Sivut 16–17 Tilaa kasvaa Sa m i Ka rp pi ne n METSÄTESTAMENTTI Lahjoita metsäomaisuutesi osaaviin käsiin, metsäalan hyväksi. ELOKUUTA 2020 • NRO 15 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI UUTISET CLT yleistyy omakotitaloissa ›› 2–3 Neljännesvuosisata Metsäsäätiötä ›› 4–5 Hirvituhot menevät tarkempaan syyniin ›› 6 Paperin vienti takkuaa, mistä löytyy korvaaja. Lisätietoa: www.mmsaatio.?/metsatestamentti. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. ›› 11–13 Energiapuu vetää, kuitupuu ei ›› 14–15 METSÄSTÄ Sulkavalta löytyy tuntematon helmi ›› 18–19 Savolainen luonto ja ruoka tunnetuksi ›› 22 Sukutilasta koitui mittava selvitystyö ›› 23 PILKKEITÄ Pitsa paistuu myös luonnon keskellä ›› 28 Mailapuuta brittien kansallispeliin ›› 34 Harvennushakkuu kannattaa, mutta miten ja milloin se on syytä tehdä. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 27
Hirvieläinten vahinkojen korvausrahat pysyvät 5,6 miljoonassa eurossa. ”Kaiken aikaa CLT:lle on enemmän kysyntää. ”Aikoinaan omat lapseni rakensivat majoja tyhjistä pahvilaatikoista”, Aarnio kertoo. Messualueelta löytyy kaksi CLT-runkoista pientaloa. Metsien hoitoon on haettu toimijaa, jolla on koko maan kattava palveluverkosto. Kumpikaan ei ole puun pitkäaikaiskestävyyden kannalta järkevää”, Karjalainen hämmästelee. Saman talon olisi voinut rakentaa painumattomasta hirrestä, mutta halusimme tehdä sen CLT:stä, jotta meidät löytäisi valmiiden CLT-talorakentajien joukosta”, kertoo Finnlog Oy:n myynti-insinööri Marko Turunen. Tällä hetkellä metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Käytön jälkeen sen voi taitella kokoon säilytystä varten. ”Vallitseva tilanne on valitettava ja meidän on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin koronaepidemian aiheuttaman tulosjättämän korjaamiseksi ja yhtiön toimintakyvyn säilyttämiseksi”, Otson toimitusjohtaja Jyrki Pihlava sanoo. Tiehankkeiden viivästyminen kiusaa Otsoa Otso Metsäpalvelut Oy on aloittanut yhteistoimintaneuvottelut. Kevyttä ja kestävää leikkimökkiä voi helposti liikuttaa paikasta toiseen. Mökin voi pystyttää lastenhuoneeseen tai sään salliessa pihamaalle. Karjalainen selventää, että puurakentaminen on ekologista, mikäli rakennus ja siten rakennukseen sitoutunut hiili säilyy pitkään. Rakennusalalla työskentelevät Oulusta asuntomessuille saapuneet Joel Lahtikangas (vasemmalla) ja Pekka Kellokoski olivat kiinnostuneet Finnlog Hetenassa CLT:n käytöstä, liekitetystä julkisivujen puupinnasta sekä massatuotantoon sovellettavista ratkaisuista.. Aalto-yliopiston Omakotitaloliiton ja Pientaloteollisuus ry:n jäsenille vastikään teettämän tutCLT tulee pientaloihin Puun suosio sekä CLT:n käytön kasvu pientalorakentamisessa näkyvät asuntomessuilla. CLT:n hivuttautuminen pientalorakentamiseen näkyy tällä viikolla päättyvillä Tuusulan asuntomessuilla. Yhteistyötä testataan ensin Etelä-Savon yhdistyksen kanssa ja myöhemmin Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen alueella. Finnlog Hetena on valmistettu lähes kokonaan kotimaisesta puusta, kuten suurin osa Suomessa tällä hetkellä rakennettavista puisista pienja kerrostaloista. Yhdistykset hoitamaan sijoitusmetsiä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo ja metsäkiinteistöjä hallinnoiva Conifer Consulting Oy ovat sopineet metsien hoidosta. Vähähiilisyydestä halutaan maksaa Asuntomessuilla on ensimmäistä kertaa laskettu rakennusten ympäristövaikutukset koko elinkaarenajalta. Ensi vuoden budjetin metsärahat ennallaan Maaja metsätalousministeriön ensi vuoden budjettiesityksessä metsärahat pysyvät paljolti nykyisellä tasolla. ”Suomen pientaloista noin neljännes on massiivipuurunkoisia, pääasiassa teollista hirttä ja CLT:n osuus on kasvamassa”, arvioi rakennusopin professori ja arkkitehti Markku Karjalainen Tampereen yliopistosta. Yksi messujen CLT-kohteista on modernia massiivipuurakentamista edustava omakotitalo Finnlog Hetena, jossa eri puulajeja ja eri tavalla käsiteltyä puuta on näyttävästi esillä. Puuta arvostetaan Massiivipuurakentamiseen vihkiytyneen Finnlogin asiakkaat arvostavat puuta terveellisen sisäilman, yksirakenteisuuden ja hyvän akustiikan takia. MTK: Metsävähennystä tulisi nostaa Metsävähennys tulisi nostaa vastaamaan puuston todellista osuutta metsän hankintamenosta, MTK esittää. Conifer Consulting hallinnoi 30 000 hehtaarin metsäomaisuutta, joka jakaantuu usealle sijoittajalle. Kemeratukeen osoitetaan 53 miljoonaa euroa: se on kolme miljoonaa euroa tämänvuotista vähemmän, laskun syynä on määrärahojen siirto toiselle momentille luonnonhoitoon ja ympäristötukeen. Puuston osuus metsän hankintamenosta on järjestön mukaan tyypillisesti 90–95 prosenttia. Aaltopahvi taittuu leikkimökiksi Pallotuolista tunnettu muotoilija Eero Aarnio on suunnitellut leikkimökin Metsä Boardin aaltopahveista. Myös rakennusliike Finnlog Oy:ssä on huomattu CLT:n suosion kasvu. LYHYET UUTISET 27.8.2020 / AJASSA 2 TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva P uukerrostalojen rakentamisesta tuttu CLT eli ristiinliimatuista laudoista valmistettu massiivipuuelementti yleistyy myös pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen rakentamisessa. ”Ihmettelen, että tummaksi maalatut, sävytetyt puutalot ovat trendikkäitä ja monet niistä räystäättömiä. Yleisesti puu mielletään ympäristöystävälliseksi, kotimaiseksi rakennusmateriaaliksi, jota halutaan suosia paitsi rakenteissa myös pinnoilla. Taustalla on koronapandemia, joka on viivästyttänyt tietoimitusten ja tiekokousten pitämistä
Hehtaarikorvaukset vaihtelevat parista sadasta eurosta yli tuhanteen euroon. Fakta MIKKO HÄYRYNEN K uusamossa alkaa syksyllä kokeilu, jossa matkailijat voivat tehdä lahjoituksia maisemakohteiden säilyttämiseksi. . ”75 prosenttia asukkaista oli myös valmiita maksamaan enemmän ympäristöystävällisemmästä ja vähähiilisemmästä pientalosta”, kertoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä. Avustusta ei saa, jos uusi lämmitysjärjestelmä käyttää fossiilisia polttoaineita. Haku avautuu syyskuun alussa, mutta avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka ovat syntyneet kesäkuun alun jälkeen. Lähde: Markku Karjalaisen ja Petri Heinon haastattelut kimuksen mukaan Omakotitaloliiton jäsenistä suuri osa haluaa tietää pientalojen ilmastovaikutukset. . Yli kaksikerroksisissa kerrostaloissa puu on yhä harvinaisuus, vaikka puun käyttöön on kannustettu viime vuosikymmeninä lukuisin kuntien ja valtion edistämisohjelmin. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi CLT tulee pientaloihin Puun suosio sekä CLT:n käytön kasvu pientalorakentamisessa näkyvät asuntomessuilla. ”Tavoitteita pidettiin kommenttikierroksella haastavina, mutta niin niiden pitääkin olla”, toteaa ympäristöministeriön puurakentamisohjelman päällikkö Petri Heino. Öljylämmityksestä luopujille avustusta Puulämmitykseen siirtyvä pientalon omistaja saa tukea kaksi ja puoli tonnia. Kohteiden koko vaihtelee muutaman hehtaarin rantavyöhykkeestä parin kymmenen hehtaarin metsäalueisiin. Mahdolliset sopimukset tehdään metsänomistajan ja alueen matkailuyritysten muodostaman Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksen välillä. Rakennusalalla työskentelevät Oulusta asuntomessuille saapuneet Joel Lahtikangas (vasemmalla) ja Pekka Kellokoski olivat kiinnostuneet Finnlog Hetenassa CLT:n käytöstä, liekitetystä julkisivujen puupinnasta sekä massatuotantoon sovellettavista ratkaisuista.. Pientaloista suurin osa on puurakenteisia. Puurakentamiselle kovat tavoitteet Karjalaisen mukaan Tuusulan asuntomessut kuvastavat hyvin kotimaan puurakentamisen nykytilaa. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Maisemakorvausta kokeillaan Kuusamossa Varat kootaan matkailijoiden lahjoituksina. Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa tai paritaloa, ja sen tulee olla ympärivuotisessa käytössä. Öljystä puupelletteihin siirtymiseen saa nyt tukea. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Liisa Tyrväisen mukaan metsänomistajat ovat ottaneet kiinnostuksella vastaan maiseman vaalimisen matkailua varten. Suomessa käytetään rakentamiseen vuosittain noin 3,5 miljoonaa kuutiota puuta. Avustus maksetaan, kun hakija on ensin maksanut kustannukset kokonaan. Avustusta ei myönnetä vapaa-ajan asunnoille, yrityksille tai asunto-osakeyhtiöille. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Korvaus on kertasumma kymmenestä vuodesta, ja se on määritetty puustotietojen perusteella. 3 AJASSA / 27.8.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Avustusta myönnetään yksi per lämmitysjärjestelmä, joten paritalo voi saada yhden tai kaksi avustusta riippuen siitä, onko talossa yksi vaiko kaksi lämmitysjärjestelmää. . OMAKOTITALOT PUUVALTAISIA . Avustuksen myöntää koko maassa Pirkanmaan ely-keskus. . MIKKO HÄYRYNEN P ientalojen omistajille on tarjolla avustusta öljylämmityksen korvaamiseksi muilla lämmitysmuodoilla. 09 315. Pientalorakentamisessa puu on käytetyin materiaali kautta maan. Ympäristöministeriö haluaa osaltaan vauhdittaa puurakentamisen verkkaista etenemistä tällä viikolla julkistetuilla kansallisilla julkiselle puurakentamiselle asetetuilla tavoitteilla vuosille 2022–2025. . Avustus on 4 000 euroa, kun öljylämmityksestä siirrytään kaukolämpöön, maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun, ja 2 500 euroa, kun siirrytään muihin lämmitysjärjestelmiin, kuten puuhun. ”Kuusamossa Luken kyselyyn vastanneista metsänomistajista 43 prosenttia oli kiinnostunut tarjoamaan metsiään tähän käyttöön korvausta vastaan.” Jos keräys onnistuu, niin ensimmäiset sopimukset voidaan tehdä tämän vuoden aikana. Kokeilu toteutetaan Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä. Tällä hetkellä markkinaosuus on 15 pronsettia. Kohteesta ja sopimuksesta riip puen metsän peitteellisenä säilyttävät poimintaja pienaukkohakkuut ovat edelleen mahdollisia. Avustusta ei myönnetä, jos hakija on saanut muuta avustusta tai hakenut kotitalousvähennystä samaan tarkoitukseen. Avustusta voi hakea niin kauan kuin määrärahaa riittää, kuitenkin enintään syksyyn 2022 asti. Ympäristöministeriön kehittämä hiililaskenta tulee lakisääteiseksi kaikille rakennuslupaa vaativille rakennushankkeille ennen vuotta 2025. Kunnianhimoinen tavoite on, että vuonna 2025 puurakentamisen osuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 45 prosenttia. Mahdolliset kohteet sijaitsevat retkeilyreittien varsilla ja ne perustuvat Luonnonvarakeskuksen maisemaherkkyyskartoitukseen, johon Suomen metsäkeskus on yhdistänyt monimuotoisuustietoja. Puurakennuksilla on jo nyt pienin hiilijalanjälki, mikä voi korostua tulevaisuuden rakentamisessa entisestään. Seuraavien 10 vuoden aikana puukerrostaloasuntojen määrä kolminkertaistuu. Ruka-Kuusamon matkailuyhdistykselle osoitetut varat käytetään metsänomistajien kanssa solmittaviin sopimuksiin, joissa sitoudutaan pitämään metsäalue peitteellisenä kymmenen vuoden ajan. Yli 2-kerroksisia puukerrostaloja on 103 kappaletta ja niissä runsaat 3 000 asuntoa. 41 messukohteesta julkisivultaan ja rungoltaan puusta on rakennettu kaikkiaan 25 taloa. . 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p.
RUOKAVIRASTON tutkijat julkaisivat hiljattain tutkimuksen täkäläisistä mäntyankeroiskartoituksista. Metsäteollisuuden ulkomaiset asiakkaat alkoivat kysellä puuraaka-aineen alkuperästä. ”Haluamme, että Metsäsäätiö olisi lähempänä metsänomistajia ja metsäammattilaisia, ja että Metsäsäätiön työn merkitys metsäelinkeinon puolestapuhujana ymmärrettäisiin”, Punkka luonnehtii säätion some-strategiaa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Samana on pysynyt myös säätiön tehtävä. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Lopulta metsäala yhdisti voimansa ja perusti Suomen Metsäsäätiön. Metsänomistaja voi puukaupan yhteydessä lahjoittaa säätiölle pienen osuuden puukaupan arvosta, jolloin ostaja lahjoittaa saman verran. Metsäsäätiö juhlii somessa Metsäsäätiö täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Metsäyrityksistä riippuu, 20 penniä motilta kuinka paljon menekinedistämisrahaa on käytössä, sillä varojen keruussa puunostajat ovat avainasemassa. Punkan näkyvin tehtävä liittyy sosiaaliseen mediaan. Tähdet olivat oikeassa asennossa ja työpaikka löytyi heti Metsäsäätiöstä. Vielä kun tarkemmin muistelee, oli myös joku 4H-yhdistyksen ja koulun yhteinen metsäretki, missä Punkalle valkeni, että metsä on monen työpaikka. ”Aika pelottavan näköinen naama pahkalla!” PAHKATAR Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Hyvin nopeasti tuli selväksi, että pelkkä vastaus ”Ei” ei riittänyt. Punkka on valmistunut alkuvuonna metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Kun siihen asti saksalainen painotalo oli ollut kiinnostunut lähinnä paperin laadusta ja hinnasta, nyt ostaja halusi tietää, onko tuotteen valmistuksessa käytetty puu hakattu aarniometsästä. Uusia puutuholaislajeja kolkuttelee Euroopan porteilla joka vuosi, globalisaation takia aiempaa enemmän. Hyvää oli se, ettei ankeroisia todennäköisesti maassa ole. Hänen kädenjälkensä näkyy Metsäsäätiön Facebook-sivulla ja Instagram-tilillä. Eikä mäntyankeroinen ole ainoa uhka. ALUSTA ALKAEN Metsäsää tiön idea oli kerätä rahaa puukaupan yhteydessä. ”En tainnut kyllä pärjätä erityisen hyvin siinä visassa”, Punkka naurahtaa. Metsänomistajien ja puunostajien lahjoitukset muodostavat varat, joista säätiön apurahoja jaetaan. Kaupantekohetkellä myyjällä on niin paljon muutakin mietittävää, että metsäsäätiömaksu ei tule mieleen tai säätiö ei ole tuttu. Huonompi uutinen oli, että nykykonsteilla niitä ei niin ajoissa havaita, että ne pystyttäisiin hävittämään. Uutena karkotteena oli voimakastuoksuinen käsivoide.” METSÄ-MASA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sen jälkeen myyjä päättää, lähteekö kaksikko mukaan talkoisiin.. Vain noin joka kolmannesta puukaupasta kertyy rahaa Metsäsäätiölle. Mutta tärkeätä on myös metsistä huolehtiminen: oma palsta on hyvä käydä säännöllisesti tarkastamassa, vaikka vain tuholaisten varalta. METSÄNOMISTAJAT ovat osallistuneet Metsäsäätiön varainkeruuseen hyvin. Ensi viikon perjantaina allekirjoitustilaisuudesta tulee kuluneeksi 25 vuotta. Kartoitusmenetelmiä kehitetään ja uusi teknologia, esimerkiksi satelliittikuvat, auttavat. Apuun toivottiin valtiota, joka oli ennenkin rahoittanut metsäkampanjoita, mutta nyt veromarkat tarvittiin lamasta selviämiseen. JUSSI COLLIN Muista pistäytyä palstalla VIIME VUOSITUHANNEN lopulla suomalainen metsäväki törmäsi uuteen ja yllättävään ongelmaan. Aivan kuten 25 vuotta sitten, puunkäytön kestävyyden ja metsäelinkeinon puolesta on edelleen tarvetta puhua. Sama periaate, noin 20 silloista penniä motilta, pätee yhä. Silloin molemmat maksavat maksun. Uusi ulottuvuus on ilmastokestävyys, ja sen myötä Metsäsäätiöllä riittää työsarkaa muun muassa puurakentamisen edistämisessä. Siihen asti se oli viitosluokkalaiselle ollut vain rakas seikkailupaikka. Läheskään aina näin ei käy. Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi AINO ÄSSÄMÄKI, teksti SEPPO SAMULI, kuva K yllä vaan, myös Eetu Punkka on osallistunut Metsävisaan eikä oikeastaan ollut tullut ajatelleeksi koko asiaa ennen kuin Metsälehti kysyi, onko hänellä omia muistoja jostain Metsäsäätiön rahoittamasta lapsille ja nuorille suunnatusta toiminnasta. Ostajan on helpompi se muistaa, ja asia kannattaa ottaa puheeksi. Nykyisten ja uusien tuholaisten torjumiseksi toki ponnistellaan. Punkka on huomannut, että viestintä sosiaalisessa mediassa vaatii jatkuvaa kehittymistä ja hereillä oloa. Vuosittain karttuva summa vaihtelee vähän, vaikka puukauppavuodet ovat vilkkaudeltaan erilaisia. Juhlat vietetään työn merkeissä verkon välityksellä. Nyt tilanne olisi todennäköisesti toinen. Metsätalouden maineen kirkastamiseksi tarvittaisiin järeämpiä toimia sekä ulkomailla että kotimaassa. Yleensä, kun ostaja on ehdottanut asiaa, myyjä on halunnut merkitä rastin ruutuun. 27.8.2020 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ”Mielenkiintoinen hiihtopäivä hirvien laidunalueella
Kesän mentyä arki palaa, ja seuraavaksi edessä on vihreä elvytys Green Dealin hengessä. Erityisen iloinen olen siitä, että x-, yja z -sukupolvet ovat ehkä ensimmäistä kertaa elämässään päässeet lomalla kotimaan kohteisiin ja ennen kaikkea tutustumaan vanhempiensa ja isovanhempiensa tapaan viettää vapaa-aikaansa poimien ja kalastaen. Kun tähän yhdistetään vielä vajoista esiin kaivetut ja urheiluosastoilta ostetut kajakit, sup-laudat, maastopyörät ja frisbeegolf-välineet, ovat etelän lomakohteiden huvitukset saattaneet jäädä jopa hopeasijoille. . . Osallistu kyselyyn osoitteessa Metsalehti. perutettu vuonna 1995 . Ulkona on ollut myös turvallisempaa liikkua ja tavata tuttavia ja ystäviä kuin sisätiloissa. Siellä esitellään säätiön rahoituskohteita vuosien varrelta. i Uusi Kysymys: Peritkö vuokraa metsästysoikeudesta. Hakkuut eivät palaa yli 70 miljoonan kuution ennen 2024, jos silloinkaan, ellei uusia tuotteita puusta keksitä.” AIMO ”Hakkuita rajoittaa metsäteollisuuden ostojen väheneminen. Sukupolvien välinen sillanrakentaja Heurekan SuperPuu-näyttely on yksi viestintäasiantuntija Eetu Punkan suosikkeja Metsäsäätiön rahoittamista kohteista. Turha on jatkossa tukkipuita metsistä etsiä, jos harvennukset jäävät tekemättä.” Visakallio ”Onhan uusia innovaatioita keksitty ja keksitään niskat punaisina. Esimerkiksi Lahden Sibelius-talo ja Metsämuseo Luston laajennnusosa ovat saaneet rahaa Metsäsäätiöltä. Punkan oma suosikki esiteltävistä kohteista on parhaillaan Heurekassa esillä oleva SuperPuu-näyttely. Koululaisten metsäretkiä ja puurakennuksia Metsäsäätiö perustettiin vuonna 1995. Tähän on vain sopeuduttava ja kehitettävä ratkaisuja koronaakin pahempiin ongelmiin. SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ . Vähenevää paperinkulutusta ei voida mitenkään korvata. . Koska sääkin oli aivan erinomainen, monet rantakohteet sekä rannikolla että sisämaassa ovat tuntuneet aivan Välimeren rannikon veroisilta. Siihen tarvitaan paljon energiapuuta, jo nyt poltetaan paljon kuitua ja vauhti vaan kiihtyy. varat kerätäan vapaaehtoisina lahjoituksina puukaupan yhteydessä ostajilta ja myyjiltä . Säätiö juhlii tänä vuonna 25 toimintavuottaan ja juhlat näkyvät vasta perustetuissa sosiaalisen median kanavissa. JALKANEN Verkkokeskustelu: Hakkuut romahtivat Monen suomalaisen luontosuhde on syntynyt tai löytynyt uudelleen ja uudella tavalla tänä kesänä. Luontomatkailu ja ylipäätään oleminen ulkosalla on saanut aivan uusia merkityksiä ja tuonut tervetulleen lisän kaupungissa ahtaasti asuvien ihmisten arkeen, kun normaalit urbaanin ympäristön ajanviettopaikat tai yhteiset ”olohuoneet” olivat pitkää suljettuina. 5 AJASSA / 27.8.2020 Fakta Gallup Kyllä 68% Omistatko metsää turvemailla. Vaikkapa kun puuvillan tuotanto ajetaan samaan monttuun kuin turve ja puiset paidanhelmat lepattavat kaikilla, niin kasvaahan kysyntä.” MEHTÄUKKO ”Vielähän metsäteollisuus on voitolla eikä kuten 1990-luvun alussa tappiolla ja konkurssissa, ellei palkkatasoa olisi saatu alas devalvaatiolla. 2018 jäi huippuvuodeksi pitkään aikaan, ehkä ikuisesti. Kollegani kertoi, että kaupungin lähimetsissä oli marjastajaruuhkia. Säätiön tarkoitukseksi on säännöissä määritelty tutkimus, metsän ja puutuotteiden käytön edistäminen sekä metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen. Uskon koronakesän vaikutusten näkyvän pitkään suomalaisten luontosuhteessa ja nimenomaan positiivisella tavalla. Totta on, että painopaperikoneita joutuu romutukseen.” APLI ”Olkoon jotkut energiapuusta mitä mieltä hyvänsä, mutta teollisuuden puuntarpeen vähentyessä energiapuun hakkuut nousevat entistä tärkeämpään osaan, jotta nuoret metsät tulisivat ensiharvennettua. Toinen hyvin näkyvä kohde ovat puurakennukset, joita säätiö on rahoittanut myös suoraan. . ”Hakkuut ovat romahtaneet 22 prosenttia tänä vuonna, jo viime vuonna oli laskua. . Myös metsästysharrastus tai vaikkapa lintujen bongaaminen voivat kokea uuden tulemisen. Punkan sanoin Metsäsäätiö ”haluaa tuoda esille metsien hyviä tarinoita ja innovaatioita”. Suomessa on nyt positiivinen ilmapiiri tällaisille panostuksille, kun ymmärrys huoltovarmuudesta on lisääntynyt ja läheltä tulevat niin aineettomat kuin aineellisetkin tuotteet ja palvelut on löydetty uudelleen. Kiitos siitä Sipilälle!” KURKI ”Talouden realiteetti lienee, että kehittyneissä maissa talouskasvu tulee edelleen olemaan hidasta ja väestö vanhenee. Kuitupuun käyttö teollisuudessa vähenee, ja sitä riittää poltettavaksikin, mutta se tarkoittaa hinnan laskua.” TOLOPAINEN ”Turve halutaan korvata pikaisella aikataululla. Saattaa hyvin olla, että perheen nuoret haluavatkin mieluummin veneilemään ja kalaan kotijärville aivan itse kuin turistiveneen kyytiin. Suomella on paljon annettavaa näihin, samalla saadaan vientiä.” A. Kotimaakuntani tunnetuimmassa luontomatkailukohteessa, Kolilla, muodostui jonoja suosituille selfiepaikoille ja hotellit olivat täysin buukattuina koko heinäkuun. tunnettuja rahoituskohteita esimerkiksi koululaisten Metsävisa, Sibeliustalo, SuperPUU-näyttely, Päättäjien metsäakatemia ja Metsänomistaja 2020 -tutkimus Esimerkiksi 20 000 euron puukaupasta metsänomistajan lahjoitus verovähennyksen jälkeen on 28 euroa. perustajina metsänomistajat, metsäteollisuus, Metsähallitus ja muut metsätaloudesta toimeentulonsa saavat . Kun sekä EU että Suomi kohdistavat taloutta tukevat toimenpiteet uusiutuvien raaka-aineiden, energian ja tuotteiden tuotannon vauhdittamiseen, on metsäsektorilla ja koko luonnonvara-alalla tartuttava tähän tilaisuuteen. Aiemmin vesillä liikkuessani en ole nähnyt niin paljon veneilijöitä ja kalastajia. Surkeasti alkanut matkailukesä muuttui täysiksi vierasvenesatamiksi Järvi-Suomessa. Todellista muutosta ei voi syntyä ilman laajamittaisia, kestäviä investointeja, jotka ovat lisäksi taloutta elvyttäviä. jakanut apurahoja lähes 40 miljoonaa euroa yli 2100 erilaiseen hankkeeseen . Näitä investointeja tarvitaan matkailuun, rakentamiseen, puunjalostukseen ja metsiin itseensä. Yksi tärkeä rahoituskohde on kouluyhteistyö, johon Punkankin muistot Metsävisasta ja retkestä liittyvät. Tuolloin keskustelu metsien käytöstä Suomessa oli paikoin kärjistynyt ankariksi metsäkiistoiksi. Raumalle tulee Pohjoismaiden suurin saha, ja Kemi kyllä toteutuu, esisopimukset tehty. Sellun huippusuhdanteessa 2018 Suomen pelasti Sipilän kiky, kun palkkoja ei voitu nostaakaan 10–20 prosentilla. KOLUMNI KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori.. Vaikka helppo ja halpa lentomatkustaminen kaukokohteisiin joskus palaisikin, vaihtoehto viettää loma kotimaassa on aikaisempaa innostavampi ja jännittävämpikin vaihtoehto
”Minusta nyt on hyvät edellytykset sille, että hirvikannassa tapahtuviin muutoksiin pystytään reagoimaan nopeasti.” Pienemmät hirvieläimet lisääntyneet Suomen hirvieläinmäärissä on tapahtunut viime vuosina merkittävä muutos: valkohäntäpeura (nykyisin myös nimellä valkohäntäkauris) on lisääntynyt niin rajusti, että se on nyt runsain hirvieläinlaji. ”Kiehtova laji. ”Valkohäntäpeuran kohdalla kirkas ykköstavoite on pienentää kantaa selvästi tihentymäalueilla”, Ruusila kertoo. filosofian tohtori, opiskeli biologiaa ja metsätiedettä . Hyötyjä tulee metsästyksestä, lihasta ja virkistyksestä. Kannanarvioinnissa mahdollisesti tapahtuvat virheet eivät myöskään kertaannu”, Ruusila sanoo. pienmetsänomistaja . metsästää, omistaa kaksi harmaata norjanhirvikoiraa . ”Kun naaraita ei ole suhteessa niin paljon, hirvikannan (vasa)tuotto on hieman pienempi ja kannan kokoa on helpompi säädellä. Niitä on vähemmän kuin valkohäntäpeuroja, mutta Ruusilan mukaan kolaritilastot osoittavat, että metsäkauriskantakin on ollut kasvussa viime vuosina. Myös metsäkaurissaalis on ollut urosvoittoinen. Riistakeskuksessa on nyt myös hirvitalousaluesuunnittelijoita, jotka kouluttavat metsästäjiä hirvieläinkantojen säätelyssä. Ruusilan mukaan aikuisten naaraiden metsästys on tärkeä kannansäätelytoimi myös valkohäntäpeurojen kohdalla. ”Hirvi aiheuttaa metsäliikenne, ja maatalousvahinkoja. 27.8.2020 / AJASSA 6 Kuka. Hän tutki aikoinaan muun muassa sitä, millaisilla alueilla hirvet viihtyvät talvisin. harrastaa lisäksi kalastusta ja retkeilyä perheen kanssa Hirvikannan tiheydelle asetetaan ensi keväänä uudet tavoitteet alueellisissa riistaneuvostoissa. Ruusila osallistui hirvien kannanseurantaan jo entisessä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Metsästys vääristänyt sukupuolijakauman Metsälehti kertoi vuonna 2014 hirvien parissa tutkimusuransa tehneiden Tuire ja Kaarlo Nygrénin näkemyksiä hirvikannan rakenteesta. Mäntytaimikosta löytyy riittävästi biomassaa isolle eläimelle.” Ruusila muistuttaa, miten hienosti hirvi on lajina sopeutunut pohjoiseen havumetsäluontoon. Sen perusteella hirvinaaraiden säästelyyn ei ole edelleenkään tarvetta, vaikka kannan sukupuolijakaumaa on yritetty oikaista jo useamman vuoden ajan. Tiedon lisääntymisen tulisi nostaa osaamistasoa. asuu Järvenpäässä . VESA RUUSILA . Noin iso eläin pystyy selviytymään niin talven pakkasista ja syvästä lumesta kuin kesän helteistä.” Lisää faktaa hirvistä Hirvieläinten määriä olisi helpompi säädellä, jos naaraita kaadettaisiin enemmän. . Vesa Ruusilan viesti on, että yhdessä sovittavien tavoitteiden tulee pohjautua tietoon.. . Tutkijapariskunnan mukaan hirvikannan sukupuolijakaumassa tulisi olla korkeintaan 1,5 naarasta urosta kohden. . maaja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö vuodesta 2017 . Suomen kolmannelle runsaslukuiselle hirvieläinlajille, metsäkauriille ei ole pyyntilupakäytäntöä, joten metsäkauriskannan koosta ei ole yhtä tarkkaa tietoa. . Helmikuisten hankien keskellä on syötäväksi vain vähän vihreää biomassaa. Tietoa on kaikkien saatavilla Suomen riistakeskuksen ja Luken hirvitietojärjestelmässä. ”Houkuttavimmat puulajit, kuten haapa ja koivu, eivät riitä talvella hirvelle energian tuottamiseen. Ruusila korostaa tiedon merkitystä hirvikannan säätelyssä. Naaraiden runsas määrä johtaa siihen, että ylitiheyksiä voi syntyä. Suhdeluvun keskiarvo on tällä hetkellä 1,7. . VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva M aaja metsätalousministeriön erätalousneuvos Vesa Ruusila asettelee sanansa tarkasti puhuessaan hirvikannan säätelystä, mutta yksi aihe saa entisen hirvitutkijan selvästi innostumaan: tarkentuva tieto metsien sarvipäiden vaikutuksista. Selvitys tuo tutkimuslaitoksen kautta tärkeää faktatietoa kokonaisuudesta”, Ruusila sanoo. Tasaisen sukupuolijakauman myötä hirvien määrän kehitystä olisi helpompi ennakoida. . Metsäala on pitkään vaatinut hirvien aiheuttamien metsätuhojen perusteellisempaa selvitystä. Keskeisiä työmaita on kolme: lainsäädännön valmistelu, valtion laitosten, kuten Riistakeskuksen ja Metsähallituksen eräpalveluiden tulosohjaus, ja tutkimuksen rahoitus. Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on tänä vuonna käynnissä selvitys, jossa perataan niin hirvieläinten tuomia hyötyjä kuin niiden aiheuttamia kustannuksia. Luonnossa suhdeluku olisi peräti yksi yhteen, mutta Suomessa metsästys on vääristänyt jakaumaa niin, että metsissä on joillakin alueilla yhä jopa kaksi lehmää yhtä hirvisonnia kohden. Houkuttavimmat puulajit eivät riitä talvisin Ruusilan johtama erätalousyksikkö vastaa ministeriössä metsästykseen ja vapaa-ajankalastukseen liittyvistä asioista
Metsien osto Vuokraus. Kun myyt tai vuokraat metsäsi meille, hoidamme sen kestävästi seuraaville sukupolville. 050 356 7002 METSÄ ON LIIAN ARVOKAS UNOHDETTAVAKSI. 7 AJASSA / 27.8.2020 Katso lisätietoja Tornator.fi tai ota suoraan yhteyttä asiantuntijoihin: Etelä-Savo ja Keski-Suomi Jarkko Heikkinen puh. 040 025 7856 Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo Pasi Kiiskinen puh. 050 406 9352 Aleksi Vanninen puh. 044 589 2951 Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Juha-Veli Hyytiäinen puh. Jos metsää ei hoida, sen arvo laskee ja hiilinielu pienenee. 050 428 0799 Oulun ja Kemin seutu sekä Kainuun etelä-osat Heikki Leppänen puh
Pohjaveteen sidotut suojavyöhykkeet Puronvarsien ominaispiirteiden säilyttäminen vaatisi jopa Suojavyöhykkeissä yhä kehitettävää Poimintahakkuu yhdistettynä leveämpään suojavyöhykkeeseen ei turvannut puronvarsien ominaispiirteitä, kertoo tuore tutkimus. Kemeralle kolmen vuoden jatkoaika Suomen riistakeskus ja ympäristöministeriö esittävät muutoksia, mutta niiden toteutuminen on epätodennäköistä. JÄLLEENMYYNTI SUOMESSA: MenSe Oy Hallikuja 2 FI-54500 TAAVETTI www.mense.. Riistakeskus muuttaisi lakia suuntaan, joka ottaa paremmin huomioon riistan elinmahdollisuudet. Maaja metsätalousministeriön rahoittamassa Metso-kehittämishankkeessa selvitettiin, minkälainen poimintahakkuutapa ja suojavyöhykkeen leveys turvaisivat parhaiten puronvarsien ominaispiirteet. Tutkimuksessa seurattiin kääpälajistoa, tuulenkaatoja, pienilmastoa, putkilokasveja sekä sammalia vuosia hakkuiden jälkeen vaihtelevan levyisillä eri tavoin poimintahakatuilla suojavyöhykkeillä. Oldénin mukaan yksi keino voisi olla pohjaveden korkeuteen sidotut vaihtelevan levyiset suojavyöhykkeet. ”Ojitukset otettava tarkasteluun” Ympäristöministeriö huomauttaa, että nykyisellä rahoituslailla tuetaan kunnostusojituksia, jotka aiheuttavat kasvihuonepäästöjä ja joita pidetään vesistöjen kannalta haitallisimpana metsätalouden toimenpiteenä. Riistakeskuksen mielestä tiheikköjen jättäminen tulisi muuttaa tuen edellytykseksi tai jätettyjen tiheikköjen perusteella tulisi maksaa korotettu tuki. Riistakeskus vaatii sekapuustoisuutta ja puhtaissa kuusikoissa siihen tulisi pyrkiä kasvatettavan puuston kustannuksella. ”Useissa lausunnoissa toivottiin rahoituslain voimassaolon jatkuvan ilman katkosta. ”Lopputulos oli, että mikään testatuista käsittelyvaihtoehdoista ei ollut riittävän hyvä ja suojavyöhykkeiden vain pitäisi olla leveämpiä”, summaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Anna Oldén tutkimusryhmänsä tuloksia. Tavoitteena oli kehittää kustannuksiltaan edullinen menetelmä metsälakikohteiksi lukeutuvien puronvarsien käsittelyyn vaarantamatta alueen kasvuoloja ja pienilmastoa. 27.8.2020 / AJASSA 8 TIIA PUUKILA P uronvarsien käsittelyssä on mahdotonta löytää suojavyöhykettä, joka on sekä kustannustehokas että ekologisesti toimiva, selviää Jyväskylän yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Ympäristöministeriö peräänkuuluttaa suometsien hoidon tukeen muutoksia tai vaihtoehtoisesti suometsien hoidon tukitasoa tulisi laskea. Puronvarsien suojavyöhykkeet ovat tutkitustikin kinkkinen juttu. Nykyisin taimikon varhaishoidossa ja nuoren metsän hoidossa on mahdollista jättää kymmenen prosenttia alasta riistatiheiköiksi. Lainsäädäntöneuvos Kirsi Taipale maaja metsätalousministeriöstä ei pidä muutoksia todennäköisinä, koska ne pitää hyväksyttää Euroopan unionin komissiossa ennen voimaansaattamista. Muutoksia ei ehditä käsitellä eduskunnassa ja komissiossa niin nopeasti, ettei katkosta tulisi”, Taipale toteaa. Suojausluokka 2 ELITE TURVAKENGÄT KOOT: 39-48 EN ISO 20345:2011 CE S3 HRO SRC EN ISO 17249:2013 CE S3 HRO SRC. Eeva-Liisa Jorri 40 –50 metrin levyisiä suojavyöhykkeitä, mikä tulee väistämättä kalliiksi. Suomen riistakeskuksen mukaan kemeran jatkaminen nykyisellään on ristiriidassa hallitusohjelmaan kirjattujen talousmetsien luonnonhoitotavoitteiden kanssa. Edes 30 metriä leveä poimintahakkaamaton suojavyöhyke ei täysin riittänyt turvaamaan puronvarsien ominaispiirteitä. MIKKO HÄYRYNEN K emeralain voimassaolon pidentäminen kolmella vuodella vuoden 2023 loppuun saakka on saanut enimmäkseen hyväksyviä lausuntoja metsäalan organisaatiolta, mutta Suomen riistakeskus ja ympäristöministeriö haluavat muutoksia. ”Siten luontoarvoiltaan vähemmän arvokkaat kohteet voisi hakata lähempää puroa ja leveämpi suojavyöhyke jätettäisiin kohteisiin, joissa luontoarvoja on enemmän”, Oldén kertoo. Puronvarsiin tähän mennessä jätetyt keskimäärin 10 –25 metrin levyiset suojavyöhykkeet osoittautuivat auttamattomasti liian kapeaksi. Bioenergia ry puolestaan esittää, että nuoren metsän hoidon yhteydessä tapahtuvan pienpuun keruun tukea korotetaan. Kohteet, joissa pohjavesi on lähellä, ovat kosteita, usein lähteisiä ja siten monimuotoisuudelle tärkeitä
Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! 299 ,00 STIHL MS 180 C-BE Tilavuus: 31,8 cm³ / Teho: 1,4 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,5 kg 359 ,00 STIHL MS 194 C-E Tilavuus: 31,8 cm³ / Teho: 1,4 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 3,6 kg 589 ,00 STIHL MS 241 C-M Tilavuus: 42,6 cm³ / Teho: 2,3 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,5 kg 399 ,00 STIHL MS 231 Tilavuus: 42,6 cm³ / Teho: 2,0 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,8 kg 699 ,00 STIHL MS 201 C-M Tilavuus: 35,2 cm³ / Teho: 1,8 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,0 kg 699 ,00 STIHL MS 261 C-M Tilavuus: 50,2 cm³ / Teho: 3,0 kW Ketjujako: .325” / Paino: 4,9 kg 959 ,00 STIHL FS 460 C-EM K M-Tronic ja ErgoStart Paino: 8,4 kg Teho: 2,2 kW Tilavuus: 45,6 cm³ 39 ,90 PELTOR H700 Kypäräpaketti STIHL moottorija raivaussahat vaikka kotiin toimitettuna! 999 ,00 STIHL FS 490 C-EM K M-Tronic ja ErgoStart Paino: 9,2 kg Teho: 2,4 kW Tilavuus: 51,6 cm³ 59 ,00 PELTOR G500 Raivauspaketti 79 ,00 PELTOR Worktunes Pro Radiokuulosuojaimet 124 ,90 PELTOR G3000 Kypäräpaketti radiolla. 24% alv. Hinnat sis. SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.
27.8.2020 / AJASSA 10 www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Kotimainen KESLA 104 & 204T -paketti: 10 t kantavuus | 3 pankkoa/ 6 tolppaa | järeä yksipalkkirunko | kokoluokassaan suurin kuormatila | 6,8-metrinen kuormain | nostokyky vielä neljästäkin metristä 800 kg | KESLA proG20-kahmari. paketin tilauksiin. 60 kk annuiteetti, 262,90 €/kk. Kuvassa olevassa tuotteessa on lisävarusteita. Kotimainen kuormain-vaunupaketti Nyt edulliseen kuukausihintaan! 262,90 €/kk KESLA 104 & 204T hydraulisella esiohjauksella alk. Rahoitus Agco Suomi Oy:n rahoitusehtojen mukaisesti Vaihtokoneen hyvitys määräytyy tuotteen kunnon mukaan. 12 000 € = rahoitettava osuus 14 450 €. Hinnoittelu voimassa 31.12.2020 saakka tehtyihin uusiin ko. 26 450 € (alv 24 %) hyvitys vaihtokoneestasi esim. Edellyttää rahoitusyhtiön hyväksyttyä luottopäätöstä. UUTUUS! Kranman 620S harvesteri UUTUUS! Kranman Bison 11000 www.kranman.fi Kvartsikatu 2C, 65300 VAASA Kranman pienmetsäkoneet Ota yhteyttä niin kerromme lisää Simon: +358 50 5306 560 • Matti: +358 50 5059 326 OLEMME MUKANA OSASTO 815 Vahva, näppärä ja voimakas Nyt myynnissä kymmeniä kohteita eri puolilla Suomea Metsätiloja | Alueita maatalouskäyttöön | Kosteikkoja MONENLAISTA MAATA MYYNNISSÄ Lisätiedot ja kaikki kohteet ostamaata.fi Jämsä 3.-5.9.
11 AJASSA / 27.8.2020 VALTTERI SKYTTÄ OLLI ÖSTERBERG, piirrokset T aloudessa havahduttiin kesälomien jälkeen paperin kysynnän romahtamiseen koronan seurauksena: muutaman prosentin tasaista vuosilaskua eläneen paperin kysyntäkäyrä kääntyi kevään ja kesän karanteeniaikoina kaksinumeroiseen syöksylaskuun. Miten käy puun kysynnän. Tummat pilvet paperitehtaiden piippujen yllä tietävät huonoa tehdaspaikkakunnille ja kansantaloudelle, mutta pimentävätkö ne myös metsänomistajan taivaanrannan. Talouselämä-lehti ennätti jo elokuun alussa ennakoimaan, että romahdus vie mukanaan suomalaisia paperitehtaita. Lehden mukaan sulkeminen Mihin puuta, jos ei paperiksi. Korona näyttää kiihdyttävän paperin alamäkeä ja metsäteollisuuden rakennemuutosta. uhkaa seuraavaksi erityisesti UPM:n Jämsän tehtaita sekä Stora Enson Kemin ja Anjalankosken tehtaita. Paperia ja kartonkia vietiin viime vuonna maaJatkuu seuraavalla aukeamalla.
Paperi ja kuusikuitu Kolahtaako paperin koronaromahdus johonkin tiettyyn puutavaralajiin. Luken Viitasen mukaan suuri kysymys on, elpyykö paperin kysyntä edes hieman koronakriisin lopulta hellittäessä, vai jääkö alenema pysyväksi. Hänen mukaansa Keski-Euroopassa tapahtui koronakaranteenien. Näinkin, mutta paperin koronaromahdus on muistutus siitä, ettei talous kulje suoraviivaisesti ja tuotantokapasiteettia myös poistuu metsäteollisuudesta sellun ja kartongin hyvästä vedosta huolimatta. Viitanen viittaa vuoteen 2018, sillä silloin Suomessa tehtiin kaikkien aikojen ennätyshakkuut. Korona ei välttämättä tuo puun käyttöön pitkäkestoisia seurauksia, jos maailma ei mene taudin myötä täysin uusiksi, arvioi konsulttiyritys Afryn (ent. 27.8.2020 / AJASSA 12 ”Vuoden 2018 hakkuumääriin ei ihan nopeasti palata.” ”Suomalainen pitkäkuituinen sellu on erinomaista raaka-ainetta muuhunkin kuin paperiin.” ilmalle seitsemän miljardin euron edestä, mikä oikeutti ykköstilaan Suomen vientitilastossa. Korona-aikanakin joidenkin metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä on kasvanut. Syynä ovat maailman megatrendit, jotka vahvistavat ajan mittaan suomalaisen puun kysyntää. Mitä tapahtuu puun käytölle, jos metsäteollisuuden vanha syömähammas paperintuotanto kuluu tyngäksi ennakoitua nopeammin. Paperinvalmistukseen käytetään sellun lisäksi mekaanista massaa kuusikuitupuusta. Koronakriisin ollessa vielä kesken on hankala arvioida, mikä on uusien tehdasinvestointien ja paperikoneiden todennäköisten alasajojen yhteisvaikutus puun kysyntään tulevaisuudessa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat arvioivat metsäteollisuuden investointeja ja hakkuita käsittelevässä blogitekstissään viime vuoden marraskuussa seuraavasti: ” Ei vaadi uskaliaisuutta ennustaa, että Suomessa joudutaan jatkossakin sulkemaan paperikoneita kysynnän laskiessa.” Mutta selluhan menestyy ja paperikoneita käännetään kartongille, vai kuinka. Suomalainen pitkäkuituinen sellu on erinomaista raaka-ainetta muuhunkin kuin paperin tekemiseen”, Luken Viitanen kertoo. ”Eihän sellun näkymät pitkässä juoksussa mitenkään huonot ole. ”Kyseessä on kuoppa, joka vaikuttaa puun kysyntään ja käyttöön Suomessa. Pöyry) asiantuntija Sami Pastila. Megatrendeillä tarkoitetaan muun muassa nettikaupan lisääntymistä, kaupungistumista, Aasian keskiluokan kasvua ja muovien korvaamista kuitupohjaisilla tuotteilla. Ei tämä silti mikään game changer ole puun käytön näkymille pitkällä aikavälillä”, Pastila sanoo. Kuusta käytetään myös selluksi ja lisäksi kartongin valmistuksessa tarvitaan mekaanista massaa, Afryn Pastila muistuttaa. Viime vuosien sellusuunnitelmien yhteydessä julkisuudessa ehdittiin väläytellä jos jonkinlaisia miljoonalukemia tulevaisuuden puunkäyttömääristä. ”Ainakin lähivuodet näyttävät siltä, että vuoden 2018 hakkuumääriin ei ihan nopeasti palata”, sanoo Luken erikoistutkija Jari Viitanen. Ennätys on huomionarvoinen myös sen vuoksi, että se tehtiin, vaikka metsäteollisuuden ykkösnyrkin, paperin tuotanto oli ehtinyt olla tuolloin laskussa jo yli vuosikymmenen. Ennätyshakkuita ei hetkeen rikota Paperin alamäki on tiedetty metsäalalla jo pitkään ennen koronaa. Kuusikuitupuuhun dramaattisempi vaikutus oli kuitenkin jo todennäköisesti metsäteollisuuden rakennemuutoksen alkaminen Voikkaan paperitehtaan sulkemisesta vuonna 2006
Jo tehdyistä investoinneista huolimatta uudistumista vaativa kehitys ei pysähdy. Paperin murroksen alkaessa 2000-luvun alussa yhtiöiden tilanne oli paljon kriittisempi. ”Se on tiedossa, että tällä vuosikymmenellä on mittavia uudistuksia edessä monessa sellutehtaassa. ”Niille sekä perussahatavaralle on hyvät kysyntänäkymät. Paperin kysyntä tulee jatkossakin alas”, Viitanen sanoo. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen asettavat entistä kovempia reunaehtoja suomalaiselle puun käytölle samalla, kun maailmantalous asettelee hartioille entistä vahvemmin raaka-aineen tuottajan roolia. ”Jos suomalaiset eivät pysty uusimaan sahojaan, kilpailukykyä menetetään hyvin äkkiä seuraavan kymmenen vuoden aikana.” Kysymys kotimaisen mekaanisen metsäteollisuuden kilpailukyvystä on jopa liian tuttu ja siihen vaikuttavat perustekijät puun hinnasta lähtien. Osa ihmisistä palaa töihin toimistoihin ja paperin käyttö lisääntyy, mutta etätöitä on opittu tekemään. Toivottavasti ilo puisista kouluista ja päiväkodeista siirtyy seuraavaksi riemuun puisista kerrostaloista. 13 AJASSA / 27.8.2020 myötä muutamassa kuukaudessa melkoinen digiloikka. Tähän yhtälöön nähden olisi erittäin suotavaa, että puuta saataisiin enemmän arvokkaaseen rakennuskäyttöön myös kotimaassa. Sahat ja niiden kilpailukyky Lehmän hännän tavoin laskeneella paperintuotannolla on tehty rahaa, jolla metsäyhtiöt ovat rahoittaneet muutostaan sellun ja kartongin tuottajiksi sekä yrittäneet kehittää uusia tuotteita. VALTTERI SKYTTÄ Suomelle jäämässä Uruguayn osa KOMMENTTI. Suomessa on puhuttu metsäteollisuustuotteiden jalostusarvon nostamisesta vuosikaudet, mutta vaikeaa tavoite on, sillä jalostusarvoltaan korkeampi paperintuotanto uhkaa täälläkin vaihtua Uruguayn malliin. Atlantin toisella puolella käytössä on toimintamalli, jossa lopputuotetehtaita ei näy, vaan tuotettu sellu rahdataan laivalla jalostettavaksi paikan päälle esimerkiksi Kiinaan. Pastilan mukaan tukin käytön ja sahauksen näkökulmasta positiivista on, että CLTja LVL-puuelementtituotteet ovat parantaneet asemaansa puurakentamisessa. Suomessa toki kehitellään sellusta pidemmälle jalostettuja tuotteita, mutta kuka sanoo, kannattaako uudet metsätuotteet tuottaa täällä vai viedäänkö varsinainen jalostustyö sinne, missä ovat lopputuotemarkkinat. Puun käytölle vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin mekaaninen metsäteollisuus eli tukkipuun jalostaminen sahatavaraksi ja vaneriksi. Viitanen muistuttaa, että myös yksityisten sahojen on löydettävä kassavirtaa, jolla ne pystyvät uusiutumaan ja investoimaan. ”Päivittäin kioskilta ostettavasta lehdestä on siirrytty suoraan sähköiseen lukemiseen. Eivätkä puurakentamisen myönteiset ilmastovaikutukset pahasta ole kysynnän kannalta.” URUGUAY lienee täällä Etelä-Amerikan tunnetuimpia maita, sillä kotimaiset metsäyhtiöt ovat rakentaneet sinne jättimäisiä sellutehtaita. Vaikka koronaromahduksen kärsinyt paperintuotanto ei enää auttaisikaan niin paljon muutoksen rahoittamisessa, metsäjättien talous on vakaalla pohjalla. Pitää investoida aika paljon, ja silloin mietitään varmasti, millä paikkakunnalla investointi kannattaa”, Viitanen sanoo
Kuitupuuta ostetaan hänen mukaansa jonkin verran pystykaupalla, mutta varsinkin hankintahakattua puuta on nyt vaikea saada kaupaksi. Teollisuuspuusta hankintakaupalla ostettiin eniten kuitupuuta, reilu viidennes puukauppamäärästä. Jos taas korjuukelit ovat hyvät ja talvileimikoille päästään, kysyntä tasapainottuu vasta myöhemmin”, Klemetti sanoo. 27.8.2020 / AJASSA 14 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2019 2018 2020 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Energiapuuta ostettiin vastaavasti vajaat kolme miljoonaa kuutiometriä. ”Se, milloin hinta nousee korkeammalle tasolle, riippuu kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Luken tilastossa yksityismetsistä ostettua teollisuuspuuta noin 36 miljoonaa kuutiometriä. Katkotun kuitupuun, varsinkin havukuitupuun, varastot ovat vuodenaikaan nähden tavanomaista suuremmat, ja puun käyttö on pienentynyt. Toivottavasti se palautuu normaaliksi ensi keväänä tai viimeistään ensi kesänä. Energiapuusta hankintakaupalla ostettiin noin neljännes, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. TUORE PUUKAUPPA LIINA KJELLBERG, teksti SAMI KARPPINEN, kuva E nergiapuukauppa sujuu erinomaisen hyvin, kuitupuukauppa erinomaisen huonosti”, summaa metsänhoitoyhdistys Kaakon toiminnanjohtaja Jarmo Haimila. ”Kuitupuun kysyntätilanne on maltillinen – ei heikko, mutta tarjontaa on enemmän kuin kysyntää.” Sekä Haimila että Klemetti arvioivat kuitupuun kysynnän kuitenkin kääntyvän ennen pitkää nousuun. ”Jos talvi on lauha, leimikoista tulee pulaa. Talvileimikko kiinnosti UUDISTUSHAKKUU Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 52 57 2 964 Mäntykuitu 32 22 704 Kuusitukki 3 57 171 Kuusikuitu 2 22 44 Koivutukki 107 50 5 350 Koivukuitu 314 21 6 594 Muu kuitu 46 8 368 Karsimaton ranka 166 5 830 Yhteensä 722 17 025 Harvennuksesta arvioidaan kertyvän puuta 99 m 3 , josta noin puolet on kuusikuitua, viidesosa mäntykuitua ja neljäsosa kuusitai mäntytukkia. Mukana on myös metsänhoitoyhdistysten korjuupalveluiden välittämää puuta. Sekä metsänhoitoyhdistys Kaakon että Kainuun alueilla parhaiten kauKuitupuun kauppa sakkaa Energiapuun ostomäärät jatkavat kasvuaan. Taustalla ovat Haimilan mukaan niin havukuidun lisääntynyt tuonti Venäjältä, kesällä riehuneen Päivö-myrskyn aiheuttama piikki puun tarjonnassa kuin paperin kysynnän hiipuminen. Koivukuidulla kysyntää Kuitupuun hinnat kääntyivät kesällä monin paikoin laskuun, mutta sekä Haimila että Klemetti ennakoivat, että kevään hintatasoon palataan vielä. Se, milloin se tapahtuu, riippuu pitkälti paperituotteiden kysynnästä mutta myös ensi talven korjuuolosuhteista. Sen suurempaan hinnannousuun kumpikaan ei kuitenkaan usko. Haimila huomauttaa, että suurta nousua kysyntään tuskin kuitenkaan on odotettavissa. Myyntituloa harvennuksesta on odotettavissa noin 2 350 €.. Samaa sanoo metsänhoitoyhdistys Kainuun toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Klemetti. ”Sellutehtaat eivät enää käy laakerit punaisina”, hän toteaa. Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen muistuttaa, että hankintapuu ei tässä yhteydessä tarkoita pelkästään metsänomistajien omatoimisesti korjaamaa puuta. .. Uudistushakkuut pääosin talvikorjuuta, harvennukset kesäkuvioita. Silloin kuitupuun kysyntä kääntyy kasvuun alkukesään mennessä. ”Ei koronamaailmassa mitään merkittäviä nousuja ole odotettavissa”, Haimila toteaa. Sijainti: Keski-Suomi Ostaja: Pienempi toimija Hakkuukertymä: 821 m 3 Leimikon koko: 4,7 ha Muuta: Uudistushakkuissa kerätään energiapuuta (kokopuu) noin 200 m 3 . Hankintakaupat useimmiten energiapuusta Kohde: Sekaleimikko, josta harvennusta 1,4 ha ja uudistushakkuuta 3,3 ha. Siinä vaiheessa nousevat myös hinnat”, Klemetti sanoo. Leimikosta tehtiin neljä tarjousta, vaikka kohde on pääosin talvikorjuuta ja sisältää energiapuun korjuuta. ”Ei koronamaailmassa merkittäviä nousuja ole odotettavissa.” LIINA KJELLBERG YKSITYISMETSISTÄ ostetusta teollisuuspuusta vajaa viidennes ostettiin viime vuonna hankintakaupalla
laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,89 . 23,95 s Uudistushakkuu 56,45 s 60,07 s 41,74 s 18,31 s 21,21 s 17,99 s 25,24 Harvennushakkuu 48,86 s 51,91 s 35,50 s 16,80 s 17,01 s 16,26 s 23,35 s Ensiharvennus 13,11 s 12,18 s Hankintahinnat 58,31 s 58,77 . Peltoniemen mukaan kovin suurta hinnannousua tuskin nähdään. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,68 s 59,01 . 54,76 s 41,37 s 16,61 s 17,04 s 16,31 s 23,74 s Uudistushakkuu 53,32 . 31,46 . 27,25 s Ensiharvennus 36,10 s 13,32 . Harvennushakkuu 47,86 . 14,68 . Hankintahinnat 57,44 s 57,36 s 47,38 s 31,60 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,84 . 47,97 s 15,34 s 16,99 s 13,54 . 58,39 s 41,63 s 17,45 . 19,68 s 17,68 s 24,96 . Harvennus tehtiin energiapuukorjuuna, ja puut korjattiin karsittuna rankana.. 39,84 s 17,09 s 19,51 . Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . s nousussa . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 12,88 . 30,78 . 20,06 . ”Energiapuun hinta voi ehkä hieman vielä kivuta, mutta määrättömästi se ei voi nousta. 26,64 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,59 s 57,18 s 42,03 s 17,26 s 18,81 s 16,55 s 24,68 . Uudistushakkuu 55,52 . 16,91 . 47,53 s 16,64 . 34,46 . 16,38 . ”Energiapuun käyttäjät ovat pitkälti samoja kuin ne, jotka käyttävät turvetta polttoaineena. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,72 s 54,90 s 18,48 s 19,64 s 17,44 s 25,56 . 30,70 . Harvennushakkuu 51,64 . Yhdistyksen toiminnanjohtajan Jouni Peltoniemen mukaan energiapuun kysyntä on ollut kasvussa jo vuoden verran. Ensiharvennus Hankintahinnat 54,07 s 50,31 s 30,89 s 30,26 s s nousussa . 15 AJASSA / 27.8.2020 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 19,07 . 16,14 . 46,11 . Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 22,80 . Tilanne on sama Satakunnassa toimivan metsänhoitoyhdistys Karhun alueella. 13,93 s 14,39 s 12,35 . 27,51 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,30 s 58,74 s 44,21 . 29,26 . 31,49 . ”Parhaiten kaupaksi menee karsittu ranka. 30,32 s Harvennushakkuu 46,17 . 56,69 s 43,73 s 18,25 s 18,86 s 18,58 s Harvennushakkuu 45,20 s 46,40 s 37,19 s 16,15 s 16,36 s 15,99 s 22,70 s Ensiharvennus 35,00 s 36,92 s 12,80 s 12,97 s 12,58 s Hankintahinnat 52,41 s 54,24 . s nousussa . 46,33 . 51,69 s 39,55 s 17,77 . 18,70 . 21,42 . Se säilyy pinossa ja on helppo kuljettaa”, Peltoniemi kertoo. 31,01 . 49,47 s 38,12 s 16,23 s 16,77 s 16,00 s 22,68 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,43 s 56,00 s 34,06 s 18,09 s 17,61 s 25,74 s 28,03 s Uudistushakkuu 56,08 s 56,50 s 34,32 s 19,84 s 19,43 s 29,05 s 28,91 s Harvennushakkuu 46,80 s 46,31 s 17,01 s 16,40 s 22,08 s 23,48 s Ensiharvennus 13,29 s 12,79 s Hankintahinnat 30,39 s 31,29 s s nousussa . Hankintahakatun karsitun rangan koko maan keskihinnat nousivat lähes 27 euroon kuutiometriltä. 21,32 . 45,70 . Nyt lehtisellulla vaikuttaisi kuitenkin olevan markkinoilla kysyntää”, Haimila sanoo. 13,02 s 21,15 . Uudistushakkuu 57,43 . 31,83 . 29,75 . 21,07 . Haimila ja Klemetti ennakoivat kovan kysynnän nostavan energiapuun hintoja. 59,23 s 43,50 s 18,83 . Ensiharvennus Hankintahinnat 30,89 s s nousussa . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 30,46 . Pystykaupalla ostetusta karsitusta rangasta maksettiin Luonnonvarakeskuksen mukaan huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana keskimäärin noin neljä euroa kuutiometriltä. Energiapuun kasvavan kysynnän taustalla on pyrkimys vähentää turpeen ja kivihiilen käyttöä energiantuotannossa. 46,34 s 31,91 . 41,52 s 14,60 . 23,74 Ensiharvennus 37,83 s 38,78 s 32,74 . 27,23 . 27,43 s Uudistushakkuu 55,63 s 58,39 s 43,99 . 32,56 . 18,71 s 27,12 . 33,35 . 55,61 . s nousussa . 21,86 s 22,49 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 30–33 keskiarvo Kuitupuun kauppa sakkaa Energiapuun ostomäärät jatkavat kasvuaan. 30,85 . 26,12 . 52,36 s 39,46 s 17,04 . 19,57 s 20,81 s 18,60 . 15,01 . 17,76 s 16,62 . Ostajat alkavat olla jo nyt kipurajoilla”, hän sanoo. ”Ei ole kovin kauan siitä, kun koivukuitu oli tuontikoivun takia ihan kirosana. 31,04 s Uudistushakkuu 57,85 s 59,66 . paksi käy nyt koivukuitu. 36,18 s 35,30 . 57,08 s 21,00 s 21,79 s 19,13 s 29,23 . 24,82 s Uudistushakkuu 49,95 s 49,14 s 17,78 s 18,70 s 15,90 s 24,89 s 26,63 s Harvennushakkuu 44,70 . 13,29 s 12,86 s 12,59 s Hankintahinnat 55,99 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 25,56 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 23,35 . 24,32 . 21,84 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,94 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,92 . Keskisuomalaisessa kuusivaltaisessa metsässä oli elokuun puolivälissä käynnissä ensiharvennus. Harvennushakkuu 51,67 . Uudistushakkuu Harvennushakkuu 41,20 . 17,23 s 17,73 . Energiapuulle tulee koko ajan lisää käyttäjiä ja käyttöä, joten kysyntä kasvaa”, Klemetti sanoo. 47,42 . Energiapuulla hyvät näkymät Energiapuun kysyntä on sen sijaan kasvanut molempien metsänhoitoyhdistysten alueella jo pidempään – ja sen ennakoidaan molemmissa myös jatkavan kasvuaan. 43,89 . Kuitupuun heikon kysynnän takia energiapuuksi on yhdistyksen alueella mennyt jonkin verran myös kuitupuuta. 22,94
Vanhenevat koivut lahoavat herkästi, eikä sitä voi harventamalla estää. Vähemmän kuutioita, enemmän tukkia Metsän kasvua harvennukset eivät paranna. Vanhalle metsälle harvennus sen sijaan voi olla tuhoisaa. Istutuskuusikoissa voimakkaidenkin harvennusten vaikutus kokonaiskasvuun jää vähäiseksi”, Hynynen sanoo. Latvuksille ja juuristolle avautuu tilaa, ja ne tuottavat puille entistä enemmän energiaa ja ravinteita. Puuston arvoa parantaa sekin, että kasvatettavaksi valitaan hyvälaatuisia runkoja. Huuskonen korostaa taimikonhoitojen tärkeyttä puuston kasvatusketjussa ja harvennusten onnistumisessa. lisääntyy. ”Taimikkona hoidettu nuori metsä järeytyy nopeasti.” Mitä nuorempana kuusikko ensiharvennetaan, sitä nopeammin rungot järeytyvät. Männikön kasvu alenee harvennuksen jälkeen noin kymmeneksi vuodeksi. ”Taimikkona hoidettu nuori metsä järeytyy nopeasti, joten ensiharvennuksessa saadaan kannattava puusato.” Mitä nuorempana metsä harvennetaan, sitä paremmin se pystyy hyödyntämään harvennuksen tuoman lisätilan.. Ohjeiden mukaan harvennettujen männiköiden kokonaiskasvu jää 25–30 prosenttia vähäisemmäksi kuin täystiheän puuston. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessorin Jari Hynysen mukaan vastaus riippuu puulajista. Silti harventaminen kannattaa. Puunostajan kanssa oli pohdittu leimikontekoa: ”Vähän ajateltiin harventaa…” Näin tehdään usein avohakkuun välttämiseksi. ”Puiden elinvoima heikkenee ja tuhoriski kasvaa”, Luken erikoistutkija Saija Huuskonen sanoo. ”Vanhan männikön harventaminen on riskitön keino pidentää kiertoaikaa.” Vanhassa kuusikossa harvennus on hasardihommaa. 16 27.8.2020 / METSÄSTÄ ”Kokonaiskasvu on suurin harventamattomassa metsässä. Se vähentää myytävän puun määrää. Puun paksuuskasvu kiihtyy, ja yhä isompi osa runkopuusta saavuttaa tukin mitat. Kuusikossa vähenemä on 5–10 prosenttia. Mutta mitä puille tapahtuu, kun vanhaa metsää harvennetaan. Taimikonhoito helpottaa harvennusta Hynysen mukaan hyvän metsänhoidon suosituksissa esitellyt harvennusohjelmat tuottavat hyvän tuloksen. Kuusikot kannattaa kasvattaa täystiheinä kiertoajan loppusuoralla myös siksi, että pintakasvillisuus pysyy varjossa niukkana eikä haittaa päätehakkuun jälkeen istutettuja taimia. Huonot kaadetaan. Harvenna järkevästi Harvennushakkuu on varma tapa lisätä kasvatusmetsän puuston arvoa. Harvennukset tuovat noin kolmanneksen kiertoajan kuluessa kertyvistä hakkuutuloista vuosikymmeniä ennen päätehakkuuta. Kymmenen hehtaaria satavuotiasta havutukkimetsää. Harventamattomassa metsässä luonnonpoistuma, pystyyn kuolevien puiden määrä, METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat T uttu metsänomistaja esitteli ylpeänä metsäänsä
Tällöin puut ovat 13–16-metrisiä. Silloin valtapuut ovat 13–15-metrisiä. Se on kallista ja lopputulos yleensä huono”, Huuskonen sanoo. Ensiharvennuksia ei pidä lykätä. Männikköä voi yläharventaa Männiköt ensiharvennetaan 13– 16 metrin pituusvaiheessa 900–1 000 runkoon hehtaarilla. Huuskonen neuvoo, että lehtipuiden kasvattaminen kuusikon sekapuina hidastaa juurikäävän leviämistä.. Kasvamaan jätetään 350–450 puuta hehtaarille, siis noin puolet harvennusta edeltävästä runkoluvusta. ”Kuituja energiapuun kasvatuksessa hieskoivikko voidaan jättää kokonaan harventamatta”, neuvoo tutkija Pentti Niemistö. Tilavuuskasvu m3, ha 14 12 10 8 6 4 2 Mänty Kuusi Läpimitan kasvu mm, v 4 3,5 3 2,5 2 1,5 0,5 1 HARVENTAMATON LIEVÄ KESKIVERTO VOIMAKAS HARVENTAMATON LIEVÄ KESKIVERTO VOIMAKAS Mänty Kuusi Paksuuskasvu lisääntyy, tilavuuskasvu alenee Graa it perustuvat Luken pitkäaikaisilla koealoilla tehtyihin mittauksiin. 17 METSÄSTÄ / 27.8.2020 ”Ylitiheänä kasvanut nuori metsä on harvennettava varhain. 2. Tällöin voidaan yläharventaa metsikön suurimpia puita. Koivikko voidaan päätehakata 45–55-vuotiaana. Varsinkaan turvemaiden hieskoivikoissa harvennuksilla ei saavuteta juuri mitään, tukkisato jää joka tapauksessa huonoksi. Tukkikertymää lisääntyy, ja puusto saavuttaa hakkuukypsyyden nopeasti. Hakkuukypsyyden saavuttaneita kuusikoita ei pidä harventaa, puiden elinvoima heikkenee ja tuhojen riski kasvaa. Tällaisella kasvatusohjelmalla saadaan aika hyvin tukkia”, Hynynen miettii. Ensiharvenna koivikko ajoissa Kesäaikaisilla hakkuilla havupuiden kannot käsitellään urealiuoksella, mikä estää juurikäävän levimisen metsään. Kuusi ei kärsi ylitiheydestä yhtä herkästi kuin mänty ja koivu, joten harvennusten ajoituksellakin on enemmän pelivaraa. 3. Ylitiheys heikentää koivikon kasvukuntoa nopeasti. ”Silloin on syytä säästää riittävästi lehtipuita. Silloin kiertoajan ainoaa harvennusta voidaan siirtää tavallista ensiharvennusta myöhempään ajankohtaan. Männikön toinen ja mahdollinen kolmas harvennus voidaan tehdä yläharvennuksina, joissa korjataan suurimpia puita, mikä kasvattaa harvennuksen tukkikertymää ja kasvattaa myyntituloa. ”Kuusikko harvennetaan noin 800 runkoon hehtaarilla, jotka kasvatettaisiin päätehakkuuseen. MIKKO RIIKILÄ ISTUTUSKOIVIKKO varttuu ensiharvennettavaksi Eteläja Keski-Suomessa 15–20 vuodessa. Voimakkaat harvennukset lisäävät kuusikoiden tuhoriskiä. Toisen kerran koivikko harvennetaan 10–20 vuotta ensiharvennuksen jälkeen. Älä viivyttele koivikoiden ensiharvennuksia, toimi kun valtapuusto on 13–15-metristä. Hehtaarille jätetään 900–1 000 runkoa. Hän muistuttaa, että ensiharvennuksessa määritellään puuston rakenne vuosikymmeniksi. Yli 60-vuotiaiden kuusikoiden harventaminen leikkaa puuston kasvua voimakkaasti. Niitä ei sen jälkeen tule lisää.” Juurikääpäalueilla yksi harvennus Monesti nuoria kuusikoita joudutaan hirvituhoriskin vuoksi kasvattamaan juurikäävän saasHarvennusvinkit ”On syytä säästää riittävästi lehtipuita. Tällöin poistetaan isoja, oksikkaita ja muuten huonolaatuisia puita ja tehdään tilaa parhaille puille. ´Tällöin kuusikot voi kasvattaa päätehakkuuseen vain yhden harvennushakkuun kasvatusohjelmalla ja suhteellisen lyhyellä kiertoajalla. Rajut harvennukset leikkaavat männikön kasvua voimakkaasti. Hehtaarille jätetään 700–800 laadukkainta ja pisintä koivua, siis puolet istutustiheydestä. Kuusikko ensiharvennetaan 20–30 vuotta istutuksen jälkeen (E-S ja K-S). tuttamilla mailla, koska päätehakkuun jälkeenkään ei puulajin vaihto onnistuisi. Istutustiheyttä voidaan alentaa noin 1 200–1 400 taimeen hehtaarilla. Kuusikoissa on pelivaraa Voimakkaat ensiharvennukset nopeuttavat kuusten järeytymistä. Oksikkaat ja muuten huonolaatuiset männyt poistetaan. Toisen kerran kuusikko harvennetaan 10–25 vuotta ensiharvennuksen jälkeen. Niitä ei tule lisää.” 1. Männiköiden laatu paranee, kun ne ensiharvennetaan jo 10–11-metrisinä. Tulevan tukkisadon laadun parantamiseksi männiköt voidaan vaihtoehtoisesti ensiharventaa jo 11–12-metrisinä. Taimikkona hoitamatta jäänyt nuori metsä on ensiharvennettava noin 10 metrin pituusvaiheessa
Harjumaisemissa toimi 70–90-luvuilla maankuulu Lomaliiton kesäpaikka. Kaukaa viisas seurakunta Saimaata halkova Vilkaharju syntyi jääkauden työnäytöksenä. Syrjässä sellaista tuskin lasketaan vielä ruuhkaksi. Vilkaharjun luonnonsuojelualue on perustettu 1978 Sulkavan seurakunnan maille. Etelän rantalomat vaihtuivat kotimaassa matkusteluksi. Sitä ei uskoisi Saimaan sylissä Sulkavalla. CLT LVL Kuhmo Crosslam Alajärvi CLT Finland Kauhajoki CLT Plant (arvioitu 2018) Varkaus Stora Enso Punkaharju Metsä Group (arvioitu 2019) Lohja Metsä Group Sulkava Saimaan rannalla kelpaa laavulla lepuuttaa sielua ja ruumista. Myöhemmin sekin osoittautuu mustikanpoimijoiden menopeliksi. Viittaus kansallismaisemaan on osuva, rahan voimaan ei niinkään. Luode-kaakkoissuuntaista neljän kilometrin pituista hiekkaharjua on joskus kutsuttu ”köyhän miehen Punkaharjuksi”. Vuonna 2008 venäläissijoittajat ostivat lomakeskuksen noin miljoonalla eurolla tarkoituksenaan tehdä alueesta korkeatasoinen ympärivuotinen matkailukeskus kylpylöineen kaikkineen. Astan jäljet on jätetty maastoon. Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina soutupitäjässä heiluvat airot korkeintaan kesämökeillä. 18 27.8.2020 / METSÄSTÄ JERE MALINEN, teksti ja kuvat K orona patisteli suomalaiset ulos luontoon. Raha muutti suuntaa, ja nyt paikalla ränsistyy purkukuntoinen lomakeskus. Tuo kaikki jäi suunnitelmiksi paperille. Pienellä parkkipaikalla piilottelee vain yksi auto. Omistajan, Sulkavan seurakunnan, tahdosta Mikkelin lääninhallitus siunasi 1978 osan Vilkaharjusta yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi. Soutupitäjän salaisuus Sulkavalla piilottelee jääkauden ja jatkosodan jalostama luontopolku, jonka kruunasi Asta-myrsky. Muutaman kilometrin päässä Vilkaharjulla on sielläkin tarjolla ainoastaan autiutta. Kunnantalon ja kahden kyläkaupan saartamalla aukiolla on kuolemanhiljaista. Tänä kesänä Sulkavalla ei suursoudettu.. Vain polut on raivattu jopa juostaviksi. Niinpä kävijäennätyksiä romutettiin kansallispuistojen polkuviidakoissa pitkin kesää kaikkialla Suomessa. Katse siintää soutustadionin suuntaan. Onneksi 30 vuotta ennen venäläissijoittajien saapumista Sulkavalle tapahtui onnellisia asioita. Kaksi vanhempaa paikallista naista kertoo luontopolulla olleen tänä kesänä tavallista vilkkaampaa
Vilkaharjun opastauluissa toistuvat tarinat suomalaisesta metsästätaloudesta. Korkealaatuisen siementuotannon turvaamiseksi maamme metsistä etsittiin pluspuita eli huippuyksilöitä. Vielä enemmän se kertoo ihmisten ponnisteluista voittamattomien luonnonvoimien keskellä, metsän merkityksestä suomalaisille. Ne kertovat Uitonvirrasta ja metsien merkityksestä sulkavalaisille kivikaudesta alkaen. Saaristossa saivat viimeiset odotella sähköjä toista viikkoa. Salpalinjan virka oli pysäyttää idästä vyöryvä vihollinen. Jäkälävuoteesta ei metsänkulkijan peti parane. Puita kaatui kymmeniä tuhansia kiintoja. Myrskyn muistot ”Rajuakin rajumpi ukkosmyrsky syöksyvirtauksineen iski 30.7.2010 vastaisena yönä päättäen ennätysmäisen hellekauden.” Näillä sanoilla alkaa Visit Saimaa -hankkeen tiimoilta pari kesää sitten kunnostetun Vilkaharjun luontopolun ensimmäinen opastaulu. Sulkavalta rotumännyn leiman sai kylkeensä 79 suorarunkoista ja vahvakasvuista yksilöä. Polku kertoo jopa taisteluista, joita ei koskaan käyty. Vilkaharjun luonnonsuojelualue on perustettu 1978 Sulkavan seurakunnan maille. Harjumaastossa mutkitteleva metsäreitti tarjoilee täydellisen siirtymän Suomen historiaan ja suomalaiseen sielunmaisemaan. Oma lukunsa inhimillisyydestä ovat luontopolun varrelle osuvat juoksuhaudat ja panssariesteet. Polut on raivattu auki, mutta jo luonnonsuojelulaki kieltää puiden pois korjaamisen. 19 METSÄSTÄ / 27.8.2020 ”Onneksi Karjalankannakselta Sulkavalle asti ylsi vain Asta-myrsky.” Ainutlaatuiseen metsämaisemaan alkoi hahmottua kaksiosainen luontopolku 1987, kun paikallinen luonnonsuojeluyhdistys viitoitti Vilkaharjulle noin seitsemän kilometrin reitistön. Yksi Suomen suurimmista ”kivistä” piilottelee polun varrella, jääkauden kuljettama jättimäinen siirtolohkare. Asta päihitti puna-armeijan Polulla selviää Sulkavan vaakunassa olevan kivisillan ja neljän männynkävyn arvoitus. Asta on todellakin ansainnut paikkansa suojelualueen ykkösenä. Vilkaharjulla on helppo todeta, että onneksi Karjalankannakselta Sulkavalle asti ylsi vain Asta-myrsky. On napakoita katsauksia tervahaudoista, uitosta ja egyptinparruista aidoilla tapahtumapaikoilla. Sulkava meni nimittäin Astasta pahasti sekaisin. Myöhemmin, kun Suomi nousi sodista puujaloilleIen, metsäteollisuus himoitsi huippumäntyjä. Onni ummisti silmät ja antoi auringon lämmittää.. Suojelualueella rungot maatuvat muistoina myrskystä. Itse asiassa ne kruunasivat suojelualueen, sillä juuri ihmisen kädenjäljen ja luonnonvoimien yhteensovittaminen tekevät Vilkaharjusta ainutlaatuisen luontoelämyksen
Siellä hän viettää yhä suuren osan ajastaan. Toinen koti ja leipätyö on Kuopiossa. kun katsoo Häyrilän tilan sukutaulua, jonka ensimmäinen vuosiluku on 1718 – siitä asti sama suku on asunut ja hallinnut tilaa. ”Ennen kaikkea haluamme kertoa puhtaasta luonnosta ja ruoka-alan osaamisesta. Siinä sivussa hän vastaa sukutilan metsien hoidosta. Jatkuvaa ja vastuullista Laitisen toinen maailma on Joroisilla, jossa hän on ottanut vastatakseen kotitalonsa hoidosta. Toinen luonteva arvo on vastuullisuus. Lähtökohta on otollinen, sillä Pohjois-Savon maakunta on ensimmäisenä Suomessa saanut European Region of Gastronomy -tunnustuksen. Moni ajattelee, että hoitamattomasta metsästä tulee jossain vaiheessa upea aarnimetsä, vaikka todennäköisempää on, että saadaan aikaan läpipääsemätön risukko. 20 27.8.2020 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Suonenjoki Kuopio Joroinen MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat K uopiolaisen Taina Laitisen luontoarvoja tihkuva korpisuo liitettiin viime vuonna Metso-ohjelman määräaikaiseen suojeluohjelmaan. Se saa luontoa arvostavan ja sitä työkseen markkinoivan Laitisen mietteliääksi. Hän vastaa muun muassa ruokafestivaalien ja Satoa-tapahtumien järjestelyistä sekä juhlavuosien ohjelman kokoamisesta ja matkailullisesta tuotteistamisesta. Onko Laitinen siis brändäämässä kalakukkoa. ” Kotonaan maalla ja kaupungissa Juuriltaan Laitinen on maatalon tyttö Joroisten kauniista Kaitaisten kylästä. ”Meillä ei ole puupeltoja – eikä tule.” Taina Laitinen koettaa tehdä savolaisen luonnon antimista entistä houkuttelevampia Metso-ohjelmaan pantu rehevä korpisuo kasvaa vehkaa ja käenkaalia. ”Laaja metsien hoitamatta jättäminen ei ole kestävää taloudellisesti ja huonontaa metsien muitakin käyttömahdollisuuksia. Aikanaan mudan ottopaikkana käytetty vajaan hehtaarin lämpäre on kuin vahingossa unohtunut talouskäytöltä ja palautumassa luonnontilaan. Välillä vaelluskenkä uppoaa syvälle rahkasammalen peittämään suoperään. Äitini asuu tilalla, ja peltopuoli on edelleen isäni hoidossa. Sen perustalle Laitinen on rakentamassa houkuttelevaa brändiä. Lisäksi heillä on yhä hallintaoikeus osaan metsistä.” Yhdeksi metsätaloutensa arvoista Laitinen mainitsee jatkuvuuden. Sillä Laitinen ei tarkoita pipertelyä tai hakkuis. ”Metsäni, noin 160 hehtaaria, olen perinyt isovanhemmiltani, ensimmäiset palstani jo 1980-luvulla. Pujottelemme kaatuneiden puiden välissä. Laitinen työskentelee Itä-Suomen Pro Agrian ja Maaja kotitalousnaisten hankkeessa, jossa tehdään tunnetuksi savolaista ruokakulttuuria. Hän työskentelee hankkeessa tuottajana ja tapahtumakoordinaattorina. Hankkeisiimme voi tutustua www.tastesavo.fi-sivustolla.” Taustaltaan Laitinen on kulttuurin ja matkailualan tuplamaisteri. Esimerkiksi maailmanlaajuisesti tunnetun matkailujulkaisu Lonely Planetin toimittaja kävi viime vuonna Suomessa tekemässä jutun aiheesta.” Laitisen mukaan maailmalle halutaan välittää viesti, että Suomessa pääsee poimimaan marjoja ja sieniä sekä vaikka halutessaan leipomaan marjapiirakkaa. ”Ei vaan pyrimme tekemään tunnetuksi suomalaista luontosuhdetta ja tapaamme retkeillä, marjastaa ja sienestää luonnossa. Se on helppo ymmärtää, Savonmaan brändääjä Taina Laitinen työstää savolaista luontoa ja ruokakulttuuria maailmalle maistuvaksi
Varhaishoito jää tekemättä, etenkään kun asiallisia työvälineitä ja suojavarusteita ei ole. Oli miten oli, taimikonhoidon laiminlyönti on kallista puuhaa. Tarkemmin mietittäessä aikaa on saattanut kulua kymmenen vuotta, mikä riittää synnyttämään rehevillä kasvupaikoilla läpitunkemattoman viidakon. Nykyinen tukiajattelu on ollut voimassa jo kauan, joten sen pitäisi olla tuttua kaikille metsänomistajille. ”Jatkossa teemme jatkuvan kasvatuksen hakkuita, koska pienetkin avohakkuut näkyvät kylämaisemassa pitkään. Kerrankin maailma on oikeudenmukainen. Sitten havaitaan, että lomat osuvat eri aikaan, heinäkuussa on liian kuumaa ja paarmat erityisen kiukkuisia, vävyt keskittyvät oluen juontiin ja kälyt ovat riidoissa keskenään. Pääosin hoidan metsäasiani yhteistyössä Metsäkeskuksen ja Stora Enson kanssa. Laiminlyöjä maksaa lisäkustannukset. Varhaishoito on auttamattoman myöhässä. On arvioitu, että taimikoistaan huolehtiva puuntuottaja saa kolmannesta suuremmat nettotulot laiminlyöjään verrattuna. ”Hakeuduin viime vuonna FSC-sertifioinnin piiriin. Pyrin hoidattamaan taimikoita tasaiseen tahtiin, niin ei tule kerralla ihan hirveitä laskujakaan.” Taina Laitisen kotikonnut Kaitaisten kylällä on luokiteltu valtakunnallisestikin arvokkaaksi maisema-alueeksi. Meillä ei ole mitään puupeltoja – eikä tule. Metsänhoitoyhdistyksen kanssa en ole asioinut sen jälkeen, kun minua uutena metsänomistajana tytöteltiin ja kohdeltiin muutenkin ärsyttävän vähättelevästi.” Käytännön metsänhoitotyöt Laitisen metsässä hoitaa omalla kylällä asuva, äskettäin eläköitynyt metsuri. Erityisen ihmeellistä on, että halpaa varhaishoitoa jää tekemättä, vaikka siihenkin saa valtion avustusta. Kun taimikkoa ei perata ajoissa, työkustannukset kasvavat nopeasti. Vuosikymmeniä sitten varhaishoidon laiminlyönti saattoi johtua siitä, että varhaishoidon katsottiin kuuluvan metsän uudistamiseen istutuksen tai kylvön tavoin. Ihmisen vanhetessa ajan kulumisen tajuaminen heikkenee. Kokenut ammattilainen arvioi, että usein ongelmat liittyvät metsänomistajien vanhenemiseen ja perikuntien yhteisomistukseen. Saattaa tuntua, että metsä uudistettiin aivan äskettäin. Hauskin kertomus oli, että taimikon hetteestä löytyi sinne unohtunut korillinen virvoitusjuomia, mutta työstä oli vain heikkoja viitteellisiä merkkejä. Vähän huvittuneet ammattilaiset kertovat, että lomakauden jälkeen taimikonhoidon tilauksia saattaa tulla runsaasti. KATTAVA TUTKIMUS ONGELMAN syistä puuttuu. Jossakin taimikossa metsuri saattaa tehdä hehtaarin päivässä, kun aikaa menee muutaman vuoden kuluttua kaksinkertaisesti. Metsätuloille on ollut tarvetta, kun Laitinen on rakentanut tilalle maatilamatkailuun sopivaa majoituskapasiteettia – ilman metsärahaa se ei olisi onnistunut. Nuoren taimikon perkaamattomuuden on arveltu johtuvan erilaisten tukien yhteensovittamisesta. Antoivatko myös metsäalan ammattilaiset huonoja neuvoja. Jatkuvuus on Laitisen metsätaloutta ohjaavia arvoja, eikä ihme, sillä hänen sukunsa on hallinnut tilaa 1700-luvun alusta.. Muutaman suometsäkuvion kohtaloa pitää seuraavassa metsäsuunnitelmassa vielä miettiä. Taimikonhoidon tekemättömyyden mysteeri Varhaisperkaamaton taimikko on lopulta yritetty pelastaa. Käytän Metsäkeskuksen Metsään.fija Stora Enson eMetsä-palveluita. Taimikonhoidon ostaminen torjutaan, kun ajatellaan, että lomaviikoilla taimikko perataan yhteisvoimin. PALSTALLA LAHJOMATTOMAT TILASTOT TOTEAVAT saman asian valtakunnan inventoinnista toiseen. ”Kuviokoko on pieni, ja hakkuualat hoidetaan huolella. Voi olla, että jätämme joitain suokuvioita jatkossa kunnostusojittamatta ja soistuminen saa alkaa uudestaan.” Nopeaa siirtymistä jatkuvaan kasvatukseen Laitinen ei ainakaan vielä harkitse. 21 METSÄSTÄ / 27.8.2020 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Hän vakuuttaa, ettei maatilamatkailijoiden tarvitse tulla katselemaan hakkuuaukkoja, joista majoituskapasiteetin rakentamiseen tarvittavat rahat on irrotettu. ”Olen ehkä kerran elämässäni pitänyt raivaussahaa käsissäni. ta luopumista, vaan luonnon ja maiseman huomioon ottamista tilan metsätaloudessa. Työn tekijät sitten kertovat, että jälkiä hyvästä tahdosta löytyy kiitettävän runsaasti. Alueellisten metsäohjelmien arvioimaan tarpeeseen nähden joka vuosi taimikoita jää perkaamatta noin 100 000 hehtaaria. Tekemätöntä taimikonhoitoa on jatkuvasti noin 800 000 hehtaaria. Vain toteutus puuttuu. ”Haluan olla selvillä, mitä metsässä tapahtuu. ”Palvelu on luotettavaa ja edullista. Hoitamaton taimikko muuttuu jossakin vaiheessa ensiharvennusmetsäksi, josta pian todetaan, että ensiharvennus on pahasti myöhässä ja puusto riukuuntumassa. On epäilty, että avokätinen energiapuun korjuun tukeminen muutama vuosi sitten houkutteli jättämään varhaishoidon väliin. Liikun metsässä nautiskellen ja retkeillen, kuten monet muutkin nykysuomalaiset, kun aikaa vuokramökkien huoltotöiltä on.” Metsiensä hoidon hän haluaa silti pitää tiiviisti omissa käsissään. Se, ettei tekemättömän taimikonhoidon kokonaispinta-ala kuitenkaan kasva miljoonaluokkaan, johtuu puuston kehityksestä. ”Toistaiseksi ei voi arvioida, millaisia vaikutuksia jatkuvalla kasvatuksella on meidän metsätalouteemme – kuinka paljon esimerkiksi metsätulot alenevat.” Metsäasiat omissa näpeissä Laitinen ei itse osallistu metsien hoitoon eikä liioin kirmaa ämpärien ja poimurien kanssa marjaan. Jäikö siihen kuuluva ajattelu jotenkin päälle. Toisaalta metsänhoitotöiden järjestely on helppoa, koska oman kylän metsuri tuntee metsämme hyvin. Perikuntien ongelma saattaa olla perusteeton optimismi yhteisöllisyyden toimivuudesta. Lisäksi haimme rehevälle korpisuolle määräaikaista suojelua Metso-ohjelmassa.” Myös metsien käsittelyyn on varsinkin valtakunnallisesti arvokkaaksi todettuun Kaitaisten kylämaisemaan liittyvillä metsäalueilla tulossa muutoksia. Toivon, että jatkuva kasvatus myös vähentää taimikoiden hoitotarvetta.” Metsistä pääomaa maatilamatkailuun Pääosin metsiä hoidetaan tavalliseen tapaan
Siis kuinka perintö jakautuu ja ketkä ovat siihen oikeutettuja.” Suuri osa Kyllösen työtä oli hankkia nimet kahteen valtakirjaan, jolla Voiton sisaret ja sisaruspuolet lahjoittivat osuutensa Pulkkilan tilasta. ”Kaikki sisarpuolet tai heidän jälkeläisensä suostuivat lahjoittamaan osuutensa. Notaari Kanadassa vahvisti todistuksen, joka on lainvoinvoimainen myös Suomessa. Kaikilla oli aito tahto järjestää asia.” Yhteensä 28 allekirjoitusta kahdelta mantereelta saatiin valtakirjaan. Lyylin kanssa lapsia siunaantui yksitoista lisää vuosina 19361951. Onneksi suku oli säilyttänyt asiapaperit, muuten työ olisi käynyt mahdottomaksi. Heistä kahdeksan asuu Kanadassa. ”Suosittelen, että perinnönjaot tehdään heti perunkirjoituksen jälkeen.". Pitkä matka suvun historiaan Janne Kyllönen teki ison urakan selvittäessään sukutilansa syheröiset omistussuhteet. ”Suosittelen, että perinnönjaot tehdään heti perunkirjoituksen jälkeen. Näin sukutila jäi kuolinpesälle. Ensimmäinen versio Voitto-sedän perunkirjoituksesta tyssäsi maistraattiin. Ensimmäisestä liitostaan vuosina 1915 –1932 Augustilla oli kymmenen lasta. Sieltä August Kyllönen osti yhdessä Lyyli-vaimonsa kanssa 1940-luvulla metsävaltaisen, noin sadan hehtaarin maatilan. Lännen lokarin lapsiluku Kyllösen mukaan selvitystyö oli enemmän työlästä kuin vaikeaa. ”Sukumme tahto on, että asiat tulevat hoidettua Augustin ja Lyylin testamentin hengessä. August kuoli vuonna 1951 ja Lyyli 2002. Lainhuudot saatiin maanmittauslaitokselta tämän vuoden toukokuussa. Pesän selvittäminen on lähentänyt sukua. ”Säilyttäkää perunkirjoitukset ja muut asiapaperit huolella”, Kyllönen neuvoo. Jukka Kyllönen ja isän perintö. Lapsettomien kannattaa tehdä testamentti.” Voitto Kyllösen perinnönjaon yhteydessä jaettiin myös Lyyli-mummun perintö. Kyllösen mukaan hän pyrki aina tapaamaan kaikki osakkaat, joilta otti nimet valtakirjaan. Kyllönen ryhtyi kolme vuotta sitten selvittämään sukutilan omistusta, kun kotitilalla Pulkkilassa asunut Voitto-setä kuoli. Sen tuloksena pesän osakkaiden määrä rajautui Augustin ja Lyydin lapsiin ja heidän jälkeläisiinsä. Mutta koska Voitolla ei ollut omia lapsia, myös hänen sisarpuolensa ovat hänen perillisiään.” Näin perillisten määrä moninkertaistui. Väestörekisteri Kanadassa on monin tavoin puutteellisempi kuin Suomessa. Kanadassa metsurina olleelta isältä jäi muistoksi järeä moottorisaha. ”Tämä oli antoisaa, opin tuntemaan sukulaiseni entistä paremmin.” Suomen konsulaatit Kanadassa antoivat todistuksen Kanadassa olevista pesän osakkaista, joten lähin konsulaatti oli löydettävä ja sinne saattoi olla matkaa satoja kilometrejä. ”Haastavinta oli selittää perintökaaren logiikka. Jako on helppo tehdä määrittelemällä osakkaiden osuudet murtolukuosina. Outokummussa asuvan Janne Kyllösen isä on osakkaana Pulkkilan taloa hallitsevassa kuolinpesässä. ”Ei ole jälkeläisiä”, todisti veli. Tältä pohjalta oli hyvä viedä asiaa eteenpäin.” ”Säilyttäkää kaikki paperit” Kun perintöjä ei Augustin ja Lyylin jälkeen jaettu, ei omistuksista ollut tietoja kiinteistörekisterissä. 22 27.8.2020 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat T ämä tarina alkaa Pulkkilasta, nykyisen Siikalatvan pitäjästä. Kanadassa vuonna 2004 kuolleen metsurisedän osalta valaehtoisen todistuksen antoi samoilla seuduilla elänyt ja savotoilla ollut veli. Talosta on muodostunut suvun kesäpaikka, jonne myös Kanadan sukulaiset Suomen reissuillaan mieluusti majautuvat. ”Oletimme, että Augustin lapset hänen ensimmäisestä avioliitostaan eivät voisi periä Pulkkilan tilaa. Nyt tilalla on kymmenen osakasta. Kun perunkirjan toinen versio vuotta myöhemmin valmistui, siinä oli 28 perintöön oikeutetun nimeä. Kyllösten kotialbumi Kyllösten kotialbumi Sukutilan omistusten selvittelyyn Jukka Kyllöseltä kului kolme vuotta. Augustin ensimmäinen puoliso oli kuollut 1930-luvulla. Toinen valtakirja valtuutti Jannen tekemään perinnönjaon. Sekin on paljon, mutta mahdollistaa talon ja metsien hoidon. Heidän jäljiltään tehtiin perunkirjoitukset, mutta perintöä ei jaettu. Augustin ja Lyylin rakentamasta talota Siikalatvan Pulkkilassa on muodostunut yhteinen kesäpaikka Jukka Kyllösen sedät Eero ja Jouko Kyllönen Kanadan savotalla 1970-luvulla. Serkut avustivat nimien keruussa
METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon
Jos majava on onnistunut asettumaan alueelle, jossa puuston toivotaan vielä kasvavan, siitä useimmiten halutaan päästä eroon. METSÄNHOITO Metsämuistoni METSÄLEHDEN KESÄKILPAILU 2020. Lisäksi se kerää veteen ravintolautan, jossa käy talvella syömässä. Toisaalta majavan pato saa usein aikaan tulvan, joka tuhoaa puustoa. Toisaalta on pakko ihailla taitoa ja suunnitelmallisuutta, jolla laji muokkaa elinympäristöään. ilman erillistä lupaa. Onko se metsäinen mielipaikkasi, jokin oman metsäsi aineksista tekemäsi esine tai kenties hetki, jolloin siirsit metsäperinnettä sukupolvelta toiselle. JULKAISEMME kesän jälkeen mielestämme parhaat metsämuistot lehdessä. Tai jotain aivan muuta. MIKÄ on paras metsämuistosi. Jos siihen liittyy valokuva, aina parempi. Asuttuun majavan pesään ei saa koskea. syyskuuta mennessä osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti / Kesäkilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. 24 27.8.2020 / METSÄSTÄ AINO ÄSSÄMÄKI, teksti ja kuvat M ajava saattaa aiheuttaa metsänomistajassa ristiriitaisia tunteita. ”Metsästystystilanteessa on liki mahdoton sanoa, kumpi laji on kyseessä. Korvausta majavatuhoista voi saada vain siinä tapauksessa, että metsänomistajalla on kattava metsävakuutus. Sen saa lajista riippumatta tehdä kesäkuun puolivälin ja syys-lokakuun välillä. Muut muistonsa lehteen saaneet palkitsemme läpimitta-mittanauhalla. LÄHETÄ muistosi 7. Eri lajien levinneisyysalueet kuitenkin tiedetään, joten yleensä sijainnista on mahdollista päätellä, kummasta on kyse. Ulkonäöstä lajeja on vaikea erottaa toisistaan. Ajankohta vaihtelee maakunnan mukaan. Lajit vaikea tunnistaa Erityisen kiperä majavatilanne on Ylöjärven alueella Kurussa, missä esiintyy molempia lajeja. Toinen keino pyrkiä vähentämään tuhoa on purkaa majavan pato. Euroopanmajava Wikimedia Commons Kanadanmajava Wikimedia Commons Majavan aikaansaannokset on helppo tunnistaa. Ajankohta vaihtelee maakunnan mukaan. Majavat nostavat tulvan Länsi-Suomessa tuholainen on yleensä silmälläpidettävä euroopanmajava, Itä-Suomessa taas vieraslajiksi määritelty kanadanmajava. Niiden lähettäjien kesken arvomme retkituolin. Kerro meille mieluisin metsämuistosi. Ylöjärvellä on myönnetty pieni määrä lupia viime vuosina, mutta käytännössä saaliit ovat olleet kanadanmajavia”, kertoo riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta. Euroopanmajavan metsästykseen taas vaaditaan poikkeuslupa, joka voidaan myöntää tietyillä alueilla Länsi-Suomessa kannan säätelemiseksi ja muualla maassa erityisen merkittävän vahingon perusteella. Majava rakentaa yleensä pesän ja padon, jolla nostaa vettä pesän liepeille siten, että kulkureitti on veden alla. Tieto on olennainen, sillä kanadanmajavaa saa metsästää koko maassa 20.8.–30.4. Majavanpadon saa purkaa lajista riippumatta kesäkuun puolivälin ja syys-lokakuun välillä. Silloin on kuitenkin tiedettävä, onko kyseessä Suomen alkuperäiseen lajistoon kuuluva euroopanmajava vai vieraslajiksi määritelty kanadanmajava. ”Tahtotila on, että euroopanmajavaa halutaan suojella ja kanadanmajavaa poistaa”, sanoo Körhämö
Finn metkonäyttely järjestetään 3.– 5. Joka toinen vuosi järjestettävä Finnmetko-näyttely on Suomen suurin ja ainoa säännöllisesti puunkorjuuja metsäteknologian näyttely ja koko toimialan yhteen kokoava tapahtuma. ”Maarakennuspuoli on metsäpuolta näkyvämmin esillä”, ennakoi Finnmetkon viestinnästä vastaava Sirpa Heiskanen. ”Halusimme varjella henkilöstöä ja asiakkaita riskeiltä. Metsäpuolella nähtävää on totuttua vähemmän. Määrä on noin kolmanneksen verran totuttua pienempi. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti METSÄTESTAMENTTI. Järjestyksessään 18. syyskuuta Jämsässä. "Toki kyse on myös kustannussäästöistä." Lahjoita metsäomaisuutesi osaaviin käsiin, metsäalan hyväksi. Sa m i Ka rp pi ne n Lettelin-Kock. Korona-ajan konstit käyttöön Metsäkonevalmistajien markkinointiosastoilla joudutaan nyt miettimään vaihtoehtoisia keinoja tuotteiden esittelyyn, kun korona-aika rajoittaa messuille tuloa. Isojen metsäkoneiden valmistajista vain Pro Silva on tulossa Finnmetkoon esittelemään uusia konemallejaan.Isojen metsäkonevalmistajien pois jääminen vähentää erityisesti metsätyönäytöksiä. Laitetaan hyvä kiertämään toimialan sisällä. Metsän tuotto käytetään haluamaasi hyvään asiaan metsäalalla. 25 METSÄSTÄ / 27.8.2020 MIKKO RIIKILÄ F innmetko Oy:n toimitusjohtaja Erkki Eilavaara ennakoi, että näytteilleasettajia viime viikon tilanteen mukaan syyskuun alussa pidettävään metsäteknologianäyttelyyn on tulossa pari sataa. Kaikki suuret ja enin osa pienemmistäkin metsäkonevalmistajista ovat hyvissä ajoin ilmoittaneet jättävänsä tämänvuotisen Finnmetkon väliin. Vuoden 2016 Finnmetkoon jonotettiin tappituntumassa. Toki tällaisena vuonna kyse on myös kustannussäästöistä”, kertoi John Deeren toimitusjohtaja Timo Ylänen Metsälehdessä heinäkuun lopulla. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. Tällä kertaa järjestäjät suosittelevat 1–2 metrin turvavälejä. Kuuntelemme herkällä korvalla toiveesi metsien hoidon suhteen ja toimimme sen mukaan. Näyttelyn järjestävä Finnmetko Oy on metsäja maanrakennuskoneyrittäjien etujärjestö Koneyrittäjät ry:n omistama. ”Olemme pohtineet erilaisten demojen, siis työnäytösten järjestämistä omille asiakkaillemme ja tulemme niitä eri maissa järjestämään”, pohtii Logset Oy:n markkinointija viestintäpäällikkö Kia Finnmetko painottuu maanrakennuspuolelle Tällä tietämää tapahtuma järjestetään syyskuun alussa. Pienmetsäkonevalmistajista ainakin Kranman, Jartrac, Logbullet ja Usewood ovat tuomassa kalustonsa näyttelyyn
sis. LED-ajovalot arvo 80 € lokakuussa suomessa! 520 limited CAMO EDITION 7.090 € (1:lle) 7.390 € l (2:lle) euroopan OSTETUIN MÖNKIJÄMERKKI löydä lähin palveleva cfmoto-jälleenmyyjäsi ja koko mallisto: www.atvfinland.fi tutustu cfmoto-malleihin ja löydä OMA suosikkisi! ZFORCE 500-1000 CC UFORCE 800-1000 CC CFORCE 400-1000 CC 2 V TAKUU 3 V TAKUU 3 V TAKUU CFMOTOSUOMI
. Vakiovarusteena olevalla 225 millin terällä kiihtyvyys ei ole yhtä hyvä. Paino ilman terää 8,4 kg . Vakuutusyhtiöt lunastavat niitä takaisin, eli metsänomistaja voi myydä vanhan ainaisvakuutuksen takaisin vakuuttajalle. HUSQVARNA 545 F . Nykyään yksityismetsistä on vakuutettu noin puolet. FX-malleissa kahvojen kiinnityspultissa on kovamuovinen siipikanta, josta vääntäen pultti löystyy ilman työkaluja. Parhaimmillaan F-malli on, kun se varustetaan läpimitaltaan 200 millin ”pienellä” terällä. Vuonna 1925 ryhdyttiin myymään metsän ainaisvakuutuksia, jotka nimensä mukaisesti oli tarkoitettu todella pitkäaikaisiksi. Varsinkin 1960-luvulla tehtiin yleisesti 30-vuotisia vakuutuksia. Husqvarnan valikoimassa F-malli on silti huomion arvoinen. Siipiosan saa varaosana muutamalla eurolla – kannattaa hankkia. Isolle terälle tarkoitetun sektorisuojan ja terän väli on niin ahdas, että pienellä terällä terähampaat raapivat suojuksen reunaa, jota piti ohentaa lattaviilalla. Sylinteritilavuus 45,7 cm3 . LED-ajovalot arvo 80 € lokakuussa suomessa! 520 limited CAMO EDITION 7.090 € (1:lle) 7.390 € l (2:lle) euroopan OSTETUIN MÖNKIJÄMERKKI löydä lähin palveleva cfmoto-jälleenmyyjäsi ja koko mallisto: www.atvfinland.fi tutustu cfmoto-malleihin ja löydä OMA suosikkisi! ZFORCE 500-1000 CC UFORCE 800-1000 CC CFORCE 400-1000 CC 2 V TAKUU 3 V TAKUU 3 V TAKUU CFMOTOSUOMI. F-mallin moottorin sylinteritilavuus on sama kuin FX-mallissakin, mutta tehoa on nipistetty 0,2 kilowattia. F niin kuin karvalakki Husqvarna 545 F -raivaussaha suoriutuu tavallisessa taimikonhoitotyössä erinomaisesti. Valjaat ovat yksinkertaisemmat kuin FX-mallin huippuhyvät Balance XT -valjaat. Polttoainesäiliö 0,9 l . Teho 2,0 kW . Ominaisuuksiltaan erot ammattilaismalliin ovat pieniä. . . Turha säästökohde on F-mallin kahvojen ”siivetön” kiinnityspultti. Saha on hyvä käsitellä ja teho riittää tavalliseen taimikonhoitoon. Hintaero ratkaisee F-malli riittää useimpien metsänomistajien tarpeisiin. Ilman CRC-kylvetystä kaasu ei suostunut palaamaan tyhjäkäynnille. Hinnoittelu ratkaisee Husqvarnan 545F-mallin menestyksen. Tosin F-mallissakin valjaat jakavat sahan painon hartioille ja lantiolle ja ovat mukavat käyttää. Vuosien saatossa osa vakuutusyhtiöistä on hävinnyt, ja jäljelle jääneetkin ovat matkan varrella muuttaneet vähintään kertaalleen nimeään. Suurimmat metsävakuuttajat ovat Lähi-Tapiola ja OP-Pohjola. Moottorin hyvä kiihtyvyys riittää urakkaluontoiseenkin työskentelyyn. Lämpökahvallista mallia ei ole tarjolla. Verovähennysten jälkeen nettosäästö jää tätä vähäisemmäksi. 27 METSÄSTÄ / 27.8.2020 Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. . Kokeilimme sahaa samalla työmaalla Husqvarnan FXja FX Autotune -mallien kanssa. Metsänomistajille tarkoitettua edullista konetta ei mallistossa ole ollut aikoihin. Se ei ole ihme, sillä ensimmäiset maininnat metsävakutuksista löytyvät jo vuodelta 1860. Varhaisperkauksella iso terä niittää tehokkaasti tasaisemmalla kaasulla. Se pitää avata lenkkiavaimella, kun kahvat käännetään rungon suuntaisesti kuljetusasentoon ja taas takaisin työasentoon. . Karvalakki-F:n kovimmaksi hintakilpailijaksi muodostunee muun muassa Hankkijan myymä Jonsered. Osuus on luonnonvahinkojen yleistyessä kasvanut nopeasti, sillä vielä kymmenen vuotta sitten vakuutuksen piirissä oli alle kolmannes yksityismetsistä. . Lämpökahvoin ja moderneja Balance XT -valjaita vastaavin Vector 4 -valjain varustettu Jonsered FC 2245 W -mallia on tarjouksissa myyty parhaimmillaan noin 800 euron hintaan. Moottori vastaa kaasuun viiveittä, joten sahailu sujuu jouhevasti. Tekniset erot vähäisiä F-mallissa kaasutin säätyy perinteisin suuttimin. Mainosten kertomaa 1956 1936 1966 EERO SALA METSÄLEHDESSÄ ovat vuosikymmenestä toiseen toistuneet vakuutusyhtiöiden mainokset. Niitä onkin yhä edelleen paljon voimassa. Ilmoitettu paino on parisataa grammaa FX-mallia suurempi. Joku myös saattaa pitää perinteistä kaasutinta elektronista Autotune-versiota varmempana. Valmistusmaa Ruotsi . Sitä voi kutsua karvalakkimalliksi – vailla pienintäkään väheksyntää. Vähempi teho ei hidastanut raivaamista taimikonhoidossa, kun kaadettavat puut ovat pääosin enintään 5–6-senttisiä. Sen suositushinta on satasta halvempi kuin FX Autotune -mallin. Kahvojen kiinnityspultista puuttuu siipiruuvikanta. Korvaussummat tuhojen sattuessa ovat kuitenkin vaatimattomia, parhaimmillaankin alle kymmenen prosenttia todellisista vahingoista. Kaasuvaijerin ja kaasuttimen välinen mekanismi oli alkukankea. Suositushinta 799 euroa P lussat ja miinukset + hyvä käsiteltävyys + terhakka moottori – kahvojen ”siivetön” kiinnitysruuvi – pieni hintaero FX-malleihin Tavallisessa taimikonhoidossa Husqvarna 545 F suoriutuu erinomaisesti. KOKEILTUA Fakta sis. Nähtäväksi jää, millaisin tarjoushinnoin sahaa aletaan myydä. Suojaa tuhojen varalle MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija O minaisuuksiltaan heman riisuttu ja edullinen Husqvarna 545 F on ensisijaisesti metsänomistajille tarkoitettu versio suositusta 545 FX -raivaussahasta. Kaasuttimen ja kaasuvaijerin välinen mekanismi oli uutena kovin kankea, eikä kaasu tahtonut palautua tyhjäkäynnille. Sellainen ei varaosana maksa monta euroa. Tuolloin vakuutukset korvasivat metsäpalojen lisäksi jo myrskyn, lumen, hirvien ja hyönteisten aiheuttamia vahinkoja
Tällä nuotiolla paistonopeus on melkein kuin pitseriassa, ja yhdeksän minuutin jälkeen siirrämme pannun pois tulelta. jo edellisenä iltana ja säilöneet sen jääkaapissa. Yksi esimerkki on toinen kansaan uppoava herkku, pitsa. Valitsemme omat täytteemme niin, että niissä ei ole enemmälti nestettä, joka pitsan kypsyessä kiehuisi sopaksi taikinapohjan päälle. Juomatölkki voi auttaa taikinan kaulimisessa. Kun päälle asetellaan ilmakuivatusta kinkusta leikatut suikaleet, mozzarella-juuston kimpaleet ja kourallinen lohkottuja helmitomaatteja, on pitsa valmis paistamista varten. Suurehko pannu asettuu tasaisesti tulipaikan rakenteisiin ja riittää paistamaan tarpeeksi riittoisan lounaan kahdelle miehelle. Näin pannusta syntyy pieni uuni, joka pitää paistohöyryjä sisällään. Ennen täytteiden asettelua lorautamme öljyä kuumalle pannulle ja nostamme sille taikinalevyn. Mutta etenkin jos valmistelet eväitä jo kotona, nuotiolla voi kokata muutakin. Toinen vaihtoehto on pakata mukaan leivinpaperia, jonka jauhottaa ja levittää nuotiopaikalla olevalle pöydälle. Taikinapohjalle lusikoimme ohuen kerroksen tomaattisosetta ja Koskenlaskija-sulatejuustoa sekä lisäämme hyppysellisen emmentaljuustoraastetta. 28 27.8.2020 / PILKKEITÄ RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat G rillimakkara on suomalaisten tuttu suosikkieväs nuotioretkille. Esikypsennystä vaativat raaka-aineet voi paistaa jo kotikeittiössä ja pilkkoa muut täytteet valmiiksi yhteen rasiaan. Kovin pitkään ei kuitenkaan tarvitse odottaa. Vähäistä kypsentämistä vaativat ja ennakkoon valmistellut täytteet ovat avain helppoon nuotiopitsaan. Helpoin ratkaisu ainakin pitempään maastossa viipyvälle retkeläiselle on ostaa marketista parin euron hintainen valmis pitsapohjan jauhoseos, johon pitää lisätä vain öljy ja vesi. Folio tekee uunin Lähellä liekkejä oleva pannu jättää pitsan pohjaan jo muutamassa minuutissa ruskeita paistumisen merkkejä. Alustasta on huomattava apu, kun taikinasta taputellaan tai kaulitaan pannulle sopivaa ohutta lättyä. Kruunuksi revimme pitsan pintaan tummanvihreää rucolaa, jotta ruoka sekä maistuu että näyttää herkulliselta.. Me pelaamme varman päälle ja otamme mukaan 60-senttisen muurinpohjapannun ja sylillisen koivuklapeja. Muista jauhot ja alusta Nuotiopitsoissakin laatuerot syntyvät pohjan koostumuksessa. Viimeistään taikinan taputtelun yhteydessä huomaa senkin, jos on pakatessa sattunut unohtamaan leivontaa helpottavan jauhorasian keittiön pöydälle. Liian pikaista paistumisesta peläten nostamme pannua korkeammalle, jotta pohja ei hiilly mustaksi. Tämä helpottaa säätämistä maastossa. Täytteiden määrässä on kuitenkin syytä pitää kohtuus mielessä: liian tuhti kerros hankaloittaa kypsymistä. Rasiaan pakatun pitsataikinan olemme tehneet valmiiksi Muutakin kuin makkaraa Nuotiopitsa paistuu folion alla nopeasti kuin pitserian uunissa. Valinnan vaikeus täytteissä Pitsan parhaita puolia on, että kukin kokki voi seurata omaa kutsumustaan, kun suunnittelee päällysteitä. Kun täytteitä valitsee retkipitsaan, on hyvä ottaa huomioon nimenomaan retkiolosuhteet. Lyhyillä päiväretkillä voi reppuun rullata taipuisan leivonta-alustan, joka helpottaa pitsapohjan kaulimista. Ohut ja rapea pohja maistuu oikealta pitsalta myös retkellä. Netin kätköistä löytyy tarinoita retkeilijöistä, jotka ovat onnistuneet tekemään pitsaa jopa paistinpannun ja pienen retkikeittimen yhdistelmällä. Juusto on sulanut nätisti ja pohja rapeassa kunnossa. Kun pannulta nousevat ensimmäiset höyryt, katamme sen paistofoliolla
Menetelmä on viljelyketjultaan ja koneistukseltaan valmis käytäntöön heti, kun yhteiskunta ajatukseen syttyy. Kohauttihan se, kun puuvoima on ollut ilmastopolitiikkamme ytimessä jo neljännesvuosisadan, verottomana. Se tapahtuisi, jos alkaisimme tukitietoisesti ohjata metsäenergian tuotantoa alle kuusisenttiseen pienpuuhun. Kiven historia yltää ainakin 1 800 miljoonan vuoden taakse. Tuli jääkausiaika, ja graniitti pirstoutui lohkareiksi. Helpoimmin se tapahtuu, kun siirrämme painopistettä energiahakkeen peltoviljelyyn. Kenties se oli kulkeutunut hiekkana ja lietteenä meren pohjaan jo paljon aikaisemmin. Energiapajun viljelyä on kehitetty Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa jo 1970-luvulta lähtien. Monesti joillakin osakkailla kuulostavat olevan paremmat tiedot kuin asiaa hoitavalla ammattilaisella. Tämähän on tuttua metsäalalla yleisemminkin. Perusparannuksen suhteen päätös voi olla kielteinen. Kiven rauha järkkyi, ehkä 1 680 miljoonaa vuotta sitten, kun syntyi Viipurin rapakivialue. Urakoitsijan lasku tulee kyllä nopeasti, mutta kemeratuet ja maanomistajien maksut paljon myöhemmin. Ilmaston kannalta huonompi vaihtoehto on antaa hakkuutähteen kuivua maassa levällään ja odottaa niin kesän salamia kuin muutenkin syttyviä metsäpaloja. Hankkeiden suorittajalta vaaditaan vahvaa psyykkistä kuntoa ja ”paksuja korvia”. Kun olot taas rauhoittuivat ja tulivuoritoiminta päättyi, kivisula jähmettyi hitaasti vuosimiljoonien mittaan ja siitä syntyi graniittia. Nykyiset tietöiden suunnittelijat ja toteuttajat ovat monialayrittäjiä. Aikoinaan hommat hoituivat vahvalla metsänparannusorganisaatiolla metsänparannuspiireissä ja myöhemmin jonkin aikaa metsäkeskuksissa. Tärkeämpää olisi käyttää kerättyjä verovaroja tulevaan ilmasto-ohjaukseen. Kehityskulun syitä on arvailtu eri tahoilla. Kun maan kuoren liikunnot poimuttivat nykyistä EteläSuomea korkeaksi vuoristoksi, tämän kiven ainekset olivat kilometrien syvyydessä vuoriston alla. Kaivinkone ei tullut tyrkänneeksi tätä kiveä takaisin, vaan se jäi maan päälle, valon ja ilman ulottuville, kenties ensimmäisen kerran kahteen miljardiin vuoteen! Jo tänä kesänä se saa pinnalleen vihertävän tai punertavan leväpeitteen ja kymmenen vuoden päästä se on sammalten peitossa kuten muutkin metsikön kivet. Erilaisista hakkuista tulee sen päälle latvuksia ja oksia. Mitä määrätietoisemmin tuottaisimme jatkossa viljelyhaketta voimaloihin, sitä selvemmin sellutehtaamme voisivat tuottaa kuitupuusta lisää pakkauskartonkia. Selluteollisuuden tarvitseman kuitupuun ei soisi enää ajautuvan lämpölaitoksiin. Sitä taantuman jälkeen ehostuva vientimme odottaa. Ilmeisesti tämä lohkare oli ollut jäätikkövirran pyöritettävänä jo 150 000 vuotta sitten, koska sen nykyinen löytöpaikka ei liity harjuihin. Muutosta ei tulisi kuitenkaan luoda vain verojen keräämistä varten. Tiehankkeet eivät kiinnosta Kansainvälisen ilmastopaneelin Suomen puheenjohtaja professori Markku Ollikainen ehdotti kesäkuussa puun poltolle energiaveroa. Töitä tehdään vain, jos joku niitä haluaa tehdä. Sitä varhaisemmat vaiheet ovat arvailujen varassa. Tässä ei ole mitään yliluonnollista, kaikki johtuu tosiasioista. Nykyisin kyse on liiketoiminnasta, rahaa tulee vain onnistuneista hankkeista ja sen saanti on monessa kohteessa epävarmaa. Veromuutos olisi metsätaloudellemme mittavimpia vuosikymmeniin. Maanjäristykset repivät vanhaa kallioperää rikki, ja lohkareemme kainaloon syntyi rako. Ilmeisesti moni on sen hoksannut. Tarina jatkuu. Energiapuu saisi mieluusti olla alle kuuden senttimetrin haketettavaa pienpuuta. Tämä lohkare päätyi jäätikön sisällä virtaavien väkevien vesien kuljetettavaksi. Satojen miljoonien vuosien mittaan vuoristo kului matalammaksi. Joskus hanke menee eteenpäin, mutta siirtyy jollekin toiselle, joka saa kaiken hankkeeseen kuuluvan rahoituksen. Ollikaisen ehdotuksen keskiössä on puun käytön ohjaus. Energiahakkeen verolla voisi hillitä myös yli kuusisenttisen kuitupuun ajautumisesta lämpölaitoksiin. Toimivan tiekunnan oma-aloitteinen työti laus on harvinainen tapaus. Laadun ja hinnan välinen tasapainoilu onkin eräänlainen ikuisuuskysymys. Siellä sen särmät hioutuivat toisia saman kohtalon kokemia lohkareita vasten ja kun jää suli, lohkare jäi harjun sisään. Metsiemme harvennushakkuita voisi ohjata uudella verohinnoitteluilla niin, että korjaamme entistä tarkemmin energiaksi pienpuun, oksat ja latvukset. Pienpuun korjuu sekä hakkuutähteen entistä tarkempi keräily energiaksi olisivat eräänlainen kansallinen palovakuutus. Toimihenkilöt olivat pääosin suuriin ikäluokkiin kuuluvaa väkeä, enää he eivät ole työelämässä. Kiviaines suli. Talouslaskentaan pohjaavat voimalat etsivät luonnollisesti halvinta vaihtoehtoa kivihiilelle ja turpeelle. Hiilidioksidin päästökauppa ohjaa puuvirtoja tänään kiusallisen erilaisella tavalla. Sen päämineraaleja ovat vaalea kvartsi, vaaleanpunainen maasälpä ja tummanharmaa kiille. Viimeisin käänne kiven elämässä oli talvella 2020, kun metsäautotien pohjaan kaivettiin sähkökaapelikaivanto. Toimija joutuu tekemään kovan työn saadakseen tiekunnan asiat sen verran järjestykseen, että päätöksiä voidaan tehdä. Yksityistielakia on saanut kaikessa rauhassa olla noudattamatta vuosikymmenestä toiseen. VELI POHJONEN maatalousja metsätieteiden tohtori Re ijo Ro uv in en. Ainakaan minä en tiedä yhtään toimijaa, joka olisi pelkästään metsätiesektorilla. Suunnitteluja työnjohtorahat tulivat suoraan valtiolta. kulkevat mannerjäätiköt kuljettivat mukanaan kallioperästä irronneita lohkareita. Jos ja kun tiekunnilta ei tule toimeksiantoja, toimija tekee jotain muuta. Luoteesta kaakkoon Kivi kertoo tarinansa Tämä kivi näki päivänvalon kenties ensi kertaa kahteen miljardiin vuoteen talvella 2020.Tämä kivi näki päivänvalon kenties ensi kertaa kahteen miljardiin vuoteen talvella 2020. Myös EU:n suuntaan olemme korostaneet kantaamme niin, että uusiutuvaa puuta ei tulisi verottaa samalla tavoin kuin uusiutumatonta kivihiiltä. Yhteiskunta ottaisi vakuutuksen energiahakkeesta keräämillään veroilla. Välttämättä tieasiat eivät ole kaikkein halutuimpia. Yleensä hanketta aloitettaessa on vain huonokuntoinen tie, eikä tiekunnalla ole käyttökelpoista tietoa. JOUNI KOTIRANTA METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJALTA LUKIJALTA KAMALA LUONTO TÄLLÄ METSÄTIEN OHEEN pullautetulla kivellä on pitkä tarina kerrottavanaan. 29 PILKKEITÄ / 27.8.2020 Yksityisteiden (aiemmin metsäteiden) parantaminen kemerahankkeina on vähentynyt jyrkästi viime vuosina. Rakopintaan kiteytyi punaisia rautayhdisteitä ja vihreää epidoottia. Päästökauppa vie jo harvennusten yli kuusisenttimetristä kuitupuuta lämpölaitoksiin. Toteutusvaiheessa urakoitsijan osaaminen ja työmoraali ratkaisevat todella paljon sekä lopputuloksen laadun että myös taloudellisuuden suhteen. Toimija joutuu olemaan pankkina. Alkukesän hellejaksot korostivat ilmastometsänhoidon ja palometsänhoidon kytköstä. Verotuet ehkäisisivät tulevassa ilmastossa entistä enemmän uhkaaLukilajta: Hakkeestako verotalouden via metsäpaloja. Yrittäjälläkin on sentään yksi oikeus: lopettaa koko homma. Vuoristo kului pois juuriaan myöten ja kivemme päätyi maan pintaan. Viimeisin mannerjäätikkö, joka levittäytyi maamme yli 20 000–30 000 vuotta sitten, hajotti edellisen jääkauden synnyttämän harjun ja hylkäsi tämän kiven moreenin särmikkäiden kivien joukkoon. Ulosottohommatkin tulevat tutuiksi. Onko hakkeesta tekeillä verotalouden sampo
Voimustikan lisäksi ne tunnetaan pikitai tervamustikoina tai suutarinmustikoina. M ET SÄ 8/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. Kiiltävien mustikoiden mausta on erilaisia käsityksiä. SEPPO VUOKKO Syksyn yhteishaku 2.–16.9.2020 Nyt on oikea aika tehdä päätös: hae tammikuussa 2021 alkavaan koulutukseen. Vahapeite heijastaa voimakkaasti ultraviolettia valoa, ja linnun silmin kypsät mustikan vilkkuvat varvikossa kuin tähdet taivaalla. AMK-tutkinto, monimuotototeutus Maaja metsätalousala Metsätalousinsinööri Tutustu tutkintoihin: tuni.fi Kysy lisätietoa hakemisesta: hakijapalvelut.tamk@tuni.fi, p. Ihmiselle vahalla ei ole merkitystä, mutta mustikan leviämisen kannalta se on tärkeä. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan ilmaisen Hevosurheilu-lehden näytenumeron Vinkki: Nopeimmin tilaat osoitteesta hevosurheilukauppa.fi Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen Lähetämme seuraavan ilmestyvän lehden. Tuskin kiiltävätkään mustikat jäävät linnuilta syömättä, sillä varvikkoon laskeutuneet linnut näkevät nekin. Mustikan marja on nimensä mukaisesti lähes musta. Linnut kyllä näkevät valkoisetkin marjat, varsinkin kun niissä on vahapeite. Näitä kiiltäviä mustikoita on eri seuduilla kutsuttu eri nimillä. Useimmissa mustikkaklooneissa marjaa peittää kuitenkin ohut vahakerros, joka muuttaa marjan värin sinertäväksi. KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun Hevosurheilu Kertoo taustat ja tarinat Tilaa ilmainen näytelehti ja tutustu!. Poimin mustikoita Pohjois-Karjalassa. 30 27.8.2020 / PILKKEITÄ Onko Suomessa useampi mustikkalaji. Muistini mukaan näitä kiiltäviä mustikoita kutsuttiin aikaisemmin voimustikoiksi. Kampanja voimassa 31.8.2020 saakka. Lukija Enosta Siniset ja mustat mustikat ovat samaa lajia. Postimaksu on maksettu puolestasi. Joskus mustikan marjoista puuttuvat kokonaan tumman värin aiheuttavat antosyaanit ja marjat jäävät valkoisiksi. 029 452 0444 (klo 12–14) Oletko sinä ratkaiseva tekijä. Kiiltäväpintaiset mustikat olivat maukkaampia kuin himmeäpintaiset. helposti pyyhkäistä pois ja silloin näkee marjan oman värin. Joidenkin varpujen kaikki marjat olivat miltei mustia ja kiiltäviä, kun suurimmassa osassa varpuja mustikat olivat mattapintaisia ja perinteisen sinertäviä. Vahapeitteen voi Suutarin omat nimikkomustikat Ti ia Pu uk ila LUKIJAKYSYMYS Mustikan poikkeava ulkoasu kiinnosti lukijaa. Tilaa helposti verkossa! Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero (pakollinen) Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys # Puh. Koska luonnossamme ei ole valkoisia marjoja, valkoiset mustikat jäävät luultavasti linnuilta syömättä. Annettuja tietoja voidaan käyttää Hevosurheilu-lehden markkinointiin. Luultavasti niiden maku vaihtelee aivan samaan tapaan kloonista toiseen kuin sinisilläkin mustikoilla
Tästä huolimatta vakuutus ei korvannut kirjanpainajatuhoa, koska korvaukseen vaadittava 15 kuution raja ei toteutunut. Juurikäävän varhaiseen löytämiseen tarvittaisiin myös koira. Tilaukseen lisätään toimituskulut 5 €. SAKARI VAINIKAINEN metsätalousinsinööri Monipuolisuutta metsäkeskusteluun Kirjanpainaja oli napsinut noin 12 kuutiota (neljä prosenttia kuusitilavuudesta) 53-vuotiaasta ja vuonna 2016 harvennetusta kuusikosta. Poimintahakkuita tehtiin Suomessa 1800– 1940. Metsät olivat huonossa kunnossa, mikä näkyy vanhoissa kuvissa. Lahoisuutta oli vaikea havaita päältäpäin. Tuhoalttiutta keskustelussa käsitellään vähän tai ei ollenkaan. Ostin metsän, jossa edellinen omistaja oli harrastanut poimintahakkuuta. Yhden puulajin metsiä syntyy harvoin, vaikka uudistamme millä tavalla tahansa. 31 PILKKEITÄ / 27.8.2020 Keskustelu hakkuuja kasvatustavoista jatkuu. Kirjanpainajan ja maannousemasienen tuhot vaivaavat kuusta ja tyvitervastauti mäntyä. Olin tilannut kuusen taimia. Poimintahakkuu tietää usein taimituhoja. Koneyrittäjien mielestä jäävää puustoa vaurioituu enemmän poimintahakkuissa ja työ on hitaampaa sekä kalliimpaa. Vasta harvennuksessa tyvilahon voi havaita selvästi kannoista. Saastuneessa metsässä tuhoketjua ei voi katkaista kuin avohakkuulla. Ajatuksena oli tehdä täsmäistutusta ja istuttaa koivua ja mäntyä niille alueille, joissa kuusen tyvilahoa oli esiintynyt. Pahinta on, että juurikääpä jatkaa leviämistä juuriston kautta, vaikka kaikki puut Kirjanpainaja oli iskenyt kuusikkoon korjattaisiin pois. Myöhemmin siirryttiin avohakkuisiin ja metsänviljelyyn. Säästyneiden alikasvoskuusten pinta-alaksi arvioin 20 prosenttia uudistettavan alueen 2,3 hehtaarin pinta-alasta. Tehokas tapa juurikäävän torjumiseksi kuusimetsässä on päätehakkuiden/harvennusten/energiapuukorjuiden/raivaamisen tekeminen talvella tai kantojen käsitteleminen aina kesällä näissä töissä. Keskustelua tulisi käydä monipuolisemmilla tiedoilla, jotta useammat näkökohdat tulisivat esille. Juurilaho etenee rungossa noin 20 senttimetriä vuodessa ja juurissa muutaman senttimetrin vuodessa. Kirjanpainajatuhojen varhaiseen ilmaisuun on koulutettu jo koira. Terve metsä pysyy pystyssä myrskyllä paremmin kuin sairas. Hoitaessani metsää huomasin, että jäljelle jäänyt puusto kärsi maannousemasienen tuhoista. reiät tuottavat monesti kitukasvuisia taimia puiden liiallisen varjostuksen takia. Kirjanpainajan iskeytymisen huomaa puiden pystyyn kuolemisesta, mutta juurikäävän varhainen huomaaminen kasvun heikkenemisestä on jo paljon vaikeampaa. Hakkuussa löytyi 9,5 kuutiota osittain lahoa tyvikuusta. Jalostettu viljelymateriaali sitoo enemmän hiilidioksidia paremman kasvun ansiosta. Avohakkuun jälkeiset metsänhoitotyöt ovat halvemmat, koska puustoa ei tule raivattavaksi niin paljon. Asia näyttää kiinnostavan julkisuudessa niitä, jotka eivät varsinaisesti elä metsästä. Voisiko eripuulajien kaistalekasvatus vähentää juurikääpätuhoja ja kirjanpainajan iskeytymistä. Ensiharvennus tehtiin vuoden 2000 talvella, mutta myrskytuhopuita korjattiin kesällä 2001 ilman kantokäsittelyä. Juurikäävän lahottaman kuusikon paikalle istutettujen kuusien lahoisuutta vähentää hieman mäntysekoitus, mutta varminta on vaihtaa puulajia koivuksi. Kuusipainotteinen rakenne ei ole kestävä pitkällä aikavälillä. Laskulla maksettaessa laskutuslisä on 8 €. Tyvilahon löytymisen jälkeen oli ilmeistä, että juurikääpä oli levinnyt juuriston kautta myös alikasvoskuusiin ja tulisi leviämään istutuskuusiinkin. Kahdessakymmenessä vuodessa juurikääpä on voinut levitä juuristossa noin puolen metrin etäisyydelle. Ensimmäinen taimitilaus ennen maaliskuista päätehakkuuta olivat kuusentaimet. IRMA WELLING Lemi Ti ia Pu uk ila LUKIJALTA LUKIJALTA SYKSYN METSÄKIRJAJA LUONTOKIRJA-ALE! Yllä olevat kirjat ja lukuisia muita nyt tarjoushinnoin! Tutustu kaikkiin alekirjoihin ja tilaa verkossa: Metsäkirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 1.10.2020 saakka. Mistä juurikääpä oli saanut alkunsa 1960-luvulla istutetussa kuusikossa. Retkeilijän sieniopas 100 vuotta suomalaisia uistimia Metsänomistajan kevyet työkoneet Kissojen salainen kieli Metsien kätköissä Aitoja makuja luonnosta Forests of Finland Hunajaa! Ilves Jigikalastajan käsikirja Metsätreeni Ohjaa koiraasi Raivaamaan Uuden metsänomistajan kirja 5 € 100 vuotta suomalaisia uistimia 5 € 15 € Ilves 15 € 8 € 15 € 15 € 15 € 8 € 15 € 8 € 20 € Ohjaa koiraasi 15 € 15 €. Motti-ohjelmalla simuloituna tällainen metsä olisi kasvanut ilman juurilahoa 70-vuotiaaksi niin, että tukin kertymä olisi ollut noin 210 ja kuidun noin 70 kuutiota hehtaarilla eli tukin osuus olisi kasvanut 1,9-kertaiseksi aikavälillä 53 vuodesta 70 vuoteen. Tyvilahoisten kuusten löytymisen jälkeen harkitsin tilausta uudestaan ja päädyin kuusi-mänty-koivu-sekametsään. Hakkuussa kokonaiskertymä oli 355 kuutiota (154 kuutiota hehtaarilla), josta tukin kertymä oli 109 ja kuitupuun 45 kuutiota. Päätin aikaistaa päätehakkuuta parillakymmenellä vuodella, ja hakkuu tehtiin maaliskuussa 2020. Varhaiseen tarkkailuun ja torjuntaan voidaan käyttää myös feromonia houkuttimena käyttäviä pyydyksiä. Luonto täydentää puutteet. Istutuskuusikoita pitää muuttaa sekametsän suuntaan, istuttamalla/kylvämällä sekaan mäntyä minimissään 30 prosenttia tai istuttamalla kuusia harvempaan ja jättämällä tilaa sekapuille. Männyn taimia ajattelin istuttaa alikasvoskuusten sekaan ja koivua muualle tyvilahoalueelle. Metsätuhotilanne alkaa näyttää huolestuttavalta, kun juurikäävän heikentämiin kuusikoihin iskee helposti kirjanpainajakin. Pienaukot tai ns. Päädyin varovaisuusperiaatetta noudattaen koivun taimien istuttamiseen ja männyn kylvämiseen alikasvoskuusien sekaan. Olin pyytänyt säästämään alikasvoksena aikaisemmilla ajourilla kasvavat kuusentaimet
0,8 ha) ja Pieni-Muurain (n. Työtehtävät vaativat aktiivista liikkumista sekä jatkuvaa yhteydenpitoa niin asiakkaiden kuin työtovereidenkin kanssa. Tutustu myös kohteesta otettuun Drone-videoon: www.kiinteistomaailma.fi/1277143 Hp. Lisäksi toivomme sinulta paikallistuntemusta sekä vahvaa aiempaa kokemusta puunhankinnasta. Maatilan pihapiiri, iso v. Mhy Savotan liikevaihto oli vuonna 2019 12,2 miljoonaa euroa. Rakennusoikeus 200 k-m 2 . € METSÄTILA, Jämsä, Haavisto 29,54 ha. Uuden johtajan tulosvastuu alkaa vuoden 2021 alusta. 040 510 8085 LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Moinsalmi 1,3 ha. Jatkuvasti kehittyvän toimintamme vuoksi haemme joukkoomme uutta ammattilaista, HANKINTAESIMIESTÄ puun hankintaan Toimialueenasi ovat hankinta-alueemme eteläosat (Pieksämäki, Rautalampi, Konnevesi, Hankasalmi, Sumiainen ja Suolahti). Saimaan vesistöön kuuluvalla Puruvedellä kahden saaren kiinteistö: Suuri Muuraissaari (n. Muilta osin maa-alue on pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Aikaisempi kokemus metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. 1987 rakennettu omakotitalo, vanha upea hirsiaitta, karjarakennus ja kalustohalli, n. Lisätietoja luvasta ja sen yksityiskohdista välittäjältä. Ottamisaika 10 vuotta. 192.000 €. Pienemmällä kiinteistöllä sijaitsee jyhkeä pyöröhirsimökki piharakennuksineen, toinen kiinteistö on metsä/ rakennusmaata. Rannassa 1970-luvulla rakennettu sauna, pihalla varasto/ wc. ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Akonpohja 3,1 ha. LOMA-ASUNTO, Parikkala 2,446 ha. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. Meillä on yli 2000 jäsentä ja 11 toimihenkilöä. Kiinteistölle menee metsäautotie (Koppelomäentie). Iisveden metsä Hankintaesimies 2x120_92mm 11.8.2020 10.28 Sivu 1 Tiepuomeja ”Meillä tehty” Vakiomitta 4.8 m, 380 Eur + rahti sis. Helppohoitoinen kangasmetsä ja rannat kovapohjaisia kalliorantoja. Liikevaihtomme on noin 35 miljoonaa euroa. Ohi kulkevan laivareitin kautta pääsy Puruveden selille ja koko Saimaan alueelle. Kovapohjainen ranta, ilmansuunta lounaaseen, omaa rantaviivaa yli 100 m. Venematka Kerimäen keskustaan n. Hp. Tehokas, joustava ja lopputuotteen korkean laadun takaava raaka-aineen hankinta on keskeinen menestystekijämme. Yksityismetsien hakkuusuunnite on 2,5 miljoonaa m3/ vuosi. Puusto jyhkeää, mäntyvaltaista. Nykyinen vuosituotantomme on noin 120.000 kuutiota, josta yli 80 % toimitetaan vientiin. 87.000 €. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 43.000 €. Hyväkuntoisessa talossa on tuvan lisäksi 3 makuuhuonetta, keittiö, työhuone ja vaatehuoltotiloja, saunaosasto. Mökissä on tehokas aurinkösähköjärjestelmä ja etäohjattava dieselkäyttöinen mökkilämmitin. Työhakemukset pyydetään toimittamaan 3.9.2020 mennessä osoitteeseen eero.riipinen@iisveden.fi Lisätietoja: metsäjohtaja Eero Riipinen, eero.riipinen@iisveden.fi tai p. Edellytämme hakijalta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyvää sisäistä ja ulkoista asiakaspalvelutaitoa sekä sitoutunutta, tuloksellista otetta työhön. Koko toimintamme perustuu pitkäaikaisten asiakkaidemme vaativien toiveiden täyttämiseen. 050 464 6500 YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 49.900 €. Mökki ja aitta ovat hirsiurakoitsija Veli Kuninkaan veistämiä, paikalla pystytettyjä. 300 kpleesta. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme 7.9.2020 mennessä osoitteella jukka.kauppinen@mhy.fi Lisätietoja työtehtävästä antaa toiminnanjohtaja Jukka Kauppinen puh. 35 m²:n kokoisessa mökissä on makuuhuone, tupakeittiö ja tilava terassi, lämmönlähteenä takka. Monipuoliset mahdollisuudet vakituiseen tai vapaa-ajan asumiseen ja yrittämiseen. Kaavassa rakennusoikeutta riittävästi myös päärakennukselle. Koitterjärven rannalla niemitontilla sijaitseva uudehko saunamökki, jonka yhteydessä kesäkeittiö ja mukavasti terassitilaa. 050 306 8591. Koitterjärveltä puroyhteys Saimaaseen, joten kanoottiretkiä voi laajentaa isommille vesille. Tilan läpi kulkee ajoura. Kiinteistöön kuuluu virallinen venevalkamapaikka Nikaniemen Koitterlahdella (Saimaa). 135.000 € / tarjous viim. Rantaviivaa Suuri Muuraissaaren kertyy n. Hp. 2 km:n päässä Saaren taajamasta, Akonpohjasta. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 30.9. 3,6 milj. 18 km. 1 km. Tarjouksen voi tehdä myös pienemmästä määrästä, esim. 1969 rakennettu hirsirunkoinen saunamökki (21 m 2 ) sekä heikkokuntoinen aittarakennus ja puucee. Paikkaa täytettäessä arvostamme erityisesti • johtamisja liiketoimintakokemusta sekä metsäalan tuntemusta • hyviä henkilöjohtamistaitoja, kykyä kehittää organisaatiota ja toimintaa itsenäisesti • hyviä vuorovaikutus, esiintymisja neuvottelutaitoja • sitoutumista yhdistyksen kehittämiseen Työ alkaa sopimuksen mukaan. Tontti erämaan keskellä! Saimaan Ruunaveden rannalla loivasti rantaan viettävä, toiselta reunalta jyrkkenevä tontti Koloveden kansallispuiston läheisyydessä. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Hp. Nuoria taimikoita (T1) on noin 2 ha ja varttuneita taimikoita (T2) noin 7,5 ha ja koivuvaltaisia nuoria kasvatusmetsiä 4,5 ha. Ottoalueen pinta-ala n. 1992 valmistunut vakituiseen asumiseen soveltuva hirsitalo sekä tilava tallirakennus. Metsänomistajat MHY Rokua-Paljakka 2x105mm_ML 17.8.2020 10.19 Sivu 1. 5 km ja mantereelle linnuntietä n. 0440 167 100. Osuuden suuruus 605/18338. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa SAVOTTA Metsänhoityhdistys Savotta toimii YläSavon ja Koillis-Savon alueella. Kaupan kohteena 2 yhdessä myytävää kiinteistöä Tyrjänjärven rannalla. Yleiskaavan (RA-4) mukainen kokonaisrakennusoikeus on 75 k-m 2 . Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. 500 m, josta lännen/ etelän puoleen yli 200 m. Saarien välimatka on n. Omasta metsästä polttopuut, marjat, sienet, puusto on pääosin koivua. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. 79.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Kauniissa pihapiirissä runsaasti istutuksia ja nurmialuetta, tilaa rakentaa oleskelualueita, kasvimaita. Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut lupahakemuksen kaupungille odottamaan täydennystä. Kokonaisuuteen kuuluu myös v. 32 27.8.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVEKUKSEEN HALUTAAN ILMOITA METSÄLEHDESSÄ! Ota yhteyttä: ilmoitukset@ metsalehti.fi SAARIKIINTEISTÖ, Kerimäki N. karppinen@mhy.fi Luottamuksellisiin tehtävää koskeviin kysymyksiin vastaavat johtaja Rauno Karppinen 044-721 3117 tai rauno.karppinen@mhy.fi ja hallituksen puheenjohtaja Tapio Tolppanen 041-446 7242 tai tapio.tolppanen@luukku.com metsänhoitoyhdistys MHY Savotta 60x200 mm_ML 19.8.2020 11.01 Sivu 1 Iisveden Metsä on tuottanut laadukasta sahatavaraa jo lähes 100 vuotta. 6,5 ha ja haettu kokonaismäärä 580.000 m 3 . Nykyisen johtajan siirtyessä eläkkeelle, haemme yhdistykseemme uutta JOHTAJAA Johtajana saat vastuullesi vahvan ja vakaan yhdistyksen, joka tarjoaa kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut. Vastaat kokonaisvaltaisesti puuraaka-aineen ostosta sekä korjuun ja kuljetusten organisoinnista omalla toimialueellasi. Kalaisten vesien äärellä Hälvänsärkän, Mustasaaren ja Savonniemen välissä. alv Suolahden PK-Metalli Oy p.040 750 3638 www.pkmetalli.fi myynti@pkmetalli.fi Tiepuomeja 1 x 80 mm_1 palsta 17.8.2020 ROKUA-PALJAKKA Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakka ry toimii Puolangan, Utajärven sekä Vaalan kunnan alueella. Tutustu myös videolinkkiin ja varaa esittelyaika! Hp. Järeä havupuuvaltainen puusto. Hp. Odotamme sinulta soveltuvaa koulutusta ja ulospäinsuuntautunutta, positiivista luonnetta. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 43. LOMA-ASUNTO/METSÄTILA, Savonlinna, Savonranta 18,2 ha. Puuston kokonaismäärä on noin 950 m 3 . 2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: rauno. 170 m. Tehtävä vaatii vastuuntuntoa, kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä halua jatkuvasti kehittää omaa työtään ja toimintatapojaan. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Vapautuu nopeasti, tervetuloa tutustumaan! Hp. Mukava harraste-/polttopuupalsta, jossa hoitotöitä tarpeen mukaan ja hakkuutulojakin tulevaisuudessa. Haemme METSÄNEUVOJAA vakituiseen työsuhteeseen Puolangalle. Kiinteistölle haettu lupa maa-aineksen (kallio) ottamiseen ja Jämsän kaupunki on antanut asiasta päätöksen 18.4.2018. 13.9.2020. Yhdistyksellä on 7.800 jäsentä ja he omistavat metsää noin 340.000 hehtaaria. Suuri Muuraissaari -saaressa on v. Tilan kokonaispinta-ala on 18,2 ha, josta metsätalouskäytössä on noin 17 ha. Hienossa hirsiaitassa mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituksiin. VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Rekitaipale 0,57 ha. 0,9 ha. Tutustu myös kohteesta tehtyyn drone-videoon: www.kiinteistomaailma.fi/1282292. Jämsän keskustaan n. Tehtäväsi on kehittää toimintaamme asiakaslähtöisesti ja kannattavasti tulevaisuuden muutokset huomioiden. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukainen. Myydään tarjousten perusteella. N. 0,07 ha). 148.000 €. Nuorista kasvatusmetsistä ja hyvässä kasvuvaiheessa olevista taimikoista koostuva asuin-/metsäkiinteistö Savonrannan Hankavaarassa. Kummallakin kiinteistöllä on 150 k-m²:n rakennusoikeus
ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m a t s i v ii t k a a j .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t t u a h t a m m e l o M . p u o r g a s t e m a s s e e t t i o s o i s e s k u m e k a h ä t ä j a j t o d e i t o s t a K ! n u u k a h ä t s y t s e n e M . 029 432 6108 Eero Sala p. RISTO LAUKAS metsälakiasiantuntija, metsäyrittäjä PEFC on lisännyt monimuotoisuutta LUKIJALTA SAVOTTA Metsänhoityhdistys Savotta toimii YläSavon ja Koillis-Savon alueella. Olen ollut laatimassa voimassa olevia PEFC:n kriteereitä Kuntaliiton edustajana ja haluan oikaista tiedon. Nykyisen johtajan siirtyessä eläkkeelle, haemme yhdistykseemme uutta JOHTAJAA Johtajana saat vastuullesi vahvan ja vakaan yhdistyksen, joka tarjoaa kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut. PEFC uudistaa kriteereitään, ja on mielenkiintoista nähdä, mitä muutoksia tulee. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 43. FSC on luontojärjestöjen hallitsema, ja PEFC on noin 60 organisaation yhteistyön tulos. 029 432 6110 Tiia Puukila p. n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti ä y k y k ä k e s a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . FSCja PEFC-metsäsertifikaattien eroja voi kuvata Coca Colan ja Pepsi Colan eroilla. ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p n i o n ä s n e e t h y m o c .t s e r o f a s t e m . 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Ennen sertifikaattien käyttöönottoa metsien käsittelyä sääteli talousmetsissä lähes yksinomaan metsälaki. PEFC:n kriiteereissä huolehditaan myös työntekijöiden oikeuksista ja metsätöiden laadunvalvonnasta. karppinen@mhy.fi Luottamuksellisiin tehtävää koskeviin kysymyksiin vastaavat johtaja Rauno Karppinen 044-721 3117 tai rauno.karppinen@mhy.fi ja hallituksen puheenjohtaja Tapio Tolppanen 041-446 7242 tai tapio.tolppanen@luukku.com metsänhoitoyhdistys MHY Savotta 60x200 mm_ML 19.8.2020 11.01 Sivu 1 a ij a a s o n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p n ii s il o u p i n o m n ii v ä t h e t f o t s o m e h t e k a M t s e r o F ä s t e M e S . 2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: rauno. Se velvoittaa ottamaan huomioon yhteensä 32 kriteeriä. 9 . Mhy Savotan liikevaihto oli vuonna 2019 12,2 miljoonaa euroa. o t s i m i o t u l e v l a p n a v u e T a n a k k i a p o t s i m i o t , a v r u J a h n a v a j a v u e T a n e e u l a i m i o t n e e s i m u t s i n n o ä s s i v ä t h e t t e s k y t y ll e d e t a a h r a P a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i m a a s o n a l a a a k k n a v e m m a t s o v r A . vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 32 274 (LT/19) Lukijoita 136 000 (KMT/19) Painopaikka Punamusta,Joensuu PALVEKUKSEEN HALUTAAN Ylen televisiouutisissa väitettiin tutkijan suulla, että PEFC-metsäsertifikaatti on vähentänyt monimuotoisuutta Suomen metsissä. Ollaan niissä mukana. a k k a a s 2 2 . Yhdistyksellä on 7.800 jäsentä ja he omistavat metsää noin 340.000 hehtaaria. 6 i k u a t a v o a j n a a t n i k n a h n u u p e m m y t i k s e K . ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n e s il l u u t s a v n o p u o r G ä s t e M a j o m h e p ä k e s n i h i e k n o t r a k u t i u k i s n e a j n u u ll e s , n ii s i e t t o u t u u p , n i h i u l e v l a p ä s t e m n e s i a li t t a m m a 3 9 ii m i o t e m m i n r e s n o k n o r u e n i d r a jl i m 5 , 5 n a a t l o d h i a v e k ii L . 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. a s s a a m 3 n a a i k k i a k n i m i o v. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. ä ö li k n e h 4 8 n i o n ä ä t s il l ö y t e s a j , a o r u e a i d r a jl i m , 2 il o 9 1 2 e m m e a H a a ji t n u t n a i s a ä s t e m a t h a k n e d i u l e v l a p ä s t e m a j n a p u a k u u p n a a m a a t s a v ,i k o j s a d a P a n e e u l a i m i o t ä ll ir ii p a t n i k n a h n ä l y k s ä v y J n o ä t s i v ä t h e t n e n i o T . 33 PILKKEITÄ / 27.8.2020 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Molemmilla pyritään huomioimaan metsän kaikki toimintamuodot. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. PEFC :hen tai FSC:hen kuulumista tulee kannustaa, ei mollata. ä s s ä s t e m a r U / m o c . 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. Näistä monimuotoisuutta säätelevät seuraavat kriteerit: 1: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan, 2: Metsien puusto säilytetään hiilinieluna, 3: Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat, 5: Metsänhoitotöiden laatu varmistetaan, 6: Puuston terveydestä huolehditaan, 7: Energiapuuta korjataan kestävästi, 9: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan, 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään, 11: Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään, 12: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan, 13: Luonnonhoidollisilla poltoilla ja kulotuksilla edistetään metsälajien monimuotoisuutta, 14: Säästöja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä, 16: Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä, 17: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta, 18: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojitusja ojitusmätästyskohteilla, 20: Kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti, 26: Lasten ja nuorten metsätietämystä ja luontosuhteen kehittymistä edistetään, 27: Jokamiehenoikeudet turvataan, 28: Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä, 29: Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään ja 30: Kiinteät muinaisjäännökset säilytetään. n i h i e r e p a p s i v ii t . Tehtäväsi on kehittää toimintaamme asiakaslähtöisesti ja kannattavasti tulevaisuuden muutokset huomioiden. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Erot ovat hyvin pienet, ja metsäkiinteistö voi kuulua molempiin. Se oli pohjanoteeraus julkiselta tiedotusvälineeltä. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 88. Yksityismetsien hakkuusuunnite on 2,5 miljoonaa m3/ vuosi. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Paikkaa täytettäessä arvostamme erityisesti • johtamisja liiketoimintakokemusta sekä metsäalan tuntemusta • hyviä henkilöjohtamistaitoja, kykyä kehittää organisaatiota ja toimintaa itsenäisesti • hyviä vuorovaikutus, esiintymisja neuvottelutaitoja • sitoutumista yhdistyksen kehittämiseen Työ alkaa sopimuksen mukaan. Metsänomistajien sitoutuminen sertifikaatteihin lisää metsätalouden kestävyyttä. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. w w w . Uuden johtajan tulosvastuu alkaa vuoden 2021 alusta. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. PEFC-metsäsertifikaatti lisäsi huomioitavia kohteita. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Se velvoitti ja velvoittaa edelleen ottamaan huomioon lain 10. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 30.9. ä t s i n n y y m ä ll ir ii p a t n i k n a h n e o j ä n i e S n e n i o t a j o t s i m i o t u l e v l a p n e t s i o m h u K a n a k k i a p o t s i m i o t . 029 432 6111 Sami Karppinen p. Metsänomistaja huolehtii monimuotoisuudesta vapaaehtoisesti ilman valtion tukea. pykälän kohteet, jotka ovat pienialaisia, selvästi erottuvia monimuotoisuuskohteita. a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G ä s t e M a a t s a v .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m 3 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M a n n o u v o t h i a v e k ii l n it s e r o F ä s t e M
Parhaimmillaan yli kolmekymmenmetriseksi kasvava valkosalava eli valkopaju (Salix alba ) on levittäytynyt luontaisesti läntisestä Euroopasta aina Kiinan rajoille saakka. ILMASTOPANEELI Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori Heli Peltola on nimitetty Suomen ilmastopaneelin uudeksi jäseneksi. Harmistuneet bussinkuljettajat joutuivat sitä ruuhkaisessa ihmisvilinässä väistelemään kurvaillessaan silloiselta linja-autoasemalta Mannerheimintien suuntaan. Pääkirjoituksen johtopäätöksenä oli, että faktat eivät pure kaaosta luoviin nihilisteihin. Samalla hän jäi pois paneelista Luonnonvarakeskuksen edustajana.. Eräs pajulaji on kuitenkin omaa luokkansa kasvunopeudeltaan, kooltaan ja näyttävyydeltään. Ympäristöväki on alkanut vastustaa puurakentamista, koska sen hiilijalanjäljen laskennassa ei ole otettu huomioon maaperän hiilidioksidipäästöjä. Tällä kertaa vastustamisen syynä on ilmastopolitiikka, mutta taustalla häämöttää ympäristöliikkeen ikivanha pyrkimys rajoittaa metsien käyttöä niin paljon kuin mahdollista. Kaaos kiinnosti minua siksi, että olin tullut lukeneeksi Hufvudstadsbladetin pääkirjoituksen, jossa pohditiin, mitkä taustatekijät saavat ihmiset levittämään tahallaan väärää tietoa. Se on fakta, joka ei sovi suojelusiiven maailmankuvaan. Kaikille tämä ei ole ollut hyvä uutinen. Englannissa sitä käytetään yhä edelleen kallisarvoisena erikoispuuna kansallispelinsä mailoissa. Suomessa puun tunnettu alamuoto, hopeapaju, on tuttu näky monille suomalaisille pihapuuna ja kaupunkien rantapuistoissa. Ympäristöväen keskuudessa on niitäkin, jotka kieltävät Suomen metsissä olevan puuvaraston kasvaneen. NUORTEVA Valeuutisten luvattuna aikana turvauduin factaan, vuodelta 1971 olevaan tietosanakirjaan. Tarina ei kerro, oliko valkosalava tunnetun risteymäpajun ”äiti” vai ”isä”. 34 27.8.2020 / PILKKEITÄ NIMITYS RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Ketään ei saa jättää ulkopuoliseksi. Kirjan kannessa nimi todellakin kirjoitetaan pienellä alkukirjaimelle, mikä 50 vuotta sitten edusti niin sanottua modernismia. Peltola korvaa paneelissa Tuula Packalenin, joka siirtyi huhtikuussa Luonnonvarakeskuksesta maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäälliköksi. Tietämättömyys saa yhä omituisempia muotoja, kun faktoihin ei uskota. Piti siis tarkistaa myös nihilismin määritelmä, joista mielestäni iskevin on ”kieltämisen oppi”. Valkosalavan kevytrakenteinen puuaines on terveenä vahvaa, mutta luonnossa ja rakennusmateriaalina hyvin herkkä laholle. Olin etsimässä faktaa kaaoksen määritelmästä. ”Tein minä mailan pajupuusta” Englannissa harrastetaan hieman suomalaista pesäpalloa muistuttavaa joukkueurheilulajia, krikettiä, Lajin yksityiskohtaiset pelisäännöt ovat jääneet minulle osin mystisiksi, mutta raskasrakenteista palloa lätkitään siinä mailoilla, joiden tulee kestää koviakin iskuja murtumatta. Kaaos HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Pajuja pidetään monesti kevytrakenteisina pensaspuina, joista entisaikaan nikkaroitiin kotitarpeiksi pillejä, pajukoreja ja pajunköyttä. Lapsuudestani muistan elävästi Helsingin Lasipalatsin edessä kasvaneen, jo itsenäisyytemme alkuvuosina rauhoitetun puuvanhuksen, joka kasvoi keskellä katua. Nyt eletään aikaa, jolloin metsien käytön vastustaminen ottaa lisää kierroksia. Jos kyse ei ole energiapuuviljelmästä. caerulea ). Metsälehti Makasiinin viimeisimmässä numerossa kerrottiin Hyvä uutinen -palstalla puurakentamisesta otsikolla ”Puu pääroolissa Tuusulan asuntomessuilla”. Factassa kaaos määritellään näin: Varhaisessa kreikk. Pajuille tyypilliseen tapaan myös valkosalava risteytyy herkästi. Syynä on ihmisten kokemus siitä, että he ovat jääneet ulkopuolisiksi; heitä ei ole huolittu mukaan. Puuhiilen valmistuksessa valkosalavalla on pitkät perinteet ja yhä edelleen siitä valmistetaan taiteilijoiden arvostamia piirustushiiliä. Demokraattiseen päätöksentekojärjestelmään kuuluu kansalaisten osallistaminen. fragilis ). Maailmalla synteettisistä materiaaleista valmistetut krikettimailat ovat kustannussyistä ja ehkäpä käyttäjäystävällisyyssyistäkin ”lyöneet itsensä läpi” puumailojen sijaan. Kun aloitin opintoni vuonna 1973, Suomen metsissä oli puuta 1,5 miljardia kuutiometriä; nyt puuvaraston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä. Puun nimi juontaa juurensa lehtien alapinnan valkosävyisiin karvoihin. Tanakka runko kesti urheasti koviakin ajokkien töytäisyjä, mutta murtui lopulta lähes 200-vuotiaana joulukuisen myrskyn runtelemana. Tänä päivänä pajujen arvostus hyötykäyttöön on laskusuunnassa, ja nopeakasvuinen pajuvesakko raivataankin metsänistutusaloilta ”laatupuiden” tieltä usein aivan ensimmäisenä. Hopeanhohtoinen mailapuu Valkosalava kasvaa parhaimmillaan yli 30-metriseksi. Epäuskoisina kuuntelivat kertomustani puuvaraston miljardiluokan kasvusta sinä aikana, jona itse olen ollut metsäalalla. Valkosalavan nimi johtuu sen lehtien alapinnan valkosävyisistä karvoista. Oikeuspsykologisen tutkimuksen mukaan syynä ei suinkaan ole se, etteikö näillä ihmisillä olisi tietoa faktoista, vaan siitä, että heidän varsinainen tarkoituksensa on saada aikaan kaaosta. luonnonfilosofiassa olevaisen järjestymätön alkutila, josta muodostui järjestynyt maailmankaikkeus eli kosmos. Luontaisiin pajulajeihimme sen ei katsota kuitenkaan kuuluvan. Valkosalava ja sen monet risteymät saavuttavat helposti tukkipuun mitat – Brittein saarilla jopa alle parissakymmenessä vuodessa. alba var. Brittivaltakunnassa oikeaoppisten perinnemailojen lavat valmistetaan yhä pääsääntöisesti valkosalavasta tai sen variaatiosta nimeltään krikettimailasalava (S. Metsäkeskustelu kulkee sykleissä. Erimielisyyksiä ratkottiin paikoin pajusta tehdyillä puunuolilla. Metsäväki on yrittänyt taklata tilannetta lyömällä pöytään yhä lisää faktatietoa, mutta se ei ole johtanut toivottuun tulokseen ja rintamalinjat ovat pysyneet samoina vuosikymmenestä toiseen. Puun pääasiallinen käyttö ei kuitenkaan ole metsätalouden raaka-aineena, vaan enimmäkseen puistoja pihapuuna. Aivan vähän aikaa sitten jouduin tilanteeseen, jossa ympäristöpuolen edustajat vastustivat ankarasti ajatusta Suomeen rakennettavista uusista biojalostamoista sillä perusteella, että metsien hiilinielut pienevät. Kyseisessä 1800-luvun alkupuolella ”äiti-Venäjältä” isänmaahamme tuodussa kuja/ isoriippasalavassa oli perimän suhteen puolet valkosalavaa ja puolet piilipuuta (S. Tanskalainen tutkimusryhmä löysi myös syyn siihen, että kaaosta halutaan synnyttää
Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 15”. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i M ik ko Ri ik ilä TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 10.9.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 35 PILKKEITÄ / 27.8.2020 METSÄKRYPTO 15 4 1 21 2 19 9 13 18 1 2 3 4 2 2 14 23 28 26 28 19 23 13 24 5 6 7 8 19 14 28 19 21 26 19 9 9 10 11 12 19 10 23 2 19 1 19 23 9 2 1 13 14 15 16 23 25 20 25 28 9 13 2 17 18 19 20 10 2 9 2 3 2 22 11 22 17 16 21 22 23 24 23 15 2 8 22 16 17 15 17 14 25 26 27 28 22 3 15 17 22 2 9 2 4 22 17 2 sanaris.fi/Erkki Vuokila 13 21 13 23 21 2 25 28 4 9 23 19 5 3 13 27 28 22 17 13 3 9 22 2 1 26 16 25 23 17 5 22 22 23 15 14 2 9 2 2 23 3 2 9 6 3 3 2 28 22 13 6 4 3 13 19 19 7 1 2 8 13 25 22 23 22 9 9 2 12 2 3 28 4 13 8 20 9 19 8 23 9 2 3 13 2 9 22 16 13 3 3 18 7 V 9 23 20 25 22 17 20 9 27 22 7 13 3 22 2 1 22 8 2 17 22 14 22 2 4 22 25 2 9 23 23 15 25 22 8 22 2 12 3 23 9 2 9 2 2 2 23 15 27 13 6 18 15 3 5 9 8 27 15 21 22 9 19 12 2 18 18 2 9 23 25 2 4 4 2 14 25 13 19 9 3 2 5 22 2 3 15 11 11 15 9 3 14 13 22 1 2 22 25 23 9 13 9 18 13 9 19 22 15 9 2 2 12 2 9 9 2 3 24 2 17 17 2 2 16 3 2 2 3 22 24 15 17 9 23 2 9 13 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 10. SYYSKUUTA. PALKINNOT metsäristikosta 12 on arvottu seuraaville kolmelle: Esko Luomanen, Karviankylä, Martti Markkula, Renko ja Pentti Piri, Helsinki. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Metsäristikko 12 , oikea ratkaisu • Haavasta on hyötyä • Mitä uutta puukaupassa. • Merkkimiehestä elämäkerta • Sekametsän taimikonhoito • 60 vuotta metsän kehitysyhteistyötä • Kaikin voimin radan puolesta. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta
Se on tulevaisuutta myös metsäalalla”, Kari Salo sanoo. Metsänhoitoyhdistyksissä aikaa kuluu paljon tarjouspyyntöjen ja tarjousten käsittelyyn. Se on selvästi paras tapa kilpailuttaa puukaupat.” Kuutio_Metsalehti_260x380mm_20200624_.indd 1 24.6.2020 13.04. Työ on helpompaa, kun puukaupan tarjouspyynnöt lähtevät nappia painamalla nopeasti markkinoille ja tavoittavat tehokkaasti puunostajat. Digitaalinen työväline tehostaa puukauppaa ”Meillä Kuution käyttö on lähes jokapäiväistä, sataprosenttista. Kaikissa puukaupoissa, jotka laitetaan julkiseen myyntiin, käytämme Kuutiota”, Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden johtaja Kari Salo sanoo. Käytännössä kaikki valtakirjakaupat tehdään Kuution avulla, koska se säästää aikaa ja rahaa. Sähköisten palvelujen kysyntä on koronakriisin aikana vilkastunut. ”Korona-aika on tuonut entistä enemmän Kuution hyviä puolia esiin, kun voimme hoitaa asioita sähköisesti metsänomistajien kanssa, eikä tarvitse kohdata kasvotusten. Se tehostaisi puukauppaa, alentaisi kustannuksia ja olisi eduksi koko Suomen metsätaloudelle. Se samalla avointa kaikille, jotka ovat Kuutiossa ostajina”, Kari Salo kertoo. Uskon, että sähköisten etäpalvelujen käyttö tulee yleistymään. Käymme puukauppaa verkossa, järjestämme palavereja verkossa. Salo toivoo, että metsänhoitoyhdistykset ja puunostajat ottaisivat Kuution mahdollisimman laajasti käyttöön, jotta sähköisten palvelujen hyödyistä saataisiin kaikki irti. Säästämme siinä aikaa ja rahaa. ”On todella helppoa, kun ei tarvitse kopioida sähköposteja tai muuta, vaan tarjouspyynnöt lähtevät suoraan järjestelmästä. ”Kaikkien yhteinen etu on, että Kuutio menestyy. Kuution kautta jätettyjen tarjouspyyntöjen ja tehtyjen tarjousten määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka käytön aktiivisuus vaihtelee alueellisesti