METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 31. Sivut 9–11 Tästäkö se lähtee. www.komatsuforest.fi tietoa metsÄkoNeista:. ELOKUUTA 2017 • NRO 15 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Ju ha M et so UUTISET Syysistutusten läpimurto odotuttaa ›› 2–3 HENKILÖ Keskimääräistä pitemmän rekan puikoissa "Ei tämän ajaminen sen kummallisempaa olekaan", yli 30-metristä HCT-rekkaa kokeileva Sini Ora sanoo. Sen vaikutus heijastuu koko maahan. ›› 4–5 Keitele tavoittelee miljoonaa kuutiota ›› 6–7 Oulun syväväylästä potkua sahayhtiöille ›› 7 Metsä Woodin Viron vaneritehdas etenee ›› 8 METSÄSTÄ Milloin ja miten kannattaa heinätä ›› 14–15 Pitkin metsiä kätköjen perässä ›› 16–17 Husqvarna esitteli ammattilaissahan ›› 23 PILKKEITÄ Ketunpillitys saanut jalansijan Suomessa ›› 24 Joulukuuset kestävät tuhoja ›› 26 Kirja opastaa kelkan ja mönkijän saloihin ›› 29 Sa m i Ka rp pi ne n Äänekosken biotuotetehdas on ensimmäinen merkittävä uusi biotalousinvestointi
Toisaalta ministeriö kehottaa huomioimaan monimuotoisuuden ja säästämään myrskyn kaatamia puita mahdollisuuksien mukaan ja metsätuholain puitteissa metsään. Syynä on todennäköisesti ollut kolea ja sateinen kesä. Tällä hetkellä metsän keskihinta on Ruotsissa 419 kruunua kuutiometriltä (46,20 euroa), LRF Konsult -yhtiön tilasto kertoo. Nopeinta nousu on ollut Pohjois-Ruotsissa, jossa ostometsän puukuutio maksaa reilut 30 euroa kuutiolta. Biotalous on kuitenkin vain välivaihe siirryttäessä kohti ilmastoneutraalia energian tuotantoa. Kylmyys haittasi vesilintujen pesintää TÄRKEIMPIEN riistasorsien kannat ovat pysyneet viimevuotisella tasolla, Luonnonvarakeskus kertoo. ”Ei iso määrä enkä jaksa uskoa, Syysistutukset – ikuinen lupaus Taimien ylivaraaminen kertoo uskosta syysistutusten kasvuun, joka kuitenkin alati siirtyy. LYHYET UUTISET MIKKO HÄYRYNEN, teksti VALTTERI SKYTTÄ, kuva S uomen suurimman taimiyhtiön toimitusjohtajan mukaan syysistutuksiin on vakiintunut outo toimintatapa – taimien välittäjät varaavat taimituottajilta suuren määrän taimia, joista suuri osa jää lopulta ostamatta. Helen: Biotalous on välivaihe JOTTA kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista päästäisiin mahdollisimman nopeasti eroon, on nopein keino siirtyä biopolttoaineisiin, energiayhtiö Helen arvioi. Käyttämättömät taimet laitetaan laatikoissa pakkasvarastoon, jossa ne ovat turvassa ulkokentän talvehtimisriskeiltä ja josta ne saadaan hyllytavarana seuraavan kevään istutuksiin. Esimerkiksi pakurilla, mahlalla, kuusenkerkillä ja koivunlehdillä on maailmalla suurta kysyntää, Itä-Suomen yliopistosta kerrotaan. Salmisen mukaan ylivarausten kanssa voidaan elää. ”Syysistutus antaisi joustavuutta." Taimituottajilta varataan syysistutustaimia huomattavasti todellista menekkiä enemmän. Tänä vuonna syyksi tuli kylmä alkukesä. Vaikka kaksivuotiaita taimia saa normaalisti, syysistutusten alkaminen myöhentyy silti. Yhtiön mukaan on vaikea arvioida, mitä biotalouden jälkeen tulee. 31.8.2017 / AJASSA 2 Koivunlehdillä lisätuloja METSISSÄ on useita jokamiehen oikeuden ulkopuolelle jääviä luonnontuotteita, joita metsänomistajat voisivat hyödyntää. Ruotsissa metsämaat hinnoitellaan puuston kuutiomäärän perusteella, ja hinta määritellään kruunuina kuutiometriltä. Viime vuoden parimääriin verrattuna tänä vuonna runsastuivat haapana, tukkasotka ja isokoskelo. Ruotsin metsämaat ennätyshinnoissa METSÄMAAN hinta on kohonnut Ruotsissa ennätystasolla. Nyt on syytä olla huolellinen etenkin kuusikoiden tuhopuiden korjuussa, sillä Kiira-myrskystä kärsineillä Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa on viime vuosina koettu kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja. Tämän vuoden poikuelaskennoissa pesimätulos notkahti aavistuksen. Fin Forelialla syystaimien osuus koko taimimyynnistä on 15 prosentin tienoilla. ”Todellinen menekki yltää hädin tuskin puoleen varausmäärästä”, sanoo Fin Forelia toimitusjohtaja Timo Salminen . Salminen näkee kummallisen käytännön takana välittäjien uskon siihen, että syysistutusten määrä kuitenkin kasvaa. Vesa Väänänen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Mikkelin toimistosta kertoo, että heidän alueellaan syysistutusten osuus on ollut pitkään kymmenisen prosenttia. Etelä-Ruotsissa hinnat ovat noin 68 euroa kuutiolta. Vierastusta monella taholla Metsänhoitoyhdistykset ovat innostuneet syysistutuksista vaihtelevasti. Tavin, punasotkan, telkän ja nokikanan parimäärät vähenivät. Välittäjäportaaseen kuuluu metsänhoitoyhdistyksiä ja metsäyhtiöitä, mutta vähemmän metsäpalveluyrityksiä. Sinisorsan lukemat pysyivät viime vuoden tasolla. Uutta teknologiaa suunnitellaan ja pilotoidaan jo, mutta voittajia ei vielä tiedetä. Se kertoo kiinnostuksesta, mutta myös pinttyneistä asenteista.. Kun istutuskausi jää lyhyeksi, se vääjäämättä näkyy istutusmäärissä. ”Tavoitteita on, mutta syysistutus ei vain saa tuulta siipiensä alle, vuodesta toiseen.” Tämän syksyn selitys on kylmä alkukesä, jonka vuoksi keväällä kylvettyjen, yksivuotisten havupuutainten saatavuus on kaksi kolme viikkoa myöhässä. Myrskykuusikot kannattaa korjata MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ muistuttaa metsänomistajia tuulenkaatojen korjuuvelvoitteesta. Tuoreista koivun lehdistä maksetaan noin viisi euroa kilolta, mutta kuivatuista kuusenkerkistä 30 euroa kilolta
Seppälän mukaan tiemaksua tulisi vähintään kohtuullistaa esimerkiksi hintakaton muodossa. Viime vuosina taimikoita on hoidettu koko maassa keskimäärin 160 000 hehtaaria vuosittain. Lannoitusmäärät ovat pudonneet huippuvuosista kuudennekseen. . Maksu peritään ensimmäisiltä 20 kuljetuskilometriltä. Kaikissa työlajeissa – nuoren metsänhoidossa, metsänviljelyssä, kunnostusojituksessa, metsäteiden rakennuksessa ja lannoituksessa – työmäärät ovat tällä vuosikymmenellä laskeneet, lisäksi on jääty enemmän tai vähemmän jälkeen alueellisten metsäohjelmien tavoitteista. . . Hän odottaa Pohjois-Suomeen reipasta puukauppasyksyä. Tämä näkyy metsänomistajalle maksettavassa puunhinnassa, sillä kuljetuskulut huomioidaan puukauppatarjouksessa. 3 AJASSA / 31.8.2017 VALTTERI SKYTTÄ M etsähallituksen puunkuljetuksista veloittama tienkäyttömaksu jäytää yhä Pohjois-Suomen yksityismetsien puukauppoja, vaikka maksukilometrejä kohtuullistettiin alkuvuodesta. Taimitarhapäällikkö Anne Immonen moitiskelee metsäalaa luutuneista asenteista ja muistuttaa, että istutuskausi kestää viisi kuukautta. Syysistutuksilla ja koneistutuksella kytkös UPM:n Joroisten taimitarhalla syystoimitusten osuus on merkittävä, 20–25 prosentin luokkaa. Osassa Pohjois-Suomea kuitupuuta on yhä tarjolla enemmän kuin puutavaralajille on ostajia. ”Se vastaisi lähes Äänekosken tehtaan tuomaa lisäystä vuotuiseen puunkäyttöön”, Heikkinen korostaa. että isosti nousisi, mutta kuitenkin tehdään.” Väänänen näkee syyksi kevätistutusten vahvan perinteen sekä rytmin muokata syksyllä ja antaa painahtaa talven yli. ”Syysistutus antaisi joustavuutta, mutta ammattilaisten päihin on pinttynyt, että taimet pitää istuttaa keväällä.” Istutuskauden levittäminen koko viiden kuukauden ajalle mahdollistaisi istutuskoneiden pitemmän käyttöajan. Etelämpänä kilometrikatolla ei ole ollut isoa merkitystä. Väliin ei jää paljon, jos kantohinta on alle kympin ja tästä vähennetään kuljetusmaksu, joka on enimmillään kolme euroa kuutiolta", kertoo Kittilän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pasi Seppälä . Kuljetusmaksu vaikuttaa puunhintaan Metsähallitus on perinyt puunkuljetusmaksua valtion metsäteillä kahden vuoden ajan. . Metsänhoitoyhdistysten mukaan alueella odotetaankin malttamattomina tietoa Kemijärven ja Kainuun Paltamon tehdasinvestointien toteutumisesta. Nykyisin metsiä lannoitetaan noin 40 000 hehtaaria vuodessa, mutta jos määrä nostettaisiin 230 000 hehtaariin, sillä saataisiin vähintään 3,5 miljoonan kuution lisäkasvu vuodessa. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. ”Syksyllä on työvoimapulaa, kun metsurit ovat raivaussahahommissa. Tienkäyttömaksu tuntuu etenkin ensiharvennushakkuissa, joissa matala puunhinta korostaa kustannusten suuruutta. Rästit kasvavat. Kemijärven tehtaan investointipäätös on luvattu tälle syksylle, Paltamon ensi vuodelle. "Tiemaksuista on keskusteltu tänä vuonna yksittäisissä leimikoissa, joille on pitkä matka Metsähallituksen teitä pitkin." Partanen ei näe, että tienkäyttömaksu olisi jarruttanut puunostoja. Metsänomistajat menettävät tulevaisuuden hakkuutuloja vähintään 80 miljoonaa euroa vuodessa”, sanoo metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskuksesta. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Konevalmista jien kannalta istutuskoneiden markkinat ovat pienet ja kehityskiinnostus jossakin muualla. "Ensiharvennuksilta voi kertyä puuta paljon, mutta puunhinta ei ole suuri. Syysistutus myös mielletään riskialttiiksi, vaikka kyse saattaa olla mielikuvasta.” Osa metsänomistajista vierastaa syysistutuksia, mutta toisaalta metsäneuvojatkaan eivät osaa niitä myydä. Hän myös epäilee, osataanko kustannuslaskennassa ottaa kaikki huomioon. Immonen kiittää koneistutuksen työnjälkeä, mutta koneistutus on kuitenkin jäänyt lähtökuoppiinsa sekä määrällisesti että koneiden kehityksen osalta. Hienojakoisilla mailla rouste nostaa taimia, jotka eivät ole ehtineet juurtua maahan kiinni. Syysistutuskausi kestää syyskuun loppuun. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi KARKEILLE MAILLE . 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. ”Taimikonhoitorästit vähentävät mahdollisuuksia metsien käytölle ja hiilen sidonnalle pitkällä aikavälillä. ”Manuaaliseen istuttamiseen liittyy paljon yleistä junailua, joka piiloutuu organisaation yleiskustannuksiin.” Fakta Fakta Kuljetusmaksu hiertää yhä pohjoisessa JUSSI COLLIN M etsänhoitotöissä on jääty pahasti tavoitteista jälkeen, Suomen metsäkeskuksesta arvioidaan. . Enimmäismaksu puukuutiota kohden on siten kolme euroa. Kolmas tekijä on, että taimituottajat eivät ole tehneet syyskauden tarjouskampanjoita. . Erityisesti hoitotarvetta on kertynyt nuoriin metsiin. Stora Enson Pohjois-Suomen hankintajohtaja Antti Partanen kertoo, että tiemaksun kohtuullistamisella ei ole ollut suurta vaikutusta puukauppoihin. "Toki tiemaksut vaikuttavat meidän puunhankintakustannuksiimme ja sitä kautta kykyyn maksaa puusta”, Partanen sanoo. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. . Alkuvuonna tapahtuneen muutoksen myötä maksua ei enää peritä yli 20 kilometrin menevältä matkaosuudelta, minkä on toivottu tuovan pitkän taipaleen takana sijaitsevia pohjoisen metsäpalstoja takaisin kannattavan metsätalouden piiriin. Esimerkiksi Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistyksestä kerrotaan, että kuljetusmatkat Metsähallituksen metsäteitä myöten jäävät yleisesti alle 20 kilometrin. Eniten hoitorästejä on kertynyt Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle, missä taimikoita on hoidettu vähän alle puolet tavoitteesta. Immonen pohtii, että riittävän halpaa istutustyövoima on edelleen saatavilla. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. PUUNKULJETUS VALTION METSÄTEILLÄ . . Puunostaja on usein puunkuljetuksen järjestäjä, joten ostaja maksaa myös tienkäyttömaksun. . . Puutavaran kuljetus Metsähallituksen metsätiellä maksaa 0,15 euroa kuutiolta kilometriä kohden. Syysistutus sopii vain karkeajakoisille maille, sillä juuret lopettavat kasvunsa syyskuun puolivälissä. Ne menevät sekä omiin metsiin että yhtiön sopimusasiakkaille. Alueellisten metsäohjelmien mukaan hoitotarve olisi noin 270 000 hehtaaria
Äänekoskella valmistuu pääasiassa sellua, mutta jo alusta alkaen suunnitelmissa on ollut laajempi tuotepaletti. Orpe Kuljetus Oy:n toimitusjohtaja Seppo Ora kertoo, että heidän HCT-yhdistelmänsä on noin yhden henkilöauton verran pidempi kuin tavallinen rekka. Erikoissuurella rekalla ei saa ajaa kuka tahansa, sillä HCT-yhdistelmien käyttö on vasta kokeiluasteella. Suurin selittäjä taannoisille alihakkuille oli massiivinen puuntuonti, jolla teollisuus painoi kotimaisen kuitupuun hintaa alas. Mutta kun huomasin, ettei tämän ajaminen sen kummallisempaa olekaan, tuli rentous", Ora sanoo. Metsään sekä siihen liittyvään osaamiseen kannattaa luottaa samalla tavalla, kuin ensimmäisen sellubuumin aikaan sata vuotta sitten. Sellunteko kannattaa ja metsäteollisuus kiittää. Vanhoja tehtaita on laajennettu ja uusia on suunnitteilla, myös Suomeen. Tällä hetkellä Suomessa on 35 HCT-rekkaa "Jo kolmas heinäys tänä kesänä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. . Saa ajaa vain Trafin myöntämällä poikkeusluvalla . KIINNOSTAVIN PIIRRE sellusuhdanteessa liittyy biotuotteisiin. Kun Fibrian kaltaiset sellujätit tuottavat tarvitsemansa plantaasipuun automatisoiduilla taimitarhoilla ja ennätyslyhyillä kiertoajoilla, suomalaisten yritysten pitää löytää kilpailukykynsä muualta. Ora on kuljettanut HCT-yhdistelmällä puutavaraa UPM:n tehtaille lähes kolme vuotta. Sellutehdas on tehokas laitos erottelemaan puusta muutakin kuin paperin ja kartongin raaka-ainetta. Yli 25,25 metriä pitkä ja painaa yli 76 tonnia . Idea on, että kun vuosituhannen alussa hakattiin vähän, pitää niin tehdä jatkossakin. Sellutehdas on tulevaisuuden laitos. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. "Täytyy myöntää, että aluksi vähän jännitti ja pelotti. Orpe Kuljetus Oy:n yhdistelmäajoneuvokuljettaja Sini Ora teki muovikartioista risteysalueita ennen kuin nousi 31 metriä pitkään ja 94 tonnia painavaan rekkaan. Kemin Kaidi jäädytettiin jo, eivätkä Finnpulpin nokkamiesten viime kommentitkaan olleet erityisen rohkaisevia. Kuljettavat esimerkiksi puuta, elintarvikkeita ja kemikaaleja . . Vaikka kuulostaakin vanhanaikaiselta, Suomen valtit ovat edelleen puu ja pää. 31.8.2017 / AJASSA 4 Fakta METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MARIANNE MINKKINEN, teksti JUHA METSO, kuva L appeenrannan lentokentän kiitotie ja hallin piha ovat hyviä paikkoja kokeilla ensimmäistä kertaa HCT-yhdistelmän, eli tavallista suuremman rekka-auton ajamista. Hyvin taimetkin ovat kasvaneet suolla, mutta horsma, nokkonen ja muu vielä enemmän." METSÄNKASVATTAJA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. MAAILMALLA ON meneillään melkoinen sellubuumi. Etuajassa valmistuneella tehtaalla on mahdollista tuottaa vuodessa 1,95 miljoonaa tonnia, mikä nostaa Trés Lagoasin yksikön koko kapasiteetin 3,25 miljoonaan tonniin. Alettiin käyttää vuoden 2013 jälkeen . Erityisen nopeasti kysyntä lisääntyy Kiinassa, jonka talouden kasvu on kesällä taas yllättänyt ennustajat. Äskettäin käynnistyi iso tehdas Indonesiassa. . . Säästöjä jättirekalla HCT-yhdistelmillä voidaan vähentää kustannuksia ja mahdollisesti lievittää metsäalan kuljettajapulaa. Vahinko lankeaa metsänomistajille ja kansantaloudelle, kun vuosikymmeniä kasvatetut puuvarat jäävät hyödyntämättä. Sen rinnalla Euroopan mitassa jättimäinen Metsä Groupin biotuotetehdas näyttää 1,3 miljoonalla tonnillaan pieneltä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntää poikkeusluvat ajamiseen. Puukuitu ja -kemia meillä tunnetaan erityisen hyvin, joten uusien biotuotteiden jalostaminen tarjoaa houkuttelevia mahdollisuuksia. Kilpailu kuitenkin kiristyy, kun uudet tehtaat yltävät täyteen tuotantoon. Siinä tapauksessa nykyiset metsäyhtiöt saavat jatkossakin nauttia kuitupuun ylitarjonnasta ilman aitoa kilpailua. . HIGH CAPACITY TRANSPORT ELI HCT . Sen omistaa maailman suurin markkinasellun valmistaja Fibria, joka tunnetaan myös Stora Enson kumppanina Veracellin tehtaalla. Sekä eukalyptusettä havusellu ovat käyneet hyvin kaupaksi, ja sen myötä myös hinnat ovat nousseet. Jos EU:n hiilitemppu onnistuu, kuitupuun ylitarjonta jatkuu, koska investoijat lyövät jarrut päälle. MIKKO RIIKILÄ Selluyhtiöt kiittävät SAMAAN AIKAAN, KUN Äänekoskella on käynnistetty uutta biotuotetehdasta, Brasiliassa aloitti tuotantonsa uusi eukalyptussellun tuotantolinja. Buumin taustalla ovat varsinkin väestön kasvu ja muuttoliike maalta kaupunkeihin, mikä lisää pakkausten ja pehmopaperituotteiden kulutusta. Suon heinäystä EU:N HIILINIELULASKELMAT uhkaavat Suomen metsien järkevää hyödyntämistä
Ehkäpä vuokrasopimukseen voitaisiin jopa kirjata ehto pitää vuokrapalstan tienvarret raivattuna. Seura voi osallistua lanauksen jälkeen esimerkiksi kivien keruuseen. "Totta kai ne auttaisivat aavistuksen, jos ne tulisivat vapaaseen käyttöön erilliselle tieverkostolle. Metsänomistajat voivat patistella tietysti hoitokuntaa, mutta myös seuraa talkootöihin. Hajanaisia kaatumisia juurineen ja katkomista. Suojelu-alueella hävitystä entisten rojahtaneiden lisäksi, yksityisillä vaihtelevaa, jopa vasta harvennetulla nuoressa metsässä. Tippa siinä silmään vierähti katsellessa." R.RITVA "Metsien tuulituhoherkkyys on kasvussa routa-ajan lyhentyessä. Tienvarsien raivaus on juuri sellaista työtä, joka sopii talkoilla tehtäväksi. Monesti tienvarressa kasvaa jo sen verran isoa puustoa, että silppurilla niitä ei enää voi raivata. Tällöin on aika pohtia, mitä asialle olisi tehtävissä. Yhteistyössä metsänomistajien kanssa tällaisetkin kohdat kannattaa laittaa kuntoon – kustannukset jäävät hyötyyn nähden vähäisiksi. Toisella palstalla pari vuotta sitten harvennetusta kuviosta noin 30 oksakarsittua kuiturunkoa on pitkällään, näiden korjuu auki vielä. Jos raivauksen ottaa vuosittaiseksi rutiiniksi, keskivertoseuran käyttämät metsätiet pysyvät tienvarsien osalta kunnossa. JALKANEN "Kuusikot kun harventaa liian harvaksi, niin monimuotoisuus ynnä ötökkätuhot lisääntyvät seuraavan kunnon myräkän jälkeen melko varmasti." PUUKI HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja hannu.jauhiainen@gmail.com KOLUMNI Verkkokeskustelu Gallup Kannattaako heinääminen. Oletko lannoittanut metsääsi. Toisaalta metsästysseuroissa on monenlaisia osaajia, joiden apuun metsänomistaja voi puolestaan tilanteen mukaan turvautua. HCT-yhdistelmät voivat laskea polttoaineen kulutusta yli 20 prosenttia kuljetettua kuutiota kohti. "Etenkin talvisaikaan on jatkuva pula. Tällöin hoitokunta perii yleensä korvauksia tien osakkailta ja ehkä muiltakin käyttäjiltä, kuten metsästysseuroilta. Sen vuoksi onkin kohtuullista, että myös muut käyttäjät voivat osallistua omalta osaltaan tien ylläpitoon. Kuljettajille tehdyn kyselyn mukaan HCT-yhdistelmät sopivat hyvin Suomen talvikeleihin, vaikka haasteita ovat tuoneet liukkauden torjunta ja lumivallien kaventamat risteysalueet. Näillä usein kovia maita kulkevilla urilla on välillä pehmeämpiä paikkoja, jotka hankaloittavat liikkumista. Myös teiden rasituksen uskotaan pienenevän. Digikortit rajoittavat kuljetuksia, kun ei uskalleta ajaa minuuttiakaan lakisääteisten työaikojen yli." UPM Metsän kehitysasiantuntijan Janne Kukkuran mukaan kuljettajapulaan auttaisi osaltaan HCT-yhdistel mien yleistyminen. Lyhyet, ne tavallisimmin hoitamattomiksi jäävät tieosuudet, ovat melko pienin kustannuksin hoidettavissa ainakin henkilöautolla ajettavaan kuntoon. OMATOIMINEN METSÄNOMISTAJA RAIVAA yleensä itse oman palstansa tienvarret, mutta monilla metsänomistajilla ei ole tähän mahdollisuuksia. 5 AJASSA / 31.8.2017 "Kaatoiko Kiira-myrsky metsiä?" KORPITUVAN TANELI "Kiira kiersi Etelä-Savon, joten pystyssä metsät kasvavat. Se on työtä, joka kuuluisi tiekunnille ja metsänomistajille, mutta jää valitettavasti monesti tekemättä. Talvella pitää ennakoida risteyksissä." Byrokratia hankaloittaa Metsäalalle kaivattaisiin enemmän kuljettajia, kertoo Orpe Kuljetus Oy:n toimitusjohtaja Seppo Ora . Ora kertoo, ettei hänellä ole ollut vaikeuksia ajaa jättirekkaa. Lyhyellä pistotiellä voi metsätaloudellinen toiminta olla vähäistä. UPM:n lisäksi siinä ovat mukana Stora Enso, Metsä Group ja Metsähallitus. Kesä on ollut kasvuisa, vettä on piisannut, taimet ja heinät ovat kasvaneet mallikkaasti pituutta." METSÄKUPSA "Yhdellä palstalla aukon laidalla meni nurin 30 kuutiota, nyt jo pinossa. Useita hävityksen kauhistuksia näkyy edelleen syöksyvirtauksien jäljiltä, ei ole ehditty korjata läheskään kaikkea pois." LUONNOTAR "Melkoisia vaurioita myrsky aiheutti Etelä-Suomessa. Se on sitä tulevaisuutta, jota varten tutkimme autoja." OLEMME TÄÄLLÄ VIKAJÄRVELLÄ ottaneet yhdeksi metsästysseuran talkookohteeksi tienvarsien raivauksen. Jos tiellä on toimiva hoitokunta, tienvarretkin pysyvät kunnossa ja tie lanattuna. Tiet kuntoon talkoilla. Uusi kysymys: Kyllä 75% Sopii talvikeleille Puutavaraa kuljettavat rekat ovat osa Metsätehon HCT-yhdistelmien tutkimusta. Syöksyvirtauksia lähiseudulla, tutulta meni arviolta 1 600 mottia nurin ja poikki. Tien tavallisimpia käyttäjiä saattavat olla esimerkiksi metsästäjät. HELPOITEN TIENVARSIEN RAIVAUS käy koneellisesti, jos siihen on esimerkiksi jollakin maatilalla sopivaa kalustoa. Jos hoitokuntaa ei ole tai se ei toimi, metsästysseuran kannattaa olla tieasiassa aktiivinen. "Ei tämän ajaminen eroa paljoa tavallisesta, pitää vain olla vähän tarkempi. Jos tien osakkailla ei näytä olevan kiinnostusta myöskään lanaukseen, voi seura olla tässäkin aktiivinen. Silloin raivausja moottorisahat ovat tarpeen. Näitä voi yrittää torjua huolehtimalla harvennushakkuista ja välttämällä suuria puuston pituuseroja vierekkäisissä metsiköissä." A. Tuulituhovakuutusta ei ole, mutta vahingot jäivät kohtuu pieneksi." SATAPII "Eivät olleet sähköt poikki, eikä ole tuulikaatoja näkynyt." JÄTKÄ "Pikkusen tukisteli latvoja ja juuret taisivat vahvistua." EI KIIRETTÄ "Sähköt olivat poikki 33 tuntia yhtäjaksoisesti. Metsänomistaja voi kokea saavansa pientä korvausta metsistään sen mahdollisen hirvenlihapalasen lisäksi. Silloin ei joka syksy tarvitse tuskailla tien huonoa kuntoa kiviä ja rapakoita kierrellessä. Metsästäjiäkin teiden hoitamattomuus harmittaa viimeistään silloin, kun oksat raapivat auton kylkiä tiellä ajettaessa. Suuremmat puutavaran kuljetukset vähentävät ajokertoja ja pienentävät kustannuksia. Etenkin täällä Lapissa on metsissä paljon talvitienpohjia, joita voi kesäaikaan ajaa myös henkilöautolla. Kun seura on aktiivinen yhteisten asioiden hoidossa, pysyvät välit maanomistajiinkin hyvinä
Sahayhtiö, joka ei koskaan ole lomauttanut tai irtisanonut henkilökuntaansa koko 36-vuotisen olemassaolonsa aikana. . Näin pohjoissavolaisessa yhtiössä toimitaan jatkossakin, mikäli asia riippuu sahaliiketoiminnan johtajasta Matti Kylävainiosta . Ikä: 43 vuotta . . Kasvun on oltava kannattavaa." Kylävainion mukaan yhtiön liikevaihto tuskin tuplaantuu muutamassa vuodessa, mutta: "Liikevaihtoon voi tulla vielä 50 prosentin kasvu. "Koen, että minulla on suuremmassa määrin velvollisuus luotsata yhtiötä eteenpäin, kantaa oma korteni kekoon." Ei mikään bulkkisahuri Keitele Groupin Matti Kylävainio pitää huolen sahatavaratuotannon kannattavuudesta. Silti ura perheyhtiössä ei ollut itsestäänselvyys kauppatieteiden maisterille, joka ensimmäisen kerran kiikutti verokorttinsa sahan palkkakonttoriin jo vuonna 1986. "Vanhemmat eivät missään vaiheessa tuputtaneet uraa yhtiössä. Nyt yhtiön tuotteista 93 prosenttia menee vientiin, suurin osa Kaukoidän kasvaville markkinoille. Kova kasvu ja kannattavuus Kolmella paikkakunnalla toimivan Keitele Groupin kasvu on viime vuosina ollut hurjaa. Tilanne voisi olla toisenlainen, jos yhtiö ei kasvaisi jatkuvasti", Kylävainio sanoo. Työ: Keitele Groupin sahaliiketoiminnan johtaja . "Omasta kilpailukyvystä täytyisi pitää huolta. Kaikilla on riittävästi tekemistä ja jokainen pysyy omalla tontillaan. Hän on todella motivoitunut esimerkiksi Alajärven tehdashankkeesta ja on kiistatta yhtiön paras mies vetämään sitä projektia." Toisaalta Matti Kylävainiokin on valmiina johtamaan yhtiötä, kun sen aika koittaa. HAASTATTELU Kuka?. "Miljoonan kuution rajaa tavoitellaan vuonna 2019, mutta sekin tehdään markkinaehtoisesti, myynti edellä. . Kasvua sahayhtiö hakee intensiivisestä investointiohjelmastaan, jonka kulmakivinä ovat 32 miljoonan euron investointi Alajärven sahalle, Keiteleellä käynnistyvä uusi tukinkäsittelylinjasto sekä Kemijärvellä keväällä valmistunut kuivauskapasiteetin laajennus. Perhe: eronnut, kaksi lasta . . 31.8.2017 / AJASSA 6 ANNE HELENIUS, teksti EMIL BOBYREV, kuva K eitele Group. Erikoissahatavararatkaisuilla ja asiakkaille räätälöidyillä tuotteilla pystymme saamaan korkeampaa hintaa." Samaa lääkettä Kylävainio tarjoaa myös heikon kannattavuuden vaivaamille kotimaisille sahoille. Yhtiön liikevaihto on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, kannattavuus on kohentunut, ja nyt yhtiö pyrkii nostamaan sahatavaratuotantonsa miljoonaan kuutioon vuodessa. "Me emme ole bulkkisahureita. "Päät eivät kolise yhteen. "Minusta on hyvä, että isä tekee töitä niin kauan kuin jaksaa ja se hyvältä tuntuu. Sen sijaan he antoivat mahdollisuuden: yritys kasvoi, ja tarjolla oli niin mielenkiintoisia tehtäviä, että tuntui luontevalta tarttua haasteeseen." Kylävainion johtajakolmikolta udellaan toisinaan, koska perheyhtiössä olisi vahdinvaihdon paikka. Perheen illallispöydässä "sahattiin" vuosien kuluessa useampaankin otteeseen. Kotimaisten sahojen kannattaisi tavoitella kapeita, erikoistuneita niche-markkinoita, jossa korkealaatuiselle sahatavaralle löytyy riittävästi maksukykyä." Valmiina vahdinvaihtoon Ilkka Kylävainio perusti sahan, kun Matti oli kahdeksanvuotias. Haluamme kasvaa nimenomaan orgaanisesti ja vaikuttaa itse siihen, miten asioita tehdään ja millaisilla koneilla ja laitteilla niitä tehdään." Lääkkeenä erikoistuotanto Tuotteiden jalostusarvon nostaminen, asiakaslähtöisyys, uusiin koneisiin satsaaminen ja uudenlaisten toimintatapojen etsiminen ovat Kylävainion mukaan tärkeimpiä syitä yhtiön menestykseen. "Meillä pyritään antamaan kaikille mahdollisuus rakentaa omaa elämäänsä ja asettua paikoilleen." Kylävainio on osa 450 henkeä työllistävää perheyritystä, jossa isä ja sahan perustaja Ilkka Kylävainio on sekä toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtaja ja nuorempi veli Mikko Kylävainio vetää jalosteliiketoimintaa. Siitä ei kuulemma ole vielä ollut tarvetta keskustella. Omistaa 40 prosenttia Keitele Groupin osakekannasta . . Vapaa-ajalla metsästää, lenkkeilee ja käyttää kanakoiriaan erikoiskokeissa sekä näyttelyissä Saksanseisoja Viski on Matti Kylävainion uskollinen kumppani metsällä ja lenkkipolulla. MATTI KYLÄVAINIO
Noin 150-metrinen Marchicora jää kooltaan pieneksi, kun kaksi kertaa isommat rahtilaivat saapuvat Oulun satamaan ruoppauksen valmistuttua. Myös satama-alue on kasvamassa 300 hehtaarista noin 400 hehtaariin. Lisäksi puutavaraa tuodaan satamaan Venäjältä. Ennakkoilmoittautuminen ti 27.6. Kilpailukeskuksena toimii Mäntsälän Suurlava, osoite: Maisalantie 7, Mäntsälä. Kahden ja puolen metrin lisäsyvyys vähentää rahdin yksikkökustannuksia noin 40 prosenttia, laskee Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkänen . Sitova ilmoittautuminen sähköisesti SM-kisojen sivuilla olevalla ilmoittautumislomakkeella, www.mhy.fi/sm. . Satamasta vietiin vuonna 2016 noin 560 000 kuutiota sahatavaraa . Oulun sataman laivaväylää syvennetään 10 metristä 12,5 metriin vuoden 2018 aikana. Tilaisuus on maksuton mhy Etelä-Savon jäsenille perheineen. ”Sahat ja sahatavaran viejät ovat olleet innolla hengessä mukana, sillä logistiikkakulut ovat haastavat täällä maailman laidalla. OHJELMA 17.00 18.00 Kakkukahvitarjoilu/ osastot avoinna 18.00 Tilaisuuden avaus hallituksen pj mhy Etelä-Savo, Juha-Pekka Hannikainen 18.05 Metsätaloudesta lisää rahaa professori Matti Kärkkäinen 18.50 Kemera ja Etelä-Savon metsätalouden tulevaisuuden näkymät Suomen metsäkeskus, Kaakkoinen palvelualue, aluejohtaja Antti Heikkilä 19.10 Illan hauskuutus – Kulttuuriosuuskunta KUKA 19.30 20.30 Iltapala: grillimakkaraa, salaatteja, patonkia sekä tuorejuustoa 19.00 – 22.00 Osastot avoinna, paikalla myös hakkuuja ajokone 20.30 Yksityistilaisuus päättyy ja alue avautuu myös muulle yleisölle 21.00 Pekkaniskan Pojat tanssiorkesteri esiintyy Palkintojen arvonta orkesterin ensimmäisellä tauolla Pistohiekan piha-alueen osastoilla esillä mhy Etelä-Savon palvelut, Suur-Savon Osuuspankki sekä Metsäkeskus. Tähän haarukkaan mahtuu Oulun seudun, Kainuun, Ylä-Savon kuin Keskipohjanmaankin sahayrityksiä. Osallistumismaksu 80 E . Muille hinta on 40€/ hlö. Lisäksi kilpaillaan yhdistysten välisestä joukkuemestaruudesta. Katso tarkemmat ohjeet SM -kisasivuilta: www.mhy.fi/sm Heikki Kokkonen on vuoden 2016 Suomen mestari. PERÄMEREN SUURIN SAHATAVARAN LÄHTÖPAIKKA . Jatkossa satamaan pääsee lähes 300-metrisillä Panamax-luokan aluksilla. Satamasta vietiin viime vuonna noin 560 000 kuutiota sahatavaraa. Arvontaa, hyviä tuotepalkintoja! Mhy:n osastolla kilpailu! Arvaa puunrungon tilavuus, lähimmäksi osunut voittaa mhy Etelä-Savon metsäpalvelukupongin, arvo 300e! Ennakkoilmoittautuneet mhy Etelä-Savon jäsenet saavat tapahtumaliput: sisältää ohjelman, tarjoilun sekä lipun illan lavatansseihin. mennessä: kirsi.himanen@mhy.fi tai 0440 360 084 Tervetuloa! Antti Heikkilä Matti Kärkkäinen Metsänomistajien SM-metsätaitokilpailut Metsänhoitoyhdistys Uusimaa järjestää kilpailut Mäntsälässä lauantaina 16.9.2017. Jatkossa liian matala väylä ei ole kuitenkaan enää rajoitteena pohjoisen laivauksille.” Fakta "Logistiikkakulut ovat haastavat täällä maailman laidalla." UusiMetsä 1 Aikataulu: klo 8.00 Kilpailukeskus aukeaa, aamukahvi klo 9.30 Kuljetukset radalle alkavat klo 10.01 Kilpailijat lähtevät radalle klo 12.00 Lounastarjoilu alkaa Noin klo 15 – 16 kilpailun tulokset Työnäytöksiä ja esittelyjä Kilpailussa on kolme sarjaa: Avoin sarja, Naisten sarja ja Nuorten sarja. ”Uusi laivakoko on yli kaksi kertaa suurempi kuin aiemmin Ouluun saapuneet laivat” Muutoksella on suuri merkitys metsäteollisuudelle ja erityisesti sahayhtiöille, sillä Oulun satama nousi Mykkäsen mukaan vuonna 2016 Perämeren suurimmaksi sahatavarasatamaksi. . Erkkilän mukaan Oulun satamaan tuodaan rahtia noin jopa 500 kilometrin säteellä. 7 AJASSA / 31.8.2017 JUHA-PEKKA HONKANEN, teksti ja kuva O ulun satamaväylää syvennetään 10 metristä 12,5 metriin ensi vuoden aikana. ”Isommilla aluksilla kuljetetaan esimerkiksi Kaukoitään meneviä lasteja. . . Pääyhteistyökumppanit: Kilpailun suojelija: Toimitusjohtaja Liisa Mäkijärvi, Suomen Metsäsäätiö TERVETULOA TAITOILEMAAN JA SEURAAMAAN SM-KILPAILUJA UUSIMAALLE!. Saavuthan paikalle klo 18.30 mennessä saadaksesi liput, yksityistilaisuus klo 20.30 saakka. Ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään maanantaina 4.9.2017 kello 16.00 mennessä. Tässä tilanteessa jokainen euro tai dollari kuutiota kohden on selvää plussaa”, Erkkilä sanoo. Oulun rahtikulut puoliksi Väylän syventämisen jälkeen sahatavaran merkittävään vientisatamaan pääsee tuplasti suurempia aluksia. Jokainen satamakäynti maksaa laivanvarustajille, ja mikäli aluksia ei voida lastata täyteen liian matalan syväyksen vuoksi, satamaan ei tulla välttämättä ollenkaan.” Erkkilä lisää, että ennen ruoppauksen valmistumista pohdinta on pitkälti spekulatiivista. Valtion, Oulun kaupungin ja Oulun Sataman yhteisen hankkeen kokonaishinta on noin 30 miljoonaa euroa. . ”Oulusta 300 kilometrin säteellä vientiin tuotetut puutavaramäärät ovat huimia.” Erkkilä pitää mahdollisena, että uuden alusluokan saapuminen Oulun voi avata myös uusia markkina-alueita. ”Valtion päätöstä ruoppauksen pääsystä budjettiin odotettiin kovasti, sillä sahatavaran vienti Oulusta on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.” Jopa uusia markkinoita Sahojen, sahatavara-agentuurien sekä varustamoiden välillä operoivan ahtausja huolintaliike Herman Anderssonin asiakaspalvelupäällikkö Jari Erkkilä kertoo, että sahat ovat ottaneet väylänsyvennysuutiset vastaan äärimmäisen positiivisina. ”Laivaväylän syventäminen luo mahdollisuudet, mutta teollisuus asiakkaineen luo lopulta sen tarpeen. . Hän kannustaa kanssakilpailijoitaan: ”Taidolla ja tuurilla pärjää varmimmin, mutta aina tarvitaan myös onnea.” Tule kilpailemaan Heikki Kokkosen ja muiden taitoilijoiden kanssa Mäntsälään! Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 51900 Juva etelasavo@mhy.fi • www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo Metsäiltamat Pistohiekan lavalla to 29.6.2017 Puumalassa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo järjestää metsänomistajatilaisuuden luonnonkauneudestaan kuuluisan Pistohiekan maisemissa
Pärnun tehdashanke on osa Metsä Woodin sadan miljoonan euron investointiohjelmaa, jolla yhtiö tavoittelee tuottavuuden parantamista ja paremman katteen tuotteisiin siirtymistä. Äänekoskella on valmisteilla uusi koivuviilun tuotantolaitos. Tutustu osaamiseemme osoitteessa www.westas.fi. "Koivuvanerin maailmanlaaMetsä Wood siirtää vanerituotantoa Viroon Yhtiö tavoittelee Pärnun koivuvaneritehtaalla tehokkuuden lisäämistä. juinen kysyntä kasvaa vuosittain useilla prosenteilla jo htuen väes tönkasvusta, kaupungistumisesta ja sähköisen kaupan lisääntymisestä. Valmista 2018 Arviolta 200 henkeä työllistävän tehtaan rakennustyöt aloitettiin viime huhtikuussa, ja tuotanto käynnistyy ensi vuonna. Peruskiveä muuraamassa tehtaanjohtaja Arto Salo, toimialajohtaja Esa Kaikkonen, Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta ja edessä oikealla tuotantoja teknologiajohtaja Jari Tikkanen. Tehtaaseen siirretään yhtiön nykyinen koivuvanerin jatkojalostuslinja Suolahdelta, jossa koivuvaneria tuotetaan jatkossa pienemmässä mittakaavassa. Uskon, että Suomessa on tilausta vanerin valmistamiseen, mutta koska kustannustaso on korkea, meidän on vaikeampaa kilpailla matalamman kustannustason maiden tuotannon kanssa." Peruskiven muuraukseen osallistunut Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan luottaa siihen, että suomalaisilla on hyvä asema kansainvälisillä vanerimarkkinoilla. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi Katso jälleemyyjämme netistä www.yrjotenkanen .fi BMF METSÄYHDISTELMÄT PYYDÄ TARJOUS! HALUATKO PARHAAN TUOTON. Uskomme, että markkinoilla on tilaa tuotteillemme", Jordan sanoo. Toimiva metsänhoitoketju uudistamisesta päätehakkuuseen varmistaa puuston hyvinvoinnin, runsaan tukkipuun saannon ja sitä myöden metsän parhaan tuoton. Tärkein syy etelävirolaisen kylpyläkaupungin valikoitumiselle tehdaspaikkakunnaksi on sen infrastruktuuri, kertoo Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen . Pauli Tenkanen 044-5211420, Yrjö Tenkanen 0400-825424 email. Näkemyksiä puusta. Varmista metsäomaisuutesi hyvinvointi ja ota yhteyttä alueesi asiantuntevaan puunhankintaesimieheen. Kaikki Metsä Woodin tehdasinvestoinnit valmistuvat ensi vuoden loppuun mennessä. "Meidän on siirryttävä kotimaassa korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. "Virossa on kilpailukykyinen verotus ja palkkataso. Meidän päämarkkinamme on Keski-Eurooppa, joten uusi tehdas on puolessa välissä matkalla markkinoille." Kaikkosen mukaan Suomessa kannattaa edelleen valmistaa vaneria, mutta ei bulkkitavaraa. Lohjan tehtaalla käynnistettiin elokuun puolessa välissä uusi tehokkaampi LVL-linja, joka lisää vuotuista kapasiteettia 20 000 kuutiolla. Biotuotetehtaan yhteydessä olevalla laitoksella valmistetaan ja kuivataan viilut, jotka jatkojalostetaan vaneriksi Pärnussa. 31.8.2017 / AJASSA 8 M ar do M än ni m äg i ANNE HELENIUS M etsä Woodin uuden koivuvaneritehtaan peruskivi muurattiin Viron Pärnussa viime viikolla. Kestävää ja keveää vaneria käytetään erityisesti kuljetusvälineteollisuudessa, LNG-tankkereiden eristeinä sekä rakennusteollisuuden betonivalumuoteissa. Lisäksi Pärnussa ovat hyvät logistiset yhteydet päämarkkinoillemme, ja lähellä on Fortumin CHP-laitos. Tehtaalla suljetaan kaksi vanhaa linjaa, joten tuotanto sekä kasvaa että tehostuu. Neljän jalkapallokentän kokoisen tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on 50 000 kuutiometriä, ja investoinnin arvo 55 miljoonaa euroa
Uudet työpaikat: 1 500 puukorjuussa ja kuljetuksessa hehtaaria Fakta. Uusi tehdas lisää puunkäyttöä Äänekoskella reilut neljä miljoonaa kuutiota. Puun käyttö 4,5 Mm3 havupuuta. Tuotanto: 1,3 miljoonaa tonnia sellua, sähköä, biokaasua, sellun jatkojalosteita . Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 9 AJASSA / 31.8.2017 Ä änekoskella pari viikkoa sitten tuotannon aloittaneen biotuotetehtaan tunnin puuntarpeen tyydyttämiseksi pitäisi tehdä reilut kolme hehtaaria päätehakkuuta. aukkoa joka tunti Äänekosken biotuotetehtaalle ryskyy miljoonien kuutioiden puuvirta. . . . Vientitulot 0,5 mrd euroa/vuosi . Yhdessä ainoassa tunnissa laitos ahmii yli 800 kuutiota puuta. . Sa m i Ka rp pi ne n MIKKO RIIKILÄ UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDAS . 2,1 Mm3 koivua . Varttunutta kasvatusmännikköä saisi harventaa kymmenen hehtaaria. Metsä Groupin tehdas käyttää vuodessa 4,5 miljoonaa kuutiota havupuuta ja kaksi miljoonaa kuutiota koivua. Havuselluun voidaan käyttää mäntyja kuusikuitupuuta sekä sahahaketta
Metsänomistajilta Karhunen toivoo malttia. Vedenpuhdistamon lietteestä valmistetaan biokaasua autojen polttoaineeksi. Äänekoski on 240-prosenttisesti omavarainen sähkön suhteen – yli puolet sähköstä siis myydään eteenpäin. Silti Suomen metsät kasvavat jatkossakin selvästi enemmän kuin niitä hakataan. ”Ei hirvitä, mutta varsinkin alkuvaiheessa puuvirtojen ohjailu on haastavaa, koska tehdasalueella ei ole juuri varastotilaa puulle ennen kuin vanhan tehtaan rakentaita saadaan purettua. Ensimmäinen laitos käynnistyy lähiaikoina Metsä Fibren Rauman tehtaan kupeessa. 31.8.2017 / AJASSA 10 M etsä Groupin puunhankinnan asiakkuusjohtaja Heikki Karhunen on pari vuotta valmistellut biotuotetehtaan mittavan puun tarpeen tyydyttämistä. Äänekoski ja muut jo valmistuneet metsäinvestoinnit kasvattavat vuotuisia hakkuita kymmenen miljoonaa kuutiota. Äänekoskelle puuta tuodaan Oulun korkeudelta asti. Hajukaasuista erotellaan rikkihappoa, joka käytetään tehtaan prosesseissa. Toista kaavaillaan Äänekoskelle. ”Myös sahoille tarjoutuu entistä paremmat toimintaedellytykset, kun sahahakkeelle on entistä enemmän kysyntää.” "Puunhankinta ei hirvitä" Sa m i Ka rp pi ne n Todellisuudessa hakkuut lisääntyvät vielä tätäkin enemmän, koska vain osa korjatusta puusta menee sellun raaka-aineeksi. Öljytön tehdas Bio-etuliitteestä huolimatta Äänekoski on ensisijaisesti jättiläismäinen sellutehdas, mutta sivutuotteiden osuus tehtaan liikevaihdosta kohoaa tavallista suuremmaksi. Tekstiilikuitu voi muuttaa maailmaa Lupaavimmat biotuotteet ovat sellun jatkojalosteita. Niistä pisimmällä on Aqvacomp Oy:n puukuitujen ja muovin muodostama biokomposiitti on lujaa. Kuorijätteestä valmistettava tuotekaasu korvaa polttoöljyn meesauunin polttoaineena, joten tehtaalla ei käytetä fossiilisia polttoaineita. Puunkuljetukset eivät saa ruuhkautua, ja tehtaalla pitää riittää puuta.” Hieman Karhusen ja hänen kollegoidensa urakkaa helpottaa se, että biotuotetehtaan havusellulla ei ole tarkasti ennalta määriteltyjä mäntyja kuusikuitupuun sekä sahahakkeiden suhteita. Tärkeintä on, että uusi tehdas on vakaa ja luotettava käyttäjä kuitupuulle ja luo pitkäjänteiset toimintaedellytykset metsätaloudelle.” Hän muistuttaa, että tehdas vauhdittaa puunhankintaa koko maassa. Laboratoriossa se jo osataan. Esimerkiksi kiinalainen LG käyttää sitä kaiuttimiensa materiaalina. Uutta on, että nyt myös jätteet jalostetaan. Tärpätti ja mäntyöljy on sellutehtailla hyödynnetty jo kauan. Vaikutukset heijastuvat koko maahan. ”Ei kannata odottaa puumarkkinoilla nopeaa muutosta. Huimia näkymiä lupaa puuvillaa korvaavien tekstiilikuitujen valmistaminen sellusta. Samalla Metsä Fibren Kemin tehtaan puunhankinta suunnataan pohjoiseen. Joka päivä tehtaalle pitää virrata 20 000 kuutiometriä puuta, kun tehdas ensi vuonna saavuttaa kapasiteettinsa mukaisen tuotannon. Äänekoski 6,6 Mm3 puuta vuodessa 1,3 Mtn sellua vuodessa 1 500 uutta työpaikkaa Äänekosken biotuotetehdas on Euroopan kaikkien aikojen suurin metsäteollisuusinvestointi. Sa m i Ka rp pi ne n. Niistä tärkein on sähkö, jota tuotetaan bioliemiä ja puujätteitä polttaen. Silloin tehtaalle pitää saapua 300 puutavara-autoa ja neljä puutavarajunaa päivittäin
Lisääntyvät korjuumäärät jaettiin yrittäjille, joiden kanssa yhtiö on tehnyt yhteistyötä.” Näin puunhankinta kasvaa pääosin nykyisen konekaluston käyttöastetta nostamalla. Tämä olisi halvempaa kuin pelkästään runsaspuustoisten metsien lunastaminen.” ”Uusi tehdas vanhaa parempi” mitään järkeä”, Luotola sanoo. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen korjaamat kuitupuut toimitetaan rautateitse satojen kilometrien päähän Itä-Suomeen, vaikka Äänekoskelle olisi vain muutaman kymmenen kilometriä. ”En uskaltaisi tehdä puukauppaa vain yhden tarjouksen perusteella. Uusi tehdas on ympäristölle vähemmän haitallinen ja sivuotteet hyödynnetään tarkoin.” Lisää sellutehtaita hän ei rakentaisi. ”Yhtiö ei lähtenyt huudattamaan halvimman tarjouksen tekijöitä. ”Se sitoisi meidät vuosikymmeniksi tuotteisiin, joista puustoon sitoutunut hiili vapautuu nopeasti ilmakehään. Parissa sadassa vuodessa niistä kehittyisi aarnimetsiä. Ne joiden maille säästöpuita ei jätettäisi, voisivat hyvittää niitä, joiden maille säästöpuukeskittymiä tulee.” Kotiaholla on kiintoisa idea suojeluun valittavista alueista. ”Jatkossa puuta voidaan välivarastoida puutermi"Kuskeista jopa ylitarjontaa" J yväskylän yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian professori Janne Kotiaho ei tyrmää biotuotetehdasta. Hyvä alku olisi, että rahoitus kymmenkertaistettaisiin nykytasolta.” Kotiaho optimoisi metsien käyttöä ja suojelua yhtäaikaisesti. Eniten tästä kärsivät itsenäiset sahurit.” Hänen mukaansa harvennushakkuilta kertyvän, yhä runsaamman mäntytukkimäärän sahaamiseen riittää kapasiteettia, mutta tuotannon myyminen olisi hankalaa. ”Äänekosken käynnistymisen jälkeen puumarkkinoilla jatkuu entinen tahti, sellunkeittäjät hankkivat kuitunsa tukin hinnalla. Kevään ja kesän seisokit lyhenevät. Teknisesti kesäkorjuu onnistuu myös pehmeillä mailla.” Kärkkäinen luottaa siihen, että biotuotetehdas saa tarvitsemansa puut, 20 000 kuutiota joka päivä. ”Ei täällä suuria harvennusrästejä ole, mutta hyväkasvuiset metsät tuottavat runsaasti puuta.”. Vesa Kärkkäinen on tyytyväinen Metsä Groupin tapaan järjestää biotuotetehtaan kasvava puunkorjuu. ”Koulutusmääriä ollaan nostettu niin nopeasti, ettei kaikille lähitulevaisuudessa riitä töitä.” Metsä Groupin perustamat puuterminaalit helpottavat yhä ympärivuotisemmaksi käyvää puunkorjuuta. ”Hallitus, joka sanoo tekevänsä kaikkensa monimuotoisuuden turvaamiseksi, leikkasi ensi töinään hyvin toimivan metsien monimuotoisuusohjelma Metson rahoitusta. Toivon, että Metsä Groupin tarjous olisi paras, mutta aate ei ratkaise kauppoja, vaan hinta.” Metsänhoitoyhdistysten ja Metsä Groupin yhteistyöhön Luotola toivoo kohennusta. naaleihin, jotka on sijoitettu niin, ettei metsätuholaki rajoita niiden käyttöä. Silti puuta myydään vain metsänhoitoyhdistyksen avulla. ”Säästöpuista saataisiin suurempi hyöty, kun ne keskitettäisiin isommiksi kokonaisuuksiksi. Luotola on Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja ja myös Metsäliiton jäsen. MTK: Metsävarat yhä vajaakäytössä Ki m m o Br an dt M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä M aanviljelijä Pirjo Luotola ei usko, että Äänekoski yksinään sulattaisi kuitupuumarkkinoita vaivaavaa ylitarjontaa. Metsäluonnon turvaamiseksi tarvittaisiin laajoja toimia. ”Se on parempi vaihtoehto kuin tuotannon jatkaminen vanhalla tekniikalla. Metsätuholaki rajoittaa kieltää tuoreen havupuun varastoinnin kesällä metsässä tai teiden varsilla. Metsäkoneen kuljettajista ei ainakaan ensi hätään tule pulaa. Puun käyttö pitäisi keskittää pitkäikäisiin tuotteisiin.” Nykykeinoja metsäluonnon turvaamiseksi hän pitää riittämättöminä. ”Suojelualueiksi hankitaan lähinnä vanhoja metsiä. ”Väittämä on ristiriidassa kaikkien metsävarojen riittävyystutkimusten kanssa ja vaarantaa Suomen tavoitteet EU:n kanssa käytävissä metsien hiilinielukeskusteluissa” Järvinen muistuttaa, että kotimaisen kuitupuun käyttö lisääntynyt jo vuosia, mutta se ei ole heijastunut kuitupuun hintaan. Lisäksi yhä useampia koneita ajetaan kahdessa vuorossa, joten lisäkaluston tarve jää vähäiseksi. Kannattaisi pohtia myös hakkuualojen lunastamista suojeluun. Hän ennustaa, että metsänhoitoyhdistysten metsänomistajien lukuun tekemän puunkorjuun valvonnan tarve korostuu, kun kuitupuun tarve suhteessa harvennusleimikoilta korjattavan tukin kysyntään kasvaa. Toinen puoli metsistä voitaisiin varata tehokkaalle puuntuotannolle.” Alkuun päästäisiin tuttuja konsteja soveltamalla. ”Tällaisessa puiden ristiin kuljettamisessahan ei ole Puuntuottaja kaipaa lisää sellutehtaita K ärkkäisten metsäkoneyritys Forest Linna Oy korjaa puuta pohjoisessa Keski-Suomessa. ”Suojelu ohjautuisi arvokkaimpiin kohteisiin ja tehokas puuntuotanto vähiten monimuotoisiin talousmetsiin. ”Puolet metsistä tulisi rajata monikäyttöalueiksi, joista kolmannes suojeltaisiin ja muuten metsiä käsiteltäisiin jatkuvan kasvatuksen kaltaisilla luontoa säästävillä hakkuutavoilla. ”Toivottavasti Finnpulpin tehdas rakennetaan Kuopioon, koska metsien hakkuumahdollisuudet lisääntyvät nopeasti”, hän kertoo. 11 AJASSA / 31.8.2017 M etsänomistajajärjestö MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen ihmettelee Metsä Groupin lausuntoja Suomen puuvarojen täyskäytöstä Äänekosken käynnistymisen jälkeen
Omistajanvaihdoksen myötä sahaus pyritään kaksinkertaistamaan investoimalla tuotannon pullonkauloihin, Kieppi Sawmillin Olli Turunen kertoo. Hän yllättyi tarjousten määrästä. Nior Holdings on ostanut Suomesta sahatavaraa vuosittain noin 80 000 kuutiometriä. Yksityismetsien puukaupat ovat vuositasolla pyöreästi 50 miljoonaa kuutiometriä. Kiepin saha myynnin kautta kasvuun MIKKO HÄYRYNEN, teksti KATRI LEHTOLA, kuva M etsänhoitoyhdistykset ratkaisevat, kuinka komeasti toukokuussa avattu puumarkkinoiden verkkokauppa Kuutio.fi lähtee lentoon. Ostajia Kuutiossa on noin 70, ja Mäkelä arvioi niiden kattavan yli 90 prosenttia puunostovolyymista. Valtakirjakauppa. Perheyhtiö on noteerattu Tel Avivin pörssissä. Yksityiset metsänomistajat seuraavat hiljalleen. Myyjänä oli Olavi Räsänen Oy ja ostajana israelilainen monialakonserni Nior Holdings. Yhtiö on ollut Kiepille pitkäaikainen, mutta ei kuitenkaan suuri asiakas. Tällä hetkellä Kuutiossa on mukana kolmisenkymmentä yhdistystä. Metsänhoitoyhdistyksiä on kaikkiaan 72. Puutavaralaji määrä, hinta, yhteensä, ja latvaläpimitta m3 e/m3 e Mäntytukki 16 cm 25 57,20 1430 Mäntypikkutukki 12-16 cm 5 31,30 156,5 Mäntyparru 9-12 cm 2 24,00 48 Mäntykuitu 6 cm 8 19,00 152 Kuusitukki 16 cm 200 61,50 12 300 Kuusipikkutukki 12-16 cm 20 32,20 644 Kuusiparru 9-12 cm 30 24,00 720 Kuusikuitu 6 cm 65 19,00 1 235 Koivutukki 20 cm 10 37,00 370 Koivukuitu 6 cm 135 19,00 2 565 Yhteensä (arvio) 500 19 620,5 Tukilla kolme hintaa. ”Syksyn aikana Kuutio avataan myös hankintakaupoille ja palveluun tulee sähköisen metsäsuunnitelman lisäämismahdollisuus.” Tarjous tavoitti 15 ostajaa Salolainen metsänomistaja Juho Korvenoja laittoi Kuutioon tarjousKuution kasvu on yhdistysten innosta kiinni Syyskausi näyttää verkkokaupan nousukiidon kantavuuden. Toimitusjohtaja Aku Mäkelän tavoite on, että Kuutio nousee puukaupan ykkösfoorumiksi. Jokainen ostaja maksaa mukanaolostaan. Korjataan syyskuussa. Yksityisille metsänomistajille Kuutio on maksuton. Tähän mennessä Kuution kautta on tullut tarjouspyyntöjä yli miljoonasta kuutiometristä. Toiminta jatkuu Kieppi Sawmill Oy –nimellä. Sitä tulee vain, jos yhdistykset lähtevät mukaan valtakirjakaupoillaan. Tarjouksia tuli kolme. MTK on tarjonnut yhdistyksille porkkanaa, että maksaa tämän vuoden kiinteän käyttömaksun, jos Kuutio otetaan käyttöön syyskuuhun mennessä. Sahalla ei ole omaa suoraa puunhankintaa. Yhdistyksillä ei ole keskushallintoa, joka määräisi ne mukaan, mutta MTK on eräänlainen arvojohtaja. 31.8.2017 / AJASSA 12 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN MÄNTYHARJULLA toimiva Kiepin saha vaihtoi omistajaa elokuun alussa. Puukauppaa suunnitteleva Juho Korvenoja on tyytyväinen etenkin Kuution mobiiliversioon. Mäkelän sanoo Kuutiota jatkuvan kehityksen projektiksi. KOHDE: Kesäkorjuukelpoinen päätehakkuu SIJAINTI: Etelä-Pohjanmaalla OSTAJA: Saha KAUPAN KOKO: Arvio 500 m3 LEIMIKON KOKO: 3 ha MUUTA: Leimikon suunnitteli mhy. Verkkokauppaan tarvitaan heti alkuvaiheessa runsaasti myytävää. Sahan tuotanto on ollut noin 65 000 kuutiometriä ja tukinkäyttö lähes 150 000 kuutiometriä mäntytukkia. Yhtiön päämies Yoav Golan on viehtynyt Suomeen ja tehnyt lukuisia sahatavaran ostomatkoja kymmenien vuosien ajan
58,12 s 58,96 . 20,68 . 13,81 s 22,55 Uudistushakkuu s 49,35 s 47,08 . 43,35 s 17,78 s 17,96 s 17,22 s 23,38 s 25,3 Harvennushakkuu s 45,46 s 46,04 . 56,7 s 58,04 . 48,7 s 34,57 s 15,56 . 36,02 . ”Mahdollista on, että kauppa syntyy sellaisen ostajan kanssa, johon en itse olisi osannut ottaa yhteyttä.” Korvenoja on tyytyväinen: mitä enemmän tarjoajia, sitä todennäköisemmin hän saa leimikosta oikean hinnan. 38,83 s 11,65 s 11,35 s 11,28 . 23,17 Uudistushakkuu s 57,1 . 14,7 s 15,06 s 13,97 . 25,85 s 25,79 Harvennushakkuu s 46,81 s 47,88 . 24 s 25,45 Harvennushakkuu s 47,71 . Lähimpänä ollaan harvennuspuun tienvarsikaupassa, jossa korjatun puun tienvarsihintoihin tehdään sovitut järeyskorjaukset. 12,74 s 12,9 . 58,28 . Katsoin taustoja, eivät ole pilipalifirmoja.” Tarjousten runsas määrä teettää myös vertailutyötä. ”Jos sen tyyppinen kauppatapa yleistyy, niin tarjous voidaan tehdä käymättä kohteella.” Metsä Group pisimmällä Mahdollisuuksia myydä puunsa verkossa on muitakin. Välissä voi olla henkilökohtaisia tapaamisia ja maastokäyntejä. 11,3 Hankintahinnat . 56,17 s 45,62 s 27,4 . Hän odottaa, että Kuu tion kautta tulee uudenlaisia tarjoajia, eli passiiviset aktivoituvat. Kohde on selkeä, ja hän on valmis tekemään kaupan ilman maastokäyntiä. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,35 s 55,77 . 56,95 . 51,55 s 25,82 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,21 . 11,41 Hankintahinnat . 15,23 . 56,35 . 57,69 s 40,18 s 15,46 . 17,22 . 15,96 Uudistushakkuu Harvennushakkuu s 14,92 s 14,35 Ensiharvennus Hankintahinnat s 28,32 s 27,44 s nousussa . 45,5 . 43,4 s 17,51 s 18,2 s 16,83 . 44,08 . 28,5 s 27,89 s 34,79 s 33,2 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 11,06 Hankintahinnat . 28,27 s 27,86 s 27,93 s nousussa . 36,13 s 15,13 s 15,26 s 14,43 s 21,14 Ensiharvennus s 12,02 . ”Tarjouksia on jo runsaasti, vaikka tarjousaika on kesken. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 54,26 s 56,79 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi pyynnön kesäleimikosta, jossa oli sekä päätehakkuuta että harvennusta. 16,58 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,4 s 57,35 s 39,18 s 15,55 s 16,89 s 15,07 s 21,46 s 23,69 Uudistushakkuu s 58,03 s 58,52 s 41,27 s 17,59 s 18,37 s 17,36 . 20,82 Ensiharvennus s 40,17 . ”Verkon käyttäminen puukaupan vahvistamisessa on meillä arkipäivää. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Metsä Groupin tulkinta sähköisestä puukaupasta on, että kauppa vahvistetaan pankkitunnuksilla. 28,54 s 29,51 . 56,97 s 45,57 s 28,53 s 29,86 s 29,25 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 31–34 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 16,83 s 16,1 s 24,77 Harvennushakkuu . ”Isommissa kaupoissa maastokäynnit ovat edelleen tarpeen.” Odotetaan uudenlaisia tarjoajia Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen sanoo, että sähköisten yhteydenottopyyntöjen määrä on kasvussa. 36,48 . 16,9 s 18,43 . 14,3 s 20,88 s 21,01 Ensiharvennus s 11,99 s 11,68 . 14,94 s 22,13 . 24,42 Harvennushakkuu s 48,33 s 49,78 . 15,8 s 17,2 . Hän pohtii, että inventointitiedot eivät vielä ole niin tarkkoja, että puukauppaa voitaisiin käydä ilman maastokäyntiä. Mukana on ostajia, joista en tiennytkään. 23,91 s 25,16 Uudistushakkuu s 53,14 s 52,29 s 18,1 s 18,35 s 16,74 s 26,63 s 26,27 Harvennushakkuu s 46,2 s 44,67 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 47,47 s 45,47 . 15,86 . 15,61 s 15,51 s 14,32 s 20,35 s 21,62 Ensiharvennus s 12,01 s 11,48 . Alkuvuoden aikana viidesosa puukaupoista tehtiin sähköisesti”, kotimaan puunhankinnan johtaja Yrjö Perälä sanoo. 23,19 s 24,5 Uudistushakkuu s 56,15 s 57,86 . 21,6 s 24,17 Uudistushakkuu . 55,51 . 39,93 . Korvenojan tuntuma on, että kun perinteisellä puukauppatavalla monine sähköpostitteluineen jaksoi verrata 3–4 tarjousta, niin Kuution kautta voi samalla vaivalla verrata suuremman joukon. 13,98 . 20,85 s 21,46 Ensiharvennus s 10,33 s 9,9 Hankintahinnat . 14,98 . 55,22 s 45,5 . Hän yllättyi tarjousten määrästä. 16,34 s 14,77 s 21,32 s 22,66 Uudistushakkuu s 55,42 s 57,07 . 12,54 s 11,67 . 27,31 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 51,41 s 51,15 s 15,61 s 16,41 s 14,53 . Pisimmällä on Metsä Group, jonka Metsäverkko on avoin kaikille metsänomistajille. 14,79 s 14,9 s 14,19 s 19,96 Ensiharvennus s 11,56 s 11,59 Hankintahinnat s 55,07 . 13 AJASSA / 31.8.2017 s nousussa . 48,94 . 58,72 s 41,33 . 18,24 . 20,15 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 41,71 s 15,54 s 16,89 s 14,93 . 46,46 . 16,12 Hankintahinnat . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. ”Pääsääntöisesti puukauppa edellyttää maastokäyntiä, mutta selkeistä kuvioista voi saada tarjouksen ilmankin.”. 58,84 s 59,43 s 45,55 . 23,93 s 25,04 Harvennushakkuu s 48,82 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 13,75 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 16,35 . 28,65 . 16,31 . ”Uskomme niin, mutta varmaa tietoa ei ole", Partanen toteaa. 42,47 . 28,51 s nousussa . 41,04 s 15,42 . Metsäyhtiöillä on omat sähköiset palvelunsa, ja Kuutio on yksi tarjontapaikka lisää. 53,98 . 38,26
Esimerkiksi metsäyhtiöt eivät monestikaan poista nuorista taimikoista heiniä tai muuta kasvillisuutta. 14 31.8.2017 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MARIANNE MINKKINEN, teksti JUHA TANHUA, kuvat H einäämisen tarpeellisuus ja toteutustavat jakavat mielipiteitä. Pahimmillaan osa taimista voi kuolla, jos työn jättää tekemättä", sanoo johtava tutkija, metsänuudistamisen ja taimikonhoidon asiantuntija Timo Saksa . Sateisena kesänä heinä kasvaa hyvin Heinästä ei pitäisi olla haittaa vielä istutuskesänä. "Heinäämisen tarvetta pyritään minimoimaan nopealla uudistuskierrolla ja maanmuokkauksella. "Syksyllä tehty heinäys on tärkein. Asikkalan Viitailassa asuva metsänomistaja Janne Havumäki on sitä mieltä, että paras aika heinäämiselle on lokakuusta lumen tuloon asti. Heinäämässä Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Marko Pasanen (vas.), metsänomistaja Janne Havumäki ja hänen poikansa Arttu Havumäki.. "Totta kai heinäämisestä on hyötyä viljavilla kohteilla, erityisesti kuusen taimikoissa. Tornatorin resurssipäällikkö Kauko Kärkkäisen mukaan heinäystä tehdään vain pienellä osalla yhtiön metsistä. Heinääminen tehdään toisena ja kolTaistelu heinää vastaan Syksyn alkaessa on hyvä käydä kiertämässä taimikot ja tarkistaa, tarvitseeko taimia pelastaa heinän sisästä. Tämä kuusentaimi on kuitenkin jo voiton puolella. Lisäksi kuollut heinä on helppo poistaa. Nyt vatukkoa on jo niin paljon, että taimet tukehtuvat sen sisään, jos niitä ei pelasteta. Tällaisena kesänä, kun vettä on tullut paljon, heinä kasvaa hyvin." Keväällä, kesällä vai syksyllä. Kesäaikaan heinääminen voi olla työlästä, koska taimia saattaa joutua etsimään. "Kun vettä on tullut paljon, heinä kasvaa hyvin." san mukaan tarvetta enemmän kuin tavallisesti. Sen perusteella on tehty johtopäätös, että erityisesti kuusi selviää normaalista heinittymisestä lähes poikkeuksetta", Kärkkäinen sanoo. Heinäämistä tehdään kuusen istutusaloilla ja viljavien maiden männyn taimikoilla. Jos mantena vuonna taimikoiden istuttamisesta. Heinäyksellä voidaan vaikuttaa hieman eri asioihin sen mukaan, minä vuodenaikana se tehdään. "Vuosien välillä on eroa. Etuna on se, että taimet pääsevät kasvamaan selvästi nopeammin, kun ne pelastetaan varjosta auringonvaloon. Tänä vuonna heinäämiselle on SakVadelma varjostaa ja hidastaa taimien kasvua. Istutuksessa taimet tulisi laittaa aina mättään keskelle, koska siellä taimella on parhaat edellytykset heinää vastaan", Saksa sanoo. Keväällä taimet erottuvat parhaiten, kun muu kasvillisuus on ruskeaa. Vatukon ja muun kasvuston poistamiselle voi olla tarvetta vielä neljäntenä ja viidentenäkin vuonna, mutta silloin puhutaan heinäämisen sijaan jo varhaisperkauksesta. "Meillä on aiemmin ollut sellainen käytäntö, että kaikki taimikot on inventoitu parin kolmen vuoden päästä istutuksista. Tarvetta vähentää se, että suurin osa Tornatorin metsistä sijaitsee keskimääräistä karummilla mailla. Koivun taimikoita ei yleensä tarvitse heinätä, koska ne kasvavat niin nopeasti. Tähän istutettiin kuusentaimet kesällä 2016. Luonnonvarakeskuksen mukaan heinän poisto kannattaa rehevillä mailla. Toisaalta heinä kasvaa kesän aikana hyvin, joten työn saattaa joutua tekemään myöhemmin vielä uudestaan
Pasasen mukaan tällaisia kyselyitä tulee hyvin harvoin. Vatun takia tämä on pakko heinätä tänä syksynä." Havumäki on kysynyt Päijät-Hämeen metsähoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Marko Pasaselta tarjousta heinäämiselle. 2. Markkinoilla myydään myös taimien ympärille asetettavia taimitassuja, jotka tukahduttavat aluskasvillisuuden. 5. Vaikka työ on arvokasta, Havumäen mukaan lopputulos on sen arvoista. "Kerään kaupoista pahvilaatikoita ja teen niistä ”taimitassuja”. Marko Pasasen käsissä oleva tehoheinäin on monikäyttöinen. 3. Raivausveitsiä ja metsäviikatteita käytetään myös paljon, mutta joidenkin mielestä jalalla polkeminen on sittenkin paras vaihtoehto. Niitetty heinä kasvaa todella tehokkaasti takaisin, kun taas poljettu osittain kuoleutuu ja haittaa uuden heinän nousua", sanoo Petkeles. Niiden kanssa täytyy olla tarkkana, sillä muutama on raivannut vahingossa itse taimetkin. Lapa on tässä hiukan pidempi kuin mallissa." Myös tavalliset puutarhaharavat ja harat ovat osoittautuneet hyviksi. "Itse sain aikoinaan kyläsepältä koekäyttöön karkeahampaisen haran, josta on meille tullut kätevä apuväline vähän ankeaan ja yksitoikkoiseen, mutta tärkeään taimien pelastamiseen", kertoo Metsä-masa. "Tässä uudistusketju oli niin kuuma kuin voi olla. Tavalliseen raivaussahanterään heinä takertuu helposti. Käytä laadukkaita ja isokokoisia taimia. "Käsien lihakset väsyvät puuduttavassa työssä jo tuntikausia ennen kuin jaloissa alkaa edes tuntua. Myrkytyksen ajaksi taimet voi suojata esimerkiksi rumpuputken pätkällä. Ne kun aukaisee, niin siinäpä valmis ”tassu” ja varsin halpa", kirjoittaa Potifar. Jos et ehdi heinäämään itse, osta palvelu muilta. Monen mielestä esimerkiksi vanha jääkiekkomaila sopii heinäämiseen. Nimimerkki Rane2 totesi mailan niin hyväksi, että hän teki itse uuden katkenneen tilalle. Huolehdi nopeasta uudistuskierrosta ja kunnollisesta maanmuokkauksesta. Heinät voi myrkyttää glyfosaatilla, ne voi polkea tai voit käyttää erilaisia työvälineitä, kuten metsäviikatetta tai raivausveitseä. Rikkakasveja voi myrkyttää glyfosaatilla. 1. Viimeksi hän on välittänyt heinäämisen työtarjouksen edellisenä kesänä, jolloin työn arvonlisäverottomaksi hinnaksi tuli 300–400 euroa hehtaarilta. Ammattilainen voi veloittaa 300–400 euroa Havumäen metsät kasvavat lehtomaisella kankaalla. Pasasen ja Havumäen mukaan pitkävartinen viikate oli kaikista mukavin käyttää, mutta se ei kestänyt pihlajanvesan katkomista. Siinä on piikkien lisäksi terä, jolla saa katkottua kasvillisuutta.. 15 METSÄSTÄ / 31.8.2017 MARIANNE MINKKINEN METSÄLEHDEN verkkosivujen keskustelupalstalaiset ovat käyttäneet luovuuttaan erilaisten työvälineiden kehittämisessä. 4. "Pitkässä juoksussa on edullisempaa vaikka maksaa töistä kuin jättää heinääminen kokonaan tekemättä", Havumäki sanoo. Taimien ympäriltä tallotaan tai katkotaan kasvillisuutta niin pitkälti, etteivät ne yllä taipumaan taimen päälle lumen painosta. Sirppi, viikate ja raivausveitsi sopivat puolestaan vahvempivartisen kasvillisuuden niittoon. Niistäkin on tehty tee-se-itse-versioita. "Tein raudasta sitten mailan mallisen työvälineen joka on kestänyt. Viime kesänä istutetussa kuusentaimikossa on jo nyt monia taimia, jotka uhkaavat tukehtua kokonaan vadelman ja nokkosten sisään. Keskustelupalstalaiset ovat käyttäneet tavallisen terän sijaan esimerkiksi kolmioterää tai siimaleikkuria. Istuta taimet aina mättään keskelle. Näin helpotat heinäämistä Kuloheinän taltuttamiseen käyvät jääkiekkomaila ja haravaa muistuttava tehoheinäin. Lisää aiheesta www.metsälehti.fi/keskustelut Konstit on monet heinäisin kesällä, joutuisin tekemään työn kahteen kertaan." Syksyllä voidaan parhaiten ehkäistä tulevan talven lumituhoja
Geokätkö on useimmiten pieni rasia. "Tuntui luontevalta valita geokätköily yhdeksi juhlavuotemme kampanjaksi, sillä uskomme, että meillä voisi olla annettavaa kätköilyyn. Koordinaatit voi syöttää GPS-laitteeseen, tai paikkaa voi etsiä älypuhelimille ja tableteille tehtyjen sovellusten avulla. Onnenkätköiksi nimetyt rasiat johdattavat muun muassa Korsumuseoon ja Suomen suurimman männyn luokse. "Geokätköileminen on hyvä syy lähteä liikkumaan luontoon. Parin viime vuoden aikana hän on vetänyt Mäntyharjun Reissupolku-yhdistyksessä ohjattuja geokätköilyopastuksia koululaisille, työporukoille ja muille ryhmille. Laji yhdistää hauskalla tavalla liikunnan, tehtävien ratkomisen sekä uusiin luontoja kulttuurikohteisiin tutustumisen. "Harrastus on helppo aloittaa. Olen minäkin laskeutunut kalliolta pari kertaa." Geokätköilemisessä etsitään maastosta muiden piilottamia rasioita netissä ilmoitettujen koordinaattien perusteella. Tähän mennessä hän on etsinyt kätköjä jo lähes 10 eri maasta.. Työntekijämme työskentelevät aika paljon metsissä, ja samalla he ovat tutustuneet moniin kiinnostaviin ja jopa ennennäkemättömiin paikkoihin", kertoo Metsäkeskuksen geokätkökampanjasta vastaava viestintäharjoittelija Nykyajan aarteenmetsästystä Suomen metsäkeskus on alkanut piilottaa 100-vuotisjuhlansa kunniaksi geokätköjä eri puolille Suomea. Itse käytän puhelimen lisäksi GPS:ää, koska se on joskus tarkempi." Mäkinen aloitti lajin harrastamisen seitsemän vuotta sitten. Sen sisällä on kynä ja vihko, johon merkitään vierailut. Varsinkin lapset tykkäävät, kun on tekemistä". Ensimmäisten piilojen sijainnit julkaistiin geocaching. "Se addiktoi niin pahasti. 16 31.8.2017 / METSÄSTÄ MARIANNE MINKKINEN, teksti JERE LAUHA, kuvat G eokätköilysivusto geocache.fi:stä voi ladata aloittelijan oppaan, joka on nimetty näin: "Älä ryhdy geokätköilijäksi, tai ainakin lue tämä ohje ennen sitä". Monet lähtevät kaveriporukassa tai koko perheen kesken, sillä se auttaa, kun on useampi silmä etsimässä kätköä. com-sivustolla elokuun alussa. Tarvitsee vain luoda tunnukset geokätköilysivustolle, josta löytyvät kätköjen tiedot. Metsäkeskuksella 15 kätköä Metsäkeskus on alkanut piilottaa 100-vuotisjuhlansa kunniaksi geokätköjä eri puolelle Suomea. Kaikki 15 kätköä ovat Metsäkeskuksen työntekijöiden valikoimia. Lajin harrastaja Jorma Mäkinen tietää omasta kokemuksestaan, mitä sillä tarkoitetaan. Monella on autossa mukana jopa kumivene, tikapuut ja kiipeilyvälineet, kun he reissaavat kätköjen perässä. Jorma Mäkinen innostui geokätköilystä 7 vuotta sitten
Näin siitä on iloa seuraavillekin kävijöille. Kätköilijät haluavat saada nimensä listan ensimmäiseksi, koska siitä saa pisteitä. 17 METSÄSTÄ / 31.8.2017 "Aktiivisimmat harrastajat ovat jo tunnin sisään etsimässä kätköä maastosta." GEOKÄTKÖILY . . Lopuksi kätkö piilotetaan täsmälleen samaan paikkaan, mistä se löydettiin. . Sen sisällä on kynä ja lokikirja, johon voi lähettää terveiset. Mäkisen mukaan metsänomistajat ovat suhtautuneet geokätköilyyn hyvin, ja tarvittaessa lupa on irronnut helposti. Mäkinen syöttää kätkön koordinaatit GPS-laitteeseensa, joka ohjaa meidät yksityisen metsänomistajan maille. . Parkkeeraamme auton metsäautotien levikkeelle ja lähdemme kävelemään syvemmälle metsään ajouraa pitkin. Aktiivisimmat harrastajat voivat olla jo tunnin sisään etsimässä kätköä maastosta", Mäkinen sanoo. Tämä oli niin omalaatuinen paikka, etten ole törmännyt vastaavaan missään muualla." Ei haittaa metsänomistajalle Lähdemme etsimään Kuhmosen piilottamaa kätköä Jorma Mäkisen kanssa. Järeimmät ovat halkaisijaltaan vajaat 80 senttimetriä. Laji keksittiin Amerikassa vuonna 2000 ja sillä on miljoonia harrastajia ympäri maailmaa . . "Metsissä saa kulkea kuka vaan jokamiehen oikeuksia kunnioittaen. Vihdoin löydämme kekseliäästi piilotetun rasian. Ennen kuin kätkö perustetaan, on hyvä sopia erillisestä parkkipaikasta, jotteivät kätköilijät kulje pihan kautta ja häiritse asukkaita. Suomalaiselle geocache.fi-sivustolle on rekisteröitynyt yli 43?800 geokätköilijää Laura Hyvönen . . GPS-paikannin näyttää kätkön sijainnin jopa metrin tarkkuudella.. "Puhelimen voi asettaa hälyttämään aina, kun uusi kätkö julkaistaan. Kätköjä on muun muassa metsissä, saarissa, kaupungeissa ja kulttuurikohteissa . Suomessa on yli 74 600 kätköä . Lyhimmillään siihen kirjoitetaan TFTC, eli Thank you For The Cache, kiitos kätköstä. Metsäkeskuksen asiakkuusasiantuntija Jorma Kuhmonen on piilottanut yhden kätkön Hirvensalmelle kuusimetsään. Puut saavat kasvuvoimaa maaperän alla virtaavasta vedestä. Parhaimmassa tapauksessa heistä ei jää metsään muuta jälkeä kuin polku, joka johtaa kätkön luo. Ulkoiluharrastus, jossa etsitään muiden piilottamia kätköjä satelliittipaikannuksen avulla . Toisille nopeuskilpailua Saavumme kätköpaikan luokse. "Työskentelin 25 vuotta metsäammattilaisena Hirvensalmella, ja kiersimme suurimman osan alueen metsistä. Parkkipaikasta ilmoitetaan netissä kätkökuvauksessa." Geokätköilijät ovat usein tottuneita luonnossa liikkujia. Kilpailuhenkisimmät kisaavat toisiaan vastaan pisteiden määrällä ja nopeudella. Kätkö kuuluu mysteerikätköihin, eli sen löytämiseksi täytyy ratkaista jokin tehtävä, tällä kertaa sanallinen arvoitus. Geokätköilyn sääntöjen mukaan kuka tahansa saa perustaa kätkön, mutta maanomistajalta täytyy aina kysyä lupa etukäteen. Vasemmalla näkyy korkea kalliojyrkänne, jonka edessä kasvaa lähes 40-metrisiä kuusia
Heikki Nopanen selvittää metsissään, vaikuttaako lehtipuiden katkaisukorkeus siihen, miten hanakasti ne vesovat. Puut olivat taipuneet niin, että muodostivat holvistoja”, Nopanen kertoo. Kuusentaimikko on osa Nopasen metsissään tekemää raivauskoetta. Korkeaan kantoon Toisenlaisiakin kokemuksia Nopasella on. Yhdellä hän kaatoi lehtipuuston lyhyeen kantoon, toisella 20–30 senttimetrin korkeudelta ja kolmannella noin metrin korkeudelta. Vuonna 2006 raivatulle alalle jäi kuusentaimien lisäksi kasvamaan reilut tuhat hieskoivua hehtaarille. Kun Nopanen joitain vuosia myöhemmin palasi raivausalalle, hän huomasi, etteivät kannot olleet vesoneet lainkaan. dellä alalla muttei toisella. Kuusentaimikon hän jakoi raivauksen yhteydessä kolmeen koealaan. Taipuneet hieskoivut täytyi kaataa korkeaan kantoon, sillä muuten niitä ei saanut kaatumaan oikeaan suuntaan. ”Hieskoivuja kasvoi hehtaarilla 13 000. Hän kiinnostui korkeaan kantoon raivaamisesta vuonna 2006 tekemänsä raivauksen jälkeen. Hirven syömä männyntaimi on kasvattanut kaksi latvaa. Nopanen toivoi, että Haminassa Kymenlaaksossa sijaitsevasta taimikosta kaadetut koivut eivät vesoisi, mutta toisin kävi. Jonkinlaisia viitteitä katkaisukorkeu2000-luvun alussa istutetut kuusentaimet ovat kasvaneet vesakon ulottumattomiin.. Nopanen selvittää, vaikuttaako lehtipuiden katkaisukorkeus siihen, miten hanakasti ne vesovat. Hän uskoo, että ainakin valon määrällä on vaikutusta. Kuusia vesakko ei tosin enää haittaa, ne ovat kasvaneet koivujen yli. Nopanen arvuuttelee, miksi korkeaan kantoon raivaus pysäytti vesomisen yhMetsästä ideoiksi Heikki Nopanen etsii metsissään uusia ratkaisuja niin taimikonraivaukseen, hirvituhokorvauksiin kuin metsäautoteiden tekoon. Kierros taimikossa kuitenkin paljastaa, että kannot ovat vesoneet raivaustavasta riippumatta. 2000-luvun alussa istutettujen kuusten ympärillä rehottaa tiuha vesakko. Raivattavana oli hieskoivikon alle syntynyt kuusentaimikko. ”Kun raivaa samaa taimikkoa kolmatta kertaa, alkaa jo miettiä elämän tarkoitusta”, Nopanen toteaa. 18 31.8.2017 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Hamina LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat K olme vuotta sitten raivattu kuusentaimikko saa metsänomistaja Heikki Nopasen mietteliääksi
Nykyisistä hirvituhokorvauksista voitaisiin hänen mielestään luopua. Nopanen osoittaa 20–30 senttimetrin korkeudelta katkaistua koivua, jonka kannosta kasvaa kolmilatvainen vesa. Siellä täällä pensaiden seassa näkyy muutama vuosi sitten istutettuja männyntaimia. Olen kehitellyt mallia, jossa ne, joita tie hyödyttää välittömästi, maksaisivat osuutensa nopeammin kuin ne, joita tie hyödyttää vasta tulevaisuudessa. Summa ei ehkä jakautuisi tasaisesti metsänomistajien kesken, mutta ainakin se jakautuisi tasaisemmin kuin nyt.” Kolmen vuoden takainen vesakon raivaus korkeaan kantoon tuotti vaihtelevia tuloksia: osa kannoista vesoi rungosta, osa tyveltä, osa ei ollenkaan.. ”Tässä korkeaan kantoon raivaus on toiminut. ”Taimikon läpi kulkee kaksi hirvien kulkureittiä. Niiden sijaan metsänomistajille tulisi vuosittain maksaa alueellisen hirvikannan koon perusteella laskettu korvaussumma. ”Korvaussumman voisi kytkeä kemeraan tai se voisi olla vähennyskelpoinen puun myyntitulon verotuksessa. Lopulliset tuhot näkyvät vasta parinkymmenen vuoden päästä.” Nopanen toivoo, että hirvikannan, metsästyksen ja hirvituhojen taloudellisista vaikutuksista laadittaisiin yhteenveto. Tämä edellyttää jonkinlaista rahoitusjärjetelyä.” Hirvet riesana Nopanen pysäyttää auton ja suuntaa vadelmapensaiden valtaamalle uudistusalalle. 19 METSÄSTÄ / 31.8.2017 METSÄÄN-STARTTIPÄIVÄ LA 9.9.2017 Tutustu myös muihin Metsäkeskuksen järjestämiin koulutuksiin osoitteessa metsakeskus.fi/tapahtumat Metsäomistuksen alkeita uusille ja tuleville omistajille Päivän aikana tutustut metsänomistamisen ja metsänhoidon alkeisiin yhdessä toisten metsänomistajien kanssa. Teiden teko on hänen mielestään kuitenkin tehty vaikeaksi. Osallistumismaksu on 20 euroa henkilöltä, ja se sisältää koulutuksen ja lounaan. Nopanen raivasi keväällä metrin mittaisesta kuusentaimikosta vesakon lyhyeen kantoon ja aikoo syksyn aikana raivata vesakon toisesta kuusentaimikosta korkeaan kantoon. ”Korvausten määrittely ja hakeminen on toivoton yritys. Kaikille palstoille tietä ei tosin ole. Hänellä on Haminassa toistakymmentä metsäpalstaa, joten metsiä hoitaessa kertyy ajokilometrejä. Metsään-starttipäivässä käsitellään metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia, käydään läpi metsäalan organisaatiot ja tutustutaan metsänja luonnonhoitoon ja puukauppaan. Istutuksen jälkeisenä syksynä Nopanen päätti, ettei enää istuta metsiinsä mäntyä. ”Isoisäni isä ja hänen veljensä ostivat aikoinaan metsäpalstoja sieltä täältä. Ensimmäisenä istutuksen jälkeisenä syksynä hirvet söivät kaikki reittien varrella kasvaneet taimet.” Hirvituhokorvauksia Nopanen ei ole hakenut. ”Metsäautotien rakentaminen on tuskallinen projekti. Ratkaisuja tientekoon Nopanen nousee autoon ja suuntaa kohti seuraavaa metsäpalstaa. Kokemuksia vastaavanlaisista kokeiluista hän kuulisi mielellään muiltakin metsänomistajilta. Yritän olla aktiivinen ja hoitaa metsät itse, mutta käytännössä metsiä tulee hoidettua siellä, minne pääsee autolla.” Nopasella on takanaan yksi tienrakennusprojekti. Vesat kasvavat rungosta, eivät tyvestä. Metsäautotien teon hyödyt ovat hänen mukaansa kiistattomat: metsänhoito helpottuu ja puusta saa paremman hinnan. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa metsakeskus.fi/tapahtumat Tapahtuman paikkakunnat Helsinki Jyväskylä Kauhajoki Kuopio Lahti Oulu Pietarsaari Salo Tampere Vaasa (ruotsinkielinen tilaisuus) Tervetuloa! den vaikutuksesta löytyy kolme vuotta sitten raivatulta alaltakin. Voi olla, että monilatvainen vesa kasvaa hitaammin korkeutta kuin yksilatvainen.” Nyt perusteilla ovat uudet koealat. Kaikilla osakkailla on erilaiset elämäntilanteet, mutta rahaa pitäisi löytyä
Viinikainen kehuu aisapariaan. Armeijasta reilu viisikymppisenä eläk keelle jääneellä, ikänsä kuntoilleella Rei nikaisella riittää virtaa toiselle työuralle. Pus karadio vie tehokkaasti viestiä. Nyt ikä alkaa seis kalla, mutta työtahti ei ole laantunut. Hän on metsänhoi toyhdistyksellä pitkän uran tehnyt metsä talousteknikko Erkki Viinikainen . Hom mat on tehty ohjeiden mukaan, vanhaan aikaan yhteisymmärryksessä metsälauta kunnan piirimetsänhoitajien ja metsäta lousneuvojien kanssa. ”Jos voisi palata 45 vuotta taaksepäin, valitsin saman uran. Hän toteuttaa Viini kaisen suunnittelemat metsätyöt istutuksista ja raivauksiin. Kränää on tullut muun muassa metsänparannustöiden tukiehto jen tarkasta noudattamisesta. ”Männyn istutukset jättäisin tekemät tä. Aloitetaan Erkistä. ”Joskus takavuosina joukko hankasal melaisisäntiä meni yhdistyksen yleisko koukseen vaatien meikäläisen erottamis ta. ”Kerran minulla oli vireillä iso hoito hanke. Reinikainen luon nehtii kaksikon toi mintaa harmaaksi metsätaloudeksi. Moni keskimääräis tä isompi hankasalmelalaistila ja muun muassa seurakunta halusi luottomiehen sä jatkavan metsien hoitamista. Samaan aikaan isäntä oli lähdös sä pitkäksi aikaa ulkomaille. Eikä tarvitsekaan. Tosin siellä kyllä kulkevat huonotkin uutiset.” Yhtiöillä ja yhdistyksellä olisi tarjolla hienoja digipalveluja ja markkinahenki siksi opetettuja neuvojia. Kyselin, että heitetäänkö homma kesken, kun maksu puoli jää auki. Toki molemmilla verokort ti on, harmaa on vallit seva hiusten väri. Tämä ei ole tuottanut Viinikaiselle pelkästään ystäviä. Se on tarkoittanut tinkimätöntä met sien hoitoa, ei ”vähän sinne päin” hom mailua. ”Asiakastiloissa su kupolvi on saattanut vaihtua, ja osa uusista omistajista asuu osa ul komailla, mutta yhteis työ jatkuu.” "Harmaata” metsätaloutta Asiakkaiden luottamus on joskus johtanut eri koisiinkin tilanteisiin. Sekä Erkki ja Veksi, mutta heidän ei tarvit se markkinoida palveluitaan. Vaimo tapaakin sanoa, että sinä et näe muuta kuin hoi tamattomia metsiä.” Viinikaisen aisaparina työskentelevä Veksi taas on muutama vuosi sitten armei jan hommista eläkkeelle jäänyt aliupsee ri Veikko Reinikainen . Viinikainen ei puhu asiakasrajapin noista eikä hänen suhdettaan internetiin voi kuvata läheiseksi. ”Vihjaisin, että mukanani lähtee muu tama talo yhdistykseltä.” Niin myös kävi. Mies kyllästyi yhä bisnesmäisempään menoon ja jättäytyi yhdistyksen töistä pois kym menen vuotta sitten. "Puskaradio vie tehokkaasti viestiä. Nuoret isännät huolehtivat metsistään parem min kuin edelliset polvet ovat tehneet.” Erkin ja Veksin lähipalvelut Metsäpalveluja tarjoaa Hankasalmella suurten joukossa myös vähän pienempi yrittäjä. Tosin siellä kulkevat huonotkin uutiset.” Veikko Reinikainen ja Erkki Viinikainen ovat monen hankasalmelaisen metsänomistajan luottomiehiä.. 20 31.8.2017 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva H ankasalmella metsäpalveluita tarjoavat Metsänhoitoyhdistys Päijänne, Metsä Group, Stora Enso ja UPM. ”En ole ikinä mainostanut itseäni. Vanhan liiton neu vojan vahvuus ovat jopa vuosikymme nien asiakassuhteet ja niiden varassa ra kentunut luottamus. Mänty pitäisi uudistaa vain kylväen tai luontaisesti.” Metsänhoidon tason hän näkee ko hentuneen. ”Veksi on tyypillinen armeijan mies. Ei sitä tarvit se olla vahtimassa.” Junttaporukka vaati potkuja Viinikainen ei ole hankkinut metsämai nettaan omapäisesti sooloilemalla. Digitaalisia metsä palveluita ei siis ole tarjolla. Onneksi tukijoitakin löytyi.” Kaikkea Viinikainen ei sentään tekisi samalla tapaa kuin uransa alkuvuosina. Metsä on minulle sekä työ että harrastus. ”Taimikot hoidetaan nykyisin parem min kuin vuosikymmeniä sitten. Kun antaa selvät käskyt, ne toteutuvat viimeistä piirtoa myöten. Mies kirjoitti minulle avoi men sekin töiden maksamista varten.” Matkan varrelta mukaan on tarttunut lukuisia mieluisia muistoja. Yhtey denottoja tulee edelleen
Märillä kasvupaikoilla myös maan liiallinen kosteus tappaa taimia.” Tukkimiehentäi tulee hakkuuaukeille pihkantuoksun houkuttelemana ja seuraava sukupolvi syö havupuuntaimien kuorta. Hyvä merkki on, jos karkeakortisen heinikon läpi on noussut yksittäisiä luonnontaimia. Heinittyminen Fakta Tule Metsäkustannuksen osastolle Silva 2017 metsänäyttelyyn 1.–2.9.2017 233 Osasto Metsä kutsuu huomiseen! Silva Metsänäyttely järjestetään Joensuun Laulurinteellä. Säästyneiden muokkauskulujen vastapainona ovat liiallinen märkyys sekä heinittymisen ja vesoittumisen vaivat. Onnistumista auttaa, jos käytetään kookkaita taimia. . Koivuntaimia tukkimiehentäi ei syö yhtä hanakasti kuin havupuita. 21 METSÄSTÄ / 31.8.2017 METSÄNHOITO MIKKO HÄYRYNEN I stutus muokkaamattomaan maahan tuntuu ajatuksena kiinnostavalta ja taloudellisesti houkuttelevalta. Peltokoivikoiden alikasvokseksi kuusentaimia tulee usein itsestään. ”Yleensä kylvö tai luontainen uudistaminen on kuitenkin parempi vaihtoehto”, Luoranen toteaa. Jos pintakasvillisuus onnistutaan pitämään kurissa, niin taimet voivat säilyä elossa muokkaamattomassa maassa. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä antavat opastusta raivaussahan terän huoltoon perjantaina kello 10-12 ja 13-15 sekä lauantaina kello 9-11 ja 12-14. Tukkimiehentäi on yleinen Eteläja Keski-Suomessa, ja sitä tavataan pohjoisessakin. Rehevämmillä kasvupaikoilla saatetaan onnistua, jos maan liika märkyys ei ole ongelma, pintakasvillisuuden kilpailu estetään, taimikon jälkihoidosta huolehditaan ja käytetään kookkaita taimia. ”Muokkauksen edut kasvuunlähdön osalta tällöinkin menetetään”, Luoranen sanoo. Otollinen paikka on esimerkiksi kuivan hiekkamaan peltoheitto. Taimikon jälkihoitokustannukset nousevat RISKIT . Istutus muokkaamattomaan maahan voi kuulostaa hyvältä, mutta sisältää riskejä. Tapahtuma on pääsymaksuton Avoinna pe 1.9 klo 10-18 ja la 2.9. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen muistuttaa kuitenkin lukemattomista koetuloksista, jotka osoittavat, että muokkaamattomaan maahan istutetut taimet eivät menesty kovin hyvin. . Luonnontaimetkin kasvavat rikkomattomasta maasta, jos tuulenkaatojen juurikuoppia ja muita vastaavia ei lasketa. Aivan karuimmilla uudistusaloilla voi muokkaamatta istuttaminen joskus onnistua, ellei tukkimiehentäi tuhoa. klo 9-15 lisätietoja ohjelmasta: www.silvafair.fi Luvassa huikeita lehden ja kirjojen messutarjouksia sekä hyödyllistä tietoa! Tervetuloa osastollemme 233. . Nämä jäävät saavuttamatta muokkaamattomalla maalla.” Toimii joskus Joissakin tapauksissa kuten täydennysistutuksissa menetelmä saattaa toimia. Muokkauksen kasvuunlähtöedut jäävät pois . Säästäisinkö muokkauksessa. ”Syynä on etenkin tukkimiehentäi, mutta myös pintakasvillisuuden kilpailu heikentää taimien kasvua. Harvennetun peltokoivikon täydentäminen kuusentaimilla saattaa toimia, jos tavoitteena on kasvattaa kuusikkoa koivikon alla. . Muokkauskustannus säästyy MIINUKSET . Muokkauksesta luopumalla säästäisi kolmanneksen. Koivikko pitää pellon kuivana ja heinittymisen kurissa. . Uudistaminen maksaa enimmillään noin tonnin, jolla saa työn, taimet ja muokkauksen. Er kk i O ks an en ISTUTUS MUOKKAAMATTOMAAN PLUSSAT . Tuo teräsi viilattavaksi!. ”Muokkausjäljessä myös lämpötila, kosteus ja mättään ravinneolosuhteet suosivat taimien nopeaa kasvuunlähtöä. Tukkimiehentäi . Yhdistävä tekijä on, että tuoreet havupuun hakkuutähteet puuttuvat
”Ennen vanhaan pitäjän metsänparannustyönjohtaja tunsi kaikki alueensa metsätiet." METSÄNHOITO. kuopat ovat tänäkin vuonna aiheuttaneet taimikoissa raivaussahojen kanssa kulkeneille metsureille nilkkojen vääntymisiä. Kivennäismaapinta jää laikussa ylöspäin. Tietiedon tarve todettiin osana Metsätehon Forest Big Data -hanketta viime vuonna. Nykyisellään tietoa on muun muassa Metsäkeskuksessa, ely-keskuksissa ja kunnissa sekä Maanmittauslaitoksessa. ”Ennen vanhaan pitäjän metsänparannustyönjohtaja tunsi kaikki alueensa metsätiet. Tasaisella maanmuokkausjäljellä on suuri merkitys taimien kasvuunlähtöön. Metsätietieto yksiin kansiin Elinkeinopäällikkö Seppo Niskanen johtaa Metsäkeskuksen esiselvitystä hankkeesta, jolla metsätiet on aikomus tuoda älypuhelimeen. Laikkumätäs sopii märempään Vaikka kääntömätästys vaikuttaa kirivän laikkujen ohi paremmuudessa, asia ei ole näin yksinkertainen. Istutuskuuset ja taimikkoa täydentävät luontaiset männyt muodostavat parhaimmillaan oivan sekapuuston. Esimerkiksi Metsäkeskuksen tietiedot ovat hajallaan maakunnissa – osin vain paperisina asiakirjoina syvällä arkistoissa. Keskelle mätästä istutettavan taimen alle jää kaksinkertainen humuskerros. Laikkumättään tekemä kohouma on korkeampi, jolloin märkyyden tuomat riskit vähenevät. Laikkuja kääntömättäiden lisäksi tehdään ojaja naveromättäitä. Nykyisin tilanne on toinen, joten ajantasaisen koostetun tiedon tarve korostuu”, Niskanen pohtii. Lisäksi tiedon tarkkuudessa on suuria alueellisia eroja. Niskasen mukaan säännöllisesti metsäautoteillä liikkuvat metsäihmiset voitaisiin valjastaa keräämään tietoa metsäja yksityisteiltä kojelautakameroilla tai älypuhelimilla. Tutkijat pohtivat mätästysmenetelmien paremmuutta Metsänhoitoklubin retkellä Pieksämäellä – ja löysivät etuja sekä haittoja molemmista maanmuokkaustavoista. Laikku voi olla kääntömätästä parempi kasvualusta taimelle sateisena kesänä. Lisäksi metsäteillä liikkujat voisivat kirjata järjestelmään huomaamiaan tienkorjaustarpeita, vaikkapa heikkokuntoisia rumpuja. Ensisijainen tavoite on yhdistää eri lähteissä olevat tiedot yksityisteistä käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi. Metsänhoitoklubilaisten loppumietintö olikin, että mätästysmenetelmien käyttöön olisi hyvä saada lisää vaihtelua aina metsän kasvuolosuhteiden mukaisesti. Metsänhoitoklubilaiset huomioivat myös, että liikkuminen kääntömätäsalueella on myöhemmin raivatessa helpompaa. Aivan helppo tietietosavotasta ei ole tulossa. Pinnalle jää kivennäismaakerros, jonka alla on yksinkertainen humuskerros. Nykyisin tällaista tietoa ei saada eikä sitä ole valmiina missään”, Niskanen selvittää. Osaava koneenkuljettaja tekee mättäästä kuin mättäästä laadukkaan, mutta laikkumätäsalueilla maanmuokkauksen laatu näyttäisi olevan tasaisempaa. Lähtötilanne ei ole hurrattava. Älypuhelimet pystyvät lisäksi aistimaan ja tallentamaan voimakkaat heilahdukset. ”Tarjolla voisi olla uusin, tietietoon päivittynyt videonpätkä tieltä. Toisaalta kuusentaimilla istutetulle laikkumätäsalueelle saattaa syntyä luontaisesti enemmän mäntyjä kuin kääntömättäille. Kääntömättään teko nimittäin paljastaa lehtipuiden siementen itämiseen sopivaa kivennäismaata vähemmän kuin laikkumätäs. Mutta kumpi yleisimmistä mätästysmenetelmistä – laikkuvai kääntömätästys – takaa taimelle parhaan kasvualustan. Tällä hetkellä laikkumätästys on valtamenetelmänä muun muassa metsänhoitoyhdistysten ja UPM:n hallinnoimilla istutustyömailla. Maanmuokkaus parantaa merkittävästi istutustaimien elinmahdollisuuksia. Parhaillaan Metsäkeskus työstää esiselvitystä järjestelmästä elinkeinopäällikkö Seppo Niskasen johdolla. Maaja metsätalousministeriö on lupautunut rahoittamaan kolmivuotista hanketta tietietojen koostamiseksi. Uuden tiedon keruussa pohditaan joukkoistamisen mahdollisuuksia. Laikkumätästyksen tuottamat LAIKKUMÄTÄS maanpinnan humusta ja kivennäismaata käännetään laikuksi sivussa olevan muokkaamattoman maanpinnan päälle. Lähde: Luke KÄÄNTÖMÄTÄS Metsämaan pinta käännetään ylösalaisin samaan kuoppaan, josta se on otettu. Myös syysistutuskokeissa on saatu viitteitä siitä, että kääntömätästysaloilla on suurempi riski tuhoihin. Sen perusteella voitaisiin arvioida ja paikantaa tien korjaustarvetta”, Niskanen kertoo. humus kivennäismaa kivennäismaa Laikkuvai kääntömätästys. Älypuhelin voi paljastaa montut Osana kolmivuotista hanketta on määrä luoda tietoarkkitehtuuri, toisin sanoen raami, johon tietietoa tuodaan ja jossa sitä yhdistellään. Metsäteistä sen paremmin kuin muistakaan yksityisteistä ei ole minkäänlaista keskitettyä tietoa. Tavoitteena on keskittää kaikki metsätietieto helposti käytettävään muotoon. Kääntömätästystä onkin perusteltu tulevan raivaustyömäärän vähenemisellä. Tavoitteena on puukuljetusten suunnittelun ja teiden kunnostuksen helpottaminen, jolloin myös viranomaiset hyötyisivät nykyistä tarkemmasta tietiedosta. VALTTERI SKYTTÄ M ätästys on noussut 2000-luvulla selkeästi suositummaksi maanmuokkausmenetelmäksi. 22 31.8.2017 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva T ulevaisuudessa puuauton kuljettaja voi älypuhelimellaan katsoa nettiin ladatun videon edessä olevasta oudosta metsätiestä. Niskasen mukaan lähivuosina käyttöön otettavasta, entistä tarkemmasta metsien laserkeilauksesta odotetaan tukea tietiedon tuottamiseen. Visio on poimittu biotalouden tietietojärjestelmästä, jota näillä näkymin aletaan laatia ensi vuonna. Helpompi raivaustyö tietää myös vähemmän kustannuksia taimikonhoitovaiheessa, mikä tasaa varsinaisen kääntömätästystyön hieman kalliimpaa hintaa laikkumätästykseen nähden. Yhteistyökumppanina on Metsäteho. Laikkumätäs on myös varmempi istutusalusta hienojakoisella, routivalla maalla. Mätästys suosituin maanmuokkaustapa Metsänviljelyaloista yli 60 prosenttia muokataan mätästämällä. Raivatessa kuopat haittana Kääntömättään eduksi on tutkimuksissa ja käytännössä havaittu se, että kääntömättääseen istutetun havupuuntaimen ympärille syntyy vähemmän taimen kasvua haittaavaa lehtipuustoa kuin laikkumättääseen. Mutta kumpi tarjoaa paremman kasvualustan: laikkuvai kääntömätäs. Metsä Group on puolestaan kääntömätästyksen kannalla. ”Tiheäpulssilaser voi tuottaa tietoa esimerkiksi kääntöympyröiden halkaisijasta, tieuran leveydestä sekä jyrkistä mäistä. Tavoitteena on käyttäjäystävällinen järjestelmä, jossa kartalla näkyvää tietä klikaten näkyviin tulisi eri lähteistä koottu tieto ja käyttäjien keräämät havainnot tiestä. Sama koskee kuntia
572 Se on jopa pari sataa grammaa edeltäjäänsä painavampi. . Näin ennustaa Husqvarnan polttomoottorikäyttöisten moottorisahojen tuotepäällikkö Gent Simmons. ”Esimerkiksi raivaussahojen kysyntä on vahvaa ja kasvavaa monilla markkinoilla.” Työkalu pihapuiden kaatajille Husqvarna 572 XP on järeä, sylinteritilavuudeltaan 70,6 kuutiosenttimetrin saha. . Polttoainesäiliö 0,7 litraa . Metsälehden vuoden 1952 numerossa 4 kerrottiinkin uuden palstan "Ohjeita asutustilojen omistajille" aloittamisesta. Polttomoottorisaha pitää pintansa Husqvarna esitteli uuden järeän sahan ammattilaiskäyttöön. Palstalla asutustilalliset saivat konkreettisia neuvoja muun muassa puutavaran mittauksesta, hakkuun valvonnasta, metsänparannustöistä, metsäojien kunnossapidosta ja kotitarvepuiden hakkuusta. Vuoden ajan ilmestynyt palsta loppuikin siihen, kuinka "talletus tehdään omistajan nimelle, mutta pankkikirjaan tehtävällä ehdolla, että rahoja saadaan nostaa ainoastaan asutuslautakunnan luvalla" . Tuotekehittelyn kalleudesta huolimatta Simmons vakuuttaa, että pohjoismaisille metsänomistajille ja metsureille tuttuja 50 kuutiosenttimetrin moottorisahojen ja myös metsäraivaussahojen kehittelyä kannattaa jatkaa edelleen. Säätöjen löytymiseksi sahaa ei tarvitse huudattaa kiekkoja sahaten. Vuoden viimeisessä numerossa ohjeistettiin vielä puukaupasta. Puukaupparahojakaan tilallinen ei voinut käyttää miten tahansa. Esimerkiksi 572 XP:n tuotekehitys ja testaus ovat kestäneet seitsemän vuotta. ”Kun tänään esitellyn 70-kuutiosenttimetrisen Husqvarna 572 XP:n seuraaja aikanaan esitellään, sekin toimii varmasti bensiinillä”, Simmons totesi viime viikolla Sveitsin Luzernissa. Toistaiseksi näköpiirissä ei ole teknologioita, joilla järeissä moottorisahoissa tarvittava suorituskyky voitaisiin tuottaa sähköllä. Kilpailija Stihlin edustajat kertoivat äskettäin, että uuden sahamallin kehittäminen maksaisi 30 miljoonaa euroa. Tätä perustellaan kestävyyden paranemisella. Esimerkiksi numerossa 36 kerrottiin, että "maaseudun kotitarvekäyttö muodostaa kolmanneksen koko puun kulutuksestamme, joten kotitarvehakkuitten puitteissa voidaan käsitellä vuosittain suuret alat metsää" . ”Sahaa on testattu niin Afrikassa, Siperiassa kuin Kanadan kalliovuorilla.” Rajut testisavotat ovat varmin tapa torjua lastentauteja, joilta Husqvarnakaan ei aina ole uutuusmalliensa kanssa välttynyt. Numerosta 5 alkanut, joka toisessa lehdessä ilmestyvä palsta tähtäsi ”ennen kaikkea siihen, että tilat metsineen jatkuvasti säilyisivät tuottokuntoisina, ja siten turvaisivat tilan omistajalle vakaan toimeentulon”. Kuluttajatuotteissa akkusahat jyräävät. Syynä tähän on muun muassa aiempaa moottorin laajempi hyötykierrosalue. Suomessa 572 tulee myyntiin ensi vuoden alkupuoliskolla. Asutuslain mukaan kun metsää ei saanut myydä ilman asutuslautakunnan lupaa ja metsänhoitolautakunnan hyväksymää leimausta. Opastusta pikaasutustiloille. Terälaite 3/8 jaollinen . . Teho 4,3 kW . Teknisesti ehkä suurin uutuus on kaasutinta säätävän Autotune-järjestelmän uusi versio, joka toimii kymmenen kertaa aiempia nopeammin. HUSQVARNA 572 XP . Numerossa 22 kerrottiin, kuinka ”eräänä erittäin tehokkaana ja suosittuna tapana seurata metsäasioita on osallistua erilaisiin metsämiesten järjestämiin retkeilyihin" ja että "retkeilyn puitteissa metsässä vietetyt opintotilaisuudet ovat hyvin antoisia" . . . Sylinteritilavuus 70,6 cm 3 . 23 METSÄSTÄ / 31.8.2017 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva I sojen ammattisahojen voimanlähteenä polttomoottori pärjää vielä vuosikymmeniä. Husqvarnan tuotepäällikkö Gent Simmons esitteli uutta Husqvarna 572 moottorisahaa Sveitsin Luzernissa. Toisaalta opastus ei jäänyt pelkkiin käytännön neuvoihin, vaan tilallisia valistettiin myös aikansa seuraamisen välttämättömyydestä ja metsäretkeilyn hyödyllisyydestä. Pohjoismaissa suosituista, sylinteritilavuudeltaan 50 kuutiosenttimetrin kokoluokan moottorisahoista lienee jo kehitteillä varteenotettavia akkuversioita. Tarve oli ilmeinen, sillä "maanhankintalain toteuttamisen ehdittyä tilojen myyntivaiheeseen asutustoimenpiteiden turvaamistehtävät ovat tulleet ajankohtaisiksi". Pörssiyhtiö Husqvarna ei puhu tarkoista summista. Öljysäiliö 0,35 litraa Fakta ESITTELY "10 vuoden kuluttua tarjolla on jo 50-kuutioisia akkusahoja." ANNE HELENIUS SOTIEN JÄLKEEN muodostettujen pika-asutustilojen hoito ja metsien käyttö herätti huolta 1950-luvun alussa. Valmistajan mukaan sahan leikkuuteho on 12 prosenttia parempi kuin edeltäjämallissa. ”Vielä kymmenen vuoden kuluttua 50-kuutiosenttimetristen luokkaa todennäköisesti hallitsevat polttomoottorikoneet, mutta uskon, että tarjolla on jo varteenotettavia akkusahavaihtoehtoja.” Uuden moottorisahamallin kehittäminen on miljoonien eurojen investointi. Keveyskilpailuun Husqvarna ei kanssa ole lähtenyt. . Esimerkiksi kampiakselia ja äänenvaimenninta on vahvistettu. Saha on varustettu 3/8-jaollisella Husqvarnan itse valmistamalla X-CUT C85 teräketjulla. Tuotekehittelyn ohella kuluja kertyy mallien tyyppihyväksynnästä ja testaamisesta ennen markkinoille tuloa. Paino ilman terävarustusta 6,6 kiloa . Sen hinta asettunee noin 1 300 euroon. Suomessa näin isoja sahoja käyttävät lähinnä pihapuiden kaatajat. Uutuusmalli korvaa ikääntyneen 372 XP:n. 100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. Asutuslain mukaisten, valtion tai kuntien muodostamien asutustilojen suurin merkitys oli sotien rintamamiesten ja siirtoväen sijoittamisessa
huhtikuuta. 2000-luvun saaliskeskiarvo oli ollut noin 50 000 kettua vuodessa. Kettu kesärauhoitettiin 2015. ”Siitäkin huolimatta petopillit ovat edelleen meille tärkeä myyntituote”, Mannermaa sanoo ketunpillityksen tulleen Suomeen jäädäkseen. Lapin maakunnassa pyyntikausi päättyy nykyään vappuna, muualla Suomessa 15. Tilastojenkaan valossa rauhoituksella ei ole ollut vaikutusta valtakunnalliseen kettusaaliiseen. Kun matkaa on enää 50 metriä, se aavistaa vilungin: kettu pysähtyy ja tuijottaa kohti metsästäjää. RIISTA Kuuleeko kettu kutsun. Nykyään markkinoille on tullut paljon uusia pillimerkkejä. Ei edes tuulta puhaltamassa. Silloin on jo myöhäistä. Hetken on hiirenhiljaista. Se luulee ääniä helpoksi ateriaksi. Sitten ilman täyttää tuskainen kuolinhuuto. Ruotsista levinnyt jahtimuoto juurtui metsästyskulttuuriimme. Topi Leppänen on innokas ketunpillittäjä. Aiemmin vain pennullinen naaraskettu oli rauhoitettu touko-heinäkuussa. ”Viikko sitten tätä ei olisi vielä saanut ampua.” Tosiaan. Se rantautui Ruotsista Suomeen kymmenisen vuotta sitten. ”Sehän se”, Lehtonen kuiskaa ja kumartuu entistä kyyrympään. Päivällä paikalla riekkuivat lokkija varisparvet. Nykyään on saatavilla monenlaisia haavoittuneiden saaliseläinten ääniä imitoivia kettupillejä.. 2000-luvun uutuus Metsästyksessä perinteet päivittyvät hitaasti. Lisäksi kettupillit ovat kestokulutushyödykkeitä, joten niitä ei joka jahtikausi uusita. Viime vuosina Suomessa on myyty 20 000– 30 000 kettupilliä. 24 31.8.2017 / PILKKEITÄ JERE MALINEN, teksti ja kuvat E lokuinen ilta saa tuoksut valloilleen. Illan hämärtyessä paikalle pitäisi tulla toisenlaisia petoja. Pienpetojen pillitys on eräs harvoista 2000-luvun uusvanhoista keksinnöistä. Ensimmäisenä vuonna myyntisaldo kohosi yli 6 000 pilliin.”, muistelee oululaisen erätarvikkeiden maahantuontiyhtiön Nordhunterin Jaakko Mannermaa tähänastisen kauppiasuransa yhtä metsästyksen menestystuotteista. Kettu on käynyt sotilaita kovemmat koulut, mutta silti se haksahtaa pillin parkaisuihin. Naamioasuun pukeutunut Topi Lehtonen istahtaa reppujakkaralle ja taittelee kahdesta kepistä tukijalat kiväärille. Kaadolla metsämies kääntelee saalistaan. ”Möimme kolmessa kuukaudessa yli 3 000 kettupilliä. Jahtiin pääsee jälleen elokuussa. Heinäkarhojuottien yli hyppien kettu loikkii Lehtosta kohti. Jo sitä ennen etenkin kojootteja pillitettiin Pohjois-Amerikassa yleisesti. Valtaosa ketuista on pyydetty ja yhä pyydetään syksyisin ja talvisin. Jäniksenpoikako. Ne etsivät heinän seasta niittokoneen murskaamia myyriä ja muuta syötäväksi kelpaavaa. Viime vuonna kettuja kaadettiin 49 000. Jo sotaväessä opetettiin kulkemaan rakennusten ja metsänreunojen varjoisia sivustoja. Kasvussa oleva jahtitapa on etenkin nuorten miesten suosiossa. Leppänen on istunut aloillaan ase valmiina kohti kulkijaa. ”Olisiko noin kymmenes kaatamani pillikettu”, Leppänen uumoilee. Ääntä synnyttävien koneellisten laitteiden käyttö on sen sijaan kielletty kaikessa metsästyksessä, joten kuolinhuutonauhotteiden soittaminen on kiellettyä ketuillekin. Kymmenen nurin Hämärtyvässä illassa katse kiinnittyy ensimmäisenä liikkeeseen. Kahden vuoden kokemusten perusteella ketun kesärauhoitus ei metsästyskäytäntöjä ole juuri muuttanut. Nuori uros, ei kevään poikasia, mutta pieni silti kooltaan. Eräs alan kaupallisista konkareista iski aikoinaan kultasuoneen ryhtyessään tuomaan vuonna 2009 ruotsalaista Nordik Predator -kettupilliä Suomeen. Jahtitavat kulkevat yhä isältä pojalle. Vasta kaadetun peltonurmen tuoksu on huumaava
Tieltäkin pesä näkyi, jos osasi oikeasta kohdasta katsoa. Huojennuksen edellytykset täyttyvät, kun kysymyksessä on maatila ja lahjansaaja jatkaa tilalla maataloutta. Veronmaksajien Keskusliiton johtava lakimies Juha Koposen mukaan asiantuntija voi tietyin edellytyksin joutua vastaamaan aiheuttamistaan vahingoista. Ohi kulki huonokuntoinen tie, jota seudun asukkaat käyttivät ulkoilureittinään. Esimerkkinä KHO:n päätös, jonka mukaan perintöja lahjaverolain 55 pykälän mukainen huojennus myönnettiin tilalle, jossa oli viljeltyä peltoa oli vajaat neljä hehtaaria ja ja metsää yli 300 hehtaaria. Meillä Ylä-Savossa Pro Agrian sukupolvenvaihdosasiantuntija oli vahvasti sitä mieltä, että huojennusta ei voi saada. Hyvä sopeutumiskyky pelastikin kurjen ja nyt kurki on runsaampi kuin konsanaan 1900-luvulla. Myös verohallinnon kanta on selkeä: ”Jos jokin raja on, niin se on kaksi hehtaaria, joka yleensä on maatilan raja. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Korkein hallinto-oikeus KHO on ennakkopäätöksissään todennut, ettei tilan peltopinta-alalla tai peltoalalla suhteessa metsäpinta-alaan ei ole ratkaisevaa merkitystä. Tilat myydään jatkajalle neljäsosalla käyvästä arvosta. Näin laadit lukijakirjoituksen KUN SOIDEN OJITUS oli villeintä 1960ja 1970-luvulla, pelättiin kurjen harvinaistuvan muiden suolintujen ja eläinten tapaan. Noin viikko kuvan ottamisen jälkeen hämärtyvässä illassa kuului kurkien hätääntynyttä huutelua ja kun muutamaa päivää myöhemmin kävin katsomassa, pesämättäällä oli vain munan kuorten kappaleita. Tällöin luovutusvoittovero jää pois ja lahjan osuudesta lahjavero pienenee tai sitä ei mene lainkaan, jos kauppahinta nousee yli 75 prosenttiin käyvästä arvosta. Kun kurki rauhoitettiin ja salametsästyskin loppui, alkoi kurki sopeutua ihmisen seuraan. Siitä tuli ravinnon haussa entistä enemmän peltolintu, mutta pelloilla se ei voinut pesiä. Myös vahingon määrä on kyettävä osoittamaan. Isot linnut ovatkin olleet suojelun menestystarinoita, koska niiden runsauteen on vaikuttanut metsästys täällä Suomessa. Meillä olisi kyseessä tila, jossa on reilut kolme hehtaaria peltoa ja vajaa sata hehtaaria metsää. Asiamiehen toimien ja aiheutuneen vahingon välillä on oltava syy–seu raussuhde. Pesäpaikka oli noin hehtaarin hakkuuaukon keskellä oleva märkä painanne, jota menneet sukupolvet olivat käyttäneet kaatopaikkanakin. VÄINÖ SIKANEN Esimerkin tapauksessa Pro Agrian näkemys huojennuksen perusteista olisi aiheuttanut kysyjälle noin 30 000 euron vahingon perusteetta maksettuina lahjaveroina. Tällä kertaa pesintä ei onnistunut. Ongelmana voi olla, että monesti toimeksiannosta ei ole ainakaan kirjallista sopimusta. ”Korvausvaatimuksen perusteena on yleensä toimeksiantosopimus, jonka hoito on epäonnistunut. Toimivallan ylittäminen Lähde: Hemmo Mika, Sopimusoikeus II, Helsinki 2003 sen sai”, ohjeistaa verohallinnon johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen. Puutteellisten tietojen antaminen asiakkaalle . Miten verot määräytyvät ja onko edullisempi tehdä omistusjärjestelyt toisin. METSÄN KÄTKÖISSÄ Metsälehdessä 3/2017 oli artikkeli sukupolvenvaihdoksesta "Metsätilasta maatila?" Onko oikeasti totta, että verottaja nykyäänkin, kun peltoviljelyn EU-tukien saantiraja on muuttunut viiteen hehtaariin, myöntää lahjaveron huojennuksia, jos jatkaja jatkaa maanviljelystä vaikkapa tappiollisesti sivutoimisena. Tiesin kurkien pesäpaikkavaatimukset vaatimattomiksi, mutta silti yllätyin löytäessäni sattumalta kurjen pesän kylän laidalta, vain muutamia kymmeniä metrejä lähimmistä rakennuksista ja pari sataa metriä ympärivuotisesti asutusta talosta. Asiaankuuluvien taustaselvitysten laiminlyönti . Pesäpaikoiksi kelpasivat rehevien lintulahtien luhtaiset laiteet ja monenlaiset pienetkin kosteikot. Yllätys olikin melkoinen, kun kurkikanta ei romahtanutkaan soiden ojituksen tahtiin. Toimeksiannon tarkoitusperien laiminlyönti . Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/ tai sähköpostiosoitteesi. Koposen mukaan asiantuntijapalveluiden tuottajalla on huolellisuusvelvoite, häneltä voidaan myös edellyttää alan tuntemusta. Suosittelen sukupolven vaihdoksen jatkamista ja ennakkopäätöksen hakemista verottajalta. Asiantuntijan toimiminen hänen osaamisensa ylittävissä tehtävissä . AIKAISEMMIN KURKI OLI haluttua riistaa, isokokoinen saalis, josta riitti syötävää koko perheelle. Kuusi vuotta sitten hankitun tilan kaupasta menee luovutusvoittovero ja tuloutetaan metsävähennystä. Tämän hankinnan luovutusvoitto lasketaan seuraavasti: 1/4 kauppahinnasta (20 000) – 1/4 hankintahinnasta (15 000) = luovutusvoitto (5 000). SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Sen sijaan pikkulintujen, kuten kultasirkun tai pohjansirkun, ongelmat ovat niiden talvehtimisalueilla tai muuttoreittien varrella, eikä Suomessa tehtävillä suojelutoimilla ole juuri merkitystä. Korvausvastuuseen asiantuntija voidaan saattaa, jos vahinkoa aiheuttanut toiminta katsotaan tuottamukselliseksi. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kurki löysi uusia pesäpaikkoja ja uusia ravintomaita. Kauppahinta oli silloin 60 000 euroa (pelto 20 000 ja metsän osuus 40 000). . . Oletan, että teillä on ollut yhteinen y-tunnus. MIKKO RIIKILÄ Kyseessä olisi lahjanluontoinen sukupolvenvaihdos. . KHO:sta on olemassa tapaus, jossa peltoa oli reilu kolme hehtaaria ja metsää reilusti yli 100 hehtaaria ja huojennukAsiantuntijan vastuu voi realisoitua TUOTTAMUKSELLINEN VIRHE . Asiakkaan tarpeiden laiminlyönti ja niiden puutteellinen selvittäminen . . Lisäksi kauppaan liitetään tila jonka puolisot ovat hankkineet yhteisomistukseen kuusi vuotta sitten. Asiakkaalta saatujen lähtötietojen tarkistamatta jättäminen . Myyjille jää yhteisomistuksessa oleva metsätila jolta on käytetty metsävähennyksiä 60 000 euroa. Hänen mukaansa esimerkkitapauksen korvausvastuuseen ei kysymyksen perusteella voi ottaa kantaa. Maataloutta ei tarvitse harjoittaa päätoimisesti ja se voi olla tappiollista. VÄINÖ SIKANEN Kannattaako lahjakauppa?. Siellä kurki hautoi muovisten kanistereiden ja autonrenkaiden keskellä. Korvaukset määriteltäisiin Koposen mukaan todennäköisesti vahingonkorvauslain perusteella. 1/4 on 10 000 euroa. Ennen vuotta 1993 hankitun tilan kauppahinta on luovutusvoittoverovapaa sukupolvenvaihdos. Pellon käypä arvo nyt sama, metsän 60 000. Ihmetellen Iisalmesta Laki lahjaverolain 55 pykälän mukaisen huojennuksen edellytyksistä on yksinkertainen. Kun en tunne tarkemmin asiaa, niin yksi vaihtoehto olisi pitkittää toisen tilan myyntiä vielä neljä vuotta ja nostaa kauppahintaa. Koposen mukaan vahingonkorvausvaatimusten menestymistä vaikeuttaa usein se, että tapahtumien kulusta ja keskustelujen sisällöstä on erilaisia näkemyksiä. . Tästä tuloutettava metsävähennys on 6 000 euroa. Jatkaja aikoo viljellä viljaa ja heinää. . Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Ilmeisesti kurkipari oli pesinyt samassa paikassa edellisenäkin vuonna, sillä olin nähnyt lähistöllä pariskunnan lentokyvyttömien poikasten kanssa useita kertoja. 25 PILKKEITÄ / 31.8.2017 LUKIJAKYSYMYS LUKIJAKYSYMYS Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa Hautova ja kaulansakin maahan painanut kurki on kuin mikä tahansa ruskeankirjava mätäs ja vaikea huomata. Silloin suuret upottavat nevat olivat kurjen turva. Metsäosuuden hankintahinta on ollut 40 000 euroa. Kaupassa luovutetaan maaja metsätalouskiinteistö joka on tullut toiselle myyjälle ennen vuotta 1993. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä.
Samalla myytyjen kuusien määrä on kolminkertaistunut. 24 ,90€ Mobiili vuosi 17 € Kirja Metsätieto taskuusi! Tutustu ja tilaa osoitteessa www.metsakirjakauppa.fi TAPIO Maastotaulukot kiteyttää Hyvän metsän hoidon suositukset tiiviiseen oppaaseen, jota tuhannet metsäalan ammattilaiset ja metsänomistajat hyödyntävät. Typistettäessä leikataan kuusen tuoreimpia vuosikasvaimia, joissa myös iso osa tuhoista on. Joulukuusien kuori ei tarjoa riittävän paksua nilakerrosta kirjanpainajalle. Se sisältää havainnollisia lisätoimintoja, kuten monipuolisia laskureita ja valokuvia. Puhtaasta joulukuusikosta ei siten löytynyt sen enempää tuhoja kuin tavallisesta kuusimetsästä. Viljelmän kuusikko oli mittausten perusteella varsin terve osittain siksi, että hoitotoimenpiteisiin oli kiinnitetty runsaasti huomiota. Versosurma on ominaisuuksiltaan sopiva laji aiheuttamaan runsasta haittaa joulukuusenviljelylle, sillä se on runsaslukuisempi tiheässä puustossa sekä ravinteikkailla kasvupaikoilla. Juurikääpä taas ei ehdi lyhyen kiertoajan puitteissa lahottaa juuria siinä määrin, että sillä olisi puun kunnolle merkitystä, vaikka itiötartunta periaatteessa olisikin mahdollinen. Kuusensuopursuruoste voi näyttää kesällä hallitsemattomalta, mutta ei lopulta aiheuta merkittävää haittaa. Kätevän kokoinen ja säänkestävä Maastotaulukot-opas mahtuu vaikkapa reisitaskuun. Viljelmillä esiintyvät sienitaudit, tuhohyönteiset sekä muut tuhoja aiheuttavat tekijät vaikuttavat monin tavoin kuusten kasvuun sekä ulkonäköön. Hyönteismyrkyn levitys yhdistettynä joulukuusille vuosittain tehtäviin typistyksiin poisti hyönteisten aiheuttamat tuhot taimikosta. Joulukuusenviljelyn kannalta tuhoja kannattaa seurata kesän aikana, mutta ei pidä huolestua ensimmäisten oireiden ilmetessä. Viljelmälle levitettiin hyönteismyrkkyä, minkä seurauksena lähes kaikki hyönteiset katosivat pellolta. Joulukuusien kannalta haitallisimmat hyönteiset iskevät juuri uusiin kasvaimiin, esimerkiksi kirvat vaivaavat uusia vuosikasvaimia. Mutta onko joulukuusiviljelmillä tavallista enemmän tuhosieniäja hyönteisiä. Tuhot hidastavat kuusen myyntikelpoiseksi kasvattamista, laskevat puun laatua joulukuusena tai pahimmassa tapauksessa tekevät puusta myyntikelvottoman. Monokulttuuri yhdistettynä lyhyeen kiertoaikaan ja hoitosekä korjuutoimenpiteitä edistävään istutustapaan saa joulukuusiviljelmät muistuttamaan plantaasiviljelyä. Kun vaikutusta vielä tehostetaan hyönteismyrkyllä, ei kirvoista ole syksyllä jälkeäkään. Kesän aikana esiintyi runsaasti männyn taudinaiheuttajana paremmin tunnettua versosurmaa (Gremmeniella abietina ), jota pidetään hankalana tuhonaiheuttajana joulukuusiviljelmillä. Kun puulajien määrä kasvaa, myös tuhohyönteisiä rajoittavien loisten ja tautien määrä kasvaa. Isohavukirvojen (Sacchiphantes abietis ) äkämät sen sijaan sijaitsevat kasvaimen tyvellä ja siksi saattavat selvitä typistyksestä. Näin intensiivistä tuhoseurantaa ei metsikkötasolla ole aiemmin tehty. Keskikesällä kuusia tutkittiin kuusensuopursuruosteen (Chrysomyxa ledi ) itiöintiaikaan, jolloin sienen itiöemät olivat selvästi näkyvissä. Yleensä arvellaan, että joulukuusenviljelyssä tuhot ja tuholaiset ovat merkittävämpi haitta kuin perinteisessä metsätaloudessa. Aina ajan tasalla oleva TAPIO Maastotaulukot -sovellus on vielä kattavampi. Ri st o Ka sa ne n. 26 31.8.2017 / PILKKEITÄ Joulukuusen kasvatus on Suomessa merkittävää liiketoimintaa. Toisaalta kuusen pahimmat tuhonaiheuttajat, kirjanpainajat ja juurikääpä eivät ole taimikoiden tuholaisia. TUTKIJOILTA pä tyypillisesti pesiytyy. Pellolta myös puuttuvat edellisen puusukupolven kannot, joihin juurikääErityisesti pellolle istutetut joulukuusiviljelmät ovat lähes puhtaita, yhtä puulajia kasvavia monokulttuureja. HOLTTI HAKONEN, RISTO KASANEN, KARI HELIÖVAARA Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos raamaan tuhojen kehitystä kasvukauden edetessä. Kuusensuopursuruosteen itiöinnistä ei jäänyt puihin näkyvää haittaa, vaikka suopursuruoste aiheuttaakin jossain määrin neulasten karisemista. Puutokset näkyvät puissa monilatvaisuutena, kasvuhäiriönä tai neulasten värimuutoksena. Perehdyimme Hyvinkään Ridasjärvellä pellolla sijaitsevaan, 4,3 hehtaarin suuruiseen joulukuusija leikkohavuviljelmään. Osa oireista katoaa kasvun aikana itsestään. Lisäksi joulukuuset erityisesti pellolle istutettuna kärsivät erilaisista ravinnepuutoksista. Alueelle oli vuonna 2010 istutettu noin 18 000 joulukuusiksi tarkoitettujen kuusien taimia. Kuusikaupan bruttoarvo on kasvanut parissa kymmenessä vuodessa parista miljoonasta eurosta yli kymmenkertaiseksi. Erityisesti pellolle istutetut joulukuusiviljelmät ovat lähes puhtaita, yhtä puulajia kasvavia monokulttuureja. Tutkimukset osoittavat, että plantaaseilla esiintyy yleensä enemmän tuholaisia kuin sekapuustossa. Inventoimme viljelmän viidesti kesän kuluessa, jolloin saatoimme seurata tuhonaiheuttajien dynamiikkaa kasvukauden aikana. Helppokäyttöiset Maastotaulukot on saatavissa kahdessa eri muodossa. Monokulttuuri ei myöskään näytä altistavan joulukuusia tuhoille. Lisäksi typistyksillä on selvä vähentävä vaikutus tuhojen esiintymiseen. Ainutlaatuista on sekin, ettei puiden tuhoja yleensä seurata kasvukauden aikana. Tässä tutkimuksessa samat 820 puuta inventoitiin viidesti, jolloin pystyttiin seuTavallista terveempiä kuusia Plantaasimaisesti viljeltävät joulukuuset eivät näytä olevan kovin alttiita tuhoille. Monokulttuurina viljeltävä joulukuusiviljelmä ei siis näytä olevan kovin altis tuhoille
Saman verran metsää maassa on palannut perinteisesti koko vuoden aikana. Alueet, joilla lumituhojen riski kasvaa, ovat samat, joilla lumituhoja esiintyy nykyisinkin eniten. Lisätietoja tehtävästä antaa HRja viestintäjohtaja Minna Luomalahti, minna.luomalahti@koskisen.com, 040 553 4332. Edellytämme sinulta laaja-alaista liiketoimintakentän osaamista, hyviä johtamistaitoja, metsätai kaupallisen alan tutkintoa sekä työkokemusta vastaavista tehtävistä. euroa. ”Näillä alueilla tuhoriskiin vaikuttaa oleellisesti muuta Suomea kylmempien talvien lisäksi myös jonkin verran korkeampi ja kumpuilevampi maasto, sillä tykkyä kertyy eniten korkeiden vaarojen lakimetsissä", Lehtonen kertoo. Toimit myös Koskisen konsernin johtoryhmän jäsenenä. On kuitenkin epävarmaa, kuinka paljon paloriski kasvaa. Koko kesän jatkuneet metsäpalot kiusaavat Kanadaa. Kanadan metsäpalojen savut kulkeutuivat Eurooppaan W ik im ed ia Co m m on s Koskisen konsernin puunhankinnasta huolehtiva Koskitukki Oy tunnetaan hankinta-alueellaan luotettavana puunostajana. Suomessa metsäpalot ovat olleet pieniä. Tähän mennessä paloja on tänä vuonna ollut lähes 4 500 kappaletta, mikä on vähemmän kuin keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden aikana vastaavalla jaksolla, mutta paloalue on noin 10 prosenttia keskimääräistä suurempi, liki 2,5 miljoonaa hehtaaria. 2 milj. Lumituhojen riski kasvaa Itäja Pohjois-Suomessa. kuutiota puuta ja toimittaa yli 500 GWh:a biopolttoaineita ulkoisille asiakkailleen. Tehtävässä pääset vaikuttamaan uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon Koskitukilla. "Kaukokulkeutuminen on hyvä esimerkki siitä, kuinka ilmakehään joutuvat päästöt vaikuttavat koko maapallolla vain muutamien päivien viiveellä – oli kyse sitten luonnollisista tai ihmisen aikaansaamista päästöistä", Ilmatieteen laitoksen tutkija Seppo Hassinen kertoo. Arvostamme hyviä neuvottelutaitoja, paineensietokykyä ja ryhmätyötaitoja. Lumituhoriski pienenee etelässä Väitöskirjassa tarkasteltiin myös, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lumituhoihin. Paloista noin puolet on salaman sytyttämiä. Puhut sujuvasti englantia, ja mahdollisesti myös venäjää. Jatkossa talvien ennakoidaan lauhtuvan ja muuttuvan sateisimmiksi, jolloin suojasäät yleistyvät ja suurempi osa talven sateista tulee vetenä. PALVELUKSEEN HALUTAAN kymmeninä erinomaista, keskimääräinen paloala on ollut vain 0,5 hehtaaria metsäpaloa kohden. Muutos selittyy lämpötilojen kohoamisella, joka aiheuttaa haihdunnan lisääntymistä ja maaperän kuivumista. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV palkkatoiveineen 21.9. Koskisen konsernin perheyritys työllistää lähes 1100 ihmistä ja vuonna 2016 liikevaihto oli 264 milj. Puunhankinnan ohella Koskitukki toimittaa metsästä sekä puunjalostuksen sivutuotteista valmistettuja biopolttoaineita Etelä-Suomen voimalaitoksille ja Koskisen tehtaille. Yläilmakehässä kulkevia savuja ei voi havaita maanpinnalla, eikä niillä ole vaikutusta hengitysilmaan. Keskimääräinen paloala on ollut vain puoli hehtaaria. Sitä ei edes lisääntyvät sateet kompensoi. Palojen voimakkuus on kasvanut, joten myös niiden päästöt ovat kasvaneet. ”Pessimistisimpien skenaarioiden toteutuessa vuosittainen paloala voisi moninkertaistua, jos sään ja metsäpalojen esiintymisen välinen yhteys säilyy samankaltaisena kuin viimeisten parinkymmenen vuoden aikana", Lehtonen toteaa. 27 PILKKEITÄ / 31.8.2017 VÄITÖS JUSSI COLLIN O losuhteet metsäpalojen syttymiselle ja leviämiselle muuttuvat Suomessa suotuisimmiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, tutkija Ilari Lehtosen viime viikolla tarkastetussa väitöskirjassa todetaan. Hän muistuttaa, että metsäpalojen hallinta on Suomessa ollut viime vuosiMetsäpaloriski kasvamassa Ilmastonmuutoksen seurauksena vuotuinen paloala voi moninkertaistua, tuoreessa väitöskirjassa todetaan. Tästä valmiudesta ei saa tinkiä, tutkija korostaa. Vuosittain Koskitukki hankkii n. Kokemus liiketoiminnan ja prosessien kehittämisestä katsotaan eduksi. Säätila on nostanut savun korkealle, jolloin voimakkaat länsivirtaukset ovat kuljettaneet niitä Eurooppaan saakka, Ilmatieteenlaitokselta kerrotaan. METSÄJOHTAJA Haemme ammattitaitoista Metsäjohtajaa vastaamaan Koskitukin puunhankinnasta ja biopolttoaineliiketoiminnasta. Lehtosen mukaan Eteläja Länsi-Suomessa lumituhojen riski pienenee talvien lauhtuessa, mutta Pohjois-Karjalan, Kainuun, Koillismaan ja Lapin alueilla riski näyttäisi kasvavan. mennessä konsernin verkkosivujen kautta koskisen.fi/tyopaikat.
Omakotitalotontteja Kerimäen Anttolan kylässä, Sylkynjärven rannalla, lähellä Kerigolf’n aluetta, Savonlinna-Kerimäki tien varrella, n. Palstan kokonaispuusto on n. Hp. Hoidon taso hyvä. Saavutettavuus hyvä, Tammelantie kulkee tilan läpi. 050 464 6500 METSÄTILA, Kuusamo. 0400378286. euroa. Luontolahja-kohteen kriteerit eivät ole yhtä tiukat kuin Metso-ohjelman. Hp. 168 m³/ha. Alueelle on laadittu käyttösuunnitelma, joka sisältää 3 kookasta rakennuspaikkaa, suunnitellut määräalat ovat kooltaan n. Liikevaihtomme on noin 10 milj. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Myynnissä Timolan kiinteistöstä määräala Sotkamossa. Metsänomistajat MHY Pohjois-Savo 2x160_92mm 23.8.2017 10.11 Sivu 1 HALUTAAN OSTAA: KUUSENJA OMORIKAKUUSEN KORISTEHAVUA. Hinnat alkaen 30.000 €/määräala TONTTI, Savonlinna, Särkilahti 0,9 ha. euroa. Kampanjan tavoitteena on, että juhlavuoden aikana jokaiseen Suomen 18 maakuntaan perustetaan vähintään sata hehtaaria uusia yksityisiä luonnonsuojelualueita. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa 18.9.2017 klo 8.00 mennessä sähköpostilla osoitteella pekka.sahlman@mhy.fi. Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkan, nykyaikaiset työvälineet, haasteellisen tehtävän kehittyvässä työyhteisössä sekä kannustavan palkkausjärjestelmän. Maasto loivasti rantaan viettävää, puusto rehevää lehti/havupuustoa, varttunutta kasvatusmetsää. 15 km Savonlinnasta ja n. Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Kerimäki, Anttola 0,6 ha. Äskettäin peruskunnostettu metsäautotie kulkee tilan läpi. 5.698 m 3 , lähinnä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Rak.paikat vapaaajanasunnoille, rak.oikeus 150 k-m²/paikka. Mh. Noin 45 km Kuusamon keskustasta sijaitseva tila koostuu pääosin hyvin onnistuneista taimoikoista ja suoalueista. 50 m, ranta hiekkapohjainen. Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella ja Saimaan vesireiteille pääset täältä suoraan. 28 31.8.2017 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN OSTETAAN Suomen itsenäisyyden juhlavuoden Luontolahjani satavuotiaalle -suojelukampanja on tuonut pysyvään suojeluun jo 657 hehtaaria yksityismetsiä. 31.8.2017 METSÄTILA, Kuusamo, Kiviperä. Toimihenkilön toivomme aloittavan työnsä viimeistään marraskuussa 2017. 85.000 €. 8 km Kerimäeltä. Maa-alueen läpi kulkee kaupungin vesija viemäriverkosto, johon tulevat rakennukset on mahdollista liittää. 17,5 hehtaaria. UPM Bonvesta -metsäpalsta. 69.000 € / tarjous viim. 64 % eli n. Kiinteistöllä osuus Kuusamon yhteismetsään, suuruus 0,042000/76,970862 (Tilikauden 2016 ylijäämän jaossa 34.000 € manttaalia kohden). Kokonaispuusto n. Kohteen metsikkökuviot ovat varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä, joissa keskipuusto on n. Kampanjaan voi osallistua osoitteessa www.luontolahjani.fi/. Mh. 528 m 3 (osa metsälakikohteilla). Pääosa n. Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla ei ole annettu vielä yhtään luontolahjaa. 79.000 € KAKSI MÄÄRÄALAA, Kitee, Kesälahti 0,33 ha:n kokoiset määräalat Pyhäjärven kaakkoisrannalla Lentteenniemessä. Heikki Puputti P. Kiinteistöön kuuluu osuus Kuusamon yhteismetsään. Kuusamon kaupungilsta saadun tiedon mukaan Polvilammen rannalle mahdollista hakea kahdelle lomarakennuspaikalle poikkeamista. Lisätietoja antaa johtaja Pekka Sahlman puh. Pitkäaikaisen toimihenkilömme jäädessä eläkkeelle haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA vastaamaan palveluidemme markkinoinnista sekä tuottamisesta Riistavedellä. Rakennukset ikäisikseen erittäin hyvin hoidettuja. Työssä menestyminen vaatii hyviä ammatillisia taitoja puukaupassa, sekä kustannustehokkaassa metsänhoidossa. Puustoa n. Niemen kärjessä sijaitseva määräala n. Tiedotamme valinnasta kotisivuillamme. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv POHJOIS-SAVO Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo palvelee metsänomistajia 8 kunnan alueella. Tie perille, sähköliittymä määräalojen rajalla. 79.500 € METSÄPALSTA, Sotkamo 27,7 ha. 80 m 2 uutta vastaava konehalli, autotalli, aitta ja navetta. Puuston kokonaismäärä noin 1.800 m 3 (ei metsäsuunnitelmaa). 0400 456868 www.havupuu.fi. n. 40,38 ha. 59.000 €/määräala. Eniten suojelualueita on saatu Lapissa (252 hehtaaria) ja Pohjois-Pohjanmaalla (108 hehtaaria). 650 m 3 . Hinta 126.000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Mahdollisuus väljään ja viihtyisään rakentamiseen. 77,43 ha. Pääasiallisia työtehtäviä ovat yhteydenpito metsänomistajiin, puunmyyntisuunnitelmien laadinta, puun myynti valtakirjoilla sekä metsänhoitopalveluiden markkinointi ja sopimusten tekeminen. 122,95 ha. 50 km etäisyydellä Kuusamon keskustasta kaakkoon, lähellä Kortesalmen rajanylityspaikkaa. 179.000 € / tarjous viim. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Metsät hyvässä kasvukunnossa ja tuottavat polttopuun lisäksi myös puunmyyntituloja lähivuosina. Toimipaikkana on Tuusniemen toimisto. Timolan Ulkopalsta on mainio metsäsijoitus, josta saat puunmyyntituottoja jo varsin pian. Tilalle on tie perille ja se kulkee koko takarajan mitan. Rakennuspaikat loma-asunnoille, molemmissa rak.oikeus 105 k-m 2 . Pihapiirissä 1950-luvulla rakennetun asuintalon lisäksi mm. Molemmille määräaloille omaa rantaviivaa n. Yksityiset maanomistajat ovat antaneet 34 luontolahjaa, kunnat kolme. 31.8.2017 METSÄTILA, Tervo. 0,6-1,6 ha/kpl, piirustuksetkin ovat valmiina 3:lle 250 m 2 :n kokoiselle omakotitalolle. Vireillä on lisäksi suojelupäätökset 380 hehtaarista, joten tuhannen hehtaarin raja lähestyy, ympäristöministeriöstä kerrotaan. 75.700 €. Luontolahjojen antajia löytyy eri puolilta Suomea ja suojelualueita on perustettu Raaseporista Inariin saakka. Palveluksessamme on 32 toimihenkilöä sekä 60 metsuria. 040 510 8085 ASUIN-/METSÄKIINTEISTÖ, Savonlinna, Kerimäki 6 ha. Suojeltava alue voi olla esimerkiksi metsää tai suota, jonka luonto on monimuotoista tai erityisen kaunista. Kaksi upeaa rantarakennuspaikkaa Punkaharjun Särkilahdessa, Pihlajaveden Särkilahdenselän rannalla. Urakointimaksuja maksoimme viime vuonna n 3,6 milj. Mh. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. Osuuden suuruus 0,035000/76,970862 Hp. Saatat olla etsimämme henkilö, jos olet myyntihenkinen metsäammattilainen, tunnet yksityismetsätalouden toimintaympäristön ja osaat toimia sekä yksin että ryhmässä. 0,5 ha on hinnaltaan 89.000 € ja Kirveslahden rannalla sijaitseva määräala n. Palstalle ei ole tieyhteyttä. RANTAMETSÄTILA, Puumala, Ryhälä 10 ha. Pinta-alasta metsämaata on n. Monipuolinen metsätila 2 palstassa. Tasaiset ja kasvavat maat. 3.100 m³. Puumalan puolella, aivan Sulkavan rajalla sijaitsee tämä metsäpalsta, jolle kuuluu 1 rantarakennuspaikka Saajuun Paloveden rannassa. Päätoimistomme on Kuopiossa. Rantarakennuspaikalle ei ole tietä valmiina. Tilalla on pikaista harvennusta vaativia ensiharvennuskuvioita, uudistuskypsää männikköä ja siemenpuualueita. Kerimäen Rauvanniemessä asuin-/ lomakiinteistö, jossa metsämaata noin 6 ha. Puustoa n. Valtio osallistuu kampanjaan suojelemalla yksityisten Suojelukampanja kolkuttelee tuhatta hehtaaria Luontolahjojen antajia löytyy eri puolilta Suomea ja suojelualueita on perustettu Raaseporista Inariin saakka. 0,9 ha. 3.585 m 3 . osallistujien suojelualueita vastaavan pinta-alan. Puustoa n
Etenkin Pohjois-Suomessa metsätilalle saattaa olla autolla ajokelpoiselta tieltä matkaa useampi kilometri ja tieurana vain talvitien pohja, jos sitäkään. tasolle, koneiden hankinta on taloudellisestikin perusteltua. Hinta 34 euroa. Kulttuuriperinnön inventoinnista on paljon tietoa internetissä, mutta se ansaitsee myös perinteiset kirjansa. Metsäkustannus 2017. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. Valtion monikäyttömetsien kartoitus oli laajin Suomessa toteutettu kulttuuriperinnön inventointi. Muutaman hehtaarin polttopuusavottaa varten mönkijää ei ole syytä ostaa. Kirjassa on monenlaisia ohjeita esimerkiksi moottorisahan kiinnitykseen, mikä on monesti ongelma etenkin mönkijällä ajettaessa. 144 sivua. Kun käyttömäärät nousevat riittävälle Kevyistä koneista kaikki irti Mikko R. ELIISA KALLIONIEMI Metsäkustannus Oy on Metsälehden julkaisija. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Silti se kattaa metsistä vain pienen osan. 050 401 4700 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 29 PILKKEITÄ / 31.8.2017 Teos kertoo myös, kuinka moottorikelkallakin on käyttöä metsätöissä sopivissa tilanteissa. Kaikkiaan vuosina 20102015 dokumentoitiin yli 10 000 kulttuuriperintökohdetta. Koska sillä pääsee kätevästi kauempanakin tiestä olevan kuvion reunalle, tulee moni heinäys ja taimikonhoito tehtyä. Mönkijän telavarustus tai kuormainperäkärry ovat ostoksia, jotka edellyttävät selvästi laajempaa käyttöä kuin pelkän mönkijän ja tavallisen peräkärryn hankinta. Yleisessä keskustelussa mönkijät ja muut pienkoneet mielletään usein turhaksi rahanmenoksi, eikä niiden hankintaa pidetä metsätaloudellisesti järkevänä. Mönkijähän sopii monenlaisiin töihin puunja soranajosta lannoitukseen ja taimien kuljetukseen, kunhan siihen hankkii sopivat lisävarusteet. Kirjan alussa kerrotaan mönkijän ja sen vaihtoehtona olevan pientraktorin hankinnan perusteista. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Taivainen ei uuvuta lukijaa taustatiedoilla, mutta auttaa juuri sopivasti sijoittamaan metsissä näkyvät jäljet Suomen kulttuurihistoriaan. Syksyinen vierailu autiotaloon saa lukijankin pidättämään hengitystään. Lisää tietoa inventoinnista löytyy osoitteesta www.metsa.fi/metsiinkadonneet. Salminen: Metsänomistajan kevyet työkoneet. Moni metsänomistaja on korvannut kelkan mönkijällä, mutta kelkallakin on edelleen käyttöä sopivissa tilanteissa. Erilaisista koneista ja niiden lisävarusteista on paljon hyötyä metsien hoidossa. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Osa taas on sen verran hinnakkaita, että käyttöäkin pitää olla. Hinta 34 euroa . Uutuuskirjassa paneudutaan koneiden käyttöön ja varusteisiin. Puhumattakaan yksityismetsistä, missä sijaitsee valtaosa ihmisten vuosituhansien kuluessa metsiin jättämistä jäljistä. Tämäntyyppisiä niksejä olisi kirjassa voinut olla enemmänkin. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. Pieni tuunailu tekee koneista käyttökelpoisempia käytännön metsätöissä. Toisessa osassa selvitellään mönkijän varustelua erilaisissa metsätalouden töissä. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Pienkoneen hankintaa suunnitteleville tai vasta sellaisen hankkineelle uutuuskirja on oiva apuväline. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Olennaista on myös, että esimerkiksi mönkijän hankinta innostaa töiden tekoon. Kuvista näkee hyvin, miten nopeasti metsä peittää ihmisten tekemiset. Osa varusteista on suhteellisen edullisia. Ju ha -P ek ka Jo on a Ar i Ko m ul ai ne n. Sivuja 143. Luonnonsuojelualueista valtaosa jäi rahoituksen puutteessa kartoittamatta, joten niiden kätköissä piilee vielä paljon kohteita. Pöllit kuorittiin ennen parkkuupukin päällä. Mönkijä ja muut pienkoneet ovat käyttökelpoisia metsien hoidossa silloin, kun maataloustraktoria ei ole tai sitä ei ole mahdollista käyttää. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Huomion arvoista on, että työhön ei käytetty ulkopuolista rahoitusta, vaan se tehtiin Metsähallituksen metsätalouden tuloilla. Toistakymmentä arkeologia sekä kymmeniä metsäalan ammattilaisia ja harjoittelijoita kierteli metsissä keräämässä tietoa uittoränneistä, hautapaikoista, hiilimiiluista ja muista ihmiskäden jättämistä jäljistä. KIRJAT KIRJAT Valtion metsissä toteutettiin vuosikymmenen alussa ainutlaatuinen urakka, jossa kartoitettiin kulttuuriperintökohteita lähes neljän miljoonan hehtaarin alueelta. Monipuolinen käyttö on peruste sille, että mönkijän hankinta on taloudellisesti kannattavaa. Mikko R. Tällaiseen uhanalaiseen "metsäneläimeen" saattaa yhä törmätä. Metsäkustannus 2017. Niistä uusimpaan projektin vetäjä, arkeologi Jouni Taivainen on koonnut omien sanojensa mukaan "kevyen pintaraapaisun" vuosia kestäneestä työstä. 040 506 1162 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Se on oiva väline esimerkiksi järven, joen tai avosuon takana olevan metsäpalstan hoidossa. 050 30 99 717 Marianne Minkkinen (kesätoimittaja) p. Paperille painettujen kuvien ja kertomusten äärellä on paljon helpompi eläytyä kiehtoviin tunnelmiin kuin netin tietotulvassa. Ihmisten jälkiä metsissä Jouni Taivainen: Metsien kätköissä. On kiinnostavaa lukea, kuinka sammalen piilottama liesikiveys tai turpeeseen painuneet pitkospuiden jäännökset ovat paljastuneet. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154?000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu Pienkoneista on monenlaista hyötyä aktiivisen metsänomistajan metsätöissä. HANNU JAUHIAINEN Metsäkustannus Oy on Metsälehden julkaisija. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Salmisen ja Leo Saastamoisen kirjassa Metsänomistajan kevyet työkoneet tuodaan esille toisenlainen näkökulma. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. 09 315?49?803 Eero Sala p. Taajamassa asuvalle traktori on hankala työväline, ellei metsäpalstana ole vanha autiotila, missä on rakennuksia traktoria varten. Kirjan lopussa selvitellään moottorikelkan soveltuvuutta ja käyttömahdollisuuksia metsätöissä. Vielä rohkeammin Taivainen olisi voinut irrottautua asiantuntijan roolista, ja kertoa lisää siitä, minkälaista löytöjen tekeminen oli. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p
Metsää palaa "Venäläiset näkevät metsäautotiet pikemminkin paloriskinä." HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Pienellä Tyynenmeren saarella, noin kaksi ja puolisataa kilometriä Kalifornian niemimaalta länteen, kasvaa harvinainen sypressilaji. Kun syötävä kasvillisuus viimein läheni loppuaan, vuohipopulaatio romahti muutamaan tuhanteen yksilöön. Pääpuulajeina ovat mänty ja eukalyptus, joka syttyy kuin soihtu eteeristen öljyjensä ja suurina levyinä hilseilevän kuorensa vuoksi. PETRI LÄHTEENMÄKI , Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija, Raisio Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tätä nykyä kuivuus ja metsäpalovaara uhkaavat yhä puun selviytymiskykyä kotisaarellaan, mutta lajin säilymisen turvaamiseksi puuta on siirtoistutettu paikoin Amerikkaan ja Etelä-Eurooppaan. Erityisen mielenkiintoinen kulttuurinen piirre itänaapurissa kuuluu olevan tapa sytyttää iso nuotio marjaan lähtiessä, jotta marjametsästä löytää myös takaisia lähtöpaikalle. Meksikolle kuuluva Guadalupen saari on Maltan pääsaaren kokoinen, mutta asukkaita sillä on neljä kertaa vähemmän kuin Suomenlinnassa. Vuohi lisääntyi nopeasti ja pisti siinä sivussa kilvan poskeensa käytännössä kaikki nuoret sypressit ja lisäksi saaren muita harvinaisuuksia. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Itä-Suomen yliopisto vahvistaa yhteiskuntatieteellistä biotaloustutkimustaan kahdella määräaikaisella professorilla. Muutama vuosi sitten viimeinenkin vuohi oli siirretty autuaammille laidunmaille. Se vähä mitä olen Portugalin metsissä kulkenut, laajamittaiset ja raivokkaat metsäpalot eivät sinänsä yllätä. Tämän seurauksena harvoina siemenpuina säilyneet sypressit pystyvät jälleen tuottamaan selviytymiskykyisiä taimia vuohivapaalla saarellaan. PORTUGALISSA JA RANSKASSA metsiä on palanut myös paljon metsää tänä kesänä. Kun useilla sypressilajeilla lehvästö on pääsääntöisesti vihreä, on guadalupensypressin väri ennemminkin sinertäGuadalupen säilyneet sypressit Guadalupensypressi voi saavuttaa jopa 20 metrin pituuden. Voittajaksi vieraslajin varjosta Parisen sataa vuotta sitten reippaat merimiehet päästivät Guadalupen saarelle nälkäisen vieraslajin, vuohen. Uudistumisiän lähestyessä puu tekee itse parhaansa, jotta metsäpalo saataisiin aikaan. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot.Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sileärunkoisen puun pinta hilseilee tyypillisesti kuparinpunertavia ohuita kuorilastuja. 30 31.8.2017 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos TYÖKAVERIEN KANSSA PUHUIMME metsäpaloista, joita riehuu eri puolilla maailmaa. TÄÄLLÄ POHJAN PERUKOILLA metsäpalot ovat harvinaisia ja palokunta saadaan nopeasti paikalle tiheän metsäautotieverkoston ansiosta. Nuotio toimii siis eräänlaisena luonnonläheisenä GPS:nä, ellei tuli pääse laajemminkin irti ja vaikeuta sitä kautta suunnistamista. Hän on tutkinut muun muassa vuorovaikutteisen luonnonvarahallinnan mahdollisuuksia Suomessa, Nepalissa ja Tansaniassa. Yhteistyökumppanina sillä on usein vuoristoniluri, koppakuoriainen joka kuivattaa kontortan latvuksen ja tekee siitä erittäin herkän syttymään. Venäläinen menetelmä on sellainen, että palomiehet pudotetaan lentokoneesta laskuvarjolla paloalueen syrjään ja siitä sitten vain sammutustöihin. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on luokitellut guadalupensypressin ”punaisella listallaan” vaarantuneeksi lajiksi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. TV-kuvat valtoimenaan riehuvista latvapaloista ovat olleet järkyttävää katsottavaa. Sellaista ei ole tulossa sen enempää Kanadaan kuin Venäjällekään. Saari onkin enimmäkseen kuivaa autiomaata, jähmettynyttä laavaa ja karunjyrkkiä kalliorantoja. Saarella sataa äärimmäisen niukasti. Keväällä koko kuukauden sademäärä pysyttelee keskimäärin noin yhdessä millimetrissä, jääden ”kasvukaudella” heinä-syyskuussa senkin alle. Kontortamänty on siitä hankala puulaji, että se vaatii uudistuakseen metsäpalon, jonka vaikutuksesta sen kävyt vasta aukeavat. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Kanadassa ei ole läheskään kattavaa metsäautotieverkkoa, joten metsäpaloja sammutetaan lentokoneiden avulla eikä siinä aina onnistuta. 85 VUOTTA 17.9 PENTTI TYYSTJÄRVI , metsänhoitaja, Loppi 50 VUOTTA 12.9. Menetelmä kuulostaa hieman riskipitoiselta, eikä Venäjä-ekspertin tuttava, joka oli itse tällaiseen touhuun osallistunut, ollut tehtävässään hyvin viihtynyt, vaikka henkikulta oli säilynytkin. Ympäristöoikeuden dosentti ISMO PÖLÖNEN on nimitetty ympäristöoikeuden, erityisesti biotalousja luonnonvaraoikeuden professoriksi. Samana vuonna, jolloin Albania 1928 päätti tunnustaa Suomen itsenäisyyden, päätti Meksiko rauhoittaa koko Guadalupen saaren luonnonpuistoksi. Kanadassa on tänä kesänä ehtinyt palaa jo miljoona hehtaaria lähinnä kontortamänniköitä. Vain suurimmat puut olivat vuohien kitojen ulottumattomissa. Sateettomalla kaudella puut saavat tarvitsemansa kosteuden etupäässä sumupilvien avulla. Guadalupensypressi(Cupressus guadalupensis) kasvaa saarella noin kilometrin korkeudella. KANADAN METSÄPALOISTA SIIRRYIMME käsittelemään toisen suuren metsämaan eli Venäjän metsäpaloja. NUORTEVA Guadalupensypressin lehvästön väri on sinertävään vivahtava. Puiden luontainen taimettuminen oli mahdotonta, sillä parhaimmillaan sarvipäitä tallusteli saarella jopa satatuhatta kappaletta. Portugalissa kymmeniä ihmisiä on kuollutkin jäätyään metsäpaloalueen keskelle loukkuun. Venäjä-ekspertti tiesi, että myös Siperiassa metsäpaloja yritetään sammuttaa ilmasta käsin, koska sielläkään ei metsäautoteitä ole. Venäjäekspertti kertoikin, että venäläiset näkevät metsäautotiet pikemminkin paloriskinä kuin pelastuksena, koska niitä pitkin ihmiset pääsevät metsiin ja tulevat vahingossa sytyttäneeksi myös metsäpaloja. vään vivahtava. Tarkkaan ei tiedetä, milloin ja miten puun esi-isät saarelle päätyivät, mutta arviolta lähes seitsemän miljoonan vuoden ajan tuliperäisen saaren kasvillisuus sai kehittyä jokseenkin rauhassa. Metsätieteiden dosentti IRMELI MUSTALAHTI on nimitetty yhteiskuntatieteellisen biotaloustutkimuksen professoriksi. Vuohien kulkuoikeuksia ruvettiin rajoittamaan aitauksilla, ja eläimiä alettiin poistaa saarelta. Kyseistä puuta ei luontaisesti tavata missään muualla, ja hiljattain laji oli miltei sukupuuton partaalla ahnaan vieraslajin takia. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Swedwood/Ikean Venäjän metsäteollisuuden johtajana.. Nenolalla on runsaasti kansainvälistä kokemusta puunhankinnasta, puutuoteteollisuudesta sekä yritysjärjestelyistä. Ankarista kasvuolosuhteista huolimatta puu voi kotisaarellaan saavuttaa silti 20 metrin pituuden ja järeän tukkipuun mitat täyttävän rungon. KAICELL Paltamoon biojalostamoa kaavaileva KaiCell Fibers on nimittänyt ESKO NENOLAN puunhankinnasta vastaavaksi johtajakseen
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. 31 PILKKEITÄ / 31.8.2017 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero METSÄRISTIKKO 15 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 14. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Metsäristikko 12, oikea ratkaisu • Ensi kertaa puukauppaa tekemässä • Koko maan puunostajat • Missä maksettiin kuusitukista eniten. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Palkinnot metsäristikko 12 on arvottu seuraaville kolmelle: Maija Antikainen, Kuopio, Pirkko Kangasniemi, Kalakoski ja Leena Tuomisto, Lohja. • Lannoituksella vauhtia kasvuun • Vinkit kuolinpesän jakoon • Näin teet suosukset. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . SYYSKUUTA. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 15”. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Pe tr i Le pp ä Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 14.9.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Sammalten kirjo Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander Kattava opas ja käsikirja värikkääseen maailmaan, joka peittää miljoonia hehtaareja maamme luonnosta. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Syyskuun kuukauden kirja Metsien kätköissä Suomen metsien kulttuuriperintö on rikas ja monipuolinen. Mukana on 25 maksaja 137 lehtisammalta. Metsä on ollut asuinpaikka, vilja-aitta ja erämaa. Tästä kaikesta on jäänyt metsiimme merkkejä ja muistoja. Sammalet ovat tärkeä osa suomalaista luontoa. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele09 tai asiakaspalvelustamme, puh . Lajit on eritelty kasvupaikan mukaan, jolloin maastossa on helppo löytää mitä erikoisinkin luontomme lattian laji. Teos herättää lukijan kiinnos tuksen metsien salattuihin aarteisiin ja antaa eväät kokea metsä uudesta näkökulmasta. 32€) Etu voimassa 30.9.2017 saakka. Hinta 20€ (norm. Hinta 34€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Suot saavat kellanruskean ja punakirjavan hohteensa juuri sammalista, ja tuoreet kangasmetsätkään eivät olisi samoja ilman yhtenäistä metsäkerrossammalen mattoa