Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. ›› 30–31 UUTISET Kuivuus näkyy hyvässä ja pahassa ›› 2–3 Neuvonta unohtaa usein luontoarvot ›› 6 Kääntöpaikkojen koosta epäselvyyttä ›› 8 Talvileimikoita siirtyy kesälle ›› 12–13 METSÄSTÄ Lehtikuusi tarjoaa kovaa kasvua ›› 14–15 Metsälehden vinkit kesämatkaa varten ›› 16–17 Metsätyö pitää ihmisen kunnossa ›› 18–19 Uutuusterä puree pehmeästi ›› 21 Iisveden kylä kukoisti ja kuihtui ›› 22–23 PILKKEITÄ Ojat vaanivat linnunpoikasia ›› 24 Pohjois-Amerikan jättimäiset puut ›› 30 Tämän päivän metsänjalostus tähtää pitkälle seuraavalle vuosisadalle. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 2. Pian ehkä myös meillä. HEINÄKUUTA 2020 • NRO 13 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. Sivut 9–11 Jaloa siementä Se pp o Sa m ul i METSÄTESTAMENTTI Lahjoita metsäomaisuutesi osaaviin käsiin, metsäalan hyväksi. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti
Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Näyttelyn taustaorganisaatiot ovat Koneyrittäjät ry ja Keski-Suomen Koneyrittäjät ry. Bitcomp lopettaa Forestkityhteistyön Tapion kanssa Metsäohjelmistoihin erikoistunut Bitcomp Oy on ilmoittanut lopettavansa metsävaratietojen hallintaan tarkoitettua Tapio Forestkit -ohjelmistoa koskevan yhteistyön Tapion kanssa. Eteläisimmässä Suomessa kirjanpainakannat ovat ylittäneet epidemiarajan. Puolukkasatoja kuivuus ei juuri haittaa”, selvittää erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke) Kuusentaimia vikuuttavia hallojakaan ei juuri ole ollut. ”Ratkaisevaa on, saako itävä siemen vettä, kun juuri on kehittymässä. Tapiosta puolestaan viestitään, että Forestkitin toiminta jatkuu normaalisti. Näyttelyssä noudatetaan koronatilanteen vaatimia viranomaisohjeita. Kuivuus ei anna hutilointi anteeksi. Tuhot alkoivat viime vuonna ja ovat nyt levinneet nyt laajemmalle alueelle varsinkin Kaakkois-Suomessa. ”Lähiviikot ratkaisevat. Hän lohduttaa männyn kylväjiä sillä, että ensi kevääksi on tulossa hyvä siemensato. Taimien huolellinen varastointi ja kastelu sekä oikein tehty istutus lievittävät taimien kuivuusstressiä. Kehnostikin taimettuneet alat saavat luonnosta täydennystä. Mustikka kukkinut lupaavasti Mustikka kukkii selvästi runsaammin kuin vuosi sitten, ja kukkahavaintojen perusteella hyväkin sato on mahdollinen, kertoo Luonnonvarakeskus. LYHYET UUTISET 2.7.2020 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ K uivuudesta seuraa hyviäkin asioita. Äänekoskella tehty tutkimus osoitti, että uusi biotuotetehdas kohensi kaupungin imagoa ja kuntataloutta, mutta ei kuitenkaan lisännyt paikkakunnan vetovoimaa muualla asuvien tai paikallisten nuorten keskuudessa. ”Riittävän syvälle mättääseen istutettu taimi saa maaperästä kohoavaa vettä ja selviää kuivuudesta paremmin kuin lähemmäs maan pintaa istutettu”, Luoranen sanoo. Myöhemmin sirkkataimet sietävät paremmin kuivaa, koska taimi kasvattaa kesän aikana jopa kymmensenttisen juuren”, Luken tutkija Pekka Helenius kertoo. Näyttelyyn on toistaiseksi ilmoittautunut 230 näytteilleasettajaa. Puolukka ja suomuurain puolestaan kukkivat keskimääräistä runsaammin.. Sen sijaan tämän kevään istutustaimia kuivuus koettelee. Biotuotetehdas ei lisännyt vetovoimaa Metsäteollisuuden suuret investoinnit biotuotetehtaisiin eivät välttämättä tuo niin merkittävää taloudellista kasvua sijaintipaikkakunnilleen kuin julkisuudessa on puhuttu, Itä-Suomen yliopiston tutkijat arvioivat. Siemensato auttaa mäntyä Kuiva kesäkuu koettelee myös männyn kylvöjä. Pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden mustikan kukinta on tavanomaisella tasolla. Mustikat jäävät pieniksi, jos sateita ei saada. Esimerkiksi metsämarjoja ja hillaa on tulossa mukavasti, ja alkukesä lupaa hyvää myös metsäkanalintujen poikueille. ”Hyvin kastellut taimet selviävät istutusta seuraavasta kahden viikon kuivuudesta, mutta nyt aletaan olla riskirajoilla. Kuusentaimet kestävät paremmin kuivuutta kuin männyntaimet.” Luorasen mukaan kuiva alkukesä mittaa metsänviljelyn laadun. Bitcomp ilmoittaa, että jatkossa se tuottaa ja markkinoi ohjelmistoa omissa nimissään Foresta-nimisenä. Lumimittarituhot levinneet Etelä-Suomessa Lehdettömäksi syötyjä koivikoita on alkukesästä havaittu eri puolilla Etelä-Suomea, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Luken erikoistutkija Jaana Luoranen ennakoi taimituhoja tämän kevään istutusaloille – varsinkin, jos sateita ei lähipäivänä tule. Pahin tuhovaihe kestää 2–3 vuotta, joten tuhoja voi tulla myös ensi vuonna, metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen arvioi. Tutkija Tiina Ylioja Lukesta arvioi, että helteet ovat kiihKuivuus mittaa istutuksen laadun Huolella varastoiduilla ja istutetuilla taimilla on parhaat mahdollisuudet selviytyä kuivasta alkukesästä. Kevään ja alkukesän säät ovat laittaneet istuttajien ammattitaidon koetukselle. syyskuuta. Tuhojen taustalla on lumimittari, jonka toukat popsivat etenkin rauduskoivun lehtiä. Finnmetko järjestetään suunnitellusti Konetyöalojen ammattinäyttely Finnmetko aiotaan järjestää suunnitellusti Jämsässä 3.–5. Jos ohjeisiin tulee päivityksiä, siitä tiedotetaan näytteilleasettajille ja kävijöille
Kaksivuotiaat kuusen taimet vähissä Myös kuusen taimien menekki oli odotettua parempi. Kustannuksiltaan kymmenen miljoonan euron koelaitos valmistuu ensi vuoden alussa. Ligniinin tuotteistamista on pitkään pidetty kustannuksiltaan ongelmallisena. Puusta luvassa materiaalia akkuihin Kotkaan rakennettavassa koelaitoksessa ligniiniä kuivataan hiileksi, jota voi käyttää esimerkiksi sähköautojen akkujen kasvavilla markkinoilla. 040 1623991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Myöskään metsäpalot eivät ole lisääntyneet. Taimi-Tapiosta kerrotaan, että uusia männyn taimieriä valmistuu noin kuukauden kulutta ja niitä aletaan toimittaa syysistutuksiin jo elokuussa. Ligniinipohjainen hiili on tummaa hiilipölyä, jota voi käyttää esimerkiksi sähköautojen litiumakuissa korvaamaan grafiittia, joka on uusiutumatonta hiiltä. Joillakin taimitarhoilla kärsittin myös ahavasta ja pajun runsaan kukinnan aiheuttamista taimituhoista. Sillä taksalla palanuttakin puuta jäisi metsiin. Tulta tarvitaan metsäluonnon monimuotoisuuden luojana, mutta EUja ely-vetoisin hankkein metsien polttaminen ei ole onnistunut. Taimien kysyntään ovat tänä keväänä saattaneet vaikuttaa rousteja ahavatuhot. Hänen mukaansa toisen kirjanpainapolven kehittyminen aikuisiksi riippuu loppukesän ja syksyn säistä. Vanhoissa metsissä suojelukorvaus perustuu puun läpimittoihin. Samaan aikaan metsiä palaa ihan itsestäänkin. Nykyisellään se ei onnistu, koska puusto hinnoitellaan palaneen puun olemattomalla hinnalla. Myös kylvettyihin männyn taimikoihin on tehty täydennystä. Metsäorganisaatioissa pyöritellään hankkeita luonnonhoidollisten kulotusten lisäämiseksi. An tt i J. ”Pilottilaitoksen tuotantomäärä on laboratoriota suurempi ja riittävän suuri, jotta käyttäjät voivat testata kuivattua ligniiniä omissa prosesseissaan”, innovaatiojohtaja Lauri Lehtonen sanoo. ”Kaksivuotiaita kuusentaimia kysyttiin jonkin verran enemmän todennäköisesti täydennysistutuksiin”, arvioi toimitusjohtaja Tero Kauppinen Taimi-Tapiosta. 3 AJASSA / 2.7.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Myös Fin-Forelia arvioi, että taimia riittää hyvin syksyn istutuksiin. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. KOMMENTTI. Metsäpalovaara ei ole kasvanut Metsien syttymisherkkyyden ennustetaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvän, mutta vielä näin ei ole käynyt, toteaa erikoistutkija Ari Venäläinen Ilmatieteen laitokselta. ”Parveilu alkoi tehokkaasti, kun lähti ensin käyntiin”, Ylioja kertoo. Hanketehtailua tehokkaammin metsien paloekologiaa voisi edistää korvausperustein, joilla paloaloja voisi puustoineen lunastaa vaikkapa määräaikaiseen suojeluun. Le in on en MIKKO HÄYRYNEN S tora Enso rakentaa Sunilan sellutehtaalle Kotkaan koelaitoksen, jossa ligniinistä valmistetaan kuivaamalla hiiltä. ”Tarhurit ovat varovaisia männyn kanssa, koska useimpina vuosina sitä on pikemminkin jäänyt käsiin”, sanoo Fin-Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. ”Yleiseen mielipiteeseen on muodostunut käsitys, että metsäpalojen määrä olisi Suomessa kasvanut, mutta näin ei tilastotietojen mukaan ole käynyt”, korostaa tutkijayliopettaja Henrik Lindberg Hämeen ammattikorkeakoulusta. Projektin henkilöstö on taustaltaan sellu-, öljynjalostusja sokeriteollisuudesta. Pienikin lisäys kysynnässä näkyy helposti taimien saatavuudessa, koska taimia kylvetään tilauksia silmällä pitäen. Ligniini on puun sidosaine, joka muodostaa kolmanneksen puun koostumuksesta. Viimeisetkin männyt on käytännössä myyty vappuun mennessä. 09 315. Kaksivuotiaat kuusen taimet loppuivat niin, että niitä korvattiin jonkin verran yksivuotiailla. Jussi Nukari Vantaa 2020 33,9 1981 2010 61.3 Jyväskylä 2020 13 1981 2010 67.1 Sodankylä 2020 38,7 1981 2010 55.6 Kesäkuu oli kuiva koko maassa Kesäkuun sademäärä 2020 ja vuosien 1981 2010 kesäkuun keskimääräinen sademäärä, mm 10 20 30 40 50 60 70 80 Vantaa Jyväskylä Sodankylä Lä hd e: Ilm at ie te en la ito s 1981 2010 6/2020 AINO ÄSSÄMÄKI T aimitarhoilla on ollut kaikille kasvatetuille männyn taimille osoite tiedossa tänä keväänä jo varhain. Ligniinin valmistajia on maailmassa niin vähän, että ligniinillä ei ole markkinahintaa. Sunilassa ligniiniä valmistetaan sekä männystä että kuusesta. Alkukesän aikana metsää on palanut satunnaisesti. Ligniinin valmistus ei vaikuta Sunilan puunkäyttöön, sillä tarvittava ligniini otetaan erilleen muuten polttoon menevästä sellutehtaan ligniinivirrasta. ”On keskusteltu myös siitä, olisiko jo pikkuhiljaa näkyvissä siirtyminen kuusesta muihin puulajeihin ilmastonmuutoksen vuoksi”, Salminen pohtii. Kuivuus ei anna hutilointi anteeksi. Sunilassa on tehty pioneerityötä ligniinin valmistamisessa. MIKKO RIIKILÄ Järkeä paloalojen suojeluun Kevään ja alkukesän säät ovat laittaneet istuttajien ammattitaidon koetukselle. Männyn kysyntä yllätti taimitarhat Varsinkin männyn taimet tekivät tänä keväänä kauppansa. Kulottaminen on nykymaailmassa liian kallista, eivätkä paloviranomaisetkaan ole kovin innostuneita asiasta. Kuusen on arvioitu kärsivän ilmastomuutoksesta mäntyä ja koivua enemmän. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Kuivuus mittaa istutuksen laadun dyttäneet kantojen kehitystä kolean toukokuun jälkeen. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. Tuotanto alkoi jo vuonna 2015, ja vuosikapasiteetti on 50 000 tonnia. Näin pönttölahosta kuusesta voi saada tukin hinnan. Vuosittain Suomessa palaa keskimäärin muutama sata hehtaaria metsää. Tuhot kuusikoissa pahenevat, jos toinen polvi ehtii varttua aikuisiksi
2.7.2020 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi ME Metsälehden toimittajat esittelemme tässä lehdessä suosikkimme kotimaan metsäisistä matkakohteista. Hyviä kohteita miettiessäni huomasin, että sellaisissa tulee vierailtua yllättävän harvoin. Paljon riippuu siitä, miten talous vientimaissa pääsee jaloilleen. Opiskelussa parasta maastopäivät Varsinainen kesätyö odottaa mansikkapellolla, missä Oinas-Panuma oli jo keväällä lannoittamassa, istuttamassa taimia ja kitkemässä. Nyt on lomaa, kunnes mansikat ovat kypsiä Kainuussa. Sitä on saatavissa myös Venäjältä. Tänä kesänä siihen on oiva mahdollisuus. KORONAKEVÄT jäi taakse, ja paluu normaaliin on alkanut monessa mielessä paremmin kuin vielä pari kuukautta sitten uskallettiin odottaa. On kansallispuistoja ja museoita, vanhoja metsiä ja puulajipuistoja. Jos nauttii eniten talousmetsissä samoilusta, voi aina suunnata myös omaan metsäänsä – raivaussahan kanssa tai ilman. ”Maaliskuussa ajattelin, että nythän tässä on aikaa puuhastella metsässä”, kertoo Oinas-Panuma. Koronan jälkeen vihreää taloutta. ”Kuusenkerkkäsiirappia tein ensimmäisen kerran viime vuonna. Syksyä on vaikea ennustaa. ”Nyt jännittää vain, onnistuuko petun eli männyn jälsija nilakerroksen kerääminen. Kainuulaisena haluan myös kokeilla pettuleipää. Sitähän täällä Nälkämaalla on syöty. TOIVOTTAVASTI jo pian puukaupassa alkaa näkyä uusi vihreä talous, johon varsinkin Euroopan unioni kannustaa jäsenmaitaan. Hän opiskelee metsätalousinsinööriksi Karelia-ammattikorMetsäopiskelija mansikkapellolla Korona peruutti Elisa Oinas-Panuman harjoittelun, mutta kuhmolainen ei jäänyt toimettomaksi. Uusia puukauppoja on kuitenkin tehty alkuvuoden aikana vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Verrattuna muihin maihin tukkipuu on meillä sahan portilla kalliimpaa kuin esimerkiksi Etelä-Ruotsissa. Niin syntyi ajatus blogista, joka ilmestyy nyt Metsälehden verkkosivulla. Luonnonvarakeskus ennustaa, että tänä vuonna hakkuut vähenevät ja hinnat jonkin verran laskevat, tukilla enemmän kuin kuitupuulla. Metsäteollisuuden eri tuotteiden menekki vaihtelee, mutta puuraaka-aineen tarve on pysynyt kohtalaisena. Ainakin aikomuksissa on ohjata elvytysrahaa hankkeisiin, jotka edistävät tavoitetta hiilineutraalista Euroopasta. LIINA KJELLBERG Metsäistä lomatunnelmaa AINO ÄSSÄMÄKI, teksti MISKA PUUMALA, kuva M etsätalousinsinööriksi opiskeleva Elisa Oinas-Panuma ei kuulosta tippaakaan harmistuneelta, vaikka kesäsuunnitelmat menivät uusiksi. Kesän aikana aiheena ovat ainakin kuusenkerkkäsiirappi, tuohityöt ja pettuleipä. Alun perin Oinas-Panuman piti olla suorittamassa opintoihin kuuluvaa harjoittelua. Erilaisia tavoitteita ryhtyy sovittamaan yhteen seuraavaksi Euroopan metsäisin maa Saksa, joka aloittaa EU:n puheenjohtajana heinäkuun alusta. Ilman hakkuita on vaikea nähdä vihreää taloutta. Sen sijaan kuitupuun hinta on kaukana tilaston kärjestä. Tuttujen kesäja talvilomakohteiden läheisyydessä olevat metsät on kyllä kierretty, mutta metsäkohteisiin tulee harvemmin lähdettyä varta vasten. Jos pakkaa reppuun hyvät eväät, voi mukaan saada houkuteltua myös tulevat metsänomistajat. Yksi niistä on viime vuosien vitsaus kaarnakuoriainen, joka aiheuttaa edelleen tuhoa niin Keski-Euroopassa kuin Ruotsissakin. ”Melkoinen pahka löytyi lahokoivusta.” KUNTOILIJA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. PUUKAUPPAAN vaikuttaa moni muukin asia kuin tuotteiden kysyntä. Koronavirus haittaa ulkomaan matkailua, mutta kotimaan metsäisistä matkakohteista löytyy tekemistä monenlaisille lomailijoille. Metsässä työt ovat jatkuneet melkein kuin ennenkin. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Erityisesti tarkkaan metsäteollisuusyrityksissä seurataan Eurooppaa ja toisaalta Kiinaa. EU:ssa vihreyteen liittyy metsien suojeluvaatimuksia, mutta ennen kaikkea metsiltä odotetaan puuraaka-ainetta rakentamiseen ja paljon puhuttuihin korvaaviin tuotteisiin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Öljytulot ovat huvenneet ja ruplan arvo laskenut, joten puun tuonti on metsäyrityksille houkutteleva vaihtoehto hankkia raaka-ainetta. Sen vuoksi halpaa puuta on paljon tarjolla
. . . Me emme saa hiilensidonnasta senttiäkään, valtio myy päästöoikeuksia huutokaupalla ja pitää rahat itsellään. Hinta oli ollut keskipaakku 1,5v kuusi 16 senttiä. Työtilanne näyttää valoisalta Yleisesti metsäalan tilanne näyttää toisen vuoden opiskelijan näkökulmasta kuitenkin valoisalta. Unelmatyötään hän ei vielä osaa nimetä. Osakkeenomistajana minun ei tarvitsisi käyttää monta minuuttia omaisuuden kartuttamiseen. Toinen harmituttava piirre on hiilensidonnasta höpöttäminen. Edessä oleva tiheikkö muuttuu tulevaisuuden metsäksi raivaussahan terän nopeuttaessa luonnonvalintaa. ELISA OINAS-PANUMA . Puhtaasti taloudellisesti laskien uskon saavuttavani metsänomistusta paremman kokonaistuoton osakemarkkinoilla. Kaikkien kolmen tulee olla kunnossa. . Hirvien syömässä taimikossa ihminen kokee voimattomuutta, hirvimäärässä valta on luovutettu kolmansille osapuolille. Koen käsittämätöntä onnea taimikkoa hoitaessani. Vaikka miten haluaisi kaataa ylimääräiset hirvet pois, ei asialle voi mitään. Ellei mökötys ole sitten itselle juuri se juttu. ”Jos käyn yhdessä puistossa vuodessa, siinä on harrastus 40 vuodeksi.” Nyt listalta on raksittu jo Hossa, Hiidenportti ja Oulanka. Opiskelun ohella Oinas-Panuma toimii oman paikallisen opiskelijayhdistyksensä puheenjohtajana, valtakunnallisen Metsäalan opiskelijat MEOL ry:n pääsihteerinä ja toimittaa kahdesti vuodessa ilmestyvää Konkelo-lehteä. Pyrin aktiivisesti unohtamaan harmistuttavat piirteet, joihin en pysty vaikuttamaan ja keskityn mukaviin asioihin, joihin pystyn vaikuttamaan. Meillä on metsää metsän tuottaman onnellisuuden takia. Taimet hyviä ja tasalaatuisia.” MEHÄNPOIKA ”Tuttu oli ostanut taimet Keitele Groupilta, joka oli aukon hakannut. Jimpon puheenjohtaja, MEOL:n pääsihteeri . Tavoitteena on käydä kaikissa Suomen kansallispuistoissa. Sanonnan mukaan lapsi on onnellinen, kun hän leikkii. Meidän pitäisi hoitaa metsiämme hiiliä sitovasti, mutta hyöty on sosialisoitu valtiolle. Metsään pääsee sitä paitsi vapaa-ajalla. 5 AJASSA / 2.7.2020 Kuka. . Suoraan taimitarhalta ilman turhia välikäsiä.” OLLIKOLLI VERKKOKESKUSTELU: TAIMIEN HINNAT KOIN KEVÄÄN ONNELLISIMMAN hetkeni vietettyäni pari tuntia ojan pohjalla. Elisa Oinas-Panuman ensimmäinen blogikirjoitus käsitteli vanhojen piikkilankojen keräämistä metsästä.. Taimikonhoidon jälkeen on mahtavaa kävellä itse hoitamassa taimikossa ja pohtia milloin metsään pitäisi mennä seuraavan kerran. Suunnittelemme taukotupamme vieressä olevan niityn metsittämistä ja tulevia hakkuita. Sisäinen lapseni oli erittäin onnellinen päästyään lotraamaan vedellä. 22-vuotias . Laadusta en osaa vielä sanoa mitään, koska toimitus on vasta tulossa. Ymmärrän, että kaikki osa-alueet eivät ole jatkuvasti täydellisiä, en elä jatkuvasti onnellisuuden kuplassa. Yksityiseltä taimitarhalta erinomaisia 2v kuusia 0,25 €.” METSÄKUPSA ”MG:ltä kuusi 1v keskipaakku 0,22 €, rauduskoivu 1v 0,33 €, lehtikuusi 1v 0,49 €. Minut tekee onnelliseksi perheeni, työ ja vapaa-aika. Metsäopinnoissa nämä tuntuivat yhdistyvän.” Opiskelussa parasta onkin ollut maasto-opetus, esimerkiksi kasvien opettelu niiden kasvupaikalla kirjasta pänttäämisen sijaan. Oinas-Panumalla on takana yksi kesä istutusta ja taimikoiden tarkastusta Kainuun metsänhoitoyhdistyksessä. Ensiharvennukset moottorisahalla ovat parasta mitä ihminen voi tehdä turvahousut päällä. ”Mitä maksoitte taimista. Onnen aiheita KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN Kirjoittaja on koneenrakentaja ja puuntuottaja. Jo mainitun puuhastelun lisäksi Oinas-Panuma retkeilee mielellään. Metsälehden uusi bloggaaja keakoulussa Joensuussa. Minua tökkii ammattilaiset kenen mielestä amatöörit kelpaavat metsätöissä polkemaan heiniä lakoon, muut hommat pitäisi jättää ammattilaisille. Ja mieluusti suurille koneille, mitä suurempi sitä parempi. Meidän metsämme sitoo metsänhoidon takia 25 euron tonnihinnalla laskettuna vuodessa 10 000 euron edestä hiiltä. Mielestäni elämän tarkoitus on olla onnellinen. Harrastaa retkeilyä, neulontaa ja leipomista . Kiinnitin huomiota mhy:n taimilaskuun: mät 1v kepa 0,24 €, kut 2v kepa 0,24 €. Pieni erä, yhteensä noin 2 000 kpl.” NUAKKA ”Kesäkoivut 0,285 €+alv. Toinen syö rahaa ja toinen tuo rahaa, mutta molemmat muuttavat metsätilaamme entistä enemmän mielemme mukaiseksi. Kannattaa enemmin omistaa yhtiötä joka keittää kovaan hintaan myytävää sellua halvalla ostetuista puista kuin metsää, josta josta myydään puita halvalla sellunkeittäjille. Haaveeni 200 hehtaarin metsäomaisuudesta tuntuu kaukaiselta. Varmaan muitakin tarkoituksia elämälle voi keksiä, mutta yleinen onnellisuus on hyvä tavoite. METSÄSSÄ PUUHAAMINEN TEKEE minut onnelliseksi vaikka se ei olisi kaikin kohdin taskulaskinsankareiden mielestä järkevää. Lähdin lapseni kanssa perkaamaan rajaojaa, ja nautin jokaisesta hetkestä. ”Voi olla, että sinne metsään ei tulevaisuudessa pääse niin usein, mutta en pelkää, että teknologian kehitys veisi metsäalalta työapaikat.” Sitä paitsi alalla tuntuu olevan varsin monenlaisia työtehtäviä ja erilaiset tekijät löytävät paikkansa ennen pitkää. Erikoista, että yksivuotias mänty maksaa saman kuin kaksivuotias kuusentaimi.” TAMPERELAINEN ”Suhteessa kasvatusaikaan kallis hinta männylle voi johtua siitä, että männyn taimen tuotantomäärät ovat pienemmät kuin kuusen taimen?” A.JALKANEN ”Mänty 1v 0,125 €+alv tänä keväänä, loppukesälle sovittu 2v kuusi 0,20 €+alv, hinta noudettuna tarhalta ja eräkoko siellä 1 500–2 500 kerhossa.” JEAN S ”Enson taimilaskussa tänä keväänä oli kuusen 1v pakastetun kennotaimen hinta 0,22 €+alv. Mutta tavoitteen tulee olla onnellisuutta päin, karsimalla ankeuttajat elämästä ja lisäämällä onnellistuttajia pääsee paremmalle mielelle. METSÄPUOLELLAKIN ON MUUTAMIA harmistuttavia piirteitä. Pystyisin ostamaan osakkeita nettipankista hiirenpainaksulla, metsämarkkinoilla sopivia tiloja ei tule vuosittain vastaan. Opiskelee metsätalousinsinööriksi Joensuussa . ”Haluan tehdä käytännönläheistä työtä ja olla ihmisten kanssa. Erinomaisia taimia olivat, pahvilaatikoissa juuri sulaneet.” RAIVAAJA ”UPM:n Joroisen taimitarhan hyvät 1v kuusentaimet 0,23 €+alv
Taustalla vaikuttaa myös, ettei monimuotoisuuden turvaamiseen keskittyvien vaihtoehtojen esittelyä koeta samalla tavalla normaaliksi osaksi neuvontaa kuin puuntuotantoon tähtäävää ohjeistusta. ”Meillä on ehkä maailman laadukkain metsävaratiedon keruusysteemi, mutta se sisältää kooditettua määrämittaista tietoa pääasiassa puustosta. Aiheesta vastikään väitöskirjan tehnyt Pynnönen sai selville, että päätöksien tueksi tarjolla oleva neuvonta ei aina vastaa metsänomistajan tavoitteita. Väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että suurin osa metsänomistajista oli kiinnostuneita luonnonhoidosta, ja puuntuotantoa painottavista metsänomistajistakin noin puolet aikoi monipuolistaa metsiensä käsittelyä. Jos metsänomistajan tavoite ei ole puuntuotanto, eihän se silloin ole rästi”, Pynnönen toteaa. ”Metsänomistajat toivoivat havainnollisempaa neuvontaa. SARI PYNNÖNEN . kotoisin Kangasniemeltä, asuu Helsingin Ala-Malmilla . Tuolloin paljon mediassa esillä olleet Lapin metsäkiistat herättivät lukiolaisen pohtimaan metsäalan yhteiskunnallista puolta. . Pian kuitenkin selvisi, että puutteellinen tieto ja neuvonta johtuivat tiedon huonosta kulusta sekä monitavoitteisen metsien käytön verkkaisesta etenemisestä käytäntöön. Mielenkiinto metsiin vei Pynnösen opiskelemaan Joensuun yliopiston, nykyisen Itä-Suomen yliopiston, metsätieteelliseen tiedekuntaan. Metsäpolitiikka on erinomainen instrumentti ohjata toimintaa, samoin sertifikaatit”, Pynnönen sanoo. HAASTATTELU. . TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva H elsingin yliopiston tutkijatohtori Sari Pynnönen tietää, minkälaista neuvontaa ja tietoa metsänomistajat metsiinsä liittyen toivovat. Erityisesti kaivattiin neuvoja, miten pystyttäisiin yhdistämään puutuotantoa muihin tavoitteisiin”, Pynnönen kertoo. harrastaa partiota, retkeilyä ja luonnossa liikkumista . ei omista vielä metsää, mutta perheellä on metsää ”Mikäli metsänomistajille neuvotaan vain yksi tapa käsitellä metsää tai puhutaan ainoastaan puuntuotannosta, hänelle ei välttämättä synny oikeaa valintatilannetta”, toteaa tutkijatohtori Sari Pynnönen. Tiedon kulku takkuaa Aluksi tutkimusryhmä oletti ongelman olevan puuntuotantoa painottavassa metsäsuunnittelussa. . väitteli keväällä Helsingin yliopistossa metsänomistajille suunnatuista tietoja neuvontapalveluista . ”Vahvasti luontoon ja monimuotoisuuden suojeluun orientoituneet metsänomistajat kokivat usein, että eivät saa yhtä paljon ja monipuolisesti neuvontaa, joka olisi heidän tavoitteidensa mukaista”, Pynnönen kertoo. Luontoon liittyvää tietoa ei kerätä järjestelmällisesti yhtä suurella panostuksella.” Kooditettu selkeä tieto siirtyy ketterästi järjestelmästä toiseen, metsäsuunnittelijalta puunostajalle ja aina metsäkoneenkuljettajalle asti. Yksipuolista neuvontaa Nykyinen metsäneuvonta palvelee puuntuotantoon orientoituneita, mutta jättää luontoarvoista kiinnostuneet vähemmälle. . Metsiin liittyvät neuvontaja tietopalvelut painottuvat pitkälti puuntuotantoon. Mikäli toiveita ja huomioita ei esimerkiksi mainita kauppakirjassa, saattavat ne herkästi unohtua. valmistui maaja metsätaloustieteiden maisteriksi ja metsänhoitajaksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2011 . . Suositusten tarkoitus on taata tasainen puuvirta teollisuudelle, mutta metsänomistajalla voi olla eri tavoitteet. . Hoitorästi ei aina ole rästi Kangasniemeltä kotoisin oleva Pynnönen kiinnostui metsistä teini-iässä. Metsänhoitajaksi valmistunut Pynnönen kyseenalaistaa vallalla olevan ajattelutavan, jonka mukaan hyvän metsänhoidon suosituksista poikkeava metsien käsittely johtaisi automaattisesti hoitorästeihin. 2.7.2020 / AJASSA 6 Kuka. ”Yhteiskunta voisi painavammin edistää, ettei puuntuotanto olisi metsien käytössä niin hallitseva. Tästä huolimatta monimuotoisuuden suojelun ja ylläpitämisen vaihtoehdoista ei välttämättä aktiivisesti neuvottu metsänomistajia. Toistaiseksi monimuotoisuuteen ja metsänomistajan tavoitteisiin liittyvää tietoa on vähän eikä se ole helposti tietojärjestelmästä toiseen siirtyvää. ”Oletetaan, että taimikot, joita ei ole hoidettu hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti, ovat hoitorästejä. Metsien käsittelyssä muita arvoja korostavat metsänomistajat jäivät neuvonnassa alakynteen. tutkijatohtori Helsingin yliopistossa
Pusulan opinnäytetyö valmistui viime vuonna. Kemiallisella torjunta-aineella suojatuilla taimilla ei vastaavaa eroa maanmuokkausmenetelmien välillä ei havaittu. Conniflex-käsittelyn saaneista taimista 19 prosentilla oli tukkimiehentäin syöntijälkiä. Conniflexin kaltaista mekaanista taimisuojaa markkinoidaan myös tuotenimillä Woodcoat ja Hylonox. Conniflex on hiekan ja liima-aineen seos, jolla taimien alaosat käsitellään taimitarhalla. Aine on olemukseltaan harmaata töhnää. Suomessa Conniflexillä käsiteltyjä, Ruotsissa kasvatettuja taimia myy Svenska Skogsplantor. Suojatöhnä piti tukkimiehentäit loitolla Mekaaninen Conniflexsuojavalmiste osoittautui kemiallisia torjuntaaineita tehokkaammaksi tukkimiehentäin torjujaksi. Kemiallisella torjunta-aineella käsitellyistä taimista 30 prosenttia tukkimiehen täi oli käynyt puraisemassa. Tutkimuksen tärkein tulos oli, että Conniflex antaa taimille paremman suojan tukkimiehentäituhoilta kuin Suomessa käytettävä kemiallinen torjunta-aine. Kemiallisella torjunta-aineella käsitellyillä taimilla kasvupaikan viljavuus ei vaikuttanut syöntijälkien yleisyyteen. Pusula tutki Metsänhoitoyhdistys Uusimaan istutusaloilla Conniflexin ja kemiallisten torjunta-aineiden vaikutusta. Svenska Skogsplantorin asiakasvastaava Johan Grönrosin mukaan Conniflex-käsittely maksaa 5–8 senttiä taimelta. Anna Best Planterin hoitaa homma! Kysypä lisää Juhalta, Jaanalta tai Tapanilta. Seos peittää taimen ja estää tukkimiehentäitä syömästä taimen tyvikuorta. Lehtomaiselle kankaalle istutetuista, Conniflexillä käsitellyistä taimista puremajälkiä oli 28 prosentilla, tuoreiden kankaiden Conniflex-taimista vain 11 prosentilla. Pusula inventoi kaikkiaan 37 hehtaaria istutusaloja. Mätästys vähensi Conniflexillä käsiteltyjen taimien syöntijälkiä. Suomalaiset taimiyhtiöt käytä mekaanista taimien suojausta. 7 AJASSA / 2.7.2020 MIKKO RIIKILÄ L apin ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi opiskellut Paula Pusula tutki opinnäytetyössään Ruotsissa kehitetyn ja jo käytössä olevan mekaanisen Conniflex-tukkimiehentäin torjunta-aineen tehoa ja vertasi sitä torjuntakemikaaliin, jolla taimet käsitellään Suomen taimitarhoilla. SYYSISTUTUS MIELESSÄ. Suosittelen! Metsänhoitopäällikkö Olli Lipponen Metsähallitus www.pohjantaimi.fi
alv 24%) 12.590 € TARJOUSHINTA! +toimituskulut (sis. Kranman T1715 4WD Kranman T1750E 4WD www.kranman.fi Kvartsikatu 2C, 65300 VAASA Kranman mönkijän hydrauliset metsävaunut • 3,5 m kuormain • Kauko-ohjattu hydraulivinssi (25 m vaijeri) • 100% neliveto • Runko-ohjaus • Tehokas hydrauliaggregaatti • 4,4 m kuormain • Kauko-ohjattu hydraulivinssi (25 m vaijeri) • 100% neliveto • Runko-ohjaus (peukalo-ohjattu) • Tehokas hydrauliaggregaatti sähköstartilla • Työvalot +toimituskulut (sis. Jälkikäteen tehtävät työt aiheuttavat usein merkittäviä kustannuksia, eikä niihin saa kemeraa. Mikä kooksi kääntöpaikalle. Takaisinperintää on jouduttu harkitsemaan muutamissa tapauksissa”, Partanen kertoo. ”Esimerkiksi yhden kääntöpaikan leventäminen ja sorastus maksaa noin tuhat euroa”, kertoo tieasiantuntija Erkki Jalkanen Päijänteen metsänhoitoyhdistyksestä. Iso osa metsäteiden perusparannushankkeista toteutetaan valtion kemeratuella. Käytännössä päällysrakenteen ja rungon erottaminen on ollut vaikeaa, kuten myös ajoradan leveyden määritys”, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Sameli Salokannel Metsäkeskuksesta. Rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Metsäkeskuksesta toteaa ongelmien liittyvän usein siihen, että hankkeet ovat pääosin perusparannushankkeita ja mitoitukset lähtötilanteessa ahtaita. Puutavara-autoilijan olen kuullut sanovan, että tässähän mahtuu kääntymään kaksi autoa rinnan.” Jos Metsäkeskuksen tai Ruokaviraston tarkastuksessa havaitaan poikkeamia rahoituskriteereihin, annetaan puutteiden korjaamiseen mahdollisuus. Maaseutuvirasto). Kuvan pisaranmuotoisen kääntöpaikan säteen pitää olla vähintään 13 metriä ja tielenkin sorastuksen kahdeksan metriä leveä. Metsäkeskuksen mukaan mittausongelmat ovat liittyneet talviaikaan tehtyihin metsäteiden maastotarkastuksiin. Jälkitöille ei kemeratukea Tiekunnille ja perusparannushankkeen toteuttajille voi aiheutua hankala tilanne, jos Metsäkeskuksen kertaalleen hyväksymään hankkeeseen vaaditaan korjauksia. Hankkeiden tarkastuksista vastaa Metsäkeskus, mutta Metsäkeskuksen tarkastustoimintaa valvoo puolestaan Ruokavirasto (ent. Tarkastajien näkemykset voivat silti mennä ristiin. Ajoradan sorastusleveys on toinen asia, jossa on ollut huomautettavaa”, kertoo ylitarkastaja Juha Riippi Ruokavirastosta. ”Tämän jälkeen hankkeelle tehdään uusi tarkastus, ja hankkeen tuki maksetaan loppuun korjausten jälkeen. Tällä Erkki Jalkasen esittelemällä kohteella sorastus on vielä kesken. alv 24%) 14.990 € TARJOUSHINTA! Ota yhteyttä niin kerromme lisää Simon: +358 50 5306 560 • Matti: +358 50 5059 326. ”Viime vuosina yksittäisissä hankkeissa on ollut puutteita, jotka ovat liittyneet pääsääntöisesti kääntöpaikkojen mitoitukseen. ”Tavoitteena on, että kunnostuksen myötä nykyiset rekat perävaunuineen pystyvät niissä ilman ongelmia liikkumaan.” Jalkanen toivoo tarkastustoiminnassa sovellettavan myös maalaisjärkeä senttimetrimitan lisäksi. Jos korjauksia ei tehdä, voidaan tuen maksatus keskeyttää. Metsätehon ohjeistukset sanelevat kemeratien mitoitukset. 2.7.2020 / AJASSA 8 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva A inakin Keski-Suomessa on tullut ilmi tapauksia, joissa Suomen metsäkeskuksen jo hyväksymä metsätien perusparannushanke ei olekaan Ruokaviraston tarkastuksessa täyttänyt rahoituskriteereiden vaatimuksia. Metsäkeskus on Salokanteleen mukaan tarkentanut tarkastustoimintaa siten, että lumen aikaan ei tiehankkeiden tarkastuksia lähtökohtaisesti tehdä. ”Lumesta johtuen oikeiden mittauspisteiden määritys on ollut haastavaa. ”Puusto poistetaan nykymitoitetusta kääntöympyrästä halkaisijaltaan noin neljänkymmenen metrin alalta
Tulevaisuuden jalostetut puut kestävät paremmin tuhoja ja osaavat hyödyntää pidentyneen kasvukauden. Olemme jalkautuneet Siemen Forelia Oy:n vuonna 1998 perustetulle siemenviljelykselle. 9 AJASSA / 2.7.2020 TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M ännyt kasvavat pellolla suorissa riveissä Ruhalan kylällä Orimattilassa. Jotta kävynkeruu onnistuu, tulee siemenviljelyksen vartteet pitää leikkaamalla sopivan korkuisina.. Kyseessä on edistynyt 1,5-polven siemenviljelys, johon on valittu alueen parhaimmat puuyksilöt eli pluspuut jälkeläiskokeista saatujen kasvu-, laatuja kestävyystulosten perusteella. Ihan heti ei uskoisi, että näiden puiden avulla useiden vuosikymmenien aikana karttunut metsänjalostuksen osaaminen siirtyy käytännön metsätalouden hyödynnettäväksi. Emikukat ja kävyt syntyvät männyllä latvuksen yläosaan. Huippusiementä ensi vuosisadalle Metsänjalostuksen avulla kasvatetaan laatupuuta entistä nopeammin ja varaudutaan ilmastonmuutokseen. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Hieman yli 20-vuotiaiden puiden latvukset on katkaistu ja ulkonäkö raihnainen
Jalostustyön perustana on luonnosta valitut kasvultaan ja laadultaan erinomaiset yksilöt eli pluspuut. Fakta. Metsänjalostus on yksi keino vastata uusien investointien puuntarpeeseen, nopeuttaa kiertoaikaa ja parantaa kotimaan metsien kasvua sekä laatua entisestään. 2.7.2020 / AJASSA 10 PLUSPUISTA SIEMENVILJELYKSIKSI . . Latvojen katkomisellekin löytyy selitys. Leikkaus tuuheuttaa latvusta, pidentää siemenviljelyksen tuotantoikää sekä helpottaa käpyjen keruuta. Käytännön metsätalouteen jalostushyöty siirtyy yleisimmin varttamalla jokaisen puusukupolven parhaat puut siemenviljelyksille. Tällaisesta valiosiemenestä alkunsa saanut mänty tuottaa kiertoaikanaan noin viidesosan enemmän puuta kuin metsikkösiemenestä itänyt taimi. . Tänä vuonna perustetut männyn siemenviljelykset alkavat tuottaa siementä 2030-luvun alkupuolella ja ovat tuotantokykyisiä aina 2080–2090-luvuille saakka. Suomessa pluspuut valittiin pääosin 1950ja 1960-luvuilla. ”Jos vielä viimeisistä siemensadoista istutetaan tai kylvetään puita, menee 2150–2200-luvuille ennen kuin tänä vuonna perustetun siemenviljelyksen sato on kasvanut ja käytetty hyväksi”, Siemen Forelia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen laskeskelee. . Tällä hetkellä uusien siemenviljelysten perustamisesta vastaa Siemen Forelia Oy. ”Ilmastonmuutoksen vuoksi metsänjalostuksessa kiinnitetään tällä hetkellä enenevästi huomioita hyvään viljelyvarmuuteen, jolla tarkoitetaan laaja-alaista mukautumiskykyä erilaisiin ilmasto-oloihin, taudinkestävyyttä sekä hyvää sietokykyä vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsänjalostusohjelmasta vastaava erikoistutkija Matti Haapanen Siemenviljelyksiltä kerättävistä kävyistä saadaan jalostettua siementä taimitarhoille sekä kylvöihin. . . Siemenviljelyksillä pluspuiden vartteet kasvavat ja risteytyvät vapaasti tuottaen jalostettua siemenviljelyssiementä. . . Siemen Forelia Oy:n siemenviljelyksellä Orimattilassa kasvaa riveissä yhteensä yli 4 600 männyn vartetta liki 22 hehtaarin alalla. . Mistä sitten tiedetään, että jalostetusta siemenestä kasvaa puu, joka selviää kriittisen taimivaiheen yli ja menestyy tulevaisuuden vallitsevassa ilmastossa. Sama menettely toistetaan jokaisessa sukupolvessa. Jalostustyön ansiosta myös rungon laatu ja oksien karsiutuvuus ovat luontaisesti syntynyttä lajitoveria paremmat. Valinnalla ja risteyttämisellä edulliset perintötekijät siirtyvät risteytysjälkeläisiin, joiden joukossa tehdään uusi testaus ja valinta. . Lähde: Matti Haapanen/ Luke Runsaat kymmenen vuotta viljelys on tuottanut jalostettua valiosiementä taimitarhoille ja metsänomistajille kylvettäviksi. . Uusia viljelmiä vuosittain Suomessa on jalostettu metsiä 1940-luvulta lähtien. Jalostettujen siementen riittävyys lukeutuu osaksi kansallista huoltovarmuutta, ja uusien siemenviljelysten perustamiseen on budjetoitu noin 440 000 euroa vuosittain. . Mukautumiskyky avainasemassa Siemenviljelyksillä on siis kauaskantoiset vaikutukset, minkälaista puuta metsissä tulee seuraavina vuosikymmeninä, jopa vuosisatoina, kasvamaan. Parhaiksi todetut pluspuut vartetaan jalostustarhaan, jossa ne risteytetään valvotusti keskenään. Yhtiö perustaa uusia viljelyksiä muutamia kymmeniä hehtaareita joka vuosi siemenviljelysten perustamisohjelman mukaisesti
Esimerkiksi Kanadassa kuusen taimia on tuotettu onnistuneesti jo jonkin aikaa kasvullisesti lisäämällä. Jalostusaineistoja testataan myös vaihtelevilla kasvupaikoilla viljavista karumpiin, joten jalostettujen kuusten odotetaan sietävän kuivuutta jonkin verran maalaiskuusia paremmin. ”Ajatus ei ole korvata koko kuusen viljelyaineistoa tällä vaan tarjota hyväkasvuinen optio niille metsänomistajille, jotka siitä ovat kiinnostuneet”, Aronen selventää. Nyt solukkotaimiaineistoa pystyy myös kaupallisesti lisäämään”, kertoo johtava tutkija Tuija Aronen Lukesta. ”Se oli tärkeä steppi. rauduskoivulla 95 % Lähde: Matti Haapanen/Luke Metsänjalostuksessa viljelyvarmuutta ja puiden mukautumiskykyä parannetaan testaamalla jalostusaineistoja laajalla maantieteellisellä alueella. Luke on kehittänyt robotiikkaa alkioiden tunnistamiseen ja poimimiseen yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. 11 AJASSA / 2.7.2020 SUURIN OSA JALOSTETTUJA . Metsänjalostuksessa havupuilla yhteen vuosisataan mahtuu neljä peräkkäistä testausja valintavaihetta, joissa poimitaan sen hetkisessä ilmastossa parhaiten menestyneet yksilöt. Toimittajan silmään siemenviljelyksen vartteet leikattuine latvoineen näyttävät huonolaatuisilta, vaikka totuus on päinvastainen.. ” Jalostus on luontoäitiin verrattuna huomattavan nopealiikkeinen.” Jalostetun siemenen käyttö mahdollistaa myös ennakoivan reagoinnin ilmastonmuutokseen siemensiirtojen avulla. Tulevaisuudessa jalostetut kuusen taimet tulevat esimerkiksi olemaan kestävämpiä keväthalloille, sillä jalostuksella karsitaan aikaisin keväällä kasvunsa aloittavia puuyksilöitä. ”Männyllä 2. Niissä siemenpuiden takana on jo useampi testausja valintavaihe. Jotta petrimaljassa alkunsa saaneiden tainten hinta ei kohoa pilviin, pitää menetelmää automatisoida. ”Testausaikana parhaiten erilaisissa ilmastoissa menestyvät puut ovat todennäköisimmin niitä, joiden jälkeläiset tulevat kestämään ilmastonmuutosta parhaiten”, Haapanen arvioi. Juttua varten on haastateltu myös neuvottelevaa virkamiestä Sanna Paanukoskea maaja metsätalousministeriöstä. . Petrimaljasta taimia Ei ja M at ik ai ne n/ Lu on no nv ar ak es ku s Kasvullisessa lisäyksessä alkiot idätetään petrimaljoilla, joista ne koulitaan kasvatuskennoihin tai minipaakkuihin. Tällä hetkellä männyn ja kuusen siemenviljelykset ovat ensimmäisen ja 1,5 -polven viljelyksiä. Kovin pitkään entistä korkeatasoisempia siemenviljelyksiä ei tarvitse odottaa. KUUSEN tainten jalostus on ottanut parin viime vuoden aikana harppauksen, kun Luonnonvarakeskus (Luke) on onnistunut tuottamaan pilottieriä kasvullisesti lisättyjä taimia. Kasvullisessa lisäyksessä parhaiden jalostettujen kuusten siemenistä otetaan siemenalkio, jota monistetaan solukkoviljelyalustalla. . Luke esimerkiksi testaa kuusen, rauduskoivun ja lehtikuusen jalostusaineistoja parhaillaan kenttäkokeilla myös Virossa. Uudistusalalla voidaan viljellä tiettyä alkuperää, joka taimivaiheessa selviytyy nykyilmastosta ja varttuneempana hyödyntää parhaiten muuttuneen ilmaston kasvujakson. Tällaista mahdollisuutta ei luontaisessa uudistamisessa ole, Haapanen muistuttaa. Tällainen kestävyysgeeni löytyy myös Luken Savonlinnassa tuottamasta solukkotaimiaineistosta. Luontoa ripeämmin tuloksia Luonnossa puiden perimä sopeutuu ympäristön muutoksiin hitaasti luonnonvalinnan kautta. Jalostettujen tainten osuus metsänviljelytaimista vuonna 2019: . Menetelmä on osoittautunut toimivaksi ja vuonna 2017 ensimmäinen erä solukkotaimiaineistoa rekisteröitiin metsänviljelyaineistoksi. Selvimmin metsänjalostuksella saatavat kestävyyshyödyt tulevat esille toisen ja sitä seuraavien polvien viljelyksillä. . ”Jos robotin kehitys menee hyvin, kasvullisesti lisättyjä taimia voisi olla muutaman vuoden kuluttua pienellä käytännön mittakaavalla olemassa”, Aronen arvioi. Kuusen kasvullinen lisäys toimii tällä hetkellä hyvin käsityönä. Haluttujen ominaisuuksien pikajalostusta Kasvullinen lisäys mahdollistaa myös valikoitujen erityisominaisuuksien siirtymisen taimiin. kuusella 64 % . . ”Yhtenä ajatuksena on, että voisimme tulevaisuudessa tuottaa sellaisia aineistoja, joilla olisi parempi juurikäävän kestävyys kuin siemenviljelyksen kautta alkunsa saaneilla taimilla, tai ainakin nopeammin”, Aronen sanoo. Ruotsalaiset tutkijat ovat löytäneet kuusen juurikäävän kestävyysgeenejä. männyllä 88 % . Kuusen jalostusaineistosta on lisäksi kartoitettu puiden kestävyyttä juurikäävälle. polven viljelysten perustamiseen on edellytykset jo lähitulevaisuudessa, kuusella 2030-luvun vaihteen tienoilla”, Haapanen arvioi. Täydellinen sopeutuminen voi viedä jopa satoja vuosia. ”Hitaaksi moitittu jalostus on luontoäitiin verrattuna huomattavan nopealiikkeinen ja mahdollistaa luontoa nopeamman ja tehokkaamman geneettisen sopeutumisen”, Haapanen kertoo. Ruotsalaiset tutkija ovat myös huomanneet kasvullisesti lisättyjen tainten kestävän paremmin tukkimiehentäin aiheuttamia tuhoja
Muuta erityistä: Männikkökuviot olisivat potentiaalisia lannoituskohteita (salpietari) harvennuksen jälkeen. Tehokkain tapa tehdä talvileimikosta kesäleimikko on parantaa tietä. ”Vaikka tulot laskivat edellisvuodesta ja neljä vuotta kestänyt nousu taittui, niin ei tämä mikään huono vuosi ollut”, sanoo Luken tutkija Esa Uotila. Kesäharvennukselta kymppitonni. ”Tien on kuitenkin oltava sellainen, että kalusto saadaan paikalle ja puut tehtaalle.” Metsätie maksaa itsensa takaisin Helpoin tapa vaikuttaa korjuukelpoisuuteen on parantaa teiden kuntoa. Kantarahatulot laskivat viime vuonna AINO ÄSSÄMÄKI H yvän tien päässä oleva kesäkorjuukelpoinen leimikko on aina puunostajalle kiinnostava kohde. Varttunutta kasvatusmetsää. HARVENNUS: Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 40 46 1840 Mäntypikkutukki 18 30 540 Mäntykuitu 165 16 2 640 Kuusitukki 5 43,50 217,50 Kuusikuitu 15 15 225 Koivuvaneri 42 39 1 638 Koivukuitu 240 15,50 3720 Yhteensä 525 10 820,50 TUORE PUUKAUPPA JUSSI COLLIN KANTORAHATULOT laskivat viime vuonna 2,3 miljardiin euroon, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo. ”Hiesumaa on kuivalla kesäkelillä kantava. ”Korjuun näkökulmasta viime talvi oli erittäin haasteellinen, ja talvileimikoiden ostomahdollisuudet ovat nyt melko rajalliset”, sanoo ostopäällikkö Antti Rantanen Stora Enso Metsästä. ”Huonot talvet varmasti lisääntyvät ja puhtaita talvileimikoita on entistä vaikeampi saada kaupaksi.” Kysyttäessä useimmat puukaupan parissa työskentelevät mainitsevat kesäkorjuukelpoisen leimikon tärkeimmäksi kriteeriksi kantavan tien. Nyt erityisesti kesäharvennukset käyvät kaupaksi. Jopa turvemaalla korjuu onnistuu sopivalla kalustolla”, Rantanen jatkaa. Märkänä talvena siellä ei pysy pinnalla muu kuin ilmatyynyalus. ”Väärin arvioidun korjuuajankohdan takia ei pilata metsää.” Alkujaan talvileimikoiksi tarkoitettuja kohteita päädytään yhä useammin hakkaamaan kesäaikaan, syynä entistä märemmät talvet ja kuivemmat kesät. Metsätiehen investoiminen maksaa itsensä usein takaisin parempina puun hintoina ja metsätilan arvon nousuna. Viime talven korjuuolosuhteet olivat eteläisessä Suomessa vähäisten pakkasten ja runsaiden sateiden vuoksi vaikeat. Se on reaalisesti 16 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, mutta 10 prosenttia enemmän kuin viimeisten 10 vuoden aikana keskimäärin. Sulan maan ajalle suunniteltuja hakkuita tehtiin läpi talven, ja talvileimikoita jäi varastoon. Kesäkorjuukelpoinen. Havutukkien pystykauppahinnoissa laskua kertyi reaalisesti liki kahdeksan prosenttia, mutta kuitupuiden pysyivät ennallaan. Kohteen kuvaus: Mustikkatyypin männikön sekä peltoon istutetun koivikon harvennusta. Sijainti: Pohjois-Karjala Ostaja: Iso metsäteollisuusyhtiö Hakkuukertymä: 525 m 3 Leimikon koko: Noin 8 ha. Yksityismetsille siitä tuli runsaat kaksi miljardia euroa. Rämemänniköt, joissa on rahkaturvetta ovat myös kuivana kesänä hyviä kohteita kantavien telojen kanssa”, arvioi toiminnanjohtaja Petri Takalo Päijänteen metsänhoitoyhdistyksestä. Tukkipuun hakkuu kutistuivat 12 prosenttia ja kuitupuun neljä prosenttia. 2.7.2020 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2019 2018 2020 500 000 1000 000 1500 000 2000000 2500 000 .. ”Nykyään on mahdollista esimerkiksi erilaisten telavarustusten kanssa toimia lähes kohteessa kuin kohteessa sulan maan aikana. Kuusitukki oli puukauppatulojen kannalta kuitenkin edelleen tärkein puutavaralaji, sen osuus tuloista laski kuitenkin kaksi prosenttiyksikköä 44 prosenttiin. Laskun taustalla on puukauppojen vähentyminen huippuvuodesta 2018 ja hintojen lasku. Jotkut perinteisesti talvileimikoksi mielletyt kohteet voivat olla kuivana kesänä helpompia kuin märkänä talvena. .. Puutavaralajeista eniten vähenivät kuusitukin hakkuut, 14 prosenttia. Tukeista saadut tulot laskivat 17 prosenttia. Säät siirtävät korjuuta kesään Kesäkorjuukelpoisille harvennuksille riittää kysyntää
43,42 . Turvemailla vaihtelua on kuitenkin paljon, ja yllätysmärkää voi olla”, Uusitalo sanoo. 36,08 . 31,65 s 32,21 s 32,01 s 36,21 . 20,66 s 20,68 s Ensiharvennus 33,23 s 34,60 s 13,16 s 13,03 s 12,02 s Hankintahinnat s nousussa . 58,65 s 42,61 s 17,66 s 21,07 . Väärin arvioidun korjuuajankohdan takia ei pilata metsää”, painottaa Rantanen. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 43,83 . 13,10 s 13,13 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,77 . 16,89 s 24,22 s 25,08 . ”Jos jotain menee pieleen, hakkuu on mahdollista keskeyttää ja palata paikalle hyvänä talvena tai kuivana kesänä. Sami Karppinen Takalo myöntää, että perinteisiä korjuuluokituksia on viime vuosina arvioitu uudelleen. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,06 s 17,11 s 16,73 s Uudistushakkuu Harvennushakkuu 45,70 s 16,37 s 15,56 s Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,62 s 46,50 s 16,45 s 14,75 s Uudistushakkuu Harvennushakkuu 44,75 s 41,93 s 15,39 s 13,52 s Ensiharvennus 12,71 s 9,93 s Hankintahinnat s nousussa . 19,22 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,37 s 58,17 . s nousussa . 13,81 . 24,02 s 19,24 s 30,88 s 32,02 s Harvennushakkuu 51,14 s 52,39 . 17,21 s 24,23 s 23,87 s Ensiharvennus 13,46 . 13,88 s 19,77 s Hankintahinnat 56,41 s 56,88 s 46,74 . 25,97 s Ensiharvennus 39,15 . ”Osittain menetelmät ja ymmärrys ovat kehittyneet”, sanoo johtava tutkija Jori Uusitalo Luonnonvarakeskuksesta. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 22–25 keskiarvo s Säät siirtävät korjuuta kesään Alkujaan talvileimikoiksi tarkoitettuja kohteita päädytään yhä useammin hakkaamaan kesäaikaan, syynä entistä märemmät talvet ja kuivemmat kesät. 36,12 s s nousussa . Ensiharvennus 13,42 12,76 Hankintahinnat 66,12 s 68,12 s 34,18 . 14,97 s 23,00 s 24,17 s Uudistushakkuu 51,90 s 50,55 s 20,28 s 18,98 s 17,99 s 26,65 s 25,88 s Harvennushakkuu 45,44 s 46,42 s 15,29 s 15,03 . 58,64 s 45,51 s 20,44 s 22,82 s 19,08 s 28,81 s 30,88 s Harvennushakkuu 49,04 s 50,73 . ”Kosteusprosentti on nyt niin pieni, että moni onglemakohde on kuin asfalttia. 38,03 s 17,75 s 17,50 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Myös metsäpaloriski on olemassa erityisesti kivikkoisilla kohteilla.. Kesällä on huomioitava lisäksi juurikäävän torjunta kuusikoissa, koivun ja männyn kuoren irtoaminen alkukesällä ja tukkien nopea sinistyminen helteillä. Pitkän metsäkuljetusmatkan varrelle voi sattua hankala oja tai kuusikko, jossa riskinä ovat juuristovauriot. 46,51 22,85 s 24,11 s 19,74 s 30,52 s 33,53 s Harvennushakkuu 50,51 s 51,97 . 13 AJASSA / 2.7.2020 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 17,61 s 19,95 s 16,99 s 24,61 s 28,02 s Uudistushakkuu 56,28 . 18,26 s 18,29 s 17,53 s 24,68 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,87 . Hankintahinnat 56,11 s 56,86 s 32,20 s 30,57 . 55,57 s 43,99 . 30,57 s Uudistushakkuu 57,85 . 20,68 . 32,91 . 16,94 s 17,62 s 16,90 s 23,13 s 27,44 s Uudistushakkuu 55,65 . s nousussa . 59,04 . 59,41 s 44,06 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 38,50 s 17,17 s 17,50 . 16,60 s 23,27 s 23,99 s Ensiharvennus 37,83 s 38,90 s 32,62 . 57,55 . 20,83 . 17,85 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,43 . 58,69 . 30,61 s Harvennushakkuu 46,44 s 47,61 s 38,25 s 16,68 s 16,88 s 16,62 s 24,11 s Ensiharvennus 36,48 s 37,75 s 31,09 s 12,41 s 12,63 s 13,28 s Hankintahinnat 56,55 s 56,06 s 48,20 . 16,98 s 17,37 s 15,94 s 23,59 s Ensiharvennus Hankintahinnat 31,91 s 31,60 s s nousussa . 21,77 . Monia talvileimikoiksi merkittyjä kohteita on päädytty hakkaamaan elo-syykuun kuivina viikkoina. ”Varmasti siihen suuntaan ollaan menossa, että pakkasjaksojen sijaan on ongelmaleimikoissa hyödynnettävä kuumia ja kuivia jaksoja.” Uusitalon mukaan kuitenkin vain 40 prosenttia leimikoista on hienojakoisilla kivennäismailla tai turvemailla, joilla kantavuus voi olla ongelma. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,23 . 13,33 s 13,26 s 13,26 s 20,41 s 19,77 s Hankintahinnat 58,25 s 59,92 s 48,70 . 57,04 s 46,83 s 19,46 s 20,18 s 18,98 s 26,19 . Uudistushakkuu 56,45 . 41,76 s 18,18 s 20,71 s 17,26 s 24,98 s 27,52 s Uudistushakkuu 56,81 . 19,17 . 23,43 s 18,83 s 29,14 s Harvennushakkuu 51,43 s 53,20 s 38,56 s 17,65 . 39,18 s 13,85 . 19,20 s 30,85 s 30,35 s Harvennushakkuu 47,04 s 46,10 . Kesäkorjuussa on kuitenkin itse leimikon ja tiestön lisäksi huomioitava metsäkuljetus. 31,79 s 31,40 s 31,93 s s nousussa . Korjuuajankohdasta täsmäanalyysi Kaiken kaikkiaan leimikoiden luokittelussa ollaan menossa entistä täsmällisempään suuntaan. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,79 . 55,39 . 18,56 s 20,86 s 17,42 s 25,38 . 31,64 s 32,29 s 32,90 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 39,37 . 59,71 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,85 s 49,17 s 16,45 s 16,77 . 44,65 . Myös Stora Ensosta kerrotaan, että erityisesti sen osin omistaman Tornatorin leimikoilla talvikohteiksi merkittyjä hakkuita on tehty kesäaikaan onnistuneesti. 13,73 . 17,00 s 25,12 s 31,35 . 17,43 s 26,06 s 27,76 s Uudistushakkuu 56,46 s 57,18 . 17,90
Lehtikuusikot ensiharvennetaan varhain ja voimakkaasti 12–15 metrin pituusvaiheessa, eteläisessä Suomessa 10–20 vuotta istutuksen jälkeen. Viljavilla kasvupaikoilla kasvunopeus on suomalaismetsäksi huimaa. Risto Pöntinen. Nyt puita on noin tuhat hehtaarilla – se on ehkä pikkuisen liikaa. Vaihtoehtoisesti lehtikuusia voi istuttaa kuusentai koivuntaimien sekaan. Ylivoimaa etelän parhailla metsämailla Lehtikuusi menestyy Pohjois-Suomessakin, mutta parhaiten se kasvaa eteläisen Suomen viljavimmilla metsämailla ja metsitettävillä pelloilla. Ei ihan huonosti 1990-luvun alussa istutetuksi metsäksi. Ollaan Pieksämäellä. Ensi vuosista alkaen nopeasti kasvavat taimet selviävät yleensä ilman heinäntorjuntaa, mutta varjostukselle ne ovat arkoja, joten lehtipuuvesakko on perattava viitisen vuotta istutuksen jälkeen. Turveja savimaille lehtikuusta ei kannata istuttaa. Parhaat lehtikuusista kasvatetaan järeiksi tukeiksi sen jälkeen, kun ympäröivä puusto on hakattu. ”Ensimmäisen kerran poistin vesakon, kun taimikko oli metristä. Lehtikuusentaimet voi istuttaa pottiputkilla. ”Ruska-aikaan lehtikuusikko on todella kaunis.” Lehtikuusikosta korjattavaa harvennuspuu menee nykyisin hyvään hintaan energiapuuksi. Kasvamaan jätetään 600–800 puuTarjolla huimaa kasvuvauhtia Lehtikuusi tarjoaa metsänhoidon harrastajalle palkitsevaa puuhaa. Maan on oltava kuohkeaa ja vesitalouden kunnossa. ”Muutaman vuoden kuluessa metsikkö pitää harventaa uudestaan.” Manninen on pystykarsinut lehtikuusensa pariinkin kertaan, ensin timpurin käsisahalla ja sitten oksasahalla neljän metrin korkeuteen. Taimi-Tapion markkinointipäällikön Matti Katajiston mukaan lehtikuusen taimet ovat suunnilleen samanhintaisia kuin koivut. Lisäksi hirvet tuhoavat lehtikuusia, joten syrjäisille metsäaukoille niitä ei kannata istuttaa. Parinkymmenen metrin pituusvaiheeseen asti rauduskoivut ja lehtikuuset kasvavat tasatahtia, joten aukkopaikkoihin voi huoletta jättää rauduksia. Istutusalalle riittääkin tavallista harvempi mätästys. Harvennetaan kuin rauduskoivikkoa Lehtikuusikon menestyksen ratkaisevat taimikonhoito ja ensiharvennus. ”Istutin nämä kolmekymmentä vuotta sitten ojitusmätästettyyn maahan.” Nyt suurimmat Mannisen lehtikuusista ovat kolmen tukin puita, rinnan tasalta 30-senttisiä ja parikymmenmetrisiä. Lahonkestävyydestään huolimatta puu on altis juurikäävälle. Toisen kerran taimikko on raivattava, kun taimet ovat 4–7-metrisiä – tai jo aiemmin, jos vesakko varjostaa taimia. Toisen kerran raivasin lehtikuusikon, kun taimet olivat noin kolmimetrisiä.” Pari vuotta sitten metsikkö ensiharvennettiin. 14 2.7.2020 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ K un Terho Manninen marssii evp-upseerin ripeydellä lehtikuusikkoonsa, hän on silmin nähden ylpeä. Suositeltava istutustiheys on 1 300 tainta hehtaarille, siis keskimäärin 2,8 metrin välein. Manninen on laulattanut raivaussahaansa metsikössä kahdesti. Auringon valo suodattuu kauniisti latvuston läpi, mutta puiden koko ja kasvuvauhti ihastuttavat meitä enemmän
Perkaa vesakko uudestaan, kun taimet 4–7-metrisiä 4. Istutuksesta on vasta 30 vuotta, mutta valtapuut ovat jo tukin mitoissa. Karsinta tehdään, kun puut ovat taimikkoja ensiharvennusvaiheessa. Terho Mannisen noin 30-vuotiaan lehtikuusikon kehitys tukee näkemystä kotimaisia puita nopeammasta kasvusta. Erittäin viljavalla metsämaalla kasvavassa metsikössä oli ennen kasvukauden alkua relaskooppiarvion mukaan puuta suunnilleen 230 kuutiota hehtaarilla. Viljavimmilla mailla keskimääräinen vuotuinen puuntuotos kohoaa jopa yli kymmeneen kuutioon kiertoajan kuluessa ja voittaa männyn tai kuusen. Tämän jälkeen metsikkö voidaan harventaa vielä kaksi kolmekin kertaa. ”Erityisesti ruska-aikaan lehtikuusikko on todella kaunis”, Manninen korostaa. Viimeinen harvennus tehdään 80–90 vuoden iässä, ja kasvamaan jätetään 150– 200 parasta puuta hehtaarille. Näin puuston kasvu olisi istutuksesta lähtien ollut 13 kuutiometriä hehtaarilla. Risto Pöntinen LEHTIKUUSI järeytyy harvassa kasvuasennossa tehokkaasti. Kasvatettaviksi jätetään 500–600 runkoa hehtaarille – metsikön laadukkaimpia ja kookkaimpia puita. Harvennuspuulla rajaton kysyntä Lehtikuusikoiden hoidon ongelmana on pidetty harvennuspuun huonoa menekkiä. Kasvata päätehakkuuseen 150–200 puuta/ha Terho Manninen iloitsee lehtikuusikkonsa hulppeasta kasvusta. Varhaisperkaa vesakko, kun taimet ovat noin metrisiä 3. Hehtaarin alalta karsitaan 300–500 laadukasta valtapuuta, joiden oksat poistetaan 5–6 metrin korkeuteen, eläviäkin voi karsia. Paras karsinta-aika on kevättalvi tai keskikesä. Mikko Riikilä ta hehtaarille. Tutkimusten mukaan lehtikuusi reagoi nopeasti myös lannoitukseen. Lehtikuusi hyötyy myös fosforilannoituksesta. Istuta vain viljavimmille metsämaille, vähintään tuore kangas 2. Risto Pöntinen Erittäin viljavalle metsämaalle istutettu lehtikuusikko on järeytynyt voimakkaasti vuonna 2015 tehdyn ensiharvennuksen jälkeen. 15 METSÄSTÄ / 2.7.2020 Vinkit lehtikuusimetsään 1. 120–130 vuoden kiertoajalla ne lihovat jopa viisikuutioisiksi järkäleiksi. ”Meidän alueellamme muutama sahuri ostaa pieniä määriä lehtikuusitukkeja, mutta nekään eivät ihan joka vuosi”, johtaja Petri Takalo Metsänhoitoyhdistys Päijänteestä kertoo. Karsinta parantaa tyvitukkien laatua ja arvoa. Pelkästään taloudellista tuottoa tavoitellen lehtikuusen kasvatuksessa ei ole järkeä. Vuonna 2015 tehdyn ensiharvennuksen jälkeen kasvu on ollut 18 kuutiota hehtaarilla. Toistamiseen lehtikuusikko harvennetaan, kun puusto on 20-metristä. Ensiharvenna kun puut 12–15-metrisiä 5. Kestävämpi motiivi on tilaisuus puuhailla nopeakasvuisen ja kauniin puun kasvatuksen parissa. Lehtikuusikon paksuuskasvu on kiihtynyt pari kolme vuotta istutuksen jälkeen. 150 kilon typpiannoksen on todettu lisäävän lehtikuusikon kasvua 15–20 kuutiota hehtaarilla 6–8 vuoden kuluessa. Tuotoslukuja kannattaa tulkita suuntaa antavia. Ensimmäinen kuva keväältä 2015, toinen keväältä 2020. Sitä murhetta ei enää ole, koska karsittu ranka tekee kauppansa energiapuuna ja hintakin on kuitupuun luokkaa. Tukkien kysyntä sen sijaan on satunnaista. Lisäksi nopean kasvun vaihe jatkuu pidempään kuin kotimaisilla puilla. Metsälehti on lisäksi seurannut vuonna 1999 tehdystä istutuksesta alkaen lehtikuusikkoa, jossa edellisessä numerossamme esiteltiin boorilannoitusta. Kasvuvoimaa löytyy Risto Pöntinen Lehtikuusi tuottaa paljon puuta Puuntuotos, m 3 /ha/vuosi, Etelä-Suomi, viljelty lehtikuusi Lehto Lehtomainen Tuore Kuivahko kangas kangas Lehtikuusi 11,9 9,3 7,3 5,8 Kuusi 10,5 8,7 7 5,6 Mänty 8,4 6,7 5,2 Lähde Erkki Vuokila, 1983
Täällä oppii, miksi nykyaikaisen paperikoneen perin monimutkaista osaa nimitetään perälaatikoksi. Lemmenlaakson luonnonsuojelualue Järvenpään ja Sipoon rajalla sijaitsevalla yksityisellä luonnonsuojelualueella voi kokea lehtometsän vehreyden ja tutustua upeaan jokilaaksoon. 4.. 2. Ainutlaatuinen miljöö on ansaitusti Unescon maailmanperintökohde. Mustilan arboretum Upea, hyvin hoidettu puulajipuisto Elimäellä. Lusto Suomen Metsämuseo Lusto yllättää monipuolisuudellaan ja laajuudellaan. Ei opastetauluja. Paperin ja pahvin valmistuksen alkuhämärissä kyse todella oli laatikosta. MIKKO RIIKILÄ 4. Tähän liittyen on juuri avattu virtuaaliopas, jonka avulla retkeä on kätevä suunnitella: lauhanvuoriregion.fi ELIISA KALLIONIEMI 10. Möhkön ruukki ja arboretum Möhkön ruukki oli aikanaan yksi Suomen suurimmista takkiraudan tuottajista. Metsälehden toimitus esittelee omat ehdotuksensa sopiviksi vierailukohteiksi. Verlan tehdasmuseo Aika on pysähtynyt Verlan tehdasmuseossa vuoteen 1964. Puita etsiessä tutustuu aivan erilaiseen Helsinkiin kuin Mannerheimintiellä. Keväällä jokilaaksossa kukkivat lukuisat vuokot, kuten keltavuokko sekä valkoja keltavuokon risteytyksenä syntynyt ternivuokko. Patvinsuon kansallispuisto Pohjois-Karjalassa Lieksan ja Ilomatsin alueella sijaitsevassa Patvinsuon kansallispuistossa voi ihastella laakeita aapasoita sekä kosteikkoja. Keravanjoen varrelle vuonna 1991 perustetun suojelualueen lehtometsä on alueen suurin. 12. SAANA 15. 18. Järvimalmin sulattamiseen tarvittiin hiiltä, ja hiilenpolton yhteydessä valmistui myös tervaa, tärpättiä ja pikeä. Huippu eli vanha saari eroaa selvästi ympäröivästä metsästä. 7. ELIISA KALLIONIEMI 8. 11. 16. Kun rautaruukin toiminta loppui 1907, Möhkössä alkoi metsäinen aika. Helsingin kaupungin verkkosivuilla on listattu pääkaupungissa sijaitsevat luonnonmuistomerkit eli käytännössä rauhoitetut puut ja puuryhmät. 8. Tuolloin tuotanto päättyi vuonna 1870-luvulla perustetussa puuhiomossa. TIIA PUUKILA 9. Hietavaaralta pitkospuiden ja polkujen päästä löytyy myös yksi Etelä-Suomen hienoimmista mäntyaarniometsistä. 17. 16 2.7.2020 / METSÄSTÄ 1. VALTTERI SKYTTÄ 2. Tästä kaikesta kertovat ruukinkartanon näyttelyt. 15. ELIISA KALLIONIEMI 7. Tämän vuoden päänäyttely Miehen työ kertoo 1970-luvun metsätyömiehistä ja työn murroksesta. 3. TIIA PUUKILA 3. Geoparkit esittelevät ainutlaatuisia geologisia kohteita ympäri maailmaa. Hyytiälän ympäristö Lakkasuon suojuoksu: suojeltu suoalue, jolla voi nähdä valtaosan luonnontilaisen suon suotyypeistä. HUILINKI 3. Aina voi mennä myös Seurasaareen, jossa on puiden lisäksi komeita vanhoja puurakennuksia. Helsingissäkin on puita. MIKKO RIIKILÄ 8. Puiston 120 hehtaarin alueella noin 300 metsiköittäin istutettuina, muun muassa suomalaisittain jättimäisiä douglaskuusia. Ilomantsin Möhkössä kannattaa poiketa jo kosken kohinan ja kauniin kulttuurimaiseman takia. AINO ÄSSÄMÄKI 5. 14. Siemenja taimimyyntiä. Kesän mittaan Lustossa järjestetään useita Kesämatkan varrelle Tänä kesänä valtaosa suomalaisten matkailusta kohdistuu sattuneista syistä kotimaahan. 1. PATVINSUO Tiia Puukila 18. Lauhanvuori Jääkauden jälkeen Lauhanvuori oli pitkään yksinäinen saari keskellä ulappaa, joka peitti alleen nykyisen Länsi-Suomen. 13. Samalla reissulla kannattaa käydä Punkaharjun puulajipuistossa ihmettelemässä 140-vuotiaiden lehtikuusten mahtavuutta. MUSTILA CLT LVL Kuhmo Crosslam Alajärvi CLT Finland Kauhajoki CLT Plant (arvioitu 2018) Varkaus Stora Enso Punkaharju Metsä Group (arvioitu 2019) Lohja Metsä Group 10. Lauhanvuori-Hämeenkankaan alueelle haetaan parhaillaan Unescon Geopark-statusta. 5. Kulku esimerkiksi Siikakankaan varikon kautta. Lähtöpaikat Virtaintie 729 ja Virtaintie 639. työnäytöksiä ja tapahtumia, kuten Moottorisahauksen SM-kisat 8.8. Lähistöllä Siikaneva, joka on laaja yhtenäinen soidensuojelualue, myös siellä pääsee liikkumaan pitkospuureittejä myöten. Muinaiset rantavallit näkyvät 231 metriä korkean ”vuoren” rinteillä pitkinä ja leveinä kivijatoina. Alueella pitkospuureitit. 9. Helsingin puut Jos joku onneton metsäläinen ajautuu kesäreissullaan maamme pääkaupunkiin, ei hätää
AINO ÄSSÄMÄKI 13. Serlachius-museot Gösta ja Gustaf Serlachius-museoita on Mäntässä kaksi. WERLA 15. Upeiden, puuta ja kiveä taidokkaasti yhdistelevien, rakennusten voisi kuvitella olevan satoja vuosia vanhoja, mutta paikan rakentaminen aloitettiin todellisuudessa vuonna 1983. Paikalla voi miettiä vaikka sitä, kuinka Itä-Lapin tekojärvet peittivät aikanaan alleen 200 000 kuutiota puuta. Helvetinkolulle vievä Helvetistä itään -luontopolku kulkee puronvarsikuusikoiden, valoisten männiköiden ja märkien nevojen läpi. ELIISA KALLIONIEMI 17. Jos jaloitella haluaa, niin kannattaa kävellä pienois-Raumaksikin kutsutun Vanhan Haminan kaksi katua. Joitakin alueita on kyllä tarkoituksella ennallistettu polttamalla. Iin Haminassa alle kilometrin poikkeama nelostieltä ja löydät museokahvila Huilingin, joka on alun perin ollut uiton majoitusrakennus. HELVETINKOLU 14. Tunturi sijaitsee Sompion luonnonpuistossa aivan Urho Kekkosen kansallispuiston rajalla. 17 METSÄSTÄ / 2.7.2020 Kesämatkan varrelle Tänä kesänä valtaosa suomalaisten matkailusta kohdistuu sattuneista syistä kotimaahan. Isojärvellä on myös vaikeakulkuisuuden vuoksi täysin luonnontilaisia alueita. Tunturin laelta näkee niin Nattastunturit, Itä-Lapin kynttiläkuusikot kuin Lokan valtavan tekojärven. Ehkä niistä tunnetumpi on taidemuseo Gösta, joka sijaitsee Joenniemen kartanossa ja vuonna 2014 rakennetussa laajennusosassa. Mäntän keskustassa sijaitseva Gustaf-museo sijoittuu entiseen paperitehtaan pääkonttoriin ja siellä on hyvä paperiteollisuuden historian kautta pohtia, mikä mahdollisti mittavan taidekokoelman hankkimisen. LAUHANVUORI. Vanhan rautatieläisten rivitalon valoisissa huoneissa voi syventyä Sallan vaiheiden kautta koko Suomen historiaan 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Pyhä-Nattanen Jos matkaat pohjoiseen ja haluat päästä Lapin tunnelmaan heti perille päästyäsi, kiipeä ensitöiksesi Pyhä-Nattaselle. Rakentamisesta vastasi Tapani Hietalahti ja Pauanteesta piti kehittyä kansanparantajien kokoontumispaikka. MIKKO HÄYRYNEN 16. 11. PAUANNE Liina Kjellberg Verla 7. Vanha Hamina on rakennettu osittain keskiaikaisen hautausmaan päälle. Alkumatka kuljetaan kauniissa tunturikoivikossa, varsinainen tunturille nousu alkaa sen jälkeen. Pauanne Kaustisella sijaitseva metsäistä mystiikkaa henkivä Pauanne on ehdottomasti vierailemisen arvoinen kohde. LEMMENLAAKSO 13. Sallan sotaja jälleenrakennusajan museo Sotaja jälleenrakennusajan museo Sallassa joutui koronan vuoksi viettämään keväällä 10-vuotispäiväänsä vaatimattomasti. Lähimmältä parkkipaikalta ehtii huipulle ja takaisin puolikkaan päiväreissun aikana. LIINA KJELLBERG 2. Saana Kilpisjärvellä sijaitseva Saanatunturi on hieno koko perheen päiväretkikohde. LIINA KJELLBERG 14. Pysyvä näyttely perustuu Serlachiuksen säätiön taidekokoelmaan ja vaihtuvissa näyttelyissä nähdään usein tunnettuja nimiä maailmalta. Tunturin huipulle johtava reilun neljän kilometrin mittainen polku lähtee Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta. MÖHKÖ 4. Tunturin huipulta löytyy vieraskirja, johon voi kirjoittaa nimensä. Isojärven kansallispuisto Metsätalous on yhä vahvasti läsnä Kuhmoisiin vuonna 1982 perustetussa Isojärven kansallispuistossa. SAMI KARPPINEN 15. Metsälehden toimitus esittelee omat ehdotuksensa sopiviksi vierailukohteiksi. VALTTERI SKYTTÄ 18. Huilingin museokahvila Matkalla pohjoiseen tai pohjoisesta ja tauon aika. Yläkerrassa on huone alkuperäisessä asussa ja aittaan on koottu uiton esineistöä. Osa alueen puustosta on vain 40-vuotiasta ja paikoin on siis mahdollista havainnoida, mitä talousmetsälle tapahtuu, kun se jätetään luonnontilaan. AINO ÄSSÄMÄKI 12. Kapeassa rotkossa kiipeily on varsinkin nuorempien retkeilijöiden mieleen. Kylki kylkeen rakennetut talot ovat palopäällikön painajainen. Gustaf-museossa on myös erityisesti lapsille suunnattu Apteekkarin kauppahuone -näyttely. Pauanne on sittemmin jäänyt vaille kunnollista ylläpitoa, mutta yleisö pääsee tutustumaan alueeseen vapaasti. Helvetinkolu Helvetinkolu on Ruovedellä sijaitsevan Helvetinjärven kansallispuiston kuuluisin nähtävyys. Se on sääli, sillä museo on mainio paikka ja se olisi ansainnut kunnon juhlat
Metsäja puuhommat sen sijaan ovat kehonhoitoa parhaasta päästä. Joensuu esittelee miltei loputtoman pitkää ja yli kaksi metriä korkeaa halkopinoaan, 137 pinomottia kaikkiaan – tai 79 kiintokuutiota, sen verran halkojen tekoon kului raaka-aineita. Tein halot kirveellä ja vanhalla ruuvihalkojalla. Konttorihommia on takana 31 vuotta, eikä sellainen ole parasta mahdollista terveyden ja fyysisen kunnon hoitoa keski-ikäiselle. ”Parissa vuodessa paino on tippunut 102 kilosta 92:een ilman että olisin sen suuremmin vahtinut syömisiäni. ”Tammikuun neljäntenä päivänä aloitin, ja viimeiset halot nostelin pinoon toisena pääsiäispäivänä. ”Toimistotyöläisen kroppakin pysyy ketteränä, kun liikkuu vaihtelevan epätasaisessa maastossa metsää hoitaen.” Monen toimen pohjalainen Joensuu näyttää kuuluvan siihen ihmisjoukkoon, joiden kalentereissa lienee vuorokauden kohdalla vähintään 27 tuntia tai viikossa kahdeksan päivää. Pinoon asettelen ne niin, että jokainen kappale on halkaistu puoli ylöspäin, sillä tapaa ne kuivuvat parhaiten.” Halkosavotta ei ollut ihan vähäinen ponnistus. Viikonloppuisin jaksoin vähitellen pidentää työpäivää.” Kolesteroli kirveellä alas Joensuu huomasi kevään mittaan, kuinka työkunto kohosi ja työrupeamat pitenivät. Valtakunnallisesti toimivan yrityksen liiketoimintapäällikön tehtävät tarjoaisivat monelMies ja metsä kuntoon Raivaussahalla voi taistella myös keski-ikäisen kehon rapistumista vastaan. Ajatus kulkee ja moniin työasioihin löytyy raivaussahan kahvoissa ratkaisu kuin huomaamatta. Eikä nyt olla pelkkien puheiden varassa. Se merkitsee toimistolla istumista ja kymmeniä tuhansia kilometrejä työajoa vuosittain. ”Kunto on muutamassa kuukaudessa kohentunut merkittävästi, ja jaksan tehdä kokonaisen päivän metsätöitä tai pilkkoa halkoja.” Päätoimenaan Joensuu työskentelee Ruukki Construction Oy:n liiketoimintapäällikkönä. Hoitam a t t o m u u t t a a n rapistuneet ostometsät alkavat olla mallikelpoisessa kunnossa – ja niin on mieskin. Arki-iltaisin tein halkoja traktorin valoissa. 18 2.7.2020 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Suonenjoki Alajärvi MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva A lajärvellä asuva Jukka Joensuu on innoissaan. Hän saarnaa metsänhoitotöiden ilosanomaa, mutta on löytänyt asiaan näkökulman, jota harvemmin on tuotu esille. ”Huonon kolesterolin määrä oli alentunut puoli yksikköä.” Jukka Joensuun kuntosali on itse talven aikana tehty 137 kuution halkopino.. Valkoisen leivän ja pullan toki olen jättänyt pois.” Hän kehuu myös, kuinka itsekseen metsätöitä puurtaen on otollinen ympäristö arkityön pulmakohtien ratkontaan. Sekanaisen metsän hoitohakkuista kertyneet rangat ovat muuttuneet metrisiksi, huolella pilkotuiksi ja pinotuiksi haloiksi. ”Huonon kolesterolin määrä oli edellisestä kerrasta alentunut puoli yksikköä, mitä lääkäri piti merkittävänä parannuksena.” Omien metsien hoitotöihin tosimielellä ryhtyminen on hoitanut myös miehen linjat kuntoon. ”Aluksi en jaksanut huhkia kuin tunnin kerrallaan, mutta työpäivät pitenivät ja kevään edetessä halkolanssilla vierähti jo kuusikin tuntia vapaapäivästä.” Työterveyshuollon määräaikaistarkastus todensi Joensuun tuntemukset kunnon kohoamisesta. ”Pilkon puut niin, että kaikki halot irtoavat kokonaan eivätkä jää puusäikeistä kiinni toisiinsa. Muuten on vaikea ymmärtää, missä välissä hän ehtii kaiken tehdä. Joensuun saavutusten salaisuus ei todellakaan ole suuripiirteinen työnlaatu
Toistaiseksi koossa on vasta noin kymmenen prosenttia.” Tähän liittyen hän hyvissä ajoin talvella laittoi jokaisen kunnan kirjaamoon viestin, jossa kertoi vierailuaikeestaan ja kysyi vinkkejä, mihin kunnassa ensi kertaa vierailevan kannattaisi tutustua. le haastetta ja ajankulua ihan riittämiin. Ryhdy rohkeasti omatoimiseksi. Joensuulle se on vain pieni osa kiireitä. ”Tämän vuoden tavoitteeksi olen ottanut, että ehtisin vierailla jokaisessa Manner-Suomen kunnassa. Osta harkiten uusia metsäpalstoja. ”Tulen usein iltapuhteiksi raivaamaan tankillisen pari. Niiden lähettäjien kesken arvomme retkituolin. Myös metsäpinta-alansa hän on kasvattanut 80 hehtaariin, ja metsää hän mielisi lisääkin, vaikka peltoalan kustannuksella, mutta kilpa hyvistä metsätiloista on tunnetusti kovaa. Aikanaan agrologiksi sekä konetekniikan insinööriksi opiskelleena hän on arkityönsä rinnalla kasvattanut muutaman peltoja metsähehtaarin kotitilansa EU-mitat täyttäväksi maatilaksi. Onko se metsäinen mielipaikkasi, jokin oman metsäsi aineksista tekemäsi esine tai kenties hetki, jolloin siirsit metsäperinnettä sukupolvelta toiselle. Ja pinssejäkin on tullut monesta kunnasta.” MIKÄ on paras metsämuistosi. ”Yllättävänkin monesta kunnasta on vastattu. Jos siihen liittyy valokuva, aina parempi. . Kun keho muutamassa viikossa virkenee, tunnet kuinka metsään on pakko päästä. Onneksi pääsen mönkijällä lähipalstoilleni, joten kävelemiseen ei kulu turhaan aikaa.” Moottoripyörällä joka pitäjään Koska Joensuun kalenterissa riittää tunteja ja päiviä, hän ehtii vapaa-aikana harrastaa moottoripyöräilyä. Kerro meille mieluisin metsämuistosi. LÄHETÄ muistosi 7. syyskuuta mennessä osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti / Kesäkilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. . Vihjeitä ja tukea löytyy vaikkapa Facebookin Mystiset metsätyömiehet ryhmästä. Peltoa on viljelyssä 80 hehtaaria, niistä omia on reilut viisikymmentä ja loput vuokramaita. . Erilaiset sijoitusrahastot tarjoavat metsistä välillä ylihintoja. Muut muistonsa lehteen saaneet palkitsemme läpimitta-mittanauhalla. Metsämuistoni METSÄLEHDEN KESÄKILPAILU 2020. . JULKAISEMME kesän jälkeen mielestämme parhaat metsämuistot lehdessä. 19 METSÄSTÄ / 2.7.2020 JUKKA JOENSUUN VIHJEET . Aloita metsäkuntoilu lyhyin työrupeamin. Osassa kunnista kunnanjohtaja on paljastunut moottoripyöräilyn harrastajaksi ja lupautunut oppaakseni paikkoja näyttämään. Tai jotain aivan muuta. Lisäksi hän kyseli, olisiko kunnasta saatavilla pinssiä. Joensuu kertoo, että ostometsissä on usein hoitamattomia, jopa uudistamatta jääneitä kuvioita ja ne teettävät työtä, mutta toisaalta tuottavat vaikkapa halontekopuuta roppa kaupalla.
Niitä seuraavat erilaiset kovakuoriaiset, jolloin ruokapöytä onkin jo katettuna eri tikkalajeille. Hauskan näköisiä ”pyhäkoululaisia” Soitin lintuharrastajaksi tietämälleni UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valoselle. Ajattelin muutenkin työturvallisuutta: kauan sitten jalkapöydän päälle kannoltaan kiepsahtaneen puun muisto tuntuu ajoittain edelleen. Niistä hyötyvät muutkin viirupöllöjen sekä hömö-, töyhtöja lapintiaisten kaltaiset kolopesijät. Pystyyn jäävä tyvi tarjoaa ruokaa ja suojaa monenlaisille metsän eläjille. Tein joskus itsekin jotakin samanlaista, eli keikuin tikkaiden varassa hieskoivikossa, tehden tikoille ja hömötiaisille pökkelöitä.” Valonen arvelee, että ensin pökkelöihini iskevät lahottajasienet. Tikkaita en kuitenkaan ajatellut palstalle raahata. Kuoripäälliset koivupökkelöni alkavat lahota nopeasti tarjoten suojaa ja ruokaa monille eliöille ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Töyhtötiainen kuuluu niihin lintulajeihin, joiden harvinaistumisen yhtenä syynä pidetään lahopuun vähenemistä metsissä. Metsäfirmojen yksityismetsissä tekemillä hakkuilla suositaan tekopökkelöiden tekemistä kuitupuukokoisista lehtipuista. Hakkuukertymä oli nelisenkymmentä kiintokuutiota puuta hehtaarilta, suurin piirtein puolet kuitupuuta ja puolet polttopuurankaa. Niinpä tekopökkelöni olisivat pituudeltaan metrin puolentoista luokkaa. Aikaa myöten tikat hakkaavat lahoavaan pökkelöön omat pesäkolonsa. Voinpahan kuitenkin sanoa, että ihan itse tein. Kesken kaiken mieleeni juolahti kaukaisella 1980-luvulla saamani oppi metsäkoulussa: moottorisahallakin voi tehdä jotakin pesäpaikkoja kaipaavien pikkulintujen hyväksi. Koivukuidun kantohinta ei nykyisin lämmitä metsänomistajan mieltä. Kenties löydän lähivuosina tekopökkelöistäni lajille tunnusomaisia, suppilomaisiksi kaiverrettuja ruuanetsintäkoloja. Valkoselkätikkoja lentelee usein harventamani koivikon lähistöllä. 20 2.7.2020 / METSÄSTÄ MARTTI LINNA, teksti ja kuvat H arvensin keväällä eräältä metsäpalstalta liian tiheänä kasvanutta nuorta rauduskoivikkoa. Sopiva, monesti vikainen tai muuten puuta jalostavan teollisuuden kannalta vähäarvoinen puuyksilö pannaan poikki 2–4 metrin korkeudelta. Hän innostui heti ideastani: ”Se on juuri sitä arkiluonnonhoitoa, johon jokaisella metsänomistajalla on mahdollisuus. Ensimmäiseksi pesiväksi lintulajiksi hän veikkaa pökkelöhotelleihini hömötiaista. Vajaan hehtaarin kokoisella savotallani seisoo hakkuun jäljiltä kymmenkunta tekopökkelöä. Pesimäkauden aikana kirjosieppopariskunta kantaa poikasilleen tuhansia hyönteisiä ja toukkia, toimien näin metsän terveyspoliisina.. Ei iso rahan menetys Sen sijaan kuviolta löytyi runsaasti lumen luokille painamia tai muuten mutkalle taipuneita, rinnankorkeudelta 10–15 senttimetrin paksuisia koivuja. Naapurusto saattaa ihmetellä metsässä seisovia ”pyhäkoulupoikiani”. Pitkä ja riittävän järeä tekopökkelö tarjoaa erilaisia kosteusja lämpöolosuhteita monenlaisille kuolleessa puussa eläville hyönteisille, jotka ovat ravintoa sitä tarvitsevalle linnustolle. Tekopökkelöiden tekeminen on nykyisin arkipäivää koneellisen puunkorjuun yhteydessä. Laskin siis kärsiväni korkeintaan muutaman euron taloudelliset tappiot, jos jättäisin kuviolle sinne tänne ihan omin pikku kätösin tehtyjä pökkelöitä. Uudistushakkuilla järeät haavat ja huonolaatuiset hieskoivut ovat hyviä pökkelönaihioita. Pihapiireistäkin tuttu kirjosieppo on usein lintu, joka lehahtaa lentoon jonkin tikan tai tiaisen lahoon koivupökkelöön alun perin tekemästä pesäkolostaan. Seuraavalla vastaavalla savotalla merkkaan tulevat pökkelöt jo ennen ennakkoraivausta. Hömöja lapintiaisen lailla se kaivertaa mielellään itse pesäkolonsa sopivaan lehtipuupökkelöön. Moottorisahaa ei juuri kannata nostella käyttäjänsä hartialinjan yläpuolelle. Nuoressa rauduskoivikossani – ikä noin 25 vuotta – ei sellaisia seiso, koska niitä ei aikanaan metsää uudistettaessa sinne jätetty. Silloin älyän jättää niiden ympärille enemmän suojaavaa alikasvosta. Tekopökkelöitä metsurityönä Moottorisahallakin voi auttaa pesäpaikkoja kaipaavia pikkulintuja. Olisiko sellaisista mitään hyötyä metsän eläville. Verrattuna siihen vaivaan, että olisin askarrellut saman määrän linnunpönttöjä laudoista, pääsin melko vähällä työllä ja taloudellisella rasituksella
Raivaussahan terät voi siis luokitella sahaustuntuman perusteella lähinnä hyviksi tai huonoiksi. Postimaksu on maksettu puolestasi. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: Hevosurheilulehti 3 kk kesto + 1 kk kaupan päälle 39,90 € (norm. saatavilla 20 mm ja 25 mm akselinreiällä ja 200 mm ja 225 millin läpimittaisena . Teriä on saatavilla sekä Husqvarnan 25 millin teräakselille että Stihlin 20 millin teräakselille sopivina, läpimitaltaan sekä 200 millisinä että 225 millisinä. Vähintään 10–15 euroa maksavat raivausterät ovat pääsääntöisesti käyttökelpoisia. Husqvarnan uusi, Japanissa valmistettu Scarlet-terä on erittäin hyvä. . Pinnoite pitää terän puhtaana Husqvarnan uusi terämallisto on edeltäjiensä tavoin nimetty Scarlet-teriksi. Tosin monien kovapalaterien purenta on repivän tuntuista ja sellaisena epämiellyttävää. Tarjouskauden jälkeen tilaus jatkuu hinnaston mukaisena kestotilauksena. suositushinta 19,90 (200 mm terät) ja 22,90 euroa (225 mm terät) . Järkeilymme mukaan hyvän ja pehmeän leikkuutehon syynä olisi teräpinnan kitkaa vähentävä pinnoite, tämä tosin jäi varmistamatta. Uusia Scarlet-teriä alkaa olla tarjolla useimmissa Husqvarna-liikkeissä. 72€) Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen Tarjoushinta voimassa 12.8.2020 asti uusissa tilauksissa Suomeen. Terähampaat säilyttivät leikkuutehonsa yllättävänkin kauan. Scarletin terähampaat säilyttivät leikkuutehonsa yllättävän kauan. Parin päivän sahauksen jälkeen pinnoitteen kulumisesta ei ollut merkkejä muualla kuin terähampaan sivussa. Samanlaista luotettavuutta kuin moottorisahan ketjujen vertailu sahauskokein ei millään järkevällä tavalla ole saavutettavissa. Pinnoite on sileä ja liukas, joten pihka ei tartu terän pintaan. Terien suositushinnat ovat 20 euron luokkaa, joten uusi pinnoite ei ainakaan olennaisesti ole nostanut terien hintaa. Halpamarkettien oudon nimisiä, muutaman euron raivausteriä välttelisin. Valmistusmaa Japani Plussat ja miinukset + pehmeä sahaustuntuma + terämateriaalin hyvä viilautuvuus – pinnoitteen kestävyys epävarmaa lahammasterille ja on paljon helpompi viilata. Ensin saamamme tiedon mukaan pinnoite olisi ollut teflonia, mutta tarkalleen ottaen kyse on maalista, jonka koostumus jäi epäselväksi. Sahavalmistajien, tai esimerkiksi Bahcon, EIA:n, Oregonin tai Strandin, valmistamat terät ovat varma valinta. pinnoitettu . . Lisäksi terän muoto on pientä säätöä lukuunottamatta pysynyt ennallaan. Terä leikkasi uutena tehokkaasti ja erittäin pehmeästi. Sillä saralla se vetää vertoja tupLiukasta pintaa ja pehmeää purentaa Uuden Scarlet-terän pinnoite näyttäisi parantavan leikkuutehoa. Paksutkin puut, jopa pihlajat, katkesivat vailla havaittavaa vastusta. Uutta on terän pinnoittaminen tummalla liukkaan ja tiiviin tuntuisella materiaalilla. KOKEILTUA 21 METSÄSTÄ / 2.7.2020 Fakta Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys # Puh. TI LA A VE RK OS SA KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun Pelaajan työkalupakki keskiviikkoisin Viikon lähtölistat ja vihjeet 7 OIKEIN Hevosurheilu Keskiviikkona ja perjantaina Kertoo taustat ja tarinat. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, PETRI TABELL, asiantuntijat R aivaussahan terien vertaileminen on lähinnä epätoivoista puuhaa. Paksutkin puut katkesivat Scarlet-terällä ilman havaittavaa vastusta. . HUSQVARNA SCARLET -RAIVAUSTERÄ . M ET SÄ 7/ 20 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. 53,52 €) 7 oikein 3 kk + 1 kk kaupan päälle 54 € (norm. Maahantuoja ei lupaa terän pinnoitteen kestävän koko terän käyttöaikaa. Uusia teriä koesahattiin ilman viilausta kolmatta päivää ilman että leikkuuteho olisi kärsinyt merkittävästi – tämä ei sitten ole Metsälehden virallinen suositus, vaan terä kannattaa viilata ainakin joka toisen tankillisen jälkeen. Terähampaiden tyville töhnää tosin kertyi samaan tapaan kuin tavallisillakin terillä.
Tämä ratas on keluveneen haspelista.. Iisvesi on erinomainen esimerkki toimivien liikenneyhteyksien merkityksestä liike-elämälle. Satamassa puut nostettiin junavaunuihin ja kuljetettiin Kuusankoskelle.” Yksin Kymin puita lähti parhaina aikoina päivässä kolmen höyryveturin voimin 32 vaunullista. Uittohistoriaan perehtyneen metsänhoitaja Esko Pakkasen mukaan sataman suurimpia käyttäjiä oli Kymi-yhtiö. ”Tästä alkoi laaja aina Pielavedelle ja Viitasaarelle ulottuva hankinta-alue, josta ei raaka-aine loppunut”, Rossi huomauttaa. Kun Savon rata rakennettiin kulkemaan vuonna 1889 Suonenjoen kautta, tehtiin radalta noin seitsemän kilometrin mittainen pistoraide Iisveden satamaan. Kymi Oy:n saha toimi sataman ja Suonenjoen niskan välisellä alueella. ”Propsien nostopaikkoja Kinnulanniemellä oli ainakin Myllykoskella, Saastamoisella, Ahlströmillä, Gutzeitilla, Tampellalla ja Repolalla”, muistelee Rossi. Niput nostettiin nostokurjella, mutta kaikki muu oli kovaa käsityötä”, Iisveden Metsän sahalla 1960ja 70-luvuilla työskennelleet miehet muistelevat. ”Kesäisin kylän täyttivät kortteerimiehet, jotka tulivat nostamaan puita. Suonenjokelaisen teollisuustuotannon arvon arvioidaan kasvaneen vuosien 1897–1914 välillä reaalisestikin kaksikymmenkertaiseksi. ”VR:llä oli yhtä aikaa liikenteessä jopa kaksitoista halkoproomua.” Kun vesija rautatie kohtasivat Metsäteollisuus ja modernit kulkuyhteydet nostivat Iisveden kylän kukoistukseen sata vuotta sitten. Satamamakasiinit ja kuvan oikeassa reunassa asemarakennus ovat nykyisin yksityiskäytössä. Ja aina näkyi höyrylaivan savu järven selällä. Hannu Rossi on kolunnut Iisveden rantoja pikkupojasta lähtien. Osmo Rautiainen ja Hannu Rossi, jos ketkä, osaavat. Merkkejä uiton kulta-ajoista osuu miehen silmiin jatkuvasti. Puun siirtyessä kumipyörille kylä hiipui niin nopeasti, ettei töpseleitäkään ehditty irrottaa seinästä. Henkilöliikennekin oli satamassa vilkasta, mutta ennen kaikkea Iisvedellä liikkui puu. 1940-luvulla syntyneet miehet ovat nuoruudessaan saaneet olla osa Iisveden vilkasta kyläyhteisöä aikana, jolloin leipä saatiin puusta ja vakituisia asukkaita oli tuhansittain. Iisveden kehitys perustui rautatien ja sataman yhdistymiseen Suonenjoen niskalla. Propsia, halkoja ja tukkeja Iisveden satama oli 1920-luvulta 1950-luvulle saakka maamme suurimpia sisävesien lastauspaikkoja. ”Kymi toi satamaan pääasiassa kuusipropsia. Muillakin yhtiöillä oli alueella paljon toimintaa. 22 2.7.2020 / METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat I isveden Kinnulanniemeltä Suonenjoella löytyy jatkuvasti viitteitä takavuosikymmenten vilkkaasta uittoja puunjalostustoiminnasta, mutta vain jos osaa etsiä. Vesiliikenteen kehittyessä muodostui toimintaympäristö liki täydelliseksi tuon ajan metsäteollisuudelle. Paperipuun lisäksi satamaan tuotiin paljon halkoja proomuilla VR:n ja Vapon toimesta
Vuoden 1985 Metsälehdessä silloinen Metsäkeskus Tapio mainosti Veeraa niille metsänomistajille, jotka olivat siirtymässä puun myyntitulon verotukseen. Museoviraston inventointi ei ole aluetta auttanut. Peuran sahan toiminta loppui vuonna 1983. Museovirasto ei ole antanut purkaa rakennelmia. Sahojen tarvitsemat tukit hinattiin lauttoina sahoille höyrylaivojen vetäminä. Vielä ennen sotia laaditussa asemakaavassa Iisvedellä ajateltiin asuvan jopa 30 000 ihmistä. Mainosten kertomaa 1986 1984 1985 EERO SALA 1980-luvulla tietotekniikka saavutti myös kotitaloudet kotitietokoneiden alkaessa vähitellen yleistyä. Ennen asemakaavan laatimista ehdittiin rakentaa Savon Pispalaksikin nimetty Kolikkoinmäki. Kaikki tämä 450 markalla, mikä nykyrahassa vastaisi noin 150:tä euroa. Moni kaveri joutui muuttamaan työn perässä pois”, Rautiainen ja Rossi summaavat. CLT LVL Kuhmo Crosslam Alajärvi CLT Finland Kauhajoki CLT Plant (arvioitu 2018) Varkaus Stora Enso Punkaharju Metsä Group (arvioitu 2019) Lohja Metsä Group Iisvesi. Vaa´an töpseli on edelleen nuhruisen vaakakopin seinässä pistokkeessa, vaikka puu ei ole asemalta liikkunut vuosikymmeniin. Se on pienten puutalojen värittämää aluetta, jonka Museovirasto on inventoinut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Uittorakenteet ovat ränsistyneet puiden siirtyessä pyörille, lukuisat raiteet purettu, ja kylältä hävinneet liki kaikki palvelut. ”Haikea muisto on vain jäljellä. Muutoksen nopeus kiteytyy osuvasti Iisveden vanhan rautatieaseman pihan vaaka-asemalla, jossa punnittiin puutavaravaunut. Uistimet oli aina perässä ja kalaa syötiin, vaikka kylmäketju katkesi aivan varmasti”, Rossi muistelee. Vain haikea muisto jäljellä Vilkkaasta Iisvedestä syntyi Suonenjoen toinen keskus. Vuonna 1896 perustetun Peuran sahan lisäksi Iisvedellä toimivat vuonna 1906 perustettu Kymi Oy:n saha sekä metsänomistajien perustama, tänä päivänäkin toimiva, Iisveden Metsä Oy. ”Oman tietokoneen ansiosta nämä työt voidaan hoitaa yhdessä paikassa omin voimin”, lehti iloitsi. Maailman muutos on yllättänyt Iisveden rautatieaseman vaakaaseman hoitajan, sillä lähtiessä on töpseli jäänyt pistokkeeseen. Commodoren levyasema lupasi käyttöön peräti kaksi megatavua massamuistia. Toinen yhtiö oli sitten tulostanut tiedot ja ”lähettänyt useita kiloja painavat paperiliuskapinot takaisin”. ”Isäni toimi pitkään Tapion kapteenina. Eturintamassa oli Commodore, joka vuoden 1984 Metsälehdessä kehui tarjoavansa muistia tuplasti sen, minkä muut. Aikaisemmin hakkuut, hoitotyöt ja metsätaloussuunnitelmat oli ensin pitänyt tallentaa magneettinauhalle, joka sitten lähetettiin yksityiseen yhtiöön käsiteltäväksi. Peuran sahan kuorimolta tukit kulkivat takaisin järveen, jossa ne lajiteltiin omiin lokeroihinsa. Ilman asiantuntevia oppaita alueen historiasta olisi mahdoton päästä perille. Tänä päivänä Iisveden tehdasja rautatieympäristö on kaukana kukoistuksensa päivistä. 23 METSÄSTÄ / 2.7.2020 Iisvedelle kehittyi nopeasti myös merkittävä sahateollisuuden keskittymä. Minäkin olin töissä laivalla kesän 1963. Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. Ei olisi voinut kuvitellakaan nuorena, että kaikki toiminta loppuu näin äkkiä. Vertailun vuoksi, tänä päivänä jo yksi kännykkäkamerakuva vaatii enemmän muistitilaa. Sama Metsälehti kertoi, kuinka Kainuun piirimetsälautakunta oli saanut ensimmäisen tietokoneensa. Mitäpä tietokoneet olisivat olleet ilman ohjelmistoja. Oikealla sijaitsevan talon sahatavaran rakentajat kantoivat käsin sahalta 1920-luvun lopulla. Mainoksen mukaan Veera ”kokoaa näppärästi veroilmoituksen 2C-lomakkeen tiedot ja vie siirtyvät erät poistoista, menovarauksesta ja metsävähennyksestä seuraavan vuoden muistiinpanoihin”. ”Täällä on ainakin pari taloa, joiden rakennuspuut sahojen työntekijät ovat kantaneet käsipelillä sahalta”, tietää itsekin Kolikkoinmäellä syntynyt Osmo Rautiainen. Sitkein Iisveden höyrylaivoista oli Iisveden Metsän Tapio, joka oli käytössä aina vuoteen 1986 saakka. ATK tuli metsään ”Ei olisi voinut kuvitellakaan, että kaikki toiminta loppuu näin äkkiä.” Osmo Rautiainen syntyi Savon Pispalana tunnetulla Kolikkoinmäellä, jonka tehdastyöläiset rakensivat pääosin 1920-luvulla. Reissu Pielavedelle saattoi kestää yli kaksi viikkoa
Punkaharjun Vuoriniemessä perattiin vanhoja ojia 17 kilometriä. Metson pesästä kuoriutui kahdeksan poikasta. Erityisesti poikaskuolleisuus oli yhteydessä runsaisiin sateisiin ja metsäojien yleisyyteen. Riistapäivillä, Tervolan marmorin säihkeessä koivuisilla kalusteilla istui toista sataa kuulijaa, kun Oulun yliopiston tutkimusryhmä dosentti Arto Marjakankaan johdolla selvitti metsäojien vaikutusta radiolähettimillä merkittyjen teerikanojen pesintään ja poikastuottoon eteläisessä Kainuussa ja Ylä-Savossa vuosina 1990–93. Päätelmä on pohjautunut ennemminkin yksittäishavaintoihin. Etelä-Savossa luiskainto laimeni Metsäalalla on pohdittu pitkään, mitä ojien aiheuttamille harmillisille eläinkuolemille voisi tehdä. ”Keskusteltaessa metsänomistajat suhtautuvat suopeasti ojaluiskiin. Poikasia paitsi hukkuu tiheään ja vetiseen ojaverkostoon, mutta se myös rajoittaa niiden liikkumista. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. On sekin eteenpäin entisestä.” Ojasta noustaan – vai noustiinko. Tieteellisiä todisteita havainnon tueksi on ollut sittenkin niukalti. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Uusiin, jyrkkäreunaisiin kunnostusojiin kaivetut luiskat ovat jääneet Etelä-Savossakin sitten kevään 2016 kampanjan kaivamatta. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Helmikuussa 2002 sinne oli kokoontunut maamme riista-alan eturivi. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo kehitti linnunpoikasia pelastavan kunnostusojitusmenetelmän. Edelleen tuo tutkimus on kattavimpia aiheesta tehtyjä julkaisuja. ”Onneksi sentään metsäojien laskeutusaltaat kaivetaan nykyään loivareunaisiksi. Niiden kaivamisesta ei kuitenkaan ole muodostunut työmailla rutiinia”, Kaartinen soimaa siitä suunnittelua ja ohjeistusta eli itseään. Sen sijaan jos pesien välittömässä läheisyydessä oli runsaasti syviä, vetisiä metsäojia, kipusi alle kolmeviikkoisten teerien poikaskuolleisuusprosentti pahimmillaan 22,5:een. Aukaisun yhteydessä niihin kaivettiin loivia nousuluiskia noin sadan metrin välein sinne tänne. Vanha, liestynyt metsäoja ylittyy vaivattomasti myös jalkamieheltä. Niinpä poikaset altistuvat saalistukselle. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Tutkimuksen mukaan pesän riski joutua pedon ryöstämäksi oli moninkertainen, jos sadan metrin säteellä pesästä oli vähintään noin metrin syvyisiä vetisiä ja jyrkkäreunaisia ojia. Kolminkertainen poikaskuolleisuus! Oululaisten tutkimuksessa radiomerkittyjen 135 teeren pesästä melkein puolet sijaitsi rämeillä. Elämän ensimmäinen kuukausi on vaarallisin. Jos pesän ympäristössä ei ollut metsäojia, oli poikaskuolleisuus kolmen ensimmäisen elinviikon aikana 6,5 prosenttia. 24 2.7.2020 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat K onserttija kongressitalo Mikaeli Mikkelissä on professori Arto Sipisen suunnittelema, suomalaisen arkkitehtuurin upea taidonnäyte. Arto Marjakankaan tutkimusryhmän mukaan metsäojat, sateinen kesä ja pienpedot ovat kanalinnuille tappava koktaili. Sitä ennen ja sen jälkeen metsäja suo-ojien on sanottu tappavan kanalintujen poikasia. Keväällä 2016 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa keksittiin ryhtyä kaivamaan kunnostusojitusten yhteydessä ojanvarteen nousuluiskia. Kuinka kävikään. Lentokyvyttömien lintujen ohella ojiin menehtyy myös nisäkkäitä. ”Hanke poiki pientä innostusta muuallekin, mutta on sittemmin hiipunut”, metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntija Kalle Kaartinen sanoo tuntevansa piston sydämessään. Poikasten lentotaidon kehittyessä yli kolmiviikkoiselle teerenalulle ojat eivät muodostuneet enää esteiksi
Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon
Silloinen eduskunta sekä alan ministeriö ja muu ammattikunta olivat paljon nykyisiä viisaampia. Oikea määrittely kuuluu seuraavasti: ”Metsätalouden tulee olla taloudellisesti järkevää ja ympäristöä suojaavaa. Äskettäin emeritusprofessori Erkki Annila oli jo syvästi huolissaan tästä kehityksestä. Se asettaa vain vähimmäisvaatimukset. Perusero on ilmastossa: eteläpuolella kesäaikainen haihdunta on sadantaa suurempi, pohjoispuolella vähäisempi. Kainuussa vaihtuvat peipon ja järripeipon, satakielen ja sinirinnan, närhen ja kuukkelin, isokuovin ja pikkukuovin valtasuhteet. Eteläja Pohjois-Suomen erottaa toisistaan kymmenien kilometrien levyinen vyöhyke, joka kulkee Tornion tienoilta poikki Kainuun Ilomantsin itäosiin. Soille ilmaantuvat siniyökönlehti, karhunruoho ja punakko; soiden reunoille hopeanväriset pajukot. Alan ammattilaiset ovat yhä huolestuneempina seuranneet, miten heidän vuosikymmeniä kestäneestä vastustuksestaan huolimatta jatkuvan kasvatuksen käyttö yksityisten metsänomistajien metsissä lisääntyy. Rajan eteläpuolelle jäävät pääosin pyy, lehtokurppa, sepelkyyhky ja kertut. Eroja on niin eläimistössä kuin kasvistossakin. Siinä selkeästi kiellettiin metsän hävittäminen avohakkuulla. Luonto on meille monelle tärkeä juttu, ja ilman luontoa emme voisi elää maapallolla. Raja näkyy ihmisen toimissakin – suurin osa viljelyalasta on rajan eteläpuolella ja pohjoisessa tilat ovat pääosin karjatiloja. Nykykäytännön avohakkuulla ja maan muokkauksella tuhotaan laissa kirjatut tarkoitukset. Vanha kuusimetsä ei ole kauan hiilinielu. Vastauksessasi oli tosi painavaa tekstiä luonnon köyhtymisestä ja lajikadosta. Sattumalta samaan seutuun asettuu myös geologinen raja, joka kyllä korostaa eroja. Koska metsänomistajalla on valta päättää, miten he metsiänsä käsittelevät, niin me metsäammattilaiset hyväksymme heidän päätöksensä ja toimimme heidän päätöksiensä ja toiveidensa mukaisesti. Metsän jatkuvan eli jatkuvasti puustoisena kasvatuksen menetelmä, jossa ekosysteemin tuhoavaa avohakkuuta ei tehdä, täyttää nämä tavoitteet. Maata ei muokata ja lahopuut jätetään metsään.” ERKKI LÄHDE metsämaatieteen ja metsänhoidon emeritusprofessori Tätä on metsän jatkuva kasvatus Kiitos Sanni Seppo vastauksestasi (Metsälehti 12/2020) kirjoitukseeni kompromisseista kesäaikaisiin hakkuisiin. Niistä huolehtiminen kuului metsän käyttöön. Juolukka ja vaivaiskoivu nousevat myös kangasmaille. Mistä alkaa Pohjois-Suomi. Pohjoispuolella kallioperä kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia vanhempaa kuin eteläpuolella. Joitakin isoja lehtija havupuita säästetään maiseman ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä tulevaisuuden geenipankeiksi. Siinä esitetyssä ja Annilan kopioimassa neljän virkkeen määrittelyssä mikään kohta ei ole oikein eli niin kuin menetelmän kehittäjät ovat sen kuvanneet. Suomen Metsäyhdistys (SMY) ylläpitää metsäsanakirjaa. Eri vaiheissa laissa on korostettu sen tarkoituksena olevan edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Vyöhykkeen alavimmat osat ja vesistöjen rannat kuuluvat luonnoltaan Etelä-Suomeen, ylävillä seuduilla luonto on ilmeeltään pohjoissuomalainen. Pohjoisessa niitä säästetään lisäksi luppopuiksi. Osittain siitä syystä pohjoinen maisema on kuluneempi ja loivapiirteinen, vaikka siellä yksittäiset kovat kohdat kohoavatkin jopa satoja metrejä laakean perusmaiseman yläpuolelle. Vastaavasti muuttuvat valtasuhteet kasvikunnassa. Se on erinomainen talousmarja, mutta yhä aliarvostettu. Juuri tätä lainsäädäntöä noudattamaan on kehitetty metsän jatkuva kasvatus. Jos tulevalla hakkuualueella on erityisiä luontoarvoja, niin tämän päivän metsäammattilaiset ottavat ne huomioon. Suomen luonto on köyhtymässä ja lajikato uhkaa. Harvennusten jälkeen metsä on elinvoimaisempi ja sitoo enemmän hiiltä verrattuna ryteikköön, joka kuihtuu hoidon puutteessa ja alkaa tuottaa metaania lahoamisen seurauksena. Hulluna pidettiin sellaista isäntää, joka hakkasi puita pihkan ja mahlan juoksun aikaan. Jokainen metsänomistaja – yksityinen metsänomistaja, kunta, seurakunta, valtio yms. Pian tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun itsenäistyneen Suomen eduskunta sääti metsälain. Luonnossa rajat eivät yleensä ole viivoja vaan vyöhykkeitä. Viime maaliskuun tilasto kertoi osuudeksi jo kolmanneksen. Kuten metsälakikin sanoo, on metsällä sekä ekonominen, ekologinen ja sosiaalinen tarkoitus. Joka ei omista metsää, ei välttämättä ymmärrä tätä metsien hoitoa. Samalla pilataan monimuotoisuuden ja hiilensidonnan edellytykset. – omistavat metsänsä eli metsä on heille kiinteää omaisuutta. Etelä-Suomessa ei ollut pysyvää lumipeitettä lainkaan, ei kunnon talveakaan, pohjoisessa taas lunta oli paikoin toista metriä. Tärkeimmät hakkuutavat, jotka kaikki tehdään yläharvennusperiaatteella, ovat yläharvennus, ylispuuhakkuu ja erirakenteishakkuu. Otin esiin kirjoituksessani vain metsänomistajan sekä kaikkien niiden toimijoiden kannan, jotka saavat elantonsa metsästä. Olen todellakin samaa mieltä kanssasi. Runsassatoinen pohjanvariksenmarja on yleinen metsäkasvi Pohjois-Suomessa. Ne ymmärsivät, että metsä on paljon muutakin kuin vain halpaa sellupuuta. 26 2.7.2020 / PILKKEITÄ METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJALTA METSÄPILA LUKJALTA MENNEEN TALVEN LUMITILANNEKARTAT tekivät tutuksi Suomen tärkeimmän luonnontieteellisen rajan. Ahomansikka, vadelma, käenkaali, kielo ja metsäkaisla muuttuvat huomiota herättäviksi harvinaisuuksiksi. Metsässä liikkuminen, marjastus, sienestys ja monet muut nykyisin ekosysteemipalveluiksi kutsutut asiat olivat selviöitä. Yksityiselle metsänomistajalle metsä on tulonlähde. Siten lahon ja muiden tuhojen torjunnan ohella annettiin metsän linnuille ja muille eliöille rauha pesiä ja hoitaa jälkeläisiään. Toisin sanoen kompromisseja täytyy tehdä hakkuiden sekä luonnon suhteen. Jos metsänomistaja haluaa hakata metsänsä, niin hänellä on siihen oikeus. Kun kasvu loppuu ja puusto kuusimetsässä lahoaa tai kuolee, niin siitä tulee hiilipäästö. Hän saa sieltä tuloja, ja avohakkuiden jälkeen tulee tilalle uusi metsä, joka on hiilinielu. Näin näyttää kuitenkin käyneen, vaikka menetelmän kuvauskin on vääristelty. Pohjoispuolella jää myös poronhoitoalue – ja valtaosa suojelualueiden pinta-alasta. Maiseman loivapiirteisyydestä ja haihduntaa suuremmasta sademäärästä johtuu, että maan pohjoispuolisko on laajojen soiden valtakuntaa. Pohjanvariksenmarja on niin yleinen ja runsas, että sen marjoja on helppo kerätä suuriakin määriä. Silti lakien toteuttamista valvovat oikeusviranomaiset eivät ole panneet ”tikkua ristiin” tilanteen korjaamiseksi. Myös korostetaan, että luonnonsuojelulla on vaikutuksia metsätalouteen. Jatkuvaa kasvatusta ei ole koskaan lailla kiellettykään, mutta se on estetty lainvastaisella tulkinnalla. Käsitettä monimuotoisuus ei vielä silloin käytetty, mutta silti siitä ymmärrettiin huolehtia. MARJA TOLONEN Metsällä on monta tarkoitusta Ti m o To iv an en
040 1786 635. ESPOO Antti Janhonen puh. 0400 649 678, Esa Hauhia puh. Lahjoita metsäomaisuutesi osaaviin käsiin, metsäalan hyväksi. Todellisuudessa malli on uusi, ensisijaisesti metsänomistajille tarkoitettu perusraivaussaha. 0400 108 869 | HUITTINEN Mikko Harakka puh. 0400 153 656 | JYVÄSKYLÄ Aki Pellinen puh. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. 0400 866 697 | TAMPERE Antti Marttila 0405 735 132 | TURKU Marko Alava puh. MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI Ti m o To iv an en. Laitetaan hyvä kiertämään toimialan sisällä. Kokeilemme sitä Metsälehdessä lähiaikoina. 040 352 2228 | KOKKOLA Johan Hagqvistin puh. 0400 414 867 | IISALMI Markus Tenhunen puh. 040 745 7734 | MIKKELI Janne Jakobsson puh. Kuuntelemme herkällä korvalla toiveesi metsien hoidon suhteen ja toimimme sen mukaan. Kuvassa on Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri Vesa Kilpeläinen. 040 579 0951, Pekka Oja puh. 040 584 4787 | PORVOO Kenneth Lingqvist 0500 844 995 | ROVANIEMI Kimmo Kinnunen puh. 0400 541 236 | KAJAANI Esa Sutinen puh. 0407 592 223, Topi Väänänen puh.040 759 7204 | PORI Jukka Jaakkola puh. 040 660 8151 | TEHTAAN OMA ASIANTUNTIJA Jyrki Sahinjoki puh. 0400 340 290 | LAPPEENRANTA Jarkko Hirvi puh. 040 575 9738 | LOIMAA Jukka Uusitalo puh. 0406 748 411 | KUOPIO Mika Ahonen puh. Vielä ehdit kertomaan metsäsuhteestasi Malli ei poistu Metsälehti Makasiinin (4/20) teemajutussa olleessa taulukossa todettiin virheellisesti, että Husqvarna 545 F olisi poistuva malli. 0400 343 785 | LAHTI Mika Kivelä puh. 040 648 3633 | SAARIJÄRVI Markku Järvinen puh. 040 823 3969 | UUSIKAUPUNKI Stefan Jansson tel. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti METSÄTESTAMENTTI www.kesla.com Pidetään yhdessä Suomi toimintakykyisenä ja tuetaan suomalaisia yrityksiä. 0400 344 045, Markku Järvinen puh. Hankkeesta vastaavat dosentti Jaana Laine sekä tohtorikoulutettavat Tuulikki Halla ja Reetta Karhunkorva. 040 573 5133, Stefan Jansson tel. Lisätietoja ja vastausohjeet löytyvät verkosta osoitteessa finlit.fi/fi/arkisto/vastaa-keruisiin/suhteeni-metsaan . 0400 541 545 | KOUVOLA Jyrki Akkanen puh. 0400 235 174 | HÄMEENLINNA Hannu Vaskela puh. 27 PILKKEITÄ / 2.7.2020 OIKAISUJA Suomalaisten metsäsuhdetta kuvaavien kirjoitusten keruu on edelleen käynnissä ja jatkuu lokakuun puoliväliin asti. 0401 676 930, Tuomo Mattila puh. Tukea kotimaisen kaluston hankintaan saat kätevästi vaikka kotisohvalta käsin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Metsämuseo Luston ja Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushankkeen kirjoituskeruun tavoitteena on saada tallennettua mahdollisimman monenlaisia kuvauksia tämän päivän suomalaisista metsäsuhteista tulevia sukupolvia varten. 040 575 9739 | KUUSAMO Lasse Pätsi puh. 040 486 3675 | SAVONLINNA Seppo Kuutti puh. 0401 827 969, Juha Voutila puh. 040 847 9303 | SEINÄJOKI Jarmo Tynilä puh. Kuvateksti puuttui Metsälehden 12/2020 teiden kulkuoikeuksista kertovan jutun lähtökuvasta (s. Metsän tuotto käytetään haluamaasi hyvään asiaan metsäalalla. 040 823 3969 | VAASA David Koping puh. 0406 108 549 | IKAALINEN Tuomo Korvala puh. Suhteeni metsään -muistitietokeruu on osa kolmivuotista Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanketta. Ota puhelin käteen ja pirauta lähimmälle ammattilaiselle! Suomalainen pärjää aina. 040 670 7929 | VIRRAT Jukka Tarsia puh. 9) oli jäänyt kuvateksti pois. 040 778 1959 | OULU Timo Hekkala puh. 040 824 4952 | YLIVIESKA Kari Sorola puh. 040 635 0257, Samuli Jauhiainen puh. Sinua palvelevat kaikki AGCO Suomen pisteet ympäri maan KESLA-metsävarusteiden hankintakuin huoltoasioissa. 040 595 9029 | VARKAUS Marko Puumalainen puh. 040 777 7975, Jussi Laitamäki puh. 0401 985 219 | JOENSUU Jukka Lemmetyinen puh. Tämä metsään liittyvä kulttuuriperintö tallennetaan SKS:n arkistoon tutkimuskäyttöä varten. 040 579 0951 | SALO Mauri Kuisma puh
1992 rakennettua peruskuntoista lomarakennusta ja varastoaitta. Metsäparoni 2 x 90mm_92mm 22.6.2020 10.20 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on alueensa merkittävin yksityismetsätalouden toimija. 0,5 ha. Rakennusoikeutta kahdella RA-rakennuspaikalla on yhteensä 400 k-m 2 , muu alue on M-aluetta. METSÄPALSTA, Laukaa 22,2 ha. Tarjoamme monipuoliset ja laadukkaat metsäalan palvelut Keski-Suomessa 12 kunnan toimialueellamme. Toimipaikka Parkano ja toimintaympäristö 100 km säteellä. Kaavassa rakennusoikeutta riittävästi myös päärakennukselle. Kokonaispuusto n. Pienveneellä yhteys Saimaan Pihlajavedelle. Kiinteistöön kuuluu virallinen venevalkamapaikka Nikaniemen Koitterlahdella (Saimaa). Metsälehti.fi päivystää verkossa koko kesän ajan . Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Pääasiassa varttuneita ja nuoria kasvatusmetsiä. Lomakiinteistö Pihlajaveden Tuohisaaressa luontoihmiselle ja vesiretkeilijälle! Etelärantatontilla Valkiajärven rannalla sijaitseva kesäkäyttöinen v. Kiinteistölle on sähköliittymä. 7.346 m 3 . 1,6 ha määräala, jolla sijaitsee lomaasunto. Tasaiset ja rehevät pohjat. Puusto 03-kehitysluokan varttunutta kasvatusmetsää sekä 02 nuorta kasvatusmetsää, maapohjat jakautuvat lehtomaisiin kangasmaihin sekä vastaaviin soihin. 3.800 m 3 . Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry päätoimisto: Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi www.mhy.fi/keski-suomi . Saari on erittäin puustoinen, kokonaispuuston määrä on peräti noin 1400 m 3 , josta 2/3 on tukkipuuta. Koitterjärven rannalla niemitontilla sijaitseva uudehko saunamökki, jonka yhteydessä kesäkeittiö ja mukavasti terassitilaa. METSÄTILA, Laukaa, Haapajärvi 24,3 ha. 700 m 3 , ei välitöntä hakkuutarvetta. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 20 km, Jyväskylä n. 2009 valmistunut viehättävä saunamökki talousrakennuksineen. Tutustu myös videolinkkiin ja varaa esittelyaika! Hp. Tiedotamme työnhaun tuloksista osoitteessa: www.mhy.fi/keski-suomi. www.facebook.com/mhykeskisuomi Metsänomistajat KESKI-SUOMI METSÄKIINTEISTÖ, Savonlinna, Punkaharju 5,04 ha. Runsaspuustoinen metsätila, joka pääosin varttunutta kasvatusmetsää. Aikaisempi kokemus puunkorjuusta ja puukaupasta katsotaan eduksi. Hintanäkemys 20.000 €. Saareen on lossiyhteys, talvella kulku tapahtuu jäätietä pitkin. Laukaan pohjoisosassa määräala, joka rajoittuu Laukaa-Suolahti tiehen. Tupa lämpenee vaivattomasti termostaatilla varustetulla kaasulämmittimellä. Hp. 320.000 € / tarjous viimeistään 2.8.2020. Helppohoitoinen ja rauhallinen mäntykangastontti, ei suoraa näköyhteyttä naapureihin. Saaressa on kaksi v. 77 000 €. Metsäarvion mukaan puuta n. Palkkaus YT/ Meto tes:n mukaan. elokuuta teemanaan “Tee se itse”. Tie perille. 128.000 €. Maatilan pihapiiri, iso v. Etäisyydet: Suolahti n. Kauniissa pihapiirissä runsaasti istutuksia ja nurmialuetta, tilaa rakentaa oleskelualueita, kasvimaita. Hakemukset liitteineen 2.8. 28 2.7.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Va ltt er i Sk yt tä Metsälehti Makasiini ilmestyy 13. Maastoon avattu linja ei ole aivan kohdallaan! Hp. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. 36 km. Kiinteistöllä on 2 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajan asunnoille, rakennusoikeus 130 krsm 2 /rakennuspaikka. Helppohoitoinen kangasmetsä ja rannat kovapohjaisia kalliorantoja. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. 1.227 m 3 . Myyjälle jää tilasta n. Hakemuksia ei palauteta. 050 464 6500 METSÄTILA, Lohja, Nummi-Pusula, Leppäkorpi 40,73 ha. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta. TARJOUKSET pe 17.7.2020 klo 16 mennessä osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. Palveluksessamme on 50 toimihenkilöä, toimipaikkoja on 14 ja liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Sähköpostitse osoitteeseen: eero.poikonen@mhy.fi . Harvoin tarjolla – kannattaa toimia nopeasti! Hp. Rakennusoikeutta jäljellä runsaasti päärakennukselle. Kaksi vierekkäistä metsätilaa. Arvion mukaan kokonaispuusto n. Metsäautotie kulkee kattavasti tilan alueella. Puukauppa eri muodoissa on merkittävin toimintamuotomme. Määräalan rajaus merkitty arvion kuviokarttaan. 0400 284 151. ENSI NUMEROSSA METSÄASIANTUNTIJA Metsäasiantuntijan tehtävät metsänhoidosta puukauppaan. 8 km, Laukaa n. Tilalla vanha talousrakennus, hyvä tieyhteys. 2 km. Haemme lisätyövoimaa kasvaessamme voimakkaasti. Monipuoliset mahdollisuudet vakituiseen tai vapaa-ajan asumiseen ja yrittämiseen. 28.6.2020 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. mennessä osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi. Kokemus puukaupasta sekä metsänhoitotöiden suunnittelusta katsotaan eduksi. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. 1987 rakennettu omakotitalo, vanha upea hirsiaitta, karjarakennus ja kalustohalli, n. Runsaat hakkuumahdollisuudet seuraavan 10 vuoden aikana. ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Akonpohja 3,1 ha. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. 148.000 €. Hyväkuntoisessa talossa on tuvan lisäksi 3 makuuhuonetta, keittiö, työhuone ja vaatehuoltotiloja, saunaosasto. LOMA-ASUNTO/SAARIMETSÄTILA, Savonlinna, Pellossalo 3,8 ha. 1 840 m 3 . 1 km. Hp. Koitterjärveltä puroyhteys Saimaaseen, joten kanoottiretkiä voi laajentaa isommille vesille. 2 km:n päässä Saaren taajamasta, Akonpohjasta. Hp. Hienoja männikkökankaita! Kokonaispuusto n. SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. Muilta osin maa-alue on pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. 040 510 8085 LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Tuohisaari N. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa. Haemme vakituiseen työsuhteeseen KAHTA METSÄASIANTUNTIJAA myyntija asiakaspalvelutehtäviin omalle vastuualueelleen Petäjävedelle sekä Ääneseudulle. Kuvioilla 64,66 ja 72 on keskeneräinen harvennushakkuu, joka puunostajalta saadun tiedon mukaan hakataan heinäkuun 2020 aikana. PS. LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Moinsalmi 1,3 ha. 120.000 € / tarjous viim. Hienossa hirsiaitassa mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituksiin. Arvioitu poistuma otettu huomioon arviossa! Hp. Hakemukset 12.7.2020 mennessä jarkko@metsaparooni.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Jarkko Piilola, 045-1234265 Metsäparooni Oy on täydenpalvelun metsäpalveluyritys, joka toimii Pohjois-Pirkanmaan ja Pohjois-Satakunnan alueella. 90.000 € / Tarjous viimeistään 28.6.2020. Olemme vakavarainen toimija, jonka työllistävä vaikutus on noin 200 henkilötyövuotta. 13 km, Äänekoski n. Arvostamme sosiaalisia taitoja ja asiakaspalveluhenkisyyttä sekä yrittäjämäistä asennetta. Itsenäinen saarikiinteistö Pellossalossa lyhyen venematkan päässä rannasta. 79.000 €. Tiedusteluihin vastaa johtaja Eero Poikonen p. Mökissä on tehokas aurinkösähköjärjestelmä ja etäohjattava dieselkäyttöinen mökkilämmitin. 49.000 €. Tehtävänä on hoitaa koko ketju metsästä tehtaalle. Maasto pääosin helppokulkuista ja kasvavaa. Hyvin onnistuneita taimikoita ja kasvatusmetsiä
Tietoni metsojen pesistä perustuvat muutamiin omiin löytöihin, mutta suurin osa on työntekijöitteni, puunistuttajien ja hakkuualan raivaajien kertomia havaintoja, ja niitä on monia. Tämän jälkeen sinut liitetään Tukkilautta Puumalansalmessa -ryhmään, jonka kautta saat ennakkotiedon tukkilautan tulosta edellisenä päivänä. Tätä varten ne ovat laatineet tukkilauttahälyttimen. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Helpoimmin löydät linkin Puumalan kunnan sivulta puumala.fi/tukkilauttainfo. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Vuolurautoineen ja kirveineen varastolle tulleet miehet kohtasivat muutakin kuin vuolemista odottavia kuusipuita; jopas jotain, pinojen välittömässä läheisyydessä hautoi kolme metsokanaa, koppeloa, muniaan. Sama pätee teeren pesintään, sillä ne pesivät pääasiassa taimikoissa. Säikähdin melkoisesti, kun latvuksesta, aivan jalkani alta, räpiköi lentoon hautova teerikana. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Tänä kesänä Puumalan kunta ja metsäyhtiö UPM auttavat uiton seuraamisesta kiinnostuneita osumaan oikeaan aikaan Puumalansalmen rantaan. Uittopuuta UPM toimittaa Ristiinan vaneritehtaalle ja Lappeenrannan Kaukaan tehtaille. Maassa oli moottorisahalla katkotun kuusipuun latvus, jonka päälle tallasin. Hälyttimen käyttöönotto edellyttää kirjautumista ryhmään. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Omiin harvoihin pesälöytöihini kuuluu erikoinen sattumus. Pyiden pesintäympäristöt vaihtelevat paljon. 029 432 6115 Aino Ässämäki (ma) p. Kevään tultua ne oli määrä vuolla puhtaiksi. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Kevään edistyessä puut vuoltiin ja siinä sivussa haudottiin metsonpoikaset. Pyyn pesää on lähes mahdotonta löytää –siitä huolimatta, että pyitä on metsissämme selvästi muita kanalintuja enemmän. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Kesähakkuita arvostellaan, mutta omiin kokemuksiini perustuen voin todeta näistä kolmesta, että metson pesien tuhoaminen hakkuilla on, pesintäympäristö huomioon ottaen, mahdoton toimenpide. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 88. Saimaalla uitetaan tänäkin kesänä noin miljoona kuutiometriä puuta – siinä sivussa säästyy puolitoista miljoonaa litraa dieselpolttoainetta kun puut saadaan pikateiltä Saimaan aalloille. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 32 274 (LT/19) Lukijoita 136 000 (KMT/19) Painopaikka Punamusta,Joensuu MIKKO RIIKILÄ Puumalan kunta ja UPM tekevät puutavaran uiton seuraamisesta entistä helpompaa. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Poistuin turhia liikkeitä varoen pois paikalta. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. On vaikea tehdä muuta päätelmää kuin sen, että ne hakevat pesinnälleen turvaa ihmisten välittömästä vaikutuksesta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i. Teeret puolestaan pesivät pääsääntöisesti taimikoissa, mistä pesälöytö voi olla melkoinen onnenkantamoinen. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Parhaat vihdan oksat ovat nuorten koivujen haarautuneissa alaoksissa. Tänä kesänä Whatsapp-palvelussa toimiva tukkilauttahälytin neuvoo, milloin puu huilaa Puumalansalmessa. 29 PILKKEITÄ / 2.7.2020 Kertomukseni alkaa vuosikymmenten takaa puuvarastolta, jonne oli rekikelillä ajettu runsaasti metriseksi pätkittyä kuusipaperipuuta. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Tapahtuma päättyi sentään onnellisesti, sillä parin päivän kuluttua tehty havainto varmisti teerikanan hautovan pesässään. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Kerran olin astua hautovan teerikanan päälle ollessani tekemässä saunavihtaa. Eväiden luo palatessani kohtasin melkoisen yllätyksen: kiven päällä, parin metrin etäisyydellä, näin kuloutuneen heinän ja harmaan jäkälän suojassa liikkeitäni tarkkailevan hautovan pyyn pään ja kaulan. Puumalansalmi on paras paikka seurata puutavaran uittoa Saimaalla, ja ohi lipuva, hinaajan kiskoma tukkinippulautta on vaikuttava näky. Puumalansalmessa kulkee äitienpäivästä isänpäivään kestävän uittokauden aikana noin 30 tukkilauttaa. Työntekijöitteni kertomana luku moninkertaistuu. Olettamusta vahvistaa useiden metsonpesien löytyminen vastaavanlaisista paikoista. 050 345 4567 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Niiden perässä astuin tieltä muutaman metrin metsän puolelle. Ei voi kuin ihailla pyyn pesäpaikan valintaa; sitä tuskin kettu haistoi ja haukan katseiltakin se oli hyvin puiden oksiston varjostuksella suojattu. Aivan kuin koppelot olisivat tarkoituksella tulleet pesimään pinojen välittömään läheisyyteen. Valtaosa pesistä on löydetty uusilta hakkuuaukoilta tai metsäteitten läheisyydestä. Pyy sen sijaan voi ehkä olla vaarassa. 029 432 6108 Eero Sala p. AARRE SYRJÄNEN Iitti Metson pesät hakkuilta suojassa LUKIJALTA METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Ehkä paras apuväline pesän etsinnässä on raivaussaha; kolme muniaan hautovaa kanateertä on raivaussahani vinkuvaa terää paennut. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Toisen viestin saat, kun tukkilautan tuloon on aikaa 1–2 tuntia. Bongaa tukkilautta Puumalansalmessa Whatsappissa toimiva tukkilauttahälytin opastaa paikalle oikeaan aikaan. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Olimme menossa istuttamaan taimia, ja jätimme eväskassimme varjoiseen metsään, suuren kiven vierelle. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p
Täysikasvuisen mammuttipetäjän vuotuinen siemensato voi olla miltei puoli miljoonaa siementä. Mammuttipetäjän puuaines on hyvin haurasta ja kevyempää kuin haavalla (Populus tremula ). Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Puut kestävät jopa yli 30 asteen pakkaslukemia. Se edellyttää vahvaa panostusta myös tutkimukseen, sillä ilman eettisiä neuvonantajia oikeudenmukaisuustavoite ei voi toteutua. Oikeudenmukaisuuden tiellä olemme ottaneet vasta ensimmäisiä askeleita. Säätiössä hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa viestintä. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Kanelinruskean kuoren paksuus voi huidella reilusti yli puolen metrin. 30 2.7.2020 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Niiden luontainen kasvualue rajoittuu Kaliforniassa Sierra Nevada-vuoriston länsirinteille. Tapani Heinonen, metsänhoitaja, Virrat (ei vastaanottoa) EU:n päivitettyyn biotalousstrategiaan liittyen komissiossa on meneillään laajamittainen indikaattorityö, jonka tarkoituksena on varmistaa, että eurooppalaista biotaloutta toteutetaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Nykyään vanhoja mammuttipetäjiä ei enää kaadeta, mutta uusia metsiä viljellään siemenestä ja pistokkaista. Iittainen aloittaa uudessa tehtävässään syyskuun alussa. Mittavia yksilöitä ovat myös Lincoln, Washington ja Roosevelt. Tämä on vakava huomio ja syytä ottaa huomioon, kun Suomessa ensin elvytetään ja sitten sopeutetaan. Mammuttipetäjät majailevat Sierra Nevada-vuoriston länsirinteillä, 1,5–2,5 kilometrin korkeudessa. Indikaattorityössä kulutusta on tarkoitus seurata jäsenvaltioiden tasolla keskimääräisenä lukuna. Biomassojen niukkuuden takia kulutuskäyttämistä on tarvetta muuttaa. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Hallitusohjelmaan liittyvien monien ohjelmien ja strategiaprosessien osalta oikeudenmukaisuusnäkökulma kaipaa vahvistusta. Käpyjäkin voi yhdestä puusta ropista alla kulkevien niskaan toistakymmentä tuhatta vuodessa. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ Metsätalousinsinööri Veikko Iittainen on valittu Metsämiesten Säätiön kehityspäälliköksi. Aallolla on pitkä kokemus luontoja ympäristöasioista muun muassa. NUORTEVA 90 VUOTTA 8.7. Eräs näistä taimista on tällä hetkellä runkotilavuudeltaan maailman kookkain puu. Oikeudenmukaisuutta kaikille HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva Samoihin aikoihin, kun erään exodus-arvion mukaan israelilaiset saattoivat vaeltaa Egyptistä yli 3 200 vuotta sitten uudelle asuinalueelleen, ponnisti Tyynenmeren takana Uuden mantereen vuoristomaisemissa pieniä havupuun sirkkataimia kohti auringonvaloa. Yhdysvaltojen historian mukaan Euroopasta tulleet asukit ”löysivät” kyseisen jättipuun lajikumppaneineen Kaliforniasta vasta 1830-luvulla. Jättipuita kaadettaessa yli puolet rungosta saattoikin pirstoutua sahoille käyttökelvottomaan muotoon. Se tarkoittaa myös paradigman muutosta talousjärjestelmän osalta. USAssa kasvatetaan mammuttipetäjiä myös joulukuusiksi. Suurimmat mammuttipetäjät ovat rinnankorkeudeltaan kymmenkunta metriä leveitä ja pituudeltaan yli 80-metrisiä. Tällaisia pirstaleita saatettiin käyttää koristetarkoituksiin sekä muun muassa tulitikkujen tekoon. Pelkästään oikeudenmukaisuuden käsitteen avaaminen on tuonut täysin uusia näkökulmia biotalouspolitiikan valmisteluun. Puu on suosittu koristepuu myös Euroopassa. Iittainen siirtyy säätiöön Suomen metsäkeskuksesta, jossa hän on työskennellyt viime vuodet metsänomistajien palvelupäällikkönä. Tosin alueella oli jo tuhansia vuosia vaellellut lukuisia alkuperäiskansojen asukkeja eri intiaaniheimoista. Samoihin aikoihin Kaliforniaan ryntäsi joukoittain kullankaivajia sekä rutkasti metsäväkeä kirveineen ja sahoineen. Hänen havaintonsa on se, että politiikkatoimenpiteet hyödyttävät erittäin hyvin toimeentulevia aina, hyvin toimeentulevia melkein aina ja vähemmän hyvin toimeentulevia joskus, mutta kaikista heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä eivät juuri koskaan. Mikäli kaksi vähemmän hyvin toimeentulevaa ryhmää jäävät näkymättömiksi tukiaisista ja leikkauksista päätettäessä, eriarvoisuus yhteiskunnassamme kasvaa, mikä on täysin vastoin hallitusohjelman tavoitetta oikeudenmukaisesta siirtymästä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Mammuttipetäjä (Sequoiadendron giganteum ) ei ole sukua petäjille eli männyille, vaan kuuluu sypressikasvien heimoon. Mammuttipetäjän kävyt ovat samaa suuruusluokkaa meikäläisen männynkävyn kanssa ja avautuvat parhaiten metsäpalojen kuumuudessa. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Kaikkea mikä on tähän asti tehty fossiiliraaka-aineista, ei ole mahdollista tehdä jatkossa biomassoista. Mittavia puuyksilöitä ovat myös ”Lincoln”, ”Washington” ja ”Roosevelt”. Johtamisen filosofian professori Matti Häyry on arvioinut koronaepidemian vaatimien politiikkatoimenpiteiden yhteiskunnallisia vaikutuksia erityisesti oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden näkökulmasta. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti. LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Luonnonperintösäätiön puheenjohtajaksi on valittu Matti Aalto. Erkki Jokela, ylimetsänhoitaja, Äänekoski (ei vastaanottoa) 75 VUOTTA 10.8. Suurimmille yksittäisille mammuttipetäjille on annettu amerikkalaisten kenraalien tai presidenttien nimiä. markkinointi ja varainhankinnan kehittäminen. Vaikka jättipuiden suojelu käynnistettiin jo 1800-luvun lopulla, lopetti viimeinen mammuttipetäjiin erikoistunut metsäteollisuuslaitos toimintansa vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. ”General Sherman” on tällä hetkellä runkotilavuudeltaan vajaat 1 500 kuutiometriä ja puu kasvaa edelleen yli kuutiometrin vuodessa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tämä on huono asia, koska keskimääräinen tarkastelu peittää ihmisten, ihmisryhmien ja alueiden väliset erot kulutuksen suuruuden osalta. Ryhmä tekee ainutlaatuista ja tärkeää työtä sekä EU-tasolla että kotimaan osalta. Keskimääräinen tarkastelutapa myös heikentää mahdollisuutta suunnata politiikkatoimenpiteitä oikeudenmukaisesti, niin että kaikki – myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ryhmät – hyötyvät niistä. Tänä syksynä käynnistyvässä Suomen biotalousstrategian päivitystyössä oikeudenmukainen siirtymä onkin otettu läpileikkaavaksi teemaksi. Käytännössä se edellyttää kulutustapojen kohtuullistamista. fi. Häyryn tutkimusryhmä on maaja metsätalousministeriön toimeksiannosta tarkastellut biotaloutta ja oikeudenmukaisuutta sekä systeemisten muutosten oikeudenmukaista johtamisjärjestelmää. Suojelupäätöksiin vaikutti aikansa luontoaktivisti John Muir, joka sai virallista tukea muun muassa presidentti Rooseveltiltä. Oireellista on, että komission tuore raportti biotalouden kriteereistä tuo esille suurten systeemisten muutosten välttämättömyyden, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan ja samalla turvataan sosiaalinen kestävyys, ruokaturva ja monet muut ihmisten perustarpeet. Mammuttipetäjien rauhanaika Mammuttipetäjä on runkotilavuudeltaan maailman kookkain puu. Muutamia mammutteja jäljellä Mammuttipetäjät tulivat maailmalla tunnetuiksi sen jälkeen kun Kalifornia itsenäistyi Espanjasta osaksi Meksikoa ja yhdysvaltalaiset valloittivat alueen sodassa itselleen 1850-luvulla. Ennen viimeistä jääkautta mammuttipetäjiä on fossiililöytöjen perusteella kasvanut myös Euroopassa ja Uudessa-Seelannissa
Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 13”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. PALKINNOT metsäristikosta 10 on arvottu seuraaville kolmelle: Meeri Haverinen, Salosaari, Antero Hiilesvuo, Nousiainen ja Heini Salonen, Forssa ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 2.7.2020 METSÄRISTIKKO 13 TÄMÄN kesäristikon vastausten tulee olla perillä 13.8.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Metsäristikko 10, oikea ratkaisu markkinointi ja varainhankinnan kehittäminen. LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Luonnonperintösäätiön puheenjohtajaksi on valittu Matti Aalto. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Iittainen aloittaa uudessa tehtävässään syyskuun alussa. Aallolla on pitkä kokemus luontoja ympäristöasioista muun muassa
”Korona-aika on tuonut entistä enemmän Kuution hyviä puolia esiin, kun voimme hoitaa asioita sähköisesti metsänomistajien kanssa, eikä tarvitse kohdata kasvotusten. Metsänhoitoyhdistyksissä aikaa kuluu paljon tarjouspyyntöjen ja tarjousten käsittelyyn. Sähköisten palvelujen kysyntä on koronakriisin aikana vilkastunut. Salo toivoo, että metsänhoitoyhdistykset ja puunostajat ottaisivat Kuution mahdollisimman laajasti käyttöön, jotta sähköisten palvelujen hyödyistä saataisiin kaikki irti. Se samalla avointa kaikille, jotka ovat Kuutiossa ostajina”, Kari Salo kertoo. Digitaalinen työväline tehostaa puukauppaa ”Meillä Kuution käyttö on lähes jokapäiväistä, sataprosenttista. ”On todella helppoa, kun ei tarvitse kopioida sähköposteja tai muuta, vaan tarjouspyynnöt lähtevät suoraan järjestelmästä. Se on selvästi paras tapa kilpailuttaa puukaupat.” Kuutio_Metsalehti_260x380mm_20200624_.indd 1 24.6.2020 13.04. Käytännössä kaikki valtakirjakaupat tehdään Kuution avulla, koska se säästää aikaa ja rahaa. Se on tulevaisuutta myös metsäalalla”, Kari Salo sanoo. Käymme puukauppaa verkossa, järjestämme palavereja verkossa. Työ on helpompaa, kun puukaupan tarjouspyynnöt lähtevät nappia painamalla nopeasti markkinoille ja tavoittavat tehokkaasti puunostajat. Uskon, että sähköisten etäpalvelujen käyttö tulee yleistymään. ”Kaikkien yhteinen etu on, että Kuutio menestyy. Kuution kautta jätettyjen tarjouspyyntöjen ja tehtyjen tarjousten määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka käytön aktiivisuus vaihtelee alueellisesti. Kaikissa puukaupoissa, jotka laitetaan julkiseen myyntiin, käytämme Kuutiota”, Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden johtaja Kari Salo sanoo. Säästämme siinä aikaa ja rahaa. Se tehostaisi puukauppaa, alentaisi kustannuksia ja olisi eduksi koko Suomen metsätaloudelle