HIKEÄ JA HELLETTÄ PERINTÖMETSÄ Tarvitsetko edunvalvontavaltuutuksen. METSÄNOMISTAJA HAUSSA JÄRKEVÄ TUOTTO Mukana tiede liite! Koeajossa Peugeot 3008 Hybrid KYMMENEN KYSYMYSTÄ SERTIFIOINNISTA SYKSYKSI POVATAAN VILKASTA PUUKAUPPAA PERHOSTEN TUHOAMA METSÄ HELTEESSÄ ›› Toimittaja kokeili peltokoivikon harvennusta 13. ELOKUUTA • NUMERO 5/2020 • 11 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 02 TE EM A : U U D ET TE KIJ Ä T SEPPO SAMULI 7925_.indd 1 11.8.2020 10.36
Hyödy jäsenyydestäsi ja pyydä tarjous puukaupasta metsäasiantuntijaltamme. Juuri nyt eniten kysyntää on kesäharvennuksille. PYYDÄ TARJOUS KESÄHARVENNUKSESTA Hae lähin metsäasiantuntijamme www.metsaforest.com tai soita 010 7770! Hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24 %) kotimaan lankaja matkapuhelimesta. Vuonna 2019 maksoimme euromääräisiä jäsenetuja keskimäärin 6,4 euroa jokaista omistajajäseneltä ostettua puukuutiometriä kohti. 7926_.indd 2 11.8.2020 10.35. Tilaa samalla myös metsänhoitotyöt, kuten parhaillaan ajankohtainen taimikonhoito. Omistajajäsenille jäsenetuina maksettava summa oli yhteensä noin 90 miljoonaa euroa
Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 60 S. TALOUS 51 RAHAPUU : Metsätuhoja voi välttää 52 PUUMARKKINAT : Vilkasta syksyä odotetaan 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kauppa metsäsuunnitelman mukaan 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Rakennuksista lisähintaa 56 METSÄTILAMARKKINAT : Kauppa käy etelässä ja pohjoisessa 57 KOEAJO : Vahva ranskatar LUONNOSTA 59 KOLUMNI : Marjakuumetta Suomen metsissä 60 LUHTA : Perhosten syömä metsä 66 TUOTE & TEKIJÄ : Kuin palapeliä tekisi 70 PILKKEET : Metsän komein orvokki 72 MAKASIINIRISTIKKO 74 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Metsä historia kiinnostaa AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Muista hygienia 6 METSÄNOMISTAJA : ”Metsä on oma maailmansa” 12 MITÄ MARJAHEHTAARI TUOTTAA. 14 METSÄTYYPPI : Kannat taako valtuustoon pyrkiä. TEEMA 18 KESÄYÖ KOIVIKOSSA 28 VAIKUTTAJA : ”Tehdään vähän enemmän” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 10 kysymystä sertifioinnista 40 KUUSEN 80 VUOTTA : Kasvava kuusi sitoo hiiltä 42 TUTKIMUS : Kotipaikkauskollinen majava 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Metsäherne maistuu 44 KYSY POIS : Outo latvus 47 PIKATESTI : Apua pilkkeiden tekoon 48 PERINTÖMETSÄ : Huonon päivän varalta JORMA LUHTA PETTERI KIVIMÄKI Metsä vaatii pereh tymistä, Merita Jokela tietää Aki ja Kai Laaja veivät Metsä-Multian kasvuun Pikkukuovit viihtyvät kuolleessa metsässä » SISÄLLYS SEPPO SAMULI 6 S. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 7927_.indd 3 7.8.2020 17.07. 15 TAIMIKOSSA PÖRISEE 16 LUKIJAN KUVA : Lannoittaako vai ei. 6 28 S
Nyt tuo sana tuntuu jääneen kokonaan historiaan. Tarina koivikosta alkaa sivulta 18. Sitä ei pidä liioitella, mutta ei myöskään väheksyä. Mistä aiheesta haluaisit lukea seu raavan tiedeliitteen. Talousmetsien elinvoimaisuutta voi edistää monin keinoin, ja harvennushakkuu on yksi parhaista. AINO ÄSSÄMÄKI TOIMITTAJA ” SAIN haastatella tähän Makasiiniin kovin itseni kaltais ta metsänomistajaa ja kahta innostavaa johtajaa. Metsätuholakia pitäisikin kiireesti korjata. Ennen vanhaan metsänomistaja olisi hakenut tukit kenttäsahurille tai vähintään pilkkonut ne polttopuuksi. Metsähygienian soisi kuitenkin saavan huomiota vähintään yhtä paljon kuin lahopuun, jonka lisäämiseksi jo tehdään paljon työtä. Siellä ne edelleen ovat ja todennäköisesti jäävätkin niille sijoilleen, kuten usein käy. Tuulenkaatojen siistimistä kutsuttiin ammattipiireissä metsähygieniaksi. Lämpimänä vuonna kaarnakuoriaiset ehtivät siirtyä pinoista ja tuulenkaadoista eläviin puihin ennen laissa mainittua takarajaa. Tuulenkaadot edistävät metsien monimuotoisuutta eivätkä aiheuta tuhoriskiä, kunhan määrä pysyy lain sallimissa rajoissa. Hygienia edistää metsien terveyttä ja ehkäisee tuhoja. Sen sijaan puhutaan paljon lahopuusta, jota talousmetsiin tarvitaan lisää. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Muista hygienia Metsien terveyttä suojellaan metsätuholailla, jossa on määritelty, kuinka paljon tuulenkaatoja voi jättää metsään ja mihin mennessä puupinot tulee korjata pois. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ” SUOMETSIEN uudistamis kohteilla näki metsien käytön vähittäisen muutoksen, jota koko ajan tapahtuu ja jonka vuoksi metsäntutkimus tuntuu tulevan aina askeleen käytännön tiedon tarpeita jäljessä.” 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS 7928_.indd 4 7.8.2020 17.08. Lompakko ja linnut kiittävät.” Metsälehden tiede liite esittelee tällä kertaa suometsiin liittyvää tutkimusta. Kaato valinnoissa ei hosuttu liikaa (pari hutia tuli, totta kai). Vastausohjeen löydät sivulta 70. » PÄÄKIRJOITUS TALVELLA hakatun aukon laidalta kevätmyrsky oli kaatanut tällä kertaa tavallista enemmän kuusia. Viime vuodet ovat osoittaneet, että laajalla vyöhykkeellä poikki keskisen Suomen kuusta voi lain mukaan säilyttää metsässä liian pitkään. Parhaat asiat ovat usein yksinkertaisia, esimerkiksi nokipannukahvit ja hyvä johtaminen.” VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ” KOIVIKON sahaus tuntui onnistumiselta, sillä jostain syystä metsätyössä oli kerrankin mukana myös malttia. Hankkeen tiimoilla olisi myös hyvä tilaisuus keskustella, missä kulkee raja toivotun lahopuumäärän ja hyönteistuhoriskin välillä. Toimittaja Valtteri Skyttä kokeili, miten työ onnistuu ensikertalaiselta
Heinäkuu on vaihtunut elokuun puolelle, ja ilmassa tuoksuu aavistuksen syksy. MÄNTY Hämeenlinnan Aulangolla 3.8. KUVA: JANI RIEKKINEN Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. kello 5.01. Metsän yllä leijuu hieman usvaa, joka kuitenkin haihtuu lähes saman tien pois. Ilma tuntuu erityisen kostealta. 7928_.indd 5 7.8.2020 17.08. Satei sen yön jälkeen maisema herää uuteen aamuun
”METSÄ ON OMA MAAILMANSA” 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 7929_.indd 6 7.8.2020 16.07
Tuotto on tärkeää, mutta ei koko totuus. TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 7 7929_.indd 7 7.8.2020 16.07. ”METSÄ ON OMA MAAILMANSA” Omistaminen on muuttanut Merita Jokelan ajatuksia metsästä
Uusiin hankintoihin hän ei lähtenyt silti varauksetta. Jokelan kaltaiset milleniaalit ovat kasvaneet pätkätöiden sävyttämään talouteen, jossa hyvinvointivaltion perusta tuntuu rapautuvan ja tulevasta eläkkeestä on pakko vähän vitsailla. Metsän lisäksi hän omistaa opiskeluaikana hankitun sijoitusasunnon Turussa. Tuoreen Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan vain reipas kymmenen prosenttia metsänomistajista on hankkinut kaiken metsäomaisuutensa ostamalla vapailta markkinoilta. Toinen tärkeä tekijä on hyvä kulkuyhteys. ”Jos vuokraat asuntoa, siitä tulee sama määrä rahaa joka kuukausi. Työuran alussa polku näyttää sumuisemmalta kuin aiemmilla sukupolvilla. ”Onhan se metsä oma maailmansa. Perehtymistä tarvitaan Tutkijat jossain määrin yllättyivät Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen tuloksista: metsän aineettomien arvojen sijaan yhä useampi vastaaja korosti tuloja ja turvaa. Silti molempien sijoitusten hoitamiseen täytyy varautua panostamaan säännöllisesti.” Haussa järkevä tuotto Jokelasta tuli metsänomistaja vasta muutama vuosi sitten. Jokela ei pidä tilan kokoa merkittävänä asiana metsää ostettaessa. Kaikki perheen metsäomaisuus – 85 hehtaaria – on ostettu vapailta markkinoilta. Metsästä tuloja voi tulla yhdessä kohtaa paljonkin ja muutamaan vuoden on hiljaisempaa. Uusia hankintoja katsellaan asuinpaikkakunta Siuntion ja Pirkanmaan välimaastosta. Yleisimmin metsätila peritään, saadaan lahjana tai ostetaan sukulaisilta. Tänne noustiin jyrkkää mäkeä vasta raivatun koivikon läpi. Moni pyrkii turvaamaan selustansa sijoittamalla, jos se vain on mahdollista. Hän myös työskentelee metsäalalla. Se vaatii hirveästi perehtymistä”, Jokela sanoo. Sen sijaan yksi tärkeimmistä hankintakriteereistä on sijainti. Puolison metsä sekä sen vaatima aika ja työ olivat jo entuudestaan tuttuja. Asunnon kanssa pääsee hyvällä tuurilla aika vähällä, pari kertaa vuodessa käydään taloyhtiön kokouksessa. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 7929_.indd 8 7.8.2020 16.07. Siksi pääosa Jokelan ja hänen puolisonsa metsätiloista sijaitsee Pirkanmaalla. Metsänomistamiseen aloite tuli puolisolta, joka omisti metsää ennestään. S EISOMME kallioisessa harvassa männikössä, joka on osa hiukan yli kahdeksan hehtaarin kokoista tilaa Lohjalla Länsi-Uudellamaalla. Lohjan tilan rajalle pääsee henkilöautolla. Tutkimuksen mukaan Etelä-Suomessa yli puolet metsätiloista on alle 20 hehtaarin kokoisia. Myös metsäsijoittamisen logiikka on erilainen. Metsän kanssa pitää tietää paljon enemmän. Näin Jokelakin. Jokela on valtiotieteen tohtori ja työskentelee erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Taajaan asutussa Uudenmaan maakunnassa metsätiloille riittää ottajia ja hinta tuppaa olemaan muuta maata korkeampi. ”Kun sijoitat metsään, sijoitat eläviin kasveihin ja puihin.” LOHJA MERITA JOKELA KOTI Siuntiossa METSÄ Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa IKÄ 37-vuotias KOULUTUS Valtiotieteen tohtori AMMATTI Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella PERHE 2 lasta, puoliso HARRASTUKSET Retkeily, puutarha ”Tämä on vain hieno paikka täällä päällä”, Merita Jokela sanoo kallioisesta männiköstä, jonne ei ole aikomus tulla sahan kanssa koskaan. ”Tämä ehti olla myynnissä kaksi tuntia”, metsänomistaja Merita Jokela kertoo uusimmasta hankinnastaan. Metsänomistajaksi hän on epätyypillinen siinä mielessä, että yhtään aaria ei ole peritty
Kyse voi olla tutkijan pyrkimyksestä täsmällisyyteen tai ristiriidasta, jota monet kokevat, kun puhutaan luonnon taloudellisesta hyödyntämisestä. Osittain käytämme jatkuvaa kasvatusta. Lohjalla sijaitsevan metsätilan korkeimmalta kohdalta pilkottaa läheinen järvi. Se on molemmille tärkeää.” Jokelan puheessa vilahtavat sujuvasti sellaiset ilmaisut kuin riistatiheikkö ja lahopuun lisääminen. ”En ennen ajatellut metsässä kulkiessa niin tarkkaan sitä, että se on jonkun. Nyt sitä katsoo myös vähän metsänhoidollisesti. Metsälehti Makasiini 9 7929_.indd 9 7.8.2020 16.07. Haluamme säilyttää metsissä monimuotoisuutta. En silti osaa ajatella metsää samanlaisena omaisuutena kuin asuntoa. Metsästä on saatava järkevä tuotto. Perusasiat ovat hallussa, vaikka hän asettelee sanojaan huolella puhuessaan metsästä. ”On erilaisia tapoja hoitaa metsää. ”Siinä kohtaa ensimmäinen kysymys oli, paljonko siellä on töitä.” Suhde metsään on osin ristiriitainen ja ajatukset ovat muuttuneet, kun metsästä on tullut oma. Kun sijoitat metsään, sijoitat eläviin kasveihin ja puihin.” Se, että metsässä on rahaa kiinni, vaikuttaa asennoitumiseen. Uudellamaalla tilojen hinnat saattavat nousta korkeiksi. Perheessä on kaksi lasta, ja varsinkin nuorimmaisen ollessa vauva Jokela ei halunnut kuullakaan myynnissä olevista palstoista, vaikka tarjolla olisi ollut sijoitusmielessä miten houkutteleva tila
Myrsky tai muu tuho voi iskeä koska vaan, joten metsänomistajan on oltava kaiken aikaa hereillä. ”Välillä suunnittelee hienosti, miten haluaa metsän kehittyvän, mutta eihän luonto aina toimi niin, ihmisen mielen mukaan.” Jokela kuvailee näkemäänsä hakkuutyömaata, missä oikeastaan vain puukasoista tiesi, että metsästä oli otettu puita. Toisaalta tiedän, että se, mitä itse haluaisi, ei aina ole realistista.” Tilojen tilkkutäkki Jokela on huomannut, että kaikkea ei voi päättää itse. Hän toivoo, että joltain omalta tilalta löytyisi sopiva kohde suojelualueeksi. Jos naapuri hakkaa metsänsä aukeaksi, vaikuttaa se helposti myös oman metsän hoitoon. ”Pidimme ratkaisua melko yllättävänä.” ”On hauskaa, että lapset kasvavat samaa tahtia itse istutta miensa puiden kanssa.” Nokipannukahvit ovat olennainen osa metsäreissua eikä eväitä voi Merita Jokelan mielestä juuri koskaan olla liikaa. Siellä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi merkittäviä luontoarvoja, jotta alue olisi sopinut suojeluohjelmaan. ”Olen oppinut ymmärtämään paremmin suomalaista metsäkeskustelua. Joka paikassa sitä ei olisi voinut toteuttaa niin”, hän huomauttaa. ”Minusta tuntuu siltä, että metsänhoito alkaa monipuolistua. Varmasti on sellaisia metsänomistajia, jotka ovat jo kauan ajatelleet asioita perinteistä poikkeavalla tavalla.” Hän on havainnut, että metsänomistuksessa on varauduttava monenlaisiin riskeihin. ”Ymmärrän hyvin avohakkuisiin kohdistettua kritiikkiä. ”Se oli kyllä malliesimerkki. Ely-keskuksen edustajaa oli pyydetty arvioimaan yli 100 vuotta vanha kuusikko. Muuten metsä oli edelleen metsän näköinen. On harmillista, että keskustelua vaivaa niin usein joko–tai-asetelma, kaipaisin monipuolisempia näkökulmia.” Jokela on huomannut, että valtion ohjelmilla ja rahoituksella on metsänomistajan päätöksissä merkittävä asema. Suomen metsätilat ovat usein pieniä ja rajanaapurien tekemisillä on vaikutusta. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 7929_.indd 10 7.8.2020 16.07
Metsänhoitotöitä ostetaan, mutta perhe on tehnyt paljon itsekin. Metsälehti Makasiini 11 7929_.indd 11 7.8.2020 16.07. >> 4 Kannattaa miettiä, onko metsä enemmän harrastus vai tulonlähde. Perheen 1ja 3-vuotiaat lapset ovat jo tottuneita metsänkävijöitä. Tarjous koskee vain uusia tilauksia Suomeen. l Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos! Tilaan: M ET SÄ 8/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. ”On hauskaa, että lapset kasvavat samaa tahtia itse istuttamiensa puiden kanssa.” Perheellä on Pirkanmaalla tukikohtana omaan metsään rakennuttu laavu. Sitten hän hankkii myös itselleen raivaussahan. Perhe ja ystävät mukaan ”Kun lapset ovat aikuisia, he voivat päättää, mitä tekevät metsän suhteen. Myös haastattelureissulla mukana on kahvipannu, munkkeja ja kassissa kuivia puita. Postimaksu on maksettu puolestasi. ”Eväitä ei voi olla liikaa, varsinkaan lasten kanssa”, Jokela arvioi. Tilaus sisältää digilehden lukuoikeuden. Retkeily on tärkeää edelleen. Myös lasten isovanhemmat ovat olleet apuna. MERITA JOKELAN VINKIT >> 1 Suhtaudu avarakatseisesti eri puulajeihin. Metsänhoitoon on paljon erilaisia vaihtoehtoja. 53,50 €) Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen sähköpostiin TILAUSKORTTI Hinnat voimassa 31.8.2020 asti. Jokela harrasti lapsena ja nuorena partiota. Siinä säästää tosi paljon. Yksi tila on nimetty hänen mukaansa. Varsinkin puolisoni ajattelee näin. Kestotilaus ke + pe 6 kk 76 € TARJOUS määräaikainen ke + pe 3 kk 40 € (ovh. >> 2 Metsässä voi kasvattaa muutakin kun puuta, esimerkiksi viljellä sieniä tai pakurikääpää. Nimi Lähiosoite Postinro ja -toimipaikka Puhelin (pakollinen) Sähköposti (uutiskirjettä varten) Kuuma ravikesä on jo kovassa vauhdissa! Tilaa helposti verkossa! Puh. Itse olemme kuusen, männyn ja koivun lisäksi istuttaneet lehtikuusia, douglaskuusia ja tammia. >> 5 Mieti, oletko valmis itse tekemään hoitotöitä. Minusta se on hienoa, koska sellaista ajattelua on vähän nykyään”, Jokela pohtii. Siellä myös yövytään tarpeen vaatiessa. >> 3 Perehdy ja ota itse selvää, vaikka alkuun voi hirvittää. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Tilaa nyt Hevosurhe ilu-lehti kotiin kannettuna tarjoushin taan. Jokela odottaa, että nuorin lapsi kasvaa vielä hiukan. ”Onneksi osaamme lähteä myös muualle retkeilemään.” Omatoiminen metsänomistaja, jolla on pienet lapset ja vaativa työ, joutuu punnitsemaan tarkkaan, mihin lomansa käyttää.. Kylvöja istutustöitä on tehty koko perheen voimin. Ystävät osallistuvat mielellään istutustalkoisiin, kun palkkana on retkieväät ja yö laavulla tähtitaivaan alla. Varsinkin kolmevuotias viihtyy erinomaisesti metsässä
Koska hankintakorjuussa tulee myös tukkia, niin hyvän mustikkasadon arvoa voi pitää kutakuinkin yhtä suurena kuin puuston keskimääräistä arvokasvua. Lähde: Ruokavirasto 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 7930_.indd 12 7.8.2020 17.10. Poimintahintaa voi verrata puutavaran hankintaeli tienvarsihintaan, joka kuitupuulla on keskimäärin vähän yli 30 euroa. MIKKO HÄYRYNEN NYT on erityisen hyvä marjavuosi. Mitä marjahehtaari tuottaa. Hyvän vuoden ja hyvän paikan marjasato vastaa mustikalla kuutta kuutiota kuitupuuta, puolukalla kymmentä kuutiota ja hillalla jopa 14,5 kuutiota. Ämpärillinen painaa Mustikka 7 kg Puolukka 6 kg Hilla 10 kg ”Luonnonmarjojen hyödyntäminen on varsin ainutlaatuinen kulttuurinen ilmiö länsimaisittain ja sen merkitystä on vaikea laskea rahassa.” tutkija Rainer Peltola Hinnat heiluvat Marjakilon poimijahinnat €/kg Hilla 8,33 10 12,93 8,64 12,08 9,01 7,51 6,77 10,49 10,35 Mustikka 1,6 2,41 1,79 1,49 1,71 1,33 1,17 1,82 1,87 2,02 Puolukka 1,33 1,53 1,33 1,16 0,95 1,07 0,88 0,88 1,56 1,35 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Hinnat ovat koko maan keskihintoja. Parhailla puolukkakankailla marjasadon arvo ylittää puuston arvokasvun, hillasoista puhumattakaan, mutta joka vuosi ei ole marjavuosi. Kun määrät kerrotaan kymmenvuotiskauden keskihinnoilla (mustikka 1,7 euroa kilolta, puolukka 1,2 ja hilla 9,6), saadaan marjahehtaarin tuotoksi mustikalla 170 euroa, puolukalla 300 euroa ja hillalla 430 euroa. Hyvänä vuonna marjahehtaarin tuotto voi ylittää puuston arvokasvun. Luonnonvarakeskuksen satoseurannan mukaan huippusadot ovat reilut sata kiloa mustikkaa, 250 kiloa puolukkaa tai 45 kiloa hillaa hehtaarilta. l Juttua varten on haastateltu Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partasta ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Rainer Peltolaa.
Lähde: Ruokavirasto ”Nyt on todellinen hillavuosi. Siitä mustikkaa oli 4 239 000, puolukkaa 5 913 000, hillaa 64 000 ja karpaloa 24 000 kiloa. 40 kg 15 12 9 6 3 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 hilla mustikka puolukka HILLAN KURSSI VAIHTELEE MARJAKILON POIMIJAHINNAT €/KG Hinnat ovat koko maan keskihintoja. SH U TT ER ST O CK ENITEN PUOLUKKAA Viime vuonna luonnonmarjoja poimittiin kaupallisesti 10 241 000 kiloa. Thaimaalaisia poimijoita ei vielä heinä-elokuun vaihteessa ollut, mutta hillaa on poimittu myytäväksi oman maan väellä yllättävän paljon.” toiminnanjohtaja Birgitta Partanen Tottunut poimija kerää päivässä noin 40 kiloa mustikkaa tai puolukkaa. Lähde: Ruokavirasto Metsälehti Makasiini 13 7930_.indd 13 7.8.2020 17.10. Kaupallisesta poiminnasta 92 prosenttia oli ulkomaisten poimijoiden keräämiä, mutta kokonaispoiminnasta suurin osa oli kotitarvepoimintaa kotimaisin voimin
Kovin aikaa vievä tehtävä ei siis ole. Valtuusto on yhdistyksen ylin päättävä elin. Valtuustosta voi lähettää viestiä Brysseliin saakka, Elina Saari kertoo. Toivottavaa olisi, että tulevissa valtuustoissa näkyisi nykyistä paremmin myös se, että noin 40 prosenttia metsänomistajista on naisia.. l TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ 1 3 4 2 KANNATTAAKO VALTUUSTOON PYRKIÄ. Ainakin meillä keskustellaan vilkkaasti. Miten hyvin eri metsänomistajaryhmät ovat edustettuina valtuustossa. Sen kautta voi välittää viestiä metsänomistajille tärkeistä asioista jopa Brysseliin asti. asti, postiää nestys 4–25.11., tulos vahvistetaan joulukuussa 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 7931_.indd 14 7.8.2020 16.16. ELINA SAARI KUKA : Asianaja ja, Mhy Päijänteen hallituksen jäsen MIKSI : Ehdol le tulevissa mhyvaaleissa MILLOIN : Ehdokkaaksi voi ilmoittautua 30.9. Meillä on aika kattava edustus, koska jäseniä ei pitkään aikaan ole valittu vaaleilla vaan heitä on haettu pyrkien mahdollisimman hyvään edustavuuteen. Valtuusto linjaa yhdistyksen strategiset tavoitteet ja valitsee hallituksen – ja voi myös erottaa sen. Mitä asioita valtuusto käsittelee. Metsänhoitoyhdistys Päijänteen valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Paikkakunnalla asuvat metsänomistajat saattavat olla yliedustettuina vaaleilla valituissa valtuustoissa, koska heidät tunnetaan laajalti. Valtuustossa oppii myös tuntemaan eri alojen ihmisiä. Kuinka usein valtuusto kokoontuu. Marraskuussa valitaan metsähoitoyhdistyksiin uudet valtuustot. Lisäksi valtuusto voi ottaa kantaa esimerkiksi kaavoitukseen ja luonnonsuojeluun. Miksi metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon kannattaa pyrkiä. Kokouksiin voi myös osallistua etäyhteydellä
METSÄNOMISTAJILLE on maksettu alkuvuonna kemera tukea metsänhoitotöihin noin 21 miljoonaa euroa, mikä on lähes 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Koronatilanne on saattanut lisätä työintoa, mutta alkuvuoden rivakkaan raivaustahtiin vaikutti vat myös olosuhteet. SE PP O SA M U LI 5 000 000 10 000 000 15 000 000 Nuoren metsän hoito Taimikon varhaishoito Terveyslannoitus Suometsät Metsäteiden kunnostus Metsäteiden teko RAIVAUSTUISSA NOUSUA ALKUVUONNA METSÄNHOITOTÖIHIN MAKSETUT KEMERATUET, € 1–7 / 2019 1–7 / 2020 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 KAIKKI YHTEENSÄ, € Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 7932_.indd 15 7.8.2020 16.41. Kemeraan kuuluvia metsätei den kunnostuksia ja suometsän hoitoa tehtiin alkuvuonna selvästi aiempaa vähemmän. Syynä lienee PohjoisSuomen runsaslumi nen talvi, joka hidasti keväällä metsänhoitotöiden aloitusta tienkunnostuksen ja suometsän hoidon ydinalueilla. VALTTERI SKYTTÄ Taimikoissa pörisee Kemeratukien perusteella Etelä-Suomen lumenpuute ja koronakevät saivat raivaussahat käyntiin. Nuoren metsän ja taimikoiden hoitoaikomuksia on hakemusten perusteella yli 30 000 hehtaaria viimevuotista enemmän. Koronan tuoma kiinnostus metsätöihin voi näkyä uusissa tukihakemuksissa, joita on tullut tähän mennessä Metsäkes kukseen euromääräisesti lähes 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kemeratukea saa vuosittain noin 70 000 metsänomista jaa. Erityisen vilkkaasti on hoidettu Etelä ja KeskiSuomen taimikoita. ”EteläSuomessa voitiin eten kin rannikkomaakunnissa tehdä raivaussahatöitä lumen puutteen vuoksi läpi talven”, Suomen metsäkeskuksen hankehallinnon päällikkö Pekka Hovila kertoo. Taimikoissa 10 prosenttia tukialueen pintaalasta voi jättää raivaamattomiksi riistatiheiköiksi ilman tuen menetystä
Asuntomessuilta löytyy myös hybridikerrostalo, jonka kantavat rakenteet ovat betonia ja väliseinät puuta, puinen townhouse-kortteli sekä puinen pienkerrostalokortteli. 14 Viime vuonna metsäteollisuuden tuotteita vietiin Suomesta eniten Saksaan (14 % viennin arvosta), Kiinaan (9 %) ja Iso-Britanniaan (7 %). Metsäluonto ja monimuotoisuus kukoistavat.” KURKI TUUSULASSA elokuun lopulle jatkuvilla asuntomessuilla puu on esillä monella tavalla. Lähde: Metsäteollisuus ry LUKIJAN KUVA Nimimerkki Portimo lähetti kuvan lannoitusurakkansa alkutahdeista. M IK KO H ÄY RY N EN 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 7933_.indd 16 7.8.2020 16.38. ojien kautta pääse suoraan vesistöihin, suojavyöhykkeet estävät sen tehokkaasti.” METSÄMASA ” LANNOITUS tuottaa hyvän tuloksen vain hyvin hoidetuissa metsissä, joista on liikatiheys poistettu ja jotka ovat harvennuksen jälkeen jo hieman vahvistuneet.” JÄTKÄ ” MITÄÄN tolkkua tälle metsäluonnon saastuttamiselle, kehtaakin vielä esitellä.” MULLE ” MITENKÄS typpi nyt metsäluontoa saastuttaa. Puurakenteisia omakotitaloja on 22, joista hirsitaloja seitsemän. Lukijakuva synnytti periaatteellisen keskustelun. Kaksi kohdetta on rakennettu CLT:stä eli ristiinliimatusta massiivipuusta. Puut jäävät lyhyiksi. Lannoittaako vai ei. Puiden lisäkasvu sitoo hiilidioksidia ja marjasatokin paranee. PUU PÄÄROOLISSA TUUSULAN ASUNTO MESSUILLA HYVÄ UUTINEN EN tuota luonnon tasapainon järkyttämistä lannoitteilla käsitä, varsinkin kun tuostakin iso osa löytyy muutaman vuoden päästä lähivesistöstä.” JEES HVALTA ” TALOUSMETSISSÄ lannoitus on taloudellista toimintaa, eikä ravinteiden valuntaa ja eroosiota esim. Kuivat kankaat kärsivät typen puutteesta
Peruutusvaihde. www.kone-glans.fi VERKKOKAUPASTAMME KAIKKI TUOTTEEN HELPOSTI JA NOPEASTI KOTIIN TOIMITETTUNA! GLANSPOWER MTD 20A42B AJOLEIKKURI Järeä 20 HV kaksisylinterinen Briggs & Stratton TWIN moottori! Leveä 107 cm kaksiteräleikkuri Nopeuden säätely todella kätevästi polkimella! Kaupan päälle kippaava peräkärry! 2290 € Automaattisella vaihteistolla! RUOHONLEIKKURI SÄHKÖSTARTILLA GREENSTAR S531VHY-W Sähköstartilla ja säädettävällä nopeudella! Moottori T8 173 cm³ OHV nelitahti Leikkuuleveys 53 cm Bioleikkuu mahdollisuus Korkeudensäätö yhdessä vivussa Tukeva teräsrunko RUOHONLEIKKURI GREENSTAR M20V-T Itsevetävä malli! Tehokas 146 CC OHV nelitahtimoottori Työleveys 51 cm Allesilppuava tai sivulle heittävä Korkeussäätö yhdellä vivulla, 7 eri korkeutta Paino 32 kg RAIVAUSSAHA OLEO MAC BC 550 MASTER Kaksitahtimoottori 52,5 cm³, 3,3 HP/2,4 kW Vahvalla 32 mm runkoputkella Polttoainesäiliö 1,0 L Paino 9,9 kg Takuu kaksi (2) vuotta 595 € CUB CADET XT1 50" 24HV AJOLEIKKURI Tehokas 24 HV Kohler KT 735 Series 7000 V-moottori Erittäin leveä 127 cm (50") kolmeteräleikkuri tukipyörillä Portaaton hydrostaattinen vaihteisto Renkaat takana 20x8", edessä 15x6" Takuu moottorissa, sekä rungossa, kaksi (2) vuotta Ammattitason ajoleikkuri! 3590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Yksisylinterinen nelitahtimoottori 493cm³ Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu 4990 € Sisältää vinssin ja alumiinivanteet GLANSPOWER TUKKIKÄRRY 360 astetta pyörivä vetopää helpottaa maastossa ajoa Runko-osat tehty vahvasta 3,75mm teräksestä Kantavuus 800 kg Mitat (P, L, K): 260-380 x 131 x 106 cm 645 € norm. 925 € Sisältää raivausterän, vesakkoterän ja siimapään! MOOTTORISAHA OLEO MAC GS411 Moottori 39,0 cm³ Teho 2,6 HV/1,9 kW Laipan pituus 16" / 41 cm Oregon Microlite Paino 4,4 kg Takuu kaksi (2) vuotta 299 € Uutuussaha vaativaan käyttöön! Tukevaa tekoa! TRAKTORIHAKETIN BX42S Max oksan koko 100 mm Vauhtipyörässä 4 kpl leikkuuteriä Syöttöaukon suuaukon koko 50x50 cm Ulosheittotorvi säädettävissä 360 astetta Ulosheittotorven korkeus 152 cm Suositeltu traktorin teho min. 18-30 HV Tehokas traktorihaketin isolla syöttöaukolla! 1290 € PIENNARLEIKKURI TRAKTORIIN AGE 125 Soveltuu myös pienille traktoreille! Paino 250 kg Leikkuuleveys 120 cm Kallistus ylöspäin 90° Kallistus alaspäin 55° Varustettu käyttöä kestävillä vasaraterillä Suositeltu traktorin teho 20-40 HV Vetoakseli sisältyy toimitukseen 1990 € Ohjaustehostimella 5590 € 7934_.indd 17 7.8.2020 16.51. 249 € 219 € NIITTOKONE EUROSYSTEMS MINIEFFE M502 Pitkän heinän kaatoon! Tosi vääntävä B&S Series 625E OHV 150 CC moottori. 13x6.00-6 ilmakumipyörät. 399 € 349 € norm. Työleveys 87 cm, vahvat terät. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA
18 Metsälehti Makasiini TEEMA » TEE SE ITSE 7935_.indd 18 7.8.2020 16.12
Kokeilimme omatoimista savottaa peltokoivikossa. KESÄYÖ KOIVIKOSSA Onko nykyajan metsänomistajasta enää moottorisahan varteen. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19 7935_.indd 19 7.8.2020 16.12
Sillähän sitä maksettiin navetta ja hankittiin uutta pirttikalustoa Täällä Pohjantähden alla -kirjoissakin. Toiseksi koivu on sellainen puulaji, jota voi kaataa kesäaikaan ilman pelkoa puita lahottavan juurikääpäsienen leviämisestä. Moottorisahalla koivikkoon Siihen on muutama hyvä syy, miksi valitsin ruotsalaisvalmisteisen moottorisahan ulkoilutuspaikaksi ensiharvennettavan peltokoivikon. Hyttysiä on infernaalinen määrä, mutta kesäyön valossa näkee toki puita kaataa. Yösahailu kuuluu savottaan, jonka tarkoituksena on selvittää, onko tietokoneella päivätyönsä tekevästä metsäläisestä enää kaatamaan puita moot torisahalla. Jos kaupunkilainen meinaa lomallaan metsätöitä tehdä, urakka-alue kannattaa valita mahdollisimman helposta paikasta. Jos sahaisin kuusia tai mäntyjä, puiden kannot tulisi käsitellä juurikäävän leviämisen ehkäisemiseksi. K ELLO lähenee puolta kahta yöllä, ja minä sahaan puita nurin koivikossa. Kenenhän idea tämä oikein oli. Mökin ja tien vieressä sijaitseva peltokoivikko täyttää ehdon. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » TEE SE ITSE 7935_.indd 20 7.8.2020 16.12. Omatoimisten metsätöiden perusleipää, taimien istutusta ja pusi koiden raivausta, on jo tullut tehtyä useaan otteeseen. Kolmanneksi peltokoivikko on laadultaan sellainen metsä, jossa amatööHaarauma on usein muisto hirvien vie railusta. Mökkitien varressa olevaa peltokoivikkoa katsellessa mieleen on iskostunut ajatus varsinaisesta metsätyöstä – puunkaadosta miestyönä. Runsaan hirvikannan on moneen kertaan todettu vähentävän metsänomistajien intoa istuttaa koivuja. Amatöörin ei kannata syöksyä taimikkoon ilman työmaalla tapahtuvaa suunnittelua. Ja se taas vaatisi niin käsittelyainetta kuin kasvinsuojelututkinnon
Ennen urakan aloittamista piti löytää vastaukset neljään kysymykseen: millä tavalla koivikkoa tulee harventaa, millaista myyntipuuta koivuista katkotaan, miten puut kaupataan ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, voiko luonnon monimuotoisuutta huomioida puupellolla. Ennen kuin pääsin sahoineni öiseen koivikkoon, minun piti kuitenkin pysähtyä hetkeksi. RAUDUSKOIVIKON ENSIHARVENNUS Oletuksena, että taimikon tiheys on ollut 1 500–1 600 koivua/ha. Matkaa Kannaksen rajalle on linnuntietä noin 50 kilometriä. MIKSI2: Puun arvon kannalta tärkein on jo saavutettu: koivujen oksat ovat alkaneet karsiutua arvokkaimman osan eli tyvitukin matkalta. Koivikon ensimmäisessä harvennushakkuussa tärkeintä on laatu. Yösahauksen lomassa muistuu mieleen, että koivikot taisivat muinoin olla Karjalassa jonkinlaisia pyhiä paikkoja tai peräti uhrilehtoja. Kesäyön valossa kuultavassa koivurivistössä ja sen takana tihenevässä pimeydessä on kauneuden lisäksi jotain pelottavaa. Vanhoissa, paljasjuuritaimilla istutetuissa ja jo päätehakkuuvaiheen saavuttaneissa peltokoivikoissa tukkia on kertynyt oletettua vähemmän juuri puiden tyvimutkien, lenkouden ja värivikojen vuoksi. Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen voi yllättää monia, mutta aloitetaan koivikon harvennusohjeista. Arvokkaan tukkimetsän katkontaan ei tällä moottorisahakokemukselle olisi kannattanut lähteä. Hyttysten armeija ajaa taas käynnistämään sahan, ja kesäyön mystiikka kaikkoaa. ”Rungon suoruuteen kannattaa kiinnittää erityishuomiota. Yösahaukseen päädyttiin, koska lämpömittari näytti päivällä lähemmäs 30 astetta. Koivulla suositeltu vihreän latvuksen osuus on vähintään 50 prosenttia puun mitasta. Varsinkaan ensiharvennuksessa ei tule ajatella, että jätetään isoimpia runkoja sen takia, että niitä saataisiin nopeasti järeytettyä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Pentti Niemistö. Inhimillinen puulaji Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että noin kolmen hehtaarin suuruiseen peltokoivikkoon mahtuu monenlaista puustoa. TIHEYS ENSIHARVENNUKSEN JÄLKEEN: Noin 700 runkoa hehtaarilla. Vuodesta 2001 lähtien pellolla on kuitenkin kasvanut rauduskoivuja, Suomen kansallispuita. LAATUHARVENNUS: Tulevaisuuden tavoitteena suorat, oksattomat tyvitukit. Pellolle jätetään kasvamaan suorimmat puunrungot. Astelen sahan kanssa maaperällä, joka on ollut sukutilan peltoa vuosisatojen ajan. Huomaan nopeasti, että jossain Kun katselee kesäyön valossa kuultavien runkojen taakse, ymmärtää hyvin, miksi koivulehtoihin on muinoin liitetty mystisiä piirteitä. Voi myös olla, että mieli alkaa temppuilla väsymyksestä. Neljäs koivikkosavottaa puoltava tekijä on, että nuoresta koivikosta kertyy kuituja polttopuuta, jota on helpompi ja turvallisempi tehdä kuin tukkia. Kun pellolle istutettu koivikko saavuttaa 15–20 vuoden iän, se on taloudellisessa mielessä aika harventaa. Lähde: Pentti Niemistö/Luke risahaajan ei tarvitse niin paljon pelätä virheitään. Siksi mutkaiset, monihaaraiset ja vioittuneet koivut pois. Koivikossa riittää kaadettavaksi hirvien käyriksi katkomia tai muuten huonolaatuisia puuyksilöitä. MIKSI1: Puu tarvitsee kasvaakseen tilaa latvukselleen. AJANKOHTA: Valtapuusto 13–15-metristä, istutuksesta aikaa 15–20 vuotta. Metsälehti Makasiini 21 7935_.indd 21 7.8.2020 16.12. Amatöörin ei kannata syöksyä taimikkoon saati harvennusmetsään ilman työmaalla tapahtuvaa suunnittelua. Tiheässä metsässä sitä ei ole. Laadukkaimmat koivut jätetään Työmaani sijaitsee Kouvolassa, Kaakkois-Suomessa
22 Metsälehti Makasiini TEEMA » TEE SE ITSE 7935_.indd 22 7.8.2020 16.12. Peltokoivikon sahaus näyttää tarkoittavan sitä, että kun toiset harrastavat kesälomallaan kulttuuria, minä etsin paidan sisään päässyttä paarmaa. Niemistön mukaan koivikkoon jätetään ensiharvennuksessa noin 700 runkoa hehtaarille. Myyrät, jänikset, hirvet ja hyönteiset vioittavat koivuja taimivaiheesta lähtien. kohtaa paksu ja monihaarainen koivunrunko kannattaa ehdottomasti kaataa pienempien, mutta suorempien runkojen tieltä. Koivu on siitä inhimillinen puulaji, että sen luonteeseen kuuluvat olennaisena kaikenlaiset viat. Myös yöllinen sahauskokeilu tehtiin osin helteen vuoksi. Silloin puuston tiheys putoaa 350 runkoon hehtaarilla. Pahimpiin paikkoihin mutkaisia tyviä on jätettävä, sillä vieressä ei ole tarjolla kuin suuremman puun varjoon jääneitä tupsulatvaisia koivuriukuja. Katkon kaadetut koivurungot kolmemetrisiksi kuitupuupölkyiksi. Metsäammattilaisilta saadun HANKINTAPUULLA TUPLAHINTA Koivukuitupuun keskihinta 2019 Lähde: Luke pystykauppa 16,8 € / m3 hankintakauppa 32,9 € / m3 Yöllinen sahauskokeilu tehtiin osin helteen vuoksi. Koska nämä kohdat ovat vähissä, koivikkoon on menty harvennuspuuhiin riittävän ajoissa. Kun koivusavotan ensimmäinen viikko on takana, herään keskellä yötä ja väitän vaimolle, että kaupunkiasuntoon on päässyt sisään ötököitä, jotka purevat kovaa. Koivikon toinen harvennushakkuukerta koittaa 10–15 vuoden kuluttua ensiharvennuksesta. Tosiasiassa kyse on siitä, että koivikossa saadut paukamat alkavat kutista vasta vähän aikaa muhittuaan. Ei ole suuri yllätys, että kesällä tehtävissä metsätöissä suurin pulma ovat hyönteiset ja kuumuus. Ensiharvennuksen otollisin ajankohta menee nopeakasvuisessa koivikossa ohi muutamassa vuodessa. Puunrungon ”haavoista” koivun sisään menee muun muassa sienitauteja, jotka aiheuttavat lahoa ja värivikoja ja haittaavat koivun jatkojalostusta. Harvennus pitää tehdä, kun koivikon valtapuut ovat 13–15-metrisiä. Voimia pitää riittää myös puunajoon, sillä koivupöllit nostellaan käsin lavalle ja kuljetetaan tienvarteen vanhalla Massey Ferguson -traktorilla. Sekin on selvää, että moottorisahan käyttö vaatii kuntoa, mutta jääkiekon pelaamisella aikanaan hankittu ja sittemmin ylläpidetty kuntopohja tuntuu riittävän hyvin moottorisahatyöskentelyyn. Millaisiksi pätkitään. Ensiharvennuksessa kaadetaan siis myös vialliset koivurungot, joissa on halkeamia tai koroja. Amatöörisahaajan kannattaa tässä vaiheessa nostaa kuulosuojaimet korviltaan: 700 koivua hehtaarilla tarkoittaa monen silmissä todella harvaa puustoa
VIIDESOSA KOIVUA Suomen metsissä kasvaa noin 2,5 miljardia kuutiota puuta. Puuston määrä puulajeittain (puukuutioista) Lähde: vuosien 2014–2018 VMI ?mänty 50 % ?kuusi 30 % ?koivu 17 % ?muut lehtipuut 3 % TUONTIKOIVUN OSUUS MERKITTÄVÄ Eri puutavaralajien osuus metsä teollisuuden puunkäytöstä 2019 Lähde: Luke kotimainen havutukki ja -kuitu 73 % ?kotimainen lehtikuitu* 12 % ?tuontilehtikuitu* 7 % ?muu tuontipuu 6,5 % ?kotimainen lehtitukki* 1,5 % *Lehtikuitu on pääasiassa koivua. Metsälehti Makasiini 23 7935_.indd 23 7.8.2020 16.13
Tämä tyvi ei täytä laatuvaatimuksia, joten rungon alaosa on hyvää tekopökkelöainesta. ”Jos on hyvin karsiutunutta koivua, se on aika helppoa tehdä ja koivukuidun teossa saattaa päästä ihan hyville työpalkoille”, Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen korjuuesimies Pekka Kaasinen sanoo. Kuitupuukasaan ei saisi myöskään ilmestyä pölkkyjä, joissa on huomattavia tyvilaajentumia tai juurenniskoja. Rapiat 30 euroa kuutiolta Kun savotta jatkuu päivänvalossa, harvennetussa osassa koivikkoa alkaa hiljalleen näyttää siltä, että entisellä pelolla kasvaa vielä joskus komeaa tukkipuuta. Tiettyjä rajoituksia koivupuun tuoreudelle silti hakkuissa on. Pöllien läpimitta tulee olla ohuimmasta kohdasta eli latvapäästä vähintään kuusi senttiä. tiedon mukaan sellutehtaat vastanottavat koivukuitua, jonka pituus on 2,7–3,3 metrin välillä. Kaadetun koivurungon pätkiminen on kieltämättä nopeaa moottorisahallakin, kun oksia ei ole liikaa karsittaviksi. ”Koivukuidun kuori aiheuttaa selluprosessissa tuntuvaa haittaa, siksi pölkkyjen hyvä kuorittavuus on tärkeä osa sellun valmistusprosessia”, Kärkkäinen kertoo. Tukkirekkaa kestävän hiekkatien varteen kasatut koivut tuntuvat kuitenkin kiinnostavan. Koivuhaloista voisi saada polttopuumyynnissä 60–80 euroa heittomottia kohden, mutta rankojen jalostus klapeiksi vaatisi klapikoneen. Pääosa harvennetuista koivuista myydään siis sellunkeittoon ja loput päätyvät omaan polttopuukasaan. Koivu haloista voi saada 60–70 € heittomottia kohden. Puhelimessa lausuttu hinta-arvio vastaa hankintahakkuina tehdyn koivukuitupuun viime vuosien keskihintaa eli reilua 30 euroa kuutiolta. ”Kesäkaudella (1.5.–30.10.) kaadettujen koivukuitupuiden on oltava toimitettavissa tehtaalle kolmen kuukauden kuluessa kaadosta”, kertoo UPM:n puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen. Omatoiminen puunSelluksi päätyvissä koivupölkyissä ei saa olla puun kuorimista haittaavia mutkia, haaroja tai isoja (yli 4 cm) oksantyviä. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » TEE SE ITSE 7935_.indd 24 7.8.2020 16.13. Puuaineksen pehmeää sydänlahoa sallitaan puolet pölkyn latvaläpimitasta, mutta tuoretta puuta on tällöinkin oltava minimilatvaläpimitan (6 cm) verran. Vaikka hankintahakkuut tehdään 99-prosenttisesti talvella, koivukuidun tekemiselle ei ole estettä kesälläkään. Nuori peltokoivikko on erinomainen paikka polttopuiden tekoon. Puukauppatunnustelut etenevät totta kai vasten kaikkia suosituksia eli puunkaato on jo pitkällä ennen yhteydenottoa puunostajaan. Metsänomistajien omatoimista kuituja tukkipuunkaatoa kutsutaan hankintahakkuuksi. Kärkkäisen mukaan koivukuitupuussa kiellettyjä ovat pintaja varastolaho, pystykuivuus sekä kuorimista haittaavat mutkat, haarat ja oksat tai oksaryhmät
Puupellon monimuotoisuus Vaikka kyseessä on mitä kirjaimellisimmin puupelto, 20-vuotias peltokoivikko ei ole karu ja eloton ympäristö. kaataja voi näiden hintojen perusteella odottaa peltokoivikkohehtaarilla noin 1 200–1 800 euron harvennustuloa, puun kertymästä riippuen. Jos hakkuualueelle malttaa jättää runsaasti säästöpuita, myös peltokoivikosta kertynyttä polttopuukasaa voi katsella hyvillä mielin. Nuorissa peltokoivikoissa on myös runsas sienilajisto: niin kasvien juurten kanssa symbioosissa eläviä mykorritsasieniä kuin lehtikariketta ja pudonneita risuja lahottavia lahottajasieniä. Peltokoivikossa hyvä säästöpuuryhmän paikka löytyy esimerkiksi metsitetyn pellon ja vanhan metsän reunavyöNuoressa puupellossa on yllättävän paljon potentiaalia luonnon kannalta. Koivun lehtiä, versoja ja silmuja käyttää ravinnokseen yli viisisataa kasvinsyöjälajia. ”Metsän käsittelyissä pitää aina muistaa säästöpuuryhmät ja lahopuun tuottaminen. Lehtipuuvaltaisista lehdoista on Suomen metsissä puutetta: jopa puolet metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa. ”Lehtiä syövistä lajeista suurin osa tulee tuon ikäisessä koivikossa jo toimeen”, kertoo Luken tutkija Juha Siitonen. Ensiharvennus vähentää luontaista lahopuun syntymistä, sillä huonoja puita poistetaan sellupuukasaan. Latvarankojen keräily pellolta on luonnon kannalta parempi kuin suurten lehtipuiden poimiminen polttoon muualta metsistä. ”Syynä on rehevä, lehtomaihin rinnastuva maaperä. Se on muuttanut perusteellisesti maaperää”, Siitonen sanoo. Vaikka pelto olisi raivattu aikanaan vähän huonommalle maalle, sitä on lannoitettu jopa satoja vuosia ja kalkitettu myös. Myös talousmetsää pitää aina malttaa jättää koskematta ja siivoamatta. Metsälehti Makasiini 25 7935_.indd 25 7.8.2020 16.13. Nuoresta iästään huolimatta sillä on jopa yllättävän paljon potentiaalia luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Säästöpuita puupeltoonkin Peltokoivikossa on monimuotoisuuden kannalta sama ongelma kuin muissakin talousmetsissä: vanhoja puita, kuolleita puita ja lahopuita on liian vähän. On uumoiltu, että osa metsitetyistä pelloista voi kehittyä lajistoltaan arvokkaiksi lehdoiksi. Jostain syystä suurten lehtipuiden tärkeys luonnon näkökulmasta tuntuu unohtuvan aina, kun ihaillaan työteliäiden polttopuuntekijöiden kasaamia loputtoman pitkiä halkokasoja. Jos säästöpuuryhmiä ei nyt jätetä, ei niitä ole myöhemmissä harvennuksissa tai päätehakkuissakaan”, Siitonen muistuttaa
Työnteko heinäkuun pahimpina hellesäinä kannattaa jättää välistä. Tyypillisimmin hankintapuuerät vaihtelevat kymmenistä kuutiosta yli sataan kuutioon. Tekopökkelöt ja niiden kaadetut latvukset tuovat peltokoivikkoon hiljalleen lahopuulla viihtyviä hyönteisiä. Ensin yhteys ostajaan VA LT TE RI SK YT TÄ Amatöörisahurilla ei kannata olla liian tiukkaa aikataulua. Vielä 30 vuotta tukkimetsäksi Koivusavotan edetessä tulee selväksi, että amatöörisahaajan ammattitauti ei jätä rauhaan nytkään: koivikko meinaa jäädä suosituksia tiheämmäksi. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » TEE SE ITSE 7935_.indd 26 7.8.2020 16.13. ”Tekopökkelöt tarjoavat vähän järeämpää lahopuuta ja rikastuttavat aika tavalla lajistoa”, Siitonen sanoo. Voimakkaalla harvennustaktiikalla peltokoivikon kiertoaika voi olla 45–50 vuotta. Säästöpuiden lisäksi koivikkoon kannattaa tehdä tekopökkelöitä eli katkoa vähäarvoisia ja vikaisia runkoja muutaman metrin korkeudelta ja jättää puun latvus maahan lahoamaan. Hankintakaupassa erän mittausmenetelmä sovitaan aina kaupan teon yhteydessä. Kuitupuun asema on parantunut", arvioi Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen korjuuesimies Pekka Kaasinen. Loppukesästä sahuri ei myöskään häiritse lintujen pesintää. Näin varmistetaan, että hankintapuulle on menekkiä, puutavaralajien mittaja laatuvaatimukset täyttyvät ja valmiiden puukasojen kuljetukset hoituvat ajallaan. Kaasinen muistuttaa, että hankintapuita tekevän metsänomistajan tulee aina ottaa ensin yhteyttä yhdistykseen tai puunostajiin ennen kuin aloittaa puunkaadon. ”Läpimitta rinnankorkeudelta saisi olla päätehakkuuvaiheessa mielellään ” HANKINTAHAKKAAJILLA oli parikymmentä vuotta sitten huonommat ajat kuin nyt. Tyypillisimmät mittausmenetelmät ovat kuitenkin kuormainvaakaja tehdasmittaus. Pötiköistä ei kerry montaa euroa tappiota metsänomistajalle. ”Alle kymmenen kuution puueriä järjestetään eteenpäin tapauskohtaisesti.” Metsänhoitoyhdistyksessä hankintapuupinot mitataan Kaasisen mukaan vielä suurilta osin perinteisellä pinomitalla tienvarressa. Suurin osa hankintahakkuilla kaadettavasta puusta on kuitupuuta. Koneellisissa koivikon ensiharvennuksissa puuta kertyy Kaasisen mukaan 40–60 kuutiota hehtaarilta. Sitä pyöritellessä voi miettiä pystyyn jääneiden puiden tulevaisuutta. hykkeeltä tai paikasta, jossa on koivujen lisäksi muita puulajeja. Koivikko kannattaa kasvattaa järeäksi, mutta koivuissa iän myötä lisääntyvien lahovikojen vuoksi puita ei kannata lihottaa loputtomiin. Siitonen muistuttaa, että myös koivikossa on tärkeää säästää pystyyn eri puulajeja, kuten raitoja, harmaaleppiä ja haapoja. Ja sitten tulee myös lintuja. Sopivan harvennustiheyden arviointiin auttaa taimikonraivauksista tuttu nelimetrinen koealakeppi
Ripeäotteinen ja hikeä kaihtamaton amatöörisahaaja selvinnee kuitenkin hehtaarin peltokoivikon harventamisesta ja puiden ajosta seitsemässä päivässä eli viikossa ilman, että työpäivien mittaa tarvitsee venyttää ihan kahdeksaan tuntiin. Helteellä hiki virtaa myös öisin, ja kesäaikaan järkevin työaika lienee varhain aamusta tai illalla auringonlaskun aikoihin. Kansallispuita komeissa riveissä. Koivikon harventaminen ei ole mahdoton savotta kaupunkilaissahurille. Ja jos puissa on värivikaa, sitä ei ole liikaa”, Luken Pentti Niemistö kertoo. Koivikossa tehty yösavotta oli kokemus sekin, mutta ei juuri jouduttanut savotan etenemistä. 22.–23.10.2020 Metsäalan väki kohtaa tänäkin vuonna valtakunnallisilla Metsäpäivillä – tule sinäkin! Osta lippusi ja tutustu ohjelmaan osoitteessa www.metsapaivat.. Omin käsin harvennet tua pelto koivikkoa katselee mielissään. Kokemus oli jälleen hyvä askel sen ymmärtämiseen, että metsässä ei kannata tavoitella täydellistä.. 30 senttiä. Kuusi voi olla hyvä vaihtoehto peltometsään tulevaisuudessa, mutta toisaalta heleään koivikkoon on tullut tykästyttyä. Jos saisin päättää uudelleen, aloittaisin koivujen sahauksen nyt elokuussa helteiden jo mentyä. Kun koivut saadaan sellaiseen järeyteen, silloin eivät pienet mutkat haittaa. l . Ja myös koskematonta säästöpuutiheikköä, josta löytyy toivottavasti pian tikan jälkiä. Katso video Metsälehden Youtube-kanavalta. Johonkin kohtaan tuli pieni aukko, toisessa kohtaa puusto jäi liian tiheäksi ja siellä täällä on yhä pystyssä monihaaraisia puita. Kannattiko urakka. Koivikossa tehtyjen erimittaisten työpäivien, vanhanaikaisen puunajotyylin ja työmaalla apuna heiluneiden muiden perheenjäsenten vuoksi savotan ajankäytöstä on vaikea antaa tarkkaa arviota. Metsälehti Makasiini 27 7935_.indd 27 7.8.2020 16.13. Elokuun alussa puita oli kasalla 30–40 kuutiota, koivikossa oli heiluttu reilun hehtaarin alalla. Olisin voinut käyttää kesäloman päiviä hullumminkin. Omin käsin harvennettua peltokoivikkoa katselee mielissään
”TEHDÄÄN AINA VÄHÄN ENEMMÄN” TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT PETTERI KIVIMÄKI » VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 7936_.indd 28 7.8.2020 17.16
Se on tarkoittanut toisaalta teknisiä ratkaisuja vaikkapa pehmeiden maiden puunkorjuuseen, ja toisaalta tarkkaa raportointia ja puunkorjuusta viestimistä asiakkaille. Entisen huoltoaseman täysin remontoidussa rakennuksessa Aki ja Kai Laaja luotsaavat liki 100 työntekijän Metsä-Multiaa. Korjuun kannalta kehno talvi, metsäteollisuuden työtaistelut ja lopulta koronaepidemia saivat aikaan sen, että viime vuoden heinäkuun ja kuluvan vuoden kesäkuun väliin on jäänyt vain neljä kuukautta, kun töitä on ollut totuttu määrä. Monissa uu den ai kaisissa toimitiloissa jätetään nykyisin kengät ulko-ovelle, niin täälläkin. Esitämme ratkaisuja ja teemme tuotekehitystä yhdessä”, Aki Laaja sanoo. Mutta on toinenkin asia. ”Pyrimme aina tekemään vähän enemmän kuin mitä asiakas on tilannut. Se on vaatinut hallinnolta reagointia ja henkilöstöltä joustamista, että kulurakenne on pysynyt terveenä”, Kai Laaja toteaa. Liikevaihto on kaikilla alan yrityksillä pudonnut yli kymmenellä prosentilla, monilla jopa kolmanneksen. Moni luonnehtii heitä moderneiksi johtajiksi. Laajat suhtautuvat asiaan rauhallisesti. P IENESSÄ Mu lt ia n kirkonkylässä Keski-Suomessa sijaitsee Suomen kolmanneksi suurimman puunkorjuu yrityksen pääkonttori. Aki ja Kai Laaja ovat nostaneet Metsä-Multian maamme suurimpien korjuuyritysten joukkoon. ”Kehityksen pyörät pysyvät hyvin pyörimässä, kun mennään loivaa yläviistoa. Kun veljekset ottivat perheyrityksen johtaakseen vuosituhannen alussa, se oli vielä tavallinen puunkorjuuyritys: muutama koneketju ja kahdeksan työntekijää. Sitä kokoluokkaa valtaosa Suomen puunkorjuuyrityksistä on yhä. Veljekset ovat pyrkineet kehittämään toimintaansa kohti ympärivuotista korjuuta. Konttorin kahvipöydän ääressä keskustelussa Metsälehti Makasiini 29 7936_.indd 29 7.8.2020 17.16. Työntekijöiltä ei juuri kriittistä sanaa työnantajastaan irti saa, eikä työpaikkaakaan vaihdeta herkästi. Takana on kuitenkin yksi koko yrittäjäuran vaikeimmista tilikausista eikä tilanne koske vain Metsä-Multiaa. Sillä lailla olemme strategiaamme määritelleet”, sanoo Kai Laaja. ”Nyt näyttää siltä, että tästä selvitään. Menestyksen taustalla on osaava henkilöstö ja hyvät suhteet asiakkaisiin. Laajat tunnetaan hyvin metsäalalla. Luottamus joka suunnasta Yrityksen perustaa on rakennettu pitkäjänteisesti. Näin heillä on hyvä käsitys puuvarannosta eri tilanteissa
Hän pitää työmäärän vakiintumista sinänsä hyvänä asiana alan yritysten kannalta, mutta työvoiman saatavuudesta tuli pullonkaula. Koulutus yksin ei kuitenkaan ratkaise työvoimapulaa. Veljesten mielestä koulutuksen rakenteita pitäisi uudistaa. Kaksikon ajatukset ja ideat kiinnostavat monia. » VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 7936_.indd 30 7.8.2020 17.16. Jos johtaminen on retuperällä, kyllä se näkyy”, Aki Laaja sanoo. Sitä vetämään palkattiin kokenut kouluttaja, ja mukaan haettiin sekä työelämässä olleita alan vaihtajia että nuoria oppimaan ammattiin. Kun nykyään puukauppaa tehdään myös sähköisesti, voi metsäkoneenkuljettaja olla se kontakti, josta metsäyhtiön asiakaskokemus syntyy. Työ on vaativaa, ja ala on ajoittain kärsinyt työntekijäpulasta. Eri metsäyhtiöiden ja korjuuyritysten toimintatavoissa on eroja. Vastuu siirtyy väkisin yrittäjille”, Aki Laaja sanoo. ”Korjuumäärät lähtivät nousuun koko maassa vuonna 2017 Äänekosken biotuotetehtaan myötä ja osaavan työvoiman liikkuvuus pysähtyi”, Kai Laaja muistelee. Kiinnostusta tällaiseen kuitenkin on, vaikka pienessä yrityksessä kustannus voi olla liian iso”, Kai Laaja pohtii. Metsä-Multia reagoi perustamalla oman oppisopimusohjelman. Siksi opetukseen pitäisi kehittää malli, jossa oppilaitokset tarjoavat opetusta tietyissä osa-alueissa ja yritykset hoitavat osan opetuksesta. On oltava nopea hahmottamisja päätöksentekokyky, on oltava tavoitteellinen ja sosiaalinen”, Kai Laaja listaa. toistuvat usein sanat vuoropuhelu, avoimuus ja rehellisyys. Hän keskittyy henkilöstön osaamisen ylläpitoon ja uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Kuljettaja tarvitsee alan tuen ”Hakkuukoneenkuljettajan on osattava paljon. Usein ajatellaan, että metsäkoneenkuljettajan työ on yksinäistä puurtamista. Koneenkuljettajan vastuu on suuri. Malli pitäisi toteuttaa niin, että se olisi pienillekin yrityksille taloudellisesti järkevä, mutta oppilaitosten ei tarvitsisi pelätä asemansa puolesta. Niinpä Aki Laaja istuu Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian työelämävaltuuskunnassa ja Kai maakunnan metsäneuvostossa ja Met sämiesten säätiön hallituksessa. Metsä on omaisuuslaji siinä, missä rahat pankissakin.” Koneenkuljettajan vastuu on suuri. ”Siinä on todella merkittävässä roolissa sosiaalisesti, saati sitten omaisuuden vartijana ja puunmyyntitulon tekijänä, metsänhoidollisten ja koneenkäyttötaitojen lisäksi”, Kai Laaja toteaa. Koulutuksen rakenteet uusiksi Osaava henkilöstö ja toimivat suhteet asiakkaisiin ovat kivijalka, mille menestyvä puunkorjuuyritys perustetaan. Ammattitaitoisen metsäkoneenkuljettajan löytäminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Aki Laaja lisää keskusteluun vielä metsäluonnon ja luonnonhoidon osaamisen. ”Oppilaitosten on mahdotonta tarjota niin paljon koneita ja metsiä, että oppimisympäristö olisi todenmukainen. Siksi muiden alan ammattilaisten pitäisi tarjota heille paras mahdollinen tuki. Osin niin on, mutta on toinenkin puoli. Ammatilliseen koulutukseen tuskin saadaan tulevaisuudessa merkittävästi lisää opettajia tai rahaa. ”En ole kuullut, että vastaavaa olisi muissa korjuuyrityksissä. Kai ja Aki Laaja ovat jakaneet johtamis vastuuta yrityksessään niin, että Kai vas taa metsässä tapahtuvista asioista ja Aki asioista, jotka tapahtuvat ojan toisella puolella tiellä, hallissa ja toimistossa. ”Se on kuin antaisi pankkitunnukset. Tuolloin valitut ovat jo valmistuneet, mutta kouluttaja on yhä talossa. ”Jos johtaminen on jollain tolalla, eihän se, mitä näkyy ulos, voi olla täysin päinvastaista
KAI LAAJA >> Metsä-Multian johtaja ja hallituksen puheenjohtaja >> 44 vuotta >> metsätyöteknikko >> kotoisin Multialta, asuu Keuruulla >> perheeseen kuuluvat 14ja 15-vuotiaat pojat sekä vaimo >> Keski-Suomen maakunnallisen metsäneuvoston varapuheenjohtaja ja Metsämiesten säätiön hallituksen jäsen >> harrastaa jääkiekkoa, myös talon rakennus meneillään AKI LAAJA >> Metsä-Multian toimitusjohtaja >> 39 vuotta >> puualan artesaani >> kotoisin Multialta, asuu Keuruulla >> perheeseen kuuluvat 11ja 14-vuotiaat pojat, kesällä syntynyt tytär ja avopuoliso >> Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian työelämävaltuuskunnan jäsen >> harrastaa liikuntaa, myös talon rakennus meneillään Metsälehti Makasiini 31 7936_.indd 31 7.8.2020 17.16
32 Metsälehti Makasiini 7936_.indd 32 7.8.2020 17.16. Siitä tulee hyvä olo, kun voi maksaa veroja ja palkkoja. Iloiset veronmaksajat Metsä-Multialla leimikoiden asianmukaisuuden varmistavat asiakaskohtaiset operaattorit. Metsä-Multian työntekijöitä arvostetaan, mutta heiltä myös vaaditaan vastaavasti paljon. Hakkuukoneenkuljettajien työn tuloksia seurataan tarkasti ja osalla tulos vaikuttaa palkkaan. l » VAIKUTTAJA Hakkuukoneenkuljettajien suoriutumista työssä mitataan, mutta ajokoneen kuljettajille ei ole vielä onnistuttu kehittämään toimivaa mittausmenetelmää. Muuten veljekset uskovat, että kaikki puunkorjuuyritykset hyötyisivät siitä, jos yrittäjät itse hyppäisivät alas koneen pukilta ja keskittyisivät johtamiseen. ”Tällaisessa yrityksessä sattuu ja tapahtuu, virheistä opitaan ja mietitään, miten päästää takaisin raiteilleen”, Aki Laaja täydentää. Niin on työtekijöiden kanssa yhdessä sovittu. Puunkorjuuasiakkaina yrityksellä on kaksi kolmesta suuresta metsäyhtiöstä, suuri yksityinen saha sekä alueen metsänhoitoyhdistys. . Tavoitteet ja tavoitteellisuus ovat tärkeitä myös yrityksen tasolla. Henkilöstö ei mittaamisesta valita, vaan jopa odottaa omia tuloksia. ”Alalla on ymmärryksen puutetta siinä, minkä verran jokaisen oma rooli vaikuttaa mahdollisuuksiin suorittaa puunkorjuu laadukkaasti ja kannattavasti.” Kai Laaja tietää, mistä puhuu. ”Sinne mennään pimeään ja räntäsateeseen. Kun on vaikeita hetkiä, asiat jutellaan läpi silloin, kun ne ovat ajankohtaisia. ”Ei tämä homma aina hauskaa ole. Hän itse ajoi hakkuukonetta uransa alkuvuosina ja pyrkii edelleen ottamaan koneen haltuun muutamina viikkoina vuodessa. Ilman mittaamista palaute olisi aika suppeaa. ”Miten tavoitteellinen työntekijä kehittää itseään, jos ei tiedä, miten on suoriutunut. Avoimuus ja rehellisyys, niillä pärjää aika hyvin elämässä ja työelämäkin on helpompaa”, Kai Laaja kuvaa johtamisfilosofiaansa. Onko siellä metsässä nauhan nauhaa?”, Kai Laaja pohtii. Palaute taas on osa johtamista”, Aki Laaja sanoo. Ajokoneenkuljettajille ei ole vielä onnistuttu kehittämään sopivaa tapaa mitata suoriutumista. Vaikka on tietotekniikkaa ja kartat näytöllä, niin ovatko ennakkotiedot oikein. ”Me halusimme yrittäjiksi ja haluamme viedä näitä asioita eteenpäin. On tehnyt jotain oikein”, sanoo Kai Laaja
Elämässä mukana Stora Enso Hyödynnä nyt parhaat korjuukelit 7936_.indd 33 7.8.2020 17.16. Aloita puukauppojen suunnittelu hyvän sään aikana osoitteessa storaensometsa.fi tai puhelimitse 020 46 1478 (ark. Kysyminen ei maksa mitään! Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä. klo 8-16). Paikallinen metsäasiantuntijamme selvittää metsäsi tarpeet, saat yksilöidyn suunnitelman ja laskelmat. Syksy saapuu ja luvassa on mainioita puunkorjuukelejä
19.–20.9.2020 Jyväskylän Paviljonki Avoinna: la klo 10–17, su klo 10–16 Vapaa pääsy, tervetuloa! metsamme.fi retkellemessut.fi wemmi.fi 7937_.indd 34 7.8.2020 16.53
48: Huonon päivän varalta Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 43: Metsäherne maistuu ›› KYSY POIS S. 40: Hiilensidonta ›› TUTKIMUS S. ›› METSÄNHOITO 10 kysymystä sertifioinnista SIVU 36 PIKATESTI Apua pilkkeiden tekoon s. OMA METSÄ ›› KUUSEN 80 VUOTTA S. 42: Kotipaikkauskollinen majava ›› ALLAKKA S. 44: Oudon latvuksen syy ›› PERINTÖMETSÄ S. 47 M IK KO RI IK IL Ä Metsälehti Makasiini 35 7938_.indd 35 6.8.2020 15.57
Tämä on huomioitava myös taimikonhoidon yhteydessä. 10 kysymystä OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 7939_.indd 36 6.8.2020 16.21. Kannattaako tarjoukseen tarttua. Metsä sertifioinnista Metsänomistajien postiluukuista kolahtelee yhä useammin FSC-metsäsertifiointia markkinoivia kirjeitä. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN ER KK I O KS A N EN / LU KE FSC-sertifikaatti edellyttää lehtipuuston suosimista kaikissa metsänkasvatuksen vaiheissa
Esimerkiksi samasta puusta valmistettuun sahatavaraan voidaan tarvita PEFC-merkintää, kun latvakuidusta tehtyyn kartonkikuppiin tarvitaan FSC-merkintää. Yhä merkittävämpi osa Suomessa valmistetuista metsäteollisuustuotteista viedään maihin, joissa kuluttajat vaativat FSC-sertifioituja tuotteita. Suomessa FSC-sertifioituja metsiä on toistaiseksi vähän, hieman yli 2 miljoonaa hehtaaria. Kannattaako metsäsertifiointi vaihtaa PEFC:stä FSC:hen. Tällöin puun käyttäjä voi hyödyntää lopputuotteessa sitä sertifiointimerkintää, jota kulloinkin tarvitaan. Koska PEFC-sertifioinnista ei seuraa FSC:n rinnalla käytännössä lisävaatimuksia, monet toimijat suosittelevat asiakkailleen tuplasertifiointia. Mistä tietää, kumpaan sertifiointijärjestelmään oma metsä kuuluu. FSC-sertifiointia suositellaan metsänomistajalle, joka haluaa hyödyntää metsiään taloudellisesti, mutta samalla ottaa entistä paremmin luontoarvot huomioon. PEFC-sertifiointiin kuulumisen voi tarkistaa Kestävän metsätalouden yhdistyksen (KMY) rekisteristä 3 4 1 2 Sekä FSCettä PEFC-sertifiointi vaativat jättämään uudistusalalle vähintään kymmenen säästöpuuta hehtaarille. Sertifiointia ei tarvitse vaihtaa, vaan samalla metsätilalla voi olla voimassa sekä PEFCettä FSC-sertifiointi. Erityisen hyvin FSC sopii metsänomistajille, jotka ovat jo suojelleet tai muuten jättäneet talouskäytön ulkopuolelle vähintään viisi prosenttia omistamastaan metsämaasta. Kenelle tai millaiselle metsätilalle FSC-sertifiointi sopii. PEFC:ssä säästöpuun läpimitaksi riittää kymmenen senttiä, mutta FSC edellyttää kahdenkymmenen sentin läpimittaa. Esimerkiksi Metsä Group tarjoaa metsänomistajille myös mallia, jossa FSC:n vaatiman suojeluvelvoitteen voi täyttää ryhmätasolla. Metsäyhtiöiden tarjoaman ryhmäsertifioinnin kautta FSC-sertifiointiin liittyminen on vaivatonta. Metsälehti Makasiini 37 7939_.indd 37 6.8.2020 16.21. Niinpä metsäteollisuustuotteita valmistavat yhtiöt haluavat lisätä FSC-sertifioidun puun hankintamääriä täyttämään kasvavaa FSC-puun tarvetta. Bisnes käy siis usein paremmin, kun tuotteissa on FSC-leima. Miksi FSC-sertifiointia markkinoidaan metsänomistajille nyt aktiivisesti. Sen sijaan PEFC-sertifikaattiin kuuluu 18 miljoonaa hehtaaria, eli noin 90 prosenttia Suomen metsistä. FSC-leimalla varustettujen tuotteiden, esimerkiksi kartonkipakkausten, kysyntä on maailmalla kasvussa. FSC-sertifiointi vaatii usein enemmän suunnitelmallisuutta metsien käytölle kuin PEFC-sertifiointi, joten FSC edellyttää metsänomistajalta aktiivista otetta
FSC edellyttää, että viisi prosenttia metsämaasta on suojeltava kokonaan. FSC-sertifioinnissa suositaan lehtipuustoa kaikissa metsänkasvatusvaiheissa. PEFC-kriteerien lähtökohtana on, että metsän käsittelyssä on otettava huomioon kunkin alueen säilytettävät arvot, mutta vaatimusta suojeltavasta pinta-alasta ei ole. Merkittäviä eroja on myös vesistöjen suojavyöhykkeiden leveyksissä sekä säästöja lahopuiden määrässä. Parempi hinta voi herättää metsänomistajan kiinnostuksen FSC-sertifiointiin isomman kaupan yhteydessä. FSC:llä ei ole vastaavaa nettipalvelua, vaan FSC-ryhmiä hallinnoivat tahot, käytännössä suuret metsäteollisuusyritykset, pitävät kirjaa omien ryhmiensä jäsenistä. kiinteistötunnuksen avulla. Sertifiointisopimus on kuitenkin aina liitetty metsänomistajaan, joten esimerkiksi omistajan vaihtuessa sopimus on uusittava, jos metsätilan sertifiointia halutaan jatkaa. Keskeisimmät erot liittyvät metsätalouden ulkopuolelle jätettävien ja erikoiskasvatuskohteiden osuuteen, joille on FSC:ssä asetettu minimitavoitteet. Käytännössä esimerkiksi lehtipuuvaltaisia metsiä ei saa hakata kesäisin lintujen pesinnän takia. Lisäksi viittä prosenttia on hoidettava ”pehmeämmin keinoin”, joihin luetaan muun muassa jatkuva kasvatus. Mitkä ovat metsänomistajan näkökulmasta keskeisimmät erot PEFC:n ja FSC:n välillä. FSC vaatii rantaan 20 metriä leveän hakkuiden ulkopuolisen suojavyöhykkeen, jolla sijaitsevia puita ei lasketa säästöpuihin. Mitä asioita hakkuussa tehdään eri tavoin PEFCja FSC-sertifioinneissa. Metsänomistaja voi valita vapaasti ne metsätilat, jotka hän haluaa sertifioida. FSC:ssä on myös määritelty joukko aina säästettäviä arvokkaita luontokohteita sekä hcv-kohteita, joissa metsien käyttöä rajoitetaan jollakin tavalla. Yllättävän usein vaatimus täyttyy luontaisesti erilaisten luontokohteiden tai metsänomistajan omien tavoitteiden myötä. Onko metsäsertifiointi metsänomistajavai metsätilakohtainen. Moni puunostaja lupaa FSC-sertifioidulle puulle hintalisää puukaupassa. Suurin ero on järven rantaan jätettävässä suojavyöhykkeessä. Sekä PEFCettä FSC-sertifiointiin liitytään kiinteistökohtaisesti. Palvelu löytyy KMY:n verkkosivuilta. PEFC:ssä suojavyöhykettä on jätettävä noin 10 metriä ja vyöhykkeelle jätetyt puut voidaan laskea säästöpuiksi. Jämsä 3.-5.9. Tämä alue voidaan kuitenkin laskea mukaan FSC:ssä vaadittavaan viiden prosentin suojeluosuuteen. Metsänomistajalla on kahden hehtaarin avohakkuukohde, joka rajoittuu järveen. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 7939_.indd 38 6.8.2020 16.21. 5 6 7 FSC edellyttää, että viisi prosenttia tilan metsäpinta-alasta jätetään metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle
Maksetaanko FSC-sertifioidusta puusta parempaa hintaa kuin PEFC-sertifioidusta puusta. Puun ostajilla on FSC-sertifioidun puun hinnoittelussa toimijakohtaisia eroja. Metsälehti Makasiini 39 7939_.indd 39 6.8.2020 16.21. Metsäsertifiointi rajoittaa metsien käsittelyä, mikä voi aiheuttaa epäsuoria kustannuksia. Hänet voidaan myös erottaa, jos havaitaan rikkeitä sääntöjen noudattamisessa. Metsäsertifiointi ei estä esimerkiksi Metso-rahoitusta tai ympäristötukea luontokohteilla, jotka voivat kompensoida taloudellisia vaikutuksia.. l 10 8 9 FSC edellyttää, että viisi prosenttia metsä maasta on suojeltava kokonaan. Useat metsäyhtiöt tarjoavat kuitenkin FSC-metsäsertifiointiin liittymisen ilmaiseksi asiakastai jäsenetuna. Tuleeko metsänomistajalle kustannuksia metsäsertifioinnista. Metsäsertifiointiin liittyessään metsänomistaja sitoutuu noudattamaan kriteerien vaatimuksia. Kriteerit laaditaan metsänhoidon standardityöryhmissä, joissa on mukana laaja joukko toimijoita edustamassa taloudellisia, sosiaalisia sekä ympäristönäkökohtia. FSC-sertifiointiin liittymisestä sen sijaan aiheutuu kustannuksia, jotka vaihtelevat sertifiointiryhmästä riippuen. PEFC-sertifioinnissa säästöpuiksi lasketaan elävät yli kymmensenttiset puut ja järeät lahopuut, kun FSC edellyttää vähintään 20-senttisiä (Pohjois-Suomessa 15 cm) eläviä säästöpuita. Mikäli metsänomistaja ei halua noudattaa sertifiointien asettamia vaatimuksia, voi hän myös erota metsäsertifioinnista. Kustannukset voivat vaihdella suuresti eri kiinteistöjen välillä. Molemmat sertifikaatit vaativat jättämään alueelle vähintään kymmenen säästöpuuta hehtaarille. Käytännössä Suomessa on ainakin toistaiseksi löytynyt ostajia myös sertifioimattomalle puulle. Jos metsätila ei ole sertifioitu, metsäalan toimijat soveltavat puunkorjuussa ja metsänhoidossa lain vaatimuksia sekä Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia. FSC-sertifioinnin kustannukset aiheutuvat lähinnä puun myyntitulojen menetyksistä, joista valtaosa tulee metsän käytön ulkopuolelle määriteltävistä alueista. Sertifioitu puu on kuitenkin ostajien taholla halutumpaa, mikä voi näkyä puun kysynnässä ja hinnassa. Juttua varten on haastateltu Stora Enson Suomen puunhankinnan kehityspäällikkö Janne Yrjöstä, Metsä Groupin ympäristöpäällikkö Janne Soimasuota sekä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Takaloa. Kuka päättää, millaisin kriteerein metsää on hoidettava PEFCja FSCsertifiointiin kuuluvissa metsissä. PEFC:n alueellisesta ryhmäsertifioinnista ei koidu metsänomistajalle suoria jäsenyyskustannuksia. Isoista metsäyhtiöistä ainakin Stora Enso, UPM ja Metsä Group ovat ilmoittaneet maksavansa FSC-puusta parempaa hintaa. Entä jos metsää ei ole sertifioitu. Metsänomistaja voi myydä puuta, vaikka metsätilaa ei olisi sertifioitu
Se sitoo kasvaessaan yhteyt tämisen tuloksena ilman hiilidioksidia it seensä. Kahdenkymme nen metrin pituutta hätyyttelevä kuusi ei tästä kriisiä kehitä, mutta ihmiset sen ympärillä ovat havahtuneet pohtimaan puun tulevaisuutta myös uudella taval la. Samalla puu sitoo itseensä kaksikymmentä kiloa hiili dioksidia ilmasta. Kun puu on viisikymmenvuotias, on se sitonut hiilidioksidia ilmasta lähes 500 Kasvava kuusi sitoo hiiltä Kuusen sitoma hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään. TEKSTI SAMI KARPPINEN KUVITUS JUHA ELORANTA 12 m 15 m 19 m 16 m 20 m 17 m 21 m 23 m 18 m 22 m 24 m 10 m 13 m 11 m 14 m 9 m 8 m 7 m 6 m 5 m 4 m 3 m 2 m 1 m 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KUUSEN 80 VUOTTA 7940_.indd 40 6.8.2020 16.27. Noin 45 vuoden iässä kuusikkoon teh dään toinen harvennushakkuu, josta ker romme tarkemmin sarjan seuraavassa osassa. Ihminen voi vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti. Syy on ilmastonmuutoksessa ja hiilen sidonnassa. Kasvutaivalta alkaa olla enemmän takana kuin edessä. Kuusen tilavuus kasvaa nyt noin kak sikymmentä litraa vuodessa. Harvennus vähentää hetkellises ti hiilensidontaa metsikkötasolla, mutta kiihdyttää kasvamaan jääneiden puiden kasvua ja hiilensidontaa. Tällä uskotaan olevan ilmaston lämpenemistä hillitsevä vaikutus. OSA 5 HIILENSIDONTA PIIRUN päälle neljänkymmenen vuoden iässä kuusi on nykyisten metsänkasva tusoppien mukaan elämänsä taitekoh dassa. Vauhdikkaasti kasvava kuusi toimii hiilinieluna
Puun tilavuus on jo 490 litraa. >> Puu on sitonut hiilidioksidia 490 kiloa. Kun kuusi hyödynnetään metsäteol lisuuden raakaaineena, kuten olemme esimerkkikuusellemme tavoitteeksi aset taneet, vaikuttaa välittömiin hiilidiok sidipäästöihin suuresti se, mitä puusta valmistetaan. >> Läpimitta rinnankorkeudelta 24 senttiä. Metsänomistaja voi joutua pohtimaan esimerkiksi metsän kiertoajan jatkamista. Jos henkilöautoilijan pitäisi kom pensoida hiilijalanjälkensä, saisi kuusen sitomalla hiilidioksidimäärällä päästel lä autolla lähes 2 800 kilometrin matkan. Suoran ja laa dukkaan rungon tilavuudesta lähes 80 prosenttia on tukkipuuta. Tässä vaiheessa lisäkasvu kohdistuu pääosin tukkipuuhun. Joka tapauksessa puu on todennäköi sesti korvannut uusiutumattomista luon nonvaroista valmistettuja tuotteita. Tällöin sen sitoma hiilidioksidi vapautuu vähitellen takaisin ilmakehään. Kenties perinteisen puukauppatar jouksen rinnalle voi pyytää tarjouksen hiilensidonnasta. SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 41 7940_.indd 41 6.8.2020 16.27. Viisikymmentävuotiaana kuusen latva kurottelee 22 metrin pituudessa ja puun läpimitta on venynyt 24 senttiin. Kun puun kasvu alkaa hiipua, vähenee myös puun vuosittain si toman hiilidioksidin määrä. >> Metsästä on saatu hakkuutuloja noin 3 500 euroa hehtaarilta. m 5 10 15 20 25 30 50-VUOTIAS KUUSI >> Pituus 22 metriä. Kuusen latvaosasta valmistetaan todennäköisim min sellua, jolloin sen sisältämä hiili va pautuu takaisin ilmakehään kohtalaisen nopeasti. l Lyhyellä aikavälillä voidaan hiilensidontaa lisätä puuston kasvua lisäämällä, kiertoaikoja pidentämällä ja hyödyntämällä puuta pitkäikäisissä tuotteissa. KUUSEN KASVUA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. >> Tilavuus 490 litraa. Tulevaisuudessa hiilensidonta voi nousta metsänomistajan näkökulmasta merkittäväksi taloudelliseksi toiminnak si. Elävänä puu toimii kuitenkin edelleen hiilivarastona. Typpilannoitus vaikuttaa metsässä 6–8 vuotta, jona aikana se tuottaa heh taarille 10–15 kuution lisäkasvun. Kun otetaan huomioon lannoitteen valmistamisen ja levittämi sen hiilipäästöt, puihin sitoutuu yli kym menen tonnia lisää hiilidioksidia verrat tuna lannoittamattomaan metsään. Jossain vaiheessa kuusi kuolee ja alkaa lahota. >> Puustoon on investoitu yhteensä lähes 2 500 euroa. Määrä vastaa keskimääräisen henkilöauton (178 g / km) noin 2 800 kilometrin matkalla syntyviä päästöjä. Puu ei toimi hiili nieluna ikuisesti. Puun talou dellinen arvo on tässä vaiheessa noin 23 euroa.. Kuusi voi tosin elää helposti parin sadan vuoden ikään, mutta pitkällä aikavälillä kyse on siis nollasummapelistä. Lannoituksella lisäkuutioita Puiden sitoman hiilidioksidin määrää voi lisätä kasvatuslannoituksen avulla. Jos puun tukkiosa hyödyn netään sahatavarana esimerkiksi raken nuksessa, toimii sahatavara edelleen hii livarastona jopa vuosikymmeniä. Nollasummapeliä Hiilensidonnasta intoillessa on syytä muistaa, että kuusen sitoma hiilidioksidi on lopulta lainaa vain. Mus tikkatyypin maapohjalla kasvava kuu semme hyötyy lannoituksesta merkittä västi. Suomalaisen keskimääräisen hiilijalanjäl jen, noin 10 tonnia hiilidioksidia vuodes sa, hehtaarin laajuinen metsäkuvio nielee liki tuplasti tässä kasvuvaiheessaan. Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Kovan kasvun vuosikymmen | Makasiini 4: Ensiharvennus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Väljennyshakkuu Makasiini 7: Kiihtyvän arvokasvun vaihe | Makasiini 8: Uudistaminen kiloa
”JATKUVA KASVATUS VALLITSEVAKSI” SE PP O SA M U LI 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 7941_.indd 42 6.8.2020 16.31. l LIINA KJELLBERG Majava on kotipaikkauskollinen Evolla tehdyn tutkimuksen mukaan majavat palaavat parhaille asuinpaikoille yhä uudestaan. ”Majavia on seurattu pitkällä aikavälillä esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, mutta siellä aineisto perustuu ilmakuviin, joita ei ole saatavilla läheskään kaikilta vuosilta”, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Sonja Kivinen. Vuoteen 2018 mennessä majavien Evolla patoamien ja tulvittamien vesistöjen määrä oli 11-kertaistunut. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus vahvistaa, että majavat aiheuttavat tulvia samoissa metsissä usein toistuvasti. Nykyisellään sitä harjoitetaan noin viidellä prosentilla metsäalasta. Luonnon monimuotoisuuden lisääjänä majava on vertaansa vailla. SO N JA KI VI N EN Jos tavoitteena on yhdistää taloudellinen tuotto, ilmastohyödyt, virkistysarvot ja samalla tarjota elinympäristöjä metsän eliöille, jatkuvan kasvatuksen tulisi olla eniten käytetty metsänkäsittelytapa, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan ”metsien monitoiminnallisuuden” turvaamiseksi jatkuvaa kasvatusta tulisi käyttää 75 prosentilla metsäalasta. Majavatulvikolla viihtyvät muun muassa sukeltajakuoriaiset, sammakot ja vesilinnut. Tutkijoilla oli käytössään vuodesta 1970 alkava kenttähavaintoihin perustuva aineisto. Evolla Kanta-Hämeessä tehty tutkimus on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Kivisen mukaan paljon riippuu siitä, miten paljon vesistöjen ympärillä kasvaa majavien ravinnokseen käyttämää lehtipuustoa. Majavien asuttamille seuduille muodostuu eri-ikäisistä tulva-altaista ja jo kuivuneista majavaniityistä koostuva kokonaisuus. MAJAVA on metsien häiriötekijänä ennustettavampi kuin esimerkiksi metsäpalot ja myrskyt. Lisäksi majavat tulvittavat mielellään jo ennestään tulvitettujen kohteiden lähellä sijaitsevia kohteita. Joihinkin järviin ja puroihin ne rakensivat patonsa vain kerran, mutta parhaimmillaan ne olivat tulvittaneet saman kohteen seitsemän kertaa. Samalla asuinpaikalla majavat viihtyivät keskimäärin kolme vuotta.
Kiven kylkeen jätettiin hiukan maata, joten muodostui pieni saari. Raahasimme jäätä pitkin saareen sorsanpesän, joka oli tehty haahkan munituspesän mallilla. Maalaji on vähämultaista savea, jonka seassa on runsaasti sammalta ja kunttaa. Aika näyttää, miten riistaa ilmaantuu, mutta helpolla ja halvalla ruokintapaikka syntyi. Toiseen kohtaan kylvö tehtiin parisen viikkoa äskeisen jälkeen, kolmas lohko taas pari viikkoa siitä eteenpäin. Kaivurihan olisi tehnyt työn joka tapauksessa. l KUTEN MOLEMMAT LUKIJANI saattavat muistaa, olen lampieli prunnihullu. Kukinnan aikaan hernemaalla hääräsi melkoinen määrä pörriäisiä ja perhosia. Suuhun on sieltä jo lukemattomat palot poimittu, eikä määrä näy missään. Joka tapauksessa koholla oleva ja sekoitettu maa-aines on ilmavaa, joten kumpareen sisällä olevat risut oletettavasti lahoavat nopeammin ja luovuttavat ravinteensa seuraavalle puusukupolvelle. Metsäherne maistuu METSÄNMUOKKAUKSEN YHTEYDESSÄ » voi tehdä riistapeltoa » kaivaa kosteikon JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Alueen reunaan tasattiin vielä savesta tieura. Tällainen risujen ja kantojen päälle juuri kasattu kumpare tietysti painuu. Kotipiirimme metsät ovat paikoin alavia ja veden lasku on heikkoa. Tämän vuoden tammikuussa tehtiin jälleen uusi lampi ison kiven ympärille. Ja kaikki ovat onnistuneet.. Lammikossa näkyi uiskentelevan taveja ja rannalla pompotteli metsäviklo. Herne on varsinainen kasvatettava laji, kaura vain sen tukikeppi. Kyyhkyset ovat jo hernemaamme huomanneet, kyyhkyjahdin alettua sieltä taitaa kertyä pataankin pantavaa. JÄNNITYS oli kuivana alkukesänä suuri – nouseeko maasta ainuttakaan hernettä. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 7942_.indd 43 6.8.2020 16.32. Jäniksenkin arvelen pistelleen poskiinsa herneenversoja. Koska pari muutakin pikku prunnia tuli kaivatettua, kylvimme niidenkin viereisille kumpareille siemenet. Pyhä pyrkimys on sadon tuleennuttua laittaa siitä osa seipäälle, niin ruokaa riittäisi metsän asukeille pitkälle syksyyn, jopa talveen asti. Kaivuri tasoitti tämän noin viiden aarin alueen sileämmäksi, ja siemenet sekosivat maahan miten sattuu. Niinpä teemme kumparemuokkausta, eli matalimpaan maastonkohtaan kaivetaan lampi ja siitä nousseet maat levitellään jonkinlaiseksi kumpareeksi. Helmikuussa lampi jäätyi. Ja mikä tärkeintä, maasto on kymmeniä vuosia tasaisempi ja helppokulkuisempi. Olin hankkinut herneen ja kauran siementä, jotka heittelimme kumpareelle. Tulevaisuudessa, kun alueelle on istutettu joulukuusia tai muita arvokkaampia puita, niiden kasvu on parempi kumpareella kuin alavalla tasamaalla. Sattuupa hernemaa vielä näkymään hyvin keittiön ikkunasta, niin onkin mielenkiintoista tarkkailla, mitä vierailijoita siellä häärää. Taitaapa tämä metsähernemaamme olla parempi kuin moni pelloilla nähty. Kyllä sieltä nousi, ja paljon. HERNEHÄN ON TYPENSITOJAKASVI, joten toiveissa on lisäksi maan ravinteisuuden lievä paraneminen. Toukokuulla tuli kaivuri taas tiluksillemme. Jos siihen heti istuttaa puuntaimet, niistä saattaa tulla osin tyvilenkoja. Kovasti vetiset maa-ainekset levitettiin vain karkeasti, eikä niitä tallattu kaivurilla lainkaan. Siellä on sitten tulevan eläkemuorin ja -papan helpompi keppinsä kanssa tallustella ja hoidella ohimennen satakunta erikoispuuta. Metsähernekokeilu sai myös jatkoa. Jos kokeilu ei toimisikaan, meille koituisi noin kymmenen euron tappio siemenistä
Saan Jonsered RS 45 -sahani toimimaan, kun saha on seissyt yön yli, mutta uudelleen käynnistäessä se ei sano mitään. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Vanha latvakasvain jatkoi eloaan ja kun murtumakohta oli puutunut tukevaksi, sen kärkiosa kääntyi sekin tavoittelemaan taivaita. Samalla jäähdytetään sytytysyksikköä. Kysyjän saha ei lähde AR I KO IVU SE LK Ä Kuorittu kuusen latvus päätyi puutarhaa koristamaan. Jos tällainen kruunulatvus syntyy korkealle suureen puuhun, se on erinomainen pesäpaikka korpille tai petolinnuille. Kun latvakasvain oli pois pelistä, sen alapuolella olevat oksat alkoivat tavoitella latvan asemaa. Kipinän häviämisen syitä voi olla useita, mutta kysyjän kuvailema vika viittaa sytytysyksikköön. Jos sytytysyksikkö ei saa jäähdytystä esimerkiksi epäpuhtauksien takia, se voi vaurioitua. Konetta jäähdytetään vauhtipyörässä olevien tuulettajan siipien aiheuttamalla ilmavirralla. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 7943_.indd 44 6.8.2020 16.34. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Kun nuo sahat olivat paljon käytössä, usein vikana oli myös kaasuvaijerinsäätö ja -kiinnitysongelmat. On vaikea sanoa, kuinka moni kilpalatvoista olisi pysynyt kuusen kasvaessa hengissä, mutta nelitai viisilatvaiset kuuset eivät ole erityisen harvinaisia. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. » ONHAN outo latvus kyllä osa luonnon monimuotoisuutta, mutta puun kannalta se kertoo onnettomuudesta ja sen aiheuttamien vaurioitten korjausyrityksistä. » KYSYJÄN raivaussahassa on aika tyypillinen vika, kun kysymyksessä on 80-luvun RS 45. SEPPO VUOKKO MIKÄ SAHAA VAIVAA. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Muutama vuosi aikaisemmin joku hiukan raskaampi lintu – ehkä varis – istahti latvakasvaimelle, joka taipui muttei taittunut. Mikä on omituisen kasvun syy. Kysymys on lämpölaajenemisesta. MONIKOUKE ROINEN LATVUS Osa luonnon monimuotoisuutta on kai oheisen kuvan kuusen latva, jonka kuorin pihani koristeeksi. Jos metsänomistaja ei olisi puuttunut asiaan, tuloksena olisi ollut monilatvainen kuusi. Mielestäni kipinä jää uupumaan
Jos niitä alkaa nyt kammeta kyytiin, pitääkö kannot käsitellä. Vinkkinä, että kun ruutupaperin taittaa nelin kerroin magneettien ja sytytysyksikön väliin, magneetit vetävät ilmavälin oikeaksi. Kuusi viikkoa munimisesta uusi hyönteissukupolvi on valmis ja lähtee etsimään uusia uhreja tai siirtyy maahan odottamaan seuraavan kevään parveilua. • Kombi-, ajoja hakkuukoneet • Risuraivaimia myöstraktoreihin ja kaivinkoneisiin • Vaihtokoneita • HakkuunäytösFinnMetkossaJämsässä 3-5.9. Lämpimänä kesänä toiseen kertaan parveilevat hyönteiset voivat toki iskeä tuoreisiin tuulenkaatoihin, mutwww.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajan pienkoneet. Hyönteisistä vaarallisin on kirjanpainaja, joka voi tappaa terveitäkin kuusia keskellä kesää muutamassa viikossa. Sahan jäähdyttyä se käynnistyy. Sytytystulppa kannattaa vaihtaa aina uuteen maahantuojan suosittelemaan tulppaan, jos epäilee tulppavikaa. Touko-kesäkuussa parveilevat koiraat porautuvat tuulenkaatojen ja heikentyneiden kuusten kuoren alle ja houkuttelevat lemmenpesäänsä naaraita feromonihajusteilla. Jos se toimii normaalisti, sytytysyksikön lämpölaajeneminen vaikuttaa vasta, kun moottori pysäytetään ja lämpö siirtyy rungosta meltorautasydämen kautta sytytysyksikön komponentteihin. Onko parempi, että puut ovat metsässä pötköllään kesähelteillä ja korjataan vasta syksymmällä. Sytytysyksikkö on helppo vaihtaa. 2020 Metsälehti Makasiini 45 7943_.indd 45 6.8.2020 16.35. Alkukesästä muutama iso kuusi ja mänty menivät nurin, päätyvät varmaankin polttopuuksi. LEO SAASTAMOINEN MITÄ TEHDÄ TUULEN KAADOILLE. Tärkein on vauhtipyörän magneettien ja sytytysyksikön ilmavälin säätö, joka on 0,3 millimetriä. Se on kiinni kahdella kuusiokoloruuvilla. Sitten vain ruuvit kiinni. Heinäkuun lopulla kirjanpainajatuhojen torjunta alkaa olla myöhässä. Tarkista, että johtimet tulevat paikoilleen. Hyönteisten miehittämien tuulenkaatojen korjuu metsästä on tehtävä heinäkuun alkupuolella ennen kuin toukista kehittyvät hyönteiset poistuvat puista. Kysymyksestä ei selviä, toimiiko saha käynnistyttyään normaalisti esimerkiksi tankillisen ajan. » TALVEN ja alkukesän tuulissa kaatuvien havupuiden suurimmat terveysriskit ovat hyönteiset ja tyvilaho. käyntiin uudelleen käynnistettäessä. Sytytyskipinää tarkistettaessa täytyy käynnistysvedon olla rivakka, jotta kipinä saadaan aikaan. Munista syntyvät toukat alkavat syödä kaarnan alla olevaa mehevää nilakerrosta
Suomalainen pärjää aina. Hankkeen kuluista tulee maksettavaksi avustuksen yli jäävä osuus ja arvonlisäverot kokonaan. Juurija runkovaurioista ja kesällä kaadettujen puiden tuoreista kannoista juurten kautta koko metsään leviävä laho voi romahduttaa metsänkasvatuksen talouden ja pakottaa puulajin vaihtoon. Vapusta marraskuun loppuun hakkuissa syntyvät havupuiden kannot on käsiteltävä joko harmaaorvakalla tai urealla. Kuusia lahottava ja mäntyjä tappava tyvilaho on hyönteisiä salakavalampi pitkäaikaistuho. Jos tiekunnalla on isompi tiehanke, sen kulut kannattaa laskuttaa suoraan osakkailta, jos se on mahdollista. KARI MIELIKÄINEN TIEKUNNAN ALVIT Tiekunnalle tulee tienkunnostuksesta laskuja, jossa on arvonlisäveroa. #ostatyötäsuomeen #vastuullisuusteko Ota puhelin käteen ja pirauta lähimmälle ammattilaiselle! Yhteystiedot löydät www.agcosuomi.fi! OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 7943_.indd 46 6.8.2020 16.35. Sen vuoksi tiekunnalle tuleviin laskuihin sisältyviä arvonlisäveroja ei saa takaisin. Näinä aikoina erityisesti on vastuullista ostaa kotimaista – kulutusvalintamme pitävät yritysten rattaat pyörimässä. Tukea kotimaisen kaluston hankintaan saat kätevästi vaikka kotisohvalta käsin. HANNU JAUHIAINEN www.kesla.com Pidetään yhdessä Suomi toimintakykyisenä ja tuetaan suomalaisia yrityksiä. Tällöin osakkaat voivat vähentää kulujen arvonlisäverot omassa verotuksessaan, edellyttäen tietysti, että he ovat arvonlisäverovelvollisia. Keväällä kaatuneet muutamat rungot kannattaa jättää tässä vaiheessa juurilleen ja korjata ne vasta talvella. Voiko tiekunta olla arvon lisävero velvollinen. Parhaassa tapauksessa elossa säilyneistä puista voi vielä saada tukkia eikä tyvilaho enää tartu kantojen kautta. Ureaa voi toki tehdä ”harrastuskäyttöön” myös lannoiteureasta tai käyttää dieselautojen pakokaasujen puhdistukseen tarkoitettua ureaa. Pienissä, muutaman osakkaan tiekunnissa tämä voi olla toimiva vaihtoehto. Kemerahankkeissa tuki menee yleensä hankkeen toteuttajalle, joka laskuttaa tien osakkaita yksikköosuuksien mukaan. ta muutaman puun korjuulla ei tässä vaiheessa ole suurta hoppua. » TIEKUNTA ei voi olla arvonlisäverovelvollinen. Ne päinvastoin tarjoavat kortteerin kirjanpainajia syöville muurahaiskuoriaisille. Tällöin osakkaat voivat vähentää arvonlisäverot omassa verotuksessaan. Kirjanpainajan tappamat puut eivät ole enää loppukesällä vaarallisia. Me Keslalla olemme olleet osaltamme rakentamassa suomalaista hyvinvointia jo 60 vuoden ajan. Jos osakkaita on paljon, pienten laskujen jako osakkaille ei ole välttämättä järkevää. Ongelmallista on se, että torjunta-aineita myydään vain kurssin käyneille ammattilaisille. Sinua palvelevat kaikki AGCO Suomen pisteet ympäri maan KESLA-metsävarusteiden hankintakuin huoltoasioissa
Minun käyttööni laite oli asennettu turhan korkealle.” Halkomalinkun puristusvoimaa voisi ehkä lisätä jatkamalla halkomaveitsen vartta esimerkiksi sopivalla rautaputkella. Varauksettoman innostunut Partanen ei kokeilemastaan pilkontalaitteesta ollut. ”Halkomaveitsen puristusvoima ei riittänyt sitkeiden tai paksujen pölkkyjen pilkkomiseen. Sitten klapin tyvi nostetaan ylempänä olevan pykälän tuelle ja halkaisuterää painetaan taas alaspäin. Laitteella voi pieniä enimmillään 35 sentin pituisia klapeja. Ei sovi klapien tekoon Tamperelainen Virpi Partanen kokeili mökkireissullaan halkaisulinkkua. ”Kyllä tällä pilkkeitä saa tehtyä, jos paikalla ei ole kirveen käyttöön harjaantunutta ihmistä”, Partanen arvioi. Seinää vasten tulevassa alustaosassa on viisi pykälää, joiden varaan pilkottavien klapien tyvi tuetaan. Halkaisuterää painetaan alas noin 60-senttisen varren vipuvoimalla. Käyttöohje on havainnollinen ja avautuu saksaa taitamattomallekin. Klapien tekoon kokonaisista pölkyistä laite ei havaintojemme mukaan sopisi. Halkominen etenee vaiheittain. Parhaan vääntövoiman saamiseksi laite kiinnitetään seinään niin, että sen yläreuna on 30 senttiä käyttäjän olkapäitä alempana. Suomalaisillekin tutussa Garmisch-Partenkirchenissä valmistettu laite on raskasta valurautaa. Pakkauksessa on mukana neljä kiinnitysruuvia ja proppua sekä kiinnitysreikien porausmalli. Hänen mukaansa parhaiten halkomalinkku sopisi vähäoksaisten koivutai havupuuklapien edelleen pilkkomiseen. Kiinnityskohta kannattaa määrittää lyhyimmän käyttäjän mukaan.. Halkaisulinkku voisi olla kiva tuliainen mökkivierailulle. Tässä vaiheessa pilke todennäköisesti irtoaa – jos ei, niin klapi nostetaan taas ylemmän pykälän tuelle. l MIKKO RIIKILÄ Lahjaidea mökkivierailulle FLINTHALKAISULINKKU SOPII pilkkeiden tekemiseen KIINNITETÄÄN seinään PAINO 4 kg HINTA 99 euroa VALMISTUSMAA Saksa PLUSSAT JA MIINUKSET + vankka rakenne + turvallinen käyttää halkaisuvoima hinta Halkaisulinkulla syntyy sytytyspilkettä, mutta pölkkyjä sillä ei pilkota. Tätä lyhyemmät tietysti halkeavat helpommin. Pienen harjoittelun jälkeen puukoriin alkoi kertyä kiukaan tai lämmityskamiinan sytyttämiseen sopivia pilkkeitä. Halkaisulinkku on kaksiosainen. Pilkkeitä syntyy, mutta ei aina ihan vaivattomasti, totesi tamperelainen Virpi Partanen. Tosin hinta, 99 euroa, on tähän tarkoitukseen vähän suolainen. Halkaiseva terä on kiinnitetty alustan yläpäähän. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 7944_.indd 47 6.8.2020 16.35. ENSIVAIKUTELMA Flint Kindling -halkaisulinkusta on vankka. Ensin halottava klapi tuetaan alustan alinta pykälää vasten ja halkaisuterää painetaan alaspäin noin kymmenen senttiä
Sen sijaan varavaltuutettu on syytä määrätä perheen ulkopuolelta. Tällaisen varalta metsänomistaja voi turvata metsiensä hoidon haluamallaan tavalla, kun hän ottaa metsäasiat mukaan edunvalvontavaltuutukseen. Valtuutusta sanotaan myös edunvalvontavaltakirjaksi. Valtuutetulla on oikeus saada lääkärinlausunto ja hakea valtuutuksen vahvistamista. Tee useampi alkuperäiskappale Edunvalvontavaltuutukseen kannattaa kirjata valtuutus usealle henkilölle. Jos määrää useampia toissijaisia valtuutettuja, on hyvä määrätä myös heidän sijaantulojärjestyksestä. Yleinen käytäntö on valita ensisijaiseksi valtuutetuksi oma puoliso ja toissijaiseksi valtuutetuksi yksi tai useampi omista lapsista tai lapsenlapsista. Se ei ole joustava tapa asioiden hoitamiseen ja saattaa jopa aiheuttaa ristiriitoja. Vain alkuperäinen, valtuuttajan ja kahden esteettömän todistajan allekirjoittama edunvalvontavaltuutus voidaan vahvistaa. Asiasta säädetään laissa edunvalvontavaltuutuksesta 25.5.2007/648. EDUNVALVONTAVALTUUTUS tehdään omaa hyvinvointia, omaisuuden hoitoa ja läheisten muistamista ajatellen. TEKSTI PIRJO HAVIA PIIRROS VEERA KOMULAINEN 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 7945_.indd 48 6.8.2020 16.37. Jos onnekkaasti säilyy toimintakykyisenä koko elämänsä, ei tehty valtuutus koskaan astu voimaan. Valtuutuksessa määrätään erikseen ensisijainen valtuutettu, toissijaiset valtuutetut ja varavaltuutetut. Heidän on aina oltava henkilöitä, esimerkiksi lakitoimisto ei kelpaa. Valtuutettu lähipiiristä Valtuutetuksi ja toissijaisiksi valtuutetuiksi valitaan yleensä lähisukulaisia tai muuten valtuuttajalle läheisiä henkilöitä. Toissijaisesta valtuutetusta määrätään siltä varalta, että ensisijainen on itse siirtynyt ajasta iäisyyteen, on pysyvästi estynyt hoitamaan valtuutetun tehtävää, kieltäytyy ottamasta tehtävää vastaan tai luopuu siitä myöhemmin. Holhousviranomaisena toimii digija väestötietovirasto (dvv.fi), johon on yhdistetty Suomen maistraatit ja Väestörekisterikeskus. Valtuutus kannattaa tehdä hyvissä ajoin siltä varalta, että elämään tulee yllättävä, toimintakyvyn vievä käänne. Häntä tarvitaan, jos varsinainen valtuutettu on estynyt tai ei tilapäiHUONON PÄIVÄN VARALTA Joskus elämä yllättää ja vie toimintakyvyn. Valitse valtuutetuiksi henkilöt, joihin luotat ja joiden tiedät pystyvän hoitamaan asioitasi. Virasto vahvistaa edunvalvontavaltuutuksen lääkärinlausunnon perusteella. Se saatetaan voimaan vain, jos ”valtuuttaja tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan sairauden, henkisen toimintakyvyn häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi”. Allekirjoitettu alkuperäiskappale on järkevää antaa jokaiselle heistä. Jos siitä ei ole määrätty, heidän täytyy tehdä kaikki päätökset yhdessä
Mieti, mikä seuraavista metsäasioiden hoitamista koskevista vaihtoehdoista istuu parhaiten omaan tilanteeseesi: 1. Kannattaa miettiä ja keskustella yhdessä mahdollisten valtuutettavien kanssa, millaisia vastuita he ovat valmiita ottamaan. Erilliset edunvalvonta valtakirjat Metsäasioiden hoito vaatii perehtyneisyyttä. Metsäasioiden hoito eriytetään muista asioista erikseen nimetylle henkilölle. Tällöin laaditaan erillinen edunvalvontavaltuutus metsäasioiden hoitamiseksi. Toimintaohjeet kirjataan siinä laajuudessa kuin valtuuttaja haluaa. Jos haluaa eriyttää tietyt tehtävät – esimerkiksi metsäasioiden hoidon – muista tehtävistä, on suositeltavinta laatia sitä varten toinen, erillinen edunvalvontavaltuutus. 2. sesti voi hoitaa tehtäväänsä. Ensisijainen valtuutettu hoitaa metsäasiat valtuuttajan haluamalla tavalla. Tällöin edunvalvontavaltakirjaan tai sen liitteeksi lisätään metsää koskevat, sitovat toimintaohjeet. Tästä kerron lisää seuraavassa Metsälehti Makasiinissa. Molemmat edunvalvontavaltuutukset lähetetään yhdessä vahvistettavaksi, jos ja kun sellainen tarve tulee. Ensisijainen valtuutettu hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla myös metsäasiat. Lisäksi joskus on tarpeen miettiä, halutaanko estää tai ohjata metsäasioiden hoidon siirtämistä kolmannelle Metsälehti Makasiini 49 7945_.indd 49 6.8.2020 16.37. Tästä tehdään merkintä myös toiseen valtuutukseen. Ensisijainen valtuutettu, joka on taitava ja luotettu henkilö hoitamaan valtuuttajan henkilöä ja taloutta koskevia asioita, ei välttämättä ole asiantuntevin ja innokkain hoitamaan metsäasioita. Tällöin laaditaan edunvalvontavaltakirja ilman metsää koskevia toimintaohjeita. 3
Kirjaus voi olla esimerkiksi tällainen: ”Valtuutettu saa oman harkintansa mukaan tehdä metsieni kokonaisvaltaista hoitoa ja hakkuita koskevia sopimuksia metsäalan toimijoiden kanssa.” Ei oikeuta omistusjärjestelyihin Kun puhutaan metsäasioiden hoitamisesta, on tärkeää erottaa toisistaan omistusmuutoksia koskevat päätökset ja metsäomaisuuden hoito. Valtuutetulle kannattaa kirjata myös oikeus saada valtuuttajan hallinnoimia metsiä koskevia tietoja ja edustaa valtuuttajaa kaikissa metsien käsittelyä koskevissa asioissa. Valtuuttajan on hyvä miettiä, mikä hänelle ja hänen perillisilleen on tärkeää metsien tulevaisuutta ajatellen. taholle. Tällaiset tarpeet on syytä kirjata erikseen metsäasioita koskevaan edunvalvontavaltuutukseen. Tämän ohella on hyvä määrätä niistä metsänhoito-ohjeista, joita noudattaen metsäsuunnitelma tulee tehdä ja päivittää. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 7945_.indd 50 6.8.2020 16.37. Tarvitaanko erityismääräyksiä. Raportointivelvollisuutta ei ole, ellei siitä ole erikseen edunvalvontavaltuutuksessa määrätty. Toisaalta hänet voidaan velvoittaa hänet tekemään tiettyjä toimia tiettyyn aikaan. Tässä käsittelen vain metsäomaisuuden ja juoksevien asioiden hoitoa koskevia huomionarvoisia määräyksiä. Metsäasioiden hoitoon valtuutettu henkilö voi olla lähiomainen ja voi olla myös osakas samassa metsäyhtymässä tai kuolinpesässä valtuuttajan kanssa toisin kuin omistusjärjestelyjä hoitava henkilö. Metsätalouden toimissa on selvintä ja valtuuttajalle turvallisinta sitoa valtuutus metsäsuunnitelman toteuttamiseen ja sen ylläpitoon. Silloin voi valtakirjaan tai erillisiin toimintaohjeisiin kirjata kiellon tai valtuutuksen, jossa annetaan tietyt metsäasiat valtuutetun valitsemalle tai valtuuttajan määräämälle toimijalle. Haluttaessa palkkion suuruudesta tai määräytymisperusteista voidaan myös määrätä valtuutuksessa. Metsätalouden toimissa on selvintä sitoa valtuutus metsä suunnitelman toteuttamiseen. l Seuraavassa Perintömetsä-artikkelissa käsittelen edunvalvontavaltuutuksen pätevyysvaatimuksia sekä metsien omistustilanteita ja luovuttamista koskevia määräyksiä.. Valtuutusta vaativia erityistilanteita voivat olla esimerkiksi tuulimyllyjä ja virkistysreittejä koskevat sopimukset, maa-ainesten hyödyntämistä koskevat päätökset, ranta-asemakaava tai suojelusopimukset. KOHTUULLINEN PALKKIO Valtuutetulla on jo lähtökohtaisesti lakisääteinen oikeus saada tehtävän mukainen, kohtuullinen palkkio ja kulukorvaus asioiden hoidosta. Valtuutuksella voidaan antaa oikeus tai velvoite päättää metsänhakkuista, metsänhoitotöistä, luonnonhoidosta, ojitus-, tieja lannoitushankkeista sekä muista metsän käsittelyyn liittyvistä toimenpiteistä. Jokainen metsäalue on erilainen ja kantaa mukanaan omistajansa jälkeä. Määräyksiä metsänhoidosta Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan valtuutetulle antaa vapaat kädet toimia valtuuttajan hyväksi parhaaksi katsomallaan tavalla. Lisäturvaa saa, jos määrää valtuutetun laatimaan raportin tehdyistä toimenpiteistä ja metsätalouden rahaliikenteestä esimerkiksi vuosittain digija väestötietokeskuksen holhoustoimelle. Metsäasioiden hoitajalle voi antaa oikeuden tai velvollisuuden tehdä päätöksiä myös metsäkiinteistöjen ja niiden varallisuusosien monipuolista tai erityistä käyttöä koskevissa asioissa
JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Myönteistä on myös, että rakentaminen on kevään ja kesän aikana Keski-Euroopassa vähentynyt yllättävän vähän. Metsänomistaja voi siis välttää kirjanpainajatuhoja. Tuhoja voi välttää minimoimalla haavan määrän taimikoissa. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 7946_.indd 51 6.8.2020 16.39. Tuho kohdistuu käytännössä isoihin ja vanhoihin kuusiin, joiden ”elinvoima” on jo heikentynyt. l KIRJANPAINAJATUHOT jäänevät edellisvuosia vähäisemmiksi Keski-Euroopassa, mikä on suomalaisten sahojen ja myös metsänomistajien kannalta hyvä asia. Harva edes huomaa tuhoa, mutta nävertäjät aiheuttavat isoja taloudellisia vahinkoja. Kun saman vuoden seuraava sukupolvi on aina edellistä hurjasti suurempi, ymmärtää ongelman. Kirjanpainajatuhot lisääntyvät kuivina ja kuumina kesinä. Männynversoruoste on vielä oudompi ongelma. Silloin tuhoihin vaikuttaa se, että kasvupaikka on kuuselle liian kuiva. Sen takia kuolleiden puiden kuutiomäärä on vielä pieni. SUOMESSA kirjanpainajatuhoista keskustellaan julkisuudessa yllättävän paljon. Metsätuhoja voi välttää Suomessa kirjan painaja tuhoista keskus tellaan yllättävän paljon. Mäntypistiäisiä on kahta lajia, ruskomäntypistiäisiä ja pilkkumäntypistiäisiä. Kyseessä on sienitauti, jonka väli-isäntänä on haavan maahan pudonnut lehti. Eteläisessä Keski-Euroopassa tulee lämpiminä kesinä kolme kirjanpainajasukupolvea, pahimmillaan ilmeisesti neljä. Maannousemasieni eli kansankielellä tyvilaho vie paljon tukkia kuitupinoon. Ytimennävertäjät syövät ontoiksi männyn uusia vuosikasvuja. Usein syynä on aikanaan taimikossa ollut männynversoruoste, joka on tuhonnut latvakasvaimen ja uusi latva on kasvanut sivuoksasta. Sahatavaran markkinatilanne on parempi kuin keväällä odotin. Edellä mainitut ovat olleet harmittavasti myös omien metsieni tuoton kannalta merkittäviä. SE PP O SA M U LI ISOIMMAT VAHINGOT tulevat Suomessa maannousemasienestä, ytimennävertäjistä, mäntypistiäisistä, männynversoruosteesta, myyristä ja hirvistä. Sitä voisi estää uudistamalla sen vaivaama kohde koivulle, mutta toinen tuholainen, hirvi, tekee sen vaikeaksi. Vuosi sitten odotin isoja kirjanpainajatuhoja tälle kesälle, mutta näyttää siltä, että olin onneksi väärässä. Yritetään kuitenkin välttää vahinkoja, mikäli voimme niihin vaikuttaa.. Tärkeimmät keinot vähentää tuhoja ovat talvihakatun mäntypuutavaran poistaminen tienvarresta viimeistään kesäkuun alkupuolella ja harvennushakkuiden tekeminen harvoin, siis isoina leimikoina. Moni metsänomistaja moittii huonoja taimia tai vinoon istutusta, kun metsässä on lenkoja puita, joista ei saa tyvitukkia. Niiden aiheuttamat vahingot ovat kuitenkin merkittäviä vain myrskyn kohteeksi osuneen metsän omistajalle. Suomessa lämpimänä kesänä Eteläja Keski-Suomessa kaksi. Nykyisin kuusta istutetaan liian kuiville maapohjille. Isossa osassa Keski-Eurooppaa tukin kantohinnat viime vuonna romahtivat, aina ei ollut edes kysyntää kaikelle puulle. Männynversoruosteen huomaa alkukesällä, kun kasvussa olevaan uuteen vuosikasvaimeen tulee ruskeita täpliä. Ainakin isolla osalla aiempien vuosien tuhoalueita on satanut sopivasti, ja tänä vuonna kuolleita puita on vähän. Olin huolissani, että tukin kysyntä ja hinta putoaisivat Suomessa syksyllä voimakkaasti, mutta nyt tilanne näyttää paremmalta. Hieno asia erityisesti paikallisille metsänomistajille. Toki tuhot voivat lisääntyä, jos tulee poikkeuksellisen kuuma ja kuiva syksy. Pilkkumäntypistiäinen on harmillisempi, se syö myös uudet vuosikasvaimet. Niistä tulee tulevaisuudessa kohteita, joista kirjanpainaja leviää. Myrskytuhot näkyvät heti
59,75 . 53,38 . 17,79 . 49,81 . 42,02 . 19,30 . 19,44 . 38,31 . 19,38 . 50,41 . 20,88 . ”Kysyntä näyttää jatkuvan siitä, mihin kesäkuussa jäätiin. ”Tuhot ovat onneksi pienialaisia, mikä toisaalta tekee puunkorjuusta haasteellisen. 12,96 . 17,60 . 17,70 . Siellä on kuusitukista merkittävää ylitarjontaa kirjanpainajatuhojen vuoksi.” Kauppaa käyty vaisusti Puukaupassa on hyvä veto ainakin nyt syyskauden alussa, metsänhoitoyhdistysten puuta välittävän Pohjois-Suomen MetsäVilkasta syksyä odotetaan Nyt on kysyntää niin tukilla kuin kuitupuulla, myös energiapuulle on ottajia. ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,38 . 20,51 . 39,39 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,42 . 16,83 . 12,34 . Energiapuun kysyntä on kasvussa, mikä voi heijastua myös kuitupuun hintaan. 20,62 . Uudistushakkuu 56,06 . 12,70 . TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN JAAKKO VÄHÄMÄKI 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 7947_.indd 52 6.8.2020 16.15. 16,15 . 43,85 . 42,01 . 16,93 . Muutamien kymmenien runkojen kohteiden myynti on vaikeaa.” Tarjontaa Ruotsista Lounais-Suomessa sahaavan Westaksen metsäjohtaja Juha Mäki kertoo, että vaikka tavallisesti puukauppa lähes pysähtyy juhannukseen, niin tänä vuonna kaupankäynti jatkui. 42,03 . 15,89 . Uudistushakkuu 55,61 . Westaksella on isohkot ostotavoitteet sekä mäntyettä kuusitukille. Ensiharvennus 13,43 . 17,60 . 17,22 . Ostajat hakevat kesäkorjuukelpoisia leimikoita, kysyntää on sekä tukeilla että kuiduilla. 18,25 . 58,38 . 16,68 . Harvennushakkuu 48,99 . 15,44 . Hinnat ovat vähintään samaa luokkaa kuin kesäkuussa.” Turpeen käytön vähentäminen alkaa näkyä, sillä energiapuun kysyntä on kasvussa. ”Osa tukkipuusta voi tulla myös Ruotsista. Uudistushakkuu 57,86 . 16,54 . Harvennushakkuu 48,37 . 40,03 . ”Tarjouspyyntöjä on tullut ja kauppa alkoi pirteänä heti lomien jälkeen”, Mäki toteaa. 43,32 . 17,78 . 18,77 . 57,23 . 35,69 . Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,17 . 59,91 . 19,10 . Ensiharvennus 38,21 . VIIKKO 31 PUUKAUPASSA on menossa lomien jälkeinen asemiinajovaihe, Pohjoisja Ylä-Savossa toimivan Metsänhoitoyhdistys Savotan johtaja Rauno Karppinen luonnehtii. 40,18 . Harvennushakkuu 52,27 . 16,42 . 58,88 . 16,10 . 58,84 . Päivö-myrskyn tuhoalueiden selvittely on vielä meneillään. 18,52 . 17,11 . 18,64
Uudistushakkuu 56,09 . 17,18 . 43,04 . 21,23 . 13,63 . 19,55 . 42,28 . Talvileimikoita jäi viime talvena korjaamatta, mikä laittaa talvikohteille hintapainetta alaspäin.” Siitä Sneck on helpottunut, ettei korona tuonut sahatavaran kysyntään totaalilässähdystä. 14,47 . 19,19 . ”Kun samanaikaisesti on sekä tarjonnan niukkuutta että sahojen hyvää vetoa, niin kysyntä säilyy hyvänä myös lähikuukausina.” Totaalilässähdykseltä vältyttiin Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Tommi Sneck on tyytyväinen, että kuitupuun hinta on herännyt, paljolti energiapuun kysynnän nostamana. Ensiharvennus 13,53 . NOUSUSSA . 46,24 . 23,09 . Hän uskoo, että metsänomistajien on helpompi puristaa lisähintaa kuitupuusta kuin havutukista. ”Kesäseisokit olivat lyhyet, joten puuta on tarvittu, mutta puukauppaa on käyty vaisusti. 12,72 . 18,17 . Harvennushakkuu 41,85 . 55,37 . Harvennushakkuu 51,75 . 13,00 . 16,15 . 15,33 . 17,36 . 12,93 . Uudistushakkuu 57,15 . 45,11 . 16,74 . 40,92 . LASKUSSA . Uudistushakkuu 50,32 . 55,85 . Säästyneitä lomamatkarahoja on käytetty kodin kunnostamiseen”, Sneck sanoo. 46,60 . 11,98 . Harvennushakkuu 44,52 . 14,88 . Harvennushakkuu 44,45 . 48,27 . 20,71 . 13,11 . ”Egyptissä on hyllytetty valtion hankkeita, Japanissa ei juuri rakenneta uutta eikä maassa ole remontoinnin perinnettä, Kiinassa hintakilpailu tuottaa ongelmia.”. 15,65 . Uudistushakkuu 53,77 . 43,17 . l Metsälehti Makasiini 53 7947_.indd 53 6.8.2020 16.15. 12,68 . 48,21 . 16,76 . 17,95 . 53,75 . 17,27 . 16,08 . 15,52 . Huonojen korjuukelien vuoksi kesäleimikoita syötiin jo viime talvena.” Pohjoisessa on ollut sateinen heinäkuu. ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 46,91 . 20,50 . 18,94 . 21,17 . Ensiharvennus 12,22 . ”Se johtuu pitkälti korjausrakentamisesta. 53,83 . Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,62 . 59,70 . 18,68 . 46,47 . 12,95 . 18,34 . 18,21 . 12,98 . 36,80 . ”Sahausmäärät ovat laskeneet niin, että tuskin tässä mitään puu-uupeloa nähdään. Kokonaistilannetta hän ei näe hyvänä, sillä parempi kysyntä koskee lähinnä kuusitavaraa ja syksyn näkymät päämarkkinoilla ovat huonot. 18,00 . 16,16 . Harvennushakkuu Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 46,07 . 39,60 . 44,40 . ”Mutta vuoden loppu on hämärän peitossa.” Säynäjäkangas otaksuu, että ostajilla on nyt pienet pystyvarannot. . 19,22 . 14,54 . Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu ovat olleet niin märkiä, että kaikille kesäkohteille ei ole päästy. KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,42 . 58,84 . 16,35 . 15,59 . 52,28 . 16,86 . 17,86 . 22,91 . Uudistushakkuu 49,03 . Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Kauppa alkoi pirteänä heti lomien jälkeen.” markkinat Oy:n toimitusjohtaja Mika Säynäjäkangas arvioi. SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,33
Kuvio rajoittuu hyväkuntoiseen tiehen, joten korjuu voidaan tehdä melkein koska vaan. Puun ostaja oli tuttu, joten metsänomistaja saattoi leikillään lohkaista, että suljettujen silmien eteen piirtyi selkeä kuutonen. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 7947_.indd 54 6.8.2020 16.15. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Puukauppaa suunnitelman mukaan PÄÄTEHAKKUU KESKI-SUOMESSA PUUTAVARALAJI m³ €/m³ YHTEENSÄ, € Kuusitukki 200 61 12?200 Mäntytukki 10 59 590 Koivutukki 1 46 46 Kuusikuitu 100 19 1?900 Muu kuitu 2 18 36 Hakkuutähteet* 2 600 Yhteensä 313 15?372 *Hakkuutähteistä maksetaan 2 euroa jokaista korjattua kuusikuutiota kohti. Tiedot kerätään viikoittain. Keski-Suomessa sijaitseva leimikko on päätehakkuukypsä reilun hehtaarin kuusikko, joka oli merkitty metsäsuunnitelmaan tänä vuonna korjattavaksi. Kuusitukin hinta saatiin hinattua vielä euron suuremmaksi. Kertymäksi puunostaja arvioi runsaat 300 kuutiota, josta suurin osa on kuusitukkia. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Mutta se vaatii vielä uudet kahvit ja kuulakärkikynää.. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Samainen yhtiö saa melko varmasti tehtäväkseen hoitaa paikalle maanmuokkauksen ja taimet. Suunnitelma on tehty tasaisia tuloja silmällä pitäen, ja maanomistaja on sitä säntillisesti noudattanut. Kaikkiaan kyse on noin 15 000 euron kaupasta. l AINO ÄSSÄMÄKI Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Hakkuutähteistä maksetaan vielä 2 euroa jokaista korjattua kuusikuutiota kohti. Sähkölinjan kiertämisen vuoksi metsäkuljetusmatka piteni noin sadalla metrillä, mutta linjaan ei tarvitse silloin koskea tai ottaa metsuria koneen avuksi. Kaupat tehtiin heinäkuun lopulla. Päälle juotiin kahvit ja sopimuspaperit allekirjoitettiin kuulakärkikynällä. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA METSÄNOMISTAJA tiesi jo soittaessaan, millä numerolla tukin hinnan olisi hyvä alkaa, jotta kaupat syntyisivät. Puhelimessa kauppaa ei kuitenkaan sovittu, vaan vakiintuneeseen tapaan puunostaja ajoi tilalle ja maastoon lähdettiin porukalla. Korjuun ajankohta on melko varmasti tuleva syyskuu. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen
”Tällä perusteella tässä kaupassa metsän arvo oli noin 60 000 euroa ja rakennusten noin 40 000 euroa.”. Erikoinen kohde herätti kiinnostusta. Ajokuntoinen tie ei yllä perille saakka, sähköä ei ole ja vesi on otettu kaivosta. Kiinteistö on lähes kokonaan hyväkasvuista metsämaata, josta noin 16 hehtaaria on vastaistutettua taimikkoa ja aukkoa. Ulkorakennukset ovat vaatimattomia. RAKENNUKSET ovat usein metsätilojen hinnoittelun vaikein elementti. Summa-arvoksi hän laski noin 55 000 euroa, josta maapohja 13 000, taimikot 16 000 ja puusto 26 000 euroa. l MIKKO HÄYRYNEN Rakennukset voivat tuoda lisähintaa HIrsitalo nosti tilakaupan hintaa noin 40 000 eurolla, Hannu Liljeroos arvioi. Päijät-Hämeen syrjäkulmalla myytiin 23 hehtaarin metsätila, jonka huonokuntoiset rakennukset nostivat kauppahintaa yllättävästi. H A N N U LI LJ ER O O S TILAKAUPPA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ PINTA-ALA 23 ha KEHITYSLUOKAT nuorta taimikkoa tai aukkoa 16 ha, peltopohjan hoitamatonta metsää 3 ha, uudistuskypsää 2 ha PUUSTO 900 m3, josta tukkia 300 m3 MYYNTIHINTA 100 000 euroa Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 7947_.indd 55 6.8.2020 16.15. ”Asuinrakennus näytti ulkoapäin tarkasteltuna aika heikolta. Metsälehden tilakauppaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos arvioi tilan puumääräksi noin 900 kuutiota, josta kolmasosa on tukkipuuta. Tarjouksia tuli seitsemän ja kauppahinta oli 100 000 euroa. Hintapyyntö oli 66 000 euroa. Noin 50-neliöisessä hirsisessä asuinrakennuksessa on tupa, huone ja porstua. KUUKAUDEN TILAKAUPPA Metsätilaan kuulunut hirsitalo oli huonokuntoinen mutta kunnostettavissa. Myyjä oli varmaankin tyytyväinen. Ostaja lienee tutkinut asuinrakennuksen kunnon paremmin ja todennut sen kunnostuskelpoiseksi. Liljeroosin hintaseurannan mukaan Päijät-Hämeen toteutuneet kauppahinnat ovat keskimäärin noin viisi prosenttia summa-arvoa suurempia. Peltoon istutettua hoitamatonta hieskoivikkoa ja kuusikkoa on kolmisen hehtaaria, lisäksi on pari hehtaaria uudistuskypsää, harvennettua sekametsää. Myynti-ilmoituksesta päätellen myyjä uskoi sen olevan kunnostettavissa ja tuovan tilalle lisäarvoa”, Liljeroos kertoo
3 Pohjois-Karjalan kohteiden määrä romahtanut, koska Tornator ostaa tiloja suorilla kaupoilla. 2 Satakunnassa eniten uudistuskypsiä puustoja. Viime vuonna vastaava summa oli 35 miljoonaa euroa.. Alkuvuoden aikana suursijoittajat ovat ostaneet 241 kohdetta eri maakunnista ja käyttäneet ostoihin noin 42 miljoonaa euroa. ”Kauppoja on tehty merkittävästi enemmän Eteläja Pohjois-Suomessa. 4 Lapissa kauppoja tehty verrattain paljon. Liljeroosin seurannassa on tältä vuodelta 657 päätettyä kauppaa. Keskisessä Suomessa on pudotusta”, Liljeroos kertoo. l MIKKO HÄYRYNEN Tilakauppaa käyty etelässä ja pohjoisessa 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 7947_.indd 56 6.8.2020 16.15. Keskimääräinen kauppahinta on 168 000 euroa. Kaikista myydyistä hehtaareista ja kauppasummasta niiden osuus on noin 55 prosenttia. Metsämaan keskihinta on pudonnut viime vuodesta 152 eurolla 3 280 euroon, mutta puustokuution hinta on pysynyt 35 eurossa. M E T S ÄT I L OJ E N kauppamäärät ovat lähellä kahden edellisvuoden tasoa, mutta alueittain on tullut vaihtelua, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. 1 1 2 2 3 4 Suursijoittajien kiinnostus valuu yhä pienempiin kohteisiin. kk 84 81 2 964 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–HEINÄKUUSSA 2020 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. ”Hintataso on noussut hieman Pirkanmaalla, Pohjanmaan maakunnissa ja Lapissa. Liljeroos uskoo syyksi, että Tornator on tehnyt paljon suoria kauppoja. Muualla hinnat ovat pysyneet vakaina.” Pohjois-Karjalassa julkisesti myytyjen metsätilojen kauppamäärät ovat romahtaneet puoleen vuodentakaisesta. Suursijoittajille käyvät entistä vähäpuustoisemmat ja pienemmät kohteet, ja eniten tiloja on ostettu Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % e/ha e/m3 kerroin * Varsinais-Suomi 11 10 196 26 13 125 38 5 790 46 1,11 Satakunta 23 23 572 27 31 136 48 6 315 46 1,01 Häme-Uusimaa 34 33 1008 31 13 102 35 5 097 50 1,11 Etelä-Karjala 21 16 350 19 19 144 40 5 880 41 0,99 Kymenlaakso 24 19 450 24 15 125 37 5 394 43 1,04 Pirkanmaa 64 52 1 388 28 14 116 36 5 080 44 1,05 Etelä-Savo 58 42 1 109 31 10 109 34 4 903 45 0,97 Eja K-Pohjanmaa 96 80 2 042 28 14 89 26 2 897 33 0,93 Keski-Suomi 77 74 2 224 28 10 108 32 4 351 40 0,92 Pohjois-Savo 63 51 1 667 22 10 116 30 4 396 38 0,96 Pohjois-Karjala 39 36 1 158 33 8 97 27 3 585 37 0,90 Kainuu 41 38 1 694 25 11 92 25 2 517 27 1,03 Pohjois-Pohjanmaa 154 120 5359 21 10 84 18 2 226 27 1,00 Lappi 72 63 3 789 23 11 68 15 1 411 21 0,98 Koko maa 777 657 23 006 95 27 3 280 35 lisäys 7. Instituutiosijoittajien osuus yksityismetsien kaupoissa on vahvistunut. Myydyn metsämaan pinta-ala on noin 23 000 hehtaaria, josta 47 prosenttia Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. 1 Hintataso korkein Varsinais-Suomessa ja Häme-Uusimaalla
Jokainen automalli on omanlaisensa, mutta 3008 on omanlaisensa enemmän. Järjestely on hyvä, katsetta ei tarvitse siirtää paljoa alaspäin tiestä nähdäkseen mittarit. Auto herää eloon nappia painamalla ja lähtee litiumakun voimin äänettömästi liikkeelle. Aistikas ja puhutteleva Aistinvarainen auton arviointi on mielenkiintoista. Autolla pitää ajaa ainakin parikymmentä tuntia erilaisissa oloissa. Kymmenen vuoden päästä ei ehkä enää. Etuistuimet ovat hyvät, kaukana takavuosien hyllyvistä ranskalaissohvista. Mittaristoa katsotaan pienen ja voimakkaasti muotoillun ohjauspyörän yli eikä läpi kuten tavallisesti. PEUGEOT 3008 GT HYBRID 4X4 EAT PHEV Teho: kaksi sähkömoottoria: 81 kW ja 83 kW sekä bensiinimoottori 147 kW Kokonaisteho: 220 kW eli 300 hv Akku: 13,2 kWh Latausaika: 7 h (8A shukorasiasta) Omamassa: 1 915 kg Kokonaismassa: 2 330 kg Maavara: 219 mm Huippunopeus: 235 km/h Kiihtyvyys: 0–100 kmh: 5,9 s Pituus: 4 447 mm Leveys: 1 841 mm (ilman peilejä) Korkeus: 1 624 mm Koeajoauton kokonais hinta: 52 835,47€ KUN ensimmäisen kerran istuu Peugeot 3008 Hybridin kuljettajaksi, menee hetki, ennen kuin autoon tottuu. Peugeot 3008 GT Hybridin nykyaikainen ja raikkaasti muotoiltu kori pitää sisällään lähes urheiluauton suorituskyvyn ja hyvän ajettavuuden. Istuimet ovat topakat, normaaVahva ranskatar Tällä kertaa koeajossa oli Peugeotin 300-heppainen katumaasturi, valmistajan kaikkien aikojen suuritehoisin auto. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 7947_.indd 57 6.8.2020 16.15. Sitten se alkaa puhua kuljettajalle. Tämä nykymuodin mukainen ja kaunis ranskatar puhui usealla mukavalla ja aistillisellakin tavalla. Koska vasta muutamalla sähkötai hybridiautolla on tähän mennessä tullut ajettua, on hiljainen lähtö yhä kohottava elämys
Oikealta näkyy, että akkukin on täynnä ja sähköllä pääsee 50 kilometriä. 250 kilometrin siirtotaivalta moottoriteillä ja pääteillä. Sähkömoottoreiden sadalla hepalla pärjää kaupunkioloissa mainiosti ja lähes aina tielläkin. Koeajoviikolle sattui tuulinen jakso, josta auto selvisi kaupunkimaasturiksi hyvin, se ei kiemurtele sivutuulessa. Kääntösäde on kohtuullinen samoin kuin korinylitykset, joten ketterä ja tarkka ajaminen on helppoa. Koska kuljettaja istuu vaaksan verran normiautoja korkeammalla, ympärille näkee helposti. Korkeahkon maavaran ja huonon tien vaatiman joustovaran yhdistäminen suuntavakavuuteen on varmasti hankalaa. Äänimaailmaltaan Peugeotin hybridi on hillitty, ellei kaasua paina pohjaan, jolloin korkeaviritteinen polttomoottori kiekaisee. Sopii kaupunkiin ja metsäteille Ajoimme autolla 1 006 kilometriä sähköllä ja bensalla, hyviä teitä ja surkeassa kunnossa olevia päällystettyjä teitä ja surkeassa kunnossa olevia sorateitä ja erilaisia metsäautoteitä. Pään päälle jää riittävästi tilaa, mutta jotkut ovat tottuneet ajamaan alempaa. Noin tuhannen kilometrin taipaleeseen Peugeotilla sisältyi kaksi Mittaristo on räätälöitävissä. Näistä kulutuslukemista voi jokainen vetää johtopäätöksiä ja soveltaa niitä omiin ajeluihin. Valmistaja ilmoittaa polttoaineen kulutukseksi 1,3 ltr /100 km. Selkänojat alhaalla pituutta on 160 senttiä, joten raivaussahan saa mahtumaan kulmittain. Huonokuntoisilla teillämme tällaiset renkaat kykenevät suojelemaan itseään ja vanteita, eivätkä ole karkeilla päällysteillä äänekkäitä. Vasempaan takalokasuojaan yhdistettävä latausjohto ja -mokkula mahtuvat tavaratilan lattian alle. Ohjauspyörän muotokieli puhuttelee ajajan kämmeniä, autoa voi ajaa erilaisilla otteilla, ratin muhkurat ja lovet tuntuvat mukavilta. Tavaratilan alla on lokerikko latauskaapeleille. Kulutus riippuu päivätaipaleista Hybridiauton kulutuslukemien selvittäminen koeajossa on hankalaa. Edessä on 1,6 litran 200 hevosvoiman bensiinimoottori. Rengaskoko on Suomeen sopiva 225/55-18, eli renkaat eivät ole kohtuuttoman matalat profiililtaan. Bensankulutus oli 5,0 ltr/100 km. lia kovemmat ja tuovat mieleen urheiluautot. Autossa on 50–60 kilometrin matkaan riittävä akku ja molemmissa päissä sähkömoottorit. Tuulensuhinat ja rengasäänet ovat kohtuullisia. Tässä auto on paikoillaan, joten nopeutta ei näy. Tavaratila on selkeä ja ilman hattuhyllyä 73 senttiä korkea. Jos ajo olisi ollut muutaman kymmenen kilometrin kaupunkikeikkoja, jolloin akku olisi aina yöllä muutamassa tunnissa latautunut, olisi kulutus ollut ltr/100 km. Täyskaasulla auto tuottaa yhteistehoa moottoreista 300 hevosvoimaa, joten voiman tunne on läsnä. Auton kamerat avustavat ahtaissa paikoissa. Ajoasento kuitenkin ihmetytti: Istuin jää ala-asennossakin aika ylös. Tavaratilan leveys on 105 senttiä ja pituus 90 senttiä. Parhaiten auto sopii, jos käyttö latausten välillä on korkeintaan 50–60 kilometriä ja pitkät matkat harvinaisia, jolloin valmistajan lukemiin on helppo päästä. Se riippuu ratkaisevasti matkojen pituudesta. Tässä Peugeot on onnistunut. Peugeot 3008 sopii kaupunkiajoon näppärästi. Loppu oli kaupunkiajoa, pieniä teitä ja metsäautoteitä. Vasemmasta pylväästä näkyy, että tankki on lähes täynnä ja bensiinillä pääsisi 580 kilometriä. Penkit ovat kovuudestaan huolimatta mukavat ja isollekin henkilölle riittävän kookkaat. l TEKEE MÖNKIJÄSTÄSI METSÄKONEEN LAADUKKAASTI ENEMMÄN TUTUSTU: www.ihan-uus.net SOITA: 0400 542650 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 7947_.indd 58 6.8.2020 16.15. Jousitus toimii kaupunkiajossa luontevasti, eikä hidastustöyssyihin ole tarvetta hidastaa. Peugeot selvisi kaikista kunnialla
Luonnonmarjat eivät näyttäisi eroavan muista alkutuotannon tuotteista. tavat myös metsämarjan hintatasoon siten, että se kannustaa myymään marjoja teollisuudelle. Se kuvaa hyvin sitä, että maamme monikäyttömetsät ovat päivittäin avoinna kaikille halukkaille. Päätös herätti suomalaisissa ristiriitaisia tuntemuksia. Marjoja käyttävän teollisuuden tarve ulkomaisille poimijoille on ymmärrettävää. Onko oikein, että työsuhteisia marjanpoimijoita ohjataan heidän metsiinsä. Jokamiehenoikeudet eivät riipu alueen omistajasta eikä niiden käytöstä tarvitse maksaa, sillä maanomistajat tarjoavat tämän mahdollisuuden korvauksetta kaikkien käyttöön. Toivottavasti mahdollisimman moni urheiluseura oivaltaa tämän mahdollisuuden viimeistään puolukan kypsyessä. Voiko jokamiehenoikeudella harjoittaa järjestelmällistä liiketoimintaa toisen maalla. l SUOMEN METSÄT ovat avoinna joka päivä, Finnish forests open daily -slogania käytettiin etenkin noin kymmenen vuotta sitten. Ämpärikauppaa on käyty paljon myös Facebookin kautta. Koronakriisin ohjatessa ihmisiä luontoon suomalaiset ovat innostuneet marjanpoiminnasta. Metsälehti Makasiini 59 LUONNOSSA » KOLUMNI 7948_.indd 59 7.8.2020 11.59. Marjoja on kerätty myyntiin asti, esimerkiksi monet nuoret ovat korvanneet puuttuvia kesätöitä keräämällä marjaa myyntiin. Ota sinäkin ämpäri käteen ja suuntaa metsään – Suomen metsät ovat avoinna joka päivä.. Moni on havainnut metsänomistajien metsien tarjoavan tulonhankkimismahdollisuuksia jokamiehenoikeuksien perusteella. VIIME VUOSINA etenkin thaimaalaiset ovat keränneet ison osan maamme metsämarjoista. MTK yhdessä muiden järjestöjen kanssa on mukana luonnonmarjapoiminta kampanjassa, joka kulkee somessa nimellä #marjatalkoot. Puun hinta on ikuinen keskustelun aihe, ja maataloudessa aiheellisesti kysytään: ”Miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten?” Tätä kannattaa pohtia. Urheiluseuroille marjastus tuo varainkeruumahdollisuuksia peruuntuneiden kesätapahtumien varainkeruutalkoiden tilalle. Moni on pitänyt marjan ostohintaa työhön nähden alhaisena. Talkoiden huipennus on tämän lehden ilmestymisen aikoihin, Marjanpäivänä 15.8. Normaalisti teollisuuden tarvitsemat marjat keräävät ulkomaiset poimijat jäävät tänä vuonna pääosin kotimaihinsa. Samaan aikaan, kun suomalaiset ovat tuoneet marjaa myyntiin isoja määriä, ollaan Suomeen tuomassa jälleen ulkomaisia poimijoita. NYT ON TARKAN HARKINNAN PAIKKA, mitä tehdä. Puukauppamäärät ovat hieman viime vuosia jäljessä, mutta poikkeukselliset ajat ovat ohjanneet ihmisiä luontoon. Erinomainen marjasato ja ympäri maata nousseet marjojen ostopisteet ovat kannustaneet suomalaisia marjapoimintaan. Tänä vuonna metsien monikäyttö saavuttanee ennätyksiä. Suomalaisille kerääjille tarkoitettuja marjanostopisteitä on ollut jopa vaikea löytää. Jokamiehenoikeudet ovat meille kaikille tärkeitä, mutta niitä on syytä käyttää harkiten. Päätöksen jälkeen maanomistajilta on tullut runsaasti kysymyksiä jokamiehenoikeuksien rajoista. Marjoja jalostava teollisuus tarvitsee raaka-ainetta ja siihen tarpeeseen meidän tulisi vastata. Poiminta ei rajoitu vain marjoihin: esimerkiksi herkkutatteja kerätään paikoin korien asemasta peräkärryihin. THAIMAALAISTEN POIMIJOIDEN tulosta Suomeen neuvoteltiin keväästä lähtien. Tänä vuonna on palattu vanhaan ja marjoja on voinut myydä moneen eri paikkaan. Ehkäpä tämän vuoden kokemukset vaikutMarjakuumetta Suomen metsissä Poikkeukselliset ajat ovat ohjanneet ihmisiä luontoon. Toisaalta tämä on myös näytön paikka suomalaisille. Olisiko tänä poikkeusvuonna kuitenkin syytä ennen kaikkea sitoutua eri tahojen kampanjointiin, jolla luonnonmarjat hankitaan kotimaisin voimin. Vasta heinäkuun lopulla Thaimaa antoi luvan poimijoiden lähtöön. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja
Suomen suurimmat metsätuhot ovat perhosen tekemiä. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Hallamittarin toukat söivät Galddoaivin erämaan tunturikoivikon 2007 ja 2008. Metsälehti Makasiini 61 7949_.indd 61 7.8.2020 16.44. Tunturija hallamittarin toukat ovat synnyttäneet satoja neliö kilometrejä puutonta tundraa. Nyt se on lahoa kummitusmetsää, joka sortuu oksa oksalta ja runko rungolta tuuliin ja myrskyihin
Ne luikersivat telttaan, makuupussiin, päivälliskattilaan. Kesän aikana ne kasvavat noin tuuman mittaisiksi, pudottautuvat maahan koteloitumaan ja kuoriutuvat syksyllä perhosiksi. ”Lapissa saa tapahtua mitä hyvänsä.” LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 7949_.indd 62 7.8.2020 16.44. Reppureissu oli Riikka ja Antero Takalan häämatka, jota he muistelevat vielä yli puoli vuosisataa myöhemmin. ”Lapissa saa tapahtua mitä hyvänsä, eikä kukaan välitä. Uutta tundraa Peräkkäisinä vuosina 1965 ja 1966 perhostoukat tappoivat pysyvästi yli 2 000 neliökilometriä tunturikoivumetsiä. Seuraavat kesät olivat kylmiä ja porot popsivat jokaisen maasta ponnistavan koivunverson. Loppuun syödyistä koivuista toukat putosivat vihreänä sateena hiuksiin tai paidankauluksista vaatteiden alle. Koivunlehti maistuu muillekin kuin perhostoukille. 1980-luvulla Antero Takalasta tuli ympäri maailman arvostettu Lapin maiseman valokuvaaja. Kun lehdet syötiin kahtena peräkkäisenä vuotena, koivujen vara ravinto loppui. Miljoonat tunturimittarin toukat söivät puut lehdettömiksi likimain koko patikoidulta matkalta. Tunturimittarin toukat kuoriutuvat samaan aikaan, kun koivunlehdet puhkeavat. Hän järkyttyi kuolleiden metsien loputtomuudesta. Mutta nyt riitti muuta ajateltavaa. Pari vuotta myöhemmin Erno Paasilinna retkeili täsmälleen samoissa maisemissa. Tunturikoivikko vilisi vihreitä mittarimatoja. Vaikka tunturimittarit runsastuivat ylenpalttisesti muulloinkin kuin kuusikymmenluvulla, ainoastaan silloin metsät kuolivat. Jos tällainen tuho tuli Etelä-Suomeen, maahan julistettaisiin hätätila”, Paasilinna kirjoitti retken jälkeen. Lemmenjoen kansallispuiston länsiosiin, Kevon kanjonin ympäristöön ja Utsjoen itäiseen erämaahan Galddoaiviin jäi lahoava ja oksa oksalta, runko rungolta sortuva kuollut metsä. S YYSKESÄLLÄ 1965 kaksi kulkijaa vaelsi satakilometristä taipaletta Enontekiön Hetasta Inarin Angeliin
Metsälehti Makasiini 63 7949_.indd 63 7.8.2020 16.44. Punakuiri on Siperian tundran arktinen kahlaaja, joka löysi lahoavasta luurankokoivikosta uuden elinympäristön. Uuden tundran taustaääni on pikkukuovin pilittävä soidinhuuto. Hallamittarit tappoivat myös mustikat ja variksenmarjat, tärkeimmän syksyja kevätravinnon. Riekoille hallamittarin tuoma metsätuho oli katastrofi. Talvella riekot syövät koivujen silmuja
Entisestä metsästä näkyi tuohitötteröitä – osa pystyssä, enimmät maassa. Etelässä luonto on monimuotoisempi ja tasapainoisempi. Miksi perhostuhoja ei tule etelässä. Kun koivunlehdet oli syöty, toukat putosivat maahan ja maistelivat jokaista yrttiä ja varpua. Kantojen tyngät ja tuohenpalat kertovat metsäisestä historiasta. Ilmastonmuutos toi hallamittarin Samojen vuosikymmenten aikana Lapin luontoon iski vaivihkaisempi muutos, syksyjen pidentyminen ja talvien lauhtuminen. Entinen koivumetsä on ehtinyt lahota uudeksi tundraksi. Ilmaston lämpeneminen Uuden vuosituhannen alussa entisiin koivumetsiin oli syntynyt 60 000 hehtaaria uutta tundraa. Uusi perhoslaji, hallamittari, pystyi levittäytymään tuntureille asti. Sekä tunturiettä hallamittari ovat koko Suomessa tavallisimpia syyskesän ja syksyn yöperhosia. Vuosina 2005 ja 2008 hallamittarin toukat söivät Uts joella 400 neliökilometriä tunturikoivumetsiä hengiltä. Koivun puuaines lahosi nopeasti, mutta arktisissa oloissa tuohi säilyi kauan. LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini 7949_.indd 64 7.8.2020 16.44. Uuden vuosituhannen alussa entisiin koivumetsiin oli syntynyt 60 000 hehtaaria uutta tundraa, tunturipaljakkaa. Tunturimittarin hyökkäyksestä on kulunut 55 vuotta. Syksyllä porot ja riekot näkivät nälkää. 2000-luvulla tulivat ensimmäiset talvet, jolloin kunnon pakkaset puuttuivat. Lopputuloksena myös mustikat ja variksenmarjat ruskettuivat ja kuolivat. Yli kolmenkymmenen asteen pakkanen palelluttaa munat. Loispistiäiset ja petohyönteiset pysäyttävät sekä toukkien että aikuisten äkkirunsastumisen alkuunsa. Hallamittarit lisääntyvät ja munivat myöhään syksyllä
Vanhan koivutuhon loppuessa alkaa uusi. Punakuirin ääni on vihlovan voimakas ja tuo mieleen vinkulelun. Jos luurankokoivikon keskeltä löytyy pienikin suorantainen lampi, paikalla metelöi myös toinen samankokoinen kahlaaja. Syk syllä porot hakevat koivunpunikkitatteja ja talvella koivikon suojelemaa jäkälää.. Yritän kuvitella, kuinka lapsuuteni aikaan tässä viheriöi kaukaisuuteen jatkuva koivumetsä. Luurankometsän taustaäänenä soi pikkukuovin pilittävä huuto. Koivumetsän lahoaminen tundraksi turmelee kuitenkin ihmiselle hyödyllisimpien lajien ruokamaat. Kun väsyn ja istun aloilleni, näen tunturisopulin livahtavan mättäänsyrjän onkaloon. Tänä kesänä Kesällä 2020 patikoin Utsjoen itäisen erämaan koivutuhoalueella. Pikkukuovin ”oikea” pesimäympäristö on rimpinen aapasuo, mutta 60-luvulta asti ne asettuivat mieluusti sekä huikean laajalle Tuntsan paloalueelle että sen ajan isoille auratuille avohakkuille. Riekkokannat ovat romahtaneet eivätkä porot löydä alkukesän tuoreita koivunlehtiä. Kesä paljastaa vielä nytkin paksuimpien runkojen jäänteitä tai kantoja ja siellä täällä lojuvia tuohenkäppyröitä. on sillä tavoin arvaamaton, että muutama eliö voi levittäytyä salamannopeasti. Jos olisi talvi, jokiuomien välinen kymmenkilometrinen skaidi näyttäisi avoimelta tunturipaljakalta. Tunturisopuli kuuluu voittajiin. Koivujen kuolema aiheutti seuraavana vuonna hurjan heinittymisen, joka puolestaan sopi myyrille ja sopuleille. Neljäkymmentä vuotta nuorempi hallamittarituho täydentää vanhan tunturimittarituhon aukot. Tämän vuosituhannen perhostuho on edennyt kuolleeksi luurankometsäksi. Sekä pikkukuovi että punakuiri kaivelevat lahottajahyönteisiä ja niiden toukkia maassa lojuvasta pehmenneestä puusta. Ensimmäisestä koivukuolemasta on kulunut 55 vuotta. Koivikon ja varpujen samanaikainen kuolema johtaa seuraavina vuosina tuhoalueen heinittymiseen ja myyrien ja sopuleitten runsastumiseen. Valtakunnan runsain pikkukuovikanta pesii koivutuhoalueilla. l Metsälehti Makasiini 65 7949_.indd 65 7.8.2020 16.44
Lipponen on toistaiseksi myös asentanut tuotteensa itse. Kun hän muutama vuosi sitten piti pidempää vapaata vakuutusalan töistään, lankut palasivat mieleen. 66 Metsälehti Makasiini » TUOTE JA TEKIJÄ 7980_.indd 66 7.8.2020 12.36. Hintaa tuotteella on asennettuna kohteesta riippuen noin 150–200 euroa neliöltä. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN KARSTULAN Vastingin kylän läpi kulkevalle pikitielle näkyneet harmaantuneet lankkutaapelit olivat jo pitkään kiinnostaneet Juha-Pekka Lipposta (44). Yrittäjä Juha-Pekka Lipponen kokoaa vanhoista koivulankuista höylätyt palat 0,7 neliömetrin kokoiseksi sisustuspaneeliksi käsityönä. ”En voi lakata hämmästelemästä sitä, millaisia värejä ja kuvioita puista voi löytyä. ”Eräänä yönä minulle kirkastui ajatus siitä, mitä lankuista voisi tehdä.” Lankut olivat sahuri Markku Leppäsen, jonka puheille Lipponen marssi. Ja hyvä niin, sillä koivulankut paljastuivat erinomaiseksi raaka-aineeksi Lipposen innovaatiolle. Lankkujen pinnoissa on elegantisti harmaantunut kerros, mutta sisältä ne ovat pääsääntöisesti huippulaatuista puuta. Ja miten hyvin puut ovat säilyneet.” Työlästä käsityötä Lipposen idea on yksinkertaistettuna tämä: Lankuista valitaan näyttäviä kappaleita, jonka jälkeen ne katkotaan sopivan pituisiksi pätkiksi, särmätään ja höylätään. Lama vei kysynnän, mutta Markku jatkoi sahausta ajatuksella, että kyllä aika tavaran kaupihtee”, Lipponen kertoo. Kolmessa vuosikymmenessä joltakin olisi usko voinut jo loppua, mutta Leppäseltä ei, vaikka lankkuja ostateltiin jo hakepuuksi. Syntyneistä monivivahteisista paloista kasataan käsityönä vaneritaustalle kolmentoista millin vahvuisia seinäelementtejä. KUIN PALAPELIÄ TEKISI Juha-Pekka Lipponen kehitti vuosikymmeniä taivasalla harmaantuneista koivulankuista uniikin sisustustuotteen. ”Esimerkiksi 35-millisestä lankusta saadaan halkaisemalla kolme hyödynnettävää Kolmekymmentä vuotta harmaantuneet koivulankut ovat raaka-ainetta, jota harvalta löytyy tässä mittakaavassa. ”Markku oli sahannut ennen 1990-luvun lamaa koivua huonekalutehtaille
Metsän tuotto käytetään haluamaasi hyvään asiaan metsäalalla. ”Korona vesitti matkailuja ravintola-alan projekteja, mutta vastaavasti yksityispuolella kysyntä on kasvanut. Katso video Metsälehden Youtube-kanavalta. Lahjoita metsäomaisuutesi osaaviin käsiin, metsäalan hyväksi. ”Tuotekehityksessä on ollut paljon ratkaistavia asioita, mutta nyt on aika panostaa entistä enemmän myyntiin ja markkinointiin.” Markkinoinnissa oiva veturi on se, että hiilensidonta, käsityö ja kiertotalous lyövät tuotteessa trendikkäästi kättä. l . Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti METSÄTESTAMENTTI Metsälehti Makasiini 67 7980_.indd 67 7.8.2020 12.36. Kaksi harmaapintaista sekä keskeltä yksi molemmin puolin puun värinen kappale.” Elementtilevyjen kasaus on käsityötä, jossa yrittäjän visuaalinen näkemys pääsee esiin. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. Eikä tarina taustalla tarvitse edes värikynää. Harmaaksi patinoituneet ja jäkälöityneet koivu lankut ovat sisältä huippulaatuista puuta. ”Totesin kerran taapeleita kierrellessäni, ettei raaka-aineen puute ainakaan ensimmäisinä vuosina ongelmaksi muodostu”, yrittäjä kertoo.. palaa. Toistaiseksi yritys työllistää vain miehen itsensä, mutta seuraava askel on pohdinnassa. Asiakkaiden palaute on ollut hämmentävän hyvää.” Entä kuinka pitkäksi aikaa patinoitunutta lankkua Leppäsen pellon laidalta löytyy. ”Palojen sommittelu ja liimaaminen on työlästä, mutta todella mielenkiintoista – kuin palapeliä rakentaisi.” Myyntivaltit valmiina Lipponen tekee tuotteitaan Birch & Tales -markkinointinimellä. Laitetaan hyvä kiertämään toimialan sisällä. Kuuntelemme herkällä korvalla toiveesi metsien hoidon suhteen ja toimimme sen mukaan. Tilauksia on tullut nyt lähialueiltakin, kun ihmiset ovat panostaneet sisustukseen
Työ alkaa 1.9.2020 alkaen tai sopimuksen mukaan. Työsuhteessa noudatetaan YT/METO-työehtosopimusta. Arvostamme aiempaa kokemusta metsätilojen välityksestä, sukupolvenvaihdoksista ja metsäveroneuvonnasta. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsäalan toimihenkilötehtävistä, hyvää organisointija yhteistyökykyä, markkinointija palveluhenkisyyttä sekä sitoutunutta asennetta työhön. Toimialueena on Hausjärvi, Janakkala, Loppi ja Riihimäki. Hakemus (ml. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsäalan toimihenkilötehtävistä, hyvää asiakaspalvelutaitoa, asioiden loppuun saakka tekemistä, markkinointihenkisyyttä ja sitoutunutta asennetta työhön. Hakemus (ml. Mti, AMK). Lisätietoja antaa Jari Ursin 0400 354 989 Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso ry Vanhamaantie 22, 47200 Elimäki www.mhy.fi/kymenlaakso www.facebook.com/metsanomistajatkymenlaakso Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA KANTA-HÄME Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ry toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. klo 16 mennessä osoitteeseen jari.ursin@mhy.fi. palkkatoive ja rakenne) ja ansioluettelo toimitetaan viimeistään pe 28.8.2020 klo 16:00 mennessä osoitteeseen rekry.kanta-hame@mhy.fi Lisätiedot rekrytointiasiantuntija Irene Hiedanpäältä puhelimitse 050 320 9854 perjantaisin klo 10-12 tai sähköpostitse rekry.kantahame@mhy.fi Metsänomistajat MHY Kanta-Häme 2x97 Makasiini_Makasiini 5.8.2020 10.36 Sivu 1 68 Metsälehti Makasiini » TYÖPAIKAT 7952_.indd 68 7.8.2020 16.49. Toimialueena on koko Mhy:n toimialue. Haemme palvelukseemme KIINTEISTÖVÄLITTÄJÄÄ/ SPV-ASIANTUNTIJAA toistaiseksi jatkuvaan työsuhteeseen. Työ alkaa 1.10 tai sopimuksen mukaan. Palkkaus YT-METO TES. 0400 754 252. Edellytämme hakijalta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta (LKV-tutkinto ja esim. 17 kk). Edellytämme hakijalta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta (mm. Hakemukset ansioluetteloineen 21.8. Olemme vakavarainen toimija, jonka työllistävä vaikutus on noin 60 henkilötyövuotta. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan pe 21.8.2020 klo 16.00 mennessä sähköpostitse vesa.vaananen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antavat ma 3.8 alkaen johtaja Petri Pajunen p. Palveluksessamme on 23 toimihenkilöä, toimipaikkoja on 5 ja liikevaihto on noin 6,5 miljoonaa euroa. Tarjoamme monipuoliset ja laadukkaat metsäalan palvelut Kouvolassa, Iitissä, Kotkassa, Pyhtäällä ja osassa Loviisaa. Tuotamme metsänomistajille puukauppa-, puunkorjuu-, metsänhoito ja metsätilan omistusjärjestelypalveluita. Arvostamme aiempaa työkokemusta puunkorjuusta, metsänhoitotöiden toteutuksesta ja työnjohtotehtävistä. 040 7766 212 petri.pajunen@mhy.fi ja ma 17.8 alkaen asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen p. Edellytämme tehtävään soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. palkkatoive) ja ansioluettelo toimitetaan viimeistään pe 28.8.2020 klo 16:00 mennessä osoitteeseen rekry.kanta-hame@mhy.fi Lisätiedot rekrytointiasiantuntija Irene Hiedanpäältä puhelimitse 050 320 9854 perjantaisin klo 10-12 tai sähköpostitse rekry.kantahame@mhy.fi Metsänomistajat MHY Kanta-Häme 2x77 Makasiini_Makasiini 5.8.2020 10.35 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso on alueensa merkittävin yksityismetsätalouden toimija. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä Metsänhoitoyhdistyksessä. Metsänomistajat MHY Etelä-Savo 2x150 Makasiini_Makasiini 13.7.2020 13.12 Sivu 1 KANTA-HÄME Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ry toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Työsuhteessa noudatetaan YT/METO-työehtosopimusta. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan. Tarjoamme hyvän perehdytyksen tehtävään, tuotteisiin ja alueeseen sekä vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä suuressa metsänhoitoyhdistyksessä. Haemme palvelukseemme METSÄESIMIESTÄ määräaikaiseen sijaisuuteen (n. myynti-ja asiakaspalvelutehtäviin toimialueellemme. ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo palvelee toimialueen 15 000 metsänomistajaa kymmenen kunnan alueella. Lisätietoja www.mhy.fi/etelasavo Haemme Hirvensalmelle METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluvat puukauppa-, metsänhoitoja asiantuntijapalveluiden myynti. Mti, AMK). Työssä onnistuminen edellyttää joustavuutta, palveluhenkisyyttä ja kykyä toimia erilaisten asiakkaidemme kanssa. Työllistämme yhteensä toimihenkilöitä, metsureita ja yrittäjiä 220 htv
MÖTESKALLELSE Eläkekassa Versos ordinarie kassamöte hålls den 28 augusti 2020 kl. MÖTESKALLELSE Eläkekassa Versos ordinarie kassamöte hålls den 28 augusti 2020 kl. före den 23 augusti 2020 till pensionskassans byrå för granskning. Tai jotain aivan muuta. Niiden lähettäjien kesken arvomme retkituolin. Vid mötet behandlas de ärenden som nämns i 24 § i kassans stadgar för ordinarie kassamöte. Till revisor föreslås val av KPMG Oy Ab. Kokous toteutetaan etäyhteyksin, mikäli pandemiaan liittyvät rajoitukset estävät fyysisen kokouksen järjestämisen. Medlem som personligen har för avsikt att utöva sin rösträtt vid mötet bör meddela om sitt deltagande till byrån elakeverso@elakeverso.fi även fem dagar före mötet. Jäsenen, joka aikoo henkilökohtaisesti käyttää kokouksessa äänivaltaansa, on ilmoitettava osallistumisestaan osoitteeseen elakeverso@elakeverso.fi edellä olevaan ajankohtaan mennessä. Vid mötet behandlas de ärenden som nämns i 24 § i kassans stadgar för ordinarie kassamöte. 12.30 på Marski by Scandic, Mannerheimvägen 10, 00100 Helsingfors. Till revisor föreslås val av KPMG Oy Ab. Helsingfors den 23 april 2020 STYRELSEN Delägarnas och medlemmarnas detaljerade och daterade fullmakter bör sändas fem dagar före mötet, dvs. Muut muistonsa lehteen saaneet palkitsemme läpimittamittanauhalla. fi tai postitse Metsälehti / Kesäkilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Jos siihen liittyy valokuva, aina parempi. Helsingfors den 23 april 2020 STYRELSEN Delägarnas och medlemmarnas detaljerade och daterade fullmakter bör sändas fem dagar före mötet, dvs. Mötet genomförs via distansförbindelse, om begränsningarna i anslutning till pandemin hindrar att kassamötet hålls i form av ett fysiskt möte. Medlem som personligen har för avsikt att utöva sin rösträtt vid mötet bör meddela om sitt deltagande till byrån elakeverso@elakeverso.fi även fem dagar före mötet. Tilintarkastajaksi esitetään valittavaksi KPMG Oy Ab. KOKOUSKUTSU Eläkekassa Verson varsinainen kassan kokous pidetään 28.8.2020 klo 12.30 hotellissa Marski by Scandic, osoite Mannerheimintie 10, 00100 Helsinki. Vid mötet behandlas de ärenden som nämns i 24 § i kassans stadgar för ordinarie kassamöte. Metsämuistoni METSÄLEHDEN KESÄKILPAILU 2020 Metsälehti Makasiini 69 » PILKKEET » PILKKEET 7952_.indd 69 7.8.2020 16.49. syyskuuta mennessä osoitteeseen lukijoilta@metsalehti. MIKÄ on paras metsämuistosi. Mötet genomförs via distansförbindelse, om begränsningarna i anslutning till pandemin hindrar att kassamötet hålls i form av ett fysiskt möte. Bokslutshandlingarna finns till påseende under tjänstetid vid pensionskassans byrå, Kalevagatan 13, från och med den 21 augusti 2020. 12.30 på Marski by Scandic, Mannerheimvägen 10, 00100 Helsingfors. Bokslutshandlingarna finns till påseende under tjänstetid vid pensionskassans byrå, Kalevagatan 13, från och med den 21 augusti 2020. Medlem som personligen har för avsikt att utöva sin rösträtt vid mötet bör meddela om sitt deltagande till byrån elakeverso@elakeverso.fi även fem dagar före mötet. före den 23 augusti 2020 till pensionskassans byrå för granskning. Helsingissä 23.4.2020 HALLITUS Yksilöidyt ja päivätyt valtakirjat on toimitettava eläkekassan toimistoon tarkastettaviksi viisi päivää ennen kokousta eli 23.8.2020 mennessä. Helsingfors den 23 april 2020 STYRELSEN Delägarnas och medlemmarnas detaljerade och daterade fullmakter bör sändas fem dagar före mötet, dvs. Kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen 24 §:ssä mainitut varsinaiselle kassankokoukselle kuuluvat asiat. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävinä 21.8.2020 alkaen eläkekassan toimistossa Kalevankatu 13 toimiston aukioloaikoina. Mötet genomförs via distansförbindelse, om begränsningarna i anslutning till pandemin hindrar att kassamötet hålls i form av ett fysiskt möte. Till revisor föreslås val av KPMG Oy Ab. Kerro meille mieluisin metsämuistosi. LÄHETÄ muistosi 7. Onko se metsäinen mielipaikkasi, jokin oman metsäsi aineksista tekemäsi esine tai kenties hetki, jolloin siirsit metsäperinnettä sukupolvelta toiselle. 12.30 på Marski by Scandic, Mannerheimvägen 10, 00100 Helsingfors. JULKAISEMME kesän jälkeen mielestämme parhaat metsämuistot lehdessä. MÖTESKALLELSE Eläkekassa Versos ordinarie kassamöte hålls den 28 augusti 2020 kl. Bokslutshandlingarna finns till påseende under tjänstetid vid pensionskassans byrå, Kalevagatan 13, från och med den 21 augusti 2020. före den 23 augusti 2020 till pensionskassans byrå för granskning
Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Kummankin kukat ovat samanlaisia, sinisiä ja melko suuria. Entä mikä oli lehden mukana tulleen suoaiheisen tiedeliitteen paras juttu. SEPPO VUOKKO Metsän komein orvokki Ahoja metsäorvokin risteymä on komeampi ja kookkaampi kuin kumpikaan kantalajeista, mutta jälkeläisiä ei tule. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit. Ja jos joukkoon eksyy pihojen somisteena käytetty tarhaorvokki, joka jo itsessään on lajiristeytys, kirjo kasvaa entisestään. Ne ovat suuria, monivartisia ja runsaasti kukkivia. Ketoja pelto-orvokki kuuluvat lajiryhmään, jossa lajiutuminen on yhä käynnissä. Siinä suhteessa metsäja aho-orvokin risteymä on täysi nolla. Luonnossa ulkonäkö ei kuitenkaan takaa menestystä, vaan se mitataan jälkeläisten määränä. ARVONTA! » PILKKEET JO RM A PE IP O N EN METSÄN upeimmat orvokkituppaat ovat metsäja aho-orvokin risteymiä. Onnistuneet lajiristeymät selittävät monien kasvisukujen, esimerkiksi ruusujen ja pihlajien, suurta lajimäärää. Kahden lajin risteytyminen voi tuottaa evoluutiolle materiaalia, josta voi ajan mittaan seuloutua uusia lajeja. Usein lajien väliset risteymät ovat kantalajejaan rehevämpiä. Niin läheisiä sukulaisia ne ovat, että pölytys onnistuu ja siemeniäkin syntyy. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Vaikka kasvupaikat ovat erilaisia – aho-orvokki viihtyy aurinkoisilla paikoilla, metsäorvokki puiden varjossa – pölyttäjät eivät tee eroa lajien välillä, joten siitepölyä kulkeutuu lajien välilläkin. Metsäja aho-orvokki kukkivat samaan aikaan. Lähetä vastauksesi elokuun loppuun mennessä. Arvonnassa palkinnon voittivat Eija Heikkilä ja Pentti Minkkinen. Orvokkien suvussakin lajiristeymät ovat yleisiä. Mistä aiheesta toivot meidän tekevän seuraavan tiedeliitteen. fi/lukijakysely. Ketoja pelto-orvokin risteymät ovat hedelmällisiä ja yhteisillä kasvupaikoilla syntyy kirjava jälkeläispopulaatio, jossa kukan koko ja väritys vaihtelevat. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Viime numeron suosituin juttu oli raivaussahoista kertova ”Millä sahaat”. Ei risteytyminen aina ole umpikuja. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. 70 Metsälehti Makasiini 7979_.indd 70 7.8.2020 12.44. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Palkinnoiksi arvomme tällä kertaa kaksi polttopuiden pilkkojan toivepakettia, jotka sisältävät sekä halkaisukirveen että pokaran
029 432 6110 Tiia Puukila, p. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. METSÄLEHTI MAKASIINI 6/2020 ILMESTYY 24.9. KUUSEN 80 VUOTTA: VÄLJENNYS HAKKUU 7957_.indd 71 7.8.2020 16.49. Seuraava Metsälehti ilmestyy 27.8. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2020 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit Ensi numerossa MISSÄ MAKSETTIIN HAVUTUKISTA ENITEN. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6100 Anna Back Tiina Aaltonen Jussi Collin, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 88
Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 72 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 7953_.indd 72 7.8.2020 12.41. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v)
MAKASIINIKRYPTO 4, OIKEA RATKAISU 75 VUOTTA 19.8. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Pasi Poikonen, MMM, DI, Lappeenranta (maastolenkillä 50 km) Merkkipäiväpalsta on avoin kaikille lukijoille. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 5”. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. PALKINNOT Makasiini kryptosta 4 on arvottu seu raaville kolmelle: Riitta Kirma, Salo, Reijo Kuitti, Töysä ja Kauko Tuliniemi, Nakkila. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti MAKASIINIRISTIKKO 5 R S P P Ä N M T P Ä Ä V Ä R I L K J Y W Ä P I R V E R H Ö I D Y L L I T D S C A O N E L I Ö E I U F B G M Ä N T Y Ä O D L F R E T T I A N I M A L I A D U I A Ä C O W B O Y A J O S O S T A N S S I T I R U P U R J O F U M A I N E E T G U R U E W I R K O L A T P Y R R A G N E I S I K Ä N Ä K Ö K E O T O T Y K Y T Y S A T A V T A N G O K U T U U M O R I V A R I S O B A H A M A T S K A A F O L I O I A M O N I C A H I H N A F L A D E L M A A H I I L A R G O A I R Ö H K I Ä N Y S Ä T A G A L A K S I J R K T T Ä T E N G K N O U G A T O K A P I A A R O K A N A S C TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 27.8.2020 osoitteessa Met sälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Martti Issakainen, metsänhoitaja, Helsinki 50 VUOTTA 20.8. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistys rahaston merkkipäiväluettelosta. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. ###Metsälehti Makasiini *P 7953_.indd 73 7.8.2020 12.41. net
Sonja Taralai nen, 24, nauttii asiakaspalvelu tehtävistä metsämuseo Lustossa. l METSÄHISTORIA KIINNOSTAA Lustossa suomalaisen metsäkulttuurin monipuolisuus yllättää niin museovieraan kuin kesäopas Sonja Taralaisen. Joku haluaa esitel lä metsähistoriaa lapsenlap sille, toinen etsii tietoa opin toihinsa ja joku haluaa nähdä vanhoja koneita. Olen Savonlinnasta kotoi sin ja Lusto on minulle tut tu paikka jo lapsuudesta. Puulaji puistokierroksilla metsäs sä ihmiset ovat rennompia kuin museossa ja keskus telua syntyy helposti. Tätä monipuoli suutta olen halunnut pitää mukana myös metsänhoi tajaopinnoissani. Metsä liittyy Suo messa lähes kaikkeen tavalla tai toisella. Tämän vuoden erikoisnäyttely Miehen työ on herättänyt kävijöissä paljon muistoja. Moni löytää ku vista tutun sahan tai vaik kapa hevosen valjaat. Lustoon tullaan eri syistä. Työhöni kuuluvat erilai set asiakaspalvelu ja neu vontatehtävät. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN 74 Metsälehti Makasiini » TYÖSSÄ METSÄSSÄ 7955_.indd 74 7.8.2020 12.42. Tänä kesänä opas tettuja kierroksia ei ole koronan vuoksi järjestetty. Tämän vuoden Mie hen työ erikoisnäytte ly herättää kävijöissä paljon muistoja. TOIMIN metsämuseo Lus tossa Punkaharjulla kesä oppaana nyt kolmatta kertaa. Opiskelen metsien ekologiaa ja käyttöä Helsingissä. Suomalaisen metsäkult tuurin monipuolisuus on ollut minulle suurin yllätys täs sä työssä. Parhaillaan teen gradua, joka käsittelee ra kennettuja kosteikkoja sorsa lintujen elinympäristöinä.”. Saan kuulla paljon erilaisia näke myksiä ja kokemuksia met sästä. Historia on kuitenkin se asia, joka kiin nostaa kävijöitä eniten. Tyypillistä museokävi jää tai metsäsuhdetta ei voi määritellä. Eniten pi dän opastettujen museo ja puulajipuistokierrosten ve tämisestä. Jokainen ryh mä on erilainen, joten op paan on muokattava tarinaa ryhmän mukaan
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 7960_.indd 75 11.8.2020 10.34. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin
Metsä Groupin omistajajäsenet voivat jäsenetuna liittää metsänsä maksutta FSC®-sertifiointiin. Näin suojelu kohdentuu arvokkaimpiin luontokohteisiin ja muodostaa suurempia suojelukokonaisuuksia. FSC-sertifioinnilla varmistat puullesi menekin ja paremman hinnan. Jos metsätilalta ei löydy tarpeeksi FSC-kriteerien mukaisia aina säästettäviä kohteita, kannattaa ottaa avuksi FSC-luontokohdepalvelumme. Me tarjoamme suojelukohteet, joilla voit täydentää vaadittavaa suojelupinta-alaa. Tutustu palveluumme www.metsaforest.com/fsc. LIITÄ METSÄSI FSC-SERTIFIOINTIIN Metsäliitto Osuuskunnan FSC-ryhmäsertifikaatin lisenssinumero: FSC-C111942 7956_.indd 76 11.8.2020 11.05