KUV A SEPPO S AMULI METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 13. Sivut 18–19 Metsä eri kanteilta Uutinen: Kesä koetellut luontoa ›› sivut 2–3 Puukauppa: Kymenlaaksossa välillä valoisaa ›› sivut 12–13 Metsänhoito: Tervasroso tiedettyä pahempi uhka ›› sivut 14–15 Kirja: Nyt on rapujen aika ›› sivu 27. ELOKUUTA 2015 • NRO 15 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Juha Nikulalla on metsänomistajan, luottamushenkilön ja metsätaitoilijan näkökulma
Luken tutkija Tatu Hokkanen arvioikin, että Pohjois-Suomessa sekä männyn että kuusen odotettu kohtalainen siemensato jää laadultaan heikoksi. Lapissa suopursuruoste on monin paikoin kellastuttanut lähes kaikki kuuset taimista tukkipuihin. ”Kun yöt pitenevät, männyn kasLYHYET Metsäkanalintuja viimevuotista vähemmän Metsäkanalintujen taantuma jatkuu. Edes lämmin loppukesä ei ehdi pelastamaan tilannetta, koska yöt ovat viileitä. Tammi-kesäkuussa kartonkia tuotettiin 1,6 miljoonaa tonnia, mikä on yli viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna. ”Erittäin lämpimän viime kesän ansiosta jopa Ylä-Lappiin oli tulossa hyvä kuusen siemensato, mutta nyt toiveet siitä voidaan mukaan haudata”, Hokkanen sanoo. Lämpösumma vaikuttaa myös etenkin mäntyjen pituuskasvuun. Sen sijaan koivujen ruosteet eivät ainakaan vielä ole levinneet kovin laajalle. Leppä: Tierahoja riittävästi yksityisteille Suomen metsien tila ja kasvu mahdollistavat nykyistä selkeästi suuremman puun käytön, ar vioi kansanedustaja, maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä . Loppukesän aikana päästään ehkä puoleen tavoitteesta. Nyt lämpösumma jää huomattavasti pienemmäksi. Pohjois-Pohjanmaalla myös tuhohyönteiset ovat syöneet pajujen lehtiä. Sadekesä näkyy metsäluonnossa Ruostesienet yleistyvät ja puuston kasvu on jäljessä normaalista. 2014 Keskimäärin (1981-2010) Jokioinen Rovaniemi 200 400 600 800 1000 1200 Jokioinen 766 1024 896 Rovaniemi 542 823 675. Sellun tuotanto nousi kolme prosenttia 3,6 miljoonaan tonniin, mutta paperin tuotanto pysytteli ennallaan, noin kolmessa miljoonassa tonnissa. Märkyys haittaa myös puunkorjuuta. Kolea sää aiheuttaa sen, että etenkin Lapissa lämpösumma jää tänä kesänä alhaiseksi. Lapissa väli-isäntänä toimivaa suopursua kasvaa lähes kaikkialla, joten suopursuruoste valtaa otollisten sääolojen aikaan lähes kaikki kuusikot. Myös latvakasvaimen puutuminen on jäljessä normaalista. Sen sijaan riekkojen määrä säilyi ennallaan. Heinäkuussa turvetta ei käytännössä nostettu ollenkaan. Siemensatoon iso lovi Alhainen lämpösumma vaikuttaa männyn ja kuusen siementen tuleentumiseen. Suopursuruosteesta ei kuitenkaan ole kovin suurta haittaa kuusten kasvulle tai elinvoimaisuudelle. Suopursuruostetta esiintyy siellä täällä myös Eteläja Keski-Suomessa, kuitenkin lähinnä soiden reunametsissä. Heinä-elokuun riistakolmiolaskentojen perusteella metso-, teerikannat kutistuivat 15 prosenttia viime vuodesta ja pyykannan tiheys putosi jopa viidenneksellä. Osa neulasista saattaa jäädä lyhytkasvuisiksi. Nostotulos jää kuitenkin huonommaksi kuin edellisenä huonona kesänä, vuonna 2012. Tämä mahdollisuus on hänen mukaansa myös käytettävä. Esimerkiksi Vapo on alkukesän aikana nostanut turvetavoitteestaan vain noin kolmanneksen. ”Pitää huolehtia siitä, että liikenneinfran kunnostamislisämäärärahasta tulee riittävän suuri osuus alempiasteiselle tieverkolle yksityistiet mukaan lukien, jotta hallitusohjelmassakin tavoitteeksi asetettu 15 miljoonan puukuution vuotuinen käyttö toteutuu.” Turvekesästä historiallisen huono Kylmä ja sateinen kesä on hidastanut turvetuotantoa. Kartonkikoneet vauhdissa, sahaus laskussa Sellun ja kartongin tuotanto kasvoi Suomessa alkuvuonna, Metsäteollisuus ry kertoo. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Sateinen ja kolea kesä on vaikuttanut monella tavalla metsäluontoon. Myös pajut ovat monin paikoin ruostesienien valtaamia. Puun liikkeelle saamiseksi tarvitaan kuitenkin käytännön toimenpiteitä. 2 A J A S S A 13. 2014 Keskimäärin (1981-2010) 8.8. Luken erikoistutkija, dosentti Risto Jalkanen arvioi, että kylmän kesän vaikutukset näkyvät myös ensi kesän kasvussa, koska männyllä pituuskasvu määräytyy pääosin edellisen kesän sääolojen mukaan. Sahaus sen sijaan oli laskussa. Lintukannat ovat nyt noin 60 prosenttia huippuvuosista 2011– 13, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. 2015 9.8. Esimerkiksi männyn taimissa on nähtävissä se, että neulaset eivät ole kehittyneet vielä kunnolla. Kylmää on pidellyt Lämpösumman kehitys °Cvrk Lähde: Ilmatieteen laitos 8.8. Havusahatavaraa tuotettiin 5,5 miljoonaa kuutiota, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. 2015 9.8. Mäntyjen pituuskasvu on jäänyt myös viimevuotista vähäisemmäksi. Viime vuonna Rovaniemen korkeudella päästiin lähes ennätyslukemiin, noin 1 200 päiväasteeseen. Ruostetauteja on kosteuden vuoksi puhjennut lähes koko maassa. Näkyvimpiä tämän heinä-elokuun luontoilmiöitä ovat ruostesienet
ELOKUUTA 2015 u NRO 15 AJASSA Nyt kannattaa mennä sienimetsään Sivu 5 Wahlroos hakoteillä Etelä-Amerikasta Sivu 7 Kansallismaisema uhkaa ryteköityä Sivu 8 Kannattavuudessa suuria alue-eroja Miksi naapurimaakunnassa metsätalous lyö leiville selvästi paremmin. ”Onkin vaikea ymmärtää, että esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF ja Vihreät vaativat Suomen metsien suojelualan nostamisen 17 prosenttiin. Samassa varvussakin voi olla kypsiä, viininpunaisia raakileita että myös aivan vihreitä raakoja marjoja. Lisäksi yhtiöllä on hoidettavanaan kolme energialaitosta. Metsä-Pirkan metsurien myötä yhtiö saa jalansijaa myös Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen metsänhoitoyhdistysten metsäpalvelutuotantoon. Myöhässä oleva kasvun kehitys voi aiheuttaa ongelmia myös talvenkestävyydessä. Samalla muun muassa mahdollisuudet fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta hiilineutraalilla puulla heikkenevät. Sivu 30. Moni tilustie ja huonokuntoisempi metsätiekin on tänä kesänä ollut niin pehmeä, ettei tukkirekoilla ole ollut niille asiaa. Jatkossa Uudenmaan Metsäurakointi työllistää noin 80 metsuria ja toimihenkilöä. Hillan tilanne on samankaltainen. AJASSA 3 13. Kaupan myötä yhtiön toimialue laajenee Päijät-Hämeeseen, Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon. Marjasadot myöhässä Marjojen satokausi on poikkeuksellinen. Sato on kuitenkin hyvin epätasainen. Työnjohto jatkaa entisissä toimitiloissaan, jotka uusi omistaja vuokraa Metsä-Pirkalta. Kolea kesä näkyy todennäköisesti myös puiden paksuuskasvussa.” Puiden luontaiselle uudistumiselle kosteudesta on ollut hyötyä, koska sen ansiosta siemenistä kehittyvät sirkkataimet pärjäävät hyvin. vurytmi hidastuu ja puun pitäisi alkaa talveentumaan. Lapissa ensimmäiset mustikat kypsyivät heinä-elokuun vaihteessa. Samalla yhtiö kasvaa suurimmaksi yksityiseksi metsätyöpalveluiden tuottajaksi. Hilla kukki hyvin pitkän ajan kuluessa ja satokin kypsyy eri aikoihin samallakin suolla. Sivut 10–11 METSÄSTÄ Koirat majavaa jäljittämässä Sivut 16–17 Oikea kuormaus säästää kasvutilaa Sivu 19 Älä poista kuolleita kirjanpainajakuusia Sivu 20 Konekitkentä tulee yksityismetsiinkin Kitkentälaitteella voi myös levittää lannoitteen. Aasia-vetoisen sellun kysynnän vahvistumisen lisäksi uudet puupohjaiset biojalosteet alkavat hänen mukaansa toden teolla vallata markkinoita ja pelastaa maailmaa. ”Nanosellua autoihin” Metsänomistajien SM-metsätaitokisoissa puhunut Tiirola arvioi metsätalouden näkymien parantuneen viime vuosina voimakkaasti. Pohjoisessa kesän viivästyminen ja koleus saattavat kuitenkin aiheuttaa ongelmia etenkin männylle, jos sirkkataimet eivät ehdi talveentua kunnolla. Yhtiö tarjoaa palveluita pääosin metsäja energiayhtiölle, sekä yksityisille metsänomistajille ja yrityksille. Sivut 22–23 PILKKEITÄ Säätely kartutti karhukantaa Sivu 25 Metsäiltamissa riitti asiaa ja viihdettä Sivu 26 TÄSSÄ NUMEROSSA Lapissa suopursuruoste on monin paikoin kellastuttanut lähes kaikki kuuset taimista tukkipuihin. Haittaa myös puunkorjuulle Sateisuudesta on ollut haittaa myös puun korjuulle koko maassa. Uudenmaan Metsäurakointi tuottaa metsäpalveluita Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Tätä Tiirola pitää vanhakantaisena ja kustannustehokasta suojelua haittaavana. Metsissä osa normaalisti kesäkorjuukelpoisista leimikoista on muuttunut korjuukelvottomiksi. MIKKO RIIKILÄ METSURIPALVELUIDEN tuottamisesta luopuvan Metsä-Pirkan keväällä aloittamat yt-neuvottelut päättyivät kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva MTK:N metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola vaatii ympäristöhallinnon keräämien luontoarvotietojen avaamista metsänomistajien Metsään.fi-palveluun. ”Miten biodiversiteettiä voi suojella, jos metsänomistajalla ei ole tietoa luonnonarvoista?” Hän uskoo, että edellytykset tiedonkulun järkeistämiseen ovat nyt entistä paremmat, kun ministeri Kimmo Tiilikainen hallitsee sekä ympäristöettä maaja metsätalousministeriötä. Metsä-Pirkan metsuritallille uusi omistaja Tom Lindval pohti yksittäisen rungon tilavuutta metsätaitokilpailuissa. Kolmisenkymmentä metsuria ja muutamia toimihenkilöitä työllistävälle metsuritallille löytyi uusi omistaja, kun Uudenmaan Metsäurakointi osti metsuritallin elokuun alussa. Kaupan arvioidaan nostavan Espoossa pääkonttoriaan pitävän yrityksen liikevaihdon noin kolmeen miljoonaan euroon. MTK: Luontotiedot Metsään.fi-palveluun MTK:n Mikko Tiirolan mukaan luontoväki haluaa museoida metsät. Metsä-Pirkan omistajat Helena ja Jouko Pirkkalainen keskittyvät jatkossa metsävarallisuuden hoitoon. Uudenmaan Metsäurakoinnin omistaa Esa Nykänen , joka perusti yrityksen vuonna 2005. Mikko Tiirola moitti ympäristöhallintoa, vihreitä ja WWF:ää. Metsä-Pirkan metsurit ja toimihenkilöt siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Mikk o Riikilä Metsätaitoilu sai taas mestarit Sivu 28 Tanskanmaassa ei olekaan mätää Juuttien maassa puut ovat kuningattaren suojeluksessa. En voi kuin ihmetellä, miksi suojeluväki haluaa museoida meidän metsämme.” Tiirola tähdensi, että suojelualan nostaminen leikkaisi biotalouden investointien edellytyksiä. Yhä suurempi osa uusiutumattomista raaka-aineista tuotetuista hyödykkeistä voidaan korvata biomateriaaleilla. Etelä-Suomessa esimerkiksi mustikkaa on paljon, mutta sato on pari viikkoa myöhässä. ”Esimerkiksi autoteollisuus on erittäin kiinnostunut nanosellupohjaisista, jopa terästä lujemmista ja kevyemmistä materiaaleista.” Tiirola muistutti, että puupohjaiset materiaalit ovat ilmastoystävällisempiä kuin esimerkiksi öljytai kaivannaisteollisuuden tuottamat raaka-aineet. Tähän asti ympäristöhallinto on hänen mukaansa pimittänyt metsien luontoarvoista keräämäänsä tietoa metsänomistajilta peläten, että tieto johtaisi luontoarvojen hävittämiseen
Liikkeellelähtö oli myöhäistä kuten muillakin kasveilla, mutta lopulta alkoi taas tapahtua.” Hatelo ”Täällä Länsi-Kainuussa kuusentaimet ovat vihdoin 4 vuoden jälkeen kasvaneet pituutta kunnolla. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Ei 57% Kyllä 43% vas taa jia 35 8 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Ensimmäisenä käynnistyvät UPM:n tehtaiden laajennukset, jotka lisäävät kuitupuun tarvetta varsinkin Kaakkois-Suomessa. ” Jees H-valta ”Havaintojeni mukaan mänty ja kuusi ovat kasvaneet normaalin erinomaisesti pituutta täällä Karjalan kaskimailla. Metsää on enemmän kuin koskaan aiemmin on mitattu. Ensimmäiseltä harvennukselta puuta kertyy kuitenkin niin vähän, että isokaan hinnankorotus ei puukauppatilissä paljon tuntuisi. Ulkomaalainen turisti kiinnittää suomalaisella maaseudulla ensimmäiseksi huomiota siihen, kuinka paljon meillä on metsää. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Isommissa puissa näyttäisi vuosikasvaimet jäävän viimevuotisesta.” Metsäkupsa ”Hybridihaapa näyttää tykkäävän ja vahvuuskasvuhan suorastaan räjähtää näihin aikoihin. Ei ihme, jos metsän läpi ei näe. Maisemassa ihmisiä näkee vähän, mutta puita riittää. Männyntaimikoissa tiheänä kasvattaminen ei kannata edes laadun takia. Kun kysyntä kasvaa , yleensä myös hinta nousee. Kuitupuuta näistä metsistä kertyi runsaasti, mutta laatutukkia paljon vähemmän kuin varhain harvennetuista männiköistä. . Tieura on usein muhkurainen ja tienreunojen puusto levittäytyy tielle. Katselin eilen, että lähes metrin kasvujakin löytyy 4–6 metrin taimista.” Kurki ”Myös rauduskoivulla ja visakoivulla on ollut todella hyvä kasvukesä, koska liiasta kuumuudesta johtuneita yhteyttämisen keskeytyksiä ei ole juuri tullut toisin kuin viimeja toissakesänä.” Puun takaa Kun metsäkeskukselle tulee tavallisesti kemerahakemuksia noin 55 000 kpl vuodessa ja niistä suunnitelmallisia ojaja tiehankkeita on ollut noin 3 500 kpl ja metsänuudistamisia 13 000 kpl, lähetetään niistä muistakin 38 500 hakemuksesta nyt ensin ennakkoilmoitus ja sitten toteutusilmoitus. Yrittäessään kertoa, että meillä on myös runsaasti järviä, huomaa itsekin, että niistä suurin osa on metsän peitossa. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. . Jos rästit painavat ja tilillä on ylimääräistä rahaa, se kannattaa käyttää nuorten metsien harventamiseen. Sen vuoksi voisi olla kohtuullista, että metsästysseurat kunnostaisivat teitä – korvauksena tien käyttöoikeudesta, metsästysmaistakaan kun ei yleensä peritä vuokraa. Joskus metsätaloudellinen käyttö saattaa jollakin pistotiellä olla hyvinkin vähäistä. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Monen metsätien kunto on rapistunut vähäisen hoidon vuoksi. Omenatukkipuu ”Harvemmin tulee yli puoli metriä paksua omenapuunrunkoa vastaan. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Keväällä julkistettu valtakunnan metsien inventointi vahvistaa matkailijan havainnon. Tienvarsien raivaus ja irtokivien keruu lanauksen jälkeen sopivat hyvin talkootyöksi. . Olen tästä asiasta ottanut kavereilta vedonlyönnillä muutamat kahveet. Uusi kysymys: Häiritseekö metsämarjojen kaupallinen poiminta. Hehtaaria kohti laskettu puuston määrä on Etelä-Suomen metsissä noussut 140 kuutiometriin. HANNU JAUHIAINEN Talkootöitä metsäteillä LUKIJAKUVA NÄKÖKULMA SITAATTI ”Kauden kasvu näyttää lyhyemmältä kuin edellisen vuoden kasvu. . ELOKUUTA 2015 u NRO 15 Oletko osallistunut metsätaitokisoihin. Pituuskasvu edellisten vuosien mukainen.” Tervaroso ”Viileys ja kosteus ovat siunanneet keväällä istutetut taimet erinomaiseen kasvuun meilläpäin. Koemetsissä, joissa harvennusta tarkoituksella myöhennettiin laatupuun saamiseksi, männyt kärsivät lumituhoista ja kasvun taantumasta. Sellaisena sen tuottoprosentti moneen muuhun sijoituskohteeseen verrattuna on hyvä. Luonnonvarakeskuksen kokeet todistavat, että laatuharvennus 11– 12 metrin mittaisessa männikössä tuottaa eniten tukkia. Samainen inventointi osoittaa myös tutun ongelman: taimikoissa ja nuorissa metsissä puuta on aivan liikaa. AJASSA 4 13. Metsiä rästit eivät haittaa, mutta metsänomistajille niistä koituva luonnonpoistuma on tappio. . Silloin metsästäjät ja muut harrastusten parissa liikkuvat voivat olla suurin tien käyttäjäryhmä. On ensin arvioitu vertailu silmämääräisesti ja sitten mitattu.” Harrastelija ”Karuilla paikoilla männyt näyttää reheviltä lounaasta. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Sellutehdasinvestoinnit toivottavasti lisäävät paitsi harvennuspuun kysyntää, myös mielenkiintoa nuorten metsien hoitoon. Virallisten ilmoitusten määrä kasvaa siis 91 prosenttia.” Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anne Rakemaa blogissaan. Varma sijoitusvinkki ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoidenkuvat. Tuosta saa aikanaan joku puuseppä oivallista raaka-ainetta erilaisten esineiden tekoon.” Puun takaa. Ensiharvennus on ja pysyy investointina. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Harvennusrästeistä on puhuttu vuosikaudet, mutta inventointi toisensa jälkeen kertoo, että tiheikköjä on aina vain enemmän kuin niitä ehditään harventaa. Syksyn hirvijahdissa on sitten mukavampi liikkua, kun kivet ja tienreunan pusikot eivät raavi autoa.
Se on harrastelijalle sopiva keruusieni, koska se on helppo tunnistaa ja kasvaa usein samalla, joskus hyvinkin pienellä alueella. Lapin sieniseuran puheenjohtaja Piritta Marttila kertoo, että haperoita ja tatteja on metsissä jo jonkun verran. Palkkataso on molemmissa noussut noin 50 prosenttia. Sen organisaatiossa puuntuotanto on sekoittunut osaksi muita biotalouden arvoketjuja, joten vastuu puuntuotannon kokonaisuuden osaamispohjasta on vielä hajaantuneempi kuin entisessä Metlassa. Tutkijan on helppo unohtaa, ettei isokaan oman lenkin parannus auta, jos hyöty menetetään ketjun seuraavissa vaiheissa. Kantarellin etuna on myös se, ”KANTARELLI ON HARRASTELIJALLE SOPIVA KERUUSIENI.” että sienisääsket jättävät sen kovamaltoisen lakin ja varren rauhaan. Jatko näyttää, saavatko yhtiöt metsänhoitopalveluissa sellaisen markkinaosuuden, että aito kilpailu alkaa paikata pahimmat vuodot niin laadussa kuin kustannuksissa. Sieni säilyy sen vuoksi keruukelpoisena useita viikkoja. Marttila on löytänyt jonkin verran myös palsamirouskuja, jotka jäävät monelta sienestäjältä huomaamatta. Saalis saattaa olla paras vuosikymmeniin. Metsänhoitomaksun poistuttua teollisuusyrityksille on tullut hyvä sauma myydä metsänhoitopalveluita puukaupan yhteydessä. Ympäristömyönteiset ruotsalaiset tekevät myös tuplasti suurempia kuvioita kuin me uskallamme. Varhaishoito näyttääkin lisääntyvän. Maiden metsänhoidon vertailu ei maksa maltaita, mutta voi avata silmiä. Salon mukaan kanttarellin satokausi on pitkä ja alkaa heinäkuun puolivälistä ja kestää lokakuulle. Vesottuvatko isot aukot heikommin kuin pienet. ”Herkkutatteja kannattaa myös hakea, vaikka männynherkkutatilla olikin paikoitellen jo runsas sato kesäkuussa.” Lapissa odotellaan Ainoastaan Lapissa sienestäjät joutuvat vielä odottelemaan jonkin aikaa, mutta sieniä kertynee suotuisien kasvuolojen vuoksi sinnekin ainakin kohtalaisia määriä. Näyttelyn lisäksi Pilkkeen toimintaan kuuluu metsäluonnossa liikkumiseen innostaminen. Luonnonvarakeskuksen perustaminen teki ongelman entistä merkittävämmäksi. ??. Hyvät geenit fysiologialtaan Metsänhoidon kestävyysvaje hyvissä taimissa eivät hyödytä, jos istutustaimikoista kehittyy hieskoivuvaltaisia sekametsiä taimikonhoidon laiminlyöntien takia. Tämä on erikoistumista suosivassa tutkimusmaailmassa luonnollista. Lapissa tavanomaisia sieniä ovat keväisten korvasienten ohella haperot ja kangasrouskut sekä punikkitatit. Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo kuvailee sienisatoa Eteläja Keski-Suomessa määrältään jo erittäin hyväksi. Ennätysmäisen metsien kasvun , tehdasinvestointien ja biotaloushypetyksen varjoon on jäänyt metsätalouden kestävyys. Pohjois-Karjalasta Salo on löytänyt elokuun alkupäivinä runsaasti mm. Männynherkkutatteja Marttila löysi jonkun verran jo kesäkuussa. ”Elokuun alun sienisato on lisäksi lajistoltaankin runsain noin 30 vuoteen”, Salo toteaa. Näitä ruotsalaiset ovat käyttäneet aiemmin ja ennakkoluulottomammin kuin suomalaiset. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 AJANKOHTAINEN HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. AJASSA 5 13. Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:llä ei näytä olevan sellaista kehittäjän roolia kuin osuustoiminnallisilla keskusliikkeillä. rouskuja, haperoita ja tatteja. ”Nyt kannattaa etsiä koivuvaltaisista metsistä esimerkiksi kantarelleja, joita on jo runsaasti. ??. Lapissa sienisato on vasta tuloillaan. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Sienten ystäville on tulossa herkullinen syksy. Ruotsissa metsänhoito on kestävämmällä pohjalla kuin meillä, vaikka siellä luovuttiin metsätalouden tuista 1990luvun alussa. ”Myös eteläisiä sieniä, kuten kantarelleja sekä loppusyksyn aikana kasvavia suppilovahveroita, löytyy sieltä täältä”, hän kertoo. Uudella varhaishoidon tuella valtio yrittää korjata metsänhoitoketjun pahimman vuotokohdan. Tuet eivät kuitenkaan ole ainoa syy kehityseroon, sillä tukien ulkopuolella olevan teollisuuden taimikonhoidon kustannukset ovat Suomessa samalla tasolla kuin yksityismetsissä. Metsähallitus on omalta osaltaan edistänyt sieniharrastusta julkaisemalla keväisin karttoja sopivista korvasienimaastoista. Eikä valtiokaan ole viaton laiminlyöntejä palkinneine tukineen ja lepsuine valvontoineen. Tutkijat ovat vältelleet kokonaistarkastelua ja keskittyneet omien suppeiden aiheidensa tutkimiseen. Yksityismetsänomistajille palveluita tuottavat metsänhoitoyhdistykset ovat olleet ja ovat vieläkin liian pieniä vaativaan kehitystyöhön. Luvassa ennätysten sienisato Sienimetsään kannattaa nyt mennä. Käytännön organisaatioilla on nyt aiempaa suurempi vastuu ratkaisujen löytämisestä vuotokohtiin. Varma sijoitusvinkki KOLUMNI. Puolet pienistä taimikoista, kolmasosa varttuneista taimikoista ja viidesosa nuorista kasvatusmetsistä on hyvässä metsänhoidollisessa tilassa. Tänä aikana taimikonhoidon reaalikustannukset ovat Ruotsissa pysyneet lähes samoina ja Suomessa kaksinkertaistuneet. Marttila työskentelee oppimisinnoittajana Metsähallituksen tiedekeskus Pilkkeessä. Kantarelleistä on myös helppo tehdä erilaisia ruokia”. Se, että eduskunta päättää varhaishoitomäärät eikä todellinen tarve, ei ole pitkän päälle kestävä tilanne. Syitä tilanteeseen voi hakea sekä käytännöstä että tutkimuksesta. Lisäksi havaintoja on kertynyt suuresta joukosta syötäväksi kelpaamattomia sieniä. Ei ole kuitenkaan selvää, että budjettivaltaa käyttävä eduskunta arvostaa tulevina vuosina enemmän hyviä taimikoita kuin valtion velan taittamista. Piritta Marttila löysi Rovaniemeltä poikiensa Kaukon ja Niilon kanssa vain muutamia punikkitatteja ja kangasrouskuja viime viikon sieniretkellä. Onko syy yrittäjyydessä ja vierastyövoimassa
Tiilikainen pitää merkittävänä, että varainsiirtovero poistetaan, jos metsää siirretään yhtiöön. Tiilikainen on miettinyt, että puutuotteiden uudet ideat voivat olla pk-yrityksillä, mutta niiltä puuttuvat viennin vaatimat isot rahkeet. AJASSA 6 13. Tällä hetkellä tuntuu, että rinnastus maatilojen ja yritysten sukupolvenvaihdoksiin on helpoin etenemistie.” Suurta muutosta, kuten maatilojen koossa ja määrässä on tapahtunut, ei kuitenkaan tavoitella. Rakentamisessa tärkeintä on ratkaisujen toimivuus”, Tiilikainen huomauttaa. ”Jos velaksi eläminen halutaan lopettaa, niin silloin on säästettävä. Biotalous on hallitusohjelman strategisia kärkihankkeita ja sen toteuttamiseen on varoja, joista tutkimusalat kilpailevat. Konkreettiset edistämistoimet ovat vielä avoimia. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen tulisi pysäyttää, mutta vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman Metson varoja leikataan huomattavasti. Luonnonvarakeskukselle ei ole tulossa lisäsäästöjä entisten lisäksi. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Valtion vinkkelistä metsäasiat ovat enimmäkseen siedettävällä tolalla, mutta mekaaninen puunjalostus laahaa, toteaa maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen . Edellisestä ministeristä poiketen apuna ei ole enää valtiosihteeriä, mutta kylläkin kolme erityisavustajaa. Automaattirahan määrä on vähenevä.” Kahden ministeriön kiireet Kahden ministeriön ministerillä on kahden ministerin kiireet. Kemeraa leikataan 12 miljoonalla eurolla. Suomen metsäkeskuksen rahoitus supistuu, mutta summista tai prosenteista ei voi vielä puhua. ”Kesälomaa ehdin pitämään kahdeksan päivää. Se on harvoja asioita, joilla on metsänomistajien, teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen tuki.” Paljon huomiota saaneen soidensuojeluohjelman jatkoa mietitään työryhmässä ja sen ehdotusta odotetaan syksyllä. ”Metsäntutkimuksen on mahdollista saada lisärahoitusta, jos se pystyy esittämään perustelut. Metsätalouden ympäristömaineen kannalta yhtälö on vaikea ja Tiilikainen ennakoi, että kansainvälisissä yhteyksissä ristiriitaa joutuu selittämään. Mahdollisuus yrittäjämäisempään metsätalouteen pitää tarjota niille, jotka sitä haluavat. ”JOS VELAKSI ELÄMINEN HALUTAAN LOPETTAA, SILLOIN ON SÄÄSTETTÄVÄ.” HAASTATTELU. Hakkuut kasvavat, kestääkö luonto Vuotuisia hakkuita on tavoite lisätä hallituskaudella 15 miljoonalla kuutiometrillä eli yli 20 prosentilla. ”Suomi ei ole saanut otetta Keski-Euroopan kasvavista puurakentamismarkkinoista. Mekaaniseen puunjalostukseen tulisi hänen mukaansa saada vipinää kahdestakin syystä. Brysselissä ei tarvitse käydä ihan joka viikko, mutta joskus kahdestikin. Puun ostajan ja myyjän ei tarvitse kohdata konkreettisesti palstalla”, hän sanoo. ”Tästä aiheesta olen kantanut eniten huolta. Tiilikainen uskoo, että ainakin kuitupuun kysyntä kasvaa markkinavetoisesti. ”Uskon sähköisten metsävaratietojen parempaan hyödyntämiseen ja sähköiseen asiointiin. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että sukupolvenvaihdosten edistämiseen varataan 20 miljoonaa euroa veronkevennysvaraa. Myin pienen harvennusleimikon.” ”Mekaaniseen vipinää” Kahden ministeriön ministeriä huolettaa, saako Suomi otetta puurakentamisen vientimarkkinoista. ”Nyt haetaan parasta mallia. Kuitupuolella markkinaimu on olemassa, mutta valtiovallan tulisi pönkätä rakentamispuolen nousua.” Väärin omistettuja metsiä ei ole Hallitus on luvannut edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja yrittäjämäistä metsätaloutta. Tiilikaisen mukaan väärin omistettuja metsiä ei kuitenkaan ole. Myös energiapuu saa lisävauhtia, mikäli uusiutuvan energian käyttötavoite tuplataan: 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hänen mukaansa kyse on valtiontalouden kuntoonlaitosta. Edistäminen on mahdollisuuksien tarjoamista – porkkanoita kyllä, keppiä ei. Vähemmällä enemmän Suuremmat hakkuumäärät tulisi saavuttaa niukemmin edistämisvaroin. Kohdennus on vielä auki, mutta ainakin taimikoiden varhaishoito on turvattava. Olen kuitenkin tyytyväinen, että vapaaehtoinen toimintatapa säilyy hengissä. Tavoite herättää kysymyksiä kahdesta suunnasta – millä keinoilla ja kestääkö luonto. Muuten kuitupuun käytön lupaavat kasvunäkymät törmäävät tarjonnan niukkuuteen ja kohoavaan puukustannukseen.” ”Uusien puutuotteiden ei välttämättä tarvitse olla sellaisia, joihin vain isoilla kehityspanostuksilla pystytään. Lisäksi hakkuumäärien kasvutavoite edellyttää, että järeä puu liikkuu, jotta sen vanavedessä myös kuitupuun tarjonta vilkastuu. Siksi tarvittaisiin uudenlaista verkottumista
Kaikki UPM:n plantaasit kasvavat eukalyptusta. Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperitoimintojen liiketulos oli niukasti tappiollinen. Tuotannon odotetaan käynnistyvän ensi vuoden puolivälissä. Uruguayssa viime vuonna aloittanut jättimäinen Montes del Platan sellutehdas on jo nyt yhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden moottori. Varkauden tehtaan hienopaperikoneen muuntaminen aaltopahvikoneeksi etenee suunnitellusti ja tuotannon on määrä alkaa vuoden lopussa. Liiketulokset kasvaneet viime vuodesta Suurten metsäyhtiöiden toisen vuosineljänneksen avainluvut Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 Liikevaihto, milj. Uruguayn huonokuntoisilla teillä matka on hankala ja kallis. Viljelykelpoinen maa on varattu maataloudelle. AJASSA 7 13. Pohjoisen kuidulla myös laatuetu Esimerkiksi Chilessä, Australiassa, Uudessa Seelannissa sekä Yhdysvaltojen eteläosissa on miljoonia hehtaareita mäntyviljelmiä, jotka tuottavat puuta sellun raaka-aineeksi. Mäntyä kasvatetaan sahojen ja vaneritehtaiden tarpeisiin. Seppo S amuli ”Kun ei pyritäkään metsien sataprosenttiseen hyödyntämiseen, niin ei tehdä myöskään ohjausta, että jokaisen metsänomistajan tulisi toimia tietyllä tavalla”, Kimmo Tiilikainen sanoo. FAKTA Eteläiset mäntyviljelmät eivät uhkaa pohjoisen pitkäkuituisen havusellun menestystä. Osa kunniasta kuuluu euron lievälle vahvistumiselle kevään aikana. Paperi painaa UPM:ää yhä Sellusuhdanne siivitti myös UPM:n tulosta, mutta toi lisäkustannuksia paperiliiketoiminnalle. Stora Enso ei yltänyt odotuksiin Stora Enso piti liikevaihtonsa kutakuinkin viime vuoden tasolla, mutta paransi tulostaan huomattavasti. Puuviljelmät ovat hajallaan pitkin maata, ja puun kuljetusmatkat ovat jo nyt yli 200 kilometriä. Hänen mukaansa UPM pohtii toisen sellutehdasyksikön rakentamista Uruguayhyn Fray Bentosin tehtaan rinnalle. Lisäksi pohjoinen mäntyöljy on rasvahappokoostumukseltaan ylivoimaista esimerkiksi UPM:lle tärkeän biodieselin raaka-aineena. Toinen vuosineljännes oli kaikkien yhtiöiden liiketoiminnalle viime vuoden vertailukautta parempi. Kertaluonteiset erät tapaavat olla suurehkoja vuodesta toiseen, joten todellisemman kuvan kannattavuudesta antaa tulos eli voitto, jossa on otettu huomioon kertaerät ja rahoituskulut. € 2 562 2 579 2 548 2 441 1 330 1 265 522 494 Liiketulos, milj. Aasian paperitoiminnot pysyivät plussalla, mutta tulos laski rajusti lähinnä valuuttakurssien ja sellun korkean hinnan vuoksi. UPM:n kaavaileman toisen sellulinjan puuhuolto edellyttäisi yhtiön puuviljelmien määrän kaksinkertaistamista. Skoghallin kartonkitehtaalle Ruotsiin piti puolestaan ostaa sellua ulkopuolelta, mikä lisäsi kuluja. Sellusuhdanne on ollut useita vuosia poikkeuksellisen hyvä. UPM sai nostetta myös energia-toiminnon hyvästä kannattavuudesta. Tulos ei kuitenkaan yltänyt markkinoiden odotuksiin. Tätä asiantuntijat pitävät epätodennäköisenä. UPM:n Fray Bentosin lisäksi Stora Enson ja chileläisen Araucon omistama Montes del Platan tehdas käynnistyi viime maaliskuussa. Molemmat suurtehtaat tuottavat lyhytkuituista eukasellua, joka on ominaisuuksiltaan lähellä koivua. Kuljetusmatkat yli 200 kilometriä Uruguayssa toimii kaksi sellutehdasta. € 214 85 227 186 137 92 47 28 Tulos, milj. Meneillään oleva kustannusjahti toi 27 miljoonan euron säästöt. Imatran tehtaalla sähkökatko keskeytti toukokuussa tuotannon. Mäntysellun tuottaminen olisi Uruguayssa tätäkin hankalampaa. Päätuotteet ovat sellu ja kartonki. ”Pohjoisen pitkäkuitusellu on jäykkyytensä vuoksi paras raaka-aine erityisesti pakkauskartongeissa, joiden kysyntä on kasvamassa”, toteaa johtaja Mikko Toikka Pöyry Oy:stä. Konsernin pörssiyhtiö Metsä Board, joka takavuosina rypi pörssin senttisarjassa, on edelleen velkalastissa, mutta ei enää vertailun velkaisin. » Kohta 49-vuotias metsänhoitaja. Kiinassa Guangxin pakkauskartonkitehtaan käyttöönottoa edeltävät valmistelukustannukset lisäsivät kiinteitä kustannuksia kymmenen miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Niiden tuottama puu ei riitä Fray Bentosin tehtaalle, vaan neljännes kuitupuusta ostetaan pientuottajilta. Maan yli 200 000 hehtaarin mäntyplantaasit ovat pääosin kilpailevien yhtiöiden kuten yhdysvaltalaisen Weyerhauserin omistuksessa. » Muutama kymmenen hehtaaria omaa metsää sekä sukulaisten kanssa yhteisomistuksessa vajaa sata hehtaaria. Suomalaisten metsäuskoa horjuttaakseen Wahlroos vihjaisi, että Etelä-Amerikassa on eukalyptusten lisäksi nopeakasvuisten mäntyjen viljelmiä ja tehdas voisi jopa tuottaa pitkäkuituista sellua nopeakasvuisesta männystä. Pohjoisesta havupuusta heWahlroos pelotteli turhaan Kimmo Tiilikainen » Kotoisin Ruokolahdelta. Paperi on edelleen UPM:n heikosti kannattava osa, mutta tuo liikevaihdosta 43 prosenttia. Sellu ja euro tukivat tuloksia Suurten metsäfirmojen tulokset osoittavat, että Metsä Groupin omanlainen strategia toimii. UPM:llä on Uruguayssa 140 000 hehtaaria eukalyptysviljelmiä. € 128 39 182 159 128 146 58 24 Velkaantumisaste, % 70 66 35 40 41 83 67 84 Liiketulos on varsinaisen liiketoiminnan tulosta ennen velanhoitokustannuksia ja kertaeriä, mikä on yhtiöiden itsensä suosima tunnusluku. Huhujen mukaan laitoksen käynnistäminen on sujunut hieman kangerrellen. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 MIKKO RIIKILÄ UPM:N hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos epäili Metsälehti Makasiinin haastattelussa (5/2015) Suomen havusellubuumin kestävyyttä. MIKKO HÄYRYNEN METSÄ GROUP ei ole enää pitkään aikaan pyrkinyt isoksi eikä kansainväliseksi, vaan kannattavaksi. Uusille viljelmille on tilaa, mutta tarjolla on lähinnä pieniä, hajanaisia palstoja. ruu sellunkeitossa selvästi runsaammin mäntyöljyä kuin etelän männyistä. Etelän mäntysellu ei silti ole pohjolan havukuidulle samanlainen uhka kuin eukalyptus koivusellulle. Uruguaylaislähteen mukaan tehtaalle rakennetaan toinen sellulinja aikaisintaan vuonna 2022. Pohjoisen havusellun toinen valtti ovat sivutuotevirrat, erityisesti mäntyöljy, josta kehitellään uusia biotuotteita. UPM käynnisti tammikuussa Lappeenrannassa biodiesellaitoksen. Tulosprosenteilla mitaten Metsä Group pesi kaksi isompaansa. Asiantuntijat eivät ole Björn Wahlroosin kanssa samaa mieltä havusellun valmistuksesta Uruguayssa. » Keskustan kansanedustaja vuodesta 2003. Hakkuita suurempi kasvu jää metsien hiilinieluksi – arvo sekin.
Tiheiköt peittävät järvinäköalan yhä useammin.. Punkaharju on meidän tärkein kohteemme.” Mannisen mukaan harjumetsiä hoidetaan pitkäaikaisen hoitosuunnitelman mukaan. 8 13. Säästöpaineiden vuoksi tämä on entistä hankalampaa.” Esimerkiksi Pulkkilan ja Vehoniemen harjuilla maisemanhoidolliset hakkuut on kyetty rahoittamaan puunmyyntituloilla. Museotieltä avautuva upea järvimaisema peittyy, kun metsät muuttuvat harvennuksen puutteessa tiheiköiksi. Rahoitus haasteena Metsähallituksen luontopalveluiden aluepäällikkö Seppo Manninen korostaa, että Punkaharjun harjumetsien maisemaa pyritään jatkossakin vaalimaan. Samalla männiköiden uudistuminen vaarantuu. Nykyisin vastuu on Metsähallituksella. Tiheikkönä rungoista tulee honteloita, myös juuristot jäävät suppeiksi. Vuosikymmeniä harjualueen metsistä vastannut Mikkola varoittaa, että hoidon laiminlyönti vaarantaa metsien vähittäisen uudistumisen. Jyrkkärinteisillä harjuilla se olisi ainoa mahdollisuus saada puut pois.” Hän myöntää, että myös valtion rahapula jarruttaa harjumetsien hoitoa. Mikkola korostaa, että Punkaharjun maisemallisesti arvokkaimpia metsiä on aina hoidettu aktiivisesti. ”Myöskään männyn käävän lahottamia puita ei enää viime vuosina ole korjattu pois”, hän murehtii. Aiemmin harjumetsien hoito kuului Metsäntutkimuslaitokselle. Myös Punkaharjun tutkimusasemalle kuulunut laaja ja monipuolinen puulajipuisto on viime vuonna jäänyt hunningolle, ja se on kovaa vauhtia ränsistymässä muun muassa myrskyja hyönteistuhojen seurauksena. Näin puut joko kaatuvat tai murtuvat lumen painosta.” Samalla harjulla kulkevan museotien maisemakuva rämettyy. Samoin tervasroson tappamia ja riuduttamia puita törröttää rumentamassa upeaa harjumännikköä. ”Tarpeet tiedostetaan. Vuosien mittaan tuulen kaatamat puut lojuvat keskellä kansallismaisemaa. ”Harjumänniköitä on aina kasSäästöt rumentavat kansallismaisemaa Punkaharjun upea harjumaisema uhkaa ryteiköityä hoidon puutteeseen. ”Punkaharjulla tämä ei onnistu, koska puunkorjuu jyrkkärinteisillä harjuilla on niin kallista.” Punkaharjun metsäntutkimusaseman eläkkeellä oleva tutkimusmestari Antero Mikkola on huolissaan harjumetsien hoidon laiminlyönneistä.. Hän kiistää hoidon laiminlyönnit. Huono talvi esti puiden korjuun jäätä myöten. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 AJASSA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Punkaharjun tutkimusaseman pitkäaikainen, nykyisin eläkkeellä oleva tutkimusmestari Antero Mikkola katselee murheellisin mielin harjualueen metsämaisemia. Niitä ei ole luokiteltu aarnialueiksi, joissa metsät saavat kehittyä luonnontilaisina. ”Viime talvena alueella oli tarkoitus tehdä hoitohakkuita ja meillä oli rahoituskin tätä varten olemassa. Se edellyttää, että taimiryhmiä harvennetaan säännöllisesti. ”Varat maisemahakkuisiin tulevat budjettirahoituksena. Kaikki taimikoiden suojauksesta. OY AGRAME AB www.agrame.fi vatettu jatkuvan kasvatuksen periaatteella
Einari Vidgrénin 1970 perustamassa yrityksessä ovat mukana kaikki hänen neljä poikaansa. Tarvittaisiin kiireesti lisää investointeja ja vientiä. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 AJASSA Polku omaan metsään Mets äkirja metsälehti.fi ELIISA KALLIONIEMI PONSSEN uudenlainen hakkuukone Scorpion kiinnostaa ostajia, mutta toimitusjohtaja Juho Nummelan mukaan se on vain yksi tekijä hyvien talouslukujen takana. Kesäkuun lopussa tehtaalla oli paljon enemmän tilauksia kuin viime kesänä. Myös isot muutokset huollossa ovat vaikuttaneet tuloksiin.” Vieremällä sijaitsevaa tehdasta on laajennettu, ja viiden viime vuoden aikana Ponssen koko henkilökunnan määrä on kasvanut 825 työntekijästä 1350:een. Kauppa käy paremmin kuin erinomaisena viime vuonna. Markkinoista varsinkin Pohjoisja Etelä-Amerikka ovat vetäneet hyvin. Viennin osuus liikevaihdosta on noussut noin 75 prosenttiin. Las se Hartik ainen. Yhteiskuntasopimuksen sorvaajille tai hallitukselle heillä ei ole sen kummempia terveisiä. Vienti vetää myös Venäjälle Viime viikolla julkistetun osavuosikatsauksen mukaan Ponssen alkuvuoden luvut ovat parempia kuin viime vuonna, jota Juho Nummela kuvaa ”erittäin vahvaksi”. Näkyvin asema on hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrénillä , joka on perinyt myös isänsä hevosharrastuksen. Vidgrénin mielestä Suomen tilanne on ”tosi vakava”. Juha Vidgrén korostaa, että yritys harjoittaa entistä enemmän palveluliiketoimintaa. Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Kokonaisuuteen kuuluu paljon alkaen koneiden huollosta ja varaosista erilaisiin tapahtumiin. Kuuden ensimmäisen kuukauden aikana liikevaihtoa kertyi 206,6 miljoonaa, kun luku oli viime vuonna 183,6. ”Suomi on pienessä haasteessa”, luonnehtii Nummela kotimaan markkinoita. ”Uudistukset alkoivat vuonna 2009, jolloin esittelimme kahdeksanpyöräiset koneet. 45-vuotisjuhlissa Vidgrén luovutti koneistaja Matti Hiltuselle varsa Rupeltajan kiitokseksi 45 vuotta jatkuneesta urasta Ponssen palveluksessa. Olemme tehneet isoja satsauksia tuotekehitykseen. 45 vuotta Ponssea palvellut Matti Hiltunen (vas.) sai Juha Vidgréniltä lahjaksi varsan. 9 13. ”Ei olla näihin otettu kantaa. ”Kone on totta kai iso asia, mutta mietimme, jos voimme tuoda siihen ympärille myös muuta.” Esimerkkinä hän mainitsee uuden urakoitsijoiden puolisoille räätälöidyn taloushallinnon tutkinnon. Varsa lahjaksi pitkästä urasta Koostaan huolimatta Ponsse korostaa edelleen pienen perheyrityksen arvoja. Keskitymme tähän omaan tekemiseen.” Ponsse juhlii ennätyksiä Metsäkonevalmistaja juhlisti 45-vuotista taivaltaan vauhdikkaasti. Myös kauppa Eurooppaan on vilkastunut, eivätkä EU:n pakotteet ole juurikaan haitanneet vientiä Venäjälle. Lähtökohtana on asiakkaan kannattava liiketoiminta
Jos maakunnan metsätalouden keskimääräinen kannattavuus näyttää heikolta, sitä helpompaa aktiiviselle metsänomistajalle on tehdä keskimääräistä parempaa tulosta. Ääneskoskelle rakennettavan uuden sellutehtaan johdosta Keski-Suomi on todennäköisesti maakunta, joka tulee lähivuosina selvimmin parantamaan kannattavuuttaan. Todelliset laatuerot tilatasolla ”Kuntakohtainen tarkastelu osoittaisi, että maakuntien rajalla kannattavuusero ei ole niin jyrkkä”, tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta pohtii. Saarimetsissä metsätaloudelta ei voi odottaa samaa tuottoa kuin mantereella. Moni metsänomistaja on töissä metsäteollisuudessa tai sitä palvelevassa toiminnassa.” Kulttuurin lisäksi puolella on myös luonto. ”Kannattavuuden odotetaan paranevan energiapuun kautta, kun Naantalin monipolttolaitos saadaan käyntiin parin vuoden päästä.” Maan hintaan peilautuu muutakin Metsätilojen hinnanmuodostus ei seuraa yksi yhteen metsätalouden kannattavuutta, kuten esimerkiksi Hannu Liljeroosin Metsälehden verkkosivuilla ylläpitämä metsätilojen hintaseuranta osoittaa. Kalleimmat metsähehtaarit eivät kuitenkaan ole Kaakkois-Suomessa. Lounais-Suomi ei loista metsäansioilla Lounais-Suomessa pitää tyytyä lähes 40 prosenttia Kaakkois-Suomea matalampaan kannattavuuteen, vaikka ollaan yhtä lailla Etelä-Suomessa ja alueella on isoja sahoja. ”Todelliset laatuerot ovat tilatasolla. Rannikkovyöhykkeellä puut ovat yhden tukin mittaa lyhyempiä kuin sisämaassa. Tilat eivät ole isoja, mutta Vaario muistuttaa, että pieniltä tiloilta myydään suhteellisesti enemmän puuta kuin suurilta. ”Rannikkovyöhykettä ja saaristoa pitäisikin verrata kasvultaan vastaaviin pohjoisemman alueen tuottoihin.” Tasanen ennakoi, että Lounais-Suomen sijoitus kannattavuusvertailussa tulee vielä paranemaan. Isojen taajamien läheisyys nostaa metsän hintaa, eivätkä Kaakkois-Suomen kaupungit ole suuren suuria. Osansa lienee silläkin, että Vakka-Suomessa maanomistajilla on tarpeeksi työtä pelloillaan eikä intoa riitä peltojen lomassa oleville, suhteellisen pienille metsäpalstoille. ”Spekuloida voi, että mitä tapahtuu tukin hinnalle, tuleeko ylitarjontaa.” Kaakkois-Suomessa kannattaa Kaakkois-Suomi on ollut vuodesta toiseen kannattavuusvertailun kärjessä. Järvinen suhteuttaa, että vaikka kustannukset saataisiin supistettua puoleen, sillä olisi kannattavuuteen kysynnän muutoksia pienempi vaikutus. Kannattavuuserot ovat merkittäviä Eteläja Keski-Suomen naapurimaakuntienkin välillä, eikä niitä voi selittää pelkästään kantohinnoilla. ”Puunostajien lukumäärä ja sitä myötä kilpailu lienee merkittävin kannattavuuteen vaikuttava tekijä”, Järvinen uskoo. Etelä-Savo liitää Etelä-Savo on kannattavuusvertailun outo lintu. Erot ovat vielä suurempia, kun verrataan Keski-Suomen maakuntia Pohjois-Suomen rajanaapureihin. Näillä alueilla metsien käsittely on varovaista.” Tasanen arvelee, että yhdyskuntarakentamisen johdosta maan arvonnousulle pannaan odotuksia, minkä vuoksi jakamattomia perikuntia ja sitä myötä passiivista metsänomistusta saattaa olla muuta maata enemmän. Kannattavuus riippuu hakkuumääristä ja alue-erot ovat jossain määrin myös suoriutumiseroja. ”Lounais-Suomessa on paljon taajamia, kaavoitettuja metsäalueita ja rantaviivaa kesämökkeineen. Liljeroosin seurannan mukaan viime vuonna kalleimpia hehtaarihintoja tai kuutiohintoja KANNATTAVUUS on kulttuurikysymys Metsätalouden kannattavuudessa on naapurimaakuntienkin välillä suuria eroja, joita ei voi selittää pelkillä kantohinnoilla. Ehkäpä siksi, että metsärahat eivät ole niin tärkeitä ja metsien käytölle nimenomaan kohdistuu muita odotuksia. Ostajien määräkään ei selitä kaikkea. Asian selvittäminen vaatisi kuntakohtaisten leimausmäärien tarkastelua ja suhteuttamista kestäviin hakkuumääriin. Turun seudulla toimivan Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen pohtii Lounais-Suomen omanlaisia olosuhteita. Etelä-Karjalan esimerkin perusteella paljon parjattu tilakoko ei voi olla puukaupan rajoite. Metsänomistajien väliset kannattavuuserot ovat maakuntien eroja suurempia.” Kannattavuuslukujen isoimmat erot ovat tulopuolella. Niitä on metsänhoitoyhdistysten välillä ja niitä on yhdistysten toimihenkilöiden välillä. ”Puun hyvä menekki on luonut metsätaloudelle suotuisan kulttuurin. Metsätalouden kannattavuuden parantamisella tarkoitetaan yleensä kustannusten pienentämistä koneellistamisen avulla. “METSÄMAAN HINNALLA EI OLE PALJOAKAAN TEKEMISTÄ KANNATTAVUUSEROJEN KANSSA.” ”PUUN HYVÄ MENEKKI ON LUONUT METSÄTALOUDELLE SUOTUISAN KULTTUURIN.” “KANNATTAVUUS EDELLYTTÄÄ AKTIIVISTA OTETTA.”. AJASSA 10 13. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Markku Vaarion äänestä kuuluu tyytyväisyys kun hän kertoilee, että siellä päin asiat ovat kohdallaan. Jos jossakin maailmassa niin juuri Kaakkois-Suomen metsäteollisuuskeskittymän seutuvilla metsätalouden pitääkin kannattaa hyvin. Maat ovat kantavia ja koska viljelykset ovat pieniä, niin Vilja-Suomelle ominaista peltokelirikkoa eli lähikuljetusta haittaavaa peltojen ja viljelysteiden pehmenemistä ei juuri tunneta. Yhdistyksen ansioksi Vaario lukee etenkin sen, että ensiharvennukset hoidetaan korjuupalveluna, joten kannattavuusketju on kunnossa siltäkin osin. Tavoite on saada Etelä-Karjalan alueelta vielä puoli miljoonaa kuutiometriä lisää ainespuuta liikkeelle. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro pitää selvänä, että Äänekoski vaikuttaa kannattavuuteen ja etenkin kuitupuun menekin kautta. Parhaat kasvupohjat on jo kauan sitten raivattu pelloiksi ja metsät ovat muutakin kuin metsätaloutta varten. Kustannustaso ei hirveästi heittele. Esimerkiksi Pirkanmaalla hehtaarikohtainen tulos oli 138 euroa, mutta eteläisellä Pohjanmaalla tulosta tuli kuusi kymppiä vähemmän. Alueelliset tilastoluvut eivät kerro yksittäisten tilojen kannattavuudesta. Metsien hyödyntämisaste on korkea, mutta Vaarion mukaan puristettavaa on silti. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 MIKKO HÄYRYNEN Metsätalouden harjoittaminen tuottaa tulosta parhaimmil laan yli kaksi sataa euroa hehtaarille, Luonnonvarakeskuksen viime vuoden tilastoluvut osoittavat. Kalleimmat metsätilat eivät kuitenkaan ole parhaimman kannattavuuden alueella. Toisaalta jotkin alueet, kuten Lounais-Suomi, eivät isoista sahalaitoksista ja hyvästä puunkysynnästä huolimatta nouse kannattavuuden terävimpään kärkeen. Etelä-Savolla on kuitenkin monta etua – metsät kasvavat hyvin, naapurimaakuntien tehtaat ovat kannattavan kuljetusmatkan päässä, metsärahat ovat tärkeitä eikä metsien käytölle kohdistu juuri muita odotuksia. Yhdistyskentällä eroista varmasti tiedetään, mutta mitäpä niistä huudella. Maakunta on vuodesta toiseen vertailussa korkealla, vaikka alueella ei ole suuria puunjalostuslaitoksia. Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan välillä kannattavuuseroa oli 75 euroa
”Kannattavuus edellyttää metsänomistajalta aktiivista otetta eli toistuvia puunmyyntejä. ”Metsämaan hinnalla ei välttämättä ole paljoakaan tekemistä kannattavuuserojen kanssa. Lähde: Luke ei maksettu korkeimman kannattavuuden alueella Kaakkois-Suomessa, vaan Häme-Uusimaalla, joka pitää kannattavuuden kakkostilaa, ja Lounais-Suomessa, joka ei yllä kannattavuuden kärkikolmikkoon. Etelä-Suomen maakuntien hintaeroja selittää parhaiten kysynnän ja tarjonnan epätasapaino”, Liljeroos sanoo. Nämä ovat ainoat alueet, joissa kauppahinnat ovat ylittäneet summa-arvon. AJASSA 11 13. Oletan, että tilalla vakituisesti asuvat ovat niitä kaikkein aktiivisimpia metsänomistajia.”. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 ETELÄ JA KESKIPOHJANMAA POHJOISPOHJANMAA KAINUU LAPPI 23 €/ha Liiketulos 52,1 €/ha Liiketulos 78 €/ha Liiketulos 55,6 €/ha Liiketulos 134,9 €/ha Liiketulos 202,2 €/ha Liiketulos 184,1 €/ha Liiketulos 125 €/h a Liiketulos HÄME– UUSIMAA KAAKKOISSUOMI HÄME– UUSIMAA ETELÄ-SAVO POHJOISSAVO POHJOISKARJALA KESKISUOMI PIRKANMAA LOUNAISSUOMI Liiketulos Liiketulos Liiketulos 138,1 €/ha 127 €/ha 122 €/h a KAAKKOISSUOMI 216,3 €/ha Liiketulos Yli kahdensadan euron Häme-Uusimaa ja Kaakkois-Suomi Väliin jäävä päälle sadan euron alue Alle satasen Eteläja Keski-Pohjanmaa sekä Pohjois-Suomi kokonaisuudessaan YKSITYISMETSIEN ALUEELLINEN KANNATTAVUUS €/ha Kantorahatulot Metsänhoidon Liiketulos Ilman kemeraa kustannukset (sis. kemera) Lounais-Suomi 154,5 22,8 134,9 Häme-Uusimaa 233,4 34,5 202,2 Kaakkois-Suomi 238,2 25,4 216,3 Pirkanmaa 160,7 26,0 138,1 Etelä-Savo 203,6 23,3 184,1 Eteläja Keski-Pohjanmaa 94,9 24,3 78 Keski-Suomi 146,4 24 127 Pohjois-Savo 142,7 25,1 122 Pohjois-Karjala 140,5 19,3 125 Kainuu 65,0 13,4 55,6 Pohjois-Pohjanmaa 62,6 16,6 52,1 Lappi 28,4 9,1 23 Lähde: Luke MÄNTYTUKIN KANTOHINTA PÄÄTEHAKKUULLA €/m3, vko 30 Etelä-Suomi 57,12 Keski-Suomi 58,27 Savo-Karjala 55,17 Kymi-Savo 57,93 Etelä-Pohjanmaa 57,10 Kainuu-Pohjanmaa 52,50 Lappi 47,93 Kantohintojen erot eivät riitä selittämään alueellisia kannattavuuseroja. Liljeroos arvelee, että alueellisten kannattavuuserojen taustalla voi olla omistusrakenteen eroja – kuinka paljon on perikuntien tai kaupunkilaismetsänomistajien omistamia tiloja. Summa-arvo on pelkästään metsätaloudellisiin tekijöihin perustuva hinnoittelumenetelmä
28,37 . 42,85 . 11,38 . Ensiharvennus Hankintahinnat 54,89 . Uudistushakkuu 55,99 . 53,74 . 43,9 . 55,05 . 53,3 . 17,13 . 43,72 . 20,80 . 17,05 . 16,47 . Tehdasinvestointien myötä UPM:n Kymin selluja paperitehtaan puuntarve kasvaa yli kolmen miljoonan kuutiometrin. Uudistushakkuu 57,0 . 25,25. nousussa . 16,35 . 56,6 . 17,77 . 14,92 . 14,92 . Ensimmäisenä lisää puuta haluaa UPM:n Kymin tehdas. 27,82 . 46,6 . Harvennushakkuu 48,35 . 16,16 . Uudistushakkuu 57,25 . VALTTERI SKYTTÄ TUKKIPUUTA ostettiin alkuvuodesta yksityismetsistä 1,5 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,47 . Uusi kuorimo on jo käynnissä. 17,86 . Vuonna 2014 vuoden ensimmäisen puoliskon puunostot olivat 18,5 miljoonaa kuutiota. nousussa . 29,89 . Modernisoitu havukuitulinja on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa ja uusi sellun kuivauskone käynnistyy tehtaalla syyskuussa. 36,58 . Lisää puuta Kymijokivarteen Metsäteollisuuden suurinvestoinnit etenevät. Harvennushakkuu 47,31 . Hankintahinnat 56,58 . 45,8 . Ensiharvennus 11,42 . 18,86 . 31,12 . 24,56 . Vuoden 2014 alkupuolisko tuotti Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan tukkikauppoja 8,7 miljoonan kuution edestä, kun tänä vuonna lukema oli 7,2 miljoonaa kuutiota. 28,97 . 25,42 . 15,04 . Ensiharvennus 12,56 . 14,62 . Luonnonvarakeskuksen tilastot kattavat noin 90 prosenttia Suomen yksityismetsistä ostetusta teollisuuspuusta. Kesäkuussa puuta ostettiin 3,4 miljoonaa kuutiota, mikä on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. ”Kymin uudesta puuntarpeesta karkeasti puolet on koivukuitua ja puolet havukuitua”, kertoo UPM:n Etelä-Suomen puunhankinnan aluejohtaja Tero Nieminen . Tukkipuulla vaisumpi alkuvuosi 2,9 MILJOONAA KUUTIOTA Havusahatavaran tuotanto Suomessa huhti-kesäkuussa 2015. 15,67 . 41,30. AJASSA 12 13. 15,42 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,75 . 42,46 . 14,44 . 15,11 . 57,03 . 38,29 . 54,63 . 16,36 . 27,69 . 15,05 . 17,50 . 44,13 . 15,19 . Lähde: Metsäteollisuus ry. 16,79 . 28,48 . Alkuvuoden laskusta huolimatta puukaupan tahti piristyi kesää kohti. 24,28 . 54,29 . 10,40 . KYMI-SAVO . 20,37. nousussa . 10,64 . Lisäystä entiseen on noin 800 000 kuutiota. 17,87 . 11,56 . 29,64 . Hankintahinnat 60,21 . 55,69 . Tänä syksynä tapahtuu vihdoin jotain toiseen suuntaan, kun UPM:n Kymin tehtaille Kouvolan Kuusankoskelle sijoittamat 160 miljoonaa euroa alkavat tuottaa tulosta. Harvennushakkuu 47,05 . 14,84 . 22,84 . 17,97 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,28 . 53,98 . 14,06 . VALTTERI SKYTTÄ Voikkaa 2006, Summa 2008, Myllykoski 2011. 42,02 . 46,48 . 15,63 . 14,84 . 48,45 . 55,11 . nousussa . 15,03 . ETELÄ-SUOMI . 17,02 . 11,32 . Ensiharvennus 11,03 . 28,65 . Kaiken kaikkiaan yksityismetsistä ostettiin tammi-kesäkuussa puuta noin 16 miljoonaa kuutiota. Hankintahinnat 55,51 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,57 . Lämpimältä talvelta jääneitä talvileimikkoja on korjattu mahdollisuuksien mukaan, joten kesällä puumarkkinat pyörivät varsin vilkkaasti. Uudistushakkuu 56,24 . 29,46 . ETELÄ-POHJANMAA . 17,26 . Kuusitukkia ostettiin tammi-kesäkuussa yli miljoona kuutiota vähemmän kuin vuosi sitten. 17,69 . Harvennushakkuu 48,23 . 15,73 . Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsäteollisuus on pääasiassa sulkenut laitoksia Kymenlaaksosta. Erityisesti kuusitukin kysyntä laski. 14,26 . 55,92. 26,32 . 28,29 . 17,31 . 18,22 . ELOKUUTA 2015 u NRO 15 PUUKAUPPA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 29–32 keskiarvo KOKO MAA
17,67 . Hankintahinnat 55,21 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Jos puukauppa toteutuu, silloin se merkitsee sitä, että ostaja ja myyjä ovat tyytyväisiä hintaan”, Nieminen toteaa. 41,26 . Harvennushakkuu 14,09 . 15,39 . 17,15 . ”Investointi vaikuttaa puunhankintaan suuressa osassa Etelä-Suomea”, sanoo UPM:n Lahden uusi metsäasiakaspäällikkö Janne Kiiliäinen . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Kuorimo on jo käynnistynyt. 25,69 . Ensiharvennus 12,07 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,69 . Harvennushakkuu 47,03 . Lisääntyvälle tukkipuumäärälle tulee löytyä riittävästi sahauskapasiteettia. 42,34 . Ensiharvennus 11,44 . 25,24 . 18,13 . Idän junaradalla on aika ajoin ruuhkaa, ja pullonkauloja pitäisi poistaa.” Kymenlaakson lisäksi Kymiin hankitaan puuta pääasiassa Uudeltamaalta, Hämeestä ja Etelä-Savosta. Ursinin mukaan Kymin investointi voi kasvattaa puun tehdastoimitusten määrä myös metsänhoitoyhdistyksen osalta. 15,21 . ”Toivotaan, että voimme toimittaa tehtaalle lisää esimerkiksi ensiharvennuspuuta.” Ursin muistuttaa, että kasvava kuitupuun tarve lisää myös hakkuilta tulevan tukkipuun määrää. 19,81 . 51,83 . Ensiharvennus Hankintahinnat 27,58 . 26,18 . Harvennushakkuu 45,46 . Hänen toiveensa on, että kotimaisen puukaupan tasainen vire jatkuu myös syksyllä, jolloin uudistuneen Kymin tehtaan puunhankinta saavuttaa täyden vireen. Ostomäärät viikolla 32 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m3 Etelärannikko 6 112 Pohjanmaa 9 438 Lounais-Suomi 16 723 Häme-Uusimaa 16 099 Kaakkois-Suomi 20 699 Pirkanmaa 10 867 Etelä-Savo 36 899 Metsäkeskus Määrä m3 Etelä-Pohjanmaa 14 534 Keski-Suomi 28 841 Pohjois-Savo 28 589 Pohjois-Karjala 33 023 Kainuu 24 113 Pohjois-Pohjanmaa 18 024 Lappi 9 151 Koivutukki Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 viikot 1–32, 2015 2014 2013 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ €/m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Keski–Suomessa 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. SAVO-KARJALA . 15,66 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,90 . 28,49 . 15,63 . Leh tik uv a/ An tti Aimo-K oivis to. 15,71 . 39,76 . 15,13 . 28,82 . 16,63 . Harvennuspuulle tulee olemaan kysyntää entistä enemmän.” Markkinat määräävät hinnan Kymin tehtaan uudistuminen on ensimmäinen osa metsäteollisuuden lähivuosille päättämiä suurinvestointeja. AJASSA 13 13. nousussa . Harvennushakkuu 48,47 . 18,21 . Isoja lisäyksiä teollisuuden puun käyttöön tuovat etenkin Stora Enson Varkauden tehtaan muutostyöt ja Äänekoskelle rakennettava Metsä Groupin biotuotetehdas. Uudistushakkuu 54,66 . 21,27 . 29,59 . 52,82 . UPM on perustanut Lahteen uuden metsäasiakasyksikön muun muassa juuri Kymin kasvavan puuntarpeen vaikutuksesta. nousussa . ”Markkinat määräävät puunhinnan. ”Toisin kuin joissakin osissa maata, meillä ei ole ollut tilannetta, ettei kuitupuu olisi mennyt kaupaksi”, Ursin sanoo. 19,78 . 53,26 . 27,39 . Uudistushakkuu 47,02 . ”Valtakunnallisesti investointien tuoma puun käytön lisääntyminen tarkoittaa sitä, että vuotuisten puukauppamäärien on noustava noin viidenneksellä”, sanoo UPM:n Nieminen. ”Pystymme palvelemaan metsänomistajia paremmin metsän kiertokulun eri vaiheissa. 27,26 . 17,70 . 14,49 . 27,19 . 16,12 . 36,36 . 17,14 . 16,03 . nousussa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,19 . Tuontipuu on pääasiassa koivua. 45,4 . 54,61 . 16,22 . Uudistushakkuu 57,14 . Kiiliäisen mukaan kuitupuutarve tulee näkymään puukaupassa syksystä eteenpäin. Harvennuspuulle kysyntää Niemisen mukaan kuitupuuta hankitaan ensisijaisesti lisää kotimaasta, mutta junaradan varrella oleva Kymin tehdasalue vastaanottaa puuvaunuja myös Venäjältä. 29,03 . LAPPI . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 273 115 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 32 UPM:n 160 miljoonan euron investointi Kymin sellutehtaaseen lisää puuntarvetta noin 800 000 kuutiota, puolet koivuja puolet havukuitua. 29,48 . Vaikka paperikoneita on suljettu Kymijokivarresta, yhä savuavien tehtaanpiippujen varjoissa olevat paikkakunnat ovat etuoikeutetussa asemassa kuitupuun kysynnän suhteen. Hankintahinnat 57,94 . 22,93 . 13,85 . 12,53 . 14,26 . Hankintahinnat 52,8 . 16,89 . 15,42 . 15,51 . 40,74 . 16,04 . 25,6 . 16,24 . Uudistushakkuu 55,54 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,85 . 48,33 . Myös lisää tukkia Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Ursin odottaa alueelle vilkasta puukauppasyksyä. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 KESKI-SUOMI . KAINUU-POHJANMAA . 17,84 . Ensiharvennus 10,67 . 17,29 . 47,61 . 14,05 . 11,92 . 50,69 . nousussa . 55,78 . ”Venäjältä tuotavan puun kannalta oleellista on toimiva logistiikka. 53,95 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 51,24 . 14,56 . 56,81
Todellinen määrä on luultavasti paljon suurempi. Puulajin vaihto joskus tarpeen Jos taimikko on pahoin tervasroson vaivaama, se voi olla tarpeen uudistaa kokonaan. ”Pahimmillaan tervasroso voi aiheuttaa sen, että koko mäntytaimikko tai nuori metsä on pilalla ja se joudutaan uudistamaan”, Jalkanen kertoo. Puut todennäköisesti kuolevat joka tapauksessa. Jos taimikonhoitoa tehdään alkukesän aikana siinä vaiheessa, jolloin puissa on oransseja itiöemiä, puut voi olla järkevintä kaataa sateisella ilmalla. Tervasrosopuut pois metsästä Tutkija: Tervasroso on paljon vakavampi uhka kuin tähän asti on uskottu. Tuhoja voi ehkäistä Jalkanen kehottaa metsänomistajia tarkkailemaan omia mäntymetsiään. Silloin puita kaadettaessa itiöitä ei leviä ilmaan samalla tavalla kuin kuivalla säällä. Kun tervasroson vaivaamat taimikot ovat usein rehevillä mailla, puulajia on mahdollista vaihtaa. Tauti leviää kuitenkin aikaisempaa useammin nuoriin puihin ja aiheuttaa suurempaa tuhoa. 13. Vanhastaan tauti on tunnettu yksittäisistä latvansa menettäneistä tukkipuista. Tervasroson yleistymisen syynä pidetään mäntymetsien osuuden kasvua ja etenkin sitä, että mäntyä on viljelty reheville, aikaisemmin kuusia kasvaneilla maille. ”PAHIMMILLAAN TERVASROSO PILAA KOKO MÄNTYTAIMIKON TAI NUOREN METSÄN.” Vikanaiset puu pitää poistaa harvennushakkuissa. Erityistä huolta kannattaa pitää vanhoille kuusimaille perustetusta taimikoista. Helppo tunnistaa. Jos taimi on jo kokonaan kuollut, tällaisesta puusta ei ole enää vaaraa. Oranssin väriset itiöpesäkkeet paljastavat tervasroson. Myös ilmastomuutos ja maaperän yleinen rehevöityminen ovat tehneet kasvuoloja tervasroson kannalta suotuisammaksi. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, dosentti Risto Jalkanen kertoo, että tervasroso on etenkin Pohjois-Suomen nuorissa männiköissä paljon vakavampi uhka kuin on tähän saakka uskottu. Tautia voi epäillä, jos oksan muutaman viimeisen oksakiehkuran neulaset ovat ruskistuneet tai karisseet pois. Maahan kaadetussa puussa tervasroso ei enää lisäänny vaan kuolee pois. Se on salakavalasti hiipinyt etenkin reheville maille syntyneisiin mäntytaimikoihin. Näin niiden välityksellä ei enää leviä lisää tervasroson itiöitä. Ensiharvennusmetsistä pitää myös poistaa kaikki tervasroson vikuuttamat puut. Rehevillä mailla kasvavat taimikot ja nuoret mäntymetsät näyttävät olevan kaikkein altteimpia tervasrosolle. Tiedossa olevia tervasroson vakavasti vikuuttamia ensiharvennusikäisiä metsiä on noin 3 000 hehtaaria. Jos taimikosta löytyy runkotartunnan saaneita puita, ne kannattaa käydä kaatamassa erikseen pois tai viimeistään taimikonhoidon yhteydessä. Taudin alkuvaiheessa koro on vain oksassa, jolloin taudin tunnistaa parhaiten kuolevien neulasten avulla. Tervasroso on yleistynyt myös Pohjois-Ruotsissa, joten tauti ei ole pelkästään meidän ongelmamme. Rungossa koro voi olla vain toisella puolella puuta ja hakkuukoneen kuljettajan voi olla vaikea havaita tautia ja poimia harvennukseen oikeat puut. Märällä ilmalla mustia koroja ei välttämättä muutoinkaan erota kovin hyvin puiden kyljiltä. Pois harvennuksessa.. Yleinen lehtokeskuksissa Tervasroson vaivaamia metsiä on Lapissa löydetty etenkin Kittilän lehtokeskuksesta, Tornionjokivarresta Ylitorniolta Pelloon sekä Lapin kolmion lehtokeskuksesta. ”Jos taimikossa on runsaasti tervasroson vikuuttamia männyntaimia, kannattaa taimikonhoidossa suosia muita puulajeja, kuusta ja koivua”, Jalkanen opastaa. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO HANNU JAUHIAINEN, teksti RISTO JALKANEN, kuvat Männyn tervasroso on yksi Pohjois-Suomen yleisimmistä tuhonaiheuttajista, mutta sitä esiintyy myös Etelä-Suomessa. Toisin kuin monet muut tuhonaiheuttajat, tervasroso näyttää Jalkasen mukaan pitävän parhaiten kasvavista ja elinvoivaisimmista männyistä
TERVASROSO on helppo tunnistaa. Tervasroso kasvattaa alkukesän aikana oksan tai puun runkoon oranssin värisiä itiöpesäkkeitä, mistä tauti on helppo tunnistaa. Metsähallituksen mailta Kittilästä. Vanhat, latvansa menettäneet aihkimännyt ovat monesti kauniita maisemapuita. Isot puut pysyvät yleensä hengissä vuosikymmeniä, vaikka ovat menettäneet latvansa, koska niihin jää vielä elävää latvusta. Korjaa sairastuneet puut pois. Jos ensiharvennusmetsä menisi vajaatuottoiseksi sairaiden puiden poiston vuoksi, se voi olla järkevää uudistaa kokonaan kuuselle tai jollekin muulle puulajille. Laajoja tuhoalueita on löydetty mm. METSÄSTÄ 15 13. Tartuntakohdassa sienen rihmasto kasvaa muutaman vuoden aikana ja kasvupaikan kohdalle muodostuu pihkainen koro. Jos nuoressa metsässä esiintyy jatkuvasti uusia tartuntoja, voi olla tarpeen uudistaa koko metsä ja vaihtaa puulajia. Tauti leviää väli-isäntien, kuten maitikoiden välityksellä, mutta se voi levitä myös suoraan puusta toiseen. Neljä pahaa riskialuetta Inari Utsjoki Enontekiö Sodankylä Kittilä Muonio Kolari Pello Ylitornio Rovaniemi Pelkosenniemi Savukoski Salla Kemijärvi Posio Ranua Simo Tervola Tornio Keminmaa Kemi Tervasrosoa esiintyy eniten rehevien maiden metsissä, missä vanhat kuusimetsät on uudistettu männylle. Jos puu tuottaa vielä käpyjä, niiden siemenistä syntyvät taimet ovat todennäköisesti alttiita tervasrosolle. Ei jättöpuiksi. Aikaisemmin tautia esiintyi lähinnä vanhoissa männyissä, mutta viime vuosina on yleistynyt sienitaudin aggressiivinen muoto, joka vioittaa myös männyn taimia. Jos nuoresta männiköstä löytyy sairastuneita puita, seuraa metsää myös tulevina vuosina huolellisesti ja poista uudet vioittuneet puut. Tervasrosopuiden jälkeläiset ovat todennäköisesti emopuunsa tavoin alttiita tervasrosotartunnalle. Tältä kohdalta sieni vähitellen kiertää rungon ympäri. Usein tauti leviää rungon tai oksan ympäri jolloin latvanpuoleinen osa puusta kuolee. Harvennuksessa poistettava puu merkitään yleensä sinisellä nauhalla. Tarkkaile oireita. Jos metsässä on paljon tervasroson vikuuttamia puita, männyn sijaan voi olla järkevää uudistaa uudet päätehakkuualueet kuuselle tai koivulle. Sieni aiheuttaa lopulta sen, että puun tai oksan latvan neulaset ruskistuvat ja koko latvaosa kuolee. Tervasroso leviää tavallisimmin neulasten kautta joko oksaan tai puun latvaosaan oksakiehkuran kohdalle runkoon. Pahimmin saastuneet taimikot ja nuoret metsät on järkevää uudistaa toiselle puulajille Tervasroson vikuuttamia aihkimäntyjä ei pidä jättää uudistusalalle. Tervasroson vaivaamia mäntyjä ei kannata jättää maisemapuiksi. Niitä ei pidä kuitenkaan jättää uudistusalalle, jos niissä on vielä elävää ja käpyjä tuottavaa latvusta. Tartunta-alueelle kertyy runsaasti pihkaa ja siihen muodostuu lopulta musta koro. Sienen aiheuttama Männyn tervasrosoa aiheuttaa sienilaji, jolla on kaksi eri muotoa. Tauti iskeytyy puuhun tavallisimmin neulasen kautta ja kulkeutuu sitä kautta oksan tai puun runkoon. Helppo tunnistaa Jos metsänomistajalla on siihen mahdollisuus, ensiharvennusmetsä kannattaa käydä mahdollisimman tarkoin läpi ennen harvennusta ja merkitä tervasroson vikuuttamat puut kuitunauhalla. Kuoleva oksankärki on yleensä merkki tervasroson esiintymisestä. Sienen lisääntymiskohta on rosoinen paikka männyn rungossa tai oksassa. Ennen latvaosan kuolemista sieni tuottaa rosokohdassa alkukesän aikana runsaasti oranssinvärisiä itiöitä. Lapin kolmion alue sekä Kemijoen eteläpuolen vaaramaisemat Kivalojen alueella. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 Vinkit tervasroson torjuntaan Tarkkaile mäntymetsiä, etenkin nuoria taimikoita. Uudista kuuselle.. Tuoreen tartuntakohdan tunnusmerkkinä on usein pihkavuoto, vaikka puussa ei ole ulkoisten vaurioiden merkkejä. Jos tartuntakohta on tyvellä, koko nuori puu voi kuolla. Muita tuhoille alttiita alueita ovat Tornionjokivarsi Keski-Lapissa, ns. Tervasroso ei leviä korjuuvaurioiden, esimerkiksi puun runkoon tulleiden kolhaisujen kautta
”Koirien ylivertaisella hajuaistilla on tutkimuksessa paljon hyödynnettävää. ”Tutkittavia eläimiä oli pyydystetty, ja ne oli merkitty telemetrialaittein. Nerokkaita rakenteita Majavat ovat tunnettuja arkkitehtitaidoistaan. Se tulee touhukkaana tiedottamaan havainnostaan omistajalleen Kaarina Kauhalalle . Nämä luonnon monimuotoisuuden keitaat ovat hyvin arvokkaita elinympäristöjä monille lajille. Siirtolohkareiden muodostamassa louhikossa Evon valtionpuiston kuusikkorinteessä koira merkkaa hajujäljen. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijalla Kaarina Kauhalalla on jo pitkä kokemus koirien hyödyntämisessä riistantutkimuksessa. METSÄSTÄ 16 13. Radioseurannalla voitiin varmistaa koirien lajihavainnot”, Kauhala kertoo. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 Erikoistutkija Kaarina Kauhala on käyttänyt koiria riistantutkimuksessa jo pitkään. Toisella pesällä koiran saatua hajun sen reaktio oli aivan toisenlainen: karvat pystyssä se perääntyi luolan suulta. Pesää asutti sillä kertaa mäyrä. Labradorinnoutajat Tosca ja Tavi ovat innolla riistantutkijan apuna kenttätyössä.. ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat Kuusivuotias labradorinnoutaja Tavi saa käskyn etsiä supikoiran jälkia ja ryhtyy etenemään vauhdikkaasti. Hän on kouluttanut koiriaan etsimään merkkejä majavista myös eläinten erittämän hajun avulla. Kaarina Kauhasen labradorinnoutajat ovat mukana nykyisessäkin majavatutkimuksessa. Vanhempi noutaja Tosca säestää. Puroja ja ojia patoamalla majavat aiheuttavat myös metsätuhoja veden noustessa puiden tasolle. Koirat merkkaavat esimerkiksi supikoiran tai mäyrän kulku-urat, käymälät ja tietenkin myös pesät.” Kauhala kertoo, kuinka koira merkkasi erään pesän asutuksi ja alkoi uikuttamalla houkutella supikoiraa kanssaan leikkiin. Evon metsät ovat tulleet Kauhalalle tutuiksi vuosien varrella. Padot ovat hämmästyttävän nerokkaita rakenteeltaan, ja ne syntyvät nopeasti. Hän on työskennellyt silloisen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen, nykyisen Luonnonvarakeskuksen tutkimusasemalla ja asunutkin muutaman vuoden Evolla. Voimakastuoksuista eritettä on sivelty tennispalloihin, joita sitten on piilotettu erilaisiin maasNuuskiva koira löytää jäljen Hyvävainuiset labradorinnoutajat auttavat riistatutkijaa majavien tutkimisessa. Väitöskirjan supikoirasta hän sai valmiiksi vuonna 1992. Majava on avainlaji, joka elinympäristöään muuttamalla saa aikaan kosteikkoja. Tavi on myös kiinnostunut vesityöskentelystä, ja sen erikoisalaa on majavatutkimus
Nykyisin Satakunnan alueella elävä euroopanmajava luokitellaan vaarantuneeksi kotoperäiseksi lajiksi, kun taas kanadalainen toverinsa on haitallinen vierasperäinen laji. Kaksi majavalajia pyritään pitämään erillään, ja luonnollisesti suositaan alkuperäistä euroopanmajavaa. Kanadanmajava on runsaslukuisempi, ja sen vankinta asuinaluetta on Savo, Kainuu ja Pohjois-Karjala. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 ”KOIRIEN YLIVERTAISELLA HAJUAISTILLA ON TUTKIMUKSESSA PALJON HYÖDYNNETTÄVÄÄ. Tätä varten on suunnitteilla hanke, jossa on Luonnonvarakeskuksen lisäksi mukana Helsingin yliopisto, Metsähallitus sekä Suomen riistakeskus. Suomeen on sittemmin siirtoistutettu majavia sekä Norjasta että Kanadasta tuotetuilla yksilöillä. Kaksi lajia Majava metsästettiin Suomessa sukupuuttoon 1860-luvulla. Silloin ei kuitenkaan tiedetty, että nämä olivat eri laKoira osoittaa tutkijalle joskus hyvinkin huomaamattomat pesäkäytävien suut.. KOIRAT MERKKAAVAT ESIMERKIKSI SUPIKOIRAN TAI MÄYRÄN KULKU-URAT, KÄYMÄLÄT JA TIETENKIN MYÖS PESÄT.” Euroopanmajavaa ja sen kanadalaista lajitoveria on vaikea erottaa. Koira haistaa kuitenkin tehokkaasti ja osoittaa tutkijalle joskus hyvinkin huomaamattomat pesäkäytävien suut. Tästä eläimestä Kaarina Kauhala on kirjoittanut väitöstutkimuksen. Euroopanmajava pesii mielellään puronvarsipenkoissa, jolloin ulospäin näkyvää pesäkekoa ei ole nähtävissä. Supikoira poseeraa pesäluolansa suulla. tokohteisiin ja laitettu koirat etsimään pallot. METSÄSTÄ 17 13. jeja, joten Suomessa tavataan kahta majavalajia
”Suhtaudun metsänhoitoon tunteella”, Nikula virnistää. Nikula peri entisen kotitilansa metsineen vuonna 1977. Niin hyvään, että puuta voi teiden puolesta kuljettaa metsistä kelirikkoaikaankin. Näköalapaikalla Sora rapisee pyörien alla auton kääntyessä kohti vanhaa pihapiiriä. Nyt tieyhteydet on laitettu kuntoon. Kesän tuo halkojen hakkuu, syksyn hankintahakkuiden suunnittelu. ”Luottamustoimet avartavat näkemystä metsistä”, Nikula toteaa. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 Iitti METSÄNOMISTAJA LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Metsänomistaja Juha Nikula elää metsän tahtiin. Valtaosa siitä sijaitsee Iitissä Pohjois-Kymenlaaksossa, autioksi jääneen maatilan mailla. Metsää Nikula omistaa vajaat 30 hehtaaria. Nikula vetää saappaat jalkaansa ja suuntaa heinikon läpi kuusentaimikkoon. Mutkaiseen mäntyyn on kiinnitetty kiipeilyköysi Juha Nikulan tyttärenpoikaa varten. ”Muutimme pois tilalta, kun olin pikkupoika. Yhteisymmärrys ei synny helposti, kun käsiteltävänä on Metsän viemä Juha Nikula katsoo metsää monelta kantilta: metsänomistajana, luottamustoimien kautta ja metsätaitoilijana. ›› Entisen maitotilan rakennukset kohoavat vielä metsän keskellä.. ”Täällä on rehevät maat. METSÄSTÄ 18 13. Kun katkaisee yhden pajun, kasvaa samalla paikalla vuoden päästä kymmenen vesaa.” Nikula on ollut metsänomistaja kohta 40 vuotta, mutta metsänhoidolle on jäänyt aikaa vasta viime vuosina, eläkkeelle jäämisen jälkeen. Halkopinon päällä odottanut kypärä kutsuu Juha Nikulaa metsätöihin. En hoida pöheikköjä liian innokkaasti. Nikulalla on liuta metsäisiä luottamustoimia: hän on Kouvolan seudun metsänomista jien puheenjohtaja, Etämetsänomista jien liiton hallituksen varajäsen, Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson valtuuston jäsen ja PEFC-sertifioinnin työryhmän varajäsen. Kevät ei tunnu keväältä ilman metsänistutusta eikä joulu joululta ilman joulukuusikauppaa. Metsä onkin nyt vallannut suuren osan arjesta. Tilalta oli niin huonot tieyhteydet, ettei maitotilan pito onnistunut siellä”, Nikula kertoo. Annan taimille sen verran tilaa, että ne kasvavat. Varsinkin sertifiointityöryhmän kokoukset ovat hänen mukaansa mielenkiintoisia
Kun samalle paikalle tuodaan kymmeniä kuormia puuta, jäätynyt turve ei kestä. Jo muutaman kymmenen metrin siirtäminen tien pituussuunnassa voi olla avuksi, jos silloin löytyy kantavaa maata kuormatraktorin alle. Läheisellä mäellä kasvavaan parin hehtaarin suuruiseen männikköön Nikula teetti keväällä harvennuksen. ”Se lienee suvun perintöä, myös isäni ja veljeni ovat osallistuneet kisoihin.” Metsätaitoilu on hänen mukaansa hyvä tapa kehittää metsänomistajalle hyödyllisiä taitoja. Jatkuvaakin kasvatusta Nikula katselee kuusentaimien vuosikasvaimia ja polkee ohimennen heinää kuusten väliin istutettujen visakoivun taimien ympäriltä. Kun osaa käyttää relaskooppia, voi esimerkiksi harvennuksen jälkeen tarkastaa, että puita on kaadettu sopiva määrä.” Nikulan harjoittelupaikkana on ollut keväällä harvennettu 40-vuotias männikkö. Taloudellista hyötyä hän ei sillä tavoittele, hankintahakkuu on harrastus. Ne katkovat hänen mielestään puut metsänomistajan kannalta parhaiten. ”Traktorin saa käynnistettyä vain jakoavaimella, joten ei tarvitse pelätä, että joku varastaisi sen”, Nikula sanoo. Juuret ovat leikkautuneet poikki, ja reunapuut kaatuilevat minne sattuvat. Se odottaa pihapiirin laitamilla. Usein omistaja haluaa kuormatraktorin purettavaksi tieltä käsin, etenkin jos koko tienvarsi on kantavuudeltaan heikkoa syystä tai toisesta. Eikä tässä vielä kaikki. Jos tiekunta haluaa tuhlata kasvavaa metsäpinta-alaa, mutta pitää tien puhtaana ja kuorma-autoilijoille mieluisana, siitä vain. PALSTALLA Asiat voidaan hoitaa paremmin. Vielä viidenkin vuoden kuluttua vyöhykkeellä saattaa olla veden täyttämiä uria. Myös metsäteitä hallinnoivat toimitsijamiehet tai hoitokunnat suhtautuvat yleensä nihkeästi kuormatraktorin purkamiseen tieltä. Jos harvennusleimikon ja tien omistaja on sama henkilö, on helppoa kysyä, mitä omistaja haluaa. Kun joulukuuset on myyty, muuttuu joulukuusiviljelmä visakoivikoksi. Jos kyseessä on yleinen tie, kuormatraktorilla ei ole sinne menemistä edes kuorman purkamista varten. ”Huomasin, että oma aika ei riitä kaikkeen”, hän hymähtää. Usein hakataan varastopaikka niin leveäksi, että kuormatraktorin purkaminen voidaan tehdä metsän puolelta. ”Rahallisesti hankintahakkuu ei kannata, mutta harrastuksesta voi vähän maksaakin. Kun harvennusmetsään tehdään puutavaran varastointia varten noin kymmenen metriä leveä kaistale tieojasta lukien, se tuntuu omistajasta liialliselta, kun vain puolet siitä tarvitaan puiden varastointiin. Jos tielle ei saa mennä purkamaan kuormaa, puunkorjuun suunnittelija voi miettiä, mille kohdalle varasto tehdään. Siellä Nikula teetti hiljan jatkuvan kasvatuksen mukaisen hakkuun. Pääasia, että asiaa on mietitty. Kun puhdistajaa ei yleensä löydy vapaaehtoisesti, tiekunnat ovat tottuneet vaatimaan, että tienvarsipinot tehdään metsän puolelta. Uutta taimea on tulossa hyvin”, Nikula kertoo. Mutta jos tiekunnan enemmistö katsoo, että kukin vuorollaan saa hyötyä traktorin purkamisesta tieltä, voidaan sopia selkeät murskesäännöt tien kunnon turvaamiseksi. Osallistumalla metsätaitokisoihin. Päätehakkuissa Nikula suosii sahoja. ”Metsätaitoilu tuo varmuutta metsänhoitoon. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. ”En halunnut pihapiiriin aukkoa. Toinen puoli jää tyhjän pantiksi sen jälkeen, kun metsän puolelta pinoa tekevä kuormatraktori on poistunut. METSÄSTÄ 19 13. Pienten metsäpalstojen omistajat ovat tästä harmissaan. Joulukuusiviljelmän vieressä nousee kuusta ja jaloja lehtipuita kasvava varttunut metsä. Metsätaitoilu suvussa Miten Nikula käyttää metsänhoidolta ja metsäalan luottamustoimilta jäävän ajan. Pinot tehdään aina avohakkuualueen puolelta, koska tilaa on kuorman purkamiselle hyvin. ”LUOTTAMUSTOIMET AVARTAVAT NÄKEMYSTÄ METSISTÄ.” esimerkiksi, miten lähelle vähäpuustoista suota metsäkone saa mennä. Pinot tehtiin metsän puolelta. ??. Tukit sahoille Luottamustoimet ovat Nikulalle myös mahdollisuus puolustaa hankintahakkuita. Hankintahakkuussa saa monipuolista liikuntaa, ja metsä on mukava ympäristö työskennellä.” Niin hankintahakatusta kuin pystykaupalla ostetusta kuitupuusta maksettavaa hintaa Nikula kuitenkin nostaisi viisi euroa kuutiometriltä. Jos tie ei ole aivan umpijäässä, raskas kuormatraktori ja vaihtuva kuormitus renkaiden tai telojen kautta tiehen rasittaa tietä enemmän kuin pelkkä tavanomainen liikenne. Harvennukset hän tekee moottorisahalla. Varastopaikka tien varrella. Syviä uria on syntynyt vieri viereen, kun kuljettajat ovat etsineet kantavaa maata. ”21 neliömetriä hehtaarilla”, kuuluu vastaus saman tien. Syy on selvä. Hän kuuluu harvenevaan metsänomistajien joukkoon, joka edelleen tekee niitä. ”Joulukuusentaimien vuosikasvaimet eivät saa olla yli 20 senttimetrin mittaisia, muuten kuusista tulee liian harvoja.” Hän aikoo myydä puolet noin 150 joulukuusentaimesta ensi jouluna ja loput sitä seuraavana. Jos kyseessä on vähän liikennöidyn metsätien varrella sijaitseva harvennusleimikko, kannattaa selvittää, voiko puutavaran purkaa tieltä käsin. Jos tarvitaan hoitokunnan tai toimitsijamiehen suostumus, tiekunta voi tehdä yhdenvertaisuuden takaamiseksi purkamispolitiikasta periaatepäätöksen. Kahdeksan vuotta sitten perustetun joulukuusiviljelmän kuusentaimet pitäisi leikata. Joulukuusiviljelmän kuuset ovat ensi jouluna valmiita myytäviksi. Puiden kuljetuksessa apuna on vuosimallia 1983 oleva David Brown 1490 -traktori. Koivut ja männyt poistettiin, mutta kuuset ja jalot lehtipuut saivat jäädä. Siellä on ollut hyvä harjoitella puiden pituuksien ja puuston pohjapinta-alojen arviointia. Harvennushakkuissa tuhlataan kasvutilaa Kun avohakkuu rajoittuu tien varteen , puutavaran varastoimiseksi on tilaa tien penkalla ja ojan päällä. Lisäksi kuormaa purettaessa tielle tulee aina hakkuutähteitä ja muuta roskaa. Etenkin kesähakkuissa se vyöhyke, joka on pinon ja jäljelle jääneen metsän välissä, on raskaan ajokaluston jäljiltä kauhistuttavassa kunnossa. Se on vetänyt aikoinaan veneitä Pyhtään Kaunissaaressa.. Mikä puuston nykyinen pohjapinta-ala on. Jos varastopaikka on tehty suon kohdalle, myös talvihakkuissa maaperän kantavuus saattaa pettää raskaiden kuormien alla. Silloin pitää metsänomistajan ja puunkorjaajan yhdessä miettiä, mihin varasto sijoitetaan pienimmin haitoin. Jos kyseessä on harvennusleimikko tai puutavara joudutaan kuljettamaan muualta metsään rajoittuvan tien varten, tapana on hakata varastopaikkaa varten tilaa metsästä. Puiden kuljettaminen metsästä sujuu vuosimallia 1983 olevan David Brown 1490 -traktorin avustuksella
Kuori irtoaa Viirin mukaan harmittoman kirjanpainajakuusen tunnistaa siitä, että pystyyn kuivaneesta tai kaatuneesta kuusesta irtoavat kuoret. Ne eivät kelpaa edes selluksi”, Viiri sanoo. Kuusen nila on syöty ja kirjanpainajat ovat jo siirtyneet eteenpäin. Säästetyllä järeällä lehtipuulla on eniten merkitystä monimuotoisuuden kannalta”, Seppälä kertoo. Hän muistuttaa kuitenkin, että tuulenkaadot voivat elää pitkään ja säilyä otollisina lisääntymispuina kirjanpainajille. Säästää kannattaa talousmetsille harvinaisia puita: pitkälle lahonneita puita, aiempien puusukupolvien vanhoja puita, kolopuita tai palon vaurioittamia puita.. Kuolleen ja kuivaneen kirjanpainajakuusen poistosta hakkuun yhteydessä on enemmän haittaa kuin hyötyä. ”Tuulenkaadot, joilla on juuriyhteys maahan ja vihreää neulasmaassa, voivat elää useamman vuoden.” Myös eläviä säästöpuita Metsätuholaki vaatii tuoreen riskialttiin puutavaran korjuuta, jos esimerkiksi myrskyssä kaatuneiden puiden määrä ylittää tietyt kuutiorajat hehtaaria kohden. Säästöpuiden tarkoituksena on edistää metsän monimuotoisuutta ja lisätä metsän lahopuustoa pitkällä aikavälillä. ”Kirjanpainajan tappamat kuuset sinistyvät, koska kuoriaiset kuljettavat mukanaan sinistäjäsientä. Lahopuiden lisäksi hyvän metsänhoidon suosituksena on jättää metsään hakkuun yhteydessä eläviä säästöpuita. Ensisijaisia säästöpuita ovat esimerkiksi järeät haavat. Metsä tarvitsee myös lahopuuta, joten kaikkia puita ei kannata korjata. Niiden korjaamisesta on jopa enemmän haittaa kuin hyötyä”, sanoo varttunut tutkija Heli Viiri Luonnonvarakeskuksesta. ”Kuolleet kirjanpainajakuuset kannattaa ehdottomasti jättää metsään lahopuuksi. Kirjanpainajapuiden poisto on kuoriaisten kanssa kilpailevien lajien elinympäristön tuhoamista.” Kuivista ja kuolleista kuusista ei saa tavallisesti kuin polttopuun hinnan, joten puiden jättäminen hakkuussa ei tuo suuria taloudellisia menetyksiä. Tuoreiden kaatuneiden kuusien korjaaminen pois metsästä onkin paikallaan, sillä kuusikkotuhoja aiheuttava kirjanpainajakuoriainen etsii ravinnokseen juuri heikentyneitä, mutta vielä elossa olevia kuusia. ”Kirjanpainaja on pioneerilaji. Kirjanpainajatuskan levitessä moni metsänomistaja on kuitenkin jäänyt ymmälleen: pitääkö jokaikinen kirjanpainajakuusi poistaa metsästä. METSÄSTÄ 20 13. Sen jälkeen kuolleeseen kuusen tulevat muut lajit, kuten kirjanpainajan kilpailijalajit ja luontaiset viholliset. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuvat Viime vuosien kirjanpainajaepidemiat ovat tuoneet aivan uudenlaista vipinää tuulen kaatamien puiden korjuuseen Etelä-Suomessa. Säästöpuuryhmä tarjoaa muutamaa puuta monipuolisemmin ympäristön ja helpottaa hakkuualan myöhempää hoitoa. Vanhat kuivaneet kuuset eivät kuulu lain piiriin, sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskuksesta. Kuolleet voi jättää ”KIRJANPAINAJAPUIDEN POISTO ON KUORIAISTEN KANSSA KILPAILEVIEN LAJIEN ELINYMPÄRISTÖN TUHOAMISTA.” METSÄNHOITO Elävät säästäpuut kannattaa jättää ryhmiin, ja niin voi tehdä myös lahopuille. ”Kirjanpainajariskin takia suositellaan, että eläviksi säästöpuiksi jätetään muita puulajeja kuin kuusta kirjanpainaja-alueella
Idean hakkuukoneen muuttamisesta maanmuokkauskoneeksi veljekset saivat eräältä Ponssen huoltomieheltä. Ainoa muutos koneen hydrauliikkaan oli parin karan vaihtaminen venttiilipöytään. Muitakin kehitysaskelia on jo mielessä. Enemmän tällä saa aikaan kuin tavallisella kaivinkoneella.” Kuskikin ehtii lomailla Kylliäiset urakoivat vuosittain Metsä Groupille ja Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaalle maanmuokkauksia 600– 700 hehtaaria pääosin Etelä-Karjalassa. ”MOTOON ON PALJON HELPOMPI SAADA KUSKEJA KUIN KAIVINKONEESEEN.” Jarko (vasemmalla) ja Aki Kylliäinen ovat tyytyväisiä muunnetun Ponssensa tuotokseen. Maanmuokkausta tehdään Ponssen lisäksi myös kahdella tela-alustaisella kaivinkoneella. Kuskikin tykkää, kun voi pitää kesälomansa heinäkuulla.” Hakkuuta, muokkausta, taimihuoltoa Ponssen valmistaja on suhtautunut veljesten mukaan suopeasti heidän harrastamaansa omatoimiseen tuotekehitykseen. ”Ponssen nosturin jalka ja kääntökehä kestävät hyvin kaivamista. Säästöpuiden jättämistä edellyttää myös metsäsertifiointi, jolla osoitetaan suomalaisen puun kestävä käyttö puutuotteiden ulkomaalaisten asiak kaiden silmissä. Puumaisia raitoja ja kolopuita » Varsinaiset säästöpuut ovat eläviä, järeitä puita. Vuosimallin 2009 Ponsse Ergo sopii hyvin peruskoneeksi maanmuokkaukseen. Tänä vuonna jaoimme ensimmäistä kertaa taimia niille uudistusaloille, jonne isännät eivät niitä itse kuljettaneet”, Jarko Kylliäinen kertoo. ”Sovitut muokkaukset pitää jotenkin hoitaa, ja uuden kaivurin hinta on noin 150 000 euroa”, Jarko Kylliäinen selvittää erikoisen muokkauskoneen logiikkaa. Sama mies hakkaa meillä talven Ponssella puuta ja kääntää kesällä mättäitä. Se kannattaa säästää hakkuussa, jos polttopuulle ei ole huutavaa tarvetta. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 MARTTI LINNA, teksti ja kuvat METSÄ GROUPILLE ja Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaalle hakkuita ja maanmuokkauksia urakoivat Koneurakointi Kylliäisen yrittäjäveljekset Jarko , Aki ja Mika ottavat tavallista enemmän käyttötunteja irti vuosimallin 2009 Ponsse Ergo -hakkuukoneestaan. 10 puuta hehtaarille Säästöpuissa on se hyvä puoli, että luonnon kannalta monipuoliset säästöpuut ovat usein taloudellisesti vähäarvoisia. Tarvittavat muutostyöt tapahtuvat alle päivässä. Ensimmäisen version muokkauksessa tarvittavasta puomista he ostivat, toisen rakensivat jatkamalla alun perin Hitachi-merkkisen kaivinkoneen puomia. ”Olemme huomanneet, että motoon on paljon helpompi saada kuskeja kuin kaivinkoneeseen. Ainakin kaksi tai kolme muuta urakoitsijaa on tehnyt heidän jälkeensä saman liikkeen oman Ponssensa kanssa. METSÄSTÄ 21 13. Näin pystymme työllistämään hänet ympärivuotisesti. Leimikoilla häärii viisi puunkorjuuketjua ja kaksi osayrittäjää. Muutostyö kaivurista takaisin motoksi tapahtuu vajaassa päivässä. Turhaa työtä kun ei kannata tehdä.” Koneurakointi Kylliäisen palkkalistoilla on kolmen yrittäjäveljeksen lisäksi tällä hetkellä kymmenkunta palkollista. ”Muuttamalla Ponssen syksyllä takaisin hakkuukoneeksi saamme siitä talveksi yhden koneen lisää.” Moto sopii Kylliäisten mukaan oivasti mättäiden tekoon myös logistiikan kannalta. Olen miettinyt sitä, miten pystyisimme mittaamaan jatkossa mättäiden määrää koneellisesti. Näillä näkymin ensi vuoden alusta voimaan tulevat päivitetyt PEFC-sertifikaattikriteerit vaativat vähintään 10 säästötai lahopuuta hehtaarille, kertoo Kalle Vanhatalo Tapiosta. Kaivurihommat alkavat toukokuulla, hiljenevät heinäkuuksi ja jatkuvat taas elokuulla. Ongelmana on vielä tällä hetkellä työn hinnoittelu. ”Sitä jatkettiin noin kymmeneen metriin. Mätästyksen suosio on jatkuvasti kasvanut. Muukin liikkuminen maastossa on helpompaa. Vähän erilainen Ponsse Hakkuukone muuntuu kesäksi maanmuokkauskoneeksi ja palaa syksyllä vakiokäyttöön. Se liikkuu metsäautotien päästä hakkuualalle paljon liukkaammin kuin perinteinen kaivinkone. » Hakkuussa säästetään ensisijaisesti petolintujen pesäpuut, järeät katajat, jaloja lehtipuita, kookkaita haapoja, tervaleppiä, kolopuita, puumaisia raitoja, tuomia ja pihlajia, muodoltaan poikkeuksellisia puita, palokorkoisia puita ja aiemman sukupolven järeitä puita. ”On selvää, että puuntaimien istutus tulee koneellistumaan”, Jarko Kylliäinen uskoo. Se on selkeä luonnonhoidollinen virhe ja vastoin PEFC-kriteerejä.” Vanhatalon mukaan harvalla uudistusalalla on niin paljon säästöpuita, että ne ylittävät kaatuessaan metsätuholaissa säädetyt, tuoreen kaatuneen puuston poistorajat.. Sama kuski, joka hakkaa koneella talvella puuta, työllistyy kesäaikaan maanmuokkauskohteilla. ”Hakkuukoneessa olisi enemmän tilaa istutuslaitteistolle kuin kaivinkoneessa. Kuollut kirjanpainajakuusi tuo talousmetsään kaivattua lahopuustoa. Asiassa on myös inhimillisiä ulottuvuuksia, Jarko Kylliäinen myhäilee. ”Sovitut alueet hakataan ja muokataan. Se antaa hyvän ulottuvuuden muokkausaloilla”, Aki Kylliäinen kehaisee. Kokonaisurakointi on ajan sana. Osa työstä on perinteistä äestystä, mutta jo yli puolet on kääntömätästystä. ”On hyvä muistaa, että säästöpuut pysyvät metsässä, vaikka ne kaatuisivat. Kun rospuuttokelit lopettavat keväällä hakkuutyöt, lähtee Ponsse kuokkimaan muokkausaloja. Nyt on huomattu, että kun muita myrskytuhopuita on haettu pois, kaatuneita puita on otettu myös säästöpuuryhmistä
Myös piirros kelpaa hyvin. Reput on varustettu hyvillä heijastimilla. Samasta työstä ei silti ole kyse. Päivässä kone perkaa 1–1,5 hehtaarin alan.. Näin nuoren metsän hoidon kokonaiskustannukset jopa alenevat, vaikka konetyö on selvästi kalliimpaa kuin metsurin tekemä varhaisperkaus. Kumipintaiset rivat puristuvat vastakkain ja vesat jäävät nalkkiin niiden väliin. Kutsumme kilpailuun kaikenikäisiä lukijoitamme, joten kannattaa kysyä puujuttuja myös lapsilta ja lapsenlapsilta. KESÄKILPAILU ”MUN PUUJUTTU” LÄHETÄ KUVA JA KERTOMUS VIIMEISTÄÄN 16.8.! Kitkentälaitteen sisälle jäävät vesat nostetaan juurineen maasta. ”Edes ensiharvennusta edeltävää ennakkoraivausta ei tarvita, koska vesakkoa ei ole”, lupaa Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Sahlman . Kolme parasta kuvaa ja tarinaa palkitsemme kätevällä repulla, jossa on eväsrasia jo valmiiksi. METSÄSTÄ 22 13. Tapahtuma taas voi olla minkälainen tahansa, joko todellisuudesta tai mielikuvamaailmasta. Odotamme kiinnostavia kuvia ja kertomuksia teille lukijoille tärkeistä puuesineistä, rakkaista puista tai hauskoista tapahtumista metsässä. Kitketty taimikko näyttää samanlaiselta kuin raivaussahalla varhaisperattu. Frozzypack-eväsrasian kannen voi pakastaa, mikä pitää eväät tuoreina tuntikausia. Kilpailuohjeet löytyvät myös verkosta osoitteesta www.metsalehti.fi. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Hakkuukoneen nosturi asettaa kaksi metriä pitkän ja metrin levyisen kitkentälaitteen kuusen taimen viereen. Onnistuneen kitkennän jälkeen taimikko ei vesakoidu uudelleen, joten taimikonhoitoa ei enää jouduta uusimaan. Puolen metrin nosto irrottaa ne juurineen maasta. Julkaisemme parhaita kuvia ja tarinoita syksyn lehdissä. Puuesine voi olla peritty, itse tehty tai muuten tärkeä. Kertakitkennällä ensiharvennukseen Koneellinen kitkentä tekee tuloaan yksityismetsiin. Rakas puu voi kasvaa pihalla, metsässä tai puistossa. Lähetä kuva ja vajaan liuskan eli noin 2000 merkin pituinen kirjoitus meille elokuun puoliväliin mennessä osoitteeseen Metsälehti, Kesäkilpailu, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki tai sähköpostilla palaute@ metsalehti.fi. Kaikki lehteen painetut puujutut palkitaan lisäksi kirjapalkinnolla. Riittää, että siihen liittyy puu. Kuvaksi sopivat sekä vanhat että uudet valokuvat. Tämänkertaisen kesäkilpailun aiheena on ”Mun puujuttu”
Myös männyntaimikoita voidaan kitkeä. Tuomainen on tyytyväinen savolaismetsänomistajien ennakkoluu”Kitkentä on kustannustehokas tapa hoitaa metsiä”, vakuuttaa toiminnanjohtaja Pekka Sahlman Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksestä. Kitkentälaitteita on myyty noin 30 kappaletta. Luonnonvarakeskus Luken tutkija Karri Uotilan mukaan 70–80 prosenttia taimikoista ei kitkennän jälkeen vesakoidu uudelleen. Nyt niiltä voidaan välttyä. Sahlman huomauttaa, että myös näköpiirissä oleva työvoimapula pakottaa etsimään koneellisia metsän”TYÖVOIMAPULA PAKOTTAA ETSIMÄÄN KONEELLISIA METSÄNHOIDON RATKAISUJA.” Koneyrittäjä Antti Tuomainen on tyytyväinen, kun kitkentä tuo hakkuukoneelle kesätöitä. Varhaishoidon tuki on 160 euroa hehtaarilla. Taloudellisten syiden lisäksi käyttöä perusteltiin sekä tutkimustiedolla että yli parinkymmenen vuoden kokemuksilla. Metsäammattilaisten mukaan kemiallinen vesakontorjunta oli tarpeellista, mutta myös vaikeasti korvattavaa mekaanisilla menetelmillä. Lannoitus elvyttää taimet jo seuraavan kasvukauden aikana. hoidon ratkaisuja. ”Levitys on automatisoitu. ”Ennakkoraivauksilla ja varttuneissa taimikoissa hoidossa riittää yhä töitä.” Kitkentää 30 koneella Tähän asti vesakoita on kitketty lähinnä UPM:n omissa ja sen asiakkaiden metsissä. Metsälehden mukaan ruiskutusten vastustajien filosofiana oli, ettei ”ihmisellä ole oikeutta harventaa nykyisen tiedon perusteella niin paljon eliöstöä kuin ruiskutusaloilla tapahtuu”. Menetelmä on kehitetty UPM:n ja Pohjois-Karjalassa toimivan konepaja Pentin Paja Oy:n yhteistyönä. Opinnäytetyötä koneellisesta taimikonhoidosta tekevä metsäylioppilas Aino Koukku kertoi, että tämä tarkoittaa noin 5 000:ta boorisuihkua hehtaarille. Oireita ovat taimien hidas kasvu, latvasilmujen kuolemat sekä taimien pensastuminen. METSÄSTÄ 23 13. Noin viisi prosenttia taimista vaurioituu, kun kitkentä tehdään oikeaan aikaan. Boorivaje vaivaa vanhoja kaskimaita, joita Itä-Suomessa on satoja tuhansia hehtaareita. Tähän asti terveyslannoitukset on keskitetty kasvatusmetsiin. Paras aika kitkennälle on, kun taimet ovat noin metrisiä. Lisätieto oli tarpeen, sillä ”tärkeimmän rikkakasvimyrkkymme MCPA:n hajaantumistuotteet maaperässä ja kasveissa ovat huonosti tunnettuja” , professori Jaakko Paasivirta arvioi. Lähinnä pyörien alle jäävät taimet särkyvät.” Vauriot lisääntyvät, jos kitkettävä taimikko on pituudeltaan yli metristä. ”Työllistämme mieluummin kotimaisia koneyrittäjä kuin vierastyövoimaa.” Hän vakuuttaa, että metsureille riittää töitä, vaikka kitkentä yleistyisikin. ” Kiistassa oli mukana myös vahva tunnelataus. Kantovesoja tuottava haavikko vesoo herkästi uudelleen.” Hänen mukaansa kitkennän jälkeen siemenistä syntyvät lehtipuut eivät enää saavuta taimia, joten niistä ei ole uhkaa taimikolle. ”Uskon, että tilauksia tulee lisää, kun metsänomistajat näkevät työn jälkeä.” UUTINEN VUONNA 1975 Metsähallitus käytti kesällä 1975 helikopteria vesakkojen lentoruiskutuksessa.. Lisäksi boorilannoiBoori metsään kitkennän yhteydessä Boorin puutos aiheuttaa kuusentaimien pensastumista ja latvasilmujen kuolemia. Metsänhoitoyhdistyksistä ensimmäisenä kitkentää tarjoaa Pohjois-Savo. ”Metrinen taimikko taipuu koneen alle eikä vahingoitu. Tarjolla kaksi tukea Silvesta tarjoaa kitkentään yhdistettävää boorilannoitusta Itä-Suomen alueella kaikille yksityisille metsänomistajille. Turvemailla taimet vaurioituvat herkästi, kun lähellä olevat lehtipuut nostetaan juurineen maasta. ”Varmimmin kitkentä onnistuu tasakokoisessa koivuvesakossa. tuksen kuluista katetaan 40 prosenttia, siis noin 80 euroa hehtaarille. ”Kertasuihkauksella liuosta leviää noin senttilitra. Tästä on seurannut ylimääräisiä kuluja koneiden siirroissa ja töiden järjestelyssä. Metsänomistajalle nettohinta alenee kemeratukien ansioista. Vastustajat puolestaan vetosivat muun muassa riittämättömään tietoon: ”Mitä tapahtuu, kun aineet luonnossa hajoavat, mitä se vaikuttaa koko eloyhteisöön. Lisäksi Oksanen piti vaikeimpien taimistojen perkausta mekaanisesti suorastaan ”epäinhimillisenä työnä” . Myrkkyjen pitkäaikaisista vaikutuksista kannettiin huolta yleisemminkin ja samana kesänä Jyväskylän yliopistolla aloitettiin viisivuotinen vesakon torjunta-aineiden seurannan. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 Taimien kasvu paranee Tyypillisiä kitkentäkohteita ovat mätästysalojen kuusentaimikot. Maksettavaa jää näin reilut 500 euroa. Töitä on jonossa ainakin lumien tuloon asti. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Sahlman arvioi, että työn keskihinta asettuu noin 700 euroon hehtaarilla. Pituuskasvu on ollut kuusi prosenttia parempaa”, Uotila toteaa. ”Kyse on kansakunnan leivästä” , metsänhoitaja Matti Oksanen Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitosta totesi. Hän muistutti lentokoneella tehtävän vesakontorjunnan tulevan jopa viisi kertaa halvemmaksi kuin vesurityönä tehdyn perkauksen. Lannoitus korjaa boorivajeen kymmeniksi vuosiksi. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva UPM:N metsänhoitoyhtiö Silvesta esitteli koneellisen metsänhoidon seuraavaa askelta. Luvassa on entistä edullisempaa metsänhoitoa, kun boorilannoitus tehdään taimikon kitkennän yhteydessä. Booria levitetään aina, kun kitkentälaite nostetaan maasta”, sanoi koneyrittäjä Jussi Hakkarainen . Boorin puutos vaivaa myös pieniä taimikoita. Se pestasi viime keväänä maaninkalaisen metsäkoneurakoitsija Antti Tuomaisen hoitamaan savolaismetsänomistajien taimikoita. Varhaisperkauksen tuki, 160 euroa hehtaarilla pienentää metsänomistajan maksuosuutta. Varautumista työvoimapulaan Työ hinnoitellaan poistettavan puuston määrän ja pituuden mukaan. Taimien kasvu nopeutuu, koska kitkennän jälkeen lehtipuiden juuristo ei kilpaile ravinteista ja vedestä. Näin hehtaarille tulee 50 litraa liuosta, josta 15 litraa on Bortrac-lannoitetta ja 35 litraa vettä.” Perinteisesti terveyslannoitukset, kuten muutkin metsänhoitotyöt, on tehty erillisinä työvaiheina. Vesakontorjuntaa taivaalta lottomuuteen. Metsälehdessä todettiinkin, että ”vesakkosota kytee yhä” . Toimitusjohtaja Jukka Koivumäen mukaan kitkentä ja boorilannoitus maksavat yhteensä 770 euroa hehtaarilta. JUSSI COLLIN Vesakkoruiskutukset poikivat ison kiistan 1970-luvulla luonnonsuojelijoiden ja metsäväen välillä. Etenkin lentoruiskutukset ärsyttivät, esimerkiksi kesällä 1975 vastustajat estivät ruiskutuskoneen nousun Ilomantsissa istumalla tiellä. ”Taimien tyviosa kasvaa kitketyillä aloilla paksuutta viidennestä nopeammin kuin raivaussahatuissa taimikoissa
METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA EN TIEDÄ , mihin myrkkyyn viittaa ilmaisu myrkynvihreä. Simulointi vaikkapa Motti-simulaattorilla on mielenkiintoista esimerkiksi sellaisissa kohteissa joissa ”hirvi”-merkkinen luonnonsimulaattori on muuttanut männyntaimikon lehtipuuvaltaiseksi. Luonto ei siis ole mikään rauhanomainen paratiisi, vaan jopa pienimmätkin eliöt joutuvat taistelemaan elintilastaan. Pienikokoinen ja risukoissa kasvava jäkälä ei tarvitse myrkkyä suojakseen nisäkkäitä vastaan, vaan oletettavasti se suojaa etanoilta, kotiloilta ja hyönteisiltä. JARI VARJO Tutkimusja asiakkuusjohtaja Luonnonvarakeskus (Luke) Luken tutkimusjohtaja Varjo vastaa Smolanderille METSÄPILA Timo T oiv anen Keltaröyhelö ei yleensä tee kotelomaljoja, vaan lisääntyy keltaisten jäkälämurujen, sore dioiden, avulla.. Siellä kun taimikonhoitovaiheessa usein iskee ajatus, että jos siitä kuitenkin vielä metsä tulisi. Sen sijaan keltakarpeen voimakas väri johtuu myrkyllisestä vulpiinihaposta. Mallit on kehitetty meikäläisiä metsäolosuhteita vastaaviksi kotimaisia aineistoja ja maastomittauksia käyttäen. Keltaröyhelö on aivan yleinen kangasmetsien laji, joka on helppo tunnistaa värinsä ja kasvupaikkojen perusteella: se kasvaa kannoilla, puiden tyvillä, katajan oksilla, varvuilla ja risuilla niin matalalla, että talvella peittyy lumen alle. Ehkä vulpiinihappo auttaa myös elintilan säilyttämisessä, sillä se hillitsee sammalten ja kukkakasvien kasvua ja estää siementen itämisen. Niitä sanotaan jäkäläaineiksi. Keltaröyhelö on meillä yleinen, mutta se, kuten monet muutkin havumetsien lajit, on Brittein saarilla jo uhanalaisten listalla. Esimerkiksi taimikonhoidon osalta tämä on syytä varmistaa vielä käytännön kokeilla ja seurantatutkimuksilla ennen kuin uusia kattavia suosituksia ryhdytään antamaan. Myrkynkeltainen jäkälä Edellisessä Metsälehdessä (12/2015) Heikki Smolander ottaa esille tärkeitä asioita mallilaskelmien käytöstä, tieteellisestä keskustelusta ja tutkimuksen käytäntöön soveltamisesta. Olisiko silti pitänyt pistää kaikki uusiksi ja istuttaa uudet männyt. Mitään mullistavaa ei ole tapahtunut. Omissa havupuutaimikoissani, joissa tavoittelen hyvää taloudellista tulosta, lehtipuilla on paikkansa siellä mistä havupuun taimia puuttuu – siis aukkojen täydentäjinä. Tämä on sitä Smolanderin kaipaaman tieteellisen keskustelun rakennusainetta. Entä sitten se varsinainen asia – lehtipuut havupuuvaltaisessa taimikossa. Keltaröyhelössä vulpiinihappoa on verraten vähän, mutta pensasmaista, nyt jo Suomesta hävinnyttä takkujäkälää käytettiin vielä 1700-luvulla kettujen ja susien metsästyksessä. Luultavasti jäkälien, sienten ja kasvien myrkyt on suurelta osin suunnattu lähimpiä naapureita vastaan, turvaamaan oma menestys raa’assa elämän taistossa – vaikka kyllä naapurisovusta ja -avustakin löytyy esimerkkejä. Täystiheässä havupuuntaimikossa lehtipuut edelleen parhaan tietoni mukaan hidastavat havupuiden kasvua – ovat siis kohteena raivaussahaa ulkoiluttaessani. Vasta kun todetaan aineistojen ja mallien sopivan ja samanlaisia tuloksia on saatu muissakin tutkimuksissa ja käytännön kokeissa, voidaan ryhtyä miettimään onko tuloksilla merkitystä käytännön toiminnassa. Metsänomistaja, jolla metsänomistamisen tavoite on joku muu kun esimerkiksi puun tuottaminen, saattaa tietenkin ajatella toisin. Siksi se sai tieteelliseksi nimekseen Letharia vulpina , kuolemaksi ketuille, ja sieltä siis tulee myös vulpiinihapon nimi. Smolanderin esille ottamassa tiedotteessa kerrottiin yhden tutkimuksen tuloksista eikä sillä perusteella ole tarkoitus antaa uusia käytännön suosituksia. Tutkijan tulee testata uusia ajatuksia ja julkaista käyttämänsä aineistot, mallit ja tulokset tiedeyhteisön arvioitavaksi. Metsäluonto on kuitenkin sen verran monimutkainen kokonaisuus, että sen todenmukainen kuvaaminen pelkästään mallilaskelmilla on hankalaa. Joitakin jäkäliä ihminen on käyttänyt hyväkseen sellaisenaan tai uuttamalla niistä rohtoja. Taistoa käydään suurelta osin kemiallisena sotana, jota ihmisen on vaikea suorilla havainnoilla todeta. Myöhemmin alkaa kuitenkin epäilyttää kun naapurissa ilman tuhoja oleva metsikkö alkaa saapua jo ensiharvennusvaiheeseen ja hirven asustelema on vielä kaukana siitä. Useimmat jäkälät erittävät suojakseen fenoleita ja muita kitkeriä tai ainakin joillekin eliöille myrkyllisiä aineita. Mallilaskelmat tai simulointi on tärkeä työkalu ja soveltuu uusien ideoiden hahmotteluun kirjoituspöydän ääressä. Se arvioi sopivatko aineistot ja mallit asetettuun tutkimusongelmaan ja millaisia johtopäätöksiä tuloksista voidaan tehdä. Tieteellistä keskustelua samoin kun käytännön kokemusperäistä osaamista siis tarvitaan jatkossakin. Tutkimuksessa on tarpeen soveltaa hyvin monenlaisia mallikehitelmiä ja kysyä avoimesti uusia kysymyksiä sekä haastaa aiempia ajatusmalleja. Nämä työkalut perustuvat suureen määrään maastomittauksia, ja niitä kehitetään koko ajan. P I L K K E I T Ä 24 13. Kehittyneillä simulaattoreilla kuten Luonnonvarakeskuksen Melalla tai Motilla voidaan kuitenkin laskea hyviä tulevaisuuden ennusteita käytännönkin tarpeisiin. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia
Niiden, kuten muidenkin maamme karhujen metsästyskausi käynnistyy totutusti elokuun 20. Se oli kuitenkin liikaa karhujen määrään nähden. 1980-luvulla karhumäärä keikkui 400–500 otsossa. Koko Suomessa on lupa kaataa 133 karhua, 18 enemmän kuin viime syksynä. Tiukasti suojellun riistaeläimen metsästyksessä paperityöt vievät usein enemmän aikaa kuin itse jahti.. Lupia on lisätty eniten poronhoitoalueelle sekä Länsi-Suomeen. ”Keski-Suomesta on pyydetty sotien jälkeen noin 50 karhua, valtaosa aivan viime vuosina. Joka tapauksessa karhuja kyllä oli, sillä pelkästään Suomen kuuluisin karhunmetsästäjä Martti Kitunen (1747–1833) kaatoi elinaikanaan lähes 200 aikuista karhua. ”KESKISUOMESSA ON ASUSTANUT NÄIN PALJON KARHUJA VIIMEKSI 1800LUVULLA.” Kun karhu on kaadettu, tassut eivät saisi enää tavoittaa maata. RIISTA Karhupomoille byrokratia tulee tutuksi. Vuonna 1978 Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos ryhtyi arvioimaan talvehtivaa karhukantaa. ”Metsästyksen myötä karhujen määrä on vähentynyt, mutta kyllä niitä vielä riittää kaadettavaksi asti. EU tuplasi karhut ja saaliin Tultaessa 1900-luvulle karhut oli pyydetty vähiin. Tällä hetkellä Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa elää noin 1 500 karhua. Karhumetsälle on päässyt yhä useampi suomalainen niilläkin seuduilla, missä viimeksi on kaadettu karhuja 1800-luvulla. Metsälle lähtöä odotetaan jo”, Karstulan-Kyyjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tero Lahtinen tiivistää Keski-Suomen karhumiesten tunnelmia. Seuraavana kato kävi Manner-Euroopassa. Karhukantakin sai salomailla toipua hiljalleen. päivä. Riistantutkijat arvioivat seutukunnalla asustavan tällä hetkellä noin 200 yli vuoden ikäistä karhua. Karhujahtia KeskiSuomesta Satakuntaan Oivin esimerkki karhun uudesta tulemisesta osuu Suomenselän eteläosiin. Vastoin yleistä oletusta EU on Taas tarvitaan karhukorentoja Viikon päästä alkavan jahtikauden aikana kaadetaan noin 130 karhua. Tiukemman säätelyn ansiosta karhu on runsastunut ja levittäytynyt läpi Suomen. Riistantutkijat ovatkin jälkikäteen arvioineet 1800-luvulla Suomessa eläneen noin 2 000, ehkä jopa 3 000 karhua. Niin kutsutulle levittäytymisvyöhykkeelle Keski-Suomeen on myönnetty täksi kaudeksi seitsemän karhulupaa, kun vielä kaksi vuotta sitten oli lupa kaataa ennätykselliset 16 karhua. Kannankehitys matasi ylipyynnin takia muutamassa sadassa karhussa. 2000-luvulla karhusaalis on vaihdellut 68–198 yksilössä. Maakunnassa on asustanut näin paljon karhuja viimeksi 1800-luvulla”, riistapäällikkö Jukka Purhonen sanoo. 1900-luvun ensimmäisen puoliskon Suomi kuohui kansakuntana. Ensimmäisenä se kitkettiin asutuilta saarilta, Britanniasta jo tuhat vuotta sitten. Keski-Suomen länsiosassa, Pohjanmaan itäosassa ja Pohjois-Hämeen koillisnurkassa eläintiheys ohittaa jopa Itä-Suomen parhaat karhukunnaat. Suomessa 1700ja 1800-luvuilla saalis kohosi kiivaimpina pyyntivuosina arviolta yli 200 karhuun. Vasta kun karhunmetsästystä tiukennettiin rajusti vuoden 1993 metsästyslain täysremontissa ja saalismäärät putosivat takaisin muutamaan kymmeneen yksilöön, alkoi karhukannan viime vuosiin asti jatkunut voimakas kasvu. Kolmen maakunnan rajaseudulla asustaa nykyään Suomen tihein karhukanta. PILKKEITÄ 25 13. Vuosisataisten perinteiden mukaisesti kunnioitettu saalis kannetaan korennolla metsästä pois. Tähän mennessä EU-Suomessa (1995–2014) on kaadettu lähes 2 000 karhua. Samalla sen pyyntiä on voitu lisätä. 1960-luvulla vuosisaalis nousi jälleen lähelle sataa karhua. Tällä kertaa karhu on kestänyt hyvin metsästystä, sillä kanta ennätti kivuta lähelle 2 000 otusta ennen kuin kaatolupamäärä nostettiin hetkellisesti lähelle 200. Metsä, vuoristo ja valtio kerrallaan karhu sai väistyä ihmisen tieltä. Samana aikana ennen unionia (1975–1994) saalista kertyi alle tuhannen karhun verran. todellisuudessa edesauttanut tuntuvasti maamme karhunmetsästystä. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 JERE MALINEN, teksti ja kuvat Aikoinaan karhu asutti Euroopan. Välillä lähes romahtanut kanta on EU-aikana vahvistunut. Vuosisaalis oli enää muutamia kymmeniä yksilöitä, pääasiassa Itäja Pohjois-Suomesta kaadettuja kontioita. Syrjäiseen pohjolaan karhukato iski viimeisenä. Kun yhteiskunnissa kärhämät kärjistyvät, on suurpedoilla tapana hyötyä – ihmiset jahtaavat toisiaan, vähemmän petoja. Toisaalta vuosien välillä oli isoja heittoja, eikä saalistilastointi ollut erehtymätöntä. Muun muassa pohjoisessa Satakunnassa päästään pitkään aikaan karhujahtiin
Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perusteisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Nähtävää ja koettavaa on kasattu paikalle runsaasti. Mutta mihin perustuu metsäaiheisten iltamien suosio. Vihreitä oksia Metsäalan imago on vaihteeksi hyvässä vedossa. Metsä kuuluu kaikille Illan hämärtyessä iltamiin saapuu metsien miesten ja naisten lisäksi tanssiväkeä. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 PÄIVI KETOLAINEN teksti ja kuvat ON HEINÄKUINEN lauantaiehtoo Vehkakosken tanssilavan tietämillä. Lähinnä metsästyksen merkeissä metsiä samoilevat miehet saivat iltamista paljon uutta tietoa. Hän esittelee iltamissa tuotteitaan. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.) Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. ”Toiveeni olisi, että varsinkin harvennuspuun hinta nousee uuden tehtaan myötä”, tuumii omissa metsissään hoitoharvennuksia tekevä Mäkinen. ”Oma puolen hehtaarin metsäni on paikka, josta saan mielenrauhaa ja voimavaroja”, kuvailee Kääriäinen suhdettaan metsään. Alkamassa ovat jokakesäiset metsäiltamat, jotka tuovat väkeä Pohjaslahden kylälle Mänttä-Vilppulaan tungokseen asti. Yrittäjä Kimmo Hynynen tietää, että puunkantimia tarvitaan moneen lähtöön. ”Mieleen jäi ainakin, että kirjanpainajan toukalle on kehitetty pyydystysloukku”, hymyili Viiki. On leikkimielistä pöllin päällä juoksua ja voimamieskisaa, mutta toisaalla tarjoillaan myös tiukkasyistä metsäasiaa. Oman kapean oksansa metsäalasta on napannut nettikauppaa pitävä yrittäjä Kimmo Hynynen . Joka vuosi olemme keksineet iltamiin ajankohtaisia ja kiinnostavia aiheita”, vastaa iltamien puuhamies Pekka Tamminen . Paneelikeskustelun ydin pureutuu biotuotteisiin. Moni höristelee korviaan kuullessaan, että jopa havunneulaset saattavat olla tulevaisuuTunnelmaa ja tömäkkää asiaa Vehkakosken metsäiltamissa pöllit pyörivät ja helmat heiluivat. ”Välitän puunkantimia. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa unohtamatta. Jono on katkeamaton. Polttopuita pitää säilyttää joko isoissa tai pienissä erissä. ”Jatkossa tehtaan portista saapuu täysi puurekka joka neljäs minuutti vuorokaudet ympäri. Vilppulassa asuvaa Tero Viikiä ja hänen 13-vuotiasta poikaansa Tomia kiinnosti iltamareissun kokonaispaletti. PILKKEITÄ 26 13. On moottorisahataidetta ja tarinoita karhumetsiltä. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh. Vaihtoehtoja on paljon muitakin kuin perinteinen pärekoppa”, hän sanoo. Hankintasäde on vähintään 150 kilometriä Äänekoskelta”, kuvailee asiakaspäällikkö Mikko Välikoski Metsä Groupilta tulevaisuuden näkymiä. ”Verkkokauppa on maaseudun mahdollisuus”, painottaa Virroilla työskentelevä yrittäjä. Erityisesti yleisöä kiinnostaa, mitä Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas merkitsee lähiseutujen metsänomistajille. Jorma Kääriäinen ja Yhden tähden orkesteri tanssitti metsäväkeä Vehkakoskella. Palvipossu vei nälän iltamavierailta.. ”Meillä päin metsä on kaikkien ulottuvilla. Hynysen idea perustuu tosiasiaan, että asunnoissa on yhä useammin jonkinlainen tulisija. Jos otetaan harppi käteen, myös Virroilla asuvan Heikki Mäkisen metsä kuuluu tulevan biotuotetehtaan reviirille. Sivummalla pöytään on kannettu kokonainen palvipossu, josta emännät veistävät siivuja nälkäisten lautasille. Parhaimpina kesinä yleisöä on ollut liki parituhatta henkeä. Parkanon luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tytti Sarjala valottaa yleisölle kasviperäisten tuotteiden näkymiä lääketieteessä ja kosmetiikassa. Niinpä Hynysellä on tarjontaa jättisäkeistä designtuotteisiin saakka. Illan pääesiintyjä on Jorma Kääriäinen orkestereineen. Hinta 42 € Metsänkasvatus menetelmät ja kannattavuus dessa arvokasta kauppatavaraa
Suomalainen rapukirja on näyttävä lahjakirja ja oiva tietokirja kaikille luonnonantimista kiinnostuneille. Kirja antaa runsaasti vinkkejä varsinkin aloitteleville ravustajille ravustuslupien hakemisessa, mertojen desinfioinnissa, parhaista syöteistä ja syöntipaikoista sekä tietysti rapujen keittämisessä. Ne saa hänen puolestaan jättää kaupan pakastealtaisiin. Toistaiseksi sitä Elimyssalolla vielä riittää.. Taitollisesti kirja on monimuotoinen ja värikäs, osa tekstistä on kaunokirjoitusta ja eri väreillä toteutettua. MARJA HARTOLA Opas ravuista nauttimiseen KIRJAT Naava on erinomainen ilmanlaadun mittari. Kevään retkellä tavattiin alle puolenkymmenen eläimen jäljet. Kostamuksen kaivoskombinaatti on vain 50 kilometrin etäisyydellä – korkealta vaaralta voi nähdä koillisen horisontista kombinaatin massiiviset savua tupruttavat piiput. Peuran lisäksi Elimyssalo ja muut läheiset suojelualueet ovat säästäneet sirpaleita alkuperäisestä kainuulaisesta metsäerämaasta. Onneksi länsituulet ovat viime vuosina olleet vallitsevina. Hinta 35 euroa. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 ARI KOMULAINEN, teksti ja kuva KUHMON itäosassa valtakunnan rajan vieressä sijaitsee Elimyssalon luonnonsuojelualue. Se perustettiin 1970-luvun puolimaissa suojelemaan silloisen Neuvostoliiton alueelta lähes sadan vuoden tauon jälkeen maahamme vaeltanutta metsäeli suomenpeuraa. Suomalainen rapukirja on runsaasti kuvitettu, 200 sivulla on noin 170 kuvaa, joten jokaisella aukeamalla on vähintään yksi kuva. Puut täynnä naavaa ja luppoa Peuroja ei Elimyssalolla 70ja 80-lukujen tapaan enää ole, vaan ne ovat siirtyneet lännemmäksi. Kombinaatti tuottaa rautapellettejä avolouhoksesta, ja malmin rikastaminen pelleteiksi tuottaa 40 prosenttia Karjalan tasavallan rikkipäästöistä. Suomalainen rapukirja kertoo kaiken olennaisen ravuista: niiden historiasta, sairauksista ja pyydystämisestä sekä omasta rapukulttuuristamme päätyen rapukesteihin viiniehdotuksineen ja snapsilauluineen. Ennätysvuonna 1900 Suomesta vietiin jopa 15 miljoonaa rapua. Tietokirjailija ja valokuvaaja Juha Jormanainen tunnetaan lukuisista eräkirjoistaan, jotka käsittelevät muun muassa kalastusta, metsästystä ja eräruokia. Juha Jormanainen: Suomalainen rapukirja. Vuonna 1989 näistä Kuhmon rajanpinnan suojelualueista perustettiin rajan molemmille puolille yltävä Ystävyyden puisto ja luonnonsuojelualue. Ravut ovat olleet paitsi katolisen ajan paastoruokaa myös varsinkin aateliston ja kuninkaallisten juhlaruokaa. PILKKEITÄ 27 13. Kirveenkäymätön tuo salo ei ole, siitä kertovat maatuneet kannot ja kuusen ylivalta – kuten ei liene juuri mikään kolkka maassamme. 216 sivua. Suomessa ravustusbuumi alkoi 1800-luvun loppupuolella, kun rapuja alettiin viedä ulkomaille, muun muassa Pietariin. Yhdentoista kuvan sarja ravun syömisestä rapuveistä apuna käyttäen on hyvin valaiseva. Edellisestä käyntikerrasta vajaan kymmenen vuoden takaa nämä puissa kasvavat jäkälät ovat silmämääräisesti arvioiden runsastuneet huomattavasti. Jormanaisen mukaan ravun oikeaoppinen syöminen kuuluu suomalaisen yleissivistykseen ja taidon oppii vain harjoittelemalla. Naavat, lupot ja jäkälät ovat erittäin herkkiä ilman epäpuhtauksille, koska niillä ei ole juuria vaan ne saavat kaiken ravintonsa suoraan ilmasta. Siksikin nyt kannattaa tutustua uuteen rapuaiheiseen kirjaan, Juha Jormanaisen teokseen Suomalainen rapukirja. Elimyssalolle ilmansaasteista suurin osa tulee rajan takaa. Järvimaisemaja ravustuskuvien joukossa on tarkkoja lähikuvia muun muassa meidän rapulajeistamme (jokirapu ja kapeasaksirapu sekä muualta tuotu täplärapu) ja niiden sairauksista, jolloin ne täydentävät ja havainnollistavat sopivasti kirjan asiantuntevaa ja osuvaa tekstiä. Sen sijaan metsää ja suota Elimyssalolla riittää ihasteltavaksi. Punaista väriä on käytetty eniten – sitä on lukuisissa keitettyjen rapujen kuvissa ja myös kirjan kannessa, jossa punaisen ravun pinta on hauskan karhea ja elävän tuntuinen. Tilanne olisi vieläkin parempi, jos kombinaatti saisi päästönsä puristettua länsimaiselle tasolle. Naava kasvaa Elimyssalolla Kostamon laskeuma uhkaa Ystävyyden puistoa. Ulkomaiset pakasteravut hän tuomitsee täysin. Metsäkustannus 2015. Vasta 1900-luvun lopulla suomalaiset, erityisesti kaupunkilaiset, oppivat herkuttelemaan ravuilla, kun täplärapuja on tullut markkinoille edulliseen hintaan. Tunnettuja rapujen ystäviä olivat muun Vaasa-kuninkaat ja Napoleon. Ravustus oli tuottoisaa, ja maalaisväestö pyydysti ahkerasti rapuja, mutta ei itse syönyt näitä omituisia olentoja. Ravustuskausi on jälleen alkanut ja kestää lokakuun loppuun. Jormanaisen mielestä paras rapu on kotimainen jokirapu, jota myös jaloravuksi kutsutaan. Etenkin kankaiden pohjoisja koillisreunojen rämeillä, suon vaihtuma-alueella, puut ovat täynnä naavaa ja luppoa
Mhy Pirkanmaa 1, 477 p. Myynnistä ei mene luovutusvoittoveroa, jos kauppahinta ei ylitä arvoa, josta on maksettu perintöverot. Niitä löytyy K-raudan lisäksi esimerkiksi Agrimarketeista ja Uittokaluston nettimyymälästä. Vielä pari vuotta sitten osallistujia oli noin 550. Puutavaran tai metsäalueen myynti perikunnan omistamalta tilalta voi olla tarpeen perintöverosta selviytymistä varten. Nuorten sarja 1. Tämä vuonna Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys otti vetovastuun. Naisten sarja: 1. Sen tankkiin mahtuu 15 litraa liuosta. 2. Kaupan jälkeen tehdään verottajalle yhtymäselvitys verolomake 36. Hozenlockin 16 litran tankilla varustettu käsikäyttöinen reppuruisku Stihl SR-450 moottoriruisku on toimintavarma laite esimerkiksi booriliuoksen levittämiseen. Vero on normaali puunmyynnistä maksettava vero. Mikä on verotuksellisesti perikunnan kannalta edullisinta: a) että perikunta myy koko osuuden ennen pesän osituksen suorittamista, vai b) että osakas tai osakkaat osituksen jälkeen myyvät heille osituksessa tulleet osuudet kukin yksityisesti. Sukupolvien metsätaitokilpailu Metsänomistajien metsätaidon SM-kisat päättyivät alahärmäläisjuhliin. LUKIJAKYSYMYS MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Alahärmäläisessä Hanhi mäen talossa ei jatkossa pitäisi olla raivaussahoista pulaa. Perikunta voi yksimielisellä päätöksellä tehdä puukauppaa. Jutun pääkuvan moottoriruisku on Stihlin malli SR 450. Voitto tuli kolmannella yrittämällä. ”Innostuin metsätaitokilpailuista vasta varttuneella iällä. Viime vuonna kilpailuille ei löytynyt järjestäjää ja kisojen tulevaisuus oli vaarassa. 3. 4. Maire Kalliokoski, Mhy Päijät-Häme 162 p. Virheetön suoritus on ratamestarin näkemys oikeasta leimauksesta.” Ratamestari Markku Nieminen sai kiitosta radasta. Nivalan Jaakko Niemimäki oli kisan nuorimpia osallistujia. Ruisku maksaa noin 850 euroa. 2. 5. Kullervo Kanniainen, Siikajoki 168 p. Tosin rata oli tavallista pidempi ja koealat suurempia. Mistä näitä kuvissa olleita ruiskuja saa ostaa, ja mitä moottoriruisku maksaa. PILKKEITÄ 28 13. Käsikäyttöisiä reppuruiskuja on tarjolla lukemattomia malleja. Tehtäviä on 15, joista suurimman pistepotin antavat puuston tilavuuden arviointi ja leimaus. Viime perjantaina kaksi uutta konetta lähti isä-Hannun ja Mika -pojan matkaan Hartolasta metsänomistajien metsätaidon suomenmestaruuskilpailuiden voittopalkintoina. Koska tilalle jää kolme omistajaa, niin he muodostavat verotusyhtymän. Eivätkä palkintosahat ole perheen ensimmäiset. Kesäkuun Metsälehdessä oli juttua nestemäisen boorilannoitteen levittämisestä. Metsätaitokilpailut ovat ensisijaisesti varttuneemman metsänomistajakaartin harrastus. Mhy Suomenselkä 1 475 p. ”Leimaustehtävässä menestyminen vaatii taidon lisäksi aina vähän tuuria. 3. Heistä valtaosa sai ikähyvityspisteistä, joita saavat tänä vuonna 60 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat kilpailijat. MIKKO RIIKILÄ LUKIJAKYSYMYS Maatilaa ja turkistarhaa hoitava Hanhimäki käyttää metsiään maltilla. Miten tällainen kauppa voidaan käytännössä järjestää, ja miten se verotusta ajatellen olisi edullisinta hoitaa. Jos kauppa tehdään ennen perinnönjakoa, niin myyjänä on kuolinpesä ja rahat tulevat kuolinpesälle. Jatta Mikkanen, Mhy Mänty-Saimaa, 138 p. Metsien boorilannoitukseen oheinen laite on aika pieni, tankkiin mahtuu liuosta kerralla seitsemän litraa. Osallistujamäärät ovat vuosien mittaan vähentyneet. Mhy Päijänne Konkarit, 474 p. Muut yhtymän osakkaat haluaisivat ko. Se maksaa K-raudan nettikaupassa 24,95 euroa. Perinnönjaon jälkeen jokainen yhtymän osakas on omistusosuutensa myyjä. 2. Tuula Kallinen, Mhy Siikalakeus, 160 p. Kaikkein halvimpia reppuruiskuja kannattaa välttää. ”Kilpailut ovat silti avoimet kaikille metsänomistajille, siis myös niille, jotka eivät ole yhdistysten jäseniä”, toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen korostaa. (suuruudeltaan vajaa 10 hehtaaria). Hannu Hanhimäelle mestaruus oli ensimmäinen. Tänä vuonna kisaan osallistui 350 kilpailijaa. Joukkuekilpailu 1. ”Vaativat tehtävät erottivat jyvät akanoista. Vielä tällä kertaa pisteet eivät riittäneet palkintosijoille. Myynti voidaan toteuttaa yhdellä kauppakirjalla ja yhdellä kaupanvahvistuksella. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 Tulokset Miesten sarja: 1. Jos myynti suoritetaan perikunnan nimissä ennen ositusta, mitä veroseuraamuksia myynnistä on. Heikki Kokkonen, Mhy Mänty-Saimaa, 169 p. Miehet korjasivat ykkössijat sekä miesten että nuorten sarjoista. Muun muassa saksalaiset Solo-ruiskut tunnetaan laadukkaina laitteina. Vuoteen 2013 asti Suomen metsäkeskus järjesti kisat. Perikunnan jäsenet haluavat myydä osuutensa metsäyhtymästä. Akseli Rantanen, Mhy Päijät-Häme, 131 p. Menin mukaan, kun nuoret harjoittelivat metsätaitoja 4H-kerhossa.” Taitoa ja tuuria Metsätaitokilpailussa mitataan osallistujien metsänarviointitaitoja. 5. Riitta Salokas, Mhy Päijänne, 163 p. 2 .Ossi Mäki-Latvala, Mhy Ilmajoki, 139 p. Kuitupuun tienvarsihinta on sama kuin 25 vuotta sitten.” Päijät-Hämeen mhy perinteen jatkajaksi Metsänomistajien metsätaitokilpailut järjestettiin vuoden tauon jälkeen. Velimatti Häkkilä, Siikajoki, 134 p. Jatkossa Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy jakaa kilpailuiden järjestäjän halukkaiden metsänhoitoyhdistysten joukosta. Jutun pikkukuvan käsiruisku on mallia Hozelock 26-4507. Hannu Hanhimäki, Mhy Keskipohja, 171 p. VÄINÖ SIKANEN Perikunnan metsän myynti maksaa K-raudassa 179 euroa. Laitteita myyvät Stilh-kauppiaat kautta maan. Alle 18-vuotiaille tarkoitetussa nuorten sarjassa oli yhdeksän osallistujaa. Näin varsinkin leimauksessa tuli kiire”, Hannu Hanhimäki korosti. Mistä ruisku?. 5. Eini Tulkki ja Eino Ruoppa arvioivat puun pituutta Metsänomistajien SMmetsätaitokisoissa Hartolassa. 3. osuuden osaksi nykyistä metsäyhtymää, jonka omistuspohja siten kapenisi kolmen osakkaan yhtymäksi, josta kukin omistaisi yhden kolmasosan. Mikko Kiviluoma, Mhy Lakeus, 170 p. 4. Mika Hanhimäki, Mhy Keski-Pohja, 145 p. Mika nappasi voiton jo Kuopion kisoissa kaksi vuotta sitten – silloinkin ykköspalkintona oli raivaussaha. 4. Yhtymän osuuden kaupan voi tehdä ennen perinnönjakoa tai sen jälkeen. ”Metsäyhtiöt korjaavat suurimman hyödyn puusta, ja me metsänomistajat hoidamme metsiä enempi talkoilla. Pirkko Säynätmäki, Mhy Päijänne, 158 p. Perikunta, johon kuuluu kolme sisarusta, omistaa pienen metsätilan (alle 10 hehtaaria), sekä lisäksi neljänneksen osuuden metsäyhtymästä, jonka osakkaita ovat vainajan kolme sisarusta. Eila Kuha, Mhy Pohjois-Karjala, 158 p. Stihlin moottoriruisku on laadukas ja tehokas laite boorin tai glyfosaatin levitykseen. 3. Martti Sianoja, Mhy Pirkanmaa, 170 p
Valtapuuna mänty, kasvupohjat pääosin tuoreita kivennäismaita. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 050 464 6500. huutokaupat.com -internetsivustolla järjestettävässä nettihuutokaupassa, jonka kautta tarjoukset tulee jättää 15.9.15 klo 16 mennessä. Ojalinjat avattu 2011-2012. Pääosa nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita kangasmailla, n. UPM Bonvestametsätila. PILKKEITÄ 29 13. rantaa n. 1,405 ha. METSÄPALSTA, Sotkamo 24,5 ha. 52.000 € Lisätiedot: www.laprim.fi Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 2700 m3, tukkipuun osuus noin ¼. omakotitalo, konehalli/navetta, lato, rantasauna. 1650 m3. Hp. Metsämaasta n. www .jao.. 60 km. 90 000 € METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. METSÄPALSTA, Juuka, Petrovaara/Polvela 164,9 ha. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 95.000 € METSÄPALSTA, Kuhmo, Saunajärvi 10,2 ha. Kelpoisuusehdot määräytyvät opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 986/1998 § 13 mukaan: soveltuvaksi katsotaan metsäalan korkeakoulutasoinen tutkinto. Hp. Keskipuusto on n. Hakuaika päättyy 19.8.2015. 5 ha suota. 7 ha on varttunutta kasvatusmetsää, loput nuoria taimikoita. Tilalla on purkukunt. Hp. Kuusamon pohjoisosassa, lähellä Kuusamo-Kemijärvi tietä. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 30 km, Parikkalaan n. Jämsän ammattiopisto Toisen asteen koulutus/Tredu TUNTIOPETTAJA, METSÄALA 1-114-15 Tehtäviin kuuluu koneellisen puunkorjuun (harvesterit ja ajokoneet) monipuolinen käytännön ja teorian ammattiaineiden opetus luokassa, konehallissa, metsäkonesimulaattoreilla ja maastossa sekä kansainvälinen yhteistyö. Mahdollisuus ostaa myös tilaan kuuluva noin 3 ha talouskeskus rakennuksineen. Kokonaispuuston on arvioitu olevan n. 390 m3. Pahapuronpalsta on määräala 40 km kirkonkylältä etelään. Kohde myydään www. Tuhkalannoitus tehty 2011 n. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 80.500 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Yhteishinta 180.000 €. 35.000 €. Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella, suora pääsy Saimaan vesireiteille. METSÄTILA, Punkaharju, Saukonsaari 25,96 ha. 3 000 m³. Särkilahdenselän rannalla, omaa rantaviivaa reilut 400 m. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 83. koulutuspäällikkö Mari Nieminen, puh. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Runsaspuustoinen metsäpalsta. Kohde sijaitsee kalaisan Simojärven itärannalla. 19 km taajamasta. 16.920 m3, pääosin varttunutta kasvatusmetsää. Lisäksi edellytetään yhteistyökykyä, kehittävää otetta työhön sekä voimassaolevaa vähintään C-luokan ajokorttia. Kohde sijaitsee kauniilla Korpiniemellä, rantaviivaa n. Koiralammen rannalla lomarakennuspaikka (RA). Katso tarkemmat kuvaukset ja hakuohjeet: www.tampere.fi/tyo Polku omaan metsään Mets äkirja metsälehti.fi. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 701 (LT/14) Lukijoita 153 000 (KMT/14) Painopaikka Hämeen Paino Oy RANTAKIINTEISTÖ, Punkaharju, Särkilahti. Noin 30 % pinta-alasta on päätehakkuuvaiheessa. Kokonaispuusto n. METSÄTILA, Ranua Metsäalueet ja pihapiiri kauniilla Ranuanjoen jokitörmällä. Rehevät kasvupohjat, runsaasti välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia. Työ on osittain kaksivuorotyötä. Helposti saavutettavissa. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 450 m. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. vuonna 1991 valmistunut loma-asunto, varastorakennus ja rakoseinälato. UPM Bonvesta -metsätila. 23 ha, kok.puusto n. 28 ha alueelle ja n. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Mh. 40 ha alueelle suunniteltu kunnostusojitusta. Sijaisuus alkaa sopimuksen mukaan ja päättyy 5.6.2016. Maapohjat pääasiassa tuoreita tai lehtomaisia. UPM Bonvesta -metsätila, ks. Eduksi katsotaan kokemus opetustyöstä ja käytännön työelämäyhteydet. 2 rak.paikkaa vapaa-ajanasunnoille, kummankin rakennusoikeus 150 k-m2. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Hyvä metsäautotie kulkee tilan läpi. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 040 801 6709. Kohteella vanha hirsinen asuinrakennus, josta remonttitaitoinen voi tehdä vaikka kesäasunnon, lisäksi muita purkukuntoisia rakennuksia. Yhtenäinen 3 palstasta koostuva tilaryhmä Juuassa n. 09 315 49 806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 40.000 €. Simojärven Impiössä sijaitsevalla kohteella n. 09 315 49 803 Eero Sala p. LOMAKOHDE, Ranua, Simojärvi 0,29 ha. Tienvarsisijaintinsa ansiosta palstalle on helppo poiketa. 25 km, Savonlinnaan n. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa ..................................................................................... Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. Metsistä taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30%, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. Kokonaispuusto n. Kokonaispuusto n. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Katja Raninen (perhevapaalla) Eeva Kurko p. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 200.000 €. Rakentamiseen haettava poikkeamislupa. Toimipaikka on Metsätien toimipiste Ylöjärvellä. Pihlajaveden rannalla, peltoa n. Puustoa n. www.bonvesta.fi. Tehtävään valitulta edellytetään koneellisen puunkorjuun vankkaa ja monipuolista käytännön osaamista ja työkokemusta sekä englannin kielitaitoa. 1280 m3, keskipuusto 126 m³/ha. 474.500 €. Jämsän ammattiopisto on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. Kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijoiden puuttuessa tehtävään voidaan valita henkilö, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia. 38.200 €. UPM Bonvesta -metsätila, ks. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. ........................................ ELOKUUTA 2015 u NRO 15 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Sönkkä 23 ha. 500 m etelään, länteen ja itään. Punkaharjulle n. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan. Höntönvaarantiehen rajoittuva määräala tilasta Teppanala. 127 m³/ha. 18.000 € / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 15,7 ha, hiekkapohj. RANTATONTTI, Punkaharju, Vuoriniemi 2 ha. Lisätiedot: vs. 11 ha. Kaksi määräalaa Sönkän kylässä noin 16 km päässä Savonrannan taajamasta. Haemme kolmea päätoimista Tuntiopettajaa metsäalalle Lisätietoja: www.jao.?/tyopaikat Jämsän ammattiopisto on nuorten ja aikuisten monialainen ammatillinen oppilaitos, joka kehittää seutua tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. METSÄPALSTA, Kuusamo 16,35 ha. Määräala Lautakota-järven rannalla. Kohdenumero 192197. Mahdollista ostaa vain toinen paikka. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. 5360 m3. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Lieksa, Jaakonvaara 45,6 ha. Yhteispinta-ala n. www.bonvesta.fi. 8 ha ja metsämaata n. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p
Osmo Asikainen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon valtuuston jäsen, Heinävesi 50 VUOTTA 17.8. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. 21 B, 00100 Helsinki. Tanska oli viimeisen jääkauden jälkeen pitkään lehtipuuvaltaisten metsien peittämä. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Sulo Kankkunen, metsätyömies täytti 90 vuotta, Jaama, Rääkkylä 80 VUOTTA 21.8. mastoneuvottelut painavat päälle, ja niitä odotellessa maailma näyttää kääntävän selkänsä fossiileille. Kaikkiaan Tanskassa viljellään yli 500 puulajia. Prinssi Hamletin aikaan havumetsiä ei kuningaskunnassa tiettävästi vielä ollut. Itse uskon, että aurinkoenergia tulee olemaan vallitseva energiamuoto tulevaisuudessa, mutta sitä ennen koem me bioenergian kukoistuskauden, jonka pituudesta ei kylläkään ole tietoa. Fossiiliset raaka-aineet ovat joutuneet myös sijoittajien epäsuosioon niin, että jopa öljymaa Norja on vähentänyt sijoituksia mustaan kultaan. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 NIMITYS LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Hintavaihteluiden vaikutusta eri energiamuotojen suosioon näyttää kuitenkin olevan todella vaikeaa ennustaa, kuten öljyn hinnan aleneminen ja sen samanaikainen suosion lasku osoittaa. Pariisin ilKaikki auringosta MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva TANSKASSA , tuulimyllyjen luvatussa maassa, ilmasto-, energiaja rakennusministeri esitti viime vuonna toiveen luopua kivihiilen käytöstä seuraavan kymmenvuotiskauden kuluessa luonnon ja ilmaston turvaamiseksi. ??. Rannikkopuiden tekninen laatu ei tosin metsänhoidollisessa mielessä ole kovin kaksinen. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi tynyt ja jatkaa varmuudella voittokulkuaan varsinkin nyt, kun sille on vahva poliittinen tuki. Uskon myös, että kasvavan biotalouden myötä puuraaka-aineen hinta nousee ja puun energiakäyttö saattaa jossakin vaiheessa tulla liian kalliiksi. 90 VUOTTA 31.7. PILKKEITÄ 30 13. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Kaikki energia on viime kädessä tavalla tai toisella peräisin auringosta, ja metsät ovat sangen tehokas koneisto, jolla aurinkoenergiaa otetaan talteen. Tuottavuusloikan ja digiloikan lisäksi näyttää nyt siltä, että vallitseva maailmanpoliittinen tilanne pitää öljyn hinnan alhaalla paljon pitemmällä tähtäimellä kuin on kuviteltu, ja outoa kyllä se tulee vauhdittamaan siirtymistä fossiilisista energialähteistä uusiutuviin. Fossiilisten raaka-aineiden käytön väheneminen johtaa tietenkin siihen, että ne pitää korvata muilla tavoin. Shakespearen Hamletissa todettiin olevan ”jotain mätää Tanskanmaalla”. Puutkin ovat nykyhallitsijoiden suojeluksessa, ja eräänä hallinnon tavoitteena on vielä kaksinkertaistaa nykyinen metsäpinta-ala tulevien vuosikymmenten aikana. Jarmo Toivola, Otso metsäpalvelujen metsäpalveluesimies, Toholampi (matkoilla) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Nykyään havupuita on puolet valtakunnan metsistä. Heinäkuun loppupuolella uutisissa kuultiin, että isot öljyfirmat, muiden muassa Shell, ovat aikeissa vähentää työtekijöitä ja samalla uusien öljykenttien etsintää merkittävässä määrin. Matti Nenonen, metsänhoitaja, Savonlinna (perhepiirissä) 70 VUOTTA 24.8. Ihmisen toiminnan seurauksena metsät kuitenkin hupenivat vähitellen hakkuiden, laidunnuksen ja pellonraivauksen myötä. senttia maapinta-alasta. Pyökki ja tammi ovat tällä hetkellä maan yleisimpiä lehtipuita, mutta Tanskan ehdottomasti yleisin puulaji on metsäkuusi (Picea abies ) parinkymmenen prosentin osuudellaan. Hän työskentelee tällä hetkellä Siemensin Euroopan Building Technologies -yksikön johtajana, mutta aloittaa Pöyryllä viimeistään ensi vuoden helmikuun alussa. Vähän siis olemme skeptisiä, mutta kaikeksi onneksi kuitenkin vähän uteliaita, niin että ainakin ensiaskelia aurinkoenergian käytöstä myös kotitalouksissa on jo otettu. Tahti on ollut yllättävän kova, ja jotenkin nyt vain tuntuu siltä, että olemme tulleet ratkaisevaan käänteeseen. Taistelu tuulta ja mätää vastaan Jyllannin niemimaalla Tanskan Atlantin puoleisella länsirannikolla tuulee tasaisen vinhasti. Tämän päivän Tanskassa myös kuninkaallisessa perheessä on rauhallisempaa. Puun energiakäyttö on meillä lisäänMaan hallitus on päättänyt ottaa monenmoisia loikkia saadakseen rakkaan isänmaamme uuteen vauhtiin. Suomessa vastaava suhdeluku on yli nelikymmenkertainen. Sari Laamanen, Metsänhoitoyhdistys Karhun valtuuston jäsen, Espoo 28.8. Kivihiilen käytön lisääntyminen 1700-luvulla saattoi tosin säästää myös maan viimeisiä luontaisia metsäalueita; polttopuuta kun ei tarvittu enää yhtä laajasti energiantuotantoon. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Jouluisin tanskalaiset virkistävät myös naapurimaitansa mittavalla joulukuusituotannollaan. Hallitusohjelmassa on erittäin kunnianhimoiset tavoitteet Suomen energiaomavaraisuuden lisäämisestä, joten aikamoista loikkaa voidaan silläkin rintamalla odottaa. ??. Tätä nykyä maan metsistä pidetään enenevässä määrin hyvää huolta, ja etenkin metsien virkistyskäyttöön satsataan. Kesälomamatkalla leijan lennättäminen onnistui leikki-ikäiseltä pojaltani vaivattomammin kuin itseltäni koskaan koto-Suomessa. Maailman mittakaavassa ajatellaan että aurinkoenergian merkitys tulee nopeasti kasvamaan ja sillä pystytään tulevaisuudessa korvamaan hiilellä ja öljyllä tuotettua energiaa merkittävässä määrin. Tanskan hätääntyneet viranomaiset laativat vuonna 1805 metsien käyttöä säätelevän lain, jonka turvin metsien määrä lähti pikkuhiljaa nousuun. Suomessa aurinkoenergiasta ei olla toistaiseksi innostuttu ihan hirveästi kaiketi pitkän ja pimeän talven takia. 1700-luvun lopussa kuningaskunnan metsiä oli erään arvion mukaan jäljellä enää parisen proHamletin jälkeiset havupuut ”NYKYTANSKASSA MYÖS KUNINKAALLISESSA PERHEESSÄ ON RAUHALLISEMPAA.” PÖYRY Konsulttiyhtiö Pöyryn uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu diplomi-insinööri Martin à Porta. Voimakkaan merituulen muovaama hiekkadyynivyöhyke on pitkälti puuton, mutta sisämaahan mentäessä istutetut havupuut ovat osoittautuneet oivallisiksi hiekansitojiksi eroosiota vastaan. Jyllannin tuuliset rannikot ovat usein havupuuvaltaisia.. Kuusi ei kuulu Tanskan luontaiseen puulajistoon, vaan kaikki maan metsäkuuset ovat viljeltyjä. Yhtiö työllistää maailmanlaajuisesti runsaat 90 000 henkilöä. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on pitkään ollut suomalainen Jorma Ollila. Viimeisten sadan vuoden aikana metsäpinta-ala on noin kaksinkertaistunut, ja tänä päivänä jokaista tanskalaista kohden metsää on jo kymmenesosa hehtaaria. Suomen hallitusohjelmassa tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä mutta myös muut uusituvat energialähteet kuten aurinko ja tuuli ovat mukana tarkasteluissa. Yksistään Shell ilmoitti vähentävänsä 6 000 työpaikkaa eri puolilla maailmaa. Merkittäviin viljelytulokkaisiin kuuluvat myös mänty, sitkankuusi sekä monet pihtakuusilajit. Kuivia kuusenoksia on myös paikka paikoin ripoteltu rannan kävelyreiteille sitomaan irtohiekkaa
ELOKUUTA 2015 u NRO 15 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2015 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2015 / 2015 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Metsän monet annit . Metsäpeura teki paluun . net. 09 315 49 840. Palkinnot metsäkryptosta 11 on arvottu seuraaville kolmelle: Anitta Hurme, Nousiainen, Elli Pelkonen, Kitee ja Jorma Rauhala, Valkeala. PILKKEITÄ 31 13. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Seuraava Metsälehti ilmestyy 27. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. elokuuta. Mistä maanmittarille maksetaan. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 27.8. ENSI NUMEROSSA METSÄKRYPTO 11, OIKEA RATKAISU MIKK O RIIKIL Ä METSÄKRYPTO 15. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 15”. Haritus onnistuu viilanohjaimella . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Nauti metsän antimista. Käytännöllinen symbolijärjestelmä varoittaa sekoittamasta ruokasieniä myrkkysieniin. Kirjan kuvat kertovat kiihkeistä metsästystilanteista ja hienoista tunnelmista. Riistabiologit Jere Malinen ja Veli-Matti Väänänen ovat tunnettuja suomalaisia metsästyskirjoittajia. Hinta 42 € Pieni sienikirja Pelle Holmberg ja Hans Marklund Ruotsalainen klassikkosienikirja nyt vihdoin uudistettuna laitoksena suomeksi. Pelle Holmberg ja Hans Marklund ovat biologeja ja opettajia, ja he ovat työskennelleet vuosia sienitietouden levittämisen parissa. Kirja sisältää yleisimpien ruokasienien tunnistamisohjeet, yksityiskohtaiset kuvat sienistä sekä niiden kasvuympäristöstä ja vinkkejä poimimiseen, puhdistamiseen, ruoanlaittoon sekä säilöntään. Hinta 19,90 € Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Kaksikon yhteis työnä ovat aiemmin ilmestyneet Käytännön riistanhoito (2002) sekä Suomalainen metsästys (2006). Teos kertoo kattavasti kaikkien Suomen riistaeläinten metsästyksestä ja nostaa näkyvästi esille viime vuosien metsästyslainsäädännön uudistukset aina hanhenpyynnin rajoituksista biologisesti kestävään suden metsästykseen. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys.. Teksteihin on tallennettu kirjoittajien poikavuosista asti virinnyt rakkaus metsästykseen, ja ne tuovat suomalaisen riistan kaikkien ulottuville. Suomalainen metsästys – linnuista suurriistaan Jere Malinen ja Veli-Matti Väänänen Suomalaiset ovat Euroopan innokkainta metsästyskansaa