Sivut 22–23 PIENELLE VALJAAT PERJANTAINA 7. PERUSTETTU VUONNA 1933 10236_.indd 1 10236_.indd 1 5.7.2023 6.23 5.7.2023 6.23. NRO 18 Kokeilimme, mitkä raivausvaljaat istuvat parhaiten vähän lyhyemmälle metsänomistajalle. HEINÄKUUTA 2023 . TORSTAINA 7. NRO 13 . LOKAKUUTA 2021
Leinon mukaan sovellus havaitsee puun heijastamassa valossa tapahtuvat muutokset ihmissilmää aiemmin. PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen Toimittaja Tiia Puukila etsi mitoilleen parhaiten sopivia raivausvaljaita. Vasemmanpuoleisessa kuvassa on korkean resoluution satelliittikuvasta muodostettu väärävärikuva. Myös Metsä Group kertoi hiljan ottaneensa käyttöön avoimeen kaukokartoitusdataan, tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvan sovelluksen, jonka avulla voidaan tunnistaa hyönteisja myrskytuhoja. Elävä kasvillisuus näkyy punaisena, sillä se heijastaa voimakkaasti infrapunavaloa. Esimerkiksi kuivuuden ja kirjanpainajatuhon alkuvaiheen aiheuttamat muutokset ovat samankaltaisia. Palvelu on aluksi metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijoiden käytössä. ›› 28–29 Suomen metsiä mitataan taas ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. AJANKOHTAINEN / UUTISET 7.7.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Rahastot ottivat taka-askeleen tilakaupoilla ›› 8–11 Rauman saha vasta kiihdyttää ›› 12–13 METSÄSTÄ Metsänhoidon tympein työlaji. NRO 18 Kokeilimme, mitkä raivausvaljaat istuvat parhaiten vähän lyhyemmälle metsänomistajalle. Metsänhoitoyhdistykset kertoivat viime viikolla ottavansa käyttöön tekoälyyn, koneoppimiseen ja avoimeen satelliittidataan perustuvan palvelun, joka tunnistaa metsien terveyteen ja myrskytuhoihin liittyviä muutoksia. Vihreällä näkyvät KOKO Forestin käyttämän menetelmän tunnistamat kuolleet puut. 10237_.indd 2 10237_.indd 2 5.7.2023 6.40 5.7.2023 6.40. Tällä hetkellä sovellus on yhtiön metsäasiantuntijoiden käyTEKOÄLY MUKAAN KIRJANPAINAJAJAHTIIN Kaukokartoituksesta haetaan apua kirjanpainajatuhojen torjuntaan. Kuva: Sami Karppinen LIINA KJELLBERG ILMAja satelliittikuvausta sekä drooneja valjastetaan taistoon kirjanpainajan tuhoja vastaan. HEINÄKUUTA 2023 . ”Kirjanpainaja vaikuttaa nopeasti puun nestevirtauksiin, mikä näkyy satelliittikuvissa puun heijastamassa valossa. Toiveissa on, että alkavat kirjanpainajatuhot voidaan tulevaisuudessa havaita tekoälyn avulla jo ennen kuin ne ovat nähtävissä ihmissilmin. Bitcompin toteuttama palvelu kertoo, missä hyönteistuhoista kärsivät metsät ja mahdolliset riskikohteet sijaitsevat. Metsänomistajien käyttöön se tuodaan syksyn aikana. Saapaspari metsässä on kuitenkin yhä korvaamaton apuväline tuhonaiheuttajan tunnistamisessa. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. Sivut 22–23 PIENELLE VALJAAT PERJANTAINA 7. Haasteena on hänen mukaansa tunnistaa erityisesti alkavista tuhoista niiden aiheuttaja. ›› 18–19 Todellinen etämetsänomistaja ›› 20–21 Kasvun ihme -kilpailuun löytyi voittaja ›› 26–27 PILKKEITÄ Miksi sopulit joukkovaeltavat. Sovellus perustuu malliin, joka tunnistaa muutokset puiden heijastamassa valossa”, kertoo Metsä Groupin digitalisaatiojohtaja Olli Leino. NRO 13 . Collective Crunchin kanssa kehitetty sovellus pohjaa satelliittikuviin. LOKAKUUTA 2021 . Oikeanpuoleinen kuva on otettu droonilla samasta paikasta
”Saksassa on jo maaliskuussa sellainen sää kuin meillä toukokuussa. Kuolleet puut esiin Yksi kaukokartoituspalveluita eri tahoille tarjoava yritys on KOKO Forest. ”Itä-Uusimaa, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat perinteisiä tuhoalueita, mutta viime vuonna kirjanpainajan tuhoja oli Pohjois-Karjalaa ja Pohjois-Savoa myöten”, hän sanoo. ”Kun tuhot havaitaan jo siinä vaiheessa, kun ne ovat käynnistymässä, voidaan toimia ajoissa ja estää laajamittaisempi tuho”, Junttila sanoo. KOKO Forestilla ei vielä ole kuluttajapalvelua, mutta suuremmat metsänomistajat voivat Junttilan mukaan hyödyntää yhtiön palveluita. Kirjanpainajakanta on viime vuoden jäljiltä runsas, ja alkukesästä parveilleet kirjanpainajat ovat jo aloittaneet uuden parveilun. KOKO Forestin kirjanpainajatuhojen kartoitussovellus perustuu korkean resoluution satelliittikuviin. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa uusi kirjanpainajasukupolvi on hänen mukaansa todennäköisesti vielä puiden kaarnan alla, mutta etelämpänä uusi sukupolvi on saattanut jo poistua puista. Esimerkiksi Saksan tilanteesta ollaan Melinin mukaan Suomessa kuitenkin vielä kaukana. heikentyneissä puissa, tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuorellisessa puutavarassa, mutta voi runsastuttuaan iskeytyä myös elinvoimaisiin kuusiin. Myös viime kesä ja sitä edellinen kesä olivat kirjanpainajan kannalta otollisia, joten metsänomistajien kannattaa Melinin mukaan olla tarkkana varsinkin sellaisilla alueilla, joilla kirjanpainajia on viime vuosina ollut paljon. » Lisääntyy mm. Hänen mukaansa varsinkin ilmaisiin satelliittikuviin liittyy kaksi ongelmaa: kuvien tarkkuus ja saatavuus. Niiden avulla pystytään erottamaan yksittäiset kuolleet puut ja kuolleet pienet puuryhmät, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Samuli Junttila, joka on yksi yhtiön perustajista. Siihen, että kaukokartoituksella voisi tulevaisuudessa korvata maastokäynnit hän ei usko. Jos nykyinen lämpötilakehitys jatkuu, ei tosin tee mieli ennustaa tuleville vuosikymmenille oikein hyvääkään. Laajempien tuhoalueiden kartoitukseen ja seurantaan kaukokartoitus soveltuu Melinin mukaan sen sijaan hyvin. Kuluva kesä on Melinin mukaan ollut kirjanpainajalle hyvä. Ruotsissa, missä kirjanpainajatuhoja on Suomea enemmän, Stora Enso käyttää tuhojen kartoitukseen myös satelliittikuvia. Suomessa yhtiö käyttää satelliittikuvia lähinnä metsävaratietojen päivitykseen, mutta ne ovat Peuran mukaan tulossa myös osaksi hyönteistuhojen kartoitusta. KOKO FOREST tössä, mutta tarkoituksena on saada se loppukesästä myös yhtiön omistajajäsenten käyttöön. ”Siitä, että voitaisiin toukokuussa tunnistaa puu, jonka kaarnan alla kirjanpainaja möyrii, ollaan kaupallisissa sovelluksissa vielä aika kaukana”, hän toteaa. Haasteita riittää Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Melin suhtautuu kaukokartoitukseen perustuvaan kirjanpainajatuhojen yksityiskohtaiseen kartoitukseen varauk sella. ”Yleensä aloite kuvaukseen tulee yhtiön metsäasiantuntijalta. Kaikkiin kaukokartoitusaineistoihin liittyy hänen mukaansa myös se ongelma, että tuhonaiheuttajaa ei niiden perusteella voi tunnistaa. Yhtiöstä kerrotaan kuitenkin, että kirjanpainajatuhojen kartoitusta pilotoidaan yhtiön metsissä useamman kaukokartoituspalveluita tarjoavan yrityksen kanssa. Lisäksi ilmaisia satelliittikuvia ei ole aina saatavilla”, Melin sanoo. Droonit ovat käytössä varsinkin puukaupan yhteydessä. » Kirjanpainajakuuset kannattaa poistaa metsästä mahdollisimman pian, mutta kuolleiden puiden poistamisesta ei ole enää hyötyä. UPM ei tällä hetkellä hyödynnä kaukokartoitusta kirjanpainajatuhojen kartoituksessa. » Kirjanpainajan valtaaman kuusen tunnistaa puun tyvelle varisevasta ruskeasta purusta. Droonit apuna Stora Enso kartoittaa kirjanpainajan vaivaamia kuusikoita droonien avulla. Se on kartoittanut kirjanpainajatuhoja muun muassa Helsingin ja Tampereen kaupungeille sekä Suomen metsäkeskukselle. Kuivuus yhdistettynä kuumuuteen nostaa kirjanpainajariskin ihan eri kertaluokkaan.” VIIME HETKI TORJUA W IK IM ED IA CO M M O N S 10237_.indd 3 10237_.indd 3 5.7.2023 6.40 5.7.2023 6.40. ”Saapaspari metsässä on korvaamaton apuväline, kun halutaan tietää, mikä tuhonaiheuttaja on kyseessä.” NYT alkaa olla viimeinen hetki käydä hakemassa kirjanpainajan tänä vuonna valtaamat kuuset pois metsistä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Melin. UUTISET 7.7.2023 Metsälehti.fi 3 TEKOÄLY MUKAAN KIRJANPAINAJAJAHTIIN ”Jos tuhot havaitaan, kun ne ovat käynnistymässä, voidaan toimia ajoissa.” KIRJANPAINAJA » Varttuneiden kuusikoiden pahin tuhohyönteinen. Viileä alkukesä hidasti kuoriaisen kehitystä, mutta kesäkuussa alkanut hellejakso on ollut sille suosiollinen. Melin ennakoi, että kirjanpainajan tuhoalueet laajenevat tänä kesänä entisestään. ”Ilmaisten satelliittikuvien pikselikoko on niin iso, ettei yksittäisiä kuolleita puita voi tunnistaa. » Jos kesä on lämmin, voi kirjanpainaja tehdä sekä sisarsukupolven että toisen sukupolven. Näin metsäkäynti osataan suunnitella ja kohdentaa mahdollisimman tarkasti”, kertoo Stora Enson viestintäjohtaja Ing rid Peura
Tricoa maahantuovan Bernerin tuoteryhmäjohtaja Kyösti Nissi kertoo, että itävaltalaisille on esitelty muun muassa Metsälehden videoita uudesta levitystavasta. Yksittäinen havainto ei sinällään todista menetelmän toimivuutta, mutta se on yhtäpitävä Ruotsin Linne-yliopistossa tehdyn opinnäytetyön tuloksien kanssa. Tämä löydös kuitenkin muistuttaa, miten tärkeää on tietää, mitä hyttyslajeja täällä elää”, uuden hytty sen löytänyt Helsingin yliopiston tutkija Lorna Culverwell toteaa. METSÄLEHDEN YOUTUBE-KANAVA: Tepsikö sumutettu Trico-hirvikarkote. Taimikonhoitorästit vähentyneet Taimikonhoitorästit ovat vähentyneet Suomessa lähes neljänneksellä muutamassa vuodessa. Lain mukaan kasvinsuojeluainetta saa käyttää vain käyttöohjeessa määritellyllä tavalla. Ruiskutuslupa ei todennäköinen Käyttöohjeen mahdollisia muutoksia esittää luvan haltija, joka on Tricoa valmistava itävaltalaisyritys Kwizda Agro. Metsälehden kokeili Tricon ruiskuttamista viime syksynä – lupaavin tuloksin. Liian tiheitä, hoitotöitä vaativia taimikoita on metsissämme noin 620 000 hehtaaria. Käytimme ruiskuttamisessa Stihl SR 450 -ruiskua, jonka ulottuvuus yhteen suuntaan on yli kymmenen metriä. ”Tricon käyttöohjeet tarkastellaan maaryhmittäin. Perusteena on monimuotoisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Veteen laimennetun Trico-liuoksen ruiskuttaminen oli nopeaa, työ eteni noin hehtaarin tuntitahdilla. Jokamiehenoikeudet nyt jokaisenoikeudet Metsähallitus siirtyy käyttämään viestinnässään jokamiehenoikeuksista muotoa ”jokaisenoikeudet”. ”Luonnon edessä olemme kaikki yhdenvertaisia ja jokaisenoikeudet kuuluvat kaikille. Käyttöohjeen mukaan Trico on tarkoitettu käytettäväksi puukohtaiseen suojaamiseen. Tricolle tuskin ruiskutuslupaa Hirvikarkote Tricon käyttöohjetta uudistetaan, mutta toive lupaavaksi osoittautuneen moottoriruiskulevityksen sallimisesta on vähäinen. Taimissa oli runsaasti merkkejä vanhoista hirvien tekemistä vahingoista. AJASSA 7.7.2023 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ METSÄLEHTI kokeili viime syksynä hirvikarkote Tricon suihkuttamista taimikkoon moottoriruiskulla. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että tautia esiintyisi Suomessa. Mustikan keskimääräinen pölytystulos havaintometsissä on alle 50 prosenttia, eli alle puolet havaintometsien kukista on kehittynyt raakileiksi. Moottoroitu Trico-käsittely tehtiin lokakuun lopulla. ”Ongelmana on, ettei Tricon aluelevityksen tehokkuudesta ja ympäristövaikutuksista juuri ole tutkimuksin varmennettua tietoa.” Kuten todettu, tutkittua tietoa ei ainakaan Suomesta ole luvassa. Periaatteessa näköpiirissä voisi olla toiveita paremmasta. ”Suomalaisten ei kannata huolestua tästä hyttyslöydöstä, sillä Suomessa ei ole tavattu tartuntoja ihmisillä tai hevosilla. Se tekee asiasta ensin oman päätöksensä, jonka perusteella muut maat tekevät omat linjauksensa”, kertoo ylitarkastaja Marja Suonpää Tukesista. Kokeilimme ruiskutusta Keski-Suomessa metsän keskellä olevassa parin hehtaarin taimikossa, jossa oli vajaan metrin mittaisia mäntyjä. Halla ja kuivuus heikentävät mustikan satonäkymiä Kylmä alkukesä ja hallayöt ovat heikentäneet mustikan pölyttymistä, kertoo Luonnonvarakeskus. Taimikonhoidon rästejä oli vielä Luonnonvarakeskuksen edellisen inventoinnin (VMI 12) mukaan noin 800 000 hehtaaria. Suomesta löytyi uusi hyttyslaji Suomesta on ensi kertaa löytynyt löytynyt hyttyslaji, joka tunnetaan Etelä-Euroopassa Länsi-Niilin viruksen levittäjänä. Jokaisenoikeudet-termi kuvaa tätä hyvin”, Metsähallituksen viestintäjohtaja Liina Aulin perustelee. Ensisijainen vastuu asiassa on Ruotsin kemikaalien tarkastusvirasto Kemillä. Puolukan pölytykselle lämpimät säät sen sijaan ovat edullisia. Kovin suuria toiveita aluelevityksen määrittelemisestä Tricon käyttöohjeeseen hän ei silti elättele. Myös mäntyjen seassa olevat lehtipuut olivat säästyneet hirvien tuhoilta. Vastaus tähän oli kieltävä, koska menetelmä on Matalan mukaan kasvinsuojeluainelain vastainen. Suomi kuuluu samaan ryhmään Pohjoismaiden ja Baltian kanssa. Kypsyvä puolukka myös kestää kuivuutta mustikkaa paremmin. Palasimme taimikkoon toukokuussa ja totesimme, ettei männyistä löytynyt yhtään syöntijälkeä viime talvelta. Etelä-Ruotsissa hirvituhot vähenivät merkittävästi, kun taimikot ruiskutettiin kymmenenprosenttiseksi laimennetulla Trico-liuoksella. Lampaanrasvavalmisteiden käyttöohjeita tarkastellaan uudestaan ensi vuoden aikana. Tricon tehoaineena oleva lampaanrasva sai EU:lta uuden 15 vuoden käyttöluvan karkoteaineissa. LYHYET 10238_.indd 4 10238_.indd 4 5.7.2023 6.48 5.7.2023 6.48. Syitä ovat muun muassa hoitamattomien taimikoiden varttuminen järeämpiin kehitysluokkiin sekä hyvä kuituja energiapuun kysyntä, kertoo Suomen metsäkeskus. Tricon käyttöohjeita uudistetaan Kysyimme toukokuussa julkaistulla videolla Luonnonvarakeskuksen hirvitutkija Juho Matalalta, onko Suomessa tarkoitus tutkia Tricon aluelevityksen tepsivyyttä
Kytölän tuntuman mukaan päätösten syntyminen nykyisen europarlamentin aikana on mahdollista, mutta epävarmaa. Tästä kaikesta voi nauttia tietysti maukkaiden ruokien ja juomien kera mukavan lämpimässä noin + 15–20 asteen lämpötilassa asiantuntevan oppaan johdatuksella. Tulossa on myös komission lakiesitys metsien tilan seurannasta eli monitoroinnista. MATKAN HINTA 1.960 € /hlö/2hh Matkan kokonaishintaan sisältyy suora lento Helsinki–Malaga–Helsinki lentoveroineen ja matkatavaroineen • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa aamiaisineen ja veroineen • ohjelman mukaiset kuljetukset • ateriat: 4 x lounas ja 1 x illallinen ruokajuomineen • palveluja toimistomaksut Lisämaksusta yhden hengen huone 285 € • ennakkoon varatut istumapaikat lennolla • muut mahdolliset palvelut Metsäopintomatka Espanjaan iloiseen ja aurinkoiseen Andaluciaan 14.-19.11.2023 www.kontiki.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd. ”Voimaantulon aikataulu riippuu siitä, kuinka mutkikasta säädäntöä on tulossa.” Nykyinen europarlamentti tekee viimeisiä päätöksiään ensi vuoden maaliskuussa. 09 466 300 10238_.indd 5 10238_.indd 5 5.7.2023 6.48 5.7.2023 6.48. heinäkuuta. ”Suomessa metsien tilan seuranta on jo huipputasolla, joten nähtäväksi jää, kuinka paljon uusi säädäntö edellyttää muutoksia.” Kytölä pitää olennaisena, että tieto tuotetaan ja analysoidaan jatkossakin jäsenvaltioissa ja pääosin valtakunnan metsien inventointeihin perustuen. Nykyisen komission aikana metsiin vaikuttavaa EU-lainsäädäntöä on ylipäätään tullut enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ja tietysti mukavassa seurassa. Yksi niistä on maaperälaki, jossa pyritään siihen, että maaperä olisi ”tervettä” vuoteen 2050 mennessä. Komissiolla on taipumus aktivoitua nimenomaan heinäkuussa, ja lakialoitteet pyritään saamaan pois pöydältä ennen elokuun lomakuukautta. Komission esitykset etenevät EU-komissio urakoi heinäkuussa Maaperälaki, metsänviljelysäädösten uudistus ja metsien monitorointi pyritään saamaan pois pöydältä ennen lomia. Brysselin kesälomakauden jälkeen EU:n neuvoston ja europarlamentin käsittelyyn – siis neuvotteluihin, joissa lopulta haetaan jäsenvaltioiden ja europarlamentin yhteinen kanta. EU:n ympäristövaliokunta äänesti viime viikolla esityksen hylkäämisen puolesta. ”Todennäköisesti maaperän tilaa pitää seurata eri mittarein ja tarvittaessa ryhtyä toimiin sen parantamiseksi.” Myös EU:n lainsäädäntöä metsänviljelyaineistosta on tarkoitus päivittää, ja komission pyrkimys on julkaista päivitys samassa paketissa maaperälain kanssa 5. ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh. Jos europarlamentti silti hyväksyy esityksen heinäkuun täysistunnossa, niin asetus etenee parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluihin syksyn alussa. Ja myös erittäin kannattavaa metsätaloutta korkkitammen kasvatuksessa ja korkin tuotannossa. AJASSA 7.7.2023 MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JA KUVA ”EUROOPAN unionin komissio julkaisee todennäköisesti heinäkuussa uutta, metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä”, Suomen EU-edustuston metsäasioiden erityisasiantuntija Tapio Kytölä ennakoi. ”Kun otetaan huomioon uusien säädösten siirtymäaika, niin toimeenpanossa puhutaan noin kolmesta vuodesta.” Ennallistamisasetus europarlamentin käsittelyyn Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, niin käytännössä metsätalouteen kuitenkin vaikutetaan etenkin ilmasto-, energiaja ympäristöpolitiikan kautta. ”Seuraavasta komissiosta emme tiedä, mutta toivottavasti se näkee metsätalouden positiiviset mahdollisuudet esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisessa fossiilisia materiaaleja korvaamalla.” ”Suomen metsien tilan seuranta on jo huipputasolla.” Andalusiaa/Aurinkorannikkoa pidetään yleisesti vain mukavana turistipaikkana, mutta kun lähtee vähän rantojen ulkopuolelle, löytää todella hienoja monipuolisia metsiä ja luontoa. Voimaantuloon muutama vuosi Lakiesitykset voivat olla joko direktiivejä, eli kansallisesti sovellettavia säädösohjeita, tai suoraan jäsenmaita velvoittavia asetuksia. Esimerkiksi ennallistamisasetuksen metsiä koskeviin indikaattoreihin Suomi pystyi neuvottelemaan joustoa, mutta EU:n ympäristöneuvoston äänestyksessä äänesti vastaan korkeiden kustannusten vuoksi. Tapio Kytölä on seurannut EU:n metsäja maatalouspolitiikkaa Brysselissä Suomen EU-jäsenyyden alusta saakka toimittajana, etujärjestön vaikuttajana ja Suomen edustuston virkamiehenä. Esityksen tarkka päivämäärä ei ole tiedossa. Laki kattaa kaiken maaperän, mukaan lukien maatalousja metsämaan
Parru valttina puukaupassa Kaikkiaan Hasa käyttää neljällä tuotantolaitoksellaan puuta noin 860 000 kuutiometriä vuodessa. Haapajärvellä ja Haapavedellä sijaitsevien laitosten lisäksi Hasa osti vuonna 2018 Kannuksesta Eskolan Sahan Metsä Groupilta. ”Eskolassa ja Haapajärven veistämöllä sahataan muun muassa egyptinparrua. AJASSA / HAASTATTELU 7.7.2023 6 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA SIINÄ missä moni nuorempi metsäammattilainen haaveilee alituiseen eläkepäivistä, on viitasaarelaisella Timo Paanasella toisenlaiset mietteet. Leimikon kuitukokoisesta puusta korjaamme usein parruna jopa 50–70 prosenttia”, Paananen kuvailee. ”Kaikesta ostamastamme puusta on parrua noin viidennes. Tehtävässä Paananen luotsaa 12 henkilön metsäosastoa, jonka työnä on hankkia sahalle tukkija parruvoittoista puusumaa tasaista tahtia. Timo Paananen on nauttinut uudesta tehtävästään Hasan metsäpäällikkönä. Yhtiö on erikoistunut pieniläpimittaisen puun sahaamiseen, mikä näkyy myös oston kohdentamisessa. ”Kilpailu on kiristynyt ja hintataso noussut monesta syystä. Syy intoon on viime vuoden syyskuussa alkaneessa pestissä Hasan metsäpäällikkönä. ”Juuri nyt tuntuu, että työuraa on liian vähän jäljellä. Oman oston ohella myös vierastoimitusten on rullattava oikeilla volyymeilla. Tilanteeseen on sopeuduttava ja olemme saaneet hankittua oman osamme puista. Paananen ei kuitenkaan aio menettää yöuniaan työpaineiden alla, vaan uskoo kokemuksen tuoman osaamisen kantavan työssä. Nuoria metsätoimihenkilöitä hän kannustaa hankkimaan rohkeasti monipuolista työkokemusta. Uudet työtehtävät ovat tuntuneet niin mukavilta ja haastavilta”, tuumaa kesäkuussa 61 vuotta täyttänyt Paananen. Tällaisessa tilanteessa vaaditaan tietysti erityistä tarkkuutta, kun markkinatilanne muuttuu nopeasti.” Metsäpäälliköllä on iso vastuu siitä, että sahattavaa riittää. Paananen on joutunut aloittamaan työnsä poikkeuksellisessa puumarkkinatilanteessa. Sen menekki vaihtelee erilaisissa sykleissä kuin muiden tuotteiden, mikä auttaa tasaamaan suhdannevaihteluita.” Sahatavaran ohella sahojen tärkeä myyntituote on sahahake, jota selluteollisuus on viime UUSI HAASTE LÖYTYI HASALTA Metsäalalla kokemus on erityisen arvokasta, sanoo kuusikymppisenä sahayhtiön metsäpäällikön saappaisiin siirtynyt Timo Paananen. Yhtiön oman puunhankinnan kautta puuta ostetaan vuosittain noin 600 000 kuutiota. ”Tarttukaa haasteisiin ja hankkikaa kokemusta.” 10239_.indd 6 10239_.indd 6 5.7.2023 6.49 5.7.2023 6.49
Ei, eivät he olleet huomanneet mitään ihmeellistä, ei omissa eikä naapuruston metsissä. Oikaisu jäi liki olankohautuksen tasolle. Kuka haluaa kuulla metsäalalta huonoja uutisia. Eikö tilanne ole hyvä myös Hasan kannalta. HUONO, MUTTA VÄÄRÄ UUTINEN 10239_.indd 7 10239_.indd 7 5.7.2023 6.49 5.7.2023 6.49. Valtakunnan ykkössanomalehti oli revitellyt alkuperäistä tutkimustulosta ympäristösivuillaan aukeamakaupalla, mutta lyhyt oikaisu julkaistiin taloussivuilla. Kumpi olisi pahempi: he eivät ymmärtäneet, mitä olivat julkaisemassa, vai että he ymmärsivät ja julkaisivat asian juuri siksi. Kun sahayhtiöt neuvottelevat tukkiostoista vierastoimittajilta, kuten isoilta metsäyhtiöiltä, ovat pöydällä yleensä myös kuitupuuja haketoimitukset. Vaikka virheellinen tulos on jo ehtinyt aiheuttaa muutoksia yhtiöiden korjuuohjeisiin (ensiharvennuksissa avataan vain ajourat), edunvalvonta tyytyy hyssyttelemään asian hiljaiseksi. Miksi ne eivät näy maisemassa. Virheuutisen paljastuttua metsänomistajien nokkamies puolestaan ehätti toteamaan ulkopuolisen tarkastuksen turhan järeäksi toimeksi – asia kun pystytään kuulemma selvittämään alan sisäisesti. Tietysti omasta osaamisesta ja kunnosta on syytä pitää aktiivisesti huolta.” Nuorille metsäalan toimihenkilöille Paanasella on selvä viesti. Metsäkeskuksen korjuujälkitarkastuksen uutisoinnin lähtökohtaa emme varmaan koskaan saa tietää. Tänä juhannuksena sama joukko keskusteli siitä, missä kukin oli ollut, kun Metsäkeskus julkisti joulun alla korjuujälkitarkastuksensa tulokset. ”Metsäalalla ikä nähdään edelleen joskus mörkönä, mutta mielestäni juuri tällä alalla iän tuoma kokemus, näkemys ja verkostot ovat erityisen tärkeitä. Kehittäminen ajaa eteenpäin Timo Paanasen ura metsäalalla alkoi vuonna 1987, kun metsätalousinsinööriksi valmistunut mies siirtyi Pyhäjoen ja Merijärven metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajaksi. 7.7.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI TIINA LIETZÉN KIRJOITTAJA ON SUOMUSJÄRVELÄINEN METSÄTALOUSYRITTÄJÄ. Jatkuvan kasvatuksen kannattajat saivat tutkimuksesta uuden syyn iskeä jaksollista kasvatusta vastaan: eivät ne osaa edes harvennuksia hakata. Samaan aikaan Luonnonvarakeskuksen tutkija esitteli 1980-luvulla rajuilla määrämittahakkuilla hakattuja kuusikoita. KUKA KUKA UUSI HAASTE LÖYTYI HASALTA TIMO PAANANEN 61-vuotias. Syitä löytyi ainakin droonin käytöstä ja lehtipuiden havaitsemattomuudesta. ”Väliin mahtui viiden vuoden pesti Pihtiputaalla toimivan Metsäkolmion puunhankinnassa, josta palasin takaisin Metsä Groupin leipiin. Metsä ei mene pilalle”. KOULUTUS metsätalousinsinööri HASAN metsäpäällikkö syyskuusta 2022 TYÖSKENNELLYT aiemmin Pyhäjoen ja Merijärven mhy:ssä, Metsä Groupissa, Metsäkolmio Oy:ssä ASUU Viitasaarella PERHEESSÄ vaimo ja 3 aikuista lasta, 1 lapsenlapsi HARRASTAA liikuntaa monipuolisesti, kalastusta, metsästystä aikoina himoinnut erityisesti itäpuuvirtojen katkettua. Tilanteessa, jossa koneellinen puunkorjuu kärsii jatkuvasta työvoimapulasta, oli jollakulla pokkaa vetää motomiesten ammattitaito viemäristä alas. ”Jatkuvassa kasvatuksessa metsän voi ja se pitää hakata harvaksi. Yhdessä pohdittiin, voiko oikeasti olla niin, että joka ikinen harvennus olisi väärin tehty. ”Yleisesti se, että kuitupuulle ja hakkeelle on kysyntää, auttaa meitä tietysti suunnittelemaan puunhankintaamme kokonaisvaltaisesti”, Paananen kommentoi. PUOLI VUOTTA KOHU-UUTISEN julkaisun jälkeen Metsäkeskus joutui tunnustamaan, että mittaustulokset eivät pitäneetkään paikkaansa. Viimeisimmäksi toimin laatucontrollerin tehtävässä, johon liittyi paljon muun muassa kehittämistyötä.” Esihenkilönä Paananen haluaa luoda töissä ilmapiirin, jossa asioista voidaan puhua pomollekin suoraan. Tässä tyhmempi miettii, tietääkö puu itse kasvavansa jatkuvan kasvatuksen vai jaksollisen kasvatuksen metsässä. ”Terve kritiikki pitää pystyä organisaatiossa aina tuomaan esille, se vie asioita kehittämismielessä eteenpäin.” Nuorille selkeä viesti Paananen on erityisen iloinen siitä, että on saanut vielä kuusikymppisenä mahdollisuuden uusiin tehtäviin. UUTINEN HUONOSTA HARVENNUSJÄLJESTÄ levisi kulovalkean tavoin. Eikö joukkoon ollut osunut yhtään hankintaisännän työmaata, siellähän joskus on niin päin, että puita jää liikaa. ”Metsäala on monien mahdollisuuksien ja tulevaisuuden ala. Sieltähän se syy huonoon hakkuujälkeen useimmin löytyy – kun metsänomistajalla ei ole varaa teettää taimikonhoitoa, päädytään viemään moto kohteelle, jossa riittäisi raivaussaha. Tarttukaa haasteisiin ja hankkikaa monipuolista kokemusta.” VIIME VUODEN ELOKUUSSA pohdittiin kaveriporukalla, missä kukin oli ollut 25 vuotta sitten prinsessa Dianan kuoleman aikaan. Siis ihan jokainen. Parin vuoden kuluttua Paananen siirtyi Metsäliiton palvelukseen, jossa hän työskenteli puun ostoon, korjuuseen ja kuljetuksiin liittyvissä tehtävissä noin kolmen vuosikymmenen ajan. Käsi sydämelle – ohjaisitko oman lapsesi töihin metsäalalle, jossa kuka tahansa saa ja voi arvostella korjuujälkeä ilman mitään käsitystä palstan korjuukelpoisuudesta. Itse olin kotona ja muistan soittaneeni metsää omistavalle ystäväperheelleni Keski-Suomeen. Yle esitteli pääuutisissa itkettävää näkyä liian harvasta hatelikosta, ja syyllisten haku alkoi välittömästi: isot koneet, ahne teollisuus, huono valvonta ja taitamattomat motokuskit
Tämän vuoden aikana ollaan oltu katsomossa ja seurattu kehitystä”, sanoo OP-Metsänomistaja-rahaston salkunhoitaja Tapio Tilli, kun kysytään rahaston metsätilojen ostoista kuluvana vuonna. 7.7.2023 8 Metsälehti.fi AJASSA RAHASTOT VETÄVÄT HENKEÄ METSÄTILAMARKKINOILLA Korkojen nousu karkotti velaksi ostajat ja rahastoista tuli nuukia. 10240_.indd 8 10240_.indd 8 5.7.2023 6.50 5.7.2023 6.50. Vaikka yleinen korkotaso on noussut, metsätilojen hinnat eivät ole laskeneet. ”Jos rahaa on tilillä pyörimässä, silloin tehdään kauppaa.” AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT ”SELVÄSTI vähemmän kuin viime vuonna. Sitä olemme hämmästelleet ja olleet siksi varovaisia.” Tilojen korkeaa hintaa selittää Tillin mukaan osaltaan puun hinnan ja erityisesti kuitupuun hintojen voimakas nousu. Lisäksi se omistaa osuuden Tornatorista, joka on valtion jälkeen Suomen suurin metsänomistaja. ”Määrä on suunnilleen neljäsosa edellisvuoden tasosta, kymmeniä kauppoja”, sanoo Tilli. ”Korkotasoon nähden hinnat ovat olleet kovin korkeita. Taustalla on metsätilamarkkinan epävarmuus. Tillin mukaan maaliskuuhun saakka rahasto teki kuluvanakin vuonna hankintoja, mutta kesää kohti on ollut hiljaisempaa. Metsätilojen kauppa käy edelleen, mutta muutos viime vuodesta näkyy. Vuonna 2022 rahasto hankki parisataa uutta metsätilaa, mutta vuoden 2023 aikana tahti on selvästi hidastunut. OP:n metsärahasto omistaa tällä hetkellä Suomessa suoraan noin 130 000 hehtaaria metsää. ”Osalla tilojen ostajista voi edelleen olla odotuksia hintojen nousun jatkumisesta”, Tilli arvioi. Jatkuu seuraavalla aukeamalla
7.7.2023 Metsälehti.fi 9 AJASSA RAHASTOT VETÄVÄT HENKEÄ METSÄTILAMARKKINOILLA 10240_.indd 9 10240_.indd 9 5.7.2023 6.50 5.7.2023 6.50
Kilpailua aiempaa vähemmän Muunkinlaisia näkökulmia kuitenkin vielä on. Metsätiloissa on edelleen ylikysyntää, toisin kuin asunnoissa. ”Kaiken kaikkiaan urani aikana Suomen metsätilamarkkina on tehostunut. Kankaan mukaan metsätilojen hinnat nousevat edelleen, mutta eivät samaa tahtia inflaation kanssa. Sitä kautta tulee varmasti vaikutuksia myös metsätilamarkkinaan.” Korkea puun hinta pitää hintatasoa yllä Myös S-Pankki Metsän rahastonhoitaja Timo Hakulinen on huomannut muutoksen. Nyt olemme panostaneet enemmän metsänhoitotöihin.” Vaikka tilojen hinnat ovat tasaantuneet, Venäjän tuonnin loppuminen on pitänyt puun hintaa korkeana, ja siksi tilanne on Hakulisen mielestä eriskummallinen. Sillä on vaikutuksia kaikkiin toimenpiteisiin, joita metsässä tai metsätilaa ostet taessa tehdään. Kauppaa tehdään sillä volyymilla, millä sijoittajat tarjoavat meille mahdollisuuden”, Hakulinen sanoo. ”Siihen varmasti vaikuttaa metsäteollisuuden tilanne ja miten se heijastuu puunmarkkinaan ja hintoihin. Hänen mukaansa paljon seurattu asuntomarkkina heijastuu muuhunkin kiinteistösektoriin. AJASSA 7.7.2023 10 Metsälehti.fi Mitään täyskäännöstä ainakaan OP:n rahastossa ei ole tehty. ”Sillä tavallahan korkotaso ei ole meihin vaikuttanut, että ostamme omalla pääomalla emmekä käytä lainarahaa.” Kankaan mukaan korkea puun hinta pitää Suomessa metsätilojen hyvää kysyntää yllä, mutta ei näy tilojen hinnassa yhtä nopeasti kuin esimerkiksi Baltian maissa. Lisäksi metsätiloja velkarahalla hankkineet ovat haihtuneet tai vetäneet käsijarrusta. Tuntuu, että kohteet on hinnoiteltu meidän näkökulmastamme korkeahkoiksi ja olemme saaneet aika vähän tiloja ostettua.” Osa ostajista on tämän vuoden aikana ollut edelleen valmiita maksamaan enemmän. ”Onhan se tilanne ollut huomattavasti rauhallisempi”, Hakulinen sanoo. Korkotason nousu on vaikuttanut siten, että kiinteistöjen hinnat eivät ole nousseet yhtä nopeasti kuin ennen”, sanoo United Bankersin Kari Kangas. Loppuvuotta on Tillin mukaan hyvin vaikea arvioida. S-Pankin metsärahasto myös myy jatkuvasti tiloja, mutta mitään normaalista poikkeavaa ei ole näköpiirissä. Siellä on paljon valistuneita ostajia ja myyjiä, mikä on molempien kannalta hyvä asia.” Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen erikoisasiantuntija Ossi Hannula arvioi Laukaassa 61 hehtaarin kokoista metsätilaa, josta kuolinpesä haluaa luopua. ”Lunastustoimeksiantoja pitäisi tulla kymmenien miljoonien edestä neljännesvuodessa, jotta pitäisi isommassa mittakaavassa miettiä kassavirtaa.” S-Pankin metsärahasto omistaa Suomessa noin 30 000 hehtaaria. ”Me toimimme sijoittajien merkintöjen ja lunastusten mukaan. ”Meillä on ollut hyvä vuosi. Hakulinen myöntää, että rahaston metsätiloista tekemät tarjoukset ovat olleet aiempaa tiukempia. ”Kilpailua on ehkä ollut vähemmän”, Kangas sanoo. Lä hd e: M aa nm itt au sla ito s 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 ”Metsätilamarkkinoilla on paljon valistuneita ostajia ja myyjiä.” 10240_.indd 10 10240_.indd 10 5.7.2023 6.50 5.7.2023 6.50. ”Korkotaso vaikuttaa siihen, miten lasketaan riittävä tuotto. Sijoittajien luottamus rahastoon on Hakuliseen mukaan tuonut edelleen rahavirtaa, mutta se ei ole ollut yhtä runsas kuin aiemmin. Siinä on kysymys tuottojen ja kulujen pitämisestä tasapainossa. Puun hinta kompensoi korkotasoa, ja siksi metsätilojen hintataso pitää”, Hakulinen sanoo. Toisaalta kyse on enemmän sijoittajien käyttäytymisestä. 20 40 60 80 100 Yhtiöt Rahastot ohittivat yksityiset Ostajaryhmien osuudet yli 10 ha:n metsätilakauppojen pinta-alasta % Muut Yksityiset Rahastot Ryhmä muut sisältää kunnat, valtion, yhteismetsät, säätiöt yms. ”Normaalissa tilanteessa puun hinnan pitäisi tulla alas. Kangas arvioi, että United Bankers on alkuvuonna ostanut jopa enemmän metsätiloja kuin aikaisemmin. ”Seuraamme markkinaa ja koko ajan olemme jättäneet tarjouksia
Nyt markkinoilla on pitkästä aikaa näkyvissä hieman tasaantumisen merkkejä. Vuonna 2022 rahasto osti Suomessa 470 metsätilaa. Suuret heitot tila-arvioissa voivat aiheuttaa ikäviä tilanteita kaupanteossa. Jos katsotaan nyt esimerkiksi sellun hintaa ja vaikka sitä, mitä tapahtui Sunilalle – ne vaikuttavat jollain viipeellä puun hintaan ja siten myös metsätilakaupan hiljentymiseen. 2000-luvulla metsätilojen hinnat ovat laskeneet hiukan vain kahtena vuonna, 2015 ja 2009. Suomessa toimii myös muita suoraan metsään sijoittavia rahastoja, mutta tässä käsitellyt ovat pinta-alaltaan suurimpien joukossa ja ne ovat olleet hyvin aktiivisia ostajia viime vuosina. ”Suosittelen kaikkia metsätilan ostoa tai myyntiä harkitsevia kiinnittämään huomiota siihen, miten ja kuka tila-arvion on laatinut. Hannulan näppituntuma on, että moni potentiaalinen yksityinen metsätilojen ostaja on poistunut markkinoilta, koska mielikuva rahastojen valloittamasta tilamarkkinasta on vahva. ”Yksityisten tarjouksillekin on nyt tilaa markkinoilla, ja järkevällä tarjouksella voi päästä kauppoihin. Tarjousten määrä on keskimäärin hieman vähäisempi ja tarjoukset maltillisempia hintapyyntöön nähden kuin viime vuonna”, kuvailee tilannetta metsäkiinteistöjä välittävä Ossi Hannula Päijänteen metsänhoitoyhdistyksestä. Hinnat tulevat alas aivan kuten kaikissa muissakin kiinteistöissä”, uskoo johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitokselta. ”Kiinteistökaupassa muutokset tapahtuvat viipeellä. Edelleen voidaan jostain kohteesta tarjota 20 prosenttia yli pyyntihinnan, mutta toisessa kohteessa kaupat voivat syntyä pyyntihinnalla tai sen allekin.” ”Maastossa tehty tila-arvio on sekä ostajan että myyjän etu” Metsätilojen hintoja on nostattanut myös puunhintojen voimakas nousu, joka näkyy jo selvästi tila-arvioiden loppusummissa ja metsätilojen pyyntihinnoissa. Ärölän keräämän tilaston mukaan vuosi 2022 oli ensimmäinen, jolloin rahastot ostivat enemmän metsähehtaareja kuin yksityiset. Viime vuosina tällainen tilanne ei ole ollut metsätilakaupoissa poikkeuksellinen. Hintahurjastelussa tasaantumisen merkkejä Metsäkiinteistöjen välittäjä kannustaa yksityisiä ostajia palaamaan markkinoille, sillä kysyntä ja tarjotut hinnat ovat tasaantuneet viime vuodesta. ”Toki kohteesta riippuen eroja on paljon. Rahastot ovat aiempaa tarkempia siitä, millaisiin kohteisiin tekevät tarjouksia, Ossi Hannula pohtii. 10240_.indd 11 10240_.indd 11 5.7.2023 6.50 5.7.2023 6.50. Nähtäväksi jää mihin tilanne kuluvana vuonna kääntyy. Rahastot ovat ehkä aiempaa tarkempia siitä, millaisiin kohteisiin tekevät tarjouksia.” Hannulan mukaan myös hintapyynnöt ja myyntihinnat ovat nyt aiempaa lähempänä toisiaan. ”Rauhoittumista on ollut havaittavissa. Sen sijaan tilojen suuren kysynnän vuoksi hintapyyntöjä ei ole ainakaan Päijänteen metsänhoitoyhdistyksessä pumpattu ylöspäin. United Bankers omistaa Suomessa metsää reilut 130 000 hehtaaria. AJASSA 7.7.2023 Metsälehti.fi 11 SAMI KARPPINEN KYMMENEN tarjousta, joista neljä vähintään 20 prosenttia yli hintapyynnön. Tilojen hinnat olivat kuitenkin edelleen nousseet. Metsähehtaari maksoi alkuvuonna keskimäärin noin 3 760 euroa, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna, tiedotteessa kerrottiin. Molemmilla kerroilla hintataso palautui kuitenkin melko nopeasti. Laadukas arvio on sekä myyjän että ostajan etu”, Hannula painottaa. ”Meillä hintapyyntö perustuu aina todelliseen tila-arvioon, joka on laadittu mittaamalla puusto maastossa”, Hannula kuvailee. Metsätilojen hintojen lasku poikkeuksellista Maanmittauslaitos kertoi kesäkuussa tilastotiedotteessa, että kuluvan vuoden viitenä ensimmäisenä kuukautena oli tehty 100 metsätilakauppaa vähemmän kuin vuoden 2022 vastaavana aikana
Isompia tukkeja sahattaessa sahausnopeus jää noin puoleen huippunopeudesta. Sitä Poikolainen ei kerro, millainen ”hyvänkokoinen” sahalaitos on. Röntgenkuva joka tukista Huiman sahausnopeuden lisäksi haasteena on suurtuotannon ja huippulaadukkaan mäntysahatavaran yhdistäminen Länsi-Suomen laadultaan vaihteleviin petäjiin. Suomen suurinta sahaa käyttää yhdessä vuorossa vain kymmenen operaattoria. Koko sahaa ohjataan yhdestä valvomosta Harjulan mukaan sahan käyttö on helpottunut, kun prosessien ohjausjärjestelmää on parannettu. ”Puut toimittavan Metsä FoRAUMAN UUSI SAHA KIIHDYTTÄÄ HITAASTI Metsä Fibren Rauman sahan ylösajo ei ole sujunut ennakoidusti. Pienimmät, latvaltaan 15-senttiset tukit kiitävät linjalla 250 metrin minuuttivauhdilla. Koko laitosta käytetään yhdestä valvomosta, tukkien lajittelua lukuun ottamatta. Siinä arvattavasti on riittänyt tekemistä, kun lukuisten laitetoimittajien ohjelmistoja on liitetty samaan käyttöjärjestelmään. Epäilykset sahan todellisen tuotannon jäämisestä pysyvästi suunnittelua kapasiteettia pienemmiksi tyrmätään. Siinä tehdyt muutokset vauhdittivat tuotantoa, ja sahalla yllettiin uusiin tuotantoennätyksiin. Mutta kyllä tämä jo hyvänkokoista sahalaitosta vastaa”, sanoo sahan väliaikaisena johtajana keväällä toiminut Ilkka Poikolainen. 10241_.indd 12 10241_.indd 12 5.7.2023 6.51 5.7.2023 6.51. Nelimetrinen tukki suhahtaa terien läpi sekunnissa. Sahurien sitkeyttä onkin koeteltu Raumalla viime aikoina, kun maailman moderneimmaksi sanotun mäntysahan alkukiihdytys ei ole sujunut ennakkosuunnitelmien mukaisesti. ”Starttikäyrältä ollaan jäljessä, mikä tarkoittaa, ettei tuotanto ole kasvanut sitä tahtia kuin ennalta suunniteltiin. Harjulan viittaamaa sitkeyttä siis tarvitaan. Silti sahalle tulee kiire, jotta laitos tämän vuoden lopulla yltää 750 000 kuution vuosituotantoa vastaavaan kapasiteettiinsa. ”Nelimetrinen tukki suhahtaa terien läpi sekunnissa.” Koko sahan toimintaa ohjataan samasta valvomosta. Nyt saha käy ympäri vuorokauden jokaisena viikonpäivänä, mutta alku ei ole sujunut kuten toivottiin. Jos tai kun tavoiteltu sahauskapasiteetti saavutetaan, tukit likimain syöksyvät eteenpäin sahalla. Lisäksi operaattorit oppivat koko ajan käyttämään sahaa tehokkaammin. Suuri askel eteenpäin oli sahan ensimmäinen vuosihuolto kesäkuun alussa. Vauhti on kolminkertainen perinteisiin sahalinjoihin verrattuna. Ensimmäiset tukit sahattiin jo vuosi sitten. PUUKAUPPA & TALOUS 7.7.2023 12 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JUHA SINISALO, KUVAT ”TÄMÄ on sitkeyttä vaativa laji”, luonnehtii Rauman sahan uusi johtaja Johanna Harjula
.. .. 78,78 . 33,36 . .. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,45 . .. .. .. 28,74 s 34,79 s 36,40 s Uudistushakkuu 76,85 . 70,34 . 2021 2023 2022 .. 65,84 s 30,04 s 31,34 s 31,29 s .. 27,53 s 28,85 . 21,21 s 24,00 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 22-25 keskiarvo s nousussa . 29,97 . .. 22,35 s 26,09 s 24,60 s .. 57,24 s 27,94 . .. . 53,10 s 29,28 s 29,11 s 30,12 s 36,94 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,94 . .. 25,32 s 25,03 s 23,61 s 30,27 s .. .. 63,20 s 28,72 s 30,86 s 30,74 s .. Harvennushakkuu 59,21 s 57,89 . 46,89 s .. .. Harvennushakkuu 64,15 s 63,69 . 21,44 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,48 . 27,16 s 33,11 s 34,03 s Uudistushakkuu 73,14 . 22,41 s 27,57 s .. 63,11 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,98 s 69,74 s .. 66,78 . .. 46,44 s .. 21,66 s 23,55 . 10241_.indd 13 10241_.indd 13 5.7.2023 6.51 5.7.2023 6.51. 40,22 . 27,48 s 34,93 s .. 42,33 s 22,96 s 24,14 . 71,83 . 22,06 . 35,23 s 34,98 . .. 74,69 s 66,11 s 49,47 s 49,73 s 49,71 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,94 . 79,36 . .. Harvennushakkuu 62,49 s 61,98 s .. .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 33,17 s 33,13 s Ensiharvennus .. .. 28,95 s .. .. .. Ensiharvennus 49,91 . 21,24 s .. s nousussa . 30,30 s 35,61 s 36,91 s Harvennushakkuu 72,24 s 73,00 s 46,61 . 73,74 . .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tukit tulevat pääosin 150 kilometrin säteellä Raumalta”, Harjula kertoo. .. 45,17 s .. s nousussa . Uudistushakkuu 78,60 s 79,97 . .. 37,68 s Harvennushakkuu 72,95 s 73,01 . 28,46 . .. .. .. 79,14 . 28,54 . 32,56 . 26,34 s .. 26,49 . 28,35 . Jokainen sahalle tuleva tukki mitataan lasersäteiden avulla ja läpivalaistaan röntgensätein, mikä paljastaa tukin sisäisen laadun armottomasti. 29,46 . 73,76 . 63,89 s 46,54 . 54,02 . .. Uudistushakkuu 72,97 s 72,64 s .. Hankintahinnat 74,59 . 77,36 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,14 . 21,58 s 29,21 s .. .. .. .. 28,74 . 60,51 s 28,94 . .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 21,93 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,95 . Sekä tukit että sahatavarakappaleet läpivalaistaan ja kuvataan, joten sahatavara voidaan lajitella tarkoin. 32,44 s 39,10 s 39,54 s Harvennushakkuu 66,77 . .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,47 . 61,89 s 28,78 . 49,83 . 72,94 . 21,21 . .. Hankintahinnat .. 29,94 s 37,36 s 37,11 . 21,33 s .. 20,81 s 20,70 s 19,24 s .. .. .. 28,87 s 34,02 . .. 30,02 . .. Hankintahinnat 85,81 s 84,64 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,52 s 79,35 . 65,77 . .. 28,46 s 28,66 . 47,56 . 50,81 . .. 43,50 s 28,63 . Hankintahinnat 74,78 . Uudistushakkuu 73,42 . 21,74 s .. .. 71,78 s 59,36 s 47,27 . Hankintahinnat 75,71 . 30,53 s 36,59 s 37,42 s Harvennushakkuu 68,53 s 69,64 . 78,54 . .. .. 60,62 . Hankintahinnat .. 30,49 s 38,48 s 38,47 s Uudistushakkuu 76,33 . Ensiharvennus .. .. .. 22,41 . 29,71 s 30,72 s 38,50 s 37,40 s Ensiharvennus .. 42,34 s .. ”Sahausasete voidaan säätää tukkikohtaisesti esimerkiksi tukin käyryyden mukaan”, Harjula sanoo. 63,35 s 28,44 s 30,05 s 29,55 s 37,46 s 37,58 s Uudistushakkuu 78,82 . 23,30 s .. .. 47,83 . 58,78 27,33 . .. Harvennushakkuu 65,84 s 65,86 s .. Ensiharvennus .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 649 418 m 3 Puukauppamäärä vko 25 restin kanssa tukkitarpeet täsmätään viikoittain sahan tilausten mukaan. .. 49,36 s .. .. 29,18 . .. 46,12 s 47,25 . 29,19 . Hankintahinnat .. 29,82 s .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. 57,42 s 28,65 s 30,50 . .. Hankintahinnat .. 28,25 . 47,36 . .. .. 75,72 . 38,61 s Harvennushakkuu 71,00 . AJASSA 7.7.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . 30,54 . 47,84 . 26,15 s 31,90 s 31,90 s Ensiharvennus .. 24,31 . .. 50,22 . .. 23,51 s .. 27,69 s 29,50 . .. Täyden kapasiteetin tuotannolla päivittäin kuluu yli 4 000 kuutiometriä mäntytukkeja. 75,43 . Ensiharvennus 51,64 s 49,07 . Uudistushakkuu 65,26 . 29,58 s 33,37 . 77,67 . 27,93 s 28,20 . .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. .. 39,82 s 21,13 . 28,68 s 34,10 s 34,58 . 37,30 s Uudistushakkuu 78,94 s 80,11 . 35,15 s 35,38 . .. 42,92 s 26,80 s .. 77,50 . .. Hankintahinnat 72,16 . 27,22 s .. s nousussa . 60,06 s 28,18 . Tukit kuvataan vielä toistamiseen kuorimon jälkeen parhaan sahausasetteen määrittämiseksi. .. 48,81 . 34,65 . Ensiharvennus 51,85 s .. .. 35,64 s Ensiharvennus .. 23,64 . .. 49,62 s 28,68 . .. 25,53 s 26,56 s 24,63 s 31,70 s .. s nousussa . .. 30,57 . 35,63 . 25,14 . .. .
Latvaläpimitan minimi on 17 senttiä. Sahakoivun pitää olla suoraa koko pituudeltaan, mutta muuten laatuvaatimukset eivät paljon poikkea vanerikoivusta. ”Asiakassuhteet ovat pitkiä ja vakaita, toki sisustustrendit vaikuttavat jonkin verran menekkiin.” Haka-Woodin pari vuotta sitten käynnistynyt uusi sahalinja nosti tukin käytön 60 000 kuutioon, kahdessa vuorossa. Jos leimausarvio pitää kutinsa, männiköstä saatava myyntitulo kohoaa 32 000 euroon. Yksityismetsistä ostettiin puuta teollisuuden käyttöön 6,8 miljoonaa kuutiota, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin toukokuussa on tilastoitu. Räkämännikössä määrä korvasi laadun Päätehakkuu puutavaralaji määrä m 3 hinta €/ m 3 yhteensä € mäntytukki 190 80 15 200 mäntykuitu 560 30 16 800 yhteensä 750 32 000 Huhtikuun puukauppa: 6,8 miljoonaa kuutiota. Kuusitukista maksettiin toukokuun pystykaupoissa keskimäärin 78,8 euroa kuutiolta, mäntytukista 75,1 euroa ja koivutukista 58,54 euroa. Toimittajia ovat 250 kilometrin säteellä lähes kaikki yksityiset sahat, suurin osa metsänhoitoyhdistyksistä sekä konserneista Stora Enso, jolla ei ole omaa koivutukin käyttöä. Luken tilastoimat hinnat perustuvat puun ostajien ja myyjien välisiin puunkauppasopimuksiin kirjattuihin hintoihin. Tästä arviolta neljännes oli tukkia ja loput kuitua. Metsänhoitoyhdistys pyysi eri ostajilta tarjouksia. Hankintavirta koostuu pienistä puroista Korpikallio kertoo, että paraslaatuinen tukki kasvaa päätehakkuukuusikoiden sekapuuna ja hankintamäärä koostuu pienistä puroista. Hankintahinnatkin nousussa Hankintakaupoissa kuitupuiden keskihinnat kohosivat 46–47 euroon kuutiometriltä. Hankinta-alueen pohjoisraja menee Kalajoen-Pyhäjoen latvavesien tienoilla. Kuitupuun hankintahinnat olivat tätä korkeampia viimeksi vuonna 2008. Haka-Wood sahaa sahaa tällä hetkellä vuodessa noin 65 000 kuutiota koivua. Mäntyjen tilalle istutetaan kuusia. ”Pääasiassa sahataan rauduskoivua, mutta hieskoivua myös. Jälkimmäisellä Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten ostot nousivat 2,2 miljoonaan kuutioon, edellisellä jäätiin 1,4 miljoonaan kuutioon. Pohjoisempanakin koivutukkia olisi teoriassa jopa uuden tuotantolaitoksen tarpeisiin asti, mutta Korpikallion tuntuman mukaan laatu ei enää oikein toimi. Tukeilla kehitys oli maltillisempaa. Puukauppatietoja tilastoon ilmoittavat suurimmat puun ostajat ja metsänhoitoyhdistykset. Kuusella keskihinta kohosi 29,9 euroon, koivulla 28,3 ja männyllä 27,4 euroon kuutiolta. vua, vaikkakin paraslaatuinen tavara on yleensä vähempioksaisesta rauduksesta.” Pohjoisempanakin tukkia olisi, mutta… Haka-Woodin puunhankinnan pääsuunnat ovat itä, kaakko ja etelä. Tietoja ei laajenneta vastaamaan kaikkea yksityismetsien puukauppaa, joten julkaistut puumäärät edustavat noin 90:tä prosenttia kaikesta metsäteollisuuden yksityismetsistä ostamasta puusta. 7.7.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA JUSSI COLLIN PUUKAUPPOJA tehtiin toukokuussa ennätysmäärä, Luonnonvarakeskuksen tilastoista selviää. Huhtikuusta hinnat nousivat reaalisesti kaksi prosenttia ja koko viime vuoteen verrattuna 5–7 prosenttia. Kuitupuiden keskihinnat kohosivat pystykaupoissa ennätystasolle noin 27–30 euroon: keskihinnat kohosivat huhtikuulta 6–8 prosenttia ja koko viime vuodesta 30–38 prosenttia. Mahdolliset muut puukauppaan liittyvät lisät ja palvelut eivät sisälly tilastoon. Nousua huhtikuulta tuli 3–6 prosenttia, koko viime vuoden keskihinnat ylittyivät 20–23 prosentilla. Puut olivat oksaisia ja mutkaisia, mutta määrää oli riittämiin, noin 250 kuutiometriä hehtaarilla. Sahatavarana ne ovat samaa koiKoivusahatavara vetää vakaasti Haka-Wood on Suomen ainoa teollisen mittakaavan koivusaha. Niiden luominen ottaa aikaa.” 10241_.indd 14 10241_.indd 14 5.7.2023 6.51 5.7.2023 6.51. Kaikkien puutavaralajien hinnat nousivat. ”Alan luonteeseen kuuluvat pitkäaikaiset ja tiiviit yhteistyösuhteet pääasiakkaiden kanssa. Niistä paras oli Metsä Groupin, jolla on sellutehdas ja suuri mäntysaha lähistöllä. Yhtiö lupasi mäntytukista 80 euroa ja kuidusta 30 euroa. MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA ”KOIVUSAHATAVARAN suhdannevaihtelut ovat loivempia kuin havusahatavaralla, eikä korona tuonut mainittavaa suhdannepiikkiä”, Haka-Wood Oy:n myyntijohtaja ja osakas Antti Korpikallio sanoo. Toukokuussa syntyi puukauppaennätys Myös kuitupuiden keskihinnat pystykaupoilla nousivat ennätystasolle, Luke kertoo. Viitasaarella toimiva Haka-Wood on maan viimeinen teollisen mitan koivusaha. Nousu oli suurin koivulla. Päätehakkuu on nyt edessä. Länsisuomalainen metsänomistaja liitti leimikkoonsa 30 vuotta sitten viljavalle multamaalle istutetun vajaan kolmen hehtaarin männikön. Haka-Woodilla tukin pituudet ovat 3,1 ja 3,4 metriä. Metsä Group ja UPM sen sijaan ovat kilpailijoita vanerinvalmistuksellaan. Edellisen viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kasvua oli 53 prosenttia. Kauppaa käytiin etenkin toukokuun lopulla, viikoilla 21 ja 22. Asiakkaat ovat huonekaluteollisuudessa, ja tuotanto menee 70-prosenttisesti ulkomaille. Leimikoista otetaan erilleen jopa alle kymmenen kuution kertymiä, joita kootaan terminaaleihin isommiksi eriksi. Ennakoidun tukkiosuuden mukaan keskimääräinen kantohinta asettuisi noin 43 euroon
Kesäkampanjassamme voit nyt kääriytyä luonnon helmaan ja voittaa ihanat uudet Finlaysonin lakanat neljälle hengelle. 02046 1478 storaensometsa.fi/luonnonhelmaan Elämässä mukana – Stora Enso 10241_.indd 15 10241_.indd 15 5.7.2023 6.51 5.7.2023 6.51. Katso lisää netistä tai soita (ark. Autamme sinua kaikissa metsäsi hoitotoimenpiteissä ja puukaupoissa. Metsänomistaja! Voita upeat lakanat ja kääriydy luonnon helmaan Stora Enson kanssa et ole metsäasioiden kanssa yksin. 7.30–16.00) p
Hinnat kuitenkin jatkoivat nousuaan. Kuitupuun hinnat tekivät pystykaupoissa ennätyksen (s. 7.7.2023 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. SUOMETSÄT OVAT TÄRKEÄ OSA SUOMEN METSÄTALOUTTA Uusi metka-tukijärjestelmä antaa eväät vesiensuojelun hyvälle toteutukselle, vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu kirjoittaa. Tämä ajatus kattaa myös suometsät, joissa hoidonja kunnossapidon tarve on kivennäismaametsiä intensiivisempää. Uudet suometsänhoidon suositukset tähtäävät taloudellisen tuoton, monimuotoisuuden ja hiilensidonnan tasapainoon. SUHDANNEKÄÄNNE VÄISTI METSÄN 10242_.indd 16 10242_.indd 16 5.7.2023 6.52 5.7.2023 6.52. Asuntomarkkinoilla korkojen noususta johtuva hintojen lasku ei ole salkunhoitajien mukaan tarttunut metsätilamarkkinoille. Samassa jutussa United Bankersin metsärahastojen salkunhoitaja Kari Kangas toteaa korkotason nousun hidastaneen metsätilojen hintojen nousua. Nyt S-pankin metsärahastojen hoitaja Timo Hakulinen sanoo korkojen nousun laskeneen rahaston metsätiloista tarjoamia hintoja (s. ”Tauko korkojen nostoissa ei ole asia, jota harkitsemme tällä hetkellä”, Lagarde sanoi. Nousevat korot panevat S-pankin Hakulisen mukaan rahaston panostamaan nyt erityisesti metsänhoitotöihin. MAANMITTAUSLAITOKSEN MUKAAN metsätilakauppoja syntyi tammi-toukokuussa sata kappaletta vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI SUOMETSÄT OVAT MERKITTÄVÄ osa Suomen metsävarannosta, sillä noin neljännes puuston kasvusta tulee suometsistä. METSIIN SIJOITTAVAT RAHASTOT ovat nousseet viime vuosina metsätilamarkkoilla suurimmaksi ostajaryhmäksi. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Raakapuun keskihinnatkin kohosivat Suomessa Luken mukaan kautta linjan. Metsätalous tuntuu siis pitävän pintansa, vaikka korot nousevat. Joku voi spekuloida tienaavansa tulevaisuudessa hiilensidonnallakin. 8). ”Kesä on nyt parhaimmillaan.” MAKKE UPM:N, STORA ENSON JA METSÄ BOARDIN pörssikurssit ovat laskeneet huipuistaan tänä vuonna 17 –28 prosenttia, mutta metsätilojen ja raakapuun hinnat jatkoivat nousuaan. Metsähehtaari maksoi alkuvuoden kaupoissa keskimäärin seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. ”Tuntuu, että kohteet on hinnoiteltu meidän näkökulmastamme korkeahkoiksi, ja olemme saaneet aika vähän tiloja ostettua”. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde lupaili ohjauskorkojen nostojen vain jatkuvan. Uudet suometsänhoidon suositukset tähtäävät siihen, että taloudellisten tavoitteiden, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja hiilensidonnan tasapaino olisi mahdollista löytää hyödyntämällä erilaisia tieteelliseen näyttöön perustuvia suometsien hoidon toimenpidevaihtoehtoja. Virossa raakapuun hinta on tosin kääntynyt paikallisen metsähallituksen mukaan jyrkkään laskuun, mutta Suomessa Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat, että yksityisillä metsänomistajilla oli puukaupoissa määrällisesti ennätyksellinen toukokuu. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. 14). Toisin sanoen rahaston on saatava metsistään enemmän tuottoa, kun korot nousevat. Metsätaloudessa ylisukupolvisuus tarkoittaa sitä, että edellinen sukupolvi haluaa jättää metsän jälkipolville paremmassa kunnossa kuin sen saadessaan. Yksityisen metsänomistajan taloutta vahvistavat erityisesti Metsä Groupin investoinnit sekä venäläisen raakapuun poissaolo. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Suometsätaloudessa ekologinen kestävyys ja hiilensidonnan merkitys ovat viime aikoina korostuneet. 12 kuukauden euribor nousi viime viikolla yli neljän prosentin, kun se viime vuonna oli puoli prosenttia negatiivinen. Vaikka Metsälehti jää tauolle, metsäisiä uutisia on koko kesän tarjolla osoitteessa metsalehti.fi. Suositusten mukaisilla toimilla on mahdollista pitää suometsät tuottavina ja samalla hillitä turpeeseen vuosituhansien aikana varastoituneen hiilen vapautumista ilmakehään sekä vähentää suometsien kasvatuksesta aiheutuvia vesistövaikutuksia
7.7.2023 Metsälehti.fi 17 KIVENNAVALTA kotoisin ollut mummoni tuli joskus 70-luvun alkupuolella ensivierailulle kotiimme silloisessa Karhulan kauppalassa. Mikäli koko uomaverkoston varrella maanomistajien yhteistoiminta ja hyvä verkostoituminen saadaan toimimaan, uusien maaja metsätalouden tukijärjestelmien yhteistoiminnan avulla on hyvät mahdollisuudet valita, sijoittaa ja mitoittaa tarvittavat vesiensuojelurakenteet kulloisenkin tilanteen mukaisesti oikein ja saada valuma-alueella vesiensuojelu kerralla kuntoon. Tällöin muokkaustulos ja kulkukelpoisuus paranevat. On ihan liikaa höttömättäitä eli mättäitä, joiden alla on joko oksakasa, juurirykelmä, sammalkasa tai jopa kiviä. Suunnittelun tavoitteena on myös toimenpiteiden kohdentaminen valuma-alueella entistä tarkemmin kunnostustarpeessa oleviin ojiin tai ojaverkoston kohtiin, joiden perkaamisella voidaan vaikuttaa laajemman alueen kuivatusongelmiin mahdollisimman vähäisillä toimenpiteillä. Ei pitäisi olla mahdoton rasti.” Kemerat Verkkokeskustelu: Laikkumätästys pitäisi kieltää! Karhulalainen hapankaali 10242_.indd 17 10242_.indd 17 5.7.2023 6.52 5.7.2023 6.52. Kaikenlaisia töitä voidaan tehdä nurin kurin tai huolimattomasti. Nykytiedon valossa pohjaveden pinnan säätely on ennen kaikkea ojien kunnossapidon ja puustohaihdunnan yhteispeliä. Entisessä Stora Enson Kotkan paperitehtaassa valmistetaan nyt korkealaatuisia kartonkipakkauksia. Sekin loppuu, kun Sunilan sellutehdas liittyy Kymenlaakson suljettujen metsäteollisuuslaitosten pitkälle listalle. Korjauslääke edelliseen on olla maksamatta huonosta toteutuksesta ja vaatia asianmukainen uusi työ.” Mehtäukko ”Joo, tämä on ihmetyttänyt jo pitkään. Kokonaisvaltaiseen suunnitteluun liittyy myös vesiensuojelusuunnitelma. Tällaiseen mättääseen on turha istuttaa tainta, koska se jää käytännössä ilmaan ja kuivuu parissa päivässä. Tulevaisuudessa ilmaston ääri-ilmiöt lisääntyvät ja on varauduttava myös pitkittyneisiin kuivuusjaksoihin, jolloin liikakuivatuksen vaara on ilmeinen. UUSI METSÄTALOUDEN TUKIJÄRJESTELMÄ, metka, tähtää osaltaan kokonaisvaltaiseen suometsänhoidon suunnitteluun. Vaikka hakkuuaukolla olisi yhtenäinen matto hakkuutähteitä, sen ei pitäisi estää kunnollisen mättään tekoa. Riittävän ojasyvyyden määrittämiseen vaikuttavat mm. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Suosituksissa on tuotu esiin Luken pitkäaikaisiin tutkimuksiin perustuen arviot tarvittavan haihduttavan puuston määrästä eri alueilla. Vanhan loppu voi kuitenkin olla uuden alku. turveja maalaji, turpeen paksuus, maaston kaltevuus, sarkaleveys ja kohteella olevan puuston määrä. Hyvin tehtyjä kääntömättäitä ei huomaakaan parin vuoden jälkeen.” Timppa ”Itse pidän parempana vaihtoehtona risujen keruuta. Ojien kunto ja haihduttavan puuston määrä yhdessä ratkaisevat, minkälaista ojien perkausta tarvitaan juuri sillä hetkellä vai voiko toimenpiteen siirtää tuonnemmaksi. Ideaalitilanteissa syntyy hyvä yhteistyö viljelysvaltaojia hallinnoivien ojitusyhteisöjen kanssa. Oksakasan voi/ pitää ruopaista poispäin koneesta, sitten mättään kääntäminen ja reilu painallus päälle.” Rane ”Esimerkiksi Sahalan Veli-Jussi mainitsee Metsälehden haastattelussa tavoiteltavaksi mättään kooksi 400 litraa. Eikä tuo raha haise. Suomalaisen metsäteollisuuden kehtoa on parin viime vuosikymmenen aikana lyöty kovalla kädellä. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 37% En 63% neet alueelle 50 hehtaarin ”Olen istutellut laikkumätästettyä uudistusalaa. Haminan Summassa lakkautetun paperitehtaan tiloihin muutti Google. SAMULI JOENSUU KIRJOITTAJA ON JOHTAVA ASIANTUNTIJA TAPIO OY:SSÄ. Kun puomia ojennetaan, samalla työnnetään kauhan lappeella maanpinta esille ja paluuliikkeellä kuopaistaan se mätäs. Käpysonnin kritiikki tulee kohdistaa kuljettajaan, ei menetelmään. Sunilan akkumateriaalihankettakaan ei ole lopullisesti kuopattu. Tilanne muuttui 90-luvun taitteessa, kun piippuihin saatiin uudet filtterit. Tällainen syntyy, kun metrin pinta-alalla on noin 40 senttiä kivennäismaan ja humuksen sekoitusta. Suunnilleen kolmasosa mättäistä on kelvottomia tai lähes kelvottomia. Suositeltavat syvyydet on koettu liian mataliksi! Suosituksissa metsäojien kunnostuksessa ojansyvyyden vaihteluskaala on 50–90 senttimetriä turvekerroksen paksuuden mukaan. Mummo astui tipparellustamme rappukäytävään, veti syvään henkeä ja totesi kasvot leveässä hymyssä: ”Tekkööpä joku hyvää hapankaalia.” Ei se hapankaalia ollut, vaan Sunilan sellutehdas. Enää päästiin vain juhannusja jouluseisokkien alla nauttimaan nostalgisesta ”rahan tuoksusta”. i Haetko ovenpieleen juhannuskoivun. VIIME AIKOINA HUOLTA ja myös vahvaa kritiikkiä ovat herättäneet ojasyvyyttä koskevat suositukset. Suometsänhoitohankkeen suunnittelu on tulevaisuuden kuivuusriskeihin varautuvaa kokonaisvaltaista suunnittelua, jossa riittävän kuivatuksen ja hyvän vesiensuojelun ohella on mahdollista varautua myös vesien varastointiin sellaisiin paikkoihin valuma-alueella, joissa se on haitatonta metsätalouden kannalta. Sopivalla matalapaineella tuoksu oli melkoinen. AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP M IIK A TI A IN EN EERO SALA Uusi kysymys: Teetkö kesällä metsätöitä. Seiskatietä ajaneet autoilijat kiersivät kesäkuumallakin ikkunat kiinni hyvissä ajoin. Jos kantoja ei ole nostettu, niin silloin toki homma tehdään.” Apli ”Kannattaa todeta, että kääntömättäillä maastoon ei jää kuoppia, mitä perkaajat ja muut luonnossa liikkujat arvostavat. Tässä tarkastelussa suunnittelija voi hyödyntää Maanmittauslaitoksen kehittyneitä, vapaasti käytössä olevia paikkatietoaineistoja ja Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyviä aineistojen käyttöä helpottavia työkaluja. Suunnittelussa otetaan entistä paremmin huomioon ojaverkoston kytkeytyneisyys valuma-alueella, eli mitä reittejä alueen vedet liikkuvat kohti vesistöä. Metka-tukijärjestelmä antaa eväät vesiensuojelun hyvälle toteutukselle. Syvät ojat voivat edistää liiallisen kuivumisen riskiä. Kun mättäät saavat talven yli painua, kuivumista ei juurikaan tapahdu.” Gla ”Aloituksen otsikko on kyllä provosoiva. Sekoitusta syntyy, jos tehtäisiin ikään kuin laikkumätästyksen tekniikalla eli vetämällä maa-ainesta kasaksi, siis ei hakkuutähteitä.” A.Jalkanen ”Jos omissa metsissä nostetaan kannot, syntyy hyviä istutuspaikkoja ja jätän laikutusmätästyksen tekemättä. Harmittaa, kun en käskenyt tekemään kääntömättäitä, niistä sentään suurin osa on kunnollisia.” Käpysonni ”Laikkumätästyksen voi tehdä kunnolla tai hutaisten
Laadukkaalla maanmuokkauksella on tärkeä rooli. Paras keino vähentää heinäntorjunnan tarvetta on huolehtia metsän uudistamisesta mahdollisimman nopeasti päätehakkuun jälkeen. Taimien löytämistä helpottaa jatkossa, jos taimi istutetaan aina mättään keskelle. Mekaaninen heinäntorjunta tarkoittaa, että taimille tehdään kasvutilaa kaatamalla niitä ympäröivä korkeampi pintakasvillisuus. Jos päätehakkuu tehdään syksyllä, kannattaa muokkaus teettää välittömästi hakkuun jälkeen, ja istutus heti seuraavana keväänä. Kaikkein rehevimmillä kohteilla työ voi olla tarpeen jo samana kesänä, kun taimet on istutettu. Oikein tehty ja riittävän korkea mätäs antaa taimelle huomattavan etumatkan pintakasvillisuuden kilpailua vastaan. Heinäntorjunnan tarve on suurimmillaan 1–3 vuoden kuluttua istutuksesta. Mitä rehevämpi maa, sitä nopeammin ja huolellisemmin on syytä toimia. Hommaan ei välttämättä tarvita hyviä hanskoja ja kumisaappaita kummempia työkaluja. Viimeistään viiden ensimmäisen kasvukauden jälkeen urakan pitäisi kuitenkin olla voiton puolella. 10243_.indd 18 10243_.indd 18 5.7.2023 6.52 5.7.2023 6.52. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että kohteille, jonne ei luontaisesti syntyisi metsää, heinäntorjuntakin on tarpeen. Valtion tukemien pellonmetsityshankkeiden myötä työ onkin tänä kesänä ajankohtaista monella tilalla. Vuonna 2022 peltoheitolle istutetut kuusentaimet kaipaavat jo apua heinän kanssa, mutta mäkäräisten määrä on juhannuksen alla sietämätön kenelle tahansa. Heinää voidaan torjua myös kemiallisesti, mutta torjunta-aineiden käyttö on nykyään vähäistä. Työ kannattaa tehdä joka tapauksessa viimeistään syksyllä pintakasvillisuuden lakastuesVIHELIÄISTÄ, MUTTA JOSKUS VÄLTTÄMÄTÖNTÄ Heinäntorjuntaa joutuu tekemään etenkin pellonmetsityskohteilla. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 7.7.2023 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT PARHAIMPAAN kesäaikaan ajoittuva heinäntorjunta on sen verran tympeä työlaji, että metsänomistajan kannattaa tehdä kaikkensa välttyäkseen siltä. Keskikesällä vai syksyllä. Viljelysmaiden vitsaus Metsämailla heinäntorjunnalta voidaan yleensä välttyä, mutta vanhoilla viljelysmailla tilanne on toinen. Ongelma on, että silloin työ on paitsi kuumaa, myös muutoin kurjaa ötököiden takia. Heinäntorjunta vähentänee myös myyrätuhojen riskiä. Heinäntorjunnan ansiosta taimi pääsee vankistumaan ja kasvamaan pituutta ilman, että pintakasvillisuudesta on sen kasvulle merkittävää haittaa. ”Heinääjän työajasta suuri osa kuluu taimien etsimiseen.” Jos haluaa jälkipolven kiinnostuvan metsäasioista, ei heitä kannata viedä kesälomalla heinäystyömaalle. Työhön oikea aika on periaatteessa keskija loppukesä, jolloin pintakasvillisuus on rehevimmillään
Heinän valtaaman taimikon täydennysistutus tai viljeleminen uudelleen on työlästä, kallista ja entistäkin epävarmempaa. Se tarkoittaa noin 900 puuta hehtaarille. MÄTTÄÄT saavat olla peltomaalla korkeat. Arviolta neljännes taimista on hiipunut heinien alle kolmen ensimmäisen kesän heinäysurakoinnista huolimatta. Vaikka työ on hikistä, kannattaa heinäyksestä huolehtia. Tuskin mikään tuntuu metsänomistajasta niin pahalta kuin itse katkaista kolme vuotta vaalittu taimi. KOLME ensimmäistä kasvukautta ovat ratkaisevia. SAMI KARPPINEN MONTA MAHDOLLISTA VASTUSTA Pintakasvillisuus poljetaan kumoon taimen ympäriltä noin metrin säteeltä, jolloin taimi pääsee vankistumaan, eivätkä heinät kaadu syksyllä taimen päälle. Talvella maata vasten vaipuneen taimen voi toisinaan pelastaa vielä keväällä tukemalla sen kepin avullla pystyyn. Nyt on helppo sanoa, että rehevälle pellolle kannattaa tehdä vasikan korkuiset mättäät montuista piittaamatta. Kun taimi löytyy kasvuston seasta, sen ympäriltä poljetaan heinät kumoon noin metrin säteeltä siten, etteivät ne kaatuessaankaan yllä taimen päälle. Ammattilaisen arvio on, että heinäys vie aikaa yhtä paljon kuin istutus. KÄYTÄ merkkikeppejä taimille. Varrellista työvälinettä voi käyttää apuna taimen etsimisessä. Taimet on tyypillisesti istutettu varsin säännöllisin välein, joten omia jälkiä tarkkaillen voi huomata käsittelemättömät alueet, joilta taimia voi olettaa löytyvän. Hieskoivupuusto poistettiin talvella 2018. Osa metsänomistajista suosii syksyllä tehtävää heinäntorjuntaa, jolloin sää on inhimillisempi ja taimet helpommin löydettävissä ruskistuneen heinän seasta. Viisaampi olisi jo luovuttanut tai tarttunut myrkkyihin. Metsäalan toimijat tarjoavatkin heinäystä lähinnä tuntitöinä, koska hintaa urakalle on vaikea antaa. 10243_.indd 19 10243_.indd 19 5.7.2023 6.53 5.7.2023 6.53. Terävien työkalujen kanssa työskennellessä pitää olla tarkkana, ettei katkaise vahingossa kasvatettavaa taimea. Heti keväällä alue mätästettiin ja istutettiin kuuselle. TARKISTA heinäystarve jo ensimmäisenä kesänä. Taimia on tappanut myös ahava, mutta halla ja myyrät ovat vielä kiertäneet alavan pellon. TEE pieni pala kerrallaan. sa, jottei taimi kaadu maata vasten heinien painamana. Maata vasten vaipuneet taimet nostetaan pystyyn ja tuetaan tarvittaessa vaikka kepin avulla. Lomalla suuntaan kuitenkin raivaussahan kanssa kaatelemaan pajupuskia kuusiryhmien tieltä. Siis ainakin päivän hehtaaria kohden. Mättään kohdalla on yleensä vähemmän pintakasvillisuutta. Parhaat taimet ovat venyneet parin metrin mittaan. ALOITIN peltoheiton metsityksen vuonna 2018. Jos turvautuu työvälineisiin, on vaihtoehtoja kepeistä jääkiekkomailaan. Toisaalta keskikesällä tehty heinäys lisää taimen kasvumahdollisuuksia jo saman kasvukauden aikana, mikä voi auttaa taimea saavuttamaan vankemman varren ennen syksyä. Kuvio on istutettu kuuselle vuosi sitten. ISTUTA keskelle mätästä. Merkkikepit ovat paras keino paikallistaa peltomaalle istutetut taimet. METSÄSTÄ 7.7.2023 Metsälehti.fi 19 KOMMENTTI VINKIT TAISTELUUN HEINÄÄ VASTAAN TEE uudistaminen ripeästi hakkuun jälkeen. Puolet istutetuista taimista selvinnee alkuvaikeuksista. Vuonna 2018 vanhalle turvemaapellolle istutettu kuusi on selättänyt pahimman vaiheen, joten tulevallakin metsänomistajalla on aihetta hymyyn. Todennäköisesti ei. Taimien sijaintia voi hahmottaa etsimällä maastosta mättäitä sekä pintakasvillisuudesta harvempia kohtia. Jääkiekkomaila töihin kesälomalla Käytännössä työ on yksinkertaista. Heinäntorjuntaa nopeuttaa olennaisesti, jos taimet on istutuksen yhteydessä merkitty kepeillä. Määrä on riittävä jatkokasvatuksen kannalta, mutta onko hommassa ollut mitään järkeä. Boorinpuutosta oikaistiin reppuruiskulannoituksella 2021. Laakeat kääntömättäät olivat vikatikki. Pintakasvillisuudesta riippuen työssä voi toimia myös sirppi, Raiva-veitsi tai raivaussaha. Kasvillisuutta voi taittaa myös käsin. Taimia voi pelastaa myös keväällä heti lumien sulamisen jälkeen. Metsämaalla heinäntorjuntaa ei yleensä tarvita, jos uudistaminen on tehty kunnolla. Merkkikepeistä iso ilo Heinääjän työajasta suuri osa kuluu taimien etsimiseen. Hyvä mätäs suojaa taimea heiniltä muutaman ensimmäisen vuoden
Viiden minuutin ajomatkan jälkeen voi pysähtyä seuraavan järven rantaan.” Yli puolet elämästään ulkomailla asuneella 34-vuotiaalla Iiro Pankakoskella on vertailupohjaa Suomen suven arvioimiseen. ”On se aikamoinen sokki, kun Suomeen saapuessa lentokoneesta näkyy vihreää loputtomiin. Suomen kesän vihreys on vastakohta Pankakosken työmaisemille, joita leimaavat kuivuudesta ruskeat näkymät ja meren turkoosit sävyt. Lyhyessä ajassa Pankakoski on huomannut, että maailma näyttää erilaiselta metsänomistajan silmin. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi olla joillakin kohteilla kiinnostava vaihtoehto, Iiro Pankakoski arvioi. Välimeren kolmanneksi suurimmalta saarelta Pankakoski matkustaa paljon työtehtävien perässä Pakistanissa ja eri puolilla Lähi-itää. Taivaanrantaan ajoittain ilmestyvät Afrikan hiekkamyrskyt lisäävät kontrastia Suomen kesään. Luonto on kuitenkin osa jokaisen suomalaisen sielunmaisemaa jollakin tasolla.” Uudet silmät käyttöön Tänä kesänä Pankakoski pääsee katsomaan suomalaista vehreyttä uudesta vinkkelistä, sillä viime syksynä hän osti isänsä metsätilan Pohjois-Karjalan Kontiolahdelta. Kaikki on niin vihreää, vesi puhdasta ja järviä joka puolella. Sitä jään Suomesta kaipaamaan, kun olen täällä kasvanut. Tällä hetkellä Pankakoski työskentelee hankehallinnon asiantuntijana Kyproksella, Suomen Lähetysseuran toimipisteessä. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 7.7.2023 20 Metsälehti.fi HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT ”EI OLE parempaa kesää kuin Suomen kesä. Isänsä kansainvälisten Nokia-komennusten myötä ulkomailla asuminen tuli miehelle tutuksi jo nuoruudessa. ”Sitä koettaa panna merkille, millainen maasto missäkin on tai kuinka tässä on korjattu puuta ja kuinka tuohon on seuraavaksi tehtävä sitä ja tätä. Metsäsuunnitelman mukaan metsätilan keskimääräinen kasvu on liki kuusi kuutiota vuodessa hehtaarille. Metsää miettii nyt enemmän metsänhoidon kannalta.” Uuteen hyppääminen kutkutKYPROKSELTA KONTIOLAHDELLE Iiro Pankakoski osti metsätilan isältään ja omistaa nyt Välimereltä asti palan Pohjois-Karjalaa. 10244_.indd 20 10244_.indd 20 5.7.2023 6.55 5.7.2023 6.55
Vai onko ratkaisu alkukesällä tehtävä riskikuusikoiden drooniseuranta yhdistyneenä säätietoihin. Myös tiedot naapuritilojen hakkuusuunnitelmista ja hakkuista ovat julkisia. Turhaa huolestumista on vastuutonta levittää. Eteläja keskisuomalaisia metsänomistajia on kehotettu tarkkailemaan alkukesästä suurten kuusien tyviä. Googlaamalla olen etsinyt tietoa siitä, mitä oleellista metsänomistamiseen ja metsänhoitoon kuuluu.” Metsänhoidon perusteiden lisäksi esimerkiksi hirvituhojen korvauskäytännöt ovat päässeet luupin alle. Katkaisuhoito riskikuusikolle voi olla viisas ratkaisu. Teknologia ja etätyö helpottavat asioita metsänhoidossakin.” Verkkotiedolle tarvetta Pankakoski ei ole metsänomistajuutensa alussa vielä hakenut vertaistukea muilta metsänomistajilta, isän apuja lukuun ottamatta. Hiljalleen olen asioita omaksumassa, kun elämä on muutenkin kiireistä. Metsätiedot kertovat, missä metsänomistajalla on vanhoja kuusikkoja, jotka sijaitsevat helposti kuivuvilla lakimailla ja rinteillä. METSÄSUUNNITELMA on oikea paikka kertoa riskeistä metsänomistajalle. ”Hieno fiilis.” Jatkossa metsätyöt jäävät Pankakoskella vähiin. Jos kirjanpainajapopulaatiot ovat suuria aiemmin sattuneiden metsätuhojen vuoksi, on vaara, että useana vuonna sattuneiden kuivuusjaksojen vuoksi heikentyneisiin kuusiin iskeytyy kirjanpainajaksi nimitetty kaarnakuoriainen. ”Joka kesä olemme käyneet metsässä yhdessä. KÄYNNISSÄ OLEVAN ilmastonmuutoksen yksi riski on, että Suomessa yleistyvät suurikokoisilla kuusilla kirjanpainajatuhot, koska kasvukauden aikana saattaa olla altistavia pitkiä kuivuusjaksoja. Alan verkkopalvelut saavat myös kiitosta. Omasta ystäväpiiristä hän tuntee vain yhden metsänomistajan. VARAUTUMINEN KIRJANPAINAJATUHOIHIN KONTIOLAHTI ”Teknologia ja etätyö helpottavat asioita metsänhoidossakin.” Iiro Pankakosken tilaa leimaavat jääkauden aikana syntyneet, luoteesta kaakkoon suuntautuvat maanmuodot. Metsäkeskus oli oikeilla jäljillä tehdessään karttapalvelun, jossa on osoitettu alueita, joilla on muita korkeampi riski kirjanpainajan iskeytymiselle. ”Sähköinen metsäsuunnitelma on tosi kätevä. Tuntuu hyvänlaiselta vastuulta, mitä metsänomistajana voi tehdä vastuullisesti omaan ja luonnon hyvinvointiin liittyen.” Tilan metsänhoidosta linjaaminen on uutta, mutta sukupolvenvaihdos ei tullut puskista. Olen ajatellut, että joka vuosi tehdään jotakin metsäsuunnitelman ohjaamana.” Pankakosken isällä on ollut metsänhoidon kumppanina Stora Enso. Selvää myös on, etteivät kaikki metsänomistajat osaa erottaa todellisia riskikuusikoita muista samanikäisistä kuusikoista. Jos haluaa saada puusta tukkipuun hinnan, toiminta-aikaa iskeytymisestä on vain muutama viikko. Aikaa meillä on vain 24 tuntia päivässä.” YLÄKERTA 10244_.indd 21 10244_.indd 21 5.7.2023 6.55 5.7.2023 6.55. Kaikki tiedot päivittyvät reaaliaikaisesti. Neuvo on hyvä, mutta epärealistinen, kun ottaa huomioon, kuinka usein metsänomistajat ja erityisesti vanhat metsänomistajat ylipäänsä käyvät metsissään ja kuinka paljon vanhoja kuusikoita Suomessa on. Metsäala odottaa kiinnostuneena kustannustehokkaita uuden tekniikan ratkaisuja. Joskus tietoa on myös kallioperän päällä olevan irtomaan paksuudesta, mutta yleensä sen selvittäminen vaatii maastokäynnin. Alitajuisesti olen valmistautunut siihen, että jonakin päivänä tila tulee omiin nimiin.” Hoitotyöt ostopalveluna Metsänomistajuus lujittaa otettaan, kun Pankakoski katselee kuusikkoa, jota hän perkasi 2000-luvun alussa 15-vuotiaana. Isän metsäähän tämä on ollut yli 20 vuotta, mutta olemme kyllä puhuneet ’meidän’ metsistä. Olisi kiinnostavaa tietää, miten hän hoitaa asioita.” Pankakoski tunnustaa olevansa ahkera lukija ja tietojen hakija. Syksyllä osallistuin webinaariin metsäverotuksesta ja pääsin helposti esittämään siihen liittyviä kysymyksiä.” Pankakoski tiedostaa, että kaikkea tietoa ei tarvitse kerätä yhdellä kertaa. 7.7.2023 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Nykymuodossaan palvelun hyödyllisyys on kyseenalainen, mutta antaa aavistuksen siitä, millainen voisi olla tehokas metsänomistajien varoitusjärjestelmä. Tuho etenee nopeasti. Riskialueet pääteltiin, jos läheisyydessä oli tehty yli 0,3 hehtaarin hakkuita kirjanpainajatuhojen vuoksi. ”Metsänhoito on aika monipuolista ja monimutkaistakin. Hänen kokemuksensa kannustavat alan organisaatioita kertomaan netissä metsänhoidon perusteista ja omista palveluistaan. ”Ammattilaiset ovat sitä varten, että heiltä saa apua.” Uusi metsänomistaja on mielissään sähköisistä palveluista, erityisesti verkossa päivitettävästä metsäsuunnitelmasta. Hiljaa hyvää tulee, metsäasioissakin. ”Metsänhoitotyöt hankitaan ostopalveluina. Jos oma metsikkö on vanhaa riskikuusikkoa ja se rajoittuu naapurin hakkuupaikkaan, oman metsän kehitystä kannattaa seurata tarkasti. ”Aika hyvin neuvoja löytyy, ja verkossa on kiinnostavia artikkeleja. Hän viettää Suomessa joulun lisäksi vain kaksi viikkoa kesällä – tästä puolet Kontiolahdella. Kumppanuus siirtyy isältä pojalle. taa sopivalla tavalla Pankakosken mieltä. Kuuset ovat 20 vuoden aikana virahtaneet pituutta kymmenkunta metriä, ja nuori metsä on sulkeutunut. Jos kaarnasta löytyy pieniä pyöreitä reikiä ja ruskeaa purua, kirjanpainaja on iskeytynyt puuhun ja aloittanut lisääntymisensä. ”Tykkään lukea paljon. ”Ehkä meidän pitäisi alkaa puhua hänen kanssaan metsistä. En sano, että jännittäisi, mutta suhtaudun metsän omistamiseen suurella uteliaisuudella ja mielenkiinnolla. ”Ajatuksissa pyörii, että tiedänkö mitään metsänhoidosta ja osaanko tehdä päätöksiä
Stihlin valjaiden kiinnityskoukkuun oli aluksi hankala saada tiputettua Husqvarnan sahaa, koska sahan kiinnistys on erilainen kuin Stihlin omissa sahoissa. Selkäosassa eroja Makitan valjaissa selkäosa on kiinteä ja valjaita säädetään olkaja lanneremmein. Makitan valjaissa pehmusSäätövarat koetuksella Raivausvaljaiden säädöt taipuvat yllättävän hyvin pienikokoiselle raivaajalle, mutta erojakin löytyy. Hyvät raivuuvaljaat auttavat jakamaan sahan painon tasaisesti ja myötäilevät raivaajan liikettä. Hyvin lyhyellä, pitkällä tai vatsakkaalla raivaajalla säätövara voi loppua kesken. Sain testattavaksi Makitan Pro-, Stihlin X-TREEmsekä Husqvarnan tänä keväänä lanseeraamat Balance XT2 -valjaat. Husqvarnan valjaiden yksityiskohdat ovat viimeistellyt. Reikäkangas hengittää Testatut valjaat sopivat kaiken merkkisille raivaussahoille. Kaikki kolme testattavaa valjasta sopivat myös lyhyelle raivaajalle, mutta eniten säätövaraa löytyy Husqvarnan ja Stihlin malleista. Plussaa Stihlin ja Husqvarnan valjaissa on nivelletty selkäosa, eli valjaiden yläosa myötäilee raivaajan hartioiden liikettä. Testissä valjaita testattiin Makitan ja Husqvarnan akkukäyttöisten raivaussahojen kaverina. Husqvarnan ja Stihlin valjaissa selkäosa on pituussäädettävä, mikä parantaa istuvuutta eripituisilla raivaajilla. Pisimmälle säädettävyys on viety Husqvarnan valjaissa, joissa Lauri Markkasen kokoisille raivaajille löytyy lisävarusteena selkämykseen kiinnitettävä jatkopala. Stihlin valjaissa erikoisuutena on verenkiertoa stimuloiva hengittävä lannevyö, joka tuntui raivatessa Katso video metsalehti.fi Stihlin valjaiden säädöissä on otettu huomioon naisraivaajan tarpeet eikä kiristyshihna kulje rintamuksen yli. Stihlin ja Husqvarnan valjaissa voi raivatessa siirtää painoa lantion ja hartioiden välillä ja näin jaksaa raivata hetken pidempään. Varsinkin pidempään raivatessa yläosan liikkuvuus tuo käyttömukavuutta. teiden kangas on yhtenäinen ja reiätön. METSÄSTÄ 7.7.2023 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA TIIA PUUKILA, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT VEIN metsään kolmet raivuuvaljaat ja testasin, miten hyvin valjaiden säädöissä on huomioitu kaltaiseni lyhyet naisraivaajat ja minkä kokoisille säädöt venyvät. Stihlin ja Husqvarnan valjaissa hengittävyyttä on parannettu reikämateriaalilla, mikä auttaa alla olevaa pehmustetta päästämään kosteutta pois. Sahat solahtivat valjaiden kantokoukkuun, joskin erilaisen sahan kiinnitysmekanismin takia Husqvarnan sahan tiputtaminen Stihlin valjaiden koukkuun vaati alkuun hieman enemmän työtä. Makitan valjaissa painon siirtäminen harteille puristi etumusta, joten etenkin rintaville valjaiden säätöremmit taitavat kulkea väärästä paikasta. Itselleni valjaat istuivat, mutta selkäosa oli aavistuksen pitkä, olkapäiden yläpuolelle jäi ilmaa ja sahan paino lepäsi lanteilla. Hihnan päiden kumipinnasta saa tukevan otteen. Stilhin advance plus -valjaat eivät säätyneet sopiviksi 150-senttiselle, joten ne jätettiin testistä pois. 10246_.indd 22 10246_.indd 22 5.7.2023 6.56 5.7.2023 6.56. Eroa löytyy myös materiaalien hengittävyydestä. Näissä valjaissa on huomioitu naisraivaajan tarpeet, sillä miehillä rintakehän päälle tuleva solki on mahdollista kiinnittää alemmas, eivätkä valjaat siten paina rintamusta
Valiopuut kasvatetaan 120–130 vuoden ikäisiksi.” Harvennuksessa käytetään samanlaisia metsäkoneita kuin meillä. Tueksi tarvitaan metsureita, jotka kaatavat urien väliin jäävät puut, ja paikoitellen urien väleiltä joudutaan myös vinssaamaan puita lähemmäs ajouria. Suomen FSC:n standardityöryhmästä kerrotaan, ettei ajourien keskinäisestä etäisyydestä ole käyty vastaavia keskusteluja Suomessa. Turvallisuutta tuo Stihlin ja Husqvarnan valjaista löytyvä hätälukko. Husqvarnan valjaiden selkäosa on pituusäädettävä ja hyvin pitkäselkäisille on mynnissä lisäosana jatkopala. Saksan FSC edellyttää 40 metrin ajouraväliä Brodowskin työmaalla ajourien väli on 20 metriä. Saksassa poliitikot määräävät ajouravälin Ajouraväli riippuu sertifikaatista – ja sen päättää osavaltion hallitus. Puuta poistetaan hieman kasvua vähemmän. ”Samoja uria käytetään koko kiertoajan ja siksi on tärkeää, että urien kulku merkitään näkyvästi.” Urien leveys on samaa luokkaa kuin Suomessa ohjeiden mukaan tehdyllä harvennuksella. Toisaalta maata kuohkeuttavaa routaa ei juuri ole. Metsämaat ovat hienojakoisia, joten maaperän tiivistymisen vaara on suurempi kuin Suomen moreenimailla. Itse kallistun valjaisiin, joissa on erikseen säädöt naisille. METSÄSTÄ 7.7.2023 Metsälehti.fi 23 FAKTA MAKITA PRO -VALJAAT Hinta 59–74,90 € + hinta + helpot säädöt – säätövara – väri ja heijastinten puute STIHL ADVANCE X-TREEM -VALJAAT Hinta 125–179 € + monipuoliset säädöt ja säätövara + nivelletty selkäosa + hengittävyys + pestävät ja uusittavat pehmusteet – aluksi muun merkkisten sahojen ripustus – hinta HUSQVARNA BALANCE XT2 -VALJAAT Hinta 129–164,90 € + monipuoliset säädöt ja säätövara + nivelletty selkäosa + hengittävyys + viimeistellyt yksityiskohdat + pehmusteet pestävissä pesupussissa ja varaosia saatavilla – hinta varsin toimivalta. Ajourien sijainti digitoidaan metsätietojärjestelmiin eikä urista luovuta silloinkaan, kun metsä hakataan tuhojen vuoksi aukoksi. MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA MUUN muassa UPM:n Leunan biokemikaalitehtaalle pyökkiä toimittavan Saksi-Anhaltin metsäviraston operaatiopäällikkö Johannes Brodowski selostaa keskenkasvuisen pyökkimetsän harvennusta valtion metsässä. ”Ajourista on keskusteltu säästettävien kohteiden ja suojavyöhykkeiden osalta, mutta standardissa näistä ei ole mainintaa. Makitan valjaissa valjaat saa irti avaamalla punaisen soljen. Makitan valjaiden selkäosa on kiinteä ja lyhyellä raivaajalla olkapäiden yläpuolelle jää ilmaa. Testipäivänä lämpötila oli noin 13 astetta eikä yksikään valjaista hiostanut liikaa. Sääntö hankaloittaa koneellista korjuuta. Ajourien reunapuut on merkitty vahvoin sinisin maalimerkinnöin. Lähtökohtana keskusteluissa on siis se, että nämä kohteet on otettava huomioon hakkuita suunniteltaessa”, kertoo metsästandardiasiantuntija Emmi Liias Suomen FSC:stä. Rahalla saa säätövaraa Astetta pidemmälle viety tuotekehitys näkyy valjaiden hinnoissa. Katso video metsalehti.fi 10246_.indd 23 10246_.indd 23 5.7.2023 6.56 5.7.2023 6.56. FSC:n kriteerien mukaan valtaosalla metsistä pitää ajouravälin olla 40 metriä. Saksalaisessa metsässä ajourat pysyvät samoilla paikoilla läpi kiertoajan. Kuumemmalla kelillä tai pidemmän raivuupäivän aikana valjaan materiaalien hengittävyys korostuu. Hakkuualalle jätetään pitkiä kantoja osoittamaan uran kulkua. Metsäammattilaiset sekä merkitsevät maastossa ajourat että leimaavat jokaisen poistettavan puun maalimerkinnöin. Tällöin sahan paino kohdistuu lanteille. Pysyvien ajourien avulla pyritään estämään maaperän tiivistyminen muualla kuin kulku-urilla. Myös uudistusaloilla käytetään samoja ajouria. Makitalla valjaan sahoineen saa tippumaan avaamalla edessä olevan muovisen pikalukon. ”Kymmenen vuoden suunnitelmakauden aikana pyökkimetsä harvennetaan kahdesti. Tämä ei ole ollut omiaan nostamaan vihreiden kannatusta saksalaisten metsäammattilaisten keskuudessa. Stihlin valjaissa selkäosa on pituussäädettävä, mikä auttaa istuvuutta eri pituisilla raivaajilla. Kerralla puuta korjataan vajaat 30 kuutiometriä hehtaarilta huonoimpia runkoja poistaen. Sahan saa tarvittaessa nopeasti pudotettua maahan, jos astuu esimerkiksi maa-ampiaispesään. Normaalirakenteiselle ja -pituiselle sekä varavaljaiksi Makitan valjaat ovat toimiva ja huokea vaihtoehto. Itselleni parhaiten istuivat Husqvarnan uutuusvaljaat. Hän kertoo, että vihreiden hallitsemissa osavaltiossa metsät on usein sertifioitu FSC:llä ja se merkitsee hankaluuksia puunkorjaajille. Kun valjaat saa säädettyä omiin mittoihin, ei niitä kannata lainata. Husqvarnan ja Stihlin valjaista saa pulittaa yli kaksinkertaisen hinnan Makitan valjaisiin verrattuna. Näin siksi, että Saksi-Anhaltin valtio on päätynyt sertifioimaan metsänsä PEFC-sertifikaatilla. Sopivat valjaat löytyvät sovittamalla niitä sahan kanssa liikkeessä
Haun yhteydessä Kontiolahden Urheilijat kumppaneineen sitoutui istuttamaan puita hiilipäästöjensä kompensoimiseksi. Hän tosin muistuttaa, että nykytiedon valossa sekametsä sinänsä ei ole tae suuremmasta hiilensidonnasta. Kontiolahden kahden hehtaarin istutusalueella on muun muassa meluvalli, joka vaimentaa motocross-radan ääniä. METSÄSTÄ 7.7.2023 24 Metsälehti.fi HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT KUN Kontiolahden Urheilijoiden ja Kontiolahden kunnan istutusurakka alkaa, kokeneenkin tekijän itseluottamusta koetellaan. Sekoitus hillitsee mahdollisten yhden lajin tuhonaiheuttajien etenemistä, esimerkiksi kuusenjuurikääpää”, perustelee Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama. Tervalepän taimia istuttaa ampumahiihdon maailmancup-tapahtumien talkoolainen Esa Kinnunen. ”Mutta jos sekametsät kestävät yhden puulajin metsiä paremmin muuttuvan ilmaston tuuli-, hyönteisja kuivuustuhoja, niin ne ovat myös hiilensidonnan kannalta parempi ratkaisu”, Miina sanoo. “Tavoittelemme sekapuustoisuutta. Tervaleppiä ja jaloja lehtipuita istutettiin kasvamaan omissa ryhmissään. Peräkärryssä on männyn, kuusen ja rauduskoivun lisäksi lehtikuusen, kynäja vuorijalavan, tervalepän ja metsälehmuksen taimia. Ensimmäinen tehtävä on nimittäin tunnistaa puulajit. Istutusta varten kunta osoitti metsitettäväksi sopivan alueen. Hän ohjeistaa, että tärkein KUUSEN KAVERIKSI LEPPÄÄ JA LEHMUSTA Minne ja miten uudistaa metsä koivun, kuusen ja männyn sekametsäksi. 10247_.indd 24 10247_.indd 24 5.7.2023 7.02 5.7.2023 7.02. ”Kaikki kunnat voisivat tarkastella omia maa-alueitaan ja linjata, lähteäkö hoitamaan esimerkiksi vanhoja peltoheittoja niittyinä vai metsittämään niitä.” Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Miina nyökyttelee istutustyölle kannustavasti. Hiilensidonnan nimissä Suontama kannustaa muitakin. Muuttuvassa ilmastossa sekapuusto pienentää riskejä sille, että metsät kokevat laajempia tuhoja. Hiiltä sitomaan Istutustyön idea syntyi, kun Suomeen viime vuonna haettiin ampumahiihdon MM-kisojen isännyyttä. Metsään.fi-palveluun on suunnitteilla vastauksia
Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. ”O n hy vä käyttää paikalliseen ilmastoon, kasvupaikan viljavuudelle ja maalajille parhaiten soveltuvia alkuperiä ja puulajeja.” Mikrokuviot tulevat Miina työskentelee hankkeessa, jonka on määrä koota tietoa metsänviljelyssä käytetyn puulajiston monipuolistamiseksi. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. 10247_.indd 25 10247_.indd 25 5.7.2023 7.02 5.7.2023 7.02. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 ”Kaikki temput on syytä tehdä, että kuusta ei viedä liian karuille aloille.” sääntö sekapuustoisuuden rakentamisessa on sama kuin yleensäkin metsänuudistamisessa. 09 315 49 840). tettyä tutkimustietoa sekametsien perustamisesta. . 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Palvelu tarjoaisi myös ehdotuksia, mitä menetelmää käyttää, kun metsä uudistetaan mäntyä, kuusta ja koivua kasvattamalla. Metsänomistaja voisi katsoa suosituksia, miten soveliaita hänen omat maansa ovat sekapuuston kasvattamiseen. Juttu avautuu uuteen näkymään. ”Muuttuvassa ilmastossa riskit ovat jotakin sellaista, mitä emme ole koskaan aikaisemmin nähneet. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Hän puhuu yhden kuvion sisälle määritettävistä ”mikrokuvioista” ja ”täsmämetsänhoidosta” kullekin mikrokuviolle. ”Esimerkiksi kahden hehtaarin kuvio voidaan jakaa kahteen osakuvioon. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Viljavampi pää mätästetään ja istutetaan kuuselle.” Tavoitteena on, että uutta tietoa liitettäisiin Metsään.fi-palveluun. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Kaikki temput on syytä tehdä, että kuusta ei viedä liian karuille aloille”, Miina sanoo. ”Jo se edistää asiaa, että pelaamme jatkossa kolmella yleisimmällä puulajilla. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Täsmämetsätalous voi tarkoittaa, että yhdellä kuviolla käytetään käytännössä kolmea, kahta tai vain yhtä puulajia, kun uudistamiskohteiden olosuhteita täsmennetään.” Kahdelle hehtaarille istutetuista kolmestatuhannesta puusta 500 oli rauduskoivuja. Kuvion kuivemmassa päässä laikutetaan ja kylvetään mäntyä. Hän lupailee, että metsänomistajat saavat ensi vuoden aikana 2020-luvun olosuhteisiin päiviAvoimien alueiden metsittämiseen ja hiilen sitomiseen kannusti myös talkoisiin osallistunut silloinen sisäministeri Krista Mikkonen. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Riskit kirjanpainajatuhojen ja kuivien kesien yhdistelmästä arveluttavat, ja hankkeen taustalla onkin muun muassa tarve etsiä korvaajia kuuselle. Miina ennustaa, että jatkossa yhdellä uudistusalalla nähdään entistä useammin eri uudistamismenetelmien yhdistelmiä. METSÄSTÄ 7.7.2023 Metsälehti.fi 25 NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy
Kuusikko on lannoitettu 2000-luvun alussa ja toistamiseen 2010-luvun lopulla. Pajan edustalla on ollut niitty. 7.7.2023 26 Metsälehti.fi P yysimme lukijoita kertomaan sanoin ja kuvin, miten kasvun ihme näkyy heidän metsissään ja mistä paikoista he ovat erityisen ylpeitä. Metsikkö on edelleen latvukseltaan elinvoimainen, ja se on tarkoitus säilyttää edelleen hakkaamatta, mikäli puusto säilyy terveenä. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien lähettäjistä Fauna Vråken Evo -reppujakkaran voittajaksi arvottiin Ari Puikkonen. Muut julkaistut palkitaan uunituoreella kirjalla Metsät ja ilmastonmuutos, jonka ovat kirjoittaneet metsätuhotutkija Markus Melin ja toimittajat Pi Mäkilä sekä Aino Ässämäki. Istutin koivuntaimet 90-luvun alussa niitylle, joka oli ollut oman onnensa nojassa vuosikymmenet, mutta ei ollut vesakoitunut juurikaan. Metsälehti arvuuttelee kansikuvatekstissään, onko tämä Suomen puisin metsikkö: • Metsikön pinta-ala 0,4 ha • Runkoluku 800 runkoa/ha • Puuvaranto 1 181 m 3 /ha • Runkojen keskiläpimitta rinnankorkeudelta 37 cm • Puuston keskipituus 33 metriä ja pisimpien kuusten pituus 38 metriä • Puuston pohjapinta-ala 78 m 2 /ha Metsikkö sijaitsee isojen järvien välisellä alueella, ja se on perustettu ravinteikkaalle peltomaalle istuttamalla noin 3 000 tainta/ ha. Nyt siinä kasvaa kovaa kyytiä rauduskoivikko. Metsikkö on olemukseltaan vaikuttava kokemus siellä liikuttaessa. Koivunsiemenet kylvin samana syksynä ilman muuta maankäsittelyä. Tässä niistä parhaita. Alikasvoksena esiintyvä pihlajikko on raivattu joitakin kertoja kuusten alta pois. Vanha metsä kaadettiin vuonna 2010 ja seuraavana vuonna se kulotettiin. Edellisen omistajan aikana, ennen kuin metsätila siirtyi omistukseemme tilakaupalla 1999, metsikkö on harvennettu kerran tai kahdesti. Onnea voittajille ja kiitoksia kaikille osallistuneille! KASVUN IHME SANOIN JA KUVIN Metsälehden lukijat lähettivät kuvia ja kirjoituksia kasvun ihmeestä. Alkuvuosina heinäntorjuntaa ja myöhemmin harvennusta polttopuiksi saunan lämmitykseen. PEKKA LAAMANEN ESPOO KOIVUNKYLVÖ Kuvassa oleva koivikko on nyt 11 vuoden ikäinen. Noin viiden vuoden iässä tein varhaisperkauksen, jossa jätin vielä runsaasti taimia, vaikka poistumakin oli hurja. Vastauksia kertyi runsaasti, ja mielestämme parhaat löytyvät tältä aukeamalta. Sopiva maapohja (OMT) on taannut koivuille hyvän kasvun. Taimikon hoidon tein viime kesänä, ja ensiharvennusta tarvitsee tuskin odottaa 20 vuotiaaksi asti. ANTTI PAHALAHTI HARTOLA METSÄSTÄ PAJANIITTY Ukkini touhusi aikoinaan kyläseppänä josta paja on muistona niistä ajoista. Uljas kuusipylväikkö, jonka latvusraja on korkealla, on tiheä, mutta myös suhteellisen järeä. TUOMO KOMULAINEN SIILINJÄRVI 10245_.indd 26 10245_.indd 26 5.7.2023 7.03 5.7.2023 7.03. Puusto on mitattu talvella 2023, ja mittaustapa on kuvattu Metsälehdessä 3/2023. ENNÄTYSMETSÄ Itä-Savossa Savonrannalla kasvaa noin 90 vuotta vanha, poikkeuksellisen puustoinen kuusikko
Tila oli merkitty elinkelvottomaksi maatilaviranomaisen toimesta, mutta ajan kuluessa todistin väitteen vääräksi. Koivupuu on lentokonevaneria, toivottavasti teollisuus tarvitsee myös tulevaisuudessa tätä materiaalia. Ensiharvennuksen teimme poikani Veijon kanssa vuonna 2002. kolmen hehtaarin hakamaalaidun alue (=vajaatuottoinen metsäalue), jonka puusto oli oksaista mäntyä ja pääosin leppää. Relaskoopin varsi on tehty rikkinäisestä golfmailasta ja hahlo taikinanuolijasta. Kuviolla (4,2 ha) on jopa 200 vuotta vanhaa ikimetsää. Vuoden 2009 avohakkuun jälkeen kylvämällä uudistettu kuvio on mainiosti kasvanut mäntytaimikko. Tila sijaitsee Värtsilän kylässä, Wärtsilä-yhtymän syntymäpaikalta noin 10 kilometriä luoteeseen. ARI PUIKKONEN PERTUNMAA 10245_.indd 27 10245_.indd 27 5.7.2023 7.03 5.7.2023 7.03. Toiset ovat jo uupuneina kaatuneet, mutta palvelevat nyt lahopuujatkumona luonnon monimuotoisuutta tukien. Mäntykuutioita kuviolle tuli mittauksen mukaan hieman yli 180 hehtaarilla. Tästä kuviosta olen ylpeä, mutta silti eniten ylpeä olen kuviosta, jonne saimme Metso-ohjelman kautta perustettua luonnonsuojelualueen vuonna 2008. On mielenkiintoista seurata, miten lannoite kussakin kohteessa vaikuttaa. Alue avohakattiin, leppä myytiin Pelloksen Puhoksen lastulevytehtaan raaka-aineeksi. Suoritin kohteessa alkukesällä 2021 typpilannoituksen. Tuore joulunodotusperinne on joulukuusen pystytyksen yhteydessä sahaamani vuosilustokiekon esittely perheenjäsenille. Nykyisin tilan omistaa poikani Veijo Pia-vaimonsa kanssa. Lannoituksen vaikutusajaksi luvataan 6–8 vuotta. Noin neljänkymmenen vuoden aikana metsä on tuottanut yhteensä 340 kuutiota hehtaarilta ja vuotuinen hehtaarikasvu on ollut 8,5 kuutiota. 7.7.2023 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE Ostin Alankola-nimisen maatilan vuonna 1981. Hakerankaa tuli 150 kuutiota eli 50 kuutiota hehtaarilta Pystykarsinta suoritettiin vuonna 2003 ja lentolannoitus 2007. PEKKA SIHVONEN KOTKA LANNOITETTU Kuva on Juvalta kuivahkon kankaan kuviolta syksyltä 2020. Seuraavana talvena alue mätästettiin traktorikaivurilla, ja istutus aloitetiin 25.8.1983 Onkamon taimitarhalta hankituilla taimilla, joita kaikkiaan oli 5 100, siis 1700 tainta per hehtaari. Siinä poikani Lassi mittaa männyn pohjapinta-alaa. Kuvassa vasemmalla on kirjoittaja Kalervo, Kalervon velipoika Matti ja pojanpoika Onni. Nykypuusto on noin 200 kuutiota ja noin 740 runkoa hehtaarilla. Yritän tuoda mahdollisimman konkreettisella tavalla esille kasvun ihmettä. KALERVO MANTSINEN VÄRTSILÄ/TOHMAJÄRVI HIILTÄ SITOMAAN Toukokuinen pohjoinen viima tuntuu purevalta, mutta toisaalta keli on mitä mainioin taimikonhoitotyöhön. Todistusaineistoa lannoitteen vaikutuksesta ovat tähän asti antaneet tilalta haetut joulukuuset. Toinen harvennus suoritettiin vuonna 2014 polttopuuksi, tuloksena 270 kuutiota. Kasvupaikka on niin otollinen männylle, ettei siellä ole ollut tarvetta taimikon perkaukselle. Parin päivän hoitourakan jälkeen taimikko saa uuden ilmeen. Kuviolla on edelleen pystyssä joitakin säästöpuita, pystyyn keloutuneita kolopuuhonkia. Nyt taimikko on 3–5-metristä elinvoimaista männikköä, jota edes hirvet eivät ole käyneet vahingoittamassa kuin sieltä täältä. Kuvaajana toimi poika Veijo. Nyt tilalla on luontaisesti syntyneitä kuusentaimia ja vanerikoivua. Vuodet tästä eteenpäin ovat mitä parhainta hiilensidonta-aikaa kasvavassa männikössä. Tilaan kuului mm
Naarassopulit alkavat lisääntyä jo talvella lumen alla. Huippuvuonna yksi naaras tekee 6–8 poikuetta, ja jokaisessa poikueessa voi olla 4–6 poikasta, joskus useampiakin. sopulit lopettavat lisääntymisen. Valtavaa poikastuottoa lisää vielä se, että myös poikaset alkavat lisääntyä jo samana kesänä. Tunturisopulin edesottamuksia on seurattu Pohjoismaissa tarkasti jo kauan. PILKKEET 7.7.2023 28 Metsälehti.fi LUONNOSTA HANNU ESKONEN, TEKSTI JA KUVAT TUNTURISOPULI on lainannut nimensä monelle nykyelämän ilmiölle. Näiltä laikuilta sopulit ja kiirunat hakevat ravintoa. Kellanruskean, mustan ja valkean kirjava pikkumyyrä ei muistuta mitään muuta eläintä elinpiirillään. Sopulivaellusten uskottiin ennen vanhaan ennustavan sotia ja muita kauheuksia. 10248_.indd 28 10248_.indd 28 5.7.2023 7.04 5.7.2023 7.04. Kun jossakin päin maailmaa ihmiset lisääntyvät vilkkaasti, ”he lisääntyvät kuin sopulit”. Siinä kuvataan piirroksella tilannetta, jossa sopuleita sataa taivaalta. Tunturialueen sopulikannat tihenevät. Todellisuudessa tuo otos kuvattiin studiossa Kaliforniassa ja siinä esiintyvä lajikin on kaulussopuli. Julkisuuden henkilöitä piirittäviä toimittajia ja valokuvaajia nimitellään puolestaan sopulilaumaksi. Tunturisopuli on helppo tuntea. Vaellusten syy Sopulien suurvaellusta edeltää pari kolme hyvää lumitalvea. Siinä kuvataan, kuinka sopulit syöksyvät kalliopahdalta mereen. Tämä nostaa entisestään urosten aggressiivisuutta ja laukaisee vaelluksen käyntiin. Sopulivaelluksista löytyy kuvauksia kirkonkirjoista 1690-luvulta alkaen. Vielä 1800-luvulla käyttäytymistä selitettiin sillä, että sopulit etsivät alkukotiaan Atlantista. Suurin osa niistä ei pidä paikkaansa. Ensimmäisen oikean kuvauksen sopulivaelluksista esitteli Utsjoen ja Inarin kirkkoherra Jakob Fellman vuonna 1848. Vanhin säilynyt sopulilegenda esiintyy piispa Olaus Magnuksen kirjassa vuodelta 1555. Tämän sanonnan otti käyttöön presidentti Mauno Koivisto. Tungos sopulimailla tihenee, ja samalla sopulien aggressiivisuus kasvaa. Ruoan vähetessä naarasMONEN LEGENDAN SOPULI Harvaan eläimeen on liitetty yhtä monta uskomusta kuin sopuliin. Tuntureilta Tunturien lakija rinnealueilla on talvellakin lumettomia tuulenpieksemiä alueita. Tätä legendaa käytti hyväkseen myös Walt Disney ”Valkea Pohjola” -elokuvassaan vuonna 1958. Toisen legendan mukaan sopulit tekevät itsemurhavaelluksia ja syöksyvät suin päin jopa mereen tai järveen kuolemaan
Kosteus taas haittaa sopuleiden elämää ja vähentää sammalikon kasvua. Se saapui maahamme todennäköisesti jo kohta jään väistyttyä. Linnut kyllä pystyvät niitä sieltä yksitellen noukkimaan. Viimeisimpien sopulitutkimusten mukaan Etelä-Norjan säännölliset sopulivaellukset ovat loppuneet, eikä meillä säännöllisyyttä ole ollut enää vuosikymmeniin. Vuosien mittaan kasvillisuus palautuu ennalleen ja uuden sopulivaelluksen mahdollisuus toistuu. Pillikkeen siemenet ovat melko suuria ja satokin on runsas. Mäntyja tammimetsät olivat riittävän avoimia peltopillikkeelle, varsinkin kun peurat, hirvet ja muut suuret eläimet uursivat sinne polkujaan ja kuopivat maata paljaaksi. Ruokaa riittää isojenkin poikueiden kasvatukseen. Maassa säilyvät siemenet tekevät pillikkeestä e r i n o m a i s e n j a vaikeasti torjuttavan rikkaruohon. Sopulien alkukotiin, korkeille tuntureille, jää kuitenkin pieni peruskanta, joka sinnittelee vähäisen ravinnon turvin kotikonnuillaan. Mitään itsemurhaa ne eivät kuitenkaan suunnittele. Metsät olivat ravinteisia, mutta harvoja ja valoisia. Sinne siemenet ovat päätyneet lintujen matkassa, vatun siemenet ulosteissa ja pillikkeen siemenet todennäköisesti ruokavarastoja rakentavien tiaisten tuomina. Pillike suojaa aarteensa hyvin: siemenet ovat PELLON RIKKA VAI METSÄN KUKKA. Tunturipöllö pesii Suomessa vain sopulivuosina. Kunnollisia lumitalvia ei enää juuri esiinny, ja pitkien pakkasjaksojen sijaan sulakelit yltävät nykyään myös tuntureille. Nokkosperhoset hakevat mettä pillikkeen kukista. Peltopillikekasvusto hakkuuaukolla. Pelätäänkin, että tunturisopulit joutuvat tulevaisuudessa ahtaalle. Ketut, pöllöt, haukat, kärpät, lumikot, kihut ja jopa varislinnut viettävät riemun päiviä. Veden rantaan päästyään sopulit ensin vitkastelevat mutta uskaltautuvat sitten uimaan. Mutta miten levittäytyä uusille kasvupaikoille. Niinpä siemenet eivät pääse uusille kasvupaikoille märehtijöiden matkassa. Ihmisen kohdatessaan vaellussopuli nostaa kuonon kohti uhkaajaa, kitisee ja narskuttaa hampaitaan, saattaa jopa hypähtää kohti. Peltopillike on nimestään huolimatta ihan oikea metsäkasvi. Maahan hautautuneet siemenet säilyvät itämiskykyisinä ehkä satoja vuosia. syvällä piikkireunaisen verhiön pohjalla. Kun puut levittäytyivät Suomeen, jäi pillikkeelle vielä hyvin elintilaa. Valtaosa siemenistä karisee lopulta kuitenkin kasvuston alle maahan, missä ne ovat vielä syksyn jyrsijöiden ja lintujen ulottuvilla. Jos aallokkoa ei juuri ole, ne voivat uida jopa neljän kilometrin matkoja! Ilmastonmuutos uhkaa Sopulivaellus tietää juhlaa pedoille. Totuus taitaa kuitenkin olla päinvastainen: alkuperäinen metsäkasvi on löytänyt toisen kodin pelloilta ja puutarhoista. Kun kuusi yleistyi, peltopillikkeen elinmahdollisuudet huonontuivat. Ilmastonmuutos on kuitenkin sotkenut tätäkin kehitystä. ”Sopulivaellus tietää juhlaa pedoille.” KUN NÄKEE PELTOPILLIKKEEN hakkuuaukealla, ajattelee, että siinä on peltorikkaruoho päätynyt metsään. PILKKEET 7.7.2023 Metsälehti.fi 29 SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Autoilijat näkevät joka paikassa liiskattuja sopuleita. Tämän takia lumi tiivistyy ja lumenalaisiin tunneliverkostoihin kertyy kosteutta. Hirvet ja kauriit eivät piikkistä pillikettä syö, kun samaan aikaan on mehevämpääkin ruokaa tarjolla. KAMALA LUONTO 10248_.indd 29 10248_.indd 29 5.7.2023 7.04 5.7.2023 7.04. METSÄN KÄTKÖISSÄ vyöryy sopuleita alamaihin, niitä juoksee poluilla, teillä ja talojen nurkissa. Kun varjostava metsä kuolee, valo ja lämpötilan nopeat vaihtelut herättävät uinuvat siemenet. Laskin erään aukon tuottavan noin puolitoista tonnia pillikkeensiemeniä. Sopulikannat romahtavat, kun vielä erilaiset taudit ja loiset iskevät vaeltaviin sopuleihin. Useita tuhansia vuosia valtapuina olivat hyvillä mailla jalot lehtipuut, mutta kuivemmat paikat kasvoivat mäntyä ja tammea. Vihjeen antaa peltopillike itse: varttuneessa metsässä peltopillikettä kasvaa usein suurten siirtolohkareitten päällä yhdessä vatun kanssa
Yhdelläkään toimijalla ei kuitenkaan ole käytössään menetelmää, joka antaisi luotettavamman tai oikeamman tuloksen. PILKKEET 7.7.2023 KESKUSTELU korjuujäljestä käynnistyi Suomen metsäkeskuksen viime vuoden lopulla julkaisemasta selvityksestä, jonka tuloksia on Metsäkeskuksenkin mukaan aiheesta arvosteltu. Tarkastustukokseen sisältyy yksittäisen työmaan osalta aina virhemarginaali. Metsäkeskus ei ole puukaupan osapuoli eikä voi siis tietää, miksi tilanne on tämä. ARI NIKKOLA RAHOITUSJA TARKASTUSPÄÄLLIKKÖ SUOMEN METSÄKESKUS LUKIJALTA OIKAISU Korjuujälkitarkastusten tulos on luotettava KILPAILU Suomen Metsäurheiluliitto ry. Keski-Suomen erillisselvityksestä on annettu se kuva, että selvitys meni täysin pieleen. Tämä virhe olisi tietenkin pitänyt löytää ennen asian julkituomista. Tahti sekaisin Maan kattavin markkinapaikka. On jopa kysytty, että johdettiinko meitä tahallaan harhaan. Tervetuloa kisailemaan! TOISIN kuin Metsälehdessä 19/2022 kerrottiin, Stihl SR 450 -moottoriruisku on kaksitahtinen, ei nelitahtinen. Ainakin metsänomistajat voivat olla tyytyväisiä asian saamaan julkisuuteen. Kun työmaita tarkastetaan tarpeeksi monta, niin erisuuntaiset virheet kumoavat toisensa ja koko aineistolle laskettu keskiarvo asettuu oikeaan kohtaan. Harvennusten liiallinen voimakkuus on todettu myös uudessa hallitusohjelmassa. Metsäkeskus ei ole johtanut ketään harhaan eikä politikoinut tuloksilla. Oleellisesti luotettavampi tulos saadaan vasta, kun mitataan kaikki puut. Todettuja epäkohtia on jo ryhdytty korjaamaan eli tarkastustoiminta on saavuttanut tavoitteensa. Tätä ei yksikään toimija omissa tai metsäkeskuksen tarkastusten uudelleen mittauksessa ole tehnyt. Syytä ei ole löydetty, mikä tarkoittaa, että tarkastusaineistossa tai tarkastusmenetelmässä ei ole sellaista virhettä, joka selittäisi eron. Korjuujälkitarkastus on otantamittausta. Puukauppaa voi nyt tehdä luottaen siihen, että harvennukset tehdään tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Kaikki käyttävät jonkinlaista otantamittausta. Suomen metsäkeskuksen korjuujälkitarkastusten luotettavuus on julkisuudessa kyseenalaistettu. Suurin syy tähän on liian voimakas harvennus. metsätaitokisat kesä 2023 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. Sama kysymys kuuluu kyllä esittää muutamille muille tahoille. Yhtenä perusteluna on käytetty sitä, että Metsäkeskus ei ole löytänyt syytä, miksi saatu tulos on selvästi huonompi kuin valtakunnallisen korjuujälkitarkastuksen tulos. Harvennukset ovat olleet Jyväskylän ympäristössä voimakkaampia kuin maassa keskimäärinä. Metsäalan toimijat ovat saaneet omissa korjuujäljen tarkastuksissaan erilaisia tuloksia. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10249_.indd 30 10249_.indd 30 5.7.2023 7.05 5.7.2023 7.05. Erillisselvityksen aineistossa on yksittäisiä virheitä ja alkuperäinen tulos, että yksikään työmaa ei täyttänyt metsänhoitosuositusten kriteereitä, oli virheellinen. Valtakunnallisten korjuujälkitarkastusten perusteella voidaan sanoa, että enemmän kuin puolet ensiharvennuksista toteutetaan niin, että työn jälki ei kaikilta osin täytä hyvän metsänhoidon suosituksia. Tämä on tosiasia, jota kukaan ei omaa mielipidettään vahvemmalla argumentilla voi muuksi todistaa. Virhe voi olla plustai miinusmerkkinen. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. Metsäkeskuksen tarkastustoiminnan tavoite on seurata toiminnan lainmukaisuutta ja kerätä tietoa harvennusten laadusta
kasvatusm. 490 m 3 . Kesämökki ja tontti hp. Tiaisen saha 2 x 100_85 26.6.2023 11.42 Sivu 1 10249_.indd 31 10249_.indd 31 5.7.2023 7.06 5.7.2023 7.06. Kiinteistöllä AO-paikka, rak. PILKKEET 7.7.2023 Metsälehti.fi 31 www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Punkaharju, Hiukkajoki 8,118 ha, kok.puusto n. Männyn siemenviljelyksillä vartteita kasvaa satojen hehtaarien pinta-alalla tuottamassa jalostettua siementä metsänviljelyyn. taimikoita ja nuorta kasvatusmetsää. n. Puruveden rantaviivaa 230 m, ilmansuunta etelään. Kalajärven rannalla rinnakkaiset kiinteistöt. oik. Tarjoukset HUUTOKAUPAT.COM -sivuston kautta 30.7.2023 klo 16 mennessä. 50.000 €. Työssä menestyminen vaatii aktiivista ja itsenäistä otetta sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja cv sähköpostilla: petri.tiainen@tiaisensaha.fi ja anne.tiainen@tiaisensaha.fi / Paikka täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä. METSÄTILA, Kesälahti, Pellavasniemi 4,220 ha, kok. Tämä piirre erottaa männyn vartteet lehtipuiden vartteista, joista tarkkaa varttamiskohtaa on myöhemmällä iällä vaikea havaita. Sen sijaan siementaimi, johon varttaminen tehdään, kasvattaa ikääntyessään männylle tyypillisen paksun kaarnan vartteen tyvelle. Espoolaisen männyn kaarna kiinnosti lukijaa. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti syyskuussa. Eduksi katsotaan aiempi työkokemus puun hankinnasta, puunkorjuusta ja työjohdollisista tehtävistä. METSÄASIANTUNTIJA Puun hankinta, Savitaipale Haemme metsäasiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen. 280 k-m 2 + saunarak. Hp. 32.000 €. n. Koska varteoksa leikataan vanhan puun latvasta, jossa paksua kaarnaa ei esiinny, vartteen kuori on varttamiskohdasta ylöspäin ohut ja hilseilevä. MATTI HAAPANEN ERIKOISTUTKIJA, LUONNONVARAKESKUS Miksi kilpikaarna puuttuu. Vartt. 0,5 ha:n tontilla, jolloin ostaja vastaa lohkomiskust. metsätalousinsinööri, AMK. Hp. 200 k-m 2 Puruveden rannalla. MÄNNYISTÄ KIINNOSTUNUT ERIKOISEN näköiset männyt ovat ihmisen tekemiä vartteita. 050 464 6500 METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Lähettämällä kuvan vakuutat, että olet joko itse ottanut kuvan tai sinulla on lupa osallistua kyseisellä kuvalla kilpailuun. 790 m 3 . METSÄTILAT, Punkaharju, Putikko 6,64 ha. Muista kirjoittaa kuvatekstiin ”Kesäkilpailu”. Varttamista käytetään myös metsäpuiden harvinaisten erikoismuotojen monistamiseen. Toimialueena on Savitaipale ja lähialueet. Koko kiinteistö hp. 41.000 €. Varttamista käytetään yleisesti arvokkaiden kasviyksilöiden monistamiseen niin metsänjalostuksessa kuin myös puutarhapuolella hedelmäpuiden ja koristetaimien tuotannossa. sähköistetty kesämökki 24 k-m 2 + piharakennukset Vapasen rannalla. 3,4 ha. Valokuvien männyistä ei kuitenkaan näy, että nämä vartteet olisivat koristetarkoituksessa istutettuja erikoismuotoja. Metsänasiantuntijana toimit Tiaisen Sahan edustajana ja yhteyshenkilönä metsänomistajiin ja aliurakoitsijoihin. Kilpailu on käynnissä 31.8.2023 asti. Mistä ilmiö johtuu. 045 323 9393. Ota rohkeasti yhteyttä, kerromme mielellämme lisää työtehtävistä! Lisätietoja työpaikasta voi tiedustella arkisin klo 8-16, Petri Tiainen puh. Parissa puussa näkyy aivan tyvellä pieni kaistale kilpikaarnaa. Varttamisessa vanhasta männystä otettu oksa liitetään kasvamaan nuoreen siementaimeen eli perusrunkoon tehtyyn viiltoon. 2 ha, nuorta kasvatusmetsik. sekä pihasauna, jotka myydään purkukuntoisina. 5,6 ha, kokonaispuustoa n. 1 ha ja vartt. Sähköliittymä siirtyy. Toimituksemme valitsee voittajakuvan, joka palkitaan Savotan Big Bad Stove-risukeittimellä (arvo 45,90 €). 1300 m 3 . Tiaisen Saha on Savitaipaleella neljännessä sukupolvessa toimiva perheyritys. Rantalatilalla pieni talo, navettarak. Lähetä ottamasi kuva Lukijoiden kuviin verkkosivuillamme (metsalehti.fi/ lukijoiden-kuvat). 30 k-m 2 . Kok.puusto n. 85.000 €. Uudistuskypsää rauduskoiv. Männyn vartteet ovat helposti tunnistettavissa juuri pitkästä hilsekuorisesta rungostaan sekä sen ja lyhyen paksukaarnaisen tyven jyrkästä rajasta. Työtehtäviisi kuuluu sahan raaka-aineena käytettävän puun hankinta, korjuun suunnittelu ja valvonta. Kesämökki voidaan myydä myös n. Oletko kenties nähnyt omituisesti kasvavan sienen, oudonkauniin värityksen eläimellä tai hyönteisellä, tai merkillisen kuvion puunrungossa. Lisäksi yksi RA-paikka, rak.oik. Palveluksessamme on 23 työntekijää ja valmistamme sahatavaraa pääosin ulkomaille. 1990 rak. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa LUKIJAKYSYMYS Espoon Otaniemessä kasvaa useita mäntyjä, joiden kaarna on tyveltä lähtien samanlaista ohutta kaarnaa kuin latvuksessa. Metsämaata n. Syy mäntyvartteiden istuttamiselle rantametsikköön jää näin epäselväksi. METSÄTILA, Punkaharju, Putikko 6,23 ha. taimikkoa n. Edellytämme hakijalta soveltuvaa koulutusta, esim. Myös kaksi muuta kuvaa palkitaan. Oletko napannut tällaisesta metsän ihmeestä kuvan. puusto n. Huom! Kilpailuun osallistuminen vaatii tunnusten luomisen verkkosivuillemme. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Kiinteistöllä v. 654 m 3 . Pääosin vartt. MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN KUVAKILPAILU MIKÄ on kummallisin asia, jonka olet metsässä kohdannut. 3,1 ha, uudistuskypsää 2,4 ha
perustettu 1933 10250_.indd 32 10250_.indd 32 5.7.2023 7.07 5.7.2023 7.07. 029 432 6111 Sami Karppinen p. tai p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä (perhevapaalla) Aino Ässämäki (ma.) p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315 49 800 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 09 315 49 844 Sari Enderle p. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Seuraava Metsälehti Makasiini ilmestyy 18. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Metsälehti jää kesätauolle. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Hauskaa kesää kaikille lukijoillemme, toivottaa Metsälehden väki! Uutisia metsästä koko kesän osoitteessa metsalehti.fi KU VA SH UT TE RS TO CK IM AG ES METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 050 410 4239 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . PILKKEET 7.7.2023 32 Metsälehti.fi MYYDÄÄN Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . elokuuta. vuosikerta. 029 432 6108 Eero Sala p. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan
PALKINNOT metsäkryptosta 10 on arvottu seuraaville kolmelle: Nina Aaltonen, Turku, Mikko Ikonen, Rauha ja Antero Karjalainen, Rovaniemi. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen KU VA SH UT TE RS TO CK IM AG ES METSÄRISTIKKO 13 METSÄKRYPTO 10, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 18.8.2023 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. PILKKEET 7.7.2023 Metsälehti.fi 33 U S E A P U P U O K E T T U L O E N I N I O E M Ä S L E K A P O K S E H E I N Ä D A M E A L U S I A U S S I I S M A E L N U R I N A P E T O S E S T Ä Ä K I N G A P E T O L E M U K S E T K A A L I M A T O B E N I K O A S U A I I T A H N A T I U B E R K N O S S O S A U A V O R I O I V A T A U R A I H O K A S R U N E T I T I Ö T S V E L I O S I N A H T A A A M I N E R I E A O P E T U S A I M L A O T I A V I O T L A J I M U J E S U O S I R R I K Ä P Ä L Ä T A N E L U T L U K E T A A S H A R A R E A L O L E S K E L U A S T E R I T Y N N Ä Y S T I I T S E T Ä S I N A 2 X 15 X 2 2 X 5 X 4 + korusepän tekemä päällys miltei A alusvaate yhteenlaskua KAVALLUS -KOIVU TUULILASIN PYYHIN TUURI JOKINEN TYÖSTÄ PARHAISTA MÄRKIVÄ ALKALI LOMALLA USEIN LUETTU SELITTELYPELI AFLATUNI TIRSAT HYVIN TUOTTAVA POPCORNKATTILASTA KUULUVAA NAISEN ARVONIMI "SYDNEYLÄINEN" VÄLIMERESSÄ ABRAHAMILLE VANHIN OTTAA RYYPPY MARTIN LUTHER SUKUJUHLISSA PUHALLIN PERHOSEKSI LEVOTTOMUUS SAARELA LEPOPUU KYYDITSEE USEIN RIIMEIN KREETALLA PILA ANNAKAISA RISOTTORIISIÄ SATUTTAVIA PIHAHOLMEN +KAIMA , SILVO SIENILLÄ VIIHDYKE SULLOA ASIKAINEN ISON JÄRVEN RANNALLA HANKINTA -LAPSI KOVIN TANSKAN PRINSESSA KAATUNEITA SIBELIUS NORRBACK JA KAIMA LIITTOJA VEDETTÄVIÄ NÄYTELLYT JUHA LUONNONVARAKESKUS TOISTAMISEEN MADRIDIN EDESSÄ KORISTEKASVEJA NICON ÄITI www.sanaris. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko13”. 10250_.indd 33 10250_.indd 33 5.7.2023 7.07 5.7.2023 7.07. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen
Vaikka metsävaratietojen mallinnuksessa kehitys on kulkenut loikan eteenpäin, kaikki metsään.fi-palvelun toimenpide-ehdotukset eivät silti vielä osu nappiin. Näiden koealojen sisältä jokainen puu mitataan ja sen sijainti tallennetaan. Tallqvist ja Rönkkö keräävät metsävaratietoja hollolalaisesta noin kolmekymmentävuotiaasta mänty-kuusisekametsästä. Kauempana metsäneuvoja Mika Rönkkö nostaa etäisyysmittarin toisen silmän eteen ja vastaa: ”Yksi nolla nolla.” Tämä tarkoittaa, että puun pituus on sata desimetriä eli kymmenen metriä. 10251_.indd 34 10251_.indd 34 5.7.2023 7.08 5.7.2023 7.08. Tänä vuonna metsävaratietoa kerätään runsaalta kahdelta miljoonalta metsähehtaarilta. Tavoitteena on tuottaa tietoa yhden puun tarkkuudella kaukokartoitusperusteisesti, hyödyntää kaukokartoitusta monimuotoisuuden turvaamisessa sekä saada maaperän ja puuston hiilivaranto osaksi metsävaraja luontotietoja. Uutena mukaan tulivat puukarttakoealat, joita Tallqvist ja Rönkkö mittaavat. Lappalainen vastaa tietojärjestelmän kehityksestä metsävaratiedon hankinnassa ja on uransa aikana nähnyt, kuinka tiedontuotanto on kehittynyt. Metsäkeskus aloitti metsien inventoinnin vuonna 2010. Toinen koko maan kattava metsien inventointikierro s valmistuu 2025. Ilman tätä emme saisi tuotettua yhtä tarkkoja puustoennusteita kuin mihin tällä hetkellä pystymme”, kertoo metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen Metsäkeskuksesta. Maastotietoja hyödynnetään metsävaratiedon tuotannossa metsään.fi-palveluun. Yhden puun tarkkuudella Nyt kerättävä tieto on ensimmäistä inventointikierrosta tarkempaa. ”Tulokset ovat lupaavia. Maastomittaus on osa kaukokartoituspohjaisen metsävaratiedon tuotantoa. Harjoittelija Max Tallqvist huutaa: ”Pituus”. Metsiä mittaa maastossa 80 henkilöä ympäri Suomen. Taimikoissa puustoennusteet eivät ole vielä kovin tarkkoja”, Lappalainen kertoo. Sen eteen moni organisaatio yliopistoja myöten tekee töitä. ”Maastomittauksia tarvitaan mallinnukseen, jolla tunnistetaan muita samantyyppisiä metsiä. Parhaillaan suomalaisia yksityismetsiä käydään toistamiseen läpi. 7.7.2023 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA DIGITAALISET mittasakset piippaavat. Ollaan jo lähellä suurten haapojen tunnistusta.” Mittasakset piippaavat taas Metsäkeskus inventoi joka vuosi yhden kuudesosan suomalaisista yksityismetsistä. Mitattava kohde on yksi Suomen metsäkeskuksen metsien inventointikoealoista. Syksyn aikana metsävaratieto täydentyy hakkuukoneista saatavalla paikkatiedolla. Nyt inventoitu tieto päivittyy metsään.fi-palveluun ensi vuoden aikana. Maastokoealojen, laserkeilauksen ja ilmakuvien pohjalta Metsäkeskus tuottaa julkisen metsävaratiedon, puuston kasvuennusteet sekä metsään.fi palvelun kuviokohtaiset toimenpide-ehdotukset. Ensimmäinen koko maan kattava metsävaratietojen inventointikierros päättyi vuonna 2019. Metsäkeskuksen metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen (oik.) seuraa, kun harjoittelija Max Tallqvist (vas.) mittaa koealalta puun läpimitan ja metsäneuvoja Mika Rönkkö pituuden. ”Pääsääntöisesti mitä vanhempi ja varttuneempi metsä on kyseessä, sitä tarkempia ennusteita pystytään tuottamaan. JULKISEN METSÄVARATIEDON KERUU Metsäkeskus tuottaa kuviokohtaista julkista metsävaraja luontotietoa maastomittausten, ilmakuvien, laserkeilauksen ja mallinnuksen avulla. Tällä hetkellä lehtipuulajeja ei pystytä erottelemaan toisistaan kaukokartoituksella, mutta tavoitteena on saada esimerkiksi monille lajeille tärkeiden suurten haapojen sijainnit selville
Vuonna 1998 Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokitteli puun äärimmäisen uhanalaiseksi. Puun tahmeat siemenkodat sen sijaan tarttuvat alaoksista herkästi ohikulkijan hiuksiin tai maahan varisseina kengänpohjiin, mikä ajoittain aiheuttaa närää. K e i s a r i p u u k a s veihin kuuluvalla puulla Paulownia kawakamii ei ole virallista suomenkielistä nimeä, mutta violetinväristen kukkiensa mukaisesti se voisi olla esimerkiksi safiirikeisaripuu. Puun uhanalaisuusluokitus on edelleen voimassa, joskin vaatii uudelleenarviointia. Pituutta safiirikeisaripuu kasvaa n u o re n a m e t r i st ä kolmeen vuodessa, etenkin jos puun alaoksia karsitaan sopivasti. Etusivun otsikko julisti dramaattisesti: ”Kulovalkeat uhkaavat muodostua kansalliseksi onnettomuudeksi.” Pahin tilanne oli Etelä-Pohjanmaalla ja Vaasan läänissä, joissa ”luultavasti ovat ne pitäjät verrattain harvalukuisia, joissa paloja ei olisi ollenkaan sattunut”. Lehteä ihmetytti erityisesti, että jopa metsätyömiehet olivat aiheuttaneet kuloja. Optimisäätä tai -vuodenaikaa odottaen työt jää tekemättä.” Metsäammattilainen ja emäntä Saara Kallinen Twitterissä 28.6.2023. Talvisin safiirikeisaripuu kestää lyhytaikaisesti kymmenkunta pakkasastetta. Kukkavanat voivat olla metrin pituisia, ja kussakin niistä on jopa pari-kolmesataa tulitikkurasian kokoista kukkaa. Suotuisissa olosuhteissa puun kasvunopeus on sen sijaan huikea. 10251_.indd 35 10251_.indd 35 5.7.2023 7.08 5.7.2023 7.08. Yleensä piippu ja paperossi oli jätetty kotiin, ja ”työmiehen poskessa kesäkuivuuden vallitessa näkee vain tupakkamällin”. Metsälehti esitteli tilastotietona, että valtion metsissä kulo oli syttynyt useimmiten nuotiotulesta tai muusta varomattomasta tulenkäytöstä. Useimmiten yli kämmenen kokoiset ja sydämenmuotoiset lehdet ovat suurimmillaan puolimetrisiä. Lehdet ovat tahmeita ja karvapintaisia, joten hyönteiset eivät ole niistä kovinkaan kiinnostuneita ravintolähteenä. 7.7.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Metsälehti Makasiini ilmestyy 18.8.2023 ENSI KERTAA RAIVAAMAAN METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. Maailmalta puu ei kuitenkaan ole häviämässä, päinvastoin. Taiwanista ja Kaakkois-Kiinasta on sittemmin löydetty kyseisiä puita lisää, mutta on epäselvää, ovatko ne alkuperältään luontaisia vai viljelmiltä luontoon karanneita. Viime vuosikymmeninä safiirikeisaripuuta on alettu viljellä ympäri maailmaa koristeja puistopuuna. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT TAIWANISSA kasvaa kotoperäisenä lajina komeakukkainen ja nopeakasvuinen lehtipuu. Safiirikeisaripuu ei kasva juuri kymmentä metriä pitemmäksi. Englantiin puu tuotiin Taiwanista siemeninä 1990-luvun alussa, mahdollisesti ensimmäisenä länsimaana. Puun tulevaisuusnäkymät kasvilajina ovat silti positiiviset. KULOT KIUSANA ”OLEN SAMAA mieltä kuin Tero Seppälä taannoin @metsalehti: Silloin pitää raivata kun itselle sopii. Lontoon Kew Gardenissa safiirikeisaripuu on lyhyessä ajassa saavuttanut 15 metrin pituuden ja yli puolimetrisen rungonpaksuuden. Australiassa safiirikeisaripuun kiertoaika on vain kymmenkunta vuotta. Kymmenessä tapauksessa sadasta syynä oli ollut tupakanpoltto, ja jopa veturin kipinä oli ollut syypäänä neljään prosenttiin metsäpaloista. HEINÄKUUSSA 1933 Metsälehden murheena olivat eri puolilla maata raivonneet metsäpalot. Tuolloin arvioi tiin, että koko saarella ja maailmassa kasvoi vain 13 kyseisen lajin luontaista yksilöä. Safiirikeisaripuu kukkii keväällä, ja kukkiensa takia sitä pidetään yhtenä näyttävimmistä koristepuista. SAFIIRIKEISARIPUUN PALUU Kauniin violetit kukat oikeuttavat taiwanilaispuulle suomenkielisen nimen safiirikeisaripuu. Puuta on myös hakattu arvokkaan puuaineksensa takia. Lehdet pysyvät kiinni syksyn ensimmäisiin yöpakkasiin saakka, jonka jälkeen ne voivat pudota yhdessä yössä. Luontaisilla levinneisyysalueillaan safiirikeisaripuu on uhattu elinympäristöjensä häviämisen takia, kun metsiä on raivattu omenaja persikkaviljelmien tieltä. Kotiseuduillaan harvoissa sekametsissä puu kasvaa lähes kahden kilometrin korkeudella. Kaliforniassa syväjuurinen safiirikeisaripuu on suosittu kadunvarsipuu, koska sen juuristo ei juurikaan riko ympäröiviä katupäällysteitä. Paluu maailmankartalle Safiirikeisaripuu jää usein noin kymmenmetriseksi
Tarvitaan vain tekemällä kertynyttä osaamista ja parhaiten tutkittua, riippumatonta tietoa. metsalehti.fi P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10252_.indd 36 10252_.indd 36 5.7.2023 7.10 5.7.2023 7.10. Metsästä meille löytyvät vastaukset tuottavasti uusiutuvaan huomiseen. Polku omaan metsään Metsästä on meille luotu menestys. Maailman parasta metsänomistamisen taitoa. Se on jokaisen metsänomistajan käden ulottuvilla, nyt helpommin ja yksilöllisemmin kuin koskaan. Käytännönläheistä ja kauaskantoista. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito