ELOKUUTA 2014 • Nro 15 • WWW.METSALEHTI.FI Mäntän Serlachius-museoiden uusimpaan rakennukseen kului 23 kilometriä kuusilautaa. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 14. ›› sivu 6 Puukauppa: Hinta järeyden mukaan ›› sivu 12 Metsänhoito: Latvat poikki vesakoista ›› sivut 14–15 Lukijalta: Vanhoilta ukoilta metsät pois ›› sivu 25 Kuusesta tuli museotavaraa P e d ro P e g e n a u te. Sivut 16–17 Ajankohtaista: Miksi Suomessa ei roihua
Jari Koskisen aikana lakeja ja muita metsäasioita valmisteltiin ministeriössä poikkeuksellisen paljon. Orpo on toisen kauden kansanedustaja, mutta ministerinä hän on ensimmäistä kertaa. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Maatalouden ja EU-asioiden osaaja, valtiosihteeri Risto Artjoki jatkaa ministeriössä, samoin metsäasiat hyvin tunteva erityisavustaja Tiina Rytilä. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseen ministeri Orpolle tarjoutuu erinomainen tilaisuus. Vaikka hallituksella on edessään tehokasta työaikaa vain runsaat puoli vuotta, yllättävän monessa ministeriössä johto on vaihtunut. Myös työmarkkinoilla on saatava aikaan alakohtaisia, kilpailukykyä parantavia uudistuksia työllisyysja kasvusopimuksen tavoitteiden mukaisesti.” Toimitusjohtaja Timo Jaatinen Metsäteollisuus ry:stä linjasi tulevaa kannanotossaan. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Metsäpalveluiden tarjoajat saattavat olla ihmeissään, kun saavat nämä naiset eteensä. Lupaavaa on, että minihallitusohjelma mainitsee tässä yhteydessä erikseen maaja metsätalousyritykset. Myös esitys kestävän metsätalouden rahoituslaiksi vaatii vielä viimeistelyä. Siteitä maatalouteen tai metsään hänellä ei juuri ole. Käytössä on myös kokenut metsävirkamieskunta. Orpolla on kuitenkin hyviä neuvojia. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Metsä on hyvä paikka yrittää Metsäpalveluyrittämisen veteraani Tuomo Turunen ei usko, että ala muuttuisi ryminällä. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Sateenkaari ja aarre ”Aarre on tässä tapauksessa on päätehakkuumetsikkö, josta sateenkaari lähtee” Turha. Sivu 24 Uusi metsätauti tulossa Suomeen Etelänversosurma on ehtinyt jo Viroon. PÄÄKIRJOITUS 14.8.2014 P oliittinen syksy on käynnistynyt uusin kasvoin. Metsätietoon, etenkin poliittisesti värjäytyneeseen, suhtaudutaan kriittisesti. Maaja metsätalousministeriössä ohjaksiin tarttui kokoomuslainen Petteri Orpo. Sivut 10–11 Visankasvatus on taitolaji Kolmenkymmenenviiden visahehtaarin Markku Laurila ei innostu kloonivisoista. Kemeran yhteydessä on harkittava sekin, haudataanko pitkään vireillä ollut petu eli pienpuun energiatukijärjestelmä kokonaan. Sivut 4–5 Metsään.. Hallitus vauhdittaa sukupolvenvaihdoksia Kun aloitin Metsälehdessä kesän alussa, ystäväpiiristäni paljastui kolme uutta metsäperijää. Sivu 26 Villiyrtit antavat ruoalle puhtia Sivu 27 Kirja ison riistan metsästäjille Sivu 28 Melkoisen suuria saniaisia Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Päämäärästä eli sukupolvenvaihdosten edistämisestä poliitikot ovat laajasti samaa mieltä. Ministeristä riippuu, kuinka paljon hän antaa asiantuntijoille valtaa. Sivut 18–19 Kaukainen Mongolia on myös metsämaa Sivut 22–23 Syksyn linnustuskausi alkaa ensi viikolla Lähiviikkojen aikana taivaalta putoaa yli miljoona lintua. Siitä huolimatta Orpo pääsee vielä vaikuttamaan tärkeisiin päätöksiin. VALTTERI SKYTTÄ Palvelut ostetaan parhaimmalta Investoinnit muun muassa maakuntien liikenneväyliin ovat välttämättömiä, jotta puuvirrat liikkuvat. 2 METSÄLEHTI 15 • 2014 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. . Perijättäret ovat kasvaneet eri maailmassa kuin isänsä. Metsähallituslain uudistus on yhä pahasti kesken. Nämä tulevat metsänomistajat ovat naisia, korkeasti koulutettuja ja asuvat kaupungissa. Hän jatkaa politiikan tällä erää jättävän Jari Koskisen työtä. Ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on varsinkin nimitysasioissa avainhenkilö. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Työlistalla ovat muun muassa esitykset Metsähallituksen toimitusjohtajan ja Luonnonvarakeskuksen pääjohtajan nimityksistä. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. www.metsalehti.. He ovat sen verran räväköitä, että raivaussaha sopii tarvittaessa käteen, mutta tietoa ja apua he tulevat metsiensä kanssa tarvitsemaan. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Palveluita ei osteta automaattisesti perinteisiltä tahoilta, vaan hommiin pääsee se metsäammattilainen, joka tekee työnsä parhaiten. . Raamatullisesta vitsauksesta ei onneksi ole kyse. Siitä huolimatta tavoitteen saavuttaminen, esimerkiksi perintöja lahjaverotusta muuttamalla, ei eduskuntavaalien alla ole helppoa. Toivottavasti asia nyt etenee. -palvelu lisää kierroksia Sivu 7 Pakastetaimet kestivät hallan Sivu 8 Metsäväen tie vie kohti Finnmetkoa Sivu 9 Metsävähennyksessä on valuvikoja Metsävähennys on asiantuntijoiden mukaan tarpeellinen verotuksen työkalu, mutta kaukana virheettömästä. Hallitus aikoo pikaisesti selvittää, miten sukupolvenvaihdoksia voidaan helpottaa yrityksissä. Metsäperintö ei ollut noussut aiemmin puheeksi, sillä ystävieni isät vastaavat yhä sukumetsien hoidosta
Ongelmat alkoivat jo ennen kriisiä Markkinat ottivat kauppapakotteet vastaan rauhallisesti ja ruplan kurssi heikkeni vain pari prosenttia. Puukauppaa käydään eurohinnoilla ja venäläinen myyjä saa euroista enemmän ruplia. Pakotteiden seurausvaikutukset ovat sitä suurempia, mitä läheisempi kauppakumppani Venäjä on. Pakotteet saattavat kuitenkin pitkittää taantumaa.. Vaikutus näkyy kuitenkin hitaasti, sillä valuuttakurssia tärkeämpiä ovat logistiset toimitusketjut. Suomelle Venäjä on kolmanneksi suurin vientimaa, ja pakotteiden seuraukset saattavat tuoda Suomeen kolmannen taantumavuoden. Se puolestaan näkyy rahoituksen hinnassa sekä investointien ja kulutuksen supistumisena.” Sahoilla latteampi loppuvuosi Sahoilla myönteisesti menneen alkuvuoden jälkeen saattaa edessä olla latteampi loppuvuosi. Se muuttaisi markkinatilanteen nopeasti. ”Kruunun halventuminen on parantanut ruotsalaisten kilpailukykyä kymmenellä prosentilla vuoden aikana. ”Suomen ja myös muiden EU-maiden vienti Venäjälle alkoi supistua jo vuosi sitten.” Venäjän talouden rakenteelliset ongelmat ovat tulleet näkyviin parin viime vuoden aikana ja hidastaneet talouskasvua. Tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankista muistuttaa, että ongelmat Venäjän-kaupassa alkoivat jo ennen Ukrainan ja Krimin kriisejä. Talouspakotteet eivät vielä pysäytä itäpuuta Ukrainan kriisi ja kauppapakotteet eivät suoraan vaikuta itäpuun tuontiin, mutta talouden epävarmuus tuntuu kannolla saakka. Kiristynyt tunnelma leikkaa kuitenkin talouskasvua, mikä vääjäämättä tuntuu puun kysynnässä ja myös hinnassa. Länsi-Euroopan isoille talouksille Venäjä ei ole kovin tärkeä kauppakumppani, energian tuontia lukuun ottamatta, ja siksi pakotteiden seurausvaikutukset ovat niille pienemmät kuin lähempänä Venäjää oleville maille. ”Sitä taustaa vasten kauppapakotteet eivät kovin paljon vaikuta Venäjän talouteen, mutta ne lisäävät epävarmuutta. Metsäliiton kansainvälisen puunhankinnan johtaja Markku Luhtasela sanoo, että pakotteiden vaikutukset puukauppaan ovat olleet olemattomat ja toimitukset sujuvat normaalisti. Merivuori ei kuitenkaan usko niin tapahtuvan. Pitempiaikaisia vaikutuksia varten niin Metsäliitolla kuin muillakin tuojilla on varasuunnitelmat. Luhtaselan mukaan lyhyellä aikavälillä häiriöitä olisi helppo korjata. Raakapuun kauppa on kiinni Venäjän poliittisista päätöksistä, joten riski on olemassa, että Venäjä voi vastata kauppapakotteisiin rajoittamalla puukauppaa. Pakotteet ovat arvaamaton väline. ”Lyhyen ja osin roudattoman talven vuoksi venäläisten tukkivarastot ovat nyt pienet, mikä rajoittaa sahatavaran vientiä, ja vientikaupassa kiinnostus suuntautuu Kiinaan.” Merivuoren mukaan suurin kilpailupaine tulee nyt Ruotsista. Rupla alkoi heiketä jo ennen Ukrainan kriisiä eikä kurssimuutos näy puukaupassa. ”Vientihinta on nyt henkien taisto.” Is m o P e k k a ri n e n / L e h ti k u v a Pakotteet ja vastapakotteet eivät ole häirinneet raakapuun tuontia Venäjältä. Kriisi saattaa jopa lisätä puukauppaa ruplan heikentymisen kautta. Kun rupla on halpa, Venäjän sahatavaraviennin pitäisi periaatteessa kasvaa ja viedä markkinaa suomalaiseltakin tavaralta. ”Ei ole myöskään paineita lisätä puun tuontia, sillä kotimaan puukauppa on käynyt varsin hyvin.” Metsäliiton kotimaan puunkäytöstä itäpuun osuus on alle kymmenen prosenttia. Maan rahoitusmarkkinoiden epävarmuus näkyy investoinneissa. Syitä on vaikea eritellä, mutta joka tapauksessa sahatavaran vientihintojen nousu on tasaantunut. ”Vientihinta on nyt henkien taisto ja käsitykseni on, että hinta tulee pikkuisen notkahtamaan”, Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pohtii. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 15 • 2014 3 MIKKO HÄYRYNEN V enäjään Ukrainan-politiikan vuoksi kohdistettujen talouspakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden ei pitäisi yhtäkkiä muuttaa talouden suurta kuvaa, sillä markkinat ovat ennakoineet tilanteen kiristymisen. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu jos Venäjä ei länsimaiden haluamalla tavalla taivu, vaan koventaa linjaansa ja vastaa pakotteisiin uusilla vastapakotteilla. Kaupankäynti-ilmapiirinkään ei sanota muuttuneen. He ottavat nyt markkinaosuuksia.” Kauppapakotteet eivät tunnu tuontipuussa Kauppapakotteita ei ole suunnattu venäläisen raakapuun tuontia vastaan eikä Venäjältä ole sellaisella uhattu
4 METSÄLEHTI 15 • 2014 LYHYESTI Helena kaatoi metsää pelättyä vähemmän Heinäkuun viimeisenä päivänä riehunut Helena-myrsky aiheutti pelättyä vähemmän tuhoja. Laki uudesta kansallispuistosta astuu voimaan 1. Kun toimihenkilötöitä ei ollut mutta metsätöitä kylläkin, niin olosuhteet pakottivat metsuriksi. Pohjois-Karjalassa metsäpalveluyrityksiä on kymmenkunta. Toimialue on Keskija Itä-Suomi. Asiakkaita on useita kymmeniä, mutta valtaosa 1,5 miljoonan euron liikevaihdosta tulee muutamalta isolta tilaajalta. ”Tämä maa olisi hullu paikka jos kaikki olisivat yrittäjähenkisiä.”. MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuva T uomo Turunen on tyytyväisen ja rauhallisen oloinen mies, vaikka kännykkä soi tämän tästä ja auto menee vaihtoon kahdessa vuodessa. Turunen on pitkän linjan yrittäjä nuorella toimialalla. Kaatuneen puuston määrä vastaa prosenttia valtakunnan talousmetsien vuotuisesta hakkuumäärästä, mutta pahimmilla tuhoalueilla tuhot vastaavat kolmen neljän viikon hakkuumääriä. Jonkinmoinen koko tuo uskottavuutta.” Turusella laajenemisen suuri Yrittäjille riittää t Suomeen ja etenkin Länsi-Suomeen mahtuu vielä monia metsäpalveluyrityksiä, sanoo alan pioneeri Tuomo Turunen. Yrittämisen alkuaikoina niitä ei mainittu missään.” Pohjoiskarjalainen yrityshautomo Ilomantsissa syntynyt Turunen on maakunnan mies. Monen metsäpalveluyrityksen kehitys pysähtyy omalle mukavuusalueelle, itsensä työllistämisen tasolle. Taustalla on kylmä alkukesä, joka heikensi kanalintujen poikastuotantoa. Kesällä tehtyjen riistakolmiolaskentojen mukaan lintutiheydet ovat kuitenkin lähes keskimääräisellä tasolla. Pisin muuttomatka on morsiamen kotipaikalle naapurikuntaan Enoon. Riekkojen määrä on tosin selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi. Metsäteollisuuden vienti jatkui toukokuussa vakaana. Ei välttämättä hyvän eikä huonon, mutta kuitenkin jonkinlaisen. Uusien koneiden tilausmäärät kasvoivat edelleen ja sen ansiosta tilauskantamme nousi 125 miljoonaan euroon, joka on yrityksen historian korkein”, sanoo Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela. Maakunnasta onkin muodostunut yritys hautomo, jolla olisi annettavanaan muille maakunnille ainakin metsäpalveluyrittämisen malli. Liikevaihto oli vajaat 97 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli vajaat 84 miljoonaa euroa. WWF: EU ei saa kuriin laitonta puukauppaa Euroopan unioni ei ole saanut kitkettyä laitonta puutavarakauppaa viime vuonna voimaan tulleesta puutavara-asetuksesta huolimatta, arvioi WWF. Kanalintujen kannat laskussa Metsäkanalintujen määrä on laskenut viime vuodesta noin neljänneksen, kertoo riistanja kalantuntemuslaitos RKTL. Liiketulosta kertyi huhti-kesäkuussa vajaat 11 miljoonaa euroa, kun samana ajanjaksona viime vuonna sitä tuli reilut 8 miljoonaa euroa. Suomeen 38. Tuonti vilkastui, vienti vakaata Puun tuonti on vilkastunut alkuvuodesta. syyskuuta. Mukaan tuli oma urakointi, joka johti metsäpalveluyrityksen perustamiseen vuonna 1995. Maailmalla on toki oltu, metsäopinnot käyty Oulussa saakka. “Ne yritykset, jotka uskaltavat kasvaa tämän rajan yli, ovat tulevaisuuden pärjääjiä, ehkä menestyjiäkin. ”Metsäkoneiden kysyntä oli erittäin hyvällä tasolla kuluneella neljänneksellä. “Länsi-Suomessa ja etenkin Pohjanmaalla olisi tilaa ja tilausta metsäpalveluyrityksille.” Koko tuo uskottavuutta ”Kun on löysä alaleuka niin joutuu luottamustehtäviin”, Turunen sanoo ja tarkoittaa Meto-yrittäjien eli metsäpalveluyrittäjien järjestön puheenjohtajuutta. kansallispuisto Etelä-Konneveden kansallispuistosta tulee pian Suomen 38. kansallispuisto. Jäsenmäärä on noin 150 ja kasvussa. Kansallispuiston hoidosta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Suomeen tuotiin toukokuussa reilu miljoona kuutiometriä puuta, mikä on selvästi enemmän kuin edellisinä kuukausina. Hän valmistui metsätalousteknikoksi vuonna 1989. Nyt työntekijöitä on liki 20, joista kuusi ympärivuotisia. Määrä on 19 prosenttia Suomen koko tavaraviennistä. Myrskyssä kaatui puustoa noin 400 000 kuutiometriä eli 16 miljoonan euron arvosta, arvioi Suomen metsäkeskus. Ponssen tilauskirjat paisuvat Metsäkoneita valmistavan Ponssen kannattavuus parani toisella vuosineljänneksellä. Suomi kuuluu niiden 11 maan joukkoon, joiden laitonta puutavarakauppaa koskeva laki ja siitä saatavat rangaistukset ovat tarpeeksi tiukkoja. Viime vuoteen verrattuna tuontimäärät ovat kuitenkin vähäisemmät, kertoo Metsäntutkimuslaitos. Metsäteollisuustuotteita vietiin Suomesta toukokuussa vajaan miljardin euron arvosta. ”Ilmapiiri on sikäli muuttunut, että nyt jo puhutaan metsäpalveluyrittäjistä. “Meto” viittaa metsätalousinsinööreihin, mutta järjestö on avoin kaikille metsäpalveluyrittäjille koulutukseen katsomatta. Pohjoiskarjalainen verkkainen puheenparsiko sen tekee, mutta Turunen on huomannut muissa maakunnissa tietynlaisen katsannon pohjoiskarjalaista yrittäjää kohtaan. Uuden kansallispuiston pinta-ala on runsaat 1 544 hehtaaria ja se koostuu jo aiemmin valtiolle suojelutarkoituksiin hankituista maa-alueista. Metson, teeren, pyyn ja riekon yhteistiheys on 19 yksilöä neliökilometrillä metsämaata. Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajamailla, Konneveden ja Rautalammin kuntien alueilla. “Asiakaskäyntejä ja töiden seurantaa pitkin Suomea”, hän selittää
Nyt jos koskaan on syytä muistaa, että Suomi on kokonaisuus, jonka jokaisen osan hyvinvointi on kytköksissä siihen, miten muut osat voivat. Niin ikään havaittiin, että valtaosa energiasta tuotetaan kaupunkikeskusten ulkopuolella. kynnys oli ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, mutta nykykokemuksella irtisanominenkin käy silmää räpäyttämättä. Pakotteet ovat jo ehtineet myllätä elintarvikealan tuotantoja markkinaketjuja uuteen asentoon. Toiminnan laajentuessa tarvitaan toisenlaisia taitoja. ”Kouluja voi käydä vaikka kuinka paljon, mutta jos ei ole tahtoa niin yrittäjänä ei menesty. Esimerkiksi biotalousstrategialle, jonka tavoitteena on luoda 100 000 uutta työpaikkaa, on budjetissa varattu vaivaiset kaksi miljoonaa euroa. “Viisi viikkoa lomaa pyritään pitämään vuodessa, pienissä pätkissä, ja silloin matkustetaan. Miten Stubbin aikanaan ideoima maabrändiraportti ja nyt päällä oleva Ukrainan ukkospilvi näkyvät valtion talousarvioesityksessä. Luonnonvara-alan vahvistamisen sijasta talousarvioesitys antaa erityiskohtelun pääkaupunkiseudun infraja asuntotuotannon miljardihankkeille. 5 METSÄLEHTI 15 • 2014 PENTTI HYTTINEN KO LU M N I Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja. Välillä myös kivaa Turusella on yrittäjäuraa takanaan kohta kaksi vuosikymmentä. Mahtaako näillä toimilla tarjoutua Suomelle ratkaisijan roolia. Maabrändiraportti oli metsäisen maaseutumme kannalta valoisa ja raikas, suorastaan helmeilevä. Toivottavasti pääministerimme ei ole twiitannut kintaalla koko maabrändiraportille. Koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä juomakelpoinen vesikin tulee maaseudulta. Kansainvälinen kriisi nostaa luonnonvarat uudella tavalla keskiöön. Eivätpä taida näkyä juuri mitenkään ainakaan valmistelun tässä vaiheessa. Ja tämä maa olisi hullu paikka jos kaikki olisivat yrittäjähenkisiä.”. Elinkeinoelämämme urbaanin eliitin mielestä Suomen pärjääminen maailmalla perustuu ennen kaikkea luonnonvaroihimme. Toisia ei mollata ja metsissä riittää työtä.” Turunen ei usko, että metsänhoitoyhdistysten jäsenyysautomaatin poistuminen muuttaa ryminällä metsäpalvelumarkkinoita, sillä vakiintuneet asiakassuhteet muuttuvat hitaasti. Budjetin jatkokäsittelyssä luonnonvaroja, etenkin metsäja biotaloutta, on vielä mahdollista painottaa olennaisesti. ”Eri toimijoiden välillä on enemmän yhteistyötä kuin kyräilyä. Maamme erityisiksi vahvuuksiksi kirjattiin ratkaisukeskeisyys ja sujuvasti toimiva yhteiskunta. Turusen kokemuksen mukaan metsäpalveluyrittäjä tarvitsee asiakkaikseen vähintään tuhat hehtaaria. Silloinen ulkoministeri Alexander Stubb asetti arvovaltaisen työryhmän, joka laati Jorma Ollilan johdolla strategian Suomen maakuvan kirkastamiseksi. ”Tähän on tottunut ja välillä on ollut kivaakin.” Työtunteja on viikossa viitisenkymmentä. Missä Suomi, siellä ratkaisu tilaa metsässä Tuomo Turunen › Syntynyt 1963 Ilomantsissa › Asuu Enossa › Metsätalousteknikko 1989 › Metsätalousyrittäjä vuodesta 1995 › Metsäpalvelu Turunen Oy vuodesta 2007 › Meto-yrittäjien puheenjohtaja vuodesta 2008 › Perheeseen kuuluu vaimo sekä 13ja 16-vuotiaat tyttäret › Harrastaa hirvenmetsästystä ja joutenoloa Nyt eletään metsäpalveluyritysten läpilyönnin aikoja, Tuomo Turunen uskoo. Yksi opinkappaleen löydöksistä oli, että keskeiset luonnonvaramme, esimerkiksi metsät, sijaitsevat enimmäkseen maaseudulla. M uistaako joku vielä muutaman vuoden takaisen maabrändiraportin. “Mutta metsätilojen omistukset siirtyvät nuoremmille, metsästä etääntyneille sukupolville, ja siinä on yrittäjien paikka”, Turunen sanoo. Turusen työ on pääasiassa kanssakäymistä ihmisten kanssa: asiakkaiden, tilaajien, henkilöstön. Maabrändiraportti on ajankohtainen juuri nyt. Miten sujuvat alan liiketoimet Aasian suuntaan, jos pakotteet ulotetaan lentoliikenteeseen. Nyt näille kyvyille on käyttöä sekä sisäettä ulkopolitiikassa, kun Ukrainan kriisin myötä EU ja Venäjä ovat alkaneet kilvan asettaa pakotteita toinen toisilleen. Miten kehittyy metsäkoneiden vienti. Mitä vaikutuksia jäähtyneillä idänsuhteilla on raakapuun tuontiin. Tietoisuuteemme nousi myös, että jokapäiväinen leipämme, ihmisen syötäväksi kelpaava ravinto, tuotetaan pääasiassa maaseutualueilla. Hyvä työmies ei läheskään aina ole hyvä johtaja. Kannattavuusraja tuhat hehtaaria Turunen ei näe metsäpalveluyritysten kehittymistä nollasummapelinä, jossa yhden voitto on toisen tappio, sillä ei-vielä-kenenkään asiak kaita riittää. Enemmän kuin palkkatyössä, mutta ei vallan mahdottomasti. Metsänhoitopalvelujen kokonaismarkkina on kuitenkin pieni, hän muistuttaa, noin 30 miljoonaa euroa. Muuten töistä ei pääse irti.” Turunen tietää, että mikä on sopinut hänelle, ei välttämättä sovi kaikille. On ilmeistä, että pakotteiden vaikutukset tulevat heijastumaan kotimaiseen tuotantoon ja vientiin muillakin aloilla, myös metsäsektorilla. Valtaosa maamme vientiteollisuuden tuotannosta tahkotaan maakunnissa
P o n tu s O rr e. Tämä on kansainvälisesti verrattuna vähän, sillä esimerkiksi Ruotsissa elokuussa raivonnut suurpalo on polttanut noin 20 000 hehtaaria metsää. ”Tulen ryntäyksen voi pysäyttää etenemissuuntaan sytytettävällä vastatulella. Hänen mukaansa metsissä liikkujien pitää myös muistaa, että metsäpalovaroituksen voi100 200 300 400 500 600 700 2011 2012 2013 2014 Heinäkuun maastopalot Suomessa Kpl Puolet maastopaloista metsäpaloja Lähde: Suomen Palopäällystöliitto Maastopalojen maastotyypit 7/2014, % Maastopalojen syttymissyyt 7/2014 (jos tiedossa), % Varsinainen metsä Puisto tai viheralue Hakkuualue,raivio tai metsäaukea Pelto,ruohikko tai kaislikko 10 20 30 40 50 60 Teiden pientareet Turvesuo tai turveauma Muu maasto tai kaatopaikka 10 20 30 40 50 60 Salama Nuotio tai grilli Tupakka Kipinä koneesta tai laitteesta Tahallaan sytytetty palo Muut syyt Naapureissa suurroihut, meillä ei Suomenkin metsiä on palanut hellejaksolla normaalia enemmän. Alkusammutus on erittäin tärkeää metsäpaloissa, sillä kytemisvaiheessa havaittu palo tukahtuu usein alkuunsa kuivimmillakin keleillä. Tänä kesänä kovilla ovat olleet myös tuoreiden kankaiden metsät, sillä tuli tarttui niihinkin heinäkuussa poikkeuksellisen usein. Pelastuskalusto pääsee nopeasti palopaikan lähelle. Miksi niin lännessä kuin idässä on suurpaloja mutta Suomessa ei. Suomessa metsäpalojen valvontajärjestelmä on todella tehokas ja pelastuslaitos on nopeasti paikalla palokohteissa, arvioi Metsähallituksen metsänhoitoesimies Unto Karttunen. Hän on itse niellyt oman osansa savusta, ja joskus päätä on pitänyt lyödä turpeeseen ja hengittäminen suorittaa sen kautta savun paljouden vuoksi. Palon leviäminen saatiin alkuviikosta pysäytettyä, mutta vain sateet voivat sen lopullisesti sammuttaa. Ruotsin palo pysäytetty Tukholman luoteispuolelle heinä-elokuun vaihteessa syttyneessä metsäpalossa on tuhoutunut noin 20 000 hehtaaria metsää. Metsänomistajan kannattaa vielä tarkkailla omia maitaan. Metsänomistajan kannattaa olla tarkkana, jos ukkosia vielä elokuussa esiintyy. Paloissa hiiltyvä puulaji on siis useimmiten mänty. Eniten paloja on syttynyt kuumimman kesäsään aikaan Lapissa ja Kainuussa. Suomessa syttyy vuosittain noin 3 000 maastopaloa. Tiheä metsätieverkko auttaa puolestaan itse sammutuksessa. Häkkisen mukaan metsäpalo syttyy herkimmin kuivan tai kuivahkon kankaan metsätyypeissä. Noin puolet paloista syttyy silloin, kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Suomessa suurpaloja ei ole ollut, mutta maastoja metsäpaloja oli täälläkin heinäkuussa poikkeuksellisen paljon, 637 kappaletta. Palopäällystöliiton Sami Häkkisen mukaan paraskaan valvontajärjestelmä ei korvaa tavallisten ihmisten palohavaintoja. 6 METSÄLEHTI 15 • 2014 VALTTERI SKYTTÄ R uotsissa ja Venäjällä laajat metsäalueet ovat haihtuneet savuna ilmaan viime viikkoina. ”Ukkosrintaman jälkeen kannattaa käydä metsäteillä ajelemassa ja katselemassa, näkyykö savua. Ruotsin palon epäillään syttyneen maanmuokkauskoneesta lähteneestä kipinästä. Suomen Palopäällystöliiton kehittämispäällikön Sami Häkkisen mukaan puut ovat syttyneet kesällä etenkin salamaniskujen johdosta. Itärajan yli on levinnyt savua Suomenkin puolelle. Kulotusammattilaisen mukaan maltti on valttia palojen hallinnassa ja sammutuksessa. Muuten metsä palaisi samalla lailla kuin Ruotsissa tai Venäjällä. Karttusen mukaan suomalainen maastopalojen havainnointija sammutusjärjestelmä on maailmanlaajuisesti huippuluokkaa. massaoloa ei kannata seurata kuin tähtitieteellistä totuutta. Metsää tuhoutuu paloissa yleensä hieman alle hehtaarin verran. Keski-Ruotsin metsäpaloja taltutettiin viime viikolla myös kymmenen helikopterin avulla. ”Tärkeintä on päästä iskemään tulen kimppuun heti alkuvaiheessa ennen kuin se pääsee isännäksi”, Karttunen sanoo. Vastatuli syö leviämään lähteneeltä palolta polttoaineen”, Karttunen sanoo. ”Heikosti kytevän metsäpalon voi sammuttaa itse esimerkiksi tuoreen puunoksan avulla” Häkkinen neuvoo. Myös Venäjällä Viipurin alueella on ollut viime aikoina useita metsäpaloja. Palovalvontalentoja tekevät pääosin vapaaehtoiset ilmailukerhot eri puolilla Suomea. Alle hehtaarin paloja Suomalaiset metsäpalot ovat verrattain pieniä, vaikka paloalueiden keskimääräinen koko on tänä kesänä ollut kaksi kertaa niin suuri kuin aiempina vuosina. Kone työskenteli metsäyhtiö Stora Ensolle. Paloissa menee usein mukana myös arvopuuta”, Häkkinen sanoo. Tämän vuoden hellekesä voi nostaa palosaldon lähemmäs neljäätuhatta paloa. Tärkeä rooli on palovalvontalennoilla, joita pyritään tekemään kriittisimpinä aikoina useampi päivässä. ”Minun muistini mukaan viimeisimmät oikein suuret metsäpalot olivat 1970-luvulla.” Tuore puunoksa avuksi Karttunen on ollut mukana Metsähallituksen kulotuksissa miltei 40 vuotta, joten hän tietää, miten tuli käyttäytyy suomalaismetsissä. Tämän kesän suurimmat palot ovat polttaneet enimmillään vain joitakin kymmeniä metsähehtaareja
”Alun perin tavoitteena oli nostaa suostumusten määrä 40 000:sta 100 000:een, mutta nyt näyttää siltä, että määrä voi vuoden loppuun mennessä olla jo 130 000”, Iittainen sanoo. Metsään.. Marraskuun loppuun asti jatkuvan kampanjan tavoitteena on, että mahdollisimman moni metsänomistaja antaisi suostumuksensa metsätietojensa katsomiseen. Tietojen perusteella palveluntarjoajat voivat tarjota palvelujaan metsänomistajille. Palvelua kokeilleista noin puolet hankkii sen käyttöönsä.” Tiedon metsiensä hoitotarpeista, hakkuumahdollisuuksista ja luontokohteista saa käyttöönsä vain kirjautumalla palveluun. Ilmainen kokeiluviikko tarjolla Metsään.. Pelkkä suostumuksen antaminen metsätietojen katseluun ei maksa mitään ja suostumuksen voi perua milloin tahansa. Kampanja purrut Metsäalan toimijoista 90 prosenttia käyttää Metsään.. Suomen metsäkeskus, MTK, Metsäteollisuus ja Suomen Sahat ovat käynnistäneet ”suostumuskampanjan”, jonka tarkoituksena on hyödyntää internetissä toimivan palvelun metsätietoja nykyistä paremmin. on pitkälti kuin sähköisessä muodossa oleva metsäsuunnitelma. Kampanjan ulkopuolella Metsään.. Iittainen arvioi palvelun sopivan kaikille metsänomistajille mutta hyödyttävän erityisesti etämetsänomistajia. -palvelun saa käyttöönsä 60 euron vuosimaksulla tai kolmeksi vuodeksi 120 eurolla. Palvelu sisältää Suomen metsäkeskuksen yksityismetsistä keräämät tiedot, ja palvelun kautta saa tietoa metsiensä hoitotarpeista, hakkuumahdollisuuksista ja luontokohteista. | Varkaus 30.8. Vap aa pää sy! ”Se on hyvä mahdollisuus keskustella saman tiedon äärellä.”. -palvelua lanseerataan nyt yhteisvoimin metsänomistajille. 7 METSÄLEHTI 15 • 2014 LIINA KJELLBERG Metsään.. -palvelua. ”Se on hyvä mahdollisuus keskustella saman tiedon äärellä.” Hyvässä kunnossa – Metsä ja minä Stora Enson Koko perheen metsäpäivän ohjelma houkuttelee mukaansa. Metsänomistajat voivat kampanjan ajan kokeilla palvelua ilmaiseksi viikon ajan ja antaa suostumuksia haluamilleen palveluntarjoajille. | Espoo 13.9. Jos metsänomistajalla on muita tavoitteita metsälleen, voi metsäsuunnitelmaa harkita.” Metsään.fi-palvelu löytyy osoitteesta www.metsään.fi. ”Se on hyvä mahdollisuus keskustella saman tiedon äärellä”, sanoo Suomen metsäkeskuksen asiakaspäällikkö Veikko Iittainen. ”Palvelun metsätiedot perustuvat puhtaasti metsänhoidon tarpeeseen. Metsäkeskus päivittää palveluun esimerkiksi metsänkäyttöilmoitusten ja kemera-tukihakemusten tiedot sekä kasvattaa puuston vuoden lopulla todellisiin mittoihinsa, joten tiedot pysyvät ajan tasalla. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksin. -palvelu aloitti houkuttelukampanjan. Tarvittaessa uuden koeajan saa Suomen metsäkeskuksesta. Hän on tyytyväinen vauhtiin, jolla uusia suostumuksia tulee, mutta toivoo, että useampi metsänomistaja myös kirjautuisi palveluun. Tule viihtymään! Katso lähimmän metsäpäivän tiedot: www.storaensometsa.?/kpm Tervetuloa ainutlaatuiseen metsätapahtumaan! Oulu 16.8. ”Kynnys kirjautua tuntuu olevan korkealla. Palvelusta löytyvät myös paikalliset metsäalan palveluntarjoajat, joille voi halutessaan antaa luvan katsella oman metsänsä tietoja. Se, onko palvelusta metsäsuunnitelman korvaajaksi, riippuu metsänomistajasta. | Joensuu 6.9. Metsänomistajien suostumuksia palveluun on saatu reilulta 94 000 metsätilalta
ehdi valmistautua talveen ja ne ovat vaarassa paleltua syksyllä. Parempia tuloksia Metsäyhtiöiden toisen vuosineljänneksen avainluvut 2014 (2013) Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board Liikevaihto, milj. Päätökset niissä tehdään syksyllä. Arvioilta noin puolet istutuksiin toimitettavista kuusentaimista on pakkasvarastoituja. Tulokset ovat paljolti voimakkaiden säästöohjelmien ansiota, sillä Metsä Groupia lukuun ottamatta liikevaihdot supistuivat. Toisaalta pienet taimet ovat alttiimpia hallalle, joka on pahin maanpinnan lähellä. Näin ollen istutuskesän hallatuhoja voi aroilla alueilla, alavilla mailla ja notkelmissa vähentää istuttamalla pakkasvarastoituja taimia kesäkuun jälkipuoliskolla. 8 METSÄLEHTI 15 • 2014 M ik k o R ii k il ä MIKKO RIIKILÄ J oku ehkä muistaa, että kesäkuu oli poikkeuksellisen kylmä. Tiirolan mukaan metsänomistajan kannalta olennaista on, että työt tehdään hyvin. Moni kuusentaimikoiden kasvattaja kohtasi karun näyn, kun taimien uusin vuosikasvu ruskettui kesäkuun koleina öinä. Stora Ensolla ja UPM:llä on molemmilla 200 miljoonan euron säästöohjelmat, jonka Stora Enso on jo reilusti ylittänyt ja UPM saavuttaa pian. Kertaluonteiset erät tapaavat olla suurehkoja vuodesta toiseen, joten todellisemman kuvan kannattavuudesta antaa tulos eli voitto, jossa on otettu huomioon kertaerät ja rahoituskulut. Öisin lämpötila tipahti laajalti pakkaselle vielä juhannusviikolla, mikä viime vuosina on ollut harvinaista. Leivonmäellä sijaitsevan Vartijamäen yhteismetsän osakas Simo Vallaskangas teki hallasta kiintoisan havainnon. € 39 (24) 159 (128) 146 (69) 24 (21) Velkaantumisaste, % 66 (68) 40 (48) 83 (90) 84 (130) Liiketulos on varsinaisen liiketoiminnan tulosta ennen velanhoitokustannuksia ja kertaeriä, mikä on yhtiöiden itsensä suosima tunnusluku. Konserniin kuuluvan Metsä Boardin liiketulos ylitti analyytikkojen odotukset ja kasvoi parilla miljoonalla eurolla liikevaihdon lievästä supistumisesta huolimatta. Vaikka tänä kesänä yöpakkaset paukkuivat vielä juhannusviikolla, alkukesän hallojen todennäköisyys pienenee kesäkuun 10 päivän jälkeen. Kustannusjahti alkaa purra Metsäyhtiöt petrasivat alkuvuonna. Sen jälkeen taimet yhtä alttiita hallalle kuin ulkona talvehtineet.” Luorasen mukaan pakkasvarastoidut taimet on otettava sulamaan juhannukseen mennessä. Kaikki ruotsinkieliset yhdistykset liittyvät sisarjärjestö SLC:n jäseniksi. Tutkija Jaana Luoranen Metsäntutkimuslaitoksesta selvittää, että pakasteessa talven säilöttyjen taimien parempi hallankestävyys johtuu siitä, että niiden silmujen lepotila jatkuu pidempään kuin avomaalla talvehtineiden. Seuraavien kasvukausien hallatuhoja tällä keinolla ei voi vähentää. Viime keväänä tämä tapahtui lumettomuuden vuoksi tavallistakin aikaisemmin.” Sulamaan ennen juhannusta Luoranen muistuttaa, että pakastetaimien parempi hallankestävyys ei kestä pitkään. Tosin tuho on yleensä lievempi kuin äkkiä arvaisi. Muut suomenkieliset yhdistykset ovat tehneet liittymisratkaisun. Painopaperien kysynnän lasku jatkuu edelleen, mutta laskuvauhti on hidastunut. € 2 579 (2 726) 2 441 (2 520) 1 265 (1 242) 494 (503) Liiketulos, milj. UPM alkaa olla jo tilanteessa, että pitää tehdä päätöksiä, investoidako vaiko jakaa raha omistajille. Metsä Group pystyi toisella vuosineljänneksellä kaksinkertaistamaan tuloksensa edellisvuodesta. Myös huoltoseisokit ja Kaukaan sellutehtaan seisokin jälkeiset käynnistysvaikeudet pienensivät tulosta. Ratkaisun avain voi löytyä työn toteuttajan laadunseurantajärjestelmistä ja omavalvonnasta”, lauantaina Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen iltamissa puhunut Tiirola totesi. Käytännössä kasvutappio rajoittuu yhden vuoden kasvuun. MIKKO HÄYRYNEN UPM hehkutti vahvaa tulosparannusta toisella vuosineljänneksellä ja parempia lukuja esittivät myös muut isot metsäyhtiöt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita viranomaisvalvonnan lisäämistä. Viime vuosien rahantekokone sellu käy aiempaa hitaammin, sillä sellujen tonnihinnat ovat laskeneet noin sadalla dollarilla viime vuodesta. Ne selvisivät vaurioitta juhannusviikon yöpakkasista toisin kuin lähistöllä kasvaneet varttuneemmat taimikot.” Havainto oli tutkijoillekin uusi, todennäköisesti siksi, ettei viime vuosina ole vakavia hallatuhoja ollut ja taimien pakkasvarastointi on melko uusi menetelmä. Kaikkien metsäyhtiöiden velkaantumisaste on supistunut. Neljän metsänhoitoyhdistyksen kanta liittymisestä MTKhon on vielä auki. Posio ja Kiiminki ovat päättäneet olla liittymättä tässä vaiheessa. UPM:llä erityistä oli, että Euroopan paperiliiketoiminta pystyi parantamaan tulostaan laskevista hinnoista ja toimitusmääristä huolimatta. ”Edellytyksenä tietysti on, että taimet otetaan sulamaan vasta muutamaa päivää ennen istutusta”, Luoranen tähdentää. MTKpäätökset syksyllä Keväällä istutetut kuusentaimet selvisivät vähällä alkukesän hallasta.. Tämän jälkeen silmujen lepotilan purkautuminen kestää viikosta puoleentoista ennen kuin silmujen lepotila on purkautunut. Tiirola: Kemera kuntoon Kemeralle on yhä tarvetta, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola arvioi. ”Kun taimet on otettu varastosta, niiden sulaminen istutuskuntoon kestää noin viikon. Halla ei tavallisesti tapa taimia ja osa pakkasen vikuuttamista taimista ehtii kesän aikana kasvattaa uuden, tosin normaalia lyhyemmän latvakasvaimen. Avomaalla talvehtineilla taimilla silmut heräävät eloon jo keväällä, kun lämpötila kohoaa. € 85 (83) 186 (138) 92 (94) 28 (26) Tulos, milj. Stora Enson tulosta painoivat yli sadan miljoonan euron kertaluontoiset erät, jotka koostuivat lähinnä kahdelta paperitehtaalta ranskalaisen Corbehemin tehtaan sulkemisesta ja saksalaisen Uetersenin tehtaan myynnistä. ”Istutimme touko-kesäkuun vaihteessa metsänhoitoyhdistyksen toimittamia, talven pakkasvarastoituja taimia. Kihniö -Parkano, Pohjois-Pirkka, Päijänne ja Roine päättävät asiasta syyskuun valtuuston kokouksissaan. ”Pakastetaimien lepotila alkaa purkautua vasta, kun taimet ovat sulaneet. Tukijärjestelmän uudistamisessa on kuitenkin huolehdittava siitä, että vanhan lain puutteet korjataan. ”Se romuttaisi koko kemeran. Jos varastointia jatketaan tätä pidempään, taimet eivät kasvukauden päättymiseen mennessä Halla ei pannut pakastetaimia Pakkasvarastoidut kuusentaimet sietivät alkukesän halloja paremmin kuin taimitarhojen pihoilla talvehtineet
elokuuta Jämsänkoskelle. Yhdysvaltalaisen Vermeerin sähköllä toimiva suurtehohakkuri saa maailman ensi-iltansa Finnmetkossa. Summa käytetään kemeralain mukaisten energiapuuhakkuiden korjuutukiin. Kauniita maisemia, kiinnostavia metsäkohteita ja hyvää ruokaa on tarjolla 29.9.–4.10. Se on noin kahdeksan miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna, mutta pudotus oli odotettu. Samalla Koneyrittäjien liitto järjestää valiokunnan jäsenille pienimuotoisen vaalitentin, jonka juontaa liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Suomen metsäkeskus kuitenkin arvioi, että pienpuun energiatuen määrärahoista jää tänä vuonna käyttämättä kymmenisen miljoonaa euroa, joten rahaa on ensi vuonna todennäköisesti noin 17 miljoonaa euroa. Pienkoneista kiinnostuneiden kannattaa suunnata esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Työtehoseuran ja pienmetsäkonevalmistajien yhteiselle osastolle, jossa esitellään kevyiden metsäkoneiden käyttömahdollisuuksia. Myös metsänomistajille on nähtävää runsain mitoin, vaikkei omaa motoa olisikaan ostamassa. Maaja metsätalousministeriö esittää vuoden 2015 budjettiehdotuksessaan, että summa käytettäisiin kansallisen biotalousstrategian toimeenpanoon. Seuraavaksi koko hallitus käsittelee esitystä elokuun lopun budjettiriihessä. Tällaista energiatehokkuutta ei ennen ole puunmurskauksessa nähty. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Irene Hiltula, Trio Travels Oy, puhelin 020 756 8614, sähköposti irene.hiltula@triotravels.?. Määrä on suurempi kuin viime kerralla, vuonna 2012. Biotalousstrategian tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos nykyisestä 60 miljardista eurosta sataan miljardiin euroon ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. ”Kaksi miljoonaa euroa on näinä tiukkoina rahatalouden aikoina aika paljon rahaa. Runsaasti näytteilleasettajia Toimitusjohtaja Erkki Eilavaaran mukaan Finnmetkoon oli elokuun alkuun mennessä ilmoittautunut yli 350 näytteilleasettajaa. Valtiovarainministeriö julkaisi ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi viime viikon torstaina. ”Kaksi miljoonaa on näinä aikoina aika paljon rahaa.” Metsälehden lukijamatkalle Pohjois-Italian Tiroliin on vielä muutama paikka jäljellä. Näytillä on lisäksi bioenergiapuolen kalustoa klapikoneista suurtehohakkureihin. Esillä on runsaasti metsätalouden pienkoneita sekä metsänhoidon koneellisia ratkaisuja. Suuntana Finnmetko Metsäkoneista kiinnostuneiden kokoontumisajot ovat elokuun lopulla Jämsänkoskella. Näyttelyssä esitellään puunkorjuun kalusto suunnilleen aasta ööhön. ja www.metsalehti.. Lisäksi rahoitusta saadaan muualtakin, esimerkiksi erilaisista tutkimusja kehittämisrahoituslähteistä”, hän sanoo. Metso-ohjelmalle ministeriö esittää noin kuutta miljoonaa euroa, mikä on suunnilleen saman verran kuin tänä vuonna. Pienpuun energiatukeen ministeriö ehdottaa seitsemää miljoonaa euroa. Kannattaa myös käydä tutustumassa myös pienten metsäkonevalmistajien osastoille, esimerkiksi Nisula ja Moisio Forest kasvattavat tähyävät vientiin ja kasvattavat tuotantoaan ja luovat näin maaseudulle uusia työpaikkoja. Lisäksi metsäalan organisaatiot esittelevät näyttelyssä toimintaansa. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalouteen herui kaksi miljoonaa Kemeratukiin ensi vuoden budjettiehdotus lupaa nykyistä vähemmän rahaa. Silloin eduskunnan maaja metsätalousvaliokunta vierailee messuilla. Ja vaikka ihan vain uteliaisuudesta voi tarkastaa Komatsu Forestin osastolla, millaisilla vehkeillä yhtiö kaavailee nappaavansa liki puolet Suomen metsätraktorimarkkinoista. Kemeraan pudotus Kemeratukiin maaja metsätalousministeriö esittää noin 51 miljoonan euron suuruista summaa. Laitetta edustaa Suomessa Several Oy. Matkaohjelma löytyy osoitteista www.triotravels.. M ik k o R ii k il ä Kaikki taimikoiden suojauksesta. 9 METSÄLEHTI 15 • 2014 MIKKO RIIKILÄ Joka toinen vuosi järjestettävä Finnmetko-näyttely tuo taas kerran lähes kaikki puunkorjuun ja metsätalouden ammattilaiset ja ison joukon metsänomistajia 28–31. Metsäkonealan perinteisessä suurtapahtumassa on tällä kertaa esillä entistä laajempi kat taus maanrakennusalan kalustoa. Jos haluaa kuulla kaunista puhetta metsäalan ja biotalouden tärkeydestä, kannattaa Finnmetkoon tulla heti avauspäivänä torstaina. Ympäristöministeriöstä ohjelma on saamassa lähes 27 miljoonaa euroa. Uutuuksiakin on luvassa, mutta niistä ei ennakkoon juuri kerrota. Vielä ehtii!. MTK teilasi määrärahan tuoreeltaan ”todella vaatimattomaksi avaukseksi kunnianhimoiselle strategialle”, mutta maaja metsätalousministe riön osastopäällikön Juha Ojalan mielestä summa on melko suuri. OY AGRAME AB www.agrame.fi LIINA KJELLBERG Biotaloutta vauhditetaan ensi vuonna kahden miljoonan euron edestä. Kävijöitä näyttelyyn odotetaan reilut 30 000
Tilanne käy kuitenkin ongelmalliseksi, jos vanha omistaja pitää osan metsätiloistaan edelleen itsellään, mikä on melko yleistä. Erikseen metsiä omistavat aviopuoliset pitäisi aina määrittää itsenäisiksi verovelvollisiksi, jolloin metsävähennys olisi aidosti henkilökohtainen”, Sikanen toteaa. Sikasen mukaan ongelma korjautuisi, kun jokaisella osakkaalla olisi henkilökohtainen metsävähennysoikeus ja vähennys kohdistettaisiin henkilökohtaiseen puhtaaseen metsätuloon. Tuloutettu määrä vähennettäisiin myyjälle jäävien Paljon porua metsävähennyksestä Metsien ostajille tarjolla oleva metsävähennys on perusteltu, mutta vaikeaselkoinen ja epäoikeudenmukainen järjestelmä. Verovaikutuksiltaan muutos olisi neutraali. “Monestikaan ihmiset eivät ole selvillä, kuinka paljon vähennystä on käytetty ja paljonko on jäljellä.”. Myös aviopuolisoiden kohtelu pitäisi korjata. ”Käytetyt metsävähennykset jäävät kokonaan vanhalle omistajalle ja estävät metsävähennyksen hyödyntämisen, vaikka ennen tilojen myyntiä luopujalla olisikin ollut käyttämätöntä metsävähennystä vielä jäljellä”, Sikanen kertoo. Outo tulkinta Lähisukulaisten väliset sukupolvenvaihdoskaupat on vapautettu luovutusvoiton verosta. ”Kerralla tehtävän vähennyksen alarajaa pitäisi tällöin laskea, jotta yhtymien osakkaat saisivat vähennykset kohtuullisessa ajassa tehtyä.” Yhtymien epäjohdonmukainen verotuskohtelu on suuri ongelma, koska hyvin tyypillisesti metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa päädytään yhtymien muodostamiseen. Tällöin myöskään luopujan käyttämät metsävähennykset eivät tuloudu luovutusvoitoksi. 10 METSÄLEHTI 15 • 2014 MIKKO RIIKILÄ, teksti ANNA BACK, kuvat V erotuksen yleisen periaatteen mukaan kaikki tulonhankkimisesta aiheutuneet kulut voidaan vähentää verotettavasta tulosta. Epäkohta oikenisi, kun myös lähisukulaiskaupoissa laadittaisiin laskelma luovutusvoittoverosta, johon luopujan käyttämät metsävähennykset tuloutettaisiin. Asiantuntijoiden mukaan monin osin järjestelmän korjaaminen onnistuisi verohallinnon ohjeita selkeyttämällä ilman poliittisesti arvaamattomia lakimuutoksia. Kuluksi katsotaan ostometsän puuston arvo. Ilman metsävähennystä metsänomistaja olisi kuin autokauppias, joka maksaa veron myymiensä autojen bruttomyyntitulosta ilman, että voisi vähentää autojen ostohintaa. Nykyisin puolisoita verotetaan kuten yhtymiä, vaikka he omistaisivat tiloja erikseen. Tällöin toisen käyttämät metsävähennykset tuloutuvat toisen puolison verotettavaksi luovutusvoitoksi, vaikka oman tilan myymiseen ei edes tarvita puolison suostumusta. Vähennys ei toimi yhtymissä Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen osoittaa metsävähennyksen pahimmaksi valuviaksi sen epäjohdonmukaisuuden metsäyhtymissä, kun osuudet vaihtavat omistajaa. Osuuden myyjä maksaa yksin luovutusvoittoveron. Näin käy, kun osakkaat ostavat toisiltaan osuuksia ja käytetyt metsävähennykset tuloutuvat luovutusvoitoksi. Metsävähennys tarjoaa metsän ostajalle tämän mahdollisuuden. Kokonaan toinen juttu on, että se monilta osin erittäin vaikeaselkoinen ja epäoikeudenmukainen. Nykyisellään vähennys jopa jarruttaa tilakauppoja ja sukupolvenvaihdoksia, koska epäselvät veroseuraamukset saavat metsänomistajat epäröimään. Muodostuva metsävähennys hyödyttää osakkaita, jotka eivät osallistu kauppaan. Perusteiltaan metsävähennys on välttämätön osa puun myyntituloverotusta. Sekavuuden aika alkoi, kun metsävähennys vuonna 2008 muutettiin tilakohtaisesta henkilökohtaiseksi. ”Tämä johtuu siitä, että yhtymiä käsitellään yhtenä verotusyksikkönä, vaikka jokainen osakas oikeasti omistaakin osuutensa.” Pahimmillaan verohyödyt ja veronmaksuvelvollisuus menevät eri tahoille. ”Tämä olisi helppo oikaista. Tavallista on myös, että joku tai jotkut osakkaat ostavat muiden osuuksia. Ongelmaa käsiteltiin seikkaperäisesti toukokuun Metsälehti Makasiinissa (4/2014)
”Eikä sellaisia tämän hallituskauden aikana ole odotettavissakaan.” Kiviranta pitää vuonna 2008 tehtyä tilakohtaisen metsävähennyksen muuttamista henkilökohtaiseksi kyseenalaisena. Nyt kaupat jätetään usein tekemättä, jotta vältytään käytettyjen metsävähennysten tuloutumiselta verotettavaan luovutusvoittoon. Hieman samankaltainen ongelma syntyy myös, kun osa tiloista lahjoitetaan. aatiosta, ei todellisesta arvonnoususta. › Kun tilan hankintameno on 100 000 euroa, metsävähennys alentaa puun myyntiveroa veroprosentista riippuen 18 000–19 200 euroa. Hänen mukaansa valtiovarainministeriössä ei ole valmisteilla korjauksia metsävähennyksen ongelmakohtiin. ”Tämä voitaisiin käsittääkseni oikaista verohallinnon omilla ohjeilla”, Sikanen toteaa. Metsävähennykselle määritelty 60 prosentin osuus metsän hankintahinnasta on alakantissa. ”Vanhojen metsävähennysten nollaaminen helpottaisi sukupolvenvaihdoksia. Sen jälkeen niitä ei enää tuloutettaisi luovutusvoittoon, kun tila myydään. › Metsävähennystä voi tehdä kaikilta vuonna 1993 ja sen jälkeen vastikkeellisesti hankituilta metsäpalstoilta saadusta tulosta. Muilta osin verotuksen korjaaminen on poliitikkojen tehtävä, verottaja vain toimii lakien mukaan.” ”Vähennys täysimääräiseksi” MTK:n veroekspertti, maaseutuyrittäjyysjohtaja Timo Sipilän mukaan metsävähennyksen suurin epäkohta on sen alhaisuus, mikä asettaa puuntuottajat muita elinkeinonharjoittajia huonompaan asemaan. Saajalle niitä ei pidä siirtää.” 20 vuoden takaraja Sikanen ehdottaa, että metsävähennykset nollattaisiin, kun tilakaupasta on kulunut 20 vuotta. Luovutusvoittovero tuloutettuine metsävähennyksineen nollattaisiin. Vanhojen metsävähennysten unohtaminen kohtuullistaisi verotusta. ”Olemme laatineet ohjeet nykyisen lain tulkitsemiseksi. ”Metsävähennys on välttämätön, kun vero maksetaan puun myyntituloista eikä pinta-alan perusteella. Tämä ei metsätiloja ostettaessa toteudu.” Hänen mukaansa metsäasiantuntijat arvioivat, että puusto muodostaa metsätilojen hinnasta usein 95 prosenttia. Hän pitää aloitteita metsävähennysten poistamisesta käsittämättöminä. 11 METSÄLEHTI 15 • 2014 Metsävähennys › Tarjolla metsätilojen ostajille › Metsävähennys on 60 prosenttia metsän hankintamenosta, johon kauppahinnan lisäksi lasketaan varainsiirtovero sekä lohkomisesta ja lainhuudosta koituneet kulut. aatiosta, isesta arvona. Sikanen huomauttaa, että kauan omistettujen metsätilojen myynnissä luovutusvoitto muodostuu suurelta osin in. ”Suunnilleen tälle tasolle metsävähennys pitäisi nostaa.” J u k k a -P e k k a M o il a n e n M T K K a tr i H y v ä k k ä y p j ttä, jotta vältytään käytettysävähennysten tuloutumiselettavaan luovutusvoittoon. nen huomauttaa, että omistettujen metsämyynnissä luovuo sin li a h am lli us myynnissä luovumuodostuu suun in. Vähennys on yhtymiä lukuun ottamatta omistajakohtainen. › Jos myyjälle jää tilakaupan jälkeen metsää, hänen käyttämänsä metsävähennyksen määrää alennetaan luovutusvoitoksi tuloutettu määrä. ”Henkilökohtainen metsävähennys on enemmänkin verotukseen lisätty rahoituskeino vähäpuustoisia tiloja ostaville.” ”Poliitikot päättävät, verottaja verottaa” Verohallinnon johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen kertoo, ettei hänen tiedossaan ole korjauksia metsävähennyksiin. tilojen käytetystä metsävähennyksestä samaan tapaan kuin ulkopuoliselle myytäessä. Esimerkiksi ylempien oikeusasteiden ratkaisujen perusteella niitä voidaan muuttaa. › Kun metsävähennyksen saanut tila myydään, myyjän käyttämä metsävähennys lisätään verotettavaksi luovutusvoitoksi. Hän uskoo, että verohallinnon viime vuonna laatima tulkintaopas selventää ja yhdenmukaa metsätilojen sukupolvenvaihdosten veroratkaisuita. Järjestelyn kummallisuus on, että verohallituksen tulkinnan käytetty metsävähennys jää kokonaan lahjoittajalle, mikä usein tarkoittaa, että hän menettää metsävähennyksen käyttömahdollisuuden. Vanha tilakohtainen vähennys toimi näin. Niiden selvittely voi olla erittäin työlästä.” Vanhojen metsävähennysten unohtaminen edistäisi osaltaan tilakauppoja. ”Metsävähennyksen pitäisi kuvata puuston osuutta metsän kauppahinnasta, ja sehän on lähes aina selvästi suurempi kuin 60 prosenttia.” Kiviranta näkee, että metsävähennys pitäisi määrittää kauppakohtaisesti puuston arvon mukaan, mutta myöntää, että kiinteä prosenttiosuus kauppahinnasta on yksinkertaisempi verotuksessa. Metsien hintakehitykseen sillä ei ole sanottavaa vaikutusta. Vähennyksen tarkoitus on tulonhankkimismenon vähennysmahdollisuus. ”Verotuksen yleisten periaatteiden mukaan kaikki tulon hankkimiskulut pitää voida vähentää. Monestikaan ihmiset eivät ole selvillä, kuinka paljon vähennystä on käytetty ja jäljellä. Lahjan saajalle siirtyy käyttämätöntä vähennystä lahjoitettujen ja luopujalle jäävien tilojen hankintahintojen tai pinta-alojen mukaisessa suhteessa. Vanhojen hennysten minen istaista.. ”Tämä korjautuisi, kun lahjoitusta vastaava osa käytetystä metsävähennyksestä poistuisi lahjoittajalta. › Vuoden puukauppatuloista voi vähentää enintään 60 prosenttia. Jos ostaja on lähisukulainen, luovutusvoittoa ei veroteta. ”Metsävähennys alakantissa” K a n s a n e d u s t a ja Esko Kiviranta (kesk.) työskenteli pitkään MTK:n veroasiantuntijana
”Vaikka uusi menetelmä vaikuttaa monimutkaiselta, se helpottaisi leimikoiden hintavertailua”, Hakkarainen uskoo. Tarkoitus oli kehittää malli, jossa nykyisten menetelmien heikkouksista päästäisiin eroon ja joka sopisi sekä puun ostajille että metsänomistajille. Esitetyn mallin mukaan pienin korjattava puu olisi nykyistenkin ohjeiden mukainen eli runko, jonka latvaläpimitta on 2,7 metrin korkeudelta vähintään kuusi senttimetriä. Metsänomistaja saisi siten puusta hinnan sen järeyden mukaan ja toisaalta ostaja voisi katkoa puut kulloisenkin sahatavaran markkinatilanteen mukaan. Uudella rungonosahinnoittelulla on sama haaste: sen pitäisi pystyä tarjoamaan nykyiseen valtamenetelmään verrattuna etuja sekä puun myyjille että ostajille. Hinta määräytyisi järeyden mukaan Puumarkkinatyöryhmän esittämässä rungonosahinnoittelussa puurunko jaettaisiin järeyden mukaan esimerkiksi neljään osaan, joille kaikille olisi oma hintansa. Tämä muuttaisi nykykäytäntöä, sillä suurin osa sahoista katkoo tukkeja jopa alle kolmen metrin pituuteen. Niin sanotussa rungonosahinnoittelussa puusta maksettaisiin sen järeyden mukaan. Koska yhtenäistä järjestelmää ei ole ollut, perinteinen puutavaralajijako on pitänyt pintansa. Puutavaralajihinnoittelussa tyveyksistä tai välipätkistä ei makseta. Hakkuukoneen mittausjärjestelmä laskisi eri järeysluokkien osuudet. Ongelmat liittyvät tarjousten vertailtavuuteen, koska suurin osa puukaupoista tehdään perinteisin mitoin. Puutavaralajimenetelmässä leimikon puuston hinta ratkeaa katkonnan mukaan. Rungonosahinnoittelu sijoittuisi nykyisten menetelmien välimaastoon. Laatutyvistä on saanut parempaa hintaa tai korkeampi hinta on maksettu järeimmille tukeille. Hakkarainen ei usko, että puumarkkinoilla tapahtuisi mitään suurta muutosta lyhyessä ajassa, sen verran vakiintuneita nykyiset toimintatavat ovat. Lahotyvet kerätään ja hinnoitellaan kuitenkin yleensä erikseen. Tukin minimirunko-ohje saattaa olla mallin heikko lenkki, sillä se ei saa kannatusta ainakaan metsänomistajilta. Puurunko voitaisi kuitenkin katkoa eri tavalla, eli katkonnassa ei tarvitsisi noudattaa läpimittaluokkia. M ik k o H ä y ry n e n PUUKAUPPA Rungonosahinnoittelu ehdolle puukauppaan Puumarkkinatyöryhmän esittämä rungonosahinnoittelu saattaa edetä kokeiltavaksi. 12 METSÄLEHTI 15 • 2014 HANNU JAUHIAINEN M aaja metsätalousministeriön puumarkkinatyöryhmä ideoi alkukesästä uuden mallin puun hinnoitteluun. Tällä hetkellä puuta ostetaan perinteisellä puutavaralajimenetelmällä sekä runkohinnalla. ”Menetelmä helpottaa leimikoiden hintavertailua.”. ”Sahaajat kaipaavat sellaista hinnoittelumallia, jossa tukin järeys ja laatu voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon”, Hakamäki toteaa. Laatutyvien lisäksi valikoimaan voisi kuulua myös huonompilaatuisia tukkeja. Hinta olisi normaalitukkia alhaisempi. Tukkirungon minimipituus täyttyisi vasta, kun rungosta voitaisiin katkaista vähintään yksi 3,7 metrin mittainen tukki. Sahat toivovat hintaluokittelua Suomen Sahat ry:n puheenjohtaja ja Isojoen Sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki suhtautuu uuteen malliin odottavan toiveikkaasti. Nykyhinnoittelulla tukeista maksetaan kuitenkin myyjälle sama kuutiometrihinta. Latvaläpimitaltaan noin 25-senttinen tukki on sahaajan kannalta arvokkaampi kuin 15-senttinen tukki. Runkohinnoittelussa metsänomistaja saa saman, etukäteen sovitun hinnan koko ainespuuosuudesta riippumatta siitä, miten ostaja sen katkoo. ”Kokeilun arvoinen” Työryhmässä mukana ollut metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta kertoo, että rungonosahinnoittelu on työryhmän idea, jota luultavasti aletaan ainakin kokeilemaan. Nykyinen runkohinnoitteluhan ei tällaista tunne, vaan rungon viat menevät ostajan piikkiin. Isojoki käyttää puunostossa jonkin verran runkohinnoittelua useimpien muiden sahojen tapaan. Esimerkiksi tukin hintaa maksetaan vain tukiksi tehdyistä puista. Hakamäki kaipaisi järeyden lisäksi myös lisää laatuajattelua tukin hinnoitteluun. Niitä voitaisiin tehdä esimerkiksi vähäisen tyvilahon vaivaamista tukkirungoista. Suomessa on ollut käytössä yhtiökohtaisia laadun ja järeyden huomioon ottavia hintajärjestelmiä. Puunostajakohtaisilla katkontamalleilla ei olisi enää merkitystä, koska katkonta ei vaikuttaisi puusta saatuun hintaan. Mallissa olisi myös mahdollista tehdä välivähennyksiä eli katkoa vikanaisuuksia tyveltä tai välistä pois. Runkohinnoittelussa puusta maksettaisiin järeyden mukaan
17,29 . nousussa . 29,11 . 54,89 . 15,44 . nousussa . 28,97 . 14,96 . 15,80 . 29,33 . 17,63 . 18,36 . 15,84 . 54,99 . 13 METSÄLEHTI 15 • 2014 KYMI-SAVO . 17,33 . 48,09 . 55,12 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 18,45 . 17,23 . LAPPI . Kantohinnat 54,49 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,55 . 29,93 . Ensiharvennus 47,57 . nousussa . nousussa . 15,70 . 14,94 . Uudistushakkuu 57,22 . 29,67 . 14,32 . 27,92 . 17,26 . Viime vuoden tapaan havutukkien hintataso on nyt alkuvuoden alimmalla tasolla. Uudistushakkuu 56,28 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,60 . Ensiharvennus 46,47 . Hankintahinnat 26,06 . 46,70 . 13,84 . 15,36 . Ensiharvennus 14,09 . Harvennushakkuu 14,54 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,95 . 37,20 . 26,95 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,28 . 32,95 . 12,29 . 16,56 . 21,52 . 15,18 . 16,72 . 19,53 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,44 . 19,37 . Kuusitukki halpeni noin euron ja koivutukki puolestaan kallistui saman verran. 23,76 . Hankintahinnat 29,42 . 55,86 . Tämän vuoden aikana puun hinnoissa ei juuri ole tapahtunut muutoksia. 23,89 . Kantohintatasokin säilyi vakaana. Hankintahinnat 55,95 . 14,48 . 25,84 . Hankintahinnat 61,52 . 15,21 . nousussa . 15,19 . Harvennushakkuu 13,09 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,96 . 13,16 . 28,97 . 12,84 . 17,82 . 21,49 . 54,83 . KESKI-SUOMI . Hankintahinnat 57,46 . Ensiharvennus 14,17 . 55,83 . 43,64 . 15,44 . 14,54 . 14,38 . 52,75 . Harvennushakkuu 46,67 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 51,54 . 15,39 . 24,80 . nousussa . 13,50 . KAINUU-POHJANMAA . Harvennushakkuu 47,37 . 55,25 . Ensiharvennus 46,10 . 16,71 . 46,98 . 15,59 . 16,26 . 15,60 16,57 . Ensiharvennus 13,99 . 14,36 . 14,32 . 14,78 . 14,97 . Pikkutukkien hintataso säilyi myös ennallaan. 12,49 . Puuta ostettiin noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä. 18,28 . Heinäkuun kauppa viime vuoden tasoa. 16,23 . ETELÄ-POHJANMAA . 16,40 . 54,54 . 55,75 . 13,67 . 60,58 . Hankintahinnat 57,67 . Harvennushakkuu 50,35 . 45,16 . 42,07 . 51,64 . 12,99 . 41,13 . 14,77 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 15,15 . 25,14 . 17,71 . Uudistushakkuu 53,99 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–32, 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60 HANNU JAUHIAINEN Puukauppoja tehtiin heinäkuussa suurin piirtein saman verran kuin edellisenä vuonnakin vastaavaan aikaan. 24,47 . 17,22 . Mäntyja koivukuitupuun keskihinnat säilyivät vuoden takaisella tasolla, molemmista maksettiin noin 15,5 euroa kuutiometriltä. 28,83 . KOKO MAA . 12,90 . 13,93 . Hankintahinnat 52,59 . 30,13 . 45,49 . 24,04 Uudistushakkuu 56,13 . 14,20 . nousussa . 57,01 . 13,49 . 17,09 . Ensiharvennus 45,52 . Mäntytukin koko maan keskihinta oli heinäkuun lopulla kumpanakin vuonna noin 54,5 euroa. 12,71 . 27,83 . Mäntytukin koko maan keskihinta on pysytellyt lähes koko vuoden 55 euron paremmalla puolella. 40,90 . 13,00 . 19,18 . 47,45 . 15,09 . Uudistushakkuu 57,16 . SAVO-KARJALA . 16,57 . 46,56 . Kuusikuitupuu halpeni vajaan euron. Uudistushakkuu 56,83 . Harvennushakkuu 48,36 . 30,82 . 42,34 . 27,86 . 45,38 . 17,08 . 39,05 . EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 299 208 Etelärannikko 4 272 Pohjanmaa 7 735 Lounais-Suomi 11 189 Häme-Uusimaa 15 345 Kaakkois-Suomi 32 734 Pirkanmaa 24 399 Etelä-Savo 37 013 Etelä-Pohjanmaa 12 674 Keski-Suomi 26 945 Pohjois-Savo 24 595 Pohjois-Karjala 44 322 Kainuu 15 362 Pohjois-Pohjanmaa 31 408 Lappi 11 211 Ostomäärät viikolla 32 metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 42,37 . 17,90 . 21,99 . 13,73 . 17,60 . 15,52 . 29,37 . 13,91 . 54,46 . 14,80 . 26,27 . 14,95 . Kuusitukki on ollut keskimäärin euron kalliimpaa. 56,18 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 29-32 keskiarvo ETELÄ-SUOMI . nousussa . Ensiharvennus 47,24 . 56,84 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI . 14,57 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 40,98 . 16,40 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,12 . 39,68 . 16,79 . 17,74 17,53 . 17,64 . 13,27 . 16,74 . 17,48 . 42,35 . Havutukkien hintataso oli korkeimmillaan huhtikuussa. 46,76 . 43,70 . 15,70 . 13,47 . Uudistushakkuu 57,47 . Uudistushakkuu 47,80 . 57,24 . 12,89 . Harvennushakkuu 47,76 . 10,75 . 41,39 . 17,61 . 23,40 . 55,73 . 47,20 . 30,45 . 29,41 . Hankintahinnat 55,80 . Harvennushakkuu 49,26
Kokemukset menetelmästä ovat ristiriitaisia. Hän toivoi vesomiseen apua korkeaan kantoon raivuusta, mutta turhaan. Henkiin jätetty latvus kuluttaa puun energiavaroja eikä se lähde tekemään vesoja. Mielenkiinnosta hän jakoi urakan koealoiksi eri kannon korkeuksille. Ala saattoi tosin olla alun perinkin sellainen, jossa vesominen on syystä tai toisesta vähäisempää. Kantoihin oli kahdessa kuukaudessa muodostunut lukuisia vesoja.. Rungot kaatuivat holtittomasti. Vesominen on ollut alalla todellinen ongelma. Lopulta metsänomistaja keksi katkoa rungot viistosti 50–80 sentVesominen kuriin Vesomista vastaan taistellaan ruotsalaisia kuuntelemalla, perkuuajan valinnalla sekä latvonnalla. Latvat taitetaan tai katkotaan siten, että osa vihreää latvusta jää runkoon. Käynti raivausalalla kahdeksan vuoden jälkeen urakasta tuotti kuitenkin yllätyksen. Latvoen vesoille kyytiä Pitkään kantoon raivuuta parempia tuloksia vesakon vastaisessa taistelussa on saatu lehtipuiden latvojen taittamisesta eli latvonnasta. Alalla kasvoi peräti 13 000 hieskoivua hehtaarilla. ”Latvonnasta on saatu kohtuullisen hyviä tuloksia.” Vesominen on ollut todellinen ongelma metsänomistaja Heikki Nopasen 2000-luvun alussa perustamassa kuusentaimikossa. METSÄNHOITO TIIA PUUKILA, teksti ja kuvat JUHA VARHI, piirros K ahdeksan vuotta sitten metsänomistaja Heikki Nopanen raivasi olosuhteiden pakosta hieskoivikon korkeaan kantoon. Pituudesta riippumatta useimmat kannoista pukkasivat vesaa. Kaksi kuukautta myöhemmin Nopanen koki karvaan pettymyksen. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 15 • 2014 14 timetrin korkuiseen kantoon. Niiden lomaan oli syntynyt kuusentaimikko, joka piti pelastaa. ”Taidan vielä pari vuotta raivata lyhyeen kantoon ja katson sitten, mitä koealoista lopulta tuli. Näin hän sai paremmin ohjattua kaatuvan latvan haluamaansa suuntaan. Nähtäväksi jää, kasvaako pitkien kantojen päähän latvatupas vähän kuin hirven syönnin jäljiltä, jolloin niiden pituuskasvu jäisi vähäiseksi”, Nopanen tuumii. Kesäkuussa Nopanen saapui kolmannen kerran raivaussahan kanssa taimikkoon. Perattavaa riittäisi jatkossakin. Pitkään kantoon raivuu on työläämpää, aikaa vievää sekä vaikeuttaa liikkumista metsässä. ”Korkeat kannot eivät olleet vesoneet vaan mädäntyneet pystyyn”, Nopanen kertoo. Tällä kertaa hän sahasi hieskoivut korkeaan kantoon toivoen, ettei alalle tarvitsisi enää palata. Perinteistä lyhyttä katkaisukorkeutta puoltaa helppous. Joillain kohteilla se kuitenkin saattaa tuottaa tulosta, kuten Nopasen ensimmäinen raivuuala osoittaa. Tämän sai myös Nopanen huomata. Lehtipuut eivät tavallisesti raivuusta lannistu vaan kasvattavat metsänomistajan harmiksi useamman vesan kannosta tilalle ja varmistavat näin, että perkuuta riittää jatkossakin. Kinkkinen korkea kanto Nopanen oli tietämättään soveltanut taimikossaan ruotsalaisten tutkimaa korkeaan kantoon raivuuta, jonka ideana on vähentää perattujen lehtipuiden vesomista. Myös kitkentäkone ja lahottajasieni pääsevät hommiin. Toisiinsa takertuneiden 5–7-metristen hieskoivujen kaato raivaussahalla ei kuitenkaan ottanut onnistuakseen. 1990-luvun alussa hakatun ojitetun suokorven oli annettu uudistua luontaisesti. Hän innostui kokeilemaan raivuutapaa 2000-luvun alussa perustamassaan kuusentaimikossa. Myös ruotsalaistutkimusten päätulokset osoittavat, ettei kannon pituudella ole vaikutusta koivunvesojen lukumäärään, pituuteen tai kantojen lahoamiseen
Taita latva. Tiettömien taipaleiden päässä sijaitsevissa taimikossa latvominen voi kuitenkin olla houkuttelevampi vaihtoehto kuin raivaussahan kanniskelu. Kitkemällä tuloksia Varhaisperkaus koneellisesti kitkien on osoittautunut toimivaksi tavaksi vähentää tulevaa perkaustarvetta ja tulevaa työmäärää. Vinkit vesakon torjuntaan Perkaa kesä-lokakuussa. ”Kitkentä vähentää kiistatta vesomista. Meidän arvio on, että kahdessa kolmesta koneellisesti kitketystä kohteesta seuraava työvaihe on ensiharvennus”, kertoo UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt. H e id i H a ll o n g re n / M e tl a. Metsä Group on testannut erilaisia taimikonhoidon menetelmiä metsänhoitopäällikkö Juho Rantalan johdolla. Näissä olosuhteissa, kun kemiallinen torjunta on pannassa, biologisen torjunnan yhdistämisestä tehokkaaseen katkaisuun tai muuhun käsittelyyn voisi löytyä kustannustehokas ratkaisu”, Rantala kertoo. Purppuranahakkasienen käytön ratkaisee, miten hyvin levitys onnistuu käytännön työn yhteydessä ja kuinka hyvin käsittely toimii eri vuoden aikoina. Latvat taitetaan tai katkotaan noin metrin säteellä taimesta kuten reikäperkauksessa. Menetelmä on työläs, se hankaloittaa metsässä liikkumista ja kokemukset ovat ristiriitaisia. Otollisin hetki latvomiseen on, kun lehtipuiden latvukset ovat kirineet samalle tasolle kasvatettavien tainten kanssa. Älä odota liikoja. Latvojen katkonta on hitaampaa kuin raivaussahatyö. Biologinen torjunta on tulevaisuutta Kitke juurineen. Lehtipuun vesan latvan katkaisu tai ronski taittaminen hieman puolenvälin alapuolelta on hyvä ensiapu ja voi korvata jopa varhaisperkuun. Sieni on alun perin suomalaisesta koivusta eristetty lahottajasieni. Kokeile latvomista. Lehtipuiden taittaminen kasvatettavien tainten ympäriltä on hyvä ensiapu ja voi korvata jopa varhaisperkuun. Seuraava taimikonhoito tehdään normaaliin tapaan. Yksityismailla jarruna on ollut joillakin kohteilla metsurityötä kalliimpi hinta. Metsäntutkimuslaitoksen purppuranahakalla tekemissä vastaavissa tutkimuksissa kantojen kuolleisuus on ollut yli 70 prosenttia. ”Latvonnasta on saatu Suomessakin männyn istutustaimikon varhaisperkauksessa kohtuullisen hyviä tuloksia. Siinä kone poistaa lehtipuun vesat kasvatettavan taimen ympäriltä juurineen. Koneellisessa kitkennässä lehtipuut nostetaan juurineen kasvatettavan taimen ympäriltä. Latvottu lehtipuu lisäsi taimikon tiheyttä ja heikensi näin mäntyjen oksien pituuskasvua, mikä paransi puun laatua”, erikoistutkija Timo Saksa Metsäntutkimuslaitokselta kertoo. Ajatuksena on, että kaatopinnan kautta saadaan levitettyä sieni-infektio, joka tappaa kannon eikä se näin ollen veso. Metsäyhtiö UPM:n mailla koneellinen kitkentä on ollut käytössä jo useamman vuoden. Työ on hitaampaa, kun lehti on puussa, mutta myös vesojen pituuskasvu on vähäisintä. Suhtaudu korkeaan kantoon raivuuseen varauksella. Kivisille maille, turvemaille ja varttuneeseen taimikkoon menetelmä ei sovellu. ”Biologinen torjunta voisi olla tulevaisuuden juttu. Uusimpana kokeiluna on purppuranahakkasienen levittäminen vesojen kaatopinnoille varhaisperkauksen yhteydessä. Lehtipuiden taimet vesovat herkästi katkaisupinnan alapuolelta. Mieti, voisiko herkästi vesottuvilla aloilla varhaishoidon tehdä koneellisesti kitkien. 15 METSÄLEHTI 15 • 2014 Ruotsalaisissa tutkimuksissa lehtipuuvesojen taittaminen vähän puolenvälin alapuolelta on riittänyt korvaamaan varhaisperkauksen. Tarkkaile tilannetta. Seuraa vesottumista ja perkaa tarvittaessa useampaan otteeseen. 50–80-senttiseen kantoon raivuuta on tutkittu keinona hillitä vesomista, mutta tulokset ovat ristiriitaisia. Tänä vuonna koneella perataan pitkälti toistatuhatta hehtaaria yhtiön omia taimikoita. Varhaisperkausvaiheessa tehtävä kitkentä vähentää vesomista ja tulevaa taimikonhoitotarvetta. Latvo vesat metrin säteellä kasvatettavasta taimesta. Metsä Groupin koealoista saadaan tuloksia ensi kesänä
Tervaus oli alkuperäinen suunnitelma ulkolaudoille, mutta paloturvallisuuden vuoksi tervausta ei voitu toteuttaa. Puiston vanhat puut elävät museorakennuksen Uudessa museossa on 1200 neliötä näyttelytilaa. VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuvat PEDRO PEGENAUTE, kuvat S eitsemän kilometriä liimapuupalkkeja ja 23 kilometriä suomalaista kuusilautaa – Mäntän Serlachius-museoiden uusin jäsen on todellakin tehty puusta. 16 METSÄLEHTI 15 • 2014 Nykytaide verhoutui kuuseen Mäntän uusi Serlachius-museo on Barcelona-henkinen puurakennus keskellä suomalaista metsää. Puurakennuksen toinen pääty on korkea sisällä olevan suuren näyttelytilan vuoksi. Täksi kesäksi valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Barcelonassa majaansa pitävä MX_SI-arkkitehtitoimisto. Uusi museo on nimetty Mäntän entisen tehdaspatruunan ja taidetta ahkerasti keränneen Gösta Serlachiuksen mukaan. Lähes 20 miljoonaa euroa maksanut museopaviljonki on yksi viime vuosien merkittävimmistä uusrakennuksista niin arkkitehtuurin kuin puurakentamisen saralla. ”Kuusi on hyvä rakennusaine tähän museoon, sillä Serlachius keitti aikoinaan sellua nimenomaan kuusipuusta”, Gösta Serlachiuksen taidesäätiön talousjohtaja Juha Roponen sanoo. Kuusilaudan ansiosta Gösta-paviljonki sulautuu hyvin vieressä olevaan vanhaan kartanoon ja sen puistoon. Ilman puupintaa museosta voisi paikoin saada hallimaisen vaikutelman.
Näyttelyiden vuoksi ikkunoita on tosin jouduttu pimentämään, sillä monet taide-esitykset elävät hämärässä. › Molemmat Serlachius-suvun mahtimiehet olivat ahkeria taiteen suosijoita. Liimapuu kaiken ydin Rakennuksen runko muodostaa 101 liimapuukehästä, jotka kulkevat paviljongin läpi 1,3 metrin välein. Kolmantena tulevat sekä uuden museorakennuksen että kartanon sisällä olevat taidenäyttelyt. ”Kuten arvata saattaa, täällä ei ole mitään standardia. Liimapuuta ovat varsinainen kantava rakenne sisäpuolella, kattopalkki ja julkisivulaudoitusta kannattelevat puupilarit eli mullionit”, Roponen kertoo. Vaaleaksi maalattu puu ja lattiasta kattoon ylettyvät ikkunat tekevät sen, että sisätilat kylpevät luonnonvalossa. Apteekkari Gustaf Adolf Serlachius perusti Mänttään puuhiomon vuonna 1868. Puurunko kannattelee betonista välipohjaa.” Gösta-paviljongin ulkoseinille ei Roposen mukaan tehdä mitään. › Gustaf Adol. n veljenpoika ja vävy Gösta nousi yrityksen johtoon vuonna 1913. Mänttä Gösta-paviljongin sisäkatto on puupaneelia ja lattiat ovat tammilautaa. METSÄLEHTI 15 • 2014 peilaavissa ikkunoissa, joita on kaikkiaan noin 250. Ensimmäinen nähtävyys on paviljongin ja vanhan kartanon ympärille levittäytyvä puisto ja läheinen Taavetinsaari. Se on muotoineen, lasipintoineen ja puuverhoiluineen oma taideteoksensa. Serlachius-museot › Koostuvat muutaman kilometrin päässä toisistaan Mäntässä sijaitsevista Gustafja Gösta-museoista. Museolla kolme ulottuvuutta Roposen mukaan paviljongissa on vain yksi ainoa suorakulma. Paperitehdas aloitti toimintansa vuonna 1881. Urho Heinänen: Kosto (1915). Roposen mukaan paviljonki todistaa rakentajille, että puu voi kannatella betonia. Uuden rakennuksen alta kaadettiin 78 puiston vanhaa puuta, mutta tilalle istutettiin 98 uutta tainta. ”Rakennuksen seinät ovat vähän joka ilmansuuntaan, joten tietysti täytyy seurata, miten aika ja aurinko kohtelevat puuta.” ”Vessanovista lähtien kaikki on teetetty mittojen mukaan.” Gustaf Adolf ja Gösta Serlachius › Serlachius on Suomen tunnetuimpia metsäteollisuussukuja. Puurakentamisen ohella Gösta-paviljongin anti suomalaiselle rakennustekniikalle on materiaalien yhdistäminen. › Uudessa Gösta-taidemuseossa voi parhaillaan tutusta muun muassa popja nykytaidetta esittelevään Superpop!-näyttelyyn sekä Eija-Liisa Ahtilan kuvaesitykseen. Kuusiverhoilun annetaan harmaantua ajan myötä. Pinta on puunsuojakäsitelty ja värit ovat arkkitehdin määrittelemät. › Gösta Serlachius perusti nimeään kantavan taidesäätiön vuonna 1933. Ikkunoita on noin 250 ja ikkunapinta-alaa 1 500 neliötä. Vanhempi Serlachius oli muun muassa Akseli Gallen-Kallelan ystävä ja mesenaatti eli taiteen tukija. ”Yksi liimapuukehä koostuu viidestä eri liimapuupalkista. › Mäntän keskustassa sijaitsevan Gustaf-talon päänäyttely Paperiperkele kertoo Mäntän ensimmäisen tehtaanomistajan ja suomalaisen metsäteollisuuden tarinan. Graniittiveistos näkyy vain osittain Melasjärven vedenpinnan ollessa korkealla. Toinen nähtävyys on itse uusi museorakennus. › Serlachiuksen sukuyhtiön ja Metsäliiton yhdistymisestä syntyi vuonna 1986 Metsä-Serla. Puistosta ja saarelta löytyy niin vanhoja veistoksia, nykytaidetta kuin suomalaisen järvimaiseman rauhaa. Rakennustavaraa ei voitu hakea suoraan rautakaupasta. Kari Södö: Väliaikainen (2014). ”Museon maanpäällinen osa on kokonaan liimapuiden varassa. Göstaan kuuluvassa kartanorakennuksessa on esillä suomalaisen taiteen kulta-ajan teoksia. Rakennuksen runko muodostuu 101 liimapuukehästä, joissa on 505 liimapuupalkkia. Yksikään palkki ei ole samanlainen. Nykyisin yhtiö on osa Metsä Groupia. Katto ja seinät ovat vinoja. Suunnittelijoiden espanjalaistausta näkyy uudessa paviljongissa tiettynä ”barcelonamaisena” henkenä. Rakennuksen ulkoverhoilu on suomalaista kuusta. Vessanovista lähtien kaikki on teetetty mittojen mukaan.” Uusi museo tarjoaa elämyksiä kolmessa eri ulottuvuudessa
Kaksikymmentä karsinnan täyteistä vuotta ovat opettaneet yhtä sun toista visan kasvatuksesta. Terä ei ulotu yhtä korkealle kuin oksaton runko. Visakko on metsänomistaja Markku Laurilan silmäterä. ”Alkuun tuli noudatettua ohjeita. Alkuun Laurilalla oli apuna kolme palkollista miestä. Innostus luonnonvisasta 67-vuotias isäntä kiinnostui visasta jo nuorena. 18 METSÄLEHTI 15 • 2014 METSÄNOMISTAJA Hauho TIIA PUUKILA, teksti ja kuvat M uhkuraiset rungot seisovat riveissä kuin sotilaat. Se on jopa tehnyt osan metsänomistajan työstä. Tänä kesänä isäntä on päättänyt käydä visakot yksin läpi. Sitä on aina myyty ja sen on tiedetty olevan arvossaan. Työtä riittää, sillä jokainen visa on karsittava kerran, joskus jopa kaksi kertaa vuodessa. Laurila nostaa teleskooppivartiset karsintasakset kohti latvusta ja näyttää. Siinä riittää puuhaa kuukauden päiviksi. ”Ostin tuolloin tilan, johon oli jo tehty pellonmetsityssopimukset. Vanhalle peltomaalle istutettuja puita verhoavat visakukat, pahkat. Alvettulan kylään Hauholle vuonna 1999 perustettu visakoivikko on visautunut hyvin. Korvasin kuusen visalla ja rauduksella. Monet niitä antavat, vaikkei kokemusta olisikaan.” "Tästä tulee vielä laadukas visa", tietää metsänomistaja Markku Laurila kahdenkymmenen vuoden kokemuksella.. Retulansaaren läheisyydessä Hauhon ja Hattulan metsissä kasvaa luontaista visaa. 1990-luvun loppuun mennessä isäntä oli laajentanut viljelmiään liki nykyisiin mittoihin. Kaikkiaan isännällä on visakoivikoita peräti 35 hehtaaria, mutta tämä ala on niistä parhaimpia. Ensimmäiset visaviljelmät hän innostui perustamaan vuonna 1994. Nyt moni viljelmistä on karsittu lopulliseen korkeuteensa. ”Osa oksista on karsiutunut itsestään”, Laurila sanoo. ”Visakoivikot on kierrettävä joka vuosi, vaikkei enää yltäisi karsia Visaiset visat Hauholainen metsänomistaja kasvattaa kymmenillä hehtaareilla visakoivua. Siemenviljelyssiemenestä alkunsa saaneissa visoissa on oksatonta tyvipuuta useampi metri. Sinne oli suunniteltu kuusta, mutta kuusi ei olisi siellä menestynyt. Siitä se sitten lähti”, Laurila muistelee. Myös Laurila on kaupannut luonnonvisaa, kun sitä on omilta mailta löytynyt – vuosittain sata tai useampikin sata kiloa
Säädöksistä on turhaa etsiä sanaa pyykki. Sitten voidaan elää huoletta ehkä muutamia vuosikymmeniä. Viimeiset kahdeksan vuotta metsätöissä apuna on ollut oma metsäkone. ki, josta maanmittari saattoi ylpeästi todeta: ”Pyykki on pantu ja pysyy.” Jollekin vanhan kansan maanmittarille pyykin mahdollisimman hyvä säilyminen saattoi olla kunnia-asia. Rinteeseen pihapiirin läheisyyteen viitisen vuotta sitten istutetut kloonivisat puolestaan ovat kitukasvuisia. Siemenvisoista puolestaan noin kuusikymmentä prosenttia visautuu ja lopuista kasvaa raudusta. Vähemmän kunnianhimoiselta ja vähän viinaankin menevältä maanmittarilta saattoi lipsahtaa erityisesti torppien erottamisessa heikompiakin tekeleitä, etenkin kun lupa oli tehdä myös viisikivisiä (keskuskivi ja neljä kulmakiveä) ja jopa yksikivisiä pyykkejä. Vastaavasti joulukuuset ja saunavihdat otetaan talteen nousevan kuun aikaan. Alkuun tuli noudatettuja ohjeita. Sahapuu kaadetaan laskevan kuun aikaan, jolloin nestemäärä on puussa pienempi ja puu säilyy paremmin. Aina kuitenkin ohjeet vaativat, ettei keskuskiveä vahvakaan renki voinut helposti siirrellä mielensä mukaan. Viisikivisen ja yksikivisen pyykin ongelma on, että vuosikymmeniä huoltamattomat pyykit saattavat H ienosteleva juristikunta pakotti käyttämään vuonna 1995 säädetyssä kiinteistönmuodostamislaissa ja vastaavassa asetuksessa termiä rajamerkki. Keskeltä löytyykin numeroitu laattakivi, joka on vuosikymmenien saatossa kaatunut littanaksi maahan. Karsittuun runkoon kasvaa herkästi sivuoksia, jotka pilaavat arvokkaan runkovisan”, Laurila tietää. Visaja rauduskoivu on mahdotonta erottaa nuoressa taimikossa toisistaan, joten turhaa karsintatyötä ei voi siemenvisojen kanssa alkuun välttää. Lain perusteella Maanmittauslaitos antoi oman määräyksensä rajamerkeistä ja määritteli rajamerkeiksi kuusi erilaista pyykkiä. 19 METSÄLEHTI 15 • 2014 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Otsikon sanonnan syntyhistoriasta ei ole varmaa tietoa. Kadonneen pyykin etsijä voi rassilla kokeilla juurten välistä, onko juurakon alla pyykiksi sopiva kivi. Yleisin virhe vaikuttaa olevan, että jokin viisikivisen pyykin kulmakivi on satuttu löytämään ja merkitty voitonriemuisesti linjakepillä. Keskelle kiilattiin liikkumattomaksi vähintään 60 senttimetriä korkea keskuskivi, johon kilkuteltiin pyykin numero. PA L STA L L A peittyä puiden alle. ”Jos olisin 70-luvulla ensimmäisen päätehakkuun jälkeen älynnyt laittaa visaa tilalle, ne olisivat jo myynnissä. Jopa neljään, viiteen metriin saakka oksattomien visakoivujen salaisuus on valikoiva karsinta. Laattakiven saa nostaa pystyyn ja puhdistaa kulmakivet humuksesta. Uusien visakoivikoiden perustamisesta isäntä ei enää haaveile. Nyt jos istuttaisin visaa, valitsisin mieluummin siemenvisaa. Jos oksan läpimitta uhkaa kasvaa yli kolmen senttimetrin, on aika napsaista se poikki. Näin Laurila on varmistanut, ettei yksikään visa ole kaatunut rauduksena maahan. Epävarmat tapaukset hän jättää suosiolla kasvamaan. Mutta eiköhän nämä pinta-alat riitä.” Neljä vuotta sitten Laurila siirsi nykyisetkin metsät visoineen kahdelle pojalleen. Vanhimpia Suomen kansalaisia vanhemmat hyväkuntoiset mahtitalojen kulmapyykit eivät ole harvinaisia. Jos on, onnekas etsijä saa ehkä kaivetuksi sen verran näkymää esiin, että jokin numero erottuu. Ehkä maanmittari kaivatti puoli metriä syvän, neliön muotoisen kuopan, jonka sivut olivat metrin pituisia. Ongelma vaikuttaa alkaneen jo pyykintekohetkellä. ”Osaisin kyllä nyt tehdä homman paremmin. Laurilan harteille jäi ainoastaan karsiminen. Näin syntyi nelikulmainen pyykki eli rauniopyykPyykki on pantu ja pysyy Kun kuusentyven paljastamisen ansiosta kivestä paistaa numero 4, voi uskoa pyykin numero 40 löytyneen. Visojen tunnistamisessa isäntä tarkkailee rungon muotoa, riippaoksia sekä urpujen määrää, joita tavallisesti visakoivuilla on runsaasti. Monet niitä antavat, vaikkei kokemusta niin olisikaan. 1990-luvun lopulla istutettujen kloonitainten latvat kumartavat järjestään samaan ilmansuuntaan. Niiden lehti on pieni, eivätkä ne tahdo kestää pakkasta. Kaikki voivat olla tyytyväisiä. Niistä on syntynyt halkoja myyntiin useampi sata pinomottia. Keskuskiven pystyyn kiilausta ei viisikivisissä pyykeissä aina maltettu tehdä huolella, vaikka vanhat ohjeet edellyttivätkin, että keskuskivelle on kaivettava kunnon kuoppa. Jos ei puun alta aivan kulta-arkkua löydykään, sentään pyykki. Kloonivisa ei vakuuta Hirvettömille aloille asutusten läheisyyteen Laurila on istuttanut siemenvisaa kalliimpaa mikrolisättyä kloonivisaa. Kuoppa täytettiin parikymmensenttisillä kivenmurikoilla ja jatkettiin raunion rakentamista vielä 40 senttimetriä maanpinnan yläpuolelle. Unohdin kerran laskevan kuun aikaan kaadetut kuusitukit metsään. Isäntä on sahannut visakoivuja varjostavia rauduksia nurin parina edellisenä talvena. Silloin minun oli pakko uskoa.” Markku Laurilaa harmittaa, ettei hän merkinnyt vesojen alkuperää alkuun muistiin, sillä kloonivisoissa on ollut monta monituista ongelmaa.. Runkojen hakua varten Laurila on jättänyt traktorin mentävän tien joka kahdeksannen visakoivurivistön väliin. Raudukset polttopuiksi Laurilalla on siemenvisoista syntyneille rauduskoivuillekin käyttöä. Siitä huolimatta kansa puhuu sisukkaasti edelleen pyykeistä, koska niihin on totuttu satojen vuosien aikana ja kieli taipuu mukavasti myös teonsanaksi: pyykki, pyykittää. Saan mieleiseni korjuujäljen”, Laurila kertoo. Sahapuut kaadatetaan vieraalla, mutta tuoreoksainen latvapuu jätetään itselle, eikä alle kolmen metrin lumppeja sallita. Metsään mennään kuunkierron mukaan. Kun visojen myynnin aika koittaa, pojat kauppaavat ne Saksaan. Ne eivät muodosta kunnon latvusta. Löytöön saa olla tyytyväinen. Kloonitaimista kaikki ovat visoja. Laurila ei leikkaa oksia järjestelmällisesti alhaalta ylöspäin vaan arvioi, ehtiikö oksat karsia vielä ensi kesänä. ”Siinä on oma taikansa. Yhdellä silmäyksellä voi kuitenkin nähdä, että kohoumia on neliön muodossa neljä. Näin ne pysyvät pidempään tuoreina. Vähemmästä työmäärästä huolimatta kokemukset kloonivisoista eivät vakuuta Laurilaa. Visat saavat jatkaa kasvuaan. Korjuuhetken sanelevat vanhan kansan viisaudet. Juristit puhukoot rajamerkeistä ja kansa pyykeistä. ”Luulin, että kloonivisat olisivat parempia kuin siemensyntyiset, mutta ei. Maata on myllätty pyykkiä tehtäessä sillä tavalla sopivasti, että puun siemenet itävät pyykin päällä. Monet jäivät kokonaan karsimatta.” Kuunkierto sanelee kaadon Vaikka Laurila on jo siirtänyt metsänsä jälkikasvulleen, metsätöitä hän ei ole malttanut lopettaa. Etelä-Suomessa jo 30 vuoden hiljaiselo saattaa merkitä sitä, että pyykki on saattanut hävitä täysin näkymättömiin. Kadonneen pyykin etsijät Kaikki eivät ole sisäistäneet erilaisten pyykkien tuntomerkkejä päätellen siitä, että esiin kaivetut kivipyykit eivät ole aina uskottavia. Tukit ehtivät odottaa koko kesän noutajaansa, mutta kun ne haettiin metsästä ja syksyllä sahattiin, niissä ei ollut lainkaan toukansyömää. latvusta enempää. Siihen aikaan ei kuitenkaan vielä ollut tietoa visan karsinnasta. Vanhimmat, parikymppiset viljelmät odottavat sadonkorjuuta vielä kymmenen, kaksikymmentä vuotta. Olen tehnyt sillä etupäässä harvennuksia. 1960-luvun puolivälissä ensimmäisen tilansa ostanut isäntä raivaa ja sahaa, minkä visojen karsinnalta ehtii. Niistä sahataan ja höylätään omassa höyläämössä paneelia, lautaa ja listoja kotitarpeisiin sekä myyntiin. Laadukkaimmat visani ovat siemenestä lähtöisin”, Laurila kertoo. Jos kadonneen pyykin lähistöllä on säilyneitä pyykkejä, joiden etäisyydet kadonneesta pyykistä kertoo aikoinaan tehty toimituskartta, voi hyvällä onnella arvata sen puun, jonka juurakon alla kadonnut pyykki on. ”En enää viitsinyt lähteä moottorisahan kanssa metsään, ja käytetyt motot ovat aika edullisia
Sen jälkeen neste sumutellaan haluttuihin kohteisiin. Kilpailuaika päättyy 5. ”Kätevintä on tehdä boorinpuutosalueella lannoitus heti istutuksen jälkeen.” Hozelock 4507 Paineruiskupullo Tilavuus 7 litraa Hinta 25 euroa Myynti Savotan Puoti www.savotanpuoti.. le 15–20 litraa. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Tämä ei sinällään ole ongelma, koska lisäpaineen saa muutamalla vedolla. Saatko sen vielä käyntiin. Varsinkin koivun taimet saattavat boorinpuutoksen vuoksi haaraantua jo ensimmäisenä kasvukesänä. Mistä se on peräisin. Aikaa tähän menee harrastelijalta muutama tunti. Käytön aikanakaan ruisku ei aina sumuttanut, vaan neste tuli juoksevana. Kätevintä todennäköisellä boorinpuutosalueella on tehdä lannoitus heti istutuksen jälkeen. Lähetä kuva ja kertomus postitse osoitteeseen ”Kesäkilpailu”, Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Laite on englantilainen ja vaikuttaa laadukkaalta. Ainetta tarvitaan hehtaarilEnglantilaisruisku metsään Hozelock 4507 -paineruisku on oiva väline lannoitteiden ja myrkkyjen levittämiseen pienille alueille. Laitteen sumutinosa alkoi toimia pienen edestakaisen säätelyn jälkeen. Kun vettä laitetaan levitettäessä noin puolet mukaan, lannoittaa yhden hehtaarin 4–6 pullollisella. Kokeiltavana ollutta mallia on maahantuojan esitteen mukaan saatavilla 5 ja 10 litran vetoisina. Ruiskun voi laitaa reppuun, mutta tämänkokoinen laite on helppo kuljettaa kädessäkin. Onnea kilpailuun! KERRO SAHASTASI KESÄKILPAI LU Hozelock-ruiskuun pumpataan painetta kantokahvalla.. Hozelock soveltuu kaikkien vesiliukoisten aineiden levitykseen. Ruiskun kokoaminen monista pienistä osista tuntui alkuun vaikealta, mutta kun ohjeen mukaan alkoi osia laittamaan yhteen helpoimmasta päästä, niin lopulta laite oli kasassa. Väljäksi jääneet kiinnitykset alkavat vuotaa. Lähetä meille kuva ja lyhyt kertomus vanhasta sahastasi. syyskuuta. Parhaat kuvat ja kertomukset julkaisemme lokakuun Metsälehti Makasiinissa. Paineistuksen jälkeen sen voi lukita yhdellä pyöräytyksellä kantoasentoon. Se on myös edullinen. Palkintona on Mikko Riikilän Moottorisaha – sata vuotta Suomessa. Laitteen esittelyssä luvataan, että koko pullollisen voi ruiskuttaa kertapaineistuksella. Tähän malliin mahtuu nestettä seitsemän litraa. Metsälehden kokeiltavana oli Hozelock 4507 -paineruisku. Boorilannoite helposti metsään Testiliuoksena oli Bortrac 150 -booriliuos, joka soveltuu tällaiseen levitykseen erinomaisesti. 20 METSÄLEHTI 15 • 2014 HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Heinäntorjuntaja terveyslannoituskohteet ovat usein pienialaisia, joten tarvittavat levitystyöt on helppo tehdä itse. Voit lähettää myös sähköpostia osoitteeseen makasiini@metsalehti.?. Pullollisen ruiskuttelee 15–20 minuutissa. On syytä muistaa, että kun kyse on paineastiasta, liitokset kannattaa kiriä mahdollisimman tiukalle. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme viisi kirjaa. Testiruiskuun ei kuitenkaan saatu tarpeeksi painetta kerralla, vaan sitä oli pumpattava 2–3 kertaa levityksen aikana. Ruiskuun pumpataan painetta kantokahvalla. Paineistettava käsiruisku on kätevä työkalu nestemäisten aineiden levitykseen. Mallistoon kuuluu myös 12 ja 16 litran vetoiset reppuruiskut. T ämänkertaisen kesäkilpailun aiheena ovat vanhat moottorisahat. Minkälainen saha oli käyttää. Sopiva kertomuksen pituus on korkeintaan yksi konekirjoitusliuska eli noin 3 000 merkkiä. Ruiskulevitys sopii parhaiten nuoriin taimikoihin, jolloin lannoite on helppo keskittää taimen ympärille. Kokoaminen kannattaa tehdä sellaisella alustalla, jolla pienet osat ei katoa. Laite on helppo täyttää ja riittävän paineen saa nopeasti pulloon
Kuka tietää, ehkä sinäkin haluat liittyä parin sadan tuhannen tutkitusti tyytyväisen lukijan joukkoomme! pitää nähdä. metsä Koska. Lataa tai tilaa ilmainen näytenumero. Siksi se on ollut suomalaisten metsänomistajien suosiossa jo vuodesta 1933 lähtien. Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Lataa tai tilaa ilmainen näytenumero! Lataa tai tilaa ilmainen näytenumero! Metsälehti on aina täynnä näkemyksellistä ja ajankohtaista asiaa metsästä. Lataa tai tilaa ilmainen näytenumero osoitteessa www.metsalehti.. www.metsalehti.
Metla mukana metsäprojektissa Mongolian metsätaloutta pyritään saamaan paremmalle tolalle Suomen kehitysavun turvin. Hankkeen toteutuksesta vastaa Metsäntutkimuslaitos professori Kari Mielikäisen johdolla. Metsäksi luokiteltua aluetta Mongoliassa on noin 13 miljoonaa hehtaaria, kahdeksisen prosenttia maan pinta-alasta. Suuresta maasta löytyy kuitenkin myös metsiä. Kun lehtikuusija mäntytukit on kerätty pois, jäljelle on usein jäänyt koivuja kasvava jätemetsä – tyyli ja lopputulos on siis sama kuin Suomen Lapissa aikoinaan. Paikoin koivujen alle nousee uusia havupuita, mutta yleensä maaperän heinittyminen estää uusien taimien kasvun. Metsien hakkuita on yritetty viime vuosina rajoittaa, esimerkiksi avohakkuut on kielletty. Neuvostotyylin metsätaloutta Mongolia oli pitkään entisen Neuvostoliiton vallan alla, mikä näkyy metsätaloudessa. 22 METSÄLEHTI 15 • 2014 HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat K eski-Aasiassa Kiinan ja Venäjän välissä sijaitseva Mongolia tunnetaan aroista, autiomaista ja vuoristoista. Hakkuissa on kerätty lähinnä sahapuuta, ja vähäarvoinen puusto on jäänyt pystyyn. Mongolian metsien kasvuksi on arvioitu vajaa 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, siis kymmenesosa Suomen metsien kasvusta. Laittomat hakkuut ovat kuitenkin yleisiä. Metsäpinta-ala on lievässä laskussa, koska uudistamistöitä ei juuri tehdä. Laaksojen läheisyydessä vapaasti laiduntavat lampaat, vuohet, lehmät ja hevoset pitävät puolestaan huolen siitä, että pienten puuntaimien elämä on ensimmäisinä vuosina kovin vaikeaa. Kuivien kausien aikana maastopalot leviävät helposti laajoillekin alueille. Lehtikuusi on Mongolian vuoristometsien yleisin puulaji. PluspuuMuutakin kuin aroa ja vuoristoa Mongolialla on merkittävät metsävarat, joiden hoitamiseen Suomi antaa apua. Ylätasangoilla kasvaa paikoin monen puulajin sekametsiä.. Mongolia kuuluu samaan boreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen kuin Suomi. Tasankomailla kasvaa paikoin jonkin verran harvaa pensasmaista puustoa. Yleisin puulaji on lehtikuusi, ja muita yleisiä puita ovat mänty, kuusi ja koivu. Erona on, että alhaisen sademäärän vuoksi metsiä on lähinnä vain vuorten pohjoisrinteillä ja niiden välisillä ylätasangoilla. Metsien harvennusja päätehakkuisiin sekä niiden uudistamiseen pyritään löytämään järkeviä menetelmiä. Kolmivuotisessa projektissa kehitetään inventointimenetelmiä ja laaditaan kasvumalleja. Huonon tai olemattoman tieverkoston alueil la palojen sammuttaminen on vaikeaa. Etelärinteet ja alavammat maat ovat ruohikoita, jotka vihertävät vain lyhyen aikaa vuodesta
Myrskytuhojen kaatamissa puissa lisääntyneet kirjanpainajat tappoivat länsinaapurien metsissä satojentuhansien kuutioiden edestä kuusia. 23 METSÄLEHTI 15 • 2014 kartoituksella haetaan laadukasta metsänviljelymateriaalia. Vietnamin myrkkyjä vesakoille ”Jos Mongolian metsiä hoidettaisiin järkevästi, niiden kasvu voisi kaksinkertaistua.” Ulan Bator MONGOLIA MONGOLIA VENÄJÄ KIINA INTIA Pohjoisessa vihreää Mongolien metsien sijainti Tiestö on maaseudulla usein huonossa kunnossa. Suomalaisten kirjanpainajapelkoa lisäsi 1970-luvun alussa Ruotsissa ja Norjassa tapahtunut kaarnakuoriaiskatastro. ”Järkevintä lienee aluksi kehittää sellaisia varovaisia hakkuumenetelmiä, joissa metsät saadaan pysymään puustoisina, mutta samalla uudistumaan”, Hyppönen kertoo. Paikallisena asiantuntijana hankkeessa toimiva Byambagerel Suran Mongolian kansallisesta yliopistosta toivoo, että yhteistyössä Metlan kanssa löydettäisiin käyttökelpoisia keinoja metsien järkevään hyödyntämiseen. Kirjanpainajien valtaamat kuuset tuli kaataa ennen heinäkuun alkua, karsia ja kuoria. Hän kertoo, että Mongolian olot ovat metsien uudistumiselle hyvin hankalat. Kuorimatonta puutavaraa ei saanut Metsälehden neuvojen mukaan jättää missään tapauksessa kesän ajaksi metsään. . Torjunta-aineiden myrkyllisyys herätti epäilyjä. Pahimmillaan marjasatojakin tappaneiden voimakkaimpien torjunta-aineiden tulokset kyseenalaistettiin ja ne poistettiin myöhemmin käytöstä. Projektin metsänuudistamiseen liittyvästä osuudesta vastaa erikoistutkija Mikko Hyppönen Metlan Rovaniemen yksiköstä. ”Erityisesti soidinalueet ovat vaarassa, sillä metso tarvitsee rakastelupaikakseen hakkuukypsiä aarnimetsiä. Tuolloinkin kuusikoiden tuhon laukaisijoina toimivat kuumat ja kuivat kesät. Metsälehden mukaan kaarnakuoriaisten valtaanpääsy tapahtui vähitellen, ja varsinaisia tuhoja edelsi muutama latautumisvuosi. ”Jos Mongolian metsiä hoidettaisiin järkevästi, niiden kasvu voisi kaksinkertaistua nykyisestä vajaasta kymmenestä miljoonasta 20 miljoonaan kuutiometriin”, Byambagerel uskoo. Tien virkaa ajaa yleensä kulku-ura. Etenkin uudistamisessa riittää kehitettävää, sillä kuivuuden ja UUTINE N VUONN A 1974 VALTTERI SKYTTÄ Kirjanpainajat tekivät tuhojaan Metsälehden sivuilla jo 40 vuotta sitten. Metsittäminen vasta alussa Mongoliassa jo useampaan kertaan vierailleen Hyppösen mukaan metsät uudistuvat paikoin ihan hyvin, mutta on myös paljon alueita, joissa uudistumista ei juuri tapahdu. Niiden vaarallisuus rinnastettiin jopa Yhdysvaltojen Vietnamin sodassa käyttämiin myrkkyihin. Lentokoneesta ruiskutettavilla vesakontorjunta-aineilla ”raivattiin” lehtipuita pois etenkin tiheistä taimikoista. Heitteille jääneitä hakkuualueita pitäisi metsittää vähintään 150 000 hehtaaria vuodessa, kun nykyisin istutetaan vain noin 5 000 hehtaaria. ”Kuolleet kuuset puutavaravarastojen ympärillä ovat seurausta siitä, että kirjanpainajat ovat edellisenä kesänä lisääntyneet voimakkaasti kuoripäällisessä puutavarassa ja seuraavana kesänä iskeytyneet ympärillä kasvaviin täysin terveisiin puihin”, Metsälehti kirjoitti. Ne eivät osaa hakea uutta paikkaa hakkuun jälkeen.” Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. Metsänviljelymenetelmiä on myös tarpeen kehittää, jotta laittomasti hakatut ja metsäpalojen polttamat alueet saadaan metsitettyä. Hyppönen toivoo, että ensi vuonna päättyvän projektin aikana saataisiin aikaan jotain pysyvää ja Mongolian metsien tulevaisuudelle hyödyllistä. Vuonna 1974 uutisoitiin näkyvästi myös tunteita kuumentaneesta vesakkoruiskutuksesta. ”Mitään aihetta asiantuntemattomien nostamaan hälyyn vaarallisuudesta ei ole”, Metsälehden haastattelemat asiantuntijat todistelivat. Kirjanpainajatuhojen ehkäisy tapahtui 1970-luvulla samaan tapaan kuin nykyään. Neljä vuosikymmentä sitten kirjoitettiin myös metsojen vähenemisestä Etelä-Suomessa. Nykymenolla metsien hupeneminen jatkuu.. Myöhemmin voidaan kokeilla muitakin hakkuutapoja. Mongolia › Pinta-ala 157 miljoonaa hehtaaria › Metsää 12,9 miljoonaa hehtaaria › Yleisin puu lehtikuusi › Muita puita mänty, kuusi, koivu, sembramänty, pihtakuusi ja haapa › Metsät omistaa valtio, osa metsistä myös yhtiöiden ja yhteisöjen hallinnassa › Metsät sijaitsevat maan pohjoisosien vuoristoalueella, maan eteläosissa pensaikoita › Metsiä hakataan sahaja polttopuuksi heinittymisen vuoksi taimikoiden syntyminen ja varhaiskehitys on epävarmaa. Projektiin kuuluu myös kannattavuuslaskelmia sekä sosio-ekonomisia tarkasteluja
10. On riistaviranomaisten tehtävä päättää, onko se riittävästi vai pitäisikö metsästysaikaa myöhentää.” Huimasti kasvanut Suomen sepelkyyhkysaalis on silti vain rikka rokassa. Etelä-Suomen ohella kyyhkyjä pyydetään nykyään jo Etelä-Lapin korkeudelle saakka. Sepelkyyhkysaalis on yli satakertaistunut 50 vuodessa. Metsäkanalintuja saatiin saaliiksi edellisvuosia enemmän. Keskimääräinen saalis oli kolme lintua. Tiedot perustuvat Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemään Metsästys 2013 -tilastojulkaisuun. Kielto vei kolmanneksen sorsanpyytäjistä ja samalla myös saaliista.” Veli-Matti Väänäsen mukaan sepelkyyhky kestää kohonneet metsästysmäärät. ”Ongelmaa vältti pyytämällä vain parveutuneita lintuja. Joka toinen sai teeren Vuosittain noin 300 000 metsästäjää maksaa riistanhoitomaksun, mutta vain osa heistä metsästää joka vuosi. Laji onkin levittäytynyt leutojen talvien vauhdittamana pohjoiseen. Huima kasvu johtuu sepelkyyhkyjen sopeutuvaisuudesta. Jahtikausi käynnistyi totutusti 10. Euroopassa metsästetään vuodessa 14 miljoonaa sepelkyyhkyä, joista yksistään Ranskassa kahdeksan miljoonaa lintua. Kolmen kärki Sinisorsa, sepelkyyhky ja teeri ovat Suomen suosituimmat riistalinnut. Tiedot kerättiin metsästäjiltä postikyselyllä vuoden 2014 alussa. Viime syksynä kanalintujahdissa kävi 123 000 ja vesilinnustamassa 93 000 metsästäjää. Sepelkyyhkyjä sai saaliiksi 27 000 metsästäjää, mutta heidän keskimääräinen saaliinsa oli edellisiin lajeihin verrattuna suurempi, kymmenen lintua. elokuuta, jolloin osa kyyhkyistä vielä pesi. Ennen rajoitusta saalis huiteli lähellä 400 000:ta. Kolea kanalintukesä näkyy nyt metsissä 20. Lintujen pesintäkausi tosin käynnistyi poikkeuksellisen varhain, joten sorsia on jo muuttanut pois tavallista runsaammin. Ranskalaisten patoihinsa panemista linnuista moni on kuoriutunut Suomessa. Viime syksynä pyydettiin ennätykselliset 261 000 sepelkyyhkyä. Sepelkyyhkyt ovat kotiutuneet myös kaupunkeihin ja merensaariin”, riisTaivaalta alas yli miljoona lintua Kahdessa kuukaudessa Suomen ilmatilasta pudotetaan 500 000 vesilintua, 400 000 metsäja peltokanalintua sekä 250 000 sepelkyyhkyä. elokuuta käynnistyvästä ja uudenvuoden aattoon ulottuvasta vesilinnustussyksystä odotetaan hyvää. 24 METSÄLEHTI 15 • 2014 JERE MALINEN, teksti ja kuvat K analintukantojen viime vuosikymmenten taantuminen Etelä-Suomessa on houkutellut metsästäjiä etsimään uutta riistaa. Niiden osuus yli miljoonan linnun kokonaissaaliista on 60–70 prosenttia. Myös vesilintusaaliit olivat hieman viimevuotisia suuremmat. W ik im e d ia C o m m o n s. ”Sinisorsan suosio on hiipunut vuoden 1996 lyijyhaulikiellon myötä.” RIISTA Saalinmetsosta saa komean trofeen. ”Sinisorsankin suosio on hiipunut vuoden 1996 lyijyhaulikiellon myötä. Sepelkyyhkyjä pyydetään jo enemmän kuin kestosuosikki teeriä, joita metsästettiin viime syksynä 202 000 yksilöä. Sinisorsan ohella eniten pyydettiin 124 000 tavia, 42 000 telkkää ja 36 000 haapanaa. ”Sitä tavataan kaikkialla missä on viljanviljelyä. Vaikka sinisorsasaalis oli suurin, useampi metsästäjä sai saaliiksi teeriä. Metsästäjien määrä on pysytellyt viime vakaana. Teeren lisäksi pyydettiin 76 000 pyytä, 51 000 metsoa ja 28 000 riekkoa. Riistalinnuista enää sinisorsa on aavistuksen kyyhkyä edellä. Viime vuoden kaltaisena erinomaisena kanalintusyksynä yhteensä 67 000 metsästäjää sai saaliiksi vähintään yhden teeren. Metsojen ja teerien tilalle on tullut sepelkyyhky, jonka saalis on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja yli satakertaistunut 50 vuodessa. Elokuun taitteessa tehtyjen riistakolmiolaskentojen mukaan kesäkuun kuoriutumisjakson kylmä ja sateinen sää verotti paikoin pahasti poikueita. Isompi huoli on metsästysaika. syyskuuta alkavasta kanalinnustuskaudesta ennustetaan sitä vastoin vaihtelevaa. Metsästäjien toivotaankin malttavan mielensä alueilla, missä poikueita näkyy vähän ja ne ovat pieniä. taeläintieteen yliopistonlehtori Veli-Matti Väänänen sanoo
Itse jatkan vielä jonkun vuoden, jos luoja terveyttä sallii, sillä homma on vielä jotenkin hanskassa. Henkinen puoli ei kykene hoidattamaan, rahallinen puoli ei raaski ja fyysinen ei pysty. 100–150 litraa kaksitahtia kesän aikana uppoaa risukoihin, mutta jospa tuo kasvu jotain kompensoisi. Jos ja kun kaikki suunnitelmat Äänekoskea myöten menevät putkeen ja toteutuvat, niin valtiovallan on välittömästi ruvettava pakkolunastamaan kohtuullisisilla ehdoilla metsiä kaikilta ennen vuotta 1945 syntyneiltä. Näin keppi taipuu päästään mukavasti metsässä. Kuorittuihin runkoihin alkoi pian kuorimisen jälkeen tulla homeen näköistä kasvustoa. Liitän kepit yhteen kumisella nestekaasuletkun pätkällä. Kuinka me ukkoraasut saamme pidettyä metsämme siinä kunnossa, että metsäteollisuus saa teollista puuta riittävästi kannattavaan tuotantoon. Ikuisesti sinistäjäja homesienet eivät puussa viihdy vaan häviävät siitä ajan mittaan. On siinä dilemmaa kerrakseen. Raivauksen jälkeen se on pieni homma ja samalla tulee tarkastettua raivaus työn jälki. Käytän ympyräkoealojen mittaamiseen nelimetristä onkivapaa, jonka latvapään katkaisen noin metrin kohdalta. Minulla ei ole puhtaita mäntytaimikkoja, vaan ne ovat syntyneet luontaisesti kuusen taimikon sekaan. JUKKA KOIVUNEN Parkano asian. Sekä sinistäjäettä homesienet aiheuttavat hänen mukaansa lähinnä estettistä haittaa, kumpikaan ei heikennä puutavaran lujuutta. Puuston tiheyden laskeminen taimikossa helpottuu, kun mittakepin pää joustaa. On kokemusta, että ne kelpaavat hyvin hirville elokuun lopusta alkaen ilman suojausta. Entä vaikuttaako home puun kestävyyteen. Itse torjuntatyö on helppo tehdä käsiruiskulla heti elokuun alussa jo puutuville latvakasvaimille. Kumpikin sieni voi aiheuttaa puuaineksen värjäytymistä, ja värjäymä voi ulottua syvällekin puun sisään”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Anni Harju. Raaka-ainehuolto on yksinkertaisesti sitä, että metsiä pitää hoitaa/hoidattaa ja ennen kaikea kyettävä itse hoitamaan. Hirvien vuoksi kumpareet joudutaan kuitenkin istuttamaan kuuselle. Niistä pari hirveä kerkiää kaluta joka männyntaimen ja parhaat koivuista syksyn ja talven aikana, jos asialle ei tee mitään. Valtiovallan on nopeasti kehitettävä kannattava ja kohtuullinen järjestelmä, jolla metsäomaisuus ja -yrittäjyys siirretään ammattimaisen yritystoiminnan piiriin. Puuhapalstat ja todennetusti hoidetut ja arvokkaat sukutilat ja metsät saavat jäädä vanhoille omistajille, muut kylmästi pakkolunastukseen. TAPANI SYRI Somero ko niistä haittaa terveydelle. Ryhdyin tekemään puuvajaa Metsäkustannuksen julkaiseman Puusta tehty -kirjan ohjeiden mukaan. Vaikka ruokahalun puolesta kunto on kova, muuten ontuu pahasti. Mistä tämä johtuu. Karsitut rungot nostin kuivumaan maassa makaavien puupöllien varaan. On ihme, jos on – sen verran skeptinen olen ”rysälän” herrojen aivoituksiin. Lukija Tampereelta ”Vaikuttaa siltä, että rungoissa on hometai sinistäjäsientä. Voin kirjoittaa näin vilpittömästi, sillä alan kuulua mainittuun kansanja metsänomistajaryhmään. Männyt ovat kuusitaimikossa pahimmillaan tämmöisiä turjakkeita, kun niitä ei ole ”motattu”. Lehdissä todistellaan, että hirvikanta on normaali, vain 2–3 hirveä tuhannella hehtaarilla. Nyt pitäisi voida vaihtaa puulaji männyksi ainakin yhdeksi puusukupolveksi, jotta lahottajasieni saataisiin kuriin. Kuusen taimikko ehtii hädin tuskin kuitupuun kokoon, kun se alkaa kuivua ja kelpaa enintään hakerangaksi. Se taas on aika lailla turhauttavaa, kun täällä maa on maanousemasienen saastuttamaa. Nyt seuraan ensi talvena jännityksellä onko tämä valkoinen litku Motan veroista. Olen yrittänyt pestä runkoja sekä vedellä että homepesuaineella, mutta rungot jäävät laikukkaiksi. Kun tauti on kova, niin lääkkeet sen mukaan! ISMO TASKINEN metsänomistaja Kuopio Metsät pois vanhoilta miehiltä ”Valtiovallan on ruvettava pakkolunastamaan metsiä kaikilta ennen vuotta 1945 syntyneiltä.” Otsikon asia on askarruttanut minua eteläsuomalaisena metsänomistajana. Lähtötilanteessa oli mäntyjä paljon enemmän kuin vasemman puoleisessa taimikossa, koska vieressä oli tukkimännikkö. Ei ainakaan minulla. Näillä kallioisilla kumpareilla olisi mänty ainoa oikea puulaji kasvatettavaksi. Kun yhtälöön lisätään vielä vähenevä ja rappeutuva metsätyövoima, niin X saa yhtälöön avukseen Y:n. Tosin EU on kieltänyt tämän ihan tekosyylle vaikuttavalla perusteella. Kuten itselleni koulussa usein kävi, yhtälö jäi ratkaisua vaille. On parikymmentä hehtaaria eri-ikäistä taimikkoa useassa lohkossa. Lisäksi kostea alkukesä suosi sinistäjäsieniä. Harjun mukaan sinistäjäsieni leviää herkästi varsinkin männyn pintapuutavaraan mutta myös kuusipuutavaraan. Niiden itiöt lentävät ilmassa tuulen mukana ja alkavat itää tuoreessa puutavarassa. Ei heitä näy mhy-päivillä eikä muissa metsätilaisuuksissa. LIINA KJELLBERG Sinistäjätai homesientä kuoritussa kuusen rungossa viime kesäkuussa. Minulla on niistä kokemusta viime syksystä asti pienillä koepaloilla. Näin ei siirry vain fyysinen metsä hallittuun hoitoon, vaan versoo uutta pk-teollisuutta ja tuotantoa mm. Koealaan osuvien tainten määrän kerron kahdellasadalla, jotta saan lukumäärän hehtaarilla. Missä ovat riuskat nuoret miehet ja punaposkiset tytöt. Niitä on vaikea erottaa toisistaan ilman mikroskooppia. Nyt kun maahamme ollaan kokoomuksen johdolla luomassa uutta pihkaniska-Nokiaa, niin eivät nämä metsänhoitoyhdistyksen ”makkaratulilla” viisi makkaraa syövät ja kuusi pullapalaa mussuttavat ukot millään metsänomistajina pysty vastaamaan tarvittavasta teollisuuden raaka-ainehuollosta. maaseudun elinehtojen kohentamiseen. Niin tässäkin saattaa käydä, jollei tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytä ajoissa. Voi olla näin, mutta kenellä on 1 000 hehtaaria taimikkoa. Niiden aiheuttama värjäymä kuitenkin säilyy ja saattaa tunkeutua maalikerroksenkin läpi. Vanhimmat männyn taimet hirvet söivät, mutta uudet ovat hyvässä kasvussa ja kohta ohittavat kuuset. Klapienkin pintaan tulee kaikenlaista”, Harju sanoo. Kuorin ja kaadoin kuuset kirjan ohjeiden mukaan toukokuun alun ja juhannuksen välisenä aikana. Tämä ei tarkoita sosialisointia, vaan vakaaseen markkinajärjestelmään siirtymistä. Sen takia perkasin äsken kuusi vuotta sitten kuuselle istuttamani parin hehtaarin taimikon jättäen sinne kaikki männyntaimet ja suojasin ne heti perään. Rehevimmillä mailla tietysti tulee hieskoivua maan täydeltä. ”Puuvaja ei ole muutenkaan mitenkään itiötön paikka. Sinistäjäsienistä ei myöskään ole haittaa terveydelle, ulkorakennuksessa tuskin homesienistäkään. Ainakin Mota on osoittautunut tehokkaaksi. Kuten jokainen (toivottavasti) ymmärtää ja tietää, niin metsien omistaminen ja hoito on tosi kovaa työtä. Nyt on saatavissa korvaavia aineita, jotka toivottavasti ajavat saman Hirvien torjuntaa vaikeutetaan Kuvan männyntaimia ruiskutin Motalla muutamana syksynä kokeeksi, kun oli kulunut joitain vuosia kuusien istutuksesta. L ii n a K je ll b e rg T ii a P u u k il a. Hirvikarkotteista näyttäisi olevan apua. Ympyräkoealan ottaminen sujuu nopeasti, kun keppiä ei tarvitse pujotella erikseen jokaisen taiJoustoa kaasuletkun pätkästä LUKIJAN VINKKI LUKIJAKYSYMYS men välistä. Vielä muutama vuosi sitten pidin niitä ihan humpuukina. Kun kyseessä on ulkorakennus, voiko homeisia puita käyttää vai onMiksi karsittu kuusi homehtuu. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 15 • 2014 25 LUKIJALTA LUKIJALTA Heti alkuun: anteeksi rasisistinen suhtautumiseni miehiin ja etenkin vanhoihin miehiin
Useimmiten näkee suuria ja valkoisia pihlajaperhosia. Etelänversosurman itiöemiä metsämännyn käpysuomuilla Virossa. Miksi huuhdella suolistoa tuollaisella mielettömällä vesimäärällä. Etelä-Afrikassa ei radiatamäntyä viljellä alueilla, joilla tiedetään esiintyvän raekuuroja. Ainakin Gluphisian tapauksessa pelkästään koiraat käyvät lätäköillä. Jos infektio johtaa taudin kehittymiseen, neulasten kasvu tyrehtyy ja ne muuttuvat ruskeiksi. Metsäluonnossa natriumia on niin vähän, että eläimet kärsivät sen puutteesta. Endofyyttiset infektiot puissa ovat tyypillisesti hyvin pieniä. Kiinnostavaa, että Suomessa nimenomaan haapaperhoskoiras on kiinnostunut hikisistä sukista, virtsasta, eläinten raadoista ja ulosteista; naaras ei niistä välitä. Etelänversosurma ei todennäköisesti tule Suomessa aiheuttamaan merkittäviä tuhoja, ellei ilmasto lämpene merkittävästi. Etelänversosurma voi ilmetä käpyjen ja neulasten lisäksi kaiken ikäisten mäntyjen oksissa ja rungossa sekä taimien juurissakin. Itiöi den levintä edellyttää korkeaa ilmankosteutta. Perhoset kertyvät juuri paikkoihin, joissa maaveden natriumpitoisuus on suurin, ja siksi suolatut soratiet houkuttavat perhosia aivan erityisesti. Parin viime vuosikymmenen aikana etelänversosurma on levinnyt pohjoiseen päin niin Amerikassa kuin Euroopassakin. Siksi niiden todentaminen satunnaisnäytteistä on toivotonta, ja taudin tärkein torjuntakeino onkin ulkomaisten taimien välttäminen metsää uudistettaessa. On todennäköistä, että etelänversosurma havaitaan pian myös Suomessa. Ennätyksellinen on erään amerikkalaisen yökkösen ( Gluphisia septentrionalis) suoritus: se joi 3,5 tunnin kuluessa 600 kertaa oman painonsa vettä ja ruiskutti sen saman tien ulos. Eteläiselle pallonpuoliskolle se on levinnyt ennen kaikkea radiatamäntyviljelmille, joilla se on aiheuttanut merkittäviä tuhoja. Männynversosurmaa aiheuttavan surmakan lailla Diplodia pinea voi elää männyn versoissa pitkään endofyyttisenä, eli aiheuttamatta mitään ulkoisia oireita. Varsinainen lajinmääritys tehdään DNA-menetelmin. MICHAEL MÜLLER JARKKO HANTULA Hantula on metsäpatologian professori ja Müller vanhempi tutkija Metsäntutkimuslaitoksessa. Etelänversosurma matkalla Suomeen Suurtuhoja Suomen mäntymetsille ei ole tulossa ilman ilmaston merkittävää lämpenemistä. Ihmiseen sovellettuna se vastaisi sitä, että tämä joisi 50 000 litraa vettä ja virtsaisi sen saman tien – neljä litraa sekunnissa! Ihminen ei todellakaan Suolan tankkausta pysty kaikkeen siihen, mitä pienemmät tekevät. Parittelun yhteydessä natrium siirtyy naaraaseen ja siellä edelleen muniin. Ensin ylivuotisiin käpyihin Virossa mustamännyt sairastuivat ensimmäisinä ja se näyttää olevan selvästi metsämäntyä alttiimpi etelänversosurmalle. TUTKIJOILTA SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Ranskassa pahoja tuhoja Euroopassa ainakin Ranskassa ja Italiassa etelänversosurma aiheuttaa männiköissä tuntuvaa tuhoa. Ensimmäisten Virossa sairastuneiksi havaittujen metsämäntyjen vierestä löytyi Keski-Euroopasta peräisin olevaa puista pakkausmateriaalia. Sama näyttäisi pätevän pihlajaperhoseenkin, jonka toukan tärkein ravintokasvi meillä on pihlaja. Perhoset sieppaavat juomastaan vedestä natriumin. Se on Diplodia pinea -nimisen sienen aiheuttama männynversosurman kaltainen tauti, jonka levinneisyysalue on aiemmin rajoittunut subtrooppisen ja lauhkean vyöhykkeen männiköihin. Sen jälkeen ,kun itiöt ovat päässeet leviämään, niiden tartuntaa edistää isäntäpuun altistuminen jollekin stressille kuten kuivuusjaksolle tai rankan raekuuron tai hyönteisten syönnin aiheuttamille arville versojen pintasolukoissa. Itiöemien laji voidaan alustavasti määrittää niiden ulkonäön ja sisältä löytyvien aluksi värittömien ja ikääntyessään ruskistuvien ovaalinmuotoisten itiöiden perusteella. R e in D re n k h a n R e in D re n k h a n K e st u ti s G ri g a li u n a s Kuivuviin lätäköihin kertyy joskus suurin määrin perhosia. Nyt tähän joukkoon saataneen lähiaikoina yksi tauti lisää, etelänversosurma. Ranskassa epidemian on todettu vahvistuvan leudon talven ja sateisen kesän jälkeen. Ehkä tauti saapui tämän pakkausmateriaalin mukana Viroon. Koska sieni voi elää isäntäkasvissaan oireita aiheuttamattomana endofyyttinä, sitä ei voi havaita taimierän silmämääräisessä tarkastuksessa. Vanhojen käpyjen jälkeen seuraavaksi altteimpia Diplodia pinealle ovat nuoret kasvunsa alussa olevat neulaset. Etelänversosurman runtelema mänty Liettuassa 2008. Näin on käynyt Yhdysvalloissa Wisconsinin osavaltiossa. Siksi perhoset hylkäävät Pekka Puskan varoitukset suolan käytöstä. Euroopassa etelänversosurmaa on esiintynyt jo ainakin sadan vuoden ajan, mutta sen alkuperäistä isäntäkasvia ja aluetta ei tiedetä. Kun tartunnan saaneista oksista tai rungosta poistetaan kuori, paljastuu sienen aiheuttamaa puun sinistymistä. Tehokkaita torjuntakeinoja taudin hillintään metsissä, joihin se jo on ehtinyt leviämään, ei tunneta. Ne voivat rajoittua yhteen tai vain muutamaan isäntäkasvin soluun. Etelänversosurma iskee tyypillisesti ensin ylivuotisiin käpyihin, joissa tartunta paljastuu pieninä, halkaisijaltaan alle millimetrin kokoisina mustina itiöeminä. Ne eivät oikeastaan juo, vaan suodattavat siinä olevan suolan solukoihinsa.. Sen sijaan Liettuassa, jossa tauti on esiintynyt yli kymmenen vuoden ajan (ensilöytö 1992), vahingot ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Etelänversosurman infektio männyn pääversossa Virossa 2013. On selvää, että etelänversosurma voi levitä myös taimikaupan myötä maasta toiseen. Pihlajaperhoset kertyvät imeskelemään maanesteitä kuivuvista lätäköistä. Se kasvaa parhaiten laboratorio-olosuhteissa 30 asteen lämpötilassa, joten se lienee peräisin melko lämpimältä alueelta. 26 METSÄLEHTI 15 • 2014 Metsämännyllä esiintyy Suomessa joukko neulasja versotauteja, joista tervasroso, männynversosurma, männynneulaskariste ja männynversoruoste ovat tunnetuimmat. Taimitarhoilla voidaan kuitenkin käyttää sienten torjunta-aineita eli fungisideja. Monet harmittomat sienilajit muodostavat samankaltaisia mustia itiöemiä vanhoihin käpyihin, joten määritykseen tarvitaan mikroskooppia. Gluphisia elää toukkana haavalla, jonka lehtien natriumpitoisuus on pienempi kuin useimmilla puilla. Seitsemän vuotta sitten se havaittiin ensi kertaa Virossa ja viime vuonna myös Ruotsissa ja Pietarin ympäristössä. Jos sanoisi, että ne juovat, vastaus olisi vain puoliksi oikein, sillä ne ruuttaavat veden saman tien pois peräpäästään. Virolaisten tutkijoiden mukaan etelänversosurman metsämännylle aiheuttamia oireita on vaikea erottaa männynversosurman aiheuttamista oireista. Hyvä uutinen on se, että männynversosurma saattaa samalla väistyä pohjoisemmaksi. Tämä tauti tunnetaan tuhonaiheuttajana monilla mäntylajeilla ympäri maapalloa niin Etelä-Euroopassa, Afrikassa, Pohjoisja Etelä-Amerikassa kuin myös Australiassa ja Uudessa-Seelannissa
Sara omistaa yhdessä miehensä Tomin kanssa maineikkaan Ylläksen Pihvikeisari -ravintolan Ylläsjärvellä. Ravintolan henkilökuntakin on välttänyt sairastelut väinönputken siemenillä. Mesiangervon kukista valmistetaan voidetta. Luonnon villit maut Kesäiset yrtit ja villivihannekset ryydittävät Jaana Saran ravintolaannoksia. Juuria alkoholiin uuttamalla saadaan aikaan väinönputkisnapsi. 27 METSÄLEHTI 15 • 2014 ANTTI SARAJA teksti ja kuvat Oikukkaan alkukesän jälkeen Suomen luonto on tarjonnut parastaan – myös yrttejä ja villivihanneksia. ”Minulla on aina aamulla aloittaessani työpäivän ravintolassa mukanani melkoinen tukku kasvihuoneen ja oman pihan yrttimaan antimia”, Jaana Sara kertoo. Karhusta hyödynnetään kaikki ruhon osat. Pioneerityötä Luonnonyrttien jalostaminen on vielä lähes kyntämätön sarka. Varsinainen tehokeino . Siitä hän valmistaa siirappia, josta voi tehdä jäädykettä sekä maustaa leivonnaisia ja jälkiruokia. Saadessani kokonaisen karhun lihat eteeni ja päästessäni niitä leikkaamaan koen ravintoloitsijana onnen hetkiä. Monipuolinen väinönputki Väinönputki on ollut ehkä tärkein villivihannes kautta aikain pohjoisen kansan keskuudessa Lapissa. Viime vuonna sain leikata kolmen karhun lihat”, Jaana Sara kertoo. Pohjoisessa jokivarsilla ja muilla kosteilla kasvupaikoilla viihtyvä supervihannes voidaan käyttää kokonaan. Lähin ravintolassamme tarjotuista karhuista kaadettiin muutama vuosi sitten Kallon kylästä, eli noin parinkymmenen kilometrin päästä. Ravintoloitsija Jaana Sara viettää pian sadonkorjuun juhlaa. Tutkimuksissa väinönputken on todettu olevan erittäin monipuolinen rohdoskasvi. Siinä yhdistyvät maut nokkosesta, voikukan nupuista, maitohorsman versoista ja pajun norkoista. leetä. Mesiangervon kukista voidaan valmistaa voidetta.. Maariantuoksuheinä on Jaana Saran varsinainen lemmikki. Koostumukseen tulee vain luonnon omia aineita: kookosrasvaa, rypsiöljyä ja mehiläisvahaa. Talon listalta löytyy mm. Luista keitetään tuhti riistaliemi. Sekin on täällä lähiruokaa sanan varsinaisessa merkityksessä”, Sara hehkuttaa. Esimerkiksi hillaa he ostivat ja käsittelivät viime satokaudella 2 500 kiloa. ”Täytyy olla todella kiitollinen rikkaasta ja monipuolisesta mahdollisuudesta hyödyntää luonnonvaraisia ravintokasveja tällaisen kesän jälkeen”, huokaa ravintoloitsija Jaana Sara Kolarin Kurtakossa. Sarat osallistuivat toissavuonna Ranuan Hillamarkkinoiden kilpailuun ja saavuttivat toisen palkinnon hillakarpalokastikkeella. Annokseen kuuluu myös poroa ja riekkoa. Tälle kaudelle on kehitetty hillasiirapista uutuustuote, joka on maustettu pakurilla. Karhun paistit käytetään Karhupata-annoksessa. unssien ja kuumetautien välttämiseksi on pureskella säännöllisesti väinönputken siemeniä sellaisenaan”, Sara luettelee. Jauhelihasta tehdään säilykkeitä ja pateita. Se on monikäyttöinen ja antaa voimaa. villivihannespiiras. Muutama kappale päivässä riittää. ”Tehokeino . unssien ja kuumetautien välttämiseksi on käyttää säännöllisesti väinönputken siemeniä pureskelemalla” Väinönputki on Lapissa tärkeä rohdoskasvi. Kuivattuja lehtiä voidaan käyttää teenä. Sadonkorjuun juhlaa ”Syksy on vuoden hienointa aikaa, varsinaista sadonkorjuun juhlaa. Marjat tulevat paikkakunnan kotimaisilta sopimuspoimijoilta. ”Riistaherkut-annoksessa tarjoamme karhun . ”Olemme ainoita, jotka tällä seudulla tarjoavat listalta karhua. Jaana Sara suorastaan hehkuu innosta pohtiessaan uusia suunnitelmia oman yrttitarhansa kasvien jalostamiseksi. ”Varresta ja lehdistä saa verratonta kesäjuomaa, joka valmistetaan sitruunahappomenetelmällä. Marjajalosteet ovat Jaanan ja Tomin yrityksessä merkittävässä osassa
Sen jälkeen selvitellään karhun metsästystä eri menetelmin. Metsähanhi taantuu, kun taas merija kanadanhanhet ovat lisääntyneet. HANNU JAUHIAINEN KIRJAT. Tämä osuus olisi kaivannut perusteellisempaa selvitystä. Lopuksi kerrotaan vielä saaliiksi saadun karhun käsittelystä. Tekstin ohessa on tietolaatikoita esimerkiksi karhututkimuksesta sekä karhunmetsästyksen historiasta. Muut lajit esitellään samaan tapaan tuoden esille myös lajille ominaisia asioita. Kaakosta Suomeen levittäytyvä villisika on yksi esitellyistä lajeista. Se onkin rauhoitettu tänä syksynä metsästykseltä. Malisen teksteistä kuvastuu pitkäaikainen harrastus ja omakohtainen kokemus. Monelle karhunpyytäjälle kohtaaminen karhun kanssa voi olla ainutkertainen. Kirjasta löytynee uusia vinkkejä tai mielen virkistystä kokeneemmallekin metsästäjälle. Kirja alkaa haasteellisimman pyydettävän eli karhun lajiesittelyllä. Ruotsissahan villisika on merkittävä saaliseläin, niitä pyydetään kirjan mukaan noin 50 000 kappaletta vuodessa. Otava 2014. Kokoeroa ja tunnistamiseen liittyviä niksejä olisi voinut valottaa piirroksin tai valokuvin. Suurriistaa ovat luonnollisesti suuret petoja hirvieläimet, mutta mukaan on otettu myös metsästäjien muutoin arvostamat ja vaikeasti pyydettävät lajit kuten metso, hanhi, hylje ja majava. Nähtäväksi jää, pystyykö se vähälumisten talvien ja ruokinnan myötä levittäytymään laajemmallekin alueelle. Kokoerot eivät välttämättä ole kovin suuria, kuten kirjassakin kerrotaan. Hinta 49 euroa. Tilanne on usein sellainen, että hyvin nopeassa ajassa pitäisi pystyä tunnistamaan emokarhu tai erottaa toisen vuoden erauspentu saman vuoden pennusta. Metsähanhien tilanteeseen on vaikuttanut Etelä-Suomessa Suurriistan jäljille yleistynyt tapa pyytää hanhia kuvilta syysmuuton aikaan. Vaikka suuri osa saaliista onkin Venäjältä tulevia tundrametsähanhia, on Pohjois-Suomessa pesivän taigametsähanhen tilanne nykyisin huono. Karhukannan tilanne ja historia käydään lyhykäisesti lävitse. Hanhien tilanne kuvataan kirjassa kahdenlaiseksi. Myös eri ikäisten ja eri sukupuolta olevien karhujen tunnistamisesta on oma tietolaatikkonsa. 28 METSÄLEHTI 15 • 2014 PALVELUKSEEN HALUTAAN Jere Malinen: Suurriistan metsästys. Erätoimittaja ja -kirjailija Jere Malinen on kerännyt yhteen laajan tietopaketin suurriistan metsästyksestä. 214 sivua
3500 m 3 , rantaviivaa 450 m, ei rantarak.oik. Lammen rannalle poikkeamisluvalla lomarakennuspaikka. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 29 METSÄLEHTI 15 • 2014 METSÄPALSTA, Punkaharju, Ahokas 6,9 ha. Puusto n. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Kokonaispuusto reilut 10.000 m 3 . Puustoa n. 3,5 ha. Pääasiassa nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, kokonaispuusto n. Tarj. 50 m, rakentamiseen haettava poikkeamislupa. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 69.000 € METSÄPALSTA, Rantasalmi, Torasalo 30,2 ha. 30.000–40.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Uusi kysymys: Ovatko hirvituhot vähentyneet. Tarvitseeko metsänhoitoyrityksenne töihin tarttuvaa, monimuotoisen metsätalouden osaajaa. Rantasalmen keskustaan n. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Joutsa, Leivonmäki 82,43 ha. 050 464 6500. Punkaharjun keskustan läheisyydessä, Puruveden Ahokasnimisessä saaressa. Hyvien tieyhteyksien varrella sijaitseva oivallinen metsäharrastajan palsta. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Lisätiedot www.laprim.?. 040 510 8085 METSÄTILA, Paltamo, Koikeronvaara 13,6 ha. Voidaan myydä myös tiloittain. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Hyvät kalavedet, metsästysja marjastusmaastot. Kokonaispuusto n. 105.000 €. 48.000 €. Etelärannan määräalatonttien pa:t n. Kaikkia kehitysluokkia ja vaihtelevia kasvupaikkoja lehtomaiseen kankaaseen saakka. Muilta osin havupuuvaltaista maata, uudiskypsää mäntytukkimetsää n. Metsämaasta 15 % varttunutta metsää. Rak.oik. mennessä. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kok. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. Tilasta erotetaan myyjälle n. 96.300 € RANTATONTTI, Savonlinna, Puruvesi Vehkasalon saaressa kolme luonnonkaunista tonttia, joista pohjoisrannan tontti (0,63 ha) lohkottu. 6 ha, ensiharvennustöitä 2015-2018 n.11 ha. Ilmoittuminen: 3.9.2014 mennessä jukka.pohjonen@ mhy.fi tai p. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Ota yhteyttä metsätalousinsinööri Sanna Tähtinen/ 044 581 0768 (Salo). Loivia rinnetontteja, järeä mäntyvaltainen tukkipuusto. Osallistu gallupiin osoitteessa www.metsalehti.. Kokoontuminen klo 16. 315 000 € METSÄPALSTA, Ylöjärvi, Koivisto 70,61 ha. Hyvä metsäautotie palstan halki. Kolmesta vierekkäisestä tilasta koostuva puustoinen metsätilakokonaisuus. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. Taimikonhoitotöitä lähivuosina n. Katja Raninen p. kesäkuun iPadin voitti Minna Silvola Oulusta. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. 700 m 3 , omaa rantaviivaa n. 09 315 49 842 Ulla Ylikangas p. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Osallistumismaksu 20 €. Oletko hyödyntänyt metsävähennystä. Rantametsäkiinteistö, puusto n. 99.000 € METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Sarjat: Naiset, miehet, alle 18v. UPM Bonvesta -metsätila. 20 40 60 80 100 Ei 35% Kyllä 65% GALLUP. Pohjoisemmalle palstalle tehty kunnostusojitus ja sinne johtavan metsäautotien kunnostus. 100 k-m 2 /tontti. Reilunkokoinen metsätila Ylöjärvellä. 1200 m 3 . 7541 m 3 . Aholan metsäpalsta on lähellä Paltamon kirkonkylää sijaitseva mukava, pieni polttopuupalsta. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Rajoittuu tien nro 464 länsipuolella Vaajalahteen ja itäpuolella Korvolinlahteen. Tuupasenpalsta-niminen määräala 24 km Kuhmosta luoteeseen. 175 000 € METSÄPALSTA, Siikalatva, Vorna 101,47 ha. 7 km, Varkauteen n. 3.:n palstan eteläosassa on 2 yleiskaavan mukaista n. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 32.800 € METSÄTILA, Kuhmo, Juonto 89 ha. mennessä. 0,5 ha:n kokoista rantarak.paikkaa, rak.oik. Nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää 3,5 ha ja uudistuskypsää metsää 12,2 ha. (Ylöjärvi) Ensimmäinen lähtö radalle: klo 17. 2 palstassa oleva metsätila. Näytenumeron voi käydä lataamassa ilmaiseksi Applen kaupasta tai Google Playsta. 3000 m 3 . 53.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Savonlinna-Varkaus -tien varrella, Porosalmentien risteyksen lähellä. UPM Bonvesta -metsätila. Tarkemmat puustotiedot www.laprim.?. 8,5 ha:n määräala, Kuukasjärven ja tien välinen alue. Rajautuvat yksityiseen luonnonsuojelualueeseen. määrä n. 24.8. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Entisen maatilan rakennukset: asuinrakennus, sauna-talousrakennus, navetta (varastona), liiteri, traktoritalli. Kilpailu samalla mhy Pirkanmaan ja mhy Pohjois-Pirkan mestaruuskilpailu. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 141 000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDÄÄN TAPAHTUMIA TAPION MALJA metsätaitokilpailu Metsänomistajien metsätaitokilpailu Tapion Malja torstaina 4.9 kello 16 Kilpailukeskus: Nisu-Väinä Metsästäjät ry:n maja, osoite Väinänperäntie 35, 39310 Viljakkala. Tarj. 109.000 €. METSÄTILA, Ranua, Kuukasjärvi 85 ha Ranuan Kuukasjärvellä. ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsakustannus.. 09 315 49 806 Valtteri Skyttä (ma) p. 5 850 m 3 . Tampereelle 35 km, Ylöjärven keskustaan 25 km. 14.9. 35 km. 0,64 ha ja 0,43 ha. 140 000€ / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Koostuu 6 palstasta, 4 erillistä pikkusaarta ja pääsaari Ahokas, jossa 2 palstaa. Metsänhoitoyhdistysten välinen Tapion Malja -joukkuekilpailu jossa lasketaan kolmen parhaan pistemäärä sarjasta riippumatta. Metsälehteä voi nyt lukea myös tablettitietokoneelta. 2 palstassa Kallunginahossa ja ylimmäisen Ahmalammen rannalla. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 1.650 m 3 . 100 km 2 /paikka. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 15,1 ha. 050 540 4354 Tervetuloa joukolla mukaan, Mhy Pirkanmaa ry PALKINTO TYÖTÄ HAETAAN KILPAILUT Toukokuun iPad Ouluun Metsälehden tilaajien kesken arvotaan tänä vuonna seitsemän tablettitietokonetta. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Hyvin kasvavia taimikoita ja kasvatusmetsiä rehevillä pohjilla. METSÄTILA/LOMAKOHDE, Ranua 25 ha. Puustoa n. Simojoen rannalta kauniilta paikalta
Hän jatkaa myös maailman 14. Kasvissyöjäliskot popsivat niitä kuvissa tyytyväisen näköisinä ja hirmuisemmat liskot väijyivät saniaismetsissä toisiaan. Toiseksi vuosikymmenet hyvin palvellut laituri oli sen verran heikossa hapessa, että sen kohentaminen vaati rautakaupassa käyntiä, ja kuinkas ollakaan kakkosnelosten kaveriksi hankittiin myös sähkösaha. Yksi asia johtaa toiseen. Vähänen aloitti toimessaan 1. Maailmalla lajista käytetään nimeä australialainen puusaniainen, mutta Suomessa kasvitieteilijät ovat lintujen ystävinä ehdottaneet nimeksi pitsihelmisiipi. Suomessa ensimmäisten yöpakkasten näkyvänä merkkinä luonnossa on saniaisten nopea ruskettuminen. Pihlajapuskat olivat saaneet yliotteen tontin kasvillisuudesta ja naapurikin, joka huolehtii omasta tontistaan viimeisen päälle huolellisesti, oli jo edellisenä kesänä vihjaillut, että pihlajista kannattaisi hankkiutua eroon jotta mustikanvarvut saisivat valoa. Pitsihelmisiivet voivat kasvaa jopa 15-metrisiksi. Aikuisena olen hämmästellyt, että kyseisiä puun ja saniaisen välimuotoja on nykypäivänä edelleen olemassa. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Työn tuottavuuskaan ei ollut parasta A-luokkaa. Innokkaita puusaniaisten kasvihuonekasvattajia löytyy myös Brittein saarilta. Kaikista hienouksista huolimatta päätin kannattaa myös paikallista yritystoimintaa ja tilasin Toffelta kaksi mottia koivuhalkoja, jotka hän toimitti tilauk sesta puolen tunnin sisällä metrin päähän liiterin ovesta. Jättimäiset lehdet voivat olla pidempiä kuin jättiläisalbatrossin siipien kärkiväli. Ensinnäkin pihlajien kurittaminen käsisahalla – tietenkin Kesä yllättää FAO Metsänhoitaja Tiina Vähänen on nimitetty apulaisjohtajaksi YK:n ruokaja maatalousjärjestön (FAO) divisionaan, joka vastaa metsien arvioinnista hoidosta ja suojelusta. vähän tylsällä sellaisella – ei ollut herkkua kesähelteillä. metsäkongressin apulaispääsihteerinä. Niin kuitenkin tapahtui kesäloman mökkiosuuden aikana. 30 METSÄLEHTI 15 • 2014 MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Kyseessä oli siis heräteostos ja vasta mökillä alkoi selvitä, millaisen värkin olin tullut hetken hurmassa hankkineeksi. Tehtäväkseni jäi kantaa pätkät liiterin viereen padan lämmityspuiksi. Ja sitten vain ohjekirjaa lukemaan. Sademetsien saniaispuut sademetsiä lähempänä ihastella luonnossa muun muassa Kanariansaarilla ja Madeiralla. Useimmat lajeista kasvavat trooppisilla ja subtrooppisilla runsassateisilla alueilla. ja metsät. Pitsihelmisiipi kasvaa pituutta kuitenkin suhteellisen reippaasti – parhaimmillaan jopa metrin vuodessa. 21 B, 00100 Helsinki. Sahan hankintaa vauhditti kaksi asiaa. Koleahkossa Skotlannissa uskotaan Loch Nessin hirmuliskonkin vielä löytyvän.. Pakkanen puree Yleensä puusaniaisia pidetään hidaskasvuisina. Nuoren puusaniaisen runko muistuttaa karvaista palmunrunkoa. Vanhat rungot ovat sileäpintaisina jo enemmän puun rungon näköisiä. Alta aikayksikön tontin pihlajat olivat nurin ja pätkitty. Martti Vainio, metsänhoitaja, maat. RA KA S PÄ I VÄ K I R JA 80 VUOTTA 18.8. Itse laite näyttää olevan japanilaista laatutyötä, vaikka hintaa sillä ei niin kauheasti ollutkaan. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Jälleen pikku yllätys itselleni, että moisen hankin. Muualla maailmassa laji on enimmäkseen suosittu koristekasvi luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Sen aikaisissa kirjoissa hirmuliskot oli toisinaan piirretty jättimäisten saniaispuiden katveeseen. Klaus Virtanen, metsätalousinsinööri, metsätaloudenharjoittaja, konsultti kansainvälinen metsätalous, Hämeenlinna (ei juhlia) 50 VUOTTA 22.8. Vaarallisena vieraslajina pidet tyä australialaista puusaniaista on Havaijilla torjuntaruiskutettu helikoptereista. HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat Lapsena olin kovin innostunut dinosauruksista. Vaarat vaanivat käyttäjää: monenmoista takapotkua ja muuta ikävää oli luvassa, ellei osannut noudattaa turvallisuusohjeita. Vähänen on tällä hetkellä korkein suomalainen metsäasioista vastaava virkamies YK:ssa. Eräs tunnetuimmista ja kookkaimmista puusaniaisista on latinankieliseltä nimeltään Cyat hea cooperi. Tropiikin sademetsien lämmöstä nauttiva pitsihelmisiipikin on arka kylmälle, mutta kestää paikoin muutaman asteen lyhytaikaista pakkasta. Pitsihelmisiipiä ja muitakin puusaniaislajeja voi tropiikin Pitsihelmisiiven eli australialaisen puusaniaisen lehdet ovat jättimäisiä. Puuhuolto on nyt ainakin keskipitkällä aikavälillä hoidossa, ja Toff e lupasi toimittaa lisää halkoja ihan vain puhelinsoiton perusteella. Puusaniaiset leviävät itiöiden avulla tuulen ja sateen mukana pitkiäkin matkoja. tyä uudella lelullani leikkimään, vaan piti pyytää miestä apuun. kiipeämästä sahan kanssa puuhun. Havaijin, Mauritiuksen ja Azorien saarilla pitsihelmisiipi on puutarhoista villiintyneenä syrjäyttänyt hidaskasvuisempia alkuperäislajeja. Sähkösahaan kuului ilahduttavan hyvällä suomen kielellä laadittu ohjeisto, jota tavaillessani aloin epäillä hankkineeni varsinaisen helvetinkoneen. Sieltä löytyi alumiinista valmistettu koottava pukki, joka ei Kiinasta tulleena teollisena massatuotteena maksanut paljon, tarkemmin sanottuna 27,50. Puusaniaisten heimoon kuuluu yli puolituhatta lajia, ja uusia löydetään viidakon kätköistä vähän väliä. Veijo Määttä, metsurina Metsä Groupilla, Jyväskylä Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Koska meillä oli uusi hieno saha, oli todennäköistä että sitä jopa käytettäisiin, ja niin tuli tarve hankkia sahapukki. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Tyviosat saattavat tosin paksuuntua jälkijuurten kautta. Laji on kotoisin Australiasta, ja suurimmat yksilöt voivat kasvaa jopa viisitoistametrisiksi. Villiintyneitä yksilöitä on löydetty myös Oregonin osavaltiosta Yhdysvalloista. tohtori h c, Helsinki (ilman vastaanottoa) 26.8. Erään tutkimuksen mukaan kuudesta kymmeneen astetta nollan alapuolella riittää kuitenkin tappamaan koko puun – tai siis saniaisen. heinäkuuta. Palmujen tavoin puusaniaisen runko ei kasva paksuutta enää lehtiruusukkeen alapuolella. Niinhän siinä sitten kävi, etten uskaltanut itse ryhE npä olisi uskonut, että minusta vielä jonain päivänä tulee moottorisahan omistaja. Ohjeissa varoitettiin mm. Minun kohdallani sellaista vaaraa ei onneksi ole. Entinen paikalta saaduista materiaaleista kyhätty pukki oli lahonnut, mutta jälleen rautakaupalla oli ratkaisu pulmaamme
Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Palkinnot metsäkryptosta 11 on arvottu seuraaville kolmelle: Leevi Karvinen, Onkamo, Elvi Mallat, Ryttylä ja Heikki Silvasti, Punkaharju. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 28.8. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. METSÄKRYPTO 15 Metsäkrypto 11, oikea ratkaisu H a n n u E sk o n e n. Uuden metsäministerin silmin . 09 315 49 840. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2014 / 2014 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Kuusikon kesäkorjuu . Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsät kuntoon vierastyövoimalla . 31 METSÄLEHTI 15 • 2014 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2014 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Reunametsät riistalle mieluisiksi Seuraava Metsälehti ilmestyy 28. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. elokuuta. Itämeren keltainen aarre . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 15”
Satu Rantala (toim.) Metsäkoulu on metsätalouden perusteiden ja oman metsänhoidon käsikirja, jokaisen metsänomistajan ajantasainen perusteos. Puukauppaa, metsätalouden kannattavuutta, omistajanvaihdosta ja verotusta käsittelevät luvut auttavat lukijaa tekemään oikeita käytännön ratkaisuja. 8 . Käytännönläheisestä kirjasta löytyvät uusimmat harvennusmallit, selkeät ohjeet raivausja moottorisahan käyttöön sekä neuvoja puukaupan ja veroilmoituksen tekoon. Metsäkoulu käy niin perustietojen hankkimiseen kuin myös muistin virkistämiseen. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. Asiahakemisto helpottaa kirjan käyttöä. Metsäkoulu on ajantasainen käsikirja oman metsän hoidosta. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. tai asiakaspalvelustamme, puh. Metsästä ja metsätaloudesta selkeästi kertova kirja etenee luvuittain metsänhoidon perusteista ja kasvupaikkaluokitteluista puulajeihin ja metsänhoidon menetelmiin. Metsäkoulu on suunnattu erityisesti metsäalan perusopintoja suorittaville sekä tiedonhaluisille metsänomistajille. Käytännönläheinen teos kattaa koko metsänhoidon kentän aina taimikon perustamisesta päätehakkuuseen asti. Kirja tarjoaa perustietouden käytännön metsäsuunnittelusta. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.. uudistettu painos Metsäkoulu Hinta 48 €. Monikäyttö ja metsäluonnon monimuotoisuus ovat tärkeitä myös talousmetsien hoidossa ja siksi aiheet käsitellään kattavasti Metsäkoulussa. uudistettu painos 8 . Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.