ELOKUUTA • NUMERO 5/2024 • 12,90 € WWW.METSALEHTI.FI Pikatestissä viilaustuki ENEMMÄN LEHTIPUITA Metsänhoito: Vinkit syysistutukseen TUNNISTA KONKELON RISKIT PUNKKI LEVIÄÄ POHJOISEEN PUUKAUPPA JO HYVÄSSÄ VAUHDISSA ›› Timo Lehesvirta haluaa pysäyttää luontokadon METSÄNRAJA SIIRTYY LISÄÄ KASVUA VAI TUHOJA?. 16. ELOKUUTA • NUMERO 5/2024 • 12,90 € WWW.METSALEHTI.FI 16
Lue lisää sijoitusmahdollisuuksista ja muista jäseneduistamme metsagroup.com/jasenedut Metsä jatkaa kasvuaan osuussijoituksissa *Aiempi voitonjako ei ole tae metsänomistajan sijoitusten tulevista tuotoista. Metsäliitto Osuuskuntaa ja sen lisäosuuksia koskevan esittelyasiakirjan ja lisäosuuksien yleiset ehdot ja liikkeeseenlaskuehdot löydät metsagroup.com/sijoitusvaihtoehdot. Maksoimme omistajajäsenten sijoittamille sääntömääräisille perusosuuksille vuoden 2023 tuloksen perusteella korkoa 6,5 %. Vuodelta 2023 maksoimme Metsä1-lisäosuuksille korkoa 6,0 %. Myymällä puuta Metsä Groupille omistajajäsenenä saat Metsä1-lisäosuuksia myös sillä perusteella, kuinka paljon olemme vastaanottaneet sinulta puuta neljän edellisen kalenterivuoden aikana. Metsäliitto Osuuskunnan voitonjako vuodelta 2023 jäsenille oli noin 101 miljoonaa euroa. Tee puukauppa Metsä Groupin kanssa ja sijoita puukauppatuloja Metsä1-lisäosuuksiin
JU H A SI N IS A LO AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Metsätalous pääsi EU:n ytimeen 6 METSÄNOMISTAJA: Visa vei mukanaan 12 RISKIRAJAT paukkuvat etelässä 14 METSÄTYYPPI: Luontotyypit kuntoon 15 TAIGAPUNKKI runsastuu vauhdilla 16 LUKIJAN KUVA: Sananjalan jäljiltä TEEMA 18 Kipin kapin tunturiin 28 VAIKUTTAJA: Timo Lehesvirta haluaa pysäyttää luontokadon OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 15 kysymystä syysistutuksesta 40 HALLITSETKO KIINTEISTÖT: Kaavoitus on uhka ja mahdollisuus 42 TUTKIMUS: Tekoäly vie marjaapajille 43 KOLUMNI: Tuhojen ennakointia 44 KYSY POIS: Miksi bensa pitää vaihtaa. 6 S. 47 PIKATESTI: Viilausapua raivaajalle 48 PERINTÖMETSÄ: Vinkit metsän ostajalle TALOUS 51 RAHAPUU: Lämpö vaikuttaa metsässäkin 52 PUUMARKKINAT: Pirteä alku lomien jälkeen 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Ajoitus osui nappiin 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Soranottoalue kaupan päälle 56 TILAMARKKINAT: Tarjonta kasvaa 57 KOEAJO: Käytetty Honda CRV sopii metsätielle 60 KONKELOT yhä kohtalokkaita 64 TUULIVOIMAHANKE yhdisti metsänomistajat 67 KOLUMNI: Kestävää puuntuotantoa. LUONTO 68 METSO & NÄKKI: Gotlannin lintutaituri Lars Jonsson 74 TUOTE & TEKIJÄ: Mölkky leviää maailmalla 77 KANTOUREALLE haetaan jatkolupaa 78 PILKKEET: Pidetään jälkeläiset loitolla 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 SAVOTALLA: Kolmen hehtaarin urakka JU H A M ET SO 68 S. 74 S. 18 18 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS
Ranskan mukaantulon pitäisi lopettaa myös puheet pohjoismaisesta metsäteollisuusmafiasta. Tähän on kuitenkin tulossa muutos. Hankin nuorena harrastajana hänen kuvittamansa oppaan Euroopan linnuista. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Parhaimmillaan toimittajan työssä oivaltaa itsekin jotain uutta. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Metsätalous pääsi EU:n ytimeen Konkelot tappavat yhä metsänomistajia (s. Ensimmäistä kertaa koin aidosti ymmärtäväni, miten luontokato voidaan selättää niin, että sekä luonto että metsäteollisuus voittavat.” JUHA METSO VALOKUVAAJA ”Lintutaiteilija Lars Jonsson on kulkenut mukanani 1970-luvulta lähtien. Uuden strategian mukaan ”EU-maiden on otettava kaikki hyöty irti biotaloudesta matkalla hiilineutraaliuteen”. Emmanuel Macronin hallinnon havahtuminen metsätalouden merkitykseen todennäköisesti lisää seuraavan EU-komission johdon halukkuutta edistää metsätalouden asiaa. 60–63).. Uusi suunnitelma pitää kiinni vihreän siirtymän tavoitteista, mutta siirtymä on määrä toteuttaa metsätalouden avulla. Nyt näyttää vahvasti siltä, ettei Timmermansin ja Samsomin projekti avohakkuiden lopettamiseksi Pohjoismaissa toteudu. Vaikka maiseman muutosta en ehdi näkemään, niin ennakoivia haikeuden tuntemuksia koin, että oliko laaja aava Lapinmaa sitten tässä.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA SUOMALAISET metsänomistajat ehtivät tottua EU:sta vyöryvään sääntelytsunamiin, jonka viimeisin laine on pian toimeenpantava ennallistamisasetus. Meitä yhdistää intohimo lintuihin. Näin kävi haastatellessani Timo Lehesvirtaa. Väistyvälle EU-komissiolle pohjoismainen metsätalous oli suuri ongelma, seuraavalle se on mahdollisuus ja osa ratkaisua. Samsom, joka on myös entinen Greenpeacen kampanjapäällikkö, on jo löytänyt uutta työtä fossiilisen energian parista hollantilaisen kaasujätin Gasunien palveluksesta. Väistyvä EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans ja hänen aktivisti-kabinettipäällikönsä Diederik Samsom tapasivat kutsua pohjoismaisia metsäasiantuntijoita metsäteollisuusmafian edustajiksi. Metsätalous on nyt päässyt EU:n ytimeen. EU:n metsäpolitiikan muutosta ennakoi Euroopan neuvoston äskettäin julkistama strategia, johon kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet. Se on edelleen klassikko, johon palaan.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Metsänraja-juttua tehdessäni ehdin käymään tunturipaljakalla ihan itsekseni. Tästä kertoo myös se, että EU:n pinta-alaltaan suurin maa Ranska liittyi heinäkuussa Suomen, Ruotsin, Itävallan ja Slovenian perustamaan For Forest Plus -ryhmään
KUVA: JAANA KOTAMÄKI. Aurinko pilkisti puiden välistä juuri sen verran, että seitit erottuivat hyvin ja pisaroista peilautui ympäröivä metsämaisema. Metsälehti Makasiini 5 Tiistaiaamu (6.8.) näyttäytyi Kemiönsaarella kauniina hentoine sumuverhoineen ja kastepisaroineen. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
VISAKOIVU VEI MUKANAAN Timo Eskolan visakoivikoita hoidetaan neljän sukupolven voimin. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini
TIMO ESKOLA 70 -vuotias KOTOISIN Hartolasta, jossa myös asuu ESKOLAN Visa Oy:n omistaja, aputoiminimi Royal Koivu KONEENRAKENNUSINSINÖÖRI , työskennellyt Wärtsilässä, Metso Paperilla ja Valmetilla PERHEESSÄ vaimo ja kissa sekä edellisestä liitosta neljä aikuista lasta ja viisi lastenlasta HARRASTUKSET painottuvat luontoon ja golfiin Metsälehti Makasiini 7
V V OIMAA, voimaa”, kannust aa Timo Eskola oksasaksien kanssa työskentelevää tyttärentytärtään Olivia Ollilaa. Seuraavaksi on tyttärenpojan Eliel Ollilan vuoro. Helmi Eskola kertoo, että niitä on istutettu muun muassa hänen syntymäpäiviensä yhteydessä – viimeksi kolme vuotta sitten, kun hän täytti 90 vuotta. Poistettavana on muutama visakoivun runkoon ilmestynyt vesioksa. Siitä, mikä innosti istuttamaan juuri visakoivua, ei ole selkeää muistikuvaa. Maanviljelijöinä itsensä elättänyt pariskunta jäi eläkkeelle 1990-luvun puolivälissä. Urakka kesti kolme viikkoa, ja puuta kertyi 50 kiintokuutiometriä. Visakoivun kasvatus on siirtynyt Eskolan perheessä sukupolvelta toiselle. Timo Eskolan omistukseen tila siirtyi vuonna 2010. ”Olin jäämässä työelämästä, joten maalle muutto sopi elämäntilanteeseeni.” Eskola muistelee, että metsänomistajaksi tuleminen vaati alkuun totuttelua. Pian visakoivun oksa napsahtaakin poikki. Timo Eskola opastaa tytärtään Emilia Eskolaa visakoivun karsinnassa. Kun asioista alkoi ottaa taas selvää, eivät ne kuitenkaan tuntuneet enää niin hankalilta. Ensimmäisen visakoivikon perustamisen jälkeen visakoivikoiden määrä on lisääntynyt tasaiseen tahtiin. Eskola osti sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vanhemmiltaan tilan päärakennuksen pihapiireineen ja parikymmentä hehtaaria tilaan kuuluneista metsistä. Paksummat oksat jäävät lasten äidin Emilia Eskolan karsittaviksi. Muutto maalle Hartolassa sijaitseva kotitila on kulkenut Timo Eskolan suvussa vuodesta 1946. Metsänhoitotöistä Eskola tekee itse istutukset ja taimikonhoidot, visakoivikoissa myös hakkuut. Helmi Eskolan vanhemmat ostivat sen pian sen jälkeen, kun olivat joutuneet lähtemään evakkoon luovutetun Karjalan Koiviston kunnassa sijainneelta maatilaltaan. ”Täytyyhän sitä jotain harrastaa”, hän toteaa. Ensimmäiset visakoivut Hartolassa Päijät-Hämeessä sijaitsevalle Laurilanmäelle istuttivat Timo Eskolan vanhemmat Helmi ja Arvo Eskola. ”Ota vielä sellainen viisi milliä”, Eskola neuvoo tytärtään. Pian Eskola teki ensimmäiset puukauppansakin. ”Tein sen pakon edessä, kun lumi katkoi kuusten latvoja.” Katkenneita kuusia oli sen verran vähän, että niitä ei kannattanut myydä, eikä kukaan niitä olisi tullut kaatamaankaan. Karja myytiin ja muutaman hehtaarin peltoalalle istutettiin muun muassa visakoivua. Viidennes visakoivua Eskolan metsistä noin viidennes kasvaa visakoivua, loput kuusta, mäntyä, koivua ja lehtikuusta. HARTOLA » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini. ”Kyti mielessä, että visat ovat arvokkaita”, hän sanoo. Metsurin palkkaaminen taas olisi tullut liian kalliiksi. Takana on myös yksi talvinen kuusikon hakkuu. Arvo Eskola muistelee ”Se oli selvää, että se oli ensimmäinen ja viimeinen hankintahakkuu, jonka minä teen.” kiinnostuneensa visakoivuista nähtyään luonnonvisoja tuttavansa metsässä. Hän oli osallistunut metsänhoitotöihin jo lapsena, mutta omilleen muuton jälkeen ne jäivät moneksi vuodeksi. Ne napsahtavat poikki helposti
Karsinnan tavoitteena on saada mahdollisimman paljon arvokasta oksatonta ja suoraa sorvitukkia. Se oli selvää, että se oli ensimmäinen ja viimeinen hankintahakkuu, jonka minä teen – pois lukien visakoivikoiden hakkuut.” Metsänhoitotöissä Eskola nauttii varsinkin siitä, että saa olla luonnossa, työ on mielekästä ja siinä näkee kättensä jäljen. Parhaita kasvupaikkoja ovat Eskolan mukaan viljavat metsäja peltomaat. ”Hirvituhojen vuoksi olen aikeissa osallistua hirvenmetsästykseen.” Timo Eskola sahaa tukkivannesahallaan sekä ostamiaan että omista visakoivikoistaan kaatamiaan visakoivuja. Taustalla sahausta seuraa Arvo Eskola. Visakoivujen kasvattamisesta tekee haastavaa muun muassa se, että se vaatii paljon työtä. ”Lopuksi oli ihan hyvä mieli. Työtunteja ei kannata laskeskella, siitä tulee vain paha mieli. ”Visakoivut veivät mukanaan, niihin oli helppo hurahtaa. Tuhonaiheuttajista merkittävimpiä ovat lumi, joka painaa visakoivuja kaarelle, sekä hirvet. Visakoivu on myös tarkka kasvupaikkansa suhteen. Työllistävyytensä ja hirvituhojen takia Eskola kehottaa perustamaan visakoivikot asutuksen läheisyyteen. Työasiat eivät tule metsässä mieleen.” Karsinta työllistää Visakoivikoita Eskolalla on kymmenkunta. Sahatut visakoivut kuivuvat liiterissä. Kaksi kolmesta visakoivun kasvattajasta lyö laimin kasvatuksen”, Eskola kertoo. Apua hän sai omilta vanhemmiltaan ja muilta visakoivujen kasvattajilta. Istuttamisen jälkeen visakoivujen oksia pitää yleensä karsia kerran vuodessa seuraavien noin kymmenen vuoden ajan. Silloin, kun Eskola oli vielä työelämässä, metsänhoito tarjosi hyvää vastapainoa arkitöille. Nykyisin kun tapaan vanhempieni kanssa, visakoivut ovat aina tärkein puheenaihe.” Visakoivujen kasvattaminen vaati Eskolan mukaan enemmän opettelua kuin perinteinen metsänkasvatus. ”Olen aina sanonut, että metsänhoitotyöt ja golf ovat parasta terapiaa ja hoitoa niskalle ja hartioille. Metsälehti Makasiini 9. ”Visakoivun kasvatus ei ole helppo laji. Koneenrakennusinsinöörin työt Metso Paperilla olivat pitkälti toimistotyötä. Niistä kolme hän on istuttanut itse sukupolvenvaihdoksen jälkeen
Jos visakoivuja istuttaa tiuhempaan, joutuu osan harventamaan pois siinä vaiheessa, kun niistä ei vielä saa rahallista hyötyä.” Visakoivun välittäjäksi Viimeisinä työvuosinaan Timo Eskola alkoi kaivata tuleviin vuosiin ”sisältöä ja tuottavaa tekemistä”. Siinä oksia ei karsita suoraviivaisesti alhaalta ylöspäin, vaan niin, että paksumpia oksia poistetaan koko karsittavalta pituudelta ennen kuin ne ehtivät kasvaa yli kahden senttimetrin paksuisiksi. Visakoivikon voi perustaa joko siemenvisasta tai kloonivisasta. Eskola karsii visakoivunsa kahdesta kolmen metrin korkeuteen. Uskon siihen, että runko paksuuntuu oksan alta nopeammin kuin silloin, jos kaikki oksat on karsittu pois.” Visakoivujen karsinnan Eskola aloittaa toukokuussa. Moni visakoivun kasvattaja pyrkii karsimaan visakoivujen oksat mahdollisimman korkealle, neljästä kuuden metrin korkeuteen. Vuonna 2014 hän perusti poikansa ja tuttavansa kanssa Eskolan Visa Oy:n. Kauppa kiloissa Eskola kasvattaa visakoivikoita hieman valtavirrasta poikkeavaan tapaan. Eliel ja Olivia Ollila leikkivät isoisänsä lapsuudenkodin pihamaalla. ”Ajattelin, että oman sahan avulla saan koko jalostusarvon itselleni. Eskolan mukaan visakoivunsa saa periaatteessa kaupaksi joka puolella Suomea. Eskolan metsiin on istutettu muun muassa Hartolasta löydetystä Hartolan kuningatar -lajikkeesta kloonattuja visakoivuja. Yritys välittää visakoivua kasvattajilta loppukäyttäjille. ”Visakauppaa käydään kiloissa. Moni karsii visakoivunsa kasvun kustannuksella liian nopeasti. Hän noudattaa niin sanottua valikoivaa karsintaa. Yrityksen perustamisen yhteydessä Eskola hankki myös pienen tukkivannesahan, jolla saa sahattua sekä ostamiaan että omista visakoivikoistaan kaatamiaan visakoivuja. Sittemmin selvisi, että työ sujuu kenttäsirkkelillä kolme kertaa nopeammin.” Kauneus kiehtoo Heinäkuussa haastattelua tehdessä maitohorsmat peittävät violetinpunaisena mattona ensimmäisten Hartolan Lau”Metsiinsä kiintyy, kun niitä hoitaa.” Tilan vanhimmat visakoivut on istutettu 1990-luvulla. Luonto työntää kyllä väliin pihlajaa ja muita koivuja. ”Viimeksi istutin visakoivuja neljän metrin välein. Arvo Eskolalla on visakoivuinen rannekello. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini. Siemenvisoista 60–70 prosenttia on visakoivuja, kloonivisoista kaikki. Eskola arvioi, että hänen kaltaisiaan visakoivun välittäjiä on Suomessa kymmenkunta. Loppukäyttäjät ovat pääasiassa Suomessa, mutta jonkin verran yritys välittää puuta myös ulkomaille – erityisesti Saksaan. Visakoivun käyttäjiä – mikä voi tarkoittaa niin yksittäistä puukkojen tai kuksien tekijää kuin puukkotehdastakin – on hänen mukaansa sen sijaan satoja. Jätän joihinkin runkoihin niin sanotun lihotusoksan. Kasvatan mieluummin litroja kuin metrejä. Hän arvioi sahaavansa vuodessa 10 000–20 000 kiloa visakoivua, mutta pyrkii nykyään jättämään sahauksen muille
Me opittiin se melkein heti”, Eliel Ollila sanoo. l TIMO ESKOLAN VINKIT 1. ”Alkaa näyttää siistimmältä. Visakoivikoiden hoitoon osallistuu Hartolassa neljä sukupolvea. 2. Yrityksen hän aikoo pitää toiminnassa niin kauan kuin myy puuta omista visakoivikoistaan. 3. Eskolan mukaan visakoivun kasvatuksesta saa ”pientä lisätuloa”, jos siihen jaksaa panostaa. Kilosta tuoretta sorvivisaa saa jo euroja, tuoreesta oksavisasta – mikä sisältää muut kuin sorvivisaksi kelpaavat puun osat – maksetaan noin 50 senttiä kilolta. Tavoitteena on, että puita olisi kiertoajan päättyessä eli 10–20 vuoden päästä 350 kappaletta hehtaarilla. Metsänomistus tuo hyvän mielen ja pysyvyyden tunteen. rinmäelle istutettujen visakoivujen tyvet. Tulojen lisäksi Eskolaa kiehtoo visankasvatuksessa tietoisuus siitä, että kasvattaa kaunista materiaalia. Visakoivua pidetään arvokkaana puulajina. Ainakin lapsenlapsensa Timo Eskola on saanut vakuutettua visakoivujen kasvatuksen ja varsinkin oksien karsimisen hauskuudesta. Kuutiometri visakoivua painaa tuoreena noin 900 kiloa. KÄY omassa metsässäsi monta kertaa vuodessa ajan kanssa, töissä tai harrastuksiin liittyen. Metsälehti Makasiini 11. ”En oikein osaa pukea sitä sanoiksi, mutta metsiinsä kiintyy, kun niitä hoitaa. Takarivissä Timo, Helmi, Emilia ja Arvo Eskola, eturivissä Olivia ja Eliel Ollila. ”Kuuluu hauska ääni, kun oksa katkeaa”, Olivia Ollila sanoo.. Timo Eskola arvioi, että vanhimmassa visakoivikossa kasvaa ainakin 450 puuta hehtaarilla. Niistä ei tule juurikaan tuottoa, eikä niitä voi hoitaa luontoarvoja pilaamatta. Puiden oksissa kasvaa paksuja naavatuppoja. Metsänomistuksessa taas viehättää ajatus siitä, että omistaa jotain. Mikä visakoivujen karsimisesta sitten tekee hauskaa. PYRI säilyttämään vanhaa hoitamatonta metsää luontoarvojen vuoksi mutta myös siksi, että siellä liikkuminen on erityinen kokemus. SUOJELE lähes alkuperäiskunnossa olevat suot ja korkeat kalliot mieluusti pysyvästi. Että kuuluu johonkin.” Tulevaisuus avoin Sitä, mitä metsille tai Eskolan Visa Oy:lle tulevaisuudessa tapahtuu, Eskola ei osaa sanoa
Aikaisemmasta poiketen tuhoilmoitusten kärkisijojen joukossa on Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Uudenmaan lisäksi uusia maakuntia, kuten Pirkanmaa ja Pohjois-Karjala. Hyönteistuhohakkuut moninkertaistuneet Hyönteistuhojen vuoksi tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten määrä on noussut vuodesta 2018 lähtien. 1000 2000 3000 4000 5000 Hyöteistuhohakkuut, ha Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Lähde: Luke Kirjanpainajien määrä nousussa 5000 kpl 5001-10000 kpl 10001-15000 kpl 15001-20000 kpl 20000 kpl Ei tietoa Runsaiten kuoriaisia on eteläisessä Suomessa, mutta määrissä on aikaisempia vuosia enemmän hajontaa. » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini. ”Ei näytä, että parveilu olisi edellisvuosiin verrattuna ainakaan vähäisempää”, summaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja kesän kirjanpainajatilannetta. Riskirajana pidetään yli 15 000 kuoriaisen kertymää. Luonnonvarakeskuksen kirjanpainajaseurannassa kirjanpainajien yhteenlaskettu määrä ylitti heinäkuussa riskirajan kaikkiaan kahdellatoista paikkakunnalla. Metsäkeskukselle hyönteistuhoilmoituksia on tullut tänä kesänä samaan tahtiin kuin edelliskesänä. ”Kuivumisherkillä kasvupaikoilla kasvavien kuusten omistajien on syytä olla varuillaan Kajaanista alaspäin koko eteläisessä Suomessa”, Kokkonen toteaa. Merkittävä osa tuhoilmoituksista saapuu Metsäkeskukselle kuitenkin vasta loppuvuoden aikana, muistuttaa metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Suomen metsäkeskuksesta. Eniten kuoriaisia on ollut liikkeellä edellisvuosien tapaan Uudellamaalla, mutta riskirajat ylittyivät myös Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Eteläja Pohjois-Savossa sekä Eteläja Pohjois-Karjalassa. TIIA PUUKILA RUOTSISSA kirjanpainajien määrä on kääntynyt laskuun, selviää Ruotsin metsäkeskuksen eli Skogsstyrelsenin tilastoista. Suurimmassa vaarassa ovat paahteisten hakkuuaukkojen kuusikot, mutta myös metsiköiden keskiosien kuusiin voi kuivilla paikoilla tulla tuhoja. Riskirajat paukkuvat etelässä Eniten kirjanpainajia on ollut tuttuun tapaan Uudellamaalla. Hyönteistuhohakkuista merkittävä osa, yli 90 prosenttia, tehdään kirjanpainajan takia. Hyönteistuhoja on ilmoitettu kesäkuun alun ja elokuun alun välisenä aikana yhteensä runsaalla 800 hehtaarilla. Kirjanpainajat ovat parveilleet runsaasti ja riskirajat paukkuvat ympäri eteläisen Suomen. Tällöin uhka kirjanpainajien iskeytymiseen eläviin kuusiin on selvästi kohonnut. Vastaavaa kehitystä ei ole havaittavissa Suomessa
”Myös aitomonikirjaaja ja kuusentähtikirjaaja ovat runsastuneet siinä missä kirjanpainajakin.” Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja. 2 293 ha Metsäkeskukselle ilmoitettujen hyönteistuhojen yhteenlaskettu määrä (1.1.2024–5.8.2024). JA N N E SK IN N A RL A Metsälehti Makasiini 13
Sen tavoitteet ovat kunnianhimoiset, sanoo ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä. Suomi on kuitenkin eri vaiheissa painottanut, että suojelun tulee olla mahdollista vapaaehtoiselta pohjalta. Kyllä. Ennallistamista pitää tehdä 30 prosentilla kunkin luontotyypin siitä pinta-alasta, joka ei ole hyvässä tilassa. Miten asiat etenevät. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVA JANI MAHKONEN 1 OLLI OJALA KUKA: Ympäristöneuvos ympäristöministeriössä. MITEN: Avaa Suomen näkökulmia komissiossa ja osallistuu tulkintaohjeiden laadintaan. Mistä ennallistamisasetuksessa on kyse. LUONTOTYYPIT KUNTOON EU:n ennallistamisasetus astuu voimaan 18. Näistä laaja-alaisia ovat luonnonmetsät, lehdot, puustoiset suot ja harjumetsät. Pienialaisiin kuuluvat esimerkiksi jalopuumetsät, vanhat tammimetsät ja tulvametsät. Millaisia metsiä asetus koskee. Sillä parannetaan luonnon tilaa ja erityisesti luonnonsuojeludirektiiviin listattujen Natura-luontotyyppien tilaa. 2 3 4 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini. elokuuta. MITÄ: Työskentelee EU:n biodiversiteettipolitiikan parissa, työpöydällä etenkin ennallistamisasetukseen liittyvät asiat. Jo puolen vuoden kuluttua Euroopan komissiolle on ilmoitettava, mille luontotyypeille aiotaan sallia tiettyjä helpotuksia niiden heikentämiskieltoon. Kohdistuvatko vaikutukset myös yksityismaille. Suomella on kaksi vuotta aikaa laatia kansallinen ennallistamissuunnitelma. Suomessa esiintyy 68 direktiiviluontotyyppiä, joista 11 on metsäisiä. Asetus on EU:n jäsenvaltioille yhteistä lainsäädäntöä, jolla pyritään pysäyttämään luontokato ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen
Sitä selittää osin ilmastonmuutos. Lisäksi punkin ravintonaan käyttämät isäntälajit ovat levinneet ja lisääntyneet. Luonnonvarakeskuksen emeritusprofessori Heikki Henttonen selventää, että punkkikeskustelussa on kyse kahdesta eri lajista: perinteisestä puutiaisesta ja taigapuutiaisesta. Kuhmoisissa myyräja punkkitutkimusta tehnyt Henttonen on havainnut, että aikuisen taigapunkin sesonkina huhtikuusta alkaen tavallisia puutiaisia ei oikeastaan esiinny. Vuonna 2013 tapauksia diagnosoitiin Suomessa 1 670. Ne leviävät tällä hetkellä maailmanlaajuisesti pohjoisilla alueilla. Ilmaston muuttuminen on pidentänyt sulan maan aikaa. Niitä tapaa vasta juhannuksen jälkeen, kun taigapunkki on väistynyt. Pohjoisemmilla alueilla tapausmäärät ovat huomattavasti pienempiä eikä nouseva trendi ole yhtä selvä.l IIRIS YLINEN Taigapunkki runsastuu vauhdilla Punkkikannan kasvuun Suomessa vaikuttaa muun muassa ilmastonmuutos. Tällöin punkilla on pidempi aika löytää nisäkkäästä veriateria, muuttua toukasta nymfiksi ja edelleen aikuiseksi ja lisääntyä. Valtaosa tapauksista tulee Etelä-Suomesta. Viime vuonna tapauksia oli jo 2 285. 500 1000 1500 2000 2500 3000 Vuosi Pohjois-Savo Helsinki-Uusimaa Koko maa 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2023 Kpl Punkkien levittämä tauti yleistynyt Diagnosoidut borrelioositapaukset vuosina 1995–2023 Lähde: THL » AJASSA Metsälehti Makasiini 15. Todellinen määrä on varmasti paljon suurempi. Niin taigapunkki kuin tavallinen puutiainen levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Tavallisen puutiaisen runsaudessa hän ei ole nähnyt olennaista muutosta kymmeneen vuoteen. Osin se selittyy taigapuutiaisen leviämisellä, osin ilmastonja ympäristön muutoksella, joka vaikuttaa molempiin lajeihin. Henttonen kuitenkin korostaa, että borrelioositapaukset eivät ole lisääntyneet samalla tavalla koko Suomessa, vaan alueellinen vaihtelu on merkittävää. Henttosen tutkimusalueilla, joissa molempia lajeja tavataan, taigapunkin runsaus on tavalliseen puutiaiseen verrattuna ainakin kymmenkertainen. Taigapunkin ympäristönsietokyky on puutiaista laveampi. Hänen mukaansa punkkien leviäminen Suomessa ei ole poikkeuksellista. Henttosen mukaan taigapunkki leviää ja runsastuu Suomessa hurjaa vauhtia. Se on vaikuttanut punkkien runsauteen”, Henttonen sanoo. Alueellista vaihtelua Punkkikannan kasvuun on useita syitä. “Varsinkin pienet hirvieläimet ovat runsastuneet ja levinneet pohjoisempaan. PUUTIAISTEN levittämät borrelioositapaukset ovat lisääntyneet
”Solmittu puitesopimus on arvoltaan noin 250 miljoonaa euroa, mutta sisältää merkittävän määrä lisäoptiota asiakkaalle laajentaa yhteistyötä”, kertoo toimitusjohtaja Mika Rytky tiedotteessa. Nimimerkki Ammatti Raivoojan taimikossa oli käynyt tuho. Helpotetaan uudistusurakkaa.” MENNINKÄINEN ”Asioista pitää aina yrittää löytää positiivisiakin puolia. Tuo kasvi on yksi vaikeimmista, kun se pääsee istutuksille leviämään. Ne on kaivettava sieltä alta joka vuosi. SANANJALAN JÄLJILTÄ Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla päiviteltiin sananjalan aiheuttamaa taimituhoa. Koivikko pitäisi jossain vaiheessa uudistaa, täytyy yrittää saada kuusta alikasvokseksi.” SULLI 2,52 MILJOONAA Energiapuun huhti-kesäkuun kauppamäärä 2,52 miljoonaa kuutiota oli yhden vuosineljänneksen ennätys. Sen olen ainakin huomannut, että missä kasvaa sananjalka, siellä kasvaa tosi hyvin myös kuusi ja koivukin, eli alkuvaiheen työ palkitaan hyvällä puunkasvulla.” VISAKALLIO ”Tämä on tosi. HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Siinä on aukko kuusentaimikossa, koska sananjalka on tappanut kaikki taimet kohdalta. Varjostaa niin tiukasti, ettei alla kasva mikään. Nopealla uudistamisella, mätästys ja istutus. Syksyllä kun se kuolee, niin se romahtaa kuin märkä pyyhe taimien päälle. Sananjalka napaan asti ja täysin yhtenäinen. Lähde: Luke KONTIO TEKI ENNÄTYSKAUPAN HIRSITALOVALMISTAJA Kontiotuote Oy kertoo solmineensa historiallisen suuren kaupan. 1,5 hehtaarin kuusentaimikko muuttui heikkolaatuiseksi rauduskoivikoksi. Venäjän toimitusten loputtua Kontio kertoo onnistuneensa löytämään uusia asiakkaita muun muassa Kreikasta. Harvoin näkee tehtävän.” AMMATTI RAIVOOJA ”Se hyvä puoli asiassa on, että sananjalka on helppo talloa kumoon ja melko matalasta kuusi kasvaa nopeasti yli.” GLA ”Sopivalla kasvupaikalla sananjalka on minuakin kainaloon asti. Sopimus nimeämättömän kansainvälisen asiakkaan kanssa kattaa noin 10 000 asunnon hirsirakenteet kahteen eri kohteeseen, joista ensimmäinen sijaitsee Välimerellä. KO N TI O TU O TE » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini. Kauppa on Kontiona tunnetun yhtiön historian suurin ja yksi suurimpia rakennuskomponenttien vientikauppoja Suomessa
Ota yhteyttä storaensometsa.fi Metsäasioiden kanssa et ole yksin – Stora Enso Stora Enso Metsä p. Nyt Tähtitilillä puukaupparahalle 4,50 % korko Nyt hyville puukaupoille Sie se harvensit metsää. Niinhän mie tein ja tein hyvät puukaupat. Nyt mehtä kasvaa ja puukaupparaha tuottaa korkoa. 02046 1478
Urupää Saariselän matkailukeskuksen lähellä nousee yhtenäisen metsänrajan yläpuolelle, mutta huipullakin on yksittäisiä puita. Melkein paljakkaa. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNRAJALLA
Vuosisadan loppuun mennessä rajan ennustetaan siirtyvän sadoilla metreillä. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT VILLE-RIIKO FOFONOFF Metsälehti Makasiini 19. Joten jos tunturiluonnon haluaa kokea, kannattaa kiirehtiä. KIPIN KAPIN TUNTURIIN Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selvimmin metsänrajalla
Urupään juurella puusto on eri-ikäistä, joukossa harvakseltaan kilpikaarnaisia aihkeja. ”Se kertoo, että joinakin vuosina uudistuminen on ollut tehokkaampaa”, hän sanoo. Jäämeren rannalle Kirkkoniemeen suunniteltiin 1950–1960-luvuilla sellutehdasta suomalais-norjalaisena, molempien valtioiden omistamana yhteisyrityksenä. OS ilmastonmuutos olisi alkanut kiihtyä jo 1960-luvulla, se olisi osunut ajan henkeen. Kaikkien tunturien alarinteillä on 1930-luvun lämpöjaksolla syntynyt mäntyikäluokka, Ville Hallikainen näyttää Urupäällä. Tuottamaton tuottavaksi -ajattelutavan aikana toivottiin, että metsänraja nousisi ylemmäs ja pohjoisemmas. Aikaisemmin muutosta haluttiin, mutta sitä ei saatu. Selkein kohortti eli ikäluokka on 1930-luvun lämpöjaksolla syntynyt, lähes satavuotias puusto. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNRAJALLA. Kohti Urupäätä Luonnonvarakeskuksesta eläköitynyt Ville Hallikainen on syntynyt Inarissa ja on tutkinut pohjoisia metsiä koko tutkijauransa. Silti puolimetrisenkin taimen ikä voi olla noin 50 vuotta. Lähdemme Hallikaisen kanssa nousemaan Urupäälle, joka on Kaunispään jälkeen seuraava huippu Saariselän matkailukeskuksesta Ivaloon päin. Hallikainen näyttää, että puuston ikäjatkumossa on sekä vahvoja ikäluokkia että selviä aukkoja. Metsäntutkija ja sittemmin professori Gustaf Sirén tutki tuntureiden metsittämistä, ja koealoilla tunturikoivikoita kylvettiin männylle. Nyt kun luonto on muuttumassa, ajan henki on toinen. On ollut myös kylmiä vuosia, jolloin siemen ei ole valmistunut. Nyt kun muutos mitä ilmeisimmin saadaan, se ei olekaan enää kiva. ”Ennen 1930-lukua rinne on ollut vähäpuustoisempi. Sillä vuosikymmenelUusia taimia syntyy nykyisin lähes vuosittain. Tilastojen vahvistama lämpötilan nousutrendi alkoi kuitenkin vasta vuosituhannen taitteessa
Rinnettä noustaessa ylitetään yhtenäisen metsän raja ja sen jälkeen metsäisten, mutta irrallisten kuvioiden muodostama metsikköraja. Kolmantena rajana olisi puuraja, mutta sen yläpuolelle eli puuttomalle paljakalle Urupään huippu ei yllä, sillä laellakin kasvaa yksittäisiä mäntyjä. Tuulee eikä mitenkään lämpimästi, mutta näkymä yli Saamenmaan on näkemisen arvoinen. Metsälehti Makasiini 21. Keskilämpötila oli jopa neljä astetta nykyistä korkeampi ja metsänraja vähintään 200 metriä korkeammalla. ”Aikaisempien muutosten nopeutta on vaikea arvioida, mutta nyt käynnissä olevan muutoksen oletetaan olevan nopeampi kuin koskaan jääkauden jälkeen.” Lämpimin ja pisin jakso oli atlanttinen eli holoseeninen lämpökausi, joka kesti kolmisentuhatta vuotta 5 000–8 000 vuotta sitten. Metsät ovat paljolti hiilivarastoa, mutta hitaan kasvun vuoksi vähemmälti hiilinielua. lä itäneiden mäntyjen sukupolven löytää kaikkien tuntureiden alarinteiltä.” Männyt ovat kasvaneet 90 vuodessa kymmenmetrisiksi ja saavuttanevat 140 vuoden iässä 15 metrin valtapituuden. Hallikainen löytää pieniä männyntaimia ja ilahtuu: ne vahvistavat tutkijoiden ennusteen oikeaksi – metsänraja siirtyy ja tunturit metsittyvät. 1900 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 5 -5 20 17,5 15 12,5 10 1910 1920 1930 Sodankylä Sodankylä 1991-2020 (0,3 o c) Keskilämpötila ( o C) Keskilämpötila ( o C) 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Vuosi Kesä Helsinki Kaisaniemi Helsinki 1991-2020 (16,6 o c) Sodankylä Sodankylä 1991-2020 (13,1 o c) Lä hd e: Ilm at iet ee nl ai to s Vuotuisten ja kesälämpötilojen kehitys 1900-luvulla Kesälämpötilat ovat nykyisin samalla tasolla kuin 1930-luvun lämpöjaksolla, jolloin männyn metsänraja nousi selvästi. Metsätalouden jälkiä saa metsäturkista etsimällä etsiä. Metsänrajalla hiili vapautuu takaisin kiertoon hitaasti ja hiilen kannalta ajateltuna tulevaisuus voi tuoda lisää tätä. Parin vaaksan mittaisen taimen oksakiehkuroista voi laskea, että ikää on 15 vuotta. Tuntureista vaaroiksi Metsänrajaan vaikuttaa eniten heinäkuun keskilämpötila. Sen jälkeen on ollut ainakin kolme huomattavasti lyhyempää lämpökautta. Nyt ennustetaan vähintään 2,6 asteen nousua jo tämän vuosisadan loppupuolelle. Se on neljä kertaa Urho Kekkosen kansallispuiston pinta-ala. Viimeisin oli keskiajan lämpökausi, jolloin oli vain 0,6 astetta nykyistä lämpimämpää, mutta mäntymetsiä oli 7 200 neliökilometriä nykyistä enemmän. Tiedetään, etPienet männyntaimet vahvistavat, että käytännössä tapahtuu mitä teoriassa ennustetaan – metsänraja siirtyy ja harvat metsät tihentyvät. Lämpökausien historiaa Hallikainen korostaa, että metsänraja on liikkunut aina
Metsänraja tulee nousemaan ainakin 200–300 metriä, joidenkin ennusteiden mukaan 350 metriä. Kuin toista 1930-lukua Nykyiset kesälämpötilat ovat verrattavissa 1930-luvun lämpöjakson vuosiin, jolloin parhaina kesinä Sodankylä muutti lämpösummalla mitattuna Keski-Suomeen. TEEMA » METSÄNRAJALLA 22 Metsälehti Makasiini. Puhtaasti hyötynäkökulmasta on toki niin, että kasvavaa metsää tulee enemmän ja samalla hiilinieluja ja -varastoja. Ellei sitten tule massiivisia tuhoja.” Valtaosa alarinteen puustosta on syntynyt 1930-luvulla, mutta sitä vanhempi ja huomattavan harva puusto osoittaa, että rinne on aiemmin ollut vähäpuustoinen. Se on näkökulmakysymys Lämpötilan nousun vaikutuksia voi katsoa monesta suunnasta. Siksi tulevan ennustaminen tarkalleen on jokseenkin mahdotonta. Toisaalta 1910-luvulla oli kylmiä vuosia, ainakin osittain tulivuorenpurkausten seurauksena. ”Auringon aktiivisuus on säteilyn moottori, mutta miten säteily pääsee auringosta ulos ja ilmakehän läpi maahan, on monisyinen tapahtuma”, Ville Hallikainen kertoo. tä männyllä metsänraja liikkuu sata metriä jokaista 0,6 astetta kohti. Lämpötilan nousua selittää moni asia, mutta aina malleihin jää iso palanen, jota ei voi selittää muuten kuin ihmisen vaikutuksella. Jos se jotakin haittaa, niin hakataan metsät pois, voi joku ajatella. ”Talousmetsien pohjoisrajan siirtyminen on poliittinen kysymys, mutta kyllä sille edellytyksiä on. ”Kun siihen laitetaan 300 metriä lisää, niin paljakoita ei jää juuri muualle kuin läntisen Lapin suurtuntureille.” Lämpötilan lisäksi on tukku muita metsänrajaan vaikuttavia tekijöitä – maaperä, tykky, tuhot, sademäärä. Lämpötilakäyrien heilunnalla on jotain tekemistä auringonpilkkujenkin kanssa. Puuston poistolla ei tosin ekosysteemiä korjata. Raja vaihtelee nykyisin 250-450 metrin välillä. Tutkija Ville Hallikaiselle kotiseudun ilmeen muuttuminen on havaittava ilmiö, mutta ei tunneasia. Metsänrajan korkeus riippuu paljon tunturista ja siitä, minkä suunnan rinteestä on kyse. Ilmastomallit ovat monimutkaisia
Yhteensä hakkuumahdollisuudet ovat noin kaksi miljoonaa kuutiota vuodessa. ”Porotalouden puolelta on tullut palautetta, että mänty leviää kohti pohjoista ja metsät tihenevät. Vihertyvät tunturit Ekologian kannalta katsottuna luontotyypit muuttuvat, lajiston koostumus muuttuu ja tulee uusia uhanalaisia. Kuusi kestää lumenpinnan alapuolisia sienituhoja paremmin. Ilmastonmuutokseen on varauduttu sekapuustoisia ja peitteisiä hoitomenetelmiä kehittämällä. Jos puuston kasvu kiihtyy, niin siitä näkökulmasta hakkuumääriä voidaan nostaa”, Myllymäki sanoo. Se tietää tykkyä ja lumituhoja. Paliskunnat toivovat harvennuksia ja taimikonhoitoja.” Kun metsät muuttuvat, niin metsien käyttökin voi muuttua. Jos talvisateet yleistyvät, niin tuntureilla lumikerros voi kasvaa. ”Jos ennusteet käyvät toteen, niin tunturilintujen elinympäristöt pienenevät valtavasti. Toinen on saamelaisalueet, jonka hakkuumahdollisuus on reilut 100 000 kuutiota. Samalla maanmuokkausja istutusmäärät ovat pienentyneet merkittävästi. ”LIIKUN Ylä-Lapissa sekä työasioissa että vapaa-ajalla. Tunturikasvit kuten sielikkö, kurjenkanerva ja riekonmarja sinnittelevät aikansa puuston alla, mutta eivät loputtomiin. Se on hieskoivun alalaji. Tunturimittarin ja hallamittarin munat paleltuvat 30 asteen pakkasissa. Ylä-Lapista 90 prosenttia on Metsähallituksen hallinnassa, siitä alle 10 prosenttia on metsätalouskäytössä. ”Jos tuhoja ei tule lisää eivätkä kosteusolot muutu ratkaisevasti, niin metsien kasvu lisääntyy ja suhteellisesti eniten Lapissa.” Tulevatko tuhot Mutta tuhoja voi tulla. Aikaisempien lämpökausien aikana tunturien lajit ovat tosin löytäneet turvapaikan jostain, ainakin sellaisen, että populaatio on selvinnyt. Tosin porot syövät niistä jäkälän muuttui ilmasto tai ei. On selvästi havaittavissa, että männyntaimia on tunturialueilla, missä niitä ei aiemmin ole ollut”, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n Lapin aluejohtaja Samuli Myllymäki. Talvihome leviää lumen alla ja voi tappaa taimia. M IL LA D EP H O TO RO VA N IE M I Metsälehti Makasiini 23. Toinen on Lappi poislukien saamelaisalueet. Niitä on kaksi. Uhanalaisimpia tunturiluontotyyppejä ovat karujen tunturikoivikoiden jäkäläkankaat, joita uhkaa sammaloituminen. Urupäälläkin näkee tunturikoivujen runkojen jäkälistä, että lunta on ollut metri ja ylikin. Monimuotoisuus heikkenee sekä luontotyyppien että lajiston tasolla. Äärioloissa risteytymisen estomekanismit menevät pois päältä ja ne vaihtavat geenejä vaivaiskoivun kanssa. Jos talvikausien sademäärät kasvavat, niin talvet ovat entistä lumisempia ja lumenviipymät entistä pitempiä. Ennusteiden mukaan tunturilajien elinympäristöt supistuvat lähes viidesosaan nykyisestä vuoteen 2080 mennessä. Sen hakkuumahdollisuus on 1,9 miljoonaa kuutiota. ”Riippuu maaperästä ja muista tekijöistä. Lapin valtionmetsien pitkän aikavälin suunnittelun työkaluja ovat luonnonvarasuunnitelmat. Siihen vaikuttaa porojen laidunnus ja hyönteistuhot. Paljakan linnuille tulee meri vastaan.” Joudutaan sanomaan heihei keräkurmitsalle, kiirunalle ja tunturikihulle, ja naali häviää ketulle. ”Hyväkasvuisia männiköitä on muuallakin kuin metsätalousalueilla, mutta toimimme niillä alueilla, jotka on metsätaloudelle osoitettu.” MUUTTUUKO METSÄTALOUS. ”Mitä enemmän laitetaan vaivaiskoivun geeniä, niin sitä paremmin pärjätään tunturissa. On märät tuiskut ja jäätymiset, lämpötilaerot, ahavakuivumiset. Kuusella pitää olla ravinteikas kallioperä ja sitä myötä maaperä.” Koivun metsänraja on vaikeimmin ennustettava. Hieskoivulla sama geenienvaihtoilmiö tapahtuu toisessa ääriympäristössä, saaristossa. Ilmastonmuutos antaa vauhtia koko Lapin metsien kasvulle. Talvihome leviää lumen alla ja voi tappaa tiheämmän mäntynuorennoksen kokonaan. Äärevimmät olot taimi kohtaa silloin, kun se kasvaa lumenpinnan yläpuolelle. Metsätalouden ulkopuolisten metsien siirtäminen metsätalouskäyttöön on iso asia. Mitä enemmän hieskoivua, sitä puumaisempi se on.” Hallikainen osaa tunturikoivun ruskan väristä päätellä, että punaisuus kertoo vahvasta vaivaiskoivun osuudesta. ”Jos niitä ei tule, niin tunturikoivua kohtaa valtavat suurtuhot.” Siltikin, vaikka tunturikoivu on varsin sopeutuva olio. Tunturikoivusta on vain Kiilopään ja Kaunispään tuntureilla kasvava, maanmyötäinen muoto kiilopäänkoivu. Muutos on sitäkin, että tuntureiden harmaanruskea yleisilme muuttuu vihreämmäksi. Sateitten on ennustettu lisääntyvän. Kasvua on 4,5 miljoonaa kuutiota, josta puoli miljoonaa saamelaisalueilla. Käytännössä se kertyy Sodankylän pohjoisosasta ja Inarista, sillä Utsjoella metsätaloustoimintaa ei ole ollenkaan ja Enontekiölläkin vain nimeksi. Sopeutumisen mestari Yleensä tunturikoivu muodostaa metsänrajan, joskus mänty, kuusi harvoin mutta kuitenkin joskus. ”Puustopääoma lisääntyy vuosi vuodelta. Se johtuu sadannasta ja sammaloitumisesta etenkin lumenviipymäalueilla
Arvovalintakysymykset eivät kuulu tutkijalle. Ei käy tunteeseen Jos ilmasto muuttuu nyt ennenkokemattoman nopeasti, niin ihmisten arvostukset vasta sukkelasti muuttuvatkin. Kerron, mitä ehkä voi tapahtua. Tehometsätaloudeksi kutsuttu aika jäi ja metsien monikäytön kehitys alkoi 1980-luvun lopulla. ”On minulla mielipiteeni ja arvotukseni, mutta säilytän tutkijan puolueettomuuden niin pitkälle kuin mahdollista. TEEMA » METSÄNRAJALLA 24 Metsälehti Makasiini. ”Ei käy tunteeseen, tätä katsoo ilmiönä.”. On näkökulmakysymys, ovatko muutokset hyviä vaiko huonoja.” Mitä vanhemmaksi tulee, sitä helpompi on olla asiantuntija ja olla olematta asianajaja. Luontokato pitää pysäyttää ja luonnonsuojelun megatrendi pysyy – se käy loputonta taisteluaan kilpailevan megatrendin eli talouskäytön kanssa. Hallikainen suhtautuu kotiseutunsa muuttumiseen rauhallisesti. Puun ikää ei voi aina päätellä pituudesta, sillä kärkisilmujen tuhoutumisia ja ranganvaihtoja on voinut olla useita. Kuka tietää tulevaisuuden, mutta megatrendit tuskin muuttuvat, Hallikainen pohtii. l Kasvuolot ovat puurajalla ankarat. Etualan pieni puu voi olla hyvinkin vanha. Tai ainakin niin luullaan
INARIN Tolosenkylällä asuva Oula Kustula oli päätoiminen poromies yli 40 vuotta. Olemme itse syöttäneet jäkälän pois, se on karu totuus.” Ylilaidunnuksen vuoksi poron pitää talviaikana tehdä moninkertainen kaivuutyö verrattuna muutaman vuosikymmenen takaiseen. ”Pakkasella porokin tarvitsee enemmän ravintoa eikä laidunnuspaineen vuoksi saa sitä riittävästi ilman lisäruokintaa. ”Molemmista päistä on talvi lyhentynyt noin kuukauden”, Kustula kertoo. Muutama vuosikymmen sitten moottorikelkalla ajettiin vielä toukokuun viimeisenä päivänä. Onko lämpeneminen hyvästä vaiko pahasta. ”Sitten tuli kovat tulvat, kun lumet sulivat yhtäkkiä.” Viime keväänä kelkkakelit päättyivät äitienpäivän aikoihin. Hänellä on muistitietoa talvista suunnilleen 60 vuoden ajalta. Viikkokausien pakkasjaksot olivat ennen sääntö, nykyään poikkeus. Jos talvi on lyhempi, niin on myös kaivuuaika. ”Jos ensin jäätyy maa ja sitten tulee lumi, niin porojen on helppo kaivaa. Poro ajatellaan jäkälänsyöjänä, mutta mustikanvarvut ovat herkkua myös.” Lyhyempi talvi sopii poromiehelle Tapa, miten talvi tulee on poromiehelle tärkeä, Oula Kustula sanoo pitkällä kokemuksella. Metsälehti Makasiini 25. Talven tulisi alkaa lokakuussa, mutta nykyään voi olla talvia, jolloin marjanvarvut näkyvät vielä joulukuussa. Hyvästä vaiko pahasta. Porojen kannalta ehkä paremmin hyvästä, Kustula miettii. Tapa, jolla talvi tulee, on poromiehelle aina vähän pelottava. Talvien muutosta on seurattu tarkasti, sillä tapa, jolla talvi tulee, on poromiehelle tärkeä
”Jos sitä ei olisi ollut, niin täällä ei olisi ketään.” Puukaupat tehtiin hyvään hintaan. Laadultaan vain joka kymmenes vasa kannattaa jättää siitokseen. Nyt on kasvavat metsät, vaikka myytävää puuta ei olekaan. Vuoden 1974 porotilalaki antoi noin sata hehtaaria maata ja taloon avustukset. Hän lähti niin pienenä, että ei muista asiasta mitään. Leikit olivat sellaisia silloin.” Porohommat ovat lähestulkoon kutsumus, ja Kustulasta huokuukin tyytyväisyys. ”Etelään en olisi lähtenyt millään.”. Etelään ei millään Kustula on Porttipahdan allasevakkoja. ”Työtä ei saa pelätä, ja kaikista ei tähän ole.” Toisilla on parempi tokka kuin toisilla. ”Lapsena meillä oli poronsarvista muutaman metrin naru ja sitä käytiin siirtämässä joka päivä kuin poroa ainakin. Hyvä pienempi porokarja tuottaa sen mitä huono isompi karja. l TEEMA » METSÄNRAJALLA 26 Metsälehti Makasiini
Metsälehti Makasiini 27. Ilmasto muuttuu ja todennäköisesti myös pohjoisten talousmetsien käsittelytavat, mutta talousmetsän rajojen muuttaminen on iso poliittinen kysymys
VAIKUTTAJA » 28 Metsälehti Makasiini
TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 29. STOPPI LUONTOKADOLLE Kannattava metsäteollisuus ja luontokadon pysäyttäminen eivät ole mahdoton yhtälö. Metsä Groupin luontoasiantuntijalla Timo Lehesvirralla on selvä visio, miten kumpikin onnistuu samanaikaisesti
Talousja teollisuustoimijoiden keskuudessa ympäristöasiat on monesti nähty normaalia liiketoimintaa kuormittavana kustannustaakkana. ”Kysymys on lopulta koko tätä kansainvälistä talousjärjestelmää koskevasta valuviasta, joka on pakko korjata.” Valuvialla Lehesvirta viittaa siihen, että liikevoittoa tehdään luonnon ja ympäristön kustannuksella. Päätyönä on ennakoida tulevaa ja löytää ratkaisuja siihen, miten luontokadon pysäyttäminen ja kannattava metsätalous yhteensovitetaan. Istumme alas neuvotteluhuoneeseen. Hän on luvannut kertoa, miten lähes mahdottomalta kuulostava yhtälö toteutetaan ja miksi siinä ei aikaisemmin ole onnistuttu. Hänet palkattiin kaksi vuotta sitten Metsä Groupille johtavaksi luontoasiantuntijaksi – tehtävään, jota ei aikaisemmin ole ollut. Jos monimuotoisuus pidemmällä aikavälillä jatkuvasti heikkenee, sillä on yhteiskuntaa rapauttava vaikutus. Haittoja on minimoitu mahdollisimman tehokkaasti, mutta aina sekään ei riitä. Tapaamme Lehesvirran elokuun alussa Metsä Groupin pääkonttorilla Espoon Tapiolassa. ”Olen täysin vakuuttunut, että netVAIKUTTAJA » 30 Metsälehti Makasiini. Näin uskoo Timo Lehesvirta. Lehesvirta näkee, että koko talousjärjestelmä on orastavassa murroksessa. Lehesvirta kaataa laseihin tuoremehua ja avaa haastattelun alkuun ongelman perimmäisen syyn. LL UONTOKATO on pysäytettävissä, mutta se edellyttää muutosta koko talousjärjestelmässä
topositiivisesta tulee uusi normaali taloustoimijoiden keskuudessa. Myös keruutuotetarkastajan pätevyys löytyy. Tämä on suuri luontosokeudesta kumpuava virhe. Muutosta hidastaa se, että toimintaympäristö ja yhteiskunnan rakenteet ja erilaiset hallinnolliset vastuut eivät tue tätä muutosta kovin vahvasti.” Nettopositiivisella tarkoitetaan tilaa, jossa yritys aiheuttaa ympäristölle nettona enemmän hyvää kuin pahaa. Kyse on metsätaloudesta, joka tunnistaa, ettei monimuotoisuus voi heiketä sukupolvesta toiseen ja joka on asettanut tavoitteen tämän kehityssuunnan muuttamiseksi. PERHEESEEN kuuluu kolme lasta HARRASTAA lintuja, marjojen ja sienten keruuta. Se tarkastelee metsiä kokonaisuutena kaikkien ekosysteemipalveluiden eli luonnon ihmiselle tarjoamien hyötyjen näkökulmasta. Nyt vihreä siirtymä jatkaa luonnon osaoptimointia keskittymällä vahvasti alkuaine hiileen. Tätä muutosta yhtiössä kutsutaan uudistavaksi metsätaloudeksi. Kyse on systeemisestä muutostavoitteesta, joka tarkoittaa talouskasvun ja luontopääoman heikkenemisen irtikytkentää. TYÖSKENNELLYT metsäfirmojen palveluksessa eri tehtävissä yli 20 vuotta OLLUT mukana tuomassa FSC-sertifiointia Suomeen sekä kehittänyt talousmetsien luonnonmonimuotoisuustoimia. Luonnon monimuotoisuus on lähtökohta kaikille luonnosta ammennettaville tuotteille ja Lehesvirta saa intonsa muutoksesta ja haluaa, että hänen työn jälkensä on nähtävissä. TIMO LEHESVIRTA METSÄ GROUPIN johtava luontoasiantuntija KOTOISIN Kouvolasta, asuu Porvoossa KOULUTUKSELTAAN filosofian maisteri, biologi. Emme vieläkään osaa nähdä luonnon tarjoamaa kokonaisuutta”, Lehesvirta sanoo. EI OMISTA metsää, mutta jos omistaisi, yhdistäisi puuntuotannon sekä keruusienten viljelyn. Vain yhteen luonnon tarjoamaan hyötyyn keskittyminen muiden kustannuksella ei toimi pidemmän päälle. KIINNOSTUNUT filosofiasta ja tieteen etiikasta. Tavoitteeksi monimuotoisuus Lehesvirran asiantuntijatiimin kädenjälki näkyy Metsä Groupin strategiassa asti. Yhtiön tavoitteena on luonnon tilan vahvistaminen todennetusti vuoteen 2030 mennessä. Metsälehti Makasiini 31. ”Viime vuosisadalla keskityttiin tuotantopalveluihin, metsäalalla puuhun
Jaksottaista käsittelyä tarvitaan Lehesvirta juo kulauksen tuoremehua, korjaa asentoa tuolissaan ja luettelee kolme asiaa, joilla yksityismetsissä vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta sekä varaudutaan muuttuvaan ilmastoon. ”Meillä on tultu ulos Metsä Group Plus -palveluilla. Se on lyönyt itsensä läpi muutamassa kuukaudessa.” Kotimaisten lehtipuulajien lisääminen on yksi merkittävimmistä keinoista vahvistaa talousmetsien monimuotoisuutta. hyödyille aina huoltovarmuudesta luonnon terveysvaikutuksiin ja uusiin tuotteisiin. Esimerkiksi lehtoja, harjuja ja paloalueita on vain muutama prosentti metsäalasta, mutta niillä esiintyy kaksi kolmasosaa metsien uhanalaisista lajeista. Vuoden alkupuoliskolla liki puolet meidän puumääristämme tuli plus-palvelun kautta. Jos ne suojellaan, päästään lajisuojelussa pitkälle. Tärkeintä on lehtipuuston lisääminen. Heidän omistuksessaan on lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Lehesvirran mukaan ihminen voisi hakea sieltä mallia. ”Vuoden alkupuoliskolla liki puolet meidän puumääristämme tuli pluspalvelun kautta. Miten se onnistuu. Sitä ei peitteisellä jatkuvalla kasvatuksella saada aikaan”, Lehesvirta toteaa. Luonnon tilan vahvistaminen talousmetsän lajimäärää lisäämällä vahvistaa metsien ilmastokestävyyttä ja vähentää erilaisten tuhojen riskejä.” Oman metsän terveyden parantamisen lisäksi metsänomistajille on rahallinen kannustin. ”Tästä lähdetään mittaamalla ja seuraamalla eteenpäin.” Avainasemassa uudet metsäpalvelut Yhtiön tavoite kuulostaa kunnianhimoiselta, sillä Metsä Group ei omista metsää. Se alkaa selvittämällä, mikä luonnon tila on tällä hetkellä. ”Muilla tällaista linjausta ei ole. Metsä Group tukee tavoitetta ostamalla vain viittä puulajia: mäntyä, kuusta, hieskoivua, rauduskoivua sekä rinnankorkeusläpimitaltaan alle 40-senttistä haapaa. Yhtiö maksaa jätetyistä säästöpuista korvausta. VAIKUTTAJA » 32 Metsälehti Makasiini. Se on lyönyt itsensä läpi muutamassa kuukaudessa.” Palvelu tukee uudistavan metsätalouden tavoitteita. ”Siihen tarvitaan jaksottainen metsien käsittelymalli ja puulajikorjausta. Kaikki muut puulajit säästetään metsien käsittelyssä. Tavoitteena on valtavirtaistaa sellaiset metsäpalvelut, metsänhoito ja metsien käsittely, jotka tiedeperustaisesti lisäävät ja vahvistavat lajimäärää. Se kannattaa valita, vaikka tavoitteena olisi lähinnä taloudellinen tuotto. Tästä syystä luonnon tilan vahvistaminen on tärkeä askel kohti muutosta. Se on aiheuttanut paljon keskustelua.” Kaikki lähtee kotimaisista puulajeista Kotimaisiin puulajeihin pohjautuvaa metsätaloutta Lehesvirta pitää olennaisena edellytyksenä monimuotoisuuden Luonto on valmiiksi jätteetön ja fossiiliton. Yhtiön omistavat suomalaiset yksityiset metsänomistajat, Metsäliitto osuuskunnan jäsenet. Puulajiston monipuolistaminen kasvattaa lajimäärää leimikkoja hehtaaritasolla huomattavasti sekä valmentaa metsiä ilmastonmuutokseen. Nämä ovat puulajiston monipuolistaminen luontaisilla puulajeilla, lahopuumäärän lisääminen sekä muusta ympäristöstä lajistoltaan poikkeavien pienelinympäristöjen jättäminen metsien käytön ulkopuolelle. ”Lisääntyvä tutkimustieto yhä useammin tuo tukea sille, että luontoa vahvistavat ratkaisut ovat myös ilmastokestävyyteen vaikuttavia. Siinä jätetään esimerkiksi sertifioinnin vaatimuksia enemmän säästöpuita sekä leveät suojakaistat suojelukohteisiin, pienvesiin ja rannoille. Jotta luonnon tilan vahvistaminen onnistuu, pitäisi metsänomistajat innostaa mukaan. Lehesvirta kuvailee luonnon tilaa vahvistavaa palvelua eräänlaisena metsävakuutuksena. Lehesvirran mukaan vastaus on yksinkertainen: metsäpalveluita kehittämällä ja tarjoamalla
”Metsäalalle edelleen haetaan vierasperäisiä puuplantaaseja ikään kuin luonnon mahdollisimman maksimoitu kurmoottaminen olisi se ratkaisu. Lehesvirralla on kokemusta metsäfirmoista jo yli 20 vuoden ajalta. Siellä on myös edelleen se metsä”. Hän on yksi harvoista ekologiaan suuntautuneista biologeista, joka on tehnyt uransa metsäteollisuuden leivissä. Metsälehti Makasiini 33. Lehesvirta näkee, että yksi merkittävä syy nykyiseen ekologiseen kriisiin on tuotanto, joka perustuu alkuperäisluonnon täydelliseen hävittämiseen ja ihmisen luomaan monokulttuuriin. ”Järvi on edelleen siellä, vaikka Saimaalla on troolattu. Pari vuotta Lehesvirta työskenteli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaikka biotaloudessa on lähtökohtaisesti kyse luonnon ekologisen toiminnan ymmärtämisestä. Hieman yllättäen hän esittää kysymyksen, mitä yhteistä on suomalaisella pehmopaperilla ja Saimaan muikulla. Sitä myös poliittisesti kansainvälisesti haetaan.” Biologi metsäfirman leivissä Timo Lehesvirta on poikkeus metsäalalla. Työtiimeissä on monesti edelleen enemmän tietoa rahan liikkeistä ja ostoskäyttäytymisestä kuin luonnon toiminnasta. ”Tämä on yksi moka, mitä on tehty”, Lehesvirta pohtii. Vaikka maisema on hakkuun jälkeen erilainen, metsäluontoa ei ole korvattu tai lopullisesti hävitetty. vahvistamiselle. Vielä parikymmentä vuotta sitten Lehesvirta uskoi, että yksityissektori työllistää valtavirtaisesti biologeja 2020-luvulla. Työ oli palkitsevaa, mutta Lehesvirta koki kaipaavansa työtä, jossa Metsä Group on ottanut yhtiön strategiseksi tavoitteeksi vahvistaa luonnon monimuotoisuutta todennetusti vuoteen 2030 mennessä. Ennen Metsä Groupin palvelukseen siirtymistä, hän ehti työskennellä UPM:llä liki kaksikymmentä vuotta kansallisissa ja kansainvälisissä johtotehtävissä
Olen tehnyt aloitteita, ja ne ovat merkittävältä osalta tulleet hyväksytyiksi.” Tuotantoympäristöissä mahdollisuuksia Lehesvirta on ehtinyt työurallaan kerätä maastoja työkokemusta noin 30 maan metsätaloudesta lähes kaikilta mantereilta. ”Ehkä parasta on se, että omissa sielunmaisemissa, mökin retkeilyja ulkoilukohteiden talousmetsissä, saan kohdata sellaisiakin kääpälajeja, joita piti nuorempana lähteä Itärajalle bongaamaan. Niiden parissa Lehesvirta on työskennellyt urallaan tunteja säästämättä. Konsepti on hyvä verrattuna sellaiseen julkispuolen strategiaan, missä strateginen tavoitekirjaus kuihtuu toivepäiväuneksi, johon ei ole suunnitelmaa, resursseja, strategiaa. 34 Metsälehti Makasiini. Hän on ollut mukana esimerkiksi tuomassa FSC-sertifiointia Suomeen. Nyt ne löytyvät kävelymatkan päästä.” Tulos tai ulos Muutokseen ja luontokadon selättämiseen tarvitaan mukaan kaikki toimijat ja toimialat, poikkihallinnollisuutta, ministeriöiden välistä yhteistyötä sekä rutkasti monitieteisyyttä. l ”Suojelua tarvitaan, mutta julkinen keskustelu on prosenttikeskustelua.” Timo Lehesvirta on tehnyt lähes 30 vuotta töitä talousmetsien monimuotoisuutta tukevien toimien eteen. Suunta on kuitenkin hyvä. Se on mennyt tavallaan pilalle.” Kannustavia esimerkkejä löytyy myös monimuotoisuuden hyväksi jo aikaisemmin tehdyistä toimista. ”Suojelua tarvitaan, mutta julkinen keskustelu on prosenttikeskustelua. ”Se on tulos tai ulos. Se lähtee liikkeelle tavoitteista ja jatkuu toimenpiteisiin, tuloksiin ja tulosten seurantaan. Nyt tulokset alkavat vähitellen näkyä metsäluonnossa. Halu saada tuntuvaa muutosta aikaan toi hänet kesäkuussa vuonna 2022 Metsä Groupille. Juuri teolliseen käyttöön varatun alueen sekä rakennetun ympäristön kykyyn ja mahdollisuuksiin ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. ”Olen saanut itseni lisäksi haastaa myös kollegoita ja johtoa nämä kaksi vuotta. Myös sieltä löytyy mahdollisuuksia, ei yksin suojelusta. Nykyiseen pestiin pääseminen vaati Lehesvirralta sinnikkyyttä ja palkkaajilta rohkeutta. Se on täysin politisoitunutta. konkretia on läsnä. Täällä talousmetsien kapasiteetti ylläpitää luonnon monimuotoisuutta on verraten korkea jo pelkästään kotimaisten puulajien ansiosta. Lehesvirran luotto Metsä Groupin onnistumiseen monimuotoisuuden vahvistamisessa on kova, sillä tavoitetta toteuttamassa on yhtiön koko strateginen osaaminen. Hän kertoo olevansa iloinen, että on päätynyt takaisin Suomeen kehittämään ja edistämään puuntuotantoa. Sellaisia ne kaikki ovat olleet”, Lehesvirta summaa.. Siinä on hyvin vähän ekologista periaatetta enää mukana
48 ANN A BAC K Metsälehti Makasiini 35. SIVU 44 PERINTÖMETSÄ Vinkit metsänostajalle s. ›› KYSY POIS Miksi bensa vaihdetaan. OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36 : 15 kysymystä syysistutuksista ›› HALLITSETKO KIINTEISTÖT S.40: Kaava tuo rajoituksia ›› TUTKIMUS S.42 : Tekoäly laatii marjakartat ›› KOLUMNI S.43 : Tuhojen ennakointia ›› PIKATESTI S.47 : Viilausapua raivaajalle Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta
OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini. Keväällä juhannukseen mennessä, syksyllä syyskuun puoliväliin. Jos metsänomistaja tilaa istutustyön, sopimukseen kannattaa määritellä istutusajankohta selkeästi
Syysistutuksen ongelmana on, että metsänomistajan ei ole helppo selvittää, sopiiko uudistusala maaperältään varmasti syysistutukseen. Riskit ovat syksyllä kuitenkin suuremmat. Syksyllä istutettu mänty ei ehdi keräämään samanlaista sietokykyä sääolosuhteiden varalle kuin keväällä istutettu männyntaimi. Mikä lisää riskikerrointa. Riskit tuhoille alkavat nousta, kun istutus venyy yli syyskuun puolivälin. Kuusi on paras valinta. Taimien juurten ankkuroitumisaika jää syksyllä lyhyeksi. Milloin syysistutuksia tehdään. Mitkä ovat riskit. Rouste, kuivuus, ahava, halla ja myyrät voivat vaurioittaa tai tappaa syksyllä istutettuja taimia. Etenkin isot metsänomistajat, kuten Metsähallitus, tasaavat työvoimatarvetta istuttamalla taimia myös syksyisin. 15 kysymystä Mitä puulajeja voi istuttaa syksyllä. Miksi niitä tehdään. Syysistutuksissa riskit ovat aina suuremmat kuin kevätistutuksissa. Seuraavan kevään kuivuus on iso riski syksyllä istutetuille, huonosti juurtumaan ehtineille männyntaimille. Mille puulajille syysistutus ei sovi. Syysistuttamisen ensisijainen peruste ovat kevään istutusruuhkat. Talvella tehdyn avohakkuun jälkeen metsän kasvuun ei tule luppoaikaa, kun paikalle istutetaan uudet taimet heti samana syksynä. Mitä hyötyjä syksyllä istuttamisesta voi olla. Mitä pidemmälle syksyyn taimien maahanlaitto venyy, sitä heikommin taimet juurtuvat. Männyn kasvupaikat ovat karumpia ja kuivempia kuin muilla puulajeilla. SYYSISTUTUKSISTA Syysistutus voi toimia kuusella ja koivulla yhtä hyvin kuin taimien istuttaminen keväällä. Syysistutuskausi on määritelty elokuun puolivälistä syyskuun loppuun. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ 1 2 3 4 5 6 7 Metsälehti Makasiini 37. Syksyllä istutettu mänty toipuu heikommin kuivuuden, kylmyyden tai talvisten lämpötilavaihtelujen aiheuttamista neulasja versovaurioista. Jos syysistutus onnistuu, taimet lähtevät kasvuun vastaavasti kuin keväällä istutetut. Kaiken lisäksi maaperän koostumus, hienommin sanottuna maalajite, voi vaihdella saman uudistusalan eli hakkuuaukon sisällä. Männyn istuttamista syksyllä ei suositella. Syysistutus näyttäisi sopivan myös pienipaakkuisille rauduskoivun taimille eli koivuille, jotka voidaan istuttaa tavallisen kokoisella istutusputkella. Varminta on, jos syystaimet – erityisesti koivut – saa maahan heti elokuussa. Käytännön metsätyömaailmassa syysistutuksista ryhdytään puhumaan kesälomien jälkeen elokuussa
Käsittely ehkäisee syyshallatuhoja. Parantaako jokin seikka itse istutustyössä taimien eloonjääntiä. Toisaalta sää voi syksylläkin olla lämmintä ja aurinkoista ja taimien vedenhaihdunta suurta. Syksyisin taimet isketään samanlaisiin mättäisiin kuin kevätistutuksissa. Millainen maanmuokkaus tarvitaan. Hienojakoisessa maaperässä rouste eli pintarouta voi syksyn, talven ja kevään aikana katkoa taimien juuria ja nostella niitä juurineen irti maasta. Keskikarkeille hietaja hietamoreenimaille, jotka ovat riittävän viljavia kuusen ja koivun kasvupaikoiksi. 8 9 10 11 12 13 14 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini. Syksyllä istutettaville kuusentaimille voidaan käyttää taimitarhoilla lyhytpäiväkäsittelyä, joka karaisee taimet talvehtimistilaan vähän luontaista aiemmin. Syysistuttamisen kustannukset ovat käytännössä samat kuin keväällä. Syksyllä taimet ovat jo päättäneet pituuskasvunsa, joten taimien kuivumisriski voi olla vähäisempi kuin alkukesällä. Taimia ei voi säilyttää pimeässä. Ennen istuttamista taimipaakut tulee kastella märiksi samalla tavalla niin syksyllä kuin keväällä. Syystaimet eivät vaurioidu istuttaessa niin herkästi. Tosin mäkäräisten sijaan seurana voi olla vähintään yhtä inhottavia hirvikärpäsiä. Muutoin taimien maahanlaitoissa pätevät samat ohjeet. Syväistutus on syksyllä tärkeää. Jos syystaimia ei saa heti istutettua, pahvilaatikko auki ja kastelua. Mitä tulee muistaa taimien säilytyksessä ja istutuksessa. Syksyllä on erityisen tärkeää istuttaa taimi syvään (syväistutus) ja tiivistää Mihin syysistutus ei sovi. Taimipaakun päälle pitää jäädä ainakin 5-6 senttiä maata. Millaiseen maaperään syksyllä voi istuttaa. Taimet alkavat kärsiä pahvilaatikossa jo muutaman päivän jälkeen. Kevään uusi hento kasvu on jo jämäköitynyt, ja taimen varsi puutunut kestämään talven rasitukset. Istutusputkeen menossa olevan taimen juuripaakusta tulee tihkua vettä, kun paakkua kevyesti puristaa. Syystaimien käsittely on erilaista kuin pakastettuina säilytettyjen kevättaimien. Oli istutusajankohta mikä tahansa, taimet tulee ennen istutusta kastella niin, että juuripaakusta tihkuu vettä kevyessä puristuksessa. Syysistutus ei sovi herkästi routivaan hienojakoiseen maaperään eikä toisaalta karkeille männynkasvatusmaille. Sää voi olla viileämpi kuin keväällä eikä hakkuuaukoilla pyöri niin paljon mäkäräisiä. Onko syysja kevättaimien laadussa eroa. Männynkasvumailla syystaimien riskinä on muun muassa kevätkuivuus. Syysistutukseen sopimattoman hienojakoisen maaperän tunnistaa siitä, että siinä ei erota hiekanjyviäja rakeita. Halloille alttiit alavat kuusimaat kannattaa istuttaa syksyn sijaan keväisin, näin voidaan ehkäistä hallatuhoja. Syysistutuksiin soveltuvat samat taimet, joita voidaan istuttaa myös seuraavana keväänä. Istutustyö on samanlaista, ja samankokoisessa paakussa oleva taimi on samanhintainen istutusajasta riippumatta. Hienojakoinen maa-aines rullautuu kosteana käsissä pyöriteltäessä, karkea ei. Hienojakoinen tarkoittaa savija hiesumaita. Onko istutus helpompaa ja halvempaa syksyllä
Metsälehti Makasiini 39. Istuttaminen syvään antaa suojaa taimen herkälle juuristolle ja ehkäisee sitä, ettei rouste pullauta taimipaakkua niin helposti takaisin maanpinnalle. Syysistutukseen sopimaton hienojakoinen maa-aines rullautuu kosteana käsissä pöyriteltäessä. Puolet taimen vihreästä versosta jää maanpinnan päälle. Hyötyvätkö eläimet, jos istutetaan vasta syksyllä. Syksyllä metsätöitä tekevä ei häiritse lintujen pesintää. istutuskuoppa huolellisesti umpeen jalalla. Myös istutuskuopan tiivistys suojaa taimen juuria kuivumiselta ja kylmyydeltä. Jos hakkuuaukon säästöpuuryhmässä on esimerkiksi ison petolinnun pesä, syysistutus olisi hyvä sillä uudistusalalla. 15 Liian hienojakoista maaperää syysistutukseen. Syväistutuksessa taimipaakun päälle tulee jäädä maata vähintään 5–6 senttiä. Juttua varten on haastateltu Luken erikoistutkijaa Jaana Luorasta ja UPM:n Joroisten taimitarhanpäällikköä Nina Mustosta.l Rouste on nostanut hienojakoiselle savimaalle istutetun kuusentaimen juurineen ylös maasta
Kaavoitus voi käynnistyä kunnan, maanomistajan tai hanketoimijan, kuten tuulivoimayhtiön, aloitteesta. Suojelusopimukset OSA 5 KAAVOITUS OMA METSÄ » HALLITSETKO KIINTEISTÖT. Oikeus metka-tukiin poistuu, samoin metsätuholain velvoitteet tuhopuiden poistosta. Yleiskaavan ja rantayleiskaavan M-alueille se tulee erikseen määrätä, mutta asia on kahtalainen sikäli, että 1.5.2017 jälkeen hyväksytyissä yleiskaavoissa puuston kaatamista ei ole voitu määrätä luvanvaraiseksi maaja metsätalousvaltaisilla alueilla. Vaikka metsänomistaja on herra palstallaan, kunnilla on kaavoitusmonopoli eikä kaavoitukseen tarvita maanomistajan lupaa. Kaavoitus, 6. Kiinteistörekisteri, 2. Merkintöjen ja määräyksien tulee olla selkeitä, yksiselitteisiä ja tarpeellisia. Kolmen tason kaavoitusta Kaavajärjestelmässä on kolme tasoa – maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maisematyölupa Maisematyölupa koskee automaattisesti asemakaava-alueita. SARJAN OSAT OVAT: 1. Esimerkiksi tuulivoimakaavat ovat osayleiskaavoja. Kaavoitus tarkoittaa intensiivisempää maankäyttöä. Kaavoituksen kautta toteutettu suojelu johtaa herkästi epäselvään ja korvauksettomaan välitilaan. Kunta on korvausvelvollinen kaavalla aiheuttamastaan käytönrajoituksesta, mutta usein vasta kielteisen maisematyölupatai poikkeamislupapäätöksen jälkeen. Tieoikeudet, 5. Sja luo-merkinnät poistavat alueen metsälain piiristä. Se voi koskea koko kuntaa tai sen osa-aluetta, sen laatimisesta vastaa kunta ja sen hyväksyy valtuusto. Valitusoikeus Kaavapäätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen. Kaavoituksen suunnitteluun liittyvät asiakirjat ovat julkisia, aineistot löytyvät kuntien verkkosivuilta. Perusteeksi ei käy se, että on eri UHKA JA MAHDOLLISUUS Kaavoitus tuo metsänomistajalle rajoitteita mutta joskus lisäarvoakin. Rantarakentamista ohjataan rantayleiskaavalla tai -asemakaavalla. Kartat, merkinnät ja selostukset Kaavat esitetään kaavakartalla, johon sisältyvät kaavamerkinnät ja -määräykset. Harmaa suojelu Kaavoitus on lähtökohtaisesti rakentamisen ohjausta eikä ympäristösuojelun työkalu ohi muiden suojelusäädösten. Kyse on etenkin kaavamerkinnöistä S eli suojelualue, jolla voidaan merkitä myös suojelualuevaraus, ja luo-merkinnästä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Maakuntaja yleiskaavat ovat metsien käytön kannalta tärkeät kaavamuodot. KAAVOITUS on maankäytön poliittista ohjausta ja merkittävää julkisen vallan käyttöä. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN 40 Metsälehti Makasiini. Naapuruussuhteet, 8. HALITSETKO KIINTEISTÖT?SARJA JATKUU KOKO VUODEN. Metsänomistajalla on oikeus esittää mielipiteensä kaavoituksen eri vaiheissa. Kiinteistötoimitukset, 4. Metsästysoikeudet, 7. Kuitenkin puunostajien ostohalut voivat merkittävästi vähentyä. Kaavoituksen ulottuminen maaja metsätalousalueille on kasvava trendi. Tiestöä ja puuterminaaleja lukuun ottamatta kaavoitus harvemmin tuo metsätaloudelle lisäarvoa vaan asettaa rajoitteita. Kaavalla toteutettu suojelu voi olla muuta suojelulainsäädäntöä laajempaa ja tiukempaa, eivätkä kohteet välttämättä päädy korvaukseen oikeuttavaan suojeluun. Yleiskaava ohjaa taajamien yksityiskohtaisten asemakaavojen laatimista. Kaavaselostus on julkaisu, jossa kuvataan kaavan sisältö perusteluineen. Yleiskaava on maankäytön suunnittelua kuntatasolla. Tällöin poistuu uudistamisvelvoite, velvoite metsänkäyttöilmoituksesta ja kymppipykälän kohteiden lainsuoja. Toisaalta rakennusmaaksi osoittaminen tuo arvonnousua, mutta sen realisoituminen voi olla ”pitkässä kuusessa”. Rajat ja rajakäynnit, 3. Ylimpänä on kuntien kaavoitusta ohjaava maakuntakaava, jonka laadinnasta vastaa maakunnan liitto. Ranta-asemakaava voi perustua myös maanomistajan aloitteeseen ja laadintaan
Metsälehti Makasiini 41. Tässä muutamia: M maaja metsätalousvaltainen alue MT maatalousalue MU maaja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta MY maaja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja luo luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue A asuntoalue RA loma-asuntoalue W vesialue LV vesiliikenteen alue VL lähivirkistysalue S suojelualue SL luonnonsuojelualue mieltä, vaan perusteen tulee koskea menettelyä: joko valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. l Valmiit yleisja asemakaavat voi valita esimerkiksi Metsään.fi:n karttatasoilta, valmisteilla olevat kaavat löytyvät kuntien verkkosivuilta. Muu lainvastaisuus voi tarkoittaa esimerkiksi selvitysten puutteellisuutta, maanomistajien tasapuolista kohtelua tai kohtuuttoman haitan rajanvetoa. Juttua varten on haastateltu maankäytön asiantuntija Juho Ikosta MTK:sta.. KAAVAMERKINNÄT ERILAISIA kaavamerkintöjä on paljon. Kuntien välillä on eroja, miten merkintöjä käytetään ja mitä niillä tarkoitetaan – vain mielikuvitus rajana, on joku sanonut. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa kunnanvaltuuston päätöksen tiedoksisaannista
ILMA PALJASTAA SIENET LUONNONVARAKESKUKSEN johtamassa hankkeessa tutkitaan, millaisilla metsänhoitomenetelmillä kekomuurahaispesien selviytymistä uudistushakkuukohteissa voidaan parantaa. “Ilma on täynnä kasvien, sienten, bakteerien, hyönteisten ja muiden eliöiden dna:ta”, kertoo akatemiatutkija Nerea Abrego tiedotteessa. W IK IM ED IA CO M M O N S OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini. KUINKA SUOJELLA KEKOJA. MARJASTAMISEN tuottavuus nousisi, jos parhaista marjapaikoista olisi varmaa tietoa. Näytteistä tunnistettiin sienilajisto DNA-sekvensoinnin avulla. ”Marjakartta auttaa etenkin marjayrityksiä siinä, minne poimijat kannattaa lähettää”, sanoo tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta. Kekopesät voivat myös olla kokoonsa nähden merkittäviä hiilivarastoja. Uusi tieto auttaa ymmärtämään, missä ja milloin sienet tällä hetkellä esiintyvät sekä ennustamaan ympäristönmuutoksen vaikutusta niiden tulevaisuuteen. Niiden keot tarjoavat elinympäristön sadoille muille eliölajeille ja auttavat torjumaan tuholaisia. ”Kotikulmien salaiset paikat eivät paljastu, sillä rakennuksiin on puskurivyöhyke.” Marjakartat valmistuvat kahden vuoden sisällä ja ne tulevat olemaan julkista tietoa. Kekomuurahaisilla on olennainen osa metsien toiminnassa. l MIKKO HÄYRYNEN Tekoäly johdattaa marja-apajille Tutkimushankkeessa etsitään satoisimpia mustikkapaikkoja. Marjakartan laadinnassa käytetään metsävaratiedon lisäksi automaattisia drooneja ja konenäköä. Aluksi keskitytään pelkästään mustikkaan, puolukkaja hillakartat tulevat myöhemmin. Apua on tulossa, sillä uudessa Ferox-tutkimushankkeessa yhdistetään laserkeilauksella saatu entistä tarkempi metsävaratieto, automaattiset matalalla lentävät droonit ja marjat tunnistava konenäkö. Palvelua viritetään parhaillaan koealoilla. A N N U KK A PE KK A RI N EN JYVÄSKYLÄN yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet sienilajistoa ympäri maailmaa kerätyistä ilmanäytteistä. Suomessa hankkeessa ovat mukana Paikkatietokeskuksen lisäksi myös Tampereen yliopisto ja luonnontuoteyrityksiä edustava Arktiset Aromit ry. Tutkimus keskittyy nimenomaan näiden paikkojen löytämiseen. Tänä vuonna on julkistettu kahden muun tahon marjakartat mustikalle. Mustikan kasvupaikat on luokiteltu neljään kategoriaan, joista kaikista satoisimpia on vain noin 0,7 prosenttia. Toistaiseksi on avoinna, millä sivustolla kartat julkaistaan, todennäköisesti Maanmittauslaitoksen karttapalveluissa. Nyt laadittava marjakartta on kasvupaikkaennustetta edistyneempi ja antaa myös satoennusteen.. Pääosin EU:n rahoittamassa hankkeessa laaditaan tekoälyn avulla koko maan kattavat marjakartat
Lopputuloksena kolmisenkymmentä tukkirunkoa ja muutama motti polttopuurankaa. Aikaa kului nelisen tuntia ja erilaista sahatavaraa tuli puolisen kilometriä. Itselleni mielekäs lisäbonus syksyn maastoretkellä ovat sienet. Kaikki puita, jotka ovat kirjanpainajien lisääntymispaikkoja. Parhaat esiintymät ovat sijoittuneet poimijaystävällisesti eli ovat yleensä metsätien tai ajouran välittömässä läheisyydessä. Sahatavarasta on saatu vähän lisätulojakin, kun pieniä eriä lautaa ja kakkosnelosta on myyty sitä tarvitseville. Tilannetta on seurattava aina myrskyjen jälkeen ja yleensäkin joka kevät. Kahtena peräkkäisenä lauantaina kaadoin ja karsin puut. l Tuhojen ennakointia Metsänomistuksen ainainen haaste on tasapainoilla ”hyvän ja pahan lahon” välillä.. Niissä puutavaran pitää olla virallisesti lujuusluokiteltua eli CE-merkittyä. Harvennetuilla kuvioilla kantarellit ovat selvästi lisääntyneet. Polttopuita tuli kahdeksan säkillistä: niillä lämmitetään taloa ja saunaa. Juuri nyt onkin monta hyvää syytä tutustua metsän tilanteeseen.. SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 43 ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa KOLUMNI » OMAN METSÄNI SUURIMPINA riskeinä pidän hyönteisja myrskytuhoja. Tuttu metsänomistaja käytti myös drone-ammattilaista tarkkailun apuna. Vanhemmat kuusikot ovat taas parasta suppilovahveromaastoa. Vielä parikymmentä vuotta sitten omasta puutavarasta sai tehdä koko omakotitalon, mutta säännöt ovat tältä osin kiristyneet. HYÖNTEISTUHOJEN TARKKAILUUN ON maastotarkastelun lisäksi muitakin vaihtoehtoja. Puut, joista kuori on jo lähtenyt, eivät kuitenkaan lisää kirjanpainajatuhoriskiä vaan voivat toimia kirjanpainajien vihollisten, kuten muurahaiskuoriaisten, lisääntymispaikkoina. Metsänomistuksen ainainen haaste on tasapainoilla ”hyvän ja pahan lahon” välillä. Maalaistalon rakennuksissa on aina jotain korjattavaa, joten kuivaa puutavaraa on oltava varastossa. Metsäkeskuksen sivuilta löytyy ilmainen verkkopalvelu, josta voi hakea kirjanpainajan iskeymälle alttiita alueita. Yksittäiset lahopuut ylläpitävät metsän monimuotoisuutta, mutta isot tuhoalueet heikentävät olennaisesti metsänomistuksen kannattavuutta. Kiersin toukokuussa kuviot, jossa puusto on vanhaa. LOPPUKESÄLLÄ TARKISTIN kuviot uudelleen. Ja palvelu on luonnollisesti vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Muutamassa tunnissa saatiin tarkastettua iso alue ja muistoksi hyvät kuvat eri-ikäisistä taimikoista ja kuvioista. Yksittäisiä pystyyn kuolleita toki metsästä vielä löytyy. Sahauksen pinnat menivät metsäfirman energiapuukasaan, jotka haketetaan loppusyksystä. Itse sahautettua puuta voi nykysäädösten mukaan käyttää omaan rakentamiseen kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Puiden poisto näytti onnistuneen, koska uusia sairastuneita puita ei näkynyt. Palvelu on helppokäyttöinen, kun vain tietää omien metsiensä sijainnit. Parikymmentä yksittäistä puuta sai kaatotuomion. Tukit sahattiin ensimmäisellä lomaviikolla juhannuksen jälkeen lähellä sijaitsevalla kenttäsahalla. Hain tuulenkaatoja, latvamurtoja ja kuusia, joiden rungoissa oli pihkavuotoja. Luotan näissä asioissa ostopalveluun – naapurin maanviljelijäisäntä teki lähikuljetuksen ja kävi keräämässä puut metsästä. EN OLE PYSTYNYT perustelemaan itselleni, miksi minun pitäisi investoida tukkikärryyn ja kuormaimeen
Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Niiden pitkät neulaset ovat kolmittain. Miten yleinen tuo ilmiö on. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini. Ja kas, neulasparin sitoo yhteen millin parin mittainen kääpiöoksa, jossa neulasten tyveä suojaavat tuppena kalvomaiset lehdet. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Eri mäntylajien kääpiöoksissa on neulasia eri määrä. Toki yhteyttämisen teho riippuu neulasten koosta ja määrästä, mutta kolmen neulasen kimput ovat niin harvinaisia, ettei niillä ole merkitystä. Mutta miksi männyn neulaset ovat pareittain. Jos Kanarian matkaajat ovat malttaneet hylätä rannan ravintolat ja tehneet retken vuoristoon, he ovat ehkä tutustuneet kanarianmäntyihin. Kannattaakin tarkastella männyn neulasia tarkemmin, mieluiten elävän männyn nuorimpia neulasia, mutta samat seikat näkyvät karisseissakin neulasissa. Yhteyttääkö mänty tehokkaammin ja siten kasvaa paremmin. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kolmannen kasvukauden päätteeksi kääpiöoksat irtoavat kellastuneine neulasineen. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Männyn neulaset ovat yleensä kaksipiikkiset mutta pihamännystä tippuneista neulasista olen löytänyt kolmepiikkisiä. » OMATKIN kokemukseni viittaavat siihen, että ravinteisilla paikoilla hyvin kasvavissa männyissä on tavallista useammin kolmen neulasen kimppuja. Suurin osa maailman männyistä on kaksineulasmäntyjä, mutta esimerkiksi sembramännyillä neulasia on kimpussa viisi. MONTAKO PIIKKIÄ MÄNNYN NEULASESSA. Männyn lehti on samanlainen tasasoukka ja teräväkärkinen piikki kuin kuusenkin neulanen, jotka ovat yksittäin oksan pinnalla. SEPPO VUOKKO Pihamännystä pudonnut neulanen oli harvinainen kolmipiikkinen
Jos auringon paahteesta kärsivät reunapuut poistetaan, tuho jatkuu seuraavana kesänä. Nykyisillä akkupainepesureilla saisi myös aika korkean puun käsiteltyä. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 45. LÖYTYYKÖ KIRJANPAINAJIA VASTAAN TORJUNTAAINETTA. Kuusikoita kurittavaa kirjanpainajaa on vaikeampi torjua, koska tuho iskee nopeasti ja voimakkaasti vieden hengen terveiltä tukkipuilta runsaassa kuukaudessa. Petopistiäiset, lampaan rasva, kantoja valloittavat vaarattomat lahottajat ja tyvilahoa parantavat virustaudit ovat metsänhoidon nykypäivää. Eikö kirjanpainajia vastaan olisi joku torjunta-aine, jota voisi ruiskutella kuvion laitapuihin. KARI MIELIKÄINEN ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Kiistely niiden puolesta ja niitä vastaan oli kovaa. Idea aukon reunapuiden käsittelystä painepesurilla on mielenkiintoinen, mutta työmäärältään lähes mahdoton. Hakkuuaukkojen reunamille sijoitettavat ansat sopivat parhaiten kuoriaisten määrien ja tuhoriskien arviointiin. Laitteet ovat osoittautuneet toimiviksi, mutta kalleutensa vuoksi niillä ei pystytä torjumaan hyönteisten massaesiintymiä. Kirjanpainaja iskee mielellään kuusikon päivänpuolelle tehtävän aukon reunapuihin. Vuosikymmen sitten toivoa pantiin hyönteisten erittämiin kemiallisiin kokoontumisferomoneihin eli hajuihin, joilla koiraat houkuttelevat naaraita lemmenleikkeihin, ellei peräti ryhmäseksiin. Toistaiseksi kustannustehokkain menetelmä on ennakkotorjunta, jonka tärkeimmät temput ovat tuulenkaatojen, tuoreiden hakkuutähteiden ja puupinojen poistaminen metsästä ennen kuin kuoriaiset poistuvat puista lisääntymään ja jatkamaan tihutöitään. Netin kautta myytävät feromoniansat houkuttelevat ja niihin liitetyt myrkkykankaat tappavat kuoriaisia. Toisin oli laita 1970-luvulla, jolloin DDT:tä ja Vietnamin sodassa kehitettyjä kemikaaleja ruiskutettiin metsiin traktoreista ja lentoaluksista. » RIKKAKASVIEN , vesakoiden sekä eläinja sienituhojen torjunta on siirtymässä kemikaaleista biologisiin menetelmiin. Mahdollisia torjuntatai mieluiten karkoteaineita pitäisi ruiskuttaa suureen määrään vastustuskyvyltään heikoimpia puita, jotka pitäisi ensin tunnistaa. Kesällä 1984 Kontiolahden Jaamakankaalla raivonnut mäntymittari taltutettiin kovan riitelyn jälkeen ruiskuttamalla 1 300 hehtaarin taimikkoalue minkkien kirpuntorjuntaan tarkoitetulla dimilinillä. Vaihtoehdoksi tarjottiin käsin levitettävää kalkkia, jonka toivottiin estävän mittaritoukkien nahanluonti
Suomi.fi-valtuutusta tarvitaan myös muun muassa veroasioiden hoitoon OmaVero-palvelussa. » HALLINTAOIKEUS on irtainta omaisuutta. Metsänomistaja on lahjoittanut metsätilan lapselleen, mutta pidättänyt hallintaoikeuden itselleen. Jotta Palkka.fi-palvelua pystyisi käyttämään on haettava Suomi.fi-palvelusta valtuutus palkkatietojen käsittelyyn. Luovutuskirjan mukaan tässä tapauksessa hallintaoikeus lakkaa ja siirtyy omistajalle 1.1.2025. Kiinteän omaisuuden kaupassa omistusoikeuden luovutuksen katsotaan verotuksessa tapahtuvan luovutuskirjan allekirjoitushetkellä. HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini. Sopimuksessa on mainittu, että luovutus hallintaoikeuden kohteeseen siirtyy saajalle 1.1.2025. » YHTYMÄ ja kuolinpesä voivat maksaa osakkailleen työkorvausta tai palkkaa tehdystä työstä. Lisäksi kun tankki tyhjennetään, tankkiin joutuneet roskat poistetaan, vaihdetaan suodatin ja tarkistetaan polttoaineputken kunto. Yleensä satunnaisesta työstä on järkevintä maksaa työkorvausta. Miten tämä käytännössä hoituu. Kesällä käytettävä bensiini kannattaa hankkia kevätkesällä ja talvella käytettävä syksyllä. Säilyykö sahan bensiini käyttökelpoisena. LEO SAASTAMOINEN MILLOIN LAHJAVEROILMOITUS. Bensiinin mahdollisesti aiheuttamia häiriöitä voi vähentää käyttämällä käyttökauden viimeisessä tankkauksessa valmista pienkonebensiiniä. Bensiiniä ei kannata ostaa varastoon. ”Talvibensiinissä” on enemmän herkästi höyrystyviä jakeita, joten kone käynnistyy helpommin kylmissä olosuhteissa. ONKO BENSAN VAIHTO TARPEEN. Huollon jälkeen kone koekäytetään ja samalla varmistetaan, että se on niiltä osin kunnossa. Entä miten hävitän vanhan bensiinin. Sieltä saa myös ohjeita maksujen ja tarvittavien ilmoitusten tekoon. Jos koneessa on käytetty koko ajan pienkonebensiiniä, silloin asia on niiltä osin kunnossa. Tarkoitukseni on tehdä taimikonhoitoa muutama hehtaari niin, että saisin siitä palkan. Mielessä on pidettävä sen tulenarkuus ja terveysvaarat. Maksu on siis tehtävä yhtymän tai kuolinpesän nimissä. VÄINÖ SIKANEN MITEN YHTYMÄLLE TEHTY TYÖ KORVATAAN. Tästä päivästä alkaa kolmen kuukauden aika, jonka sisällä tulee tehdä lahjaveroilmoitus. Näin vältytään säilytysongelmilta sekä kaasuttimen mahdolliselta hapettumiselta. » KUN puhutaan sahan tai yleensä pienkoneiden huollosta, kysymyksessä on ennakoiva huolto. Sopimuksen allekirjoituspäivämäärästä vai siitä, kun lahjan saa haltuunsa. Näin ollen esimerkiksi luovutusvoiton verotus tehdään kaupantekopäivän mukaan ja lainhuudon kuuden kuukauden hakemisaika alkaa luovutuskirjan allekirjoituspäivästä. Huollossa ennakoidaan, koska käyttäjät säilyttävät bensiiniä erilaisissa olosuhteissa. Mistä ajankohdasta lasketaan aika, josta kolmen kuukauden lahjaveroilmoitusvelvollisuusaika määräytyy. Tällöin eläke-, sotuja muita vastaavia korvauksia ei tarvitse maksun yhteydessä laskea. Vain ennakonpidätys on tehtävä. Asiasta on laadittu hallintaoikeuden luovutussopimus, joka on allekirjoitettu 1.3.2024. Muutokset tapahtuvat hitaammin, jos bensiini säilytetään tiiviissä metalliastiassa tai bensiinille tarkoitetussa muussa astiassa ja mahdollisimman viileässä tilassa. Palkanmaksu on kätevintä hoitaa Palkka.fi-sivuston kautta. Irtain omaisuus katsotaan saatavan silloin, kun sen hallinta siirtyy saajalle. Polttonesteen vaihtaminen on herättänyt kysymyksiä. Miksi vaihdetaan, jos vanhakin toimii. Bensiiniä käsiteltäessä on oltava varovainen. Olen metsäyhtymän osakas. Bensiiniä ei saa kaataa viemäriin eikä luontoon. Hävitettävä bensiini pitää viedä kierrätysasemalle. Hän luopuu hallintaoikeudestaan. Iän myötä bensiinin kevyemmät jakeet haihtuvat ja samalla sen laatu heikkenee. Huollossa tehdään tarkistukset ja mahdolliset korjaukset sekä vaihdetaan bensiini ja öljyt
Yhtiö valmistaa pöytään kiinnitettäviä viilaustelineitä, jotka helpottavat terien huoltamista verstaalla. Tällöin terä asettuu sopivalle korkeudelle viilaamista ja harittamista varten. Tuelle kiinnitetyn raivaussahan terä tulee sellaiselle korkeudelle, että sen voi helposti viilata ja harittaa seisaaltaan. Kohtisuoran katkaisusahauksen tekeminen 80 sentin korkeudelle vaatii lievää akrobatiaa. Viilaustuki kiinnitetään noin 80 senttiä korkeaksi sahattuun kantoon. Sahan runkoputki pysyy viilaustuella napakasti, kun se kiinnitetään samanlaisella kuminauhalla. . Tuen kiinnitys kuminauhoilla on helppoa, mutta viilaustuen mukana tulevan yhden kuminauhan avulla kiinnitys jää hiukan hölskyväksi. Kummallekin puolelle osoittavat terähampaat on yhtä helppo viilata tuen avulla. Tuen kiinnitysosassa on kiinnityshahlot toisellekin kuminauhalle – ehkäpä valmistaja voisi lisätä mukaan ylimääräisen kuminauhan. Tuki auttaa varmasti kokematonta terän viilaajaa, mutta kokenut raivaussahuri ei ehkä koe sitä yhtä tarpeelliseksi. Viilaustukea varten tarvittavaksi tukipuuksi kannattaa valita 80 sentin korkeudelle asti oksaton puu. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN VIILAUSTUKI -Kiinnitetään noin 80 senttiä korkeaan kantoon -Kannon sopiva läpimitta 6–8 senttiä -Sähkösinkittyä terästä -Soveltuu kaikille raivaussahamalleille -Valmistaja Raite Oy -Hinta 29,90 euroa (sisältää arvonlisäveron) PLUSSAT JA MIINUS +Helpottaa terähuoltoa metsässä +Kohtuuhintainen +Helppo kiinnittää -Toisen kiinnityskuminauhan puute OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47. Tuen yläreuna on viisto ja siinä on hahlo, johon raivaussahan runkoputki asetetaan ja kiinnitetään niin ikään kuminauhalla. Työskentely on sujuvaa ja mukavaa. Kannon läpimitan on oltava 6–8 senttiä, jotta kiinnitys onnistuu kunnolla. Tuen verollinen hinta on valmistajan verkkokaupassa 29,90 euroa. Viilaustuki on jyväskyläläisen Raite Oy:n kehittämä ja valmistama. l Viilausapua raivaajalle Kevytrakenteinen viilaustuki helpottaa raivaussahan terän harittamista metsässä. Eniten viilaustuki helpottaa terähampaiden harittamista. RAITE Oy:n viilaustukea voisi kutsua vanhan liiton raivaussahurien tekemien viilauskantojen tuotteistetuksi seuraajaksi. Tuki on sähkösinkitystä metallilevystä taivutettu teline, joka kiinnitetään suksitelineistä tutuilla ryhmyisillä kumilenkillä noin 80 sentin korkeudelta katkaistuun kantoon
Ensimmäinen on kiinteistöterminologia. Eli alueista, joilla on omat rajat, mutta sama kiinteistötunnus ja kiinteistön nimi. Kiinteistökaupassa ne ovat tärkeitä, sillä metsän myynti-ilmoituksia selatessa voi törmätä kirjavaan termivalikoimaan. Metsäkiinteistö ei aina ole yksi eheä kokonaisuus, vaan se voi muodostua useasta erillään, mutta yleensä lähellä toisiaan olevasta palstasta. Yleisimmin sen arvo muodostuu osuuksista yhteisiin alueisiin, kuten yhteismetsäosuuksista ja vesialueosuuksista. Metsämaa = Metsätalouden maata, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu suotuisissa oloissa ja ohjekiertoajan puitteissa on vähintään 1 m 3 /ha. Palsta = Kiinteistöoikeudellisena terminä se tarkoittaa kiinteistön osaa, jolla on omat rajat. Lue nämä vinkit, ennen kuin ryhdyt kauppoja tekemään. METSÄN onnistunutta hankintaa varten on hyvä hallita joitain asioita. Siihen voi kuulua myös muun muassa kiinnityksiä sekä yksityisiä erityisiä etuuksia, kuten omistusoikeudesta eriytetty hallintaoikeus. Pidän sanoista ja erityisesti täsmällisistä ilmauksista. TEKSTI PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ. Tässä muutama epävirallinen ja jokunen lakisääteinenkin selite: Metsätila = Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriin merkitty metsäkiinteistö, jolla on oma kiinteistötunnus. Kiinteistö = Kiinteistönmuodostamislaissa kiinteistöllä tarkoitetaan ”sellaista itsenäistä maanomistuksen yksikköä tai muuta yksikköä, joka kiinteistörekisterilain (392/1985) nojalla on merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisteriin…; kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet (kiinteistön ulottuvuus)”. Pinta-alaa peittää kokonaan tai suurimmaksi osaksi metsä, jonka maapohja jakaantuu sen hyvyyden eli puuntuottokyvyn mukaan metsämaahan, kitumaahan ja joutomaahan. Erottaminen tapahtuu lohkomistoimituksessa, minkä tuMUISTILISTA METSÄN OSTAJALLE Metsää on myynnissä monenlaisissa ”paketeissa”: on kiinteistöjä, hehtaareita, metsätiloja, palstoja, määräaloja, yhteismetsäosuuksia, joskus myös murto-osia. Määräala = Kiinteistöstä erotettava alue. Joutomaa = Tuottamatonta metsätalouden maata, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on alle 0,1 m 3 /ha. Haamutila = Kiinteistörekisteriin merkitty kiinteistö, johon ei kuulu lainkaan omaa aluetta. Kitumaa = Metsätalouden maata, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu suotuisissa oloissa ja ohjekiertoajan puitteissa on 0,1–0,99 m 3 /ha
Jos omistus halutaan muodostaa yhteiseksi, on määriteltävä kummankin murto-osaiset omistukset likoon pantujen rahasummien suhteessa. Jos olet ostamassa yhdessä jonkun – vaikka puolison – kanssa, on päätettävä, halutaanko metsä omistaa yhdessä murto-osin vai muodostaa erilliset omat kiinteistöt. Ammattiavun käyttämisestä Jos ostat kiinteistövälittäjälSH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49. Yhteen hehtaariin sisältyy 100 aaria. loksena määräalasta joko muodostuu uusi kiinteistö tai se yhdistetään toiseen kiinteistöön. Ostajan roolista Metsätilan osto on melko saumatonta, jos olet ostamassa tilan yksin itsellesi. Neliömetrein ilmaistuna 1 ha = 10 000 m 2 . Tällöin hinta on maksettava kuolinpesän varoin, ei osakkaiden omin varoin. Kuolinpesäkin voi ostaa metsää osakkaiden yhteisellä päätöksellä. Hehtaari (ha) = Pinta-alamitta, joka tarkoittaa 100 metriä x 100 metriä suuruista aluetta. Murto-osien omistajat omistavat metsäkiinteistön yhdessä metsäyhtymänä. Myös verovastuut, lainhuutovelvoite ja kaikki omistamiseen liittyvä kuuluvat tällöin yhteisesti kuolinpesälle. Määräosa = Kiinteistön murto-osainen omistus, esimerkiksi kolmasosa kiinteistöstä, jota ei ole rajoiltaan kohdennettu mihinkään kiinteistön osaan
Metsävähennystä voi käyttää vuosittaisessa metsän pääomatuloverotuksessa niin kauan, kuin metsävähennysoikeutta on jäljellä. Siihen kannattaa varata aikaa niin, että ehtii sukeltaa metsään sisälle eikä jäädä vain tieltä tiirailemaan. Metsävähennysoikeutta muodostuu ostajalle – myös yhtymälle ja kuolinpesälle – niin, että verovelvolliskohtainen metsävähennysoikeus on 60 prosenttia metsän yhteenlasketuista hankintamenoista. Jos kauppa tehdään Maanmittauslaitoksen sähköisessä Kiinteistövaihdannan palvelussa, ei erillistä lainhuutohakemusta tarvitse tehdä. Kohteeseen tutustumisesta Tilan metsäsuunnitelma ja Metsään. Mikään sovellus ei kuitenkaan korvaa metsässä käyntiä. Metsän osto on arvopohjainen investointi. Hänen osaamistaan kannattaa hyödyntää myös ostajana. OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 50 Metsälehti Makasiini. Metsäkäynnin voi myös tilata ammattilaiselta tai pyytää ammattilaisen sinne mukaan. Vuotuinen metsävähennys voi olla enintään 60 prosenttia verovuoden metsätalouden veronalaisesta tulosta. Lähiomaisten välisistä kaupoista Suvun sisäisissä kaupoissa tulee usein pohdittavaksi, ostetaanko metsä täyteen hintaan vai alihintaan. PS. Jos sinulla ei ole aikaa selata myynti-ilmoituksia tai olet ostamassa suvun sisäisesti tai muuten vain tiettyä kohdetta, voi asiantuntijasta olla apua ainakin halutun kohteen etsinnässä, kohteen ominaisuuksien tarkistamisessa ja hinnan määrittämisessä. Asiantuntija auttaa myös kauppakirjan laadinnassa ja kaupasta seuraavien velvoitteiden hoitamisessa. Ostitpa metsää missä muodossa tahansa, sinun on maksettava varainsiirtoveroa kolme prosenttia kauppasummasta. Sen voi tehdä OmaVero-palvelussa, jossa voi myös maksaa varainsiirtoveron. Metsän uutena omistajana sinun on haettava Maanmittauslaitokselta lainhuutoa kuuden kuukauden sisällä kauppakirjan allekirjoituksesta. lä myynnissä olevaa kohdetta, olet jo tekemisissä ammattilaisen kanssa. Mutta ensin on tehtävä Verohallinnolle varainsiirtoveroilmoitus. Ammattilaisen osaaminen voi tässäkin olla rahanarvoisena apuna. Metsävähennyksestä Metsän ostajalle muodostuu merkittävä veroetu metsävähennyksestä. fi-palvelu karttoineen voivat antaa ajantasaisen kuvan siitä, millainen metsä on puustoltaan, maaperältään, hakkuumahdollisuuksiltaan, hoitotarpeiltaan, luontoarvoiltaan, tuhoriskeiltään, kulkuyhteyksiltään jne. Hinnan ohessa tähän liittyy paljon verosuunnittelua. Verotuksesta Metsän ostajana sinulle tulee välittömästi veroseuraamuksia. Voit hakea lainhuutoa vasta, kun varainsiirtoveroilmoitus on tehty ja varainsiirtovero maksettu. Lopuksi haluan toivottaa jännittäviä metsäkäyntejä, onnistuneita metsätilakauppoja ja iloista metsänomistusta! Siitä se perintömetsä saattaa syntyä. Ostopäätöstä auttaa paljon, jos olet pystynyt jo ennalta määrittämään, haluatko metsästä tulovirtaa, minkä suuruisena ja kuinka pian
Kuluvana kesänä lämpösumma tulee olemaan poikkeuksellisen korkea – Etelä-Suomessa noin 20 prosenttia keskiarvoa korkeampi ja Pohjois-Suomessa 30–50 prosenttia normaalia korkeampi. Emme helposti huomaa vahinkoa, koska näemme heikosti isojen mäntyjen latvoihin. l. Minulle suurin metsätaloudelle tuhoa tuottava hyönteinen on ytimennävertäjä. Voin tehdä väärin, mutta toistaiseksi ongelmia ei ole tullut.. Loppukesän pitää olla paitsi lämmin myös kuiva. Olen varautunut muutokseen yli kaksikymmentä vuotta. Niillä on merkittävä vaikutus myös metsätalouteen. Ne koskevat käytännössä vain kuusta, männyllä viimeisin merkittävä taimien hallavaurio oli keväällä 1985. teen alaosassa. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Kuusella pituuskasvuun vaikuttaa keskeisesti kasvukauden alkukesä. Se syö ontoksi alkukesällä uudet männyn vuosikasvut. Nyt syntyvissä uusissa silmuissa neulasmäärä on suuri, eli ensi vuonna näemme mäntyjen hienon pituuskasvun, koska on ollut todella lämmin kesä. Isoimmat kasvutappiot tulevat varttuneisiin karuhkoihin metsiin. LÄMMÖN MERKITYKSESTÄ hyönteistuhoihin tiedetään yllättävän vähän. Kuusia vaivaava kirjanpainaja tarvitsee lämpimän kesän saadakseen aikaiseksi kaksi sukupolvea, jälkimmäinen sukupolvi on kuusille inhottava. En tunne yhtään tutkimusta kasvukausien lämmön merkityksestä ytimennävertäjän yleisyyteen. ALKUKESÄN SÄISTÄ metsäyrittäjät muistavat lähinnä hallavauriot. Kuusella siemensato vaihtelee eri syistä, eniten vaihtelua aiheuttavat sienitaudit ja muut tuholaiset. Onneksi tänä kesänä on juuri takana kunnon sateet. Oma näkemykseni on, että ne ovat yleisimpiä parin kolmen viileän kesän jälkeen. Myös itävyys on hyvä. Se kuitenkin toteutuu ja suurin syy on hiilidioksidin määrän kasvu ilmassa. Pääosassa maata mänty kukki viime kesänä komeasti, ja nyt minun käsittääkseni odotettavssa on hyvä siemensato. Uusien neulasten välinen etäisyys on suunnilleen vakio mutta määrä ei. Hiilidioksidin määrä lisää puuston kasvua, samalla lämpeneminen lisää kasvua ja ravinteiden kiertoa maaperässä. Niin sanottu ulossäteilyhalla iskee tyynenä aamuna noin kuuden aikaan. Tehokkain keino välttää hallavaurioita on taimien istuttaminen mättäisiin. Männyn tulevan kesän pituuskasvu määräytyy juuri nyt. Uusien neulasten pituus määräytyy sen sijaan tulevana alkukesänä. Kuivana kesänä kuivien kasvupaikkojen kuuset ovat heikoilla. EN TOIVO ILMASTON lämpenemistä. Käytännössä se tarkoittaa, että käytän metsäviljelyssä ”liian” eteläisiä alkuperiä. Ne kasvavat nopeammin kuin suositellut alkuperät. Aurinko ei vielä lämmitä länsirinteen alaosan taimia, mutta itäpuolelle rinnettä aurinko jo paistaa. Hallavaurio on todennäköisin länsirinLämpö vaikuttaa metsässäkin Tehokkain keino välttää hallavaurioita on taimien istuttaminen mättäisiin. Oravien siemensyönnillä ei ole mitään merkitystä. RAHAPUU KOLUMNI Metsälehti Makasiini 51 KESÄN LÄMPÖSUMMA ja sateet yhdistetään julkisuudessa yleensä vain maatalouteen. Lämpö vaikuttaa voimakkaasti männyn siemensatoihin. Lehtipuiden muodostama verhopuusto on toinen vaihtoehto, mutta siitä seuraa kasvutappiota ja kalliita raivaussahatöitä
32,88 . 83,24 . Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 80,65 . 32,54 . Ensiharvennus VIIKKO 31 PUUKAUPAT hiljenivät kesätauolle juhannuksena erinomaisissa hintalukemissa. Uudistushakkuu 82,62 . 74,55 . 32,64 . ”Fiilis on positiivinen. Uudistushakkuu 83,40 . 60,41 . 54,12 . 32,43 . 53,67 . Puun kysyntä on kovaa ja ostotarjouksia on tullut hyvin lomien jälkeen”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan toiminnanjohtaja Suvi Kokkola. 34,52 . Harvennushakkuu 75,81 . 33,51 . 33,81 . 32,90 . PIRTEÄ ALKU LOMIEN JÄLKEEN Sahateollisuus kauhistelee tukin hintaa, mutta puukauppojen teko alkoi elokuussa metsänomistajan kannalta hyvällä vauhdilla. 33,80 . 66,67 . 32,82 . 82,22 . 34,80 . 56,54 . 34,95 . 32,40 . Uudistushakkuu 81,49 . 27,19 ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 81,74 . Suhdanne-ennusteet povaavat kuitupuiden ja koivutukin keskihintoihin tälle vuodelle yli 10 prosentin korotuksia. ”Ostotarjousten tilanne on parantunut suhteellisesti eniten ensiharvennusten ja muiden harvennushakkuiden osalta viime vuosina. Harvennushakkuu 73,96 . 75,68 . 32,35 . Myös Päijät-Hämeessä puusta on käyty kovaa kilpaa elokuun ensimmäisissä kaupoissa, kertoo paikallisen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen. 60,43 . 75,51 . Tarjouksineen ovat liikkeellä niin suuret metsäyhtiöt, sahat kuin energiapuuntoimittajat. 32,70 . Ensiharvennus 56,67 . 27,70 . 84,17 . 63,53 . Kokkolan mukaan hyvän hintatason säilyttämisessä tärkeää on, että metsänomistajat kilpailuttavat puukauppansa. 32,72 . 33,74 . 35,25 . 35,38 . 32,97 . 32,38 . Harvennushakkuu 75,58 . 34,96 . 33,10 . 34,90 . 33,92 . 83,42 . Hintataso on pitänyt, ja ostotarjouksia tulee monin paikoin reilusti. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,42 . On todennäköistä, että metsänomistajan ei tarvitse katua, jos nyt myy puuta. 32,74 . TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini. 32,53 . Metsänomistajalla on nyt erinomainen aika laittaa näitä leimikoita myyntiin”, Yli-Talonen sanoo. Lomien loputtua ei ole tapahtunut romahdusta, vaan kaupankäynnin vire oli elokuun alussa hyvä. 27,27 . 83,35 . 68,79 . 63,96 . 82,36 . Historiaan peilattuna puun hintataso on vähintääkin kelvollinen. 66,34
Ensiharvennus 66,93 * 28,80 * 25,36 * LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,62 . Kuitupuut ja koivutukki ennustekärkinä Jos sahatavaran näkymiin liittyy epävarmuutta, kartongin ja sellun markkinat osoittivat vuoden alkupuoliskolla merkkejä paremmasta. Ensiharvennus 25,00 . Luke ennakoi kuitupuiden keskihintoihin tälle vuodelle yli 10 prosentin korotusta. 71,82 . Puunmyyjillä ei kuitenkaan ole suuria syitä lähteä tukkihintojen alennuskampanjoihin. Isot metsäyhtiöt ovat jo ilmaisseet kiinnostustaan kuitupuuhun ja harvennushakkuisiin. 27,56 . 68,06 . Synkkiä pilviä puumarkkinoiden ylle loi elokuun alussa sahateollisuus. 67,35 . 34,68 . 77,81 . 28,21 . 33,05 . 84,50 . Puukaupoilla on tunnettu näkemys, että metsäyhtiöt hankkivat lisää kuitupuuta maksamalla kovaa hintaa tukkipuusta. Harvennushakkuu 74,59 . 32,40 . Uudistushakkuu 81,53 . 35,10 . . 34,23 . 32,53 . Ensiharvennus 52,36 . Uudistushakkuu 82,52 . 30,42 . Uudistushakkuu 84,20 . Harvennushakkuu 69,45 . 34,36 . 34,72 . Uudistushakkuu 76,91 . 34,95 . 36,40 . 31,02 * 31,37 . 77,04 . 36,24 . 82,86 . Harvennushakkuu 74,63 . 69,81 . 31,30 . Harvennushakkuu 77,32 . 32,07 . 82,25 . 75,07 . 28,63 . 29,92 . 70,07 . Harvennushakkuu 69,29 . 25,78 . Ensiharvennus 58,38 . 35,75 . Suomeksi sanottuna tukkipuusta maksetaan sahojen mukaan tällä hetkellä korkeaa hintaa siihen nähden, mitä sahoille maksetaan valmiista sahatavarasta. 30,37 . ”Metsänomistajilla on hyviä puukauppavuosia takanaan. 29,27 * 27,91 . Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,37 . Metsänomistaja saa puukaupasta kokonaisuudessaan hyvän hinnan, mutta kuitupuusta menee tilastoihin maltillinen hintakirjaus. Myyntipainetta ei ole”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman. 34,66 . Puunhintojen nousu oli vuoden alkupuoliskolla vauhdikasta, mutta ainakin kuitupuiden – ja koivutukin – osalta on mahdollista, että kovia hintamerkintöjä nähdään myös syyskaudella.. 26,85 . 29,22 . 29,27 . 67,89 . 33,86 . 83,74 . 22,74 . 34,97 . 34,52 . 34,91 . l Metsälehti Makasiini 53. 29,40 . Harvennushakkuu 74,54 . LASKUSSA * ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 80,87 . 30,19 . 81,60 . 75,93 . Kuitupuun hintatasoa Pohjois-Savon Sahlman ei lähtisi vielä kuvailemaan sanalla hyvä. 50,65 . 31,36 * 30,50 . 35,30 . 30,67 . 33,82 . 33,24 * 35,12 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,82 . ”Mutta on se oikeudenmukaisempi.” Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimman suhdanne-ennusteen mukaan kuitupuusta on niukkuutta ja kysyntä kasvaa. 35,69 . Kuidun hinnannousuodotuksia on epäilty hillittävän myös puukauppatarjousten alariveillä eli maksamalla reilua hintaa energiaksi menevistä hakkuutähteistä. NOUSUSSA . 36,39 . 81,24 . 50,43 . 26,99 . Uudistushakkuu 82,37 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi Pitääkö havutukkien hintataso. Tukkileimikoistakin voi saada hyvää hintaa, sillä tukkija kuitupuun hankinta kulkee metsäjäteillä käsi kädessä. 50,96 . 33,45 . 32,26 * 31,77 . 73,92 . 33,36 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,69 . 35,03 . 63,15 . 73,92 . 32,21 . 34,18 . 33,56 . Uudistushakkuu 72,63 . 75,33 . 74,06 62,75 . 33,70 . 79,44 . 35,40 . 32,54 . Sahojen etujärjestö esitti tiedotteessaan, että tukkipuun ja sahatavaran välinen hintaero on suurimmillaan yli 15 vuoteen. 81,64 . 31,94 . Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 78,44
Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tarjotuissa havutukkien hinnoissa oli usean euron eroja. Myytäviä kuvioita kävi kiertämässä puolenkymmentä ostajaa, joukossa sahoja, puunhankintayhtiöitä ja kaksi metsäyhtiötä – kiintoisaa, että kolmas iso yhtiö ei lähtenyt tarjouskilpaan mukaan. Järeissä päätehakkuumetsissä katkonnalla ei ole suurta merkitystä. Niinpä hän rajasi metsävaratiedoistaan seitsemän hehtaarin päätehakkuukuviot ja laittoi puunostajille viestiä, että nyt olisi puuta tarjolla kesäkorjuukelpoisessa paketissa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Noin 1 200 kuution havutukkivaltainen leimikko kiinnosti ostajia laidasta laitaan. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj. Ostokilpa ratkaistiin havutukkien ja havukuitupuulajien yksikköhinnoilla. Lisäksi yhtiö tarjoutui ennakkoraivaamaan pari alikasvoksen tukkimaa hakkuukuviota. KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. PÄÄTEHAKKUU SAVOSSA PUUTAVARALAJI KERTYMÄ, M 3 HINTA, €/M 3 YHTEENSÄ, € Mäntytukki 380 88 33 440 Mäntykuitu 270 38 10 260 Kuusitukki 255 88 22 440 Kuusikuitu 140 38 5 320 laho kuusi 40 25 1 000 Koivutukki 25 70 1 750 Koivukuitu 85 38 3 230 Ainespuu yhteensä 1195 77 440 Hakkuutähde 330 6 1 980 K auppa yhteensä 79 420 TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini. l MIKKO RIIKILÄ Ajoitus osui nappiin Savolaismetsänomistaja teki kaupat päätehakkuuleimikostaan juuri ennen juhannusta. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Tarjouskilvan voittajan valintaa helpotti osaltaan sekin, että leimikot ostanut yhtiö lupasi aloittaa korjuun heti lomien jälkeen.. Paljon tätä enempää ei tukista tiettävästi ole tarjottu. Osalle kuvioista hakkuutähteille tarjottiin kuusen ainespuukuutioiden mukaan laskettua kuuden euron lisähintaa. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 KANTOHINTARALLIA seurannut metsänomistaja haisteli hintahuipun lähestyvän kesäkuulle tultaessa. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Voiton vei iso metsäyhtiö, joka lupasi sekä mäntyettä kuusitukille 88 euron kuutiohintaa
Myyntihetkellä alueelle jääneet sorakasat eivät kuuluneet kauppaan. Kaupan mukana tulleen soranottoalueen metsittyminen on jo alkanut. Yhtään hanketta ei kuitenkaan ole aloitettu. Kesäkuussa tehty kauppa muistutti ajankohdan metsätilamarkkinaa. Vaikka soranottoon ei lupaa enää saakaan, ostajalle voi jäädä mahdollisuus hyödyntää soramontun reunoja omaan kotitarvekäyttöön. Korkeimman tarjouksen tehnyt metsäyrittäjä oli jättänyt tarjouksensa pelkän myynti-ilmoituksen ja metsäarvion perusteella. Arvokasvuvaiheen metsätilasta ison tien varressa saatiin vain muutama ostotarjous ja kaupat tehtiin liki metsätalousarvolla.. KUUKAUDEN TILAKAUPPA Entinen soranottoalue kaupan päälle ETELÄ-KARJALASSA myytiin kesäkuussa metsätila, johon kuului käytöstä poistunut viiden hehtaarin soranottoalue. Tuulivoimaselvityksen mukaan myyntikohteen lähistöllä on tuulivoiman rakentamiseen soveltuvaa aluetta. Metsäarvio oli laadittu maastotyönä juuri ennen myyntiä. Näin ostaja sai soranottoalueen käytännössä ilmaiseksi. Tällaisissa tapauksissa alue usein maisemoidaan ja myydään metsätalouden käyttöön. PUUSTOARVIO 1 150 kuutiota, tukkiprosentti 25, puustoa keskimäärin 98 kuutiota hehtaarilla MYYNTIHINTA 45 500 euroa, 2 600 euroa metsämaan hehtaari, 40 euroa kuutio Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA. Soranotosta jäi jäljelle noin viiden hehtaarin laakea ja osittain taimettunut alue. Ostajan maastokäynnin ja myyjän tekemän vastatarjouksen jälkeen kauppahinta nousi lopulta 45 500 euroon. Tilasta tehtiin kolme tarjousta, joista vain yksi ylitti hintapyynnön. l Kirjoittaja on kiinteistönvälittäjä. TEKSTI JA KUVA JUSSI SALOMÄKI TILAKAUPPA ETELÄKARJALASSA PINTA-ALA 18 hehtaaria, josta luontaisesti syntyneitä taimikoita on 4 hehtaaria, kasvatusmetsää 7 hehtaaria ja vanhaa soranottoaluetta 5 hehtaaria. Myyjänä oli toimintansa lopettanut louhinta-alan yritys. Tilan saavutettavuus on hyvä, sillä se sijaitsee aivan valtatien vieressä. Suurempi eli 11 hehtaarin osa tilasta on mäntyvaltaista kasvatusmetsää ja miehenkorkuista taimikkoa. Valtatien varressa oleva männikkökangas meni kaupaksi liki metsätalousarvolla. Kohdetta myytiin julkisessa kilpailutuksessa metsätalousarvon eli 41 400 euron lähtöhinnalla. Entisen soranottoalueen hinnoittelu oli jätetty ostajaehdokkaiden arvioitavaksi. Soranotto oli painottunut 1990-luvulle, mutta se oli lopetettu pohjaveden suojeluun liittyvien riskien vuoksi
l MIKKO HÄYRYNEN Tarjonta kasvaa ja instituutiot heräilevät Metsätilojen keskihinnan lasku selittyy kaupan painopisteen siirtymisellä. Suurimpia instituutio-ostajia ovat Tornator Oyj, Conifer Consulting Oy:n metsärahastot ja United Bankersin metsärahasto. Ne ovat käyttäneet alkuvuonna ostoihinsa noin 33 miljoonaa euroa, mikä on 35 prosenttia kauppojen kokonaissummasta. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 kerroin * Varsinais-Suomi 17 17 443 20 17 133 34 7470 56 1,05 Satakunta 33 22 489 27 13 117 37 6122 52 0,99 Häme-Uusimaa 40 34 954 25 13 133 42 7300 55 1,00 Etelä-Karjala 20 24 546 21 13 130 37 6466 50 0,90 Kymenlaakso 24 27 528 23 15 121 37 6067 50 0,92 Pirkanmaa 56 44 1175 24 22 142 41 7827 55 1,05 Etelä-Savo 65 46 1370 26 13 117 39 6243 53 0,91 Eja K-Pohjanmaa 123 104 3119 23 15 103 31 4474 43 0,95 Keski-Suomi 75 71 1796 23 12 126 36 6027 48 0,89 Pohjois-Savo 71 52 1683 26 13 110 36 5201 47 0,89 Pohjois-Karjala 90 58 2010 16 19 137 36 6107 45 0,87 Kainuu 47 45 2206 25 8 94 26 3119 33 0,82 Pohjois-Pohjanmaa 156 126 4943 21 11 87 19 2688 31 0,94 Lappi 113 85 4481 14 12 92 21 2303 25 0,88 Koko maa 930 755 25743 107 31 4430 41 Lisäys henäkuu 119 132 3978 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2024 31.7.2024 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Isoissa kaupoissa lähtöhinta ylittyy Instituutiot ovat palaamassa markkinoille, mutta eivät toki kaikki. Toisaalta metsämaahehtaarin keskihinta on laskenut viime vuodesta lähes kymmenellä prosentilla 4 371 euroon. Myyty pinta-ala on kasvanut parikymmentä prosenttia, joten kauppaa on tehty aiempaa suuremmista kohteista. Liljeroosin tilastoimissa suurissa kaupoissa lähtöhinnat ylittyivät keskimäärin 27 prosentilla. Hän arvioi, että hintataso on noussut Eteläja Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla sekä Pirkanmaalla. Kaikissa alkuvuoden seurantakaupoissa ylitys oli 15 prosenttia. 5 TILAKAUPPA 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA. Laskua on Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. . Myös erilaiset yritykset ovat suuri ostajaryhmä. ”Siitä ei voi suoraan päätellä hintatason kehitystä, koska kauppojen painopiste on siirtynyt selvästi pohjoisemmaksi”, Liljeroos kertoo. Ne poimivat tarjonnasta yksittäisiä kohteita. Myyntikohteiden määrä kasvanut vuoden aikana 14 prosenttia Keskimäärin joka neljännessä kaupassa ostaja on jokin instituutio Käytetty vähiten ostorahaa (3 me) Käytetty toiseksi eniten ostorahaa (13,3 me) Käytetty eniten ostorahaa (14 me) 1 2 3 1 2 3 4 5 4 METSÄTILOJEN tarjontaja kauppamäärät ovat kymmenisen prosenttia kahta edellisvuotta korkeammalla, Hannu Liljeroosin tilakauppojen seuranta osoittaa. Osuuspankin metsärahaston ostot ovat olleet miljoona euroa, S-Pankin rahasto on ostoissaan edelleen tauolla
Kelpo maasturi takavuosilta Käytetty Honda CRV saattaisi olla hyvä valinta huonommilla teillä viihtyvälle metsänomistajalle. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN HONDA CR-V 2.0 NORDIC 4X4 Vuosimalli: 2012, ajettu 130 000 km Moottori: 2,0-l, 4-syl. Ajamaamme kolmatta malliversiota valmistettiin peräti kymmenessä eri maassa, joten sitä voi pitää maailmanautona. Rinta-Joupin autoliikkeen Mikkelin filiaali reagoi markkinatilanteeseen kuluvana kesänä ja siirtyi autokaupassa pelkästään käytettyihin. Saimme liikkeestä koeajoon Hondan 12 vuotta vanhan nelivetoisen CRV-maasturin. CRV myi hyvin myös Suomessa, varsinkin nelivetoisena dieselinä. UUSIEN autojen kauppa on hyytynyt noin puoleen 30 vuoden keskiarvosta. Honda CRV omassa elementissään metsätien varrella. Auto oli 130 000 kilometriä ajettu ja siisti, kahden litran bensakoneella varustettu ja käsivaihteinen. Tutustuimme malliin pohtien, miten se sopisi metsänomistajalle tai metsäammattilaiselle. Autoliikkeet elävät nyt käytetyistä menopeleistä ja autojen huollosta. Tällä hetkellä Suomessa myydään autoliikkeistä monta kertaa enemmän käytettyjä kuin uusia autoja. Mukavasti maastossa Ajoimme Honda CRV:llä pääsääntöisesti hirvijahdeissa tutuksi tulleilla pikkuteillä ja metsäautoteillä. bensakone Teho: 150 hv/110 kW Tankki: 60 l Ilmoitettu kulutus: 8,2 l/100 km Omamassa: 1 400– 1 607 kg PxKxL: 4 570 mm, 1 675 mm, 1 805 mm Perävaunu jarruin: 1 600 kg Perävaunu jarruton: 600 kg Renkaat: 225/65 R17 Myyntihinta 16 900 € Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA. Mitä huonompi tie, sitä paremmalta tuntui. Honda CRV on ollut pitkään tärkeä Hondalle
AjomeHondan tavaratila on reilu. Sopii rauhalliseen ajoon Asfaltilla Honda CRV ei ollut niin kotonaan kuin huonommilla pinnoilla. Kymmenen vuotta sitten kojelaudat olivat tämän näköisiä. Auto tuntuikin keskikokoiseksi ja nelivetoiseksi kaupunkimaasturiksi suht ketterältä. Toisaalta jos on tottunut erilaiseen ohjattavuuteen, ottaa aikansa, että oma ohjauskäsiala sopeutuu autoon. Tämän takaistuimien kokoonrullauksen voi tehdä kolmessa osassa. Maastoajoon diesel olisi sopinut kaksilitraista, ahtamatonta bensamoottoria paremmin. Toiminnot hoituivat omista pylpyröistään ilman kosketusnäyttöä, jota ei kaivannut ollenkaan, paitsi että sellaisessa olisi näkynyt takakamera ja navigoinnin näyttö ja muutakin... 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA. Ohjauksessa oli perustahmeutta, joten pitemmällä taipaleella se saattaa rasittaa. Jousitus ei pannut pahakseen tien pinnan laatua. Sisäänmeno CRV:hen on helppoa sekä eteen että taakse. Kierroslukumittarin punainen viiva on 6 500 rpm:n kohdalla, jossa käytettävissä on luvatut 150 hevosvoimaa. Takapenkki on riittävän korkea, ja taakse mahtuu isokin mies. Sopivan rauhallisesti liikennöinti on miellyttävämpää ja bensankulutus pysyy myös lähellä luvattua 8,2 litraa satasella. Mitä huonommaksi tie kävi, sitä paremmin Honda selviytyi. Kun kaasua painoi päättäväisesti, liikkui Honda helposti liikenteen tahdissa. Jos taittaa istuimet eteen, jää lattiaan korkea porras. Vaikka kone ei helposti stumpannut lähdössä, oli matala pienten kierrosten vääntö aistittavissa. Tähänkin tottuu, vaikka sellainen moottorin huudattaminen ei ole maasturille luontaista. Ajoimme hitaasti kovalla hiekkakentällä ohjauspyörä vasempaan laitaan käännettynä: maahan piirtyi ulkoreunasta 11,5 metrin ympyrä. Epätasaisuuksista huolimatta pohja ei kolissut. Polvitilaa jää myös mukavasti. Takaistuimista on mahdollista taittaa selkänojat eteen ja sitten nostaa istuinosa pystyyn, jolloin taakse jää iso yhtenäinen tila. Auton luonteeseen ei missään tapauksessa kuulu James Bond -tyylinen ajo, jolloin renkaiden pitää koko ajan vinkua. Kuskinpaikalla olevalla Vilmalla on vielä 9 vuotta ajokorttiin. Ulos autosta näki riittävän lähelle, joten ajaminen oli luontevaa. Namiskat ja näppäimet tuntuivat laadukkailta
Jos sen sijaan kääntää takaistuinten osat eteenpäin kaadettuaan ensin selkänojat, muodostuu puolitoista metriä pitkä tasainen lattia. l Tuntuu, että kaikki jälkiasennus-vetokoukun valmistajat eivät piittaa korroosio-ongelmista. Palautin Hondan sovittuna aikana Mikkelin Rinta-Jouppiin. Koeajettu Honda CRV sopii käyttäjälle, joka tarvitsee huonolla tiellä viihtyvän auton. Etupenkit ovat isokokoiset eivätkä ollenkaan ”urheilulliset”. Ajovaloihin toivoisi lisää valoa, jota myöskin saa lisää, yllätys, yllätys, asentamalla lisävalot. Lisäksi porukkaa tai roinaa täytyy mahtua mukaan. Käyttökelpoiset tilat On helppo havaita, että Hondan suunnitteluosasto on aikanaan perehtynyt tilankäyttöön ja luonut 4,57 metriä pitkään koriin hyvät tilat. Jos vuosittain ajaa selvästi yli 20 000 kilometriä, olisi diesel parempi vaihtoehto. lu asfaltilla on kohtuullista myös karkeahkolla pinnalla. Sitten huomasin, että olin unohtanut mitata tavaratilan ulottuvuudet, joten otin rullamitan ja lähdin mittaamaan autoa. 044 491 4207 Metsälehti Makasiini 59. Ne olivatkin autokauppiaita.. CRV on riittävän leveä takapenkiltä kolmelle normiaikuiselle. Urheilullisuutta ei auton luontevaan käyttöön tarvitakaan. Lisäksi on panostettu tilojen muunneltavuuteen. Isokin äijä paksussa nutussa mahtuu pukille helposti. Liittämällä metsätilasi osaksi AARI Yhteismetsää saat parempaa ja tasaisempaa tuottoa. Hintapyyntö tuulilasissa oli 16 900 euroa. Kenen auto. Kävi ilmi, että CRV oli myyty siinä välissä parin päivän aikana. Kuskina toimivan äijän taakse mahtuu samanlainen, mikä on hyvä saavutus 4,57-metriselle autolle. 12 vuotta vanhassa autossa ei ollut kosketusnäyttöä eikä muita nykyajan virityksiä, mutta pylpyrät ja näppäimet tuntuivat laadukkailta. Istuimille on helppo mennä, ne ovat riittävän korkealla, eikä istuintyynyssä eikä selkänojassa ole siirtymistä vaikeuttavia reunapatteja kuten urheiluistuimissa. Tämän istuinten kasaanrullaamisen voi tehdä kolmessa osassa, riippuen siitä, kuinka monta istumapaikkaa tarvitaan. Liittää vai myydä, kas siinä pulma. Jos kuitenkin metsän myynti tuntuu oikealta ratkaisulta, meiltä saat aina reilun ja markkinahintaisen tarjouksen. Toisaalta alle kymppitonnin ajoilla tulisi dieseliä rasittava vuosittainen polttoainevero merkittäväksi. Tilallaan viihtyvä ja metsäkamppeita kuljetteleva autonkäyttäjä tai metsästystä harrastava saattaisi havaita tällaisen auton kelpo kumppaniksi. Siistissä Honda CRV:ssä ei ruostetta muualla näkynyt, mutta vetokoukku oli ruosteesta karheana. Näin muodostuu eteenpäin laajennus, mutta selkänojat jäävät viistoon ja muodostavat mittavan kynnyksen. Takapenkki on myös riittävän korkea, ei ole takamus kiinni lattiassa. Reilun neliömetrin tavaratilaa saa laajennettua kaatamalla takaistuimen selkänojan kolmessa eri sektorissa eteenpäin. Ainoastaan takakamera olisi kaivattu lisä. aarimetsa.. Jos sitä haluaa, voi sen asentaa tarvikkeena, eivätkä ne ole edes kalliita
Jos konkeloa kuitenkin omin voimin ryhdytään purkamaan, seuraavassa muutama vinkki. PUUNKAATO » VAARAN PAIKKA Konkelot tappavat yhä metsätöissä. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA RISTO MYKKÄNEN 60 Metsälehti Makasiini. Niiden purkamisessa oma apu ei aina ole paras
Konkelossa oleva runko on usein jännityksessä. Sahaa huolellisesti, jotta saha ei juutu sahausrakoon. Metsälehti Makasiini 61
(Lähde: Onnettomuustutkintakeskus 2024) Turman alkusyynä oli metsänomistajan yritys laukaista konkelo kaatamalla toinen puu konkelopuun päälle eli lyöttämällä. Metsässä kuollaan konkelon alle Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan vuodesta 1985 alkaen hakkuutöissä on kuollut 31 ihmistä, heistä konkeloiden purussa 13. Sahaa vänkärin lavan mentävä rako puun runkoon hartioiden korkeudelle. Konevuokraamosta sellaisen saa kympillä päiväksi. Nämä ratkaisut kannattaa kuitenkin unohtaa. Kaatosahaus joudutaan tekemään konkelon alta ja kaadettava puu saattaa olla konkelon painamana pahasti jännityksessä. 62 Metsälehti Makasiini. Toinen tyyppitapaus on lyöttää konkeloa eli kaataa lähellä oleva puu konkelopuun päälle. Toinen, Laitilassa sattunut turma oli epätavallisempi: Konkelon laukaisemiseksi isäntä teki viisi metriä pitkän puukepin… Tarkoituksena oli kiivetä viereisen kallion päälle ja työntää konkeloon jäänyttä puuta kepillä… Isäntä työnsi puun runkoa kepillä, jolloin puukepin pää luiskahti koivun pinnalta sivuun. Tällöin jälkimäiseksi kaadettu puu ponnahti odottamatta uhrin selkään. (Lähde: Onnettomuustutkintakeskus 2024) Kaikkiaan Suomessa työtapaturmissa viime vuonna kuoli 23 ihmistä. Määrä on surullisen suuri suhteutettuna työntekijämäärään. VIIME vuonna metsätöissä kuoli Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kaksi ihmistä. Tällöin kaadettava puu saattaa ponnahtaa arvaamattomaan suuntaan, kuten toisessa viime vuoden tapaturmissa kävin. Molemmat kuolemantapaukset johtuivat epäonnistuneesta konkelon purkuyrityksestä. Maaja metsätalouden töissä uhreja oli yhdeksän. Perinteikkäimmässä tapauksessa yritetään kaataa puu, johon konkelo nojaa. Konkelolla tarkoitetaan toisen puun varaan kaatunutta puuta. Tällöin konkelo voi rojahtaa sahurin niskaan. Määrä oli poikkeuksellisen suuri, keskimäärin metsätöissä menehtyy ihminen joka toinen vuosi. Konkelotapaturmissa on kaksi tyyppitapausta: molemmat sellaisia, joita moni sahuri ensimmäiseksi miettii, kun kaadettava puu takertuu latvastaan toiseen puuhun. Molemmat uhrit olivat kokeneita metsänomistajia. Löyhässä olevaa konkeloa voi pyöräyttää vänkärillä vääntäen. Konkeloliinalla (sininen) sidottu kanki antaa voimaa konkelopuun pyöräyttämiseen. Isäntä putosi kallion reunalta noin 3–4 metriä maahan. Toinen tapauksista oli tyypillinen konkelotapaturma: 61-vuotias maatilan isäntä kuoli metsätöissä puunrungon aiheuttamaan iskuun 5.3.2023 Salossa. Onnettomuuden tapahtuessa isäntä oli todennäköisesti siirtymässä kaatosahauksen jälkeen kohti seuraavaa puuta, kun kaatumassa ollut runko iski voimalla isäntää selkään ja niskaan. Vaijerivinssi auttaa hankalankin konkelon laukaisemisessa
Kanki ja konkeloliina auttavat Helpoimmista konkeloista selviää omin voimin. Tällöin konkelo voi kaatua mihin suuntaan tahansa. YRITÄ purkaa konkeloa lyöttämällä, eli kaatamalla toista puuta konkelon päälle. Konkeloliina maksaa noin kympin. Sahaa huolellisesti Yksinkertaisin tapa pudottaa konkelo on katkoa runkoa tyveltä alkaen pätkä pätkältä, jolloin konkelo yleensä lopulta putoaa. Vuokraa talja Ilman traktoria konkelon voi laukaista turvallisesti vetämällä konkelopuuta tyveltä taaksepäin vaijeritaljalla. Jos konkelo näyttää olevan löyhästi toisessa puussa kiinni, voi runkoon hartioiden tasalle sahata raon, johon vänkärin lapa sopii ja runkoa voi pyöräyttää vänkärin varrella vääntäen. Vinssauksen ajaksi mönkijä on ankkuroitava esimerkiksi konkeloliinalla puuhun kiinni. Metsässä mukana olevat työvälineet eivät aina ole parhaita konkelon purkamiseen. Silloin homma muuttuu vaaralliseksi. Myös mönkijöihin lisävarusteena saatavien sähkövinssien vetovoima riittää useimpien konkeloiden laukaisemiseen. Hankalaa konkeloa ei kannata yrittää laukaista väkisin. Tyveä katkottaessa sahalla ei pidä kurottaa hartiatason yläpuolelle. l Älä nosta sahaa hartioiden tasoa korkeammalle, kun katkot konkeloa tyveltä alkaen. Pysähdy ja mieti Miten sitten kannattaa toimia. Metsälehti Makasiini 63. Jos käytössä on traktori, se kannattaa hakea apuun. Tee ensin avara vastasahaus, melkein kuin kaatokolo rungon yläpuolelle, ja sen jälkeen katkaisuleikkaus alapuolelle.. Työnnä kankea takaapäin, jotta et tempaudu sen mukaan, kun konkelopuu lähtee liikkeelle. Vaijeritaljan saa konevuokraamosta hiukan yli kymmenellä eurolla päiväksi. Liinaa voi käyttää myös taljalla konkeloa vinssattaessa. Molemmat viime vuoden konkelotapaturmien uhrit olivat maatalon isäntiä ja molemmilla tiloilla oli traktorivinssi, jolla konkelon olisi saanut laukaistua turvallisesti. Kummassakaan tapauksessa vinssiä ei haettu avuksi. Parhaiten vinssaus sujuu kahden ihmisen yhteistyönä. Toisaalta konkelon voi jättää odottamaan ajomiestä, joka tulee korjaamaan puut metsästä. Eikä konkeloa ole mikään pakko purkaa heti. Se voi onnistua suotuisassa maastossa. Konkeloliinalla voi sitoa rungon tyvelle kangen, jota vääntäen konkelopuun latva pyörähtää usein juuri sen verran, että konkelo irtoaa. Nojallaan olevaa runkoa sahattaessa on otettava rungon jännitys huomioon, muuten sahan terälaippa juuttuu helposti sahausrakoon. KIIPEÄ kallistunutta runkoa myöten latvaan irrottamaan konkeloa. Sillä suorituksella kilpailisit lähinnä vuoden Darwin-palkinnosta, mikä tuskin lohduttaa perikuntaa. ÄLÄ IKINÄ KAADA puuta, jota vasten konkelo nojaa. Tarkkana kannattaa myös olla, jos konkelopuun tyveä lyhennetään niin paljon, että runko roikkuu alla olevasta puusta pystysuorassa. On vaikea ennakoida, mihin kaadettava puu lopulta voi singahtaa. Tähän on kuollut moni kokenutkin sahuri. Jos konkelo on kiinni kannolla, pitopuuta ei sahata poikki, vaan se kavennetaan noin viisi senttiä leveäksi navaksi, jonka varassa runko pyörähtää. Moni on selvinnyt tuurilla ja pitkällä sairaslomalla eivät läheskään kaikki. Toinen vipuaa taljaa ja toinen auttaa konkelon tyveä kangella nostaen. Purkamatta jäävä konkelo on merkittävä kuitunauhaa säästelemättä, jotta metsässä kulkijat eivät huomaamattaan joudu vaaraan. Jos konkelopuu ei ole erityisen suuri, sen voi koettaa pudottaa kankeamalla tyveä taaksepäin
Heidän kiinnostustaan vuokrata maataan tuulivoimapuistolle kartoitettiin. Lamminnevan hankealueelle kaavaillaan jopa 37:ää tuulivoimalaa. Toukokuussa 2021 Atria lähestyi alueen maanomistajia samalla asialla. TEKSTI IIRIS YLINEN KUVAT AHTI AHO Anssi Muilun metsään kaavaillaan tuulivoimapuistoa. “Muutama maanomistaja tekikin jo sopimuksen. TUULIVOIMA » TOIMINNASSA olevia tuulivoimaloita on Suomessa yhteensä 1 660. Nissinen kannusti ALOITE OMIIN KÄSIIN Tuulivoimahanke sai metsänomistajat liittoutumaan ja lopulta myös kilpailuttamaan koko hankkeen Lamminnevalla. Muilu ei ollut maanomistajista ainut, joka suhtautui epäilevästi tehtyihin maanvuokratarjouksiin. Atria järjesti aiheesta yleisötilaisuuden elokuussa, jossa metsänomistajat pääsivät keskustelemaan aiheesta. Syyskuussa maanomistajat päättivät kokoontua omaan tilaisuuteensa. Myös lapualaisen Anssi Muilun metsätilalle ollaan rakentamassa tuulivoimaa. Elintarvikeyhtiö oli kiinnostunut rakentamaan tuulivoimalan tehtaansa yhteyteen Seinäjoelle. Hän kertoi tuulivoimahankkeiden käytännöistä ja mahdollisuuksista edetä. Neuvottelukunta kokoon Koska aihe oli metsänomistajille vieras, apuun pyydettiin MTK:n kenttäpäällikkö Markus Nissinen. 64 Metsälehti Makasiini. Maaliskuussa 2021 tuulivoimalayhtiö lähestyi ensimmäistä kertaa maanomistajia Lapualla ja Seinäjoella. Ja lisää tulee, tänä vuonna uusia voimaloita on rakennettu jo kuusikymmentä. Syntyi ajatus, että metsänomistajat voisivat saada parempaakin tuloa kilpailuttamalla tuulivoimalayhtiöitä. Vähän turhan nopeasti”, Muilu muistelee
Lamminnevaa lähdettiin mainostamaan tuulivoimapuistolle sopivana alueena. KYSY neuvoa MTK:lta, metsänhoitoyhdistykseltä tai paikalliselta tuottajayhdistykseltä. Lisäksi kilpailutuksessa painoi kotimaisuus Metsälehti Makasiini 65. Tuulivoimalan purkaminen maksaa jopa 150 000 euroa. HUOMIOI myös teiden ja muiden rakenteiden vuokrat, maanomistajan maankäytön mahdollisuudet valmiissa tuulipuistossa, maan hallintaoikeus ja maanottokysymykset. HUOMIOIKAA neuvotteluissa myös ne maanomistajat, joiden maalle tulee siirtolinja, mutta ei tuulivoimalaa. Lisäksi he soittivat tuulivoimayhtiöihin ja kutsuivat niitä mukaan käynnissä olevaan kilpailutukseen. “Eihän jokainen maanomistaja voi sooloilla yhtiön kanssa. Lopulta kilpailutuksessa oli mukana kahdeksan yhtiötä. SELVITÄ ainakin vuokra-aika, vuokran taso ja miten vuokra muodostuu eri maanomistajille. metsänomistajia myös perustamaan yhteisen neuvottelukunnan asiaa ajamaan. Maanomistajat halusivat reilua maavuokraa maksavan yhtiön. Ja varmaan yhtiöillekin on hyvä, että kaikkien kanssa jutellaan”, Muilu sanoo. Hyvät tuulivoimayhtiöt maksavat vuokraa jo valmisteluajalta. Kahdeksan metsänomistajan neuvottelukunta perustettiin ja Anssi Muilu nimitettiin sen puheenjohtajaksi. Neuvottelukunta haki näkyvyyttä vinkkaamalla paikallislehtiä kirjoittamaan asiasta. OLE kauaskatseinen. MUISTA , että tuulivoiman rakentaminen omalle maalle on aina vapaaehtoista, mutta voimaloiden toteutuessa siirtolinjakäytävien maankäyttöoikeus lunastetaan. On oltava selvää, että voimalan purkamisesta vastaa yhtiö ja rahat siihen ovat olemassa. MARKUS NISSISEN VINKIT METSÄNOMISTAJILLE, JOITA TUULIVOIMAYHTIÖ LÄHESTYY: RYHMÄYDY alueen muiden maanomistajien kanssa perustamalla maanomistajien neuvottelukunta
“Tämä on se, minkä kautta onnistuu ja tienaa.” . Koska edustajia oli erilaisilta aloilta, asioiden käsittely oli laaja-alaista. Oli kuitenkin helppo pysyä yksimielisenä, sillä kaikki ajoivat yhteistä etua. Lamminnevan hankkeesta vastaa Fortum. l 2021 MAALISKUU: Ensimmäinen tuulivoimalayhtiö lähestyi 2021 TOUKOKUU: Atria lähestyy samalla asialla 2021 ELOKUU: Atria järjestää yleisötilaisuuden tuulivoimahankkeesta 2021 SYYSKUU: Metsänomistajien oma tilaisuus ja liittoutuminen 2021 MARRASKUU: Yhtiöt tarjousten korotuskierrokselle 2021 JOULUKUU: Fortumilta paras tarjous 2022: Aloite hankkeen osayleiskaavoituksesta hyväksyttiin. Lamminnevan hankealueen koko on kaikkiaan noin 5 500 hehtaaria. Koska tuulivoima voi olla lähiympäristöjen asukkaita kuohuttava aihe, haluttiin avoimesti ja läpinäkyvästi toimiva yhtiö. Hanke on edennyt nyt ympäristövaikutusten arviointivaiheeseen ja seuraava yleisötilaisuus järjestetään syyskuussa. He haastattelivat edustajia jokaisesta firmasta, ja toimikunnan keskenkin tapaamisia oli toistakymmentä. “Näin jälkeenpäin ajatellen hyvin siitä selvittiin. “Meillä oli yhteinen ääni ja kaikilla sama päämäärä.” Oman edun ajaminen vaati metsänomistajilta sitoutumista ja aikaa. Anssi Muilu neuvoo vastaavassa tilanteessa olevia liittoutumaan maanomistajien kesken ja sitten kilpailuttamaan tuulivoimayhtiöt. ja luotettavuus. Joka kerta oppi lisää ja lisää”, Muilu sanoo. 202?: Kaavan lainvoimaistuminen, mahdollinen investointipäätös ja tuulipuiston rakentaminen. Haastatteluissa sopivaksi todetut firmat jätettiin tarjousten korotuskierrokselle ja kilpailutus saatiin päätökseen joulukuussa. 2025: Hankkeen hyväksymiskäsittely. TUULIVOIMA » 66 Metsälehti Makasiini. Sovitun vuokratulon suuruutta ei kerrota. Yhteinen päämäärä Neuvottelukunnan etuna oli Muilun mukaan sen moninaisuus. 2023 HELMIKUU: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma nähtävillä 2024: Ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnissä
Jos tavoitellaan neljän prosentin tuottoa ilman kestävyysrajoitteita, kokonaispuuntuotanto 90 vuoden ajalla on noin 2,5 miljoonaa kuutiota eli noin 14,5 prosenttia suurempi kuin kestävyysrajoitteiden kanssa saatava noin 2,2 miljoonaa kuutiota. Tällaisia rajoitetussa puuntuotannossa olevia, mutta suojelemattomia alueita on skenaariolaskelmissa jopa 2,38 miljoonaa hehtaaria. Metsäbiotalouspaneelin mukaan tämä vastaa noin 82 miljoonaa kuutiota vuosittain puuntuotantoon varatuilla mailla. Vaikka pienet notkahdukset tai piikit hakkuiden määrässä ovat vaarattomia, pysyvästi voimme hakata täsmälleen sen verran kuin puusto kasvaa silloin, kun kaikkia ikäluokkia on yhtä paljon. Kestävyys ei siis riipu pelkästään hakkuiden määrästä vaan myös hakkuiden laadusta. SÄÄNNÖLLISESTI MYÖS nostetaan esiin, että laskelma kuvaa vain puuntuotannon kestävyyttä eikä huomioi mitenkään sosiaalista tai ekologista kestävyyttä. Kestävyys ei siis riipu pelkästään hakkuiden määrästä vaan myös hakkuiden laadusta. Myös puuvaraston muutos eli hiilinielu on ilman kestävyysrajoitteita 1,7 miljoonaa kuutiota, mikä on noin 25 prosenttia enemmän kuin kestävyysrajoitteiden kanssa saatava 1,4 miljoonaa kuutiota. Näiden ylitysten kuvitellaan usein romahduttavan tulevat hakkuumahdollisuudet. Kestävyysrajoitteilla on siis hintansa. Ekologiset ja sosiaaliset näkökannat on kuitenkin huomioitu asettamalla paitsi suojelluille myös suojeltavaksi suunnitelluille ja virkistysarvoltaan tärkeille kohteille, kuten taajamametsille tai retkeilyalueille, hakkuurajoitteita. Jos sen sijaan metsät hakataan harvennuksissa ohjeita harvemmiksi tai avohakataan liian nuorina, kestävyys voi vaarantua. Kohteilla voi olla täydellinen hakkuukielto, avohakkuukielto tai vaikkapa maaperän muokkauskielto. Tämänhetkisen arvion mukaan se on Suomessa noin 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsälehti Makasiini 67 SUURIN YLLÄPIDETTÄVISSÄ oleva ainespuun hakkuukertymä perustuu tulevien nettotulojen maksimointiin neljän prosentin tuottovaatimuksella siten, että tulot ja ainespuun hakkuukertymä eivät missään vaiheessa alene ja tukkipuun kertymä pysyy vähintään ensimmäisen kauden tasolla. Useassa maakunnassa suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä on viime vuosina ylitetty. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja.. Kestävyysrajoitteiden kokonaisuudessaan melko vähäistä vaikutusta selittää se, että kaikki ehdotetut hakkuut ovat metsänhoito-ohjeiden mukaisia ja siinä mielessä kestävää metsätaloutta. Toisaalta ilman niitä puuston ikäluokkajakauma nuorenee, ja se taas kasvattaa hiilinielua ja puuntuotantoa pidemmällä aikavälillä. Vaikka käyttörajoituksista ei pidetä melua, niiden merkitys ekologiselle ja sosiaaliselle kestävyydelle on suuri.. 90 vuoden laskentajaksolla sekä puuvaraston muutos (puuston hiilinielu) että kokonaispuuntuotanto (puuvaraston muutos ja toteutuneet hakkuut yhteensä) vain kasvavat, kun rajoitteet jätetään pois. KESTÄVYYSRAJOITTEET OVAT olennaisia siinä mielessä, että ilman niitä puuvaraston muutos eli hiilinielu olisi ensimmäiset kaksi vuosikymmentä negatiivinen eli metsät olisivat päästö. l KOLUMNI » Kestävää puuntuotantoa. Kestävyysrajoitteiden unohtamisen vaikutukset ovat kuitenkin yllättävän vähäiset
68 Metsälehti Makasiini METSO & NÄKKI GOTLANNIN LINTUTAITURI TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO
Metsälehti Makasiini 69 Taidemaalari Lars Jonsson on maailman tunnetuimpia lintutaiteilijoita. TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO. Inspiraatiota maalauksiinsa hän saa myös Gotlannin maisemista, joissa yhdistyvät ikiaikaisuus ja jatkuva muutos
Jonssonin tapa on luonnostella lintu lyijykynällä ja palata vielä akvarellien kanssa kohteeseen, jotta valo ja sävyt tulevat oikein. Yhteys lintuihin Lapsena Jonsson halusi olla lintu. Nuolihaukka on jalohaukka, joka saalistaa muun muassa sudenkorentoja gotlantilaisilla rantaniityillä. Avosetti on Jonssonin suosikkilintu, se pesii Gotlannin kosteikoissa. Hän oli päässyt matkustamaan Ranskaan ja kertoi Larsille impressionisteista. Heinäkuun lopullakin ranta kuhisee elämää. Äiti oli aluksi kotona lasten kanssa, mutta myöhemmin hänestä tuli tekstiilitaiteilija. Nämä eteläisimmän Gotlannin, Storsudretin rannat ovat yhden maailman arvostetuimman lintutaiteilijan Lars Jonssonin sielunmaisema ja studio. Jonsson pysäyttää pakettiautonsa rantaan. Tunsin vahvasti, että haluaisin asua täällä”, hän kertoo. Ratin päälle hän nostaa levyn ja sen päälle luonnoslehtiön. Merimetsot ja lokit patsastelevat kivillä. METSO & NÄKKI. Kottaraiset tekevät näyttävän ohilennon. ”Yritin saada linnun katseen ja saada yhteyden”, hän muistelee. Hän kiipeili puissa ja tarkkaili niitä aina, ehkä nelivuotiaasta lähtien synnyinkaupungissaan Tukholmassa. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY T T UMMANSININEN vanha pakettiauto kääntyy rantaan vievälle kuluneelle peltotielle. Kun Jonsson alkoi piirtää ja maalata lintuja, perhe kannusti. Osa kuovisirreistä on jo vaihtanut keväisen punertavan juhla-asunsa ruskeankirjavaan talvipukuun. Myös isä oli kiinnostunut taiteesta. Jonsson on koonnut juhlanäyttelyynsä teoksia viideltä vuosikymmeneltä. Takapenkillä tilannetta tarkkailevat perheen kultaisetnoutajat, jotka asettuvat nukkumaan isännän ryhtyessä töihin. Lapinsirri ja suosirri nokkivat ravintoa merenpohjasta. Kuvassa valmistuu tylli. Oman paikan Jonsson hankki Gotlannista vuonna 1976, eikä ole enää sen jälkeen saarelta lähtenyt. ”Aloin käydä Storsudretissa 1970-luvun alussa, kun vanhempani vuokrasivat taloa Keski-Gotlannissa. Kellastuneilla rantaniityillä lampaat laiduntavat ja kauempana näkyy harmahtavista hiekkakivistä ladottujen talojen raunioita, joita vuodet ja vuodenajat ovat piesseet. Asiaa edesauttoi naapurin tyttö, joka pakeni ankeita kotiolojaan läheisiin metsiin. Hän otti pienen Jonssonin ja tämän veljen mukaansa ja esitteli lintuja. Käsi alkaa luonnostella kahlaajaa. Jonsson nostaa esiin kaukoputkensa ja alkaa tarkkailla rannan elämää
Komea lintu kaartelee taivaalla isoissakin parvissa.. Metsälehti Makasiini 71 Ruma rääkäisy havahduttaa yleensä ensimmäiseksi harmaahaikaran tuloon
”Niin minut löydettiin”, Jonsson kertoo. Kaiken kukkuraksi Jonssonin töitä näytettiin, kenellepä muulle kuin Brusewitzille. ”Hän sanoi, että voisin ansaita elantoni maalaamalla.” Jonsson on itseoppinut taitelija. Portaiden yläpäässä tervehtii komea öljyvärimaalaus parittelevista ristisorsista. Jonsson katsoi kotonaan television luonto-ohjelmaa, jossa lintuja maalasi Gunnar Brusewitz. 72 Metsälehti Makasiini ”Impressionismi alkoi valokuvasta, sillä se antoi ihmisille koodin, vangitun hetken. Siitä alkoi vuosikymmen, jota Jonsson nimittää nyt kypsyyden, identiteetin ja kodin löytämisen aikakaudeksi. Teinisensaatio löytyy Kevättalvella 1968 15-vuotias Lars Jonsson istui Ruotsin luonnonhistoriallisessa museossa ja maalasi suokukkoja edessään olevasta mallinnoksesta, dioraamasta. Lintukuvauksen uudistaja Vanhan pappilan pihamaalla riittää ihmisiä kesävaatteissaan ja pellavissaan, sillä sydänkesällä Gotlanti täyttyy turisteista. Hän ei innostunut 1970-luvulla kulttuurilaitosten ja yliopistojen politisoitumisesta vaan viihtyi paremmin lintujen parissa. Vihreä ja oranssi liekehtivät vahvoina. Jonssonin ei tarvitse luoteihin turvautua, koska hänen apunaan ovat kaukoputki ja kamera. Von Wrightin veljekset tunnettiin aikanaan lintujen yksityiskohtien kuvaamisen mestareina, sillä he ampuivat linnut päästäkseen tutkimaan niitä läheltä. Museo tarjosi nuorelle lahjakkuudelle omaa näyttelytilaa seuraavaksi vuodeksi. Nyt esillä on juhlanäyttely, joka on samalla läpileikkaus Jonssonin uraan viitenä vuosikymmenenä. Kun lintu on luonnosteltu, hän palaa akvarelliväriensä. Jonsson on ehkä hieman vaatimaton, sillä jo 1970-luvulla hän oli kuvittanut kaikkiaan viisi lintuopasta, jotka lopulta koottiin yhdeksi teokseksi. Toki jotkut linnut on maalattu hieman jäykännäköisiksi ja osa outoihin maisemiin.” Jonssonin teoksissa maisemat ovat kohdillaan, sillä hän kohtaa linnut niiden omassa ympäristössään. ”Von Wrightien töissä sulkien muodot ja värit pitävät paikkansa. Joku museon henkilökunnasta näki Jonssonin töitä ja innostui. Vamlingbon pappilassa on toiminut Lars Jonssonin museo kaksikymmentä vuotta. Hänestä tuli Jonssonin idoli ja myöhemmin Ruotsissa monipuolinen kulttuurivaikuttaja. Nurkan signeerauksessa lukee vuosi 1981. Valokuvasta pystyi näkemään vedenpinnan väreilyn, eikä se sen jälkeen enää ollut vain sinistä pintaa”, Jonsson kuvaa. ”Kehitin viimein oman tyylini, joka ei ”Minulle on tärkeää saada valo ja sävyt oikein.” METSO & NÄKKI ollut brusewitzia”, hän sanoo
Ne ovat kalkkikivipaaseja, jotka ovat joskus olleet koralleja (vasemmalla ylhäällä). ”Olen pohtinut, onko jossain vaiheessa ollut hetki, jolloin olen ollut parhaimmillani,” hän sanoo. Mutta ei, sellaista hetkeä hän ei tunnista, eikä halua vielä laskea sivellintä kädestään. ”Olin odottanut, että maisema olisi muuttunut, mutta en ollut varautunut siihen muutokseen, jonka havaitsin sisälläni.” Jonsson oivalsi, että hän ei voinut dokumentoida näkemäänsä, jos hän ei ilmaisisi samalla jotain itsestään. ”Luonto muuttuu kaiken aikaa.” Siksi hän nousee yhä uudelleen vanhaan pakettiautoonsa ja kääntää sen kohti Etelä-Gotlannin rantoja.. l Yksi Gotlannin tunnuksista ovat komeat raukit. Kuovisirri on vaihtamassa talvipukuun (vasemmalla alhaalla). Linnut ovat yhä mysteeri, joka kiehtoo. Jonsson johdattaa meidät tylli-akvarellin luo ja selittää innokkaasti. VAMLINGBON vanhaan pappilaan perustettiin Jonssonin museo vuonna 2004. kelemaan ympärillä olevaa luontoa paremmin, edes tunnistamaan sen yhden pihapuussa laulavan linnun, ennen kuin paasaavat muodikkaasti ilmastonmuutoksesta tai luonnon monimuotoisuudesta. Ei siitäkään huolimatta, että siihen kaavaillaan tuulivoimalaa, jota hän vastustaa. Maisema ei kuitenkaan enää puhutellut häntä. ITSEOPPINUT ruotsalainen kuvittaja, taidemaalari ja kirjailija, joka on julkaissut yli kymmenen kirjaa. ”Taide on ihmisten silmien avaamista.” Juhlanäyttelyä varten Jonsson ajatteli tekevänsä uusia tulkintoja vanhoista töistään kuten näkymästä läheiselle Hoburgin majakalle. Hänen teoksissaan lintu harvoin vain seisoo tai liitää taivaalla. lokakuuta 1952 Tukholmassa. ”Tässä lintu peilaa itseään vedenpinnasta.” Ikuista on vain muutos Vamlingbon pappilan takapihalle levittäytyy upea puutarha värikkäine perennoineen. ESITELLYT taidettaan eri puolilla maailmaa, muun muassa Yhdysvalloissa. Jonsson löydettiin, kun hän teini-ikäisenä luonnosteli suokukkoja Tukholman luonnontieteellisessä museossa. Sen hän oli ikuistanut ensi kerran 51 vuotta sitten. Lokakuussa hän täyttää 72 vuotta. Jonsson on huolissaan luonnosta, mutta aktivismi on hänelle vierasta. Metsälehti Makasiini 73 kanssa uudelleen samaan paikkaan. ”Minulle on tärkeää saada valo ja sävyt oikein.” Lisäksi Jonsson on antanut linnuille maalauksissaan ja kuvituksissaan liikkeen. ASUNUT Etelä-Gotlannissa vuodesta 1976. Jonsson istuu mukavasti päivänvarjon alla. Suosirri ja kuovisirri esiintyvät usein Jonssonin akvarelleissa. JONSSONIN suosikkilintu on avosetti. Työstä ei kuitenkaan tullut mitään. Hän toivoo, että ihmiset vaivautuisivat opisLARS JONSSON JONSSON syntyi 22. Tämä öljyvärimaalaus on 1980-luvun alusta (yllä).. UPPSALAN yliopisto myönsi hänelle kunniatohtorin arvon vuonna 2002
Mikko Seppä johtaa Porissa maailman ainoaa Mölkky-tehdasta.. Nimenä Mölkky kuulostaa muinaissuomalaiselta, mutta alkujansa Mölkky on ideoitu Lahdessa työpajatoimintana muutama vuosikymmen sitten, kun ylijäämäpuulle piti keksiä käyttöä. Mölkyn oikeudet ja tuotanto ovat nyt porilaisella Mölkky Oy:llä, joka on lautapeliyhtiö Tacticin tytäryhtiö. Koivulankusta kapuloiksi Mölkky-yrityksen toimitusjohtaja Mikko Seppä kertoo, että Mölkyn raaka-aine on koivulankku, josta kone höylää kaksi pyöreää tankoa yhdellä ajolla. Kun lankku on halkaistu sydänpuun kohdalta, kapuloihin ei tule sydänhalkeamia. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ TOIMITTAJAA hiukan vaivaa, että Mölkky pitää kirjoittaa isolla alkukirjaimella, mutta kyse on rekisteröidystä tuotemerkistä yhtä lailla kuin Afrikan Tähti ja Monopoly. Tangoista sahataan numeroja heittokapulat. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT JUHA SINISALO Erä Mölkky-pelejä lähdössä Japaniin. Numerokapuloiden viistoihin päihin poltetaan numerot ja päiden reuMölkky leviää maailmalla Koivukapulaa heitetään Japanissa asti ja ö:n pisteiden kanssa. Muut samankaltaiset pelit ovat mökkipeleiksi kutsuttuja kopioita
Usein pelaajan kannattaa yrittää lyödä kilpakumppanin tarvitsema numerokapula kauemmas, kuin että yrittäisi itselle tärkeintä numeroa.” Trendikäs nuorisolaji Suomessa Mölkky on mökkipelien kastissa. Petankki mielletään enemmän eläkeläisten peliksi ja nuorempi polvi otti Mölkyn omakseen. Jos kaataa useita kapuloita, niin pisteitä tulee kaadettujen kapuloiden lukumäärän verran. Tavoittamaton viiden heiton suoritus Pelissä on 12 numeroitua kapulaa ja heittokapula eli varsinainen Mölkky. ”Taktikointi lisää heittojen määrää. Heittäjiä on kolmisen tuhatta, tosin maailmanmestarikaan ei palkintosummallaan lentolippuansa kustanna. Numerokapulat asetetaan tiettyyn järjestykseen ja sitten heitetään, tavoitteena saada tasan 50 pistettä. Maailmallakin Mölkkyä pelataan ö-kirjaimessa pisteet päällä. Mölkky-laatikko on kuusilautaa. ”Laji on herkkä, jos tosissaan pelaa, sillä heitto ei saa mennä monta senttiä ohi. l Riku Ritakorpi höylää aihiosta numerokapuloiden tankoa. Eevastiina Nieminen polttaa numerokapuloihin numerot.. Metsälehti Makasiini 75 nat jyrsitään niin, että ne eivät ole aivan teräviä. Maailmalla se on Mikko Sepän mukaan trendikäs nuorisolaji ja alkaa olla jo urheilun puolella. Mikäli pisteet menevät yli 50:n, niin on palattava 25 pisteeseen. MM-turnauksia on pelattu jo 20 vuotta, tänä vuonna Japanissa. ”Kun Mölkkyyn hurahtaa, niin siihen hurahtaa. Näin ne kestävät iskuja paremmin. Mölkky on suosiossa etenkin Ranskassa, missä on petanquen eli petankin kautta vahva heittopelin perinne. Voittajaheittäjä pystyy pitämään tunteet kurissa, ettei kisoissa käsi ala kipsaantua.” Seppä osallistui kesän SM-kisoihin, mutta ei tuonut mitalia kotiin.. Ville Mäkelä lataa robottia, joka valmistaa laatikot. Numerokapuloiden pituus on 15 ja heittokapuloiden 22 senttiä, läpimitta on 5,6 senttiä. Jos kaataa yhden numerokapulan, niin saa sen kapulan verran pisteitä. Peli on koukuttava ja helppo aloittaa.” Sepän mukaan Mölkyssä tarvitaan samaa hermojenhallintaa ja rentoa kättä kuin tikkapeli dartsissa. Sepän tiedossa ei ole, että kukaan olisi siinä koskaan onnistunut. Rennolla kädellä Pelinä Mölkky on sukua kyykälle, mutta ei ole yhtä lailla fyysinen. Määrästä 95 prosenttia menee vientiin, noin 30 maahan. Mölkky-tehtaan tuotanto on satoja tuhansia pelejä vuodessa, puunkäytöltään 2 000–3 000 kuutiota. Teoriassa 50 pisteeseen voi päästä viidellä heitolla
metsalehti.fi/rekisteroidy Polku omaan metsään. Mitä metsästä puhutaan juuri nyt. Osallistu keskusteluun Metsälehden keskustelupalstalla. Luo tunnukset ja aloita
Tarjoamme sinulle mahdollisuuden vastata Kemijärven taimitarhan tuotannosta, toiminnasta ja tuloksesta itsenäisesti, muiden yksiköiden sekä yhtiön johdon tukiessa sinua työssäsi. VIIME Metsälehti Makasiinissa (4/2024) esitelty Argrow-lannoitteen levittämiseen tarkoitettu istutusputken lisälaite on vedetty pois markkinoilta. Työ on kokoaikainen. Urean sijasta kantojen käsittelyyn voidaan käyttää myös biologista torjunta-ainetta Rotsopia. “Alkuperäinen sertifikaatti oli kevyt verrattuna tämän päivän vaatimuksiin. PALVELUKSEEN HALUTAAN KANTOUREAN käyttölupa umpeutuu tämän vuoden lopussa. Niinpä kantoureaa on tarjolla vielä ainakin ensi vuoden alussa, vaikka uutta lupaa ei myönnettäisi. Patentin haltija, ruotsalainen Planzooka on suojannut mekanismin, jolla lannoitteen annostelu toimii istutusputken leukojen laukaisutangon välityksellä. Toivomme, että sinulla on hyvät henkilöstöjohtamisen taidot sekä kyky motivoida ja tukea henkilöstöä. Syynä on ennakoitu kilpailevan tuotteen patenttisuojan loukkaus. Lisätietoja työstä saat toimitusjohtaja Rauno Katajalta, puhelinnumero 040 596 6307 tai myyntijohtaja Jaana Mannermaalta 0400 292 285. Yaran lisäksi kantoureaa on myynyt Suomessa JL-tuotteet, Satakemia sekä Uittokalusto. LANNOITELEVITIN VEDETTIIN MARKKINOILTA Metsälehden pikatestissä lannoiterakeiden levitin osoittautui toimivaksi. Lainsäädännöt ja tavoitteet ovat muuttuneet paljon vajaa kahdenkymmenen vuoden aikana.” Vaihdossääntöjen mukaan myyjillä on luvan päättymisen jälkeen aikaa myydä varastoja tyhjiksi. JL-tuotteet neuvottelee parhaillaan Turvallisuusja kemikaaliviraston kanssa luvasta, myös Satakemia on kiinnostunut luvan hankkimisesta tulevaisuudessa. Heinäkuussa lannoitevalmistaja Yara kuitenkin ilmoitti hakevansa lupaa. SA M I KA RP PI N EN Tarjolla haastava työtehtävä; Taimitarhanjohtaja Kemijärvi Pohjan Taimi Oy on yksi Suomen suurimmista metsätaimia kasvattavista ja myyvistä yrityksistä. IIRIS YLINEN KANTOUREALLE AIEMPAA KOVEMMAT LAATUVAATIMUKSET IIRIS YLINEN Yara kertoo tarjoavansa kantoureaa tulevaisuudessakin. Haemme nyt joukkoomme Kemijärven taimitarhalle taimitarhanjohtajaa. Yhtiömme tuottaa asiakkailleen myös taimien istutusja taimikonhoitopalvelua. Markkinoilta vedetty nimetön lannoiterakeiden levitin oli Uittokaluston myynnissä. Kesäkuussa vaikutti vielä siltä, että yksikään toimija ei olisi hakemassa Turvallisuusja kemikaalivirastolta uutta lupaa. Työ alkaa sopimuksen mukaan, mutta toivomme sinun pystyvän aloittamaan työt viimeistään 1.2.2025. Taimitarhamme sijaitsevat Vierumäellä, Kannuksessa, Juuassa ja Kemijärvellä. Tarvitset työssäsi ehdottomasti suomen ja englannin kielen taitoa. Yhtiö päätti sanktioiden välttämiseksi luopua levittimen myynnistä. Metsätuholaki velvoittaa juurikäävän torjuntaan riskialueilla havumetsien hakkuissa sulan maan aikana. Palkkaus sopimuksen mukaan. Arvostamme vastuullisuutta, yhteistyökykyä ja oma-aloitteisuutta. Muutkin opinnot voivat tulla kysymykseen, kunhan sinulta löytyy vahvaa esimieskokemusta ja kiinnostusta alalle. Sekä suomalainen että Argrow’n kehittämä levitin sovelsivat tätä toimintaperiaatetta. Ruotsissa lannoitevalmistaja Argrow’n kehittämä, istutusputken kylkeen kiinnitettävä levitin on vedetty markkinoilta patentin haltijan nostaman kanteen vuoksi. Hyvän pohjan tehtävän menestyksekkäälle hoidolle antaa metsätai puutarha-alan yliopistotai amktutkinto. “Me odotamme mielenkiinnolla tulevaa, ja tulemme tarjoamaan näillä näkymin kantoureaa jatkossakin markkinoille”, kertoo Yaran liiketoimintapäällikkö Juha Sarlund. Kasvatamme vuosittain noin 45 miljoonaa kuusen, männyn ja koivun tainta koko Suomeen ja vientiin. Lähetäthän cv:n ja vapaamuotoisen hakemuksen palkkatoivomuksineen 15.9.2024 mennessä osoitteeseen rauno.kataja@pohjantaimi.fi tai vaihtoehtoisesti postitse osoitteeseen Pohjan Taimi Oy Taimitarha 41 19120 Vierumäki, kuoreen viite ”Hakemus”. Yrityksen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa. Sarlundin mukaan vaatimukset uuden luvan saamiseen ovat kiristyneet, ja sen seurauksena tuotekin tulee olemaan parempi. Mikäli lupa annetaan, kantourean tuotesaatavuuteen ei pitäisi tulla katkosta, koska Yara on itse urean tuottaja. Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET. Raportoit tehtävässäsi toimitusjohtajalle. Vaatimukset kiristyneet Kantourea on kemiallinen kantokäsittelyaine, jolla torjutaan männyn ja kuusen juurikääpää. Muu kielitaito katsotaan eduksi. Työyhteisömme on pieni, joten sinulla on mahdollisuus vaikuttaa työsi sisältöön osaamisesi karttuessa
Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Kun taimet ovat kaukana emopuusta, lajia syömään erikoistuneiden otusten on vaikea löytää nuoria yksilöitä. Mutta kuinka puu pitää jälkeläisensä loitolla. Eivät kaikki puulajit ole yhtä tylyjä jälkeläisilleen. Myöskään rusotuomipihlajan alle ei tule taimia, vaikka niitä on autotallin takana kuivalla kankaallakin. Kuusen taimia on sankassakin kuusikossa, männyn taimia vanhojenkin puiden alla, jos vain valoa riittää. Metsässä ilmiötä on vaikeampi havaita, koska tuuhea puusto estää jo varjostuksellaan taimien kehittymisen. Sama ilmiö on ainakin osaksi trooppisten sademetsien lajirunsauden taustalla. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Palkintona olleen ensiapupakkauksen voitti Olli Seppänen Kuopiosta.. Saman ilmiön olen havainnut koivulla: emopuun alle ei taimia ilmaannu, vaikka paikka olisi sopiva itämispaikaksi. Niitä linnut kävivät ahkerasti syömässä. Hehtaarilla on usein vain yksi tai muutama yksilö kutakin lajia, ja saman lajin yksilöiden välimatkat voivat olla satoja metrejä. Mustilan arboretumissa makedonianmäntyjen alla on runsas taimikko. l SEPPO VUOKKO Pidetään jälkeläiset loitolla Vaikka siemenet eivät idä emopuun alla, kauempana lahoava kantokin kelpaa pihlajan siementen itämispaikaksi. Vasta tänä kesänä paikalle ilmaantuivat ensimmäiset kaksi pihlajan tainta. Emopuun alle syntyvät taimet joutuisivat kilpailemaan emonsa ja sisarustensa kanssa valosta sekä ravinteista ja lopulta tukahtuisivat valon puutteeseen. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. VIIME numeron suosituin artikkeli oli metsänhoitojuttu ”15 kysymystä suojavyöhykkeistä”. Siemeniä emopuun alle karisee niin koivulla kuin lintujen levittämillä marjakasveilla. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti.fi/ lukijakysely. Muualle tontille taimia ilmaantui, mutta ei ensimmäistäkään vanhan pihlajan alle. Kauempana emostaan kehittyvillä taimilla on paremmat mahdollisuudet pitkään elämään. Tuoreella aukolla sen sijaan voi olla koivuja tai pihlajia vieri vieressä, koska emot eivät ole taimettumista estämässä. MISTÄ PIDIT » PILKKEET 78 Metsälehti Makasiini ARVONTA! PIHASSAMME kasvoi suuri pihlaja, joka tuotti runsaasti marjoja. Kaikkien elokuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi Fiskarsin WoodXpert XA3 -vesurin. Pihlaja kaadettiin jo toistakymmentä vuotta sitten ja sen kantokin on ehtinyt lahota pois. Tämä on puun kannalta ”järkevää”. Emopuuta kiusaavat syöjät ja taudit tavoittaisivat helposti myös puun alle versovat taimet. Ehkä lehtikarikkeesta erittyy aineita, jotka estävät siementen itämisen tai taimien alkukehityksen. Ehkä havupuut käyttäytyvät tässäkin toisin kuin lehtipuut. Se sopii pienten oksien karsimiseen ja pensaiden raivaaamiseen
METSÄLEHTI MAKASIINI 6/2024 ILMESTYY 27.9. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 029 432 6059. 029 432 6108 Eero Sala, p. Ku va : Va ltt er i Sk yt tä Petri Koskinen p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 30.8. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2024 UPM Finesse Silk 200 g/m 2 UPM Star Matt 70 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus Heli Virtanen p. Ensi numerossa PULMIA PUUKAUPAN TEOSSA. 09 315 49 844 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 92. 029 432 6114 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 050 325 8064 Mikko Häyrynen, p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 844 Pirkko Sutela-Mero, p. 050 438 2865 Anna Back p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 029 432 6115 Iiris Ylinen (ma), p
Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 5”. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. KME Oy ENEGIAPUUYHTIÖ KME vahvistaa toimintojaan Ylä-Karjalassa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V Leikkaa irti PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti, kun olet saanut ruudut täyteen. . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. krs, 00240 Helsinki. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. . KME Oy vastaa Nurmeksen, Juuan ja Rautavaaran lämpöenergian tuotannossa tarvittavan biomassan hankinnasta. Myös Lieksan kaukolämmössä tarvittavasta metsäbiomassasta valtaosa tulee KME Oy:n toimittamana.. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Palkinnot Makasiinikryptosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Tiina Rantamaula, Oulu, Pirkko Hautamäki, Hoisko, ja Esko Kinnunen, Raahe. NIMITYKSIÄ MAKASIINIKRYPTO 4, OIKEA RATKAISU MAKASIINIRISTIKKO 5 TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 30.8.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy, Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3. Yhtiö avaa uudelleen jo kerran lopetetun Nurmeksen toimistonsa, jossa uutena ostohenkilönä aloitti elokuun alusta metsätalousinsinööri Joona Ikonen. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk)
Jo tähän mennessä taimikkoa on jouduttu avustamaan. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ Ilkka Laakso luottaa vanhaan Stihlin FS 450:een, joka on yhä hyvässä iskussa. Vesakko ei kuitenkaan ole antanut periksi. ”Teimme 2000-luvun alussa laajoja hakkuita. » SAVOTALLA 82 Metsälehti Makasiini. Päänvaivaa tuottaa myös sekapuiksi jätettävien lehtipuiden valinta. l KOLMEN HEHTAARIN URAKKA Ilkka Laakso kiirehti varhaisperkausurakkaansa valmiiksi heinä-elokuun vaihteessa. Taimikossa on rauduskoivuja, joita ei millään raaskisi kaataa. Niiden jälkeen perustetuista taimikoista lehtikuusikot ensiharvennettiin pari vuotta sitten. JYVÄSKYLÄSSÄ asuvalla Ilkka Laaksolla on yhdessä vaimonsa Hannelen kanssa maaja metsätila Sysmässä. Tänä kesänä taimet kasvattivat lähes metriset kerkät, joten suuri osa taimista selviää kasvuun. Metsänkasvattajalle sysmäläinen metsämaa tarjoaa niin onnistumisen iloa kuin työläitä hoitourakoita. Se selviää Laakson tämän kesän työmaalla, kolmen hehtaarin varhaisperkaus, jossa on raivattu kasvutilaa vuonna 2018 istutetulle taimikolle. Puiden huima kasvu tietysti ilahduttaa. Nyt kuusi-istukkaat ovat miehen mitassa. Toisaalta istutettuja kuusiakaan ei ilkeäisi raivata pois.”. Ensin taimet piti pelastaa sankan saniaiskasvuston alta, ja vesakkoakin on kertaalleen perattu. Vaikeusastetta lisäävät aukolle aikanaan jätetyt hakkuutähteet. Muilta osin harvennukset tehdään parin vuoden kuluttua”, Laakso kertoo. Tulosta siis tulee, mutta ei ilmaiseksi. Tänne pitää vielä muutaman vuoden kuluttua tulla raivaussahan kanssa uudestaan.” Laakso liikkuu metsässä ketterin jaloin, mutta kumpareisen kivikkoinen taimikko haastaa silti raivaajan. ”Aloitin perkauksen keväällä tältä kohtaa. ”Välillä on vaikea valita, mitkä puut kannattaisi säästää. Silloin kaatamani paju on kesän aikana kasvattanut liki parin metrin mittaisen vesan. Viljava ja sekametsien vallitsema seutu on Keski-Suomen havumetsiin verrattuna moni-ilmeistä ja kaunista. Tässä sarjassa tapaamme metsänomistajia heidän työmaillaan
(6990?) Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. Tilausnro 11010 4x4 Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. Paino 370 kg. KAKSI VERSIOTA Otamme vaihdossa autoja. +tk Rahoituksella alk. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! 2790 . Kattavasti varusteltu ympärivuotiseen käyttöön. Markkinoiden hienoin 1000cc traktori työhön ja vapaa aikaan! 550 EFI 7790 . 169?/kk. Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. 125?/kk.. 125?/kk. Rahoituksella alk. Rahoituksella alk.169?/kk. +tk Tilausnro 11016 SH.15990. 600 LTX LED Tilausnro 11019 Ohjaustehostimella 9490 . 179?/kk. . HALKAISUKONE B&S 15 Hv moottori Hydraulinostolla 3390 . 100?/kk. Pikasäädettävät iskuvaimentimet. KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! Kotimainen tuotemerkki 550 PRO ABS LED UUTU US! KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi 1000 cc Kaikki mallit 2-paikkaisia. TRAKTORIN TYÖKONEET 5 vuoden runkotakuu. B&S 420 cc 15 hv moottori, sähköstartti RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! Leikku ulevey s 132 cm Rahoituksella alk. 199?/kk. Rahoituksella alk. +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! 4x4 SAUVAOHJATTAVA RUOHONLEIKKURI! Finman Z132 4990 . tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. 2 hlö. UUTUUS! SÄHKÖMOPO ISO 3990 . 149?/kk. 9990 . 1 GEELI-AKUILLA Max. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi Finman 120 LEIKKAUSNOPEUS jopa 15000 m2/h. SAA AJAA TIELLÄ! Tilausnro 11009 SH.8490?+tk Rahoituksella alk. +tk 8690 HUIPPUTARJOUKSET KOKO MAAHAN MÖNKIJÄ CENTERISTÄ 83 Hv. MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Arkisin 10-17 Tilaukset ja tiedustelut puh. +tk Alumiinivanteet! 4x4 4x4 Työteho 7500-19600 m2/h. Kantavuus 190 kg. Rahoituksella alk. KAUPANPÄÄLLE vinssi, perävaunupistoke, tuulilasi, Kaikkiin varustepaketti 13990 . +tk Rahoituksella alk. (4290?) NYT NYT NYT KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! (ennen 1985 syntyneet!) SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! TILAA ESITE! Lisävarusteina nastarenkaat, suojapeite. 169?/kk. 220 37T 1020/ Rahoituksella alk. Vetokyky yli 1200 kg. +tk Ohjaustehostimella 550 EFI+EPS SH.9490?+tk Alumiinivanteet! . ABS LTX, EPS, LED MADE IN TAIWAN Rahoituksella alk. 7990 . Tehokas 3 Kw moottori 2 LITIUM-AKUILLA Max. PIENNARMURSKAIN Leikkausleveys 2200 mm, 70-100 Hv, PTO 540r/min, Paino 850 kg. Tilausnro 11018 UUTUUS! PRO ABS Ohjaustehostimella 9990 . Alumiinivanteet! Ohjaustehostimella ylläpitolaturi. Takuu 2 v. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN NIITTY NIITTY NIITTY VAHVISTETTU RUNKO JA LEIKKUUPÖYTÄ. Sähkömopo jossa todella ISOT sisätilat sekä laaja toimintasäde. +tk Rahoituksella alk. Vahva 22 Hv B&S moottori Made in USA. ajomatka jopa 150 km latauksella. Paino 320 kg. 125?/kk. Värit: Metalli-punainen tai -sininen. 179?/kk. 600 LTX Rahoituksella alk. Hydro Geard Hydraulimoottorit Made in USA, Carlisle hihnat Made in USA, 3-terää, sivulle heittävä, 7-leikkuukorkeutta, Polttoainetankit 34 L. Tehokas 3Kw moottori, Automaatti, Pakki, nopeus 45 km/h, rek. 179?/kk. ajomatka jopa 95 km latauksella. +tk 6890 Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26"Testivoittajarenkaat ym
Metsänomistaja, älä tyydy yhteen! Helposti parhaat puukaupat: Kuutio.fi Vertaa vaihtoehtoja puukauppaan luotettavasti ja helposti. Rekisteröidy ja käytä maksutta Hyödynnä metsävarallisuustietosi tehokkaasti Käytä apuna toimenpidesuosituksia ja tuoreita hintatilastoja Kilpailuta puukaupat itse tai ammattilaisen avulla Varmista itsellesi parhaat puukaupat