Metsälehti 14/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TEKEMISTÄ RIITTÄÄ VAIKUTTAJA Metsäpolitiikan uusi suunta TAIMIKONHOITO ENSI KERTAA RAIVAAMAAN 16 kysymystä metsätuhoista Mitä työkaluja metsänomistaja tarvitsee. ELOKUUTA • NUMERO 5/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 02 3 TE EM A : RA IV A A M A A N 10254_.indd 1 10254_.indd 1 13.8.2023 11.59 13.8.2023 11.59. RAIVAUSKENGÄT TESTISSÄ OJITUS TUMMENTAA LAMPIA PUUKAUPASSA SUMUISET NÄKYMÄT ›› Iskun johtaja Arto Tiitinen virkistyy metsätöissä 18
Ottamalla Metsä Group Plus -hoitomallin käyttöön saat omistajajäsenenä lisäbonuksen. Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Taimikonhoito Toimenpide * Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta > 15 cm ** Tekopökkelöiden latvat jätetään metsään *** Vesistöstä riippuen Säästöpuu Tekopökkelö Suojavyöhyke Tekopökkelö Suojavyöhyke Suojatiheikkö 30 kpl / ha; >15 cm* 10 kpl / ha** 10?30 m*** 10 kpl / ha** 10?30 m*** 1 per 1 ha Metsä Group Plus pitää metsäsi monimuotoisena yli sukupolvien Metsä Group Plus on tulevaisuuden metsänhoitomalli. Säästämällä enemmän puita ja suojatiheikköjä varmistat metsäsi säilyvän monimuotoisena myös jälkipolville. Näin metsäsi paitsi tuottaa, myös kasvaa entistä elinvoimaisemmin. Lue lisää: metsagroup.com/ekologinenkestavyys 10255_.indd 2 10255_.indd 2 13.8.2023 12.02 13.8.2023 12.02
Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. TEEMA 18 ENSI KERTAA RAIVAUSSAHAN KAHVOISSA 28 VAIKUTTAJA : Maaja metsätalousministeri Sari Essayah OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 16 kysymystä metsätuhoista 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Mitä työkaluja tarvitaan. 15 VERETSEISAUTTAVA KÄÄNNE 16 LUKIJAN KUVA : Kuka piirsi punakynällä. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Orpon ratkaistava hirviongelma 6 METSÄNOMISTAJA : Arto Tiitisen metsissä riittää tekemistä 12 TRICON RUISKUTUKSESTA SYNTYI SAKEA SOPPA 14 METSÄTYYPPI : Mikä innosti konemiehen Tiktokiin. 36 S. 68 68 S. 47 PIKATESTI : Raivuukegät pieneen jalkaan 48 PERINTÖMETSÄ : Metsä näkyy maksuissa TALOUS 51 RAHAPUU : Normaalia vahvempi varastosykli 52 PUUMARKKINAT : Syksyn sumuiset näkymät 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Yhdistys osti, tuttu korjasi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Metsätila myytiin etänä 56 TILAMARKKINAT : Kalliimpaa kuin koskaan 57 KOEAJO : Halpuutimme halpaa 60 TEKNIIKKA : Risutecin uusi Forest Maker LUONTO 62 LUHTA : Tyhjänkävelijät luonnossa 68 LAMMET OVAT YLLÄTTÄVÄN LÄHELLÄ 73 KOLUMNI : Metsänielujen teho hiipuu 74 TUOTE & TEKIJÄ : Puu pehmentää töyssyt 76 LUKIJALTA : Potrettiehdotus 78 PILKKEET : Loinen ohjaa isäntäänsä 80 MAKASIINIKRYPTO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Jyrsien, auraten ja räjäyttäen Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10256_.indd 3 10256_.indd 3 11.8.2023 14.48 11.8.2023 14.48. LU KE JO RM A LU H TA SA M I KA RP PI N EN 62 S. 42 TUTKIMUS : Puolukkasadosta tulossa hyvä 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Talo metsän laidalla 44 KYSY POIS : Millainen terä varhaisperkaukseen
Riistanhoitoyhdistyksille riittäisi neuvonantajan rooli. Saksassa yli viidennes kuusimetsistä on menetetty ja loputkin saattavat kuolla vuosikymmenen loppuun mennessä. Pitää vain ruveta.” VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Opiskelija-asuntoihin päätyy näin syksyn korvilla halpoja, ’kertakäyttöisiä’ puukalusteita. Emeritusprofessori Matti Kärkkäinen on jo vuosia puhunut päättäjien hirvimafiasta, joka on estänyt järjestelmän muuttamisen. Kolottavien lihasten lisäksi urakasta jäi tunne, että kaiken oppii. Sekapuustojen avulla voidaan tutkijoiden mukaan vähentää merkittävästi erilaisten metsätuhojen riskiä. Metsänomistajat saisivat silloin itse punnita, haluavatko optimoida lihantuotantoa vai metsiensä hyvinvointia ja puuntuotantoa tai hiilensidontaa. Se tuskin kuitenkaan puuttuu hirviongelmaan, koska metsäteollisuuden johtajat rakastavat hirvijahteja. Riistaneuvostojen päätösvalta tulisi siirtää lainmuutoksella metsänomistajille. Metsäteollisuuskin aikoo julkistaa syyskuussa tiekarttansa metsien monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Syy tähän on se, että männyn ja lehtipuiden taimet päätyvät siellä hirvieläinten ravinnoksi. Suomessa metsänomistajat istuttavat yhä hirvien pelossa kuusia sellaisillekin paikoille, jotka eivät sovellu hyvin kuusien kasvatukseen. Ongelma on, että hirvieläinten kantojen kokoa säätelevissä riistaneuvostoissa äänivaltaa käyttävät metsästäjien riistanhoitoyhdistykset, eivätkä metsänomistajat tai biologit. Haastattelussa löytyi silti myös aihe, joka näytti saavan ministerin hiukan kiusaantuneeksi.” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Kerrankin toimittaja pääsi jutun teossa oikeisiin töihin. Tuote & tekijä -sarjassa puusepät kysyvät, milloin ostetaan puuesine, joka kestää vuosikymmeniä.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA KESKI-EUROOPAN metsätuhojen pitäisi herättää Petteri Orpon (kok) hallituksen Suomen puuston monipuolistamisen kiireellisyyteen. Kärkkäinen totesi Metsälehdessä pari vuotta sitten, että metsien hyvinvoinnin kannalta hirvikanta on Suomessa kymmenkertainen terveeseen tilanteeseen verrattuna. Sen ymmärtää siinä elämänvaiheessa. Ei pidä syyttää metsästäjiä siitä, että järjestelmä on vino. Metsästäjät optimoivat neuvostoissa helppoja kaatoja sekä lihansaantia. s.12 10257_.indd 4 10257_.indd 4 11.8.2023 14.58 11.8.2023 14.58. Sekametsien osuuden lisääminen vahvistaisi metsäekosysteemien hyvinvointia, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen. Metsien terveys on kuitenkin metsätuhojen kasvaessa vaakalaudalla painavampi kuin metsästäjien saaliit. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Orpon ratkaistava hirviongelma Ruokavirasto vaati Metsälehteä poistamaan verkosta videon, jossa toimittajamme totesivat Trico-hirvikarkotteen aluelevityksen toimivaksi tavaksi torjua hirvivahinkoja. Tukesin pitäisikin kiirehtiä Trico-hirvikarkotteen aluelevityksen selvittämistä ja aineen käyttöohjeen muuttamista. Metsänomistajat voisivat päättää, mikä on siedettävä hirvituhojen määrä. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS AINO ÄSSÄMÄKI TOIMITTAJA ”Uutta maaja metsätalousministeriä kabinetteineen on metsätalouden puolelta luonnehdittu jopa ’Dream teamiksi’. Keräsin parhaat taimikonhoitovinkit ja lähdin ensi kertaa raivuulle. Monimuotoisuuden kannalta hyvä alku voisi olla kannan puolittaminen
Illan vesisateet toivat helpotusta helteeseen. KUVA: RISTO KUITTINEN 10257_.indd 5 10257_.indd 5 11.8.2023 14.59 11.8.2023 14.59. SYKSY tekee jo tuloaan metsään, ainakin mustikan lehtien väreissä. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Sää oli tiistaina (8.8.) kuitenkin kesäinen, kun aurinko paistoi kuumasti. Ylä-Valtimolla Pertunvaarassa kypsien mustikoiden lisäksi siellä täällä näkyi puolukoita raakileina
TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Hakkuualan vieressä oleva taimikko kärsi boorin puutoksesta ja terveyslannoitettiin. ###*P Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 10258_.indd 6 10258_.indd 6 13.8.2023 14.51 13.8.2023 14.51. Nyt vuosikasvut ovat huimia ja puusto tervehtynyt. ”AINA PITÄÄ TEHDÄ JOTAKIN” Arkisin Arto Tiitinen johtaa huonekaluyhtiö Iskua, mutta viikonloppuisin suunnataan Hankasalmelle metsätöihin
Ponssen toimitusjohtajana hän opetteli ajamaan metsäkoneita. Tiitinen on pienestä pojasta lähtien ajanut koneita ja ollut kiinnostunut johtamisesta. ###Metsälehti Makasiini *P 10258_.indd 7 10258_.indd 7 13.8.2023 14.52 13.8.2023 14.52
Aikaisemmin Valtran, Ponssen ja Keskisuomalaisen toimitusjohtaja. Sittemmin korjuujälkiselvityksen aineistossa ja mittaustavoissa löydettiin puutteita. Näin kuljettajalla on tieto, minkälaiseen tiheyteen metsänomistaja haluaa metsän jätettävän. Tiitinen katsoo tyytyväisenä kantoja. Hän pyytää metsäkoneen kuljettaja Sami Liimataista kaatamaan yhden kuusen hakkuukuvion rajalta, ettei se kaadu tuulessa. TYÖSKENTELEE Isku-Yhtymä Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2011. Myös nuoremmat männyntaimet lähellä tietä Tiitinen haluaa säästää ja toivoo, ettei niiden kohdalle tehdä laanipaikkaa. ”Minun metsässäni eivät kaada puuta muut kuin Ponsset. Tiitinen on ollut harvennusjälkeen tyytyväinen. Tiitisen metsät sijaitsevat Keski-Suomessa, jossa Metsäkeskuksen korjuujälkiselvityksen tulokset näyttivät harvennusjäljen olevan paikoin luokatonta. ”Omissa metsissäni kaikki on mennyt erinomaisesti. Tukit ovat menossa läheiselle Versowoodin sahalle. Jos yhtiöllä ei ole Ponssea, sitten ei tule puukauppaa”, Tiitinen toteaa. Nythän ovat pakitelleet korjuujälkituloksissa, mutta hirmuinen haloo saatiin aikaiseksi ja Keski-Suomi tikun nenään.” HANKASALMI ###*P Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 10258_.indd 8 10258_.indd 8 13.8.2023 14.52 13.8.2023 14.52. Puu on otettu tarkkaan ja kannot ovat lyhyitä. Pitkään emme pääse viilennyksestä nauttimaan, sillä kuusikon päätehakkuulle on matkaa alle kilometri. Aikaisemmin muun muassa Metsähallituksen ja Honkarakenteen hallitusten puheenjohtaja. Tiitinen johti 2000-luvun alussa Ponssea ja rakkaus firman metsäkoneisiin on säilynyt. Kyllä omasta omaisuudesta täytyy pitää huolta, olla kiinnostunut ja käydä siellä.” Aina Tiitinen ei ehdi paikan päälle, mutta silloinkin hän keskustelee metsäkoneen kuljettajan kanssa puhelimitse. Tiitinen on lähdössä tarkastamaan läheistä hakkuutyömaata, hän kipuaa Valtran hyttiin ja kehottaa toimittajaa tulemaan perässä. Uudenkarhean traktorin ilmastoitu koppi tuntuu elokuun alun helteissä miellyttävältä. Erinomaista jälkeä Tällä kertaa puita kaataa Metsä-Multia Oy:n kone. Lopullinen vastuu on metsänomistajalla. ”Yleensä pyrin aina olemaan paikalla, kun hakkuu aloitetaan. KOULUTUS Jyväskylässä/ Yhdysvalloissa suoritettu MBA-tutkinto. Esimerkiksi tuulisella alueella puut saavat jäädä kasvamaan taARTO TIITINEN IKÄ 63 vuotta KOTOISIN Hankasalmelta. Aina puukauppakumppanilla ei ole ollut Ponssea korjuukalustossaan, mutta jostain sellainen on lopulta löytynyt, Tiitinen toteaa. vanomaista tiheämmässä. Hänen mukaansa Ponssella on parhaat koneet, puun mittaus ja teknologia. ASUU Lahdessa, Jyväskylässä ja Hankasalmella. PERHEESEEN kuuluu vaimo ja poika HARRASTAA metsänhoitoa, metsästystä, konetöitä sekä arboristin hommia. Pian edessämme näkyy Ponssen Scorpion-harvesteri työssään. ”Minun metsässäni eivät kaada puuta muut kuin Ponsset.” H H YPPÄÄ kyytiin”, Arto Tiitinen huikkaa. Olemme juuri saapuneet Hankasalmelle Iskun toimitusjohtajan lapsuuden kotitilalle Huutoniemeen. Istuu Metsäteollisuus ry:n ja Puuseppäteollisuus ry:n hallituksissa
Lyhyet kannot kertovat, että puut on kaadettu tarkkaan. Metsätiet ovat Tiitiselle toimivan metsänhoidon ydin. Arto Tiitinen vaihtaa muutaman sanan metsäkoneen kuljettaja Sami Liimataisen kanssa ja pyytää, että kuvion rajalle jäänyt kuusi kaadettaisiin. Maatalon poikana hän on oppinut käyttämään työkoneita pienestä pitäen. Tiitinen ohjaa traktoria tottunein ottein. Metsäteitä lanatessa näkee myös hoitoja hakkuutarpeet. ”Sitten on myös tulipalokysymys. Kiintymys juuri Valtran traktoreihin selittyy sekin työhistorialla: Tiitinen aloitti uransa Valtran traktoreista. Tiheän metsätieverkoston ansiosta pääsee helposti istuttamaan, heinäämään ja raivaamaan. Sininen väri puolestaan osoittaa, että juurikäävän torjunta on tehty. Kilometrejä metsäteitä Jatkamme matkaa takaisin kotitilalle. Jos ei ole tieverkostoa, voi tulla tuhoja, kun ei päästä lähelle.” Tiitinen pyörähtää traktorilla tienpistolla ja näyttää, minkälainen huoltotiemalli hänen tilallaan on. Kaikkiaan tilalta löytyy neljä Valtran traktoria. Taimikkoa halkovasta päätiestä lähtevä pisto haarautuu tien päässä Y-kirjaimen mallisesti. Edellisenä viikonloppuna Tiitinen lanasi allamme olevalla Valtralla metsäteitä useamman tunnin. Lanattavaa riittää, sillä metsätiluksia halkoo ”kilometritolkulla” metsäteitä. Omilla traktoreillaan hän ajaa puita ensiharvennuksilta, tekee lumitöitä ja kunnostaa metsäteitä. ###Metsälehti Makasiini *P 10258_.indd 9 10258_.indd 9 13.8.2023 14.52 13.8.2023 14.52
Tiitisen ei auttanut kuin uskoa, että tela saadaan paikoilleen ja pyytää naapurin isäntää avuksi. Sillä Tiitinen tekee tiet, kaivaa ojat ja muokkaa maat. Se on vähän kuin bisneksessä. Oli lauantai-ilta ja ulkona satoi räntää. Näin taimikon eri kulmat on helppo saavuttaa ja pitää kunnossa eikä raivaussahaa tarvitse kantaa pitkiä matkoja. Poika auttaa metsien hoidossa, kun työmatkoiltaan ehtii. Uutta metsää Tiitinen ostaa aina, kun sopivaa tulee kaupan. Kaikki ostetut metsätilat lannoitetaan, eikä taimissa pihistellä. Lomia ei juuri ehdi pitää, mutta aina Suomessa ollessaan hän suuntaa viikonloppuisin Hankasalmelle. 3. TIETOA kannattaa hakea ja Metsälehti tilata. Tiitinen tekee itse omalla kaivinkoneella maanmuokkaukset ja ojitukset sekä metsätiet. ”Puu on meidän ainoita luonnonvaroja, jota jalostamme vientituotteeksi.” TIITISEN VINKIT METSÄNOMISTUKSEEN 1. UTELIAISUUS vie monessa asiassa eteenpäin. Kone saatiin kuntoon ja kotiin päästiin. Metsä myös opettaa pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Välillä metsään lähtee myös Tiitisen vaimo, joka sai äitienpäivälahjaksi uuden raivaussahan. ”Vaikka tilanne on minkälainen, pitää pysyä rauhallisena. Ei voi kuin ihmetellä, miten toimitusjohtajan aika riittää. ”Minulla on lomaa, kun tulen tänne ja pääsen metsään. 20 000 taimen urakka Tiitinen suunnittelee ja hoitaa metsiään ottaen huomioon koko kiertoajan ja tulevat omistajat. Vieraita tulee ja illat kuluvat heidän kanssaan, palavereissa tai matkoilla. Kaikki selviää, kun vaan tehdään oikeita asioita.” Niin lokakuisena iltanakin. Sitten seuraavaan seikkailuun.” Metsätyö on lomaa Tiitisen päivät alkavat aamuseitsemän tai -kahdeksan aikaan ja päättyvät puolilta öin. 4. OSTA metsää ja kysy konkareilta neuvoa. ###*P Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 10258_.indd 10 10258_.indd 10 13.8.2023 14.52 13.8.2023 14.52. Maahan isketään kaksivuotiaita jalostettuja taimia, jotka kasvavat nuorempia ja pienempiä taimia nopeammin heinistä ohi. Jokainen sukupolvi yrittää hoitaa metsää parhaalla mahdollisella tavalla ja siirtää oppia seuraavalle sukupolvelle. Eväsreppu on mukana, saa olla luonnossa rauhassa ja tehdä korjuusuunnitelmia.” Viikonloppuisin metsätyöt vievät helposti 10–12 tuntia päivässä, mutta se on lepoa ja vastapainoa johtajan työlle. Metsä on voimaannuttava paikka, jonka kasvua on rauhoittava seurata. Ennen tilakauppoja hän kuitenkin keskustelee hankinnasta poikansa kanssa. Osan metsistä hän omistaa poikansa Matin kanssa yhtymänä. Kerran kaivinkoneen tela putosi maata muokatessa. ”Ei pidä jahkailla ja ihmetellä, vaan käydä tekemässä pois. 2. Aina pitää tehdä jotakin. METSÄSSÄ on töitä jatkuvasti, ja se kiittää kasvulla hoitajaansa. ”Tämä tila on lainassa ja menee sitten eteenpäin. Siitä kai se kiinnostus tulee, ja kun on eri ikäisiä metsiä.” Eri-ikäisissä metsissä riittää hoidettavaa, harvennettavaa ja päätehakattavaa. Teiden teko luonnistuu helposti, sillä pihalta löytyy oma kaivinkone
Toimitusjohtajalle se tiesi työtä Lahden pääkonttorilla. Arkkitehti Jukka Tikkasen suunnittelema ja Honkarakenteen toteuttama massiivihirsinen rakennus on keskeneräisenäkin vaikuttava. Viime kesänä hän teki pohjia kaivinkoneella yhdessä rallimestari Tommi Mäkisen kanssa. Muuttovalmista pitäisi olla muutamien kuukausien päästä. l Uusi päärakennus sijaitsee samalla paikalla Tiitisen lapsuuden maisemissa kuin vanhakin rakennus. Kotimaisen raaka-aineen ansioista tuotanto pyöri taukoamatta läpi korona-ajan. Terassia varten yhtä kuviota harvennettiin ja harvennuspuusta sahattiin lankut. Entisen päärakennuksen paikalle nousevan talon rakennustyöt alkoivat edelliskesänä. Metsätöiden ohella Tiitinen on viikonloppuisin osallistunut uuden päärakennuksen rakennustöihin. Tiitinen hoiti maanmuokkausta ja naapurit auttoivat, kun oma aika ei kaikkeen riittänyt. ”Puu on meidän ainoita luonnonvaroja, jota jalostamme vientituotteeksi. Rutkasti oppia Tiitinen kokee saaneensa myös Metsähallitukselta, jonka hallituksen puheenjohtajana hän oli kahdeksan vuotta. Sitten syntyy työtä alueelle, missä sitä ei oikein ole.” Iskun käyttämästä puusta kolme neljäsosaa tulee kotimaasta. viikonloppuun. Jonkun isännän pitää tehdä kaikki rakennukset uusiksi tai korjata ne. Kuluneena keväänä tiloille istutettiin kaikkiaan 20 000 tainta oman ja perheen ulkopuolisten voimin. Metsien hoitaminen jäi silloinkin ###Metsälehti Makasiini *P 10258_.indd 11 10258_.indd 11 13.8.2023 14.52 13.8.2023 14.52. Kaikki raha jää omaan maahan. Minulle sattui sellainen tuuri.”. Armeijasta päästyään hän osti kolmen kuukauden vekselillä metsätilan, kaatoi itse puut ja maksoi vekselin pois. ”Se on valtavan hyvä organisaatio ja iso kokonaisuus. Haastattelua edeltävänä sunnuntaina vuorossa olivat räystäänaluset. ”Olen ollut etäpäivällä täällä Hankasalmella kaksi päivää kahdentoista vuoden aikana.” Uusi päärakennus massiivihirrestä Kotitilan pihalle saavuttaessa huomio kiinnittyy rakenteilla olevaan uuteen maatilan päärakennukseen. Savotta opetti paitsi metsätöitä myös johtajan työssä tarvittavaa ymmärrystä kvartaalitaloudesta. ”Tämä on sukutila. Ja vaikka heinä kaatuukin, se ei vie tainta.” Oppia metsänhoitoon Tiitinen on saanut isältään. ”Heinäiselle alueelle teen vähän isommat laikut, ettei heinä nouse niin nopeasti. Hän on opiskellut myös maaja metsätaloutta Suonenjoella ja tehnyt metsurin töitä. Olemme olleet parisataa vuotta tässä. Huonekalufirman toimitusjohtajana hän tunnistaa metsien kansantaloudellisen merkityksen. Viisautta on siinä talossa valtavasti.” Puusta syntyy työtä Tiitiselle on tärkeää, että metsiä hoidetaan ja puu liikkuu. Tiitisen lapsuuden kotitila on Armisveden rannalla. Terassin mäntylankut ovat omasta metsästä
Niihin on lisätty muistutus suojavarusteiden käytöstä ja Tricon käyttöohje. Tricoa valmistaa itävaltalainen Kwizda Agro, ja sitä tuo maahan Berner Oy. Tällaisia kokeiluita voidaan kuitenkin tehdä erityisluvalla, joita Tukes myöntää. Tällainen tutkimus kestäisi useamman vuoden ja maksaisi kuusinumeroisen summan”, sanoo Luken erikoistutkija Ari Nikula. Parhaillaan Metsäkeskuksessa valmistellaan hanketta, jossa on tarkoitus kokeilla Tricon levittämistä drooneilla. Luonnonvarakeskus (Luke) on valtuutettu testaamaan kasvinsuojeluaineita, mutta oma-aloitteisesti se ei testauksiin ryhdy. Idean saimme muutaman vuoden takaisesta ruotsalaisesta opinnäytetyöstä (Ny metod för behandling med viltskydd på skogsplantor, Victor Ljungar, Linnea Ottosson, Linneuniversitetet, 2018). Rahasta kiinni Tricon alueruiskuttamisen vaikutuksista tarvittaisiin lisää tietoa, koska valmisteen käyttöohjeita ollaan uudistamassa ensi vuonna. Huolena on hirvieläimille tarjolla olevan ravinnon väheneminen, jos kauttaaltaan taimikkoon levitetty karkote tekisi myös kenttäkerroksesta syömäkelvotonta. Sitten tänä kesänä jyrähti maaja metsätaloutta valvova Ruokavirasto. Vain taimien latvojen suojaaminen yksin puin on sallittua, mutta näin toimien käsittely on niin hidasta, ettei taimikoiden vähääkään laajempi suojaaminen onnistuisi. RUISKUTUKSESTA SYNTYI SAKEA SOPPA Ruokavirasto kehotti Metsälehteä poistamaan kaksi videota, jossa kokeiltiin Tricon levitystä moottoriruiskulla. Tällainen kokeilu on nykylainsäädännön mukaan kaksinkertaisesti lainvastaista. Myös metsästäjät suhtautuivat kokeiluumme nuivasti. Esittelimme kokeilua ja lupaavia tuloksia Metsälehdissä (19/2022 ja 13/2023) sekä videoilla. Vastaanotto oli odottamaton. Kasvisuojeluaineiden testaukset tehdään valmistajan ja kustannuksella. Kasvinsuojeluaineiden levittäminen ilma-aluksista on kiellettyä – kuten myös Tricon alueellinen levittäminen. ”Kyse oli lähinnä suosituksesta poistaa videot, joissa esitetään lainvastaisia käyttötapoja.” TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KOKEILIMME viime syksynä mäntytaimikon suojaamista levittämällä moottoriruiskulla hirvikarkote Tricoa ympäri taimikkoa. ”Koska Youtube-videoilla opastetaan kasvinsuojeluaineen vääränlaiseen käyttöön, olisi ne syytä poistaa näkyviltä mahdollisimman pian”, lausui Ruokaviraston ylitarkastaja Mira Liiri heinäkuussa Metsälehdelle lähettämässään sähköpostiviestissä. » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 10259_.indd 12 10259_.indd 12 11.8.2023 15.09 11.8.2023 15.09. ”Käyttöohjeen muuttamiseksi tarvitaan Tukesin hyväksymää, varmennettua tietoa alueruiskutuksen vaikuttavuudesta ja ympäristövaikutuksista. Ruokaviraston väliaikainen pääjohtaja Piia Mäkelä kuitenkin korostaa, ettei virasto pyri rajoittamaan tiedotusvälineiden toimintaa. Tarkoituksemme oli löytää uusia keinoja turvata männyn ja koivun viljelyä hirvituhoilta. Ruiskutusvideoita ei ole poistettu, ja ne löytyvät yhä Metsälehden verkkosivuilta. ”Kyse oli lähinnä suosituksesta poistaa videot, joissa esitetään lainvastaisia käyttötapoja.” Kasvinsuojeluainelain mukaan muu kuin valmisteen käyttöohjeessa mainittu käyttötapa on lainvastaista. Ensin Luonnonvarakeskuksen tutkija vaati videon poistamista
”Isossa kuvassa vain hirvikannan riittävä säätely mahdollistaa metsien monipuolisen uudistamisen. SA M I KA RP PI N EN ”VAIN HIRVIKANNAN SÄÄTELY VAIKUTTAVAA” Metsänomistajien etumies MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen ei pidä Tricon kaltaisia karkotteita merkittävänä ratkaisuna hirvituhoihin. Metsälehden kokeilema Tricon moottoriruiskutus oli Ruokaviraston mukaan lainvastaista. Osa metsästäjistä on esittänyt jo tällaisiakin ajatuksia.” Metsälehti Makasiini 13 10259_.indd 13 10259_.indd 13 11.8.2023 15.09 11.8.2023 15.09. Ilmaston muutokseen sopeutuessa emme voi jatkaa yksipuolista kuusen viljelyllä. Monissa maakunnissa hirviriskin pienentyessä männylle uudistaminen on kääntynyt kasvuun”, Leskinen sanoo. ”Pahinta olisi vähentää metsästystä hirvikantojen vahvistamiseksi, alueilla, joissa hirvikantatavoitteet on vasta saavutettu. Kantojen säätelystä ei hänen mukaansa pidä tinkiä
Sen sijaan runsas yhteydenottojen määrä odottamattomiltakin tahoilta on ollut yllätys. MIKSI: Haluaa kannustaa metsäammattilaisia ajattelemaan asioista uudella tavalla. Videoiden kommenteissa asioiden ääripäät nousevat usein voimakkaimmin esiin, mutta tätä osasin odottaa. Metsäliigan noin 50 videota on katsottu Tiktokissa parissa kuukaudessa jo yli 1,3 miljoonaa kertaa. Alan kustannukset ovat nykypäivänä isot, eikä tulos parane työpäivää pidentämällä välttämättä yhtään. Ehditkö itse seuraamaan videoita somessa. JUSSI ANTMAN KUKA: Yrittäjä (Motoharvennus J. Rohkaisen metsäkoneenkuljettajia kehittämään työtapojaan ja hyödyntämään työkaluja, joilla työn tuottavuutta mitataan. Liigassa ovat mukana myös kuljetusyrittäjä Jonna Matikainen, metsäpalveluyrittäjä Roope Tonteri ja Jätkä-Juhona tunnettu Juho Kemppainen. Uuden tekniikan ja taloudellisuuden yhdistäminen kiinnostavat minua. Osaavia tekijöitä on mukava katsoa. Päätin haastaa itseäni, ja koitan tuoda metsäasioihin vähän uutta kulmaa. Mitä haluat videoiden katsojille kertoa. Itse pyrin kertomaan omalla naamallani enemmän metsäalan taustoista, sillä taitavien tekijöiden työtä löytyy somesta jo rajattomasti.. l TEKSTI SAMI KARPPINEN KUVA ARI KOMULAINEN 1 2 3 4 MIKÄ INNOSTI KONEMIEHEN TIKTOKIIN. Mikä sai kokeneen koneyrittäjän tekemään videoita. Metsäliigaa koordinoiva Toni Ahokas kysyi minua vuosi sitten mukaan. Metsäliiga tekee metsäalaa tunnetuksi nuorille sosiaalisessa mediassa. Seuraan Janne Seppäsen ja Teemu Varjuksen metsäkonevideoita. Antman) yli 20 vuoden ajan, kotipaikka Kuhmossa MITÄ: Kuvannut toukokuusta lähtien videoita Tiktokiin osana Metsämiesten Säätiön rahoittamaa Metsäliigaa. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10260_.indd 14 10260_.indd 14 11.8.2023 15.13 11.8.2023 15.13. Metsäkoneyrittäjä Jussi Antmankin innostui tekemään videoita. Onko somemaailma yllättänyt
Jossakin vaiheessa varastosykli kääntyy, ja ensi vuoden alkupuolella markkinat alkavat palautua kohti normaalimpaa. VERETSEISAUTTAVA KÄÄNNE Metsäyhtiöiden toisen neljänneksen tulokset romahtivat. € liikevoitto milj. Romahduksen suurin selittäjä on korona-aikana täytettyjen varastojen purkaminen, mutta myös loppukysyntä on ollut vaisumpaa. € liikevaihto milj. Kvartaalin lähtötilanne on huono, ja vaikka selluhinnat Kiinassa voivat vähän elpyä, niin ne laskevat Euroopassa edelleen. € liikevoitto -% Milj. Se johti ylitarjontaan ja hintojen hiipumiseen myös Euroopassa, eräs analyytikko kertoo. MIKKO HÄYRYNEN Metsälehti Makasiini 15 600 800 1000 Lä hd e: Fa st m ar ke ts FO EX Havusellun dollarimääräisen tonnihinnan kehitys Kiinassa USD/t 1/2022 7/2023 Metsäyhtiöiden toisen kvartaalin tulokset sukelsivat, mutta Metsä Group pärjäsi vähiten huonosti tänä vuonna erityisen hyvin kannattaneiden pehmopapereiden ansiosta. Tähdet menivät uuteen asentoon jo keväällä, kun Kiinan sellumarkkina käytännössä pysähtyi. € liikevoitto -% Isojen metsäyhtiöiden tuloskehitys » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 10261_.indd 15 10261_.indd 15 11.8.2023 15.14 11.8.2023 15.14. Paluu normaalimpaan alkaa aikaisintaan ensi vuoden alussa. METSÄYHTIÖIDEN vaikeudet olivat tiedossa, mutta toisen kvartaalin tulokset putosivat jyrkemmin kuin yhtiöitä ammatikseen seuraavat analyytikot pystyvät muistamaan. 1000 2000 3000 4000 5000 5 10 15 20 25 1000 2000 3000 4000 5000 5 10 15 20 25 1000 2000 3000 4000 5000 10 15 20 25 Q1 /22 Q2 /22 Q3 /22 Q4 /22 Q1 /23 Q2 /23 Q1 /22 Q2 /22 Q3 /22 Q4 /22 Q1 /23 Q2 /23 Q1 /22 Q2 /22 Q3 /22 Q4 /22 Q1 /23 Q2 /23 UPM Stora Enso Metsä Group liikevoitto -% Milj. € liikevoitto -% Milj. Vaikka rumimmat yllätykset on jo nähty, niin kuluvan, kolmannen vuosineljänneksen osaltakin on pyyhe kehässä. Edellyttäen, että mitään täysin yllättävää ei tapahdu, taas.
Kuka voi nykypäivänä tietää, mitä merkintöjä tai meininkiä on menossa.” r.ritva ”Koealojen sijainnit arvotaan kai yleensä satunnaisesti tutkittavalle metsäalueelle, paitsi jos on kyseessä VMI:n pysyvä koeala.” A. Metsälehti.fi:n kuvapalstalla haettiin tekijää puiden merkinnöille. Jos on arvioitu syntyvän häiriötä, niin tietysti on ilmoitettu.” Hemputtaja ”Eikö tuo nyt ole saivartelua nostaa tuosta ongelmaa. Ruotsissa Argrowlannoitusta on annettu kymmenille miljoonille taimille, mutta Suomessa sen käyttö on ollut toistaiseksi vähäistä. Ei tuossa tuhoa näy.” Mehtäukko ”Metsäkeskuksen puukartta/koealojen mittaajat. Havainnot perustuvat Ilkka Heikkisen Itä-Suomen yliopistossa tekemään metsätieteen pro gradu -työhön. Tuloksia käytetään puustojen kaukokartoitustietojen vertailualoina. Viiva on läpimitta mitattu puu, ruksi läpimitta ja puun pituus mitattu. Kunhan eivät kirkkoveneitä piirtele.” Metsuri-mo tokuski ”Ei liene kovin merkittävä kustannustekijä, jos käytettävissä nauhoissa lukisi aina niiden asettaneen tahon nimi ja käyttötarkoitus.” Visakallio KUKA PIIRSI PUNAKYNÄLLÄ. Nimimerkki r.ritva ihmetteli pariin puuhunsa ilmestynyttä sininauhaa ja punaristiä. Joten nou hätä.” ChesterC ”Omituista toimintaa. Taimilannoitteen käyttö myös vähensi männyntaimien kuolleisuutta istutusta seuraavana kesänä. 100 000 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA ARGROW LISÄSI KASVUA ARGROW -lannoiterakeiden lisääminen istutuskuoppaan paransi keväällä istutettujen kuusenja männyntaimien pituuskasvua ja läpimittaa ensimmäisenä kasvukautena. Marjanpoimijoiden reittimerkintöjä tai vastaavaa. Argrown tehoaine argiini on orgaanista typpeä, joka on kasveille mineraalityppeä suotuisampi typen lähde. Lähde: Sorkka-hanke » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10262_.indd 16 10262_.indd 16 11.8.2023 15.16 11.8.2023 15.16. Katson, että olisi pitänyt ilmoittaa asiasta, ettei hiippailla vain hiljaksiin. M IK KO RI IK IL Ä Hirvien pelossa liian kuiville kasvupaikoille on istutettu noin 100 000 hehtaaria kuusikkoa. Jalkanen ”Metsiin koealoja on mittailtu kyselemättä vuosikymmeniä. Sata vuottakaan ei taida riittää
Luotuasi tunnukset voit kirjautuneena osallistua myös keskusteluihin, katsella lukijoiden kuvia ja Metsälehden YouTube -kanavan suosittuja testejä ja vinkkejä 5. OTA METSÄLEHDEN DIGITAALISET PALVELUT KÄYTTÖÖSI. SELAINPOHJAINEN METSÄTIETÄJÄ Palvelulla voit valita omalle metsällesi sopivimman metsänhoidollisen suunnitelman ja saat siihen liittyen personoidun Metsälehden sisällöt ja vinkit parempaan metsän tuottoon. SELAINPOHJAISEN METSÄLEHTI VERKKOLEHDEN rakenteeltaan ja sisällöltään vastaa Metsälehteä, mutta on mobiilioptimoitu. 4. 3. 2. DIGITAALISEN LEHTIARKISTON Pitää sisällään viimeisen kymmenen vuoden Metsälehdet digitaalisessa muodossa (näköislehti), missä laajat numeroja aihekohtaiset hakutoiminnot. KAIKEN TILAAJALLE KUULUVAN VERKON MAKSULLISEN SISÄLLÖN, mukaan lukien laskurit (metsalehti.fi). Luo tunnukset Metsälehti Digiin ja saat seuraavat sisällöt käyttöösi. Luo tunnukset jo tänään metsalehti.fi/rekisteroidy POLKU OMAAN METSÄÄN 10263_.indd 17 10263_.indd 17 11.8.2023 16.02 11.8.2023 16.02. METSÄLEHTI NÄKÖISLEHDEN Metsälehti digitaalisessa muodossa ja luettavissa kuin lehti. 1
18 Metsälehti Makasiini TEEMA » RAIVAAMAAN 10264_.indd 18 10264_.indd 18 10.8.2023 12.48 10.8.2023 12.48
ENSI KERTAA RAIVURIN KAHVOISSA Keräsin koko kevään taimikonhoitovinkkejä. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SAMI KARPPINEN Sami Karppinen ›› Metsälehti Makasiini 19 10264_.indd 19 10264_.indd 19 10.8.2023 12.48 10.8.2023 12.48. Toukokuussa oli aika käynnistää saha ja testata, miten raivuu ja vinkkien hyödyntäminen omassa metsässä luonnistuivat
Toukokuun puolivälin sää tuntuu miellyttävältä. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » RAIVAAMAAN 10264_.indd 20 10264_.indd 20 10.8.2023 12.48 10.8.2023 12.48. Siellä täällä on leppää ja kosteissa painanteissa sankkaa pajukkoa. Istutuskuusikosta helppo aloittaa Raivattavana on seitsemäntoistavuotias luontaisesti uudistettu männyntaimikko, joka on täydentynyt koivulla ja kuusella. Kesällä aluskasvillisuuden seasta on vaikea nähdä, mihin astuu, pahimmillaan heinät ovat raivaajan mittaisia. Helpompia koh”Jos yhtään miettii, pitäisikö raivata vai ei, kannattaa raivata etenkin rehevillä kohteilla.” Metsäasiantuntija Eero Peltola, Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme teita raivaussahan käytön opetteluun olisivat olleet nuoren viljelykuusikon varhaisperkaukset sekä hakkuita edeltävä raivaus. JJ ÄNNITTÄÄ . Parhain näkyvyys ja lämpötilat raivuuseen ovat keväällä lehden puhkeamisen aikoihin tai syksyllä lehtien vaihdettua väriä tai pudottua maahan. Tähän hetkeen olen valmistautunut monta kuukautta: olen astumassa ensimmäistä kertaa omaan metsääni raivaussahan kanssa. Nyt aion hoitaa ja raivata taimikon itse. Taimikko ei ole helpoin aloittelijalle, mutta tilani taimikoista se on ainoa hoidon tarpeessa oleva. Silti hikikarpalot helmeilevät otsalla, kun olen kävellyt varusteet päällä vajaat 500 metriä taimikon laitaan. Olen kevään mittaan kerännyt haastateltavilta vinkkejä urakkaani. Yksi hyvä ohje on välttää kuuminta heinäkuun loma-aikaa taimikonhoidossa. Kivet ja onkalot erottuvat. Metsäni sijaitsee Kuhmoisissa Pirkanmaalla rehevällä kasvupohjalla. Aikaisemmin olen ostanut lähes kaikki metsänhoitopalvelut. Urakassa auttaa myös se, että ammattimetsuri on raivannut taimikon jo kertaalleen runsaat kymmenen vuotta sitten. ”Työtä helpottaa se, että vaikka taimikko on luontaisesti syntynyt, taimikonhoito ei ole myöhässä. Maasto on täynnä kuoppia. Nyt lehti on vasta hiirenkorvalla, heinät heräilevät kasvuun ja ympärillä surisee vain yksittäisiä hyönteisiä. Sopivan kohteen valinnassa sain apua oman metsänhoitoyhdistykseni (Kanta-Häme) metsäasiantuntijalta Eero Peltolalta. Tässä vaiheessa teet työtä jo ensiharvennukseen ja poistat vesakkoa, joka haittaa koneenkuljettajan näkyvyyttä.” Näillä sanoilla Peltola rohkaisi minua, kun viikko takaperin kävimme etsimässä sopivaa taimikonhoitokohdetta. Taivaan peittää pilviverho, mutta ei sada eikä lämpötila nouse yli 13 asteen. On selvästi hyvä aika hoitaa taimikko kuntoon
›› Metsälehti Makasiini 21 10264_.indd 21 10264_.indd 21 10.8.2023 12.48 10.8.2023 12.48. Lehtipuusekoituksen aikaansaaminen havupuutaimikkoon ei välttämättä ole yksinkertainen temppu. Kerron Peltolalle, että mielestäni tämä suuri räkämänty olisi joutanut nurin, mutta sen kaatoon ei raivaussahassa riittänyt potku. Lehtipuusekoitus tuo metsään monimuotoisuutta ja tuhonkestävyyttä. Sekametsä luodaan taimikonhoidossa Taimikkoa katsellessani tuntuu, että pääsen poistettavien puiden valinnassa vähällä. ”Kun kirjoitimme taimikonhoito-ohjeita jokunen vuosi sitten, siellä lukee, että kuusentaimikon varhaisperkauksessa poistetaan kaikki lehtipuusto. Toisaalta jotta koivut eivät ehdi piiskata kasvatettavien kuusten latvoja, on varsinainen taimikonhoito tehtävä ajoissa. Nykysuositusten mukaan lehtipuuta tulisi olla läpi kiertoajan vähintään kymmenen prosenttia puustosta. Kaikki alkaa taimikonhoidosta. ”Jätä varhaisperkausvaiheessa vaihtoehtoja ja tee lopullinen puulajivalinta taimikonhoidon yhteydessä, mutta ole ajoissa. Jouduin kaataamaan sen ympäriltä useamman pienemmän laadukkaamman taimen. Nykyään mättääseen isketty istutuskuusi lähtee räjähdysmäisesti kasvuun ja pärjää aikaisempaa paremmin siemensyntyisille koivuille. Mikäli vasta taimikon harvennusvaiheessa säästetään koivuja, ne eivät välttämättä enää pärjää jalostetulle kuuselle. Nyt kuusentaimikkoon jätetään jo varhaisperkauksessakin koivuja täydentämään”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Miina kertoo. Sekametsän teossa ajoitus taimikonhoidossa on tärkeämpää kuin puhtaan kuusikon käsittelyssä.” Erikoistutkija Jari Miina, Luonnonvarakeskus Metsäasiantuntija Eero Peltola kiertää raivaamaani alaa ja arvioi, miltä se näyttää. Vaikka koivunvesakko ja pajukko ovat kasvaneet takaisin, kasvatettavat puut on valittu pääosin jo edellisellä raivuukerralla
Edellisyön silti mietin, muistanko kaiken ja osaanko. Sain testattavaksi Makitan akkukäyttöisen raivaussahan. Minun taimikostani on tulossa hyvää vauhtia sekametsä. Muutaman tunnin mittainen kurssi oli lyhyt, mutta ilman sitä kynnys lähteä metsään olisi luultavasti ollut liian suuri. Hallittu kaato tapahtuu itsestä katsottuna terän vasemmalla puolella.” Raivaussahakurssilla saadut ohjeet kaikuvat päässä. On aika käynnistää raivaussaha ja käydä hommiin. Kaasua ja lantio liikkeelle Huokaisen syvään. Aukkopaikat ovat täydentyneet koivuilla, ja ne saavat kasvaa. Käsiä ei tule rasittaa, vaan jaloilla työskennellään ja lantiolla ohjataan. Kollegani Riikilän Mikko lähti opastamaan minua ensiraivuulle. Rohkeutta urakkaan hain Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen järjestämältä raivaussahakurssilta. Saha koukkuun ja raivaamaan. Aika pukea raivuuvaljaat. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » RAIVAAMAAN 10264_.indd 22 10264_.indd 22 10.8.2023 12.48 10.8.2023 12.48. Huhtikuussa järjestetyllä kurssilla käytiin läpi raivaussahan käyttöä, huoltoa, sahaustekniikkaa sekä kaadettavien puiden valintaa, varusteita ja turvallisuutta. Edellisen omistajan aikaan siemenpuuasentoon hakattu kuvio on uudistunut epätasaisesti. ”Aina täysi kaasu, kun kaataa
Muistelen kurssilla oppimaani ja aloitan raivaamalla aukon, johon puut voi kaataa. Aloitan hommat Husqvarnan akkuraivurilla. Alkuun turvaliipaisin tuntuu pieneen käteen jäykältä, puristuso”Puut olisi hyvä saada kaadettua maahan asti, ettei jää nojapuita. Lyhin reitti kulkee varttuneen kuusikon halki. Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Johanna Suonsivu ohjeisti raivaussahakurssilaisia varusteista Lempäälässä. En viitsi kävellä toista viittäsataa metriä kuvion kauimmaiseen nurkkaan. TI IA PU U KI LA ›› Metsälehti Makasiini 23 10264_.indd 23 10264_.indd 23 10.8.2023 12.48 10.8.2023 12.48. Hän neuvoo hyviä tapoja saada puita kaatumaan toivottuun suuntaan. Omalle raivuulle sain kokeiltaviksi Husqvarnan ja Makitan akkukäyttöiset raivaussahat. Raivaustyö ei silti tunnu yhtä raskaalta kuin kurssilla. Se ei ole ammattiraivureista järein, mutta painoa koneella silti on runsaat kahdeksan kiloa. Silloin on vaikeaa ja työlästä edetä.” Näin metsäneuvoja Johanna Suonsivu Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksestä ohjeisti kurssilla. Uskon sen johtuvan sahasta. Onnekseni paljon raivaussahatöitä tekevä kollegani Riikilän Mikko lähti mukaani. Väkisinkin tekee mieli tarttua runkoihin käsin ja viskata niitä sivummalle. Nopeasti huomaan, että hallittu kaato on tekniikkalaji. Raivauskurssilla käytössäni oli Husqvarnan ammattikäyttöön paljon myyty raivaussaha 545 FXT. Tuntuu myös kätevältä, että akkusahan voi nostaa valmiiksi raivuuvaljaiden koukkuun ja käynnistää napista. Harjoittelen sahan käsittelyä ja kaatoa sahaamalla kantoa lyhyemmäksi. Akkuineen ne painavat lähestulkoon saman verran kuin polttomoottorikäyttöinen saha, mutta käyttökokemus on erilainen. Äänimaailma on hiljaisempi eikä tarvitse hengittää pakokaasua. No jo sujuu aavistuksen paremmin. Minulla raivattava kuvio on pitkä ja kapea. Kädet väsyvät. Pian käy selväksi, miksi näin ei pidä tehdä. Nojapuut haittaavat sinua itseäsi ja ne voivat hangata pystyyn jääneitä puita.” Metsäasiantuntija Johanna Suonsivu, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa Tien pistolta taimikkoon on matkaa vajaat viisisataa metriä. Puut kaatuvat sikin sokin. Päätän lähteä liikkeelle raivaamalla pitkittäisiä muutaman metrin levyisiä soiroja tilan rajan myötäisesti. Ihmettelen, miten raivaussahan terä jää aina kaadettavan puun alle. Polttomoottori saha pitää kiskaista käyntiin maassa ja nostaa käynnissä kiinni valjaisiin. Akkuraivurin keveys tuntuu Hiki virtaa ja silmälasit höyrystyvät. ”Kun terällä ottaa vähän itseen päin, kaato on hallitumpaa”, Riikilä vinkkaa. Hallittu kaato hakusessa Oppikirjoissa ohjeistetaan aloittamaan raivuu kuvion perältä, ettei joudu kävelemään kaadettujen runkojen yli. ”Puut olisi hyvä saada kaadettua hallitusti samaan suuntaan, ettei runkoja ole ristiin rastiin, varsinkaan edessä
Se on totta. Päätän raivata alikasvoskuusta pois. te kahvasta heltiää useamman kerran ja turvaliipasimen painaminen uudelleen pohjaan takkuaa. Minulla on usein leipä ja jogurtti per tauko. Hyviä paikkoja ovat juuri tällaiset hankalasti Raivaustyössä linssit huurustuvat ja hiki virtaa. Minulle sanottiin, että akullisella raivaa suurin piirtein saman verran kuin tankillisella. Leipä maistuu taivaalliselta ulkoilmassa. ”Jos ei hae kemeraa, jättäisin taimikon pikkuisen tiheämmäksi ja varautuisin mahdollisiin tuhoihin.” Metsäasiantuntija Jari Antila, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » RAIVAAMAAN 10264_.indd 24 10264_.indd 24 10.8.2023 12.48 10.8.2023 12.48. Omasta eväsrepustani löytyy juustolla, leikkeleellä ja kasviksilla täytettyjä ruisleipiä, juotavaa jogurttia sekä pari palaa suklaata. Päätän säästää voimiani ja jättää sen riistatiheiköksi. Kollega kuitenkin muistuttaa taukojen tärkeydestä. Aloittelijana pärjään parilla akullisella, sillä en halua tappaa innostusta työhön tekemällä heti täyttä päivää. Tämä vaikuttaa pitävän paikkaansa. ”Nyt alkaa sujumaan”, kollegani Riikilä kannustaa, kun tartun Makitan raivurin kahvoihin. Välillä jalka uppoaa vetiseen rahkasammalmättääseen. Potkua sahasta löytyy, mutta koin saaneeni kurssilla käyttämääni Husqvarnan polttomoottorisahaan peukalokaasuineen paremman tuntuman. On aika kaivaa eväät esille, istua hetkeksi kannon nokkaan ja vetää henkeä. Tältä taimikon nurkka näytti ennen kuin tartuin raivaussahaan. Pajuja hyönteissyöjille Maasto on runsaslumisen talven jäljiltä vielä märkä. ”Ei mitään kovin tukevaa, ettei syöminen haittaa suoritusta. Makitan turvaliipasin ja kaasu istuvat pieneen käteen ja saha vaikuttaa yllättävän ärhäkältä. Vettä on aina kaksi litraa mukana ja kuumana hellekesänä kolmaskin litran pullo, jotta juotavaa on myös kotimatkalle”, Suonsivu ohjeisti kurssilaisia. Välillä huikka kivennäisvettä ja taas jaksaa. Kurssilla Johanna Suonsivu kertoi pakkaavansa metsätöihin mukaan eväät kahdelle tauolle. Ruisleipää ja jogurttia Reilun tunnin urakoinnin jälkeen olen päässyt vauhtiin. Vähitellen opin oikean tekniikan. Vetisin kulma taimikosta kasvaa läpitunkematonta pajukkoa. Pieniä suojatiheikköjä on suositusten mukaan hyvä jättää 4–5 hehtaarille
Taimikon kosteaan reunaan on kasvanut tiheä pajukko. Koivuranka osoittautuu painavaksi mittakepiksi, mutta saan laskettua sen avulla 2 000 tainta hehtaarilla. Vaikka taimikko ei ole järin tiheä, työtahtini on hidas. Moneen kertaan katson latvoja, ovatko ne elinkelpoisia ja kuinka tiheässä ne taivaalle kurkottavat. Säästän voimiani ja jätän sen riistatiheiköksi. ›› Metsälehti Makasiini 25 10264_.indd 25 10264_.indd 25 10.8.2023 12.48 10.8.2023 12.48. Raivattuani kohdan tarkistan tiheyden
Mittakepin puuttessa taimien määrä lasketaan pyörähtämällä ympyrä koivurangan kanssa. Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Eero Peltola arvioi taimikon tiheyttä. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » RAIVAAMAAN 10264_.indd 26 10264_.indd 26 10.8.2023 12.48 10.8.2023 12.48
Sain yksitoista tainta”, Peltola summaa. ›› Metsälehti Makasiini 27 10264_.indd 27 10264_.indd 27 10.8.2023 12.48 10.8.2023 12.48. raivattavissa olevat kohdat, puunkorjuulle vaikeat paikat sekä alalle edeltävissä hakkuissa jätettyjen säästöpuiden aluset. Tylsällä terällä sahaaminen rasittaa sahaa. Myös mutkaiset havupuut joutavat nurin. Tällöin terän hampaista tulee kovia, eikä viila pure niihin enää niin hyvin. Samoin sytytystulpat ja polttoainesuodatin vaihdetaan tarvittaessa. Pajut ovat Suomessa harvoja aikaisin keväällä kukkivia pensaita. Tylsä terä myös synnyttää enemmän kitkaa ja lämpenee. Mäntylä itse suosittelee pienkonepolttoainetta, vaikka se kalliimpaa onkin. Huomaan, kuinka aikaa menee huomaamatta puiden latvojen tuijotteluun ja kaadettavien puiden valintaan. Sen voi pintapuolisesti puhdistaa, mutta itse sähkömoottorissa ei ole huolettavia osia. Peltola kävelee raivuualalla ja arvioi: ”Vesakko on otettu pois ja jätetty havupuita ja reikäkohtiin koivuja. Nyt se maksaa tunteja omaa aikaani. Peltola pyörähtää nelimetrisen rangan kanssa ympyrän ja laskee sen sisään jäävät kasvatettavat taimet. Kymmenen vuotta sahoja korjanneen Pienkonepiste Lempäälän yrittäjän Niilo Mäntylän mukaan suurin syy laitteen huollolle on vääränlainen polttoaine. ”Pienkonepolttoaineen huomattavin etu on säilyvyys. Samoin kaksi lähekkäin kasvavaa alikasvoskuusta saavat kasvaa. On hyvä ottaa koealoja aina, kun tankillinen on sahattu tai akullinen raivattu. AKKUSAHAAJA PÄÄSEE VÄHEMMÄLLÄ PERINTEISISSÄ polttomoottorilla varustetuissa raivaussahoissa ilmansuodatin puhdistetaan ja vaihdetaan säännöllisesti. Metsäneuvoja Eero Peltola saapuu taimikon laitaan. Yksi taimi vastaa kahtasataa tainta hehtaarilla. Niistä on hyötyä monille keväällä ensimmäisten joukossa saapuville hyönteissyöjälinnuille. Niiden oksien varassa on vanha linnunpesä. Näin metsänhoitoyhdistyksen Eero Peltola ohjeisti minua ennen raivuulle lähtöä Itse suosin mielelläni pajuja suojatiheikköinä. ”Yksi, kaksi, kolme... Se säilyy huomattavasti pidempään kuin normaali polttoaine. Sen teroittaminen ja kulmavaihteen rasvaus.” Terän Mäntylä kehottaa teroittamaan päivittäin tai tarvittaessa useampaan kertaan päivässä. Myös tilan rajalla kasvavan yksittäisen lepän päätän jättää pystyyn. Jospa joku lintu päättää rakentaa siihen uuden kodin. Metsänhoitoyhdistyksessä arvioivat, että taimikonhoito olisi maksanut yli 500 euroa hehtaarilta. Akkuraivurissa ei ole polttoainehuolia eikä samalla tavalla huollettavaa. Näytöllä näkyy, kuinka paljon akkua on jäljellä. Jos sataa vettä tai tulee lunta, lämmin terä jäähtyy nopeasti. Neljän metrin onkivapa olisi ollut toimiva mitta, mutta sen puuttuessa kollegani askartelee mittakepin koivun rangasta. Hän tuli pyynnöstäni katsomaan, miltä aloittelevan taimikonhoitajan työnjälki vaikuttaa. Suurten tainten latvoja tulee järjestään katsottua – ovatko ne elinvoimaisia tai liian tiheässä. Koivurangasta mittakeppi Totuuden hetki koittaa. Pienkonepolttoaineissa on tosin laatueroja eri merkkien välillä”, Mäntylä kertoo. Akkuraivuri käynnistetään napista. Sormenpaksuiset alikasvoskoivut ja -kuuset on helppo raivata matalaksi ajatusta uhraamatta. Ammattimetsurin raivuutahti olisi varmasti toinen, mutta niin myös hintalappu. Ajan kuluessa kaasuttimen kalvot venyvät ja polttoaineletkut kuluvat riippuen, mitä polttoainetta koneessa käyttää. ”Akkukäyttöisten koneiden etuna on se, että niissä ei ole muita huoltokohteita kuin itse terälaite. Minun silmääni näyttäisi hyvältä jäljeltä. Tuon yhden kuusen tuosta ottaisin pois.” Varmistamme vielä mittakepillä taimikon tiheyden
Tästä on hyvä jatkaa urakkaa. VARUSTEET TUOVAT TURVAA TAIMIKON raivaajan vähimmäisvarusteet ovat sahan ja raivuuvaljaiden lisäksi tukevat kengät, ensiapulaukku, työhanskat sekä kuuloja silmäsuojaimet. l ”Raivausasun alle käy verkkopaita ja tavallinen t-paita sen päälle. Juttua varten haasteltu myös Husqvarnan tuoteasiantuntija Andreas Berggreniä.. Hinta on kova, mutta työ tuntui niissä helpommalta. Viiltosuojattuja vaatteita ei tarvita, eikä yksin metsässä raivatessa ole velvoitetta käyttää huomiovärejä ja heijastimia. ”Jos haluaa varusteet raivuuseen vimpan päälle, se on tuplahinta käytännössä. Varusteet kuitenkin pysyvät vuosia hyvinä, kun niitä pesee ja hoitaa”, Nenonen muistuttaa. ”Kun on heijastimia ja luonnosta erottuvaa väritystä, sinut löydetään myös ilmasta käsin, jos vahinko sattuu”, Aluepäällikkö Juuso Nenonen Stihliltä huomauttaa. Olen ylittänyt itseni ja onnistunut. Mikään ei kiristänyt tai painanut ja pehmusteet suojasivat oksan iskuilta. Kiristysside ja liinoja. Kokeilemieni työvarusteiden yhteen laskettu suositushinta on lähemmäs 700 euroa. Rahalla saa säädettävyyttä, ergonomiaa, kestävyyttä sekä vedenpitävyyttä, hengittävyyttä ja joustavuutta materiaaleihin. Omaan taimikkoon sain kokeiltavaksi valmistajilta ammattityöhön suunnitellut vaateet: Husqvarnalta Technical-sarjan takin ja housut sekä Husqvarnalta ja Stihliltä raivaajalle sopivat kengät (enemmän niistä sivulla 47) sekä kypärän. Varusteiden kanssa ojan yli hyppääminen tuntuu raskaalta. Työvaatteissa kaikki on mietitty raivaustyöhön sopivaksi. Huomaan, kuinka hymy hiipii suupieliin. Kypärää on hyvä käyttää matalassakin taimikossa ja aina, mikäli taimikko on raivaajaa korkeampaa. Markkinoilta löytyy raivaajalle perusvaatetta sekä pidemmälle tuotekehityksessä vietyä varustetta. Haavajauhe ei sekään ole huono idea. Maastovaatteissa taskut olivat raivuuvaljaat yllä väärissä paikoissa ja painoivat, eikä esimerkiksi puhelimelle tai ensiapulaukulle löytynyt järkevää paikkaa. Metsätyö on kuitenkin mukavampaa ja turvallisempaa siihen kehitetyissä työvaatteissa. Tuhovaraakin on hyvä olla. Se tietää 2 200 tainta hehtaarilla. Myös merinovilla toimii hyvin eikä ole kostean tai kylmän oloinen kastuessaankaan.” Tuoteasiantuntija Andreas Berggren, Husqvarna ”Mikä kuuluu varustukseen, on ensiapulaukku. Metsänhoitosuositusten mukainen tiheys männyntaimikossa olisi ollut kaksituhatta tainta hehtaarilla, mutta Peltola vakuuttaa, ettei raivaamani taimikko ole liian tiheä. Itse raivasin raivaussahakurssilla retkeilyvaatteissa ja vaelluskengissä. Se tukkii haavan.” Aluepäällikkö Juuso Nenonen, Stihl Katso video Metsälehti.fi ”Sopivan väljässä taimikossa mahtuu kävelemään kädet levällään.” Metsäasiantuntija Juhani Suni, Metsänhoitoyhdistys Salometsä 28 Metsälehti Makasiini TEEMA » RAIVAAMAAN 10264_.indd 28 10264_.indd 28 10.8.2023 12.48 10.8.2023 12.48
» JÄTÄ lehtipuita aukkopaikkoihin. » METSÄÄN.FI -palvelusta löytyy suurin osa monimuotoisuudelle tärkeistä lakikohteita. Kemeran korvaavaa Metka-rahoitusta taimikonhoitoon voi hakea ensi vuoden alusta. » LATAA Karttaselain tai vastaava karttaohjelma, jotta löydät perille ja hahmotat taimikon rajat. » ÄLÄ raivaa rantaan asti ja jätä riistatiheiköitä sekä säästöpuuryhmien aluset raivaamatta. » MERKITSE rajat tarvittaessa kuitunauhoin. » MIKÄLI teet töitä punkkialueella, kiristä tai teippaa lahkeenja hihansuut. » VARMISTA , että puhelaimen akku on ladattu. » KATSO Metsäkeskuksen sivuilta, täyttääkö kohde kemeraehdot ja hae tukea. » ILMOITA läheiselle, kun lähdet metsään ja tulet pois. » LATAA 112-sovellus, jotta tarvittaessa saat apua ja sinut löydetään. » RAIVAA havupuuvaltaiset taimikot juurikääpäalueilla, kun vuorokauden keskilämpötila on alle viisi astetta. TAIMIKONHOITAJAN MUISTILISTA » RAIVAA taimikko ennen kuin kasvatettavan puuston latvat hukkuvat lehtipuuvesakon sekaan. » OPETTELE viilaus ja harittaminen ja huolla terä joka työpäivän jälkeen. » VARAA mukaan riittävästi eväitä, juotavaa, polttoainetta, ensiapulaukku sekä pieni sahanhuoltopaketti. Raivaussaha roikkuu oikein valjaissa, kun terä ei osu maahan. » MITTAA työnjälkeä ottamalla koealoja. » KATSO metsänhoidon suosituksista, kuinka paljon taimia jätetään hehtaarilla. Metsälehti Makasiini 29 10264_.indd 29 10264_.indd 29 10.8.2023 12.48 10.8.2023 12.48. Hyviä ohjevideoita löytyy Metsälehden Youtube-kanavalta. Ne tulee jättää raivaamatta. Kemeraa voi hakea 1.10.2023 asti
VAIKUTTAJA » ”TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ” Metsänomistajien päätösvaltaa vahvistetaan ja omaisuudensuojaa kunnioitetaan, uusi hallitusohjelma lupaa. TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT MAURI RATILAINEN kt 30 Metsälehti Makasiini 10294_.indd 30 10294_.indd 30 10.8.2023 13.11 10.8.2023 13.11. Lupauksia lunastaa tuore maaja metsätalousministeri Sari Essayah
›› Metsälehti Makasiini 31 10294_.indd 31 10294_.indd 31 10.8.2023 13.11 10.8.2023 13.11. Lupauksia lunastaa tuore maaja metsätalousministeri Sari Essayah. ”TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ” Metsänomistajien päätösvaltaa vahvistetaan ja omaisuudensuojaa kunnioitetaan, uusi hallitusohjelma lupaa
Essayah oli itsekin parlamentin edustaja vuosina 2009–2014, joten Bryssel ja Strasbourg ovat tuttuja. Oli todella mukavaa tavata entisiä kollegoja”, Essayah sanoo. Myös Itävalta ja Slovenia ovat sellaisia, joiden kanssa löydetään samanlaiset linjaukset.” Isoista jäsenmaista Espanja kiinnostui ennallistamisasetuksesta, kun havaittiin, että se olisi saattanut tuoda myös sille huomattavia kustannuksia. ”Tämän komission kaudella on ollut se erikoinen sävy, että kaikki puun käyttöön liittyvät viittaukset on pyritty häivyttämään ja biotalous on jäänyt marginaaliin.” ”Mepeissä on sellainen henki, että komission esityksissä on jatkossa oltava kansallista liikkumavaraa. ”On myös maita, joiden kanssa yhteistyötä kannattaisi vahvistaa. Pohjoismaissa ja Baltiassa on yleensä hyvä ymmärrys metsistä. Metsien monitoroinnista oli helppo löytää esimerkiksi Itävallan meppien kanssa yhteisymmärrys.” Yhteisymmärrys tarkoittaa sitä, että molemmilla mailla on jo hyvät metsien seurantajärjestelmät. ”Suomalaisista mepeistä tietysti maatalousja ympäristövaliokunnan jäseninä olevat. ”On se entisenä meppinä helpompaa. Esimerkiksi Saksan Baijerin alueelta tulevat mepit yleensä ymmärtävät metsäasioita.” Puoluejohtaja ministeriön johdossa Sari Essayah on neljäänkymmeneen vuoVAIKUTTAJA » 32 Metsälehti Makasiini 10294_.indd 32 10294_.indd 32 10.8.2023 13.11 10.8.2023 13.11. Ministeri ei halua nimetä yksittäisiä meppejä metsävaikuttajiksi, mutta toteaa, että tietyt maat ovat yleensä Suomea lähinnä metsäasioissa. Tuore maaja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on palannut edellisenä iltana Strasbourgista, missä Euroopan parlamentti on käsitellyt kiisteltyä ennallistamisasetusta. Poliiseja on Helsingin ydinkeskustan jokaisessa kadun kulmassa, Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin saattue on saapumassa Presidentinlinnaan. Entisen mepin statuksella parlamenttiin saa tavanomaista laajemman kulkuluvan, mikä helpottaa asioiden hoitamista. Matkan tarkoitus oli tavata maataloudesta ja metsäasioista kiinnostuneita europarlamentaarikkoja. Nykyisen komission aikana pöydälle on tulossa vielä maaperäasetus ja metsänviljelyainestoa koskeva sääntely. Keskustelimme muun muassa ennallistamisasetuksesta ja metsäkatoasetuksesta. Tulevan komission ohjelman on oltava toisenlainen.” Uusi ministeri näyttää siis aloittaneen metsäasioiden ajamisen EU:ssa varsin vauhdikkaasti. ”Tapasin kolmekymmentä keskeistä meppiä, ympäristökomissaari Virginijus Sinkevi?iuksen ja rahoituspalvelukomissaari Mairead McGuinnessin. Ennallistamisasetukseen parlamentti teki yli sata muutosesitystä. ”Tämän komission kaudella on ollut se erikoinen sävy, että kaikki puun käyttöön liittyvät viittaukset on pyritty häivyttämään ja biotalous on jäänyt marginaaliin. Kulman takana maaja metsätalousministerin työhuoneessa on kuitenkin viileää ja hiljaista. Komission aika alkaa käydä jo vähiin, mutta monta asiaa nousi vielä esille”, Essayah kertoo. H H EINÄKUUN puolivälissä helikopteri pörrää Senaatintorin yllä. Se on Essayahin mukaan selvä merkki siitä, että komissiolta odotetaan jatkossa realistisempia ja maaja metsätalouden nykyistä paremmin huomioon ottavia aloitteita. Toisenlainen ohjelma tarpeen Yksi esiin nousseista asioista on metsien monitorointia koskeva asetus. Mitään uutta ei niiden päälle pitäisi komission suunnasta vaatia. Haastattelunauhalle tarttuu seinäkellon tikitys
”Valtiovaranministeriön suuntaan en monelle riville laittanut lisäystoivetta, mutta Metsoja Helmi-ohjelmiin kyllä”, Essayah sanoo. Tämä on tärkeä kohta hallitusohjelmassa.” Omaisuudensuojan vahvistaminen liittyy Essayahin mielestä suoraan lunastuslainsäädäntöön, joka on ollut vahvasti esillä hallitusneuvotteluissa ja jota on tarkoitus uudistaa. Ministeriön virkakunnasta uutta ministeriä on luonnehdittu asiakeskeiseksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Maaja metsätalousministeri Sari Essayahin mielestä kansalliseen päätäntävaltaan vetoaminen metsien kohdalla ei enää riitä, vaan EU:n suuntaan on entistä useammin muistutettava metsätalouden tarjoamista ratkaisuista esimerkiksi ilmastokysymyksissä. Essayahia veikattiin maaja metsätalousministeriksi jo hallitusneuvottelujen aikana. Nyt pääsemme kantamaan myös vastuuta.” Puoluejohtajan toimiminen ministerinä saattaa vaikuttaa kahdella tavalla. SARI ESSAYAH 56 -vuotias MAA ja metsätalousministeri ASUU Lapinlahdella, missä on myös viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa KOULUTUKSELTAAN kauppatieteiden maisteri KANSANEDUSTAJA vuodesta 2003, Euroopan parlamentin edustaja vuosina 2009–2015, valittiin uudelleen eduskuntaan vuonna 2015 KRISTILLISDEMOKRAATTIEN puheenjohtaja vuodesta 2015 alkaen TUNNETAAN myös urheilu-urastaan kilpakävelijänä, voitti lajin maailmanmestaruuden 1993 PERHEESEEN kuuluu puoliso ja kaksi aikuista lasta HARRASTAA lukemista sekä liikuntaa, esimerkiksi lenkkeilyä, hiihtoa ja kuntosalia teen ensimmäinen puoluejohtaja maaja metsätalousministerinä. Mitä hallitusohjelmaan oikeastaan kirjattiin metsätaloudesta. Ministeri itse korostaa, että hallitusneuvotteluissa ensin rakennetaan ohjelma ja vasta sitten jaetaan salkkuja. Hänen mukaansa vapaaehtoisen suojelun rahoituksen vahvistaminen on viesti myös EU:n suuntaan siitä, että Suomi hoitaa osansa luonnonsuojelusta. Suojeluohjelmat tärkeitä Suoraan metsänhoitoon liittyvää ohjelmassa ovat ainakin metsänhoitoja lannoituskampanjat sekä korvaukset hiilensidonnasta. Essayahia pidetään yleisesti ahkerana ja hyvin perehtyneenä poliitikkona. ”Tämän alan huoli on ollut meillä suurta. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten hän vastaa haastattelussa hapuilematta varsin teknisiinkin kysymyksiin. Essayah nostaa ensimmäiseksi esiin periaatteellisen kirjauksen. ›› Metsälehti Makasiini 33 10294_.indd 33 10294_.indd 33 10.8.2023 13.11 10.8.2023 13.11. Budjettivääntö on todennäköisesti meneillään elokuussa, kun tämä lehti ilmestyy. Toisaalta hallituksen johtonelikossa toimiminen ja puolueen asioiden hoitaminen voi viedä huomiota ministeriöltä, mutta toisaalta tuoda maaja metsätaloudelle painoarvoa. Hän myöntää kuitenkin, että maaja metsätalous on kristillisdemokraateille tärkeä politiikan alue. ”Suomen metsäpolitiikka pidetään kansallisissa käsissä. Metsänomistajan päätösvaltaa vahvistetaan ja omaisuudensuojaa kunnioitetaan. Syynä ovat erityisesti tuulivoimapuistot ja sähkölinjojen rakentaminen. Edellisen kerran maaja metsätalousministeriötä ja puoluetta on yhtä aikaa luotsannut keskustan Johannes Virolainen 1970-luvun lopulla. Hiilikorvauksiin on tarkoitus käyttää Metso-rahoitusta, jota on moitittu viime vuosina riittämättömäksi
Nämä tilanteet eivät osu elämässä montaa kertaa kohdalle. Häiritsevintä siinä oli metsien merkityksen vähättely ja metsänomistajien syyllistäminen. Keskustelu metsistä lähti ministerin mielestä jossain vaiheessa väärille raiteille. ”Tarkasti on kirjoitettu, että metsätilarakennetta parannetaan ja metsävähennyksen tasoa arvioidaan. ”Hyvänen aika, kyllä metsänomistaja haluaa pitää omaisuudestaan mahdollisimman hyvää huolta.” Alkuvuonna vellonutta kohua harvennusten metsälain vastaisuudesta Essayah pitää esimerkkinä siitä, kuinka yksittäistapaukset saivat liian suuren painoarvon. Essayah varttui pientilalla, jonka hänen äitinsä nykyisin omistaa. 34 Metsälehti Makasiini 10294_.indd 34 10294_.indd 34 10.8.2023 13.11 10.8.2023 13.11. l VAIKUTTAJA » Metsäalan tutkimustieto on Essayahin mukaan nostettu hallitusohjelmassa tärkeäksi kohdaksi. Oli se sitten metsäomaisuuden tai jokamiehenoikeuksien kautta. ”Jos nyt brutaalisti sanotaan, Suomessa kuoleminen on tehty kauhean byrokraattiseksi. Halkoja tehdään niin, että niitä on tulevillekin sukupolville.” Myös raivaussaha pysyy ministerin käsissä. Puuntuotannon tuen, käytännössä Metkan, vähentäminen ja joutoalueiden metsitystuen lopettaminen säästävät hallitusohjelman arvion mukaan valtion menoja saman verran vuosittain. Esimerkiksi metsäbiotalouden tiedepaneelin jatkokausi ratkaistaan kuluvan hallituskauden aikana. MInisteri nauraa kysymykselle, ehkä yllättyneenä, ehkä kiusaantuneena. Aivan ensimmäiseksi hän nostaa kuitenkin kristillisen ihmiskuvan, jonka pohjalle kaikki muu rakentuu. Siksi asioita pitäisi saada vietyä eteenpäin jouhevasti”, Essayah perustelee. ”Tilaan kuuluu sen verran metsää, että joka kesä meillä on klapitalkoot. ”Sanotaan, että ikääntyessä ihmisen valtaa halkohulluus. Taloudellinen tilanne toki tiedetään, mutta tavoite on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman pian.” Hallitusohjelmassa metsävähennyksen korotuksen on arvioitu vähentävän verotuloja 20 miljoonalla eurolla. Halkoja tehdään niin, että niitä on tulevillekin sukupolville.” metsävähennystä korotetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Sanotaan, että ikääntyessä ihmisen valtaa halkohulluus. Hänellä itsellään se yhteys on kotipaikka Lapinlahdella. ”Lähimmäisyys, rehellisyys, ihmisten tasa-arvo, oikeudentunto. Koko perheen klapitalkoot Essayah arvioi, että melkein jokaisella suomalaisella on jonkinlainen yhteys metsään. Millainen siis on suhde muuhun luonnontieteeseen, vaikkapa metsäntutkimukseen. Essayah on kertonut aiemmin julkisuudessa, että ei usko evoluutioon. Sitten hän alkaa puhua TKI-rahoituksen merkityksestä maaja metsätaloudelle ja metsäteollisuuden uusista tuotteista.. Työteliäisyys on kotoa opittua. Sen Essayah mainitsee kysyttäessä, millaiset arvot häntä ohjaavat työssään. Kuolinpesien tilannetta on myös tarkoitus selvitellä yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Päätoimista maataloutta siellä tosin harjoitti viimeksi Essayahin isovanhempien sukupolvi. Moni taho on toivonut, että kuolinpesät velvoitettaisiin tekemään selvennyslainhuuto. Siltä pohjalta työtä teen ja toivon mukaan ne työssäni näkyvät.” Kun nyt se kristillinen ihmiskuva tuli puheeksi, on kysyttävä asiasta, joka on nostettu eräissä vanhoissa jutuissa otsikkoon. Myös perintöverotusta on tarkoitus tarkastella
44: Sopiva terä varhaisperkaukseen ›› PERINTÖMETSÄ S. ›› TUTKIMUS S. 48: Metsäomaisuus näkyy maksuissa Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. OMA METSÄ NÄILLÄ PÄRJÄÄT S. ›› METSÄNHOITO 16 kysymystä metsätuhoista SIVU 36 PIKATESTI Raivauskenkä pieneen jalkaan s. 40: Mitä työkaluja tarvitaan. 43: Talo metsän laidalla ›› KYSY POIS S. 42: Tulossa hyvä puolukkasato ›› ALLAKKA S. 47 SAMI KARPPINEN Metsälehti Makasiini 35 10267_.indd 35 10267_.indd 35 10.8.2023 13.19 10.8.2023 13.19
Ruskomäntypistiäisen toukat söivät männynneulasia tänä kesänä etenkin Itä-Suomessa. TI IA PU U KI LA OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 10268_.indd 36 10268_.indd 36 10.8.2023 13.30 10.8.2023 13.30. Tuhojen odotetaan jatkuvan ensi keväänä
Sateinen heinäkuu hillitsi kuusten kimpussa viihtyvien kirjanpainajakuoriaisten tuhotöitä. Viime vuosina uhkaaviin mittasuhteisiin noussut kirjanpainajariski ei silti väisty, sillä kuusissa on yhä paljon kirjanpainajien toukkia. Onko jokin muu näkyvä tuhoilmiö saanut jatkoa. Voi, useammalla tavalla: metsän uudistamisessa tehtävillä valinnoilla, luonnon monimuotoisuudesta huolehtimalla, hakkuiden suunnittelulla ja tuoreen tuhopuun korjaamisella tai kuorimisella. 2. Puut eivät yleensä kuole neulastuhoihin, mutta kasvutappiota tulee, mäntyjen kunto heikkenee ja puut altistuvat muille tuhoille. Onko kirjanpainajista riesaa. 3. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ 1. 6. Kuivuus ja helteet ovat kurittaneet mäntyjä samalla, kun juuristoa lahottava männynjuurikääpä on heikentänyt puiden vedenottokykyä. Kasvupaikalle tulee valita sinne parhaiten sopiva puulaji. Loppukesän ja syksyn myrskysaldo on vielä arvoitus, joten tähän mennessä suurinta huolta on herättänyt alkukesän kuivuus. Männynneulasia syöviä ruskomäntypistiäisen toukkia havaittiin kesällä runsaasti etenkin Itä-Suomen männiköissä. Mitä metsänuudistamisessa tulee huomioida. 16 kysymystä Mitä erityisiä metsätuhoja on nähty tänä vuonna. Puihin on iskenyt okakaarnakuoriaisia ja pystynävertäjiä. Hyönteisten mukanaan tuomat sinistäjäsienet heikentävät edelleen vedenkuljetusta puuaineksessa. 5. Mikä sääilmiö on ollut uhkaavin puiden kunnolle. Kuivuvista männyistä on runsaasti havaintoja tältäkin kesältä. Vuosittain eniten metsätuhoja aiheuttavat tuuli ja lumi. Lisäksi männyissä voi esiintyä havuparikassienen aiheuttamaa etelänversosurmaa. Metsänomistajan kannattaa tarkkailla erityisesti kuivuudelle herkkiä alueita, myrskytuhoalueita, vanhoja kuusikoita ja tuoreiden hakkuuaukkojen reunakuusia. Metsälehti Makasiini 37 10268_.indd 37 10268_.indd 37 10.8.2023 13.30 10.8.2023 13.30. Siinä metsänomistajan keinot metsätuhojen ehkäisyyn. 4. Kookkaitakin mäntyjä tai mäntyryhmiä on ruskistunut pystyyn erityisesti eteläisessä Suomessa ja rannikkoalueilla. Voiko metsänomistaja vaikuttaa tuhoriskiin. Kuivuudesta ovat voineet kärsiä niin tänä keväänä istutetut taimet kuin kuivilla alueilla kasvavat iäkkäät puut. Kyse on monituhosta. Männiköitä kannattaa pitää silmällä toukkien varalta myös ensi vuonna. Tähän mennessä kaikille lienee jo selvää, että kuivuudesta kärsivää kuusta ei METSÄTUHOISTA Vaarallisten tuhopuiden tunnistus, luonnon säästäminen, hakkuiden järkevä suunnittelu ja fiksut valinnat metsää uudistettaessa
Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab Puh. Eivät myöskään huonokuntoiset tai kuolleet lehtipuut. 10. Niin harventaminen kuin viereen ilmestyvä aukko lisäävät kuusten tuulituhoriskiä. Järkevämpää on tehdä ensin ajankohtaisempi hakkuu ja jatkaa puunkaatoa viereisellä metsäkuviolla parin vuoden kuluttua. Millaiset tuhopuut tulee hakea pois metsästä. Istutettavien taimien tai kylvettävien siementen tulee sopia perimältään juuri kyseiselle kasvuvyöhykkeelle. Aukon reunakuuset kärsivät myös lisääntyvästä paahteesta. Miten tuhoriski tulee huomioida hakkuiden suunnittelussa. Metsätuhohyönteisten luontaisista vihollislajeista moni elää lahopuussa. kannata istuttaa karuille maille. 9. Päinvastoin – säästöpuut, pusikot, aluskasvillisuus, lahoava puuaines ja muut metsän rakenteellista monimuotoisuutta ylläpitävät piirteet ovat keskeisiä metsätuhoriskien hallinnassa. Lain mukaan tuoreita vioittuneita kuusia voi olla metsässä korkeintaan 10 kuutiota hehtaarilla, tuoreita mäntytuhopuita korkeintaan 20 kuutiota hehtaarilla. Mitkä tuhopuut voi jättää metsään huoletta. Millaisten tuhojen ehkäisyyn oma työpanos kannattaa suunnata. Juurikääpäsienen lahottamien kuusenrunkojen tilalle on syytä harkita koivujen istutusta, vaikka koivuntaimien uhkana onkin joutuminen hirvien hampaisiin. Viime aikojen merkittävimmät metsätuhojen aiheuttajat ovat tuuli, lumi, juurikääpä, hirvieläimet ja hyönteiset. Puistomainen siisteys ei edistä metsän terveyttä. Edellisessä hakkuussa pystyyn jääneet puut ovat ehtineet toipua hakkuun aiheuttamasta stressistä ja sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin. Lahopuut kannattaa jättää metsään kohentamaan luonnon monimuotoisuutta. 11. 8. Myös Alkukesien kuivat jaksot voivat tappaa taimia niin tuoreilla istutusaloilla kuin kuvan hakkuuaukolla, johon on kylvetty männynsiemeniä. Viime aikojen merkittävimmät metsätuhojen aiheuttajat ovat tuuli, lumi, juurikääpä, hirvieläimet ja hyönteiset. Millaiset ominaisuudet pienentävät metsän tuhoriskiä. Kuivunut ja kuorensa menettänyt kuusirunko tai pystyyn kuivunut mäntykelo eivät muodosta riskiä eläville havupuille. Leimikkoa eli hakattavaksi merkittävää aluetta tehtäessä tulee miettiä myös viereisiä metsäkuvioita. Myös esimerkiksi kekomuurahaiset syövät runsaasti tuholaisia ja niiden toukkia ja pitävät näin yllä metsän luontaista hyönteistasapainoa. VA LT TE RI SK YT TÄ Syömäkuviosta näkee, että kuusen kuolemassa on ollut osansa kirjanpainajilla. Kirjanpainajariskiä pienentää, jos muutamat tuulen kaatamat tuoreet kuusirungot kuorii metsään, vaikka puita ei saisikaan haettua pois. Pökkelöiden ja muun lahopuuston säästäminen on halvinta tuhojen ennalta ehkäisyä. Jos teen tähän aukon, harvennanko samalla viereisen kuusikon. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.fi | www.uniforest.com JUONTOVINSSIT JUONTOJA TUKKIKOURAT KLAPIKONEET TITAN 53/40 PREMIUM OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 10268_.indd 38 10268_.indd 38 10.8.2023 13.30 10.8.2023 13.30. Metsätuholaki velvoittaa korjaamaan metsistä elävät, vaurioituneet puut. VA LT TE RI SK YT TÄ 7
Aukon reunametsiksi ei tule muutenkaan jättää korkeaa kuusikkoa. Jos arvioit omasta metsästä löytyvän tuhon vaaralliseksi ja leviäväksi, metsäasiantuntijat auttavat eteenpäin. Tiheys on tehnyt rungoista hoikkia eivätkä ne heti kestä harvennuksen jälkeen kasvavaa lumikuormaa. Voimakas harvennushakkuu lisää ainakin toviksi puiden alttiutta kaatua tuulessa. Lisäävätkö hakkuut muutoin tuulituhoriskiä. Pitkään ylitiheänä kasvanut männikkö on altis lumituhoille pari vuotta harvennushakkuusta. Yhdessä isossa hakkuuaukossa on vähemmän reunametsää kuin kymmenessä pienessä. 14. VA LT TE RI SK YT TÄ 12. Korkea kasvupaikka mäen tai vaaran rinteellä lisää puihin kertyvää lumikuormaa. Lumikuormalle alttiita hoikkia, pitkiä runkoja voi syntyä myös yläharvennettuihin tai jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuin käsiteltyihin metsiin. Koska Suomessa tuulee syksyisin lännestä, lounaasta ja luoteesta, tuulta vasten EE VA TE RH O N EN /L U KE Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab Puh. Tiheää metsää tulee harventaa varoen, jotta puut sopeutuvat muuttuneisiin tuulioloihin. kesien kuivuus ja kuumuus ovat edesauttaneet tuhojen syntyä. Metsäkoneen tekemä kantokäsittely puita kaadettaessa on tärkeimpiä keinoja ehkäistä juurikäävän leviämistä. 13. Metsäkeskus on tänä vuonna julkaissut kaikille avoimet verkkokurssit kirjanpainajaja juurikääpätuhojen tunnistamiseen. 10268_.indd 39 10268_.indd 39 10.8.2023 13.30 10.8.2023 13.30. Olennaista on erottaa, onko kyseessä juuri kuolemassa oleva tuore havupuu, jonka rungossa on vielä paljon tuoretta puuainetta tuholaisille vai onko kyseessä kuollut ja jo lahoava puunrunko. Lapissa olennaista on tuntea männylle ja kuuselle sopivien kasvupaikkojen erot. Vanhat, kuivat lahorungot eivät ole vaarallisia mutta kertovat sen, että tuho voi iskeä alueelle ja kuolleiden runkojen vieressä kasvavia eläviä puita tulee tarkkailla. Metsänomistajan kannattaa selvittää, miten metsässä voi varautua näihin tuhonaiheuttajiin. Miten lumituhoihin voi varautua. Miten yleisimpien metsätuhonaiheuttajien jäljet oppii tunnistamaan. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.fi | www.uniforest.com JUONTOVINSSIT JUONTOJA TUKKIKOURAT KLAPIKONEET TITAN 53/40 PREMIUM Mäntyjä on viime vuosina ruskistunut pystyyn etenkin Etelä-Suomessa ja rannikkoalueilla. Ripeä toiminta kannattaa keskittää niille alueille, jossa on eniten juuri vioittunutta tai muuten huonokuntoista elävää havupuustoa. Tässä käsittelyainetta ei ole ruiskunnut koko kantoon, joten leviämisriskiä jää. 15. Miten tuulituhoja voi torjua. 16. Oikeaan aikaan tehty harvennushakkuu kuitenkin vähentää pitkällä aikavälillä myrskytuhoja. Lähteenä myös: Metsätuhot, Metsäkustannus 2020 . taa syysmyrskytuhojen välttämiseksi hakkuualueen itäreunasta. Juttua varten on haastateltu projektipäällikkö Henna Höglundia Metsäkeskuksesta, erityisasiantuntija Heikki Nuortevaa Luonnonvarakeskuksesta ja professori Ari Pappista Itä-Suomen yliopistosta. Itä-länsisuunnassa olevan metsäpalstan hakkuu kannattaa aloitei jää aukonreunaa. Lumituhoalueilla männiköt kannattaa harventaa lievästi ja usein. Pohjois-Suomessa tuhoa aiheuttavat yhä karut luonnonolot. Pitää hahmottaa, onko kyse yksittäisistä puista vai laajemmasta alueesta. Miten metsätuhon vaarallisuutta voi arvioida
Akkukäyttöiset raivaussahat ovat kehittyneet entistä paremmiksi. Urakalla istuttavat hankkinevat kaksoisvakan. Lisää pituutta päivälle saa, kun käy aamutuimaan sahaamassa akulliset, lataa lounaalla lisävirtaa sekä akkuihin että sahuriin ja palaa iltapäivällä työmaalle. Vaelluskengät ja sadetakki – kunnon kamppeet metsässä liikkumiseen 3. Keskimäärin hänelle kertyy vuosittain raivaussahattavaa reilut pari hehtaaria, jos myös ennakkoraivaukset tehdään itse. Raivaussahaa varten hankittuja akkuja voi käyttää monissa pihanhoitokoneissa, esimerkiksi ruohonleikkureissa ja lehtipuhaltimissa. Kovin kummoista kalustoa esimerkkimetsänomistajamme ei siis tarvitse – pottiputki, taimivakka ja raivaussaha riittävät. Ja samalla varustuksella suoriutuu isommankin metsätilan hoidosta. Husqvarnan, Makitan ja Stihlin uusimpien akkuraivaussahojen teho ja käytettävyys riittävät varhaisperkaukseen ja tavalliseen taimikonhoitoon. Varsinkin ensimmäistä raivaussahaansa hankkivan kannattaa harkita akkusahan ostamista. Lisäksi tarvitaan taimivakka, johon mahtuu laatikollinen taimia, siis 90 keskikokoista tainta. Käytännössä putkilla ei ole eroa. Sahan, vaihtoakkujen ja laturin yhdistelmä maksaa 1 500–2 000 euroa veroineen. Jos mukana on vaihtoakku, akkuraivurilla pystyy työskentelemään suunnilleen pari tuntia. Perinteisesti metsänhoito on tarkoittanut kaksitahtimoottorin pärinää. Vapaa-aikaa, tilaa kalenteriin – paljonko aikaa pitää varata, että ehtii hoitaa metsiä 7. Risusavotta sujuu kuitenkin yhä useammin siistin hiljaisilla akkulaitteilla. Raivaussahalla pärjäät – Mitä työkaluja tarvitset, raivaussaha, moottorisaha pottiputki 6. Istutettavaa on vajaa hehtaari. Kuka neuvoisi – kelle soittaisin – Metsäpalvelut 8. Taskulaskin ja Metsäkoulu – tiedä mitä teet, laske mikä kannattaa 2. kuukausipalkka OSA 5 RAIVAUSSAHALLA PÄRJÄÄT OMA METSÄ » NÄILLÄ PÄRJÄÄT OMAN metsänsä hoitajalla on metsää ehkä noin 50 hehtaaria. Tavallinen taimivakka maksaa muutaman kympin, eli kaikkiaan istutusvarustus maksaa noin 160 euroa veroineen. Hehtaarin istuttaminen maksaa ulkopuolisella yrittäjällä teetettynä noin 500 euroa (alv 0). MITÄ TYÖKALUJA TARVITAAN. NÄILLÄ PÄRJÄÄT – METSÄNOMISTAJAN KAHDEKSAN TÄRKEINTÄ -SARJA JATKUU KOKO VUODEN 1. Akut ja laturi maksavat usein likimain yhtä paljon kuin itse laite, joten toisen akkulaitteen hankinta ei enää kirpaise yhtä pahasti. Järeimmillä nuoren metsän harvennuksilla puhti voi loppua. Paljonko metsästä voi saada rahaa – 13. Sininen vai punainen putki. Metsäkartta puhelimeen – Millaista tietoa tarvitset, kuka tarjoaa 5. Halpaa lystiä akkuraivaussahan hankinta ei kuitenkaan ole. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ 40 Metsälehti Makasiini 10269_.indd 40 10269_.indd 40 10.8.2023 13.36 10.8.2023 13.36. Kilpailijakseen se on saanut sinisen, kotimaista tekoa olevan Sisu-Putken. Ne ovat kevyitä, helppoja käyttää ja varmatoimisia. Turvahousut ja kypärä – turvakamppeet metsätöihin 4. Kuka kaipaa polttomoottorisahaa. Istutusputki on suomalainen keksintö, mutta tuttu punainen Pottiputki valmistetaan nykyisin Ruotsissa. Istutusputken saa reilulla sadalla eurolla. Tavallisimpien taimityyppien istuttamiseen sopii läpimitaltaan 55-millinen putki. Innokkaimmat saattavat hankkia vielä raivaveitsen ja sirpin heinän perkaamiseksi pienten taimien ympäriltä, vaikka se ei aina ole tarpeen
Vuokrat ovat luokkaa 40–50 euroa päivässä, seuraavat päivät saa hieman huojennetuin hinnoin. OMAN METSÄN HOITAJAN ALOITUSPAKETTI ISTUTUSPUTKI, 120 euroa TAIMIVAKKA , 40 euroa AKKURAIVAUSSAHA , laturi ja vaihtoakut, noin 1 800 euroa SUOJAKYPÄRÄ , 100 euroa YHTEENSÄ 2 060 euroa AMMATTILAISEN VARUSTEET ISTUTUSPUTKI , 120 euroa KAKSOISVAKKA , 100 euroa HUSQVARNA Autotune 545 FXT/Stihl FS 460, noin 1 000 euroa* SUOJAKYPÄRÄ 100 euroa YHTEENSÄ noin 1 320 euroa *)suositushinnat 1 200– 1 300 euroa (hinnat sisältävät arvonlisäveron) Raivaussahan voi vuokrata Täysiä työpäiviä tekeville ammattilaisille ja pitkän matkan takaa metsäänsä matkaaville metsänomistajille akkusahan päivittäinen käyttöaika jää liian lyhyeksi. Aktiivisesti raivaavan metsänomistajan kuten myös useimpien ammattilaisten tarpeisiin luontuvat parhaiten Husqvarnan tai Stihlin valmistamat, sylinteritilavuudeltaan 45 kuutiosenttimetrin metsäraivurit. Tosin hintaero täysverisiin metsäraivureihin on suhteellisen pieni. Sen sijaan polttomoottorilla toimiva raivaussaha ja viiden litran bensakanisteri riittävät pitkäksikin päiväksi. Vuokralle raivaussahaa voi etsiä esimerkiksi Nettivuokraus.com-sivustolta. Useat konevuokraamot tarjoavat ammattilaistason koneita vuokralle. Raivaussahoja voi myös vuokrata. l Metsälehti Makasiini 41 10269_.indd 41 10269_.indd 41 10.8.2023 13.36 10.8.2023 13.36. Vuokrasaha voisi olla oiva ratkaisu, jos esimerkiksi oma saha hajoaa heti metsänhoitoon varatun lomaviikon alkajaisiksi.. Tarjolla on myös kevytrakenteisempia raivurimalleja, jotka suoriutuvat esimerkiksi varhaisperkauksesta mainiosti. Niiden suositushinnat ovat 1 200–1 300 euroa, mutta tarjouksissa sahoja voi saada jopa alle 1 000 euron
Niin luotettavia mallit eivät Peltolan mukaan kuitenkaan vielä ole, että satoennusteiden teko onnistuisi kokonaan kirjoituspöydän takaa.. Suomesta löytynyt hyttyslaji. Lapissa metsäkanalintujen eli metson, teeren, pyyn ja riekon kannat ovat kasvaneet, Pohjois-Pohjanmaalla pienentyneet. Kesäkuun jälkipuolisko taas oli lämmin, joten puolukan pölytys onnistui hyvin. Löydön teki Helsingin yliopiston virologian osaston tutkija Lorna Culverwell. Luke on kerännyt tietoa marjasadoista vuodesta 2001 lähtien. Kesäkuun alku oli tänä vuonna kylmä, mikä haittasi mustikan pölytystä. Tiesitkö, että marjahavaintojen tekijäksi voi ryhtyä kuka tahansa. ”Ilahduttavaa on, että puolukkaa tulee hyvin myös niille alueille, joilla mustikka otti tänä vuonna vähän siipeensä. Mustikan satokausi on nyt parhaimmillaan Keski-Suomessa. Uudellamaalla teerija metsokannat ovat kasvaneet, Hämeessä ja Rannikko-Pohjanmaalla taantuneet. Eli jos mustikkasangot jäivät vajaiksi, niin onpahan puolukkaa”, Peltola sanoo. Etelä-Suomessa se alkaa olla jo ohi ja Pohjois-Suomessa se on vasta alkanut. Satoennusteet tehdään ympäri Suomea sijaitsevissa havaintometsissä tehtyjen havaintojen perusteella. SUOMESTA LÖYTYI UUSI HYTTYSLAJI LO RN A CU LV ER W EL L METSÄKANALINTUJEN määrät ovat suunnilleen samalla tasolla nyt kuin viime ja toissavuonnakin, kertoo Luonnonvarakeskus. Tärkein marjasadon määrään vaikuttava tekijä on pölytyksen onnistuminen. Sääaineistoihin perustuvien mallien avulla arvioitiin, miten hyvin pölytys onnistui eri puolilla maata. Laji tunnetaan Etelä-Euroopassa Länsi-Niilin viruksen levittäjänä. M IK KO RI IK IL Ä PORIN rannikkoseudulta on löytynyt hyttyslaji, jota ei ole ennen tavattu Suomessa, kertoo Helsingin yliopisto. Mustikka kukkii kesäkuun alussa, puolukka kesäkuun lopulla. Länsi-Suomessa satonäkymät ovat hänen mukaansa jopa keskimääräistä paremmat. Puolukan satokausi alkaa elo-syyskuun vaihteessa. Ohjeet havaintometsän perustamiseen löytyvät osoitteesta marjahavainnot.fi. Tänä vuonna satoennusteiden teossa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa myös Ilmatieteen laitoksen sääaineistoja. Tämä Culex modestus -hyttyslaji on 44. l LIINA KJELLBERG Puolukkasadosta tulossa hyvä Mustikan määrissä on tänä vuonna suuria alueellisia eroja. MÄÄRÄT ENNALLAAN OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 10270_.indd 42 10270_.indd 42 10.8.2023 13.44 10.8.2023 13.44. ”Ei mustikkasatokaan huono ole, mutta alueellisia eroja on paljon”, Peltola sanoo. Havainnot kerätään yhteistyössä 4H-liiton kanssa. PUOLUKKAA näyttäisi tänä vuonna tulevan hyvin koko maahan, ennakoi Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Rainer Peltola
Syksyn tullen joudumme tottumaan hiljaisuuteen. Samaan aikaan anoppini kömpi metsästä mustikkakoppansa kanssa. OLEN PARANTUMATON KYTTÄÄJÄ . Kiikari toki on keittiön apupöydällä, mutta se kohdistetaan enimmäkseen lintuihin. Varsinainen tonttimme on käsittämättömän suuri, jopa yli jalkapallokentän kokoinen – nykyajan tunnetuimmalla pinta-alayksiköllä ilmaistuna. Täällä ei kesäaikaan hiljaista hetkeä juuri ole. Oma talo tuli aikoinaan rakennettua haja-asutusalueelle metsän siimekseen. Ase on mukana joko tositarkoituksella tai silmänlumeena. Tulee samalla säästöä ruokalaskuun ja pirteyttä elonpäiviin. Aamusella kurjet, joutsenet ja monet muut aloittavat konserttinsa. Entisellä herttaisella naapurillamme Hilja-tädillä oli vaikeaa, kun hän pihamaallaan purki sydäntään: Selkä kipeä, jalat eivät kanna, rytmihäiriöitä, keuhkoja ahdistaa, kuolema kohta kolkuttaa. En kuitenkaan sulje ikkunaa. l Talo metsän laidalla METSÄELÄMÄ ON » merkityksellistä » edullista » elämyksellistä JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Oho, mustikat ovat jo kypsiä! Hiljan selkä suoristui, naama kirkastui ja sitten syöksy sisälle ämpäriä hakemaan ja puolijuoksua metsään… OLEN JOSKUS LUKENUT paperilehdistä ihannoivia tarinoita henkilöistä, jotka ovat myyneet omaisuutensa, ostaneet veneen tai muun kulkuneuvon, hypänneet pois oravanpyörästä ja lähteneet kiertämään maailmaa. Jos asuisin kerrostalossa, minulla pitäisi olla juoksurata keittiön ikkunan ja ovisilmän välillä. Täällä maalla on yli yhdeksänkymppisiä mummoja, jotka pyöräkelkkansa ja pikku ämpärinsä kanssa keräävät talviset mehuja hillotarpeensa ohimennen aamulenkeillään. Suoraan tontilta alkaa metsäalueemme, suorastaan valtava, käsittäen jopa satoja ellei peräti tuhansia puita. Lähimetsissä on lisäksi oikein varta vasten rakennettuja kyttäyskoppeja, joissa voin purkaa kyttäyspatoutumaani. Eikä kenenkään tarvitse niitä edes järjestää. SIELLÄ KAUPUNKIEN keskustoissa valitetaan tapahtumien melusta. Harmillista, että joillekin on valikoitunut asuinpaikaksi tylsänsorttinen taajama. Jokainen ikkuna on kuin taulu, joka vaihtuu joka päivä. KUULINPA TOOSASTA , kun joku lähiörouva toivoi tapahtumia ja joukkoliikennettä kaupunkien keskustoihin. Toivoisinkin, että joskus voisin lukea lehdestä jutun, jossa joku on myynyt veneensä ja ostanut talon metsän laidalta.. Onhan lihapaketti ja kalafile paljon helpompi napata marketin kylmätiskistä kuin pyydystää ja käsitellä saalis itse alusta loppuun. OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 10271_.indd 43 10271_.indd 43 10.8.2023 13.49 10.8.2023 13.49. Toki sen eteen on nähtävä vaivaa, joka kuulostaa kauhealta. Vaikka työtä on paljon, se ei tunnu ahdistavalta, eikä ole tarvetta lähteä mihinkään. Marjoja ja sieniä kasvaa tontillakin, reunametsistä puhumattakaan. Se sentään hiljenee hetkellisesti arkipäivien aamuöiksi, ennen työmatkaliikenteen jyrinää. Täällä ei naapuria pysty seuraamaan – niitä on vain pari, nekin kaukana puiden ja puskien takana. Metsän terveysvaikutuksiin uskon vahvasti kuten kaikki aikakausilehdetkin. Emme tunne asiaa, kun syömme paljon lähes ilmaista, itse hankittua sapuskaa. Itselle ei tulisi mieleenkään. Olen jopa itse nähnyt ihmeparantumisen. Illalla nukkumaan kömpiessä mustarastas ja lehtokerttu lörpöttelevät taukoamatta, laulurastas jatkaa pimeän tullen. Säät vaihtuvat, vuodenaikojen värileikki on jatkuvaa, lukemattomat linnut ovat touhuissaan ja monet nisäkkäät painelevat pitkin pihamaata. Ruoka on kai kallista. Ja tapahtumia riittää
Hybriditerät on kehitetty käytettäväksi näihin kohteisiin. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kun on kysymys varhaisperkauksesta, vapautettavan taimen ympärillä on vesakkoa, vatukkoa, horsmikkoa ja usein myös heinää. Taimet istutetaan muokkausjäljen ylimpiin kohtiin, mikä lisää sahattaessa osumisvaaraa maapenkkaan tai kiveen. Voiko esimerkiksi kolmioterää käyttää vesakon raivaamiseen. Valitettavasti sellaista terää, joka ei vaurioidu tai tylsy kiveen tai maapenkkaan osuessaan, ei ole. Olisiko raivaussahaan saatavilla teriä, jotka sopivat varhaisperkaukseen eivätkä ole arkoja kiveen sahaamiselle. Perkauksessa poistetaan siis kasvatettavien puulajien kanssa kilpailevaa puustoa ja vesakkoa. Maaperän kivisyys on usein haittana raivauksia ja perkauksia suoritettaessa. Minulla on isohko varhaisperkaustyömaa. » VARHAISPERKAUKSESSA tavoitteena on, ettei kasvatettavien taimien kasvu kärsi vesakon varjostuksen ja juuristossa tapahtuvan kilpailun takia. LEO SAASTAMOINEN Kovapalaterä sopii sellaisiin kohteisiin, joissa on hiekkaa tai kivipölyä poistettavan vesakon katkaisukohdassa. MIKÄ TERÄ SOPII VARHAISPERKAUKSEEN. Paras keino välttää kiveen sahaaminen on raivaustekniikan soveltaminen terää säästäväksi. Raiva-veistä ei myöskään kannata unohtaa. Ongelmana on maaperän kivisyys, jonka vuoksi raivausterä tylsyy helposti. Kovapalateräkin tylsyy ja kiveen osuessa voi kovapala irrota kokonaan. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 10272_.indd 44 10272_.indd 44 10.8.2023 13.55 10.8.2023 13.55. Erilaisia teräratkaisuja on kehitetty ja testattu kiitettävästi. Kovapalaterä on hyvä kohteisiin, joissa on hiekkaa ja kivipölyä poistettavan vesakon katkaisukohdassa. Kolmioterää voi käyttää vesakon raivaamiseen, kun raivattavan vesakon vahvuus ei ylitä kynän vahvuutta. Näitä kohteita ovat esimerkiksi hiekkateiden varret ja ohuthiekkaiset muokatut kohteet. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi
KARI MIELIKÄINEN SEURAAVALLE POLVELLE VAI LAHJALUONTOINEN KAUPPA. Jos mahdollista, nestemäinen boori kannattaa levittää tasaisesti maahan ja aluskasvillisuuteen, koska puiden juuret ulottuvat metsässä käytännössä kaikkialle. Yleisintä boorin puutos on metsitettävillä pelloilla ja lepikoissa, joissa typpeä eli kasvuvoimaa on yllin kyllin. Koska itse booria levitetään lannoituksessa korkeintaan kolme kiloa hehtaarille, löytyy markkinoilta myös vähätöisiä ja kevyitä vaihtoehtoja. Ongelman poistamiseksi on nykyisin tarjolla monia vaihtoehtoisia lannoitteita, joiden käyttömäärät ja levitystavat vaihtelevat. Viljavilla kasvupaikoilla puiden pituuskasvun tyrehtyminen ja monilatvaisuus kouraisevat erityisen pahasti metsänomistajan tilipussia. Tuhka ei sisällä kasvua lisäävää typpeä, mutta sillä pyritään takaamaan lisätyn boorin hidas liukeneminen. Kuuset ovat nyt vajaa 10-metrisiä, ja osa on monilatvaistunut eli boorin puutos vaivaa. Yhdistetyssä kasvatusja boorilannoituksessa varttuneeseen metsään voidaan levittää runsas puoli tonnia typpeä, fosforia ja booria sisältävä NP-lannoitetta hehtaarille. Ruiskutetaanko liuosta oksille vai maahan juuristoon. Pelkkää booria kylvettäessä rakeistettuun tuhkaan sekoitettua lannosta pannaan hehtaarille noin 300 kiloa. Olen istuttanut 10 vuotta sitten vanhalle pellolle kuusia. 2023 klo 9-17 * Yleisölle pääsymaksu?oman tapahtuman * Monipuoliset näy?elyosastot * Työnäytöksiä osastoilla * Ajankohtaiset teemat ja paneelit ohjelmalavalla * Karjalaisen iloisen ja rennon tunnelman * Perinteikkään metsätapahtuman * Tulevaisuusrahasto Pohjois-Karjalan Maataloussää?ö Leila Laukkanen, näy?elypäällikkö puh 0500 245 513 Anu Pesonen, näy?elyn johtaja puh 040 301 2436 Yhteistyössä Silvan sähköpos?: silvametsanay?ely@gmail.com Järjestäjät Facebook ja Instagram: Silva Metsänäy?ely Kohdataan Silvassa! *************** *************** *************** *************** Taitajien torilta monipuoliset tuo?eet suoraan tekijöiltä www.silvametsanay?ely.. Jauheinen soluboori sisältää kaksikymmentä prosenttia booria, joten sitä tarvitaan hehtaarille noin viisitoista kiloa. Olen aikeissa levittää käsiruiskulla Bortracia. Tarjoamme: » Metsälehti Makasiini 45 10272_.indd 45 10272_.indd 45 10.8.2023 13.55 10.8.2023 13.55. » BOORIN puutos on erityisesti Itä-Suomen kaskialueiden ongelma. Helpoin tapa tehdä lannoitus käsipelillä on nestemäinen Bortrac, jota levitetään maastoon kysyjän mainitsemalla käsiruiskulla tai nykyisin myös dronella noin kaksikymmentä litraa hehtaarille veteen lantrattuna. ›› OKSILLE VAI JUURILLE. Edellä mainittujen lannoitteiden levitys tapahtuu suuren käyttömäärän vuoksi yleensä helikopterilla, traktorilla tai mönkijällä. Boorin vaikutus tulee juurten kautta, joten maaperä on tämän hivenravinteen lopullinen osoite. Isäni on yli kahdeksankymmenen vuoden ikäinen metsänomistaja ja itse olen alle neljänkymmenen. Jos booria menee vahingossa myös puiden lehvästöön, pieni osa siitä voi imeytyä suoraan puuhun, mutta valtaosa huuhtoutuu maahan sateiden mukana. Silva Metsänäy?ely Joensuun Laulurinteellä pe 8.9.2023 klo 10-18 la 9.9
Verottaja on nyt laatinut selvät ohjeet tulouttamatta jääneistä metsävähennyksistä. Minulla on kaksi alaikäistä lasta. Te voitte allekirjoittaa lahjoituksesta laaditun lahjakirjan lastenne puolesta. Alueen arvo vähennetään sen jälkeen hankintahinnasta ja sitä kautta myös metsävähennyspohjasta. Isäni haluaa lahjoittaa metsätilansa lapsilleni. Tämä tarkoittaa sitä, että tulouttamaton käytetty metsävähennys säilyy ikuisesti rasitteena myöhemmin hankitun tilan metsävähennyksen käytössä. » SÄHKÖLINJAN alle jäävän pinta-alan arvo on vähennettävä metsävähennyspohjasta, jos tila on metsävähennyskelpoinen. Käytettyä metsävähennystä ei tulouteta. HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 10272_.indd 46 10272_.indd 46 10.8.2023 13.55 10.8.2023 13.55. Mailleni rakennetaan leveä sähkölinja. Olisi toivottavaa, että verottaja tekisi päätöksen tulouttamatta jääneen metsävähennyksen vanhenemisesta. Joten suosittelen sellaista vaihtoehtoa, jossa ei joudu tämän viraston kanssa seurustelemaan. Se jää kuitenkin rasittamaan teitä, joten menetätte mahdollisuuden käyttää viimeksi ostetun tilan metsävähennystä. Kun ottaa huomioon teidän ikänne, esittämäsi vaihtoehto tuntuu mielekkäältä. Ne säilyvät rasitteena, vaikka ei omistaisi enää metsätiloja. Jos metsänomistaja myy puut erikseen, on puista maksettu korvaus normaalia metsätalouden pääomatuloa. Saatu korvaus ilmoitetaan lomakkeella 9 tai OmaVero-verkkopalvelussa. Yhtiön maksama johtoaluekorvaus sekä puustosta maksettu korvaus on kokonaisuutena luovutusvoittoveron alaista ja hankintameno-olettama on 80 prosenttia. Teille tulisi metsävähennys käyttöön, ja maksettava lahjavero jäisi kohtuulliseksi. Jos metsätilat tulevat alaikäisille, niin on pakko olla edellä mainitun viraston valvonnassa. Onko lapsilleni lahjoittaminen paras vaihtoehto sukupolvenvaihdokseksi. Teille jäisi myös kaikki vaihtoehdot käytettäväksi, kun tulee aika siirtää tilat seuraavalle sukupolvelle. Ostin kaksitoista vuotta sitten sadan hehtaarin tilan ja viime vuonna viidenkymmenen hehtaarin tilan. Mitä vaikutuksia tällä on verotuksessa. Olisi järkevää, että tulouttamatta jääneet metsävähennykset vanhenisivat esimerkiksi viidessä vuodessa. Ensimmäisenä hankitun tilan metsävähennyksen olen käyttänyt kokonaan ja viimeisenä hankitun tilan metsävähennys on käyttämättä. Tässä vaihtoehdossa metsäomaisuus olisi täysin teidän hallinnassanne. » KOSKA olette omistanut tilan yli kymmenen vuotta, niin kauppa on sukupolvenvaihdosluovutus ja luovutusvoittoverovapaa. » KUN ottaa huomioon teidän ikänne ja lastenne alaikäisyyden, en katso isänne esittämää vaihtoehtoa parhaaksi mahdolliseksi tavaksi tehdä sukupolvenvaihdos. Kun viimeksi hain Digija rekisteröintivirastosta edunvalvojan sijaista, se kesti yli puoli vuotta. Hankintahinnasta lasketaan sähkölinjan alueen hinta hankinnan keskimääräisen hehtaarihinnan perusteella tai silloisen todellisen arvon mukaan, jos sellainen on saatavilla. Itse haluaisin ostaa tilat lahjanluonteisella kaupalla. Jos myyn ensimmäisenä hankitun tilan pojalleni, joudunko tulouttamaan metsävähennystä. Suomen lakien mukaan kaikki rikokset paitsi murha vanhenevat kymmenessä vuodessa. Verottajan mukaan ohjeistus tarkoittaa, että vaikka hankitaan uusi tila viidentoista vuoden jälkeen, niin tulouttamattomat metsävähennykset otettaan huomioon ostetun tilan metsävähennysten käytössä. Entä säilyykö käyttämätön metsävähennys. VÄINÖ SIKANEN MITEN KÄY METSÄVÄHENNYKSEN. Jos teille jäisi määräaikainen hallintaoikeus, mikä olisi edullisempi vaihtoehto kuin suora lahjoitus, tarvitaan edunvalvojan sijainen ottamaan alaikäisille tuleva lahja vastaan. Hänen mielestään näin säästetään veroissa. VÄINÖ SIKANEN SÄHKÖLINJAN VEROTUS
Stihlin jalkineen liukumaton profiilipohja on pitävä. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SAMI KARPPINEN Husqvarnan Technical light-nahkajalkine on kevyt, mutta varsi on lyhyt. Vaikka kummatkin kengät vedettiin raivuulle suoraan paketista, rakkoja ei tullut, kengät istuivat hyvin ja tuntuivat mukavilta jalassa. Stihlin korkeampi varsi piti jalat kuivina. Koon 37 Stihlin kenkäpari painaa yhteensä runsaat 1 800 grammaa ja Husqvarnan 1 300 grammaa. Märässä soisessa maastossa kummatkin kengät pitivät kosteutta, mutta Husqvarnan kenkien varsi osoittautui turhan lyhyeksi. Myös pitoa liukkailla kivillä ja rungoilla löytyi. Jos ei työskentele moottorisahan kanssa ja raaskii uhrata vaelluskengät metsätöihin, on sekin toimiva vaihtoehto. Märässä upottavassa maastossa Stihlin kenkä vie voiton. Raivuulla viiltosuojaus ei ole välttämätön, mutta nilkkaa hyvin tukeva ja pitävällä pohjalla varustettu jalkine on. Katso video metsälehti.fi OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 10273_.indd 47 10273_.indd 47 10.8.2023 14.06 10.8.2023 14.06. Husqvarnan jalkineen pohjan urat ovat aavistuksen matalammet kuin Stihlin kengässä, mutta pito on hyvä. PIENIKOKOISELLE jalalle ei ole tarjolla monia vaihtoehtoja raivuukengiksi. l PITOA JA TUKEA STIHL DYNAMIC GTX S2 -vettä hylkivää goretex-kalvolla päällystettyä nahkaa -viiltosuojattu -liukumaton profiilipohja -koot 36 –50 -suositushinta 387 euroa HUSQVARNA TECHNICAL LIGHT -vettä hylkivää sympatx-kalvolla päällystettyä nahkaa -varpaiden suojana komposiittikärki -koot 36 –47 -suositushinta 187,90 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET STIHL +korkea varsi +vedenpitävyys +pito +monikäyttöisyys -hinta -paino HUSQVARNA +vedenpitävyys +tukevuus +pito +keveys -varren pituus Hyvissä raivuukengissä jalat pysyvät myös kuivina. Stihlin kengät ovat Husqvarnan jalkineisiin verrattuna tyyriit. Ne eivät myöskään hiostaneet. Husqvarnalla varpaiden suojana on komposiittikärki. Stihlin jalkine on kauttaaltaan viiltosuojattu ja sopii myös moottorisahatyöskentelyyn. Kokeillut jalkineet säästivät nilkkani, vaikka jalka humpsahti onkaloon. Korkeavartinen vaelluskenkä ja testattu Stihlin jalkine painivat samassa hintaluokassa, mutta vaelluskenkä on kevyempi. Stihlin Dynamic GTX S2 -nahkaturvasaapas tukee hyvin nilkkaa. Mikäli raivaa pääasiassa kuivassa maastossa, on Husqvarnan jalkine kevyt ja toimiva. Vetisessä maastossa kenkä hörppäsi vettä varresta sisään pari kertaa. Esimerkiksi kumisaappaat ovat liukkaat eivätkä tue nilkkaa. Stihlin kenkä on painavampi. . Sain koon 37 jalkaani testattavaksi Stihlin Dynamic GTX S2 -nahkaturvasaappaat sekä Husqvarnan viiltosuojatut Technical Light -nahkajalkineet. Monikäyttöisyys näkyy hinnassa
Samalla on hyvä tarkastella omaa tai puolison kanssa yhteistä taloustilannetta ja sen suhdetta mahdollisiin maksuihin ja tukiin. Näitä ovat esimerkiksi eläkeja vuokratulot. Myös verovapaat tulot otetaan tuloina huomioon. Kuukausituloina otetaan laskennassa huomioon jatkuvat tai vuosittain toistuvasti saadut tulot. Oman metsän tulot otetaan huomioon kuukausittaisena, laskennallisena metsätulona. Jos alkaa näyttää siltä, että tarve asumisen tai hoivan palveluihin kasvaa, on järkevää tutustua oman hyvinvointialueen palvelumaksuihin ja mahdollisiin Kelan tukiin. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteismetsästä saadut ylijäämät. Esimerkki Veikko on hoitanut hyvin Oulussa sijaitsevia perintömetsiään jo yli 40 vuotta. Metsät vaikuttavat maksuihin myös, vaikkei Veikko tekisi lainkaan hakkuita. Laskennallinen metsätulo lisätään muihin kuukausinettotuloihin. TULEVAISUUDEN suunnittelu ei ole vain nuorten juttu. Näistä menoista on määrätty laissa sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista, pykälissä 10 c ja 10 d. Terveys vaan on alkanut Veikolla vakavasti heikentyä. Metsätulot laskennallisesti Palveluasumisen ja sosiaalipalvelujen maksut määräytyvät asiakkaan nettokuukausitulojen mukaan. Sijainti vaikuttaa Metsien tuottoa laskettaessa pinta-alana käytetään Verohallinnon käyttämää metsämaan hehtaaMETSÄ NÄKYY MAKSUISSA Ikääntyneen metsänomistajan elämänmuutoksissa metsällä voi olla merkittävä rooli. Se on tärkeää myös ikääntyneille, erityisesti asumisen ja talouden näkökulmasta. Myös muistisairauden oireet ovat yhä ilmeisemmät. Ennen palvelumaksun määräämistä kuukausinettotulosta vähennetään henkilökohtaiset menot, kuten esimerkiksi oman asunnon kuukausittaiset kulut. TEKSTI PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10274_.indd 48 10274_.indd 48 10.8.2023 14.09 10.8.2023 14.09. Metsiä on kaikkiaan 40 hehtaaria. Kun palvelumaksuja alettiin tutkia yhdessä lasten kanssa, tuli yllättäen esille, että metsä vaikuttaa tuleviin maksuihin. Hän on lopulta taipumassa lastensa ehdotukseen selvittää palvelutaloon muuttamisen mahdollisuutta. Niistä vähennetään tulonhankkimisesta aiheutuneet kustannukset ja verot. Metsätulot vaikuttavat esimerkiksi palvelumaksuihin
Esimerkki 2, sijainti Hollolassa Oulussa asuvalla Arjalla on saman verran metsää kuin Veikolla eli 40 hehtaaria. Palvelumaksuihin vaikuttava kuukausitulo metsästä saadaan jakamalla vuositulo 12:lla. Se näkyy muun muassa vuotuisessa veroehdotuksessa. Myös Veikolla se saattaa lisätä palvelumaksua lähes 100 euroa kuukaudessa. Veikon metsien vuosituotto on 1 442,40 euroa (40 ha x 36,06 €/ha). Ilmoituksen voi tehdä muutoslomakkeella, jonka saa ladattua esimerkiksi ytj.fi-verkkopalvelusta. Veikon laskennallinen metsän kuukausituotto määritetään seuraavasti: 40 hehtaaria Oulussa: Verohallinnon määräämä tuottoluku vuonna 2023 on 36,06 euroa hehtaarilta. Näin ollen palvelumaksuista päätettäessä Veikolle lisätään muihin huomioon otettaviin omiin tuloihin laskennallinen metsätulo 108,18 euroa kuukaudessa. Esimerkki 1, sijainti Oulussa Veikon metsät sijaitsevat Oulussa. Metsälehti Makasiini 49 10274_.indd 49 10274_.indd 49 10.8.2023 14.09 10.8.2023 14.09. Lisäksi vähennetään mahdolliset metsätalouden lainojen korot. Veikon laskennallinen metsätulo kuukaudessa saadaan seuraavasti: Vuositulo on 1 298,16 euroa (1 442,4 € – 144,24 €). Veikolla ei ole vähennettäviä korkoja. Näin ollen Arjan mahdollisissa sosiaalipalvelujen maksuissa otetaan huomioon kuukausittaisina laskennallisina metsätuloina 607,35 euroa kuukaudessa. Jos pinta-alassa on korjattavaa, voi metsänomistaja ilmoittaa uuden pinta-alan. Arjan metsät sijaitsevat Hollolassa, jossa Verohallinnon päätöksen mukainen tuottoluku on 202,45 euroa hehtaarilta. TEKSTI PIRJO HAVIA rimäärää. Vuotuinen hehtaarituotto, johon palvelumaksuissa huomioon otettava metsätulo perustuu, on Verohallinnon vuosittain päivittämä, kunnittainen ja euromääräinen tuottoluku. Laskennallisina menoina vähennetään 10 prosenttia eli 144,24 euroa. Edellä olevassa esimerkissä Arjan laskennallinen metsätulo vaikuttaisi tuntuvasti palvelumaksuihin. Kuten seuraavista esimerkkilaskelmista huomataan, metsien sijaintikunnalla on suuri merkitys tuottolukuun. On kuitenkin muistettava, että jokaisen kohdalla vaikutus on erilainen riippuen henkilön ja mahdollisen puolison muista tuloista ja menoista
Vaikka metsän vuoksi palvelunmaksut nousisivat ja Kelan tuet jäisivät saamatta, voi metsän hakkuutuloilla olla hyvää elämää tukeva vaikutus. Hyvinvointialueen on asiakkaan tai hänen edustajansa vaatimuksesta alennettava laskennallista metsätuloa, jos tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on Suomen metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen antaman lausunnon perusteella vähintään kymmenen prosenttia alempi kuin metsätulo. Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä suppeana vain omaa tulevaisuuden hoivaa ajatellen tai laajempana metsätalouden harjoittamista ja omaisuuden siirtoja ajatellen. l LAKI SOSIAALIJA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUISTA 10 i § (30.12.2020/1201), Laskennallinen metsätulo LASKENNALLISELLA metsätulolla tarkoitetaan tässä laissa varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettua metsän keskimääräistä vuotuista tuottoa hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Laskennallinen metsätulo otetaan huomioon myös Kelan tuissa. Omistusta voi jatkaa On tärkeää selvittää oman tulevaisuuden suunnitelman pohjalta, millaista roolia metsä näyttelee omassa taloudessa. Silloin pystytään suunnittelemaan ja tekemään omistajanvaihdos yhteistuumin, lisäksi vanhempi sukupolvi kykenee vielä opastamaan uusia omistajia. Tilanteessa, jossa metsän sukupolvenvaihdos on jo tehty, mutta hallintaoikeus on pidätetty itselle, suosittelen luopumaan hallintaoikeudesta. (8.7.2022/600) 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10274_.indd 50 10274_.indd 50 10.8.2023 14.09 10.8.2023 14.09. Sitä ei pysty laatimaan pätevästi enää siinä vaiheessa, kun lääkäri on todennut toimintakyvyn heikentyneen niin, että henkilö ei enää itse pysty huolehtimaan asioistaan. Mielestäni edunvalvontavaltuutus kannattaa laatia heti, kun omat ja mahdollisesti myös perillisten tulevaisuuden toiveet alkavat hahmottua. Huomaa hallintaoikeus Jos henkilöllä on metsiin hallintaoikeus, otetaan sen tuoma oikeus metsän tuottoon huomioon palvelumaksuissa samalla tavalla kuin omistustilanteessa, jossa hallintaoikeutta ei ole eriytetty. Ne voivat mahdollistaa kenties laajempia palveluja, omistusasunnon remontointia myyntikuntoon, lahjoituksia lapsille ja lastenlapsille tai muita asianomaiselle tärkeitä asioita. Alennusta täytyy hakea. Jos halutaan jatkaa loppuun asti omaa, tuloa tuottavaa metsätalouden harjoittamista, on äärimmäisen tärkeää laatia ajoissa edunvalvontavaltuutus. Tulot pienemmiksi Jos todelliset metsästä saatavat tulot, joista on ensin vähennetty metsätalouden kustannukset, jäävät yli kymmenen prosenttia pienemmiksi kuin Verohallinnon vahvistaman tuottoluvun mukainen tuotto, voidaan laskelmassa huomioitavia laskennallisia metsätuloja pienentää. . Jos valtuutetaan omaisuuden luovuttamiseen, on tärkeää, että varavaltuutetuksi löytyy riippumaton henkilö, joka voi tarvittaessa valtuutuksen perusteella saada Digija väestötietovirastosta pätevästi oikeudet luovutuksiin. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. Vähintäänkin kannattaa valtuuttaa edunvalvontavaltuutuksessa riippumaton taho luopumaan siitä puolestasi. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan Suomen metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen antama lausunto. Tästä määrästä vähennetään kymmenen prosenttia ja metsätalouden korot. Luovu ajoissa Usein metsänomistajan ja perillisten kannalta on selvintä, jos metsästä luovutaan silloin, kun ollaan vielä kohtuullisen hyvissä voimissa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen maksu saa olla korkeintaan 85 prosenttia kuukausinettotuloista ennen palvelutaloon muuttamista yksin asuneella henkilöllä
Pohjois-Amerikassa kysyntä todennäköisesti kasvaa, mutta Euroopassa, Kiinassa ja Japanissa voi olla pidempiaikainen hyvin heikko kysyntätilanne, koska rakentaminen on normaalia vähäisempää. Nyt markkinoilta on poistunut huoli selluloosan, kartongin ja sahatavaran saatavuudesta. Siihen tarvitaan jatkuvasti lisää pakkauskartonkia. Pehmopaperit valmistetaan aina paikallisesti. RAHAPUU KOLUMNI Metsälehti Makasiini 51 10275_.indd 51 10275_.indd 51 11.8.2023 15.17 11.8.2023 15.17. Vielä vuosi sitten hinnat olivat poikkeuksellisen korkealla. . Tiivispaperista tunnetuin on leivinpaperi. Haluamme ostaa tuotteita kauniissa pakkauksissa. Pehmopaperien ja ns. Se tehdään tuoreesta puusta. KOLMEN suuren metsäyhtiön ja lähes kaikkien sahojen taseet ovat ennätyksellisen vahvoja. varastosykli, joka on normaalia vahvempi. Olemme hyvällä puolella, sillä lähes kaikki suomalaiset kartonkitehtaat käyttävät raaka-aineena puuta, eivät kierrätyskuitua. Kyse on pääosaltaan ostajien varastojen sopeuttamisesta. Suomesta ei kannata viedä pehmopapereita, niissä on liikaa ilmaa. Hyvä ympäristön kannalta. Ostajilla varastot olivat poikkeuksellisen täynnä. Nyt hintojen laskiessa varastoja puretaan nopeaan tahtiin, mikä painaa hintoja vielä lisää alaspäin. METSÄTEOLLISUUSYRITYSTEN tulokset romahtivat toisella kvartaalilla eli huhtikuu-kesäkuussa verrattuna vastaavaan vuodentakaiseen ajankohtaan. Lopputuote oli jo myyty, vaikkapa muropakkauksen raaka-aineeksi. Selluloosan osalta on käynnissä raju suhdannesykli. Niissä käytetään selluloosaa, myös suomalaista. Suomalaisena metsätalousyrittäjänä nukun yöni puumarkkinoiden kannalta varsin hyvin. Rakenteellisesti mikään ei ole muuttunut. Tukin hinta laskee korkealta tasoltaan ja myös kuitupuun hinta hieman notkahtaa. Selluloosan kysyntä kuitenkin kasvaa ja juuri valmistuneiden ja valmistumassa olevien tehtaiden lisäksi uutta kapasiteettia ei ole tulossa liikaa. Näyttää hyvältä. Myös verkkokaupan osuus jatkakaa kasvuaan. Kaikki purkavat varastojaan ja hinnat laskevat. Sunilan sellutehtaan todennäköisen sulkemisen lisäksi Suomessa tullee tapahtumaan vielä pari merkittävää sulkemista. Siitä merkittävä osa maailmanlaajuisesti tehdään kierrätyskuidusta. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Puun kysyntä tulee säilymään hyvällä tasolla. nettovelattomia. Kierrätyskuitu ei hygieniasyistä kelpaa ruokapakkauksiin. Käynnissä on ns. Koivuvanerin kysyntä on pysynyt vahvana, sillä vanerin ja myös tukin tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä on käytännössä pysähtynyt. Korona-aikana ostajat kasvattivat varastojaan huolissaan esimerkiksi siitä, ettei kartonkia olisi saatavissa. Minun aikanani näin hienoa tilannetta ei ole ollut. Maailmanlaajuisesti väkiluku kasvaa ja yhä useammalla on varaa ostaa pehmopapereita ja tiivispapereita. tiivispaperien kysyntä jatkaa kasvuaan. Sulkemisten syynä on pula kuitupuusta. l Normaalia vahvempi varastosykli Suomalaisena metsätalousyrittäjänä nukun yöni puumarkkinoiden kannalta varsin hyvin. SAHATAVARAN kysyntä ja myös hinnat ovat tulleet rajusti alas. Erityisen nopeasti kasvaa elintarvikkeisiin tarvittava puhdas kartonki. Useat yhtiöt ovat ns. KARTONGIN kysyntä jatkaa kasvuaan maailmanlaajuisesti, myös Suomessa
TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN SA M I KA RP PIN EN Kuitupuuta ohjautuu tällä hetkellä paljon energiakäyttöön, joka ylläpitää kilpailua harvennusleimikoista. 45,11 . Tyrehtynyttä tuontipuuvirtaa paikataan edelleen kotimaasta, ja Metsä Groupin syksyllä starttaava Kemin sellutehdas pitää osaltaan yllä kysyntää. Tästä huolimatta Iisvedellä on sahattu tänä vuonna kuusitukkia edellisvuoden tahtiin. 55,70 . Uudistushakkuu 73,40 . 26,97 . 26,32 . Ensiharvennus 21,52 . 70,61 . Korkojen nousu ja rakentamisen hiipuminen näkyvät kysynnässä etenkin Skandinaviassa ja Saksassa.” Harvennusleimikoista hyvä hinta Totaalista stoppia puukauppaan tuskin on odotettavissa, vaikka esimerkiksi UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen viittasi tuotannonrajoituksiin kaikissa tuoteryhmissä yhtiön osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä. TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 10276_.indd 52 10276_.indd 52 11.8.2023 16.06 11.8.2023 16.06. 20,18 . 26,73 . 23,15 . Ensiharvennus 20,81 . 76,20 . 27,35 . 21,56 . ”Vuoden loppuun saakka tuskin painetaan täysillä. 29,37 . 27,64 . Uudistushakkuu Harvennushakkuu 69,38 . 55,36 . Lopputuotemarkkinoiden perusteella kantohintojen nousulle kevään huippulukemista ei löydy perusteita. 27,37 . Uudistushakkuu 75,10 . VIIKKO 31 SAHATAVARAja sellumarkkinoiden nopea laskusuhdanne on luonut syksyn puumarkkinoille vaikeasti ennakoitavat asetelmat. 75,33 . 26,23 . 29,37 . Lyhytjänteisyys leimaa nyt kaupantekoa”, tiivistää Iisveden sahan toimitusjohtaja Tommy Lindström näkymät. 28,14 . 29,04 . 52,01 . SYKSYN NÄKYMÄT SUMUISET Vaikka sellukauppa sakkaa, energiapuun vahvan kysynnän uskotaan pitävän myös kuitupuiden hinnat hyvällä tasolla. 75,11 . 28,08 . 76,77 . 27,75 . 22,07 . 70,15 . ”Aikamoisen hiljaista on kaikilla markkinoilla. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,76 . 28,56 . Harvennushakkuu 69,99 . 27,11 . 74,14 . 28,19 . 28,50 . 28,49 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,56 . 44,91 . 26,31 . 56,47 . Olemme myyneet sahatavaran syyskuun osalta, mutta neljännen kvartaalin osalta ei voi sanoa vielä mitään. 48,72 . Sahatavaran myyntihinnat ovat Lindströmin mukaan pudonneet vuodessa noin 30–40 prosenttia. 67,10 . 27,09 . 29,34 . 27,60 . Ensiharvennus 18,51 . 26,91 . Harvennushakkuu 65,75 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,71 . 59,76 . 26,34
30,41 . ”Harvennusten osalta en kyttäilisi hintapiikkejä, vaan puuta kannattaa myydä metsänhoidollisen tarpeen mukaan.” Energiapuun kysyntä kasvaa Kenties merkittävin muutos puumarkkinoilla on se, että kuitupuusta kilpailevat tasaväkisesti nyt muutkin kuin sellunkeittäjät. Uudistushakkuu 71,94 . Ensiharvennus . Kesän aikana puun tilastohinnat ovat kääntyneet laskuun, tosin ilmiö on lähes jokavuotinen. 24,03 . Kaikkien energiapuujakeiden kysyntä näyttää syksyn osalta hyvälle”, sanoo toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki Laania Oy:stä. 69,70 . 64,67 . 28,43 . ”Jos katsoo isojen metsäyhtiöiden heikentyneitä tuloksia ja hintatilastojen kehitystä lopputuotemarkkinoilla, niin kyllä tilanne oletettavasti heijastuu myös kuitupuumarkkinaan”, pohtii Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen kenttäpäällikkö Jussi Linnala. Energiapuun hinnoissa on Vartiamäen mukaan menty tänä kesänä paikoin kuitupuun hintoihin, joskin alueelliset erot ovat suuria. 28,74 . 27,53 . 26,81 . Uudistushakkuu 71,93 . Laania on erikoistunut toimittamaan energiapuuta asiakkailleen, omia tuotantolaitoksia sillä ei ole. 45,20 . 27,63 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,03 . 29,66 . 28,39 . 27,93 . 26,38 . 25,38 . 72,42 . 26,88 . 25,93 . Toimitusvarmuuden aiempaa suurempi huomiointi on lisännyt energiapuun loppuasiakkaiden halua ostaa osa energiapuusta tuoreena ja varastoida se itse. ”Energiapuun osalta eletään yhä suurta murrosta, jonka sota Ukrainassa käynnisti. 24,00 . Linnalan mukaan etenkin harvennuskuitupuun hinnat ovat edelleen hyvällä tasolla. 26,25 . 60,86 . 27,67 . 24,12 . 60,70 . 61,14 . 27,37 . 26,86 . 26,12 . 69,84 . 27,56 . Ensiharvennus 18,99 . 63,03 . NOUSUSSA . 27,51 . l Metsälehti Makasiini 53 10276_.indd 53 10276_.indd 53 11.8.2023 16.06 11.8.2023 16.06. 26,64 . 62,93 . Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,52 . 28,66 . ”Aiempia tuontipuumääriä tuskin saadaan Suomeen pitkään aikaan, joten energiapuun kysyntä jatkanee kasvuaan. Harvennushakkuu 64,81 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Energiapuun osalta eletään yhä suurta murrosta, jonka sota Ukrainassa käynnisti.” SA M I KA RP PIN EN Hintaodotukset ovat kuitupuun osalta nyt maltillisempia kuin keväällä. 19,50 . 22,49 . 28,97 . Harvennushakkuu 69,17 . 24,73 . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,04 . 23,34 . 28,20 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,98 . Tämä on ollut merkittävimpiä muutoksia energiapuumarkkinalla.”. 59,84 . 75,13 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,00 . Harvennushakkuu 63,92 . 58,57 . 60,35 . 56,87 . 25,17 . 24,04 . 62,07 . 27,18 . Energiapuun kysyntä heijastuu kantohintoihin. 26,04 . 71,97 . Suurin osa yhtiön ensi talven puista on hankittu, mutta puuta ostetaan tasaisesti. 25,73 . 29,43 . 19,42 . 70,95 . Harvennushakkuu 59,41 . 50,94 . 44,08 . 71,00 . 24,04 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,77 . 25,74 . 29,21 . Uudistushakkuu 70,60 . 28,48 . Uudistushakkuu 64,04 . 24,47 . 22,54 . Uudistushakkuu 66,65 . 26,44 . 52,23 . 28,32 . Ensiharvennus 20,42 . 28,09 . 72,84 . 28,89 . Harvennushakkuu 61,37 . Harvennushakkuu 65,50 . 26,46 . Ensiharvennus 20,93 . LASKUSSA . 26,33 . 23,19 . 74,60 . Uudistushakkuu 75,63 . 64,33 . 24,94 . Ensiharvennus 22,58 . 57,99
Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Poistettavien puiden keskikoko oli 80 litraa, hehtaarilta kertyi noin 90 kuutiometriä puuta. Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Puusto oli noin 30-vuotiasta ja taimikkona hoidettua, joten ensiharvennus sujui tavallisella hakkuukoneella. .. Sahan mittaja laatuvaatimukset olivat väljät. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 3 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. 2023 2022 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. Puut osti metsänhoitoyhdistyksen puukauppayhtiö. Tukiksi kelpuutettiin mäntyä, joka muuten menisi kuitutai energiapuuksi. KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Harvennus ja puukauppa valmisteltiin yhdessä metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijan kanssa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Runsaimmin leimikolta kertyi karsittua rankaa, joka myydään energiapuuksi. Puukauppasopimus tehtiin kesäkuun alkupuoliskolla. Lisäksi naapuripitäjän sahalle menevää mäntytukkia ja -pikkutukkia kertyi merkittävä määrä. Tiedot kerätään viikoittain. Pinta-alaa männiköllä oli noin kuusi hehtaaria. Kauppaa ei kilpailutettu, koska metsänomistaja halusi, että tuttu, yhdistykselle urakoiva naapurikylän yrittäjä korjaa leimikon. Kun siitä vähennettiin ennakkoraivauksen kustannus, jäi myyjälle verotettavaa tuloa noin 13 500 euroa. Kesäkorjuukelpoinen leimikko korjattiin pian kaupanteon jälkeen. Puunmyyntituloa ensiharvennukselta saatiin 14 500 euroa. VARSINAISSUOMALAINEN metsänomistaja päätti ensiharventaa nuoren männikkönsä. l Yhdistys osti, tuttu korjasi Taimikkona hoidetusta männiköstä kertyi hyvä ensiharvennussato. MIKKO RIIKILÄ ENSIHARVENNUS VARSINAIS-SUOMESSA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M3 KANTOHINTA €/M 3 YHTEENSÄ Mäntytukki 23,4 55,2 1 291,68 Mäntypikkutukki 169 34,2 5 779,8 Karsittu ranka 312 23,7 7 394,4 Laho 3 16,2 48,6 Yhteensä 507,4 14 514,48 Ennakkoraivaus -1 020 Puunmyyjälle tuloa 13 494,48 TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 10276_.indd 54 10276_.indd 54 11.8.2023 16.06 11.8.2023 16.06. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Oheiset hinnat ovat kantohintoja, joten niistä ei vähennetä korjuukuluja. Pikkutukin vähimmäisläpimitta oli kahdeksan senttiä latvasta. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona
Myyjä kertoi, että hänelle jäi positiivinen kokemus myynnistä ja kaupasta. Taannoisten koronarajoitusten seurauksena kasvotusten tapaamiset ovat metsäalallakin vähentyneet. Yhtenäiseen palstaan kuului kokonainen tila ja siihen rajoittuva määräala, kauniilla paikalla suurehkon vesistön vieressä. Etelä-Savossa tehdyssä tilakaupassa kuutiohinta nousi 59 euroon. Tässäkin kaupassa ostaja oli tarkastanut kohteen ennen tarjouksen jättämistä. Tarjouksia tuli vain kolmelta ostajaehdokkaalta. Rahanpesulaki huomioon Välitysliikkeiden toimintaa valvoo aluehallintovirasto. Tila oli julkisessa myynnissä välitysliikkeen kautta. Myös metsätiloja myytäessä välitysliikkeen kuuluu noudattaa rahanpesulain velvoitteita. Jyhkeistä petäjistä kelpaisi laadukasta tukkia jopa hirrenveistoon. Kohteella oli teetetty maastoarvio, jonka mukaan taimikonhoitorästejä ei ollut. Molemmille palstoille pääsee kulkemaan myös talviaikaan. Varsinaisen kiinteistökaupan myyjä ja ostaja tekivät Maanmittauslaitoksen sähköisessä kiinteistövaihdannan palvelussa. Myös ostaja koki sähköisen kaupanteon käteväksi. Myyjä oli hoidattanut metsänsä juuri ennen myyntiin laittamista. TEKSTI JA KUVA JUSSI SALOMÄKI Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 10276_.indd 55 10276_.indd 55 11.8.2023 16.06 11.8.2023 16.06. KUUKAUDEN TILAKAUPPA Yhdistys osti, tuttu korjasi MIKKO RIIKILÄ ETELÄ-SAVOSSA myytiin keskellä parasta lomakautta 19 hehtaarin metsäpalsta. Laki velvoittaa välitysliikeen muun muassa selvittämään tiedot osapuolten mahdollisesta poliittisesta vaikutusvallasta. Kolme tarjousta Kauppaa tehtäessä osapuolet eivät tavanneet toisiaan kertaakaan. Tästä syystä aluehallintovirasto on tiukentanut ohjeistustaan ilmoitusvelvollisille.. Metsätilojen etämyynti ei ole sinänsä uutta. Mäntyvaltaisesta puustosta puolet oli uudistuskypsää. Kiinteistönvälittäjien laatimissa riskiarvioissa on havaittu puutteita. Yhä useammin puhelin tai videoneuvottelu korvaa ajamisen paikan päälle, mutta ne eivät korvaa ostajan selonottovelvollisuutta. Korkeimman tarjouksen teki paikkakuntalainen metsänomistaja. Metsärahastojen kiinnostus uudistusvaltaiseen metsään oli vaimeaa. l Metsätila myytiin etänä TILAKAUPPA ETELÄSAVOSSA PINTA-ALA 19 hehtaaria, metsämaata 18 hehtaaria, josta taimikoita 3 hehtaaria, kasvatusmetsää 7 hehtaaria ja uudistuskypsää 9 hehtaaria PUUSTOARVIO 3 000 kuutiota, josta tukkia 59 prosenttia, puustoa keskimäärin 165 kuutiota hehtaarilla MYYNTIHINTA 178 500 euroa, 9 700 euroa metsämaan hehtaari, 59 euroa kuutiolta Sekä ostaja että myyjä olivat sähköiseen kaupantekoon tyytyväisiä
Keski-Suomen kaupoissa on käytetty eniten ostorahaa (12,8 milj.€). Kauppasummaltaan yli 10 miljoonan euron maakuntia ovat Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Tuntumassa ovat myös Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Eri instituutiot ovat solmineet yli puolet kaupoista. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin * Varsinais-Suomi 20 17 408 26 24 124 42 7494 60 1,13 Satakunta 30 22 556 22 21 125 39 6524 52 1,07 Häme-Uusimaa 39 29 738 20 19 140 44 8536 61 1,18 Etelä-Karjala 33 29 601 29 17 118 39 6178 53 1,01 Kymenlaakso 31 22 539 31 8 113 34 6021 53 1,09 Pirkanmaa 49 50 1443 23 14 123 36 6306 51 1,14 Etelä-Savo 65 49 1341 30 11 110 33 6366 58 1,03 Eja K-Pohjanmaa 84 71 1673 23 16 111 31 4486 40 1,04 Keski-Suomi 80 74 2296 26 11 112 35 5590 50 1,00 Pohjois-Savo 66 50 1566 22 15 132 39 6641 50 1,05 Pohjois-Karjala 82 63 1765 26 16 119 36 6093 51 1,02 Kainuu 57 49 1815 18 8 101 26 3227 32 0,98 Pohjois-Pohjanmaa 102 79 2952 27 12 83 20 2736 33 1,04 Lappi 84 62 2448 20 11 78 18 2084 27 1,01 Koko maa 822 666 20141 107 32 4871 45 Lisäys heinäkuu 106 112 3054 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–HEINÄKUUSSA 2023 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Instituutioiden osuus on laskenut, mutta on edelleen puolet. Nimellishintojen perusteella nyt eletään kuumahkon viime vuoden jälkeistä tasaista aikaa, mutta kun ottaa huomioon inflaation, niin reaalihinnat ovat laskeneet. ”Metsämaan keskihinta ei ole koskaan ollut näin korkea”, Liljeroos sanoo. Viime vuoden luku oli vain yksi vähemmän, 665. Osuuspankin metsärahasto oli ostoissaan tauolla, mutta on palannut jälleen markkinoille.. Liljeroos avaa taustoja: instituutio-ostajien joukko on harventunut, ja Kainuussa niiden osuus kauppojen määrästä on laskenut kymmenellä prosenttiyksiköllä. l Kalliimpaa kuin koskaan Metsämaan keskihinta on noussut, mutta reaalihinnoissa on laskua. Hehtaarihinta on kuitenkin noussut 2,4 prosenttia 4 871 euroon. 1 1 2 1 2 3 3 4 4 HANNU Liljeroosin metsätilojen hintaseurannan keskeiset tunnusluvut koko maan tasolla ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Tammi-heinäkuun aikana Liljeroosin tilastoimissa metsätilakaupoissa on käytetty ostorahaa lähes sata miljoonaa euroa. Instituutiosijoittajista alkuvuonna aktiivisimpia ovat olleet UB-rahastot ja Tornator. Kainuu on ainoa maakunta, jossa myös nimellishinnat ovat laskeneet. MIKKO HÄYRYNEN 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 10276_.indd 56 10276_.indd 56 11.8.2023 16.06 11.8.2023 16.06. Kainuussa hintataso laskenut. Kun instituutio-ostajilla keskimääräinen kauppahinta on liki 200 000 euroa, niin koko seuranta-aineistossa hinta on neljänneksen pienempi, 147 000 euroa. Vähiten ostorahaa on käytetty Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, 3–4 miljoonaa kussakin
TÄMÄN jutun aiheeksi hankimme syyskuussa 2007 käyttöön otetun dieselkäyttöisen farmari-Passatin. Hiukan meni aikaa pähkäillessä, mistä kiinnityspultit löytyvät sisäverhoilun ja istuinpehmikkeiden alta, mutta lopulta homma oli puolessa tunnissa tehty. Kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen kannalta ei bensalla kannattaisi ajaa ollenkaan, ellei Suomen valtio poistaisi dieselautoilun etua käyttövoimaverolla. 750 kg Peräkärry jarruin: max. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Viisitoista vuotta sitten myytiin Suomessa dieselmoottorista Passatia kuin häkää. Autolla oli takanaan jo 355 000 kilometriä ja se maksoi 2 490 euroa. VW PASSAT VARIANT 1,9 TDI 77KW Käyttöönotto: syyskuu 2007 Ostohinta (07/2023): 2 490 € Ajettu: 355 000 km Huippunopeus: 185 km/h Kiihtyvyys (0...100 km/h): 12,4 s Yhdistetty kulutus: 5,8 l/100 km Oma massa: 1 552 kg Kok. Koska malli oli valmistajan tyylin mukaan maltillisesti muotoiltu, on se kestänyt aikaa hyvin. Myös vakuutusmaksut ovat halvemmat. Käyttövoimavero eli entinen dieselvero on pakettiautolla henkilöautoa halvempi. Sitä on säännöllisesti huollettu ja pesty, joten pelti kiiltää ja käyttövuosia on jäljellä. Jos kuljetustarpeet rajoittuvat kahteen henkilöön, on joissakin tapauksessa kannattavaa muuttaa dieselhenkilöauto pakettiautoksi poistamalla farmariautosta takapenkki ja rakentamalla sen tilalle yhtenäinen tavaratilan pohja. HALPUUTIMME HALPAA Vanha Passat muuntui pienellä työllä edulliseksi pakettiautoksi. Dieselautot kuluttavat vähemmän kuin bensiinikäyttöiset ja tuottavat myös kuljettua matkaa kohti vähemmän hiilidioksidia. Helppo muutostyö Passatin muutos pakettiautoksi alkoi takapenkkien poistolla. 1 500 kg Renkaat: 205/5 R 16 91H MIKKO HÄYRYNEN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 10276_.indd 57 10276_.indd 57 11.8.2023 16.06 11.8.2023 16.06. massa: 2 100 kg Pituus: 4 770 mm Leveys: 1 820 mm Peräkärry: max. Myös hankkimamme autoyksilö on kestänyt aikaa. Koska auto meni eteenpäin kahden henkilön ja koiran kuljetukseen, se kannatti muuttaa statukseltaan pakettiautoksi
Pakettiautomuunnokseen kului noin satasen edestä tarvikkeita ja yksi työpäivä. Neuvoimme auton seuraavaa omistajaa hankkimaan pari kumimattoa peittämään vanerin, etteivät koirahäkki tai muut tavarat seilaa ympäriinsä. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 10276_.indd 58 10276_.indd 58 11.8.2023 16.07 11.8.2023 16.07. 180-senttisen ei tarvitse siirtää istuinta läheskään takimmaiseen asentoon. Vakuutusmaksu pakettiautossa on myös jonkin verran edullisempi. Lisäksi tavaratila on käyttökelpoisempi kuin alkuperäisessä farmarissa. Passat Variantin ohjaamojärjestelyt olivat eräät selkeimmistä muutenkin selkeällä aikakaudella. Sitten kiinnitimme auton poikkisuuntaan kaksi 1,2 metrin pituista palkkia. Kuvan raivurin sijaan voisi lastata kyytiin vaikkapa täyskorkean jääkaapin, ja takaluukun saa kiinni. Säästöt eivät ole valtavia, mutta 2 500 euron hintaisen auton haltija osaa arvostaa sellaista säästöä. Myös metsäretkille Pakettiautoksi muutettu farmari sopisi myös mainiosti kaupunkimetsänomistajalle, joka keikkailee tiluksilleen ja kuljettaa sahoja ja muita releitä metsään ja takaisin. Jos asettaa etupenkit suunnilleen pituussäädön puoliväliin, on kuormatilan pituus 2 metriä. Laudalla linjasimme poikkipalkeille tavaratilaa 15 millimetriä alemman koron siten, että palkkeihin ruuvattu 14 millimetrin filmivaneri jatkoi tavaratilan suoraa lattiaa etuselkänojiin asti. Vanerin ja auton lattian väliin laitoimme käytetyn petauspatjan korvaamaan istuinpehmikkeiden äänenvaimennusta. Penkki on reilukokoinen ja mukava. Pohdimme, että kaksimetrisessä tilassa voisi jopa yöpyä, Keskikokoinen suomalainen Passatin ratissa. Muutoskatsastuksen jälkeen valtiolle maksettavat kiinteät maksut putosivat noin 800:sta noin 400 euroon. Kosketusnäyttösekoilut ja toimimattomat hipaisukytkimet olivat vielä tulevaisuuden riemuja. Filmivaneri on ruuvattu poikkilankkuihin kiinni. Filmivanerin asensimme karkea puoli ylöspäin. Toisen samanlaisen tekisi jo puolta nopeammin. Tässä auttoi pahvista seinän muotoon saksittu malli, josta pystyi piirtämään oikean muodon vaneriin. Kun takapenkit oli ruuvailtu irti, kiinnitimme lankut istuinten etuja takakiinnityksiin. Katsastusasemalla muutoskatsastus maksoi 70 euroa, joten muutoskustannukset olivat alle 200 euroa. Vanerin etuja takareuna olivat suorat, mutta päädyt sahasimme pistosahalla auton sisäseinän muotoisiksi
Huviksemme pohdiskelimme, mitä maksaisi, jos ostaisi samankokoisen täyssähköauton ja pitäisi sitä kolme vuotta. Etuvetoinen ja reilunkokoinen farmari-Passat ei ole maasto-ominaisuuksiltaan parhaasta päästä. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Vielä parempi olisi ”Schlechtwegefarwerk”-malli, jossa on edelleen pari senttiä enemmän maavaraa, jäykemmät iskunvaimentimet ja kevyehkö pohjapanssari. Alusta toimi äänettä ja meno oli mukavaa. Ikkunoita on siksi pidettävä raollaan, että höyryt pääsevät nousemaan autosta kohti yötaivasta. Hyvästä maalipinnan korroosiotilanteesta saattoi päätellä, että autoa oli pesty. Tämänkokoinen sähköauto maksaisi ehkä 60 000 euroa ja menettäisi arvoaan kenties 25 000 euroa. Pitkä akseliväli ja hyvä alusta antavat erinomaisen suuntavakavuuden. Vanhojen käytettyjen markkinoilla ei nelivedosta tai huonon tien alustasta tarvitse maksaa juuri lisähintaa perusmallin päälle. Huollot oli merkitty huoltokirjaan. jos varaa mukaan kymmensenttisen patjan ja mukavan täkin. Nippelit ja hebelit toimivat ja ilmastointikin pelasi. Pääomakuluissa ero Passatin hyväksi olisi siis 20 000 euroa. Auton matalaviritteinen 1.9 TDI -moottori on kestävässä maineessa ja taloudellinen. Aika hyvin 2 490 euroa maksaneelta autolta, mutta mitä muuta odotitte.l Pistosahalla muotoutuu 14-millinen filmivaneri kiinnitettäväksi takapenkin istuinosan tilalle. Auto on tilava ja pitkä. Vahvuutena pääomakulut Ajamamme ja rakentelemamme Passat Variant 1,9 TDI oli mallin kuudetta sukupolvea. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 59 10276_.indd 59 10276_.indd 59 11.8.2023 16.07 11.8.2023 16.07. Etuistuimet ovat mukavat, mutta pehmusteet liian löysät. Jos on itikkaista, kannattaa ikkunoihin ulkopuolelle teipata hyttysverkkoa. Kulutus parin viikon käytössä oli 5,5 litraa sataselle. Suorastaan aistii, että auto on tehty enemmän pitkille maantiereissuille kuin pyörimiseen Keski-Euroopan syheröisissä kaupungeissa. Autoa on onneksi aikanaan ostettu nelivetoisena mallina, joka on myös hivenen etuvetoista korkeampi. Kokemuksesta tiedämme, että autossa yöpyminen nostaa helposti sisäkosteuden ohi kastepisteen ja sisustassa pinnat kastuvat. Autoyksilö oli 16 vuoden iästä ja 355 000 kilometrin taipaleesta huolimatta hyvässä kuosissa. Jos Passatimme menettäisi koko arvonsa ja sitä olisi vielä korjattu 2 500 eurolla, olisivat pääomakustannukset kolmessa vuodessa 5 000 euroa. Moottorin 77 kilowattia eivät tee siitä urheiluautoa, teho kuitenkin riittää normaaliin liikennöintiin. Sisällä ei ollut sikailtu, ja maalipinta oli vasemman lokasuojan kaarta lukuun ottamatta kunnossa
Tällaista konetta metsäteknologiayhtiö Risutec parhaillaan kehittää. TEKNIIKKA » KONEISTUTUS KAIVINKONEIDEN puomiin asennettavat istutuskoneet yltävät nykyisin noin 200 taimen tuntituotokseen, samalla ne muokkaavat maan. Tälläkin tahdilla konetyö voi kannattaa. Forest Makeriksi nimetyllä koneella tavoitellaan jopa 1 600 istutetun taimen tuntivauhtia. Istutuskoneen innovatiivisin ja monimutkaisin osa on taimien syöttöjärjestelmä taimikasetteineen ja ”tarjottimineen”. Eri tasolle tuotosluvut kohoavat, jos maanmuokkaus ja istutus kyetään tekemään jatkuvatoimisesti koneen ajaessa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT JUHA SINISALO 60 Metsälehti Makasiini 10295_.indd 60 10295_.indd 60 11.8.2023 15.28 11.8.2023 15.28. Koneen päämarkkinat ovat etelän puuplantaaseilla. Istutusyksikön edessä kulkeva ”veitsi” rikkoo maan ja tunnistaa kivet. Kivien kohdalla istutuspaikkaa siirretään automaattisesti. Lähes neljän metLIIAN ISO SUOMEEN Risutecin uusi Forest Maker istutti ensimmäiset testitaimensa nakkilalaiseen peltomaahan. Taimien syöttö automatisoitu Forest Maker muokkaa maan ja istuttaa taimen yhtäaikaisesti. Veistä seuraavat muokkainkiekot kohottavat maapalteen taimen ympärille ja perässä tulevat kumipyörät tiivistävät maan
Pian tuotevalikoimaan tulivat myös kaivinkoneisiin asennettavat istutuskoneet. Risutecin kehittämän Asta-paikannusjärjestelmän avulla istutettujen taimien sijainti kyetään merkitsemään puolentoista senttimetrin tarkkuudella karttajärjestelmiin. Maailmalla on noin 60 Risutecin istutuskonetta, Suomessa kymmenkunta. Kone tarvitsee avukseen ainakin kaksi avustavaa työntekijää. VIENTI VETÄÄ RISUTEC on itseoppineen metsäkoneenrakentaja Jussi Aikalan perustama ja omistama yritys, joka perustettiin 2000-luvulla ensin rakentamaan taimikonraivauslaitteita. ”Tyhjien taimitarjottimien käForest Makerin koeajot alkoivat Nakkilassa heinä-elokuun vaihteessa. Ensimmäiset taimet saatiin istutettua juuri ennen kuin heinäkuu muuttui elokuuksi. Suomessa metsänhoidon koneellistuminen on ollut tuskallisen hidasta. ”Tällaisella koneella pitää voida ajaa samalla työmaalla useita päiviä”, Aikala sanoo Otollisia työmaita löytyy etelämaiden puuplantaaseilta, Keski-Euroopan rannattomilla kirjanpainajatuhoalueilta ja osin myös Ruotsista, jossa varsinkin metsäyhtiöiden maille tehdään edelleen laajoja päätehakkuita. ”90 prosenttia myynnistämme tulee viennistä. Paljon on vielä viimeisteltävää, mutta Aikalan luotto on kova. He siirtävät taimet taimitarhan pakkauslaatikoista tarjottimien lokeroihin. Ne lähtevät jatkotesteihin Etelä-Amerikkaan, Kauko-Itään ja Keski-Eurooppaan, joissa Risutecin tärkeimmät markkinat ovat. Viime vuosina raivauslaitteita on myyty lähinnä Ruotsiin pienillä metsäkoneilla operoiville metsänomistajille. Tavoitteena on tehostaa puuttomien maiden metsitystä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Niitä yhtiö on myynyt jokaiselle mantereelle. Risutecin toimitusjohtaja Jussi Aikala kertoo, että yhtiön istutuskoneita käytetään kaikilla mantereilla. Istutustyömaiden olisi hyvä olla kymmenien tai mieluusti jopa satojen hehtaarien laajuisia. sittely on melkeinpä haastavin osa automatisointia”, yhtiön toimitusjohtaja Jussi Aikala kertoo. Nakkilassa toimivan Risutecin liikevaihto on viime vuosina kasvanut nopeasti. Metsälehti Makasiini 61 10295_.indd 61 10295_.indd 61 11.8.2023 15.28 11.8.2023 15.28. Niistä taimet imaistaan paineilman avulla syöttöletkuihin ja niitä myöten maahan. ”Kuukauden kuluttua tämä kone istuttaa taimia metsäaukolla. Testaamme prototyyppiä Suomessa istutuskauden loppuun asti.” Ensi kevääseen mennessä on määrä rakentaa kolme uutta konetta. Parhaimmillaan kone on helpohkoissa, vähäkivisissä maastoissa. Taimien syöttö on automatisoitu. Lisäksi koneessa on yli kahden kuution vesitankki, josta taimille lorautetaan kasteluvettä. Forest Maker voi istutettaessa ripauttaa lannoitetta istutuskuoppaan, levittää glyfosaattia tai hirvieläinten karkotetta taimien suojaksi. Meiltä puuttuu asiaan erikoistunut yrittäjäkunta”, Aikala pohtii. Sampo Rosenlew on mukana Risutecin istutuskonehankkeessa. Suomen pienehköille aukoille kone on liian tehokas.. Jokaiseen kuuteen taimikasettiin pakataan 16 tarjotinta, joissa taimet ovat omissa lokeroissaan. Tänä vuonna sen ennakoidaan ylittävän kahden miljoonan euron rajan. Testit jatkuvat Forest Makeria on kehitetty EU-rahoituksella. l rin korkuiseen taimien varastotilaan mahtuu kerralla 3 000 tainta
LUHTA » TYHJÄNKÄVELIJÄT LUONNOSSA Juuri nyt retkeily on valtavan suosittua, mutta täysin toisenlaista kuin kuusikymmentä vuotta sitten. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 10280_.indd 62 10280_.indd 62 11.8.2023 15.31 11.8.2023 15.31. Tuolloin vaeltajien tavat saattoivat hieman ihmetyttääkin
On leiriytymisen aika. Auringonlaskun viimeinen valo värjää sadekuuron punaiseksi ja sytyttää korkean sateenkaaren. Metsälehti Makasiini 63 ›› 10280_.indd 63 10280_.indd 63 11.8.2023 15.31 11.8.2023 15.31
Logiikka meni jotensakin niin, että rahaa saattoi pistää kalaverkkoon tai haulikkoon, mutta ei missään nimessä metsästyspukuun. Olin jo isompi kuin Airamin termospullo, mutta isän ottaminen vaelluskaveriksi ei ollut hullumpi idea. EE LOKUUSSA 1959 olin palaamassa viikon mittaiselta vaellusretkeltä alueelta, jota nykyisin kutsutaan Kaldoaivin erämaaksi. Lapinmies näki hänet hurahtaneena tyhjänkävelijänä. Laatikko näytti sulavan heidän käsiinsä, pohja petti ja viikon kalareissun kamppeet valuivat maahan. Matkaa määränpäänä odottavalle Rautujärvelle oli vielä viitisen kilometriä. Keskiverto palkansaaja Etelä-Suomesta saattoi lähteä patikoimaan tunturiin ja mainostaa harrastusta naapurille. Sen jälkeen kuuden vuosikymmenen aikana retkeilyvarusteet muuttuivat moneen suuntaan. LUHTA » 64 Metsälehti Makasiini 10280_.indd 64 10280_.indd 64 11.8.2023 15.31 11.8.2023 15.31. Metsätöiden lisäksi luontoon lähdettiin marjaan, kalaan tai metsälle. Tästäkin pohjoisen väki teki mainion huomion: turistit kävelevät vieterisänky selässään. Polulla marssi vastaan kaksi miestä, jotka rahtasivat tavaroita isossa pahvilaatikossa välissään. Juuri kohdallamme iski tavanomainen iltapäivän sadekuuro. Muutaman päivän patikointiin suojaavassa havumetsässä voi valita vaatteet ja kengät, joissa muutenkin viihtyy. Miehillä oli selässään ilmeisesti lastensa koulureput, joihin he sulloivat kuormastaan minkä mahtui. Kaikki muu piti nostaa käsivarsille syliin kuin halkokantamus. Selkärepusta kasvoi metallikehikkoinen rinkka, jota monet pitivät sitä parempana mitä korkeammaksi kehikko kasvoi. Hänestä oli hyötyä reissun rahoittajana ja kaikessa logistiikassa. Varusteet muuttuvat Kulutusyhteiskunta syntyi seuraavalla vuosikymmenellä, samoin ensimmäinen retkeilybuumi. Havaintojeni mukaan lapset valitsevat parempia retkikenkiä kuin aikuiset. 1950-luvulla tavallinen suomalainen ei investoinut markkaakaan metsässä liikkumisen kamppeisiin. Itse muistan 70-luvun puolivälistä suositulta Saariselän retkeilyalueelta Elokuun lopussa hyttysten ja hirvikärpästen välissä on aika, jolloin voi vapaasti pukeutua sään mukaan. 1950-luvulla tavallinen suomalainen ei investoinut markkaakaan metsässä liikkumisen kamppeisiin. Uudet tavat levisivät etelästä pohjoiseen
Huonoina puolina pelkkä tyhjä reppu teki kolmekymmentä prosenttia kuorman painosta ja korkea painopiste edesauttoi vaarallisia kaatumisia. Tuollainen selkähetekka mahdollisti ryhdikkään kävelyn raskaallakin kuormalla. Kannoin huolta kumisaappaita alemmasta vesirajasta ja katselin mahdollisimman Retkeilyyn tarkoitetuilla alueilla tulet voi sytyttää käytännössä vain kämppien ja laavujen tulentekopaikoilla, joihin Metsähallitus järjestää valmiit polttopuut. Kilpisjärven ja Haltin väliselle ”Yliperälle” lumituiskuja osuu vuoden jokaisena kuukautena. Uutiset eivät niistä kerro. kaksi vanhempaa herraa, joiden itse valmistamat rinkankaaret kaartuivat korkeiksi sateensuojiksi pään yli. Pari vuosikymmentä myöhemmin kauppiaat markkinoivat vaelluskenkiä, jotka esiteltiin hengittäviksi, vedenpitäviksi ja jotka suojasivat nilkkaa väsymiseltä. ›› Metsälehti Makasiini 65 10280_.indd 65 10280_.indd 65 11.8.2023 15.31 11.8.2023 15.31. Taikakengät Kuusikymmenluvulla kuljettiin kumppareissa. Niinpä löysin itsenikin retkeilykaupasta ostamassa ylistettyjä ihmekenkiä
Pienikin tasainen tila louhikossa riittää yksinretkeilijän teltalle. Kuusikymmenluvun normirinkka painoi yli kolmekymmentä kiloa. Kaaduin pari kertaa turvalleni ja luovuin oikeaoppisista vaelluskengistä. Reppu pieneni repun kokoiseksi – painavat ja tilaa vievät keksinnöt jätettiin pois matkasta, telttoja, vaatteita ja välttämättömiä ruuanlaiton ja nukkumisen tarvikkeita pyrittiin keventämään. Autiotupien verkosto syntyi pääosin jo 1960-luvun alussa, mutta sen ajan vapaat erämaat ovat nyt kansallispuistoja tai lailla suojeltuja muita suojelualueita. Tuvasta telttoihin Kamppeitten osalta myös retkeily on muuttunut. Suomen oloissa sellaiset olivat kaikin puolin turhan järeät ja painavat. Solmin sellaiset jalkoihini ja hämmästelin ensituntumaa. Tällä vuosituhannella retkikamppeet alkoivat kehittyä päinvastaiseen suuntaan. Kuusikymmenluvulla rinkat kasvoivat valtaviksi selkähetekoiksi. Tämän vuosituhannen kuluessa ne pienenivät takaisin repun kokoisiksi. LUHTA » 66 Metsälehti Makasiini 10280_.indd 66 10280_.indd 66 11.8.2023 15.31 11.8.2023 15.31. Tunturissa telttailijan pitää varautua pakkasöihin jo elokuussa. Tässä oma rinkkani viikon retkellä tunturissa tänä kesänä. Vähitellen ymmärsin, että Keski-Euroopassa retkikenkiä tehtiin alppien jyrkillä rinteillä kiipeilyä varten. Partiokaupan myyjä selosti nilkan tukemisen tärkeyttä ja lupasi jalkineelle suorastaan maagisia ominaisuuksia: ”Jäykkä ja painava kenkä muuttuu oivalliseksi vaikeassa maastossa raskas rinkka selässä.” Ostin kengät ja hankkiuduin tuota pikaa täyteen pakatun tornisterin kanssa vaikeaan maastoon. Painava kantamus teki askeleesta entistä työläämpää ja vaikea maasto vaikeutti sitä lisää. Kaaduin pari kertaa turvalleni ja luovuin oikeaoppisista vaelluskengistä. Ikäväkseni luvattu taika ei toiminut. pitkävartisia bootseja. Jos nyt lähtee suositulle vaellusreitille, vastaan kävelee kulkijoita alle kymmenkiloisella repulla. Pienen harjoittelun jälkeen pystyin miten kuten kopistelemaan kymmenmetrisen vapaan tilan myymälän lattialla. En osannut kävellä ollenkaan, kenkä lastoitti nilkan liikkumattomaksi
Melko pian rakennuskelon arvonnousu ja retkeilyalueiden järjestyssäännöt tekivät sellaisen mahdottomaksi. Nyt ne pitävät tuulet, sateet ja tuiskut ja kahden hengen teltta voi painaa alle kilon. Sesonkiaikoina autiotupiin ei yksinkertaisesti mahdu eikä yöpyminen ole ainakaan miellyttävää. Nuoruuteni teltat painoivat kilokaupalla ja kastuivat sateella läpimäriksi. Aivan viime vuosina ulkoilijoiden ja vaeltajien määrä on jopa kymmenkertaistunut. Metsälehti Makasiini 67 10280_.indd 67 10280_.indd 67 11.8.2023 15.31 11.8.2023 15.31. Tunturiylängöillä ukkoset ja muut säärintamat näkee havainnollisesti. Lapsuudessani ja nuoruudessani suosittiin louekangasta ja sen eteen pystyhongasta sahattua ja nakuteltua raVasta telttojen parantuminen on mahdollistanut mukavan leiriytymisen puuttomaan tunturipaljakkaan. Kaiken lisäksi rakotuli oli hyvin työläs. Kilpisjärven takaisilla tai Saariselän tuntureitten retkipoluilla puhutaan kaikkia maailman kieliä. Olen kuullut tämän kysymyksen melko usein ja oma vastaukseni on varma: lämmin ilmatäytteinen retkipatja. Rakovalkeaa romantisoinut metsänhoitaja ja kirjailija A.E. Ilman nykyaikaista puolen kilon patjaa omat retkeni olisivat jo loppuneet.. Järvinen kuljetti reissuillaan palkattua työmiestä hakkaamaan yötulen pöllejä. Tässä maisemassa retkeilyn turvallisuus vaatii hyviä kamppeita. Nukun vaellusretkillä pehmeämmin ja mukavammin kuin omassa sängyssä. Mutta mikä on paras ja mullistavin retkikeksintö 50-luvulta nykyaikaan. Niinpä retkeilijä tarvitsee ikioman yömajan. l kovalkeaa
Sekin on eteläisessä Suomessa pitkä matka metsätieltä lammen rantaan. YLLÄTTÄVÄN LÄHELLÄ Pieni Rajalampi on saavutettavissa noin 400 metrin kävelyllä. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Metsälammilla on edelleen oma lumonsa, vaikka ne ovat lähempänä kuin koskaan aiemmin. 68 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » 10281_.indd 68 10281_.indd 68 11.8.2023 15.35 11.8.2023 15.35
Metsälehti Makasiini 69 10281_.indd 69 10281_.indd 69 11.8.2023 15.35 11.8.2023 15.35
Yhdeksänkesäisen kalamiehen ilmeestä voisi päätellä, että edes älypuhelin ei moista jännitystä pysty tarjoamaan. Eteläisen Suomen ”etäisistä” vesistöistä ison osan selittävät meren tai isojen järvien saarissa sijaitsevat lammikot. Karkeasti tällaisten lampien määrä metsätalousmaalla on kahden käden sormin laskettavissa. Metsäteiden pirstomat maakunnat Hämäläisen kartassa erottuvat erivärisinä palloina kaikki vesistökohteet, jotka ovat vähintään 500 metrin päässä lähimmästä tiestä. Karttasovellusten äärellä vastaan tuli kuitenkin hämmentävä tilanne: eihän Keski-Suomesta löydy yhtään metsälampea, joka olisi edes puolen kilometrin päässä lähimmästä metsätiestä! Voiko tämä olla totta. Monella meistä on mukavia muistoja metsälammilta, jotka ainakin lapsen mielessä olivat vaikeasti saavutettavia ja tutkimattomia. Kala on väritykseltään todella tumma lukuun ottamatta vatsaa, josta löytyy jopa kirkkaan oransseja sävyjä. Kun laskuista jätetään pois kansallispuistot, pari suojelualuetta ja Päijänteen saaret, ei koko maakunnasta löydy yhtään lampea, jonne olisi yli kilometri matkaa lähimmältä tieltä. Myös Pohjanmaan isojen soiden keskeltä löytyy lampareita yli puolen kilometrin päässä tiestä, mutta uistinta ei niistä monellekaan kannata karttanäkymän perusteella lähteä heittämään. Etelässä palloja on ylipäätään harvakseltaan. Kalan iso pää suhteessa muutoin hoikkaan olemukseen kertoo, että lampi ei ole tarjonnut luupäälle kovin runsaita eväitä. Koska tuhansien vesistökohteiden läpikäynti olisi maallikolle mahdoton tehtävä, pyysimme apua asiantuntijalta. Lammen löytäminen edes 500 metrin päästä tiestä on tiukassa. ”Totta on, että Eteläja Keski-Suomessa on todella vähän aluemaisia vesistökohteita, jotka olisivat yli 500 metrin päässä lähimmästä tiestä”, Hämäläinen toteaa. Siis ei yhtään – nolla kappaletta. Etäiset vesistöt vain haaveita. Siksi tämäkin juttu oli tarkoitus tehdä Keski-Suomen kaukaisimmilla metsälammilla. Sitkeästi on raitapaitojen suku säilynyt lammessa läpi vuosituhansien. Tuhansien lampien Keski-Suomessa tilanne ei ole parempi. PIENEN Rajalammen tumman pintakalvon rikkoo siiman päässä kiivaasti pyristelevä ahven. Metsälehteäkin julkaisevaan Tapio-konserniin kuuluvan Karttakeskuksen projektipäällikkö Mikko Hämäläinen innostui selvittämään asiaa. Ahven pyristelee itsensä uistimesta irti ja molskahtaa takaisin parin hehtaarin kotilampeensa Kivijärven kunnan koilliskulmassa. Lapin tunturialueella tilanne muut70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » Yli puolen kilometrin päässä lähimmästä tiestä sijaitsevat aluemaiset vesistökohteet Suomessa. Parin päivän kuluttua sähköpostiin kilahtaa poikkeuksellisen mielenkiintoinen kartta. Hetken päästä soiselle rannalle keplotellaan yli puolimetrinen hauki. Muutama lipan heitto myöhemmin uistinta viedään niin, että siima niittää lumpeita rantaviivan tuntumasta. Lähde: Karttakeskus 10281_.indd 70 10281_.indd 70 11.8.2023 15.35 11.8.2023 15.35
Erityisen ongelmallisen orgaanisesta hiilestä tekee se, ettei sen päätymistä vesistöön voida vesiensuojelutoimenpitein estää. Se siis tummentaa vesistöjä. Metsälammet ovat nuoren kalastajan kannalta usein mieleenpainuvia paikkoja, sillä hauet ja ahvenet ovat kesällä hanakoita ottamaan uistimeen ja onkeen. Paikoin myös raudalla voi olla vaikutusta veden väriin. Orgaanista hiiltä tulee metsälampiin paitsi ilmastonmuutoksen ja happaman laskeuman vähenemisen myös metsäojitusten sekä hakkuiden ja maanmuokkauksen seurauksena. Tätä kautta lampien ekologia muuttuu ja suosii heikompiin olosuhteisiin tottuneita yleislajeja, kuten kaloista ahvenia ja haukia.” Humuksessa piilevä liuennut orgaaninen hiili on aine, josta veden väri yleensä muodostuu. Aivan pohjoisin Lappi on punaisten pallojen eli yli 10 kilometrin päässä tiestä sijaitsevien vesistöjen täplittämää. Trendi on laaja-alainen, joskin Lapissa hiilen pitoisuus vesistössä on lisääntynyt hieman vähemmän kuin muualla”, Härkönen kertoo. ”Ei ole myöskään olemassa menetelmää, jolla humusta voitaisiin poistaa vesistöstä. Metsäojat on usein saatettu johtaa 1990-luvulle saakka suoraan kymmeniin tuhansiin lampiin ja niihin johtaviin puroihin. Käytännössä kyse on erämaa-alueista, joille laki on estänyt tekemästä teitä, eikä metsätaloudellakaan ole ollut roolia. Metsälehti Makasiini 71 10281_.indd 71 10281_.indd 71 11.8.2023 15.35 11.8.2023 15.35. Siksi metsätalouden osuus metsälampien kuormituksesta voi olla huomattavan suuri”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Laura Härkönen. ”Humus ikään kuin sammuttaa valot lammesta. ”Orgaanisen kokonaishiilen pitoisuus on 30-vuotisen seurantamme perusteella lisääntynyt kaikissa vesistötyypeissä. Liki parin kilon hauen väsyttely tarjoaa jännitystä kerrakseen. Humus sammuttaa valot Metsäautotiet eivät suoraan ole juuri vaikuttaneet metsälampiin, mutta metsätalouden muut vaikutukset näkyvät lampivesissä. Toisinkin voisi ilmeisesti olla, sillä eräällä Pöyrisjärven vaellusreissulla kaverini muisteli itsensä Paavo Väyrysen aikanaan esittäneen, että erämaa-alueille pitäisi rakentaa tiet. Siksi tehokkainta vesien suojelua on ehkäistä kuormitusta, jotta hiiltä ei päätyisi vesistöihin.” Toivoa paremmasta Vaikka pienvesien haasteet ovat laaja-alaisia, on Härkösen mukaan toiveikkuutta ilmassa tai tässä tapauksessa vedessä. Ojitusten seurauksena lampiin on päätynyt kiintoaineja ravinnekuormituksen ohella humusta, joka selittää ison osan metsälampien ongelmista. ”Ihmistoiminnan vaikutukset vesistöjen tilaan ymmärretään yhä paremmin. Tällä on ollut kauaskantoisia vaikutuksia lampien ekologiseen tilaan. Se vähentää perustuotannon määrää, nostaa pintaveden lämpötilaa ja lisää happiongelmia. ”Metsätalouden vaikutukset kohdistuvat usein latvavesiin, joissa ei ole juuri muita ihmisen aiheuttamia vesistövaikutuksia. tuu
Tieto on siirtynyt suosituksiin, ja kannustejärjestelmiä kehitetään vesistöille suotuisaan suuntaan. ”Ensin on saatava kuormitus loppumaan. Poppakonsteja tai kohtuuttomia taloudellisia uhrauksia tuskin tarvitaan. Kuormitetun lammen palautuminen ihmisen vaikutusta edeltäneeseen tilaan saattaa kuitenkin viedä vuosikymmeniä.”. l Perinteisen pyyntikulttuurin jälkiä metsälammen rannassa. 10281_.indd 72 10281_.indd 72 11.8.2023 15.35 11.8.2023 15.35. Kun metsälammen vesi vaihtuu, paranee hiljalleen myös veden laatu. Kunnostuksista löytyy menestystarinoita etenkin jätevesien puhdistuksessa”, Härkönen muistuttaa. Jotta tulevat sukupolvet pääsisivät nauttimaan metsälampien lumosta, kannattaa metsätalouden ratkaisuja harkita lampien lähellä tarkoin. Kuutio on helpoin ja tehokkain tapa myydä puuta joko omatoimisesti tai ammattilaisen avulla. Näe puut metsältä. ”Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen suosiminen sille soveltuvilla paikoilla, ojitus vain siellä, missä puuston kasvu sitä ehdottomasti vaatii, optimoidut suojavyöhykkeet vesistöihin maaston mukaan ja pintavalutuskenttien hyödyntäminen ovat toimivia keinoja vesiensuojelussa.” Edessä on joka tapauksessa vuosikymmenten työ. Valitse, kuinka haluat huolehtia metsästäsi ja kilpailuta puukauppasi luotettavasti suoraan verkossa
ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Hiilinielut ovat trendinomaisesti hiipuneet viimeiset 10 vuotta. Viime aikoina katseet onkin enenevässä määrin suunnattu niin sanottuihin teknisiin hiilinieluihin. Keinot hiilinielujen lisäämiseen ovat Euroopassa aivan samat kuin Suomessakin, esimerkiksi jalostetut taimet, lannoitus ja hyvin toteutetut harvennukset. Menetelmän potentiaali on käytännössä rajaton.. Kun uudet mallit ojitettujen soiden päästöistä otettiin käyttöön ja nielujen kehitys laskettiin uudelleen alusta asti, aiemmin vakaalta näyttänyt hiilinielun kehitys muuttui kertaheitolla laskevaksi trendiksi. Sen mukaan kaikkien hakkuiden lopettaminen ei riittäisi, hiilinielujen avulla ei silloinkaan voitaisi pysäyttää ilmastonmuutosta. Koska tutkimus on globaali, analyysi on väistämättä melko karkea. Metsälehti Makasiini 73 LUONNOSSA » KOLUMNI 10283_.indd 73 10283_.indd 73 11.8.2023 15.38 11.8.2023 15.38. EU EI NÄILLÄ näkymin saavuta hiilinielutavoitteitaan. Monissa maissa hakkuita on lisätty esimerkiksi kirjanpainajatuhojen leviämisen estämiseksi ja myrskytuhopuiden talteen ottamiseksi. TOISEN TUTKIMUKSEN mukaan vuoden 1950 jälkeen luonnontuhot ovat EU:n alueella kasvaneet noin 850 000 kuutiolla vuosittain. Laskelman mukaan metsätalouden lopettamisen jälkeenkin metsät voisivat niellä vain noin neljän vuoden päästöt. Toisaalta, vaikka nielujen potentiaali olisi karkeasti aliarvioitu, se ei sittenkään olisi riittävä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Tärkeimmät tuhojen syyt ovat myrskytuhot (46 %) ja metsäpalot (24 %), mutta viimeisen 20 vuoden aikana kirjanpainajatuhojen osuus (17 %) on kaksinkertaistunut. Sellutehtaiden piipusta puhallettu hiilidioksidi on nykytekniikalla mahdollista ottaa talteen ja käyttöön. Samanlaisia uutisia kiirii myös Yhdysvalloista, jossa tuoreen raportin mukaan metsien hiilinielut alkavat hiipua vuoden 2025 jälkeen ja metsät muodostavat merkittävän päästölähteen vuonna 2070. Hakkuiden rajoittaminen auttaisi pari vuosikymmentä, mutta pidemmällä aikavälillä rajoitukset vain heikentäisivät nieluja entisestään. Odottamattoman heikko tulos selittyy sillä, että luonnontuhojen vuoksi luonnontilaisissakaan metsissä tilavuus ei ole keskimäärin kovin korkea. l Metsänielujen teho hiipuu Hakkuiden rajoittaminen auttaisi pari vuosikymmentä, mutta pidemmällä aikavälillä rajoitukset vain heikentäisivät nieluja entisestään. Heinäkuun lopussa julkaistun tutkimuksen mukaan hiilinielujen hiipuminen koskee koko Eurooppaa. Vielä huonompia uutisia tarjosi aiemmin keväällä Science-lehdessä julkaistu globaalin tason tutkimus. Kehitykseen on vaikuttanut myös heikentynyt puuston kasvu ja hakkuiden huippuvuodet. JULKISESSA KESKUSTELUSSA on vaadittu Suomen hiilinielujen vahvistamista. On mahdollista, että potentiaaliset nielut on systemaattisesti aliarvioitu: esimerkiksi Suomen nykyiset luonnontilaiset metsät ovat usein Pohjois-Suomessa ja kitumailla ja siksikin keskimäärin kohtalaisen vähäpuustoisia. Syyt ovat pitkälti samanlaiset kuin Suomessakin: puustojen ikääntyessä niiden kasvu heikentyy ja samaan aikaan hakkuut ja luonnontuhot lisääntyvät. Tutkimuksessa laskettiin, paljonko lisää hiiltä maailman metsiin mahtuisi vertaamalla talousmetsien keskimääräisiä nykypuustoja luonnontilaisten metsien vastaaviin
Päärunko on molemmissa pyörämalleissa ontoksi jyrsittyä kokopuuta. Kipeää teki monesta paikasta, mutta Foreman kertoi ajaneensa parin sadan kilometrin mittaisen reitin loppuun. ”Pääasia, että pyörä säilyi ehjänä”, Foreman tuumii nyt kaatumisesta. ILOINEN puuseppä nostaa kaksi puurunkoista polkupyörää alas auton katolla olevasta kuljetustelineestä teollisuushallin pihamaalla Vantaan ja Tuusulan rajalla. Innokkaasti gravel-pyöräkisoja kiertävän Allan Foremanin hymy oli tosin hyytyä taannoin Islannissa, kun etupyörä lipesi alta kesken matkan. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI Foreman tekee puusta myös lasten potkupyöriä. Pyörän voi ripustaa seinälle kuin taideteoksen, Foreman sanoo. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 10284_.indd 74 10284_.indd 74 11.8.2023 15.44 11.8.2023 15.44. ”Puurunko on jäykkä, mutta silti pehmeä ajaa, erityisesti hiekalla ja soralla. Ajaminen ei täristä, sillä puu imee töyssyt itseensä.” Lisäksi puupyörä on näyttävä. Islannissa asti kun kerran oltiin. Puurunkoinen pyörä on paitsi tuntikausien työn tulos, myös huomiota herättävä mainos puusepän työlle. Puurunkoisen pyörän ykkösominaisuus on, että se kulkee hyvin. Pääasiassa Foreman valmistaa huonekaluja mittatilaustöinä, mutta jatkossa tavoitteena on tehdä myös lisää puupyöriä. Huoli pyörästä on ymmärrettävää. PUU PEHMENTÄÄ TÖYSSYT Puuseppä Allan Foremanin suunnittelema puurunkoinen polkupyörä kulkee pehmeästi niin hiekkateillä kuin poluillakin. Allan Foremanin mukaan koivu sopii pyörän runkomateriaaliksi: se on riittävän jäykkää, mutta samalla puuaineksen pehmeys vaimentaa niin tärinää kuin ääntä
Pariskunnan kokeilu Suomessa asumisesta on jatkunut. Foreman ihastui suomalaisilla pikkuteillä ja poluilla polkemiseen. Kestävyys on osoittautumassa puupyörän valttikortiksi. ”Oksia puuaineksessa ei saa olla, koska ne olisivat heikkoja kohtia pyörän rungossa.” Muut rakenteet, kuten satulan ja ohjaustangon, ostaja voi koota haluamistaan osista. Se oli kaikista hauskaa, että australialainen tulee Suomeen rakentamaan saunoja, hän sanoo. Jälkiä on, mutta ne eivät vaikuta pyörän toimivuuteen”, puuseppä kertoo. Suomessa koivua käytetään eniten polttopuuna, mutta se on hyvää puuainesta puusepäntyöhön.” Pyörässä puuta ovat päärunko ja takahaarukka. Puisen pyöränrungon hinta alkaa 5 000 eurosta. Pyöräkisa ja kilometri kerrallaan.. Sen puuseppä aikoo todistaa vääräksi. Jousitusta pyörässä ei ole muuta kuin puurungon tuoma luontainen iskunvaimennuskyky. Polkemista on kertynyt vuoden ympäri, joten puurunko kestää suomalaiset säänvaihtelut. Puun luontainen kauneus näkyy pyörässä. Foremanin ensimmäinen työpaikka Suomessa oli valaistuksia ja design-saunoja tekevässä Cariitissa. Jo ensimmäinen puurunkoinen pyörä onnistui puusepän mielestä hyvin. ”Runkoa ei ole tarvinnut huoltaa millään tavoin.” ”Puinen runko näyttää joka kerta erilaiselta, kun sitä katsoo. Foremanin puupyörien valmistusmateriaaliksi on nyt valikoitunut suomalainen koivu. Ajopinta voi olla asfalttia, mutta pyörämallin on tarkoitus kulkea etenkin hiekkateillä ja poluilla. ”Haluan käyttää paikallista puuta. Se on maantiepyörän ja maastopyörän välimalli, joka sopii vaihtelevaan maastoon. Päärunko on ontoksi jyrsittyä kokopuuta ja takahaarukka liimattua viilua. Hän on kierrellyt puurunkoisella pyörällään etenkin Uudellamaalla. Tänne hänet toivat silloisen tyttöystävän, nykyisen vaimon suomalaiset sukujuuret. com Viilusta voi tehdä ohuita, mutta kestäviä rakenteita, kuten pyörän takahaarukan Metsälehti Makasiini 75 10284_.indd 75 10284_.indd 75 11.8.2023 15.44 11.8.2023 15.44. Foreman on ajanut saarnesta valmistetulla pyörällä jo 20 000 kilometriä. Aikuistenja lastenpyörämallit löytyvät osoitteesta: foremanbikes. ”Kesä on Suomessa niin hieno, että sitä unohtaa talven huonot ajat.” Kaksi ensimmäistä puurunkoista polkupyöräänsä Foreman valmisti Australiassa. Sitä ei ole mitään järkeä peittää.” Puurunko kestää Suomessa Foreman saapui Suomeen vuonna 2018 Australiasta. l Puinen runko vertautuu painoltaan teräkseen, hiilikuiturungot ovat kevyempiä. Myös pyörän tankonauha on puupohjaista materiaalia. ”Ihmiset eivät ole vielä varmoja puusta runkomateriaalina”, Foreman arvioi. ”Muuten tässä ei oltaisikaan.” Kokeilu sai jatkoa Suomessa. ”Runkoa ei ole tarvinnut huoltaa millään tavoin. Siitä on tehty tämän jutun kuvissa näkyvä, Foremanin vaimolleen tekemä pyörä. Koivuista kokopuuta ja viilua Foremanin puupyörä on niin sanottu gravel-pyörä. Sellaisesta ei tehdä ostopäätöstä hetken mielenjohteesta
NIMITYKSIÄ Metsäkauppa.fi Kirjojen syysale! Nämä ja muut alekirjat saatavilla verkkokaupastamme metsäkauppa.fi Tutustu uutuuskirjaan! Metsät ja ilmastonmuutos Markus Melin, Pi Mäkilä ja Aino Ässämäki Ajankohtainen tietokirjauutuus tarjoaa oivalluksia kaikille hiilensidonnasta ja ympäristökysymyksistä kiinnostuneille. Toimintaa pitäisi jatkaa 10 vuotta, mieluusti pitempäänkin. Ne ovat kuitenkin uuden metsän alkuja. Maatalousja metsätieteiden maisteri Kalle Nisula on aloittanut Tapiossa metsätietoasiantuntijana elokuussa 2023. LUKIJALTA TARKENNUS LUKIJALTA UUNITUOREET avohakkuualueet näyttävät kamalilta vihreimpien tyttölasten ja poikienkin silmin. Nisula tulee työskentelemään Tapiossa metsäja paikkatietoon liittyvien asiakasprojektien parissa sekä kehittämään uusia metsäja paikkatietopalveluita. Päivän heitto huonon sään johdosta sallittakoon. Toiminnasta täytyisi tehdä jatkuvaa, eli kuvia otettaisiin joka vuosi, samaan aikaan ja samasta paikasta. Virta tulee tekemään töitä turvemaihin ja ennallistamiseen liittyvissä projekteissa. Molemmat nimitykset tulevat voimaan 1.9.2023. ASKO AHONEN POTRETTIEHDOTUS UPM DIPLOMI-INSINÖÖRI Antti Koulumies on nimitetty UPM Timberin lisäksi UPM Metsän johtajaksi. Suositushinta 34 € / e-kirja 30 € 30,00 € 38,00 € 35,00 € 44,00 € 25,00 € 29,00 € 20,00 € 42,00 € 25,00 € 34,00 € 5,00 € 29,00 € 15,00 € 29,00 € 20,00 € 42,00 € UUTUUS! 25,00 € 34,00 € 10285_.indd 76 10285_.indd 76 11.8.2023 15.48 11.8.2023 15.48. Dokumentoidun tiedon pohjaksi ehdotan, että metsänomistajat kuvaavat uudet aukkonsa heti tuoreeltaan. Nisulalla on vahva työja opintotausta paikkaja luontotiedon hallinnasta sekä metsävaratiedon tuottamisesta ja ylläpidosta. UPM Metsän nykyinen johtaja, metsätalousinsinööri, eMBA Sauli Brander on nimitetty globaaleista metsäasioista vastaavaksi johtajaksi. Brander keskittyy globaaleihin metsäasioihin liittyvään edunvalvontaan sekä kansainvälisiin metsäkysymyksiin, kuten ilmastopositiivinen metsänhoito ja luonnon monimuotoisuus. Tapio MAATALOUSJA METSÄTIETEIDEN kandidaatti (MMK) Matias Virta on aloittanut Tapiossa ennallistamisasiantuntijana elokuussa 2023. Virta viimeistelee parhaillaan maisterin opintojaan Helsingin yliopistossa. Tiivis ja sujuvasti kirjoitettu teksti auttaa ottamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset haltuun helposti ja nopeasti
Kun olen saanut hommasta tarpeekseni ja olen lähdössä takaisin mönkijälle, huomaan raivanneeni itseni nalkkiin vihoviimeiseen kuvion nurkkaan! Aargh!” Lue koko blogi metsalehti.fi/blogit/10mokaa/ KYMMENEN MOKAANI TAIMIKOSSA 10285_.indd 77 10285_.indd 77 11.8.2023 15.48 11.8.2023 15.48. Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET VIIME päivinä moni ulkonaliikkuja on hämmästellyt taivaalta lähes sateen lailla leijailevia vaaleanruskeita hiutaleita. . ”Oma arvaukseni ilmiölle on, että siemen on varissut tänä kesänä tavallista yhdenaikaisemmin viime aikojen lämpimien ja tuulisten kelien edesauttamana. Samalla hän listaa kymmenen taimikonhoitomokaansa. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. Tai sitten älynväläys! Olen raivaussahan kanssa edennyt siihen pisteeseen, että kuvion lyhin sivu ei ehkäpä olekaan enää lyhin, joten päätänkin kesken kaiken vaihtaa suuntaa ja lähteä raivaamaan pitkää sivua pitkin. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Etenen jämptisti ja järjestyksessä koko kuvion alan. Moka 1: ”Aloitan taimikonhoidon aina jostain kulmasta ja valitsen kuvion lyhyimmän sivun, jota etenen päästä päähän. Kysymyksiä taajamissa kaduillekin kerrostuvista siemenpatjoista on tullut myös Metsälehden toimitukselle. Kyseessä ovat koivun siemenet, jotka alkavat varista joka kesä heinä-elokuun vaihteessa. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Lyhyttä sivua myöten homma tuntuu etenevän nopeammin, joten on näin mielekkäämpää. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. VERKOSTA NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Siksi voi syntyä vaikutelma, että siemenvuosi on parempi kuin se todellisuudessa onkaan”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katri Himanen. 09 315 49 840). 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Lue koko juttu osoitteesta metsalehti.fi/artikkelit/ siemensato/ RUNSAS SIEMENSATO KUMMASTUTTAA TAIMIKONHOITO ei aina ole paljon kehuttua mukavaa hyötyliikuntaa, jota metsänomistaja voi itse puuhastella, metsänomistaja Johanna Teräväinen kirjoittaa blogissaan. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Tänä kesänä ilmiö on kuitenkin ollut monin paikoin poikkeuksellisen runsas. Juttu avautuu uuteen näkymään
LOISEN elämä isäntänsä sisällä on niin turvattua kuin elämä yleensä voi olla. Toksoplasma on yleinen myös ihmisillä. l SEPPO VUOKKO Loinen ohjaa isäntäänsä Kuoriaisloisikka kasvattaa haaraiset itiöemänsä kuolleesta maakiitäjäisestä. Kun kuolemasta on kulunut vuorokausi, kuoriaisen siivet avautuvat kuin se olisi lentoon lähdössä. Sieni voi muuttaa saaliinsa käyttäytymistä niin, että se parantaa sienen omia leviämismahdollisuuksia. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Siitä tulivatkin mieleeni kevään 2023 hallitusneuvottelujen kipukohdat, niin – ja olisikohan naapurimaan bunkkeripappakin toksoplasman uhri. Viime numeron suosituin juttu oli taimia käsitellyt ”Mitä taimia tulikaan istutettua” -juttu. Sairas eläin voi hakeutua ympäristöön, missä tauti voi siirtyä toisiin yksilöihin. Meitä koskettaa läheisemmin itiöeläin Toxoplasma gondii. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Pääisäntänä, jossa itiöeläin pystyy lisääntymään suvullisesti, ovat kissaeläimet. Erityisen tärkeätä se on niillä loisilla, joilla elämän kulkuun kuuluu väli-isäntiä. Riippumattopalkinnon voitti Kauko Henttilä Oulusta.. Raskaana oleville naisille se on vaarallinen, mutta muille sen aiheuttamat oireet eivät ole kovin näkyviä. Ja mikähän se minun mieltäni ohjailee?. metsälehti.fi/lukijakysely. Varsinainen isäntä, jossa loisen lisääntyminen tapahtuu, on saatava syömään väli-isäntä. Onko toksoplasma osasyy sotiin, kapinoihin ja ryöstelyyn. Pohjoisamerikkalaisen Eryniopsis lampyridanum -sienen uuvuttama sylkikuoriainen hakeutuu voimiensa hiipuessa kukkaan, johon se pureutuu tiukasti kiinni. Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Loisen on huolehdittava omista jälkeläisistäänkin. 10287_.indd 78 10287_.indd 78 11.8.2023 15.50 11.8.2023 15.50. Loistartunta vahvistaa ”me vastaan muut”-asenteita ja synnyttää epäluuloisuutta. Kuitenkin se voi vaivihkaa muuttaa myös ihmisten käyttäytymistä. Useat taudit ja loiset muuttavat kantajansa käyttäytymistä niin, että loisen lisääntyminen olisi mahdollista. Kaikkien elokuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi metsätöihin sopivan Fiskarsin WoodXpert XA3 -vesurin. Luultavasti sekin ohjaa isäntänsä ulos pimeistä kätköpaikoista raittiiseen ilmaan, missä sienen itiöillä on paremmat mahdollisuudet leviämiseen. JO RM A PE IP O N EN ARVONTA! » PILKKEET 78 Metsälehti Makasiini MISTÄ PIDIT. Kukassa oleva kuoriaisvainaja houkuttelee kukkaan lajitovereitaan, jotka yrittävät jopa paritella kalmon kanssa – ja tahriutuvat sienen itiöihin! Maakiitäjäisiä riivaavan kuoriaisloisikan tapa ohjata kuolevaa isäntäänsä ei ole yhtä dramaattinen. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Painoa vesurilla on 450 grammaa ja mittaa 50 senttiä. Useat sienet loisivat eläimillä. Toksoplasman asuttamat hiiret menettävät pelkonsa petoja kohtaan. Sen väli-isäntinä ovat jyrsijät. Näin hiirulainen päätyy kissan suuhun ja loinen jatkaa kiertoaan
029 432 6991 Jussi Collin, p. SA M I K A RP PI N EN Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Petri Koskinen p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 050 438 2865 Anna Back, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2023 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus Metsälehti Makasiini 79 10288_.indd 79 10288_.indd 79 11.8.2023 14.54 11.8.2023 14.54. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 09 315 49 840 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 91. METSÄLEHTI MAKASIINI 6/2023 ILMESTYY 29.9. Ensi numerossa RIITTÄÄKÖ PUUTA KAIKILLE. 050 410 4239 Mikko Häyrynen, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 1.9. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6115 Aino Ässämäki (ma) p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p
. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 10289_.indd 80 10289_.indd 80 11.8.2023 15.55 11.8.2023 15.55. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk)
Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 1.9.2023 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3. Huomaa, että kilpailuun osallistuminen vaatii tunnusten luomisen verkkosivuillemme. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Oletko kenties nähnyt omituisesti kasvavan sienen, oudonkauniin värityksen eläimellä tai merkillisen kuvion puunrungossa. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. VIELÄ EHDIT MUKAAN KUVAKISAAN! 10289_.indd 81 10289_.indd 81 11.8.2023 15.55 11.8.2023 15.55. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti syyskuussa. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . krs, 00240 Helsinki. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V KUVAKISA Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 5 MAKASIINIRISTIKKO 4, OIKEA RATKAISU PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 5”. Kuvan lähettämällä vakuutat, että olet itse ottanut kuvan tai sinulla on lupa osallistua kisaan kyseisellä kuvalla. Jos olet napannut tällaisesta metsän ihmeestä kuvan, lähetä se Lukijoiden kuviin verkkosivuillemme (metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat). Kirjoita kuvatekstiin ”Kesäkilpailu”. Metsälehden toimitus valitsee voittajakuvan, joka palkitaan Savotan Big Bad Stove -risukeittimellä. Kilpailu on käynnissä 31.8.2023 asti. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). . net. Palkinnot Makasiiniristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Tapio Harju, Kokkola, Eeva Häkkilä, Kalajoki ja Heini Tiainen, Uukuniemi. MIKÄ on kummallisin asia, jonka olet metsässä kohdannut. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin on tullut 2,90 € laskutuslisä
Muutoksesta kertoo myös se, että metsänhoitosuosituksiin lisättiin viime vuonna vaihtoehto luopua vähitellen metsätaloudesta soilla. Sekä ojajyrsimen että metsäoja-auran ojankaivuu tyssäsi puunrunkoihin eivätkä menetelmät toimineet ohutturpeisilla soilla. ”Jos joku sanoo, että paljon meni pieleen, se ei oikeastaan pidä paikkaansa. Puuhuolto edellä Nykyään Suomessa arvioidaan olevan 5,5 miljoonaa hehtaaria ojitettua suota. Ilmastokin on toinen kuin sata vuotta sitten. Vauhtia ojituksiin toivat 1960-luvulla yleistyneet traktorikaivurit. l TIIA PUUKILA Jyrsien, auraten ja räjäyttäen Metsäojia on kaivettu eri konstein jo yli sata vuotta. Soiden määrätietoinen ojitus alkoi vuonna 1908. M ET SÄ TE O LL IS U U S RY :N KO KO EL M A , LU ST O SU O M EN M ET SÄ M U SE O 10290_.indd 82 10290_.indd 82 11.8.2023 15.58 11.8.2023 15.58. Ojajyrsin työssään 1970-luvulla. ”Ilmasto on lämmennyt ja kesät pidentyneet, joten suot pysyvät helpommin kuivana. Niistä noin miljoona hehtaaria lasketaan vajaatuottoisiksi, joissa metsätalous ei nykykriteerein kannata. Tänä päivänä suometsien hoito on jälleen käännekohdassa, sillä ensi vuoden alussa kunnostusojituksen tuki loppuu. Suurin osa ojituskelpoisista soista oli ojitettu 1980-luvulle tultaessa, sen jälkeen siirryttiin tukemaan kunnostusojitusta. Sotien jälkeen Suomi oli köyhä maa ja nähtiin, että metsissä on iso mahdollisuus”, kertoo Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkija Paavo Ojanen. Samaan aikaan puunkäyttö ylitti metsien kasvun ja tiedettiin, että ojituksella kasvua voidaan lisätä. ”Ojituksesta tuli tärkeä kansallinen tavoite. Ne kuvastavat aikaa, jolloin puuhuolto meni korkotuoton edelle. 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ SUOMETSISSÄ kasvaa arviolta jopa neljännes Suomen puustosta. Aika hyvin tiedettiin ja fiksusti tehtiin aikanaan”, Ojanen sanoo. Kannattaa harkita, ettei luo ojittamalla liian kuivia olosuhteita puuston kasvulle.”. Samalla alettiin tutkia ojien vaikutuksia metsän kasvuun. Kemeran korvaava Metka-rahoitus tukee ojien kaivuun sijaan suometsien hoidon suunnittelua ja vesiensuojelurakenteiden tekoa. Se on pitkälti järjestelmällisen ojituksen ansiota. 1950-luvulla apuun saatiin metsäoja-aurat. Valtio aloitti ojituksen tukemisen 1920-luvulla, mutta miesvoimin kaivuu oli hidasta. Soita aurattiin, jyrsittiin ja jopa räjäytettiin, sillä monella oli sotien jälkeen kokemusta räjähteistä
Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Ne toiset ovat myös MetsäTietäjiä. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10291_.indd 83 10291_.indd 83 13.8.2023 12.08 13.8.2023 12.08. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. On kahdenlaisia metsänomistajia. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan
Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10199_.indd 84 10199_.indd 84 13.8.2023 12.33 13.8.2023 12.33. Ne toiset ovat myös MetsäTietäjiä. On kahdenlaisia metsänomistajia. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan