Metsälehti 14/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ELOKUUTA 2017 • NRO 14 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Pe tt er i Ki vi m äk i M ik ko Ri ik ilä www.komatsuforest.fi tietoa metsÄkoNeista: UUTISET Hiilinieluväännössä kohtalon hetket ›› 2–3 Aaltopahvi taipuu kalalaatikoksi ›› 5 Metsän kantilta mukiinmenevä kesä ›› 7 Hirvilupiin reilu lisäys ›› 8 HENKILÖ Tasavuodet, valmistuminen, uusi työpaikka Pohjois-Suomen metsämarkkinoiden uudella johtajalla Tuukka Katajalla on ollut vilkas vuosi. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 17. Sivut 9–11 Mikä saha raivuulle?. ›› 6–7 METSÄSTÄ Kylmän kesän neulasvitsaukset ›› 14–15 Visakoivu ei päästä helpolla ›› 16–17 Pakurin viljelyllä lisärahaa koivikoista ›› 22 PILKKEITÄ Dosentti ehdottaa: Metsitetään Sahara! ›› 25 Mustikka on metsän avainlaji ›› 26 Saippualiuos torjuu hirvet taimikosta ›› 27 Kokeilimme oikeisiin metsätöihin tarkoitettuja raivaussahoja. Vertailusta tuli ennätyksellisen tasainen
"Eri maat ovat hakkuuhistorian suhteen eriarvoisessa asemassa." Päätös metsien hiilinielujen roolista ilmastotalkoissa tehdään syksyllä EU-parlamentissa Brysselissä. Lopuksi ministerineuvoston ja parlamentin kantaa sovitellaan yhteen. Luonnonvarakeskuksen mukaan tarkoitus on, että uusi menetelmä nopeuttaa ensiharvennusta ja laskee puun hankintakustannuksia. Energiapuukasan arvo oli hankintahinnoilla laskettuna 50 000–70 000 euroa. Di di er De sc ou en s. käytäväharvennusta, jossa puut kaadetaan ajourien välistä noin 1–2 metrin levyisissä käytävissä. Lehtinunnan toukat syövät lehtimetsiä kokonaan paljaiksi. Stora Enso Metsä aloittaa yt-neuvottelut STORA ENSO Suomen puunhankinnasta vastaava Stora Enso Metsä aloittaa yt-neuvottelut. Neuvottelut koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä, henkilöstövähennys on enintään 30 henkilöä. Lähimmät paljaaksisyönnit tunnetaan Latviasta, mutta tältä kesältä on huolestuttavia merkkejä havaittu Virostakin. Investoinnit eivät vaarassa Suomen hakkuisiin vaikutti 2000-luHiilinieluvääntö huipentumassa EU:n ilmastolinjaukset metsien roolista hiilinieluina eivät vaaranna Suomeen suunniteltuja biotalousinvestointeja, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Euroopan parlamentti päättää hiilinielukantansa syyskuussa, EU-jäsenmaiden ministerineuvoston linjauksen odotetaan syntyvän lokakuun aikana. Ratkaisun tulisi olla kestävään metsänhoitoon kannustava, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Hiilinielun koko riippuu hakkuumääristä, joten hakkuiden määrä ei voisi nousta vertailujaksoa isommaksi. "Historian vertailujakso tekee asian ongelmalliseksi, sillä eri maat ovat hakkuuhistorian suhteen eriarvoisessa asemassa. Palo roihusi hakkuuaukean laidalla. Harvennuksille kehitetään uutta menetelmää NUORTEN mäntyvaltaisten metsien ensimmäiseen harvennukseen kehitetään uutta koneellista hakkuutapaa, ns. Ympäristövaliokunnan esityksessä vertailuvuodet ovat 2000–2012, jäsenmaiden kesken vertailuvuosiksi on kaavailtu vuosia 2000–2009, kertoo ilmastoasioista vastaava ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen . Tavoitteena on alentaa kustannuksia ja tehostaa toimintoja töitä uudelleen järjestelemällä. Kyseiset ajanjaksot antavat Suomen kannalta saman lopputuloksen. 17.8.2017 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET VALTTERI SKYTTÄ E uroopan unioni ratkaisee syksyn aikana kantansa siihen, miten Euroopan metsien kyky sitoa hiilidioksidia otetaan huomioon ilmastonmuutosta hidastavissa päästövähennyksissä. Suomessa kohistiin heinäkuussa, kun EU-parlamentin ympäristövaliokunta linjasi, että EU-maiden tulisi säilyttää tulevaisuudessa metsiensä hiilinielu yhtä suurena kuin historiasta poimitulla vertailujaksolla. Investoinnin ansiosta sahan tuotantokapasiteetti yli kaksinkertaistuu reiluun 300 000 kuutioon mäntysahatavaraa ja koko yhtiön sahatavaratuotanto nousee miljoonaan kuutioon. Keitele yltää kohta miljoonaan kuutioon KEITELE TIMBER investoi Alajärven sahalle 32 miljoonaa euroa tänä ja ensi vuonna. Salossa paloi iso energiapuukasa YHTEENSÄ 3 300 kuutiota energiapuuta tuhoutui tulipalossa viime viikolla Salossa kantatien 52 varrella. Hakkuiden rajoittaminen hiilinielun pienenemisen ehkäisemiseksi ei tietystikään sovi yhteen metsäteollisuuden investointien myötä jo nyt kasvaneiden hakkuumäärien saati suunnitteilla olevien, hakkuita lisäävien tehdasinvestointien kanssa. Syksyllä 2018 käynnistävästä sahasta tulee Pohjanmaan suurin tukkipuun käyttöpiste. Varsinais-Suomen päivystävän palomestarin Jukka Marjusen mukaan palo oli todennäköisesti sytytetty tahallaan. Sade lennätti metsätuholaisia Etelä-Suomeen VIIME viikolla Etelä-Suomeen saapui Euroopan pahimpiin metsätuholaisiin kuuluvaa lehtinunna-perhosta. Mukana tuli myös naaraita, mikä mahdollistaa lajin nopean leviämisen, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kerrotaan. Esimerkiksi Ruotsin hakkuuhistorian perusteella maa voisi edelleen hakata 80–85 prosenttia metsien kasvusta, kun taas Suomessa samana ajanjaksona hyödynnettiin 65 prosenttia metsien kasvusta ja hakkuut tulisi säilyttää samalla tasolla", Tiilikainen sanoo
Metsäyhtiöillä myötätuulen alkuvuosi MIKKO RIIKILÄ TUNNELMA oli miltei juhlava, kun koneyrittäjä Vesa Kärkkäisen metsäkoneet toivat viime viikolla Äänekosken uuden tehtaan ensimmäisiä puita tienvarteen. ”Pahoittelemme jo etukäteen, että puutavara-autot saattavat alkuvaiheessa aiheuttaa ruuhkaa Äänekosken seudulla”, Mäntylä totesi. "Jos tätä ruvetaan seuraamaan, syntyy kannuste lisätä pitkäikäisten puutuotteiden käyttöä. ”Kolmen päivän puuntarve vastaa yhden hakkuukoneen vuoden työmäärää. Yhtiö arvioi tulostahdin jatkuvan suunnilleen samanlaisena myös syksyllä. Kaikkien painopaperilaatujen kysynnän odotetaan laskevan, mutta muissa toiminnoissa nähdään kasvua. Onko puunkorjuu muualla yhtä kestävää kuin eurooppalainen metsätalous?" Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Silloin se lajissaan maailman suurin havusellun tuottaja. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 3 AJASSA / 17.8.2017 vun ensimmäisellä vuosikymmenellä muun muassa se, että puuta tuotiin ulkomailta eli lähinnä Venäjältä keskimäärin noin viisi miljoonaa kuutiota enemmän vuosittain kuin tällä hetkellä. EU ja Suomen hallitus ovat sentään samaa mieltä ainakin yhdestä asiasta: puunkäyttöä, joka pitää puuhun sitoutuneen hiilen pitkään poissa ilmakehästä, tulee edistää. Uuden tehtaan ennakoidaan saavuttavan nimelliskapasiteettinsa, 1,3 miljoonaa sellutonnia vuodessa, ensi vuoden kesällä. Missä on paras hakata puuta. Joka päivä puuta on siis rahdattava tehtaalle noin 20 000 kuutiometriä. € 5025 (4971) 4946 (4891) 2451 (2340) 474 (445) tulos ennen veroja, milj. Osia tehtaasta on koekäytetty jo kesän aikana. Varsinainen startti alkaa tällä viikolla, ja ensimmäisten sellupaalien pitäisi tulla ulos linjalta reilua viikkoa myöhemmin. Hieman Metsä Groupin puunhankintaväen tuskaa helpottaa se, ettei tehdas ole kovin nirso havuraaka-aineensa suhteen. "Investointien toteutuminen määrittyy markkinoiden perusteella: miten tuotteilla on menekkiä ja miten puuta on saatavilla." Kesällä väläytellyt puheet hakkuuoikeuksien ostosta ja hinnoista eivät ole ministerin mukaan vielä ajankohtaisia. Äänekoski käynnistyy Liikevaihdot kasvussa Suurimpien metsäteollisuuskonsernien keskeiset tunnusluvut, alkuvuosi 2017 (suluissa alkuvuosi 2016). Tutkijoiden mukaan Suomen nykyiset biotaloussuunnitelmat eivät tuota nopeita ilmastohyötyjä. Häveliäisyyssyistä jumbosijoja ei huomioitaisi eikä Stora Enson matalana matavaa tulosprosenttia nostettaisi esille. Korjuun resurssien mitoittaminen on haastavaa, koska tehtaan käynnistymisvaiheessa tuotantomääriä on vaikea tarkoin ennustaa”, Mäntylä vertaa. "On arvailujen varassa, mikä on Euroopan parlamentin virallinen kanta asiaan syyskuun äänestyksessä. € 309 (304) 557 (513) 237 (186) 40 (40) tulosprosentti 6,1 (6,1) 11,3 (10,5) 9,7 (7,9) 8,4 (9) velkaantumisaste, % 0,49 (0,58) 13 (24) 45 (38) 45 (44) henkilöstö 26581 (26088) 20096 (20711) 9824 (9300) 2581 (2450) Tuloksissa ovat mukana kertaluonteiset erät. UPM suunnittelee Uruguayhyn toista sellutehdasta, mutta tihkuneiden tietojen mukaan neuvottelut maan hallituksen kanssa etenevät tahmeasti. Vaikuttaminen siihen, että EU:n kanta olisi tasapainoisempi, jatkuu", kertoo Tiilikainen. Liikevaihtoa nostivat Varkauden kartonkikoneen, Kiinassa Beihain pakkauskartonkikoneen ja Puolassa Murów’n sahan ylösajot. Ilmastopäätöksistä koituvat seuraukset ovat valtiotason päästöjä koskeva päänvaiva. Uusi tehdas ei käynnisty napista painaen, vaan kyse on noin vuoden prosessista. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Stora Enson liikevaihto kasvoi paperitehtaiden myynneistä huolimatta, mutta laajat kunnossapitotyöt rasittivat tulosta. Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä lupaa, että puun käyttö Äänekoskella lisääntyy jo kuluvan vuoden aikana. Tiilikaisen mukaan metsien hiilinieluista ja samalla hakkuumääristä käytävä vääntö ei vaaranna Suomeen suunniteltuja biotalousinvestointeja. Uusi tehdas nielee puuta 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi MIKKO HÄYRYNEN JOS ISOJEN metsäyhtiöiden tulosjulkistukset olisivat palkintoskaala, niin vuoden alkupuoliskolta Metsä Group palkittaisiin parhaasta tulosnoususta ja liikevaihdon kasvusta, Stora Enso suurimmasta liikevaihdosta ja UPM parhaasta tulosprosentista ja vahvimmasta taseesta. Ilmastonmuutossopimuksissa halutaan kuitenkin hillitä muutosta välittömästi. Tukkipuu on puun arvokkain osa monella tapaa, ja sen käyttöä kannattaa edistää niin ilmaston kuin metsätalouden näkökulmasta." Tiilikainen sanoo haluavansa haastaa ilmastolaskelmia tekevää tutkijayhteisöä pohtimaan tilannetta myös siltä näkökantilta, että jos hakkuita rajoitetaan Euroopan alueella, korjataanko puuta vastaavasti lisää jossain muualla maailmassa. "Ihmiskunnan tarpeet rakennuspuulle, pakkauskartongille ja -kuidulle eivät riipu yksistään Euroopan päätöksistä vaan globaaleista markkinoista. UPM on hyötynyt sellun kohonneista hinnoista ja hyvistä markkinoista. UPM:n ongelma on, että yhtiöllä on liikaa rahaa, jolloin oman pääoman tuotto jää pieneksi. Metsä Groupin liikevaihto kasvoi lähinnä suurempien toimitusmäärien ansiosta. Äänekosken vanha tehdas on käyttänyt vuodessa noin 2,4 miljoonaa kuutiota puuta, siitä valtaosa koivukuitua. Silti tehtaalle tarvitaan joka päivä myös neljä täysipitkää puutavarajunaa. Puuvirta tehtaalle kulkee pääosin puutavara-autoin. Liiketulos parani sellun hyvän hintakehityksen ansiosta. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Tiilikaisen mukaan pitkäkestoiset puutuotteet voitaisiin eriyttää ilmastolaskelmissa. Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board liikevaihto, milj. Se olisi hyväksi puurakentamiselle, sahoille ja metsänomistajille. ”Voimme käyttää mäntyä, kuusta ja sahahaketta vaihtelevissa seossuhteissa, koska tehdas tuottaa yleissellua Aasian markkinoille”, Mäntylä selventää. Suomen hallituksen tavoitteena on, että laajeneva biotalous ja lisääntyvät hakkuut ovat mahdollisia ilman, että metsäasioista tulee ilmastopolitiikassa taakka. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Äänekosken vanha sellutehdas suljetaan samalla kun uutta biotuotetehdasta aletaan käynnistää. Suomalaiset europarlamentaarikot ovat paljon vartijoina. Työmaana oli 25 hehtaaria männikön kakkosharvennusta. Sh ut te rs to ck im ag es. Lisäksi sellun ja aaltopahvin hinnat nousivat
VIIME KUUKAUSINA ON keskusteltu perusteellisesti puiden kasvusta ja hiilen kierrosta. Stora Enson pahvinen, EcoFishBox-nimen saanut kalalaatikko on täysin kierrätettävä, ja se vähentää kalan pakkaamisen hiilidioksidipäästöjä jopa 30 prosenttia. "Styroksilaatikoiden hävittäminen on ongelma, koska laatikot päätyvät usein sekajätteeseen. Metsää pitää harventaa. Heinäkuiset uutiset EU-parlamentin ympäristövaliokunnasta kuitenkin osoittivat, että ilmastonmuutoksen torjunnassa on kyse enemmänkin politiikasta kuin luonnontieteestä. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos tulee näkymään varsinkin Välimeren maissa kuumina ja kuivina kesinä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Herranen aika, jos tilanne on niin, ettei hiilensidonnan laskentakaavaa vielä ole tiedossa, niin siitä äänestetään?" Ympäristövaliokunnan ehdotuksessa metsien hiilinielun määrää verrattaisiin vuosien 2000–2012 tasoon. Metsien tihentyminen näkyy kaikkialla Euroopassa ja pahentaa palojen lisäksi hyönteisja tuulituhoja. Vaikka hakkuut lisääntyvät, Suomessa on mahdollista jo lähivuosikymmeninä päästä tilanteeseen, jossa aiheuttamamme hiilidioksidipäästöt ovat hiilinieluja pienemmät. Samalla saadaan raaka-ainetta biotalouteen, kuten selluun, uusiin tuotteisiin ja energiaksi. Niissä myös palaa arvokasta raaka-ainetta ja syntyy ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä. Euroopan unionin maissa hiilinielut sitovat päästöistä keskimäärin alle 10 prosenttia. Lisäksi litteänä kuljetettava, koottava laatikko vie kuljetuksessa ja varastoinnissa vain seitsemäsosan tilaa verrattuna muihin laatikoihin. Suomessa metsien ja maankäytön nettohiilinielu on yli 40 prosenttia päästöistä. Ympäristövaliokunnan kanta metsien hiilinieluihin ei korjaa ilmasto-ongelmaa, ja Suomen näkökulmasta se on huono. HARVENNUSHAKKUU ON varsinainen ilmastoteko. Tämän vuoden aikana kaksi kala-alan yritystä on ottanut laatikon käyttöön tuotannossaan. Pakkausmateriaaleissa suositaan yhä enemmän uusiutuvia ja kierrätettäviä vaihtoehtoja, kertoo myynnin kehityspäällikkö Vesa Penttinen Stora Enso Packagingista. Kun metsiä ei hoideta ja harvenneta, kuollut puu lietsoo liekkejä. Lisäksi voimme korvata puulla fossiilisia raaka-aineita. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. 17.8.2017 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA MARIANNE MINKKINEN, teksti JUHA TANHUA, kuva T uoreet kalafileet kuljetetaan tavallisesti styroksilaatikoissa, mutta nyt niille on kehitetty uusi, ympäristöystävällinen vaihtoehto. Se pitää metsät kasvukunnossa, mikä on tärkeää kun kasvuolot muuttuvat ja tuhojen riski lisääntyy. Euroopan metsäinstituutti muistutti äskettäin, että metsäpalojen kausi pitenee ja palot muuttuvat entistä rajummiksi. AJANKOHTAINEN METSÄLEHDEN KESKUSTELUPALSTALAINEN kiteytti sen, mikä EU:n hiilinielukeskustelussa mättää: "Luinko oikein, vai oliko niin, että EU:n ympäristövaliokunta ÄÄNESTÄÄ hiilensidonnan laskentakaavasta. SAMAAN AIKAAN, KUN väittelimme hiilinieluista, Etelä-Euroopassa ihmiset kärsivät ennätyshelteistä ja metsäpaloista. MARIANNE MINKKINEN Epäreilu laskentatapa "Hetteitä niin paljon, että tämä oli ainoa paikka, josta traktorilla pääsee ylitse." MASAMYYRÄ Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Tuotteesta ovat olleet kiinnostuneita sekä pakkaajat että ruokakaupat, kertoo myynnin kehityspäällikkö Vesa Penttinen Stora Enso Packagingista. Metsäpaloista aiheutuu paljon vahinkoa ihmisille. Kaupat haluavat vähentää muovijätteen määrää ja hiilidioksidipäästöjä. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Poliitikkojen taidoista on nyt kiinni, löytyykö syksyn neuvotteluissa meille ja ilmastolle parempi ratkaisu. Näin se vähentää kuljetuskustannuksia ja Styroksin tilalle pahvia Maailman ensimmäinen aaltopahvista tehty kalalaatikko voitti kansainvälisen kestävän kehityksen palkinnon. Minkä takia metsien ilmastovaikutukset halutaan suhteuttaa menneisyyteen eikä tähän päivään. Hyvin kasvava metsä sitoo myös hiiltä tehokkaasti. Tuolloin Suomessa hakattiin metsää tavallista vähemmän ja tuontipuuta ostettiin enemmän, joten jo nykyiset hakkuut laskettaisiin päästölähteiksi. Se on nurinkurista, sillä lisähakkuiden jälkeenkin metsämme kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Mikä parasta, harventaen metsät järeytyvät ja tuottavat paljon tukkia, jonka hyvyydestä ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa kaikki ovat olleet yhtä mieltä
Tästä noin 43 miljardia on puupohjaista ja loput pääosin agrobiotaloutta. Helpointa on käsitellä kanto välittömästi kaadon jälkeen." PANU "Kun uudistaa lehtipuulle, voi huoletta tehdä aukkoa vaikka juhannuspyhinä ilman liemiä." JEES H-VALTA "Kesän energiapuuhakkuissa pitäisi kuulemma myös tehdä torjunta, jos hakataan havupuita. Ehkäpä sellutehtaiden kyljessä on tulevaisuudessa proteiini, rasva-aine ja hiilihydraattitehtaita, joiden avulla Suomi ottaa aimo harppauksen kohden elintarvikeomavaraisuutta. Digitalisaatiolla vauhtia biotalouteen Juurikääpää torjumaan. Palkinto jaettiin Düsseldorfissa Saksassa. Jos näin on, peli silloin menetetty. SAVOTTAMIES "Tuota suihkepulloa on hankala käyttää raivurin kanssa. . Punaiset kuolevat katajat ensimmäinen merkki siitä, että metsä saastutettu juurikäävällä. Papticin puukuidusta tehdyt muovipussit . Montiseran alatievirtsavaivoja hoitava kuusiuute liikennepäästöjä", Penttinen kertoo. Jo nyt biotalouden osuus kansantalouden tuotoksesta on 16 prosenttia. Ja sumuttavalla pumppupullolla hoituu levitys." MENNINKÄINEN "Ruiskupullo vaan valjaisiin roikkumaan. "Nykyään kylmäketjut ovat katkeamattomia, ja pakkausstyroksi on käynyt tarpeettomaksi. "Meille on nyt tullut kyselyitä useilta eri elintarvikealan ja muiden alojen toimijoilta." Fakta SUOMESSA PYRITÄÄN PONNEKKAASTI vahvistamaan biotalouden kilpailukykyä ja nostamaan biotaloussektorin antamaa potkua kansantaloudelle. Olennaista on myös pohtia, miten ja missä muodossa aineisto kerätään. Mitenköhän mahtaa toteutua käytännössä?" A. Tämä mahdollistanee tulevaisuudessa entistä tehokkaampien mikrobikantojen jalostuksen ja räätälöinnin biojalostuksen tarpeisiin. Suomisen Maidon mäntyjäätelö . . Moottorisahakaadossa ureakäsittely sujuu kohtalaisesti." TAMPERELAINEN ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori KOLUMNI Verkkokeskustelu Gallup Suunnitteletko uuden raivaussahan ostoa. Näihin liittyy myös ongelmia, koska tiedoista voi olla suurempaa hyötyä muille kuin itselle. Paikkaan sidotut digitaalikuvat tai esimerkiksi jälkihavaintojen raportointi voidaan helposti viedä keskitettyihin datapankkeihin. Täällä ainakin saa kasvinsuojeluainemyyjältä ostettua. "Isossa kuvassa Suomen markkinat ovat rajalliset. Kalalaatikko voitti toukokuussa pakkausjärjestöjen kansainvälisen kilpailun World Starin parhaan kestävän kehityksen mukaisen pakkauksen palkinnon. Tämä on aihealue, johon Luke yhdessä yritysten ja useiden tutkimuslaitosten kanssa juuri nyt panostaa paljon. Keskeistä tällaisen havainnoinnin onnistumisen kannalta on tunnistaa ne ihmisryhmät, joilla on kiinnostus ja motivaatio joukkopalveluihin osallistumiseen ja niiden käyttämiseen. . Lisääntynyt ympäristötietoisuus ja tiivis yhteistyö kala-alan sekä kaupan ketjujen kanssa ovat vauhdittaneet tämän innovaation syntyä", Penttinen sanoo. En 69% Uusi kysymys: PUISIA UUTUUKSIA . Stora Enson pahvinen kalalaatikko . Urea reppuruiskuun ja sillä kantokäsittelyt aina päivän päätteeksi. . Metsäbiotalouden tuotos voisi nousta yli seitsemän miljardia euroa vuodessa, jos 15 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärien ja sitä vastaavan jalostuksen tavoite saavutetaan. Tiekartta digitalisaation vauhdittamaan biotalouteen. Digitalisaatio tarkoittaa tietotekniikan hyödyntämistä niin, että tietoja viestintätekniikka sulautuu yhä useampaan arkiseen asiaan. VTT Visions 11. Näin voidaan osittain korvata vähentyvää viranomaistyönä tehtävää havainnointia. Digitalisaatio muuttaakin perustavanlaatuisesti ihmisten, yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa, todetaan Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n tiekarttajulkaisussa. Vesitiiviyteen vaikuttaa oleellisesti myös Stora Enson pakkaussuunnittelijan Mika Tuhkusen kehittämä vuototiivis kulmarakenne. Hänen mukaansa vesitiiviin pahvin käytön lisäämiseen on kiinnostusta muillakin aloilla. Spinnovan puukuitulanka . Lisälukemista: Bittejä ja biomassaa. Jos sattuu raivuulla paksumpi havupuu kaadettavaksi, eikun vaan suihketta kantoon." VALTTERI "Kokeilin tuota tapaa, jossa ensin kaadan useamman puun ja sitten käsittelen kannot. Kasvavan kiinnostuksen takia tarkoituksenamme on viedä konsepti myös ulkomaille", Penttinen sanoo. Pahvinen kalalaatikko kestää kylmyyttä ja kosteutta, koska sen pinnalla on samanlainen muovikalvo kuin maitopurkeissa. Kun mukana on pieniä kantoja, niitä on vaikea löytää risujen keskeltä siinä vaiheessa, kun niitä pitäisi alkaa käsitellä. Lisäksi toiminnan pitäisi olla jollakin tavoin palkitsevaa; esimerkiksi marjastaja saa satoennusteet ja metsästäjät tietoa riistaeläinten käyttäytymisestä. Kesät voi käyttää varhaisperkuuseen, heinäämiseen,istuttamiseen yms." GLA "Urean ostoon tarvitaan kasvinsuojelututkinto. JALKANEN "Kataja kaikkein herkin juurikäävälle. Uusiutuvat materiaalit kysyttyjä Vastaavanlaista tuotetta on kyselty jo parikymmentä vuotta, mutta haasteena ovat olleet muun muassa puutteelliset kylmäketjut. J OUKKOISTAMALLA VOIDAAN TUOTTAA ja ylläpitää biotalouden tietoaineistoja laajoja kansalaisjoukkoja hyödyntämällä. VEIKKAAN, ETTÄ SUURIMMAT kehitysloikat otetaan tulevina vuosia puunkorjuussa ja siihen liittyvissä kulkuja korjuukelpoisuusennusteiden käyttöönotossa. Jo nyt biotalouden tuotos on 63 miljardia euroa vuodessa. . 5 AJASSA / 17.8.2017 "Miten olette hankintahakkaajat ja metsurit tehneet juurikäävän torjuntaa. Itse torjun juurikääpää tekemällä hakkuut ja raivaukset talvella. Tämän kehityksen on mahdollistanut huimasti noussut laskentateho, halventunut anturiteknologia ja erittäin nopeat ja luotettavat tiedonsiirtoverkot, jotka ovat saavutettavissa lähes kaikkialla. Mistä aineet?" TRIVIA "Käsittely on tehtävä heti kaadon jälkeen, ei päivän päätteeksi." PETKELES "Sanoo säädökset mitä tahansa, kuusikkoa ei kannata ilman käsittelyä hakata. Toinen sovellusalue on genominen big data, jossa kasvien, mikrobien ja eläinten perimä luetaan tietokoneella käsiteltävissä olevaan muotoon. Jo nyt useita sovelluksia on vähintään testausvaihessa, kuten marjasatoennusteiden tekeminen 4H-nuorten havaintojen perusteella ja metsätuhojen seuranta metsänomistajien tai metsäammattilaisten tekemien tuhohavaintojen perusteella. Kannattaako heinääminen. Käytännössä kulmat taitellaan siten, ettei mihinkään pääse syntymään leikattua saumaa
”Vienti hoidetaan suurimmaksi osaksi PSMM:n kautta. Edessä on muutto Jyväsky. Metsänhoitajaopinnot painottuivat liiketalouteen. Pohjoissuomalainen piirre on myös, että puut ovat lyhyitä ja tukin katkonnalla on suurempi merkitys kuin Etelä-Suomessa. Kataja muistuttaa, että tarkoitus ei ole tehdä maksimaalista tulosta, vaan palvella pääomistajia – metsänhoitoyhdistyksiä. Tilat on hankittu ostamalla Ilomantsista ja Kuopiosta. Silloin tarvitaan kielitaitoa ja eri mittaustapojen tuntemusta. ”Jos asiat ovat mielenkiintoisia, niin ei tunnu rasittavalta.” HAASTATTELU kuita kannattaa painottaa yläharvennusten suuntaan. Ostamalla toimituspuuta yhdistyksiltä tai muilta toimijoilta voidaan ulkoistaa puunhankinnan vaivaa. Kataja valmistui metsätalousinsinööriksi vuonna 2012, työskenteli Stora Ensossa viisi vuotta kuudella eri paikkakunnalla ja luki työn ohessa metsänhoitajaksi. Ensimmäinen yritys oli ammattikorkeakoulun metsäopiskelijoiden osuuskunta. Pohjoisen haitat ja yksi etu Länsi-Lapissa tuntuu Ruotsin isojen sellutehtaiden puunkäyttö. Jos meillä jonkun yhdistyksen toimitusmäärät jäävät jälkeen, niin paikkaamme sen toisen yhdistyksen kautta.” PSMM ei kuitenkaan voi määrätä yhdistyksiä toimittamaan puuta, joten se on esikunta ilman armeijaa. Jokainen puukaupan välikäsi tarkoittaa myös lisäkustannuksia. Määrä on kasvanut hiljalleen yli 600 000 kuutiometriin. ”Jos asiat ovat mielenkiintoisia, niin ei tunnu rasittavalta.” Isolla puuntoimittajalla hinnoitteluvoimaa PSMM on tunnettuuttaan merkittävämpi yritys. ”Suuremmat toimituserät antavat hinnoitteluvoimaa ja kustannussäästöjä logistiikassa, ja ostaja voi luottaa toimitusvarmuuteen. Silläkin uhalla, että isolla metsäosastolla on isot kiinteät kustannukset. Tukkimittaista koivua kasvaa etenkin Pohjois-Pohjanmaan länsilaidalla mutta mekaaninen jalostus puuttuu, joten hinnallisesti Pohjois-Suomessa ei ole koivutukkia. Niitä ei kaikilla yhdistyksillä ole.” Hankaloittavia tekijöitä on sitten useita. Katajalla on oy-muotoinen sijoitusyhtiö yhtiökumppanin kanssa, ja hän on kahden metsäyhtymän osakas. Takana on kuitenkin useiden vuosien työura, eikä kolmekymppinen ole vastavalmistuneeksi ihan nuori. 17.8.2017 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti PETTERI KIVIMÄKI, kuva Ä skettäin 30 vuotta täyttänyt Tuukka Kataja valmistui keväällä metsänhoitajaksi, ja nyt syyskaudella hän aloittaa Pohjois-Suomen metsämarkkinat Oy:n (PSMM) toimitusjohtajana. Kataja näkeekin, että siellä hakVälikädet myös ostajan etu Tuukka Kataja lähtee pohjoiseen yhdistysten korjuupuun jälleenmyyjäksi. Tosin tiettävästi yksikään merkittävä puunkäyttäjä ei uskalla toimia täysin ilman omaa puunhankintaa. Liikevaihto oli viime tilikaudella 28 miljoonaa euroa ja henkilöstöä toimitusjohtajan lisäksi viisi. Puolet Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelupuusta menee teollisuudelle PSMM:n kautta. Katajan kokemus on, että ostajan kannalta suora kauppa metsänomistajan kanssa ei ole aina paras. Se yhdistetään metsätilojen välitykseen, mutta puutavarakauppa on suurempi osa toimintaa. Omistajiin pidetään hajurakoa, eivätkä yhdistykset tiedä PSMM:n saamia tehdashintoja. Jyrkästi yläviistoon sojottavan urakehityksen vuoksi Katajaa voisi sanoa metsäalan nuoreksi leijonaksi. Yrittäjähenkinen alusta asti Kataja luonnehtii itseään yrittäjähenkiseksi. Suomen puolella kuitupuun käyttäjiä on vain kaksi, Metsä Group ja Stora Enso, ja Itä-Lapin kuitupuun tilanne on ikävä
Epävarma kanta-arvio johtuu muun muassa siitä, että hirvimäärän laskentaan käytetyt mittarit, kuten metsästäjien jahdin jälkeen ilmoittama hirvikanta ja hirvikolarien lukumäärä, ovat keskenään ristiriidassa. Lisäystä on tarkoitus käyttää osin niin sanottuina pankkilupina, sillä kaatolupia ei voida enää syksyllä myöntää lisää. ”Aikaisempaa otetta ei ole, mutta ei ollut golfiinkaan, ja silti laji imaisi mukaan.” Kuka. Kaatolupamäärien tämänvuotisella lisäyksellä on tarkoitus varmistaa, että lupia on riittävästi käytettävissä, kun hirvien määrästä saadaan metsästäjien tekemiä havaintoja syksyn jahdin aikana. Toimiva metsänhoitoketju uudistamisesta päätehakkuuseen varmistaa puuston hyvinvoinnin, runsaan tukkipuun saannon ja sitä myöden metsän parhaan tuoton. Lupamäärän taustalla on Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvio, jonka mukaan hirvikanta voi olla monissa tapauksissa Luken laskentamallin antamaa lukemaa korkeampi. Kotoisin Sysmästä, asuu Jyväskylässä . . . Saaliiksi saatiin hieman päälle 49 500 hirveä. VALTTERI SKYTTÄ S yksyn hirvijahtiin myönnettiin tänä vuonna yli 10 000 lupaa enemmän kuin viime vuonna. Tärkeässä roolissa on viime syksynä käyttöönotettu kännykkäsovellus Oma riista, johon metsästäjien odotetaan ilmoittavan jahdinaikaiset hirvihavaintonsa. Pankkilupien käytöstä lopullisen päätöksen tekevät metsästäjät. Luken verotussuosituksen perusteella tänä syksynä tulisi kaatua lähes 66 000 hirveä. Näkemyksiä puusta. Lähde: Luke verotussuositus 2017 HALUATKO PARHAAN TUOTON. ”Pitää palvella tehtaita ja metsänomistajia. Hirvikannan verotussuositus laskettu painottaen tuoreita lentotai maalaskentoja. Pankkiluvilla reagointi jo samana syksynä Hirvimäärä laski tasaisesti 2000-luvun alkuvuosista lähtien, kunnes saalismäärää pudotettiin rajusti vuonna 2012. . . Harrastukset: salibandy, matkustaminen ja metsätyöt . . Siirtyminen on asenteellisesti suurempi juttu kuin aiemmat muutot, sillä nyt vaihtuu sekä työnantaja että seutu. "Ensisijaisena tavoitteena on kaataa 80 prosenttia lupamäärästä. . Tutustu osaamiseemme osoitteessa www.westas.fi. Stora Ensossa eri tehtävissä 2012–2017 . Luonnonvarakeskuksen on määrä tehdä jahtikauden edetessä väliraportti siitä, mille tasolle hirvikanta näyttää jahtihavaintojen ja kaatojen perusteella asettuvan. . Fakta Tuukka Kataja tuntee puukaupan osapuolten köydenvedot ja karsastaa vastakkainasettelua. . . Verotussuosituksen mukaan monin paikoin tulisi lisätä hirvilehmien kaatomääriä. Pankkiluvilla hirviä voidaan kaataa lisää jo saman syksyn aikana, jos hirvikannan havaitaan metsästettäessä olevan luultua suurempi, kuten Luke monin paikoin arvelee. . Raportti on avuksi, kun pankkilupien käyttötarvetta arvioidaan. Näin hirvikannan säätelyssä vältyttäisiin menneiden vuosien heilahteluilta. Muilla alueilla hirviä suositellaan kaadettavaksi kanta-arvion antaman haarukan perusteella. . . Perhe: avovaimo lästä Rovaniemelle. Loppu eli pankkiluvat käytetään siinä tapauksessa, että hirvikanta on jäämässä liian suureksi etenHIRVENPYYNTILUVAT 2017 . Hirviä voi olla Luken arviota enemmän. . Jokaisen puunostajan kanssa asiakassuhteen pitää jatkua ilman katkoja.” Hirvilupiin lisäys Luonnonvarakeskuksen mukaan hirvikanta voi olla monin paikoin arviota suurempi. Myös useissa riistakeskusalueiden hirvilupatiedotteissa todetaan, että kanta on monilla hirvitalousalueilla tavoitteiden yläpuolella. Pudotuksen seurauksena metsissä oli viime talvena Luken mukaan noin 90 000 hirveä (arvioväli 79 000–103 000 hirveä), vaikka tämänhetkinen kantatavoite on 65 000–89 000 eläintä. kin alueilla, joilla on runsaasti liikennetai metsävahinkoja", kertoo Pohjois-Savon riistapäällikkö Jouni Tanskanen . . Luke suosittelee, että näillä hirvitalousalueilla hirvikannan verotukseen lähdetään korkeimman kanta-arvion mukaisesti. Koska kannanarvio voi olla aliarvio, Luke on suositellut, että osassa maata jahtiin varaudutaan korkeimman hirvikanta-arvion mukaisesti. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Pohjois-Suomen metsämarkkinat Oy:n varatoimitusjohtaja 1.9.2017, toimitusjohtaja 1.11.2017 . EH 1 EH 2 EH 3 ES?KAS ES 1 KS?ES?EH KS?PS KS 1 KS 2 KAS?EH KAS 1 KAS 2 KAS 3 LA 1 LA 2 LA 3 LA 4 LA 5 LA 6 LA 7 LA 8 LA 9 OU 1 OU 2 OU 3 OU 4 OU 5 Po 1 PH 1 PH 2 PK 1 PK 2 PK 3 PK 4 PS?ES PS 1 PS 2 PS 3 RP?PO 1 RP?PO 2 RP?PO 3 SA?PH?EH SA?PH SA 1 SA 2 UU?EH UU 1 UU 2 UU 3 UU 4 UU 5 VS?EH VS 1 VS 2 VS 3 VS 4 KA 1 KA 2 KA 3 KA 4 Hirviä voi olla arviota enemmän Luonnonvarakeskuksen mukaan hirvien kanta-arvioon liittyy tällä hetkellä monin paikoin melko suuria epävarmuuksia. Lapissa hän aikoo aloittaa metsästyksen ja uskoo, että uusi harrastus auttaa verkottumaan Pohjois-Suomen metsäammattilaisten kanssa. Viime vuonna kaatolupia oli vajaat 42 000. . Koulutus: Metsätalousinsinööri, metsänhoitaja . Varmista metsäomaisuutesi hyvinvointi ja ota yhteyttä alueesi asiantuntevaan puunhankintaesimieheen. 7 AJASSA / 17.8.2017 Välikädet myös ostajan etu TUUKKA KATAJA . Suuri osa kaatolupien määrällisestä noususta kohdistuu Lapin ja Oulun alueelle. Syksyn hirvijahdissa on käytössä noin 53 000 kaatolupaa
Kuinka asiantuntijat sitten summaisivat myöhäisyydestään ja helteiden vähyydestä muistettavan kesän 2017. "Se on lähinnä taimikoiden riesa, ja sen laajuudesta ja vaurioiden määrästä ei vielä ole tietoa", Heikkinen kertoo. "Männynkäpyjä ei taida tänä vuonna juuri tulla." Ei lehtitauteja tai tuulituhoja Kuluva kesä on tuonut hyviä uutisia lehtipuumetsien omistajille. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 3,25 metristä ja päättyy 9,05 metriin. Luken Risto Jalkanen kuitenkin toppuuttelee runsasta käpysatoa odottavia. Pohjois-Suomessa mänty on ainakin uutiskuvien perusteella näyttänyt kukkivan niin, että se on muodostanut kuusensuopursuruosteen tavoin näyttäviä lauttoja vesistöihin. Tauti aiheuttaa kahdenlaista tuhoa: se pilaa kävyt ja siemensadon sekä aiheuttaa kuusen kasvaimissa laatuvikoja. "Kirjanpainaja tuottaa kesässä kaksi uutta sukupolvea, mutta nyt lämpösumma on jäänyt niin pieneksi, että tuskin tekee kahta. Poikkeuksena on Lappeenrannan ja Parikkalan alue itärajalla, missä tuholaisia on niin paljon, että epidemiakynnys on paikoitellen ylittynyt." "Kuuset keltaisempia kuin hillasuo" Perinteisesti pohjoisen Suomen nuoria kuusikoita rasittava kuusensuopursuruoste on tänä vuonna kellastuttanut maisemaa myös Etelä-Suomessa. Vain EteläKarjalassa kirjanpainajia on paikoin ollut epidemiaksi asti. Vaikka kesä on ollut tuulinen, myrskyt ovat olleet vähissä. Onhan se 20 astetta ihan mukava lämpö puille, ja vettäkin on riittänyt. KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOLLE !. "Metsän kannalta on ollut mukava kesä. Ja vaikka kirjanpainaja munisi toisen kerran, niin jälkeläiset tuskin aikuistuvat", arvioi erikoistutkija Risto Jalkanen Luonnonvarakeskuksesta Rovaniemeltä. Näyttävää, uusinta neulasvuosikertaa verottavaa sienitautia esiintyy etelässä Heikkisen mukaan paljon. Vain männyn hedekukinta on ollut ilmeisen runsasta, mutta emikukkia ei ole erityisemmin ollut. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen vahvistaa Jalkasen havainnot: "Eteläja Keski-Suomessa kirjanpainajatilanne alkaa rauhoittua. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi • Kantavuus alkaa 1,5 tonnista päättyen 16 tonniin. "Kemijoki on keltainen kuin siveltimellä maalattu, ja jängän kuuset ovat keltaisemmat ruosteesta kuin suo hillasta." Etelä-Suomessa kuusikoita on rasittanut toinenkin sienitauti, kuusentuomiruoste. Viileä alkukesä hillitsi tehokkaasti kirjanpainajan lisääntymistä. "Koivut vaikuttavat todella terveiltä tällä hetkellä: haapakin on vielä ihan vihreä, toisin kuin viime vuonna, jolloin osista haapaa putosivat lehdet heinäkuun lopulla pohjoisen ruosteen takia", Jalkanen kertoo. "Voidaan ehkä puhua vanhasta hyvästä ja normaalista kasvukaudesta." W ik im ed ia Co m m on s YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. Hyvä uutinen on myös metsien tuulituhojen puuttuminen. jien määrää lähes koko maassa. "Kaiken kaikkiaan tämä on sellainen kesä, että se mahtuu ihan normaalien vaihteluiden piiriin", Heikkinen sanoo. 17.8.2017 / AJASSA 8 ANNE HELENIUS M onia harmittanut viileä ja sateinen kesä on ollut metsille suosiollinen. Kuusia vitsaavien kaarnakuoriaisten kanta laski jo viime vuonna, mutta tuholaisten määrä näyttää vähenevän edelleen. Tuulet ovat Heikkisen ja Jalkasen mukaan paikoitellen kaataneet korkeintaan yksittäisiä puita. Pohjois-Suomessa kuusensuopursuruoste on vanha vaiva, ja tänä vuonna ruostetta on Jalkasen mukaan "älyttömästi". Voidaan ehkä puhua vanhasta hyvästä ja normaalista kasvukaudesta", Jalkanen luonnehtii. Kasvun kannalta lämpöä ja vettä on ollut riittävästi, ja lisäksi usealla viikolla myöhästynyt kesän tulo on vähentänyt kirjanpainaMetsän kannalta mukava kesä Myöhästynyt ja vaihtelevasäinen kesä on vähentänyt kirjanpainajia lähes koko maassa. Myöhään alkanut kesä on minimoinut lehtitaudit, ja metsän kannalta sopivasti ropsahtaneet sateet ovat kasvattaneet esimerkiksi koivunlehdistä suuret ja tummanvihreät
Vasemmalta Dolmar MS 4300.4U, Jonsered FC 2245, Husqvarna 545 Fx, Stihl FS 460 ja Dolmar MS 4510. Koesahasimme metsänraivuuseen sopivat sahamallit. Voittaja saatiin kuitenkin selville – ratkaiseva ero löytyi terien mitoista. Jatkuu seuraavalla aukeamalla.. 9 AJASSA / 17.8.2017 Tuuman verran parempi Metsänomistajien ja ammattilaisten savotoille sopivien raivaussahojen vertailusta muodostui piinallisen täpärä Ruotsi–Saksa-maaottelu
Vakiovarusteena siimapää, kolmioterä sekä metsäterä. Stihlin kulmavaihde on kestovoideltu ja sellaisena huoleton. Vakiovaljaat eivät vedä vertoja kilpailijoiden vastaaville. Nelitahtisuus jäänee sahamoottorien teknisen evoluution sivupoluksi ja väistyy akkusahojen tieltä. Mukana oli kolme aidosti ammattilaistason metsäraivuria: miltei identtiset Husqvarna 545 Fx ja Jonsered FC 2245 sekä Stihl FS 460 C-EM. Tältä osin vertailun kärkikolmikko on tasoissa. . . Metsätöihin teho ja kierrosherkkyys eivät riitä. Erinomaiset valjaat. . Räyhäkkä 45 kuutiosenttimetrin moottori jaksaa pyörittää isoa terää terhakasti. Sahojen luotettavuudessa ei tällä hetkellä liene isoja eroja. Terä lukitaan painettavalla napilla, joten irrallista lukitustappia ei tarvita, fiksu idea, jonka muutkin voisivat kopioida. Stihl – kuten myös Dolmar – käyttää torx-kantaisia ruuveja. Sakarainen ruuvikanta antaa avaimelle pitävän otteen. . Moottori yhtä tehokas ja kierrosherkkä kuin kärkikolmikolla, ehkä jopa tehokkaampi. Toimii luotettavasti talvikeleissä. . Husqvarnassa ja Jonseredissä talvikäyttöläppä on moottorin pohjassa. . . Jo 1990-luvulla esitelty malli. Kestovoideltu kulmavaihde. Vertailimme raivausvaljaita kesäkuussa ilmestyneessä Metsälehdessä 12/2017. . Tämä kasvattaa terän kehänopeutta ja lisää samalla leikkuutehoa. Nelitahti-Dolmarin kestävyydestä ei ole kuulohavaintoja. Todennäköisesti Stihlin paras raivaussaha kautta aikojen. Erinomaiset valjaat. . Leveä oteväli kuormittaa erityisesti hartianseutua, kun taas kapeat kahvat tekevät otteesta levollisen. Sekä Husqvarnan että Jonseredin ilmanpuhdistin pysyi hämmästyttävän puhtaana vielä 20 sahatun tankillisen jälkeenkin. . . . . . Koesahauksista laite suoriutui ongelmitta. Jonseredissa sen sijaan on vakiovarusteena iso 225 millimetrin terä. Dolmarin valjaat ovat erinomaiset. Runkoputki on pitkä ja kahvat heppoiset, mikä tekee sahasta epävakaasti hallittavan. DOLMAR MS 4300.4U . Takuu ammattikäytössä puoli vuotta, yksityiskäytössä kaksi vuotta. . . Ammattikäytössä niitä on silloin tällöin jouduttu vaihtamaan. Sakaraisesta ruuvikannasta saa avaimella pitävän otteen, toisin kuin Husqvarnan kuusiokoloruuveista. Fakta. Erittäin kevyt käynnistää. . Husqvarna ja Stihl – kuten molemmat Dolmarit – myydään läpimitaltaan 200 millin terällä. Metsänomistajakäytössä kestovoidellut kulmavaihteet ovat kestäneet hyvin. Myös Dolmarin kaksitahtimalli on luotettavan maineessa. Hiljainen käyntiääni. Myös Stihl käyttää ilmahuuhtelua, joka sen terminologiassa on nimetty 2MIX-tekniikaksi. Pieni tietokone ohjaa kaasutinta ja moottoria – ja hyvin ohjaakin. Niistä avain lipsahtaa herkästi ja pyöristää kuusiokoloa, kun kanta kerää metsässä likaa. Näin tasaisen kisan ykkössija meni Jonseredille. . Ne olivat vähintään yhtä terhakoita kuin nykymoottorit, mutta teknisesti yksinkertaisempia. Malli on teknisesti sama kuin Husqvarna 545 FX. . STIHL FS 460 . Ruotsalaissahoja kaasutetaan peukalolla, Stihliä ja Dolmareita etusormella. . Moottoriltaan viisikko edustaa neljää eri sukupolvea. Talviläppä sahan pohjassa. Tyhjäkäyntija kiihtyvyysongelmien vuoksi kokeilemaamme Stihliin vaihdettiin kaasutin. Myös Husqvarna ja Stihl voidaan varustaa isolla terällä, jolloin ne saavuttavat saman edun. . Kahvat ja runko turhan rentoja, mikä tekee sahan käsittelystä notkuvaa. Sylinteritilavuudeltaan 43 kuutiosenttimetrin moottorista heruu 1,5 kilowatin teho. Sopii pihaheinikon niittoon. Nelitahti-Dolmar on helppokäyttöinen, miellyttävä maisemanhoitokone. . 17.8.2017 / AJASSA 10 JONSERED FS 2245/ HUSQVARNA 545 FX . Nyt kokeiltavia Husqvarnan ja Jonseredin malleja takavuosina vaivanneet käyntija kestävyysongelmat on ratkottu. Dolmar MS 4300.4U:n nelitahtimoottori tarjoaa matalaa käyntiääntä ja puhtaita päästöjä. Ruotsalaissahoista ja Stihlistä on tarjolla sekä lyhytettä pitkärunkoiset versiot. . Husqvarnalla takuuaika pitenee sekä yksityisettä ammattikäytössä vuodella, kun käytetään Husqvarnan pienkonebensaa. Dolmarin MS 4510:ssa kahvojen oteväli on leveämpi. Kevyt käynnistää, mukava käyttää. . Ilmanotolle erillinen talviasento. Riidattomasti siinä ei ole onnistuttu edes Metsälehden asiantuntevalla nettipalstalla. Metsäsahat ja pihatrimmerit Lyhyt runkoputki helpottaa sahan käsittelyä tiheiköissä. Likaa oli kertynyt vain yhteen nurkkaan. Tietokoneen ohjaaman M-tronic –moottorinohjaus osoittanut toimivuutensa. . Lisäksi Husqvarna Balance XT -/Jonsered Vector 4-55 -valjaat ovat erinomaiset, mikä tuo etua Stihliin verrattuna. Talvikäytössä ilmanotto äänenvaimentimen kupeesta. DOLMAR MS 4510 . Takuu yksityiskäytössä kaksi vuotta, ammattikäytössä vuosi. Sen valttina on ilmiömäisen hyvä moottori, mutta pitkä runkoputki pudottaa mallin mitalikolmikon taakse. Dolmareita saa vain pitkärunkoisina. Se ei riitä metsätöihin. Tätä muut eivät ole keksineet. Arvostimme Jonseredin parhaaksi ison terän tuoman leikkuutehon ansiosta. . . Dolmareista vanha MS 4510 on ehdottomasti parempi. Vähän kriteereitä venyttäen mukaan otettiin vanha mutta ärjy Dolmar MS 4510 sekä rimaa edelleen laskien Dolmarin nelitahtinen MS 4300.4U. Kevyin on Stihlin jousiavusteinen ErgoStart. Vanhassa Dolmarissa terä lukitaan peukalolla lukitusnastaa painaen, joten työkaluja ei tarvita. Moottorin teho ja sitkeys riittivät hyvin läpimitaltaan 225 millimetrin terälle. . . Kärkipaikka isolla terällä Vertailussa kolmen kärki muodostui itsestään, mutta mallien paremmuusjärjestykseen asettaminen on haastavaa. . Kaikki vertailun sahamallit käynnistyvät helposti. Samaa ei voi sanoa ruotsalaisvalmistajan kuusiokoloruuveista. Talviläpällä ilmanotto käännetään äänenvaimentajan kupeeseen. . Metsän raivaukseen teho ei riitä. . Ruotsalaissahojen käsiteltävyys on huippuluokkaa. Dolmarin, Husqvarnan ja Jonseredin vakiovaljaat ovat paremmat kuin Stihlin, johon tosin voi lisävarusteena ostaa laadukkaat mutta kalliit X-fit-valjaat. Se oli sahavalmistajien ensimmäinen askel päästöjen alentamiseen. Takuu ammattikäytössä puoli vuotta, yksityiskäytössä kaksi vuotta. Sopii pitkän runkoputkensa vuoksi parhaiten pihatöihin. Dolmar 4510 edustaa 1990-luvulle asti rallattaneita villejä ja vapaita kaksitahtimoottoreita. Sylinterin palotila tuuletetaan puhtaalla ilmalla, joka johdetaan kaasuttimen toista kurkkua myöten. Päätimme silti yrittää. Erittäin suosittu sekä metsänomistajien että metsurien käytössä. Edullinen. Hiilivetypäästöt alenevat, ja samalla moottorin vääntö paranee. Lisävarusteena saatavat Stihl X-fit-valjaat maksavat noin 140 euroa . MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija M etsälehti vertasi keskikokoisia raivaussahoja, joiden moottorin sylinteritilavuus on noin 45 kuutiosenttimetriä. Harmi, ettei Dolmar tehnyt 4510:stä lyhytrunkoista metsäversiota. Stihlin ammattikäyttöön tarkoitettujen moottorija raivaussahojen moottoreissa on lisäksi elektroninen M-tronic-ohjausjärjestelmä. Kahvojen leveys vaikuttaa sahan käsiteltävyyteen. Husqvarnan ja Jonseredin X-torq/Clean Power -moottoreissa on ilmahuuhtelu. Ratkaisu löytyi sahojen varustuksesta. Husqvarna, Jonsered ja Stihl ovat yhtä erinomaisia metsän raivaukseen. . Peukalolla vai etusormella. . Dolmarin ja Stihlin pieni mutta merkittävä valtti ovat torx-kantaiset ruuvit. Takuu ammattikäytössä vuosi, yksityiskäytössä kaksi vuotta. Tankillisen sahattuaan kaasutustapaan ei enää kiinnitä huomiota. Ero pitkärunkoisiin ruohoraivureihin on merkittävä. Nelitahtimoottori, jossa erillisvoitelu.
"Kolmen kärki muodostui itsestään, mutta paremmuusjärjestykseen asettaminen oli haastavaa." DOLMAR MS 4300.4U DOLMAR MS 4510 HUSQVARNA 545 FX JONSERED FC 2245 STIHL FS 460 Moottorityyppi nelitahti 2-tahti 2-tahti, ilmahuuhtelu 2-tahti, ilmahuuhtelu 2-tahti, elektorinen moottorinohjaus Sylinteritilavuus, cm3 43 45 45,7 45,7 45,6 Teho, kW 1,5 2,3 2,2 2,2 2,2 Paino, kg* 8,3 7,9 8,2/8,4 8,2/8,4 8,4/8,5 Polttoainesäiliö, litraa 0,6 1 0,9 0,9 0,75 Terävarustus siimaleikkuri, siimaleikkuri, kolmioterä, kolmioterä, 200 mm metsäterä 200 mm metsäterä 200 mm metsäterä 225 mm metsäterä 200 mm metsäterä Teräakselin lpm 20 mm 20 mm 25 mm 25 mm 20 mm Valjaat Dolmar Pro Dolmar Pro Balance Xt Vector 4-55 Advance plus Valmistusmaa Saksa Saksa Ruotsi Ruotsi Saksa Maahantuonti Makita Finland Oy Makita Finland Oy Oy Husqvarna Ab Oy Husqvarna Ab Andreas Stihl Oy Hinta, euroa* 770 699 919/999 919/1019 899/999 *) kylmäkahvainen/kahvalämmitteinen HAVAINTOJA Paino työkunnossa, kg 9,7 9,7 9,3 9,7 9,7 Runkoputken pituus cm **162 166 146 146 146 kahvojen oteväli, cm 61,5 67 61,5 61,5 62 huippukierrokset rpm 10 200 13 200 12 200 12 100 12 100 **)mitattu runkoputken ja moottorin liitoskohdasta Ensisijaisesti pihatöihin tarkoitetun Dolmar 4510:n pitkä runkoputki tekee sahasta kankean metsään. Katso video! www.metsalehti.fi. 11 AJASSA / 17.8.2017 Lehtipuusto on usein jo varhaisperkauksen aikaan yllättävän isoa, joten ihan heiveröisellä raivaussahalla perkaukseen ei kannata ryhtyä. Ero aitoon metsäraivuriin (esimerkiksi kuvan Husqvarna 545 Fx:ään) on iso
Shinshowan konkurssisahasta tuli Vuokila Wood KOHDE: Kesäkorjuukelpoinen päätehakkuu SIJAINTI: Keski-Suomessa OSTAJA: Saha KAUPAN KOKO: 465 m3 LEIMIKON KOKO: 1,7 ha KERTYMÄ: 274 m3/ha MUUTA: Valtakirjakauppa. ”Ihme olisi, jos puunhinta ei nousisi, jos puun kokonaiskäyttö nousee miljoonia kuutiometrejä. MIKKO HÄYRYNEN SHINSHOWAN konkurssisaha Haukiputaalla on saanut jatkajan keväällä perustetusta Vuokila Wood -yhtiöstä. Lisäys oli lähes yksinomaan kuusta. Kuusisahatavaran vientihinta on vakaa ja mäntytavaran hinta on alkuvuoden aikana laskenut. Pienimuotoisen sahauksen aloittamista syksyn aikana harkitaan, mutta isompi satsaus on edessä ensi vuonna, jolloin uusitaan sahalinja. Tarjouksia tuli viisi. PH-Forest korjasi hiljattain leimikon Petäjävedellä. Rivien välistä kuulee, että tukkia haluavat muutkin kuin tukin sahaajat. 17.8.2017 / AJASSA 12 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuva S ahauksessa eletään korkeasuhdannetta. Jos suunta jatkuu, sahausmäärät saattavat yltää finanssikriisiä edeltäneelle, kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Vuokila Woodin omistajia ovat Jaakko , Topi ja Juuso Vuokila sekä Kimmo ja Johanna Kurkela Loginvest-yhtiön kautta. Alkuvuonna sahattiin kahdeksan prosenttia viime vuotta enemmän. Mäntytukin hinnat vaihtelivat eniten, 55–59,50 e/m3 Kuusikon päätehakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 hinta, e/m 3 yhteensä, e mäntytukki 69 59 4071 mäntypikkutukki 1 28 28 mäntykuitu 19 17 323 kuusitukki 255 59,50 15 173 kuusipikkutukki 15 31 465 kuusikuitu 69 21 1 449 koivutukki 11 43,50 479 koivukuitu 21 17 357 kuusilahokuitu 5 10 50 yhteensä 465 22 394 TUORE PUUKAUPPA. Sahojen piiristä muistutetaan, että tilanne on hyvä vain määrällisesti, ei hinnallisesti. Westas Oy:n toimitusjohtaja, Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Kopra sanoo, että ”ei me niin tyhmiä liikemiehiä olla”. ”Mutta puukauppaa on käytävä. Tukin käyttö nousee yli 100 000 kuutiometriin, kun Shinshowan aikana se oli noin 70 000 kuutiometriä. Etelä-Suomessa kuusitukilla käytiin kesän alussa 60 euron kuutiohinnassa ja mänty oli vain pari euroa perässä. "Ei me niin tyhmiä liikemiehiä olla." Syyskauden ennuste on, että metsissä tapahtuu. Tukit sahataan Juupajoella JPJ-Woodin sahalla. Tämän tästä tuodaan esille, että korkeasuhdanteessa sahurit pilaavat itse tuloksensa maksamalla tukista liikaa. Kantohintoja kuumentavat muut syyt, joita Kopra ei halua erityisemmin avata. Vuokilan veljesten isä kuului Tervolan sahan ja höyläämön pääomistajiin. Mielelläni olisin nähnyt, että kuitupuun hinta olisi korjaantunut, ei tukin.” Kopran mukaan raakapuun markkinahinnan nousulle ei voi mitään, vaikka sahauksen lähtökohdista hintaa ei voi nostaa. Vuokila Wood aloittaa tässä kuussa jatkojalostuksella eli sormijatketun höylätavaran ja pohjamaalattujen ulkoverhouslautojen tuotannolla. Myötätuuli näkyy myös havutukin kantohinnoissa. Viime vuonna sahauksessa päästiin kelvolliseen tulokseen, tänä vuonna kannattavuus on mennyt alaspäin.” Luvassa lämmin puukauppasyksy Puunkäytön kasvu tuntuu havutukin hinnoissa oudon hyvin. Sahojen kannalta kyse on muustakin kuin sahatavaran hyvästä menekistä. Shinshowan tehtaanjohtaja Mikko Salmela jatkaa Vuokila Woodin toimitusjohtajana
18,22 . 41,52 s 15,6 s 16,36 s 14,88 Uudistushakkuu . 16,94 s 14,90 s 23,84 s 24,71 Uudistushakkuu . Männyn tilanne on mielenkiintoinen. 56,45 s 42,49 s 15,74 . 16,07 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 16,01 s 18,02 . 17,07 Harvennushakkuu . ”Vasta syyskuun alku näyttää, mille tasolle hinnat asettuvat.”. Hankintaeriä ei voi ottaa ennen kuin syyskylmillä, jolloin puu pysyy tuoreena. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 57,54 s 44,39 s 17,85 . 56,69 . 55,90 . 25,5 s nousussa . 15,04 . 14,96 Uudistushakkuu . 54,34 . ”Tilanne on vähän vinksin vonksin, mutta kuitenkin hallittavissa”, toimitusjohtaja Jouko Virranniemi toteaa. Koivukuitu oli keväällä ongelmallinen, mutta tilanne on helpottunut.” Tarjonta saisi olla tukkivoittoisempaa. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Puunkäytön kasvu tuntuu havutukin hinnoissa oudon hyvin. 14,77 Uudistushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 51,83 s 50,74 . 10,85 s 10,68 s 10,71 Hankintahinnat s 50,49 s 56,11 s 46,68 s 26,89 s 28,61 s 26,85 s nousussa . Kuusitukki on selvästi ykkösartikkeli, mutta myös mäntytukin kysyntä on vahvaa. 15,61 . 18,33 s 16,92 s 26,26 s 25,94 Harvennushakkuu . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 56,74 . 48,35 . 16,81 . 16,59 . 48,19 . 14,62 . Nähtävissä on jopa paikallista ylikuumenemista.” Puunhintakäyrissä näkyy heinäkuun notkahdus. 58,01 . 57,69 . 16,54 . 14,72 . 57,22 . 58,4 s 47,50 . 56,14 . 47,40 s 48,88 s 33,81 s 15,59 . Vaikeimmassa tilanteessa ovat sahat, joilla männyn osuus on suuri, eli pohjoisen sahat. Mäntysahureille jo viime vuosi oli vaikea. 54,38 . 17,00 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 18,01 18,57 . 49,8 . 18,87 s 16,43 Harvennushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,81 s 56,42 s 36,30 s 16,79 s 16,31 s 24,02 Uudistushakkuu s 56,93 s 56,93 s 36,85 s 18,71 s 17,98 Harvennushakkuu s 46,08 s 45,18 s 14,74 s 14,24 s 20,57 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 46,67 s 29,10 s 28,6 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 29–32 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,39 s 55,79 . Hän kiistää, että Äänekosken kuitupuuta ostettaisiin tukkipuun avulla. 16,52 s 27,08 s 25,77 Harvennushakkuu s 46,34 . 48,42 s 39,06 . 46,54 . 47,71 s 36,82 . 20,89 Ensiharvennus s 39,49 s 38,02 s 32,01 . 13 AJASSA / 17.8.2017 s nousussa . 21,72 Uudistushakkuu . Männyn päätehakkuiden hinnat ovat nousussa, vaikka mäntysahatavaran hinta on laskenut ja vientimäärät polkevat paikallaan. 55,10 s 56,8 . Perälä ei jaa käsitystä, että kuitupuun kysyntä olisi nostanut tukin hintaa. 42,07 s 17,51 . 44,8 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 12,96 s 20,94 s 20,65 Ensiharvennus Hankintahinnat s 56,26 . Kuusamolaisella Pölkyllä männyn osuus on 80 prosenttia. Ostettavaa vielä reilusti Metsä Groupin puukauppajohtaja Yrjö Perälä sanoo, että tälle vuodelle on vielä reilusti ostamatonta puuta. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Perälän mukaan se johtuu siitä, että heinäkuussa tehdään enemmän kauppaa harvennuksista. 11,21 s 11,12 s 10,75 Hankintahinnat s 55,09 s 57,17 s 45,55 s 26,94 s 29,17 s 27,19 s nousussa . 58,86 . 15,62 . Kilpailu on kovaa, kun kaikki haluavat sahata täysillä. 14,22 Ensiharvennus s 39,25 s 35,88 . 15,36 . 15,28 s 14,54 Ensiharvennus s 11,55 s 11,54 s 11,38 Hankintahinnat s 60,19 s 60,33 s 47,39 s 29,18 s 29,16 s nousussa . 39,39 s 15,45 . 36,56 . 14,49 s 24,72 s 24,97 Uudistushakkuu s 53,30 . 18,3 . 13,81 . ”Kaikki puutavaralajit liikkuvat ja päätehakkuiden tukinhinnat ovat hyvällä tasolla. ”Kaikki puutavaralajit käyvät, mutta kiinnostus painottuu kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin, sekä päätehakkuisiin että harvennuksiin.” Ongelmissa ollut koivukuitu käy pystykauppana. 15,23 . 55,37 . 11,43 s 11,29 s 11,51 Hankintahinnat s 57,42 . Virranniemi muistuttaa, että männyn sahauksessa tulee kuusta enemmän heikkoja laatuja. 39,19 . 17,90 . 58,21 . 43,27 s 17,52 s 17,80 s 17,09 Harvennushakkuu s 45,03 s 45,59 s 36,41 s 14,77 s 14,68 s 13,92 Ensiharvennus . 16,82 Harvennushakkuu . 13,96 s 20,84 . Koivukuidun ongelmat helpottavat Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen johtaja Ilpo Pentinpuro sanoo puukaupan tunnelmia odottaviksi, mutta ennakoi puukauppasyksystä vilkasta. 40,28 . ”Meidän ostotarpeet ovat normaalit.” Mäntysahatavaran parhaimpien laatujen hinnat ovat kohdallaan. 57,94 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s 54,8 s nousussa . 58,22 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat . ”Tukit ostetaan sahauksen lähtökohdista. 14,28 s 20,27 Ensiharvennus Hankintahinnat s 57,79 s 59,7 s 29,26 s 29,99 s 28,31 s nousussa . 57,24 s 45,66 . 51,83 . 15,53
Vaikea torjua Sienitauteja pahentaviin sääoloihin ei voi vaikuttaa, mutta metsänomistaja voi ehkäistä tartuntojen haittoja pitämällä metsiensä kunnosta hyvää huolta. Boorinpuutosepäilyt kannattaa vahvistaa neulasanalyysilla. Suopursuruostetta ja muita sienitauteja esiintyy havupuiden neulasissa, silmuissa ja kasvaimissa vaihtelevasti. Luken Risto Jalkanen muistuttaa, että esimerkiksi Sallan suuret metsätuhot aikoinaan aiheuttanut männynversosurma eli surEr kk i O ks an en /L uk e VA LT TE RI SK YT TÄ. Vakavatkaan tartunnat eivät yleensä koidu kuusten ja mäntyjen kohtaloksi, mutta neulastuhot – varsinkin peräkkäisinä vuosina toistuvat – heikentävät nuorten puiden kasvukuntoa. Heikentää puun yleiskuntoa ja hidastaa kasvua. Savon entisillä kaskimailla sekä pellonistutusalueiden kuusitaimikoissa kanTappioksi vaan ei kuolemaksi Havupuita kesäisin vaivaavat neulasja latvatuhot eivät useinkaan tapa puita, mutta heikentävät puuston laatua ja puiden yleiskuntoa. Punerruttaa mäntyjä etenkin maan pohjoisosissa. Kuusten neulasia kellastuttavaa kuusensuopursuruostetta näkyy jälleen metsissä. Kuusia kellastuttavan suopursuruosteen lisäksi tämän vuoden havainnot viittaavat muun muassa männynversosurman, kuusentuomiruosteen ja punavyökaristeen esiintymiseen. Kolme–neljä-metrisissä taimikoissa latvojen katkominen on hankalaa, joten tuhojen vuoksi vioittuneet puut poistetaan tulevissa harvennushakkuissa. Lisäksi taudit voivat aiheuttaa puihin latvanvaihdoksia ja kaksihaaraisuutta, mikä huonontaa kasvavan puuaineksen laatua. "Esimerkiksi punavyökaristeen ja männynversosurman pohjatyöt on tehty jo sateisena viime syksynä", kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Risto Jalkanen . Harvennukset tulee tehdä ajoissa, ettei puun latvus pääse liian pieneksi." Jos tuleva syksy on sateinen, talvi leuto ja alkukesä sateisen viileä, sienten aiheuttamia havupuiden neulasja latvatuhoja esiintyy metsissä runsaasti myös ensi kesänä. Pohjoisessa kuusten vaivana on tuomiruosteen sijaan koukkulatvatauti. Laajoja hallatuhoepäilyjä ei ole tutkijoiden mukaan ilmennyt tänä vuonna. Pienissä taimikoissa latvatuhoista toipumista voi avittaa katkomalla: tuhon jälkeen kilpaileviksi latva-aihioiksi nousseista puun sivuoksista jätetään paras kasvamaan uudeksi latvaksi ja päärangaksi. 14 17.8.2017 / METSÄSTÄ makkasieni riehui etenkin ylitiheissä ja hoidoltaan viivästyneissä metsissä. Ruskistuneista neulasista tai latvatuhoista kärsineet puut harvoin kuolevat, mutta mitä vaurioituneille puille tulisi tehdä. nattaa muistaa, että monilatvaisuutta ja vuosikasvujen käyristymistä voi aiheuttaa myös boorinpuutos. Uusi latvakasvain on jo noussut, mutta runkoon voi syntyä mutka. Ylitiheät taimikot tulee raivata, ja esimerkiksi mäntyjen istuttamista versosurmalle alttiille paikoille, kuten notkelmiin, on vältettävä. "Ainakin hyvin rehevillä paikoilla kuuset ovat voineet jatkaa kasvuaan syksyllä liian pitkään. Tuomet kannattaa raivata kuusitaimikoista tuomiruosteen ehkäisemiseksi. Kasvavan puun rungon sisään jää laatuvika, mutta runkomutka jää pienemmäksi ja kaksilatvaisuuden vaara vähenee. Puiden elinvoimaisuutta voidaan lisätä sillä, että pidetään metsät riittävän väljinä. METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ O vatko kuusten neulaset taas osin keltaiset ja kelluuko vesistöjen pinnoilla keltaruskeita itiölauttoja. PUNAVYÖKARISTE. Neulasia syövien pistiäisten aiheuttamista tuhoista ei myöskään ole normaalia enempää havaintoja. Sienitartuntoihin viittaavista neulasja latvatuhoista on tehty tänä kesänä havaintoja etenkin Itäja Kaakkois-Suomessa. Yksi syy vaurioihin voivat olla viime talven sääolosuhteet. Yksi mahdollinen syypää on versosurma. Sääolot taustalla Neulasia ja latvuksia vaivaavien sienitartuntojen todennäköisyys kasvaa, jos peräkkäiset kesät ovat kylmiä ja sateisia ja välissä on leuto talvi. Sienitartuntojen lisäksi neulasja latvavaurioiden taustalla voivat olla eläimet, ravinnepuutos, kasvuhäiriö tai muut olosuhteet, kuten halla. Kuusentaimen latvakasvain on jäänyt niin sanotusti piippuun. Lähteenä myös: Metsätuhot, Metsäkustannus 2015. "Metsiä pitää hoitaa. Kuivista kuusenlatvoista on tullut Lukeen ilmoituksia etenkin Kaakkois-Suomesta, mutta versosurma ei ole ainoa mahdollinen syyllinen. Kuvankaltaisia havaintoja on tehty esimerkiksi Kaakkois-Suomessa. Latvakasvaimia vioittaa myös esimerkiksi kuusentuomiruoste. Männynversosurma voi nimestään huolimatta vahingoittaa myös kuusia. Ilmestynyt Suomen mäntyjä harsuunnuttamaan vasta 2000-luvulla. Talven jälkeen puut eivät ole saaneet riittävästi vettä latvaan, mikä on voinut aiheuttaa kuivumista", Luken tutkija Antti Pouttu kertoo. Sienitauti tuhoaa männyn vanhemman vuosikerran neulasia, mutta tuorein ja usein edelliskesänkin neulassato säästyvät ja puu säilyy elossa
ei mäntyä kosteisiin notkelmiin. Vältä puulajin istuttamista sienitaudille alttiille paikoille, esim. Sienitauti tappaa kuusten latvakasvaimia ja aiheuttaa latvanvaihtoja. 15 METSÄSTÄ / 17.8.2017 "Pidetään metsät riittävän väljinä." 1. Poista tuomet kuusitaimikoista. 5. Useimmat puut selviävät, etenkin alle metriset taimet kuolevat. Sienitauti, joka tappaa männyistä edelliskesän neulaset ja usein myös uudet silmut, jolloin uutta kasvustoa ei synny. Er kk i O ks an en / Lu ke MÄNNYNVERSOSURMA. Uuden päärangan asemasta voi lähteä kilpailemaan monta sivuoksaa, mikä saattaa tuottaa puuhun laatuvaurioita, kuten runkomutkan ja kaksihaaraisuutta. Käytä siemeniä ja taimia, jotka ovat alkuperältään samoilta kasvuseuduilta tai pohjoisempaa kuin uudistettava metsä. Poista vioittuneet puut taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa. Vioittuneen puun viereen jää terve toisen puulajin taimi. 2. Tuomiruosteen oireet muistutavat boorinpuutosta, mutta tuomiruosteesta jää puuhun arpi tai koro. 4. Suosi sekametsiä. Keltaruskeiksi lautoiksi vesistöjen pinnoille kertyvät suopursuruosteen itiölautat ovat aiheuttaneet ihmetystä tänä ja viime kesänä. Puiden kasvu alenee, runkoihin syntyy laatuvikoja. Kellastuttaa kuusen tuoreimman neulasvuosikerran. KUUSENTUOMIRUOSTE. Otollisimpia kohteita ovat tiheät taimikot, mutta tauti tarttuu kaikenikäisiin puihin ja myös kuusiin. Versosurman riski pienenee. 3. Er kk i O ks an en /L uk e Va lt te ri Sk yt tä Va lt te ri Sk yt tä Va ltt er i Sk yt tä KUUSENSUOPURSURUOSTE. Vinkit neulasja latvatuhoihin Er kk i O ks an en /L uk e. Sienitauti ei tapa, mutta ränsistyttää kuusia ja hidastaa puiden kasvua
"Ihmiset helposti hurahtavat, tai voisiko jopa sanoa, rakastuvat visakoivuun. Visaseuran hallituksen jäsenen Jouni Järvisen mukaan visakoivun kasvatus on kuin puutarhanhoitoa. Visaseuralaiset ovat tulleet Pilpolan tilalle yhdistyksen kesäretkelle. Metsästä tuli minulle harrastus, kallis sellainen." Visakoivun kasvatusta voisi kuvata harrastukseksi monella muullakin metsänomistajalla, sillä kasvatusmäärät ovat pieniä. Pilpola kasvattaa omia visakoivujaan jälkipolville. Sitä onkin verrattu puutarhanhoitoon tavallisen metsänhoidon sijaan. Visakoivu ei ole erillinen puulaji vaan mutaatio, jota esiintyy rauduskoivun lisäksi muun muassa haavalla ja pihlajalla. "Luin kirjallisuutta ja edistin asiaa itse. Retkeläisille kerrotaan, että visakoivun ostajat ovat tiukentaneet laatuvaatimuksiaan. "Noin 10 vuotta menee ennen kuin tytöt saavat kaataa täältä sorvivisaa." Harrastuksena erikoispuut Pilpola on aina ollut kiinnostunut erikoispuista. Oma tavoitteeni on ollut se, että karsin visakoivut kolmeen metriin", Pilpola kertoo. Se on niin kaunis puu.". Nyt 26 hehtaarin metsikössä kasvaa 18 eri puulajia, kuten mustakuusta, kynäjalavaa ja douglaskuusta. Päivän aikana vaihdetaan uusinta tietoa visan kasvatuksesta ja markkinoista. Ennen riitti, että oksatonta pölliä oli vähintään 60 senttimetriä. Erikoispuiden kasvattaminen alkoi sen jälkeen, kun hän muutti lapsuudenkotoaan nykyiselle Pilpolan tilalle. MARIANNE MINKKINEN, teksti ja kuvat P aimiolainen Helge Pilpola esittelee visakoivikkoaan yli sadalle Visaseura-yhdistyksen jäsenelle heinäkuisena kesäpäivänä. Sen seurauksena puuainekseen tulee kaunis koristekuvio, jossa on ruskeita täpliä ja juovia. Visa kasvaa hitaammin, sen runko on lyhyem pi ja se haaroittuu voimakkaasti. Nykyvaatimusten mukaan sitä tulisi olla ainakin metrin verran. Sorvivisasta voi saada 2,5–4 euroa kilolta, kun taas samasta määrästä oksavisaa saa yleensä vain 15–80 senttiä. Puusta tehdään muun muassa huonekaluja ja koriste-esineitä. Isompana teki mieli metsäkouluun, mutta isä sanoi, että koulun penkille ei lähdetä." Pilpolasta tuli isänsä tavoin maanviljelijä. "Kaikki metsätyöt hoidan itse, niin kauan kuin elän. Nykyään taas on enemmän ostajia, mutta mukana on monia, jotka ottavat vain 100 kappaletta kokeeksi", Mäntynen sanoo. "Ne metsänomistajat, jotka aloittivat visan kasvattamisen 1990-luvun alussa, saattoivat istuttaa mailleen 2?000–4 000 taimea. Kahden ja puolen hehtaarin koivikko on kasvanut hyvin reilun 30 vuoden aikana. Alle kahden sentin paksuisia oksia karsitaan vuosittain oksasaksilla tai muilla työvälineillä. 16 17.8.2017 / METSÄSTÄ Puu, johon HURAHTAA Visakoivun kasvattaminen vaatii työtä. Kesäretkellä mukana ollut Taimityllilän toimitusjohtaja Jari Mäntynen kertoo, että heidän taimitarhansa myy vuosittain noin satatuhatta mikrolisättyä visaa, mikä on hieman vähemmän kuin takavuosina. "Minulla on ollut se kärpänen jo pienestä pojasta asti. Pystykarsinnan tarkoituksena on saada puihin mahdollisimman pitkälti suoraa tyvipölliä. Puun kasvaessa kuoren osia jää rungon sisään
Osakeyhtiö on tarkoitus perustaa jo tänä syksynä", Järvinen sanoo. On tärkeää jättää muistoja", kertoo Visaseuran puheenjohtaja Antti Koskimäki . Siellä on myös Visaseuran 1970-luvulla istuttama Olli-visaryhmä sekä 1990-luvun lopussa presidentti Martti Ahtisaarelle omistettu visakoivu ja 2000-luvun alussa presidentti Tarja Haloselle istutetut visat. "Minulla on ollut se kärpänen jo pienestä pojasta asti." Helge Pilpola MARIANNE MINKKINEN VISAKOIVUN markkinat eivät tunnu toimivan. "Iso juna on lähtenyt liikkeelle. Visat ovat kasvaneet hyvin reilussa 30 vuodessa.. Puuta myytäisiin sekä kotimaahan että ulkomaille. Visakoivua haluttaisiin ostaa ulkomaillekin, erityisesti Saksaan. Helge Pilpola istutti visakoivunsa lehtoon, jossa on paljon saniaisia. Visaseura on perustettu vuonna 1956. Se välittäisi ostoja myyntitarjouksia eri osapuolille ja levittäisi tietoa visakoivusta. Hanketta vetää Visaseuran hallituksen jäsen Jouni Järvinen . Puhumattakaan siitä, että olisi voitu tehdä sopimus, jonka mukaan toimitettaisiin ostajalle muutama tuhat kuutiota visaa joka vuosi." "Iso juna lähtenyt liikkeelle" Jari Mäntynen (vas.), Eero Knaapi, Mika Rannikko ja Jimi Rannikko istuttivat kaksi Presidentti-visan tainta Naantalin Kultarantaan. "Suomessa on ollut perinteenä istuttaa puistopuita, ja tämä on Visaseuran tapa kiittää vierailusta. Tasavallan presidentin kesäasunnolla kasvaa niin luonnonmukaisia mäntyjä kuin värien mukaan lajiteltuja, symmetrisesti istutettuja kukkia. Ne on tehty oman metsän visakoivuista. Järvisen mukaan visalle on markkinoita, mutta kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Nyt istutetut taimet eivät ole Kultarannan ensimmäisiä visakoivuja. Kultarannan omat puutarhurit huolehtivat visakoivujen hoitamisesta. 17 METSÄSTÄ / 17.8.2017 Presidentin kesäasunnolle kaksi visaa Kesäretki jatkuu Pilpolan tilalta tasavallan presidentin kesäasunnolle Naantalin Kultarantaan, missä retkeläiset tutustuvat muotopuutarhaan. Alla: Aija Rannikolla on yllään miehensä Mika Rannikon tekemät korvakorut, kaulakoru ja rannekoru. Visaseurassa suunnitellaan nyt yhtiötä, joka edistäisi visan myymistä. Tällä hetkellä jäseniä on noin 400. Presidentti-nimiset taimet saavat paikan Kultarannan sisäänkäynnin läheisyydestä pienen koivikon laidalta. Jotkut metsänomistajat ovat jopa joutuneet pätkimään arvopuita polttopuiksi, kun ostajaa ei ole löytynyt. "Esimerkiksi taannoin oli pyydetty 500 kuution koe-erää, mutta sitä ei voitu toimittaa, koska puuta ei ollut kerralla niin isoa määrää. Kierroksen päätteeksi Visaseura saa kunnian istuttaa Kultarantaan kaksi visakoivun tainta. Taustalla näkyy päärakennus Villa Kultaranta
Tunnetusti sateet ja kylmä sää eivät lintukantoja lujita. Peltoja puolet päälle.” Rauno Mikkonen luonnehtii itsensä nykyajan pienviljelijäksi, ”katoavaksi luonnonvaraksi”. Ei pompun pomppua”, rantasalmelainen Rauno Mikkonen harmittelee perämetsänsä hiljaisuutta kuukausi ennen kanalintukauden alkua. ”Pienriistaa. ”Arvostan oikeutta kasvattaa metsistä omien arvojen mukaisia luontokeitaita." Rauno Mikkonen ja saksanseisoja Elmo ihastelemassa pyyn rypykuoppaa. Velkataakka ja maannälkä himmentävät haaveilua.” Metsäluonnon tulevaisuus näyttää hyvältä Kaikista luontoharrastuksista rakkain Rauno Mikkoselle on metsästys. ”Poika on jo maailmalla. Jäniksiä, sorsia, kyyhkyjä ja kanalintuja. ”Syyskuussa menen joka tapauksessa metsälle. Tämä kesä ei tuonut pelastusta. Sitä hän on harrastanut rippikouluiästä asti. En halunnut hypätä siihen oravanpyörään ja pankin orjaksi”, mies määrittää selviytymisstaregiakseen ”sinnittelyn”. Lypsylehmistä tilalla luovuttiin muutama vuosi sitten. 18 17.8.2017 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Rantasalmi JERE MALINEN, teksti ja kuvat ”V oihan nenä. ”Metsät merkitsevät minulle virkistäytymistä, harrastusmahdollisuuksia ja silmäniloa." Mikkonen myöntää monen isännän ajattelevan toisin. Koiran takia”, Mikkonen sanoo ja taputtaa mukana kulkevaa saksanseisojaansa Elmoa. ”Tilat suurenevat ja modernisoituvat. Koirakin on ollut talossa aina.” Luonnonläheisyys näkyy myös Mikko. ”Tuskin ammun mitään, mutta mies ja koira kaipaavat kulkemista.” Vaihtoehto lypsyrobotille Rauno Mikkosesta tuli metsänomistaja ja maanviljelijä 22-vuotiaana. Hän ei ole koskaan halunnut puristaa niistä viimeistä euroa irti. Komea kataja taivasteltavana: ”Tuosta saisi aika monta voiveitseä.” sesta. Tullaan vaimon kanssa vähällä toimeen.” Mikkonen korostaa, että hänelle metsät ja pellot ovat aina olleet elämäntapa, eivät pelkkä pankki. Tuolloin tasan 30 vuotta sitten hän lunasti sukutilan, Mäki-Kämärilän, ja jatkoi isiensä perintöä. ”Tavallisesti täältä tavoittaa ainakin pyitä ja monesti myös metson.” Viime syksy oli Suomen kaikkien aikojen surkein kanalintusyksy. Leipä tulee teurashiehojen kasvatukMetsästäjän näköinen metsä Rauno Mikkoselle rakkainta omassa metsässä on päästä kotiovelta metsälle. ”Ymmärrän heitä. ”Metsää on hieman yli 50 hehtaaria
Raivaussahan saa irrotetuksi valjaista helposti tauon tullessa, kun taas taimivakkojen täyttäminen yleensä edellyttää valjaiden riisumista. Silloin rymisee. Hyväkuntoiset ammattilaiset käyttävät yleensä kahta vakkaa, jotka on kiinnitetty samoihin valjaisiin. Itse hän käy läpi viisi hehtaaria. MÄTTÄIDEN KUNNOSTAMINEN ISTUTUSTA varten saattaa vaatia uusia koneita. Hänestä suomalainen metsänhoito on hyvällä tiellä. Painavien koneiden maastokelpoisuus oli huono, ja koneistutus tuli kalliiksi. T AIMIEN KULJETUS ISTUTTAJAN MUKANA ansaitsee perusteellista kehitystyötä. ”Onneksi raivuusahan ohjaksissa on oman kylän mies Kammosen Jouni , metsämies hänkin.” Muutaman tunnin metsäkierros päättyy vanhaan kuusikkoon. Tosin keveydestä puhuminen on silkkaa toiveunta, kun materiaalina on jämäkkä muovi ja rakenne on tehty hurrikaanin kestäväksi. Jätin pystyyn tarkoituksella.” Muutamaan puuhun tiivistyy Mikkosen metsäfilosofia: Pienistä teoista syntyy suuri luonnonnäytelmä.. hosienen, minä näen hienon suurpedon, joka myös arvostaa metsääni.” Jutustelu jatkuu karhun talvipesällä. Laskelmiin on syytä uskoa. ”Se on hieno mahdollisuus. Hyvät raivaussahavaljaat jakavat painon olkapäille ja lantiolle, ja vanhojen puimakonehihnojen sijasta on opittu käyttämään materiaaleja monipuolisesti. Käytännön ratkaisuksi tuli vuosikymmeniä myöhemmin nykyinen kaivinkonemätästys ja metsurin tekemä paakkutaimien istutus pottiputkella. Silloin maanmuokkaus oli äestystä. Loppu-urakka tilattiin Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistykseltä. Taimivakan täyttäminen vaatii taimitarhalla kehitystyötä. Istutuksen tuottavuutta voi parantaa Ammattilaisen koneporassa pyörimisnopeus on 200 kierrosta minuutissa. Jatkuvatoimisuuden tehokkuus ymmärrettiin jo 1970-luvulla, jolloin sekä Suomessa että Ruotsissa valmistettiin muutamia istutuskoneiden prototyyppejä. ”Minusta se oli maailman paras metsäsertifikaatti, jonka maanomistaja voi saada.” Hirvillekin häneltä löytyy ymmärrystä. Metsät moni-ilmeistyvät, luonto ja ihminen voittavat kumpikin.” Metsien miehestä vihdoin puuteollisuus ei enää sanele yksityisomaisuuden käyttöä, kuten ennen. Kuvion reunalle jätetyistä harsuuntuneista männyistä rojahtaa metsokukko siivilleen. Satunnainen harrastelija tyytyy yhteen ammattilaisen vakkaan tai sen kevytversioon. Sitä vastoin istutusputki eli ensimmäisen valmistajan mukaan pottiputki alkaa olla sellainen kuin pitääkin. Omat metsäni ovat hieman repaleiset ja tilakoko pieni, jotta se olisi järkevää.” Silti Mikkonen pyrkii vaalimaan metsiään luonto edellä. Parhaillaan työn alla on raivattavana 20 hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä. ”Miksi siitäkin on pitänyt tehdä riidan aihe?” Työn alla olevan taimikkotalkoonsakin Mikkonen ohjeisti riista mielessä. Tavoitteena pitäisi olla, että taimivakan saa irrotetuksi valjaisiin koskematta. Hankalimpia ovat savimaat, joilla myös matalat mättäät kuivuvat betoninkoviksi. ”Arvostan metsänomistajien nykyistä oikeutta kasvattaa metsistään omien arvomaailmojensa mukaisia luontokeitaita. Ei kaikkien metsänomistajien tarvitse olla metsureita, vaikka itsekin olen aikoinani urakoinut leimikoita metsäyhtiöille.” Hirvillekin säästettävä syötävää Kävelykierros Mikkosen kotimetsässä pysähtyy, kun isäntä äkkää puunkyljestä karhun kynnenraapaisun. ”Joku näkisi tuossa metsätuhon ja laSilmänilona viiden aarin suojeltu jäkälikkökallio. Esimerkiksi Mikkonen mainitsee metsien jatkuvan kasvatuksen. Tikanpaja tarkoittaisi jollekin kuusen tyvilahoa, Rauno Mikkoselle se on metsän helmi. Heikoimmin on suunniteltu valjaat. Metsurin tehtävänä on käyttää pottiputkea, ei taistella epämääräisessä sotkussa olevien taimien kanssa vakkaa täytettäessä. Mutta ei kai kukaan kuvittele, etteikö myös metsuri-istutuksen tuottavuutta ja sitä kautta kilpailukykyä voisi parantaa. Hän painotti yhdistyksen metsäasiantuntija Maija-Liisa Kettuselle , että liian siistiä ei saa tehdä. Paremmalla materiaalivalinnalla painon saa pudotetuksi puoleen. Tavoitteena pitäisi olla, että yhdellä nostolla taimivakan saa täyteen hyviä, toisistaan irrallaan olevia taimia. Nykyisillä koneilla noin 15 prosenttia työajasta kuluu siihen, että kone seisoo tyhjän panttina ja kuljettaja lataa istutuskasettia uusilla taimilla. Yksi vaihtoehto on maapora, jolla saa lisätyksi merkittävästi istutuksen tuottavuutta savimättäiden alueella. sen metsäihanteissa. Karhun raapaisu on Rauno Mikkoselle metsäsertifikaattien aatelia. ”Metsäpalvelut ovat nykypäivää. Laskelmien mukaan siirtyminen jatkuvatoimiseen istutuskoneeseen ja taimien syötön rationalisointi mahdollistavat metsuri-istutusta alemmat kustannukset. Nykyinen koneistutus on sitä yli 20 prosenttia kalliimpaa. Kalliimpaa käsityötä on vaikea kuvitella. Pari vuotta sitten Mikkonen löysi sellaisen metsästään. 19 METSÄSTÄ / 17.8.2017 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja PALSTALLA KONEISTUTUKSEN SUURI KEHITYSLINJA vaikuttaa olevan se, että halutaan siirtyä nykyisestä työpisteittäin toimivasta kaivinkonemätästyksestä jatkuvatoimiseen mätästykseen ja istutukseen. Jatkuvatoiminen mätästys tarkoittaa sitä, että kone etenee koko ajan samalla kun tehdään sopiville kohdille mättäitä ja niihin istutetaan koneellisesti taimia. Kun istutusvakkojen valjaita vertaa raivaussahojen valjaisiin, huomaa jälkeenjääneisyyden. ”Ovat hakomismäntyjä talveksi. Upea pohjoisten havumetsien alkuperäislaji kuuluu Suomen luontoon ja Mikkosen metsiin
Ensimmäisen sukupolven siemenviljelyksillä siementä tuottavat pluspuiden vartteet, valiosiemenviljelyksillä näiden parhaimmisto. Prescher ennakoi kuitenkin, että neljännen erän siemenviljelyksiä ei kuuselle enää tehdä, vaan viljelykset perustetaan kasvihuoneisiin. NÄIN SUOMESSA . ”Siemenviljelykset tuottavat siementä 15–20 vuotta perustamisen jälkeen, kun solukkolisäyksessä perintötekijöiltään paras siemenmateriaali saadaan käyttöön heti”, sanoo Svenska Skogsplantor -yhtiön siemenpäällikkö Finnvid Prescher . Kolmannen erän siemenviljelyksille on valittu toisen siemenviljelyserän parhaat risteytykset. Solukkolisäys ei esimerkiksi mahdollista risteytystä. Kuusen solukkolisäystä tutkitaan Luonnonvarakeskuksessa. Kypsät alkiot kerätään verkkoon ja siirretään jatkamaan kasvuaan. Hän ennakoi, että aktivoimalla tai sulkemalla tiettyjä geenejä voidaan tulevaisuudessa esimerkiksi parantaa kuusen kykyä torjua juurikääpää. Torgny Persson pitää kädessään Pohjois-Ruotsiin perustettavalle siemenviljelykselle istutettavaa männyntainta. Solukkolisäyksessä yhdestä siemenalkiosta monistetaan useita kopioita, jotka kasvatetaan taimiksi. Vauhtia Ruotsin metsänjalostukseen Länsinaapurin metsiin istutetaan lähivuosina solukkolisättyjä kuusentaimia. Izabela Dobrowolska ja Ulrika Egertsdotter kehittävät keinoja kuusen solukkolisäyksen automatisoimiseksi. Geenien roolit esiin Haavantaimet seisovat purkeissaan kirkkaasti valaistun huoneen hyllyillä. Ove Nilsson esittelee haavantaimia, joita hyödynnetään kuusen geenien vaikutusten selvittämisessä. "Haavan geenejä on helppo muokata, joten se saa edustaa kaikkia puulajeja", Nilsson sanoo. Ajatus on, että tehdas aloittaisi toimintansa neljän vuoden sisällä. Fakta. ”Menetelmä erottelee alkioiden joukosta kypsät”, kertoo Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston SLU:n dosentti Ulrika Egertsdotter . "Valinnassa on painotettu sopeutumiskykyä, puuntuotosta, vahvuutta sekä rungon ja puuaineksen laatua", kertoo Skogforskin tutkija Torgny Persson . "Näiden mäntyjen siemenet tuottavat lähes 30 prosenttia paremmin kasvavia puita kuin metsikkösiemenet", Prescher sanoo. . Solukkolisäyksestä toivotaan keinoa paikata kuusen taimipulaa ja saada metsänjalostuksen hyödyt nopeasti käyttöön. Solukkolisäyksessä syntyneiden kuusenalkioiden keruusta kertova video on kuvattu Pohjois-Ruotsissa sijaitsevassa Uumajan kasvitieteellisessä keskuksessa (UPSC). Agrobakteereja käytetään, kun kasveihin halutaan siirtää tiettyjä geenejä. Taimet edustavat Ruotsin metsänjalostuksen huippua, ne istutetaan niin sanotuille kolmannen erän siemenviljelyksille. . UPSC:ssä kehitetään keinoja solukkolisäyksen automatisoimiseksi. Ensimmäisen erän siemenviljelyksillä siemeniä tuottavat luonnonmetsistä kerättyjen pluspuiden vartteet, toisen erän siemenviljelyksillä näiden parhaimmisto. Hankkeen taustalla on joukko metsäteollisuuden toimijoita. Haapojen rungoista leikatut palat on aseteltu agrobakteereja sisältävään liuokseen. Alkioita on onnistuttu tuottamaan myös taimien silmuista. Kuusen geeniperimä selvitettiin UPSC:ssä vuonna 2013. Alkiot kuvataan ja niiden mitat siirtyvät tietokoneohjelman analysoitaviksi. Kasvihuoneissa voidaan tutkia, millaisia vaikutuksia geeneillä on", Nilsson kertoo. ”Tavoitteena on tehdas, joka tuottaa vuodessa kymmenen miljoonaa solukkolisättyä kuusentainta”, kertoo Prescher. Virta vie niitä kohti säännöstelijää, joka päästää lävitseen alkion kerrallaan. "Agrobakteerit saavat rungonpalat kasvattamaan versoja, ja tutkittavat geenit siirtyvät bakteereista versoihin. . Kohti kasvihuoneita Sadettajat kastelevat siemenviljelyksille istutettavia kuusenja männyntaimia Skogforsk-tutkimuslaitoksen taimitarhalla. Alemmilla hyllyillä on petrimaljoja, joille on aseteltu haapojen rungoista leikattuja paloja. 20 17.8.2017 / METSÄSTÄ LIINA KJELLBERG, teksti ja kuvat P arin millimetrin mittaiset kuusenalkiot etenevät videolla putkesta toiseen nestevirtauksen mukana. Keskuksen johtajan, professori Ove Nilssonin mukaan nyt selvitetään, millaisia vaikutuksia eri geeneillä on. Perinteisille siemenviljelyksille on Perssonin mukaan edelleen tarvetta
Ne voi samalla kertaa täyttää taimilla ja tuoda lähelle istutuspaikkaa. Kevyt taimikuorma kulkee rasittamatta lantiovyöllä, eikä herkästi kaulaa kalvavaa olkahihnaa ole. Osallistumismaksu on 20 euroa henkilöltä, ja se sisältää koulutuksen ja lounaan. Turhaa kävelyä voi vähentää hankkimalla kaksi kevytvakkaa. Kevytvakat kiinnittyvät ja irtoavat vaivatta lantiovyöstä, joten täysi vakka on helppo vaihtaa tyhjentyneen tilalle. Niitä on saatavilla ainakin Tarmet Oy:n ja Uittokaluston verkkokaupoista. Metsään-starttipäivässä käsitellään metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia, käydään läpi metsäalan organisaatiot ja tutustutaan metsänja luonnonhoitoon ja puukauppaan. Kevytvakka vyötäröhihnoineen maksaa 35 euroa ja pelkkä vakka vajaat 20 euroa. Tavallisen kokoisia taimia siihen mahtuu noin 50 ja ahtaen vähän enemmänkin. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa metsakeskus.fi/tapahtumat Tapahtuman paikkakunnat Helsinki Jyväskylä Kauhajoki Kuopio Lahti Oulu Pietarsaari Salo Tampere Vaasa (ruotsinkielinen tilaisuus) Tervetuloa! Lustontie 1 58450 PUNKAHARJU www.lusto.fi lusto@lusto.fi 015 345 100 Kansallista identiteettiä rakentamassa – Suomalainen metsäsuhde UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmassa 28.4.2017–7.1.2018 Ilona Rista – Puutaiteen uudistaja 28.4.2017–7.1.2018 Sanna Vatanen – Virkatut moottorisahat 28.4.–1.10.2017 Laaja perusnäyttely koko vuoden! Tervetuloa! Pekka Halonen: Syksyisiä haapoja 1920.. 21 METSÄSTÄ / 17.8.2017 Kevytvakka paras satunnaisistuttajalle KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva R auhalliseen tahtiin istuttaville pelkkään lantiovyöhön kiinnittyvä kevyttaimivakka on mukavin taimien kantolaite. METSÄÄN-STARTTIPÄIVÄ LA 9.9.2017 Tutustu myös muihin Metsäkeskuksen järjestämiin koulutuksiin osoitteessa metsakeskus.fi/tapahtumat Metsäomistuksen alkeita uusille ja tuleville omistajille Päivän aikana tutustut metsänomistamisen ja metsänhoidon alkeisiin yhdessä toisten metsänomistajien kanssa. Kevytvakkaan mahtuu ainakin 50 tainta
klo 9-15 lisätietoja ohjelmasta: www.silvafair.fi Luvassa huikeita lehden ja kirjojen messutarjouksia sekä hyödyllistä tietoa! Tervetuloa osastollemme 233. "Kun jalostamme pakurin mahdollisimman pitkälle, voimme nostaa kilohintaa ja saamme nekin eurot hyödynnettyä Suomeen", Mankki sanoo. Pakuriviljelmät ovat vielä niin uusia, ettei niistä ole juurikaan saatu satoa. "Pakurin viljelyyn voidaan siis periaatteessa yhdistää paitsi mahlanvalutus myös muita sienilajeja, mikä nostaa yksittäisen koivurungon arvoa entisestään", toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Pyry Veteli . Pakuriymppejä myyvän Nordic Fungin mukaan pakuri on varteenotettava vaihtoehto puunkasvatukselle etenkin Lapissa. Sientä kannattaa istuttaa vain sellaisiin puihin, jotka kaadetaan myöhemmin Koivikot rahaksi pakurilla Pakurista tehdyille terveystuotteille on kysyntää erityisesti Aasiassa. Py ry Ve te li, Lu on no nv ar ak es ku s esimerkiksi harvennuksessa. Ymppäyksessä puuhun porataan reikiä, joihin upotetaan sienirihmastoa sisältäviä tappeja. Suomen Pakuri lupaa ostaa asiakkaidensa pakurit. 22 17.8.2017 / METSÄSTÄ MARIANNE MINKKINEN L ehtipuiden lahottajasieni pakurikääpä on nähty ongelmaksi metsänkasvatuksessa, mutta se on hyvä tulonlähde terveysbisneksessä. "Jos saamme viestittyä kuluttajille, että suomalainen pakuri on laadukasta ja aina sellaista kuin luvataan, kysyntää olisi varmasti." Tule Metsäkustannuksen osastolle Silva 2017 metsänäyttelyyn 1.–2.9.2017 233 Osasto Metsä kutsuu huomiseen! Silva Metsänäyttely järjestetään Joensuun Laulurinteellä. Niistä tehdään teetä, kahvia ja hyvinvointituotteita. "Tarvitsemme viljelmiä, jotta voimme alkaa viedä pakuria ulkomaille. Pakurikäävän ei pitäisi levitä helposti muihin terveisiin puihin. Tapahtuma on pääsymaksuton Avoinna pe 1.9 klo 10-18 ja la 2.9. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä antavat opastusta raivaussahan terän huoltoon perjantaina kello 10-12 ja 13-15 sekä lauantaina kello 9-11 ja 12-14. Sen jälkeen voi saada vielä toisen ja kolmannen sadon. Kilpailuvalttina laatu Luonnonvaraista pakuria kerätään eniten Siperiasta. Tuo teräsi viilattavaksi!. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan pakuri hillitsee tulehduksia. Euroopassa kysyntää nostaa luonnontuotteiden ja terveystuotteiden suosion kasvu. Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston koeviljelyissä pakurin ymppäyksistä onnistui keskimäärin 60–70 prosenttia. Lisäksi pakurin kiertoaika on lyhyt", sanoo yrityksen perustaja Christian Lankinen . Viljelyn jälkeen puu kelpaa polttopuuksi tai vaikka ruokasieni koralliorakkaan viljelyyn. Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Mikko Kurttilan mukaan Suomen kilpailuvalttina olisi laatutakuu. Sopii etenkin Lappiin Pakurin viljely sopii parhaiten heikkotuottoisille hieskoivikoille. Nordic Fungi kuitenkin ohjeistaa kaatamaan ympätyt puut ennen kuin puu kuolee ja sienen itiöemät muodostuvat. Jo sadat metsänomistajat ovat aloittaneet viljelyn. Yritysten odotukset perustuvat Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston käynnissä olevaan tutkimukseen, jonka mukaan ensimmäinen sato saadaan 6–10 vuoden sisällä. Aasiassa kysyntä on kovempaa kuin tarjonta", sanoo Suomen Pakuri Oy:n hallituksen puheenjohtaja Janne Mankki . "Pohjoisessa kasvu on hidasta ja monet metsät ovat rämeikköjä, joilla ei ole metsätaloudellisesti paljoa rahallista arvoa. Puiden rungoilta kerättyjen pakurien kilohinta liikkuu 30– 50 eurossa. Suomen Pakuri alkoi viime vuonna myydä pakuriymppejä, joiden avulla sientä voi viljellä metsässä. Näin se voi hidastaa kakkostyypin diabeteksen, valtimotaudin ja vanhuusiän muistisairauksien kehittymistä. Yhteistyökumppani alkaa tehdä niistä pakurijuomaa. Aasiassa pakuria myydään jopa apteekeissa lääkärin määräämänä lääkkeenä
Kärkkäinen on havainnut ennakkoraivauksen lisääntyneen viimeisten vuosien aikana jonkin verran. Näistä raivattu puusto jouduttiin viskomaan ojasta pois. Metsälehden mukaan raakapuun junakuljetuksia olivat edistäneet erityisesti Kymenlaakson, Vuoksenlaakson ja Itä-Suomen tehdaslaitokset, jotka olivat kasvattaneet tuotantoaan, laajentaneet nykyisiä tehtaitaan ja perustaneet uusia. 1930-luvulla suurin osa raakapuusta kuljetettiin edelleen vesiteitse uittamalla, mutta rautatiekuljetusten osuus kasvoi jatkuvasti. Metsäteollisuus oli alusta alkaen valtion rautateiden tärkein asiakas. Kakkosharvennuskuvio ennakkoraivattiin Itselleni ennakkoraivaus tuli ajankohtaiseksi kuuden ja puolen hehtaarin kuviolla, joka oli alun perin peltoa. Seuraavina vuosikymmeninä valmistuivat yhteydet Pietariin, Tampereelle, Turkuun ja Seinäjoelle. Metsänomistajan näkökulmasta kyse on ilmaisesta lisätyöstä, mutta ainakin harvennusleimikot kannattaa ehdottomasti ennakkoraivata. Siitä huolimatta metsänomistaja ei saa siitä korvausta, vaan puun hinta on sama, raivasit tai et. Pelto oli istutettu männylle 70-luvun puolenvälin jälkeen ja ensiharvennus tehty 2006. Harva tähän kuitenkaan ryhtyy. Työaikaa ei mene poistettavien puiden tyvien siivoukseen", sanoo metsäkoneyrittäjä Keijo Kärkkäinen Kiuruvedellä. Uusien ratayhteyksien rakentamista perusteltiin eri vuosikymmeninä niin teollisuustuotteiden viennillä, polttopuiden kuljetuksilla kuin kasvavan metsäteollisuuden tarpeilla. Moottorisahalla voi tehdä ennakkoraivauksen yhtäaikaa varsinaisen harvennuksen tai avohakkuun kanssa. Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä näin menetellen voivat sahalaitokset saada nopeammin tukit sahatuiksi kuin esimerkiksi on asianlaita uittotavaraan nähden, joka useinkin joutuu jalostettavaksi vasta seuraavana vuonna." Metsäteollisuus kehitti junaliikennettä "Kukapa ei olisi havainnut varastoituja puutavarapinoja?". Raivauksessa vain aukkopaikkoihin jätettiin koivua kasvamaan. Silloinkin jouduttiin tekemään ennakkoraivaus, koska vankka pajukko oli jo levinnyt ojien penkoilta osittain keskelle sarkoja. Ensimmäinen henkilöliikenteen junarata valmistui vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. "Metsäomistajalle harvennuksilla tärkeää on huomattavasti parempi työnjälki. "Myöskin ovat useat sahalaitokset ruvenneet yhä enemmän kuljettamaan tukkejaan rautateitä pitkin parantuneen tieverkoston ja autokuljetuksen johdosta. 23 METSÄSTÄ / 17.8.2017 ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat E nnakkoraivaus helpottaa hakkuuta ja varmistaa laadukkaan työnjäljen. Motomies kiittää ennakkoraivaajaa Ennakkoraivaus ei tuo puulle lisähintaa, mutta kannattaa ainakin harvennuksella. Palsta näyttää vuosikaudet kuin tornadon jäljiltä. Työtä hidasti hidasti puolitoista sataa metriä pitkä jokivarren tulvapenkan ja samanpituisen pellon vastaisen rajaojan puhdistus. Hakkuualasta on noin 70 prosenttia harvennusta ja 30 prosenttia päätehakkuuta. Ilman raivausta laatuharvennuksen teko tälle kuviolle olisi ollut motomiehelle lähes mahdoton tehtävä. Jos raivausta ei tehdä, jälki on sen mukaista: juurineen irti revittyjä pajuja, hakkuupäällä kallelleen painettuja raippakoivuja ja muuta riepoteltua alikasvustoa. 1900-luvun alussa pääsi Rovaniemelle asti. Helsingin ja Hämeenlinnan välillä kuljetettiin aikoinaan jopa niin paljon polttopuita, että yhteyttä alettiin kutsua "halkoradaksi". Työn jälkeen Ennen työtä METSÄNHOITO MARIANNE MINKKINEN SUOMEN JUNALIIKENTEEN HISTORIA yltää 1800-luvun puoliväliin, jolloin keisari Aleksanteri II esitti uudistusohjelmassaan ratayhteyden perustamista. Kukapa ei olisi nykyisin matkustaessaan havainnut asemille ja radanvarsille varastoituja puutavarapinoja sekä puutavaroilla ja puunjalostustuotteilla kuormattuja junia melkein kaikilla rataosilla kiitämässä kohti tehtaita ja satamia" , kirjoitettiin vuoden 1937 Metsälehdessä. 100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. Nyt pajukko on reilussa kymmenessä vuodessa kasvanut hämmästyttäviin mittoihin ja levittäytynyt peittämään lähes koko peltokuvion. Varsinainen hakkuu tehtiin tuolloin moottorisahatyönä, jolloin sahalla kaadeltiin osa pajukosta, mutta valtaosan ennakkoraivauksesta teimme työn jouduttamiseksi etukäteen raivaussahalla. Kärkkäisen moto hakkaa sopimusyrittäjänä Haapajärven sahalle. Höyryveturi kuljetti matkustajat kaupungista toiseen vajaassa viidessä tunnissa. Parin viimeisen vuoden aikana ovat päätehakkuut lisääntyneet, koska niitä teetätetään aiempaa pienempipuustoisiin kuvioihin. Lisänä on leppää, pihlajaa, tuomea, raitaa ja koivua. "Suurin hyöty ennakkoraivauksesta on hakkuukoneen kuljettajalle lisääntynyt työn tehokkuus. "Valtionrautateitten merkitys maamme puutavarankuljetuksessa on yleisesti tunnettua. Lopulta reilun kuuden hehtaarin ennakkoraivaus vei kahdelta mieheltä yhteensä neljä kymmenen tunnin työpäivää. Lisäksi nämä tiheikköhakkuut aiheuttavat enemmän teräketjun putoamisia laipalta sekä letkuvaurioita." Näitä ongelmia ei ole, jos hakkuutyö tehdään metsurityönä moottorisahalla, mutta niiden pinta-alat ovat nykypäivänä vähäisiä
Veden pinnan yllä vilahtelee hahmoja, melkein näkymättömiä. Keski-Suomessa se on noin puolenyön ja aamu kolmen välisen ajan, etelässä hiukan pidempään. Vesisiipat lähtevät päiväpiilostaan, vanhasta tikankolosta tai rakennuksen uumenista vasta hämärän laskeutuessa. Lepopaikkaansa ne palaavat hyvissä ajoin ennen auringon nousua. Saman tien se syö saaliinsa ilmassa. Pimeyden SAALISTAJA Vesisiipalla on oma kaikuluotain. Joskus se nappaa hyönteisen pitkillä jaloillaan suoraan veden pinnalta. Vesisiippoja tavataan vain Vaasa–Ilomantsi-linjan eteläpuolella. Nämä ovat naaraiden yhteisiä poikaspesiä, joihin ne kerääntyvät synnyttämään jälkeläisensä. Poikaset syntyvät juhannuksen tienoilla. Järvestä alkava pieni puro virtaa laiskasti hämäläisen metsän halki. Vesisiippa, korvayökkö, viiksisiippa ja pohjanlepakko ovat Suomessa yleisimmin tavatut lajit. Vesisiipan, kuten muidenkin siippalajien äänten taajuus on noin 45 kilohertsiä. Ne ovat viehtyneet suojaavien puiden hämärään tunnelmaan. Kesäisin lepakot hakeutuvat lämpimiin paikkoihin, auringon lämmittämien kattojen alle tai iltapäivän auringossa kylpevän tervalepän koloon. Ääripäästä toiseen Vesisiipat lentävät kesällä vain yön hämärimpinä hetkinä. Pohjoisempana olisi kyllä hyönteisiä, mutta kesäyöt ovat liian valoisia hämärää rakastaville otuksille. Se lentää aivan veden pintaa hipoen tehden äkkinäisiä syöksyjä ylös ja sivuille. Reaktiokyky on vailla vertaa, ja aisteista ihmeellisin, kaikuluotaus, saa lepakon tuntumaan suorastaan yliluonnolliselta otukselta. Hämärässä lentää yksi vesisiippa, pian jo toinen ja kolmas. Detektori muuntaa lepakoiden ultraäänet matalammalle taajuudelle ihmiskorvin kuultaviksi. Juuri silloin, kun ihmissilmä alkaa menettää tehoansa, alkaa tapahtua. Aika ajoin rätinän tiheys kiihtyy. Väännän detektorin, lepakkotutkan, virran päälle. Vesisiippa saalistaa lähellä veden pintaa lentäviä hyönteisiä. Tuntuu kiehtovalta ajatella, että lepakko sieppaa mitättömän pienen, lentävän ötökän suuhunsa näkemättä sitä, täydessä pimeydessä. On mahdollista, että ilmastomuutoksen myötä saamme maahamme myös muita, eteläisempiä lajeja. Juuri silloin saaliin lähelle tullessaan siippa tarkentaa kaikuluotaustaan ennen nopeaa iskuaan. Saalistusta sokkona Vesisiipan lento on lumoavaa katseltavaa. Lepakot synnyttävät vain yhden poikasen, ja huoltavat sitä kuukauden verran keskikesällä. Talvehtimispaikan tulee olla myös vedoton ja riittävän kostea. Yhdessä kolossa saattaa asustaa kymmeniä lepakoita. Tämä on täydellinen elinympäristö vesisiippojen elää. Puron ylle kaartuvat tervalepät saavat aikaan viidakkomaisen tunnelman, kuin oltaisiin kovinkin kaukana etelässä. Joinakin öinä purolla saalistaa kymmenien siippojen armeija. Mitä etelämmäksi mennään sitä suurempi on nahkasiipien määrä. 24 17.8.2017 / PILKKEITÄ LUONNOSTA BENJAM PÖNTINEN, teksti ja kuvat I lta hämärtyy ja varjot syvenevät. Kaiuttimesta alkaa kuulua heikkoa rätinää, vesisiippojen saalistusääniä. Toisinaan se nappaa saaliin voimakkailla jaloillaan suoraan veden pinnalta.. Kesät saunassa ja talvet jääkaapissa, ihmeotuksia. Talvensa ne viettävät luolissa ja kellareissa, missä lämpötila ei juuri laske nollan alapuolelle, eikä nouse yli viiden lämpöasteen. Lepakoiden käyttäytymiseen vaikuttaa saalishyönteisten määrä ja sääolosuhteet – kylminä öinä eivät lennä hyönteiset eivätkä lepakot. Maailmanlaajuisesti lepakoita lentelee noin tuhatkaksisataa eri lajia, Euroopan alueella niitä on tavattu kolmisenkymmentä. Vesisiipat pesivät useimmiten puiden koloissa, vanhoissa tikanpesissä. Kaiken kaikkiaan meillä on havaittu kolmetoista eri lepakkolajia. Ilmastomuutos saattaa tuoda Suomeen uusia lepakkolajeja
Äitini pikkuserkku potkittiin pois sotaväestä kesken kaiken. Päästötalous huojahtelee myös Euroopan unionissa. Mutta jos öljyä voi pumpata autiomaasta rannikolle, vettä voi samoin pumpata merestä autiomaahan. Professori Pertti Hari aloitti 1990 Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla ilmakehän ja puiden välisen hiilen kierron tutkimuksen. Kolmen vuoden kuluttua pitää mennä lääkärin tarkastukseen. Kasveilla ei ole itulinjaa, vaan kasvupisteen solut ovat kantasoluja, joista voi muodostua mikä tahansa kasvin solukko – varsi, lehti tai kukka. Päästötalous tarvitsee rinnalleen hiilen kiertotaloutta. Huojuvaa ilmastoajattelua on muutettava. Seuraavassa solunjakautumisessa virhe siirtyy tytärsoluihin ja kun kopiointeja toistetaan yhä uudestaan, virheidenkin määrä kasvaa. Jokaisessa kasvullisen solun jakautumisessa perinnöllinen aines, valtavat miljoonia emäspareja sisältävät DNA-molekyylit, purkautuvat kierrerakenteestaan ja kummastakin rihmasta tehdään uusi kopio. Kaikki selkärankaiset vanhenevat vuosien kertyessä: liikkuminen käy kankeammaksi, sairauksia ja ongelmia kertyy, lisääntymiskyky heikkenee ja lopulta lakkaa. Sellainen löytyy: Sahara. Lääkäri kehotti menemään honkametsään. Vaikka eläimillä lisääntymissolut on eristetty itulinjaan, jossa solunjakautumisten määrä on rajoitettu, mutaatioiden ja kehityshäiriöiden määrä kasvaa eläimen ikääntyessä. Kukan kehittyessä siellä syntyvät myös sukusolut, kun kantasolu jakautuu kahdesti, mutta kromosomisto vain kerran. Puut ovat tämän talouden kehittäneet. Jotkut virheet ovat harmittomia, mutta toiset voivat aiheuttaa muutoksia eli mutaatioita tytäryksilöissä. Saharan aukon uudelleen metsitykseen, ilmastometsitykseen tehtiin vuonna 2014 Suomesta aloite YK:lle. Puut ovat sen sijaan säilyttäneet nuoruutensa kyvyt. Mukaan liittyisivät asteittain Saharan maiden omat joukot. Hän meni ja sai terveytensä takaisin, harrasti juoksua ja sai olympialaisissa kultamitalin. Taas kerran kasvikunta hakkaa eläinkunnan. Tutkittaessa erot ovat olleet olemattomia. Se hallitaan jo, käänteisosmoosilla.Pumppaamisen ja suolan poistoon tarvittavan energian voi luoda aurinkopaneeleilla. Pinta-alaltaan, kestoltaan ja puun kasvultaan mittavimmat kokemukset löytyvät Kuusamon yhteismetsästä. Ilmastopuita tarvitaan paljon ja niiden istuttamista pian. Metsäinen Suomi, metsäinen Eurooppa tai edes koko pohjoinen pallonpuoliskomme eivät enää riitä nielemään kaikkea ilmakehän liikahiiltä. 25 PILKKEITÄ / 17.8.2017 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Metsityttyään alue jaettaisiin alueille muuttaneiden pienviljelijöiden yhteismetsiksi. Kivihiili palaa perusvoimaksi hiilidioksidin päästöistä huolimatta. Saharan aukon voisi metsittää YK:n ilmastometsänä. Monisoluisilla eläimillä somaattiset ja lisääntymisessä tarvittavat solukot eriytyvät toisistaan jo varhaisella sikiökaudella. Tämä toistuu kasvin ja eläimen elämän aikana miljoonia tai miljardeja kertoja. Heinäkuussa hän vielä ratifioi kantansa Hampurin G20-maiden kokouksessa. Raportti ehdottaa muun muassa, että turvemailta ei saisi korjata energiapuuta eikä biopolttoaineita saisi tehdä harvennuspuusta, purusta tai mäntyöljystä. Sahara autioitui. TÄSSÄKIN SUHTEESSA KASVIT ja eläimet ovat erilaisia. Sahara oli metsittymässä 8 000 vuotta sitten, mutta silloinen ilmaston muutos käänsi tuulet kuiviksi. Ennen nuukuuteni vuoksi vihasin korkeita kantoja, nyt niitä rakastan. Ilmastokamppailu on vietävä uusiin puihin. Kasvaessaan ne nielevät hiiltä runkoihinsa ja juuriinsa. VELI POHJONEN Kirjoittaja on metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Saharan haaste on viljelypuiden kastelu. Kasvihuoneilmiö on kuitenkin edennyt pitkälle. Ikimetsässä on jonkin verran kaasuja mm. Vanhan, jo ontoksi lahonneen tammen terhot ovat yhtä hyviä kuin nuoren puun. Sukusolujen yhtyessä uusi solu saa taas täyden kromosomiston. Tavalliseen, nuoreen männikköön pohjaavat tietokoneen mallinnukset osoittivat pian, että kasvuisat metsämme pystyvät tasapainottamaan kansallisia hiilidioksidin päästöjä. Teräsmies ja titaanimies olen vain lonkiltani. Yli 20 viime vuotta olen asunut kaukaisessa metsämökissäni vuosittain viisi kuukautta. Kopioinnissa syntyy joskus virheitä, kun uuteen DNA-rihmaan kopioituukin jossakin kohtaa väärä emäs. Asun yksin ja ikäni on nyt yli 90 ja puoli vuotta. Yhteismetsien perustamiseen ja hallinnointiin Suomella on tietotaitoa. YK:n ilmastometsälle tuli tarve Maailman terveellisin hengitysilma on suomalaisessa hoidetussa mäntymetsässä. Hanke tulisi käynnistää YK:n ilmastojoukoilla, rauhanturvajoukkojen tapaan. Kun sukusolujen synnyn takana on vähemmän jakautumisia, virheitä eli mutaatioita syntyy vähemmän kuin somaattisissa soluissa. Molemmilta jaloilta tekolonkkaisen on hyvä istua niillä. Syynä olivat heikot keuhkot ja liian suuri laihuus ja kalpeus. Näin sukusoluissa on kromosomisto puolitettuna. Ikinuori vanhus Vanha tammi on ainakin lisääntymiskyvyltään vetreä kuin nuorukainen konsanaan. METSÄPILA Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti keväällä maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kesäkuussa EU-parlamentin ympäristövaliokunnan raportti hätkäytti suomalaisia metsänkasvattajia. Sain ajokortin 95-vuotiaaksi. metaania. Tarvitsemme ilmastometsitykseen koko maapallon mittakaavassa näkyviä asumattomia, puista tyhjä ja kookkaita metsitysalueita. Kuutena päivänä viikossa toimin metsurina, tänä vuonna vain viisi tuntia päivässä. Käytännössä se tarkoittaisi, että eri oksissa kehittyvät siittiöt ja munasolut olisivat erilaisia. Ilmaston lämpeneminen on jo kestänyt pari sukupolvea. Sen jälkeen kiertotalous voi pelata metsillä niin kauan kuin Yhdysvallat ja muut rikkaat maat yhä käytämme päästöpolttoaineita. Saman myös ilmaston jäähdyttäminen tulee viemään. KUN SATOJEN VUOSIEN ikäisen tammen oksankärkien kantasoluilla on takanaan miljoonia jakautumisia, olettaisi niihin kertyneen myös mutaatioita. Bioenergiaa vastustava rintama vahvistuu. PENTTI NESTORI PIRI Terveellinen metsä Ti m o To iv an en. Olen tuota metsän parantamaa matkinut toimimalla metsurina osan vuotta joka vuosi 16-vuotiaasta alkaen. Ennen kastelua merivedestä on poistettava suola. Vanhenemisen perussyy on solujen jakautumisessa. Saharan aukon metsittämisellä voi kääntää koko maapallon ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun. Näin molempiin syntyviin soluihin saadaan koko perimä. Saharassa ei ole metsittämisen alkuvaiheessa riittävästi väkeä. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA LUKIJALTA IHMISEN IKÄ ON RAJALLINEN. Munasoluja ja siittiöitä tuottavat solut muodostavat oman linjansa, itulinjan, jossa solunjakautumisia tapahtuu paljon vähemmän kuin somaattisissa solulinjoissa, jotka muodostavat eläimen kaikki muut solukot
Mikä tappaa mustikanvarvut. Toukat ovat puojoja puolestaan syövät karhu, kettu, susi, mäyrä, orava ja supikoira. Linnut ja nisäkkäät syövät ainakin puolet sadosta, sienet ja hyönteistoukat hoitelevat noin 10 prosenttia. Valkoiset täplät eivät liity varpujen kuolemaan. Selkäpuolelleen se erittää vahasta kilven, joka laajenee toukan kasvaessa. Avohakkuu ja maanmuokkaus ovat myrkkyä mustikalle. Loput maahan varisevat marjat hajottavat mikrobit. Varvut nousevat vaakasuorasta maavarresta ja jo samana kesänä sieltä kohoaa uusi varvikko. 26 17.8.2017 / PILKKEITÄ Mustikka on arvokas ravintokasvi monille muillekin. Se kauhoo mustikoita kynsillään kuin poimurilla ja syö marjat versoineen päivineen. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus on hyväksi mustikalle, koska varvustoa vaurioittavaa uudistamisvaihetta ei tule ja puustoa kasvatetaan harvempana. rastaat, metsäkanalinnut, kottaraiset, varikset, korpit, harakat, närhet ja kuukkelit. Mustikan lehdet ovat metsän tärkeintä ravintoa perhosten toukille. Pieniksi jääneet toukkanahat erottuvat kilven kärjessä tummempana täplänä. Näistä toimista hyötyvät sekä marjanpoimijat että kaikki mustikasta riippuvaiset eliölajit. Kun kilpikirvat eivät imentänsä aloitettuaan enää liiku isäntäkasviltaan minnekään, ne eivät myöskään levitä kasvitauteja. Mustikkaa syövät muun muassa mustikkamittarin ja kangasperhosen toukat. Marjojen ahmiminen on tärkeää, sillä karhun pitää lihottaa itsensä tuhtiin kuntoon talviunta varten. Tuuhea mustikan varvusto on kanalinnun poikasten koti, joka antaa sekä suojan että ravinnon. Metsäkanalinnuille mustikka on tärkein ravintokasvi, suorastaan elinehto. Mustikan varpuja on kuollut laajalta alueelta. Mustikalla ja puolukalla pajukilpikkä on niin yleinen, että täpliä pitää helposti varpuun kuuluvina rakenteina. Metsänhoidolla voi kuitenkin myös suosia mustikkaa. Alikasvoksesta uudistaminen on eduksi varvustolle, koska varjostusta säilyy eikä muokkausta tehdä. Metsän sisällä varvut säilyvät paremmin. Elokuussa naaras munii selkäkilpensä alle satakunta munaa. Luonnossa mikään ei mene hukkaan, vaan kaikki syödään Tapion pidoissa. Mustikan peittävyys onkin alentunut 1950-luvulta nykyhetkeen tultaessa alle puoleen, 15–20 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Vain kilpikirvan ensimmäinen toukkavaihe on liikkuva. Eri-ikäiskasvatuksesta mustikka pitää, mutta avohakkuut ovat sille myrkkyä. Pe tr i Ke to -T ok oi ASIANTUNTIJALTA LUKIJAKYSYMYS Rantametsästä mustikanvarvut ovat ruskeina ainakin sadan metrin matkalla, ja myös osa puolukanvarvuista on kuollut. Tämä on suuri ekologinen muutos metsäluonnossa. Kun toukka on löytänyt sopivan isäntäkasvin, se työntää kärsänsä kasvin solukkoihin ja alkaa imeä nestettä. Onko näin. Mustikan menestymisen kannalta ratkaisevassa roolissa ovat monet niiden juurien kanssa symbioosissa elävät mykoritsasienet. Varvikon sininen aarre vetää poimijoita puoleensa ja suut ovat jälleen sinisinä. Mustikan lehdillä ja varsilla elää monenlaista muutakin seuralaislajistoa, esimerkiksi ruostesieniä, kuten mustikanhärmä ja mustikanruoste, sekä vanhoilla puutuneilla varsilla kasvavia jäkäliä. Kimalaiset, mehiläiset ja kukkakärpäset keräävät mettä ja siitepölyä mustikan kukista. Toipuminen avohakkuusta kestää 30–40 vuotta. Kun mättäät ovat sinisinä marjoista, metsän väellä on asiat hyvällä mallilla. Kiertoaikojen lyhentäminen heikentää mustikkakasvustoja, koska avohakkuut toistuvat tiheämmin ja mustikalle suotuisa varttuneen metsän vaihe lyhenee. Vailla lumisuojaa olleet mustikanvarvut ovat kuolleet pakkasen, auringon ja tuulen kuivattamina. Harmillista tietenkin on, että valoisat rinneja rantametsät ovat usein parhaita marjapaikkoja. Karhu on oikea mustikan suursyömäri. Mustikkasato on kypsynyt. Valkoiset pilkut ovat hyönteisiä, kilpikirvoja. Se tosin kukkii vasta seuraavina kesinä, ja jos tällaiset lumettomat talvet yleistyvät, käyvät tietysti mustikan hyvät satovuodet harvinaisemmiksi. Varhaisena kukkijana se on tärkeä pölyttäjille. "Luonnossa mikään ei mene hukkaan, vaan kaikki syödään Tapion pidoissa." Metsänhoidolla on suuri vaikutus mustikan runsauteen ja marjasatoon. Tätä loppukesän yltäkylläisyyttä ovat odottaneet niin marjanpoimijat kuin monet muutkin metsän eläjät. Myös metsien tihentyminen on ollut haitallista. PETRI KETO-TOKOI Kirjoittaja on metsänhoitaja ja työskentelee metsäekologian lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa. Nisäkkäistä mustikan lehtiä ja varsia syövät ainakin hirvi, poro, metsäkauris, metsämyyrä ja metsäjänis. Päivässä karhu syö pari sangollista ja satokaudessa tonnin. Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa mustikan peittävyyttä ja marjasatoa voi lisätä suosimalla mäntyä, tekemällä harvennushakkuut normaalia voimakkaampina ja pidentämällä kiertoaikaa. Kilpikät kyllä vievät osan mustikan ravinteista, mutta tuskin niitä koskaan on niin paljon, että ne tappaisivat verson. Tuhot ovat pahimpia etelään viettävillä rinteillä ja järvien rannoilla, missä auringon ja tuulen vaikutus on voimakkain. MarMustikka ruokkii monta suuta Mustikka on metsän avainlaji. Marjastajien onkin turha kauhistella sitä, miten ”marjat mätänevät metsään”. Kun toukat kuoriutuvat keväällä, ne kiipeävät ulos suojastaan ja kulkeutuvat ehkä tuulen ja satunnaisesti eläintenkin avustamina lähiympäristöön. Epäilen sienitautia, sillä varvuissa näkyy runsaasti valkoisia pilkkuja. Tuoreen kankaan eri-ikäiskuusikon keskimääräisten mustikkasatojen onkin arvioitu olevan jopa viisi kertaa suuremmat kuin tiheämpänä kasvatettavien tasaikäiskuusikoiden. Sa tu Si hv o Vaikka varvikko on ruskea, mustikka ei ole kuollut. Metsänhoidolla on suuri vaikutus mustikan runsauteen ja marjasatoon. Sen menestyksestä riippuu satojen metsälajien elämä. Mustikat maistuvat monille linnuille ja nisäkkäille. Keskimääräisenä satovuotena ihmiset poimivat kymmenyksen mustikkasadosta. Mustikka on puolivarjokasvi, joka kärsii valon puutteesta liian tiheässä metsässä. Samalla ne pölyttävät kukat, millä on ratkaiseva vaikutus marjasatoon. Lintulajeista 20 syö mustikoita: mm. lestaan tärkeää ravintoa hyönteissyöjälinnuille ja metsäkanalintujen poikasille. Niille maistuvat sen marjat, varret, lehdet ja lehdillä elävät toukat. Sen lehdet kuivuvat aukon paahteessa, muokkaus vaurioittaa maavarsia ja heinikko syrjäyttää varvut. Se on pääravintokasvi 77 suurperhoslajille, ja sitä syö peräti 143 lajia. Syyllinen on oikullinen, lumeton talvi. SEPPO VUOKKO
Kilpailukuva voi olla uusi tai vanha, se voi myös olla piirros. Ruiskutukseen soveltuu parhaiten paineruisku. Kilpailukuvassa tai -kertomuksessa voi olla esimerkiksi perheelle tärkeä paikka metsässä, ikihonka tai uudelle sukupolvelle varttuva komea taimikko. 5 000–10 000 taimen suojausta varten tarvitaan neljä palaa Rexona-saippuaa, jotka raastetaan tiheällä raastinraudalla ohuiksi lastuiksi. 27 PILKKEITÄ / 17.8.2017 Se po Sy rjä ne n LUKIJALTA Istutimme vuonna 2014 yli viisi hehtaaria mäntyä. Kokeilu onnistui erittäin hyvin, joten viime syksynä aloitin männyntaimien suojauksen usealla taimikkokuviolla, yhteensä yli viiden hehtaarin alalla. Toivotamme tervetulleiksi myös runot ja novellit, joissa kuvataan sukupolvien metsän merkitystä eri-ikäisille suomalaisille. KERRO SUKUPOLVIEN METSÄSTÄ Metsälehden kesäkilpailu Osall istu 31.8. Tämä onnistuu parhaiten matalassa pesuvadissa ja useammassa erässä. Tavoitteena oli selvittää, estävätkö saippua ja siihen lisätyt aineet hirvien syönnit taimikoissa. menn essä!. Liuosta sekoitetaan lastalla niin kauan, että saippua liukenee täysin veteen. Kilpailu päättyy 31. Kokemukseni mukaan hirvien syönnökset männyn taimikoissa ajoittuvat Kymenlaaksossa pääsääntöisesti lokakuun alun jälkeiseen talveen. Olennaista on, että saippualiuoksen määrä suhteutetaan käsiteltävien taimien määrään ja suojattavaan pinta-alaan. Saippualiuoksen levitykseen soveltuvat myös jatkuvasti pumpattava selkäruisku sekä tilavuudeltaan pienempi muovinen paineruisku. Lisäksi arvomme kolme Pirjo Havian ja Matti Kiviniemen kirjoittamaa Sujuvasti seuraavalle -kirjaa, joka opastaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin sekä kolme Iskelmäkasviota, jossa Satu Laatikainen, Henry Väre ja Jukka Laine esittelevät suomalaisen viihdemusiikin kukkaset. Vielä nyt on ruiskussa vettä. Ensin kokeilin saippualiuosta talven 2015–16 aikana kahdessa kohteessa: mökkimetsässä Luumäellä sekä suuremmassa mittakaavassa Valkealassa sijaitsevissa männynja rauduskoivun taimikoissa. Olin jo aikaisemmin torjunut rauduskoivun taimikoissa hirvet puihin ripustetuilla saippuapaloilla Tästä oli artikkeli Metsälehdessä 18/2013. AARRE SYRJÄNEN metsänkasvattaja yli 60 vuotta S atavuotiaan Suomen kunniaksi valitsimme kesäkilpailun teemaksi Sukupolvien metsä. Viimeisellä käsittelykuviolla ne puuttuivat, enkä huomannut siinäkään hirvien syönnöksiä. Ruiskutuspäivän tulee olla sateeton eikä kovin tuulinen. NyrkkisäänHirvituhot kuriin saippuliuoksella Näin hirvien torjunta tapahtuu lokakuussa, mutta saippualiuoksella. Käytössäni on Gloria 510 L -paineruisku 10 litran säiliöllä. elokuuta. Palkinnon arvo on noin 300 euroa. tönä voi pitää, että pienelle taimelle riittää suihke latvukseen, kun taas kahden-kolmen metrin pituisille taimille voidaan tehoa parantaa lisäsuihkeilla latvaoksiin. Hankin siihen Uittokalustosta säädettävän sumusuuttimen, mikä osoittautui erittäin sopivaksi taimien käsittelyyn. Tai sitten pääosassa ovat ihmiset, eri sukupolvet yhdessä metsässä. En väitä, että kokeiluni tulokset olisivat hirvituhot täysin poissulkevia, mutta ne ovat olleet vähintäänkin lupaavia. Liuskallinen tekstiä Lähetä kuva ja vajaan liuskan eli korkeintaan noin 2000 merkin mittainen teksti sähköpostilla osoitteeseen palaute@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla osoitteeseen Metsälehti, Kesäkilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Pieni tuuli ei haittaa työtä, kunhan muistaa olla tuulen päällä, jolloin ilmaan päässyt saippuasumu ei tule kasvoille. Ennen metsään lähtöä lisäsin astiaan litran mäntysuopaa ja pienen pullollisen Eau de Golognea. Ensi talveksi aion pienentää vielä saippuan määrää, mikä vähentää liuoksen hyytymistä. Lähetä meille kuva ja lyhyt kertomus, joka kuvaa metsänomistamisessa niin tärkeää jatkumoa sukupolvelta toiselle. Saa nähdä, miten äijän käy – ja ennen kaikkea, miten käy männyntaimien. Perheen nuorimpia voi kannustaa osallistumaan kilpailuun omalla tulkinnalla perheestä ja metsästä. Turhan aikaisin tehty torjuntaruiskutus laimenee syksyn sateiden seurauksena. Kesällä 2015 tuli mieleen ajatus kokeilla hirvien torjuntaa ruiskuttamalla saippualiuosta suoraan taimiin. Palkinnoksi tabletti Toimitus valitsee parhaat kuvat ja tarinat, jotka julkaistaan syksyn lehdissä. Metsänomistamisen ketjua voi kuvata monelta kantilta. Viime talven tulokset olivat todella hyviä, sillä ainuttakaan noin 10 000 ruiskutetusta taimesta ei ollut syöty, vaikka hirvet olivat liikkuneen männyntaimien seassa ja syöneet siellä hieskoivun taimien latvuksia. Ilman lämpötilan tulee olla yli 10 astetta – toisena ruiskutuspäivänä lämpöä oli 4–5 astetta, jolloin saippualiuos hyytyi ruiskussa eikä levinnyt sumuna taimien neulasiin. Osalla taimikoista jätän lisäaineetkin pois. Saippuahiutaleet kaadetaan tilavaan pönttöön, johon lisätään noin seitsemän litraa kuumaa vettä. Aihe on laaja. Tärkeintä on, että ruiskussa on sumusuutin Sitten metsään. Kaikkien julkaistavaksi valittujen kuvien ja kertomusten kesken arvomme pääpalkintona Samsung Galaxy -tablettitietokoneen
Molemmille määräaloille omaa rantaviivaa n. Niemen kärjessä sijaitseva määräala n. 50 km etäisyydellä Kuusamon keskustasta kaakkoon, lähellä Kortesalmen rajanylityspaikkaa. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv. Kokonaispuusto n. Kiinteistöllä osuus Kuusamon yhteismetsään, suuruus 0,042000/76,970862 (Tilikauden 2016 ylijäämän jaossa 34.000 € manttaalia kohden). RANTAMETSÄTILA, Puumala, Ryhälä 10 ha. Delägarnas och medlemmarnas detaljerade och daterade fullmakter bör sändas före den 25 augusti 2017 till pensionskassans byrå för granskning. 0,6-1,6 ha/kpl, piirustuksetkin ovat valmiina 3:lle 250 m 2 :n kokoiselle omakotitalolle. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Medlem som personligen har för avsikt att utöva sin rösträtt vid mötet bör meddela om sitt deltagande till byrån elakeverso@elakeverso.fi före den 25 augusti 2017. Puustoa n. 3.585 m 3 . 17,5 hehtaaria. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Rantarakennuspaikalle ei ole tietä valmiina. Enligt lagen om försäkringskassor ska den övertagande pensionskassans kassamöte godkänna överföringen. 168 m³/ha. Osuuden suuruus 0,035000/76,970862 Hp. Mahdollisuus väljään ja viihtyisään rakentamiseen. Puumalan puolella, aivan Sulkavan rajalla sijaitsee tämä metsäpalsta, jolle kuuluu 1 rantarakennuspaikka Saajuun Paloveden rannassa. Puuston kokonaismäärä noin 1.800 m 3 (ei metsäsuunnitelmaa). Hinta 126.000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Palstalle ei ole tieyhteyttä. Pinta-alasta metsämaata on n. Kiinteistöön kuuluu osuus Kuusamon yhteismetsään. De handlingar som gäller överföringen av försäkringsbeståndet och stadgeändringen finns tillgängliga på pensionskassans kontor på Kalevagatan 13 under kontorets öppettider från den 23 augusti 2017. Vakuutuskassalain mukaan vastaanottavan eläkekassan kassankokouksen on hyväksyttävä siirto. Kokouksessa käsitellään vakuutuskannan siirto Eläkekassa Versoon ja sen edellyttämä sääntömuutos. Vakuutuskannan siirtoa ja sääntömuutosta koskevat asiakirjat ovat nähtävinä 23.8.2017 alkaen eläkekassan toimistossa Kalevankatu 13 toimiston aukioloaikoina. 79.000 € KAKSI MÄÄRÄALAA, Kitee, Kesälahti 0,33 ha:n kokoiset määräalat Pyhäjärven kaakkoisrannalla Lentteenniemessä. 79.500 € METSÄPALSTA, Sotkamo 27,7 ha. 15 km Savonlinnasta ja n. Monipuolinen metsätila 2 palstassa. Alueelle on laadittu käyttösuunnitelma, joka sisältää 3 kookasta rakennuspaikkaa, suunnitellut määräalat ovat kooltaan n. 179.000 € / tarjous viim. 040 510 8085 ASUIN-/METSÄKIINTEISTÖ, Savonlinna, Kerimäki 6 ha. 528 m 3 (osa metsälakikohteilla). 64 % eli n. 0,5 ha on hinnaltaan 89.000 € ja Kirveslahden rannalla sijaitseva määräala n. Rakennukset ikäisikseen erittäin hyvin hoidettuja. Hinnat alkaen 30.000 €/määräala TONTTI, Savonlinna, Särkilahti 0,9 ha. 85.000 €. Tilalla on pikaista harvennusta vaativia ensiharvennuskuvioita, uudistuskypsää männikköä ja siemenpuualueita. 3.100 m³. Hoidon taso hyvä. Palstan kokonaispuusto on n. Tasaiset ja kasvavat maat. Yksilöidyt ja päivätyt valtakirjat on toimitettava eläkekassan toimistoon tarkastettaviksi 25.8.2017 mennessä. 650 m 3 . n. Pääosa n. Rak.paikat vapaaajanasunnoille, rak.oikeus 150 k-m²/paikka. Saavutettavuus hyvä, Tammelantie kulkee tilan läpi. Hp. Timolan Ulkopalsta on mainio metsäsijoitus, josta saat puunmyyntituottoja jo varsin pian. Tie perille, sähköliittymä määräalojen rajalla. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Mh. Tilalle on tie perille ja se kulkee koko takarajan mitan. Puustoa n. Maa-alueen läpi kulkee kaupungin vesija viemäriverkosto, johon tulevat rakennukset on mahdollista liittää. Kuusamon kaupungilsta saadun tiedon mukaan Polvilammen rannalle mahdollista hakea kahdelle lomarakennuspaikalle poikkeamista. 8 km Kerimäeltä. Kerimäen Rauvanniemessä asuin-/ lomakiinteistö, jossa metsämaata noin 6 ha. Myynnissä Timolan kiinteistöstä määräala Sotkamossa. 5.698 m 3 , lähinnä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Maasto loivasti rantaan viettävää, puusto rehevää lehti/havupuustoa, varttunutta kasvatusmetsää. Mh. 31.8.2017 METSÄTILA, Kuusamo, Kiviperä. 75.700 €. Noin 45 km Kuusamon keskustasta sijaitseva tila koostuu pääosin hyvin onnistuneista taimoikoista ja suoalueista. Vid mötet behandlas överföringen av försäkringsbeståndet till Eläkekassa Verso och den stadgeändring som överföringen förutsätter. krs, 00100 Helsinki. Metsät hyvässä kasvukunnossa ja tuottavat polttopuun lisäksi myös puunmyyntituloja lähivuosina. Kohteen metsikkökuviot ovat varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä, joissa keskipuusto on n. Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella ja Saimaan vesireiteille pääset täältä suoraan. Puustoa n. Eläkekassa Verson ylimääräinen kassankokous pidetään 30.8.2017 klo 14.00 Ravintola Tekniskassa, osoite Eerikinkatu 2, 6. 80 m 2 uutta vastaava konehalli, autotalli, aitta ja navetta. Pihapiirissä 1950-luvulla rakennetun asuintalon lisäksi mm. Jäsenen, joka aikoo henkilökohtaisesti käyttää kokouksessa äänivaltaansa, on ilmoitettava osallistumisestaan osoitteeseen elakeverso@elakeverso.fi edellä olevaan ajankohtaan mennessä. 31.8.2017 METSÄTILA, Tervo. Omakotitalotontteja Kerimäen Anttolan kylässä, Sylkynjärven rannalla, lähellä Kerigolf’n aluetta, Savonlinna-Kerimäki tien varrella, n. 122,95 ha. 69.000 € / tarjous viim. Rakennuspaikat loma-asunnoille, molemmissa rak.oikeus 105 k-m 2 . Kaksi upeaa rantarakennuspaikkaa Punkaharjun Särkilahdessa, Pihlajaveden Särkilahdenselän rannalla. 050 464 6500 METSÄTILA, Kuusamo. 0,9 ha. 28 17.8.2017 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN KOKOUSKUTSU MÖTESKALLELSE KOKOUSKUTSU Eläkekassa Versos extra kassamöte hålls den 30 augusti 2017 kl. 14.00 på Restaurang Tekniska, Eriksgatan 2, 6:e våningen, 00100 Helsingfors. 50 m, ranta hiekkapohjainen. 59.000 €/määräala. Hp. 40,38 ha. Mh. Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Kerimäki, Anttola 0,6 ha. 77,43 ha. Äskettäin peruskunnostettu metsäautotie kulkee tilan läpi
"Ongelma oli vakava", kertoo Tapani Tasanen , jonka viime vuosikymmenellä ilmestynyt väitöskirja käsitteli metsiä ennen metsäteollisuuden läpimurtoa. Sinne asti eivät kuitenkaan taiteilijan retket yltäneet. saakka. Vierailijat edustivat Pohjois-Korean maatalousja tiedeakatemiaa ja maan ulkoasiainhallintoa. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Tästä huolimatta EU saa rahoittaa Fidan perunahanketta Pohjois-Koreassa. ”Tämä on yksi ilmaston lämpenemisen ikävistä tulevaisuudenkuvista: varsinkin maan eteläja keskiosassa koetaan entistä useammin lauhoja, vähälumisia ja sen vuoksi myös pimeitä talvia”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski toteaa. Jos kasvihuonepäästöjä onnistutaan rajoittamaan tyydyttävästi, Suomessa keskilämpötila nousisi vuosisadan loppuun mennessä 2–7 astetta talvisin ja 1–4 astetta kesäisin 1900-luvun lopun lukemista. Esimerkiksi vuosi 2015 oli Suomessa ennätyksellisen lämmin, ei tosin kesähelteiden vaan lauhan syksyn ja talven ansiosta. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154?000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu Suomeen luvassa lauhoja talvia HALUTAAN OSTAA: KUUSENJA OMORIKAKUUSEN KORISTEHAVUA. Samalla reissulla nähtiin myös hakkuukone työmaallaan. Puuenergian tuotantoon vieraat pääsivät tutustumaan energiaosuuskunnassa Pohjois-Karjalassa. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Tuohon aikaan taiteilijat maalasivat sisätiloissa käyttäen apuna ulkona tekemiään luonnoksia, sillä helppokäyttöiset tuubivärit eivät vielä olleet yleistyneet. 050 30 99 717 Marianne Minkkinen (kesätoimittaja) p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Paikalla olleiden mukaan vieraat eivät esittäneet yhtään kysymystä, eivätkä isäntien yrittämät puujalkavitsitkään niin sanotusti uponneet. Kotimaahan hän teki vain kaksi luonnosteluretkeä, jotka suuntautuivat Helsingin seudulle, Satakuntaan ja Hämeeseen. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Vierailun järjesti Suomen helluntaiseurakuntien lähetysja kehitysyhteistyöjärjestö Fida. 9. 29 PILKKEITÄ / 17.8.2017 Ilmaston lämpeneminen on alkanut näkyä Suomen säässä ja luonnossa, Ilmatieteenlaitokselta kerrotaan. Keskilämpötilojen noustessa pakkaspäivien määrä pienenee, toisaalta terminen kasvukausi pitenee. Myös jokivarret olivat lähes paljaita." Sen sijaan tiettömien taipaleiden takana maisema oli erilainen ja metsää riitti. Joissakin Holmbergin töissä oli elementtejä jopa kolmesta eri maasta, Suomesta, Saksasta sekä vaimon kotimaasta Norjasta. Kansainvälisen yhteisön asettamien talouspakotteiden vuoksi valtion apua saavat laitokset, kuten Metsäkeskus tai Luonnonvarakeskus eivät saa isännöidä pohjoiskorealaisia. Talvet muuttuvat pilvisemmiksi, sadepäivät yleistyvät ja sateet runsastuvat, mutta lumipeite keskimäärin vähenee. Oikealla ulkoasiainministeriön koordinaattori Song Ri, kansankomitean ulkoasiain johtaja Yong Ri, maatalousja tiedeakatemian perunajaoston päällikkö Sung Hun Han ja maakunnallisen kansankomitean puheenjohtaja Son Ri. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Kesätkin lämpenevät joskin hitaammin kuin talvet. Pohjois-Karjalassa joukko perehtyi myös puuenergiaan sekä puunkorjuuseen. Silloin Etelä-Suomen ilmasto siirtyisi ennen vuosisadan loppua napapiirille. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. Havumetsiä tauluissa näkyi harvoin. Suomessa ilmasto muuttuu etenkin talvella: kylmät talvet käyvätkin tulevaisuudessa yhä harvinaisemmiksi. Suomi kärsi puupulasta Samaan aikaan, kun Holmberg ihaili Suomen metsiä, köyhää maata uhkasi puupula. Samaan tauluun saattoi päätyä aiheita useista luonnoksista. Hänet tunnetaan myös maalarina, joka löysi metsien kauneuden ja kelpuutti jopa männiköt maalaustensa aiheeksi. Kuten tauluistakin näkee, torpan ympäriltä puut on poltettu ja maisemia koristavat käkkärämännyt, koska suorat rungot oli käytetty rakentamiseen. 040 506 1162 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Tasanen arvioi, että puupulasta huolimatta keskimäärin metsät kasvoivat jo tuolloin enemmän kuin niitä hakattiin. Re im a M ää tt än en MIKKO RIIKILÄ, teksti MINNA RAITAVUO, kuva Pohjois-Korean kuusihenkinen delegaatio tutustui Suomessa maaja metsätalouteen. 050 401 4700 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. Mäntyjen kauneus paljastui vasta 1857 Werner Holmberg osoitti, että myös suomalainen metsä sopii maalausten aiheeksi. Niiden annista syntyivät Holmbergin arvostetuimmat työt. 09 315?49?803 Eero Sala p. Werner Holmbergin näyttely on avoinna Hämeenlinnan Taidemuseossa 10. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Kommunikaatio isäntien ja vieraiden välillä jäi olemattomakEi yhtään kysymystä Pohjoiskorelainen delegaatio tutustui puuenergian tuotantoon Pohjois-Karjalassa. 0400 456868 www.havupuu.fi. OSTETAAN ELIISA KALLIONIEMI Hämeenlinnan taidemuseo juhlistaa Suomen merkkivuotta laajalla Werner Holmbergin (1830–1860) näyttelyllä. Vieraiden kerrottiin keskittyneen muistiinpanojen tekemiseen. Kurun maisemista 1857 syntynyttä teosta "Männikkö lähellä järvenrantaa" on sanottu ensimmäiseksi merkittäväksi tauluksi, jonka aiheena on pelkkä suomalaisen mäntymetsän kauneus. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. Päähuomio oli perunanviljelyssä. Esillä on noin 90 työtä taiteilijalta, joka lyhyeksi jääneen uransa aikana ehti uudistaa suomalaisen maisemamaalauksen. Suomalainen talo auringon laskun aikaan kuvaa Leppälahden torppaan Kurussa 1858. Holmberg opiskeli taidetta Düsseldorfissa Saksassa, missä maalarit olivat tottuneet kuvaamaan kulttuurimaisemia ja lehtipuita. Heikki Puputti P. si. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Talvella lämpötilan vaihtelut tasaantuvat, jolloin kovimmat pakkaset leudontuvat enemmän kuin keskilämpötila. Helsingissä syntynyt Holmberg jäi opintojensa jälkeen asumaan Saksaan. Punainen hakkuukone kiinnosti itäisiä vieraita. "Asutuksen lähellä kaikkialta, mistä puut pystyttiin kuljettamaan hevosella tai selässä kantaen, ne hakattiin pois
Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Japaninjalopähkinä voi kasvaa reilusti yli parikymmenmetriseksi paksurunkoiseksi puuksi ja se on hyvin taudinja kylmänkestävä. En tiennyt, että Tylypahkan näköinen oppilaitos on olemassa myös oikeasti, ennen kuin osallistuin Pariisissa kesäkuun lopussa järjestettyyn biotalousseminaariin. Ranskalaisilla on tosi hieno biotalousstrategia ja kovat tavoitteet mutta toimeenpano on vasta alussa. BIOTALOUDEN OIKEUDENMUKAISUUS ja moraalikysymykset ovat kovasti ajankohtaisia Ranskassa. Kun maan viranomaiset löysivät hänen hallustaan maan pohjoisosia kuvailevia yksityiskohtaisia karttoja, hänet päätettiin karkoittaa maasta ”mahdollisesti venäläisenä vakoojana” vuonna 1829. Syötävät pähkinät kehittyvät ovaalinmuotoisten luumua isompien luumarjojen sisään. Samaisen raportin aloituslauseessa vain Suomella todettiin olevan Japania suurempi suhteellinen metsäpinta-ala tropiikin ulkopuolella. ERJA KETKO , KTM, metsänhoitaja, Espoo Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Puuaines on kevyehköä mutta kestävää. Pariisissa selvisi, että Ranskan MTK on palkannut filosofeja selvittämään biotalouden oikeudenmukaisuutta maanomistajien kannalta. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Kuuden maassaolovuotensa aikana hän ehti kouluttaa lääkäreitä sekä kuvailla eurooppalaisille tuhansia kasvija eläinlajeja. Kartat koituivat lopulta Sieboldin Japaninretkien kohtaloksi. MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos NUORTEVA TYLYPAHKA ON NOITIEN sisäoppilaitos jossain Brittein saarilla, kuten Harry Potterin ystävät hyvin tietävät. Se oli aiheena onnetonta bioenergiaseikkailua koskevassa esityksessä. Kookkaita puuyksilöitä rehottaa komeasti myös Helsingissä Viikin yliopistokampuksella. Sen lehdet näyttävät jättimäisiltä trooppisilta saarnenlehdiltä ja loppukesällä puun oksat roikkuvat raskaiden pähkinävanojen painosta. Tarinan opetus oli se, että poliitikot tekivät väärin, mutta yrittäjä sai kärsiä, eli ei kannata tehdä bisnestä, jos lähtökohta on moraalisesti arveluttava. 30 17.8.2017 / PILKKEITÄ HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva Vuonna 1823 rantautui Japanin saarivaltakuntaan saksalainen lääkäri Hollannin lähettämänä. Kasveista ja eläimistä innostunut Siebold ei malttanut pysyä alle hehtaarin kokoisella täyttömaa-alueellaan kaikkea vapaa-aikaansa. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin mies pääsi kuitenkin hetkeksi palaamaan Japaniin. Sopivan tilaisuuden tullen hän poistui kaupungista ja taivalsi ympäri maata uusia kasvija eläinnäytteitä keräten ja tutkien. Sen ajan lääkärintyössä tarvittiin hyvää luonnontieteiden tuntemusta muun muassa lääkekasvien suhteen, mutta Japanin kasvillisuus oli melko tuntematonta eurooppalaisesta näkökulmasta. Japaninjalopähkinän lehdet näyttävät jättimäisiltä trooppisilta saarnenlehdiltä.. Huonekalujen ja koristepaneelien lisäksi sitä on käytetty työkalujen varsiin sekä puukenkien ja puuhiilen valmistukseen. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Kaasutuslaitoksen omistaja joutui maksamaan sekä oman vahingon että ympäristöhaitat. Ranskassa ei nimittäin ole itsestään selvää, että metsänomistaja saa puunmyyntituloja edes sen vertaa, että niillä pystyisi kattamaan metsänuudistamisesta aiheutuvat kulut. New Yorkiin istutettuna puu on selvinnyt jopa 40 asteen pakkasista. Siksi onkin hyvä, että biotalousyhteistyö maittemme välillä on vahvistumassa. Yksi tuon retken tuomisia Hollantiin oli japaninjalopähkinäpuu, joka tosin hiljattain vaurioitui myrskyssä. Koska maatalousyliopistoa oli vuosikaudet yritetty turhaan saada siirtymään Pariisista tunnin junamatkan päässä sijaitsevalle kampukselle, linnamainen rakennus oli päässyt pahoin rapistumaan. Sodan ja rauhan puu Japaninjalopähkinää (Juglans ailanthifolia) kutsutaan useissa maissa lempinimellä Sieboldin jalopähkinä. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Jotain meni pahasti pieleen: ympäristöön levisi karmea katku ja siunatuksi lopuksi koko kaasutuslaitos syttyi palamaan ja tuhoutui. Keski-Euroopassa käydään muutenkin keskustelua siitä, kuinka biomassan tuottajien oikeudenmukainen osuus biotalouden uusien tuotantoketjujen voitoista varmistetaan. Suomessa oman biotalousstrategiamme toimeenpano on jo paljon pitemmällä, kuten Jyrki Kangas Itä-Suomen yliopistosta ja Mika Aalto työja elinkeinoministeriöstä kertoivat. SEMINAARISSA KUULIN itselleni ihan uudesta asiasta nimeltään moraalitalous. Vuosisatojen ajan jalopähkinät ovat olleet osana japanilaista ruokakulttuuria, ja vahvan puuaineksen monia käyttömahdollisuuksia on opittu arvostamaan niin rauhan kuin sotienkin aikana. Biotaloutta tylypahkassa Japanin jalopähkinäpuut 50 VUOTTA 27.8. Niinpä päätettiin että sekajäte viedään jätteenkäsittelylaitokselle, jossa biojäte erotetaan mekaanisesti muusta moskasta ja kaasutetaan. Jauhettuja pähkinöitä käytettiin maailmansotien aikana jopa puhdistusaineena sotateollisuudessa. Tarina lähti liikkeelle siitä että poliitikot eivät halunneet pakottaa äänestäjiään lajittelemaan biojätteitä, joita ei vuoden 2016 jälkeen ole saanut EU: jätedirektiivin takia viedä kaatopaikalle. Tylypahkan seminaarissa suomalaiset loistivat, mutta voimme me ranskalaisilta paljon oppiakin. Puu kukkii keväisin, jolloin oksissa voi olla jopa 30-senttisiä hedenorkkoja sekä punertavia melko vaatimattomia emikukkia. Uloimpana suojakerroksena on muutaman millimetrin paksuinen tahmea ja nukkakarvainen maltokerros, joka on lievästi myrkyllinen. Ranskan maatalousyliopisto, joka sijaitsee Pariisin keskustassa, oli saanut kunnian toimia seminaarin tapahtumapaikkana. Eurooppaan hän lähetti pitkälle toista tuhatta kasvilajia pääasiassa siemeninä. Jalopähkinöiden ravintoarvo on korkea. Siebold asettui asumaan Nagasakin kaupungin ulkomaalaisille rakennetulle pienelle tekosaarelle. Toukokuussa 1945 Yhdysvaltojen Forest Servicen julkaisemassa Japanin metsien talousraportissa japaninjalopähkinää pidettiin erityisen arvokkaana materiaalina myös aseenperissä ja lentokoneiden propelleissa. Mies oli nimeltään Philippe Franz von Siebold, ja hänen tehtävänään oli opettaa japanilaisille länsimaista lääketiedettä. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Koristeellinen ja leveälatvuksinen puu on kotoisin Japanista, mutta sitä viljellään laajasti ympäri maailmaa
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Metsäkrypto 11, oikea ratkaisu • Jättirekan puikoissa • Äänekosken tehtaan monet kasvot • Heinäys on välineurheilua • Ovatko metsänomistajat löytäneet Kuution. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. ELOKUUTA. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Ju ha M et so METSÄRISTIKKO 14 Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 31.8.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. • Tuholaiset joulukuusien kimpussa • Oulun satama saa syväväylän. 31 PILKKEITÄ / 17.8.2017 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 31. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 14”. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Palkinnot Metsäkrypto 11 on arvottu seuraaville kolmelle: Eija Numminen, Rimmilä, Kyösti Tiainen, Uukuniemi ja Mikko Varsala, Palokka
09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Elokuun kuukauden kirja Ottivaappuja vuolemaan Suomalaisella vaapulla on komeammat perinteet kuin millään muulla kalastavan maailman uistintyypillä. Hinta 32€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele08 tai asiakaspalvelustamme, puh . 34€) Etu voimassa 31.8.2017 saakka. Kirja kertoo, miten ja millaisilla varusteilla kevyiden työkoneiden hyöty maksimoidaan. Hinta 27€ (norm. Metsänomistajan kevyet työkoneet Mikko R. Se neuvoo ajoneuvojen valinnassa, tehokkaissa ja turvallisissa käyttötavoissa sekä tarkoituksen mukaisten välineiden käytössä kaikissa metsänhoitotöissä. Helppotajuiset työohjeet vievät lukijan vuolemaan aivan omaa ottivaappua. Salminen Nykyajan maastokelpoiset ja monikäyttöiset työkoneet antavat uusia mahdollisuuksia metsänomistajalle. Kalastaja saa harrastukseensa uutta syvyyttä, kun jatkaa vaappujemme käsityöperinnettä. Oikein valitut lisälaitteet tekevät näistä koneista tehokkaita metsänhoitotyön moniottelijoita