Metsälehti 13/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LOKAKUUTA 2021 . HEINÄKUUTA 2024 . NRO 13 . Sivut 8–11 TARKEMPAA TOIMINTAA PERJANTAINA 5. TORSTAINA 7. NRO 18 Täsmämetsänhoidossa hylätään tusinaratkaisut ja otetaan huomioon metsäkuvion erityispiirteet. PERUSTETTU VUONNA 1933 10814_.indd 1 10814_.indd 1 2.7.2024 8.59.01 2.7.2024 8.59.01
Liikkeelle lähdetään Natura 2000 -verkostoon jo kuuluvista alueista”, kertoo ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola. ›› 12–13 METSÄSTÄ Näin toimit lakikohteella ›› 18–19 Crossipyörä avuksi metsään ›› 20–21 Merikotka leviää kohti pohjoista ›› 24–25 PILKKEITÄ Serlachiukset ovat Mäntän tarina ›› 26–27 Metsäinventoijien matkassa ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. AARNIO, IKI VAI LUONNONTILAINEN. Kaikki vaikuttavat jollain tavalla myös metsänomistajiin. ”Kansallisen ennallistamissuunnitelman teon yhteydessä määritellään esimerkiksi, tuetaanko talousmetsien luonnonhoitoa jollain tavalla vai asetetaanko lainsäädännöllisiä rajoitteita”, hän sanoo. NRO 18 Täsmämetsänhoidossa hylätään tusinaratkaisut ja otetaan huomioon metsäkuvion erityispiirteet. Luonnontilaisten metsien – joita on nimitetty myös ikimetsiksi – osalta käytetään YK:n elintarvikeja maatalousjärjestön FAO:n määritelmää. Metso-ohjelma avuksi Vanhojen metsien kriteerit liittyvät biodiversiteettistrategian tavoitteeseen suojella kaikki EU:n jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät. ”Biodiversiteettistrategialla tavoitellaan toisaalta suojeltujen alueiden lisäämistä ja toisaalta luonnon tilan parantamista. Niissä taas vilisee luonnontilaisia metsiä, vanhoja metsiä, aarniometsiä, ikimetsiä ja luontaisesti uudistuvia metsiä. 10815_.indd 2 10815_.indd 2 2.7.2024 9.02.03 2.7.2024 9.02.03. MTK:n Asikainen ennakoi, että ennallistamisasetus voi näkyä metsänomistajien arjessa esimerkiksi tukina, lainsäädännön muutoksina tai metsänhoidon suosituksina. AJANKOHTAINEN / UUTISET 5.7.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Kirjanpainaja löysi myös suurkaupungit ›› 5 Mihin suuntaan kääntyvät puunhinnat. HEINÄKUUTA 2024 . Sivut 8–11 TARKEMPAA TOIMINTAA PERJANTAINA 5. On biodiversiteettistrategiaa, ennallistamisasetusta, vanhojen metsien kriteerejä ja metsäkatoasetusta. Eri strategiat, asetukset ja kriteerit vaikuttavat erillisiltä, mutta niistä löytyy yhtymäkohtia. Biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. NRO 13 . vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere LIINA KJELLBERG EU:STA TULEVA metsäsääntely saa monen ymmälle. ”Ympäristöministeriö luonnosteli keväällä suunnitelmaa, mutta se pantiin hyllylle odottamaan, kun asetuksen läpimeno näytti epävarmalta. Kuva: Seppo Samuli Metsälehti 92. PERUSTETTU VUONNA 1933 10814_.indd 1 10814_.indd 1 28.6.2024 10.28.50 28.6.2024 10.28.50 Inna Salminen Metsäkeskuksesta esitteli täsmämetsänhoitoa Paimiossa. Tukia tai rajoitteita Ennallistamisasetus velvoittaa EU:n jäsenmaat parantamaan luonnon tilaa sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ennallistamisasetuksessa näkyy luonnon parantamisen puoli ja vanhojen metsien kriteereissä suojeltujen alueiden lisäämisen puoli”, sanoo MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen. EU:n metsäsanasto, asetukset ja kriteerit saavat pään pyörälle. Ennallistamisasetus ja vanhojen metsien kriteerit ovat osa biodiversiteettistrategiaa. LOKAKUUTA 2021 . Jäsenmailla on nyt kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat
Kriteerit on tarkoitus saada käyttöön syksyn aikana. Asetus koskee muun muassa puuta ja siitä valmistettuja tuotteita. Artikkelia varten on haastateltu myös maaja metsätalousministeriön metsäneuvosta Erno Järvistä ja neuvottelevaa virkamiestä Jaakko Nippalaa sekä ympäristöministeriön ympäristöneuvosta Mikko Kuusista. Määritelmä sisältää metsät, joista ei voi erottaa, ovatko ne viljelymetsiä vai luontaisesti uudistuneita. EU:N biodiversiteettistrategiaan limittyy työn alla oleva uusiutuvan energian RED III -direktiivi. RED III:n vaatimukset kohdistuvat ensisijaisesti energiantuotantolaitoksiin. Lisätyötä hankintakauppoihin Metsäkatoasetus taas velvoittaa huolehtimaan, että tietyt EU:ssa markkinoille tuotavat ja EU:sta vietävät tuotteet eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä missään päin maailmaa. MTK:n asiantuntijan Anssi Kainulaisen mukaan RED III:n kestävyyskriteerit eivät vaikuta niinkään energiapuun kauppaan, vaan puukauppaan ylipäänsä. Luontaisesti uudistuva metsä taas on metsää, jonka puut ovat pääosin peräisin luontaisesta uudistumisesta. Näiden tietojen perusteella toimitetaan EU:n komissiolle niin sanottu asianmukaisen huolellisuuden vakuutus. Metsäkatoasetuksen mukaan sen, joka tuo puuta tai puutuotteita EU:n sisämarkkinoille, tulee muun muassa arvioida metsäkadon riskiä tuotantoketjussa ja kerätä tietoa, joka mahdollistaa tuotteen alkuperän todentamisen. Työja elinkeinoministeriön erityisasiantuntijan Harri Haaviston mukaan ikija aarniometsillä tarkoitetaan tässä samaa kuin biodiversiteettistrategiassa luonnontilaisilla ja vanhoilla metsillä. Puunostajat ovat kertoneet julkisuudessa, etteivät osta puuta kriteerit täyttäviltä kohteilta”, MTK:n Asikainen sanoo. Direktiiviä on tarkoitus alkaa soveltaa viimeistään toukokuussa 2025. Pääkriteereinä vanhojen metsien – joita on nimitetty myös aarniometsiksi – määrittelyssä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. UUTISET 5.7.2024 Metsälehti.fi 3 AARNIO, IKI VAI LUONNONTILAINEN. Maaja metsätalousministeriö on linjannut, että pystykaupassa vakuutuksen tekee puunostaja. RED III:a edeltäneessä RED II:ssa tavoite oli 32 prosenttia. Hallituksen esitys vanhojen metsien kriteereistä on parhaillaan lausuntokierroksella. ”Puunostajat ovat kertoneet, etteivät osta kriteerit täyttäviltä kohteilta.” Ennallistamisasetusta lähdetään aluksi toteuttamaan Natura 2000 -alueilla. Direktiivin tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus olisi EU:ssa 42,5 prosenttia vuonna 2030. Ikimetsä on määritelty asetuksessa pitkälti samoin kuin luonnontilainen metsä biodiversiteettistrategiassa. Työja elinkeinoministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan, tarvitaanko esimerkiksi metsäja ympäristölainsäädäntöön tai metsänhoidon suosituksiin muutoksia. ”Metsänomistaja voi valtuuttaa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen tekemään vakuutuksen. Ei voi olettaa, että kaikki hankintakauppaa tekevät metsänomistajat tekisivät itse ilmoituksen komission tietojärjestelmässä”, arvioi MTK:n asiantuntija Lea Jylhä. Metsäkatoasetusta on tarkoitus alkaa soveltaa tämän vuoden lopusta. Suomessa tavoitteena on, että valtion mailla olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät kartoitetaan ja suojellaan. ”Kukaan ei osta ikija aarniometsien kaltaisista metsistä pelkkää energiapuuta, vaan se tulee tukkija kuitupuun ohessa. Siitä Suomessa ollaan hänen mukaansa yhtä mieltä, että kaikki vakuutusta varten tarvittavat tiedot löytyvät olemassa olevista dokumenteista: metsänkäyttöilmoituksista, puukauppasopimuksista ja puutavaran mittaustodistuksista. Byrokratiaa ja kustannuksia asetus Jylhän mukaan kuitenkin lisää. Niiden mukaan kantojen ja kuolleen puun korjuuta tulee välttää ja esimerkiksi ikija aarniometsistä ei saisi korjata puuta energiantuotantoon. Yksityismailla tällaiset kohteet pyritään saamaan suojeluun vapaaehtoisen Metso-ohjelman avulla. Hankintakaupassa velvoitteet koskevat metsänomistajaa. Metsäkadolla tarkoitetaan asetuksessa metsän raivaamista maatalouskäyttöön. Metsien tilan heikkeneminen taas tarkoittaa esimerkiksi ikimetsän tai luontaisesti uudistuvan metsän muuttumista plantaasiksi. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi syyskuun loppuun mennessä. RED III tuo tiukennuksia uusiutuvaa energiaa koskeviin kestävyyskriteereihin. Kyse on siitä, syntyykö tällaisilla kohteilla jatkossa enää puukauppaa.” UUSIUTUVAN ENERGIAN KRITEEREIHIN TIUKENNUKSIA 10815_.indd 3 10815_.indd 3 2.7.2024 9.02.04 2.7.2024 9.02.04. RE IM A FL YK TM A N Sen mukaan luonnontilainen metsä on luonnollisesti uusiutuva, alkuperäisiä puulajeja sisältävä metsä, jossa ei näy selviä merkkejä ihmisen toiminnasta. ”Kriteerien täyttyminen voi tarkoittaa sitä, että metsä kelpaa Metso-suojeluun, mutta se voi tarkoittaa myös sitä, että puun myynti ei ole enää mahdollista
”Sain muutama viikko sitten Metsäkeskukselta tiedon, että uusia tietukihakemuksia pystyttäisiin käsittelemään vasta syyskuusta lähtien. Tavoitteena on, että lakkautettavien palvelupisteiden henkilöstöä ei irtisanota. Yhtiö aloittaa muutosneuvottelut, jotka koskevat 59:ää työtehtävää. Rakemaa myöntää, että tukihakemusten käsittely alkaa uuden tietojärjestelmän viivästymisen takia myöhemmin kuin aiemmin oli arvioitu. LYHYET Kirjanpainajilla vilkas toukokuu Poikkeuksellisen lämmin toukokuu sai kirjanpainajat parveilemaan tavallista runsaammin. Toukokuussa parveilleet kirjanpainajat ovat iskeytyneet pystypuihin ja tuulenkaatoihin lisääntymään. Uusien metka-metsätiehankkeiden aloitukset ovat siirtymässä rahoituksen viivästymisen takia. Määrän pientä vähentymistä selittää osittain keskimääräisen laumakoon pienentyminen. Näistä 21 on Suomessa. Maanmittauslaitos karsii toimipisteitään Maanmittauslaitos suunnittelee kutistavansa palveluverkostoaan. Susireviirejä – alueita, jota asuttaa susilauma tai -pari – oli maaliskuussa 59–64. Elyn tukipäätökset tulevat tiedoksi nopeasti ja käsittely on sujuvaa.” Maaja metsätalousministeriön päätösluonnoksen mukaan metsätietukea on tänä vuonna jaettavissa yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Kesäkuussa parveilu jatkui toukokuuta maltillisempana, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo. 10816_.indd 4 10816_.indd 4 2.7.2024 9.04.56 2.7.2024 9.04.56. ”Kannattaisi ehkä pohtia, pitäisikö metsätietukiasiat siirtää Metsäkeskukselta ely-keskukselle, joka jo tälläkin hetkellä hoitaa yksityistietuet mallikkaasti. Työt odottavat tukipäätöksiä Poropudas huomauttaa, että tukipäätösten viivästyminen käytännössä estää tietöiden aloittamisen: sääntöjen mukaan töitä ei saa aloittaa ennen kuin tukipäätös on tehty. Ajankohta on meille aivan liian myöhäinen, sillä täällä pohjoisessa maat jäätyvät usein jo lokakuussa”, kertoo Marko Poropudas Suomen suurimpiin tienrakentajiin lukeutuvasta, Posiolla toimivasta Matkametsä Oy:stä. Säästöjä pitäisi kertyä kaksi miljoonaa euroa. Pettymys on suuri, sillä päätöksiä odotettiin saapuvaksi jo keväällä. Kanta on pysynyt Itä-Suomessa ennallaan. Susia oli maaliskuussa noin 295. ”Viivästymisellä ei ole merkittävää vaikutusta metsätiestön korjausvelkaan, sillä kestävän metsätalouden kannustejärjestelmän mukaisia kemera-tukia, esimerkiksi viime syksynä sisään jätettyjen hakemusten perusteella, maksetaan koko ajan”, metsäjohtaja Anna Rakemaa Metsäkeskuksesta vakuuttaa. Myös koneurakoitsijoita seisoo tumput suorana Metsäkeskuksen viivyttelyn takia.” Poropudas kyseenalaistaa metsäkeskuksen kyvykkyyden tukien käsittelyyn luvatussa aikataulussa. Metsätiestö ja metsäteiden sillat ovat viime vuosien ahkerasta perusparantamisesta huolimatta yhä monin paikoin heikossa kunnossa, ja tämän takia rahoituspäätöksiä kaivataan nopeasti. Pienempään palveluverkkoon siirryttäisiin 2024–2027. Mikäli tukea jää käyttämättä metsäkeskuksen viivytysten takia, Poropudas pelkää tämän supistavan ministeriön päätäntävallassa olevaa metsätierahoitusta. AJASSA 5.7.2024 4 Metsälehti.fi KARI LINDHOLM, TEKSTI JA KUVA METSÄTIETUKIEN käsittely on viivästynyt Suomen metsäkeskuksessa usealla kuukaudella. Maaja metsätalousministeriön esitys asiasta on lausuntokierroksella. Juhannusviikkoon mennessä Luken pyydyksissä havaittiin kirjanpainajia etenkin Uudellamaalla Lapinjärven ja Etelä-Karjalassa Lappeenrannan seurantapaikoilla. ”Viivästyminen johtuu siitä, ettei järjestelmän rakentaminen pysynyt aikataulussa.” Metsätien rakentajat kuitenkin pelkäävät metka-tukipäätösten viivästymisen lykkäävän tiehankkeita ensi kesälle. Metsätienrakentaja Marko Poropudas kyseenalaistaa Metsäkeskuksen kyvykkyyden metsätierahoituksen käsittelyyn. Jos loppukesä on lämmin ja suotuisa pian aikuistuvalle sukupolvelle, ne saattavat parveilla ja munia tänä kesänä toisen sukupolven. Todennäköisesti sisarsukupolvi ehtii myös aikuistua ennen syksyä. Biokomposiiteistä luopumista perustellaan taloudellisilla syillä. Susikanta ennallaan Susia on Suomessa suunnilleen yhtä paljon kuin viime vuonna, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa. Metsäkeskus kertoo aloittavansa uuden metka-kannustejärjestelmän mukaisten tiehankkeiden käsittelyn ja hyväksymiset kesä-heinäkuun taitteessa. Länsi-Suomeen on muodostunut muutamia uusia laumoja. UPM luopuu biokomposiiteista UPM luopuu biokomposiittiliiketoiminnasta ja sulkee Lahdessa sekä Saksassa Bruchsalissa sijaitsevat biokomposiitin tuotantolaitoksensa. Viime vuoden maaliskuussa susia oli noin 310. ”Tienrakentajilla olisi valmiita tiesuunnitelmia vaikka millä mitalla, mutta päätökset puuttuvat. Tavoitteena on, että palvelupisteitä olisi tulevaisuudessa 26 kappaletta nykyisen 35 sijaan. ”Ministeriö on taipuvainen myöntämään uuteen budjettiin aiempaa vähemmän rahaa, jos edellistäkään budjettia ei ole käytetty kokonaan.” Tukiruuhka lykkää kesän tiehankkeita Tienrakentaja siirtäisi metsätietukien käsittelyn Metsäkeskuksesta ely-keskukseen
Kaupunkilaiset ymmärtävät kaaKirjanpainaja iski kaupunkeihin Kirjanpainajat ovat löytäneet suurten kaupunkien vanhat kuuset. Niinimäen mukaan metsurit saavat vain vähän negatiivista palautetta kuusten poistoista. Helsingissä kuusien ahkera poisto näyttää hillitsevän tuhoja. Luontaisten vihollisten määrä on myös voinut nousta kantaa rajoittamaan”, Blomqvist sanoo. Osa kaadettavan kuusiryhmän puista näytti päällisin puolin hyvävoimaisilta, mutta niin vain kuoriaisia löytyi runsaasti kuoren alta. ”Toivon, että puiden poistotoimet ovat vaikuttaneet ja kirjanpainajakantaa on saatu Helsingissä paikallisesti rajattua. Valitusten mukaan kirjanpainaja on luontainen laji, joten kuusikuolemat kuuluvat luontoon. Näinhän se on, mutta jos kirjanpainajien lisääntymistä ei yritetä hillitä tuoreita iskeymäpuita poistamalla, Mansen metsämaisema muuttuu nopeasti ja rajusti. Tampereella ei yleensä kaadeta puita kesäisin lintujen pesintäaikaan. Metsuri Tuomo Sippunen kaatoi kirjanpainajien hyökkäysen kohteeksi joutuneen kuusen Helsingin keskuspuistosta kesäkuun lopussa. Tänä kesänä kuusikaatojen arvioidaan hieman vähentyvän, eikä kirjanpainajainvaasio ole ryöpsähtänyt hehtaarien yhtenäisiksi metsätuhoiksi. Vihreinä karisevat neulaset Helsingin kaupungin metsurit kaatoivat ja kuljettivat pois tuoreita kirjanpainajakuusia myös kesäkuun viimeisellä viikolla. ”Ihmiset eivät ole tottuneet puiden kaatamiseen kesällä”, Tuominen sanoo. ”Muutos on nopea tällaisessa tilanteessa, kun kirjanpainajaepidemia on päällä. Kun 10–15 kuusen ryhmästä tulee kirjanpainajien iskeymien johdosta purua ulos, maisema tulee muuttumaan radikaalisti”, sanoo Koko Forestin Minna Blomqvist. Hänen arvionsa mukaan tämän kesän ensimmäinen uusi kirjanpainajasukupolvi lähtee eteläisessä Suomessa lentoon heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Kirjanpainajan tuoreita tämän kesän toukkia kesäkuun viimeisellä viikolla. Tavoitteena on hotspottien poissaanti ajoissa, ettei tuhojen vuoksi tulisi isoja aukkoja virkistysmetsiin”, Koskikallio kertoo. Kirjanpainajan kasvavia poikasia täynnä olevien kuusirunkojen poisto metsästä ajoissa kesäkuussa on hillinnyt Helsingin metsien hyönteistuhoja. ”Noin pari viikkoa edellä ollaan verrattuna viime kesään.” Helsingissä tuoreita kirjanpainajakuusia on haettu pois metsissä jo neljänä edellisenä kesänä. tojen tarkoituksen, kunhan metsää ei kaadeta kokonaan. VALTTERI SKYTTÄ TAMPEREELLA KUORIAISKUUSET JÄIVÄT PYSTYYN 10816_.indd 5 10816_.indd 5 2.7.2024 9.05.01 2.7.2024 9.05.01. Pääkaupungissa riittää siis runsaasti 70–90-vuotiasta tasarakenteista kuusikkoa, jota on hoidettu virkistysmetsänä. Tampereen kaupungin metsätalouspäällikön Anne Tuomisen mukaan tuoreiden iskeymäkuusten poistot jäivät pääsääntöisesti toteutumatta puunkaatoluvista (maisematyöluvat) tehtyjen valitusten vuoksi. Kaupungin metsäammattilaisille on kehittynyt jo useampana vuonna kokemusta tuoreiden kirjanpainajakuusten tunnistamisessa. Tampereella kirjanpainajat ovat iskeneet kuusiin muun muassa Kaupin urheilupuistossa Itä-Tampereella. Vuonna 2020 määrä oli noin 60 kuusta, viime vuonna jo lähes 500 kuusirunkoa. Järeät kuusirungot menivät haketettaviksi. ”Se on valtava ruokapöytä kirjanpainajille. Helsingin kaupungin metsävastaavan Vesa Koskikallion mukaan monet keskuspuiston kuusikoista ovat syntyneet sotien jälkeen luontaisesti tai istuttamalla. ”Ruskea puru kuusen tyvellä ja neulasten kariseminen jo vihreinä”, selventää parhaimmat tuntomerkit metsuri Eero Niinimäki. Ruskea puru kuusen tyvellä kertoo, että terveeltä näyttävä kuusi on jo päätynyt kuoriaisten lisääntymispuuksi. AJASSA 5.7.2024 Metsälehti.fi 5 VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT KIRJANPAINAJAKUORIAISET eivät jätä rauhaan suurten kaupunkienkaan mittavia kuusikoita. Blomqvist löysi kesäkuun lopussa kuusten kuoren alta Helsingistä jo lähes aikuistuneita kirjanpainajia. Kuoriaistuhoista on uutisoitu viime vuosina niin Helsingissä, Tampereella kuin Jyväskylässä. Yksin Helsingin keskuspuistossa on kirjanpainajien ruoaksi hyvin kelpaavia kolmoskehitysluokan kuusia eli tukkikoon ylittäneitä tai pian ylittäviä puita noin 95 000 kappaletta. Jos kuolleet kuuset sijaitsevat vilkkaan ulkoilureitin varrella, puut joudutaan kaatamaan joka tapauksessa turvallisuussyistä. Keskuspuisto on yli 700 hehtaarin metsä. Kuusipoistot hillinneet tuhoja ”Kaupungeilla on käsissään aikamoinen kirjanpainajapommi”, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija ja Koko Forestin metsänterveyden asiantuntija Minna Blomqvist. Tampereella kirjanpainajakuusia ei päästy poistamaan metsistä suunnitellusti tänä kesänä, vaikka kuusituhoista on tehty siellä enemmän havaintoja kuin Helsingissä
Vaatimet välttelevät Poron ja matkailun yhteensovittamisessa on kitkaa. Matkailun kuvamaailma ja matkamuistomyymälät ovat poroa täynnänsä, ja porot käyskentelevät Saariselän keskustassa. Minne matkailu laajenee, niitä alueita porot alkavat vältellä.” Poro väistää matkailua Moitakurun erottelupaikka alle peninkulman päässä Saariselän matkailukaupungista antaa toisenlaisen näkökulman elinkeinojen yhteiseloon. ”Jos koirat, kelkat ja porot laitetaan samalle alueelle, niin poro väistää. Silloin reitti pitää ajatella uusiksi. Maallikko voi kuvitella, että porot ja matkailu sopivat yhteen mitä parhaiten. Kun tunturista ajetaan vaatimia vasoineen merkintäaitaukseen, niin retkeilijöitä voi olla reitillä. Matkailu laajentuu ja maankäyttönä syö porojen vapaata laidunnusoikeutta”, hän sanoo. Kustula varmisteli kesäkuun alkupuolella Moitakurun erottelupaikan aitauksia juhannuksen seudun vasamerkintöjä eli korvanleikkausta varten. ”Ainakin meistä tuntuu, että poroelinkeinoa ollaan pukkaamassa pois. AJASSA / HAASTATTELU 5.7.2024 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI VILLE-RIIKO FOFONOFF, KUVA IVALON paliskunnan poroisännän Niko Kustulan sanoman voi tiivistää niin, että metsätalouden kanssa pärjätään jopa hyvin, mutta matkailualan asenteessa on ylimielisyyden häive. 10817_.indd 6 10817_.indd 6 2.7.2024 9.10.59 2.7.2024 9.10.59. Kustula muistuttaa, että asfaltilla tientukkona astelevat porot ovat enimmäkseen niitä hirvaita, jotka eivät välitä juuri mistään mitään. Osaksi syynä on tietämättömyys, mutta Kustulan mukaan matkailun piirissä on asennetta, että porotalouden tulisi olla väistävä elinkeino. Vaikka matkailun piirissä olisi tahtoakin sovittaa elinkeinoja yhteen, niin matkailu tarvitsee lääniä. Vaatimet vasoineen välttelevät kaikkea ja kun uusi matkailureitti perustetaan, se tarkoittaa vaatimien laitumien supistumista. ”Mukavaa hommaa kun on porukka koolla ja lapset tykkäävät ottaa vasoja kiinni.” On kuitenkin pieni huoli
MIKÄLI LÄÄKETIEDE EI TODENNA pakuria ihmesieneksi, julkiselle rahalle olisi eettisesti vähemmän kiistanalaista käyttöä keruutuotteissa vaikkapa pihkan juoksutuksessa tai mausteeksi mielletyissä kuusenkerkissä. Poroista ei ole taimikoille vaaraa. ”Meillä on etukäteen hyvät neuvottelut hakkuualueista.” Hyvän luppometsän hakkaaminen tekee poroille ensimmäisenä talvena hyvää, kun latvuksien luppo tulee turvan ulottuville, mutta pitemmällä katsannolla hakkaaminen on hallaa. ”Ostin sukulaiskaupalla taimikkoa ja nuorta metsää. Realiteetti näyttää olevan, että puuntuotto on edelleen ylivoimaisesti tärkein tapa tienata metsästä. Viime vuonna luonnonmarjoista ja sienistä saaduksi poimintatuloksi Ruokavirasto kertoo 12 miljoonaa euroa, mikä koostuu pääasiassa marjayritysten, ei metsänomistajien saamista tuloista. 10817_.indd 7 10817_.indd 7 2.7.2024 9.10.59 2.7.2024 9.10.59. Pakuria on käytetty pitkään kansanparannuksessa muun muassa Venäjällä, ja luontaistuotekauppojen tuotekirjo on kattava. Jos näyttö pakurin tehosta vahvistuu, jatkuuko sen tehoyhdisteiden tuotanto kotimaisissa yksityiskoivikoissa keruutuotetyyppisesti. ”(Pakuri) saa puuntuotannollisesti vähäarvoiset hieskoivikot tuottamaan paremmin kuin parhaat männiköt.” Pamfletin valitsi aikanaan voittajaksi taloustieteilijä Sixten Korkman. Panostamista puoltavat metsätalouden ympäristöhaitat, jotka koskevat myös kaavailuja luontomatkailusta hakkuiden korvaajina. Sarvien kaluaminen pystypuihin tekee kelonalkuja, mutta se on pieni asia kokonaisuudessa. ”Luonnon eläin, ei se haittaa.” Ylilaidunnuksesta puhutaan ja asia saa Kustulan mietteliääksi, sillä paliskunnan poroluku on alle maaja metsätalousministeriön asettaman suurimman sallitun. Yksityismetsien kantorahatulot olivat puolestaan viime vuonna 2460 miljoonaa euroa. Metsätaloudesta hyvää ja huonoa Kustulan mukaan metsätalous antaa porotaloudelle sekä hyvää että huonoa, ja Metsähallituksen kanssa pärjätään jopa hyvin. NÄYTÖN PUUTTEESTA huolimatta useampi ely-keskus sekä maaja metsätalousministeriö ovat rahoittaneet pakurin tuotantoon ja keruuseen liittyviä hankkeita. Jos terveyshyödyt osoittautuvat todeksi, ennakoiva työ pakurin kasvattamiseksi voi olla jättipotti. TULISIKO TILANTEESTA TEHDÄ johtopäätös, ettei keruutuotteiden tutkimukseen ja kehittämiseen kannata enää kaataa rahaa, vaiko moninkertaistaa panostukset. On kuitenkin niin, ettemme juo pajunkuoriteetä päänsäryn sattuessa, vaan helpotus tulee pajusta löydetyn salisylaatin teollisen johdannaisen aspiriinin tablettimuodossa. KERÄILYERÄT KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Itse en sieltä eläissäni saa kuin polttopuita, mutta seuraava tai sitä seuraava polvi.” Mutta eipä palstalle tarvitse oikeastaan mitään tehdäkään. 5.7.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA NIKO KUSTULA IVALON paliskunnan poroisäntä 32-VUOTIAS syntyperäinen ivalolainen POROTALOUSYRITTÄJÄ neljännessä polvessa ja 15-vuotiaasta SAAMELAISALUEEN koulutuskeskuksen luontoja ympäristöalan perustutkinto porotalouden koulutusohjelmassa PERHEESSÄ avovaimo ja poika HARRASTAA jalkapalloa ja metsästystä männikkökankailta ovat hyväksi poroillekin. Kustula on ollut porohommissa viitisentoista vuotta, mutta pitää itseään alkavana poronomistajana. Kokeilut hakkuutähteiden keräämisestä energiakäyttöön PAKURIT ovat koivurunkojen kookkaita kasvannaisia, jotka aiheutuvat pakurikäävästä. Visioita mustikasta ja pakurista tulonlähteinä esitti muun muassa muutama vuosi sitten Tieto-Finlandian voittanut Metsä meidän jälkeemme -kirja. Hirvet saattavat käydä Kustulan omassakin taimikossa. Ruotsin lääkevirasto Läkemedelsverket toteaa, ettei kyseessä ole lääkeaine. Kustulan tuntuman mukaan poromäärät ovat laskeneet koko Ylä-Lapin tasolla hankalien talvienkin vuoksi. Kun maapohja saa valoa, varvikot ja jäkälät elpyvät. Vaatimet ja vasat ajetaan tunturista aitaukseen mönkijöillä. Polttopuiden haku riittää hoitotoimeksi ja siellä on aitaus, jos poroja pitää talvella ottaa tarharuokintaan. Julkisista toimijoista ainakin Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus ovat olleet työssä mukana. Huolimatta pitkään jatkuneesta kiinnostuksesta pakuria kohtaan näyttö suotuisista vaikutuksista ihmiselimistössä puuttuu. Porotokan koosta ei ollut puhetta, mutta yleensä sanotaan, ammattimainen poromies tarvitsee kolmesatapäisen tokan. Maalailuissa metsien pehmeistä rahantekokeinoista olisi kuitenkin syytä tunnustaa reaalimaailmassa nähdyt mittakaavaerot. Poroisäntä Niko Kustula varmisteli, että erottelupaikka on kunnossa vasamerkintöjä varten. Pakuri sisältää todistetusti useita bioaktiivisia aineita, ja soluilla sekä hiirillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi syöpäsoluja tappavia vaikutuksia. Laidunnuksessa myös muulla maankäytöllä on vaikutuksensa, se karkottaa poroja toisaalta ja lisää laidunpainetta toisaalla. Vahva usko kuitenkin Kustula on metsänomistaja, aika tuorekin ja pienellä alalla aluksi. Maaseudun tulevaisuus kertoi (3.6.2024) kyselystään, jonka mukaan suurin osa metsänomistajista ei ollut ansainnut puun myyntitulojen lisäksi metsällään viimeiseen viiteen vuoteen. ”On vahva usko tähän alaan, ja olen ostanut poroja lisää, jotta alkaa niillä pärjätä.” Retkeilyn karkottava vaikutus yltää muutaman peninkulman päähän tunturikeskuksista. Marjoja tai sieniä oli myynyt neljä prosenttia, harvinaisempia keruutuotteita ei käytännössä kukaan. Aihetta on perannut muun muassa Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden Vastalääke-sivusto. Jos taimia on syöty, niin asialla on ollut hirvi, ja talvisin niitä on joillakin seuduilla erityisen paljon. Kiertoaika aukosta päätehakkuuseen on sata vuotta ja ylikin. Kauempana retkeilijöitä on enää harvakseltaan, ja suurin osa paliskunnan alueesta on retkeilyhaitasta vapaata. Tärkein tapa hankkia sivutuloja oli kyselyn mukaan polttopuun tai hakkeen myynti
Metsänuudistamisessa, taimikonhoidossa tai hakkuissa tehdään tarkasti kohdennettuja metsänhoitotoimenpiteitä. Tervaleppää istutettiin muun muassa ennallistettavan puron ja hakkuualan säästöpuuryhmän väliin sekä ison ojan varteen. AJASSA 5.7.2024 8 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT E nsivilkaisun perusteella maisema on tuiki tavallinen. TERVALEPPÄÄ MÄNTYÄ Karuimpaan rinteeseen istutettiin mäntyä. MÄNTYÄ JA KUUSTA Rinnemaan raja-alueelle istutettiin mäntyä ja kuusta sekaisin. Maatakin muokattiin kolmelle eri tavalla. Tulos on parempi niin metsätalouden, monimuotoisuuden kuin pelättävissä olevien metsätuhojen näkökulmasta. Paimiossa Varsinais-Suomessa sijaitsevalla aukolla tavanomaista on kuitenkin vain sen koko. TAMMEA laikutus 10818_.indd 8 10818_.indd 8 2.7.2024 9.08.47 2.7.2024 9.08.47. Tällaisia 1–2 hehtaarin suuruisia hakkuuaukkoja tehdään Suomen metsiin vuosittain tuhansia. Täsmämetsänhoito huomioi tarkemmin metsäkuvioiden sisäisen vaihtelun. Kyseessä on täsmämetsänhoidon mallikohde, jossa metsänhoitotoimissa on vältetty tekemästä kaavamaisia massaratkaisuja. NÄINKIN SEN VOISI TEHDÄ Eteläsuomalaiselle hakkuuaukolle istutettiin neljää puulajia. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Täsmämetsänhoidossa pyritään ottamaan metsän erityispiirteet aiempaa paremmin huomioon. naveromätästys TERVALEPPÄÄ KUUSTA JA TAMMEA Rehevimpään osaan aukkoa istutettiin tammea ja kuusta. Ne huomioivat metsäkuvion sisäisen vaihtelun, kuten kasvupaikan ravinteisuuserot ja muutokset kosteusoloissa
Kahden istutuskuusen jälkeen jätettiin yksi tyhjä mätäs koivulle. MUUALLA yhden metsähehtaarin sisästä löytyy usein kasvuedellytykset usealle puulajille. Täsmämetsänhoidon mallikohde ammattiopisto Livian havaintometsissä Paimiossa. KUUSTA JA KOIVUA kääntömätästys naveromätästys TAMMEA 10818_.indd 9 10818_.indd 9 2.7.2024 9.08.49 2.7.2024 9.08.49. AJASSA 5.7.2024 Metsälehti.fi 9 TÄSMÄMETSÄNHOITO METSÄN kasvuolosuhteet vaihtelevat lyhyenkin matkan sisällä. MÄNTYÄ KUUSTA JA KOIVUA kääntömätästys naveromätästys Kuusenistutusalan sekaan jätettiin tyhjiä mättäitä joihin on tarkoitus saada luonnonsiemenistä nousevia koivuntaimia. Kuusen istutustiheys oli 1 200 tainta/ha. METSÄNHOITOTOIMET ovat samoja kuin ennenkin, mutta ne kohdistetaan tarkemmin metsän olosuhteiden mukaisesti. Vähiten vaihtelua on karuilla mäntymailla ja Pohjois-Suomessa. TÄSMÄMETSÄNHOIDOSSA huomioidaan metsäkuvion erityispiirteet yhden puulajin massaistutusten sijaan. Maanmuokkausmenetelmiä ovat alavimmissa osissa naveromätästys, muualla kääntömätäs ja kuivimmassa rinteessä laikutus
Pidetään metsän mahdollisuudet mielessä koko ajan eikä mennä totutulla bulkkiratkaisulla”, Salminen sanoo. Karun rinteen laikkuihin istutettiin mäntyjä. Talouden näkökulmasta oleellisimpia ovat valinnat kolmen pääpuulajin eli kuusen, männyn ja koivun suhteen. Täsmämetsänhoidolla haetaan parempaa tulosta metsätalouden, metsätuhoriskin, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja monimuotoisuuden kannalta. ”Käytössä ovat hyväksi havaitut metsänhoitomenetelmät, mutta niitä sovelletaan pienipiirteisemmin. Tammen taimia sen sijaan joudutaan Paimiossakin suojaamaan suojaputkilla ja käsittelemään Trico-karkotteella etenkin hirvieläinten varalta. AJASSA 5.7.2024 10 Metsälehti.fi Luken tutkijan Janne Miettisen mukaan isot metsäyhtiöt ovat ilahduttavasti vieneet käytäntöön männyn ja kuusen sekaistutusta. Etelä-Suomessa kuusimetsän mäntysekoitus on esimerkiksi metsolle tärkeä piirre.” Luontaisille koivunsiemenille annettiin Paimion mallikohteella lisätilaa pienentämällä kuusentaimien istutustiheyttä. Eikö sekapuustoa synny automaattisesti. Männyn ja kuusen sekaviljely on jo hyvä askel eteenpäin. Kaivinkone ei kääntänyt maata kaikkialla samanlaisiksi mättäiksi, vaan alueen kosteimmissa ja rehevimmissä osissa tehtiin naveromätästystä, muualla kääntömättäitä ja karuimmassa rinteessä laikkuja. ”Tervaleppä on kiitollinen puulaji siinä mielessä, että sen ei pitäisi maistua niin tehokkaasti eläimille”, Metsäkeskuksen Salminen sanoo. ”Täsmämetsänhoidossa ajatus on saada oikeat puulajit oikeille kasvupaikoille. Rinnemaan ja rehevämmän maaperän rajavyöhykkeelle istutettiin mäntyä ja kuusta sekaisin. Livian aikuisopiskelijat Johanna Riski ja Matias Lehtonen tarkistivat tammentaimien suojaputkia. Monimuotoisuutta lisäävät entisestään paikalle istutetut tammen ja tervalepän taimet. Entistä pienipiirteisempi toiminta puoltaa paikkansa useammasta syystä. Metsäkuvion kokonaispinta-ala säilyy samanlaisena, mutta tavoite on saada täsmämetsänhoidon avulla vaihtelua ja monipuolisuutta käsittelykuvion sisälle. ”Ajatus on saada oikeat puulajit oikeille kasvupaikoille.” ”Loppuviimeksi tarkoitus on, että metsänhoito kehittyisi jonkin verran pienipiirteisemmäksi ja kohdennetummaksi kuin mitä se tällä hetkellä on”, kertoo projektipäällikkö Inna Salminen Suomen metsäkeskuksesta. Täsmämetsänhoidossa ei käytetä poppaskonsteja, vaan perinteisiä metsänhoidon keinoja uusimmalla tutkimustiedolla höystettynä. Täsmämetsänhoidolla haetaan metsänkasvatukseen lisää kestävyyttä ja monimuotoisuutta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Janne Miettinen ja Metsäkeskuksen Inna Salminen esittelivät täsmämetsänhoidon mallikohdetta Paimiossa. Kuuselta tilaa muille puulajeille Täsmätoimilla pyritään irti nykyisin vallitsevasta toimintamallista, jossa toistetaan samoja kaavamaisia ratkaisuja laajoilla metsäalueilla. Täsmämetsänhoidon mallikohde tehtiin ammattiopisto Livian havaintometsiin Paimiossa. 10818_.indd 10 10818_.indd 10 2.7.2024 9.08.54 2.7.2024 9.08.54. Maanmuokkauksella tehtiin parhaat lähtökohdat eri puulajeille. Paimion mallikohteella vältettiin metsissä ongelmaksi noussutta kuusen ylivaltaa ja annettiin tilaa männylle ja koivulle kuusen kustannuksella. Kaikki lähti maanmuokkauksesta
Latvojen ei tarvitse olla viivasuoraan samassa tasossa, vaan sopivan etäällä kasvavat koivut voivat olla puolikin metriä istutuskuusia pidempiä. ”Jatkuvassa kasvatuksessa korostuu se, että hakkuutapojen eli poimintaja pienaukkohakkuiden toteutusta muokataan lähtöpuuston ja kasvupaikan mukaisesti. ”Maanmuokkaus tehdään keväällä ja yksivuotiaat kuuset istutetaan paikalle saman tien”, Männistö selittää. Kolme vuotta istutuksen jälkeen tehdyn taimikonraivauksen (varhaisperkaus) seurauksena syntyvät koivunvesat eivät enää tavoita istutuskuusia. Siemenistä syntyvät koivut kasvavat joka tapauksessa aluksi istutuskuusia nopeammin, mutta yllä kuvatulla menettelyllä puulajien pituusero ei venähdä missään vaiheessa liian suureksi. Hankkeessa tavoitellaan 25:tä mallikohdetta, jotka ovat esimerkkejä ilmaston ja luonnon kannalta hyvin suunnitelluista ja kohdistetuista metsätalouden toimenpiteistä. 3 ar tic le id 23 07 5 1 o 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Täsmämetsänhoidossa suunnitellaan tarkasti myös luontotoimet. Jos koivu perataan liian tarkkaan pois kuusten seasta, myöhemmin syntyvät koivut eivät enää pysy kasvussa kuusten perässä. Taimia voidaan kasvattaa samaa tahtia. Paimiossa kuusia istutettin totuttua harvempaan, vain 1 200 tainta hehtaarille. Kuusentaimien sekaan jätettiin tyhjiä mättäitä luonnonsiemenistä syntyviä koivuntaimia varten. Toisella jatkuvan kasvatuksen mallikohteella puusto oli selkeästi tasarakenteisempaa, joten siellä pienaukkojen teko toi toivottua vaihtelua metsän rakenteeseen ja loi tilaa taimien syntymiselle. Hanketta toteuttavat Metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Turun yliopisto ja Peimarin koulutuskuntayhtymä. Paimiossa tehtiin ennallistamistöitä, kun mallikohteen maanmuokkauksen tehnyt kaivinkone patosi samalla viereisin ojan, entisen purouoman. 58 no . Luken Sekava-hankkeesta saatujen tutkimustulosten perusteella nykytaimille riittää, että istutuskuusi saa luonnonsiemenestä syntyvään koivuun nähden etumatkaa kahden kasvukauden verran – ensimmäisen taimitarhalla ja toisen istutuskesänä. Koivunsiemenille on tyhjissä maanmuokkausjäljissä paljasta kivennäismaata itämispinnaksi”, sanoo väitöskirjatutkija Lauri Männistö Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Jonnekin taimia sikiää aina liiaksi, toisaalle jää harmittava aukko. Maanmuokkaus tehdään silti täyteen tiheyteen. Eikä arvokkaita lehtipuita, kuten tammea tai tervaleppää, saa suuremmassa mittakaavassa sekapuustoksi kuin metsänviljelyllä. AJASSA 5.7.2024 Metsälehti.fi 11 TÄSMÄMETSÄNHOIDON mallikohteella Paimiossa kuusta istutettiin tavanomaista harvempaan eli tiheyteen 1 200 tainta hehtaarille. Lasketaan kuusen istutustiheyttä ja saadaan tilaa sille, että koivu mahtuu paikalla kasvamaan. Kahden kuusen jälkeen istuttaessa jätettiin yksi mätäs tyhjäksi luonnonsiemenistä nousevia koivuntaimia varten. Kaivinkone tuli joka tapauksessa tekemään maanmuokkauksen istutusalalle, ja tunnin lisätyöllä kone sai padottua aikanaan ojaksi suoristetttua puroa. ”Se oli kustannustehokasta luonnonhoitoa”, Salminen sanoo. Täsmämetsänhoidon toimivuutta on kokeiltu hankeessa myös jatkuvan kasvatuksen metsissä. KUUSELLE ETUMATKAA KAKSI KASVUKAUTTA Täsmämetsänhoidon mallikohteella maata muokattiin kolmella tavalla. Metsän kasvatustavan valintakin on jo täsmätoimi. Luontotoimet onnistuvat myös Täsmämetsänhoito ei koske vain istutusaloja, vaan myös raivauksia ja hakkuita. Tällainen sekapuuston muodostuminen on kuitenkin hyvin sattumanvaraista. On toki totta, että jos suomalaiselle aukolle istuttaa pelkkiä kuusentaimia, siellä kasvaa muutaman vuoden kuluttua lukuisia luonnonsiemenistä nousseita puulajeja. Kuusen istutustiheydellä 1 200 tainta hehtaarilla koivun osuus tulee olemaan suuri. ”Kuulostaa fiksulta. 10818_.indd 11 10818_.indd 11 2.7.2024 9.08.59 2.7.2024 9.08.59. Luonto täydentää ja tarjoaa omaa täsmämetsänkasvatustaan. Toisessa jatkuvan kasvatuksen mallikohteessa oli jo valmiiksi niin paljon puuston kerroksellisuutta (eri-ikäisrakenteisuus), että alueella päästiin toivottuun lopputulokseen pelkillä poimintahakkuilla”, Salminen kertoo. Kosteimmilla paikoilla käytettiin kuvan naveromätästystä. ”Kriittistä pituuseroa on vaikea sanoa. Kuusi Siemenraudus Vesaraudus Kasvukausia kuusentaimen istutuksesta Pituus, cm 1 vuosi: rauduskoivun luonnonsiemenet itävät Kuusen istutus 3 vuosi: taimikon perkaus, vesakoivut syntyvät Lä hd e: Lu ke , Si lva Fe nn ica vo l. 100 200 300 400 500 600 700 800 Kuusi-rauduskoivutaimikon synty Istutuskuusten ja luonnonkoivujen pituusero ei kasva liian suureksi, kun rauduskoivun siemenet itävät vuoden kuluttua kuusentaimien istutuksesta. Kasvatustavan valinta on jo täsmätoimi Paimion istutusala on osa E-Täsmä-hanketta. Sekametsä syntyy, vaikka kuusia istutettaisiin hieman tiheämpään. Pieni pituusero koivun eduksi on kestävämpi tilanne kuin toisin päin. Tärkeää on, että taimikoissa aikaan saatu puuston ja luonnonhoitokohteiden monimuotoisuus ymmärretään säilyttää myös harvennushakkuissa vuosikymmenten kuluttua. Täsmämetsänhoidolla päästään myös entistä parempaan luonnon huomiointiin. Kaadettavien puiden valinta vaatii yhä silmää taimikonhoidon tekijältä”, Männistö sanoo. Paimion mallikohteen viereisessä kuusikossa ennallistettiin uudistamistöiden ohessa purouomaa. ”Sekapuustoisuus on säilytettävä taimikonhoidossa”, Salminen sanoo. Maata paljastuu koivunsiementen itämiseen laajemmalti vasta istutuskeväänä, joten kuusten sekaan syntyvä koivupuusto on pääosin peräisin istutusta seuraavasta koivujen siemensadosta. Oikein tehty maanmuokkaus takaa, että tyhjiin mättäisiin syntyvien koivujen ja istutuskuusien välille jää sopiva muutaman metrin etäisyys
En ole uskaltanut JATKUUKO HINTARALLI. ”Hitaasta elpymisestä huolimatta puuntuonnin paluu menneiden vuosien tasolle ei näytä todennäköiseltä ainakaan lähivuosina.” Syksy ihan kysymysmerkki Junnikkala Oy:n metsäjohtaja Jussi Joensuu ei sano hintahuipuista juuta eikä jaata, mutta toteaa, että sahatavaran hinnannousu syvästä kuopasta tapahtui vuoden alkupuoliskon aikana. ”On ihan kysymysmerkki, jatkuuko nousu. Edellytyksiä erilaiseen vuoteen Metsäekonomisti Olli Korhonen Pellervon Taloustutkimuksesta pohtii, että luultavasti vuoden hintahuippu jo oli tai on lähiaikoina. Kantohintojen nousun odotetaan ainakin loiventuvan, mutta kuitupuun hyvä veto saattaa ylläpitää nousutunnelmaa. Tänä vuonna nousun taittumiselle on ainakin teoriassa vielä suuremmat paineet, sillä nousukulma viime vuoden viimeisen neljänneksen aallonpohjasta on ollut erityisen jyrkkä. Havutukin inflaatiolla oikaistut reaalihinnat nousivat kuitenkin finanssikriisiä edeltäneessä vuoden 2007 korkeasuhdanteessa hetkellisesti lähes 20 prosenttia korkeammalle. Talvileimikoiden ostot isommassa mitassa ajoittuvat myöhempään syksyyn ja alkutalveen. Tämä vuosi saattaa olla toisenlainen. Jotenkin asia liittyy pystyvarastojen väliarviointiin ja siihen, että alkukesän kiivaalla ostotahdilla pyritään varmistamaan, että syksyllä on korjattavaa. 10819_.indd 12 10819_.indd 12 2.7.2024 9.15.52 2.7.2024 9.15.52. ”Markkinatilanne on sellainen, ettei yllätä, jos kehitys ei noudata täysin edellisten vuosien kaavaa.” Etenkin sahatavaramarkkinoilla on epävarmuuksia, mutta sellun hinnan piristyminen on valopilkku. Miksi hintahuippu osuu juhannuksen alle, siihen ei ole tyhjentävää vastausta. ”Tarjonnan niukkuus pitää hintoja korkealla.” M IK KO RI IK IL Ä Taipuuko tai taittuuko. ”Tällä hetkellä näyttää, että nousu ei jatku ainakaan lähikuukausina ja nykyisellä tukin hinnalla tilanne on sahurille erittäin tiukka.” Junnikkalalla osa ostoväestä on töissä heinäkuussa ja ostolistalla ovat edelleen etenkin kesäkohteet. PUUKAUPPA & TALOUS 5.7.2024 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN PUUMARKKINOILLA alkukesä on mennyt nimellisiä hintaennätyksiä puhkoessa. Muutamana viime vuonna kantohintojen nousu on katkennut lomakauteen. Syksyllä kaupankäynti alkaa painottua talvileimikoihin, jotka ovat vaikeammin korjattavia, ja usein myös pitempi metsäkuljetusmatka syö kantohintaa. Juhannusviikko on tavannut olla myös kantohintojen huippuviikko. Myös Metsänhoitoyhdistys Oulun Seudun johtaja Tapio Kylmäselle syyskausi on enemmän kuin vaikeasti ennustettava. Jos ostot ovat sujuneet hyvin, ostopainetta voidaan höllätä
44,84 . .. 78,99 . .. 31,94 . 61,80 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,90 . Ensiharvennus 56,97 . 27,83 . .. 51,50 . 32,84 . nousussa . 39,58 . .. 33,45 . 33,98 . 40,02 . 69,13 . 26,35 . 43,17 . 50,57 . 23,70 . .. .. .. 70,22 . .. 34,51 . 37,58 . Harvennushakkuu 70,54 . 41,05 . 35,32 . 31,08 . 25,93 . ”Sellaisia viestejä on, että vienti ja rakentaminen eivät vielä isosti elvy tänä vuonna. 33,42 . 34,92 . .. 51,48 . 33,29 . 34,23 . Uudistushakkuu 82,19 82,28 . .. 31,10 . 32,74 . 70,57 . .. 52,22 . 30,72 . 28,90 . .. 40,40 . Harvennushakkuu 75,21 . 34,88 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,61 . .. 37,84 . 31,69 . .. 34,70 . .. 49,22 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 42,01 . 47,03 . 63,87 . m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2007 20 40 60 80 100 2011 2015 2019 2024 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 1 034 526 Puukauppamäärä vko 25, m 3 antaa metsänomistajille minkäänlaisia suosituksia.” Kylmäsen tuntuman mukaan kysymysmerkki on tukilla isompi kuin kuidulla, jonka nousulle on paremmat edellytykset. 24,86 . Hankintahinnat .. 33,54 . 26,41 . 70,23 . .. .. 77,98 . 26,63 . 32,70 . 43,86 . Uudistushakkuu 78,59 78,63 . 61,20 . .. 31,71 . 33,60 . 32,83 . .. 35,40 . 33,15 . 30,42 . 35,19 . 51,20 . .. 48,07 . .. 39,49 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,80 . 39,20 . 53,73 . .. 32,00 . .. .. 83,05 . 27,36 . 83,10 . .. 22,11 . ”Hillitsemme itseämme” Harvestia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Palmroth uskoo, että hintakäyrät menevät entisen kaavan mukaan tänäkin vuonna. nousussa . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 84,32 . 31,53 . 63,82 . Uudistushakkuu 84,37 . 33,45 . .. Ensiharvennus 54,72 . 73,89 . 40,97 . Ensiharvennus 50,49 . 28,13 . Uudistushakkuu 83,78 . 31,98 . 50,80 . Uudistushakkuu 82,69 . 32,03 . 31,35 . .. 27,04 . 38,47 . 25,17 . .. .. 60,76 . 39,04 . 26,39 . 31,51 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 33,14 . 79,88 . 78,44 . .. .. 39,56 . Uudistushakkuu 71,88 . 43,97 . 35,04 . 40,47 . 76,02 . .. ET EL Ä-P OH JA NM AA . Ensiharvennus 63,54 . 58,37 . Hinnannousu loiventunut ”Tuntuma on, että tukilla hinnannousu on tasaantunut, mutta kuitupuulla se on jatkunut”, tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:n metsälinjalta sanoo. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,73 . 70,67 .. 72,86 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,20 . .. .. nousussa . 39,50 . 41,46 . 75,02 . 32,91 . 29,62 30,29 28,24 36,85 36,73 Ensiharvennus 55,63 . 31,64 . 34,15 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,75 . 52,04 . Harvennushakkuu 73,46 . 32,35 . 33,04 . 29,15 . 42,01 . 52,09 . 31,85 . 39,97 . .. 74,99 . nousussa . 40,24 . AJASSA 5.7.2024 Metsälehti.fi 13 . 34,36 . 61,07 . 72,92 . .. 69,63 . .. 38,67 . .. 38,57 . 68,13 . .. 32,00 . 51,03 . .. 46,69 . 83,77 . 38,64 . .. 27,67 . 25,50 . 40,88 . .. 83,86 . ”Myös tarjonnan niukkuus suhteessa kysyntään pitää hin10819_.indd 13 10819_.indd 13 2.7.2024 9.15.56 2.7.2024 9.15.56. .. 28,54 . 25,48 . . 72,75 . 31,65 . 26,92 . 84,61 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 22-25 keskiarvo . 31,97 . 35,00 . nousussa . 40,23 . 84,13 . 26,99 . Harvennushakkuu 65,75 . Milj. 33,22 . .. 40,33 . .. 66,68 . 66,92 . 33,43 . 35,26 . .. 33,05 . 46,96 . . 25,36 . 26,42 . 23,78 . 34,67 . Koronlasku ei ehdi vaikuttaa ja kuluttajien investoinnit ovat ainakin Euroopassa vähäisiä.” Karttunen on yhtä mieltä sahureiden kanssa, että tukin hinta on varsin korkea suhteessa sahatavaraan. 73,87 . . 52,20 . 42,52 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,44 . .. 33,01 . Harvennushakkuu 73,41 . .. 30,62 . Uudistushakkuu 80,97 . .. 84,13 . .. 34,22 . nousussa . 61,43 . 54,65 . 31,76 . .. 50,18 . 23,91 . .. .. 59,78 . 27,03 . 79,36 . 42,22 . .. 51,17 . 63,60 . 57,51 . 32,81 . 51,76 . Hankintahinnat .. 51,19 . .. 52,98 . Hankintahinnat 77,61 . .. Hankintahinnat 78,42 . ”Nyt hillitsemme itseämme ja katsomme, miten markkina lähtee soljumaan.” Ostotoiminta ei ole lomalla, vaan toimii tuuraajien ja harjoittelijoiden voimin. 24,42 . . Hankintahinnat 75,05 . .. 21,28 . Harvennushakkuu 73,80 . 38,15 . Harvennushakkuu 75,83 . 50,05 . .. 83,21 . 84,61 . 41,27 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . .. 46,26 . .. .. 30,98 37,29 37,10 Ensiharvennus 56,20 . nousussa . Hankintahinnat 80,54 . Hankintahinnat .. 27,25 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,38 . 47,35 . 34,03 . 42,72 . Puukauppaa käydään nyt kuiduttavan teollisuuden vedolla, mikä on näkynyt kuitupuun jyrkkänä hinnannousuna, ja vaikutukset yltävät myös tukin hintatasoon. Ensiharvennus 62,18 . 74,27 . Alkuvuoden kauppamäärät ovat kymmenisen prosenttia viime vuotta matalammat. 34,03 . 48,11 . 69,76 . 33,72 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,35 . nousussa . 39,15 . nousussa . ”Kun lomakausi alkaa, niin ostovolyymit lähtevät laskuun ja se hillitsee myös hintoja.” Palmroth sanoo Harvestian varastotilannetta hyväksi. 41,14 . .. 34,58 . .. 44,91 31,10 .. .. Hankintahinnat .. 34,60 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. 44,25 . .. 73,62 . 81,33 . 33,42 . Hankintahinnat 78,43 . 35,19 . .. .. .. .. 59,24 . 73,43 . 37,24 . 35,85 . 36,88 . 74,38 . Uudistushakkuu 83,29 . 35,68 . 41,05 . 26,10 . .. .. .. 42,74 . Harvennushakkuu 72,06 . 38,85 . 26,68 . 33,67 . .. 81,12 . Uudistushakkuu 82,84 . .. 43,80 . 27,13 . 76,60 . Harvennushakkuu 73,84 . Ensiharvennus 56,88 . .. Ensiharvennus 51,40 . 34,21 . 31,60 . .. 54,69
Eniten kauppoja tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla, Maanmittauslaitokselta kerrotaan. Kaikkien metsäyhtiöiden kuitupuun käyttöönkin suhteutettuna määrä tarkoittaa huomattavaa, 3-4 prosentin supistusta. Päätehakkuun puoliväliin yhdeksättäkymppiä kohonnut havutukki ylitti myyjän odotukset. Se on saman verran kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Puutavaralaji määrä, m 3 hinta €/ m 3 yhteensä, € Päätehakkuu Kuusitukki 26 85 2 210 Mäntytukki 2 84 168 Havupikkutukki 4 43 172 Havukuitu 38 35 1 330 Koivukuitu 190 33 6 270 Hakkuutähde 63 4 252 Harvennus Havutukki 3 74 222 Havupikkutukki 4 40 160 Havukuitu 7 31 217 Koivukuitu 7 30 210 Havuranka, karsittu 140 23 3 220 Yhteensä 484 14 431 (ainespuu 281 m 3 , energiapuu 203 m 3 ) ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Seuraavaksi vilkkainta metsäkauppa oli Lapissa, noin 130 kappaletta. Metsänomistaja hoitaa ennakkoraivauksen omana työnä. Metsätilojen kauppa on hidastunut Myös reaalihinnat ovat laskeneet. Metsähehtaarin nimellishinta oli alkuvuonna keskimäärin 3 800 euroa. Halvinta metsähehtaari oli Lapissa, keskimäärin noin 1 400 euroa. Seuraavaksi eniten metsähehtaarista joutui maksamaan Pirkanmaalla, noin 6 000 euroa hehtaari. Vertaaminen oli vaikeaa, koska kertymä on erilainen vaihtoehtoisissa kuitupuun, karsitun rangan ja kokopuun korjuissa. Paras tarjous tuli integraatilta, joka korjaa harvennuksen karsittuna rankana. Lapissa solmittujen tilakauppojen määrä on viime vuoden alkupuoliskon tasolla”, kertoo Maanmittauslaitoksen asiantuntija Esa Ärölä tiedotteessa. Kohde on peltotien takana ja tien oletetaan kantavan kuivan kesän aikana, mikä on myös korjuuaika. ”Puuvirrat suunnattiin uusiksi ja varastoja kasvatettiin sekä tehtailla, terminaaleissa että tienvarsilla etenkin Pohjois-Suomessa. Metsäjohtaja Juha Jumppanen sanoo sydämen käyneen kurkussa, mutta seisokista selvittiin ilman toiminnan ja puukaupan häiriöitä. ”Hinnanlaskua on jarruttanut kuluvan vuoden alusta jatkunut tukkija kuitupuun hinnan nousu”, Ärölä jatkaa. Viime vuoden keskivaiheilla metsän nimellinen keskihinta oli korkeimmillaan, sen jälkeen hintataso laski hieman vuoden loppua kohden. M ET SÄ G RO U P JUSSI COLLIN METSÄTILAKAUPPOJEN lasku on jatkunut alkuvuonna. Tammi-toukokuussa tehtiin kaupat 1 440 metsätilasta, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Kauppamäärien kehitys vaihteli eri puolilla maata. Vaikutus leviää maantieteellisesti laajalle ja ajallisesti pitkälle.” Kemi käy taas Kaasuräjähdyksen puukauppavaikutukset laimenevat laajalle. Reaalihinnat laskussa Tilojen reaalihinnat ovat kuitenkin laskeneet inflaation verran eli noin viisi prosenttia. Lisäksi karsittuun rankaan liittyi ennakkoraivausvelvoite. Lähes yhtä kallista metsä oli Varsinais-Suomessa. Seisokki leikkasi puunkäyttöä noin 1,5 miljoonalla kuutiometrillä, mikä on lähes kuusi prosenttia yhtiön kotimaan puunhankinnasta. Maanmittauslaitoksen tilastoinnissa metsätilakauppa tarkoittaa pelkästään metsää sisältävää yli kahden hehtaarin tilaa. 5.7.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi TUORE PUUKAUPPA Pohjois-Pohjanmaalla myytiin kesäkuun puolivälissä yhteensä neljän hehtaarin sekalainen hakkuu – puolisen hehtaaria päätehakkuuta, mutta suurin osa metsitettyä tai itsestään metsittynyttä peltoa energiaharvennuksena tai suojuspuuhakkuuna. Myyjä laati hakkuusuunnitelman itse sekä pyysi ja myös sai tarjoukset kolmelta ostajalta, integraateilta ja energiapuuta painottavalta yhtiöltä. Kauppojen määrä nousi 22 prosenttia suhteessa viime vuoden alkupuoleen. ”Eniten metsätilakauppoja tehtiin aikaisempien vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, noin 250 kappaletta. Kalleinta metsä oli Päijät-Hämeessä noin 6 800 euroa hehtaari. Tosin siellä tehtiin alkuvuonna vain 21 kauppaa. Kemin biotuotetehdas tuottaa vuosittain 1,5 miljoonaa tonnia havuja lehtipuusellua. Meillä metsätilakauppa käy! 10819_.indd 14 10819_.indd 14 2.7.2024 9.15.57 2.7.2024 9.15.57. Puoliväliin yhdeksättäkymppiä MIKKO HÄYRYNEN METSÄ GROUPIN Kemin biotuotetehtaan maaliskuisen kaasuräjähdyksen korjaustyöt valmistuivat juhannukseksi ja tehdas on palannut tuotantoon
Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. On kahdenlaisia metsänomistajia. Kemi käy taas Puutavaralaji määrä, m 3 hinta €/ m 3 yhteensä, € Päätehakkuu Kuusitukki 26 85 2 210 Mäntytukki 2 84 168 Havupikkutukki 4 43 172 Havukuitu 38 35 1 330 Koivukuitu 190 33 6 270 Hakkuutähde 63 4 252 Harvennus Havutukki 3 74 222 Havupikkutukki 4 40 160 Havukuitu 7 31 217 Koivukuitu 7 30 210 Havuranka, karsittu 140 23 3 220 Yhteensä 484 14 431 (ainespuu 281 m 3 , energiapuu 203 m 3 ) 10819_.indd 15 10819_.indd 15 2.7.2024 9.15.58 2.7.2024 9.15.58. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun
Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. PUUN HINTAA NOSTAVAT myös EU:sta tulevat paineet hakkuiden vähentämiseen. ”Jermac vuoden valoisempaan aikaan kuitupuukuorman kanssa Pielisjoella.” juhajns 10820_.indd 16 10820_.indd 16 2.7.2024 9.19.57 2.7.2024 9.19.57. Vaikka sota loppuisi Ukrainassa, Venäjällä pitäisi tapahtua ihmeitä, että vastuullisuutta korostava metsäteollisuus voisi ostaa sieltä puuta. Kuusitukista on viime päivinä maksettu parhaimmillaan vain 85 euroa ja mäntytukista vähän vähemmän. Ilmastoja ympäristö ministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan hakkuiden vähentäminen on ainoa riittävän suuri keino, jolla Suomen hiilinielut voidaan saada EU:n vaatimalle tasolle. Se on tehnyt reaalihinnoinkin laskien ennätyksiä. Siten myös metsäasiat etsivät uusia kiinnostuneita, kun metsänomistajille tärkeisiin valiokuntiin nimetään uudet henkilöt. Moni aiemmin metsäasioita ajanut meppi (europarlamentaarikko) ei jatka EU-parlamentissa. Sahojen taloutta on paikannut energiantuotantoon menevien sivuvirtojen hintojen nousu. Metsänomistajilta meni sivu suun metsäteollisuuden edellinen korkeasuhdanne korona-aikana. 5.7.2024 16 Metsälehti.fi VIIME PÄIVINÄ ON UUTISOITU historiallisen korkeista raakapuun hinnoista. Kiinassakin sellutonnin hinta on noussut vuodessa yli 15 prosenttia. Suurista metsäyhtiöistä Metsä Group on näin tehnytkin investoimalla rajusti Kemiin, Raumalle ja Ääneskoskelle. Samalla rakennusvelka on maailmalla kasvanut, ja kun sitä aletaan purkaa, uudet jättisahat Raumalla, Kärkölässä ja Oulussa tekevät kovaa tulosta. Metsälehti ilmestyy seuraavan kerran vasta elokuussa. Nyt orastaa uusi, ja merkit viittaavat siihen, että tästä vuodesta voi tulla vielä hyvä puukauppavuosi. UUDET MEPIT PALJON VARTIJOINA ENNÄTYKSEEN VIELÄ MATKAA Uusi EU-parlamentti kokoontuu ensimmäiseen täysistuntoona 16.–19. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Hänen EU-ryhmässään Renew Europessa on monenkirjavaa edustajaa, mutta Katainen on onnistunut neuvottelemaan itselleen ryhmän sisällä vaikuttavia tehtäviä. Metsäjättien maksukykyä tukee se, että Euroopassa sellusta maksetaan liki 1 500 euroa tonnilta, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten. Kuusitukin inflaatiokorjattu kantohinta kävi kuitenkin nykyrahassa yli sadassa eurossa ja mäntytukin 99,50 eurossa kuutiolta finanssikriisin alla vuonna 2007 (s. Metsänomistajien kannalta myönteistä on, että maatalousvaliokunnassa monia merkittäviä näyttöjä kerännyt Elsi Katainen jatkaa. EU-parlamentin vasemmistoryhmät ovat katsoneet metsiä pitkälti suojelun kautta. heinäkuuta Ranskan Strasbourgissa. Metsälehden laskelmien mukaan markkinoilta puuttuu Suomessa 15 miljoonaa kuutiota puuta, kun kaikki tuotantolaitokset pyörivät täydellä kapasiteetilla. L u o n n o n v a r a k e s kus (Luke) ennusti kesäkuussa maailmantalouden elpymisen ja koronlaskujen lisäävän erityisesti kartongin, paperin sekä sellun kysyntää ja vientiä. Viimeistään silloin syntyy raakapuun todellisia hintaennätyksiä. Maaseudun kannalta tuttuja kasvoja ovat myös entinen meppi Merja Kyllönen, eduskunnassa metsäkirjauksia edistänyt Katri Kulmuni sekä edellisen kauden edustaja Eero Heinäluoma. LI IN A KJ EL LB ER G Kaikkia suomalaismeppejä tarvitaan, jotta metsäkeskustelua ei käydä jo metsänsä hävittäneiden maiden johdolla, kirjoittaa kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija Maria Pohjala. Verkkosivuillamme (metsalehti.fi) ilmestyy kuitenkin kesälläkin tuoreita metsäalan uutisia päivittäin. Metsäasioiden tuntijoina tunnetut Mauri Pekkarinen, Petri Sarvamaa ja Nils Torvalds jättäytyivät pois vaalikamppailusta. Puusta tulee nykyistäkin niukempi raaka-aine, josta teollisuus joutuu maksamaan entistä enemmän. Sahateollisuus valittaa tukin hinnannousun ja sahatavaran hinnan laskun ilkeästä yhtälöstä. ENERGIAPUUN KOVA KYSYNTÄ on nostanut kuitupuun hintaa. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI EU-PARLAMENTISSA ALOITTAVAT kesällä uudet edustajat. 12). Raaka-aineen hinnannousu pakottaa metsäyhtiöt tehostamaan tuotantoaan ja nostamaan jalostusastetta. Järjestäytyminen alkaa heinäkuussa, ja vaikutusvaltaisista valiokunnista käydään kisailua. Hakkuita tulee leikkaamaan myös uusi ennallistamisasetus. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Havutukin todellisiin ennätyksiin on siis vielä matkaa
Metsänomistajien kannalta on tärkeää, että myös vasemmistoja demariryhmissä olisi metsien monipuolisen käytön puolestapuhujia. Lopulta virtaus vähenee liruksi. Täsmätoimet onnistuvat, kun suunnittelussa yhdistetään ammattilaisten tietokoneilla oleva metsävaratieto ja metsänomistajan päässä olevat tiedot oman metsän erityispiirteistä. Kumpi ompi tärkeämpää: avoin vesistö vai ruovittunut ja umpeenkasvava suojavyöhyke?” R.Ritva ”Se vastaus riippuu keneltä kysyy. Yksin ei kuitenkaan pääse pitkälle. 8–11) kerrotaan täsmämetsänhoidosta, joka ratkoo kuusiongelmaa ja lisää metsänkasvatuksen kestävyyttä sekä monimuotoisuutta. MARIA POHJALA KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE MTK:SSA KANSAINVÄLISTEN METSÄASIOIDEN ASIANTUNTIJANA. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Metsänomistajien kannalta paljon on kiinni siitä, kuinka vaikutusvaltaisia tehtäviä mepit saavat. Vaikka suurimmat ryhmät EPP ja S&D ovat edelleen pääosassa kompromissien syntymisessä, uusilla ryhmittymillä tulee olemaan suuri merkitys sille, millaisia metsäisiä päätöksiä tuleva europarlamentti saa aikaan. Jos joku metsäammattilainen vielä tarjoaa uudistamisvaihtoehdoksi pelkkää mätästystä ja tiheää kuusenistutusta kolmelle hehtaarille, ohjatkaa saman tien ovesta ulos. OLEN seissyt juttukeikoillani liian monta kertaa kuusentaimikossa murehtimassa näkymän tulevaisuutta muuttuvassa ilmastossa. Lähtökohdan pitäisi jo olla selvä. Se, onko täsmämetsänhoidosta käytäntöön, ratkeaa puukauppatilanteissa. Täsmämetsänhoito vaatii aiempaa tarkempaa metsäsuunnittelua, mutta ei poppaskonsteja. Toki metsälaki on näissä tapauksissa määräävä.” Metsuri motokuski ”Vähätkin maa-ainekset huuhtoutuvat purojen ja norojen lähistöltä vesistöön, kun sekä kaatuneiden puiden juurakot että sen alta paljastunut maa ovat alttiina eroosiolle. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP VALTTERI SKYTTÄ Uusi kysymys: Onko sinulla kesämökkiä. Täällä pk-seudulla ainakin Helsingissä ja Espoossa on raivattu puronvarsia ja siinä meni ainakin väliaikaisesti kuningaskalastajalinnun talvehtimispaikat.” A.Jalkanen ”Nämä suojavyöhykkeet ovat osa luontojärjestöjen vallankäyttöä, eivät useinkaan biologisesti perusteltuja. Vuoden 1948 ilmakuvissa kaikki nämä rannat oli raivattu ja molemmin puolin uomaa kulki uittomiesten polut. Se ei ole rakettitiedettä, mutta vaatii vaivannäköä ja epämukavuusalueelle menemistä. Pajukot röyhistyvät rannoilla aina jokeen asti tukkien kaiken näkyvyyden ja umpeuttaen joen täysin. Tavoitteena ei ole kymmenen erikoispuulajin istuttaminen. Yksittäinen meppi voi nostaa kahdenvälisissä tapaamisissa hänelle tärkeitä teemoja keskusteluun, vaikka EU-puolue ajattelisikin asiasta eri tavalla. Samaan aikaan hyvä yhteistyö muiden maiden metsämeppien kanssa on välttämätöntä. Kaupanteon sivutuotteena sovitaan metsän uudistamistoimista ja hoitotöistä. i Sidotko vihdan/vastan vitsaksella. Jos on valmis tekemään omannäköistä politiikkaa ilman, että seuraa oman EU-ryhmänsä linjaa, vaikuttavuutta voi kasvattaa kansallisesti tärkeissä asioissa. Uusilla mepeillä on mahdollisuus olla täyttämässä väistyneiden metsätietäjien jättämää tyhjiötä, ja uudelleenvalitut mepit voivat vahvistaa oman EU-ryhmänsä metsätietämystä viesti kerrallaan. Järkevää olisi joko jättää hyvin toimiva suojakaista tai sitten luoda sille edellytykset hakkaamalla isot puut pois ja istuttamalla esimerkiksi tervaleppiä.” Timppa ”Kyllähän metsälaki määrittää metsälakikohteille suojavyöhykkeen. Nyt nämä samat paikat ovat kulkukelvottomia, ryönää ja kaatuneita puita täynnä olevia ryteikköjä.” Visakallio ”Saisi joku teistä tehdä HS:iin mielipidekirjoituksen ja laittaa yllä olevia ajatelmia sinne rungoksi. Kiinnostavaa on, että tällä kertaa EU-puoluekartalla kymmenen prosenttia mepeistä on EU-ryhmien ulkopuolelta, ja he voivat toimia sekä oikeistoettä keskusta-vasemmistokoalition kanssa. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 36% Kyllä 64% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Suojavyöhykkeiden vaikutukset Helppoheikit ovesta ulos ”Metsälehti Makasiinissa (4/2024) oli kysymyksiä suojavyöhykkeiden vaikutuksesta purojen ja vesistöjen varsilla. Yleensä se on keskimäärin valtapuun pituus. Metsäasioissa suomalaisiin luotetaan. EU-PARLAMENTIN SUURIN RYHMÄ EPP on nostanut perinteisesti agendalleen metsäasioita. Mielenkiintoista on, että metsälaki määrittää esimerkiksi purolle tai norolle oman suojavyöhykkeen (puunpituuden) mutta sertifikaatti määrittää joko 10 m tai yli 20 m. Kunhan kammataan läpi männyn, kuusen, koivun ja muutaman muun lehtipuulajin kasvuedellytykset. Vaikka uusien suomalaisten EPP-edustajien osaaminen painottuu nyt vahvasti turvallisuuspolitiikkaan, suomalaisten EPP-meppien joukosta tulisi löytyä myös metsäasioiden puolustajia. Komissio tulee esittämään varmasti uutta metsälainsäädäntöä, ja mepit ovat portinvartijoita sille, millainen lopputulos aloitteista syntyy. Joen yli kaatuu juurakkoineen isoja tukkipuita. Metsälain mukaan ne saisi usein kaataa, muttei serttien. Kaikkia meppejä tarvitaan, jotta metsäkeskustelua ei käydä jo metsänsä hävittäneiden maiden johdolla. Onko kukaan ymmärtänyt, millaista ruovittumista ainakin pieniin jokiin vyöhykepakko aiheuttaa. Koska monella suomalaismepillä on kokemusta korkeista poliittisista viroista, he voivat saada myös EU-parlamentissa tärkeitä tehtäviä. Jos suomalaiset eivät osallistu aktiivisesti EPP:n sisäiseen metsätyöhön, päätöksiä tehdään muiden EU-maiden kesken, mikä voi vinouttaa keskustelua metsistä ja niiden käytöstä. Sertifikaatti sitten määrittää selkeämmät metrimäärät. Tämän lehden pääjutussa (s. Saataisiin 2020-luvun metsänomistajan reaalitodellisuus paremmin esille.” Petkeles 10820_.indd 17 10820_.indd 17 2.7.2024 9.19.59 2.7.2024 9.19.59. EPP-ryhmäläiset ovat viime vuosina napanneet vaikutusvaltaisia paikkoja niin valiokunnissa kuin metsälainsäädäntöjen raportoijinakin. Kun tehdään reilu aukko ja kaikki isot puut poistetaan, ei huuhtoutuminen pääse vauhtiin. 5.7.2024 Metsälehti.fi 17 Samaan aikaan vasemmistosiiven EU-ryhmä ei kuitenkaan ole ollut puolue, jonka kanssa moni olisi halunnut tehdä kompromisseja. Vanhoja sekä uusia kumppaneita tarvitaan, jotta emme jää metsäasioissa alakynteen. Sitä ei ole aina Suomen metsänhoidon historiassa nähty. Äkkiä vain uutta puuta tilalle.” Suorittava porras ”Kotikylillä on melko runsaasti entisiä uittoväyliä, pieniä jokia sekä puroja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ryhmään kuuluva meppi voisi tehdä itsenäisiä päätöksiä. SUOMALAISEN METSÄNOMISTAJAN kannalta uusilla mepeillä on paljon vastuuta
Lehtipuustoa ja kuollutta puuta on tavanomaista enemmän. ”Jos on kerroksellisuutta, monilajisuutta, ikävaihtelua, lahopuujatkumoa, se kertoo siitä, että aivan äsken ei ole hakkuita tehty ja luonnontilaisuuden kaltaisuutta on olemassa”, Partanen kertoo. Vielä äsken noron uoma oli leveämpi ja näkyvissä oli selkeä kaivupenkka. metsälaissa nimetyistä, se ei vielä tee siitä lakikohdetta. Lehväsammalet viihtyvät kosteissa ja varjoisissa elinympäristöissä, kuten lehdoissa. Sekä noron lähimetsä että lehtolaikku ovat metsälailla suojattuja elinympäristöjä. Tällä norolla säilytettäviä ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puuja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Kohteen pitää erottua selkeästi ympäröivästä metsäluonnosta, olla luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen sekä pienialainen tai taloudellisesti vähämerkityksellinen. Noron suojavyöhyke ulottuu kummankin puolen valtapuuston keskipituuden levyiseksi. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 5.7.2024 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVAT ”TÄSSÄ tämä alkaa muuttua metsälakikohteeksi: sanikkaisia, hiirenporrasta, korpi-imarretta.” Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen harppoo noron viertä Teiskossa Tampereella. Helpompaa ja monesti kannattavampaa on hakea kohteelle ympäristötukea. Niitä löytyy monesti metsälakikohteilta. Nämä kaikki ovat metsälakikohteen tunnuspiirteitä. Nyt kaivuujälkiä ei enää näy, vaan vesi mutkittelee ja virtaa luontaisessa uomassaan. Noroa ympäröi pienialainen lehtolaikku, ja kasvillisuus eroaa selkeästi ympäröivästä talousmetsästä. Kullekin elin ympäristölle on omat vaateensa, ja lisäksi laissa on neljä yleiskriteeriä, joiden pitää täyttyä. ”Uusia metsälakikohteita löytyy vuosittain.” Jarkko Partasen jalkojen juuressa virtaa noro, jonka välitön lähimetsä on kummankin puolen metsälailla suojattu. Luonnontilaisen kaltainen ja pienialainen Vaikka elinympäristö olisi yksi LAILLA SUOJATTU Metsälakikohteilla pienikin toimenpide vaatii metsänkäyttöilmoituksen. Ei haittaa, vaikka pieniä pätkiä purosta tai norosta olisi oikaistu 10821_.indd 18 10821_.indd 18 2.7.2024 9.21.24 2.7.2024 9.21.24. Metsälaki turvaa seitsemää eri monimuotoisuuden kannalta merkittävää elinympäristötyyppiä. Laki edellyttää, ettei niiden ominaispiirteitä heikennetä metsien käsittelyssä
Näillä näkymin ympäristötuet otetaan käsittelyyn lokakuussa. Karttamerkit, kuten jyrkänne tai mutkitteleva puro, voivat osoittaa metsälakikohteen. 10821_.indd 19 10821_.indd 19 2.7.2024 9.21.42 2.7.2024 9.21.42. Osa jyrkänteestä on liian matalaa, osa turhan loivaa ja puusto tasarakenteista. Sitten katse osuu jyrkkään kallioseinämään, jossa kasvaa järeitä haapoja ja edellisestä hakkuusta on selvästi aikaa. YMPÄRISTÖTUKEA HYVIN SAATAVILLA Jarkko Partanen on työskennellyt metsälakikohteiden parissa runsaat 20 vuotta. MINIMIKORVAUS on 500 euroa ja maksimi 300 000 euroa per sopimus. Tällainen toimenpide on esimerkiksi yksittäisten puiden poisto. Noro tosin kulkee useamman tilan halki, eivätkä kaikki maanomistajat ole tukea hakeneet. KARUKKOKANKAITA puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot Metsälain tulkintasuositus löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta. LEHTOja ruohokorvet, yhtenäiset metsäkorteja muurainkorvet, letot, vähäpuustoiset joutoja kitumaan suot sekä luhdat 3. Eri-ikäinen talousmetsiä runsaampi lahopuun määrä kielii kohteen olevan luonnontilaisen kaltainen. ”Uusia metsälaki kohteita löytyy vuosittain ja ihan jopa merkittäviä määriäkin. Taloudellisesti vähäiseksi haitaksi katsotaan alle 3 000 euron menetys. LÄHTEIDEN, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2. Mikäli menetykset ovat tätä suuremmat, maanomistajalla on mahdollisuus hakea poikkeuslupaa kohteen käsittelyyn. Lisäksi on oltava erityisen varovainen, ettei käsittelyssä lipahda metsärikkomuksen puolelle. METSÄSTÄ 5.7.2024 Metsälehti.fi 19 KYMMENEKSI VUODEKSI SUOJELUUN YMPÄRISTÖTUELLA metsälakikohde suojellaan kymmeneksi vuodeksi. OHJEET ympäristötuen hakemiseen sekä hakulomake löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta www.metsakeskus.fi. TUKI on puunmyyntitulojen mukaisesti verotettavaa tuloa. Lakikohteeksi kelpaavan jyrkänteen keskimääräisen korkeuden tulisi olla vähintään 10 metriä. Metsäkeskus suositteleekin rajaamaan metsälakikohteet hakkuiden ja toimenpiteiden ulkopuolelle. Näinkin pieni voi olla metsälakikohde. Uusia lakikohteita löytyy jatkuvasti Metsäkeskuksen rekisterissä on kaikkiaan lähes 146 000 metsälakikohdetta, ja niiden yhteen laskettu pinta-ala on noin 81 000 hehtaaria. pinta-ala, puuston hakkuuarvo sekä kuolleen puun määrä. YMPÄRISTÖTUKEEN on budjetoitu tänä vuonna noin 12,3 miljoonaa euroa. Pienialaiseksi on tulkittu kohteet, jotka ovat maksimissaan kahden hehtaarin laajuisia. Tampereen Teiskossa sijaitsevan noron lähimetsiin on tehty ympäristötukisopimus. Jokaisesta toimenpiteestä, jopa yksittäisen tuulenkaadon korjuusta, on tehtävä metsänkäyttöilmoitus. JYRKÄNTEET ja niiden välittömät alusmetsät 7. Metsään.fi-palvelusta voi tarkistaa, löytyykö omalta tilalta tiedossa olevia metsälakikohteita. REHEVÄT lehtolaikut 4. KORVAUKSEN suuruuteen vaikuttavat mm. Muista metsänkäyttöilmoitus Metsälaki antaa lakikohteilla mahdollisuuden varovaisille toimenpiteille, jotka eivät vaaranna elinympäristön ominaispiirteitä. Muusta ympäristöstä selkeästi erottuvat sanikkaiset paljastavat noron uoman paikan. METSÄKESKUS myöntää tukea kaikille puustoisille metsälakikohteille. tai perattu. ”Varoja on nyt hyvin käytettävissä ja ympäristötukimahdollisuus kannattaa hyödyntää. Kannattaa olla yhteydessä metsäalan toimijaan, mikäli on tällaisista suojelumahdollisuuksista kiinnostunut”, hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Metsäkeskuksesta kannustaa. Edellisestä metsien käsittelystä on jo tovi aikaa. Nettomäärä on ollut kasvussa viime vuosina jo pidempään”, Partanen kertoo. KANGASMETSÄSAAREKKEET ojittamattomilla soilla 5. Tällä hetkellä kaikki ympäristötukihakemukset odottavat vielä käsittelyä, sillä Metsäkeskuksen käyttöön ottaman uuden järjestelmän kehitystyö on viivästynyt eikä järjestelmä vielä mahdollista hakemusten käsittelyä. Käymme vielä tarkastamassa jyrkänteen, jota ei ole merkitty metsälakikohteeksi. ROTKOT ja kurut 6. Jos puron uoma on kuitenkin yhtenäistä kaivupenkkaa, se ei enää ole luonnontilaisen kaltainen eikä metsälakikohde. Virtaava vesi ja sanikkaiset ovat metsälakikohteen tunnuspiirteitä. Minimikokoa ei ole”, Partanen sanoo ja osoittaa jyrkänteen kohtaa, joka muistuttaa luonnontilaisen kaltaista. Viime vuonna tuki oli keskimääräinen runsaat 8 000 euroa per sopimus ja korvaus lähes 2 500 euroa hehtaarilta. ”Paljon helpommalla pääsee, kun ei lähde pähkäilemään, mikä lakikohteella on mahdollista, vaan hakee ympäristötuen.” Ympäristötuki on monesti taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin yksittäisten puiden poisto. SEITSEMÄN METSÄLAIN TURVAAMAA ELINYMPÄRISTÖÄ 1. ”Tämä olisi lakikohde ilman muuta. TUKI Lasketaan tilakohtaisesti ja mukana voi olla useampi samalla tilalla sijaitseva lakikohde
Poikonen päätti ensitöiseen purkaa yhtymän. 10822_.indd 20 10822_.indd 20 2.7.2024 9.24.10 2.7.2024 9.24.10. Työkiireiden vuoksi osa metsistä oli jäänyt hoitamatta. Pitää olla todella hyvä tuote ja isot markkinat, että se kannattaa”, Poikonen toteaa. Traileri on Poikosen kehittämä ja suunnittelema. Oulusta diplomi-insinööriksi valmistunut Poikonen teki uransa elektroniikan suunnittelun ja tuotekehityksen parissa. Poikonen sai Business Finlandilta tuotekehitykseen kuusituhatta euroa. Kolmen vuoden ajan Poikonen hioi ideaansa. Karstulassa vanhaa metsäkoneen ajouraa pitkin paikalle päristää metsänomistaja Erkki Poikonen. ”Minun on pitänyt virittää crossipyörä, että se kulkee hiljempaa.” Erkki Poikonen teki työuransa tuotekehittelijänä. Jatkossa jos jotain muuta teen, en tiedä, haenko patentteja. Tuotekehitys verissä Tuotekehitys tulee Poikoselta luonnostaan. Yhdistelmällä hän hurauttaa suoraan taimikon laitaan raivaamaan tai istuttamaan. Poikosen alla ei ole mönkijä tai traktori vaan crossipyörä. ”Tuotekehittely on jäänyt edelCrossipyörällä metsätöihin Metsänomistaja Erkki Poikonen säästää lihaksia sekä autoa kuljettamalla taimet ja raivaussahan crossipyörällä. Samalla selvisi, ettei yhdelle tilalle ollut virallista tieoikeutta. Se on metsänomistajalle välttämätön työkalu metsien hoitoon. Palo tuotesuunnitteluun on säilynyt eläkkeellä. Erityistä kehittelyä vaati trailerin kiinnitys pyörään sekä pyörän ja peräkärryn välinen liitos. Pian mutkan takaa ilmestyy näky, jota metsän keskellä ei moni ole todistanut. Crossipyörän perässä kulkee yksipyöräinen traileri, johon on kiinnitetty raivaussaha sekä reppu bensakanistereineen ja viiloineen. 5.7.2024 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA KARSTULA TIIA PUUKILA, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT MOOTTORI pärähtää käyntiin. ”Kun ensimmäisen kerran kokeilin tätä, totesin, että heureka! Tässä se nyt on”, Poikonen kertoo. Sellainen ei metsässä toiminut. Rahan sai käyttää patentin hakemiseen, joten Poikonen päätti patentoida keksintönsä. Metsänomistaja Erkki Poikonen kehitti metsätöihin avuksi yksipyöräisen trailerin, jonka voi kiinnittää crossipyörään tai sähköläskipyörään. Siitä alkoi metsien kuntoon laitto ja heräsi ajatus, voisiko metsätöitä jotenkin helpottaa. Hoidettavaksi jäi metsää kolmella eri suunnalla Karstulassa. Näkemämme malli on prototyyppi numero neljä. Patentti on ollut voimassa nyt jo neljä vuotta. Alkuun peräkärryssä oli kaksi pyörää ja se oli leveämpi. Yksittäisestä soraäänestä huolimatta tilalle saatiin vedettyä kemeratuettu kelirikkoaikaankin ajettava tie. Poikonen haki Maanmittauslaitokselta tieoikeuden ja innosti paikallisen metsänhoitoyhdistyksen vetämään tiehanketta. ”Patentin hakemiseen meni hirmuisesti aikaa. Hän on keskikouluajoista asti ollut kiinnostunut sähkötekniikasta. Poikosen vanhemmat olivat myyneet ja lahjoittaneet lapsilleen yhteisomistukseen kotitilan metsineen parikymmentä vuotta sitten. Jäätyään eläkkeelle kahdeksan vuotta sitten Poikonen suuntasi kiinnostuksensa metsiin
”Tuossa Passatin pohja kolisi kiviin”, Poikonen kertoo ja osoittaa ajamaamme tienpätkää. Myös suomalainen nimi juolukka viittaa ryyppäämiseen, samoin viron joovikas. Kauempana sijaitseville metsätiloille yhdistelmä siirtyy peräkärryn kyydissä. Euroopassa on suhtauduttu epäluuloisesti juolukan käyttöön ja pidetty sitä jopa myrkyllisenä. Nykyään metsänomistaja hyödyntää crossipyörä-traileriyhdistelmää kaikkiin metsätöihin. Hupi samalla”, Poikonen kertoo. Samoin slaavilaisissa kielissä juolukan nimeen liitetään päihdyttävä vaikutus. ”Seuraavaksi tarkoituksena on selvittää, olisiko muillakin metsänomistajilla kiinnostusta traileriin. POIKOSEN VINKIT JOS jokin tuntuu työläältä, mietti, miten sen voisi tehdä helpommin. Trailerin kyytiin mahtuu yhteensä neljä taimilaatikkoa. ”Jotkut virittävät crossipyörää, jotta se kulkee kovempaa. Eri asia on, kuka haluaa syödä vetistä ja mautonta juolukkaa, jos mustikkaa on saatavilla. Itse asiassa jo Linné vuonna 1772 viittasi päänsärkyyn juolukan nauttimisen sivuvaikutuksena. On myös arveltu, että juolukan tyypillisillä kasvupaikoilla tavattavan myrkyllisen suopursun voimakas tuoksu saattaa sekoittaa poimijan pään. Aikaisempaa kokemusta crossipyöristä metsänomistajalla ei ollut, mutta Poikonen vakuuttaa, ettei ole kertaakaan metsässä kaatunut pyörän kanssa eikä traileri ole mennyt nurin. Metsänomistaja on odottanut meitä raivaussahoineen jo tovin, kun kaarramme auton kääntöpaikalle. LÄÄKETIETEELLISISSÄ JULKAISUISSA oli 1800-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tapaustutkimuksia, joissa kuvattiin potilaiden juolukasta saamia oireita: pahoinvointia, kauheaa päänsärkyä ja jopa hallusinaatioita. Se löytyy tietoverkosta. Kun taimilaatikoita kuljetti pitkien matkojen päähän, mietin, että siihen pitäisi olla joku muu keino kuin kantaminen.” Kyytiin neljä taimilaatikkoa Palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen, kun Poikonen huomasi, että kauppoihin oli tullut kiinalaisia halpoja crossipyöriä. Sillä taimet ja raivaussaha kulkevat vaivatta taimikon laitaan ja metsät saa ajallaan hoidettua kasvukuntoon. Ruotsin kielen fyllebär sanoo saman asian vielä selvemmin, vaikka juolukan virallinen nimi onkin odon. Juolukka kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Naapurit antavat Poikosen kulkea maidensa ja peltojensa läpi, koska jälkiä yhdistelmästä ei juuri jää. Me ajamme kuvaajan kanssa varovasti perässä viereistä vanhaa heinittynyttä metsäautotietä. Tutkimuksen mukaan nykyaikaisilla toksikologisilla tutkimusmenetelmillä juolukasta ei ole löydetty myrkyllisiä aineita. Juolukkaa ei tarvitse tuoremarjana karttaa myrkyllisyyden vuoksi. Pyörällä metsätöihin hurauttaminen on myös oma kokemuksensa. (bog bilberry) and the search for its alleged toxicity: a review” . Pienet erät rakentaisin itse lapsuuden tilan vanhaan sikalaan perustamassani pajassa”, Poikonen suunnittelee. Se kulkee maksimissaan viisikymmentä kilometriä tunnissa ja hitaimmillaan kävelyvauhtia. Parhaimmillaan crossipyörällä pääsee sellaisistakin paikoista kulkemaan, mihin traktori saattaisi jäädä kiinni. Auto säästyy, kun ei tarvitse varoa pohjaa eikä tunkea likaista raivaussahaa takakonttiin. Erityisesti saksankielisissä maissa on uskottu, että juolukasta menee pää sekaisin. Muitakin teorioita on. Itse asiassa juovuttavia juomia on tehty juolukasta eri puolilla maailmaa runsaasti, joskus myrkkysienillä terästettynä. Eräät myös juolukalla tavattavat loissienet saattavat olla myrkyllisiä, mutta saastuneet marjat on helppo tunnistaa. Jo saksankieliset nimet kertovat siitä: Rauschbeere, Schwindelbeere ja Trunkelbeere. Hän pitää myös nurinkurisena ajatuksena, että parin tuhannen kilon painoisella traktorilla vietäisiin 50–100 kiloa taimia uudistusalan laitaan. Yleisillä teillä alun perin temppuiluun tarkoitetulla crossipyörällä ei ole asiaa. Silloin Poikonen vei paikalle taimien merkkaukseen keppejä. OLE ennakkoluuloton ja ole avoin uusille asioille. JUOLUKAN MYRKYTTÖMYYS vahvistetaan tänä vuonna ilmestyneessä huippututkimuksessa ”Vaccinium uliginosum L. 5.7.2024 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Turvallisuutta hän on parantanut virittämällä crossipyörää. Minun on pitänyt virittää, että se kulkee hiljempaa.” Hupia ja työtä Sininen kypärä vilahtelee kasvillisuuden takaa, kun Poikonen viilettää crossipyörällä metsäistä polkua pitkin. Runsaan kahden metrin mittaiseen peräkärryyn mahtuu kerralla neljä taimilaatikollista eli 400 tainta. HYÖDYNNÄ metkatukea uuden metsätien rakentamisessa. Pyörä näyttää pieneltä pitkän miehen alla. Tämä saattaisi selittää sen, että aikana ennen jääkaappeja ja pakastimia jonkin aikaa säilytetyistä juolukoista saattoi saada melkoisen myrkytyksen. Kevyestä painosta on myös hyötyä. Hän päätti hankkia viisisataa euroa maksavan crossipyörän osaksi metsätalouden kalustoa ja kehittää siihen trailerin. ”Se on minusta ihan hauskaa. KARSTULA leen veriin. JUOLUKKA EI OLE MYRKYLLINEN 10822_.indd 21 10822_.indd 21 2.7.2024 9.24.12 2.7.2024 9.24.12. Korvaamaton apu crossipyörä oli, kun vanhalle pajuttuneelle kydölle uudistettiin kovalla työllä metsä. Yhdistelmä on ollut apuna jo useammalla istutuksella. Myös lajituntemus saattaa olla poimijalla heikko, jolloin samaan astiaan menevät kaikki mahdolliset marjat myrkyllisestä sudenmarjasta alkaen. Uudessa tutkimuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että juolukka alkaa säilytettäessä käydä ja tuottaa alkoholia erittäin nopeasti. Vaikeissa paikoissa Poikonen auttaa menoa jaloilla tasapainottamalla. Tiestä tulee hyvin suunniteltu ja tehty. Sitä vastoin Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa tällaisia käsityksiä ei ole, vaan marjaa on käytetty runsaasti
”Olemme vahvistamassa Suomen myyntiä. Leveydeltään 710-millisillä renkailla varustettuna kone on noin 2,7 metriä leveä, joten se pystyy liikkumaan kolme ja puolimetriä leveillä ajourilla. Saatuja kokemuksia on käytetty uuden mallin kehittämisessä. Ulottuvuutensa ansiosta uutuus-Sampo pystyy työskentelemään kahdenkymmenen metrin välein tehdyiltä ajourilta. Viimevuotinen kohu ensiharvennusten laadusta ei Sormusen mukaan ole toistaiseksi kiihdyttänyt pienten, harvennushakkuille tarkoitettujen koneiden kysyntää Suomessa. Nelipyöräisen koneen nosturi oli lyhyempi, joten kone joutui harvennusmetsässä liikkumaan myös ajourien välissä niin sanotuilla haamu-urilla. Uutuusmalli on edelleen yleiskäyttöisiin hakkuukoneisiin verrattuna kapea ja kevyt. Myös Ruotsiin olemme löytäneet uuden diilerin.” Vuosittain Sampo Rosenlew valmistaa noin sata metsäkonetta. Ensimmäiset koneet myyty Kuusipyöräisen Sampon tarina alkoi muutama vuosi sitten Virossa, kun paikallinen maahantuoja – yhteistyössä valmistajan kanssa – rakensi ensimmäisen kuusipyöräisen koneen. ”Tehokkaimmin kone toimii enintään 200-litraisten runkojen hakkuussa. Sormusen mukaan kuusipyöräinen Sampo voidaan varustaa aiempaa monipuolisemmin myös energiapuun korjuuseen. Koneen tekniikka on sama kuin JÄÄHYVÄISET HAAMU-URILLE Kolmas pyöräpari tekee Sampon suosikkiharvesterista entistä vakaamman ja ulottuvamman. Hän kuitenkin uskoo, että jatkossa merkin asema vahvistuu. Toki HR 56 selviää myös yksittäisten isojen puiden tekemisestä”, Sampo Rosenlewin myyntipäällikkö Ahti Sormunen sanoo. Tärkeitä asiakasmaita ovat Saksa ja Tshekki sekä Espanja ja Portugali. METSÄSTÄ 5.7.2024 22 Metsälehti.fi nelipyöräisessä HR 46 -mallissa. ”Vain kuskin palkka on sama.” Samp HR 56 on ensiharvennuksille ja muille kasvatushakkuille tarkoitettu hakkuukone. Lähes 90 prosenttia Sampon metsäkoneista lähtee vientiin. Kuusipyöräisyyden ja entistä isompien renkaiden ansiosta kone on neljäpyöräistä vakaampi. ”Kannattavasti harvennuksille” Sormusen mukaan Sampon kaltainen pieni hakkuukone on harvennushakkuilla kilpailukykyinen isojen yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden kanssa. Koneeseen ovat tarjolla Kesla RH18-IIja Keto-51-hakkuupäät. Kone on parhaimmillaan läpimitaltaan enimmillään 20-senttisten puiden käsittelyssä. MIKKO RIIKILÄ SAMPO Rosenlewin tunnetuin metsäkone, nelipyöräinen HR 46 -hakkuukone, saa rinnalleen kuusipyöräisen HR56:n. Voimanlähteenä on Accon 140-kilowattinen dieselmoottori. Näin siihen on voitu asentaa ulottuvuudeltaan kymmenmetrinen Logmerin nosturi. Kuusipyöräisen HR 56 -hakkuukoneen veroton hinta on 390 000 euroa. Nelipyöräisen HR 46 -mallin hinta on noin 350 000 euroa. ”Vain kuskin palkka on sama. Kaikki muut kulut, esimerkiksi polttoaineen kulutus, ovat selvästi alemmat kuin isoissa koneissa, eikä koneiden tuottavuudessa pieniläpimittaisilla harvennushakkuilla ole eroa.” Hän ennustaa myös, että jatkossa yhä useampi metsänomistaja haluaa pienen koneen harventamaan metsäänsä. M IK KO RI IK IL Ä 10823_.indd 22 10823_.indd 22 2.7.2024 9.27.25 2.7.2024 9.27.25. Sormusen mukaan uutuusmallia on myyty ”puolenkymmentä” konetta, joista yksi Suomeen ja loput eri puolille Eurooppaa
Umpeen kasvanut tilanraja tai kadonnut rajamerkki voi jäädä paikantamatta, jos heittoa sijainnissa mitataan metreissä. Karttaselaimen Plus-versioon on kehitteillä myös indikaattori, joka kertoo sen hetken paikannustarkkuuden. Teknologia kehittynyt nopeasti Tenhusen mukaan paikannuslaitteet ja järjestelmät ovat kehittyneet viime vuosina huimasti. Geotrimin ratkaisussa signaalit korjataan erillisen Trimble Catalyst -sijaintipalvelun avulla. Lisäksi tarvitaan puhelin tai tabletti, jossa on asennettuna Karttaselain-sovellus. Virallisesti rajat voi osoittaa vain Maanmittauslaitoksen viranomainen lohkomisen tai rajankäynnin yhteydessä. EU on liittymässä palveluun omalla Galileo-järjestelmällään. Myös GPS-häirintä on noussut tänä vuonna otsikoihin. Palvelu on kuitenkin maanomistajan näkökulmasta usein kallis. Se perustuu Trimblen omiin tietoliikennesatelliitteihin ja tukiasemaverkostoon. Pahimmillaan rajalinja jää vuosikausiksi tukkoon, kun rajan lähellä toimitaan varman päälle omalla puolella pysytellen. METSÄSTÄ 5.7.2024 Metsälehti.fi 23 SAMI KARPPINEN PUHELIMEN karttasovellukset näyttävät käyttäjänsä sijainnin yleensä muutamien metrien tarkkuudella, mutta vaihtelu tarkkuudessa voi olla suurta. Järjestelmään kuuluvat muun muassa USA:n ja Venäjän ylläpitämät GPSja GLONASS-satelliitit. Tenhusen mukaan se kuitenkin eliminoidaan satelliittipaikannuspalvelulla, eikä häirintä ole vaikuttanut Geotrimin palveluiden käytettävyyteen merkittävästi. ”Palvelulla saavutetaan hyvin luotettavasti luvattu tarkkuus. Lähde: Ilmatieteen laitos Uuden palvelun käyttö edellyttää puhelinta tai tablettia sekä Karttaselain-sovellusta G EO TR IM O Y 10823_.indd 23 10823_.indd 23 2.7.2024 9.27.26 2.7.2024 9.27.26. Karttaselaimen Plus-tilaus maksaa 39,90 euroa vuodessa. Sijaintipalvelun voi ostaa haluamalleen ajanjaksolle. Yksittäisen metsänomistajan tarpeisiin paketti on edelleen kohtalaisen arvokas, mutta metsäpalveluyrittäjistä, leimikon suunnittelijoista tai vaikka yhteismetsistä löytynee kiinnostusta ratkaisulle. Tietysti ympäristön rajoitteet satelliittien signaalin vastaanottamiselle on edelleen tiedostettava.” Tarkkuuteen vaikuttavat muun muassa sääolosuhteet, auringon aktiivisuus, maaston muodot sekä puuston peitteisyys. ”Esimerkiksi sijaintipalvelu, jolla päästään 10 sentin paikannustarkkuuteen, maksaa 300 euroa kuussa”, Tenhunen kertoo. ”Tarkka paikannus onnistuu kohteissa, joissa sitä ei olisi kymmenen vuotta sitten voinut ajatellakaan. Jotta GNSS-paikannuksen tarkkuudessa päästään luotettavasti metrejä tarkempaan tasoon, vaatii satelliittien signaali ylimääräisen korjauksen. Houkutteleva vaihtoehto metsäpalveluyritykselle Geotrimin palvelun käyttö edellyttää käsikahvalla varustettua Trimblen Catalyst GNSS -vastaanotinta. Suomalainen tarkan maanmittauksen pioneeri Geotrim Oy sekä Karttaselain-sovelluksen kehittäjä Accel-Bit ovat tiedostaneet haasteen ja tarjoavat siihen uudenlaista ratkaisua. ”Nyt pystymme tuomaan jopa senttiluokkaan saakka yltävän paikannuksen hinnaltaan yhä useamman käyttäjän saataville”, kuvailee myyntipäällikkö Kari Tenhunen Geotrimistä. GNSSPAIKANNUS SATELLIITTIPAIKANNUSeli GNSS-järjestelmä (Global Navigation Satellite System) tarjoaa tarkkaa paikannuspalvelua, joka perustuu Maata kiertävistä satelliiteista lähetettävien radiosignaalien rekisteröintiin maanpinnalla toimivien vastaanotinasemien avulla. Vastaanottimen arvonlisäveroton hinta on vajaat tuhat euroa. Tämä tieto löytyy jo nyt sijaintipalvelun sovelluksesta.” Sijainti selville jopa sentin tarkkuudella Uutuuspalvelu tuo tarkan paikannuksen yhä useamman ulottuville
Hän löysi tältä suurehkolta erämaiselta järveltä merikotkan pesän vuonna 2018. Tosin samoilla asioilla Hakola on liikkeellä nytkin – luvan kanssa ja tieteen nimissä. Napsahtavat tyvestä poikki varoittamatta.” Se oli sitä maailman aikaa, kun pojat kiipeilivät puissa ja keräilivät lintujen munia ja poikasia. Tapio Osala varmistaa puun juurella. ”Oksia on vieri vieressä, mutta ne ovat arvaamattomia. Sen isäntä on merikotka. ”Täältä on huikeat maisemat.” Siksi onkin yllättävää, että jättimäistä pesää ei havaitse järveltä. Talven jäljiltä kiipeäminen on kuulemma tuntuman hakemista. ”Tällä paikalla on pesitty siitä lähtien.” Tänä kesänä Pohjois-Savosta varmistui kaikkiaan viisi pesintää. Hänen yläpuolellaan petäjässä heiluu 20 metrin korkeudessa toistasataakiloinen risulinna. Tänä päivänä merikotka on elinvoimainen laji, jolla alkaa olla Itämeri tiiviisti asuttuna. Seitsemäs kesä samassa pesässä Samoihin aikoihin, kun Hakola kolusi poikasena variksenpesillä, Suomen merikotkat olivat kuilun partaalla. Pesiviä pareja oli jäljellä enää muutama, ja vuonna 1974 kuoriutui varmuudella vain neljä merikotkan poikasta. ”Paras konsti etsiä pesää on ”Onpa vanttera poikanen.” 10824_.indd 24 10824_.indd 24 2.7.2024 9.35.00 2.7.2024 9.35.00. Lehtikuusi oikein houkutti kiipeämään, vaikka se onkin puista petollisin. ”Niinpä se on levittäytymässä sisämaahan”, Hakolan oppi-isänä merikotkien maailmaan toiminut vaasalainen rengastaja ja luontoharrastaja Tapio Osala kertoo. Se vaatii hyvää kuntoa, taitoa ja turvavarusteita. Jaakko Hakola on kiipeillyt korkeissa puissa lapsesta saakka. Pesimäaikana maaliskuusta kesäkuulle merikotkat ovat Suomen suurimmiksi linnuiksi todella piilottelevia. ”Merikotka tekee pesän tavallisesti latvuksen suojaan, ei aivan latvaan.” Latvaoksat varjostavat poikasia paahteelta eikä pesä erotu kauas. ”On upeaa, kuinka merikotka vääjäämättömästi palaa näille ikiaikaisille pesimäseuduilleen sisämaahan.” Vartissa latvaan Kiipeäminen männyn latvaan on rankka rupeama. Tällä kertaa elämysmatka 20 metrin korkeuteen männyn latvaan alkaa tikkaita pitkin, jotta puun runkoon tulisi mahdollisimman vähän kiipeilyvaurioita. Oksalle ylimmälle Viisikerroksisen kerrostalon korkeudella huojuvalle merikotkan pesälle kiipeävät vain harvat ja valitut. Alhon olivat aiheuttaneet muinainen vaino ja tuoreimpana ympäristömyrkyt. METSÄSTÄ 5.7.2024 24 Metsälehti.fi KOKEILTUA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT KUOPIOLAINEN Jaakko Hakola muistaa vieläkin, kun hän 70-luvulla pojankoltiaisena kiipesi Väinälönniemellä lehtikuusen latvuksessa keikkuneeseen variksenpesään. Niinpä Hakola ryhtyy sovittamaan sääriinsä arboristin kiipeilykenkiä. Hakola huilailee varttitunnin kestävän urakan aikana muutaman kerran. ”Se oli Pohjois-Savon ensimmäinen varmistettu merikotkan pesintä”, Osala iloitsee. Hätään herättiin, alkoivat uutterat suojelutoimet lintumaailman majesteetin pelastamiseksi. Osalaa voi kiittää, että olemme veneilemässä toukokuisena päivänä Nilakalla. Emolintuja ei näy, mutta drooni on juuri äsken paljastanut pesässä köllöttelevän vantteran poikasen. Tapio Osala kertoo, että hänenkin piti kävellä miltei puun alle, ennen kuin hän huomasi pesän
Levittäytyminen on ollut vauhdikasta ja viime vuonna sisämaasta tunnettiin jo 157 asuttua merikotkareviiriä. Sillä on silloin suunta aina pesälle.” Niin Osala kertoo Pohjois-Savon ensimmäisen pesinnänkin paljastuneen. Se auttaa suojelutyössä.” Tapio Osala uumoilee kymmenen vuoden kuluessa sisämaan pesintöjen yleistyvän vauhdilla. Näistä iso osa on Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa, erityisesti Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä. Poikasesta otetaan liuta erilaisia mittoja sekä höyhennäyte myöhempää dna-määritystä varten. Alueellisia pesätarkastajia on noin sata. Hän laskee säkin narun varassa maahan. ILMOITTAUTUMISET 22.7. Aikuinen koiras olisi vain kilon verran painavampi. HINTA JA ILMOITTAUTUMISET Matkan alustava hinta on 4 098 euroa/hlö kahden hengen huoneessa. Osala iloitsee. Oppaina matkanjohtaja Pirjo Sehic ja Metsälehden toimittaja Mikko Häyrynen. Kohteina ovat Minnesota, Wisconsin ja Michigan. METSÄSTÄ 5.7.2024 Metsälehti.fi 25 KOKEILTUA MERIKOTKA MATKALLA SISÄMAAHAN SUOMESSA pesii jo yli tuhat merikotkaparia. Juttukeikan kohteena ollut Pohjois-Savon ensipesintä löydettiin Tervon ja Keiteleen maastosta Nilakalta 2018. Joka kolmannessa pesitään, koska kotkilla on myös vaihtoja varapesiä. ”Merikotkista ollaan rakentaMerikotkan pesä on mahtava rakennelma, jossa saatetaan pesiä monta vuotta peräkkäin. Lähde: Sääksisäätiön merikotkatyöryhmä seurata keväällä saaliin kanssa lentävää aikuista merikotkaa. Hinta sisältää lennot, kuljetukset, vierailut, majoituksen aamiaisineen, viisi lounasta ja illallisen ruokajuomineen. Jaakko Hakola (vas.) ja Tapio Osala tarkastavat ensin droonin avulla, minkä ikäisiä poikaset ovat ja voiko pesälle kiivetä. Metsälehden lukijamatka tehdään 22.–29.9.2024 Yhdysvaltoihin. Itämeren reviireiden täyttyessä jättimäinen petolintu palailee ikiaikaisille pesimäseuduilleen sisämaahan. MENNESSÄ ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300 Amerikansuomalaisten jalanjäljillä LUKIJAMATKA LISÄTIETOA www.kontiki.fi tai metsalehti.fi/ lukijamatka 10824_.indd 25 10824_.indd 25 2.7.2024 9.35.03 2.7.2024 9.35.03. Jutustelun aikana Hakola on saanut männyn latvassa poikasen mustaan kuljetussäkkiin. massa sukupuuta. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 698 euroa. Silti useimmilla kotkapareilla on pahan päivän varalle jopa useampi vaihtopesä rakennettuna. Vain merikotkan tappavaa asetta, koukkukynsiä, piti varoa. ”Urakka on melkoinen, sillä se pitää toteuttaa parin kolmen viikon aikana, jolloin pesäpoikaset ovat tarpeeksi isoja käsiteltäviksi”, Osala harmittelee monen pesätarkastajan olevan jo eläkeiässä. Sukupuu ja Saimaan mysteeri Suomessa on parituhatta vuosittain tarkastettavaa merikotkan pesää Utsjoelta ulkosaaristoon ja Ilomantsista Merenkurkkuun. ”Saimaalta ei ole toistaiseksi varmennettu yhtään pesintää.” Pesästä maahan laskettu 5 –6-viikkoinen poikanen osoittautui säyseäksi tutkittavaksi. Tänä kesänä Pohjois-Savossa pesi jo viisi merikotkaparia. Vain yksi asia kummastuttaa. Hieman yllättäen ainoastaan vesistöisestä Etelä-Savosta ei ole tähän mennessä löydetty ensimmäistäkään merikotkan pesää. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd. ”Onpa vanttera poikanen.” Digivaaka näyttää painoksi 3,8 kiloa
Metsäteollisuuden historia, Serlachiuksen suvun tarina ja toiminta taiteen tukijoina kulkevat käsi kädessä uudessa Mesenaatit-näyttelyssä. ”Museossa vastuullisuus ympäristöstä ja kulttuurista ovat väistämättä ristiriidassa”, kertoo Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen. Pysyvän Mesenaatit-näyttelyn lisäksi museossa avautuivat vaihtuvat Kiitoskirjeitäsekä Los moimoi de Fuengirola -näyttelyt. Museon talousjohtaja Juha Roposen mukaan remontti kohdistui pitkälti talotekniikkaan, eikä itse museoon tehty juurikaan uutta. A. Kohti kestävyyttä Laajan remontin taustalla olivat kestävyysja ympäristösyyt. 5.7.2024 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ IIRIS YLINEN, TEKSTI JYRKI LUUKKONEN, KUVAT P ERINTEINEN jako historiallisiinja taidemuseoihin on liian kapea Serlachius-pääkonttorille. Entisten Göstan taidealueen ja Serlachius-museo Gustafin sijasta museon 10825_.indd 26 10825_.indd 26 2.7.2024 9.37.13 2.7.2024 9.37.13. Metsäteollisuudella taidekaupungiksi Pääkonttorin remontin lisäksi museokokonaisuutta on muutenkin kehitetty. Pääasiallisella lämmitysja viilennysjärjestelmällä tulee olla myös toimiva varajärjestelmä. Merkittävin muutos oli museon siirtyminen kaukolämmöstä maalämpöön, millä on suuri vaikutus ympäristöystävällisyydelle. Gösta Serlachius oli aikoinaan itse tiiviisti mukana pääkonttorin suunnittelussa. Remontti kokonaisuudessaan on ollut museolle mittava ympäristöinvestointi. ”Kyllähän tämä rakennus näyttää ihan samalta kuin silloin 30-luvulla, kun Gösta (Serlachius) sen rakennutti”, Roponen kertoo. G. Itse museorakennuskin on kiinnostava arkkitehtuurinen nähtävyys. Museossa ilmastointi on avainroolissa, sillä taideteosten kunnon säilyminen vaatii tasaisen lämpötilan ja ilmankosteuden. Istutusalueiden kastelujärjestelmätkin uusittiin. Kasteluun kuluu huomattava määrä vettä, joka nyt tulee järvestä yleisen vesijohtoverkon sijaan. Esille on nostettu Serlachiusten toiminta taiteen tukijoina. Mesenaatit Mesenaatit VALOKEILASSA Serlachius-pääkonttori on avautunut laajan remontin jäljiltä. Mäntässä, Keski-Suomessa sijaitseva Pääkonttori suljettiin remontin vuoksi marraskuussa, ja se on juuri avannut ovensa. Serlachiuksen silinterihattu on esillä Mesenaatit-näyttelyssä. Museo näyttää edelleen melko lailla samalta
Vitriinissä on esillä Serlachius-yhtiön aikanaan tuottamia paperituotteita. 5.7.2024 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ muodostavat nyt kaksi Serlachius-kohdetta: Pääkonttori ja Kartano. Lapset mukana museossa Myös lapset on huomioitu uudistetussa Pääkonttorissa. Viereisessä vitriinissä on esillä Serlachius-yhtiön aikanaan tuottamia paperituotteita. A. Osa museon pedagogista toiminta on paperipaja, jossa esimerkiksi koululaisryhmät pääsevät kokeilemaan paperin valmistusta. Se synnytti koko taidekaupungin”, Sivonen kertoo. ”Oli sellainen ajatus, että voidaanko kestävyyttä ulottaa jopa taiteelliseen työhön. Museo on panostanut lapsiin myös tukemalla koululaisten bussikuljetuksia museoon. Yhden osan näyttelyä muodostavat puupienoismallit Mäntän rakennuksista. Näyttelystä löytyy kiipeilyseinä ja koettavaa kaikille aisteille. Pääkonttorilla päähuomio on Serlachiusten roolissa taiteen tukijoina. Teknisiä rakenteita on kierrätetty vanhoista näyttelyistä, ja raaka-aineena on suosittu puuta. Serlachius muun muassa maksoi päiväpalkkaa Akseli Gallen-Kallelalle. Serlachiusten tarina lähtee liikkeelle G. Päätettiin, että kyllä voi”, Sivonen kertoo. Pienoismallissa järven pinta on valmistettu salamaniskussa kaatuneesta puusta. Vanhoista näyttelyistä tuttuja hahmoja ja rakenteita on tuotu museoon. ”Mäntässä on yksi tärkeä tarina, joka on Serlachiusten. Myös aikuiset ovat näyttelyyn tervetulleita. Tuttuja palasia Kestävyys teemana kantaa myös näyttelyissä. Serlachiuksen saapumisesta Mänttään vuonna 1868, ja se etenee sarjakuvien avulla museon seinillä. Näyttelymestareille annettiin haasteeksi rakentaa pienoismalleja erilaisista jätepuun kappaleista. 10825_.indd 27 10825_.indd 27 2.7.2024 9.37.22 2.7.2024 9.37.22. Näyttelyn sanoma on, että Serlachiuksen suvun työ metsäteollisuuden rakentajana ja taiteen tukijana tuotti kaupunkilaisille hyvinvointia ja mahdollisti Mäntän kehittymisen taidekaupungiksi. Sisältä palanut puumateriaali esittää nyt pienoismallin aaltoilevaa järvenpintaa. Se on remontissa vaihtanut paikkaa kellarista ylimpään kerrokseen, josta on suora näkymä Mäntän paperitehtaalle. ”Kokemukseni on, että kun yritetään tehdä jonkinlaista lastenmaailmaa, innokkaimpia käyttäjiä ovat yleensä aikuiset”, Sivonen sanoo. Pienoismalli Mäntän uimalaitoksesta on valmistunut Joenniemessä salamaniskusta kaatuneesta Serlachiuskonsernin vanha pääkonttori on ulkoasultaan suojeltu kohde. Toiminnalliseen Metsän maailmaan on asiaa vain ilman kenkiä, jotta kävijä voi tuntea pehmeän metsänpohjan. Ympäri museota on ensimmäisestä perusnäyttelystä tuttuja puu-ukkoja, jotka kertovat mänttäläisten työläisten tarinoita. Serlachiukset keräsivät taidetta, ja G. Taiteilijat puolestaan suunnittelivat Serlachiukselle mainoksia, joita on näyttelyssä esillä. Ympäri näyttelytiloja on esimerkiksi museon ensimmäisestä perusnäyttelystä tuttuja puu-ukkoja, jotka kertovat kirjailija Tomi Kontion kirjoittamia tarinoita mänttäläisten työläisten arjesta. A. puusta
Savu ja kuumuus pitivät inisijät poissa, kun muun muassa rajavartijoista koostuva yli sadan sammuttajan joukko yritti hillitä nopeasti leviävää tulta. Tienvarren opastaulu kertoo, että koko suojelualue on 224 hehtaaria. Paikoin kymmenen neliön länteillä ei ole yhtään puuta, paikoin samankokoisella alalla voi olla toistakymmentä puuta. Olemme Pohjois-Karjalan Lieksassa, Kitsin kylässä. Palon aikaan yli satavuotiaat puut pysyivät pystyssä vielä oman aikansa palon jälkeen mutta ovat kellahtaneet pikkuhiljaa. Metsähallituksen metsäasiantuntija Matti Hiltunen joutui ajamaan kuin toimintaelokuvan sankari lieskojen keskeltä, kun kymmenien mottien rankakasat metsäautotien molemmin puolin paloivat. ”Siinä piti ajaa todella vauhdilla. Kesäkuun alussa 1992 tilanne oli toinen. Ainoa laatuaan Suomessa Palo levisi lopulta yli 140 hehtaarille. 10826_.indd 28 10826_.indd 28 2.7.2024 9.41.35 2.7.2024 9.41.35. Metsäpalon jälkeen syntyneet männyt ovat levittäytyneet alueelle ryhmittäin. Nyt dramatiikasta ei kuitenkaan ole tietoakaan. Palaneesta metsästä tehtiin luonnonsuojelualue, johon liitettiin ympäröiviä vanhoja metsiä. Ne tunkevat nyt joka paikkaan. Yli 140 hehtaarin metsäpalon jäljiltä kaatuneet rungot ovat edelleen metsässä. PILKKEET 5.7.2024 28 Metsälehti.fi RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT MÄKÄRÄISIÄ . Mustaksi hiiltyneen puun ja palokorojen perusteella tuli on pyyhkäissyt niiden päältä jo useamman kerran. Kaatuneet puut ovat liekkien kuumuudessa kuolleita mäntyjä. ”Voimakkaas sakaan palossa kaikki metsän puu ei pala.” Voimakkaimmin palaneella alueella maaperän ravinteita on huuhtoutunut ja jäkälikkö on menestynyt. ”Nuoret, isojen häiriöiden jälkeen syntyneet metsät ovat todella harvinaisia. Luontaisesti kehittymään jääTUHKASTA NOUSSUT Lieksan Kitsissä roihusi vuonna 1992. Myös muutama suuri kelo on pystyssä nuoren puuston keskellä. Kuumuus tuntui auton ikkunankin läpi”, bensatäydennystä palorintaman toiselle puolelle kuljettanut Hiltunen muistelee. nyt metsäpaloalue on ainutlaatuinen näyteikkuna luonnontilaisen metsän varhaissukkessioon Suomessa, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsäekologian professori Jari Kouki. Suomessa ei juuri muualla pysty vastaavaa näkeKun edellisen sukupolven puut ovat kaatuneet, uudet ovat asettuneet kasvamaan ryhmittäin. Pohjakerroksessa kasvaa kuitenkin jo mustikkaa, ja jäkälikön osuus tullee jatkossa pienenemään. Kuljemme rajuimman palon alueella, ja huomiomme kiinnittyy vaalean jäkälikön lisäksi lukuisiin, maassa makaaviin runkoihin. Patvinsuon kansallispuistoon on matkaa 12 kilometriä, saman verran kuin valtakunnan itärajalle
”Yhä edelleen ennen paloa vallinneen metsän puutilavuudesta on melkein kaikki tallella, tosin osittain lahonneena maapuuna. Kitsissä on tehty kymmeniä metsäpaloihin kytkeytyviä tutkimuksia. Kevään ensimmäiset sitruunaperhoset olen hyvin usein nähnyt lentelemässä harjumänniköissä tienvarressa. Sitruunaperhosella on vuoden mittaan peräti kolme erilaista elinympäristöä: toukka kasvaa tuoreiden metsien ja soiden reunojen paatsamissa, aikuinen etsii ravintonsa aukeilta ja talvehtii kuivilla kankailla. PILKKEET 5.7.2024 Metsälehti.fi 29 mään”, Kouki sanoo. Naaras sijoittaa munansa yksitellen paatsaman oksille, usein jo ennen kuin paatsama on saanut lehtensä avattua. Keltaiset kukat kuten leskenlehti, voikukka, kevätleinikki ja kevätesikko ovat suosikkeja, mutta kyllä sitruunaperhonen käy muillakin kukilla. Kova kärvennys 32 vuotta sitten ei riittänyt mäntyjä tappamaan, vaan ne seisovat edelleen eläväisinä puolukan poimijan unelmamaastossa. Kiiltopaju ja raita ovat ensimmäisiä ravintokasveja, mutta vähitellen valikoima monipuolistuu. Sen seurauksena koivut ja kuuset kuolivat, mutta männyt säilyivät elossa. SITRUUNAPERHOSEN KOLME KOTIA Viimeiset paksut kelot ovat muistomerkkejä aiemmasta puusukupolvesta. Vauhdikkaitten kisailujen ja pariutumisen aikaa ovat toukokuun loppu ja kesäkuun alku. Syksyllä ne palaavat metsään talvehtimaan. Aikuisia perhosia voi siis nähdä kaikkina kuukausina, vaikka talvehtivat yksilöt ovatkin hyvin kätkeytyneitä. KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Sen suojaväri on niin hyvä, että minä olen löytänyt parin millin mittaisia kellanvihreitä munia useammin kuin muutaman sentin mittaisia toukkia. Keltaisten lehtien kirjavoimassa metsässä suojavärikin toimii. Täällä metsä näyttää aivan toisenlaiselta. Talousmetsien taimikoissa vastaavaa ei näe.” Mäntyjen valtakunta Reilun sadan metrin notkelman jälkeen maa jälleen kohoaa. Palosta kertovaa hiiltynyttä puuta ei tunnu Pöytäkankaalta löytyvän lainkaan. Tällä kohtaa tuli eteni lievempänä maapalona. Hänen mukaansa Kitsissä voimakkaimman paloalueen puut olivat kuolleina pystyssä 10–20 vuotta. Kun perhonen aikuistuu, metsissä ei ole paljon kukkia ja niinpä perhoset etsiytyvät hakkuuaukoille, pellonreunoihin, pihoihin ja niityille, missä kukkia riittää. 10826_.indd 29 10826_.indd 29 2.7.2024 9.41.39 2.7.2024 9.41.39. Sitruunaperhonen on perhosistamme pitkäikäisimpiä. Metsävaiheet ovat tavalliselta tallaajalta piilossa, mutta kun aikuinen perhonen hakee ruokaa avomailta, se nähdään. Sitruunaperhonen syntyy ja kasvaa metsässä ja viettää talvensa metsässä. ”Voimakkaassakaan palossa kaikki metsän puu ei pala. Sen sijaan mäntyjen itäisen kyljen kuori on irronnut ja näkyvillä on hiiltymättömiä palokoroja. Sitruunaperhonen ruokailee suonreunan vaiverolla. Niiden jäljiltä ydinhavaintoja ovat, kuinka tuli polttaa suomalaismetsien puumateriaalista vain osan ja kuinka paloalueilla elää rikas eliölajisto. Aikuinen kuoriutuu kotelosta heinäkuussa, lentelee koko loppukesän kukista ravintoa keräten, talvehtii ja aloittaa lentokautensa uudelleen pajujen kukkiessa. METSÄN KÄTKÖISSÄ SITRUUNAPERHOSTA pidetään niittyjen ja kulttuurimaisemien lajina, mutta oikeampi luonnehdinta olisi metsän perhonen, joka välillä vierailee pihapiirissä. Keväällä keltainen perhonen erottuisi maastossa paremmin, mutta se ei jää petoja odottelemaan vaan lähtee heti ensimmäisinä lämpiminä päivinä mesiravintoa etsimään. Hiiltyneet palokorot kertovat, että tuli on ennättänyt nuolla niiden pintaa jo ennen vuoden 1992 paloa. Neulaset ja pienet oksat kyllä, mutta pystyssä oleva runkopuu jää pitkälti jäljelle”, Kouki sanoo. Toukka syö paatsaman lehtiä. Palorintama kulki myös tämän, Pöytäkankaaksi nimetyn harjanteen yli. Naaraat munivat kesäkuussa ja kuolevat, mutta viimeiset koiraat sinnittelevät hengissä vielä heinäkuun alkupuolellakin. Tavallisin talvehtimispaikka lienee puolukanvarpu, johon perhonen asettuu siivet supussa ja pää ylöspäin, puolukanlehti suojaavana kattona. Syykin on selvä
Metsän sisälle syntyy paha varjostus, ja näin kasvatamme hentoista, riukuuntuvaa ja pienilatvaista metsää, joka saa vielä pahan valosokin ja kasvun notkahduksen ensiharvennuksen jälkeen – tuhoriskeistä puhumattakaan. Minusta nämä latvuspituudet ovat tärkeä ja oikea ohje, joihin pitäisi pyrkiä. Tervetuloa kisailemaan! Metsälehti jää kesätauolle! Seuraava Metsälehti Makasiini ilmestyy 16. superharvennuksen 200 puun hehtaaritiheyteen, kun latvukset tuuhettuvat ja valo vähenee kriittiselle tasolle keskirunkojen korkeudella. kehitysluokan metsässä vielä 30–50 vuotiaana ns. ja 3. Jos oksat vielä riittävän valon avulla ovat tuuheat ja runsaslehtiset, puulla on hyvät mahdollisuudet kasvaa nopeasti. Todellisuudessa kuulonsuojaimia ei voi yhdistää ulkopuolisiin laitteisiin. Jotta tämä latvuspituus säilyy, seuraava väljennys häämöttää jo alle 10 vuoden sisällä. Näin pääsemme kasvattamaan kannattavaa 3. Mielenkiintoisesti tämä tavoite on jätetty pois Tapion Metsänhoidon suosituksista, mutta esimerkiksi Stora Enso mainitsee sen omissa suosituksissaan. kehitysluokan metsää tuoreilla pohjilla reilusti alle 30-vuotiaana, mikä ei suositellussa systeemissä onnistu. Tämä myös takaa valtapuiden kasvun kiihtymisen ensiharvennuksen jälkeen. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. Jutussa todettiin virheellisesti, että ”kuulonsuojaimet voidaan yhdistää ulkopuolisiin laitteisiin, kuten puhelimeen”. Harvemmalla taimikolla ja aikaisemmalla ensiharvennuksella varhaiskasvatuksen biomassa jää hieman jälkeen tavanomaisen tiheästä taimikosta. Väärä tieto kypärästä KILPAILU Suomen Metsäurheiluliitto ry. – metsätaitokisat kesä 2024 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. Suuri ristiriita ja virhe on siinä, että harvennusmallien harvennusohjeilla näihin latvustopituuksiin ei läheskään päästä. PILKKEET 5.7.2024 30 Metsälehti.fi METSÄNHOIDOSSA katsotaan yleisesti, että elävän latvuston pituuden tulisi olla 2. Jos sen sijaan Sahalan kartanon tapaan istutetaan 1 200 tainta hehtaarilla suuriin mättäisiin ja tehdään ensiharvennus heti, kun pienen paperipuun mitat harvennuspuissa täyttyvät, latvuspituudet saavutetaan helposti. VELI-JUSSI JALKANEN AGRONOMI, SAHALAN KARTANO Metsänhoidon suositukset unohtavat latvuspituudet LUKIJALTA OIKAISU Metsälehdessä 12/2024 esiteltiin Milwaukeen metsurikypärää. Hauskaa kesää kaikille lukijoillemme, toivottaa Metsälehden väki! Uutisia koko kesän osoitteessa metsalehti.fi 10827_.indd 30 10827_.indd 30 2.7.2024 9.44.09 2.7.2024 9.44.09. kehitysluokasta alkaen hyvin kasvavassa ja elinvoimaisessa metsässä kuusella 60 prosenttia, koivulla 50 ja männyllä 40 prosenttia. kehitysluokissa kerryttäen lähes kokonaan tukkikasvua tiheydessä 400 runkoa hehtaarilla. Ero kuitenkin korvautuu moninkertaisesti, kun parhaat valtapuut tuuheine latvuksineen alkavat pukata paksuja lustoja 2. Edellä mainittujen latvuspituuksien säilyttäminen ja valtapuuston hyvä jatkuva kasvu vuosikymmeniksi eteenpäin vaativat 3. En ole nähnyt yhtään nuorta metsää, jossa 1 600–1 800 istutustiheydellä olisi päästy noihin pituuksiin, kun Metsänhoidon suositusten leimausrajasta on pidetty kiinni, eikä se ole minusta mahdollistakaan. elokuuta
Talouskeskus ja rannassa sijaitseva saunamökki on mahd. Maatila Laihian eteläosassa, ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. Lisätietoja: Antti Kakkonen, puh. Suositus on ymmärrettävä kasvaneen työmäärän takia. Kiinteistöllä romahtaneita rakennuksia. Pellot olleet luomutuotannossa. Tarjoukset 16.7.2024 klo 16 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen antti.kakkonen@metsat tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Osuudet jakautuvat seuraavasti: 740-552-20-3 Toivola II (414/50526) Hp. 145.000 €/tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Lisätiedot: https://www. 73.278 € 740-535-5-25 Viitamäki (247/50526) Hp. Maatilan hintapyyntö 260.000 € (sis. Kokonaispuusto arvion mukaan n. Kokonaispuusto metsäarvion mukaan noin 2.857 m 3 . Hp. 050 464 6500. 1.140 m 3 . konehalli ulkomitoiltaan 18x12 m) ja liittymäsopimukset (sähkö ja vesi). MATTI LEHTO-OKSA Miksi jaksollista metsänhoitoa. 6) Kokemus lannoituksista on jaksollisen metsänhoidon hyvä puoli, ei tarvitse hylätä jo opittuja asioita ravinnepuutosten oireista yms. Heti, ei metsäkäyttöilmoituksen välityksellä – silloin ollaan jo matkalla krematorioon eli energiapuun polttoon. 30.6.2024. Tuholaiset eivät katsele tilusrajoja Karttapaikalta, vaan iskevät sinne, mistä löytyy sopiva kohde. 3) Kuusettumiseen on selvä ratkaisu: poistetaan sopivasti nuoria kuusia niin, ettei kuusi valtaa alaa toisilta puulajeilta. Vastaavia sovelluksia on muitakin. Olemme kaikki samassa veneessä. upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ita-suomen-yhteismetsa/ METSÄTILA, Parainen, Gästerböle 40,29 ha. 4,4 ha. PILKKEET 5.7.2024 Metsälehti.fi 31 LUKIJALTA www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Punkaharju, Putikko 5,055 ha, kokonaispuusto n. 2) Hitaasti kasvanut puu on laadukkaampaa. Tässä tilanteessa yksittäisen metsäomistajan toimet eivät auta. Metsä Group tiedotti asiakaslehdessään kehittäneensä sovelluksen, joka tunnistaa esimerkiksi kirjanpainajien kuusikoissa aiheut tamia vaurioita jopa ennen kuin ne näkyvät ihmissilmin. v. 050 464 6500 YHTEISMETSÄOSUUDET, Itä-Suomen Yhteismetsä Helppoa metsänomistusta! Myynnissä 2 kiinteistöä, jotka koostuvat 661 Itä-Suomen Yhteismetsän osuudesta ja yhteisistä vesialueista. Pihapiiri rakennuksineen (mm. 2.500 m 3 , rehevät kasvupohjat. 1) Miksi sitten metsiemme monimuotoisuus on jo pitkään köyhtynyt, jos jaksollinen metsänhoito on toimivaa, ja milloin monimuotoisuus saavuttaa asteen, jolloin metsämme alkavat aavikoitua. Talouskeskuksessa hirsirunk. Sovellukset tulisi ottaa laajaan käyttöön koko maassa. Suuri tekijä oli varmasti kattava rokotteen käyttö torjunnassa. 182 m 2 , maalämpö. 1,0 ha:n kiinteistöksi, jonka hintapyyntö on 60.000 €. Paraisten Gästerbölessä sivaitseva hieno mereen rajoittuva metsä/peltokiinteistö. Ei metsäpalokaan syty yllättäen hehtaarien alueella, vaan useimmiten palo syttyy yksittäisestä tupakantumpista tai nuotionpohjasta. Kuonanjärven rannassa purkukunt. Verrataan rokotusta hyönteistuhojen torjuntaan. Miksi ”hössöttää” hätäisesti, kun voisi napsia tukkipuumittaiset puut, jättää parhaimmat siemenpuiksi ja lisäksi tuulensuojapuita. 295.000 €/tarjous viim. ja 1987 peruskorj./laajenn. Hintanäkemys 29.500 €. Rokotuksen vaikutus edellyttää, että riittävä joukko ihmisiä ottaa rokotteen, jolloin syntyy kuuluisa laumasuoja. Suosituksella pyritään vähentämään ilmoituksia yksittäisistä tuhoista ja saamaan tietoa vakavista tuhoista, jotka voivat levitä laajemmalle. Myydään tarjousten perusteella. Pihapiirissä navetta, pihasauna, aitta ja varastorakennus. 4) Jos metsänhoidon tavoitteeksi asetetaan puuntuotanto, niin se ei ole metsänhoitoa vaan tuotantolinjamaista luonnon hyväksikäyttöä. UPM:n hallinnoima yhteismetsä, kaupan kohteena olevat osuudet kuuluvat Laurila 740-552-18-5 -kiinteistölle. 040 731 7201 10827_.indd 31 10827_.indd 31 2.7.2024 9.44.10 2.7.2024 9.44.10. Kehotan metsäomistajia, mhy:n organisaatioita ja MTK:n metsävastaavia nopeaan toimintaan. Peltojen pinta-ala vuokrasopimuksessa (30.4.2025 asti) 13,95 ha. Peltojen pinta-ala n. okt n. Kokonaispuustoa n. SUOMEN metsäkeskus on antanut uuden suosituksen hyönteistuhojen ilmoittamiseen metsänkäsittelyilmoituksessa. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa MYYDÄÄN MYYDÄÄN METSÄLEHDEN metsänhoitoartikkeli (10/2024) opastaa jaksolliseen metsänhoitoon. Virus leviää demokraattisesti – osa sairastuu, osa ei. Ilman sitä rokotus ei estä leviämistä. P. talouskeskuksen ja rantapaikan). lohkoa omaksi n. 1934 rak. Toimenpiteet tulee kohdistaa alueellisesti kattavasti, että pystytään rajoittamaan leviämistä. MAATILA, Laihia 15 ha. saunamökki. 158.000 €/ tarjous. Lisätietoja: Veijo Laukkanen, puh. YHTEISMETSÄOSUUDET, Itä-Suomen yhteismetsä 890 kpl. 044 264 6507 MAATILA, Kerimäki, Ala-Kuona 45,01 ha. Sairaita on turha rokottaa, koska ollaan jo myöhässä. Suomi selvisi koronaviruksesta kohtalaisesti. Ero kannattavuudessa on oman laskelmani mukaan huomattava. Myös nyt tulee saavuttaa riittävä laumasuoja, eli seurannan tulee olla alueellisesti kattava. Peltomaat isoissa lohkoissa ja osittain salaojitettu. Tilalla heti tehtävissä harvennusja uudistushakkuita. 43.719 € Itä-Suomen Yhteismetsää hallinnoi UPM. Metsä on kokonaisuus, jossa sienirihmastoista alkaen kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja jos keskitytään puumassaan, niin toiset metsän osa-alueet kärsivät 5) Jos ajatellaan kannattavuutta, niin jatkuvan kasvatuksen hakkuista saadaan heti korkoa korolle -ilmiön avulla pääoma tuottamaan, kun jaksollisessa metsänhoidossa päätulo tulee vasta noin 60 vuoden kuluttua. HEIKKI NOPANEN HELSINKI Rokote kirjanpainajaa vastaan LUKIJALTA Myydään yhteismetsäosuuksia Lapissa. Sovellukset lienevät automatisoitu niin pitkälle, että tekoäly pystyy niitä tehokkaasti hyödyntämään vähentäen tarvittavaa ihmistyötä. 1,0 ha. Hp. Havainnoinnin tulee olla jatkuvaa ja nopeaa. Metsää 26,15 ha, peltoa 17,9 ha ja tie/tonttimaata n. Se herättää joitakin huomioita. 815 m 3 rehevillä kasvupohjilla. Hyönteiset eivät katso omistajaa, tilusrajaa tai asiakkuutta. Hp. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Iiris Ylinen (ma), p. 050 325 8064 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Kesäinen metsäbingo Metsälehden lukijoille Haasta itsesi, perheesi, naapurisi, kaverisi tai vaikka koko sukusi kesäiseen metsäbingoon. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. tai p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirkko Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. vuosikerta. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . Rakenna linnunpönttö Vieraile kansallispuistossa Kuuntele linnunlaulua Seuraa, miten paljon puuntaimi kasvaa kesässä Ota metsään mukaan riittävästi juomaa ja hyvät eväät Kävele metsässäsi Teroita raivaussahan terä Muista hattu ja aurinkorasva Vihdo omatekoisella koivuvihdalla Pidä kännykkä ja ensiaputarpeet mukana metsässä Tee taimikon varhaisperkausta Tarkista metsäautotien kunto Tarkista, ettei tuulenkaatoja ole liikaa Tarkista vanhojen kuusikoiden kunto Tarkista metsän hoitotarpeet Lue Metsälehteä Poimi metsämarjoja Tee käpylehmä Tee pajupilli Tee punkkitarkastus Tee metsään hyvät eväät Opettele tunnistamaan viisi uutta metsäkasvia Selvitä taimikoiden heinäyksen tarve syksyä varten Tarkista, että metsän rajalinjat ovat auki Etsi kantarelleja 10828_.indd 32 10828_.indd 32 2.7.2024 9.46.01 2.7.2024 9.46.01. Voittaja on se, joka saa ensimmäisenä kaikki viisi yhdellä vaaka-, pystytai kulmasta kulmaan -rivillä olevaa tehtävää suoritettua. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 92. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6108 Eero Sala p. perustettu 1933 5.7.2024 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Tehtävien suorittaminen ryhmissä on sallittua ja jopa suotavaa
10828_.indd 33 10828_.indd 33 2.7.2024 9.46.01 2.7.2024 9.46.01. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PILKKEET 5.7.2024 METSÄRISTIKKO 13 METSÄRISTIKKO 10, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 16.8.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. PALKINNOT metsäristikosta 10 on arvottu seuraaville kolmelle: Antero Hiilesvuo, Nousiainen, Eija Sivula-Suominen, Ähtäri ja Elli Pelkonen, Kitee. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 13”. sanaristikot.net. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
He ovat vielä (kesäkuun alussa) välttyneet kovilta sateilta, mutta hellettä on riittänyt. Tällaista informaatiota muun muassa hakkuuajankohdista ja -tavoista on saatavilla jo satojen tuhansien hehtaarien alalta. 5.7.2024 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN IIRIS YLINEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA KORKEA gps-laite pystytetään metsään. Laserkeilaamalla saadaan kolmiulotteista tietoa puuston rakenteesta, kasvillisuudesta ja maanpinnasta. Maastomittausten lisäksi inventointiin kuuluu lentokoneesta tehtävä laserkeilaus ja ilmakuvaus. Kaukokartoitusinventoinnin tarkkuus on heikompaa taimikoissa ja epätasaisissa hoitamattomissa metsissä. Koealamittaukset metsässä ovat osa Suomen metsäkeskuksen inventointeja, joilla tuotetaan avointa metsävaratietoa. Se ei ollut ollenkaan huomannut minua”, kertoo Skog. Skogin ja Ojalan mittaukset ovat sujuneet hyvin. Skog ja Ojala ehtivät yleensä tehdä päivässä kolme puukarttaa. Tämän vuoden inventointitiedot valmistuvat ensi vuonna, jolloin metsänomistaja voi nähdä ne metsään.fi-palvelusta. METSÄNOMISTAJA voi nähdä 2025 valmistuvat tiedot metsään.fi-palvelusta. Yhdellä kohteella on paljon mitattavaa. Lauri Ojala ja Emilia Skog inventoivat yhdessä työpäivässä kolme puukarttaa. 10829_.indd 34 10829_.indd 34 2.7.2024 9.55.27 2.7.2024 9.55.27. Metsätalousinsinööriksi opiskeleva Emilia Skog on inventoimassa ensimmäistä kertaa. Jokainen työpäivä on erilainen Metsäkeskus inventoi tänä kesänä yli neljä miljoonaa hehtaaria metsää. Jokainen päivä on erilainen, koska kohteet ovat aina erilaisia”, Ojala kertoo. ”Tämä on mukavaa hommaa. Nämä saadaan yhdistettyä koealaan tarkasti, kun puukartassa on gps-sijainti jokaiselle koealan puulle. SUOMEN METSÄKESKUKSEN INVENTOINNIT METSÄÄ inventoidaan 23 uudella alueella. TÄNÄ vuonna inventoidaan 4,4 miljoonan hehtaarin metsäalueella. Sen perusteella metsänomistajat voivat muun muassa suunnitella hakkuita ja metsänhoitotöitä. Paras inventointitarkkuus on hoidetuilla kasvatusmetsillä ja uudistuskypsillä kohteilla. Työpari Lauri Ojalalla on kokemusta kenttämittauksista jo lähes kymmeneltä vuodelta. Uutena inventoinnin lähteenä ovat hakkuukoneiden tallentamat tiedot. ”Yhtenä päivänä mäyrä käveli suoraan kohti. Näin lähtee liikkeelle puukarttainventointi, jossa koealan jokainen puu mitataan ja sen sijainti tallennetaan. Tarkinta tietoa kasvatusmetsistä Metsävaratiedon keruu kehittyy jatkuvasti. Ilmakuvien avulla voidaan tunnistaa puulajeja. METSÄVARATIETO on kaikille avointa. Pienempiä paikannuslaitteita ripustetaan koealan puihin ja digitaaliset mittasakset piippaavat. Ojalan mukaan hyttysiä on ollut niin paljon, ettei lounastauoille ole kehdannut pitkäksi aikaa pysähtyä. Metsäkeskuksen inventointi tuottaa monipuolista informaatiota Suomen puustosta. TIETOA kerätään maastomittauksilla, laserkeilauksella, ilmakuvauksella sekä hakkuukoneiden kautta
Myös hevoset, lampaat ja kaniinit mutustelevat kukkia mielellään. Eurooppalaiset uudisasukkaat ovat vuosisatojen ajan levittäneet kasvia muun muassa Australiaan, Afrikkaan ja Amerikkaan. Huomattavasti tehokkaampia keinoja tarvitaan sen sijaan.” LUONNONVARAKESKUKSEN TUTKIMUSPROFESSORI ILKKA LEINONEN X-VIESTIPALVELUSSA 20.6.2024 Euroopanpiikkiherne voi Brittein saarilla kasvaa yli kolmimetriseksi pensaaksi. Vastaus: ei ole. Pahimmat tuhot sattuivat Posion alueelle, jossa puustoa kaatui yhteensä 150 000 kuutiota. Aterioinnin jälkeen vielä itämiskykyiset siemenet haudataan lähimaastoon. 5.7.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. Siemenissä on muurahaisille eräänlainen ruokapaketti, elaiosomi. Jeremias riehaantui ”ONKO ILMASTOPANEELIN esittämä hakkuiden vähentäminen keino, jolla Suomen hiilinielua voidaan kasvattaa ja poistaa hiiltä pysyvästi ilmakehästä. Piikkiherneen kullankeltaiset kukat tuoksuvat ja maistuvat kookokselle. Siemenissä on samoja myrkyllisiä alkaloideja kuin muun muassa lupiinissa. Karjanlaidunnuksessa piikkiherne on tehokas pensasaita pitämään lampaat ja lehmät aloillaan sekä pedot aitauksen ulkopuolella. Kasvustoa poltettaessa ja maastwopalojen jälkeen kasvi versoo uudelleen kasvullisesti. Myrsky oli tehnyt metsiin tuhoja 40 miljoonan markan (nykyrahassa 16,5 miljoonaa euroa) edestä. Kyseisillä alueilla kasvi on paikoin villiintynyt hallitsemattomiin mittasuhteisiin. Vain nuorissa siementaimissa on apilan näköisiä pehmeitä lehtiä. Euroopanpiikkiherne on avointen kasvupaikkojen pioneerikasvi, joka pärjää hyvin myös kuivilla hiekkamailla. Piikkiherneen lehdet ja versot ovat kauttaaltaan piikkimäisiä. Monet ihmiset syövät niitä sellaisenaan tai keittävät niistä teetä – joskin kukat ovat lievästi myrkyllisiä suuria määriä nautittaessa. Tehokas leviäjä Euroopanpiikkiherne on monin paikoin luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. PIIKKIPENSAS EUROOPASTA HEINÄKUUN numerossa vuonna 1984 Metsälehdessä kerrottiin Itä-Lapissa riehuneesta Jeremias-myrskystä. Kasvusto voi paikoin olla niin tiheää, että piikkipensaikkoon tavalla tai toisella eksyneitä kulkijoita on jouduttu pelastamaan jopa helikopterin tai moottorisahan avulla. Yksistään Uudessa Seelannissa piikkiherne on vallannut maa-alaa reilusti yli puolen miljoonan hehtaarin edestä. ”Myrskyn tuhoissa on ikävää se, että se iski pääasiassa mäntymetsiin, joita on alueella hakattu muutenkin liikaa”, harmiteltiin Metsälehdessä. Brittein saarilla piikkiherne voi kasvaa yli kolmimetriseksi pensaaksi. Toisaalta lääketieteen alalla, piikkiherneen siementen lektiini-proteiini on osoittautunut tehokkaaksi merkkiaineeksi eräiden syöpäkasvainten havaitsemisessa sekä ihmisen harvinaisen veriryhmän määrittelyssä. Euroopanpiikkihernettä on kautta aikain jauhettu ja syötetty karjanravinnoksi. Korjuussa kehotettiin varovaisuuteen, sillä jännityksessä olevat puut saattavat olla arvaamattomia. Nykytiedon valossa ruokinta tuntuu tosin jokseenkin oudolta, sillä tiedetään piikkipensasrehun aiheuttavan eläinparoille vähintäänkin vatsanväänteitä. Kasvin hävittäminen on vaikeaa, ja vuotuiset torjuntakustannukset pyörivät miljoonissa euroissa. Lisäksi maassa jopa vuosikymmeniä itämiskykyisinä säilyvät siemenet valtaavat avoimen alueen nopeasti. ”Myrskyalueella järjestetään todennäköisesti syksyllä erityisiä myrskypuiden korjuukursseja, jotta puut saataisiin turvallisesti talteen” , Metsälehti kirjoitti. Piikkiherneen siemenkodat ovat mustia, ja loppukesällä kypsyessään ne sinkauttavat siemeniään vauhdilla lähimaastoon lupiinien tavoin. METSÄRAJA SIIRTYY Metsälehti Makasiini ilmestyy 16.8.2024 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT EUROOPANPIIKKIHERNE (Ulex europaeus ) on hernekasveihin kuuluva puuvartinen pensas, jota kasvaa luontaisesti läntisessä Euroopassa. Kasvin juuristo sitoo ilmasta typpeä ja sietää maaperän korkeitakin raskasmetallipitoisuuksia. Myös muurahaiset levittävät kasvia, kuljettaessaan siemeniä pesäänsä. 10829_.indd 35 10829_.indd 35 2.7.2024 9.55.29 2.7.2024 9.55.29
10830_.indd 36 10830_.indd 36 2.7.2024 9.57.02 2.7.2024 9.57.02. metsalehti.fi/uutiskirje Polku omaan metsään Mitä metsässä juuri nyt. Tilaa Metsälehden uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla. Maksuton uutiskirje kerran kuussa