ELOkuuTA 2012 • Nro 15 • www.Metsalehti.fi Satulotta Ansiomäki raivasi lakkiaisten jälkeen kesätöikseen oman taimikkonsa. Sivut 18–19 Ajankohtaista: Risut eivät kelvanneet ›› sivu 3 Puukauppa: Riesana syöksyvirtaus ja tulvat ›› sivu 12 Metsänhoito: Syysistutuksen konstit ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Turhankin järeä raivaussaha ›› sivu 21 Vesakot saivat kyytiä Ti ia Pu uk ila. Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 16
Sivu 9 Maanmittausta gps-aikakaudella Sivut 10–11 METSÄSTÄ Aikakoneella vuoteen 1910 Korteniemen perinnetilalla hommat hoidetaan vanhan ajan tapaan. Uudistushakkuiden rajoitteet aiotaan poistaa, kasvatushakkuiden määritelmää lavennetaan ja byrokratiaa karsitaan. Sivu 26 Puuta energiaksi ennätystahtiin Sivu 27 A ri Ko m ul ai ne n. Silloin pykäliin kirjoitettiin paljon samaa tehotuotannon henkeä, jonka pohjalle edellinen, 1967 säädetty laki valmisteltiin. Sillä on oma kiertoaikansa, eikä sen paras kukoistus ei aina satu yksiin naapuruston ihmisasukkaan elämänkaaren kanssa. Mitä tapahtuu metsätaloudelle, kun omistajat kaupunkilaistuvat ja yhä useam man käsitys puista perustuu ikkunasta näkyvään lehmusrivistöön. Runsaat ja kestävästi tuotetut metsävarat antavat hyvän pohjan uusien puuhun ja metsiin perustuvien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle.” Maaja metsätalousministeri jari koskinen totesi metsänomistajien iltamissa tuuloksessa, hämeessä viime viikolla. Mutta minä olenkin maalta. Niiden sijasta ristiriidat työryhmässä kulminoituivat nykylain kymppipykälän ympärille eli kiistaan siitä, kuinka paljon metsiä tulee suojella metsälain nojalla. Puu ei ole kuin arvoesine, joka on säilytettävä hinnalla millä hyvänsä. Puustoa ei esimerkiksi saa harventaa liian harvaksi. Nyt lakiesityksessä korostustuvat metsänomistajan tavoitteet. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Samalla myös pykälän tavoite, luonnon suojelu, toteutuisi nykyistä paremmin. Nykyinen versio tuli voimaan 1997. 09 315?49?809 asiakaspalvelu: p. 2 METSÄLEHTI 1 5 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NuMEROSSA M etsälain uudistamista valmistellut työryhmä luovuttaa esityksensä maaja metsätalousministerille huomenna perjantaina. Metsäalalla on paljon kasvun mahdollisuuksia, joita ei pidä turhaan rajoittaa. Lakia on usein rikottu vahingossa. 09 315?49?804 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Sivu 7 kuntan merkitys tunnetaan huonosti Suomen metsistä nostetaan vuosittain satoja hehtaareja kunttaa pihoille. Lakiesitys sisältää monia isoja muutoksia, joista ei vielä viime vuosituhannella edes keskusteltu. 09 315?49?808 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. hanna lehto-isokoski AJANkOHTAISTA Metsäkoneiden uudet tuuulet Sivut 4–5 kaarnakuoriainen saattaa yhä iskeä Kolea kesä hidasti kirjanpainaja epidemiaa. Laki on suunniteltu väljäksi, mutta mitä tahansa se ei salli. Metsälain kymppipykälä on toiminut kohtalaisesti. Lakiesityksen ulkopuolelle rajattujen luontotyyppien varjelemiseksi suojeluohjelma Metso on metsälakia tehokkaampi ja helpompi väline. Uutta metsälakia säädettäessä on huolehdittava siitä, että monimuotoisuuspykälästä saadaan nykyistä selkeämpi. Metsätalouden kestävyydestä on huolehdittava. 09 315?49?802 toimitussihteeri: Eero Sala p. Metsälain metsänhoitoa koskevista periaatteista on vallinnut laaja yhteisymmärrys jo pitkään. Hetki on historiallinen, sillä metsien perustuslakia päivitetään harvoin. Sivut 16–17 Tarkkuutta kaulaamiseen Sivu 19 Ei suurpetoja ilman hirviä Sivu 20 Suomen suurin rakennuskohde Sivu 24 PILkkEITÄ ”Puu korvaamaan teräsrakenteet” Sivu 25 Metsälain uudistuksesta suojelukiista PÄÄkIRJOITuS 16.8.2012 ELIISA kALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tukkilaistaidot pantiin puntariin Pekka Nyman tutustui vetiseen elementtiin tukkilaislajien SM kilpailuissa Lieksassa. Tavoitteena oli tuolloin ennen kaikkea turvata teollisuuden puunsaanti. Se on lisännyt metsäluonnon monimuotoisuutta, mutta se on myös ollut hankala tulkita. Se parantaisi metsänomistajien ja metsäammattilaisten oikeusturvaa. Lakiesityksessä suojeltavia elinympäristöjä on lisätty, mutta arvostelijoiden mielestä se ei riitä. Pitävätkö he omaa metsäänsäkin paikkana, jonka täytyy pysyä iäti ennallaan. Eikä satavuotiaita lehmuksia korvaisi mikään! Urakoitsija voisi toki katsoa tarkemmin, miten kuoppansa kaivaa, mutta tulipa mieleen, että niin vanhat puut joutaakin jo uusia. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Metsä ei ole museo Hiljattain pääkaupungin lehdet uutisoivat, että Helsingin Energian kaivuutyöt Ullanlinnassa ovat vahingoittaneet vanhojen lehmusten juuria ja puut joudutaan ehkä kaatamaan. Kiistaa on herättänyt myös lakiin kaavailtu määritelmä, jonka mukaan suojeltavat luontokohteet ovat pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä
Myös Biowatti on Leinosen mukaan viime aikoina suosinut kauppatapaa, jossa se ostaa hakkuutähteet metsänomistajalta ilman välikäsiä. ”Kaivinkonemies totesi, ettei kasan pohjaa pysty mätästämään. ”Näin on, jos hakkuutähteet on mainittu puunostajan ja metsänomistajan välisessä puukauppakirjassa. Nykyisin yhteistyökumppaninamme on muun muassa Sata-Energia Oy”, Reiman kertoo. Kuuset ovat terhakoituneet sateisen kesän aikana ja kasvavat lupaavasti pituutta. Ostajan on siivottava risukasojen pohjat Vastuu hakkuutähdekasojen korjuusta ja jälkien siivoamisesta on metsänomistajan kanssa puukaupan tehneellä ostajalla. Jaakkosen metsässä jälki oli roisimpaa. Tämä tahtoo aina joskus unohtua. Niin se jäi myös istuttamatta.” Muu osa parin hehtaarin aukosta istutettiin viime vuonna. ”Tällä hetkellä hankimme hakkuutähteitä lähinnä sahayhtiöiden hakkuualoilta.” Varastointiaika usein kaksi vuotta Tavallisesti hakkuutähdeja muita energiapuukasoja kuivatellaan pinossa yhdestä kahteen vuotta. Biowatti siivosi pinonpohjan sen jälkeen, kun tätä juttua alettiin tehdä. Risukasojen pohjille jää aina jonkin verran roskaa, kun neulaset ja pienet oksanpätkät varisevat haketuksessa. Kantoaumat saavat kuivua jopa kolme vuotta. Myös Biowatin paikallinen metsäasiantuntija Ari-Matti Leinonen myöntää, että vastuu risuista kuuluu heille. Vastuuta palloteltiin Jaakkonen teki vuonna 2010 leimikosta pystykaupan Stora Enson kanssa. Puukaupan tehnyt vastuussa myyjälle Metsänhoitoyhdistysten yhteinen lakimies Tuomo Pesälä korostaa, että tällaisissa tapauk sissa vastuun kantaa aina puukaupan metsänomistajan kanssa tehnyt yhtiö. ”Tämä yllättää usein metsänomistajat, vaikka asia puukauppaa tehtäessä olisikin mainittukin.” Metsätuholaki ei velvoita siirtämään hakkuutähdekasoja pois teiden varsilta. Samalla korjuuketju toimii suoraviivaisemmin ja tämänkaltaisilta tilanteilta yleensä vältytään.” ”Yhteistyökumppaneita käytämme lähinnä Länsi-Suomessa, jossa miehityksemme on ohuempi kuin muualla. Stora Ensolta neuvottiin ottamaan yhteyttä Biowattiin ja sieltä taas Stora Ensoon. ”Vastuun kantaa aina puukaupan metsänomistajan kanssa tehnyt yhtiö.”. Se kuljetti ne aukolta tienvarteen ja haketti myöhemmin. ”hakkuutähdekasa peittää parin kolmen aarin alueen, johon ei voitu istuttaa taimia”, harmittelee metsänomistaja arvo jaakkonen. Hakkuutähteet yhtiö myi Biowatille. Se ei metsänomistajaa ensimmäisenä huolettanut. Hakettajalta jäi tienvarteen risupatja, jonka paksuus vaihteli puolesta metristä metriin. Jaakkosen metsätila sijaitsee Ähtärissä. Se lupasi myös muokata ja istuttaa alueen omalla kustannuksellaan. ”Risut ovat Biowatin omaisuutta, emme voi lähteä niitä siirtämään”, totesi Stora Enson ostomies Tapio Halttunen. Jos metsänomistaja myy hakkuutähteet toiselle ostajalle erillisellä kauppakirjalla, vastaa hakkuutähteiden ostaja hakkuutähteiden korjuun jälkitöistä.” Samalla kannalla on myös Stora Enson Länsi-Suomen hankintapäällikkö Jarmo Reiman. Harvennushakkuilta korjatut energiapuukasat sen sijaan pitää kuljettaa pois metsästä kesällä, jos vähintään puolet puusta on tyviläpimitaltaan yli kymmensenttistä havupuuta. Mökkitien varteen jäänyt rytö oli ruma. Se korjasi puut samana vuonna. Jaakkosen mukaan yhtiöt pallottelivat vastuuta toisilleen. Hän myöntää, että korjuussa voi tulla vastuuongelmia, kun useampi toimija korjaa puita samalta leimikolta. Risupatjan alle jäi 50 metriä pitkä, 6–7 metriä leveä kaistale. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 1 5 • 2012 Mikko Riikilä, teksti ja kuva M etsänomistaja Arvo Jaakkonen sai kännyköidä toiseenkin kertaan, ennen kuin parin vuoden takaisessa hakkuussa korjattujen hakkuutähdekasojen jäänteet siivottiin. ”Olemme – tosin ensisijaisesti liiketaloudellisista syistä – ottaneet entistä isomman osan energiapuun toimituksista itsellemme. Jostain syystä pinon pohjalle jäi tavallista enemmän hakkuutähteitä
METSÄLEHTI 1 5 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO hanna lehto-isokoski K eväisin metsureiden ja istutuskoneiden työpäivistä tahtovat tunnit loppua kesken, joten osan istutustöistä voi hyvin jättää syksyyn. Näillä se on katkaistu jo heinäkuussa, joten karaistumisprosessi on alkanut”, Luoranen valaisee. Kasvatuksessa päivää on lyhennetty keinotekoisesti. Syksyä hän pitää silti heikoimpana mahdollisena istutusaikana, sillä riskejä on paljon ja ne kasvavat, mitä pohjoisempana ollaan. Koivu on herkin. ”Normaalisti pituuskasvu loppuu elokuun puolivälissä. Voi syntyä ahavavaurioita eli pakkaskuivumista: kevätSyyskuun loppuun uskaltaa istuttaa Syysistutukset onnistuvat, kun valitsee oikeat puulajit, lyhytpäiväkäsitellyt taimet eikä lykkää töitä talven tuloon asti.. Mänty on kuusta huonompi istutettava, mutta sitäkin voi vielä syksyllä laittaa maahan. Varsinkin hallanarkoihin paikkoihin kannattaa laittaa lyhytpäiväkäsiteltyjä paakkutaimia, sillä ne sietävät pakkasta muita paremmin. Taimet eivät ehdi juurtua kunnolla. Aivan kaikkia puulajeja ei silti pidä kylmenevien säiden armoille viedä. Parhaiten selviää kuusi. Sen ja haavan juurtuminen heikkenee ratkaisevasti jo elokuun puolivälissä, joten vihoviimeisetkin lehtipuun taimet pitää humauttaa pottiputken läpi viimeistään elo-syyskuun vaihteessa. ”Sitä panisin omaan metsääni”, sanoo vanhempi tutkija Jaana Luoranen Metsäntutkimuslaitokselta Suonenjoelta
Taimet eivät kuivu yhtä helposti vaikka kastelua tarvitse vatkin. Jos humusta on hyvin ohuel ti, laikkumätästys voi sopia”, Luoranen kertoo. ”Lopetamme istutukset syyslokakuun vaihteessa. lat vat ovat venyneet parhaimmillaan reilusti yli metrin mit taisia kasvaimia. lähetä meille pisimmästä vuosikasvaimesta kuva, jossa on mitta mukana. Kaikista taimista neljä viidesosaa laitetaan käsin, syystaimista noin puolet. Alustavia tuloksia pitäisi tulla ensi talvena. liitä mukaan yhteystie tosi ja lyhyt kuvaus kuusen kasvupaikasta. ”Kaiva kuoppa ja tutki maata. Se tarkoittaa noin viidennestä koko kauden taimimäärästä. Sen jälkeen alkaa tulla roustevaurioita ja ahavariski saattaa kasvaa. Kuuselle sopii mätästys – yleensä laikkumätästys – samoin kuin koivulle. Yrityksen laaduntarkkailun mukaan kesäja syysistutukset onnistuvat hyvin eikä lopputulos eroa kevätistutuksista. Etelärannikolla voi ehtiä juuri ja juuri, pohjoisessa ei”, Luoranen sanoo. ”Keväällä ne lähtevät vahvoina kasvuun.” Vesitalous on syksyllä yleensä alkukesää paremmalla mallilla: ei ole yhtä kuivaa ja lämmintä. talvella lumipeite sulaa, jolloin verso paljastuu ja alkaa hengittää mutta juuret eivät saa vettä. kenen kUUset kasVoiVat PaRhaiten. Männylle riittää äestys tai laikutus, sillä sen kasvupaikka on karumpi. Jos maaperässä näkyy seisovaa vettä, se on yleensä hienojakoista. Alkukesästä Silvestan väki panee maahan mäntyä ja koivua. Taimikonhoitoon ei vaikuta se, onko istuttanut syksyllä vai aiemmin. Ennätysmittoja kannattaa etsiä nuorista, alle 10metrisis tä kuusikoista. Niitä kannattaa metsänistutuksessa välttää.” syysistutus tasaa työmäärää + Taimet ovat päättäneet pituuskasvun ja keskitty vät paksuuden ja juuris ton kasvattamiseen. Saarenpää näkeekin syksyllä istuttamisessa paljon etuja kuten sen, että taimet ovat päättäneet pituuskasvun ja keskittyvät paksuuden ja juuriston kasvattamiseen. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvomme kolme vesuria. Runsaasti hienoja aineksia sisältävä maa on altis rousteelle eli toistuvalle jäätymiselle ja sulamiselle. Sopiva muokkausmenetelmä riippuu puulajista ja kasvupaikasta. Taimien huoltaminen sujuu helpommin eikä kuivumisriski ole niin suuri. + –. Lehtipuille kannattaa talveksi sujauttaa myyräsuojat. Karkeajakoinen maa soveltuu paremmin männylle. Liian kylmässä maassa taimet stressaantuvat ja kasvu käynnistyy hitaasti. Syysistutuksia varten maa muokataan keväällä tai kesällä, mieluiten mahdollisimman lähellä istutusaikaa. ”Tutkimme esimerkiksi, saataisiinko keskitalvella kylvetyistä siemenistä taimet jo tulevan kesän istutuksiin.” kaksivuotiaat männyntaimet on istutettu äestettyyn maaperään syksyllä. 15 METSÄLEHTI 1 5 • 2012 UPM:n omistama metsätyöpalveluyritys Silvesta istuttaa joka vuosi eteläisen Suomen alueella 300?000–400?000 puuntaimea heinä-syyskuun aikana. Näyte kannattaa ottaa useammasta kohdasta alaa, sillä maaperän laatu vaihtelee”, Luoranen neuvoo. Hienojakoisesta maasta ei erota hiekanjyväsiä ja rakeita, jotka näkyvät keskikarkeassa ja karkeassa maassa. + Syksyllä on yleensä kos teampaa ja viileämpää kuin alkukesästä. Kuusi kulkee koko ajan rinnalla, mutta syksyllä istutetaan lähes pelkkää kuusta. lähetä kuva 14. Hieno aines muovautuu rullaksi käsissä pyörittelemällä, karkea ei. – Myyrätuhojen riski korkeampi kuin kevätistu tuksilla. – Voi syntyä ahavavaurioita eli pakkaskuivumista. Kenen kuuset ovat kasvaneet kaikkein parhaiten. ”Meillä syysistutus tasoittaa kiirepiikkiä keväällä. – Myöhään istutetut taimet eivät ehdi juurtua kun nolla. Maaperän pidettävä kosteutta Keskikarkea maaperä säilyttää riittävästi kosteutta ja on siksi kuusen syysistutuksille sopivin. Sitä paitsi syksyllä metsässä on mukavampaa kuin touko-kesäkuussa. Ei Luoranen lämpene myöskään aikaisille kevätistutuksille. julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Myyrätkin rouskuttavat syystaimia todennäköisemmin kuin keväällä istutettuja. Myös ympärivuotisen taimituotannon mahdollisuuksia selvitetään. Hyttyset ovat poissa ja säät miellyttävän viileitä. Jos mäntyä istuttaa laikkumättäisiin, väliin jää humusta, ja puusta saattaa tulla liian oksaista. + Syksyllä metsässä on miellyttävää. Mutta mistä tietää, minkälainen juuri oman metsän maaperä on. – Syystaimet ovat hieman alttiimpia halloille kuin keväiset, ellei käytetä ly hytpäiväkäsiteltyjä taimia. Niiden kasvua ei käpyjen teko vielä ole hi dastanut. Syysistuttaminen Kulunut kesä on ollut kuusten kasvulle erinomainen. Parhaillaan Metla tutkii Suonenjoella syksyllä istutettujen taimien juurtumista. Keväällä joka tapauksessa tarkastetaan talvija myyrätuhot. Rouste nostaa juuripaakun ylös. syyskuuta mennessä osoitteella Metsäleh ti, Pohjoinen rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki tai sähkö postilla paivi.laipio@metsalehti.fi. Työt jakautuvat paremmin kauden läpi.”, sanoo operaatioesimies Tuomas Saarenpää. ”Tiedän, että vielä marraskuussa on istutettu, mutta epäonnistumisen riski on korkea. ”Tämä on näppituntuma, eikä minulla ole tutkimustuloksia. Metla tutkii syysistutusta Männyn ja kuusen istuttaminen lopetetaan syyskuun lopussa, jotta taimet ennättävät juurtua ja vahvistua talven varalle