Metsälehti 15/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PERUSTETTU VUONNA 1933 9485_.indd 1 9485_.indd 1 31.8.2022 7.50 31.8.2022 7.50. NRO 18 Kuusi on ilmastonmuutoksen suurin kärsijä. LOKAKUUTA 2021 . Puhtaista kuusitaimikoista pyristellään nyt eroon täsmämetsänhoidolla. TORSTAINA 7. NRO 15 . Sivut 8–11 SUOSIKISTA TULI RISKI PERJANTAINA 2. SYYSKUUTA 2022
Sivut 8–11 SUOSIKISTA TULI RISKI PERJANTAINA 2. Lähivuosina energiapuun tarve saattaa kärjistyä entisestään. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. Kuitupuun mittoja täyttämätöntä pienpuuta ei näkynyt. Varastoissa oli runsaasti myös lahopuuta. LOKAKUUTA 2021 . Kuva: Valtteri Skyttä MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT KÄSILLÄ oleva energiakriisi on hämärtänyt energiaja kuitupuun rajaa. Samaan aikaan myös sellupuun tarve on kasvussa. Tilastot aliarvioivat energiapuun hintaa Puuvirtojen muutos hämmentää myös puumarkkinatilastoja. Kaikki tämä kuvaa tilannetta, jossa kotimaan metsistä on kerättävä miljoonia lisäkuutiometrejä energiapuuta, koska sitä ei enää tuoda Venäjältä. Ne kelpaisivat sellutehtaillekin, mutta ensi talvena ne lämmittävät jyväskyläläisten koteja. Sen jälkeen puut ohjataan edullisimpaan kohKUITUPUU LÖYTYY ENERGIAPINOSTA Karsitusta rangasta saa energiapuuksi myytynä saman tai paikoin jopa paremman hinnan kuin kuitupuusta. NRO 18 Kuusi on ilmastonmuutoksen suurin kärsijä. Esimerkiksi Muuramen suuressa terminaalissa on varastoituna tuhansia kuutiometrejä koivu-, kuusija mäntyrankaa. AJANKOHTAINEN / UUTISET 2.9.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Klapikauppa käy ennätysvauhtia ›› 4 Uusi toimija energiapuumarkkinoille ›› 6–7 METSÄSTÄ Taimikonhoidon työmäärä yllättää ›› 18–19 Puunhinta laahaa Ahvenanmaalla ›› 20–21 Lisää tehoa Makitan uuteen akkusahaan ›› 22 PILKKEITÄ Pikkupalsta ei tuota puuta mutta paljon muuta ›› 28–29 Pörriäiset huomioon metsänhoidossa ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. ”Yhdistyksen ostamien harvennusleimikoiden rankapuu kirjataan kuitupuuksi. Myös kohonnut sähkön hinta on kiihdyttänyt energiapuun kysyntää, koska energialaitokset ovat jauhaneet myyntisähköä koko kesän. Tämä kävi ilmi, kun teimme kierroksen Jyväskylän ja Kuopion lähitienoon energiapuuterminaaleissa. Pienet tukkierätkin näkyvät löytäneen tiensä energiapuupinoihin. Luonnonvarakeskuksen elokuun alun tiedotteen mukaan energiapuun kauppa väheni alkuvuonna kolmanneksen viime vuodesta. Todennäköisin selitys on, että kuitupuuna ostettua harvennuspuuta ohjautuu energialaitoksille. PERUSTETTU VUONNA 1933 Istutukseen lähteviä kuusentaimia taimitarhalla. Turpeentuottajien pitäisi pikaisesti saada varmuus toiminnan jatkuvuudesta”, sanoo Kuopion Energian polttoaineiden hankintapäällikkö Matti Voutilainen. SYYSKUUTA 2022 . NRO 15 . Puhtaista kuusitaimikoista pyristellään nyt eroon täsmämetsänhoidolla. Se näkyy energiapuuterminaaleissa. Kukaan ei ole osannut sovittaa väittämää yhteen energiapuun tarpeen kasvun kanssa. Voutilainen vakuuttaa, että koteja ei jätetä kylmilleen, vaan lämmityspuut hankintaan kotimaan metsistä. Puun myyjille tämä lupaa hyvää. ”Tulevaksi talveksi puuta on saatu ja turpeen käyttöäkin pystytään lisäämään. 9502_.indd 2 9502_.indd 2 31.8.2022 7.52 31.8.2022 7.52
Osa ostajista korjaa risukot raivaamatta, se merkitsee myyjälle yhtä isoa säästöä. Sen kertovat sahojen pinonpäälaput energiapuuterminaaleihin rahdatuissa kuitupuuerissä. Ne tekevät yhteensä 450 euroa hehtaarille, todennäköisesti ostaja kattaa niillä korjuukuluja, mutta aina voi kysyä. Sama näyttää koskevan myös sahojen puutoimituksia. ”Luonnonvarakeskuksen tilastoimat energiapuun hinnat ovat käypää hintatasoa alemmat.” Todellisuudessa energiaja kuitupuuksi menevän karsitun rankapuun hinnat ovat samaa tasoa. ”Energiaja kuitupuun hinta on suunnilleen sama, mutta varsinkin pienirunkoisilla harvennuksilla energiapuuta kertyy jopa kymmeniä prosentteja enemmän kuin kuitupuuta.” Välimäen mukaan rankapuun kysyntä Pohjois-Karjalan ja naapurimaakuntien metsissä kasvaa entisestään, kun Taalerin biohiilitehdas Joensuun Iiksenvaarassa käynnistyy ensi vuoden lopulla. Kymppi kannolle energiapuusta voi tuottaa isomman neton kuin kaksi kymppiä kuitupuusta ennakkoraivauslaskulla vähennettynä. Paikoin energiapuusta maksetaan jopa enemmän. HOITAMATTA kasvaneet nuoret metsät alkavat monin paikoin olla rahanarvoisia myyntikohteita, ja ostotarjouksien erot voivat olla merkittäviä. Meillä suuri osa menee Tampereen lämpövoimalaitoksille. Se käyttää pienpuuta ja kuorta yhteensä 250 000 kuutiometriä vuodessa. Kannattaa myös tutkia, kuka saa kemerat pienpuun korjuutukineen. KOMMENTTI Sahojen hankkimaa kuitupuuta ohjautuu tällä hetkellä energiatuotantoon. ”Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalalle tämä on merkinnyt oman puunoston nousua uudelle tasolle”, johtaja Harri Välimäki kertoo. Uusi tilanne vireyttää Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan metsätaloutta ja lievittää Finnpulpin sellutehdashankkeen kaatuminen alueella aiheuttamaa harmistusta. Se tarkoittaa vähintään 500 euron kulunkia hehtaarille. UUTISET 2.9.2022 Metsälehti.fi 3 KUITUPUU LÖYTYY ENERGIAPINOSTA ”Ensi vuonna energiapuun tarve saattaa kasvaa entisestään.” KATSO VIDEO METSALEHTI.FI teeseen. Tärkeintä on selvittää, vaatiiko ostaja ennakkoraivausta, joka myyjän pitäisi maksaa. Tosin samasta syystä Itä-Suomessa energiapuuta riittää runsaasti korjattavaksi, koska tähän asti itäpuu on tukkinut kotimaisen harvennuspuun markkinat. 9502_.indd 3 9502_.indd 3 31.8.2022 7.52 31.8.2022 7.52. Puukaupat on kanavoitu yhdistyksen omistamalle Karjalan Puukaupat Oy:lle. Metsänomistaja saa saman hinnan käyttökohteesta riippumatta”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Jussi Parviainen. Parviaisen mukaan tilastoinnin harha vääristää myös kuvaa energiapuun tämänhetkisestä hintatasosta. MIKKO RIIKILÄ Kilpailuttakaa energiapuuleimikot Lahot ja muun muassa kirjanpainajan kuivattamat puut lämmittävät jyväskyläläisten koteja ensi talvena. Pelkkiä kantohintoja vertaillen saattaa haksahtaa. Varsinkin isoja kohteita myydessä kannattaa vertailla useampien ostajien tarjouksia. Lohtua Finnpulpin jälkeiseen Itä-Suomeen Kovin urakka Venäjän puun korvaamisessa on itäisessä Suomessa, jossa itäpuun osuus energian tuotannosta on ollut suurin. Lämpövoimaloiden lähistöllä karsitun rangan tienvarsihintojen kerrotaan ylittävän jopa 40 euroa kuutiolta
Koneellisesti kuivattua halkoa saa loppuvuodesta. Polttopuiden menekki kiihtyi jo koronavuosina, mutta nyt kierrokset käyvät moninkertaisina. ”Myynti räjähti 12. ”Puolukan raakileita näyttäisi olevan erityisen paljon eteläisen Lapin ja eteläisen Pohjanmaan sekä Satakunnan alueilla. KEITELEELLÄ VAIHTUIVAT VETÄJÄT Sahakonserni Keiteleen sukupolvenvaihdos on viety päätökseen. Myös pölytystulos oli keskimääräistä parempi. Polttopuun verkkomyynti on tarkoitus avata uudestaan syyskuussa, mutta Suominen uskoo, että heiltä loppuu myytävä puu tätä menoa ennen joulua. ”Edellisvuonna myytävä puu loppui elokuussa. Perinteisesti irtokuutio koivuklapia on maksanut eri puolilla Suomea 50–90 euroa, ilman kuljetusta. Teimme nyt 500 kuutiota enemmän polttopuita, mutta tänä vuonna puut myytiin loppuun jo heinäkuussa”, kertoo Virve Montonen. Selluksi, hakkeeksi vai haloiksi. heinäkuuta katosta läpi sen jälkeen, kun mediassa alettiin puhua talven mahdollisista sähkökatkoksista.” Klapila joutui ensimmäistä kertaa sulkemaan verkkokauppansa tilausruuhkan purkamiseksi. ”Uusi asiakkaita ovat ihmiset, jotka ovat aiemmin lämmittäneet takkaa muutaman kerran vuoteen, mutta nyt takka otetaan reilummin käyttöön. Metsälehden haastattelemat polttopuukauppiaat arvioivat, että klapien hinta on noussut alueesta riippuen 15–50 prosenttia vuodentakaisesta. Koivu on suosituin polttopuu, mutta Venäjän tuontikoivunsa ja -hakkeensa menettäneet teollisuus ja lämpölaitokset ovat entistä kovemmin kotimaisten koivurankojen perässä. ”Keskiostoksen koko on kaksinkertaistunut. LUONNONSUOJELULIITTO VAATII HAKKUIDEN RAJOITTAMISTA Suomen luonnonsuojeluliiton teettämän kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa metsien hakkuiden vähentämistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Yhtiön perustaja Ilkka Kylävainio on siirtänyt yhtiön kokonaan pojilleen Matti ja Mikko Kylävainiolle, mutta jatkaa vielä yhtiön hallituksessa. Matti Kylävainio siirtyy sahauksesta vastaavan Keitele Timber Oy:n toimitusjohtajaksi. MTK:n metsäjohtokunta vaatiikin hallitukselta toimia ja panostuksia alueen liikenneinfrastruktuuriin: suurimmat tieja rataverkon investointikohteet on selvitettävä ja varmistettava rahoituksen riittävyys myös alemmalle tieverkolle. AJASSA 2.9.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET MTK: KYMIJOEN KANAVA RAKENNETTAVA Liikennöinnin pysähtyminen Saimaan kanavassa uhkaa jättää Itä-Suomen vientiteollisuuden pussin perällä. Vähentämistä kannattivat etenkin sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Kuivatklapit-sivuston kautta toimiva Luukkonen sanoo, että polttopuutoimitukset luvataan tällä hetkellä asiakkaille seitsemän vuorokauden kuluessa. VA LT TE RI SK YT TÄ 9487_.indd 4 9487_.indd 4 31.8.2022 7.54 31.8.2022 7.54. ”Aikaisempina vuosina on jopa jouluaattona toimitettu klapeja, mutta tänä vuonna en tiedä, riittääkö silloin enää puuta”, kertoo koneellisesti kuivattua polttopuuta pääkaupunkiseudulle toimittava Jussi Luukkonen. Loppuvuodesta myytävää on todennäköisesti enää niillä polttopuukauppiailla, jotka pystyvät kuivattamaan puuta koneellisesti läpi vuoden. LUVASSA TAVANOMAISTA PAREMPI PUOLUKKASATO Raakilehavaintojen perusteella tämän vuoden puolukkasadosta on tulossa tavanomaista parempi, Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kerrotaan. Polttopuiden koneellisessa kuivatuksessa määrät ovat kuitenkin rajallisia ja menetelmä tuo kustannuksia. ”Metsien hakkuiden rajoittamiseksi tarvitaan pikaisesti joko lainsäädäntöohjausta tai sitten teollisuuden on alettava maksaa hiilinielujen heikentämisestä”, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho Luonnonsuojeluliitosta. Energian syksyn hintakehitys vaikuttaa myös halkojen hintaan. Montonen myy miehensä kanssa polttopuita Etelä-Karjalassa Halkokauppiaanrouva-sivuston kautta. Klapikaupassa nähtiin kaikkien aikojen kesä Osa polttopuukauppiaista myy jo ei-oota. Mikko Kylävainio vastaa jatkojalostusliiketoiminnasta Keitele Wood Products Oy:n toimitusjohtajana ja puunhankinnasta emoyhtiö Keitele Forest Oy:n toimitusjohtajana. Kuivatus syö mahdollisesti niin haketta, sähköä kuin polttoöljyä. Kanta-asiakkaat ovat tuplanneet halkotilauksensa.” ”Keskiostoksen koko kaksinkertaistunut” Eteläpohjanmaalaista koivuklapia myyvän Klapilan Marjaana Suominen kertoo, että heinäkuussa 2022 polttopuuta meni kaupaksi enemmän kuin aikaisemmin kovimpina pakkaskuukausina. Asiakkaat ostavat 6–8 irtokuutiota polttopuita.” Koneellisen kuivauksen varassa Suominen ja Montoset kuivattavat polttopuunsa kevään tuulessa ja auringossa, joten he eivät saa täksi talveksi enää valmistettua uusia klapeja. ”Polttopuulle on täysin mahdotonta antaa hintaennustuksia esimerkiksi lokakuulle”, Luukkonen sanoo. Hänen mukaansa kaupaksi ovat menneet niin koivuklapit kuin muista puulajeista tehdyt halot. Kaiken kaikkiaan puolukasta on tulossa kelpo sato, ei tosin yhtä hyvä kuin mustikalla”, kertoo Luken erikoistutkija Rainer Peltola. VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JA KUVA SÄHKÖN hinnannousu ja talven mahdolliset sähkökatkokset räjäyttivät polttopuukaupan käsiin loppukesästä. Lisäksi on toteutettava Joensuu– Kontionmäki-radan sähköistäminen ja Kymijoki–Mäntyharju-kanava
Olemme aloittamassa siMetkan tukitasot vielä auki Tavoitteena on ottaa uusi, nykyisen kemeran korvaava tukijärjestelmä käyttöön vuoden 2024 alusta. Tarjouskilpailu saatiin maaliin viime viikon lopulla. Nykyisen kemeratukijärjestelmän korvaaja on nimetty metkaksi. Suurin osa taimista on toimitettu Etelä-Suomeen. Yhtiön ovat omistaneet toimitusjohtaja Tero Kauppinen ja markkinointipäällikkö Matti Katajisto. Tukitasot avoinna Metsäneuvos Niina Riissanen Maaja metsätalousministe riöstä kertoo, että metka-järjestelmän euromääräisiä tukitasoja ei ole vielä päätetty, vaikka julkisuudessa on jo aiemmin esitelty metka-työryhmän ehdotuksia tukitasoiksi. Metsälehden tietojen mukaan pesästä on tehty useita kilpailevia ostotarjouksia. Taimi-Tapio on tuottanut 20–30 miljoonaa metsäpuiden tainta Virttaan tarhalla Loimaalla sekä Heinolassa Vierumäen tarhalla. Taimi-Tapion uusi omistaja julkaistaneen tämän lehden ilmestymiseen mennessä. Tarkoitus on järjestää vielä syksyn aikana valtioneuvoston asetuksesta lausuntokierros, johon olisi kirjattu myös tukitasot.” Lakiluonnoksen mukaan kemeratukijärjestelmä on voimassa vielä koko ensi vuoden. Metka mahdollistaa myös vesitalouden kunnossapidon suunnittelun, mutta varsinaiseen ojien kunnostustyöhön ei jatkossa myönnetä tukea. AJASSA 2.9.2022 Metsälehti.fi 5 SAMI KARPPINEN MAAja metsätalousministeriö lähetti kesällä lausuntokierrokselle lakiluonnoksen uudesta metsätalouden tukijärjestelmästä. Suomen suurimpiin metsätaimien tuottajiin lukeutuvan Taimi-Tapion taival on takunnut, ja lopullisesti yhtiön kassa tyhjeni viime keväänä, kun asiakkaat jättivät lunastamatta tilattuja taimia miljoonakaupalla. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9487_.indd 5 9487_.indd 5 31.8.2022 7.54 31.8.2022 7.54. ”Sidosryhmiltä on tullut toiveita, että kustannusten nousun johdosta niitä tarkasteltaisiin uudelleen. MIKKO RIIKILÄ ELOKUUN alussa konkurssiin hakeutuneen metsäpuuntaimia tuottavan Taimi-Tapion pesälle on viime päivät etsitty uutta omistajaa. Mukana tuoreimmassa luonnoksessa on myös tuki pienpuun keruulle taimikon ja nuorten metsien hoidon yhteydessä. Metsäkeskus voi hyväksyä saapuneita kemerahakemuksia vuoden 2023 loppuun, ja tukia voidaan maksaa metsänomistajille vuoden 2026 loppuun saakka. Metsäkeskuksesta kerrotaan, että näin ollen kemeralain mukaisia hakemuksia voi toimittaa Metsäkeskukseen 1.10.2023 saakka. Tukia esitetään taimikon ja nuoren metsän hoitoon, terveyslannoituksiin, suometsän hoitosuunnitelmiin, suometsien vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemiseen, metsätalouden tieverkostoon, metsäluonnon hoitoon ja kulotukseen, sekä ympäristötukea määräaikaiseen suojeluun. Suurimmat muutokset koskevat suometsän hoidon tukea. UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Metkassa tuettavat työlajit tulevat lakiluonnoksen mukaan olemaan pitkälti samoja kuin nykyisessä kemerassa. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. SA M I KA RP PI N EN tä työtä, kun lakiesitys saadaan viimeisteltyä. Taimi-Tapion kohtalo ratkeamassa Konkurssipesästä on tehty useita tarjouksia, ja voittajakin lienee jo selvillä. Perinteistä ojien kunnostusta ei enää tuettaisi, vaan uusi tukimuoto ”suometsän hoitosuunnitelman tuki” edistäisi suometsien hoidon kokonaisvaltaista suunnittelua
Heinäkuun alussa toimintansa aloittanut yhtiö syntyi, kun Neova eli entinen Vapo sekä L&T Biowatti fuusioituivat ja yhdistivät puuhankintansa. Energiapuunhankintaan keskittyneen yhtiön toiminta polkaistiin toden teolla vauhtiin kesälomien jälkeen. ”Näkisin, että viiden vuoden päästä olemme vielä tästä kasvaOSTOSSA UNOHDETUT METSÄT Tomi Vartiamäki varmistaa, että asiakaslämpölaitoksille riittää energiapuuta. Fuusion ansioista yhtiön ostoverkko kattaa lähes koko Suomen Helsingistä aina Rovaniemelle asti. Lisäksi Neova toi mukanaan Viron liiketoiminnan. Myös Biowatti ja Neova lopettivat sodan alet9488_.indd 6 9488_.indd 6 31.8.2022 7.55 31.8.2022 7.55. Nyt tuonti itänaapurista on Venäjän hyökkäyssodan seurauksena jäissä. Kysyntää kautta Suomen Laania aloitti toimintansa poikkeusoloissa. Liikevaihdokseen uusi yhtiö ilmoittaa 110 miljoonaa euroa vuodessa ja pyrkimys on ylöspäin. Sen verran tuoreesta yhtiöstä on kyse, ettei nimiplakaattia löydy Lassila & Tikanojan pääkonttorin seinustalta Helsingistä. ”Odotimme, että menisi vielä toisen kierroksen kilpailutusviranomaisella. Onneksi ennen fuusiota Biowattia johtanut Vartiamäki tunnetaan rakennuksessa hyvin ja haastattelu pääsee alkamaan. Samalla hoidetaan unohtuneet nuoret metsät kasvuun. Suomen energiatuotannossa käytetään vuosittain 7 –8 miljoonaa kuutiota metsähaketta. Siitä tuontihakkeen osuus on ollut vajaat pari miljoonaa kuutiota. Neovan ja Biowatin menneiden vuosien toimitukset energialaitoksille ovat olleet yhteensä neljän terawattitunnin luokkaa eli neljän miljardin kilowattitunnin edestä energiapuuta. AJASSA / HAASTATTELU 2.9.2022 6 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ENERGIAPUUN markkinoille tulleen uuden toimijan Laania Oy:n toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki kättelee ja ohjaa iloisesti neuvotteluhuoneeseen. Se, että saadaan yhtenäinen organisaatio, yhtenäiset toimintatavat ja perusinfra kuntoon, siinä on tekemistä tulevalle kaudelle yllin kyllin”, Vartiamäki toteaa. ”Päästiinkin hommiin ennen lämmityskauden alkua” neet”, Vartiamäki visioi. ”Vielä heinäkuussa ja osin elokuussakin pinon päihin on mennyt esimerkiksi vanhan organisaation pinopäälappu. Neljän terawatin toimittaja Fuusiolle vaadittu kilpailuja kuluttajaviranomaisen hyväksyntä tuli ennakoitua nopeammin ja yllätti tulevat laanialaiset. Nyt päästiinkin hommiin ennen lämmityskauden alkua”, Vartiamäki iloitsee
”Kaikkea tuontipuuta ja turvetta ei tarvitse suoraan korvata vaan osa korvautuu teknologisilla ratkaisuilla. Näin ei ole ollut kaikilla alueilla edes viime vuosina”, Vartiamäki summaa. Käytännössä Euroopan sisältä mahdollisesti tuodaan jotain jakeita”, Vartiamäki arvioi. Niinpä yleensä päätellään, että puuvarojen niukkuus kasvaa. Oman lisänsä energiapuun kysyntää tuo odotettua huonommin onnistunut turpeennosto. Puuenergiasta haetaan nyt entistä hanakammin turpeen korvaajaa. Olemme pitkälti valistuneiden arvauksien ja konsulttitiedon varassa. Pitkällä aikavälillä on näköpiirissä myös puun energiakäytön väheneminen. Tilanne korjaantui silloin vuodessa ja markkinat kääntyivät päälaelleen. Juuri nämä unohtuneet nuoret metsät ovat Laanian ostoslistalla. Maailman raakapuun kulutus vuonna 2019 – eli ennen koronaepidemiaa – oli 17 prosenttia (Suomessa 14) suurempi kuin vuonna 2000. Kysyntä kun sopeutuu puun hintaan. Kasvua jo ennen sotaa Yli viisitoista vuotta energiapuun parissa työskennellyt Vartiamäki muistaa, että edellisen kerran energiapuusta oli pulaa 2010-luvun alussa. Tämä todennäköisesti tulee vähentämään puun tarjontaa. KOLUMNI ”Pitkällä aikavälillä näköpiirissä on puun energiakäytön väheneminen.” OSTOSSA UNOHDETUT METSÄT TOMI VARTIAMÄKI LAANIA Oy:n toimitusjohtaja SYNTYNYT Alavudella, asuu Vantaalla 46-VUOTIAS KOULUTUKSELTAAN metsuri, metsätalousinsinööri sekä metsänhoitaja TOIMINUT metsäalalla puunhankinta-, edunvalvonta-, tutkimusja koulutustehtävissä PERHEESSÄ vaimo ja kolme lasta HARRASTAA tennistä, padelia ja pyöräilyä eri muodoissaan TARTTUU raivaussahaan lähipiirinsä metsissä Viime vuosina kotimaassa käytetystä metsähakkeesta noin neljännes on ollut tuontihaketta. Energiayhtiöt ovat uusineet kattiloita, parantaneet lämmön talteenottoa ja tehneet investointeja, jotka parantavat hyötysuhdetta”, Vartiamäki muistuttaa. Eli enemmän kuin koko EU27 teollisuuspuun tuotanto vuonna 2020 (378 Mm3). Metsiin kohdistuu kuitenkin lisääntyvää kysyntää esimerkiksi hiilensidonta-, -monimuotoisuus ja virkistystarpeisiin. Vartiamäki on vakuuttunut, että energiapuuta löytyy yhtiön ostotarpeisiin ja viittaa miljoonan hehtaarin hoitorästeihin. ”Keskusteluja on käyty ja käydään koko ajan, mitä mahdollisesti pystymme toimittamaan. ”Osin edelleenkin etsitään, miten ne tullaan korvaamaan. Biotuoteja puumarkkinoilla on merkittävä vaikutus esimerkiksi ilmastomuutosarvioihin puhumattakaan talouteen ja työllisyyteen. Toimitukset alkavalle lämmityskaudelle on sovittu pääasiassa jo vuosi sitten. Ottaen huomioon väestön lisääntymisen samanaikaisesti 1,6 miljardilla ja talouden huiman kasvun – erityisesti Kiinassa – puun kysynnän kasvu on ollut ehkä yllättävänkin pientä. KUKA KUKA 9488_.indd 7 9488_.indd 7 31.8.2022 7.55 31.8.2022 7.55. Ne odottavat nyt tienvarressa tai terminaalissa haketusta ja kuljetusta lämpölaitoksille. ”Nyt kysyntänäkymä on pitkäjänteisempi johtuen jo aiemmin tehdyistä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvaamisen päätöksistä”, Vartiamäki arvioi. Nyt tuontia korvataan kotimaisella ja energiapuulle on kysyntää kautta maan, vakuuttaa Laania Oy:n toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki. Eli vähemmästä tehdään enemmän. Toisaalta monet niistä hyödyntävät nykyisten tuotteiden sivuvirtoja (ligniini, hake, puru, jne.) eivätkä lisää raakapuun kysyntää. Jonkin verran se on lisännyt puuenergian kysyntää.” Vartiamäki alleviivaa kuitenkin, että energiapuukauppa on pitkäjänteistä. VOI OLLA, TAI SITTEN EI. Jospa tutkijat ja yhteiskunta jatkossa avaisivat silmänsä tälle tiedon puutteelle ja löytäisivät resursseja aihepiirin tutkimiselle! RIITTÄÄKÖ PUU. Tämä on erityisen hämmentävää ottaen huomioon, kuinka merkityksellisestä asiasta on kysymys. Tällä vuosituhannella puun kysynnän kasvu on ollut maltillista. NYKYISTEN JA UUSIEN metsäbiotuotteiden ja metsäbioenergian kehityksen nettovaikutus puun kysyntään on siis epävarmaa. Uudet tuotteet yleensä lisäävät sitä. Jos esimerkiksi maailman painopapereiden kulutus laskisi vuoteen 2050 mennessä samaa tahtia kuin kuluneen 15 vuoden aikana, merkitsisi se teollispuun vähennystä tähän tarkoitukseen 450 miljoonalla kuutiolla. Teknologiakehitys oletettavasti myös tulevaisuudessa vähentää puun käyttöä lopputuoteyksikköä kohti. Eräiden nykyisten metsäteollisuustuotteiden kysyntä vähenee, erityisesti painopapereiden. Samaan aikaan tunnutaan ajateltavan, että biotalouden kehitys maailmalla lisää puuvarojen kysyntää. Pääasiassa kasvua haetaan kuitenkin kotimaasta. Historiallisesti puuta on aina riittänyt, mutta eri asia millä hinnalla. Energiapuuyhtiöt ovat lisänneet puuenergian hankintaa jo ennen sotatilannetta. Tästä huolimatta biotalouden ja puuvarojen markkinoiden tutkiminen ja niiden rahoitus ei ole erityisen suosittua. ”Nyt on mahdollisuus hoitaa hoitorästikohteet kuntoon ja markkinoilla on kysyntää sieltä kertyvälle puulle. tua energiapuun tuonnin Venäjältä ja Valko-Venäjältä. 2.9.2022 Metsälehti.fi 7 AJASSA Lauri Hetemäki TYÖELÄMÄPROFESSORI, HELSINGIN YLIOPISTO RIITTÄVÄTKÖ PUUVARAT kattamaan niihin kohdistuvan kysynnän tulevaisuudessa. Myös teknologia tuo apua orastavan energiakriisin selätykseen. Vähäiset tutkimukset aiheesta ovat tuoneet esiin sen, että maailman ja biotalouden kehitys voivat sekä lisätä että vähentää puuvarojen kysyntää. Afrikassa ja Aasiassa pääosa puun käytöstä on nyt energiakäyttöä. Tätä epävarmuutta lisää se, että aihepiiriä ei juurikaan tutkita. Muiden energiamuotojen kehityksen sekä resurssitehokkaamman puuenergian valmistuksen myötä puun käyttö energiaksi voi olla useita satoja miljoonia kuutioita vähemmän tulevina vuosikymmeninä. Biotalouden markkinat ovat tulevaisuudessa todennäköisesti myös merkittävä metsien monimuotoisuuden rahoittaja
Biologiaa ei pidä vastustaa Ensimmäinen ratkaisuohje kuusettumisen hillitsemiseen on klisee, mutta yhä totta: oikea puulaji oikealle kasvupaikalle. Kuusta on istutettu metsänkäyttöilmoitusten perusteella PELK(K)ÄÄ KUUSTA Kuuset kuivuvat ja kärsivät, joten puulajin liiallinen suosiminen taimikoissa tulee saada katkaistua. 1990-luvulta alkaneen kuusibuumin synnyttämistä taimikoista iso osa ei tule täyttämään niille istutusvaiheessa asetettuja odotuksia. Pahimmassa tapauksessa edessä ovat merkittävät metsätuhot. ”Puulajin täsmävalinnassa uudistamisalalla on paljon tehtävissä.” 9489_.indd 8 9489_.indd 8 31.8.2022 7.57 31.8.2022 7.57. Kuusentaimia tulee istuttaa entistä harvempaan ja sekapuuston synty taata mikrokuvioinnilla ja täsmämetsänhoidolla. AJASSA 2.9.2022 8 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ K K uusi on Etelä-Suomessa metsänistuttajien selvä suosikki, mutta se on myös puulaji, joka tulee kärsimään eniten ilmastonmuutoksesta. Mitä metsissä voi tehdä, etteivät kuusettumisen vuodet kostaudu liikaa tulevaisuudessa. Kuusen kohdalla ensimmäisenä tulee rastia yli puulajille jo nyt liian karut ja kuivat alueet. Ainakin näitä: hakkuuaukon eri osiin tulee valita entistä tarkemmin eri puulajeja, kuusia kannattaa istuttaa aiempaa harvempaan ja taimikonraivausvaiheessa tulee miettiä huolellisemmin niin sekapuustoa kuin puuston tiheyttä. Ratkaisuja pitää tehdä jo silloin, kun metsää uudistetaan. Kuusentaimia on päätynyt lähes pomminvarmaksi hiotun istutusketjun ja mäntyyn ja rauduskoivuun liittyvän hirvituhoriskin vuoksi myös kuuselle selvästi sopimattomille kasvupaikoille
Kuivuusriskiin vaikuttaa maaperän maalaji. ”Karkea maalaji pidättää heikommin vettä ja kuusella on suurempi kuivumisriski”, sanoo erikoistutkija J aana Luoranen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). vuosittain kuivahkoille kankaille tai sitä karummille paikoille noin 3 000 hehtaarin edestä, kertoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Niin sanottu sekaviljely, eli kuusentaimien istutus ja männyn istutus tai siementen kylvö, on myös uusi harkittava mahdollisuus. Luoranen muistuttaa, että kuivuus voi vaivata jo vastaistutettuja taimia, joten kuivuudesta potentiaalisesti kärsiville maille tulee istuttaa taimet keväisin. Ongelmia myös savimailla Kuivahkojen kankaiden lisäksi riskipaikkoja ovat tulevaisuudessa Etelä-Suomen yleisimmän kasvupaikkatyypin eli tuoreiden kankaiden karummat ja kuivemmat päät. Kosteimpiin, vaikeasti uudistettaviin paikkoihin kannattaa kuusen istuttamisen sijaan antaa syntyä luontaisesti lehtipuustoa. ”Puulajin täsmävalinnassa uudistamisalalla on paljon tehtävissä.” Puulajivalinnan lisäksi myös maanmuokkaustapaa tulee vaihdella: alaviin ja heinittyviin kohtiin mätästä, karumpiin kohtiin laikkuja. ”Kuusi sopii rehevämpiin ja kosteampiin paikkoihin. Jäykässä savimaassa vesi liikkuu hitaasti ja pidempi kuivuusjakso voi koitua kuusten kohtaloksi, vaikka ravinteet kyseisellä maapohjalla kuusten kasvuun riittäisivätkin. AJASSA 2.9.2022 Metsälehti.fi 9 Kuusi on ollut koko 2000-luvun ajan suomalaismetsien arvokkain yksittäinen puulaji. Kuusta on arvioni mukaan viljelty liian karuille kasvupaikoille jo lähes 100 000 hehtaarin alalle”, Remes kertoo. Tämä on virhe, etenkin jos kuusentaimia lyödään maahan niin paljon, ettei muille puulajeille jää tilaa. ”Helposti kuivuvilla karkean maalajin mailla kesäja syysistutukset ovat riski.” Viime aikoina on huomattu, että kuivuusuhka ei rajoitu vain karkean maalajin alueille. Sitten pitää tunnistaa kuivemmat kohdat. Niissä tulee kuusenistutuksen sijaan hyödyntää luontaista taimiainesta tai istuttaa mäntyä”, kertoo erikoistutkija Jari Miina Lukesta. Mikrokuviointi ja puulajin täsmävalinta Jos metsään on tehty aukko, istutettavaksi saapuu usein pelkästään kuusentaimia. Kasvuolosuhteet ja maaperän kosteus vaihtelevat samalla hakkuuaukolla eli uudistusalalla, joten sille tulee jo metsän uudistamisvaiheessa suunnitella useampaa puulajia. Karkea maalaji tarkoittaa maata, josta rakeet erottuvat selvästi. Sekaviljelystä on pyH A N N U KI VI M Ä KI VA LT TE RI SK YT TÄ 9489_.indd 9 9489_.indd 9 31.8.2022 7.57 31.8.2022 7.57. Miina käyttää termejä mik rokuviointi ja puulajin täsmävalinta (täsmämetsänhoito). Jos aiemmin kuusen kohdalla pohdittiin, onko maaperä sille riittävän ravinteikasta tai viljavaa, nyt yhtä keskeisenä kysymyksenä on, riittääkö vesi. Viime vuonna metsänomistajat, lähinnä Etelä-Suomessa metsää omistavat, saivat pelkästään kuusitukin myynnistä lähes miljardi euroa kantorahatuloja. Kuivuus kurjistaa kuuset hyönteisten ruokapöydäksi esimerkiksi kalliometsissä. ”Kuusen viljely on lisääntynyt voimakkaasti jo 30 vuoden ajan eli 1990-luvun alusta lähtien. Kuusella on vedensaantivaikeuksia tietyntyyppisillä hienojakoisilla mailla, esimerkiksi savikoissa
AJASSA 2.9.2022 10 Metsälehti.fi KUUSETTUMINEN KUUSEN osuus taimikoissa on kasvanut Etelä-Suomessa 1990-luvulta lähtien. KUUSI on kuitenkin puulaji, jonka odotetaan kärsivän ilmastonmuutoksesta eniten. ritty löytämään kompromissia kuivahkoille kasvupaikoille, joilla kuusella on kuivumisriski, männyllä taas hirvituhoriski. Tällä hetkellä kuusia suositetaan istutettavan 1 600–2 000 kappaletta hehtaarille. KUUSENISTUTUS on myös levinnyt menetelmän toimivuuden ja kuusen pienen hirvituhoriskin vuoksi laajemmalle eli syrjäyttänyt mäntyä ja rauduskoivua. Metsäyhtiö UPM on jo kertonut ”vähentävänsä viljelytiheyttä” eli istuttavansa hakkuuaukolle Löydä kuvasta istutuskuusi. Samaan suuntaan ovat kulkemassa myös metsänhoidon yleiset suositukset ”Kuusen viljelytiheyttä tullaan todennäköisesti laskemaan”, kertoo palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta. Kolmas peruste kuusitaimimäärän vähentämiselle on sekametsän aikaansaaminen. Toiseksi istutustiheyden laskeminen vähentää niin taimikustannuksia kuin istutuskuluja. PUHTAIDEN kuusikoiden kasvu tuo tulevaisuuteen suuren tuhoriskin, siksi nuoriin kuusikoihin suositellaan nyt sekapuustoa. Trendin kääntämiseen on mahdollisuuksia, kun kuusta ei istuteta joka paikkaan eikä kaikkia luontaisesti syntyviä puuntaimia raivata nurin. Sekapuuston säästämistä kuusten sekaan on pohdittava jo ensimmäisessä raivauksessa. Tapio vastaa metsänhoitosuositusten päivitystyöstä. Metsäkeskuksen mukaan esimerkiksi koivuvaltaisista metsistä on viime vuosina istutettu hakkuun jälkeen kuuselle jopa kolme neljäsosaa. Luonnonvarakeskuksen keväällä julkaiseman puulajiraportin mukaan männyn ja rauduskoivun viljelymäärän palauttaminen vuosituhannen alun tasolla olisi mittakaavaltaan merkittävin teko talousmetsien puuston monipuolistamisessa. Kuusen osuus moninkertaistunut taimikoissa 30 vuodessa Lä hd e: Lu ke VM Im itt au ks et Pienet taimikot PIENET TAIMIKOT ALLE , M mänty kuusi lehtipuu VARTTUNEET TAIMIKOT YLI , M mänty mänty mänty kuusi kuusi 10 20 30 40 50 60 70 80 10 20 30 40 50 60 70 80 % % ”Kuusen viljelytiheyttä tullaan todennäköisesti laskemaan.” VA LT TE RI SK YT TÄ 9489_.indd 10 9489_.indd 10 31.8.2022 7.57 31.8.2022 7.57. entistä vähemmän kuusentaimia. Kuusen istutustiheyttä laskettava Onni on, että kuusettuminen tapahtuu taimikoissa. Hakattujen vanhojen kuusikoiden tilalle on istutettu lisää kuusia. ”Ongelma on, että jos kuusia on istutettu 1 800 10 20 30 40 50 60 70 80 1986 -199 4 2014 -201 8 200 9-20 13 200 4-20 08 1996 -200 3 1986 -199 4 2014 -201 8 200 9-20 13 200 4-20 08 1996 -200 3 lehtipuu lehtipuu Vallitseva puulaji (%) Etelä-Suomessa puuntuotannon metsämaalla. Kuusenistutusaloille syntyy usein paljon luontaista sekapuustoa. Juuri sekapuustoisuudesta haetaan ratkaisua kuusien kasvavaan tuhoriskiin ilmastonmuutoksen edetessä. Vanhatalon mukaan kuusenistutuksen suositustiheyksiä voidaan alentaa, sillä kuusen viljelyvarmuus on hyvä, eli istutetut taimet jäävät todennäköisesti henkiin
Sekapuuston säilyminen toki edellyttää, että metsätuhot otetaan nykyistä tieteellisemmin huomioon hirvieläinkantojen säätelyssä. Kuuselle sopivien kasvupaikkojen määrä vaihtelee maakunnittain. Jos istutuskuusten sekaan on onnistuttu saamaan sekapuustoa, se pitää onnistua säilyttämään taimikon toisella raivauskerralla eli taimikon harvennuksessa. Jos hehtaarille on tavoitteena jäädä taimikon harvennuksen jälkeen pystyyn 1 800 puuta, ja siitä vähintään 10 prosenttia tulee olla lehtipuustoa, havupuuntaimia jää 1 600 kappaletta. Siitä jokainen metsänomistaja voi mietiskellä, kuinka tiheään kuusentaimia kannattaa istutusvaiheessa maahan iskeä. Koivujen jalkoihin jääneet huonolaatuiset kuuset kaadetaan harvennushakkuussa. Kasvupaikka-alue, jolle kuusta nykyisin istutetaan. AJASSA 2.9.2022 Metsälehti.fi 11 kappaletta hehtaarille tai enemmän ja ne ovat lähteneet kasvuun tosi hyvin, taimikon harvennusvaiheessa pitäisi kaataa istutettuja kuusentaimia, että mäntyjä ja lehtipuustoa mahtuu sekaan”, Vanhatalo sanoo. Kuusen osuus (%) metsänistutuksista ja -kylvöistä vuonna 2021 VA LT TE RI SK YT TÄ 9489_.indd 11 9489_.indd 11 31.8.2022 7.57 31.8.2022 7.57. sevät vieressä kasvavia kuusia. ”Istutuskuuset kasvavat niin hyvää vauhtia, että vasta taimikon harvennusvaiheessa pystyyn säästetyt lehtipuut eivät aina pärjää kuusille kasvussa.” Sekapuustolle on taattava oikea kilpailuasetelma kuusentaimiin nähden, ja se ei ole helppoa. Samaa mieltä on Luken Jari Miina. Miina muistuttaa, että tuoreille kankaille perustettavissa sekametsissä mänty voi kärsiä heinästä. Luonnontaimien syntymiseen vaikuttavat niin kasvupaikka, maalaji, maaperän kosteus kuin naapurikuvioiden siementävä puusto. Vaikka useimmille kuusenistutusaloille näyttää nousevan luontaisesti lehtipuustoa riesaksi asti, luontaiseen taimettumiseen luottaminen sisältää riskin. Vanhatalon mukaan luontaisten lehtipuiden ja mäntyjen syntymistä kuusten sekaan varmistaa parhaiten se, että maanmuokkaus tehdään suositusten mukaisesti, vaikka kuusia istutetaankin vähemmän. Koivuja ei kannata päästää kuusten ylle etukasvuisiksi, mutta ne eivät voi jäädä riukuuntumaankaan nopeasti kasvavien jalostettujen kuusten jalkoihin. Luontaiseen luotetaan, muttei riskittä Kuusen istutusmäärän pienentäminen tarkoittaa, että metsissä lasketaan jatkossa enemmän luontaisen uudistumisen varaan. 3% 24% 50% 20% 3% 1% Lähde: Luke Puulajivalikoima-raportti Uusimaa Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois -Savo PohjoisKarjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi KeskiSuomi Yli 80 70-80 60-70 50-60 alle 50 Pirkanmaa Lä hd e: M et sä ke sk us m et sä nk äy ttö ilm oi tu ks et Kuusenistutus yhä suosiossa Hämeestä Savoon Huom. ”Männyntaimi voi kasvaa yhtä hyvin kuin kuusentaimi, mutta heinien tuoma varjostus ja päälle kaatuminen on haitallisempaa männylle kuin kuuselle.” Sekapuusto huomioon jo varhaisperkauksessa Miinan mukaan nykykuusentaimikoissa lehtipuiden ja mäntyjen säästämistä kuusten sekaan on mietittävä jo varhaisperkausvaiheessa eli taimikon ensimmäisellä raivauskerralla. Kuivana kesänä pienet luonnontaimet voivat kuivua etenkin karkeiden maalajien alueilla. Kuusen istutusmäärää pienentämällä luodaan paremmat mahdollisuudet sille, että taimikonraivauksessa kuusten sekaan saadaan jätettyä muuta puustoa. Myös säätekijät tuovat satunnaisuutta siihen, miten siemensyntyiset lehtipuut kasvavat mättäiden pinnalla. Miinan mukaan on kenties hyväksyttävä, että koivuista tulee osittain etukasvuisia ja ne häiritKuivumisriski on suuri karkean maalajin alueilla, mutta kuusella voi olla vedensaantivaikeuksia myös savikoissa eli hienojakoisemmalla maapohjalla. Viljelyn lisäksi männiköitä uudistetaan luontaisesti siemenpuuasennolla. ”Alennetaan kuusen istutustiheyttä, mutta ei muokkaustiheyttä.” Taimien syntymistä voi varmistaa jättämällä hyviä mäntyja koivusiemenpuita säästöpuiksi hakkuuaukolle. Kuusta istutetaan riskipaikkoihin Lehto Lehtomainen Tuore Kuivahko Kuiva Karukko Kuusettuminen vähentää monimuotoisuutta KUUSI RAUDUSKOIVU MÄNTY Kuusen kasvu kärsii ja metsätuhoriski suurenee Männylle ja rauduskoivulle sopivat paikat. Sopiva tiheys raivausten jälkeen Kaikki edellä mainittu tähtää siihen, että kuusikoissa ei ole tulevaisuudessa vain kuusia silloin, kun puusto alkaa olla tukkimitoissa ja kuusen tuhoriski suurimmillaan
Dokumentti voi olla esimerkiksi ryhmän liittymissopimuksen kopio.” Sertifioinnit hyväksytään ristiin Linja on sama myös Metsä Groupilla ja UPM:llä. ”Tuonnin loppuminen korosti entisestään kotimaisen FSCpuun tarvetta”, metsäjohtaja Janne Partanen toteaa. Valtaosa vajaan kymmenen miljoonan kuutiometrin tuonnista oli FSC-sertifioitua, mikä teollisuudelle tarkoittaa lisähankaluutta, mutta metsänomistajan kannalta tuo toivoa korkeammasta FSC-lisästä. 2.9.2022 12 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS MIKKO HÄYRYNEN RAAKAPUUN tuonti Venäjältä loppui Ukrainan-sotaan. ”Tarkkoja hintalisiä emme ilmoita julkisesti. Muiden yhtiöiden FSC-sertifiointi hyväksytään ja hintalisää maksetaan, mutta sen suuruutta ei kerrota. ”Jos puuta myydään toisten yhtiöiden FSC-ryhmiin kuuluvista metsistä, tarvitsemme luotettavan dokumentin, jolla asia voidaan todistaa. Kesällä Stora Enso laajensi FSC-lisän kattamaan kaikki puutavaralajit energiapuuta lukuun ottamatta. Vastaava määrä FSC-puuta lisää kotimaasta on mahdoton tehtävä. UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäisen mukaan kiinnostusta FSC:tä kohtaan on FSC-lisän on ajateltu kattavan luontoarvojen vuoksi saamatta jäävät puukauppatulot, mutta ei enempää. Hehtaariraja liikkuu FSC:stä ajatellaan, että kaikki eivät siihen pääse eikä se oikein istu pienille tiloille. Suomessa FSC-metsiä on runsas kaksi miljoonaa hehtaaria, joista yksityisillä metsänomistajilla vajaa 300 000 hehtaaria. Hintalisä ei näy tilastoissa, joten ei ole kaukaa haettua, että FSC on yksi niistä tilastoimattomista lisistä, joilla puukauppakilpailuja pyritään voittamaan. Niukkuustilanne saattaa muuttaa asetelmaa. FSC-lisä riippuu yhdellä kertaa tehtävien puukauppojen koosta ja kasvaa puukaupan koon kasvaessa.” Partasen mukaan FSC-puulle on jatkuvasti tarvetta, sillä FSC-metsiä on Suomessa edelleen vähän ja FSC-sertifioitujen lopputuotteiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Niukkuus laittaa painetta korottaa FSC-lisää. Kotimaan määrillä sitä ei korvata. ”Jos myytävää puuta on reippaasti, ei varsinaista alarajaa metsänomistuksen koolle ole olemassa. Puunostajat eivät kerro FSC-lisien suuruutta, mutta Metsälehden tietojen mukaan lisä on euron luokkaa kuutiolle. Lisä kaikille ainespuulajeille Stora Enso toi viime vuonna Venäjältä puuta 2,7 miljoonaa kuutiometriä. ”FSC-sopii parhaiten keskimääräistä isompiin metsänomistuksiin.” SA M I KA RP PI N EN ria metsämaata.” Stora Enso hyväksyy myös muiden tahojen sertifioiman puun. 9490_.indd 12 9490_.indd 12 31.8.2022 7.59 31.8.2022 7.59. Korjuumääriä voidaan nostaa, mutta ei kuitenkaan kymmenellä miljoonalla kuutiolla. Mikäli puukauppamahdollisuuksia ei juuri nyt ole, alarajana on pidetty 50 hehtaaSOTA TOI FSC-LISÄÄN KASVUPAINETTA Venäjän-puusta valtaosa oli FSC-sertifioitua. Stora Enson ryhmäsertifiointi on pitkälti tapauskohtaista
SAMI KARPPINEN MIKKO HÄYRYNEN KOIVUKUITUPUUN keskikuutiohinta nousi yli 130 euroon Viron valtion metsien hoidosta vastaavan Riigimetsa Majandamise Keskuksen (RMK) elokuun alussa järjestämässä huutokaupassa. Kallein hinta, 136 euroa kuutiometrille, maksettiin 3 024 kuution erästä, jonka osti metsäyhtiö UPM. Koivutukilla latvaläpimitan raja on tilastossa 16 senttiä ja siitä maksettiin kesäkuussa keskimäärin 121,9 euroa. ”Koska prosessi on PEFC-sertifiointia hieman raskaampi, FSC-sopii parhaiten keskimääräistä isompiin metsänomistuksiin.” Luontokohteita voi vuokrata Metsä Group tarjoaa FSC-sertifiointia ensisijaisesti osuuskunnan jäsenille. Baltian puumarkkina on ollut historiassa hyvin vaihteleva hintojen ja määrien suhteen.” Koivutukista maksettiin pääsääntöisesti yli 200 euron kuutiohintoja, mutta kuusitukin hinnat olivat huomattavasti maltillisempia. Maan kattavin markkinapaikka. suurestikin sekä metsänomistajilla että lopputuoteasiakkailla, ja UPM:n ryhmäsertifiointi on avoin kaikille metsätiloille. Koivukuidun hinta taivaisiin Viron puuhuutokaupassa Kalleimman erän huusi Venäjän-tuontia paikkaava UPM. 2.9.2022 AJASSA 5+5 PROSENTTIA PINTA-ALASTA FSC on kahdesta metsäsertifioinnista ympäristöhenkisempi. ”Koska Venäjä ei ole vaihtoehto ja Suomen sekä Ruotsin koivuvarat ovat lähes täysikäytössä, on Baltian puhtaiden koivuerien kysyntä ja tarjonta kiihtynyt. Metsä Group on vuokrannut Dasos Capitalin metsärahastolta arvokkaita luontokohteita ja tarjoaa niitä maksutta FSC-ryhmään kuuluville sopimusasiakkailleen. Esimerkiksi Stora Enso osti 4 000 kuution erän kuusitukkia 99,70 euron kuutiohintaan. PEFC:hen verrattuna esimerkiksi jättöpuuryhmät ovat isompia ja suojakaistat leveämpiä, ja metsänhoidossa lehtipuun osuus pidetään vähintään kymmenessä prosentissa runkoluvusta. ”Jos tiloilta ei löydy FSC:n edellyttämää viittä prosenttia metsätalouden ulkopuolelle jätettäviä luontokohteita, tarjoamme mahdollisuuden hyödyntää FSC-luontokohdepalvelua, jolloin suojelun voi ulkoistaa osittain tai kokonaan”, puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen kertoo. Metsäjohtaja Sauli Branderin mukaan yhtiö tarvitsee uusia hankintalähteitä korvaamaan äkisti loppunutta Venäjän tuontia. Metsänomistajan kannalta merkittävintä on suojeluvaade 5+5 prosenttia pinta-alasta. avohakkuuvapaana. Kuitupuulla kesäkuun tilastohinnat olivat männylle 36,9, kuuselle 59,6 ja koivulle 48,3 euroa. Maanomistaja sitoutuu jättämään viisi prosenttia kasvullisesta metsämaasta käytön ulkopuolelle sekä säilyttämään toiset viisi prosenttia eri-ikäisrakenteisena, ts. Virossa puun tilavuus mitataan kuoren alta. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9490_.indd 13 9490_.indd 13 31.8.2022 7.59 31.8.2022 7.59. Huutokaupassa myytiin lähes 25 000 kuutiometriä koivukuitupuuta yhteensä kuudelle ostajalle ja keskikuutiohinnaksi tuli 133 euroa. FSC-lisän suuruus on tällöin sopimusasia. Metsälain kymppipykälän kohteet lasketaan mukaan kymmenen prosentin pinta-alaan. Tilastohinnat maltillisemmat RMK:n tuoreimmassa, kesäkuun tilastossa keskimääräiset tienvarsihinnat ovat järeälle, latvasta yli 18 sentin kuusitukille 107 euroa ja mäntytukille 117,5 euroa. Pääosa puueristä myytiin satamaan toimitettuina. Pienemmän, 10–18 sentin tukin hinnat ovat kuuselle 81,6 ja männylle 75,7 euroa
20,21 s 26,11 s 26,68 s Ensiharvennus 36,03 s .. .. Ensiharvennus .. 35,00 s 38,29 s 36,36 s .. .. .. 19,97 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,18 . Uudistushakkuu 72,29 . Uudistushakkuu .. .. 24,09 . .. 37,80 s .. .. 76,00 s 52,85 21,18 . 14,38 . .. .. .. 30,24 . 22,15 s 21,78 s 32,88 . .. 2021 2020 2022 .. 70,79 s .. .. Uudistushakkuu 65,95 s 65,20 s .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 18,80 s 27,50 . .. 27,53 s 28,72 s Uudistushakkuu 74,65 s 77,48 . .. .. .. 31,16 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,34 s 76,43 . Ensiharvennus .. 32,74 s Harvennushakkuu 57,71 s 56,57 s .. .. 26,90 . 16,95 s 16,21 s 14,70 s 23,74 s 23,42 . .. .. 21,53 . .. .. .. .. .. .. 64,69 s .. 36,74 s .. .. 25,25 . Hankintahinnat .. .. 22,87 . Harvennushakkuu .. 23,43 . Ensiharvennus .. Harvennushakkuu 60,45 s 61,33 s 42,84 s 19,34 s 19,68 . Hankintahinnat 70,74 . 21,88 . 46,36 s 19,66 . Ensiharvennus .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,29 . 25,80 . .. 55,45 s 35,42 . .. 19,73 . .. .. 37,07 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. 29,27 . 32,20 . Harvennushakkuu 59,26 s 58,90 s 43,47 s 19,38 . .. 15,05 . .. 72,09 . .. Uudistushakkuu 73,46 . .. .. .. s nousussa . 77,06 s 54,85 . 19,60 . .. 21,51 s 32,48 . .. 78,70 s 52,02 . s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,64 s 64,03 s .. 71,34 . Hankintahinnat 71,66 s 78,28 s .. .. 19,72 s 27,83 . .. Uudistushakkuu 70,51 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,78 . .. 19,32 . 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 OSTOT JA HINNAT p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. .. 30,98 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,26 . .. .. .. 19,94 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. .. .. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. .. 19,83 s 21,48 . 35,68 s .. .. Harvennushakkuu 64,32 . .. .. 20,58 s 27,91 s 30,61 s Uudistushakkuu 76,40 . Hankintahinnat 64,36 . 27,66 s .. .. Ensiharvennus .. Uudistushakkuu P uutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, e/m 3 yhteensä, e mäntytukki 230 73 16 790 kuusitukki 433 75 32 475 mäntypikkutukki 34 35 1 190 kuusipikkutukki 59 36 2 124 mäntykuitu 153 22,70 3 473,10 kuusikuitu 190 22,70 4 313 koivukuitu 59 23,70 1 398,30 yhteensä 1 158 53,34 (keskikantohinta) 61 763,40 Välittömästi korjuuseen Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 2006 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. .. Hakkuutähteet korjataan energiaksi ja ainespuun hinnat sisältävät niiden otto-oikeuden. 20,00 . .. 19,41 . .. 19,29 s 25,70 s 26,01 . .. .. 27,43 . 21,76 s 21,59 s 19,80 s 30,14 s 30,52 s Harvennushakkuu 52,86 s 50,75 s .. 19,69 . 63,30 s 44,96 s 21,28 s 20,76 s 20,63 s 26,47 27,45 . .. 75,18 s 50,05 . 15,16 s 15,13 . .. .. 77,91 s 50,28 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. 26,14 . Ensiharvennus .. 15,87 . 38,81 s 39,67 s .. .. .. .. 19,95 s .. .. 73,95 s 52,65 . .. 36,41 s 37,06 s 38,40 s .. .. .. 34,23 . .. .. .. .. 2.9.2022 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS s nousussa . .. 21,38 s 30,96 . .. .. .. Hakkuukertymä: Arvio 1 158 m 3 Muuta: Kauppa tehty elokuussa ja korjuu alkoi välittömästi. .. .. 21,49 . .. .. 22,02 . Hankintahinnat .. 15,53 s 30,69 s .. Hankintahinnat .. Ensiharvennus .. 15,05 . 15,60 s 14,68 . 20,08 s 26,83 s 27,72 . .. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi Leimikko: Kovan maan 5,8 ha päätehakkuu, metsäkuljetusmatkaa 250 metriä. .. .. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. 19,65 . tilaametsa.fi/konkari 9490_.indd 14 9490_.indd 14 31.8.2022 7.59 31.8.2022 7.59. .. .. .. 32,11 s Harvennushakkuu 62,11 s 63,46 s 40,92 . 14,41 . 22,58 . .. 23,68 s 25,17 s Hankintahinnat 67,00 . 48,23 s 20,72 . 15,52 s .. 22,83 . 19,45 . .. .. 76,42 s 52,18 . .. .. Hankintahinnat 67,23 s 67,96 s .. .. 68,78 . Uudistushakkuu 75,05 . Harvennushakkuu .. .. s nousussa . 21,32 . s nousussa . 20,64 s 20,41 s 21,48 s 28,43 s 29,26 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 30-33 keskiarvo s nousussa . Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. .. .. Sijainti: Etelä-Pohjanmaa Ostaja: Mhy:n kilpailuttama valtakirjakauppa, ostaja yksityinen saha. Ensiharvennus 42,78 s .. Hankintahinnat .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. .. 15,59 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,12 . .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. Harvennushakkuu 63,34 . .. .. 19,00 s 20,21 s 17,02 s 27,34 s 29,48 . 56,34 . Uudistushakkuu .. .. .. 22,64 . 20,21 . 19,86 . .. .. 37,66 . 72,19 s 49,82 s 19,48 . .. .. Koneet pystyttiin siirtämään saman metsätien varren edelliseltä leimikolta ajamalla. 22,39 . 21,37 s 21,23 s 20,34 s 29,98 . 15,78 s .. .. 19,34 . METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 64,44 s 40,37 . .
p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. tilaametsa.fi/konkari 9490_.indd 15 9490_.indd 15 31.8.2022 7.59 31.8.2022 7.59. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen
Tehdyt metsänkäyttöilmoitukset ovat vain jäävuoren huippu. Kuusi kestää huonosti pitkiä kuivia jaksoja ja kuumuutta. Satojatuhansia metsähehtaareja on säännöllisen seurannan ulkopuolella, ja niiden hyönteistuhoja ei kukaan ole kartoittanut. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. MYÖS Stora Ensolla lasketaan parhaillaan, kannattaisiko Oulussa korvata toinenkin pysäytetty paperikone kartonkilinjalla. Todennäköisesti vastaus on kyllä. Ilmaston lämpeneminen on luonut suotuisat olosuhteet kirjanpainajan lisääntymiselle. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Miljardiluokan investointi ohjaisi huomattavan määrän nyt vientiin menevää sellua jalostettavaksi kotimaassa. Käytännössä ainoa keino tuhojen torjuntaan on riittävän ajoissa ja riittävän laajasti suoritettu avohakkuu, jossa poistetaan vaurioituneet ja mahdollisesti jo tartunnan saanut puusto – kuollut ja kuivunut puu ei enää ole riski tuhon leviämiselle. 2.9.2022 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Kirjanpainajatuhot eivät ole enää vain Etelä-Suomen ongelma, vaan tuhohakkuita on ilmoitettu paljon esimerkiksi Pohjois-Savosta. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että kirjanpainaja löytää yksittäiset kuuset myös sekametsästä koivujen ja mäntyjen joukosta. Kartongin kysyntä kasvaa, ja kokemukset viime vuonna valmistuneesta Oulun kartonki-investoinnista rohkaisevat. Tä s t ä esimerkki on Äänekoskella käynnistynyt 3D-koetehdas, jonka vihkiäisiä vietettiin viime viikolla. Tuho ilmenee ja etenee nopeasti muutamissa viikoissa. Niin ikään olisi hyvä, jos sellua jalostettaisiin enemmän Suomessa sen sijasta, että siitä tehdään tuotteita toisella puolella maapalloa. Tämänvuotisten hyönteistuhohakkuiden pinta-ala tulee olemaan pitkälti yli 3 200 jalkapallokentän pinta-alaa vastaava alue. SELLUSTA ASKEL ETEENPÄIN 9491_.indd 16 9491_.indd 16 31.8.2022 8.01 31.8.2022 8.01. Hyönteistuhot haastavat metsätalouden käytännöt. Metsänomistajille on samantekevää, poltetaanko kuitupuuta vai keitetäänkö sitä selluksi. Saksalaislehden haastattelema polttopuuyrittäjä arvioi, että edessä on puupula, jollaista ei ole nähty vuosisatoihin. ”Nykyiset metsänhoidon työmäärät ovat riittämättömät.” ”Metsän tuote on tuohikin, ja siitä teet mitä vain.” ANTERO KÄRNÄ PUUKAUPPASYKSYT ovat aina omanlaisiaan, mutta tästä syksystä on tulossa erityisen mielenkiintoinen, niin meillä kuin muualla Euroopassa. Suurimmassa vaarassa ovat eteläisen Suomen vanhat kuusikot. Viisi vuotta sitten käynnistyneen Äänekosken biotuotetehtaan kyljessä toimii toinenkin sellua jalostava koelaitos, jossa kehitetään puupohjaisten tekstiilikuitujen valmistusprosessia. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE METSÄKESKUKSEEN on kuluvan vuoden aikana tehty 19. Suurin tuhon aiheuttaja on kirjanpainaja, mutta metsien riesana ovat myös kuusentähtikirjaaja ja aitomonikirjaaja. Tehtaalla Metsä Group testaa yhdessä Valmetin kanssa, onko puupohjaisia ruokapakkauksia mahdollista valmistaa aivan uudella menetelmällä. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PS . Myös meillä klapit käyvät kaupaksi, mutta uusi ilmiö on, että energiateollisuus on tullut kilpailemaan kuitupuun markkinoille. Liian voimakkaita harvennuksia METSÄTUHOT HAASTAVAT METSÄTALOUTTA JA METSIEN SUOJELUA Kuollut metsä ei ole hiilinielu eikä hyvinvoinnin lähde sen enempää taloudellisesti kuin sosiaalisestikaan, kirjoittaa Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini. TÄ H Ä N suuntaan metsäyritykset ovat m a t k a l l a . Viime vuoteen verrattuna pinta-ala on yli nelinkertaistunut. Tuoreimmat puunhinnat ja puukauppauutiset löydät osoitteesta www.metsalehti.fi. Keski-Euroopasta ja Ruotsista tutut hyönteistuhot ovat tulleet Suomeen jäädäkseen. Jatkuvaa kasvatusta ei missään nimessä pidä harjoittaa juurikäävän vaivaamassa metsässä. Ilmaston ja kansantalouden kannata olisi järkevää polttaa vain puuta, jolle ei ole arvokkaampaa käyttöä. Yhtiö on luvannut kertoa päätöksensä tämän vuoden aikana. Kuusikon voi hyönteistuholle altistaa myös juurikääpä tai myrskytuho, mutta myös täysin terveet puut ja metsiköt ovat vaarassa. LÄÄKKEEKSI ilmastonmuutokseen on tarjottu sekapuustoisuutta. Pääasia on, että harvennusleimikon saa nyt vaivatta kaupaksi ja hyvään hintaan. Metsäteollisuustuotteiden kuten sellun menekki on sekin jatkunut vilkkaana, joten kysyntää on kaikelle puulle. elokuuta mennessä 2 257 hehtaaria hyönteistuhojen johdosta laadittuja metsänkäyttöilmoituksia. Päätöksen myötä Nuottasaaren tehtaasta tulisi entistä isompi Pohjois-Suomen kuitupuun jalostaja ja sellusta laatukartonkia valmistava megaintegraatti. Hyvän metsänhoidon merkitys korostuu: oikea-aikaisella taimikonhoidolla ja harvennuksilla pyritään pitämään puusto elinvoimaisena ja terveenä. Vähintä, mitä voimme tehdä, on lopettaa kuusen istutus kuiville maille tai juurikäävän vaivaamille kohteille
H EN N A H Ö G LU N D MAAILMAN ilmastotieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas on ihmetellyt suomalaisten intoa korostaa hiilinieluja ilmastonmuutoksen torjunnassa, mikä käytännössä tarkoittaa hakkuiden rajoittamista. Sähköautojen ostotuki voitaisiin ohjata autosta luopuville. Jos riittää itsellä intoa, tutustu siihen kaikessa rauhassa. Liity jäseneksi ja tehkää käynti metsässä, siitä se lähtee etenemään.” Ola_Pallonivel ”Kuutio myös hyvä. Nykyiset metsänhoidon työmäärät ovat riittämättömät, mistä seuraa taloudellisia tappioita, heikompi metsien tuhonkesto, ja pitkällä tähtäimellä teollisuuden korkealaatuisen raaka-ainehuollon vaikeutuminen. Mutta onko Suomen linja lopulta yllättävä. Turhasta ei kannata maksaa.” Metsuri motokuski ”Aloittelija voi käyttää mhy:n valtakirjakauppaa, jolloin maksaa tarjouspyyntöjen lähettämisestä ja valvonnasta jonkun summan. Metsätuholain mukaisia korvaushakemuksia on toistaiseksi tehty vähän, mutta ne ovat kasvussa. Mhy:n kautta homma helppoa toki ja varmasti saat hyvin tarjouksia sieltäkin. Ja e-puun ostajille myös.” Puuki Verkkokeskustelu: Ensiharvennus työn alle 9491_.indd 17 9491_.indd 17 31.8.2022 8.01 31.8.2022 8.01. VOIDAAN MYÖS KYSYÄ, ymmärretäänkö vanhan eteläsuomalaisen kuusikon suojelemiseen liittyvä riski. Muualla huomio kohdistuu ilmiön juurisyyhyn, hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen. Aloittelevalle metsänomistajalle mhy:n valtakirjakauppa on hyvä vaihtoehto. Sovitte sen jo kaupantekohetkellä. Mitkäs ovat tällaisen kauppatavan plussat ja miinukset?” Apropoo ”Mhy:n suurin vahvuus on mielestäni katkontatilastot, mutta ensiharvennuksessa niillä ei liene merkitystä. Seuraavan kaupan voi sitten tehdä itse, jos siltä tuntuu.” Panu ”Hyötyjä on niin vähän, että ei maksa vaivaa ensiharvennuksella. Markkina elää nyt hyvin voimakkaasti, joten epäilen mhy:n aitoa kilpailukykyä.” Timppa ”Valvonta on vähän niin ja näin, onko sitä. Metsänomistaja voi hakea korvausta suojelualueelta omaan metsäänsä levinneestä hyönteistuhosta, mutta tuholähteen todentaminen on vaikeaa. ARI EINI KIRJOITTAJA ON SUOMEN METSÄKESKUKSEN JOHTAJA. Jos mhy:n korjuupalvelu osallistuu kilpailuun, niin siltäkin on saatava sitova kiinteähintainen tarjous. Miten tuhoriski on huomioitu kansallisessa valmistelussa olevan EU:n biodiversiteettistrategian valmistelussa. Tarvitsemme vakavaa harkintaa, miten EU-säädösten ja ohjelmien suojeluvaatimukset toimeenpannaan kansallisesti. Alennetaan huoneistojen lämpötilaa – varsinkin siellä, missä lämpö tuotetaan kivihiilellä. Ei muuta kuin tarjoukset suoraan yhtiöille ja teette ostomiehen kanssa yhden välitarkastuksen. MIKKO RIIKILÄ Keinot ja tavoitteet nurin perin ”Männikön ensiharvennusta pitäisi teettää 15 hehtaarille. Suomi tarvitsee kansallisen metsänhoidon ryhtiliikkeen. Ajattelin, että mhy:n ekspertti hoitaisi homman. Meillä luonnonsuojelun suuri, ylisukupolvinen kertomus on ollut metsänhakkuiden vastustaminen. Oppii samalla monesti uuttakin.” Apli ”Jos ensiharvennus on puustoltaan sopivaa myös pikkutukin korjuuseen, niin kannattaa tehdä tarjouspyyntö myös pikkutukin käyttäjälle. Lasketaan yleinen kattonopeus 80 kilometriin tunnissa ja pidetään bensa kalliina. Sekametsien suosimiseen kehotetaan, mutta metsätuhoilta nekään eivät välty. Kuollut metsä harmaine luurankopuineen ei ole hiilinielu eikä hyvinvoinnin lähde sen enempää taloudellisesti kuin sosiaalisestikaan. Metsänomistaja menetti uudistuskypsän metsikkönsä hakkuutulot, yhteiskunta jalostuksen arvonlisäyksen ja verotulot, ja lisäksi metsänomistaja joutui maksamaan puolet saamastaan suojelukorvauksesta takaisin. Meillä on jo esimerkki siitä, että yksityisen suojelukohteen sopimus on purettu kirjanpainajatuhon vuoksi. Aina kannattaa itsekin käydä hakkuita katsomassa, vaihtaa pari sanaa niin motokuin ajokonekuskin kanssa. Näyttää siltä, että Suomen ilmastopolitrukit ovat valjastaneet ilmastonmuutoksen torjunnan keinoksi rajoittaa metsätaloutta. Päästöjen leikkaamiseen olisi helppo valjastaa koko kansa. Erehtyminen on sallittua, mutta on hölmöyttä olla oppimatta Keski-Euroopan metsätuhoista. 2.9.2022 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN METSÄPILA pitäisi välttää
Tankkeja menee jokseenkin sama määrä pinta-alayksikköä kohden sahaajaan katsomatta. n Mitä viivästyneempi taimikonhoito, sitä vaikeampi ja työläämpi. Jos runko pitää sahata poikki kahdelta puolen.” Etämetsänomistajien omana työnä tekemät taimikonhoidot ovat Latvalan tuntuman mukaan vähenemään päin, ja viljelijämet9492_.indd 18 9492_.indd 18 31.8.2022 8.02 31.8.2022 8.02. Ylipäätään suurempi tiheys ja suurempi runkokoko tekee kohteesta vaikean ja aikaavievän. Jos ammattilainen pystyy sahaamaan kuusi tankkia, niin hyväkuntoiselle ja kokeneellekin omatoimimetsänomistajalle neljä EHTIIKÖ HOITAA VAI EI. ”Se on kuukauden työ. ”Omatoimisen metsänomistajan tuottavuus riippuu kunnosta ja innosta. Harjaantumattomalle kaksikaan tankkia ei ole alisuoritus, jos olkapäät niin sanovat. Mistä työssäkäyvä sen ajan ottaa?” Mittayksikkönä tankillinen Raivaussahan tankillinen sopii taimikonhoidon työmenekin perusyksiköksi työpäivää paremmin. Taimikonhoidon työmäärä voi yllättää kokemattoman. n Usko ei saa loppua ensimmäisten tankkien aikana. Tässäkään työssä ei ahnehtiminen kannata. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 2.9.2022 18 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI TIMO KUHA, KUVAT TAIMIKONHOITO voi tuntua helpolta kemeratukea haettaessa, mutta käytäntö saattaa muuttaa käsitystä. Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan Kuortaneen metsäasiantuntija Kari Latvala tietää tapauksia, että on hankittu uusi raivaussaha ja haettu tuki usealle hehtaarille, mutta sitten: ”Voi käydä niin, että reunasta tehdään pieni nurkka ja saha jää vähälle käytölle.” Suurin tekijä on aika. n Ota kuntoilun ja nautinnon kannalta. Viisi hehtaaria oikein vaikeaa taimikonhoitoa vaatii parikymmentä työpäivää. Tankissa menee yhtäjaksoisesti kaasutellen reilusta tunnista puoleentoista. Kohde 1: Varsinainen taimikonhoito käy suhteellisen helposti, jos varhaisperkaus on aikanaan tehty. tankkia on täysi päivä. Neljän kohteen kierros Neljä Latvalan Kuortaneelta valitsemaa kohdetta havainnollistavat erilaisten kohteiden työmenekkiä. VINKIT TAIMIKONHOITOON n Kemeratuen vähimmäisala on riittävä kertaurakka. Pientä eroa tulee siitä, että kokematon pysähtyy miettimään, että mitkä rungot voi poistaa ja saha käy tyhjää
Samoin syksyllä kuusentaimet erottuvat paremmin. Vaikka pituutta on jo seitsemisen metriä, niin taimikko ei ole sakeaa. Oleellista, että kuitupuuta pienempi puusto poistetaan kahdeksan sentin rinnankorkeusläpimittaan saakka. Varhaisperkaus on helpointa keväällä, kun lumet ovat sulaneet mutta pohja on vielä jäässä. Latvala tietää kokemuksesta, että vaikka olisi kuinka taitava raivaussahaaja, niin kaadetut rungot kaatuvat päälle, ja runkojen muodostaman keon alla pitää yrittää rynniä kyyryssä, että saa poikki sen viimeisenkin kekoa pystyssä pitävän rungon. Arvio: Seitsemän tankkia hehtaari. Kohde 3: Työläämpi varhaisperkaus Ajoissa eli noin metrin pituudessa tehty varhaisperkaus vähentää kustannuksia seuraavassa vaiheessa, varsinaisessa taimikonhoidossa. Ostopalveluna noin 650 euroa/ha + alv, kemeran jälkeen 420 euroa. Kohde 3: Varhaisperkaus on työläintä kesäaikana, mutta toisaalta silloin vesominen on vähäisintä. Arvio: Yhdeksän tankkia hehtaari, kemeratuki 160 euroa hehtaarille, 18 euroa per tankki. Kohde 1: Helpohko männyntaimikko Kangasmaan männyntaimikon tekee helpohkoksi se, että varhaisperkaus on aikoinaan tehty, ja taimikossa on helppo kulku ja näkyvyys. Vuodenaika on toisaalta ja toisaalta -kysymys. Kari Latvalan neuvo on, että rajatapaukset nurin. Joskus viivästyneet kohteet ovat kuin seinää.” Arvio: 18 tankkia hehtaari, kemeratuki 230 euroa hehtaarille, 13 euroa per tankki. Hidastava tekijä on runkojen paksuus. Ammattilainen on näistä rajoitteista vapaa tai ainakin vapaampi. Pelkkään raivaussahatyöhön ei saa kemeratukea, mutta pienpuun korjuun kokonaisuudelle kyllä. ”Kun usko ei lopu, niin työ opettaa ja harjaannuttaa nopeasti, ja mhy:stä saa opastajan paikan päälle.” Usein metsänomistajilla on taipumus jättää taimikko liian tiheäksi tai ainakin suositusvälin ylärajalle, kun hyvälaatuisia runkoja ei raaskita kaataa riittävästi, mutta hirvituhoriskin vuoksi sille voi olla asiaperustettakin. Tällaisia kohteita ei aktiivisilla metsänomistajalla juuri ole, mutta niitä voi tulla ostettujen, hoitamattomien tilojen mukana. Ostettuna palveluna maksaisi noin 400 euroa/ha + alv, kemeran jälkeen 170 euroa. Kesällä kuusentaimia on vaikea havaita lehtipuuvesakosta ja heinikosta, ja märkä rintaan asti ulottuva heinikko tekee työstä lievästi sanoen epä”Mistä työssäkäyvä sen ajan ottaa?” miellyttävää. ”Pahimmasta päästä, mutta ei edes pahin mahdollinen. Puusto näyttää vielä taimikolta, mutta taimikonhoidon myötä järeytyminen saa vauhtia ja ensiharvennuksen aika on kymmenen vuoden kuluttua. ”Niiden runkotilavauus on kymmenen litran luokkaa, mikä ensiharvennuksen kantohinnalla tarkoittaa 15 senttiä eli palautuspullon verran.” Arvio: Viisi-kuusi tankkia hehtaari. Verollista kemeratukea 230 euroa eli 33 euroa tankille. 9492_.indd 19 9492_.indd 19 31.8.2022 8.02 31.8.2022 8.02. JÄIKÖ TIHEÄKSI. Kohde 2: Ensiharvennuksen ennakkoraivaus ei ole erityisen työlästä, mutta myyntikelpoisen rajoilla olevat rungot saattavat mietityttää. Ostopalveluna noin 450 euroa/ha + alv, kemeran jälkeen 290 euroa. Latvala muistuttaa ja näyttää kuitenkin, että jos varhaisperkaus tehdään silloin kun lehti on puussa, niin kaadettu vesakko vesoo hitaammin varsinkin kuivemmilla kangasmailla. Kohde 2: Helppo ennakkoraivaus Ensiharvennuskohteen ennakkoraivaus ei ole taimikonhoitoa, mutta kuuluu raivaussahatöiden helppoihin lajeihin. Kolmen-neljän tankin omatoimimetsänomistajan päivätienesti ennen kuluja ja veroja 98–131 euroa. Ostopalveluna noin 250 euroa/ha + alv. Harvahkoja taimikoita Latvala muistaa nähneensä, mutta ei yhtään pilallehoidettua. Kohde 4: Työläintä on viivästynyt taimikonhoito Viivästynyt taimikonhoitokohde on pahasti puskaista, seitsenmetristä koivua ja leppää, jonka sisältä löytyy hyväkuntoinen kuusenja männyntaimikko. METSÄSTÄ 2.9.2022 Metsälehti.fi 19 sänomistajat eivät ehdi. Kaulassa roikkuva pieni läpimittakaulain voisi olla hyvä, mutta Latvalan neuvo on, että rajatapaukset nurin. Kohde 4: Viivästynyttä taimikonhoitoa voi luonnehtia viheliäiseksi, ja aikaa saattaa mennä hyväkuntoisellakin neljä päivää hehtaarille
Erot ovat todellakin suuret: esimerkiksi kuusitukista saa harvennushakkuussa noin 30 euroa kuutiolta. Perinteistä maataloutta suosivalla Ahvenanmaalla löytyy käyttöä myös kotvakuusille, joista tehdään vanhanaikaisia aitoja. “Yrittäjänä voin päättää omasta ajankäytöstäni”, Weckman sanoo. Weckman on lukenut, että polttopuut viedään nyt käsistä, muttei ole vielä itse ehtinyt sitä huomata. Hän luottaa Kranmanin metsävaunuun ja Husqvarnan akkusahaan. Pienten kuusentainten kasvua on mukava seurata, mutta täysikasvuisina Weckman ei niitä ehdi näkemään. Puun hinnat laahaavat Puusta maksetaan Ahvenanmaalla paljon vähemmän kuin mantereella. Hän esittelee pientä hakkuualaa, jonka on itse tehnyt talvella. Hän asuu kaupungissa, ja talossa on maalämpö. Täällä puut myydään kahdelle paikalliselle yritykselle: LUOVA IHMINEN VIIHTYY METSÄTÖISSÄ Pernilla Weckman toivoo, että puun kysynnän kasvu näkyisi myös ahvenanmaalaisten metsänomistajien tuloissa. Stora Enson kaltaiset metsäjätit eivät osta puuta suoraan ahvenanmaalaisilta yksityismetsänomistajilta. Mainostoimistoa päivätyönään pyörittävä Pernilla Weckman rentoutuu metsätöissä. 9493_.indd 20 9493_.indd 20 31.8.2022 8.06 31.8.2022 8.06. Meiltä löytyy myös Kranmanin T1715-metsävaunu.” Metsäalue sisältyy Weckmanin 216 hehtaarin kokoiseen kotitilaan, Jussböle Gårdiin. Puuta kaatui talvella 16 kuutiota myyntiin metsäteollisuudelle ja koivua harvennettiin polttopuuksi. “Rakastan metsätöitä, ja minulla on tällä hetkellä akkukäyttöinen Husqvarna moottorisaha. 2.9.2022 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MARIA KARUVUORI, TEKSTI THERESE ANDERSSON, KUVAT AHVENANMAAN Sundissa 157 hehtaaria yhtenäistä metsää omistava Pernilla Weckman tekee mielellään asioita itse. Koivusta Weckmanit valmistivat itse klapeja 49 irtokuutiota. Niitäkin Weckmanit myyvät hintaan 2,5 euroa kappale. Niistä 22 kuutiota käyttää Weckmanin äiti Jussböle Gårdin asuinrakennuksen lämmittämiseen, ja loput myydään. Varsinainen työ on Weckmanin itse perustaman mainostoimiston, April Kommunikationin, toimitusjohtajuus, mutta metsätöillekin löytyy aikaa. Nousevat energianhinnat tuntuvat toki jo Ahvenanmaallakin
Pelkästään Suomea ei tutkimuksessa analysoitu, mutta voi olettaa, että vastaava vuoto muiden maiden hakkuisiin olisi lähellä sataa prosenttia. Jos Suomi jättää myymättä selluloosaa esimerkiksi kiinalaisille wc-paperitehtaille, kiinalaisten hygienia ei siitä huonone, koska Suomen sijasta selluloosa ostetaan muilta toimijoilta. Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen sijasta koko Euroopan unionia ja Norjaa. Taloustutkimuksen toteuttaman kyselytutkimuksen tulosta ei ole syytä kyseenalaistaa, vaikka otos olikin pieni, 1 005 mannersuomalaista 19–79-vuotiasta. Laskentamallin mukaan tätä aluetta koskevat hakkuurajoitukset aiheuttivat vuodon muiden maiden hakkuisiin noin 80-prosenttisesti. Joissakin koivuissa alkaa jo näkyä pieniä käävän alkuja. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO julkaisi 18. Kysymys on manipulointia, jolla pyritään vaikuttamaan kansalaisten ilmaisemaan mielipiteeseen. Maapallon ilmakehä on yhteinen kaikille maailman maille. Kestävyyskin on siis helppo huomioida. Metsänhoitoon voi toki saada tukea maakunnan hallitukselta. Sieniä koivuihin Luovana ihmisenä Weckman kokeilee mielellään uusia asioita. “Puun hinnat ovat niin matalat, että monilla ei oikeastaan ole varaa hoitaa metsiään niin hyvin kuin haluaisivat. Sen näkee sitten! Sienten viljelyssä viehättää sekin, että ehdin nähdä oman työni tulokset”, Weckman sanoo. Joissakin puissa on jo alkanut näkyä pieniä käävän alkuja. 2.9.2022 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Vastaavasti Suomessa tekemättömien hakkuiden tilalle tulevat muissa maissa tehdyt hakkuut, ja ilmastovaikutusta ei synny. Weckman toivoo, että puusta maksettaisiin syksyllä hieman paremmin myös Ahvenanmaalla. Metsätilojenkin hinnat ovat matalammat kuin mantereella, mutta Ahvenanmaalta ei saa ostaa kaavoittamatonta maata, ellei ole ahvenanmaalainen. “Olen lukenut, että kysynnän odotetaan kasvavan. “Mutta meillä ei ole Metson kaltaista ohjelmaa, mikä on mielestäni suuri puute.” Metsätalouden mittakaava on Ahvenanmaalla paljon manteretta pienempi. Maakuntahallitus korvasi muun muassa Aapeli-myrskyn eli Alfridan aiheuttamia metsätuhoja myös niille metsänomistajille, joilla ei ollut vakuutusta. Kallio, Birger Solberg, Liisa Käär ja Risto Päivinen. elokuuta tiedotteen, jonka mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa metsien hakkuiden vähentämistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO VÄÄRISTELEE PALSTALLA ”Monilla ei ole varaa hoitaa metsiään niin hyvin kuin haluaisivat.” Skog Axille ja Ålands Skogsindustrierille. Menetelmät ovat samoja kuin missä tahansa: jätetään säästöpuuta, vältetään ylihakkuita. “En vielä tiedä, minne pakurikääpää myymme. Lisäksi laskettiin, että kansantulo ja työllisyys heikkenisi Euroopan unionin ja Norjan alueella merkittävästi. Kemera ei tänne ulotu. VÄITE EI OLE TOTTA. “Itse istuttamaani metsää en ehdi nähdä täysikasvuisena, mutta sienten kanssa on toisin.” Weckman kokeilee nyt pakurikäävän kasvatusta koivikossaan. Sinänsä itsestään selvä tosiseikka on kuvattu vertaisarvioidussa tutkimuksessa jo 2018 lehdessä Forest Policy and Economics. Weckman on istuttanut 2 250 pakurikääpää sisältävää sienitappia 560 puuhun vuonna 2021 ja tänä vuonna 1250 tappia 300 puuhun. Nyt olen harventanut koivumetsää 20 kiintokuutiota, ja myyn sen sitten klapien valmistukseen.” Kestävyys tärkeää Weckmanin mainostoimisto on toteuttanut muun muassa mantereellakin tunnetun panimon, Stallhagenin, markkinointikampanjan. Mikään suljettu yhteisö tämä ei silti ole. Sen ovat tehneet A. Puhelinhaastattelija papatti puhelimeen tekstin, jossa kerrottiin mm. Metsien hakkuita on vähennettävä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.” Onko totta, että ilmasto kuumenee, jos Suomen metsien hakkuut lisääntyvät esimerkiksi siksi, että puun tuonti Venäjältä on loppunut. Riippuu siitä, miten paljon tarvitsee rahaa. Mutta mitä suomalaisilta kysyttiin. SUND 9493_.indd 21 9493_.indd 21 31.8.2022 8.06 31.8.2022 8.06. Tämä on ongelma, joka vaikuttaa esimerkiksi ympäristötyöhön ja metsän kykyyn toimia hiilinieluna.” Sahatavaran kysyntä nousi korona-aikana Ahvenanmaallakin, mutta se ei näkynyt metsänomistajien saamissa tuloissa. Ahvenanmaalaiseksi pääsee, kun asuu saarilla viiden vuoden ajan. Se löytyy maksullisena tietoverkosta kustantajan ollessa saksalainen Elsevier. Weckmanin mielestä metsiäkin hoidetaan kestävästi, ja paikallisilla on suuri kunnioitus luontoa kohtaan. seuraavaa: ”Ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 Suomen metsien hiilinielut pienenivät osin metsien kasvaneiden hakkuiden takia ja maankäyttösektori on muuttunut päästölähteeksi, eli se kuumentaa ilmastoa.” ”Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä. Weckmanin mukaan sekä maataloudessa että metsätaloudessa on Ahvenanmaalla kannattavuusongelmia. Mainonnassa korostuu paikallisuus ja kestävyys, kuten monilla muillakin ahvenanmaalaisilla yrityksillä. Kaarramme vielä autolla kohti pientä koivikkoa, jossa kasvaa nyt sienimetsä. Sienet ovat täysikasvuisia noin kymmenen vuoden päästä, mutta aikaisemminkin niitä voi myydä. Suomessa tekemättömät hakkuut eivät paranna ilmastoa, kun Suomen tekemättömät hakkuut kompensoituvat muissa maissa tehdyillä hakkuilla. Maarit I
Se tarkoittaa entistä tehokkaampia koneita. Sahasta on rinnakkaisia versioita terälaipan pituuden (12/14 tuumaa) ja terälaitteen kiinnitystavan (terämutterit/pikakiinnitys) mukaan jaoteltuina. Makitalla on aikanaan ostamansa saksalaisen Dolmarin peruina tietotaitoa käteen käyvien moottorisahojen rakentamisesta. METSÄSTÄ 2.9.2022 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA UUDET ketjuja raivaussahat ovat osa Makitan uutta ammattilaisille tarkoitettua tuoteperhettä, joka on rakennettu 40 voltin sähköjärjestelmän perustalle. Varmasti myös rakennusfirmat hankkivat näitä yhdessä Makitan muiden uuden 40 voltin sähköjärjestelmän laitteiden rinnalle. Makita XGT-moottorisaha on akkusahojen vahvimmasta päästä. Jämäkkä mutta painava Makita XGT sopisi esimerkiksi polttopuiden pätkintään. Tämä helpottaa sahan käsittelyä esimerkiksi oksien karsinnassa, kun sahaa käsitellään eri asennoissa. Uutta XGT-ketjusahaa käytetään 40 voltin akulla varustettuna, sahan mukana tulee viiden ampeeritunnin vakioakku. Se näkyy uutukaisessakin monessa yksityiskohdassa, joista käytettävyyden kannalta olennaisin takakahvan päälle rakennettu turvaliipaisin. Metsälehden kokeiltava oli 14 tuuman terälaipalla ja mutterikiinnitteisellä terälaitteella varustettu UCO11G-malli. Kokeilujuttu Makitan raivurista julkaistiin Metsälehdessä 12/2022. Makita XGT on akkulaitteeksi edullinen. Entistä tehokkaampi Makita Sähkötyökalujen valmistajana tunnetun Makitan toisen polven ketjusaha tukeutuu 40 voltin sähköjärjestelmään. Käytännön sahauksessa uutuus-Makita tuntuu vahvalta ja sitkeältä verrattuna useimpiin akkusahoihin, ketjunopeudeksi valmistaja ilmoittaa 25,5 metriä sekunnissa, mikä on akkusahojen sarjassa hyvin kilpailukykyinen. Metsäkäyttöön Makitalla on moottorisahan lisäksi tarjota kahdella 40 vopltin akulla varustettu Makita XGT-raivaussaha, joka on tämänhetkisistä akkuraivureista selvästi vahvin. Syyskauden ajan sahaa myydään neljän ampeeritunnin akulla ja laturilla varustettuna alvilliseen yhteishintaan 519 euroa. Kiekkosahauskokeessa Makita päihitti Echon uuden DCS-3500 -akkusahan. Öljytankin korkin uusi, alas painettava varmistusmekanismi on ehkä kaikkien aikojen paras moottorija raivaussahoissa. MAKITA XGT -MOOTTORISAHA 40 V ketjujako 3/8 terälaipan pituus 12/14 tuumaa (30/35 cm) 1,1 mm ketju-ura teho 1,6 kW paino 5 Ah akulla 6,46 kg hinta (saha+4 ah akku+ laturi) 519 euroa, sisältää alv:n Plussat ja miinukset + tehokas + edullinen – paino Metsälehden kokeiltavana oli 14 tuuman terälaipalla ja mutterikiinnitteisellä terälaitteella varustettu UCO11G-malli. Toisaalta Makita XGT on muodoiltaan kulmikas ja painaa viiden ampeeritunnin akulla varustettuna yli puoli kiloa tärkeimpiä kilpailijoitaan enemmän. Stihlin MSA 300:lle kumpikaan ei pärjännyt. Teho riittää mainiosti järeänkin puun sahaamiseen. Maahantuojan mukaan sahan teho on 1,6 kilowattia. Silti sahan jämäkkyys ja vääntövoima sekä 40 voltin laitejärjestelmän tarjoama monipuolinen valikoima ammattilaistason akkulaitteita varmasti siivittävät sen menestystä. ”Öljytankin varmistusmekanismi on ehkä kaikkien aikojen paras.” 9495_.indd 22 9495_.indd 22 31.8.2022 8.08 31.8.2022 8.08
Moottorisahoja pienkonekauppiaiden hyllyissä on kohtalaisesti, mutta monista raivaussahamalleista on edelleen pulaa. ”Juuri nyt on hyvä tilanne, kun helmikuuksi tilatut raivaussahat saapuivat äsken”, lohkaisee Esa Elonen Konekeskus Mikolasta Raumalta. Energiakriisin ennakoitiin siivittävän metsänomistajien polttosavotoita ja moottorisahojen kauppaa, mutta kysyntä on jäänyt ennakoitua vaimeammaksi. Isoja raivaussahan akkuja joudutaan kauppiaiden tiedon mukaan odottamaan jopa ensi kevääseen. Kiuruveden Metsolan kauppiaan Jouni Topin mukaan asiakkaiden tarpeita on koetettu ratkoa jopa omia koneita lainaamalla. Liitimme kestotilaukseen uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto p o l k u o m a a n m e t s ä ä n MIKKO RIIKILÄ PIENKONEKAUPPIAIDEN viesti eri puolilta maata on samansuuntainen: tilattuja tavaroita on saanut odotella kauppoihin kuukausikaupalla. Esimerkiksi osaa kevääksi luvatuista ajoleikkureista odotetaan yhä.” Topin mukaan vaikeudet koskevat sekä Husqvarnan että Stihlin toimituksia. Husqvarnalla näyttää soittokierroksen perusteella olevan suurempia vaikeuksia akkujen toimituksissa. Komponenteista on edelleen pulaa. METSÄSTÄ 2.9.2022 Metsälehti.fi 23 Tunnelma metsässä sähköistyy REKISTERÖIDY JA OTA SÄHKÖISET PALVELUt KÄYTTÖÖN. ”Koronasta alkaneista toimitusvaikeuksista ei ensi vuonnakaan täysin päästä eroon, mutta tilanne paranee koko ajan ja pystymme lisäämään toimituksia.” Stihlin Suomen maajohtaja Timo Lindströmin viesti on samansuuntainen. Toisissa kaupoissa tilanne voi olla päinvastainen. METSALEHTI.FI/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). Hänen mukaansa niukkuus koskee myös suosituimpia Echon malleja, kuten uutta Echo 4310 SX:ää. ”Stihlin akkuja on ollut paremmin saatavilla”, kertoo Tomi Enbuska Vantaan Siemen ja Koneesta. Moottorisahoja raivureita paremmin Moottorisahoja on tarjolla raivaussahoja paremmin. Husqvarnan Suomen myyntipäällikkö Tuomas Kuivamäki kertoo, että sahoja ja isompiakin raivaussahojen akkuja saadaan toimituksiin nyt aiempaa helpommin. Raivaussahat kiven alla Yksittäisten sahamallien saatavuutta on vaikea yleistää. Toisaalla myymälöissä on riittämiin tarjolla Husqvarnan suosittua keskikokoista metsäraivaussahaa 545 FX Autotunea, vaan ei yhtään sen saksalaista kilpailijaa Stihl FS 460 -sahaa. Niin sanottuja isäntälinjan raivaussahoja, esimerkiksi Husqvarnan FR 545 -mallia, on saatavilla kohtalaisesti. ”Tilatut toimitukset viipyvät paljon luvattua pidempään. Tuotannossa on sitä suurempia ongelmia, mitä enemmän tuotteissa on elektroniikkaa.” 9495_.indd 23 9495_.indd 23 31.8.2022 8.08 31.8.2022 8.08. Suosikkiraivuria ei ehkä saakaan Kaikki raivaussahakaupoille mielivät eivät tänä syksynä saa haluamaansa mallia. Myös osaa akuista joutuu odottamaan. SA M I KA RP PI N EN ”Useimmille asiakkaille on lopulta löydetty tarpeet tyydyttävä ratkaisu, vaikka suosikkimallia ei ehkä aina olekaan saatavilla”, kertoo Jyväskylän Konesahan kauppias Hannu Ojala. ”Uskon, että moottorisahojen toimitukset saadaan kohtalaisen hyvälle mallille vuodenvaihteen jälkeen, mutta raivaussahojen osalta epävarmuus jatkuu
Ravintola on hyödyntänyt paikallista herkkua parisen kymmentä vuotta. ”Paikallisilta olemme ostaneet. ”Jos se on hyvää ykkösluokkaa, siitä maksetaan kympin luokkaa kilo. Viime vuonna matsutakea ei saatu lainkaan. KOHTALAISEN harvinainen. Monet keittiömestarit hierovat sienestä kernaasti kauppaa, kun sitä on tarjolla. Minusta satokausi näyttää nyt hyvältä”, arvioi asiantuntija Anu Tossavainen Arktiset Aromit ry:stä. Kyseessä on ilouutinen, sillä matsutakea yritettiin viedä Suomesta Japaniin muutamia vuosia sitten huonolla menestyksellä. Matsutaken (vasemmalla) voi sekoittaa lievästi myrkylliseen kaulusvalmuskaan (oikealla). MATSUTAKE ELI TUOKSUVALMUSKA TUOKSU nuorena hedelmäinen, imeläkin. Me olemme maksaneet poimijoille 20 euroa kilolta.” Yksittäispakattuna markkinoille Kontiomäellä Paltamossa toimiva Kainuun sienijaloste Sienestä Oy vielä odotteli elokuun puolivälin tienoilla ensimmäisiä matsutakeja. PITÄÄ paahteisista rinnemaista. Vanhempana mausteinen vanhaa hajuvettä muistuttava. ”Olen käynyt itse Tokion torilla, eikä hintataso ole sadoissa euroissa Japanissakaan. Matsutake ei kuulu vuonna 2009 perustetun yrityksen ostamiin vakisieniin, mutta kauppaa kyllä käydään. LAKKI vaaleapohjainen, jossa lämpimänruskeita, tervanruskeita suomuja. Sieni irtoaa helposti maasta. Sama pätee kaikkiin sieniin, jos tuote on asiallinen”, Holopainen kertoo. Sateita on tullut riittävästi, mutta myös sienen vaatimaa lämpöä. Se tekee ajoittain hyvän sadon, mutta etukäteen on mahdotonta tietää milloin. Runsaimmin matsutakea tavataan Pohjoisja Itä-Suomessa, mutta paikoin sieniä voi löytyä myös etelän hiekkapohjaisilta kuivilta mäntykankailta. Meillä on muutama vakiopoimija ja uusiakin tulee joka vuosi. Hotellin ravintola Aanaarin keittiömestari Heikki Nikula kertoo, että sientä on fermentoitu ja pikkelöity elokuussa peräti sata kiloa. TIUKASTI kiinni syvällä maassa. Holopainen harmittelee, että markkinahinnasta on luotu epärealistinen kuva. OLLUT Japanissa keisarillinen herkku, jota vain keisarin palvelijat saivat kerätä. Parfyymin tuoksuinen mäntymetsien herkku Vienti Japaniin tyssäsi, mutta suomalaiset ravintolat ovat innostuneet matsutakesta. ”Satovaihtelu on aivan valtaisa. 9494_.indd 24 9494_.indd 24 31.8.2022 8.09 31.8.2022 8.09. Satokausi kestää tavallisesti elokuusta syyskuulle. Nyt Tossavainen arvioi pääsadon osuvan elokuulle, mutta syyskuun alussakin sientä voi vielä löytää. Hintaodotuksia keittiömestari hieman toppuuttelee. On se kuitenkin tuplasti kantarellin hinta”, Holopainen summaa. Lisäksi matsutake tunnetaan oikukkaana sienenä. Monivivahteisen makunsa ansiota sieni taipuu jopa suklaakonvehtiin. Lakin auetessa muistuttaa vastasyntyneen vasikan toisiinsa liimautuneita karvoja. Viime vuoden satokautena en tainnut ensimmäistäkään yksilöä löytää, ja nyt elokuussa olen jo useampia kerännyt. Tänä vuonna olemme ostaneet sen, mitä tarvitsemme”, Nikula summaa. Lähde: Tea von Bonsdorff, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus A N U TO SS AV A IN EN Matsutake nousee syvältä maasta ja joskus sen paljastaa kohouma sammalessa ja pilkahdus lakista. Sienen erityslaadusta kertoo se, että Sienestä Oy toimittaa matsutaken eteenpäin yksittäin vakuumiin pakattuna. Matsutakehavaintoja voi tutkia Suomen Lajitietokeskuksen sivuilta laji.fi. Suoraan paikallisilta Pohjoisen hyvä matsutakesato näkyy Hotelli Kultahovissa Inarissa. VOI sekoittaa lievästi myrkylliseen kaulusvalmuskaan. Esiintyy etenkin hiekkapohjaisilla kuivilla mäntykankailla. Yhtiötä pyörittävä Esko Holopainen kertoo, että on kuullut sientä pohjoisessa tänä vuonna olevan. Tossavainen kiertää matsutakemetsiä Itä-Lapissa. ”Ostamme vaikka yhden sienen, jos poimija tulee sitä meille kauppaamaan. Tänä vuonna toivoa on. Rahti ja sienierälle tehtävät säteilytutkimukset tekivät kaupankäynnistä hankalaa. METSÄSTÄ 2.9.2022 24 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA KOTIMAISET ravintolat ovat ottaneet mäntykankaiden keisarillisen herkun, matsutaken, listoilleen. Parfyymin tuoksuista ja aromaattisen makuista sientä tarjoillaan asiakkaille esimerkiksi keittiön tervehdyksinä sekä poron seurana. Kaulusvalmuskan lakissa ja jalassa punaruskeaa sävyä, tuoksu vetisen jauhomainen tai kurkkumainen
Yliojan mukaan kannattaa varautua siihen, että kirjanpainajia on ensi talven jäljiltä enemmän kuin viime talven jäljiltä. Entä mitä elokuussa aikuistunut sisarsukupolvi tekee, jos säät pysyvät lämpiminä. Hyönteistuhot nousussa PIENET TAIMIKOT ALLE , M mänty kuusi 10 20 30 40 50 60 70 80 % 200 400 600 800 1000 1200 Hyönteistuhojen takia tehdyt hakkuuilmoitukset (ha) ajanjaksona 1.6.–25.8. Yliojan mukaan sisarsukupolvi aikuistuu yleensä niihin aikoihin, kun tehoisa lämpösumma nousee noin 1 150 vuorokausiasteeseen. Sisarsukupolven ja toisen sukupolven todennäköisyys selvitä talvesta kasvaa, jos ne ehtivät aikuistua ja lentää puista maan karikekerrokseen talvehtimaan. Elokuun lopulla tehoisa lämpösumma oli suuressa osassa Eteläja Keski-Suomea 1 100– 1 300 vuorokausiastetta. KUUSENTÄHTIKIRJAAJAN kuusten latvoissa aiheuttamat tuhot eivät näytä kesän aikana merkittävästi laajentuneen, arvioi Luken tutkija Tiina Ylioja. Jos säät jatkuvat lämpiminä, on Yliojan mukaan mahdollista, että sisarsukupolvi aloittaa parveilun. Helle suosinut kirjanpainajaa Kuusen pahimman tuhohyönteisen toinenkin sukupolvi voi ehtiä aikuistua ennen talvea. Perinteisesti kirjanpainajat ovat parveilleet Suomessa vain kerran kesässä, mutta lämpötilojen noustessa sekä sisarsukupolven että toisen sukupolven todennäköisyydet ovat kasvaneet. vuosina 2012–2022. Niiden jälkeläiset eivät kuitenkaan enää selviä talvesta”, hän sanoo. ”Lämpösumman perusteella sisarsukupolvi on aikuistunut tai aikuistumassa ainakin eteläisessä Suomessa. Voi olla, että latvoihin iskeytyminen jäi toistaiseksi ohimeneväksi ilmiöksi”, hän sanoo. ”Punalatvaisia kuusia ei ole ilmestynyt hirveästi lisää, joten ainakaan kulovalkean lailla kuusentähtikirjaaja ei näytä leviävän. Kuusentähtikirjaaja nousi alkukesästä otsikoihin, kun metsissä alkoi näkyä poikkeuksellisen paljon latvastaan kuivuneita erikokoisia kuusia. Toinen sukupolvi ei ole vielä aikuistunut, mutta varsinkin Etelä-Suomessa lämpösummaa tullee sen verran, että toinen sukupolvi ehtii kehittyä ainakin hyvin pitkälle”, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja. METSÄSTÄ 2.9.2022 Metsälehti.fi 25 LIINA KJELLBERG HELTEINEN elokuu on suosinut kuusen pahinta tuhohyönteistä kirjanpainajaa. LU KE /E RK KI O KS A N EN LU KE /E RK KI O KS A N EN TIESITKÖ. ”Voi olla, että osa sisarsukupolvesta on jo parveillutkin. Vuoden 2013 piikki on seurausta myrskytuhoista ja lämpimästä kesästä 2010. Kuoriaisen niin sanottu sisarsukupolvi on paikoin jo aikuistunut, ja jos syksy on lämmin, on mahdollista, että helteisimmillä paikoilla myös toinen sukupolvi ehtii aikuistua ennen talvea. Yleensä sisarsukupolvi jää kuusten kaarnan alle syömään siihen asti, että säät kylmenevät. Kirjanpainaja-sarja seuraa kuoriaisen eloa keväästä pakkasiin. Toukokuun alun ja elokuun loppupuolen välisenä aikana vastaanotetuissa metsänkäyttöilmoituksissa hyönteistuhot oli merkitty hakkuun syyksi noin 930 hehtaarilla. Kirjanpainajan kuivattamia kuusia. Samaan aikaan viime vuonna vastaavaa määrä oli noin 120 hehtaaria. Puustotuhojen määrää voi arvioida Suomen metsäkeskukseen tulleiden metsänkäyttöilmoitusten avulla. VUOSI 2010 on tiettävästi ensimmäinen vuosi, jolloin Suomessa aikuistui kaksi kirjanpainajan sukupolvea. Sisarsukupolvi lentelee paikoin jo metsissä. Se on Yliojan mukaan täysin arvailujen varassa. Sisarsukupolvi syntyy, jos alkukesällä parveilleet kirjanpainajat parveilevat myöhemmin kesällä uudelleen. KUUSENTÄHTIKIRJAAJAN TUHO LAANTUNUT 1986 -199 4 2014 -201 8 200 9-20 13 200 4-20 08 1996 -200 3 lehtipuu Vallitseva puulaji (%) Etelä-Suomessa puuntuotannon metsämaalla. Ylioja arvioi silloin, että taustalla oli todennäköisesti puiden heikentynyt kunto ja hellekesänä 2021 runsastunut kuusentähtikirjaaja. 9494_.indd 25 9494_.indd 25 31.8.2022 8.09 31.8.2022 8.09. Kirjanpainajamäärä kasvussa Kirjanpainajan tuhoille alttiita, kuivuuden heikentämiä kuusia on Yliojan mukaan tänä kesänä riittänyt. Ha Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Kirjanpainajan syömäkuvioita kuusen kaarnan sisäpinnassa. Toinen sukupolvi vaatii aikuistuakseen noin 1 700 vuorokausiastetta. Toinen sukupolvi taas syntyy, jos alkukesällä munituista munista syntyneet kirjanpainajat parveilevat jo synnyinkesänään
Suojelupäätöksen jälkeen kuivien kankaiden männiköt ovat viime vuosikymmeninä jatkaneet kasvuaan. Puita on kyllä joka puolella, mutta yhdessä kohtaa puut kasvavat tiheämmässä ja ovat ohuempia, toisessa kohtaa metsä harvenee ja puiden paksuutta voi mitata kyynärmitalla. Yhdessä Ruunaan retkeilyalueen ja muutaman muun suojelualueen kanssa vanhalle kruununmaalle perustettu Ruunaan luonnonsuojelualue muodostaa yli 10 000 hehtaarin kokonaisuuden. Suoraan ei pääse kävelemään, ei sitten millään. RAJAN RAUHAA Pääosin rajavyöhykkeellä sijaitseva Ruunaan luonnonsuojelualue on eteläisen Suomen laajimpia suojeltuja metsäalueita. Hakkuiden puuttuessa muutokset ovat kuitenkin hitaita. Vartijat valvoivat Alueen kruununtorppien metsänvartijoilla oli nautintaoikeus alueen riistaan ja metsiin, ja metsistä on korjattu puuta vielä pitkälle 1900-luvun puolelle. Lisärauhaa tuo se, että suurin osa luonnonsuojelualueesta kuuluu rajavyöhykkeeseen, jonne ei voi astua ilman erikseen haettavaa rajavyöhykelupaa. Eteläiseltä puolelta erämaata hakevat saavat tyytyä pienempiin löydöksiin. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) suojelualueluokituksessa tämä Ruunaan retkeilyalueen vieressä, pääosin vain venekyydillä tavoitettavissa oleva luonnonsuojelualue on määritelty erämaiseksi alueeksi. Erämaan tuntua Jos Suomen taittaa etelä-pohjoissuunnassa keskeltä, viralliset erämaa-alueet ja suurimmat luonnonsuojelualueet löytyvät kaikki pohjoisesta. Vesistöjen rajaamalla ja tiettömällä luonnonsuojelualueella riski turisteihin törmäämisestä on pieni. RUUNAA Vanhimmissa ja valoisimmissa männiköissä koivutkin ovat päässeet kasvamaan. Muutokset ovat nopeita myös puustossa. ”Aika jännältä tuntuu, miten valtio on tuolloin aikoinaan metsäomaisuuttaan ja riistaa vartioinut”, sanoo 15 vuotta sitten rajavartijan töistä eläköitynyt Risto Kiiskinen. Luonnonsuojelualueen tavoitteena on varjella laaja-alaista soiden, metsien ja vesistöjen mosaiikkia, jossa tuoreita ihmiskäden jälkiä ei juuri näy. Kohta tilanne kuitenkin muuttuu, kun jalkojen alle ilmestyy mukavaa, kuin patikointiin luotua sammalikkoa ja puolukka-mustikkamaastoa. 9496_.indd 26 9496_.indd 26 31.8.2022 8.11 31.8.2022 8.11. Luhtaniityt ja ojittamattomat suot ovat Ruunaan luonnonsuojelualueen tunnuspiirteitä. Erämaisuuden tuntua lisäävät valtakunnan rajan läheisyys ja noin kolmen kilometrin päässä alkava suuri Venäjänmaa. 2.9.2022 METSÄSTÄ HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT NYT PUUSKUTTAA. Jalkaa on nostettava välillä mättäiden ja polveen asti yltävän varvikon, välillä maassa makaavien puunrunkojen yli. Hakkuiden seurauksena luonnonsuojelualueen männiköt ovatkin monin paikoin tasaikäisiä, ehkä 70-80-vuotiaita. Yksi parhaista etelän kohteista on Pohjois-Karjalan Lieksassa sijaitseva Ruunaan luonnonsuojelualue
”Rajavartijoiden ensimmäinen päiväkirjamerkintä metsäpeuroista tehtiin 1972. Metsäpeura katosi, riekko palasi Alueen luonnonsuojeluarvoa lisäävät metsäsaarekkeiden ja vesireittien lomaan nivoutuvat, ojittamattomat suot sekä vesistöjen varrella tulvavesien mukaan omaa elämäänsä elävät luhtaniityt. Vähäisen käytön myötä polut, urat ja muut ihmisen jättämät merkit ovat katoamassa. Ruunaan erikoisuus, valtakunnanrajan molemmin puolin eläneet metsäpeuratokat sen sijaan katosivat alueelta nopeasti 1990-luvun puolivälissä. Nykyään täällä tehdään vuosittain havaintoja vain yksittäisistä eläimistä”, Risto Kiiskinen sanoo. Viimeisimmän kruununtorpan rauniotkin ovat Ruunaanvaaran rinteillä häviämässä metsän peittoon. Kuuluuko metsän kuningas. Artikkelissa on hyödynnetty keskusteluja Metsähallituksen suojelubiologi Ari Rajasärkän ja erikoissuunnittelija Kaija Eiston kanssa. Koivujakin näkyy enemmän kuin hetki sitten nuoremmissa männiköissä. Hömöja töyhtötiaisten kanta on täälläkin harventunut, mutta ei samaa tahtia kuin monin paikoin muualla eteläisessä Suomessa. Seisomme parhaillaan yhden vanhan hevosuran risteyksessä. 2.9.2022 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ RAJAN RAUHAA Pääosin rajavyöhykkeellä sijaitseva Ruunaan luonnonsuojelualue on eteläisen Suomen laajimpia suojeltuja metsäalueita. ”Sata vuotta sitten Kokkojärvelle vienyt talvitie suljettiin vasta 1935, kun Stalin sai tietää, että maahan vietiin elintarvikkeita Suomen kautta”, Kiiskinen sanoo. Seutu onkin arvokasta pikkukahlaajien ja metsälintujen asuinaluetta. Mustikkasato on hyvä Ruunaankin metsissä. Vahvimmillaan kannan laskettiin olevan 1970-luvulla, 150-200 yksilöä. Astelemme hänen opastuksellaan rajavartijoiden taannoin tallaamaa, hentoa polkua kohti rajavyöhykkeen rajaa. Kaiturilampien eteläpuolella metsä näyttää siltä, että täällä ei puita ole korjattu, ei ainakaan isompia määriä eikä ihan vähään aikaan. Sen sijaan rajavyöhykkeen suojista, puron toisen puolen pusikoista kuuluu ensin kuin puunrungon natinaa ja hetkeä myöhemmin muutamia tuhahduksia. Männyistä suuri osa on harmaantunut pystyyn, osa on jo kaatunut. Karhuhan sen on oltava; parempaakaan selitystä emme keksi. Alueen historiaan perehtynyt Kiiskinen kertoo massiivisesta uitosta sekä kahdesta talvitiestä, joiden kautta Neuvostoliiton rajaseutuja huollettiin Suomesta käsin. Yhden kaatuneen kelon juurakossa on metsäkanalintujen rypypaikka, mutta muita näköhavaintoja eläinten jätöksistä emme pääse tekemään. Rajavartijoiden tulipaikkoja on rajavyöhykkeen tuntumaan aikoinaan tehty noin viiden kilometrin välein. Kun minä tulin Ruunaalle töihin vuonna 1990, täällä oli 42 eläimen populaatio. Ihmistoimintaa seudun mäet ja suoniityt ovat kuitenkin nähneet. Iloista kerrottavaa on Ruunaan riekkokannasta, joka uusimpien inventointien mukaan on vahvistunut selvästi 1990-lukuun verrattuna. Paikoin keloja näkyy ympärillä useita kymmeniä. 9496_.indd 27 9496_.indd 27 31.8.2022 8.12 31.8.2022 8.12. ”Talvitie suljettiin 1935 Stalinin saatua tietää, että maahan vietiin elintarvikkeita Suomen kautta.” ”Samanlaisena tämä näyttäytyy kuin viimeksikin”, vuosien tauon jälkeen entiselle työmaalleen palannut Kiiskinen sanoo
Riistan voi huomioida varhaisperkauksessa pienillä teoilla. Lyhytkarvainen saksanseisoja Lumi ottaa ilon irti jahtiaamusta ennen passipaikalle asettumista. 9497_.indd 28 9497_.indd 28 31.8.2022 8.13 31.8.2022 8.13. Isäntä asettelee kyyhkyjen houkutuskuvia isojen kivenlohkareiden päälle houkuttelemaan aitoja lajitovereita paikalle Lumin ottaessa ilon irti elokuun lopun vapaudesta. ”Paras investointi koskaan” Vaikka Pekonen on työskennellyt koko uransa metsäammattilaisena, oli puolenkymmentä vuotta sitten kotipaikkakunnalta Äänekoskelta tehty tilahankinta miehen ensimmäinen varsinainen kosketus omaan metsään. Pienimuotoisella ruokinnalla linnut kiinnostuvat paikasta ja metsästäjällä on avoimessa maastossa hyvät mahdollisuudet seurata lintujen liikkeitä. ”Kyyhkyjahtia ajatellen ongelma onkin, että metsä kasvaa liian nopeasti. Tästä uudistusalalle jääneestä kuusentärristä kehittyy suojaa antava pensas. Varttuneempaa metsää kasvoi vain hieman metsälammen rannan tuntumassa. Olen tuonut tänne ostettujakin rankoja, jotka on kätevä pieniä ja kuivattaa täällä aurinkoisella paikalla.” Taimikossa myös marjat kasvaNELJÄN HEHTAARIN PARATIISI Vaikka metsätilalla ei olisi juuri hakkuumahdollisuuksia, se voi tarjota elämyksiä, joiden arvoa ei rahassa mitata. Sepelkyyhkyillä on hyvät mahdollisuudet löytää paikalle, sillä lähes koko neljän hehtaarin metsätila oli juuri hakattu aukoksi ja viljelty kuuselle ja männylle, kun Pekonen osti tilan. ”Palstalla on myös tilaa varastoida puut. ”Voi olla, että linnut eivät enää niin mielellään tule alueelle, kun taimikko kasvaa korkeammaksi.” Puolukkaa ja polttopuuta Metsästysmahdollisuuksien ohella pieni palsta tarjoaa omistajalleen jo polttopuusavottaa, mikä sopii klapilämmittäjälle hyvin. ”Alkuun tuntui, että onkohan hakatun metsätilan ostossa mitään järkeä, mutta nyt voi sanoa, että tämä on ollut paras investointini koskaan.” Osin kallioisessa rinnemaastossa sijaitseva tila soveltuu hyvin esimerkiksi sepelkyyhkyjahtiin. Kello on viisi aamulla ja kaksikko on tullut omalle metsäpalstalle sepelkyyhkypassiin. ”Olen pitänyt näiden kivien päällä kesän aikana kyyhkyille tarjolla herneitä, viljaa ja suolaa. Uudistushakkuun yhteydessä pystyyn jääneet kelot toimivat kyyhkyille mieleisinä tähystyspuina. PILKKEET 2.9.2022 28 Metsälehti.fi RIISTA SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT KEVYT sumu verhoaa pienen metsälammen pintaa, kun Samu Pekonen ja lyhytkarvainen saksanseisoja Lumi tähyilevät mäntytaimikosta lammen suuntaan. Samu Pekonen asettelee sepelkyyhkyjen houkutuskuvat kivenlohkareiden päälle. Kesälomien aikaan ruokintaan tuli kyllä katkos, minkä takia linnut ehtivät varmaan katsella parempia ruokapaikkoja”, Pekonen arvelee. Männyt ovat venähtäneet jo metrin mittaan ja koivuvesakko pariin kolmeen metriin”, Pekonen naurahtaa
Mustikkakasvustot ovat yhtä vanhoja tai useimmiten ehkä vanhempiakin kuin ympäröivät puut. 9497_.indd 29 9497_.indd 29 31.8.2022 8.13 31.8.2022 8.13. Lammen rannan suoalueelta löytyy toisinaan lakkojakin. vat erinomaisesti. Paahde on kuivina kesinä tappanut osa siementaimista, mutta tarjoaa vieläkin avointa tilaa uusille yrittäjille. Jo viime talvena hirvet kävivät katkomassa mäntyjen latvuksia.” Syksyn ensimmäinen riistalaukaus jäi vielä haaveeksi, mutta aamukahvit metsässä maistuivat silti hyvälle. Yhdestä ainoasta linnun ulosteesta itänyt viitisentoista mustikansiementä tiukaksi tuppaaksi. Tuollaisena kimppuna kasvavat veljet käyvät keskenäänkin niin tiukkaa kisaa, ettei kaikilla ole selviytymisen mahdollisuuksia. Kävin katsomassa, mikä on tilanne nyt. Yleisöä on peloteltu jopa sillä, että avohakkuut hävittävät mustikan. ”Tänä syksynä on tarkoitus myös käsitellä männyt ja koivut Trico-hirvikarkoitteella, vaikka homma tuntuu vähän työläältä. Vastakkainen, itään antava luiska on aivan eri näköinen: sitä kattaa yhtenäinen vihreä kasvipeite. Korkeammat ja karummat kohdat ovat puolukan verhoamaa, notkossa lammen rannalla kasvaa tänä syksynä valtavasti mustikkaa ja vadelmaa. Tien länsireuna rajautuu suoraan ilman välissä olevaa ojaa metsään, joten sen mustikkakasvustot voivat osaksi olla metsästä levittäytyneiden vanhojen kloonien reunoja. Avohakkuut muokkauksineen ja metsäautotiet tarjoavat mustikan siemenille hyvän itämisalustan – ne siis lisäävät metsän mustikkakannan geneettistä monimuotoisuutta! AVOHAKKUUT AUTTAVAT MUSTIKKAA SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Valtaosa penkan kasveista on metsälajeja, mutta joukkoon on maa-aineksen tai liikenteen mukana tullut joitakin kulttuuriympäristön kasveja kuten nurmirölliä ja siankärsämöä. Tavoitteena nimittäin olisi, että lehtipuista saisi polttopuuta omaan käyttöön.” Perkauksessa metsään jää myös sinne tänne pienehköjä kokonaan raivaamattomia tiheiköitä, joiden tarkoitus on tarjota suojapaikkoja eläimille ja lisätä etenkin kanalintujen viihtymistä alueella. ”Olen puolitosissani miettinyt, että raaskisinko pitää jonkinlaisen osan alueesta jatkossakin puuttomana.” Varhaisperkaus lehtipuu huomioiden Omalla tilalla metsäammattilainenkin joutuu pohtimaan metsänhoidon ratkaisuja uudesta kulmasta. METSÄN KÄTKÖISSÄ Linnun ulosteesta itänyt mustikantaimien rykelmä tuoreella metsäautotien luiskalla. Varttuneessa metsässä ei mustikan siementaimilla ole elämisen mahdollisuuksia. Länteen antava ojanluiska, jolta kuva on, on paahteen vuoksi pysynyt puoliavoimena. Ylempänä kallioilla on toisinaan hienoa ihan vain tulistella ja seurailla mitä lammella tapahtuu.” Valitettava tosiasia on, että taimikon kasvaessa maisemat tulevat umpeutumaan, marjasadot vähenemään ja jahtimahdollisuudet ainakin sepelkyyhkyn osalta heikkenemään. Niinpä luiskalla on satoja eri ikäisiä mustikan kasvustoja, tuoreista siementaimista aina elämänsä jo vakiinnuttaneisiin klooninalkuihin. Hyvinvoivia mustikkakasvustoja on jopa tien tasaisella piennaralueelle. Siinä on mustikan ohella ruohoja ja heiniä, pensaita ja puun alkuja, jotka kyllä ajoittain leikataan mataliksi. PILKKEET 2.9.2022 Metsälehti.fi 29 MUSTIKKA on ollut metsätalouden arvostelijoiden lempilapsia. Oheinen kuva mustikan taimista on otettu yhdeksän vuotta sitten edellisenä vuonna valmistuneen metsäautotietä reunaavan ojan penkalta. ”Lampi tuo tähän paikkaan oman tunnelmansa. Tässä tulee pohdittua esimerkiksi sitä, minkä verran kuusten sekaan voi jättää koivua kasvamaan ilman, että se ei haittaa liikaa kuusten kehitystä. Kaiken kaikkiaan reilun sadan metrin osuudella, jonka tie kulkee tuoreen kankaan poikki, on ehkä parituhatta siemensyntyistä uutta mustikkakasvustoa. Liekö taimikon kasvun syytä, mutta tänäkin aamuna kyyhkyt kiertävät alueen kauempaa, eikä ampumamahdollisuuksia tule. ”Teen parhaillaan varhaisperkausta taimikkokuvioilla
MILLAINEN saarnenjalosoukon uhkakuva on. Hyö n t e i s e n n i m e n mukaisesti jalopuista erityisesti saarnet ovat vaarassa. PILKKEET 2.9.2022 30 Metsälehti.fi TUTKIJOILTA AASIANRUNKOJÄÄRÄ , kiinanrunkojäärä, siperianmäntykehrääjä ja mäntyankeroinen ovat metsäalan parissa työskennelleille tuttuja karanteenituholaislajeja, mutta nyt tähän listaan on tullut uusi lisäys. Uhkakuvaa muodostaessa tulee huomioida myös ympäristötekijöitä, kuten lämpötila. Tartu tilaisuuteen! TEHDÄÄN PUUKAUPAT www.upmmetsa.fi/tuplabonus NOPEA KORJAA NYT BONUKSET TUPLANA 9498_.indd 30 9498_.indd 30 31.8.2022 8.15 31.8.2022 8.15. Itä-Aasiasta kotoisin oleva karanteenituholainen Agrilus planipennis , tutummin saarnenjalosoukko, on luonut uhkakuvan EU:n ja Suomen jalopuille. LOTTA LEINONEN BIOLOGIAN MAISTERIOPISKELIJA JOENSUUN YLIOPISTOSSA JYRKI TOMMINEN RUOKAVIRASTOSTA ELÄKKEELLE JÄÄNYT ERIKOISTUTKIJA Saarnenjalosoukon D-muotoiset ulostuloreiät ovat läpimitaltaan vain 3–4 millimetriä. Etu on voimassa 15.8.-30.9.2022 välillä sovittuihin kesäharvennushakkuisiin. Saarnenjalosoukon uhkakuva on samanaikaisesti hieman epäselvä mutta kuitenkin todellinen Lajin leviämistä tarkkaillaan jo nyt, jotta toimenpiteisiin voidaan tarvittaessa ryhtyä ajoissa. Pietariin päästäkseen saarenjalosoukko on liftannut ihmiseltä kyydin esimerkiksi kaupankäynnin kohteena olleen puutavaran tai puuntaimien välityksellä. Puiden oiresta tai hyönteisestä tehdyistä havainnoista tulee tehdä ilmoitus Ruokaviraston kasvinterveysyksikköön (kas vin terveys@ ruokavirasto.fi ). Venäjällä Tulan alueella sijaitsevan Tulskie Zaleski metsän pääpuulaji on luonnonvarainen lehtosaarni, ja vaikka metsä on keskellä saarnenjalosoukon levinneisyysaluetta ja lähialueilla on tehty havaintoja lajista, metsä on säilynyt vahingoilta. Sekapuuistutusalueet ovatkin uhkaavia vaara-alueita, jos laji pääsee meille leviämään. Pietarista laji voi levitä Suomeen liftaamalla tai luonnollisesti vain lentämällä rajan yli. Runsaimpana saarni kasvaa Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Pietarissa tehtiin hiljattain havainto saarnenjalosoukosta, vaikka aikaisemmat havainnot ovat useiden satojen kilometrien päästä. H ER M S on tehty näiden puulajien sekaistutuksissa. Saarnenjalosoukko saattaa tuoda levitessään ongelmia Etelä-Suomen tammivyöhykkeelle, missä kuoriaisen isäntäpuulajia tavataan. H ER M S Nyt jos koskaan kannattaa tehdä puukaupat, sillä UPM Kasvu -kumppanina saat nyt bonukset kaksinkertaisina. Vaikka saarni ei meillä niin merkittävä puulaji ehkä olekaan, emme toki halua, että maamme kautta jalosoukko pääsee EU:n muihin jäsenmaihin, joissa saarni voi olla puulajina hyvinkin merkittävä sekä taloudellisesti että esteettisesti. DA N IE L A. Vioittuneissa puissa oksat kuivuvat ja puun rungon alaosasta puskee läpi versoja. Suomessa kasvaa kahta eri saarnilajia: lehtosaarnea ja punasaarnea. Nämä molemmat ovat yleisiä puistopuita ja Etelä-Suomessa lehtosaarni kasvaa myös luonnonvaraisena. Puista voi myös löytyä nauhaspagettimaisia toukkakäytäviä sekä 3–4 millimetrin mittaisia ja D-kirjaimen muotoisia aikuisten hyönteisten ulostuloreikiä. Venäjällä suurimmat tuhot ja havainnot Saarnenjalosoukon uhka otettava vakavasti Aikuinen saarnenjalosoukko näyttää tältä. On kuitenkin mahdollista, että luonnonvaraiset sekä istutetut lehtosaarnet ovat punasaarnea vastustuskykyisempiä. Itse aikuinen on 8,5–14 milliä pitkä, metallin vihreä, kapea ja suurisilmäinen kuoriainen. Jos hyönteistä ei heti ja ajoissa havaita ja se ehtii munia, vuoden tai kahden päästä kyseisten puiden oksat kuivuvat ja puu kuolee toukkien siinä ruokaillessa. DA N IE L A. KAIKKIEN tulisi tarkastella lähipuistojen ja metsien saarnien kuntoa saarnenjalosoukon varalta. Tämä voisi antaa viitteitä vastustuskykyisyydestä, mutta tutkimustietoa ei ole riittävästi, että voimme tuudittautua tämän tiedon varaan
Tutkimusten mukaan kansalaiset haluavat vähentää hakkuita. Palokärki on hakannut terveeseen pintapuuhun jo vuosia sitten reiän, josta se on noukkinut muurahaisia ravinnokseen. Jos metsäteollisuuden vienti laskee, niin myös bruttokansatuote laskee – ja samalla laskee elintasomme. Siitä huolimatta Raija Oranen onnistuu johdattamaan lukijan uskottavasti teollisuuspohatan maailmaan. Hinta 29 euroa. Toimimme seitsemän kunnan alueella. Ilmoita Metsälehdessä! Ota yhteyttä mediamyyntiin: tuomo.vuorinen@metsalehti.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus hakee 22 toimihenkilön joukkoonsa vahvistusta. 475 sivua. Ilman hakkuita ei myöskään tulisi vientituloja sahatavarasta. Olisiko näin alhaalla oleva kolo kelvannut pesäpaikaksi kuusitiaiselle, jää arvauksien varaan. TUOTTELIAS kirjailija Raija Oranen on julkaissut lukuisia teoksia Suomen historian merkkihenkilöistä kuten Aurora Karamzinista, Juho Kusti Paasikivestä ja Urho Kekkosesta. Ihmiset, jotka haluavat vähentää hakkuita, eivät yleensä omista metsää. Vähitellen haiseva sulfaattikeitto syrjäytyi kokonaan. Uusin elämäkertaromaani Iso kertoo vuosisadan alun mahtimiehestä Gösta Serlachiuksesta. Hän perehtyy tarkasti historiaan, mutta muuten kirjat ovat mielikuvituksen tuotetta. Muutama harmaantunut karkea lastu näkyy aivan aukon alareunassa. Otava 2022. Ei myöskään äänestäjien asuinpaikkakunnista. Luultavasti juuritai kantokäävän pehmentämässä kuusen tyvirungossa on ollut hevosmuurahaisten pesä. Kolosta oli valunut runsaasti hieno purua. Edellytämme markkinointihenkisyyttä, tuloshakuista toimintaa ja kykyä toimia osana tiimiä. PILKKEET 2.9.2022 Metsälehti.fi 31 KIRJAT LUKIJALTA Purua valuttanut kuusenkolo ihmetytti lukijaa. Vuosia palokärjen vierailun jälkeen pienempi otus, ehkä tiainen, metsämyyrä tai metsähiiri, on kovertanut aukosta hienoa harmaanruskeata purua ulos. Hän ei pitänyt päiväkirjaa tai muutenkaan kirjoittanut ajatuksistaan. Uutta kuorta voisi olla oikealla sinertävän pihkavuodon alla. LUKIJAKYSYMYS “Mustikoita poimiessa vastaani tuli noin 90-vuotias kuusi, jossa oli kuvassa näkyvä kolo. Niistä merkittävimpiä lienee keksintö, jonka avulla sulfiittiselluloosaa ryhdyttiin valmistamaan männystä Alfthanin-Serlachiuksen menetelmällä. Niitä ei voi valmistaa ilman metsänhakkuita. Pintapuu on elossa ja hoitaa nesteiden kuljetuksen latvuksen ja juuriston välillä ja sen ansiosta puu voi elää pitkäänkin. Jos Suomen metsissä ei hakattaisi mitään, niin kyllä elämä olisi köyhää suomalaisille. Runkoa lahottava sieni kuitenkin heikentää rungon kestävyyttä ja todennäköisesti runko ennen pitkää murtuu myrskyssä. Lisätietoja antaa: Johtaja Marko Koskela, 044-4937443, marko.koskela@mhy.fi Siikalakeus MHY Siikalakeus 2 x 120 Makasiini_95 17.8.2022 10.20 Sivu 1 9498_.indd 31 9498_.indd 31 31.8.2022 8.16 31.8.2022 8.16. Jokaisella meistä on tarvetta vessapaperille, kopiopaperille, pakkauspahville ja niin edelleen. Uutisessa ei tule esille yksityiskohtaista tietoa tämän kyselyn kohderyhmästä eli kansalaisista, jotka äänestävät hakkuiden puolesta tai vastaan. MARJA TOLONEN HAUSJÄRVI Entä jos vähennämme hakkuita. Metsäasiantuntija toimii osana metsäasiantuntijatiimiä toteuttaen tiimin tavoitteita. Mikä kolon on tehnyt ja mitä se kertoo kuusen tilasta?” Marjastava lukija NÄYTTÄISI siltä, että kolon tekemiseen on osallistunut useampikin eläin pitemmän ajan kuluessa. Tarinat ovat kuitenkin niin todentuntuisia, että niitä lukee mielellään. Serlachiuksen taideharrastuksen ansiosta Mäntässä sijaitsee nyt yksi Suomen kiinnostavimmista taidemuseoista. He asuvat joko pääkaupunkiseudulla tai lähiöissä. elokuuta, että taas on tehty tutkimus kansalaisten keskuudesssa hakkuista. SEPPO VUOKKO KASVITIETEILIJÄ, LUONTOAMMATTILAINEN JA TIETOKIRJAILIJA Raija Oranen: Iso. Siitä ja muutenkin yrityksen historiasta voi lukea lisää 2012 ilmestyneestä ja Oula Silvennoisen kirjoittamasta Gustav Serlachiuksen elämäkerrasta Paperisydän. Kukaan ei oikeasti voi tietää ajattelivatko tai puhuivatko kirjojen päähenkilöt kuten Oranen kirjoittaa. ELIISA KALLIONIEMI “Perhe ja yksityiselämä saavat tilaa.” KUULIN Ylen uutisista 18. Heille metsä on heidän omaa virkistysaluettaan, vaikka metsänomistaja on se, joka päättää omaisuutensa hoidosta lait ja asetukset huomioon ottaen. Tämän jälkeen kuusi on pienentänyt aukkoa hiukan pihkavuodolla ja Mikä teki kolon kuuseen. Liikevaihtomme on noin 5,2 milj.euroa ja metsänomistajajäseniä noin 3000 ja hakkuusuunnitteemme 850000 m3 Metsäasiantuntija Toimihenkilömme lähtiessä opiskelemaan haemme joukkoomme metsäasiantuntijaa Metsäasiantuntija vastaa Tyrnävän ja osin Limingan ja Siikalatvan metsäomistajien puukauppaan, metsänhoitoon, metsäomaisuuden arviointiin ja suunnitteluun liittyvien töiden markkinoinnista ja asiakassuhteiden hoidosta. Perhe ja värikäs yksityiselämä saavat kirjassa paljon tilaa. Sen sijaan isot harppaukset puunjalostuksen historiassa jäävät vähemmälle huomiolle. Tänä päivänä kuitupuusta tehdään myös paljon muuta kuin sellua ja paperia, kuten kangasta ja korvaavia tuotteita akkuteollisuuteen. Hän nosti setänsä Gustaf Adolf Serlachiuksen Mänttään perustaman yrityksen kukoistukseen ja vaikutti muutenkin Mäntän suurmies laajasti yhteiskunnassa viime vuosisadan alkupuoliskolla. Tämä kolo tai kolon tekijä ei ole uhkaksi kuuselle, mutta rungon sisällä asustava sieni kyllä heikentää runkoa. Toimipisteenä valittavalla henkilöllä tulee olemaan Limingan toimisto. Suomen bruttokansantuote nojaa paljolti metsäteollisuuteen. Kansalaisilla, jotka halua vat vähentää hakkuita, ei ole realistista kuvaa metsän hakkuista. kenties kylestänytkin sitä, vaikka selvää uutta kuorta ei näy
044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa 9499_.indd 32 9499_.indd 32 31.8.2022 8.18 31.8.2022 8.18. Lisäksi autotalli/varasto, kellarisauna, grillikatos, sauna sekä navetta, jossa varastotiloja ja paja sekä tilaa vapaa-ajan viettoon. 1965 valmistunut ok-talo noin 52 m 2 , jossa kuisti, tilava eteinen, keittiö, kaksi kamaria ja polttava kuivakäymälä. 1947 rakennetun 1,5-kerroksisen omakotitalon, 2-kerroksisen aittarakennuksen, pihasaunan ja ison navettarakennuksen, jossa runsaasti varastotilaa. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Tarjoamme joustavan työajan (ml. 029 432 a6114 Kauppak. 1,7 ha varttunutta rauduskoivikkoa, taimikoita n. rantasaunalle. Hp. MHY Salometsä 2 x 130 Makasiini_95 19.8.2022 10.49 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. Kiinteistöllä sijaitsee v. Tila voidaan myydä joko kiinteistökaupalla tai liiketoimintakaupalla. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 72.000 e. Hakemukset liitteineen pyydämme toimittamaan 16.9.2022 mennessä osoitteeseen olavi.pitkanen@mhy.fi. Tila koostuu pääosin hoidetuista kasvatusmetsistä, joita on 75 % metsämaan pinta-alasta. MAATILA, Tarnala, Parikkala Idyllinen, hyvin hoidettu talouskeskus käsittää v. su 11.9.2022. klo 14-17 tai sähköpostitse rekry.kanta-hame@mhy.fi Kanta-Häme MHY Kanta-Häme 2 x 140_95 24.8.2022 10.59 Sivu 1 www.metsalehti.fi/metsamaa MAATILA, Melkoniemi, Parikkala Viimeisten 33 vuoden ajan tilalla on toiminut kasvihuonealan yritys, toimialana tomaattien viljely. 1952 rakennettu ja v. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Jenny Rantanen p. Ympärivuotisesti kuljettava metsäautotie halkaisee tilan. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Palveluksessamme on 16 toimihenkilöä. Kellarikerros mahdollista ottaa käyttöön. 050 464 6500 METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. etätyö), liikuntaja kulttuuriedun, lounasedun ja modernit toimitilat. Mti, AMK tai MMM, mh). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää kokemusta puunkorjuuja metsänhoitotehtävien työjohdosta sekä suunnitelmallista, tavoitteellista ja tuloshakuista toimintatapaa. Kohteessa 4 RA rantarak.paikkaa. Työsuhteessa noudatetaan YTMETO työehtosopimusta. 380.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Loma-asunto on varustettu mukavuuksin; lattialämmitys, WC, ilmalämpöpumppu, takka ja etäohjattava lämmitysjärjestelmä sekä murtohälytysjärjestelmä. Metsäasiantuntija Toimihenkilömme jäädessä eläkkeelle haemme Salon alueelle metsäasiantuntijaa. Työtehtäviisi kuuluu puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien töiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvutusmetsää, puuston määrä n. Pääasiallisia tehtäviä ovat puunkorjuuja metsänhoitopalvelutoiminnan suunnittelu ja ohjaaminen sekä esihenkilötehtävät. Pintaalasta metsämaata n. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Metsämaasta n. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 90 m 2 , pintaremontti v. 108.000 e. perustettu 1933 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN Toimimme Salon, Someron, Marttilan, Tarvasjoen ja Karinaisten alueilla. 35 ha metsätila Kaavin ja Polvijärven rajalla Maarianvaarassa. Hyvässä kunnossa ja arvokasvussa olevat metsät! Myydään Kiinteistömaailman Tarjouskaupalla, pohjahinta on 117.000 eur. vuosikerta. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Ainespuun määrä on arvion mukaan 4055 m 3 , josta tukkipuuta on noin 25 %. 040 7672701. Eduksi katsotaan esihenkilökokemus, Leafpoint IT-järjestelmän tuntemus ja viestintätaidot. 050 320 9854 ti 30.8. palkkatoive) ja ansioluettelo toimitetaan osoitteeseen rekry.kanta-hame@mhy.fi viim. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. 2020. 239.000 e. 4,5 ha ja tuoretta lehtoa n. 1500 m 3 . Tarjoamme vakituisen työsuhteen, mukavan työyhteisön sekä hyvän perehdytyksen tehtävään. Tehtävässä menestyminen edellyttää hyvää organisointikykyä, itsenäistä otetta työhön ja asiakaspalvelutaitoa. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Olavi Pitkänen p. Valmis kokonaisuus tasokkaaseen lomailuun tai etätyöhön. 2.9.2022 32 Metsälehti.fi PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 1 ha. VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna Valoisalla mäntykankaalla ja hiekkarantatontilla sijaitseva talviasuttava loma-asunto Ala-Kieluulla. Hp. Liesi/leivinuuni lämmittää keittiön ja kamarin, peräkamarissa lisäksi kamiina. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 7000 m 3 , tukkia noin 47 %. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan. Talouskeskuksessa v. Rakennuksista ja laitteista on pidetty hyvää huolta eli suuria investointeja ei tarvita. Päärakennuksessa suoritettu kuntotarkastus ja homekoirakartoitus 2.8.2021, raportti saatavissa välittäjältä. Hakemus (ml. Sijainti n. MAATILA, Rautalahti, Parikkala 9,766 ha. Sinulla on tehtävään soveltuva metsäalan koulutus sekä kykyä ja halua tulokselliseen työhön. 1984 peruskorjattu ja laajennettu hirsirunkoinen as.rakennus n. Vehmaassa pihapiirissä sauna, aitta ja puucee, vanha riihi, navetta ja maakellari. Kuusivaltainen kok.puusto n. Hp. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Lisätietoja antaa rekrytointiasiantuntija Irene Hiedanpää p. 029 432 6108 Eero Sala p. Määräala, metsämaan pa noin 37 ha. Haemme palvelukseen METSÄPÄÄLLIKKÖÄ toistaiseksi jatkuvaan työsuhteeseen Hämeenlinnan toimipaikkaamme. 160.000 € SAARIMETSÄTILA, Parikkala Runsaspuustoinen saarimetsätila Simpelejärvellä. Edellytämme hakijalta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta (esim. 3,8 ha. Vesiputki vedetty lähdekaivolta talon nurkalle, ei viemäröintiä. Tontilla v. Työsuhteessa noudatetaan YT-METO työehtosopimusta. Talon lämmitys sähköllä ja tulisijoilla, joita on 5 kpl. klo 15-17 ja pe 9.9. Tilalla myös konehalli/varasto, jossa mm. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. oikeus 25 k-m 2 :n kok. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Hp. Tila yltää Simpelejärven rantaan, omaa rantaviivaa noin 110 m, rak. 2007 valmistunut asuinrak., rantasauna, varasto ja iso grillikota. 20 km:n päässä Kesälahdelta, 6-tieltä matkaa n. Lämmityksessä mahdollista käyttää kotimaista energiaa. Hp. Päärakennuksen ak: 1 makuuhuone, tupa, keittiö, kylpyhuone, yk: iso oleskelutila ja 2 huonetta sekä avovintit. autonosturi sekä 4 isoa kasvihuonetta, kaksi lämmityskonttia, lämpökeskus/huoltorakennus, varasto/kesätaukotila sekä suuri määrä koneita ja laitteita. Palveluksessamme on 23 toimihenkilöä. 6,5 km. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 040 510 8085 METSÄTILA, Kaavi Mäntypuustoinen n. Kasvupaikat reheviä, puustoisimmilla kuvioilla puuta yli 450 m 3 /ha! Välitöntä harvennushakkuuta kaipaavaa varttunutta kasvatusmetsää lähes 40% pinta-alasta sekä T2-kehitysluokan taimikkoja. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Osa lehdosta suojeltu metsälain 10 §:n tarkoittamana erityisen tärkeänä elinympäristönä. ja ti 6.9. Peltoa on n
Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. PALKINNOT metsäristikosta 12 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Antila, Pietarsaari, Eeva Häkkilä, Kalajoki ja Olli Seppänen, Kuopio. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 9.9.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. 9499_.indd 33 9499_.indd 33 31.8.2022 8.18 31.8.2022 8.18. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 15”. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . PILKKEET 2.9.2022 Metsälehti.fi 33 METSÄRISTIKKO 15 METSÄRISTIKKO 12, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p
Hyrian opettajana työskentelevä Kiuru osoittaa tervasroson kelottamaa männynlatvaa. toteuttajat Tapio Oy sekä Suomen ympäristökeskus FAKTA Hyrian opettaja Heikki Kiuru (edessä), tutkija Janne Heliölä ja Pölymetsä-hankkeen projektipäällikkö Sara Turunen etsivät oppilaitoksen metsistä pölyttäjille mieleisiä rakennepiirteitä. alkoi 2021, päättyy joulukuussa 2022 . ”Osa mesipistiäisistä pesii kovakuoriaisten tekemiin koloihin”, selventää runsaat 20 vuotta pölyttäjiä tutkinut Janne Heliölä Suomen ympäristökeskuksesta. Koti hiekkatörmässä Metsäretkellä huomaa, että synkässä ja kosteassa kuusikossa viihtyvät pölyttäjistä lähinnä vain kärpäset. ”Vielä pölyttäjillä ei ole omaa osiota metsänhoidon suosituksissa, mutta se on tulossa”, kertoo Pölymetsä-hankkeen projektipäällikkö Sara Turunen Tapio Oy:stä. ”Niitto kannattaa tehdä vasta loppukesästä tai alkusyksystä, kun kukinta on ohi ja kotelona talvehtivat perhosen toukat ovat laskeutuneet maahan”, Turunen ja Heliölä muistuttavat. Pienaukot ja metsien harvennus suosivat pölyttäjiä. Kiuru on bongannut rusokukkajäärän. tarjoaa uutta tietoa talousmetsien pölyttäjistä . Vapun tienoilla metsässä ei oikeastaan ole muuta syötävää, kun ei ole vielä mitään muita kukkia”, Heliölä muistuttaa. Pölyttäjien huomiointi metsätaloudessa on varsin uutta. Niiden hyväksi tehtävät toimet eivät monesti eroa muuta monimuotoisuutta turvaavista metsänhoidon käytännöistä. Pienetkin pajut tärkeitä Aktiivisimpia pölyttäjiä metsissä ovat kimalaiset, mutta pölyttäjiin lukeutuu lisäksi lukuisia muita mesipistiäisiä sekä lajistoa kukkakärpäsistä perhosiin. Pölyttäjät hyötyvät ja liikenneturvallisuus paranee, kun teiden varsien pusikot niitetään, mutta oikea ajoitus on tärkeää. 9500_.indd 34 9500_.indd 34 31.8.2022 8.19 31.8.2022 8.19. Myös pölyttäjät hyötyvät, kun hakkuissa säästetään pystyja maalahopuuta, tehdään tekopökkelöitä, jätetään suojakaistoja vesistöjen rannoille sekä suositaan lehtipuusekoitusta. Erityisesti pölyttäjät kiittävät, kun kukkivat puut ja pensaat, kuten pajut, raidat ja pihlajat, säästetään jo taimikkoa raivatessa. hankkeessa listattu hyviä pölyttäjiä tukevia käytäntöjä . Tervasrosoa aiheuttanut sieni on aikaa sitten jättänyt hongan. ”Kevään ensimmäisille pölyttäjille pienetkin pajut ovat tärkeitä. Tavoitteena on, että pölyttäjistä huolehtiminen jalkautuu osaksi metsien hoidon arkipäivää. PILKKEET 2.9.2022 34 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”SIINÄ on tuleva hyönteishotelli”, huudahtaa Heikki Kiuru. Hotelliravintoloita pölyttäjille Mustikkasato varmistuu, kun pörriäiset huomioidaan metsien hoidossa. Talousmetsien pölyttäjät ovat mukana myös tänä vuonna alkaneessa kansallisessa pölyttäjäseurannassa. PÖLYMETSÄ-HANKE . Metsien pölyttäjiä tutkitaan parhaillaan ensimmäistä kertaa Pölymetsä-hankkeessa. Myös metsäteiden varret kukkineen ja paljaine hiekkatörmineen ovat esimerkiksi erakkomehiläisen mieleen. osa maaja metsätalousministeriön rahoittamaa Metso-ohjelmaa . Ne ovat suoranaisia kevään hotelliravintoloita pölyttäjille. Nyt puu tarjoaa kodin lukusille hyönteisille, myös pölyttäjille. Olemme tutustumassa talousmetsien pölyttäjiin sekä niiden runsautta tukevaan metsien käsittelyyn oppilaitos Hyrian metsissä Hyvinkäällä. Saapuessamme valoisampaan kohtaan, jossa auringon lämpö ja valo pääsevät latvuston läpi maahan, lajisto runsastuu
SYYSKUUN ensimmäisessä Metsälehdessä vuonna 1977 käsiteltiin metsäalan korkeakoulutuksen siirtoa Helsingistä Joensuuhun. Puistoplataaneja on istutettu viilentämään ja varjostamaan helteisiä katualueita jo hevosaikakaudelta lähtien. Koska idänplataani ei ole järin talvenkestävä Brittein saarilla, on myöhemmin esitetty teoria, että risteytymistä olisi tapahtunut jo 1650-luvulla lämpimämmissä maissa kuten Espanjassa tai Ranskassa. Ei 8% Kyllä 92% GALLUP SITAATTI HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT KUN itä ja länsi kohtasivat plataanipuiden sukutapaamisessa vajaat neljä vuosisataa sitten, syntyi menestystarina puistopuiden maailmassa. PLATAANIHYBRIDEJÄ LONTOOSTA Puistoplataani liitetään Britanniassa erityisesti Lontooseen. ”OLEN IHMETELLYT, miten olut kannattaa viedä Viroon ja myydä siellä halvalla takaisin Suomeen tuotavaksi. Erään arvion mukaan yksikään puistoplataani ei toistaiseksi ole kuollut vanhuuteen. Puistoplataania (Platanus x hispanica ) kutsutaan Englannissa usein Lontoon plataaniksi, Espanjassa taas Espanjan plataaniksi. Latvukseltaan massiivinen puistoplataani on erinomaisen varjostava. Se toki tiedetään, että puun vanhemmat ovat eurooppalainen idänplataani (P. Puistoplataanin rungon monivärinen kaarna on varsin koristeellinen. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Mutta onko risteytyminen tapahtunut Englannissa vai Espanjassa, on vailla lopullista sinettiä. Syksyllä maahan putoava runsas lehtisato sen sijaan aiheuttaa kaupungin puhtaanapitoväelle ja liukasteleville jalankulkijoille toisinaan harmaita hiuksia. Puistoplataani on tässä suhteessa poikkeus: osa sen siemenistä kykenee itämään, ja nuoria taimia on yllättäen tavattu emoyksilöiden läheisyydessä. Kaksi puulajia, jotka kasvoivat luontaisesti kaukana toisistaan – toinen Pohjois-Amerikassa ja toinen Euroopassa – risteytyivät ihmisen myötävaikutuksella. ENSI NUMEROSSA Uusi kysymys: Onko kevätistutusten taimia kuivunut mättäisiin. 9500_.indd 35 9500_.indd 35 31.8.2022 8.19 31.8.2022 8.19. Näin etenkin New Yorkissa ja Lontoossa, joissa puistoplataani on pitkään ollut suosituimpia – tai ainakin yleisimpiä – katujenvarsipuita. Seurauksena oli erityisesti kaupunkiympäristöön soveltuva puistopuu, joka on sittemmin mainiosti selvinnyt niin Lontoon savusumujen kuin suurkaupunkien paahteisten asfalttiviidakoidenkin keskellä. Rungon laikuittain hilseilevä monivärinen kaarna on varsin koristeellinen. occidentalis ). PILKKEET 2.9.2022 Metsälehti.fi 35 NUORTEVA METSÄLEHTI 45 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. Seuraava Metsälehti ilmestyy 16. Opetusministeriö oli juuri asettanut toimikunnan pohtimaan mahdollisen siirron kustannuksia ja vaikutuksia. Jopa Turkkia on väläytelty. Milloin on oikea aika uudistaa metsä. Ei niin yllättävästi Joensuun yliopisto kannatti siirtoa, Helsingin yliopisto puolestaan vastusti sitä, samaten Metsänhoitajaliitto. Lopulta metsäalan yliopisto-opetus aloitettiin Joensuussa syksyllä 1982, mutta ei Helsinkikään ilman jäänyt. i Lämpeneekö mökkisaunasi oman metsän puilla. Olisiko kuitupuun vienti Viroon nyt kannattavampaa?” Professori Jyrki Kangas Twitterissä 24.8. Lajin vanhimmat puuyksilöt on istutettu 1600-luvun puolivälin jälkeen ja ovat yhä elossa. Sadevesikin valuu kiiltäväpintaisista lehdistä vaivattomasti kaupunkien katuviemäreihin, huuhtoen liat mukanaan. Puu voi helposti kasvaa suuremmaksi kuin alkuperäiset vanhempansa ja on parhaimmillaan saavuttanut yli 50 metrin pituuden ja 10 metrin rungon ympärysmitan. syyskuuta. Tämä näkyy myös lajin latinankielisissä nimivariaatioissa, joissa vilahtelee monenmoista nimeä aina vaahterasta Hispaniaan. Puun lehdet muistuttavat vaahteranlehtiä ja sitovat yhteyttäessään tehokkaasti ilman epäpuhtauksia. Puun alkuperästä kiistellään yhä jopa kasvitieteilijöiden kesken. Viriili kaupunkien viilentäjä Yleensä kahden lajin risteymät ovat steriilejä, kuten eläinmaailmasta tutut muuli ja korpimetso, eivätkä pysty tuottamaan elinkelpoisia jälkeläisiä. orientalis ) ja amerikkalainen lännenplataani (P. ”Me emme kiistele aluepoliittisista kysymyksistä, vaan niistä päättää valtioneuvosto ja eduskunta” , toimikunnan puheenjohtaja Seppo Kiiskinen vakuutti. Lontoonplataani huomioitiin Oxfordissa vuonna 1666, jossa samassa puutarhassa kasvoi sekä idänettä lännenplataania
42 €) 25 € (sh. Tekstiosuuksissa kerrotaan tuntomerkeistä ja syötävyydestä. 34 €) 15 € (sh. Suositushinta 49 € UUSIA TUOTTEITA PIENI SIENIOPAS Kerää tämän oppaan avulla syksyn sienisato koriisi! Taskukokoisessa, kierresidotussa ja kosteutta kestävässä oppaassa on selkeät valokuvat yleisimmistä ruokaja myrkkysienilajeista. 42 €) 20 € (sh. painos! Käytännönläheinen, asiantuntijateksteistä koostuva kirja sopii perustietojen hankkimiseen metsätaloudesta tai muistin virkistykseen ja hakuteokseksi. Suositushinta 19 € 30 € (sh. 24 €) Metsäkaupassa on nyt kirja-ale! Metsäkauppa.fi 9501_.indd 36 9501_.indd 36 31.8.2022 8.20 31.8.2022 8.20. 34 €) 25 € (sh. 29 €) 30 € (sh. Vihreät jättiläiset SUOMEN SUURIMMAT PUUT METSÄKUSTANNUS METSÄKOULU Jokaisen metsänomistajan ja metsäopiskelijan perusteos, josta on otettu tänä kesänä jo 11. 34 €) 18 € (sh. 42 €) 25 € (sh