Metsälehti 15/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 15. Sivut 10–11 Ajankohtaista: Kivihiili korvaa puuenergiaa ›› sivu 3 Puukauppa: Syksy on toivoa täynnä ›› sivu 12 Metsänhoito: Juurikääpää torjumaan ›› sivut 14–15 Luonnosta: Toukkien hyökkäys Lapissa ›› sivu 24 Katse kohti vesistöjä Se pp o Sa m ul i. ELOKUUTA 2013 • Nro 15 • WWW.METSALEHTI.FI Vesiensuojelusta kannattaa huolehtia ajoissa
Nousu on vaatimaton siihen nähden, kuinka paljon puu on viime vuosina halventunut. Alkuvuonna sahatavaraa on viety Suomesta huomattavasti enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Puumarkkinoilla tunnelmat ovat toiset. Tuholaiset ainakin juhlisivat. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Silloin myös puurakentaminen voi nousta meillä uuteen kukoistukseen. Mäntytukki maksoi heinäkuussa kuutiometriltä euron enemmän kuin vuosi sitten. Sivu 19 ”Alussa mahdotonta kyynärpäätaktiikkaa” Pirjo Saramäki oli ensimmäisiä naismetsänhoitajia kenttätöissä. Talousahdingon keskellä puukauppa käy hyvin Taajamametsät ovat merkittäviä monella tavalla. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Dendrologian seura on jälleen ennätysjahdissa Sivu 7 Mättäitä hehtaarin tuntivauhdilla Sivu 8 Suomalaisyritys haastajana Ruotsissa Metsäkonepalvelun ensimmäinen vuosi länsinaapurissa on ollut lupaava. Myös vienti Saksaan on lisääntynyt, mikä herättää toiveen, että Euroopassa aletaan taas rakentaa. Ne luovat erilaisia virkistysja ulkoilumahdollisuuksia lähiseudun asukkaille sekä suojaavat melulta, tuulelta ja ilman epäpuhtauksilta. Viime vuonna maa ehti nousta kuutiometreissä mitattuna suomalaissahojen tärkeimmäksi vientikohteeksi. Sivut 18–19 Ympyrä vai T kääntöpaikaksi. Reipasta vauhtia ovat pitäneet yllä kevättalven mainiot korjuukelit ja vähitellen vahvistunut tukin hinta. Heikko euro on auttanut suomalaissahureita kilpailussa ruotsalaisten kanssa, mutta rakentaminen on myös lisääntynyt. Fixteri-harvesteriin ladattu paljon toiveita Minna Lappalaisen tie metsäkonealalle kulki mutkien kautta. Viime vuosien tapaan nousu vaihtui kesällä laskuksi, mutta hintakäyrien käänteet ovat olleet loivia. 2 METSÄLEHTI 15 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Tähän mennessä vuosi on sujunut hyvin. Nämä osallistuivat Vääksyssä pidettyihin kaarnalaivojen SM-kilpailuhin.” Veksi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Lähestyvä budjettiriihi ja työmarkkinaneuvottelujen paineet saavat talousuutiset kuulostamaan entistä synkemmiltä. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. . Sivu 28 Kaarnalaivasto ”Männyn kaarnasta on hyvä veistellä vaikkapa laivoja. Kaikkein tärkein sahatavaran kulutusmaa on kuitenkin Suomi, missä kysyntä on pitkään ollut huono. Pettymys on ollut, että Egyptissä levottomuudet jatkuvat yhä. Taajamametsät vaativat hoitoa siinä missä talousmetsätkin. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Kauppa on käynyt etenkin Japaniin ja Kiinaan, josta on lyhyessä ajassa tullut yksi isoimmista kuusisahatavaran ostajista. www.metsalehti.. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Monille kaupungeissa asuville taajamametsät antavat jokapäiväisen, ainutlaatuisen kosketuksen metsäluontoon betoniviidakon keskellä. Viimeksi näin paljon puuta on ostettu ja myyty tammi-kesäkuussa ennätysvuonna 2007. Sivu 20 Kokeessa mönkijä, vaunu ja kuormain Sivut 22–23 Lautalla on kevyt uittaa Sivu 25 Riistakamera paljasti siemenrosvot Sivu 26–27 Sontainen nuoruusaika Nelitäplänapun toukalla on oma tapansa pysyä lämpimänä. Hallitus ja työmarkkinaosapuolet toivottavasti osaavat tehdä viisaita päätöksiä, jotka auttavat Suomea ylös taantumasta. METSÄSTÄ PILKKEITÄ. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Sivut 4–5 Ken on maassa kaikkein paksuin. LAURA KAKKONEN Taajamametsiä pitää hoitaa Metsäteollisuusyhtiöiden osavuosikatsaukset osoittivat, että Suomessa voi pärjätä oikealla tuotepaletilla ja toimintatavalla. Metsien uudistuminen ja elinvoimaisuus voidaan varmistaa ainoastaan hyvällä hoidolla, ja tuholaisia sekä tauteja vastaan täytyy taistella. PÄÄKIRJOITUS 15.8.2013 S uomen talous on kärsinyt taantumasta jo yli vuoden, eikä nopeaa helpotusta ahdinkoon ole tiedossa. Hoidosta hyötyvät asukkaiden lisäksi myös metsät itse. Käytännössä pelkästään Suomessa toimiva M-Group teki selvästi paremman tuloksen kuin globaalit kilpakumppaninsa.” MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Kymenlaakson mhy:n, MTK-yhdistysten ja Osuuspankkien metsäiltamissa. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Viime aikoina kauppoja on tehty sinne paljon vähemmän. Viennin osuus tuotannosta onkin kasvanut tavallista isommaksi, jo 70 prosenttiin. Metsien pitäisi ilmeisesti antaa rehottaa ja lahota pystyyn. Valitettavasti joidenkin mielestä taajamametsät eivät tarvitse hoitoa lainkaan. Suuria muutoksia hintatasoon ei syksyksi ole luvassa. Markkinoiden vahvistuminen kuitenkin ennakoi puukaupalle vireää jatkoa. Sivu 9 Presidentillisiä joulukuusia Sivut 16–17 Kuusentaimet omatoimisesti Matti Oijala ihmettelee, miksei tiloilla enää kasvateta itse taimia. Pohjois-Amerikassa käänne on jo tapahtunut
Ministeriö: hake pysynyt kasvu-uralla Työja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Esa Härmälä tuntee huolen, joka kivihiilen parantuneesta kilpailukyvystä seuraa. Kivihiili on halpaa, ja rannikon isot voimalat siirtyvät siihen metsähakkeen asemasta.” Fredriksson ennakoi, että syksyn aikana kuullaan vielä uutisia metsäenergian korvaamisesta kivihiilellä. Fredriksson uskoo, että energiapuun saa edelleen myytyä, mutta alhaisemmalla hinnalla. ”Vaikea nähdä, että metsähakkeen hinta olisi ainakaan nousussa.” Kun kivihiili ja päästöoikeudet ovat erityisen halpoja, niin turpeen verotuksen korottaminen vei kilpailukyvyn myös hakkeelta. ”Metsähakkeen käyttö on vähentynyt sen jälkeen, kun sähkötari a leikattiin vuoden alussa kolmasosalla”, toimitusjohtaja Roger Holm sanoo. Yhteisvaikutus on, että kivihiili on halpaa, turve ja hake puolestaan kallista polttoainetta. ”Tällä hetkellä metsähake on kalleimpia polttoaineita.” Alholmens Kraft teki viime vuosina puunkäyttöennätyksiä ja kivihiiltä käytettiin vähän, mutta tilanne on nyt kääntynyt päälaelleen. Markkinatilanne kuitenkin vaihtelee maan eri osissa.” Metsähake on nyt kalleinta polttoainetta Pietarsaarelainen sähkön ja lämmön tuottaja Alholmens Kraft on ollut maan isoimpia metsäenergian käyttäjiä, mutta nyt voimala vähentää metsähakkeen käyttöä. Vaisun yleistalouden vuoksi energiaa kysytään vähemmän, kivihiili on erityisen halpaa ja päästöoikeuksien hinnat alhaalla. Osaltaan tilanteeseen vaikuttavat maailman yleiset tekijät, joihin kotimaassa ei voi vaikuttaa. Nyt näyttää, että kemera-rahoituksen korjuutukea voi jäädä käyttämättä. ”Metsäenergian käyttö riippuu siitä, paljonko saamme ostettua hinnalla, jonka pystymme maksamaan. Kemera-tukea saattaa jäädä käyttämättä Kaiken kaikkiaan metsäenergian tunnelmat ovat nyt vaisummat kuin vuosiin. Koska turpeen ja hakkeen hintasuhde on EU-tasolla määrätty kiinteäksi, hakkeella tuotetun sähkön tukea eli sähkötari a oli pienennettävä. Holm ei halua antaa tarkempaa arviota siitä, kuinka pieneksi metsäenergian osuus supistuu. Kotimaisen energian – turpeen ja hakkeen – kilpailukykyä on heikennetty omin toimin. ”Vaikea nähdä, että metsähakkeen hinta olisi ainakaan nousussa. Jos hakekauppa ei käy, niin sitten palaa kivihiili.” Kivihiilen käyttömääriin vaikuttaa myös turpeen saatavuus, sillä kivihiili korvaa sen turpeen jota ei markkinoilta saada. Nyt mutkikkaat asiat vaikuttavat niin, että kivihiili korvaa metsähaketta. Sisämaan voimaloissa kuljetusmatka syö hintaedun. Vuoden alussa kemera-rahoituksen haketustuki päättyi ja lämmitykseen käytettävän turpeen veronkorotus tuli voimaan. ”Meidän tietojemme mukaan olemme menossa kohti 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttömäärää vuoteen 2020 mennessä. Kivihiili syrjäyttää kotimaisia polttoaineita etenkin rannikon voimaloissa. ”Metsäenergian kysyntä on heikkenemässä. Oma vaikutuksensa on myös Pohjois-Amerikan liuskekaasulla, joka on vähentänyt kivihiilen kysyntää. Nyt palaa kivihiili Metsäenergian käyttö saattaa tänä vuonna jopa laskea. Varsinkin rannikon voimaloissa kivihiiltä palaa enemmän ja haketta vähemmän. Mikko Riikilä Tero Sivula / Rodeo Tero Sivula / Rodeo. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 15 • 2013 3 MIKKO HÄYRYNEN E nergian raaka-aineiden hinnanmuodostus on mutkikasta. Haketustuen loppuminen on vähentänyt kiinnostusta kemera-kohteisiin. Kun tukea leikattiin, niin yhtä paljon hinnan pitää laskea. Teollisuudelle energiaa tuottavaa voimayhtiötä pidetään hyvin kustannustarkkana ostajana. Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson pitää jopa mahdollisena, että uudesta käyttökapasiteetista huolimatta metsäenergian käyttömäärät laskevat tänä vuonna. Vaikka tämä kesä on ollut viime vuotta huomattavasti parempi turpeennostokesä, turpeen riittävyydestä koko lämmityskaudelle ei ole varmuutta. Uutta hakkeenkäyttökapasiteettia avataan pikkuhiljaa koko ajan.” Viime talvena turpeen heikko saatavuus lisäsi kivihiilen käyttöä, mutta nyt tilanne näyttää paremmalta. Seuraamme tilannetta, mutta toistaiseksi ei ole näyttöä, että olisimme tältä tavoitekäyrältä putoamassa.” Härmälän mukaan jonkun laitoksen kohdalla tilanne voi mennä toiseen suuntaan, mutta kokonaistilanne ei ole kääntynyt. ”Muusta ei ole luotettavaa näyttöä. Hän korostaa silti, että ainakin toistaiseksi metsähakkeen käyttö etenee suunnitellusti
Lappalainen asuu puolisoineen maatalossa Kannonkoskelta ja ajaa aamulla puolitoista tuntia Jyväskylään Fixterille. Mäntykuidun keskikantohinta putosi 15,60 euroon ja kuusikuidun 17,40 euroon. KHO maanomistajien kannalle Korkein hallinto-oikeus (KHO) on asettunut Metsähallituksen ja yksityisten maanomistajien kannalle kaivosyhtiöiden maksettavaksi määrätyistä louhimismaksuista. Kun kauppatieteen opinnot Helsingissä olivat valmiit, hän siirtyi Metsä-Serlalle myymään kartonkia. Metsäkanalintujen määrästä saadaan tietoja metsästäjien tekemien riistakolmiolaskentojen perusteella. Paperija kartonkituotteiden vienti Venäjälle kasvoi keväällä viisi prosenttia edellisvuoden keväästä. Vienti Venäjälle vetää Metsäteollisuus ry:n mukaan alan tuotteiden vienti Suomesta Venäjälle kasvaa edelleen, ja raakapuun tuonti on kääntynyt nousuun. Se on lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Savotta oli iso ja koetteli yhtiötä. Maan osuus metsäteollisuuden viennistä on hieman kasvanut. Vaikka kaupankäynti hiljeni kesäkuusta, teollisuus osti puuta heinäkuussa 1,4 miljoonaa kuutiota. ”Viihdyin pienenä Rottnen kopissa. Mutta ei. Puunkorjuun maailma on hänelle tuttu jo lapsuudesta. Koneyrittäjäksi Lappalainen ei sentään ryhtynyt, mutta ala alkoi kiinnostaa. Nyt kaiken pitäisi olla valmista, ja bioenergian kysyntä kasvaa kaikkialla. Etenkin kuusija mäntytukkia tuli markkinoille normaalia heinäkuuta vilkkaammin. ”Halusin kehittää uudenlaisia toimintatapoja, ja minulla oli polte päästä tekemään itsenäisesti asioita.” Uusi urapolun pää avautui, kun Lappalainen hakeutui Jyväskylän yliopistoon tutkimaan puunkorjuun liiketoimintamalleja. Rankan tuotekehityskuurin odotetaan nostavat Fixterin nopeaan kasvuun. Sillä tiellä hän olisi voinut päätyä metsäyhtiön myyntijohtajaksi maailmalle tai katsella nyt työhuoneestaan Helsingin kauppatorille. Mietiskelin Lappalaista haastatellessa, voisivatko 2020ja -30-luvun konemiehet puhua Minnasta samaan sävyyn. Urapolun mutka käy ymmärrettävämmäksi kun selviää, että Lappalaisen isä on metsäkoneyrittäjä. ”Odotamme nopeaa kasvua. Tuoretta puuta ja polttoöljyä Fixterin toimitusjohtajaksi ryhtyneen Lappalaisen urapolku olisi voinut kulkea toistakin reittiä. Henkilöstövähennys on enintään 60 henkilöä. Fixteri on ratkaisu niiden hoitamiseen”, Lappalainen vakuuttaa. KHO:n päätöksen mukaan kaivoksen mineraalivarat tulee huomioida nykyistä paremmin maksun perusteena. Sahatavaran jatkojalosteita tuottavan yksikön toiminta on ollut yhtiön mukaan kannattamatonta tehostamistoimenpiteistä huolimatta. Perusteena on, että vuonna 1713 käytettiin ensimmäistä kertaa termiä ”kestävä metsätalous”. Kiistassa oli kysymys laskentakaavasta, jonka perusteella louhimismaksu määräytyy. ”Isäni teki tuotekehitystä Ponsselle ja Einari vieraili usein meillä.” Väitöskirja puunkorjuusta Ammatinvalinnan aikaan metsäala ei käväissyt nuoren naisen mielessä. Mäntytukista maksettiin heinäkuussa keskimäärin 54,40 euroa ja kuusitukista 56 euroa kuutiometriltä. Hintojen lasku jatkui Kantohinnat kääntyivät laskuun kesäkuussa ja alamäki jatkui heinäkuussa. Yksikkö on tarkoitus lopettaa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Metsäteollisuustuotteiden tuontitullit Venäjälle ovat laskeneet viitisen prosenttia ja raakapuun vientitullit puolittuneet euromääräisesti sen jälkeen, kun Venäjä liittyi Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi viime elokuussa. Kunnia käsitteen määrittämisestä kuuluu saksalaiselle Hans von Carlowitzille, joka toimi Saksin ruhtinaskunnan kaivoksista vastaavana virkamiehenä. Kaikki tietävät, kenestä puhutaan. Nuorista, usein hoitamattomista metsistä on tulossa yhä tärkeämpi bioenergian lähde. Historiaa tekemässä Minna Lappalainen joukkoineen on virittänyt paalaavan Fixteri-harvesterin iskukuntoon. Tiet kohtasivat Fixterin tarina alkoi kymmenen vuotta sitten Kangasniemellä, missä yrittäjä Pasi Romo rakensi koneen ensimmäiset prototyypit. Työ avasi hänelle monia ovia metsäalalla. 4 METSÄLEHTI 15 • 2013 LYHYESTI Metsä Group sulkee Kaskisissa Metsä Group suunnittelee lopettavansa Kaskisten jalostusja jakeluyksikön. ”Mietipä millaista naljailu olisi ollut, jos edes isäni ei olisi ostanut konetta.”. Pudotusta kertyi tuolloin 2–3 prosenttia kesäkuuhun verrattuna, Metsäntutkimuslaitos kertoo. Kestävä metsätalous juhlii Kuluvana vuonna vietetään kestävän metsätalouden 300-vuotisjuhlaa. Metsähallitus katsoo päätöksen vahvistavan maanomistajien asemaa. ”Lukion jälkeen halusin vain pois pikkupaikkakunnalta.” Paluu kävi ajankohtaiseksi, kun piti pohtia, mitä perheen yritykselle tehdään isän ikääntyessä. Huomattava osa kolmioista on nyt kierretty ja niistä saatu tieto on Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen käytettävissä. Väitöskirja aiheesta valmistui vuonna 2009. Von Carlowitzin tehtävänä oli taata riittävästi polttopuuta kaivosten tarpeisiin. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva T ähän asti metsäalalla on ollut vain yksi brändi – tai legenda – Einari. Pesintä onnistui Metsäkanalintujen pesintä näyttää tänä kesänä onnistuneen hyvin. Opin nauttimaan tuoreen puun ja polttoöljyn tuoksusta.” Einariin, siis Ponssen edesmenneeseen perustajaan Einari Vidgreniin, Lappalainen tutustui jo pienenä. Mahdotonta se ei ole. Henkilönä hänellä olisi siihen edellytyksiä, ja ehkäpä Fixterilläkin. Lintuja on nyt selvästi enemmän kuin viime kesänä. Ainostaan keskisessä Suomessa on pientä taantumaa. Viime vuodet yhtiö on keskittynyt kehittämään Fixteriä. Fixterin ja Lappalaisen tiet kohtasivat vuosia myöhemmin. Metsäkanalintujen määrä on kasvanut lähes koko maassa
Lähes puolet metsänomistajista on jo jättänyt arkityönsä, joten aikaa ja energiaa on käytettävissä runsaasti metsänhoitotöihin. Ainakin osittain iän piikkiin on nyt laitettu taakkaa, jonka selittäjänä ikä on korkeintaan välillisesti. Uutta FX15 mallia on toimitettu viime vuodesta alkaen kolme. Hyväksyttävyys naapureiden silmissä on turvatumpi, kun seisotan rahojani pystypuissa. Nisulan joukkokäsittelykouralla varustettuna Fixteri toimii ilman ennakkoraivausta. Pienehkö tilakoko ja moninaiset omistamisen tavoitteet varmistavat sen, että metsiemme monimuotoisuus toteutuu jotakuinkin itsestään, eikä metsiimme myöskään synny luonnottoman suuria aukkoja. Samalla polttoaineen kulutus laski viidenneksen. 5 METSÄLEHTI 15 • 2013 PENTTI HYTTINEN KOLUMNI Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja. Ensi vaiheessa myytiin kaksi konetta, toinen niistä Lappalaisen isälle. Sen sijaan pankkitilille jokamiehenoikeus ei ulotu. Fixteri avasi tutkimuksessani löytämiäni pullonkauloja puunkorjuusta.” Konetta alettiin tuotteistaa yhteisvoimin. Sen vuoksi ei auta muu kuin ottaa ilo irti nykymetsänomistajiemme kokemuksesta, osaamisesta ja ammattitaidosta. Näin kuljettaja voi keskittyä hakkuuseen ja metsänhoitoon. Eikä Lappalaisen ja legendaarisuuden välissäkään enää ole kuin muutama sata myymätöntä konetta. Fixteri Oy:n toimitusjohtaja Minna Lappalaisella on tarjota ratkaisu ryteiköityneidenkin nuorten metsien hoitoon ja energiapuun korjuuseen.. ”Alku oli hirveää. Viime keväänä Metsäteho ja ruotsalainen Skogsforsk mittasivat koneen toimintaa. Samalla tavoin vaikuttaa sijoittajien ja erilaisten sijoitusyhtiöiden lisääntyvä metsänomistus. Mahtaisiko empimistä puunmyyntiin aiheuttaa yhtälailla se, että metsä on viheliäisen näytillä oleva omaisuuserä. Jos hakkaisin metsäni, naapurit eivät voisi tietää, ovatko metsärahani tililläni tallessa vai ovatko ne tulleet tuhlatuiksi itsekkäästi bingoon tai johonkin muuhun omaan henkiseen hyvinvointiin. Utelias kun olen, niin menin ja kiinnostuin. Tunneside metsään löystyy, mikä ei varmaankaan ole pelkästään hyvä asia. ”Ensimmäisten konekaupat olivat ratkaiseva askel. Henkilökohtaisestikin asia koskettaa minua vakavasti, sillä metsäalan intressiryhmien linjauksista päätellen jo vuosikymmenen kuluessa – jos elinpäiviä suodaan – alan olla metsänomistajana ikäni puolesta hylkiö. Metsien siirtyminen aikanaan muualla asuville nuoremmille ikäluokille korjannee puunmyyntikäytöstä tältä osin itsestään. Jos jatko sujuu kuten nyt näyttää, Fixteri saa lukunsa tuleviin metsäkoneiden historiikkeihin. Lisäksi aiheellinen huoli liittyy siihen, että ikääntyvien metsänomistajien siirtyessä ennen pitkää tuonpuoleiseen, metsätilat pirstoutuvat entisestään ja yhä useamman tilan päätöksenteko rampautuu perikuntaomistuksen vuoksi. Vuonna 2009 Lappalainen meni osakkaaksi yhtiöön ja ryhtyi sen toimitusjohtajaksi. Meillä ei ole vielä käytössä hyvin toimivia kannustimia tilarakenteen kehittämiseksi eikä metsäyrittäjyyden edistämiseksi. Siitä tietysti seurasi metsäkonealalle ominaista naljailua: isälleen sentään sai yhden myydyksi. Neljäs on työn alla. Metsänomistajillemme on siis karttunut yllin kyllin tietämystä ja viisautta tehdä järkeviä, yli suhdannejaksojen ulottuvia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä. Muuten ulkopuolista rahoituksen saaminen olisi ollut vaikeaa eikä koneen kehittäminen pelkällä tulorahoituksella olisi onnistunut.” Ryteiköt kuntoon ilman raivausta Muun muassa Sitra ja yksityinen pääomasijoittaja VTN Management ovat tukeneet Fixterin kehitystä miljoonilla euroilla. Koneen toiminta on optimoitu ja paalain automatisoitu. ”Mutta mietipä millaista naljailu olisi ollut, jos edes isäni ei olisi ostanut konetta, jota minä koetin kehua”, Lappalainen vastaa. Toinen kone meni lapualaiselle JP-metsäurakoinnille. Kulmakunnan jokamiesten on helppo silmäillä, missä määrin metsissä humisee honkia tuleville polville. Euroopan etevimmät Historiaa tekemässä Minna Lappalainen › 38-vuotias kauppatieteen tohtori › Fixteri Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2009 alkaen. Tutkimukset nimittäin kertovat, että ikääntyvä metsänomistaja ei käyttäydy kansantalouden kannalta suotuisasti, vaan pitää puunsa pystyssä liian sinnikkäästi. On ironista, että metsänomistajien korkean iän väitetään samalla olevan yksi metsäsektorimme suurimmista ongelmista. Tämä on valtti ryteiköiden korjuussa ja lupaa metsänomistajalle satojen eurojen säästöä hehtaarilla. Seuraavaksi kone lähtee mallisavotalle Ruotsiin, metsäyhtiö Sveaskogin metsiin. E lämänkokemuksella mitaten Suomessa on varmaankin Euroopan etevimmät metsänomistajat. Hakkuu saattaa jäädä usein tekemättä häveliäisyyssyistä, vaikka puuston realisointi rahaksi olisi muutoin sekä metsän että omistajan kannalta järkevää. Kaksi kolmesta metsänomistajasta asuu edelleen metsänsä sijaintikunnassa – korreloiden vahvasti iän kanssa. ”Odotan innolla, että ehtisin ajamaan leikkuupuimuria syksyn kuluessa.” ”Pasi soitti ja kutsui katsomaan konettaan. Tuottavuus oli puolitoistakertaistunut vanhaan malliin verrattuna. Tuntui, että huoltomiehen olisi pitänyt olla koko ajan koneiden mukana. Konetta on esitelty menestyksekkäästi myös Virossa. Keskivertometsänomistaja on jo ohittanut 60 vuoden iän. Päätimmekin vuonna 2010, että yhtään uutta konetta ei myydä ennen kuin tuottavuus ja käyttövarmuus on saatu kuntoon.” Sen jälkeen Fixteri on rakennettu 80-prosenttisesti uusiksi. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.?. Suomalaisessa metsänomistajarakenteessa on paljon hyvää. Molemmat koneet ovat yhä käytössä. Sitä ennen kartonginmyyjä M-Serlalla ja M-realissa sekä tutkija Jyväskylän yliopistossa › Suomen metsäkeskuksen johtokunnan jäsen, edustaa yritysja kehittämistoimintaa › Asuu Kannonkoskella, työpaikka Jyväskylässä › Perheeseen kuuluu mies ja koira › Harrastaa maatalon asumista pihaja puutarhatöineen
Kolmesta suuresta Metsä Group oli ainoa, joka pystyi parantamaan alkuvuoden tulostaan viime vuoden vertailukauteen nähden. Valtiovarainministeriön budjettiesitys jatkaa seuraavaksi hallituksen budjettiriiheen ja syksyn aikana eduskunnan käsittelyyn. Yrityksen pitää seurata kustannuksiaan jatkuvasti, toimintaympäristöstä riippumatta. Kemeran sisällä painopisteet kuitenkin hieman muuttuvat. Liikevaihdolla mitaten puolet UPM:stä on Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperintuotantoa, mutta käyttökatteesta niiden osuus on jossain 10–15 prosentin välillä. Energiakäyttöön menevän pienpuun korjuutuki kasvaa kahdella miljoonalla 20 miljoonaan euroon. viivan alla -luku, jossa on otettu huomioon rahoituksen kulut ja verot. Mielenkiintoista on, että uuden liiketoimintamallin pienin toiminto sisältää vanerin ja viilun, mutta ei sahausta. K im m o V irt an en Stora Enso investoi Sunilan tehtaaseen Kotkassa.. Metsäkeskukselle vähemmän rahaa Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelun valtionrahoitus on 44 miljoonaa euroa, mikä on 1,5 miljoonaa tämänvuotista vähemmän. Metsä Groupin strategia puree Takavuosien kriisitunnelmaisesta Metsä Groupista on sukeutunut pienempi, mutta vertailun parhaiten kannattava yritys. Summa on kaukana paperikoneen tai sellutehtaan hinnasta, ja raha tuskin riittäisi uuteen, teollisen mittakaavan sahaan. 6 METSÄLEHTI 15 • 2013 Kaikki taimikoiden suojauksesta. Sellu kannattaa hyvin ja UPM ilmoitti suunnittelevansa tuotannon kasvattamista, mutta ei kertonut mistä tehtaista on kyse. Budjettiesityksen suurin muutos on metsäluonnon hoidon rahoituksessa, joka putoaa miljoonalla eurolla 6,5 miljoonaan. Tuotannon suunnitellaan käynnistyvän vuoden 2015 alkupuolella. Metsänomistajien kannalta asetelma kertoo näkökulmaerosta: metsänomistaja tekee kolme rahaa neljästä tukilla, mutta metsäyhtiön kannalta tukeista maksettava kantoraha on jokseenkin marginaalinen erä. UPM kuuteen toimintoon UPM uutisoi uudistavansa liiketoimintarakenteensa kuudeksi toiminnoksi ja lisäksi on ryhmä ”muu toiminta”, johon kuuluvat yhtiön metsät ja puunhankinta. Nuoren metsän kunnostuksen varat supistuvat 700 000 eurolla 19,3 miljoonaan euroon ja metsänuudistamisen sekä taimikonhoidon 900 000 eurolla 13,1 miljoonaan euroon. Kemeran taso säilyy Valtiovarainministeriön budjettiesitys supistaisi luonnon hoidon rahoitusta. OY AGRAME AB www.agrame.fi MIKKO HÄYRYNEN K esän metsäteollisuusuutinen oli, että Stora Enso rakentaa biojalostamon Sunilan sellutehtaalle Kotkaan. taan on määrä käynnistyä vuoden 2016 alussa, ja sellutehtaan rakentaminen aloitetaan sen jälkeen. Englanniksi nimetyt toiminnot ovat suomeksi suunnilleen biojalostus, energia, tarrat, Aasian paperi, Euroopan paperi ja kuudentena vaneri. Sahaus on sijoitettu biojalostus-toimintoon, josta valtaosa on sellua. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta tilattaviin töihin on varattu 1,5 miljoonaa euroa. Biojalostamo erottaa mustalipeästä ligniiniä, jolle uskotaan löytyvän monia sovelluksia kemianteollisuudessa. Tavoitteena on vientitoiminta. Stora Enson toinen kesäuutinen oli, että selluja kartonkitehdas eteläisessä Kiinassa on saanut lopullisen hyväksynnän Kiinan valtiolta. Metsä Group ja siihen kuuluva Metsä Board ovat pyrkineet pois paperista kohti kartonkia, ja strategia toimii. Kertaerät sisältyvät liiketulokseen. UPM:n merkittävimmät kehityskohteet ovat Lappeenrantaan ensi kevääksi valmistuva biojalostamo, erikoispaperikone Kiinassa sekä tarratuotannon jatkuva kasvu. Metsätieja kunnostusojitusvarat pysyvät entisen suuruisina, samoin yleiset suunnittelukustannukset. KartonkitehMetsäyhtiöiden myllerrys jatkuu Paperin vaikeudet länsimaissa kurittavat yhä Stora Ensoa ja UPM:ää, mutta kertaluokkaa pienemmäksi kutistuneen Metsä Groupin strategia toimii jo. MIKKO HÄYRYNEN Jos valtiovarainministeriön esitys pitää loppuun asti, valtion ensi vuoden budjetissa metsätalouden kemera-tuki pysyy entisellä tasolla, mutta metsäluonnon hoidon määrärahat putoavat miljoonalla eurolla. Metsäteollisuusinvestoinniksi 32 miljoonan euron panostus on pieni. Ensimmäisen vaiheen tehdasinvestoinnin kustannukseksi arvioidaan 590 miljoonaa euroa. Metsäyhtiöiden kustannusjahdit jatkuvat, mutta niiden uutisarvoa voi kysyä. Yhtiö ei myöskään puhu biojalostuksesta juuri mitään. Investoinnin arvo on 32 miljoonaa euroa, ja sen odotetaan tuovan 80 miljoonan euron liikevaihdon. Tulos on ns. Kustannuskampanjoiden viesti lieneekin suunnattu toisaalta yritysten omistajille, toisaalta omalle henkilöstölle. Liiketulos 94 282 282 284 184 107 64 158 Liiketulos-% 2 5 6 5 7 4 6 15 Tulos 5 143 161 328 97 36 26 125 Tulos-% 3 3 6 4 1 3 12 Liiketulos kertoo pelkästään varsinaisen liiketoiminnan kannattavuuden. Kemera-rahoituksen kokonaismäärä kasvaa edellisvuodesta 400 000 euroa 79,8 miljoonaan euroon
HANNU JAUHIAINEN Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 32900 hirvenpyyntilupaa, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin viime syksynä. ”Kattavasti emme varmastikaan pysty mittaamaan kaikkia ilmoitettuja, mutta yhteyshenkilömme käyvät läpi kiinnostavimmalta vaikuttavia puita. Hänen mukaansa jättipuiden etsintää ja mittauksia jatketaan ainakin tämän vuoden loppuun asti. Esimerkiksi Lounais-Lapin alueelle on nyt myönnetty niukasti lupia, koska alueen hirvikanta on jo paikoin vähentynyt alle tavoitteen. Tulevan syksyn saaliin arvioidaan olevan hieman tätä pienempi. Osa ennäSuomen paksuimmat taas haussa Dendrologian seura päivittää paksuimpien puiden listaa. Paikalliset vaihtelut Lapin alueen hirvikannassa ovat edelH an nu H ut tu. Perustana on Niilo Karhun 1990-luvulla tekemä kartoitus ja sen perusteella julkaistu teos Vihreät jättiläiset – Suomen paksuimmat puut, joka julkaistiin vuonna 1995. Kahdeksan riistakeskuksen aluetoimiston alueella tulevalle kaudelle myönnetty lupamäärä on edellisvuoden tasolla tai hieman suurempi. Viimeistään sadan vuoden kuluttua Elimäen Mustilan arboretumin tällä hetkellä yli 40 metriä pitkät douglaskuuset kasvavat yli 50-metrisiksi. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Tulokset on määrä julkaista ensi talvena verkossa. Lupia myönnettiin nyt 1 860. Monihaaraisen jättipuun tilavuus on liki 30 kuutiota. pissa halunneet pyytää huomattavasti enemmän hirviä, sillä lupia haettiin yhteensä 6232 hirven pyyntiin. Lapissa laskua on viidennes viime vuodesta, pyyntilupia on ensi syksyksi 4 540. Havupuista jyhkein on tämänhetkisen tiedon mukaan Toivakassa kasvava mänty, jonka tilavuus, 15 kuutiota, määriteltiin viime vuonna maasta eri suunnilta tehdyllä laserkeilauksella. Ensi syksyksi pyyntilupia on 4036 kappaletta. Suomen pisin puu on Metsäntutkimuslaitoksen maalla Punkaharjulla taivasta tavoitteleva 47-metrinen euroopanlehtikuusi. Hänen mukaansa alan harrastajat voivat ilmoittaa poikkeuksellisen suurista puista esimerkiksi Dendrologian seuran Facebook-sivustolle. tyspuista on myös kuollut edellisen mittauksen jälkeen. Monihaaraisen puun kuutiosisällöksi todettiin liki 30. Lupamäärä pieneni edelleen Pohjois-Suomessa. Silti paksuimpien puiden lista päivittyy mittauksissa ainakin parinkymmenen vuoden paksuuskasvun verran. 7 METSÄLEHTI 15 • 2013 MIKKO RIIKILÄ teksti ja kuva Dendrologian seura selvittää parhaillaan, mistä löytyvät Suomen paksuimmat puut. Hirvenkaatoluvat vähenivät koko maassa. Metsästäjät olisivat Laleen suuria. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut edellisen Hirvikannan kutistaminen taittui Kaatolupia myönnettiin kymmenes osa viimevuotista vähemmän. Pohjois-Pohjanmaan lupamäärä tippui reilulla tuhannella. Viime vuonna Suomen hirvisaalis oli 40000 eläintä. ”Osa ennätyspuista on kuollut edellisen mittauksen jälkeen.” Metsäntutkimuslaitoksen Esko Oksa mittasi viime vuonna Suomen suurimman puun, Heinolan Rantapuiston tsaarinpoppelin tilavuuden. Eniten laskua oli Lapissa, viidenneksen verran. Uutta kirjaa, Vihreiden jättiläisten jatko-osaa, ei näillä näkymin julkaista. Tilavuudeltaan suurin puu on Heinolan rantapuiston tsaarinpoppeli, jonka Metsäntutkimuslaitos viime vuonna mittasi. Hirvikantaa on viime vuosina tavoitteellisesti vähennetty ja hirvimäärä on nyt suuressa osassa Suomea tavoitetasolla. Paikoin lupien määrä väheni myös Etelä-Suomessa. Havainnot kootaan tietokantaan. Hirvimäärä on suuressa osassa Suomea tavoitteessa. Kesän vasontakauden jälkeen hirviä arvioidaan olevan noin 115000. Muualla lupamäärä pysyi lähes ennallaan. ”Tähän mennessä olemme mitanneet erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvavia suuria puita”, kertoo dendrologian seuran jäsen tutkija Teijo Nikkanen. Kainuun lupamäärä pieneni noin 300:lla viime vuodesta. Suomen suurin puu Heinolassa Suomen paksuimpana puuna pidetään Nokian Pitkänniemen sairaalan pihan jättipoppelia, jonka läpimitta on lähes 270 senttiä. Uusia ennätyspuita ei Nikkasen mukaan vielä ole löytynyt. Kaikkein suurimmista puista mitataan myös tilavuus. Lupamäärät putosivat etenkin Puolangan, Sotkamon, Hyrynsalmen ja Ristijärven alueilla. Esimerkiksi Etelä-Hämeeseen lupia myönnettiin 813, kun niitä viime vuonna oli 1070. metsästyskauden päätyttyä hirvikannan kooksi noin 73000
Metsänomistajille tämä lupaa aiempaa halvempia muokkauslaskuja. ”Normaalisti kone on ohjelmoitu tekemään 2200 mätästä, kun istutustiheys on 1800 tainta hehtaarille. Tällöin kone voidaan ohjelmoida tekemään laikutusta. Tältä kuviolta konetta ei heti samana päivänä tarvitse lähteä siirtämään. Laikkuripyöriä ohjataan tietokoneen ja hydrauliikan avulla. Kone-Yijälän Jouni Vastamäki on muokannut Bräckellä jo yli 500 hehtaaria. Lisäksi kone on vieraillut metsänhoitoyhdistysten työmailla. Vetisillä mailla se ei toimi, koska niillä tarvitaan myös kuivatusojia.” Laatumättäitä liukuhihnalta Jatkuvatoiminen Bräcke-mätästin tuottaa mättäitä hehtaarin tuntitahdilla. Kun pyörä sen jälkeen pyörähtää hidastetusti eteenpäin, kääntyy maan ja kuntan seos mättääksi. Vertailussa pyrittiin ottamaan huomioon myös koneiden siirtokustannukset ja jatkuvatoimisen mätästimen kaivuria korkeammat käyttökustannukset. Metsäkoneen vetämä muokkain tuottaa mättäitä reilun kahden kilometrin tuntinopeudella. Tehomuokkain joudutaan miltei päivittäin siirtämään vähintään kerran työmaalta toiselle. Hehtaari on muokattu keskimäärin 2200 metrin ajon jälkeen. ”Voimme säätää laikkuripyörän jarrutusmatkaa ja kulmaa, jossa teräosa työntyy maahan. Metlan selvityksessä jatkuvatoimisen mätästyksen todettiin maksavan noin puolet kaivurimätästyksen hinnasta, kun työmaan koko oli kaksi hehtaaria. ”Yleiskoneeksi siitä ei ole, vaan kone on parhaimmillaan vähäja normaalikivisillä hakkuualoilla, kunhan hakkuutähteet on korjattu. Timberjackin järeän ajokoneen vetämällä mätästäjällä on tähän mennessä muokattu reilut 500 hehtaaria. Mätästäessään kone etenee reilun kahden kilometrin tuntinopeudella. ”Käytämme tätä Keski-Suomen alueella sekä omissa metsissä että yksityisten mailla”, metsäpalvelupäällikkö Pasi Hakkarainen kertoo. Kaksi kolmisakaraista laikkuripyörää on kytketty maastoa mukailevien varsien päähän. ”Tuottavuus eroon verrattuna taksojen ero vaikuttaa pieneltä.”. ”Kaivinkonemätästyksen hinta on reilut 400 euroa hehtaarilla, Bräckellä tehtynä homma maksaa 300 euroa.” Tuottavuuseroon verrattuna taksojen ero vaikuttaa pieneltä. ”Tätäkään ei voi pitää merkittävänä esteenä menetelmän nykyistä laajemmalle käyttöönotolle. Ensin mätästinpyöriä jarrutetaan ja ne kaapivat maan ja kuntan eteensä. Toisaalta lavettikyydissä kuluva aika on poissa tuottavasta työajasta. Muokkauslaskut pienenevät Vastamäen mukaan Bräcke toimii vähäja normaalikivisillä mailla, kunhan hakkuutähteet on korjattu. Tämä maksaa. ”Tasapohjainen laikku on männyn siemenelle suotuisampi itämisalusta kuin äkeen ojamainen vako”, Vastamäki arvioi. Näin mättään kokoa voi muunnella. Kantojen nosto paPari vuotta sitten Metlassa tehdyssä selvityksessä todettiin, että jatkuvatoimisen mätästimen työn laatu heikkenee kaivurimuokkauksen laatua nopeammin, kun maaperän kivisyys kasvaa. Toimintatavaltaan metsäkoneen vetämä mätästin muistuttaa laikkuria. Hakkarainen selittää tämän johtuvan Bräcken suuremmista siirtokustannuksista. Kivisillä kohteilla ei päästy lähellekään mätästyksen tavoitetiheyttä millään tutkituista menetelmistä, joten näilläkin kohteilla jatkuvatoiminen mätästys on hinta-laatu-suhteeltaan kilpailukykyinen vaihtoehto”, raportissa sanotaan. Hän lupaa Bräcken pienentävän metsänomistajille lähteviä muokkauslaskuja. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat K one-Yijälän muokkausvastaava Jouni Vastamäki katselee tyytyväisenä uutta työmaataan Joutsassa: 24 hehtaaria aukkoa yhdessä kuviossa. 8 METSÄLEHTI 15 • 2013 rantaa muokkausjälkeä. Näin varmistetaan, että istutuskelpoisia mättäitä tulee riittävästi.” Kivisillä mailla mätästys vaikeutuu. Täällä teen tavallista suurempia mättäitä, koska alue on heinittynyt”, Vastamäki selvittää. Suotuisissa olosuhteissa jatkuvatoiminen mätästyskone muokkaa hehtaarin tunnissa. ”Suotuisilla mailla jälki kelvollista” Metsänuudistamisen tutkija Timo Saksa Metsäntutkimuslaitokselta arvioi, että Bräcke tuottaa suotuisissa olosuhteissa kelvollisen istutusalustan. Jämsäläinen Kone-Yijälä otti Bräcken mätästäjän käyttöönsä viime vuonna. Kaivurikuskilta sama kestää 7–8 tuntia. Lisävarusteena on kylvölaite, jota voidaan käyttää laikutettavilla aloilla. UPM:n metsäpalveluyhtiö Silvesta on Kone-Yijälän Bräcken tärkein työnantaja
Nid., 144 sivua, nelivärikuvitus Kustantajan hinta 29,00 € verkkokauppa www.metsakirjakauppa.. Liikevaihto kohosi 14 miljoonaan euroon. Hintakisa kovenee Metsäkonepalvelu lukeutuu alan kannattavimpiin Suomessa. Tolppa ennakoi, että sama on edessä Ruotsissa. Suomessa ei jahkailla Dunberg on totutellut suomalaisomistajaan vuoden päivät. Ruotsissa puuta korjataan enemmän kuin meillä ja metsätalouden näkymät ovat vakaat. ”Ruotsissa yhden perheen ja parin koneen yritykset ovat yhä yleisiä. ”Tarjouskilpailuissa vain hinta näyttää ratkaisevan, mikä mielestäni on lyhytnäköistä. Isot koneyritykset vastaavat metsäyhtiön puolesta puunkorjuusta ja työllistävät pienempiä yrityksiä. Se tavoittelee kestävää, yli kymmenen prosentin liikevoittoa. 9 METSÄLEHTI 15 • 2013 Uutuus Uutuus Kirja vie lukijan löytöretkelle metsäja turve maiden värikylläiseen maailmaan. Ne ovat ahtaalla urakoista tai koneiden ostosta neuvoteltaessa”, Rysä toteaa. ”Olemme liian köyhiä tukemaan ruotsalaista metsäyhtiötä”, Rysä lohkaisee. Hän jatkaa Metsäkonepalvelun leivissä. Dunbergin mukaan suomalaisomistajan myötä talousseuranta on tarkentunut. Hän pitää yrityskulttuurien eroja odotettua pienempinä. ”Esimerkki organisaatioiden raskaudesta ovat yhtiöiden omistamat metsäkoneet, joita on yhteensä 400, niistä Stora Ensolla 160. ”Esimerkiksi ajouravälien on aina oltava noin 20 metriä, meillä riittää, että väli on keskimäärin ohjeiden mukainen.” Ruotsissa korostetaan työturvallisuusasioita Suomea enemmän. Uskon, että Ruotsissakin niistä luovutaan ja se tuo yrittäjille lisää töitä.” Tässä saumassa Suomessa karaistunut Metsäkonepalvelu luottaa pärjäävänsä. ”Kollegat kyselevät viikoittain, voisiko Metsäkonepalvelu ostaa heidänkin yrityksensä”, Dunberg paljastaa. ”Täällä halutaan ensin olla sataprosenttisen varmoja kaikesta, joten pohdintaan kuluu aikaa. Ruotsin koneyritysten tulos on tyypillisesti 2–3 prosenttia liikevaihdosta. kustannukset kohoavat jatkuvasti korjuutaksoja nopeammin. Yhtiöiden kannattaisi arvottaa myös yrittäjän joustavuutta ja harvennuskorjuun laatua. ”Tämä tuo suojaa suhdannevaihteluilta. Ruotsin metsäyhtiöistä heikoimmassa jamassa oleva Södra on painanut korjuutaksoja kovin ottein alas. Koneita yrityksellä on 60, niistä viidennes Ruotsissa. Nyt Ruotsin markkinat ovat vahvan kruunun vuoksi pahemmin tukossa kuin Suomen.” Nyt Metsäkonepalvelu sulattelee ostostaan. Sammalten hohto Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. Suomessa . ”Tutkimme uusia yrityksiä, mutta suuria ostopaineita ei juuri nyt ole”, Metsäkonepalvelun hallituksen puheenjohtaja, metsäkonevalmistaja Timberjackin entinen toimitusjohta Mikko Rysä kertoo. Suhdanneherkällä alalla näin laiha tulos vaarantaa Tolpan mukaan toiminnan jatkuvuuden. Sata sammalta Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Hämeenlinnalaisen Metsäkonepalvelun Ruotsin valtaus alkoi viime vuonna, kun se osti Håkan Dunbergin korjuuyrityksen Etelä-Ruotsista. Tämä on yhä hankalampaa, koska Länsinaapuria valtaamassa Vahva suomalaisyritys luottaa pärjäävänsä Ruotsin savotoilla, kun sikäläiset metsäyhtiöt ovat joutumassa meillä jo koetulle säästökuurille. Miljoonista kymmenkunta kertyy Suomesta. Huonot ajat ovat kiristäneet kilpaa sielläkin. Kirjaan on valittu 100 lehti sammalta, jotka peittävät kattavasti Suomen soiden ja metsien maapohjaa. Toimitusjohtaja Timo Tolppa selittää kauppaa pyrkimyksellä kasvaville markkinoille. Päätöksenteon hän toki on havainnut ruotsalaista mutkattomammaksi. Nyt ääni kellossa on toinen. Samalla vastuu korjuusta on siirtynyt koneyrityksille. Säästöjen aika alkaa Ruotsissakin Suomessa metsäkoneyritysten rakennekehitys on Ruotsia pidemmällä. metsakirjakauppa.. Kauppa löi monet ällikällä. Myös Ruotsin metsäyhtiöiden organisaatiot ovat säästyneet meillä tutuilta säästöohjelmilta, jotka ovat mankeloineet väen vähiin. Toistaiseksi yhteistyö Södran kanssa on jäädytetty. Se olisi valtti puun ostossa.” Metsäkonepalvelun isot asiakkaat Ruotsissa ovat valtion metsiä hoitava Sveaskog, suuri sahayritys Vida sekä Ruotsin Metsäliitto, Etelä-Ruotsin metsänomistajien hallitsema Södra. ”Työmaalle on aina vietävä taukovaunu suihkuineen ja käymälöineen, vaikka niitä ei juuri kukaan käytäkään”, Dunberg toteaa.. Metsäkonepalvelulle koneyrityksensä myynyt Håkan Dunberg on havainnut suomalaisen ja ruotsalaisen yrityskulttuurin erot yllättävän pieniksi. Kahdella tukijalalla seisominen on varmempaa kuin yhdellä. ”Ruotsissa ole yhtään metsäkoneyritystä, jonka talouslukuja seurattaisiin yhtä tiiviisti.” Tolpan mukaan kilpailu urakoista on Suomessa ollut kireämpää kuin Ruotsissa. Kauppa kasvatti Metsäkonepalvelusta Euroopan suurimman alallaan. Suomalaisille riittää, että suuret linjat ovat selvillä.” Tolpan mukaan Ruotsissa puunkorjuu on pikkutarkempaa kuin meillä. rmoilla ei ole yhtään konetta. Kun kauppa tehtiin, Ruotsi oli Suomea paremmassa vauhdissa
Metsätaloudessa vesiensuojeluun on kiinnitetty huomiota 1970-luvulta lähtien. Laskeutusaltaan reunalla oleva V-pato hidastaa ojitetulta metsäpalstalta tulevan veden virtaamisnopeutta. Mattiko se taas metsiään kuopii. ”Metsänomistajan kannattaa tunnistaa eri suojeluvaihtoehdot ja tuoda omat ideansa esille suunnitteluprosessin aikana. Se liettää vesistöjä, ja sen sisältämä orgaaninen aine kuluttaa happea hajotessaan. Suometsien lisäksi kiintoainesta kulkeutuu vesiin myös kangasmetsistä. Metsänomistajalla tärkeä rooli Tarina ei ole kovin kaukaa haettu. Pienikin hanke vaikuttaa Metsänomistaja voi itse vaikuttaa suojeluun tekemällä erilaisia vesiensuojelurakennelmia. ”Vesiensuojelu tulisi ottaa huomioon aina, kun toimitaan vesistöjen tai pienvesien läheisyydessä tai pohjavesialueella.” Suurin yksittäinen vesien kuormittaja on kunnostusojituksista valumavesien mukana vesiin kulkeutuva kiintoaine. Kunnostusojituksen jälkeen usean kymmenen hehtaarin kokoiselta palstalta huuhtoutuu maa-ainesta läheiseen jokeen. Metsätalouden aiheuttama vesistökuormitus on merkittävä haitta niin pienille kuin isoillekin vesille sen laajuuden ja pitkäaikaisuuden vuoksi. Vesiensuojelusta vastaavat pääasiassa metsäalan ammattilaiset, mutta Joensuun mukaan myös metsänomistajalla on tärkeä rooli. Esimer. Hyvistä tuloksista huolimatta suojelua on kehitettävä edelleen. Joki laskee kauempana sijaitsevaan järveen, jonka rantavesi samenee yllättäen. Tehostuneet vesiensuojelutoimet ovat vähentäneet kuormitusta 20 viime vuoden aikana. Rahaakin siinä kuluu. Miksi hän ei huolehtinut vesien suojelusta. Tavoitteena on, että metsänomistajalta tulisi vaatimus vesien puhtaudesta”, Joensuu sanoo. Nykyään ensimmäisenä ajatellaan, onko lähellä vesistöjä ja mihin vedet johdetaan”, kertoo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion vesienVesiensuojelua on kehitettävä edelleen Pienetkin metsätalouden toimenpiteet kuormittavat vesistöjä, jos niiden suojelusta ei huolehdita. Lähellä olevia pienvesiäkin pitäisi kai suojella, mutta ei Matilla ole sellaiseen aikaa. suojeluasiantuntija Samuli Joensuu. Asukkaat ovat raivoissaan. 10 METSÄLEHTI 15 • 2013 LAURA KAKKONEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M atti Metsänomistajan ojitetulla metsäpalstalla ojat alkavat tukkeutua. Matti päättää teettää alueella kunnostusojituksen. Tapion vesiensuojeluoppaassa esitellään erilaisia suojelumenetelmiä. ”Vielä 1980-luvun alussa vesiensuojelu oli kuitenkin vielä sivuseikka. Karkea maa-aines jää altaan pohjalle, eikä huuhtoudu vesistöön
Kentän pinnalla oleva turve ja kasvillisuus pidättävät hienojakoisen aineksen pääsyä vesistöön. Myös kaivuja perkauskatkot sekä lietekuopat ojissa ajavat samaa asiaa. Työkustannuksista korvataan 40–65 prosenttia tukivyöhykkeestä riippuen. Vesien huono tila ei ole kenenkään etu.” Korjaavien toimien suunnittelussa yhteistyö on Raassinan mielestä erittäin tärkeää. 11 METSÄLEHTI 15 • 2013 Korjaavaa vesiensuojelutoimintaa tehdään silloin, kun maankäytön heikentämien vesialueiden tilaa halutaan parantaa. Tukea saatavilla Nykyisen kemera-lain mukaan vesiensuojelun suunnittelu korvataan käytännössä täysimääräisesti. Tehtyjen virheiden paikkaamista Suojelurakennelmat muuttuvat vähitellen kosteikoiksi, kertovat Maria Lindén ja Samuli Joensuu. Vesiensuojelurakennelmat muuttuvat ajan myötä riistan suosimiksi kosteikoiksi, joissa viihtyvät myös monenlaiset kasvilajit. Koetamme parhaillaan keksiä ratkaisua tähän ongelmaan”, Joensuu kertoo. Vesiensuojelurakennelmien teko ei silti kaada yksittäisenkään metsänomistajan taloutta. ”Ennakointi on paljon halvempaa ja tehokkaampaa kuin vahinkojen korjaaminen”, hän muistuttaa. Suomen metsäkeskuksen metsäpalveluyksikkö kunnostaa vesialueita, joiden suojelusta ei ole aiemmin esimerkiksi metsänhoitotöiden yhteydessä huolehdittu. Kunnostuksia tehdään pienistä kosteikoista aina Ilomantsinjärven valuma-alueen kokoisiin laajoihin aloihin. ”Mahdollisimman tehokkaita menetelmiä käyttämällä palvellaan myös metsätalouden imagoa, kun mökkiläisten rantavedet eivät samennu kiintoaineksen veteen liukenemisen takia”, Joensuu toteaa. Tehostetun vesiensuojelun tarve on selkeä. Asusuolla pintavalutuskenttä on toiminut hyvin, eikä viereiseen Varesjokeen ole kiintoaineita päätynyt. Hakkuut tuottavat ongelmia Monia vesiensuojeluun liittyviä ongelmia on vielä ratkaisematta. Raassinan mielestä yksittäistä syyllistä vesien kuormitukselle on turha lähteä etsimään. Kentälle sopivan paikan löytyminen on kuitenkin yllättävän vaikeaa sopivan kaltevuuskulman puuttumisen takia. Hakkuut puolestaan lisäävät typen huuhtoutumista vesistöön. Altaan yläpuolella on noin 17 hehtaarin kokoinen ojitusalue. Jo saastuneiden vesistöjen puhdistaminen tulee joka tapauksessa kalliimmaksi kuin vesiensuojelujärjestelmien rakentaminen. ”Suomessa on paljon mökkiasutusta ja vesistöjen virkistyskäyttöä. Kaikki keinot käyttöön Metsätalouden vesiensuojelussa pintavalutuskenttä on metsänkäsittelyalueen ja vesistön väliin jäävä alue, jolle valumavedet ohjataan. Mikäli pintavalutuskentälle ei löydy sopivaa paikkaa, kiintoainekuormitusta voi estää säätelemällä veden virtausta ojiin laitettavien putkipatojen avulla. Luonnonhoidon metsäpalveluesimiehen Janne Raassinan kokemusten mukaan vesiensuojeluun on parempi vaikuttaa siinä vaiheessa, kun tuhoa ei ole vielä aiheutunut. ”Maanomistajat voivat saada korvausta esimerkiksi pintavalutuskenttien alle jäävistä alueista”, Joensuu täsmentää. Kansallisen metsäohjelman 2015 mukaan turvemaiden uudistushakkuiden määrä kasvaa jopa 50 000 hehtaariin vuodessa tämänhetkisestä 10 000 hehtaarista. ”Typpi lisääntyy valumavesissä huomattavasti, kun typensitojia eli puita ei enää ole. Vuotuinen kunnostusojitustarve on noin 80000 hehtaaria. Janne Raassinan mukaan vesistön tilan koheneminen on positiivinen kokemus erityisesti alueen asukkaille. ”Esimerkiksi kunnostusojituksen antama tuottolisä on huomattavasti suurempi kuin pintavalutuskentällä menetetty puutuotto”, Maria Lindén sanoo. ”Jos esimerkiksi metsäalueet saadaan kuntoon mutta muut alueet jäävät korjaamatta, ei lopputulos ole paras mahdollinen.” ”Työsarkaa riittäisi tällä alalla useammallekin tekijälle”, Raassina toteaa. Tapio ja metsäkeskus kokeilivat vuonna 1996 molempien rakennelmien yhdistelmää Asusuolla Kiikalassa. ”Kaikilla maankäyttömuodoilla on menneisyyden painotaakkaa tässä asiassa.” Metsätyöntekijä Esa Laineen mielestä esimerkiksi yritysten järjestämät vesiensuojelun teemapäivät olisivat tarpeellisia kaikille. Kemera-laki kannustaa tekemään yhteishankkeita, sillä niihin annetaan enemmän tukea. Pientenkään toimenpiteiden vaikutusta ei pidä vähätellä. ”Laskeutusallas pidättää karkean aineksen ja alempana oleva pintavalutuskenttä hienojakoisen aineksen”, Joensuu kertoo rakennelmaa osoittaen. Esimerkiksi suometsien hyvä kasvu ja päätehakkuuikäisten suometsiköiden lisääntyminen lisäävät uudistushakkuita. ”Myös esimerkiksi yksittäisten ojankaivuiden yhteydessä pitäisi huolehtia vesiensuojelusta”, painottaa ympäristöasiantuntija Maria Lindén Tapiosta. Laskeutusaltaita käytetään pääasiassa useiden ojien muodostaman kokonaisuuden suojelumenetelmänä. Paras tulos saavutetaan kuitenkin yhdistelemällä kaikkia mahdollisia keinoja. Työtilauksia tulee monelta eri taholta, ja hankkeita voidaan suunnitella esimerkiksi ELY-keskusten kanssa. kiksi laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien avulla käsittelyalueelta tuleva kiintoaines jää rakennel mien pohjalle. Asusuolla vesiensuojelu on toteutettu yhteistyössä useamman maanomistajan kesken. ”Saastuneiden vesistöjen puhdistaminen tulee kalliimmaksi kuin vesiensuojelu järjestelmien rakentaminen.” Kohdevalinta Hyvä suunnittelu Ajankohta Toteutuksen jaksotus usealle vuodelle Kaivuja muokkaus syvyyden säätö Lietekuopat Perkausja kaivukatkot Suojakaistat Laskeutusaltaat Pohja-, putki-, säätö ja settipadot Pintavalutus Kosteikot Hakk uut Ojitu s mätä stys Nave ro mätä stys Kant ojen nosto Kunn ostu s ojitu s Lann oitu s Eri metsätaloustoimenpiteiden yhteyteen soveltuvat vesien suojelumenetelmät Äest ys, laiku tus, kään tö mätä stys
”Toiveissa on, että kauppa käy ja puuta ostetaan”, toteaa metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Mikko Harju. Ensimmäisiä kauppoja tehdään kuitenkin jo monin paikoin. Leimikoita on tehty 60 prosenttia enemmän kuin viime vuonna”, kertoo metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Markku Vaario. Syksyn puukaupassa myönteiset odotukset Puukauppa kiihtyy jälleen täyteen tohinaan vaitonaisempien kesälomakuukausien jälkeen. ”Hintojen kehitys ohjaa syksyn puukauppaa melko paljon”, toteaa Markku Vaario. Ohjelman laatimisen jälkeen metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun vuosittainen käyttö on pysytellyt reilussa 50 miljoonassa kuutiossa. ”Sahat tarvitsevat ruokaa ja paperitehtaillekin raaka-aine kelvannee yhtä lailla”, metsänhoitoyhdistys Uusimaan toiminnanjohtaja Timo Leirimaa arvioi syksyn myönteisiä näkymiä. Kotimaista puuta kaivataan Syksyn puukaupan osalta odotukset ovat yhdistyksissä positiivisia. 12 METSÄLEHTI 15 • 2013 PUUKAUPPA LAURA KAKKONEN M aailman paperiteollisuuden nihkeistä näkymistä huolimatta syksyn odotukset puukaupassa ovat positiivisia. ”Puukauppaa tehdään varmasti, kun lomilta palaillaan”, Torpo sanoo. Kuitupuun hinta on ollut hiukan laskussa runsaan tarjonnan takia. Etelä-Karjalassa kesä ei poikkeuksellisesti ole hidastanut puukauppaa. Leirimaan mukaan metsät kasvavat hyvin tänäkin vuonna, joten myytävää riittää. Hänen mukaansa Suomessa ei olla vielä lähelläkään Kansallisen metsäohjelman 2015 tavoitteita kotimaisen puun osuudesta teollisuuden raaka-aineena. Esimerkiksi Oulun seudulla ja Pohjois-Karjalassa kesälomakausi on ollut melko hiljainen. Ohjelman mukaan kotimaisen puun vuotuista käyttöä pyritään nostamaan 10–15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sahoilla puunkorjuu on käynnistynyt lomien jälkeen normaalisti. Versowoodin metsäpäällikön Jussi Torpon mukaan kevään vilkas puukauppa ei ole vähentänyt syksyn puuntarvetta. On tärkeää, että laitoksia saataisiin pyöritettyä kotimaisella puulla ulkomaisen tuontipuun sijaan”, Kauranen painottaa. Hän uskoo hyvän puuntarjonnan jatkuvan. Kaupanteko alkanut Metsänhoitoyhdistyksille tehty soittokierros osoitti, että puukauppa kävi kesällä verkkaiseen tahtiin eri puolilla Suomea. Etelä-Karjalassa puun hinnat ovat laskeneet pääasiassa kirjanpainajatuhojen aiheuttaman suuren tarjonnan vuoksi. ”Puukauppa on jo virkistynyt ja heinäkuun alhaisista leimausmääristä on noustu”, kertoo metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro. Syksyyn on alustavasti ladattu kohtuullisen suuria odotuksia. Harjun mukaan tukkipuun menekki on tällä hetkellä hyvä. ”Kesä on ollut vilkas. Harvestian toimitusjohtajan Pekka Kaurasen mukaan puun tarjonnan pitäisi nousta sellaiselle tasolle, että teollisuuden raaka-aineet voidaan hankkia kotimaasta. Laajat kirjanpainajatuhot ovat vauhdittaneet leimikoiden tekoa etenkin myrskytuhoalueilla. Hänen mukaansa kauppaa on tehty Keski-Suomessa reippaasti alkuvuoden ja kesän aikana. Te ro Si vu la / R od eo. ”Hintojen kehitys ohjaa syksyn puukauppaa melko paljon.” Puukauppa on kuluneena kesänä ollut paikoittain yllättävänkin vilkasta. Tästä on hyvä jatkaa syksyyn”, Pentinpuro summaa. Myös Timo Leirimaa ar vioi kirjanpainajatuhojen lisäävän jonkin verran puun tarjontaa Salpausselän eteläpuolella. ”Puuta käytetään koko ajan. ”Koko vuoden näkymät ovat positiivisia
. Kesäkuun lopussa puukauppa piristyi hetkellisesti, mutta laski jälleen kesäkaudelle tyypillisen alhaisiin lukemiin. . . . . . Harvennushakkuu . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Viime vuoteen verrattuna kesän puukauppa sujui melko tavanomaisesti. . . . 13 METSÄLEHTI 15 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 29–32 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 32 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . . . . . . . . . Ensiharvennus . . Uudistushakkuu . . . Harvennushakkuu . nousussa . . . . . KESKI-SUOMI . . LAPPI . Uudistushakkuu . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. . Hankintahinnat . . . nousussa . . Hankintahinnat . Tasaista laskua Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa m viikot 1–32, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. ETELÄ-POHJANMAA . . . Ensiharvennus . Uudistushakkuu . . . . Hankintahinnat . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Harvennushakkuu . Sen sijaan heinäkuun lopulla kauppa kävi hiukan paremmin kuin vuosi sitten samaan aikaan. . Kesä-heinäkuussa puun ostomäärät tippuivat toukokuun lopun ostopiikistä tasaisesti koko maassa. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Alkukesällä puukauppaa käytiin yli 100000 kuutiota vähemmän vuoden 2012 vastaavan ajan lukemiin verrattuna. . . . . . Harvennushakkuu . . Ensiharvennus . . . . . . . Tukkija kuitupuun keskimääräiset kantohinnat laskivat tasaisesti kesän mittaan. . . . . . . . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. . Harvennushakkuu . nousussa . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . Vain mäntypikkutukin hinta oli aavistuksen nousussa alkukesän aikana. . Hankintahinnat . Uudistushakkuu . LAURA KAKKONEN Puukauppa kävi kesällä suhteellisen verkkaiseen tahtiin. . . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . nousussa . . . Hankintahinnat . . . SAVO-KARJALA . Uudistushakkuu . . . . . . . . . . KYMI-SAVO . . nousussa . . . Uudistushakkuu . nousussa . . . KAINUU-POHJANMAA . . . Hankintahinnat . Ensiharvennus . . . . . . . . . . Mäntyja kuusipikkutukkien hankintahinnat nousivat kesän aikana roimasti kesäkuun alun 35,25 eurosta heinäkuun viimeisen viikon 39,37 euroon. . Harvennushakkuu . . . . . Ensiharvennus . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Ensiharvennus . . . nousussa . Ensiharvennus . . . . . . KOKO MAA . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ensiharvennus . . . . . . . Hankintahinnat . . . . . . . . . . . . Harvennushakkuu . nousussa . . . Hankintahintojen kehitys oli tukkija kuitupuun osalta kesän aikana vaihtelevaa, mutta pääosin nousujohteista. . . . Hankintahinnat . . . . . Harvennushakkuu . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Uudistushakkuu . . . . . . .
Sieni lahottaa juuristoa ja tappaa mäntyjä ryhminä. Itiöt laskeutuvat kesäaikana tuoreiden Juurikääpä leviää lämpimässä Erkki Oksanen / Metla Männynjuurikääpä aiheuttaa männyn tyvitervas taudin. Pahimmat roiskot omistaja joutuu polttamaan. Kuuselle se aiheuttaa samanlaisen tyvilahon kuin kuusenjuurikääpäkin. Talvihakkuu torjuu tehokkaasti Juurikääpä kulkeutuu terveeseen metsään itiöinä lähiseudun kuolleista puista ja vanhoista kannoista. Levitä koko kaatopinnalle.. Se on sieni, jonka aiheuttama tyvilaho kuusikossa varmistuu usein vasta, kun puut on jo kaadettu. Juurikäävän taloudellisista tuhoista peräti 80–90 prosenttia koituu kuitenkin kuuselle. Torjunta-ainetta on oltava sydänja pintapuun rajalla, koska siinä juurikääpä kasvaa parhaiten. Kuusenjuurikääpä lahottaa kuusen lisäksi myös lehtikuusen tyveä. Männynjuurikääpä on suorasukaisempi ja tappaa männyt sekä niiden seassa kasvavat koivut. Juurikääpää löytyy kahta lajia. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 15 • 2013 14 METSÄNHOITO HANNA LEHTO-ISOKOSKI Y hä useampi metsänomistaja kokee painajaisen nimeltä juurikääpä. Eteläisimmässä Suomessa jopa 20–30 prosenttia kuusista on sen lahottamia, mutta pohjoisessa sieni on harvinainen. Tukiksi varttuneet rungot kelpaavat vain kuiduksi jos siksikään, ja myyntitulo jää alle puoleen ennakoidusta – tyvilaho kun syö juuri puun arvokkaimman osan
Ensimmäisessä kokeessa männynjuurikäävän pahasti saastuttaman kasvupaikan kantoihin on istutettu virus. Tarkista, kuuluuko metsäsi korvauksen piiriin. Mitä nopeammin, sen parempi.. Jos paikassa on kuusenjuurikääpää, siinä voi kasvattaa mäntyä. ”Minusta tämä on jatkuvan kasvatuksen suurin riesa. Juurikääpä leviää helposti myös juuriston kautta etenkin, jos siinä on vaurioita. Juurikäävän torjuntaan voi saada kemera-tukea. ”Puulajin vaihto ainakin yhdeksi kiertoajaksi on silloin tehokkain torjuntakeino”, Hantula toteaa. Talvihakkuu on paras tapa torjua juurikääpä. Se sisältää harmaaorvakkasientä, joka kilpailee juurikäävän kanssa ja lopulta voittaa sen. Kun moto kaataa, se ruiskuttaa kannot samalla. Mutta mitä tilalle. ”Se torjuu sienen sataprosenttisesti. Sekä ureaa että Rotstopia on levitettävä 30 minuutin kuluessa puunkaadosta. Ilmastonmuutos vauhdittaa juurikäävän lisääntymistä, koska talvet leudontuvat niin, että rihmaston kasvu nopeutuu ja itiöintiaika pitenee. ”Seuraamme, torjuuko virus sienen ja selviävätkö kantojen ympärille istutetut puut paremmin kuin ne, joiden kasvualalla on pelkkää juurikääpää.” Toisessa kokeessa seurataan vastaavasti läpimitaltaan parikymmensenttisiä kuusia. Männynjuurikääpä on hankalampi tapaus, kun se pystyy myös koivuun ja kuuseen. Oikea aika on suurin piirtein isänpäivästä huhtikuulle”, sanoo professori Jarkko Hantula Metsäntutkimuslaitoksesta. Mutta ei suvisäillä metsää kaatavakaan aivan aseeton ole. Sienestä on runsaasti uusia havaintoja varsinkin Länsi-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Puut ovat paljon vanhempia kuin tasaikäisissä kuusikoissa. Ihan heti sitä ei kaupoista kuitenkaan saa. Vanhat kuuset vaarassa Vastustaja on silti sitkeä. Kantojen nosto torjuu juurikääpää, ja jäljelle jäävät kannot käsitellään joko kemiallisella tai biologisella torjunta-aineella – myös harvennusmetsissä. Tätä pitää torjua. Jos harrastat jatkuvaa kasvatusta, varmista, ettei kasvupaikalla esiinny juurikääpää. Aineet torjuvat yli 90 prosenttia tartunnoista. Juurikäävästä kertyy yhteiskunnalle noin 50 miljoonan euron lasku joka vuosi, ja riesa yleistyy koko ajan. Sieni elää maassa jopa 40 vuotta. Pakkasella itiöt eivät leviä, ja juurikäävälle otollisten juurivaurioiden riski vähenee. ”Aikaisintaan torjuntamenetelmät ovat markkinoilla 2020-luvulla”, Hantula toteaa. Omistajan pitää varmistaa, ettei paikassa ole en”Paras korjuuaika on suurin piirtein isänpäivästä huhtikuulle.” nalta juurikääpää ja huolehtia, ettei sitä tule”, Hantula tähdentää. Yleensä kannot käsitellään hakkuukoneella puun kaadon yhteydessä. Jos kaataa metsää suvikelillä, jäljelle jäävät kannot on käsiteltävä torjunta-aineella. Biologinen torjuntamenetelmä tarkoittaa Rotstop-liuosta. Alikasvoskuusikot saattavat olla kokonaan infektoituneita. Metlan tutkijat etsivätkin parhaillaan keinoja juurikäävän torjuntaan. Terveessä metsikössä juurikäävän tehokkain torjuntakeino onkin talvihakkuu. Nyt selvitetään kahdella eri kokeella, hillitseekö virus tuhoja myös metsässä. Jos virus toimii, siitä voidaan ehkä kehittää uusi lääke juurikääpää vastaan. Kun harjoitetaan eri-ikäismetsätaloutta, kuusentaimi jurottaa pitkään alikasvoksena. Alle kymmenvuotiaissa puissa juurikääpää ei yleensä ole. Uusia torjuntamenetelmiä kehitetään kantojen pinnoille, ja niistä kehittyvä sienirihmasto tunkeutuu puuhun. Maassa itiöt muhivat myös talvella ja kulkeutuvat sairaista puista terveisiin. Professori Jarkko Hantulan johtama ryhmä tutkii viruksia, jotka aiheuttavat sienelle vakavia tauteja. Vaihto koivuun tai haapaan kuitenkin hillitsee sientä, sillä se ei viihdy niissä yhtä hyvin kuin havupuissa – mikäli paikassa vain voi kasvattaa lehtipuita. Se nostaa kannon pinnan ph:ta niin, etteivät sieni-itiöt viihdy. Vuoden päästä tutkijat näkevät, onko terve juurikääpä lahottanut puuta enemmän kuin viruksella tartutettu. Vertailualalla juurikääpä saa muhia ilman virusta. Jos metsäsi on jo juurikäävän saastuttama, vaihda havupuut lehtipuihin, jos ne suinkin menestyvät. 15 METSÄLEHTI 15 • 2013 Parhaiten torjut juurikäävän metsästäsi talvihakkuilla. Kantojen poistaminen ja jäljelle jäävien välitön käsittely urealla tai Rotstopilla auttaa torjumaan kääpiä terveestä metsästä. Kiertoajan lyhentäminen vähentäisikin sienen aiheuttamia tuhoja. Juurikääpä leviää lämpimässä Vinkit juurikääpää vastaan Juurikäävän aiheuttama laho voi nousta kuusessa jopa yhdeksän metrin korkeuteen. Kemiallinen torjunta on yhtä kuin urea. ”Olemme löytäneet yhden, joka ainakin laboratorio-oloissa tyrehdyttää juurikäävän kasvun”, Hantula kertoo
Olin tavannut karhun.” Martti Ruohonen muistelee ylpeänä kymmenen vuoden takaista luontoelämystä Ridasjärven kylässä Hyvinkään kaupungissa. Nuorena isännäksi Joulupuun hoitotöissä tarvitaan rautaista kuntoa. Parivuotiaat taimet istutetaan rikoista torjutulle maalle toukokuun puolivälissä suoriin riveihin, puolentoista metrin välein. Kahden pienen pojan isän muukin vapaa-aika kuluu luontopuuhissa. Nipistelyä riittää, sillä jokainen puu käydään leikkureilla läpi joka vuosi uusien kasvannaisten tuleennuttua syyskesällä. Työtä teettää Uuden joulukuusimaan perustaminen on tehtävä huolella. ”Aluksi joulupuumarkkinat olivat varsin haasteelliset, kun etenkin Tanskasta kuskattiin ylijäämätuotantoa myös Suomeen. Koko alalle on tehtävä kulku-urat viidentoista metrin välein tulevia hoitoja korjuutöitä varten. Hallanarat paikat eivät sovellu joulupuuviljelmälle. Nykyisin on otettava huomioon myös punkit. Metsäylioppilaiden tuoman juhlapuun Mäntyniemeen ovat saaneet Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Kymmenen vuoden takainen suurpetohavainto omilla mailla oli niin vaikuttava kokemus.”. Hoitotyöt ajoittuvat kesän kuumimpaan ja hikisimpään aikaan. Kumpareiset paikat pitää tasata kaivinkoneella ja maa muutoinkin rikkoa. Kaikki Haaviston tilalla kaadettavat puut eivät suinkaan ole joulupuita. eteen töitä 25 vuotta. Tältä alalta lähtee joulupuita myyntiin jo ensi talvena lähinnä pääkaupunkiseudulle. Kuusten leikkaaminen aloitetaan neljän-viiden vuoden iässä. Kuusten terveydestä on kannettava jatkuvaa huolta. Sen turkki höyrysi ja illan viimeiset auringonsäteet piirsivät vastavaloon suuren hahmon. Pitkäjänteisellä työllä ja varsinkin laatupuun tuottamisella päästiin pinnalle”, Ruohonen muistelee. Joulukuusia Mäntyniemeen Haaviston tilalta on toimitettu joulukuusi jo kahdelle presidentille. Ruohosella onkin punkkirokotus jatkuvasti voimassa. ”Onhan minulla jatkossakin joitakin erityisen kauniita ja vähän suurikokoisempia joulukuusiehdokkaita vastaisen varalle, ne ovat varsinaisia silmäteriä”, pohdiskelee Ruohonen salaperäisenä. O lin lopettelemassa rikan torjuntaa ja kasasin ruiskun puomeja kuljetuskuntoon. Kuusiviljelmällä ei tarvitse työskennellä yksin – hyttyset, mäkärät ja paarmat ovat alinomaan kimpussa. ”Nipistelyä riittää, sillä jokainen puu käydään leikkureilla läpi joka vuosi.” ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat Martti Ruohonen veistätti kuusitukista luontoelämyksen muistoksi karhun. Sen jälkeen hän on tehnyt joulupuuviljelyksen JOULUPUUTA RAKENTAMASSA Hoitotyötä riittää, kun kasvatetaan presidenteillekin kelpaavia joulukuusia. Haaviston tilalla metsäpinta-alaa on noin sadan hehtaarin verran, joten joulukuusellekin löytyy sopivia viljelylohkoja. Jos kyseessä on päätehakkuun jälkeinen metsäala, ensimmäinen työ on poistaa kannot ja risut. Martti Ruohonen sai tilan vastuulleen jo nuorella iällä, 18-vuotiaana. ”Yhdellä uudishakkuulla oli harvinaisen suuri kuusi, noin neljän kuution puu. Päätin veistättää sen tyvipölkystä karhun. Puut ovat pituudeltaan reilusta kahdesta kolmeen metrin korkuisia, sopusuhtaisia ja tuuheita. Seisomme samaisella paikalla, ja eteemme avautuu kuuden hehtaarin kaunis, aamuvalossa kylpevä joulukuusiviljelmä. Pyöräily ja uinti imevät miehestä viimeisenkin ylimääräisen rasvan. Neulaspistiäisten varalta on pahimpaan aikaan oltava varuillaan ja valmiina torjuntaan joka päivä. Martti Ruohonen hoitaa peruskuntoaan metsästäen ja kalastaen. Heinää on torjuttava ainakin pari kertaa kesässä koko kasvatuksen ajan, eli noin kymmenen vuotta. Käännyin, ja metsästä valtaojan yli loikannut otus oli noin 30 metrin päässä. Traktorin moottori kävi, ja kuulosuojainten läpi kuulin möreän puuskahduksen
Jokainen kuusi on leikattava yksilöllisesti, Martti Ruohonen kertoo.. 17 METSÄLEHTI 15 • 2013 JOULUPUUTA RAKENTAMASSA Joulupuuviljelmällä leikkuutyö alkaa elokuussa
Kahden-kolmen vuoden kuluttua paljasjuuriset, noin 60–80 senttimetrin pituiset taimet pääsevät metsäluontoon tukkia kasvamaan. 18 METSÄLEHTI 15 • 2013 METSÄNOMISTAJA LAURA KAKKONEN, teksti MAURI RATILAINEN, kuvat N astolalainen Matti Oijala osoittaa noin viidenkymmenen neliön kokoista aluetta maatilansa puutarhassa. Paluu kotiseudulle Immilän kylässä Nastolassa on rauhallista. Idyllinen maalaismaisema herättää kaipuun muuttaa kauas kaupungin hulinoista ja ryhtyä Oijalan tapaan vaikkapa maa-artisokan tai papujen viljelijäksi. Pienet kuusentaimet pilkistävät maasta siisteihin riveihin istutettuina. Matti Oijala istuttaa kaikki taimet perinteisesti kuokalla. Kuljetuksen ja varastoinnin lisäksi omatoiminen taimituotanto antaa mahdollisuuden kasvattaa taimista taimitarhojen paakkutaimia kookkaampia. ”On paljon isompi työ kunnostaa taimikko uudelleen tai heinätä sitä. Vuonna 1986 arkkitehdiksi valmistunut Oijala työskenteli uransa alkuaikoina pääkaupunkiseudulla. Pätkätöihin ajanut 1990-luvun lama vei suurimman innon suunnittelutöistä. Taimissa ei pidä säästää”, Oijala painottaa. Hänen mukaansa ”taimihommat” täytyy tehdä kunnolla. Ei ihme, että Oijala halusi 20 vuoden toimistotyön jälkeen tulla takaisin kotitilalleen. Taimia voi ottaa juuri sen määrän kuin haluaa istuttaa”, hän kertoo. Nastola. Lisäksi vuotta myöhemmin istutettavat paikkaustaimet saadaan vielä samasta taimierästä. Oijalan mielestä taimet on järkevää kasvattaa itse, vaikka ne tulisivat vain omaan käyttöön. Omatoiminen metsäpuuntaimien kasvatus on Suomessa melko harvinaista. Kaksivuotiaat taimet ovat ulkona kouliintumassa. ”Tässä on noin viisituhatta tainta”, isäntä kertoo. ”Taimikasvatus tuo suurta logistista etua. ”Ihmettelen sitä, ettei viljelytiloilla kasvateta nykyistä enemmän itse taimia.” Oijalan lapsuudessa 60-luvulla lähes joka tilalla kasvatettiin puuntaimet itse. Yli 10 vuotta sitten ostettu kuokka on yhä priimakunnossa. ”Taimissa ei pidä säästää” Metsänomistaja ja luomuviljelijä Matti Oijala kasvattaa tarvitsemansa kuusentaimet itse. Oijalan kuusivaltaisilla ja erittäin rehevillä metsämailla suurikokoiset taimet pärjäävät paremmin pintakasvillisuutta vastaan
”Kaikkea ei voi saada, mutta aina jossain onnistuu, kun on tarpeeksi monta vaihtoehtoa.” Keväällä vesi lainehtii kääntöympyrän sisällä, koska päättyvä tie viettää ympyrään päin. Kaikki taimet istutetaan perinteisesti kuokalla. Jos yksi tai kaksi kääntöympyrää sadasta on varustettu sellaisella, hyvä on. Kysyntää on, mutta ei tekijöitä”, Oijala harmittelee. Yli 20 tuotteen lista on käsittämättömän pitkä: on erilaisia marjoja, juureksia, palkokasveja, hedelmiä, kauraa ja hevosheinää. T-mallinen ratkaisu on käytännössä harvinainen, mutta toimii kyllä. Työntekijöitä tilalla on vain mansikanpoiminta-aikaan. Hyvässä lykyssä ne tuottavat makoisia päärynöitä viiden vuoden kuluttua. ”Jo pelkällä polttopuun myynnillä pystyisi elämään, koska kysyntä on niin suurta. Lisäksi kääntöpaikkoja on vähänkin pidempien pistoteiden päässä, vaikka puutavara-autoilijat ovatkin tottuneet peruuttamaan pitkiä matkoja tarpeen niin vaatiessa. Ensin ajoneuvo ajetaan toiselle pistolle, sitten peruutetaan vastakkaiselle pistolle ja käännytään ajamaan takaisin. Viimeisimpien 12 vuoden aikana 40000 Oijalan hoivaamaa tainta on lähtenyt maailmalle joko omiin metsiin tai myytäväksi. ”Mietin, että tämä on sellainen paikka, jonne kannattaa tulla.” Tuolloin ei vielä ollut selvää, mistä toimeentulo pienen peltoalan tilalla saadaan. Taimet teettävät työtä Puutarhatuotteiden ohella toimeentuloa saadaan myös metsästä. Kesällä päällysrakenne voi olla jauhautunut puuroksi. Silloin huonoilla keleillä kantavuus on niin huono, että raskaat ajoneuvot sotkevat ympyrän heikosti kuljettavaan kuntoon. Tien päättyessä on sekä vasemmalle että oikealle suorassa kulmassa parinkymmenen metrin pisto. Kaikki tehdään pitkälti käsityönä. Samaan aikaan piti istuttaa lisää metsää vastikään hakattuihin aukkoihin. Osittain kyse on kääntymiseen liittyvästä pyörien sivuttaisvoimasta, joka auraa soraa valleiksi. Se että pitkätkin ajoneuvot selviytyvät selittyy sillä, että perävaunun etupyörät kääntyvät. Kääntöpaikka voi olla myös T Joskus on paikallaan harkita, olisiko T-mallinen kääntöpaikka parempi. Pääelinkeinona Oijalan perheellä on puutarhatuotteiden viljely. PALSTALLA Erityisen märkiä ovat kääntöympyrät, jotka sijaitsevat paikallista maan pro?ilia ajatellen tasamaalla tai matalassa laaksossa. Myös taimikonhoito tehdään 70 hehtaarin metsäalueella itse. Arkkitehdin töitä luomuviljelijä tekee enää vain harvoin, muun muassa kylän vanhoja rakennuksia kunnostaessaan. Kääntöympyrän säde on ympyrän keskipisteestä tien ulkoreunaan vain 15 metriä, ja sitäkin jotkut tinkivät pienemmäksi jopa 12 metriin. Jatkuvan vedon järkevyyden ovat huomanMetsätien kääntöpaikan valinta ”Taimissa ei pidä säästää” ”Alusta asti on ollut selvää, että joka sorttia täytyy tehdä.” Kuusentaimet kasvatetaan avomaalla viisivuotiaiksi asti. Päijät-Hämeen tutkimusseuran varapuheenjohtaja ja Nastola-seuran puheenjohtaja rientää luottamustehtäviin silloin, kun puutarhat ovat talvilevolla. M etsätie on harvoin läpikulkutie. Tammea kasvatetaan lähinnä kuivemmille paikoille sekapuuksi ja pitkän tähtäimen tuulensuojaksi. T-pistojen molemmilla puolilla on ojat, ja tien runko saadaan pysymään kuivana. Mutta kääntöympyrä on monesti metsätien huonoin osa. Mutta mitkään ratkaisut eivät auta puutavaran kuljettajaa, jos tien tukkivat marjastajien ja sienestäjien pikkuautot, joita ei ole rohjettu ajaa kapealta väylältä sivuun. Pienen otannan mukaan kääntöympyröissä on ani harvoin kuivatusrumpua ympyrän keskeltä tien reunaojaan. Työtä taimikasvatus tosin teettää aina kasvihuoneessa idätyksestä avomaalle istuttamiseen, kasteluun ja kitkemiseen. Seuraava projekti on jo mielessä: hedelmäpuiden kasvatuksen lisääminen ja mehujen valmistus. Omatoiminen opiskelija Oijala harrastaa myös kotiseututoimintaa. 19 METSÄLEHTI 15 • 2013 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Kun uusia teitä rakennetaan tai vanhoja kunnostetaan, kannattaa miettiä, olisiko varaa laittaa rumpuputki kuivattamaan tien rajaamaa lämpärettä. Talven jäljiltä vesi voi lillua ympyrän keskellä juhannukseen saakka, rankkasateiden jälkeen sorsat pääsisivät uimaan ympyrän keskilätäkössä usean päivän ajan, ja syksyllä taas sama juttu. Yleensä se päättyy johonkin kääntöpaikkaan, jossa puutavara-autot ja sitä pienemmät ajoneuvot saavat nokan käännetyksi tulosuuntaan päin. Matti Oijala myy vuosittain noin 50–100 kuutiota halkoja. Seurauksena kuivattamattomuudesta on, että usein metsätien märin paikka on kääntöympyrä. Tapahtumat saivat aikaan kaksi perustavanlaatuista ajatusta: myydään polttopuuta ja kasvatetaan tarvittavat taimet itse. Oijala päätti palata kotitilansa isännäksi sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 2001. Useimmat kääntöpaikat ovat kääntöympyröitä. 1960ja 1970-luvun vaihteessa istutetut metsät olivat sukupolvenvaihdoksen aikaan parhaassa ensiharvennusiässä ja energiapuuta tuli runsaasti. neet myös muut huonoilla metsäteillä liikkuvat. ”Alusta asti on ollut selvää, että joka sorttia täytyy tehdä”, hän toteaa. Ratkaisu on osoittautunut toimintavarmaksi oloissa, joissa tehokas tien kuivatus on tarpeen. Todellisesta monitoimitilasta onkin kysymys. ”Puutarhapuolella olisi paljon tekemätöntä työtä tällä alueella. Veto saa olla koko ajan päällä, ja se auttaa selviytymään kurassa tai paksussa lumessa. Mutta on toinenkin syy. Tammen kasvatus on Oijalan mukaan erittäin lupaavaa Päijät-Hämeen alueella, vaikka alue ei varsinaisesti tammivyöhykettä olekaan. Myyntitai mainostusongelmaa ei ole.” Taimien kasvatuksessa ainoa käytännön kuluerä ovat siemenet. Auto etenee, jos sen ei anna pysähtyä pahassa paikassa. ”Maaseudulla työtä ja mahdollisuuksia on paljon, vaikka riskejäkin toki on”, Oijala toteaa. Rumpuputki olisi tarpeen.. Kun ottaa huomioon puutavara-auton maksimipituuden perävaunuineen, kääntöympyrät ovat hämmästyttävän pieniä. Muu osa metsätiestä ehkä kantaisi ajoneuvoja kaikilla keleillä, mutta kääntöympyrässä voi olla vaikeuksia. Uusimpana aluevaltauksena ovat viime keväänä istutetut, vielä tukikeppien varassa nököttävät päärynäpuun taimet. Monet ammatikseen ajavat pitävät kääntöympyröitä parhaina kääntymispaikkoina. Puutarhatuotteiden tapaan myös kuusentaimet kasvatetaan luomuna ilman kasvinsuojeluaineita. Ahkerasti uusia menetelmiä opiskeleva viljelijä on käynyt muun muassa omenankasvatusopissa Ahvenanmaalla asti. Jos kokemuksesta tiedetään, että jollakin alueella on tietä tukkivaa käyttöä runsaasti, voi olla viisasta tehdä kääntöpaikan lisäksi myös ajouran levennyksiä määrävälein. Kun vielä saataisiin ihmiset käyttämään niitä auton pysäköintiin
Saramäki teki 23-vuotisen uran Pohjois-Karjalan metsäopiston, nykyisin ammattikorkeakoulun, lehtorina ja oli neljä vuotta koulutusohjelmajohtajana. Toisin kuin nuori nainen arveli, metsänparannuspiiri ei jäänyt uran huipuksi. ”1970-luvun alussa oli metsänparannusrahaa ihan tajuttomasti käytössä, mutta työpaikkoja ei riittänyt ikuisesti. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. Vuosina 1992–1995 työmaa laajeni Afrikkaan. Samalla hän sai seurata aitiopaikalta metsäalan suosion kehitystä. Pirjo Saramäki viettää Suomen suven kesäpaikallaan Joensuun Keskijärvellä, mutta suuntaa talveksi Afrikkaan. Siellä hän oli mukana perustamassa metsäkoulutusta Namibiaan. Ylisen rannalla on pistäytynyt niin kuikka kuin valkoselkätikkakin. Uran huippu oli tuolloin vielä edessä. Pirjo Saramäki oli yksi kolmesta naismetsänhoitajasta suon ja metsänlaidalla. ”Tyttärentytär pääsi opiskelemaan metsäalaa ammattikorkeakouluun. Metsälehti 15/1975. Jäätyään eläkkeelle lokakuussa 2010 Saramäki on viettänyt talvet Afrikkaa kierrellen ja kesät mökillään Pohjois-Karjalassa. päivä huhtikuuta ilmestyneeseen lehteen. Neljän metsänparannuspiirissä kuluneen vuoden jälkeen hän kokeili opettamista Koivikon maatalousoppilaitoksella Muhoksella ja ihastui. Toisin kuin hän haastatteluhetkellä arveli, metsänparannuspiiri ei jäänyt hänen viimeiseksi työpaikakseen. Metsätalous on enimmäkseen aavikoitumisen estämistä, kotitarvepuun tuottamista ja hedelmäpuiden kasvattamista.” Tuvan seiniä koristavat punotut vadit, sängyn yläpuolelle ripustettu moskiittoverkko sekä kirjahyllyllinen afrikkalaista kirjallisuutta paljastavat maanosan tehneen suuren vaikutuksen. Kolmelapsisen perheen äidin päivät venyivät herkästi iltaan. Sinnikkyyttä nuorelta naiselta tarvittiin vielä virkaan astumisen jälkeenkin. Piti todellakin ärjäistä pari kertaa, mutta kyllä se siitä iloksi muuttui”, Saramäki muistelee. Suon laidalta maailmalle Pirjo Saramäki oli ensimmäisiä naismetsänhoitajia miesten hommissa. Lukuisien hakuyrityksen jälkeen hänestä tuli ensimmäinen nainen Oulun metsänparannuspiirin piirimetsänhoitajana. Opettaminen koukutti Nyt, lähes 40 vuotta myöhemmin, toimittaja pääsee vähemmällä: hänet istutetaan tuvan penkkiin mansikkatortulle. Suurehko lintu piiloutuu rungon taakse. Metsälehden toimittaja Ulla Kivivuori sai maistiaisen talvisesta maastopäivästä haastellessaan Saramäkeä 17. Afrikka toinen koti Koko työuraansa Saramäki ei malttanut pysyä Suomen rajojen sisäpuolella. Hiki kostutti vaatteet ja deodorantti petti. Myös yksi Saramäen neljästä tyttärestä valitsi metsäuran, ja haastattelupäivä toi mukanaan toisen ilouutisen. 1990-luvulta tyttöjen määrä luentosaleissa kasvoi nopeasti. Kummassakin paikassa hänen harrastuksiinsa kuuluu lintujen bongaus. TIIA PUUKILA, teksti ja kuvat M etsälehti uutisoi vuonna 1975 kuinka metsänhoitajapula oli tuonut naiset perinteisiin miesten töihin. ”Namibiassa kukaan ei omista maata eikä myöskään halua hoitaa sitä. Tulokset varmistuivat tänään”, Saramäki iloitsee. Metsänparannuspiirissä kaksikymmenvuotisen työuran tehneet metsätalousteknikot olivat alkuun ihmeissään uudesta, 28-vuotiaasta esimiehestään. Samassa jokin lehahtaa pihan halki. ”Sehän oli aluksi aivan mahdotonta kyynärpäätaktiikkaa. Afrikassa etsitään harvinaisuuksia ja kesäpaikalla kirjataan pihalinnut. 20 METSÄLEHTI 15 • 2013 MITÄ NYT KUULUU. ”Se on varmaan närhi”, Saramäki sanoo ja nostaa kiikarit nenälleen. Se ei ollut mikään eläkepaikka.” Jäätyään äitiyslomalle ennen neljännen lapsensa syntymää Saramäki ei enää palannut piirimetsänhoitajan virkaan. hidaste. 1970-luvulla nainen valittiin virkaan, jos miehiä ei ollut hakijoina ja nainen pystyi todistamaan, ettei perhe ollut työn teon Saramäki hiihdätti toimittajaa koko päivän halki soiden ja lumisten työmaiden. Pirjo Saramäki harrastaa lintujen bongausta. 67-vuotias Saramäki viettää ansaittuja eläkepäiviä kesäpaikallaan Keskijärven kylällä Ylisen rannalla
• kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. • voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. Kestotilaus kannattaa Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A TIL AUS KANN AT TA A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen.. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. • saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden
Nostovoimaa on sen verran kuin tarvitaan. Parannuksia on luvassa. CF Moto 800 on kahdenistuttava, ja sen runko on hieman normaalia pidempi. Yhdistelmä oli aivan toimiva. Puut kätevästi kyytiin Kesäsavotalla kokeilimme CF Moto Terralander -mönkijää, Country 330 -kuormainta sekä T15-peräkärryä. Järjestelmää oppii aloittelevakin puunkuormaaja helposti käyttämään. Istuma-asento ei tosin silloin ole paras mahdollinen. Puomin ohjaus toimii kahdella vivulla. Myyntimalleissa jarrut ovat tehdasvalmisteiset. › Lisätiedot www.us-tuonti.. Moottori on si. Kiinalaisvalmisteinen CF Moto myydään tieliikennevarustuksella, joten sen voi ottaa verot maksamalla tieliikennekäyttöön tai jättää maastomönkijäksi. CF Moton pohja on kohtalaisen hyvin suojattu. Kun järeä ja samalla painava mönkijä jää kiinni heinikon peitossa olevaan kantoon, sen irrottamisessa on melkoinen urakka – tämä tuli testattua. Varsinkin kuormainvivuston ollessa paikoillaan tankkaaminen maasto-oloissa on vaikeaa. Kuormaimen puomi on melko lyhyt, ulottuvuus on vain 3,3 metriä. Tehoja mönkijän 800 kuutiosenttimetrin moottorista löytyi mukavasti, ja isotkin kuormat nousivat lanssipaikkana olleen mäen päälle. Renkaissa oli hyvä pito, mikä on yleensä moottorin tehoa tärkeämpi ominaisuus maastossa liikuttaessa. Itse kuormain toimi moitteetta ja oli helppokäyttöinen. Ajoimme CF Motolla ja kuormainperäkärryllä noin 30 kuutiometriä järeää kuitupuuta pienehköltä, rämeellä sijainneelta myrskytuhoalueelta. Pientä rutinaa kuului välillä, jos valitsinvipu ei osunut kohdalleen. CF Moton peräkoukun ripustus vaatii kuormainperäkärryn kanssa käytettäessä vahvistusta. 22 METSÄLEHTI 15 • 2013 KOKEILTUA HANNU JAUHIAINEN, teksti MIKKO RIIKILÄ, kuvat K okeilimme CF Moto 800 Terralander -mönkijää Country-kuormainperäkärryn veturina. Kouran aukaisua varten on vielä kolmas vipu. hantuoja oli tehnyt joitain kokeiluluontoisia muutoksia. Kourassa on riittävästi puristusvoimaa, joten puukuorman purkaminenkin sujuu nopeasti. Jarrut hukassa Koeajettu mönkijä oli ollut maahantuojan testikäytössä jo yli vuoden, ja sillä oli ajettu reilusti yli tuhat kilometriä. Toisaalta kuormaimen vivustoa tottui nopeasti käyttämään siten, että käsivarsilla saattoi nojata penkin selkänojaan. Nyt peräkoukun ripustus murtui kolmen päivän puunajon jälkeen. Maahantuojan mukaan jatkossa tämä malli on tarkoitus varustaa takaosan paremmin suojaavalla muovilla. Niitä sai repiä pois vähän väliä. Ohjaustehostinta ei tässä mallissa toistaiseksi ole. Kuormaimen voimanlähteenä on Hondan polttomoottori, joka osoittautui varmatoimiseksi. Takapyörien eteen jäävät suurehkon kannon kokoiset kolot. Mönkijän vakiovarustuksena oleva sähkövinssi vaikutti muutaman käyttökerran perusteella toimivalta. Ohjaustehostin olisi tarpeen Etupyörien lukitus on perinteiseen tapaan kytkettävissä erikseen päälle. ”Mönkijällä oli erikoinen taipumus kerätä hakkuutähteitä.” CF Moto 800 EFI Terralander › Moottorin koko 800 cm 3 › Pituus 232 cm › Leveys 118 cm › Maavara 31 cm › Vaihteisto automaatti, pakki, eteen hidas/ nopea › Jousitus säädettävä erillisjousitus › Paino 345 kg › Hinta 8 690 €, tieliikennekäyttöön 11 198 €. Hintalaatusuhteeltaan CF Moto vaikuttaa kelpo vehkeeltä, varsinkin maahantuojan ilmoittamien muutosten jälkeen. Ohjaus on kuormainperäkärryn kanssa ajettaessa muutenkin jäykähkö, tuohan etutarikalla oleva moottori melkoisesti lisää painoa etupyörien päälle. Emme ehtineet kokeilla mönkijää ilman peräkärryä. Vaihteisto toimi pääosin moitteetta. Jarruissa oli kuitenkin toivomisen varaa. Peräkärryssä oli lisävarusteina sähkötoiminen hydraulinen peräveto, peräkärryn telat sekä kuormainpuomiin asennettu langattomasti ohjattava vinssi. Sillä ei pysty nostamaan puita kyytiin peräkärryn takaa. Lisäpituus kasvattaa kääntösädettä, mutta tuo toisaalta vakautta kuormainperäkärryn kanssa ajamiseen ja maantielle. Tukijalat liikkuvat ristiin ja toimivat omilla vivuilla. Se lähti käyntiin yleensä ensimmäisellä nykäisyllä. Laitteet on valmistettu Virossa. Jälkiasennettava suojamuovi on kuitenkin suunniteltu lyhyempirunkoiseen mönkijään. Tieliikennemallin nopeutta ei ole traktorimönkijän tapaan rajoitettu, joten sillä voi ajaa tiekohtaisten nopeusrajoitusten mukaan. Kuormain totteli hyvin ohjausta, eikä äkkiliikkeitä tullut kevyen yksittäispuunkaan kanssa. Vasen kahva oli aivan liian jäykkä, ja oikeanpuoleisella kahvalla hallittava takajarru ei toiminut kunnolla. MaaMetsään tai tielle Kiinalainen CF Moto pärjäsi kohtuullisesti kuormainperäkärrryn kanssa. Bensatankin korkki on hankalassa paikassa mönkijän perässä. Hinnat sisältävät mm. Esimerkiksi etujarrun kahva oli siirretty vasemmalle puolelle. Luultavasti samasta syystä mönkijällä oli erikoinen taipumus kerätä hakkuutähteitä, kuten tieuralle asetettuja havuja, taka-akselin ympärille renkaiden sisäpuolelle. vinssin sekä vaihtoehtoisesti lumilevyn tai peräkärryn. Jarruvoima ei riittänyt pitämään täydessä kuormassa ollutta mönkijää mäenrinteessä paikallaan. HANNU JAUHIAINEN, teksti MIKKO RIIKILÄ, kuvat Metsälehden koeajettavana oli kesäkuisella savotalla Metsä-Säämänen Oy:n maahantuoma Country 330 -kuormain sekä T15-peräkärry. CF Moto on tehokkaan oloinen mönkijä, joka sopii pienin varauksin myös puunajoon kuormainperäkärryn kanssa. CF Moton takaistuin on helposti irrotettavissa, joten sen voi ottaa pois metsäajoa varten. Tämän vuoksi myöskään helpposäätöisen oloisen jousituksen toimivuudesta ei saatu tuntumaa. Tieliikennemönkijän haittapuoli on korkeampi verotus, ja lisäksi mönkijä on katsastettava joka vuosi. Tukijalat vaikuttivat tukevilta, eikä niiden kanssa ollut ongelmia
Ja ääntä riitti, sillä lentokoneen 600-hevosvoimainen tähtimoottori ja isolapainen potkuri piti ankaraa jyryä nostaessaan noin 1000 kilon lantalastin ilmaan.” ”Tästä melusta me vielä joudumme vaikeuksiin” , ennusti lentäjä Juhani Salminen. Kaukosäätimellä toimiva vinssi on verraton apu mönkijäkorjuussa. Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. Kuormaimeen asennettu hydraulinen, langattomalla ohjaimella toimiva vinssi on helppokäyttöinen ja kätevä apuri etenkin hankalassa maastossa. Mitään isompaa puutetta tai heikkoa kohtaa ei tullut muutaman päivän puunajon aikana esille.. Haittana on, että telasto kuluttaa jonkin verran takarenkaita, eikä niillä voi ajaa hiekkatiellä. Muun muassa Orivedellä lannoitettiin yhteismetsiä illan hämärässä. ”Mielipiteet lannoituksen haittavaikutuksista ovat epävarmoja. Metsien lannoitus lentolevityksellä aiheutti pohdintaa puolesta ja vastaan. Peräkärry ja kuormain vaikuttivat toimivilta ja laadukkailta tuotteilta. Suuria puumäärien lisäyksiä tavoitteenaan pitävät metsämiehet vähättelevät haittoja, vesiviranomaiset ja luonnonsuojelijat pelkäävät luonnon tasapainon horjumista.” ”Mikäli lentolannoitus suoritetaan tyynellä säällä, niin kuin se aina pitää tehdä, rakeinen lanta menee matalalennossa vain oikeaan paikkaan. Sen saa käyttöön yhtä vipua liikuttamalla. Vesistöjen ja purojen varsille jätetään suojavyöhykkeet, joita ei lannoiteta. Erityisesti metsien lannoittaminen lentolevityksellä herätti Metsälehdessä paljon keskustelua vuonna 1973. Tehoja perävedossa saisi kuitenkin olla hieman enemmän. ”Metsien lannoitus on luonnonsuojelun kannalta hyväksyttävä metsänparannustoimenpide, mutta lentokoneesta suoritettuna on kyse umpimähkäisestä toiminnasta, jolloin lannoitus kohdistuu yhtä hyvin vesiin kuin metsiin”, yhdistys kirjoitti vaatimuksessaan Metsähallitukselle. Epätasaisessa maastossa mönkijän teho ei yksin aina riitä, jolloin tarvitaan perävetoa. Joissain mönkijäkuormaimissa vipupakan voi kiinnittää myös peräkärryn etusermiin. Telasto tuo vakautta Peräkärryn telasto tuo tiettyä vakautta maastossa liikkumiseen. ”Pakoputki sylkee aivan ohjaamon vieritse metrin mittaista liekkiä ja moottori huutaa ankarasti. Kuormainvivusto on sijoitettu mönkijän takatarikalle. Upottavassa suomaastossa ajettaessa ei ole pelkoa siitä, että peräkärryn etupyörä uppoaa painanteeseen. Mönkijällä ei tarvitse päästä joka paikkaan, vaan vinssillä voi nopeasti hinata puut mönkijän kuormaimen ulottuville. Vaunu T15 › Leveys 1,26 m › Kuormatilan pituus 2,7 m › Paino 160 kg › Hinta 1 880 € › Lisävarusteet: Hydrauliveto 2 400 € Telat 880 € Kuormain 330 › Ulottuvuus 3,3 m › Nostoteho 1,6 m 420 kg › Paino 170 kg › Hinta 4 900 € › Lisävarusteet Honda hydrauliyksikkö 1 600 € Kauko-ohjattu vinssi 1 600 € › Koeajoyhdistelmän hinta 13 260 € Ilman lisävarusteita 8 380 € › Lisätiedot: www.metsa -saamanen.. Sitä paitsi vain kerran kymmenessä vuodessa annettava 150 typpikilon määrä metsähehtaaria kohden on aivan minimaalinen maatalouden lannoituksiin verrattuna.” Kanta-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys puolestaan vaati lentolevityksen kieltämistä. joitettu mönkijän etutarikalle, ja sen pystyy käynnistämään mönkijän kyydistä. 23 METSÄLEHTI 15 • 2013 UUTINEN VUONNA 1973 LAURA KAKKONEN Metsänlannoitus yleistyi Suomessa 1960-luvun lopulla. robson-perävedon, jolloin pyörien väliin tulevat erilliset vetorullat. Ei tarvitse kauan lentää, kun pää vielä pitkään maassakin humisee, vaikka minulla on vahaa korvissa ja kypärä päässä” , Salminen kuvaili lentolevityksen työolosuhteita. Systeemi on siten hyvin yksinkertainen ja helppo kytkeä päälle. Teloja kannattaa siis käyttää vain tarpeen mukaan pehmeässä maastossa tai talvikelillä. Lentäen lannoitettu Puut kätevästi kyytiin Kourassa on riittävästi puristusvoimaa, jotta puukuorman purku sujuu. ”Väkeä tuli taksillakin katsomaan, mitä möykkää yöhön hiljentyvän metsän yllä pidetään. Peräkärryyn saa vaihtoehtoisesti myös ns. Peräkärryn sähkötoiminen hydraulinen peräveto on Metsä-Säämäsen omaa tuotantoa. Mönkijän tarakalla olevaa vivustoa on turvallisempi käyttää, ja istualtaan on miellyttävämpi tehdä töitä kuin seisaaltaan. Perävedosta oli apua hankalissa paikoissa ajettaessa, mutta välillä voima loppui kesken
Se on varsin yleinen perhonen myös Etelä-Suomessa. 24 METSÄLEHTI 15 • 2013 HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat K aikki alkoi oikeastaan jo viime kesänä. Tulevaisuudessa mittarituhot lisääntyvät. na 2003–2004. Heinäkuulla toukkahyökkäys tyrehtyy, kun hengissä selvinneet toukat laskeutuvat maahan ja koteloituvat. Yli 36 asteen pakkasessa munat olisivat kuolleet ja tämänkesäinen massaesiintyminen olisi estynyt. Maahan laskeutuneet tai pudonneet toukat pyrkivät takaisin yläilmoihin. Muille luonnon eläjille toukkamassat tietävät ääretöntä ruokapöytää. Mittarituhoja ennenkin Tunturimittaria on Utsjoen Kevon tutkimusasemalla tutkittu jo pitkään. Tunturimittaria esiintyy koko maassa. Ne kiipeävät koivujen ohella opaskyltteihin ja, kuten kuvassa, katajiin. Lopputuloksena koivikko kuolee kokonaan ja metsänraja vajuu alemmaksi. Tunturipuron pohjassa vesi huojuttaa kuolleiden toukkien kasoja. Ihminen saa pyyhkiä seittejä hikiseltä iholta, ja hatunlieristä roikkuu sätkiviä toukkia kuin jojossa. Mittarituhot laantuvat, kun toukkiin iskevät taudit ja loispistiäiset. Ne tuottavat fenoliyhdisteitä, jotka ovat myrkkyä toukille. Siellä metsät ovat monilajisempia eikä massatuhoja siksi esiinny. Toukkia oli paikoin niin runsaasti, että maisema on kuin syysruskan jälkeen syksyllä. Tuuli heiluttaa niitä naapuripuihin, alas varvikkoon ja tietysti ohi kulkevien porojen ja ihmistenkin päälle. Tunturimittarin tuhot toistuvat säännöllisesti noin 9–10 vuoden välein. Keväällä tunturikoivujen lehtien puhjettua kuoriutui miljoonista tunturimittarin munista pieniä vihreitä toukkia, jotka heti alkoivat syödä koivujen lehtiä. Pikkulinnut rastaista järripeippojen ja pajulintujen kautta sinirintoihin kaapivat puiden oksilta ja varvikosta nokan täydeltä toukkia itselleen ja nälkäisille poikasilleen. Puut käyvät myös kemialliseen sotaan. Syksyisen parveilun seurauksena naarasmittarit munivat tunturikoivujen oksiin silmujen lähelle. Huippupakkasia ei tullut. Toukkia kaikkialla Syödyistä koivuista roikkuu tuhansittain toukkia ohuen seittilangan varassa. Ilmaston lämmetessä munat talvehtivat paremmin ja uusiakin tuholaisia ilmestyy koivikoihin. Siellä tuhannet ja taas tuhannet toukat pyrkivät ylös koivuihin jatkamaan kesken jäänyttä ateriaansa. Norjasta levinneet hallamittarit ovat jo aiheuttaneet paikallisia tuhoja Utsjoella. Edelliset tuhot olivat Utsjoella ja Enontekiön Käsivarressa vuosiMittarien jäljiltä Kun miljoonat tunturimittarintoukat pääsevät vauhtiin, tulos on ankeaa katseltavaa. Kun katsoo maahan, varvikko liikkuu. Tänä kesänä tunturimittarin tuhoalue keskittyy kansallismaisemaamme Kilpisjärvellä. Koivut eivät pääse kunnolla uudistumaan, kun porot syövät seuraavien vuosien taimet suihinsa. Kuolleiden tunturikoivikoiden pökkelikköjä näkee Kevon luonnonpuistossa ja Pulmankijär. LUONNOSTA ven maastossa Nuorgamissa. Kun talvi oli vielä leuto, munat selvisivät talvesta hyvin. Jos puilla riittää varastoravintoa juurissa, ne kykenevät tuottamaan uudet lehdet vielä loppukesällä tai viimeistään seuraavana kesänä. Niinpä puun lehdiltä voi löytää hyvinkin erikokoisia toukkia. Kun tunturikoivut oli syöty puhtaaksi, toukat jatkoivat vaivaiskoivun, lepän, pajujen, juolukan ja mustikan parissa. Lisäksi toukat ovat punamuurahaisten mieliravintoa, eikä niitä esiinny tunturialueella. ”Muille luonnon eläjille toukkamassat tietävät ääretöntä ruokapöytää.” Tunturimittarin toukat kasvavat sitä mukaa kuin saavat syötyä lehtiä. Loppukesällä ja syksyllä Kilpisjärvellä vilisi jaloissa pieniä ruskeankirjavia perhosia, tunturimittareita. Joskus tulee virheitäkin: opaskylttien, pökkelöiden ja tienviittojen kärkiin ja katajan latvuksiin kertyy vellova, ylöspäin pyrkivä toukka-armeija. Utsjoella ja Inarissa oli vuosina 1965–66 massiivinen, 10 000 neliökilometrin tuhoalue, josta tuhoutui lopullisesti noin 1200 neliökilometriä. Yksittäinen mittariesiintymä ei välttämättä tapa koivuja. Näin toukkien tuhotyö etenee koivikossa tehokkaasti. Saattaapa tällaisena kesänä useampi lintupari yrittää toisenkin poi kueen kasvattamista
Kuvan alla oli teksti, että toista samanlaista ei ole tullut vastaan ja tuskin tuleekaan. Sitten vaan seuraava veto vastarannalle. Vanhat menetelmät on otettu sujuvasti uusiokäyttöön Kelvän Vornalla. Honda lähti käyntiin pääsääntöisesti ensimmäisellä nykäisyllä ja kulutti bensiiniä 1–2 litraa päivässä, eikä siinä neljän vuoden aikana ollut mitään vikaa. Taakse tehtiin pyörivä rulla, joka auttoi isojen pöllien vinssauksessa. Koneella on ajettu monen vuoden polttopuut ja käytetty hydraulihalkojaa ulosottoakselin kautta. sella alustalla. Mistä tulevat Metsälehteen raakapuun hintatilastot. Tein kärryyn vesivanerista lavan, ja sillä kulkivat niin hiekkakuormat kuin taimilaatikotkin. Kuvan kuorman painoksi punnittiin 423 kiloa. Vanha konsti Lautan uittaminen on kevyttä puuhaa. Vuonna 2000 vähän suuremman hankintakaupan vuoksi myin Hondan ja ostin traktorin. Kun suojakelillä ajoi jäljet tyhjällä kärryllä, niin pakkasyön jälkeen ajo sujui hyvin. Viimeisessä kuormassa tuotiin vielä vastaskoivut ja päästiin saunomaan. Ongelma ratkaistiin ottamalla käyttöön vanha ponttonilautta ja ostamalla kaupasta muutama kieppi kelluvaa köyttä. Neljän tynnyrin kantavuus riitti varsin hyvänkokoisiin kuormiin, ja lautan veto kuormattunakin oli kevyttä puuhaa. Hondaa metsäkoneena ei voi liikaa kehua. Hän on asentanut pyörät 3,5-hevosvoimaiseen Honda F410 -jyrsimeen. Puukauppojen määrä vaikuttaa siihen, että ajoittain maakunnalliset hintatilastot ovat etenkin kesäaikana puutteelliset. Tuusulalainen Levo Oy valmisti mönkijän yksiakselisia tukkikärryjä, mutta myös vastaavia telikärryjä ruotsalaisiin kaivoksiin, missä niillä kuljetettiin ruutia. Venevinssin tukirautaa oli helppo siirtää ja näin löysin hyvän ajoasennon. Metsänomistaja Lapista Lappi ja myös Kainuu-Pohjanmaa ovat suuria alueita. Myyntiä olen kuitenkin katunut, ja tänä keväänä ostin käytetyn F800:n, jota huollan metsäkoneeksi. Käypä ajankohdan hintataso leimikkotyypeittäin selviää parhaiten omasta metsänhoitoyhdistyksestä. On muistettava, että tilaston hintataso kuvaa keskimääräistä tilannetta. HANNU JAUHIAINEN Mistä hinnat tulevat. Ajoin koneella niin kuitupuuta pinoon kuin kotitarvetukkejakin. Illan hiljaisina hetkinä havainnot piirtyvät paperille hauskoiksi kuviksi. Kun teetätin uudistushakkuuleimikon, viideltä ostajalta tuli tarjous ja kaikilta vajaat 10 euroa pienempi tukinhinta kuin Metsälehden hintatilastoissa. Sitten tuli eteen kärryn hankinta. Kun kaikissa pyörissä oli lisäpainot ja lumiketjut, niin ei juuri sellaista paikkaa ollut, johon ei olisi päässyt. Lastasin joen toisella puolella rannan läheisyyteen tehdyt kasat sopivina kuormina ponttonille, ja mökkirannassa juhannuksen vietossa ollut nuoriso veti kuorman köydellä mökkirantaan sekä tyhjensi kuorman. Asia ei pidä paikkaansa, ostin nimittäin itse vuonna 1997 käytetyn Honda F800:n, joka on edellinen malli artikkelissa esiintyneeseen malliin F810. Tosin pulverilumella kone oli aivan onneton. ERKKI LUITPARO Tammela Ja vielä yksi Myös Tauno Pietarila Haukiputaalta lähetti kuvan sarvitraktoristaan. Rulla oli sentin alempana kuin kärryn pohja. Jos kauppoja on vähän, hintatietoa ei julkisteta. Ja sk a Ik on en Er kk i Lu itp ar o Ta un o Pi et ar ila. Sydäntä lämmitti lukea artikkeli sarvitraktorista (Metsälehti 11/2013). Tein venevinssin tukirautaan istuimen ja selkänojan sekä aisalle jalkatapit. Metsälehden hintatilasto perustuu Metsäntutkimuslaitoksen puun ostajilta keräämiin tietoihin. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 15 • 2013 25 LUKIJALTA LUKIJAVINKKI PILAPIIRROS Ti m o To iv an en Timo Toivanen tarkkailee metsämaailman ilmiöitä Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Savon alueen metsäneuvojana. Pienistä talvikohteista tarjottava hinta voi paikoin olla todella alhainen. Ostin traktoriin lisäpyörät ja tein niihin lumiketjut. Aisalle asennettiin venevinssi, jossa oli noin 10 metrin liina. Hintataso voi alueen sisällä vaihdella hyvinkin paljon, jos myytävä leimikko on syrjäisillä seuduilla ja hankalien matkojen päässä. Puun uitto on edelleen helpoin ja kannattava keino puutavaran siirrossa palstalta tontille. JASKA IKONEN Vinkkejä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Joki erottaa metsäpalstan mökkirannasta, ja polttopuurangan siirto metsästä mökille vaatisi ajouran teon metsään, parin kilometrin maantiematkan sekä tietenkin sopivan ajokaluston puiden saamiseksi mökin pihaan. Metsän monimuotoisuutta edusti myös juhannuskokko hieman humoristisine virityksineen, ja lämpöä kelopölleistä läksi niin, ettei hyttysistä ollut haittaa kokon lähipiirissä. Kone on jarruton eli pyörät vetävät aina samalla nopeudella. LUKIJAKYSYMYS . Ainakaan pohjoisen osalta ne eivät pidä paikkaansa. Kun pölli keikahti kuormaan, ei rulla enää pyörinyt. tai postitse Lukijavinkki, Metsälehti, Pohjoinen Rautatie katu 21 B, 00100 Helsinki. Debbie-koira toimi lautturina, ja homma sujui hyvin soveltuen muutenkin juhannuksen viettoon. Telikärryhän kulkee melko tasaisesti myös kuoppaiLisää sarvitraktoreita Kirjoittaja päätti palata sarvitraktorin omistajaksi
Vastaavanlaisiin tuloksiin on päädytty useissa ulkomaisissa tutkimuksissa: erityisesti nisäkkäät ja linnut eivät viihdy kauan avoimilla paikoilla syömässä pelätessään tulevansa itse syödyksi. Vajaan 1500 asukkaan metsäinen kunta on juhla-aikana virolaista meininkiä ja vilinää täynnä, mutta kyllä joukkoon suomalaisiakin mahtuisi. Viljelykseen huonosti soveltuvat maat pakottivat etsimään elinkeinoja metsän tuotteista. ”Keltasirkku oli syöttökokeessa koko ajan niin levoton, ettei koskenut lainkaan siemeniin.” ”Metsäpäästäiselle annettiin sata männyn siementä sekä muikkua.” Samalla saatiin kuitenkin arvokasta tietoa eri lajien syöntijäljistä sekä tuhojen torjuntamahdollisuuksista. On siis selvää, että eläinkantojen alueellisella ja vuosien välisellä vaihtelulla on merkittävä vaikutus tuhoriskiin. Siemensyöjien tunnistuksessa kokeiltiin Suomenjoella männyn kylvölaikkuihin asennettuja riistakameroita. Häkkikokeet eläimillä saivat toisinaan hupaisia piirteitä. Toisaalta, kun ravinnosta alkaa olla pulaa, eläimet ottavat enemmän riskejä ja siemensyönti siirtyy keskemmälle uudistusalaa. kerran. Paikkakunnan maine puutöiden saralta on perua jo kaukaisilta ajoilta, vertailukohtana Suomessa esimerkiksi Vakka-Suomen alue. Länsinaapurin tutkimuksissa eläintuhoja oli uudistusalasta ja vuodesta riippuen 5–100 prosenttia männyn sirkkataimista. Myös muutaman viikon ikäiset sirkkataimet voiPikku rosvot männyn kylvöaloilla Kylvetäänkö mäntyä vai ruokitaanko eläimiä. Tässä käytännön työssä ehkä Lahden ProPuu saattaisi antaa arvokkaita virikkeitä. Kuivuuden, sade-eroosion, rousteen ja pintakasvillisuuden ohella syynä saattaa olla kylvöalalla vierailleet ”siemenvarkaat”. TapahtuTynnyrit ovat osa Itä-Viron juhannusta Virolainen puutyökulttuuri on eteenpäin katsovaa kehitystyötä. 26 METSÄLEHTI 15 • 2013 TUTKIJOILTA M etsäkylvöjen tulokset jättävät toisinaan toivomisen varaa, kun taimia ei synny riittävästi tai taimikko jää aukkoiseksi. Risto Heikkilä selvitti tutkimuksissaan jo 1970-luvulla muun muassa, mille lajeille männyn ja kuusen siemenet maistuvat ja mitkä tekijät vaikuttavat tuhoriskiin. Esimerkiksi Avinurmen Puuaitta on menestynyt hyvin yrityskilpailuissa ja yleisemminkin elinkeinotoimintaan suuntaudutaan vakavasti niin kuin pitkässä historiassa on tehty. Puutyöperinteiden jatkumosta Avinurmessa pidetään huolta ja tietotaito siirtyy vanhemmilta lapsille ja mestareilta oppilaille. Markkinointikin osataan Avinurmen piiristä löytyy monenlaisia esimerkkejä perinteiVirolainen perinne esittäytyy Avinurmen puukäsityökeskuksessa. Riistakamera paljasti Aikaisemmissa maastokokeissa siemensyöjiä on yritetty tunnistaa lähinnä siemenkuoreen tai sen käsityön osaamisesta ja myös tuotteiden markkinoinnista. Yhden säästöpuun sisältävällä uudistusalalla tehdyssä kokeessa pikkulinnut tyhjensivät siemenistä ensimmäisenä lähimpänä säästöpuuta olevat kylvölaikut. Siemenja sirkkataimisyönnillä voi olla suuri vaikutus kylvötulokseen. Jopa kouluissa on puutöiden erityisopetusta. Siemenja sirkkataimisyönti yhdistettynä arvioitu tuhojen osuus kasvaa helposti kolmannekseen kylvetystä siemenmäärästä. Paikalliset ja myös eri puolelta Viroa tulevat yhteensä tuhannet käsityöntaitajat, myyjät ja muut vieraat tulevat silloin markkinatapahtumaan mutta myös juhlimaan juhannusta. Tässä toiminnassa ovat voimakkaasti mukana lähellä toisiaan sijaitsevat Avinurmen kulttuuriperintökeskus (Avinurme Elulaadikeskus ) sekä Avinurmen puukäsityökeskus (Avinurme Puiduait ). Ruotsissa kylvösiementen syöntitutkimuksissa on havaittu, että männyn siemenistä tulee syödyksi yleensä alle 20 prosenttia, mutta enimmillään jopa 60 prosenttia. PEKKA VIRTANEN teksti ja kuvat Viron Itä-Virumaalla Avinurmessa 130 kilometriä Tallinnasta kaakkoon järjestetään juhannuksen aattona maan laajin käsityötapahtuma. Puutöiden osuus on tynnyrimarkkinoilla merkittävä, mutta ei lainkaan sattumalta. Kummatkin ovat uusia, EU-tukea saaneita toimijoita. Ja toisin päin myös. Avinurmen Tynnyrimarkkinat pidettiin tänä vuonna jo 14. Johanna Joki esittelee Avinurmen kulttuuriperintökeskuksessa suosittua pärekorin tekoa.. Matkailijoita ja ryhmävierailuja varten järjestetään työman nimen taustalla on lähiseutujen tunnettuus puuastioistaan, mutta nikkaroitu on muitakin puutuotteita kuten päreitä, rekiä, huonekaluja ja koreja. Kokeiden mukaan tuhoriski on suurin pienillä uudistusaloilla, uudistusalojen reunoilla sekä aloilla, joilla on paljon säästötai siemenpuita. vat tulla syödyiksi; tällöin asialla on yleensä metsäetana tai sirkkaneulasissa vielä kiinni olevaa siemenkuorta tavoitteleva pikkulintu. Perinteen ja uuden yhdistäminen toisiinsa ei ole aina helppoa. Männyn siemenen vararavintosolukossa on runsaasti alkion alkutaipaleen evääksi pakattuja rasvoja ja valkuaisaineita, mistä syystä ne maistuvat monille eläimille. Alueella pyritään kokoamaan, säilyttämään, opettamaan, tutkimaan ja kehittämään puutöihin liittyvää tietotaitoa, tavoitteena päästä jopa Unescon maailmanperintökohteeksi. Puutyökulttuuria ei nähdä menneisyyden väkinäisenä perinneaskarteluna vaan eteenpäin katsovana kehitystyönä. Kulttuuriperinne on koko ajan taustalla, mutta uutta kehitellään myös esimerkkinä järjestetty valaisinsuunnittelupaja
Metsän ja meren välissä esittelytekstissä kuvaillaan virolaisten tarkkailevaa, rauhallista ja unenomaistakin suhdetta luontoon. Avinurmen metsäkulttuuriset painotukset ovat tärkeä osa matkailua, mutta myös paikkakunnan omat harrastustoimet ja laajemmat identiteetin rakennusainekset saavat paljon työntövoimaa puuperinteistä. Kutsumattomien vieraiden lista on kasvanut kahdessa kesässä pitkäksi; kamera on ikuistanut siemeniä syömässä mm. Näitä piirteitä myös näyttely pyrkii valottamaan. Siemensyönnin torjunnassa on kokeiltu myös useita karkoteaineita, mutta toistaiseksi toimivaa kemikaalia, joka lisäksi olisi itse siemenille ja ympäristölle turvallinen, ei ole löydetty. Tämän kesän Tarton taidemuseon maisemamaalaukseen keskittyvän erikoisnäyttelyn. Siemenet piiloon Männyn siemenen ja pikkulinnun kokosuhde on samaa luokkaa kuin perunalla ja aikuisella ihmisellä. Näin varmaan myös ensi tammikuussa Berliinin Vihreällä viikolla, kun Viro on kutsuttuna valtavan tapahtumakokonaisuuden virallinen partnerimaa. Metsäntutkimuslaitoksella haetaan parhaillaan yhdessä kone urakoitsijoiden kanssa keinoja, joilla siemenen peittäminen onnistuisi myös koneellisessa kylvössä. Maisemamaalaukset korostavat metsää ja luontoa turvan ja mielihyvän antajana. Puutarhojen uusi elämä -näyttely on laaja ja tiivis katsaus puutarhojen, puistojen mutta myös metsäisten kulttuurimaisemien merkityksiin ja niiden uusien muotojen mahdollisuuksiin. Peittäminen edistää muutenkin taimettumista, mutta toistaiseksi konekylvöissä siementen peittyminen on sattuman varassa; osa peittyy, osa ei. Peipon, kuten muidenkin lintujen siemensyönti saatiin tässäkin tutkimuksessa estettyä siemenen kevyellä peittämisellä. Mutta myös virolaiset korostavat olevansa metsäkansaa. peippoja, talitiaisia (koko perhe samassa kylvölaikussa), metsämyyriä, päästäisiä ja oravia. Historia näyttää kyllä traagisenkin puolen. Koska siementen ja kylvöalustan väriä pääsee harvoin sovittamaan yhteen, on helpointa peittää siemen. Metsämaisema. Metsäntutkimuslaitoksella Suonenjoella tunnistuksessa kokeiltiin männyn kylvölaikkuihin asennettuja riistakameroita. Sopiva peittosyvyys on muutamasta millistä senttiin, jolloin siemenet ovat riittävässä turvassa siemensyöjiltä ja itävän siemenen sirkkavarsi jaksaa vielä ponnistaa ylös maan alta. Sen sijaan muutaman kerran tavattu päästäinen löysi siemenet myös ohuen maakerroksen alta. Siemenet maistuivat myös oravalle. Tämä hajautetun riskin taktiikka kertoo juuri siemensyönnin välttämisestä. Lapsille on ikäkauteen sopivaa omaa puuaskartelua. Männyn siemenen väri vaihtelee luontaisesti hyvin vaalean ruskeasta mustaan. harakat, rastaat ja metsäjänikset ovat etsiytyneet uteliaina paikalle, mutta siemenet eivät ole niille maistuneet. 27 METSÄLEHTI 15 • 2013 Siemensyöjien tunnistuksessa kokeiltiin Suomenjoella männyn kylvölaikkuihin asennettuja riistakameroita. Myös Tallinnan uudehkossa Kumu-museossa on kesän aikana päässyt tarkkailemaan luontoa. Maakiitäjäiset ja muurahaiset voivat lisäksi kuljettaa siemeniä pois suotuisista itämiskohdista, vaikka eivät siemeniä söisikään. Riistakameran liiketunnistimen herkkyys ei riittänyt kuvaamaan kylvölaikussa mahdollisesti vierailleita hyönteisiä, mutta aikaisemmista tutkimuksista tiedetään esimerkiksi maakiitäjäis-koppakuoriaisten voivan syödä merkittäviä määriä kylvösiementä. Metsäja puualan kohtaamispaikaksi Avinurme tarjoaa hyvät puitteet, sillä pieni metsä-kotiseutumuseo, ruokaerikoisuudet, laajat kokoustilat ja Alatagusen aarniometsä tuovat puunikkarointiin keskittyvän toiminnan oheen lisäleveyttä. Sodan, köyhyyden ja valtapolitiikan kuohut eivät useinkaan maisemakuvastojen elämänmyönteisiä, tosin joskus haikeita tunnelmia ole rikkomassa. Pikkulinnut kuorivat siemenet ja söivät sisustan kylvölaikussa, päästäinen puolestaan kulki vinhaa vauhtia kylvölaikun ja sitä reunustavan pintakasvillisuuden välillä ja söi siemenet piilossa. Niinpä metsänomistajalle jää valittavaksi muuten melko varmatoiminen ja helppo konekylvö tai hitaampi käsinkylvö, jossa kaikki siemenet voi tarvittaessa peittää. Syksyinen metsä (1901). Viron taidemuseo. 50 km VIRO Tallinna Avinurme Venäjä Latvia Itämeri Tartto Pärnu. ”Paras keino suojella siemeniä metsäkylvöissä on peittää ne kevyesti kivennäismaalla.” näytöksiä ja myös eripituisia ja -teemaisia työpajoja esimerkiksi korinpunonnan ja puukorujen tai myös kangastöiden tekemisessä. Eri tilanteissa eteen tulevia Viron matkailuesittelyjä, näyttelyja messuosastoja tai tapahtumia värittävät usein juuri metsäiset tunnelmakuvastot. Yleisin siemenrosvo on ollut peippo, ja vastoin aikaisempia oletuksia peippojen siemensyönti on jatkunut läpi kesän aina syysmuuttoon asti. Lisäksi mm. Eläimet löytävät siemenet näön ja hajun perusteella, joten peittäminen vaikeuttaa niiden havaitsemista. Puiden alla -maalauksen tekijä Andrus Johani tuskin aavisti luontokuvia tehdessään, että kohtaisi tiensä pään fasistivainoissa tai että Viron metsät tarjoaisivat sodan jälkeen pitkäksi aikaa suojapaikan neuvostoviranomaisia pakoileville metsäveljille. Myyrä käväisi täyttämässä mahaansa ja tallentui riistakameraan. KATRI HIMANEN PEKKA HELENIUS Kirjoittajat ovat Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoita. sirkkataimeen jääneiden syöntijälkien perusteella, ellei niitä ole tavattu itse teossa. Virokin on metsämaa Julius Sergius von Klever (1850–1924). Paras keino suojella siemeniä metsäkylvöissä on peittää ne kevyesti kivennäismaalla. Osuivatpa siemenet tummaan palaneeseen maahan, vaaleaan kivennäismaahan tai johonkin tältä väliltä, osa siemenistä maastoutuu hyvin ja välttää syönnin. Metsä on ollut monessa suomalaisten tukipylväs, olipa kyse talouden tai kulttuurin monimuotoisista rakenteista
GALLUP Metsähallituksen luontopalvelut on nimennyt kemiläisen lintuharrastajan Pentti Rauhalan vuoden 2013 Sarvipääksi. loso. Napun toukka syö muurahaisen munia ja toukkia. Jos muurahaiset häiritsevät, napun toukka vetäytyy panssarinsa suojaan ja jatkaa toukkien ahmimista tilanteen rauhoituttua. Likainen nuoruus PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄASIANTUNTIJOITA ETSIMME JOUKKOOMME PUUKAUPPAJA METSÄPALVELUIDEN AMMATTILAISIA Haemme Oulun ja Turun hankintapiireille metsäasiantuntijoita vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Tietoa metsästä. ”Metsäkulttuuria ovat metsätyön historian tuntemus, perehtyminen metsänhoidon nykyisiin periaatteisiin ja uusien puutuotteiden tuotekehitys”, Matila muistuttaa. Tietoa metsästä. Turun hankintapiirille haemme kahta puukauppaja metsäpalveluiden metsäasiantuntijaa, joista toinen sijoittuu Pöytyän ja toinen Uudenkaupungin alueelle. Siellä toukka kuoriutuu, mutta ei suinkaan hylkää kakkavaippaa. www.metsalehti.. Lisätietoja Oulun hankintapiirin tehtävästä antaa piiripäällikkö Ville Keskinen, puh. Metsäkulttuuri tutuksi PäijätHämeen avulla Tietoa metsästä. Niitä hän on jatkanut tänäkin vuonna. 20 40 60 80 100 Kyllä 60% Ei 40%. Ansionimi myönnetään vuosittain henkilölle, joka on edistänyt Perämeren kansallispuiston toimintaa. ”Metsäkulttuuriin liitetään yleensä tukinuitto, hevoskuljetus ja muut menneen ajan metsätyöt. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Muutaman viikon kuluttua kotelosta kuoriutuu aikuinen, joka kömpii muurahaispesästä auringonvaloon ja aloittaa tavanomaisen lehtikuoriaisen elämän. Pentti Rauhala kävi ensimmäisen kerran Sarvessa 1960-luvulla ja aloitti systemaattiset lintukartoitukset 1971. Rauhala on myös havainnut, että eri saarten linnusto poikkeaa huomattavasti toisistaan. Tietoa metsästä. Nimitys julistettiin Sarven saaressa heinäkuun viimeisenä lauantaina pidetyillä Sarvipäivillä. www.metsakustannus.. Jätä hakemuksesi 25.8.2013 mennessä osoitteessa metsagroup.fi/rekry Aikuinen nelitäplänappu syö puiden ja pensaiden lehtiä, mutta toukan elämäntavoista löytyy myös erikoisia yksityiskohtia. Päinvastoin: siitä tulee sen panssari. Pari vuotta muurahaispesässä mellastettuaan toukka sulkee kakkapussin pään kokonaan ja koteloituu suojuksen sisälle. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. www.metsakustannus.. Rauhalan ansiosta kansallispuiston linnustosta on tarkat tiedot usean vuosikymmenen ajalta: monen lajin kannat ovat välillä runsastuneet ja välillä romahtaneet. A ikuinen nelitäplänappu on kuin mikä tahansa lehtikuoriainen, mutta useita sukulaisiaan koreampi punaisessa takissaan, jota koristaa neljä mustaa täplää. 040 840 4744 ja Turun hankintapiirin tehtävästä piiripäällikkö Juha Hörkkö, puh. www.metsakustannus.. Oppaan laadinnan rahoitti Marjatta ja Eino Kollin säätiö. Ravinnokseen nappu jyrsii puiden ja pensaiden lehtiä. Pentti Rauhala vuoden sarvipääksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on koonnut oppaan metsäkulttuurin tunnistamisesta, esimerkkialueena on Päijät-Häme. an maisteri Pekka Virtanen. Napun löytää metsänreunan vihreydestä melko helposti, vaikka sitä ei koskaan ole massoittain kuten useita muita lehtikuoriaisia. Tämäkin laji on saanut uuden suomenkielisen nimen, muurahaispääkkö, mutta minusta nelitäplänappu kuvaa niin hyvin kuoriaisen olemusta, että sen voi tunnistaa jo nimen perusteella. 28 METSÄLEHTI 15 • 2013 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Oppaalla haluamme osoittaa, että metsäkulttuuri on laaja ja moderni osa suomalaista metsätaloutta”, sanoo metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Oletko nähnyt tänä kesänä kyyn. Oppaan tekstin ovat laatineet Matila sekä . Oulun hankintapiirin tehtävässä toimialueena on Pyhäjärvi. Opas käsittelee Päijät-Hämettä, mutta Matilan mukaan vastaavalla tavalla voidaan koota oppaita ja tietopaketteja muihinkin maakuntiin ja seutukuntiin, ja myös metsänomistajien omiin metsiin. Mutta jo muniva naaras antaa vihjeen, että lajin elämäntavoissa on jotakin outoa: se käärii jokaisen munan erikseen omaan ulosteeseensa ja pudottaa sitten munat maahan. 0500 796 115. Sitä mukaa kun se kasvaa, se laajentaa kakkahaarniskaansa omilla ulosteillaan. www.metsakustannus.. Metsänomistajille tarkoitetusta oppaasta on hyötyä myös kyläyhdistyksille ja kotiseutuyhdistyksille. Jos onni on myötä, muurahainen poimii munan maasta ja kuljettaa omaan pesäänsä. Oppaan tavoitteena on innostaa metsänomistajia sekä kyläyhdistyksiä ja kotiseutuyhdistyksiä tutustumaan oman alueen metsiin kulttuurisesti. Uudenkaupungin alueen tehtävä on määräaikainen sijaisuus 30.4.2014 saakka. Opasta on saatavilla Päijät-Hämeessä muun muassa kotiseutuyhdistysten tilaisuuksissa, Lahdessa Pro Puu -keskuksessa ja Hiihtomuseossa
Rakennukset heikkokuntoisia. Oletko harkinnut oman palstasi myyntiä. METSÄTILA, Ranua N.66 ha. Vår verksamhet omfattar främst skogsvård, virkesförmedling, virkesdrivning och rådgivning till skogsägarna. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. Rajoittuu Petkeljärven kansallispuistoon, jonka palvelut vain muutaman kilometrin päässä. Södra skogsreviret 2 x 130 mm_92mm 8.8.2013 12.32 Sivu 1 Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy järjestää neljännen RATKAISEVAT TEKIJÄT seminaarin. Metsäsijoittajan toiveuni! UPM Bonvesta -metsätila. Kohteella n. metsää n. 200 metriä. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Kokonaispuusto on n. 3ha ja pihapiiri n. männiköt ovat erinomaisia lannoituskohteita. Ansökan inklusive CV och löneanspråk skickas in senast 31.8.2013 till adressen magnus.wiksten@revir.org. RATKAISEVAT TEKIJ T BIOENERGIA-NYT! & www.bioenergianyt.fi, www.koneyrittajat.fi ratkaisevat91x62_sanomalehti.indd 1 22.5.2013 8.36 www.metsakeskus.. RATKAISEVAT TEKIJÄT koostuu kolmesta toimiala seminaarista; energia, maarakennus ja puunkorjuu. Närmare uppgifter om befattningen lämnas av revirforstmästare Magnus Wiksten, 040-594 8930. 1948 valmistunut loma-asunto (entinen OKT), 80-luvulla rakennettu saunarakennus sekä varastorakennus. Määräala 26 km keskustasta etelään. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv. Talossa sähköliittymä. peltoa n. 70m 2 kokoinen loma-asunto sekä grillihuvimaja. METSÄTILA/MAATILA, Savonlinna, Säimen 11,27 ha. Soita välittäjälle 0400 395473. Hyvä saavutettavuus, mahdollista saada puukauppatuloja heti. Mahdollisuus ostaa erikseen pihapiiri n. Kokonaisuus muodostuu kahdesta tilasta. Havupuuvaltainen kokonaispuusto n. LOMAKOHDE, Ranua, Pohjasperä Simojärven rannalla, kauniilla paikalla, talviasuttava lomakohde. Määräala Honkalan Ruostesuolla. UPM Bonvesta -metsätila. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. V. Rantaviivaa lounaaseen n. 4,4ha (n. 40 000 €. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 151 000 (KMT/12) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDÄÄN MYYDÄÄN TAPAHTUMIA PALVELUKSEEN HALUTAAN Södra skogsreviret är en lagstadgad skogsvårdsförening med 6500 skogsägare vid sydkusten som medlemmar. Befattningen tillsätts fr.o.m. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 75 000 €. 58%. Då vår instruktör övergår till andra arbetsuppgifter inom organisationen söker vi till Västra Nyland en REVIRINSTRUKTÖR Personen skall vara kreativ och ha en förmåga att se möjligheter. UPM Bonvesta -metsätila. Katso www.metsapalstat.. 2 530 m 3 , 159 m 3 /ha ja 45 % on nuorta metsää, jonka keskipuusto on 87 m 3 /ha. 050 440 9610 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Metsäpalsta, Ilomantsi, Kuuksenvaara 137,7 ha. Metsäpalsta, Kontiolahti, Puso 57 ha. Harvennetut ja hyvälaat. 29 METSÄLEHTI 15 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Talo (3h+k+vintti), navetta, sauna, maakellari ja kaivo. Mera om reviret finns på adressen www.revir.org. Hyvät kulkuyhteydet, Punkalaitumen taajamaan n.14 km. 110.000 €. 66 000 €. METSÄPALSTA, Sotkamo, Ala-Sotkamo 290 ha. Metsätila Ranualta Toljantien läheisyydestä. 1.10.2013 eller enligt överenskommelse. 2300 m 3 edestä. BIOENERGIA-NYT! -näyttelyLahti-Halli ja sen piha-alue on näyttelytilaa. Hyvä saavutettavuus. Upealla paikalla Vehkajärven rannalla. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 338.000 €. 84.500 €. 14430m 3 . 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Pääosin kasvatusmetsiä, tilalla on harvennusmahdollisuuksia. 18.8. 106.000 €. 10 ha / 1500m 3 Savonrannalla; talo 1790-luvulta, pihasauna, varasto ja riihi. /metsapalvelut metsäpalvelut METSÄPALVELUT VÄLITTÄÄ! Useita uusia metsätiloja myynnissä Lapissa. 0400 391 054 Maatila, Punkalaidun, Urjala 8,217 ha. 62 000 €. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Kokonaispuusto n. Vi värdesätter serviceinriktning, god samarbetsförmåga och -vilja samt goda kunskaper i de båda inhemska språken. Määräala Särkijärven rannalta. 587.500 €. Hyvin hoidettu määräala 18 km:n päässä Ilomatsista. MÄÄRÄALA, Ranua, Asmunti 51 ha. LOMAKOHDE, Salla, Särkijärvi 1 ha. 09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Runsaspuust. 24 580 m 3 , josta varttuneita kasvatusmetsiä tai uudistuskypsiä metsiä n. Praktisk yrkeserfarenhet och goda adb-kunskaper räknas som merit. 41 % metsämaasta on varttunutta metsää, jossa on puustoa n. 09 315 49 803 Eero Sala p. 0,8 ha määräalana. Vanha maatilan pihapiiri ja hyvässä tuottokunnossa olevaa, reheväpohjaista metsää n. 1ha. Määräala 16 km keskustan eteläpuolella. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Kohteen metsät pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. att planera och förverkliga skogsägarrådgivningen samt tjänster i anknytning till skogsvård, virkesdrivning och virkesförmedling. Kattava metsäautotieverkosto ja kivennäismaiden osuus n. UPM Bonvesta -metsätila. Tarjous viim. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. I revirinstruktörens arbetsuppgifter ingår bl.a. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Hp. 4 350 m 3 . Vi ser gärna att du har skoglig utbildning samt erfarenhet av liknande uppgifter.Vi förutsätter att du är stresstålig, flexibel och har stor ansvarskänsla. 09 315 49 806 Laura Kakkonen p. Hulppeat uudistushakkuumahdollisuudet lähitulevaisuudessa, harv.hakkuutarpeita n. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Ansa Seppälä p. 70% pinta-alasta. 1137m 3 ), salaoj. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kajaani, Lehtovaara 42,6 ha. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. 09 315 49 807 Tiia Puukila p
Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Huussirakennukseksi valitsin Luoman tehopuuceen, joka toimii hirsirakennusperiaatteella. PONSSE OYJ Insinööri (AMK) Tommi Väänänen, 40, on nimitetty 1. Joose?n yöpyessä Glastonburyn nummimaisemissa sauva juurtuikin maahan ja kasvoi sittemmin puuksi. ”Alkuperäinen” puu tuhottiin sodassa 1600-luvulla, mutta siitä otettujen pistokkaiden elämä jatkuu lukuisissa paikoissa. Tarvittaisiin siis kompostoiva pönttö, joita nettitutkiskelun jälkeen havaitsin olevan saatavilla ainakin parilta valmistajalta. maisteri, MBA, Tampere Merkkipäivä-palstalle voi lähettää tietoja kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. ta tarvikkeista ja kuljetuksesta. Aatos Peltoniemi, metsänhoitaja, Ikaalinen 70 VUOTTA 23.8. Kuvassa silloinen pormestari iloitsi puun juurella löytäessään täpötäydestä kaupungista vihdoinkin lisää rakennustilaa. Väänäsen vastuualueena ovat konsernin ostoja logistiikkatoiminnot. Glastonburyn kaupungissa ja muuallakin kasvaa piikikkään helposti vesovan lehtipuun jälkeläisiä, joiden ”emopuun” historia linkitetään legendoissa lähes ajanlaskumme alkuun. taisiin ekohuussilla. Risto Ilomäki, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätyönjohtaja, Alavus. Orapihlajan lehdet sisältävät runsaasti antioksidantteja.. heinäkuuta John Deeren Euroopan metsäkoneliiketoiminnasta sekä pyöräalustaisten tavaralajimenetelmän metsäkoneiden maailmanlaajuisista markkinoista vastaavana johtajana. Omalla mökilläni itäisellä Uudellamaalla huussi oli päässyt jo lähes viidenkymmenen vuoden kunnioitettavaan ikään. Piirrospormestarin toive ei reaalimaailmassa toteutunut, sillä puu kaatui sittemmin myrskyssä. Yhteensä ekotehohuussille tuli hintaa vajaat kaksi tuhatta euroa, mikä on tietenkin paljon verrattuna siihen, että naputtelisi käymälän jämälaudoista ja tyytyisi perinteiseen ratkaisuun myös pöntön osalta. Pian kävi selväksi, että ensinnäkin rakennus oli jo melkoisen laho ja toiseksi ekopönttö ei mahtuisi vanhaan huussiin, joka oli mitoitettu kemiallista pönttöä varten. Hiljattain kaupungin pormestari innostui leikkaamaan lahjaoksan myös tulevan hallitsijan äidille, Kate Middletonille. Rakennushankkeen ansiosta pääsimme tutustumaan paremmin naapurin kanssa ja muutenkin verkostoitumaan paikallisesti. Rajalle pitää olla matkaa vähintään viisi metriä. Meidän mökillä vessakulttuuriin tuli myös sellainen muutos, että hyyssikkä siirtyi pöpeliköstä pihapiirin siitä yksinkertaisesta syystä, että rakennus on hyvännäköinen ja kompostoiva käymälä on hajuton. Mökki ja pönttö kustansivat yhteensä hiukkasen yli tuhat euroa, mutta lisäkustannuksia tuli muisK esän kestoteema sanomalehtien palstoilla näyttävät olleen huussiratkaisut. Alusta alkaen oli selvää, että vanha huussi korvatNerokasta sanitaatiota JOHN DEERE FORESTRY OY Timo Ylänen on aloittanut 1. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Puu kasvaa luonnonvaraisena myös Etelä-Suomessa. Perustusten teko vaatii kyllä jonkin verran osaamista ja erikoistyökaluja, mutta seinälautojen latominen on lähes lastenleikkiä ja hauskaa sellaista, eikä nauloja tarvita. Se edusti rakennusaikanaan 1960-luvulla ehdotonta kehityksen huippua kemiallisine käymälöineen, mutta aika oli ajanut sen kaltaisen sanitaatioratkaisun ohi jo kauan sitten, ja uutta oli pakko keksiä tilalle. Alkuperäinen luostarikin on aikojen saatossa kokenut kovia ja korvautunut uusilla rakennuksilla. Lasipalatsin pajusta tuli kaupungin asukkaille merkityksellinen, vaikkei sen historia ulottunut 1800-luvun alkua pidemmälle. Pensasmaisen puun levinneisyysalue ulottuu luontaisesti Euroopan ulkopuolellekin – istutettuna myös Pohjois-Amerikkaan. Pöntöksi valitsin Lassila & Tikan ojan tehokäymälän, koska se sattui olemaan tarjouksessa. Sulo Ylikoski, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätalousinsinööri, Kauhajoki (lähipiirissä) 50 VUOTTA 31.8. Sen pohjoisen olosuhteita kestävämpi sukulaislaji, aitaorapihlaja, on sen sijaan myöhemmin Kanadasta Suomeen tuotu. Rakennuslupaa ei sen sijaan huussille tarvita, kuten selvisi soittaessani varmuuden vuoksi Loviisan kaupungin rakennustarkastajalle. Paikalle rakennettiin myöhemmin luostari. Onneksi ekohuussit kuuluvat jo Kirkon ulkomaanavun erilainen lahja -valikoimaan. Tarinan mukaan Jeesukselle hautapaikkansa lahjoittanut Joosef Arimatialainen matkusti muinoin Brittein saarille mukanaan Graalin malja ja orapihlajasauva. Rakennusmestarina toiminut mieheni arveli, että huussistamme saattaisi tulla jopa koko paikkakunnan merkittävin nähtävyys, mutta sillä voisi olla myös laajakantoisempia vaikutuksia. Keskiluokka on innostunut rakentamaan ekohuusseja mökeilleen, ja kokemukset ovat olleet kerrassaan miellyttäviä. Orapihlajan pauloissa Tällä seudulla muuttui Joosef Arimatialaisen orapihlajasauva puuksi – ainakin legendan mukaan. Tiettävästi pormestarin toive ei toteutunut. Pistokkaiden kautta sama puu kasvaa paikalla silti edelleenkin miniversiona. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Tylppäliuskaorapihlajan punaisia marjoja käytetään mm. Niitä kannattaa lahjoittaa merkkipäiviään viettäville, ja maailma pelastuu. Uuden huussirakennuksen hankintaa puolsi myös se, että vanha käymälä sijaitsi vain metrin päässä naapurin rajasta, mikä ei nykyoloissa ole sallittua. Hannu Alarautalahti, puuenergiajohtaja, maat. Glastonburyn orapihlaja kukkii poikkeuksellisesti kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja joulunaikaan. SUOMEN METSÄKESKUS Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut-keskusyksikköön on valittu markkinointija viestintäpäälliköksi MTI YAMK Seija Rantonen, metsäpalveluesimieheksi metsänhoitaja Laura Kärki, Business Controlleriksi KTM Sanna Kilpeläinen, johdon assistentiksi tradenomi Marjo Elojoki ja IT-tukihenkilöksi tradenomi Heikki Pääaho. Myös Englannissa ihastellaan historiallisia puita. Toiveena oli, että tämä käyttäisi kuuluisan puun oksaa kuninkaallisessa hääkimpussaan. Alkuperäinen ajatus oli säästää entinen huussirakennus ja asentaa sinne vain uusi pönttö. Suomessa kehitetty nerokas sanitaatioratkaisu voisi auttaa satoja miljoonia ihmisiä parantamaan elinolojaan kompostoimalla jätöksensä sen sijaan että ne johdetaan vesistöjä pilaamaan. Perinteitä kunnioittaen tavaksi on tullut, että orapihlajasta leikataan kukkiva oksa vuosittain kuningattarelle joulukoristeeksi. Kuningattaren suosikki Glastonburyn legendaarinen puu on nykynimeltään tylppäliuskaorapihlaja (Crataegus monogyna ). 30 METSÄLEHTI 15 • 2013 LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Aika ajoin pyhinä pidetyt puut joutuvat tosin tuhon kohteeksi edelleen. Ekotehoratkaisu on osoittautunut hintansa arvoiseksi eli erittäin hyväksi ja miellyttäväksi. Rauhoitettu salava pääsi Karin pilapiirrokseenkin. Hän siirtyy tehtävään Metso Oyj:n palveluksesta. Puun lehdet sisältävät runsaasti antioksidantteja, ja ainesosien positiivisia vaikutuksia on havaittu etenkin sydäntautien hoidossa. 31.8. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET RAKAS PÄIVÄKIRJA 75 VUOTTA 27.8. ja metsät. HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat Vanhempi kansa saattaa muistaa, että Helsingin Lasipalatsin edessä kasvoi vielä kymmenkunta vuotta sitten kohtuullisen kokoinen pajupuu. hyytelöissä ja mehuissa. lokakuuta alkaen Ponsse Oyj:n hankintajohtajaksi
Estä metsätien paannejäätyminen . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 4H-nuoresta tulikin suntio . Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. sanaristikot.net. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen! Palkinnot metsäkryptosta 11 on arvottu seuraaville kolmelle: Esko Kiuru, Siikainen, Pekka Tuorila, Himanka ja Mauri Taiminen, Elimäki. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. 09 315 49 840. Näin kasvatat viljelykuusikon . Miten käy talouden puujaloille. Metsäteknikko rakasti valokuvausta Seuraava Metsälehti ilmestyy 29. Männyn koneellinen kylvö . elokuuta. METSÄKRYPTO 15 Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 29.8. Lu st o / Pe nt ti Vä än äs en ko ko el m a Metsäkrypto 11, oikea ratkaisu. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Ristikko löytyy myös osoitteesta www. 31 METSÄLEHTI 15 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 15”
09 315 49 840 Koko sarja (1–3) 120 € + toimituskulut 7,50 € (norm. Kirjaan on valittu 100 lehtisammalta, jotka peittävät kattavasti Suomen soiden ja metsien maapohjaa. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 149 € ) • Osat 2 ja 3 yhteensä 80 € + toimituskulut 7,50 € (norm. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. www.metsakustannus.fi Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.fi Pimeneviä iltoja varten! 2 OSA: Puut perille ja käyttöön 512 sivua, hinta 48,50 € (2011) Hangon kasvisto etelän aarre Henry Väre ja Kalevi Keynäs Kirja esittelee Hangon omaleimaisinta kasvistoa ja sen erityispiirteitä, mukana on noin 200 kasvilajia tai -alalajia. painos 2. Kukin kirja koostuu sarjasta metsähistoriallisia kertomuksia, joissa käsitellään maamme metsien käyttöä. Toimenpidesuositukset perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon ja käytännön kokemukseen vesiensuojelun tehokkuudesta. Tarkastelujakso kattaa pääasiassa viimeiset puolitoista vuosisataa. Tilaukset: tilaukset@metsakustannus.fi tai soittamalla Metsäkustannuksen asiakaspalveluun puh. Kasvit esitellään rannikolta sisämaan kallioille, metsiin ja soille ja lopuksi vanhoihin ja uusiin asuttuihin ympäristöihin. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. painos Metsähistoriallinen teossarja jälleen saatavilla Kirjatrilogian ensimmäisen osan toinen painos on ilmestynyt. Kustantajan hinta 32 € 3 OSA: Tervaa, lautaa ja paperia 512 sivua, hinta 48,50 € (2011) Vesiensuojeluopas Samuli Joensuu, Maija Kauppila, Maria Lindén ja Tommi Tenhola Opas esittelee toimivat menetelmät metsätalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseksi. Kustantajan hinta 29,00 € Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus 2. Kustantajan hinta 38 € 1 OSA: Metsää, puuta ja kovaa työtä 640 sivua, hinta 52 € Sata sammalta Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander Kirja vie lukijan löytöretkelle metsäja turvemaiden värikylläiseen maailmaan. 97 € ) Edulliset pakettihinnat: