WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Metsävaratiedosta leimahti ilmiriita . sivut 2–3 METSÄSTÄ: Stihlin sahauutuudesta eivät tehot lopu kesken . Se pp o Sa m ul i METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 18. ELOKUUTA 2016 • NRO 15 • PERUSTETTU 1933 Seppo Okon saarimetsälle ei enää riittänyt ympäristötukea. sivu 22 PILKKEITÄ: Sorsanpesistä tuli yllätysmenestys . sivu 25. Sivut 18–19 Miten käy suojelun
Tosin rajatiedot voi vapaasti ladata esimerkiksi Paikkatietoikkunasta. ”Itsekin metsänomistajana tunnen nämä herkkyydet hyvin”, hän toteaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsäkanalintusaalis laski noin viidenneksen edellisvuodesta, vesilintujen 15 prosenttia. Työvoiman vähennystarve on enintään sata henkilötyövuotta. MTK: Seuraava kemera kokonaan uusiksi Nykyinen kemerajärjestelmä on voimassa vuoteen 2020. ”Ministeri ei voi antaa virkamiesten kävellä ylitseen.” Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ryhtyy erotuomariksi metsävaratiedon julkisuudesta syntyneessä kiistassa. 2 A J A S S A 18. Hirvilupien määrä nousi eniten pohjoisessa Hirvieläinten metsästyslupamäärät kasvoivat. KIISTA koskee laserkeilaten kerättyjä yksityismetsien puustotietoja. Paperikoneen sulkemisen jälkeen tehtaalle jää vielä yksi kartonkikone Metsäkanalintujen metsästystä rajoitetaan Metsäkanalintujen kannat ovat heikentyneet, joten pyyntiä aiotaan rajoittaa tulevana syksynä. Pienriistasaalis jäi entistä vähäisemmäksi Pienriistasaalis kutistui viime vuonna. Ministeri hilan ja kuvion välissä Kiista metsätietojen julkisuudesta on päätynyt umpikujaan. Sisällöltään ne vastaavat metsäsuunnitelman kuviotietoja. Valkohäntäpeuralupien määrä nousi 13 prosenttia 29 000:nteen. Komissio antoi Suomelle syyskuun loppuun aikaa vasta, miten ja mihin mennessä asia ratkaistaan. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 LYHYET MIKKO RIIKILÄ I lmiliekkiin leimahtanut kiista EU:n ympäristötietodirektiivin tulkinnasta koskee Metsäkeskuksen metsätietojen julkisuutta, josta säädetään metsätietolailla. Tiilikainen huomauttaa, että muun muassa sähköisen puukaupan kehittäminen edellyttävät entistä tarkempia metsävaratietoja, joita laserkeilaus tuottaa. Metsätalous tarvitsee sen jälkeen yhä kannusteita, MTK:n Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola arvioi. Eniten pyyntilupia on myönnetty Lappiin (6 677 lupaa) ja Ouluun (6 657). Maaja metsätalousministeriön esitys kanalintujen metsästyksen rajoittamisesta on parhaillaan lausuntokierrokselle.. MTK:ssa on ryhdytty jo hahmottelemaan uutta järjestelmää: sen pitäisi olla entistä yksinkertaisempi ja tehokkaampi. Tilakohtaisten yhteenvetojen laatiminen ei suoraan kuviotietojen perusteella onnistu. Hänen mukaansa tavoitteena on oltava, että metsävaratieto ja muut ympäristötiedot yhdistetään samaan tietokantaan. Suurin osa eri riistalintujen saaliista väheni, mutta muun muassa riekkosaalis kasvoi kolmanneksella. Suomen riistakeskus on myöntänyt hirvelle liki 42 000 pyyntilupaa, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen etsii nyt ratkaisua. Nisäkkäistä esimerkiksi supikoirasaalis kutistui yhdeksän prosenttia ja metsäjänisten 17 prosenttia. Yhtiö aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat Kyröskosken tehtaan kaikkia 250:tä työntekijää. ”Se on vähän niin kuin alokkaan asento, pitää tehdä kokonaan uusiksi. Tilojen rajatietoja ei jaettaisi Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on tulossa erotuomariksi kiistaa vatuloineiden osapuolten välille. ”Ratkaisun pitää täyttää EU:n vaatimukset ja samalla ottaa huomioon herkkyydet, joita asiaan liittyy metsänomistajien kannalta.” Herkkyys tarkoittaa metsävaratietojen jakamista ilman metsänomistajan suostumusta. Metson, teeren, pyyn ja riekon metsästys on tarkoitus kieltää joissakin maakunnissa kokonaan ja osassa lyhentää metsästysaikaa. Ympäristötietodirektiivi määrittää julkisiksi kaikki viranomaisten hallussa olevat ympäristötiedot, siis myös Metsäkeskuksen keräämät yksityismetsien puustotiedot. Muut kannattavat sitä. Laserkeilaus on lentokoneesta tehtävä mittaustapa, jossa puustotunnukset ja kasvupaikkatiedot määritellään erikseen jokaiselle sivultaan 16-metrisille ruudulle, hilalle. Hän ei lupaa, että metsätietolaki saataisiin alkuperäisen aikataulun mukaisesti voimaan ensi vuoden alkuun mennessä, mutta lähiviikkoina pitäisi keksiä jonkinlainen ratkaisumalli. Tilojen rajoja ei kuviotietoihin yhdistetä. MTK vastustaa jyrkästi kuvioittaisten puustotietojen vapaata jakamista. Ainekset sovintoon menivät, kun Suomen kansalainen kanteli EU:n komissiolle ja valitti Suomen panttaavan ympäristötietodirektiivin mukaan avoimiksi määriteltyjä tietoa. Lakia on valmisteltu vuoden päivät. Nykyiseen on laitettu paikkaa paikan päälle ja kokonaisuus on byrokraattinen ja sekava”, Tiirola linjasi. Metsä Board sulkee paperikoneen Metsä Groupin kartonkia valmistava tytäryhtiö Metsä Board aikoo sulkea yhden paperikoneen Hämeenkyrössä sijaitsevalla tehtaallaan. Hilatieto on raakadataa, jonka perusteella Metsäkeskus tuottaa kuvoittaiset metsätiedot. ”Otan asian omalle pöydälleni ja asiaan etsitään ratkaisua”, Tiilikainen toteaa. Kuviotietoihin liitetään myös toimenpide-ehdotus, joka hilatiedoista puuttuu. Vähiten hirvilupia myönnettiin Pohjois-Karjalaan (1 030 lupaa), siellä lupamäärä myös kutistui voimakkaimmin
MTK:n ylin johto on julkisuudessa penännyt Tiilikaiselta ratkaisua metsätietokiistaan. Sivut 6–7 Videoilla helpompi myydä metsätöitä Sivu 7 Tupsulatvamännyt ihmetyttävät Lapissa Sivu 8 METSÄSTÄ Oma työ kannattaa varhaisperkauksissa Kilpailuta, jos teetät työtä vieraalla. Toisaalta EU:n komission vaatimus tietojen avaamisesta on maaja metsätalousministeriön virkakunnan mukaan yksiselitteinen. Komissiolle pelkkä hilatieto ei riittäne. Ympäristötietodirektiivin koskee kaikkea viranomaisten hallitsemaa tietoa, siis myös Metsäkeskuksen tuottamia yksityismetsien kuviotietoja. MTK ei missään tapauksessa vastusta digitalisaatiota”, Tiirola korostaa. Metsäbudjetissa ei suuria yllätyksiä Ensi vuoden budjettiesitys lupaa kemeraan pienen korotuksen, tutkimuksen rahoitus laskee. MARIANNE MINKKINEN VARAINKERUUSEEN perustettu Eläköön terva -yhdistys kerää parhaillaan yrityksiltä, säätiöiltä ja järjestöiltä lahjoituksia tervan rekisteröinnin kustannuksiin. Hän uskoo, että eri osapuolten näkemykset huomioon ottava ratkaisu on löydettävissä. Sivut 14–15 Luontokuville koko elämä Hannu Hautala on julkaissut yli 50 kuvateosta. Lisäksi helpotetaan sukupolvenvaihdoksia. Nyt yli puolet rahoista on saatu kokoon. Tervan poltosta tervahaudoissa uhkaa tulla katoavaa kansanperinnettä. Eläköön terva -yhdistyksen mukaan rekisteröinti esiselvityksineen maksaisi 200?000 euroa, mikä on ylivoimaisen suuri summa pienille tervayrittäjille. Tervan rekisteröiminen on suomalaisen mäntytervan tuotannon elinehto, sillä Euroopan unionin kemikaaliasetuksen mukaan kaikki markkinoille tuotavat kemikaalit täytyy rekisteröidä kesäkuuhun 2018 mennessä. Tervan tuotantoa uhkaa kieltäminen Yhdistys kerää rahaa EU:n vaatimaa selvitystä varten. Metsätalouden verotuksessa otettaisiin huomioon vastaavansuuruinen vähennys, ministeriöstä kerrotaan. Suojelurahoihin ei tullut luontojärjestöjen ja teollisuuden toivomaa korotusta. Luonnonvarakeskuksen määrärahat laskevat vajaalla seitsemällä miljoonalla eurolla 70 miljoonaan euroon. Tiilikainen lupaa ratkaisun asiaan, mutta ei sitoudu pelkästään metsänomistajajärjestön tahtoon. Suuria muutoksia metsärahoihin ei ole luvassa. Luonnonvaratalouden määrärahat, joista myös metsätalouden eurot tulevat, kasvavat kuitenkin miljoonalla eurolla. Luonnonsuojelualueiden hankintaan on ympäristöministeriön hallinnonalalla varattu 18 miljoonaa euroa eli saman verran kuin tälle vuodelle. Tervaa käytetään muun muassa kirkkojen paanukattojen ja veneiden suojaamiseen. ”Niiden perusteella metsäpalveluiden tuottajat voivat tarjota metsänomistajille palveluita. Tutkimuksen rahoitus sen sijaan vähenee. Määrärahat pienenevät nettomääräisesti noin 12 miljoonaa euroa viime vuoden talousarvioon verrattuna. Tänä kesänä Kirkkohallitus, Suomen kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ovat lahjoittaneet yhdistykselle yhteensä 125?000 euroa. Ilman rekisteröintiä tervan kaupallinen valmistaminen kielletään. Metsäkeskuksen valtionapu pysyy niin ikään edellisvuoden tasolla, reilussa 40 miljoonassa eurossa. ”Asiasta keskusteltu ministerin kanssa” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola lataa paineita ministerille. Sivu 26 Kleopatran ja jumalten herkku Sivu 30. JUSSI COLLIN ENSI vuoden budjettiesitys lupaa maaja metsätalousministeriön hallinnonalalle määrärahoja runsaat 2,5 miljardia euroa. Sivu 5 Muurahaiset tuovat vakautta metsään Jouni Sorvarilla on 40 vuoden kokemus muurahaisista. AJASSA 3 18. Tervan valmistus on osa maamme kulttuurihistoriaa, sillä sitä on tuotettu täällä jo 1500-luvulta asti. Metsänomistajia koskettaa muun muassa uusi yrittäjävähennys, jonka toivotaan kannustavan yritystoiminnan harjoittamiseen. Jatkossa elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennetään verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos otetaan huomioon luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa. Muutoksia verotukseen Budjettiesitykseen liittyi myös useita veromuutoksia, joiden toivotaan vahvistavan kasvua ja työllisyyttä. MTK hyväksyisi laserkeilauksen tuottaman hilatiedon jakamisen. Sivut 16–17 Uudistamisessa on ajoituksella väliä Sivu 19 10 000 männyntaimen kasvava taideteos Sivu 20 Finnmetko kokoaa taas metsäkoneväen Sivu 23 PILKKEITÄ Tunturimustikka on kaunisteltu nimi Sivu 24 Konekylvöön uusi työkalu Seulakauha on uusin askel koneellisen metsänuudistamisen kehityksessä. Lisäys johtuu Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeen rahoituksen kasvusta. Luonnonhoidon rahoitus pysyy ennallaan, reilussa kolmessa miljoonassa eurossa. Hilatieto on keilauksen tuottamaa raakadataa. Niiden hän ei usko tukevan tietojen avaamista. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 TÄSSÄ NUMEROSSA Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ryhtyy erotuomariksi metsävaratiedon julkisuudesta syntyneessä kiistassa. Se on kuitenkin 30 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2015 budjetissa. ”Asiasta on keskusteltu ministerin kanssa enkä usko, että hän voi antaa virkamiesten kävellä ylitseen ja ratkaista asia Brysselin tahdon mukaisesti.” Tiirolan mielestä ministeri ei voi ratkaista asiaa kuulematta omaa eduskuntaryhmäänsä ja muita hallituspuolueita. Metsätiloilla vaihdoksia edistetään ottamalla käyttöön lahjaveron perusteella myönnettävä metsälahjavähennys. W ik im ed ia C om m on s R on i R ek om aa Le ht ik uv a M ik ko H äy ry ne n AJASSA Sienien ystäville luvassa antoisa syksy Sieniä poimitaan nykyään muuallakin kuin Itä-Suomessa. Kemeraan esitetään runsasta 56:ta miljoonaa euroa, mikä on miljoonan enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa
Kompromissin rakentaminen on vaikeaa, kun vaihtoehdot ovat juu ja ei. Toinen mittaus, pieni kopaus oksaan ja räks! Koko 6,90 euron investointi kirjattiin kertapoistona kaatopaikalle. MIKKO RIIKILÄ Ei käy ministeriä kateeksi Puun istuttamisessa on mukana vahva usko tulevaisuuteen ja siihen, että välittää tulevaisuutta myös tuleville sukupolville.” Presidentti Sauli Niinistö pohti metsänhoitoa talkoissa, joissa karsittiin itsenäisyyden juhlametsikköä Kultarannassa. Metson ympäristötuella on suojeltu erityisesti niin kutsutun kymppipykälän kohteita, joissa monimuotoisuutta on varjeltu lain edellyttämää laajemmin. Varsinaiset kuntatyöläisen sakset, ei voi nostaa liian painavaa kun oikenevat.” Japine ”Minulla on viime kesänä ostettu taimikon heinäykseen tarkoitettu ’tehoheinäin’. Tuottajajärjestöstä ei ole kuin huutomatka keskustan eduskuntaryhmään, jolta Tiilikainen jo sai kirjallisen varoituksen omavaltaisesta Metsähallituksen johtajanimityksestä. Kun hallitusohjelma tavoittelee myös 15 miljoonan kuutiometrin lisäystä hakkuisiin, budjetin suojelumäärärahojen tulisi kasvaa. Kymmenen vuoden määräajaksi 2006 solmittujen ympäristötukisopimusten jatkamiseen olisi tänä vuonna tarvittu neljä miljoonaa euroa, mutta rahaa on käytössä niin uusiin kuin uusittaviin sopimuksiin noin miljoona euroa. Syynä se, että takki ei käytännössä hengittänyt yhtään. Jos ei muuta olisi saharintamalle keksitty, niin eivät olisi metsätyöt paljoa edistyneet.” Jees H-valta ”Joo, kiinalaiset pöllisakset minäkin ostin Hongkongista. Lisäraha olisi tärkeä viesti siitä, että metsien monimuotoisuutta ja siitä huolehtimista arvostetaan. EU:n kanssa on paha olla poikkiteloin. Näillä näkymin Metso-ohjelmaa jatketaan säästöliekillä vuoteen 2019 asti. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. SITAATTI Hoidatko taimikkoasi itse. Kaikki kehosta haihtuva kosteus jää takin sisäpintaan.” Raivaussahaaja ”Surkein laite oli Motonetistä ostamani onkivapa, neljän metrin mittauspiruetteihin tarkoitettu lasikuitukyhäelmä. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Lisää rahaa suojeluun toivoivat niin Metsäteollisuus ry kuin Suomen Luonnonsuojeluliitto. ??. Kun hakkuut lisääntyvät, myös näitä arvokkaita kohteita tulee leimikoilla vastaan entistä enemmän. AJASSA 4 18. Metsäbudjetissa luvut ovat kutakuinkin viime vuoden, tai aiemmin kerrotun, tasolla. Hallitus on luvannut ohjelmassaan edistää luonnonsuojelua vapaaehtoisin keinoin, mutta käytännössä se sysää vastuuta suojelusta entistä enemmän metsänomistajille. Pahin pettymys on, että vapaaehtoisessa luonnonsuojelussa eli Metso-ohjelman toteutuksessa niukkuus jatkuu. Pienestä valonkajosta huolimatta kasvu on yhä vaatimatonta. Apua ei saatu edes harvinaisesta vetoomuksesta, jonka viime keväänä allekirjoitti 19 Metso-ohjelman tulevaisuudesta huolestunutta tahoa. ??. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Siinä meni euro poikineen hukkaan.” Topintam ”Työasusteista muistui mieleen 80-luvulta sadehousut, jotka taimikkoa raivatessa hajosivat riekaleiksi ensimmäisen kymmenen metrin matkalla.” Puun takaa ”Joskus kotioloissa oli Jobu-moottorisaha (kai norjalaisten vekkari). Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Takki oli vain muutaman kerran päällä ennen kuin jäi lopullisesti kaapin perälle. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Rahapula hidastaa paitsi uusien hankkeiden toteutusta myös vanhojen sopimusten uusimista. Muun muassa talousmetsien luonnonhoitoon ja ympäristötukeen esitys sisältää vain kolme miljoonaa euroa, kun vuonna 2015 rahaa oli käytössä kuusi miljoonaa euroa. Niin, kaiken lisäksi ilmoitetusta neljän metrin pituudesta uupui 15 senttiä.” Hiluxmetsuri KÄRHÄMÄ metsätietojen julkisuudesta saattaa maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen piinalliseen rakoon. Hallitus väistää suojeluvastuuta ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi NÄKÖKULMA. Toisaalta ministerin urakehitykselle ei olisi eduksi raivostuttaa MTK:takaan. LUKIJAKUVA ”Ei taida Oulun kaupungin kassaan priimatukin hintaa kilahtaa.” Jokkeri ”Mikä on surkein ostamasi metsätyöväline?” Hiluxmetsuri ”Kiinalaiset vai mikä se oli tukkisakset, pari reilumpaa liikettä ja olivat entiset. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 Valtiovarainministeriön esitys ensi vuoden tuloja menoarvioksi ei sisältänyt isoja uutisaiheita. Uusi kysymys: Aiotko osallistua hirvenmetsästykseen. Samalla valtiovarainministeriö viestittää, että budjetin jatkokäsittelyyn on turha ideoida uusia menoja, ellei jostain säästetä lisää. Ei tee mitään, ainoastaan horsmat katkeavat, muut kasvit vain taipuvat.” Puhveli ”Joskus tuli ostettua Agrimarketista Jonseredin työtakki. Ainakin jalkapallossa toinen varoitus tietää ulosajoa. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 93% EI 7% vas taa jia 46 1 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Yhtäällä on EU:n komissio tiedon avoimuutta korostavine ympäristötietodirektiiveineen, toisaalla äkäinen MTK haraa koko painollaan metsänomistajia koskevan tiedon jakamista vastaan. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Yllättävintä oli, miten synkkänä virkamiehet näkevät Suomen talouden tilan
AJASSA 5 18. metsänjalostuksella ja lannoituksella ja tuotosta voidaan kohdentaa laadukkaisiin puuyksilöihin taimikonhoidon ja harvennuksen avulla. ”Parin vuoden päästä aukkojen reunaan ilmestyy monesti korvasieniä, sillä ne kasvavat usein sellaisille paikoille, joissa maanpinta on rikkoutunut.” Metsänhoidon asiantuntijat jakavat metsänhoidon kasvua lisääviin ja puun tuotosta ohjaaviin toimenpiteisiin. sienet ovat yleensä parempia, koska ilmojen viiletessä sienissä on vähemmän toukkia”, HopsuNeuvonen vinkkaa. Myrkkysieniä on näkynyt tänä kesänä erityisen paljon, joten ainoastaan varmaksi tunnistamiaan ruokasieniä kannattaa syödä. ??. Brittiläisen Kolumbian metsätuho on laitettu suurelta osin muuttuneen ilmaston syyksi. Metsänhoidon osalta Ruotsissa kustannuksiakin on kyetty alentamaan, mutta meillä tähän ei ainakaan vielä ole päästy. Eri puulajien lisäksi puuston ikä, tiheys sekä humusja karikekerroksen koostumus vaikuttavat satoon. ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. Pelkistäen, eurooppalainen metsähoitoperinne ja sen käytännöt tähtäävät laadukkaan sahapuun kasvattamiseen ja kaikki muu hyvä on totuttu saamaan siinä sivussa. Esimerkiksi herkkusienen voi helposti sekoittaa kasvuvaiheessa olevaan valkokärpässieneen. ”Lähiruokailu on nosteessa ja metsässä liikkuminen on hyvää vastapainoa hektiselle arjelle. Esiintymät ovat usein alueellisia, ja satokausissa saattaa olla parin viikon eroja eri paikkakuntien välillä. ”Syksyn sienisatoa on vaikea ennustaa, mutta odotusarvo on hyvä. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 AJANKOHTAINEN KOLUMNI MARIANNE MINKKINEN teksti ja kuva S ienestäminen on ollut perinteisesti itäsuomalaisten harrastus, mutta nyt keruuinnostus on levinnyt läntiseen Suomeen. Siksi metsänhoidon ja epämuodikkaan metsänsuojelun menetelmiä ja teknologiaa on vietävä eteenpäin vaikka sitten yhteiskunnan varoin, jotta riittävän suuri metsäpinta-ala voidaan ”rokottaa” kustannustehokkaasti tulevia riskejä kestäväksi. ”Jokaisella sienellä on oma makunsa samalla tavalla kuin jokainen viini on erilainen. Hän tekee sienistä muhennoksia, keittoja ja piirakoita. Jos puut voivat hyvin, usein on myös paljon sieniä.” Avohakkuut hävittävät puiden seuralaissienet kokonaan siksi aikaa, kunnes uudet taimet alkavat kasvaa. Toisen sadon Sieni-into levisi länteen Tämän vuoden sadosta näyttäisi tulevan runsas. Lisänä ovat muuttuvan ympäristön vaikutukset havumetsiin. Sienet kertovat metsän hyvinvoinnista Kuusivaltaisissa sekametsissä kasvaa eniten eri sienilajeja. Sienillä voi myös olla useita satokausia. Vaikka metsänhoitopalveluita on tarjolla, niihin ei tartuta (tuista huolimatta) korkeiksi koettujen kustannusten vuoksi. Tällä hetkellä metsistä löytyy muun muassa kantarelleja, lampaankääpää sekä erilaisia tatteja, haperoita ja rouskuja. Puuhuollon kustannukset lähtevät nousuun, jos taimikon hoito laiminlyödään tai harvennuksia ei tehdä ajallaan. Työt jäävät tekemättä monista syistä, mutta keskeinen Teoria osataan, tekeminen unohdetaan tekijä sekä meillä että Ruotsissa ovat metsänhoidon kustannukset. Metsänhoidon perusteet ja menetelmät sekä hallitaan ja tunnetaan perinpohjaisesti: kun tunnetaan toivottu lopputulos metsikön kiertoajan lopulla, voidaan valita metsänhoitoketju sellaiseksi, että 80 vuoden kuluttua metsä näyttää sellaiselta kuin halutaan. Suomessakin on herätty kasvaviin metsätuhoriskeihin mm. Myös suunnitelmat metsän hoitamiseksi ovat olemassa ja teknologiaakin meiltä löytyy. ”Esimerkiksi herkkutatin sato saattaa jo hiipua ja syyskuussa tulla toinen sato. Lisäksi Pokemon go -hengessä ärjyimmät hahmot saisi kuoriutumaan vain rankalla raivaussahajumpalla. lisääntyvien kirjanpainajatuhojen vuoksi. Toisaalta jos nyt tulisi kuiva jakso, sienirihmasto lopettaisi nopeasti sienten tuottamisen.” Sieniä nousee päivittäin Uusia sieniä nousee jopa yhden tai kahden päivän sisällä. Nykyään tiedetään jo, miten paljon positiivisia vaikutuksia luonnolla on ihmismielelle”, HopsuNeuvonen listaa sienestämisen suosion kasvamisen syitä. Hopsu-Neuvosen mukaan sienten määrä kertoo metsän hyvinvoinnista. Osasyy on kuitenkin metsänhoidossa ja siinä, että tuhoon ei osattu reagoida ajoissa. Sekasieni-käsite on käsittämätön”, sanoo Marttaliiton sienineuvoja Arja Hopsu-Neuvonen. Kun vielä metsänomistajakunta on entistä enemmän liikuntarajoitteista, ei omatoiminen metsänhoito ole houkuttelevaa eikä turvallistakaan. Satoa on saatu tavallista aikaisemmin, sillä lämpö ja kosteus ovat edesauttaneet sienten nousemista. Hakkuusta voi seurata sieniharrastajalle myös iloinen yllätys. Vaikka koneellisen istutuksen ja raivauksenkin teknologiaa on tuotu markkinoille, on kustannuskilpailukyky perinteisiin menetelmiin pienten työmaiden yksityismetsissä vielä heikohkoa. Kun raivasin 33 vuotta sitten metsäharjoittelussa taimikoita Hussen 244rx:llä ja poikani tänä kesänä muutaman vuosikymmenen tuoreemmalla versiolla, ei olennaista eroa laitteessa ollut. Hallitus väistää suojeluvastuuta. Kasvua voidaan lisätä mm. Osasyynä tähän on teknologisen kehityksen pysähtyminen raivaussahaan ja pottiputkeen. ??. Puunkorjuun kustannuksia onnistuttiin molemmissa maissa leikkaamaan aina 2000-luvun alkupuolelle saakka; nyt kehitys näyttää pysähtyneen. Ehdotan paria ratkaisua: Metsiä omistavia isovanhempia pitää patistaa työllistämään lastenlapsensa kesällä metsänhoitotöissä – parikin hehtaaria kesässä tekee ihmeitä sekä metsälle että sukupolvien väliselle suhteelle. Metsänhoidon merkitys tulee korostumaan tulevina vuosina. Niin maalla asuvat kuin kaupunkilaisetkin suuntaavat metsään korien kanssa, kertoo Marttaliiton sienineuvoja Arja Hopsu-Neuvonen . Myöhemmin syksyllä ovat tulossa ainakin suppilovahveroiden ja valmuskoiden pääsatokaudet. Vain metsänhoidon ja hakkuiden avulla voidaan tehdä edes jotakin tuhojen rajaamiseksi ja metsien rakenteen ohjaamiseksi kestävämpään suuntaan. Tämä vuosi näyttäisi olevan erinomainen sienivuosi. Silti Metsälehdenkin sivuilla on toistamiseen artikkeleita maakunnan kokoisiksi paisuneista metsänhoitoja harvennusrästeistä. Luonnonvarakeskuksen mukaan runsassatoisina vuosina ruokasieniä kerätään jopa yli 16 miljoonaa kiloa, mutta heikompana vuotena saalis voi jäädä kolmeen miljoonaan kiloon. ”Sekä sienet että puut tarvitsevat toisiaan kasvaakseen
Poimintahakkuu lisää kekoja Muurahaiset hakeutuvat kuusimetsiin tai männiköihin, joiden lähellä on kuusia. ”Jos keon lähellä on yksi pieni puu, säästä se hakkuulta. Lisäksi tarvitaan aurinkoisia ja lämpimiä kohtia, joihin voidaan rakentaa uusia kekoja. Toisen näkemyksen mukaan metsänhoidon muuttuminen ja harvennushakkuut olisivat lisänneet kekojen määrää. Pian Sorvari innostui selvittämään, mitkä pesät kuuluivat samaan yhteiskuntaan. Samalla kilpailu pesänrakennusmaasta kiristyy muiden muurahaisten kanssa. Muurahaisille sopivassa metsässä on sekä nuoria että vanhoja puita. Nykyään hän tutkii sosiaalisia hyönteisiä, eli muurahaisia, kimalaisia, mehiläisiä ja ampiaisia Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessorina. ”Muurahaiset vähentävät tukkimiehen täitä, erilaisia pistiäistoukkia ja mustikanlehtiä syöviä tuholaisia. ”Keko on aina rakennettu ympäristöönsä sopivaksi. Syynä on se, että kuusten kirvojen kausi on pidempi kuin männyllä tai koivulla. Päinvastoin kuin avohakkuut, poimintahakkuut näyttäisivät lisäävän muurahaisia. Muurahaiset voivat selvitä sen avulla avohakkuunkin yli.” K uv aa ja MARIANNE MINKKINEN, teksti TIMO HARTIKAINEN, kuvat K un Jouni Sorvari muutti kahdeksanvuotiaana perheensä kanssa Lapista Pohjois-Savoon Sukevalle, paikkakunnalla ei ollut entuudestaan kavereita. Ympäristön muuttuessa keostakin tulee toimimaton.” Avohakkuun jälkeen muurahaiset pyrkivät muuttamaan metsänlaitaan. Niinpä poika vietti aikaa tutkimalla metsänrajassa olleita muurahaiskekoja. On esitetty, että muurahaisia olisi ollut enemmän lehmien metsälaidunnuksen aikaan. Kirvat imevät puiden nestettä, ja muurahaiset puolestaan lypsävät kirvojen sokeripitoista ulostetta ruoakseen. ”Se johtuu siitä, että poimintahakkuissa metsään tulee valoisampia kohtia, joihin muurahaiset voivat rakentaa uusia pesiä.” Muurahainen tyytyy vähään Tutkijapiireissä ei ole selvää näkemystä, onko muurahaisten määrä vähentynyt vai kasvanut. Ensin on liian kuivaa, kunnes horsmikon tai muun kasvillisuuden kasvaessa ilma muuttuu liian kosteaksi. Jos metsänhoidossa haluaa ottaa muurahaiset huomioon, pienellä eleellä saa paljon aikaan. Havainnoista syntyi käsin piirretty kartta muurahaisten ”valtioiden rajoista”. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 sillä pesistä liukenee ravinteita ympäristöön. On väitetty, että ne söisivät myyriäkin, mutta siitä Sorvari ei ole löytänyt todisteita. Sen takia keon sisällä kompostoitumisreaktio on erilainen kuin maan pinnalla. Ne eivät pysty hävittämään tuhohyönteisiä kokonaan, mutta voivat ehkäistä massaepidemioita.” Lannoittavat metsää Kekomuurahaiset vähentävät myös punkkeja ja käärmeitä. AJASSA 6 18. Se, mikä kirvapuiden kasvun hidastumisessa menetetään, saadaan kuitenkin takaisin toisaalla. Sorvari kertoo, että muurahaisella on pienestä koostaan huolimatta yllättävän paljon vaikutusta luonnonkiertoon. Sorvari on nähnyt puiden juurten kasvavan muurahaispesiin. Puiden mukana ovat hävinneet kirvat ja sokerista tulee pula. Liki 40 vuoden jälkeen Sorvari on edelleen yhtä kiinnostunut muurahaisista. Vanha keko kykenee tuottamaan itse jo sen verran lämpöä, ettei se kaipaa suoraa auringonpaistetta. Kekomuurahaisten suuri määrä tietää vakautta metsälle. Muurahaiskekojen lähipuut kasvavat tavallista nopeammin, Metsänomistajan apulaiset Jouni Sorvari on tutkinut muurahaisia lähes 40 vuotta. Mutta eivät muurahaiset ole minnekään häviämässä”, Sorvari vakuuttaa. Muurahaiset säätelevät tarkasti keon kosteustasapainoa ja lämpötilaa. Puut saattavatkin imeä ravinteita suoraan keon sisältä. Toisaalta muurahaisista voi olla vähäistä haittaa puille, sillä ne kasvattavat kirvoja puiden latvoissa. Pesät painottuvat hakkuiden jälkeen metsänlaitaan, ja kuviorajalla voi olla kokonainen jono kekoja. Sorvarin mukaan avohakkuut ovat hankalia muurahaisille, sillä hakkuun jälkeen alueen ilmankosteus vaihtelee liikaa. ”Joka tapauksessa keot tuntuvat olevan pienempiä kuin ennen, mikä voi hankaloittaa uusien kuningattarien tuottamista. Nyt hän selvittää hakkuutapojen vaikutusta kekoihin. Lisäksi muurahaiset lannoittavat maata omalla ulosteellaan”, Sorvari sanoo. ”Keossa neulasten fosfori muuntuu sellaiseen muotoon, jota kasvit pystyvät hyödyntämään. ”Jos keon lähellä on yksi pieni puu, säästä se hakkuulta.” HAASTATTELU
”Yrittäjät voisivat miettiä liiketoimintansa laajentamista taimikonhoidosta ja istutuksista esimerkiksi avustamiseen puukaupan teossa tai metsäverotuksessa”, Ämmälä sanoo. Asukkaina siinä lienee noin miljoona muurahaista. ”Tämä on tervetullut mahdollisuus uusien asiakkaiden tavoittamiseen.” ty aikaisemmin. Videoiden avulla metsänhoitotöitä on kätevä mainostaa esimerkiksi sellaisille kaupunkilaismetsänomistajille tai vanhuksille, jotka eivät itse pääse käymään metsässään. Pasi Savolainen on samoilla linjoilla. Valtiksi erikoistuminen Metsähallitus ja suuret metsäyhtiöt käyttävät yhä enemmän metsäpalveluyrittäjiä töidensä toteuttamiseen. OY AGRAME AB www.agrame.fi MARIANNE MINKKINEN teksti ja kuva SUOMEN metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus Luke ovat alkaneet kuvata metsäpalveluyrittäjien työkohteista lyhyitä videoita, joissa pääsee vertailemaan samaa maisemaa ennen urakkaa ja sen jälkeen. Mukana on taimikonhoitokohteita, energiapuuhakkuita, harvennushakkuita ja tonttipuiden poistamista. Muurahaispesissä voi asua muurahaisten lisäksi hämähäkkejä, koppakuoriaisia ja maaperäpunkkeja. Uusia videoita päivitetään nettisivuille työn edetessä. Kaiken kaikkiaan metsäalasta on tullut yrittäjämäisempää, ja joukosta voi olla vaikea erottua. Luvut eivät välttämättä sano metsänomistajalle enää yhtään mitään”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marko Ämmälä . Tämä kannattaisi huomioida myös kehitettäessä metsäalan koulutusta.” Savolainen on itse erikoistunut juuri maisemahakkuiden tekemiseen. Hanketta vetää Metsäkeskuksen projektipäällikkö Marko Ämmälä. FAKTA Kaikki taimikoiden suojauksesta. Tarkoituksena on tarjota asiakkaille havainnollisia esimerkkejä siitä, miksi heidän metsissään kannattaisi tehdä metsänhoitotöitä. Metsäpalveluyrittäjä Pasi Savolaisen (oik.) Tammisaareen tekemä maisemahakkuukohde on yksi Metsäkeskuksen 50 havaintometsästä. Ensimmäiset valmiit panoraamakuvat ja videot ladataan Metsäkeskuksen sivuille Videot avuksi markkinointiin Visuaalinen esitystapa voi vakuuttaa etämetsänomistajan paremmin kuin leimikon pohjapinta-alaan perustuva numerotieto. Kaksivuotiseen hankkeeseen kuuluu seminaareja ja kontaktipäiviä, joiden tarkoituksena on tarjota metsäpalveluyrittäjille koulutusta ja oppia oman yritystoiminnan kehittämiseen. Metsäpalveluyrittäjä Pasi Savolainen pitää kontaktipäiviä ja havaintometsiä hyvänä keinona verkostoitumiseen. Hänen viime keväänä Tammisaaressa tekemänsä maisemahakkuu on yksi hankkeen 50 havaintometsästä.. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 tämän viikon aikana. Osa laajempaa hanketta Kuvausprojekti kestää vuoden 2017 loppuun, ja sen aikana perustetaan yhteensä 50 havaintometsää eri puolille Suomea. ”Tämä on tervetullut mahdollisuus uusien asiakkaiden tavoittamiseen”, Savolainen sanoo. Havaintometsien perustaminen on osa Metsäkeskuksen ja Luken metsäpalveluyrittäjyyshanketta. Maastoon laitetaan mainoslakanoita, joista ohikulkijat saavat tietoa metsänhoitotyön toteuttajasta. AJASSA 7 18. Alueet sijaitsevat pääsääntöisesti yksityisten metsänomistajien mailla. ”Tulevaisuudessa on tarjolla työtä, jossa tarvitaan maisemallista silmää, kuten mökkitonttien maisemahakkuita. Nettiin lisätään kohteista myös 360 asteen panoraamakuvat, joita käyttäjät pystyvät liikuttamaan haluamaansa suuntaan. Vastaavanlaisia valtakunnallisia projekteja ei ole järjestetMetsänomistajan apulaiset Jouni Sorvari » Ikä: 47 » Asuinpaikka: Kuopio » Perhe: vaimo » Koulutus: filosofian tohtori » Työura: puutarhuri Jyväskylän kaupungilla, Turun yliopiston erikoistutkija ja opettaja, Itä-Suomen yliopiston soveltavan ekologian apulaisprofessori » Harrastukset: puutarhanhoito, reserviläistoiminta, karate ja bujinkan Itä-Suomen yliopiston soveltavan ekologian apulaisprofessori Jouni Sorvari arvioi keon iäksi sata vuotta. ”Tietyille asiakkaille on helpompi myydä esimerkiksi harvennushakkuu näyttämällä kuvia kuin kertoa pohjapinta-alaan perustuvia tietoja ja puiden runkolukua
Pääosin tämä on seurasta siitä, että kuolinpesiä on purettu yhä enemmän metsäyhtymiksi. Sen sijaan kuluvan kesän neulaset ovat erittäin pitkiä, jopa 4–5 kertaa edelLuonnonvarakeskuksen (Luke) raportti. Vuoden 2009 tilaston mukaan 45 prosenttia metsänomistajista on saanut metsänsä perintönä tai lahjana, 40 prosenttia sukulaiskaupalla ja 15 prosenttia ostanut vapailta markkinoilta. Kaikki fenologiset vaiheet olivat myöhässä normaalista. Metsät ovat nyt hyvinvoivan oloisia, vaikka nuorten mäntyjen ulkonäkö onkin varsin hauska. Metsälehdessä 18/2015 kirjoitin, kuinka viime vuoden kylmä kesä rajoitti merkittävästi männyn kehitystä varsinkin Ylä-Lapissa. VALTTERI SKYTTÄ METSÄÄ omistavien kuolinpesien määrä on laskenut viime vuosina tasaisesti, kertoo metsätilojen sukupolvenvaihdoskeskustelun taustoja avaava RISTO JALKANEN teksti ja kuva LAPIN alueella ja erityisesti Pohjois-Lapissa männyntainten ja nuorten puiden latvat ovat kuin vanhan ajan ristejä: niissä on pyöreät tupsut oksien päissä ja latvassa. Metsä on saman kuolinpesän hallussa usein merkittävästi kauemmin kuin yksittäisellä metsänomistajalla. Kuolinpesän sisälle voi myös muodostua uusia kuolinpesiä osakkaiden kuollessa. Tämän kesän kasvaimet ovat poikkeuksellisen lyhyitä kylmän viime kesän takia. tä kasvaimista ja hirmupitkistä neulasista. Kuolinpesien määrä on vähentynyt kahdeksan prosenttia vuoden 2006 jälkeen. Hallituksen metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin suunnitteleman verohelpotuksen yksi tarkoitus on ehkäistä kuolinpesien syntyä. Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... Yhtymä on verotuksen kannalta kuolinpesää edullisempi metsänomistusmuoto. Kylmästä kesästä selvittiin Lapin männyt kestivät viileän kesän 2015 seuraamukset hyvin. 2016 ajo-ohjeet ja yhteystiedot www.usewood.fi -sivuilla AJASSA Joka viides myy Lähde: PTT:n metsänomistajakysely, Luke Metsänomistajien suunnittelema tapa luopua metsäomaisuudesta Jättää perintöä Jättää testamentilla Antaa lahjana Tekee kaupat Muodostaa yhtymän tai muun yhtiön Muu Ei osaa sanoa 45% 20% 19% 9% 5% 2% 1% Metsänomistajina vähemmän kuolinpesiä Metsä siirtyy perintönä tai lahjana eteenpäin, kun metsänomistaja on 70–90-vuotias. Tilanteen synty perustuu selkeään lainalaisuuteen. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 ... Hakkuumahdollisuuksia ja tarvetta hoitotöille Suomalainen yksityismetsä siirtyy suvunsisäisenä perintönä tai lahjana eteenpäin tavallisesti silloin, kun metsänomistaja on 70–90-vuotias. 2016 Käyttödemo, Muurame Isolahti 5.9. Ilmiö saattaa jonkun mielestä muistuttaa ytimennävertäjän latvatuhoja, mutta siitä ei onneksi ole kysymys. Raportin mukaan suomalaisessa perintömetsänomistamisessa metsään liittyy muitakin kuin puuntuotannollisia arvoja, ja tunnesiteen vuoksi verouudistuksen ei voi odottaa tuovan nopeita ja mittavia muutoksia metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Tupsukasvaiminen männikkö kuvattu elokuun alussa Inarin Menesjärvellä. Männyn kasvaimen pituus määräytyy edellisen kesän lämmön perusteella sitä pidemmäksi, mitä lämpimämpää on alkukesällä. Kuolinpesien omistamissa metsissä onkin keskimääräistä enemmän hakkuumahdollisuuksia ja selvästi enemmän tarvetta metsänhoitotöille. Arvioin neulasten ja kasvaintenkin talvensietokyvyn alentuneen selvästi, mutta ne ovat kestäneet talven hyvin. Huomiota herättävimpiä havaintoja viime kesästä olivat erittäin ly hyet, jopa vain yhden senttimetrin mittaiset neulaset. www.usewood.fi FinnMetko-messuilla, Jämsä 1-3.9. Suurten neulasten ohella pohjoisen mänty kasvatti tänä kesänä myös leveät vuosilustot. Kirjoittaja on Pohjois-Suomen metsäpatologi.. Huomattavalla viiveellä alkaneena ja viileänä säilyneenä kesänä lämpösumma jäi kauas keskiarvoista. Tupsut muodostuvat lähinnä vuoden 2014 normaaleista kasvaimista ja neulasista, vuoden 2015 pitkistä kasvaimista ja oikein lyhyistä neulasista sekä tämän vuoden oikein lyhyisLapin männyt saivat tupsut Tupsumaiset kasvaimet eivät johdu ytimennävertäjästä vaan kesien lämpöeroista. lisvuoden neulasia pidempiä. Kuolinpesät ovat muita metsänomistusmuotoja useammin passiivisia metsänomistajia. Kuolinpesien määrä tulee Luken arvion mukaan vähenemään myös jatkossa. Ensi vuonna se kasvattaa pitkät kasvaimet, oli kesä sitten kylmä tai lämmin. Koko Lapin alueella viime vuoden kasvaimet ovat nyt pitkiä lämpimän kesän 2014 ansiosta, mutta niihin kehittyneet neulaset ovat erittäin lyhyitä varsinkin ylisessä Lapissa. Neulasten pituus taas riippuu kasvukesän lämmöstä. Metsämaasta kuolinpesien omistuksessa on noin 10 prosenttia. Toisaalta päivänpituuden lyheneminen pysäytti kunkin vaiheen kehityksen liian aikaisin. Latvakasvainten neulaskatoa esiintyy kuitenkin ainakin Kuusamon ja Suomussalmen itäosissa. Kuolinpesän jäsen ei voi esimerkiksi vähentää metsätalouden tappiota henkilökohtaisessa verotuksessaan, kuten metsäyhtymän jäsen voi. Luken raportin mukaan noin 11 000 suomalaista metsätilaa vaihtaa vuosittain omistajaa. 8 18
Kemijärvi. Keitele-konserniin kuuluva Lappi Timberin saha kumisee naapuritontilla. Hankintaalue on noin 150 kilometriä. Rakentamisen pitäisi alkaa vuoden 2018 alussa ja tuotannon kahta vuotta myöhemmin. Parhaillaan on menossa ympäristövaikutusten arviointi, joka maksaa satojatuhansia euroja. Mutta kun Nivala sanoo arkisesti, että ”historiaa ei synny jos sitä ei tehdä”, niin sen jotenkin uskoo. Kemijärven sahan kentällä on tukkia noin 12 000 kuutiometriä. Nivala keskittyy nyt uutta sellutehdasta puuhaavan Boreal Bioref -yhtiön toimintaan, joka pääomistaja hän on. 9 18. ”Tähän se sellutehdas rakennetaan.” Toimittaja ei voi välttyä vaikutelmalta, että onhan sitä maailmassa varmuutta nähty. Päivä koittaa Kemijärvellä Kemijärven sellutehtaan sulkemisilmoituksesta on pian yhdeksän vuotta. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Nivalan vetämä massaliike on säädetty hiljaiselle liekilla. Nykytilannetta kuvaa sanonta, että ei yö niin pitkä ettei päivä perässä. ”Sitten kun biojalostamo saadaan, niin massaliike on tehtävänsä tehnyt.” Sellutehdas tai raaka-ainereservi Boreal Bioref -hankkeen aikataulu on ripeä. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 AJASSA MIKKO HÄYRYNENEN, teksti JUHA OLLILA, kuvat H eikki Nivala nousee kivelle Kemijärven Patokankaalla
Peruskiven muurauksen ensimmäisen laastikauhan heittää tehtaan kummisetä presidentti Kekkonen. 1962 Rakennustyöt alkavat. Hän uskoo, että Kemijärvellä ylletään kaiken jälkeen vanhaa sellutehdasta parempaan tilanteeseen. Yhtiö vaikutti kulissien takana siihen, että teollinen toiminta ei päättynyt Arktosin konkurssiin. ”Olen eläkkeellä oleva ikämies. ”Oma elämä ei ole koskaan ollut kiinni siitä onko täällä tehdasta vai eikö. ”Tuki kotoa ja läheisiltä on ollut tärkeää, sieltä ei ole tullut lisärasitetta.” Nivala sanoo elämänlaatua hei”Kun biojalostamo saadaan, massaliike on tehtävänsä tehnyt.” kentäväksi ominaisuudekseen, että kun on laittanut itselleen tavoitteen, sitä ei pysty keskeyttämään. Suurin omistaja valtio, mutta osakkeita merkitsee lähes tuhat yhteisöä ja yksityishenkilöä lähinnä Lapista. 2008 Tammikuussa massaliike valtaa sellutehtaan, Stora Enso uhkaa rikosilmoituksella tehdasalueelle tunkeutumisesta. 1996 Veitsiluoto fuusioidaan osaksi Enso Oy:tä. Boreal Bioref on kehitysyhtiö, jonka tavoite on laittaa hanke liikkeelle ja siirtää vastuu varsinaisille toimijoille mahdollisimman nopeasti. 1967 Tappiollinen yhtiö liitetään osaksi Veitsiluoto Oy:tä. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 Mikään ei kuitenkaan ole varmaa ennen kuin koko 800 miljoonan rahoitustarve on koossa. 2008 Helmikuussa massaliike marssii eduskuntatalolle ja jättää avainministereille 28 000 henkilön allekirjoittaman adressin. Omalta osalta olisi jo viisastakin jäädä pois.” Ukko lujilla Nivala sanoo, että ukko on ollut lujilla viimeiset melkein kymmenen vuotta. 1965 Tehdas käynnistyy. Hän ei usko, että metsävarat vetäisivät omalla painollaan teollisuutta takaisin, ainakaan riittävässä laajuudessa, vaan Itä-Lappi jäisi raaka-ainereserviksi. AJASSA 10 18. Sellutehtaan perustaminen 1960-luvulla oli aluepolitiikkaa. ”Ainoa ehto oli, että massaliike on mukana kehittämässä aluetta.” Heikki Nivala kaavaillun sellutehtaan tontilla. 1998 Enso ja Stora yhdistyvät Stora Ensoksi. Stora Enso on edelleen maapohjan omistaja, ja yhtiö olisi voinut laittaa kapulan rattaaseen, mutta edistäminen oli pyyteetöntä ilman suoraa omaa hyötyä. 2007 Lokakuussa Stora Enson ilmoittaa Kemijärven sellutehtaan lopettamisesta, viikon kuluttua perustetaan sulkemista vastustava massaliike. Valtioneuvosto ei myöntänyt pakkolunastuslupaa. 2008 Maaliskuussa Kemijärven kaupunginhallitus esitti tehtaan pakkolunastamista. Värikkäät vuodet 1961 Kemijärvi Oy perustetaan poistamaan Itä-Lapin puunhinnan nolla-aluetta ja parantamaan alueen vaikeaa työllisyystilannetta. Nivala myöntää, että alueen teollistaminen vaatii tavallista enemmän politiikkaa, vieläkin. Mutta on ollut vaikea katsoa, että väärät päätökset johtavat alueen ja ihmisten kannalta hyvin huonoon lopputulemaan.” Kaiken jälkeen Nivala kiittää, että Kemijärven suhteen Stora Enso on mainettaan parempi. Vastaan on tullut paljon sellaista, mikä ei normaaliin elämään kuulu. ?
. ”Metsissä olisi vara ottaa lähes kaksinkertainen määrä puuta.” Hakkuiden painopiste on siirtynyt päätehakkuista harvennuksiin. Harventamattomia nuoria metsiä jää riukuuntumaan. Niitä Lapissa riittää, poroja ja nuoria metsiä. Hakkuumahdollisuuksien lisäys on pikkutukissa, mutta metsät järeytyvät ja raaka-aineen saanti on turvattu pitkälle.” Tuotannosta 50 prosenttia jalostetaan liimapuuksi, joka menee valtaosin Japaniin. KEMIJÄRVELLÄ kumiseva Lappi Timber -saha on juuri jäämässä nimenä historiaan, ja saha toimii jatkossa Keitele Timber -nimellä. Kuopio, Finnpulp. Tukkia käytetään pikkutukkimittaan saakka, kymmenen sentin latvaläpimittaan. Ehkä: 2018 Boreal Bioref -biotuotetehtaan rakentaminen alkaa. Ensiharvennuksilla hintahaitari on 4–9 euroa oli kyse sitten energiatai kuitupuusta. . Nivala-Haapajärven kehittämisyhtiön ja Haapajärven kaupungin tilaama konsulttiselvitys kannattaa 400 000 tonnin havusellutehdasta Haapajärvelle. Kylävainio sanoo päätöksen olevan vielä monen epävarmuustekijän takana. Kävi toisin tai toisin, mutta keskitietä ei näytä olevan. Green Fuel Nordic on pitkään hahmotellut pyrolyysimenetelmän bioöljylaitoksia Itä-Suomeen. Vireillä sellua ja muita biotuotteita: . 2013 Arktos Group konkurssiin. Saha kumisee kohta kovemmin ENNEN metsäyhtiöillä oli oikeus omia sijaintipaikkansa nimi – Kemijärvi Oy, Kemi Oy, Oulu Oy, Kajaani Oy ja monet muut. Lapin tukki on oksikasta, mutta oksat ovat pieniä ja terveitä. Kemijärven uudet kuivaamot valmistuvat talvella, ja tukin vuositarve nousee lähelle 700 000 kuutiometriä. Puuston järeytyessä hakkuumahdollisuudet kasvavat entisestään. Auttaa, että leimikoista saadaan myös pikkutukkia, jolle on tullut kysyntää.” Jumisko näkee, että Itä-Lapin metsätalous on tullut tienhaaraan. Tehtaan rakentamista voi seurata suorana netistä. Tavoitteena on rakentaa sahan yhteyteen kuorta ja purua hyödyntävä etanolitehdas. Tukki omalla tavallaan hyvälaatuista Vaikka puu liikkuu, Kylävainio ei kuitenkaan sano Itä-Lappia puunostajan paratiisiksi. Jos kemeratuki supistuu, energiaharvennusten purkaminen vaikeutuu entisestään ja jää jopa kokonaan, ainakin heikoimmin kannattavilta osilta. . Lieksassa on ympäristölupa laitoksille, joiden tuotanto olisi 180 000 tonnia ja puun käyttö 0,7 miljoonaa kuutiometriä. KOMMENTTI. Tuottaisi energiapuusta dieseliä ja bensiiniä 200 000 tonnia. Yhtiön takana ovat Kemijärven kaupunki, kaupungin johtavia virkamiehiä ja kunnallispoliitikko, sellutehdastaiston vetäjä Heikki Nivala. Vuoden alussa perustettu kehitysyhtiö KaiCell Fibers etsii rahoittajia. ”Metsänomistajat eivät lähde myymään muutaman euron kuutiohinnalla, vaikka olisi luonteeltaan hoitohakkuu. Uusi kuitupuuta käyttävä tehdas olisi enemmän kuin tarpeen. Nyt yritetään saada vauhtiin Finnpulp, KaiCell Fibers ja Boreal Bioref. ”On täällä puhuttu, että milloin niitä osakkeita saa ostaa.” Itä-Lapin metsätalous tienhaarassa 2008 Huhtikuussa tehdas suljetaan, suurin osa laitteista myydään Kanadaan. Jumisko uskoo, että paikallinen rahoitus 1960-luvun tapaan on edelleen mahdollinen. Sekä Kemijärven purettu sellutehdas että Kajaanin lopetettu paperitehdas ovat antaneet tilaa uudelle kuitupuuta käyttävälle tehtaalle. Tuotanto ei lähde kunnolla käyntiin. Jumiskon on helppo luvata, että sellutehtaan tarvitsema puumäärä löytyy järkevältä säteeltä. 2014 Keitele-konserni ostaa enemmistön Lappi Timber –yhtiöstä ja rakentaa tehdasalueelle sahan ja liimapuutehtaan. Konsernin muut sahat ovat Keiteleellä ja Alajärvellä. Investointina 1,4 miljardia euroa. Toteutuessaan maailman ensimmäinen toisen sukupolven biopolttoainejalostamo. Ensisijaiseksi sijaintipaikaksi noussut Paltamo. Jari-Pekka Jumisko lupaa, että tarvittava puu saadaan liikkeelle järkevältä säteeltä. Sahatavara sopii hyvin rakentamiseen, mutta pienen oksavälin vuoksi ei käy esimerkiksi oviin ja ikkunoihin. ”Kasvut ovat huikeitakin, ensiharvennuksiin päästään 30 vuodessa.” Ensiharvennusten käy hyvin tai huonosti Nimenomaan ensiharvennuspuun menekki on ongelma. Kainuun ja Kemijärven tehdashankkeet ovat jokseenkin samanlaisia ja samankokoisia. Puun käyttö olisi kaksi miljoonaa kuutiometriä, investointi noin 500 miljoonaa euroa. Ympäristölupaa haettu. Ensiharvennusten menekki on Lapin metsätalouden iso kysymys ja uusi kuitupuuta käyttävä laitos olisi tarpeen. Keitele Groupin sahaliiketoiminnasta vastaava Matti Kylävainio sanoo, että missään muualla Suomessa hakkuiden ja hakkuumahdollisuuksien ero ei ole niin suuri kuin Lapissa. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas käynnistyy ensi vuoden lopulla. MIKKO HÄYRYNEN Nimet uusiksi METSÄNHOITOYHDISTYS Itä-Lapin toiminnanjohtaja Jari-Pekka Jumisko nousee vanhan kivijalan päälle lähellä Sarrion tienhaaraa, Saksan armeijan entisellä varikkoalueella.Yksinäinen porohirvas jolkottaa nuoressa männikössä. ”Ylitarjonnasta ei ole kyse, sillä järeää tukkia on vähän. Kumpikin käyttäisi havukuitupuuta noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Jos sellutehdas tulee, tilanne helpottuu. . AJASSA 11 18. 120 miljoonan euron investoinnille etsitään rahoittajia. Vanhat vajaatuottoiset metsät on joko suojeltu tai uudistettu, ja ne ovat nyt harvennusvaiheessa. Kemijärvi, Boreal Bioref -kehitysyhtiö etsii kumppaneita ja rahoittajia sellutehtaalle. Suurin mutta on politiikka, sillä etanolituotanto on tukivetoista. Kapasiteetti 1,2 miljoonaa tonnia, puun käyttö 6,7 miljoonaa kuutiometriä. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 Hankkeita pitkin poikin suomenmaata Toteutuu: . Toteutuessaan maailman suurin havusellutehdas. 2016 Tammikuussa Keitele ostaa pienosakkaat pois Lappi Timberistä. Pienosakkaisiin kuulunut toimitusjohtaja jää pois palveluksesta. Suurin toimittaja on Metsähallitus. 2016 Helmikuussa perustetaan Boreal Bioref –kehitysyhtiö, joka valmistelee uuden sellutehtaan rakentamista. Yva menossa. Lapin metsäohjelman mukaan – talousmetsissä puuston poistuma on viimeisen viiden vuoden aikana ollut 57 prosenttia kasvusta, – talousmetsistä 47 prosenttia on nopean kasvun vaiheessa olevia nuoria kasvatusmetsiä, – tukkija kuitupuuta on hakattu 3,9 miljoonaa kuutiometriä, kun kestävä hakkuukertymä on yli seitsemän miljoonaa, – 1970-lukuun verrattuna puuston tilavuus on 1,5-kertainen ja kasvu 1,9-kertainen. Vireillä biopolttoaineita: . 2020 Boreal Bioref -biotuotetehdas käynnistyy. Kiinalaishanke sai EU:lta 88,5 miljoonan euron investointituen. Kainuun liitto on tehnyt esiselvityksen biotuotetehtaasta. 2008 Tehtaan tiloihin perustetaan Arktos Group Oy:n (alkuaan Anaika Group) liimapalkkitehdas. 2018 Keiteleeltä etanolitehtaasta sahan yhteyteen. Kemi, Kaidi
17,75 . 20,76 . Lämpimät talvet ovat leikanneet kaukolämmön tarvetta ja energiapuun kysyntää. 56,04 . 15,05 . Uudistushakkuu 55,44 . 54,25 . 16,43 . 48,18 . Itä-Suomessa myös tuontihake tukkii osaltaan energiapuumarkkinoita. Hankintahinnat 56,33 . 14,62 . 16,82 . nousussa . 15,67 . 40,07 . 42,84 . Harvennushakkuu 48,85 . Kaupan loppusumma oli 120 000 euroa. Ensiharvennus Hankintahinnat 59,29 . 15,58 . 41,72 . 15,69 . 25,09 . Hankintahinnat 56,19 . 28,84 . 17,16 . Viime vuosina lämpölaitoksiin on hankittu uusia savukaasujen pesureita, jotka parantavat energiantuotannon hyötysuhdetta. 15,15 . Myyjälle bonus on melkein oikeaa rahaa. Ensiharvennus 11,52 . Energiapuun lama ei hellitä. Sahausmäärien kasvu tuottaa markkinoille entistä enemmän kuorta ja purua, jotka syrjäyttävät energiapuuta kaukolämpölaitoksilla. Uudistushakkuu 55,12 . 25,13 . 14,95 . MTK:n metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen listaa syitä, jotka ovat suistaneet muutama vuosi sitten virkeästi sujuneet energiapuumarkkinat alakuloon. 44,21 . Uudistushakkuu 55,99 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,15 . Sillä voi ostaa metsänhoitopalveluita Metsä Groupilta tai rahat saa tilille, kun myy yhtiölle seuraavan kerran puita. 57,68 . Ensiharvennus 11,71 . 20,83 . Harvennushakkuu 45,06 . 29,27 . 35,74 . 16,61 . 16,59 . 20,72 . 28,37 . 40,90 . Ensiharvennus Hankintahinnat 1,86 miljardia euroa Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo tammi-toukokuussa Lähde: Metsäteollisuus ry MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva S anomalehti Keskisuomalaisen äskettäinen pikku-uutinen kertoi, että Hankasalmen kunta pyörsi päätöksensä myydä kilpailuttamansa noin 5 000 kuution leimikko Stora Ensolle. 56,79 . 55,09 . 34,41 . 44,10 . Se nosti Metsä Groupin tarjouksen pari tonnia ohi Stora Enson. 54,77 . 14,84 . 42,47 . 18,11 . 14,10 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,26 . 10,95 . 55,48 . 47,40 . Järjestely vähentää myyjän intoa kilpailuttaa metsänhoitourakoita ja tulevia puukauppoja. 15,21 . 16,57 . 16,23 . ”Tilastoihin kirjataan vain puutavaralajien perushinta.” MIKKO RIIKILÄ Energiapuukaupan jumi vaikuttaa pysyväisluontoiselta, mikä heijastuu myös koivukuitupuun markkinoihin. 45,51 . 23,35 . 11,23 . AJASSA 12 18. 27,8 . Uusien bio-/sellutehtaiden käynnistyminen tuottaa entistään lisää kuorta energiapuumarkkinoille. ETELÄ-POHJANMAA . 23,90 . KYMI-SAVO . 58,86 . 14,81 . 27,54 . Bonusten osuus oli reilut 7 000 euroa, siis 1,4 euroa kuutiolle. 15,45 . 25,28 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,17 . Harvennushakkuu 47,33 . 35,86 . ELOKUUTA 2016 u NRO 15 PUUKAUPPA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 29-32 keskiarvo KOKO MAA . 17,46 . 20,26 . 29,25 . 35,06 . 18,12 . ETELÄ-SUOMI . Uudistushakkuu 57,18 . 17,43 . 18,77 . 55,78 . nousussa . 56,6 . 14,04 . Tätä ähkyä sulatellaan yhä. nousussa . Taustalla on myös parin kolmen vuoden takainen energiapuun hankintabuumi, joka täytti puuvarannot ääriään myöten. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,12 . Edes Äänekosken tuleva laitos ei pysty jatkojalostamaan kaikkea kuorimassaa itse. 17,19 . Luonnonvarakeskus Luke kirjaa Hankasalmen kaupasta kantohintatiHintatilastoissa on jotain mätää Puukauppojen määräbonukset, hintatakuut ja erikoispuulisät etäännyttävät kantohintatilastoja todellisuudesta. 15,59 . 15,86 . Harvennushakkuu 46,85 . 37,22 . nousussa . Tämän vuoksi polttoaineen tarve on vähentynyt jopa kymmeniä prosentteja. 55,94 . 28,39 . 16,90 . 14,89 . 47,42 . 22,40 . 43,91 . Syynä oli Metsä Groupin oikaisuvaatimus, jossa yhtiö vetosi tarjoamaansa bonukseen, jota vertailussa ei noteerattu. 17,88 . 15,72 . 31
”Tilastoihin kirjataan vain puutavaralajien perushinta. Uudistushakkuu 56,15 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,24 . Metsä Group kertoo verkkosivullaan maksaneensa viime vuonna 50 miljoona euroa puukauppaan liittyviä bonuksia, hinnan tarkistuksia ja pääomabonuksia. Valtaosa tilastoidusta hankintapuusta on metsänhoitoyhdistysten toimittamaa. ”Perusteiltaan viikkotilasto on luotettava, koska isot yhtiöt ostavat 90 prosenttia puusta.” Peltola muistuttaa, että viikko-ostotilasto aliarvioi puun ostoa, koska tilastoihin kirjataan kauppakirjaan merkittävä määrät. 22,81 . 16,65 . 16,79 . 28,56 . KAINUU-POHJANMAA . 19,36 . Harvennushakkuu 47,44 . 15,08 . 45,39 . 45,54 . 50,32 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 32 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 10 971 Pohjanmaa 9 773 Lounais-Suomi 22 881 Häme-Uusimaa 27 095 Kaakkois-Suomi 25 058 Pirkanmaa 24 703 Etelä-Savo 42 925 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 18 811 Keski-Suomi 22 425 Pohjois-Savo 29 455 Pohjois-Karjala 21 368 Kainuu 12 326 Pohjois-Pohjanmaa 18 590 Lappi 17 574 303 956 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 32 Kantohintojen kehitys Kymi-Savossa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–32, 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Hakkuussa kertyy tyypillisesti kymmenisen prosenttia enemmän puuta. Luken puukauppatilasto, jota muun muassa Metsälehti julkaisee, perustuu kolmen ison metsäyhtiön puukauppoihin, joiden ostoista kerätään tiedot viikoittain. 53,03 . 13,68 . 15,88 . Yhdistysten kaupat mukaan tilastoihin Aiemmin metsänhoitoyhdistysten tien varsija toimituskauppoja ei tilastoitu mitenkään, mutta tänä vuonna tilastonikkarit ovat alkaneet saada hintatietoa myös yhdistyksiltä. 17,08 . 41,08 . AJASSA 13 18. nousussa . 18,45 . Viikkotilastossa esitetään kantohintojen neljän viikon liukuva keskiarvo. Kantohintaa on metsänomistajalle tilitettävä osuus. 15,69 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI. 25,05 . Hankintahinnat 53,47 . Ehdollisia lisiä, kuten bonuksia tai laatulisiä, ei oteta huomioon”, selvittää metsäasiantuntija Anu Islander Metsäteollisuus ry:stä Metsäyhtiöt tarjoavat sopimusasiakkailleen myös hintatakuun, joka perusteella puukaupassa sovittua hintaa voidaan korottaa, mikäli kantohinnat kohoavat takuujakson aikana. Ensiharvennus 11,31 . 12,10 . 40,44 . 36,41 . 14,49 . 51,47 . Puun laatuun perustuvat lisät, kuten vaneritehtaille kelpaavasta järeästä kuusitukista maksettava ekstrahinta, eivät tilastoidu Luonnonvarakeskuksen kantohintatilastoihin. 53,05 . nousussa . SAVO-KARJALA . Uudistushakkuu 52,31 . Peltolan mukaan yhdistysten. Uusi ongelma ovat runkohintakaupat, joissa leimikot hinnoitellaan yhdellä puulajikohtaisella hinnalla. 15,53 . 56,47 . Niin ikään hintalisät, kuten sorvikuuselle tai männyn ja koivun laatutyville maksettavat korotukset, jäävät kantohintatilastoista pimentoon. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 34,44 . 15,71 . lastoonsa alemman kantohinnan kuin toiseksi tarjouskilpailussa sijoittuneen Stora Enson tarjoama hinta oli. Se vastaa 4,6:ta euroa jokaista omistajajäseniltä ostettua puukuutiota kohti. 25,61 . Metsänomistajien omatoiminen puunkorjuu on käynyt vähiin. Harvennushakkuu 45,44 . 56,11 . 26,25 . 14,33 . ”Edustava osa yhdistyksiä antaa meille tietoja”, kertoo Luken puukauppatilastoista vastaava varttunut tutkija Aarre Peltola . Kokorunkoina korjattavat puut katkotaan vasta käyttöpaikalla. Ensiharvennus 10,93 . 11,42 . nousussa . Hankintahinnat 26,26 . Myöskään niitä ei huomioida Luonnonvarakeskuksen tilastoissa. 30,72 . 14,16 . 15,89 . 27,83 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,02 . 42,07 . 55,65 . Uudistushakkuu 53,99 . 13,53 . Hankintakaupoiksi ja -hinnoiksi kirjataan kaupat, joissa puut luovutetaan tienvarressa ostajalle. 15,41 . 27,40 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Harvennushakkuu 46,05 . 17,50 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 17,49 . 17,30 . Kärkevin ero käyvän ja tilastohinnan välillä lienee koivutukilla. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 KESKI-SUOMI . Ensiharvennus 12,45 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,82 . Myös Stora Enso ja UPM tarjoavat sopimussuhteisille puun myyjille kaupan kokoon sidottuja bonuksia sekä hintatakuun. 11,26 . 28,61 . 17,88 . 39,40 . 15,37 . 14,52 . kuten myös sahojen, puukaupoista tiedot tilastoidaan kuukausittain. Hankintahinnat 54,12 . LAPPI (puukaupan vähäisyyden vuoksi ei hintatietoja) . 49,45 . 41,47 . 14,48 . nousussa . 44,63 . 17,27 . 53,86 . Yhdistysten puun hinnat kirjataan kantohinnoiksi, kun puut luovutetaan tehtaalla tai sahalla. 26,44 . Näin tukin ja kuitupuun kantohintojen määrittely käy hankalaksi
Vieraalla teetettävät työt kannattaa kilpailuttaa. Palkkatyö oli yleensä yrittäjien työtä kalliimpaa – ei tosin aina. Viivyttely maksaa maltaita Kaksivaiheinen hoito tarjoaa taimille häiriöttömät kasvuolosuhteet. Helpohkostakin taimikonhoidosta karttuu siis 500 euron hehtaarikohtainen lasku ilman arvonlisäveroa. Samalla pohdimme, miten taimikoiden hoidosta selviää pienimmin kustannuksin laadusta tinkimättä. Se oikoo taksataulukoiden vinoutumaa helpoimmissa ja vaikeimmissa kohteissa. Kohteellamme oli kulunut kymmenen vuotta istutuksesta eikä aiempia hoitojakertoja. Kaksivaiheinen hoitoketju tuotti kauniin, kuusivaltaisen taimikon, johon riitti ohjeiden mukainen määrä koivuja. Käytännössä tämä voi hämärtyä, koska urakkahinnoittelu on usein tasaavaa. Taimikko on tärviöllä. Täystiheän kuusentaimikon oksisto levittäytyy muutamassa vuodessa ja vesakko kuihtuu varjostukseen eikä ennakkoraivausta tarvita. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 tekemättä – tämän varaan ei kuitenkaan kannata laskea. Valoisissa mäntyja koivutaimikoissa ennakkoraivaukset ovat usein tarpeen taimikonhoidon ajoituksesta riippumatta. Lisäksi matkakulut laskutetaan erikseen. Omatoimisen metsänomistajan kannattaa keskittää työpanoksensa varhaisperkauksiin. Metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt lisäävät palveluiden hintaan katteensa, jos työt tilataan heidän välityksellään. Hoidon paha viivästyminen oli riuduttanut kolmannen kuusentaimikon – lepikoituneen taimikon raivaussahaaminen ei enää olisi taloudellisesti järkevää. Työsuhteisen metsurin palkka on kerrottava 1,8:lla, jotta päästään työn kokonaiskustannuksiin. 18. ”Raivaus kallistuu kymmenisen prosenttia, kun taimikonhoito viivästyy vuodella.” 4. Kuusikkoon syntyneisiin aukkopaikkoihin jätettiin lähinnä vesasyntyisiä koivuja täydennykseksi. Kate on usein 15–20 prosenttia. Työajan menekin mukaan hinnoiteltu kaksivaiheinen raivaus oli edullisempaa kuin kertahoito. LEPIKKOA EI KANNATA RAIVATA. Poistuma 31 000 runkoa hehtaarilla. Työt hinnoiteltiin metsurien työehtosopimuksen sekä parin metsäpalveluyrittäjän ja heidän toimeksiantajiensa hinnoittelutaulukoin. Vesakko on vielä varreltaan hentoa, joten työn hehtaariM E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija M etsälehti selvitti raivaussahatyön hinnan muodostumista. Ajoissa tehty taimikonhoito on myös edullista. Edellytykset tehokkaaseen puun tuottamiseen ovat ihanteelliset. Asiantuntijamme Risto Mykkänen koeasahasi erilaisia taimikoita ja mittasi työajan menekkiä. Omatoiminen raivaussahuri pääsee parhaiten palkoille keskittyessään varhaisperkauksiin. Kustannusvertailu jäi moniselitteiseksi. Kolmantena oli pahoin viivästynyt hoito vesoittuneessa taimikossa. Tämä kohteemme, viljavalle maalle istutettu kuusikko jäänyt kokonaan hoidotta. Työehtosopimuksen mukaan hinnoiteltuna kaksivaiheinen raivaus oli edullisempaa kuin kerralla tehty taimikonhoito. Kertaperkauksella hoidetun taimikon kasvukunto oli säilynyt hyvänä, vaikka varhaisperkaus oli jäänyt Mikä maksaa. Hehtaarin taimikon perkaukseen kului 14 tuntia.. Varhaishoitoa seuraava taimikonhoito kannattaa tehdä, kun taimet ovat 3–4-metrisiä. Näin helpoimmista kohteista saatetaan työajan menekkiin nähden veloittaa suhteellisesti enemmän kuin työläimmistä kohteista. Kasvupaikka oli viljavampi kuin kahdessa edellisessä kohteessa. 1. Vertailtavina olivat kerralla neljän metrin pituusvaiheessa tehty taimikon perkaus sekä kaksivaiheinen ketju, jossa taimikko varhaisperataan metrisenä ja harvennetaan kolmen metrin pituudessa. Halusimme erityisesti selvittää istutuskuusikon raivaamisen kustannuksia erilaisilla hoitoketjuilla. Kertahoidolla vai kaksivaiheisesti. Poistuma 50 000 runkoa hehtaarilla, kantoläpimitta kaksi senttiä. Usein – ei tosin aina – niiden hinta urakkatyössä kohoaa ajanmenekkiin nähden korkeaksi. Tulos on selkeä: viivyttely maksaa. SAHAA TAIMIKOT LEHDETTÖMINÄ. Yrittäjien hehtaarihinta kattaa kaikki kustannukset. Lisäksi laskimme työn hinnan työtuntien perusteella. Tässä esitetyt hehtaarihinnat eivät sisällä katetta
Perinteisellä ”no kattellaan myöhemmin” -avohinnalla ei kannata teettää mitään. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 3. Viivyttely maksaa, eikä hoitoa lykkäämällä saavuteta metsänhoidollisia hyötyjä. Pahimmillaan vesojen paksuus voi kasvaa jopa sentin parissa vuodessa. Työehtosopimuksen taksat perustuvat laajaan aikatutkimukseen, jonka työajan menekki erilaisissa olosuhteissa määriteltiin. ”Raivaus kallistuu kymmenisen prosenttia, kun taimikonhoito viivästyy vuodella. Vähäarvoisten lepikoiden raivaaminen ei kannata. 4. Lisäksi eri palveluntarjoajien tapa lisätä katetta laskuunsa vaihtelee. Kohde viisi vuotta varhaisperkauksen jälkeen: Poistuma 14 000 runkoa hehtaarilla. HEHTAARI PÄIVÄSSÄ. Samalla kun vesojen läpimitta vahvistuu, raivaustyön hinta nousee. Taksa nousee nopeasti Läpimitan vaikutus raivauksen ha-taksaan (tes) (oletus, poistuma 25 000 r/ha) 200 400 600 800 1000 Poistettavien puiden läpimitta Euroa/hehtaari 0,5–1,5 cm 1,6–2,5 cm 2,6–3,5 cm 3,6–4,5 cm hinta pysyy maltillisena. Vertaa yrittäjien hintoja. Eri toimijoiden urakkahinnoittelussakin voi olla yllättävänkin isoja eroja. Hoidon viivyttely kasvattaa poistettavien puiden läpimittaa. Raivaa taimikot ajoissa . Urakkahinnoissa suuret erot Raivaussahatyön hinta erilaisilla kohteilla Kohde Poistuma, kantolpm, työaikaa/ha, TES yrittäjä-1, yrittäjä-2, aikataksa kpl/ha cm tuntia x1,8 €/ha €/ha 35 €/tunti 1. Kuusentaimikon 14 000 3,2 8 289,8 370 350 280 harvennus 3. Istutuskuusikon 31 000 3,1 14 644,4 447 550 490 perkaus 2. Ajoissa tehtävässä taimikon harvennuksessa on oiva mahdollisuus parantaa puuston laatua kaatamalla oksikkaimmat männyt. ÄLÄ MAKSA TURHASTA. 3. Taimikonhoidon kustannus määräytyy kaadettavien puiden määrän ja kantoläpimitan perusteella. METSÄSTÄ 15 18. Seitsemän vuoden viivästys tarkoittaa hehtaarikustannuksen nousua 300 euron tasolta 600 euroon. Kymmenen hehtaarin työmaalla saattaa säästää kauaskin suuntautuvan etelänmatkan hinnan. 2. Kohteella oli istutuksesta kulunut viisi vuotta. Kaadettavien puiden keskiläpimitta 3,2 senttiä. Varhaisperkaa kuusentaimikot. Myös maaston vaikeus otetaan työehtosopimuksessa huomioon, mutta sen merkitys on vähäinen. Suunnilleen tämä oli tilanne lepikon valtaamassa esimerkkitaimikossa – ja aika monella käytännön työmaalla. Istutuskuusikko 12 000 1,8 5 216 336 280 175 varhaisperkaus 4. ÄLÄ VIIVYTTELE. Yrittäjämetsurien taksat eivät kohoa aivan yhtä jyrkästi läpimitan mukaan. Varhaisperkaukseen kului viisi tuntia hehtaarilla. Työaika kahdeksan tuntia hehtaarilla. 5. Hieskoivun valtaama 50 000 2 19 713,808 493 630 665 kuusentaimikko (TES x 1,8 = palkkatyön kokonaiskustannus ilman matkakuluja). Oman metsänhoitoyhdistyksen, metsäyhtiön ja kotikylän metsuriyrittäjien lisäksi tarjouksia voi pyytää naapuripitäjän raivuuyrittäjiltä. Tällöin seitsemän vuoden lykkäys tuplaa taimikonhoitokustannuksen”, kertoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala , joka aiemmin työskenteli metsänhoidon tutkijana Metsäntutkimuslaitoksella. Se nostaa raivauskustannusta jopa 150 euroa hehtaarilla. Säästö voi olla merkittävä. SUURISTA raivaussahaurakoista kannattaa aina pyytää tarjoukset useilta palveluntarjoajilta, jos oma aika ei riitä. Hyvällä tuurilla jollain heistä juuri sillä hetkellä olla työmaista pulaa. 2. Keskity varhaisperkauksiin, jos haluat tehdä itse. Kannattaa kilpailuttaa RÄKÄMÄNNYT NURIN. Poistuma 12 000 runkoa hehtaarilla ja kaadettavien runkojen keskiläpimitta oli 1,8 senttiä. Vinkit raivaukseen 1
Palokärjelle ennustettiin 1950-luvulla kurjaa kohtaloa, mutta se on oppinut hakemaan toukkia avohakkuiden kannoista ja kanta METSÄSTÄ M ik ko H äy ry ne n MIKKO HÄYRYNEN, teksti HANNU HAUTALA, kuvat H annu Hautala astelee omaa nimeään kantavaan luontokuvakeskukseen Kuusamossa. Kroppa muistaa lukemattomat yöt piilokojuissa kylki vasten kylmää, mutta moni muu ammatti tuottaa työperäisiä vaivoja vielä enemmän. Hannu Hautalan kiintymys palokärkeen on erityinen ja pitkä. Vaikka vuodet lyhentävät askelta, niin into kuvaukseen ei himmene. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 ollut ahkera. Hautalan lähin kuvauspiilo on pihanurmella. Paras kuva on silti aina ottamatta. Ääni on pysyvästi käheä ja tuppaa hengästyttämään, mutta se ei johdu kojuöistä vaan kymmenestä vuodesta autonasentajana. 16 18. Kuorma-autojen jarrujen asbestipöly vei osan keuhkoista. Jutun kuvat ovat teoksesta ”Palokärki” (Hannu Hautala ja Seppo Parkkinen, Metsäkustannus 2016).. Luontokuvaajan vapaus voi tuntua kadehdittavalta, mutta kuvaaja on ammatinharjoittaja, jonka on haettava kuvia silloinkin, kun moni mieluummin nauttii keskuslämmityksestä. Luonto sopeutuu kun saa aikaa Palokärjen tarina osoittaa, että luonto sopeutuu jos sille annetaan aikaa, ainakin joskus. Hän on julkaissut yli 50 luontokuvateosta, uusimpana kirjan palokärjestä, ja saanut jokseenkin kaiken tunnustuksen – kunniatohtorin hattua myöten. Hautala sanookin, että ei kuole katkerana, mutta on KUVAN VOIMALLA Hannu Hautala on antanut luontokuvaukselle vähintäänkin koko elämän ja saavuttanut lähes kaiken
Siitä on kuvattu jäniksiä ja tilhiä. Luontokuvaukseen tulee uusia tyylejä kuten muihinkin taidemuotoihin. ”Menetelmiä olen arvostellut, en metsätaloutta sinänsä.” Hautalan maineella olisi voinut tehdä myös äänekkäämpää luonnonsuojelutyötä. Hautala sanookin, että metsäluonnon muutokset ovat ylipäätään positiiviseen päin. METSÄSTÄ ”Kunnon kuvia ei saa jos ei tiedä, miten kurkia päästään kymmenen metrin päähän.” Luontokuvausta ei voikaan pitää perinteisen porvarillisena ammattina. Halua siihen olisi ollut, mutta maailman realiteetit tulivat vastaan. Luontokuvakeskuksessa katsotaan kahden nuoren kuvaajan yhteistyönä syntyneitä impressionistisia luontokuvia. ”Vaikka olisi miljoonavehkeet, niin kunnon kuvia ei saa jos ei tiedä, miten kurkia päästään kymmenen metrin päähän.” Ne harvat, jotka ovat vihkiytyneet kuvaukselle sydänjuuriaan myöten ja hankkivat kamerarahansa vaikka marjoja poimimalla, ovat tulevaisuuden nimiä. Alalle pyrkivän on hyvä tietää myös, että ei ole ihan varmaa kummatko ovat kateellisempia, kalamiehet vaiko luontokuvaajat. Kuvausmahdollisuuksien järjestäminen on toimialan kasvava osa, vaikka Hautala ei olekaan siihen lähtenyt. 17 18. ”Minähän sanoin kojulla, että nyt se tulee, mutta et heti uskonut kun lattialla huilasit.” Palokärjen kolot ovat koteja monille erämaan linnuille, kuten tuulihaukalle – tässä kuvassa haukka tosin on valinnut vanhan telkän munituskolon. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 vahvistuu. Irman päivystyksen ansiosta saatiin Hannulle Kuusamosta ensimmäiset ahmakuvat. Monet haluavat harrastaa luontokuvausta, vaikka aikaa ja perustaitoja ei olisikaan, eikä pohjoismaiden ulkopuolella edes ole liikkumisen sallivaa jokamiehenoikeutta. Surumielinen, huonosti lahjakirjaksi sopiva Muistoja metsästä oli myyntipettymys. Tosin harkitun epäterävät kuvat tekevät kirjasta katsojalle vaikean. Vaikka kirjan kansissa lukee Hannu Hautala, niin kuvien takana on elämänmittainen työpari Irma ja Hannu. Hyvä kuvaaja menee kutsumus ja luonnontuntemus edellä ja kehittää oman, persoonallisen ilmaisutavan. Kuva alla. Ahma ei kerro tulostaan mitään, vaan käy hakemassa haaskalta kymmenien kilojen sianruhon ja vie mäen taakse. Metsäautoteiden kaikkialle yltävän verkoston vuoksi metsästyspaine yltää joka kolkkaan. Hautalan kuvat tunnetaan sommittelusta ja hautalamaisesta valosta. Kutsumus, luonnontuntemus ja ilmaisutapa Perinteisellä luontokuvalla on aina arvonsa, mutta kuvatulva on hirvittävä. Alkavan kuvaajan pitää tehdä itseään tunnetuksi pitämällä näyttelyitä ja julkaisemalla kirjoja. Taiteilija-Hautala tulee ehkä parhaiten esille Liikettä linnunradalla -teoksessa, jota hän pitää yhtenä parhaimmistaan. Palokärjen huudon voi kuvitella syksyisen erämaajärven äänimaisemaan. Pitää kustantaa kameravehkeet, auto, moottorikelkka – ja asua ja elääkin pitää. Luonnontuntemuksen ja taiteen lisäksi pitää osata myös markkinoida työnsä. Eikä metsätalous ole kaikkeen vikapää, paitsi ehkä välillisesti. Vielä lentokyvytön lapinpöllön poikanen on metsän kummitus, jota on syytä väistää ärhäkkään emon vuoksi.. ”Toimivat loistavasti sisustuselementteinä”, Hautala pursuaa innostusta. Toisessa päässä oli myyntimenestys Kuukkelin maa , ja Hannu Hautalan vaikuttamistapa onkin ollut positiivisen kautta. Nykyään Irma-vaimo vetää parempijalkaisena raskaimmat kuormat. Hautala muistuttaa, että vaikka pukki olisi tuonut kameran, kuvia ei tule ilman vaivannäköä eikä omaa tyyliä voi saada lahjana. Kaiken takana on Irma Hautalan pihalla linnunpöntöt ovat kuvauskorkeudella ja pihanurmikolla on kuvauspiilo
Sirkjärven pintaa on aikoinaan laskettu, joten vanha rantatörmä kiertää saarta korkeana vallina. 18 18. Tai itse asiassa kahteen, sillä Okon 1900-luvun alussa syntynyt appiukko ei hänkään aikanaan muistanut, että saaresta olisi puuta korjattu. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 Okko muistelee, että hänen saarimetsänsä kohdalla korvaus kymmenen vuoden määräaikaisesta suojelusta oli 1 500 euron luokkaa. Metso-metsiensuojeluohjelman rahoitus vähenee, minkä seurauksena Suomen metsäkeskus on joutunut kiristämään suojeluun käytettävän ympäristötuen ehtoja. Saarimetsään liittyy monia muistoja vuosikymmenten varrelta.. Okko omistaa perheineen reilun puolen hehtaarin saaren Sirkjärvessä Lappeenrannan lounaispuolella. ”Jos mantereella on liian kuivaa mustikalle, täällä saaressa sitä on varmasti”, Okko kertoo. Mantereella on vaikea törmätä samankaltaiseen metsään. ”Metsäkeskuksesta kerrottiin, että saarimetsä on liian pieni kohde. He toivoivat, että jatkaisin suojelua päätöksestä huolimatta.” Ihmiskäden ulottumattomissa Hallituksen leikkaukset vähentävät tuntuvasti yksityismetsien suojelurahoitusta. Mitä tehdä saarimetsälle, jonka suojelusopimusta ei uusittu. Ympäristötukirahoista maksetaan Okon saarimetsän kaltaiset määräaikaiset suojelusopimukset. ”Kyllä metsänomistajien pitää saada tukea suojeluasioissa.” Kuusikkosaaren metsä ei ole enää virallisesti suojeltu Metso-suojeluohjelman leikkausten myötä. Metsäalan toimijat allekirjoittivat keväälle yhteisen METSÄSTÄ Sirkjärvi METSÄNOMISTAJA VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”K eloja on tullut lisää sitten viime näkemän”, Seppo Okko tuumii kesäsateen kastellessa puiden runkoja pienen metsän keskellä. Taustalle piirtyvä saari näkyy Seppo Okon mökkirantaan. Tänä vuonna hän sai ilmoituksen, ettei sopimusta voida uusia. ”Saaressa ei ole hakattu miesmuistiin”, Seppo Okko kertoo. Saari näyttäytyy nyt kartassa ja metsäsuunnitelmissa tavallisena alueena. Ympäristötukirahaa riittää vain ekologisesti arvokkaimmille metsille. En niinkään rahan takia, vaan kunnioituksesta luontoa kohtaan.” Ei hakkuita miesmuistiin Kuusikkosaari on merkillinen paikka. Okko suojeli erityislaatuisen saarimetsän kymmenen vuotta sitten määräaikaisella suojelusopimuksella. ”Olisin mielelläni jatkanut sopimusta. Kasvuolosuhteet ovat sekoitus suota, korpea, lehtoa ja kangasmaata. Kaiken taustalla ovat valtion yksityismetsien suojelurahoihin tekemät leikkaukset. Okkoa harmittaa eniten se, että suojelusopimuksen myötä saarelta poistuu virallinen suojelustatus. Kuusikkosaaressa on nimensä mukaisesti suuria, toista sataa vuotta vanhoja kuusia, mutta myös valtavia mäntyjä, keloja, muuta lahopuuta, lehtipuita ja suopursua. Vähäpuustoiset kitumaat, kallioalueet ja metsät, joiden arvellaan luonnostaan jäävän vähäisten hakkuumahdollisuuksien vuoksi metsänkäsittelyn ulkopuolelle, jäävät nyt todennäköisesti ilman suojelutukea
Saareen liittyy monia muistoja. Seudulta louhitaan kuuluisaa Ylämaan graniittia. Männiköiden luontainen uudistaminen vaatii yleensä maanpinnan oikea-aikaista käsittelyä. Kuusikkosaari jätetään Okon mukaan aina alkukesästä rauhaan, sillä järvellä pesii paljon lintuja. 19 18. Karhu jäällä Okon perheen kesämökki on Sirkjärven rinteessä. Sitten kun siemenpuista on havaittavissa hyvän siemensadon odotus, alue äestetään myöhäsyksyllä ja toivotaan parasta. ”Se oli noussut maihin naapurimökin rannassa. ”Luonto saa hallita, miten haluaa.” Keloja lahopuun määrä lisääntyy hiljalleen saaren toistasataa vuotta vanhassa metsässä. Jos männikkö on väljennetty ajoissa niin harvaksi, että puut kukkivat oman rytminsä mukaisesti silloin kun haluavat, se hakataan hyvän kukinnan jälkeen siemenpuuasentoon siementen varisemista edeltävänä talvena. Keväällä runsas siemensato varisee tuoreeseen muokkausjälkeen, ja niin saadaan täystiheä männikkö kertayrittämällä. Mutta mitä saarelle tapahtuu nyt, kun se ei ole enää virallisesti suojeltu. 78-vuotias Seppo Okko kertoo myös kunnioittavansa erästä toivetta. Metsätöihin hän on silti tutustunut jo 1950-luvulla justeerisahan kanssa. PALSTALLA selviää kaikista koettelemuksista paremmin kuin vasta siemenenä oleva tuleva puu. Eräänä varhaisena pääsiäisaamuna Okko näki sen edustalla jäällä jotain mustaa. Ehkä myös eri kasvilajien juurten leviäminen muokkauskohtaan vaikuttaa asiaan. Tärkein ajoitusohje on kuitenkin yksinkertainen. ”Ja naapurijärvestä vastataan”, Okko sanoo ja nauMETSÄSTÄ MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Jos joku korvaa äestyksen kaivinkonelaikutuksella, mikä ettei, etenkin jos alueelle tarvitaan paikoitellen ojitusta. Vaimolle Kuusikkosaari oli jo ennen suojelusopimusta eräänlainen yksityinen suojelumetsä. ”Kesälomien aikaan työmailla on onneksi hiljaisempaa”, Okko sanoo. Myöhään seuraavana syksynä männikkö äestetään tiheään. Istutettu taimi rahtaa kauempaa kuuluvalle huudolle. Todennäköisesti ei halua: nuorella miehellä voi olla muutakin kevätpuuhaa. Kesämökin yläpuolella rinteessä kasvavan nuoren mäntymetsän Okko on myös raivannut yhdessä poikansa kanssa. Suojelurahoituksen haku saarelle oli alun perin saman sukulaismiehen ehdotus. Okon mukaan Kuusikkosaari onkin ollut oiva retkipaikka lapsille. Uudistamisessa ei kannata aikailla päätehakkuun jälkeen. Näin siemenpuut eivät unohdu heikentämään uudistamistulosta. Rantamökeillä lomailee Okkojen sukulaisia ja ystäviä, jotka eivät hekään halua, että saarimetsään kosketaan. Saarimetsä oli tärkeä hänen edesmenneelle vaimolleen. Pohjoismaissa on tehty runsaasti tutkimuksia, joiden mukaan uudistamistulos heikkenee nopeasti muokkausjäljen vanhentuessa. Kyllä metsänomistajien pitää saada jollain lailla tukea suojeluasioissa”, Okko sanoo. Asiaa auttaa, jos ainakaan omalla alueella ei ole näitä lehtipuita. Metsänuudistamistöiden sopiva ajankohta Metsäkirjallisuudessa kerrotaan, että uudistettaessa männiköitä siemenpuita käyttäen onnistuminen riippuu onnen lisäksi hyvästä ajoituksesta. Jälkiä löytyi myös kylältä.” Turussa asuvalla Okolla ja hänen pojillaan on sen verran matkaa mökille ja perheen metsätilalle, että puukaupat ja metsänhoitotyöt hoituvat pääosin metsäalalla toimivan sukulaismiehen avustamina. Miten saarelle käy. Jotkut sammallajit valtaavat nopeasti paljastetun maan niin, että siemenen itäminen ja sirkkataimen selviytyminen vaarantuvat. Sirkjärven rannalla on kymmenittäin kesämökkejä, joiden laitureilta avautuvaa maisemaa Kuusikkosaari hallitsee. Esimerkiksi jos äestys tehdään jo keskikesällä, tuoreeseen muokkausjälkeen saadaan ennen seuraavan kevään männynsiementä keskikesällä varistava koivu, pajut ja haavat. Saarimetsän suojelu oli Seppo Okon edesmenneen vaimon toive. Samassa rintamassa olivat mukana niin metsäteollisuus kuin suojelujärjestöt. Kaikesta huolimatta on selvää, ettei saarimetsää hakata, Okko kertoo. Metsäalalla on kuitenkin tapana tehdä mätästys ennen talvea, kun mättäiden oletetaan tekeytyvän talvella sopivasti ennen kevään istutuskautta. Välillä kuuluu muutakin ääntä: läheisellä louhoksella räjähtää. Käytännössä keväinen mätästys ennen istutusta antaa vähintään yhtä hyvän tuloksen, ja savimailla juuri tehty laakea mätäs on märkyytensä vuoksi helpompi istutuspaikka kuin edeltävänä syksynä tehty, joka ennättää jo kuivahtaa keväällä ennen istutuskautta. Sitä toivetta Okko aikoo yhä kunnioittaa.. Yleensä metsätaloudessa töiden ajoitus ei ole päivän päälle, mutta oma vaikutuksensa sillä on. Saaren suurten tukkipuiden kohtalo on selvä. Metsässä minua on kiinnostanut eniten luonnosta nauttiminen”, 15 vuotta eläkkeellä ollut Okko kertoo. Asiaa ei ole tiettävästi tutkittu, mutta näin asian näkee usea kokenut puuntuottaja. Joskus on jopa ehdotettu, että samalla kaupalla myydään sekä siemenpuuasentoon hakkaaminen että siemenpuiden poisto toteutuksen ollessa parin vuoden välein. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 vetoomuksen hallitukselle Metso-suojelurahojen säilyttämisestä. Siemenpuut poistetaan seuraavana talvena ilman taimien kasvamisen odottelua. Mätästyksen ajoitus istutusta varten ei ole niin tarkkaa kuin luontaisessa uudistamisessa. Ripeä puuntuottaja on luonnon suosiossa. ”Tässä luovutaan taloudellisen edun tavoittelusta. Mutta kiusallisen kaukaa naapurin puolelta ne osaavat levitä. Rannalta käsin ei voi tietää, mitä se kätkee sisälleen. Mökin pihassa tai saunarannassa seistessä katse kiinnittyy vääjäämättä Kuusikkosaareen. ”Rehtorin työ urheilulukiossa ja ammattiyhdistystoiminta veivät ennen kaiken ajan. Vielä kyseenalaisempaa on tehdä äestys vuosikausia etukäteen odottamaan hyvää siemenvuotta. Täystiheässä männikössä menettely on muuten sama, mutta siemenpuuasentoon hakkaaminen ei riipu kukinnasta. Ei siis kannata lykätä maanmuokkausta sillä verukkeella, että velipojan poika on pääsemässä keväällä armeijasta ja haluaa varmaankin auttaa setäänsä hakkuutähteiden keräämisessä polttopuuksi. Kaikkia syitä ei tunneta, mutta mahdollisesti kyseessä on taimen heikentyvä mahdollisuus saada hyvä sienijuuri. Kun aikaa kuluu, aluskasvillisuus elpyy, alueelle syntyy vesakkoa ja siemensyntyistä roskapuustoa, ja sitä paitsi taimien menestyminen heikkenee. Okkoon ei ole kuitenkaan kukaan ollut yhteydessä ja tarjonnut vaihtoehtoista tapaa jatkaa suojelua. Päivällä hän lähti lastenlasten kera hiihtämään järven jäälle ja löysi saaren tuntumasta karhun jäljet. Tiheä saarimetsä näyttää arvoitukselliselta. Kuikan huuto kaikuu useaan otteeseen veden pinnalla sateen keskellä
Maisemoi ja suodattaa sadevesiä Pihlaja ja Koskinen vierailivat Puuvuorella tänä kesänä lähes parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Istutuksia tekivät muun muassa opiskelijaryhmät. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 MARIANNE MINKKINEN P insiön metsien keskellä kohoaa Puuvuori-maataideteos, joka elää vuodenaikojen mukaan ja kasvaa vuosi vuodelta korkeammaksi. Taiteilijan tarkoituksena oli tehdä Puuvuoresta kaikille avoin puistoalue, joka säilyisi vuosisatoja. Alkuun ei ollut selvää, missä maassa työ toteutettaisiin. Rakentamisesta vastasivat Ylöjärven kaupunki ja kiviainestoimittaja Rudus. Teos koostuu 10?000 männyntaimesta, joukossa Martti Ahtisaaren ja George Bushin nimikkopuut. ”Yllättävän hyvin se on kasvanut pohjamaahan nähden”, Koskinen sanoo katsellessaan maisemaa. Erikoisin metsätyökohde Kurun metsäoppilaitoksen vuosikurssi oli tilattu täydennysistutukseen pari vuotta vihkijäisten jälkeen. Tredun metsäalan opettaja Tuomas Koskinen (vas.) ja metsäkoneenkuljettaja Tuomas Pihlaja olivat täydennysistuttamassa Puuvuorta 1990-luvun lopulla. Työkohteen poikkeavuudesta kielii sen kansainvälisesti keräämä huomio. Koulupoikien sijasta he katsovat maisemaa nyt ammattilaisten silmin. Puuvuorta varten soranottopaikan päälle rakennettiin ellipsinmuotoinen mäki. Männyt muodostavat samaan aikaan sekä spiraalimaisia kaaria rinteille että suoria rivistöjä ylhäältä alas. Taideteos esiteltiin YK:n ympäristöja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa jo vuonna 1992. ”Puuvuori on erikoisin työkohde, jota olen koskaan ollut tekemässä”, Pihlaja kertoo. Osa reuna-alueen männyistä on jäänyt lyhytkasvuisiksi, mutta siitä huolimatta kummatkin pitävät taideteosta hyvänä hankkeena. Puuvuoren jokaiselle männylle valittiin oma nimikkohenkilönsä. Urakassa olivat mukana silloiset opiskelijat Tuomas Koskinen ja Tuomas Pihlaja . Kasvavien taimien taideteos Pinsiö M ar ia nn e M in kk in en G oo gl em ap s. ”Puuvuori tuo näkyvyyttä metsäalalle, kun ihmiset tulevat katsomaan sitä. Pinsiössä sijaitseva Puuvuori-taideteos täyttää 20 vuotta. Sen avulla saatiin sekä rakennettua julkista taidetta että hoidettua maa-aineslain velvoite, jonka mukaan vanhat soranottopaikat tulee maisemoida toiminnan päätyttyä. Stratan kuva on vuodelta 1997. Joukossa ovat muun muassa Yhdysvaltain entinen presidentti George Bush vanhempi ja Puolan entinen presidentti Lech Walesa . Pohjan pidempi halkaisija on 420 metriä ja keskikohdan korkeus 28 metriä. Puuvuori vastaa useaan tarpeeseen. Puuvuori rakennettiin 90-luvulla. Amerikanunkarilaisen taiteilijan Agnes Denesin suunnittelema teos koostuu 10?000 männyntaimesta, jotka on istutettu suippokärkisen soramäen päälle matemaattisen kaavan mukaan. Kuivuneita taimia piti korvata uusilla ja laittaa istutuskuoppaan multaa alle, sillä sorapohja oli ollut liian kuiva männyille. Taideteoksesta kirjoitettiin useita juttuja kansainvälisiin lehtiin, kuten The New York Timesiin. Pihlaja työskentelee metsäkoneenkuljettajana ja Koskinen metsäalan opettajana Tampereen seudun ammattiopistolla Tredulla. Samalla se tuottaa iloa ihmisille”, Koskinen jatkaa. Taiteilija Agnes Denesin suunnittelema Pinsiön Puuvuori on kannanotto ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta sekä maapallon ekologisesta kestävyydestä. Taiteen tuotantoyhtiö Strata vaikutti siihen, että paikaksi valikoitui juuri Pinsiössä sijainnut vanha soranottoalue. METSÄSTÄ 20 18. Se on myös kannanotto ympäristön tilasta sekä ihmisen ja luonnon suhteesta. ”Kaikki mikä vie metsäalaa eteenpäin, on hyvästä”, Pihlaja kiteyttää. Presidentti Martti Ahtisaari istutti viimeisen männyn Puuvuoren vihkijäisissä vuonna 1996, ja tänä kesänä teos täytti jo 20 vuotta. Lisäksi alue toimii sadeveden suodattimena ja edesauttaa näin puhtaan pohjaveden syntymistä
Tilaisuuden juontajina Suomen huutokauppakeisari Aki Palsanmäki ja vaimonsa Heli. l Ohjelmaa kaikenikäisille l Työnäytöksiä, tietoiskuja ja asiantuntijapuheenvuoroja l Lapsille puuhaa ja elämyksiä l Lukuisat näytteilleasettajat metsään liittyvine palveluineen ja tuotteineen luovat tilaisuuden tunnelman Tapahtuma on maksuton. Yhdessä he meklaroivat hyväntekeväisyyshuutokaupan!. klo 10–16 la 3.9.2016 Tervetuloa koko perheen iloiseen tapahtumaan Metsä Groupin pääkonttorin pihapiirissä osoite: Revontulenpuisto 2, Espoo
Paksu terälaippa antaa tasoitusta Käsiteltävyydeltään uusi Stihl on jämäkkä ja mutkaton. Teos kattaa sekä talousmetsien tuhot että monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät tuhon aiheuttajat. Muotoilusta on riisuttu stihlmäistä pyöreyttä madaltamalla moottorikoppaa. Uusin Stihl tuottaa kolmen kilowatin huipputehon. Jo Stihlin MS 261:n ensimmäinen, puolenkymmentä vuotta sitten esitelty versio oli piirun purevampi kuin tärkein kilpailijansa Husqvarna 550 XP. METSÄSTÄ 22 18. Tämän kokoluokan sahasta se ei ole paljon. Kapea ketju leikkaa puuta nopeammin kuin paksu. Muutos on vähäinen, mutta sillä on saavutettu moderni vaikutelma. Tässä Stihl tosin antaa kilpailijoille turhaa tasoitusta. Mallimerkintä on sama kuin edellisellä versiolla, MS 261 C-M. Lähiaikoina terävalmistaja Oregon tuo markkinoille Stihleihin sopivan kapeauraisen terälaipan, mikä mahdollistaa kapeiden ketjujen käytön. Ero on helppo huomata, kun vertaa vanhaa ja uutta mallia. Stihlin moottoria ohjaa elektroninen M-tronic-järjestelmä, kuten tästä eteenpäin kaikkia merkin ammattikäyttöön tarkoitettuja moottorija raivaussahoja. Uuden Stihlin leikkuuteho on kokoluokkansa paras. Hinta 42 € Metsätuhot FAKTA KOKEILTUA Sahan muotoilua on modernisointu vähäeleisin uudistuksen. Sahan painoa on onnistuttu keventämään. Tämä parantaa sahan leikkuutehoa vielä entisestään. Havainnollisesti kuvitettu kirja auttaa tunnistamaan tuhot ja niiden aiheuttajat metsissämme. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh. Joku olisi voinut revitellä uutuudesta riehakkaamminkin, mutta ei perinteikäs saksalainen perheyhtiö. Kevään aikana Stihlin uutta mallia on kylmäkahvaisena myyty alle 700 euron tarjous hintaan. Molemmille luvattiin silloin 2,8 kilowatin huipputeho. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Antti Uotila, Risto Kasanen ja Kari Heliövaara Metsätuhoja voidaan torjua ennalta, kun tuhoriskit tunnistetaan ja otetaan huomioon metsänhoidossa. Leikkuutehollaan se päihittää saman kokoluokan kilpailijat. Keskikokoinen mutta tehokas saha on toimiva sekä harvennuksilla että isompien puiden kaadossa – varsinkin, kun moottori on entistäkin tehokkaampi. Lisäksi purukotelon kansi on muotoiltu uudelleen.. Esimerkiksi Husqvarna käyttää ohuempia, 1,3 millimetrin ketju-uralla varustettuja laippoja ja ketjuja. Stihl teki samankaltaisen uudistuksen myös pykälää isommassa kokoluokassa. Kirja antaa hyvät perustiedot metsätuhojen taloudellisesta merkityksestä sekä tuhojen torjunnasta. Ainakin tehon ja painonsa puolesta uudistettu MS 362 haastaa vakavasti Husqvarnan 560 XP:n. Puhtia piisaa Uuden Stihlin leikkuuteho päihittää kokoluokkansa kilpailijat. Saha on saatavilla vain paksulla terälaipalla, jonka ketju-ura on 1,5 millimetriä ja siihen sopiva teräketju leveämpi kuin kilpailijoilla. Olennaisin uudistus on sylinterin jäähdytysripojen suuntaaminen niin, että jäähdytysilma kiertää entistä tehokkaammin. Moottorin suojaa on madallettu. Käyttökunnossa saha painaa reilun kilon enemmän, kun terälaitteen sekä bensan ja teräöljyn paino lasketaan mukaan. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 Stihl MS 261 C-M Sylinteritilavuus: 50,2 cm 3 Teho: 3,0 kW Paino: 4,9 kg Suositushinta: 799 euroa Valmistusmaa: Saksa Maahantuonti: Andreas Stihl Oy Plussat ja miinukset ++ teho + hinta + lujatekoisuus – ohuen (1,3 mm ketju-ura) terälaitteen puute MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat U usin versio Stihlin MS 261 -moottorisahasta vahvistaa mallin piikkipaikkaa 50-kuutiosenttimetristen moottorisahojen sarjassa. Uuden, kylmäkahvaisen mallin paino on 4,9 kiloa, siis 300 grammaa vähemmän kuin edeltäjänsä
ELOKUUTA 2016 u NRO 15 Va ltt er i Sk yt tä M ik ko rii ki lä AIKAHYPPY Sarjassa palaamme vanhaan ja kerromme, mikä on tilanne nyt. Jämsän seudun oman kasvatin Nisula Forestin koju on myös Jämsässä rytisee jälleen Metsäteollisuuden investoinnit ovat lisänneet kierroksia metsäkonemarkkinoilla. syyskuuta. Kymissä, Kemijoella ja Savossa uiton uskottiin alkavan vasta toukokuun loppupuolella. Summasta noin puolet käytetään teiden korjaamiseen. Suomessa toimii vielä Järvi-Suomen uittoyhdistys. Lisäpyörät tuovat harvesteriin tasapainoa ja sitä myöten ulottuvuutta. Hallitus on myöntänyt liikenneverkkojen kunnostamiseen 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. METSÄSTÄ 23 18. Hallituksen omien arvioiden mukaan liikenneväylien korjaamiseen tarvittaisiin jopa 2,5 miljardia euroa, joten osa metsäteollisuudelle tärkeistä huonokuntoisista teistä jää kunnostamatta. Tukinuitto hiipui sotien jälkeen , kun tieverkosto parani ja autokuljetukset korvasivat vesitiet. 600 miljoonaa kuulostaa suurelta, mutta on todellisuudessa aivan liian vähän. Kahdeksan pyörää jakaa Komatsun hakkuukoneen painon tasaisesti, mikä säästää metsänpohjaa ja voi olla eduksi kosteilla metsämailla suoritettavissa hakkuissa. ??. ”Vaikka yli tuhatkiloinen hakkuulaite on aivan 11-metrisen puomin päässä, kone istuu kuin tatti”, Korhonen sanoo. varmasti monen hankintahakkaajan vierailulistalla. Metsänomistajien ei tarvitse katsella messuilla pelkkiä motoja, sillä esimerkiksi Päijänteen metsänhoitoyhdistys tarjoaa messuvieraille neuvoja omatoimiseen raivausja moottorisahatyöskentelyyn. Suosio ei riipu suhdanteista Finnmetkoon on tulossa noin 400 näytteilleasettajaa. Kokonaisuittomäärä tulee olemaan noin 300?000 kuutiometriä. Yleisesti veikataan, että ainakin Ponsse esittelisi Finnmetkossa turvemaiden korjuuseen sopivaa kalustoa. Tänä vuonna sen uittokausi käynnistyi kolmas toukokuuta ja jatkuu marraskuun alkupuolelle. Investointien myötä lisääntyvä puuntarve vie metsäkoneet yhä useammin kuitupuun korjuuseen ojitusalueille. Metsäkoneala on löytänyt tiensä messuille niin suhdannekäyrien alakulokohdissa kuin nytkin, kun alan näkymät ovat likimain historiallisen suotuisat.. ”Metsäkoneyrittäjät ovat jo selkeästi varautuneet puun käytön lisääntymiseen.” Komatsu Forestin tämän vuoden uutuuksiin kuuluu muun muassa 8-pyöräinen hakkuukone. Uutta aikaa ja ajattelua edustaa hybridimoottorilla varustettu Logsetin hakkuukone. Tukinuittoa ovat haitanneet tulvat ja jäät, mutta maantiekuljetuksissakin on omat ongelmansa. Useimmissa uittoyhdistyksissä uittoon ilmoitetut puutavaramäärät olivat pienemmät kuin edellisvuonna, koska talvella oli tehty vähemmän tukinhakkuita kuin aiempina vuosina. Isäntälinjan puunkorjuulaitteista kiinnostuneille Finnmetko tarjoaa muun muassa Keslan ja Valtran tämän vuoden alussa alkaneen yhteistyön tuloksia. Näyttelyvieraita odotetaan noin 35 000, mikä sekin mukailee totuttuja lukemia. Hurjimpien ennakkoveikkausten mukaan parin viikon päästä Finnmetkossa esitellään ratkaisut, joiden jälkeen turvemaiden puunkorjuu ei enää olisi ongelma. Finnmetkoon mennäänkin tänä vuonna harvinaisen myönteisin odotuksin. Eilavaaran mukaan Finnmetkon suosio ei juuri ole heilahdellut suhdanteiden mukaan. Suomen hallitus on huomannut tieverkon huonon kunnon ja siitä aiheutuvat ongelmat metsätaloudelle. Esimerkiksi Kokemäen uittoyhdistyksen uittoon oli ilmoitettu 1?600?000 tukkia ja 350?000 kuutiometriä pinotavaraa, kun edellisvuonna vastaavat määrät olivat olleet 2?539?746 tukkia ja 579?413 kuutiota pinotavaraa. Suurista metsäkonevalmistajista Komatsu Forest esittelee messuilla uuden kahdeksanpyöräisen hakkuukoneensa. Nykyään tukkeja uitetaan järvissä ja merissä hinaamalla niitä nipuissa. Samanaikaisesti kun järvien paksu jääpeite estää uittoa Itäja Pohjois-Suomessa, on tulva haitannut uittoa Satakunnassa, Lounais-Suomessa ja Etelä-Suomessa.” Kokemäen seudulla tukinuitot oli päästy aloittamaan huhtikuun lopulla, mutta tulvat olivat keskeyttäneet työn. Viimeiset jokiuitot tehtiin Suomessa 1990-luvun alussa. Uittoa säiden armoilla VALTTERI SKYTTÄ , MIKKO RIIKILÄ METSÄKONEALAN tärkein näyttely Finnmetko järjestetään jälleen Jämsässä 1.–3. ”Metsäkoneyrittäjät ovat jo selkeästi varautuneet puun käytön lisääntymiseen ja muun muassa Äänekosken tehdasinvestoinnin valmistumiseen”, kertoo Komatsu Forestin Suomen toimitusjohtaja Timo Korhonen . Esimerkiksi keväisin hiekkateiden kelirikot estävät painavia rekkoja pääsemästä leimikoiden luokse. MARIANNE MINKKINEN Vuoden 1966 Metsälehdessä kerrottiin sääolosuhteiden haitanneen kulunutta uittokautta: ”Uittojen alkaminen tuntuu olevan viikon, pari myöhässä viimekeväisestä, ilmenee Suomen Uittajainyhdistyksen kokoamista tiedoista. Konevalmistajat ovat vaitonaisia uutuusesittelyistään, mutta näyttelyjohtaja Erkki Eilavaara odottaa, että messuilla nähdään etenkin uusia telakoneratkaisuja turvemaiden harvennushakkuisiin. Se on samaa tasoa kuin edellisillä kerroilla. Äänekoskelle rakenteilla oleva jättitehdas ja odotukset hakkuiden lisääntymisestä takaavat, että Keski-Suomessa pidettävillä konemessuilla on sähköä ilmassa
Sairaudestaan huolimatta Jukka kantoi huolta Vakolan työn tulevaisuudesta ja kehittymisestä. Keväällä kaarnikan marjat paljastuvat lumen alta hyväkuntoisina ja maukkaina silloin, kun muuttolinnut palaavat ja ravinnosta on muuten pulaa. Jukka Pietilä johti mittausja standardisointi -tiimiä, jonka työ tunnetaan alalla hyvin. Työyhteisössä hänen positiivinen asenteensa kantoi pitkälle ja auttoi koko Vakolan henkilökuntaa selviytymään monien haasteiden yli. Kotona Jukkaa jäävät suremaan puoliso ja kaksi tytärtä. Me työtoverit ja opiskelukaverit emme viime vuonna eräänä maaliskuun lopun päivänä osanneet aavistaa, mitä kerrottavaa hänellä olisi. Pohjolan metsälintujen kannalta variksenmarja saattaa olla jopa mustikkaa tärkeämpi. Oikeasti mehu tai hillo on tehty pohjanvariksenmarjasta. Aikaisemmin määräaloille ei myönnetty lainhuutoja ennen erottamista eikä niitä ollut pakko erottaa, joten erottamattomia määräaloja voi vieläkin olla olemassa. Myöhemmin mukaan tulivat isot metsäkoneet, kuten harvesterit ja ajokoneet. Se, että variksenmarjaa kerätään Pohjois-Suomesta, ei johdu ilmastosta vaan siitä, että kasvit ovat erilaisia etelässä ja pohjoisessa. Sitä ei kuitenkaan tarkoiteta silloin, kun elintarvikkeen etiketissä lukee tunturimustikka. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 Maatalousja metsätieteiden lisensiaatti Jukka Pietilä menehtyi 3. Pohjanvariksenmarja taas on kaksineuvoinen kasvi, eli molemmat neuvot, sekä heteet että emit, ovat samassa kasvissa ja vieläpä samassa kukassa. Teidän määräalakaupastanne on yli kymmenen vuotta, joten saatte lainhuudot ilman varainsiirtoveroa. Pietilä muutti perheensä mukana jo varhain Ruskon kautta Pöytyälle, missä hänen isänsä toimi säästöpankin johtajana ja äiti kotitalousopettajana. Hänen tärkeimpiä harrastuksiaan oli suunnistus ja monesti hän lähtikin töiden jälkeen suunnistusreiteille. Nuori metsänhoitaja aloitti suoraan metsäryhmän johtajana. toukokuuta vakavan sairauden uuvuttamana. Asiallisesti se ei ole paljon variksenmarjaa parempi, sillä nimen pohjana on vanha korppia tarkoittava sana kaarne. Myös tanssimisesta tuli viime vuosien aikana tärkeä harrastus. Joudunko nyt maksamaan korotetun varainsiirtomaksun, kun haen lainhuutoja. P I L K K E I T Ä 24 18. Hän osallistui kansainväliseen metsäkoneiden standardisointityöhön ja paneutui aluksi moottorisahojen turvallisuuden parantamiseen. Jukan hoidettavana asiat olivat varmoissa käsissä. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/ tai sähköpostiosoitteesi. Näin pölytys onnistuu tuulenkin avulla hyvin. Vapauden saadakseen olisi perinnönjaosta oltava yli kymmenen vuotta. Olen perustamassa yhteismetsää omistamistani metsätiloista. VÄINÖ SIKANEN Tuliko maksunkorotus. Etelänvariksenmarja on kaksikotinen kasvi, eli heteet ja emit ovat eri yksilöissä ja tuuli saa kantaa siitepölyn kukasta toiseen. Kainuussa ja Lapissa marjojen käyttö on perinteistä. Onko korotettu varainsiirtomaksu kahdeksan prosenttia. Markkinoinnissa on käytetty myös variksenmarjan paikallista nimeä kaarnikka, joka ei aiheuta samanlaisia kielteisiä mielleyhtymiä. Herkkua väärällä nimellä Pohjanvariksenmarja on niin hyvä käyttömarja, ettei sitä tarvitsisi kätkeä tunturimustikan kaapuun. Sikälikin tunturimustikka johtaa harhaan, että enin osa sadosta kerätään metsistä. Yli kymmenen vuotta sitten tuli ”armahduslaki” maksamattomiin varainsiirtoveroihin. Selviä eroja on myös verson rakenteessa. Pietilän elämä ja ura liittyivät vahvasti metsään. Hän oli kurssinsa ainoa puuteknologian pääaineopiskelija ja osasi hienolla tavalla kyseenalaistaa valtavirran mielipiteet. Selvisi, että vuonna 1998 ostamani määräala on erottamatta, eikä sille ole haettu lainhuutoja. Hän oli syntynyt 3. Erot ovat useimmiten niin selviä, että kasveja voisi vallan hyvin pitää eri lajeinakin. Marjoja syntyy vähän, ja ne ovat pieniä. Täytätte vain lainhuutohakemuksen ja toimitatte sen kauppakirjan kanssa maanmittaustoimistoon, niin saatte lainhuudot pelkästään lunastusmaksulla. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Luonnollisesti metsänhoitajalle lankesi vastuu Vakolan ja Maatalouskoneiden tutkimussäätiön noin 500 metsähehtaarin hoitamisesta. Pettynyt Korkein korotettu varainsiirto olisi kahdeksan prosenttia. SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJAKYSYMYS MUISTOKIRJOITUS Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Nykyisessä laissa tuli tähän muutos. MML Jukka Pietilä. Esimiehenä Pietilä oli rauhallinen, looginen ja erittäin luotettava. Tiimi tekee koneisiin liittyviä mittauksia, tarkastuksia, tyyppihyväksyntöjä sekä olosuhdekokeita. Alle kuukausi ennen menehtymistään hän vielä kävi opastamassa seuraajiaan ja hoitamassa monia tehtäviään. Pietilän sydäntä lähellä oli luonto. PEKKA RANTTI PASI SUOMI MARJA KALLIONIEMI HEIKKI SUOMALA Kirjoittajat ovat Jukka Pietilän ystäviä opiskelun ja työn vuosilta. Variksenmarjaa kasvaa kangasmetsissä ja soilla koko maassa. heinäkuuta 1960 Tyrväällä. Jos olisi kysymys kuolinpesänosuuden kaupasta, niin vapautusajan lasku aloitettaisiin verottajan ohjeistuksen mukaan vasta perinnönjaosta. Marjat ovat suuria ja meheviä sekä sato runsas. Ehkä arvellaan, etteivät ihmiset halua syödä mitään, joka viittaa varikseen. Lukion jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa metsänhoitajaksi ja myöhemmin työn ohessa lisensiaatiksi. Pohjanvariksenmarja on tanakka ja harittavahaarainen varpu, mutta etelänvariksenmarja hento ja rento, maanmyötäinen kasvi. Näin laadit lukijakirjoituksen Mustikkaa kyllä kasvaa tuntureilla ja paikoin se on alapaljakassa valtalajinakin. Pietilä ehti lähes 30 vuoden aikana nähdä, kokea ja vaikuttaa useimpiin Vakolaa koskeviin muutoksiin ja päätöksiin. Sen sijaan, että tiedotustilaisuus olisi liittynyt uuteen Luonnonvarakeskukseen, Jukka ilmoittikin sairastuneensa vakavasti ja jäävänsä hoitojen takia pois töistä. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Metsänhoitajien Hyytiälän kurssilla 81 Jukka Pietilä eli JP tunnettiin sosiaalisena, hyvin käyttäytyvänä herrasmiehenä ja oman tiensä kulkijana. Talvisin Jukka hiihti, jopa satoja kilometrejä kaudessa. Hän aloitti syksyllä 1986 työt Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksessa Vakolassa, missä hän työskenteli koko työuransa. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat
Silloin kun sorsilla menee huonosti, niillä menee huonosti. Sorsasyksystä povataan silti kehnoa. Haapanoiden, jouhisorsien ja sotkien määrä on hiipunut 1990-luvulta lähtien”, harmittelee Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Pöysä . Pekkarinenkin kiersi talven ja kevään neuvomassa metsästäjiä, kuinka rakennetaan oikeaoppinen pesäputki. ”Pekkarisen Veli-Matille pitää nostaa hattua uskosta asiaan, johon muut eivät uskoneet. ”Sitä sietäisi tutkia tieteellisestikin. Niiden kannat ovat olleet 2000-luvulla jopa kasvussa. Pönttöhuuma on aistittavassa myös sosiaalisessa mediassa. Kysymys onkin, onko pönttö turvallisempi paikka pesinnälle kuin perinteinen maapesä kuusipuskan alla. Herra sorsanpöntölle sateli koko kevään pönttökysymyksiä: mitoista, malleista, sijoittelusta, valmistusmateriaaleista ja niin edelleen. Etenkin rehevien vesien sorsien tilanne on näyttänyt jo pitempään huonolta. Tärkeintä on nyt tekeminen, improvisointikin. ma kelvannut keinopesä kuin Amerikassa. ”Sille oli tilaus. Hän vieläpä jaksoi valaa uskoa metsästäjiinkin.” Silti Väänänen muistuttaa tärkeimmästä kysymyksestä. Pekkarisen touhuja pidettiin puuhasteluina, jotka hyytyisivät viimeistään sorsien tylyyn käytökseen. Facebookissa on pyörinyt toista vuotta sorsanpesijäntekijöille jopa oma keskustelusivusto. Hän suosittelee metsästäjiä keskittymään syksyn jahdeissa sinisorsiin. Yli 5 000 pönttöä tehtynä Tällä hetkellä sorsanpesäputkilot ovat valtakunnallinen riistanhoitovillitys. Perimmäinen kysymys Sorsatohtori Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopistosta myöntää, ettei hänkään aluksi innostunut sorsanpöntötysvyörystä. Heinäpaalija turvelevypönttöjä on jo ideoitu. Ratkaiseva kysymys on, onko sorsanpöntöissä ylipäänsä järkeä”, Väänänen tiivistää. Epäilemättä enemmän kuin telkänpönttöjä”, kouluttaja kiittelee metsästäjien innostusta. Yksikään naarassorsa ei jätä munimatta siksi, ettei löytäisi pesäpaikkaa. Sorsien pesäpaikoista ei oletettu olevan pulaa”, mies myöntää epäilleensä ideaa itsekin. ”Sorsasyksystä näyttäisi tulevan jopa viime kautta kehnompi. Kuten tänä kesänä. Paikallisesti pöntöt saattavat petrata sorsien pesintää, mutta valtakunnallisia viitteitä eduista ei ole. Lehdet ja netti pursuavat toinen toistaan tymäkämpiä teko-ohjeita ja maakuntia kiertävät riistanhoitokonsulentit levittävät sanaa sinisorsien asuntorakentamisen autuudesta. ”Ymmärrän hyvin tuolloin vallinneen asenteen. Jäseniä siinä on yli 1 200. ”Millintarkkoja ohjeita on ehkä turhakin antaa, koska sellaisia RIISTA Kosteikkoekspertti Veli-Matti Pekkarinen on suomalaisen sorsanpöntötysbuumin ”primus motor”. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 JERE MALINEN, teksti ja kuvat ”S e ei sittenkään ollut pelkkää Amerikan-hapatusta”, Metsästäjäliiton Itä-Suomen aluekouluttaja Veli-Matti Pekkarinen letkauttaa kieltäen samalla jyrkästi ottavansa pienintäkään kunniaa suomalaiset metsästäjät vallanneesta sorsanpönttöbuumista. Eikä se ollut erityisen hyvä. PILKKEITÄ 25 18. ”Ratkaiseva kysymys on, onko sorsapöntöissä ylipäänsä järkeä.” Pienpetojen määrä on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä. Minä vain satuin kaivamaan vanhan keksinnön uudestaan esille onnistuen puhumaan sille myönteistä julkisuutta.” Kolme vuotta sitten Suomen riistakeskuksessa kosteikkosuunnittelijana työskennellessään Pekkarinen päätti aloittaa kahdella tutulla kosteikolla pöntötyskokeilut. Tosin ”sinikoillakin” parija poikasmäärät kääntyivät kesällä laskuun.. Tuolloin kukaan ei puhunut sorsanpöntöistä, eivätkä työkaveritkaan ideasta isommin innostuneet. Vuosien varrella kokemukset ja käytäntö sitten muotoutuvat uomiinsa. ei edes ole. Pöntöistä toivotaan pesimäsuojaa vesilinnuille. Pöntötystä oli aikoinaan kokeiltu meilläkin, tavallaan nollatuloksin. ”Epäilen, että Suomessa tehtiin tänä keväänä tuhansia sorsien keinopesiä. Se ei ole kuinka moni sorsa pesii pöntössä, vaan onnistuuko niiden pesintä paremmin keinopesässä kuin maassa. Niille ei kuulemPÖNTÖILLE PASSIIN Sorsanpesistä sukeutui riistanhoitoryntäys, jopa telkänpöntöt ovat jäämässä jalkoihin
Palkinnon arvo on 359 euroa. Lisäksi kaivinkoneeseen on helppo asentaa kylvölaite. Yhteistyön tuloksena syntyi viimein tänä vuonna kokonaan uusi, varta vasten metsänuudistamiseen tarkoitettu seuOma kauha männyn konekylvöön Yhteistyön tuloksena syntynyt seulakauha toimii niin laikutuksessa, mätästyksessä kuin ojan kaivussakin. Kilpailu päättyy 28. Laite toimi suunnitellusti niin laikutuksessa, mätästyksessä kuin ojan kaivussakin. Kaivinkoneen etuna on, että sillä pystytään laikutuksen lisäksi mätästämään ja kaivamaan uudistusalan tarvitsemia kuivatusojia. elokuuta. Kauha on nähtävillä Jämsässä Finnmetko-näyttelyssä syyskuun alussa. Kaivinkonekylvön tulosta on nyt mahdollista parantaa uuden teknologian avulla. ASIANTUNTIJOILTA. Ehkä tarinasi liittyy niihin. Se voi olla komea taimikko, hyvä marjasaalis, mukava retki tai hetki laiturinnokassa. Tämä yhdessä tuulen ja koneen heilumisen kanssa kasvattaa ohikylvön riskiä, eikä itämistä edistävää siementen multautumista pääse tapahtumaan. Väljät kilpailusääntömme kelpuuttavat mukaan myös vanhat kuvat ja tarinat. VOIT VOITTAA SAHAN Metsälehden toimitus valitsee parhaat kuvat ja tarinat, jotka julkaistaan syksyn lehdissä. PILKKEITÄ 26 18. Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus ovat jo muutaman vuoden ajan selvittäneet yhdessä koneja laitevalmistajien kanssa alun perin putkilinjojen täyttöön ja maa-ainesten seulontaan tarkoitetun seulakauhan toimintaperiaatteen soveltuvuutta siementen hallittuun peittämiseen kaivinkonekylvössä. TAI KIRJAN Lisäksi arvomme kolme Sami ja Kasper Garamin Keittiö retkellä -kirjaa. Alustavien tulosten mukaan kylvöksen peittäminen seulomalla parantaa männyn siementen orastumista noin 30 prosenttiyksikköä peittämättömään kylvökseen verrattuna. Se on kevyt ja sopii sekä naisille että miehille. METSÄNOMISTAJAN KESÄ Etenkin pienialaisia männyn kylvömaita muokataan nykyisin paljon kaivinkoneilla. Kaikkien julkaistavaksi valittujen kuvien kesken arvomme pääpalkintona vapaa-ajan käyttöön tarkoitetun Stihl MSA 120 C-BQ -moottorisahan. KYÖSTI SIPILÄ PEKKA HELENIUS Kirjoittajat ovat olleet mukana Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen koneellisen metsänistutuksen hankkeessa. Toivottavasti saamme mahdollisimman monipuolisia kuvia ja kertomuksia metsänomistajien kesästä! 28.8. Metsänomistajan kesään voi kuulua myös nikkarointia, rakentamista tai – vesivärimaalausta. Se on myös hankintahinnaltaan jatkuvatoimisia muokkainyhdistelmiä edullisempi ja pysyy niitä paremmin pinnalla pehmeillä mailla. Uutta kauhaa testattiin tositoimissa kuivan kankaan uudistusalalla Ähtärissä kesäkuun puolivälissä. Kylvöksen peittäminen kauhan seulamekanismilla onnistui niin ikään helposti. MENNESSÄ Lähetä kuva ja vajaan liuskan eli noin 2 000 merkin pituinen teksti sähköpostilla osoitteeseen palaute@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla osoitteeseen Metsälehti, Kesäkilpailu, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Akkukäyttöinen saha on omiaan esimerkiksi mökille polttopuiden pätkimiseen tai pihapiirin töihin. Siitä löytyy hyviä ideoita, mitä muuta metsässä voi syödä kuin nuotiomakkaraa. Lähetä meille kuva ja lyhyt kertomus kesän kohokohdasta. KESÄKILPAILU Akkukäyttöinen saha sopii mökin ja puutarhan töihin. Kylvössä kauhan huulilevyllä tehdään ensin sopivan kokoinen laikku, sen jälkeen laikkuun kylvetään siemenet kylvölaitteella ja lopuksi kylvös peitetään seulomalla sen päälle ohut kerros kauhaan kertynyttä maata. Kauhan valmistaja on töysäläinen Vipermetal/Ajutech Oy. Kauhan jatkokehittelyssä keskitytään konekylvön eri työvaiheiden synkronointiin työn tuottavuuden parantamiseksi. Tarinankin voi pukea vaikka runomuotoon. Aikaisin huhti-toukokuussa, kun siemensyöntipaine on suurimmillaan, parannus on oletettavasti tätäkin suurempi. Laikun pinnalle paljaaksi jäävät siemenet ovat myös kuin tarjottimella siemensyöjille. Uudella metsänuudistamiseen suunnitellulla seulakauhalla voi laikuttaa, kylvää, peittää siemenet, mätästää ja kaivaa ojaa. lakauha. Kauhaan on myös integroitu yksinkertainen sähkötoiminen kylvölaite siemensäiliöineen. Se voi olla myös esimerkiksi piirros. JA VIELÄ RELASKOOPIN Kaikki lehdessä julkaistut kuvat ja tarinat palkitaan myös Metsälehden relaskoopilla ja relaskooppitaulukolla. Perinteisesti kaivinkonekylvössä laikun teko ja siementen kylvö laikkuun ovat erillisiä työvaiheita. Saavutettava parannus kylvötuloksessa on suoraan verrannollinen kylvössä tarvittavan siemenen määrään. Kuvan ei välttämättä tarvitse olla valokuva. Niiden avulla voit selvittää, paljonko puuta metsässäsi kasvaa. Kauha on ojakauhaa muistuttava ja sen pohjassa on poikittain hydraulimoottorilla pyöritettävä yksiakselinen seula. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 Pe kk a H el en iu s TÄMÄNVUOTISEN lukijakilpailun teemana on ”Metsänomistajan kesä”. Kylvölaite on tässä kuvassa vielä suojaamattomana hytistä katsottuna kauhan oikeassa reunassa
Jos taas puita on vähän, niillä ei ole yhtä selvää merkitystä. Avoimien tehtävien sijoituspaikat ovat 1. Parkano, Kihniö, Karvia, Kauhajoki 2. Konsernin pääkonttori sekä puunhankintaorganisaatio sijaitsevat Koskella. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee lähettää sähköpostitse 31.8.2016 mennessä osoitteella juha.maki@westas.fi. Työ on itsenäistä ja vaihtelevaa. Hakemukset 8.9.2016 mennessä osoitteeseen Mhy Isojoki-Karijoki, Kristiinantie 13, 64900 Isojoki, sähköpostitse mika.jokinen@mhy.fi Tieduteluihin vastaa tj Mika Jokinen 0400 849 104 metsänhoitoyhdistys MHY Isojoki-Karijoki 2x90_Makasiini 9.8.2016 9.56 Sivu 1 Vaikka metsien monimuotoisuutta voidaankin turvata säästöpuita jättämällä, nykyiset puumäärät eivät riitä, tuoreessa väitöskirjassa arvioidaan. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 PIRKANMAA Tapion Malja 2 x 130_Makasiini 19.7.2016 11.02 Sivu 1 Haemme metsäosastolle KAHTA HANKINTAESIMIESTÄ Tehtävänäsi on vastata omalla alueellasi sahojemme raaka-ainehankinnasta ja puun korjuusta sekä kaukokuljetuksesta. Palkkaus yt/meto tes:n mukaan. PILKKEITÄ 27 18. Laitila, Eura, Huittinen Edellytämme hakijoilta metsäalan koulutusta (insinööri AMK tai MMM) sekä aiempaa kokemusta puun ostoja korjuutehtävistä. Äitipuut ovat metsän suurimpia puita, jotka suosivat sukulaispuita antamalla niille hiilidioksidia enemmän kuin muille puulajeille. Mutta jos säästöpuiden määrä on suuri, niiden yhteyteen muodostuu monille lajeille soveliasta ympäristöä. Westas Goup ostaa ja käyttää vuosittain yhteensä lähes 1,3 miljoona kuutiota puuta. Liian vähän säästöpuita Puut kommunikoivat toistensa kanssa, väittää kanadalainen metsäekologian professori Suzanne Simard . Puut auttavat toisiaan LÖYDÄ vihreä keitaasi Metsämaasta! www.metsalehti.. Konsernin pääkonttori sijaitsee Koskella, josta käsin toimivat hallinto-, myyntisekä puunhankintaorganisaatiot. Lisätietoja tehtävästä: metsäpäällikkö Juha Mäki +358 44 7440129 tai juha.maki@westas.fi Westas Groupin sahat tuottavat vuodessa noin 450 000 m 3 kuusija mäntysahatavaraa. Osmo Heikkalan väitöstutkimuksen mukaan ongelmana on säästöpuiden suuri kuolleisuus tarvitaan suhteellisen suuria säästöpuumääriä, jotta säästöpuiden ylläpitämien elinympäristöjen jatkuva saatavuus voidaan turvata pidemmällä aikavälillä. Aukolle jätetyt puuryhmät eivät myöskään pystyneet ylläpitämään hakkaamattoman vanhan metsän lajistoa. Sovit joukkoomme, jos olet oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, kehittämishaluinen ja ripeä otteissasi. Ne saattavat jopa vähentää omien juurtensa kasvattamista, jotta taimille jäisi tarpeeksi tilaa. Tutkimuksessa Simard sai selville, että lännendouglaskuusi ja paperikoivu säätelivät hiilidioksidin vaihtoa sen mukaan, mikä puiden tarve kulloinkin oli. Simard kertoo havainnoistaan äskettäin pidetyssä kansainvälisessä TED-konferenssissa. Konsernin liikevaihto on noin 105 miljoona euroa, josta lähes 85 % tulee viennistä. Yli 130 henkeä työllistävä Westas Oy on myös merkittävä bioenergiatoimija Länsi-Suomen alueella. Kymmenen vuotta hakkuun jälkeen säästöpuiden vaikutus ei esimerkiksi näkynyt enää kovakuoriaislajistossa. /metsamaa. Simard löysi metsistä myös ”äitipuita”, jotka auttavat ympärillään kasvavia nuorempia taimia. METSÄNOMISTAJIEN SM-METSÄTAITOKILPAILUT Aika: 17.9.2016 Paikka: Vuorihotelli Ellivuori Sastamala, Pirkanmaa • Neljä sarjaa: Miehet, naiset, nuoret alle 18v ja joukkue • Nopeimmille majoitustilaa www.ellivuori.fi, mainitse majoitusta varatessa metsätaitokilpailut • Osallistumismaksu 70€ (ei mhy-jäsenet 100€) • Kisatanssit, 4H järjestää lasten metsäseikkailun ja paljon muuta mukavaa Seuraa tapahtumaa ja ilmoittaudu nettisivuilla: www.mhy.fi/sm Järjestäjä: M 17.9.2016 Metsänomistajien SM-metsätaitoilut Sastamalassa Pirkanmaalla Metsänomistajat PIRKANMAA KILPAILU PALVELUKSEEN HALUTAAN ISOJOKI-KARIJOKI Metsänhoitoyhdistys Isojoki-Karijoki ry hakee palvelukseensa METSÄASIANTUNTIJAA Edellytämme hakijalta soveltuvaa metsäalan koulutusta, sitoutumista metsänomistajien palvelutehtävään, markkinointihenkisyyttä, yhteistyökyä sekä halua kehittyä metsänhoitoyhdistyksen neuvojan tehtävän vaatimusten mukaiseksi laaja-alaiseksi metsäasiantuntijaksi. Hänen tekemässään tutkimuksessa selvisi, että puut vaihtavat keskenään hiilidioksidia ja muita ravinteita juurtensa avulla. Tutkimuksen mukaan säästöpuut lisäsivät lahopuusta riippuvaisten lajien määrä, mutta vaikutus oli lyhytaikainen
Taimikot hyvin onnistuneet ja hakkuumahdollisuuksia heti. PALKINTO ILMOITA METSÄLEHDESSÄ! Soita myyntipäälliköllemme Jarmo Rautapurolle ja kysy tarjous! p. Rantasauna. Voidaan myydä myös koko tila n. 82.000 € / tarjous 8.9.2016 METSÄTILA, Kuusamo, Kaleton ja Torangintaus 27,76 ha. Märk kuvertet med “VIRKESFÖRMAN”. 2016 klo 16:00 mennessä osoitteeseen rekry.kantahame@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa hakuaikana asiakkuusja metsäpäällikkö Vesa Orjasniemi: puhelimitse maanantaisin klo 10-12 p. Hyvät metsästys-, ulkoiluja marjastusmaastot. mennessä. METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,822 ha. Työsuhteessa noudatetaan YT/METO-työehtosopimusta. Pihapiiri siistissä kunnossa. 35.000 € METSÄPALSTA, Savonlinna, Ahvionsaari 54,2 ha. palkkatoive) ja ansioluettelo toimitetaan viim. Arbetsförhållandet börjar 15.10.2016 eller enligt överenskommelse. 25.000 € METSÄPALSTA, Savonlinna, Raikuu 9,5 ha. Puustoa n. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Salla, Kursu 197 ha. Oiva kohde vapaa-ajan kohteeksi erämiehille/ naisille tai vain omaa rauhaa kaipaavalle. metsäpalsta 80.000 €, vapaa-ajan asunto 90.000 €, kokonaishp. Pieni runsaspuustoinen metsäpalsta. 050 368 8769 Metsälehden kesäkuun tilaajien kesken arvotun iPad Air -tabletin voitti Erkki Tyrylahti Espoosta. Pääpalstan lisäksi kolme pientä itsenäistä saarta. Tidigare erfarenhet av logistik räknas som merit. Tilan muoto ja saavutettavuus hyvät. Saarijärven rajaan rajoittuva metsätila. Mh. Talon ikkunat ja katto remontoitu 2000-luvun alkupuolella. Palveluksessamme on 24 toimihenkilöä. Nuorta kasvatusmetsää kuivahkoilla kasvupohjilla. Tasaiset ja kasvavat maat. Kiinteistö voidaan jakaa osiin, tarjouksia erikseen metsäalueista, rantarakennuspaikoista tai asuinrakennuspaikasta otetaan vastaan. Välittömiä hakkuumahdollisuuksia. Metsätila, as.rak.paikka, 2 rantarak.paikkaa n. Monien mahdollisuuksien metsätila rakennuksineen. 1.658 m 3 . navettarakennus ja pihasauna. Kantava ja hyväkuntoinen tie kulkee 2 sivulla. Rajoja merkitty Opkk-nauhalla. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Vihtari 6,5 ha. Pohjoisosassa välittömiä harvennushakkuutarpeita. Kytösaari-niminen saarimetsätila sijaitsee Savonlinnan eteläosassa Honkanen-nimisen sisäjärven keskellä. 1.000 m 3 . V. 3.585 m 3 . Yht. 1951 rakennettu 2-krs hirsitalo, pihapiirissä navetta, hirsirunk. Eduksi katsotaan aiempi työkokemus MHY:ssä, perehtyneisyys puukauppaan ja puunkorjuuseen sekä työnjohtotehtäviin. 19,1 ha on metsämaata, loput talouskeskuksen aluetta. Mti, AMK). Lön enligt branschens kollektivavtal. (pa. Kiinteistöön kuuluu Kiviapajan osayleiskaavaan merkityt 7 RAlomarakennuspaikkaa. Nyved Ab 2x120_92mm 11.8.2016 11.38 Sivu 1 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Kärkölä, Lappila 12,3 ha. Eteläosan niemessä erillisenä myytävä vapaa-ajan asunto 0,5 ha:n määräalalla, voidaan liittää myös metsäkiinteistöjen kauppaan. Rajoittuu Leivonjärveen. 68.000 € / tarjous Kohteita myy: Metsävälitys Paattaukko LKV, puh. CV skickas senast 31.8.2016 till Nyved Ab, Johan Engström, Formansallén 2, 10600 EKENÄS. Tie palstan rajalle. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Nousiainen, Vuorenpää 2,2 ha. 050 464 6500 METSÄTILA, Tervo, Talluskylä 40,38 ha. Taimikkoa, kasvatusmetsää ja uudistuskypsää metsää, rehevät kasvupohjat ja tie tilalle. 7 km:n päässä taajamasta. Pienikin voi olla tehokas! Metsätila, jossa yksi varttunutta kasvatusmetsää sisältävä kuvio. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää asiakaspalveluun ja myyntityöhön soveltuvaa, pitkäjänteistä, organisointikykyistä, itsenäistä ja tuloshakuista otetta. Vanha hirsirunkoinen as.rak, piharak. Hp. 850 m 3 . 040-450 9892 tai sähköpostitse vesa.orjasniemi@mhy.fi metsänhoitoyhdistys MHY Kanta-Häme 2x130_92 mm 9.8.2016 13.10 Sivu 1 Nyved Ab är ett år 1993 grundat bolag som bedriver virkesoch energivedshandel främst i Nyland och Åboland. Kohdetta myy: Turun seudun OPKK, Matti Sipilä, puh. 2.000 m 3 . Hp.129.000 € / tarjous 21.8. Palsta tarjoaa hakkuutuloja ja metsänhoidollisia harrastuksia sopivassa suhteessa. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan. Maa/metsätila Parikkalan Saarella, kauniissa maalaismaisemassa. 159.000 € MÄÄRÄALA, Rovaniemi, Suopajärvi 0,5 ha. Kokonaispuumäärä n. 1.855 m 3 . Päärak. 181.000 € / tarjous 28.8.2016 mennessä. Hoidon taso hyvä. Hp. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 19,56 ha. Haemme METSÄASIANTUNTIJAA vakituiseen työsuhteeseen Tuulos-Lammi alueelle. Puustoa n. 30 000 €. Hp. Vuokraoikeus, rakennukset ja sähköliittymä, tie tilalle. Hp. 4.650 m 3 , tukkipuuta on noin 20%. 1.779 m 3 . Erinomainen pikkupalsta! Mh. Talouskeskuksessa 1954 valmistunut puurakenteinen ok-kotitalo (rintamamiestalo), ent. Mh. 5.000 m 3 (+2016 kasvu), joka hyvässä kasvussa. 2 kiinteistöä: suurempi kiinteistö (12 ha) on pääosin metsämaata. Hp. Puustoarvio tehty elokuussa 2016. Näppärän kokoinen metsäpalsta omatoimiselle metsänhoitajalle. 150 m 3 /ha. Puustoa n. 2013 kaivettua tienpohjaa pääsee kuivalla kelillä pihaan, vaatii sorastuksen jos tiellä enemmän käyttöä. Varttuneet taimikot kaipaavat raivausta. Kasvatusmetsiä kuivahkoilla kasvupohjilla, omaa lampea. Pohjois-Savossa, Tervossa metsätila. Hp. 050 331 4137. METSÄPALSTA, Luumäki 7,84 ha. Puustoa n. Kohteella vanha hirsirakenteinen as.rakennus, navetta sekä purkukunt. Då vår nuvarande virkesförman går vidare i karriären söker vi nu en energisk självständig VIRKESFÖRMAN som koordinerar virkesoch energivedsleveranserna främst i Ekenäs – Vanda området. Rakennuspaikka Torangissa. Yhdistyksellä on noin 5 000 jäsentä, jotka omistavat metsämaata noin 195 000 ha. Tilläggsuppgifter om befattningen ger vd Johan Engström, tel. 31.8. Myös kalastusmahdollisuus. 46.000€ / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Pihapiiri vanhaa peltomaisemaa ja näkymä Suopajärvelle. Varttuneita kasvatusmetsiä, rehevillä kasvupohjilla ja hyvän tieyhteyden äärellä. 84.000 €. Puuston kokonaismäärä n. Palsta kokonaan metsämaata, lehtomaisten kankaiden osuus merkittävä. Hakemus (ml. Metsäalueet pääosin hyvien tieyhteyksien läheisyydessä. 160 000 €. Tie perille. 120 000 €. 328.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Monipuolinen kehitysluokkajakauma taimikoista siemenpuumetsiköihin. sekä varasto. Leivonjärven eteläpuolella palsta 20 km päässä Savonrannalta pohjoiseen. Runsaasti rantaviivaa ja vaihtelevia maastonpiirteitä. Kasvatusvaiheessa ja harvennustarpeessa olevaa metsää metsään.fi-palvelun tietojen mukaan n.10.000 m 3 . 0400-304 963 En fritt formulerad ansökan inkl. Harvennettuja, varttuneita tai lähes uudistuskypsiä metsiköitä noin 30%. Hyvä sijainti, rakentamismahdollisuuksia. Kokonaispuusto n. Edellytämme hakijalta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta (esim. Vi söker en ansvarskännande, positiv, utåtriktad och flexibel person med skoglig utbildning. 18.000 €. Hp. Sauna ja pesutilat navettarakennuksessa. 0400 97 17 18 METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 25,917 ha. 64.000 € / tarjous 8.9.2016 METSÄTILA, Kärkölä, Lappila 19,9 ha. 130 ha, hp. 16 km Savonrannan keskustasta Enonkoskentien varrella. Rakennukset vaativat kunnostusta. Toisella kiinteistöllä (7,56 ha) rantaa n. 1.155 m 3 , eli n. METSÄTILA, Kannonkoski 72,95 ha. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Hp. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Hp. 45.000 € / tarjous METSÄTILA, Kuusamo, Hirsikangas 27,9 ha. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. Äskettäin peruskunnostettu metsäautotie tilan läpi. Puustoa n. 2.000 m 3 . Hp. Kuviot 50,51 ja 52 tuhkalannoitettu ja kunnostusojitettu 2003. 26,417 ha) 170.000 €. 1,5 ha tukikelpoista peltoa. aitta ja lato / varasto. PILKKEITÄ 28 18. v. Kokonaispuusto n. Puustoa n. Kokonaispuusto n. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN KANTA-HÄME Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ry toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla
Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Kyselyyn valittiin yhteensä 2000 metsänomistajaa Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueelta. Tutkimus jatkuu siirtogeenisten ja tavallisten puiden vertailulla. Kyselyn vastausprosentti oli 48. 09 315 49 807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154 000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Vastauksia saatiin noin tuhannelta metsänomistajalta. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 0400 818 078 Marianne Minkkinen (31.8. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 84. Marjanja sienenpoiminnan hyväksyttävyyttä voitaisiin kyselyn mukaan parantaa levittämällä tietoa hyvistä poimintakäytännöistä ja luomalla vuoropuhelua maanomistajien ja marjaja sieniyritysten välille. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Haemme kolmea metsäasiantuntijaa vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä seuraavilla alueilla: Viitasaaren hankintapiirille toimialueena Kivijärvi-Kinnula Rauman hankintapiirille toimialueena Eurajoki – Eura pohjoinen sekä Lappeenrannan hankintapiirille toimialueena Savonlinna Edellytykset: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. asti) p. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Vertailutietoa voidaan käyttää puunjalostuksessa, jonka avulla saatamme saada aikaan paremmin tuottavia metsiä, kertoo väitöskirjaa valmisteleva Juha Immanen Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista. Vuoden 2015 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 9 600. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 116 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. Luonnonvarakeskus selvitti pohjoiskarjalaisten ja kainuulaisten metsänomistajien mielipiteitä jokamiehenoikeuksiin tapahtuvasta marjastuksesta ja sienestyksestä postikyselyllä. PILKKEITÄ 29 18. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Sen sijaan organisoidulle kaupalliselle poiminnalle toivottiin rajoitteita. Puolet 2000 kyselylomakkeesta oli sienestysja puolet marjastuspainotteisia. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. 050 309 9717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsäalan ammattilaisia puunhankinnan monipuolisiin tehtäviin. 09 315 49873, 050 389 0590 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Geenimuutos lisää puunkasvua METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Lisätiedot ja haku 28.8.2016 mennessä osoitteessa: metsagroup.com Metsä Group on biotalouden edelläkävijä. Kotitarvepoiminnan rajoittamiseen eivät metsänomistajat nähneet tarvetta. Jokamiehenoikeudet hyväksytään, varsinkin omalla väelle Helsingin ja Cambridgen yliopistoissa toimiva tutkimusryhmä on saanut aikaan huiman lisäkasvun puunrungoissa muuttamalla vain yhtä geeniä puiden perimässä. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315 49 849, 040 723 1613 Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 09 315 49 805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Kasvihormoneihin vaikuttava geenimuutos kasvatti tutkimuksen kohteena olleiden hybridihaaparunkojen kuivapainoa jopa 80 prosenttia. Kuitenkin lähes viidennes metsänomistajista on kokenut metsätiloillaan jonkinlaisia jokamiehenoikeuksiin liittyviä ongelmia. Lähes kaksi kolmesta eli 64 prosenttia Pohjois-Karjalan ja Kainuun metsänomistajista pitää jokamiehenoikeuksiin perustuvaa marjastamista ja sienestämistä toimivana käytäntönä. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Tämä koski erityisesti ulkomaalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia poimijoita. Tutkimusryhmä tuotti siirtogeenisiä hybridihaapoja, joissa kasvihormoni sytokiniinin määrä oli normaalia suurempi. 09 315 49 803 Eero Sala p
Juttu jäi muhimaan alitajuntaani, ja muutamaa päivää myöhemmin aloin ajatella asiaa uudelleen. Trooppisessa Amerikassa aitoviikunan maitiaisnesteellä on kansanparannuksessa hoidettu monia sairauksia ja sitä on käytetty jopa astianpesuaineena ja saippuan korvikkeena. Myös roomalaiset gladiaattorivalmentajat syöttivät viikunoita suojateilleen sen ajan nopeavaikutteisina energiapatukoina. NIMITYKSET LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Makeat viikunat maistuivat myös faaraoiden maassa. si, että soistumiset merkkejä on ja ojat pitää kaivaa. Huomioni kiintyi pienen pieneen suolämMetsänparannuslain nimissä MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat KREIKKALAINEN jumaltarina kertoo, että suojellakseen jättiläispoikaansa Sykeusta Olympoksen maisemissa majailevan Zeuksen vihalta äiti-Gaia muutti tämän viikunapuuksi. Muinaisissa olympialaisissa makea viikuna oli erityisen suosittua sokeridopingia kreikkalaisurheilijoille. Myös tieteellinen tutkimus on osoittanut viikunanlehtien, maitiaisnesteen ja hedelmien koostumuksessa runsaasti potentiaalisia terveysvaikutuksia. Noponen toimii tällä hetkellä Metsä Groupin keskitettyjen taloustoimintojen johtajana. Michelangelon Daavid-patsasta Firenzessä ja sen kopiota Lontoossa on vaatetettu aikojen saatossa ”lehtikalsareilla”. Aatamin ja Eevan on kerrottu verhoutuneen viikunanlehtiin vaatteiden puuttuessa. Kuivatuissa viikunoissa sokeria voi olla yli puolet painosta ja enerVaikuttavat viikunat Viikuna on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista. Hedelmien tuoresäilyvyys ei ole pitkä ja etenkin tuotantokauden ulkopuolella viikunoita nautitaan kuivattuina tai hillon muodossa. Hän kolkutti ovelle ja huusi: ”Metsänparannuslain nimissä, avatkaa!” ??. Myöhemmin Zeuksen kunniaksi alettiin järjestää urheilukilpailuja joka neljäs vuosi. Viikunoiden energiapitoisuus on banaanien luokkaa.. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Viikunoiden kuitupitoisuus on kohtalaisen suuri; kuivatuissa jopa kymmenen prosentin luokkaa. Viikunapuun vaurioista valuva valkoinen maitiaisneste on melko voimakkaasti allergisoivaa. Lopulta metsänparannusmetsänhoitaja pyydettiin hätiin. Sen sinipunertavan vihreät hedelmät ovat päärynänmuotoisia ja monille tuttuja juustolautasen lisukkeena. 21 B, 00100 Helsinki. Muistan ihmetelleeni kangasmaiden poikki vedettyjä ojituslinjoja ja kysyneenkin siitä metsänparannuspiirin työnjohtajalta, joka ykskantaan toteMonet varmaan tuntevat tarinan vastahakoisesta metsänomistajasta, joka pakotettiin mukaan ojitushankkeeseen joskus 1960-luvulla. En sentään usko, että olisin opiskelijatyttönä sattunut juuri ystävieni metsiin ojalinjoja vaakitsemaan, mutta omien kokemusteni nojalla minun on kuitenkin helppo uskoa, että ojitussuunnittelu ei aina ollut parasta A-luokkaa. Ystäväpariskunta esitteli minulle metsäsuunnitelmaa, joka oli tulossa tiensä päähän eli saavuttamassa kymmenen vuoden korkea iän. Eero Sala, toimitussihteeri, Mäntsälä Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Alle kymmenmetriseksi jäävän puun lehdet ovat kämmenenkokoisia ja latvus tuuhean haarainen. päreeseen, josta lähti pitkä ja monipolvinen metsäoja kohti lähintä järveä. PILKKEITÄ 30 18. Hän on työskennellyt Metsä Groupissa talouden eri asiantuntijaja johtotehtävissä vuodesta 2000 alkaen. Vatikaanin valtiaat varjelivat viikunanlehtiverhouksillaan kansalaistensa moraalia vielä 1800-luvun lopulla. ??. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi METSÄ BOARD Metsä Groupin kartonkia valmistavan tytäryhtiön Metsä Boardin talousjohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Jussi Noponen. Aikaa siitä on ehtinyt kulua jo nelisenkymmentä vuotta, mutta pikkusuo suoltaa edelleen vettä järven lahteen, joka on siitä hyvästä kasvamassa umpeen, kuten ystäväni kertoivat. Taisin sitä paitsi kysellä liikaa, koska työnjohtaja päätti sijoittaa minut harjoittelun loppuajaksi metsänreunaan parkkeerattuun taukotupaan piirustustöihin. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tuoreiden hedelmien energiapitoisuus on banaanin tai omenasoseen luokkaa. Suurimmat tuottajamaat ovat Turkki ja Egypti. Taideteosten viherlehtisensurointi ei tiettävästi saanut suosiota Suomen taiteilijapiireissä, eikä sitä vaatinut alastomaan saunakulttuuriin tottunut koivunlehvillä viuhtova kansakaan. Tarina kertoo että metsänomistaja linnoitautui kotiinsa eikä avannut ovea metsänparannuspiirin miehille. giaa lähes saman verran kuin rusinoissa. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Kummastellessani moista sain kuulla, että metsänparannuspiiristä oli ilmoitettu ojituksen olevan pakollista. Aatamin puvussa ja vähän Eevankin Aitoviikuna on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista. Metsä Boardin nykyinen talousjohtaja Markus Holm siirtyy Sanoma Oy:hyn. METSÄHALLITUS Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty MMM, eMBA Jussi Kumpula, 55. Häveliäisyyssyistä viikunanlehtiä ripoteltiin paavien pyynnöstä myös renessanssiaikojen taideteosten kriittisille alueille, mikäli niissä esiintyi alastomia ihmishahmoja. Hän aloittaa talousjohtajana ja yhtiön johtoryhmän jäsenenä viimeistään ensi vuoden alussa. Jordanin laaksosta läheltä muinaista Jerikoa on löydetty viljellyn viikunatyypin jäänteitä yli 11 000 vuoden takaa. Faaraon työleirin ja pyramidien varjot karistaneet israelilaiset protestoivat Moosekselle Egyptistä lähtöä pettyneellä argumentaatiolla: ”Eihän täällä autiomaassa kasva viljaa eikä viikunoita…” Legendan mukaan Kleopatrakin oli perso viikunoille ja Hollywood-elokuvassa juuri viikunakorissa väijyvä käärme sinetöi Egyptin valtiattaren kohtalon. Savon vähäsoiset maisemat olivat tietenkin iso haaste, kun metsänparannuspiirit kilpailivat ojametreillä, joiden osalta Keskusmetsälautakunta Tapio asetti myös tulostavoitteet. Jussi Kumpula on hoitanut tehtävää väliaikaisena yhtiön perustamisesta alkaen ja sitä ennen hän on toiminut metsätalouden johtajana vuodesta 2011. Kauhistuneena tajusin, että tapahtumat ajoittuivat samoihin aikoihin, kun itse olin suorittamassa akateemista metsäojitusharjoittelua samaisessa metsänparannuspiirissä. Aitoviikuna (Ficus carica ) tuottaa lajikkeesta riippuen hedelmiä joko partenogeneettisesti ilman pölyttäviä hyönteisiä tai parin millin kokoisen Blastophaga psenes -kiilupistiäisen avulla. He olivat nuorina kokemattomina metsänomistajina tehneet kuten oli vaadittu ja seuraukset harmittivat heitä edelleenkin. Tarina vaikuttaa niin sanotulta kaupunkilegendalta, mutta kesälomareissulla eteen tuli vastaavanlainen tapaus menneiltä ajoilta. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 50 VUOTTA 31.8
ENSI NUMEROSSA A nt ti Sa ra ja METSÄKRYPTO 15 METSÄKRYPTO 11, OIKEA RATKAISU. Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 1.9. Palkinnot metsäkryptosta 11 on arvottu seuraaville kolmelle: Maila Lämsä, Vaala, Päivi Martikainen, Joensuu ja Maria Muller, Espoo Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Metsänhoitoa FSC:n vaatimuksilla . net. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . . Näin vaalitaan vanhan ajan taitoja . Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 15”. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. syyskuuta. PILKKEITÄ 31 18. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Soutuveneellä alas Ivalojokea Seuraava Metsälehti ilmestyy 1. Metsä kasvaa Pohjanmaan rannikolla . Miten onnistuu hirvikannan säätely. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. ELOKUUTA 2016 u NRO 15 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %
Kuvan auto erikoisvarustein.. * Uusien teknologioiden avulla varmistetaan erinomaiset ajo-ominaisuudet, matkustusmukavuus ja turvallisuus. Ford Finland UUSI FORD RANGER 4WD Vaikuttava ja tehokas. Uusi Ford Ranger selviää kaikista tilanteista. Mene minne haluat, tee mitä tahdot. Uuden Ford Ranger -malliston CO2-päästöt 184-231 g/km, EU-yhdistetty kulutus 7,1-8,7 l/100 km. Tutustu uuteen Ford Rangeriin: ford.fi *Kantavuus jopa 1 155 kg, vetopaino 3 500 kg, kahluusyvyys 800 mm, vääntö jopa 470 Nm. Uusi Ford Ranger alkaen 34.244,17 € (autoveroton hinta 29.610 € + arvioitu autovero 4.034,17 € CO2-päästöillä 184 g/km, sis.toim.kulut 600 €). Uusi Ford Ranger on entistäkin suorituskykyisempi