän ja haavan kasvatusta pitäisi mielestäni ajatella paljon isommassa mittakaavassa kuin tällä hetkellä”, Nikkanen lisää. Maataloudessakin on välillä viljeltävä sellaista lajiketta, joka ei juuri sillä hetkellä ole kaikkein kannattavin”, Nikkinen sanoo. Kevättalvi tai varhainen kevät on paras aika pystykarsintaan, sillä elävä oksa kyljestyy nopeammin ja paremmin”, Niemistö kertoo. ”Hirvituhot ovat varmasti yksi syy siihen, että varsinkin haavankasvatusta vältetään. Tällä hetkellä kauppa käy hyvin, koivutukki on haluttu ja vanerimarkkina kehkeytyy parempaan suuntaan.” MÄNTY, kuusi ja koivu kattavat Suomen metsistä noin 97 prosenttia. Hollolalainen metsänomistaja uskoo koivuun ja sen uuteen tulemiseen. Tervalepän puuaines puolestaan on hyvää esimerkiksi huonekaluteollisuuteen ja sisustuspaneeleiksi. Tässä tätä hoidetaan ja hakataan, mitä pystytään.” ER KK I O KS A N EN /L U KE 28 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 28 29.6.2017 15.58. Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi Minäkin olen Tähtiasiakas Hoidan omia metsiäni yhdessä asiantuntijan ja huippuammattilaisten kanssa. ”Uutta metsää en enää hanki. ”On vaikea sanoa, onko koivun kasvattaminen kannattavaa, koska minulla ei vielä ole ollut kovin paljon koivunmyyntituloja.” Nikkinen kertoo, että vaikka kuusenviljely lehtomaisella maalla antaakin kiertoajassa parhaan taloudellisen tuloksen ja koivukuidun hinta matelee, rauduskoivunviljelijällä on käytössään yksi villi kortti: ”Laatutyvet kasvattavat kokonaistukkierän hintaa. Yhdessä löydämme aina minulle sopivimmat keinot metsänhoitoon ja puukauppoihin. Tähtiasiakkaana saat käyttöösi kaikki metsänhoitoja puukauppapalvelumme. Ehkei metsänhoidon neuvonnassakaan ole rohkaistu kokeilemaan uusia puulajeja”, sanoo erikoistutkija Teijo Nikkanen (kuvassa) Luonnonvarakeskuksesta. ”Pikku hiljaa investointeja tulee myös koivumassapuolelle, että kyllä koivukuitukin tästä liikkuu.” Koivunviljelyn kannattavuutta voi lähestyä vielä toisenlaisesta näkökulmasta: kiertoaika puulajeilla on sen verran pitkä, että päätöksiä ei kannata tehdä päivän markkinatilanteen mukaan. Eivätkä neuvot ja metsäkäynnit maksa mitään. Ratkaisevaa ovat luonnonolosuhteet ja maapohjan rehevyys. Entä mitä suunnitelmia Juha Uotilalla on koivikkojensa varalle. Yhtiön Järvelässä sijaitseva valmisvaneritehdas pystyy tuottamaan myyntikelpoista koivuvaneria 100 000 kuutiota vuodessa. Toinen voi olla se, ettei uusien puulajien kokeilu ole kaikkien metsänomistajien mieleen. ”Jos jonkin puulajin tarjontaa on vähän, ei ole myöskään kysyntää. Nikkasen mukaan haapaa ja tervaleppää sekä Hirvet haavan jarruna Haapaa ja tervaleppää kannattaa kasvattaa luonnon monimuotoisuuden vuoksi ja tulevan kysynnän varalle. Tähtiasiakas on Stora Enson asiakasohjelma metsänomistajille. Oma metsäasiantuntijani on reilu kaveri, ei mikään turhantärkeilijä. ”Koivulla on rajattomasti käyttökohteita ja varsinkin arkkitehdit pitävät siitä kovasti.” Luken Pentti Niemistön mukaan laatutyvien kasvatus saa parhaan alun, jos koivikko on tasainen ja tiheydeltään normaali eli 1 600–2 000 tainta hehtaarilla. Laatutyven pitää olla oksaton ja virheetön, järeähkö, 26 senttiä latvasta ja keskellä saa olla kolmasosa kovaa värillistä puuta. Miksei haapaa ja tervaleppää sitten kasvateta Suomessa enemmän. ”Minulla on visio, että koivu on tulevaisuuden puu.” Myös Koskitukki Oy:n hankintaesimies Heikki Nikkinen vannoo koivun nimeen: ”Olen aina uskonut koivuun. ”Tuoreen tutkimustuloksen mukaan elävän oksan karsiminen on parempi kuin kuolleen oksan. Laatutyvien kasvattajan vitsauksena ovat ruskotäpläkärpäset, joita puhtaissa rauduskoivikoissa on vaikea välttää. Koskisen Oy on viime aikoina kasvattanut vanerin tuotantovolyymiaan. Seuraavasta harvennuksesta saadaan jo vaneria ja päätehakkuussa laatutyveä. Haavan lyhyestä kuidusta saadaan esimerkiksi erinomaista kiiltävää paperia. ”Sitten kun koivun läpimitta ylittää 15 senttiä, niin ruskotäpläkärpäsen toukkakäytävien määrä puussa vähenee oleellisesti, ja vanerin kohdalla alkaa tulla puhdasta viilua”, Niemistö selittää. ”Aina sen parhaan tuloksen saavuttaminen ei juuri nyt ole mahdollista. Nuoret koivut kannattaa karsia kahdessa vaiheessa: ensin kolmeen metriin ja muutaman vuoden kuluttua pari metriä lisää, jotta tyvitukki saadaan oksattomaksi. sema vaikutti siihen, että kuusen tilalle oli istutettava koivua. Nikkinen uskoo myös koivukuitumarkkinan vähittäiseen virkistymiseen. Esimerkiksi kotimaisen ja pohjoisamerikkalaisen haavan risteytys hybridihaapa on kasvunopeudeltaan ylivoimainen ja se tuottaa arvokasta puutavaraa eri tarkoituksiin. Jopa metsäveroilmoitukset hoituvat yhdellä istumalla. Rohkaisisin metsänomistajia suosimaan enemmän koivua. Hybridihaavan arvellaan olevan puulaji, joka pystyy tulevaisuudessa kilpailemaan paperinvalmistuksessa eukalyptuksen kanssa. Sen valmistamiseksi yhtiö tarvitsee 350 000 kuutiota koivutukkia. Jäljelle jäävän kaksi prosenttia puuvaroista muodostavat haapa ja tervaleppä, joita on Suomessa totuttu pitämään vähempiarvoisina puina
5137_.indd 29 29.6.2017 15.58. Tähtiasiakas on Stora Enson asiakasohjelma metsänomistajille. Se on hyvä, kun asiat hoituvat helposti ja työt hoidetaan jämptisti niin kuin on sovittu. Palkitsemme aktiivisia asiakkaitamme puukaupan bonuksilla ja hinnantarkistuksilla sekä alennuksilla metsänhoitotöistä. Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi Minäkin olen Tähtiasiakas Hoidan omia metsiäni yhdessä asiantuntijan ja huippuammattilaisten kanssa. Yhdessä löydämme aina minulle sopivimmat keinot metsänhoitoon ja puukauppoihin. Jopa metsäveroilmoitukset hoituvat yhdellä istumalla. Tähtiasiakkaana saat käyttöösi kaikki metsänhoitoja puukauppapalvelumme. Oma metsäasiantuntijani on reilu kaveri, ei mikään turhantärkeilijä. Mukaan pääset jo ensimmäisellä puukaupalla, ilman erillisiä jäsenyyksiä tai kumppanisopimuksia. Eivätkä neuvot ja metsäkäynnit maksa mitään
JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. kyä. Kauniimmin sanottuna kaikki hakkuutulot jäävät metsätalousyrittäjälle. Palaan edelliseen virheeseen eli kunnostusojitukseen. Puiden kasvun kannalta maassa ei ole koskaan liikaa vettä, mutta happea voi olla juurten kannalta liian vähän ja hiilidioksidia liikaa. Yleensä kohde harvennetaan samalla, jolloin ensin moto ja sitten ajokone jäädyttävät ajourat lannoitusta varten. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC tun pääoman tuotto on hyvä. Pääosa nykyisin tehtävistä kunnostusojituksista on kannattamattomia. Maaja puustovauriot minimoituvat ja lannoitteen levittäjä on tyytyväinen, kun urat näkyvät hyvin ja kone liikkuu jäätyneillä urilla nopeasti. RAHAPUU 30 MAKASIINI 5 • 2017 30 MAKASIINI 5 • 2017 5150_.indd 30 29.6.2017 15.59. Meillä on paljon huonokasvuisia ojitettuja soita, jotka kannattaisi uudistaa, aikakin minun kaltaiseni rahasta kiinnostuneen henkilön näkökulmasta. Yleensä paras vaihtoehto on heti uudistumisen jälkeen. Kun suometsikkö on uudistettu luontaisesti, on päätettävä kunnostusojituksen ajoitus. Juuret tarvitsevat happea ja liika hiilidioksidi on myrkOpettelemme suometsien hoitoa Pääosa nykyisin tehtävistä kunnostusojituksista on kannattamattomia. Kun tuotamme ja korjaamme puuta soilta nykyistä enemmän, vältetään taloudellisesti ja ympäristön kannalta tarpeetonta maan mylläämistä. Vielä muistutus – rehevillä ohutturpeisilla mailla osaamme uudistamisen ja toimimme lähes samalla tavalla kuin kangasmailla, hakkuutkin tehdään ajallaan. Tuhkalannoitus maksaa noin 350 euroa hehtaarille ja sen vaikutusaika on kymmeniä vuosia. Y ksi tyypillinen virhe on uudistaa paksuturpeinen suo ojitusmätästämällä ja viljelemällä kuuselle ilman tuhkalannoitusta. Varputurvekankaat ja pääosa puolukkaturvekankaista kannattaa uudistaa vain luontaisesti. Lannoitus aloitetaan, kun viimeisiä puita ajetaan kohteelta. Juuret tuottavat puulle ravinteita ja latvuksesta tulee tarvittavaa energiaa sokereina. Ne eivät kaadu myrskyissä kovin helposti. Pidetään myös hyvää huolta vesistöjen puhtaudesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Silloin vaihtoehdoksi jää maanmuokkaus ja viljely, lisää rahaa menee hukkaan. A loitetaan kunnostusojituksesta. Taimikonhoidot ja harvennushakkuut suometsissä osaamme kohtuullisen hyvin, mallit on kopioitu kangasmailta. Kokonaisuutta, jossa pohtisimme harvennushakkuita, tuhkalannoituksia, kunnostusojituksia, päätehakkuita, metsänuudistamista, tulevia taimikonhoitoja sekä koko ketjujen kannattavuutta, on tutkittu vähän. Jos puuta ei ole ojituksen jälkeen kasvanut sataa mottia hehtaarille, on suo taloudellisessa mielessä liian karu kunnostusojitettavaksi. Niinpä luontainen uudistaminen ei onnistu. Pääosalla kohteista ei tarvita edes aluspuuston raivausta. Vaihtoehtoja on kaksi: heti taimettumisen jälkeen tai ensiharvennuksen yhteydessä. Aikanaan uuden metsikön ensiharvennuksessa pystyyn jääneistä puista saa hyviä tukkeja. Usein heikon kasvun syynä on puiden korkea todellinen ikä, puut olivat jo ojitushetkellä vanhoja. Vesi syrjäyttää hapen, siksi ojitetaan. Jos puuta on ennen ojitusta vähintään reilu sata kuutiota hehtaarilla, pohjaveden pinta pysyy puuston haihdutuksen takia kasvukauden aikana riittävän alhaalla ja juurilla on riittävästi happea. Puissa oli myös paljon mutkaisuutta, koroja ja isoja kuivia oksia. Ei maanmuokkausta, eikä viljelyä. Siemenpuiksi kannattaa suomänniköissä jättää hyvälaatuisia, alle tukkikokoisia mäntyjä. Paksuturpeisella suolla on lähes poikkeuksetta pula kaliumista, usein myös boorista ja fosforista. Ne eivät ole kadonneet mihinkään, joten tukkia tulee hakkuissa normaalia vähemmän. Mikäli on tehty tarpeeton kunnostusojitus, suon pinta on kuivaa raakahumusta, eikä hyvin taimettuvaa rahkasammalpintaa juuri ole. Lannoituksella saatavan sijoiteS uometsien tutkimus on yksittäisten asioiden hallintaa
Sivu 36 TUTKIMUS Monen tekijän summa Sivu 38 ALLAKKA Olenpas saamaton Sivu 39 PERINTÖMETSÄ Miten perintöveroista selvitään. Sivu 42 METSÄNHOITO Pystykarsinta ei kannata ja 12 muuta uskomusta Sivu 32 M IK KO H ÄY RY N EN 5149_.indd 31 29.6.2017 16.54. OMA METSÄ PIKATESTI Sähkösaha koetuksella Sivu 35 TAIMIKONHOITO Mikä puu jätetään. Sivu 40 KYSY POIS Lahottaako karsinta
METSÄNHOIDOSTA 32 MAKASIINI 5 • 2017 32 MAKASIINI 5 • 2017 5130_.indd 32 29.6.2017 16.15. Puutosta saattaa ilmetä maanmuokkauksen jäljiltä. Selvitimme jälleen, mitkä väitteet pitävät paikkansa. Puiden kaksihaaraisuus, poikaoksat ja kuolevat latvat voivat olla merkki booriongelmasta. Koivujen latvoihin kehittyy luutamainen monihaarainen tupsu. OIKEIN. Esimerkiksi Lapissa boorin puutoksesta kärsiviä puita löytyy hienojakoisten maiden ojanpenkereiltä ja aurausalueiden palteista. Termi pitää jo itsessään sisällään ajatuksen, että puustolle taloudellisessa mielessä paras toimenpide on päätehakkuu. Päätehakkuuikä määritellään tietyn metsäkuvion puuston keskiläpimitasta. Varsinkin pienistä kuusista saattaa tulla boorinpuutoksen vuoksi pallomaisia. 3 Pohjois-Suomessa paljon käytetty uudistusalojen muokkausmenetelmä auraus tuotti huonolaatuisia metsiä. Kuusikkoa ei tuhoriskin vuoksi kannata harventaa sillonkaan, kun se ei ole vielä aivan päätehakkuuläpimitassa, mutta järeytyy siihen joidenkin vuosien kuluessa. Päätehakkuuikäisen kuusikon harvennus ei kannata, sillä tuuli-, juurikääpäja hyönteistuhojen riski kasvaa. VÄÄRIN ja OIKEIN. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ METSÄNHOITO Kuusikon päätehakkuu on ajankohtainen, kun puuston keskiläpimitta 1,3 metrin korkeudelta on Etelä-Suomessa 26–32 senttimetriä, Väli-Suomessa 25–30 ja Pohjois-Suomessa 22–26 senttiä. Pohjois-Suomessa metsäauraus oli pitkään maanmuokkauksen yleismenetelmä, joka auttoi metsien uudistamisessa vaiUSKOMUSTA Metsänhoitoon liittyy iso joukko totena pidettyjä uskomuksia. 2 Boorinpuutoksen tunnistaa monihaaraisista latvoista. OIKEIN. 1 Päätehakkuuikäistä kuusikkoa ei kannata harventaa. Tyypillisiä boorinpuutosalueita ovat vanhat hakaja kaskimaat sekä ojitusalueet
raivauskerralla. Etelä-Suomessa entisten auraus-alueiden mäntytaimikoiden laatu ei ole ollut välttämättä hyvää, sillä auraus tuo maaperän ravinteita tehokkaasti kiertoon. Männyntaimia pahimmillaan tuhoavan männynversoruosteen itiöt talvehtivat ja leviävät haavan lehtien avustuksella. Männyntaimia pidemmät ja aivan niiden vieressä kasvavat lehtipuuntaimet lisäävät mäntyjen hirvituhoja. Havupuuntaimien välimaastossa kasvavat vesakkopuskat tulee poistaa myös reikäperkauksessa. Huonompi maku ei kuitenkaan estä hirviä syömästä mäntyä. Pohjoisen kylmät, soistuneet ja paksun humuskerroksen metsämaat vaativat muokkausmenetelmän, joka parantaa voimakkaasti maan ilmavuutta sekä lämpöja vesiolosuhteita. keissa oloissa. Mäntytaimella tulee olla latvusta puolet puun pituudesta. OIKEIN ja VÄÄRIN. Erittäin tiheitä männyntaimiryppäitä on hyvä harventaa jo taimikon varhaisperkausvaiheessa. Tärkeintä on poistaa pusikoituneet lehtipuuryhmät ja etukasvuiset lehtipuut mäntytaimien ympäriltä jo varhaisperkauksessa eli taimikon 1. 9 Lehtipuiden poisto mäntytaimikosta ehkäisee hirvituhoja. Etenkin rauduskoivu on mäntyä suositumpi. Siitä saattaa olla etua kosteiden alueiden taimikoissa, jossa lehtipuita on erityisen paljon. 8 Haavat kannattaa poistaa männyn uudistusalalta. VÄÄRIN ja OIKEIN. 5 Koivu maistuu hirville mäntyä paremmin. Taloudellisesti järkevää voi olla karsia mäntyä, rauduskoivua ja erikoispuulajeja, kuten visakoivua. Puiden pystykarsinta, eli oksien poisto 4–6 metrin matkalta puun tyvestä, on todettu tukkipuun laatua parantavaksi toimenpiteeksi tutkimuksissa 1950-luvulta lähtien. Lehtipuuston raivaaminen ei välttämättä vähennä hirvien syömätuhoja mäntytaimissa. Männystä hirvi saa talvisaikaan helpommin syötävää biomassaa kuin lehtipuista, ja mäntyjä on saatavilla runsaasti. Etenkin haapavesakHaapa on monimuotoisuuden superpuu. Raivaamattomalta alueelta tuleva kilpailu voi tällöin vähentää vesomista reikäperkausalueen lehtipuunkannoissa. Reikäperkaus ei ole merkittävästi täysperkausta halvempaa ja edellyttää ehdottomasti myöhemmän taimikonhoitokerran. VÄÄRIN. Haapoja voi säästää hakkuissa myös yksittäin. Silloin liian viljavalla paikalla kasvavista männyistä tulee paksuoksaisia ja huonolaatuisia. VÄÄRIN ja OIKEIN. Reikäperkauksessa raivattavaa taimikkoa ei raivata kokonaisuudessaan, vaan lehtipuiden alle jääviä havupuuntaimia autetaan perkaamalla niiden ympäristö lehtipuista ja muusta kasvillisuudesta noin metrin säteeltä. Mäntytaimikon varhaisperkaus tulee tehdä huolella. Siinä auraus toimi hyvin. OIKEIN. Jos mäntytaimet ovat alkuvaiheessa jakautuneet tasaisesti metsäkuviolle, 5 000– 10 000 taimen hehtaaritiheys on sopiva puiden laadun parantumiseksi. 4 Pystykarsinta kannattaa. Hirville maistuvat etenkin haapa, pihlaja ja pajut. Mäntytaimikon kasvatus tiheänä vähentää puiden oksikkuutta ja parantaa mäntyjen laatua, mutta puiden kasvukunnon on säilyttävä tiheydestä huolimatta hyvänä. OIKEIN. Yksittäisestä isosta säästöhaavasta ei todennäköisesti ole versoruostetuhojen kannalta niin suurta haittaa kuin haapavesakosta. Hirvet syövät mieluummin lehtipuita kuin mäntyä, sillä monien lehtipuiden ravinnekoostumus on parempi ja haitta-ainepitoisuudet pienempiä kuin männyssä. 6 Reikäperkaus on turhaa. Pienet männyntaimet voivat kuolla versoruostetuhojen vaikutuksesta, suurempiinkin männyntaimiin sieni aiheuttaa kasvutappioita ja laatuvikoja, kuten mutkaisuutta. Laatuharvennus ja muut metsänhoitotoimenpiteet ovat kuitenkin metsän taloudellisen tuoton kannalta tärkeämpiä kuin pystykarsinta. Varsinkin talvella mäntyä syödään määrällisesti enemmän kuin lehtipuita. Pystykarsitulle puulle pitää olla tiedossa ostaja, jotta karsinta kannattaa. Taimikon ominaisuudet eivät yksin 33 MAKASIINI 5 • 2017 33 MAKASIINI 5 • 2017 5130_.indd 33 29.6.2017 16.15. ko on tehokas sienitaudin levittäjä. 7 Jos laatua haluaa, männyntaimikkoa ei voi kasvattaa liian tiheänä. Ostajia voivat olla pienemmät sahat tai esimerkiksi ikkunaja paneeliteollisuus. Ympäristösyistä auraus on kuitenkin vaihtunut mätästykseen. Kaikkien lehtipuiden eli myös männyntaimien kasvua haittaamattomien lehtipuiden poisto taimikosta ei tutkimusten mukaan ole välttämätöntä hirvituhojen vähentämiseksi
Kaatuneiden lehtisäästöpuiden kohdalla tuholakeja ei tarvitse miettiä. Pysyvästi peitteiset metsät ovat harvinaistuneet etenkin Etelä-Suomessa. OIKEIN. Forest Prossa saat isot ominaisuudet pienessä paketissa! Seuraa tapahtumiamme kotisivuilta tai Facebookissa! Metsänomistajan ykkösvalinta 34 MAKASIINI 5 • 2017 34 MAKASIINI 5 • 2017 5130_.indd 34 29.6.2017 16.15. 11 Kaatuneet säästöpuut on hyvä käydä korjaamassa polttopuiksi. Metsäyhtiöt ovat viime aikoina ilmoittaneet lisäävänsä hakkuissa tehtävien tekopökkelöiden määrää, jos metsänomistaja näin sallii. Tekopökkelöillä voi jo harvennushakkuuvaiheessa merkitä metsään alueen, jolTaimikon tiheys parantaa mäntytaimien laatua, mutta taimien kasvukunnon on säilyttävä hyvänä. ratkaise hirvituhojen määrää, vaan tärkein tuhoihin vaikuttava tekijä on hirvitiheys. Metsään jäävissä säästöpuissa on yleensä niin paljon lehtipuita, että metsätuhorajat ylittyvät säästöpuiden osalta vain harvoin. Metsiin tarvitaan lisää kaikenlaista lahopuuta, ja metsän harvennushakkuussa katkaistavat tekopökkelöt ovat hyvä keino tuottaa pieniläpimittaista eli kuitupuukokoista lehtilahopuuta muun muassa pienten kolopesijöiden, kuten tiaisten tarpeisiin. Rajat koskevat kuitenkin vain kaatuneita tuoreita havupuita. le jää tulevassa päätehakkuussa pysyvä säästöpuuryhmä. Ota yhteyttä: 044 762 4500, nokka.fi brp.fi Nokka Forest Pro mönkijän kuormainvaunu Hydraulisen 4-vedon ansiosta tuot puukuorman sieltä mistä mönkijänkin. OIKEIN ja VÄÄRIN. Haapa on monimuotoisuuden superpuu. Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa on yhtä lailla aktiivisesti jätettävä säästöpuita ja suojeltava lahopuustoa kuin tasaikäisrakenteisissa metsissä. Hakkuissa jätetään ensisijaisesti säästöpuuryhmiä, mutta monimuotoisuudelle arvokkaita puita on suositeltavaa säästää myös yksittäin. Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkijoita Timo Saksaa, Martti Vuorista, Ari Nikulaa, professori Jari Hynystä ja Tapion asiantuntijaa Lauri Saaristoa. VÄÄRIN. Säästöpuun korjaaminen voi tulla kysymykseen ainoastaan, jos kaatunut tuore puusto ylittää metsätuholaissa määritellyt rajat. 12 Tekopökkelöt ovat hyvä keino lisätä lahopuuta. Säästöpuu tulee nimensä mukaisesti säästää pysyvästi metsään. 10 Yksinäinen haapa hakkuuaukon keskellä on hyvä säästöpuu. Lähteenä on käytetty Metsän jatkuvasta kasvatuksesta -kirjaa. Haapojen säästäminen on jo ollut hyödyksi esimerkiksi uhanalaistuneille kovakuoriaisja kääpälajeille. 13 Jatkuvan kasvatuksen metsissä luonto on monimuotoisempaa. Jatkuva kasvatus ei kuitenkaan itsessään takaa kahta metsäluonnon monimuotoisuuden nykyistä avaintekijää: lahopuun määrän ja suurten vanhojen puiden määrän lisääntymistä. OIKEIN. Jatkuva kasvatus tuo lisää elintilaa lajeille, jotka vaativat metsältä pysyvää peitteisyyttä. Tekopökkelö on ensisijaisesti lehtipuun pystyrunko, joka on katkaistu muutamien metrien korkeudelta. Haapa voi olla myös osa säästöpuuryhmää
Ja osaahan Makita myös moottorisahat omistamansa Dolmarin kautta. Se ei kuulosta liioittelulta. 20 m/s . Sahan paino 5,2 kg . Se on hieman konstikasta, sillä näin pienelle viilalle ei ole sopivia viilanohjaimia. Talvella kokeilemamme noin 40 kuutiosenttimetrin polttomoottorisahat katkaisivat samassa ajassa kolme kiekkoa 19 sentin havupuusta. Akkusahassa teho riittää eikä virta lopu ihan heti. Akut 2 x 18 V, 5 Ah . tin harmaalepikko, jota pätkittiin noin kolmimetriseksi polttopuuksi. Käsiteltävyydeltään se vetää vertoja ammattikäyttöön tarkoitetuille moottorisahoille. Saha on solakka ja hyvin tasapainotettu. Työmaana oli rinnankorkeusläpimitaltaan 25-senSähäkästi sähköllä Tässä on oiva peli mökkiläisille, rakentajille ja rankapuun sahaajille. Sahausaika oli kahdeksan minuuttia. Akut noin 120 euroa/kpl +teho +hyvä käsiteltävyys +helppokäyttöisyys -ei viilanohjainta 3 mm:n pyöröviilalle -vara-akkujen hinta PIKATESTI MAKITA DUC 303 PLUSSAT JA MIINUKSET TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA RISTO MYKKÄNEN M akita DUC 303 on alkua moottorisahavalmistajien pahimmille peloille: Suuret sähkötyökaluvalmistajat vyöryvät sahamarkkinoille. Ketjunopeus maks. Terälaitteena on 12 tuuman pituinen, 1,1 millin ketjulenkein varustettu ketju. Akkujen lataus riitti jatkuvasti kuormittavassa kiekkosahauksessa sahaamaan 115 kiekkoa läpimitaltaan 13,5 sentin tuoreesta kuusipöllistä. 35 MAKASIINI 5 • 2017 5130_.indd 35 29.6.2017 16.15. Pari senttiä paksummasta kuusipöllistä irtosi täysin ladatuilla akuilla 95 kiekkoa. Samat akut käyvät yli 150 Makitan laitteeseen. Leikkuuteho riitti mainiosti paksuimpienkin pöllien katkomiseen ja karsintaan. Hakkuulla akut riittivät 50 minuutin urakkatahtiseen työskentelyyn. Läpimitaltaan 16-senttisestä tuoreesta lepästä irtosi kolme kiekkoa keskimäärin 11 sekunnissa. Makita itse rinnastaa sahan leikkuutehon 30 kuutiosenttimetrin polttomoottorisahaan. Terälaippa 12 tuumaa, ketju-ura 1,1 mm . DUC 303 on varustettu kahdella sarjaan kytketyllä 18 voltin ja viiden ampeeritunnin akulla. Teräöljysäiliö 0,2 litraa . Makitassa on säädettävä öljypumppu ja teräketjun pikakiristys. Työkunnossa saha painaa 5,2 kiloa. Teräketju 3/8 jaolla . Sama akku sopii yli 150 Makitan laitteeseen. Aikaa kului yhdeksän minuuttia. Matalasta etukahvasta saa hyvän otteen. Teräketju viilataan läpimitaltaan kolmen millin pyöröviilalla. Ketjunopeudeksi ilmoitetaan 20 metriä sekunnissa ja vääntö tupla-akkujen ansiosta on hyvä. Ultrakapeaa terää kestää painattaa puuhun. . 50 minuuttia aktiivisahausta Meillä ei ollut tilaisuutta verrata Makitaa muihin akkusahoihin, mutta näppituntumalta se on akkusahasarjan tehokkain. Laite ilman akkuja ja laturia maksaa 399 euroa. Kahden akun ja laturin kanssa saha maksaa 590 euroa. Hiljakseen rankametsällä sahaavan tarpeisiin akut riittäisivät puoleksi päiväksi. Hinta 399 euroa (ilman akkuja)
Etenkin mäntytaimikoissa tulee poistaa muita mäntyjä selvästi kookkaammat ja oksikkaammat susipuut tai räkämännyt. TAIMIKONHOITOKOULU OSA 5: JÄTETTÄVÄN PUUN VALINTA Minkä puun kaadan taimikonhoidossa. 36 MAKASIINI 5 • 2017 5147_.indd 36 29.6.2017 17.07. Järkevä raivaaja säästää sahaukselta luontoryteikköjä sopiviin paikkoihin. Huonolaatuiset etukasvuiset puut ja varjoon jääneet pienet taimet pois. ”Koivu tarvitsee isomman kasvutilan kuin havupuut. Karkea neuvo on, että kasvamaan jäävien puiden sopiva välimatka on noin kaksi metriä. Kumman puun kaadan. (kts. Jos puulaji on valittu metsänuudistuksessa oikein, istutusja kylvötaimet ovat etusijalla. Kasvutilaa, muttei aukkoja Raivauksessa on huolehdittava myös niin sanotusta tilajärjestyksestä eli puiden sijainnista ja taimikosta kokonaisuutena. Istutusja kylvötaimet etusijalla Raivatessa on helpointa lähteä siitä, mitkä puut taimikosta ainakin kaadetaan. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ T aimikkoa hoidettaessa metsään jätetään kasvamaan parhaimmat tarjolla olevat puut. Harvennusvaiheessa ratkaistaan tulevan havupuuvaltaisen metsän lehtipuusekoitus. Tuleeko taimikosta tasapitkä ja sopivan tiheä. Liian lähekkäin kasvaneista puista voi muodostua toispuoleisia, ja kun toinen puu kuitenkin poistetaan viimeistään ensiharvennuksessa, jäljelle jäävä puu kärsii herkemmin lumija tuulituhoista. Juttusarjan seuraavassa osassa kerrotaan tarkemmin suositustiheyksistä ja taimikon harvennuksen ajankohdasta. Metriä lähemmäs toisiaan mäntytaimia ei kannata jättää. Tiheyttä mitataan raivaustyön aikana koealoilta. Varhaisperkausvaiheessa valinta on vielä helppo: istutetut tai kylvetyt havupuuntaimet säästetään ja lehtipuuntaimia jätetään vain selviin aukkopaikkoihin sekä luonnon kannalta järkeviin kohtiin taimikkoa. Taimikonhoidossa poistetaan mutkaiset, vialliset, monihaaraiset, hirvien tai muiden eläinten vahingoittamat sekä tautien vaivaamat puut. Onko runko mutkainen, puu monihaarainen, latva vaurioitunut, hirvi, muu eläin tai tauti vahingoittanut taimea. Raivaajan tekemillä kaatovalinnoilla on ratkaiseva merkitys, sillä taimikkoon ei enää tule täydennystä luonnontaimista, kuten varhaisperkauksen jälkeen. Mikä on sopivin puu kasvupaikalle. Koivun latvus on suurempi ja koivu käyttää vettä moninkertaisesti esimerkiksi mäntyyn verrattuna”, Saksa kertoo. Jos kyseessä on selvä aukkopaikka, huonompikin taimi kannattaa säästää. ”Mäntytaimikossa on usein tasatilanteita, kummanko männyn taimen jätät. Jos kasvupaikalle on metsän uudistamisvaiheessa valittu sopiva puulaji, raivatessa jätetään kasvamaan ensisijaisesti niitä puita, joita alueelle on istutettu, kylvetty tai siemenpuiden avulla tavoiteltu. Myös kasvupaikka on tärkeä tekijä. Raivaajan on tehtävä valintoja havupuutaimien välillä ja tiedettävä, millaisista taimista kasvaa parhaimman laatuinen nuori metsä. Etukasvuiset, muita suuremmat puut ja selvästi muiden puiden alle jääneet taimet poistetaan. www.metsälehti.fi Katso video MIETI NÄITÄ Mikä on puun kunto. Kylmästi toinen pois”, Saksa sanoo. Jätettävän puun valinnassa tulee miettiä puiden kuntoa, kasvupaikkaa ja taimikkoa kokonaisuutena. Kun taimiryppäästä on valikoitunut poistettavat puut, kannattaa vielä varmistaa, olisiko niistä jollekin kuitenkin kasvutilaa taimikon aukkoisuuden vuoksi. Jalostettujen siementen metsänkasvulle tuomaa hyötyä ei hukata, kun taimikonhoito tehdään ajoissa istutustai kylvötaimien eduksi. Aukkopaikkoihin säästetään korkeintaan havupuiden mittaisia lehtipuita, mutta esimerkiksi koivuja ei kannata jättää paria metriä lähemmäs havupuuntaimia. Tavoitteena on mahdollisimman tasapitkä taimikko. Selviin aukkoihin kannattaa tietysti säästää myös huonompilaatuinen mutta terve puu. Voinko jättää raivaamatta. Kuten varhaisperkauksessa, taimikon harvennuksessa perataan havupuuntaimien kasvua haittaava lehtipuusto. ”Kasvupaikalle sopiva puulaji, parhaimman laatuiset rungot ja oikea puuston tiheys.” Näin tiivistää valintakriteerit Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Timo Saksa. Onko ympärillä parempilaatuisia taimia. Taimikon harvennuksessa tulee noudattaa suositustiheyksiä. taimikonhoitosarja osa 4, Metsälehti Makasiini 4/2017) Myöhemmässä taimikon harvennusvaiheessa raivaaminen vaikeutuu. ”Tavoitteena on, että taimikolle ei enää tarvitse tehdä mitään ennen ensiharvennushakkuuta”, Saksa sanoo. Paikalle jätetään sitä puulajia, jolla on parhaimmat edellytykset kasvaa niissä olosuhteissa arvokkaaksi tukkipuuksi. Pystyyn jätettävä puu valitaan taimikonhoidossa kasvupaikan, rungon laadun ja taimikon tiheyden perusteella
1. 37 MAKASIINI 5 • 2017 5147_.indd 37 29.6.2017 17.07. 8. 5. Mänty korjaa hirven syöntituhoa, mutta taimi kannattaa poistaa, jos valinnanvaraa on. Mänty pois, sillä istutuskuusia on tiheästi. KOIVUA ei pidä jättää kahta metriä lähemmäs havupuun taimia. JOS kuusta on istutettu liian karulle kasvupaikalle, jätettäväksi voi joissain tapauksissa valikoitua luontaisesti syntynyt mänty. 2. 5. TASAISESSA taimikossa jätettävien puiden välimatka on noin kaksi metriä. JÄTÄ vain parhaimmat rungot. 6. Metriä lähemmäs toisiaan puita ei kannata säästää pulmatilanteissakaan. Makasiini 1: Taimikonhoidon tarve Makasiini 2: Välineet ja kustannukset Makasiini 3: Taimikonhoidon aikataulu ja 1. Metsälehti Makasiinin taimikonhoitoa käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden. ETUKASVUISET ja paksuoksaiset männyt pois reheviltä kuusenistutusaloilta. 4. 3. 6. 7. 8. 2. MUISTA vilkaista latvojen kuntoa ennen kuin valitset kaadettavat taimet. 4. Tässä tapauksessa kaatuu mänty. 1. 3. raivauskerta Makasiini 7: Tuhot ja tuhojen ehkäisy Makasiini 8: Erikoistapaukset Kasvupaikalle sopiva puulaji, parhaimman laatuiset rungot ja oikea puuston tiheys. TAIMIKON harvennuksessa tulee noudattaa suositustiheyksiä. KASVUPAIKKA ja puiden laatu ratkaisevat, kaadetaanko kuusi vai mänty. raivauskerta Makasiini 4: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito Makasiini 5: Jätettävän puun valinta Makasiini 6: Taimikon 2. 7. Kuvassa oleva etukasvuinen koivu pois taimikonhoidossa
Uuden mallin avulla voidaan arvioida kuusen tuhonaiheuttajien yhteisvaikutusta. Juurikääpä tarttuu kuusimetsään useimmiten suurien kantojen kautta. Lehtipuilla taas lehtien karkea pintarakenne aiheuttaa sen, että hiukkasia kertyy enemmän lehden pinnalle. Tutkimuksen käyttöön Honkaniemi testasi kehittämäänsä mallia kolmeen esimerkkimetsään. Tavoitteena on myös selvittää eri torjuntamenetelmien, kuten kantokäsittelyn, tehokkuutta. Mutta se ei ole ihan lähitulevaisuudessa näköpiirissä.” MONEN TEKIJÄN SUMMA TUTKITTUA Erilaiset metsätuhot voivat aiheuttaa metsänomistajalle huomattavia tappioita. Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Honkaniemi on kehittänyt väitöskirjassaan mallin, jonka avulla eri tuhonaiheuttajien yhteisvaikutuksia pystytään tarkastelemaan ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. ”Minulla on toiveena, että jonain päivänä meillä olisi näppäriä malleja, joilla pystyisi helposti katsomaan tuhoriskejä käytännön tasolla. Tasaikäismetsätaloudessa männiköt katsottiin kuusikoita riskialttiimmiksi yksittäisille tuhonaiheuttajille. Ilmanlaatua voidaan parantaa paitsi kerryttämällä hiukkasia puiden lehvästöön, myös käyttämällä puita ilmavirtausten sääntelyyn. ”Metsänomistajana olen tajunnut, ettemme ole ihan oikeilla jäljillä silloin, kun ajattelemme tuhoja erikseen. Hän huomasi, että tuulituhoriski kasvoi sellaisessakin metsässä, jossa juurikäävän määrä oli vähäinen ja edellinen puusukupolvi oli ollut vielä terve. Terveydelle haitallisia pienhiukkasia ovat muun muassa teollisuuden ja tieliikenteen päästöt sekä puiden polttamisesta syntyvät päästöt. Juurikääpä leviää metsään useimmiten hakkuun jälkeen suurien kantojen kautta. Tällä hetkellä malli on vain tutkimuskäytössä. Tosin joissakin tapauksissa – esimerkiksi kuusen pienaukkohakkuissa – juurikääpäja korjuuvauriotuhojen riski voi olla jatkuvassa kasvatuksessa suurempi. A N N A BA CK 38 MAKASIINI 5 • 2017 38 MAKASIINI 5 • 2017 5144_.indd 38 29.6.2017 16.03. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVA JUHA HONKANIEMI EUROOPASSA kuusivaltaisten metsien suurimmat uhkat ovat juurikääpä, tuuli ja kirjanpainaja. Lisää työtä ja tutkimusta tarvitaan, ennen kuin mallilla pystyy tekemään tarkkoja laskelmia yksittäisten metsiköiden riskeistä. Ne linkittyvät toisiinsa, joten ne täytyy ottaa yhtä aikaa huomioon. Tämä tuulenkaato oli jo valmiiksi lahonnut juurikäävän takia. Uutta Honkaniemen tutkimuksessa on se, että siinä ketjun alkupäähän yhdistetään juurikäävän vaikutus. Sen avulla voidaan tarkastella metsätuhojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja antaa näin tukea päätöksentekoon. Levitessään sieni heikentää ja lahottaa puita ja tekee niistä näin voimattomia voimakasta tuulta vastaan. Kaikista parhaiten hiukkasia sieppaavat havupuut, koska niiden neulasten koko on pieni. Pohjoiset puulajit pystyvät poistamaan ilmasta terveydelle haitallisia pienhiukkasia, Itä-Suomen yliopistossa väitelleen Janne Räsäsen väitöskirjassa todetaan. Männiköissä riskit arvioitiin suurimmiksi avohakkuuta ja äestystä sisältävissä toimenpideketjuissa Pohjois-Suomessa sekä avohakkuuketjuissa tuoreilla kankailla Etelä-Suomessa. Kuusikoissa suurimmat riskit olivat suojus-, kaistaleja avohakkuuketjuissa. Havupuut parhaita ilmanpuhdistajia Jatkuvassa kasvatuksessa pienemmät tuhoriskit Metsätuhoriskit ovat tasaikäismetsätaloudessa suurempia kuin jatkuvassa kasvatuksessa, Luonnonvarakeskuksen tuore tutkimus kertoo. Jo aiemmin on ollut tiedossa, että kirjanpainaja iskeytyy herkemmin tuulenkaatoihin tai muuten heikentyneisiin puihin. Yhdellä tuhonaiheuttajalla voi olla seurauksia muualla”, Honkaniemi kertoo
K aipa se on inhimillistä, jos ihan pikkuisen omia saavutuksiaan muistaa isommiksi. Ja ne moottorisahojen tankilliset. Niin mieleni pahoitin, että lähden jokailtaiselle juoksulenkilleni. Sahani terän luulen olevan iskussa, aika monta viilaa olen hinkannut sileäksi vuosien saatossa. E i auta, vaikka olen metsurikoulun käynyt ja harjoitellut työtä jo muutaman vuosikymmenen. TU U LI KK I SI RO LA Suomessa tuskin, mutta kuulemma pakanamaissa tapahtuu sitäkin, että joku taitava tarinankertoja saa toimittajaparan pään pyörälle. Täti-ihminen, joka vuosikymmenet oli keväisin istutuksilla, sanoi, että ei sillä ole merkitystä, kuinka monta tainta tänään istutettiin. Vain se merkitsee, kuinka monta niistä on ensi vuonna hengissä. Eikä helpota sahanikaan, joiden pitäisi olla markkinoiden parhaimmistoa. Niinpä tältä unohtuu faktantarkistus, ja painokone, joka ei valetta pränttää, päästää lävitseen hieman värittynyttä tietoa. Eivätkä ole edes metsäalalla. Meikäläinen parka on yhden kerran elämässään, nuoruuden raivolla, sahannut pitkän päivän aikana kahdeksan. Nukun, syön ja juon riittävästi, enkä silti pärjää likikään mestareille, joista osa on jopa minua vanhempia. Hirmuisia ovat myös istutusmäärät. Niinpä aamupimeässä olen huoltanut ja tankannut kolme sahaa valmiiksi. Toki omakin suoOlenpas saamaton METSÄLÄISEN ALLAKKA Raivaus sujuu sukkelaan aamulla anivarhain terävällä terällä laadukkaalla sahalla 39 MAKASIINI 5 • 2017 39 MAKASIINI 5 • 2017 5132_.indd 39 29.6.2017 16.04. Lehdissä ei juuri koskaan mainita meitä, jotka saavat maahan vain muutaman sata tainta päivässä. I stutuskausi hiipuu vähitellen, joten raivaussahan rallatuksen tulisi lisääntyä nyt vauhdilla. Saattaahan siinä tavallinen metsänomistaja tai kansalainen päästä virheelliseen käsitykseen metsätyön vaativuudesta ja aikamenekistä. Taimikoiden hoito onnistuu keskikesällä hyvin, sillä kantojen vesomisen pitäisi olla hiukan vähäisempää kuumina päivinä, kun leikkauspinnasta haihtuu juurienkin vettä. Kohta onkin paikalla, tai ainakin lähipiirissä, joku mestari, joka on tehnyt samankokoisen homman virapelitöinään yhtenä ehtoopuhteena. Palaan parissa tunnissa. Varusteeni ovat lähes viimeisen päälle – ei vaikutusta. Menepäs iloitsemaan, että parin rankan raivauspäivän jälkeen sait hehtaarin taimikon hyvään kuntoon. Kymmentäkin päivässä kuulemma päästävät. Ja ainakin minua harmittaa kovasti tällainen rankka hopeatila. Ehkäpä myöskin lehdistön läsnä ollessa. Sillä keinoin ehtii sahata viisi tankkia, kun ei puputa perunasoppaansa ja ryystä kahviansa kovin kauan. Sata kilometriä. Etusivun kaverit tuikkivat taimia vähintään kaksituhatta. Kyllä se päivän saalis siinä 4–6 tankin tienoilla keikkuu, sillä vauhdilla jaksan tehdä saman määrän huomennakin. Niistä muuten ei nykyään taida olla selvillä moni muukaan, luullakseni pitkiin aikoihin ei ole miestyötä tutkittu. Jatkuvasti. Eikä monikaan keskustelukumppani Esson baarissa ole selvillä metsätyön tuotosmääristä. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Hommat ovat mukavia ja antoisia, mutta niistä on parempi pitää suunsa kiinni. Myönnän auliisti, että korkea ikäni varmaan jo askelta hidastaa, mutta varsinaisia työtä rajoittavia vaivoja ei vielä pahemmin ole. Joulun alla meikäläisellä on valoisa aika kortilla. ritus voisi hiukan kohota, jos pääsisi oikein hiekkakankaille istutukselle. Ja seuraavana päivänä en juuri mitään. Se kyllä ihmetyttää, kuinka sellaiset poikkeukselliset mestarit pääsevät lehtiin kertomaan määriään. Ainakin pajoissa ja baareissa. Näillä kivisillä moreenimailla saattaa joka tainta kohden tulla hukkayritys tai pari, kun kivien välistä koettaa pottiputkella tai kuokalla paikan löytää
Esimerkki perintöosuudesta Sanna ja Sami perivät isänsä, joka oli jäänyt leskeksi jo vuosia sitten. Silti sekä Sannan että Samin taloudessa nämä perintöverot aiheuttivat huolta. Käypä arvo tarkoittaa omaisuuden todennäköistä myyntihintaa. Miten niistä selvitään. Maksa puukaupoilla Viimeistään perinnön saatuaan kannattaa tutustua metsän hakkuumahdollisuuksiin joko metsäsuunnitelmasta tai pyytämällä metsäammattilaiselta tilakäynti tai hakkuuehdotus. Siihen merkitään kuolinpesään kuuluva omaisuus käyvin arvoin. Metsälaki mahdollisNÄIN SELVIÄT PERINTÖVEROISTA Kun metsänomistajasta aika jättää, on perillisillä edessä perintöverojen maksu. Sen mukaan molemmille oli tulossa perintöveroa maksettavaksi 12 600 euroa. Hyvän kuvan hakkuumahdollisuuksista voi saada myös Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta, mikäli tilan metsävaratiedot ovat siellä ajantasaiset. Niinpä ensimmäinen erä tulee yleensä maksuun aikaisintaan puolen vuoden kuluttua perukirjan toimittamisesta. P erunkirjoituksessa käy yleensä ilmi, millainen omaisuus ja minkä suuruiset maksut perillisiä odottavat. Perukirja, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, toimii kuolinpesän perintöveroilmoituksena. Esimerkki maksamisesta Sannan ja Samin perintöveron ensimmäisten erien maksupäivä on lokakuussa 2017 ja toinen maksupäivä joulukuussa 2017. Jokainen perillinen vastaa omalle osalleen tulevasta perintöverosta. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA 40 MAKASIINI 5 • 2017 5134_.indd 40 29.6.2017 16.05. Perintöverotuksessa ei ole samanlaisia mahdollisuuksia verosuunnitteluun kuin elinaikana tehtävissä luovutuksissa. Metsäammattilaisen mukaan kuolinpesän metsätilalla on välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia 10 000 euron arvosta ja uudistushakkuumahdollisuuksia 30 000 euron arvosta, jos toimitaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Perintöja lahjaverotus on vuoden 2017 alusta hieman keventynyt. Verotuksen toimittaminen ja siten verotuspäätöksen saaminen saattaa kestää Verohallinnossa useita kuukausia, ruuhkaisina aikoina jopa vuoden. Näin ollen kahden perillisen kuolinpesässä molempien verotettava osuus oli 130 000 euroa. Perukirjan mukaan omaisuuden säästö, velat ja vähennykset huomioon ottaen, oli 260 000 euroa. Lisäksi perukirjaan kirjattiin talletuksia 2 500 euron ja sijoituksia 4 500 euron arvosta. Maksettava summa on molemmilla kaksi kertaa 6 300 euroa. Sanna tarkisti perintöveroseuraamuksen perunkirjoituksen jälkeen Verohallinnon perintöverolaskurista osoitteesta www.vero.fi/perintoverolaskuri. Toinen eräpäivä on kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä. Jos perintöverot haluaa maksaa puukauppatuloilla, on otettava huomioon puukaupan maksuaikataulu, metsätulojen tuloverotus ja uudistushakkuiden jälkeiset velvoitteet. Viime vuonna samansuuruisesta perinnöstä tuli veroa maksettavaksi 1 100 euroa enemmän. Isä omisti 50 hehtaarin metsätilan, jolla sijaitsi vanha kotitalo pihapiireineen. Perintöveron ensimmäinen eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun Verohallinto on tehnyt verotuspäätöksen
Siellä voi myös maksaa perintöveron ja mahdollisen viivekoron. Tällöin hakemus täytyy tehdä ennen verotuksen toimittamista. Puukaupan loppumaksu tilitetään, kun hakkuut on tehty ja hakatut puut mitattu. Näin 6 300 euron suuruisen maksun myöhästymisestä 4 kuukaudella seuraa viivekorkoa 147,40 euroa. Jos toinenkin perintöveron maksuerä on myöhässä, se lähtee ulosottoon jo sitä koskevan ensimmäisen maksumuistutuksen jälkeen. Sen he katsovat onnistuvan perheiden sisäisin järjestelyin. Perustelluksi syyksi ei yleensä käy tilapäinen maksuvaikeus. Kuolinpesä on hakeutunut arvonlisäverolliseksi, joten puukaupan ennakkomaksun päälle he saavat ostajalta 24 prosenttia arvonlisäveroa eli 2 400 euroa. Tämän jälkeen Sanna ja Sami pääsivät huojentunein mielin tutkailemaan, mitä metsänomistaminen heille merkitsee ja mitä omassa metsässä kannattaa tehdä. Puunostaja ei voi taata, että hakkuut olisi tehty ennen joulukuun verojen maksuerää. Lykkäystä voi hakea Verohallinnosta enintään 10 vuodeksi. Sami päättää selvittää Verohallinnosta veronmaksun lykkäämisen mahdollisuutta. Vero lähetetään ulosottoon, jos sitä ei makseta kolmannen maksumuistutuksen jälkeen. Metsäveroakin tulee maksettavaksi ensi vuoden lopulla. Jostain pitäisi molempien saada vielä 1 050 euroa. Maksumuistutus sisältää viivekoron. Myöhästyneelle maksulle viivekorkoa Perintöveron toimittamisen lykkäämistä voi hakea perustellusta syystä. Puunostaja tekee ennakkomaksusta ennakonpidätyksen, joka on 19 prosenttia eli 1 900 euroa. Vuonna 2017 viivekoron suuruus on 7 prosenttia. Verohallinto lähettää ensimmäisen maksumuistutuksen, kun maksu on noin kuukauden myöhässä. Verohallinto palvelee perintöveroasioissa puhelimitse numerossa 029 497 018. Ennakkoa maksetaan yleensä 10–15 prosenttia kauppasummasta, mutta tällä kertaa sovitaan 10 000 euron ennakkomaksusta, joka tilitetään heille elokuussa 2017. Metsästä apua Metsää perineellä verovelvollisella on yleensä mahdollisuus järjestää metsän avulla rahat perintöveron maksuun. Hän hakee tietoa osoitteesta www. Sovituista puukauppatuloista pitäisi siis varata tässä vaiheessa menoihin ainakin 6 700 euroa, jos uusista puukaupoista ei sovita ennen seuraavaa syksyä. Metsä tarjoaa hakkuumahdollisuuksia, vakuusmahdollisuuksia tai nopeita omaisuuden realisointimahdollisuuksia, vaikka myymällä määräala metsästä. Ensi kesälle tulee laskuja hakkuuaukkojen maanmuokkauksesta ja kylvöstä 2 500 euroa. He neuvottelivat molemmille pankin kanssa lainan niin, että metsä toimii lainan vakuutena. 41 MAKASIINI 5 • 2017 5134_.indd 41 29.6.2017 16.05. Lainat voidaan maksaa pois, kun loppuerä puukaupasta saadaan. Kaikkiaan verovelvollinen saa ensimmäisestä myöhästyneestä maksuerästä enintään kolme maksumuistutusta noin kuukauden välein. Perintöveron maksaminen helpottuu loppuvuodesta 2017 niin, että maksamatonta veroa ei viedä ulosottoon ennen kuin 2 vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. Sisarukset laskevat, että kesän taimikonhoidosta on tulossa maksua 1 700 euroa, vanhan kotitalon kiinteistöveroa tulee maksettavaksi 500 euroa ja saatua arvonlisäveroa tulee helmikuussa tilitettäväksi Verohallinnolle noin 2 000 euroa. Esimerkki metsästä lainan vakuutena Sanna ja Sami päättivät hoitaa maksut ajallaan. TUTUSTU OMAVEROON • Henkilökohtaiset perintöveropäätökset löytyvät uudesta Verohallinnon OmaVero-palvelusta (www.vero.fi/omavero). Henkilökohtaiset lainat olivat suuruudeltaan 10 000 euroa, joten niiden turvin voidaan hoitaa joulukuun perintöveroerät, helmikuun arvonlisäverotilitys ja muitakin menoeriä ennen puukaupan loppumaksun saamista. vero.fi ja tekee siellä haun sanoilla ”perintöveron maksaminen”. Molemmat saavat 5 250 euroa lokakuussa maksettavaa perintöveroa varten. Lustontie 1 58450 PUNKAHARJU www.lusto.fi lusto@lusto.fi 015 345 100 Kansallista identiteettiä rakentamassa – Suomalainen metsäsuhde UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmassa 28.4.2017–7.1.2018 Ilona Rista – Puutaiteen uudistaja 28.4.2017–7.1.2018 Sanna Vatanen – Virkatut moottorisahat 28.4.–1.10.2017 Laaja perusnäyttely koko vuoden! Tervetuloa! Pekka Halonen: Syksyisiä haapoja 1920. taisi hakkuita 130 000 euron arvosta, mutta silloin metsätila käytännössä hakattaisiin kokonaan paljaaksi. Sanna ja Sami eivät halua vaarantaa metsän tulevaa tuottoa. Myöskään sijoituksista ei varoja voi vapauttaa kuin aikaisintaan seuraavana vuonna. Niinpä he tekevät puukaupat noin 40 000 euron arvoisista hakkuista. Myyjille tilitetään näin ollen elokuussa 10 500 euroa. Tämä helpotus koskee vain niitä perintöveropäätöksiä, joissa perintöveron ensimmäinen eräpäivä on 1.11.2017 tai sen jälkeen. Jos perintöveron maksu myöhästyy, on myöhästyneelle erällä maksettava oma-aloitteisesti viivekorkoa. Viivekoron määrittämistä helpottaa Verohallinnon viivekorkolaskuri
Lahoriski on pienempi, mutta kylestyminen hitaampaa kuin pinnanmyötäisessä karsinnassa. Kannattaako hankkia uusi kaasutin. KA RI M IE LI KÄ IN EN kaasti, mutta sitten tyhjäkäynti muuttui epätasaiseksi ja kone sammui. Oheisessa kuvassa on muutama vuosi sitten vesurilla karsittu kuusi, jonka oksatapit ovat pihkoittuneet hyvin eikä laho ole päässyt puuhun. Vaihdoin tulpan, purin kaasuttimen atomeiksi ja puhdistin, mikään ei auttanut. Kylmänä sahan suuttimet on säädetty liian isolle. erikoispuiden leikkauksista ovat tehneet myös elävien oksien karsinnasta arkipäivää. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Huonot kokemukset aiheutuivat heikoista välineistä, huolimattomasta työstä ja väärästä karsimisajankohdasta. Karsintaa on tehty maisemasyistä myös katkaisemalla oksat vesurilla pitkään tappiin. Jos kiihdytyspumppu ei toimi normaalisti, konetta ei saa säätöihin. Kysyjän kertomista häiriöistä päättelen, että kaasuttimessa oleva kiihdytyspumppu ei toimi normaalisti. Leikkaus kannattaa tehdä kohtisuoraan oksan pituusakselia vastaan oksakaulusta varoen. Olen istuttanut tilallemme Hausjärvelle erilaisia puita. Itse käyttäisin moottorisahassa kovia kierroksia ja jättäisin oksiin pienet tyngät vaurioiden välttämiseksi. Kolo on todennäköisimmin metsähiiren tai metsämyyrän suoja – mutta reiän ja marjakasan yhteys jäi kummastuttamaan mieltäni. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Säädettäessä koneen on oltava käyttölämmin. Kuvassa lienee oviaukko, mutta minkä eläimen asumuksesta mahtaa olla kyse. Kesällä 2016 puuhun tulivat lehdet normaalisti. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. SEPPO VUOKKO LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Sekä metsämyyrä että metsähiiri kätkevät marjavarastonsa sammalen suojaan. Sahaan käyttämättömän ajan jälkeen ilmenevät viat johtuvat useimmiten hapettumisista tai tiivisteiden kovettumisista eli vanhenemisista. Kiihdytyspumppuun on saatavana huoltoja korjaussarja. Kasa näyttää pikemminkin ulosteelta tai oksennukselta kuin hiirulaisen varastolta. Keväällä 2015 yksi metsälehmuksistamme oli täysin syöty. Myöhemmät tutkimukset ja puutarhurien kokemukset 42 MAKASIINI 5 • 2017 42 MAKASIINI 5 • 2017 5135_.indd 42 29.6.2017 17.18. Koneen lämmettyä se käy rikkaalla seoksella ja alkaa toimia kysyjän kuvailemalla tavalla. Tämän seurauksena kone tuntuu toimivan normaalisti. Lahottaako karsinta. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Vaikka kyseessä olisi jonkin nisäkkään (ketun tai supikoiran) oksennus tai uloste, ei se estäisi jyrsijöitä käyttämästä marjoja tai niissä jäljellä olevia siemeniä hyväkseen. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Saha toimi ehkä kolme minuuttia mallikVesurilla karsitun kuusen oksatappi on pihkoittunut hyvin. Pystypuiden karsintaa on pelätty vanhoihin tutkimuksiin vedoten. Kannattaa tapauskohtaisesti selvittää, tuleeko kysymykseen kaasuttimen uusiminen vai perusteellinen huoltoja korjaus. Oksantyngät kuivuivat vähitellen ja tippuivat vuosien mittaan pois. Toisaalta, jos varasto olisi koottu lumien aikaan, sitä ei olisi pitänyt erikseen piilottaa. Siinä tapauksessa kolo olisi todennäköisesti vain tilapäissuoja, josta käsin eläin käy poimimassa esikypsytetyt marjat yksi kerrallaan ravinnokseen. Säädöt saa kylmään koneeseen kyllä kohdilleen, mutta kun oikeasti alkaa sahata, niin ei sitten kauaa kuku. Tankkasin talven jälkeen MS 200 -sahaani uuden bensan. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Mikäli puun kuorta tai oksakaulusta ei ole vahingoitettu, puut eivät ole saaneet lahovikaa sen pahemmin kuin luontaisessa karsiutumisessakaan. Tästä ei ole suurta haittaa, jos karsinnan päätavoite on maisema eikä oksattoman laatutukin tuottaminen. KARI MIELIKÄINEN Miksi saha sammuu. Täällä Keski-Pohjanmaalla näkee karsittuja nuoria kuusia, joista alaoksat on katkottu moottorisahalla lähes kahteen metriin, ilmeisesti maiseman takia. Pienkoneiden asiantuntija. Kenen kolo. Vuosikymmenien ajan hyväksyttyä oli vain kuivien oksien tiputtelu kepillä. Käsittelin vauriokohdan omenapuiden hoitoaineella ja suojasin sen alumiinifoliolla, ilmastointiteipillä ja verkolla. Parhaat ajankohdat ovat havupuilla kevättalvi ja lehtipuilla keskikesä. Tämä vastaus jää monitulkintaiseksi, sillä yhden valokuvan perusteella ei aina pysty päättelemään todellista tapahtumien kulkua. Karkeahampainen moottorisaha on sen verran raju karsimisväline, että sen kanssa on oltava varovainen. LEO SAASTAMOINEN Kuka kuori lehmukset. Pieni aukko marjakasan vieressä on todennäköisesti metsämyyrän tai -hiiren suoja. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Juhannuksesta heinäkuun loppuun nopeasti kuivuviin leikkaushaavoihin ei laho hevillä iskeydy. Eikö noihin puihin iske laho. Karsinnan yleisohje on poistaa kuolleita ja eläviä oksia pinnanmyötäisesti terävällä oksasahalla tai mieluummin ohileikkaavilla saksilla
. Maanomistajalla on lähtökohtaisesti oikeus määrätä omistamansa alueen käytöstä, jota tilarajan yli kaatuneet puut voivat haitata. Pääasia on, että pellosta saadaan satoa. Lehmuksen kuori ei taida olla minkään nisäkkään suosituimpia eineksiä – jo sitkeät ja pitkät kuidut tekevät sen nauttimisen hankalaksi tukkimalla purukaluston. Juuri kysyttyä tilannetta koskevia säännöksiä ei ole olemassa. . Voinko korjata ne pois. Se riittää, että pelto on ollut viljeltynä. Pitääkö peltoa viljellä itse vai riittääkö vuokraaminen ulkopuoliselle taholle, jotta tilaa pidettäisiin perinnönjaossa maatilana eikä pelkkänä metsätilana. nen sopimus. Asiaa joudutaan tästä syystä arvioimaan yleisemmin. Maanomistaja on myös se metsätuholaissa tarkoitettu puiden omistaja, jonka tulee poistaa metsästä omistamansa vahingoittuneet havupuut. Esimerkiksi perheen perustama yhteismetsä voi siten jatkaa metsävähennysten tekemistä, jos metsävähennysoikeutta on vielä jäljellä. Luonnossa olen nähnyt lehmuksissa samantapaisia vaurioita, joissa tekijänä on ilmeisesti ollut sarviaan kelova hirvisonni. Pellon olemme vuokranneet, mutta vuokrauksesta on vain suulliMetsälehmuksen vahingot on voinut aiheuttaa rusakko tai sarviaan runkoon hierova metsäkauris. Tehkää vuokraajan kanssa kirjallinen sopimus. Keloutuneen metsän omistaja on teillä tietymättömillä. Tietymättömissä olevan omistajan nimija osoitetiedot on helppo selvittää esimerkiksi Maanmittauslaitoksen sähköisestä palvelusta. Koivuntaimikko täytyy perkausharventaa lähiaikoina. Esittelyt ja näytökset: • Jenkkapirtti Vesivehmaa 11.8.2017 klo 15-19 • Kaidi Ajos 22.8.2017 klo 9-12 • Kone-Agria Tampere 12-14.10.2017 43 MAKASIINI 5 • 2017 43 MAKASIINI 5 • 2017 5135_.indd 43 29.6.2017 17.18. Kasvava puusto kuuluu kiinteistöön sen ainesosana ja on maanomistajan omaisuutta. HANNU JAUHIAINEN Pitääkö itse viljellä. Kasvatus voi olla vaikka kaskinaurista. Jos puita ei pyynnöstä huolimatta korjattaisi määräajassa, voisi pyynnön esittänyt maanomistaja karsia ja katkoa puut alueeltaan itse ja siirtää ne rajan toiselle puolelle. Tässäkin toisen vaihtoehdon tarjoaa metsäkauris, joka on voinut hieroa kutiavia sarviaan runkoa vasten. Kun puu on pihalla ja runkoa on kaluttu noin matalalta, asialla on todennäköisimmin ollut rusakko. Rajan toisella puolella on 2–4-metrinen koivuntaimikko, jonne on myrskyn tönimänä kaatunut runsaasti keloja. Siirtyykö se perustettavalle yhteismetsälle. JANNE UITAMO JOHTAVA ASIANTUNTIJA SUOMEN METSÄKESKUS Siirtyykö metsävähennys. Metsänomistajalle ja pienpuuurakoitsijalle ajokone, hakkuukone, ja nyt myös kombikone. . Siihen on muodostunut useita maannousemapesäkkeitä. . Sekin, ettei paikalla näkynyt papanoita, voisi viitata siihen suuntaan. SEPPO VUOKKO Voiko työtä haittaavat naapurin puut korjata. Kuitukerros on myös suojannut jälttä ja siksi puu pelastui. Jos naapuri ei korjaa puita oma-aloitteisesti tai jos siitä ei pystytä sopimaan, paras menettelytapa olisi todennäköisesti ilmoittaa hänelle tilanteesta ja pyytää korjaamaan tuulenkaadot kohtuullisessa ajassa pois. Omistamme vaimoni kanssa metsätilan, josta peltoa on noin kolme hehtaaria. Tuulen vahingoittamat puut kuuluvat siis sille maanomistajalle, jonka kiinteistöllä ne ovat kasvaneet, vaikka puut olisivatkin osin kaatuneet rajan yli naapurikiinteistölle. Liitettävän tilan metsävähennysoikeus siirtyy yhteismetsälle. Yhteismetsään liittyvällä tilalla on käyttämätöntä metsävähennysoikeutta. Hirvien tai peurojen papanoita ei näkynyt, voisiko olla palokärjen tai jänisten työtä. Rajan takana kasvaa männikkö, jota ei ole hakattu pitkään aikaan. Kelojen rungot ja oksaiset latvukset haittaavat työskentelyä. Entä onko sillä väliä, mitä pellolla viljellään. Met sänomi staj al le ajokone j a hakkuukone. Sillä ei ole merkitystä, kuka sitä viljelee. VÄINÖ SIKANEN Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 . Yleensä jänisten ruokailupaikalla on muutama papana
60 VUOTIAS RAIVURI Piikkisakarainen sirkkeliterä, valjaat kuin puimakoneen remmiä ynnä painoa ja tärinää enemmän kuin tarpeeksi – 1950-luvulla olisin valinnut mieluummin vesurin. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN RAIVAUSSAHALLA KATSO VIDEO! Vanhat raivaussahat metsässä www.metsalehti.fi 44 MAKASIINI 5 • 2017 44 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 44 29.6.2017 16.28
3. 4. 2. Lisävarustein se voitiin muuttaa muun muassa raivaussahaksi ja perämoottoriksi. 1960-luvun Companionissa oli jämerät nahkavaljaat, näillä olisi jo iljennyt sahata. Malli C-6 oli ensimmäinen Partnerin nimellä myyty moottorisaha. Sahamies Jukka Peltonen näyttää kuinka moottori käynnistyy irtonarulla. Kuva 1: Ei ollut easy-starttia Companionissa. 45 MAKASIINI 5 • 2017 45 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 45 29.6.2017 16.28. Kuva 4: 1970-luvun Husqvarnan muotoilu on kulmikasta. 3. 1. Kuva 2
Partnerissa terän sektorisuojaa voidaan sahattaessa kääntää. PARTNER C6 MOOTTORISAHA . Ei selvinnyt miksi. Kokeilemamme sahat edustavat 1950–80-lukuja. Merkit ja mallit valittiin käyntikuntoisuuden perusteella tuttujen keräilijöiden valikoimista. Tarjolla oli muun muassa hihnavetoisia ja jopa vasemmalla kyljellä pidettäviä laitteita. Tuli vesuria ikävä Vehkeistä vanhin oli raivauslisälaitteella varustettu, vuonna 1955 esitelty Partner C6 -moottorisaha. Päätimme juhlan kunniaksi viedä historialliset raivaussahat tositoimiin 2010-luvun vesakkoon. Partnerin raivauslaitteessa kaasuliipaisin on runkoputken yläpuolella. Alkuun raivaussahoissa kokeiltiin erilaisia teknisiä ratkaisuja. Nopeasti selvisi, että kaikki ei todellakaan ollut ennen paremmin. 1950-luvulla moniin moottorisahoihin oli tarjolla lisälaitteita, joilla saha muunnettiin raivuriksi, perämoottoriksi, kairaksi tai vinssiksi. Teho 4,3 hv (3,21 kW) . Paino moottorisahana 14,9 kg . Ne arvatenkin ovat olleet huonoja kaikkiin tarkoituksiinsa. Parempi Companion Koeajomme toinen saha oli 1960-luvun alussa Suomeen ilmaantunut Companion Partnerin valjaiden säätäminen oli yksinkertaista. Partnerin teräsuojus on kääntyvä. Sormeen sattui jokaisella kaasun painalluksella. Ei valjennut miksi, mutta moista hienoutta – tai outoutta – ei nykysahoista löydy. Raivauslaite lisävarusteena 46 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 46 29.6.2017 16.28. Partner C6 vuodelta 1955. Myötäpäivään pyörivä terä toi sahaamiseen uutta haastetta. R aivaussahan taival suomalaismetsissä ulottuu 1950-luvulle suunnilleen 60 vuoden päähän. Tila sormelle on ahdas. Raivausvarustein vehje painoi yli 15 kiloa, valjaiden virkaa teki vasemman olan yli kietaistava pätkä puimakoneen remmiä. Uimurikaasutin . Runkoputkeen kiinnitetty kaasuliipaisin oli ahdas ja reunoiltaan terävä. Enää en ihmettele, etteivät raivausmoottorisahat – kuten niitä ensin kutsuttiin – yleistyneet 1950-luvulla, vaan risusavottaa tehtiin vesurivetoisesti vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Sylinteritilavuus 98 cm3 . Raivauslaite kiinnitettiin moottorisahan terälaitteen tilalle. Kantohihnan pään voi kiinnittää joko toiseen tai kolmanteen reikään sahaa kannattelevassa raudassa. Esitelty 1955
1970-luvulla Husqvarna osti Tandsbyn, jossa Huskun raivurimalleja valmistettiin pitkään. Vanhan ajan raivaussahoissa oli bensahana kuten mopoissakin. Runkoputki on lyhyt, kahvastokin muistuttaa jo nykyistä. Sylinteritilavuus 66 cm3 . Tandsby Mekaniska Verkstad loi ruotsalaisen raivaussahaosaamisen perustan. Maahan saatiin pieni erä Busk-Raket erikoisraivaussahoja. Paino vain 12,5 kiloa. Ensimmäiset Husqvarna-raivaussahat valmistettiin siellä ja ne nimettiin Husqvarna-Companioneiksi. Se on maineikkaan pohjoisruotsalaisen Tandsby Mekaniska Verkstadin ensimmäinen raivaussahamalli. 1957 Koneviesti julkaisee ensimmäisen raivaussahatestin: ”Taimistossa tri Sirenin kokeet osoittivat siis työnopeusjärjestyksen seuraavaksi: 1) McCulloch, 2) El-Raket, 3) Homelite…” Nämä mallit ovat moottorisahojen lisävarusteita. 1959 Vakolan ”ryhmäkoestuksessa” mukana raivaussahat Busk-Raket ja JoBu sekä lisälaiteraivurit Holmelite 17, McCulloch S33 ja Partner C6. Companionin oikeanpuoleinen kahva liittyy suoraan moottoriin, mikä on helpottanut kaasuvaijerin vientiä kaasuliipaisimelta kaasuttimelle. Kaasuvivun edestakainen lirputtelu ei Companionilla onnistu. Ehkäpä sahausvuoroja myös vaihdettiin, koska raskailla alkuraivaussahoilla yksi mies tuskin olisi jaksanut sahata koko päivää. Raivauslaitteen lisäksi moottorisahaan voitiin liittää perämoottoriosa, kaira tai vaikkapa vesipumppu. Raket-moottorisahojen lisävarusteena mainostetaan raivausvartta, jonka voi varustaa ketjutai sirkkeliterällä. Teho 2,2 hv (1,6 kW) . COMPANION RS 1 . Tosin moposta lainattu moottori on aikalaisiinsakin verrattuna harvakäyntinen, mutta pitkäiskuisen sitkeä. Partneriin verrattuna kehitys oli kulkenut pari valovuotta parempaan. 47 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 47 29.6.2017 16.28. Esitelty 1963 . RS 1. Vesurimiehillä ei enää ollut jakoa. 1958 Stihl esitteli moottorisahoihinsa raivauslaitteita. 1961 Koneviestin mukaan ”…raivaussaha uhkaa syrjäyttää vesurin… on laskettu, että raivaussahalla varustettu mies ja kaksi apumiestä jäljen selvittäjänä vastaa 6-7 miehen vesurityötä.” Apumiehet kiskoivat kaatuneita, pystypuiden nojalle jäänteitä runkoja maahan. Ruotsissa metsäyhtiöiden mailla taimikonhoitotyöt käynnistyivät Companionin tahdissa. Seuraavalle vuodelle lisenssejä haettiin selvästi enemmän, mutta Suomen Pankilla oli valuuttaa niukasti, joten sahojen kysyntä ylitti tarjonnan. Paino 11,6 kg 1956 Valtio myönsi tuontilisenssit 6 300 moottorija 100 raivaussahalle. Isokokoinen ja raskas terä toimii vauhtipyörän tapaan, joten raivaaminen sujui parhaiten tasaisella kaasulla. Jämerät nahkavaljaat tasasivat painoa molemmille olkapäille
1964 Tauno ja Seppo Virtasen urakointiyhtiöllä on seitsemän vuoden kokemus raivaussahatöistä Etelä-Suomessa, ”…eikä 14,5 kg:n painoinen saha raivauslisälaitteineen enää tuntunut raskaalta kannettavalta”. Se ruotsin markkinajohtaja! 3 vuoden takuu Katso lisätiedot ja lähin jälleenmyyjäsi www.cfmoto.fi cfmotosuomi cfmotosuomi trakt orimö nkijä t t3a 40km /h t3b 60km / h alk. 1970-luvun Husqvarna olisi käypä työkalu tämänkin päivän ammattimetsurille. 1962 Elfving mainostaa jyhkeään Raket Jupiter -moottorisahaan liitettävää raivauslaitetta. Ruotsalainen Companion loi perusteet toimiville raivaussahoille. Raivaussahana sen hinta oli 39 500 markkaa. 1963 Koneviesti mainostaa Companion special -raivaussahaa, ”modernisoidun metsänhoidon perustyökalua”. Niiden sylinteritilavuudet olivat 50–103 kuutiosenttimetriä, paino 12–15 kiloa ja hinnat 800–1000 markkaa. 1967 Markkinoilla oli seitsemän raivaussahamallia, merkittävin uutuus oli Companion RS2. 1965 Suomessa myytiin yhdeksää raivaussahamallia. 5390€ 5131_.indd 48 29.6.2017 16.28
Sirkkeliteristä luovutaan. Sodan jälkeen alkanut avohakkuiden aika tuotti mittavat taimikonhoitotarpeet 1970-luvulle tultaessa. Legenda oli syntynyt. Teho 3,8 hv (2,8 kW) . Se ei vielä räjäytä pankkia. Mallilla lienee hoidettu taimikoita kuntoon enemmän kuin millään muulla raivurilla – kiitos sen, nyt meillä riittää järeitä tukkimetsiä. 1975 Kaikilla ajan tärkeillä sahavalmistajilla on tarjolla ammattikäyttöön sopiva raivaussaha. HUSQVARNA 165R . Sylinteritilavuus 65 cm3 . Jähmeästi kääntyvää sahaa on pakko käsitellä oikeaoppisesti jaloista lähtevin liikkein. 1978 Helsingin Autokoneistamo esitteli Esa R50 -raivaussahan. Raivaussahan ostajille oli tarjolla myös käyttäjäkoulutusta. Husqvarna lisäksi Partner sekä Jonsered, jota Suomessa myytiin siihen aikaan Raketin nimellä, valmistivat ammattilaissarjan raivaussahoja. Elettiin vuotta 1972. Esitelty 1973 . oli kevyt, tärinänvaimennettu ja siinä oli voimakas moottori. Vientimarkkinoillekin tähyiltiin, mutta ei onnistuttu. 1972 Taimikonhoitotarve on noin 200 000 hehtaaria vuodessa, mihin ei vesurikulttuurissa ylletä. Tärinänvaimennus Raivausrästien purkaja Lopullisesti raivaussaha varttui ammattimetsurien työkaluksi, kun Tandsbyssä luotiin järeä ja miltei mitä vaan kestävä Husqvarna 165r. Myös ergonomiaan oli kiinnitetty huomiota. Husqvarnan tehosaha ilmaantui juuri oikeaan tarpeeseen. Suomessa raivaussahoja myydään vain muutama sata vuodessa, Ruotsissa jo tuhansia. Toki ison sahan painoa olisi mieluusti jakanut lantiovyölle. Raskas raivuri ripustettiin hartioita kuormittaneisiin nahkavaljaisiin. Husqvarna 165 R, Partner B173, Jonsered (Raket) 52E, Stihl FS 20. Yhteisiä urakkapalkkauksen perusteita kehitteillä Metsätehon ja Metsähallituksen kesken. Paino 10,3 kg . Tilalle tulivat hieman nykyisiä muistuttavat terät, joiden viilaaminen oli monin verroin helpompaa. Neljä hevosvoimaa, tyristorisytytys, 10,3 kiloa. Koneviestin laajassa artikkelissa ”Onko raivaussahalla tulevaisuutta” nimetön kirjoittaja ei pidä sitä mitenkään itsestään selvänä, vaan arvelee niiden käytön rajoittuvat lähinnä sähkölinjojen perkaukseen. 1969 Raivaussahamarkkinoille ilmaantuu uusi tulokas, kun Husqvarna tuo ensimmäisen oman mallinsa, RS 65:n markkinoille. Stihl tuli tosissaan haastamaan vasta seuraavalla vuosikymmenellä. 1973 Esitellään Husqvarna Companion 165 R. Teknisiltä ominaisuuksiltaan laite veti vertoja nykyisille raivaussahoille. Sama yritys valmisti 1960-luvulla Hyry-moottorisahoja. Tehoa riitti, vaikka ratsuväkirynnäkön torjumiseen. Esa-raivurit hävisivät markkinoilta vuoteen 1982 mennessä. 1977 Kehitellään kemiallisten vesakontorjunta-aineiden levitystä raivauksen yhteydessä. 1970-luvulla raivaussahojen kehittely oli ruotsalaisten hallinnassa. Alkuperäiset nahkavaljaat ovat kohtalaisen mukavat. Seuraavana vuonna markkinoille tuli niin ikään ruotsalainen Raket RS 60, joka oli aikansa nykyaikaisin raivaussaha. 5390€ 49 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 49 29.6.2017 16.28. Ranteen vahvuiset ja paksummatkin rungot katkeavat Maxi-terällä puhkumatta. Moottori oli norjalaisen JoBun. ruotsin markkinajohtaja! 3 vuoden takuu Katso lisätiedot ja lähin jälleenmyyjäsi www.cfmoto.fi cfmotosuomi cfmotosuomi trakt orimö nkijä t t3a 40km /h t3b 60km / h alk
Paino 8,5 kg . 1988 myytiin 9 299 raivaussahaa. 1986 Suomessa myydään kymmentä raivaussahamerkkiä: Echo, Husqvarna, Jonsered, Kaaz, Partner, Raket, Shindaiwa, Stihl, Solo ja Takana. Teho 2,3 kW . Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Esitelty 1983 . Ensinnäkin sellainen oli saatavilla ja vieläpä parhaassa iskukunnossaan. Sylinteritilavuus . Kevyt, ketterän tasapainoinen ja erinomaisen tehokas sekä kierrosherkkä. 44 cm3 . 1990 Husqvarna tuo markkinoille modernin ammattilaisille tarkoitetun raivaussahamallin 250 RX:n. 1989 myytiin 11 080 raivaussahaa. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Valintaan on kaksi syytä. Tiedot on kerätty Koneviestin vuosikerroista 1955–1990. Vuosikymmentä edustavaksi sahamalliksi valitsimme Husqvarna 244rx:n. Raivaussaha valmistui 1980-luvulla 1980-luvulla tarjolla oli lukuisia erinomaisia raivaussahoja: Raketteja, Partnereita, Stihljä, Jobuja ja Husqvarnoja. Vaikea keksiä, missä 1980-luvun husku häviäisi nykyraivureille. Saksalainen Stihl tuotekehitti raivaussahojaan talvikäyttöä varten Lapissa yhdessä uuden maahantuojansa Oy Elfving Ab:n kanssa. Melkein tunsi itsensäkin taas parikymppiseksi, kun pitkästä aikaa tarttui 244:n kahvoihin. Koesahauksen jälkeen jäin kyllä ihmettelemään, että mitä sahavalmistajien tuotekehitysosastojen raivaussahainsinöörit ovat vuoden 1983 jälkeen mahtaneet tehdä… Kiitokset työryhmälle: Matti Kivistö, Risto Mykkänen, Jukka Peltonen ja Kyösti Yli-Pohja. Sahat maksoivat noin 3 000-4 000 markkaa, nykyrahassa noin 1 000 euroa. Toiseksi, malli lienee ollut 1980-luvun paras raivaussaha. Tärinänvaimennus 50 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 50 29.6.2017 16.28. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto HUSQVARNA 244 RX . Määrä oli kaksinkertainen vuoteen 1980 verrattuna. 1981 Keskikokoiset ruotsalaisraivurit Husqvarna 244 R ja sen sisarmalli JoBu 945 vastasivat ominaisuuksillaan nykysahoja: sylinteritilavuus 44 cm3, teho 2,2 kW, paino 8,5 kiloa
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 51 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 51 29.6.2017 16.28. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä
5141_.indd 52 29.6.2017 16.14
Vuosikymmenten työ Suomen metsissä on tuonut meille kasvun ihmeen. Toivottavasti myös tulevat metsänomistajat osaavat käyttää vaikkapa oman metsänhoitoyhdistyksensä Pöpeliköstä kasvun ihmeeseen Metsään jäi hien lisäksi tuhansia kaadettuja runkoja sekä hyvälaatuisia kasvavia nuoria puita. Inisevät seuralaiset käyvät ahnaasti metsämiehen kimppuun. Ehdottomasti ensimmäinen ja viimeinen kerta kun oma taimikonhoito jää tuolla tavoin myöhään. palveluita. Ei, kyse ei ole viidakosta Aasiassa vaan myöhässä olevasta metsän hoidosta Nurmossa. Kesäkuussa Luonnonvarakeskus uutisoi, että metsiemme vuosikasvu on kiihtynyt jo 110 miljoonaan kuutiometriin. Märästä maasta nousevalle hyttysparvelle ryteikkö ei ole mikään este. olla myös onnekasta. E n ole ainoa metsänomistaja, jolta löytyi vastaavanlainen pöpelikkö. Palsta on aivan erinäköinen kuin lähtötilanteessa. Uusiutuvan raaka-aineen käytön kestävä lisäys on tavoite, johon kannattaa pyrkiä. Samalla tulee miettiä, miten voimme edelleen lisätä metsien kasvua. Onneksi alun jälkeen työ nopeutui. Sahan käry yhdistettynä pieneen tuulenvireeseen ja sopivaan määrää Offia pitivät hyttyset loitolla. Valituilla puilla on tilaa kasvaa ja ylläpitää maamme kasvun ihmettä. Alueella hirvitiheys on aivan liian korkea, mutta nyt puut ovat jo sen verran korkeita, etteivät hirvet enää saa niitä tuhotuksi. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. Suomea ei saa rankaista metsien lisäkäytöstä. Metsään jäi hien lisäksi tuhansia kaadettuja runkoja sekä hyvälaatuisia kasvavia nuoria puita. Vajaat kymmenen vuotta sitten raivasin kyseistä palstaa, mutta varttuneemman metsän taakse unohtui puolen hehtaarin pala. Kekojen sisällä jossain kätköissä olivat ne tilaa kaipaavat männyt ja kuuset. Ensimmäisten tuntien aikana valmistui kokonaista muutama aari hoidettua metsää. Menestystä hirviporukoille jahteihin ja anokaa lupia jahteihinne tarpeeksi. Rungot eivät mahtuneet kaatumaan vaan jäivät nojaamaan toisiinsa lapin kotia muistuttaviksi keoiksi. KOLUMNI 53 MAKASIINI 5 • 2017 53 MAKASIINI 5 • 2017 5143_.indd 53 29.6.2017 16.16. Metsiemme puuvarat mahdollistavat hurjasti lisääntyvän puun käytön. Aiempi viidakko muuttuu nopeasti kasvatusmetsäksi. Alkutuskan jälkeen raivaussahatyö oli yhtä mukavaa kuin aina ennenkin. Seuraavilla rungoilla oli tilaa kaatua ja auringon valokin löysi tiensä auenneeseen metsään. Samalla sopii vain toivoa ja tehdä kaikkemme, että EU:ssa ymmärretään lisääntyvän puun käytön olevan pitkällä tähtäimellä myös ilmaston pelastus. Esimerkiksi metsien jalostuksella ja lannoituksella kasvua voidaan edelleen kiihdyttää. Luken tilastojen mukaan esimerkiksi monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuun määrä on Etelä-Suomessa lisääntynyt. Iso haaste metsätaloudellemme on se, miten saamme metsämme hoidettua myös tulevaisuudessa. Hiljaisuuden toivottavasti katkaisee lähistöllä käynnistävän raivaussahan ääni. Huippua ei ole varmasti nähty. Raivaussahaan voi tarttua joko metsänomistaja itse tai sitten metsänomistajan haluama taho. Kyseisellä kohteella taimikonhoidon myöhästyminen saattoi osittain L äpitunkematon viidakko. Aurinko porottaa kuumalta taivaalta puiden yläpuolella. Vaikka Suomessa on poikkeuksellisen paljon luonnonsuojelualueita, tehdään monimuotoisuustyötä myös jokaisessa talousmetsässä. R aivaussahatyö Nurmon metsässäni tuli tällä erää tehtyä. Valo ei pääse tunkeutumaan oksien ja lehtien läpi. Kesäkuussa Luken kertomille taimikonhoitotarpeille on myös tehtävä jotain. Metsänomistajana olo oli tuskainen, kun kävin läpitunkemattoman viidakon kimppuun. Ainakaan minä en taimiani kasvata hirvien ravinnoksi. Suomen metsät ovat myös hyvä esimerkki siitä, miten voidaan samaan aikaan edistää sekä puuntuotantoa että monimuotoisuutta. Kesäisenä päivänä hoidettua taimikkoa on ilo katsella. Hiljaa metsässä seisoessa lähes kuulee, kuinka puut kasvavat pituutta ja paksuutta
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI VAIKUTTAJA 5140_.indd 54 29.6.2017 17.18. 54 MAKASIINI 5 • 2017 KESÄLLÄKIN VOI HAKATA Metsäalalla tarvitaan asennemuutosta, 40 vuotta puunkorjuun parissa työskennellyt koneyrittäjä Timo Tolppa sanoo
5140_.indd 55 29.6.2017 17.18. 55 MAKASIINI 5 • 2017 Timo Tolpan luotsaamalla Metsäkonepalvelu Oy:llä on Suomessa 54 ja Ruotsissa 16 metsäkonetta
”1970-luvun lopulla monitoimikoneita oli jo neljä. Vuonna 1970 suuri osa metsätöistä tehtiin vielä miestyönä ja koneita käytettiin lähinnä puutavaran kuljetukseen. Karsimisvaraa olisi useampi sata metsäkonetta – siitäkin huolimatta, että Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas käynnistyy loppukesästä ja muualle Suomeen on suunnitteilla uusia tehdashankkeita. Talvella leimikoita riittää korjattavaksi, mutta kelirikkoaikaan ja kesällä hakkuutyömaat hiljenevät. Metsäkoneita yhtiöllä on kaikkiaan 70, Suomessa 54 ja Ruotsissa 16. 1980-luvulla markkinoille tulivat kaksioteharvesterit, 1990-luvulla yksioteharvesterit. Syntyi Metsäkonepalvelu Oy. ”Kotimaan vuotuinen puunhankinta on lisääntynyt muutamassa vuodessa kymmenen miljoonaa kuutiometriä, mutta se ei ole vähentänyt metsäkonealan ylikapasiteettia tai kausiluonteisuutta ollenkaan. Toimitusjohtaja Timo Tolpan mukaan se on kymmenkunta metsäkonetta liikaa. 56 MAKASIINI 5 • 2017 T imberjack, John Deere, Ponsse, Komatsu. Se oli poikkeuksellista, sillä hakkuun koneellistamisaste oli tuolloin vain viisi prosenttia. Talvisin se onnistuu, mutta viikon päästä pihassa on 15 metsäkonetta lisää”, hän ennakoi. ”Metsäala tarvitsisi asennemuutosta. Äänekosken puunhankintamääriin tuoma lisäys ei ole puoliakaan tästä.” Suomen suurin Tolpan luotsaama Metsäkonepalvelu Oy on Suomen suurin metsäkoneurakoitsija. Yhtiön juuret ovat 1950-luvulla perustetussa Tapion Konetoimistossa. 5140_.indd 56 29.6.2017 17.18. Kun Metsäpalvelu Oy vuonna 1970 ajautui konkurssiin, päätti osa yhtiön johdosta Timo Tolpan isän Tauno Tolpan johdolla ostaa yhtiön kaluston ja perustaa oman yhtiön. 2000-luvulla on kehittynyt varsinkin tietotekniikka. Talvisin korjataan niin paljon puuta, ettei ympärivuotiselle korjuulle ole tarvetta. Kymmenkunta metsäkonetta seisoo kesäkuun lopulla hämeenlinnalaisen Metsäkonepalvelu Oy:n pihassa. Metsäkonemäärä on mukautettu talven hakkuisiin, joten kesällä osa koneista seisoo. Se yhtiöitettiin 1960-luvulla Metsäpalvelu Oy:ksi, jonka tavoitteena oli kehittää koneellista metsänhoitoa. Ensimmäisen monitoimikoneensa yhtiö osti vuonna 1974. ”Tavoite on, ettei koneita olisi pihassa lainkaan. 1980-luvulla koneellistamisaste nousi nopeasti, 70–80 prosenttiin kymmenessä vuodessa”, Timo Tolppa kertoo. Se oli Kockums-merkkinen liukupuomiprosessori, joka katkoi metsureiden kaatamat puut. Kuusikoita voi hyvin harventaa kesällä, kun kalustoa parannetaan telaratkaisuilla”, Tolppa sanoo. Se työllistää Suomessa 85 ja Ruotsissa 30 henkilöä. Korjuun kannalta kuiva kesä on kuitenkin parempi kuin huono talvi. Yhtiön historia ja metsäalan koneellistuminen ovat kulkeneet pitkälti käsi kädessä. Kausiluonteisuus on Tolpan mukaan metsäkonealan suurimpia haasteita. Suomessa on hänen mukaansa tällä hetkellä kaikkiaan nelisentuhatta metsäkonetta, jos mukaan lasketaan sekä hakkuuettä ajokoneet. Vähitellen myös puiden kaato koneellistui. Työmaatiedot liikkuvat sähköisesti, ja metsäja tienvarsivarastoja voidaan seurata reaaliaikaisesti. Lisäksi yhtiöllä on useita aliurakoitsijoita
1960-luvun alkupuolella otetuissa valokuvissa kehitetään maanmuokkausta. Vuodesta 1999 Tolppa on toiminut yhtiön toimitusjohtajana. kotoisin Ruovedeltä, asuu Hämeenlinnassa . ”Kun aloitin työt, metsäkoneurakointi oli yksi maatalouden sivuelinkeinoista. Kilpailu kovaa Tolppa on työskennellyt Metsäkonepalvelu Oy:ssä vuodesta 1978. harrastaa liikuntaa, erityisesti hiihtoa ja mopoilua Timo Tolpan työhuonetta koristavat metsäkoneiden pienoismallit. Nykyään metsäkoneurakointi on yrittäjämäistä. Suuri osa alalla olevista tekee tätä vakavissaan.” Timo Tolppa . Silloin oli täysin normaalia, että metsäkonekuskin päivä kului karttoja katsellen ja leimikkoa kierrellen. valmistunut koneteknikoksi Riihimäeltä 1977 . 5140_.indd 57 29.6.2017 17.18. Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtaja . 60-vuotias . avovaimo, kaksi lasta ja seitsemän lastenlasta . Metsäkonepalvelu Oy:n pihalla seisoo kesäkuun lopulla kymmenkunta metsäkonetta. 57 MAKASIINI 5 • 2017 ”Tehokkuus on nykyään aivan toisella tasolla kuin esimerkiksi 1980-luvulla. Nyt se olisi katastrofi”, Tolppa sanoo. Vaikka metsäkoneet ovat kehittyneet Tolpan työuran aikana huomattavasti, pitää hän merkittävämpänä muutoksena metsäkonealalla tapahtunutta kulttuurin muutosta. Pari ensimmäistä vuotta kuluivat metsäkoneen puikoissa, parikymmentä seuraavaa vuotta asennusja huoltopuolella
Siihen, että näkisi eläessään metsässä itsekseen ohjautuvia metsäkoneita, Tolppa ei usko. Ne on hänen mielestään kustannustehokkaampaa hoitaa miestyönä. Metsäkonepalvelu Oy:llä on kaikkien kolmen suurimman metsäkonevalmistajan – John Deeren, Komatsun ja Ponssen – metsäkoneita. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa metsäyhtiöillä on edelleen raskaat organisaationsa puunkorjuuta varten ja 15–20 prosenttia korjuukalustosta on metsäteollisuuden omistuksessa. Ruotsissa korjataan vuosittain puolitoista kertaa niin paljon puuta kuin Suomessa. Tolppa ei pidä mahdottomana sitäkään, että esimerkiksi puukauppa siirtyisi jossain vaiheessa metsäyhtiöiltä metsäkoneurakoitsijoille. Sillä on kyydissään määräaikaishuoltoon tuleva John Deeren kuormatraktori. Alalla on hänen mukaansa kova kilpailu töistä, joten osa urakoitsijoista karsiutuu väistämättä pois. Tolppa arvioi, että on vain ajan kysymys, milloin puunkorjuu Ruotsissakin siirtyy metsäyhtiöiltä yrittäjävetoisemmaksi. Sitä, kumpi maa näyttää metsäkoneyrittäjän näkökulmasta lupaavammalta, on Tolpan mukaan vaikea sanoa. 9290 € +tk. Ruotsin metsäkoneala on hänen mukaansa Suomea sirpaleisempi. Tällä hetkellä kolmannes yhtiön liikevaihdosta tulee Ruotsista. Metsäteollisuus ei 2000-luvun alussa investoinut Suomeen, kun taas Ruotsissa tehtiin investointeja ja puunkäyttö kasvoi”, Tolppa kertoo. Polaris-sähkövinssi 519 € . ”Ruotsissa korjataan vuosittain puolitoista kertaa niin paljon puuta kuin Suomessa.” NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. Jatkuvatoimisen mätästyksen kehittäminen voisi olla ratkaisu, jolla kustannukset saadaan pidettyä kurissa. Vaihtoehtona oli Venäjä, mutta Ruotsi vei voiton. Se lisäisi tuottavuutta.” Metsäkoneiden painoja pitäisi Tolpan mukaan saada alaspäin, niissä ollaan nyt äärirajoilla. Kaivinkonemuokkaus tuottaa Tolpan mukaan niin huonosti, ettei maanmuokkauksiin pian riitä tekijöitä. POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 5140_.indd 58 29.6.2017 17.18. ”Länteen laajentaminen tuntui järkevämmältä. Maanmuokkaukseen tulisi Tolpan mukaan sen sijaan pikaisesti kehittää uusia menetelmiä. Teollisuus on keventänyt kustannuksiaan samalla, kun metsäkoneurakoitsijoiden tehtäväkenttä on laajentunut.” Ruotsin markkinoille Ruotsiin Metsäkonepalvelu Oy laajensi vuonna 2012. ”Ajokone voisi esimerkiksi kertoa kuljettajalle, missä järjestyksessä puut kannattaa kerätä metsästä. Kuljettajaa opastavia järjestelmiä metsäkoneissa voisi hänen mukaansa olla enemmän. 58 MAKASIINI 5 • 2017 Tolppa ennakoi metsäkoneurakoinnin keskittyvän jatkossa entistä suuremmille toimijoille. Forest-peräkärry 799 € . ”Meiltä löytyy osaamista sitten, kun se tapahtuu.” Painot äärirajoilla Lavettiauto kaartaa Metsäkonepalvelu Oy:n pihaan. Koneelliseen istutukseen tai taimikonraivaukseen Tolppa ei myöskään usko. ”Olosuhteet ovat metsässä vaativat, ja ihmiset ovat yhä tarkempia korjuujäljestä ja luontoarvoista”, hän perustelee. Yksityiset metsäkoneurakoitsijat ovat selvästi suomalaisia pienempiä. SUMMER PACK ETUSI 1318 € . Tolpan mukaan eri valmistajien metsäkoneet eroavat toisistaan yllättävän vähän. Maanmuokkaus on ollut paikallisten harrastus, mutta nyt harrastajista alkaa olla pulaa. ”Yrittäjät ovat osoittaneet pystyvänsä tekemään töitä kustannustehokkaammin kuin isot metsäyhtiöt. Forest-peräkärry 799 € . ”Metsäkoneisiin on tullut anturitekniikkaa ja konenäköä, mutta maanmuokkauksessa käytetään samoja koneita kuin 1960-luvulla. Ongelmana ei hänen mukaansa ole vain maaston, vaan myös kuljetuskaluston kestävyys. Se näkyy hinnoissa, mätästyksen hinnat nousevat vääjäämättä.” Metsäkonepalvelu Oy:n konevalikoimaan kuuluu Bracken monitoimimuokkaajalla varustettu Ponssen metsätraktori
POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 5140_.indd 59 29.6.2017 17.18. 9290 € +tk. Polaris-sähkövinssi 519 € . Forest-peräkärry 799 € . SUMMER PACK ETUSI 1318 € . Forest-peräkärry 799 € . NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh
TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT EEVA TAMMI M äkelän tilalle Karjalohjalle istutettiin ensimmäiset visakoivut vuonna 2000. Taimia istutettiin kuokilla lähes parisataa kappaletta. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Eroa kuvien välillä on 17 vuotta. Tilan eläköitynyt isäntä Jukka Tammi kertoo, että kasvatusta päätettiin yrittää silkasta kokeilunhalusta. Sidos metsään ja maahan on välittynyt vanhemmilta lapsille. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. ENNEN & NYT Siinä ajassa kun visakoivuista on kasvanut näin korkeita, Jere Tammesta (oik.) on valmistunut metsätalousinsinööri ja Joel Tammesta maansiirtoyrityksen työntekjä. Eron huomaa muun muassa kasvuvauhdista. Pojat Joel ja Jere Tammi osallistuivat innokkaasti urakkaan, vaikka kummatkin olivat vielä alle kymmenvuotiaita. taan erästä noin kolmasosa oli tavallisia rauduskoivuntaimia. Tammi arvioi, että niiden yhteispinta-ala on enintään puolitoista hehtaaria. ”Huomasimme koivikkoa raivatessa, että keskellä kaikki puut olivat visautuneita. Visa vaatii työtä Taimitarhalta saadut taimet eivät olleet kloonattuja, joten kaikki eivät olleet visautuneet. Yhdestä alueesta tuli visakoivikko sattumalta. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. 2000 2017 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. ”Visa oli tuolloin suhteellisen haluttua, ja ajattelinkin asiaa jälkipolvien kannalta. Taimet lähtivät hyvin kasvuun, ja 17 vuodessa niistä on muodostunut visalle tyypillisiä rosoisia runkoja. Tilaa isännöi nykyään vanhin poika Juha Tammi. Visakoivun taimia pitää karsia useampaan otteeseen, jotta puihin saadaan mahdollisimman paljon arvokkainta oksatonta runkoa. Päätehakkuuta saadaan odotella vielä kymmeniä vuosia, jos puista halutaan kunnon sorvitavaraa. Oksasaksilla tai muilla karsintavälineillä tulee helposti runkovaurioita tai jää liian pitkä oksantynkä.” Karsimisen lisäksi kuviota on raivattu pariin otteeseen. 60 MAKASIINI 5 • 2017 5129_.indd 60 29.6.2017 16.20. Lähetä ne meille Metsälehteen. Tällä hetkellä visa taas ei tunnu olevan kovin suosittua, mutta aika näyttää.” Istutuspaikkana oli noin 20 aarin kokoinen alue, jolla oli aiemmin kasvanut päätehakkuuikäistä kuusikkoa. Jälkimmäisessä valokuvassa kameralle poseeraavat metsätalousinsinööri Jere Tammi ja maansiirtoyrityksen työntekijä Joel Tammi. Yhdestä tuli viisi Ensimmäisen visakoivikon kasvatuksesta on kuitenkin saatu niin hyviä kokemuksia, että nykyään tilalla kasvaa jo viisi pientä visakoivikkoa. Tammen mukaan heidän saamasKokeilemalla hyväksi todettu Visakoivikko osoittautui tavallista vaativammaksi työkohteeksi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. ”Se ei ole ollut yksinkertaista hommaa. Ilmeisesti taimitarhalla tai kuljetuksessa oli vahingossa sekoittunut mukaan pari laatikkoa kloonattuja visakoivun taimia.” Visakoivikot ovat kuitenkin vain pieni osa tilan metsiä, sillä metsämaata on kaikkiaan noin 100 hehtaaria. ”Ei-visautuneet taimet kasvoivat selvästi nopeammin ja ne ovat nyt järeämpiä.” Tammi kertoo, ettei kuvion hoitaminen ole sujunut aina helposti
Palkinnon arvo on noin 300 euroa. Kilpailukuva voi olla uusi tai vanha, se voi myös olla piirros. Kilpailu päättyy 20. Aihe on laaja. Metsänomistamisen ketjua voi kuvata monelta kantilta. Lähetä meille kuva ja lyhyt kertomus, joka kuvaa metsänomistamisessa niin tärkeää jatkumoa sukupolvelta toiselle. elokuuta. Kaikkien julkaistavaksi valittujen kuvien ja kertomusten kesken arvomme pääpalkintona Samsung Galaxy -tablettitietokoneen. Lisäksi arvomme kolme Pirjo Havian ja Matti Kiviniemen kirjoittamaa Sujuvasti seuraavalle -kirjaa, joka opastaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin sekä kolme Iskelmäkasviota, jossa Satu Laatikainen, Henry Väre ja Jukka Laine esittelevät suomalaisen viihdemusiikin kukkaset. KERRO SUKUPOLVIEN METSÄSTÄ KU VA A N N A BA CK 61 MAKASIINI 5 • 2017 5139_.indd 61 29.6.2017 16.30. Toivotamme tervetulleiksi myös runot ja novellit, joissa kuvataan sukupolvien metsän merkitystä eri-ikäisille suomalaisille. Liuskallinen tekstiä Lähetä kuva ja vajaan liuskan eli korkeintaan noin 2000 merkin mittainen teksti sähköpostilla osoitteeseen palaute@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla osoitteeseen Metsälehti, Kesäkilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. PALKINNOKSI TABLETTI Toimitus valitsee parhaat kuvat ja tarinat, jotka julkaistaan syksyn lehdissä. KESÄKILPAILU S atavuotiaan Suomen kunniaksi valitsimme kesäkilpailun teemaksi Sukupolvien metsä. Tai sitten pääosassa ovat ihmiset, eri sukupolvet yhdessä metsässä. Perheen nuorimpia voi kannustaa osallistumaan kilpailuun omalla tulkinnalla perheestä ja metsästä. Kilpailukuvassa tai -kertomuksessa voi olla esimerkiksi perheelle tärkeä paikka metsässä, ikihonka tai uudelle sukupolvelle varttuva komea taimikko
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Rimpisellä aapasuolla raatteen kukat eivät jää huomiotta. Kukkatarha RIMMESSÄ PILKKEET: LUHTA Kaikki suuret suoaukeat leviävät alkukesästä heinäkuuhun valtavina kukkakenttinä. Koska suotyyppejä on kymmenittäin, myös kasvilajisto vaihtelee. 62 MAKASIINI 5 • 2017 5128_.indd 62 29.6.2017 16.33
63 MAKASIINI 5 • 2017 5128_.indd 63 29.6.2017 16.33. Suokukka kukkii loputtomana mattona sekä Etelä-Suomen rahkakeitailla että pohjoisilla aapasoilla kuten tässä
Seitsemänkymmentä suotyyppiä Jos hylkäämme kaukomaat ja marssimme kymmenelle suolle, huomaamme ne keskenään erilaisiksi. Suokokonaisuudet jakaantuvat toisaalta aapasoihin, jotka ovat Kihokin kukinto on vaatimaton, mutta lehdet säihkyvät. Ruuhijärven sääntö selittäisi myös suoretkeilyn lopahtamisen tällä vuosituhannella. Joka kerta kurkistelen uteliaana, millä tavoin Suomen luontoa koetaan. Mikäli Kaukoidän yleisö saa päättää, aivan ilmeisesti Pohjois-Suomessa keskellä kesää. ”Kyllähän kuva näyttää ihan hienolta, mutta oikeasti suot ovat kauheita!” Myös aktiiviretkeilijät karttavat suota. Tietyt suot tiettyyn aikaan ovat kerrassaan uskomattomia kukkakenttiä, ja usein ne vastaavat myös Kiinan ja Japanin vuosituhansin takaisia maisemaja myös puutarhaihanteita. Kerran toisensa jälkeen yllätyn kuitenkin soiden ihastelusta. Suokasveja tutkineen professori Rauno Monen kilometrin ruostevillarimpi Kilpiaavalla Pelkosenniemellä. 64 MAKASIINI 5 • 2017 5128_.indd 64 29.6.2017 16.33. E lämä valokuvaajana johdattaa minut silloin tällöin pitämään kuvaesityksen tai pystyttämään näyttelyn keskelle Eurooppaa tai suorastaan maailman ääriin. Ruuhijärven mielestä jyrkin suoviha loppui kumisaappaan keksimiseen. Kihokki on lihansyöjäkasvi, joka saalistaa hyönteisiä houkuttelevan liimapisaraisilla lehdillään. Hyönteisravinnon ansiosta se selviää missä hyvänsä mutarimmessä. Ymmärrän oikein hyvin, miksi itävaltalainen lumilautailija ei noteeraa laakeita tuntureita ja vaarojamme kovin kummoisiksi tai miksi ammattikuvaaja Kaliforniasta hullaantuu lumesta. Aiemmin luonnossa patikoitiin mustat nokialaiset jalassa, nykyään nahkaisissa vaelluskengissä. Milloin ja missä suo on kauneimmillaan. Suomalaisille suo synnyttää jonkinlaisen jarrun tai torjunnan
Tänä kesänä Keskija Pohjois-Suomessa suokasvien rytmi myöhästyy noin kolme viikkoa totutusta. Märät rimmet ja kuivemmat jänteet vuorottelevat sekä keidasettä aapasoilla. Ravinteisimmat suot ovat lettoja. Tupasvillan pumpulitupsut kurkottavat keidassuon vesilampareen jokaiselta mättäältä. Luhtavilla tunnettiin aiemmin monitähkävillana. Kaikki suot peittyvät kukkiin suunnilleen samaan aikaan, mutta täsmällinen aika riippuu kevään ja alkukesän säistä. 65 MAKASIINI 5 • 2017 5128_.indd 65 29.6.2017 16.33. Valkokukkainen hilla on onnistunut marjomaan ja parhaimmillaan marjojen paljous oikeasti värjää rahkanevat. Heinäkuun puolivälissä kukka-aavat alkavat lakastua. Muut yleiset suovillat – hyllyvien rimpien luhtavilla ja Keski-Lapin aapojen ruostevilla – kasvavat aapasoiden saranevoilla. Keltakukkainen lettorikko kukkii koivuletoilla. Itse asiassa pumpulipäät eivät ole tupasvillan kukkia vaan siementupsuja. Suolla kulkijan täytyy tunnistaa vähintään tupasja luhtavilla, sillä jälkimmäisen kasvupaikoilla ei saapasvarsi riitä. Joinain kesinä nevat ovat niitä täynnään, toisinaan ne puuttuvat. Yhden lajin kukkameren sijaan letolta voi bongata viehättäviä harvinaisuuksia, kuten suon orkideat: punaja kalkkimaariankämmekän tai kirkiruohon. Suotyyppejä niiden sisällä erotellaan noin seitsemänkymmentä. Kuin puuvillapelto Hiukan märemmät keidassuon aukeat ovat tupasvillanevoja, jotka nimikkokasvi saa kukkivan puuvillapellon näköisiksi. Taitava suolla kulkija loikkii lainehtivan rimmen yli kuivin jaloin raatteita seuraamalla. Keidassuon vähäravinteisin ja karuin aukea on rahkanevaa, jonka pohjapatjan muodostaa ruskea rahkasammal. Jos alkukesä on sujunut ilman lumituiskuja, raekuuroja ja hallaöitä, rahkanevat ja rimpisoiden rahkaiset jänteet täplittyvät heleällä oranssilla kuin uusi kukka olisi puhjennut. Monitupsuinen latvus onkin sen hyvä tuntomerkki. Joskus näyttää kuin ruostevillat jatkuisivat katkeamattomana patjana maailman ääriin. Arkielämässä rahkanevaa kutsutaan hillasuoksi, koska suomuurain, hilla, on rahkanevan kolmas runsas kukkija. ravinteisia ja yleisväriltään vihreitä, ja toisaalta karuihin ja ruskeasävyisiin keidassoihin. Tällaisina vuosina suomalainenkin osaa ihailla suon kauneutta. Tänä kesänä Keskija Pohjois-Suomessa suokasvien rytmi myöhästyy noin kolme viikkoa totutusta. Vaikka raaterimpi näyttää kulkukelvottomalta, vesipinnan alla risteilee joustava mutta luja juurija maavarsiverkosto. Sammalpinnasta työntyy puuvartisia varpuja, suokukkaa ja suopursua. Upeakukkainen raate täyttää juhannuksen seudussa kukinnoillaan aapojen vesipintaiset, isot rimmet
TAPION PÖYTÄ Ruoholaukka sopii erinomaisesti villiyrttikeiton ja teeleivän mausteeksi. Se antaa makua myös levitteelle. 66 MAKASIINI 5 • 2017 5136_.indd 66 29.6.2017 16.34
Se onkin hyötynyt ihmisen liikkumisesta paikasta toiseen, jolloin kasvi on kulkenut mukana. Ruohosipulilla on sanottu olevan hampaita, kynsiä ja hiuksia vahvistava vaikutus. Iholääkkeenä nostaa rakkoja, jouduttaa paisetta ja ajoksia. SIPULINEN TEELEIPÄ 2 dl piimää tai maitoa (vesikin käy) 2 dl kaurahiutaleita 2 dl spelttijauhoja 1 dl vehnäjauhoja 2 dl juustoraastetta 0,5 dl öljyä 3 tl ruokasoodaa (piimän kanssa) tai leivinjauhetta (maidon kanssa) 1 tl suolaa 1 dl ruoholaukkaa Sekoita ainekset keskenään ja tee pellille kaksi leipää, taputtele matalaksi ja jaa taikinapyörällä neljään osaan. Luonnonvaraiset laukat ovat sukua viljellylle tavalliselle sipulille ja valkosipulille. Lääkkeenä nautittu, hiuttava, vesityttävä, puhkuttava, hyödyllinen hengenahdossa, yskässä, leinissä, keripukissa, horkassa. Ruoholaukka maustaa myös kevyet kesäherkut, villiyrttikeiton ja teeleivän. Sitä tapaa myös sisämaassa kallioilla. Sitä kannattaa käyttää tuoreena ja lisätä se viimeksi valmiisiin ruokiin, ettei C-vitamiini tuhoudu. Leivät voi paistaa pannulla pieniksi rieskoiksi. Se käy myös ruokien koristeeksi, varsinkin kukista saa kauniita koristeita kattaukseen. Ruoholaukka viihtyy myös puutarhoissa ja onkin meidän yleisimpiä maustekasvejamme. Ruoholaukkaa on nurmilaukan tapaan tavattu rautakautisilta ja viikinkien asuinpaikoilta. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVA MARIA GRÖNROOS VILLIYRTTIKEITTO 1 l vettä 1 sipuli varsineen 2-3 valkosipulin kynttä 1 dl mausteyrttejä (litulaukkaa, suolaheinää, lipstikkaa, timjamia, rakuunaa) 1 dl ruoholaukkaa suolaa pippuria kurkumaa raejuustoa Pilko sipulit ja yrtit ja keitä niitä vedessä ruoholaukkaa lukuun ottamatta jonkin aikaa. Paista 250 asteessa noin 10 minuuttia. Ruoholaukallakin on kaksi alalajia: kallioruoholaukka ja ruijanruoholaukka. Pakastaminen on paras säilöntämenetelmä. Mehua käytetään savipuolen voiteeksi. Kevyttä KESÄPÖYTÄÄN Ruoholaukka tuo villiyrttikeittoon ja teeleipään miedon sipulin maun. Euroopan ja Aasian lisäksi ruoholaukkaa kasvaa myös Pohjois-Amerikan viileällä ja lauhkealla vyöhykkeellä. Siellä ruoholaukka esiintymät ovat merkkejä ajalta, jolloin meren rantaviiva ulottui syvemmälle sisämaahan. Ne on helppo valmistaa luonnossa nuotiolla, jolloin ruokiin voi laittaa luonnosta kerättyjä aineksia. Mausta keitto ja lisää viimeksi raejuusto, johon ruoholaukka on sekoitettu. Nurmilaukkaa lukuun ottamatta muut laukat ovat harvinaisia, Ahvenanmaalla esiintyvä karhunlaukka on jopa rauhoitettu. Ruoholaukka sopii mausteeksi ruokiin, joihin tarvitaan mietoa sipulin makua kuten salaatteihin, keittoihin, kastikkeisiin, kermaviiliin, munakkaisiin, kalan päälle ja voileipäkakkuun. R uoholaukka (Allium schoenoprasum) eli ruohosipuli on monivuotinen maustekasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Eteläja Lounais-Suomen saariston sekä rannikkoseudun kallioilla ja rannoilla. Elias Lönnrot kirjoitti ruoholaukasta: Yleisesti tuttu ruokaryyti. Sitä on kutsuttu vihanneslaukaksi, sillä se on ollut suosittu maustevihannes, ja keripukkiyrtiksi, koska sitä on käytetty suuren C-vitamiinipitoisuutensa vuoksi merenkulkijoiden keripukin torjuntaan laivoilla. 67 MAKASIINI 5 • 2017 5136_.indd 67 29.6.2017 16.34. Ruoholaukka on yksi meidän luonnonvaraisista maustekasveista. Suomessa kasvaa viisi sipulieli laukkalajia, ruoholaukan lisäksi nurmilaukka, hietalaukka, käärmeenlaukka ja karhunlaukka. Koristeeksi ja keripukin torjuntaan Ruoholaukka sisältää runsaasti C-vitamiinia, kalsiumia, rautaa ja karoteenia eli A-vitamiinin esiastetta. Sinipunaiset kukinnot ovat kauniita, joten se sopii myös koristekasviksi
Toimipisteesi on Sastamalan toimisto. PILKKEET PALVELUKSEEN HALUTAAN KOULUTUSTA Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Todellisuudessa jatkuvassa kasvatuksessa pyritään suosimaan hyväkasvuisia ja laadukkaita puita, jotka kasvavat tukkipuun mittoihin. Nuorten ammattilliset perustutkinnot Tiedot vapaista aloituspaikoista osoitteessa www.hami.fi. 044 3776 211 metsänhoitoyhdistys MHY Satakunta 2x130 Makasiini_Makasiini 19.6.2017 10.32 Sivu 1 68 MAKASIINI 5 • 2017 5138_.indd 68 30.6.2017 15.19. Hakuaika 1.6 – 16.8. Arvostamme työkokemusta metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä, aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä sekä sitoutumista työhön. Hakemukset ansioluetteloineen 31.7.2017 mennessä sähköpostitse olli.maki@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Olli Mäki p. Aikuiskoulutus Mustialassa Maatalousalan perustutkinto. Hakkuissa poistetaan myös huonolaatuisia, heikosti kasvavia ja sairaita puita. Hakuaika 1.6 – 16.8. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Lisätietoja www.mhy.fi/satakunta Haemme METSÄASIANTUNTIJAN sijaista ajalle 1.9.2017 – 31.12.2018 Työtehtäviisi kuuluu puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyen palveluiden markkinointi ja myynti, sekä metsänhoitotöiden toteutus. Valinnaisia aineita ovat metsätraktoreiden käyttö, metsäenergia, puun jatkojalostus sekä erikoispuiden kaato ja hoito. Yläharvennuksen luonteisissa hakkuissa poistetaan hakkuukypMyyttejä jatkuvasta kasvatuksesta siä, kasvussaan hidastuneita puita tehden tilaa nuoremmille, hyväkasvuisille puille, jotka kehittyvät tukkipuun mittoihin. Väitettä on syytä epäillä, koska se ei perustu pätevään vertailuun ja koska jatkuvan kasvatuksen puusto syntyy luonnonvalinnan kautta useista tuhansista taimista kulloisenkin kasvupaikan ekologisten olojen mukaan. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti LUKIJALTA JATKUVAN kasvatuksen vastustamiseen kytketään monenlaisia uskomuksia. Siten puuston perimä voi kehittyä yhä parempaan suuntaan ja päästä joustavasti sopeutumaan ilmaston ja muiden olosuhteiden muutokseen etenkin, kun puuston tulisi olla sekametsää. Ei lukukausimaksua. Viljelyyn voi liittyä jo lähtökohtaisesti siemenen siirto huonosti soveltuvaan kohteeseen, ja taimista kuolee aina osa kaventaen perimän vaihtelua. YRJÖ NOROKORPI METSURI – METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Opinnoissa keskitytään metsänhoitoja puunkorjuupalveluiden tuottamiseen. Viimeksi niitä esitti metsänjalostaja Matti Haapanen Metsälehdessä (11/2017). Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Lähiopetusjaksoja on noin kerran kuukaudessa. Aikuiskoulutus Evolla SATAKUNTA Metsänhoitoyhdistys Satakunta palvelee toimialueen 5.100 metsänomistajaa yhdeksän kunnan alueella. Viljelymetsä perustetaan vain noin 2 000 taimella tai kylvökohdalla/ha. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Hakuohjeet ja -lomake: www.hami.fi. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tulokselliseen työhön. Taimet syntyvät pääosin vanhimpien ja isoimpien eli eniten siementä tuottavien puiden siemennyksestä. Toinen myytti perustuu siihen, että jatkuva kasvatus rinnastetaan määrämittahakkuisiin, joissa poistetaan suurimmat ja kasvuisimmat puut ja siten heikennetään hivuttamalla puuston perimää. Hän väitti, ettei eri-ikäinen jatkuvan kasvatuksen metsikkö olisi perimältään monimuotoisempi kuin viljelymetsän puusto, vaan että luontaisesti syntyneiden metsiköiden ja viljelypuustojen geneettinen muuntelu olisi hyvin samanlaista. Palveluksessamme on 17 toimihenkilöä. Jaksojen aikana majoittuminen ja ruokailu oppilaitoksessa ovat maksuttomia. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. MERKKIPÄIVÄT Metsänhoitoyhdistys Lounametsä Metsänhoitoyhdistys Lounametsän uudeksi johtajaksi on nimitetty metsänhoitaja Lasse Lahtinen (40). Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIRISTIKKO 5 Makasiiniristikko 4, oikea ratkaisu Ilmoita Metsälehdessä! Kysy tarjousta: Tuomo Vuorinen p. Palkinnot Makasiiniristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hakkila, Espoo, Erja Harju, Kokkola ja Esko Kinnunen, Raahe. Silloin Lounametsän nykyinen johtaja Harri Tasanen ryhtyy hoitamaan yhdistyksen hallituksen antamia erityistehtäviä, jonka jälkeen hän jää eläkkeelle. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla, kesällä viimeistään 2 kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Koipijärvellä on pitkä kokemus metsäalan johtoja vastuullisuustehtävistä. Paikka vapautui, kun edellinen viestintäjohtaja Juha Mäkinen lähti keväällä Euroopan valtionmetsiä edustavan Eustaforin viestintäjohtajaksi. Lahtinen siirtyy Lounametsään MTK:sta, jossa hän on työskennellyt kenttäpäällikkönä ja kehittämisasiantuntijana. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti 50 VUOTTA 29.7.2017 Jarmo Villman, Metsänhoitoyhdistys KiiKisSuon puheenjohtaja, Suomusjärvi Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. NIMITYKSIÄ Metsähallitus Metsänhoitaja Terhi Koipijärvi on nimitetty Metsähallituksen viestintäjohtajaksi. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . ARVONIMIÄ Tämän suuren Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 17.8.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 5”. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . 050 436 9700 5138_.indd 69 30.6.2017 15.19. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tasavallan presidentti on myöntänyt metsäneuvoksen arvonimen Hannu Järviselle Janakkalasta sekä metsätalousneuvoksen arvonimet Rauno Nummiselle Luvialta, Bo Storsjölle Närpiöstä sekä Ritva Varikselle Äänekoskelta. Metsähallitukseen hän siirtyy Stora Ensolta, aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Metsä Groupissa ja Suomen Metsäyhdistyksessä. Hän aloittaa yhdistyksen palveluksessa syyskuun alussa ja johtajavastuu vaihtuu lokakuun alussa. Koipijärvi valittiin vuoden metsänhoitajaksi vuonna 2011
MAKASIINI RISTIKKO 70 MAKASIINI 5 • 2017 5146_.indd 70 30.6.2017 15.20
Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi 5146_.indd 71 30.6.2017 15.21
TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN LEHTIEN havina opastaa kulkijan metsän ainoankin haavan luo. Haavan lehtien vapina viilentää lehteä kesäkuumalla. Haavan lehden lapa on kova ja pyöreä, ruoti pitkä ja sivuilta litistynyt. Haihtuva vesi sitoo lämpöä, joten sekä haihdunta että heilahtelevan lehden pintaan syntyvä ilmavirta viilentävät lehteä. Kainuulaisen korpikuusikon romohaavalle veden hankinta ei ole ongelma, mutta tuskin haihdunnan tehostumisesta on sille erityistä hyötyäkään. VIIME numeron suosituin juttu oli ”19 kysymystä luontaisesta uudistamisesta”. Ultravioletin säteilyn lehti heijastaa pois, samoin osan infrapunasäteilystä. Onko haavalle jotakin hyötyä omalaatuisesta, heilahtelevasta lehdestään. Kun on valittava lämpöhalvauksen ja veden hukan välillä, valitaan hikoilu. Ultravioletti rikkoo solun rakenteita ja infrapuna kuumentaa lehteä. Kuvassa lehden toimitusta: vasemmalta Anne Helenius, Liina Kjellberg, Valtteri Skyttä, Eliisa Kallioniemi, Mikko Riikilä, Jussi Collin, Eero Sala, Päivi Laipio, kyykyssä Mikko Häyrynen ja Anna Back. PILKKEET Miksi haavanlehti havisee. Jos vesi sitten myöhemmin loppuu, niin se on sen ajan huoli. Arvonnassa palkinnon voitti Mika Olkkonen Lemiltä. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Osa säteilystä on kuitenkin haitallista. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Liikkuvasta lehdestä haihdunta on suurempaa kuin paikallaan pysyvästä. Onnittelut voittajalle ja kiitos kaikille vastanneille palautteesta! Mistä pidit. Palkinnoiksi arvomme kaksi visakoivuista pikkutarjotinta. Linkki kyselyyn löytyy etusivulta osiosta Nyt – ajankohtaista Metsäkustannuksesta. Lehti on aurinkopaneeli, joka on tehty pyydystämään auringon säteilyä. Havinan ekologista merkitystä on pohdittava niissä oloissa, missä laajimmat haavikot ovat. Hyvää kesää! Metsäuutiset päivystää verkossa läpi kesän. Haavat muodostavat metsänrajan Venäjällä aroa vastaan ja samaan tapaan Pohjois-Amerikan preerioiden reunametsät ovat haavikoita – mutta miksi nimenomaan kuivien seutujen puu lisäisi haihduntaa lehtiä heiluttamalla. KAIKKI heinäkuun aikana tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Äänen synnyn selittää lehtien rakenne. Suomen kesässä haapa ei kovin usein tarvinne viilennystä, mutta lepattavat lehdet voi olla juuri se ominaisuus, jolla haapa selviää aron laidalla. Jos lehti olisi paikallaan ilmaraot suljettuina, auringon paisteessa lämpötila voisi nousta 80–90 asteeseen ja lehti kuolisi. Metsälehti ilmestyy seuraavan kerran 17. Haapaperhonen haavan lehdellä. Ruoti pitää lehden vaakasuorassa, mutta lehti heilahtelee edestakaisin sivusuunnassa heikossakin ilmavirrassa. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. toivottaa Metsälehden väki 72 MAKASIINI 5 • 2017 5148_.indd 72 30.6.2017 15.22. MIKÄ oli mielestäsi tämän Makasiinin kiinnostavin artikkeli. elokuuta. Myös asiakaspalvelu on avoinna
040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 516 (lt/16) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 www.pefc.org Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 85. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 0400 818 078 Anne Helenius p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. TAIMIKONHOITOKOULU: Taimikon toinen raivauskerta Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 6/17 ILMESTYY 14.9. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back Toimitussihteerit Jussi Collin p. 050 5114 525 Tiina Rintanen p. Puukauppa Ensikertalainen kauppaa hieromassa PE TR I LE PP Ä N EN TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 050 309 9717 (ma) Marianne Minkkinen (kesätoimittaja) 050 401 4700 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 17.8. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49 848 040 596 2200 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. PEFC-sertifioitu 5151_.indd 73 30.6.2017 15.23. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p
TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVA JYRKI TERVO ”LOOTA-RUMPUSETIN tarina syntyi vahingossa. Lisäksi koivun loimu on todella kaunista. Uusimmassa versiossa on bassorumpu, virvelirumpu, symbaaliteline ja crasher. Nyt Lootia on myyty vajaat 400 kappaletta, ja niiden tekeminen on minun päätyöni. Kollegat alkoivat kysellä, voisivatko hekin saada itselleen Lootan. 74 MAKASIINI 5 • 2017 74 MAKASIINI 5 • 2017 5145_.indd 74 30.6.2017 15.46. Olin ollut ammattirumpalina yli 20 vuotta, ja tarvitsin akustisille keikoille rummun, jolla voisi soittaa hyvin hiljaa. Tein ensimmäiset versiot havupuusta, mutta ne eivät olleet kovin kestäviä. Rupesin kehittämään itselleni pehmeäsointista rumpusettiä, jota voisi soittaa ergonomisemmassa asennossa. Silloin siinä oli vain kaksi laatikkoa ja pedaali. Se on tasalaatuista ja kestää hyvin Suomen sääolosuhteita, eikä elä samalla tavalla kuin muut puumateriaalit. Ensimmäinen versio Lootasta valmistui vuonna 2011. Hain kauan aikaa parasta puumateriaalia rumpusettiin. Loota-rumpusettiä soitetaan pehmeillä rumpukapuloilla tai vispilöillä, kuten tavallisiakin rumpuja. Näin se menee lyömäsoittimien ja rytmimusiikin alkulähteille. Lisäksi siihen voi ostaa erilaisia lisäosia. TUOTE JA TEKIJÄ Pienen kokonsa ansiosta Loota on helppo ottaa mukaan keikoille. Los Angeles lienee kauimmainen paikka, minne on ostettu Loota.” KOIVU KÄY RUMPUUN Mika Lilja kehitti puisen rumpusetin alun perin omaan tarpeeseensa. Bassorumpu taas toimii vaijeripedaalilla, kertoo soittimen keksijä Mika Lilja. Kokeilin puista cajon-laatikkorumpua, mutta sen soittaminen ei tuntunut luontevalta tavalliseen rumpusettiin tottuneelle. Tein ensimmäiset tilaukset omassa autotallissani. Sitten tilauksia alkoi tulla niin paljon, että perustin yrityksen kaksi vuotta sitten. Lootaa jälleenmyy Suomessa noin 10 liikettä ja sillä on oma nettikauppa. Sen soundi on lähellä sitä alkukantaista rytmiä, joka saatiin esimerkiksi hakkaamalla onttoa puun runkoa. Ostan puun Koskisen vaneritehtaalta. Sitten kokeilin koivun ohutviiluvaneria. Pitkänä miehenä jouduin istumaan siinä selkä kumarassa. Loota on päivitetty versio puulaatikkosoittimista, joita on ollut iät ja ajat. Lisäksi sitä myydään useissa Euroopan maissa
Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Kesäale! 5142_.indd 75 30.6.2017 16.04. Villi keittiö Suolaa, sokeria ja viinietikkaa Metsämieli Kehon ja mielen kuntosali Metsänuudistaminen Majavan lammella Luontopäiväkirja Pieni sienikirja Selviydy luonnossa Kotimaiset kalaherkut Suomalainen metsästys Raivaamaan Suomen tunturikasvio Suometsien hoito Metsätuhot Eräkeittiö 5 € Nyt 10 € Nyt 15 € Nyt 15 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 25 € Nyt 30 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 5 € Nyt Metsieni kirja Vegekeittiö Samassa padassa Metsäviestintä nyt Suomalainen rapukirja Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 31.7.2017 asti Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh
Metsalehti_Makasiini_2017_07_06.indd 1 20.6.2017 9:59:54 5058_.indd 76 30.6.2017 16.04. 298,FUNCTION ERGO turvavaatepaketti 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg / 4,0 kg 30 cm/ 35 cm Kampanja 699,Sh. 799,Metallirunko M-Tronic moottorinohjaus MS 201 C-M moottorisaha Tarjoukset voimassa 23.7.2017 asti. • Modernit ja kulutusta kestävät vaatteet • Takki joustavalla sisäosalla sekä tuuletusaukoilla, heijastinnauhat • Viiltosuojatut avohaalarit monipuolisin taskuin Kampanja 259,Sh. URAKKA HOIDETTU, KIITOS KAVERI! www.stihl.