Metsälehti 14/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ELOKUUTA • NUMERO 5/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 02 1 TE EM A : M ET SÄ N KA SV AT U S 8707_.indd 1 10.8.2021 14.10. VILJELE & VARJELE METSÄNHOITO 14 kysymystä rämeistä METSÄNKASVATUS YKSI MENETELMÄ EI RIITÄ Mukana tiede liite! Kia e-Niro sujuvasti sähköllä VIILANOHJAIMET VERTAILUSSA PUUTA TARVITAAN SYKSYLLÄKIN NÄIN JAAT PESÄN METSÄT ›› Valamon luostarin metsiä hoidetaan kohtuudella 12
Järeysrunkohintakaupassa myyt harvennusleimikkosi puut kokonaisina runkoina ja me hyödynnämme ne tukkija kuitupuiksi järeyden ja markkinatilanteen mukaan. Metsän uusi Järeysrunkohinta on pitkä harppaus nykyaikaan Puukauppa uudistuu harvennuksissa puutavaralajikaupasta kaikille järkevämpään, järeyteen perustuvaan runkohintaan. Selkeästä hintamatriisista näet heti, mitä vähintään tienaat – ja joustoa löytyy puutavaran järeyden mukaan myös ylöspäin. Lue lisää Järeysrunkohinnoittelusta ja sen käyttöönottoaikataulusta: metsaforest.com/jareysrunkohinta Koska puut kasvavat pitkinä – ei pätkinä 8708_.indd 2 10.8.2021 14.12. Siksi pystymme tarjoamaan rungoistasi erittäin kilpailukykyisen hinnan
18 S. Tämän numeron kannen kuvasi Matias Honkamaa. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Vaikea valinta 6 METSÄNOMISTAJA : Köyhät veljet, vauras luostari 12 KIIHTYVÄÄ KASVUA VAI KELLASTUVIA KOIVUJA 14 METSÄTYYPPI : Kiinnostavatko metsäammatit nuoria. 47 PIKATESTI : Viilanohjaimet vertailussa 48 PERINTÖMETSÄ : Kolme tapaa pesänjakoon TALOUS 51 RAHAPUU : Metsäteollisuuden veto jatkuu 52 PUUMARKKINAT : Puuta tarvitaan syksylläkin 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kerralla enemmän myyntiin 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Kohtuullinen hinta, erikoinen paikka 56 TILAMARKKINAT : Hinnoissa reipasta nousua 57 KOEAJO : Kia e-Niro kulkee sähäkästi sähköllä LUONNOSTA 61 KOLUMNI : Lahopuun puute uhkaa metsäluontotyyppejä 62 LUHTA : Hiljainen katastrofi 70 PILKKEET : Loiset menestyvät 72 MAKASIINIKRYPTO 74 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Metsänomistajien suosikki MATIAS HONKAMAA JUHA OLLILA JMP S . 62 Hiljainen katastrofi Putsauksen paikka JO RM A LU H TA ”Väärää menetelmää ei ole”. 15 ETELÄSSÄ PIENET AUKOT 16 LUKIJAN KUVA : Ei mennyt ihan putkeen TEEMA 18 METSÄNKASVATUS : ”Väärää menetelmää ei ole” 28 VAIKUTTAJA : Uusi edunvalvoja OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 14 kysymystä rämeistä 40 SAHA KÄYNTIIN : Putsauksen paikka 42 TUTKIMUS : Matalampi oja riittää 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Mars ruohojen kimppuun 44 KYSY POIS : Mitä tehdä tuulenkaadoille. 40 S. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8709_.indd 3 6.8.2021 15.02
Kaiken lisäksi lappilaishotellin seinällä oli hieno kuva Kekkosesta kalassa.” 8710_.indd 4 6.8.2021 15.07. Käykää muutkin. Juttu alkaa sivulta 18. Vaikka tietoa on jo nyt paljon saatavilla, päätöksen tekeminen on joskus vaikeaa – niin pienillä kuin isoillakin metsätiloilla. Ilman sitä ei syntyisi keinoja selvitä maailmanlaajuisesta pandemiasta. Tulosten perusteella metsänomistaja päättää, mikä on hänen kannaltaan kullakin kohteella paras hakkuutapa. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini AINO ÄSSÄMÄKI TOIMITTAJA ”TIETÄVÄTKÖ ne tuon siellä MTK:ssa, kysyi ällistynyt ystäväni, kun kerroin uuden metsäjohtajan olevan koulutukseltaan biologi. Siitä huolimatta poliittista ratkaisua siitä, miten avohakkuisiin tulisi valtion mailla suhtautua, ei vielä ole löytynyt. Tieteen tehtävänä on selvittää toimenpiteiden vaikutuksia. Eduskunnassa on kohta kaksi vuotta pohdittu, pitäisikö Metsähallituksen luopua avohakkuista kokonaan. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Vaikea valinta Lehden välistä löydät Metsälehden tiedeliiteen. Marko Mäki-Hakolan kanssa keskustelin esimerkiksi MTK:n konservatiivisesta imagosta.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”PUUKAUPPAKATSAUKSEN tekeminen oli tällä kertaa tavallista kiintoisampaa, koska nyt tähyillään suuntaa alkavalle puukauppasyksylle. Lisää ymmärrystä hakkuutavoista tuhatkertaisesti verrattuna Twitteriin. Onneksi metsäntutkimuksella on Suomessa vankat perinteet. Näyttää siltä, että moni ehtii vielä loppuvuodesta tehdä hyviä kauppoja.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA MENEILLÄÄN on tutkitun tiedon teemavuosi 2021. Tieteen ja muun yhteiskunnan liitosta kehkeytyy keksintöjä, liiketoimintaa ja hyviä käytäntöjä. Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavan tiedeliitteen. Tänä vuonna sen aiheena on – teidän lukijoiden toiveesta – harvennushakkuu. Myös metsien hoito perustuu tutkittuun tietoon. Jo nyt on selvää, että yhtä oikeaa tapaa hoitaa metsiä ei ole. Alun perin kansalaisaloitteena syntynyttä esitystä käsitellessään maaja metsätalousvaliokunta on kuullut kymmeniä oman alansa parhaita asiantuntijoita. Kyselyn ohje on sivulla 70.. VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”KÄVIN Rovaniemellä tutustumassa demometsään. Parhaillaan uusia tutkimustuloksia kaivataan erityisesti avohakkuun vaihtoehdoista kuten poimintahakkuista. Paljon on kuitenkin vielä tutkittavaa, ja kun tutkimuskohteena on metsä, tuloksia on usein varauduttava odottamaan pitkään. Tässä numerossa toimittaja Valtteri Skyttä esittelee Rovaniemelle perustettua laajaa tutkimusaluetta, jossa vertaillaan erilaisia metsänkäsittelytapoja. Korona-aika on antanut kampanjalle uutta pontta, sillä viimeistään nyt on tullut selväksi, miten tärkeää tiede on. Siksi olisi järjetöntä esimerkiksi kieltää avohakkuut lailla
» METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Tielle ei hyvinvointia riitä: se on kuin perunapelto ja uhkaa luhistua, paikkaa on paikan päällä. Yli 10 000 metsähehtaaria luovuttaa puita tätä tietä pitkin Suomen hyvinvoinnin rakentamiseen. KUVA: RISTO PÖNTINEN 8710_.indd 5 6.8.2021 15.07. Metsälehti Makasiini 5 Vanhamäentie Mikkelistä luoteeseen 3.8.2021. Tie kulkee upeiden, hyvin hoidettujen ja järeiden metsien läpi
KÖYHÄT VELJET, VAURAS LUOSTARI 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8711_.indd 6 6.8.2021 14.28
”Mutta me suhtaudumme täällä kaikkeen rauhallisesti. Pääsiäinen on ortodoksisen kirkkovuoden suurin juhla. Se on myös suuri metsänomistaja, jonka metsänhoidon periaatteena on viljely ja varjelu. TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT MATIAS HONKAMAA J OSSAIN vaiheessa keväällä 2020 arkkimandriitta Mikael ymmärsi, että kesää ei tulisi. Ei yhtäkään ryhmää ravintolan valamolaiseen teepöytään, yöpymään hotelliin tai ostamaan matkamuistokaupasta tuohuksia, ikoneita ja marjaviinejä. Ei ainakaan sellaista, johon Valamon luostarissa oli totuttu. Sodan syttyminen 1939 lopetti matkailun. VALAMO Metsälehti Makasiini 6 8711_.indd 7 6.8.2021 14.28. Luostarissa se on vuoden merkittävin aika mutta samalla hetki, jolloin rahakirstun pohja häämöttää ja kesän turistibusseja aletaan odottaa. Evakkoon lähdettiin Laatokan jään yli. Laatokan saaressa sijaitsevaan vanhaan Valamon luostariin alkoi tulla turisteja Pietarista 1800-luvun loppupuolella. ”Olihan se shokki”, isä Mikael sanoo yli vuotta myöhemmin. Helmikuussa 1940 Valamon asukkaat ja omaisuus – se mitä mukaan mahtui – pakattiin 40 armeijan kuorma-autoon. Suomen itsenäistymisen jälkeen matkailijat tulivat Suomen suurista kaupungeista. Luotamme siihen, että Jumala huolehtii meistä.” Laatokan yli Heinävedelle Valamon tuhatvuotisessa historiassa riittää mullistuksia. Tsaariperheellä oli luostarissa oleskeluun jopa oma huoneisto. Valamon luostari on ortodoksiperinteen tyyssija, jonka asukkaat ovat sitoutuneet vaatimattomaan elämään. Nyt yhtään linja-autoa ei ollut tulossa
Suunnitelmia muutetaan omistajan tarpeiden mukaan.” 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8711_.indd 8 6.8.2021 14.28. Sodan jälkeen oli muutenkin niukkaa. Niiden turvin ostettiin 50 hehtaaria peltoa ja 300 hehtaaria metsää Heinävedeltä. 1940ja 50-luvuilla Uudessa Valamossa kävi lähinnä pyhiinvaeltajia, jotka toivat mukanaan omat eväät. Jumala – tai kuka lienee – oli osannut kolmisen vuotta aiemmin lähettää veljestön avuksi metsätilanhoitaja Raimo Asikaisen. Hakkuu tehtiin viime tammikuussa. ”Kysehän on suunnitelmasta. Luostarilla oli onneksi ollut varoja pankissa. Säästöpuita on FSC-sertifioinnin vaatima määrä ja ne on sijoitettu ryhmiin aukon laidoille. Metsänhoitomielessä se ei ollut katastrofi. Kyseessä oli seuraaville viidelle vuodelle suunnitellut hakkuut, jotka piti taloustilanteen vuoksi toteuttaa kerralla. Kesällä aukealla törröttää kuusen taimia, joita kuivuus ei näytä vaivanneen. Kyse oli taakse jäänyttä Valamoa vaatimattomammasta paikasta. Arkinen saviastia Metsään luostari turvasi 80 vuotta myöhemmin kohtaamassaan kriisissä. Metsistä tuli 300 000 euron nettotulos”, Asikainen kertoo yhden aukon laidassa. Karttasovellus ohjaa vaeltajia rukousja runoreiteillä. Matkailijoille ei yksinkertaisesti ollut tilaa saati palveluja. Koronavuoden hakkuiden suurin yhtenäinen aukko Valamon metsissä on noin kuusi hehtaaria. ”Päätehakkuuta tehtiin kahdeksan hehtaaria ja harvennushakkuuta 42 hehtaaria. Noin 200 Valamon, Petsamon ja Konevitsan luostareiden munkkia löysi uuden kodin Papinniemen kartanosta Heinävedeltä. Yksin 200 ikääntyneen miehen ruokkiminen säännöstellyissä oloissa vaati ponnistelua. ”Minä olen luostarin arkinen saviastia”, hän sanoo ja tarkoittaa olevansa luterilainen yrittäjä, jonka työajasta noin kuukausi vuodessa kuluu Valamon asioihin
Metsien keski-ikä on nyt 40–50 vuotta. Luostarin metsiä uudistettiin harsintahakkuiden jäljiltä 1970ja 80-luvuilla. Luostarin alueelle perustettiin pieni Igumeni Sergei johtaa Valamon luostaria. Valamon pääkirkko on rakennettu 1977. ”Tällä kymmenvuotiskaudella se saadaan nostettua 190 kuutioon. Se tarkoittaa, että metsistä saatava nettotulo olisi 100 000 euroa vuodessa”, kertoo Asikainen. Luostarissa hiljennytään Matkailijat kiinnostuivat luostarista uudelleen 1960-luvulla. Metsälehti Makasiini 9 8711_.indd 9 6.8.2021 14.28. Vuonna 1954 tilatussa metsäsuunnitelmassa keskimääräinen puumäärä hehtaarilla oli vain 92 kuutiota. Sodan jälkeen luostarin metsiä hakattiin surutta. ”Olemme miettineet korona-aikana sitä, että ei ole hyvä olla niin riippuvainen siitä, että tänne tulee paljon ihmisiä”, sanoo isä Mikael. Tilanne on noista vuosista parantunut. Vaikka varsinaisia asukkaita on vain 13, luostari työllistää parikymmentä ihmistä. Luostarille se merkitsee vakautta. Suunnitelmia muutetaan omistajan tarpeiden mukaan”, Asikainen sanoo. Niinpä majoitustilaa vapautui matkailijoiden käyttöön. Hän on varajohtaja ja vastaa luostarin taloudenhoidosta. Korona-aikana luostarin kävijöiden joukossa on ollut aiempia vuosia enemmän nuoria ja perheitä. Puumäärä hehtaarilla on kasvanut 150 kuutioon. VALAMON LUOSTARI ORTODOKSINEN munkkiluostari TOIMINUT Heinävedellä vuodesta 1940 alkaen ENSIMMÄISET maininnat Laatokan saaressa sijainneesta Valamon luostarista ovat 900-luvulta OMISTAA 470 hehtaaria metsää Heinävedellä, Liperissä ja Outokummussa LUOSTARIN veljestöön kuuluu 13 jäsentä LUOSTARIA johtaa igumeni Sergei ”Kysehän on suunnitelmasta. Noihin aikoihin suuri osa Laatokalta muuttaneista munkeista oli siirtynyt ”tuonilmaisiin” eikä uusia ollut tullut tilalle. Myös luostaria koski kansanhuoltovelvollisuus, joten metsistä otettiin reippaalla kädellä polttopuuta ja egyptinparrua
Nykyisin sillä on lähes 500 hehtaaria metsää, hotelli, ravintola ja mittaamattoman arvokkaita aarteita, jotka pelastettiin vuonna 1940 Laatokan jään turvin. Silti matkailuyrityksille suunnatut koronatuet jäivät pääosin saamatta. Alueelle rakennettiin hotelli, kulttuurikeskus ja kansanopisto. Luostari ei ole yritys, yhdistys, säätiö eikä seurakuntakaan, koska se ei verota jäseniään ja vain luostarin asukkaat voivat olla jäseniä. PEFC-sertifikaatti luostarin metsillä oli ennestään. Heidän joukossaan oli uusia kasvoja, nuoria ja perheitä, kun aiemmin luostarin kävijöistä valtaosa oli ollut eläkeläisryhmiä. Siihen voi liittyä hänen yrityksensä Carelian Forestin kautta. Se päättyy aamukuudelta, kun pääkirkon kellot kutsuvat jumalanpalvelukseen. Yksi ensimmäisistä jäsenistä oli luostari, jolle liittyminen metsäyhtiöiden sertifiointiin olisi ollut hankalaa. Sertifiointia varten Asikainen perusti riippumattoman FSC-ryhmän. ”Ihmisen ahneus ja välinpitämättömyys on vaikuttanut siihen, että meillä on ilmastonmuutos ja esimerkiksi ennennäkemättömiä tulvia Keski-Euroopassa. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8711_.indd 10 6.8.2021 14.28. Uusi pääkirkko oli valmistunut jo 1977. Arkkimandriitta Mikael on luostarin taloudesta vastaava varajohtaja. Kun luostarin suuri omaisuus tulee puheeksi, luostarin johtaja, igumeni Sergei vastaa varovaisesti: ”Kaikki on suhteellista”. Heinäkuu 2020 toi matkailijat takaisin. Niiden varrella on 42 hehtaaria erikoisaluetta, jota hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaan. Tuhat vuotta vanha organisaatio tuottaa usein viranomaisille päänvaivaa, mutta enimmäkseen siihen sovelletaan seurakuntiin sopivia pykäliä. Tämä liittyy myös luostarin vastikään hankkimaan FSC-sertifikaattiin. Niinpä luostari on julkisyhteisö, jonka tulee kilpailuttaa puukaupat ja metsänhoitotyöt. Suurin osa matkailijoista poistuu iltaan mennessä. Onneksi siihen on nyt herätty. Metsässäkin hiljennytään. Hiljaisuus alueella alkaa yhdeksältä illalla. ”Metsässäkin on alueita, joita hyödynnetään, ja toisia, joita suojellaan.” Metsätilanhoitaja Raimo Asikainen (oik.) tuntee Valamon metsät perusteellisesti. Kemeratukia se ei saa, koska sen päätoimiala on matkailu, ei metsätalous. Toivottavasti ei ole liian myöhäistä”, hän sanoo. Jos halkaisee puun Munkit ovat sitoutuneet köyhyyteen ja heidän henkilökohtainen omaisuutensa on vähäinen. Ortodoksiseen ihanteeseen kuuluu luonnon kanssa sopusoinnussa eläminen ja kohtuullisuus. Luostari on ennen kaikkea hiljentymisen paikka. Talvi oli jälleen hiljainen, mutta nyt kesälomakaudella luostari on täyteen buukattu. Matkailun kult a-aika sijoittuu 1980-luvulle. Luostarin mailla kulkee useita retkeilyreittejä. Toki luostari on vauras. kioski, jossa myytiin postikortteja, hengellisiä kirjoja ja painokuvaikoneita, myös virvokkeita. Kaikkiaan 25 hehtaaria on kokonaan suojeltu. Isä Sergei haluaa puhua myös kohtuullisuudesta
”Meillä olisi valtavasti työtä metsäalan osaajille. Esimerkiksi omassa puusepänverstaassa, jonne otetaan metsistä jonkin verran kotitarvepuuta. Luostari käyttää luonnontuotteita monipuolisesti tarpeisiinsa ja pitää metsien hoidossa etusijalla kestävää metsätaloutta. Niin metsässäkin on alueita, joita hyödynnetään, ja toisia, joita suojellaan”, sanoo isä Mikael. Viljele ja varjele. 2. Useimmat metsänhoitotyöt hoitaa joku alueen metsäpalveluyrityksistä. Ortodokseilla on sanonta: Jos halkaisee puun, sielläkin Jumala on.” Ja kyllä luostarinkin puita halkaistaan. Molemmat metsäkoneet on varustettu superergonomisella, vaivoja estävällä ja tuottavuutta lisäävällä sisaryrityksen (Salli Systems) satulaistuimella. Niistä valmistetaan pitkospuita, lautoja pieniin korjauksiin, aitoja sekä ikonin pohjia ja ristejä metsähautausmaalle. Kuuliaisuusveli Mikael on kuluneen talven aikana opiskellut Toivalan ammattiopistossa metsätaloutta. ”On erilaisia maa-alueita: kasvimaita, peltoja, puistoja, luonnontilaisia alueita. Mutta jos talkootyö kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä”, sanoo Asikainen. Valamon hautausmaa on karjalaisen perinteen mukainen metsähautausmaa. Kuulostaa houkuttelevalta. Yksi veli ei kuitenkaan paljoa ehdi liki viidensadan hehtaarin tilalla. Retkeläisten on mahdollisuus saada isännän ja kehittäjän agr. Lisämaksusta järjestämme teille myös yrttisaunan saunottajineen Suomen parhaassa saunassa. Usein talkootyö tehdään puutarhassa tai keittiössä. Pakettiin kuuluu myös terveyslounas Sahalan kartanon ravintolassa ja tietoisku monisteineen elinvoimaa ylläpitävistä elinja ravitsemustavoista. Kuusi päivää raivaussahatyötä metsässä ja kuusi iltaa ja yötä vetäytyneenä luostarin hiljaisuuteen. Koivikko alkaa jo väistyä kuusien tieltä, osa koivuista on niin lahoja, että ne on pakko poistaa lähiaikoina. Metsä on myös pyhä. Niinpä myös metsien käyttöön sovelletaan kohtuullisuutta ja Raamatusta kumpuavaa viljelyn ja varjelun periaatetta. 3. Meillä on useita poikkeavia asioita esiteltävänä kuten ajouramätästyksen nopeakasvuisia uudistuskohteita jo 30 v ajalta, 1200 kpl/ha istutus, 600 kpl/ha ensiharvennusta ja 200 r/ha loppukasvatuskohteita, itse kehitetyn RAKSU:n (kevyet oksasakset, joissa kantokäsittelylaite) avulla tehdyt laajat taimikoiden varhaishoidot, koivun-, männyn ja lehtikuusen karsintakohteita, tuhkalannoitusta 40 v ajalta, 1telainen kevyt metsäojakaivuri ja sen ojanperkaustyöjälkeä, 8 t kaivuriin rakennettu kaatopää jatkopuomilla ja uusi Valtra metsävarusteinen traktori metsäperäkärreineen. ”Se on Jumalan luoma, Jumalan kädenjälki ja läsnäolo näkyy metsässä. METSÄRETKIKOHTEEKSI Rautalammilla puun tuotannon ja moninaiskäytön tehotilana tunnettu 1000 metsähehtaarin Sahalan Kartano tarjoutuu olemaan kiinnostava metsäretkikohde sekä metsänomistajille, että metsäammattilaisille. sahalan kartano 2x130 mm Makasiini_92mm 28.6.2021 11.38 Sivu 1 Metsälehti Makasiini 11 8711_.indd 11 6.8.2021 14.28. Tavoitteena on kokonaisvaltainen luonnonhoito, arvokkaiden elinympäristöjen säästäminen, luostarin aineettomien virkistys-, luontoja maisema-arvojen turvaaminen sekä kestävä puuntuotanto. Retken hinta on 1000 € + alv ja 12 €/ lounas/hlö. Hautasmaalla puunkaatoon tarvitaan arboristi, mutta luostarilla on myös oma metsuri. ”Valamon koivikko, monet sanovat hautausmaasta”, isä Mikael kertoo. l VALAMON LUOSTARIN METSÄNHOIDON PERIAATTEET 1. Koska se on luokiteltu vaaralliseksi työksi, pitää olla koulutus ja tottunut käyttämään raivaussahaa. Luostariin on perinteisesti kuulunut talkootyö. Veli-Jussi Jalkanen 3 t selostus retkeläisille. Lähteenä käytetty myös kirjaa Evakkomunkit Heinävedellä, Uuden Valamon arkea 1940–1973.. Talkoolaiset viipyvät viikon, saavat ruuan, majoituksen, osallistuvat palveluksiin ja pääsevät hetkeksi osaksi luostaria. Tiedustelut: Konttoripäällikkö Tiina, tiina@sahalankartano.fi, 040 8385599
Kuluva kesä on tuntunut välillä tukahduttavan kuumalta. ”Suhteellisesti eniten kasvu lisääntyy Keskija Pohjois-Suomen metsissä, joissa sadanta ja lumipeitteen sulamisen tuoma kosteus mahdollistavat kasvun”, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori Heli Peltola. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN 600 800 1000 1200 Lä hd e: Ilm at iet ee n la ito s Tuhannen raja rikki toistamiseen Lämpösummat vuosilta 2001–2021 kasvukauden alusta heinäkuun lopulle (29.7.). Sitä se on ollut myös tilastojen valossa. Tällöin lämpösumma olisi Keski-Suomen korkeudella yli 2 000 astepäivää, eli samaa luokkaa kuin Ranskassa nyt. HEINÄKUUN LOPULLA tehoisan lämpötilan summakertymä oli Ilmatieteen laitoksen Jokioisten mittauspisteellä 1 007 vuorokausiastetta. KIIHTYVÄÄ KASVUA VAI KELLASTUVIA KOIVUJA. Se on ollut yllätys tutkijallekin.” . Se on 208 vuorokausiastetta enemmän kuin keskimäärin vastaavana ajankohtana vuosina 1981–2010. Lisääntyvä lämpösumma kiihdyttää tutkitusti puiden kasvua. On ennakoitu, että koko kasvukauden lämpösumma voi Suomessa nousta jopa 1 000 vuorokausiasteella vuosisadan loppuun mennessä. Vuorokausiaste on tehoisan lämpötilan summan yksikkö. ”Tänäkin kesänä lämpö yhdistyi tavanomaista vähäisempiin sateisiin, mikä on saanut myös kallioisilla mailla kasvavia koivuja kellastumaan heinäkuussa. Toisaalta sateiden ennakoidaan vähenevän merkittävästi samalla, kun lämpö lisää haihduntaa. TLS (°Cvrk) 2001 2021 2011 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8712_.indd 12 6.8.2021 15.20. Mitattu Jokioisten mittauspisteellä. Kärsijänä on etenkin kuusi. Napapiirillä ilmasto olisi kuin Puolassa tänä päivänä
14,2 MM Heinäkuun sademäärä oli suuressa osassa maata tavanomaista pienempi. Metsälehti Makasiini 13 8712_.indd 13 6.8.2021 15.20. Helteiden takia sisarsukupolven kehittyminen laajassa osassa Suomea vaikuttaa todennäköiseltä. Vuosina 2017–19 niitä oli heinäkuussa keskimäärin 521. 845 Tämän vuoden heinäkuussa Suomessa oli 845 maastopaloa. Rannikkoalueilla ja pohjoisimmassa Lapissa pidennystä on odotettavissa hiukan enemmän. Sisarsukupolvi luvassa Kirjanpainajien ensimmäinen sukupolvi aikuistuu, kun 700 astevuorokautta täyttyy, ja sisarsukupolvi, kun vuorokausiasteita on 1 150. 20 PÄIVÄÄ Jo lähivuosikymmeninä kasvukausi pidentyy suuressa osassa Suomea kymmenkunta päivää molemmista päistä. Vähiten satoi Kilpisjärvellä, 14,2 millimetriä. Paikoin oli harvinaisen vähäsateista, eli yhtä kuivaa on keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa
1 2 3 4 Mihin metsäalan tehtäviin erityisesti tarvittaisiin lisää tekijöitä. Sekin on äärimmäisen tärkeää, ettei tule virhevalintoja. Joitakin kiinnostaa, kertoo Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemi. Minkälainen on tyypillinen opintoretki. Jos koronatilanne sallii, juhlimme 10-vuotista taivalta 18. elokuuta järjestämällä pop up -ulkotapahtumien sarjan Pohjois-Savossa. Jos viitisenkymmentä alkaa opiskella metsäalan perustutkintoa, yhden käden sormilla voi laskea porukan, joka lopulta suuntautuu metsuriopintoihin. Kuinka monta nuorta on osallistunut järjestämillenne maaseudun opintoretkille. Riippuu myös siitä, liittyykö retki opinto-ohjaukseen vai esimerkiksi biologiaan. Rämmitään metsätyömaalla tai käydään vaikka sahalla ja monesti myös maatilalla, jotta useampi maaseudun ammatti pääsee esille. Millaista palautetta nuorilta saa. Toki myös metsureita tarvitaan lisää. TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVA MATIAS HONKAMAA NIINA MÄNTYNIEMI KUKA Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistys on toiminut 10 vuotta ja yhteensä noin 30 000 koululaista on käynyt tutustumassa maaseudun ammatteihin. Mutta on tärkeää tietää, mitä metsäalan työ tarkoittaa. Palkittiin heinäkuussa Einari Vidgrénin säätion tunnustuspalkinnolla metsäalan tunnettuutta lisäävästä työstä MITÄ Järjestää tapahtumia, harjoitteluja kesätyöpaikkoja ja esittelee erilaisia maaseudun ammatteja kouluilla MIKSI Maaseudun ammatit ja yrittäminen tutuksi yläkoululaisille, lukiolaisille ja opettajille 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8713_.indd 14 6.8.2021 15.29. Osa tulee silmät loistaen metsäkoneen kopista ja sanoo ”Vau, tätä minä haluan tehdä isona!” Osa ilmoittaa, että ei ainakaan tänne metsään aio tulla hyttysten syötäväksi ja vesisateeseen. Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajiksi. . l TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVA MATIAS HONKAMAA KIINNOSTAVATKO METSÄAMMATIT NUORIA
Onko aukon koolla väliä. Ruotsissa hakkuuaukot ovat selvästi meikäläisiä suurempia. 5 ha 2,4 ha 1,1-1,5 ha 3 ha Suomen luvut vuodelta 2020, Ruotsin 2019 Lähde: Metsäkeskus metsänkäyttöilmoitukset, Skogsstyrelsen TEKSTI JA KUVA, VALTTERI SKYTTÄ Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 8714_.indd 15 6.8.2021 16.50. ”Se, miten hakkuu on toteutettu, on aukon pinta-alaa oleellisempaa.” Siitosen mukaan suurikin hakkuuaukko voi olla ekologian näkökulmasta mielenkiintoinen, jos sille on jätetty suuria säästöpuuryhmiä, aukon reunaan kaatuvia puita ei korjata ja osa aukosta on kenties vielä kulotettu.?l Etelässä pienet aukot Lapissa hakkuuaukot ovat kaksi kertaa niin suuria kuin Etelä-Suomessa. Viime vuosina hakkuiden keskikoossa ei ole merkittävää muutosta tapahtunut. Pohjoisessa riittää myös etelää laajemmin kaadettavaksi samankaltaista metsäkuviota. Puukauppaan sopivaa puumäärää haetaan hakkuussa suuremmalta pinta-alalta. Hakkuualat seuraavat tätä metsikkörakennetta. KUN SUOMALAISMETSÄÄN tehtiin viime vuonna aukko, se oli keskimäärin 1,5 hehtaarin suuruinen. Hakkuuaukkojen keskikoossa ei ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Siemenpuuhakkuut ovat etenkin pohjoisessa avohakkuita suurempia ja nostavat uudistushakkuualojen keskikokoa. Lapissa keskimääräinen aukko on kaksi kertaa suurempi, miltei kolme hehtaaria. Hakkuuaukkojen kokoeroa selittänee se, että lappilaismetsässä on vähemmän puuta hehtaaria kohden. Puunkorjuun näkökulmasta isompi hakkuuala lisää tietysti tehokkuutta. Eroa on myös naapurimaahan. Toteutus tärkeä Mutta onko sillä väliä, onko metsässä hehtaarin vai kolmen aukko. Pohjois-Ruotsi Etelä-Ruotsi Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Uudistushakkuualan keskimääräinen koko Uudistushakkuu=avohakkuu, siemenpuuhakkuu tai muu luontaiseen metsänuudistamiseen tähtäävä hakkuutapa. Etelä-Suomessa avohakkuualojen keskikoko on hehtaarin ja puolentoista välillä. Yksityismetsänomistajien metsissä hakkuuaukot olivat vuoden 2020 hakkuuaikomusten perusteella hieman keskimääräistä pienempiä, 1,3 hehtaarin suuruisia. Hakkuualojen pinta-ala vaihtelee kuitenkin selvästi Suomen eri osissa. Metsäluonnolle oleellisinta on, miten hakkuussa on onnistuttu säästämään uhanalaisten lajien vaatimia rakennepiirteitä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen
Paperin tuotannon nousu oli 11 ja kartongin seitsemän prosenttia. Yhtiöt uskovat nousun jatkuvan loppuvuoden aikana. Miljoonan kävijän raja meni Metsämuseo Lustossa rikki 2.8. JALKANEN ”Jatkuvapeitteinen kasvatus on taitolaji. Sahatavaran tuotanto kasvoi huhti-kesäkuussa viime vuodesta 13 prosenttia ja vanerin seitsemän prosenttia. Museo avattiin yleisölle 1994. Tuskin yhden tapauksen perusteella voi vielä sanoa, että jatkuva kasvatus altistaisi enemmän niille.” PANU ”Jotta jatkuvapeitteinen metsä kestäisi tuulia, se olisi laitettava alulle avohakkuusta tai aloitettava tiheän asennon harvennukset varovasti.” A. 1000000 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Noinhan siinä käy, kun yritetään tehdä metsää kasvukilpailun hävinneistä ja hentojuurisista puista.” SUORITTAVA PORRAS ”Turvemaa on tuossa ollut se suurin ongelma. Nimimerkki ChesterC teetti jatkuvan kasvatuksen hakkuun. METSÄTEOLLISUUS MYÖTÄTUULESSA SUOMEN metsäteollisuus on koronanotkahduksen jälkeen päässyt hyvään vauhtiin. TI IA M O N TO 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8715_.indd 16 6.8.2021 15.31. Myös suuret metsäyhtiöt – Metsä Group, Stora Enso ja UPM – kasvattivat vuoden toisella neljänneksellä niin liikevaihtojaan kuin tuloksiaan. Sellun tuotanto sekin oli neljä prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. 30 vuotta olen opetellut ja viimeiset 10 vuotta ovat kaikki hakkuut onnistuneet.” PIHKANISKA ”Hienoa sinänsä, ettei hakkuu ollut ongelma, vaan hoitamattoman puuston kyky sopeutua väljään asentoon.” GL EI MENNYT IHAN PUTKEEN Verkkokeskustelussa ruodittiin myrskyjen pilaamaa jatkuvan kasvatuksen kohdetta. Märässä maassa kuusen juuret ovat niin pinnalla, että ei pysy harva alikasvos kunnolla pystyssä.” PUUKI ”Myrskytuhoja tulee kyllä jaksollisen kasvatuksenkin metsiin. kello 10.45. Sitten iski myrsky ja kohta toinen
Itseasiassa löydät nämä ja paljon muuta eMetsä Mobiilista! Lataa ilmainen eMetsä Mobiili puhelimesi sovelluskaupasta ja olet aina kartalla metsäasioissa vain eväät puuttuvat. Varaa reissulle mukaasi: • peruskartta, kuviorajat, ilmakuvat ja lintujen pesimäalueet • gps-paikannin ja tilarajat • kuvioittaiset puustotiedot ja hoitoehdotukset • matkapäiväkirja ja -kuittitasku metsäverotukseen liittyen Tuliko reppu jo täyteen. 8–16) Elämässä mukana – Stora Enso Lataa eMetsä Mobiili puhelimeesi Metsänomistajan kesäretkien hittiäppi 8716_.indd 17 6.8.2021 16.41. 020 46 1478 (ark. Lue lisää osoitteesta emetsa.fi Asiakaspalvelu p. Lähdössä käymään metsätilallasi
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JUHA OLLILA ”VÄÄRÄÄ MENETELMÄÄ EI OLE” Talouspuustoa, hiilinieluja ja monimuotoista luontoa. Kun Suomen metsiltä halutaan monia asioita, myös metsänkäsittelymenetelmien on oltava monipuolisia. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNKASVATUS 8717_.indd 18 10.8.2021 14.18. Rovaniemellä neljään eri metsäkasvatustapaan pääsee tutustumaan uusilla demometsäalueilla
Demometsäalueilla mitataan muun muassa eri metsänkäsittelymentelmien vaikutuksia kovakuoriasilajistoon. ”VÄÄRÄÄ MENETELMÄÄ EI OLE” Metsälehti Makasiini 19 8717_.indd 19 10.8.2021 14.18. Pienaukkohakkuulla olevan hyönteispyydyksen äärellä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijat Esa Huhta (vasemmalla), Ville Hallikainen ja Pasi Rautio
SIEMENPUUHAKKUU, maanpintaa muokattu äestyksellä + luontaisen siemenen hyödyntäminen pienentää uudistamiskustannuksia + tuttu, toimivaksi havaittu menetelmä kuivahkoilla ja kuivilla mäntymailla ei peitteisyyden tai vanhan puuston laajempaa luontohyötyä, kun siemenpuut kerätään pois ei metsänjalostushyötyä 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNKASVATUS 8717_.indd 20 10.8.2021 14.18
1. Yhtä oikeaa ei ole Niin, tietoa pitäisi olla puheiden takana. Avohakkuut on tänä kesänä leimattu paholaisen työksi EU:ta myöten. Esa Huhta ›› Metsälehti Makasiini 21 8717_.indd 21 10.8.2021 14.18. Niistä yksi alkaa tutkijoiden jalkojen juuresta. Ennen metsään astumista on kuitenkin puisteltava päitä. Jokainen tapa antaa oman näkökulmansa kuumana käyvään keskusteluun metsien käsittelymenetelmistä. Yhdellä metsänkasvatustavalla ei saa maksimaalista hyötyä irti puuntuotannosta, metsätalouden kannattavuudesta, hiilensidonnasta tai luontokadon ehkäisystä. Poimintahakkuu 2. Sen sijaan metsien jatkuva kasvatus tulee kommenttien perusteella pelastamaan kaiken luontoa, ilmastonmuutosta ja taloutta myöten. Mielipiteillä mennään”, sanoo yksi männikön laidalla olevista metsäntutkijoista, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Esa Huhta. Siemenpuuhakkuu ja avohakkuu ovat metsän jaksollista eli tasaikäisrakenteista kasvatusta. Tutkijoilla on heti alkuun huonoja uutisia niille, jotka hakevat metsien hakkuisiin yhtä, kaiken pelastavaa menetelmää. Siemenpuuhakkuu 20 40 60 Puskuri Käsittelyala Kontrolliala Pienaukon läpimitta, m 4 (kartan numero) = 1 (tekstin esittelyjärjestys) siemenpuuhakkuu 1 = 2 poimintahakkuu 2 = 3 pienaukkohakkuu 3 = 4 avohakkuu Kukin demometsän neljästä hakkuualueesta on kooltaan 2 hehtaaria. Sellaista ei heidän mukaansa ole. appilaisen männikön laidassa seisoo kolme tyytyväistä metsäntutkijaa. ”Poteroituminen johtuu siitä, että ihmiset eivät loppujen lopuksi tiedä, mistä puhuvat.” Toisaalta metsäalalla julistetaan yhä vankkumatonta luottoa avohakkuisiin ja jatkuvaa kasvatusta pidetään menetelmänä, joka tulee johtamaan metsien kasvukunnon ja suomalaisen metsäteollisuuden perikatoon. ”Poteroituminen johtuu siitä, että ihmiset eivät loppujen lopuksi tiedä, mistä puhuvat. EU:n rahoittamassa hankkeessa mukana ovat Luke, Metsähallitus, Lapin AMK ja Metsäkeskus. Ongelmana kuitenkin on yhä, että erilaisista metsänkäsittelytavoista on vertailutiedoksi kelpaavaa tutkimusta puutteellisesti, etenkin Pohjois-Suomessa. Demometsäalueita on Rovaniemen lähistöllä seitsemän. Kartalla Liikamaan demometsäalue, Hirvaksessa. Syynä eivät ole ympärillä pyörivät, Lapin kesän lukuisat hyönteislajit, vaan metsien käyttöä koskevan keskustelun taso. ”Ei ole kyse maksimoinnista vaan opTERMIT Tässä jutussa esitellään neljä metsänkäsittelytapaa. Demometsiä on Rovaniemen ympäristössä kaikkiaan seitsemän. Avohakkuu 4. Pienaukkohakkuu 3. Poimintaja pienaukkohakkuilla tähdätään metsän jatkuvaan/jatkuvapeitteiseen eli eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen. Edessä siintävää valtion mäntymetsää on hakattu neljällä eri tavalla. Erilaisten metsänkasvatustapojen tutkimisen lisäksi alueilla on tarkoitus esitellä yleisölle, miltä eri kasvatustavat käytännössä näyttävät. He ovat mielissään siitä, että Rovaniemen ympäristöön on saatu perustettua uusia metsäntutkimusalueita, demometsiä
Reikien koko vaihtelee yhden puun tasolta hehtaareihin. Käsittelytapaa käytetään Lapissa laajasti, sillä luonnon siemenpuihin luottaminen säästää metsätalouden kustannuksia ja tuottaa silti hyvin taimia pohjoisen karuissa oloissa. On vain erilaisiin tavoitteisiin tähtääviä käsittelyitä”, sanoo toinen erikoistutkija, Luken Ville Hallikainen. timoinnista. Jos siemenpuita ei korjata pois, alla olevan taimikon kasvu kärsii, ja taimet kasvavat pituutta jopa metrin vähemmän 15 vuodessa”, Pasi Rautio kertoo. ”Haittapuolena on se, että metsäkone täytyy tuoda tänne toiseen kertaan, kun siemenpuut kerätään pois. Osa siemenpuumännyistä eli ylispuista jäisi kasvavien nuorten mäntyjen sekaan pysyvästi. Tavoitteista joudutaan tinkimään”, Huhta sanoo. Poimintahakkuissa ”metsä” säilyy Julkisuudessa puhutaan avohakkuista ja jatkuvasta kasvatuksesta, mutta demometsäalueella tutkijat puhuvat tasaikäis”Uudistumisen ihmettä joudutaan ehkä odottelemaan jonkun aikaa.” rakenteisesta ja jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta. Hakkuutavalla on kaksi seurausta: ”Riittävä taimettuminen, kun siemenpuut on sopivasti sijoitettu. Ja saadaan riittävän nopea taimien kasvu. Mennään katsomaan, millaisia aukkoja pohjoisen metsämaisemaan on syntynyt. Poimintahakkuumännikössä päästään metsien käsittelystä käytävän keskustelun ytimeen. Siemenpuuhakkuulla avautuvan maiseman tunnistanee ainakin moni pohjoisen asukas. ”Poimintahakkuussa idea on, että huomioidaan kaikki latvuskerrokset. Talousmetsille asetetaan monia tavoitteita, joten metsänkäsittelykeinojenkin on oltava monipuolisia. Siemenpuualasta voitaisiin puhua myös jatkuvapeitteisenä metsänkasvatuksena, jos kaikkia siemenpuita ei poisteta taimikon syntymisen jälkeen. Ensimmäisenä nähty männikön siemenpuuhakkuu on tasaikäisrakenteista kasvatusta, sillä siemenpuiden poiston jälkeen alueelle jää tasaikäinen ja -kokoinen mäntytaimikko. Peitteisillä metsänkasvatustavoilla halutaan välttää avohakkuun tuomaa rajua muutosta: säilyttää metsä ”metsän oloisena” ja edes jotenkuten elinkelpoisena peitteisyyttä ja pystyssä olevia puita vaativalle eliöstölle. Tällöin kyseessä olisi metsän jatkuva kasvatus termillä ylispuukasvatus. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNKASVATUS 8717_.indd 22 10.8.2021 14.18. Ideana on, että uusi metsä syntyy luontaisesti näiden puiden siemenistä. Vaikka pohjoisen metsät ovat luonnostaan harvempia kuin etelässä, siemenpuiden täplittämää aukeaa ei voi oikein kutsua peitteiseksi metsänäkymäksi. Siellä puita on pystyssä enemmän. Sellainen on sen sijaan vähän matkan päässä sijaitseva demometsäalueen seuraava esittelykohde, poimintahakkuu. ”Väärää metsänkasvatusmenetelmää ei ole. On myös hoidettava kaikkia puulajeja”, Ville Ville Hallikainen Pasi Rautio Tekopökkelön aito esikuva. ”Siemenpuuhakkuu on perinteinen menetelmä. Metsässä säilyisi vanhaa puustoa, mutta taimien pituuskasvussa tulisi edellä mainitulla tavalla hieman takkiin. Menetelmässä männikköön jätetään Lapissa pystyyn 50–100 mäntyrunkoa hehtaarille. Tutkijoiden mukaan metsien käsittelyssä on pohjimmiltaan kyse siitä, että ihminen poistaa puita ja tekee metsään aukkoja. Sen tulokset tunnetaan”, kertoo kolmas mukana olevista metsäntutkijoista, Luken erikoistutkija Pasi Rautio. Siemenpuuhakkuu säästää ja tuottaa Hirvaalla Rovaniemen eteläpuolella sijaitsevassa demometsässä ensimmäisenä vastaan tulee männikön siemenpuuhakkuu. Kun mennään 150 tai 250 runkoon hehtaarilla, peitteisyys lisääntyy mutta taimien kasvu vähenee”, Ville Hallikainen sanoo
POIMINTAHAKKUU +metsän peitteisyyttä, erirakenteisuutta ja elinympäristön pysyvyyttä vaativat lajit hyötyvät +mahdollisuus pienempiin hiilipäästöihin turvemailla +puun kasvatus painottuu arvokkaaseen tukkipuuhun, pienemmät kustannukset +maisema ”metsäisempi” -puuntuotos jää pienemmäksi -kuusettuminen ja juurikääpä -korjuuvauriot -ei metsänjalostushyötyä ›› Metsälehti Makasiini 23 8717_.indd 23 10.8.2021 14.18
Voi olla, että poimintahakkuualue uudistuu kuuselle, mutta kasvupaikka sopii paremmin männylle”, Pasi Rautio sanoo. Pienaukkohakkuussa metsään tehdään erikokoisia pienaukkoja, joista pienimpiä, läpimitaltaan 20-metrisiä aukkoja ei kaukaa välttämättä havaitse. Helpointa jatkuva kasvatus on aloittaa metsikössä, jossa on jo olemassa hyväkuntoista eri-ikäistä ja -kokoista puustoa. Hallikaisen mukaan poimintahakkuun jälkeen syntyy kohtuullinen määrä taimia, jos puusto on hakattu riittävän harvaksi. Ideana on, että metsässä on jatkuvasti eri-ikäistä puustoa, taimet syntyvät luontaisesti ja puunkorjuu keskittyy metsän isoimpiin tukkipuihin. Vaihtuvaa taimiainesta pyörii, mutta pääseekö se vakiintumaan ja kasvamaan”, Hallikainen kysyy. Pienaukkoihin syntyy taimia Niin poimintahakkuukoealalla kuin muuallakin demometsässä silmiin pistävät luontoa huomioivat toimet. Pienaukkojen etu on se, että mänty uudistuu paremmin aukkoihin kuin poimintahakkuupuuston alle. Demometsän poimintahakkuukohteella ei ole vielä kattavasti sinne tavoiteltua erirakenteisuutta tai monenkokoista puustoa. ”Kysymys on, miten taimet kasvavat tällaisella pohja-pinta-alalla. Tasaisen puuston muokkaaminen jatkuvaan kasvatukseen vie aikaa ja vaatii useamman hakkuukerran. Poimintahakkuun sijaan edellä mainittu männyn ylispuukasvatus mainitaankin oppaissa varmempana männyn jatkuvan kasvatuksen menetelmänä. Pienaukkojen väliin jääviä metsäkaistaleita voidaan käsitellä poimintahakkuin, joten kyse on itse asiassa kahden jatkuvapeitteisen menetelmän yhdistelmästä. Metsäalan termistössä puhutaan alle 10 neliön pohjapinta-alasta hehtaarilla. Lisäksi on säästetty järeitä lehtipuita, lahopuuta, tehty tekopökkelöitä ja jätetty pystyyn vanhoja mäntyköriläitä, aihkeja, tai ainakin niiden aihioita. Poimintahakkuualan kohdalla on mainittava jatkuvapeitteisen kasvatuksen toinen nimi, eri-ikäisrakenteinen kasvatus. Niitä valtion maita hallinnoiva Metsähallitus on tehnyt ainakin täällä etelän yksityismetsiä kattavammin. Kun poimintahakkuulta siirrytään kohti seuraavaa metsänkasvatustapaa, se tulee vastaan yllättäen. PIENAUKKOHAKKUU + valopuulajien uudistuminen + maltillisen kokoisia aukkoja ei juuri huomaa ja peitteisyys säilyy aukkojen välissä + kustannukset juurikääpä mahdollinen maanmuokkaus ja taimikon raivaustarve ei metsänjalostushyötyä ”Vaihtuvaa taimiainesta pyörii, mutta pääseekö se vakiintumaan ja kasvamaan.” 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNKASVATUS 8717_.indd 24 10.8.2021 14.19. Hallikainen kertoo. ”Taimia syntyy todennäköisimmin metsäkoneen ajourille, jossa maanpinta on rikkoutunut. Uudistumisen ihmettä joudutaan ehkä odottelemaan jonkun aikaa. Hakkuualoille on jätetty pystyyn reilunkokoisia säästöpuuryhmiä
Metsänkasvatustapojen monipuolistamisessa on ennen kaikkea kyse luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Toinen vähintään yhtä merkittävä peruste on lajikadon ehkäisy. LUONTOA HUOMIOITAVA KAIKISSA KASVATUSTAVOISSA Jatkuvan kasvatuksen lisäämisellä ja avohakkuiden vähentämisellä on kaksi selvää perustetta. Metsien hakkuutavoista keskustelta›› Metsälehti Makasiini 25 8717_.indd 25 10.8.2021 14.19. Kaikenlaisiin talousmetsiin tarvitaan lisää luonnonmetsien rakennepiirteitä: vanhoja puita, järeitä lehtipuita ja lahopuuta. Jatkuvasta kasvatuksesta on hyötyä etenkin suometsissä, joissa avohakkuut aiheuttavat merkittäviä hiilija vesistöpäästöjä. ”Pelkkä puustoisuus ei riitä siihen. Jatkuva kasvatus ei kuitenkaan ole automaattinen metsäluonnon pelastaja. Syynä on ympäröivä reunapuusto. Metsäelinympäristö on erilainen avotai siemenpuuhakkuualaan verrattuna. Monipuolinen metsäluonto on perimmäinen lähde metsien terveydelle ja sopeutumiselle ilmastonmuutokseen. ”Jos jatkuvapeitteisestä metsänkasvatusta haluaa tehdä monimuotoisuuden näkökulmasta, sekin vaatii aktiivisen, pitkän aikavälin luonnonhoitosuunnitelman”, Huhta sanoo. Demometsän hakkuukohteita käsitellään kuten Metsähallituksen muitakin metsiä. Tärkeintä on elinympäristöjen pysyvyyden turvaaminen. Mänty uudistuu ja männyntaimet kasvavat parhaiten aukossa”, Ville Hallikainen kertoo. ”Mänty on valopuu. Taimia syntyy tutkimusten mukaan kaikenkokoisille pienaukoille Lapissa, mutta pienimmässä, 20-metrisessä pienaukossa taimien kasvu on hitaampaa kuin 40tai 60-metrisissä aukoissa. Isot puut tarjoavat siemenet, mutta toisaalta varjostavat ja tuovat kilpailua maaperän ravinteista. Ero on siinä, että tiede on mukana aloilla pysyvin koealoin. Jatkuvassa kasvatuksessa puustoa säilyy koko ajan pystyssä. Se vaatii muitakin aktiivisia toimia, kuten lahopuuston säästämistä ja sekapuuston suosimista”, Luken erikoistutkija Esa Huhta sanoo
AVOHAKKUU, äestys ja konekylvö sekä säästöpuuryhmä + puuntuotos + uudistumisen varmuus ja tasaisuus, maanmuokkauksen hyöty taimien kasvulle + mahdollisuus puulajin vaihtoon, sekapuustoon ja jalostettuihin siemeniin tai taimiin elinympäristöjen katoaminen laajalta alalta hiilija vesistöpäästöt turvemailla uudistamiskustannukset 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNKASVATUS 8717_.indd 26 10.8.2021 14.19
Samaa toistaa Esa Huhta. l Lähteenä käytetty lisäksi Metsän jatkuvasta kasvatuksesta -kirjaa ja Metsänhoidon suosituksia. Avohakkuulla kärsii monimuotoisuus Neljäntenä ja viimeisenä menetelmänä demometsässä tulee vastaan avohakkuu. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen tutkimustuloksiin liittyy yhä niin paljon epävarmuutta, ettei muita menetelmiä, kuten avohakkuuta, ole syytä hylätä. Kun saadaan entistä vankemmin tutkimustuloksia eri metsänkasvatustavoista, niiden pitää myös näkyä metsäneuvojien monipuolisena kouluttamisena”, Ville Hallikainen sanoo. Metsäkeskustelussa ei huomioida sitä, mitä sen syntisen avohakkuuaukon ympäristössä on. Se, missä on epäonnistuttu, on lajiston ja metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu etenkin Etelä-Suomessa”, Ville Hallikainen sanoo. Tutustumiskäynneille demometsiin on tavoitteena saada niin metsäammattilaisia, opiskelijoita kuin metsänomistajia. Siinä on vielä selvittämistä: Tällä hetkellä jatkuva kasvatus eli poimintaja pienaukkohakkuut ovat yleisimpiä Pohjois-Suomessa. Jo tämän jutun alussa mainittiin, että metsäntutkijat puoltavat useamman eri metsänkasvatustavan käyttämistä rinnakkain. Poimintahakkuun jälkeen taimilta menee saman puolen metrin pituuden saavuttamiseen 15 vuotta. ”Näitä samoja koealueita voidaan mitata maailma tappiin. Jalostettu alkuperä lisää istutuksen tai kylvön avulla aikaan saadun puuston kasvua, takaa puiden hyvän laadun ja tuo metsille lisää sopeutumismahdollisuuksia esimerkiksi ilmastonmuutoksen edetessä. Metsään voidaan tehdä uusia pienaukkoja vanhojen lähelle, vanhoja aukkoja voidaan laajentaa ja välialueita harventaa poimintahakkuilla. Vertailuksi: jos ensimmäisenä esitellyltä siemenpuuhakkuualalta poistetaan siemenpuut riittävän ajoissa, taimikko on 15 vuodessa jo noin kahden ja puolen metrin korkeudessa. Avohakkuisiin perustuva metsätalous ei ole tutkijoiden mukaan pelkkä selluteollisuuden juoni, vaan menetelmällä on saatu lisättyä merkittävästi puuston kasvua. Entä millainen on syntyneiden taimien kasvu. Metsien rakennetta on syytä katsoa laajemmin niin alueellisesti kuin ajallisesti. Avohakkuu on puuntuotannon kannalta hyvä, metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta huonompi. ”Näitä samoja koealueita voidaan mitata maailma tappiin.” Esa Huhta ja säästöpuuhaapa. Taimien kasvunopeus ei nimittäin ole ainoa asia, kun sopivinta metsänkasvatustapaa valitaan. Joka tapauksessa nyt on olemassa käytännön esimerkkimaisemia, joiden äärellä keskustella, miten suomalaismetsiä kannattaisi hakata. ”Näistä luvuista voidaan sitten sanoa metsänomistajalle, että sinä päätät ja valitset haluamasi. Kun pienaukko on taimettunut, seuraavaksi toimenpiteeksi on useampi vaihtoehto. essa kysytään usein, millä tavoin ja missä ajassa metsä uudistuu hakkuun jälkeen. ”Puumäärää olemme saaneet (avohakkuilla) kasvatettua. Maanmuokkauksella ja taimien istutuksella tai siementen kylvöllä saadaan aikaiseksi tasainen ja nopeasti kasvuun lähtevä taimikko. Tutkijat antava esimerkkejä Pohjois-Suomesta: 60-metrisessä pienaukossa männyntaimikko nousee puolen metrin korkeuteen keskimäärin alle 10 vuoden iässä. ”Peitteisten menetelmien lisäämisestä olisi hyötyä monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla metsäalueilla, kuten Kuusamon tai Lounais-Lapin kalkkiseuduilla.” Metsiä pitäisi tutkijoiden mukaa tarkastella enemmän koko Suomen mittakaavassa. Etelä-Suomessa erilaisten metsänkäsittelymenetelmien koesarjoja on jo pidemmältä ajalta. Metsäkeskuksen tilastojen mukaan niitä olli viime vuonna Lapissa 6 prosenttia kaikista hakkuista, koko maan tasolla noin 3 prosenttia. Demometsät parantavat samankaltaisia seurantatutkimusmahdollisuuksia Lapissa. ”Metsäeliöille suotuisan pinta-alan määrä vähenee rajusti, jos avohakkuuta tehdään yksipuolisesti suurilla alueilla.” Eri menetelmät rinnakkain käyttöön Huhdan mukaan Suomessa on alueita, jonne peitteisen metsänkasvatuksen tuomaa luontohyötyä kannattaisi erityisesti keskittää. Demometsissä on esillä vain neljä metsänkäsittelytapaa, eikä kaikessa edellä mainitussa ole vielä päästy edes käsiksi metsien hiilensidontakysymyksiin. Lapissa talousmetsien peitteisyydellä voi olla oma arvonsa esimerkiksi matkailun näkökulmasta. Avohakkuu on myös ainut keino hyödyntää metsänjalostuksen tuottamaa siementä. Metsälehti Makasiini 27 8717_.indd 27 10.8.2021 14.19. Mikä sitten on sopiva suhde mitäkin metsänkasvatustapaa. Emme ota kantaa, mikä on hyvä tai huono”, Hallikainen kertoo
UUSI EDUNVALVOJA » VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 8718_.indd 28 5.8.2021 16.58
TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT EMIL BOBYREV Metsälehti Makasiini 29 8718_.indd 29 5.8.2021 16.59. UUSI EDUNVALVOJA MTK:n tuore metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola haluaa varmistaa, että suomalaiset metsänomistajat voivat tulevaisuudessakin päättää itse metsiensä käytöstä
Ratkaisut ongelmiin lähtevät Mäki-Hakolan mielestä kuitenkin metsänomistajista. Jotenkin pitäisi päästä tilanteeseen, missä uusi materiaali olisi uusiutuvaa maaja metsätalouden materiaalia, ei uusiutumatonta.” Mäki-Hakolan mielestä hiilensidontaa » VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 8718_.indd 30 5.8.2021 16.59. MTK:n mukaan EU pyrkii metsästrategialinjauksillaan jäsenmaiden tontille, mutta Mäki-Hakola näkee tilanteessa myös valoisan puolen. ”Kyllä se on. Ilmastosta ja monimuotoisuudesta kannetaan huolta myös MTK:ssa. Sitten esimerkiksi tämä talo, aika kauan hiili on ollut sidottuna noissa rakenteissa”, Mäki-Hakola sanoo ja viittaa museokorttelin yli 150 vuotta vanhaan seinään. Mäki-Hakola ehti lomailla heinäkuussa lopulta melko vähän. Siitä piti EU-komissio huolen yhdessä suomalaisen median kanssa. Mikään ei kuitenkaan ole ikuista, ihan välttämättä tarvitaan uutta materiaalia. Määräänsä enempää hiiltä ei metsiin kannata varastoida, koska yksi kipinä saattaa tuhota varastoja vauhdilla. Hän muistuttaa myös Kanadan ja Venäjän metsäpaloista. ”Kun nämä asiat ovat olleet pinnalla, saako metsiä käyttää ja muuta, moni on oivaltanut MTK:n jäsenyyden tärkeyden”, hän sanoo. ”Metsänomistajat ovat läpileikkaus koko yhteiskunnasta.” O N Marko Mäki-Hakolan ensimmäinen varsinainen työpäivä kesäloman jälkeen. Mutta onko metsien käyttökielto todellinen uhka. Olimme sopineet tapaamisen museokorttelin kahvilaan. Olen ollut pitkään alalla, eikä se näin tiukassa ole ollut koskaan.” Mäki-Hakola viittaa vaatimuksiin suojella tietty osuus metsistä ja esimerkiksi kaikki vanhat metsät. MTK:n tuore metsäjohtaja vaikuttaa hyväntuuliselta pysäköidessään polkupyöräänsä Tampereen työläismuseokorttelin eteen. Ongelman sijaan ratkaisu Mäki-Hakolan mielestä metsissä nähdään ongelmia siellä, missä oikeasti pitäisi nähdä ratkaisuja. Uhkakuvien maalailu on etujärjestölle aina hyödyllistä. ”Kiertotalouteen pitää pyrkiä, materiaalit tulee hyödyntää niin montaa kertaa kuin mahdollista. Metsiä tulisi hyödyntää, kun pyritään hankkiutumaan eroon fossiilitaloudesta. ”Kun metsiä hoidetaan entistä enemmän, saadaan kasvua entistä enemmän, sidotaan hiiltä kasvavaan metsään
Ylipäätään, jos metsänomistajat saavat itse päättää, päädytään parhaaseen lopputulokseen myös yhteiskunnan kannalta. edistäisi parhaiten vanha kunnon metsänhoito-ohjelma, jolla varmistettaisiin metsien mahdollisimman suuri kasvu. 45 vuotta. LUOTTAMUSTEHTÄVIÄ: Metsäkeskuksen johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Metsäsäätiön hallituksen varapuheenjohtaja, Puukauppa Oy:n hallituksen jäsen. HARRASTAA kestävyysurheilua, vaellusta, kalastusta, metsätöitä ja toimii nuorten koripallojoukkueen joukkueenjohtajana. Suot, joita ei olisi alun perinkään pitänyt ojittaa, tulee ennallistaa ja suojella. ”Ei se mitään rakettitiedettä ole, ihan perusasioita.” Monimuotoisuudesta pidetään parhaiten huolta vapaaehtoisten suojeluohjelmien kautta. ”Taimikonhoidot ajallaan, hakkuut ajallaan, lannoitukset käyntiin”, hän listaa. KOTOISIN Nurmosta, asuu Ylöjärvellä. MäMarko Mäki-Hakolan oma metsä sijaitsee suvun mailla Etelä-Pohjanmaalla. ”Metsänomistajat ovat läpileikkaus koko yhteiskunnasta, heitä on kaikista ikäja tuloluokista, kaikista puolueista eivätkä he keskimäärin ole suurituloisia.” Metsien taloudellinen hyödyntäminen on siis metsänomistajille tärkeää. TYÖSKENNELLYT aiemmin MTK:ssa muun muassa elinkeinojohtajana ja tutkimuspäällikkönä sekä metsänomistajaliiton Länsi-Suomen aluejohtajana. Seuraa tehtävässä Juha Hakkaraista, joka siirtyi Finsilvan toimitusjohtajaksi. ”Se, että metsä jää paremmassa kunnossa seuraavalle, on hieno perinne.” Metsälehti Makasiini 31 8718_.indd 31 5.8.2021 17.00. MARKO MÄKIHAKOLA MTK:N metsäjohtaja 1.7.2021 alkaen. Kunnostusojitustakin tarvitaan, mutta vain siellä, missä se on järkevää. YHTEISKUNTATIETEIDEN ja biologian maisteri. PERHEESEEN kuuluu vaimo ja 2 lasta
Se edellyttää myös sitä, että metsäalan osaajat ovat kiinnostuneita metsänhoitoyhdistyksistä työpaikkana. Sillä tavalla tämä on nerokas järjestelmä, että samalla voidaan tarjota palveluja metsänomistajille.” Monien mielikuva metsänhoitoyhdistyksistä on konservatiivinen. ”Edunvalvonta on tietysti kaikille metsänomistajille. Metsänhoitoyhdistyksissä on tosi paljon eroja. » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 8718_.indd 32 5.8.2021 17.01. ”Jokainen puukaupan kilpailuttaminen on edunvalvontaa.” ki-Hakolakaan ei tässä yhteydessä malta olla väläyttämättä aavistushakkuita. MTK:ssa on kuitenkin 300 000 jäsentä, joista valtaosa on metsänomistajia. Jokainen puukaupan kilpailuttaminen on edunvalvontaa. ”Paljon kuulee sitä, että metsänhoitoyhdistys tarjoaa vain yhtä totuutta: harvennus, harvennus, avohakkuu. Tarve maaseudun rekrytointiyritykselle oli ajankohtainen vuosi sitten keväällä, kun oli epävarmaa, saavatko maaPyynikki Tampereella on Marko Mäki-Hakolalle tuttu lenkkimaasto. Samat palvelut kaikkialla Vaikka MTK:n metsäjohtajan työpöydällä on runsaasti kansainvälistä ja kansallista metsäpolitiikkaa, tekemistä riittää myös oman järjestön sisällä. MTK:n leiristä on arveltu metsänomistajien käyttävän oikeuttaan hakata vanhat metsänsä, jos näyttää siltä, että mittavia rajoituksia niiden käyttöön on lähiaikoina tulossa. Elinkeinojohtajana hän oli perustamassa Työtä Suomesta -yritystä ja jatkaa toistaiseksi senkin toimitusjohtajana. Sitten on sellaisia, joissa käytännössä toiminnanjohtaja on ainut työntekijä.” Ruotsin kautta metsäkuplaan Työvoimakysymykset ovat Mäki-Hakolalle tuttuja, koska hän siirtyy metsäjohtajaksi MTK:n elinkeinojohtajan paikalta. On maakunnan kokoisia yhdistyksiä, joissa on paljon työntekijöitä, urakoitsijoita ja erilaisia tehtäviä. ”Ammattilaisista kilpaillaan. Poikkeavatko MTK:n, tai itse asiassa metsänhoitoyhdistysten, jäsenet muista metsänomistajista. Meillä on Bryssel, kansallinen taso ja metsänhoitoyhdistysten kautta paikallinenkin taso edunvalvonnassa. ”Olen sanonut yhdistysten toiminnanjohtajille ja puheenjohtajille, että pääasia on, että voitte metsänomistajaa silmiin katsoen sanoa, että tämä on sinulle paras vaihtoehto tässä tilanteessa.” Muuten Mäki-Hakola toivoisi, että MTK ja metsänhoitoyhdistykset nähtäisiin entistä enemmän yhtenä metsänomistajajärjestönä. Toki metsänhoitoyhdistysten jäsenmäärä notkahti, kun pakollinen metsänhoitomaksu poistui. Triathlonissa hän kisaa omien sanojensa mukaan vain oman mielen virkeydeksi. Suomessa on alueellisia eroja samoin kuin Euroopassakin, joten paikallista soveltamista on myös syytä tehdä. Metsänhoitoyhdistykset ovat kuitenkin olleet ensimmäisinä kouluttamassa asiantuntijoitaan jatkuvasta kasvatuksesta ja ensimmäisinä mukana Metso-ohjelmassa.” Tulevaisuudessa metsänomistajat saattavat Mäki-Hakolan mukaan tarvita uudenlaisia palveluja ja metsänhoitoyhdistysten on pysyttävä kehityksessä mukana. Kaikki metsänomistajat eivät kuitenkaan ole MTK:n jäseniä. ”Jos menet McDonaldsiin ja tilaat Big Macin, se on aina samanlainen. Mäki-Hakola ei usko eron olevan merkittävä. Näin pitäisi metsänhoitoyhdistyksenkin toimia, peruspalvelutason pitäisi olla sama joka puolella.” Jokaisen Suomen lähes kuudestakymmenestä metsänhoitoyhdistyksestä ei siis kannata pohtia palvelujaan itse, vaan sellainen kehittämistyö tehdään yhdessä
Ihan hyvin se meni. ”Lentoyhteyksiä ei ollut ja lentojen järjestäminen lankesi meille. Monelle voi tulla yllätyksenä, että MTK:n uusi metsäjohtaja on koulutukseltaan biologi. Iltaisin sitten kääntelin niitä suomeksi.” Sukutaustaakin metsäalalta on. Listasin kasvit maastossa ruotsiksi ja latinaksi. tilat tarvitsemiaan kausityöntekijöitä Suomen rajojen ulkopuolelta. ”Olin Nurmossa matemaattis-luonnontieteellisessä lukiossa. Aiemmin Suomesta puuttui rekrytointiyritys, joka järjestää tilapäisiä työntekijöitä maaseudulle. Sujuvasta ruotsin kielestä on metsäjohtajalle hyötyä, mutta uran alussa opiskelukieli teetti myös ylimääräistä työtä. Isä ja poika päätyivät työskentelemään yhdessä Etelä-Pohjanmaan maakunnallisessa metsäneuvostossa. Kuulin paljon kehuja Uumajan yliopistosta, mikä on aika lähellä Pohjanmaata.” Nurmosta on tunnin matka Vaasaan, mistä pääsee laivalla kolmessa tunnissa Uumajaan. Se sitten vähän karkasi käsistä, kun aloin lukea biologian rinnalla ympäristötaloustiedettä.” Mäki-Hakola siis valmistui lopulta maisteriksi biologiasta ja kansantaloustieteestä. Mäki-Hakolan isä on metsänhoitaja ja työskenteli pitkään Metsäkeskuksessa. Elinkeinojohtajana Mäki-Hakola kokee päässeensä jossain määrin kurkistamaan metsäkuplan ulkopuolelle. Se oli luontevampaa tehdä yhtiön kautta.” Metsäalan kausityövoiman tarpeesta ehkä puhutaan vähemmän kuin maatilojen vastaavasta, mutta monet metsänistuttajat ja taimikonraivaajat tulevat Baltiasta ja Itä-Euroopasta. ”En ajatellut, teenkö koko tutkinnon siellä. Hän on alkujaankin siinä kuplassa hiukan ulkopuolinen. Kertaakaan ei tarvinnut sanoa, että nyt tämä asia uudelleen valmisteluun.” . ”Olin puheenjohtaja ja isä toimi esittelijänä. ”Tein kesätyönä luontokartoituksia Metsähallitukselle. Ympäristöja metsäasiat kiinnostivat. l 8718_.indd 33 5.8.2021 17.01. Helsingin ja Joensuun metsätieteelliset tiedekunnat olisivat olleet kauempana. Myös metsäpuita kasvattavat taimitarhat tarvitsevat kausityövoimaa
TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS KAIKKIEN AIKOJEN KATTAVIN KONEAGRIA TULOSSA • Yli 90 % alan toimijoista jo mukana • Monipuolinen ohjelma tarjolla alan ykköstoimijoiden toteuttamana • Varaa messuille useampi päivä ja hyödynnä hotellitarjoukset messujen nettisivuilta • Helppo saapua autolla, bussilla ja junalla kaikkialta Suomesta AUKIOLOAJAT: to 14.10. klo 9–17 la 16.10. klo 9–19 pe 15.10. klo 9–16 LISÄÄ TAPAHTUMASTA: KONEAGRIA.FI MAAJA METSÄTALOUDEN AMMATTITAPAHTUMA 8719_.indd 34 5.8.2021 16.52
40 : Kuluvat osat ja huolto ›› TUTKIMUS S. SIVU 44 METSÄNHOITO Mikä on räme. OMA METSÄ SAHA KÄYNTIIN S. 36 M A RK KU SA A RI N EN Metsälehti Makasiini 35 8720_.indd 35 5.8.2021 16.47. 43 : Mars ruohojen kimppuun! ›› PIKATESTI s . s. 48 : Pesän metsät jakoon Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 42 : Matalampi oja riittää ›› ALLAKKA S. 47 : Viilanohjaimet vertailussa ›› PERINTÖMETSÄ S. ›› KYSY POIS Mitä tehdä tuulenkaadoille
Rämemännikkö on otollinen tuhkalannoituskohde, jos koivu kasvaa valtapuustossa yhtä hyvin kuin mänty ja männyissä tai alikasvoskuusissa on kuvan kaltaiset kaliumin puutosoireet. 14 kysymystä RÄMEISTÄ Rämeiden maailma on moniulotteinen. Osa ojitusalueista on yllättävän viljavia, osalle kannattaa antaa vauhtia tuhkalannoituksella, osa jättää metsätalouden ulkopuolelle. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT MARKKU SAARINEN Neulasten kellastuminen kertoo kaliumin puutoksesta ja tuhkalannoituksen tarpeesta. M OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 8721_.indd 36 5.8.2021 13.27
Ensiharvennus on järkevä ajoittaa yhteen kunnostusojituksen kanssa. Rämeet ovat yleensä korpia karumpia, mutta on myös viljavia rämeitä. Ojitettuna rämeen luonne muuttuu perusteellisesti. Osalla karuista varputurvekankaista ojat on syytä kunnostaa jo ennen ensiharvennusta. Taimikonhoito voi olla huomattavan työlästä erityisesti, jos lähtökohtana on ollut sekatyypin räme, joille saattaa syntyä tiheä hieskoivikko. Sekatyypin rämeet (oikealla) ovat mättäiden ja märkien pintojen mosaiikkia, kun taas aidot rämeet (vasemmalla) yhtenäistä mätäspintaa. Poikkeaako rämeiden metsänhoito kivennäismaamänniköiden hoidosta. Sekatyypin rämeillä tarkoitetaan rämeitä, joissa männyt ovat mättäillä ja väleissä on märkiä puuttomia nevapintoja. Ojitetuilla soilla yleisin alkuperäinen suotyyppi on sararäme. Mikä on räme. Niillä kuitenkin pärjätään yhdellä, riittävän voimakkaalla harvennuksella päätehakkuuseen asti, kun taas viljavimmilla rämeojituksilla mennään kahdella harvennuksella. Mitkä ovat yleisimmät rämetyypit. Räme on mäntyä kasvava luonnontilainen suo erotuksena kuusta kasvavasta korvesta ja kokonaan puuttomasta nevasta. Niistä on kuivatuksen myötä kehittynyt puolukkaturvekankaita. Lähes kaikki varputurvekankaan männiköt kannattaa uudistaa ensisijaisesti luontaisesti ja mahdollisimman vähin kustannuksin. Eroavatko rämeja korpimaiden metsänhoito toisistaan. Ojitusalueilla ei ole kovinkaan tärkeää, onko lähtötilanne ollut räme vai korpi. Puolukkaja mustikkaturvekankailla viljely on vaihtoehto varsinkin, jos lähtötilanne on ollut sekatyypin räme, jolla vesakoituminen voi olla iso luontaisen uudistamisen ongelma. Tällöin toista uudisojituksen jälkeistä puusukupolvea perustettaessa kannattaa siirtyä kuuseen, vaikka ensimmäinen sukupolvi olisi ollut mäntyvaltainen. Uudistetaanko rämeet luontaisesti vai viljellen. Lähes yhtä yleisiä ovat “suoheinää” eli jouhisaraa kasvavat sararämeet ja karut tupasvillarämeet. 1 2 3 4 5 Metsälehti Makasiini 37 8721_.indd 37 5.8.2021 13.28. Silti arkikielessä myös ojitusaluemännikköä kutsutaan rämeeksi, vaikka varsinainen nimitys on turvekangas. Viljavuuden tunnistaminen on sen sijaan oleellista. Osa rämeiden ojitusalueista on samaa mustikkaturvekankaiden viljavuustasoa kuin useimmat korpien ojitusalueet. Etelä-Suomessa yleisin on isovarpuräme, jonka tunnistaa polveen asti yltävästä suopursukasvustosta
Milloin kannattaa lannoittaa. Sekatyypin rämeistä syntyneillä puolukkaja mustikkaturvekankailla esiintyy yleisesti hyvälaatuisia kuusialikasvoksia. Jos alkuperäisenä suotyyppinä on ollut sekatyypin räme, on kantavuus heikompi kuin esimerkiksi yhtenäisen mätäspinnan omaavan isovarpurämeen ojitusalueella. Niitä kannattaa hyödyntää joko seuraavana puusukupolvena tai siirryttäessä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Entä alikasvosuudistaminen kuuselle. Osalla sekatyypin rämeistä eli märkien soiden ojitusalueista vesiliukoinen kalium on huuhtoutunut, fosforikin voi olla vähissä ja puille vaikeasti hyödynnettävässä muodossa. Jos typpipitoisuus on tarpeeksi korkea, niin tuhkalannoituksen kalium ja fosfori tuottavat voimakkaan kasvureaktion. Taimettuminen paranee, kun tämä kerrostuma tai vähintäänkin elävä sammalkasvusto raavitaan kevyesti pois kaivurilaikutuksena. Kunnostamistarve ja riittävän pieni ojasyvyys puuston eri kehitysvaiheissa tiedetään varsin luotettavasti. Toinen vaihtoehto on kääntömätästys. Vähemmän on tietoa siitä, miten avohakkuisiin perustuvassa metsätaloudessa pitäisi kunnostukset ajoittaa 6 7 8 9 10 11 12 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 8721_.indd 38 5.8.2021 13.28. Parhaat edellytykset ovat silloin, kun rämeojituksella esiintyy vielä runsaasti rahkasammalpintoja ja sammalen alapuolinen raakahumuskerros on ohut (alle 5 senttiä). Useimmiten varsin hyvin edellä kuvatuilla edellytyksillä. Mitkä ovat luontaisen uudistamisen edellytykset. Toimivatko reunametsäja siemenpuu-uudistaminen rämeillä. Mätästys ja istutus männylle tai kuuselle sopivat puolukkaja mustikkaturvekankaille, jos valtapuustossa on runsaammin hieskoivua ja erityisesti jos hieskoivua on tiheänä riukumaisena Viljavan turvekankaan kuusialikasvos kannattaa hyödyntää uudistamisessa. Mitä kunnostusojituksista tulisi nykytiedon valossa ajatella. Männyn jatkuvapeitteisen kasvatuksen menetelmiin kuuluvat kaistaleja pienaukkohakkuut perustuvat juuri reunametsäsiemennykseen. Hyvin kuivatetun ojitusalueen tiivis maatunut pintaturve, kuivan kesän syvällä oleva pohjavesitaso ja kehittyneen puuston juuristomatto ovat yhdistelmä, jonka turvin korjuu hoituu myös kesällä turvemaille suunnitellulla kalustolla. Typpipitoisuus on riittävä, jos kasvupaikka on vähintään puolukkaturvekangasta. Se heikentää taimettumisherkkyyttä. Raakahumuksella tarkoitetaan sammalkasvuston ja syvemmällä olevan maatuneen pintaturpeen välistä löytyvää, useimmiten usean sentin paksuista neulasten ja muun karikkeen kerrostumaa. Männyn kylvö esimerkiksi kääntömättäisiin sopii etenkin varputurvekankaille ja istutuksen vaihtoehtona myös niille puolukkaturvekankaille, joiden valtapuustona on puhdas männikkö tai männyn ja kuusen sekapuusto. Onnistuuko puunkorjuu kesällä. Karkea nyrkkisääntö on, että typpeä on riittävästi, jos sekapuustona oleva hieskoivu jaksaa kasvaa pituudeltaan männyn veroisena valtapuustossa. Jos uudistetaan viljellen, istutetaanko vai kylvetäänkö. alikasvoksena
Pitäisikö osa ojitetuista rämeistä jättää metsätalouden ulkopuolelle. ja kuinka syviksi ojat kaivaa useamman kiertoajan aikamittakaavassa. Jatkuvapeitteisellä kasvatuksella voi ongelmia ratkoa, mutta siihen liittyvä tietämys ei vielä anna mahdollisuutta puhua kovin syvällä rintaäänellä. Useimmat rämeojitukset ovat melko hiilineutraaleja tai ne jopa hieman sitovat hiiltä. Kuivatettujen soiden hiilipäästöt ovat ennen kaikkea viljavien mustikkaja ruohoturvekankaiden ongelma. Mitä vähemmän kaivetaan silloin, kun varttunut puusto hoitaa haihdunnan, niin sitä enemmän kaivetaan avohakkuun yhteydessä. Suomessa on vajaa miljoona hehtaaria sellaisia rämeja nevaojituksia, joiden kohdalla aktiivisen metsätalouden jatkaminen on taloudellisesti kyseenalaista. Metsätalouden jatkaminen voi olla muutaman vuosikymmenen aikajänteellä ilmastollisesti paras ratkaisu, sillä ennal listamalla metaanipäästöt kasvavat ja sen kompensoituminen hiilidioksidin sitomisella voi karulla rämeellä viedä satoja vuosia. Suometsien hoito edellyttää laajojen valuma-alueiden kokonaissuunnittelua, jokaisen eri kehitysvaiheessa olevan kuvion ojien perkausajankohtaa ja ojasyvyyttä ei voida erikseen optimoida. Juttua varten on haastateltu erikoistutkija Markku Saarista Luonnonvarakeskuksesta. Osa niistä on syytä ennallistaa, sillä mahdollisista metaanipäästöistä huolimatta suoluonnon monimuotoisuuden ylläpito ja lisääminen on tärkeää. Mitä turpeen hiilen vapautumisesta tiedetään. l 13 14 UUTUUS! Kranman 620S harvesteri UUTUUS! Kranman Bison 11000 www.kranman.fi Kvartsikatu 2C, 65300 VAASA Kranman pienmetsäkoneet Varaa koeajo! Ota yhteyttä niin kerromme lisää Simon: +358 50 5306 560 • Matti: +358 50 5059 326 Vahva, näppärä ja voimakas Metsälehti Makasiini 39 8721_.indd 39 5.8.2021 13.28
Moottorin päällä on suojakotelo. Jousipakan purkamisessa on omat niksinsä, joten ensimmäinen huoltokerta kannattaa tehdä yhdessä asian osaavan kanssa. Akkusahat. ”Jousen voi pyyhkiä paperilla, ja ruostetta hioa pois karhuvillalla tai erittäin ohuella hiekkapaperilla. Talvija kesäasetukset 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » SAHA KÄYNTIIN 8722_.indd 40 5.8.2021 15.35. Moottorisahasarjan edellisessä osassa kesäkuussa käsiteltiin sahojen tyypillisimpiä vikoja. Näin saa irti ulkokuoren ja pääsee käsiksi sahan putsattaviin sisäosiin. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT MATIAS HONKAMAA JA VALTTERI SKYTTÄ OSA 5 KULUVAT OSAT JA HUOLTO SAHOJA JA NIIDEN HUOLTOA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Tyypillisimmät viat . Moni vikatilanne johtuu sahan perushuollon laiminlyönnistä tai osien kulumisesta. Kalenterista joutuu yhtä lailla raivaamaan tilaa myös moottorisahan huoltoon. Yleensä riittää, että avaa moottorin suojakotelon ja teräsuojaeli purukotelon. ”Jousen pinnat hankaavat toisiinsa. Seuraavassa muutamia kuluvia sahanosia, joiden kuntoa kannattaa tarkkailla. Bensa ja teräketjuöljy. Suojakoteloihin ja sahan sisään kertynyttä purua voi kaapia pois esimerkiksi tylpällä puutikulla. Teräketjun viilailun lisäksi sahaajan kannattaa availla sahan muttereita ja ruuveja. Terät ja teräketjut. Kuluvat osat ja huolto. AMATÖÖRISAHAAJAN perusvirhe on laskeskella, että metsähommissa aikaa kuluu vain itse sahaamiseen. Sen sisältä löytyy muun muassa ilmansuodatin, jonka puhdistus kuuluu säännölliseen perushuoltoon. Suodattimen voi puhdistaa paineilmalla tai astianpesuaineella. Jos siellä on ruostetta välissä, käynnistinnaru ei keräydy takaisin koteloon. Pesun jälkeen se tulee kuivattaa huolellisesti ennen takaisin laittoa. Sahan hankinta. Jousipakka kerää ruostetta itseensä etenkin, jos on sahannut lumikelillä tai sateella. Käynnistys vaatii narua Sahan käynnistinnarua vetävä jousipakka on putsattava ja voideltava säännöllisin väliajoin. Jousipakan pienimpiä kiekkoja ei pidä mennä venyttäPUTSAUKSEN PAIKKA Moottorisahan käyttöikää voi pidentää perushuollolla ja kuluvien osien kuntoa tarkkailemalla. Kun naru jää roikkumaan ulkopuolelle, se hankautuu ja kuluu poikki”, kertoo pienkoneasiantuntija Leo Saastamoinen. Kuonakertymien lisäksi oleellista on puhdistaa sahan ilmansuodatin säännöllisesti. Lisävarusteet
Moottorisahassa olevat tärinänvaimennuselementit voivat rikkoutua niin, että sahan tärinä alkaa tuntua sahaajan käsissä. l Jos käynnistinnaru ei tule riittävästi ulos, kannattaa tarkistaa narupyörän kunto. PURUKOTELO Kotelon suojuksen irrotus ja suojuksen sekä sisäosien putsaus. Sahan osien kanssa peuhatessa on hyvä muistaa nyrkkisääntö: Katso tai valokuvaa, millaisessa asennossa sahan osat ovat lähtötilanteessa. Kulunut vetoratas alkaa syödä teräketjuja toisensa perään. Painelemalla näkee, onko narupyörä halki. Tärinänvaimennuskumien ja -jousten vaihtotarpeen huomaa etenkin siitä, että sahan etukahva tuntuu löysältä ja runko kolisee sahaa heiluteltaessa. Sahan perushuoltoa tehdessä kannattaa tarkistaa letkujen ja muiden osien kiinnitys. Teräketju pyörii vetorattaalla Sahan teräketjua pyörittävä vetoratas on kuluva osa. Sahan käynnistinnarua liikuttavan jousipakan voi voidella esimerkiksi lukkosulalla. Vetorattaan kulumisen voi tarkistaa teräketjusta. Metsälehti Makasiini 41 8722_.indd 41 5.8.2021 15.37. Jos moottori toimii jotenkin tyhjäkäynnillä, mutta ei ota kierroksia, vian syy voi olla se, että kampikammiosta kaasuttimeen tuleva tykytysletku on irronnut. SUOJAKOTELO JA ILMANSUODATIN Suojakotelon irrotus ja ilmansuodattimen sekä muiden sahan ilmanottoaukkojen puhdistus. Lähteenä käytetty myös Sahaamaan-kirjaa. Jos vetoratas on kiinteä kytkinrummun kanssa, hinta nousee”, Saastamoinen kertoo. Jos sahaa huoltaessa tulee hölmöiltyä jotain, on erittäin hyödyllistä, että sahan osat osaa kasata siihen asentoon, jossa ne olivat ennen hölmöilyn aloittamista. LAIPPA Terälaipassa olevan ketju-uran ja laipan tyvessä olevan teräketjuöljyn syöttöaukon puhdistus. Katso video sahan teroituksesta Metsälehden Youtubesta. Teräketjun jäykistyminen tai venyminen syö tunnetusti sahan leikkuutehoa. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT MATIAS HONKAMAA JA VALTTERI SKYTTÄ SÄÄNNÖLLINEN PERUSHUOLTO TERÄKETJU Terän teroitus ja tarkistus säröjen varalta. Vetoratas voi olla vaihtokunnossa, jos irrotettu ketju ei suoristu kerralla käsissä vaan osa ketjulenkeistä jää jumiin. ”Sahaan vaihdettu uusi teräketju alkaa kulua yhtä lailla, joten vaihtoehtona on lopulta vetorattaan uusiminen. mään, vaan ne tulee putsata kerällä”, Saastamoinen kertoo. Kun vetorattaan hampaat kuluvat, ratas alkaa painaa teräketjua, jonka lenkit jäykistyvät. Sahan käynnistinlaitteen kanssa voi ajautua ongelmiin myös, jos käynnistinnaru ei ole oikean paksuinen tai narupyörä on haljennut, kun sahaa on nyitty käyntiin liian kovin ottein
”Aloitimme seurannan oppiaksemme lajista mahdollisimman paljon nyt, ennen kuin mahdolliset tuhot ovat käsillä”, sanoo tutkimuspäällikkö Markus Melin. Tulokset antavat suuntaa myös korpikuusikoiden ojien kunnostukseen. l TIIA PUUKILA MATALAMPI RIITTÄÄ Matalammat ojat vähentäisivät kiintoainekuormitusta ja ovat usein myös puustolle riittäviä. ”Supikoira kävi tuhoamassa pesiä odotetusti rannoilta ja yllättävän usein myös metsästä vesistöjen läheltä”, kertoo tutkijatohtori Sari Holopainen. Monet tekijät – esimerkiksi puuston määrä, maantieteellinen sijainti, ojien välinen matka sekä turpeen ominaisuudet – vaikuttavat siihen, kuinka syvä oja on tarpeen kaivaa. ”Ohutturpeiset suot ovat sellaisia kasvupaikkoja, joissa voisi pärjätä ojilla, jotka ovat vain pikkuisen syvempiä kuin turpeen paksuus. Tällä hetkellä sarkaojien syvyys vaihtelee noin 0,7 –1,3 metrin välillä. OJIA kunnostetaan monesti varmuuden vuoksi ja turhan syviksi. Tutkimuksessa kehitettiin laskuri, jonka avulla rämemänniköissä voidaan määrittää riittävä ojasyvyys. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan puuston kasvu ei usein edellytä näin syviä ojia ja kunnostusojitusta voitaisiin siirtää monin paikoin myöhemmäksi. SA M I KA RP PI N EN VIERASLAJI supikoira on luontaisia nisäkäslajeja yleisempi pesärosvo. Sen sijaan saraturpeet läpäisevät vettä rahkaturpeita paremmin ja matalammat ojat voivat riittää. Helsingin ja tanskalaisen Aarhusin yliopistojen kokeissa riistakameroihin tallentui runsaasti kuvia supikoirasta rosvoamassa sinisorsien munilla varustettuja keinopesiä. Etenkin ohutturpeisissa rämemänniköissä pärjättäisiin nykyistä matalammilla ojilla. Puuston kasvu ei häiriinny, jos pohjaveden pinta on kasvukauden lopulla heinä-elokuussa 35 senttiä maanpinnan alapuolella. LUKE SEURAA MYÖS HAVUNUNNAA 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 8723_.indd 42 5.8.2021 14.16. SUPIKOIRA ON MUNAROSVO W IK IM ED IA CO M M O N S LUONNONVARAKESKUS on aloittanut neulasia syövän havununnan seurannan noin sadalla pisteellä eri puolilla Suomea. Se helpottaa kunnostusojituksen ajoitusta. Ohutturpeisesta puhutaan, kun turpeen syvyys on 30 senttiä tai vähemmän”, arvioi Luken erikoistutkija Hannu Hökkä.. Paksuturpeisilla, pitkälle maatuneilla rahkaturvesoilla syvemmät ojat ovat tarpeen etenkin, jos puustoa on vähän. Näin vähennettäisiin myös ojituksessa syntyvää kiintoaineja ravinnekuormitusta. Lajin tuhohistoria Keskija Itä-Euroopassa on synkkä, mutta Suomessa siitä ei voi vielä puhua tuholaisena
Aikaisempi ruiskutus saattaa nitistää taimetkin. Vaan jos taimen ympäriltä on lähimmät ruohot saksittu pois, on raivaus tehokkaampaa ja taimille turvallisempaa. Parhailla kohteilla taimet ovat riveissä toisinkin päin, joten vuoron perään on leikkurilla ajettu koko alue ristiin. Lopullisesti ruohokasvillisuutta ei pysty mitenkään hävittämään, maaperän siemenpankki ja tuulen sekä lintujen tuomat siemenet pitävät siitä huolen. Samoja saksia on käytetty myös epätasaisemmilla alueilla ennen ruohoraivaussahan käyttämistä. Myös raivurin kaataman ruohon pystyy helpommin ohjaamaan muualle kuin taimen päälle. TÄLLAISET MÄRKÄ kevät ja kuuma kesä ovat olleet oivallisia puuntaimille, niiden kasvu taitaa hipoa ennätystä. Erilaisten ruohovartisten kasvien kasvu on puolestaan ollut räjähdysmäistä ja massiivista. GLYFOSAATISTA TAI muista aineista ei suurta iloa ole, sillä havupuun taimia ei voi ruiskuttaa ennen versojen puutumista, siis noin elokuun puoliväliä. Niinpä monin paikoin parikymmensenttinen taimi sinnittelee parimetrisen ruohokasvuston puristuksessa. Tällaiselta parimetriseltä leikatulta väylältä on mukavampi lähteä pienemmillä ruohovehkeillä liikkeelle. Jos ruohoviidakko on metrinenkin, raivurin käyttäjä ei tahdo silmillään havaita ajoissa pientä tainta, vaikka sen vieressä olisi merkkikeppi. Kaikkein hankalimmissa paikoissa, meillä vaikka pienen saarnialueen hoidossa, on otettava käyttöön pienemmät pensassakset. Saarnen lehdet ovat väriltään ja muodoltaan niin joidenkin haittaruohojen kaltaiset, että seisten ei voi olla varma, kumpi on taimi ja kumpi rikkaruoho. Lehtipuiden henki on vielä löysemmässä. MEIKÄLÄISEN KAIKKI konstit on jo otettu käyttöön. Ruohojen pituuden ja viimeaikaisen kuivuuden aiheuttaman ennenaikaisen tuleentumisen takia ruohot alkavat kaatua taimien päälle jo nyt. Talven lumi jos vielä sataa päälle, peli on pelattu. Taimien henkikulta on kyllä tiukilla, jos koko syyskesän ja syksyn ne joutuvat makaamaan ruohopatjan alla. Saksien käyttäjä pystyy rauhallisemmin kulkiessaan havaitsemaan merkkikepit ja taimet paremmin kuin raivurilla hosuva, silmikkopäinen sahaaja. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 8724_.indd 43 5.8.2021 13.37. Eikä niitä tarvitse yrittääkään hävittää, hiukan isompina taimet kyllä pitävät pintansa.. Tätä työtä auttaa melkoisesti se, että varmat välipaikat, jolla taimea ei ole, on osittain kaadettu ruohoraivurilla. l Mars ruohojen kimppuun! RUOHOJEN TORJUNTAAN » koneleikkureilla » ruohoraivurilla » pensassaksilla JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Ja vaikka ruohoviidakon saisikin ruiskutettua hengiltä, ne pitää joka tapauksessa käydä myöhemmin tallomassa, etteivät kaadu taimien päälle. Urakkaa riittää silti vielä pitkään. Silloin kyykistytään ruohojen sekaan ja varmistetaan taimen sijainti ennen saksimista. Riviväli on alun perin ajateltu ruohonleikkurin hyvin mahtuvaksi. Kun metsissämme on runsas tiestö ja tasoitettujen ajourien verkosto, traktorin perässä oleva vesakkomurskain on ollut oiva kapine ajourilla rehottavien ruohojen nitistämiseen. Nelivetoisella, päältä istuttavalla ajoleikkurilla päästiin onneksi jo kesäkuun alussa leikkaamaan tasaisia alueita, joilla taimet ovat yleensä riveissä. Tämä ei vielä ole riittänyt, vaan aivan taimen ympärille jääneet ruohot on katkaistu pitkävartisilla, seisten käytettävillä, taittuvateräisillä pensassaksilla. Ruohot ovat silloin melko kulottuneita, ja kulkukin pitkässä heinikossa on työlästä
Kun sitä käyttää, sahan koneosa ei ole edessä silloinkaan, kun teroitetaan hankalammalta puolelta. Lämpimillä ja aurinkoisilla paikoilla tuoreen puun kuoren alla lisääntyvä tuholainen iskeytyy runsaana esiintyessään herkimmin iän ja auringonpaahteen rasittamaan kuusikkoon. Viila on ns. TEROITUSASENTO HAUSSA Suurin ongelmani sahan teroituksessa on teroitusasento. Miten teroitettavaa sahaa olisi pidettävä metsässä, miten työpöydän ääressä niin, että sen hankalammankin puolen kuntoon. Silloin kannattaa hankkia työtaso, joka on riittävän korkea seisaaltaan työskentelyyn. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Kevyessä ylläpitoteroituksessa kannattaisin käsivaraista teroitusta. Lähden siitä, että maastossa suoritetaan vain ylläpitoteroitusta. LEO SAASTAMOINEN MITÄ TEHDÄ TUULENKAADOILLE. » SAHAN terän teroittamisen voisi jakaa kahteen osaan: teroittamiseen maastossa ja teroittamiseen esimerkiksi työtasolla. Maastossa teroitusalustana voi käyttää esimerkiksi kourakasaa tai kantoa – vain mielikuvitus on rajana. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Työpöydällä tehdään terälle peruskunnostus. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Kuten kysyjä totesi, ensiharvennuksen jälkeen kaatuneiden yksittäisten pienten runkojen keräily ei ole taloudellisesti kannattavaa. Pahempien vaurioiden varalta repussa on hyvä pitää varaterää. lastuava työväline, jonka on oltava terävä ja oikean kokoinen ketjua varten. Itse käytän sahan huollossa ja teroituksessa kyseistä työtasoa. Toisen puolen saa viilattua helposti, mutta toisen sivun teroitus on kömpelöä. Jokaisen tankkauksen yhteydessä terää teroitetaan parilla viilantyönnöllä leikkuuhammasta kohti. Tosin terälaitteen on oltava kiinni ruuvipenkissä. Kysyjä ei käytä ruuvipenkkiä. LE O SA AS TA M O IN EN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 8725_.indd 44 5.8.2021 14.22. Jos sahaa ei laiteta kiinni ruuvipenkkiin, yhdistelmäviilaimen käyttö ei ole parhaimmillaan. » TUULENKAATOJEN korjuulle metsästä on yleensä kaksi syytä – raha ja/tai metsätuhojen ehkäisy. Olisiko syytä jättää kaatuneet kuuset oman onnensa nojaan, vai olisiko parempi käydä sahaamassa ne irti juurakostaan. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Apuvälineeksi on saatavana esimerkiksi kantoon kiinnitettävä teroitustuki. Käytetään sitä asentoa, missä saha pysyy parhaiten paikoillaan ja saadaan mahdollisimman mukava työasento. Siihen ei ole myöskään tarvetta kuusikoiden tuhoisimman hyönteisen eli kirjanpainajan torjumiseksi. Paras kirjanpainajan torjuntakeino on tuoreen puutavaran ja kaatuneiden puiden poistaminen metsästä Ylläpitoteroitus maastossa, tässä on apuna teroitustuki. Siinä työskentelykorkeus on ensiarvoisen tärkeä. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Ensihakkuun jälkeisenä talvena tuli kuusimetsään lumenkaatoja. Niitä ei kannata lähteä korjaamaan. Teroituksen helpottamiseksi on saatavana myös lisälaite irralliselle ketjulle
VÄINÖ SIKANEN PALSTAN VAIHTO JA METSÄVÄHENNYS Olen hankkinut metsätilan. Toinen puolisoista kuolee. Jos kaikki nämä kolme asiaa täyttyvät lesken osuuden osalta, niin hänen on tuloutettava oma osuutensa käytetystä metsävähennyksestä. Kuoren alta heinä-elokuussa poistuvat uudet kuoriaiset siirtyvät talvehtimaan maahan, mutta lämpiminä kesinä ne voivat kehittää vielä toisen sukupolven. Jo kuolleita puita ei kannata poistaa myöhemminkään, koska ne toimivat kotina tuhohyönteisten vihollisille ja muullekin monimuotoisuudelle. Myyty alue tulee uudella omistajalla metsätalouden käyttöön. 2. Samalla vaihdossa luovutetun palstan osuus metsävähennyspohjasta poistuu.l HANNU JAUHIAINEN Metsälehti Makasiini 45 8725_.indd 45 5.8.2021 14.23. Nuori, juuri harvennettu kuusikko ei myöskään lisää tuhoriskiä, mikäli kaatunutta puustoa on vähemmän kuin metsätuholaissa mainittu kymmenen kuutiota hehtaarilla. Vaihdossa muodostuu uutta metsävähennyspohjaa vaihdon arvon ja mahdollisesti maksettavan välirahan mukaan. 3. Myyjä on ollut yhtymän tai kuolinpesän osakkaana sinä vuonna, kun y-tunnukselle on muodostunut käytetty metsävähennys. Tarkoitus on vaihtaa siitä muutaman hehtaarin kokoinen alue vastaavan arvoiseen palstaan hieman toisaalla. Toimivia, mutta työläitä menetelmiä ovat myös puiden kuorinta ja metsään parveiluajaksi jätettävät pyyntipuut, joilla toukilta poistetaan kodista seinät tai koko synnyinkoti. Merkkinä tästä löysin muutaman viikon takaisen myrskyn kaatamista kuusista tuoreita iskeytymiä. KARI MIELIKÄINEN METSÄVÄHENNYKSEN TULOUTUS Puolisot omistivat yhdessä metsätilan puoliksi. » JOS seuraavat kolme kriteeriä täyttyvät, täytyy käytetyt metsävähennykset tulouttaa takaisin metsätilan myynnin jälkeen: 1. Perillisiä ei tuloutus koske. Metsätilalla on myytäessä voimassa sama y-tunnus kuin metsävähennystä käytettäessä. » VAIHTO on luovutusvoittoverotuksen alainen toiminto. Syntyykö vaihdosta veroseuraamuksia. jo talvella tai viimeistään heinäkuussa ennen kuin aikuisiksi kehittyneet kuoriaiset poistuvat kuoren alta kohti seuraavia kohteita. Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä vaihdettavan palstan arvosta kyseisen palstan hankintahinta. Tämä on rahanarvoinen keino tukkikokoisilla puilla, mutta sillä ei ole merkitystä kysyjän ensiharvennusmetsässä. Jos vaihdon kohteena oleva tila on metsävähennyskelpoinen ja metsävähennystä on käytetty, lisätään sitä vaihdosta tehtyyn luovutusvoittoverolaskelmaan, mutta enintään 60 prosenttia vaihdetun palstan hankintahinnasta. Näin puu voi säilyä elossa ja pilaantumattomana syksyyn saakka. Jos ja kun kyseessä on osa suuremmasta tilakokonaisuudesta, voidaan hankintahinta ja sitä myöten metsävähennyspohja laskea keskimääräisen hehtaarihinnan perusteella. Hankintahintana voidaan myös käyttää todellista arvoa, jos se on laskettavissa esimerkiksi kuviotietojen perusteella. Perillisistä ei löydy jatkajaa metsätilan pitoon, joten tila päätetään myydä. Harvennusmetsän varjoisuus ja puiden suuri elinvoima torjuvat sekä hyönteiskannan lisääntymistä tuulenkaadoissa että iskeytymistä terveisiin pystypuihin. Perilliset saavat perintönä myyntitulosta 50 prosenttia, toinen 50 prosenttia jää leskelle. Luovutusvoittoa voi siten syntyä, vaikka itse vaihdossa ei rahaa liikuteltaisikaan (eli kun palstat ovat samanarvoisia). Mikä on verokohtelu käytetyn metsävähennyksen suhteen. Juurineen kaatuneita kuusia ei kannata irrottaa juurakosta ennen syksyä, jos puu on vielä vihreä
349,OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 8725_.indd 46 5.8.2021 14.24. • Paino 255 kg Kelamurskain EFGC 145, traktorikäyttöinen Metsäkärry omalla hydrauliik tsäkärry omalla h Metsäkärry omalla hydrauliik 1495 € • Työleveys 145 cm • Paino 280 kg • Kovaa käyttöä kestävät järeät vasaraterät • Sisältää vetoakselin Traktorihaketin BX42S • Maksimi oksan koko 100 mm • Syöttöaukon alapää 10 x 25 cm • Vauhtipyörässä 4 kpl leikkuuteriä • Vauhtipyörän halkaisija 64 cm • Syöttöaukon suuaukon koko 50 x 50 cm • Ulosheittotorvi säädettävissä 360 astetta Saatavana myös hydraulisella syötöllä hintaan 2790,• •• M • • Sy • • V 4 444 • • V Sy 1390 € Norm. • Mukavuusvaljaat vakiona • 2. Luotettavasti SUOMALAISELTA PERHEYRITYKSELTÄ! JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI 2290 €€€€€ MTD 20A42B ajoleikkuri • Järeä 20 hv Briggs&Stratton TWIN moottori! • Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri • Heavy duty-runko • Automaattinen vaihteisto, nopeuden säätely todella kätevästi polkimella! • Sähköstartti • Valmistettu USA:ssa 149 € BIO-ruohonleikkuri Greenstar M510I-1 Ulospuhaltava ja allesilppuava! • Tehokas 146cc OHV-4-tahtimoottori • Leikkuuleveys 51 cm • Leikkuukorkeuden pikasäätö, 5korkeusasentoa • Vahva teräsrunko 595 € Raivuri Oleo-Mac BC 550 Master Mukana Siimapää, vesakkoterä ja raivausterä • Moottori 2-tahtinen 52,5 cm³, 3,3 hp/2,4 Kw • Vahvalla 32 mm runkoputkella • Paino 9,9 kg • Tehoraivuri vaativaan käyttöön. 249,Kerääjällä 1980,Norm. vuotta Ruohonleikkuri Hecht 5483 SW Loistava liikuteltavuus! • Nelitahtimoottori Hecht 135 cm3 • Itsevetävä, 3,3 km/h • Leikkuuleveys 46 cm • Korkeudensäätö 25-75 mm • Keräyspussin tilavuus 60 litraa • Isot pyörät 8/11" • Sivulle heittävä, biomurskaava, keräävä tai taakse puhaltava 299 € • Tehokkaalla moottorilla • Työleveys 120 cm • 20 kpl vasarateriä • Oma, järeä 15 hv OHV-moottori 420cc, sähköstartilla • Isot 16,5"x6,5 tukipyörät • Veivistä säädettävä korkeus maasta • Kuulakytkin. kuorma 3000 kg • Nostokyky 300 kg (1,5m etäisyydeltä) • Pituus 4000 mm • Maksimileveys 1600 mm (renkaat mukaan lukien) • 6,5 hv OHV moottori pyörittää hydraulipumppua Pihavarasto SunYard PS68XD Upea moderni uutuus! • Kokonaismitat: 188 (P) X 239 (L) X 199 (K) cm = 4,5 m2 • Runko vahvaa sinkittyä terästä • Katto ja seinät lujaa teräspeltiä • 2 kpl tuuletusventtiilejä • Lukittava ovi • Iso oviaukko MTD 135M38B ajoleikkuri Tehokas jenkkitraktori edulliseen hintaan! • Järeä 13,5 hv/500 cm3 B&S intek OHV huippumoottori • 97 cm leveä kaksiteräleikkuri • 5-portainen korkeudensäätö • Vaihteet 6 eteen + pakki • Sähköstartti • •• Sähköstartti 1690 € 1890 € ITSEVETÄVÄ JA KERÄÄVÄ! • Tehokas 146cc OHV-4-tahtimoottori • Työleveys 51 cm • 4 in 1 leikkuuominaisuudet! • Vahva teräsrunko • Kuulalaakeripyörät • Huippuominaisuudet! VÄ! -4hti -4-tahtimoottori i d isuudet! et! Ruohonleikkuri Greenstar S511VHY-T ppuominaisuud HHuippuominaisuude ! et! 219 € 695 € Polttomoottorihaketin Greenstar GBD-70 Hakettaa 50 mm oksat! • Itsesyöttävä rumpurakenne kahdella järeällä terällä • 7 HV/ 208cc moottori • Poistotorvi säädettävällä heitonpituudella • Hätäkatkaisin 990 € Kantojyrsin Greenstar GBS-150 Järeät kovapalaterät! • 15 hv nelitahtimoottori • Teräkiekossa 9 terää, halkaisija 300mm ja paksuus 90mm • Terän ulottuvuus maan alle 225 mm • Terän ulottuvuus maan pinnalla 515 mm • Voimansiirrossa järeä keskipakoiskytkin tuplakiilahihnoilla Moottorisaha Oleo Mac GS520 399 € • Moottori 51.7 cm³, teho 3.4 HP 2.5 kW • Vakioterälaite 41 cm/16" • Puolipuristin takaa kevyen käynnistyksen • Teräöljy/polttainetankki 0,27 L / 0,50 L • Öljypumppu automaattinen • Paino 5,4 kg • Takuu 2. vuoden takuu Kelamurskain mönkijän perään AT120 6990 € 040 300 1050 NS.FI 399 € Metsäkärry omalla hydrauliikalla Erittäin vahva runko! • Ulottuvuus 3,73 m • Maks. 179,Norm
Ohjaimen hahlossa viila ohjaimineen kulkee kuin raiteilla, pikatestimme paras. Pikatestin ykkönen Stihl FF1 -ohjuri kiinnitetään terälaippaan. Hahlo myötää sivusuuntaan, joten terähampaiden kuluminen ei haittaa viilausta. Aloitetaan yksinkertaisimmasta. Selvitimme, auttaisivatko viilanohjaimet aloittelijaa. Ohjaimen hinta on kympin luokkaa. Ne ohjaavat sekä viilauskulmaa että syvyyttä. Stihl FG4 -ohjain kiinnitetään terälaipalle, ja viila liikkuu ohjaimen rullien päällä. Käyttö voi olla aluksi kuitenkin hankalaa, koska terähammas peittyy ohjaimen alle. Pyöröviila kulkee ohjaimen rullilla. Hinta on 12,20 euroa. Siinä on hahlo, johon viila ohjaimineen asetetaan. FG 4:n kanssa havaitsimme saman kuin 2 in 1 -ohjaimen kanssa. FG 4 -ohjain oli vertailun kallein, 35,40 euroa. Viilat on helppo vaihtaa. . Kokeilimme viilanohjaimia Oregonin ketjulla. Se tuottaa virheettömän tuloksen. Viila kulkee hahlossa kuin raiteilla oikeassa viilauskulmassa. Ohjainta on mukava ja helppo käyttää. Stihl 2-in-1 -ohjain viilaa terähampaan ja alentaa purupiikin samalla pyyhkäisyllä. Tavallisen viilanohjaimen käyttö vaatii harjoittelua, koska terähammas peittyy ohjaimen taakse. Viila kulki hieman korkealla, näin terähampaan etureunasta muodostuu tylppä ja terän leikkuuteho jää parhaasta. Se tuotti myös virheettömän viilaustuloksen ja olikin testatuista paras. Viila kulkee aavistuksen korkealla ja näin terähammas muotoutuu hieman tylpäksi, mikä heikentää leikkuutehoa. Hinta on 34,40 euroa. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 8726_.indd 47 5.8.2021 14.47. MOOTTORISAHAN teräketjun teroittaminen ei aluksi ole helppoa. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN ASIANTUNTIJA RISTO MYKKÄNEN 4 x viilanohjain VIILANOHJAIN MALLIA ”PERUS” +Hyvä viilaustulos -Vaatii huolellisuutta STIHL 2 IN 1 +Monitoimisuus -Viilaustulos STIHL FF1 +Paras viilaustulos -Toimii vain Stihlin viilanohjaimen kanssa STILH FG 4 +Helppo käyttää -Viilaustulos Kallein ohjain ei ollut tällä kertaa paras. Pyöröviilaan kiinnitettävä lattamainen viilanohjain varmistaa oikean viilauskulman ja -syvyyden. Stihl FF1 kiinnitetään terälaipalle. FF1-ohjainta on helppo käyttää. Viilaa työnnetään molemmilla käsillä pitäen, joten saha on syytä kiinnittää viilapenkkiin. Kertapyyhkäisyllä terä kuntoon Stihlin 2-in-1-ohjain viilaa terähampaan ja alentaa purupiikin samalla pyyhkäisyllä, koska pyöröviila ja lattaviila ovat ohjaimessa rinnakkain. Lisäksi on hankittava pyöröviila ja viilan kädensija. Rullat ohjaavat Myös Stihl FG 4 -rullaohjain kiinnitetään terälaippaan
48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8727_.indd 48 5.8.2021 15.12. Osakkaita on neljä ja jokainen haluaa omistaa metsää. Osakas B saa tilan 2 ja tilasta 3 palstan, jonka arvo on 56 000 €. Jako kirjataan kuolinpesän jakosopimukseen. Ennen kuin jäämistö voidaan jakaa, on tehtävä ositus kuolinpesän ja lesken välillä tai molempien puolisoiden kuolinpesien välillä, mikäli puolisot eivät olleet laatineet avioehtoa. Seuraavassa kolme esimerkkiä pesän metsien jaosta. Metsät koostuvat kolmesta tilasta, joista yhdessä on kolme palstaa. -Osakkaat C ja D kumpikin saavat puolet tilan 3 palstasta, jonka arvo on 120 000 euroa. Siihen kirjataan luonnollisesti myös muun omaisuuden jako, jos se jaetaan samalla kertaa. Metsien arvo on 240 000 euroa, joten jokaiselle pitäisi tulla metsää 60 000 euron arvosta. Hän saa metsää kaikkiaan 62 000 €:n arvosta. Esimerkiksi pesän metsät voi jakaa monella tavalla. ESIMERKKI 1 Metsät jaetaan osakkaille Edesmenneiden aviopuolisoiden kuolinpesien välillä on tehty ositus, minkä jälkeen jäämistöön kuuluvat metsät – yhteensä 120 hehtaaria – jäivät toiseen kuolinpesään. Jotta kukin osakas saa omistukseensa oman metsänsä, on 3 TAPAA PESÄNJAKOON Kuolinpesän jakamisessa suurin ponnistus on jakosopimukseen pääsy. -Osakkaiden A ja B saantojen poikkeama 60 000 euron tavoitteesta tasataan kuolinpesän pankkitilillä olevin varoin niin, että A saa 2 000 euroa enemmän kuin neljäsosan tilin varoista ja vastaavasti B saa 2 000 euroa vähemmän kuin neljäsosan. Tila 1 45 000 € Tila 2 6 000 € Tila 3 189 000 € Osakkaat C ja D kumpikin saavat puolet tilan 3 palstasta, jonka arvo on 120 000 euroa. PIRJO HAVIA Tila 3 koostuu kolmesta palstasta, jotka ovat arvoltaan 120 000 euroa, 56 000 euroa ja 13 000 euroa. Kuolinpesän osakkailla on valta yhdessä päättää, haluavatko he jakaa koko kuolinpesän vai vain osan siitä. Tila 3 koostuu kolmesta palstasta, jotka ovat arvoltaan 120 000 euroa, 56 000 euroa ja 13 000 euroa. Kuolinpesästä voidaan myös jakaa osuus yhdelle tai osalle osakkaista, loput voivat jatkaa kuolinpesän yhteishallintoa. Hän saa metsää kaikkiaan 58 000 euron arvosta. Kummankin saanto on arvoltaan 60 000 €. Jakoprosessissa on myös kiinteän omaisuuden osalta useita etenemisvaihtoehtoja. Kummankin saanto on arvoltaan 60 000 euroa. Hän saa metsää kaikkiaan 62 000 euron arvosta. Tila 1:n arvo on 45 000 euroa, tila 2:n 6 000 euroa ja tila 3:n 189 000 euroa. Osakkaat päättävät jakaa omaisuuden niin, että kaikki saavat mahdollisuuksien mukaan arvoltaan samansuuruiset osuudet kaikentyyppisestä, jäämistöön kuuluvasta omaisuudesta ja että omaa rahaa ei jaossa käytetä. -Osakas B saa tilan 2 (arvo 6 000 euroa) ja tilasta 3 palstan, jonka arvo on 56 000 euroa. Osakkaat päätyvät metsien osalta seuraavaan jakoon: -Osakas A saa tilan 1 (arvo 45 000 euroa) ja tilasta 3 palstan, jonka arvo on 13 000 euroa. KAIKKI se omaisuus velkoineen, joka siirtyy perillisille kuolinpesänä hallittavaksi, muodostaa jäämistön. Osakas A saa tilan 1 ja tilasta 3 palstan, jonka arvo on 13 000 €. Hän saa metsää kaikkiaan 58 000 €:n arvosta
(Katso Verohallinnon ohje: Kuolinpesien luovutusvoitot ja -tappiot verotuksessa.) -Osakas B toimii tilan 2 ja hänelle tilasta 3 tulevan palstan osalta kuten edellä osakkaan A SHUTTERSTOCK IMAGES Metsälehti Makasiini 49 8727_.indd 49 5.8.2021 15.12. Lainhuudon hinta on 132 euroa. Lainhuudosta käynnistyy automaattisesti hänelle tulevan palstan lohkominen tilasta 3. 3 TAPAA PESÄNJAKOON PIRJO HAVIA tehtävä seuraavat toimenpiteet: -Maanmittauslaitoksesta haetaan jakokirjan, perukirjojen ja osituskirjan perusteella lainhuutoa kunkin kiinteistöomistukselle. Tarvittavat lohkomiset käynnistyvät automaattisesti lainhuudoista. Hänestä tulee yksin näiden kohteiden omistaja ja tuloverovelvollinen kiinteistöillä harjoittamastaan metsätaloudesta. -Osakas A hakee lainhuutoa tilalle 1 ja tilan 3 määräalalle eli palstalle, joka on hänelle jaossa sovittu. Muita kuluja hänelle ei tule, ei myöskään veroseuraamuksia, eikä verohuojennuksia. Jaossa ei tapahdu sellaista luovutusta, joka muodostaisi tilojen hankintamenon, vaan tilojen alkuperäisenä hankintamenona hänelle siirtyy vanhempien perukirjoissa todetut arvot tai sen jälkeiseltä ajalta määritettävä hankintameno-olettama. Lohkomismaksu korkeintaan 5 hehtaarin alueesta on 1 350 euroa
Sen tuloksena jokainen osakas saa 60 000 euron arvosta osuuksia yhteismetsään. Suosittelen asiantuntijan käyttämistä tällaisissa jaoissa. Pohdinnan jälkeen kuolinpesän osakkaat päättävät etsiä sopivan yhteismetsän, johon jäämistöön kuuluvat metsät voitaisiin liittää osuuksia vastaan. He ovat yhdessä määrittäneet jakorajan kartalle ennen lainhuudon hakemista ja päättävät myös, kummalle jää alkuperäisen kiinteistön nimi ja kiinteistörekisteritunnus. Muutkin ovat sitä mieltä, että metsiä ei kannata pilkkoa osiin. Kustannuksia aiheuttaa vain tilan arvon määrittäminen ennen liittämissopimuksen laatimista. Tällainen jako voidaan tehdä eri tavoin. Kiinteistötoimituksia ei tule. TOINEN tärkeä seikka on asiantuntija-avun käyttäminen, mikäli riittävää osaamista ja kokemusta ei löydy omasta piiristä. ESIMERKKI 3. Tämä sopimus liitetään yhteismetsän kanssa tehtyyn liittämissopimukseen. Ennen murto-osaista jakosopimusta varmistetaan yhteismetsän ohjesäännöstä, että osakkaille tulevat osuudet ovat varmasti suuremmat kuin ohjesäännössä määrätty pienin luovutettava osuus. Koska metsän arvo on 240 000 euroa ja kaikki metsät annetaan Erkille, saa Erkki jäämistöstä toisten osuutta 97 500 euroa. Yhteismetsä löytyy ja kuolinpesälle luvataan yhteismetsäosuuksia metsän arvoa vastaavasti. Myös ko. Kenellekään ei tule tästä kustannuksia, koska liittämistoimitus on maksuton, tilojen rajat maastossa riittävän selkeät ja kulkuoikeudet kunnossa. Lohkominen tapahtuu sovitun rajan mukaisesti. Metsät liitetään yhteismetsään Neljästä osakkaasta kenelläkään ei ole oikein kiinnostusta paneutua kuolinpesän metsäasioihin. -Osakkaat C ja D hakevat lainhuutoa tilasta 3 heille jaettavan palstan puolikkaille. Se ehkäisee parhaiten jälkipuheita. Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja hakee Maanmittauslaitokselta alueen liittämistoimitusta. Lohkomiskustannuksen he sopivat jakavansa puoliksi. Tästä tehdään liittämissopimus. Metsät vain yhdelle osakkaalle Osakkaat voivat sopia, että kuolinpesä jaetaan osittain vain yhdelle osakkaalle. toimituksessa tehtävät jakoja lainhuutotoimet ovat maksuttomia. ESIMERKKI 2. Velat on hoidettu, joten jokaiselle neljälle osakkaalle kuuluva osuus on arvoltaan 142 500 euroa (570 000 €/4). Lohkomiskustannus korkeintaan 60 hehtaarin alueesta on 2 100 euroa. Tämä Erkin täytyy korvata joko kuolinpesälle tai suoraan osakkaille. Voidaan esimerkiksi sopia, että kuolinpesä myy tämän osuuden metsistään Erkille. MUISTA NÄMÄ KUOLINPESÄN ja yhtymän jaossa on tärkeätä lähteä liikkeelle ajantasaisin, huolella määritetyin käyvin arvoin. . Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen ehkäisee myös mahdolliset epäilyt omaan pussiin pelaamisesta. Laadittujen asiakirjojen perusteella Erkki hakee lainhuudot tiloille. Jakokirjassa voidaan myös ensin sopia metsien murto-osaisesta jaosta, jonka jälkeen tehdään kauppa näistä murto-osista. Puolen vuoden kuluttua toimitus on valmis. Samalla kuolinpesän osakkaat sopivat tulevien yhteismetsäosuuksien jaosta tasan, neljäsosa kullekin. Jäämistöön kuuluvan kaiken omaisuuden arvo on 570 000 euroa, josta metsän arvo on 240 000 euroa. Jos osakkaan osuusluku jäisi liittämisessä tätä pienemmäksi, olisi jakokirja oikeusvaikutuksiltaan mitätön. Yhdessä sovitaan, että Erkki saa osuutensa (142 500 euroa) kokonaan metsänä. kohdalla on kuvattu. Yksi heistä, Erkki, haluaa omistukseensa kuolinpesän metsät. Kuolinpesässä tehdään osittainen jako eli vain Erkille jaetaan hänen osuutensa. Heidän lapsillaan puolestaan ei ole aikaa siihen. l OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 50 Metsälehti Makasiini 8727_.indd 50 5.8.2021 15.12. Toteutustavalla on suuri merkitys niin kuolinpesän osakkaiden kuin Erkin veroseuraamuksille. Perinnönjättäjät aikanaan toivoivat, ettei metsiä myytäisi suvun ulkopuolelle. Toteutustavan valinnassa kannattaa asettaa tavoitteeksi sellainen menettely, jossa Erkille muodostuu 97 500 eurosta metsävähennysoikeutta 58 200 euroa ja jossa toisille osakkaille ei muodostu luovutusvoiton veroa
Rakentaminen maailmalla pysyy korkealla tasolla vielä pitkään. MIKSI PITKÄ pohdinta jalosteiden markkinoista. Nyt keskeisten maiden voimakkaat elvytystoimet ovat tuoneet ja tuovat edelleen markkinoille poikkeuksellisen paljon rahaa. Todella kätevä tuote rakentamiseen, ihan pienistä väliseinäpalkeista isoihin kantaviin rakenteisiin. l Metsäteollisuuden veto jatkuu Sahatavaran kysyntä ja sen seurauksena myös hinnat pysyvät hyvällä tasolla. Ei rakenneta pelkästään asuntoja, vaan myös paljon infrastruktuuria. EN USKO metsäteollisuuden korkeasuhdanteen nopeaan heikkenemiseen. LVL tehdään sorvaamalla kuusija koivutukkeja ja sen jälkeen liimaamalla noin kolme millimetriä paksuista viiluista palkkeja. RAKENTAMISEEN käytetään nykyisin kasvavasti LVL:ää eli viilupuuta, kansankielellä tutuin tuote on kertopuu. SUOMALAISILLE metsätalousyrittäjille sahatavaran kysyntä on tärkeintä. Lähes kaikilla painopapereilla menee surkeasti, kysyntä laskee jatkuvasti ja hinta on huono. Se tuhosi paljon kontortamänniköitä, siellä tukin tarjonta pienenee vuosiksi. Reilun kymmenen vuoden kuluttua niiden merkitys voi olla suuri. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 8728_.indd 51 6.8.2021 15.33. Kun samaan aikaan keskuspankit pitävät korot alhaalla vielä pitkään, lähes kaikki investoinnit kasvavat. Koivuvanerin tilanne on hieman haastavampi, mutta senkin kysyntä tulee paranemaan investointien mukana. Samalla merkittävä osa yrityksistä tekee todella hyvää tulosta. Myös havuvanerilla on hyvä kysyntä, sitäkin tarvitaan rakentamiseen. Kanadassa vuoristoniluri-nimisen kuoriaisen tuhot alkavat olla ohi. Keski-Euroopan kirjanpainajatuhot pienenevät edelleen sateisen kesän seurauksena. Uutta tuotantoa tulee markkinoille vähän ja kysyntä jatkaa kasvuaan. Näen puunmyyjän näkövinkkelistä tulevaisuuden, ainakin muutaman vuoden ajan, hyvin myönteisenä. Nestepakkauskartonki on jokapäiväinen ystävämme. SE PP O SA M U LI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Yhdysvalloissa sahatavaran hinta nousi jo liian korkealle, mutta nyt huippuhinnoista on tultu järkevämmälle tasolle. Kysyntää riittää kaikille puutavaralajeille, puun hinnoistakaan en ole huolestunut.. Niiden kehitystyö on kuitenkin äärimäisen tärkeätä. Takavuosien huipputuotteen merkitys metsänomistajan puunmyyntituloihin on jo muuttunut vähäiseksi. Maailmanlaajuisesti haluamme yhä enemmän hyvälaatuisia hygieniatuotteita ja laadukkaita puhtaita pakkauskartonkeja. Sahatavaran kysyntä ja sen seurauksena myös hinnat pysyvät hyvällä tasolla. En minäkään halua epämääräisestä kierrätyskuidusta tehtyjä pakkauksia, jos niissä on ruokaa. Toki kierrätysmateriaaleista tehtyjä pakkauksia voidaan käyttää vaikkapa rakennusmateriaalien pakkaamiseen. SELLULOOSAN hintataso ja kysyntä ovat hyvällä tasolla. Normaalisti metsäteollisuuden hyvä veto jatkuu tuotteesta riippuen muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen. Ns. Isoin osa kantorahatuloista tulee sahatukista. Yhteistä näille kaikille kartongeille on hyvä ja kasvava kysyntä, hintakin on ihan hyvällä tasolla. uusien tuotteiden – puusta tehtävien kankaiden, kemikaalien, nanotai mikrosellun ym. Hienoihin hyvää painatusominaisuutta tarvitseviin pakkauksiin käytetään taivekartonkia tai kraftlinerilla vahvistettua aaltopahvia. Talouskielellä markkinoilla on paljon likviditeettiä, eli käytännössä rahaa kassassa. – merkitys puun kysyntään pysyy vielä useita vuosia vähäisenä. LVL:n kysyntä on nyt hyvä ja kasvaa varmasti. Kartongit ovat meille erittäin tärkeä tuoteryhmä
56,79 . Pidemmälle on vaiPUUTA TARVITAAN SYKSYLLÄKIN Vaikka alkukesän huippusuhdanne lienee jo takana, on hyviin puukauppoihin yhä saumaa. 67,44 . 17,25 . Ensiharvennus VIIKKO 30 MTK:N metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala laskee, että puolet tämän vuoden puista on vielä ostamatta. 37,11 . 46,68 . 45,83 . 68,54 . 17,92 . 21,81 . Harvennushakkuu 54,81 . ”Havutukilla on tultu viitisen euroa alas”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman. 69,32 . 21,56 . 17,85 . 20,27 . 39,32 . 18,10 . Uudistushakkuu 63,31 . 19,09 . 43,28 . 69,57 . Harvennushakkuu 59,40 . 17,14 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,39 . ”Tuotantomme on myyty syyskuun lopulle asti. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8729_.indd 52 6.8.2021 15.57. 18,63 . 61,22 . 17,69 . 44,88 . 20,17 . Ensiharvennus 14,47 . Uudistushakkuu 67,47 . 20,27 . 18,09 . Uudistushakkuu 67,06 . 44,56 . Pohjoisempana kantohinnat ovat laskeneet kesäkuusta. Kantohintojen romahdusta hän ei pidä todennäköisenä. Puunostajilla riittää siis puustamaksukykyä, vaikka lopputuotteiden hinnat hieman notkahtaisivat”, Rintala sanoo. 17,98 . 19,29 . Tilaa talvipuille Keitele Groupin liiketoimintajohtaja Matti Kylävainio korostaa markkinanäkymien sumeutta. 17,53 . 22,50 . 14,62 . 18,30 . Merkit puumarkkinoiden suunnasta olivat vielä elokuun alkuviikolla hajanaisia. 20,66 . 18,46 . 18,77 . Metsäteollisuus ry:n tilastoimat havutukkien kantohinnat ovat eteläisen Suomen päätehakkuilla kääntyneet elokuun ensimmäisellä viikolla uudelleen nousuun. 14,09 . Harvennushakkuu 57,35 . 17,99 . 40,71 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,56 . 19,21 . 66,37 . Puumarkkinoilla näkymät olivat elokuun alussa vielä sumeat. 58,33 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,26 . 16,81 . ”Lopputuotteiden hinnat ovat kantohintoihin verrattuna korkealla. 20,85 . 18,21 . Ensiharvennus 14,45 . 68,67 . 44,98
17,21 . 20,87 . 22,29 . 16,34 . ”Tästä mennään kohti märempiä aikoja, joten kelirikkoleimikoita tarvittaneen vuoden loppuun asti.” Torpon mukaan viime talvena talvileimikoita kyettiin hakkaamaan runsaasti, joten niitä ei kovin paljon siirtynyt ensi talvena korjattavaksi. 16,01 . 46,80 . Uudistushakkuu 65,31 . Ensiharvennus 14,67 . 18,07 . 17,76 . 18,47 . 66,34 . 50,57 . 19,13 . 33,67 . 18,68 . 17,24 . ”Esimerkiksi sahatavaran vienti ei enää kasva, mutta jatkuu korkealla tasolla. 19,70 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,03 . Uudistushakkuu 64,56 . 18,17 . 14,44 . 17,81 . 18,41 . 19,22 . ”Ostot kohdistetaan seuraavaksi talvikorjuukelpoisiin kohteisiin”, Kylävainio kertoo. kea ennustaa ennen kuin asiakkaamme palaavat elokuun lopussa lomilta ja sahatavarakauppa viriää.” Keiteleellä ei ole tarvetta ostaa lisää kesäja kelirikkoaikaan korjattavia leimikoita. 22,19 . 58,65 . 17,10 . Uudistushakkuu 63,46 . 40,28 . 66,21 . 44,51 . l Metsälehti Makasiini 53 8729_.indd 53 6.8.2021 15.58. Tämä lupaa vahvaa kysyntää huonosti kantavien maiden leimikoille, joista on usein ylitarjontaa. 56,58 . Uudistushakkuu 53,76 . Harvennushakkuu 53,99 . 22,00 . Ei nopeaa laskua PTT:n tutkimusjohtaja Paula Hornella on lohdullista kerrottavaa metsänomistajille, jotka eivät ehtineet puukaupoille alkukesän huippuhintojen aikana. Ensiharvennus 13,55 . 18,30 . 12,26 . 14,93 . 19,31 . 48,45 . 14,37 . 48,25 . 65,75 . 19,97 . Harvennushakkuu 53,88 . Niinpä sahat tarvitsevat syksyn kuluessa runsaasti puuta. 64,29 . 24,25 . 19,36 . 66,82 . 19,87 . 33,67 . 16,93 . Uudistushakkuu 67,05 . 16,45 . 54,30 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,88 . Sahauskapasiteettia ollaan rakentamassa lisää. 52,42 . 64,34 . NOUSUSSA . Turpeen käytön rajoitukset lisäävät energiapuun kysyntää ainakin alueellisesti, mikä saattaa heijastua kuitupuun hintoihin.”. 18,37 . 16,64 . 17,44 . 62,89 . Harvennushakkuu 52,12 . Toisen suuren sahurin, Versowoodin metsäjohtaja Jussi Torpo ei vielä tähyile talvileimikoille. ”Harvennushakkuillekin varmasSAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,89 . Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,39 . Se takaa, että puukauppa käy edelleen melko korkealla hintatasolla.” Horne ennakoi, että tukkipuun kysyntä pysyy vahvana jatkossakin. 53,99 . 14,93 . 19,49 . 19,40 . 12,96 . 19,74 . . 15,80 . 15,89 . Syksyn kuitupuukauppaa voi mutkistaa se, että runsas tukkipuun hankinta tuottaa melkoisesti myös kuitupuuta ja samaan aikaan sahoilta suoltuu haketta sellukattiloihin. 18,78 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,25 . Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Puunostajilla riittää siis puustamaksukykyä.” ti löytyy ostajia, kunhan Kemin uusi sellutehdas käynnistyy. Samaan aikaan EU:n ilmastopaketti ja metsästrategia nostavat puurakentamisen keinoksi ilmastonmuutoksen hillintään. Ensiharvennus 14,87 . Harvennushakkuu 58,94 . 58,00 . LASKUSSA . 67,81 . 21,01 . Harvennushakkuu 49,22 . 17,68 . 38,70
Kaksi alueella toimivaa ostajaa eivät vastanneet tarjouspyyntöön. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva seitsemän hehtaarin kokonaisuus koostui useista kesäkantavista kuvioista yleisten teiden lähellä. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. l MIKKO HÄYRYNEN Kerralla enemmän myyntiin PÄÄTEHAKKUITA POHJOIS-POHJANMAALLA PUUTAVARALAJI KERTYMÄ, M³ HINTA, €/M³ YHTEENSÄ, € Mäntytukki 394 67,3 26 516 Mäntypikkutukki 59 32,3–33,3 1 935 Mäntykuitu 342 23,3–24,3 8 140 Kuusitukki 57 64,3 3 665 Kuusipikkutukki 22 30,3–33,3 700 Kuusikuitu 139 21,3–24,3 3 169 Koivukuitu 326 20,3–22,3 6 944 Yhteensä 1 339 38,14 (keskihinta) 51 069 Joidenkin puutavaralajien hintavaihtelu johtuu palstojen erilaisista metsäkuljetusmatkoista. Asiakassuhteen jatkuvuuden vuoksi häntä tavallaan autettiin kaupan ajoittamisessa. Myyjä on tehnyt puukauppaa useana peräkkäisenä vuotena, joten ostajien näkökulmasta metsänomistaja on ”hyvä asiakas”. Reilusti yli tuhannen kuution kertymä antoi neuvotteluvoimaa, ja heinäkuun alkupuolella tehdyn kaupan ajoitus saattoi onnistua. Ostajien kontaktointi oli aloitettu jo keväthankien aikana. Paras tarjous oli tehty hiukan ennen rajuilmaa, rajuilman jälkeen ostajilla ei ollut korotushaluja. Tarjouksia tuli ostajilta, joiden kanssa oli tehty kauppaa myös aiemmin – kahdelta isolta integraatilta ja yhdeltä sahalta. Lisäksi kesäkuun lopun rajuilma muutti tarjontatilanteen kertaheitolla. Tiedot kerätään viikoittain. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostot 2020 Viikko-ostot 2021 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8729_.indd 54 6.8.2021 15.58. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Hän kokosi myyntiin kaikki päätehakkuut mitä löytyy, hiukan kiertoaikaa lyhentäenkin, ja pyrki ajoittamaan puukauppansa hintahuippuun. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA METSÄTILOJA aktiivisesti ostanut metsänomistaja halusi korjata suhdannehyödyt kotiin. Perusteluna oli, että puukauppa on käynyt hyvin ja kuluvan vuoden ostotavoitteet ovat täyttymässä. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu totesi, ettei pysty tekemään kärkitarjousta. Kohteet korjataan syyskuussa.. Heinäkuun alussa ostajilta tuli sensuuntaista viestiä, että hinnannousu on toistaiseksi tässä
Suurin osa tilasta oli kaksijaksoisia nuoria kasvatusmetsiä, joissa on vaihtelevasti yli kymmenmetristä koivua ja alla pienempää kuusta. l MIKKO HÄYRYNEN Kohtuullinen hinta, erikoinen paikka TILAKAUPPA KANTAHÄMEESSÄ PINTA-ALA 34 hehtaaria, josta taimikoita 10, nuoria kasvatusmetsiä 19 ja uudistuskypsiä 5 hehtaaria PUUSTO noin 2 900 kuutiometriä MYYNTIHINTA 116 982 euroa, 3 440 euroa/ hehtaari Hintavallakaan alueella kaikki ei ole aina kallista. Tarjouksia tuli kolmetoista, joista korkein 116 982 euroa. Suorakulmion muotoista tilaa reunustivat kolmelta sivulta viljelysmaat ja yhdeltä sivulta moottoritie. Ojanvarsille säästetyt nauhamaiset ja vanhat sekapuustot ovat heti hakattavissa. ”Välillä oli usean tukkirungon ryppäitä ja välillä ei mitään. Puustot ovat hoidettuja ja pääosin hyväkasvuisia. Kahdesta kohtaa tilan halkaisee perattu valtaoja. Tilalle vie tieura moottoritien alikulun kautta. Kuvioiden puustojen arviointi oli maastossa kuitenkin vaikeata. Tila-arvion summa-arvo oli noin 96 000 euroa, mikä oli myös hintapyyntö. Tila tuli myyntiin, koska omistaja keskittää metsäomistuksiaan ja myy pois erillisiä palstojaan”, Liljeroos sanoo. Maapohjat ovat hienojakoisten kivennäismaiden tuoreita ja lehtomaisia kankaita. Mahdollisesti luontaista taimikkoa oli täydennetty istuttamalla. Tukkirunkojen määrään perustuva kuutioarvioni oli myyntiesitteen arviota pienempi.” Tilan puumäärä on noin 2 900 kuutiometriä eli 85 kuutiota hehtaarilla. Taimikoiden pituus vaihteli yhdestä kolmeen metriin. ”Näiden kahden kuvion arvot ovat liki puolet koko tilan arvosta”, tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos sanoo. ”Kauppahinta vaikuttaa asialliselta ja vastaa hyvin kohteen ominaisuuksia. Taimikoita on kymmenen, nuoria kasvatusmetsiä 19 ja uudistuskypsää puustoa viisi hehtaaria. H A N N U LI LJ ER O O S Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 8729_.indd 55 6.8.2021 15.58. Hehtaarija kuutiohinta jäivät huomattavasti maakunnan keskihintaa alhaisemmiksi. Pääpuulaji on kahdella kuviolla koivu, kaikilla muilla kuusi. Kerralla enemmän myyntiin KANTA-HÄMEESSÄ myytiin alkukesällä 34 hehtaarin metsätila, jonka sijainti oli hieman erikoinen. Kuvioita on vain kymmenen, joten niiden keskikoko on varsin iso
Institutionaalisten ostajien osuus kaupoista on suurin. Tilakauppojen kauppasummat ovat yhteensä noin 72 miljoonaa euroa. Viime vuoden luku oli 64 miljoonaa euroa. ”Kun ottaa huomioon erot tilojen puumäärissä, tukkiosuuksissa ja kauppojen alueellisessa jakautumisessa, niin hintataso on noussut noin 300 euroa eli yhdeksän prosenttia”, Liljeroos kertoo. Kasvu on ollut kovinta Häme-Uusimaalla ja Kainuussa, joissa hintakerroinkin on noussut parikymmentä prosenttia. 3 4 1 2 1 2 3 4 METSÄHEHTAARIN keskihinta on alkuvuoden aikana noussut 465 euroa eli 14 prosenttia viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna, Hannu Liljeroosin tilakauppojen seuranta osoittaa. Myydyt hehtaarit jakaantuvat eri maakuntiin jokseenkin samassa suhteessa kuin vuosi sitten. Myyty metsämaan pinta-ala on noin 18 500 hehtaaria, mikä on lähellä kahden edellisen vuoden lukuja. Viime vuoden keskihinta oli 3406 €/ha. Huomattava hinnannousu alkuvuoden aikana. Huomattava hinnannousu alkuvuoden aikana. Maakuntien tunnusluvut osoittavat, että hintataso on kohonnut kaikkialla. Liljeroos on kirjannut seurantaansa alkuvuodelta 726 uutta kohdetta ja 557 solmittua kauppaa. Koko maan keskihinta on alkuvuoden kaupoissa 3 871 euroa. l MIKKO HÄYRYNEN Hinnoissa reipasta nousua Alkuvuoden kauppamäärät ovat lähellä edellisvuosien tasoa. Luvut ovat jokseenkin samalla tasolla kuin vuosi sitten.. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin Varsinais-Suomi 20 18 485 25 13 125 37 6751 54 1,23 Satakunta 21 21 470 37 18 118 42 5973 51 1,08 Häme-Uusimaa 29 24 770 34 8 107 35 6307 59 1,31 Etelä-Karjala 24 18 352 31 20 124 41 5928 48 1,12 Kymenlaakso 27 14 315 26 5 119 29 5322 45 1,11 Pirkanmaa 42 37 884 26 16 125 39 5882 47 1,13 Etelä-Savo 56 37 974 28 12 115 39 5772 50 1,04 Eja K-Pohjanmaa 88 67 2007 26 12 92 27 3245 35 1,05 Keski-Suomi 49 47 1146 26 11 114 37 5275 46 0,97 Pohjois-Savo 62 43 1100 31 6 99 30 4405 44 1,07 Pohjois-Karjala 76 53 1768 26 13 113 33 4772 42 1,03 Kainuu 45 30 1679 23 10 95 25 3387 36 1,24 Pohjois-Pohjanmaa 129 108 3808 20 14 92 21 2674 29 1,07 Lappi 58 40 2755 21 12 66 15 1604 24 1,11 Koko maa 726 557 18513 98 29 3871 Lisäys kesäkuu 194 124 3861 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–KESÄKUUSSA 2021 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Osan siitä selittää kantohintojen voimakas nousu. Instituutiot ovat käyttäneet alkuvuonna ostoihinsa noin 39 miljoonaa euroa, mikä on 54 prosenttia kaikkien kauppojen kauppasummasta. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 8729_.indd 56 6.8.2021 15.58. Hän pitää nousua huomattavana
TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN tävästi tarjolla ja ohjaus on luontevan tuntuinen, varsinkin kun on saanut taisteltua kaistallapitoavustimen pois päältä. Jos valinta on taakse, syttyy kojelaudan näyttöön kirkas laajakuva takamaisemasta, jonka avulla on näppärää peruutella. Helteen kuihduttaman pellon väreihin sopii valkoinen Kian sähkö-Niro unenomaisesti. Kyseinen ”avustin” haittaa monella tapaa tavallista ajamista: Auto seuraa kameralla kaistaviivoja ja pyrkii hylkimään niitä. Valkoinen on pitkään ollut autojen suosikkiväri. Maantiellä pärjää Maantiellä Kia e-Nirolla on mukava ajella, voimaa on riitSÄHKÖLLÄ SÄHÄKÄSTI KIA E-NIRO EV BUSINESS 64 KWH 204 KW Huippunopeus: 167 km/h Kiihtyvyys: 0–100 km/h 7,8 s Toimintamatka: WLTP 455 km Pituus: 4 375 mm Leveys: 1 805 mm Akseliväli: 2 700 mm Maavara: 155 mm Vannekoko: 17 tuumaa Peräkärrin vetopaino: kg Tavaratila: 451/1 570 ltr Kulutus: 15,9 kWh/100 km Takuu: 7v/150 000 km H inta: alkaen 44 992 € Kian sähkö-Niro on kotonaan kaupungissa, mutta tarjosi mukavaa kyytiä maantielläkin. Tätä kaistaviivojen hylkimistä ei aluksi erota herkän ohjauksen kautta tienpinnan muodoista kertovasta tunnosta, mikä on omiaan hämmentämään tottumatonta kuljettajaa. Start/stop-napista auto hereille ja keskikonsolin pylpyrästä valinta eteen tai taakse. Auto tarjoaa eri moodeja siihen, miten kähnäkästi se lähtee liikkeelle. Täysin riittävästi puhtia tarjoaa jo loivaliikkeisin ”eko”-moodi. KIA e-Niro on osa Niro-malliperhettä, jossa voimanlähteeksi voi valita polttomoottorin, hybridikäytön tai tämän koeajon tapaan litiumakun. Talvella haittana on huono havaittavuus. Oma lukunsa on se, että pyritMetsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 8729_.indd 57 6.8.2021 15.58. Kuten nykyään tyyli on, tunnistaa e-Niro taskussa olevan avaimen, siis autoon voi mennä suoraan kuin hollitupaan. E-Niro lähtee loogisesti ja hallitusti liikkeelle, voimantuotto on luontevassa suhteessa ajopolkimen (entinen kaasupoljin) painamiseen
Luksusta tarjolla Kia e-Niroon on helppo mennä sisälle ja tulla ulos. Istuinkorkeutta on myös mukavasti, eli ympäristöä voi tarkkailla keskimääräistä henkilöautoa noin 10 senttiä korkeammalta, millä on kaupunkiajossa merkitystä. Ohjekirjassa sanotaan, että kaista-avustinta tulee käyttää vain hyvillä tienpinnoilla, eikä siihen tule luottaa, vaan pitää ohjaus omissa käsissä. kuun talteen, eikä puhti mene hukkaan jarrulevyjen kuumentamiseen. Tämä on tottumusja mielipidekysymys. Voimajärjestelmä on pysähtelevään ajoon sopiva: liike-energia saadaan akEtutilat ovat tyylikkäät ja toimivat. gonpaisteessakin näkyvä peruutuskameran kuva ovat city-valtteja. Matkustajat saattaisivat pitää pehmeämpää alustaa parempana. Etutilat ovat avarat ja viimeistelyn taso huippuhyvä. Sen suhteellisen leveä raideväli ja pohjassa sijaitsevan ajoakun paino pitävät kallistelun kurissa. Auton rakentamisessa ei ole lähdetty halpalinjalle ja pantu kaikkea kosketusnäyttöön, vaan on maltettu tuoda monet asiat suoraan käytettäväksi valikoiden sijaan. Pahinta on se, että kun kaista-avustin on saatu ohjauspyörän nappuloilla pois päältä, se ajotauon jälkeen pyrkii palaamaan uudestaan kuin malariakuume. Vain kovassa jarrutuksessa tarvitaan perinteisiä jarruja. Ohjekirjassa tosin väitetään, että säädöt pysyvät. Samaan suuntaan vaikuttaa jämäkkä jousitus/iskunvaimennus, jollainen on yleensä kuljettajan mieleen. Auto katselee ympärilleen ja tietää, mikä nopeusrajoitusmerkki oli tien reunassa viimeksi, ja pitää sen näkyvillä mittaristossa. Täyssähköautojen valmistajilla lienee se ongelma, että moottorin äänen kokonaan puuttuessa korostuvat nekin ajoäänet, joihin ei polttomoottorin pärinässä kiinnitä huomiota. Napit tuntuvat laadukkailta ja toimivat aina, toisin kuin joidenkin merkkien käyttämät hipaisunäppäimet. E-Nirossa on ohjauspyörän vasemman ja oikean puolan takana läpyskät, joilla säädellään jarrutusenergian talteenottamisen voimakkuutta moottorijarrutuksessa. Tämä on kalliimpi ja turvallisempi järjestely kuin Puhelin: +358 20-722 91 30 Sähköposti: info@kellfri.fi Pieleslehdontie 2, 41310 LEPPÄVESI Aukioloaikamme arkisin: 08:00-16:00 Kellfri.fi kaikkea sinulle , joka asut maalla 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 8729_.indd 58 6.8.2021 15.58. Kaupunki on kotini Kaupunkiympäristössä e-Niro on kotonaan: herkkä ja looginen ohjaus, auton kohtuulli nen koko, pieni kääntöympyrä ja mainio, aurinKia on ladannut ohjauspyörään ja viiksiin laajalti ajamisen ja auton hallintaa. Auton suunnittelijat ovat päättäneet panna usean toiminnon tekemiseen ihan oikeita nappuloita kosketusnäytön sijaan tai lisäksi. Näitä läpysköjä oppii helposti käyttämään. Kaista-avustus toimii vain satunnaisesti, jos ajoratamerkinnät ovat huonokuntoiset. Karkealla tienpinnalla renkaiden rohinaa kuuluu, muttei pahasti häiriten. Asfaltilla tiukkaan kurvaillessa auto pysyy luontevasti hyppysissä. täessä kaistaviivan yli vilkkua käyttämättä, auto älähtää kolmasti ja vänkää vastaan
Nykyautojen tapaan tarjoaa e-Niro kattavan valikoiman infotainmenttia, navigointia ja ties mitä. Marketit usein tarjoavat pienen määrän ilmaista sähköä asiakashoukutteeksi. Erikseen ostettava voimavirtaan liittyvä kotilatauslaite täyttää tyhjän akun normaalien yöunien aikana, joten voi nukkua rauhallisesti, kun tietää auton aamulla olevan täynnä puhtia. Kosketusnäyttö on integroitu kojelaudan mustaan paneeliin ja valaistuu näkyviin vain tarvittaessa. Sisusta ja kojelauta ovat suorastaan elegantit. www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva Metsälehti Makasiini 59 8729_.indd 59 6.8.2021 16.08. Jos pystyy auton lataamaan kotona ja muissa halvoissa tai ilmaisissa paikoissa, voisi arvioida auton energiakustannusten olevan kolmasosa polttomoottoriauton kuluista. Lisätilaa saa takapenkkejä kaatamalla, muttei valtavasti. Isokokoinen kuski haluaisi pitemmän istuinosan penkkeihin, muuten penkit sähkösäätöineen olivat oivalliset. E-Niro tuntui ottavan noin 12 ampeerin virtaa shukopistokkeesta, joten 8 ampeerin pistorasiat eivät sovellu. pelkkä kosketusnäyttö. Valmistaja on tunnistanut sellaisen häiriön mahdollisuuden, joten etupellin alta löytyy latauskaapelin hätäirroitusvedin. l Jostain syystä jää latauskaapeli autoon kiinni. Koeajoautossa oli hyvin toimiva ilmastointi ja etupenkeissä jopa jäähdytys. Takakontti on selkeämuotoinen, mutta pienehkö. Kulujen arviointi hankalaa Sähkön ja jakeluhintojen vaihdellessa ja auton energiatarpeen muuttuessa esimerkiksi jäähdytyksen tai lämmityksen takia on jokainen lukema sähköauton energiakuluista väärä. Se löytyy paikaltaan helposti, kun ohjeen on käyttöohjekirjasta selannut esiin. 16-ampeeriset ovat tietenkin käypäiset. Edessä on ajotavasta riippuen 400–500 kilometriä mukavaa kyytiä.. Arviota hankaloittaa se, että kotisähkö on paljon halvempaa kuin pikalataukset. Kun namiskat on oppinut, ei tarvitse siirtää katsetta tiestä, kun eri toimintoja käyttää. Jos raivaussahaa tarvitsisi sisällä kuljettaa, se kuitenkin onnistuisi
/metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8731_.indd 60 6.8.2021 16.01. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa
Itseltäni ja puolisoltani kaatui Kuusamossa miltei jokainen puu vajaalta 10 hehtaarilta ja lisäksi iso osa muualtakin. Sen jälkeen kookkaiden puiden määrä on moninkertaistunut ja kovan kuolleen puun määrä sekä yli 120-vuotiaiden metsien osuus ovat hieman kasvaneet. PAULA-MYRSKY kaatoi kesäkuussa arviolta jopa 1,5 miljoonaa kuutiota puuta, enimmäkseen kookkaita tukkipuita. Lahopuun puutteen vuoksi jopa sinänsä yleiset vanhat tuoreen ja kuivahkon kankaan havumetsät luokitellaan uhanalaisiksi. Kuolleen puun vähäisyys on useilla luontotyypeillä merkittävin uhanalaisuuden syy: luonnonmetsissä sitä on voinut olla jopa 60–100 kuutiota hehtaarilla. Uhanalaisuusluokka määräytyy esimerkiksi tarkastellun luontotyypin harvinaisuuden, pinta-alan vähenemisen tai laadun heikkenemisen perusteella. Lisäyksen hinta olisi omistajille reilu 11 miljardia euroa. Silti jokaisen metsänomistajan kannattaa tehdä osuutensa, eli jättää yksittäiset kaatuneet puut metsään, vaikka mieli tekisi tehdä niistä polttopuuta talven varalle. Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » KOLUMNI TUOREEN KARTOITUKSEN perusteella metsien 40 luontotyypistä 76 prosenttia on uhanalaisia. Yksittäisiä runkoja ja puuryhmiä jää silti runsaasti lahopuuksi, niitä ei yksinkertaisesti ole mahdollista saada kaupaksi tässä tilanteessa. Tehdään niistä sen sijaan pikkuhiljaa metsäluonnon monimuotoisuuden tukijalka. Laadun heikkeneminen tarkoittaa esimerkiksi kuolleen puun, kookkaiden puiden tai lehtipuiden määrän vähäisyyttä verrattuna luonnontilaiseen. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. ISO OSA uhanalaisuutta aiheuttavista muutoksista on Etelä-Suomessa tapahtunut jo ennen Valtakunnan metsien inventointien aloittamista: parhaat lehdot raivattiin pelloiksi ja puutarhoiksi, järeät puut käytettiin talojen rakennuspuina ja käyttökelpoinen kuollut puu polttopuuna. KUOLLEEN PUUSTON määrän lisääminen pikaisesti tasolle, jossa metsäluontotyyppien uhanalaisuusluokitus poistuisi, vaikuttaa siis epärealistiselta. Onneksi löysimme niille ostajan. Jos kuution hintana käytettäisiin 40 euroa, se maksaisi omistajille 60 miljoonaa euroa. Lopullinen uhanalaisuusluokka määräytyy heikoimmaksi arvioidun kriteerin perusteella. . 8732_.indd 61 6.8.2021 16.12. Mittausten alkaessa 1921 tilanne oli monilta osin heikko. Pohjois-Suomessa vanhat metsät ovat sen sijaan tänä aikana selvästi vähentyneet ja kuolleen puun sekä kookkaiden runkojen määrä on suunnilleen ennallaan. Jos haluttaisiin nostaa kuolleen puun tilavuus nykytasosta 20 kuutioon hehtaarilla, se vaatisi noin 290 miljoonaa kuutiota kaatunutta puuta, eli 190 uutta Paula-myrskyä tai noin neljän vuoden koko hakkuukertymän. Vaikutus jäisi siis melko pieneksi. Jos kaikki Paula-myrskyn kaatama puu jätettäisiin maahan makaamaan (mitä metsätuholaki ei salli), keskimääräinen kuolleen puun määrä metsämaan hehtaaria kohden nousisi Suomessa nykyisestä 5,8 kuutiosta 5,87 kuutioon hehtaarilla. l Lahopuun puute uhkaa metsäluontotyyppejä Mittausten alkaessa 1921 tilanne oli monilta osin heikko. Kun huomioidaan niiden jalostamisesta saamatta jäävät tulot, puhutaan jo valtion vuosibudjettia suuremmasta taloudellisesta menetyksestä
Nykyään pikkukajavat kasvattavat vain harvoin kaksi poikasta lentokykyisiksi. Ravinto pitää kalastaa liian kaukana pesäpahdalta. LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 8733_.indd 62 6.8.2021 16.21
HILJAINEN KATASTROFI Ylikalastettu ja lämpenevä Pohjoinen jäämeri on tyhjenemässä helposti pyydettävästä pikkukalasta, ja merilintujen määrä hupenee vuodesta toiseen. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Metsälehti Makasiini 63 8733_.indd 63 6.8.2021 16.21
Poliisi ja tullimies vilkaisivat EU:n rokotustodistusta ja vinkkasivat jatkamaan matkaa. Seinämä on lintuvuori Norjan Varangissa, Ekkerøyn niemessä, jonkin matkaa Vesisaaresta itään. Merilinnut kerääntyvät jyrkänteelle huhtikuun alussa ja poistuvat heinäkuun loppuun mennessä, kun poikaset ovat täysin lentokykyisiä. Suomalainen havumetsä äänineen tuntuu kaukaiselta ja uneliaalta. Nälkä nujertaa Reilu kaksi viikkoa aiemmin ylitin Norjan rajan likimain heittämällä. Kyläläiset ovat poimineet niemestään ruhtinaallisen hillasadon, mutta jättäneet löyhkäävän lintuvuoren marjat sijoilleen. Ekkerøyn pahtaa asutti tänä kesänä 20 000 pikkukajavaa. Kaksi tuntia ja sata kilometriä myöhemmin kiikaroin lintuvuorta pahdan ja meren välistä. emolintu ei varoittele ympärilläni. Kolme merikotkaa kaartaa lähelle, lokkilinnut kerääntyvät meren ylle tiiviiksi parveksi. Linnut kuitenkin puuttuvat elokuussa. Parvi näyttää ja kuulostaa huikealta, mutta kymmenen vuotta sitten määrä oli kaksinkertainen. Hylätty ja nälkiintynyt nuori pikkukajava ei ole harvinaisuus tai poikkeus. Ulosteen lisäksi linnuista näkyy sulkia, siipiä ja luurankoja. Nenässä haisee mätänevä kala. Se ei jaksa edes kävellä ja tuntuu hylätyltä, sillä yksikään Suomalainen havumetsä äänineen tuntuu kaukaiselta ja uneliaalta. LoLUONNOSSA » LUHTA Myös lunnit joutuvat lentämään liian pitkää matkaa kala-apajan ja pesäpaikan välillä. Helposti tunnistettavat poikaslinnut osaavat lentää, joten tiedän yhdyskunnan lähipäivinä hylkäävän pesimäjyrkänteen. Melu häiritsee vähemmän ja saan paremman yleiskuvan kajavakaupungin elämästä. Löydän väsyneen ja sairaalta näyttävän kajavanuorukaisen. L A SK E U DU N jyrkänteen laelta kielekkeelle, jossa kallionseinä ja maa peittyvät valkoiseen linnunkakkaan. Varhain seuraavana aamuna kapuan vuoren laelle lintupahdan yläpuolelle. 64 Metsälehti Makasiini 8733_.indd 64 6.8.2021 16.21. Kielekkeen leventymässä vastaan tulee tiivis mätäs isoja, kypsiä hilloja. Kajavien ja kiislojen metakka huumaa korvat, siivet suhisevat ilmassa, räpylät pärskivät merivettä ja valkoinen ulosteruikku osuu puserooni. Pikkukajava on kalalokin näköinen pieni lokki, tämän lintuvuoren pääasukas. Arvaan väsyneen poikasen joutuvan merikotkan kynsiin oitis, kun kuljen kyllin kauas. Aikuisen linnun tuntee silmää ympäröivästä ja nokan helakanpunaisesta väritäplästä, joka on kuin pensselillä maalattu. Tunnistan likimain jokaisen kalutun raadon pikkukajavan poikaseksi
Lunnin papukaijamaiseen nokkaan mahtuu uskomaton määrä pikkukalaa. Ruokit pesivät myös Suomenja Pohjanlahden ulkoluodoilla. Musta nokka ja mustat täplät niskassa ja siivissä ovat nuoren linnun tunnusmerkkejä. Metsälehti Makasiini 65 8733_.indd 65 6.8.2021 16.21. Nälkiintynyt ja sairas nuori pikkukajava
Mutta planktoniin ja niiden myötä kalojen elinoloihin vaikutus on dramaattinen. Vaikka ruokkilinnut näyttävät pingviineiltä, ne eivät ole samaa sukua. Vaikka ruokkilinnut näyttävät pingviineiltä, ne eivät ole samaa sukua. LUONNOSSA » LUHTA Merikihut ovat taitolentäjiä ja enemmän varkaita kuin petoja. Kalankuljetusmatkojen kasvaessa merikihuista tuli merkittävä osa pikkukajavan ahdinkoa. Pohjoiset lajit, kuten pikkukajavalle tärkeä villakuore, romahtavat ja vetäytyvät satoja ja lopulta tuhansia kilometrejä itään ja pohjoiseen. footeilla ja Pohjanmeren yhdyskunnissa pikkukajavat ovat huvenneet melkein olemattomiin. Joskus emotkin nälkiintyvät ja heittävät pesimisen kesken. Lokkiyhdyskunnan siipeilijöistä erityisesti merikotkat ovat runsastuneet. Kun sellainen tulee, ihmiskunta hätkähtäisi ja kääntyisi tuhon tieltä. Vielä useammin kasvava jälkeläinen jää liian vähälle ravinnolle. Pikkukajavat hakevat kalaruuan jälkikasvulleen yhä työläämmin ja kauempaa. Pingviinisaari Matkaan Norjan koillisimpaan ääreen, Hornøyan majakkasaareen, jossa kymmenen vuotta sitten pesi satatuhatta merilintua. Ne ryöväävät saaliskalat kajavilta, tiiroilta ja muilta lokkilinnuilta. Isoin laji ruokki edustaa itse asiassa lähiluontoani, sillä niitä pesii myös Perämeren luodoilla. Meren antimet käyvät vähiin Merien lämpeneminen on hidasta, asteen kymmenesosia vuosikymmenessä. Huolenpitoa vaille jäävä lokinpoika joutuu nopeasti kotkan, korpin tai merikihun ruokalistalle. Myöhemmin tosielämässä nämä ekosysteemien luhistumiset tulivat hiljaa ja paikallisina eivätkä päässeet uutisiin tai otsikoihin. Nyt meren anti hiipuu. Vuosikymmenten ylikalastus ei suinkaan paranna tilannetta. Tuhannet suomalaiset muuttivat 1800-luvun nälkävuosina Jäämeren runsauden ääreen. Jos ei ole perehtynyt lintuihin, näkymä hätkähdyttää: kalliorannalla seisoo pystyssä ilmieläviä Etelämantereen pingviinejä. Pohjois-Norjan rannikolla suljetaan kalatehtaita ja merilintujen suurkaupungit tyhjenevät. 66 Metsälehti Makasiini 8733_.indd 66 6.8.2021 16.21. Luin koulupoikana jonkin ensimmäisistä ympäristöpamfleteista, jossa varoiteltiin ekokatastrofista. Sukeltaessa ne melovat siivillään pingviinien tavoin, mutta osaavat myös lentää. Enimmillään silmiin osuu samanaikaisesti kolmisenkymmentä meren kotkaa
Vastakohtana kajavien pintakalastukselle kiislat sukeltavat syvälle ja saavat saaliiksi muitakin kaloja kuin villakuoreita. Niitä korisee ja lentelee ympärilläni noin 50 000, iso määrä kerralla nähtäväksi. Hornøyan lunnit ovat vähentyneet noin puoleen parin vuosikymmenen takaisesta kannasta. Yleisin ruokkilintu, etelänkiisla, on pärjännyt paremmin. Periaatteessa lunni voi kalastaa jälkikasvunsa ravinnon kaukanakin pesältä, sillä värikkäässä papukaijamaisessa nokassa saalis kulkee kuin laukussa tai repussa. Metsälehti Makasiini 67 8733_.indd 67 6.8.2021 16.22. Meteli on suunnaton. Veden alla ne toimivat meloina samaan tapaan kuin pingviineillä. Pohjoisen Atlantin ja Jäämeren kalliopahdoilla pesivällä lunnilla menee huonosti. Kolmasosalla kiisloista on kuin valkosankaiset silmälasit päässään. l Etelänkiislan siivet ovat pienet suhteessa ruumiin kokoon ja painoon. Merikotka tai tunturihaukka ajaa kajavat eläväksi, lentäväksi lautaksi meren ylle. Lentomatkalla kala-apajalta pesimäkalliolle rosvoilevat kihut tai isot lokit eivät pääse ryöväämään saalista
Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen pyydetään toimittamaan 31.8.2021 klo 16.00 mennessä sähköpostitse petri.pajunen@mhy.fi Lisätietoja antaa johtaja Petri Pajunen p. Toimit suomen kielellä ja englannin tai ruotsin kieli on sujuvaa. Työskentelytapasi on täsmällinen, systemaattinen ja kehittämishenkinen. Toimialueemme 19200 metsänomistajaa omistavat metsää 742 000 ha. Arvostamme myyntiorientoitunutta otetta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä riistatalouden, kiinteistökehityksen ja LKV-toiminnan osaamista ja kokemusta. Ymmärrät hyvän asiakaskokemuksen merkityksen palvelujen toteutuksessa sekä digitaalisen kehityksen kasvavan roolin. Jotta viihdyt tilanhoitajan roolissa, on tärkeää, että liiketoiminta ja kaupanteko on sinulle luontaista, hahmotat kokonaisuuksia ja otat vastuun tulossuuntautuneesta toiminnasta. Otsikoi sähköpostisi ”hakemus tilanhoitajaksi”. Pääset johtamaan laajaa kokonaisuutta kehittämishenkisessä työyhteisössä sekä kehittämään toimintaa johtoryhmän jäsenenä. Vaan helpolla ei hellitellä poikapuolista poloa: Onpa inhan itikoita, paarmoa pahemman kerran, mahottomasti mäkärät kimpussa kivuliaasti heltehessä hehkuvassa. Lisäksi työllistämme yrittäjiä ja metsureita 200 htv. Palveluksessamme on 85 toimihenkilöä. 044 493 5998. Sinulla on metsäalan koulutus ja vähintään muutaman vuoden työkokemus alalta. Sinulla on tehtävään soveltuva koulutus, hyvät neuvotteluja esimiestaidot sekä kykyä itsenäiseen tulokselliseen työhön. Tarjoamme sinulle vakituisen työsuhteen, vastuullisen toimenkuvan ja mielenkiintoisen työn johtamistehtävissä suuressa yhdistyksessä. LAIKKUMÄTÄSTYS Palstalle jo pääsi miesi, katsovi kahesti tuota: Paljolti on pihlajoa, horsmoa hamuta hirven. Valjahatkin varusteli intomielellä ehätti. Toimintamme laajenee jatkuvasti, joten työhön sisältyy aktiivinen palveluidemme markkinointi. Operaatiopäällikkö toimii korjuuja metsäesimiesten esimiehenä sekä vastaa yrittäjäresursseista ja niihin liittyvistä sopimusneuvotteluista. Terän kourut koverteli, viimen päälle viilasihe. Liikevaihtomme on 20 miljoonaa euroa. Kykenet tekemään uusia avauksia työpalveluiden operaatioiden kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi, CV ja palkkatoiveesi 22.8. Lisätietoja meistä: mhy.fi/etelasavo Haemme uudistuvaan organisaatioomme OPERAATIOPÄÄLLIKKÖÄ vastaamaan puunkorjuun, metsänhoidon ja metsänparannuksen operaatioiden toteutuksesta koko yhdistyksen alueella. Tunsi Tahvo tunnossansa, raivuulle ravasi mieli. Saat työtehtäväsi hoitamiseen kattavan perehdytyksen. Pystyt suunnittelemaan ja toteuttamaan yritysverkoston ja toiminnan kehittämiseen liittyviä hankkeita yhteistyössä henkilöstön ja yrittäjien kanssa. Autamme myös asiakkaitamme löytämään uusia metsäsijoituskohteita. Vahvistamme nyt toimintaamme ja etsimme toistaisiksi voimassa oleviin työsuhteisiin kahta metsäalan monipuolista ammattilaista tilanhoitajiksi ensisijaisesti Hämeen ja Pirkanmaan sekä Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson alueille. Työ alkaa loka-marraskuussa 2021. 040 7766 212 Metsänomistajat MHY Etelä-Savo 2x200 Makasiini_Makasiini 26.7.2021 10.34 Sivu 1 Etsimme kahta metsätilojen hoitajaa Tilanhoitajat hoitaa ja kehittää metsäja maakiinteistöjä asiakkaiden tavoitteiden mukaisesti. Arvostamme puunkorjuun, logistiikan ja metsänhoidon operaatioiden vankkaa kokemusta ja osaamista. Suunnittelussa aikataulussa pysyminen ei ole sinulle ongelma. Otti vermeet varastosta, silitti sahasen selkää. LUKIJALTA ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo toimii 1.1.2022 alkaen 12 kunnan alueella. Löydät tarkemman työpaikkailmoituksen kotisivuiltamme www.tilanhoitajat.fi Tilanhoitajat 2 x 140mm_92mm 30.6.2021 11.16 Sivu 1 68 Metsälehti Makasiini 8734_.indd 68 6.8.2021 16.25. Ehkäpä ehomman asunnon, auton uuvemman uhota. Olet sitoutunut asetettuihin tavoitteisiin ja osaat hallita laajoja kokonaisuuksia maakunnan alueella. Tilanhoitajat työskentelevät pääasiassa kotitoimistoilta käsin. Tuota tiesi tuhdit taksat: Nyt ei pienillä pelata. Lisätietoja tj Lasse Lahtinen, puh. mennessä sähköpostilla osoitteeseen lasse.lahtinen@ tilanhoitajat.fi. Työskentelet tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, ja kehitätte yhdessä maanomistajuutta ja tilojen arvoa ja taloutta niin perinteisen metsätalouden kuin muidenkin arvojen kehittämisen ja hyödyntämisen kannalta. Oispa tyystin taimiaki
Sama kaivuri katala kaikki kivet kääntelihe sahan surmaksi sysäsi. Mieli paljon matalampi kuin on aamulla alussa. ”Miksi kaivaa kaunis kangas kaiken vatun kasvantahan, ansaksi ahkeran miehen?” Illan kaunihin kajossa Mersu mielestä mateli, häipyi harhat helpon rahan. a t s e m o u S e m m ä t li n e s ä j a j a t s i m o n a s o a t l a v , ä t s i s t e m . a a t n u u s n e d u o l a t o i b ä ä t t y ä n p u o r G ä s t e M . Tutkii Tauno tereänsä: ”Tämä ei viilalla tokene, uus on leipä laitettava, revittävä repusta.” Kohta Tuomo törmäsihe ampiaispesähän ehätti. Pääsi pois lopulta Lassi kun puolen tuntia pukelsi, riemun työstä riskit hoksi, hieman haavehet hajosi. t a k i a p ö y t m o c . ä t s i s t e m s i y t i s k y . Jatkaa työtä tyynin mielin aarin, ehkäpä ylikin viijen jalan vatukossa, horsman, pihlajan parissa. Puolensadan piston päästä juoksi ihka ennätykset sadan metrin mittelössä. Selällensä siinä Seppo, raivuri rinnalla remuten. -Kuoppa Niilon nielaisevi, kauvurin tekemä katala. p u o r g a s t e m a s s e e t t i o s o i s e s k u m e k a h ä t ä j a j t o d e i t o s t a K ! n u u k a h ä t s y t s e n e M . a k k a a s 1 2 2 . n e e t u u s i a v e l u t n a a m o t t il ii s s o f a j n e e s i m ä t t i h e k n e d i e t t o u t o i b n e i s u u i r e a i s k u u s il l o d h a m a r u a i s il o u p i n o m a a o j r a t e m m i n r e s n o k n e n il ä v n i a s n a K . ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m i k ä m i t h e L a j i k o j a h u a K ;i r ii p a t n i k n a h n e o j ä n i e S ) a v a ll U ä i v l ä K ( a l o k k o K a j i v r ä j a p a a H ;i r ii p a t n i k n a h n u l u O i v r ä j a m h o T ;i r ii p a t n i k n a h n u u s n e o J e m a r u u M a j ) ä l y k s ä v y J ( i t h a li p r o K ;i r ii p a t n i k n a h n ä l y k s ä v y J y y p e l r a a k i s u U a j e r ö s r e d e P ;i r ii p a t n i k n a h n a s a a V ä l y k ä S a j a r u E ;i r ii p a t n i k n a h n a m u a R n e e s i m u t s i n n o ä s s ä v ä t h e t t e s k y t y ll e d e t a a h r a P ä y k y k ä k e s a j o t i a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u t l e v o s n ä ä v ä t h e t a t li o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a k k n a v e m m a t s o v r A . ä t s e s i m ä t t i h e k n e d ii n a j a t s i u l e v l a p a t s i v a t t o j r a t e ll i n e s ä j n a n n u k s u u s O n e m o u S t e l o u p n i o n ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m 1 n i o n u u l u u k t u l e v l a p n o d i o h n ä s t e m t a v a t t i v r a t i k k i a k e m m e ll i n e s ä j a j a t s i m o e m m a o j r a T . n e e s k u t s o l a j o k t a j a u r u p a j a t r o u k , a t u u p a i g r e n e . n e e s i m a t t a v s a k n o v r a n e d u u s i a m o ä s t e m a j n e e s i m a t t i o j r a h n e d u o l a t ä s t e m n ä v ä t s e k a t s i u t e d i o h i t s ä v ä t s e k n e e u l a n e r e m ä t I n u u p n ä m ä t t y ä k n i p u o r G ä s t e M n e k i a k e m m i k n a H n ä r ä ä m n ä v ä t t i k r e m s ö y m e m m a t i m i o T . ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m a n n i o v a t a v o t u a H . e ll i s i a li t t a m m a u p p i u h n e j o l a a t i o ji t n u t n a i s a ä s t e M e ll i e r ii p a t n i k n a h e ll i e s U o t t ii l ä s t e M , n e s k y t i r y o m e n i p u o r G ä s t e M a a t s a v t u l e v l a p ä s t e m a j a t n i k n a h n u u p n i p u o r G ä s t e M n a a t n u k s u u s O o t t ii l ä s t e M . Terässä jo tulta lyöpi, kimpailevi kipinöitä. ä ö li k n e h 4 8 n i o n e m m ä t s il l ö y t a j , a o r u e a i d r a jl i m 8 , 1 il o e m m o t h i a v e k ii l 2 2 a n n o u V ä s s ä s t e M n e d u u s i a v e l u t i s il o o r n u n i S a j a t s a p u a k u u p , a t s e s k u m e k o k s a k a i s a n a a m a a t s a v a t i o ji t n u t n a i s a ä s t e m a t i e s u e m m e a H . n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s t i .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . Kaasun hirtti hiitehinen, kai hengenlähtökin lähellä. 8 . 6 2 Metsälehti Makasiini 69 » PILKKEET 8734_.indd 69 6.8.2021 16.25. Vielä ärjyy äijän rauta kaivurin kuopissa kumuten, sahaa kiveen seitsemästi synnin suusta sylkäisevi. EMERITUSMETSURI , n u u v s a k n a a d i o t s e v n i ä ll i e M . Vaan ei auta ahistella, sahan soimahan sutasi
Lajistokin on huonosti tunnettu. Loisivia lajeja on lähes kaikissa eliöryhmissä. ARVONTA! » PILKKEET 70 Metsälehti Makasiini 8744_.indd 70 6.8.2021 16.26. Viime numeron artikkeleista eniten ääniä sai teemajuttu ”Muokataan, mutta miten?”. Entä mikä oli lehden mukana tulleen harvennushakkuisiin keskittyneen tiedeliitteen paras juttu. . Jostakin syystä lajia, jota loinen käyttää ravintonaan, sanotaan isäntälajiksi. Mistä aiheesta toivot meidän tekevän seuraavan tiedeliitteen. Ehkä naaraiden omat tuoksuaineet, joilla ne houkuttelevat koiraita paritteluun, jäävät munaryhmään ja opastavat loiset paikalle. Munissa loisivat hyönteiset ovat pieniä. Ovatko tummat täplät jälkiä jo loisen muninnasta. Raja loisinnan ja muiden elämäntapojen välillä on liukuva. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Kasvien loisista suuri osa on sieniä. Kaikkien elokuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme Stanleyn kovaa käyttöä kestävän termospullon sekä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kirjoittaman Taimikonhoito-kirjan. Selkärankaisista niitä on vain kaloissa. Loisilla on suuri merkitys ekosysteemeissä. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! MISTÄ PIDIT. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. fi/lukijakysely. Yhdessä petojen kanssa loiset lopulta tukahduttavat yksittäisten lajien kuten mäntypistiäisen tai kirjanpainajan massaesiintymätkin. Ei tiedetä, voiko kasvi jotenkin aistia sen, että tuholainen on juuri muninut lehdelle, ja kutsua muniin asettuvia loisia paikalle. Luonnonvaraisten kasvien, eläinten ja sienten loislajisto on vain melko huonosti tunnettu. Puuhun käytäviään kaivertavia hyönteisiä ei yleensä pidetä loisina, mutta koko elämänsä kasvin sisällä viettävät sukkulamadot ovat loisia. Tässä suhteessa isäntä ei kuitenkaan ole se, joka määrää, vaan päinvastoin se, joka kärsii – ja usein lopuksi kuolee. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Loisia ovat myös nenäsaivartajat ja kiiliäiset. Kasvien parhaita ystäviä ovat loiset, jotka käyttävät ravintonaan hyönteisten munia. Vastaajien kesken arvotun repun voitti Niilo Malkamäki. Turkuun viime vuosina kotiutunut misteli on lehtipuiden loinen. Palkinnon arvo on yhteensä noin 95 euroa. Suomalaiset hiukepistiäiset ovat suunnilleen millin mittaisia. Ilmeisesti lähes jokaisella itsenäisesti elävällä eläimellä ja kasvilla on loisia, usein lukuisia lajeja. Isäntälajin kannalta loiset ovat haitallisia, mutta toiset lajit hyötyvät, jos loiset kiusaavat kilpailijalajia. Sen sijaan hirvikärpänen on jo loinen, joka elää hirven turkissa suurimman osan elämästään. l SEPPO VUOKKO Loiset menestyvät Idänlehtikuoriaisen munia lepänlehdellä. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. LOISIMINEN, eläminen toisen lajin kustannuksella, on luonnossa yleisin elämäntapa. Verenimijöitä – puutiaisia, sääskiä, paarmoja ja mäkäröitä – voimme pitää petoina, jotka vain välillä käyvät haukkaamassa ravintoa. Suomen hiukepistiäisistä on juuri tehty ensimmäinen kattava selvitys ja lajeja löytyi 85
029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, opintovapaalla Jenny Rantanen, p. METSÄLEHTI MAKASIINI 6/21 ILMESTYY 23.9. 029 432 6115 Aino Ässämäki, . 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. Ensi numerossa KYSELY: MISSÄ TUKISTA MAKSETTIIN ENITEN. 029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6100 Anna Back p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakausmedian jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 33 312 (lt/20) PunaMusta 2021 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit KU VA : A N N A BA C K 8739_.indd 71 6.8.2021 16.43. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 26.8. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 89. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 040 162 3991 Jussi Collin, p. 050 463 5960 (kesätoimittaja) Mikko Häyrynen, p
Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 72 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 8735_.indd 72 6.8.2021 16.30. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 sanaris.fi/Erkki Vuokila 4 U 1 2 2 1 2 3 5 14 9 2 15 15 18 27 17 6 6 25 8 27 27 11 3 5 27 16 27 14 22 17 25 4 3 19 15 18 1 25 17 11 2 2 2 24 2 6 3 18 6 6 2 16 14 2 21 2 20 2 4 17 18 4 20 17 4 4 23 3 19 16 6 7 6 4 15 19 1 18 6 17 14 1 19 2 8 17 15 2 3 19 17 14 12 25 26 19 14 2 14 6 6 17 11 15 16 19 20 2 2 15 17 20 27 19 1 19 20 17 17 17 6 6 17 18 1 6 16 17 13 17 19 17 4 23 3 12 26 17 14 6 19 16 11 2 21 16 25 21 17 2 8 2 14 19 19 15 17 10 25 16 20 20 2 27 16 25 17 3 27 2 15 6 25 2 17 19 13 8 25 15 5 19 16 15 17 25 7 16 17 24 24 17 22 27 5 27 15 17 11 17 2 5 6 3 1 2 22 19 15 11 2 12 11 8 17 2 10 27 6 19 15 27 17 11 15 25 9 2 2 15 17 11 11 15 6 19 19 1 2 6 17 12 6 25 9 2 6 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€)
Haemme METSÄASIANTUNTIJAA vakituiseen työsuhteeseen. . Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 5”. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan. palkkatoive) ja ansioluettelo toimitetaan viimeistään 20.8.2021 osoitteeseen rekry.kanta-hame@mhy.fi Lisätiedot: rekrytointiasiantuntija Irene Hiedanpää puhelimitse 050 320 9854 perjantaisin klo 10-12 tai sähköpostitse rekry.kanta-hame@mhy.fi Metsänomistajat MHY kanta-Häme 2x110 Makasiini_Makasiini 3.8.2021 11.51 Sivu 1 8735_.indd 73 6.8.2021 16.30. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Eduksi katsotaan aiempi työkokemus Mhy:ssä, perehtyneisyys puukauppaan, puunkorjuuseen ja työnjohtotehtäviin. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 26.8.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. . Työsuhteessa noudatetaan YTMETO työehtosopimusta. Edellytämme hakijalta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta (esim. Hakemus (ml. Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 5 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. net. Mti, AMK). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää asiakaspalveluun ja myyntityöhön soveltuvaa, pitkäjänteistä, organisointikykyistä, itsenäistä ja tuloshakuista otetta. Vastuualueena Janakkala tai Hämeenlinnan seutu. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. MAKASIINIRISTIKKO 4, OIKEA RATKAISU KANTA-HÄME Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ry toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. Palkinnot Makasiiniristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Antila, Pietarsaari, Jyrki Kuusisto, Tuusula ja Ilari Langvik, Pinsiö. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Vesurimiehet jäivät toiseksi 1960-luvulla ruotsalainen Tandsby Mekaniska Verkstad toi markkinoille Companion RS1 -raivaussahan, joka oli lähtökohtaisesti suunniteltu raivaukseen. Paremminkin kyse oli moottorisahoista, joihin oli mahdollista liittää raivausvarustus. Siinä oli neljä hevosvoimaa ja painoa 10,3 kiloa. Kuvassa mäntytaimikon harvennusta 1970-luvulla. Sähköinen tulevaisuus. Vesurimiehet jäivät toiseksi polttomoottorien pärinän levittäytyessä ensin metsäyhtiöiden työmaille, sitten myös yksityismetsiin. Sama yhtiö ryhtyi valmistamaan sittemmin myös Husqvarnan sahoja. Tämä sarja kertoo metsäalaa mullistaneista keksinnöistä. ENSIMMÄISET raivaussahat nähtiin Suomessa 1950-luvulla. L.SÄTERI/METSÄTEHON KOKOELMA/LUSTO TEKSTI SAMI KARPPINEN Raivaussaha kukisti vesurin lopullisesti 1970-luvun alussa, kun Husqvarnalta ilmestyi 165 R -malli. Sahat olivat kömpelöitä käyttää ja toiminnaltaan epävarmoja. 2000-luvulla raivaussahalle on vakiintunut kolme käyttötarkoitusta: varhaisperkaus, taimikon harvennus sekä ennakkoraivaus. Yhä isompi osuus uusista raivaussahoista myydään akkutoimisena. Tarvetta tehokkaille raivaussahoille oli, sillä sodan jälkeen hakatut laajat avohakkuualueet olivat varttuneet taimikonhoitovaiheeseen. Vuonna 1972 Husqvarna lanseerasi 165 R -sahamallinsa. 74 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 8737_.indd 74 6.8.2021 16.32. 1980-luvulla monen metsänomistajan ensimmäiseksi raivaussahaksi valikoitui Husqvarnan ohella Raket, Partner, Jonsered tai Stihl. Vuonna 1988 Suomessa myytiin liki kymmenen tuhatta raivaussahaa. Mäntytaimikon perkausta Husqvarna 165 R -raivaussaha 1970-luvulla. Sitä voi pitää nykysahojen järeänä esi-isänä. l METSÄNOMISTAJIEN SUOSIKKI Raivaussahan voittokulku metsänhoidossa alkoi puoli vuosisataa sitten. Esimerkiksi Partnerin C6-saha painoi yli 15 kiloa, ja se ripustettiin käyttäjänsä harteille puimakoneen remmillä. Harva arvasi, että näistä kehittyisi monen metsänomistajan tärkeimmäksi työkalukseen nimeämä laite. Raivaussahoissakin tulevaisuus vaikuttaa sähköiseltä. Ammattimetsurit kuitenkin sahannevat vielä 2020-luvun savottansa polttomoottorisahoilla.. Sittemmin kehitystä on tapahtunut lähinnä raivaussahojen ja valjaiden ergonomian suhteen
V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. 74 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. tilaametsa.fi/konkari 8742_.indd 75 10.8.2021 14.27
8738_.indd 76 10.8.2021 14.27. Joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. Kuutio on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. Kilpailuttamalla saat puullesi parhaan hinnan. PARAS HINTA PUULLESI Kuutio on metsänomistajille helpoin tapa myydä puuta verkossa
TILAA KASVULLE METSÄLEHDEN TIEDELIITE 2021 8650_.indd 1 4.7.2021 1.43. HARVENNUS HALTUUN Alaharvennus saa haastajia Suuntana virtuaalimetsä Suomessa harvennetaan vuosittain satojatuhansia hehtaareja metsää Levenevätkö ajourat liikaa
Se tarkoittaa sitä, että korjuuvaurioiden riski kasvaa. Tutkittavaa riittää kuitenkin edelleen – ei vähiten siksi, että muuttuva ilmasto haastaa myös puunkorjuun. Arvot ja opit muuttuvat, ja hyvä niin. HARVENNUSHAKKUUT yleistyivät Suomessa sotien jälkeen, joten niitä on ehditty harjoitella jo tovi. Sen huomaa myös tämän tiedeliitteen sivuilta. Se on merkki siitä, että metsäala elää ja kehittyy. 2 Metsälehti Makasiini JUURI opimme, miten tärkeää harvennettavissa metsissä on tehdä ennakkoraivaus – poistaa risukot, jotka haittaavat näkyvyyttä ja hidastavat puunkorjuuta. Harvennushakkuut ovat monelle metsänomistajalle niin arkipäiväinen aihe, ettei niiden merkitystä tule aina edes ajatelleeksi. Talvien ennakoidaan lyhenevän ja leudontuvan. Metsämme ovat lisäksi niin monimuotoisia, että se menetelmä, joka sopii jollekin kohteelle ei välttämättä sovi jollekin toiselle. Siinä missä metsänomistaja haluaa välttää turhaa raivaamista, on hakkuukoneenkuljettaja huolissaan korjuujäljestä. Käytännön työ on täynnä kompromisseja. Puunkorjuu on ikuista tasapainoilua myös korjuujäljen ja tehokkuuden välillä. Tässä kohdassa kuvioihin astuu tutkimus. Luvut puhuvat kuitenkin puolestaan: harvennushakkuita tehtiin viime vuonna noin 540 000 hehtaarilla, neljä kertaa niin paljon kuin uudistushakkuita. l LIINA KJELLBERG Haussa hyvä tasapaino SE PP O SA M U LI SA M I KA RP PI N EN S. Ihan näin se ei ehkä mene, mutta turhaa raivaamista voi luonnon hyväksi välttää. TUTKIMUS antaa kuitenkin toivoa. TÄYSIN yksiselitteisiä ohjeita on usein vaikea antaa. 28-31 LUONTO KIITTÄÄ SUURPIIRTEISTÄ HARVENTAJAA Sami Karppinen PÄÄKIRJOITUS Monimuotoisuuden turvaaminen harvennuksissa on helppoa ja huokeaa. Kuten tiedeliitteen sivuilla todetaan, ei ole yhdentekevää, miten me metsiämme harvennamme. Sen tehtävä on löytää vastauksia käytännön kysymyksiin. 8706_.indd 2 28.7.2021 13.41. Nyt työn voikin perustellusti tehdä hieman leväperäisemmin, sillä se on hyväksi metsäluonnon monimuotoisuudelle. Harvennuksiin kehitetään uusia menetelmiä, teknologia tarjoaa päätöksentekoon yhä tarkempaa tietoa, ja harvennuksia voidaan tulevaisuudessa suunnitella entistä yksityiskohtaisemmin
8706_.indd 3 28.7.2021 13.42. PI TK Ä N EN SH U TT ER ST O CK IM AG ES 2 PÄÄKIRJOITUS Haussa hyvä tasapaino 4–12 UUSIA KEINOJA HARVENNUKSIIN Tulevaisuudessa päätöksiä tehdään kuviotason sijaan entistä enemmän puukohtaisesti, ennakoi Helsingin yliopiston professori Jori Uusitalo. Metsälehti / Tiedeliite 3 TI M O P. 24–27 HARVENNUS VIIMEISTELEE HYVÄN TUOTON Harvennukset ovat sijalla kolme, kun listataan metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Ensiharvennuksissa yli puolet kuutiomäärästä kertyy ajourilta. 21 KOLMEN TULEN VÄLISSÄ Hakkuukoneenkuljettajalla riittää toiveita toteutettavaksi. 32–33 OVATKO ENSIHARVENNUSTEN AJOURAT JO LIIAN LEVEITÄ. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi Toimitussihteeri Liina Kjellberg Toimittajat Mikko Häyrynen, Sami Karppinen, Tiia Puukila, Mikko Riikilä, Valtteri Skyttä, Aino Ässämäki Ulkoasu Anna Back Kannen kuva Sami Karppinen Painopaikka PunaMusta Teknologian kehitys tarjoaa metsäalalle huimia tulevaisuudenkuvia. 34 MUSTIKKA HYÖTYY, METSÄIMARRE KÄRSII Harvennus vaikuttaa metsän koko lajistoon. 13 KOLUMNI Harvennuksilla työtä sekametsäarkkitehdeille 14–15 TAVOITTEENA HELLÄ TEHOKKUUS Konekehityksen toisessa vaakakupissa painavat tehokkuus ja kustannukset, toisessa korjuujälki. 16–20 PELIMAAILMOJA JA DIGITAALISIA KAKSOSIA Sami Karppinen 22–23 KASVU TALTEEN Harvennuksen vaikutus näkyy puustossa parin kolmen vuoden viiveellä. S
4 Metsälehti / Tiedeliite LIITE UUSIA KEINOJA HARVENNUKSIIN Metsähallituksen mailla Länsi-Aureella tehdyissä poimintahakkuissa on poistettu ajourilla kasvaneet puut sekä metsän suurimpia puita. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT EMIL BOBYREV 8653_.indd 4 28.7.2021 12.58. Näin puuston alle luontaisesti syntynyt kuusikko on saanut kasvutilaa
Metsä, jonka hakkuu-uria kävelemme, ei kuitenkaan edusta tasaikäistä talousmetsää. Ei siis ole yhdentekevää, miten metsiä harvennetaan. Metsälehti / Tiedeliite 5 ENEMMÄN metsien ehdoilla. 8653_.indd 5 28.7.2021 12.58. Ainoastaan yksittäisillä puilla on ikä. Sitä olemme tulleet katsomaan Länsi-Aureelle Ylöjärvelle. Jalkaudumme kevättalvella harvennettuun männikköön Metsähallituksen maille. Perinteisesti metsään olisi tehty alaharvennus, jossa alle jääneitä pienempiä ja huonolaatuisimpia puita olisi poistettu ja annettu laadukkaimmille rungoille tilaa ja valoa kasvaa. Perinteisten ensiharvennusten ja harvennusten osuus siitä on 80–90 prosenttia, selviää Suomen metsäkeskukselle tulleista metsänkäyttöilmoituksista. Männikön alle syntynyt luontainen kuusialikasvos luo edellytykset siirtyä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Reheväpohjaisen mäntymetsän alle on kasvanut luontaisesti runsaasti kuusta. Näin näkee harvennushakkuiden tulevaisuuden Helsingin yliopiston tuore metsäteknologian ja puunhankinnan logistiikan professori Jori Uusitalo. Olemme saapuneet jatkuvan kasvatuksen metsikköön, jossa metsällä ei ole enää ikää. Alaharvennus olisi tukenut metsän kasvatusta tasaikäisenä. Jos teemme metsien käsittelyn aina metsän omien piirteiden ehdoilla, emme varmasti tee huonoja ratkaisuja.” Metsiä on kymmenen viime vuoden ajan harvennettu vuosittain 450 000–550 000 hehtaaria. ”Minusta me emme tee tänä päivänä asioita huonosti, mutta me voimme vielä monipuolistaa käytäntöjä”, Uusitalo jatkaa. Erilaisten harvennusten Perinteinen alaharvennus saa jatkossa haastajia, harvennusmenetelmät monipuolistuvat ja päätöksiä tehdään yhä enemmän puukohtaisesti, ennakoi Helsingin yliopiston professori Jori Uusitalo. ”Uskon, että harvennuksiin saadaan enemmän monipuolisuutta. Ajouran päässä häämöttää viime kevättalvena poimintahakattu männikkö. Tasaikäisestä jatkuvaan kasvatukseen Mitä monipuolisuus harvennuksilla tarkoittaa. osuus kaikista metsien hakkuista on viime vuosikymmenen ajan ollut runsaat 70 prosenttia. ”Täällä on luontaisesti tullutta alikasvosta, ja metsä on › › Jori Uusitalo aloitti metsäteknologian ja puunhankinnan logistiikan professorina Helsingin yliopistossa viime syyskuussa
Tavallisesti jatkuvapeitteisen metsän harvennus tehdään poimintahakkuuna tai yläharvennuksena. mintahakkuuna ja taemmalla kuviolla yläharvennuksena. Metsähallitus on toteuttanut kevättalven harvennuksen metsikön etuosassa poiMetsämaa muuttuu hienojakoisemmaksi yläharvennetulla mäntykuviolla, ja ajourissa seisoo paikoin vesi. Hakkuujäljestä on jälkikäteen vaikea erottaa, kumpaa harvennustapaa on käytetty, eikä alaharvennuksesta poikkeava metsien käsittely näy kuin kannoista. Siihen ei vielä ole tutkimuksella antaa vastausta. Uusitalo pitää mielenkiintoisena kysymyksenä sitä, miten ajourat suunnitellaan jatkossa jatkuvan kasvatuksen metsissä. Lähde: Metsänhoidon suositukset, Tapio Oy Piirros: Juha Varhi 8653_.indd 6 28.7.2021 12.58. 6 Metsälehti / Tiedeliite muovautunut osin monikerroksiseksi. Tämä on mielestäni hyvä paikka, jossa voidaan yrittää jatkuvapeitteistä kasvatusta”, Jori Uusitalo arvioi. VAPAUTETAAN kasvutilaa metsän suurimmille puille. Molemmissa harvennustavoissa pienempien puiden sijaan poistetaan metsän suurimpia puita ja vapautetaan kasvutilaa kasvussa jälkeen jääneille puille. SOPII kaikenikäisiin tasaikäisrakenteisiin metsiin. VIALLISET, sairaat ja huonolaatuiset puut sekä valtaja lisävaltapuita pienemmät puut poistetaan. ALAHARVENNUS YLEISIN harvennustapa. Niiden läpimitta on suuri verrattuna kasvamaan jätettyyn puustoon. Ideana on, että metsä muuttuu vähitellen 50–100 vuodessa eri-ikäisrakenteiseksi
Poimintahakattu kuvio runsaine kuusialikasvoksineen näyttää lupaavalta. JATKAA metsän kiertoaikaa tai auttaa siirtymään jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Siellä voi olla todella pitkät uudistumisajat”, Uusitalo pohtii. Taustalla vaikuttavat myös sellun hyvä kysyntä ja teollisuuden investoinnit. ANNETAAN kasvutilaa laadukkaille ja elpymiskykyisille lisävaltapuille. VIALLISET , sairaat ja huonolaatuiset puut poistetaan sekä 50 –100 valtapuuta hehtaarilta. Sen sijaan yläharvennettu kuvio, jossa on entuudestaan vain vähän luontaista tainta, saattaa taimettua huonosti, Uusitalo epäilee. Harvennusmäärä kasvuun 2000-luvulla Ha Muut kasvatushakkuut 16 000 ha Perinteiset menetelmät suosiossa Eri harvennustapojen määrät vuonna 2020. Metsälehti / Tiedeliite 7 ”Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on täysin sallittua ja jopa suotavaa Suomessa, mutta määräthän ovat edelleen olleet hyvin pienet. Lähteekö metsä uusiutumaan yläharvennuksen tai jatkuvan kasvatuksen myötä, se on taas toinen ja minusta kaikkein olennaisin asia. Lähde: Suomen metsäkeskus Lähde: Luke 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 Ensiharvennus Harvennushakkuu 330 000 ha 160 000 ha Ylispuuston poisto 25 000 ha Pienaukkohakkuu 4 000 ha Poimintahakkuu 15 000 ha › › YLÄHARVENNUS SOPII varttuneisiin tasaikäisrakenteisiin sekä jatkuvapeitteisen kasvatuksen metsiin. Hybridimenetelmistä vaihtelua Metsien käsittelyja harvennustavat eivät rajoitu yksin tasaikäiskasvatuksessa ja jatku100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 Uudistushakkuut Harvennushakkuut 1970 1995 2019 Uudistusja harvennushakkuiden hehtaarimäärät vuosina 1970–2019. Lähde: Metsänhoidon suositukset, Tapio Oy Piirros: Juha Varhi 8653_.indd 7 28.7.2021 12.58. Raakapuun tuonnin romahtaminen 2000-luvun lopulla siivitti kotimaan harvennukset nousuun. Onneksi yläharvennus antaa mahdollisuuden siirtyä takaisin tasaikäiseen metsänkasvatukseen ja turvautua tulevaisuudessa perinteiseen päätehakkuuseen
Suurimpien puiden poistolla tuetaan metsän luontaista uudistumista. Jatkossa metsistä saatava tarkempi tieto auttaa suunnittelemaan hakkuita nykyistä paremmin metsän ehdoilla. Raakapuun tuonnin romahtaminen 2000-luvun lopulla siivitti kotimaan harvennukset nousuun. 8 Metsälehti / Tiedeliite vassa kasvatuksessa yleisesti käytettyihin menetelmiin. Pienaukkohakkuu, jossa metsään hakataan läpimitaltaan 10–40 metrin kokoisia aukkoja, on yksi tapa harventaa ja kasvattaa metsää jatkuvapeitteisenä. Tässä harPoimintahakatussa metsässä puustoa kasvaa monessa eri ikäpolvessa. 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 Uudistushakkuut Harvennushakkuut 1970 1995 2019 Uudistusja harvennushakkuiden hehtaarimäärät vuosina 1970–2019. Reunametsä siementää kaistaleet, ja märemmillä kasvupaikoilla jäävä puusto säätelee samalla kosteutta, joten vedenpinta ei karkaa liian ylös. Näistä menetelmistä Uusitalo käyttää nimitystä hybridimenetelmät. Kaistalehakkuussa metsään hakataan kasvupaikasta riippuen 10–50 metrin levyisiä kaistaleita. Taustalla vaikuttavat myös sellun hyvä kysyntä ja teollisuuden investoinnit. Harvennusmäärä kasvuun 2000-luvulla Ha Muut kasvatushakkuut 16 000 ha Perinteiset menetelmät suosiossa Eri harvennustapojen määrät vuonna 2020. Lähde: Suomen metsäkeskus Lähde: Luke 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 Ensiharvennus Harvennushakkuu 330 000 ha 160 000 ha Ylispuuston poisto 25 000 ha Pienaukkohakkuu 4 000 ha Poimintahakkuu 15 000 ha Tätä metsää odottaa mahdollisesti yläharvennus. Lisäksi on paljon menetelmiä, joissa on piirteitä jommastakummasta metsänkasvatustavasta. 8653_.indd 8 28.7.2021 12.58. Esimerkiksi kaistalehakkuuta professori pitää mielenkiintoisena ja kannatettavana
AUTTAA turvemailla pitämään vedenpinnan kurissa, ja kaistale taimettuu reunametsästä varisevilla siemenillä. Tämä on Uusitalon mielestä turhan usein. Lähde: Jori Uusitalo, Helsingin yliopisto peli poikki ja uudistetaan metsä muulla tavoin. Pienaukkohakkuu voidaan myös yhdistää poimintahakkuuseen ja näin taata metsälle paremmat edellytykset uudistua luontaisesti. 30-150 m 10-50 m KAISTALEHAKKUU SOPII tasaikäisrakenteisiin metsiin, jotka taimettuvat luontaisesti hyvin. Ajatusmallissa mennään tilanteen mukaan. › › 8653_.indd 9 28.7.2021 12.58. ”Uskon, että hybridimenetelmät yleistyvät ja tuovat metsänkäsittelyyn lisää monipuolisuutta”, Uusitalo ennakoi. Metsänkäsittelymenetelmiä on tutkittu paljon, ja taloudellinen laskenta on kannustanut metsien harvennuskertojen jatkuvaan vähentämiseen. Kun metsää harvennetaan seuraavan kerran, vanhojen ajourien väliin tehdään uusi ajoura ja harvennetaan edellisessä harvennuksessa jäänyt koskematon kaistale. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa huolta ovat herättäneet tiuhat harvennusvälit. METSÄÄN hakataan 10 –50 metrin levyisiä kaistaleita. Kolmantena hybridimenetelmänä Uusitalo mainitsee vyöhykeharvennuksen, jota on tutkittu Helsingin yliopiston tuoreessa pro gradu -tutkielmassa. Toistaiseksi vyöhykeharvennuksen mahdollisuuksia on selvitetty vasta virtuaalisesti. Hyvin kasvavissa metsissä kaksi kertaa on varmaan ihan hyvä”, Uusitalo arvioi. ”Aikaisemmin puhuttiin kahdesta kolmesta harvennuskerrasta, nyt yhdestä tai kahdesta kerrasta. Harvemmin harvennuksille Jos metsä käsitellään perinteisellä alaharvennuksella, ensimmäisen harvennuksen eli ensiharvennuksen ajankohdan sanelevat tavallisesti puuston pituus ja järeys. Ajatuksena on, että metsässä käytäisiin tekemässä yläharvennus tai poimintahakkuu viidentoista vuoden välein. Näin metsien käsittelyyn saadaan vaihtelua ja rytmisyyttä. Yleensä ensiharvennuksen aika koittaa puuston saavutettua 25–40 vuoden iän ja 12–15 metrin valtapituuden. MINIMOI avohakkuusta koituvat ekologiset ja biologiset haitat ja tuo vaihtelua maisemaan. Ajouraväli on 30 metriä yleisesti käytetyn 20 metrin sijaan. Metsälehti / Tiedeliite 9 vennustavassa yhdistyvät tasaikäiskasvatuksesta tutut aukot – tosin huomattavasti pienempialaisina – ja jatkuvan kasvatuksen ajatus metsän luontaisesta uudistumisesta ja eri-ikäisrakenteisesta metsästä. Vyöhykeharvennuksessa metsää harvennetaan voimakkaammin ajourien lähellä ja ajourien väliin jää yksi koskematon kaistale. Jos metsä ei uudistu toivotunlaisesti yläharvennuksen avulla, vihelletään Hakkaamattoman metsäkaistaleen leveys on kolme kertaa niin suuri kuin hakatun. ”Monesti jatkuvan kasvatuksen kohteet voivat olla huonosti kantavilla mailla, ja siinä on vaara, että turmellaan metsää vähän liikaakin.” Uusitalo näkee, että harvennusvälien olisi hyvä olla suurin piirtein samat kuin tasaikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa. Uusitalo nostaa esille myös Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professorin Timo Pukkalan kehittämän vapaamenetelmän. Seuraavat harvennuskerrat ovat menneiltä vuosilta harvenneet
Parhaiten monipuolinen metsien käsittely onnistuu laajoilla useamman hehtaarin harvennusaloilla. ANNETAAN elintilaa elinvoimaisille pienemmille puille. Tiheät pienten puiden ryhmät harvennetaan. Uusitalo ei silti usko, että harvennuksille on luvassa suuria ongelmia. 10 Metsälehti / Tiedeliite Harvennusalojen koossa kasvun varaa Jatkossa ilmaston lämpeneminen tekee harvennuksista vielä haastavampia, sillä talvikauden ennustetaan lyhentyvän, kunnon pakkastalvien vähentyvän ja märkyyden lisääntyvän. Harvennuspinta-alan koko vaikuttaa olennaisesti myös tehokkuuteen. Kyllä se puunkorjuu suomalaisista metsistä onnistuu jatkossakin.” Harvennusalojen kokoon Uusitalo sen sijaan kehottaa kiinnittämään huomiota. TAVOITTEENA edistää metsän luontaista uudistumista. Kun lasketaan korkoa korolle, suurten puiden kaataminen on edullisempaa nyt kuin tulevaisuudessa. Ne voisivat jopa kasvaa, mutta siellä voitaisiin pienipiirteisemmin tulkita metsän omia luontaisia ominaisuuksia”, Uusitalo summaa. Pinnallisen juuristonsa vuoksi korjuuvaurioille herkissä kuusikoissa havutus pelastaa paljon. VIALLISET , sairaat ja huonolaatuiset puut sekä metsän suurimmat puut poistetaan, mutta muutama suuri siemenpuu säästetään. ”Toivoisin, että harvennuspinta-aloja ei lähdettäisi pienentämään. Viime vuosina harvennushakkuiden keskimääräinen kuviokoko on ollut metsänkäyttöilmoitusten mukaan parin hehtaarin luokkaa. Lähde: Metsänhoidon suositukset, Tapio Oy 8653_.indd 10 28.7.2021 12.58. Vaakakupissa painavat kuitenkin myös metsän kasvu ja tuotos. Kuivat kesät paikkaavat lyhyitä talvia, ja korjuureitistön hyvä suunnittelu auttaa. ”Ruotsissa tehtiin iso selvitys, ja sen mukaan menetämme jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa 20 prosenttia metsän tuotosta”, Uusitalo summaa. Tavoitteena maailman paras opetus Uusitalo aloitti metsäteknologian ja puunhankinnan logistiikan professorina Helsingin yliopistossa viime syyskuussa keskellä koronaviruksen sePoimintahakkuusta kertovat kuusien ympäriltä poistettujen suurten mäntyjen kannot. ”En näkisi, että siellä mitään järisyttävän isoa haastetta on tulossa. Toinen hakkuun tehokkuutta nostava tekijä on puun koko. Piirros: Juha Varhi POIMINTAHAKKUU SOPII jatkuvapeitteisen kasvatuksen metsiin. Tässä mielessä yläharvennus ja poimintahakkuu ovat kohtuullisen tehokkaita. Kaikki nämä tekijät ovat omiaan lisäämään maastovaurioiden riskiä, eikä metsässä siten kannata rampata turhan tiuhaan
Pienen tarkastuskierroksen jälkeen Uusitalo kuitenkin uskoo löytäneensä vanhan ajouraverkoston. Helsingin yliopistoon Uusitalo siirtyi työskenneltyään entisessä Metsäntutkimuslaitoksessa, nykyisessä Luonnonvarakeskuksessa 15 vuotta. Yliopisto-opetuksen ohella myös tieteellinen tutkimus jatkuu. METSÄÄN hakataan läpimitaltaan 10 –40 metrin aukkoja. Uusitalon työlleen asettama päämäärä on kaikkea muuta kuin vaatimaton: ”Tavoitteena on antaa maailman parasta opetusta.” Tähän eväitä antaa seitsemän vuoden kokemus metsäteknologian opettamisesta Joensuun yliopistossa. Lähde: Metsänhoidon suositukset, Tapio Oy töksentekoon. Metsälehti / Tiedeliite 11 koittamaa arkea. Tällä kohteella ajourat › › Piirros: Juha Varhi 8653_.indd 11 28.7.2021 12.58. Kuvio on osa tutkimusalueiden verkostoa, jossa Uusitalo tutkimusryhmineen selvittää täsmäpuukorjuun mahdollisuuksia. Tutkimuksen keskiössä on entistä älykkäämpi monitavoitteinen puunkorjuu, jota Uusitalo kutsuu täsmäpuukorjuuksi. ”Täsmäpuukorjuun myötä voimme metsänkäsittelyssä siirtyä kuviotasolla tapahtuvasta päätöksenteosta entistä enemmän puukohtaiseen pääPIENAUKKOHAKKUU SOPII jatkuvapeitteisen kasvatuksen metsiin. Samanaikaisesti pystymme kasvattamaan ja korjaamaan metsiämme tehokkaasti ja vielä nykyistä paremmin ottamaan huomioon metsän erilaiset luontoarvot”, Uusitalo tiivisti juhlaluennollaan toukokuussa. Tähän asti professori on hoitanut luennot etäyhteydellä kotitoimistoltaan Tampereelta. Tarkalle tiedolle tilausta Länsi-Aureella Ylöjärvellä Metsähallituksen poimintahakatun ja yläharvennetun metsän vieressä oleva männikkö odottaa vielä harvennusta. Laserkeilatulle yksityiskohtaisemmalle tiedolle olisi tilausta, sillä esimerkiksi tällä kohteella ajourien löytäminen maastosta käy työstä. Näin voidaan muodostaa ennuste sopivimmista ajouran paikoista siten, että huomioidaan maaston ominaisuuksien lisäksi myös puuston ominaisuudet. Tietyllä tavalla siirrymme siis historiassa 150 vuotta taaksepäin aikaan ennen teollisen puunkorjuun laajamittaista aloittamista. Täsmäpuukorjuun kantava ajatus on, että metsästä muodostetaan virtuaalimalli, jonka avulla puunkorjuu voidaan suunnitella nykyistä tarkemmin. Malli yhdistää laserkeilauksella tai droonikuvauksella saadut puustotiedot sekä tiedot maaperän kantavuudesta, maalajista, maan pinnanmuodoista ja mahdollisista aikaisemmista ajourista. EDESAUTTAA luontaista taimettumista ja lisää lehtipuustoisuutta ja siten monimuotoisuutta. Toistaiseksi harventamattomassa metsässä testataan, voidaanko entistä tarkempaa tietoa tuottavalla tiheäpulssisella laserkeilauksella muodostaa kuva vanhoista ajourista ja metsän rakenteesta
H ARVENNUKSISSA KIRITTÄVÄÄ METSIIN tehtiin vuonna 2020 yhteensä noin 540 000 hehtaaria erilaisia harvennuksia. Esimerkiksi harvennusta vartovaan männikköön suunnitellaan yläharvennusta, mutta männikön keskellä kasvavaan korpinotkelmaan sopisi hyvin myös poimintahakkuu. 12 Metsälehti / Tiedeliite ovat märempiä paikkoja lukuun ottamatta taimettuneet huonosti. Etenkin sekametsät ja keskirehevät ja rehevät metsät hyötyvät tarkemmasta korjuun suunnittelusta. Toistaiseksi valmista täsmäpuukorjuun mallia ei ole olemassa. ”Jos meillä on tavallinen kuivan kankaan männikkö, jossa kaikki puut ovat samannäköisiä, ei siellä tarvitse tehdä puuvalintaa niin tarkasti. Kohti täsmäpuukorjuuta Entistä tarkemman tiedon avulla pystyttäisiin jo ennen hakkuuta testaamaan eri metsänkäsittelymenetelmien vaikutusta jäävän puuston rakenteeseen, puuston poistumaan ja luonnon ekologisiin arvoihin. Automatisoituneiden metsäkoneiden kaupallisia versioita saadaan kuitenkin vielä odottaa kaksi–kolmekymmentä vuotta.. Täsmäpuukorjuu on myös reitti kohti automaatiota ja robotiikkaa. Lähde: Suomen metsäkeskus, VMI 8653_.indd 12 28.7.2021 12.58. Uusitalo ennakoi, että puunkorjuun automaatiossa otetaan merkittäviä edistysaskelia seuraavan kymmenen vuoden aikana. ETENKIN ensiharvennuksia tehdään metsänhoidollista tarvetta vähemmän. VIIME vuosina kuitupuun lisääntynyt kysyntä on kuitenkin auttanut vähentämään ensiharvennusrästejä. Mutta on monia leimikoita, joissa täsmäpuukorjuulla saadaan lisää variaatiota ja luonnon monimuotoisuutta ja kunnioitetaan metsän luontaisia ominaisuuksia”, Uusitalo kertoo. ”Kuva metsästä tarkentuu koko ajan, ja pystymme tekemään päätöksiä pienipiirteisemmin. Mikäli kohteelle saataisiin tarkemman metsätiedon pohjalta laadittua täsmäpuukorjuuohje, onnistuisi eri harvennustapojen yhdistely ja ennakointi paremmin eikä metsäkoneen kuljettajan vastuu päätöksenteossa olisi niin suuri. l Vanhojen ajourien tunnistaminen on tärkeää, jotta metsää ei epähuomiossa harvenneta liikaa. Niitä on järkevä hyödyntää seuraavassa hakkuussa, jotta metsästä ei tule epähuomiossa liian harva. ”Nyt on selvästi sellaista vaarallista trendiä, että harvennetaan liikaa”, Uusitalo kertoo. Kyse on enemmän suunnasta ja ideologiasta, jonne puunkorjuu on menossa. Nyt ajourien löytäminen oli työn takana, mutta jatkossa siihenkin voi saada apua entistä tarkemmasta metsästä mallinnetusta tiedosta. Jos voimme etukäteen ennustaa metsän yksittäisiä puita, voimme tehdä puunkorjuun suunnittelua enemmän metsikön oman luontaisen kasvun ja kasvuolosuhteiden ehdoilla”, Uusitalo sanoo
Metsälehti Makasiini 13 SE PP O SA M U LI OLEN viime aikoina miettinyt paljon metsureiden ja metsäkoneenkuljettajien suurta vaikutusta metsiin, sillä he tekevät viime kädessä valinnat kasvatettavista puista. Toivottavasti muistamme arvostaa sitä, miten tärkeää työtä he tekevät. Perinteisesti tämä on nähty niin, että lehtipuiden osuutta vähennetään loppukiertoaikaa kohti. HARVENNUSHAKKUIDEN tarkoituksena on lisätä kasvatettavien puiden kasvutilaa, jolloin ne järeytyvät nopeasti ja tuottavat runsaasti tukkipuuta. l Harvennuksilla työtä sekametsäarkkitehdeille KOLUMNI Maatalousja metsätieteiden tohtori, metsänhoidon dosentti Saija Huuskonen työskentelee erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Näiden toiveiden toteutumisen varmistamiseksi aion jatkossakin keskustella puukaupan yhteydessä ja vielä erikseen hakkuun toteuttavan metsäkoneenkuljettajan kanssa harvennuksen tavoitteista ja suunnitelmastani jättää sekapuustoisuutta kohteelle – jopa kuusen kustannuksella. Harvennustulojen tuottaminen metsänomistajalle on yksi monista harvennushakkuiden tavoitteista, mutta harvennushakkuilla voidaan myös säädellä puulajisuhteita. SILLÄ VÄLIN TOIVON, ettei minun metsänomistajana tarvitse enää nähdä harvennushakkuun jälkeen täysin puhdasta kuusikkoa, vaikka se hyvin kasvava olisikin. Sekametsät nähdään merkittävänä keinona metsien elinvoimaisuuden turvaamisessa ja sitä kautta apuna myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. 8662_.indd 13 28.7.2021 13.03. MAAILMA MUUTTUU ja niin myös metsänhoito. Sen sijaan toivon näkeväni hyvin kasvavan ja elinvoimaisen metsän, jonne on harvennuksessa jätetty lehtipuusekoitusta. Sekametsillä voidaan pienentää monia tuhoriskejä, sillä sekametsät ovat kestävämpiä esimerkiksi kirjanpainajan ja kuusenjuurikäävän tuhoja vastaan. Viime aikoina kiinnostus sekametsiin on kasvanut selvästi, aivan eri mittakaavassa kuin kukaan olisi osannut arvata parikymmentä vuotta sitten. Heidän työnsä tuloksena muodostuu hoidettujen metsien rakenne ja puulajikoostumus. Monimuotoisuuden kannalta myös yksittäisten muiden lehtipuiden, kuten haapojen ja raitojen, säästäminen on tärkeää. Avoin keskusteluyhteys suunnittelijoiden ja toteuttajien välillä on tärkeää, jotta erilaiset toiveet tulevaisuuden metsien rakenteesta tulevat huomioiduiksi. TOIVOISIN, että tulevaisuudessa Eteläja Keski-Suomen rehevissä ensiharvennuskuusikoissa jätettäisiin entistä useammin koivuja sekapuustoksi ja vieläpä siinä määrin, että niitä olisi mahdollista kasvattaa kiertoajan loppuun asti. SEKAMETSIEN kasvatus edellyttää muutoksia harvennushakkuiden toteutukseen. Metsänhoitosuosituksissa on toki jo pitkään suositeltu sekapuuston jättämistä, mutta ohjeistusta on syytä täsmentää selvittämällä, millä sekapuustoisuuden määrällä ja harvennusmalleilla turvataan sekapuustorakenteen säilyminen koko kiertoajan
Metsurit hoitivat yhä puunkaadon 1970-luvulla eivätkä voineet raahailla raskaita pöllejä kiinni ajouriin. Pöllien vienti metsästä tienvarteen tapahtuu aluksi metsäolosuhteita varten varustetuilla maataloustraktoreilla. Ajokone ja Fiskarsin pitkäpuominen kuormain työssä vuonna 1979. Puiden lastaukseen tarvittiin ulottuvuutta korjuuvaurioiden välttämiseksi. Kuormien kasvun kääntöpuolena on koneiden painon ja koon kasvu ja sitä myöten suurempi puustovaurioiden riski. 1960-luku Metsissä puukuormia kiskovat hevoset saavat rinnalleen koneet. Pienikokoiselle kuitupuulle on kysyntää tehtaissa, ja tehometsätalous synnyttää tiheitä ja tasaikäisiä nuoria puustoja. Siinä yhtälö, jonka kanssa metsäkonevalmistajien suunnittelupöydillä yhä painitaan. KUVA: JAAKKO EBELING/METSÄTEHON KOKOELMA/LUSTO 1940ja 1950-luku Harvennushakkuut yleistyvät sotien jälkeen. Näiltä pohjilta varsinaisten metsäkoneiden kehitys lähti liikkeelle: Valmet Terra 465 ja Rysky-perävaunu puunajossa vuonna 1966. TEHOKKUUS 1970-luku 1980-luku 1960-luku VALTTERI SKYTTÄ 8682_.indd 14 3.7.2021 21.14. Ensimmäiset hakkuukoneet ovat pääasiassa prosessoreita, jotka karsivat ja katkovat metsurien kaatamat rungot. Maataloustraktorien ja kuorma-autojen pohjille kasataan ensimmäiset varsinaiset metsäkoneet: metsäja kuormatraktorit eli ajokoneet. KUVA: LASSE SÄTERI/METSÄTEHON KOKOELMA/LUSTO 1970-luku Ajokoneet kantavat telieli akselistoratkaisujen myötä yhä enemmän puuta metsistä kerralla. 14 Metsälehti / Tiedeliite Tavoitteena hellä Puunkorjuun on oltava tehokasta, mutta puupinon syntyminen ei saa vahingoittaa harvennushakkuussa pystyyn jäävää metsää. Ajouraväli lyhennetään harvennushakkuiden toimivuutta silmällä pitäen 20 metriin
Lokomo 909 Turbo oli suosittu ajokone 1970ja 1980-luvuilla. Nyt korjuuyritykset tekevät kaikenlaisia hakkuukohteita yhdelle metsätoimijalle. Vielä ei osata ajatella, että raskaiden metsäkoneiden varustaminen kantavilla teloilla ei välttämättä riitä, kun ilmastonmuutos sulattaa alta talvisia harvennushakkuukohteita. Kuskin päänkääntely väheni, kun katse oli suoraan kohti hakkuupäätä. KUVA: TEUVO KUMPARE/METSÄHALLITUKSEN KEHITTÄMISJAOSTON KOKOELMA/ LUSTO ”Pienet ulkomitat. Kuva vuodelta 1984. KUVA: ILKKA NISSI/METSÄTEHON KOKOELMA/LUSTO 2000-luku 1990-luku 8682_.indd 15 3.7.2021 21.15. Metsän näkökulmasta hakkuuseen pitäisi saada aina se korjuukalusto, joka sopii parhaiten kyseiselle kohteelle. 2000-luku Suometsien eli pehmeiden maiden hakkuut lisääntyvät, ja haastavat korjuuolosuhteet yleistyvät muutenkin. Keskikoolla, eli painoltaan alle 11 tonnin ajokoneilla, mennään niin harvennuksille kuin avohakkuille. KUVA: SAMI KARPPINEN 1980-luku ”Teräshirviöiksi” paisuneet metsäkoneet laitetaan laihdutuskuurille. Hyvä painojakauma. Pienharvestereita tuodaan tarjolle, mutta niiden tehokkuus ja taloudellinen kannattavuus eivät riitä puunkorjaajille. Modernit hakkuukoneet syntyvät ja syrjäyttävät metsurit puunkaadossa vuosikymmenen lopulla. Suuri kääntökulma ja ketteryys.” Muun muassa näin konevalmistaja Sampo Rosenlew markkinoi nykyisin erityisesti harvennushakkuille tarkoitettuja konemallejaan. 1990-luku Koneiden painot lähtevät jälleen nousuun laman jälkeen. Artikkelia varten on haastateltu metsäkonetietokirjailija Arttu Käyhköä sekä Metsämuseo Luston amanuenssia Marko Rikalaa.. Onko teknisistä kikoista, kuten kumitela-alustoista, apua vai onko ratkaisu yhteistyön lisäämisessä. Puunkorjuun pulmana on, että samojen koneiden on haluttu olevan tehokkaita niin harvennuksissa kuin päätehakkuilla. l Ajokoneen on harvennushakkuulla selvittävä tiukoista käännöksistä. Metsälehti / Tiedeliite 15 Ketterä nelipyöräinen Valmet 901 -hakkuukone oli nykymallin hakkuukoneiden kantaisä ja mullisti puunkorjuun harvennusmetsiä myöten. Konekehityksen toisessa vaakakupissa painavat tehokkuus, kustannukset ja konekuskin työskentelyolot, toisessa harvennusmetsään syntyvä korjuujälki. Kuva vuodelta 1991. Kuinka suuret ajokoneet keikkuvat harvennuspuiden välissä, miten käy kuusten juuristoille ja millaista jälkeä tekevät koneiden käännökset pehmeillä mailla
”Tähän mennessä emme ole saaneet tietoja tehdyistä hakkuista – metsänkäyttöilmoitus kertoo vain hakkuuaikeen. Aloitetaan asian purku helppotajuisimmasta päästä. Metsäkeskus kerää sitä kaukokartoituksen avulla. 16 Metsälehti / Tiedeliite BIG DATA kuulostaa mystiseltä, mutta tarkoittaa arkisesti suurten tietomassojen yhdistämistä ja analysointia tietotekniikkaa ja tilastotiedettä hyödyntäen – ei mitään sen yliluonnollisempaa. PELIMAAILMOJA JA DIGITAALISIA KAKSOSIA Tulevaisuudessa metsänhoito suunnitellaan ehkä virtuaalitodellisuudessa ja päätöksenteossa hyödynnetään peliteknologiaa. Ensi vuonna metsävaratietoa aletaan tarkentaa hakkuukoneiden keräämillä tiedoilla. Sitä odotellessa metsävaratieto tarkentuu hakkuukoneiden keräämällä tiedolla. Metsävaratieto sisältää muun muassa tietoja puuston kehitysluokasta, tilavuudesta ja pohjapinta-alasta. Metsävaratietoa aletaan ensi vuonna tarkentaa hakkuukoneiden keräämillä tiedoilla, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä. JU H A M ET SO MIKKO RIIKILÄ 8705_.indd 16 28.7.2021 13.08. Ajatusta on kehitelty Metsätehon kanssa. Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto on useimmille meistä tuttua. Metsävaratiedon palvelupäällikön Jorma Jyrkilän mukaan tämä mukailee big datan ideaa. Ensi vuodesta alkaen voimme liittää hakkuukoneiden keräämää tietoa metsävaratietoihin”, Jyrkilä sanoo
TI M O P. Metsälehti / Tiedeliite 17 Jo kuluvan vuosikymmenen lopulla hakkuukoneet ehkä keilaavat ympäristöään ja opastavat kuljettajaa poistettavien puiden valinnassa. PI TK Ä N EN , LU KE Laserkeilauksella kerätystä tiedosta eli pistepilvestä kyetään tuottamaan entistä tarkempaa metsävaratietoa, kun tietoja täydennetään esimerkiksi hakkuukoneiden keräämällä tiedolla. PI TK Ä N EN , LU KE › › 8705_.indd 17 28.7.2021 13.08. TI M O P
”Tavoite on tuottaa nopeastikin käytäntöön tuleva ratkaisuja”, Uniten johtaja, Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas korostaa. Koneen keräämä tieto antaa siis viitteitä siitä, onko hakkuu toteutettu suositusten ja lakien mukaisesti. Se tarkoittaa sitä, että metsä on virtuaalimaailmassa, siis tieto8705_.indd 18 28.7.2021 13.08. Hakkuukone paikantaa jokaisen kaatamansa puun sijainnin. ”Ajourien leveyttä tämän perusteella ei pystytä mittaamaan”, Räsänen selventää. ”Samalla voidaan määritellä harvennuskuvioiden rajat”, selvittää erikoistutkija Tapio Räsänen Metsätehosta. Päävastuussa osaamiskeskittymässä ovat Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos ja Tampereen yliopisto. M ET SÄ TE H O Ajourien leveyttä hakkuukoneet eivät pysty mittaamaan, sanoo Metsätehon erikoistutkija Tapio Räsänen. Mukana on 150 tutkijaa. Jyrkilän mukaan hakkuukoneen keräämän tiedon käyttämisestä pitää aina sopia metsänomistajan kanssa puukauppaa tehtäessä. Hakkuukoneiden keräämän tiedon avulla pystytään jatkossa paikantamaan hakkaamatta jätetyt luontokohteet. 18 Metsälehti / Tiedeliite Tapa, jolla tieto kerätään, on ehkä yllättävä mutta toisaalta järkeenkäyvä: hakkuukone paikantaa jokaisen kaatamansa puun sijainnin. Myös ajourat ja niiden keskimääräisen välit selviävät kantotietojen perusteella. Luvassa on melkein kaikkea metsän ja taivaan väliltä: metsätaloutta, luontomatkailua, metsäluonnon monimuotoisuutta ja elämyksiä. Tämä tieto liitetään metsävaratietoon. Samalla varmistuu, että metsänkäyttöilmoituksen mukainen hakkuuaie on toteutunut. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda metsästä digitaalinen kaksonen. SE PP O SA M U LI Kone kuljettajan oppaana Paljon huimempia visioita kehitellään Suomen Akatemian Unite-lippulaiva -osaamiskeskittymässä, joka yhdistää eri tahoja metsäalan toimijoista pelialan huippuosaajiin Suomessa ja maailmalla
koneella ja -verkoissa, kuvattu tismalleen sellaisena kuin se todellisuudessa on. Metsälehti / Tiedeliite 19 Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas johtaa Unite-lippulaiva -osaamiskeskittymää, joka yhdistää eri tahoja metsäalan toimijoista pelialan huippuosaajiin. Toistaiseksi toimivuudeltaan testattuja keilaimia ei ole, mutta Ponssen tuotekehityspäällikkö Kalle Einola luottaa sopivien laitteiden löytyvän lähivuosina. Digitaalisen kaksosen avulla metsien kehitystä ja ilmiöitä voitaisiin ennakoida luotettavasti tietokonemallein. Silloin metsien kehitystä voitaisiin mallintaa erheittä. › › 8705_.indd 19 28.7.2021 13.08. Mahdollisesti jo tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla hakkuukone opastaa kuljettajaa luomalla tilannekuvaa ympäröivästä puustosta ja osoittamalla poistettavat puut ja niiden edullisimmat katkontatavat. ”Keilaimien käyttö on yleistymässä muissakin liikkuvissa työkoneissa, joten vaativia käyttö-olosuhteita on jo otettu paremmin huomioon. RI IK KA H U RR I EM IL BO BY RE V PO N SS E O YJ Ponssen tuotekehityspäällikkö Kalle Einola luottaa siihen, että hakkuukoneisiin löytyy lähivuosina sopivia laserkeilaimia. Tätä varten hakkuukoneisiin tarvitaan laserkeilaimet, jotka kuvaavat puustoa maasta käsin. HaEhkä jo ensi vuosikymmenellä metsistä voidaan muodostaa virtuaalimaailmaan niin sanottu digitaalinen kaksonen
20 Metsälehti / Tiedeliite luamme tietenkin varmistua keilaimen kestävyydestä metsäolosuhteissa ennen laajempaa käyttöönottoa.” Peliteknologiasta elämyksiä Kokonaan uusia näkymiä metsiin voivat avata pelillistämisen osaajat, joita on valjastettu Unite-keskittymään. M A RK U S H O LO PA IN EN Pelillistämistä voitaisiin käyttää esimerkiksi metsätiedon keruun ja päätöksenteon tukena, sanoo Itä-Suomen yliopiston tohtoritutkija Philip Chambers. Näin ehkä pystytään koostamaan paikkaan sidottua tietoa, jonka perusteella voidaan esimerkiksi arvioida puun laatua ja helpottaa puun ostotapahtumaa.”. Myös virkistyskäyttöä voidaan ohjata älypuhelimiin tukeutuvan pelillistämisen avulla.” Chambersin mukaan metsänomistajat ja muut metsässä liikkujat voitaisiin jatkossa osallistaa keräämään esimerkiksi metsätuhoja, monimuotoisuutta ja metsän ekologisia piirteitä kuvaavia tietoja älypuhelimillaan pelaten. SE PP O SA M U LI 8705_.indd 20 28.7.2021 13.08. Metsänomistajille pelillistäminen voi tuoda entistä havainnollisempia mobiileja metsäsuunnittelupalveluita. l Tutkija Heikki Hyyti tarkastelee Paikkatietokeskuksessa kehitettyä, mesäkoneeseen asennettua mobiililaserkeilainta. Tavoite on edistää käyttäjien sitoutumista palveluihin tekemällä niistä elämyksellisiä ja miellyttäviä. ”Haluamme nähdä, voidaanko metsässä liikkujien keräämiä, paikkatietoihin yhdistettyjä valokuvia ja muuta informaatiota liittää muuhun metsästä kerättyyn tietoon. Pelillistäminen tarkoittaa pelien dynamiikan ja mekaniikan soveltamista eri ympäristöissä, esimerkiksi verkkopalveluissa. ”Sitä voidaan käyttää muun muassa metsätiedon keruun ja päätöksenteon tukena. Itä-Suomen yliopiston tohtoritutkija Philip Chambers luettelee lukuisia kohteita, joissa pelillistämistä voidaan kokeilla
”Ja jos teroitat kulmahiomakoneella karsintateriä metsässä, sinulla pitää olla myös tulityökurssi suoritettuna.” Myös luonnonhoitoon perehdytään monelta kantilta. ”Metsänomistaja haluaa, että hakkuussa kertyy mahdollisimman paljon tukkia, puut vastaanottava metsäyhtiö taas edellyttää tukkipuulta korkeaa laatua. Niiden tekemättä jääminen vie työmaalta näkyvyyden, jälki on rumaa ja hakkuukouran hydrauliletkujen katkeamisen riski kasvaa. ”Molempien sertifiointijärjestelmien perusteet on osattava. Toinenkin toive kuljettajalla on. 8670_.indd 21 3.7.2021 21.41. Lisäksi metsäyhtiöillä on omia luonnonhoidon kurssejaan.” Tällaisesta menneiden vuosikymmenien metsäkonepioneerit eivät olisi osanneet kuvitellakaan. Metsälehti / Tiedeliite 21 KUN Finnharvestin hakkuukoneenkuljettaja Mika Voutilainen kertoo työstään, homman haasteet havainnollistuvat uudella tapaa. Maallikko tuskin arvaa, miten monen sortin taitoja hakkuukoneenkuljettajan on osattava ennen savotalle pääsyä. Lisäksi meiltä edellytetään luonnonhoitotutkintoa, siis niin sanottua tikkakurssia. Eivätkä he olisi osanneet kuvitella sitäkään, että toimintahäiriön sattuessa satojen kilometrien päässä oleva huoltomies ottaa hakkuukoneen tietojärjestelmän etäyhteydellä hallintaansa, katsoo, mikä on vialla ja saa usein ongelmat ratkaistua.. Nykyiset koneet ovat entistä toimintavarmempia, ja metsässä tehtäviä huoltoja varten kuljettaja sonnustautuu suojahaalareihin. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ Metsäkoneenkuljettaja Mika Voutilainen toivoo, että metsänomistajat pitäisivät metsiensä rajalinjat auki. Metsäkoneissa on satelliittipaikantimet, mutta aina ne eivät toimi luotettavasti.” Moniosaaja työssään Mielikuva öljyyn tahriutuneista metsäkonekuskeista ei enää vastaa todellisuutta. ”Avatkaa rajalinjat. Voutilainen kannustaakin metsänomistajia huolehtimaan ennakkoraivauksista. Voutilainen kertoo suorittaneensa ensiapu-, työturvallisuus-, kasvinsuojeluja tieturvallisuuskurssit. l KOLMEN TULEN VÄLISSÄ Ristipaineet ovat melkoiset, kun kuljettaja uurastaa huipputeknisen hakkuukoneensa kanssa metsässä. Kolmantena on oma työnantaja, jolle tärkeintä on, että hakkuu tuottaa yritykselle tuloja.” Kaikkia kolmea herraa on pystyttävä palvelemaan, onpa metsä millaista pöheikköä tahansa
Vedenkin määrä lisääntyy, kun latvusten määrä vähenee ja vesi pääsee satamaan maanpintaan asti. Puuston kokonaiskasvu 2. 1. Jo taimivaiheessa kasvussa jälkeen jääneet puut kuihtuvat entisestään. KASVU TALTEEN Harvennuksen tarkoitus on taata hyvät olosuhteet hyvin kasvaville puille. ”Jos lasketaan kaikki metsän kasvu yhteen vaikkapa sadan vuoden jaksolla, saadaan kokonaistuotos”, Kellomäki aloittaa. Puuston kokonaisnettokasvu (kokonaiskasvusta vähennetty kokonaispoistuma) 1. Entä jos ei harvennettaisi. Kyse on metsänhoidon perusasioista. 22 Metsälehti / Tiedeliite Lorem ipsum MIKSI metsiä harvennetaan. Luontaisesti kuolevat puut harvennus Ikä, v Lä hd e: Se pp o Ke llo m äk i 8686_.indd 22 3.7.2021 19.51. Puuston kokonaiskasvu 2. Samalla saadaan hyödynnettyä metsän koko kasvupotentiaali. AINO ÄSSÄMÄKI HARVENTAMATON METSÄ Tilavuus, m /ha Ikä, v Ikä, v Tilavuus, m /ha Harventamaton metsä Harvennettu metsä Ikä, v Harvennuksissa poistettava puusto 1. ”Latvus kasvaa, neulasten ja lehtien määrä lisääntyy, mikä lisää fotosynteesiä ja kiihdyttää kasvua”, Kellomäki kuvaa. Jos tasaikäistä metsikköä ei harvenneta lainkaan, tulee Kellomäen sanoin ”tungosta”. Veden ja lämmön lisääntyminen nopeuttavat karikkeen ja humuksen hajoamista, mikä taas vapauttaa puiden käyttöön lisää ravinteita. ”Jos kokonaistuotoksesta vähennetään kuolleet puut, niin puuston määrä on pienempi kuin kokonaiskasvu. Niiden kasvu kiihtyy ja ne saavuttavat tukkikoon aiemmin kuin ilman harvennusta. Vaikka varjostuksen sieto riippuu puulajista, kuolee osa puista tungoksen vuoksi ennen pitkää. Metsänhoidon emeritusprofessori Seppo Kellomäki on varmasti kuullut kysymykset aiemminkin. Harvennuksella lisätään puiden kasvutilaa ja valonsaantia. Tähän tiivistyy harvennuksen idea, metsän kykyyn tuottaa puuta. Monen tekijän summa Puut tarvitsevat tilaa, vettä, säteilyä ja ravinteita. Lisäksi maan lämpötila kohoaa. Puuston kokonaisnettokasvu (kokonaiskasvusta vähennetty kokonaispoistuma) 1. Jos siis puita joka tapauksessa kuolee, miksei niitä silloin hakata ja oteta metsästä tuloja?” Samalla hyvin menestyvien puiden olosuhteet paranevat kertaheitolla. 2. Valolla, vedellä ja ravinteilla on harvennuksen jälkeen myös aiempaa vähemmän jakajia. 2
2. Puuston kokonaiskasvu 2. KEVÄTPUU KEVÄTPUU KESÄPUU KESÄPUU HARVENNETTU METSÄ Tilavuus, m /ha Ikä, v Ikä, v Tilavuus, m /ha Harventamaton metsä Harvennettu metsä Ikä, v Harvennuksissa poistettava puusto 1. Puuston kokonaisnettokasvu (kokonaiskasvusta vähennetty kokonaispoistuma) 1. Harvennus lisää varsinkin kevätpuun osuutta. Puiden kasvu siis kiihtyy monen eri tekijän summana. l Puiden saama valon, veden ja ravinteiden määrä riippuu harvennuksen voimakkuudesta, sanoo Seppo Kellomäki. Metsälehti / Tiedeliite 23 Lorem ipsum Muistellaanpa vielä peruskoulun biologian tunteja: fotosynteesi eli yhteyttäminen on prosessi, jossa vihreät kasvit sitovat hiilidioksidia ja vettä ja muuttavat ne auringon valon avulla hapeksi ja sokeriksi. Puussa harvennus näkyy vuosirenkaan paksuudessa. Harvennus lisää eritoten kevätpuun osuutta, ja selvimmin vaikutus näkyy männyissä. 2. ”Puiden saama valon, veden ja ravinteiden määrä riippuu myös harvennuksen voimakkuudesta”, Kellomäki huomauttaa. Vuosirengas koostuu vaaleammasta kevätpuusta ja tummemmasta kesäpuusta. Puun vuosirenkaita solutasolla. Kasvun lisääntyminen alkaa näkyä vasta kahden kolmen vuoden kuluttua harvennuksesta. Lä hd e: Se pp o Ke llo m äk i IT Ä -S U O M EN YL IO PI ST O 8686_.indd 23 3.7.2021 19.52. Harvennettu metsä saavuttaa päätehakkuujäreyden noin viidenneksen nopeammin kuin harventamaton. Puuston kokonaiskasvu 2. Yksinkertaistettuna metsikössä voitaisiin tehdä päätehakkuu sadan vuoden kuluttua uudistamisesta, mutta harvennuksen ansiosta se voidaan tehdä jo 20 vuotta aiemmin.. Puuston kokonaisnettokasvu (kokonaiskasvusta vähennetty kokonaispoistuma) 1. 1. Vuosirengas koostuu harvemmasta, nopeasti kasvavasta kevätpuusta ja tiheämmästä kesäpuusta. Harvennus näkyy puissa leveämpinä vuosirenkaina. Vaikutus alkaa kaksi kolme vuotta harvennuksen jälkeen. Vaikutus on suurimmillaan noin viiden vuoden kuluessa harvennuksesta ja hiipuu noin 20 vuodessa. Luontaisesti kuolevat puut harvennus Ikä, v vuosirengas Vesi ja valo lisääntyvät maan tasalla, karikkeen ja humuksen hajoaminen kiihtyy
Harvennusten ansiosta päätehakHARVENNUS VIIMEISTELEE HYVÄN TUOTON Harvennukset lisäävät metsistä saatavia tuloja, mutta yksinään ne eivät riitä takaamaan metsänkasvatuksen kannattavuutta. Kasvu keskitetään arvokkaimmille puille, ja heikkolaatuiset puut poistetaan mieluiten jo ensiharvennuksessa. Kuutiokasvussa jalostushyöty on yli 20 prosenttia sekä männyllä että kuusella. ”JOS viimeisessä harvennuksessa ajatellaan, että tämä tuottaa tukkia nopeasti, niin ollaan myöhässä. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT MARIANNE AHONEN PHOTOGRAPHY Punkaharjun kuusikon harvennuskoetta on seurattu pitkään, ja sen mittaustuloksia on hyödynnetty harvennusmalleja laadittaessa, tutkimusprofessori Jari Hynynen kertoo. Kannattavuus lähtee uudistamisesta”, korostaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen. ”Harvennusmallien pohjapinta-alan yläraja voidaan ylittää ilman, että metsä alkaa harventaa itse itseään.” Yläharvennuksen hyöty näennäinen Metsätaloustoimena harventaminen on tavallista tavallisempi, ja sen perustelut ovat järkeenkäyvät. Harvennukset ovat tärkeysjärjestyksessä vasta kolmantena, ja Hynysen mukaan harvennussuosituksissa eli harvennusmalleissa on jouston varaa. Uudistaminen kannattaa hänen mukaansa tehdä jalostetuilla taimilla tai siemenillä. 24 Metsälehti / Tiedeliite 8636_.indd 24 28.7.2021 13.17. Mitä rehevämpi kasvupohja, sitä kalliimpaa ja myös tärkeämpää se on. Uudistamisen jälkeen metsänkasvatuksen taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaa eniten taimikonhoito
Se on hyvinkin järkevä toimenpide, jos ajoitus on oikea. ”Optimaalinen tilanne on, että lannoitusta seuraa päätehakkuu tai harvennus kymmenen vuoden päästä”, Hynynen toteaa. Hiilivarasto kasvuun lisäharvennuksin Jos samanaikaisesti pyritään sekä kasvattamaan hiilivarastoja että hakkaamaan puita, kompromissi voisi olla, että kasvatetaan puustoa vähän tiheämpänä ja vähän kauemmin. Puuntuotannon ja hiilensidonnan yhteensovittaminen saattaa edellyttää useampia harvennuskertoja ja pidennettyjä kiertoaikoja. Runkoja korjataan lukumääräisesti vähemmän kuin alaharvennuksessa, mutta jäävän puuston pohjapinta-alalla mitattuna harvennusvoimakkuuksissa ei ole eroa. Käsitys on, että mustikkatyyppiä rehevämpiä ja puolukkatyyppiä karumpia kohteita ei kannata lanTEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT MARIANNE AHONEN PHOTOGRAPHY Kolmen harvennuskerran kantoja. Näin kivennäismailla, joiden männiköissä lannoitusvaikutus kestää seitsemisen vuotta, kuusikoissa lähemmäs kymmenen vuotta. Eli yläharvennuksessa jää enemmän mutta pienirunkoisempia puita. Kakkosharvennuksen tili on suurempi, mutta toisaalta kiertoaika ja päätehakkuutilin odotus pitenee viidestä kymmeneen vuodella”, Hynynen sanoo. ”Yläharvennuksella voidaan ajoittaa hakkuutuloja eri tavalla. HARVENNUS VIIMEISTELEE HYVÄN TUOTON kuutuloja saadaan enemmän ja aikaisemmin. Harvennukset tehdään yleensä alaharvennuksena. › › 8636_.indd 25 28.7.2021 13.17. Päätehakkuuta edeltävän harvennuksen voi tehdä myös yläharvennuksena. ”Ekonomia ei sitä puolla, mutta jos eri tavoitteita yhteensovitetaan, niin jotakin se maksaa.” Lannoitus tuo lisätuloja Harvennusten kannattavuutta voi lisätä lannoittamalla. Vaikka tukkikertymä kasvaa, talouden paraneminen ei ole suoraviivaista. Lisävaltapuut käyttävät vapautuvan kasvutilan hyväkseen, mutta tutkimusten mukaan yläharvennuksella ei ole mainittavaa vaikutusta kokonaiskasvuun. ”Etenkin männiköissä se toimisi hyvin, kuusikoissa taas tiheyden nostaminen johtaa lyhyempiin kiertoaikoihin.” Jos talousmetsien hiilivarastoja on nostettava, Hynynen ottaisi ensimmäisenä käyttöön kolmen harvennuskerran kasvatuksen: pidennetään vähän kiertoaikaa, tehdään ykkösja kakkosharvennukset lievempinä ja otetaan käyttöön niiden väliin asettuva ”harvennus numero 1,5”. Oravanmarja ja käenkaali ovat hyvätuottoisen kasvupaikan tunnuskasveja. Siinä korjataan ylimmän latvuskerroksen puita ja jätetään lisävaltapuut, joiden latvukset eivät aivan yllä ylimpään latvuskerrokseen. Niin hyvätuottoisen, että lannoitusta ei suositella. Siinä metsästä poistetaan ne puut, jotka eivät yllä ylimpiin latvuskerroksiin sekä laadultaan ja kunnoltaan heikot puut
Koivikoiden ja sekametsien suosiminen puhtaiden kuusikoiden sijaan on tärkeää metsien monimuotoisuuden ja tuhonkestävyyden kannalta. LIITE 8636_.indd 26 28.7.2021 13.17
Nykyarvo tarkoittaa tulevaisuuden tulojen ja menojen muuttamista tämän päivän rahaksi. Ja sama pätee myöhentämiseen.” Ahtikoski leikkii ajatuksella, että kuitupuun ja tukkipuun hintasuhteet muuttuisivat. Vaikka lannoitus ei metsätaloustoimena herätä voimakkaita yleisiä mielipiteitä, Hynynen ei usko sen laajamittaiseen yleistymiseen. ”Kangasmaiden lannoitusten ympäristövaikutuksista ei juurikaan ole tutkimustietoa. Nettotulojen nykyarvo ei merkittävästi muutu, vaikka harvennusten ajankohta vaihtelisi viisikin vuotta puoleen tai toiseen. Harvennusten aikaistaminen merkitsee pienempiä hakkuukertymiä, mutta aiemmin saatu raha on arvokkaampaa. l HARVENNUKSET PARHAIMMILLAAN MERKITTÄVÄ TULONLÄHDE Harvennusten ja tukkipuun osuudet koko kiertoajan kantorahatulojen nykyarvosta eri korkokannoilla. Männyllä on enemmän jouston varaa kuin kuusella, jolla etenkin ensiharvennusten ajankohta on tarkka. Lannoituksen vaikutusaikana tuoreen, mustikkatyypin kankaan hehtaarikasvun saa nousemaan reilusti yli kymmeneen kuutiometriin. Siksi pitää olla varovainen ja lannoittaa kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti.” Isoin asia on turvemaiden männiköiden tuhkalannoitus. MIKKO HÄYRYNEN ”KUN kysytään harvennuksista, niin kärkeen nousee kaksi asiaa: harvennusten osuus metsän koko kiertoajan nettotuloista on kolmasosasta jopa puoleen ja metsänomistaja saa valtaosan tuloistaan tukkipuusta”, sanoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Anssi Ahtikoski. Jari Hynysen tuntuman mukaan jalostettujen kuusentainten alkukehitys on niin nopeaa, että ne pärjäävät kilpailussa luontaisen koivun kanssa. Metsälehti / Tiedeliite 27 8636_.indd 27 28.7.2021 13.18. AJOITUKSESSA PELIVARAA noittaa. ”Männyllä kuitupuukertymä on isompi kuin kuusella ja metsänomistaja voittaisi, jos kuitupuusta maksettaisiin vähän enemmän ja tukkipuusta vähän vähemmän. Kuusella ero on toisinpäin.” Nettotulotarkastelu osoittaa myös, että kuusen lyhytkiertoviljely, jossa on vain ensiharvennus ja päätehakkuu tulee kakkosharvennuksen iässä, ei yksinkertaisesti kannata. Jos ensiharvennusta aikaistaa viisi vuotta, niin samaten kakkosharvennuksen ja päätehakkuun tulee aikaistua. Mitä korkeampaa korkoa laskennassa käyttää, sitä korkeammiksi aikaiset hakkuutulot arvottuvat. Harvennusten osuus kantorahatulojen nykyarvosta Laskentakorko Kuusi, lehtomainen kangas, Mänty, puolukkakangas, Heinola Hartola 3 % 27 % 31 % 4 % 31 % 38 % 5 % 35 % 46 % Tukkipuun osuus kantorahatulojen nykyarvosta Laskentakorko Kuusi, lehtomainen kangas, Mänty, puolukkakangas, Heinola Hartola 3 % 85 % 79 % 4 % 84 % 74 % 5 % 83 % 68 % Lähde: Anssi Ahtikoski/Luonnonvarakeskus LU O N N O N VA RA KE SK US / ER KK I O KS AN EN Käytetty korkokanta vaikuttaa harvennusten ajoitukseen, tutkija Anssi Ahtikoski painottaa. ”Sillä on puuntuotannolle pitkäaikainen vaikutus, ja puusto pysyy tuottavana ilman ojien kunnostusta.”. Metsätalouden laskelmissa käytetyt korkoprosentit vaihtelevat kolmesta viiteen. ”Mutta valittu linja on pidettävä. Jos pääoman vaihtoehtoinen tuotto on korkea, niin harvennuksia kannattaa aikaistaa
Näky on juuri harvennetussa metsässä sen verran harvinainen, että puuta on käytävä hämmästelemässä lähempää. 28 Metsälehti / Tiedeliite Luonto kiittää suurpiirteistä harventajaa Monimuotoisuutta on helppo vaalia harvennushakkuissa, mutta totutut toimintamallit jarruttavat muutosta. Hakkuun suunnitellut Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Arto Vuorinen paljastaa, että pihlaja ei ole jäänyt pystyyn vahingossa. ”Sovimme metsänomistajan kanssa, että harvennushakkuissa pyritään huomioimaan monimuotoisuus tavanomaista aktiivisemmin. Männystä kasvaa laadukas tukkipuu ratkaisusta huolimatta. Kuvio on ennakkoraivattu ja puuta on kertynyt myyntiin yli sata kuutiometriä hehtaarilta, joten yksittäisten pihlajien, lahopuiden, riistatiheiköiden ja alikasvoksen säästäminen on vaatinut niin ennakkoraivaajalta kuin hakkuukoneenkuljettajaltakin erityistä tarkkuutta. Pihlajan säästäminen on pieni, mutta ei todellakaan itsestään selvä asia harvennuksella. Se vaatii hakkuukoneenkuljettajalta tarkkuutta esimerkiksi kaatosuuntien suhteen. Olen huomannut, että yhä useampi metsänomistaja kokee asian tärkeäksi”, Vuorinen kertoo. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN ”Monimuotoisuuden huomiointi vaatii suunnittelusta lähtien koko korjuuketjulta yhteistä näkemystä, osaamista ja tahtotilaa.” 8683_.indd 28 3.7.2021 20.22. Kuusi, mänty ja koivu muodostavat tiiviin puuryhmän, joka tarjoaa suojaa esimerkiksi linnuille. Asialla on suuri merkitys, sillä esimerkiksi viime vuonna Suomessa tehtiin Luonnon tekemät ”ekopökkelöt” pyritään säästämään harvennuksessakin. ”Monimuotoisuuden huomiointi vaatii suunnittelusta lähtien koko korjuuketjulta yhteistä näkemystä, osaamista ja tahtotilaa.” Suuret mahdollisuudet vaikuttaa Harvennushakkuilla monimuotoisuuden vaalimiseen on havahduttu laajemmin vasta viime vuosina. PIHLAJA! Valkoiset kukat paljastavat kesäkuun alussa komean pihlajan keskeltä viime talvena harvennettua metsäkuviota
Kukkiva pihlaja keskellä harvennettua metsää ei vaikuta puuntuotantoon mitenkään, mutta puu houkuttelee puoleensa monenlaisia hyönteisiä ja lintuja. Metsälehti / Tiedeliite 29 Harvennushakkuissa kannattaa pyrkiä säilyttämään puulajivalikoima mahdollisimman monipuolisena. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Arto Vuorinen on tyytyväinen, että ohjeet ovat tavoittaneet koko korjuuketjun. › › 8683_.indd 29 3.7.2021 20.22
”Varmaan kyse on tottumuksesta. ”Tietty siisteys viehättää ihmissilmää.” Tarpeetonta ennakkoraivausta kannattaa välttää. Tietty siisteys viehättää ihmissilmää”, Vuorinen arvelee. Mikä parasta, yleensä tämä ei aiheuta metsänomistajalle lisäkustannuksia. Pienin muutoksin on kaikki edellytykset toimia siten, että tulevaisuuden varttuneet metsät ovat paljon monimuotoisempia”, kuvailee johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta. Tällä kohteella hakkuu onnistui vielä hyvin ilman raivausta. 30 Metsälehti / Tiedeliite erilaisia harvennushakkuita noin 540 000 hehtaarilla. Miksi silti yhä näkee paljon putipuhtaiksi raivattuja yhden puulajin harvennusmetsiä. Vuorisen esitellessä erilaisia monimuotoisuutta lisääviä ratkaisuja käytännössä, käy nopeasti ilmi, että monimuotoisuutta voi turvata harvennushakkuissa varsin helposti esimerkiksi säästämällä lehtija lahopuita, välttämällä turhaa raivausta ja tekemällä tekopökkelöitä. Suuressa kuvassa juoni on yksinkertainen: säilytetään sitä, mikä yleensä harvennushakkuissa häviäisi. ”Nykyiset varttuneet metsät ovat kasvaneet aikana, jolloin luonnonhoidon keinoja ei ole laajalti tunnettu. ”Nämä alikasvoskuuset olisi voinut jättää ennakkoraivauksessa kaatamatta haapojen välistä”, pohtii Arto Vuorinen. Lauri Saaristo Muutamat järeät haavat on jätetty harvennukselle ryhmäksi, josta muodostuu aikanaan myös päätehakkuun säästöpuuryhmä. ”Harvoin edes merkittäviä tulonmenetyksiä”, Vuorinen huomauttaa. M IIK A TI A IN EN 8683_.indd 30 3.7.2021 20.22. Moni ennakkoraivausta tekevä metsuri tai harvennukselle tuleva hakkuukoneenkuljettaja kokee edelleen, että työ on jäänyt puolitiehen, jos joku kohta jää käsittelemättä
Haaroittuneet hieskoivut poistetaan harvennuksessa perinteisesti ensimmäisenä. Silloin haavoista on iloa ehkä jo kolopesijöillekin.” Jos kaikilla harvennuskohteilla toimittaisiin samoin, jäisi metsään vuodessa noin 1,5 miljoonaa pitkäaikaista säästöpuuta. ”Huolellinen suunnittelu ja selkeät ohjeet auttavat. Etenkin lahopuueliöstön, paikkalintujen sekä vanhojen elävien puiden epifyyttilajien tiedetään hyötyvän toimista”, Saaristo sanoo. ”Nyt nämä haavat muodostavat hienon säästöpuuryhmän päätehakkuussakin. Metsälehti / Tiedeliite 31 NÄIN LISÄÄT MONIMUOTOISUUTTA PANOSTA sekametsiin ja monipuoliseen puulajivalikoimaan. VÄLTÄ turhaa ennakkoraivausta ja jätä tiheiköitä. Ilman erillistä ohjeistusta tulevat jätit olisi poistettu. SÄÄSTÄ petolintujen tulevat pesäpuut, kuten latvastaan haaroittuneet puut. Kun jatkamme Vuorisen kanssa matkaa, törmäämme pian kolmeen sylintäyteiseen haapaan, joiden latvukset kurottelevat osin ensiharvennus8683_.indd 31 3.7.2021 20.22. l ”Mutta välillistä tietoa eri luonnonhoitokeinojen käytön merkityksestä on. Siksi homma ei toimi, jos työn toteuttaja joutuu jokaisen leppäpuskan kohdalla miettimään, mitä otetaan pois ja mitä jätetään. Riistatiheikkö tai lahopuu on joskus helppo jättää nauhoituksen ulkopuolelle.” Säästöpuuryhmät jo harvennusmetsiin Tutkittua tietoa siitä, miten harvennuksilla voi parhaiten huomioida monimuotoisuutta, ei vielä juuri ole. kokoisten kuusten latvusten ylle. LISÄÄ lahoja kolopuiden määrää tekopökkelöillä. Paikkalinnut ovat lintuja, jotka pysyttelevät samalla alueella ympäri vuoden. Jos niitä ei ole, valitse säästöpuuryhmä jo harvennushakkuussa. Epifyytit taas ovat toisten kasvien päällä eläviä kasveja tai sieniä. ”Itse koen, että näiden pienien asioiden huomioiminen ja metsänomistajien toiveisiin vastaaminen ovat tämän työn suola”, Vuorinen summaa.. Myös kohteen rajauksella voi vaikuttaa. Muutamia kannattaa kuitenkin jättää pystyyn, sillä ne tarjoavat muun muassa pesäpaikkoja linnuille. SÄÄSTÄ vanhat säästöpuuryhmät
Ensiharvennuksissa valtaosa puusta kertyy ajourilta. Ovatko ensiharvennusten ajourat jo liian leveitä. 32 Metsälehti / Tiedeliite 1. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 8684_.indd 32 28.7.2021 13.34. Osa ajoura-alueesta kuuluu reunapuiden luonnolliseen kasvutilaan. 2. Syitä kehitykseen ovat metsäkoneiden koon kasvaminen ja korjuuolosuhteiden heikkeneminen leutojen talvien vuoksi. Ajourien keskimääräinen leveys on kasvanut samaan tahtiin kuin korjuukalusto. Vaikutus pienenee, kun uran reunassa kasvavat puut hyötyvät avoimesta tilasta ja laajentavat kasvutilaansa. Ajourien keskimääräinen leveys on kasvanut kahdessa vuosikymmenessä 80 senttiä. Miten leveitä ajouria harvennushakkuissa tehdään. Leveäkään ajoura ei itsessään aiheuta puustolle kasvutappioita, jos metsän harvennusvoimakkuus on kokonaisuudessaan metsänhoidon suositusten mukainen. Esimerkiksi ensiharvennuksissa nykyisistä uraleveyksistä käytännössä 2,5 metriä on pois puuston kasvatusalasta. Vielä vuonna 2001 se oli 4,1 metriä. Ajourien leveyttä kasvattavat etenkin ajokoneissa käytettävät leveät telat, joilla haetaan parempaa kantavuutta. Silloin reunapuiden hyvää kasvua ei voida hyödyntää täysimääräisesti. Uraleveydestä ei kannata tinkiä, sillä siitä voi aiheutua reunapuustoon korjuuvaurioita. Suomen metsäkeskuksen korjuujälkitarkastusten mukaan ajourien keskimääräinen leveys oli harvennushakkuilla viime vuonna 4,9 metriä. Miten ajourat vaikuttavat puuston kasvuun. Puuston kasvun kannalta olisikin hyödyllistä, jos uran reunapuusto jäisi tiheämmäksi kuin urien väleissä oleva puusto
Hyvä käytännön ohje on välttää kuusikossa korjuuvauriot ja männikössä liian voimakas harvennus. Jos metsä on lähellä suositusten mukaista kokonaistiheyttä jo ajourien aukaisun jälkeen, ei urien väleistä välttämättä voida poistaa riittävästi heikkolaatuisia puita. Ensiharvennuksilla leveät ajourat voivat osaltaan vaikuttaa siihen, että metsä harvennetaan suosituksia harvemmaksi tasaisen korjuujäljen saavuttamiseksi. Puuntuotannon ulkopuolelle jäävä kaistale A jo ur a 4, 9 m 2, 5 m Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us 8684_.indd 33 28.7.2021 13.34. Uran reunapuiden latvukset täyttävät jatkossa ura-alueelle syntyvän kasvutilan tehokkaasti. Kuinka suuri osa ensiharvennusten puusta kertyy ajourilta. 600 000 Ha Lähde: Suomen metsäkeskus Uraleveys, m 2000 2010 2020 Hakkaamattoman metsäkaistaleen leveys on kolme kertaa niin suuri kuin hakatun 10-50 m Kun ajouraleveys on noin viisi metriä, poistuu puuntuotannosta ajouran takia noin 2,5 metriä leveä kaista. Kuusikoissa puut pystyvät käyttämään lisääntyneen kasvutilan paremmin hyväkseen. Määrästä arviolta 55–60 prosenttia kertyy ajourilta. Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan vuonna 2020 lähes kuusi kohdetta kymmenestä oli harvennettu liian voimakkaasti. Ensiharvennuksissa yli puolet kuutiomäärästä kertyy ajourilta, sillä ne vievät jopa neljänneksen harvennettavan alueen pinta-alasta. Kuusi kärsii sen sijaan mäntyä enemmän korjuuvaurioista. Vastaukset pohjautuvat Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pentti Niemistön haastatteluun. Niemistö on urallaan perehtynyt siihen, miten ajourat vaikuttavat puuntuotokseen.. Metsälehti / Tiedeliite 33 3. Vuosi 4,0 4,0 4,1 4,1 4,1 4,1 4,2 4,2 4,2 4,3 4,3 4,4 4,4 4,5 4,6 4,6 4,6 4,9 Lähde: Suomen metsäkeskus 2 3 4 5 6 2 3 4 5 6 Ajourien leveydet kasvussa Uudistusja harvennushakkuiden hehtaarimäärät vuosina 1970–2019. Taustalla vaikuttavat myös sellun hyvä kysyntä ja teollisuuden investoinnit. 4. Liian voimakas harvennus aiheuttaa kasvutappioita etenkin männiköissä. Aiheuttaako liian voimakas harvennus tappioita metsänomistajalle. Käytännössä urien vaikutus harvennuskertymään ei ole aivan suoraviivainen. Saavutetaanko ensiharvennuksen hyötyjä, jos pääosa puista kertyy ajourilta. l Kun ajouraa tarkastellaan puiden latvusten näkökulmasta, muuttuu tilanne olennaisesti. Raakapuun tuonnin romahtaminen 2000-luvun lopulla siivitti kotimaan harvennukset nousuun. Esimerkiksi 14 metriä pitkästä männiköstä, jonka pohjapinta-ala on ennen harvennusta 25 neliömetriä hehtaarilla ja harvennuksen jälkeen 16 neliömetriä hehtaarilla, poistuu puuta noin 64 kuutiometriä hehtaarilta. Harvennusmäärä kasvuun 2000-luvulla Harvennushakkuiden keskimääräinen ajouraleveys vuosina 2000–2020. Jatkossa harvennuksen tuoma lisäkasvu ei siten kohdistu metsän laadukkaimpiin puihin. 5
Jos ne tuuheutuvat, hirvellekin on enemmän ruokaa”, Keto-Tokoi sanoo.. Myös pölyttäjät lentävät valon ansiosta vilkkaammin ja kukinta lisääntyy, mikä parantaa marjasatoa”, arvioi tutkija Outi Manninen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Se on lisäksi ikivihreä, joten se ei palaudu metsikön käsittelyn jälkeen mustikan tavoin”, Manninen sanoo. ”Pensaat ja puut, jotka kasvavat alikasvoksena, saattavat lisääntyneen valon ansiosta kasvaa rehevämmin ja kukkia ja marjoa runsaammin, mikä auttaa niiden seuralaislajeja, esimerkiksi perhosia.” Entä isommat eläimet, kuten hirvi. Tampereen ammattikorkeakoulun lehtorin Petri Keto-Tokoin mukaan harventaminen voi auttaa enemmän valoa vaativia lajeja. Suomalaisissa metsissä elää kuitenkin runsaasti myös muita lajeja. 34 Metsälehti / Tiedeliite HARVENNUSTEN tarkoitus on parantaa puuston kasvuolosuhteita. ”Kyllähän hirvikin syö mustikanvarpuja. Jos taas harvennuksen jälkeen kasvaa tiheä uusi kasvillisuus ja mustikoita on enemmän, se voi hyödyttää poikueita”, hän pohtii. Miten harvennus vaikuttaa niihin. TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVA SHUTTERSTOCK IMAGES Metsäimarre on yleinen metsäkasvi. 8680_.indd 34 3.7.2021 21.37. ”Sanikkaiset ovat varjoisien, tiheiden metsien lajeja. l Mustikka hyötyy, metsäimarre kärsii Harvennuksen vaikutukset ovat harvan metsälajin kohdalla kovin yksiselitteisiä. ”Jos suojapaikkoja on vähemmän, se haittaa esimerkiksi metsäkanalintuja. Esimerkiksi sanikkaisiin kuuluvalle metsäimarteelle lisääntyneestä valosta on selvästi haittaa, kertoo Luken professori Anne Tolvanen. ”Puolukka kasvaa luontaisestikin valoisammassa metsikössä kuin mustikka. ”Mustikka todennäköisesti tykkää valon lisääntymisestä. Ajourien kohdalla mustikan juuristo tosin hyvin todennäköisesti vaurioituu, joten siellä marjasatoa saadaan odotella, kunnes juuristo ja varvut ovat kasvaneet uudelleen. Usein myös lehdon lajeja, mutta metsäimarre kasvaa muuallakin.” Hirville ruokaa Metsänkäsittely vaikuttaa myös eläimistöön, sanoo Luken erikoistutkija Andreas Lindén
Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). 8681_.indd 35 2.7.2021 22.46. Metsälehti Makasiini 35 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy
/kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8685_.indd 36 2.7.2021 22.47. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokortia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio