Metsälehti 15/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivut 12–13 Aikaa vastaan H an nu H ut tu AJASSA Suojelusopimus on hyvä vaihtoehto metsäpaloalueelle ›› 2–3 Sienisatoa ei vielä ole menetetty ›› 4–5 Metsätohtori oikoo verkossa virheitä ›› 6 Paljonko oikein on uhanalaisia lajeja. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 26. ELOKUUTA 2021 • NRO 15 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i Pertti Nissin ja muiden koillismaalaisten myrskypuut pitäisi ehtiä korjata ennen talven tuloa. ›› 18–19 Berliininpoppeli onkin yhä pystyssä ›› 20 Boori leviää halvalla, vaan ei mukavasti ›› 22 Vakuutus otettava silloin, kun sitä ei vielä tarvita ›› 23 PILKKEITÄ Peliaikakauden metsäkonekoulua ›› 28 Myrttipuu kelpasi pamppuunkin ›› 30 Jo ha nn a Ko kk ol a KOLUMNI: ” Kotvanen voi kulua, ennen kuin sähkökoneet työskentelevät metsissämme.” ›› 5 8688_.indd 1 22.8.2021 12.47. ›› 9–11 METSÄSTÄ Itse tehty kone takaa siistin muokkausjäljen Seppo Hassisen uudistusalalla näyttää, ettei sitä olisikaan muokattu
Kauppaa hierottiin puolisen vuotta. ”Suunnitelmissa kyse on pitkälti uu delleenorganisoitumisesta, jolla pyrki simme pitämään vahvan edunvalvontaor ganisaatiomme iskussa jäsenkuntamme tulevaisuuden tarpeita varten. Tässä ajassa saavutetaan yleensä palon ai heuttama suojeluhyöty. ”PohjoisSuomessa vuoteen 2025 ulottuvan Metsoohjelman tavoit teet on pääasiassa saavutettu. Suo messa metsäpaloja on ollut hyvin vähän, ja ne ovat olleet yleensä pie nialaisia. ”Uudistuminen tapahtuu suoje lualueella luontaisesti, mikä tietys ti näkyy puuston rakenteessa tule vaisuudessakin.” Korvaustaso energiapuun mukaan Vuosi sitten Muhoksella Poh joisPohjanmaalla paloi metsää noin 250 hehtaaria. MTK aloitti yt-neuvottelut MTK uudistaa organisaatiotaan. ”Tämä oli suurimpia, ellei suurin, metsäkiinteistökauppa Suomessa tänä vuonna”, rahaston salkunhoitaja Tapio Tilli kertoo. Siksi laajemmat metsäpa loalueet, kuten vuonna 2020 palanut Muhoksen metsäalue sekä kuluva na kesänä palanut Kalajoen noin 230 hehtaarin paloalue, ovat kiinnosta via myös suojelumielessä. Näitä tar peita näyttää maataloudessa, metsäta loudessa ja maaseudun elinvoiman yl läpitämisessä riittävän”, toteaa MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin. Lapin, PohjoisPohjanmaan ja Kainuun elyt saivat 20 miljoonan euron lisärahoi tuksen Metsoon, joten kohteita voi edelleen tarjota meille.” Kalajoella harkitaan suojelua Kalajoen seurakunnan kirkkoher ran Kari Laurin mukaan seurakun ta harkitsee Kalajoen paloalueen tai Paloalue tarjolle suojeluun Määräaikainen Metso-ohjelman suojelusopimus on houkutteleva vaihtoehto metsäpaloalueen omistajalle. Kaikki met sänomistajat, jotka tarjosivat met siään Metsoon, ovat myös saaneet sopimuksen.” Metsänomistajan suojelusta saa ma korvaussumma määräytyy käy tännössä sen mukaan, paljonko met sänomistaja saisi tuloja, jos puu korjattaisiin energiapuuksi. Puutteita on valvonnas sa, mutta suurin ongelma on tiestön ko konaisrahoituksen pienuus. Tapion vetämässä hank keessa rakennetaan dynaaminen har vennusmallikirjasto, josta voi hakea ai empaa täsmällisemmin metsänomistajan tavoitteisiin ja metsän ominaisuuksiin sopivan harvennusmallin. Koneyrittäjät: Osa sorateistä lähes kulkukelvottomia Kuiva kesä ja sorateiden kevätkunnostuk sen laiminlyönti on saanut osan Suomen sorapintaisista teistä lähes kulkukelvot tomaan tilaan. Nuoret luottavat metsänhoidossa alaa tuntevien läheisten sekä metsäalan asiantuntijoiden näkemyksiin. Tukimus: Nuoret metsänomistajat luottavat auktoriteetteihin Nuorten metsänomistajien osallistumi nen metsien käyttöä koskevaan päätök sentekoon jäi usein ohueksi, ItäSuomen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa arvi oidaan. Laakkosen metsät myytiin rahastolle Reino Laakkosen perikunta on myynyt suvun metsät, Karjalainen kertoo. Metsät sijaitsevat PohjoisKarjalassa ja KeskiSuomessa. Jakson jäl keen metsänomistaja voi päättää, kuinka hän aluetta jatkossa käyttää”, kertoo ylitarkastaja Esa Pynnönen ympäristöministeriöstä. ”Metsäpaloalueista on tehty 20 vuoden määräaikaisia suojeluso pimuksia Metsoohjelmaan. PohjoisPoh janmaan elykeskuksen Eero Melantien mukaan paloalueesta on tehty Metsoohjelman puitteissa määrä aikaiset suojelusopimukset tähän mennessä kuuden metsänomista jan kanssa. Siihen liittyen järjestö on aloittanut koko hen kilökuntaa koskevat ytneuvottelut. LYHYET UUTISET 26.8.2021 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva M etsäpalon myö tä talousmet sään syntyy run saasti palanutta ja hiiltynyttä jä reää puuta, joka on tärkeää esimer kiksi useille hyönteislajeille. Harvennusmallit uusiksi Harvennusmallien uudistamishanke on käynnistynyt. 8689_.indd 2 22.8.2021 12.48. Kauppasummaa ei kerrot tu. ”Kuutiokohtainen korvaus on ol lut keskimäärin hieman toistakym mentä euroa”, Melantie kertoo. Uusissa malleissa otetaan huomioon muuttuva ilmasto ja tuorein tutkimus tieto. ”Pintaalaltaan nämä kohteet ovat yhteensä 70 hehtaaria. ”On huolehdittava riittävästä rahoi tuksesta myös alemman luokan teiden kunnossapitoon, jotta puut saadaan tehtaille”, Koneyrittäjien maarakennus valiokunnan puheenjohtaja Seppo Saarelainen toteaa. Met sää oli kaikkiaan 2 200 hehtaaria, ja ne osti OPMetsänomistajaerikoissijoi tusrahasto. Pynnösen mukaan puhtaat tai mikkokohteet pois lukien kaiken laiset paloalueet ovat suojelun kan nalta arvokkaita. Tutkimuksessa haastateltiin 16–30vuotiaita metsänomistajia Poh joisKarjalasta ja PohjoisSavosta. Metsän omistajalle ei koidu myöskään uudis tamiskuluja, jos kohde suojellaan. Valmista on syksyllä 2023. PohjoisPohjanmaan elyllä on edelleen valmius ottaa kohteita Met soohjelmaan, joten Melantie kan nustaa tarjoamaan esimerkiksi Ka lajoen paloalueen metsiä suojeluun. Erityises ti taloudellinen päätösvalta luovutettiin usein kokeneemmalle henkilölle
Karkeiden alusta vien arvioiden mukaan alueen puus ton tilavuus on keskimäärin noin 70 kuutiota hehtaarilla. Tätä tietoa tulisi Nikulan mukaan käyttää hyväksi alueellisten riistaneu vostojen keväisin käymissä hirvikanta neuvotteluissa, joissa hirville asetetaan paikalliset kantatavoitteet. Järviluoman mukaan puut voidaan korjata energiapuuksi tai alueita tarjota Metso-suojeluun. Tar jolla on 7,5 miljoonaa euroa, mikä on 500 000 euroa vähemmän kuin kulu van vuoden budjetissa. Ar i Ko m ul ai ne n JUSSI COLLIN V altiovarainministeriön ensi vuo den budjettiesitys kasvattaisi ke meraa runsaat 57 miljoonaa euroa, mi kä on pari miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. syyskuuta. Metsäkeskuksen rahoitusta leika taan 1,5 miljonalla eurolla. Mittarit käyttöön Luken tutkijoiden jo viime syksynä jul kaisema tutkimusartikkeli osoittaa, et tä valtakunnan metsien inventointien tarjoamien aineistojen ja hirvikantaar vioiden perusteella on laskettavissa luotettavia arvioita siitä, minkätasoi sia metsävahinkoja erisuuruiset hirvi kannat aiheuttavat alueellisesti. Budjetti esityksen mukaan käytettävissä olisi runsaat kuusi miljoonaa euroa, kun tämän vuoden budjetissa oli varattu vain 1,4 miljoonaa. SAMI KARPPINEN Esimakua tulevasta Paloalue tarjolle suojeluun Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksen hankintaesimies Marko Järviluoma oli jälkivartioimassa Kalajoen metsäpaloaluetta viime viikolla. ”Päätökset siitä, kuinka alueen kanssa menetellään, tekee kirkko neuvosto syyskuun kokouksessaan.” Seurakunnalla oli vakuutus met säpalon varalle. Myös hirviva hinkojen korvaustukea leikataan noin 800 000 eurolla vajaaseen viiteen mil joonaan euroon. Sen sijaan metsäluonnon hoidon edistämisen rahoitus pienenee. Budjettiesitys lupaa lisää kemeraa 8689_.indd 3 22.8.2021 12.48. Tiedon pohjalta pitää alueellisesti ryhtyä sopimaan, mikä on siedettävä hirvivahinkojen määrä met sissä”, Nikula toteaa. Tällä hetkellä hir vipäätöksenteossa kiinnitetään yksi puolisesti huomiota pelkästään hir vien määrään maapintaalaa kohden, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Lu ke) erikoistutkija Ari Nikula. Tulevaisuudessa edessä voi olla tilanne, jossa useita isoja metsäpaloja on samaan aikaan eri puolilla maata. Luonnonvara ja biotalouden edistämi sen tuki jää 22 miljoonaan euroon, mi kä on noin 10 miljoonaa euroa vähem män kuin kuluvan vuoden budjetissa. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. Myös hirvieläinonnettomuuksien määrän kehityksen tulisi Nikulan mu kaan näkyä vahvemmin kantatavoite keskusteluissa. 3 AJASSA / 26.8.2021 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Merkittäviä metsäpaloja on Suomessa nähty nyt use ana kesänä. Hallitus käsittelee talousarvioesitys tä budjettiriihessään 7.–8. Suomi on jaettu hirvikannan sääte lyssä 59 hirvitalousalueeseen. ”Ongelma on se, että sama hirviti heys tarkoittaa eri hirvitalousalueilla tuhojen määrässä aivan eri asiaa. 227 hehtaarin laajuisesta pa loalueesta noin 208 hehtaaria on seurakunnan omistuksessa. Lisäksi viideltä yksityiseltä omistajalta paloi metsää yhteensä noin 19 hehtaaria. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Lisää tutkimustietoa on luvassa muun muassa tänä vuonna alkaneessa Sorkkahankkeessa, mut ta kaikkinensa hirvieläinten aiheut tamiin metsävahinkoihin liittyvät lisä tutkimukset tuntuvat Nikulan mukaan houkuttelevan nihkeästi rahoitusta. Toi sella hirvitalousalueella tietty hirvi tiheys voi aiheuttaa kaksinkertaisen määrän hirvituhoja metsissä kuin toi sella alueella”, Nikula sanoo. Metsänhoitoyhdistys laatii vakuutusyhtiölle arvion vahin gon suuruudesta. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. 040 1623991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Taloudellisesti suurimmat metsävahingot hirvet aiheuttavat tal visin syömällä männyntaimia. ”Henkilökohtaisesti näen suoje lun järkevänä vaihtoehtona sikäli kin, että alue on poikkeuksellisen kivisen maaston vuoksi vaikeasti uudistettavaa ja kustannukset oli sivat korkeat.” Laurin mukaan seurakunta kes kustelee asiasta Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksen asiantun tijoiden kanssa. Rahoitus ta olisi luvassa runsaat 40 miljoonaa. Osaaminen, resurssit ja metsävakuutukset on syy tä pitää ajan tasalla. Metsävahingot eivät näy hirvitavoitteissa Tutkijoiden mukaan tietoa hirvien aiheuttamista vahingoista olisi olemassa. sen osien tarjoamista Metsoohjel maan. Nikulan mukaan hirvitiheyden ohella alueelli nen metsärakenne ja taimikkojen sekä muun ravinnon määrä vaikuttuvat vah vimmin siihen, miten eri alueiden met siin syntyy hirvien aiheuttamia syön tituhoja. ”Viime syksynä julkaistu artikkeli on toistaiseksi tarkin tutkimus siitä, mikä on hirvikannan ja metsätuhojen välinen suhde. 09 315. Turvemailla maata on palanut jopa puoli metriä ja puut kaatuilevat juurten paljastuttua. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi KALAJOEN metsäpaloalueel la voi palon sammuttuakin aistia tulen mahdin. Muun muas sa MTK:n kritisoimiin keskusteluihin saataisiin näin pohjaksi entistä sel keämmät ja läpinäkyvämmät mittarit. Upot tavasta suosta järkyttävään louhikkoon vaihteleva maas to sekä sääolosuhteet huo mioiden palon sammutta jat onnistuivat urakassaan hienosti. Myös joutoalueiden metsitykseen olisi tulossa lisärahoitusta. KOMMENTTI VALTTERI SKYTTÄ T oistuvan kritiikin kohteena ole vissa hirvikannan tavoitekeskus teluissa on mahdollista ottaa nykyistä tarkemmin huomioon tutkimustie to hirvien lukumäärän vaikutuksesta metsävahinkoihin
Sen sijaan alkukauden sienilajit ovat saattaneet kärsiä kesän kuivuudesta. Toisaalta ala on taas hyvässä vireessä ja tarvitsee uutta työvoimaa. Itäja Pohjois-Suomessa elokuun sateet näkyvät jo sienitilanteessa. ”Itä-Suomessa on tullut sateita reilusti enemmän kuin täällä Uudellamaalla. Siellä esimerkiksi herkkutatit ovat lähteneet nopeaan kasvuun sateiden myötä. Samalla kasvaa huoli, riittääkö työlle tekijöitä. Herkkutatithan on sellainen sieniryhmä, että ne erityisesti pitävät lämpökaudesta ennen sateita ja silloin ne tekevät usein todella runsaan sadon”, von Bonsdorff kertoo. Suomen Sieniseuran hallitukseen ja Sieniatlas-hankkeen ohjausryhmään kuuluva Tea von Bonsdorff sienestää itsekin. Opintojaan päättävien nuorten ikäluokat ovat paljon pienempiä kuin eläkkeelle jäävien. Onneksi tällä kertaa ei-toivotuilta vierailta vältyttiin. TIIA PUUKILA Hidasta korjuuta ”Luonto näyttää istuttamisen mallia.” JUHAPAJU Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Alan maineen lisäksi yritysten vetovoimaan vaikuttaa paljon se, miten niitä johdetaan. Siitä huolimatta myös metsäalalla on varauduttava siihen, että kotimainen työvoima ei riitä. Se yleensä viittaa siihen, että näiden koivujen juurisienetkään eivät välttämättä ole kauhean runsaita enää kauan.” Koivu on esimerkiksi keltavahverolle eli kantarellille yksi tärkeimmistä isänToivoa sienistä on Kuivuudesta huolimatta sienikausi voi olla kelvollinen, mutta edellyttää lisää sateita. Viime viikolla alkaneiden retkien järjestäjiä ovat myös 4H ja Suomen Metsäyhdistys, jolla on jo vuosikymmenten kokemus yhteistyöstä koulujen kanssa. Metsään ja puuhun liittyvät työtehtävät ovat paljon monipuolisempia kuin moni koululainen tulee ajatelleeksi. Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa työskentelevän sieniasiantuntijan mukaan syksy ei vaikuta sienten osalta erityisen poikkeukselliselta. Tähänastinen ennätys on toukokuulta 31 kappaletta. ”Nyt koivut ovat Etelä-Suomessa monissa paikoissa jo karistaneet lehtiä ja kellastuneet. Tässä arvokasta työtä on tehnyt Metsäalan Johtamisakatemia, joka on Metsämiesten Säätiön tuella päivittänyt jo satojen esimiesten taitoja. Jos iso metsäyhtiö ei saa tuulenkaatoja haettua ajallaan pois, mitkä lienevät yksittäisen metsänomistajan mahdollisuudet tuulenkaatojen pikaiseen korjuuseen. METSÄLEHDEN verkkosivuilla on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen paljon työpaikkailmoituksia. Työja elinkeinoministeriö julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan kahden viime vuoden aikana yritykset ovat kokeneet työvoimapulaa enemmän kuin kertaakaan 1993 alkaneen mittaushistorian aikana. Kuivuus verotti alkukauden sienisatoa ja sieniä oli äärimmäisen vähän, mutta sienikausi on vasta aluillaan ja merkkejä paremmasta on jo. Uusista osaajista kilpailevat muutkin työnantajat. Enää korjuulla ei ole kiirettä, sillä tuulenkaadot pitäisi korjata pois saman kesän aikana. METSÄSSÄ on jo aikaa sitten havahduttu siihen, että mielikuvat ammateista ohjaavat nuorten alavalintaa. Lisäksi monet sienistä kasvavat jonkin tietyn puulajin juurisieninä ja niiden runsauteen vaikuttaa myös isäntäpuun vointi. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Viime vuosina metsätalouteen ja puunkorjuuseen sekä puunjalostukseen on tullut lisää työpaikkoja, ja kasvu jatkuu. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SEPPO SAMULI Tea von Bonsdorff ei ole huolissaan tulevasta sienikaudesta. Helsingin Mustavuoren luonnonsuojelualueelta löytynyt hurmehiippo on yksi asiantuntijan suosikeista. Tuulenkaadot ovat oiva houkutin kirjanpainajalle. Nyt rungot tuovat metsään paljon kaivattua lahopuuta. Niinpä esimerkiksi UPM on jo monena syksynä vienyt tehdaspaikkakuntiensa koululaisia metsään. Nyt uransa tuolloin aloittaneet siirtyvät eläkkeelle. Työtä tarjolla 8690_.indd 4 22.8.2021 12.58. Myrskyn voima ei ihmetytä, mutta hidas tuulenkaatojen korjuu kyllä. Isommalle metsäyhtiölle kuuluva kuusikko on edelleen pötköllään. HAKIJAMÄÄRÄT metsäopintoihin ovatkin olleet kasvussa, joten alan suosio on nuorten keskuudessa lisääntynyt. Työmarkkinoilla hyvää kysyntää selittää se, että metsäalalle avautui paljon uusia työpaikkoja 1970ja 80-lukujen taitteessa. Rajut myrskytuulet runtelivat edeltävänä talvena harvennetun tukkikokoisen itäsuomalaisen metsän täysin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. 26.8.2021 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi OLEN seurannut kummastellen vuosi sitten kesäkuussa Päivö-myrskyn kaatamaa kuusikkoa. Rekrytointiongelmat koskevat lähes kaikkia aloja ja koko maata. Alueella liikkuvia näky hävitystantereesta ei tosin miellytä. Jos kasvuennusteet toteutuvat, tarvitaan metsäoppiin ja aikuiskoulutukseen sujuvia väyliä myös ulkomailta Suomeen muuttaville
. . Vaikka yhden tyyppisessä metsässä ei vielä olisi sieniä, toisen tyyppisessä voi olla.” Toistaiseksi sienitilanne von Bonsdorffin lähimetsissä Uudellamaalla on ollut surkea. Siten energiaa tarvitsee varastoida olennaisesti vähemmän, kun metsäkoneen voimanlähteenä on sähkömoottori. 5 AJASSA / 26.8.2021 Fakta Verkkokeskustelu: Hirvikärpäset taas täällä! Gallup Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. JALKANEN ”Ensimmäiset hirvikärpäset tapasin heinäkuun viimeisellä viikolla eli ihan ’normaaliaikaan’. Teslan 100 kilowattitunnin akkuja tarvittaisiin metsäkoneeseen puolenkymmentä, jotta kyettäisiin kahdeksan tunnin vuoron työskentelyyn. HUONOSTI TUNNETUT . Kun käyttövoiman muutos tapahtuu, sen nopeus voi yllättää. . Sienihavainnoista voi ilmoittaa osoitteessa laji.fi sekä Suomen Lajitietokeskuksen android-mobiilisovelluksella. Tätä ennen sähkötraktorit ovat lyöneet läpi maatilan töissä. MITÄ OLISI TAPAHDUTTAVA, jotta tankissa oleva dieselpolttoaine olisi korvattavissa akustossa olevalla sähköllä. Hybridiratkaisuilla on haettu suuria maksimivääntöjä ja tasattu dieselvoimanlähteen tehotarpeen vaihteluita. Mistä saada virtaa ja nopeasti, jotta työ voisi jatkua heti huoltotauon jälkeen. Sähkömetsäkoneen olisi oltava yhtä tuottava ja kustannuksiltaan kilpailukykyinen korvatakseen nykyiset, dieselillä voimansa saavat harvesterit ja metsätraktorit. Sähkö ja polttoaineet kilpailivat autojen käyttövoimana autoistumisen alkutaipaleella. Kuivemmilla mäntykankailla sienet runsastuvat usein myöhemmin syksyllä lukuun ottamatta männynherkkutattia. ”Sienisatotilannetta ei oikein luotettavasti voi ennustaa kuin paikallisesti ja muutaman viikon päähän. Marjat kerättiin kosteahkosta hoidetusta talousmetsästä, joka oli harvennettu päätehakkuutiheyteen joitakin vuosia sitten.” SUORITTAVA PORRAS ”Olisiko valkoinen maalarin haalari avuksi hirvikärpäsiä vastaan, vai meneekö se koloista sisään kuitenkin?” A. Suuri kysymys on, milloin meillä voisi olla täyssähköisiä, ammattikäytössä olevia metsäkoneita. . KOTVANEN SAATTAA KULUA , ennen kuin sähkökäyttöiset koneet työskentelevät metsissämme. Meillä ei niin paha tilanne vielä kesälaitumilla, mutta talvilaidunalueet ovat kärpäsiä täynnä.” METSURI MOTOKUSKI ”En tiedä, onko asutuksen viereinen metsä kesävai talvilaidunta, mutta kärpäsiä oli jo viikko sitten ainakin etelässä.” GLA ”Havainto jo parin viikon takaa. Näissä ammattikäyttöön eteneminen vie aikansa, sillä akuston kapasiteetti ja suuritehoisten akkujen hinta rajoittavat ainakin vielä laajamittaista ammattikäyttöä. Hybridiratkaisuja löytyy jo useista harvesterimalleista ja lisää markkinoille tulee lähiaikoina. ”Metsätyypit kannattaa myös pitää mielessä, kun menee sieneen. Yli kymmenen litraa tunnissa polttoainetta kuluttava työkone vaatii valtavan sähkövaraston. Kaikki riippuu sateista ja lämpötiloista. Minä litistin yhden hirvikärpäsen, ja vaimo sai kerätä ämpärinsä rauhassa täyteen. Jäikö sinulle syysistutettavaa. Lisäksi sen maastoliikkuvuusominaisuudet, joihin työkoneen massa ja massan jakautuminen vaikuttavat, olisi saatava kuntoon. . Olisi luopunut talkoista, jos olisi ollut yksikin hirvikärpänen kimpussa. Suurin haaste on kuitenkin sähkön varastointi akkuihin ja latausinfrastruktuurin luominen. Kokonaan oma lukunsa ovat raskaammat liikkuvat työkoneet. KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. Tällä hetkellä näyttää lupaavalle. Oletko myynyt puuta energiaksi. Tänään keräiltiin vaimon kanssa pari ämpäriä mustikoita suon reunasta. Raivaussaha ja pystykarsintalaitteet toimivat jo sähköllä. Sähkötyökaluissa akkujen läpimurto tapahtui yli parikymmentä vuotta sitten. täpuista ja sen runsaimmat sadot painottuvat tyypillisesti sienikauden alkuun, joten suurta kantarellivuotta ei välttämättä ole luvassa. Myös lajit, joihin kuivuus ei vaikuta, kukoistavat. Tuskin jäävät puolukatkaan hirvikärpästen takia keräämättä. Vuoron vaihtuessa olisikin sitten ongelma tankata akut täyteen. Suomesta löytyy vuosittain Suomelle tai tieteelle kuvaamattomia uusia sienilajeja. Suomen Sieniseuran hallitukseen ja Sieniatlas-hankkeen ohjausryhmään kuuluva Tea von Bonsdorff sienestää itsekin. Toisaalta dieselmoottorin hyötysuhde on noin 35–40 prosenttia ja sähkömoottorin yli 90. Tosin lopullinen tämän lajin syksyn kannanvahvuus paljastuu vasta tulevien viikkojen aikana.” METTÄMIES 8690_.indd 5 22.8.2021 12.58. Kuutta mustikkaämpäriä kohti havainto viidestä hirvikärpäsestä. Sähköpotkulaudat ja -polkupyörät sujahtelevat jo maakuntakaupunkienkin kaduilla. . Metsänhoidon töissä sähkö on jo arkipäivää. Nyt on ihan riittävästi. Voi käydä myös niin, että sähköllä tehdään nestemäisiä polttoaineita tai biopolttoaineet ohjautuvat liikkuviin työkoneisiin ja lentoliikenteen käyttöön maantieliikenne sähköistyessä. Suomessa on luetteloitu lähes 8 000 sienilajia, joista ruokasieniä on useampi sata. . Kovin pitkälle hän ei kuitenkaan suostu alkanutta sienivuotta ennakoimaan. . Sieniatlashavaintoja on tehty tähän mennessä yhteensä liki 84 000 havaintoa lähes 3 200 sienilajista. Helsingin Mustavuoren luonnonsuojelualueelta löytynyt hurmehiippo on yksi asiantuntijan suosikeista. Sieniasiantuntija on silti toiveikas. Katsotaan ja toivotaan kosteaa syksyä, ettei tule superpitkiä kuivia kausia.” ”Kaksi ensimmäistä hirvikärpästä bongattu! Nyt se riesa taas alkoi, eikä vielä tänäkään vuonna kunnon pudotusta hirvikantaan tiedossa.” KORPITUVAN TANELI ”Keski-Suomessa jo viime viikolla. Tappavan myrkyllisiä runsaat viisi lajia, lievästi myrkyllisiä vähintään 50, mutta määrä on todellisuudessa suurempi. Kaikissa näissä kehitysaskeleissa on taustalla voimakas akkuteknologian kehittyminen: Yhä pienempään tilaan voidaan puristaa yhä enemmän energiaa. Kesällä kerrottiin, että sähköautojen ensirekisteröinnit ohittivat dieselautot. Voittaako sähkö dieselin metsätyössä. Harvinaisempia kuivuudesta ja kuumuudesta nauttivia lajeja, kuten ratapölkkysientä, on von Bonsdorffin mukaan havaittu tänä vuonna tavanomaista enemmän. Suunta kuusikoihin Sieniä kannattaa nyt etsiä kosteista sammaleisista kuusimetsistä ja alueilta, joissa on satanut runsaasti. Esimerkiksi tappavan myrkyllistä valkokärpässientä on tänä vuonna paikoin jopa hyvin runsaasti. Metsäsektorille sähkö on rynnistänyt aavistuksen verran hitaammin, mutta muutoksen merkit vahvistuvat koko ajan. Sata vuotta sitten sähkö hävisi nämä kamppailut, mutta 2020-luvulla voimasuhteet ovat muuttuneet nopeasti. 78% Ei NEUVOSTOLIITOSSA KEHITETTIIN kertoman mukaan sähkökäyttöisiä moottorisahoja ennen toista maailmansotaa. Terminaaleissa sähkö on pyörittänyt työkoneita pitkään esimerkiksi puun haketuksessa ja osin kuormauksessakin.
Ihan mutupohjalta kommentit eivät synny. 26.8.2021 / AJASSA 6 Kuka. Ratkaisevaa on maamme metsien ja koko planeettamme metsien kokonaisvaikutus. . työskennellyt tutkijana ja yliopiston hallintotehtävissä . Erityisesti hän haluaa oikoa hiilinieluun liittyvää keskustelua. Yleisimmin hän kommentoi metsänhoitoon ja ilmastoon liittyviä aiheita. . . Jalkanen on koulutukseltaan metsätieteen tohtori. perheeseen kuuluu kaksi lasta ja kaksi koiraa . Olisi silti tärkeää, että kaikilla on samat faktat käytössä.” Tiedettäkin kyseenalaistetaan Jalkanen arvelee, että suuri yleisö pitää ympäristöjärjestöjen viestiä uskottavampana kuin metsäalan viestiä. Melkein minkä tahansa Helsingin Sanomien viimeaikaisen metsää koskevan uutisen keskusteluosiosta voi bongata Jalkasen kirjoituksia. Suurimmissa valtakunnallisissa medioissa metsäasiat esiintyvät Jalkasen näkemyksen mukaan harvoin. Paljon Hesarin uutiskommentointia aktiivisemmin Jalkanen kirjoittaa Metsälehden keskustelufoorumille. metsätieteen tohtori . Jos poistetaan puita, joiden kasvu on jo hiipumassa tai harvennuksessa alle jääneitä, jotka eivät enää kasvaisi paljon muutenkaan, ei nettovaikutus ole kovin iso lyhyelläkään tähtäimellä.” Jos siis nyt vähennetään hakkuita, hiilinielu lisääntyy hetkellisesti, koska suurempi määrää biomassaa tuottaa enemmän biomassaa. Tietämättömyyttä vastaan Metsätieteen tohtori Anneli Jalkanen oikoo verkkokeskustelujen virheellisiä väitteitä. Tasapainon löytäminen näiden välillä on haaste. ANNELI JALKANEN . asuu Espoossa, omistaa metsää Konnevedellä . Yhtenä esimerkkinä tästä hän mainitsee sen, että Luonnonvarakeskuksen tutkimuksia kyseenalaistetaan ja niitä pidetään metsäteollisuuden ohjaamina. Hän on ollut mukana hiilinielujen laskentaan osallistuneessa tutkimusryhmässä. Jalkanen tietää, mistä puhuu. Siellä keskustelukulttuuri näyttäytyy hänelle vain omien mielipiteiden huutamisena, ei vuoropuheluna. ”Muutamia vuosia sitten metsistäkin oli heiveröinen konsensus syntymässä. . Ilmaston hyväksi Jalkasen mielestä toimitaan Suomen metsissä jo hyvin, mutta puun käytön lisääminen on uhka monimuotoisuudelle. 8691_.indd 6 22.8.2021 13.14. ollut jäsenenä Mhy Keski-Suomen valtuustossa . Nyt on taas menty ihan totaaliseen vastakkainasetteluun.” Viimeaikainen avohakkuukeskustelu sai Jalkasen asemoimaan itsensä poliittisella kartalle aiempaa etäämmälle Vihreistä, johon oli vuosia suhtautunut myötämielisesti. Hiilinielu riippuu siitä, minkälaisia hakkuita tehdään ja millä aikavälillä nielua tarkastellaan. ”Koulujen biologian kirjoissakin on ihan oikeita asioita”, Jalkanen sanoo. ”Päätöksenteon pitää tapahtua tiedon ja tunteen pohjalta, ei tietämättömyyden pohjalta. Jos metsänomistajille kerrottaisiin, mitä heidän pitäisi tehdä, he myös tekisivät enemmän, jopa ilman korvausta”, Jalkanen arvelee. Ehkä siellä ei ole sellaisia toimittajia, jotka osaisivat metsäasioista kirjoittaa.” Iltasanomien juttusarjan, jossa seurattiin kuusen matkaa Laukaasta korealaisen talon katoksi, Jalkanen mainitsee erinomaisena metsäjournalismina. ”Ylellä on joskus ihan asiallisiakin juttuja, joissa on faktat oikein. 59-vuotias . harrastaa verkkokeskusteluja ja mökkeilyä Kun samojen asioiden vääntäminen verkon metsäkeskusteluissa kyllästyttää, Anneli Jalkanen lähtee koirien Tiuhtin ja Vapun kanssa ulos. Järkevästi käytetty metsä korvaa puutuotteilla fossiilisia raaka-aineita.” Tämän Anneli Jalkasen kommentin jälkeen keskustelu Helsingin Sanomien Venäjän metsäpaloja koskevan uutisen alla on tyrehtynyt. ”Keinot monimuotoisuuden suojeluun on jo olemassa. ”Se on suurelle yleisölle lähes ylivoimaisen vaikea käsite. . . . Kasvu kuitenkin hiipuu väistämättä pitkällä aikavälillä, jolloin metsien käytön väheneminen siis kutistaa hiilinielua. Toivoa siis on, että metsätietämyksen taso on tulevaisuudessa parempi. Ihmiset tulkitsevat samat faktat eri tavalla. AINO ÄSSÄMÄKI, teksti SEPPO SAMULI, kuva ”E i kannata tuijottaa liikaa yhden metsikön väliaikaiseen hiilivaraston notkahdukseen avohakkuun tai harvennuksen jälkeen. Monimuotoisuuden suojelemisen keinot Jalkasen mukaan ovat suojelualueiden verkosto, talousmetsien luonnonhoito sekä luonnonsuojelulain ja metsälain tarkoittamien elinympäristöjen suojelu. Helsingin Sanomissa on ylipäätään tosi vähän metsään liittyviä. ”Toki aihevalinnoissa voi näkyä metsätalouspainotus, raha”, Jalkanen pohtii. Vastakkainasettelu lisääntynyt Twitteristä Jalkanen on pysynyt poissa
”Ensimmäinen tavoitteemme on Yaran Euroopan laajuisen strategian mukaisesti vahvistaa yhtiön asemia luomuja kierrätyslannoitteiden markkinoilla. Yaran omistukseen siirtyneellä Ecolanilla on pitkä kokemus metsien tuhkalannoituksista. Ecolanin kaupan myöten saamme kapasiteettia tähän”, kertoo Yaran erikoistuotteiden johtaja Timo Räsänen. Tuotanto käynnistettiin 2017 – samana vuonna alkoi Ecolanin tappioputki. Alan suurin on maanlaajuisesti toimiva Forest Vital Oy, joka levittää yli puolet kaikista metsälannoitteista. Ecolanin tuhkapohjaisten metsälannoitteiden lisäksi Ecolanin kiinnostavuutta Yaran silmissä lisäsi yhtiön Nokian tehdas, jonka tarkoitus oli valmistaa tuhkasta maanrakennusmateriaalia. 1990-luvun laman aikana lannoitusmäärät tipahtivat lähes nollaan. Suomalaismetsien lentolannoituksista ei liene aineksia globaalin suuryrityksen ydinliiketoiminnaksi, mutta lannoituspalvelut näyttävät kiinnostavan Yaraa. Laajimmillaan metsien lannoittaminen oli 1970-luvulla, jolloin vuotuiset lannoituspinta-alat kohosivat 200 000 hehtaarin tienoille. Tuotanto on Yaran skaalassa mikroskooppista, mutta tuote on trendikäs. 7 AJASSA / 26.8.2021 MIKKO RIIKILÄ K ierrätyslannoitteita valmistavan Ecolanin myynti norjalaisomisteiselle Yaralle oli alaa seuraaville odotettu. Tällaista palvelua Yaralla ei aiemmin ole ollut tarjota. Sekin voi tarjota mielenkiintoisa kilpailuvaltteja Yaralle, koska lannoitteet myydään metsänomistajille pääosin lannoituspalveluina, siis metsään levitettyinä. Ecolanin myynti Yaralle ei yllättänyt Kaupan vaikutukset metsälannoiteja lannoitusmarkkinoilla voivat olla mielenkiintoisia. M ik ko Ri ik ilä UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 8691_.indd 7 22.8.2021 13.14. Viime vuosina Suomessa on lannoitettu metsiä 50 000–60 000 hehtaaria vuodessa. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Maanrakennusmateriaalien lisäksi Nokian tehtaalla alettiin valmistaa luujauhoista luomulannoitetta. Ecolanin markkinaosuus ei metsänlannoituksissa ole ollut suurimpien joukossa, joten jos Yara kisaan lähtee, se joutuu radalle takamatkalta. Lisäksi Ecolan-kaupan myötä Yara saa omaa kapasiteettia metsälannoitteiden levittämiseen. Yarasta voi tulla metsänlannoittaja Räsäsen mukaan myös Ecolan tuhkapohjaiset metsälannoitteet kiinnostivat Yaraa, sillä ne täydentävät Yaran metsälannoitetarjontaa. Ecolan on viime vuodet ollut tappiollinen, ja omistajarahoittaja Korona-Investin piti päästä yhtiöstä eroon
syyskuuta asti. Sen mukaan kaikkien luonnossa toimijoiden pitäisi esimerkiksi olla riittävällä tavalla selvillä siitä, miten heidän toimintansa vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. 26.8.2021 / AJASSA 8 LIINA KJELLBERG T iukempaa suojelua, tukea luonnonhoitoon ja selkeyttä luontotiedon hallintaan. Tiukasti suojeltujen luontotyyppien heikentämiskielto saa kritiikkiä niin MTK:sta kuin Metsäteollisuus ry:stä. Vuoristo on tyytyväinen myös lakiehdotuksen tavoitteeseen kehittää luontotietoa. Lisää suojeltavia luontotyyppejä Yksi metsänomistajia koskettavista muutoksista liittyy luonnonsuojelulakiin listattujen luontotyyppien suojeluun. ”Metsäalan toimijoiden näkökulmasta olisi hyvä, että ajantasaisen ja luotettavan tiedon saatavuus paranisi.” Lakiesitys nostaa esiin myös ekologisen kompensaation. Yksi este näiden keinojen toteutumisessa on, että metsänomistajilta puuttuu kannustimet hiilensidonnan ja monimuotoisuuden kasvattamiseen. Hänen mukaansa monet lakiin suunnitellut muutokset heikentävät lain vaikutusten ennakoitavuutta. Kun sovit metsänuudistamisesta heti puukaupan yhteydessä Avainlippu-taimillamme, saat metsäsi nopeasti uuteen tuottavaan kasvuun! TEHDÄÄN PUUKAUPAT PYYDÄ TARJOUS www.upmmetsa.fi/uudistametsasi UPM Metsä lupaa hyvää 8692_.indd 8 22.8.2021 13.10. Ehdotus uudeksi luonnonsuojelulaiksi on lausuntokierroksella 6. Nykyinen luontotyyppisuojelu on maanomistajan oikeusturvan kannalta selkeämpi”, Asikainen sanoo. Sitä, miten lain uudistaminen vaikuttaa metsänomistajien arkeen, on metsäalan toimijoiden mukaan kuitenkin vaikea ennakoida. Lisäksi voitaisiin edistää vapaaehtoista hiilikauppaa. Niiden suojelu ei vaatisi viranomaisen päätöstä, vaan tulisi voimaan, kun kohde on tallennettu viralliseen luontotietojärjestelmään. Tiukasti suojeltuja luontotyyppejä olisivat rannikon avoimet dyynit, kalkkikalliot sekä serpenttiinikalliot, -kivikot ja -louhikot. Samoilla linjoilla on Metsäteollisuus ry:n kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo. ”Lain arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa siinä olevien epämääräisyyksien takia. Lakiehdotuksen epämääräisiksi kokemistaan kohdista Asikainen ja Vuoristo nostavat esiin selvilläoloa koskevan pykälän. Luonnonhoitotoimiin ehdotetaan rahallista tukea ja Metsoja Helmi-ohjelmien asemaa on vahvistettu ottamalla ne mukaan lakiesitykseen. ”On epäselvää, miten maanomistajaa tiedotettaisiin ja miten maanomistaja voisi haastaa ratkaisun. Ne pitää suojella, jos viranomainen tekee niistä rajauspäätöksen. Riskejä on, ja ne vaihtelevat maanomistajittain”, toteaa MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen. Muun muassa tätä on suunnitteilla parhaillaan uudistettavaan luonnonsuojelulakiin. Lakiehdotuksessa luontotyyppien listaan on lisätty rannikon metsäiset dyynit, sisämaan tulvametsät ja harjumetsien valorinteet. Tavoitteena on saada se eduskunnan käsiteltäväksi ensi vuoden alussa ja voimaan vuonna 2023. Uuden luonnonsuojelulain vaikutukset vielä auki MTK ja Metsäteollisuus moittivat lausuntokierroksella olevaa lakiehdotusta epämääräiseksi. ”Työryhmän työ jatkuu lausuntopalautteen perusteella vielä lausuntokierroksen jälkeen”, kertoo ympäristöministeriön luontoympäristöosaston lainsäädäntöneuvos Pasi Kallio. Sitä on valmisteltu työryhmässä mutta se on ympäristöministeriön ehdotus. Lisäksi lakiehdotukseen on kirjattu tiukasti suojeltujen luontotyyppien heikentämiskielto. Esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Ratkaisuksi esitetään kannustimien luomista: kehitetään hiilikorvausjärjestelmä, jossa metsänomistajille maksetaan tukea hiilivaraston kasvattamisesta. Sekä Asikainen että Vuoristo ovat mukana lakiuudistusta valmistelevassa työryhmässä. Hän toimii työryhmän sihteerinä. ”Riskejä on, ja ne vaihtelevat maanomistajittain.” JUSSI COLLIN SUOMELLA on käytettävissä useita erilaisia teknologioita ja keinoja vähentää päästöjä ja sitoa hiiltä, Sitran tuoreessa raportissa arvioidaan. Huomioimme toiveesi, hyvän metsänhoidon suositukset ja metsäluonnon monimuotoisuuden. Asikaisen ja Vuoriston mukaan ekologiseen kompensaatioon liittyy kuitenkin niin paljon epävarmuuksia, että se voidaan liittää lakiin vasta sitten, kun sitä on kokeiltu käytännössä. Siinä ajatuksena on, että luonnon monimuotoisuudelle aiheutetut haitat voi hyvittää lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Sitralta keinoja päästöjen vähentämiseen Harventamalla tai uudistamalla metsäsi puustoa oikea-aikaisesti saat metsästäsi puukauppatuloa ja varmistat metsäsi hyvinvoinnin. Tällaisia luontotyyppejä ovat muun muassa jalopuumetsät ja tervaleppäkorvet. Sitran mukaan metsätalouden päästöjä voitaisiin vähentää siirtymällä suometsissä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, ennallistamalla heikkotuottoiset suometsät, lopettamalla uusien turvetuotantoalueiden raivaus ja jälkikäsittelemällä tuotannosta vapautuva turvetuotantoala. Nielua taas voidaan kasvattaa esimerkiksi vahvistamalla monimuotoisuutta. Tämä voisi Kallion mukaan tarjota liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa metsänomistajille. Luonnonhoito esiin Metsänomistajien kannalta myönteistä on Asikaisen mukaan se, että luonnonhoidon merkitys on lakiehdotuksessa huomioitu entistä paremmin
Kymmenen vuotta sitten vastaava arvio oli 45 000. Nykyisen käsityksen mukaan lajeja on yli 48 000. Jo käsitys lajien kokonaismäärästäkin on suurpiirteinen. 9 AJASSA / 26.8.2021 Paljonko uhanalaisia on – oikeasti. Se, kuten vuosien 2001 ja 2010 uhanalaisuusarviointi, on tehty KansainJatkuu seuraavalla aukeamalla. Samaan aikaan pesiä ryöstävien käpytikkojen ja tiaisia saalistavien varpuspöllöjen kannat ovat vahvistuneet. Lajien uhanalaistuminen on haaste metsätaloudelle, mutta välillä uhanalaisuusluokitus haastaa arkijärjen. Tämä on kuitenkin poikkeus eikä sääntö – siitä huolimatta, että Suomen eliös tö tunnetaan paremmin kuin muualla maailmassa. Onko pyy todella yhtä uhanalainen kuin valkoselkätikka. Enintä osaa lajeista ei tunneta kunnolla. MIKKO RIIKILÄ T iedämme hyvinkin tarkkaan, montako norppaa Saimaassa pulikoi. Eliölajien uhanalaisuus raportoidaan Punaisessa kirjassa, jonka uusin versio julkaistiin 2019. Ympäristöhallinnon verkkosivulla todetaan tahattoman hauskasti, että ”Suomen noin 48 000 eliölajista noin 22 418 tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus on kyetty arvioimaan”. Vastavalo 8692_.indd 9 22.8.2021 13.10. Hömötiaiskannat ovat taantuneet ja syyksi todetaan metsien hakkuut. Samalle viivalle lajiston tuntemuksessa pääsevät vain Norja ja Ruotsi. Todellisuudessa tämäkin on yläkanttiin
Sami Karppinen Uhanalaisuusluokitus ei perustu kannan runsauteen vaan kannan muutoksiin. Punaisen kirjan liitteessä 2 todetaankin, että arvio eliölajin elinvoiman muutoksista voi olla ”havaittu, arvioitu, päätelty tai epäilty”. ”Lähinnä linnut, suuret nisäkkäät ja kukkakasvit tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus kye”Jo päiväperhosilla alkaa kertyä virheitä.” Metsissä elää enemmän uhanalaisia lajeja kuin muissa elinympäristöissä, mutta samaan aikaan metsälajeista pienempi osuus on uhanalaisia kuin muissa maaekosysteemeissä. Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Esko O. Työ on jaettu omiin lajiryhmiinsä erikoistuneille asiantuntijaryhmille. Hyvärisen mukaan arviointien tekemiseen osallistuu noin 170 ihmistä. Niinpä jokseenkin yleinen pyy (oikealla) ja harvinainen valkoselkätikka ovat samassa ”vaarantunut”-luokassa. Uhanalaisluokitus ei ole systemaattinen inventointi, joten sen luotettavuutta ei voi kuvata tilastollisesti. Vastavalo Vastavalo 8692_.indd 10 22.8.2021 13.10. Eliölajeista alle puolet tunnetaan Hankalaksi arvioinnin tekee se, että suuri osa eliöistä on näkymättömiä ja vain harvat asiantuntijat tunnistavat ne. Heistä suurin osa on tutkijoita ja asiantuntijoita yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja ympäristöhallinnosta. 1980ja 1990-luvun arvioinnit tehtiin kansallisin kriteerein. 26.8.2021 / AJASSA 10 välisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeiden mukaan. Uhanalaisuusarviot tehdään ympäristöministeriön johdolla
Kotelosienilajeja arvioidaan olevan 2 000. Maaja metsätalousministeriön riistahallinto pyrkii torjumaan haitallisen villisian leviämistä. Entäpä huuhkaja. Siitä ei kerrota eteläisen median metsätaloutta syyllistävissä lajikatojutuissa. Englanniksi sama on endangered, joka siis suoraan kääntyisi pelkästään”uhanalaiseksi”. Tarjolla on yli 700 sivua mielenkiintoista luontotietoa – vaikkapa arvio matikan uhanalaisuudesta. Uhanalaisten lisäksi punaisiksi lajeiksi luetaan hävinneet, silmällä pidettävät ja puutteellisesti tunnetut lajit. Vuosikymmenet lintuja rengastanut konkari huomauttaa, että hömötiaisia saalistavien varpuspöllöjen ja tiaisten pesiä ryöstävien käpytikkojen kannat ovat vahvistuneet samaan tahtiin hömötiainen taantumisen kanssa. Yhteensä metsälajeista on uhanalaisia 833. Se luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Yhtään Suomen luonnossa tavattua lajia ei ole hävitetty sukupuuttoon. Luonnonvarakeskuksen tutkijan, kovakuoriaisasiantuntija Juha Siitosen mukaan todennäköisin selitys on, että hävinneeksi luokiteltu laji elelee vähälukuisena kenenkään huomaamatta. Dramaattiselta kuulostava lajien häviäminenkin on epämääräisempää kuin ajattelisi. Metsätalouden jälkeen vakavimmin uhanalaisuutta aiheuttaa avoimien alueiden umpeen kasvaminen. Nähtäväksi jää, kirjataanko avomaiden lajien uhanalaisuuden syyksi tulevaisuudessa metsittäminen tai jopa metsätalous. Jo päiväperhosilla alkaa kertyä virheitä”, toteaa luontotoimittaja ja biologi Seppo Vuokko. Tosin samassa yhteydessä todetaan: ”Jäytiäisiä tuntevia henkilöitä on niin vähän, että seurantaa ei käytännössä ole mahdollista järjestää.” Vieläkin harmaammalle alueelle mennään, kun siirrytään sieniin ja leviin. Selkeimmin metsätalouden syntisäkkiin menevät vanhoissa metsissä elelevät 238 uhanalaisiksi luokiteltua lajia. Tässäkään ei ole mitään ihmeellistä, koska suunnilleen sama lajisto asustaa havumetsiä Atlantin ja Tyynen valtameren välillä. Syyksi todetaan vanhojen metsien ja lahopuun väheneminen. Ruotsissa uhanalaisluokitus tehdään samoin IUCN:n ohjein kuin meillä. Toisaalta – edelleen Punaisen kirjan mukaan – uhanalaisten lajien osuus on metsien lajistosta pienempi kuin missään muussa maaelinympäristössä. Myös metsänhakkuiden uhriksi symboloitunut hömötiainen on erittäin uhanalainen. Uhanalaisia lajeja ovat ”äärimmäisen uhanalaiset”, ”erittäin uhanalaiset” ja ”vaarantuneet”. Puutteellisesti tunnettuja lajeja on 1 792, mikä tarkoittaa, ettei niiden uhanalaisuutta ei kyetä arvioimaan. Uhanalaisia lajeja vajaat kolmetuhatta Eliölajien arvioitu kokonaismäärä yli 48 000 Uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä luokitettuja lajeja 36604 huonosti tunnetut 11617 vieraslajit 2569 Uhanalaisuus arvioitu 22418 *hävinnyt 312 *Äärimmäisen uhanalainen 489 *erittäin uhanalainen 918 *vaarantunut 1260 Uhanalaisia lajeja yhteensä 2667 *silmällä pidettävät 1912 *puutteellisesti tunnetut 1792 Punaisen listan lajit (*), yhteensä 6683 Lähde: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä uhanalaisia uhanalaisten lajeja osuus elinympäristön kaikista lajeista, % Vedet 156 7,2 metsät 833 9 Suot 120 10,6 perinneympäristöt 652 13,6 Rannat 283 13,7 Kalliot ja kivikot 298 23,3 Tunturipaljakat 309 37,9 Lähde: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja KOMMENTTI 8692_.indd 11 22.8.2021 13.10. Raportti löytyy haulla ”Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019”, eikä maksa mitään. Omituinen yksityiskohta suomenkielisessä arvionUHANALAISUUS määritellään kantojen suhteellisten muutosten perusteella. Niitä on 2 667, siis reilu kolmannes punaisista lajeista. Erääksi uhanalaisuuden syyksi todetaan metsästys, vaikka 2010-luvulla tuskin on kovin monta huuhkajaa ammuttu. Villisika listattiin edellisen Punaisen kirjan lajistoon. Punainen kirja kannattaa ladata netistä, jos luontoaiheet vähänkin kiinnostavat. Suurin osa lehtometsistä on raivattu sukupolvet sitten pelloiksi, ja loppuja lehtoja suojaa metsälaki. Uhanalaisuus arvioidaan lajeilta, jotka on tuotu tai ovat tulleet Suomeen ennen vuotta 1800 sekä sen jälkeen luontaisesti meille levinneiltä lajeilta. Nyt villisikakanta on elinvoimainen, mutta jos monin tavoin vahingollisen villisian kantoja onnistutaan harventamaan, Punaisen kirjan luokitus muuttunee uhanalaiseen suuntaan. Uusinta uhanalaisraporttia luonnosteltaessa jopa hirveä oltiin luokittelemassa vaarantuneeksi, koska kanta oli kääntynyt laskuun, kiitos päättäväisen metsästyksen. ”Meillä Keski-Suomessa ohje on, että kaikki ammutaan”, selvittää riistapäällikkö Olli Kursula. 11 AJASSA / 26.8.2021 tään luotettavasti arvioimaan. Hävinneistä lajeista huomioon otetaan vuoden 1800 jälkeen hävinneet. Todennäköisesti huuhkajakantojen taantuminen johtuu kaatopaikkojen hoitamisesta rotattomiksi. Vain yhdeksän prosenttia metsälajeista on uhanalaisia. Punaisen kirjan mukaan Suomen luonnosta on vuoden 2010 jälkeen hävinnyt 23 lajia. Nyt valtio tukee avoimien alueiden metsitystä. Tästä syystä esimerkiksi pyyn ja valkoselkätikan uhanalaisuusluokka on sama – vaarantunut – vaikka jokainen meistä on nähnyt pyyn, mutta valkoselkätikkaa ei juuri kukaan. Vieraslajien uhanalaisuutta ei luokitella. Niitä tunnetaan 71 lajia, joista kaksi on Punaisessa kirjassa luokiteltu silmällä pidettäviksi. Kun hirvestäkin oli tulla uhanalainen TÄMÄN jutun tarkoitus on havainnollistaa uhanalaisuuskäsitteen moniselitteisyyttä. Suomenkin luokituksessa on samantapaisia epäloogisuuksia. MIKKO RIIKILÄ Punaiseen kirjaan kannattaa tutustua ”Yhtään Suomen luonnossa tavattua lajia ei ole hävitetty sukupuuttoon.” nissa on lajiluokka ”erittäin uhanalaiset”. Kokonaan toinen juttu on, että vuoden 2010 raportissa hävinneeksi todetuista lajeista 95 oli vuoteen 2019 mennessä ”palannut” Suomen luontoon. Saimaannorppa on ainoa laji, joka suomalaisten toimin voitaisiin hävittää sukupuuttoon, eikä sekään onneksi näytä todennäköiseltä. Ajatellaanpa esimerkiksi jäytiäisiä, jotka ovat muutaman millimetrin mittaisia, ilmeisesti pääosin metsässä eläviä hyönteisiä. Tätäkin tuntemattomampia ovat mikrolevät, joita voi olla jopa 5 000 lajia. Metsälajien kaksi totuutta Lukumääräisesti runsaimmin uhanalaisia lajeja elää metsissä, mikä johtuu siitä, että 75 prosenttia Suomen maa-alasta on metsiä. Niiden lisäksi uhanalaisiksi on luokiteltu 377 lehtometsien lajia. Hävinneitä lajeja myös palaa Suomen luontoon, kuten metsäpeura aikanaan. Avoimien perinneympäristöjen lajeista uhanalaisten osuus on selvästi suurempi kuin metsälajeista. Ruotsin Punaisen kirjan lopulliseen versioon hirvi ei sentään kohonnut. Hävinneet ja palanneet lajit Punaiselle listalle on päätynyt 6 683 lajia, jotka siis ovat osajoukko ”noin 22 418:sta” parhaiten tunnetusta lajista. Hyvärisen mukaan termi ”erittäin uhanalaiset” on peruja ajalta, jolloin luokitus tehtiin kansallisin perustein
Hinta nousi pystykaupoissa 18 prosenttia ja hankintakaupoissa 20 prosenttia. Sen sijaan pinoon katkottu puu sinistyy, jos varastointiaika kesäkaudella pitenee. HAKKUUKERTYMÄ: arvio 1 700 m 3 LEIMIKON KOKO: 13 ha MUUTA: Tarjouksia sekä runkohinnalla, muuttuvalla runkohinnalla että tavaralajimenetelmällä, mikä tekee vertailusta vaikean. Kaatunut puu säilyy hyvin niin kauan kuin se on kannossa kiinni. Jos pitää tehdä talvitie, niin lunta ehtii tulla niin paljon, että korjuusta ei tule mitään.” Härkönen ennakoi, että keväällä saattaa olla muutama viikko, jolloin tukkeja voi korjata, mutta sen jälkeen tukkien laatu on pilalla ja korjattavana on enää kuitua ja polttopuuta. määrä m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo € Uudistushakkuut Mänty, runkohinta 1200 55,5 66 600 Koivutukki 10 40 400 Koivukuitu 40 20 800 Harvennushakkuut Mäntytukki 120 56 6 720 Mäntyparru 60 32 1 920 Mäntykuitu 220 23 5 060 Koivukuitu 20 20 400 Yhteensä 1 670 81 900 Keskikuutiohinta 49 TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN ENERGIAPUUTA ostettiin toisella vuosineljänneksellä 1,6 miljoonaa kuutiota, mikä on suurin vuosineljännesmäärä koko Luonnonvarakeskuksen tilastoinnissa. Kantojen ja kokopuun määrät jäivät selvästi pienemmiksi, sillä kantoja hankittiin 58 000 kuutiota ja kokopuuta 44 000 kuutiota. Energiapuun hankinnassa reipasta kasvua Vaikeasti vertailtavat tarjoukset MIKKO HÄYRYNEN, teksti JARMO MANNINEN, kuva K esäkuun lopulla etenkin Koillismaata pyyhkineen rajuilman tuhopuita korjataan kovaa vauhtia. Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen arvioi, että päivässä tuhoalueelta korjataan 15 000 kuutiota, Metsähallituksen hakkuut mukaan laskien. Korjuu lumien alta on todella vaikeaa.” Korjuu on keskitetty isoille kohteille. ”Kun sinistymiskausi kuukauden päästä on ohi, niin laitetaan vielä pökköä pesään ja tuodaan muualtakin Suomesta lisää korjuuketjuja”, metsäjohtaja Jani Jaakkola sanoo. ”Vaikeimpia ovat talvikorjuut ja saaret. Latvusmassasta maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 5,4 ja hankintakaupoissa 18,6 euroa kuutiolta. Valtaosa eli 87 prosenttia energiapuusta ostettiin pystykaupoilla. SIJAINTI: Pohjois-Karjala OSTAJA: Kauppa on avoin. Sinistymisen ja lumen tulon välissä Kuusamolainen Pölkky Oy on keskittänyt korjuutaan tuhoalueille. Taloudellinen menetys on huomattava ja onnettomuuden ainoa onni oli, että tuhot ovat kesäkantavilla kohteilla. Pienempien kohteiden korjuuta jää kevääseen. ”Enemmänkin voitaisiin korjata, mutta sahapuun vastaanotto rajoittaa.” Aikaa on jäljellä parisen kuukautta, sillä käytännössä korjuu pysähtyy lumien tuloon. 8693_.indd 12 22.8.2021 13.20. 26.8.2021 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 KOHDE: Päätehakkuita ja harvennuksia, kesäkorjuukohteita hyvillä tieyhteyksillä. Koillismaalla jo kiire korjata Sinistymisuhka rajoittaa, mutta talven tulo kiihdyttää kesän myrskypuiden korjuuta. Rankapuun korjuumäärä jäi hieman pienemmäksi, 750 000 kuutioon. ”Tavoitteena on saada puut pinoon vuodenvaihteeseen mennessä. Sinistymisvaara on ohi ja tienvarsivarastoja voidaan kasvattaa, kun ilmat jäähtyvät. Tukkikertymän määrällisen menetyksen lisäksi tuhopuiden hinnasta on ylipäätään pois 10-15 prosenttia. Pertti Nissiltä kaatui rajuilmassa 15 hehtaaria kasvatusmetsiä. Vuotta aiemmin energiapuukauppaa tilastoitiin miljoona kuutiota. Eniten hankittiin latvusmassaa, lähes 800 000 kuutiota. Mhy suosittaa, että uudistukset ja harvennukset myydään eri ostajille. Parhaimman ja huonoimman tarjouksen ero noin 9 000 euroa. Karsitusta rangasta maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 4,9 euroa ja hankintakaupoissa 26,9 euroa kuutiolta. Hän tietää, että ihmisillä on oikeasti hätä
Myrskypuiden tarjonta on vähentänyt Pölkyn normaalien pystyleimikoiden ostoja, mutta vain Koillismaan tuhoalueella. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,87 . s nousussa . 17,63 . 31,63 s s nousussa . ”Puu on paljon mukavampi korjata ehjänä pystystä. 25,65 . ”Vielä pystymme ostamaan. 58,28 s 40,44 s 18,90 . 17,77 . 60,25 . 63,48 s 49,15 s 32,09 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,53 . Vahingon suuruutta on vaikea arvioida, mutta kyse on kymmenistä tuhansista euroista. 50,57 s 22,04 s 23,70 s 20,02 s 30,64 . 18,49 . ”Oletettavasti puut ovat paikkansa löytäneet, sillä kyselyt meidän ostomiehille ovat vähentyneet selvästi.” Pietikäisen mukaan tuhoalueilta tulevat määrät eivät ole niin suuria, että ne vaikuttaisivat Junnikkalan muuhun puunhankintaan. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,57 s 67,93 . 34,96 s Harvennushakkuu 57,45 . ”Puukauppa meni sikäli hyvin, että sain tarjouksia, mutta hinta on ryöstöhinta. 39,01 . ”Talvikorjuukohteiden omistajat ovat huutavassa hukassa.” s 8693_.indd 13 22.8.2021 13.20. 13,74 . 46,64 . 69,62 . 22,91 s Ensiharvennus 12,28 s Hankintahinnat s nousussa . 17,98 . ”Tarjonta on muutenkin ollut reipasta, ja ajoittain on mennyt ylitarjonnan puolelle.” Yhtiöissä pohditaankin, millä voimalla ostoja tehdään loppuvuonna. Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 19,41 . 50,53 . 17,50 s 16,84 s 24,41 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Korjuukustannusten nousu ei selitä kantohinnan laskua.” Nissin pelastus oli, että häneltä kaatui kesäkohteita. 13 AJASSA / 26.8.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 44,42 . 19,55 s 21,10 s 19,21 s 31,30 s 31,26 s Harvennushakkuu 56,73 . 25,26 . 25,03 . 16,01 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,07 . 35,16 . 30,56 s 32,48 s Uudistushakkuu 66,67 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,39 . 41,59 . 20,92 . 48,12 s 15,61 s 14,88 s 23,97 . Ensiharvennus 42,33 s 41,84 . 57,93 s 16,09 . 13,31 s 23,30 s 23,30 s Hankintahinnat 62,33 . 56,40 s 15,90 . 17,93 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,17 s 66,33 . Hinta on hyvin tapauskohtaista ja riippuu esimerkiksi siitä, joudutaanko käyttämään metsurikorjuuta.” Sahat saavat reklamaatiosuman Sahan näkökulmasta myrskypuiden tarjontapiikkejä tulee säännöllisen epäsäännöllisesti. 17,52 . 67,06 . 56,28 . 18,97 s 18,06 s 25,87 s 26,34 . 13,82 . 28,03 s 27,16 s Ensiharvennus 13,76 s 14,79 s Hankintahinnat 64,45 s 65,13 s 32,26 s 33,46 s 33,43 s s nousussa . ”Perinteiseltä hankinta-alueelta ja vakiintuneilta kumppaneilta ostamme, mutta emme laajenna hankinta-aluetta”, metsäpäällikkö Heikki Pietikäinen sanoo ja varoittaa, ettei korjuuseen pidä lähteä ennen kuin kauppa on tehty. 17,49 s 19,72 s 17,44 s 26,21 s 28,55 s Uudistushakkuu 62,91 s 67,41 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,89 . 14,35 . 57,46 . 31,23 s Harvennushakkuu 58,06 . 67,06 . 24,49 s Ensiharvennus 34,34 s 33,27 s 12,72 . Ei korjuuta ennen kauppaa Rajuilma osui Junnikkala Oy:n hankinta-alueen reunalle, Oulujärven länsipuolelle. 35,02 . 15,04 . 32,66 s 32,43 . 17,62 . 66,30 . Taloudellinen menetys on huomattava ja onnettomuuden ainoa onni oli, että tuhot ovat kesäkantavilla kohteilla. 33,72 s 33,03 . 44,92 . 48,95 s 33,34 . 18,66 . 48,22 . 39,29 s 17,00 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,58 s 53,09 s 17,93 s 15,53 s 25,07 Uudistushakkuu 59,55 s 54,79 s 21,29 s 19,31 s 27,72 s Harvennushakkuu 50,67 s 47,46 s 15,53 s 12,92 s 22,62 Ensiharvennus 11,74 s 10,53 Hankintahinnat s nousussa . 28,36 s Harvennushakkuu 52,14 s 52,16 . 68,05 . 68,60 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 29–32 keskiarvo Koillismaalla jo kiire korjata Pertti Nissiltä kaatui rajuilmassa 15 hehtaaria kasvatusmetsiä. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 17,73 s 16,73 s 24,67 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 42,54 . Harvennushakkuu 49,05 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,42 s 64,01 s 19,57 s 18,10 . Rajuilma osui makeimpaan vaiheeseen, jossa kuitupuuta olisi lähivuosina varttunut tukkipuuksi. 17,98 . 19,82 . Ensiharvennus Hankintahinnat 32,62 . 34,31 s 16,41 s 15,40 . Uudistushakkuu 52,05 . 19,74 . 18,13 s 17,67 . 24,36 s Hankintahinnat 62,67 . Muualla ostot jatkuvat normaalisti. 68,70 . Ensiharvennus 42,06 s 43,21 s 34,94 s 14,28 . 14,75 . 28,32 s 30,08 . 23,47 . 13,36 s 12,68 s Hankintahinnat 60,92 s 59,78 s 48,06 s 32,47 s 32,88 s 32,20 s s nousussa . 27,70 s Uudistushakkuu 65,73 . 43,17 s 18,38 s 20,19 s 18,05 s 26,99 s 28,48 s Uudistushakkuu 66,63 . 63,35 s 44,69 . 19,45 s 28,43 . 53,17 . 18,25 s 20,88 s 19,01 s 27,93 s 30,23 s Harvennushakkuu 54,04 . 37,40 s 17,78 s 17,75 s 17,26 s 24,92 s 24,57 s Ensiharvennus 14,20 s 13,74 s Hankintahinnat 62,85 s 63,69 s 33,22 s 31,80 s 32,76 s s nousussa . 39,10 s 17,04 . 64,09 . 35,21 s 19,44 s 18,96 s 30,31 s Harvennushakkuu 51,78 . 13,95 . 17,42 s 26,07 s 26,61 s Uudistushakkuu 63,69 s 64,69 s 46,71 . 19,42 s 21,80 s 18,21 s 26,70 s 29,39 s Uudistushakkuu 66,54 . ”Ei kymmentä puuta pystyssä” Kuusamolaiselta metsänomistaja Pertti Nissiltä meni sileäksi 15 hehtaaria nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä niin, että ”ei varmaan ole kymmentä puuta pystyssä”. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Uudistushakkuu 63,86 s 66,17 s 22,04 s 20,35 s 31,44 s 33,05 s Harvennushakkuu 53,38 . 23,65 . 19,05 . Tuhopuiden korjuussa ei pärjää kukaan – ei metsänomistaja, korjuuyrittäjä eikä saha.” Myrskypuussa on vääjäämättä sekundaa seassa, ja sahalle myrskypuut tietävät reklamaatiosumaa
8694_.indd 14 22.8.2021 13.24. ”Mutta monimuotoisuuden ja metsäKuusta ja raudusta tasatahtiin. Ero johtuu maanmuokkausmenetelmien kehityksestä, jalostetusta taimimateriaalista ja pottitaimien käytöstä”, kertoo sekametsien kasvatukseen perehtynyt erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Tämä käsitys voi kuitenkin perustua osin vanhentuneeseen tietoon. 14 26.8.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat S ekametsien merkitys nähdään entistä suurempana sekä ilmastonmuutokseen varautumisen että monimuotoisuuden kannalta. Varhaisperkauksessa on perinteisesti neuvottu poistamaan kaikki lehtipuusto, joten sekametsään pyrkivän raivaajan on mietittävä asiaa uudelta kantilta. Voisiko kuusitaimikostakin saada vielä kasvatettua luontaisten taimien avulla tasarakenteisen sekametsän. ”Kasvatus tasarakenteisena on onnistunut hyvin. Olen huomannut, että entisajan kuusen avojuuritaimiin verrattuna pottitaimet kasvavat erittäin paljon paremmin.” Taimimateriaali ja maanmuokkaus parantaneet kasvua Luontaisesti syntyneitä koivuja on pidetty perinteisesti uhkana kuusen taimien kasvulle, koska koivut ovat kasvaneet merkittävästi istutuskuusia nopeammin. Jos mielii kasvattaa kuusikon seassa koivua, kannattaa sopivia pieniä rauduskoivuja jättää jo varhaisperkauksessa paikkoihin, joissa ne eivät haittaa kasvatettavia kuusia. Kuuset ovat pysyneet hyvin koivujen kasvuvauhdissa mukana”, sanoo jyväskyläinen metsänomistaja ja koneyrittäjä Matti Järvinen. Osa Järvisen sekataimikoista on jo ehtinyt ensiharvennusvaiheeseen. Valtaosa uudistusaloistamme istutetaan edelleen kuitenkin pelkästään yhdelle puulajille, joka on yleensä kuusi. Nykyiset istutuskuuset pysyvät usein kasvukilpailussa luontaisesti syntyneiden rauduskoivujen mukana. Jos koivuja ei ole poistettu taimikosta varhaisperkausvaiheessa, ovat koivut päässeet piiskaamaan kuusten latvoja ja hidastamaan niiden kasvua. Olen jättänyt kuusitaimikoihin jo varhaisperkausvaiheessa aukkokohtiin rauduskoivuja kasvamaan. Matti Järvinen. Huuskosen mukaan alustavat tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että hoidetuissa nuorissa kuusi-koivu sekametsissä ei kuusten ja rauduskoivujen kasvunopeudessa ole enää kovin suuria eroja. ”Minun mielestäni voi. Myös toinen yleinen käsitys koivu-kuusi sekametsistä on kumoutumassa. ”Viljelykuusikoiden varhaiskehityksessä on tapahtunut todella iso muutos vuosikymmenten takaiseen. Rauduskoivun kasvattaminen kuusikon seassa ei nimittäin uusimpien tietojen mukaan lisääkään puuston kokonaiskasvua
mahdollisuus tasoittaa, mikäli osa koivuista on kirinyt selvästi etukasvuisiksi. Saija Huuskonen kuitenkin toppuuttelee pihistelemästä viljelyvaiheessa. 4. Mätästys on muokkausmenetelmänä kalleimmasta päästä, mutta Huuskosen mukaan se on suositeltava menetelmä. Jussi Koskinen METSÄNVILJELYTÖIDEN kustannukset ovat nousseet vuosi vuodelta. ”Rehevillä kohteilla aika varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen välillä on yllättävän lyhyt. ”Reikäperkaus johtaa helposti työläämpään taimikonharvennukseen, joten itse tekisin täysperkauksen ja jättäisin kuusten sekaan pienimpiä koivuja jonkin verran kasvamaan.” Varhaisperkaajan työssä haasteena on tunnistaa rauduskoivut hieskoivujen seasta. Koivu huomioon jo varhaisperkauksessa Rauduskoivuja syntyy luontaisesti runsaasti useimmille kivennäismaiden uudistusaloille. 2. Jos istutuskuusikkoon mielii saada monipuolisuutta koivuista, kannattaa asiaan kiinnittää huomiota jo varhaisperkausvaiheessa. Mutta näkisin, että jos viljelyja muokkaustiheyttä alennetaan nykyisestä paljon, ei se palvele sekametsän perustamista, sillä luontainen taimiaines syntyy parhaiten muokkauskohtiin.” Kuusi istutetaan nykyisin pääsääntöisesti kääntötai laikkumättääseen. Siksi metsänomistajan mieleen hiipii helposti ajatus, voisiko maanmuokkauksesta tai kuusten istutustiheydestä tinkiä, jos tarkoitus on kasvattaa metsässä huomattava määrä myös luontaisesti syntyneitä koivuja. ”Ymmärrän houkutuksen alentaa viljelytiheyttä kustannusten säästämiseksi. Matti Järvinen on jättänyt koivuja kuusten sekaan jo varhaisperkausvaiheessa. Tee metsänviljely laadusta tinkimättä. Rehevillä kasvupaikoilla harvennus tulee perkauksen jälkeen eteen yllättävän nopeasti. Huuskonen olisi reikäperkauksen suhteen kuitenkin varovainen. Pienen rauduskoivun voi tunnistaa lehdettömänäkin siitä, että sen oksien kuori tuntuu käteen selvästi karhealta. ”Mättään on todettu olevan kuusen alkukehitykselle ylivertainen. 15 METSÄSTÄ / 26.8.2021 tuhoihin varautumisen kannalta sekapuustoisuuden suosiminen on erittäin perusteltua”, sanoo Huuskonen. Siksi näkisin, että mätästys on suositeltava muokkausmenetelmä kuusi-koivu sekametsien perustamisessa.” Luonnonvarakeskuksessa on parhaillaan käynnissä SEKAVA-tutkimushanke, jonka puitteissa perustettavilta kestokoealoilta on odotettavissa tutkimustuloksia sekametsän perustamisesta, kasvattamisesta sekä eri puulajien kasvusta ja kasvudynamiikasta. Taimikon harvennuksessa etukasvuisia puita voi poistaa ja puiden tilajärjestystä tasoittaa. Tee varhaisperkaus ja taimikon harvennus ajoissa. 3. 5. Sekametsään tähtäävässä taimikonharvennuksessa kannattaa huolehtia siitä, että hoitotyöt tehdään ajoissa”, Huuskonen huomauttaa. Kuusen taimivaiheen kasvu voi olla hurjaa. 8694_.indd 15 22.8.2021 13.25. ”Varhaisperkauksessa kannattaa keskittyä kuusten kasvua haittaavaan lehtipuuston poistamiseen, mutta jättäisin pienimpiä siemensyntyisiä koivuja kuusten sekaan sopiviin kohtiin”, pohtii Huuskonen. Metsälehden lukija lähetti kesäkuussa kuvan keväällä 2020 istutetusta kuusesta. Mättääseen istutettu jalostettu kuusentaimi pärjää kasvuvauhdissa koivulle parhaiten. Voiko muokkauksesta ja istutustiheydestä tinkiä. Aiemmin lääkkeeksi sekametsän synnyttämiseen on tarjottu myös reikäperkausta, jossa istutustaimien kasvua haittaava lehtipuuvesakko poistetaan kuusten ympäriltä, mutta muuten lehtipuusto saa jäädä kasvamaan. Jätä aukkokohtiin luontaisesti syntyneitä pieniä rauduskoivuja jo varhaisperkausvaiheessa. Kyse on tasapainoilusta onnistuneen uudistamisen turvaamisen ja kustannusten välillä. Vuosi taimikon varsinaisen harvennuksen jälkeen kuuset ja koivut kasvavat tasatahtia. Varsinaisessa taimikonharvennuksessa koivu-kuusitaimikon rakennetta on Koivua kuusitaimikkoon ”Jättäisin varhaisperkauksessa pienimpiä siemensyntyisiä koivuja kuusten sekaan.” 1. Metsätuhojen ehkäisemiseksi ja monimuotoisuuden ylläpitämiseksi kasvata koivua kuusten seassa läpi kiertoajan
Kattopaanuihin, aidaksiin, ruuhiin ja saunanlauteisiin Suurin osa haavasta kasvaa vähemmistöpuulajina havupuutai koivuvaltaisissa metsissä. Kansallismuseo 8695_.indd 16 22.8.2021 13.29. Oli maa autio sitten myrskyn, avohakkuun tai tulipalon jäljiltä, tuli haapa ja alkoi muiden lehtipuiden kanssa peitellä avonaista maata. Viimeisen vuosikymmenen aikana haapa on noussut hyödyttömästä roskapuusta arvopuuksi. Ajan kuluessa haapa patinoituu kauniin harmaaksi. 16 26.8.2021 / METSÄSTÄ TUULA VUOLLE-SELKI H aapapuu saapui maahamme heti jääkauden jälkeen ja alkoi tehdä tundrasta metsää. Haapa soveltui verraten hyvin tulitikkujen raaka-aineeksi tasalaatuisuutensa ja kyllästeaineiden absorboitumisen kannalta suotuisan läpäisevyytensä vuoksi. Haapa, ja eritoten hybridihaapa, on kuitenkin nopeakasvuinen puulaji, joka hakkuun jälkeen lähtee uudestaan kasvamaan juurivesoista. Arvokkaimmassa käytössä haapaa on ollut kirkkojen tervatuissa kattopaanuissa. Historiassa haapaa on käytetty esimerkiksi kattopaanujen tekoon, aidaksiin, päreisiin, ruuhien, saunanlauteiden ja tulitikkujen tekoon. Haapa on perinteinen saunanlaudemateriaali. Sen juurakko voi olla tuhansiakin vuosia vanha. Haavan puuaine on tiheydeltään ja mekaanisilta ominaisuuksiltaan samankaltaista kuusen kanssa. Puutuoteteollisuuden kannalta haapatukin käyttöä ovat hankaloittaneet muun muassa värija lahoviat. Haavasta tunnetaan meilläkin useita erilaisia muotoja kuten pylväshaapa, mattohaapa ja jättihaapa. Ihmisasumusten, tallien ja karsinoiden lattioissa haapaa on käytetty, koska siitä saatiin pehmeä ja lämmin alusta. Haapaa käyttävän teollisuuden väheneminen alensi puolestaan metsänomistajien innokkuutta haavan kasvatukseen. Satavuotiaana haapa voi olla 30 metriä korkea ja lähes metrin paksuinen. Kilpailevien materiaalien ja tuontitulitikkujen seurauksena viimeinen haapaa raaka-aineenaan käyttänyt kotimainen tulitikkutehdas lopetti toimintansa 1990-luvun puolivälissä. lokakuuta vietettävän Hiljaisuuden päivä tunnukseksi. Edellytykset nousta metsätaloudellisesti kannattavaksi puulajiksi lisääntyivät jälleen. Ruutisäiliö 1700-luvulta Kansallismuseo Kansallismuseo Aho&Soldan / Lusto Haavasta valmistetettu kirkkovakka Kansallismuseo Haapaa käytetään myös hirsitalojen rakentamiseen. Tulitikkuteollisuus aloitti haavan käytön lähes 180 vuotta sitten. Haavan kauas kuuluva rauhoittava havina johtuu sen lehtien pitkien, litteiden ruotien lepatuksesta. Koko maassa haapa on vallitseva puulaji 0,3 prosentilla metsämaan pinta-alasta. Esimerkiksi vanerin valmistukseen haapa sopiikin periaatteessa yhtä hyvin kuin kuusi. Tästä syystä haapa sopisi myös bio energia tuotantoon. Haavasta valmistetettu rukinlapa. Toisin kun havupuista, siitä ei irtoa pihkaa, ja se ei myöskään johda lämpöä. Myös suuret kuolleet ja terveet oksat alentavat tuotteen laatua. Myös mekaaninen metsäteollisuus on lisännyt haavan käyttöä; uusiin tuotteisiin kuuluu mm. HAAPA HAVISEE HISTORIAA Haavalla on vuosisatojen kuluessa ollut monenlaista käyttöä. Suomessa toimi 1920-luvun Suomessa enimmillään 40 tulitikkutehdasta. Välillä unohdettu puu tekee uutta nousua. Monimuotoisuuden kannalta haapa on Suomen tärkein puu. Tulitikkuteollisuuden raakaaineena Pohjoismaisista lehtipuista nimenomaan haapaa on käytetty pisimpään puuraaka-aineena. Keveys, vaalea väri sekä hajuttomuus ja mauttomuus ovat mahdollistaneet haapapuun käytön myös elintarvikkeiden säilytysastioina sekä hammasja jäätelötikkuina. Vasta paperiteollisuuden kiinnostuttua haavasta vuosituhannen vaihteessa sille saatiin luotua kotimaista kysyntää. Se ei myöskään tikkuunnu. Suomessa koko maassa luonnonvaraisena kasvava metsähaapa on männyn, kuusen sekä hiesja rauduskoivujen jälkeen viidenneksi yleisin puulajimme. Tuuhea ja vehmas haapa on maisemallisesti yksi merkittävimmistä puulajeistamme. Haavan havina Nimenomaan ruskan aikana haapa on näyttävimmillään. Miellyttävä havina on nostanut haavan lehden 8. Kotimaiset jääkiekkoja kaukalopallomailatehtaat käyttävät yhä haaapaviilua, mutta muut materiaalit ovat lähes syrjäyttäneet sen. lämpökäsitelty haapa
Terveestä haapapuusta, jolla ikää oli noin 100–150 vuotta ja paksuutta noin 15 tuumaa, katkaistiin yhdeksän kyynärän (yksi kyynärä 45–70 cm) mittainen pölkky, joka kuorittiin. Aho&Soldan / Lusto Haavan lehdet, norkko ja siemenet Lusto, Suomen Metsämuseo Haaparuuhen tekoa vuonna 1935. Ruuhi oli niin kevyt, että yksi henkilö kantoi ruuhen olkapäillään. 17 METSÄSTÄ / Mies kuorimassa koneella haapapölkkyjä Vaajakosken tulitikkutehtaalla 1920-luvulla. Eino Nikkilä / Museovirasto 8695_.indd 17 22.8.2021 13.29
”Tässä ideana on siisti jälki. Kaivinkoneeseen liitettävässä metsämaamuokkaimessa on useampi keskipakoisvoimalla pyörivä teräpala. Vain muutama taimi on ruskettunut. Haaveena konepaja Pienestä pojasta lähtien Hassinen on rakentanut puusta ja muovista kaiken näköistä. Olemme saapuneet Tyrjänsaaren kylälle Ilomantsiin katsomaan, miten kesäkuussa istutetut taimet ovat selviytyneet kesän kuivuudesta. Myöhemmin aikuisena mies on rassannut muun muassa itävaltalaisia Steyr-traktoreita. Varjoisampaan rinteeseen istutetut parivuotiaat kuusentaimet ovat kasvaneet vauhdilla ja kurkottavat terhakasti kohti taivasta. Itse kehittelemällä koneella se onnistui. Hassisen kehittämän koneen muokkausjälki on tasainen ja siisti.Hassisen kehittämän koneen muokkausjälki on tasainen ja siisti. Nopeasti vilkaistuna näyttää, ettei tammikuussa hakattua uudistusalaa olisi muokattu ollenkaan. Väliin ei jää sammalvaippaa kuten mätästyksessä eikä maahan synnyn koloja ja lämpäreitä. Katso video Metsälehden Youtubesta Seppo Hassinen tarkastaa, miten taimet ovat lähteneet kasvuun hänen muokkaamassaan maassa. Ne sekoittavat pyöriessään sammalen ja kivennäismaan 15–20 sentin syvyydeltä. Pienen mutkan kautta unelma toteutui vuonna 1989. 18 26.8.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Ilomantsi Elimyssalo TIIA PUUKILA, teksti JOHANNA KOKKOLA, kuvat ”O i että! Nämähän ovat kohta hakkuukypsiä!” Seppo Hassinen huudahtaa ilahtuneena. Tässä metsämaa ei ole kuin keskityksen jäljiltä”, Hassinen toteaa. Hassinen on muokannut maan kehittelemällään täysin uudenlaisella koneella. Helteet eivät ole verottaneet taimia ja kuusentaimet ovat lähteneet vauhdilla kasvuun. Niin pitkään kuin Hassinen muistaa, hänen haaveenaan on ollut oma konepaja, jossa voisi rakentaa laitteita. 8696_.indd 18 22.8.2021 13.42. Lähempi tarkastelu paljastaa, että taimet on oikeaoppisesti istutettu muokkausjälkeen, mutta muokkausjälki on jotain muuta kuin tavanomaisen mätästyksen tai laikutuksen jäljiltä. Myös parin hehtaarin kokoisen aukon aurinkoisempiin paikkoihin isketyt puolitoistavuotiaat männyntaimet voivat hyvin. Hassinen perusti veljensä kanssa Hassinen Veljekset Oy:n eli Havel Oy:n. Legoja ei 1950-luvulla vielä ollut, joten hän teki itse puusta leikkitraktoreita ja muita leluja. Silloin ainakin, jos uudistusala on sellaisella paikalla, missä ihmisiä liikkuu, hehän kauhistelevat maanmuokkausta. Maasto on tasainen eikä kumpareita ja kuoppia näy. Lapsuuden kotitilalla Ilomantsissa sijaitseva yritys valmistaa metsäkoneen letkuHovikelpoinen muokkausala Metsänomistaja Seppo Hassinen halusi siistin ja helppokulkuisen uudistusalan
Tytär siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna 2014 ja on hieman toppuutellut isänsä rönsyileviä ideoita. Toisin kävi. Yksi mahdollisuus on käyttää istutusmättäiden tekoon istutusalueen ulkopuolelta tuotua ajomaata. 19 METSÄSTÄ / 26.8.2021 Otsikossa voi halutessaan nähdä sanaleikkiä. Muuta pitää kyllä löytyä. Näin ollen jopa vähäravinteinen hiekka kelpaa antamaan taimelle tarpeellisen tuen. Ennen oman yrityksen perustamista Hassinen ehti ajaa ajokonetta kolmetoista ja motoa viisitoista vuotta isänsä jalan jäljissä. Tuolloin käsipumppuja ei vielä ollut kaupan. Hassinen esimerkiksi kehitti itselleen käsipumpun, millä öljyä saatiin helpommin lisättyä metsäkoneeseen. Palaute oli hyvää ja kaikki uskoivat, että Hassisen metsämaajyrsin olisi ratkaisu suomaiden parempaan uudistamiseen. ja niputtavia spiraalisuojia, metsäkoneiden telan kiristimiä, kantojyrsimiä sekä venetelineitä. Sekä ruotsalaiset että suomalaiset yritykset ovat olleet menestyksellisiä siinä mielessä, että kohtuukustannuksin on saatu syntymään hyvälaatuinen kuusikko liki mahdottomiin paikkoihin. Parin vuosikymmenen kuluttua puuston epätasaisuutta ei edes huomaa. Ainoa ongelma on se, että kaivinkoneen kustannukset ovat mitä ovat ja saanto on suurin piirtein sama kuin kääntömätästyksessä. ”Jos tässä ei pysy raivatessa pystyssä, on parempi pysyä kotona tai tiellä viehkojen välissä”, Hassinen naurahtaa. Tällainen ajomaametsänviljely voi olla paikallaan silloin, kun mätästys on vaikeaa kivikkoisuuden vuoksi tai jos maaperä on tiukkaan sulloutunutta kivikkoista moreenia muinaisjärvien ylimmän tason yläpuolella. Mättään ainoa tehtävä on antaa mahdollisuus istuttaa taimi istutusputkella. Taitava kuljettaja kuitenkin kuulee mättäitä tehdessään sorakahmarin äänestä, onko alla sopiva paikka mättäälle, ja osaa siirtää mätästä metrin tai kaksi ennen kahmarin leukojen avaamista. Käsintehdyt laipat olivat ensimmäinen tuote, millä Havel polkaistiin alkuun. ”Ideana oli, että pinnasta napattaisiin kuiva sammal ja alta kivennäismaa vähän niin kuin pelto kynnettäisiin, mutta se sekoittaisi maan siistimmin”, Hassinen kertoo. Jatkuva kaatuilu ja jalan sijan hapuilu saivat puolentoista hehtaarin raivuu-urakan venymään. Metsämaajyrsimen teräpaloissa on käytetty kahta erivahvuista terästä. Se on liian kallista”, Hassinen harmittelee. Lopullinen päätös konepajan perustamisesta syntyi asuntovaunussa työmailla Lieksan, Juuan ja Nurmeksen perukoilla. Ei ole muuta tekemistä kuin kököttää asuntovaunussa. Hassisen veli oli Mekrijärven metsäntutkimusasemalla töissä ja pyysi veljeään kehittämään kanssaan laitteen, joka ottaisi maasta pesuvadin kokoisen alueen, sotkisi sen ja laittaisi takaisin. Nykyään yritys työllistää kolmetoista henkeä ja myös Hassisen lapset Suvi ja Mika ovat löytäneet uransa perheyrityksestä. Jos kuhunkin mättääseen käytetään 50 kiloa kivennäismaata, kymmenen tonnin kuormasta saa tehdyksi 200 mätästä. Jos ammattimetsuri saa tällä tavalla istutetuksi 300 tainta päivässä, tuotos on vallan erinomainen. Kun kaivinkoneen tuntiveloitus on 60 euron luokkaa, on viisasta hyväksyä kustannusten hillitsemiseksi mättäiden sijainnin epätasaisuutta. Muutamien kokemusten mukaan mätäskustannusten nousu voi olla parinkymmenen prosentin luokkaa. Toinen tilanne oli aikanaan mätästetyllä ennakkoraivuualalla, jota Hassinen raivasi kesän kuumimpina hellepäivinä. PALSTALLA Metsänviljely ajomaalle Ajomaasta tehtyihin mättäisiin istutettu kuusentaimikko Pohjois-Savossa. Omalle maalle testiin Kone sai olla kymmenen vuotta varastossa, kunnes Hassinen muisti sen uudelleen tänä keväänä. Vanhat kannot osoittavat suurella todennäköisyydellä, missä on puun syntyaikana ollut irtomaata ja itämisen edellytyksiä. ”Mitä muuta tekisin?” Hassinen to teaa pilke silmäkulmassaan. Kuoppaa jalka ei alalta löydä. Rakennustekniikassa ajomaalla tarkoitetaan johonkin kohteeseen ajettua maa-ainesta. Vuosien projekti Idea täysin uudenlaisesta metsämaajyrsimestä syntyi jo ennen konepajan perustamista 1980-luvulla. Myös metsäkoneen laipat mies teki itse. Käytännön kokemuksia ajomaan käyttämisestä on raportoitu vähän, mutta jotakin kuitenkin. ”Epäilin, että miten se kivennäismaassa kuluu ja särkyykö se kivikossa kappaleiksi, mutta ei mitään ongelmia. Tornator oli yrittänyt kehittää vastaavaa maanmuokkauslaitetta suometsiin, mutta kone ei toiminut toivotusti. Hän päätti kokeilla konetta omalla uudistusalalla, mutta tällä kertaa suometsän sijaan kivennäismaalla. Myös kaivinkonetunteja runsaasti käyttäen istutuspaikka löytyy aivan paljaita kallioita lukuun ottamatta. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Jos esimerkiksi hiekkakuoppa on istutusalueen välittömässä läheisyydessä, kustannusten nousu tavanomaiseen kaivinkonemätästykseen verrattuna on kuitenkin vähäinen. 8696_.indd 19 22.8.2021 13.42. Kun mätäs on matala, istutustaimen juuret tavoittavat nopeasti ravinteikkaan maanpinnan. Yleistämiskelpoisia tutkimuksia kustannuksista tehtäessä istutusmättäät paikalle ajetusta maasta ei ole. Sen jälkeen on työmatka ollut 40 metriä”, Hassinen naurahtaa. Rehevä, vesakoitunut metsänpohja oli täynnä yllätyksiä. Tämän kesäiseen itse muokkaamaansa uudistusalaan metsänomistaja on tyytyväinen. Uudelleen idea putkahti esille 2010. Jos ja kun ajomaa tuodaan talvella ja tehdään mättäiksi lumen päälle, osa mättäistä tulee tehdyksi kivien tai kantojen päälle ja muihin mahdottomiin paikkoihin. Suurin osa puuntuotosta turvemailla menee muokkaukseen. Harrastelija saa tyytyä 100–200 taimeen. Jos hehtaaria kohti tehdään 2 000 mätästystä, tarvitaan siis kymmenen kuormaa hehtaarille. Kokeilemalla maasta saattaa löytyä kivien välistä sen verran irtomaata, että taimen saa istutetuksi. Hassista konepajoineen pyydettiin apuun. ”Rupesin miettimään, että mitä järkeä tässä on. Tällä kaivinkoneeseen kiinnitetyllä metsämaajyrsimellä Seppo Hassinen muokkasi viime tammikuussa hakatun uudistusalan. Koneen hytissä mieli raksutti koko ajan uusien ideoiden parissa. Virallisesti Hassinen on ollut eläkkeellä jo pari vuotta, mutta haastatteluaamunakin mies on istunut toimistolla puolikahdeksasta aamulla. Yllätyin, miten hyvin se toimi.” Metsämaajyrsimellä muokatulla uudistusalalla kävellessä ei tarvitse varoa kuin taimia. ”Teknisesti se toimii hirmu hyvin ja kaikki ovat tyytyväisiä. Jos avohakkuun jälkeinen metsänviljely perustuu paikalle tuotuun ajomaahan, on kyseessä metsänviljely ajomaalle. Jos ravinteisuus on kuitenkin lehtomaisen kankaan tasoa, maapulasta kärsivä metsänomistaja voi miettiä tavanomaista kalliimpia ratkaisuja puuston kasvatusta varten. Syntyi nyt konepajan pihalla kaivinkoneeseen kiinnitetty kone. Mättään ei tarvitse olla ravinteikas. Hassinen kehitti prototyypin, mutta kaupallistaminen jäi, koska päivät kuluivat metsäkoneurakoitsijana. Vaihtoehtoinen menetelmä kivikkojen metsänviljelyyn on käyttää vanhoissa oppikirjoissa kuvattua istutuskankea
Myös Kuopion jättimäisen berliininpoppelin kolmihaarainen runko on tuettu metallisin tukipannoin ja -vaijerein. Jutun listauksissa oli mukana myös puujätti Kuopion keskustasta: tyvekäs berliininpoppeli. Kuopiossa kun ollaan, kadun toisella puolella, suoraan berliininpoppelia vastapäätä on tietysti kuuluisa Hanna Partasen kalakukkoleipomo. . Ainakin toistaiseksi berliininpoppelijätti on seissyt pystyssä Kuopion ja Kallaveden yli pyyhkivät puhurit, siinä vanhan kasarmin kupeessa. Suomessa yleisimpiä puistoihin istutettuja lajeja puistopalsamipoppeli ja berliininpoppeli. Vanhan vallan suosima puusuku Berliinipoppelia koskevia kyselyitä on saanut myös Kuopion eläköitynyt kaupunginpuutarhuri Erkki Oinonen, jonka avulla poppelin tarkka sijainti lopulta selvisi. (Poppelin on mitannut Dendrologian seura.) Halkeaminen myrskyssä on kolmihaaraisen puun suurimpia uhkia, joten berliininpoppelin rungot on tuettu tukipannoin ja -vaijerein. Tyven ympärys on muhkeat 7,4 metriä. Nopeakasvuisia, usein kookkaiksi kasvavia puita. Suuri berliininpoppeli löytyi elävänä ja jykevänä. Pajukasveihin kuuluva lehtipuusuku. 20 26.8.2021 / METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ, teksti MATIAS HONKAMAA, kuvat K erroimme heinäkuun Metsälehdessä Suomen suurimmista puista ja muista näyttävistä puuyksilöistä. "Nuoret poppelit kasvavat parhaimmillaan 1,5–2 metriä pituutta vuodessa." Toisaalta poppeleista kertyy kaupunkiympäristössä siivottavaksi runsaasti lehtiä ja muuta roskaa. . Puusuku haaroittuu herkästi, mistä seuraa ongelmia vanhempana, kun monihaaraista puuta joudutaan tukemaan turvallisuuden takaamiseksi. Tulliportinkadun berliininpoppelin lisäksi Kuopiossa näkemisen arvoisia puuyksilöitä ovat esimerkiksi Valtuustotalon puistikon tuoksupoppelit ja Niuvanniemen sairaalan puiston suuret lehtikuuset. . Koska kyseessä on näyttävä ja suurikokoinen puu, jättipoppelin kohdalla ehdittiin jo uumoilla pahinta: oliko kesäpuhuri kaatanut puun. . Metsälehteen oli kuitenkin yhteydessä lukija, joka kertoi vaikeuksista löytää poppelia. . Puujätti sijaitsee vanhalla kasarmialueella Tulliportinkatu 58 kohdilla. Kuopiosta paljastui ilouutinen: jättimäinen berliininpoppeli on yhä pystyssä. Lähde: Vihreät jättiläiset -kirja Kuopion keskustassa vanhan kasarmialueen kupeessa kasvavalla berliininpoppelilla on pituutta yli 30 metriä. "Se on Venäjän vallan aikainen puu. Lukemalla yltää paksuimpien lehtipuiden sarjassa kuudenneksi Vihreät jättiläiset -kirjassa. Fakta 8697_.indd 20 22.8.2021 13.45. . POPPELIT . Tuettu kolmihaarainen Puutarhaneuvos Oinonen mainitsee poppelipuiden eduksi sen, että niillä saadaan kaupunki nopeasti vihreäksi. . Hänen mukaansa Tulliportinkadun berliininpoppelin kohtalosta on aloitettu keskustelut jo vuosia sitten, sillä puuvanhus sijaitsee myrskyjen näkökulmasta huolestuttavan lähellä puisia kasarmirakennuksia. Näinhän kävi esimerkiksi jättimäiselle oululaiselle berliininpoppelille kesäkuun Ahti-myrskyssä. "Voimakas myräkkä halkaisee muuten herkästi tuollaisen puun", Oinonen sanoo. . Metsänomistajien parhaiten tuntema poppelisuvun puulaji lienee metsähaapa. . Oinosen mukaan pitää myös valvoa, että puun pääverso pysyy hyvänä. Peräisin varmasti sieltä 1800ja 1900-lukujen taitteesta." Oinonen kertoo, että venäläiset suosivat nopeakasvuisia poppelilajikkeita ja toivat niitä merkittävissä määrin myös Suomeen. . Berliininoppeli on laakeripoppelin ja pylväsmustapoppelin risteymä. Berliiniläismuisto Venäjän vallasta Metsälehden juttu Suomen suurimmista puista sai lukijat liikkeelle. Kuopiossa etsinnän tulos oli lopulta iloinen. Kaikin voimin näitä pyritään pitämään pystyssä, mutta tietysti turvallisuus aina ennen kaikkea." Vanhan puun kuntoa seurataan vuosittain. Lajinimike sai alkunsa Berliinin kasvitieteellisessä puutarhassa 1860-luvulla. "Puu on hieno maamerkki ja osa historiaa. . Oinosen arvion mukaan puulla on ikää yli sata vuotta
Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. tilaametsa.fi/konkari 8698_.indd 21 22.8.2021 13.46. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle. 74 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä
. Valitsimme kokeiltavaksemme K-Raudan 12 litran tankilla varustetun FXAja Puuilon 16 litran Grouw-reppuruiskun. 22 26.8.2021 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuva RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija P äätimme kokeilla, olisiko muutaman kympin reppuruiskuista ratkaisuksi pienten metsäalueiden boorin puutoksen lääkitsemiseen. FXA-ruiskun käyttöönotto oli helpompaa, koska laite oli pakkauksessa lähes käyttövalmiina. Ainoa keino valvoa boorin menekkiä on seurata nesteen vähenemistä tankissa ja verrata sitä käsiteltyyn pinta-alaan. Onneksi boorin yliannostus ei ole puille vaarallista. Vasemmalla kädellä paineltavalla painepumpulla tuotetaan painetta säiliöön. . Grouw’n valjaat ovat pehmustamattomat, FXA:n valjaat ovat pehmustetut. Kovin pitkää ikää niille ei tohtisi ennustaa, sen verran heppoisilta esimerkiksi ruiskujen osat näyttivät. Silloinkaan puut eivät kuole. . Grouw-ruiskun kokoaminen osoittautui ylimalkaisen ohjeen vuoksi hankalaksi. Booriliuoksen menekkiä oli vaikea kontrolloida. Kertapaineistuksella pääsee etenemään noin kymmenen metriä. Katso video Metsälehden Youtubesta GROUWPAINESUMUTINREPPURUISKU . Booria metsään halpisruiskulla Boorin levitys onnistuu halvallakin kalustolla, mutta käyttömukavuutta on turha odottaa. Ensi kokemuksemme mukaan kannattaa valita suutin, joka sumuttaa liuosta säästeliäimmin. Molemmat noin 30 euron ruiskut olivat alkukesästä hyllytavaraa Jyväskylän myymälöissä. Myynti Puuilo . Ruiskulla ulottuu levittämään kerralla 3-4 metrin kaistaa. KOKEILTUA 8699_.indd 22 22.8.2021 13.49. Tankin vetoisuus 12 litraa . Hankalakulkuisessa maastossa boori kannattanee laimentaa mahdollisimman suureen vesimäärään. Tosin kummassakaan ei kerrottu juuri muuta kuin että käyttöohje olisi syytä lukea ennen käyttöönottoa. Molemmissa oli tarjolla useita erilaisia suuttimia. Sankan pintakasvillisuuden, mätästyskuoppien, pajukon ja hakkuutähteiden seassa jatkuvatoiminen ruiskutus ei aina onnistu. Grouw-ruiskun kokoamista ei varsinaisesti helpottanut sekään, että kokosimme ruiskua itikoita kuhisevan entisen suopellon laidalla. Tällaisiin paikkoihin kannattaa mennä varhain keväällä, kun pintakasvillisuus on lakastunut. Ruiskutuspää piti koota varsin pienistä osista, eikä kantoremmienkään kiinnitystapa ihan kertajärkeilyllä avautunut. Puuilossa myytävän Grouw-ruiskun käyttöohjeista ei juuri ollut apua. Muuten ainetta tuntui kuluvan nopeasti. Boori saatiin levitettyä Molempien ruiskujen toimintaperiaate on samanlainen. Kunnollisen ohjeen puuttuessa jouduimme arvailemaan ja kokeilemaan, mikä suutin toimisi parhaiten boorin ruiskutuksessa. . Hinta 31,95 euro + hankintahinta + helppo ottaa käyttöön – olemattomat käyttöohjeet Fakta K-Raudassa myytävä FXA-ruiskun (vasemmalla) säiliön tilavuus on pienempi. Ainakin muovisäiliö kelvannee muovin kierrätykseen. Kaikki näyttivät toimivan, mutta liuoksen menekki vaihteli. . Helppokulkuisessa maastossa voi edetä koko ajan ja sumuttaa samalla booriliuosta maastoon. Tippuneiden pikkuosien etsintä olisi helpompaa lattialta kuin heinikosta. Tankin vetoisuus 16 litraa . Kummankin myyntipakkauksessa oli suomenkielinen käyttöohje. Metsänhoidon asiantuntijan mukaan puihin alkaa ilmaantua myrkytyksen oireita vasta, kun booriannos on viisinkertainen suositeltuun verrattuna. Myynti K-Rauta . Hinta 29,90 euroa + hankintahinta + mutkaton toimivuus – vaikea koota käyttökuntoon – olemattomat käyttöohjeet FXA-REPPURUISKU . Molemmat kolmenkympin ruiskut kestivät ongelmitta ainakin sen aikaa, että parin hehtaarin alalle saataisiin boori levitettyä. Ilman improvisaatiota se ei olisi onnistunut. Booriliuos levitetään oikealla kädellä pideltävällä letkulla, ja ruiskutusta annostellaan puristettavalla käsikahvalla.
Samaan aikaan luontojärjestöt aloittivat kampanjoinnin avohakkuita vastaan. Televisiossa metsätalous nähdään yleensä kielteisenä.” Pirkka-Hämeen lautakunnan mielestä asiallinen tieto hyvästä metsänhoidosta ja sen tuloksista oli saanut erittäin vähän tilaa suurimmissa tiedotusvälineissä. Suomen Metsäyhdistys kysyi piirimetsälautakunnilta, mitä ympäristövuoteen liittyviä myönteisiä ja kielteisiä piirteitä ne olivat havainneet. Palon jälkivartiointi on metsänomistajan vastuulla 8699_.indd 23 22.8.2021 13.49. 23 METSÄSTÄ / 26.8.2021 ENNEN NYT JA Sarjassa tarkastellaan Metsälehden vanhoja uutisia nykyhetken valossa. Vakuutus korvaa myös muita kuluja Metsäpalovakuutukset ovat yleensä täysarvovakuutuksia. Metsäpalo ja sen torjuntatoimet voivat aiheuttaa metsässä totaalista tuhoa, johon metsänomistaja voi varautua lähinnä vain vakuuttamalla. Median hylkimä metsäala SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva M etsänomistaja voi varautua metsäpaloihin lähinnä vakuuttamalla metsänsä. Tämän vuoksi Pohjola vakuutus keskeytti esimerkiksi Kalajoen metsäpalon sytyttyä metsävakuutusten myynnin Keskija Pohjois-Pohjanmaalla ja jatkaa sitä, kun tilanne on normalisoitunut. Metsäpalovakuutuksia voi pitää kohtalaisen edullisina vakuutetun omaisuuden arvoon suhteutettuna. ”Valtakunnallisella tasolla on sen sijaan tapahtunut ylilyöntejä. Jokainen voi arvioida, kumpi hanke on saanut enemmän palstatilaa ja lähetysaikaa. Porin metsänparannuspiirin mukaan maakunnalliset tiedotusvälineet olivat suhtautuneet metsänparannustöihin asiallisesti. Lausuntojen mukaan ”toimittajat ja luonnonsuojelijat tuntuvat olevan pahimpia metsätalouden mustamaalaajia ja aiheettoman arvostelun esittäjiä”. Tämä yhdisti viime vuonna koko alan yhteiseen ”Metsien Suomi” -julkisuuskampanjaan, jonka tavoitteena oli herätellä media ja sitä kautta suuri yleisö näkemään metsät myös taloudellisesta näkökulmasta. Vakuuta hyvän sään aikana Metsävakuutusta ei välttämättä saa enää silloin, kun riskit ovat jo selvästi kohonneet. Jos metsäpaloalueelta korjataan puuta, ja sen seurauksena syntyy yli 0,3 hehtaarin avoin alue, tai kasvatushakkuun jälkeinen lakiraja alittuu, seuraa hakkuusta samalla myös metsän uudistamisvelvoite. ”Näin vältytään tilanteelta, jossa pitäisi arvioida sitä, onko metsä vakuutettu ennen kuin vahinko on tapahtunut”, Leijala perustelee. EERO SALA METSÄPALON jälkivartiointi on metsänomistajan vastuulla ja myöhemmin palon jälkeen tulee myös tarkistaa, täytyykö metsä uudistaa, muistuttaa Suomen metsäkeskus. ”Päällimmäinen havainto oli yleisön nurja suhtautuminen metsäasioihin, tiedon puute ja toisaalta metsäammattilaisten jyrkän kielteinen asenne ympäristönsuojeluun.” Paljon ei ole muutosta tapahtunut neljässä vuosikymmenessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos esimerkiksi sadantuhannen euron arvoinen puusto palaa, ja metsänomistaja saa puista vain 25 000 euroa myyntituloa energiapuuna, korvaa vakuutus metsänomistajalle menetyksenä 75 000 euroa. ”Vakuutus on ostettava silloin, kun riski esimerkiksi metsäpalolle tai myrskyvahingoille ei ole selvästi kohonnut.” Eli jos naapuritilalla palaa, tai viikonlopuksi ennustetaan rajua myrskyä, ei metsävakuutusta välttämättä enää voi ostaa. Myöhemmin metsäpalon jälkeen metsänomistajien on hyvä tarkistaa metsikön kunto ja varmistaa, onko alueella riittävästi metsälain tarkoittamaa kasvatuskelpoista puustoa. Jos alueella on tasaisesti jakautuneena kasvatuskelpoista puustoa metsälain vähimmäismäärän verran tai sitä enemmän, ei alueelle tarvitse istuttaa uutta taimikkoa. Lisäksi kirjanpainajat voivat lisääntyä ensi kesänä paloalueella, jos sinne jää runsaasti vaurioitunutta hiiltymätöntä järeää kuusikkoa”, metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes sanoo. EERO SALA VUONNA 1980 vietettiin ympäristön vuotta. Palaneen puuston ohella metsäpalovakuutuksesta voi saada korvauksia, jos metsäpalon rajoittamiseksi metsään on pitänyt hakata palon leviämistä estäviä palokäytäviä. Omaisuuden ja toiminnan vakuutuksista vastaava johtaja Leena Leijala Pohjola-vakuutuksesta huomauttaa, että vakuutus on syytä ottaa hyvissä ajoin. Tuli voi jäädä kytemään maastoon pitkäksi aikaa, tilannetta täytyy seurata ja ilmoittaa pelastuslaitokselle, jos palo lähtee uudelleen leviämään. Remeksen mukaan metsäpalot todennäköisesti yleistyvät Suomessa tulevina vuosina, kun ilmastonmuutos lisää pitkiä kuivuusjaksoja. Esimerkiksi Lähi-Tapiolan suppea metsävakuutus Keskija Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitseville yhteensä 110 hehtaarin metsätiloille maksaa tänä vuonna alle euron hehtaaria kohden. Metsäala kokee edelleen, että se ei saa viestiään perille valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Puustoa voidaan hyödyntää ainoastaan energiapuuna. ”Laajan metsäpalon aiheuttamat tappiot metsänomistajille ovat suuret, sillä palanutta ja hiiltynyttä puuta ei voida enää käyttää metsäteollisuuden raaka-aineena. Kalajoella tuli ylitti tämän palokäytävän hetkessä. Esimerkiksi Pohjola vakuutuksen metsävakuutus korvaa metsäpalosta aiheutuneet vahingot ”asiakkaan menetyksen mukaan” ulkopuolisen arvioitsijan tekemän arvion perusteella. ”Sitä vastoin toimittajat ovat olleet herkästi omien asenteittensa mukaisesti nykymetsänhoitoon nurjasti suhtautuvien ’eliittiluonnonsuojelijoiden’ äänitorvena.” Päämetsänhoitaja Erkki Timonen Kuopiosta puolestaan ihmetteli, että monia myönteisiä asioita pidettiin kielteisinä ja päinvastoin. Sen vuoksi metsäomaisuutta kannattaa vakuuttaa. Myös palon jälkivartioinnista saattaa aiheutua huomattavia kustannuksia, jotka vakuutus voi korvata
Viimeisen vuosikymmenen aikana luolista on julkaistu runsaasti suomenkielistä kirjallisuutta. Vuonna 2010 perustettu Suomen Luolaseura on koonnut harrastajia yhteen. Mittaajien löytämä ketunpoikasen pääkallo muistuttaa, kuinka luolaan ei tule lähteä noin vain. ”Oman harrastuksensa ohessa luolista kiinnostuneita ovat esimerkiksi lepakkoharrastajat, boulderoijat ja geokätköilijät. Siksi luolaankaan ei tule koskaan lähteä onneansa koettamaan, ei etenkään yksin. Kansallispuistoa hallinnoiva Metsähallitus suosittelee matkailijoille ja muille asiaan vihkiytymättömille luolaan tutustumista vain ohjatuilla, tunnista kahteen kestävillä retkillä. Yli satametrisiä luolia tunnetaan vain kahdeksan ja yli 50-metrisiä 24 kappaletta”, Suomen Luolaseuran kouluttaja Ralf Strandell sanoo. Maan uumenissa ei kännykkä toimi, ja kaatuminen terävinä väijyviin luolan seinämiin voi olla kohtalokas. 24 26.8.2021 / PILKKEITÄ HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat ”T uleeko tästä mitään?” kirpoaa mieleen, kun makaan vatsallani ahtaassa kallionkolossa, olkapäät hankaavat kummallakin puolella kallioseinää ja jalkaterät hapuilevat askelmia alaspäin. Määrään vaikuttaa se, mikä lasketaan luolaksi. ”Valtaosa maan tunnetuista luolista on alle kymmenmetrisiä kivenkoloja. RETKEILY Siellä minne aurinko ei paista Retki Suomen pisimpään läpikuljettavaan luolaan Kolin kansallispuistossa on kostea ja hikinen. Onkaloiden seinissä mikään ei ole muuttunut tuhansiin vuosiin. Juuri nyt, viileän kallion puristuksissa tuntuu, että luola saattaa olla myös se kaikkein ahtain. Välillä on avarampaa, välillä hyvinkin ahdasta. Muutama vuosi sitten kaksi luolaharrastajaa mittasi luolan pituuden lasermittarilla kaikkine umpihaaroineen. Repouuron luola löydettiin 1990-luvulla Kolilta louhikkoisen rinteen juurelta. Luolat houkuttelevat myös viikonloppu-ulkoilijoita, jotka löytävät luolat usein opasteista tai ulkoilublogeista”, Strandell sanoo. Kun matka jatkuu kovalla kalliolla konttaamalla, alun pitäen rullaluisteluun tehdyt polvisuojat tuntuvat hintaansa arvokkaammilta. Ilman otsalamppua ympärillä olisi täysin pimeää. Aihe on ollut esillä mediassa, ja erilaiset kartat sekä mobiilisovellukset ovat madaltaneet kynnystä luolavierailuille. Vielä 2000-luvun alussa kansalaiset eivät juurikaan tunteneet suomalaisia luolia. Suurimmassa osassa luolasta pystyy kävelemään. 8700_.indd 24 22.8.2021 13.53. Maaäidin halailu milloin konttaamalla, milloin ryömien ja koloihin ahtautumalla käy työstä. Vesipisarat tippuvat äänettömästi, ja tunnelma on muutenkin hiljainen. Sokkelot kulkevat useammassa kerroksessa, mikä tekee Repouuron luolasta Suomen oloissa erityisen. Muutaman kilometrin päässä Kolin vaarojen huipuilta avautuva avara kansallismaisema on juuri nyt vain hyvin etäinen muisto, sillä etenemme tiettävästi Suomen pisimmässä luolassa, joka on ihmisen kuljettavissa. Sokkeloinen kellari Kolin kallioiden uumenissa, jääkauden siirtelemien kivenmurikoiden välissä ilma on kostea ja viileä – kuin kellarissa olisi. Kosteutta lisää oman kehon hikoilu. Tulos oli 260–280 metriä. Kaveri, kypärä, otsavalaisin ja hankausta kestävät vaatteet ovat luolaretken tärkeimpiä varusteita, näyttävät Mika Okkonen (vasemmalla) ja kirjoittaja Heikki Hamunen. Turvallisuussyistä Repouuron luolaankaan ei ole opasteita. Yli tuhat luolaa Suomesta löytyy yli tuhat luolaa
Va ltt er i Sk yt tä Törmäsin elokuussa metsässä jäniksenpoikasiin. Toistaiseksi kaikki misteliesiintymät ovat kaupunkialueella, katuvarsien ja puistojen puissa, mutta aikaa myöten se kyllä leviää metsiinkin. Vai risteymiä. Ainakin Lapissa metsäjänisemot tuovat hengissä selvinneet poikasensa talven lähestyessä marraskuussa jänisten kokoontumisiin, ”jänistanssiaisiin”. Pedot verottavat jänispoikuetta jo heti syksyllä. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Metsäjänisnaaras voi saada vuodessa 1–3 poikuetta. Varastaako se myös nilasta puun yhteyttämistuotteita, on yhä epäselvää. Mieluiten jänikset syövät koivujen latvuksia, kun Lapin talven lumikuorma taivuttaa isompienkin koivujen latvuksen kohti maata. Loppukesästä elokuussa syntyviä jäniksenpoikasia on kutsuttu sadonkorjuuajan muovaaman maiseman mukaan sänkipoikasiksi. Millaiset mahdollisuudet elokuun poikasilla on selvitä. Metsäjänisten määrä on vähentynyt etenkin Etelä-Suomessa, jossa rusakko on yleistynyt. Metsäjäniksen ja rusakon on myös todettu risteytyvän. Mistelin oksat ripustetaan tavallisesti oven päälle niin että ihmiset joutuvat kulkemaan mistelin alitse, ja mistelin alla on lupa suudella. Petojen lisäksi poikasten selviytymiseen vaikuttavat taudit, metsästys ja ravintotilanne. Vastausta varten on haastateltu Eija Kujansuuta, joka on seurannut metsäjänisten elämää tiiviisti Lapissa kuuden vuoden ajan. Jäniksenpoikaset opetetaan itsenäisiksi pienestä pitäen. Metsäjäniksen vai rusakon. Pohjois-Suomessa metsäjänisten määrässä ei ole havaittu pudotusta. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti. Jutun lähteenä myös riistakolmiot. Petoeläimet, kuten kettu, tuovat suurimman vaaran jänistenpoikasten selviytymiselle. Loppukesästä syntyneillä metsäjäniksen poikasilla on hyvät mahdollisuudet selvitä tulevasta talvesta, myös Lapissa. Jos mistelin siemenet tarttuvat nokan pieleen, lintu yrittää päästä eroon kiusallisista siemenistä hieromalla nokkaa puun oksaan Misteli aloitti Suomen valloituksen Mistelin heteet ovat kasvaneet kiinni kehälehtiin ja siitepöly vapautuu kärpästen kuljetettaviksi pienistä aukoista. Lapissa tyypillisempi tilanne on, että metsäjänisnaaras lisääntyy vain joko touko-kesäkuun tai heinä-elokuun vaihteessa. Lapin olosuhteissa jänisemojen on opetettava poikasilleen selviytymiskeinoja miltei vuoden verran. Etelä-Suomen aika ajoin lumettomissa talvissa valkoinen talviturkki taas voi joinain vuosina olla jopa haitaksi. Karkuun lähteneen emon ulkomuodon perusteella kyse oli metsäjäniksen poikasista. Meitä lähinnä misteliä kasvaa Ruotsissa Tukholman seuduilla, mutta Turkuun se luultavasti saapui Länsi-Euroopasta. Ti m o To iv an en 8700_.indd 25 22.8.2021 13.53. Erityisesti Brittein saarilla mistelin marjovia oksia käytetään joulukoristeina, ja siihen tarkoitukseen niitä tuodaan hiukan meillekin. Se imee tarvitsevansa veden ja ravinteet isäntäkasvinsa oksista, mutta valmistaa tarvitsemansa hiiliyhdisteet ainakin pääosin itse yhteyttämällä. Tämä ketjukin tarttuu helposti oksiin. Pohjois-Suomessa selviytymisen edellytyksenä on, että poikasille ehtii kasvaa valkoinen talvikarva, joka pitää ne lämpiminä pakkasissa. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. VALTTERI SKYTTÄ Miten käy sänkipoikasten. Asterixin lukijoille misteli on tuttu kasvi! Kun joulun jälkeen mistelin oksat nakattiin takapihalle, mustarastas söi marjat. Ne viettävät suurimman osan päivästä omillaan. fi ja yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki Itä-Suomen yliopistosta. TURUN SEUDULLE on kotiutunut misteli, joka on lehtipuiden oksistossa loisiva talvivihanta pensas. Kujansuun jänisseuranta jatkuu. Metsäjänis ei tee pesää, vaan poikaset syntyvät kasvillisuuden sekaan. Rusakolla on usein suuremmat poikueet. ja samalla se istuttaa siemenen juuri oikeanlaiseen kasvupaikkaan. Amerikkalaiset havupuilla loisivat kääpiömistelit aiheuttavat miljoonien kuutiometrien kasvutappioita. Näin laadit lukijakirjoituksen Repouuron luola löydettiin 1990-luvulla Kolilta louhikkoisen rinteen juurelta. Lumijälkilaskennan perusteella metsäjäniksiä on nykyisin kolmasosa siitä, mitä niitä oli 30 vuotta sitten. Suurta vahinkoa se ei siinäkään vaiheessa aiheuta. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Etelässä poikueita syntyy useampia kuin pohjoisessa. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Häneltä julkaistiin keväällä kirja Metsäjänis – utelias älykkö. Jos pieniin poikasiin törmää elokuussa, todennäköisempi lisääntyjä on rusakko. Marjoissa on hyvin tahmeata liimamaista ainetta. Useat mistelien sukulaiset elävät täysin isäntäkasvinsa yhteyttämistuotteiden varassa. Asia selviäisi hampaista: molemmilla lajeilla on yläetuhampaissa pitkittäisuurre, joka on rusakolla keskellä hammasta ja metsäjäniksellä hampaan sisäsyrjällä. Tavassa heijastuu varmaan ikivanha hedelmällisyyskultti ja uskomus mistelin taikavoimiin. Mistelin sukulaisissa on kyllä kiusallisiakin loisia. Jänisemo käy imettämässä poikasia kerran päivässä. Poikaset kulkevat ensimmäisen talvensa usein pareittain. fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Jos lintu nielee marjat kokonaisina, siemenet poistuvat linnun ulostaessa helminauhamaisena ketjuna, jossa lima sitoo siemenet toisiinsa. Pohjois-Suomessa metsäjänisten ruokavalio on talvisaikaan hyvin rajallinen. Rusakon poikaset ovat väritykseltään kaksivärisempiä tai kirjavampia kuin metsäjäniksen poikaset, ja metsäjänispoikasten maha on valkoinen. Kuvan hakkuuaukolta löytyneet poikaset ovat luultavasti metsäjäniksen. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 26.8.2021 METSÄPILA LUKIJAKYSYMYS Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Emo voi jäädä imetyksen jälkeen hetkeksi poikasten luo ja tutustuttaa niitä ympäristöön
Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Yli 100 tietokortia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8701_.indd 26 22.8.2021 14.02
Analyyseillä mitataan sekä kuljettajan taloudellista tehokkuutta että luonnon monimuotoisuuden ja ympäristöasioiden huomioimisen laatua. Simulaattoreiden käyttö aitojen koneiden ohella antaa edullisen mahdollisuuden hioa ja parantaa taitoja myös myöhemmässä vaiheessa opintoja – etenkin, jos simulaattori analysoi suorituksen ja antaa palautetta välittömästi suorituksen aikana. ISMO SARAJÄRVI Lapin AMK Uusia menetelmiä simulaattorikoulutukseen Metsäkoneenkuljettajat oppivat ammattiin tietokonepeliympäristössä. Kuljettajien koulutustarpeiden lisäksi uusi ohjelma palvelee metsätalousinsinöörien koulutusta AMK-tasolla, ja se lisää yhteistyötä koulutusten välillä. kansainvälisten metsäsertifiointijärjestelmien merkityksen lisääntyessä. Pelillisestä oppimistavasta on tullut osa metsäkoneenkuljettajien koulutusta Lapin koulutuskeskus REDUssa. Vaikka hankkeessa tehdään omakin VR-tekniikkaan ja liikealustaan perustuva simulaattori, voidaan uusi lisäohjelma liittää kaikkien metsäkonevalmistajien simulaattoreihin. Vuonna 2020 käynnistyneessä hankkeessa ”Metsäkone simulaatiokoulutuksen kehittäminen” (MeSi) tuodaan perinteisten simulaattoriharjoitusten yhteyteen uudenlaisia pelillisyyteen perustuvia oppimistapoja. Lisäksi simulaattoreiden tuottama tieto ja siitä tehtävät analyysit mahdollistavat laadukasta toimintaa haittaavien esteiden tunnistamisen. Viime kädessä kuljettajan ratkaisuista ja havainnoista riippuvat työn taloudellinen tulos sekä erityisesti ympäristövaikutusten ja monimuotoisuuden huomioimisen taso. Tietokonepelien kaltaisen oppimistavan uskotaan vahvistavan opiskelijan motivaatiota parantaa suoritustaan. Kehitettävästä lisäohjelman kautta voidaan siirtää uusiin harjoitustehtäviin tarvittavaa reaalimaailman metsätietoa simulaattorille. Esimerkiksi Lapin koulutuskeskus REDU investoi tänä vuonna uusiin simulaattoreihin niin, että opiskelijaryhmää voidaan kouluttaa useilla simulaattoreilla samanaikaisesti. Hakkuutyömaat suunnitellaan etukäteen, mutta lopuksi hakkuun toteutuksessa kuljettaja valitsee poistettavat puut itsenäisesti ja päättää niiden käsittelystä maastossa. Aki Ranta ASIANTUNTIJALTA 8701_.indd 27 22.8.2021 14.03. Erityisesti vaatimukset ympäristön ja metsän monikäyttömahdollisuuksien huomioimisesta ovat kiristyneet mm. Niillä hankitaan riittävät perustaidot ennen aitojen koneiden käyttöä. Tulokset annetaan jo harjoituksen aikana palautteena simulaattoria ajavalle kuljettajalle, jotta hän tarvittaessa voi korjata toimintaansa työn laadulle asetettujen tavoitteiden suuntaan. Harjoituksen aikana ohjelma kerää simulaattorista tietoa siihen liittyvistä tapahtumista, joita tutkitaan ohjelman analyysijärjestelmässä. Samalla voidaan arvioida koko hakkuuketjun (metsäkone ja metsätraktori) taloudellisuutta ja vaikutusta metsäkoneyrityksen kannattavuuteen. Hankkeessa tehdään siis simulaattoriin liitettävä ohjelma, jolla oppimista viedään enemmän pelimaailman suuntaan. 27 PILKKEITÄ / 26.8.2021 Metsäkonekuljettajien osaamisella on suuri vaikutus hakkuutyön taloudelliseen tulokseen ja ympäristövaikutusten laatuun. Metsäkoneenkuljettajien koulutuksessa hakkuukoneja metsätraktorisimulaattorit ovat olleet käytössä pitkään, ja niiden osuutta opetuksessa ollaan parhaillaan lisäämässä ja tehostamassa merkittävästi. Metsäkonesimulaattoreiden on kehityttävä jatkuvasti, jotta kuljettajan osaamiselle asetetut uudet vaatimukset voidaan saavuttaa
Vastaus järkyttänee monia metsänhoitajia – edes vanha sääntö ”mänty pitkät neulaset, kuusi lyhyet neulaiset” ei näköjään aina pidä kutiaan . Savonlinnasta kohteeseen on matkaa n. Sähköliittymä ja Halinanlammin rantaviivaa n. 200 m. Yleiskaavassa rantarakennuspaikka, rak.oikeus 120 m 2 . Uusi latva on syntynyt viereisestä vuosikasvaimesta. Metsäarvion mukaan kokonaispuusto n. Lisämaata on mahdollista ostaa. Hp. Sinulla on oltava soveltuva koulutus ja kyky hahmottaa sekä hyödyntää tietojärjestelmiä. 50 m. Määräala Kenkijärven rannalla, rantaviivaa n. 6,7 ha havupuuvaltaista uudistuskypsää metsää, kokonaispuuston määrä on n. 1800 m 3 . 1992 valmistunut vakituiseen asumiseen soveltuva hirsitalo sekä tilava tallirakennus. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Hp. RANTATONTTI, Kerimäki, Hälvä 0,65 ha. Hp.195.000 € / tarjous YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv www.metsalehti.fi/metsamaa TULE TÖIHIN KEHITTYVÄÄN JA VIREÄÄN ORGANISAATIOON toimenkuvien vaihdon vuoksi haemme Jyväskylän toimistolle aluevastuullista METSÄNEUVOJAA Aluevastuullisen metsäneuvojan työnkuvaan kuuluu metsänhoitoyhdistyksen kaikkien palveluiden myynti alueensa metsänomistajille. Aikaisempi kokemus myynnistä ja markkinoinnista luetaan eduksesi. Vastapäisille Hytermän luonnonsuojelualueelle ja museosaarille venematkaa n. Oiva paikka yhdistää mökkeily, metsänhoito ja muut metsäiset harrastukset. Hp. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 2009 valmistunut 133 k-m 2 :n kokoinen Finnlamelli-hirsitalo korkealla mäellä, ikkunoista upea järvinäköala Puruvedelle. Omaa Seurajärven rantaviivaa satoja metrejä. Porukalla järkeilimme, että kuusen siemen lienee takertunut ja itänyt männyn kylkeen. 3 kiinteistöä n. Tutustu myös kohteesta tehtyyn drone-videoon: www. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 200 000ha. Mahd. 10 km päässä Enonkosken taajamasta. myös neuvotella metsätilan ja tonttien ostosta yksittäin. 13 km, hyvä tieyhteys ympäri vuoden, Saimaan vesireittien varrella. Kaunis niemi Saarijärven rannalla, rantaviivaa kaikkiin ilmansuuntiin, kumpuileva ja osittain kallioinen maasto. 1.800 m 3 . Luonnossa tämän oksatupsun kohtalona olisi ollut kuolla varjostukseen muutaman vuoden kuluttua SEPPO VUOKKO Kuusen oksa männyn rungossa. MIKKO RIIKILÄ KYLLÄ sykerökin on mäntyä. Kävelymatka Hauhon keskustaan! Hp. 38.000 € / tarjous RANTAMETSÄTILA, Forssa, Matku 12,261 ha. Nuorista kasvatusmetsistä ja hyvässä kasvuvaiheessa olevista taimikoista koostuva asuin-/ metsäkiinteistö Hankavaarassa. Mäen alla rannassa n. LOMA-ASUNTO/METSÄTILA, Savonlinna, Savonranta 18,2 ha. 20 km. 65.000 €. Piilosilmujen kehitys on kuitenkin ollut niin verkkaista, että uusi latva on karannut ulottumattomiin, osittain siksikin, että keskenään kilpailevia haaroja on niin lukuisasti. Alue on kaavoittamaton, rakentaminen poikkeuslupamenettelyllä. www.paijannemhy.fi Päijänteen MHY 2 x 160_92mm 11.8.2021 12.21 Sivu 1 8702_.indd 28 22.8.2021 14.06. 130.000 € METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. 1978 rakennettu pyöröhirsinen n. Todellisuudessa tästä ei kuitenkaan ollut kysymys. Hp. Kuvan perusteella tuulenpesämäisen muodostuman syntytapaa ei pysty päättelemään. Asuinkiinteistön hintapyyntö 357.000 €, metsäpalstan hintanäkemys 75.000 € / tarjous. 149.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Tontti sijaitsee korttelin päädyssä ja valmis tie on tontin rajalle. Lomarakennuksille huikea näköalapaikka aamuauringon suuntaa Peltolahdelle. Metsätalouskäytössä on noin 17 ha, puuston kokonaismäärä on noin 950 m 3 . Mahtava paikka rakentaa tukikohta Pihlajavedelle. Metsänomistajajäseniämme on noin 4800, jotka omistavat metsää yhteensä n. 050 464 6500 MÄÄRÄALA, Hämeenlinna, Hauho 2,9 ha. Tuotamme metsänomistajille lisäarvoa tarjoamalla heille kattavat metsätalouden palvelut. Tehtävässä menestyminen edellyttää hyviä sosiaalisia taitoja, oman työn itsenäistä organisointia sekä kykyä ja halua saavuttaa myynnilliset tavoitteet. Puusto hyväkasvuista koivuvaltaista kasvatusmetsää. Kuvasta näkyy, että lyhytneulasissakin oksissa neulaset ovat parillisia, mikä on männylle ominaista, eivät yksittäin kuten kuusella. Runsaspuustoinen ja kauniisti kumpuileva kookas Saimaanrantatontti 200 m 2 :n rakennusoikeudella. M ik ko Ri ik ilä LUKIJAKYSYMYS Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA JA 2 RANTATONTTIA, Enonkoski, Kotkuunniementie Yht. Kangasmaastoinen määräala, etelärantainen rakennuspaikka kirkasvetisen Puruveden rannalla. €. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 35 ja liikevaihtomme on noin 11 milj. Rantayleiskaavan mukainen kokonaisrakennusoikeus on 200 k-m 2 , kovapohjaista rantaa n. Kokonaisuuteen kuuluu myös v. 30 m 2 (+ terassit) mökki. ASUINKIINTEISTÖ JA METSÄPALSTA, Kerimäki Omakotitalo maaseudun rauhassa, Kerimäellä Puruveden rantaan ulottuvalla isolla tontilla, mahdollisuus lunastaa myös vieressä sijaitseva 13,5 ha:n kokoinen metsätila. Hp. LOMA-ASUNTO/METSÄTILA, Savonlinna, Varparanta Metsäisellä lähes 6 ha:n tilalla, vuosina 1999-2014 rakennettu omakotitalon talouskeskus suojaisen järven hiekkarannalla maisemapaikalla harjumaisemissa. Metsäneuvojana olet metsänhoitoyhdistyksen kasvot metsänomistajille ja sinun on kyettävä muodostamaan pitkiä luottamukseen perustuvia asiakassuhteita. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Petri Takalo 0400 340063, petri.takalo@mhy.fi sekä myyntipäällikkö Henri Mommo 044 7359262, henri.mommo@mhy.fi Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on moderni kahdeksan kunnan alueella, eteläisessä Keski-Suomessa toimiva metsänomistajien edunvalvoja. Mukava harraste-/polttopuupalsta, jossa hoitotöitä tarpeen mukaan ja hakkuutulojakin tulevaisuudessa. Lisäksi on mahdollisuus lunastaa viereinen 13,5 ha:n kokoinen metsätila, jonka pinta-alasta on n. Tarjoamme sinulle monipuolisen työtehtävän mielenkiintoisessa yhdistyksessä, hyvät työtilat ja työskentelyvälineet sekä mukavan työtäsi tukevan työyhteisön. Nuoria taimikoita (T1) on noin 2 ha, varttuneita taimikoita (T2) noin 7,5 ha ja koivuvaltaisia nuoria kasvatusmetsiä 4,5 ha. 200 m. kiinteistomaailma.fi/1282292. Osuuden suuruus 605/18338. 040 510 8085 VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Kosola 1,2 ha. Kerimäen taajamasta matkaa n. 6,7851 ha. Tieyhteys määräytyy lohkomistoimistuksessa, ostaja vastaa lohkomiskuluista. 60 m 2 :n kokoinen rantatalo, talossa takkatupa, k, mh, vh ja saunatilat, pihassa kesäkeittiö ja hirsiaitta. Todennäköisesti syyllinen oli jokin hyönteinen, joka aikoinaan turmeli silloisen latvakasvaimen. Piharakennuksessa autotalli ja -katos sekä lämpöeristetty huone varastoksi tai vaikkapa aitaksi. 185.000 €. V. 28 26.8.2021 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Jyväskyläläismetsuri Hannu Reini kaatoi männyn raipan työmaallaan Laukaalla ja ihmetteli, kun männyn rungossa oli aivan selkeä kuusenoksa. Jokaisen neulasparin keskellä on pieni silmu, joka normaalisti ei lähde kasvuun. Osittain tuhoutuneen latvakasvaimen tyvellä nämä uinuvat silmut ovat kuitenkin heränneet. 79.500 €. Haettavan metsäneuvojan päävastuualueena on Luhanka. Omaa rantaa reilusti yli 200 m, edessä järvenselkä koilliseen. 66.000 €. Hakemukset ansioluetteloineen 23.9.2021 klo 16.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen rekry.paijanne@mhy.fi. Laaja vesistö tarjoaa hienot puitteet veneilyyn ja kalastukseen. Lisäksi erillinen pyöröhirsinen aitta, varasto/puucee ja lato. Terassialue kiertää talon rannan puoleista sivua, päädyssä palju, jonne pääsy suoraan saunatiloista. Palkkaus YT-METO TES mukaan. Tilan läpi kulkee ajoura. Työ alkaa sopimuksen mukaan, mutta viimeistään 3.1.2022. Tilalle hyvä tiestö, tila rajoittuu lähes 300 m:n pituudelta Puruveden rantaan. Talossa on alemman asuinkerroksen lisäksi noin 90 m 2 parvi/ kakkoskerrostilaa ja noin 180 m 2 kellarikerros, vaikka harrastustai yritystilaksi. Tässä on nyt tarjolla lapsiystävällinen koti ja loma-asunto samassa kokonaisuudessa! Mh. 2 km, Kerimäen kirkonkylälle reilut 3 km, Kerimäen puukirkon torni häämöttää selän toisella puolella. Oh, k ja et.aula muodostavat yhtenäisen avaran kokonaisuuden, muita tiloja ovat mh, khh, s ja tekninen tila
Tarjoa rohkeasti! Heikki Puputti puh.o4oo 456 865, heikki.puputti@havupuu. Avohakkuuala on tärkeä ja monille metsälajeille nykyään ainoa ympäristö, jossa niillä on elinmahdollisuudet. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Olet tulevaisuuteen katsova, työtä pelkäämätön ja perusteellinen työssäsi. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Väittämä, että ”tärkeintä on elinympäristöjen pysyvyyden turvaaminen” on vastoin luonnon omaa dynamiikkaa. Valmistamme vuonna 2021 lähes 1,5 milj. Ri ku Lu m ia ro METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Toimipaikkasi on Heinolan metsäkonttori ja olet mukana Versowoodin puunhankinnan ohjausryhmässä. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Avohakkuiden kokonaispinta-ala on vaihdellut vuosittain ollen kuitenkin alle prosentin maan koko metsäpinta-alasta, eikä sen odoteta olennaisesti muuttuvan, kun hakkuut eivät ylitä kasvua. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Syke: Perhoismäärä nousi puolella Nokkosperhonen on ollut laskennoissa kesän runsaslukuisin päiväperhonen. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Tietotauluihin on kerätty kustakin käsittelytavasta plussat ja miinukset. Aikuistalvehtijoista myös neitoja sitruunaperhosen sekä suruvaipan kannat ovat runsastuneet. Johtamisen tutkinnot, tietojärjestelmien tunteminen ja ympäristö osaaminen katsotaan eduksi. m 3 sahatavaraa ja kokonaispuunostomme on noin 4,0 milj. Niillä on todettu pohjoisissa havumetsissä olevan jopa suurempi merkitys kuin erilaisilla kasvupaikoilla. Omaat hyvät sosiaaliset taidot ja olet kannustava tiimityöntekijä, mutta pystyt myös itsenäiseen työskentelyyn. Puuston eri kehitysvaiheet alueellisella tasolla ovat olennainen osa metsäluonnon monimuotoisuutta. Työtehtäviisi kuuluu johtaa ja kehittää alueesi puunhankintaa, siihen liittyvät henkilöstöhallinnon, määräohjailun ja hankintajohtamisen työtehtävät, sekä mahdolliset aiemman työkokemuksesi mukaiset erityistehtävät. ”Mielipiteillä mennään”, niin kuin erikoistutkija Esa Huhta toteaa muualla kirjoituksessa. Tähän olisi kaivannut tutkimuksellista tietoa ja perusteluja. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Eniten hämmästystä herättää, että avohakkuusta todetaan miinuspuolella ”elinympäristöjen katoaminen laajalta alalta”. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Kesäja heinäkuun pitkäkestoiset helteet suosivat aikuisten perhosten lentoa ja pariutumista. Oikea päätelmä kirjoituksessa on, että ”metsien rakennetta on syytä katsoa laajemmin niin alueellisesti kuin ajallisesti”. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Jatkuvasta kasvatuksesta todetaan edelleen, että merkittävä peruste on lajikadon ehkäisy. Avohakkuu on ”metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta huonompi”. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Olet koulutukseltasi MMM tai MTI. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki (opintovapaalla) Jenny Rantanen (sijainen) p. Yleisimmissä päiväperhoslajeissa on huomattavasti enemmän edelliskesästä runsastuneita (31 lajia) kuin vähentyneitä (14 lajia). 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Versowood-konserni on Suomen suurin mekaanista puunjalostusta harjoittava perheyritys. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 89. 29 PILKKEITÄ / 26.8.2021 OSTETAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHTI Makasiinissa (5/2021) toimittaja Valtteri Skyttä tarkastelee eri metsänkäsittelytapoja haastattelemalla kolmea Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijaa. Poimintahakkuu (= jatkuva kasvatus) taulussa jää kaipaamaan miinuspuolella metsän sukkession eli kiertokulun puuttumista. ERKKI ANNILA professori emeritus LUKIJALTA JUSSI COLLIN TÄSTÄ kesästä on tulossa paria edellistä parempi perhoskesä, Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kerrotaan. Niiden määrät ovat silti olleet enintään keskimääräistä tasoa, sillä kesä 2020 oli vaeltaville perhoslajeille vaisu. Hellekesän ansiosta tavanomaista useampi laji pystynee kehittämään elo-syyskuun aikana ylimääräisen sukupolven yksilöitä. m 3 . Omituiselta tuntuu myös väite, että avohakkuun seurauksena ”metsäeliöille suotuisan pinta-alan määrä vähenee rajusti, jos avohakkuuta tehdään yksipuolisesti suurilla alueilla”. Yhtiön liike vaihto on yli 500 milj. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 157 000 (KMT/20) Painopaikka Punamusta,Joensuu Vastuullasi on johtaa yhtä kolmesta hankinta-alueestamme. Hyvin ajankohtainen ja monipuolinen kirjoitus antaa aihetta muutamaan kommenttiin. 0500 339 277. Valmistamme raakapuusta sahatavaran ohella erilaisia puun jatkojalosteita: höylättyjä, kyllästettyjä, lujuuslajiteltuja, sormi jatkettuja ja maalattuja puutuotteita, liima puuta, puusiltoja, puhelin ja sähköpylväitä, puupellettejä sekä erilaisia puupakkauksia. 029 432 6108 Eero Sala, p. Aikaisempi kokemus metsäalan tehtävissä on välttämätön. Halutaan ostaa metsäkuusen KORISTEHAVUA myös omorikakuusen havu ja pihdat käy. euroa ja palveluksessamme on 800 henkilöä. Helteet aiheuttivat kuitenkin monin paikoin kuivuutta, mikä saattoi heikentää perhosten lisääntymistulosta. Lisätietoja tehtävästä antaa metsäjohtaja Jussi Torpo p. Eniten yhteen kehitysvaiheeseen erikoistuneita lajeja on toisaalta silloin kun maa on puuton, toisaalta silloin kun puusto on vanhaa. Haemme puunhankintaamme ALUEPÄÄLLIKKÖÄ Vierumäen sahan hankinta-alueelle versowood.fi Lähetä hakemuksesi palkkatoivomuksella varustettuna 10.9.2021 mennessä kotisivujemme kautta versowood.fi. Ennakkotietojen mukaan havaitut perhosmäärät nousivat viime kesästä 50 prosenttia. Nokkosperhonen on ollut laskennoissa kesän runsaslukuisin päiväperhonen. Jaksollisessa kasvatuksessa viimeinen puusMetsään kuuluu myös puuton vaihe toinen vaihe ei elinympäristönä juurikaan poikkea jatkuvan kasvatuksen metsästä. Hakkuualalle ilmaantuu runsaasti lajeja, joita ei ole puustoisessa metsässä. Tämä periaate näyttää välillä unohtuneen tutkijoilta. Edelliskesään verrattuna vahvimmin ovat runsastuneet vaeltavat perhoslajit, etenkin amiraali ja ohdakeperhonen. WWW.HAVUPUU.FI 8702_.indd 29 22.8.2021 14.06. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Tämän voi todeta kuka tahansa vähänkin luontoa tunteva. Kuten lehdessä muualla todetaan, Etelä-Suomessa avohakkuuala on ollut keskimäärin 1,5 hehtaaria
Toisin sanoen kyse on siitä, mitä pidetään kauniina. IHMINEN VOI KATSELLA METSÄÄ monesta eri perspektiivistä: metsäpolulta, metsänlaidalta, auton ikkunasta, lentokoneesta, kartalta, ilmakuvasta tai satelliittikuvalta. Kestopuuta ja energiaa Lumamyrtin puuaines on kovaa ja kestävänä suosittua muun muassa työkalujen varsissa. Metsän kauneus ihmisen silmissä vaihtelee metsän kehitysvaiheen mukaan. Kulttuuri ja sen tutkimus loppuvat aina johonkin, mutta fyysinen todellisuus jatkuu. Metsäkulttuurin takana on itse metsä, kulttuuriton ja kieliopiton muotoilemattomine ekologisine lainalaisuuksineen ja luonnonlakeineen. Ympäristöestetiikka tutkii luonnon esteettistä arvottamista. Lumamyrtti on trooppisten sademetsien, kosteiden jokivarsien ja rantojen asukki. 30 26.8.2021 / PILKKEITÄ NIMITYS RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Sen latinankielinen sukunimi on saanut vaikutteita muinaiskreikan ”amos”-sanasta, merkiten tuoksuvaa myrttiä. Väitetäänpä jopa, ettei edes kaatuvasta puusta kuulu ääntä, ellei ihminen ole paikalla sitä kuuntelemassa. Hän siirtyy Pirkanmaalle Etelä-Pohjanmaalta, Metsänhoitoyhdistys Lakeuden johtajan paikalta. Ilmakuvasta näkyy metsäalueen mosaiikkimaisuus, metsän eri kehitysvaiheet voidaan tunnistaa ja samalla ymmärtää metsien kehitysdynamiikka. Esteettinen elämys on intuitiivinen ja kulttuurisidonnainen. Puunikkaroijille materiaali on tosin melkoisen vaikeatyöstöistä. En osaa varmaksi sanoa, käymmekö täällä kotimaassa paraikaa suurta metsäkeskustelua, kun jälleen kerran puheenaiheena ovat avohakkuut ja vaatimuksena niiden kieltäminen. Metsän sisällä huomio kiinnittyy yksittäisiin puihin, aluskasvillisuuteen ja eläimiin. Metsä – toisin kuin ihmisen tekemät taideteokset – muuttuu kaiken aikaa. Sama metsä tuottaa erilaisen esteettisen elämyksen riippuen siitä, miltä etäisyydeltä sitä tarkastelee. Loppukesästä kukkiin kehittyy tummia pienehköjä marjoja. Kauniista ja rumasta voi keskustella. Marjat ovat sellaisenaan ihmisellekin syötäviä, mutta enimmäkseen niistä valmistetaan marmeladia, hilloa tai juomaa nimeltä ”chicha”. NUORTEVA METSÄNHOITAJA ON ympäristötaiteilija ja metsä on hänen teoksensa, kirjoittaa ympäristöestetiikan professori Yrjö Sepänmaa Metsään mieleni -teoksessa vuodelta 2003. Ikivihreää lumamyrttiä on istutettu koristepuuksi ja -pensaaksi myös Euroopan lauhkeammille alueille kuten Välimeren maisemiin. Metsänhoitaja ympäristötaiteilijana näkee asian toisin. Läpimitaltaan parisenttiset valkoiset kukat houkuttelevat tuoksullaan useita pölyttäjähyönteisryhmiä mesipistiäisistä kovakuoriaisiin; mehiläistarhurit sijoittavat pesiään lumamyrttien läheisyyteen kukinta-aikana ”lumahunajan” tuottamiseksi. MHY PIRKANMAA Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu JUSSI PARVIAINEN . Estetiikka on silta ihannekuvien ja todellisuuden välillä. Kieltä puhuu Chilessä ja Argentiinassa edelleenkin ainakin Espoon verran väkeä ja ymmärtää tuplasti enemmän. Päätehakkuun jälkeen uudistusala, kuten sitä kauniisti kutsutaan, on useimpien mielestä ruma. Minusta vaikuttaa siltä, että metsäkulttuuri ja tieteellinen metsänhoito voisivat lähentyä toisiaan estetiikan siltaa pitkin kulkemalla. Tiivisrakenteista ja energiarikasta lumamyrttiä pidetään myös oivallisena polttopuuna. Eräänä kielihistoriallisena jäänteenä, poliisien pamppuja saatetaan Chilessä edelleenkin kutsua luma-nimellä, vaikka patukoiden valmistusmateriaali onkin sittemmin ajanmukaistunut synteettiseksi. ”Luma” taas on kyseisen puun nimi paikallisen alkuperäiskansan mapuchejen kielellä nimeltä ”mapudungun”. Paikallinen virkavalta on takavuosina täydentänyt kättä pidempää kenttävarustustaan osin lumamyrttimetsistä. Lumamyrttiä pidetään runkopuuksi hidaskasvuisena, mutta suotuisissa olosuhteissa se voi reippaasti saavuttaa yli 20 metrin korkeuden ja puolen metrin rungon paksuuden. Lumamyrtin marjat maistuvat monille lintulajeille kuten chilenkyyhkylle, patagonianvihervarpuselle ja valkokaulakipuajalle – joka köpöttelee marjojen kimppuun runkoa pitkin kiipien. Ihmistä ja luontoa ei ole pakko asettaa vastakkain. Riippuen käyttötarpeesta chicha voi olla joko alkoholitonta marjamehua tai astetta väkevämpää käymisteitse valmistettua juomaa. Puu kestää lyhytaikaisesti pikkupakkasia. Pirkanmaan edellinen toiminnanjohtaja ILKKA KÖNTTI siirtyi aiemmin elokuussa Metsä Groupin puunhankinnan kehitystehtäviin. Mitä itse ”luma” tarkoittaa suomeksi, on epäselvää sanan alkuperän eli etymologian suhteen. Metsän tunnelmaan vaikuttaa se, ollaanko sulkeutuneessa vai nuoressa metsässä, jossa katse ylettyy puiden yli. Avohakkuita vastustetaan, koska ne ovat rumia, ja niitä puolustetaan, koska ne ovat tehokas tapa uudistaa metsiä ja pitää ne elinvoimaisina. Metsänhoitaja ympäristötaiteilijana HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat ETELÄISEN Amerikan Andien vuoristossa ja sademetsien kätköissä kasvaa myrttikasvien heimoon kuuluva nahkealehtinen kohtuukookas puulaji; lumamyrtti (Amomyrtus luma ). YRJÖ SEPÄNMAAN mukaan metsä ei ole vain sosiaalinen rakennelma. Kanelinruskean sileähkön rungon kuori on kauttaaltaan kermanvalkoisten laikkujen peittämä – ikään kuin joku olisi roiskinut puun päälle piimää sinne tänne. Ammatillisen tiedon perusteella hän pystyy visioimaan metsän kehityskulun kliimaksivaiheeseen asti, jolloin metsään tehdään jälleen uudistushakkuu tai mikäli ollaan luonnontilaisessa metsässä, tuli polttaa metsän ja kiertokulku alkaa uudelleen. 8703_.indd 30 22.8.2021 14.10. Estetiikkaa syvällisesti ymmärtävä ystäväni sanoo, että taide tuottaa intuitiivista tietoa, joka on hengenelämän perusta ja jonka varaan rakentuvat looginen tieto sekä taloudellinen ja eettinen toiminta. Puu on kotoisin Etelä-Chilestä ja Argentiinasta, joissa sitä Andeilla tavataan paikoin vielä puolentoista kilometrin korkeudessa. Ilman ihmistä tarkkailijan roolissa metsä ei ole kaunis eikä ruma. Satelliittikuvien katsominen tuottaa mielihyvän tunteita niiden kauniiden värien takia. Uudessa pestissään hän aloittaa lokakuussa. Ne viime kädessä määräävät, millainen metsää koskeva piiloestetiikka on toimiva, millainen taas asettaa ihmisen ja luonnon vastakkain. Tuoksuvia myrttipuita Chilestä Lumamyrtti voi saavuttaa yli 20 metrin korkeuden. Parisenttiset valkoiset kukat houkuttelevat tuoksullaan hyönteisiä. Puu on melkoisen lahonkestävää ja sitä käytetään muun muassa veden ylle puupaalujen varaan rakennettujen asumusten materiaalina
RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. PALKINNOT metsäkryptosta 12 on arvottu seuraaville kolmelle: Marja-Leena Herrala, Huopanankoski, Olli Seppänen, Kuopio ja Veli-Matti Vaahtovuo, Turku. • FSC:n painoarvo kasvussa • Puunhalauskin on urheilulaji • Kesän kuvakilpailu on ratkennut • Miten käy ennätyskäpysadon. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i M ik ko Ri ik ilä Y Q B L F V A R C D H I G Z P M W Ä T X J O S Ö N U K E L I T T E Ä T G K L Ä H E T I N K K O F I Ä Ö N E T A N O L I U O E B O L A R M O N I Q U E N P P H O E N I X R L O A T M Ä V L A D E L M A L G U L J A S N O I R I D I U M H A S A I R A U S U O U Z O N I X O N S S Ä K I S T I L A P Q U I N N V U F S Y Ö T I T U L T A P P E L U G E N E K L O O N I B I S A D I S M I S A E D W I N L K R A R G E N T I I N A E S V E A T B O T T A A E N D U R O R T A N N E T E L D E M O U T E U E G O I S M I L C A D I L L A C D A L I S W I F T R H A S O O L O O A V T Y R O N E P R P O I J U T K K O K S E N T E L U A A H O R I Z O N A T E E K U P P I T W I N G B E R G R T K E R T T U L V E L I N P I I R I I I T I Z I A N A A P U K A A R I A X I S L A N T I TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 9.9.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. SYYSKUUTA. 31 PILKKEITÄ / 26.8.2021 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero METSÄRISTIKKO 3 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 9. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 15”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. METSÄKRYPTO 12, OIKEA RATKAISU • Neljä vuosikymmentä mhy:n johdossa • Millä tolalla on teiden kunto. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . 8703_.indd 31 22.8.2021 14.10
Metsäkirjojen syysale 33.03 | ISBN 978-952-6612-86-7 Metsäkustannus Oy www.metsakustannus.fi Metsäalan säädökset M ets äa la n sä äd ök se t METSÄKUSTANNUS K irjaan on koottu säädökset, joita metsä ammattilainen, metsänomistaja ja muu alan lainsäädäntöön perehtyvä tarvitsee. 9 789526 612867 ALENNUKSET JOPA 60?% Uuden metsänomistajan kirja 18 € (29 €) Eläinten kesäjäljet – maasto-opas 18 € (24 €) Sujuvasti seuraavalle – Metsän omistajanvaihdos 30 € (42 €) Miehen työ – Suomi taitekohdassa 1970 20 € (34 €) Tapion Taskukirja 50 € (64 €) Metsän jatkuvasta kasvatuksesta 25 € (34 €) Metsätyypit – kasvupaikkaopas 17 € (34 €) Metsäalan säädökset 16 € (42 €) Metsäkoulu 35 € (48 €) Suomalaisten puut – arjessa ja ajatuksissa 24 € (34 €) Pakuri – Kasvata ja tienaa 14 € (29 €) Suomen kansallispuistot pelikortit 6,5 € (7,5 €) Tilaukset verkkokaupastamme METSÄKAUPPA.FI , jossa on esillä koko metsäja luontokirjojen tarjousvalikoima. Teokseen on koottu muissakin tietolähteissä olevan metsäalan lakitiedon hakuohjeita. 18?€ 18?€ 30?€ 20?€ 50?€ 25?€ 17?€ 16?€ 35?€ 24?€ 14?€ 6,5?€ 8704_.indd 32 22.8.2021 14.12. Tilaushintaan lisätään toimituskulut. Kokonaisuuden hahmottaminen on painetusta teoksesta helppoa, säädösten ryhmittely on selkeää ja muistiinpanojen teko ja selaaminen myös matkaoloissa käy kätevästi. Tarjoushinnat ovat voimassa 15.10.2021 saakka. Normien tulkintaa ja metsäoikeudellisten kysymysten ratkaisemista käsitellään teoksessa Metsäoikeus (Kiviniemi, 2015). Teoksesta löytyvät helposti kaikki keskeiset lait, asetukset ja muut normit. Metsäalan säädökset on koonnut ja toimittanut VT Matti Kiviniemi