Hänen mukaansa tulevaisuus näyttää valoisalta. HEINÄKUUTA 2018 • NRO 13 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Jo ha nn a Ko kk ol a UUTISET Luonnonhoitoon huomiota kemerassa ›› 2–3 Metsä menee televisioon ›› 4–5 Sahalla ei ole ihannekokoa ›› 7 Miten puukauppa käy kesän jälkeen. ›› 12–13 METSÄSTÄ Kesäpäivien ratoksi metsäinen lautapeli ›› 16–17 Miten saada nuoret metsätaitokisoihin. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 5. ›› 6. ›› 22 Satakunnan pöllöille erityishuomiota ›› 23 PILKKEITÄ Kehrääjä on legendojen lintu ›› 25 Sisällissota ajoi kansan metsään ›› 27 Suomessa vihma, muualla luuta ›› 30 VUOTTA Verohallinnon työntekijä Eeva Hankajoki haki opin Metsäkeskuksen kurssilta ja tarttui raivaussahaan. Sivut 18–19 Toimisto ei riitä Sa m i Ka rp pi ne n Tulevaisuuden ennakoija Professori Teppo Hujala pohtii työkseen metsäbiotalouden kehitystä
Mahdollinen investointi olisi noin 700 miljoonaa euroa. Stora Enso kääntämässä Oulun tehtaan kartongille Stora Enso ryhtyy selvittämään Oulun paperitehtaan muuttamista pakkauskartonkitehtaaksi. Mitä lähemmäs maalia on tultu, sitä konservatiivisemmaksi työlajivalikoima on muotoutunut. Investoinnin valmistuttua tehtaan kapasiteetti yli kaksinkertaistui noin 430 tuhannesta tonnista noin 900 tuhanteen tonniin valkaistua havusellua. ”Uusi tukijärjestelmä on joka tapauksessa valmisteltava." Ensi vuosikymmenellä suometsien hoidon tuki ohjattaneen entistä painokkaammin vesiensuojeluun. Otso ponnisti voitolle Otso Metsäpalvelut Oy:n ensimmäisen tilinpäätös oli voitollinen. ”Hankkeen seuraava vaihe on hyvin tekninen, ja tähän Viljakainen tuo välttämätöntä osaamista”, Haglund toteaa tiedotteessa. Östrandin sellutehdas käyntiin Ruotsissa on tuotantonsa aloittanut SCA:n uudistettu sellutehdas Östrandissa. Östrand sijaitsee Pohjanlahden rannalla Sundsvallissa.. Täyteen vauhtiin tehtaan arvioidaan yltävän vuonna 2020. Hintaa jalostamolle tulisi 900 miljoonaa euroa. Myös ennallistamista on pohdittu kemeratuin rahoitettavaksi. Keskija Pohjois-Suomessa sato jäänee sen sijaan keskinkertaiseksi. Ympäristövaikutusten arviointi vie vähintään puoli vuotta. Se tarkoittaa, että tuki maksetaan vain ennalta tehdyn rahoituspäätöksen perusteella. Todennäköisenä tosin pidetään, että europarlamentin vaalien vuoksi seuraavan maaseutuohjelman valmistuminen viipyy vuoteen 2021, mikä voi tuoda jatkoaikaa nykyiselle kemeralaille. Liikevaihtoa 17 kuukauden tilikaudella kertyi 62,3 miljoonaa euroa ja liikevoittoa 0,9 miljoonaa euroa. Sijoitusyhtiö ja toimiva johto ostivat sen vuonna 2016. Pitkittynyt kuivuus saattaa pienentää marjakokoa ja siten heikentää satoa etenkin Etelä-Suomessa. ”Luonnonhoitoa on korostettu jo nykyisessä kemeralaissa. LYHYET UUTISET 5.7.2018 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ N ykyinen kestävän metsätalouden rahoitusohjelman laki (kemera) päättyy vuonna 2020, kuten EU:n maaseutuohjelmakin. Uutta kannustejärjestelmää on työstetty maaja metsätalousministeriön johdolla, ja alustava luonnos valmistunee syyskuussa. ”Ensimmäinen tilinpäätös osoittaa, että olemme oikealla tiellä”, yhtiön toimitusjohtaja Kari Lundell toteaa. Mustikkasadosta keskinkertainen Marjakasvien kukinnat alkoivat tänä vuonna pari viikkoa aikaisemmin kuin viime vuosina keskimäärin. Kukkahavaintojen perusteella mustikkasadosta ennakoidaan keskinkertaista koko maahan, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Tarpeetonta taimikoiden harvennusta tulee välttää, kuten metsänhoitosuosituksissakin todetaan.” Tukien maksutapa mietinnässä Nykyisin kemeratuet maksetaan Euroopan unionin valtiontukilinjausten mukaisesti. Näillä näkymin metsänomistajille on siis jatkossakin tarjolla tukea niin taimikonhoitoon, metsäteiden rakentamiseen sekä kunnostukseen kuin myös suometsien hoitoon. Puolukka on kukkinut runsaasti eteläisessä Suomessa, ja sadosta odotetaan runsasta. Samalla luonnonhoidon edistäminen talousmetsien hoidossa sekä ekosysteemipalveluiden tukeminen ovat keskusteluissa saaneet enemmän painoarvoa. Kaidi on suunnitellut Kemiin tulevaa biopolttoainejalostamoa vuodesta 2014. Otso irrotettiin Suomen metsäkeskuksesta vuonna 2012. ”Hiilensidonnan tehostamiseksi myös peltojen metsityksen ja Pohjois-Suomen metsänviljelyn tukemisen mahdollisuudet ovat olleet esillä keskustelussa”, Hilska-Aaltonen kertoo. Yhtiö tekee parhaillaan kannattavuusselvitystä ja aloittaa ympäristövaikutusten arvioinnin. Kaidi Finlandin toimitusjohtaja vaihtuu Kaidi Finlandin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Olli-Pekka Viljakainen . Tavoitteena on, että jatkossa suometsien hoito voitaisiin yhä useammin keskittää useiden tilojen yhteishankkeiksi, mikä helpottaisi vesiensuojelua. Tähän asti toimitusjohtajana on ollut Carl Haglund . Uusia tukia haussa suometsiin Kemeran jatko ensi vuosikymmenelle pyritään linjaamaan tämän vuoden aikana. Esimerkiksi taimikonhoidossa voidaan kymmenen prosenttia alasta jättää raivaamattomiksi riistatiheiköiksi ilman, että tuettavaa pinta-alaa pienennetään. Metsäsektori haluaa korostaa, että hyvin kasvavat, terveet metsävarat ovat ilmastonmuutoksen sopeutumisessa avainasemassa. Luonnonja mahdollisesti myös riistanhoitoa on kaavailtu mukaan kemeralla tuettaviin töihin. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen ennakoi, että jatkossa luonnonhoito ja vesiensuojelu korostuvat erityisesti suometsien hoidon tukemisessa. Kannattavuusselvityksen arvioidaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Tuotanto muunnetuilla koneilla käynnistyisi vuoden 2020 aikana
Hakkuiden, metsien hiilivarastojen ja hiilinielujen sekä metsien muiden ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen on lisännyt keskustelua metsien käytöstä. suometsän hoitoon . taimikon varhaishoitoon . . Toisaalta Saksa on esittänyt, että alle 10 000 euron valtiontukia voitaisiin maksaa jälkirahoitteisesti. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. ”Hakkuukertymätilaston perusteella siitä käytettiin vuonna 2017 koko maassa 86 prosenttia”, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta. Toukkia on havaittu nyt huomattavasti enemmän kuin viime kesänä. Täysikasvuiset toukat ovat noin 2,5 senttiä pitkiä, harmaanvihreitä ja niissä on pitkittäisjuovia. Seuraava hallitus linjaa tulevat tuet Sivusta on ihmetelty puuhakkuutta, jolla tulevaa kemeralakia on valmisteltu, vaikka laki jää varmuudella seuraavan hallituksen ja eduskunnan päätettäväksi. Ruskomäntypistiäinen syö mäntyjen vanhempia neulaskertoja. ympäristön hoitoon . . Kotimaisen puun käyttömäärät ovat nousseet viime vuosina tasaisesti, ja useita uusiakin investointisuunnitelmia on esillä. . Edellisestä massaesiintymästä on aikaa kahdeksan vuotta. Metsäkeskus kertoo, että alueen männiköissä on havaittu myös jonkin verran versosurmaa. nuoren metsän hoitoon . Tilaa kohti deminimis-tukia voidaan maksaa kolmessa vuodessa enintään 200 000 euroa. Tuholaiset häviävät metsistä aikanaan, kun sen luontaiset viholliset kuten virukset ja loiset tuhoavat kannan. pienpuun keräämiseen . Muutaman vuoden suuretkaan hakkuut eivät ole tässä kriittisiä. Samalla kun tukirahan jakamista pyritään helpottamaan, Suomen metsäkeskuksessa tutkitaan mahdollisuuksia kemeratöiden valvonnan automatisoimiseksi satelliittikuvien tulkinnan avulla. . Jos pistiäisiä on paljon useana vuotena peräkkäin, puiden kasvu heikentyy merkittävästi. Tällöin metsätuet maksettaisiin ilman ennakkopäätöstä, kun työt on tehty. Tämä olisi vaihtoehtoinen tapa yksinkertaistaa kemeratukien hallinnointia. Puuntuotannon kestävyys vaarantuu vasta, jos koko jakson keskimääräiset hakkuut nousevat kestäviä hakkuumahdollisuuksia suuremmiksi”, Torvelainen arvioi. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Yksittäiset puut voivat myös kuolla tautiin.. Poistuma saadaan lisäämällä hakkuukertymään hakkuutähteestä metsään jäävä runkopuu sekä metsään jäävä luontaisesti kuollut runkopuu. Runkomäntypistiäisen toukat kuoriutuvat touko-kesäkuun vaihteessa ja syövät männyt suurelta osin neulasettomiksi kesä-heinäkuun aikana. Nyt linjataan, mihin yhteiskunnan varoja käytetään ja mitä tarpeita tuilla pyritään tyydyttämään.” Hän huomauttaa, että kestävää metsätaloutta on tuettu jo 90 vuoden ajan, ja tuloksena ovat nykyiset runsaat metsävarat. MARIANNE MINKKINEN E teläja Keski-Pohjanmaalla on viimeisten muutaman viikon aikana nähty ruskomäntypistiäisen toukkia, tiedottaa Suomen metsäkeskus. Hakkuut ylittivät kestävät hakkuumahdollisuudet Kantaja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Toukan pää on musta. KEMERAA VOI SAADA . 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. . metsäluonnon hoitohankkeisiin Lähde: Metsäkeskus Yleensä tukisummaltaan pienissä kemerahankkeissa tämä on johtanut turhaksi koettuun hallinnointiin. Ruskomäntypistiäisen toukat leviävät Pohjanmaalla Metsäkeskuksen mukaan alueella on ollut myös versosurmaa. M ar ku s Pe nt ik äi ne n Fakta EERO SALA S uomen metsistä hakattiin viime vuonna metsäteollisuuden käyttöön 63 miljoonaa ja metsähakkeeksi tai polttopuuksi yhdeksän miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. . . ”Kestävyyttä kannattaa kuitenkin tarkastella vuotta pitemmällä ajanjaksolla. Sen arvomaailma voi olla toinen kuin nykyisen biotaloushallituksen, ja nyt tehdyt luonnokset menevät silppuriin. ”Meidän on nyt taattava rahoitus, jotta kestävän metsätalouden jatkuminen on turvattu.” Metsätalouden tulevaa tukijärjestelmän valmistelua kiirehtii myös se, että EU:ssa maaja metsätalouden ensi vuosikymmenen alkupuolen tukilinjaukset ovat valmisteilla. ”Metsiimme kasvaa uutta runkopuuta noin 110 miljoonaa kuutiometriä, joten puuntuotannon metsien puuston kokonaismäärää suureni viime vuonna ennätyspoistumasta huolimatta yli 20 miljoonalla kuutiometrillä." Hakkuuennätys syntyi kestävästi Puuta hakattiin viime vuonna yli 72 miljoonaa kuutiometriä, mutta puuntuotannollisesti kestävää tasoa ei ylitetty. Puusto kasvoi reilusti Puuston poistuma kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia 87 miljoonaan kuutioon. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 5.7.2018 Uusia tukia haussa suometsiin Kemeran jatko ensi vuosikymmenelle pyritään linjaamaan tämän vuoden aikana. Uuden kemeran valmistelussa on pidetty esillä mahdollisuutta siirtää metsätuet niin sanottujen deminimis-tukien piiriin. Suurin puuntuotannollisesti kestävä hakkuukertymä on koko maassa nyt noin 85 miljoonaa kuutiometriä tukki-, kuituja energiapuuta vuodessa. ”Uusi tukijärjestelmä on joka tapauksessa valmisteltava. Hilska-Aaltonen kiistää, että nyt tehtävä työ olisi turhaa. Paikkakunnat, joilla pistiäisentoukkia on havaittu, ovat Isojoki, Kauhajoki, Jalasjärvi, Evijärvi, Vimpeli, Kortesjärvi, Kaustinen, Ullava, Kälviä ja Lohtaja. Määrä ylitti Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan edellisen vuoden hakkuut kahdella miljoonalla kuutiometrillä ja oli suurempi kuin koskaan ennen. . Kyseessä on sienitauti, joka tappaa oksakiehkuroita alhaalta ylöspäin. metsäteihin . terveyslannoitukseen
Aiemmissa osissa käsiteltiin suomalaisuuden peruspilareita sekä sitä, miten naapurimaat ja Suomen entiset isäntävalMetsäläisten maa Onko metsäläisyys yhä Euroopan metsäisimmän maan erityispiirre ja selviytymiskeino. Sen vuoksi monen etäomistajan metsä on paremmassa kunnossa kuin maalla asuvan naapurin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Digitaalisten palvelujen avulla sinne on helppo pitää yhteyttä. Väliin mahtuu hieman puuta, bambua ja sokeriruokoa. Siitä suuri osa asuu kaupungeissa. Olisiko tässä metsäalalle tuotekehityksen paikka. EU:N KOMISSIO ilmoitti toukokuussa haluavansa kieltää kertakäyttömuovit. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Metsä on muuttunut 1960-luvulta. Ainakin minä söisin mieluummin kotimaisesta puusta valmistetuilla aterimilla kuin bambuisilla. Jos puusta voidaan valmistaa tekstiilejä ja pakkauskalvoja, voidaan siitä varmasti valmistaa myös miellyttäviä ja toimivia aterimia. Meneillään on iso muutos, jossa sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien metsäomaisuus siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Pikainen selailu nettisivuilla paljastaa, että muovi jyrää kertakäyttöaterimissa. Seppänen juontaa Ylen kanavilla ensi vuonna esitettävää Suomi on metsäläinen -televisiosarjaa. Metsä säilyy syrjäseutujen voimavarana, vaikka sen omistajia muuttaa kaupunkiin.. Suomalainen yksityismetsänomistus ei ole aivan samanlaista kuin Ruotsissa, mutta tulosten perusteella voi päätellä, että myös meillä etämetsänomistajat ovat tärkeä linkki maaseudun ja kaupunkien välillä. Metsä voi olla henkisesti lähellä, vaikka se sijaitsee kaukana. Paperiset pillit ovat vielä kokeilematta, mutta puisista kertakäyttöaterimista on lähinnä huonoja kokemuksia – suutuntuma on turhan karhea. Ilmiö näkyy niin Pohjoismaissa kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. 5.7.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuva J uontaja Juhani Seppänen seisoo lapsuusmaisemansa keskellä Espoossa. TUTKIMUSTULOKSIA esitelleen professori Carina Keskitalon mielestä maaseutututkimukKaupunkilainen voi olla maalainen sessa ja maaseudun kehittämisessä ei ole otettu huomioon sitä, että metsänomistajat voivat olla samaan aikaan sekä kaupunkilaisia että maalaisia. Puolet Ruotsin talousmetsistä sijaitsee syrjäseuduilla, missä väestöstä asuu enää muutama prosentti. Omatoimisuus on hoitotöissä vähentynyt, mutta metsänomistajakunnan muutokset – kuten kaupungistuminen, ikääntyminen tai naisomistajien määrän kasvu – eivät ainakaan vielä uhkaa puuntuotantoa. Maalla asuvilla on enemmän kokemusta metsänhoidosta, mutta kaupunkilaiset taas ovat tottuneet hankkimaan tietoa ja ostamaan palveluja. Nuo kaksi kiveä tuntuvat myös pienemmiltä kuin ennen”, tv-kasvo sanoo. Kertakäyttöaterimien markkinat lienevät suuret. LIINA KJELLBERG Tuotekehityksen paikka YKSITYISMETSÄTALOUDEN tutkijoita eri puolilta maailmaa kokoontui viime kuussa Suomeen konferenssiin, jonka englanninkielinen nimi viittasi juhlallisesti uuteen aikakauteen. Seppäsen koulumatka kulki – kuinkas muuten – kuin lähimetsikön poikki. Sarjan kuvaukset ovat parhaillaan käynnissä. ”Silloin täällä ei ollut niin paljon jaloja lehtipuita. "Talven lumituhojen puita rahdataan Pielisväylällä. Ruotsalaistutkijoiden kiinnostava havainto oli, että uuden tekniikan ansiosta etäisyydet menettävät merkitystään. Hieno tavoite, mutta millä meillä nyt juodaan lastenkutsujen mehut ja syödään piknikeväät. " JUHAJNS Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Näyttää siltä, että kaupunkilaismetsänomistajien tavoitteet ovat hyvin samanlaisia kuin maalla asuvien metsänomistajien. Se selviää parhaillaan kuvattavassa tv-sarjassa. Tuotanto on jatkoa Ylen aiemmin esittämälle Suomi on -trilogialle. RUOTSISSA kaupungistuminen on edennyt pidemmälle kuin meillä Suomessa, joten oli kiinnostavaa kuulla, minkälaisia tutkimustuloksia etämetsänomistajista on siellä saatu selville
Etenkin Pohjois-Suomessa hakkuut rajautuvat usein rämetai korpimetsiin. Juontajalla on metsärahan vaikutuksesta henkilökohtainen esimerkki. Ei siinä pesimäasiat suurin huoli ollut.” TAMPERELAINEN ”Asia ei ole yhdentekevä. Se ei ole korjattavissa hakkuumenetelmien vaihdolla tai valinnalla. Jos kolmen kevät/ kesäkuukauden aikana hakataan noin 20 % vuotuisesta hakkuista, se tarkoittaisi, että pesimäaikaan avohakkuilla käsiteltäisiin noin 0,1 % metsäpinta-alasta.” RANE2 ”Lintujen pesiä tuhoutuu keväisin eniten pelloilla kylvötöiden takia. . Rahalle maksettava korko 12 kuukaudelta ja porukkakin työllistettävä.” TIMPPA ”Kun urani alussa ajoin kantoja ja risuja, niin pesiä tuhoutui valtavasti. . Juontaja Juhani Seppäsen mukaan Suomessa ei täysin ymmärretä, kuinka vahvasti metsästä saatu raha on vaikuttanut yhteiskunnan kulttuuriseen ja henkiseen kehitykseen. Sopivia paikkoja ovat myös jättöpuuryhmät tai reunametsät. Lahopuiden määrän lisääminen on pienimuotoista toimintaa, josta ei juuri aiheudu kustannuksia, mutta josta koko metsäluonto hyötyy. Ostajat eivät odota. Kuusitukki meni suoran sirkkeliin. Uudistusalalle mahdollisesti jätettävät hieskoivut ja osa haavoistakin tulisi katkoa tekopökkelöiksi, jotta ne eivät tuota vähäarvoista lehtipuustoa uudistusalalle. Sarja on saanut rahoitusta Suomen Metsäsäätiöltä ja Metsämiesten Säätiöltä. Jos puun ostaja ei ehdota tekopökkelöiden tekoa, siitä kannattaa sopia suoraan hakkuukoneen kuljettajan kanssa. Latva voidaan tehdä normaalisti ainespuuksi. Sarja tuotti ahaa-elämyksiä, kun suomalaisiksi miellettyjen asioiden taustalta paljastui vahvasti muun muassa naapurimaiden vaikutus. . Sen vuoksi niitä on alettu yhä enemmän tekemään keinotekoisesti hakkuiden yhteydessä. hannu.jauhiainen@gmail.com KOLUMNI 62% En Oletko osallistunut metsätaitokilpailuihin. Niin köyhä en ole.” PERASSIC PARK ”Tämä on nollasummapeliä. Lahopuiden teko tavaksi Verkkokeskustelu: Pitäisikö pesimäaikaisia hakkuita välttää. Gallup Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Monen silloisen pientilan metsät olivat taatusti täysin puhtaat lahopuusta. Metsätuloilla sivistystä Seppäsen mukaan metsäläisyys on sopivaa jatkoa sarjalle, sillä metsät ovat vaikuttaneet suomalaiseen kulttuuriin yhtä lailla moninaisin tavoin. Seppäsen mukaan merkittävää on ollut se, että metsästä saatuja tuloja on käytetty perustaloudenpidon ohella yhteiskunnan kulttuuriseen ja henkiseen kehitykseen. Tekopökkelöiden parhaita paikkoja ovat silloin reunametsät, jolloin pökkelö ei haittaa maanmuokkausta eikä sen tekemisestä aiheudu kustannuksia metsänomistajalle. "Siellä tehtiin viimeksi metsän harvennusta paikallisen metsänhoitoyhdistyksen aloitteesta.". Samoin muitakin pesiä valtavasti. Yksittäiset tai muutamien kymmenien puiden kaatuneet tai muuten vahingoittuneet rungot jäävät korjaamatta metsiin, sillä niiden korjuusta aiemmin huolehtineita hankintaisäntiä on enää vähän. Etenkin suuret metsäyhtiöt ovat tarjonneet tätä mahdollisuutta metsäomistajille. KUN NYT SYNTYY METSÄTUHOJA , vain suurimmat ja laajimmat niistä tulevat korjuun piiriin. Taskussa oli opintotuki, joka oli saatu puuta myymällä. . Uusi kysymys: Onko taimiasi kuollut kuivuuteen. Esitetään Ylen kanavilla ensi vuonna. Lahopuuta syntyy myös metsätalouden seurauksena. Seppänen itse on pienen, Hämeessä sijaitsevan metsänpalstan omistaja. . Jos yhden metsä säästetään kesähakkuulta, niin toisen metsässä hakataan. Oli keskellä metsää muun muassa sorsanpesiä, joista munat tuhoutuivat. Eipä ole vielä vaadittu kevätkylvöjen lopettamista.” TOLOPAINEN ”Omakohtaisesti suon ainakin pesimärauhan linnuille. Metsälehti toimii sarjaa tuottavan Intervisio Oy:n asiantuntija-apuna. ”Täysin ei ymmärretä, kuinka iso vaikutus metsästä saatavilla tuloilla on ollut Suomen vaurastumisessa”, Seppänen sanoo. Onneksi tuo kantovouhotus alkaa jo hiipumaan.” METSURI MOTOKUSKI ”Olen ollut tyytyväinen omilla mailla olevan kantokasan unohtumisesta ja paikalleen maatumisesta. Yleensä osa luontaisen uudistamisen siemenpuista kokee tuulen voiman liian suureksi ja kaatuu. 5 AJASSA / 5.7.2018 ”Mitä tuumitte näistä pesimäajan hakkuista. Kyllä siinä pikkulinnutkin aina kisailevat, joten pesiä ja itikoita karheessa on.” JEES H-VALTA Fakta HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja. Tekopökkelöitä tehdään katkaisemalla puun latva parin metrin korkeudelta. Kertoo metsän merkityksestä suomalaisille ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Haapojen latvoja voidaan jättää myös maapuiksi pökkelöiden viereen. Sen vähyyteen ei siis ollut suinkaan syypää metsätalous vaan polttopuun käyttö. tiot Ruotsi ja Venäjä näkyvät yhä maamme kulttuurissa. Esimerkiksi toukokuun lopussa 2017 tein kaupat tänään, koneet tuli huomenna, sitä seuraavina öinä tukkirekka tyhjensi lanssin, joka yö. Varsinkin aukolla olevat kantokasat olivat erinomaisia pesimäpaikkoja. Metsäpinta-alasta avohakataan vuosittain noin 0,5 %. Tekopökkelöitä voidaan jättää uudistusaloille tai harvennuksiin. Suomi on metsäläinen -tv-sarjan kuvaukset ovat käynnissä tänä kesänä. LAHOPUUSTOA EI SILTI OLE tutkijoiden mielestä syntynyt tarpeeksi. . Lahopuuston määrä lisääntyy siis luonnostaan vähitellen, koska erilaisten tuhojen vikuuttamia puita ei enää korjata samalla tarkkuudella pois kuin ennen vanhaan. Suomi on metsäläinen -sarja on jatkoa Ylen kanavilla aiemmin esitetylle Suomi on -trilogialle. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA keskeinen ongelma metsissämme on lahopuun puute. Vielä pari vuosikymmentä sitten tunnolliset hankintaisännät keräsivät tarkasti talteen kaikki vioittuneet puut joko polttopuiksi tai myyntipuuksi. Pikemminkin päinvastoin, koska silloin pökkelön latvapuu otetaan leimikon ulkopuolelta – metsästä, joka muutoin jäisi käsittelyn ulkopuolelle. . Pyrittekö välttämään omissa metsissä, vai onko asia yhdentekevä?” PUUNHALAAJA ”Metsätalouden realiteetit sanelevat hakkuuajankohdan. Tehtaat ja sahat pyörivät joka päivä. Sitä aiemmin etenkin pientiloilla puiden keruu saattoi olla niin tarkkaa, että pienet risutkin kerättiin poltettavaksi. On aivan sama, miten metsiä hakataan – lahopuuta syntyy vain tietoisesti sitä jättämällä. . Metsänomistajien kannattaa siis olla tässä aktiivisesti mukana. Mutta ei myöskään merkittävä. Myös kesäkorjuukelpoisissa metsissä. Myös uudistusalojen reunametsät ja harvennuskuvioiden puustot ovat muutaman vuoden ajan hakkuun jälkeen alttiita myrskytuhoille. Hänen isänsä matkusti aikoinaan Savosta Helsinkiin opiskelemaan. TV-SARJA METSÄSTÄ . . Kuvausryhmälle tutkimusmatka Suomen metsäläisyyteen on jo paljastanut, ettei metsän merkitystä käsitetä vieläkään kokonaan
Käytössä on kaksi sertifiointijärjestelmää sekä erilaisia metsänkäsittelyja luonnonhoitomenetelmiä, joten hakkuita voidaan sovittaa hyvin moniin tavoitteisiin. Yhteistyöstä syntyi esitys ”Metsäsoittoja ja ilmastonpuolustusta”, jonka ensi-ilta oli viime viikolla Lieksassa. Teppo Hujalalla on ollut kiireinen kesä. . "Valtio subventoi metsäsuunnitelmia, mutta täyttä varmuutta ei ollut siitä, kenelle niitä tehtiin. Metsäsuunnittelu on hyvä esimerkki menneestä maailmasta, jossa metsänomistajan asema oli erilainen kuin se on nykyään. Jotta suunnittelutieto muuttuu käytännön toimiksi metsässä, tarvitaan tietoa metsänomistajista. Myöhemmälläkin tutkijan uralla metsänomistajien näkökulma on säilynyt, niin myös nykyisessä tehtävässä metsäbiotalouden ennakoinnin professorina Itä-Suomen yliopistossa. Kuka. Jos tämäntyyppisille tulee kysyntää, mikäs siinä, silloinhan markkinat toimivat." Tieteen ja taiteen liitto Juuri nyt tulevaisuus näyttää valoisalta. Ennemminkin häiriöitä voi aiheutua siitä, että metsien käsittelyä ei hyväksytä yhteiskunnassa. Muutama viikko sitten hän isännöi Vaasassa järjestettyä kansainvälistä konferenssia, johon osallistui iso joukko yksityismetsätalouden tutkijoita. Tietoa on kerätty metsäpolitiikan tueksi tai puuntarjonnan turvaamiseksi, mutta tulevaisuutta varten tarvitaan hienosyisempää ymmärrystä erilaisista metsänomistajista. omistaa 33 hehtaaria metsää . . . Metsänomistajien arvot ovat hyvin samanlaisia eri puolilta maailmaa. ”Esimerkiksi olisi mielenkiintoista selvittää edellytyksiä naapuriyhteistyölle etämetsänomistajien kesken.” ”Sieltä voisi löytyä kiinnostavia asioita, joista metsänomistajat hyötyisivät niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti.” Markkinat toimivat Metsäteollisuuden raaka-aineen saanti riippuu paljon yksityismetsänomistajien puunmyyntihaluista, jotka tämän tästä ovat herättäneet huolta. 5.7.2018 / AJASSA 6 ELIISA KALLIONIEMI, teksti JOHANNA KOKKOLA, kuva O piskellessaan metsäsuunnittelua Teppo Hujala perehtyi inventointiin, paikkatieto-, simulointija optimointijärjestelmiin, mutta huomasi pian, että ne eivät riitä. Metsät kiinnostavat ja tarjoavat omistajilleen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. ”Luin juuri avohakkuuvapaasta sahatavarasta. ”Jos metsien hoidosta tulee kovin kiistelty asia, osa metsänomistajista vetäytyy, eikä ei halua joutua kiistan välikappaleeksi.” Todennäköisesti näin ei kuitenkaan käy. "Sillä, että pystyy tekemään erilaisia asioita omassa metsässään, on suuri itseisarvo." TEPPO HUJALA . Niistä Hujala nostaa ensimmäisenä ilmastonmuutokseen liittyvät uhat. "Jo pelkästään omistamisella, ja sillä, että pystyy päättämään ja tekemään erilaisia asioita omassa metsässään, on suuri itseisarvo." Suomessa metsänomistajia on tutkittu paljon, mutta Hujalan mielestä omistajakunnan moninaisuuden selvittämisessä olisi vielä tehtävää. harrastaa metsänhoitoa, suunnistusta, hiihtoa ja laajasti taiteita kokijana Teppo Hujala hoitaa määräaikaista professuuria, jonka on lahjoittanut Saastamoisen säätiö.. kotoisin Suomenniemeltä, asuu Joensuussa . . Ennakoinnin professorin työnä on pohtia mahdollisia tulevaisuudenkuvia, myös vaaroja. sai kesäkuussa kansainvälisen Brandl-palkinnon työstä pienmetsätalouden tutkimuksen hyväksi . HAASTATTELU Metsänomistaja hyötyy Professori Teppo Hujala ennakoi valoisaa tulevaisuutta. maatalousja metsätieteiden tohtori . Välttämättä suunnitelmasta ei ollut metsänomistajille niin suurta hyötyä kuin metsäammattilaisille.” Nykyään tilanne on toisenlainen, kun toimijoiden pitää saada rahat asiakkailta. Hujala uskoo, että markkinat kyllä toimivat. . Havainto johti sittemmin väitöskirjaan, joka käsitteli metsänomistajalähtöistä metsäsuunnittelua. . ”Niitä ovat esimerkiksi lisääntyvät tuulituhoriskit, hyönteisja sienituhot, vieraslajit sekä pitkittyvät kuivaja sadekaudet.” Ilmastonmuutoksen torjunnasta tiedetään paljon, mutta tiedon välittämiseksi käytäntöön tarvitaan uusia keinoja. 41-vuotias . Niitä Hujala on etsinyt myös yhdessä tutkijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Silloin asiakasta on kuunneltava ja kehitettävä häntä kiinnostavia palveluja. . metsäbiotalouden ennakoinnin professori . Entä sitten uhat
Molempien tulosprosentit ovat perheyritysten kärkeä. Liikevaihdot nousussa, tulokset vaihtelevat: Sahayritysten tuloksia 2017 Liikevaihto, Liikevaihdon Nettotulos, NettotulosMe muutos, % Me prosentti Liikevaihto yli 100 miljoonaa Binderholz Nordic 106,2 11,1 -0,98 -0,9 Koskisen 230,9 4,4 -1,25 -0,5 Pölkky 160,8 8,2 1,6 1 Stora Enso Wood Products 259,3 5,4 34,85 13,4 Westas 120,8 12,7 1,71 1,4 Liikevaihto 20–100 miljoonaa Anaika Wood 72,9 18,6 -0,18 -0,2 ER-Saha 48 13,4 1,12 2,3 FM Timber 37,4 18,8 -0,04 -0,1 Ha-Sa 52,2 10 0,75 1,4 Iisveden Metsä 33,6 11,7 0,65 1,9 Isojoen Saha 36,2 3,6 0,81 2,2 Junnikkala 85 18,9 0,66 0,8 Kohiwood 29,7 26,5 0,76 2,6 Kuhmo 90,9 7,7 0,76 0,8 Luvian Saha 84,4 7,6 2,23 2,8 Södra Wood 41,7 10,7 2,34 5,6 Liikevaihto alle 20 miljoonaa Kinnaskoski 17,5 5 0,32 1,8 Tervolan Saha ja Höyläämö 14,8 14,8 0,62 4,2 Tiaisen Saha 10 5,6 0,57 0,6 Veljekset Vaara 19,4 18,4 0,73 3,74 Nettotulos on yrityksen tulos ilman satunnaiseriä ja tilinpäätössiirtoja. Yrittäjäpari Lea ja Juha Kokkonen eivät osaa sanoa menestyksen salaisuutta, mutta toiminnassa painottuvat työ, jatkojalostus ja kotimaan markkinat. Kannattavuus sen sijaan ei kasvanut samalla tavalla, koska osalla tulosprosentti nousi, osalla laski. Toinen toimipiste on Kittilässä, jossa on maan pohjoisin saha ja kyllästämö. MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA OLLILA, kuva S ahayhtiöiden liikevaihdot kasvoivat viime vuonna kauttaaltaan, koska edellinen vuosi oli yksiselitteisesti huono. Takana on kaksi tulosvuotta, joista molemmat miinuksella. Ei ollutkaan kivaa, että työt jatkuivat mutta toiset nostivat rahat, ja ”papereitten täyttö oli niin mieletöntä”. Lähetä kilpailuvastauksesi elokuun loppuun mennessä osoitteella palaute@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti, Kesäkilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Erinomainen tulos ei tue epäilyä, että isot yhtiöt tarkoituksella hinnoittelevat tukin yläkanttiin, jotta kaupan mukana tulisi kuitupuuta halvemmalla. Lähetä meille kuva ja lyhyt kertomus jostain, jonka olet itse tehnyt. Omistaja-Södra on eteläruotsalaisten metsänomistajien osuuskunta, jota usein verrataan Metsä Groupiin. Se voi olla taimikko, puuesine, komea koivikko, halkovaja, runo, polttopuupino, luontoaiheinen taideteos, pakina. Vertailun mielenkiintoisimmat yritykset löytyvät kuitenkin pienemmästä päästä. Suurin asiakaskunta on kotimaan taloteollisuus. Pääpalkintona ovat Stihlin suositut uutuusvaljaat. Etelä-Lapin Tervolassa toimii kaksi sahaa Kemijoen molemmin puolin, Tervolan Saha ja Höyläämö sekä Veljekset Vaara. Joskus tuntuu, että vähemmälläkin työllä olisi pärjätty.” Vientiä ei ole Lea Kokkonen sanoo sahan erikoisuudeksi, että heillä ei ole vientiä Sahat tuottivat liikevaihtoa Sahayhtiöiden liikevaihdot elpyivät huonon vuoden jälkeen, mutta kannattavuus vaihtelee. Stora Enso Wood Products Oy:n tulosprosentti on kiistatta vertailun paras ja aivan omassa sarjassaan. Sopu on. Kysymys menestyksen salaisuudesta heläyttää Lealta naurut: ”En mie tiiä.” ”Laiskanleipää ei ole syöty eikä jalkoja laitettu liian suuriin saappaisiin. Taulukon kolmas ulkomaalaisomisteinen saha, itävaltalaisen Binderin perheen omistama Binderholz Nordic, pyörittää kahta Vapolta ostettua sahaa Pielisen itäpuolella. Stora Enso on suurista yhtiöistä ainoa, jonka sahaustoiminta on yhtiö itetty ja tunnusluvut julkiset. Tuotteet pyritään jalostamaan pitkälle, mitä varten on kaksi höylää, sormijatkos ja pohjamaalaus. Lisäksi arvomme kaksi Lapuan Kankureiden Koivu-kassia. Tuotantoa on vain kysynnän mukaisesti, joten käsiinjääneitä ja sinistymään päässeitä eriä ei tarvitse myydä Pohjois-Afrikkaan. Nykyisin omistus on perustaja-Vuokilan tyttärellä, talousjohtaja Lea Kokkosella ja hänen puolisollaan Juhalla . Tervolan Sahan ja Höyläämön takana on Vuokilan perhe, joka on laajentunut vävyillä ja miniöillä. Monen merkittävän yrityksen, kuten Keiteleen ja Versowoodin, tilikausi on kesästä kesään, joten ne eivät ole taulukossa mukana. Henkilöstöä on kaikkiaan 34, josta kolmasosa omaa perhettä, vävyt ja miniät mukaanlaskettuna. Tervolan Saha ja Höyläämö Oy oli vertailussa perhesahojen kärkeä. Metsälehden vertailussa on tuloslukuja sahayhtiöiltä, joiden tilikausi on kalenterivuosi. juuri ollenkaan. Eli mitä tahansa metsään liittyvää. 7 AJASSA / 5.7.2018 Tiedämme, että Metsälehden lukijat ovat taitavia käsistään ja osaavat arvostaa sitä, että työstä jää jälki. Loput julkaistut kilpailuvastaukset palkitsemme Sammalten kirjo -oppaalla. Tervolassa tiedetään sahauksesta Tämänkinvuotinen vertailu osoittaa, että sahayrityksillä ei ole optimikokoa, sillä kannattavuudella ja yrityksen koolla ei ole yhteyttä. Siksi valitsimme tämänkertaiselle kesäkilpailulle teemaksi "Itse tein". Pääpalkintona on Stihlin suositut uutuusvaljaat. Vertailun toiseksi paras kannattavuus on Södra Wood Oy:lla, joka aiemmin tunnettiin Haminan Veistosahana. Kaikkien julkaistavaksi valittujen kilpailuvastausten kesken arvomme kolme palkintoa. Lähde: Balance Consulting säilynyt ja Lean huomio on jo, miten vetovastuun siirto seuraavalle sukupolvelle onnistuu. Ulkomaalaisomistus ei takaa hyvää tulosta. ”Vastuullisia tehtäviä pitää antaa tasapuolisesti, jotta ei tunnu, että isä ja äiti suosisi jotakuta, mutta kun koulujen käyntiin on kannustettu, niin siitä pitää myös palkita.” Saha oli välillä pörssiyhtiö Ruukki Groupin omistuksessa, mutta ostettiin takaisin. Pääasia on, että olet tehnyt kilpailutyön itse ja se on sinun mielestäsi arvokas. Julkaisemme parhaat kuvat ja kertomukset syksyn lehdissä
• 50 000 kuormainta. Jonkin verran on ollut myös teknisiä ongelmia. • 35 000 metsäperävaunua. 5.7.2018 / AJASSA 8 Tule muuttamaan maailmaa. Metsäkeskus on kokeillut satelliittiseurantaa metsälain valvonnassa parin viime vuoden ajan. Samalla muutut myös itse. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi. Konsernin palveluksessa on noin 26 000 henkilöä yli 30 maassa. Vuonna 2017 liikevaihtomme oli 10 miljardia euroa. ”, kertoo rahoituksen ja tarkasuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta. Liity joukkoomme. www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. • Markkinoiden laajin valikoima. 0400 378 197 Aluejohtaja Tomi Tarnanen: tomi.tarnanen@storaenso.com, p. Metsänkäyttöilmoitukset kunnossa – Taimikkojen ensiharvennus – Puutarhojen ja puistoalueiden hoidot Myynti: rautamaatalouskaupat ja pienkonemyymälät. Yksityismetsien metsänkäyttöilmoitukset ovat olleet avointa metsätietoa maaliskuusta alkaen. Metsäasiantuntijana työtehtävänäsi ovat oston suunnittelu, puukaupan ja metsäpalveluiden markkinointi, metsäneuvonta, puukaupan teko ja metsäpalveluiden myynti. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. 0400 411 988 Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuoteja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. Määrä on hieman pienempi kuin vuonna 2016, jolloin metsänkäyttöilmoitus jäi uupumaan 73 kohteelta. Lue lisää ja hae tehtävää 18.7.2018 mennessä osoitteessa www.storaenso.com/careers/ Lisätietoja tehtävästä antavat: Ostopäällikkö Jarmo Tuovinen: jarmo.tuovinen@storaenso.com, p. You are the opportunity. ”Pääasiallisena syynä laiminlyönteihin ovat olleet lähinnä unohdukset ja väärinymmärrykset. Viime vuoden aikana metsänkäyttöilmoitus jäi toimittamatta testialueella vain 66 hakkuukohteelta. Tunnistitko itsesi. Odotamme sinulta soveltuvaa metsäalan koulutusta ja riittävää työkokemusta vastaavanlaisista tehtävistä. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Metsäasiantuntija Haemme metsäasiantuntijaa Etelä-Suomen hankinta-alueelle, Kouvolan tiimiin, Lahden ja osin Orimattilan kaupungin alueelle määräaikaiseen työsuhteeseen opintovapaan ajaksi 17.9.2018 31.05.2020. storaenso.com/careers MARIANNE MINKKINEN METSÄNOMISTAJAT ja metsäalan toimijat ovat huolehtineet hyvin metsänkäyttöilmoitusten tekemisestä, selviää Suomen metsäkeskuksen satelliittiseurannan tuoreista tuloksista. Lain edellyttämiä metsänkäyttöilmoituksia jää vuosittain toimittamatta vain noin prosentin verran koko maassa
Miten kaavamerkinnät ja metsät saadaan sopimaan yhteen. Näin voi käydä, jos kuntien uusista kaavavalmisteluista tihkuneet esimerkit toteutuvat käytännössä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Esimerkki Tuusulaan suunnitteilla olevan yleiskaavaehdotuksen merkinnöistä. Kaavat yltävät yhä useammalla metsäpalstalle, ja kunnissa on suunnitteilla uusia kiemuroita metsien käytön ohjailemiseksi. 9 AJASSA / 5.7.2018 VALTTERI SKYTTÄ, teksti ANNA BACK, KUVITUS M etsänomistaja. Kaavoittajilla on kasvava tarve ohjailla yksityismetsien käyttöä. Kaavoittaja saapuu metsään Metsänomistajan kannattaa olla kiinnostunut kuntien kaavoitusmerkinnöistä. Miltä kuulostaa, jos tukkipuumännikkösi varataankin maisemakäyttöön, eikä taimikon raivausurakasta enää tipahda tukieuroja. Tuusulaan tavoitellaan koko kunnan kattavaa yleiskaavaa vuodelle 2040.. Kyse ei ole puistometsiköistä, vaan talousmetsistä, joiden puista kilpailevat metsätalouden lisäksi virkistyskäyttö ja maiseman säilytys
”Maiseman ohjailu kuulostaa hieman hassulta metsän kohdalla, sillä metsämaiseman muutosta ei voi ohjata kuin rakentamista. Metsäkeskuksen Salmen mukaan kaavamerkintöjen selkeyden suhteen on menty joissain kunnissa taaksepäin esimerkiksi Uudellamaalla. Miten metsämaisema säilyy. Asiaa ei voi jättää sen varaan, että kunnat tekevät yksinkertaisia kaavamerkintöjä, jotka on helppo ymmärtää. Maaja metsätiloja ympäröivän kulttuurimaiseman säilyttäminen metsän käytön rajoituksilla on ristiriitaista, sillä maisema on syntynyt siitä, että alueella on harjoitettu maaja metsätaloutta. Metsää ei voi ajatella pelkkänä maisemana, vaan sen kasvuun vaikuttaa ekologia: mitkä puulajit menestyvät parhaiten missäkin kasvupaikalla", Salmi sanoo. "Onko se kunnan rakennusvalvontaviranomainen, joka osaa aina parhaiten sanoa, millainen metsämaiseman tulee olla?” Salmi kysyy. Toinen ongelma kaavoituksen ja metsienkäytön yhteensovittamisessa on se, että joissakin kunnissa on metsäosaamista ja joissakin ei. Myös kaavojen merkinnät poikkeavat kuntien välillä. Lakimuutoksen perusteella kunta ei voi enää määrätä maisematyölupaa puiden kaatamiseen kaavassa maaja metsätalousalueiksi merkityille seuduille. ”Metsäalalla tarvitaan lisää koulutusta siitä, miten kaavamerkintöihin tulee suhtautua. Maisematyölupa tarkoittaa lupaa, joka metsänomistajan tulee hakea saadakseen tehdä hakkuita tai hoitotöitä kaava-alueen metsässä. "Maankäytölle ja sen suunnittelulle tulee kunnissa koko ajan lisää paineita. Kaavoituksessa ja metsien käytössä on enemmän yhteensovitettavaa." Kaavoituskiemurat ovat merkittäviä metsänomistajille tällä hetkellä myös siitä syystä, että maankäyttöja rakennuslakiin vuosi sitten tehty uudistus muokkaa kaavapeliä. ”Kunnissa on hyvä tiedostaa, mitkä ovat metsälain poistumisen seuraukset", Salmi sanoo. ”On tärkeää selvitää tapauskohtaisesti, millainen metsänhoito vastaa parhaiten virkistyskäyttöön ja maisemaan liittyviin tavoitteisiin. Hyvin hoidettu talousmetsä soveltuu useisiin virkistyskäyttömuotoihin", Packalen sanoo. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, ettei metsänomistaja saa kemeratukea taimikonhoitoon tai ole velvoitettu korjaamaan myrskytuhopuita pois metsästä. 5.7.2018 / AJASSA 10 Kaavoja yhä useammin metsissä Kunnissa on yleistynyt käytäntö tehdä koko kunnan alueen kattavia yleiskaavoja. Nimensä mukaisesti maisematyölupa on siis kunnan keino ohjata metsämaiseman muutosta tärkeäksi katsomillaan alueilla. Kirjavuus pysyy Jos kunnat ottavat käyttöön uusia kaavamerkintöjä, niiden seuraukset tulee myös tuntea, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Tuula Packalen . Näin on todettu selvityksessäkin, Salmi kertoo. "Metsämaiseman muutosta ei voi ohjata kuin rakentamista.". Esimerkiksi Espoon ja Tuusulan uusissa kaavaehdotuksissa laajoja seutuja on merkitty maisematilaksi, mikä rajoittaa metsätaloustoimintaa alueilla. Kunnat perustelevat metsien käytön ohjailutarvetta niin virkistyskäytöllä kuin maaja metsätilojen aikaansaaman kulttuurimaiseman suojelulla. Vaikka kaavan tavoitteena olisi metsämaiseman säilyttäminen, kaavamerkinnät voivat käytännössä rajoittaa halutunlaisen metsän ylläpitoa. Valmisteilla oleva kaavoitus on kuitenkin paljastunut uusia tapoja, joilla kunnat pyrkivät säilyttämään maisematyölupavaatimuksen ja ohjailemaan metsien käyttöä lakimuutoksesta huolimatta. Kunnissa on ollut kirjavia käytäntöjä esimerkiksi sille, mikä taho käsittelee puiden kaatoon tarvittavat maisematyölupahakemukset. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavoituksella on merkittävä vaikutus myös metsätalouteen yhä laajemmalla alueella, kertoo Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Mika Salmi . ”Vaikuttaa siltä, että lakiuudistus halutaan sivuuttaa niin, että kunta pystyy yhä maisematyöluvan avulla hallitsemaan metsien käsittelyä”, Salmi sanoo. Kaavamerkinnöistä ei ole tulossa niin yksiselitteisiä ainakaan nykyisen lainsäädännön aikana.” Jos metsätalousmaita varataan yleiskaavoissa ensisijaisesti maisemakäyttöön, ongelmaksi muodostuu se, ettei metsälaki ole enää alueella voimassa. Sama merkintä tarkoittaa eri kaavoissa eri asiaa
. ”Metsänomistajat eivät ole aikaisemmin hoksanneet kyseenalaistaa kaavojen vaikutusta. Eniten rajoituksia kohdistuu päätehakkuumetsiin, sillä niiden käsittely myös muuttaa maisemaa rajuimmin. ”Metsänomistajan keinoksi jää olla yhteydessä päättäjien ja kysyä, ymmärretäänkö hänen asiaansa.” Kenen vastuulla on kaunis metsämaisema?. Tärkeää olisi, että kunnat lisäisivät itse metsätalousvaikutusten arviointia kaavojen valmisteluvaiheessa”, Salmi kertoo. Käytännön rajoituskeino on hakkuista ja metsänhoitotöistä kaavan perusteella vaadittava maisematyölupa. . Tällaisia listoja vähäisistä metsätoimenpiteistä on tietääkseni jo kunnissa tekeillä. Metsänomistajan kannattaa tuoda kaavamielipiteensä esille riittävän ajoissa, eli silloin kun kaavaa valmistellaan. "Hyvä merkki siitä, että metsäelinkeinonäkökulmaa tarkastellaan kaavoituksessa." KAAVOITUS JA MAISEMATYÖLUPA . 11 AJASSA / 5.7.2018 Vastaako kaavamerkintä metsän todellisuutta. Lähteet: ympäristö.fi, mhy.fi, Luke VALTTERI SKYTTÄ Metsänomistajien pitää olla herkästi hereillä, sillä kaavat muuttuvat säännöllisesti, sanoo Tapion metsäasiantuntija Airi Matila . . Kunnissa on ryhdytty käyttämään enemmän harkintaa siinä, tarvitsevatko kaikki metsänhoitotyöt maisematyöluvan. . . Yleiskaava ei usein estä metsän talouskäyttöä kokonaan, mutta kaavamerkinnät voivat rajoittaa hakkuita ja metsätöitä. Jos kaavakiemuroiden voi nykykehityksen perusteella olettaa koskettavan metsiä laajasti myös jatkossa, mitä metsänomistajan pitäisi kaavoituksen suhteen tehdä. . . . Maankäyttöä suunnitellaan valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla, maakuntakaavalla, yleiskaavalla ja asemakaavalla. Matila ehdottaa ratkaisuksi rahaa. Maisematyöluvan hinta voi nousta satoihin euroihin yhdessä metsikössä. Nyt, kun metsätoimintaa rajoittavista kaavoista on esimerkkejä, älämölöä on nostettu. Kevennystäkin byrokratiaan on saatu. Väittäisin, että metsänomistajille ja metsänhoitoyhdistyksille on tullut rohkeutta puuttua asiaan", Matila sanoo. ”Metsänomistajan tulee uskaltaa kyseenalaistaa kunnan tekemiä selvityksiä ja vaivata metsätai luontoviranomaisia tarkistamaan, täyttääkö esimerkiksi luontokohteeksi kaavaan merkitty metsikkö varmasti sille määritellyt kriteerit”, Salmi sanoo. Hänen mukaansa kaavoitusmetsissä ollaan periaatteellisten kysymysten äärellä. . Packalenin mukaan Luonnonvarakeskus on saanut viime aikoina aiempaa enemmän yhteydenottoja kaavoituksia tekeviltä konsulteilta, jotka haluavat selvittää käynnissä olevien kaavoitusprosessien vaikutuksia metsätalouteen. ”Kunnissa kannattaa pohtia jo etukäteen, mihin metsätoimenpiteisiin ei tarvita maisematyölupaa. . ”Kenen pitää huolehtia siitä, että omakotitontilta on kaunis näkymä. Jos kauniin metsämaiseman säilymisestä maksetaan, metsiä käsitellään sen mukaisesti. . Hyvä kysymys on myös, kenen sana ratkaisee metsien käyttöä koskevissa kaavapäätöksissä – kunnanvaltuuston ja -hallituksen vai kaavoitusviranomaisten. Jos näkymän pitää olla puustoinen, pitääkö puiden olla tontin omistajan omalla puolella vai pitääkö maisemakustannukset siirtää viereisen alueen metsänomistajalle?” Matila kysyy. Samalla kyse on taloudellisesti arvokkaimmista metsäalueista. Metsien virkistysarvokauppaan on kehitetty erilaisia sopimusmalleja. Kokonaiskäsitystä kaavoituksen metsävaikutuksista ei ole, sillä tietoa tulee lisää aina sitä mukaa, kun kuntien kaavaesityksiä tulee lausunnoille ja julkisuuteen. Metsien käyttöön vaikuttaa tavallisesti eniten kunnan tekemä yleiskaava
Yksityismetsänomistajien osuus oli 1,9 miljardia euroa. Jos taas tarkastel laan kaikkien eri puulajien tukkipuiden osuutta, luku nousee jopa 70 prosenttiin. 5.7.2018 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. ”Jos kotimaiset sahat ajautuvat ahdinkoon, on olemassa vaara, että esimerkiksi Ruotsi saa lisää kilpai luetua sahatavaran viejänä.” ”Kysynnän kasvu kestävällä pohjalla” Kokkolalainen metsätalousyrittäjä Timo Lankila arvioi markkinatilan Tukin hinta tyydyttää, kuitupuun ei Alkuvuodesta pohdittiin, löytyykö metsänomistajilta usean hyvän puukauppavuoden jälkeen myytävää. Leimikon päätehakkuukuvio otettiin korjuuseen vain muutama päivä kaupanteon jälkeen. Soistuneille osille hakataan samalla ojalinjat. Vaikka kantohinnat nousivat euromääräisesti, reaalisesti eli inf laatio huomioiden ne kuitenkin laskivat. MARIANNE MINKKINEN METSÄNOMISTAJAT saivat viime vuonna ennätysmäärän myyntituloja met sistään, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta tilastosta. Noin neljäsosa pintaalasta on hieman järeämpää harvennusta. Tulos oli paras sitten vuoden 2007, jo ka muistetaan metsätaloudessa poikkeuk sellisen hyvänä vuotena. Viime vuonna tuloja kertyi kaikista eni ten kuusitukista, jonka osuus koko sum masta oli 38 prosenttia. Viitasaarelainen metsänomistaja Sami Wiik arvelee, ettei puun hinta taso enää nouse merkittävästi. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2017 2016 TUORE PUUKAUPPA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva T eollisuuden puutar peiden kasvaessa ja tu kin hinnan noustessa on puuta tullut tarjol le lähes ennätystah tiin. Metsistä kuitattiin ennätystulot KOHDE: Pääosin ensiharvennusta mäntyvaltaisella kangasmaalla, joka on osittain hieman soistunutta. MUUTA: Tarjouskilpailun ratkaisivat kaupan päälle tulleet lisät. Tulojen nousu johtui pääasiassa hak kuiden lisäämisestä. Enää sitä ei ole tarvinnut miettiä. Luken mukaan sahateollisuus onkin kai kista tärkein puunostaja yksityismetsän omistajien kannalta. ”Uskon, että nyt on hyvä aika kil pailuttaa leimikko ja tehdä puu kaupat. ”Toivottavasti sellun hyvä hinta ohjautuisi jatkossa myös kuitupuun hintaan. SIJAINTI: Pohjois-Pohjanmaa OSTAJA: Iso metsäyhtiö LEIMIKON KOKO: 55 ha KAUPAN KOKO: 2 775 m 3 KORJUUKELPOISUUS: Pääosin kesä, ei kelirikko. Bruttokanto rahatulojen määrä oli vuonna 2017 kaik kiaan 2,2 miljardia euroa, mikä on 150 miljoonaa euroa enemmän kuin edelli senä vuonna. 55 hehtaarin harvennus Puutavaralaji määrä kantohinta yhteensä m3 €/m3 € Mäntytukki 73 52,50 3832,50 Mäntypikkutukki 212 23,00 4876,00 Mäntykuitu 1292 16,90 21834,80 Kuusipikkutukki 70 23,00 1610,00 Kuusikuitu 412 16,90 6962,80 Koivukuitu 695 16,90 11745,50 Haapakuitu 21 5,00 105,00 Yhteensä 2775 50966,60. Se olisi paras motivaattori metsänhoitotöihin ja ensiharven nusten teettämiseen.” Wiik on huolissaan sahojen tilan teesta, koska sahatavaran hinnat ei vät ole nousseet samassa suhteessa tukin hinnan kanssa. Kysyntätilanne on otollinen, mut ta hintojen noustessa moni met sänomistaja pohtii sitä, kannattaa ko puukaupan kanssa vielä odotella. Kesäkuun puoliväliin mennes sä puukauppaa oli tehty Suomessa 17 prosenttia enemmän kuin vuot ta aiemmin. Tukin hintatasossa tullee pian katto vastaan.” Wiik myi hyvän hinnan houkutte lemana oman pystyleimikon huhti kuussa
KaiCellin investointi Palta moon olisi kainuulaisten metsän omistajien kannalta erittäin tärkeä.”. 20,07 . 51,28 s 38,87 . 43,80 s 17,19 s 20,34 s 16,85 s 24,59 s 28,38 Uudistushakkuu s 64,82 s 67,78 s 45,48 s 18,61 s 21,58 . ”Nyt markkinoita vauhdittaa kui tupuun lisääntynyt kysyntä. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 47,86 s 29,72 s 31,27 s 30,08 s nousussa . 18,31 s 27,20 s 30,53 Harvennushakkuu s 56,15 s 57,11 . 27,69 Uudistushakkuu s 60,46 s 60,72 s 38,29 . Täällä länsiran nikolla voimme hyötyä myös Ruot sin metsäteollisuusinvestoinneista.” Säännöllisesti puuta myyvä Lanki la on jo hyödyntänyt suotuisaa hin tasuhdannetta. 55,42 s 55,75 . 12,72 s 20,33 Hankintahinnat s 60,60 s 62,08 s 48,59 s 29,55 s 32,36 s 30,12 s 34,71 s 34,63 s nousussa . 29,56 s 32,06 Harvennushakkuu s 54,68 s 55,94 s 38,28 s 16,77 s 16,94 s 16,23 s 23,10 s 23,00 Ensiharvennus s 13,50 s 13,50 s 13,11 Hankintahinnat s 60,87 s 30,41 s 32,36 s 30,38 s nousussa . 39,37 s 16,37 s 17,16 s 15,96 s 22,47 . 62,48 s 65,58 s 49,64 s 18,52 . Kuitupuun osalta menekki on Huotarin mukaan parantunut, mut ta hinnoissa se ei ole juuri näkynyt. 20,55 s 17,46 s 24,98 s 30,22 Uudistushakkuu s 66,56 s 67,78 s 52,59 s 21,47 . 49,30 s 19,61 21,44 s 18,73 s 28,42 . ”Etenkin tukin hinta on noussut, ja siitä on tiettävästi maksettu tääl läkin kuutosella alkavia hintoja. 20,16 s 18,94 s 28,55 . 27,35 Harvennushakkuu . ”Olen tehnyt pystykauppaa hie man suunniteltua enemmän, kos ka tukin hinta on hyvällä tasolla.” Pitkällä aikavälillä myös Lankila näkee ongelmallisena epäsuhdan kuitu ja tukkipuun kantohintojen ja lopputuotteiden hintojen välillä. teen eroavan nyt edellisestä vuoden 2007 hintapiikistä, joka perustui sa hatavarahintojen äkilliseen nousuun. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,49 s 59,46 s 38,14 s 16,42 s 18,24 s 16,31 s 24,96 . 18,54 . 50,40 . 44,77 s 17,42 s 20,50 s 16,85 . 12,18 . 41,95 s 45,93 . 13 AJASSA / 5.7.2018 s nousussa . 23,62 s 23,84 Ensiharvennus . 18,57 s 16,43 s 23,01 s 25,3 Uudistushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 63,28 s 66,25 . 23,88 Ensiharvennus s 12,85 s 12,14 s 12,97 Hankintahinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi "Myyn puuta vuosittain, joten kauppoja osuu monenlaisiin suhdanteisiin." Vilkkaan puukaupan ja kuivien kelien ansiosta metsäkoneenkuljettajilla on ollut poikkeuksellisen työteliäs alkukesä. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 64,82 s 66,74 . 27,80 Uudistushakkuu s 64,14 s 66,67 . ”Tukista maksetaan ylihintaa, mutta kuitupuun hinta on noussut täällä viime syksystä vain kolmisen euroa. Kuidun hankintahintoihin tarvitaan mielestäni vielä kymppi lisää. 13,48 Hankintahinnat s 62,16 s 62,52 s 48,33 s 31,37 s 32,66 s 31,59 Raakapuun hintatilastot, luvut poikkeuksellisesti viikolta 25 LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA –puukaupan vähäisyyden vuoksi luvut puuttuvat KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 59,68 s 64,16 s 47,21 s 16,44 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 14,14 . 24,85 s 30,04 Uudistushakkuu s 65,29 s 67,12 s 46,68 s 20,14 s 22,13 . 63,62 s 64,80 s 30,96 s 33,69 s 31,18 s nousussa . Itse myyn puuta vuosittain, joten kaup poja osuu monenlaisiin suhdantei siin”, kertoo kuhmolainen metsäta lousyrittäjä Timo Huotari . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 51,56 s 50,12 s 16,36 s 15,17 s 24,28 s 23,47 Uudistushakkuu s 53,94 s 51,68 s 19,28 s 17,72 s 26,79 s 25,86 Harvennushakkuu s 47,17 s 43,28 s 15,00 s 13,76 s 22,90 s 18,86 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,52 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 62,89 s 66,93 . Jos myös suunnitellut investoinnit toteutu vat, uskon kysynnän kasvun olevan kestävällä pohjalla. 13,47 . 12,99 . 12,18 . 38,68 s 16,93 s 17,63 s 16,38 s 22,48 . 29,81 Harvennushakkuu s 52,69 s 54,30 . 20,38 s 18,48 s 26,08 . Metsäpalvelu Hiekkalan hakkuukoneenkuljettaja Henri Mäkisalo korjasi päätehakkuuleimikkoa Äänekosken Hirvaskankaalla juhannusviikolla. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 22,48 Ensiharvennus s 39,83 s 41,96 s 34,13 . 14,71 s 14,42 s 22,10 s 22,02 Ensiharvennus 12,09 s s 11,79 Hankintahinnat s 58,60 s 58,59 s 28,82 s nousussa . 41,50 s 18,04 s 17,91 s 16,95 . 12,71 . 50,80 s 18,63 . 15,92 s 16,93 s 16,08 Ensiharvennus s 37,55 s 40,33 s 34,26 . ”Esimerkiksi talviharvennuslei mikoilla kuitupuusta voidaan tar jota alle kymmenen euroa, joka on mielestäni suhteessa lopputuotteen hintaan sikamaisen vähän.” Puurakentamisen kasvun ja kui duttavan teollisuuden investointien ansiosta Huotari uskoo puun kysyn nän jatkuvan hyvällä tasolla pitkään. 29,08 Harvennushakkuu s 48,82 s 48,04 s 14,97 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 61,84 s 65,61 s 47,27 s 17,16 s 19,80 s 16,76 s 24,73 . Mielenkiintoista on, että sa hojen pystyostotarjouksissa kuidun hinta on noussut kaikkein eniten.” ”Seuraisin vielä hintojen kehittymistä” Kysynnän kasvun mainingit ovat ol leet havaittavissa myös ItäSuomes sa, missä kuitupuun kysyntä ehti vä lillä sakata pahasti. 22,50 s 19,50 s 31,88 s 34,98 Harvennushakkuu . ”Siksi näkisin, että jos välitön tä metsänhoidollista puunmyynti tarvetta ei ole, niin ehkä kannattaa vielä seurata kuinka hinnat kehit tyvät. 12,16 Hankintahinnat s 59,30 s 59,21
Niihin ei kuitenkaan pidä luottaa sokeasti, sillä yhdelle kuviolle voidaan joskus niputtaa monta eri kasvupaikkatyyppiä, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander . Sulkasammal on tavallisesti heleänvihreää, mutta tämä yksilö on kärsinyt kuivasta kesästä. Ne ilmentävät maaperän rehevyyttä yleensä tarkemmin kuin metsässä kasvavat puut. 14 5.7.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MARIANNE MINKKINEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M etsien kasvupaikkatyyppien määrittely ei ole turhaa työtä, sillä ne kertovat paljon alueen tuottokyvystä ja sille sopivista puulajeista. EriKeltaisena kukkiva metsämaitikka viittaa tuoreeseen kankaaseen. Sopiiko kuusi tänne. Nämä kaksi kasvupaikkatyyppiä ovat harvinaisempia, ja ne jätetään usein metsätalouden ulkopuolelle. Sammalpeite on aukkoinen. Tyyppien määrittäminen perustuu aluskasvillisuuteen, eli sammaliin, varpuihin, ruohoihin ja pensaisiin. Maata peittävät lukuisat eri ruohovartiset kasvit, esimerkiksi kotkansiivet, kevätleinikit, nokkoset tai sinija valkovuokot. Tähän juttuun kuvatut kohteet sijaitsevat Etelä-Suomessa. Eri luokat on helppo selvittää metsän aluskasvillisuudesta. lä-Suomi, Pohjanmaa-Kainuu, Peräpohjola, Metsä-Lappi ja Tunturi-Lappi. Katso VIDEOT kasvupaikkatyypeistä Metsälehden verkkosivuilta! Tuore kangas Tuore kangas. Suomi on jaettu kasvupaikkatyyppien luokittelussa viiteen vyöhykkeeseen, jotka ovat EteKasvupaikkatyypit sisältävät rahanarvoista tietoa metsänomistajalle. "Se johtuu siitä, että alle puolen hehtaarin kokoiset kuviot olisivat todella pieniä käytännön metsätaloudessa." Selanderin mukaan tyypit voivat vaihdella pienenkin alueen sisällä maaperän ja ravinteisuuden mukaan. Lehto ja karukkokangas harvinaisimmat Lehdot ovat hyvin ravinteikkaita ja usein kosteita kasvupaikkoja, joilla kasvaa joko kuusia tai eri lehtipuita. "Erityisesti lehtojen kohdalla kannattaa miettiä, olisivatko ne suojelun arvoisia." Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander kertoo, että tuoreen kankaan tunnistaa mustikanvarvuista ja tiheästä sammalpeitteestä. Tuoreilla kankailla kasvaa metsäkerrossammalta (vas.) ja sulkasammalta. Karukkokankaalla kasvaa lähinnä jäkälää ja kitukasvuisia mäntyjä. Kasvupaikkatyyppejä on metsämailla kuusi: lehdot, lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat, kuivahkot kankaat, kuivat kankaat ja karukkokankaat. Valtapuulajina on usein kuusi. "Ne ovat hienoja luontokohteita. Kuvauksia lukiessa tulee muistaa, että Suomi on pitkä maa, eivätkä tyypit näytä samanlaisilta kaikkialla. Tunnusomaisia ovat myös vaateliaat pensaat, kuten pähkinäpensas, näsiä ja lehtokuusama. Kasvupaikkatyypit on merkitty metsävaratietoihin ja metsäsuunnitelmaan
Ketunleipä eli käenkaali viihtyy hyvin lehtomaisella kankaalla. Mene varttuneeseen metsään. Puulajit rajoittuvat yleensä mäntyyn. Harmaaporonjäkälää kasvaa kuivahkoilla kankailla laikuttain. Satavuotias mänty taas kasvaa tuoreella kankaalla 26-metriseksi, kuivahkolla 23-metriseksi ja kuivalla kankaalla 18-metriseksi. Jos kuviolla kasvaa väärää puulajia, Selanderin toimenpide-ehdotus on yksinkertainen: "Silloin on mietittävä, lyhennetäänkö puuston kiertoaikaa. 2. "Koivun latvukset läpäisevät hyvin auringonvaloa, mikä saa maan lämpiämään. Sen tunnistaa usein mustikanvarvuista ja tiheästä sammalpeitteestä. Nuokkuhelmikkä on lehtomaisen kankaan kasvi. Yleisesti ottaen puut kasvavat sitä korkeammiksi, mitä ravinteikkaampaan maahan ne pääsevät. Kuusta istutetaan kuivahkoille kankaille, vaikkei se sovellu sinne kovin hyvin. 1. Jos kuusta kasvatetaan eteläsuomalaisessa lehdossa sata vuotta, siitä tulee keskimäärin 32 metriä pitkä. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander tietää takavuosilta useita tapauksia, joissa mäntyä on istutettu liian reheville paikoille. Maassa näkyy kasvupaikkatyypille ominaisia sananjalkoja. Lehtomaisella kankaalla pituutta tulee 30 metriä ja tuoreella enää 27. 4. 3. Tuottoisin kasvupaikka löytyy lehtomaiselta kankaalta Lehtomainen kangas muodostuu usein rinteiden alaosiin hienojakoisille maille. Kanervan lisäksi siellä kasvaa puolukkaa. Tuoreilla kankailla kasvavat hyvin sekä kuusi, mänty että koivu. Jäkäliä näkyy laikuttain. 15 METSÄSTÄ / 5.7.2018 tyisesti lehtojen kohdalla kannattaa miettiä, olisivatko ne suojelun arvoisia", Selander sanoo. Samassa kohdassa voi olla kasvillisuutta useammasta eri kasvupaikkatyypistä. Monesti niiden alle kasvaa myös alikasvoskuusia. Niillä kasvaa paljon puolukkaa ja muita varpuja. Älä tee päätelmiä yksittäisten kasvien perus teella, vaan hae alueen valtalajeja. Metsätähdet ilmentävät kuivahkoa kangasta. Tänä päivänä taas huonoihin valintoihin ohjaavat hirvituhojen pelko. Tuore kangas kaikkein yleisin Etelä-Suomen yleisin kasvupaikkatyyppi on tuore kangas. Lehtomaisella kankaalla kannattaa kasvattaa kuusta tai koivua. Nuoressa taimikossa vaarana on se, että paikka määritel lään liian karuksi. MARIANNE MINKKINEN Toisinaan kasvupaikkatyypeillä kasvetaan niille soveltumattomia puulajeja. Karummille maille, eli kuivalle ja kuivahkolle kankaalle taas sopii parhaiten mänty. Lähteenä on käytetty teosta Metsätyypit – opas kasvupaikkojen luokitteluun (Metsäkustannus 2013). "Se johtui siitä, että kuusentaimista oli välillä pulaa. Siellä kasvaa yleensä järeää kuusikkoa tai rauduskoivuja, ja se onkin metsänkasvatuspaikkana kaikista tuottoisin. Pohjakerroksessa vallitsevat kangaskynsisammal ja seinäsammal. Jos ei, siirry sitten etsimään lehtomaisen kan kaan kasveja ja niin edelleen. Katso metsän yleisilmettä, kuten puulajeja. Kuiva kangas on varpuinen ja jäkäläinen. Kuivahkolle kankaalle sopii parhaiten mänty. Puiden kasvussa suuria eroja Selander kertoo nyrkkisäännön kasvatettavan puulajin valintaan: tuoreelle kankaalle istutetaan rauduskoivua, kuusta tai mäntyä. Ala sen jälkeen tarkastella maaperän kas villisuutta. 50-vuotiaalla rauduskoivulla samat mitat olisivat 29, 27 ja 23 metriä. Puiden valtalaji on yleensä mänty, mutta niiden alla voi olla alikasvoskuusia. Maassa näkyy paljon erilaisia ruohovartisia kasveja, kuten saniaisia, ketunleipää, kieloja, oravanmarjaa, sormisaraa tai nuokkuhelmikkää. Sitä tuoreemmille maille, eli lehtomaisille kankaille, kannattaa valita kuusi tai rauduskoivu. Karukkokankaalla siitä tulisi enää vain 12 metriä pitkä. Oli vaikea arvioida etukäteen, miten ne alkavat kasvaa maastossa", Selander kertoo. Lisäksi taimien jalostusaste ei ollut vielä niin hyvä, ja niissä oli isoja laatueroja. Etenkin koivuista olisi hyötyä. Ruohoja, kuten lillukkaa ja kevätpiippoa, voi olla vähän. Näin selvität kasvupaikkatyypin Lehtomainen kangas Lehtomainen kangas Lehtomainen kangas Kuivahko kangas Kuivahko kangas Kuivahko kangas. Lähde määrittelyssä aina liikkeelle ravinteikkaimmasta kasvupaikkatyypistä: katso, näkyykö lehtoon viittaavia kasveja. Eli tehdäänkö uudistushakkuu ja istutetaanko toista puuta tilalle." Entä jos kasvatan väärää puuta. Selanderin mukaan olisikin luontevaa, että siellä kasvatettaisiin sekametsää. Silloin männyistä tulee paksuoksaisia, eli huonoja tukkipuita. Koivunlehdet myös maatuvat nopeammin kuin neulaset, joten ne tehostavat ravinnekiertoa." Harjumaille muodostuu kuivahkoja kankaita Kuivahkot kankaat muodostuvat usein jääkauden muovaamille harjumaille
Yhdistelet päätehakkuita ja harvennuksia sopivaksi puukauppapaketiksi. Raivaamaan täytyy tulla uudelleen. Avohakkuukeskustelu yltyy taas mediassa päättömäksi. Teet jopa uuden pöntön paikalle. Palaa lähtöruutuun. Syö marjapiirakkaa yhden heittovuoron ajan. Riekko lentää ylitsenne ja lakka kukkii. Sekametsällä on valoisat näkymät ja luonto kiittää. Hiki virtaa paarmojen ja hyttysten keskellä. Olet niin tyytyväinen raivausurakkaan, että lähdette puolison kanssa romanttiselle kylpylälomalle. Metsä arvostaa oikeaa kasvupaikkavalintaa. Suojelet hankalan matkan takana olevan metsäpalstan Metso-suojeluohjelmalla. Kuusitaimikon kasvu jatkuu vauhdilla! Kemeratukikin tupsahtaa tilille. Puustoisesta kohteesta tulee hyvin suojelukorvausta. 16 5.7.2018 / METSÄSTÄ töttöröö! Onko sinusta metsänomistajaksi. Korkeasuhdanne! Nyt on puukaupan paikka. Siirry askel eteenpäin ja mene rauhassa mustikkaan seuraavan heittovuoron ajaksi. O-ou. Onneksi olet jaksanut pitää hyvin kirjaa metsäkuluista. Juhlista puukauppaa kuusenkerkkäjuomalla. Mitään ei tapahdu. Huh! Viilaa silti sahanterää yhden heittovuoron ajan. Säästät sopiviin kohtiin raivaamattomia luontotiheiköitä ja jätät havupuiden sekaan koivua, leppää ja muita lehtipuita. Aukon ravinteikkaammalle laidalle istutetaan kuusta, karuun mäkilaitaan mäntyä. Menetät kaksi seuraavaa vuoroa ja joudut toimittamaan jokaiselle kanssapelaajalle kaksi mottia halkoja. Nauti porealtaasta kahden heittovuoron ajan. Juotte kahvit kannonnokassa ja katselette suolle, joka on päässyt ennallistamisohjelmaan. Menetät seuraavan heittovuoron. Pilkot tuulessa kaatuneen säästöpuuhaavan polttopuiksi, vaikka puuliiteri pullistelee liitoksistaan. Harppaa metsäojan yli eteenpäin. Heitä noppaa ja katso monella sentillä kuitupuun hinta nousee seuraavan 10 vuoden aikana. Teet ennakkoraivauksen ajoissa. Kesällä nähty metsopoikue pistää miettimään syksyn raivaustyömaalle kävellessä. EväsTauko Metsänreunasta löytyy erikoisia eläimenjälkiä. Tiedät, ettet ehdi itse varhaisperkaamaan neljä vuotta sitten istutettua kuusikkoa, joten teetätät raivaustyön metsurilla. LÄHTÖ maali game over Ulkomaalaisten puupakkausten mukana tullut mäntyankeroinen leviää metsääsi. Teetätät maanmuokkauksen heti hakkuun jälkeen. Ylimääräinen heittovuoro Taimikonhoitokurssista oli hyötyä! Osasit valita jätettävät puut oikein, ja parantunut sahaustekniikka helpotti työskentelyä. Onneksi peräpalstalle kulkeva metsätie on kunnostettu, joten puunostajat suorastaan kilpailevat leimikostasi. Vähennyksiä kertyy mojovasti. Tasaa verenpainettasi saunomalla yhden heittovuoron ajan. Muistit myös jättää säästöpuuryhmän aluksen kokonaan raivaamatta. Hirvet viettävät talven mäntytaimikossasi. Taimet ovat maassa ennätysajassa! Eväiden syönti lastenlasten kanssa hakkuuaukon reunalla on suurmenestys.. Kappas! Tilasi rajalta tulee myyntiin sopiva metsäpalsta. Onneksi tuhoriski on ollut tiedossasi ja sinulla on vakuutus. Jipii! Saat yllättävän metsäperinnön kaukaiselta sukulaiselta. Käy ostamassa riistakamera niin saat selville, kuka kesäyössä kuhnii. Männyt ovat mennyttä. Nauti munkkikahvit paikallisella huoltoasemalla. Hakkuussa kaadettiin liikaa puita metsälain 10. Tarjouksia tulee, mutta kuitupuun hinta ei päätä huimaa. Puhalla pajupilliin onnistumisen kunniaksi. NAM! Syksy on sateinen. Korvauksia tulee, mutta kohtalo sapettaa. pykälän suojelemalta puronvarrelta. Selvitä tuhojen laajuutta ja vahingonkorvausmahdollisuutta yhden heittovuoron ajan. Reissu on onnistunut hirvikärpäsistä huolimatta. Häpeä ojapajukon keskellä kahden seuraavan heittovuoron ajan. Menet vihdoin kesälomalla raivaamaan rästitaimikon. Kirvesvarsi! Kesämyrsky kaataa kuusia hakkuuaukon laidasta. Valtteri Skyttä, teksti Anna Back, kuvitus Testaa Metsälehden pelillä, selviätkö kunnialla oman metsän iloista ja suruista. Toistele kahden kierroksen ajan sanoja tasaikäisrakenteinen ja eri-ikäisrakenteinen. Päivität heti alkuun tilasi metsäsuunnitelman. Mutta mitä vielä! Sinuun iskee tyypillinen metsänomistajan tauti: jätät taimikon liian tiheäksi. Siirry kaksi askelta taaksepäin taikauskoisuuden vuoksi. Jatka matkaasi maaliin Saat ylimääräisen heittovuoron Veroilmoitus! Siirry 3 askelta eteenpäin Saatte kevään istutusurakan käyntiin koko perheen voimin. Laajennat innolla omistuksiasi. Siirry kolme askelta eteenpäin ja käy kaupungissa hurvittelemassa. Etene 3 askelta Aijai! Sahanterä lipsahtaa jalkaan. Talvihakkuuta vaativa ensiharvennuskohdekin tulee nyt tehtyä ajoissa! Tuttu metsäasiantuntija kehuu päätöstä kaupan maitohyllyllä. Lumituho iskee vaaran laella sijaitsevaan metsään. Tapaat paikallisen lintujen rengastajan metsässä ja hän kertoo havainnoistaan. Kun kerrot hänelle hakkuusuunnitelmistasi, huomaatte, että pöllön kotimetsän voi hyvin säästää. Korppi lentää ylitsesi metsäkävelyllä. Samaan aikaan tutkijat muistuttavat taas mediassa metsäluonnon köyhtymisestä ja lahopuun tärkeydestä. Onneksi ostit juuri uudet turvahousut. Ennakoit jotain pahaa tapahtuvan seuraavana päivänä. Metsäkonekuski kiittää ja tekee erinomaista harvennushakkuujälkeä. Etene 2 askelta Käyt puolukassa ja sienessä omassa metsässä. Soittele paikallisille metsänomistajien metsästysedustajille toisen heittovuoron ajan ja vaadi pienempää hirvikantaa
Toistele kahden kierroksen ajan sanoja tasaikäisrakenteinen ja eri-ikäisrakenteinen. Hakkuussa kaadettiin liikaa puita metsälain 10. Menetät kaksi seuraavaa vuoroa ja joudut toimittamaan jokaiselle kanssapelaajalle kaksi mottia halkoja. Reissu on onnistunut hirvikärpäsistä huolimatta. Tiedät, ettet ehdi itse varhaisperkaamaan neljä vuotta sitten istutettua kuusikkoa, joten teetätät raivaustyön metsurilla. Mitään ei tapahdu. Mutta mitä vielä! Sinuun iskee tyypillinen metsänomistajan tauti: jätät taimikon liian tiheäksi. Tarjouksia tulee, mutta kuitupuun hinta ei päätä huimaa. pykälän suojelemalta puronvarrelta. Häpeä ojapajukon keskellä kahden seuraavan heittovuoron ajan. Päivität heti alkuun tilasi metsäsuunnitelman. Avohakkuukeskustelu yltyy taas mediassa päättömäksi. Huh! Viilaa silti sahanterää yhden heittovuoron ajan. Muistit myös jättää säästöpuuryhmän aluksen kokonaan raivaamatta. Korkeasuhdanne! Nyt on puukaupan paikka. Tasaa verenpainettasi saunomalla yhden heittovuoron ajan. Teet jopa uuden pöntön paikalle. Juhlista puukauppaa kuusenkerkkäjuomalla. Syö marjapiirakkaa yhden heittovuoron ajan. Ylimääräinen heittovuoro Taimikonhoitokurssista oli hyötyä! Osasit valita jätettävät puut oikein, ja parantunut sahaustekniikka helpotti työskentelyä. Riekko lentää ylitsenne ja lakka kukkii. Lumituho iskee vaaran laella sijaitsevaan metsään. Hiki virtaa paarmojen ja hyttysten keskellä. Männyt ovat mennyttä. 17 METSÄSTÄ / 5.7.2018 töttöröö! Onko sinusta metsänomistajaksi. Kirvesvarsi! Kesämyrsky kaataa kuusia hakkuuaukon laidasta. Käy ostamassa riistakamera niin saat selville, kuka kesäyössä kuhnii. LÄHTÖ maali game over Ulkomaalaisten puupakkausten mukana tullut mäntyankeroinen leviää metsääsi. Teetätät maanmuokkauksen heti hakkuun jälkeen. Etene 3 askelta Aijai! Sahanterä lipsahtaa jalkaan. Valtteri Skyttä, teksti Anna Back, kuvitus Testaa Metsälehden pelillä, selviätkö kunnialla oman metsän iloista ja suruista. Onneksi peräpalstalle kulkeva metsätie on kunnostettu, joten puunostajat suorastaan kilpailevat leimikostasi. Jatka matkaasi maaliin Saat ylimääräisen heittovuoron Veroilmoitus! Siirry 3 askelta eteenpäin Saatte kevään istutusurakan käyntiin koko perheen voimin. Siirry askel eteenpäin ja mene rauhassa mustikkaan seuraavan heittovuoron ajaksi. NAM! Syksy on sateinen. Tapaat paikallisen lintujen rengastajan metsässä ja hän kertoo havainnoistaan. Siirry kaksi askelta taaksepäin taikauskoisuuden vuoksi. Puustoisesta kohteesta tulee hyvin suojelukorvausta. Onneksi tuhoriski on ollut tiedossasi ja sinulla on vakuutus. Suojelet hankalan matkan takana olevan metsäpalstan Metso-suojeluohjelmalla. Juotte kahvit kannonnokassa ja katselette suolle, joka on päässyt ennallistamisohjelmaan. Jipii! Saat yllättävän metsäperinnön kaukaiselta sukulaiselta. Korvauksia tulee, mutta kohtalo sapettaa. Menetät seuraavan heittovuoron. Teet ennakkoraivauksen ajoissa. Laajennat innolla omistuksiasi. Vähennyksiä kertyy mojovasti. Raivaamaan täytyy tulla uudelleen. Samaan aikaan tutkijat muistuttavat taas mediassa metsäluonnon köyhtymisestä ja lahopuun tärkeydestä. Siirry kolme askelta eteenpäin ja käy kaupungissa hurvittelemassa. Metsä arvostaa oikeaa kasvupaikkavalintaa. Hirvet viettävät talven mäntytaimikossasi. Heitä noppaa ja katso monella sentillä kuitupuun hinta nousee seuraavan 10 vuoden aikana. Pilkot tuulessa kaatuneen säästöpuuhaavan polttopuiksi, vaikka puuliiteri pullistelee liitoksistaan. O-ou. Etene 2 askelta Käyt puolukassa ja sienessä omassa metsässä. Olet niin tyytyväinen raivausurakkaan, että lähdette puolison kanssa romanttiselle kylpylälomalle. Kuusitaimikon kasvu jatkuu vauhdilla! Kemeratukikin tupsahtaa tilille. Aukon ravinteikkaammalle laidalle istutetaan kuusta, karuun mäkilaitaan mäntyä. Onneksi olet jaksanut pitää hyvin kirjaa metsäkuluista. Yhdistelet päätehakkuita ja harvennuksia sopivaksi puukauppapaketiksi. Nauti porealtaasta kahden heittovuoron ajan. EväsTauko Metsänreunasta löytyy erikoisia eläimenjälkiä. Talvihakkuuta vaativa ensiharvennuskohdekin tulee nyt tehtyä ajoissa! Tuttu metsäasiantuntija kehuu päätöstä kaupan maitohyllyllä. Kappas! Tilasi rajalta tulee myyntiin sopiva metsäpalsta. Soittele paikallisille metsänomistajien metsästysedustajille toisen heittovuoron ajan ja vaadi pienempää hirvikantaa. Korppi lentää ylitsesi metsäkävelyllä. Palaa lähtöruutuun. Ennakoit jotain pahaa tapahtuvan seuraavana päivänä. Säästät sopiviin kohtiin raivaamattomia luontotiheiköitä ja jätät havupuiden sekaan koivua, leppää ja muita lehtipuita. Kun kerrot hänelle hakkuusuunnitelmistasi, huomaatte, että pöllön kotimetsän voi hyvin säästää. Sekametsällä on valoisat näkymät ja luonto kiittää. Menet vihdoin kesälomalla raivaamaan rästitaimikon. Metsäkonekuski kiittää ja tekee erinomaista harvennushakkuujälkeä. Puhalla pajupilliin onnistumisen kunniaksi. Taimet ovat maassa ennätysajassa! Eväiden syönti lastenlasten kanssa hakkuuaukon reunalla on suurmenestys.. Harppaa metsäojan yli eteenpäin. Kesällä nähty metsopoikue pistää miettimään syksyn raivaustyömaalle kävellessä. Onneksi ostit juuri uudet turvahousut. Selvitä tuhojen laajuutta ja vahingonkorvausmahdollisuutta yhden heittovuoron ajan. Nauti munkkikahvit paikallisella huoltoasemalla
Metsästä muistutti lähinnä vuosittain maksuun langennut pinta-alavero, joka oli samansuuruinen riippumatta siitä, oliko saanut metsästä tuloja. ”Jos ei itsellä ole tietoa tai taitoa, niin toisten työjälkeä, palveluiden kustannuksia tai puun hintaa on vaikea arvioida. Toisaalta Hankajoki on viime vuosina alkanut janota yhä enemmän itse tietoa, jonka pohjalta tehdä metsää koskevia päätöksiä. ”Olin lähemmäs kolmikymppinen, kun metsien pinta-alaverotuksesta myyntituloverotukseen siirtyminen tuli mahdolliseksi. Tiedonjano kasvaa Sittemmin myös käytännön metsätyöt tulivat Hankajoelle tutuikVälineet ja areenat valmiina Toimistotyöläinen päätti tarttua ennakkoluulottomasti raivurin kahvoihin. Myös moottorisahan käytön opiskelu kiinnostaa häntä muun muassa siksi, että kotitalo Äänekosken taajamassa lämpiää klapeilla. Hankajoki on omistanut Äänekosken Konginkankaalla noin 140 hehtaarin laajuisen metsätilan yhdessä äitinsä Helena Hankajoen kanssa metsätalousyhtymänä jo 1960-luvulta saakka. Tosin pääomaveroprosentti on kivunnut nykyään niin korkeaksi, ettei se välttämättä houkuta puunmyyntiin”, Jyväskylässä verottajan palveluksessa koulutussuunnittelijana työskentelevä Hankajoki sanoo. Eeva Hankajoelta löytyi raivaussaha ja varusteet omasta takaa. si, kun hän hoiti metsiä pitkään yhdessä ex-puolisonsa kanssa. Metsäasioissa he luottivat pitkään yksinomaan ammattilaisten apuun. Metsänuudistamisen työläyden vuoksi en halua nykyään tehdä isoja avohakkuita, vaikka muuten metsäämme on hoidettu metsäsuunnitelman mukaisesti.” Kumppanuus metsäyhtiö UPM:n kanssa on luonut tavallaan selkeän sapluunan puukauppoihin ja metsäpalveluiden hankintaan. 18 5.7.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat Ä änekoskelaisen Eeva Hankajoen kiinnostus omaan metsään virisi aikoinaan hieman tavallisesta poikkeavaa reittiä. ”Jos ei ole pakko, niin en tee metsään mielelläni uusia aukkoja, koska uudistaminen on työlästä”, Eeva Hankajoki perustelee.. Esimerkiksi ulkopuoliselta ostettuina raivaussahatöiden hinta Kynnet paljastavat raivausvarusteiden alle verhoutuneen toimistotyöläisen. Juuri veroasiat saivat minut kiinnostumaan metsästä perusteellisemmin”, Hankajoki kertoo. Intoa ja osaamista kerrytti Metsäkeskuksen naisille järjestämä raivaussahakurssi. tetaan, ja sitä seuraa heinäyssekä vesakontorjuntaurakka. ”Ensimmäisiä oppejani oli, että avohakkuun jälkeen istuKemijärvi Äänekoski Isoon kuuseen ripustettu taimilaatikoiden kantoteline muistuttaa neljän hehtaarin istutusurakasta. ”Siirryimme myyntituloverotukseen heti, koska järjestelmä tuntui oikeudenmukaisemmalta
Raivaussahatyötä on mainostettu myös hyvänä kuntoliikuntana. ”Jos kylällä oli ennen yksi ostomies, jolla saattoi olla valmiiksi täytetyt puukauppapaperit on tuntunut minusta kauhean kalliilta.” Tämä toimikin yhtenä pontimena, kun Hankajoki päätti osallistua keväällä naisten raivaussahakurssille. ”Ajattelin, että kun minulla on välineet ja areenat omasta takaa, niin miksi en yrittäisi opetella hommaa itse. Nukuin pari yötä ennen kuin soitin palveluntarjoajalle ja pyysin lähettämään postit jatkossa omaan osoitteeseeni”, Hankajoki naurahtaa. 199 € 169 € GLANSPOWER MONKEY MOPO ZH50EFI Moottori nelitahtinen 50 CC EFI Moottorin teho 2.0 kW (7500 RPM) 4 vaihdetta, käsikytkin Sähköstartti ja poljinkäynnistys Isommat etuja takarenkaat, 3.50-10” Polttoainetankki 4,5 L NUORISOMÖNKIJÄ APOLLO ORION COMMANDER 110 CC 108 CC / 5,8 kW OHV nelitahtimoottori 3 vaihdetta + pakki, automaattikytkin Sähköstartti Levyjarru takana, edessä rummut Etuja takarenkaat 16x8-7” Paino 108 kg RUOHONLEIKKURI VETÄVÄ KERÄÄVÄ GREENSTAR S511VHY T Tehokas 4,75 HV OHV nelitahtimoottori Työleveys 51 cm Itsevetävä Keräävä, sivulleheittävä, bioleikkaava Kuulalaakeripyörät 10/7" 4 ominaisuutta yhdessä leikkurissa! 219 € SÄHKÖPOLKUPYÖRÄ APOLLO ORION SLIM12 Tehokas 250 W sähkömoottori 36V 10 Ah litiumakku 7-nopeuksinen Shimanon vaihteisto 26" renkaat Kantama yhdellä latauksella jopa 75 km! 790 € SENIORISKOOTTERI GLANSPOWER MC 012 Moottori 600 W / 24 V Akut 2x12 V 40 Ah Kantavuus 160 kg Kääntösäde 1,7 m Ajomatka 25-45 km Isot renkaat Mitat 1420x660x1250 mm Automaattiset jarrut, todella turvallinen! 1590 € Kestosuosikki uudella EFI-moottorilla! 1145 € Upea uutuusmalli! 845 €. Ainakin jatkossa tiedän mistä maksan, jos en itse jaksaisikaan kaikkia kohteita raivata.” ”Karikot kuuluvat oppimiseen” Suomen metsäkeskuksen Jyväskylässä järjestämälle päivän mittaiselle raivauskurssille osallistui kaikkiaan 14 naista. Sienistä suosikkejani ovat kantarellien ja suppilovahveroiden ohella tatit.” Verkosta mahdollisuuksia metsään Työssään verohallinnon verkkokurssien tekijöitä kouluttava Hankajoki on löytänyt verkon mahdollisuudet myös metsänomistamisen suhteen. oli postimerkillä varustettu palautuskuorikin. ”Viime vuonna äitini sai eräältä toimijalta allekirjoitusta vaille valmiit sopimuspaperit metsänlannoituksesta postitse. Minusta tuntui, että me kaikki osallistujat olimme sopivasti samalla tasolla.” Kurssin jälkeen Hankajoki suuntasi heti omaan metsään taimikonhoitotöihin. ”Kurssi oli aivan ihana ja lisäsi intoani oppimiseen. SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 NIITTOKONE EUROSYSTEMS MINIEFFE M800 B&S Briggs & Stratton Series 450 nelitahtimoottori Työleveys 87 cm Itsevetävä 13x5.00-6” ilmakumipyörät Vahvat terät Paino 54 kg Pitkän heinän niittoon! 690 € Supersuosittu! 595 € Tehokas OHV nelitahtimoottori 125 cc Jalkavaihteet 4 nopeutta Käsikytkin Etupyörä 14", takapyörä 12" CROSSIPYÖRÄ BSE 125 CC Järeä Briggs & Stratton 344 CC OHV moottori 97 cm kaksiteräleikkuri, apupyörät leikkurin edessä Leikkuualustan pesuliitäntä 6 vaihdetta + pakki Sähköstartti Takarenkaat 18x8.50", eturenkaat 15x6” Valmistaja Husqvarna Outdoor Products GLANSPOWER LAZER 12,5HV AJOLEIKKURI Kaupan päälle kippaava peräkärry 1490 € SAROM SANTIAGO PIHAGRILLI Korkealaatuisesta sementtivalusta valmistettu, säänja tulenkestävä Kivinen tulipesä 480x330 mm Kromattu grilliritilä säädettävissä eri korkeuksiin Mitat (K,L,S): 1955x760x430 mm norm. Hankajoen tilalla on tehty hiljattain kunnostusojitusta. ”Minulla on apuna oksasakset, joilla katkon vatukkoa ja vesakkoa taimien ympäriltä. 19 METSÄSTÄ / 5.7.2018 omaan osaamiseen, joten kurssimateriaalit on pitänyt kaivaa esille. Se on ollut tarpeen, sillä vettä ojissa riittää alkukesän kuivuudesta huolimatta. Intoa ja osaamista kerrytti Metsäkeskuksen naisille järjestämä raivaussahakurssi. ”Yksin metsässä ollessa meinaa iskeä vielä uskonpuute salkussa taloon tullessaan, niin nyt tarjouksia voi pyytää verkon kautta useilta toimijoilta helposti.” Tosin Hankajoki sanoo törmänneensä myös arveluttaviin markkinointikeinoihin metsäalalla. Hellepäivinä pusikkoon ei tosin tee mieli lähteä, sillä siellä riittää seuralaisia liiankin kanssa.” Pian Hankajoki pääsee nauttimaan metsässä myös mieliharrastuksestaan. WWW.KONE-GLANS.FI TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. Toisaalta oppimisen ammattilaisena tiedän, että pienet karikot ovat osa oppimisprosessia.” Tänä kesänä Hankajoki on varannut vuosilomapäiviä myös heinän ja vatukon torjuntaan nuoremmasta taimikosta. Eeva Hankajoelta löytyi raivaussaha ja varusteet omasta takaa. Pyyrinlahdelta on vettä pitkin noin 20 kilometriä Äänekoskelle, missä ”paperitehtaan varjossa kasvanut” Hankajoki asuu. Esimerkiksi terän teroittaminen on askarruttanut. Käsittelyssä on parhaillaan neljän hehtaarin laajuinen kuusentaimikko, jonka Hankajoki on istuttanut ex-miehensä kanssa ”vuonna jona Juice kuoli”. Kerään talteen niin vatut, mustikat kuin puolukatkin. ”Olen intohimoinen marjastaja ja sienestäjä. Mukana Eeva Hankajoen omistama metsätila sijaitsee Äänekosken Konginkankaalla Keiteleen rantamaisemissa
Nuoria opasti metsäasiantuntija Heli Hongisto.. Hongisto selvitti Lapin ammattikorkeakoululla tekemässään opinnäytetyössä, minkä ikäisille nuorille metsätaitojen opetusta kannattaisi tarjota, jotta saataisiin mahdollisimman moni kiinnostumaan aiheesta. Tehtäviä ei koettu vaikeiksi, mutta uutta asiaa tuli paljon. MARIANNE MINKKINEN, teksti TEIJA SOINI, kuvat M etsänhoitoyhdistysten järjestämiin metsätaitokilpailuihin kaivataan lisää nuoria osallistujia. Erityisesti puiden ikä hämmästytti. "Käytin nuoria yli 100-vuotiaassa männikössä, eivätkä he meinanneet uskoa, että puut ovat niin vanhoja. Hänen tarkoituksenaan oli metsätaitokisojen kautta Nuoret mukaan kisaamaan 10–12-vuotiaita on helpoin innostaa metsätaitojen opetteluun, selviää Heli Hongiston opinnäytetyöstä. Kaikkien kolmen mielestä tapahtumassa oli "ihan kivaa". Hän harjoitteli tehtäviä etukäteen metsäretkellä mummonsa kanssa. Viime vuonna SM-kilpailujen vajaasta 300 kilpailijasta vain 11 oli alle 19-vuotias. "Metsäala saatetaan kokea aika perinteiseksi. 20 5.7.2018 / METSÄSTÄ esitellä metsäalaa ja vinkata koulutusvaihtoehdoista. Hongisto sai myös 12–15-vuotiaita innostettua mukaan, mutta 15–17-vuotiaista ei lähtenyt enää ketään. Nykyään hän työskentelee Siikalakeuden metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijana ja omistaa sukupolvenvaihdoksen myötä itsekin metsää kotipaikkakunnallaan Limingassa. "Olisi hienoa, jos muutkin metsänhoitoyhdistykset innostaisivat nuoria mukaan metsätaitoilemaan", Hongisto sanoo. Testiryhmät kerättiin paikallisista partiolaisista, ja työ toteutettiin yhdessä Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden kanssa. Siihen vaikuttivat todennäköisesti myös muiden ryhmäläisten mielipiteet, sillä heidän ikäisensä eivät aina kehtaa lähteä yksin uuteen toimintaan." Puiden ikä kummastutti Hongisto piti testiryhmille kurssit, joilla harjoiteltiin metsätaitokilpailujen tehtäviä. 11-vuotiaalle Sami Kalliselle kyseessä taas oli ensimmäinen kerta. Hongisto suunnitteli myös tänä vuonna Limingassa pidetyn metsätietokilpailun radan. Samoin heitä ihmetytti, miten 12-vuotias nuori pystyi olemaan yhtä pitkä kuin 15-vuotias taimi." Metsäala trendikkääksi Hongisto kertoo, että vaikka metsässä kulkeminen on tuttua nuorille, metsien taloudellinen puoli voi olla vieras. Tulosten mukaan otollisin ikäryhmä on 10–12-vuotiaat. Mukana on aina myös yksi leimauskohde, jossa pitää ratkaista, mitkä puut harvennuksessa kaadettaisiin ja mitkä jätettäisiin pystyyn. Lopuksi halukkaat saivat osallistua virallisiin metsätaitokilpailuihin, jonka radan Hongisto oli tehnyt itse. Miten se saadaan pysymään nuorten mielestä trendikkäänä, kun samaan aikaa kehitetään esimerkiksi pelialaa tai it-alaa. Metsäalalla on tulevaisuudessakin paljon työpaikkoja, ja olisi tärkeää, että nuoret hakeutuisivat sinne." 25-vuotias Hongisto innostui itse metsäalalle juuri metsätaitokilpailujen kautta. "Teini-ikäisiä kiinnostavat muut asiat. Kilpailujen kautta nuoretkin voisivat oppia arvioimaan, mitä metsille kannattaa tehdä, sillä moni heistä on tulevaisuudessa varmasti itsekin metsänomistaja", sanoo tuore metsätalousinsinööri Heli Hongisto . Radalla on joka kerta samat 15 tehtävää, joihin lukeutuu pohjapinta-alan määrittämistä ja puuston tilavuuden arvioimista. Kilpailut pidettiin kesäkuussa, ja ilokseen hän havaitsi, että mukana oli viime kesältä tuttuja nuoria. "Metsätaitokilpailuissa metsänomistajat oppivat metsänhoitotöiden ajoittamista. 12-vuotias Lotta Jaara (vas.) ja 10-vuotias Milla Jaara (toinen oikealta) osallistuivat metsätaitokilpailuihin toista kertaa. "Teini-ikäisiä kiinnostavat muut asiat." "Kyllä minä nämä nyt osaan", tuumaa Sami Kallinen
• 400 cc. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl
Ota yhteyttä! Metsän ammattilainen välittää. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Läpimitaltaan 200-milliset Stih High Performance -terät maksavat 23 euroa ja 225-milliset 26 euroa, siis noin kympin enemmän kuin tavalliset raivaus terät. Kysy lisää Westas-Tukkitilistä omalta hankintaesimieheltäsi osoitteessa: westas.fi. Toinen ero Strandin terään verrattuna on selvästi pienempi alahammas, mikä vaikeuttaa sen viilaamista ja harittamista. Istutusennätys syntyi hyväksytysti Timo Kloft istutti 21 039 tainta vuorokaudessa. Westas-Tukkitilillä pääoma kasvaa kuten metsäsikin: vakaasti ja varmasti. Isoa puuta sahattaessa hampaan kärki on viilattava vähemmän ottavaksi. Stihl on ottanut mallistoonsa vastaavan, yhteistyössä Strandin kanssa tehdyn High Performance -terän. Viilanohjain tarpeen Terän kunnossapito ei vie juuri enempää aikaa kuin tavallisenkaan terän, koska vain ylemmät terähampaat viilataan jokaisen tai joka toisen tankillisen jälkeen. Olemme palveluksessa. Strandin viilanohjain maksaa reilut 30 euroa, joka sekin on kympin enemmän kuin tavallisesta viilanohjaimesta saa pulittaa. Yhden taimen istuttaminen kesti siis keskimäärin 4,1 sekuntia. Kloft pääsee saavutuksellaan Guinnessin ennätystenkirjaan. Alemmat hampaat voi viilata kerran viikossa. Kevään aikana myyntiin tulleita Stihlin tuplahammasteriä on saatavilla läpimitaltaan 200-millisinä ja 225-millisinä. Leikkaavan terähampaan tyvelle on työstetty toinen, niin ikään puuta leikkaava hammas. Timo Kloft työskentelee Qvarnsjön metsäpalveluiden palveluksessa. Hän sai 24 tunnin aikana maahan 21 039 tainta, mikä on kuusituhatta enemmän kuin aiempi voimassa ollut ennätys. Läpimitaltaan 5,5 millimetrin pyöröviila ohjaimineen on paras tuplahammasterän viilauksessa. Ostamassa tai myymässä. Valmistajan mukaan kaksoisterän leikkuuteho on jopa 20 prosenttia tavallista parempi – tätä on vaikea todentaa. Strandin viilanohjain on oiva työkalu myös harittamiseen. Lappilainen ammattimetsuri ja kilpasahuri Ossi Vähäkuopus viilaili oman tuplahammasteriä jo viitisentoista vuotta sitten omaan käyttöönsä, siis ennen kuin ruotsalainen terävelho Åke Strand esitteli tuplahammasteränsä. Puutteellisen dokumentaation takia suoritusta ei kuitenkaan tuolloin hyväksytty Guinnessin ennätystenkirjaan. STIHL HIGH PERFORMANCE -TERÄ Plussat ja miinukset + leikkuuteho + leikkuun pehmeys – turhan ottavaksi muotoillut terähampaat – hinta Fakta KOKEILTUA masterälle. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. 22 5.7.2018 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija T uplahammastus on ruotsalaisen terävalmistaja Strandin esittelemä innovaatio. Tuplahammastuksen ansiosta terä leikkaa pehmeästi ja tehokkaasti. Viilausta varten kannattaa hankkia Strandin viilanohjain, joka sopii ulkoreunaltaan aavistuksen kaarevalle tuplahamTuplahammas puree pehmeästi Stihlin kaksoishampailla varustettu raivaussahanterä leikkaa tehokkaasti puuta. Stihlin tuplahammasterän ylempi hammas on muotoiltu hyvin ottavaksi, terän kärki kaartuu eteenpäin. Pieniläpimittaista, alle neljän sentin puuta sahattessa ottava terä on tehokas. LAITA METSÄTULO TÖIHIN PIDENNÄ METSÄSI KASVUKAUTTA ja laita puukaupasta saamasi raha töihin. Terähampaat haritetaan kuten tavallisen terän. MARIANNE MINKKINEN SAKSALAIS-ruotsalaisen Timo Kloftin toinen yritys rikkoa taimenistuttamisen maailmanennätys toi viime viikolla toivotun tuloksen. Kloft yritti maailmanennätystä myös viime kesänä, jolloin hän istutti lähes 18 000 tainta. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Työmaa sijaitsi Pohjois-Ruotsissa Lyckselen liepeillä
Oma pöllö isännän ilo Metsänomistaja Paavo Lähteenmäki tutustui pöllöihin ensi kertaa päästessään seuraamaan rengastajien työtä maillaan olevalle pesälle. Pohjois-Satakunnassa pöllönpönttöjä on rakennettu jo 1970-luvulta alkaen. Käyn joka vuosi katsomassa, onko lähitienoon pöntöissä asukkaita.” Tänä vuonna pöntöillä on hiljaista. Pöllönpöntöt kiinnitetään puihin värikkäin nailonköysin, jotka eivät vikuuta puita ja näkyvät hyvin. Pöllöt jättävät pesinnän kesken tai eivät edes aloita pesäpuuhia, kun myyriä on vähän. ”Kun ulkopuoliset puuhailevat metsänomistajan tietämättä, saatetaan menettää sellaisiakin kohteita, jotka muuten säilyisivät." Hakkuilla pesäpöntön ympäristö voidaan usein suojata keskittämällä leimikon säästöpuut sen ympärille. Pöntöt muutetaan pesintäajan jälkeen toisaalle, jos metsänomistaja niin haluaa. Pyöreän sympaattisesta pöllöstä on helppo pitää. Pienpedot, kuten kärpät ja lumikot, ovat paljon tehokkaampia”, Muuttomaa kertoo. Nyt lähimetsän pönttöihin pesiytyneet pöllöt ovat hänelle melkein kuin perheenjäseniä. "Tässä tapauksessa kuitenkin sisäisen kehityksen tehostumisella oli hintansa, sillä saasteisessa ilmassa taimet jäivät pienemmiksi kuin puhtaassa ilmassa." Jutun yhteydessä kerrottiin Kasvien salattu elämä -nimisestä kirjasta. Metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten puuhaamiin pöllönpönttötalkoisiin Valkama toivoo malttia. ”Näin ohjeistamme väkeämme.” Riihimäellä viime kuussa otettu, kohuttu ja lavastetuksi paljastunut pöllökuva valjastettiin ympäristöjärjestöjen kampanjaan avohakkuiden kieltämiseksi. "Kasvit eivät ole tunnottomia luontokappaleita vaan ilmeisesti varustettuja jopa useammilla aisteilla kuin ihminen konsanaan." Mäntykin tarvitsee treenausta "Kasvit eivät ole tunnottomia luontokappaleita." MITEN MÄNNYN PITUUSKASVU MÄÄRÄYTYY. Pekka Muuttomaa ja Paavo Lähteenmäki pohtivat, onko huono myyrävuosi vienyt asukkaat pesäpöntöstä. Tutkija oli testannut neulasten pitolujuutta eli sitä, kuinka helposti ne irtoavat oksasta. Metsänhoitoyhdistys Karhun metsäasiantuntija Arja-Leena Korpunen on kiertänyt pöllöharrastajien kanssa ja tallentanut toimialueensa pesäpönttöjen paikat gps-laitteeseensa. Myös hakkuun uhatessa pönttöjä siirretään. Yhä useampi metsänomistajistakin on innostunut pönttötalkoisiin. MARIANNE MINKKINEN VUODEN 1979 Metsälehdessä kirjoitettiin, ettei puiden elämää tulisi tehdä liian helpoksi. Avohakkuualat pöllöjen mieleen Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon alaisuudessa toimivan rengastustoimiston päällikkö Jari Valkama – itsekin Pohjois-Satakunnasta lähtöisin – toivoo, että rengastajat ja pöntöttäjät toimisivat yhteistyössä metsänomistajien kanssa. ”Pesinnästä kerromme aina metsänomistajille, jotta pesiä ei tuhota vahingossa. Myyräkantojen harventajina pöllöjen teho on silti rajallinen. ”Ensimmäisinä vuosina avohakkuualoilla on runsaasti myyriä, jotka ovat pöllöjen tärkeintä ravintoa”, Valkama toteaa. Eteläja Keski-Suomessa pönttöjä on pääosin riittävästi. Aran lehtopöllön pesien Pöllöille koteja talkoovoimin Pohjois-Satakunnassa metsänomistajat vaalivat pöllöjä yhdessä lintuharrastajien kanssa. Metsäntutkimuslaitoksen tutkija kertoi havainnostaan, jonka mukaan männyntaimien stressaaminen paransi niiden kasvuvoimaa. Sopivasti rasitettuna taimi kykeni tehostamaan omaa kasvuaan. ”On mielenkiintoista seurata luontoa. Värikkäisiin kiinnitysköysiin on siirrytty hakkuukoneen kuljettajien toiveesta. ”Tärkeintä on, että metsänomistajat tietävät pesinnästä.". ”Kannattaa kysellä alueen lintutieteellisiltä yhdistyksiltä neuvoa, jos haluaa rakentaa pönttöjä.” Pöllökuvan ottanut rengastaja saa Valkaman mukaan jatkaa rengastustoiminnassa. Homman hienous valkeni, kun viirupöllöemo lehahti lähipuuhun tarkkailemaan tulijoita. Sen mukaan kasvit reagoivat moniin sellaisiin asioihin, joita ihminen ei edes huomaa. Kokeessa taimet näyttivät reagoivat saasteisiin samalla tavalla kuin pohjoiset mäntylajit ilman kylmenemiseen, sillä molemmissa tapauksissa pitolujuus kehittyi suuremmaksi ja nopeammalla aikavälillä. Myyrien lisääntyessä pöllöt tuottavat paljon poikasia. "Vähennettäessä valon määrää 40 % vapaan valon määrästä sisäistä kehitystä kuvaava pitolujuus kehittyi taimissa samaan tapaan kuin vapaan valon taimissa, mutta neulaset kasvoivat pitemmiksi ja taimet kaikin puolin komeammiksi." Tästä tutkija veti johtopäätöksen, että "varjostus siis tavallaan kohotti taimien kuntoa kuten lenkkeily tai muu kuntoilu ihmisen kuntoa" . Liika urheilu ei kuitenkaan tehnyt hyvästä, sillä 80 prosentin varjostuksen kohdalla neulasten pitolujuus laski merkittävästi. Siikaisissa pöntöt viedään metsiin ilman, että metsänomistajalta kysytään lupaa. Toisessa testissä mitattiin ilmansaasteiden vaikutusta taimiin. Menettely ei ole ihan jokamiehenoikeuden mukainen, mutta hyvin harvat ovat poistaneet pönttöjä mailtaan. Pöllöt yleensä löytävät lähistölle siirretyt pöntöt. Viirupöllön pesät on muutenkin hyvä tietää, koska osa emolinnuista voi pesimäaikaan olla aggressiivisia”, selvittää pöllöaktivisti ja metsänomistaja Pekka Muuttomaa . ”Tärkeintä on, että metsänomistajat tietävät pesinnästä, jotta he voivat ohjeistaa hakkuun suunnittelijaa.” Korpusen mukaan avoimuus on varmin tae pöllöjen pesimäpaikkojen säilymisen. Asetelma oli hupaisa – pöllöt viihtyvät avohakkuualoilla ja ovat sopeutuneet talousmetsiin. Pitolujuuden vaihteluita selvitettiin kahdella eri menetelmällä, joista ensimmäinen oli valon saamisen rajoittaminen. lähistöllä hakkuita pitäisi välttää pesimisen aikana. ”Pöllöt lisääntyvät hitaasti, joten ne eivät pysty rajoittamaan nopeasti runsastuvia myyräkantoja. 1) Edellisen kasvukauden perusteella x) Kuluvan kasvukauden perusteella 2) Talvikauden sääolosuhteiden perusteella Oikea vastaus sivulla 29 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva E nsin ihmettelin intoa, jolla siikaislaiset lehtoja viirupöllöihinsä suhtautuivat, kun kävelimme pöllön pöntölle. 23 METSÄSTÄ / 5.7.2018 VUOTTA METSÄLEHTI Sarjassa kerromme, mistä 85-vuotiaassa Metsälehdessä on aikaisemmin kirjoitettu tähän aikaan vuodesta
Näin ensimmäisen kehrääjäni Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajamailla, Lauhanvuoren kansallispuiston rinteillä. Kehrääjä on taitava lentäjä. Hautova lintu makaa tiiviisti pesällään. Hautova lintu makaa tiiviisti pesällään. Käytännössä tämä on mahdotonta. Ihmistä se pakenee vasta viime hetkellä.. On suuri vaara, että pesä joutuu vahingossa tallatuksi. Se ponnahtaa ylös kuin vieteri napaten saaliinsa valtavaan kitaansa. Kehrääjä on hyönteissyöjä. Kehrääjän soidinlaulu kuulostaa mystiseltä. Tunsin itseni lottovoittajaksi.Tuon onnenkantamoisen jälkeen uskoin löytäväni niitä vielä lisää. Mutta onhan kansa uskonut monta muutakin mahdotonta taikuuteen pohjautuvaa tietoa. Hiljalleen nouseva ja laskeva surina kantaa hyvissä olosuhteissa jopa kilometrin etäisyydelle. 24 5.7.2018 / PILKKEITÄ LUONNOSTA BENJAM PÖNTINEN, teksti ja kuvat V anhan kansan uskomuksen mukaan kehrääjä on lumottu neito, joka on mahdollista pelastaa lumouksestaan astumalla kehrääjän jalkojen päälle. Sen kertoo jo siipien muoto. 2. Minä olen löytänyt yhden pesän. Soidinlennollaan se ääntelee ruikkivasti ja läpsyttelee siipiään voimakkaasti yhteen selän yläpuolella, suopöllö puolestaan läpsyttää siipiään vartalon alapuolella. 3. Se läiskytteli siivillään voimallisesti ja päästeli outoja kruik-kruik-ääniä. On suuri vaara, että pesä joutuu vahingossa tallatuksi. Linnun voi havaita surisemassa vankalla männyn vaakaoksalla tai korkean kiven päällä. Kehrääjä säilyttää minulle mystisyytensä. Vaasa– Joensuu-linjan pohjoispuolella sen esiintyvyys on satunnaista. "Minä olen löytänyt yhden pesän. Entisajan mystinen lintu Kehrääjään liittyy romanttinen legenda, mutta todellisuuskin on kiehtova. Aikuinen lintu maastoutuu varvikkoon täydellisesti, ja jos mahdollista, poikanen vielä paremmin. Kehrääjä pyydystää suuria yöperhosia lennosta pyrähtämällä niiden perään maasta tai puun oksalta. Suomessa kehrääjää tavataan maan eteläisessä osassa. Ihmistä se pakenee vasta viime hetkellä. Kirjassaan Lilja kertoo seikkaperäisesti kehrääjän elämästä. Kehrääjä ei rakenna pesää. Se munii kaksi valkoista munaa suoraan maahan, tavallisimmin mäntykankaalle, jossa harva männikkö ja aukot vaihtelevat. Vaan en ole löytänyt yhtään ainoata pesää yrityksistä huolimatta. Pesinnän aikana maahan painautuu eräänlainen pesämalja. Se voi myös istuskella maantiellä tähystäen yllä lentäviä yökkösiä. Myöhemmin olen kuullut, että näin se esittelee uhittelumielellä pyrstönsä komeita valkoisia laikkuja kilpaileville koiraille, ja toisaalta myös kosiskelumielessä naaraille. Nopeasti lähestyvä auto ja linnun lyhyt pakoetäisyys on huono yhtälö. Kesäyössä muutaman metrin korkeudella suoraan kohti lentävä lintu hämmästytti. Ensinnäkin kehrääjän löytämiseksi tarvitaan roppakaupalla onnea linnun erinomaisen suojavärin vuoksi, toiseksi kehrääjän jalat ovat mitättömän pienet. Se on aktiivinen vain muutaman tunnin ajan yön hämärimpinä hetkinä. Pesälöytö kuin lottovoitto Luontokuvaaja Jukka Lilja on seurannut kehrääjiä vuosikymmenien ajan. Lento oli perhosmaisen kevyttä, ja se roikotti viuhkamaisesti levitettyä pyrstöään oudossa vinoasennossa. Sen kertoo jo siipien muoto. Lilja kertoo löytäneensä puolentoistasataa kehrääjän pesää harrastuksensa aikana. Se munii kaksi valkoista munaa suoraan maahan, tavallisimmin mäntykankaalle, jossa harva männikkö ja aukot vaihtelevat. Aikuinen lintu maastoutuu varvikkoon täydellisesti, ja jos mahdollista, poikanen vielä paremmin. Soidinlaulu kantaa kauas Kehrääjä on taitava lentäjä. Kehrääjä ei rakenna pesää. Pohjolan valkeat kesäyöt eivät ole yöeläjän mieleen. Sen tuloksena hän on toimittanut kirjan Kehrääjä, siivet pystyssä (Valmiixi 2017). Pitkine siipineen ja pyrstöineen sen lentokuva muistuttaa paljon varpushaukkaa. Tekstiä tukee ainutlaatuinen kuvitus. Tunsin itseni lottovoittajaksi." 1. Liikenne onkin merkittävästi vähentänyt kehrääjien määrää täällä Suomessa, mutta myös muuttomatkalla eteläiseen Afrikkaan
Metsänhoitaja Juha Lind otti edellisessä Metsälehdessä (12/2018) esille metsänjalostuksen haasteet Pohjois-Suomessa. Tässä tapauksessa kuva sukulaissuhteista vain tarkentui, ja uusi sukujako yhdistää läheisimmät tai samoista kantavanhemmista syntyneet lajit samaan sukuun. Koetulosten ja yleisten siemensiirtomallien perusteella kullekin siemenviljelykselle on määritetty oma käyttöalueensa, jonka sisällä sen tuottaman metsänviljelyaineiston käyttö on arvioitu turvalliseksi ja kannattavaksi. Muutokset ovat koskeneet omaakin lajistoamme – esimerkiksi koivut ja tammet ovat yhä lähekkäin, mutta ennen niiden seurana olleet nokkoset ja pajut ovat päätyneet kauas, pajut orvokkien ja nokkoset ruusujen tykö. Tulevaisuudessa kestävää siemenviljelyssiementä tulee saataville vielä tätäkin pohjoisempana, kun siemenviljelyksiä päästään perustamaan kenttäkokeissa kestävimmiksi osoittautuneilla pluspuilla. Useimpien lajien esiintymisaluekin on hyvin suppea, jopa vain yksi vuori. Mullistukset olivat – ja ovat – suurimpia heimoja lahkotasolla. Varsinkin nuoruusvaiheessa siemenviljelykset pölyttyvät sijaintipaikkakunnan mäntyjen siitepölyllä, sillä männyllä emikukinta alkaa nuoremmalla iällä kuin hedekukinta. Uudet Pohjois-Suomen siemenhuoltoa palvelevat siemenviljelykset on perustettu selvästi aiempaa pohjoisemmaksi aina Tervolaan saakka. Taustapölytyksen ehkäisemisen sijasta ratkaisuja on etsitty siihen sopeutumisesta. Sen eliminointiin on vuosien mittaan ja eri puolilla maailmaa kokeiltu lukuisia keinoja kuten eristysvyöhykkeitä viljelyksen ympärillä, erilaisia muovitunneleita ja kasvihuoneita, sadetusta ja lisäpölytystä. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 5.7.2018 LUKIJALTA METSÄPILA LINNÉ LUOKITTELI AIKOINAAN kasvit ja eläimet ulkonäön perusteella ja kasveilla erityisen tärkeitä olivat lisääntymiselimet, heteet ja emit, niiden rakenne, lukumäärä ja keskinäiset suhteet. Periaatteessa vanhaa Sorbus-sukuakin Pihlajan suuri suku särkyi Kotipihlaja kukkii. Kun Retkeilykasvion tai Puuja pensaskasvion uusi painos joskus lähivuosina ilmestyy, kasvisysteemin ja tieteellisten nimien muutokset tulevat olemaan järkytys monelle. Hänen pelkonsa siitä, että taimikonhoidossa suosittaisiin eteläisestä taustapölytyksestä syntyneitä parhaita ja pisimpiä taimia on turha. Heimojen järjestys ja osaksi heimojakokin on täysin erilainen. Vastaavaa taustapölytystä tapahtuu luonnollisesti myös luonnonmetsissä. Lohdutukseksi voi sanoa, ettei lajien tunnistaminen muutu, suomenkieliset nimet säilyvät lähes kaikki ennallaan ja tieteellisistäkin nimistä useimmat. Suomessa pihlajia on luontaisesti vain kolme lajia. Mikään näistä menetelmistä ei kuitenkaan ole joko ollut kovin tehokas tai käytännön mittakaavassa toimiva männyllä, jonka siemensato puuta ja pinta-alayksikköä kohti on melko alhainen. Pihlajalla on suuri suku, pelkästään Euroopassa kasvaa yli 200 lajia. Uudessa sukujaossa se jäi vanhan sukunsa ainoaksi eurooppalaiseksi edustajaksi. Kuten Juha Lindkin toteaa, tällainen perimältään monimuotoinen aineisto voi tarjota uusia mahdollisuuksia vaihteleviin olosuhteisiin ja ilmaston lämpenemiseen sopeutumiseen. Pienempiä muutoksia tulee heimojen sisällekin. Taimikonharvennuksen ollessa ajankohtainen luonto on jo omansa ottanut. Vuosikymmenten kokemus on osoittanut, että taustapölytys on ilmiö, jonka kanssa siementuotannossa on pakko elää. Hän käsitteli erityisesti taustapölytyksen aiheuttamia ongelmia niissä Pohjois-Suomen alkuperää olevissa männyn siemenviljelyksissä, jotka perustettiin 1960ja 1970-luvuilla siemenen tuleentumisen ja siementuoton parantamiseksi Keski-Suomeen. Ne toimivat yli kaksi sataa vuotta, mutta menneen vuosituhannen viimeisinä vuosina siihen alkoi tulla suuria muutoksia, kun eliöitten sukulaisuutta alettiin tutkia suoraan perimästä, DNA:sta. Joinakin vuosina siitepöly voi kulkeutua kauempaakin kuin aivan viljelyksen lähiympäristöstä. Keski-Suomeen perustetuista siemenviljelyksistä saatujen siemenerien käyttöalueita on voitu ulottaa pohjoisemmaksi, jos niiden kestävyys on pakastustesteissä osoittautunut riittävän hyväksi. Niillä taustapölytys ei aiheuta vastaavanlaisia sopeutumisongelmia kuin eteläisemmillä viljelyksillä. Suomenpihlaja on nyt Hedlundia hybrida ja ruotsinpihlaja Borkhausenia intermedia . Muutokset kiusaavat eniten niitä, jotka kirjoittavat kasveista tieteellisiä julkaisuja ja siinä yhteydessä joutuvat lukemaan eri-ikäistä tieteellistä kirjallisuutta. Pihlajan suvun suuri lajimäärä johtuu lajien välisistä risteytymisistä ja niitä seuranneista kromomistojen kertautumisista. Enimmät lajit pysyvät, joskin monia lajeja on perimän erojen perusteella jaettu kahdeksi tai useammaksi. Nyt Sorbus on pilkottu nyt kymmeneksi eri suvuksi. voitaisiin yhä käyttää koko lajiryhmästä. Suuri osa näin syntyneistä lajeista lisääntyy hedelmöityksettä, siis apomiktisesta. Yksi käytetty tapa selvittää metsänviljelyaineiston kestävyyttä on ollut taimierän pakastustes taus. Taustapölytyksen osuus vähenee vuosien mittaan, kun siemenviljelyksen oma siitepölytuotanto lisääntyy, mutta koskaan siitä ei päästä kokonaan eroon. Vanhemmiksi vartuttuaan kyseiset siemenviljelykset alkavat tuottaa siementä, jossa noin puolessa isänä ovat viljelyksen omat pohjoiset puut, toisessa puolessa ympäristön taustapölytys. Siemenerien kestävyyttä tutkittiin sen jälkeen Metsänjalostuksen haasteet PohjoisSuomessa kokeellisesti viljelemällä niitä eri ilmasto-oloissa. Tältä pohjalta rakennettiin sitten eliökunnan sukupuut. Huonosti sopeutunein taimiaines karsiutuu yleensä viimeistään silloin kuin taimien pituus ylittää suojaavan lumenpinnan korkeuden. Käyttöalueeseen vaikuttavat mm. Tavallinen harrastaja voi aivan mainiosti käyttää vanhoja kirjoja ja niissä olevaa nimistöä. SEPPO RUOTSALAINEN erikoistutkija, männynjalostaja Luonnonvarakeskus Ti m o To iv an en. viljelyksen pluspuiden alkuperäalue, siemenviljelyksen sijainti ja sen ikä. Kotipihlaja sai säilyttää oman tieteellisen nimensä Sorbus aucuparia ja on samalla sukunsa ainoa eurooppalainen laji. Monissa kenttäkokeissa on havaittu, että alkuvaiheen vaaroista selvittyään siemenviljelysalkuperää olevat männyt kasvavat ja säilyvät hengissä varsin hyvin. Niiltä on jo saatu ensimmäisiä taloudellisesti merkittäviä siemensatoja, jotka ovat käytettävissä metsänviljelyssä Lapin keskiosissa asti. Eteläisestä taustapölytyksestä aiheutuva haitta syntyvän aineiston kestävyydelle ymmärrettiin jo pian viljelysten perustamisen jälkeen
Oripään lentokentällä Tervetuloa kaupoille. Tutustu, koeaja ja vertaa, huomaat miksi Sportsman on niin ylivoimainen. Maailman ostetuin mönkijämalli, moninkertainen testivoittaja, eikä ihme sillä sen laatu ja käyttöominaisuudet ovat alan ehdotonta eliittiä. Monikäyttöperäkärry 799 €. Siinä on automaattinen 100 % neliveto, joka reagoi nopeasti ilman erillisiä kytkemisiä, mikäli sutimista tapahtuu. KAIKKI SPORTSMAN 570 -MALLIT ON REKISTERÖITY KAHDELLE. 8990 € +tk. Voimaa on taatusti kaikkeen käyttöön! Alustan tekniikkaa suojaa metallinen pohjalevy. SUMMER PACK . YLIVOIMAISESTI MAAILMAN SUOSITUIN! SPORTSMAN 570 VALITSE ITSELLESI SOPIVA! Rekisteröity kahdelle Olemme mukana OKRA Maatalousnäytte lyssä 4.-7.7. Takaboxi 249 € . Polaris-sähkövinssi 519 € Sisältää: . PO LA R IS .F I SU M M ER PA CK POLARIS.FI ETUSI 1567 € Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh
Haemme nyt kolmea metsäpalveluasiantuntijaa Pohjanmaan (Pietarsaari-Vaasa –Härmänmaa), Oulun ja Lahden alueelle Vastaamaan nimetyn alueen puunhankinnasta, metsäomistaja-asiakaspalveluista sekä yhteistyön sujuvuudesta omaan myyntiin liittyen. Tarjoamme paikan energisessä bioenergiayhtiössä. kuntain ja valtion metsistä. Levyt kerätään kotiinvietäviksi ja edelleen valmistettaviksi. Siksipä olisi nyt jokaisen mitä tarmokkaimmin ryhdyttävä pettua kiskomaan. Pettua pidettiin terveellisenä ravintona, varsinkin jos oli laittaa puolet oikeaa jauhoa sekaan. Pihkaa vastaan oli tarkoitus saada Saksasta ns. Kenellä ei ole omaa metsää hänelle leimattakoon puita esim. Se oli tehtävä varoen, ettei puu vahingoittunut. Myös voimakkaassa kasvussa ollut paperiteollisuus olisi tarvinnut havupuusta valmistettua kovaa pihkaa paperin sidosja liima-aineeksi, mutta lähes kaikki Suomen paperiteollisuuden tarvitsema hartsi oli ollut tuontitavaraa. Vuonna 1918 Suomessa jouduttiin jälleen turvautumaan hätäleipään. Oulun hätäapukomitea. Kainuun Sanomat 27.6.1918. Keräysastioina sopii käyttää säkkejä, kontteja, laatikoita, vasuja. 050 5780151. Suomi kärsi vuonna 1918 elintarvikepulasta ja Saksa hartsipulasta. Se irtosi helposti ja sisälsi runsaimmin ravintoa mahlan ollessa vielä vuolaana kudoksissa. Itärajan kunnissa petun, sammalen, jäkälän ja vastaa vien leivänlisäkkeiden käyttö oli lautakuntien ilmoituksen mukaan yleistä. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää hyvää paikallistuntemusta ja kontaktiverkostoa alueen metsänomistajiin, koneyrittäjiin ja metsäpalveluyrittäjiin. Kun puu on kaadettu, karsitaan oksat ja latvapuolesta kiskaistaan kuori irti. Keväällä perustettiin valtion pihkaja tervakonttori organisoimaan pihkankeruuta. Mukavimmin siten, että kuori viilletään ympäri puun noin puolen metrin välimatkoilla. 27 PILKKEITÄ / 5.7.2018 Haemme metsäpalveluasiantuntijoita L&T Biowatti Oy on Lassila & Tikanoja Oyj -konserniin kuuluva valtakunnallinen energiaja metsäsektorin palveluyritys, joka on erikoistunut nuorten metsien hoitoon. Vaikein ravintotilanne oli keväällä 1918 Pohjoisja Itä-Suomessa, missä lautakunnat eivät pystyneet jakamaan edes pienennettyjä vilja-annoksia. Sinänsä pihkan myynti ulkomaille oli paradoksi. Siinä valtio kärsi yli miljoonan markan tappiot. mennessä L&T:n nettisivuilla osoitteessa www.lt.fi/toihin Lisätietoja tehtävistä antaa 9. Pääasia on, että ase ei viillä puuta, eikä ole erikoisen terävä. Huhtikuussa pidetyssä elintarvikelautakuntien kokouksessa valtuutettiin rovasti Väyrynen pyytämään hallitukselta 50 000 markkaa pettuleivän tehdasmaiseen valmistukseen. Myös ne metsänomistajat, jotka eivät halunneet itse kerätä pihkaa, saivat jokaisesta kootusta kilosta metsänvuokraa. Kihlakunnankomitea valmistutti myllyissä pettujauhoa 8 000 kiloa, ja lisäksi sillä oli käytössään Vuolijoen elintarvikelautakunnalta saatu 4 500 kilon pettuerä. Lautakunnat saivat oikeuden vapaasti kuoria kruununmetsistä puita pettujauhon valmistamiseen: "Nyt ei enää ole kuin muutama viikko petun kiskontakeliä. Myös pihka oli pula-ajan elinkeino. Petäjää nyljetään Taivalkosken Matalaisessa. Pihkaa kertyi yli miljoona kiloa, mikä oli Suomen pihkankeruun siihenastinen ennätys. Oulun lääninkomitea kiinnitti erityistä huomiota leivänlisäkkeiden, petun, jäkälän, voikukkien, nokkosten ym. Helsingin satamaan koottua suurta pihkavarastoa ei kuitenkaan saatu laivatuksi ajoissa. Tarkoitus oli kerätä vain valmiiden puiden haavoihin kertynyttä pihkaa. Lisäksi vastaat yhdessä logistiikan kanssa laadukkaasta puunkorjuusta, varastoinnista, varmistat operatiivisen toiminnan ja sen seurannan kannalta oleellisten järjestelmätietojen ajan tasalla pitämisestä sekä metsäsertifioinnin mukaisesta toiminnasta. TUULA VUOLLE-SELKI Kirjoittaja on filosofian tohtori ja tietokirjailija. Pian on kuori puussa kiinni. Petun keräämiseen lähdettiin perinteisesti viimeistään alkukeSisällissota toi petun takaisin Kevät 1918 ajoi kansan metsiin keräämään pettua ja kaapimaan pihkaa. keräämiseen. Pettua kerätessä valitaan metsästä nuoria petäjiä, joissa on hyvin pitkältä latvasta alaspäin kaarnatonta ohutta kuorta. "Olisi tietenkin hyvä, jos männyn pihka voitaisiin koota erikseen ja kuusen erikseen. Pihkasta maksettiin kerääjille 0,8–1,25 markkaa kilolta ja kansa riensi metsään. Mukavimpia ovat säkit. vastikeviljaa. Pohjanmaan alueella ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito katsotaan eduksi. Olemme harvennusten ja metsänhoidon erityisasiantuntija, sekä palveluntuottaja energialaitosten polttoainehuollon ja metsäteollisuuden raaka-ainehuollon osalta. Kaadettu puu saaM us eo vi ra st o, va lo ku va aj a Sa m ul i Pa ul ah ar ju tettiin kuoria kokonaan ja jättää sitten lahoamaan. Elintarvikehallitus myönsikin määrärahan. sästä. Näin saadut osat samoin pitkittäin halki, jolloin kuori irroitetaan puusta puulastan avulla. Työtä järjesti mm. Männyn pihkaa pidettiin arvokkaampana. Ensin kuorittiin päällimmäinen kova kaarna pois kuorimapetkeleellä, pettuhöylällä tai vuolueli koloraudalla. 0505988194 ja L&T Biowatti metsäpalvelupäällikkö Heikki Vesteri p. Keräysaseena on parasta käyttää joko kovelinta tai varta vasten tehtyä pientä kuokkaa tai muuta sentapaista. ja 10.8 L&T Biowatti metsäpalvelupäällikkö Timo Marttila p. Koottavaksi kelpasi sekä männyn että kuusen pihka. Hallituskin teki parhaansa auttaakseen kuntia käyttämään “leivänlisäkkeitä”. 1860-luvun nälkävuodet olivat vielä suhteellisen tuoreessa muistissa, ja monissa tapauksissa elintarvikelautakunnat rinnastivat nälänhädän 50 vuoden takaisiin tapahtumiin. Pihkan vastaanottajina toimivat eri paikkakunnilla valtion asiamiehet. Toivottavasti tukkiyhtiöt myös käsittävät tilanteen vakavuuden ja leimauttavat puita petun ottoa varten metsistään." (Kainuun Sanomat, 27.6.2018) Suurimittaisin yritys petun ihmisravinnoksi hyödyntämisestä on Kajaanin kihlakunnasta keväältä 1918. Eittämättömänä sääntönä pihkan keräyksessä on aina oleva, että teräaseella ei saa vikuuttaa puun tervettä nilakerrosta ja siten turmella puita, vaan että ainoastaan pihka varovasti raaputetaan haavasta." (Kajaanin Lehti 17.6.1918). Odotamme sinulta: että olet hankkinut metsätalousinsinöörin tai metsänhoitajan tutkinnon ja sinulla on muutaman vuoden työkokemus puunhankinnasta, puukaupasta ja metsäalan tehtävistä. Maailmansota loppui eikä pihka kelvannut enää Saksalle. Pettua kerättiin sekä pystypuusta että kaadetusta ohuemmasta puusta. PALVELUKSEEN HALUTAAN. Tuolloin puun kuori oli ihollaan eli nilalla. Näin vaihtokauppa peruuntui ja valtio joutui myymään pihkan Suomen ainoalle hartsitehtaalle 50 pennin kilohinnasta. Täytä hakemus 15.8. Kansa meni kaapimaan sitä metsään, kun muu tulo oli vähissä
Tilava koti tai vapaa-ajanviettopaikka maaseudun rauhassa! Kohde muodostuu kahdesta kiinteistöstä, maa-alueesta suurin osa metsämaata, nuorta kasvatusmetsää, marjaja sienestysmaat omasta takaa. Vesimatka mantereesta n. Hieno ja runsaspuustoinen metsätila, puustoa 12.3.2018 tehdyn arvion mukaan 3.259 m 3 eli n. 8.3.2018 päivätyn arvion mukaan puustoa 3.669 m 3 , eli n.160 m 3 /ha. Yleiskaavaehdotuksessa kiinteistölle merkitty 3 rakennuspaikkaa. Hp. Myyjä pidättää itsellään n. 1955, v. Hp. 5.8.2018 mennessä. Hakemuksen liitteeksi CV, sekä haettavan tehtävän kannalta tärkeimmät työja opintotodistukset. Hyvä päättyvä tie tilan läpi, matkaa Inkoon keskustaan n. Päätoimistomme on Kuopiossa. Pääasiassa varttunutta kasvatusmetsää. Lähiopetusjaksoja on noin kerran kuukaudessa. Valinnaisia aineita ovat metsätraktoreiden käyttö, metsänhoitotyöt, puun jatkojalostus sekä erikoispuiden kaato ja hoito. Hakuaika 1.6 – 16.8. 1.337 m 3 . Runsaspuustoinen tila Klaukkalan metsäkylässä. Hp. Riittävä käytännön työkokemus vastaavista tehtävistä sekä työja sopimusjuridiikan osaaminen ovat vaatimuksiamme. Tiedotamme valinnasta kotisivuillamme. sähköliittymän. Puustoa tällä hetkellä n. 19 ha määräalan tilan pohjoisosasta. TONTTI, Savonlinna Savonlinnan Laukansaaressa sijaitseva niemitontti sisältää rantarakennuspaikan (RA), jolla rakennusoikeutta on 200 k-m 2 . Puusto on järeää männikköä. Saavutettavuus lossiyhteyden ja talvisin jäätien ansiosta lähes ns. Ei lukukausimaksua. Kohde sisältää rantarakennuspaikan (RA). 30 km. Sähkölämmitys, vesi ja viemäröinti sekä koneellinen ilmanvaihto. Laadukkain materiaalein toteutetussa mökissä on saunaosasto ja tupa makuupankoin ja istumaerkkerein. Rakennuspaikan min. koko 5000 m 2 . Maasto tasaista ja kasvavaa. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. Kelohonkainen kesäkeittiö n. Lisätietoja antaa 11.7-12.7.2018 klo 12.00-15.00 johtaja Pekka Sahlman puh. 199.000 € / tarjous viim. 1.900 m 3 , hyvä tiestö perille. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. 23 m 2 . Työssä menestyminen vaatii hyviä yhteistyöja töiden organisointitaitoja sekä ammatillisia taitoja puunkorjuussa ja metsänhoitotöiden toteutuksessa. Tämä paikka on nähtävä omin silmin! Mh. 10 km, Savonlinnasta n. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Rakennusoikeutta jäljellä vaikka päärakennusta varten. Heti reilusti hakkuumahdollisuuksia. Hp. 120 m 3 /ha. Hp. 42.500 € / tarjous viim. Pääasiallisia työtehtäviä ovat tiimeissä olevien metsänhoitoesimiesten työn tukeminen ja johtaminen, metsurija urakointisopimusten ylläpito sekä erikseen nimettyjen yhteisöasiakkaidemme palvelutuotannosta vastaaminen. Hp. 1,5-kerroksinen täystiilitalo on rakennettu v. Kunnasta saadun kaavakartan mukaan tilalla nyt 5 rakennuspaikkaa. Erillinen makuuaitta ja varastoaitta. 78.000 € / tarjous viim. 7 km. Matkaa Metsäkylän kouluun vain n. Vahvistamme organisaatiotamme ja haemme vakituiseen työsuhteeseen OPERAATIOJOHTAJAA vastaamaan metsänhoitoja puunkorjuupalveluidemme tuottamisesta ja kehittämisestä yhdessä metsänhoitoesimiestemme, sekä metsureiden ja urakoitsijoiden kanssa. Toimipaikkana Kuopion toimisto. Metsäpalsta Marjosaaressa, Vaahersalon kupeessa. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa. 2006-2016 välisenä aikana toteutettu koko asuinrakennusta kattavia remontteja, myös lämmitysjärjestelmä ja käyttövesiputkisto uusittu. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. 79.000 €. 050 464 6500 METSÄTILA, Nurmijärvi, Klaukkala 23,08 ha. Puuston kokonaismäärä on noin 5000 m 3 , josta tukkipuuta hieman yli puolet. 1 ha suuruinen saari. Hakkuumahdollisuudet lähivuosina hyvät, noin puolet pinta-alasta varttunutta kasvatusmetsää. Metsänhoitoyhdistyksen käytössä olevien ohjelmistojen hyvä tunteminen on välttämätöntä. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. 200 m 3 . Mh. 145.000 € / tarjous viim. 260.000 € / tarjous viim. 28 5.7.2018 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN KOULUTUSTA PALVELUKSEEN HALUTAAN POHJOIS-SAVO Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo palvelee metsänomistajia 8 kunnan alueella. Molemmissa rakennuspaikoissa ranta aukeaa etelään. 22.7.2018 METSÄTILA, Inkoo 22,29 ha. pe 20.7.2018 klo 16 mennessä osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, PL 7, 58501 Punkaharju tai veijo.laukkanen@metsat.fi METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaaret 0,75 ha. 12.000 €. 15.7.2018 METSÄTILA, Luumäki 3 palstasta koostuva kokonaisuus, jossa 2 kpl kaavan mukaisia rantarakennuspaikkoja. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa 12.8.2018 mennessä sähköpostilla osoitteella pekka.sahlman@mhy.fi. Työskentely tapahtuu myyntijohtajan työparina. Saavutettavuus lossiyhteyden ja talvisin jäätien ansiosta varsin hyvä. Nuorta kasvatusmetsää, rehevät kasvupohjat, puusto n. Heti reilusti hakkuumahdollisuuksia. 0400-378286. Evo METSÄPALSTA, Saari, Parikkala. Tila rajoittuu asfalttitiehen, tilalla myös n.0,8 ha pelto (vuokrattu). Rakennuspaikka on rauhallisessa niemenkärjessä, josta maisemat avautuvat etelään ja länteen. kuivan maan tontin tasoa. Kaikille palstoille menee tie. 80.000 €. Metsänomistajat MHY Pohjois-Savo 2x180_92mm 26.6.2018 10.18 Sivu 1 METSURI – METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto monimuotokoulutus Opinnoissa keskitytään metsänhoitoja puunkorjuupalveluiden tuottamiseen. LOMA-ASUNTO, Savonlinna Luonnonkauniilla mäntykangastontilla sijaitseva tasokas saunamökki. Hakuohjeet: www.hami.fi. Kahdesta palstasta muodostuva tila Pienen Rautjärven rannalla. Helsingin keskustaan n. Omaa Saimaan länsirantaa noin 1 km. Palveluksessamme on 32 toimihenkilöä. 54 km. 15.7.2018 METSÄTILA, Polvijärvi 10,36 ha. Jaksojen aikana majoittuminen ja ruokailu oppilaitoksessa ovat maksuttomia. Ruvaslahdessa näppärä metsätila, jossa puustoa n. Pienemmällä palstalla Selänteentien varrella purkukuntoinen talouskeskus, sis. KOTI/VAPAA-AJANVIETTOPAIKKA, Parikkala, Uukuniemi 5.2376 ha. Myydään irtaimistoineen. 250.000 €. Tämä paikka on nähtävä omin silmin sovi näyttö! Mh. Ammatilliset perustutkinnot – kokopäiväinen opiskelu Tiedot vapaista opiskelupaikoista osoitteessa www.hami.fi. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna 35 ha. Järeäpuustoinen kangasmaakohde, jossa mittavat uudistushakkuumahdollisuudet ja myös harvennushakkuutarpeita. Näkymät suoraan eteläaurinkoon. 146 m 3 /ha. Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkan, nykyaikaiset työvälineet, haasteellisen tehtävän kehittyvässä työyhteisössä sekä kannustavan palkkausjärjestelmän. Oleellinen osa toimenkuvaa on palvelun laadun kehittäminen sekä huolehtiminen riittävistä resursseista. Saimaan rantaviivaa noin 300 m. Hp. 600-700m. 3.405 m 3 , eli n. Tilaan kuuluu myös n. Talo sijaitsee avaralla paikalla pienellä mäellä, pihapiirissä konehalli, lato ja navettarakennus, jonka päädyssä sauna; harraste-, työja varastotiloja on runsaasti. 139.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Koltsoppisen rannassa sähkötolppa
Se omistaa metsiä Suomen lisäksi Virossa ja Romaniassa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti. klo 9-11. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Myös puukaupallinen kokemus katsotaan eduksi. • METSÄNHOITO: Täydennysistutus tutuksi • TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Varusteet ja kehonhuolto www.tornator.fi Haemme toimintamme kasvaessa Suunnitteluasiantuntijaa Imatralle Tehtäviisi kuuluu metsäomaisuuden hoitoon liittyvä suunnittelu, kuten leimikonsuunnittelu kannattavuusja asiakaslähtöisesti sekä metsänhoidon suunnittelu metsävaralähtöisesti. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Arvostamme kehitysmyönteistä asennetta, yhteistyötaitoja ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. ELOKUUTA. Miksi Tornatorille. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. tai p.09 315 49 840. 040 720 7148) ti 10.7. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Hae tehtävään viimeistään 23.7.2018 osoitteessa www.tornator.fi/rekry. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Palkkaus Metsäteollisuus ry METO-työehtosopimuksen mukaisesti. Tornatorin missio on luoda kestävää hyvinvointia metsästä. Hakijalta edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta, riittävää työkokemusta ja ammattimaista otetta metsätalouteen. 29 PILKKEITÄ / 5.7.2018 METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 16. Työ on vakituinen ja alkaa heti sopivan uuden tornatorilaisen löydyttyä. Vastaus VUOTTA METSÄLEHTI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. Tornator on johtava kestävään metsätalouteen erikoistunut yhtiö Euroopassa. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 086 (LT/17) Lukijoita 137 000 (KMT/17) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN 1) Edellisen kasvukauden perusteella. Tarjoamme sinulle vastuullisen ja itsenäisen työn kasvavassa ja menestyvässä organisaatiossa. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . 045 877 4740 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. klo 14-16 ja to 12.7. 09 315?49?803 Eero Sala p. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2017 noin 102 miljoona euroa ja taseen arvo 1,5 miljardia euroa. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku. Lisätietoja tehtävästä antaa metsätalouspäällikkö Maarit Sallinen (puh. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 86. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . • METSÄNOMISTAJAN TYÖKALUT: Mikä on tärkein. Meillä on rento ja osaava työilmapiiri ja meillä viihdytään hyvin
Osin myrkyllisten ainesosiensa takia lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea on luokitellut jänönvihmarohdoksen kuuluvan lääkkeisiin. USA:ssa ja Uudessa Seelannissa jänönvihma kilpailee voimallisesti puuntaimien kanssa metsänuudistusaloilla, aiheuttaen arviolta vähintään kymmenien miljoonien eurojen vuosittaisia tappioita metsänomistajille. Niiden avulla lajiston monimuotoisuutta on pystytty ylläpitämään. Kasvupaikan tuottokyky kannattaa käyttää täysimääräisesi hyväksi, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että uudistushakkuun jälkeen kasvupaikalle pitää saada täystiheä, kasvatuskelpoinen taimikko. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Metsien hiilinielukeskustelu on ollut parina viime vuonna todella vilkasta. Etelä-Suomen kotipuutarhoissa kasvia pidetään toistaiseksi vielä eksoottisena ilmestyksenä – jos se ylipäänsä on selvinnyt pakkastalvien yli. Parhaimmillaan se voi kasvaa nelisen metriä korkeaksi yksitai monirunkoiseksi pensaspuuksi, mutta useimmiten korkeintaan käsivarrenpaksuinen runko jää alle miehenmittaiseksi. Muun osan aikaa se on ensin taimikko, sitten nuori metsä ja varttunut kasvatusmetsä ja lopulta uudistuskypsä metsä ja hakkuun jälkeen kaikki alkaa taas uudestaan. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. PALKINNOT metsäristikosta 10 on arvottu seuraaville kolmelle: MATTI ALASAARELA , Yli-Olhava, PENTTI KURKI , Rautajärvi ja LINDA PUSA , Kotka. Hyvin tunnettuja vasta-argumentteja avohakkuulle on monta: uudistusala näyttää rumalta, luonnon monimuotoisuus kärsii, metsien hiilivarasto pienenee jne. AIVAN OUTO VÄITE hiilirintamalla on se, että puun hakkuun jälkeen pitää odottaa sata vuotta ennen kuin hiilivarasto on taas entisellään. NUORTEVA YSTÄVÄNI EILA VALTANEN kirjoitti runsaat 30 vuotta sitten avohakkuita koskevan jutun otsikolla” Aukko on aukko kerran sadassa vuodessa”. 30 5.7.2018 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Myös monet Englannin edesmenneet kuninkaat ovat jostakin syystä ottaneet jänönvihman vaakunakoristeekseen erityisenä voimakasvina. Sen ansiosta hakkuualoilla on helpompi kulkea ja myös uudistamistoimenpiteitä on sutjakampi suorittaa. Tuulisilla merenrantakallioilla kasvi lymyilee hädin tuskin jäniksenkorkuisena varpuna. Silloin jätetään huomioimatta pari ei aivan merkityksetöntä tosiasiaa. Pohjois-Amerikassa, Australiassa, Uudessa Seelannissa ja Intiassa pensasta pidetäänkin puutarhojen ulkopuolella haitallisena vieraslajina. Avohakkuiden nykymuotoinen toteutus on kuitenkin suuri parannus entisaikoihin verrattuna. Sopivissa olosuhteissa jänönvihman siementaimet voivat kahdessa vuodessa kasvaa yli metrin mittaisiksi. Juuri sen optimaalisesta rakenteesta metsätalouden suunnittelussa on kyse. Hernekasveihin kuuluva jänönvihma (Cytisus scoparius ) on varsin yleinen kotiseuduillaan Britanniassa ja Irlannissa sekä useissa Länsija Keski-Euroopan maissa. Aukko on aukko kerran sadassa vuodessa. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 13”. Sitä onkin aikojen saatossa käytetty monenlaisiin vaivoihin; Albaniassa sen tuoksun uskottiin kesyttävän villihevosia ja Italiassa jänönvihman poltolla pyrittiin häätämään noitia pohjoismaisen juhannuskokkoperinteen tapaan. KERTTU HÄRKÖNEN , metsänhoitaja, MBA, Kajaani (ei vastaanottoa) 2.8. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Energiapuun korjuu puolestaan on vaikuttanut hakkuualojen ulkonäköön positiivisesti, kun hakkuutähteet kerätään pois. Matka voi olla pidempikin, jos muurahaiset ottavat siemenet lähikuljetukseensa. Ihmiselle samojen alkaloidien on todettu vaikuttavan muun muassa sydämen ja hermoston toimintaan. Eri kehitysvaiheissa olevan metsiköt muodostavat jatkumon, jota voidaan kuvata kehitysluokkajakauman avulla. Uutuutena metsien hoitoon tulivat säästöpuut, lahopuut ja lehtipuiden suosiminen. Jänönvihman vaikutuksiin on liitetty kansanparannuksen lisäksi Luutamainen pensaspuu Luutamainen muoto on monissa kielissä antanut jänönvihmalle nimen. Metsäammattilaisena en voi muuta sanoa kuin että kannatan avohakkuita! Aukko kerran sadassa vuodessa 85 VUOTTA 18.7. OLLI-PEKKA KOISTI , Suomen metsäkeskus, asiakasneuvoja, Hämeenlinna TÄMÄN suuren metsäristikon vastausten tulee olla perillä 16.8.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Teelusikan kokoiset keltaiset kukat puhkeavat touko-kesäkuussa oksien kärkiin, ja hedelmöityttyään niihin kehittyy karvanukkaisia vihreitä palkoja. Osa kasvia imeskelevistä kirvoista ei tosin piittaa vasta-aineista tuon taivaallista. Typensitojana kasvi ei ole järin vaatelias kasvualustansa suhteen. Kaiken muun hyvän lisäksi avohakkuiden pinta-ala on viime vuosina pienentynyt, koska metsät ovat tiheämpiä kuin takavuosina – kiitos määrätietoisen metsänuudistamisen – joten samalta pinta-alalta saadaan nykyisin enemmän puuta. Monia hyönteislajeja on kokeiltu jänönvihman biologisessa torjunnassa vaihtelevalla menestyksellä. Jänönvihma ei leviä kasvullisesti juurivesoilla, mutta siementen avulla se levittäytyy lähimaastoon tehokkaasti. Jos metsät halutaan pitää elinvoimaisina, niitä on pakko hakata ja uudistaa, koska nuoret metsät kasvavat paremmin kuin vanhat – ja kasvuhan on hiilensidontaa, jos mikä. METSÄRISTIKKO 13 Metsäristikko 10, oikea ratkaisu HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat ”SE ON LUUTA (englanniksi ”broom”) – ei mikään skottiluuta”, murahti Lyme Regisin touhukas puutarhuri pienessä Etelä-Englannin merenrantakaupungissa, kun varmistin häneltä puiston keltakukkaisen puupensaan englantilaista nimeä. EERO HYVÄRINEN , ylimetsänhoitaja, MHy Pohjois-Karjala, (kesämökillä lähipiirin kesken) 60 VUOTTA 9.7. Toiseksi metsänhoidossa käsittely-yksikkö ei ole yksittäinen puu vaan metsikkö. Voit ratkoa sen selaimessa ja lähettää saatuasi ruudut täyteen. Saksankielisissä maissa kasville on innostuttu antamaan jopa satakunta erilaista kansankielistä nimeä. Ymmärrettävää on, että ne tahot, jotka suhtautuvat metsähakkuuseen ylisummaankin kielteisesti, korostavat hakkuista koituvia haittoja, vaikka väitteet eivät kaikin paikoin paikkaansa pitäisikään. Metsien hoidon suurin ja tärkein kysymys on, kuinka saada ne uudistumaan nopeasti ja tehokkaasti. KUN KANSAINVÄLINEN biodiversiteettisopimus vuonna 1992 hyväksyttiin, metsänhoitosuosituksia alettiin välittömästi muokata. Monenlaista torjuntaa Jänönvihma puolustautuu erilaisilla myrkyllisillä alkaloideilla sitä järsiviä hyönteisiä vastaan. NUORTEVA Jänönvihman kukat åuhkeavat touko-kesäkuussa oksien kärkiin.. Kirjoitus muistui mieleeni, kun avohakkuista käydään taas raivoisaa keskustelua keinoja kaihtamatta. Suomalaiset kasvitieteilijät ovat syystä tai toisesta valinneet kyseiselle oksistoltaan luutaa muistuttavalle pensaalle virallisen nimen ”jänönvihma”. Muualla maailmassa pensasta kutsutaan englanniksi skottiluudaksi, yleisluudaksi ja Australiassa brittiluudaksi. runsaasti erilaisia uskomuksia. Uudistusaloilla hiilensidonta alkaa välittömästi, kun taimet on saatu maahan joko istuttamalla, kylvämällä tai luontaista uudistamista käyttäen. Kun palot loppukesällä kypsyvät, ne auringossa halkeillessaan ”ampuvat” siemeniään äänekkäästi jopa seitsemän metrin päähän isäntäkasvista
5 € Nyt 10 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 25 € Nyt 25 € Nyt 25 € Nyt 25 € Nyt 30 € Nyt 30 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt Metsänomistajan rahakirja Majavan lammella Tunnista puu ja puuaine Raivaamaan 100 vuotta suomalaisia. Samassa padassa Kesälukemista Savustus Iskelmäkasvio Taimikonhoito Tukkijätkiä ja mottimiehiä Halkojen Suomi Selviydy luonnossa Idut ja versot Metsänkasvatus Piharakennuskirja Veneenomistajan korjausja huoltokirja Kannattava metsätalous Suometsien hoito Jigikalastajan opas Metsätuhot Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 5.7.–15.8.2018 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi