METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 29. Sivut 18–19 Metsää tilalle Sa m i Ka rp pi ne n. ›› 6–7 Luotto FSC:hen palaa hitaasti ›› 10–11 Kuitupuu kelpaa energiayhtiöillekin ›› 12–13 METSÄSTÄ Malta raivata tarpeeksi väljäksi ›› 14–15 Metsäpalojen kesä 60 vuotta sitten ›› 16–17 Uudistamisessa viivyttely maksaa ›› 19 Kukkarolle sopivat raivaushousut ›› 22 PILKKEITÄ Rauhan saarelta ei aseita puutu ›› 24 Kirja: 50 vuotta koneyrittämistä ›› 25 Mira Isoniemi mittaa turvekerrosta. ›› 2–3 Tattikeisari ennakoi hyvää sienisatoa ›› 4–5 HENKILÖ Linkolan kirja herätti partiolaisen Ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen haluaa lopettaa turvemaiden avohakkuut. Vanhan turvetuotantoalueen paikalle on nousemassa mäntymetsä. ELOKUUTA 2019 • NRO 15 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i UUTINEN: Metsänhoitoyhdistykset sinnittelivät niukasti voitollisen tuloksen ›› 9 UUTISET Lapin metsäkauppaa ilmastosyistä
Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Markku Rantala arvioi, että kuusiin ovat iskeytyneet keväällä syntyneistä toukista kasvaneet kirjanpainajat. Keloja on enemmän kuin missään muualla Suomessa”, kertoo Hiilipörssiä edustava biologi ja Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Risto Sulkava . Tämä rajoittaa puun kysyntää syksyllä, järjestö arvioi. Nyt puihin iskeytyvät nuoret yksilöt talvehtivat maassa ja lisäävät todennäköisesti ensi keväänä parveilevien kirjanpainajien määrää.. Hän ei ennakoi kaupan kohteena olevia hehtaarimääriä tai järjestelyn aikatauluja. Tehtaan kapasiteetti on yli 100 000 kuutiota höylättyjä tuotteita. ”Päähuomio on ennallistettavien soiden lunastamisesta. Rahat Hiilipörssin on määrä hankkia lähinnä yrityksiltä. Rankapuu kipusi energiapuukaupan ykköseksi Energiapuukauppa nousi vuoden toiselle neljänneksellä 720 000 kuutioon. Pölkky investoi Taivalkoskelle Sahayhtiö Pölkky rakentaa Taivalkosken tehtaalleen uuden höyläämön. ”Metsiin on varastoitunut niin paljon hiiltä kuin pohjoisessa voi. Tarkoitus on nostaa jalostusastetta ja parantaa kannattavuutta. Siihen tarkoitukseen olemme onnistuneet keräämään sijoittajilta 700 000 euroa, jolla on saatu hankittua 800 hehtaaria soita. Hinnoista ei vielä puhuta, mutta kauppahinta muodostuu puuston nettoarvosta ja vuotuisen kasvun arvosta. ”Alle sadan vuoden sopimukset huijausta” Inarin yhteismetsä on ensimmäinen taho, jonka kanssa Hiilipörssi neuvottelee metsän hiilikompensaatiokaupasta. "Kasvava metsä sitoo hiiltä ilman kompensaatioitakin." MTK: Varastot rajoittavat puun kysyntää Puumarkkinoilla on kesän jälkeen palattu MTK:n mukaan lomia edeltävään tahtiin. Nuoret kirjanpainajat parveilevat etelässä Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaakson länsiosissa kirjanpainajien parveilu on jatkunut vilkkaana myös heinä-elokuussa. Eniten ostettiin rankapuuta, yhteensä 378 000 kuutiota. Sulkava ennakoi, että ostotarjous asti voidaan jättää jopa vielä tämän vuoden aikana. Runsaan hiilivaraston lisäksi Hiilipörssiä kiinnostaa hakkuilta säästyneiden Hammastunturin palstan metsien luonnontilaisuus. Edeltävien neljän vuosineljänneksen aikana latvusmassa on ollut ostetuin energiapuulaji. Hiilipörssin edustajat ovat käyneet arvioimassa yhteismetsän puustoja. Männyt ovat tyypillisesti 500 vuotta vanhoja, varmasti se tuhatvuotinenkin petäjä alueelta löytyy. Luonnonvarakeskuksen mukaan kasvua edelliseltä neljännekseltä kertyi muutama prosentti, mutta vuodentakaisesta jäätiin 40 prosenttia. Mukana on 12 sahamallia alkaen merkin ensimmäisestä vuonna 1959 valmistamasta Husqvarna A90 -moottorisahamallista. Epidemiaraja on ylitetty jo viidellä seurantapaikalla: Elimäellä, Orimattilassa, Pornaisissa, Mäntsälässä ja Lapinjärvellä. Vinyylilevyllinen moottorisahan pörinää Ruotsalainen moottorisahavalmistaja Husqvarna teki uuden aluevaltauksen, kun se julkaisi äskettäin lp-levyllisen eri aikakausina valmistamiensa moottorisahamallien käyntiääntä. Latvusmassaa kertyi vajaat 290 000 kuutiota. LYHYET UUTISET 29.8.2019 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ I narin yhteismetsä ja Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi neuvottelevat Hammastunturin vanhojen metsien hiilikompensaatiokaupoista. Inarin yhteismetsää edustavan Vesa Väisäsen mukaan neuvotteluita käydään enimmillään tuhansien hehtaarien metsäalueista. Ostomäärä laahaa noin viidenneksellä viime vuodesta, mutta hakkuita on tehty lähes edellisvuoden tahtiin ja puun tuonti on kasvanut. Sulkavan mukaan neuvottelut yhteismetsän kanssa ovat vielä alkuvaiheessa. Ensi vuoden syksynä valmistuvan investoinnin arvo on 10 miljoonaa euroa. Mahdollisuutemme hankkia metsiä riippuu siitä, kuinka saamme sijoittajat innostumaan asiasta.” Yhteismetsälle Hammastunturin metsäalueiden hyödyntäminen metsätaloutta harjoittamalla on vaikeaa, Inarissa hierotaan hiilimetsäkauppaa Luonnonsuojeluliitto haluaa ostaa yhteismetsältä jopa tuhansia hehtaareita vanhaa metsää suojaan hakkuilta. Yhtiön moottorisahavalmistuksen 60-vuotista taivalta juhlistava äänitallenne löytyy myös netistä esimerkiksi hakusanoilla soundcloud + husqvarna chainsaws. Kaupan supistumisesta huolimatta ostajilla on edelleen puuta runsaasti sekä pystyvarastoissa että katkottuna
Mielestäni kaikki hiilisopimukset, joiden vaikutusaika on alle sata vuotta, ovat huijauksia.” Monenlaista kauppiasta Hiilipäästöjen kompensointiin on nopeasti syntynyt sankka joukko yrittäjiä ja yhteistöitä, jotka tarjoavat helpotusta ihmisten ilmastoahdistukseen ja erityisesti lentomatkustamisen aiheuttamaan huonoon omaantuntoon. Kohteet ovat monesti kaukana. Jokainen niistä korjaa noin puoli miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain. Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi sijoittaa rahat kotimaahan. 10 13 16 2013 -14 -15 -16 -17 -18 Mh-yhdistysten osuus korjuista, % Kolmannes hävinnyt Lä hd e: Lu ke /M hy p. MIKKO RIIKILÄ V uonna 2016 metsänhoitoyhdistykset korjasivat reilut seitsemän miljoonaa kuutiometriä tukkija kuitupuuta, mikä on vuosikymmenen ennätys. MIKKO RIIKILÄ U PM:n uudet puukaupan vakiosopimusehdot sisältävät puun myyjän näkökulmasta monia kysymyksiä aiheuttavia kohtia. ”Ei saa. Yllättävin on sopimusehtojen kohta 17, joka koskee korjuuja kuljetusvaurioita. Hiilikompensaatiotuotteiden luokittamiseen on luotu sertiointijärjestelmä, jonka luvataan varmistavan toimien laadukkuus. Hän tyrmää idean, että metsänomistaja voisi myydä harvennetun kasvatusmetsän hiilikaupalla muutamaksi kymmeneksi vuodeksi. Metsänhoitoyhdistysten korjaama puu tilastoidaan hankintakauppapuuksi. Metsänomistajan olisi helppo tehdä konkreettista ilmastotyötä vaikkapa kasvatuslannoittamalla metsiään tai lykkäämällä tukkimetsien päätehakkuita. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. ”Syynä yhdistysten korjuun vähenemiseen on se, että metsäyhtiöt haluavat pitää puunkorjuun itsellään”, kenttäpäällikkö Lauri Tapio MTK:n metsälinjalta kertoo. Yhdistyskentän suurimpia puunkorjaajia ovat Eteläinen Metsäreviiri sekä metsänhoitoyhdistykset Pirkanmaa ja Lounametsä. Viime vuonna yhdistykset korjasivat enää nipin napin yli kuusi miljoonaa kuutiota. Esimerkiksi edestakainen lento Thaimaahan tuottaa laskennallisesti viiden tonnin hiilidioksidipäästöt. Jos kotimaiset sijoituskohteet eivät riitä, netti tarjoaa runsain mitoin erilaisia kansainvälisiä kompensaatiokauppiaita. Taustayhteistö on tunnettu ja myös toiminta on konkreettista. Valtaosan puusta korjaavat metsäyhtiöt, jotka ostavat puuta pystykaupoin ja niiden lukuun toimivat korjuuyrittäjät korjaavat puut. ”Esimerkiksi pelloille varastoituja puita saatetaan metsänomistajan toiveesta joutua kuljettamaan vaikeissakin olosuhteissa.” UPM:n kauppaehdot kummastuttavat Ehdoista saa käsityksen, että UPM saa rikkoa tien korvauksetta. Kohteiksi hän kelpuuttaisi vain luontoarvoiltaan merkittäviä, hakkuilta säästyneitä vanhoja metsiä. Kasvava metsä sitoo joka tapauksessa hiiltä ilman hiilikompensaatioitakin. Voit tukea Amazonasin keräilijöiden toimintaa tai olla rakentamassa tuulivoimaa kaukaisiin maihin. Ehtojen mukaan ostaja, siis UPM, on velvollinen korvaamaan huolimattomuudesta aiheutuneet vahingot, mutta: ”Selvyyden vuoksi todetaan, että ostaja ei ole velvollinen korjaamaan tai korvaamaan maaperän ominaispiirteistä johtuvia taikka osaksi tai kokonaan muuttuvista tai yllättävistä keliolosuhteista tai sääolosuhteista johtuvia maastojälkiä tai tievaurioita, joita ei huolellisesta ennakkosuunnittelusta huolimatta ole voitu välttää.” Samalla logiikalla autovakuutus ei korvaisi peltivaurioita, kun talvi yllättää autoilijat. Haluamme pitkäaikaisia asiakassuhteita metsänomistajien kanssa, joten asiakastyytyväisyys on meille tärkeä asia.” Hän muistuttaa, että tien normaalia kulumista ei metsäyhtiö korvaa tai korjaa. Metsänhoitoyhdistykset menettäneet asemiaan puunkorjuussa Metsäyhtiöt haluavat pitää korjuun itsellään, MTK:sta arvioidaan. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Helpoimmin viiden kuution vuotuisen lisäkasvun saa aikaiseksi lannoittamalla kaksi hehtaaria kasvatusmetsää. Vaikka yksityismetsistä on hakattu entistä enemmän puuta, on metsänhoitoyhdistysten osuus korjuusta vähentynyt kolmanneksella viidessä vuodessa, 15 prosentista reiluun 10:een. Metsänomistajien lukuun puuta korjaavien yrittäjien ja metsänomistajien omatoimisen korjuun osuus on ollut selvässä kasvussa. Osan puusta ne toimittavat jalostuspaikoille, siis muun muassa sahoille ja sellutehtaille. Yhtä lailla ostaa itsesi vapaaksi ilmastoahdistuksesta Afrikkaa auttamalla. Lähtökohta on, että tiet kunnostetaan takaisin liikennöitävään kuntoon, jos ne ovat puutavaran kuljetusten vuoksi särkyneet. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Osa puusta luovutetaan tienvarressa ja puun käyttäjä hoitaa jatkokuljetuksen. Sauli Branderin mukaan sopimusehdon 17 lisäystä voitaisiin soveltaa tapauksissa, joissa puun kuljetusten kiirehtiminen johtuu metsänomistajan toiveesta. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Metsä sitoo saman verran hiilidioksidia, kun puusto kasvaa viisi kuutiometriä. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Sulkavan mukaan hiilikompensaatiosopimusten vähimmäiskesto on sata vuotta. Hiilikompensaatiota tarjoavien kotimaisten yritysten kirjo on runsas ja lupaukset kauniisti sanoen mielenkiintoisia. Kaisa Siren koska alue on saamelaisten poronhoitoaluetta ja hakkuut edellyttävät yhteisymmärrystä saamelaisyhteisön kanssa. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 29.8.2019 Inarissa hierotaan hiilimetsäkauppaa Jos Suomen luonnonsuojeluliton ostohanke toteutuu, Ylä-Lapissa siirtyy jopa tuhansia hehtaareita vanhaa metsää hakkuiden ulottumattomiin. Voit ostaa valmiin hintalapun mukaisen metsänistutuspaketin, jonka kohteesta ei saa tolkkua. Mielenkiintoinen vaihtoehto on CO2Esto Oy:n oivallus ostaa päästöoikeuksia pois EU:n päästökauppajärjestelmästä. Yhtiö kiistää tulkinnan. Vanhoissa kauppasopimuksissa todettiin vain, että ”ilmeisestä huolimattomuudesta aiheutetut vahingot on ostaja velvollinen korvaamaan". UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander , saako metsätien särkeä ilman korvausvelvollisuutta, jos kelirikko tai sadekausi yllättää puutavara-autoilijan. ”Ei tule onnistumaan. Metsänhoitoyhdistykset korjaavat valtaosan hankintapuusta
Kuivuuskaan ei haittaa, kunhan sateet osuvat kohdilleen. On todennäköistä, että varttuneiden taimikoiden harvennuksia tai pienpuun korjuuta ei enää uudessa kemerassa tueta. Hyviä kohteita valtion rahalle ovat yli tilanrajojen ulottuvat hankkeet kuten metsäteiden kunnostaminen tai vesien suojelu. Siihen valtion kannattaa käyttää rahaa. Esimerkiksi historiallista sienivuotta 2003 edelsi kesäkuun lopusta elokuun alkuun ajoittunut neljänkymmenen päivän helleputki. Vaikka täällä on viime vuosina säästytty suurilta myräköiltä, on sellaisiakin luvassa, tutkijat uskovat. . JUSSI COLLIN Kaaos Keski-Euroopassa "Hinaaja Norppa ja lautta lähdössä matkaan Kuurnan kanavalla." JUHAJNS VIIME VUODET näyttävät veljeksiltä ainakin siinä suhteessa, että kemerarahaa on taas tänä syksynä runsaasti tarjolla. Rahaa jaossa. "Metsään kannattaa mennä joka päivä tarkistamaan. Nyt perinteinen metsänparannus on jäämässä taka-alalle. Puuta on mennyt viime vuosina nurin runsaasti, mutta erityisen harmillista maanomistajien kannalta on, ettei suurta osaa saada korjattua. Lukujen suhde on suurin piirtein sama kuin vuosi sitten. Tilalle nousevat luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta. "Lämpö on myös sienille tärkeää", tattikeisariksikin tituleerattu Dalla Valle muistuttaa. "Odotetaan hyvää sienivuotta. MENEILLÄÄN on määräaikaisen kemeralain loppusuora. Etenkin isot suometsien ja metsäteiden kunnostushankkeet ovat jäämässä jälkeen. Kaikkia sieniä nousee. . . Ylipäätään asiantuntija-apu, vanhanaikaisesti neuvonta, on edelleen tehokas keino edistää asioita, nyt vaikkapa metsien kykyä sitoa hiiltä. Samalla tuki ollut viesti siitä, mitä metsien käsittelyssä kulloinkin pidetään tärkeänä. Erityisesti kannattaa etsiä herkkutatteja, kantarelleja, lampaankääpiä, haaparouskuja, mustatorvisieniä, Dalla Valle luettelee. Vuonna 1997 perustettu perheyritys . Syksyllä ehtii tapahtua vielä paljon, mutta siitä huolimatta ensilumien aikaan tilanne lienee sama kuin kahtena viime vuonna: tukirahaa uhkaa jäädä käyttämättä. Kiivain sesonki ajoittuu elokuun loppuun ja syyskuun alkuun. Isomman myrskyn sattuessa suomalaisten metsänomistajien turvana on kuitenkin metsäteollisuus. Sieni on sellainen, että yhtenä päivänä ei löydy mitään ja seuraavana metsä on täynnä." Helle poiki ennätyksen Suomalaisia herkkutatteja Eurooppaan 35 vuotta myynyt Dalla Valle tietää kokemuksesta, että heinäkuiset hellepäivät ja elokuussa oikeaan aikaan osuvat sateet lupaavat hyvää sienisadolle. Tulossa hyvä sienivuosi Tattikeisari Loreno Dalla Valle ennustaa hyvää sienisatoa, kunhan saadaan lisää vettä. Tämä heijastuu sahatavaramarkkinoille ja myös Suomeen. Valtion perinteikäs tuki metsätaloudelle on pysynyt saman arvoisena vuosikymmenten ajan. Tärkeätä on, että uusi tukijärjestelmä on nykyistä yksinkertaisempi. Niissä rahallisen tuen ohella tarvitaan apua myös hankkeiden suunnitteluun ja organisointiin. 29.8.2019 / AJASSA 4 Fakta METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, teksti MISKA KORPELAINEN, kuva K uivaa ja paikoitellen kylmää heinäkuuta seuranneet elokuiset sateet tulivat kuin tilauksesta sienestäjille. Päätuote herkkutatit, joista 95 prosenttia viedään Eurooppaan . Ostaa, käsittelee ja myy kotimaisia luonnonsieniä sekä marjoja Suomeen ja ulkomaille . Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän (kemera) mukaisesta tuesta tälle vuodelle oli viime viikolla käytetty vajaa kolmannes. 15 000 rekisteröitynyttä poimijaa . Metsätalouden tukijärjestelmän voimassaolo päättyy runsaan vuoden kuluttua, ja uuden valmistelut ovat jo pitkällä. . Tulosta sillä on syntynyt hyvin. DALLA VALLE OY . . 74 ostopistettä Lapista Helsinkiin MYRSKYT ja niitä seuranneet hyönteistuhot vaivaavat Keski-Euroopaa. Toki lisää vettä pitää tulla aina välillä, mutta hyvältä näyttää", ar vioi Euroopan suurimmaksi sienten ostajaksi lukeutuvan Dalla Valle Oy:n toimitusjohtaja Loreno Dalla Valle . Kaikkiaan 56 miljoonan euron budjetista on jäljellä vielä yli 37 miljoonaa euroa. Myös puumarkkinat ovat sekaisin: varastot ovat täynnä, puun hinta on laskenut ja sahatavaran laatu heikentynyt. Sen mittava puun käyttö, jota viime aikoina on usein moitittu, takaa, että tuhoisammankin myrskyn puut pystytään jalostamaan melko nopeasti. Noin 50 miljoonan euron suuruinen tukipotti ei ole iso valtion eikä metsänomistajien taloudessa. Siksi nyt kannattaa kiirehtiä hoitamaan kuntoon loputkin rästitaimikot. TÄNÄ VUONNA kemeravaroja on haettu ylivoimaisesti eniten nuorten metsien hoitoon
Tällä hetkellä ostopaikkoja on 74 ja uusia perustetaan joka vuosi. Nyt itsellä lähinnä myyntiaikeita." APLI "Ei kai nykyisillä hinnoilla enää ole järkeä ostaa. VIELÄ VUOSIKYMMEN SITTEN leimikoiden ennakkoraivauksia tehtiin kohtuullisessa määrin. Hakkuukoneen kuljettajan työn helpottamiseksi jättöpuuryhmät on hyvä merkitä säästöpuunauhoilla ja merkitä leimikkokarttaan. Puusto haittaa maanmuokkausta ja luonnollisesti myös tulevan taimikon kehitystä. Lieneekö Äänekosken syytä, mutta tällä alueella hinnat ovat karanneet käsistä. Nyt kiireet alkavat vasta elokuussa, ja aikaisemmasta poiketen tatit nousevat yhtä aikaa sekä kuusikoissa että mäntykankailla. Erityisesti raivausta kaipaavat Pohjois-Suomen luontaisesti syntyneet, päätehakkuuikäiset metsät. Silloin raivauksesta on hyötyä myös hakkuutyön toteutuksessa. "25–30 vuoden ajan sienikausi alkoi kuusikoissa heinäkuun puolivälissä, mutta viimeisten viiden vuoden aikana satokausi on siirtynyt kuukauden eteenpäin", Dalla Valle kertoo. Hakkuita tehdään etenkin varttuneemmissa raivaamattomissa metsissä, missä niissäkin raivaus olisi monesti tarpeen. Tulevaan kuusentaimikkoon voi jäädä jättöpuiksi kasvavia haapoja, mutta mäntytaimikoiden tieltä ne pitäisi raivata pois, ellei halua männynversoruostetta taimikkoonsa. Hakkuun jälkeen uudistusalalle jää melkoinen koivuryteikkö, muut alikasvospuut mukaan lukien. PÄÄTEHAKKUUALUEEN TAI KASVATUSMETSÄN raivauksen yhteydessä kannattaa katsella sopivat paikat myös tulevilla säästöpuuryhmille. 5 AJASSA / 29.8.2019 "Metsätilojen hinnat ovat nousseet tasaiseen tahtiin, vaikka puun hinta on laskenut varsinkin tukilla. Muualla sama raha tuottaa niin paljon paremmin." SITOLKKA "Nykyiset hinnat lähinnä hymyilyttää. Isommat voi kaulata. Viimeisten vuosien aikana Dalla Valle on pannut merkille muutokset satokauden ajoittumisessa. Usein se kasvaa vielä kantovesoina, eli yhdestä kannosta on kasvanut 3–6 eri kokoista koivua. Kaikki tätä pienemmät on siten kaadettava pois. Raivauksessa on säälittä pistettävä nurin riittävän isotkin puut, hakkuukone hyväksyy kuitupuuksi vain rungot, jotka ovat kolmen metrin korkeudelta vähintään seitsemän senttiä paksuja. Raivatusta leimikosta saatettiin maksaa jopa hieman korkeampaa kantohintaa. Vähintään puolet liikaa, metsät ovat pahassa hintakuplassa, odotusarvoa on ladattu paljon, mutta alas tullaan pikaisesti." KALLE KEHVELI "Metsärahastoiden tuottoodotuksista ja heidän laskelmistaan en ymmärrä mitään, mutta maalaisjärki sanoo, ettei normaalilla metsäntuotolla kulujen jälkeen omistajille pitkässä juoksussa paljoa jaettavaa jää. Ensimmäinen kerta suomalaisessa sienimetsässä vuonna 1980 yllätti kokeneen sienestäjän täysin. Vielä 15 vuotta sitten osallistuin aina parin kolmen palstan ostoon, joskus tarjous onnistui, joskus ei. Raivausta tehdään lähinnä vain kemerakelpoisissa ensiharvennusleimikoissa, jos niissäkään. Tavallisesti poimijat keräävät Dalla Vallelle noin 300 000 kiloa herkkutatteja, mutta vuonna 2003 tatteja päätyi ulkomaille toimitettavaksi peräti 1,1 miljoonaa kiloa. Tämä selviää, kun laskukonetta näprää. Kun palstan kohtuullinen tuotto perustuu pitkälti omatoimisuuteen, voi sanoa että hintataso on karannut.” PIHKATAPPI "Omat metsät Keski Suomessa. Satokausi siirtynyt Läheltä Venetsiaa kotoisin oleva Dalla Valle on ikänsä kerännyt sieniä. Niin kauan kun hinnat jatkavat nousuaan metsämaalla, niin kyllä arvonnousu näyttää tilinpäätöksessä hyvältä." METSÄKUPSA HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja. Nämä alueet jätetään raivaamatta. KOLUMNI Gallup Verkkokeskustelu: Onko metsätilojen hinnoissa ilmaa. Arvotavaraahan metsä on, kunhan tällainen terve kehitys jatkuu, että omistajina pysyy tavissuomalaiset ja käyttävät metsää puun kasvatukseen." JEES H-VALTA "Näyttäisi olevan kuusentaimikot kalliita arvioissa ja uudistuskypsät palstat nousevat yli puuston arvon toteutuneissa kaupoissa. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Helteet päätti tuolloin viiden päivän yhtäjaksoinen saderintama, jota seurasi ennätysmäinen herkkutattisato. Pahimmillaan ne ovat tyveltä kymmensenttisiä, mutta eivät yllä kuitupuun mittoihin, tai sitten puskassa kasvaa 1-2 kuitupuun mitat täyttävää puuta. Niiden koko vaihtelee. Onko hinnoissa liikaa tulevaisuuden odotusta?" MUSTA MIÄS "Metsä on ja pysyy, Nokioita tulee ja menee. 64% Kyllä Toteutuuko Kemijärven sellutehdas. "Kauko Salo ennusti, ettei varmasti tule minkäänlaista sienisatoa, mutta minä olen aina ollut eri mieltä", Dalla Valle nauraa. Puolukkatyypin männikössäkin voi olla runsaasti eri mittaisia kuusia, mutta monesti ne ovat kitukasvuisia ja helposti 40–80 vuotta vanhoja. Itse hän ei enää ehdi parhaimman satokauden aikaan metsään.. Yleensä sopiva jättöpuuryhmä syntyy vanhan hieskoivun raidan tai haavan ympärille tai kuusitiheikköön. HELPOIN ON RAIVATA koivut ja muu joutava puusto pois ennen hakkuuta. Ne ovat luonnostaan usein hieman aukkoisia ja vähäpuustoisia, jolloin alikasvoksena rehottaa hieskoivuvittalikko. Nyt raivausinto on laantunut. Siitä huolimatta tilat menevät hyvin kaupaksi ja vieläpä hintapyyntöä suuremmalla hinnalla. Avioiduttuaan vuonna 1982 ja muutettuaan Italiasta Joensuuhun Dalla Valle alkoi rakentaa tateista liiketoimintaa. Vielä siinäkin vaiheessa voi olla yhteydessä koneenkuljettajaan ja antaa ohjeita luontokohteiden säästämisestä. Raitoja ja pihlajia voi säästää sopivassa määrin luonnon monimuotoisuuden nimissä. Käytetäänkö jokamiehenoikeutta väärin. Ennakkoraivaus kannattaa Loreno Dalla Valle ostanut sieniä suoraan poimijoilta vuodesta 1995. Pahimmissa paikoissa raivaus voi kuitenkin olla jopa puunkorjuun edellytys. Niiden varaan ei uuden metsän syntyä kannata laittaa eikä niistä ei ole apua myöskään peitteisen metsänkasvatuksen mallissa – niistä ei tukkipuita kasva koskaan. Vastaavaan herkkutattien määrään hän ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt. Koivujen ohella myös haavat on syytä kaataa pois. Yleensä metsänomistaja saa viestin hakkuun aloituksesta. Rehevällä maalla kuusen pienet taimet voi jättää kasvamaan, männynviljelyalueilta nekin kannattaa raivata pääosin pois
Eduskuntaan toistamiseen valittu vihreiden kansanedustaja aikoo hallituksen kanssa tehdä Suomesta hiilineutraalin viimeistään vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden katoamisen. Ympäristöministeri Krista Mikkonen haluaa lopettaa turvemaiden avohakkuut ja turvata monimuotoisuuden. . ”Tiedämme, että kiertoajat ovat lyhentyneet”, Mikkonen sanoo.. Liki 30 vuotta luonnon puolia vihreiden riveissä pitänyt Mikkonen on tyytyväinen hallitusohjelmassa luvattuun suojelun vuosittaiseen sadan miljoonan euron lisäpanokseen. Vihreiden jäsen vuodesta 1995 . "Ajattelen niin, että kun mennään turvemaille, avohakkuuta pitäisi miettiä myös yksityismailla. Jotta Suomen vuosittaiset hiilidioksidipäästöt pystytään sitomaan kokonaisuudessaan esimerkiksi maaperään ja metsiin, päästöjä on vähennettävä ja hiilinieluja on kasvatettava. Aviomies omistaa metsää Kuka. Kestävä hakkuutaso käsillä Oman haasteen monimuotoisuuden sekä hiilinielujen turvaamiseen luovat vireillä olevat metsäteollisuuden tehdashankkeet. . Herätys Linkolasta Kymenlaakson Korialla kouluvuotensa viettänyt Mikkonen aktivoitui ympäristöasioissa lukioikäisenä 1980-luvun taitteessa. Asuu Joensuussa, perheessä mies ja kolme poikaa . . Mikkosen mukaan myös yksityisiä metsänomistajia tulee kannustaa toimiin, joiden avulla hiilivarasto säilyisi mahdollisimman suurena. Nopein ja tehokkain keino kasvattaa hiilinielua on pidentää olemassa olevaa kiertoaikaa." Maankäyttösektorille laadittavassa ilmasto-ohjelmassa selvitetään, mitkä ovat toimivimmat tavat ja kannustimet saavuttaa monimuotoisuus ja ilmastotavoitteet. Nyt meillä on hiilinielu pienentynyt 2010-luvulla”, Mikkonen summaa. HAASTATTELU Suomi hiilineutraaliksi Ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan hallituksen tehtävänä on arvioida, pitäisikö metsälaista poistettuja hakkuuikärajoja miettiä uudelleen. 29.8.2019 / AJASSA 6 TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva T uoreella ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkosella ja koko hallituksella on kovat tavoitteet. “Se on puutuotannollisesti kestävä taso. Heitä ohjataan tukipolitiikalla ja kannusteilla. Turvemaat avainasemassa Muutosta kaivataan Mikkosen mukaan etenkin turvemailla, joihin on varastoitunut merkittävä määrä hiiltä. Ja kyllä hankkeiden toteuttajatkin sen itse tietävät”, Mikkonen toteaa. Siinä ei ole vielä huomioitu monimuotoisuutta ja sitä, että hiilinielun pitäisi kasvaa. Pitäisi ainakin huolehtia, että ohjauskeinot ja kannustimet ovat niin selkeät, että siitä päästäisiin siellä eroon", Mikkonen sanoo. Ympäristöja ilmastoministeri . Harrastaa lautapelejä, mökkeilyä ja luonnossa retkeilyä . “En usko, että kukaan ajattelee, että niihin kaikkiin riittäisi puu. Mikkonen on valmis tekemään töitä, jotta maaja metsätalous olisi kestävää paitsi ilmastopolitiikan ja luonnon monimuotoisuuden myös tuottajan näkökulmasta. "Tiedämme, että ilmastonmuutoksen kannalta seuraavat 15 vuotta ovat todella kriittiset. Sillä on tarkoitus tukea muun muassa soiden suojelua, luontokohteiden ennallistamista sekä turvata Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metson jatkuminen. "Me emme voi laskea metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä pelkästään sen varaan, että perustetaan suojelualueita, vaikka sekin on tärkeää. Meidän pitäisi talousmetsien metsänhoidossa huomioida nykyistä paremmin myös monimuotoisuus." Esimerkiksi lahopuuta ja järeitä säästöpuita kaivataan lisää ja suojavyöhykkeisiin leveyttä sekä lehtomaisissa ja rehevissä metsissä kesäisin pesiville linnuille pesintärauhaa hakkuilta. KRISTA MIKKONEN . Työsarkaa riittää. . Metsähallituksen mailla hiilinielujen ja hiilivaraston kasvattaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Ilmastonmuutos ja lämpeneminen puolestaan tuovat haasteensa monimuotoisuuden turvaamiseen. Viime vuonna hakattu ennätykselliset runsaat 78 miljoonaa kuutiota hätyyttelevät jo Luonnonvarakeskuksen vuosille 2015–2024 tekemää suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta, 84 miljoonaa kuutiota vuodessa. . . Koulutukseltaan biologi . "Jotta meidän maaja metsätalous ovat kestävällä pohjalla, meidän pitää kannustaa viljelijöitä ja metsänomistajia siihen. Autetaan siinä muutoksessa", Mikkonen selventää. Huoli otsonikadosta, happosateista ja liiallisesta kulutuksesta olivat monien huulilla, mutta lopullisen herätyksen ikänsä luonnossa liikkunut partio lainen koki luettuaan Pentti Linkolan kirjan Johdatus 1990-luvun ajatteluun. Jotta hiilivarasto säilyisi, turvemaiden metsien maaperää ei tule muokata ja kunnostusojituksia ja avohakkuita pitää välttää niin valtion kuin yksityisten mailla. "Ensisijaisesti pitää katsoa, että olemassa olevat tuet eivät kannusta väärään suuntaan", Mikkonen sanoo
Metsänuudistuspalvelumme sisältää: Asiantuntijan tekemän uudistamissuunnitelman Maanmuokkauksen Siemenet ja taimet omalta taimitarhaltamme Suomesta Istutustyön tai kylvön ammattilaisten työnä 1. Maan laadukkaita viinejä maistelemme viinitilalla Montevideon ulkopuolella. Uruguayn siirtomaamenneisyyteen tutustumme tunnelmallisessa Colonia del Sacramentossa, joka on Unescon suojeluksessa. Lue lisää seuraavasta Metsälehdestä tai osoitteesta www.metsalehti.fi/lukijamatka URUGUAY HOIDETTU METSÄ TUOTTAA HYVÄÄ Puukaupasta uuteen kasvuun! Annat uudelle metsällesi etumatkaa, kun sovit metsänuudistuksesta heti puukauppojen yhteydessä. Vierailemme myös yhtiön puuviljelmillä ja taimitarhoilla maan keskiosissa Paisandún alueella. METSÄLEHDEN lukijamatka Uruguayhin 21.–29.3.2020 Olympia Kaukomatkatoimisto Colonia del Sacramenton vanha kaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. 3. TEHDÄÄN PUUKAUPAT www.upmmetsa.fi/hoidametsaasi puh. Metsä rikastuttaa elämääsi www.upmmetsa.fi. KIERTOMATKAMME alkaa eläväisestä Montevideosta, jossa tutustumme pääkaupungin monimuotoiseen arkkitehtuuriin ja uruguaylaisen tangon saloihin. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 390 euroa.Vastuullinen matkanjärjestäjä on Olympia Kaukomatkatoimisto. 7 AJASSA / 29.8.2019 VIERAANVARAISTA ja alkuperäistä Uruguayta eivät matkailijoiden valtavirrat ole vielä saavuttaneet ja siksi sinne kannattaa matkustaa kanssamme juuri nyt. 2. Yksi etuseteli per asiakas. *Edun saat 15.9.2019 mennessä tehtyihin, uusiin puukauppoihin yli 400 m³ kesäleimikoista. COLONIASTA kiertomatkamme jatkuu Uruguayjoen rannalla sijaitsevaan Fray Bentosin pikkukaupunkiin, missä tutustumme suomalaisen UPM:n sellutehtaaseen. MATKA MAKSAA Metsälehden kestotilaajille 3 490 euroa ja muille 3 565 euroa. Lähde mukaan katsomaan, mikä yhdistää Suomea ja tätä pintaalaltaan Etelä-Amerikan toiseksi pienintä valtiota. 4. Vierailemme myös maatilalla, jossa nautimme perinteisen grillilounaan. 020 416 5100 100 € METS ÄNH OITO ON, KUN TEET PUUK AUPA T NYT! * SAAT Pu he lu n hi nt a on 8, 35 sn t/ pu he lu + 16 ,6 9 sn t/ m in al v 24 % )
syyskuuta. 29.8.2019 / AJASSA 8 METSÄLEHTI on mukana Joensuun Silva-näyttelyssä perjantaina ja lauantaina 6.–7. KÄVIJÖILLE ilmainen tapahtuma esittelee metsää monipuolisesti alkaen koneista kauden metsäisiin herkkuihin. Metsälehti messuilla Christian Biere VASTALAHJAKSI saat vihkosen, joka esittelee Metsälehden palstoilla esiintyneen Metsä-Eemelin neuvoja metsien hoitoon. 4,6 m² Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanisoitua teräspeltiä Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Iso oviaukko 105 cm 15 vuoden puhkiruostumattomuustakuu! PIHAVARASTO SUNYARD HW0608 Upealla puujäljitelmäkuviolla! 345 € Mitat (L, P, K): 351x152x209 cm eli n. Valikoimastamme löydät niin isäntälinjan kuin ammattilaisenkin tuotteet. www.kone-glans.fi MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com Metsien kuningas tulee Itä-Suomesta KESLA-traktorin metsävarusteet metsäperävaunut, kuormaimet ja hakkurit valmistetaan Kesälahdella lähes kuudenkymmenen vuoden kokemuksella. siimapää suojuksineen sekä mukavuusvaljaat Kahden (2) vuoden takuu RAIVAUSSAHA OLEO MAC BC 550 MASTER 595 € 695 € 1790 € Yksi varasto, monta käyttömahdollisuutta! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. Käy jättämässä juttuvinkkisi tai palautetta lehdestä. Metsälehden osastolla pääset haastamaan ampumahiihtäjä Tero Seppälän tarkkuuskisaan. LEHDEN toimitusta edustavat perjantaina toimittaja Sami Karppinen kello 12–16 ja lauantaina päätoimittaja Eliisa Kallioniemi kello 12–16. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 Järeä 17,5 HV/500 cm³ Briggs & Stratton intek OHV huippumoottori Isoompi 107 cm kaksiteräleikkuri Heavy duty-runko Vaihteet 7+1 Sähköstartti Takarenkaat 20”, eturenkaat 15” Valot GLANSPOWER MTD 175M42B AJOLEIKKURI 7 HV/ 208 CC moottori Itsesyöttävä rumpurakenne kahdella terällä Poistotorvi säädettävällä heitonpituudella Yhden (1) vuoden takuu GLANSPOWER GREENSTAR GDB70 POLTTOMOOTTORIHAKETIN JINMA JM454E NELIVETOTRAKTORI TIELIIKENNEKÄYTTÖÖN 45 HV nelisylinterinen dieselmoottori Neliveto Etukuormaajalla ja lämmitettävällä hytillä Ohjaustehostin Kolmipistekiinnitys Lukkoperä Lohkolämmitin kaupan päälle! 16 490 € Mitat (L, P, K): 235,7x194,6x208,7 (K) cm eli n. Lue Koneviestin arvio KESLA proTRACTION-vedonohjauksesta kesäkuun Koneviestistä! Uusi metsäperävaunumallisto upeine varusteineen nyt myynnissä!. Ajoleikkuri tehokkaalla takakerääjällä! 1590 € Moottori 39,0 cm³ Teho 2,6 HV/1,9 kW Laipan pituus 16" / 41 cm Oregon Microlite Paino 4,4 kg Kahden (2) vuoden takuu MOOTTORISAHA OLEO MAC GS411 299 € Kaksitahtimoottori 52,5 cm³, 3,3 HV/2,4 kW Vahvalla 32 mm runkoputkella Polttoainesäiliö 1,0 l Paino 9,9 kg Loistava tärinänvaimennus Mukana: raivausterä, vesakkoterä ja autom. 5,3 m² Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanisoitua teräspeltiä Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Oviaukon leveys 83 cm 15 vuoden puhkiruostumattomuustakuu! YHDISTELMÄPIHAVARASTO SUNYARD CM0508 285 € Tehokas jenkkitraktori! GLANSPOWER GARDENER RT84 AJOLEIKKURI KERÄÄJÄLLÄ Moottori GGP AVS Series 7250 414 CC sähköstartilla 84 cm kaksiteräleikkuri tukipyörillä ja pesuliittimellä Sähköinen leikkurin päällekytkentä 200 litran keräyssäiliö 5 vaihdetta eteen + pakki Renkaat 18x8.50 / 13x5.00 Leikkuukorkeus säädettävissä 25-80 mm väliltä Ajovalot, etupuskuri ym
Vuonna 2015 voimaan astuneen metsänhoitoyhdistyslain muutoksen myötä yhdistysten jäsenmaksukertymä on pudonnut noin kolmanneksen vuoden 2014 tasosta. ”Liikevaihtoon suhteutettuna metsänhoitoyhdistysten liikevoitto on pieni. YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN.. Tarjousta ei voi yhdistää muuhun tarjoukseen. Liikevaihdon kasvu selittyy suurelta osin puunkorjuupalveluiden lisääntymisellä. Virallinen mittaus maksaa 500 euroa, ja sen maksaa hävinnyt osapuoli. ”Palveluperiaatemeiningillä” toiminnan kehittäminen ei onnistu. Metsänhoitoyhdistysten pitkäjänteisen kehittämisen ja investointien kannalta liikevoiton pitäisi Tiaisen mukaan kuitenkin olla 3–5 prosentin luokkaa. Vuonna 2018 yhdistykset korjasivat yhteensä noin seitsemän miljoonaa kuutiota puuta. Osa yhdistyksistä teki erinomaisen tuloksen, koska ne ovat ymmärtäneet ja hyväksyneet jo aiemmin, että toiminnan pitää olla kannattavaa. Hän arvelee, että julkisuudessa esillä pidetyt kiistat ovat tuoneet virallista mittausta yleiseen tietoon. ”En tiedä toista alaa, jossa näin vähän riidellään ja isoja rahasummia liikutellaan.” Kyselyt viralliselle mittaajalle lisääntyneet SAMI KARPPINEN M etsänhoitoyhdistysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 300 miljoonaa euroa ja liiketulos 4,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 yhdistysten liikevaihto oli 261 miljoonaa euroa. ”Yleensä ensimmäisessä puhelinkeskustelussa valkenee, onko asiassa eväitä pitemmälle. Tässä on kehittymisen paikka niin yhdistyksillä kuin hallintohenkilöilläkin.” Tiaisen mukaan esimerkiksi IT-kustannukset ovat nousemassa yhdistyksissä merkittävästi, jonka vuoksi liiketuloksen pitäisi antaa nykyistä enemmän liikkumavaraa. Tapio Wall toimii virallisena mittaajana Luonnonvarakeskuksen tutkijan työnsä ohella. Metsämaahehtaareina laskettuna jäsenmaksun maksaa noin 80 prosenttia metsänomistajista”, Tiainen kertoo. Paljon kauppoja, vähän riitoja Virallinen mittaus on tuomioistuinkäsittelyyn verrattuna huomattavan kevyt ja halpa oikeusturvakeino. Esimerkiksi viime vuonna yhdistykset maksoivat yli tuhannelle puunkorjuuja metsänhoitourakoitsijalle yhteensä 168 miljoonaa euroa urakointimaksuja”, Tiainen sanoo. ”Erot yhdistysten välillä ovat suuria. 15v/T-kortti • *Tarjous sisältää Polaris Ranger 570 Sage Green EPS Pro Fit -lämpöhytillä, lämmityslaitteella sekä tuulilasin pyyhkijällä/pesulaitteella. Liiketulosprosentiksi muodostuu siten keskimäärin 1,5 prosenttia. VALITSE BENSA, SÄHKÖ TAI DIESEL. Viime vuonna yhdistykset saivat tuloja jäsenmaksuina 17,5 miljoonaa euroa, eli jäsenmaksujen osuus liikevaihdosta oli noin 5,8 prosenttia. Liikevaihdossa vahvaa kasvua Metsänhoitoyhdistysten liikevaihto on tuplaantunut kymmenen vuoden aikana viime vuoden noin 300 miljoonaan euroon. Toisaalta tulos kertoo, että yhdistykset ovat tarjonneet metsänomistajille palveluita kustannustehokkaasti”, kommentoi Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Jouni Tiainen . Wallin mukaan raja mittauksen ja muiden puukaupan sopimusehtojen välillä on hämärä etenkin katkonnassa, ja puutavaranmittauslain piiriin kuuluvia erimielisyyksiä on käsitelty myös tuomioistuimissa. POLARIS.FI PUHTAASTI HILJAINEN Ranger EV T2a VÄKIVAHVA RASKAAN TYÖN PUURTAJA. 21 395 €) + TK.* 18 490 € • Saa ajaa tiellä alk. Wall pitää erimielisyyksien määrää kuitenkin vähäisenä ja suhteuttaa asiaa siihen, että vuosittain tehdään yli sata tuhatta puukauppaa ja ostajien väliset puunvaihdot sekä erilaiset mittaukseen perustuvat työsuoritukset sen lisäksi. Metsänhoitoyhdistykset plussan puolelle Toiminnan kehittämiseen tarvittaisiin suurempi liiketulos, toimitusjohtaja Jouni Tiainen sanoo. ”Nykyisin virallisissa mittauksissa ei ole yleensä kiistaa siitä, että onko puutavaran määrä mitattu oikein”, Wall sanoo. Jäsenmaksujen osuus liikevaihdosta 5,8 prosenttia Metsänhoitoyhdistyksillä on tällä hetkellä noin 206 500 jäsentä. UUTUUS! Ranger DIESEL T1b ETUSI 2905 € RANGER 570 EFI EPS PRO FIT -LÄMPÖHYTILLÄ (SH. ”Yhdistyksillä on myös merkittävä työllistävä ja aluetaloudellinen vaikutus. ”Tällä hetkellä noin 70 prosenttia metsänhoitomaksua maksaneista metsänomistajista maksaa yhdistyksen jäsenmaksun. Saattaa olla väärinkäsityksiä tai yleistä uteliaisuutta.” Virallisia mittauksia tehdään vuosittain kahdesta neljään, mutta kyselyjä ja ennakkoselvityksiä on kymmeniä. 9 AJASSA / 29.8.2019 MIKKO HÄYRYNEN VIRALLISEEN mittaukseen asti etenevien puutavaran mittauserimielisyyksien määrä on pysynyt viime vuodet jokseenkin samana, mutta kyselyjen määrä on hienoisesti lisääntynyt. ”Sen sijaan mittaukset ovat painottuneet laatukysymyksiin eli käytännössä siihen, onko tukki otettu talteen hakkuusopimuksen ehtojen mukaisesti.” Jos tukkia epäillään päätyneen kuitupuuksi, niin käytännössä kiistanalainen kuitupuuerä pitää olla uudelleen mitattavissa ja näytön erittäin selkeää
Metsä on harvennettu parikymmentä vuotta sitten ja tuulenkaadot on korjattu, joten lahopuuta ei ole. Ajattelin, että nyt ne panevat meidän metsämme hakkuukieltoon”, muistelee metsänomistaja Antti Ruusunen Asikkalan Kalkkisista. ”Jos luontoarvoja on, ehdotamme metsän liittämistä Metso-ohjelmaan. Tehdäänkö saman tien puukaupat?” Ei tehty, mutta tilanne on tuttu myös Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntija Arttu Juholalle . Tärkeimpiä kohteita ovat runsaslahopuustoiset kangasmetsät, vesitaloudeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset suot sekä kallioiset metsät. HCV-rajaukseen mennyttä tukkimetsää oli säästelty pesämunaksi jatkajalle. HCV-metsien tunnusmerkit perustuvat FSC:n mukaiseen riskiarviointiin. Mikko Riikilä Versowoodin ostomies Petri Tanttu, metsänomistaja Antti Ruusunen ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntija Arttu Juhola ihmettelevät Ruususen metsään tehtyä HCV-merkintää.. Ei tässä sinun metsässäsi, Antti, ole mitään erikoista. Metsäteollisuus ja Sahateollisuus ry:t pestasivat konsultin, Metsälehteäkin julkaisevan Tapio Palvelut Oy:n, paikantamaan todennäköiset korkean suojeluarvon (HCV, high conservation values) metsät kartalle. 29.8.2019 / AJASSA 10 MIKKO RIIKILÄ ”K yllähän se järkytti, kun yhdistyksestä kerrottiin, että 20 hehtaaria tukkimetsää oli merkitty HCV-alueeksi. Kohteita on paikannettu kaikkiin talousmetsiin. Kohteiden vähimmäiskoho vaihtelee etelän 20 hehtaarista pohjoisen 100 hehtaariin. Näin FSC:n vaatimukset FSC-myrsky ei tyynny FSC-kriteerien mukaan määriteltyjen korkean suojeluarvon alueiden rajauksista syntynyt metsänomistajien epäluulo ei ota laantuakseen. Me olemme jakaneet metsänomistajille karttoja, joissa heidän mailleen kohdistuvat HCV-merkinnät näkyvät. Versowoodin ostomies Petri Tantulla oli helpottavia uutisia. Mitä etsittiin. Puuntuotanto on tilan päätuotantosuunta ja sukupolvenvaihdos valmisteilla. Asikkalassa niitä on lähes tuhat hehtaaria.” Tantun mukaan HCV-kohteillakin voidaan toimia. Vaihtoehtona on tehdä hakkuu, jossa säästöpuiksi jätetään runsaasti puustoa, jotta lahopuuta muodostuu jatkossakin.” Teollisuuden operaatio Kuka HCV-tartoituksen sitten teki. ”Kyselyitä on tullut aika paljon. ”Tässä on haettu mahdollisia luontoarvoja, jotka pitää selvittää ennen hakkuuta
Ensisijaisesti se velvoittaa puunostajaa tarkastamaan alueen luontoarvot. Mikko Riikilä. MIKKO RIIKILÄ HCV-JUPAKKA sysää metsäyhtiöt hankalaan asemaan. Maastossa kohteita ei arvioitu. Valtaosa Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifoituja. HCV-kohteet paikannettiin julkisista tietolähteistä, muun muassa Metsäkeskuksen Metsään.fi-aineistoista. Tehtiinkö HCV-kartoitus salaa. Karttarajauksia yritetään syksyn aikana päivittää niin, että eräitä systemaattisia virheitä saataisiin korjattua. Sertifiointi asettaa metsien käytölle lainsäädäntöä tiukemmat kestävyyskriteerit. Kilpaileva PEFC-sertifiointi ei FSC:n mukaan turvaa korkean suojeluarvon metsien säilymistä. Salailu raivostutti Mikä meni pieleen. Metsänomistajien hallitseman Osuuskunta Metsäliiton liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä ei lämpene ajatukselle, vaikka myöntää, että HCV-alueista on keskusteltu metsäliittolaisessakin leirissä. Ne velvoittavat myös puun viejiä. Toivoisimme, että metsänomistajien etujärjestö tulisi mukaan FSC-sertifiointiin ja ympäristöjärjestöt vastaavasti PEFC:hen. FSC-leimatut puunjalosteet ovat haluttuja, mutta Suomen metsistä vain kymmenisen prosenttia on FSC-sertifioinnin piirissä. Metsänomistajat saa varmimmin raivostumaan, kun heidän tietämättään piirrellään metsien käyttöä mahdollisesti estäviä rajoja. Tämän MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainenkin myöntää – tosin ehdollistaen. Kyllä, ainakin metsänomistajan näkökulmasta, Häntä ei kuultu, eivätkä metsäyhtiöt myöskään tiedottaneet asiasta. FSC:n asema ei Ruotsissakaan ole vankkumaton. Jokainen tila sertifioidaan erikseen. Tällöin osa puusta saa olla muista kuin FSC-sertifioiduista metsistä, kunhan HCV-alueet varmistetaan. Ketä tämä koskee. PEFC: Kansainvälinen, toimii 50 maassa. Näin myös selluja paperitehtaille kuitupuuta ja sahahaketta toimittavien sahojen on noudatettava HCV-rajauksia. Miten kartoitus onnistui. ”Meidän toimialueella HCV-alueita on 5 800 hehtaaria”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman . Metsäyhtiöt ovat kannustaneet asiakkaitaan hakemaan FSC-sertifiointia. Sen avulla kuluttaja voi varmistua tuotteen alkuperästä. Siksi puujalosteita leimataan myös FSC-MIX-tunnuksella. FSC-sertifikaatti on puujalosteiden markkinoilla tärkeä, mutta tällainen julkisuus tehnee metsänomistajista yhä epäluuloisempia koko järjestelmälle. "Kyllä, saimme jo keväällä tiedon, että Metsäteollisuus ja Sahateollisuus teettävät Metsäkeskuksen julkisten aineistojen perusteella selvitystä FSC:n riskikohteista. . Metsänomistajien hallitsema metsäyhtiö Södra ja ilmeisesti myös Holmen sekä SCA pohtivat, kannattaako niiden jatkaa yhä monimutkaisemmaksi ja byrokraattisemmaksi käyvän FSC-sertifioinnin kanssa. Tilanne alkoi kesällä näyttää toiselta, kun kartat valmistuivat ja osa puunostajista alkoi vältellä HCV-merkittyjä metsiä.” Hakkaraisen mukaan ostajien tarpeisiin tehty HCV-kartoitus on sinällään laillinen ja osin ymmärrettävä. . Metsähallituksen Etelä-Suomen alueella tarkastettiin 70 HCV-merkittyä leimikkoa, eikä niistä yhdelläkään ollut sanottavia luontoarvoja. Puun ostaja toteaa mahdolliset luontoarvot hakkuuta suunniteltaessa. Tanttu ja Juhola arvioivat, että yhdeksän kymmenestä Asikkalan HCV-kohteesta ei sisällä luontoarvoja. Sertifiointi kertoo, että metsänomistajat ja toimitusketjun yritykset ovat sitoutuneet kestävyyden edistämiseen. Ei onnistu. Toistaiseksi jatkamme FSC:ssä, mutta tämä on asia, jota Södran hallitus joutuu jatkuvasti punnitsemaan”, kertoo Södran metsästrategi Göran Örlander . Sellaisella linjauksella olisi voimaa markkinoilla. Isot metsäyhtiöt haluavat varmistaa puun hankintaketjunsa. Voiko metsänomistaja vaatia virheellisten karttamerkintöjen poistamista. Silloin vaadimme, että tulevat kartat on jaettava myös metsänhoitoyhdistyksille." "Viesti teollisuudelta tällöin oli, että ei vaikuta puun ostoon ja korjuuseen. . Ostaja vastaa, että luontoarvot säästetään ja otetaan huomioon hakkuissa. Metsä Groupissa osallistumista analysoidaan ja harkitaan osana operatiivista toimintaa.” Ruotsalaiset metsäyhtiöt tyytymättömiä FSC:hen Tällaisia HCV-metsien piti olla (yllä), tällaisia monet niistä olivat (alla). Asioihin vaikutetaan olemalla mukana niiden valmistelussa.” Metsäyhtiöiden yhteiset linjaukset eivät hänen mukaansa tule sertifiointiasiassa kysymykseen. Paljonko HCV-kohteita on. Estääkö HCV-merkintä hakkuut. Lahopuun löytäminen metsävaratiedoista osoittautui vaikeaksi. Moni kokee HCV-operaation muistuttavan 1990-luvun Naturaa. . 11 AJASSA / 29.8.2019 "Ajattelin, että ne panevat meidän metsämme hakkuukieltoon.” METSÄSERTIFIOINTI . Suomalaisissa metsänomistajapiireissä on toiveajateltu, josko Ruotsin ja Suomen metsäyhtiöt irtaantuisivat yhdessä FSC:stä. ”Södra joutuu punnitsemaan lisäarvoa, jonka FSC-tuotteet tuovat, kun jäsenet samalla kärsivät rajoituksista metsissään. Ympäristöjärjestöt eivät osallistu PEFC-työhön. Ulkopuolinen taho varmistaa, että metsien hoito vastaa sertifioinnin vaatimuksia. On esimerkiksi täysin tuomittavaa, että teollisuus on panemassa metsänomistajat kontrollitoimien maksumiehiksi.” Työn tilaajat korostavat, ettei kyse ole kartoituksesta eikä salaisesta suojeluhankkeesta. ”Tarvitsemme molempia Suomessa käytössä olevia sertifiointijärjestelmiä. ”MTK on ollut asiasta tietoinen jo sen valmisteluvaiheessa”, huomauttaa Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Silja Pitkänen-Arte . Määrää ei tiedetä, mutta varovastikin arvioiden kymmeniätuhansia hehtaareita. . FSC: Toimii maailmanlaajuisesti, sertifioituja metsiä 185 miljoonaa hehtaaria. ”Kysymys on, mihin ja miten karttoja käytetään tai koko HCV-asiassa toimitaan. Fakta Antti Ruusunen on säästänyt HCVmerkinnän saanutta tukkikuusikkoa tilan jatkajalle pesämunaksi. Suomessa metsänomistajajärjestön tukema. Ei ilmeisesti kovin hyvin. Ympäristöjärjestöjen tukema, metsänomistajajärjestö ei ole mukana. Hankalin tilanne muodostuu tilakaupoissa – HCV-merkinnän kaltainen piilorasite alentanee ostajien kiinnostusta. Miksi operaatioon lähdettiin. Pitkänen-Arte muistuttaa, että HCV-kohteiden paikannus rajasi suurimman osa talousmetsistä pois riskialueesta, johon lähtökohtaisesti kaikki ei-FSC-sertifioidut metsät kuuluvat – nyt siis vain HCV-alueet. Metsäomistajille, jotka eivät ole FSC:ssä, näitä HCV-alueita ei kuitenkaan ole edes olemassa. Sami Karppinen Sami Karppinen ulottuvat yli sertifikaattirajojen. Miten etsittiin. Epätarkkuus johtuu siitä, ettei lahopuun määrää voi ennustaa metsävaratiedoista. ”Jokainen metsäteollisuusyritys päättää itsenäisesti osallistumisesta eri sertifiointijärjestelmiin. Järjestötasolla tilanne on epäselvä
Vapon metsähaketoimitukset ovat noin 900 000 kiintokuutiota. Suurin osa on energiapuuta. Kuitupuun toimitusmääristä ei kerrota muuta kuin että ne ovat huomattavasti pienempiä. Puumarkkinoiden erikoinen ilmiö on, että väliporras voi joskus voittaa tarjouskilpailun ja tarjota kuitupuusta teollisuutta korkeamman hinnan. Tukilla nousua oli 3,4 prosenttia ja kuitupuulla jopa 11 prosenttia. Metsänhoitoyhdistys kilpailutti leimikon ja tarjouksia tuli viisi. Marttila arvioi, että heillä kokonaishankinta nousee tänä vuonna miljoonaan kuutiometriin. Puutavaralaji määrä e/m 3 myyntitulo Mäntytukki 28 63,40 1775,20 Kuusitukki 211 63,40 13377,40 Mäntykuitu 13 24,30 315,90 Kuusikuitu 59 26,80 1581,20 Koivukuitu 1 21,50 21,50 Muu kuitu 1 8,00 8,00 Yhteensä 313 54,57* 17079,20 *keskikuutiohinta 0,5 1,0 1,5 2,0 2019 2018 2017 Viikko-ostojen määrät koko Suomessa Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Milj. ”Koska korjuu ulottuu pieneen läpimittaan, niin hakkuukertymä on suurempi kuin puhtaassa ainespuukaupassa”, Vapo biopolttoainetoiminnon johtaja Heikki Heiskanen sanoo. Heiskasen mukaan nämä tapaukset ovat kuitenkin yksittäisiä eikä hän tunnista isossa kuvassa tilannetta, että energiakäytöllä olisi kuitupuusta teollisuutta parempi maksukyky. Kuitupuun hinnat pysyivät jokseenkin muuttumattomina, mikä päätti pitkähkön, vuoden 2017 kolmannesta kvartaalista alkaneen nousuputken. Vuoden 2018 toiseen neljännekseen verrattuna sekä tukkiettä kuitupuun hinnat nousivat koko Ruotsissa. ”Siellä ostotavoitteet ovat kasvussa lämmityskautta 2020–2021 varten ja markkina tulee edelleen muuttumaan 2020-luvulla fossiilisten polttoaineiden korvaamisen myötä.” Ainespuu on suuri sivutuote ”Ainespuu on aina energiapuun hankinnan sivutuote, vaikka sen osuus voi jollakin alueella olla hetkellisesti energiapuuta suurempi”, L&T Biowatin Pohjois-Suomen metsäpalvelupäällikkö Timo Marttila sanoo. 29.8.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANTTI J. Heiskanen ennakoi, että energiapuun tarve nousee ja markkinat kiristyvät etenkin Etelä-Suomessa, mihin on tullut ja tulossa uusia käyttökohteita. Suurimman ja pienimmän tarjouksen ero oli 1790 euroa, mutta ennakoitu tukin katkonta huomioon ottaen ero oli vielä suurempi. LEINONEN, kuva M etsäenergiayritykset ovat kuitupuumarkkinoilla pieni, mutta vahvistuvia toimijoita, jotka välittävät energialeimikoiden kuitupuuta kuiduttavalle teollisuudelle. Ruotsin tukinhinnat laskussa Yhden kuvion päätehakkuu Kohde: Kesäkorjuukelpoinen päätehakkuu Sijainti: Etelä-Karjala Ostaja: Saha Hakkuukertymä: 313 m 3 Leimikon koko: 0,85 ha Muuta: Pienehkö tukkivaltainen kuusikkoleimikko, jossa jonkun verran lumituhoja. Varsin mielenkiintoisia ovat puukaupat, joissa korkeaan kuitupuun hintaan yhdistyy huomattavan alhainen energiapuun hinta. €. Yleensä kyse on ensiharvennuksesta, jossa on vähän kuitupuuta, mutta runsaasti energiapuuta. Pohjois-Ruotsissa lasku oli suurin, 4,3 prosenttia, kun taas Keskija Etelä-Ruotsissa laskua oli 2,4 prosenttia. MIKKO HÄYRYNEN RUOTSIN tukinhinnat laskivat 2,8 prosenttia vuoden toisella kvartaalilla ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Kuitupuulla vahvin hinnannousu oli Pohjois-Ruotsissa, tukkipuulla taas Etelä-Ruotsissa. Kuitupuun määrää ei kerrota, mutta se on kuitenMetsäenergiayritykset kuitupuumarkkinoilla L&T Biowatti ja Vapo ovat vahvistuneet etenkin heikkolaatuisten kuituleimikoiden ostajina. Hankintapuun osuus on noin yhdeksän prosenttia puukauppamäärästä. Ruotsin metsäviraston tilasto koskee metsänomistajien tienvarteen toimittamaa hankintapuuta. Biowatti on toiminut ainespuumarkkinoilla kymmenisen vuotta. Tukinhinnat nousivat naapurimaassa koko viime vuoden, mutta kääntyivät laskuun vuoden ensimmäisellä kvartaalilla
17,62 s 19,42 s 16,94 . 32,62 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 31–34 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 19,00 . Kahden isoimman metsäenergiayrityksen arviolta puolen miljoonan kuutiometrin kuitupuutoimitukset ovat siitä 1,4 prosenttia. 62,05 s 50,20 s 21,03 . 59,20 s 49,17 . 22,00 18,70 Harvennushakkuu . 61,15 s 46,65 . 62,81 v44,89 . 23,36 . 24,27 . Rämepuuston hehtaarikertymä oli lähelle sataa kuutiota, josta 40-50 kuutiota kuitua ja tukkia.. 16,71 s 22,65 s 24,15 Ensiharvennus . 53,74 s 54,96 s 38,16 . 32,95 . 17,16 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäenergiayritykset kuitupuumarkkinoilla Metsäkoneenkuljettaja Kai Turtinen korjasi elokuussa noin kymmenen hehtaarin ensiharvennusta Pohjois-Iissä. 42,33 s 32,10 . 13,37 Hankintahinnat s 56,89 s 33,05 s 33,54 s nousussa . 31,50 . 56,57 s 43,00 . 12,62 Hankintahinnat . 58,20 . 17,28 s 24,89 s 27,51 Uudistushakkuu . ”Oli muutamia lämpimiä talvia, jolloin energiapuuta ei mennyt suunniteltuja määriä, mutta kuitupuulla oli kysyntää. 51,43 . 16,83 s 17,46 s 16,34 s 21,96 s 22,59 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 23,03 . 49,41 . 17,87 . 17,11 s 23,37 . 62,34 . 56,63 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 28,70 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 50,26 s 48,45 s 17,27 s 23,58 Uudistushakkuu s 51,92 s 18,57 s 26,21 Harvennushakkuu s 47,96 s 45,16 s 16,52 s 22,39 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 61,32 . 17,22 17,78 . Katkonnan säätäminen ei kuitenkaan vaikuta puukauppatiliin. 22,70 . 33,23 . Jos puukauppa on tehty runkohinnalla, katkontaa voidaan säätää ja painottaa joko energiapuutai kuitupuukertymää. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 17,70 s 17,87 s 16,97 . Kasvoi tai supistui, niin pieniläpimittaisen puun energiakäytön muutosten vaikutukset kuitupuutoimituksiin ovat prosentin osia, ainakin vielä. 59,85 s 44,30 . 13,58 . 13 AJASSA / 29.8.2019 kin merkittävä, ja hankinnan mukana tulee myös tukkia. 17,53 s 19,06 s 16,93 . 17,40 . Kilpailua on vähiten leimikoista, joissa ainespuumitat täyttävää puuta on vähän, mutta vääntöön on tulossa lisämomenttia. 19,53 s 19,78 s 18,80 . 16,39 . 58,55 s 46,11 . Toteutuessaan sellutehdashankkeet kiristävät kilpailua energiaja kuitupuuleimikoiden rajapinnassa. 22,37 s 22,67 Ensiharvennus s 43,57 s 43,08 . 54,42 . 19,24 s 27,73 . 13,31 Hankintahinnat . Jos katkontaa ei olisi muutettu kuitupuuhun päin, ei tällaista pienpuun korjuuseen erikoistunutta yritystä enää välttämättä olisi.” Päättymätön vääntö Kuiduttava teollisuus ja metsäenergian käyttäjät käyvät ikuista vääntöä pieniläpimittaisen puun osoitteesta. 17,72 s 19,47 s 17,47 . 13,99 s 13,77 . 57,81 . 19,44 s 28,65 s 30,33 Harvennushakkuu s 54,48 s 54,34 s 42,03 s 18,58 s 18,53 . 56,51 s 20,53 s 21,07 s 19,11 . 37,20 s 36,79 s nousussa . 59,25 . 13,69 . 19,52 s 20,02 Hankintahinnat . 13,53 . 26,26 Uudistushakkuu . 23,48 Ensiharvennus s 13,38 Hankintahinnat s 33,19 s nousussa . 60,75 . 38,35 . 27,57 Uudistushakkuu . 59,47 . 13,03 . s nousussa . Kuitumittaista puuta saattaa päätyä joko energiaksi tai teollisuudelle markkinatilanteen mukaan. 53,77 s 39,38 . 60,71 . 20,18 . 24,23 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,99 s 60,66 s 47,72 s 18,67 s 20,14 . 44,04 . 58,69 . 28,94 Harvennushakkuu s 54,12 . Kuitupuun hakkuukertymä on tällä vuosikymmenellä ollut keskimäärin noin 34 miljoonaa kuutiometriä. 33,32 . 32,95 . 43,31 . 33,14 . 60,56 . 32,59 s 33,13 s nousussa . 60,03 s 59,49 . 28,02 . 29,25 Harvennushakkuu . 50,21 . 32,88 s nousussa . 56,48 . 19,43 . Marttila näkee kilpailuedun tulevan siitä, että yhdistetyssä kuituja energiapuun korjuussa otetaan enemmän massaa talteen kuin pelkässä kuitupuukorjuussa. 17,42 . 32,70 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,55 . 17,99 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 28,55 Harvennushakkuu . 17,24 s 24,41 s 24,09 Ensiharvennus s 43,21 s 43,23 s 31,89 s 13,71 s 14,13 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 13,45 s 13,99 . 33,01 . 57,75 . 56,97 . 17,69 s 16,36 s 22,41 s 24,19 Uudistushakkuu . 61,68 s 42,94 . 55,25 . 47,99 . 48,64 s 49,68 . 27,11 Uudistushakkuu . 26,13 . 24,73 . 12,97 Hankintahinnat . 16,50 s 16,50 . 26,66 Harvennushakkuu . 21,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 42,05 . 57,15 s 37,98 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 26,51 Uudistushakkuu s 59,99 . 23,03 Ensiharvennus . 48,68 . 18,44 s 20,80 . 15,30 . Kivihiilestä on määrä luopua vuoteen 2030 mennessä ja kun myös turpeen käyttöä rajoitettaneen, niin puupolttoaineiden kysyntä kasvaa. 63,5
Koealojen mittaus kannattaa opetella Ympyräkoealojen mittaaminen raivaustyön lomassa on paras keino varmistaa, Jäikö taas liian tiheäksi. Näin saadaan taimikon tiheys hehtaarilla. Kuvassa tiheys on sopiva 9x200=1 800 tainta/ha. Taimikosta – etenkin omasta – on vaikea kaataa riittävästi puita raivauksessa. "Jos oikein tiheänä kasvaneeseen puustoon tehdään normaali harvennus, pystyyn jäävien heikkojen runkojen lumija tuulituhoriski kasvaa." Tiheys tekee nuoren metsän alttiimmaksi myös muille tuhoille, kun kova kilpailutilanne heikentää puiden kuntoa. Saksan mukaan ensiharvennushakkuu koittaa ylitiheäksi jääneessä nuoressa metsässä aiemmin, sillä puiden latvukset supistuvat nopeammin. "Tiheys vaikuttaa puuston järeytymisnopeuteen. Onhan se selvää, että kun omassa taimikossa kasvaa vierekkäin kaksi hyvälaatuista puunalkua, toista ei millään raaskisi kaataa raivaussahalla. Tiheässä kasvavien puiden rungot jäävät pieniksi, ja puiden korjuu on kalliimpaa. Kun taimikon tiheys on pyöreästi noin 2 000 puuta hehtaarilla taimikon harvennuksen jälkeen, jokainen puuyksilö pystyy kasvamaan ensiharvennukseen mennessä ainespuun (taloudellisesti jalostuskelpoisen puun) mittoihin", kertoo johtava tutkija Timo Saksa Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Aukkoisessakaan taimikossa havupuita ei tule jättää metriä lähemmäs toisiaan. Taimikko pyritään raivaamaan toisella hoitokerralla eli taimikon harvennuksessa suositusten mukaiseen tiheyteen. Kun ympyräkoeala mitataan nelimetrisellä kepillä, koealan sisään jäävien taimien määrä kerrotaan 200:lla. Raivatulta alueelta tulee mitata työn edetessä koealoja ja laskea jäävien puiden määriä. Kaataa kuitenkin kannattaa, sillä nuoren metsän suositeltuja kasvatustiheyksiä ei ole vedetty hatusta. 14 29.8.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat J os jotakin kuulee taimikonhoidosta sanottavan, niin se on tämä: omaa taimikkoaan raivaava metsänomistaja jättää järjestään liikaa puita pystyyn. Piirros: Tiia Puukila
Mäntytaimikoissa huonolaatuisin voi olla myös muita puita isompi ja oksaisempi, etukasvuinen susipuu. Älä raivaa ollenkaan, säästä luonnolle. Kun nelimetrisen kepin tai ongenvavan kanssa pyörähtää raivatussa taimikossa, koealan sisällä pitäisi olla pystyssä 9–10 taimea kuusikoissa ja 10–11 taimea männiköissä. Kymmenen puuta säteeltään nelimetrisellä ympyräkoalalla on yleissääntö niin kuusikuin mäntytaimikoihin. Kymmenen puuta ympyräkoealalla on hyvä nyrkkisääntö sopivaan tiheyteen niin kuusikuin mäntytaimikoissa. Hankalin paikka raivatessa tulee usein eteen, kun taimikkoon on syntynyt syystä tai toisesta aukko ja puita tekisi mieli jättää reilusti sen reunoille. Varhaisperkausvaiheessa tiheysajattelu koskee lähinnä tiheitä kylvömänniköitä, joista voi harventaa toisissaan kiinni kasvavia taimia jo varhaisessa vaiheessa. "Ammattimetsurinkin pitää näin välillä kalibroida silmää", Saksa sanoo. 15 METSÄSTÄ / 29.8.2019 1. Ylitiheän kemerataimikon voi paikata Tasaisesti kasvaneessa taimikossa puiden välillä tulee olla raivauksen jälkeen vähintään sylimitan verran tilaa. Metsänomistajan kannattaa tehdä taimikonhoidon kemeratuki-ilmoitukset Metsäkeskuksen Metsään.fipalvelun kautta. Taimikon ensimmäiselle raivauskerralla eli varhaisperkauksessa puustoa ei vielä harvenneta suositustiheyksiin, vaan lukemat koskevat tilannetta taimikon toisen hoitokerran eli taimikon harvennuksen jälkeen. Aloittelijan kannattaa mitata raivausjälkensä aluksi jokaisen tankillisen jälkeen. "Esimerkiksi hirvituhoriskialueella kemeratuki antaa mahdollisuuden jättää taimikon tiheämmäksi tuhojen varalta", Korhonen kertoo. "Koivu vaatii kasvaakseen enemmän tilaa." Taimikon harvennusvaiheessa metsään säästettävien koivujen tulee myös olla havupuita lyhempiä tai enintään niiden pituisia. Toinen peukalosääntö metsänomistajalle on, että kun havupuutaimikkoon säästetään harvennusvaiheessa koivua sekaan, koivuntaimen etäisyys muihin puihin tulee olla vähintään kaksi metriä. Sahauksen lomassa raivaajan työtä voi helpottaa ajatus, että jos taimikossa ei ole puuttomia aukkoja ja taimia kasvaa tasaisesti joka puolella, pystyyn jäävien puiden sopiva etäisyys on reilut kaksi metriä. "Sellaiset taimet, joiden latvukset osuvat toisiinsa vielä harvennuksen jälkeenkin, ovat liian lähellä toisiaan", Saksa sanoo. 4. Katso video Metsälehden Youtubesta!. VALTTERI SKYTTÄ SEN LISÄKSI , että neljän metrin kepin pyörittäminen taimikossa auttaa tunnistamaan sopivan raivaustiheyden, koealojen mittaaminen kuuluu kemeratukiprosessiin. Tavoitekasvatustiheyksiä ei tule alittaa. Jos istutustaimia ei ole riittävästi, täydennykseksi jätetään toista valtahavupuulajia tai siemensyntyisiä rauduskoivuja. Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikön Mikko Korhosen mukaan taimikon jääminen liian tiheäksi on metsänomistajaraivaajien yleisin virhe myös kemerailmoitusten perusteella. Latvuksille tilaa Mistä kannattaa vielä kaataa, jos esimerkiksi kuusitaimikossa onkin jäänyt koealalle 12 puuta. Jos loput puut ovat jakautuneet tasaisesti, mutta yksi tulisi vielä suositusten mukaan poistaa, nurin kannattaa raivata huonolaatuisin puu: kaksihaarainen, oksainen, mutkainen tai muuten heikoimmanlaatuiselta näyttävä taimi. Aukkoisessakaan taimikossa havupuita ei tule jättää metriä lähemmäs toisiaan. Silloin koivut kasvavat varmemmin samaa tahtia muun puuston kanssa tulevaisuudessa. "Vaikka toisella puolella olisi aukkoa, havupuutaimia ei kannata jättää kasvamaan metriä lähemmäs toisiaan", Saksa muistuttaa. Vinkit taimikon tiheyteen TARPEEKSI VÄLJYYTTÄ Tavoitetiheydet taimikon harvennuksen jälkeen (tainta/hehtaari) KUUSI > 1 800 –2 000 sekä Eteläettä Pohjois-Suomi, 9–10 puuta ympyräkoealalla (neljän metrin säde) MÄNTY > 2 000–2 200 Etelä-Suomi, 10–11 puuta koealalla > 1 800–2 200 Pohjois-Suomi, 9–11 puuta koealalla Tiheinä kasvaneet kylvömänniköt ja hirvituhoalueen mäntytaimikot > 2 500–3 000 puuta hehtaarille, 13–15 puuta koealalla RAUDUSKOIVU > 1600, 8 taimea koealalla Lähde: Luke, Tapio että pystyyn jää sopiva määrä taimia. Valtion maksamaa kemeratukea saadakseen metsänomistajan tulee mitata taimikonhoitotyömaalta muun muassa jäävän puuston ja kaadetun puuston eli poistuman määriä. Eli toinen vierekkäisistä puista nurin. 3. 2. Jätä tiheäksi: pienialaiset lehtipuurykelmät. "Jos taimikko on jäänyt kemeratukiehtoja tiheämmäksi, metsänomistajalle annetaan mahdollisuus korjata asia määräajassa tuen saamiseksi." Myös tukilaki sallii, että taimia jätetään joissakin tapauksissa pystyyn keskimääräisiä suositustiheyksiä enemmän. Viljavampi maa pystyy loogisesti kasvattamaan suuremman puumäärän kuin karumpi, joten oikein viljavilla kasvupaikoilla taimia voi jättää suositustiheyden ylärajan tuntumaan
”Kun tieto palosta levisi, minä lähdin hakemaan Isojoen palopäällikköä Sarvikylältä hääjuhlista. Paikalle hälytettiin sammutusväkeä paikallisen väestön lisäksi Niinisalon ja Vaasan varuskunnista. ”Kulon sammutus muistutti ankaraa taistelutoimintaa sodan aikana.” VUODEN 1959 PALO . Jo huhtikuussa kirjattiin Palontorjunta-lehden mukaan syttyneeksi 36 kuloa ja kesä-heinäkuussa paloja tilastoitiin 550. heinäkuuta 1959. päivän aamuna syttyi Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajamailla Honkajoella metsäpalo, joka piirtyi lopulta ison ihmisjoukon mieliin pysyvästi. . Palopäälliköt sitten maastossa tavattuaan päättivät, että pitää tehdä suurpalohälytys. Sami Karppinen Ahvenanmaa. . 16 29.8.2019 / METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN K esä 2018 on tuoreessa muistissa kuivuutensa ja metsäpalojensa vuoksi. Tällä kertaa kävi nopeasti selväksi, ettei tulUnohtumaton muistutus tulen voimasta Honkajoen ja Isojoen suuren metsäpalon syttymisestä tuli heinäkuussa kuluneeksi tasan 60 vuotta. Kuivaa ja kuumaa on Suomen suvessa ollut ennenkin. Puhelinyhteyksiä ei ollut, joten minä lähdin viemään Isojoen palopäällikköä Isojoen kirkonkylälle puhelinkeskukseen. Navakka etelätuuli työnsi palorintamaa Honkajoen puolelta kohti lääninrajaa ja Isojokea, jonne tuli iltapäivän kuluessa levisikin. Yksin valtion metsissä syttyi vuonna 1959 kaikkiaan 182 metsäpaloa, joissa paloi yhteensä lähes neljätuhatta hehtaaria metsää. Valtaosa paloista jäi onneksi pinta-alaltaan ja vahingoiltaan pieniksi, mutta sunnuntaina heinäkuun 19. Häistä tulleen palopäällikön jano yltyi kuitenkin matkalla, joten pysähdyimme yhteen taloon kysymään juomaa. . . Myös kulunut kesä oli monin paikoin poikkeuksellisen kuiva, mutta suuremmilta metsäpaloilta Suomessa onneksi vältyttiin. Sieltä emäntä hakikin kellarista pari litraa juomaa, ja meillä kului talossa hyvä tovi ennen kuin pääsimme jatkamaan hälytysmatkaamme.” Suotkin ruutikuivia Tilanne maastossa oli alkuvaiheessa varsin sekava, sillä selkeää käsitystä paloalueen laajuudesta oli vaikea muodostaa. Ennen paloa alueen keskipuusto oli noin 50 kuutiota hehtaarille, vuonna 2009 jo 150 kuutiota hehtaarille. Kenties siksi ei Isojoellakaan osattu alkuun suhtautua Matokeitaan suunnalla havaittuun paloon kovin vakavasti, kuten taksikuskina toimineen Matti Luomakortteen tarina kertoo. . . Suomen viimeisin suuri metsäpalo Forssassa 1997 tuhosi metsää 250 hehtaaria. Palon sammutukseen osallistui jopa 5 000 henkilöä. Kuusikymmentä vuotta sitten olosuhteet olivat Länsi-Suomessa otolliset metsäpaloille varhaisesta keväästä lähtien. Suurpalohälytys pienellä viiveellä Kuusikymmenluvun taitteessa pienet metsäpalot ja käsistä riistäytyneet kulotukset olivat kohtalaisen arkipäiväisiä. Honkajoen ja Isojoen metsäpalossa paloi noin 1 600 hehtaarin alue. . Näitä kuudenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia kokoontui heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Isojoen Kodesjärvelle Toukolan kylätalolle muistelemaan toistasataa ihmistä. ”Metsäpaloja kuluneena kesänä pelottavan runsaasti”, otsikoi Metsälehtikin etusivun juttunsa 30
Ainakin 25 hehtaaria suopeltoja paloi viljelykelvottomiksi. Kaivostai mäntypaperipuuta ei paloalueen puista tehty. (Kartta: Palontorjunta-lehti 6/1959) Ilmoitus Palontorjuntalehdessä vuonna 1959.. Lähteinä on käytetty aikalaisten muistelmien lisäksi mm. Etenkin Länsi-Suomessa olosuhteet olivat metsäpaloille otolliset. 17 METSÄSTÄ / 29.8.2019 ta saataisi pysähtymään edes suoalueille. Honkajoen puolella paloalue oli 974 hehtaaria, josta kasvullista metsämaata oli vain reilut 400 hehtaaria. Kaikille komennus ei ollut mieleinen, mutta kuten Metsälehti heinäkuussa 1959 kirjoitti, ”laki on tässä kohden selvä”. Palon syttymissyytä ei koskaan saatu selville, vaikka niin pontikankeittäjät, marjastajat, kalastajat kuin salamatkin saivat osansa epäilyistä. Ennen paloa keskipuusto alueella oli vain noin 50 kuutiota hehtaarilla, kun se Rautjärven mukaan vuonna 2009 oli jo yli kolminkertainen paloa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Vasta keskiviikkoiltana voitiin sammutusmiehistöä ryhtyä vähentämään, mutta jälkivartiointi alueella jatkui ainakin kahden viikon ajan. Puunkorjuu nopeasti käyntiin Honkajoen-Isojoen paloalueesta muodostui noin 1 600 hehtaarin laajuinen alue. Maanantaina illalla sammutustöihin osallistuneiden henkilöiden määrä nousi jopa viiteentuhanteen ja vapaaehtoisten voimin käynnistettiin nopeasti myös massiivinen ruokahuolto-operaatio. Uutta sammutusmiehistöä kuljetettiin kuitenkin paikalle vielä koko päivän ajan. Suurpalon vuoksi 42 tilan veroluokitusta alennettiin. Kaikkiaan puuta korjattiin paloalueelta 15 500 kuutiometriä. Samalla ojituskelpoiset suot ojitettiin. Tuli eteni kuuman kesän kuivattamassa suokasvustossa niin nopeasti, että palon pysäyttäminen oli jopa metsässä helpompaa kuin suolla. Metsäteknikko Pentti Rautjärvi sai vastuulleen puunkorjuun järjestämisen paloalueelta. Palontorjunta -lehden numeron 6/1959 artikkeleita ja kuvia, Honkajoen Joulu -lehtiä sekä Metsälehden arkistoa. Lopulta tiistain kuluessa paloalueen laajentuminen saatiin pysäytettyä. ”Kulon sammutus muistutti ankaraa taistelutoimintaa sodan aikana”, kuvaili ylimetsänhoitaja Emil Vesterinen tilannetta Palontorjuntalehdessä vuonna 1959. ”Puut myytiin yhteismyyntinä 42 tilan alueelta ja hakkuut aloitettiin 15.9.1959. Kesällä 1959 syttyi lähes kahdeksansataa kuloa. Kaikkien 18–50-vuotiaiden työkykyisten oli heti tiedon saatuaan riennettävä kuloa sammuttamaan. Alueelle päätettiin rakennettiin myös uusi metsäautotie ja keväällä Tapio kylvi 1960 alueet männynsiemenillä. Maataloustraktoreiden pyörittämillä kenttäsirkkeleillä sahattiin muun muassa parruja Tshekkoslovakiaan”, kirjoitti Rautjärvi vuonna 2009 Honkajoen joulu -lehdessä. Töissä oli 50–60 hakkuuja ajomiestä. Asuintaloja palossa tuhoutui kaksi, joiden lisäksi lukuisia navetoita ja ulkorakennuksia joutui liekkeihin, mutta ihmishenkiä ei palossa menetetty. Metsät ovat alueella kasvaneet hyvin
Turpeen muodostumisvauhdin perusteella voi haarukoida kelojen ikää”, selvittää metsänomistaja Heino Marjamäki koputellessaan edelleen jopa sahauskelpoisia kelorunkoja. Alajärven Möksyn kylällä asuvan Marjamäen isä osti aikoinaan suovaltaisen metsätilan. Runkomuoto kertoo, että puut ovat olleet myös todella pitkiä, mikä kielii nykyistä lämpimämmistä kasvuolosuhteista. Marjamäen kohteeseen tutustuneen Suomen metsäkeskuksen hankevetäjän Mira Isoniemen mukaan suonpohjia on Suomessa noin 45 000 hehtaaria, ja lähivuosina niitä on tulossa toinen mokoma lisää. Tästä mahdollisuudesta myös Marjamäki kiinnostui 1990-luvulla. ”Itse tuskin pääsen alueen hakkuutuloista hyötymään, mutta jos alueelle saa kasvamaan vakiintuneet taimikot 5–10 vuoden kuluessa, niin tilan arvo nousee siinäkin vaiheessa merkittävästi.” Suonpohjalle uusi elämä Alajärveläinen metsänomistaja Heino Marjamäki metsitti 45 hehtaaria vanhaa turvetuotantoaluetta. Mainittakoon, että kaikki Marjamäen ”harrastusmielessä” tekemät 2 500 pinomottia halkoja ovat syntyneet ilman konevoimia pokasahan ja kirveen kanssa. Ikivanhat puut ovat läpimitaltaan noin nelikymmensenttisiä. Puulla on ollut Marjamäelle iso merkitys läpi elämän. ”Aloitin turpeen noston vuonna 1998, ja viimeisen kerran täältä nostettiin turvetta kaksi kesää sitten. Tuhkalannoituksen ansiosta taimien pitäisi pystyä kasvattamaan juurensa turvekerroksen läpi kivennäismaahan. Taimikot nostavat tilan arvoa Alajärven suoalueilla turvetuotanto on pitkään ollut yksi tärkeä toimeentulon lähde. Turvetta on keskimäärin jäljellä parikymmentä senttiä, joten alueelle piti keksiä uutta käyttöä.” Vanhoja, käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita, eli suonpohjia, on Suomessa muokattu niin pelloiksi kuin kosteikoiksikin, mutta myös metsitys on varteenotettava vaihtoehto. Hankintahakkuiden lisäksi olen tehnyt kymmeniä hirsimökkejä sekä polttopuuta harrastusmielessä myyntiinkin saakka”, 69-vuotias Marjanmäki kertoo. Hän saikin luvat noin 50 hehtaarin laajuisen turvesuon perustamiseen. Marjamäelle metsitys oli selkeä valinta, vaikkei turvetuotantolupiin sisälly varsinaisesti mitään metsitystai maisemointivelvoitteita. On vaikea käsittää, että näillä puilla on todennäköisesti jopa viidentuhannen vuoden ikäero. 18 29.8.2019 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat T erhakka parivuotias männyntaimi varttuu alajärveläisellä turvetuotantoalueella maassa makaavan keloutuneen ja palaneen lajitoverinsa rinnalla. Viljavimmat osat tilasta oli ojitettu metsän kasvun vauhdittamiseksi, kun Heino Marjamäki sai tilan vastuulleen vuonna 1983. Marjamäki jatkoi tilan metsien hoitoa tehden hankintahakkuita ja lannoittaen metsiä aktiivisesti. Kotialbumin kuvat kertovat tuhansista työtunneista metsässä ja halkorantteella.. ”Kelot ovat nousseet suosta parin metrin syvyydestä turpeen noston yhteydessä. ”Olen ollut koko ikäni puun kanssa tekemisissä. Tätä puoltavat myös tutkijoiden arviot, sillä niiden mukaan nykyisen jääkausien välisen ajanjakson lämpöhuippu ohitettiin noin 5 000– 7 000 vuotta sitten. "Kun turvetta on jäljellä noin 20–30 senttiä, ovat edellytykset metsänkasvatukselle hyvät, kun myös maaperän ravinnetasapainosta huolehditaan", Isoniemi sanoo. Vuosi sitten keväällä Heino Marjamäen vanhalle turvetuotantoalueelle istutetut männyt ovat lähteneet hyvin kasvuun
Olen nähnyt teerija metsopoikueita, mutta kuulemma myös joitain riekkoja löytyy täältä edelleen”, Marjamäki iloitsee. Hitautta aiheuttaa myös uskomus, ettei pienaukolle (alle 0,3 hehtaaria) tarvitse tehdä mitään. ”Marjoja oli tänä kesänä hyvin, ja metsäkanalinnuillakin vaikuttaa olevan pitkästä aikaa poikasia runsaasti. Maanmuokkausta ei tehty, sillä pintakasvillisuus ei suonpohjalla uhkaa taimien kasvua”, Heino Marjamäki kuvailee. Erityisesti rehevillä kasvupaikoilla viivyttely metsänuudistamisessa lisää kustannuksia nopeasti. Kun pari kertaa kesässä kaivaa kuusentaimet esille vähintään vyötärölle ulottuvan kasvillisuuden seasta, tietää kyllä työtä tehneensä. Tuhkalla ravinnetasapaino kuntoon Marjamäen turvetuotantoalueella ensimmäiset neljäntoista hehtaaria metsitettiin viljellen vuonna 2011. KUOLINPESIEN RIITAISUUS on monesti käsittämättömän viivyttelyn pääsyy. Jos kateutta vähentää se tieto, että naapuri on jo kahdesti maksanut taimikonhoidon kustannuksia, tulkoon uskollaan autuaaksi. Karuimmilla kasvupaikoilla puolimetrinen luonnonmännikkö samassa ajassa on kiikun kaakun ymmärrettävissä, mutta ei kuitenkaan edes siedettävä tulos sen enempää talousmetsänä kuin hiilensidonnan kannalta. Tänä kesänä metsistä ja soilta on päässyt korjaamaan satoa myös lakkojen muodossa. ”Tuki kattoi noin puolet hankkeen kokonaiskustannuksista”, Marjamäki laskeskelee. Sen huomaisivat monet muutkin, jos vain liikkuisivat metsissä.” Pokasahan teroitus käy Heino Marjamäeltä kahden ja puolen tuhannen halkomotin kokemuksella.. keskustelussa, mutta sen tulevaisuudesta ei ole vielä tarkempaa tietoa." "Koskematonta luontoa riittää" Metsätöissä ja halonhakkuussa Marjamäki on iän myötä hieman höllännyt tahtiaan, sillä talokin lämpiää nykyään maalämmöllä. Se, mikä riittää lainvalvojalle, on harvoin hyvä taloudellisesti ajattelevalle puuntuottajalle. Maailman pitää mennä eteenpäin”, Marjamäki lisää. PINTAKASVILLISUUDEN REHEVÖITYMINEN on pääsyy kustannusten karkaamiseen. Sitä paitsi ihminen on etevä keksimään tekosyitä ajan kuluttamiseen. Muutama vuosi saattaa mennä siihen, että uskotaan metsänviljelyn viivyttämisen vähentävän tukkimiehentäin aiheuttamia taimituhoja. Vuosi sitten keväällä metsuriyrittäjät istuttivat loput alueesta pääasiassa männylle, mutta muutamaan sarkaan laitettiin myös kuusta ja rauduskoivua. Olosuhteet vaihtelevat. 19 METSÄSTÄ / 29.8.2019 ”Taisihan jo Lutherkin sanoa, että jos tietäisin maailmanlopun tulevan huomenna, istuttaisin tänään omenapuun. Näin toki Suomessa tapahtuukin, kun malttaa odottaa riittävän kauan. Silloin kun 15 vuotta päätehakkuun jälkeen on ehkä saatu aikaan se lainvalvojalle riittävä puolimetrinen kuusentaimikko, ripeyteen uskovan naapurin metsässä valtapituus voi olla 6–8 metriä. Paksumpiturpeisilla alueilla puut ovat paikoin selvästi kituliaampia." Kun Marjamäki laittoi metsitysprojektinsa vireille, oli siihen mahdollista hakea kemeratukea. Lainsäätäjälle sattui aikoinaan kömmähdys metsälakia kirjoitettaessa, kun uudistamisvelvollisuuden toteuttamista ei sidottu millään tavalla kasvupaikkaan. ”Ennen istutusta alueelle levitettiin rakeistettua tuhkaa parituhatta kiloa hehtaarille. Jos kiuruvetisellä lehtomaisella kankaalla odottelee päätehakkuun jälkeen kymmenkunta vuotta ennen kuin tilaa mätästyksen ja kuusenistutuksen, aluksi on ehkä raivautettava pajukot ja ranteenvahvuiset harmaalepät. Jos kiuruvetisellä lehtomaisella kankaalla on saatu aikaan 15 vuoden kuluessa vain puolimetrinen kuusentaimikko, tilanne on katastrofi. PALSTALLA VIRANOMAINEN EI OLE TIUKKA metsänuudistamisen vaatimuksissaan. Jos se ei järjellisesti ajatellen voi uudistua ympäröivästä puustosta, metsänviljely on pakollinen aukon koosta riippumatta. "Jos tietäisin maailmanlopun tulevan huomenna, istuttaisin tänään omenapuun." Heino Marjamäeltä löytyy työkalut ja osaaminen pokasahan terän kunnostukseen. Lakkareissut Pohjanmaan rauhallisimpiin kolkkiin antavat hyvin perspektiiviä myös ilmastokeskusteluun. Kyllä sika syitä löytää: milloin kärsä kipeä, milloin maa roudassa. Kuusentaimet sinnittelevät 1,5 metriä alempana. Kaikkiaan taimia istutettiin noin 60 000 kappaletta. Metsälain säätäjän tarkoittamassa eteläisessä Suomessa riittää, että puolimetrinen taimikko on saatu aikaan kymmenessä vuodessa, ja jossakin Pihtiputaalla tai Kiuruvedellä aikaa annetaan ruhtinaallisesti 15 vuotta. Ei ole vaikeaa löytää pienaukkoja, joissa uudistumista ei ole tapahtunut 30 vuoden aikana. Viivyttely uudistamisessa lisää kustannuksia Kuva otettu silmien tasalta. Päätehakkuutulot saadaan kyllä ripeästi ja sovinnollisesti jaetuksi, mutta uudistamisen rahoitus tuottaa tuskaa. Tarkasti luettuna metsälakiin liittyvä valtioneuvoston asetus toteaa, ettei pienaukolle tarvitse tehdä mitään, JOS se uudistuu reunametsästä. Isoniemen mukaan kyseessä oli metsätalouden käyttöön otettavan metsänkasvatukseen soveltuvan alueen metsittämiseen saatava tuki, mutta nykyinen kemeralaki ei enää tarjoa vastaavaa mahdollisuutta. Raatamista riittää moneksi vuodeksi, koska heinien valtaamilla alueilla kuusien kasvu on hidasta. "Viime aikoina metsitystuen tarpeellisuus on jälleen noussut esille yleisessä MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Ravinnetalouden merkityksen puiden kasvulle näkee selvästi Marjamäen ensimmäisillä suonpohjan metsityskuvioilla. ”Suomessa on todella paljon koskematonta luontoa myös suojelualueiden ulkopuolella. Muutama vuosi voi mennä siihen, että uskotaan jonkun haluavan raivata alueen ilmaiseksi saadakseen polttopuuta. ”Alueilla, joilla kivennäismaan hiesua on sekoittunut turpeeseen ja sarkaojien penkoilla puut kasvavat parhaiten. Muutama vuosikymmen kuluu nopeasti. Sitten on vielä niitä, jotka uskovat uuden arvopuuston syntyvän itsestään ajan myötä. Metsään mies suuntaa silti edelleen usein
Kannonkosken Lions Clubin talkooväki latoi tervahautaan reilut kaksikymmentä kiintokuutiota tervaksia. Loitsujen tavoitteena on varmistaa, että tervaa saadaan runsaasti ja tervanpolttajat pysyvät terveinä eivätkä nukahda tai sammu työnsä äärelle. Hautatervalle on kysyntää Kannonkosken tervahaudan poltto kesti noin viisi päivää. Puun pohjoispuolelle jätetään ehjä kaistale kuorta, elämänlanka, jota kavennetaan vähitellen viitenä vuonna. Kuvassa tärkeää tehtävää suorittamassa Reijo Vesterinen. Jo ensimmäisenä yönä tervahaudasta valutettiin niin kutsuttua tervankusta: veden sekaista tervaa, jota saadaan haudasta ennen varsinaista tervaa. Myös hiilet päätyvät seulonnan jälkeen hyötykäyttöön, sille ne myydään grillija pajahiilen käyttäjille. ”Tämä ohje on varmuudella ollut näillä seuduilla tervanpolttajien käytössä ainakin satoja vuosia”, Erkkilä kertoi. Tällä tavoin kituen kasvaneesta männystä saadaan tervahautaan kelpaavia tervaspilkkeitä”, Rautasalo kuvaili. Kannonkoskella valmistelut tervaspuiden osalta aloitettiin jo viisi vuotta sitten. 20 29.8.2019 / METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat P ohjoisessa Keski-Suomessa, Kannonkosken Piispalassa, poltettiin heinäkuun puolivälissä tervahauta jo kymmenennen kerran. Ennen tervahautaan latomista pihkottuneet puut kaadettiin hakkuukoneella, kuorittiin ja pilkottiin klapikoneella noin 40 senttisiksi siroiksi pilkkeiksi. Pystypuupilkkeillä tervahaudan latominen on helpompaa kuin tervaskantopilkkeillä, mutta tervaa pystypuista saadaan vähemmän. Kannonkoskinen terva tuoksuukin muun muassa Lohjan Pyhän Laurin kirkon sekä Kärsämäen kirkon katoilla. Hautatervalle on kysyntää, sillä sitä käytetään esimerkiksi kirkkojen paanukattojen käsittelyyn. ”Nyt käytimme ensimmäistä kertaa pystypuista tehtyjä tervaksia, kun aiemmilla kerroilla hautaan on ladottu tervaskannoista tehtyjä pilkkeitä”, kertoi pitkän kokemuksen tervanpoltosta omaava Pentti Rautasalo . ”Miehet pyyhkivät tervahaudasta pahan silmän pois naisväen tekemillä vastoilla, joissa on kolme männyn ja kolme lepän oksaa”, Erkkilä selvitti. ”Tällä kertaa määrä jäi noin kolmeensataan litraan, sillä pystypuupilkkeistä tervaa tuli vähemmän kuin kannoista”, kertoi Lions Clubin presidentti Reijo Vesterinen . "Ohje on ollut tervanpolttajien käytössä ainakin satoja vuosia." "Antaa juosta männyn pinnan, hongan roson rollottoa." Kannonkosken tervahaudasta karkoitettiin sytytyksen yhteydessä paha silmä ikiaikaisin loitsuin. Ensimmäisenä haudasta alkaa tulla vedensekaista tervaa eli tervankusta, joka otetaan myös talteen.. Edellisestä tervahaudasta Kannonkoskella saatiin noin 700 litraa tervaa. "Antaa juosta männyn pinnan" Perinteinen hautaterva on kysytty aine muun muassa kirkkojen paanukattojen pintakäsittelyyn. ”Pystypuista saadaan tervaksia, kun puut kuoritaan petkeleellä tyveltä niin ylös kuin ylletään. Paha silmä pois Tervahaudalla järjestettiin sytytyksen yhteydessä yleisölle suunnattu tapahtuma, jossa tervanpolton hyvä lopputulos varmistettiin ikiaikaisin loitsuin Pertta pon Tikan (Aino Erkkilä ) johdolla. Yhdistys myy tervan ja käyttää tuotot hyväntekeväisyyteen
Yli 100 Metsälehdessä aiemmin julkaistun reseptin joukossa on suomalaisen ruokaperinteen klassikkoruokia sekä uusia sovelluksia tutuista raaka-aineista, ruokia helpoista arkiruoista juhlapöydän näyttäviin antimiin. Kirja esittelee monipuolisesti kaloja, riistaa, sieniä, marjoja ja villivihanneksia, joista loihditaan terveellistä ja monipuolista lähiruokaa. Hinta 23€ (norm. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi mele0919 tai asiakaspalvelustamme, puh. Luonnosta löytyy puhtaita raaka-aineita kotikeittiöiden käyttöön ympäri vuoden. Valokuvaaja Maria Grönroos vastaa kirjan upeasta kuvituksesta ja kuvausjärjestelyistä. FM Marja Hartola on ruokakulttuurin historian tutkimiseen erikoistunut kansa tieteilijä, matkailuopas ja freelancetoimittaja. 32€) Etu voimassa 30.9.2019 asti. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Syyskuun kuukauden kirja Aitoja makuja luonnosta Metsälehden suosikkireseptit nyt kirjana Ruokakirja vie makumatkalle Suomen ainutlaatuiseen luontoon. Reseptien rinnalla on runsaasti tietoa raaka-aineiden käytöstä, historiasta ja terveellisyysvaikutuksista
Housujen leikkaus on väljä, ei tyköistuvasti vartaloa mukaileva. DIMEXRAIVAUSHOUSUT + väljä malli + purulahje + hinta – henkselinappien puute – reisitaskun puute Dimexin raivaushousujen malli on väljä, joten niistä löytyy sopiva vähän lyhytjalkaisemmallekin raivaajalle. Housujen oikealla sivustalla pehmustetasku, joka suojaa lonkkaa raivaussahan painolta. KATSO TORNATOR.FI Haluatko lisätietoa myynnistä tai vuokraamisesta?. Idea ja toteutus on sama kuin lumilahkeilla. Housut ovat työkäyttöön erinomaiset, joskin olemukseltaan hieman retrot, mutta työn tekemistä se ei haittaa. Toinen puute tai parannusehdotus olisi reisitasku housujen vasempaan lahkeeseen. Ostamme metsätiloja ydinalueeltamme pitkäjänteiseen metsätalouskäyttöön. Kätevän kokoinen ja säänkestävä Maastotaulukot-opas mahtuu vaikkapa reisitaskuun. Tornator tarjoaa kuluttoman vaihtoehdon metsätilakauppaan. Selkäosa on korotettu, joten se suojaa ristiselkää kylmettymiseltä. Ensinnäkin housujen malli on suunniteltu armeliaaksi myös raivaajalle, jonka ruumiin rakenne on keskimääräisen suomalainen. 19 , 90€ Mobiili vuosi 17 € Kirja Metsätieto taskuusi! Tutustu ja tilaa osoitteessa www.metsakirjakauppa.fi TAPIO Maastotaulukot kiteyttää Hyvän metsän hoidon suositukset tiiviiseen oppaaseen, jota tuhannet metsäalan ammattilaiset ja metsänomistajat hyödyntävät. Suosittujen raivausasujen valmistus jatkuu, mutta niiden myynti siirtyy kokonaan Uittokalustolle. Ei pehmusteesta ainakaan mitään haittaa ollut, tosin pesun jälkeen pehmustetasku meni helposti ruttuun. Tästä lisää plussia. Vähän mahakkaampi ja lyhytjalkaisempikin sahuri löytää mallistosta sopivat housut. Aina ajan tasalla oleva TAPIO Maastotaulukot -sovellus on vielä kattavampi. Keksintö ei ole uusi, mutta en ole ennen kokeillut sellaista. Tornator on myös kiinnostunut vuokraamaan metsää, mikäli metsätilan myyminen ei ole vaihtoehto. KOKEILTUA vaa haittaa. Materiaali on kesäkäyttöön sopivan liukasta ja ilmavantuntuista polyesteriä. METSÄNOMISTAJA, MIETITKÖ METSÄSI TULEVAISUUTTA. Lahkeen sisäosa menee kengän sisälle ja ulkolahje pitää purun, roskat tai lumen loitolla. Se sisältää havainnollisia lisätoimintoja, kuten monipuolisia laskureita ja valokuvia. Helppokäyttöiset Maastotaulukot on saatavissa kahdessa eri muodossa. Istuvuutta parantaa vyötärön selkäosan kuminauharesori. Erinomainen lisäys ovat purulahkeet, joita en muista muissa raivaushousuissa nähneeni. Lahkeiden etupuolella ja lahkeensuissa on vahvikkeet. Vuokrauksella Tornator tarjoaa helppoa metsänomistamista ja tasaista tuloa metsästä. 22 29.8.2019 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti, SAMI KARPPINEN, kuva A lkuun pienimuotoinen uutinen: Leppävirralla toimiva kotimainen työasustevalmistaja Dimex lopettaa tämän vuoden aikana moottorisahaukseen tarkoitettujen turva-asujen valmistuksen. Tästä plussaa. Kilpailijoihin verrattuna ne ovat edulliset, nettikaupassa hinta on 59 euroa. Kokeilimme alkukesän aikana Dimexin raivaushousuja raivaussahatöissä ja istutuksilla. Henkseleiden kiinnittämiseen ei housujen uumalla ole nappeja, joten ne pitää ommella kiinni tai käyttää nipsuhenkseleitä tai vyötä. Siitäkään ei ole sanottaKoeteltua laatua kohtuuhinnalla Dimexin raivaushousujen tärkein – mutta ei ainoa – valtti on edullinen hinta
Kameroiden lähettävän tekniikan hän on kokenut epävarmaksi. Jyväskylässä asuva Juvonen on innokas valokuvauksen harrastaja. "Vaikka suunnitelmat päivitettäisiin täst'edes kuinka tunnollisesti hyvänsä, jossain vaiheessa on tehtävä melko perusteellinen uusintasuunnitelma, joka antaa riittävän tarkan kuvan metsissä tapahtuneista muutoksista ja metsien tilasta", Yli-Siuru jatkoi. Metsäammattilaisen työnjälkeen ei kuitenkaan kopterilla vielä päästäne. Yli-Siurun suunnittelu-uran alkuvuosista 1960-luvulta käsin tehtävän työn ja armottoman maastojuoksun tarve olivat vähentyneet. Kahdenkymmenenkahden vuoden aikana Yli-Siuru oli laatinut tilakohtaisen metsäsuunnitelman kaikkiaan sadalle tuhannelle hehtaarille. ”Alkuun otin kameroilla still-kuvia, mutta siirryin pian videoihin. ”Kokeilin alkuun kameraa, joka lähetti kuvat ja videot suoraan puhelimeen, mutta lähettävän kameran tekniikka osoittautui epäluotettavaksi.” Erillisten akkujen ansiosta kameroissa riittää virta talvikaudellakin jopa useaksi kuukaudeksi. Tilaisuudessa juhlittiin metsätalousinsinööri Jukka Yli-Siurun ansiokasta urakkaa. Viimeisimmäksi apuvälineeksi suunnittelun mestari oli saanut maastotallentimen. Ne haastavat perinteisen maastossa tehdyn metsäsuunnittelun etenkin jo olemassa olevien suunnitelmien päivityksessä. Myös hernettä ja maissia olen tarjoillut.” Video kertoo kulkijan Juvosen riistakamerat on ohjelmoitu kuvaamaan kahdenkymmenen sekunnin pituisia videoita, kun ne havaitsevat liikettä. Kesäisin pienemmille esiintyjille on tarjolla esimerkiksi oma uima-allas. Omaksi ja mannekiinien iloksi Juvonen on kehittänyt ruokintapaikalle erilaisia virikkeitä. ”Säännöllisesti videoilla esiintyy toistakymmentä erilaista nisäkästä ja lukuisa määrä lintulajeja. Videoista syntyy myös hyvin käsitys sääilmiöistä koko vuodelta.” Vaikka talvella nisäkkäitä esiintyy kameroissa harvemmin, tuo lintujen ruokinta eloa kuvauspaikalle. Nisäkkäitä näkyy runsaasti etenkin kesällä, kun taas talvella voi olla pitkiä aikoja hyvinkin hiljaista”, Juvonen kertoo. ”Pidän vettä maalitela-astiassa, joka toimi juomapaikkana ja uima-altaana linnuille ja oraville. ”Nykyään minulla on metsässä kolme riistakameraa ympäri vuoden kuvaamassa. ”Esimerkiksi punatulkkujen suuri määrä on hämmästyttänyt talvisin.” Uima-allas linnuille ja oraville Juvonen käy ottamassa kameroiden muistikorttien tallentamat videot talteen vähintään kerran viikossa ympäri vuoden. Still-kuvista eläimiä oli vaikea tunnistaa, koska ne eivät välttämättä näkyneet kuvassa kunnolla. Esimerkiksi oravat saattavat välillä tyhjentää varastot vauhdilla.” Suurpedoista Juvosen videoille on toistaiseksi tallentunut vain ilves. ”Tarkoitus on säännöstellä eväitä ahmattien varalle. Eläinyksilöt oppii tunnistamaan videoilta ja esimerkiksi peuran vasojen kasvun voi nähdä konkreettisesti. Lentävä kopteri mittaa metsää noin 70 hehtaaria tunnissa. ”Kyllähän karhu, susi ja ahma olisi hienoa saada kuviin. Janne Juvonen käy tarkistamassa riistakameroiden muistikortit joka viikko. Kamerat toimivat infrapunasalamojen ansiosta eläimiä häiritsemättä myös pimeässä. Tulisi hieman uutta jännitystä muistikorttienkin tyhjentämiseen. ”On jännittävää seurata eläinten käytöstä eri vuodenaikoina. Tilalle oli tullut ilmakuvaus ja automaattinen tietojen käsittely sekä kartan piirtäminen. Lähes kolmekymmentä vuotta myöhemmin metsiin edelleen jalkaudutaan, mutta metsäsuunnittelijan apuna oleva teknologia on ottanut harppauksen eteenpäin. Videonpätkältä lajintunnistus on helppo tehdä ja eläimien käyttäytymistä on mielenkiintoista seurata.” Juvosta motivoi harrastukseen puhtaasti kiinnostus luontoon ja eläimiin, eikä hän harrasta esimerkiksi metsästystä. Tosin tarjoilut ovat toistaiseksi olleet kovin kasvispainotteisia suurpetoja ajatellen.” Tosi-teeveetä keskeltä metsää Talousmetsässä on kesällä elämää enemmän kuin moni metsässä tallaaja osaa arvata. tammikuuta vuonna 1991 ilmestyneessä Metsälehdessä. Metsälehden sivuilta 23 METSÄSTÄ / 29.8.2019 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva H irvi hönkäilemässä suoraan kameran linssiin, näätä nyhtämässä lihakönttiä matkaansa, verkkaisesti löntystelevä mäyrä, tai ”uima-altaassa” virkistäytyvä orava. Työnsarkaan lukeutui kaikkiaan 2 200 tilan metsätaloussuunnitelmat. Olen pitänyt yllä pienimuotoista ruokintapaikkaa, jossa on tarjolla nuolukivien lisäksi vaihtelevasti esimerkiksi erilaisia biojätteitä ja kaloja. Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. "Mikään kone tai tekniikka ei kuitenkaan korvaa maastohavaintoja", Yli-Siuru painotti 24. Jukka Yli-Siurun sadan tuhannen hehtaarin urakka hoituisi kopterilta teoriassa noin puolessa vuodessa. Tela-astiassa on vieläpä luonnostaan matalampi lasten allas sekä syvempi pääty aikuisille”, Juvonen nauraa. Siinä muutamia jyväskyläläisen Janne Juvosen riistakameroiden kuvaamien videoiden esiintyjistä. Hiljattain kuvauspaikalle ilmestyi myös aurinkokennolla toimiva ajastettava ruokinta-automaatti. Riistakameroista mies kiinnostui kolme vuotta sitten, kun hänen äitinsä kotitilan pihapiiriin Uuraisille hankittiin riistakamera valvontakameraksi. Sadantuhannen hehtaarin mies Katso video Metsälehden Youtubesta!. Sami Karppinen TIIA PUUKILA "Tämä on varmasti Suomen ennätys ", vakuutti metsälautakunnan puheenjohtaja Kauko Rauhansalo juhlatilaisuudessa vuonna 1991. Esimerkiksi Metsä Group tiedotti keväällä tehneensä droonikuvien pohjalta metsäsuunnitelmia. Ehkä pisimmälle metsäsuunnittelun ovat vieneet droonit eli kamerakopterit
sensä kummallisista paikoista. ”Kyllä kaksi saa riittää”, metsänhoitaja nauraa. Aapeli-myrsky teki tilaa kasvikuntaan ”Onhan tällä metsäalueella pitkät perinteet ja huikea historia”, Ahvenanmaan maakunnan kiinteistövirastossa työskentelevä Ray Holmlund myhäilee. Maassa, jota on totuttu pitämään Euroopan aseja metsästysmyönteisimpänä. Sen oli säveltänyt Fredrik Pacius ja libreton oli kirjoittanut Sakari Topelius. 24 29.8.2019 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat H elsingissä, Engelin teatteritalossa, esitettiin 24. Kuningas Kaarle XI vieraili täällä Kastelholman linnan mailla vuonna 1672 leskikuningatar Hedvig Eleonooran kanssa. Päättelen, että politiikkaa täällä siis yhä tehdään. ”Tiesitkö muuten, että Ahvenanmaa on vahvasti aseistettu ollakseen demilitarisoitu alue?” Ray kysyy ja vastaa itse. Kastelholman linnan ympäristössä on siellä täällä pienempiä ja suurempia hakkuuaukkoja, eivätkä ne kuulemma ole uusien golf-kenttien aihioita. Niin nytkin. ”Mutta silti: metsä on täälläkin metsää, riista riistaa.” Myrskynkestäviä eivät näemmä ole olleet entiset kuninkaankaan puut. ”Se oli ensimmäinen suomalainen ooppera, nimeltään Kaarle-kuninkaan metsästys”, metsänhoitaja Ray Holmlund mainitsee kuin ohimennen. Metsänhoitaja Ray Holmlund (oikealla) esittelee kartalta kuninkaan jahtimaita. Hakkuuaukkoon ei niistä ilmaannu ensimmäistäkään. Sen jälkiä näkyy yhä. Aapeli-myrsky iski saarelle tammikuussa. Nykyään näillä kuningaiden jahtimailla metsästää Ahvenanmaan maakunnan hallitus vieraineen. elokuuta). Paljastettakoon, etten kuulu kumpaankaan joukkoon. Conny Rosenberg kuuntelee.. Siinä on käynyt pitkin kesää hyvin kauriita”, vuodesta 1992 Ahvenanmaan maakunnan metsien hyväksi työtä tehnyt Holmlund tietää. Liikametsästyksestäkään tuskin on kyse, sillä kauriskausi on käynnistynyt saarella edellispäivänä (15. Kuten aina, on myrskystä ollut iloakin. Saarella asusti tunnetusti hyvin riistaa. Lähes 500 hehtaarin jahtialueelta kaadetaan vuosittain noin 30 metsäkaurista ja joskus jokunen hirvi. maaliskuuta 1852 harrastelijavoimin oopperaa. Kuninkaiden mailla valtapeli jatkuu Romanttisen oopperan kantavia teemoja ovat kunnianhimo, rakkaus ja valta. Jahtiretken kulisseissa juonitaan vallankaappausta. ”Asukkaita on 30 000 ja heistä yli 4 000 harrastaa metsästystä.” Se on suhteellisesti enemmän kuin Manner-Suomessa. Nykyään siellä metsästää Ahvenanmaan maakunnan hallituksen väkeä vieraineen. Toimittaja vain joskus löytää itKuninkaiden jahtimailla Demilitarisoiduksi alueeksi Ahvenanmaalla on yllättävän paljon aseita. Tornissa istuessani mietin, ettei historian saatossa sittenkään ole tapahtunut kovin paljon muutosta. Metsissä on juurakoita pystyssä ja puita nurin, teiden varsilla kasoissa kuljetusta odottavia runkoja. Se synnytti eläimille uusia ruokamaita. Kuninkaiden kansanperintö taitaa ulottua sittenkin uskottua kauemmas. ”Vien teidät yhteen hakkuuaukkoon istumaan iltaa. Onneksi ihmisiä ei sentään enää mestata epäonnisten jahtiretkien takia. Kastelholman linnan maisemissa on metsästänyt moni kuningas. Olihan Kustaa Vaasa määrännyt yli sata vuotta aiemmin, 1537, Ahvenanmaan kuninkaalliseksi jahtialueeksi, jonka hallinnollinen keskus oli Kastelholman linna. Istumme metsän keskellä laavulla, myös keskellä oopperan tapahtumapaikkoja
Niinpä urakoitsijat, joista valtaosa oli yhden koneen yrittäjiä, olivat urakanantajien armoilla niin työnsaannin kuin etenkin taksojen osalta. Kirjavan konekaluston käyttövarmuus ja -aste olivat alhaiset, työ oli kausiluontoista, konekapasiteettia oli liikaa eikä alalla ollut mitään yhtenäisiä ohjemaksuja. Liiton juhlalogo on kekseliäs. Ei kuitenkaan ole mitään syytä olettaa, etteivätkö tikat ja tiaiset käyttäisi mahlaa luonnon oloissakin. Luultavasti muutkin tiaiset hyödyntävät ainakin satunnaisesti mahlavuotoja, vaikka olenkin nähnyt mahlan juonnissa niistä vain hömöja talitiaisen. Kirja on hyvin kirjoitettu järjestöhistoriikki, asiapitoinen ja kuivahko. Kirjassa on kuvitusta ihan kohtuudella, mutta paria poikkeusta lukuun ottamatta kuvat ovat henkilökuvia ja useimmat onnettoman pieniä, vaikka tilaa olisikin ollut. Hajanainen urakoitsijakunta saatiin järjestäytymään yllättävän nopeasti, ja ensimmäiset taksasopimukset saatiin tehdyksi 1970: metsäkuljetuksen taksat nousivat tiukan väännön jälkeen 25 prosenttia vallinneesta maksutasosta. Käpytikka kuitenkin hakkaa koivun kylkeen vaakasuoria reikärivejä, joista valuu mahlaa rungolle. Mukaan on päässyt joku kertakäyttöluennoitsijakin. Näkyvin osa Liiton toimintaa on joka toinen vuosi Jämsänkoskella järjestettävä Metko-konenäyttely, jonka kävijämäärä on noussut 40 000:een. Metsätöiden – lähinnä metsäkuljetuksen sekä ojituksen ja maanmuokkauksen – koneellistuminen oli luonut uuden koneurakoitsijoiden ammattikunnan, jonka asema oli kehittynyt tukalaksi. Ei taksoista sopiminen ollut myöhemminkään helppoa: muutaman kerran jouduttiin metsäkoneet seisauttamaan sopimukseen pääsemiseksi. Liitto onkin tuottelias lausuntojen antaja, ja monella niistä on ollut ilmeisiä vaikutuksia lainsäädäntöön ja viranomaispäätöksiin. ”Yhdessä enemmän” on mainio nimi järjestöhistoriikille. Kullakin puheenjohtajakaudella on omat erityispiirteensä, joista dramaattisin oli Liiton perustaman Osuuskunta Urakointipalvelun konkurssi 1980. Kirja on jaksotettu Liiton puheenjohtajakausittain, joita on kahdeksan. Ainakin määräävän markkina-aseman täsmennys kilpailulainsäädäntöön voidaan laskea koneyrittäjien ansioksi, samoin metsätyön häirinnän kriminalisointi, molemmat 2000-luvun alkuvuosina. Se oli kaataa koko Liiton ja johti käräjöinteihin, joissa syyttömätkin joutuivat maksamaan vahingonkorvauksia. Orava ja liito-orava kyllä ymmärtävät sen arvon. Niinpä jää kertomatta mm. Vaikka järjestö perustettiin metsäkoneurakoitsijoiden tarpeisiin, siihen liittyi alusta pitäen myös maanrakennusja sittemmin myös turvealan yrittäjiä. 141 sivua. Kun silloinen Metsäpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Piironen perusti – Keskustapuolueen järjestötuella – Metsäkoneurakoitsijain Liiton vuonna 1969, siihen oli sosiaalinen tilaus. Kuvien henkilöt nimetään lukuun ottamatta komeaa kansikuvapoikaa. Erityisen mieltynyt vaahteran mahlavuotoon on pyrstötiainen. Sekin auttoi. Hinta 50 euroa, jäsenyrittäjille 40 euroa. Omassa pihassani olen saanut seurata, kuinka käpytikka tulee jo maaliskuulla hakkaamaan reikiä vaahteran kuoreen. Niitäkin luulisi riittäneen. Muutkin marjalinnut, jotka ovat tottuneet käyttämään sokeria ravintonaan, voisivat sopivissa oloissa juoda mahlaa. Vaikka kirjaan on haastateltu lukuisia Liiton luottamusja toimihenkilöitä, värikkäämmät kannanotot ja muistelukset jäävät niukoiksi. Mahla maistuu eläimillekin Talitiainen nauttimassa vaahteran – tässä tataarivaahteran – mahlasta. Meikäläisten lintujen ravinnossa mahlalla on melko vähäinen merkitys, ehkä pyrstötiaista lukuun ottamatta. Suruvaippa on säännöllinen mahlakoivujen vieras. Vaahtera on metsäpuuna niin harvinainen, että havaintoja metsän vaahteroiden mahlavieraista on vähän. Se näkyi myös siinä, että 10 vuoden jälkeen järjestön nimi muuttui Koneurakoitsijain liitoksi, ja jälleen 10 vuotta myöhemmin Koneyrittäjien liitoksi. Etelästä palaavat tilhetkin vahvistavat itseään mahlalla. suurimpien työnantajien toimet urakoitsijakunnan vakinaistamiseksi jo 1970-luvun alussa mm. Vaahteran mahla on kaksi kertaa tuhdimpaa kuin koivun mahla. Amerikkalaisella mahlatikalla eri puulajien mahla on säännöllistä ravinnonlisää suurimman osan vuodesta. Koivun mahla on niin laimeaa – sokereita vain noin prosentin verran – ettei se sellaisenaan juurikaan houkuttele lintuja. Ville Eerola: Yhdessä enemmän. Metsäkonemiehiä (joukossa muutama nainenkin) on hieman vähemmän ja lisäksi on muutama sata turveja muun energia-alan yrittäjää. Puheenjohtajan vaihto ja ylimääräinen jäsenmaksu pelastivat Liiton. Kerran tehtiin oma taksaperustetutkimus kilpailemaan Metsätehon lukujen kanssa. Itse on ole sattunut näkemään mitään lintuja näillä koivun mahlavuodoilla, mutta en ole niitä jatkuvasti tarkkaillutkaan. ESKO PAKKANEN Ti m o To iv an en. Erityisen hyvin se sopii kirjavalle joukolle koneurakoitsijoita eli -yrittäjiä, joiden yhteisestä järjestöstä Ville Eerola on kirjoittanut 50-vuotisjuhlateoksen. Lähdeaineistossa ei ole juuri turvauduttu urakanantajiin. Koneyrittäjät 1969– 2019. Tätä nykyä Liitossa on noin 2 500 jäsentä, joista hieman yli puolet on ”kaivinkonemiehiä”. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 29.8.2019 Yhdessä enemmän ja eteenpäin KIRJAT METSÄPILA MONELLE TAITAA LINTUJEN mahlanjuonti olla aika outo juttu. Vasta nykyinen puheenjohtaja, Markku Suominen, on metsäalan ulkopuolelta, samalla myös ensimmäinen alle 40-vuotias. Kun mahla alkaa valua, käyvät siitä nauttimassa niin käpytikka kuin tiaisetkin. Kuka hän on eli oli. Kun kevätahava haihduttaa osan vedestä, mahla väkevöityy ja alkaa houkutella ainakin hyönteisiä aterialle. Myös sinitiainen vierailee säännöllisesti mahlavuodolla. tavoiteansiojärjestelmän kautta. Jäsenmäärän kehitys ammattiryhmittäin olisikin ollut kiintoisa lisätieto. 50 vuodessa ”taksaliitosta” on kasvanut merkittävä etuja työmarkkinajärjestö, jonka kannanottoja kuunnellaan niin ministeriöissä kuin eduskunnassa, ihan hallitusneuvotteluja myöten. Yksi viehättävimpiä luontokokemuksiani oli, kun seitsemän pyrstötiaista kertyi juomaan mahlaa samasta mahlavuodosta noin kämmenen kokoiselle alalle
Hinnat sis. 24% alv. 55 cm • Sahauspituus 5,1 m • Alustan pituus 6,0 m Tukkivannesaha Hinta nyt: 5290,00 HUOM! Kuvan malli lisävarusteltu. Traileri ei sisälly hintaan.. SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto KATSO MUUT MYYTÄVÄT MALLIT WWW.UITTOKALUSTO.FI Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! Norwood LumberMate LM29 • 14 hp Kohler moottori • Tukin maksimiläpimitta 72 cm • Sahausleveys max
Hi nt a si s. Vuonna 2001 rakennus sai Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilven. Lisäksi suomalaisen PEFC-sertifioinnin mukaisesti jätetään säästöpuita ja suojavyöhykkeitä. Elina Rutanen oli MTK:ssa pääarkkitehti, kun Suomessa siirryttiin metsäverotuksessa pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen ja otettiin arvonlisäverotus käyttöön. kesäkuuta 1935 Saarijärvellä. Kaikupohjaa metsäsuhteelleen ja metsäasiantuntemukselle Rutanen sai omakohtaisesta metsänomistamisesta ja omien metsäasioidensa hoitamisesta. Siellä hän kunnosti tilansa päärakennuksen, sen kulttuurija rakennushistoriallisia piirteitä kunnioittaen perinteisen rakennustaidon mukaan. 15v • Rekisteröity kahdelle * Ta rjo us on vo im as sa 30 .9 .2 01 9 sa ak ka . Suojeluasioissa on vallinnut eräänlainen konsensus eli yksimielisyys siitä lähtien, kun laajapohjaisen Metso-toimikunnan esitys vuodelta 2002 sai yleisen hyväksynnän. 799 €) • Testivoittaja Polaris-sähkövinssi (sh. 11 101 €) + TK.* 9 990 € SPORTSMAN 570 EFI EPS 4X4 2019 • Suomen ylivoimaisesti suosituin • Saa ajaa tiellä 60km/h alk. Hän saikin MTK:ssa hoidettavakseen metsänomistajien kansainvälisiä tehtäviä ja oli pitkään mukana muun muassa pohjoismaisessa metsänomistajajärjestöjen yhteistyössä. Metsänhoitaja Elina Rutanen kuoli 1. Tähänastinen käytäntö on ollut, että mahdollisen metsänsuojelutarpeen määrittää virkavastuulla toimiva metsäkeskuksen edustaja, ja metsänomistaja päättää suojelusta vapaaehtoisesti. al v 24 % Pi dä tä m m e oi ke ud en hi nn an m uu to ks iin . Meillähän suojelu perustuu luonnonsuojelulakiin tai metsälakiin. Mielestäni Suomen lakien ja käytännön mukaan toimimisen pitää riittää metsien suojelussakin. Rutanen valmistui metsänhoitajaksi puukaupalliselta linjalta vuonna 1959. TAPIO LAIHO metsänhoitaja Jyväskylä FSC vyöryttää lisäsuojelua ETUSI 1111 € • Monikäyttöinen ja kestävä Polaris-peräkärry (sh. Rutanen aloitti vuonna 1963 MTK:n metsäosastolla ja työskenteli siellä eläkeikäänsä, vuoteen 1998 asti. Elinan sydäntä lähellä olivat Zonta-järjestö ja jooga, joista virkistystä toi etenkin osallistuminen aktiivisesti Suomen Joogaopiston toimintaan Saarijärvellä. Hän oli metsäylioppilaskurssinsa ainoa nainen ja osaltaan raivasi naisille tietä metsämiesten maailmassa. Odottaisin ryhdistäytymistä tässä asiassa ainakin Metsä Groupilta (entinen Metsäliitto), jonka ylimmät päättäjät ovat metsäomistajien valitsemia edustajia. Elina huolehti kaikin tavoin suunnitelmallisesti omien ja Taipaleen tilan metsien käytöstä ja hoidosta ottaen huomioon myös ohjelmallisen ja vapaaehtoisen suojelun tavoitteet ja toteutuksen. Isä opetti käytännönläheisesti järkevän ja tarkoituksenmukaisen metsien käytön ja metsien hoidon perusteet. Ulkopuoliset vaateet lisäsuojelusta on torjuttava. Hämmästyttävää on, että suuret metsäyhtiömme ovat olleet valmiita lähtemään FSC:n uuteen hankkeeseen. Yhtiöthän maksavat myös itse sertifioinnista ja sen tarkastuksista FSC:lle. 312 €) KIPPITOIMINTO VENTTIILISUOJAT SÄHKÖSINKKAUS/ PULVERIMAALAUS IRROTETTAVAT PÄÄDYT PITKÄLLE LASTILLE PYÖRIVÄ VETOPÄÄ POLARISSÄHKÖVINSSI (SH. Riittää siinä yhtiöiden kenttähenkilöstöllä pähkäilemistä ja kartoittamista! Kustannukset jäävät yhtiöille, jotka siirtävät ne puun hinnassa metsänmyyjille. Eläkkeelle jäätyään Rutanen jätti pääkaupunkiseudun ja siirtyi kotitilalleen Saarijärvelle. Tämä on uusi käsite, joka ei sisälly suomalaiseen lainsäädäntöön. Hän oli syntynyt 24. Metsänhoitaja Elina Rutanen MUISTOKIRJOITUS LUKIJALTA Metsäkeskusteluissa on viime aikoina keskitytty väittelemään hakkuutavoista: hakataanko metsiköittäin vai poimimalla jatkuvan kasvatuksen tavoilla. POLARIS.FI. Kiinnostus oli syttynyt kotona Saarijärven Taipaleen tilalla, jonka tuotanto oli metsäpainotteinen. Rutanen oli uudistusmielinen ja kehittämishaluinen, ei vain metsäveroasioissa vaan muutenkin, mutta tarpeen vaatiessa myös terveen kriittinen. Niin metsäpolitiikka kuin kansainväliset puumarkkinatkin olivat hänellä hyppysissä jo metsäjohtokunnan sihteeriyden kautta, mutta varsinkin hänen osallistuessaan puukaupan kansainväliseen markkinaseurantaan ja etenkin kotimaisen metsäverotusjärjestelmän kehittämiseen. Tuolloin mainittiin usein, että valtakunnassa on vain yksi henkilö, joka hallitsee nämä metsän veroasiat. HCV-alueiksi on otettu ilmeisesti satelliittikuvien perusteella laajahkoja suuripuustoisia aloja. Hän viihtyi MTK:ssa, jota hän piti hyvänä näköalapaikkana kansainvälisten ja kotimaisten metsäasioiden seuraamiseen ja niihin vaikuttamiseen. PEKKA AIRAKSINEN, TIMO NYRHINEN, PÄIVI LUOSTARINEN Kirjoittajat ovat Elina Rutasen pitkäaikaisia työtovereita. Ei vo i yh di st ää m uu hu n ta rjo uk se en . Rutanen oli nuoruudessaan hankkinut hyvän kielitaidon ensin Englannissa ja sitten ASLA-stipendiaattivuotenaan Yhdysvalloissa, missä hän opiskeli Kaliforniassa Berkeleyn yliopistossa muun muassa metsien monikäyttöä, metsäekonomiaa ja tilastotiedettä. Ilmeisesti FSC on pelotellut metsäteollisuuden tuotteiden boikoteilla, ellei niillä ole FSC-järjestön sertifikaattia. Nyt ympäristöjärjestö FSC on tuonut metsiimme uuden suojeluelementin eli HCV-alueet (high conversation value), joilla se tarkoittaa ”korkean suojeluarvon alueita”. Suojelu on joko pysyvä tai määräaikainen, ja korvaus tuotonmenetyksestä tulee sen mukaan. Niiden luontoarvot eivät näy satelliittieikä ilmakuvissa, vaan yhtiöt ovat luvanneet niitä selvitellä. heinäkuuta lyhyen sairauden uuvuttamana
Mh. Muilta osin maa-alue on pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Hintanäkemys 15.000 €. Pääasia on, että siitä voi olla hyötyä myös muille Metsälehden lukijoille. Rakennuksessa on sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja takka. Johdat asiantuntijaorganisaatiota ja vastaat sen toiminnan kasvusta ja kilpailukyvyn kehittymisestä toimintaympäristön muuttuessa. 1996 rakennettu pyöröhirsinen loma-asunto, jossa on uudempi kelohirsinen laajennusosa. Kiinteistöllä on 6 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajanasunnoille, rakennuspaikat sijaitsevat 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 krsm²/rakennuspaikka. METSÄ-/LOMAKIINTEISTÖ, Sulkava, Karjulanmäki 11,3 ha. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen pyydämme toimittamaan viimeistään 20.9. 1987 rakennettu omakotitalo, vanha upea hirsiaitta, karjarakennus ja kalustohalli, n. Niiden lähettäjät palkitsemme Fiskarsin puuvartisella halkaisukirveellä, joka tulee markkinoille syyskuussa. SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, PieniKontiainen -saaressa. Hp. 135.000 €. 3779m 3 . Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. 1 km. Sovi esittelyaika ja toteuta unelmasi! Mh. Toiminta metsäalan organisaatioissa on sinulle entuudestaan tuttua. Olet etsimämme henkilö, jos sinulla on näyttöä vahvasta esimiestyöstä ja kokemusta liiketoiminnan johtamisesta. 117.000 €. 050 348 3568. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Monipuoliset mahdollisuudet vakituiseen asumiseen, vapaa-ajan asumiseen, yrittämiseen. Omaa länsirantaista rantaviivaa on noin 700 m. Koko pinta-ala on kasvuisaa metsämaata ja kasvupaikat pääosin hyväkasvuisia mustikkakankaita. Hp. Nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät on harvennettu ja järeytyvät hyvää vauhtia tukkivaiheeseen eikä hoitorästejä ole ollenkaan. Kuviot 3,1 ja 8 laikutettu 12.7.2019. TARJOUKSET pyydämme jättämään 31.8.2019 mennessä os. Sijainti Kurkilahden pohjukassa omassa rauhassaan. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Kahden tilan muodostama metsäinen kokonaisuus Saajuu-järven rannalla Hakniemessä. Pihapiirissä on runsaasti istutuksia ja nurmialuetta ja kasvimaita. 500 m 3 . Tie/tonttimaata on n. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Rajoittuu Jantoniementiehen ja Metsäpirtin yksityistiehen. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo. Julkaisemme nikseistä parhaat lehdessä. Olet innostava ja motivoiva henkilöstöjohtaja ja kykenet uudistamaan yhdistyksen toimintatapoja entistä ketterämmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Niksi voi liittyä yhtä hyvin taimikonhoitoon, retkeilyyn kuin nikkarointiinkin. Rauhallinen sijainti. 188.000 € / tarjous viim. Lähetä meille kuvaus hyväksi havaitsemastasi ideasta tai välineestä, joka helpottaa metsänhoitoa tai muuta tekemistä metsässä. 180.000 €. 28 29.8.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsälehden tämänvuotisessa kesäkilpailussa etsimme hyviä niksejä. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Tie palstalle. Niinivesi on yli 35 km pitkä järvi, jossa perinteisten ahvenen ja hauen lisäksi saada taimenta, harjusta, kuhaa ja siikaa. Mitä parhain metsäsijoituskohde ! Mh. 3,1 ha on metsätalousmaata, josta varttunutta kasvatusmetsää n. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. 2,4 ha, puuston määrä n. Liitä mukaan valokuva, piirros tai vaikkapa video. Hp. 0,6 ha, kaikki kohteella sijaitsevat rakennukset ovat purkukuntoisia. Jos idea ei ole sinun, muistathan mainita siitä. Mainiot veneilyja kalastusmahdollisuudet, omasta metsästä saa kotitarvepuut ja hieman hakkuutulojakin. Sähköistetty mökki ja kaksi makuuaittaa sekä varastorakennus. Lisätietoa tehtävästä antaa Mhy Roineen hallituksen puheenjohtaja Matti Rauhalahti puh. Lisäksi arvomme kaikkien osallistuneiden kesken viisi kappaletta luontoaiheisia korttipakkoja. Kuoreen merkintä ”toiminnanjohtaja”. laukkanen@metsat.fi. Jeroksenrinne-tila on puhdas rantaan rajoittuva metsätila. Kiinteistö rajoittuu reilun 300 m:n matkalla Vanhaan Viipurintiehen. 45.000 € / tarjous viim. Metsänhoitoyhdistys MHY Roine 2 x 160mm_92mm 22.8.2019 13.50 Sivu 1 METSÄKIINTEISTÖ, Punkaharju, Putikko 3,7 ha. 19.2.2018 päivättyjen metsäarvioiden mukaan alueen kok.puusto n. Puuston määrä 8/2019 laaditun metsäarvion mukaan 1.073 m 3 . Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. Hyväkuntoisessa talossa on tuvan lisäksi 3 makuuhuonetta, keittiö, työhuone ja vaatehuoltotiloja, saunaosasto. Hirsiaitassa on mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituksiin. Kohteessa on v. 2 km. Hp. Kasvatat yhdistyksen liiketoimintaa ja pidät huolen palveluiden kilpailukykyisyydestä ja laadusta luoden näin kasvavaa lisäarvoa jäsenistön metsätaloudelle. syyskuuta mennessä osoitteella lukijoilta@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti/Niksikilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. 43.000 eur. osoitteeseen Mhy Roine ry, Hallitus, Ellintie 2, 36200 Kangasala. Reilusti kirkasvetisen Niiniveden rantaa ja kivalla paikalla 1 yleiskaavan mukainen rantarakennuspaikka. €. Alue on monipuolinen niin kehitysluokkien, maapohjien ja maastonmuotojenkin osalta. 1.9.2019. 22.9.2019 MÄÄRÄALA, Rautalampi, Niinivesi 13,8 ha. Kurkilahti-tilalla on rakennetun rantarakennuspaikan lisäksi yksi rakentamaton A/1 rakennuspaikka luonnonkauniilla rinnetontilla. 1.840 m 3 . METSÄLEHDEN KESÄKILPAILU ROINE Metsänhoitoyhdistys Roine toimii Kangasalan ja Pälkäneen alueella aivan Tampereen kasvukeskuksen kupeessa ja on alueensa merkittävin yksityismetsätalouden toimija. Pääosin taimikoita, mutta heti hakattavaakin löytyy. Kolmesta vierekkäisestä kiinteistöstä koostuva metsäalue Hormajärven pohjoispuolella. 050 464 6500 METSÄTILA, Lohja, Hormajärvi 47,3 ha. Vakavaraisuutemme on vahva Haemme Toiminnanjohtajaa vastaamaan kokonaisvaltaisesti yhdistyksen strategian mukaisesta toiminnasta Vastuullasi on talouden, henkilöstön ja liiketoiminnan johto toimialueellamme sekä merkittävimpien asiakasja sidosryhmäsuhteiden hoito. Lisäksi kauppahintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. METSÄTILA, Savonlinna, Savonranta 12 ha. 115.000 €. Hp. Palveluksessamme on 10 toimihenkilöä, toimipaikkoja on 3 ja liikevaihto on noin 3,85 miljoonaa euroa. Lähetä niksi tai niksit 8. 2 km:n päässä Saaren taajamasta, Akonpohjasta. Pinta-alasta n. Mukava kesäpaikka ison veden äärellä. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa. 040 510 8085 LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Savonranta Savonrannan Karhunkoskella noin 7000 m 2 määräalatontti, jossa sähköistetty v. Tehtävä on toistaiseksi voimassa oleva ja päätoimistomme sijaitsee Kangasalan keskustassa. 2003 valmistunut loma-asunto niemenkärjessä. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. Savonrannan Hankavaarassa hyvin hoidettu ja hyvin saavutettavissa oleva metsätila. Hinta sisältää myös tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti-kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Omaa Saimaa Pyyveden rantaviivaa noin 250 m. ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Saari Maatilan pihapiiri, iso v. 50 km Tallinnasta! Myynnissä peltoa 490 ha. Pertti Saarinen, puh.040-5010043 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Mökki-irtaimisto sisältyy maksettavaan kauppahintaan. 3,6 milj
09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. www.facebook.com/mhykeskisuomi Metsänomistajat KESKI-SUOMI L&T Biowatti Oy on Lassila & Tikanoja Oyj -konserniin kuuluva valtakunnallinen energiaja metsäsektorin palveluyritys. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta. p u o r g a s t e m ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . 3 9 Halutaan ostaa metsäkuusen KORISTEHAVUA myös omorikakuusen havu ja pihdat käy. 0400 396 952 C M Y CM MY CY CMY K 25371_.pdf 1 26.8.2019 14.50. Tiedotamme työnhaun tuloksista osoitteessa: www.mhy.fi/keski-suomi. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950 (LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta, Joensuu OSTETAAN MYYDÄÄN ARVONTA PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsälehden Kevätkampanjassa tilaajien kesken arvotun metsurin varustepaketin voitti HELVI RYTKÖNEN Iisalmesta. WWW.HAVUPUU.FI Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on alueensa merkittävin yksityismetsätalouden toimija. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. johtaja Jussi Linnala p. 9 . Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA Viitasaarelle myyntija asiakaspalvelutehtäviin omalle vastuualueellesi. Jätä hakemuksesi 20.9.2019 mennessä www.lt.fi/tyopaikat. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87. a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K . Palkkaus YT/ Meto tes:n mukaan. Olet hankkinut metsätalousinsinöörin tai metsänhoitajan tutkinnon. Tarjoamme paikan energisessä bioenergiayhtiössä. Lisäksi vastaat logistiikan kanssa laadukkaasta puunkorjuusta ja varastoinnista sekä varmistat operatiivisen toiminnan sekä sen seurannan kannalta oleellisten järjestelmätietojen ajan tasalla pitämisestä ja metsäsertifioinnin mukaisesta toiminnasta. a ij a a s o n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p . t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . Olemme vakavarainen toimija, jonka työllistävä vaikutus on noin 200 henkilötyövuotta. Tiedusteluihin vastaa va. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää hyvää paikallistuntemusta ja kontaktiverkostoa alueen metsänomistajiin, koneyrittäjiin ja metsäpalveluyrittäjiin. ä ö li k n e h 4 8 n i o n ä ä t s il l ö y t e s a j , a o r u e a i d r a jl i m , 2 il o 8 1 2 a n n o u v o t h i a v e k ii l n it s e r o F a ll i v a a r u e s ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j n a p u a k u u p n a a m a a t s a v a ti o ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m e a H : a ll i e u l a a v u J a n a k k i a p o t s i m i o t a j a n e e u l a i m i o t ä ll ir ii p a t n i k n a h n il e k k i M s u n n a K a n a k k i a p o t s i m i o t a j i v e i S a j i p m a l o h o T a n e e u l a i m i o t ä ll ir ii p a t n i k n a h n u l u O n e e s i m u t s i n n o ä s s ä v ä t h e t t e s k y t y ll e d e t a a h r a P ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a k k n a v e m m a t s o v r A . 09 315?49?845, 0400 894 080 Sami Karppinen p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G 3 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p ä s t e M . Hakemuksia ei palauteta. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Hakemukset liitteineen 8.9.2019 mennessä osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi. ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p n i o n ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m . 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Sähköpostitse osoitteeseen: jussi.linnala@mhy.fi. Sinulla on muutaman vuoden työkokemus puunhankinnasta, puukaupasta ja metsäalan tehtävistä. Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpalvelupäällikkö Timo Marttila, p. 040 126 1181 Valtteri Skyttä p. 29 PILKKEITÄ / 29.8.2019 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Puhelin 0294 32 6000 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry päätoimisto: Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi www.mhy.fi/keski-suomi . 0505988194, timo.marttila@lassilatikanoja.fi LT Biowatti 2x140_92 mm 19.8.2019 10.50 Sivu 1 MYYDÄÄN Metsätila Länsi-Virossa, 86 ha, hyvät kunnostetut rakennukset, hieno miljöö, hyvät metsästysmahdollisuudet. 050 598 1486 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 9 i s e s k u m e k a h ä t ä j a j t o d e i t ä s il o s t a K m o c . ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m : a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 9 1 2 . n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . Haemme nyt tiimiimme Metsäpalveluasiantuntijaa vastaamaan Oulun koillisja itäpuolen alueiden metsäraaka-aineen hankinnasta, metsäomistaja-asiakaspalvelusta sekä metsäomistajayhteistyön sujuvuudesta omaan myyntiin liittyen. Palveluksessamme on 50 toimihenkilöä, toimipaikkoja on 14 ja liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Tarjoa rohkeasti! Heikki Puputti puh.o4oo 456 865, heikki.puputti@havupuu. n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 9 315 49 844 MARKKINOINTI Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?803 Eero Sala p. ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 7 , 5 il o o t h i a v e k ii l 8 1 2 n e d o u V . p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 0400 751 685. Tarjoamme monipuoliset ja laadukkaat metsäalan palvelut Keski-Suomessa 12 kunnan toimialueellamme. Arvostamme sosiaalisia taitoja sekä yrittäjämäistä asennetta, kokemus puukaupasta sekä metsänhoitotöiden suunnittelusta katsotaan eduksi
Sen kilpailukyky muiden puiden kanssa on heikohko. Luonto myös palaa takaisin, kun metsä uudistuu. Jos lihantuonnille ja soijantuotannolle laitetaan stoppi, jostain muusta on Amazonasin viljelijäväestön leipänsä revittävä. Pääsääntöisesti ainakin Suomen kaupoissa myytäviä pinjansiemeniä voi huoletta syödä ilman kitkerää jälkimakua. NUORTEVA 75 VUOTTA 7.9 Pertti Huitu, metsänhoitaja, Säkylä (matkoilla) 15.9. Luonnon kannalta metsäpaloissa ei ole mitään kummallista tai pahaa, mutta ihmiset eivät niistä tykkää. 1800-luvulla elänyt ”Isä” Armand David oli nuoruudessaan erityisen pidetty ja innostava opettaja Italian Rivieralla. Pelkkä puhdas vesikin on tällöin saattanut maistua kammottavalta. 30 29.8.2019 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Suotuisissa olosuhteissa puu voi saavuttaa metrin paksuuden. Armandinmänty on kuoreltaan sileähkö ja muistuttaa vanhanakin enemmän harmaantuneen haavan kuin kilpikaarnaisen metsämännyn runkoa. Vaikka armandinmänty on suhteellisen taudinkestävä muun muassa valkomännyn tervasrosoa vastaan, sillä ei ole suurta metsätaloudellista arvoa kuin paikallisesti. Suomen turvepellot vastaan Amazonasin sademetsät osoittaa, että myös mittakaavalla on merkitystä, kun ilmastoratkaisuja haetaan. Silja Siitonen, KTT, MMM, MBA, CEFA, Helsinki (matkoilla) LIIKUSKELLESSANI PÄIVÄNÄ ERÄÄNÄ Stora Enson marmoripalatsin ympäristössä korviini kajahti huuto, joka lähempänä kuului näin: "Nature is burning, nature is burning, nature is burning…" Pieni joukko ympäristöaktivisteja osoitti mieltään Amazonasin metsäpalojen takia. Mies kuitenkin haaveili pääsystä Kaukoitään. Se esiintyy useimmiten sekapuuna, harvoin puhtaina metsikköinä. Etelä-Amerikassa pitkään työskennellyt metsänhoitajaystäväni totesi, että Brasilian sademetsiä muutetaan maatalouskäyttöön siitä yksinkertaisesta syystä, että trooppisen puun kauppa on hyytynyt länsimaiden boikotoinnin takia. Viisasta olisi, jos kukin maa pyrkisi myös ruuantuotannon osalta mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Mauri Myllyniemi, metsätalousinsino?o?ri (AMK), Seinäjoki (matkoilla) 50 VUOTTA 12.9. Luonto palaa HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Kaukana Kiinassa kasvaa näyttävä mäntylaji, jonka siemenet maistuvat erityisesti pähkinähakki-linnuille. Ihmisetkin niitä usein syövät, mutta toisinaan katkerin seurauksin. He ovat oikeassa. Otus tosin oli ollut kiinalaisille tuttu jo ammoisista ajoista alkaen. Puun kävyt ja neulaset ovat mittavia, joskus lähes parikymmensenttisiä. Nyt koko maailma pohtii, miten Amazonasin metsäpalot saataisiin sammutettua: pitäisikö purkaa jo melkein valmiiksi neuvoteltu vapaakauppasopimus Brasilian kanssa, pitäisikö lopettaa eteläamerikkalaisen naudanlihan syönti, pitäisikö auttaa Brasiliaa sammutustöissä ja niin edelleen. Toistaiseksi toimenpiteet ovat olleet lähinnä mielenilmauksia ja julkilausumia. MAAPALLON VÄESTÖN NOPEA kasvu on perimmäinen syy siihen, että ruokaa on pakko tuottaa entistä enemmän. Kanada, Kalifornia, Venäjä, Portugali, Ruotsi, Norja, Brasilia ja monet muut metsäiset maat ovat kokeneet suuria metsäpaloja viime aikoina. On paradoksaalista että Suomessa käydään keskustelua ruuantuotannon turmiollisuudesta ilmastonäkökulmasta. Kotiseuduillaan Kiinassa, Taiwanissa ja Myanmarissa armandinmänty voi kivuta yli kolmen kilometrin korkeuteen vuoristossa. Palaneen metsän tilalle nousee uusi metsä, ellei maankäyttömuotoa radikaalisti muuteta pitämällä uusi kasvu kurissa. Puu viihtyy myös alavilla mailla, jossa se voi parhaimmillaan kasvaa korkeammaksi kuin Aulangon näkötorni Hämeenlinnassa. Kun metsällä ei ole rahallista arvoa, sitä ei ole syytä säästääkään. Puu kuuluu niin sanottuihin viisineulasmäntyihin, ja sitä viljellään koristepuuna myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Mennäänkö syteen vai saveen, jää nähtäväksi. Armandinmännyn kävyt saattavat olla jopa parikymmensenttisiä. KUN TARMOKKAAT LÄNSIMAAT toimeen taas tarttuvat, olisi hyvä varmistaa etteivät toimenpiteet ole kontraproduktiivisia eli tavoitteen vastaisia. Kun hänet viimein toivomuksestaan lähetettiin Kiinaan ja Mongoliaan, hän innostui keräämään Pariisin luonnontieteellisen museon kasvikokoelmiin yli kaksisataa uutta kasvilajia. Ilmiö tunnetaan Suomen lääkäripiireissä nimellä ”pinjasuu” ja muualla maailmassa ”pine nut syndrome”, eli männynsiemensyndrooma. Boreaalisella havumetsävyöhykkeellä metsien tiedetään luonnonoloissa uudistuneen juuri metsäpalojen jälkeen, mutta sama ilmiö on tuttu myös muilla kasvillisuusvyöhykkeillä tropiikki mukaan lukien. Siinä sivussa hän kuvasi länsimaiselle tieteelle myös jättiläispandan. NIIN KARUA KUIN SE onkin, metsäpalot kuuluvat metsäisten ekosysteemien luontaiseen kiertoon. Kourallinen kiinalaisia männynsiemeniä avitti tämänkin artikkelin kirjoittamista.. Kiinansembra eli armandinmänty (Pinus armandii ) on nimetty ranskalaisen lähetyssaarnaajan ja luonnontieteilijän mukaan. Erityisesti ranskalaiset ja amerikkalaiset tutkijat ovat viime vuosina raportoineet tuhansia onnettomia tapauksia, joissa armandinmännyn siemeniä nauttineet ihmispolot ovat jälkikäteen tunteneet metallinmakua suussa jopa viikkojen ajan. Tai jos pistää, niin seurauksena voi olla dysguesia eli tilapäinen makuhermojen vääristymä. ja kaunis ulkokuoreltaan, ei sen kookkaita siemeniä parane ehdoin tahdoin pistää poskeensa. "Luonto palaa!" huutavat mielenosoittajat. Venäjän laajat metsäpalot tuntuvat ajoittain meillä asti savun tuoksuna, joskaan eivät aivan viime vuosina. Muista mäntylajeista poiketen juuri armandinmännyn siemenet aiheuttavat jostakin syystä eniten makuhäiriöitä. Merkillisiä makuhäiriöitä Vaikka armandinmänty on kelpo rakennuspuu Metallinmakuinen siemenpuu Armandinmännyn siemenet saattavat houkutella syömään niitä. Ei kuitenkaan kannata. Ravinnerikkaat siemenet ovat suurehkoja, sentin-puolentoista pituisia, ja niiden kypsyminen kestää parisen vuotta. Kansainvälisen yhteisön on vaikeaa puuttua väestön kasvuun, koska YK:n päätöslauselman mukaan syntyvyys on kunkin maan oma asia. Enimmäkseen armandinmäntyä käytetään rakennusja polttopuuna, huonekaluissa ja ratapölkkymateriaalina. Amazonas on noussut tapetille ylitse muiden, vaikka esimerkiksi Kanadassa palaa joka vuosi suurempi pinta-ala metsää kuin sitä hakataan, ja kaiken kukkuraksi metsäpalot on todettu Kanadan pahimmaksi hiilidioksidipäästöksi. Kemistit ja myrkkytutkijat eivät ole löytäneet ilmiön kemiallista aiheuttajaa
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähko?isesti heti saatuasi ruudut täyteen.. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 29.8.2019 METSÄRISTIKKO 15 Metsäristikko 12, oikea ratkaisu ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 12. SYYSKUUTA. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 15”. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . • Hyödy hyvästä kuusenkäpykesästä • Ladulta metsää hoitamaan TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 12.9.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . PALKINNOT metsäristikosta 12 on arvottu seuraaville kolmelle: MINNA KARPPINEN , Hernesjärvi, LEENA LEPPÄMÄKI , Vaskivesi ja JOUKO TERVAPURO , Espoo. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Rahaa pakurikäävästä • Näin metsää keilataan • Paljon puhetta turvemaasta W ik im ed ia Co m m on s • Missä mennään metsävakuutuksissa. RISTIKKO lo?ytyy myo?s osoitteesta www.sanaristikot.net. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa
Helppoa ja hauskaa puuhaa ympäristöä unohtamatta. Kun teet sopimuksen puukaupasta tai metsänhoitotöistä Stora Enson kanssa 1.8.–15.10.2019 osallistut automaattisesti huippu luokan sähköpyörän arvontaan. Tarkemmat säännöt www.storaensometsa.fi/efatbike Elämässä mukana – Stora Enso Metsäpalvelunumero 02046 1478 (ark. Arvomme 3 kpl sähköfatbikea, Tunturi eMAX Front suspension. klo 8–16) Kiinnostuitko. Voita puukaupalla sähköläskipyörä Puukauppa ja metsänhoito Stora Enson ammattilaisten kanssa on vaivatonta kuin sähköavusteisella läskipyörällä ajaminen. Palkinnon arvo on 3299 €. Arvonta 23.10.2019. Pyydä yhteydenotto!