Metsälehti 13/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

›› 27 UUTISET FSC:n muutos voi aiheuttaa yllätyksiä ›› 2–3 HENKILÖ Pohjoisille marjoille uusi puolestapuhuja Birgitta Partanen, Arktisten Aromien uusi toiminnanjohtaja, uskoo suomalaiseen luomuun. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 4. ›› 6 Kanalinnuille välillä hyviäkin uutisia ›› 8 Metsäkoneyrittäjien puoli vuosisataa ›› 9–11 Kesäharvennukset käyvät kaupaksi ›› 12–13 METSÄSTÄ Perusta erilainen metsäpalsta ›› 14–15 Aapeli teki tuhoja Ahvenanmaalla ›› 18–19 Viilaten paranee – tai sitten ei ›› 20 Lohkomalla syntyi Ainolan tila ›› 21 PILKKEITÄ Linnun väri ei ole sattuma ›› 24 Mustaselja on Elton Johnin puu ›› 30 Puun kova kysyntä näkyy myös Suomenlahden saaristossa, kuten Haminan Kuorsalossa. HEINÄKUUTA 2019 • NRO 13 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Sa m i Ka rp pi ne n KIRJA: Uuden sukupolven metsäkirjassa metsän arvot ovat kaikkea paitsi puuta, Antti Otsamo arvioi. Sivut 22–23 Kuitua saaresta H an nu H ut tu
Korkean suojeluarvon metsää vai tavallista talousmetsää. Ilmoitusten ja metsävaratietojen perusteella kerätään paikkatietoa luomukeruuseen sopivista alueista, joista laaditaan karttoja paikallisille keruuja luonnontuotealan yrityksille. Metsälehti tutustui kahteen HCV-merkinnän saaneeseen kohteeseen Päijät-Hämeessä. Toinen kohteista osoittautui poikkeuksellisen puustoiseksi viljellen perustetuksi tukkikuusikoksi ja toinen upeaksi, lähes koskemattomaksi, vanhaksi metsäksi korkealla mäellä. Metsätilan voi ilmoittaa luomukeruualueeksi Metsään.fissä Metsänomistajat voivat ilmoittaa metsätilansa luomukeruualueeksi Metsään. Digitaalisista uutismedioista metsäkeskustelua käytiin eniten Maaseudun Tulevaisuudessa, sitten Yleisradiossa, Keskisuomalaisessa ja Metsälehdessä. Sen avulla metsänomistajien ja puunostajien metsänkäyttöilmoituksia voi verrata toteutuneisiin hakkuisiin. Ensimmäinen kohde oli puhtaasti talousmetsää, mutta toisen kohteen kaltaista aarniometsää ei odottaisi talousmetsistä löytävänsä. Keskittämissuunnitelma on osa Stora Enson säästöohjelmaa, jolla tähdätään 120 miljoonan euron leikkauksiin. MIKKO RIIKILÄ,SAMI KARPPINEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat N in kutsuttuihin FSC-MIX -leimattuihin puujalosteisiin voidaan käyttää myös muualta kuin FSC-sertifioiduista metsistä korjattu puuta, kunhan hakkuussa ei vaaranneta kohteen luontoarvoja. Ministeri Leppä valitsi avustajansa Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on kutsunut erityisavustajikseen Teppo Säkkisen , Satu Haapaniemen ja Annukka Kimmon . ”Jos metsänomistaja kuitenkin haluaa tehdä puukaupan, niin kohteita voitaneen käsitellä esimerkiksi poimintahakkuin.” Koillismaalla runsaasti kohteita HCV-alueiden pinta-alavaateet raHCV voi yllättää metsänomistajan FSC-sertifioinnin mahdollisten korkean suojeluarvon metsien kartoitukseen on osunut myös runsaspuustoisia, hoidettuja talousmetsiä. ”Luomukeruualueeksi ilmoitetaan koko kiinteistö. Kimmo vastaa ministerin suhteista eduskuntaan ja sidosryhmiin sekä lehdistöasioista. Ilmastonmuutos ja suojelu puhuttivat verkossa Metsämiesten Säätiön teettämä selvitys osoitti vuoden ajalta kolme suurta metsäkeskustelun virittäjää: ”Avohakkuut historiaan” -kansalaisaloite, hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti sekä kevään eduskuntavaalit. Tavoitteena on integroitu, kuusta jatkojalostava puutuoteyksikkö Varkauteen, jossa sijaitsevat jo viilupuu-, selluja kartonkitehtaat. ”Monet HCV-merkinnän saaneista alueista on tunnistettavissa talousmetsiksi jo ilmakuvan perusteella. Eniten metsästä keskusteltiin Twitterissä. Palvelu tuottaa kartat toteutuneista hakkuista ja auttaa metsälain valvonnassa. Selvittäjä katsoo, sopiiko se kokonaan vai osittain luomukeruuseen”, kertoo metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta. Jatkuvasti päivittyvät kartat osoittavat, missä päätehakkuita ja harvennuksia on tehty. Palvelun ansiosta maastotarkastuksia voidaan tehokkaammin ohjata kohteisiin, jotka edellyttävät lisäselvityksiä. Satelliittiseuranta maanlaajuiseksi Suomen metsäkeskus on ottanut maanlaajuiseen käyttöön metsänhakkuiden satelliittiseurannan. Jos suojeluarvoja on huomattavasti, kuten toisessa Metsälehden tutkimassa kohteessa, voi Takalon mukaan olla järkevää esittää metsänomistajalle vapaaehtoista suojelua Metso-ohjelman kautta. Leimikon suunnittelijan on HCV-kohteissa otettava lomakkeen avulla kantaa alueen suojeluarvoihin. Pinta-alaltaan kohteet olivat 70– 90 hehtaarin väliltä. Säkkisen vastuulla ovat luonnonvarat ja Haapaniemen vastuulla maatalouteen sekä ruokaan liittyvät kysymykset. Tällaisessa kohteessa HCV-merkintä ei aiheuttane rajoituksia hakkuisiin”, sanoo toiminnanjohtaja Petri Takalo Päijänteen metsänhoitoyhdistyksestä. Tätä silmällä pitäen on tehty valtakunnallinen kartoitus, jossa selvitettiin mahdollisesti korkean suojeluarvon metsät, eli HCV-metsät (high conservation value). fi-palvelussa. LYHYET UUTISET 4.7.2019 / AJASSA 2 Stora Enso sulkemassa Kiteen sahan Stora Enso suunnittelee keskittävänsä kuusisahatavaran tuotantonsa Suomessa Varkauteen ja sulkevansa Kiteen sahan. HCV-merkinnän saaneilla alueilla leimikon suunnittelijan on otettava kantaa erillisellä lomakkeella kohteen mahdollisiin suojeluarvoihin, joita ei saa hakkuussa vaarantaa. Suunniteltu sulkeminen johtaisi Kiteellä jopa 85 työntekijän vähennykseen. Kuvassa Asikkalassa sijaitseva HCV-kohde, jonka keskipuusto oli jopa 500 kuutiota hehtaarilla.
09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 4.7.2019 joittavat alueiden määrää etenkin Eteläja Keski-Suomessa. HCV-kartoitus on paljastanut talousmetsistä myös todellisia aarteita monimuotoisuuden kannalta. Kuuma heinäkuu pahentaa tilannetta Jos heinäkuussa on lämmintä, epidemiaraja ylittyy todennäköisesti pian myös Punkalaitumella Pirkanmaalla, kertoo Länsi-Suomessa kirjanpainajapyydyksiä seuraava Timo Silver Metsäkeskuksesta. Kirjanpainajaraja yli Lapinjärvellä Alkukesästä kuusia kuivattavia kuoriaisia on ollut runsaasti Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Kirjanpainajat tunnistaa kuusen rungolla olevasta purusta. "Prosessin olisi pitänyt olla avoimempi. Kuorettomat, kuivaneet kuuset eivät ole enää kirjanpainajan ruokaa ja ne kannattaa säästää metsään lahopuuksi. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Nopeasti herää kysymys, kuka korvaa mahdolliset menetykset metsänomistajalle, kun rajoitukset sanelee ulkopuolinen taho”, pohtii Koillismaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Antti Härkönen . Puuston runsaus tärkein kriteeri Kartoituksen on Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n toimeksiannosta tehnyt Tapio. "Se tiedetään jo tässä vaiheessa, että kanta on korkealla tasolla ja säilyy korkeana. Vain prosentilla kohteista kokonaisarvio toimenpideketjulle oli heikko. Kuuma kausi lisää kirjanpainajien määrää merkittävästi, sateinen sää hillitsee tilannetta", Silver sanoo. toukokuuta. Johtavan asiantuntijan Lauri Saariston mukaan lähtötietoina on käytetty Suomen metsäkeskuksen aineistoa, luontoarvokarttoja, kemeratietoja sekä Suomen ympäristökeskuksen Zonation-järjestelmää. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Epidemiaraja ylittyy, kun pyydykseen kertyy yli 15 000 kirjanpainajaa. ”Kuusamossa ja Taivalkoskella merkintöjä on kohtalaisen runsaasti. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Vaikka kokonaisarvio luonnonhoidon laadusta on pysynyt 2000-luvulla hyvällä tasolla, on erinomaiseksi arvioitujen kohteiden osuus laskenut vuodesta 2005 lähtien. "Heinäkuun säät ratkaisevat paljon. Kirjanpainajakanta kasvaa, jos kesäsää on lämmin ja tuoretta, heikkokuntoista kuusipuuta on tarjolla ruoaksi. ”Vaikutukset käytännön metsätalouteen tulevat olemaan alueellamme vähäisiä. Kysymyksiä on herättänyt etenkin se, ettei kartta-aineisto ole metsänomistajille avointa, vaan metsänomistaja saa tiedon maillaan sijaitsevasta kohteesta vasta puunostajalta leimikon suunnitteluvaiheessa. FSC:n kontrolloidun puun riskinarviointiin perustuvat muutokset puunhankinnassa astuivat voimaan 27. "Kirjanpainajien määrissä on selkeitä alueellisia eroja, mutta tilanne näyttää huolestuttavalta tässä vaiheessa kesää", kertoo Luken tutkimusinsinööri Markku Rantala . Luonnonhoidollisesti välttävien toteutuksien osuus oli 15 prosenttia. Huonokuntoisiin kuusiin kirjanpainajat voivat iskeytyä, vaikka kuoriaisten määrä ei olisikaan ylittänyt epidemiarajaa. HCV-merkintä ei estä puunmyyntiä, mutta jos vastapuoli ei osta, ollaan vaikeassa tilanteessa. Uskon, että asia ei ole vielä loppuun käsitelty”, toteaa Härkönen. Sekä Takalo että Härkönen arvioivat, että yksittäisten metsänomistajien kohdalla taloudelliset menetykset voivat joissain tapauksissa muodostua HCV-merkinnän vuoksi merkittäviksi. VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuvat K irjanpainajakuoriaisten epidemiaraja on ylittynyt alkukesän aikana Lapinjärvellä itäisellä Uudellamaalla. Paniikkiin ei ole syytä, mutta varpaillaan saadaan olla", Silver sanoo. Arvioinneissa havaituista erityisen arvokkaista luontokohteista 96 prosenttia oli säilynyt ennallaan tai lähes ennallaan hakkuissa. Esimerkiksi Koillismaalla HCV-alueiden vaikutus arvioidaan suuremmaksi. Uuden mallin myötä käytännön toimintatavat muotoutuvat vähitellen”, sanoo metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Tähän 70 hehtaarin tilaan oli tuskin kirves koskenut viimeiseen sataan vuoteen. Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa kuusia kuivattavien kuoriaisten määrää pyydyksillä yli 30 paikkakunnalla. Tärkein kriteeri on ollut alueen runsas puusto. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. SAMI KARPPINEN SUOMEN metsäkeskuksen viime vuonna arvioimista kohteista luonnonhoidollisesti erinomaisia tai hyviä hakkuun ja metsänuudistamisen toteutuksia oli 84 prosenttia. Kirjanpainajille houkuttelevia puita ovat muun muassa lumen katkomat, tuulen kaatamat, hakkuuaukkojen reunapaahteessa kuivuudesta kärsivät tai juurikäävän heikentämät kuuset. HCV-kartoille on viety eteläisimmästä Suomesta yli 20, Keski-Suomesta 50 ja pohjoisesta yli sadan hehtaarin alueet. Kirjanpainajatuhoja voi ehkäistä kuusikoiden hakkuilla ja keräämällä tuoreet vioittuneet kuuset pois metsistä. Epidemiarajan ylittyminen tarkoittaa sitä, että kirjanpainajat voivat iskeä joukkovoimallaan myös terveisiin kuusiin. Länsi-Suomessa kirjanpainajamäärät ovat runsaita myös Yläneellä Varsinais-Suomessa ja Sastamalassa Pirkanmaalla. ”Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset, joilla on FSC-sertifikaatti, ovat sitoutuneet FSC:n kontrolloidun puun hankintaan ja noudattavat uusia käytäntöjä. Kyse on lähinnä rantametsistä, metsälakikohteiden ympärille sijoittuvista puustoisista alueista sekä muutamista laaja-alaisista vanhoista metsistä”, Takalo arvioi. Lapinjärven lisäksi kirjanpainajien määrä on muutenkin runsasta Uudenmaan itäosissa sekä läntisessä Kymenlaaksossa: muun muassa Mäntsälässä, Pornaisissa ja Elimäellä. Luontoarvot huomioitu
Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Pihla Laamanen varmistaa, että kesäkuun helle ei ole kuivattanut mätästä liikaa. Valtaosa Metsäkeskuksen kautta kulkevasta, ja viime vuosina vähiin huvenneesta, Metso-rahoituksesta on päätynyt metsälakikohteiden laajennuksiin. KUN SEISOO KESKELLÄ 70 hehtaarin laajuista sadunomaista vanhaa metsää keskisessä Suomessa lajien kirjoa hämmästellen, tulee paatuneellekin puunostajalle mieleen, että kohde on suojelemisen arvoinen. Viimeistään aikeet varmistuvat syksyn budjettineuvotteluissa. Yksin Laamanen ei aluetta tosin istuta, vaan istuttamassa on nelisenkymmentä muutakin nuorta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Mutta jos monimuotoisuutta pyritään edistämään ilman, että asiasta kerrotaan metsänomistajille, voi hyvä tarkoitus kääntyä nopeasti itseään vastaan. Taimiteko-toiminnan ajatuksena on, että yritykset – ja ensi syksystä lähtien myös yksityishenkilöt –?voivat kompensoida hiilidioksidipäästöjään työllistämällä nuoria metsänistuttajia. ILMASTOJA ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) linjasi viime viikolla, että Metso-ohjelmalle kaavaillut lisämiljoonat kanavoidaan ely-keskusten kautta pysyvien suojelualueiden perustamiseen. "Tämä ei ole kovin vaikeaa. Osoitteesta www.taimiteko.fi löytyy laskuri, jonka Istuttaen ilmastonmuutosta vastaan Taimiteko-toiminta tarjoaa nuorille töitä ja yrityksille mahdollisuuden kompensoida hiilidioksidipäästöjään. JOKO –tai-vastakkainasettelun sijaan sekä–että sopii metsässä myös luonnon suojeluun. Yksi seurattavista asioista on vapaaehtoisuuteen perustuvan Metso-suojeluohjelman rahoitus. Sitä on tulossa lisää, mutta käyttökohteista on esitetty erilaisia arvioita. Se on tarjonnut vaihtoehdon, jota ilman moni arvokas paikka olisi jäänyt kokonaan suojelematta. Ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella koko Metso-ohjelmaan vuosittain käytetty rahamäärä vastaa keskimäärin noin yhtä prosenttia ympäristöja maaja metsätalousministeriöiden budjeteista. FSC-sertifioinnin on koettu tuovan aidosti lisäarvoa tähän työhön. Monet niistä on kuitenkin kirjoitettu niin yleiselle tasolle, että vasta vähitellen alkaa hahmottua, mitä ministerit aikovat tehdä. Näin on suhteellisen pienin kustannuksin saatu varjeltua esimerkiksi puronvarren elinympäristöjä juuri tärkeiksi vuosiksi. SAMI KARPPINEN Sertifikaatin valta HALLITUKSEN OHJELMA sisältää paljon hyviä tavoitteita. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Käynnissä on 4H-liiton lanseeraaman Taimiteko-toiminnan ensimmäinen istutustilaisuus. Metsäalan käytännön toimijat ovat suurelta osin yksimielisiä siitä, että luonnon monimuotoisuus on huomioitava entistä paremmin puunkorjuumäärien kasvaessa. Hankkeen tavoitteena on istuttaa Suomeen 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä. 4.7.2019 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN LIINA KJELLBERG, teksti MARIA GRÖNROOS, kuva K umisaappaan kärki potkaisee tottuneesti maata pois mättään päältä. Istutettavana on Nousiaisissa Varsinais-Suomessa sijaitseva reilun neljän hehtaarin suuruinen vanha pelto. 16-vuotias Laamanen on istuttamassa ensimmäistä kertaa. Sen keinovalikoimaa kannattaa pikemminkin laajentaa kuin supistaa. Pottiputki mättääseen, putken leuat auki ja pian mättäässä seisoo vastaistutettu kuusentaimi. Etenkin, kun HCV-alueet voivat rajoittaa metsänkäyttöä omistajilta, jotka eivät ole FSC:hen sitoutuneet. Metso-rahaa ja henkilötyövuosia tarvittaisiin kuitenkin lisää myös Suomen metsäkeskusten organisoimaan määräaikaiseen suojeluun. Paljon työtä vaativia, mutta hyvin arvokkaita ovat olleet yli tilanrajojen ulottuvat luonnonhoitohankkeet, joilla on suojeltu esimerkiksi vesistöjä tai talousmetsien lehtoja. Metso-rahaa tarvitaan myös talousmetsissä "Muurahaiskeko sen kuin kasvaa." HIIHTONIILO Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Raha tulee tarpeeseen, sillä metsänomistajat ovat tarjonneet runsaasti kohteita tämäntyyppiseen rauhoitukseen. Siksi osa Metso-ohjelman lisärahoituksesta on syytä ohjata Metsäkeskuksen kautta määräaikaisen suojelun ja talousmetsien luonnonhoidon lisäämiseen. Pottiputki määrää istutussyvyyden, joten täytyy vain muistaa katsoa sopiva istutuskohta ja tiivistää maa kunnolla taimen ympäriltä", Laamanen sanoo. Valtion menoista se oli 0,05 prosenttia. Uusia metsiä Taimiteko-toiminta on osa 4H:n Nuoret ilmastotöissä -hanketta. Kovin monista miljoonista ei ole kyse
Voimme myös päättää, että me emme osallistu tähän ja että perustuotanto hoidetaan muissa maissa. Kasvu olisi ollut vieläkin voimakkaampaa, ellei suurin osa pakkaamisen kasvusta olisi ohjautunut fossiiliseen muoviin. Pitääkö pesimäaikana rajoittaa hakkuita. . Eri lähteissä arvioidaan ruuankulutuksen kasvavan puolella 20 vuoden kuluessa. Puukauppa käy tukkipainoisesti, jos pelkälle kuitupuulle on osoite, ei homma tule pelaamaan." METSÄKUPSA "Onhan siellä jo Keitele." A.JALKANEN "Kyllä pohjoisessa puuta riittää molemmille. Ennen istutusta he käyvät istutuskoulutuksen ja perehtyvät istutuksen omavalvontaan. Hän tekee ystävänsä kanssa pihatöitä ja pitää kesäisin rantakahvilaa. Myös hygieniatuotteiden kysyntä kasvaa: metsäsuomalainen voi niistää nenänsä miten huvittaa, mutta urbaanissa metropolissa ”näppiniistämisestä” rapsahtaa sakot. Kun sisäpiiriläinen noin sanoo, pidän rakentamista melko todennäköisenä. Muuten uhkaa 50-luvun nollaraja hiipiä oikein kunnolla kuvioihin." KORPITUVAN TANELI "Joku viisas jo totesi, että nyt kun ympäristölupa on, sellutehtaan rakentaminen on 100% varma. Yrityksen töiden tekeminen helpottuisi, jos olisi oma auto." "Kemijärven sellutehdas sai ympäristöluvan. SAMA KAUPUNGISTUMISEN megatrendin imu tuntuu monin tavoin luonnonvarasektorilla meillä Suomessa asti. 50 000 jäsentä . "Olen huolissani ilmastonmuutoksesta mutten halua ahdistua siitä liikaa. Taimia istuttaa aika nopeasti, joten tästä saa hyvin palkkaa." Metsänistutus on Laamasen mielestä myös hyvä tapa hillitä ilmastoahdistusta. 51% Ei SUOMEN 4H-LIITTO . poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton . Olisi toivottavaa, että kulutuksen kasvu ohjautuisi kasvispohjaisiin vaihtoehtoihin, mutta näin ei näytä käyvän. Muutoksen nopeus ja hitaus KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori.. Lisää istutusurakoita tälle kesälle ei ainakaan vielä ole tiedossa. Väestönkasvu ja nouseva elintaso aiheuttavat myös rajun ruuankulutuksen kasvun. Nopea rysäykset kyllä havaitsee, mutta hitaammin vaikuttavat megatrendit saattavat jäädä huomiotta. Meidän on vakavasti harkittava, voimmeko kestävästi lisätä tuotantoamme tyydyttääksemme maapallon väestön kasvavan materiaalien ja ruuan tarpeen. Ruuantuotannon ja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi Karhisen raportissa nostettiin esiin erityisesti suuntautuminen vientimarkkinoille, sillä ruuan kysynnän kasvu tulee olemaan melkoista. Tehdas tarvitsee kumppanikseen kyllä sahatukinostajan. . . Kun maapallon väestö kasvaa, tarvitaan lisää pakkausmateriaaleja, ja kun kasvava väestö sulloutuu kaupunkeihin, tarve kasvaa eksponentiaalisesti. Siten resurssitehokkaan ja vähähiilisen maidontuotannon kehittämiselle on suuri tarve. yli 200 4H-yhdistystä . "Saan kohta ajokortin. Kone rakentaa tulevaisuutensa kahden suuren muutoksen varaan, joista toinen on kaupungistuminen, toinen teknologiamurros. En kannata jälkimmäistä vaihtoehtoa. Urbaaniin elämänmenoon ja sen materiaalihuollon pyörittämiseen liittyy välttämättömänä osana pakkaaminen. . arvot pohjautuvat h-kirjaimilla alkaviin sanoihin head (harkinta), hands (harjaannus), heart (hyvyys) ja health (hyvinvointi) avulla voi laskea, kuinka monta puuntaimea ja metsänistuttajaa päästöjä kompensoimaan tarvitaan. . Ihmisten virta kaupungeissa on katkeamaton ja hissit sekä liukuportaat välttämättömiä. MEILLÄ SUOMESSA TUOTETAAN nykyisin kymmenien miljoonien ihmisten tarvitsemat puukuitupohjaiset tuotteet ja massiivipuiset rakennusmateriaalit. Rahat säästöön Laamasella on takanaan kolme vuotta 4H-yrittäjänä. Esimerkiksi FAO:n ennusteiden mukaan maidon ja maitotuotteiden kulutuksen ennakoidaan kasvavan vuosikymmenessä moninkertaisiksi sellaisissa maissa kuin Kiina, Intia ja Yhdysvallat. Siellä on rajattomasti puuta ja tehtaat voisi rakentaa heidän rajansa läheisyyteen, josta on lyhyt matka kuljettaa tuotteet Kiinaan." TOLOPAINEN "Kiinalaiset saattavat olla etsimässä uutta aluevaltausta metsäpuolella kuten muuallakin maailmassa. AJAN VIRRASSA KAHLATESSA on usein vaikea tunnistaa käynnissä olevia muutoksia, niiden suuntaa ja nopeutta. Englanninkielinen versio on vieläkin parempi: Our mission is to improve the flow of urban life. Nyt ei sitten tarvita muuta kuin että kiinalaiset irrottavat puolueen tililtä miljardin Kemijärvelle." AIMO JORTIKKA "Voi olla työn takana, jos Metsäliitto Kemillä kampittaa Kemijärveä. Toivotaan, että toteutuvat molemmat. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. "Mielelläni tekisin tätä enemmänkin. Toivotaan kuitenkin parasta eli investoinnin toteutumista. Omaa puunhankinnan organisaatiota ei tarvita." PIHKATAPPI "Herää kysymys, miksi kiinalaiset eivät rakenna sellutehtaita Venäjälle. Kaupungistuminen on pääsyy nyt näkemäämme sellubuumiin. Yhden taimen istutus maksaa kaksi euroa, josta istuttajan palkka on 40 senttiä. Hyvä esimerkki on Koneen strategia, joka on onnistuttu puristamaan yhdelle kalvolle. Maaseudulla ruokaa ja muitakin tarvikkeita voidaan jakaa ja kuljettaa pakkaamattomina tai vain kevyesti suojattuina. 5 AJASSA / 4.7.2019 Fakta Gallup Uusi kysymys: Toteutuuko Kemijärven sellutehdas. Taimia istuttavat nuoret ovat työsuhteessa paikalliseen 4H-yhdistykseen. Maanomistajille istuttaminen on ilmaista, ja halukkaat voivat tarjota maa-alueitaan metsitettäviksi Taimiteko-toiminnan internetsivuilla. Yhtiön missio on tiivistetty yhteen lauseeseen: Missiomme on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Luonnonvarakeskuksessa on tehty kuluvan vuoden aikana strategiatyötä, jonka yhteydessä olen tutustunut muiden organisaatioiden strategioihin, visioihin ja missioihin sekä erityisesti siihen, kuinka ne tarttuvat maailmalla käynnissä oleviin muutoksiin. Afrikastakin ovat ostaneet isot maa-alueet maanviljelyyn." PUUKI Verkkokeskustelu: Kemijärvelle sellutehdas. Kaupungeissa kaikki tarvitsemamme on pakattava ja vieläpä moneen kertaan. Puunhankinta tapahtuu sopimuksilla Metsähallituksen, isojen yhteismetsien ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. Taimia istutetaan alueille, joilla metsätai maataloutta ei enää harjoiteta. valtakunnallisesti toimiva nuorisojärjestö . Istuttaessa tuntee, että tekee jotain asian hyväksi." Metsänistuttamisesta ja 4H-yrityksen pyörittämisestä saamansa tulot Laamanen laittaa säästöön
"Oikeastaan ensimmäisenä keväällä aloitan koivun mahlasta, mutta sitten vuorossa ovat luonnonyrtit. . Filosofian maisteri, agrologi, keruutuotetarkastaja . Juuri nyt pinnalla ovat esimerkiksi kuusenkerkät ja pakurikääpä. Tarvitaan enemmän jatkuvuutta. Tavoitteenani onkin, että Arktisille Aromeillekin saadaan rakennettua vahvempi perusrahoitus." Haasteista huolimatta Partanen on optimisti tulevaisuuden suhteen. fi -palvelut. Asuu Mikkelissä, perheessä avopuoliso, kolme aikuista lasta ja koira. Työssään luonnontuotealan valtakunnallisen toimialajärjestön johdossa Partanen saa tehdä töitä juuri tämän eteen. 4.7.2019 / AJASSA 6 Kuka. Puhtaus on edelleen Suomen vahva valtti." Suuri potentiaali liittyy myös luomukeruualueisiin, joihin metsänomistaja voi ilmoittaa metsätilansa nyt Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelussa. Valmisteilla on myös sähköinen kerääjäja toimijarekisteri, jonka avulla kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan paremmin." Harrastuksesta urapolku Birgitta Partanen uskoo, että luomusta voi tulla suomalaisten luonnontuotteiden vientivaltti. "Arktisissa Aromeissa aloitin vuosi sitten, kun yhdistystä alusta asti vetänyt Simo Moisio eläköityi. BIRGITTA PARTANEN . . . Luonnontuotteiden saatavuus voi vaihdella rajusti vuosittain, joten isojen ja pitkäjänteisten investointien tekeminen on riskialtista. Päädymme aloittamaan yrteistä, sillä ne ovat alkukesän herkkuja. "Luonnontuotteet istuvat hyvin kysynnän trendeihin, kuten Free from -tuotteisiin. SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva M istä haluat, että aloitan?" kysyy Birgitta Partanen intoa puhkuen, kun puheeksi tulee Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtajan oma luonnontuotteiden keruuharrastus. . . Niin Arktisten Aromeiden kuin koko alan tutkimusja kehitystoiminnan rahoituksesta merkittävä osa tulee hankkeiden kautta. . "Suomen metsistä yli 90 prosenttia voisi olla luomukeruualueita. Marjojen kerääminen on liikunnannallinen harrastus, josta voi saada myös tuloa.". "Ja sitten tulevat sienet. Lakat, vadelmat, puolukat, mustikat ja karpalot on luonnollisesti kerättävä talteen. Näen tärkeänä, että 26 vuotta toimineen yhdistyksen työ jatkuu aktiivisena." Aika työlle on otollinen, sillä Partasen mukaan ala on viime vuosina harpannut isoja askeleita eteenpäin. Voi kun saisi kaikki ihmiset ymmärtämään, miten hienoja mahdollisuuksia suomalainen luonto tarjoaa", Partanen huokaa. Hyvä esimerkki on pakkaskuivaus, johon pitäisi investoida lisää Suomessa", Partanen sanoo. Marjasadosta hyödynnetään nykyään kuitenkin vain kymmenisen prosenttia, sillä isona haasteena on poimijapula." Uusille rahoituskanaville tarvetta Suomessa luonnontuotealan yritykset ovat pieniä, joten verkostoituminen ja tiedon jakaminen ovat yrityksille usein elinehtoja. Harrastukset luonnontuotteiden keruu, valokuvaus, luonnossa liikkuminen Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen toivoo, että yhä useampi suomalainen oivaltaisi, miten antoisaa esimerkiksi marjojen kerääminen luonnossa on. Agrologin ja filosofian maisterin koulutuksen saanut nainen on työskennellyt parikymmentä vuotta Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa erilaisissa hankkeissa. Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja . 51-vuotias . "Tämä johtuu siitä, että kiinnostus suomalaisia luonnontuotteita kohtaan on kasvanut sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla." "Villiyrttivillitys" ja kasvanut terveysja ympäristötietoisuus ovat omiaan lisäämään luonnontuotteiden kysyntää. . "Alalle kaivattaisiin sekä tietynlaista perusrahoitusta julkiselta puolelta että riskirahoitusta jatkojalostukseen. . Työskennellyt ennen nykyistä tehtävää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä 20 vuoden ajan. ”Hyviä esimerkkejä ovat verkossa toimivat marjahavainnot.fi ja sieniatlas. "Monien tuotteiden kerääjistä on pulaa. "Luonnontuotealasta viestiminen, alan toimintaedellytysten ja verkostojen kehittäminen sekä viennin edistäminen yhteistyössä muun muassa Suomen Luontoyrittäjyysverkosto ry:n ja Business Finlandin kanssa ovat tärkeimpiä tehtäviämme." Ala uudessa nosteessa Partanen on tehnyt pitkän uran luonnontuotteiden parissa. Kerään muun muassa horsmanversoja, vuohenputkia ja voikukkia, joita voi käyttää salaateissa tai kuivata moneen käyttöön." Keskija syyskesällä Partasen katse kohdistuu marjoihin. "On hyvä, että hankerahaa saadaan, mutta hankkeisiin liittyvä byrokratia myös rajoittaa ja sitoo resursseja. "Tietoa on saatavilla nykyään hyvin, joten uusien yrittäjien ei tarvitse aloittaa työtään nollasta.” Teknologiakin avaa mahdollisuuksia
312 €) Kysy lisää lisävarusteista jälleenmyyjältäsi. alv 24% Pidätämme oikeuden hinnan muutoksiin. 799 €) • Testivoittaja Polaris-sähkövinssi (sh. 15v • Rekisteröity kahdelle KIPPITOIMINTO VENTTIILISUOJAT SÄHKÖSINKKAUS/PULVERIMAALAUS LOCK&RIDE TAVARALAATIKKO 2882882 LOCK&RIDE KORKEA TUULILASI 2880539-409 KARJAPUSKURI ETEEN 2879714 PYÖRIVÄ VETOPÄÄ IRROTETTAVAT PÄÄDYT PITKÄLLE LASTILLE POLARIS-SÄHKÖVINSSI Alk. Tarjousta ei voi yhdistää muuhun tarjoukseen. 8 990 € ETUSI 1111 € • Monikäyttöinen ja kestävä Polaris-peräkärry (sh. Hinta sis. 2x4 Mode 94 in./238.8 cm 1x4 Turf Mode 75 in./109.5 cm (SH. 21 395 €) + TK.* • Saa ajaa tiellä alk. 15v/T-kortti • *Tarjous sisältää Polaris Ranger 570 Sage Green EPS Pro Fit -lämpöhytillä, lämmityslaitteella sekä tuulilasin pyyhkijällä/pesulaitteella. SPORTSMAN 570 EFI 4X4 2019 • Suomen ylivoimaisesti suosituin • Saa ajaa tiellä 60km/h alk. 20 140 €) + TK. 10 101 €) + TK.* * Tarjous on voimassa 13.7.2019 saakka. 199 €/kk LASKE SOPIVA KK-ERÄ LASKURILLA! POLARIS.FI ETUSI 4150 € (SH. hytin, lämmityslaitteen ja ikkunanpyyhkijän pesurilla • Turvallinen ja mukava • Ympärivuotinen käyttö • Erittäin edulliset käyttökustannukset • Automaattinen 100 % neliveto ja Turf 1x4 veto • Vetokoukku OLEMME MUKANA OKRA – MAATALOUSNÄYTTELYSSÄ ORIPÄÄN LENTOKENTÄLLÄ 3.-6.7.2019 SUMMER PACK. Ei voi yhdistää muuhun tarjoukseen. 99 €/kk LASKE SOPIVA KK-ERÄ LASKURILLA! POLARIS.FI SUOSITTELEMME SEURAAVIA LISÄVARUSTEITA: (SH. 15 990 € POLARIS RZR 570 EFI CABIN 4X4 EUT • Sis. 18 490 € ETUSI 2905 € RANGER 570 EFI EPS T1b PRO FIT -LÄMPÖHYTILLÄ SUOSITTELEMME SEURAAVIA LISÄVARUSTEITA: 4500 LBS SÄHKÖVINSSI PIKAKIINNITTEINEN PUSKULEVYSARJA LED -VALOT /PolarisMonkijat LIITY HYVÄÄN SEURAAN POLARIS.FI Alk
Melkein tekisi mieleni kuvailla olosuhteita ihanteellisiksi lintujen poikasille", kertoo Keski-Suomen riistapäällikkö Olli Kursula Suomen Riistakeskuksesta. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä. TAKUUHYVITYS 7000 € 300 €/kk KESLA 203T + 104. Edut koskevat vain varastossa olevia metsäpaketteja. Kuukausierä 300,20 €, 60 kk. Talven jälkeen kanalintukannat olivat riistapäällikkö Harri Hepo-ojan mukaan kohtalaisella tasolla. Luoton perustamiskulu 300 €. Korko 3 kk euribor + 3,5 %. Juhannuksen aikoihin tehtyjen havaintojen mukaan teeren ja metson poikaset olivat pohjoisessa Keski-Suomessa lentokykyisiä ja lähes räkättirastaan kokoisia. Kursulan mukaan poikaset kuoriutuivat Keski-Suomessa viime vuosien tapaan kesäkuun alkupuolella. Tarkempaa tietoa kanalintujen poikueiden onnistumisesta alueittain on luvassa heinä-elokuussa, kun kesän riistakolmiolaskennoista saadaan tuloksia. "Viime vuosina kuoriutumisen aikoihin on ollut toistuvasti sateista ja viileää useiden päivien ajan. 4.7.2019 / AJASSA 8 SAMI KARPPINEN S äät ovat olleet tänä vuonna suosiolliset kanalintujen pesinnälle suuressa osassa Suomea. Myös Oulun seudulla ollaan varovaisen toiveikkaita pesinnän onnistumisen suhteen. Valtra-rahoitusehtojen mukaisesti. Lämpöä onkin kaivattu kipeästi, sillä kanalintukannat ovat olleet monin paikoin selvästi keskimääräistä heikommalla tasolla. Laskutuspalkkio 9 €/erä. Tänä vuonna pitkäaikaisia ´jääkaappilämpötiloja´ yhdistettynä sateeseen ei kuitenkaan ole ollut. Sää suosinut kanalintujen pesintää MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com VAIHDA NYT UUTEEN KESLAAN! Nyt saat takuuhyvityksen 7000 € PATU-, KESLA-, Kronos-, Palms, Oniartai Nokka-metsäpaketista ostaessasi uuden KESLA 203T/104-metsäpaketin. Katso Metsälehden Youtubesta toimittajan kuvaama video, jossa lentoon pyrähtävät ensin metson ja sitten teeren poikaset. Ehdot täyttävä, vanha metsäpakettisi toimii siis käsirahana. KESLA 203T + 104 KESLA 203T + 104 + kiinnityslevy 23 500 € Takuuhyvitys 7000 € = Väliraha 16 500 €. "Toivomme, että riistakolmiolaskentoihin saadaan jälleen talkooväkeä liikkeelle, jotta lintukannoista saadaan mahdollisimman kattava kokonaiskuva", Hepo-oja sanoo
Vuonna 1969 hän lähti hankintamatkalle Kuopioon. Kun metsätöihin soveltuvat traktorit alkoivat yleistyä 1960-luvun lopulla, moni hevosen kanssa savotoilta puita ajanut metsätyömies uskaltautui investoimaan uudenlaiseen kalustoon. Näin toimi myös heinävetinen Sulo Piironen . ”Tekköö hommat nii hyvin, jotta passoo tulla omille jälilleen”, oli FinnHarvestin perustajan Sulo Piirosen motto. Asenne on kantanut yritystä jo 50 vuotta.. 9 AJASSA / 4.7.2019 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat M ies ja kone. Niin alkoi myös FinnHarvestin tarina viisikymmentä vuotta sitten. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Siitä on alkanut monen metsäkoneyrityksen taival. Metsäkoneurakoitsijoista on tullut palveluyrittäjiä Puolivuosisataista taivalta juhlivat tänä vuonna niin Koneyrittäjien liitto kuin kuopiolainen FinnHarvest, jonka kasvutarinassa kiteytyvät suomalaisen metsäkoneyrittämisen vaiheet
Osana kehitystä olemme palkanneet ulkopuolisia ammattilaisia tuomaan uutta osaamista yritykseen vuodesta 2010 lähtien ja muodostaneet johtoryhmän. Nykyään on toisin. Yrityksen omistavat tänä päivänä Piirosen kahdeksan veljestä. Haluamme näkyä FinnHarvest nimisenä yrityksenä, emme niinkään henkilöityä Piirosen veljeksinä”, itse pääasiassa hallitustyöskentelyn kautta toimintaan vaikuttava Pasi Piironen kuvailee. Jo 1980-luvulla ymmärsimme, ettei ole muuta keinoa menestyä kuin tehdä työt niin hyvin, että metsänomistaja haluaa meidät metsäänsä toisenkin kerran. ”Toinen puoli veljessarjastamme on käynyt ammattikoulun, mutta vain yksi metsäpuolella.” Kohti modernia yritysmallia Metsäkoneyritysten historiasta puhuttaessa keskitytään usein konekalustoon ja yrittäjään – rautaan ja itsenäiseen työn sankariin, joka painaa metsän ja hallin väliä itseään säälimättä lähes vuorokauden ympäri. ”Tämä on asiakaspalvelutyötä. 750 000 m3. Kotipaikka Kuopio. . ”Ponssen Paz ajokoneesta käynnistyi yhteistyömme Ponssen kanssa, joka on jatkunut tiiviinä läpi historiamme”, Piironen sanoo. Vuosituhannen vaihteen myrskysavotoista lähtien yritys on korjannut puuta myös ulkomailla, pääasiassa Keski-Euroopassa. . ”Olemme korjanneet puuta paljon Saksassa, jossa kalustoamme on parhaillaankin korjaamassa kaarnakuoriaisten tuhoamia metsiä”, Nykänen kertoo. Tuolloin meitä oli mukana jo neljä veljestä. Alla: Kunnostettua Ponsse Pazia kelpaa esitellä 50-vuotisjuhlissa elokuussa. Jo kaksi vuotta myöhemmin oli 16-vuotias nuorukainen konehommissa täysillä mukana. Yritystä luotsaa tänä päivänä kahdeksan Piirosen veljestä, Pasi, Oskari , Timo , Esa , Jarkko , Ossi , Eino ja Otto , joista Pasi on joukon vanhin. Toiminta alkoi vuonna 1969 Heinävedellä Palokin Puunsiirron nimellä. Ainakin niissä yrityksissä, joissa on haluttu kehittyä toimintaympäristön mukana. . ”Raaka työnteko tuli meillekin tutuksi etenkin 1990-luvulla. Samana vuonna syntyi nuorin veljemme, Otto.” Pasi Piironen hyppäsi yrittäjäksi kolmen veljensä tavoin suoraan peruskoulun penkiltä. . Työntekijöitä n. Perustaja Sulo Piironen. "Olemme tehneet tietoisen valinnan, että pyrimme yrittäjävetoisuudesta kohti modernia yritysmallia." FINNHARVEST OY . 4.7.2019 / AJASSA 10 Kaupat syntyivät kattokuormaajalla varustetusta nelivetoisesta Zetorista, joka ajettiin järven jäätä pitkin Heinävedelle. Metsurit kaatoivat, karsivat ja katkoivat puut Palokin miesten ajaessa puut 5-6 metsäkoneen voimin tien varteen. Yrityksen ja työntekijän etujen täytyy olla tasapainossa. Piirosen puheessa toistuvat alati sanat asiakas ja palvelu. ”Olemme tehneet tietoisen valinnan, että pyrimme yrittäjävetoisuudesta kohti modernia yritysmallia. ”Vuonna 1989 ostin isän yhtiökumppanin osuuden yrityksestä ja toiminta jatkui Piiroset Ky:n nimellä. Korjaa puuta tänä vuonna n. 65. Välillä käytiin asuntovaunussa vähän nukkumassa”, Piironen muistelee. Kun tultiin 1970-luvulle, kalustosta löytyi Farmettia ja Valmettia, kunnes yritykseen saatiin vuonna 1973 ensimmäinen vieremäläisen kulkukoiran mukaan nimetty metsäkone. Liikevaihto 2018 noin 8 miljoonaa euroa.. Hyvä korjuuyritys tukee asiakkaan puunhankintaa.” Henkilöstö tekee tuloksen Laadukasta jälkeä ei synny ilman osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Meidän asiakkaamme on urakanantajan lisäksi aina myös metsänomistaja. . Tänä päivänä korjaamme puuta UPM:lle, Keitele Forestille, IPO Woodille, Binderholzille sekä sähköverkkoyhtiöille”, kuvailee FinnHarvestin talousja kehitysjohtaja, metsänhoitaja Anssi Nykänen . Toiminta alkoi olla kokonaisvaltaista puunkorjuu-urakointia, kun yritykseen hankittiin myös hakkuukone. . Pasi Piirosen oma työura yrityksessä alkoi vuonna 1983, kun puita piti niputtaa uittoa varten. . . . ”Tilanne tuli meille yllättäen, mutta onnistuimme nopeasti kääntämään sen vahvuudeksi. Olemme löytäneet ammattitaitoista työvoimaa hyvin, mutta tulevaisuudessa työvoiman saatavuuteen on kiinnitettävä alalla yhä enemmän huomiota”, painottaa Piironen. ”Tuntui, että isä oli jatkuvasti metsässä, mutta on hän joskus kotonakin ehtinyt käydä, sillä sisarusparveemme kuuluu myös kuusi siskoa”, Piironen nauraa. ”Henkilöstö on ehdottomasti tärkein tekijä puunkorjuuyrityksen menestymisen kannalta. Yksi merkittävä askel FinnHarvestille oli moniasiakkuuteen siirtyminen vuonna 2013. . Yrittäjä Pasi Piironen (vas.) vaikuttaa hallitustyön kautta, Anssi Nykänen johtaa talousja kehitysasioita, kenttäesimies Tommi Simonen vastaa muun muassa laatuasioista. . ”Tuolloin sai alkunsa Palokin Puunsiirto niminen yritys, josta on kehittynyt nykymuotoinen yrityksemme FinnHarvest Oy”, kertoo Sulon poika Pasi Piironen yrityksen Kuopion keskustassa sijaitsevalla toimistolla. . Puunkorjuun lisäksi yritys teki kesäaikaan myös maanmuokkaustöitä. Alkunsa vuonna 1969 sai myös Pasi Piironen, sillä FinnHarvestin tavoin mies viettää viisikymppisiään ensi syksynä. FinnHarvestissa on selkeytetty työnjakoa eri portaissa. FinnHarvest nimikin kehitettiin palvelemaan ulkomailla operointia. Perusajatus ei ole tästä muuttunut. Palokin Puunsiirron urakat tulivat metsäyhtiöiltä, kuten Schaumannilta ja Hackmannilta. Lama ja valuuttalainat vaikuttivat taustalla, kun painoimme metsässä yhden yhden koneketjun voimalla yötä päivää. Peruskoulupohjalta yrittäjäksi Piirosten perheen kasvaessa kehittyi myös Palokin Puunsiirto.
Jos mahdollisuuksia avautuu ja hyviä työntekijöitä on saatavilla, niin uskallamme tarvittaessa kasvaa”, Nykänen kuvailee. Metsäkoneyritysten koon kasvaessa yrittäjistä on kehittynyt merkittäviä työllistäjiä etenkin maaseutupitäjissä. ”Metsäkonealan yritykset ovat järjestäytyneet poikkeuksellisen hyvin. ”Kannattavuuden eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. Liikkeenjohdollista osaamista metsäkoneyrityksissä vaaditaan yhä enemmän, sillä toimintaan sitoutuvat pääomat ja liikevaihdot ovat paisuneet suuriksi, mutta katteet ovat usein ohuita. ”Se, löytyykö kuljettajan puolisolle työtä ja perheelle palveluja, vaikuttaa perheen ratkaisuihin”, Peltola kuvailee. Alan yritysten on entistä aktiivisemmin tehtävä aitoa yhteistyötä ja katsoa asioita laajemmin kuin vain omasta vinkkelistä. 11 AJASSA / 4.7.2019 SAMI KARPPINEN Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Koneyrittäjien liitto perustettiin valvomaan jäsentensä etua taksaneuvotteluissa. Työsarkaa riittää, mutta Peltola näkee alan tulevaisuuden valoisana. Talousja kehitysjohtaja Anssi Nykänen ja metsäkoneenkuljettaja Niko Pääkkönen vaihtoivat ajatuksia työstä harvennusleimikolla Leppävirralla. FinnHarvestissa on valittu tämä tie. Kun infraan tai metsään investoidaan, tarvitaan aina koneyrittäjiä. Koneyrittäjät ovat tätä nykyä metsäalan suurin metsätyöntekijöiden työnantajataho. ”Kasvu ei ole missään tapauksessa itsetarkoitus. FinnHarvest tekee tiivistä yhteistyötä Ponssen kanssa metsäkoneiden kehitystyössä. Perustamisessa aktiivisia olivat metsänparannusalan urakoitsijat. Yhdessä tekemisen merkitys on ymmärretty alalla, jossa asiakaskunta on hyvin keskittynyttä”, kuvailee Koneyrittäjien liiton toimitusjohtaja Matti Peltola . Puunkorjuupalveluiden kysyntä on vahvaa, mikä on mahdollistanut kasvumme sekä toimintaa tehostamalla että yritysostoin”, sanoo Nykänen. Liiton ponnistelujen ansiota oli, että jäsenyritykset pääsivät joustavan jaksotyön piiriin. Liiton ponnisteluiden tulosta on muun muassa se, että koneyrittäjät pääsivät vuonna 1993 yrittäjien eläkelain piiriin. Tänä päivänä yli 90 prosenttia Suomessa tien varteen kuljetetusta puutavarasta on Koneyrittäjien liiton jäsenyritysten korjaamaa. ”Samalla ammattitaitovaatimukset kasvavat ja asiakkaat pyrkivät ostamaan isompia palvelukokonaisuuksia.” Jotta yritykset pystyvät vastaamaan vaatimuksiin ja kehittämään toimintaa pitkäjänteisesti, pitäisi alalla yltää Peltolan mukaan yleisesti noin kymmenen prosentin liiketulokseen. ”Markkinat ovat olleet viime vuosina suotuisat kasvulle. ”Kuten historiikissamme todetaan, aikansa souvareista on tullut paikkakunnillaan arvostettuja yrittäjiä ja työllistäjiä.” Tulevaisuudessa maaseudun elinvoimaisuus on ratkaiseva tekijä alalle. Positiiviset näkymät Koneyrittäjien liiton edunvalvonnassa ajankohtaisia teemoja ovat muun muassa tiestön kunto, työssäoppimisen kehittäminen sekä polttoaineiden verotus. kt "Yhdessä tekemisen merkitys on ymmärretty alalla." FinnHarvestissa on ymmärretty, että kun työntekijän ja yrityksen edut ovat tasapainossa, syntyy tulosta. Tässä esimerkiksi Koneyrittäjän liitolla on tärkeä rooli”, sanoo Pasi Piironen. Puuta yritys korjasi 750 000 kuutiometriä kuudentoista koneketjun ja noin 65 työntekijän voimin. ”Siihen on vielä matkaa, sillä mediaanitulos alalla on tällä hetkellä alle kolme prosenttia.” ”Souvareista arvostetuiksi yrittäjiksi” Vahvaa kasvua Toimintaympäristön vaatimukset ovat nousseet huimasti, mutta lopulta kyse on edelleen volyymibisneksestä. Metsäkoneenkuljettajia on noin 5 500. Emme ole lukkiutuneet kasvutavoitteisiin, vaan kuuntelemme markkinoita. FinnHarvestin kasvuvauhti on noteerattu valtakunnallisesti.. Viime vuonna FinnHarvestin liikevaihto kasvoi yritysostojen myötä yli sata prosenttia noin kahdeksaan miljoonaan euroon. Kasvavat korjuumäärät luovat nyt uusia mahdollisuuksia metsäkoneyrityksille. Kovassa kasvuvauhdissa FinnHarvest ponnisteli viime vuonna kolmen prosentin liikevoiton. Yrittäjäveljeksistä Eino Piironen valmisteli tuliterää konetta savotoille hallin pihassa Kuopion Kylmälahdessa. Liikevaihtoa voi kasvattaa vain lisäämällä mottimääriä, mutta laadusta ei ole varaa tinkiä. Vuonna 1996 voimaan astui uusi työaikalaki. Yrittäjälle maksetaan vain tien varteen tuoduista moteista
Miten hakkuukohteen kesäkelpoisuuteen voi vaikuttaa. Yksityismetsänomistajille koko summasta meni 86 prosenttia eli 2,3 miljardia euroa. Kauppa ratkesi tutun sahan eduksi. Metsänomistajien kannattaa tarjota puunostajille etenkin kesäkorjuukelpoisia harvennusleimikoita eli hakkuualueita. Vuoteen 2017 verrattuna tulot kasvoivat reaalisesti 12 prosenttia. "Ensiharvennuksissa ei pidä odotella" Talvikorjuukohteet myydään usein samassa paketissa kesäleimikoiden kanssa, joten kesäja talviharvennusten tarkkaa hintaeroa on vaikea sanoa. "Pitää satsata ennen kaikkea ensiharvennuksiin ja tiestöön." hittämään.. Myös kuitupuun hinnat paranivat pitkästä aikaa. "Metsänomistajien pitää satsata ennen kaikkea ensiharvennuksiin ja tiestöön. Kanniston mukaan kesäkorjuukelpoisen harvennushakkuun kuutiohinta on joka tapauksessa muutamia euroja talviharvennusta korkeampi. "Vanha lääke: kunnon tiet ja kunnon kääntöpaikat", neuvoo Lounais-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kannisto . Hakkuutähteiden maksu kuusiainespuukuutioiden perusteella. Kuitupuuhakkuut kasvoivat tukkien hakkuita enemmän. "Uuden tehtaan valmistumiseen menee puolikymmentä vuotta. Korjuussa huomioitava laaja muinaismuistoalue. Puulajeista suurimman osuuden tuloista – 46 prosenttia – toi kuusi. Harvennuskohteen kesäkorjuukelpoisuus on metsänomistajalle hyvä asia, sillä hakkuualoista, joiden puunkorjuu ja -kuljetus onnistuvat vain talvipakkasella, on monin paikoin jatkuvaa ylitarjontaa. Euromääräiset tulot olivat noin 160 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2007, mutta kun rahanarvonmuutos tehdään tukkuindeksillä, jäädään huippuvuoden tuloista 14 prosenttia. Eniten tuloja kertyi Etelä-Savossa, yhteensä 329 miljoonaa euroa. Etenkään ensiharvennusten osalta ei piHarvennusleimikkoa tarjolle Kesäkorjuukelpoisilla harvennuskohteilla kannattaa muistaa tiestö, kääntöpaikat ja turvemaakohteet. Myös Koillismaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Antti Härkönen sanoo, että kuitupuussa on useamman euron hintaero riippuen siitä, onko leimikko hyvin saavutettavissa pikitien varressa vai hankalasti suon takana. Kilpailtu kohde asvalttitien varressa Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Kuusitukki 232 64 14 848 Mäntytukki 186 61 11 346 Koivutukki 11 47 517 Kuusipikkutukki 3 27 81 Mäntypikkutukki 1 23,5 23,5 Kuusikuitu 38 26,5 1 007 Mäntykuitu 28 23 644 Koivukuitu 20 18 360 Kuusilahokuitu 14 17 238 Energiapuu 7 12 84 (Hakkuutähde 287 2,5 717,5) Yhteensä, arvio 540 29 866 Kantorahatulot kasvoivat VALTTERI SKYTTÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuva S ahasuhdanteen heikentyminen ja puunostajien täydet puuvarannot ovat painottaneet alkuvuoden puukauppoja harvennushakkuiden suuntaan. Tiheästä, riukuuntuvasta ja harventamattomasta puustosta ei kehity niin paljon arvokasta tukkipuuta. Tästä huolimatta tukkien osuus kantorahatuloista pysyi 69 prosentissa. Näin pitäisi tehdä enemmän." Härkönen muistuttaa myös, että vaikka Pohjois-Suomeen odotellaan uusia tehtaita, harvennukset eli metsänhoidolliset hakkuut pitää tehdä kuntoon puun markkinatilanteesta huolimatta. "Kesäkorjuukelpoiset harvennusleimikot ovat koko ajan kysyttyjä, ja niitä mahtuu markkinoille paljon", sanoo Keskipohjan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Juha Laitinen . Sahojen tarjoukset sadan euron haarukassa. Suurimmat puut yli 30-metrisiä, kuusissa paljon pihkavuotoja. Energiapuun ja koivukuidun välitys metsänhoitoyhdistyksen kautta toi hieman eroa. PUUKAUPPA 0,5 1,0 1,5 2,0 2019 2018 2017 Viikko-ostojen määrät koko Suomessa Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Milj. Kohtuullisella tieinvestoinnilla pystyy saamaan kesäkorjuukelpoisia leimikoita. "Harvennushakkuiden osuus on ollut puukaupoissa isompi verrattuna viime vuoteen", kertoo Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen . 4.7.2019 / AJASSA 12 JUSSI COLLIN KANTORAHATULOJA kertyi viime vuonna 2,7 miljardia euroa, Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi. € TUORE PUUKAUPPA KOHDE: Kuusivaltainen päätehakkuu asvalttitien varressa SIJAINTI: Kanta-Häme OSTAJA: Iso saha LEIMIKON KOKO: 1,5 ha MUUTA: Tarjoukset kolmelta sahalta ja kolmelta metsäyhtiöltä. Tulot nousivat kaikissa maakunnissa
58,14 . 17,91 s 19,92 s 17,02 Uudistushakkuu s 60,42 s 62,30 s 44,95 . 19,75 . Metsänomistajien kannattaa muistaa tämä." Laitisen mukaan puukauppaa aikovan metsänomistajan kannattaa myös suunnitella erilaisia leimikoita ja katsoa markkinoiden mukaan, mikä myy. 55,94 . 21,13 . 25,81 Harvennushakkuu s 49,36 s 50,15 s 39,05 s 17,27 s 17,56 s 17,05 s 22,14 s 22,58 Ensiharvennus s 40,62 s 40,30 s 13,31 s 13,10 s 12,82 Hankintahinnat . 22,09 s 19,44 s 28,33 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s 29,25 s 30,58 s nousussa . 56,76 s 44,21 s 16,96 s 17,41 s 16,77 . 32,15 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,57 . 53,67 s 39,23 s 17,79 s 17,90 s 17,03 s 23,33 s 23,22 Ensiharvennus s 41,97 s 42,23 s 34,46 s 13,92 s 13,54 s 13,24 Hankintahinnat . 57,90 s 60,19 s 43,26 s 17,52 . 13 AJASSA / 4.7.2019 dä jäädä odottelemaan", hän sanoo. Pitkällä jänteellä hyvä hintataso Yhdistysten johtajat kertovat, että puukauppoja tehtiin alkuvuodesta monin paikoin neljännes tai viidennes vähemmän kuin vuosi sitten. 23,29 . 30,25 s nousussa . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Harvennusleimikkoa tarjolle "Ostajat haluaisivat sellaisen puun, jossa on tyvellä kuusitukki ja latvassa mäntykuitu." Alkuvuonna puukauppa on sujunut harvennushakkuupainotteisesti. 29,29 Harvennushakkuu s 50,42 s 50,18 . 18,99 s 19,30 . 18,21 . 18,35 s 17,25 Ensiharvennus . 59,04 . 58,77 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. hittämään.. 12,66 Hankintahinnat . "Päätehakkuilla tukin hinta on tullut alaspäin viime vuoden hinnoista, mutta edelleen esimerkiksi kuusitukin hinta on ollut yli 60 euroa kuutiolta. Leimikoiden saaminen markkinoille on vaatinut metsäasiantuntijoiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta, Lounais-Hämeen Kari Kannisto sanoo. 23,30 Ensiharvennus s 35,57 s 36,05 s 36,30 s 13,42 s 13,37 s 13,67 Hankintahinnat s 60,00 s 60,29 s 30,08 . 38,24 . Kesäkuussa harvennushakkuu oli käynnissä kuusivaltaisella kuviolla Leppävirralla Pohjois-Savossa. "Osa talvikorjuukohteiksi luokitelluista turvemaista pystytään korjaamaan kuivana kesänä. 59,45 s 61,10 48,08 . 57,12 s 59,82 s 45,25 s 17,98 s 19,66 s 17,18 s 24,64 . 27,01 Uudistushakkuu . 58,85 s 47,43 . Hän uskoo, että puunostajia kiinnostaa kesälomien jälkeen samat asiat kuin ennenkin. 29,47 Harvennushakkuu s 52,48 . 18,15 . 59,66 s 31,81 s 34,17 s 31,94 s nousussa . 52,88 . 17,56 s 26,17 s 28,06 Uudistushakkuu s 57,96 . 19,66 . Kun tarjousten määrää ja puun hintaa katsoo viiden vuoden keskiarvolla, suhdanne on edelleen ollut hyvä", Kannisto toteaa. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 26,48 Uudistushakkuu s 60,53 s 61,36 s 46,01 . 49,42 . 24,04 . 17,23 17,20 s 16,31 s 23,73 s 24,22 Ensiharvennus Hankintahinnat . 30,21 s 30,21 s nousussa . 60,81 . 60,63 s 30,77 s 32,38 s 32,02 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 61,86 s 52,03 s 23,76 s 25,59 s 20,44 s 28,89 Harvennushakkuu s 55,83 s 55,45 s 41,49 s 19,87 s 18,67 s 18,14 s 25,28 Ensiharvennus s 43,62 s 44,29 s 35,09 s 14,38 s 13,94 s 13,78 Hankintahinnat s 59,41 s 59,51 s 52,88 s 32,24 s 33,89 s 33,08 Raakapuun hintatilastot, hinnat poikkeuksellisesti viikolta 25 LAPPI PUUKAUPAN VÄHÄISYYDEN VUOKSI LAPIN HINTATIEDOT PUUTTUVAT KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,82 s 61,36 s 42,71 . 60,79 s 49,41 s 19,76 s 21,39 s 17,98 s 25,44 Uudistushakkuu . 58,59 . 21,96 s 18,91 s 28,36 . 18,95 . "Puunostajat haluaisivat sellaisen puun, jossa on tyvellä kuusitukki ja latvassa mäntykuitu." Toistaiseksi metsänjalostus ei ole onnistunut sellaista puuta kes nousussa . 29,13 Harvennushakkuu . 54,43 . 31,54 s nousussa . 24,95 . 22,43 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Hyviin leimikoihin on tullut 5–7 tarjousta. 57,80 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 19,72 s 29,01 . 46,24 . 16,73 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 13,36 s 13,72 . 21,31 s 18,84 Harvennushakkuu s 54,80 s 55,57 . 20,32 . 56,62 . Sahasuhdanne heikentyi, varastot täyttyivät ja osalla metsänomistajistakin on maha täynnä. 55,69 . 19,49 . 30,55 s 33,13 . Keskipohjan Juha Laitisen mukaan metsänomistajat eivät aina havaitse harvennusta odottavien turvemaametsien kesäkorjuumahdollisuuksia. 18,53 . 30,04 . 54,71 s 38,22 s 17,29 s 17,17 . 16,66 . 23,69 Uudistushakkuu . 21,64
Etenkin alkukesästä erikoispuuviljelmän väriloisto on vertaansa vailla. Erikoispuita voi yhdistellä oman mielen mukaan, kunhan huolehtii, että valopuilla riittää valoa ja varjopuilla varjoa. Kannattavien puulajien valikoima talousmetsissä on rajallinen, mutta maiseman virkistykseksi löytyy lukemattomia kotimaisten puiden erikoismuotoja sekä ulkomaisia puulajeja. Ne ovat kaikki luonnon muovaamia erikoisuuksia, joita on monistettu ottamalla emopuusta oksia. Jo pelkästään kotimaisen kuusen erikoimuotoja on tarjolla lukuisia. Purppurakuusi, kultakuusi, surukuusi, käärmekuusi. 14 4.7.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat K un kotitilaan rajautuva metsä tai tonttipuut joudutaan kaatamaan, voi tilalle perustaa silmän iloksi puulajiviljelmän. Tämä on harvinaisen perimän monistamista ja levittämistä", kertoo erikoispuista innostunut Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Teemu Kivi . Lehtipuut viihtyvät rehevillä paikoilla, havuille kelpaa vähäravinteisempikin kasvualusta. Hänellä on tarjota niksit paitsi metsätalouspuiden kasvatukseen myös erikoispuuharrastukseen. Vartteilla monistettu perimä on puhdas. Kivi kiinnostui puulajien ja muotojen moninaisuudesta opiskellessaan Nikkarilan metsäkoulussa Pieksämäellä vuosituhannen vaihteessa. Asutuksen lähelle Jo muutama ulkomuodoltaan, väriltään tai neulasiltaan poikkeava puuyksilö piristää maisemaa. "Monet kasvit tykkäävät niin sanotusti kiven hiestä eli kosteudesta kiven pinnassa", Kivi vinkkaa. Maan kivisyydestäkään ei ole haittaa. Havupuille sopiva lannoite on esimerkiksi havu-ja rodolannoite, joka kasteluveteen liuenneena on suoraan kasvin käytössä.. Oksat on liitetty tavalliseen pottitaimeen vartteiksi ja kasvatettu taimiksi. Iloa erikoispuista Vastapainoksi talousmetsille voi navetan kulmalle tai tontin perälle perustaa oman kotiarboretumin. "Harvinaiset puut ovat aina vartteita. Lannoituksella varmistetaan hyvä kasvuun lähtö. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Teemu Kivi tarkastelee mäntyjen lomaan istutettua puulajiviljelmää. Lisäksi löytyy lukematon määrä muun muassa pihtoja, tuijia, koivuja, katajia ja mäntyjä, joiden muodoissa riittää valinnan varaa korkeasta kapeaan ja leveästä matalaan. "Hyvin tehty on kerralla valmis." Erikoispuulajit tuovat ilmettä pihamaisemaan ja teiden varsille
Kun kaadat tontin tai teiden läheisyydestä puita, mieti haluatko kokeilla jotain uutta ja erilaista. 3 Valitse taimi, jolla on rehevä uusi kasvu, ja suosi kotimaista. Istutusvälit vaihtelevat muutamasta metristä useampaan metriin riippuen puun kasvumuodosta ja tilavaateista. Puulla menee aikaa ennen kuin se ymmärtää, että oksasta leikattu varte ei olekaan enää oksa vaan uuden taimen latva. Pottitaimilla paras valikoima on huhtikuun lopusta toukokuun puoliväliin. "Puu on jo vuosien varrella tuottanut mielihyvää, eikä sitä pidä unohtaa, jos jostain puusta joutuu luopumaan", Kivi muistuttaa. Jaloille lehtipuille kalkittu multa. Myös kilpaileva luontainen puusto kannustaa erikoispuita kasvamaan pituutta, kunhan latvat säilyvät vapaina. "Toukokuun puolivälissä kesäkuun alussa näkee ostaessa, kuinka voimakas ja rehevä uusi kasvu on. Alkuvuosien jälkeen puulajiviljelmä ei vaadi paljoa. Havupuille käy hapan havu-rodomulta. Varmista kasvu kastelemalla ja lannoittamalla. Myös astiataimet, joissa juuripaakku on tukevasti mullissa ruukussa, on hyvä hankkia ajoissa. TIIA PUUKILA Oksasta vartetut taimet on tuettava huolella kepillä ja kuitunauhalla. Vartteen alaoksat ovat tavallisen kuusen oksia ja niitä tulee vähitellen typistää. Havuja lehtipuille on omat lannoitteensa. Taimet merkitään kepein ja taimen ympäristö taputellaan lautasmaisen tasaiseksi, jotta kasteluvesi ei pääse karkaamaan. Taimikaupoilla on tärkeää varmistaa, että taimi soveltuu istutuspaikan kasvillisuusvyöhykkeelle. Lisää kasteluveteen mitallinen lannoitetta ja kastele taimet illalla auringon laskettua. Se jäljittelee enemmän luonnontilannetta", Kivi ohjeistaa. Kaiva kuoppa ja varaa mullat sekä kuorikatteet valmiiksi ennen kuin ostat taimen. Puulle sopiva vyöhyke selviää taimen etiketistä. 5. Douglaskuusi on venähtänyt viime kesänä peräti 75 senttiä pituutta.. Taimi istutetaan hieman muuta maata korkeammalle ja mullan päälle sirotellaan kuorikatetta, jotta kosteus ei pääse haihtumaan. Kevätahava ja kuivettuminen ovat monen ulkomaisen taimen riesa. Arvokkaimmat useamman metrin mittaiset taimet nostetaan suoraan pellosta. Kasvata valopuutvaloisalla paikalla, istuta alikasvoksena kasvavat isojen puiden alle ja varjopuut varjoon. Hyvä paikka puulajiviljelmälle on katseen alla asutuksen lähellä, sillä monet ovat hirvien mieleen ja vaativat hoitoa. 2. "Kun erikoispuita yhden päivässä istuttaa, tahti on sopiva. Varte yrittää aluksi kasvaa vaakasuoraan oksan tavoin ennen kuin se löytää tuennan avittamana oikean kasvusuunnan. Kuoppa valmiiksi Puulajiviljelmää perustaessa kannattaa valita rauhassa puulajit ja miettiä, mihin kohdin ja kuinka etäälle toisistaan ne istuttaa. Talvella lumet on karisteltava pois, kesäaikaan kastellaan ja lannoitetaan, joten viljelmälle on tärkeä päästä nopeasti ja helposti. Parin euron pottitaimilla pääsee jo pitkälle, mutta kasvuun tuhrautuu vuosia. Lannoitus toistetaan kolmesta viiteen kertaan istutuksen jälkeisenä kasvukautena kastelun yhteydessä. Ole ajoissa Erikoispuiden taimia myyvät taimistot, arboretumit sekä suuret taimimyymälät. "Kotimainen taimi ei välttämättä taimimyymälässä ole niin hyvännäköinen, mutta antaa sen korkojen kera takaisin. Kultakuusen taimi on vartettu tavalliseen metsäkuusen taimeen. Tarvittaessa puita, etenkin pihtoja ja kuusia, voi muotoilla ja kasvua rajoittaa sekatööreillä saksimalla. Mielihyvää vuosikymmeniksi Kasvua tuetaan muutaman ensimmäisen vuoden ajan kasteluveteen liukenevalla lannoitteella. Heinäkuun puoliväliin asti suositaan typpipitoisia lannoitteita. Syksyllä taimen puutumista autetaan kalia ja fosforia sisältävillä syyslannoitteilla. Myös kotimaisuus on valttia. Ehjä juuristo takaa reippaan kasvuun lähdön. 15 METSÄSTÄ / 4.7.2019 1. Hyvin tehty on kerralla valmis", Kivi neuvoo. Oksasta vartettu surukuusi hakee kiemurrellen oikeaa kasvusuuntaa. Suurilla taimilla puulajipuistosta saa nopeasti näyttävän näköisen, mutta rahaakin kuluu useampi tuhatlappunen. Se on hyvännäköinen myös seuraavana kesänä." Kotimaiset taimet kestävät hyvin talvea ja kevätaurinkoa. Lisäksi valmiiksi varataan puulajille sopivaa multaa. Istutusmonttu kaivetaan ennen kuin taimi haetaan myymälästä. 4. Jos viljelmää joutuu puiden kasvaessa harventamaan, ei siitäkään kannata olla harmissaan. Lopuksi pienet taimet merkitään kepein, etteivät ne jää jalkoihin talvella lumia tiputellessa tai kesällä raivatessa. "On muistettava, ettei läträä vedellä koko ajan vaan kastelee kerralla kunnolla. Kun latva haluaa olla oksa Vinkit puulajiviljelmän perustamiseen Erikoispuiden vartteet on tuettava kuitunauhan ja kepin avulla, jotta ne ymmärtävät kasvaa kohti taivasta. Taimien hinnat liikkuvat muutamasta eurosta useampaan sataan euroon riippuen taimen koosta ja lajista. Se on suoraan verrannollinen siihen, kuinka ehjä juuri on", Kivi sanoo
Lupia perustellaan sillä, ettei metsäkanoja kukaan oikeasti ammu, mutta koirien koulutuksen vuoksi kiintiöt pitää olla. Hänen tekstissään huokuu rakkaus luontoon ja pitkä kokemus metsojen parissa työskentelystä. Perinteisillä lakeuden soidinpaikoilla näin vain muutamia teeriä. 16 4.7.2019 / METSÄSTÄ BENJAM PÖNTINEN, teksti ja kuvat A vohakkuiden pirstomassa maastossa, metsästysseurueen taukotulilla eräs metsämies väitti kanahaukan olevan syy kuukkelin häviämiseen. Hänen isänsä muistelee useamman kymmenen linnun soitimia. Lintuharrastajat suosivat petolintuja. Tänä päivänä nuori luontokuvaaja on innoissaan muutaman teeren kevätsoitimesta. Minun mieleeni mennyt kevät jää historian surkeimpana kanalintukeväänä. Sotien jälkeen metsäkanojen määrä on alentunut jatkuvasti. Jokainen sukupolvi puhuu entisaikojen suurista teeriparvista. Metsistä puuttuvat vanhat kaKuukkelin kohtalonhetket Kuukkeli ja metsäkanalinnut ovat joutuneet talousmetsissä ahtaalle.. Isoisä muistaa kymmenien soidinpaikkojen kevätaamujen huumaavan äänimaailman. Kanalintuja metsästetään, vaikka kanalintujen määrän tiedetään vähentyneen merkittävästi. Metsästysseurat myöntävät kiintiöitä metsäkanojen ampumiseen. Tekopesiä rakennetaan kotkille ja haukoille, pönttöjä viedään maastoon pöllöille ja monille muille kolopesijöille. Kuukkelien ohella myös kanalintukannat ovat taantuneet koko eteläisen Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Hänen isänsä kantoi kymmenien lintujen saaliin kotiin syksyiseltä jahtireissultaan ja häntä ennen jahdissa käytiin keväälläkin. Kanalintuja ei aktiivisesti suojella. Suosittelen kaikille luonnonystäville ja erityisesti kanalinnuista kiinnostuneille luettavaksi Jorma Luhdan upeasti kuvitetun kirjan Metsola . Ennen sotia kanalinnut, erityisesti metsot, olivat arvokasta kauppatavaraa
Olisiko olemassa sellaista asiaa, joka ottaisi huomioon kanalintujen edun. Alussa mainitsemani metsämies ei ehkä aivan väärässä ollut kuukkelin ja kanahaukan suhteen. Suomi elää puusta. Riistatiheikköjen tarpeellisuuden myöntämisellä myönnetään myös, että jotain on mennyt pieleen metsänhoidossa. Viime vuosina on herätty huomaamaan metsäojien vaikutus kanalintupoikueille. Metsien monimuotoisuutta voi parantaa esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Luonnon monimuotoisuudesta ollaan huolissaan muuallakin kuin vain luonnonsuojelijoiden piirissä. Talousmetsät todella tarvitsevat luontaisen kaltaisia alueita. Voidaan perustaa suojelualueita yksityisten ja valtion maille ja huomioida luonnon monimuotoisuus ennen metsätöiden aloitusta. Muutaman aarin kokoinen kuusitaimikko mäntymetsässä ei riitä turvaamaan kanalintupoikueen kesää. Hakkuun jälkeen varvikot kuivuvat ja kuolevat pois. Mustikka on kanalinnuille aivan ensiarvoisen tärkeä kasvi, tärkein. Kyllä on. Kyse ei ole siitä, että pitäisi lopettaa hakkuut, vaan siitä, miten hakkuut toteutetaan. Metsänhoidossa kaivetaan ojia. Myös mustikka on vähentynyt Suomessa merkittävästi. Hakkuitten jälkeen haukka vain viimeistelee ihmisen työn. Suomen metsiä on avohakattu ja ojitettu kymmeniä vuosia, ja siitä on tullut maan tapa. Vaikka kanalintujen poikaset kehittyvät nopeasti lentokykyisiksi, niiden ensimmäiset elinpäivät ovat vaaroja täynnä, eikä ojan ylitys ole niitä helpoimpia. Myös petojen suosiminen luo paineita kanalintuja kohtaan. Varvikon suojassa poikueet ovat suojassa pedoilta ja sieltä löytyy untuvikoille hyönteisravintoa, myöhemmin kesällä myös marjoja. Vanhoissa, luonnonmukaisissa metsissä elämään sopeutunut kuukkeli ei harvassa talousmetsässä löydä suojaa haukan hyökkäyksiä vastaan. Kanahaukka saattaa olla yksi syyllinen kuukkelin harvinaistumiseen, mutta korkeintaan mutkan kautta.. 17 METSÄSTÄ / 4.7.2019 Photographer:Benjam Pöntinen nahaukkakuusikot ja soitten laitamilta jättimännyt, joiden oksat olisivat riittävän vahvat kannattelemaan satojen kilojen painoisia kotkan pesiä. Riistatiheikköjen on jatkuttava katkeamattomana ketjuna halki metsän ja poikki sarkojen. Emolinnun lennähtäessä ojan ylitse poikue seuraa perässä. Ollaan perustamassa riistatiheikköjä
Hän pitää metsässä liikkumisesta, mutta siinä sivussakin tulee usein tehtyä pieniä metsähommia, kuten polttopuita kesämökille. Lisäksi sähköverkon korjaaminen meni tärkeysjärjestyksessä metsätöiden edelle. ”Nyt ei auta kuin aloittaa alusta.” Aapeli työllistää Talven ja kevään metsätöissä on Ahvenanmaalla keskitytty arvokkaimman tukkipuun korjaamiseen. ”Päivätyötäkin on kyllä ollut riittävästi.” Merinäköala, jota ei haluttu Eriksson on varapuheenjohtaja Ahvenanmaan metsänhoitoyhdistyksessä, jolla on tänä päivänä jäseniä noin 2 100. Pienempiä raivaustöitä on vielä paljon jäljellä. Myös mökin läheinen noin 60-vuotias kuusimetsä harveni myrskyn aikana huomattavasti. ”Meillä ei aikaisemmin olekaan ollut merinäköalaa Lumparniin,” Eriksson toteaa ja naurahtaa kuivasti. Raivaussavotalle ei päästy välittömästi myrskyn jälkeen, sillä alkutalvesta satoi paljon lunta. Myrsky iski Oolantiin Aapeli tuhosi yhdessä yössä suuren osan ahvenanmaalaisen Niclas Erikssonin metsässä tekemästä elämäntyöstä. Päivätyö on Ålandsbankenissa kirjanpitäjänä. Perintömetsää on kävelyetäisyydellä, ja Eriksson on hankkinut jonkin verran metsää myös itse. Tuuli repi valtavan määrän täysikasvuisia, hyväkuntoisia puita juurineen irti maasta. Tällä paikalla kasvoi kolmikymmenvuotias männikkö, jota Niclas Eriksson oli itse istuttamassa. ”Myrskyn aiheuttamat vahingot nousevat vieläkin puheenaiheeksi lähes joka kerta, kun tapaan muita metsänomistajia,” kertoo Eriksson, joka on perinyt metsää isältään. Uutiset vahvistivat tämän,” Eriksson kertoo. Nykyisin hän omistaa noin 80 hehtaaria harvennusmetsää ja taimikkoa. Ahvenanmaalainen Niclas Eriksson vei poikaansa autolla lentokentälle uudenvuoden Aapeli-myrskyn jälkeisenä keskiviikkona. Eriksson oppi metsätyöt isältään ja alkoi itse käyttää moottorisahaa teini-ikäisenä. Aapeli – ruotsiksi Alfrida – yltyi Ahvenanmaalla hirmumyrskyksi. Suuri menetys oli noin kolmikymmenvuotiaan männikön tuhoutuminen. Kaikkia Aapelin tuhoja ei ole vielä saatu inventoitua. ”Muuten Ahvenanmaalla tuulenkaatoja oli keskimäärin 20 kuutiometriä hehtaaria kohden.” METSÄNOMISTAJA Kuorsalo Ahvenanmaa MARIA KARUVUORI, teksti ja kuvat P uita oli kaatunut kuin tulitikkuja. ”Puuta kaatui myrskyn aikana omistamissani metsissä noin 30 kuutiometriä hehtaarilta,” Eriksson kertoo. ”Tajusin jo silloin, että myrsky on aiheuttanut suuret vahingot. 18 4.7.2019 / METSÄSTÄ Puoli vuotta myrsky-yön jälkeen Ahvenanmaan tienvierustoja reunustaa tukkipino toisensa jälkeen. Eriksson kertoo, että keväällä lähes kaikki liikenevä vapaa-aika on kulunut metsässä. Nyt ei auta muu kuin aloittaa työt alusta. ”Leverans”, valmis noudettavaksi. Hän asuu perheineen Lemlandissa. Eriksson oli itse istuttamassa puita isänsä kanssa ja on hoitanut niitä siitä lähtien. Ahvenanmaan tienvierustoja reunustavat tänä vuonna ennenäkemättömän monet tukkipinot.
Lähetä meille kuvaus hyväksi havaitsemastasi ideasta tai välineestä, joka helpottaa metsänhoitoa tai muuta tekemistä metsässä. Nyt kaatui yhden vuorokauden aikana arviolta miljoona kuutiota. METSÄLEHDEN KESÄKILPAILU. Liitä mukaan valokuva, piirros tai vaikkapa video. Aapeli-myrskyn aiheuttamaa tukkipuumäärän kasvua ei kuitenkaan olisi kukaan voinut ennakoida. Ahvenanmaalla hakataan puutavaraa teollisuuden käyttöön keskimäärin 200 000 kuutiota vuodessa. Lisäksi arvomme kaikkien osallistuneiden kesken viisi kappaletta luontoaiheisia korttipakkoja. Jos idea ei ole sinun, muistathan mainita siitä. Julkaisemme nikseistä parhaat lehdessä. Pääasia on, että siitä voi olla hyötyä myös muille Metsälehden lukijoille. Niiden lähettäjät palkitsemme Fiskarsin puuvartisella halkaisukirveellä, joka tulee markkinoille syyskuussa. ”Jatkuva kasvatus ei ole vielä Ahvenanmaalla ottanut tuulta alleen.” Tukipaketti valmisteilla Ålands Skogsindustrier AB on ylivoimaisesti suurin ahvenanmaalaisen puun jalostaja. ”Omissa metsissäni aion hoitaa istutukset itse,” Eriksson sanoo. Noin 90 prosenttia Ahvenanmaan metsistä on yksityisomistuksessa. Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja metsänhoitoyhdistys valmistelevat nyt metsänomistajille tukipakettia uudelleenistutuksia varten. Lähetä niksi tai niksit 8. Niksi voi liittyä yhtä hyvin taimikonhoitoon, retkeilyyn kuin nikkarointiinkin. Vuonna 2016 metsä työllisti Ahvenanmaalla suoraan noin 120 henkilöä. syyskuuta mennessä osoitteella lukijoilta@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti/Niksikilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Aapeli on työllistänyt väliaikaisesti noin kaksinkertaisen määrän, ja metsänomistajilla itselläänkin on ollut keskivertoMetsälehden tämänvuotisessa kesäkilpailussa etsimme hyviä niksejä. Puutavaran kuljetukset hoituvat kätevästi meriteitse. Ålands Landskapsregeringin metsäsuunnitelmassa vuosille 2018–2027 todetaan, että maakunnalla olisi varaa lisätä biomassatuotantoa ja puun energiakäyttöä. Eriksson kertoo, että viime syksynä perustettu Skog Ax on alkanut myydä puuta myös mannermaalle, esimerkiksi Stora Ensolle. 19 METSÄSTÄ / 4.7.2019 vuotta enemmän työtä. Ahvenanmaa koostuu noin 6 700 saaresta. Myös puun hinnat ovat matalammat, ja suuri osa puutavarasta myydään Ahvenanmaan oman metsäteollisuuden käyttöön. Eriksson kertoo, että useimmat hoitavat ja uudistavat metsää perinteisin keinoin, esimerkiksi avohakkuilla ja siemenpuuhakkuilla. Kuitupuuta hakataan Ahvenanmaalla ja toimitetaan paperiteollisuudelle pääasiassa Ruotsiin, mutta myös Manner-Suomeen. ”Mannermaalta on kevään aikana tullut paljon urakoitsijoita ja työvoimaa myrskyn tuhoja korjaamaan.” Metsät yksityisomistuksessa Erikssonin mielestä ero Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä on siinä, että metsätalous on Ahvenanmaalla pienimuotoisempaa ja tilat pienempiä. Niclas Eriksson oppi metsätyöt isältään. Hänen mukaansa metsänhoito on muuttumassa siten, että yhä harvempi metsänomistaja tekee työt itse moottorisahan kanssa
Lämpötila -14 astetta, HVA 550 XP mk2 Sahaus 2 KESÄ Jonsered CS 2147 Sahausaika, sekuntia Ketju uusi viilattu HVA X-Cut 10,97 11,93 Oregon Speedcut 11,46 10,77 Champion 15,47 13,77 18.6.2019. 20 4.7.2019 / METSÄSTÄ KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija T ämä juttu sai alkunsa lukijan puhelusta. Yllätystulos viilatuilla Jokaisella ketjulla sahattiin kolme viiden kiekon sarjaa läpimitaltaan 18 sentin kuusesta. Ensisijaisesti halusimme nähdä, mitä sahausajoille tapahtuu, kun teräketju viilataan kevyesti ja purupiikkejä alennetaan. Saman ajankohdan sahaustulokset ovat vertailukelpoisia. Yllättävään tulokseen lienee useita syitä. Talvella vain halvan Champion-ketjun sahaustulos parani viilauksen ansiosta. Oregonin Speedcut-ketjun leikkaavuus jäätyneeHalpisketju parani viilalla Uuden teräketjun viilaaminen sahaustuloksen parantamiseksi ei läheskään aina tuota toivottua tulosta. Tämän jälkeen sahaukset toistettiin. Ensimmäisessä sahauskokeessa pätkimme jäätynyttä närettä helmikuun pakkasilla. Viilaus: kaksi pyyhkäisyä leikkuuhampasta ja purupiikkien alentaminen 0,8 mm leikkuuhampaita alemmas.. Viilaamattomilla ketjuilla aikaerot olivat odotetut: Huskun X-Cut voitti Oregonin ketjun sekä talviettä kesäkelillä. Halpasarjan Championin tulos parani. Kesäja talvituloksia ei voi – eikä ollut tarkoituskaan – verrata toisiinsa. Halpasarjan Champion-ketjun leikkuuteho jäi jopa odottamattoman paljon huonommaksi kuin Huskun tai Oregonin ketjulla. Viilauksesta vaihtelevasti hyötyä Sahauskoe Keiteleellä, viilaamaton ja viilattu ketju Sahaus 1 TALVI HVA 550 XP mk2 Sahausaika, sekuntia Ketju uusi viilattu HVA X-Cut 10,53 11,55 Oregon Speedcut 11,36 11,82 Champion 15,4 14,83 22.2.2019. Sama väite on toistunut usein, joten sitähän piti kokeilla. Ketjun kulku tukehtui liikaan vastukseen. Sahassa oli 13 tuuman Husqvarna X-Force-terälaippa, jonka ketju-uran leveys on 1,3 millimetriä. Hän vinkkasi kokeilemaan, kuinka paljon uuden teräketjun leikkuuteho paranee, kun purupiikkejä pyyhkäistään aavistus alemmas ja leikkuuhampaiden etureuna viimeistellään parilla pyöröviilan työnnöllä. Lisähuomiona vielä se, että Oregonin ja Championin uudet ketjut venyivät huomattavan paljon kesäsahauksessa jo ensimmäisen sahaussarjan aikana. Kokeiltavana oli kolme ketjua: markkinoiden parhaisiin lukeutuva Husqvarnan X-Cut, hyvän maineessa oleva Oregonin Speedcut sekä Champion B050-BP-56E, joka on parhaasta päästä Kiinassa valmistetuista ketjuista. Kokeilussa viilaus paransi kesällä sekä Oregonin että Championin ketjun leikkuutehoa. Champion-ketjun sahausaika lyheni suhteellisesti eniten viilauksen ansiosta – aiTestissä käytettiin laadukkaita Husqvarnan ja Oregonin sekä kiinalaisparhaimmistoon kuuluvan Championin teräketjuja. Ketjut viilasi kokenut metsätyön opettaja, joten osaamisesta homma ei jäänyt kiinni. Sitten ketjut viilattiin kevyesti ja purupiikkejä alennettiin kahdella lattaviilan pyyhkäisyllä, jolloin ne olivat noin 0,8 milliä leikkuuhampaiden laen alapuolella. Kesälläkin Husqvarnan X-Cut-ketjun leikkuuteho heikkeni viilauksen jälkeen. Kesällä sahauskoe tehtiin Jonseredin ammattilaismallilla CS 2147 ja samanlaisella terävarustuksella. Ensisijaisesti huomio on syytä kiinnittää uusien ja viilattujen ketjujen leikkuunopeuteen. Talvisahaukset tehtiin Husqvarnan 550 XP Mark2 -moottorisahalla. nakin se kannattaa viilata ennen käyttöön ottamista, ehkä myös Oregonin ketju. Sahausajat eri ketjuilla jakautuivat selkeästi omiin luokkiinsa. Talvisahauksessa sekä Husqvarnan että Oregonin ketjujen leikkuuteho heikkeni viilauksen vuoksi. Lämpötila 24 astetta, Jonsered 2147 Viiden kiekon sarja läpimitaltaan noin 18 cm kuusesta, kolme toistoa, huonoin sahausaika jätettiin pois. Viilattuna Oregonin Speedcut-ketju ylsi kesäkokeen parhaaseen sahausaikaan. seen puuhun heikkeni ilmeisesti liiallisesti alennetun purupiikin vuoksi. Husqvarnan lupaus tehtaalla parhaaseen teräänsä viritetyistä X-Cut-ketjuista näyttää pitävän paikkansa. Odottamattomien tulosten vuoksi päätimme laajentaa kokeen kaksivaiheiseksi ja palasimme asiaan juhannuksen aluspäivinä
”Ihmiset ovat hyvin innostuneita nimen antamisesta, tärkeämmät oikeudelliset asiat saattavat jopa unohtua”, sanoo rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitoksesta. Sitä ei löydy. Omistaja saa nimetä tilan Palsta on pitkä ja kapea, noin 30 hehtaaria kuivahkoa mäntykangasta. kaupan tai perinnön yhteydessä. Ilmoittamani nimi kirjataan paperille ilman sen kummempia juhlallisuuksia. Lehtonen nostaa gps-laitteen mastoa puiden latvojen tasalle ja mittaa koordinaatit kolmesti. Pidän tilan erillisenä siltä varalta, että haluaisimme myydä sen edelleen. Tila on saanut oman kiinteistötunnuksen ja nimen Ainola. . Näistä merkittävin lienee tieoikeus, joka rasittaa meitä tiemaksujen verran, mutta myös varmistaa kulkemisemme kiinteistölle. Silloin uutta lohkomista ei tarvittaisi. Lehtonen kysyy, halutaanko tila liittää johonkin toiseen kiinteistöön. . Pyykin puuttuminen aiheuttaisi kuitenkin muutakin lisätyötä. Lohkomisessa määritetään rajat Karstanperäntien risteyksessä aloituskokous on toimitettu, ja ryhdytään töihin eli lähdetään etsimään rajoja ja pyykkejä. Näin on useimmiten, vaikka erimielisyyksiäkin voi esiintyä vielä lohkomistoimituksessa. Helppo toimitus Viimeisen pyykin kanssa tulee ensimmäinen ongelma. Pyykin sijainniksi merkitään kolmen mittauksen keskiarvo. Maastotöissä määritetään luovutuskirjassa sovitut rajat. Esimerkiksi kiinteistöjen yhdistäminen maksaa 155 euroa ja nimen muuttaminen 135 euroa. Tämä selittää lohkomistoimituksen korkean hinnan. Toimitus maksaa sitä enemmän, mitä suurempi tila on kyseessä. LOHKOMINEN . Olen täällä, koska Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri Tapio Lehtonen on kutsunut minut lohkomistoimitukseen. Tilan toisessa päässä kulkee tie, joten pyykki on pitänyt sijoittaa tarpeeksi kauas tien reunasta. Pyykki löytyy pian tiuhasta kuusikosta rajalla kulkevan puron töyräältä. Kello on kymmentä vaille yhdeksän aamulla. Maanmittauslaitos suorittaa vuosittain noin satatuhatta lohkomista. Silloin olisi suoritettava rajankäynti eli koko yli kilometrin mittainen raja edellisestä pyykistä tulisi kulkea läpi ja merkitä maastoon uuden pyykin paikan määritystä varten. Lehtonen aloittaa toimituskokouksen. Tulee vireille hakemuksesta tai lainhuudon kautta. Maaja metsätalousministeriön asetuksen mukaan saan tästä 1 950 euron laskun. Sitten tulee kysymys, johon kutsussa on pyydetty valmistautumaan. Toinen pyykki löytyy helposti puroa seuraamalla. Suurin osa käsiteltävistä asioista on sovittu jo kaupanteon yhteydessä. . Odotamme tasan yhdeksään siltä varalta, että mukaan kutsutut rajanaapurit tai tiekunnan puheenjohtaja saapuvat paikalle. Saan samalla viikolla postissa pöytäkirjan lohkomistoimituksesta. Niinpä Lehtonen mittaa sekä pyykin että todellisen rajapisteen sijainnin. Taimikossa kulkeva rajalinja näyttää löytyvän. Olemme puolisoni kanssa ostaneet Latvalalta osan hänen tilastaan ja hakeneet sille lainhuutoa, joka automaattisesti käynnistää lohkomisen. Kalskahtaa vähän turhan komealta. Maastotöissä etsitään rajat ja pyykit. Lähde: Maanmittauslaitos Tapio Latvala (oik.) ja Jouko Höykinpuro seuraavat, kun toimitusinsinööri Tapio Lehtonen mittaa rajapyykin koordinaatit.. Seuranani ovat Tapio Latvala , jonka kiinteistöstä uusi tila erotetaan, ja Jouko Höykinpuro, joka on hälytetty apumieheksi sahoineen ja lapioineen. Lohkomisen asiat käsitellään toimituskokouksessa. Hyvin tyypillinen metsätila näillä main. Eivät saavu. Lohkomisessa muodostetaan uusi kiinteistö esim. Lehtosella on autossa läjä pyykkejä siltä varalta, että niitä olisi lisättävä. Joskus lohkomistoimituksessa rajalinja on avattava umpimetsään. . Lehtonen toteaa tilaan liittyvät kiinnitykset, rasitukset ja oikeudet yhteisiin alueisiin. . 21 METSÄSTÄ / 4.7.2019 Fakta AINO ÄSSÄMÄKI, teksti ja kuvat S eison Karstanperäntien ja Leppämäki-Hasapakka metsätien risteyksessä Alajärvellä Möksyn kylässä. Toimitusinsinööri Lehtosella on tätä varten gps-laite. Kolmas pyykki ei ole tilan kulmassa, vaan Lehtonen kertoo sen olevan siirtopyykki. Tässä toimituksessa pääsimme kaikki helpolla, koska määräala oli valmiiksi erillään muusta tilasta ja rajat näkyvissä. . Uutta tilaa lohkomassa Lohkominen muodostaa uuden kiinteistön. Sammaleen kevyt tonkiminen lapiolla paljastaa pyykin olevan siellä, missä pitikin. . Jos muutan mieltäni myöhemmin, maksan muutoksista erikseen. .
Saarihakkuissa voi olla myös omat etunsa. "Tämä tuo työtä kelirikon hiljentämänä alkukesän aikana ja vaihtelua työntekijöille." Igor Popovic lastasi puita Jyry-proomun kyytiin kesäkuussa Suomenlahdella. Puita lastaavalle metsäkoneenkuljettajalle Igor Popovicille saarihakkuu tuo vaihtelua, mutta samalla se teetättää lisätyötä. ”Saarihakkuut ovat hyödyllisiä siinä mielessä, että korjuuseen päästään jo toukokuussa, kun mantereella on vielä kelirikkoaika. Kuorsalosta kuitupuu voidaan kuljettaa proomulla suoraan Sunilan sellutehtaalle Kotkaan muutaman kymmenen kilometrin päähän. Savotta Suomenlahdella Puunkorjaajat ovat ennätyshakkuiden myötä entistä tutumpi näky myös saarissa. Näin vältytään siltä, että puupino horjuisi kohti merta ja pöllejä putoilisi veneväylille. Se tuo työtä koneketjuille”, kertoo Stora Enson ostopäällikkö Jarmo Tuovinen . Ei ihme, sillä massiiviseen Jyry-proomuun mahtuu puuta 11–12 tukkirekan verran eli noin 800 kuutiota. Alkukesästä puita haettiin Kuorsalosta Haminan edustalta. Ennätyshakkuuvuodet tarkoittavat sitä, että puuta kannattaa hankkia myös hieman erikoisemmista paikoista. • Kuviotietojen keruu ja päivitys • Leimikkosuunnittelu • Mahdollisuus kuviorajojen muokkaukseen • Monipuoliset paikkatietoaineistot maastotyön tukena OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! TEHOKKUUTTA MAASTOTYÖHÖN • Koealatoiminto • Mahdollisuus offline-työskentelyyn • Toimii selaimella sekä Androidja WIN10-sovelluksella Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön.. Puut ajetaan ensin pinoon rantaan, nostetaan uudestaan metsäkoneen kyytiin ja lastataan proomuun, kun se on saatu ankkuroitua Kuorsalon saaren edustalle. 22 4.7.2019 / METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat S uuri metsäkone näyttää pieneltä, kun se nostelee puita rannan tuntumaan ankkuroidun proomun kyytiin. Proomun puupinon alimmat puut ovat pituussuunnassa, jotta päälle nouseva puukasa saadaan kallistumaan aluksen keskiosaa kohti. Täyteen 800 kuution kuormaan proomu saadaan lastattua vuorokaudessa. Proomukuljetuksella suoraan tehtaalle Haminan edustalla itäisellä Suomenlahdella sijaitsevaan saareen Popovicin on tuonut metsäteollisuuden kasvanut puuntarve. Myös ajomatkat kivisen saaren sisällä ovat pidemmät kuin sisämaassa. ”Puuta ei saa niin paljon pinoon työvuorossa kuin mantereella”, Popovic kertoo
Työmäärän kasvattaminenkaan ei hänen mukaansa olisi parantanut tilannetta, sillä yövuoro olisi kasvattanut palkkaja korjauskuluja. Puiden proomukuljetus ja satamamaksut tuovat lisäkustannuksia verrattuna mantereella tehtävään autokuljetukseen. Luulen, että meikäläisissäkin on syynsä. Proomu ei lähde viemään puukuormaa tehtaalle, jos tuuli yltyy merellä yli 10 metriin sekunnissa. Hakkuumäärät kasvoivat ja metsäyhtiöt olivat korottaneet puunkorjuun taksoja, mutta muun muassa polttoöljyn kallistumisen takia koneyritysten tulosten ennakoitiin heikkenevän. "Merkittävin tekijä, johon yrittäjä voi vaikuttaa, on sittenkin korjuutaksa, vaikka neuvottelut tukalia ovatkin. Harvennuksille kysyntää maisemasyistä Stora Enson metsäasiantuntijan Hannu Tuomisen mukaan Kuorsalon saaressa oli edellisen kerran hakkuita vuonna 2001. "Ei me sen enempää tienata, mutta puhevälit urakanantajien kanssa ovat paremmat kuin metsäyhtiöiden kanssa toimivilla" , Yrjö Laukkala pohti. Kuorsalon saaressa tehtiin hakkuita viimeksi vuonna 2001. Nuorten metsien sisältö on sitten oma lukunsa. Hakkuualat kertyvät Kuorsalon saaressa kapeista palstoista. Kuorsalo Ahvenanmaa. ”Ajankäyttö saarihakkuussa on puolitoistakertaista mantereelle verrattuna. SM-korjuun Markku Kotola ja Greenway Loggingin Ari Appelgren vastasivat saarihakkuun korjuuja kuljetusjärjestelyistä. Saarimetsät kasvavat usein hoitamattomuuden vuoksi ylitiheinä, joten puu on pieniläpimittaista ja puunkorjuun yksikkökustannukset suuremmat. Kun korjuu oli kesäkuussa vielä käynnissä, puuta näytti kertyvän noin 8 000 kuutiota, mikä on puunostajaa tyydyttävä lukema. Puuston harventamiselle oli kysyntää myös maisemasyistä, Tuominen kertoo. Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. Syynä tähän ovat puun korkeammat kuljetusja korjuukustannukset. Epämiellyttävistä neuvotteluista koetetaan päästä nopeasti ja niihin on joskus menty huonosti valmistautuneina." Konkurssit olivat Metsälehden mukaan alalla kuitenkin harvinaisia. Metsälehden sivuilta 23 METSÄSTÄ / 4.7.2019 LIINA KJELLBERG VUONNA 2000 METSÄLEHDEN sivuilla oltiin huolissaan metsäkoneyrittäjien jaksamisesta. Edellisen, vuoden 2001 saarisavotan aikaan kaadettu rinne on pöheikkönään täynnä koivua, kuusta ja mäntyä. Hakkuukoneiden tehokkuus oli tuplaantunut kymmenessä vuodessa, mutta Laukkalan mukaan puutavaran lajittelu hidasti työtä niin, ettei korjuu ollut nopeutunut koneiden tehostumisen tahtiin. Pääosa yhtiön saarisavotoista tehdään Järvi-Suomessa, mutta tänä kesänä hakkuita on myös muun muassa Haminan ja Porvoon edustalla meren saaristossa. Metsälehden haastattelemat korpilahtelaiset veljekset Yrjö ja Antero Laukkala eivät lehden mukaan kuitenkaan vaikuttaneet masentuneilta. Koneyrittäjien liiton mukaan kolmannes metsäkoneyrittäjistä kärsi masennuksesta. ”Metsänomistaja kävi työmaalla ja oli tyytyväinen harvennusjälkeen. Yllätyksiä tulee Kuorsalon saarella ei ole tiestöä, ainoastaan polkuja ja mönkijäuria. Tuovisen mukaan Stora Enso korjaa vuosittain saarihakkuista 130 000– 150 000 kuutiota puuta. Koska saariolosuhteissa ei ole yhtä kannattavaa investoida esimerkiksi istutukseen, aukkojen annetaan uudistua luontaisesti. Tiheän metsän harventaminen tuo valoa mökkisaareen", metsäkoneenkuljettaja Igor Popovic sanoo. Kaikkiaan toukokuussa alkaneen saaripuunkorjuun kestoksi ennakoitiin kaksi kuukautta. Lempeämmät tuuliolot ovat yksi syy, miksi saarihakkuuseen kannattaa ryhtyä alkukesästä syksyn sijaan. Kuorsalon saarella on paljon kesämökkejä, ja monella umpimetsä alkaa suoraan mökin takaseinästä. Tiheäsyinen, pitkään kasvanut saaristomänty tuppaa tosin jäämään tuuliolojen vuoksi yhden tukin lyhyemmäksi puuksi kuin mantereella. Kävelyretki saaren halki osoittaa, että puu kyllä saaressa kasvaa hoitamattakin. Metsäkoneita joudutaan välillä siirtelemään hakkuukohteelta toiselle proomulla tai siihen liittyvällä ajorampilla eli nippulalla. Mutta tämä tuo työtä kelirikon hiljentämänä alkukesän aikana ja vaihtelua työntekijöille”, Appelgren sanoo. He tosin toimivat vapaina yrittäjinä ja korjasivat puuta paikallisille sahoille ja metsänhoitoyhdistyksille eivätkä joutuneet "hieromaan taksasopimuksia metsäfirmojen kovanaamaisen metsänhoitajakaartin kanssa" . "Saarista on saatu sahauksen näkökulmasta laadukasta puuta", Tuovinen kertoo. Yksityisiä puunmyyjiä on kaupassa viitisentoista." Tuomisen ja Tuovisen mukaan puusta pystytään maksamaan metsänomistajille saarikohteessa alhaisempaa hintaa kuin mantereella. "Monesti vaikeudet ovat itse aiheutettuja. ”Tämänkertainen saarihakkuu lähti siitä liikkeelle, että muutamilla metsänomistajilla oli täällä halukkuutta myydä puuta. Puun lähikuljetusmatkat ovat tiettömässä saaressa pidemmät. ”Tämä on ollut noin vuoden projekti. Kaikki eivät aina muista bruttoja nettotulojen välistä eroa" , Laukkala totesi. ”Puunkorjuu saaressa on haastavampaa siinä mielessä, että yllätyksiä tulee. Oli etsittävä muita halukkaita mukaan.” Tavoitteena ja hakkuiden tekemisen ehtona oli noin 10 000 kuution hakkuukertymä. Jos jotain menee rikki, koneiden korjaaminen voi kestää”, kertoo hakkuiden toteutuksesta ja puun kuljetuksesta vastaavan Greenway Loggingin Ari Appelgren . Metsäkoneyrittäjät kovilla Yhtiö on Kuorsalon hakkuiden puunostaja. Igor Popovic kuljetti puita ajokoneella
Uros sinirinta on kauneimpia lintujamme. Maassa hautovaa lintua on erittäin vaikea havaita sillä ruskeankirjava väri sulautuu erinomaisesti varvikkoon. Kun yksi lokki löytää vesiltä ruokaa, on heti kohta paikalla parvi lokkeja. Kanarialinnut ovat hyviä esimerkkejä flavistisista linnuista. 24 4.7.2019 / PILKKEITÄ LUONNOSTA HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat V äreillä koreilulla on tärkeä tehtävä lintumaailmassa. Linnut saavat karotenoidit kasviravinnon mukana. Keväällä ja alkukesällä värit loistavat kirkkaina. Nämä ovat usein metallinkiiltoisen sinisiä ja vihreitä värejä. Ne syntyvät, kun sulkien ja höyhenten hienorakenne aiheuttaa valon taittumista. Useat linnut syövät myös hyönteistoukkia, jotka sisältävät karotenoideja runsaasti niiden syötyä kasvien vihreitä lehtiä. Harvinaisia väripoikkeamia ovat erythristiset eli punaruskeat ja liian keltaiset eli flavistiset linnut. Lintujen yleisimmät värit ovat melaniineja, jotka tuottavat ruskeita ja mustia värejä. Niiden värit ovatkin usein suojavärejä. Niinpä naaraan kannattaa valita punarinnoista ja tiaisista komeimman väriset koiraat kumppaneikseen, koska värit kertovat tehokkaista metsästystaidoista. Melanistisella linnulla tumman väriaineen, eumelaniinin, määrä on liian suuri Vanhan uskomuksen mukaan tiklin punainen naama syntyi kun lintu tahriintui Jeesuksen vereen sen repiessä orjantappurakruunun piikkejä Golgatalla. Niillä tuo väri on selkeä suojaväri – vitivalkoista lintua on vaikea havaita lunta vasten. Samalla ne tietävät saavansa tehokkaan siipan, joka on hyvä hankkimaan ravintoa, terve ja jonka höyhenpuvussa on vähän loisia. Naaraat ovat usein vaatimattoman värisiä. Värikkäiden lajien naaraat valitsevat nimenomaan värikkäimpiä koiraita. Joskus linnut ovat värigeeneiltään viallisia. Tällaisia valenaamakuvioita eli oksipitaalinaamoja on myös muutamalla linnulla, kuten töyhtötiaisella. Leukistinen lintu on hailakan vaalea tai rusehtava. Niinpä lintujen sulkapuvuissa tummia ovat nimenomaan kovalle kulutukselle joutuvat siivenja pyrstön kärjet. Lopuksi linnuilla on vielä rakennevärejä. Lintujen värit myös muuttuvat vuodenaikojen mukaan. Tällaisia väripintoja on mm. Riekot ja kiirunat muuttuvat talvisin valkoisiksi. Kun on kerran katsonut käenpiian pesään pöntössä ymmärtää hyvin tuon juovan tarkoituksen: lintu kiemurtelee ja sähisee kolossaan ja ihminenkin ottaa taka-askeleen luullen kolossa olevan kyyn. Täysalbiinolla on lisäksi punaiset silmät. nalla ja kanalintu-koirailla. Sadat linnut puolustavat raivokkaasti pesimäpaikkojaan, ja siellä on ihmisenkin tukala olla. Käenpiian selässä on pitkä tumma juova. Värikkään rintamuksen lisäksi se on erinomainen laulaja, lapinsatakieli. Loppukesän ja syksyn aikana linnut menettävät väriloistonsa sulkasadon myötä. Ruoanetsinnässä valkoinen väri sitä vastoin näkyy vesillä kauas. Kirkkailla väreillä on merkitystä lintujen pariutuessa. Joskus linnuilla on perinnöllisiä vikoja värien tuotossa. Erikoisia poikkeuksia Perhosten siivissä on usein komeat silmätäplät takasiivissä. Valkoisia lintuja Pieni osa linnuista on valkoisia. Niiden avulla koiraslinnut kertovat naaraille kunnostaan – mitä koreammat värit, sitä parempia ne ovat lisääntymiskumppaneina. Värin lisäksi melaniini vahvistaa höyhenpukua. Albinistisella sinisorsalla värigeenejä ei juuri ole, täysalbiinolta ne puuttuvat kokonaan.. Tällaisia ovat esimerkiksi lokit ja tiirat. Ne tuottavat höyhenpukuun keltaista, punaista ja oranssia. Värien ohella hyvä tuntomerkki on latuskainen iso nokka. Mustavalkeat tikat sulautuvat hienosti koivun rungon väritykseen. Riekolla on kesällä hyvä suojaväri. Koloniapesijöinä ne eivät muita värejä juuri tarvitsekaan. Uros lapasorsa on värikkäimpiä lintujamme. Tilalle tulee erilaisia suojavärejä, jotka taas keväällä muuttuvat kirkkaiksi soidinväreiksi. Sillä on puutetta tummista väriaineista. Kuvassa valkoselkätikka ja lintu on tällöin hyvin tumma tai jopa musta. Samalla tavalla saalistajaa huijaa varpuspöllö. Toinen tärkeä väriryhmä ovat karotenoidit. harakalla, sinisorsalla, sinirinVÄRILLÄ ON VÄLIÄ Lintumaailmassa väreillä koreilevat koiraat, mutta siihen on syynsä. Näiden tarkoitus on harhauttaa saalistajaa. Albiinoilla väriaineet puuttuvat kokonaan tai ainakin osaksi ja ne ovat tällöin valkeita. Vain typerät varikset, ketut tai minkit uskaltautuvat lokkikoloniaan
Lähiruokatrendin myötä kirjojen ruoka ohjeet ovat myös hyvin ajankohtaisia. Kasvi siis erittelee vaurion syyn: mekaaninen oksan katkeaminen aiheuttaa erilaisen reaktion kuin eläimen purema. Karttakeskus 2019, 144 sivua. Kun kasvi joutuu hyökkäyksen kohteeksi – hyönteistoukka tai nisäkäs syö sen lehtiä – rikkoutuneet lehdet erittävät ilmaan helposti haihtuvia yhdisteitä kuten metyyli jasmonaattia tai metyylisalisylaattia. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 4.7.2019 Turkka Aaltonen, Martti Arkko ja Joppe Ranta (toim.): Perinteisiä eräruokia. Tanniinit ovat kitkeränmakuisia aineita, jotka heikentävät nisäkkäiden ruoansulatusta, erityisesti proteii nien liukeneminen heikentyy. Myös ilman kautta leviävät yhdisteet voivat haitata erityisesti hyönteisten, mutta myös kasvien normaalia elämää. ”Jos metsänhoidossa ja hakkuissa jäljiteltäisiin nykyistä paremmin met säpaloja, saavutettaisiin merkittäviä etuja”, Salo toteaa. Marja Hartolan valmistamista ruuis ta valtaosan on kuvan nut valokuvaaja Maria Grönroos . Ovathan niissä pääosassa suoma laisen luonnon antimet, riista, kala, marjat ja yr tit. Luonnon kannalta ihminen on siis varsin harmillinen otus! Marilynin yöpaita Lehteä purressaan nuori leppäyökkösen toukka käynnisti kasvin puolustusreaktiot. Hai tallisia vaikutuksia voi daan kuitenkin lieventää, jos avohakkuun yhteydes sä jätetään eläviä havu ja lehtipuita säästöpuiksi. Elävät säästöpuut autta vat niitä sienilajeja, jotka muodostavat puiden kans sa symbioottisen sienijuu ren eli mykorritsan. Hinta 32 euroa. Kokeessa leikattiin vuorivaahteran ja pyökin oksia oksasaksilla. Makuja luonnosta ja vuosina 2008–2018 lehden reseptit olivat kansatieteilijä, toimit taja Marja Hartolan kä sialaa. Ilmaan päätyvät kemikaalimäärät ovat niin pieniä, ettei ihminen niitä yleensä aisti, mutta silti toiset kasvit reagoivat tuoksuun ja käynnistävät puolustukseen. Metsäkustannus 2019. Jos leikkauskohtaan hierottiin myös metsäkauriin sylkeä, käynnistyi kasvin varsinaisten puolustusaineiden, erityisesti tanniinien, tuotanto. Silloinkin kun ihmisen luontoon päästämät aineiden pitoisuudet ovat niin vähäisiä, etteivät ne vaikuta ihmisen omaan elämään, ne voivat olla luonnon kannalta haitallisia. Tanniinit tekevät kasvista huonompaa ruokaa! Metyylijasmonaatti on vain yksi ihmisen käyttämistä parista sadasta tuhannesta kemikaalista. Turkka Aaltosen erä ruokia kuvittavat taitei lija Martti Arkon piir rokset. Monenlaisia haittoja sekä kasveille että eläimille aiheuttaa asutuksen ja liikenneväylien yöllinen valaistuskin. Hajuvesiteol lisuuden käyttämä metyylijasmonaatti tuskin aiheuttaa ympäristöongelmia, mutta useimpien käyttämiämme kemikaalien ympäristövaikutuksia emme tiedä. Yöpaidassaan puutarhassa kulkeva Marilyn olisi siis aiheuttanut hälytyksen ja käynnistänyt kasvien puolus tusreaktiot. 167 sivua. Päivä oli samal la Kauko Salon viimeinen työpäivä – hän on tehnyt yli 40vuotisen uran met sämarjojen ja sienten tut kijana sekä opettajana. Kumpaakin kirjoitta jaa yhdistää kiinnostus suomalaisen ruokakult tuurin historiaan. Myös kulotuksella voi daan säilyttää sieniyhtei. Ilman kautta leviävät viestiaineet varoittavat toisia kasveja hyökkäyksistä samalla kun kasvi tehostaa omaa puolustautumistaan. Luonnon varakeskuksen tutkijan Avohakkuut haittaavat sienilajistoa Kauko Salon väitöskirjan mukaan hakkuissa kannattaisi jäljitellä nykyistä paremmin metsäpaloja. Metsälehti Makasiinin molempien ruokatoimit tajien reseptejä on saata vana nyt myös kirjoihin koottuna. Kauko Salon väitöskir jan mukaan avohakkuu vaikuttaa yleensä haital lisesti sienilajistoon. Väitöskirja tarkastettiin juhannuksen alla Joen suussa ItäSuomen yli opistossa. Jo ha nn a Ko kk ol a söjen monimuotoisuutta. Omia saalistajiaan toukka huijaa linnun ulostetta muistuttavalla ulkonäöllään. ELIISA KALLIONIEMI JUSSI COLLIN Metsien toiminnalle elin tärkeiden sienien mo nimuotoisuus ei säily avohakkuissa. Marilynin yöpaitaa ei voi samalla tavalla huutokaupassa myydä, sillä oman lausuntonsa mukaan hän pukeutui yöksi Chanel 5:een. Silloin kasvit päästivät ilmaan jasmonaatteja ja salisylaatteja. Niin pä Aaltosen Perinteisiä eräruokia ja Hartolan Aitoja makuja luonnosta voi lukea matkakirjoina vuosikymmenten, jopa satojen vuosien takai seen makumaailmaan. Marja Hartola: Aitoja makuja luonnosta. Retkiruoan laiton ekspertti Turkka Aaltonen piti Metsäleh ti Makasiinin ruokapals taa vuosina 1999–2008, KIRJAT VÄITÖS KAMALA LUONTO MUUTAMIA VUOSIA SITTEN Marilyn Monroen käyttämä puku myytiin huikeaan 4,8 miljoonan dollarin eli liki viiden miljoonan euron hintaan. Chanel viiden tärkeä osatuoksu on metyylijasmonaatti. Rahaa hajuveden tuottaja Coco Chanel kyllä tällä lausunnolla teki. Karttakeskus ja Metsäkustannus kuuluvat Tapio-konserniin, joka julkaisee myös Metsälehteä. Hinta 27 euroa. Aivan kuten Helsin gin hienoimpien ravin toloiden ruokalistoilla nykyään. Huolta on kannettu erityisesti veteen joutuneista hormo neista ja lääkeaineista, jotka muun muassa heikentävät kalojen hedelmällisyyttä
Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. 100 vuotta suomalaisia uistimia Metsänomistajan kevyet työkoneet Kesälukemista Iskelmäkasvio Tukkijätkiä ja mottimiehiä Metsien kätköissä Piharakennuskirja Halkojen Suomi Raivaamaan Tarkka-ammunta harrasteena Kannattava metsätalous Talousmetsien luonnonhoito Suometsien hoito Metsäsijoittajan kirja Riistaherkkuja Suomesta Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 20.6.–31.7.2019 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. 5 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 15 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt Idut ja versot Tulevaisuuden kuusi Suomalaiset metsäsanonnat Lantakirja Veneenomistajan korjausja huoltokirja Uuden ajan puutyöt
Historiallisten syntien lisäksi huomiota saavat mm. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . KIRJAT Metsälehti jää kesätauolle. Vaikka valittu näkökulma on mediaseksikkäästi maailmanloppua lupaava, kirjalla on paljon ansioita. Ristiriitaisuuksia teoksesta löytyy. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Ehkä se sitä onkin. Suomen varhaisempi metsähistoria, kaskitalous, tervanpoltto ja niiden vaikutus metsäkuvaan jäävät unholaan. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen, Jenni Räinä: Metsät meidän jälkeemme. Lähtökohta on metsätalousvastainen, ja metsätalouden vaikutuksia tulevaisuuden metsiin luvataan pohtia erilaisten asiantuntijoiden kanssa. hirvikärpäset ja punkit, joiden lisääntyminen todetaan yksiselitteisesti metsätalouden syyksi. elokuuta ja kertoo muun muassa varsijousen tekijästä. Metsän arvojen nähdään edustavan kaikkea muuta paitsi puuta. Historian käsitys on kuitenkin rajallinen. Elävätkö Suomen metsät kohtalonhetkiään. Myöskään parin viime vuosikymmenen ponnistelua metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ei noteerata, kuten ei kasvavaa suojelualueiden määrää, metsien lisääntyvää lehtipuuosuutta tai metsien hyvää asemaa lajiston monimuotoisuusvertailussa muihin elinympäristöihin verrattuna. Kirjoittajina on neljä pohjoissuomalaista nuoren polven palkittua journalistia, joista osa on tuoreita metsänomistajia ja eräharrastajia. Tämä ei ole kovin tuore ajatus, mutta nyt asiaa lähestytään myös ihmisen näkökulmasta, ei sinänsä luonnon itseisarvoa korostaen. Like Kustannus 2019. 27 PILKKEITÄ / 4.7.2019 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tämä on hyvä tarina, joka sopii nykyjournalismin ruokkimaan vastakkainasetteluun. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tarkastelukulma on valittu tietoisen kriittiseksi, mikä näkyy myös lähteiden ja haastateltujen henkilöiden valikoinnissa. Jälleen palataan sotien jälkeiseen tehometsätaloushuumaan ja sen aiheuttamiin kieltämättä mittaviin metsämaisemaja ympäristömuutoksiin. 271 sivua. Kirja on hyvin kirjoitettu. Kirjan luvataan olevan ”Metsäkirja uudelle sukupolvelle”. Kun etuoikeus kilpailuneutraliteetin vuoksi lopetettiin, kirjan mukaan tapahtui vääryys. Vaikka metsätalouteen suhtaudutaan kaikissa kappaleissa kriittisesti, on vaikea ymmärtää, miksi kirjassa puolustetaan yrittäjää, joka aiemmin sai valita valtion metsistä yksinoikeudella kaikkein vanhimmat puut yritystoimintaansa. Seuraava Metsälehti Makasiini ilmestyy 15. Metsää ja metsien käytön vaikutuksia tarkastellaan kirjassa kiitettävän laajasti. Koska tämäkin kirja on painettu puusta tehdylle paperille, olisi kestävyyden osoittamisen olettanut olevan itsestään selvää! ANTTI OTSAMO Kirjoittaja on Metsähallitus Metsätalous Oy:n kestävän kehityksen päällikkö. El se Ky hä lä. Luonnonvaratalouden muutos paperiteollisuudesta kohti suunnitelmallista uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa biotaloutta jätetään vähälle huomiolle. Jos lukijalla ei ole perustietoa tai laajaa kokemusta Suomen luonnosta, metsistä ja lajistosta, tämän teoksen luettuaan uskoisi metsien todellakin olevan tuhoutumassa. Tyylikkäästi kuvitetun, taitetun ja viimeistellyn kirjan alkuja loppusivuja selaillessa jäi hämmästyttämään, että kirjasta ei löydy mainintaa sertifioidun paperin käytöstä. Suomen metsät elävät kohtalonhetkiään, väittää toukokuussa ilmestynyt mielenkiintoinen teos, joka täydentää kriittisen metsäkirjojen sarjaa. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Metsäuutisia läpi kesän verkossa osoitteessa metsalehti.fi. Taustatyötä on tehty huolella, ja jokaiseen kappaleeseen liittyen on koottu kohtalaisen laaja lähdeluettelo, jossa siteerataan perusteellisia tieteellisiä artikkeleita ja toisaalta yksittäisten ihmisten haastatteluja. Peliasetelma selviää kirjan takakannen esittelytekstistä, jossa todetaan suomalaisen metsän elävän kohtalonhetkiään yhä laajenevien hakkuiden kurimuksessa. Teoksessa toistuu perinteinen kertomus pienen ihmisen toivottomasta taistelusta kasvottomia metsäorganisaatioita ja pahaa teollisuutta vastaan. Menneiden vuosikymmenten metsätalouden ylilyönnit nostetaan esiin, mikä on kriittisten metsäkirjojen helmasynti. Hinta 33 euroa. Biotalous lytätään otsikkotasolla sellutuotannon biopesuksi, vaikka raflaavan otsikon alla onkin analyyttistä tekstiä, jossa pohditaan laajemmin biotalouden olemusta. Melkoista kulttuuriromantiikkaa useimpien mukana olevien ihmisten henkilökuvat peilaavat, mutta ei kai se haittaa
Olemme valtion liikelaitos, jonka hallinnassa on kolmannes Suomen pinta-alasta. 8 km:n päässä Kerimäen taajamasta. Puumalan Luukkolassa sijaitseva 4 tilan muodostama kiinteistökokonaisuus, jonka metsämaan pinta-ala on noin 50 ha ja ei-viljelykäytössä olevien peltojen pinta-ala noin 6 ha. 2005 remontoitu omakotitalo maaseudun rauhassa, n. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa. 050 441 6658 / terhi.tuukkanen@personnel.fi (poislukien 8.7.-2.8.). Arvostamme hyvää yhteistyökykyä sekä kehittävää otetta tehtävien hoidossa. Olemme vakavarainen toimija, jonka työllistävä vaikutus on noin 200 henkilötyövuotta. Määräala metsää, tie perille, maapohjat MT. Pääosin taimikoita, mutta heti hakattavaakin löytyy. Hoidettu metsäpalsta, jonka sijainti hakee vertaistaan! Palsta rajoittuu Savonlinna Kerimäki kantatiehen n:o 71 ja palstan pitkää sivua pitkin kulkee hyväkuntoinen metsäautotie. Pyydämme liittämään mukaan myös CV:si. Tilojen läpi kulkee tie. Ala-Viitajärven rannalla yleiskaavassa 2 kpl rantarakennuspaikkoja. 31.500 € / tarjous viim. Maatilamaisessa pihapiirissä on vanhanajan aitta, laavu, grillikatos ja ratsastuskenttä. Ainutlaatuinen vapaa-ajantontti Kerimäen Paasniemellä. Tontin länsija etelärajaa pitkin kulkee hyväkuntoinen tie. 050 323 7937 ja Personnel Groupin aluepäällikkö Terhi Tuukkanen puh. Tarjoamme monipuoliset ja laadukkaat metsäalan palvelut Keski-Suomessa 12 kunnan toimialueellamme. Korpiaho-tilalla RN:o 5:49 ja Mäkipelto-tilalla 5:137 olevat rakennukset pihapiireineen on rajattu kaupan ulkopuolelle. 4.8.2019 MÄÄRÄALA, Rautalampi 13,8 ha. Kokemus eri metsäsuunnitteluohjelmista katsotaan eduksi. 900 m 3 , kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää (mä/ko) 6,2 ha ja taimikkoa (mä) 4,5 ha, tila rajoittuu Pihlajaveteen. Täytäthän sähköisen hakemuksen mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 07.08.2019 osoitteessa www.metsa.fi/ avoimet-tyopaikat. 700 m matkalta Tuusjärventiehen. Rakennuspaikkojen hintapyyntö on 20 000 €/kpl tai koko tila, sisältäen rakennuspaikat 65 000 €. OMAKOTITALO, Kerimäki 2.573 ha. Monipuoliset mahdollisuudet vakituiseen asumiseen, vapaa-ajan asumiseen, yrittämiseen. Hoidamme ja kehitämme vastuullisesti valtion omistamia maaja vesialueita siten, että ne hyödyttävät mahdollisimman hyvin koko yhteiskuntaa. Haemme Metsähallitus on monipuolisen biotalouden edelläkävijä. Kysymyksiisi vastaa Metsähallitus Metsätalous Oy:n suunnittelupäällikkö Hannu Lehtonen puh. Metsäarvion mukaan puustoa yli 800 m 3 . Tehtävä edellyttää aiempaa kokemusta esimiestyöstä ja johtamisvastuista. Arvostamme kykyä johtaa ihmisiä ja innostaa heitä positiiviseen työskentelykulttuuriin. 050 464 6500 RANTAMETSÄTILA, Kuopio, Vehmersalmi 33,22 ha. Puusto parhaassa arvokasvuvaiheessa. Palkkaus määräytyy Metsähallituksessa noudatettavan palkkausjärjestelmän mukaan. osoitteessa www.personnel.fi . Huikea rantametsätila, puustoa n. Mh. Puuston arvioitu kokonaismäärä on noin 5.600 m 3 , josta tukkipuuta on 25 %. Omaa rantaviivaa lähes 300 m, josta avautuu veneilyja kalastusmahdollisuudet Paasselälle. Hirsiaitassa mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituksiin. 1985 laajennettu ja v. 2 km:n päässä Saaren taajamasta Akonpohjassa. Kiinteistöllä on kaksi yleiskaavan mukaista rantarakennuspaikkaa, määräalat à n. 3000 m 2 , Raiviojärven länsirannalla. 95.000 €. Metsähallitus Metsätalous Oy:n suunnittelutiimi vastaa metsäsuunnittelun sekä metsien käsittelyn kehittämisestä. 2 kerrosta, alakerrassa on olohuone, takka/makuuhuone, keittiö, kodinhoitohuone, kylpyhuone, sauna, yläkertaa on jaettu komeroilla makuutiloiksi. Tie palstalle. 040 510 8085 METSÄTILA, Puumala Noin 50 ha. Myydään tarjouskaupalla – lähtöhinta 140.000 €. Toimen sijoituspaikka on metsätalouden toiminnan kannalta keskeinen toimipiste. Lisätietoja tehtävästä antavat Mhy Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja Pirjo Luotola puh. Entiseen navettarakennukseen on remontoitu v. Heti runsaasti hakkuumahdollisuuksia ja maapohjat uskomattoman reheviä. Palveluksessamme on 50 toimihenkilöä, toimipaikkoja on 14 ja liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Maasto lähes kokonaan kangasmaita ja hakkuut on toteutettavissa sulan maan aikaan. MÄÄRÄALA, Lohja, Pusula 3,9 ha. Puusto painottuu varttuneisiin kasvatusmetsiin, joita on noin 55 % pinta-alasta. Saaliiksi kalastaja saattaa perinteisten ahvenen ja hauen lisäksi saada taimenta, harjusta, kuhaa ja siikaa. Tehtävässä menestyminen edellyttää korkeakoulututkintoa, MELA-metsäsuunnittelujärjestelmän hyvää osaamista, hyvää paikkatietojärjestelmien osaamista ja kokemusta metsävara-analyyseistä sekä metsäsuunnittelusta. Hp. Hp. Mahdollisuus ostaa myös reilumman kokoinen tontti, joka hinnoitellaan erikseen. 040 583 6983. Annamme mielellämme lisätietoja tehtävästä. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Myydään tarjouskaupalla – lähtöhinta 90.000 €. Vastuullasi on talouden, henkilöstön ja myynnin johto toimialueellamme sekä sidosryhmäsuhteiden hoito. Kohteella on jonkin verran uudistusrästejä. 1987 rakennettu omakotitalo, vanha upea hirsiaitta, karjarakennus ja kalustohalli, n. 28 4.7.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN vastaamaan kokonaisvaltaisesti yhdistyksen strategian mukaisesta toiminnasta. ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Saari Maatilan pihapiiri, iso v. Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen ja tulevaisuuteen katsovan tehtävän, jossa pääset työskentelemään laajan asiantuntijajoukon kanssa. Niinivesi on yli 35 km pitkä järvi. Tontin puusto hyväkasvuista, osittain tukkimännikköä, maapohja helppohoitoista kangasmaata. Tarkista puuston määrä huolellisesti maastossa. 180.000 euroa €. Haemme nyt joukkoomme Laskenta-asiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen Metsähallitus Metsätalous Oy:n suunnittelutiimiin 01.09.2019 alkaen. Kauniissa pihapiirissä runsaasti istutuksia ja nurmialuetta, tilaa oleskelualueille, kasvimaita. LOMATONTTI, Savonlinna, Paasniemi 5 ha. 2005 saunatilat, iso takkatupa/oleskeluhuone, harrasteja varastotiloja, jotka ovat käytettävissä ympäri vuoden, päädyssä autotalli. Laskenta-asiantuntijana työtehtäviisi kuuluvat sekä valtakunnallisten että alueellisten metsävara-analyysien ja erilaisten vaihtoehtolaskelmien tuottaminen. Rakennusoikeutta 200 k-m 2 lomarakennukselle ja lisäksi toiset 200 k-m 2 majoitus-, saunaja talousrakennuksille. 310.000€ / tarj. Hintapyyntö 163.000 €. 1952 rakennettu, v. Arviossa kaikki kuviot merkitty kehitysluokkaan 04, mutta rajamerkkauksen yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan kuvio 3 ja kuviolla 1 tien vieressä nuorempaa puustoa. Ei taimikoita. METSÄPALSTA, Kerimäki, Anttola 27 ha. 45.000 € / tarjous viim. Metsähallitus 2 x 200_92mm 27.6.2019 10.57 Sivu 1 METSÄTILA, Punkaharju, Saukonsaari Tilan puuston määrä on n. Tavoitettavissa varmimmin 26.6-5.7 ja 5.-7.8. 7.026 m 3 . Hakkuumahdollisuuksia sekä harvennuksissa että uudistushakkuissa. Puustoa arviolta keskimäärin noin 100 m 3 /ha. Lisäksi yksi kaavapaikkojen ulkopuolinen 70-luvulla rakennettu rantamökki, rak.ala 36 m 2 . 14.7.2019 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry • Sivulantie 11 • 43100 Saarijärvi mhy.fi/keski-suomi • mhyks.fi • facebook.com/mhykeskisuomi JOHTAJAA Metsänomistajat KESKI-SUOMI Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on alueensa merkittävin yksityismetsätalouden toimija. Hyväkuntoisessa talossa on tuvan lisäksi 3 makuuhuonetta, keittiö, työhuone ja vaatehuoltotiloja, saunaosasto. Hp. Tila rajoittuu n. Tehtävä on toistaiseksi voimassa oleva ja päätoimistomme on Saarijärvellä. Tehtävä vaatii myös hyviä yhteistyötaitoja, liiketoimintaosaamista sekä metsätalouden tuntemusta. Varttuneet taimikot hyvässä kasvukunnossa ja niitä on noin 11 ha. Mäntykangastontin sisälle on muodostunut Ruutanalampi, joka tekee kohteesta omaleimaisen. viim. Johdat asiantuntijaorganisaatiota ja vastaat sen toiminnan ja kilpailukyvyn kehittymisestä toimintaympäristön muuttuessa. Hp. Rakennusoikeus on 150 k-m 2 /rakennuspaikka, kaavamerkinnällä RA. Lisäksi tehtäviisi kuuluvat metsävara-analyysien kehittäminen ja osallistuminen eri projekteihin. Muilta osin maa-alue on pääasiassa metsämaata, nuorta kasvatusmetsää. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 4.8.2019. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen pyydämme toimittamaan viimeistään 18.8. Reilusti kirkasvetisen Niiniveden rantaa ja kivalla paikalla yksi yleiskaavan mukainen rantarakennuspaikka
09 315?49?845, 0400 894 080 Sami Karppinen p. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. euroa. Arvostamme yhteistyökykyä ja aktiivista otetta työtehtävien hoidossa. 050 598 1486 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Luottamukselliset hakemukset palkkatoiveineen pyydämme 21.7 mennessä sähköpostiin tuukka.kataja@psmm.fi. Lisätietoja antaa: Toimitusjohtaja Tuukka Kataja, 0505969930, tuukka.kataja@psmm.fi Pohjois-Suomen Metsämarkkinat 2 x 160_92mm 27.6.2019 10.39 Sivu 1. Edellytämme hakijoilta kokemusta kiinteistönvälityksestä ja LKV-tutkintoa. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Palkkaus YT/ METOtyöehtosopimuksen mukainen. Puutoimitukset vuonna 2018 olivat 690 000 m3. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. Haemme mukavaan joukkoomme Nurmeksen toimistolle METSÄASIANTUNTIJAA Aidosti metsänomistajan puolella www.mhy.fi/pohjois-karjala metsänomistajien verkkokauppa pk.mhy.fi METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Vastaava hoitaja / Kiinteistönvälittäjä Haemme KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄÄ toimipaikkana ensisijaisesti Rovaniemi. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Metsäkiinteistöjä välitimme 408. 0500 279 055. Kiinteistönvälityksen lisäksi valittava henkilö toimii P-S MM Oy LKV:n VASTAAVANA HOITAJANA. Yhtiömme kuuluu metsänhoitoyhdistysten valtakunnalliseen Metsätilat-ketjuun www.metsatilat.fi. Stipendejä myönnetään oppilaitoksen hakemuksen perusteella. Edellytämme hakijalta vähintään metsätalousinsinöörin (amk) tai vastaavaa koulutusta, hyvää asiakaspalvelutaitoa ja sitoutunutta, tuloksellista otetta työhön. Lisätietoja yhtiöstä: www.metsamarkkinat.fi. Tarjoamme monipuolisen näköalapaikan Pohjois-Suomen metsäkiinteistövälitykseen kasvuhakuisessa yhtiössä. Stipendin saajat: Antti Ahokas, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsänhoitotiede, Helsingin yliopisto Juho Antikainen, metsätalousinsinööri, Karelia ammattikorkeakoulu Florencia Franzini , maatalousja metsätieteiden maisteri, kansainvälinen metsätalous, Helsingin yliopisto Toni Haapanen , metsäkoneenkuljettaja, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Ann a Halonen, maatalousja metsätieteiden maisteri, kosteikkoekologia, Helsingin yliopisto Simon Hassan, metsäkoneenkuljettaja, Saimaan ammattiopisto Saku Kettunen, metsäalan perustutkinto, Riveria valtimon koulutusyksikkö Niko Kokkinen, metsäalan perustutkinto, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Atte Koskivaara, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsäekonomia, Helsingin yliopisto Aleksi Kurppa, metsäalan perustutkinto, Ammattiopisto Livia Juuso Lehtomäki, metsäalan perustutkinto, Gradia Jämsä Antti Leinonen, metsäalan perustutkinto, Etelä-Savon ammattiopisto Riitta Molkoselkä, metsäalan perustutkinto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Matias Myllymäki, metsäalan perustutkinto, Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Eemil Mäkelä, metsäalan perustutkinto, Hämeen ammatti-instituutti Matias Mäkelä, maatalousja metsätieteiden maisteri, puuteknologia, Helsingin yliopisto Ville Niininen, metsäalan perustutkinto, Pohjoisen Keski-Suomen Metsämiesten säätiö jakoi stipendejä ammattiopisto Sami Paappanen, metsäkoneenkuljettaja, Etelä-Savon ammattiopisto Isa Pelto, maatalousja metsätieteiden maisteri, kansantaloudellinen metsäekonomia, Helsingin yliopisto Markus Risuaho, metsäkoneenkuljettaja, Oulun seudun ammattiopisto Muhoksen yksikkö Timo Ruuska, maatalousja metsätieteiden maisteri, riistanhoitotiede, Helsingin yliopisto Rikhard Sarpalehto, metsäkoneenkuljettaja, TTS Työtehoseura Aleksi Saukko, metsätalousinsinööri, Tampereen ammattikorkeakoulu Atte Saukkola, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsäteknologia, Helsingin yliopisto Markus Seppi, metsätalousinsinööri, Yrkeshögskolan Novia Valtteri Sopenperä, metsäalan perustutkinto, Kiipulan ammattiopisto Raine Tolonen, metsätalousinsinööri, Lapin ammattikorkeakoulu Veeti Varjoranta, metsäkoneenkuljettaja, Savon ammattiopisto Riikka Vehviläinen, maatalousja metsätieteiden maisteri, markkinointi, Helsingin yliopisto Jani Viitala, metsätalousinsinööri, Hämeen ammattikorkeakoulu Eero Virkkunen, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsätalouden liiketaloustiede, Helsingin yliopisto Jaakko Virkkunen, metsäalan perustutkinto, Livia ammattiopisto Eetu Ylitalo, metsäkoneenkuljettaja, Oulun seudun ammattiopisto Taivalkosken yksikkö Niko Ylönen, metsätalousinsinööri, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Tuomas Yrttimaa, metsänarvioimistiede, maatalousja metsätieteiden maisteri, metsäteknologia, Helsingin yliopisto Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy on raakapuun tehdastoimituksiin ja metsäkiinteistöjen välitykseen erikoistunut yhtiö. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä metsänhoitoyhdistyksessä. 9 315 49 844 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 040 126 1181 Valtteri Skyttä p. Yhtiön tavoitteena on tukea metsänhoitoyhdistysten puunkorjuu-, omaisuudenhoitoja metsänhoitopalveluja ja tuottaa lisäarvoa metsänomistajille. Meillä on pieni, osaava ja ammattitaitoinen työtiimi. Stipendin arvo on 300 euroa. Myöntämisperusteena ovat hyvä opiskelumenestys, ammattiosaaminen sekä rehdin ja luotettavan metsämieshengen luominen. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Yhtiön liikevaihto oli 32 milj. Kokemus metsäpuolelta, markkinoinnista ja liiketoiminnan kehittämisestä katsotaan eduksi. Painopisteenä metsäkiinteistönvälitys, mutta myös muut maaseudun kiinteistöt. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme lähettämään 11.8.2019 mennessä osoitteeseen: pohjois-karjala@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa pohjoisen tiimin metsäpalvelupäällikkö Ilkka Ämmälä puh. Arvostamme aiempaa työkokemusta vastaavista tehtävistä. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 09 315?49?803 Eero Sala p. Toimen vastaanottaminen syksyllä 2019 tai sopimuksen mukaan. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää aktiivista myyntihenkisyyttä sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tiimin muiden jäsenten ja metsänomistajien kanssa. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950 (LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN STIPENDIT Metsämiesten Säätiö on myöntänyt 35 stipendiä kevätlukukaudella 2019 metsäalan opinnoista valmistuville nuorille. Vastuullaan valittavalla henkilöllä on välitystoiminnan kehittäminen ja markkinointi Pohjois-Suomessa. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry on maakunnan yksi merkittävimmistä metsätalouden toimijoista ja tarjoaa metsänomistajille laadukkaita ja monipuolisia palveluja Pohjois-Karjalassa sekä Uukuniemen alueella Etelä-Karjalassa. 29 PILKKEITÄ / 4.7.2019 Metsäasiantuntijan toimenkuvaan kuuluu metsänhoidon, puukaupan ja asiantuntijapalveluiden markkinointi ja myynti, metsänomistajien neuvonta sekä edunvalvonta puukaupassa ja maankäytössä. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p
Keskustelu asiasta kannattaa aloittaa islantilaisten ystäviemme kanssa tuota pikaa. Mustaseljan kukat ja lehdet tuoksuvat suhteellisen voimakkaasti. TIMO RIIHELÄ , metsänhoitaja, Turku (perhepiirissä) 50 VUOTTA 24.7.2019 ARI HILTUNEN, Suomen metsäkeskus, metsäneuvoja, Iisalmi Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Molempia lajeja on pidetty ”vanhan kansan” parissa jonkin sortin pyhinä puina, joita ei ainakaan pihapiirissä syyttä suotta poikkaistu. ANTTI OKSANEN , vuorineuvos, metsänhoitaja, Espoo (ei vastaanottoa) 11.8. Sittemmin islantilaiset ovat perustaneet myös oman lehtikuusen siemenviljelyksen, jolla pääsimme vierailemaan. Kuivattuja kukkia käytetään mausteena useissa juomissa ja uutteissa. Kansanlääkinnässä mustaseljaa on käytetty runsaasti – ja käytetään edelleenkin muun muassa Saksassa etenkin hengityselinsairauksien hoitoon ja vatsan toiminnan edistämiseen. HANNU KAUPPINEN , metsänhoitaja, Lahti (perhepiirissä) 18.7. Anna Ylä-Anttila aloittaa uudessa tehtävässään 5. ”Sir, it is elderberry”, minua valistettiin ystävällisesti. MARTTI VAINIO , metsänhoitaja, MMT h.c, Helsinki (ei vastaanottoa) 75 VUOTTA 14.7. Yllättävää kyllä, laava kelpaa hyvin metsänistutukseen, kunhan maahan lisätään typpeä. Englannin muinaisen Arthur-kuninkaan linnanrauniomuseosta löysin hiljattain mustaseljan kukista tehtyä perinneviiniä. Rauhallisesti tämä totesi, että Islannissa luonto haluaa tappaa ihmisen. Ylä-Anttila on aiemmin toiminut mm. Minulla ei tuolloin ollut aavistustakaan, minkä marjakasvin juomasta mies lauloi krokotiilien lisäksi. Kukkia kuninkaalliseen kakkuun Puu pärjää pensasmaisena kohtuullisesti vielä eteläisimmässä Suomessa. Erityisen hyvin menestyy Raivolan alkuperää oleva Siperian lehtikuusi. KARI MUTKA , metsäneuvos, Jyväskylä (matkoilla) 24.7. Mustaseljan maisemissa Kukkiva mustaselja muistuttaa meikäläistä pihlajaa.. Seljankukkia voi halutessaan syödä raakana sellaisenaan, samoin mustiksi kypsyneitä marjoja. Parhaita pohjoismaisia perinteitä noudattaen nautiskelimme lehtikuusien katveessa islantialista akvaviittia ja voileipiä metsäretken huipennukseksi ISLANNIN REISSULLE OSALLISTUI myös Taneli Kolström Luonnonvarakeskuksesta. Voisimme auttaa islantilaisia alkajaisiksi esimerkiksi kymmenkertaistamaan lehtikuusen taimituotannon ja metsittämään loputtomia laavakenttiä entistä tehokkaammin. Kesytämme vihamielisen luonnon yhteistuumin. Brittein saarilla seljanoksia ripustettiin ennen muinoin ovija ikkunapieliin keväisin noitienkarkotteiksi tai istutettiin samasta syystä turvaksi takaoven tuntumaan. Eipä siis ihme että islantilaiset yrittävät kesyttää ärhäkkää luontoa metsää istuttamalla. Lupiinia käytetään silti, koska keinolannoitteiden käyttö tulisi monin verroin kalliimmaksi. MERKKIPÄIVÄT NIMITYS RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Ne saadaan kuitenkin tarpeen mukaan kuumentamalla tai keittämällä korvasienten tapaan syömäkelpoiseen muotoon. Mustaseljaa kasvaa myös kuningatar Elisabetin kotikartanon mailla Sandringhamissa. Metsäretken innoittamana Tanelille syntyi ajatus Suomen ja Islannin välisen metsäyhteistyön saattamisesta aivan uusiin ulottuvuuksiin. Syksyä kohden seljanmarjat mustuvat kypsyessään, kun pihlajamarjat vastaavasti punastuvat. Muistan yhden pohjoismaisen metsäkokouksen yli 20 vuotta sitten Tanskassa, jolloin jouduin päivällispöydässä silloisen Islannin metsäjohtajan vierustoveriksi. FSC SUOMI FSC Suomen hallitus on valinnut yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi valtiotieteiden maisteri ANNA YLÄ-ANTTILAN . elokuuta. Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtajana, ja hänellä on myös muuta kokemusta erilaisista järjestöistä ja sertifiointijärjestelmistä. Valtio tukee istutustyötä korvaamalla maanomistajille siitä koituvat kulut 90-prosenttisesti. Se kun sattui olemaan vuonna 1972 julkaistun hittisinglen B-puolella. Miksei Suomi voisi istuttaa metsää myös Islantiin, jossa yhteiskunnalliset olosuhteet muistuttavat meikäläisiä ja tutkimusyhteistyötäkin on Islannin metsäntutkmuslaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen välillä jo vanhastaan. Vihamielinen luonto 85 VUOTTA 18.8. Tulivuoret, laavakentät, kuumat lähteet, jäätiköt ja meri ovat arvaamattomia ja vihamielisiä. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Tavanomainen tapa Islannissa on kylvää alueelle ensin lupiinia, joka sitoo ilmakehästä typpeä, ja vasta sen jälkeen istuttaa puita. Marjoista tehdyt hillot ja mehut ovat suhteellisen suosittuja monissa Euroopan maissa. Asia selkisi vasta tämän vuoden kesäkuussa déjà-vuna, kun tiedustelin Charles Darwinin maaseutukodin nykyiseltä puutarhurilta valkokukkaisen puupensaansa nimeä. Islannissa on tosin pieni mutta äänekäs joukko, joka vastustaa lupiinia, koska se on vieraslaji. Pettymyksekseni ”elderflower wine” maistui melko kitkerähköltä sekoitukselta, kuin raparperija viinimarjalehtimehua. Tilusten mustaseljankukat päätyivät viime keväänä maustamaan prinssi Harryn ja Meghanin kuninkaallista hääkakkua. Enempää kappaleita ei sen ajan pikkulevyformaattiin mahtunutkaan. Polttopuuna mustaselja ei ole suosittu, eikä sen savuakaan pidetä järin terveellisenä. Usein heti perään soitettiin englantilaisartistin ”Elderberry wine”-kappale. SEPPO PAANANEN , metsänhoiaja, Tampere (ei vastaanottoa) 22.7. Parhaimmillaan mustaselja voi kasvaa jopa kymmenmetriseksi pensaspuuksi, mutta jää usein matalammaksi. SEPPO KELLOMÄK i, professori, Joensuu ( ei vastaanottoa) 70 VUOTTA 13.7. Seljan puuaines on melko kovaa, ja siitä on aikojen saatossa nikkaroitu aitojen lisäksi enimmäkseen erilaisia pientarve-esineitä ja soitinpillejä. NUORTEVA PALAUDUIN ISLANTIIN suuntautuneelta virkamatkalta parahiksi juuri ennen juhannusta ja kas kummaa, paria päivää myöhemmin radiossa haastateltiin islantilaista kirjailijaa. Hän puhui koko illan Raivolan lehtikuusesta ja vaati Suomea lähettämään sen siementä Islantiin välittömästi. Meille pohjoismaisille vieraille esiteltiinkin sankarimetsänomistaja, joka vaivojaan säästämättä oli istuttanut tuhansia ja taas tuhansia lehtikuusentaimia paljaalle, karulle ja kauhealle laavakentälle. Marjoja käytetään myös luontaisten väriaineiden tuotantoon muun muassa elintarviketeollisuuden käyttöön. Niiden siemenillä saadaan aikaan 160 000 lehtikuusen tainta vuosittain. Seljojen sukuun kuuluva puuvartinen mustaselja (Sambucus nigra ) muistuttaa kevätkesällä kukkiessaan hieman tuttua kotipihlajaamme. Mustaseljaa kasvaa luontaisesti tai istutettuna lähes koko Euroopan alueella. Sen sijaan raaoissa marjoissa ja kasvin muissa osissa on lievästi myrkyllisiä ainesosia. Hän siirtyy FSC:lle Ihmisoikeusliiton talousja hallintopäällikön tehtävästä. Jo Tanskan korkeudella mustaseljaa kasvatetaan kaupallisesti marjantuotantokasvina. 30 4.7.2019 / PILKKEITÄ HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Kun lapsuuteni kouludiscon kaiuttimista kajahti kultaisella 70-luvulla Elton Johnin ”Crocodile rock” soimaan, tuli tanssilattialle äkisti eloa. Luonnonvarakeskus nimittäin toimii asiantuntijana Afrikan metsitysprojektissa, jonka tarkoituksena on korvata Suomessa liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Kookkaassa kasvihuoneessa kasvatetaan sekä Euroopan lehtikuusta että Siperian lehtikuusta, jotka risteytetään käsipelillä. Kansanuskomuksen mukaan mustaseljapuun juurella saattoi juhannusyönä myös nähdä häivähdyksen keijuista. Lehtikuusen siemenviljelyksiä Suomessa on paljon, taimitarhatekniikan osaamista samoin. Erään käsityksen mukaan kasvin levinneisyys noudattaa kutakuinkin Rooman valtakunnan muinaista vaikutusaluetta. LEHTIKUUSEN SIEMENIÄ islantilaiset ostavat Ruotsista ja Suomesta
RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Kuoreen tunnus ”Metsäkrytpo 13”. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 4.7.2019 TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 15.8.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. METSÄKRYPTO 13 Metsäristikko 10, oikea ratkaisu. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 10 on arvottu seuraaville kolmelle: ANTTI JAAKOLA , Oulunsalo, RIITTA RÖNKKÖ , Espoo ja VUOKKO TUOMI , Jaala
Made in USA. +tk Ohjaustehostimella 6790. 2990. 2-PAIKKAINEN 4x4 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE kaupanpäälle! Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. Leikkuuleveydet: 120 cm ja 150 cm Leikkuukorkeus 15 mm 150 mm Ammattitai yksityiskäyttöön. MODULARBOX OY ON VAKAVARAINEN SUOMALAINEN PERHEYRITYS JOLTA VARMASTI USKALTAA OSTAA! MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. +tk EDUN ARVO YHT. +tk Rahoituksella alk. FINMAN 120 FINMAN 150 2890 . Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. 9990. SH. B-kortti tai AM121. Pikasäädettävät iskarit lisäsäiliöillä joka kulmassa, ym. 169?/kk. 139?/kk. HETI TOIMITUS! SH. 2490 . 8490. MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. Leikkausnopeus 150 cm 15000 m2 /h.. 199?/kk. 11990 . EDUN ARVO YHT. 5 Vuoden Runkotakuu! TGB Blade 1000 LTX EPS LED T3b Rahoituksella alk. Rahoituksella alk. 4x4 550 EFI+EPS Vetokyky yli 900 kg Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. 100?/kk. +tk 550 EFI 5990 . Tasauspyörästö takana 100% lukolla. KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi Markkinoiden hienoin 1000cc T3b Traktori! TARJOUSHINTAAN! HUIPPUUUTUUS! Heti toimitukseen! Leikkausnopeus 120 cm 12000 m2 /h. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. Ajoltaan kuin huippuauto. PARHAAT LAATU-TRAKTORIT Euroopan 1 merkiltä tieja työkäyttöön. 2990. OHJAUSTEHOSTIN UUTUUS! Finman MÖNKIJÄN RUOHONLEIKKURIT! Isoilla Maxxis 26" Testivoittajarenkailla, edessä 9" ja takana 11" leveät uutuusrenkaat 14" alumiinivanteilla. +tk Briggs&Stratton 15 Hv 420 cc moottori Sähköstartilla. tai s-postilla myynti@rally.fi 040 553 2428 050 3300 882 MÖN KIJÄ CENTER SAA AJAA TIELLÄ! Rahoituksella alk. 7490