Sivut 10–13 PÄÄOMAVEROLLE. NRO 18 Jos hallitusohjelma toteutuu, tuhansien metsänomistajien metsämaan vuokratulojen verotus muuttuu. PERUSTETTU VUONNA 1933 10296_.indd 1 10296_.indd 1 27.8.2023 14.33 27.8.2023 14.33. SYYSKUUTA 2023 . PERJANTAINA 1. NRO 15 . TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021
AJANKOHTAINEN / UUTISET 1.9.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Erätarkastaja voi pian tutkia repun ›› 4 Nyt ohuempikin kelpaa kuiduksi ›› 14–15 METSÄSTÄ Näin perustat sekametsän ›› 20–21 Kokeilussa oivallinen reppuruisku ›› 24–25 Kun lentokoneet tehtiin puusta ›› 30–31 PILKKEITÄ Saari 20 vuotta trombien jälkeen ›› 32–33 Yli vuorokauden mittainen raivuu-urakka ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. SYYSKUUTA 2023 . Runsaana esiintyessään se voi päihittää myös hyväkuntoisten kuusten puolustuskyvyn. Kirjanpainajat parveilevat ensimmäisen kerran alkukesästä. Kuva: Juha Ollila LIINA KJELLBERG HEINÄKUUN sateet hillitsivät tänä vuonna kirjanpainajan parveilua. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. Lämmin kesäkuu takaa kuitenkin todennäköisesti sen, että kirjanpainajia on runsaasti ensi vuonna, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja. Kirjanpainaja on kuusen pahin tuhohyönteinen. NRO 18 Jos hallitusohjelma toteutuu, tuhansien metsänomistajien metsämaan vuokratulojen verotus muuttuu. PERUSTETTU VUONNA 1933 Myös Jukka Aulan tuulivoimalle vuokraaman metsämaan verotus on muuttumassa. LOKAKUUTA 2021 . Lämpiminä kesinä heinäkuussa aikuistuvat jälkeläisetkin voivat parveilla, jolloin on riskinä, että kirjanpainajia syntyy kaksi sukupolvea. Luke seuraa parveilua eri puolilla Suomea sijaitseviin metsiin pystytettyjen feromonipyydysten avulla. Se lisääntyy muun muassa heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuorellisessa puutavarassa. Tänä vuonna pyydykset eivät kuitenkaan toimineet kesäkuussa, joten tarkkoja tietoja alkukesän kirjanpainajamääristä ei ole. ”Kirjanpainajat ovat todennäköisesti parveilleet alkukesästä voimakkaasti, joten talvehtimaan jää paljon kuoriaisia, jotka kömpivät ensi keväänä taas esiin”, hän sanoo. Kirjanpainaja on tappanut kuusia tänä kesänä muun muassa itärajan tuntumassa Nuijamaalla. PERJANTAINA 1. Kirjanpainajan parveilu tarkoittaa sitä, että kuoriaiset lentävät ja etsivät parittelukumppaneita sekä sopivia puita lisääntyäkseen. Sivut 10–13 PÄÄOMAVEROLLE. Lisäksi keväällä parveilleet kirjanpainajat voivat parveilla myöhemmin kesällä uudelleen, jolloin syntyy niin sanottu sisarsukupolvi. 10297_.indd 2 10297_.indd 2 27.8.2023 14.34 27.8.2023 14.34. NRO 15 . Ylioja arvioi, että sisarsukupolvea on syntynyt tänä vuonna ainakin lämpimimmillä paikoilLOPPUKESÄN SATEET HILLITSIVÄT KIRJANPAINAJAA Alkukesän parveilu onnistui kuitenkin todennäköisesti hyvin, joten kirjanpainaja jatkanee tuhojaan myös ensi vuonna
Heinäkuun loppupuolen ja elokuun alkupuolen välisenä aikana parveilevia kirjanpainajia oli tänä vuonna sen sijaan noin puolet vähemmän kuin viime vuonna. Maan eteläja kaakkoisosissa parveilu oli tosin runsasta tänä vuonnakin. Yliojan mukaan kesäkuun loppupuolen ja heinäkuun alkupuolen välisenä aikana parveilevia kirjanpainajia on kuitenkin ollut suunnilleen saman verran sekä tänä että viime vuonna. Seuranta tarpeen Ruotsalainen maaja metsätalouteen erikoistunut sanomalehti ATL uutisoi elokuun puolivälissä, että Ruotsissa pyydyksiin jäi huhtikuun puolivälin ja heinäkuun lopun välisenä aikana lähes puolet vähemmän kirjanpainajia kuin samaan aikaan viime vuonna. ”Lämpimimmillä paikoilla on ollut pientä yritystä, mutta kovin voimakkaalta se ei näytä”, Ylioja sanoo. Jo viime vuonna metsiä hakattiin Metsäkeskuksen mukaan kirjanpainajien vuoksi enemmän kuin koskaan tilastointihistoriassa. Suomessa vuosien välisiä eroja ei voi samalla tavalla vertailla, koska alkukesän tiedot puuttuvat. Alkukesien kuivuus on joka tapauksessa hyödyttänyt tuhohyönteisiä, kun niille on ollut tarjolla kuivuuden heikentämiä puita ravinnoksi. Jo kuolleita kuusia metsästä ei tarvitse poistaa, sillä niistä kirjanpainajat ovat jo lähteneet. Hyönteistuho voi olla pääasiallinen syy hakkuulle tai hakkuukohteella on voinut olla osittaista tai yksittäistä tuhoa puissa. Kirjanpainajan valtaaman kuusen tunnistaa puun rungossa näkyvistä pienistä rei’istä, joista varisee ruskeaa purua. Vaikka talvehtimaan jääviä kirjanpainajia todennäköisesti on paljon, riippuvat ensi vuoden tuhot paljolti siitä, miten lämmin ensi vuoden kesä on. ”Hyönteistuhot tuntuvat lisääntyvän. Vuosi sitten hyönteistuhohakkuista tehtiin runsaasti ilmoituksia myös syksyllä, mutta jos sama suunta jatkuu tänä vuonna, hyönteistuhohakkuut ovat jälleen matkalla ennätykseen. Tuhot jatkuvat Luke seuraa kirjanpainajan parveilua eteläisessä Suomessa syyskuun loppuun saakka. VALTTERI SKYTTÄ HYÖNTEISTUHOHAKKUISSA ERITTÄIN VILKAS ALKUVUOSI Lähde: Luke heinä-elokuu 2023 1000 kpl 1001-3000 kpl 3001-5000 kpl 5001-7000 kpl 7000 kpl Tiheydet laskivat Kirjanpainajan saalismäärä Luken parveiluseurannassa heinä-elokuu 2022 10297_.indd 3 10297_.indd 3 27.8.2023 14.34 27.8.2023 14.34. Myös metsätuholaki velvoittaa poistamaan eteläisessä Suomessa kesäja elokuun välisenä aikana kaadetut tai kaatuneet kuuset pois metsästä 30 päivän kuluessa, jos rungot ovat läpimitaltaan yli kymmenen senttimetriä ja niitä on hehtaarilla yli kymmenen kuutiometriä. Yliojan mukaan varsinkin sellaisilla paikoilla, joilla kirjanpainajia on tänä vuonna ollut paljon, kannattaa kuitenkin varautua siihen, että niitä on paljon ensi vuonnakin. Jos metsässään huomaa esimerkiksi tuulenkaatoja, joihin kirjanpainaja on loppukesästä iskeytynyt, kannattaa ne kuljettaa metsästä pois. SUOMEN metsäkeskukseen on saapunut viime vuotta enemmän metsänkäyttöilmoituksia, joihin on merkitty tieto puuston hyönteistuhosta. Kirjanpainajan parveilua voi seurata Luken Luonnonvaratieto-palvelussa. Karttapalvelu löytyy osoitteesta luonnonvaratieto.luke.fi . Elokuun puoliväliin mennessä hyönteisteistuhosta oli ilmoitettu 2 444 hehtaarilla, kun vuosi sitten samaan aikaan ilmoituksia oli tullut 1 794 hehtaarin osalta. Lämpösumman kasvu hyödyttää hyönteisten lisääntymistä”, kertoo erikoistutkija Eeva Terhonen Luonnonvarakeskuksesta. Öiden pidentyessä kirjanpainajan into parveilla alkaa Yliojan mukaan kuitenkin vähentyä, vaikka sää syyskuussa vielä lämpenisikin. UUTISET 1.9.2023 Metsälehti.fi 3 LOPPUKESÄN SATEET HILLITSIVÄT KIRJANPAINAJAA ”Talvehtimaan jää paljon kuoriaisia, jotka kömpivät ensi keväänä esiin.” JU H O KO KK O N EN , SU O M EN M ET SÄ KE SK U S la maan eteläja kaakkoisosissa. Varsinkin niillä paikkakunnilla, joilla kirjanpainajia on paljon, kannattaa kuusikoiden kuntoa Yliojan mukaan seurata vielä syksyllä. Hyönteistuhojen lisääntymisestä huolimatta Luken tuoreimmassa metsätuhoraportissa todetaan, etteivät metsäntuhoajat ole aiheuttaneet Suomessa sellaisia suurtuhoja kuin monissa muissa Euroopan maissa. Toisen sukupolven riski on sen sijaan melko pieni. ”Tuulenkaadot jäävät talvella lumen alle, joten tuulenkaatoihin loppukesästä iskeytyneet kirjanpainajat voivat talvehtia niiden kaarnan alla”, Ylioja sanoo
Kustannusten nousu kasvatti liikevaihtoja, mutta myös urakoinnin hinnat kohosivat keskimäärin melko hyvin. Käytännössä valtion maiden sisällä olevien sirpalealueiden läpi on etenkin talvella välttämätöntä liikkua.” Esimerkkinä Pelkonen mainitsee tilanteen, jossa vaikka ahman luvaton pyynti moottorikelkkaa apuna käyttäen on siirtynyt jälkien perusteella valtion maalta yksityismaalle. Yleisin syy taimikonhoidon tuen hylkäämiseen on liian tiheäksi jäänyt taimikko. Pelkonen korostaa, että asia on syytä käsitellä perusteellisesti ennen muutosten tekemistä. ”Sitten löytyy myös tahoja, jotka toimivat vastoin säännöksiä. Esityksen perusteella myös erätarkastajien alueellista toimivaltaa laajennettaisiin. Alkuvuoden perusteella lasku näyttää myös jatkuvan, Metsäkeskuksesta arvioidaan. ”Metsästystapahtuma kestää yleensä tunteja, mutta mahdollinen laiton toiminta ehkä vain minuutteja. Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtajan Jaakko Silpolan mukaan liitossa käydään esitystä parhaillaan juristien kanssa läpi. AJASSA 1.9.2023 4 Metsälehti.fi LYHYET SAMI KARPPINEN HALLITUS on esittänyt eduskunnalle erävalvontalain, metsästyslain ja kalastuslain muuttamista. Pelkosen mukaan tämä on aiheuttanut epäselvyyksiä erätarkastajien toimivallan alueellisesta ulottuvuudesta. Tavoitteena on lisätä rikosten paljastumista metsästyksessä”, sanoo Metsähallituksen erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen. Viljelmä on jalostusarvoltaan Suomen paras. Metsästysrikoksista uskotaan paljastuvan vain murto-osan. Viime vuoden lakirikkomusepäilyissä 109:ssä epäiltiin metsäkäyttöilmoituksen laiminlyöntiä ja 15 kohteessa epäiltiin, että metsälain erityisen tärkeää elinympäristöä oli hakattu lainvastaisesti. ”Nykytilanteessa erätarkastajan on tällöin kutsuttava paikalle poliisi, jonka resurssit ovat rajalliset. Metsästäjäliitto pohtii kantansa huolella Hallituksen esitys on parhaillaan lausuntokierroksella parilla kymmenellä eri taholla. SA M I KA RP PI N EN Epäillyt rikkomukset vähenivät Suomen metsäkeskus havaitsi viime vuonna 130 epäiltyä metsälakirikkomusta, mikä on viitisenkymmentä vähemmän kuin edellisvuonna. ”Valtuuksien mukana seuraa myös vastuu. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024. Toisessa päässä kyse on metsästyslain kunnioittamisesta ja toisessa päässä yksityisyyden suojasta”, Silpola sanoo. Metsästyslain ja erävalvontalain muutosten odotetaan tuovan lisää tehokkuutta erävalvontaan. Käytännössä Metsähallituksen erätarkastajat saisivat oikeuden tarkistaa metsästäjän repun ja kulkuvälineen. Loput koskivat liiallisia korjuuvaurioita. Nykyisen erävalvontalain mukaan erätarkastajat valvovat eränkäyntiä valtion omistamilla alueilla. Neljännes ei täyttänyt tukiehtoja Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna noin 8 000 hehtaaria kemeratuettuja taimikonhoitoja ja nuorten metsien harvennuksia. Valtion budjettivarojenkin näkökulmasta olisi järkevää, että erätarkastajalla olisi valtuudet toimia laajemmin.” Pelkonen huomauttaa, että valtaosa metsästäjistä toimii vastuullisesti ja valvontaan suhtaudutaan positiivisesti. Erätarkastajille lisävaltuuksia Erätarkastaja saattaa jatkossa kurkistaa metsästäjän reppuun. Jalostus menee koko ajan eteenpäin”, kehittämispäällikkö Juha Ruuska Tapiosta kertoo. Satunnaisotannalla tarkastukseen valikoituneiden kohteiden pinta-alasta 26 prosenttia ei täyttänyt hakuehtoja. ”Tämä toisi kalastuslaista jo nyt löytyvän saaliintarkastusoikeuden myös metsästyslakiin. Lisäksi erätarkastajaan kohdistuva niskoittelu säädettäisiin rangaistavaksi. ”Suunta on nyt oikea, mutta ei näillä voitoilla vielä paljoakaan korjattu aiempien vuosien kehnohkoa kannattavuustasoa”, varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjät ry:stä toteaa. Viranomaistoiminnalle täytyy olla metsästäjien laaja tuki. Metsästäjäliitolla on 16 piiriä, joiden näkemyksiä liitossa on myös koottu. ”Jopa erätarkastajan oikeutta siirtyä valvonta-alueelleen yksityisen maan läpi on kyseenalaistettu. ”Se tarkoittaa, että nyt viljelmälle valitut kloonit ovat aiempaa parempia. Toteutuessaan muutos muun muassa antaisi valvontaviranomaiselle nykyistä laajemmat oikeudet tarkistaa, ovatko saalis ja pyyntivälineet säännösten ja määräysten mukaisia. Uusi siemenviljelmä perustettu Oittiin Tapio Siemenkeskus on perustanut uuden rauduskoivun siemenviljelmän Oittiin Hausjärvelle. Liiton kanta asiasta muodostetaan syyskuun alkupuolella. Erävalvontalakiin lisättäisiin myös säännökset erätarkastajan käskyvallasta ja esitutkinnan turvaamiseen liittyvistä toimivaltuuksista. Niinpä koneyritysten tulostasokin kohentui. He tuntevat usein valvojien valtuudet ja käyttävät mahdollisia aukkoja hyväkseen.” Suomessa on tällä hetkellä yksitoista vakituista ja kaksi määräaikaista erätarkastajaa. 10298_.indd 4 10298_.indd 4 27.8.2023 14.35 27.8.2023 14.35. ”Tämä on iso periaatteellinen asia, joten haluamme käsitellä asian huolellisesti. Epäilyistä 48 tapausta eteni poliisitutkintaan. Koneyrittäjät: ”Suunta on nyt oikea” Koneyritysten liiketulokset paranivat ja liikevaihdot kasvoivat viime vuonna, Koneyrittäjät ry:n kannattavuustarkastelusta selviää. Ilman mahdollisuutta tarkastaa henkilön saalista on rikoksia usein lähes mahdoton todentaa myöhemmin”, Pelkonen perustelee. Poliisihallitus ja perustuslakivaliokunta ottavat varmasti asiaan kantaa.” Lisää toimivaltaa yksityismaille
Omavaraisuusaste on alhainen 5,16 prosenttia, ja yrityksellä oli velkaa vuodenvaihteessa viisi miljoonaa euroa. Laania on metsänhoidon ja puukaupan asiantuntijayritys. Minkkisen mukaan puukauppamaksujen ennakonpidätykset on tilitetty verottajalle, mutta tiedostovirheen vuoksi ne eivät ole aina näkyneet verohallinnossa oikein. Kun sitä hoidetaan oikein, sen arvo jatkaa kasvuaan sukupolvelta seuraavalle. Metsä on koko elinkaarensa ajan huolenpitoa tarvitseva sijoitus. Palvelemme metsänomistajia koko Suomessa. Rahoituskulut vetivät viimeisen rivin nettotuloksen matalaksi, 2 500 euroon. ”Mikäli metsänomistaja huomaa virheitä oman veroilmoituksensa osalta, toivomme hänen olevan yhteydessä asiakaspalveluumme mahdollisimman pian.” Lähinnä Itä-Suomessa toimiva ja laaja-alaisesti metsäpalveluita tarjoava Sumetku Oy on voitollinen yritys. Ota yhteyttä oman alueesi metsäasiantuntijaan laania.fi 10298_.indd 5 10298_.indd 5 27.8.2023 14.35 27.8.2023 14.35. Johtaja Harri Savonen kertoo myös, että yhdistyksen tietoon on tullut kahdelta viime vuodelta joitain tapauksia, joissa puukauppamaksua ei ole ilmoitettu verottajalle. AJASSA 1.9.2023 MIKKO HÄYRYNEN SUMETKU Oy:n puukauppatilitysten ongelmat jatkuvat. ”Metsänomistaja voi olla yhteydessä metsänhoitoyhdistyksen paikallisiin asiantuntijoihin, jos Sumetkun kanssa tehdyissä kaupoissa on epäselvyyksiä.” Sumetku myöntää maksuvaikeudet Sumetkun toimitusjohtaja Miikka Minkkinen myöntää, että yrityksellä on maksuhaasteita. Pidä metsästäsi hyvää huolta. Metsänhoitoyhdistys Kainuun tietojen mukaan yrityksellä oli elokuun alussa yksittäisiä puukauppamaksuja maksamatta. Sumetkun tilityksissä on yhä ongelmia Lapin suurin metsäalan tapahtuma Lapin Metsämuseolla 9.-10.9.2023 klo 10-16. Tapahtumaan maksuton sisäänpääsy Tervetuloa! Järjestäjät: Lapin Metsämuseoyhdistys ry MetsäRekry Lappi -hanke Hyvä kasvaa huomista varten. Niistä on hänen mukaansa kerrottu avoimesti julkisuuteen, mutta tilanne on merkittävästi parantunut. Viime vuoden liikevaihto oli 8,6 miljoonaa euroa ja liiketulos 280 000 euroa
Parlamentin pääneuvottelija César Luena oli selvästi pettynyt asetuksen käsittelyyn parlamentissa. Komission alkuperäinen esitys oli selvästi neuvoston ja parlamentin kantoja tiukempi. AINO ÄSSÄMÄKI Metsälehti 19/2022 UUTISANALYYSI Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EEtk tkö tiedä mitä t ö tiedä mitä tek ekisit v isit vanhalla metsälläsi. anhalla metsälläsi. Yksi vaihtoehto ovat jo nyt olemassa olevat Metsoja Helmi-ohjelmat, jotka perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Muutenkin tuuli voi olla kääntymässä. AJASSA 1.9.2023 6 Metsälehti.fi EUROOPAN parlamentissa nähtiin heinäkuun puolivälissä liuta tiukkoja äänestyksiä ennallistamisasetuksesta. Jäsenmaita taas edustaa puheenjohtajamaa Espanja, missä myös herättiin keväällä ennallistamisasetuksen mahdollisesti sille itselleen aiheuttamiin kustannuksiin. Lisäksi parlamentti ehdottaa joukkoa indikaattoreita, joista kukin maa voi valita itselleen sopivat. Eurovaalit häämöttävät ensi vuoden kesäkuussa, minkä on arvioitu vaikuttaneen jo ennallistamisasetuksen käsittelyyn. trilogit, joissa komission, neuvoston ja parlamentin kannoista muodostetaan lopullinen asetusteksti. On mahdollista, että jotkin artiklat tulevat voimaan juuri kuten parlamentti ehdotti. Yhtä mahdollista on, että tekstejä vielä viilataan ja otetaan elementtejä kaikkien kolmen osapuolen ehdotuksista. Verkkolehti Politico piti todennäköisenä, että Espanja liittyy Puolan, Italian, Suomen ja Ruotsin rintamaan vaatimaan enemmän kansallista liikkumavaraa. NIIN MTK kuin metsäteollisuuskin seuraavat tiukasti trilogien etenemistä, mutta eivät ole suinkaan ainoat. Joukossa on metsäisiä ja soisia luontotyyppejä. Maatalousmaanhan parlamentti käytännössä rajasi jo kokonaan pois. Iso kysymys on se, millä tavalla eri kantoja sovitetaan yhteen. MTK:n Asikaisen mukaan on hyvin vaikea arvioida, mille jengalle neuvottelut lopulta pyörähtävät. Tästä on vedetty johtopäätöksiä, joiden mukaan metsät ovatkin nyt jäämässä koko asetuksen soveltamisen ulkopuolelle. Tilanne asian suhteen on kuitenkin kaikkea muuta kuin ohi. Edessä ovat vielä ns. EPP on parlamentin suurin ryhmä, jonka tuki olisi tarpeellinen vielä komission työlistalla olevan lainsäädännön käsittelyssä. Pohjaesitys kuitenkin on yhä komission alkuperäinen luonnos. TOINEN metsiä koskeva artikla on kymmenes artikla, joka koskee kaikkia metsäelinympäristöjä. Sen verran voimakkaasti neuvosto ja parlamentti vaativat lievennyksiä. Asiantuntijoiden mielestä selvää on, että täysin komission esityksen mukaan ei voida edetä. Katso lisää www.luonnonperintosaatio.fi tai ota yhteyttä 050 552 2588 tai pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ 10369_.indd 6 10369_.indd 6 27.8.2023 14.37 27.8.2023 14.37. Parlamentin käsittelyssä artikla muuttui siten, että luontotyyppien ennallistamisvaade koskisi vain Natura 2000 -alueita. Näistä tulisi valita vähintään kolme. Ihan näin helpolla metsätaloutta ei kuitenkaan päästetä missään asetuksen versiossa. Ennen vaaleja tulossa on tiettävästi vielä ainakin maaperäasetus ja metsien monitorointia koskeva sääntely. Yhteinen indikaattori olisi metsälintuindeksi. Lajien elinympäristöjä koskevassa kohdassa kytkentää Natura-alueisiin ei parlamentin kannassa mainita. Sen mukaan alueita, joissa tiettyjä luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä esiintyy, pitää tarvittaessa parantaa ennallistamalla. Artikla numero neljän taustalla ovat jo pitkään Suomenkin lainsäädännössä sovelletut luontoja lintudirektiivit. Sen mukaan metsissä on saavutettava tiettyjen indikaattorien mukaan paranevaa kehitystä. Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee luonnonalueita. M M yyy tai lahjoita se y tai lahjoita se LL uonnonp uonnonperin erinttösää ösäätiölle tiölle.. MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen huomautti kysyttäessä, että parlamentinkaan versiossa artikla ei koske vain Natura-alueita. ValinnaisisVÄÄNTÖ ENNALLISTAMISASETUKSESTA JATKUU Komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin kantoja yhteensovittavia neuvotteluja käydään syksyn aikana. Asetuksen kaatamista yrittänyt parlamentin keskusta-oikeistolainen EPP-ryhmä tuskin päästää sosiaalidemokraatti Luenaa silmistään pitkiksi ajoiksi. Komission ehdotuksessa indikaattoreita oli kuusi, mutta parlamentin versiossa kaikille jäsenvaltioille yhteisiä indikaattoreita on jäljellä vain yksi. sa on osin komissionkin ehdottamia indikaattoreita: metsien kytkeytyneisyys, eri-ikäisrakenteisuus, puulajien monipuolisuus ja alkuperäisyys sekä hiilen varasto. METSÄTALOUDEN kannalta asetuksessa on kaksi keskeistä artiklaa. Täysin auki on, miten Suomi päätyy asetusta toimeenpanemaan. Brysselissä palataan kesätauolta viimeistä kertaa nykyisellä kokoonpanolla
Miksi lannoittaisin metsääni. yara.fi/metsa Tilaa metsänlannoitus YaraMila METSÄN NP tai YaraBela METSÄSALPIETARI -lannoitteilla vähintään 10 hehtaarille 31.12.2023 mennessä ja osallistu arvontaan, jossa on pääpalkintona Husqvarna-raivaussaha. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin. • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. Lisäksi arvotaan 10 kpl Polar-urheilukelloja. AJASSA Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. • Lisäät hiilensidontaa. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. Osallistu: yara.fi/metsaarvonta Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko 10370_.indd 7 10370_.indd 7 27.8.2023 14.40 27.8.2023 14.40. YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria
Kuka tietää vuosikymmenten päähän, millaisella puulla on kysyntää ja millaisessa yhteiskunnassa metsätalous toimii. Perinteinen paperinen metsäsuunnitelma on jäänyt ajan unhoon. Washington State -yliopiston paita on muisto konferenssimatkalta. Erilaisista käsittelytavoista laaditaan yhdistelmä, joka todennäköisimmin toteuttaa tavoitteet.” Pitkälle tulevaisuuteen katsova suunnittelu on altis epävarmuuksille. ”Metsien yksityistä omistusta tuskin haastetaan, mutta reunaLISÄÄ TEKOÄLYÄ, LISÄÄ VAIHTOEHTOJA Paraskaan metsävaratieto ei korvaa metsäsuunnitelmaa, metsäsuunnittelun professori Jari Vauhkonen sanoo. Vaikeasti ennustettavaa löytyy myös yhteiskuntatieteiden puolelta. ”Metsäsuunnittelua on kaikki se työ, joka edeltää metsäsuunnitelman laadintaa. Vauhkonen aloitti Itä-Suomen yliopiston metsäsuunnittelun professorina viime marraskuussa. Käsittelyvaihtojen mallinnukset perustuvat toteutuneeseen historiatietoon, jonka ennusteluotettavuutta ilmastonmuutos haastaa. Metsään.fi tai metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden verkkopalvelut voidaan mieltää metsäsuunnitelmiksi, mutta Jari Vauhkoselle ne ovat metsävaratietoa. AJASSA / HAASTATTELU 1.9.2023 8 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI MISKA KORPELAINEN, KUVA JO KÄSITE, että mikä on metsäsuunnitelma, saattaa johtaa sekaannuksiin. Jari Vauhkonen vaihtoi Helsingistä Joensuuhun, mutta professuurin nimike pysyi samana. 10299_.indd 8 10299_.indd 8 27.8.2023 14.42 27.8.2023 14.42. ”Metsäsuunnitelma on tehty metsänomistajan tavoitteiden pohjalta, ja sitä ehtoa metsävaratieto ei täytä.” Metsävaratietojen käsittelyehdotukset ovat keskimäärin hyviä, mutta metsänomistajan tavoitteena voivat esimerkiksi olla tasaiset tulot vuodesta toiseen. ”Metsävaratieto ei sitä tavoitetta takaa, mutta räätälöidyllä metsäsuunnitelmalla sitä kohti voidaan edetä.” Epävarmuuksille altista Vauhkoselle metsäsuunnittelu on metsätieteiden kuningaslaji. ”Metsäsuunnitteluun tulee tilarajat ylittävää ulottuvuutta.” Pohjoiskarjalainen ilmapiiri osuu jotenkin omaan makuun
1.9.2023 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA. Olimme kuviolla ensimmäistä kertaa raivaamassa yli kymmenen vuotta sitten myöhäisenä syksynä. JARI VAUHKONEN METSÄSUUNNITTELUN professori Itä-Suomen yliopistossa TÄYTTÄÄ lokakuussa 40 vuotta MAATALOUSja metsätieteiden maisteri ja tohtori Itä-Suomen yliopistosta METSÄSUUNNITTELUN professori 2019–2022 Helsingin yliopistossa, 2017–2019 erikoistutkija Lukessa, erilaisia määräaikaisia tutkijatehtäviä ASUU Joensuussa VAIMO Dongxia ja 1,5-vuotias tytär Aino YLEISIN METSÄNHOITOTYÖNI on ollut taimikonhoito raivaussahalla. Hän on kotoisin maatilalta Pieksämäen ja Varkauden väliltä, ja on nyt metsäyhtymän osakas veljensä kanssa. KESÄLOMA METSÄSSÄ HIKOILLEN merkiksi, että hiilivarastosta saa hakkuutulojen viivästymistä vastaavan korvauksen.” Metsäsuunnitelma voi myös painottaa luonnontuotteita, kuten mahlaa, pakuria, pihkaa, kuusenkerkkiä. Tänä vuonna sain aikaisen joululahjan, kun pääsin ensiharventamaan koko kesälomaksi metsäämme yhdessä vaimoni kanssa. En muista olleeni viime vuosina yhtä väsynyt kuin muutaman vähän suurempien pöllien siirtelyä sisältäneen päivän jälkeen. Runsaasta syömisestä huolimatta painoni laski kesäloman aikana ja lihakset tuntuvat entistä vahvemmilta. ”Kasvu pitäisi saada reilusti sadan miljoonan kuution paremmalle puolelle koko maan tasolla, mutta hämäräksi jää, mitä yksittäisen metsänomistajan tulisi tehdä.” Yhteiskunnassa voi myös voimistua tahtotila, jonka mukaan metsien pitäisi tuottaa jotain muuta kuin puuta. En halunnut lähteä tekemään testiä vieraaseen metsään, joten katsoimme omasta metsästämme sopivan kuvion testialueeksi. Pohdin väsyneenä syödessäni, että toivottavasti puista saa edes polttoaineet, teräketjut ja kiihtyneen syömiseni verran rahaa takaisin. Ensiharvennuksella taas on tärkeää tehdä harvennus tarpeeksi ajoissa. ”Kun metsä kuvataan uusilla menetelmillä entistä tarkemmin, se mahdollistaa metsävarojen tarkemman käytön, oli tavoiteyhdistelmä mikä tahansa.” Ison käsittelykuvion sisällä voi olla pienipiirteisesti eri tavalla käsiteltyjä kohtia, pienaukkoja, habitaattilaikkuja ja erilaisia harvennuksia, Vauhkonen maalaa. ”Liikun kuvioilla niin paljon, että suunnitelma on päässä.” ehtoja tulee kaiken aikaa enemmän.” Yhteiskunnan tavoitteet voivat olla metsänomistajan tavoitteiden kanssa samansuuntaisia, tai sitten eivät. Saimme hommasta vähän rahaakin, kaatamamme puut ovat tienlaidassa metsäfirman lappujen kanssa odottamassa kuljetusta tuotantolaitokselle. Vauhkonen määrittelee tekoälyksi kaiken, missä eri lähteiden tuottamasta datasta tehdään päätelmiä, ja se on jo metsävaratiedon arkea. Jos jättää kaksi puuta rinnakkain, pääsee hakkuulla kaatamaan yhden pienen puun ja metsään jää vain pieni puu kasvamaan. Tekoälyn mahdollisuuksia Vauhkonen kuvaa päätähuimaaviksi. Jos uskoo olevansa hyvässä kunnossa, kannattaa lähteä kesällä ensiharvennukselle. Vaikka raivaaminen on mukavaa metsähommaa, se ei ole kaikkein parasta. Saa testata omia voimiaan ja tehdä itse päätökset metsän tärkeimmällä hakkuulla – ja samalla muistuttaa mieleensä, miksi taimikonhoidossa jätetään vain yksittäisiä puita pystyyn tasaisilla välimatkoilla. ENSIHARVENNUKSEN VAATIMAN ajankulutuksen takia pääsen harmillisen harvoin ensiharventamaan moottorisahalla. Ja pää oli onnellinen. Puun pitää ensiksi kasvattaa latvus takaisin riittävän kokoiseksi ennen kuin se pystyy elpymään takaisin täyteen kasvuvauhtiin. Puut ovat tasaisessa eivätkä suuret ajourat halkaise metsää. Opin samalla myös pitämään kädet raivaussahan kahvoilla, koska puiden koskettamisesta olisi seurannut käsien jäätyminen kastumisen jälkeen. Teen ammatikseni pieniä metsäkoneita, ja minun piti saada jotakin ajettavaa uuden konemallini testikoneelle. Taimikonhoidossa on tärkeää antaa jokaiselle jätetylle puulle tarpeeksi tilaa. ENSIHARVENNETTU METSÄMME jäi omaa silmääni miellyttävään kuntoon. EsiKUKA KUKA 10299_.indd 9 10299_.indd 9 27.8.2023 14.42 27.8.2023 14.42. Kasvunsa hidastanut puu ei kiihdytä kasvuaan heti tilaa saatuaan. Emme tehneet työtä mottikiimassa, vaan katsoimme rauhassa jäävät puut ja loput kaadoimme pois. Kun tulee kysymys oman tilan metsäsuunnitelmasta, niin sanonta suutarin lapsen kengistä osuu Vauhkoseenkin. Parasta on päästä ensiharventamaan moottorisahalla. ”Ne ovat kehittyviä tuotteita, ja markkinoilla voi tulla läpimurtoja.” Kohti tarkempaa käyttöä Jotta metsäsuunnittelu tuo lisäarvoa itse metsätalouteen, sen pitää olla muutakin kuin ulkopuolelta asetettujen reunaehtojen esittämistä. Olen varma, että tulemme kävelemään tulevina vuosina harventamallamme kuviolla ja muistelemaan vuotta 2023 – hyviä muistoja ja muistojen kiinnepisteitä. Minulla on kuvion kanssa vahva tunneside. Muistan elävästi, kun käytin paksuja rukkasia, jotta puista putoava räntä ei jäädyttäisi käsiä. Menetelmät painottuvat perinteiseen tasaikäiskasvatukseen. LÄHDIN VAIMONI KANSSA kesälomani aamupäivinä metsään, ja molemmat sahasimme parin tankillisen verran kuitupuuta kourakasoihin. Puiden kasvu on uskomatonta, reilun kymmenen vuoden jälkeen tyvipöllien nostaminen tuotti aikuiselle miehellekin työtä. ”Tekoäly yhdistää erilaisia aineistoja ja havaintoja ja voi antaa esimerkiksi arvion tuhoriskin todennäköisyydestä.” Kun tuhojen todennäköisyys yhdistetään metsänkäyttöilmoituksiin, tekoäly voi ehdottaa myrskytuhoille alttiille reunametsille ennakoivia käsittelyjä. Raivatessamme puut olivat vielä sormen paksuisia risuja. ”Entistä enemmän on tarvetta maisematai alueellisen tason ratkaisuille, ja metsäsuunnitteluun tulee tilarajat ylittävää ulottuvuutta.” Etenkin turvevaltaisilla alueil la tarvitaan valuma-aluetason suunnittelua, johon uusi metka-tuki kannustaa. ”Toivottavasti tulee myös vaihtoehtoisia ansaintatapoja. Suutarin lapsen kengät Vauhkosen oma metsäsuhde on ytimeltään perinteisen talonpoikainen, mutta saanut pintaansa kaupunkilaisen etämetsänomistajan kerroksen
1.9.2023 10 Metsälehti.fi AJASSA METSÄMAAN VUOKRATULOT MENOSSA PÄÄOMAVEROLLE Tuhannet metsänomistajat saavat metsämaasta vuokratuloja. 10300_.indd 10 10300_.indd 10 27.8.2023 14.51 27.8.2023 14.51. Monille tämä tietää nykyistä huokeampaa verotusta, mutta pienituloisilla verotus kiristyy. Merkittävin vuokratulojen lähde on tuulivoima. Mikäli hallitusohjelman kirjaus toteutuu, metsämaasta saatavat vuokratulot ovat jatkossa pääomatuloa
Myös muut paikalliset metsänomistajat kiinnostuivat maansa vuokraamisesta tuulivoimalle. Kuutisen vuotta sitten alueelle nousi kymmenen tuulivoimalan tuulipuisto. Yksi tuulivoimaloista sijaitsee Aulan mailla. 10300_.indd 11 10300_.indd 11 27.8.2023 14.51 27.8.2023 14.51. Rovaniemeläinen metsänomistaja Jukka Aula otti yhtiöön yhteyttä ja tarjosi tuulivoimatonttia mailtaan Tervolasta. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 1.9.2023 Metsälehti.fi 11 AJASSA Tervolan alueelle Meri-Lappiin nousi kymmenen tuulivoimalan tuulipuisto kuutisen vuotta sitten. ”Alkuperäisistä sopimuksista korvaukset moninkertaistuivat neuvottelemalla, mutta eivät ne sitä luokkaa ole kuin tänä päivänä. Vuokrataso oli tuolloin nykyistä alhaisempi. TIIA PUUKILA, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVAT V ajaat kymmenen vuotta sitten tuulivoimayhtiö etsi Meri-Lapin alueelta sopivia paikkoja tuulivoimalle. Tällä hetkellä voi puhua jo merkittävästä tulolähteestä, jos omille maille tulee mylly tai on iso pinta-ala tuulipuistoalueella”, Aula arvioi. Pitkän uran Pohjois-Suomen Metsänomistajien liitossa tehnyt Aula ja Tervolan kunnanjohtaja valtuutettiin neuvottelemaan vuokrasopimuksista
Metsämaasta saatujen vuokratulojen verotus on saanut monen neuvojankin pään pyörälle. Syksyn aikana esitys Nyt tähän verotukselliseen epäkohtaan on tulossa muutos – mikäli tuulisen alun saanut uusi hallitus onnistuu pitämään rivinsä kasassa. Kolmenkymmen metrin päästä tuulivoimalasta metsiä voi hoitaa ja hakata normaalisti. ”Tämä oli yksi MTK:n hallitusohjelmatavoite, ja sain sen sinne vietyä. Tällöin tuulivoimasta saatu vuokratulo verotetaan progressiivisen ansiotuloveroasteikon mukaan. MetsänRovaniemeläisen Jukka Aulan mailla on tuulivoimala. AJASSA 1.9.2023 12 Metsälehti.fi METSÄMAALTA SAA VUOKRATULOJA: › Tuulivoimalasta › Aurinkovoimasta › Linkkimastoista › Metsästysmaiden vuokrauksesta › Maiseman vuokrauksesta › Metsämaan vuokrauksesta Tornatorille › Kaivosyhtiöiden kaivospiirimaksuista Vuokrien verotus ihmetyttää Vaikka vuokratulot eivät yllä nykytasolle, kokee Aula saavansa tuulivoimatontista muuta hyötyä. Yksin tuulivoimalle metsänsä vuokranneita on arviolta tuhansia, ja määrä kasvaa jatkuvasti. ”Pelkkää metsää omistavalla ei ole maatalouden varoja eikä velkoja, joten hänellä ei ole tätä jakomahdollisuutta. Sen sijaan monien muiden tuulivoimalle maata vuokraavien tapaan Aulaa hämmästyttää vuokratulojen verotus. Näin ollen metsätilasta saatu vuokratulo tai muu korvaus määritellään maatalouden tuloksi ja jaetaan verotuksessa maatilan nettovarallisuuden perusteella pääomatuloksi ja ansiotuloksi. syyskuuta pidettävässä budjettiriihessä”, Salokoski kertoo. Jos kaikki menee hyvin, muutos voisi tulla ensi vuoden alustakin. ”Verotus ei saisi estää uusiutuvan energian tuotannon laajentamista. Oletetaan, että metsämaan vuokratulo on pääomatuloa, koska se on ilmiselvästi luonteeltaan pääomatuloa, mutta näin ei tosiaan ole”, Aula kertoo havainnoistaan. Monille metsänomistajille tämä tarkoittaa puukauppatuloja kireämpää verotusta. Metsätila katsotaan verotuksessa maatilaksi. MTK:n verojohtaja Timo Sipilä on hallitusohjelman selkeästä kirjauksesta mielissään. Lisäksi Lapin yhteismetsän hoitokunnan jäsenenä hän on neuvotellut tuulivoimasta yhteismetsän mailla. ”Tämä oli yksi MTK:n tavoite hallitusohjelmaan.” 10300_.indd 12 10300_.indd 12 27.8.2023 14.51 27.8.2023 14.51. Tällä hetkellä valtaosa MTK:n jäsenten maavuokratuloista tulee peltojen ja maatilojen vuokrista, mutta myös yhä kasvava osa metsänomistajia saa vuokratuloa metsistään. ”Neuvontapuolella on paljon väärääkin käsitystä. Kymmenien tuhansien vuokratulot Tuulivoimaloiden vuokria ei tilastoida, eikä moni metsänomistaja uskalla tai halua puhua vuokrista, sillä sopimuksissa velvoitetaan vaitioloon. ohjelmaan on kirjattu, että maatalouden metsistä ja pelloista saatujen vuokratulojen verotusta yhdenmukaistetaan muiden vuokratulojen kanssa. ”Tästä on tarkoitus tehdä hallituksen esitystä tämän syksyn aikana. Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Jari Salokosken mukaan tämä tarkoittaa, että vuokratulot olisivat jatkossa aina pääomatuloa. –20. Olin Säätytalolla kuultavana veroasioista ja tämä oli yksi asia, mitä sinne esitimme”, Sipilä kertoo. Lopullinen aikataulu selviää 19. Kaikki tulo luetaan ansiotuloksi”, selventää ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta. Hallituksen linjaus tästä asiasta on erittäin hyvä ja mahdollistaa yhä paremmin tulevaisuudessa uusiutuvan energian tuotannon”, Sipilä linjaa. On loogista, että maanvuokrauksesta saadut verotulot ovat jatkossa pääomatuloa, kuten kaikki muukin omaisuuden kerryttämä tulo Suomessa on. HallitusJukka Aulan mailla on yksi tuulivoimala, jonka ympärillä on huoltoalue. Hyvä tieverkosto ja läpitalven auki olevat tiet helpottavat metsänhoitoa sekä näkyvät puunhinnoissa
”Kun on ansiotulot jäävät alle 20 000 euron, on vuokrien verotus edullisempaa ansiotuloverotuksena”, Lappalainen summaa. Lisäksi tuulivoimatontin lohkominen eroon muusta metsäomaisuudesta helpottaa myöhemmin muiden omaisuuserien hallintaa ja jakoa. Syinä perheen sisäisen yhtiön perustamiseen olivat riskien hajauttaminen ja sukupolvenvaihdoksen ennakointi. Mikäli metsänomistajan ansiotulot ovat vuodessa alle 20 000 euroa, on ansiotuloverotus edullisin. Arvon määrittämistä mutkistaa nykyinen vuokratulojen ansiotuloverotus. 10300_.indd 13 10300_.indd 13 27.8.2023 14.51 27.8.2023 14.51. Ei metsätalouden pääomatuloa Mikäli tuulivoimapuiston alle menee useampi hehtaari metsämaata tai tuulivoimala sattuu omille maille, nousevat vuokratulot huomattaviksi. Tavallisesti vuokrasta 30 prosenttia menee tuulivoimatontin haltijalle ja 70 prosenttia jaetaan pinta-alan mukaan tuulenottoalueen maanomistajien kesken. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara on ollut mukana neuvottelemassa lähemmäs kolmessakymmenessä tuulivoimahankkeessa ja tietää vuokratason. Kiinteän minimivuokran lisäksi tuulivoimayhtiö maksaa maanomistajille ennalta sovitun prosenttiosuuden liikevaihdosta. Keskituloisella tällaisen potin lisääminen ansiotuloverotukseen nostaa veroprosenttia kummasti. Vuokrien noustessa myllytontin omistajan osuus vuokrapotista on pienentynyt. ”Uusimmissa tarjoukset ovat 20 000–40 000 euroa vuodessa, mutta neuvottelujen jälkeen lopputulos on 40 000–60 000 euron haarukassa per voimala”, Kilpivaara summaa. AJASSA 1.9.2023 Metsälehti.fi 13 PIENITULOISILLE VUOKRIEN ANSIOTULOVEROTUS EDULLISIN Esimerkkilaskelmassa metsänomistaja vuokraa tuulivoimalle yhteensä 40 hehtaaria ja saa vuokratuloa metsämaasta 24 000 euroa vuodessa eli 600 euroa hehtaarilta vuosittain. Kuolinpesässä vuokratulot eivät kohdistu suoraan henkilökohtaiseen ansiotuloverotukseen, mutta päätökset vaativat yksimielisyyden. Tämä tarkoittaa, että vuokratulosta ei voi tehdä metsävähennyksiä tai menovarauksia. ”Nettotuoton määrittelyssä on monia epävarmuustekijöitä. Yhteismetsällä veroprosentti on 26,5, eikä siihen näillä näkymin ole tulossa muutosta. Nykyään vuokrataso on moninkertaistunut. Kun ansiotulot nousevat, pääomatuloverotus on ansiotuloverotusta kevyempi. Ansiotulo €/v 10 000 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 Vuokratulo €/v 24 000 24 000 24 000 24 000 24 000 24 000 Vero yht, vuokratulo ansiotuloa 2 105 9 325 17 958 26 973 36 277 46 598 Vero yht, vuokratulo pääomatuloa 7 200 8 138 14 839 23 333 32 381 41 413 Vuokratulon vero % ansiotuloverona 23 34 43 45 46 52 Lähde: Esa Lappalainen/Suomen metsäkeskus hoitoyhdistys Pyhä-Kalan alueella tuulivoimaloita on satoja. Vielä 5–10 vuotta sitten tuulivoimalakohtaiset maavuokrat olivat alle 10 000 euroa vuodessa. Tuulivoimatontti lohkottiin ja yhtiöitettiin. Tuulenottoalue ulottuu yleensä 500 –700 metrin päähän voimalasta. Alle 30 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 30 ja yli 30 000 euron pääomatuloista 34 prosenttia. Yksi iso epävarmuustekijä on se, että veroprosentti voi toisella olla nolla ja toisella 50 prosenttia. ”Yhteismetsälaissa sanotaan, että yhteismetsää tulee käyttää ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen”, Lappalainen muistuttaa. Metsäkeskuksella veroneuvontaa antava metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen teki Metsälehdelle laskelman, miten ansiotuloverotus kohtelee vuokratulojen saajaa, kun ansiotulot vaihtelevat 10 000 eurosta 100 000 euroon vuodessa. Vanhoissa sopimuksissa ei ole purkuvakuutta. Yhteismetsässä kuitenkin suurin osa tuloista pitää tulla puunmyynnistä. Tuulivoiman hyviä puolia vuokratulojen lisäksi ovat ympärivuotisesti auki oleva kattava tieverkosto. Juttua varten on haastateltu myös Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkosta ja Maataloustuottajain Etelä-Hämeen säätiön asiamies Jyrki Näsiä. Verokohtelu on osakeyhAIKAISEMMIN tuulivoimaloista maksettiin kiinteitä hehtaarikorvauksia. ”Tuulivoimatontin arvo sukupolvenvaihdostilanteessa, perunkirjoituksissa ja jakotilanteissa on vaikeasti määritettävä ja vaikeasti verrattavissa muuhun omaisuuteen ja metsään”, Aula perustelee. Viimeisimmissä sopimuksissa 20 prosenttia on mennyt voimalakiinteistölle ja 80 prosenttia jaettu pinta-alan mukaan. Sen sijaan pienituloisille eläkeläisille, työttömille tai matalapalkkaisilla aloilla työskenteleville nykyinen verotus on pääomatuloverotusta huokeampaa. Alle 30 000 euron vuokratuloista pääomatuloveroprosentti on 30. Vaihtoehtona yhteismetsä tai osakeyhtiö Tällä hetkellä metsämaan vuokratulojen verotukseen voi vaikuttaa kolmella tavalla, joista yksikään ei ole ongelmaton: perustamalla yhteismetsän, yhtiöittämällä metsä tai jättämällä kuolinpesä jakamatta. Metsänomistajalle metsämaanvuokra tulee uudistuksen jälkeen olemaan todennäköisesti muuta pääomatuloa, ei metsätalouden pääomatuloa. Aula on omalla tuulivoimatontillaan päätynyt poikkeukselliseen ratkaisuun. Uusissa sopimuksissa omilla mailla sijaitsevasta tuulivoimatontista on saatu esimerkiksi 30 000 euron vuosivuokraa. Puuta ei kaadeta, maata vuokrata tai metsää hoideta, jos yksi osakas on erimielinen. Nykyään sopimuksessa määritellään voimalakohtainen elinkustannusindeksiin sidottu minimivuokra. Jos tuulivoimayhtiö menisi konkurssiin, jäisi myllyn purkaminen yhtiölle. Kilpivaara arvioi tuulivoiman tuottavan vuokratuloja keskimäärin noin 300–600 euroa hehtaarilta, mutta vaihtelu on suurta. Osakeyhtiössä tulot ovat yhtiön tuloa, ja rahojen ulos ottaminen yhtiöstä ei ole verotonta ja vaatii verosuunnittelua. Jos verotus olisi yhteneväinen, se helpottaisi arvonmääritystä”, arvioi sukupolvenvaihdoksia ja kiinteistöarvioita tekevä metsäasiantuntija Arto Taskinen Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalasta. Tuulivoimasopimusten arvo pitää määrittää omistajanvaihdoksissa. YHDENMUKAINEN VEROTUS HELPOTTAA OMISTAJANVAIHDOKSIA tiössä aavistuksen kevyempi, mutta ilman perheen taloushallinnon osaajaa olisi osakeyhtiöön liittyvä byrokratia ollut turhan työlästä. Esimerkissä henkilö vuokraa yhteensä 40 hehtaaria tuulivoimalle ja saa vuokratuloja yhteensä 24 000 euroa eli 600 euroa hehtaarilta. On hyvä huomioida, että hallitusohjelmassa puhutaan maatalouden maanvuokratulojen yhdenmukaistamisesta muiden vuokratulojen verotuksen kanssa
Tähänkin mennessä samasta puusta on tosin voitu tehdä kuitua sekä loppulatvasta energiapuuta. Energiapuu ruokkii markkinoita Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen kertoo, että sellukuitupuun latvaläpimitan pienennys lisää hakkuukertymää yhdestä kolmeen kuutiota hehtaaria kohden. ”Liian isoa painoarvoa muutokselle ei pidä antaa. Liian suurta painoarvoa muutokselle ei kannata puukaupan teossa antaa. Muutoksella on suurin vaikutus hakkuukertymään ensiharvennuksissa. Toinen tekijä on energiapuun kova kysyntä. Kuvan energiapuukasa (karsittua rankaa) on peräisin männiköstä. Energiapuuksi päätyvää karsittua rankaa on korjattu kuitupuuta pienempään, jopa kolmen sentin läpimittaan asti. Ensiharvennuksissa paljon suurempi merkitys on sillä, miten niitä väSENTTIPELIÄ KUIDUSTA JA RANKAPUUSTA Metsäyhtiöt ilmoittivat pienentävänsä kuitupuun minimiläpimittaa sentillä. Metsäyhtiöiden mukaan muutoksen myötä puiden latvaosa hyödynnetään korjuussa entistä tarkemmin. Viisikymppinen lisätuloa MTK:n Rintala näkee kuitupuun läpimittamuutokselle kaksi syytä. Puuntuonnin loppuminen Venäjältä on realisoitunut lopullisesti tänä vuonna, joten metsäyhtiöt tarvitsevat etenkin kuitupuuta lisää kotimaasta. Rintalan mukaan pienempi latvaläpimitta voi lisätä ensiharvennuksen kuitupuukertymää kahdella–kolmella kuutiolla hehtaarilta, mikä tarkoittaa nykyhinnoilla 40–60 euron lisätuloa metsänomistajalle. PUUKAUPPA & TALOUS 1.9.2023 14 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ STORA ENSO ja Metsä Group ilmoittivat elokuussa pienentävänsä kuitupuun minimiläpimittaa hakkuissa. Latvaläpimitan pienentyminen lisää hakkuusta kertyvän puun määrää, mutta ei muuta järisyttävällä tavalla kilpailutilannetta puukaupoissa. Energiapuun hinta on noussut tänä vuonna ja kilpa-asetelma kuitupuun kanssa koventunut. UPM ei ole toistaiseksi ilmoittanut latvaläpimitan pienentämisestä, vaan katkoo kuitupuut yhä kuudessa sentissä. Ennen yhtiöt katkoivat kuitupuupöllit viimeistään kuuden sentin paksuudessa, nyt metsäkoneen sahanterä saa katkoa kuitupuuta viiteen senttiin asti. häisiä tukkija pikkutukkipölkkyjä katkotaan, vai katkotaanko ollenkaan”, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala. ”Konsernimme upeat investointihankkeet etenevät, joten haluamme kasvattaa puunhanSE PP O SA M U LI 10301_.indd 14 10301_.indd 14 27.8.2023 14.56 27.8.2023 14.56. ”Metsäyhtiöt haluavat taklata tätä kilpailuasetelmaa kuitupuun läpimittamuutoksella”, Rintala sanoo. ”Haluamme kokeilla, minkälaiset vaikutukset latvaläpimitan laskulla on koko arvoketjuun.” Energiarangan hakkuukertymä on aiemmin arvioitu 10-15 prosenttia kuitupuuta suuremmaksi. Minimiläpimitan pienennys ei koske hiokkeeksi menevää kuusikuitua, ja Metsä Groupilla läpimittamuutos on määräaikainen vuoden loppuun asti
.. 33,45 . 30,18 . .. 26,65 . 25,74 s 23,73 . Uudistushakkuu 72,06 . 59,22 . 29,35 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Jumppasen mukaan aiemmin on tuotannollis-teknillisistä syistä katsottu, että kuusi senttiä on paras minimilatvaläpimitta kuitupuulle. .. 52,01 . 28,93 s 27,15 s .. 24,73 . 25,96 . 35,03 . Ensiharvennus .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,37 . Harvennushakkuu 64,68 . 21,58 . 29,56 . .. .. 23,67 s .. 25,80 . .. .. Uudistushakkuu 74,90 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,83 . Hankintahinnat 65,51 s .. .. .. 47,49 . 25,64 s .. 27,49 . 26,08 . 75,95 . 29,09 . 72,06 . .. .. 69,24 . 28,19 . 27,08 . 73,30 . 28,42 . .. 28,90 . .. 27,16 . 34,25 . s nousussa . .. 26,40 . 36,28 s Harvennushakkuu 63,44 . 24,63 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,65 . .. .. 48,75 s 25,90 . Harvennushakkuu 60,67 . .. 46,36 s 45,25 s 46,18 s .. 60,59 . Harvennushakkuu 69,38 s 70,56 . s nousussa . .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 30-33 keskiarvo s nousussa . .. 62,71 . Harvennushakkuu 69,25 . 21,07 . 19,04 s 22,00 s 21,06 s .. .. Harvennushakkuu 70,31 s 71,73 s 49,60 s 27,66 . Uudistushakkuu 67,52 s 66,74 s .. 37,63 s 20,51 s 21,75 . 32,15 s Ensiharvennus .. Ensiharvennus .. .. 28,80 s 27,78 s .. .. .. .. .. .. .. Ensiharvennus .. 27,32 . 26,30 . .. 70,48 . 28,03 . .. Harvennushakkuu 64,83 s 63,74 . 63,58 s 44,68 s 45,86 . Ensiharvennus .. 27,98 . .. .. 18,49 s .. .. 41,67 . .. 26,29 . 28,09 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 26,75 . 47,77 s .. 23,77 . Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. 34,15 . 25,42 s .. .. 57,81 . .. Harvennushakkuu 65,47 . 28,57 . .. .. .. 27,33 . .. 21,51 . .. .. .. Joillakin puunostajilla hakkuusopimuksessa on määritelty minimirunko eli pienin korjattava puu. .. 75,21 . Uudistushakkuu 71,14 s 71,40 . s nousussa . 33,57 . .. 28,46 . 26,64 . 30,05 s .. .. 45,76 . 76,61 . .. 74,27 . .. 60,28 . 28,42 . 45,14 s .. 32,51 . 33,40 . .. .. 23,62 s .. .. 62,72 s .. Uudistushakkuu 73,93 . Hankintahinnat 72,39 . .. .. .. .. Hankintahinnat .. 25,00 s .. 43,81 s .. 74,39 . 31,38 s 30,53 s Ensiharvennus .. Ensiharvennus .. .. .. .. 21,46 . .. 21,92 s .. 31,99 . 44,32 . 27,38 . .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,07 . 34,20 s Uudistushakkuu 69,03 . .. 29,29 . .. 50,25 . s nousussa . 60,08 . 34,97 . 20,34 s 21,22 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. 34,83 . 33,81 . 30,35 . .. .. .. ”Haluamme kokeilla, millaiset vaikutukset latvaläpimitan laskulla on koko arvoketjuun, muun muassa kuorimohävikin osalta.” Lakeuden metsänhoitoyhdistyksen johtajan Pasi Lahden mukaan energiapuun kova kysyntä ruokkii edelleen puumarkkinoita, mutta metsänomistajan voi olla hankala nähdä puustosta, kannattaako puita korjata kuitupuuksi vai energiapuuksi. 27,64 . 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 332 972 m 3 Puukauppamäärä vko 33 +6 cm paksu osuus: 96% Senteistä kysymys Latvapään osuus koko rungon tilavuudesta. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 46,91 . .. .. .. .. 59,52 . Hankintahinnat .. 32,60 . 27,19 . 63,62 . 33,76 . 21,98 . .. .. Hankintahinnat .. Hankintahinnat .. .. 29,80 s .. .. 54,72 . 29,85 s 36,11 . .. 27,78 . 41,43 . Kemin biotuotetehdas käynnistyy lähiaikoina”, Jumppanen sanoo. 24,47 . .. Ensiharvennus .. 58,82 . 56,58 26,01 . .. 2021 2023 2022 .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,58 . 55,92 . 34,58 . .. 25,29 . .. .. 43,71 . 19,22 s .. .. 68,15 . .. 20,25 s .. 27,24 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,40 . 34,78 . Uudistushakkuu 74,50 . 21,63 . 27,94 . 26,09 s .. 31,79 . 26,95 . Harvennushakkuu 59,42 s 56,38 . AJASSA 1.9.2023 Metsälehti.fi 15 kintaa Suomessa. Hankintahinnat .. .. alle 3 cm paksu osuus: alle 1% 3–6 cm paksu osuus: 3-4% Lähde: Luke 10301_.indd 15 10301_.indd 15 27.8.2023 14.56 27.8.2023 14.56. 43,19 s .. Hankintahinnat 69,30 s 70,91 . 26,42 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,88 s 69,87 . .. .. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,12 . .. .. 27,54 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . Puita voidaan myös katkoa määrämittaisina, esimerkiksi koivukuitua 3-metrisenä. 73,92 . 23,35 . 26,89 26,57 . .. 25,80 s 26,40 . 21,34 . 69,60 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,34 s 64,16 s .. Näillä ehdoilla voi olla kuitupuun kertymään suurempi vaikutus kuin latvaläpimitan muutoksella. 27,83 . 27,84 s 29,09 . Mänty, rinnankorkeusläpimitta 13 cm. 59,55 . 26,53 . .. 29,00 . .. 23,07 s 31,13 s .. .. Uudistushakkuu 70,55 . 43,12 . Ensiharvennus 45,85 . .. 27,70 . .. 26,17 s .. 20,98 s .. .. .. 28,33 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 20,50 . s nousussa . .. .. .. 26,95 . 27,93 . Uudistushakkuu 63,59 . 22,06 . Hankintahinnat .. 45,42 s 45,45 . .. 55,81 . 70,02 . .. 32,65 . 67,12 . 75,72 . ”Kaikista metsistä ei energiapuuta korjata, joten kuitupuun minimiläpimitan pienentyminen on metsänomistajan etu.” Metsänomistajan kannattaa tarkistaa puukauppatarjouksen ehdot. 59,25 . .. .
Avohakkuun puunajomatka lyhenee, jos kuljetus tehdään talvella. Loppuvuoden näkymät ovat sumuiset. Elokuussa kaupaksi meni kuusivaltaisen avohakkuupuuston ja mäntyvaltaisen harvennuksen yhdistelmä. Hänen mukaansa sitä voi pitää positiivisena metsätoimialalle. Tornatorin alkuvuosi ennätyksellinen Maan kattavin markkinapaikka. ”Metsien kestävä talouskäyttö nähdään ohjelmassa monella tapaa tärkeäksi Suomen hyvinvoinnille ja ilmastonmuutoksen hillinnälle. ”Puu liikkui hyvin metsästä pääasiakkaallemme Stora Ensolle, ja markkinahintojen vahva taso auttoi osaltaan uuden puolivuotisennätyksen syntymisessä”, yhtiön toimitusjohtaja Henrik Nieminen kertoo tiedotteessa. Kaupankäynti talvikorjuukohteista venyy tänä vuonna todennäköisesti tavanomaista pidemmälle syksyyn. 1.9.2023 PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA Pohjanmaalla on päästy kesälomien jälkeen liikkeelle kesäkorjuukelpoisten hakkuukohteiden kaupoissa. Lomien jälkeen yhä hyvä hintataso Leimikko: Uudistushakkuu (0,8 ha) ja harvennushakkuu (2,7 ha) samassa kaupassa, molemmat kesäkorjuukelpoisia kangasmaita. Uutta metsää ostettiin alkuvuonna noin 10 000 hehtaaria lähes 50 miljoonalla eurolla. Sekä liikevoittoettä -vaihto olivat historiallisen korkealla. Sijainti: Etelä-Pohjanmaa Ostaja: Keskikokoinen saha Hakkuukertymä: 366 kuutiota (arvio) A vohakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Kuusitukki 80 73 5840 Mäntytukki 52 71 3692 Koivutukki 6 52 312 Kuusikuitu 32 30 960 Mäntykuitu 24 30 720 Koivukuitu 10 30 300 Harvennushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 52 62 3224 Kuusitukki 9 64 576 Koivutukki 4 48 192 Mäntykuitu 52 28 1456 Kuusikuitu 26 28 728 Koivukuitu 19 28 532 Yhteensä 366 18 532 JUSSI COLLIN PUUN hintojen nousu siivitti metsätalousyhtiö Tornatorin tulosta ja liikevaihtoa. Metsätilojen hintojen ennakoidaan säilyvän alkuvuoden tasolla. Hallitusohjelmalle kiitosta Nieminen kommentoi myös uuden hallituksen ohjelmaa. Talven puukauppojen suhteen ostajat ovat varovaisia epävarmojen näkymien vuoksi. Ostotarjouksia tuli kolme. Tornator arvioi kassavirtansa ja velanhoitokykynsä säilyvän vakaina ja vahvoina loppuvuonna. Tornator jatkoi metsätilojen ostoja Suomesta. Puun hinnan nousun myötä tuloa tuli kuitenkin enemmän, 79 miljoonaa euroa. Paras hinta voitti. Tammi-kesäkuun liikevaihto nousi 84 miljoonaan euroon, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa maissa ymmärretään metsien oikea merkitys ja eri toimenpiteiden vaikuttavuus niin ihmisen kuin ilmaston ja luontoarvojenkin kannalta”, Nieminen toteaa. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10301_.indd 16 10301_.indd 16 27.8.2023 14.56 27.8.2023 14.56. Puuta yhtiö luovutti 1,7 miljoonaa kuutiota, mikä on 100 000 kuutiota vuodentakaista vähemmän. Havutukkipuissa laskua on muutama euro alkukesän huipun keskihinnoista, kuitupuut olivat tässä tarjouksessa alkukesän hintatasolla. Puunhinnoissa on tultu kesän aikana hieman alaspäin, mutta hintataso on yhä hyvä. Liikevoittoa kertyi 61 miljoonaa euroa, mikä on 7 prosenttia vuodentakaista enemmän. Metsäteollisuuden heikentynyt tuloskehitys voi tuoda paineita puun markkinahinnalle lyhyellä aikavälillä
Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. On kahdenlaisia metsänomistajia. Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10301_.indd 17 10301_.indd 17 27.8.2023 14.56 27.8.2023 14.56
Se on tällä hetkellä ainoa palvelu, jolla voit vertailla monitavoitteisen metsänhoidon painotusten vaikutuksia metsän tuottoihin. Asiantuntijat ovat tulleet siihen tulokseen, että ojituksissa vähemmän on enemmän, kun maaperän kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä. Tuore hallitusohjelma tunnistaa tilanteen hyvin. NYKYTILANTEESSA SUOMELLA ON merkittäviä ongelmia EU:ssa neuvoteltujen ilmastovelvoitteidensa saavuttamisessa sekä taakanjakoettä maankäyttösektoreilla. AIKAKAUDEN LOPPU JA RIUKUUNTUVAT METSÄT 10302_.indd 18 10302_.indd 18 27.8.2023 15.02 27.8.2023 15.02. EU:n maankäyttösektorin hiilinielu oli 2020 noin 225 miljoonaa tonnia. NIELUONGELMAT JA NIIDEN RATKAISUT Tekniset hiilinielut, eli esimerkiksi teollisuuden hiilidioksidipäästöjen talteenotto ja varastointi, tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia. Uhkana on energiapuuharvennustenkin välttely ja hitaasti kasvavien metsien osuuden kasvu. TAIMIKON HOITOON jaetaan uuden metkan kautta tukea joustavammin kuin vanhassa kemeramallissa. Tätä kannattaa pitää silmällä. Se tarkoittaa, että suometsän hoitosuunnitelmien laadintaan ja vesiensuojelutoimenpiteisiin voi hakea tukea, samoin piennarteiden tekemiseen. Nuorissa metsissä kehittyvien kasvuvajeiden yleistyminen on huono uutinen metsänomistajille, teollisuudelle ja myös maapallolle. Pituusrajan asettamisessa saattaa piillä ongelma, joka vähentää metsien hoitoa ja kasvua. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Niiden energiapuuharvennuksissa motit jäävät vähäisiksi, ja harvennukset käyvät nyt entistä kalliimmiksi metsänomistajille, kun tukeakaan ei enää niihin saisi. Muutos on järisyttävä. Kemeran tilalle tulee metsätalouden kannustejärjestelmä (metka). Tämä on myös taso, jonka EU voi ilmastolakinsa mukaisesti enimmillään käyttää hyväkseen maankäyttösektorilta, kun se tavoittelee 55 prosentin kokonaispäästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Kaupungistumisen edetessä metsänomistajakunta on muuttunut, ja samalla hoitamatta jääneiden taimikoiden määrä on kasvanut. Lisäksi kemeratukia haettiin vuosi vuodelta yhä vähemmän. Riukuuntuvat metsät sitovat heikosti hiiltä. TI IA M O N TO ”Jättiläinen poikineen teki sateensuojan. Tulossa on kuitenkin rajoituksia nuoren metsänhoidon tukiin. Haasteina ovat lyhyen aikavälin vaikuttavuus ja toisaalta toimien pitäminen kustannustehokkaina. 1.9.2023 18 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI Hiilen talteenotolla ja teknisillä hiilinieluilla voidaan luoda uutta osaamista ja yritystoimintaa, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka kirjoittaa. Se on ymmärrettävää, koska hallituksen on löydettävä säästöjä. Sen seurauksena kasvuvaje ja riukuuntuneet nuoret metsät lisääntyvät. VAIKKA METKA EI TUE suometsien kunnostusojituksia, se tukee suometsien hoitoa kokonaisvaltaisemmin. Ukko nosti lohkareen reunasta ja pojat asettivat pönkkäkivet alle.” MIKKO J. Tukia on jäänyt kokonaan jakamatta. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Hallitusohjelma sisältää myös kunnianhimoisen linjauksen teknisistä nieluista, jossa ”osana päästövelan lyhentämisohjelmaa hallitus selvittää ja ottaa käyttöön ohjauskeinot, joilla varmistetaan suurten teollisten lähteiden ilmakehään päätyvien hiilidioksidipäästöjen loppuminen 2030-luvun puoleenväliin mennessä”. Joko kokeilit Metsälehden verkkosivuilla Metsätietäjää. Samalla päättyy myös joutoalueiden metsitystuki, jolla on vauhditettu esimerkiksi entisten turvetuotantoalueiden metsittämistä. Tukea saisi ensi vuonna vain alle 12-metriselle metsälle. Voit muuttaa Metsätietäjässä painotuksia taloudellisen kannattavuuden, luontoarvojen ja hiilensidonnan välillä, ja saat näiden vaikutuksen metsän pitkän aikavälin tuottoon. Samalla loppuu vuosikymmeniä jatkunut suometsien ojitusten tukeminen. Metka leikkaa metsänhoidon tukia. Se listaa yli sivun verran toimia, joita tehdään maankäyttösektorille syntyvän päästövelan pienentämiseksi ja pitkän aikavälin päästötaseen vahvistamiseksi. KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN rahoituslain tukijärjestelmä (kemera) päättyy vuoden vaihteessa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa
Tai riippuuko käyttävästä kohteesta/ tehtaasta. Näiden pohjalta keskustelu ja koordinointi jatkuvat. UPM:n edustajat olivat sitä mieltä, että alamitat pirstoutuessaan aiheuttavat liikaa häiriöitä prosessiin. Saksassa yli 17 miljoonan tonnin hiilinielu 2012 on kääntynyt neljän miljoonan tonnin päästöksi 2020–2021. Tilanne ja hallitusohjelman tavoitteet vaativat Suomessa hyvää yhteistyötä ja vuoropuhelua teollisuuden kanssa. Uuden asetuksen mukaan Suomen hiilinielun tulisi olla tätä 2,9 miljoonaa tonnia suurempi vuonna 2030 eli nykytiedoin noin 11,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tuntui jopa, että kyseessä oli elämää suurempi asia. Kuusikko odottaa ensiharvennusta. Taimikon raivausvaiheessa sekaan säästetyt lehtipuut eivät ole pärjänneet kuusille kasvussa vaan riukuuntuvat. Toim. Niillä voidaan ilmastotaseen parantamisen lisäksi luoda Suomeen uutta osaamista ja yritystoimintaa. huom. Vanha, hakkuuaukolla talvehtinut lippis löytyi. Tuo 5 senttiä on positiivista, kaikki eurot kelpaa… Varmasti paine energiapuusta on tähän johtanut, aika näyttää jääkö pysyväksi.” Apli ”Siirtymä alempaan läpimittaan ei liene pysyvä ilmiö. Hyvässä pituuskasvuisessa harvennuspuussa lisää mittaa tulee metrikaupalla. Vuosien 2026–2030 velvoitteita muutettiin siten, että uudet tavoitteet on sidottu vuosia 2016–2018 koskeviin tietoihin. Miten nyt syntyy sekametsä. 1.9.2023 Metsälehti.fi 19 PELLOLLE istutettiin aikoinaan Kekkos-Suomen väkipakolla mäntyjä. Hiilidioksidin talteenoton ja teknisten hiilinielujen edistäminen merkittävissä määrin jo 2020-luvun aikana näyttää tarpeelliselta. Tehtaan päässä sama tilanne jatkuu.” Suorittava porras ”Eh:ssa noin 2,4 mottia/ ha puuta lisää, jos puun kapenema on 1 cm/m ja poistuma 1 000 kappaletta hehtaarilla. Minusta ainakin Pietarsaareen menevä tavara on jo kauan ollut viiden sentin tietämillä. Kuusitaimikon ensimmäisestä raivauksesta on kulunut kaksi kesää. Metsään kadonneita työkaluja on löytynyt viime aikoina huonosti. Eipä tuo taida juuri mitään lisää tuoda. Hyviä kysymyksiä ”Firmat ovat säätäneet latvaläpimittaa sentin alemmas. Eli paljonko esimerkiksi 100 litran puussa tuo tekee?” Ihmettelijä ”Tuskin paljon myyjälle, mutta jos ostaja saa sillä kasvatettua pari prosenttia puumäärää, sitten aletaan jo puhua jonkinlaisista kuutiomääristä.” Gla ”No ehkä 5 prosentin lisäys eh:n kertymään. KOMISSIO SEURAA JÄSENMAIDEN tavoitteita ja toimia. Tämä asia näyttää uudelta sukupolvelta jääneen huomaamatta muualla paitsi UPM:n leirissä. Mäntytaimikko on perattu ajallaan ja käsitellään syksyllä hirvituhoja ehkäisevällä torjunta-aineella. Maanomistajalle vähän, mutta toki valtakunnan tasolla paljon.” Jalmari Kolu ”Vanhoissa tukkipuustojen porkkanalatvoissa ei mitään merkitystä. Nielut ovat kutistuneet myös Ranskassa, Itävallassa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Uusimmalla neuvottelukierroksella jälkimmäiset uudistettiin täysin, ja ne perustuvat suoraan päästöjen ja nielujen inventaarioon. Koko jaksolla 2026–2030 hiilinielun tulisi olla tämän hetken luvuilla osapuilleen 44 miljoonaa tonnia. Kuuset kasvavat hyvin 1,5-metrisinä, mutta kantovesoina nousseet hieskoivut ovat jo samanmittaisia. Onko virhe yrittää uutta metsää koivuista ja kuusista jatkuvalla kasvatuksella. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että 2021–2025 Suomelta puuttuisi nykytoimin noin 50–80 miljoonan hiilidioksiditonnia, mutta tämä saattaa tarkentua teknisten korjausten jälkeen. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 27% En 73% neet alueelle 50 hehtaarin Suurimmillaan nielu oli vuosina 2009–2014 noin 330 miljoonaa tonnia. Rangaksi tehtynä viiteen senttiin moton kouralla työstettyjä riukuja pirstoutuu tämän tästä. AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP VALTTERI SKYTTÄ Uusi kysymys: Aiotko vielä hakea kemeraa. Kesällä hirvet ehtivät jo katkoa pystyyn säästetyt koivut. Eli esimerkiksi 40 kuutiota/ha poistumalla 6 prosenttia lisää kuitupuuta.” Puuki ”En tiedä, onko tämä kuitupuun latvamitan tarkkuus jollain lailla alueellinen asia. Syntyykö aukkopaikkoihin taimia. Muistan elävästi, mikä meteli syntyi, kun Metsäliiton aikaan UPM:lle välitettävien kuusikuitujen joukkoon lipsahti pakkaskelillä vähän alamittoja. Tanskassa ja Alankomaissa joka ainoa vuosi 1990-luvulta asti on päästön puolella. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Miten nyt syntyy sekametsä. Tšekin 7,5 miljoonan tonnin nielu 2012 on kääntynyt 13 miljoonan tonnin päästöksi 2020. Jokainen jäsenmaa on laatinut vuosina 2019–2020 suunnitelman ilmastoja energiatavoitteiden saavuttamisesta (NECP), joista komissio on esittänyt syyskuussa 2020 kokonaisarvion. Onko tämä hyvä merkki. Uusimpien tietojen mukaan Suomen hiilinielu oli tuolloin noin 8,7 miljoonaa tonnia. Sen mukaan EU:n metsien hiilinielu on pienenemässä useista eri syistä noin 200 miljoonan tonnin tasolle 2030 ja saattaa kääntyä jopa päästön puolelle 2030 jälkeen. Kuvan lippis ei liity tapaukseen. Miten raivauksessa oikeaoppisesti pystyyn säästetty, kuusentaimia pienempi rauduskoivu pärjää kilpailussa hieskoivupuskille. Viime vuonna maankäyttösektorin nettonielu oli noin miljoona tonnia. Kesäkuun loppuun mennessä jäsenmaiden tuli toimittaa komissiolle päivitetyt luonnokset. Group alentaa läpimittaa määräaikaisesti eikä UPM teknisistä ongelmista tietoisena lähtenyt koko leikkiin mukaan lainkaan. HARRI LAURIKKA KIRJOITTAJA ON BIOENERGIA RY:N TOIMITUSJOHTAJA. Nyt NECP-suunnitelmia päivitetään. Ihan hyvä homma.” Mehtäukko ”Omissa UPM:n kaupoissa kuidut on saanut sovittua 6 senttiin, jos normi heillä 7 senttiä. Paikalle säästyi taitavan metsäkonekuskin ansiosta isoja koivuja sekä pieniä kuusentaimia, mutta rykelmissä. Vuosien 2021–2025 velvoite perustuu vertailutasoon, joiden määritystapa sovittiin jo 2018. Äskettäin EU:n päätöksentekoelimissä sovitussa maankäyttösektoria koskevassa (lulucf ) lainsäädännössä vuoden 2030 tavoite on asetettu 310 miljoonaan tonniin. i Teetkö kesällä metsätöitä. Värit ovat kadonneet, mutta lakki mahtuu yhä päähän. Nyt käyrät männyt on kaadettu. SUOMEN NIELUVELVOITTEET VUOSILLE 2021–2025 ja 2026–2030 ovat hyvin erilaisia ja määritetty erilaisilla menetelmillä. Samoin hankintapuun seassa on ajoittain saattanut olla alamittaista, mutta koskaan ei ole sanomista tullut.” Kunttakerros Verkkokeskustelu: Sellupuun latvamitta 5 senttiin 10302_.indd 19 10302_.indd 19 27.8.2023 15.02 27.8.2023 15.02. Puu ei kuitenkaan ole rakenteeltaan yhtään vahvempaa, kun muutama vuosi sitten
Silloin työn hinta kohoaa. Niistä suurimmat ovat huonokuntoisia, joten pyrin jättämään pieniä, suunnilleen mäntyjen kokoisia kuusia taimikon täydennykseksi.” Nykyisin sekametsiä tavoitellaan muuallakin kuin Ylätalon työmaan kaltaisilla kohteilla. Kysyy ammattitaitoa luoda tästä kelvollinen taimikko. Määritelmän mukaan valtapuulajin osuus on sekametsässä enintään 75 prosenttia. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 1.9.2023 20 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, . Jos siis runkoluku on 1 800 runkoa, pääpuulajia pitäisi olla enintään 1 350 runkoa ja loput esimerkiksi kuusentaimikkoon jätettäviä rauduskoivuja ja mäntyjä. Työ käy kalliiksi ja lopputulos jää usein kehnoksi. ”Paikoitellen jätän mäntyjä selvästi pidempiäkin koivuja, kun muuta ei ole. Koivusekapuut voivat myös vähentää kuusikoiden alttiutta kirjanpainajien hyökkäyksille. TEKSTI JA KUVAT YRITTÄJÄMETSURI Markku Ylätalon työmaalla lähtökohta on hankala: luontaisia mäntyjä ja alikasvoskuusia, joille kasvupaikka on karu, sekä siemenja vesasyntyisiä koivuja ynnä hirvien kaluamia haapoja. Yrittäjämetsuri Markku Ylätalon mukaan hankalimpia ovat kohteet, joissa taimikonhoito viipyy 15–20 vuotta. Leppiä, haapoja ja pajukoita sekä pihlajia voi jättää raivaamatta jätettäviin suojatiheiköihin ja taimikon aukkopaikkoihin. Kuuset ovat alikasvoksia. Esimerkiksi kirjanpainajien iskiessä kuusiin edes sivupuulajit säästyvät. Periaatteessa istutustiheyttä voisi alentaa vieläkin enemmän, VANHAT OHJEET ROMUKOPPAAN Sekametsän luominen on aloitettava jo varhaisperkausvaiheessa. Ne kestävät tuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsät. Maasto on louhikkoista – onneksi ei sada, joten kivet eivät ole liukkaita. Välillä varhaisperkauksessa joudutaan kaatamaan selvästi taimia pidempää lehtipuuvesakkoa. Monimuotoisuuden lisäämiseksi on hyvä säästää kaikkia taimikossa ennen raivausta kasvaneita puulajeja. 10303_.indd 20 10303_.indd 20 27.8.2023 15.04 27.8.2023 15.04. UPM:n metsänhoidon kehittämispäällikkö Heli Viiri kertoo, että yhtiön omissa metsänhoito-ohjeissa kuusen istutustiheyk siä on laskettu 1 600 taimeen, mikä luo tilaa sekapuille. Kysymys on, miten sekapuut sovitetaan jo valmiiksi täystiheään taimikkoon. Istutustiheyttä voi alentaa Havupuun taimia istutetaan sama määrä kuin ensiharvennukseen kasvatetaan, siis 1 800–2 000 hehtaarille
SÄÄSTÄ istutustaimien pituisia rauduskoivuja ja muita sivupuita jo varhaisperkauksessa. Mänty ja kuusi tuottavat tuoreilla mustikkatyypin mailla suunnilleen yhtä hyvin, joten puuston voi tuotostappioitta muovata mielensä mukaan. Niitä ei enää myöhemmin synny kuusentaimikkoon. Varsinaisessa taimikonhoidossa valitaan tavoiteltu määrä ainespuuksi kasvatettavia puita ja säädetään taimikon puulajijakauma – siis paljonko lehtipuita ja paljonko kuusia männyntaimikoihin ja mäntyjä kuusentaimikoihin. KOMMENTTI 10303_.indd 21 10303_.indd 21 27.8.2023 15.04 27.8.2023 15.04. AUKKOPAIKKOIHIN voi jättää tätä pidempiä taimia, kun havupuutaimiin on 4–5 metriä matkaa. Tyly ote taimikonhoitoon Varhaisperkauksessa taimikon runkoluku voidaan alentaa tavoiteltavaan kasvatustiheyteen. Ne ovat yleensä pitkiä, kasvavat ryppäinä ja saavat alkunsa kannoista. Nopeasti kasvavien kuusten varjoon jäävä koivu kuihtuu valon puutteeseen. ”Vanhojen tutkimusten mukaan vielä 30 prosentin koivusekoitus ei alenna puunkasvattamisen taloudellista tulosta”, Kuutti kertoo. METSÄSTÄ 1.9.2023 Metsälehti.fi 21 TEE NÄIN ”Huonolaatuisia istutuskuusia pitää uskaltaa kaataa hyväkasvuisten rauduskoivujen tieltä. Ensiharvennukseen mennessä pituuserot tasaantuvat ja puustosta voi muodostaa päätehakkuuseen asti kasvatettavan sekametsän. Varhaisperkauksen voi tehdä myös reikäperkauksena, jolloin lehtipuusto poistetaan vain metrin säteellä taimista ja muualta kaadetaan vain taimia selvästi pidemmät lehtipuut. kasvuisten rauduskoivujen tieltä. KOSTEIKKOPAIKAT, ojanreunatiheiköt sekä säästöpuuryhmien alustat voi jättää raivaamattomaksi suojatiheiköksi. Luken tutkijan Karri Uotilan mukaan kuuselle liian karuilla kasvupaikoilla luontaiset männyt kasvavat istutettuja kuusia nopeammin ja voivat korjata puulajivalinnassa tehtyä virhettä. ”Metsänhoitosuosituksia ollaan parhaillaan tältä osin uudistamassa”, paljastaa metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti Tapiosta. Hyväkasvuiset istutustaimet pärjäävät, vaikka sekaan jätettävät rauduskoivut ja muut lehtipuut olisivat jossain vaiheessa vähän taimia pidempiäkin. MIKKO RIIKILÄ mutta Luonnonvarakeskuksessa (Luke) sekametsiä tutkiva Saija Huuskonen ei pidä sitä hyvänä ajatuksena. ”Olemme tottuneet siihen, että istutetut kuuset lähtevät varmuudella kasvamaan. Myös istutettuja taimia voi ja kannattaa joskus kaataa. Muokkauskohtiakaan ei pidä vähentää, koska se haittaisi luonnontaimien syntymistä.” Sekametsä luodaan varhaisperkauksessa Tähän asti varhaisperkauksessa on ohjeistettu poistamaan miltei kaikki lehtipuusto. SEURAA TAIMIKKOA, ÄLÄ OHJEITA UUSIN tutkimustieto muuttaa taimikonhoidon perusteita. Vanhojen ohjeiden mukaan kuusentaimikoihin jätettävien koivujen piti olla selvästi kuusia lyhyempiä. ”Vielä varhaisperkauksessa ei istutuskuusia kannata kaataa, vaikka männyt näyttäisivät kasvavan nopeammin.” Sekametsä ei häviä tuotossa Sekametsien tuotto ei juuri häviä puhtaille yhden puulajin havumetsille. ”Huonolaatuisia istutuskuusia pitää uskaltaa kaataa hyväSelvästi muuta taimikkoa pidemmät vesasyntyiset koivut kaadetaan. Esimerkiksi hirvituhoille alttiissa männyntaimikoissa taimia voidaan jättää merkittävästi tätä enemmän. NÄIN PERUSTAT SEKAMETSÄN VARHAISPERKAA, kun vesakko on kasvamassa havupuun taimia pidemmäksi. Mahdollisuus sekametsän perustamiseen menetetään, jos kaikki lehtipuut poistetaan varhaisperkauksessa. Uusimman tutkimustiedon mukaan mätästysaloilla kuuset ja männyt sekä siemensyntyiset koivut kasvavat samaa tahtia jo taimikon varhaisperkausvaiheessa. POISTA vesasyntyiset koivut. Samoin voi suosia luontaisia mäntyjä, jotka ovat kasvaneet kuusia paremmin”, Viiri neuvoo. SUOJATIHEIKÖT muodostetaan jo varhaisperkauksessa. Sekin oli virhe. Ohjeita fiksumpaa on seurata taimikon kehitystä. Myös männyntaimikkoon voi jättää laadukkaita rauduskoivuja. HAVUPUUTAIMIEN pituisia tai hieman pidempiäkin rauduskoivuja voi jättää 2–2,5 metrin etäisyydelle taimista. Ainakin nopeakasvuisilla kuusenistutusaloilla se on virhe, jos tavoitteena on sekametsä. TIHEIKÖN sopiva koko on 50 neliömetriä, siis esimerkiksi säteeltään nelimetrinen ympyrä. Siksi sekapuiksi on säästettävä istutustaimien pituisia koivuja. Jos säät äärevöityvät, taimia voi kuolla runsaammin, ja silloin taimikossa pitää olla särkymävaraa. Nykyisiä ohjeita ja vanhan liiton metsäneuvojien puheita kannattaa suodattaa maalaisjärki-filtterillä
”Sanoin, että olisi aika mukava päästä teerijahtiin omaan metsään.” Omat hommat etusijalle Jos on 71-vuotiaan Partasen omistama metsämaisema kaksijakoinen, niin samaa voi hyvällä syyllä sanoa Jyväskylän Tikkakoskella asuvan miehen työja luottamushenkilöurasta. Ansioista presidentti Sauli Niinistö myönsi Partaselle kunnallisneuvoksen arvonimen. Kun on mukana politiikassa, niin kaikki omat hommat jäävät aina toiseksi.” Metsänomistajan into pitää säilyttää Äänekosken metsäpalstan lisäksi Partanen omistaa nykyisin Rautavaaran Korpimäestä vanhan kotitilansa, jonka hän osti vuonna 2015. Nykyisen reservin majurin armeijakomennus venyi 30 vuoden mittaiseksi. valtuustoissa, mutta lopulta tein ratkaisun, että jätän kaikki tehtävät pois. ”Pääsin eläkkeelle 48-vuotiaana vuosituhannen vaihteessa. 1.9.2023 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA Äänekoski SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT METSÄMAASTO Äänekosken Järvenpään kylässä on yllättävän monimuotoista. Vaikka kumpareiden päällä kasvaa kanervapohjainen männikkö, löytyy niiden väleistä tervaleppää puskevaa puronvarsikorpea lähteineen. Pidimme porukalla metsätyöpäiviä ja pohdimme tilan tulevaisuutta. ”Vanhempien kuoltua tila tuli yhdeksän sisaruksen omistukseen. Lopulta heitin ajatuksen, että voisin lunastaa tilan itselleni.” Tila on tyypillinen pienviljelytila, metsää on 34 ja peltoa vii10304_.indd 22 10304_.indd 22 27.8.2023 15.07 27.8.2023 15.07. Hän on käynyt palstan raivuusahan kanssa läpi, mutta lähteen äärellä lepät ja muut puut saavat kasvaa vapaasti. Innokkaalla metsästäjällä oli mietittynä pankinjohtajallekin lainahakemuksen perustelut valmiiksi. Rautavaaran kotitilaltaan Tikkakoskelle armeijaan vuonna 1970 tulleen nuorukaisen ura urkeni Puolustusvoimien palveluksessa. Vuonna 1992 Kokoomuksen listoilta Jyväskylän maalaiskunnan valtuustoon valittu Partanen johti neljä vuotta Jyväskylän maalaiskunnan ja myöhemmin kahdeksan vuotta Jyväskylän kaupungin valtuustoa. ”Jos tuota läheistä mökkitonttia ei lasketa, niin tämä on minun ensimmäinen metsätilani. Olen metsästänyt näissä maisemissa vuodesta 1975, joten kun tuttu metsänomistaja tarjosi tilaansa ostettavaksi, oli tarjoukseen helppoa tarttua”, kertoo tilan omistava Pauli Partanen. Parinkymmenen hehtaarin metsätila erottuu ilmakuvastakin hyvin, sillä ympärillä on, sanotaanko, tehokkaasti hoidettua valtion metsää. Julkisuutta riitti yllin kyllin, kun maalaiskuntaa ja kaupunkia rutistettiin yhteen vuodeksi 2009. ”Kaikkiaan olin yli 24 vuotta AIKAA OMALLE METSÄL LE Metsänomistajien into hoitaa omia metsiään on kansallinen voimavara, josta on syytä pitää kiinni, näkee äänekoskelainen Pauli Partanen. Töitä olisi ollut mahdollisuus jatkaakin, mutta minulla oli jo muita suunnitelmia valmiina.” Suunnitelmat liittyivät politiikkaan ja luottamustoimiin. Iso lähde on jätetty Pauli Partasen metsässä viisaasti metsätaloustoimien ulkopuolelle
Yleinen pienosakkaiden halu on ollut, että suuret maanomistajat voisivat uusia maittensa kohdalla olevat rummut ihan omalla kustannuksellaan. Se harmittaa vieläkin”, Partanen sanoo, eikä taida edes vitsailla. USEIMMAT METSÄTIET KULKEVAT Suomessa monen metsänomistajan maiden läpi. Ja maanomistajalla ei ole puolestaan oikeutta tilata kaivuria paikalle tietä katkaisemaan: se on tiekunnan asia. MUTTA KUKA UUSII RUMMUN, jos vettä lisätään. Se on epäilemättä kiellettyä. ”Viinimarjapuskakin lähti maasta trombin voimasta. ”Meillä ammuttiin alussa kaksi hirveä syksyssä, mutta välillä hirviä oli joka puska täynnä ja niitä kaadettiin 19 kappaletta. Oppia olen yrittänyt hakea niin kursseilta kuin lehdistäkin.” Rautavaaran talvi on aiheuttanut myös hankalasti korjattavia lumituhoja, ja toissa kesänä palstalle osui trombi. Muistoja politiikon uralta. Uuden suuriläpimittaisen muoviputken asentaminen on osoittautunut toimivaksi parannuskeinoksi. Varsin uusi yksityistielaki ei sano sanaakaan asiasta, mutta asian pitäisi olla selvä. Aikoinaan niitä tehtäessä vanhojen metsäojien kohtelu oli selvä. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, ettei tavanomaisen pienen metsätien tapauksessa ratkaisua kannata hakea ainakaan riitelemällä alioikeudessa ja sitten ylemmissä oikeusasteissa. Sahauspinnat odottavat pienimistä peiteltyinä, sillä luottamustoimia hoitaessa omat työt jäivät usein rästiin, kertoo Pauli Partanen. Olisiko kohtuullinen ratkaisu se, että maanomistaja ostaa uuden rummun ja tiekunta asentaa sen kustannuksellaan paikalleen. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen varjolla halutaan tehdä hyvinkin radikaaleja ratkaisuja välittämättä seurauksista, puhumattakaan yksityisen omaisuuden suojasta.” Partanen toivoo, että vaahto keskustelussa laskeutuisi ja metsäpolitiikkaan palautettaisiin yli eduskuntakausien yltävä vakaus. Vanhasta tien rakentamisajan ratkaisusta seuraa, että tiekunta on vastuussa rummun uusimisesta. Uusi rumpu on ilman muuta tarpeen, jos vaihtamatta jättäminen merkitsisi sitä, että maanomistaja johtaa vettä metsätien sivuojaan. Sopii harkita, löytyisikö sopuisa ratkaisu tältä pohjalta. Metsästys on edelleen miehen rakkaimpia harrastuksia, olihan hän kaiken muun ohessa 28 vuotta Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja. ”On kaksi asiaa, jotka menevät miehellä yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta kiimankin edelle: ilmainen alkoholi ja hirvenliha.” Tuore koppelon rypykuoppa omassa metsässä saa innokkaan riistamiehen hyvälle tuulelle. Metsänomistajien pinnaa usein kiristävistä hirvituhoista Partanen ei ole suuremmin joutunut kärsimään, vaan etenkin Rautavaaralla kiusantekijöinä ovat olleet ennemmin metso ja rusakko. Kaatuneita puita olen kerännyt tänäkin kesänä moottorisahan ja mönkijän kanssa.” Metsänomistajana Partanen on voinut katsoa politiikkaakin uudesta kulmasta. METSÄTIEN OJAAN EI SAA JOHTAA VETTÄ ”Luontokadon ja ilmastonmuutoksen varjolla halutaan tehdä radikaaleja ratkaisuja välittämättä seurauksista.” si hehtaaria. ”Asioihin otetaan puhujapöntöstä kantaa tuntematta alaa. ”Jos kaiken seurauksena metsänomistajien into tehdä töitä oman palstan hyväksi hyytyy, mikään yhteiskunnan järjestelmä ei pysty sitä korvaamaan.” Pienempi hirvikanta piisaisi Partanen on omien sanojensa mukaan ”jäniksenlihalla kasvatettu”. Tänä syksynä 3 400 hehtaarin alueelta kaadettaneen neljä aikuista ja neljä vasaa.” Partasen mielestä hirvikannan pitäisi olla monestakin syystä nykyistä pienempi. Jos vielä opittaisiin olemaan säästämättä rummun läpimitassa, tie kyllä kiittäisi. Kustannukset ovat järjettömän korkeita asian taloudelliseen merkitykseen nähden. Olen itse tehnyt raivaushommat sekä istutukset. Alkuaan pieni rumpu on voinut olla riittävä, mutta jos maanomistaja lisää vesimäärää moninkertaiseksi esimerkiksi suon ojituksella ja laajan hakkuualan ojitusmätästyksellä, kenen pitäisi kustantaa tierummun uusiminen suuremmaksi. Tiedossa kyllä on, että tiekuntien kokouksissa on joskus ollut asiasta nurinaa. Tien osakkaiden kustannuksella tiehen tehtiin rumpu, jota kautta ojavesi kulki kuten ennenkin. PALSTALLA 10304_.indd 23 10304_.indd 23 27.8.2023 15.07 27.8.2023 15.07. ”Metsissä on riittänyt raivaamista, sillä isä-vainaan jäljiltä hoitotöitä oli ehtinyt kertyä. 1.9.2023 Metsälehti.fi 23 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Hän on nähnyt kuitenkin syvälle suomalaisen metsästäjän mielenmaisemaan hirvikeittopöydissä ja vierasjahdeissa. Partanen silti ymmärtää vaatimukset hirvikannan kurissa pitämisestä. Myös tietoimitus on yleensä tarpeettoman kallis ratkaisu, jos vaihtoehtona on tiekunnan ja maanomistajan sopiminen. Vielä pitkään sotien jälkeen rumpu tehtiin yleensä betonisista osista, jotka alkoivat liikkua toistensa suhteen roudan, tien kuormituksen ja vesivuotojen vuoksi. Hän näkee, että metsäasiat ovat viime vuosina puoluepolitisoituneet voimakkaasti. Jos vanha metsäoja johti vettä tulevan tierungon poikki toiselle puolelle, tienteossa ojaa ei tukittu. ”Hirvijahdissa olen ollut vuodesta 1975, ja väliin on jäänyt talon rakentamisen vuoksi yksi syksy. Kun myös mitoitus oli kevättulvia ajatellen liian pieni, rumpujen tukkeutumiset ovat yleisiä kevätvitsauksia
METSÄSTÄ 1.9.2023 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT RYOBIN 18 voltin akkukäyttöinen Oneplus-reppuruisku on kevyt ja yksinkertainen Molemmat ominaisuudet lupaavat hyvää metsäkäyttöön. Reppuruiskua kannetaan pelkästään olkahihnojen varassa – pieni miinus lantiovyön puutteesta. Käytettävyyttä parantaa olkahihnojen välinen rinnan yli kulkeva hihna, mikä estää olkahihnojen liukumisen sivulle. Tyhjänä ruisku painaa vain kuutisen kiloa, joten täydelläkin 15 litran tankilla kokonaispaino pysyy kohtuullisena. Akusta virtansa saava sähkömoottori pumppaa lisäpainetta, siis ilmaa, säiliöön. Paine puristaa nesteen tankista letkun kautta suuttimien läpi. Ruiskun käyttö ei voisi olla helpompaa. KOKEILTUA MAAJA METSÄTALOUDEN AMMATTITAPAHTUMA TERVETULOA SYKSYN YKKÖSTAPAHTUMAAN TAMPEREELLE, varaa aika kalenteriisi jo nyt! KoneAgriassa tarjolla: • Yli 300 yrityksen tuotteet ja palvelut • Huippuluokan ohjelmaa • Tietoa, kohtaamisia ja elämyksiä TUTUSTU LISÄÄ: KONEAGRIA.FI AUKIOLOAJAT: to–pe klo 9–17, la klo 9–16 Katso hotellitarjoukset: KONEAGRIA.FI Lue lisää: www.mmsaatio.fi/lahjoita Tule mukaan ja tue työtämme metsäalan ihmisten hyväksi. Hirvenkarkottajan äänetön apulainen Ryobin akkukäyttöinen reppuruisku on paras kokeilemistamme laitteista hirvikarkotteen levittämiseen. Ruisku toimii samalla periaatteella kuin käsikäyttöiset paineruiskut. Ruiskun hallintaan on sivulla säätönuppi, josta virran saa päälle ja tehoa säädettyä. Metsä on osa suomalaista onnellisuutta ja hyvinvointia 10305_.indd 24 10305_.indd 24 27.8.2023 15.10 27.8.2023 15.10. Näin liikkuminen on vaivatonta hankalassakin maastossa. Ryobin ruiskulla pystyy suojaamaan useita taimia samoilta jalansijoilta, mikä nopeuttaa työskentelyä. Moottorin käyntiääni on olematon
Tricon alueruiskutuksessa Ryobin ruisku ei pärjää polttomoottoriruiskuille, mutta esiRuiskun käyttö on yksinkertaista. Yhdeksän ampeeritunnin akun merkiksi taimikon reunaan saa sumutettua helposti viiden metrin suojakaistaleen myötätuuleen. Valmistajan mukaan akku riittää tuottamaan virran ruiskulle jopa viiden tunnin ajan. Reppuruiskun verollinen hinta oli verkkokaupassa noin 260 euroa ja viiden ampeeritunnin akku noin satasen. FAKTA Katso video osoitteessa metsalehti.fi MAAJA METSÄTALOUDEN AMMATTITAPAHTUMA TERVETULOA SYKSYN YKKÖSTAPAHTUMAAN TAMPEREELLE, varaa aika kalenteriisi jo nyt! KoneAgriassa tarjolla: • Yli 300 yrityksen tuotteet ja palvelut • Huippuluokan ohjelmaa • Tietoa, kohtaamisia ja elämyksiä TUTUSTU LISÄÄ: KONEAGRIA.FI AUKIOLOAJAT: to–pe klo 9–17, la klo 9–16 Katso hotellitarjoukset: KONEAGRIA.FI Lue lisää: www.mmsaatio.fi/lahjoita Tule mukaan ja tue työtämme metsäalan ihmisten hyväksi. METSÄSTÄ 1.9.2023 RYOBI 18 V ONEPLUS -REPPURUISKU Virtalähde 18 V Säiliön tilavuus 15 litraa Virtausnopeus 36–108 litraa/ minuutti Varusteet: Säädettävä suihkusuutin, litteä viuhkasuutin Laitteen paino 4,8 kg ilman akkua Tankki täynnä, akun kanssa 21,5 kg Litium-ioni akku OnePlus-akut 2–9 Ah 5 Ah -akun toimintaika ruiskutuksessa 5 tuntia (valmistajan ilmoitus) Hinta ilman akkua ja laturia noin 260 euroa (verkkokaupan hinta) 5 Ah -akku 109,90 euroa (verkkokaupan hinta) Ryobi Oneplus laturi RC 18120 noin 50 euroa (verkkokaupan hinta) PLUSSAT JA MIINUKSET + keveys + helppo käyttää + levitysteho puukohtaisessa käsittelyssä – heppoinen liipaisin – lantiovyön puute Akullisella työskentelee pitkään Tankillisen ruiskuttamiseen kului aikaa vajaa tunti. Ruiskulla yltää helposti 3–4-metrisen taimen latvaan. Sen aikana käytössämme ollut viiden ampeeritunnin Oneplus-akku ei osoittanut tyhjenemisen merkkejä. 60 sentin varrella varustetulla ruiskulla yltää helposti useampaan taimeen samoilta jalansijoilta. Booriliuoksen levittäminen sujuu jouhevammin kauemmas kantavalla ruiskulla. Varustaudu kunnollisin suojavarustein, jos ruiskutat Trico-hirvikarkotetta. Sellainen voi riittää pitämään hirvet poissa. Metsä on osa suomalaista onnellisuutta ja hyvinvointia 10305_.indd 25 10305_.indd 25 27.8.2023 15.10 27.8.2023 15.10. Laaja valikoima akkulaitteita Oneplus-akut ja laturit sopivat lukemattomiin Ryobin laitteisiin ruohonleikkureista akkuporakoneisiin, joten akkuja ei tarvitse ostaa kuin ensimmäiseen laitteeseen. Ryobin reppuruisku on hyvä hankinta oman metsänsä ahkeralle hoitajalle. Säädettävä suihkusuutin hajottaa Tricon ja veden seoksen ohueksi sumuksi. kestoajaksi luvataan 11 tuntia. Ruisku sopisi hyvin myös glyfosaatin levittämiseen taimien ympärille esimerkiksi pahoin heinittyvillä pellonmetsitysalueilla. Oneplusakut sopivat moniin työkaluihin. Kahdella akulla pärjää siis koko päivän
Reikien suojaksi Fransman sivelee ohuen kerroksen puutarhavahaa. Casper Fransman näyttää, kuinka pakurikäävän istutus käytännössä tapahtuu. Sebastian Van Bremen pakurikäävän ymppäystyössä – porakin on käytössä. Suonpään mukaan Kääpä Biotechin kaltaisia toimijoita, jotka huolehtivat koko pakuriketjusta metsästä maailmalle, ei SuoPakuriymppi on sivelty pienen puutapin ympärille. Ymppiä varten koivunrunkoon porattu reikä sivellään lopuksi puutarhavahalla. Käävän istutus on vain yksi osanen sienten ympärillä toimivan luontaistuotealan yrityksen Kääpä Biotech Oy:n, johon Kääpä Forest yksikkönä kuuluu, monipolvista yritystoimintaa. Siitä pitää huolen tiheäkasvuinen ryteikkö, jossa valtapuulajina on koivu. Vimpelin reissulla Kääpä Forestin porukka huolehtii noin tuhannen koivunrungon ymppäämisestä. Ymppejä tuohon määrään menee viitisen tuhatta. Koivun kylkeen porataan näppärästi Ymppäys tuo metsälle lisäarvoa Pakurikäävän ymppäys voi poikia metsänomistajalle kymmenien tuhansien eurojen tuoton. Alaneen metsäpalsta on parin sadan hehtaarin koollaan ainoastaan murto-osa Conifer Consultingin hallinnoimien kymmenien tuhansien hehtaarien metsäomistuksista ympäri Suomen. Yhtiön pääosakas on merimiesten eläkekassa. Teemme viljelysopimuksia, koska missään kasvattamo-olosuhteissa pakurikasvannaisia ei pysty tuottamaan”, Suonpää kuvaa yrityksen ja omaa toimenkuvaansa. Sitä Vimpeliin ovat saapuneet tekemään yrityksen metsäpalvelujohtaja Maria Suonpää ja käytännön istutustyön hoitavat, Turusta kotoisin olevat Casper Fransman ja Sebastian Van Bremen. ”Metsänomistajien kanssa teemme yhteistyötä lähinnä sen takia, että tarvitsemme pakuria raaka-aineeksi. Kuivemmalla pohjalla kulkukaan ei helpoimmasta päästä lenkkejä ole. Kääpä Forest sitten huolehtii sienien hankinnasta ja pakurikäävän tapauksessa myös istutuksesta. 10306_.indd 26 10306_.indd 26 27.8.2023 15.17 27.8.2023 15.17. Mannisen ja hänen työnantajansa tehtävänä on huolehtia Forest Holding Finlandin omistamien metsien hankinnasta ja hoitamisesta. Vuodessa kymmeniä ymppäysreissuja Suuri osa Kääpä Biotechin toimintaa on sieniuutteiden valmistus ja vienti. Lopusta tuskasta huolehtivat sääsket. Tämän totisesti saa tuta Vimpelissä sijaitsevalla Alaneen metsäpalstalla, jolla tarpoessa jalat uppoavat milloin ojan pohjalla olevaan veteen, milloin liejuun. Ollaan Vimpelissä ja keskellä Karjalohjalta käsin toimivan metsäpalveluyksikkö Kääpä Forestin pakurikäävän istutustyötä. Joukkoa täydentää vielä Kajaanista paikalle tullut Aari Metsän metsänhoitaja Pekka Manninen. ”Kun viljelemme pakuria, tuotamme samalla myös lahopuuta.” jokunen reikä, joiden sisään pakuririhmastojen ympäröimät puutapit työnnetään. METSÄSTÄ 1.9.2023 26 Metsälehti.fi JARI HAKALA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT AINA metsässä vaeltaminen ei ole helpoimmasta päästä
Mannisen mukaan ekologisuuden lisäksi pakurikäävän ymppäys tuo ehdottomasti lisäarvoa varsinkin pohjoisemman Suomen heikompilaatuisille koivuille, jotka eivät tukeiksi kelpaa. renkaat 400/60-15,5. Kääpä Forestin kotisivuilta löytyy laskelma, jonka mukaan viiden hehtaarin alalle istutetut ympit ja istutustyö maksavat vajaat parikymmentä tuhatta euroa. Kun Kääpä Forest sitoutuu ostamaan pakurin 35 euron hintaan kilolta, tuottaa arvioitu, kymmenen vuoden jälkeen saatava 3 750 kilon pakurimäärä yli 130 000 euroa. Vaunu 130 D leveys 2,4 m. Vuoden aikana Kääpä Forest tekee muutaman kymmenen ymppäysreissua eri puolille maata. Vaunu 90 S, leveys 2,2 m. Tosin ensimmäiseen pakurierän keräämistä saa odottaa kymmenen vuotta. ”Sekin viehättää, että kun viljelemme pakuria, tuotamme samalla myös lahopuuta, jota Suomen metsistä puuttuu”, Suonpää lisää. ”Koska koivut ovat siellä heikompilaatuisia, on ymppäys paitsi ekologinen myös taloudellinen kysymys”, Manninen sanoo. Myös muita malleja ja myytävänä nosturi tai vaunu. Ylivoimaisena etuna Kääpä Forestin toiminnalle sekä yrityksen että metsänomistajan kannalta Suonpää pitää sitä, että kun viljelysopimus tehdään, yritys sitoutuu samalla ostamaan koko tuotetun pakurisadon ennalta sovittuun hintaan. Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m nostaa 3,5 m 1120 kg. Country 500 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5 m nostaa 3,5 m 550 kg. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi UUDET?MALLIT K325 Leveys 1,6 m paino 2700 kg nosturin ulottuvuus 5 m K437 Leveys 1,9 m paino 3500 kg nosturin ulottuvuus 5,5 m nyt myynnissä esittelykone K437 Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8,5 m nostaa 3,5 m 1195 kg. Porattavat reiät pakuriymppiä varten merkataan puun kylkeen spraymaalilla. Country 550 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m nostaa 3,5 m 618 kg. Vaunu 30 S, leveys 2 m. Vaunu 70 S, leveys 2 m. Viivan alle pitäisi siis jäädä yli 90 000 euroa. Alan toiset yrittäjät hoitavat pakurisektorilta kukin kapeampia kaistaleita. METSÄSTÄ 1.9.2023 mesta juurikaan muita löydy. renkaat 400/60-15,5. Kääpä Forestin metsäpalvelujohtaja Maria Suonpää pitää kädessään palasta pakuria. Kymmenen vuoden jälkeen tapahtuva korjuu ja käsittely maksavat taas rapiat päälle saman verran. KYSY?NIIN?TEEN?TARJOUKSEN (nyt 200 km rahtivapaasti) Olemme Silva messuilla 8-9.9.2023 Joensuussa Metsä-Säämänen 260x180_Metsä-Säämänen 22.8.2023 10.19 Sivu 1 10306_.indd 27 10306_.indd 27 27.8.2023 15.17 27.8.2023 15.17. Metsänomistajakumppaneita on nyt kaikkiaan noin 150
Havaitusta metsätuhosta kannattaa ottaa useampi kuva, läheltä ja kaukaa. ”Kun tulin takaisin Suomeen, löysin sen heti täältä. Luken tuhoilmoituksessa kysytään tuhon kohteena olevaa puulajia sekä arviota tuhopuiden määrästä ja tuhoalueen koosta. ”Etelänversosurma on uusi ja uhkaava riski. Havuparikassieni etenee männyn uusimmasta vuosikasvaimesta van hempaan ruskistaen neulasia. EE VA TE RH O N EN /L U KE 10371_.indd 28 10371_.indd 28 27.8.2023 15.19 27.8.2023 15.19. Nyt pohjoisimmat ilmoitukset mäntykuolemista ovat Terhosen mukaan Keuruulta eli Jyväskylän tasalta. Tuhonaiheuttajat hyötyvät toisistaan Terhosen mukaan mäntykuolemissa näyttää olevan kyse monituhosta: puissa on voinut olla juurikääpää, mesisientä, okakaarnakuoriaista ja havuparikassienen aiheuttamaa etelänversosurmaa. Vakavassa tapauksessa puulta ruskistuu koko latvus. Sitä pitää valvoa.” Havuparikassienen aiheuttama etelänversosurma tuli Terhoselle tutuksi, kun hän työskenteli tutkijana Saksassa. Viime vuosina tavanomaista kuivemmat alkukesät ovat kurittaneet mäntyjä. ”Kuolleita mäntyjä alkaa nyt näkyä ryhmittäin.” Tuho on alkanut männyissä keväällä, ja puut kuolevat syksyyn mennessä. Ruskistuneita mäntyjä on aiemmin havaittu eteläisimmässä Suomessa ja lounaisella rannikkoseudulla, mutta ilmiö näyttää koskevan mäntyjä myös sisämaassa. Uudet tuholaiset voivat saapua huomaamatta Terhonen on tutkinut havuparikassientä, jonka aiheuttamaa etelänversosurmaa todettiin männyistä Suomessa ensimmäisen kerran syksyllä 2021. latvus, runko, koko puu) on vahingoittunut, minkä ikäistä tai -kokoista puusto on ja milloin tuho on havaittu. EE VA TE RH O N EN /L U KE Havuparikas sieni aiheuttaa mäntyihin etelänversos urmaa. Taudin jälkiä männyntai messa Ahve nanmaalla. Ne voivat tulla tänne huomaamatta.” Mäntykin taipuu monituhon edessä Ilmastonmuutos stressaa jopa sietokyvystään tunnettua mäntyä. Ilmoituksia kuivuneista männyistä tulee Luonnonvarakeskukseen juuri loppukesästä. Pahasti kärsinyt taimi ei enää jatka kasvuaan vaan kuolee seuraa vana keväänä. Hän kertoo, että aiemmin tauti on kenties tappanut männyistä versoja, mutta tuhot ovat olleet pienimuotoisia. Ilmoituksen tuhosta voi tehdä niin metsänomistaja, metsäammattilainen kuin tavallinen kansalainen. Uudet sekä vanhat metsätuhonaiheuttajat taas hyötyvät muuttuvasta tilanteesta. METSÄSTÄ 1.9.2023 28 Metsälehti.fi FAKTA VALTTERI SKYTTÄ ETELÄ-SUOMESSA viime vuosina huomiota herättäneet mäntykuolemat ovat jatkuneet tänä kesänä. ”Nyt kun olosuhteet ovat muuttuneet, havuparikas voi tappaa täysikasvuisia mäntyjä.” Havuparikkaan aiheuttama etelänversosurma näkyy männyissä ruskistuvina neulasina. Ilmoitus kannattaa tehdä, vaikkei jokaista lomakkeen kohtaa osaisikaan täyttää. Kuvat liitetään tuhoilmoitukseen. ”Kuolemien takana tuntuu olevan kombinaatio. Etelänversosurma nopeuttaa männyn kuolemista yhdessä okakaarnakuoriaisen ja muiden tuhonaiheuttajien kanssa. Esimerkiksi juurikääpä heikentää puiden vedensaantia edelleen, mikä avaa tilaisuuden tuhohyönteisille ja muille taudeille. Ei ole kyseessä vain yksi tuho, vaan tuhonaiheuttajat hyötyvät toisistaan ja olosuhteista.” Puut – jopa kestokyvystään tunnetut männyt – stressaantuvat muuttuneissa ilmasto-olosuhteista. Tuhosta voi ilmoittaa Luken verkkopalvelussa metsainfo. luke.fi/fi/metsatuholomake. Samaan aikaan niin vanhat kuin uudet tuhonaiheuttajat hyötyvät tilanteesta. Tämä on hyvä muistutus siitä, kuinka tärkeää kansainvälinen yhteistyö on tutkimuksessa. Lisäksi ilmoitukseen merkitään, mikä osa puusta (esim. ILMOITA TUHOSTA Luonnonvarakeskus kerää havaintoja metsätuhoista. ”Ilmoituksia kuivuneista männikköryhmistä tulee koko ajan pohjoisemmasta”, kertoo erikoistutkija Eeva Terhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Ammattilaisten pitäisi käydä muissa maissa oppimassa uudet riskit ennen kuin ne saapuvat Suomeen. EE VA TE RH O N EN /L U KE Suuretkin männyt kuolevat nopeasti usean tuhon aiheuttajan kourissa
METSÄSTÄ www.uittokalusto.. Katso muut mallit www.uittokalusto. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. 1276,50 € 10372_.indd 29 10372_.indd 29 27.8.2023 15.22 27.8.2023 15.22. Kampanja voimassa 17.9.2023 asti Vain varastossa olevat mallit Meiltä myös markkinoiden nopeimmat klapikoneet Valmistettu Suomessa Katso huimat rahanarvoiset edut! HETI toimitukseen! PILKEMASTER GO! KLAPIKONE PM 10950 , 00 Polttomoottori Patentoitu V-mallinen syöttöpöytä Ketjusaha automaatisella voitelulla 4-os. asti: Hydraulinen puunnostin (arvo 490,00 €) Klapisäkkiteline vapautusmekanismilla (arvo 339,00 €) 25 kpl Nordforest klapisäkki 1,5 m3, erikoisvahva (arvo 447,50 €) Etujen arvo yhteensä: Katso kaikki kampanjamallit verkkokaupasta: www.uittokalusto.. halkaisuterä Jarruton Mobil-tieliikennemalli Automaattinen halkaisuterän säätö Sivusuunnassa kääntyvä kuljetin, 3.7 m Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Kampanjaedut voimassa 17.9
A 22 Hansa -meritiedustelukone – molemmat puurakenteisia ja Suomen ilmavoimien 1920ja 1930-luvuilla käyttämiä. Puisia potkureita ja siipirakenteita, vaneriverhoiltuja lentokoneen runkoja ja puisia suksia ja kellukkeita näkyy siellä täällä. Tavoitteena oli kuitenkin omavaraisuus, jotta lentokoneita olisi voitu valmistaa myös sota-aikana. Matias Laitinen ja Antti Laukkanen seisovat ranskalaistaustaisen Caudron C.60 -koulukoneen edessä. Ilmailumuseoyhdistys ry, Suomen Ilmailumuseo ja Suomen Ilmavoimamuseo ovatkin vuodesta 2013 rakentaneet Myrsky-hävittäjää uudelleen. Valtion lentokonetehdas ja jyväskyläläinen Oy Wilhelm Schauman Ab kehittivätkin 1920-luvulla koivusta valmistetun lentokonevanerin, jota yksityiset lentokonevalmistajat käyttävät edelleen. 1.9.2023 30 Metsälehti.fi PILKKEET LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”T ästä kun katsoo, niin näkyy aika paljon puuta”, sanoo Suomen Ilmailumuseon museomekaanikko Antti Laukkanen. Myrsky valmistui jatkosotaan, mutta kaikki sodasta selvinneet Myrskyt romutettiin 1950ja 1960-luvuilla. Kosteus haasteena Laitisen mukaan puu soveltui lentokonerakentamiseen hyvin: se oli painoonsa nähden kestävää ja kesti metallia paremmin värinää, iskuja ja tärähdyksiä. Haasteensakin puulla oli. Hallin kattoon on kiinnitetty 1920-luvulla Suomessa suunniteltu Adaridi AD 3 -lentokone. Köyhän maan korvikkeena puuta ei Laitisen ja Laukkasen mukaan Suomessa nähty. Niin vanhoja puita ei metsistämme kuitenkaan löytynyt, joten ikävaatimus laskettiin 150–200 vuoteen. Puurakenteinen lentokone oli Suomen Ilmavoimien käytössä 1920ja 1930-luvuilla. Hän seisoo Vantaalla sijaitsevan museon näyttelyhallin ovella. Myös talvisodan alla suunnitellun VL Myrsky -hävittäjän rakenne perustui paljolti puuhun, samoin sotavuosina suunnitellun VL Pyörremyrsky -torjuntahävittäjän. ”Puusta oli tehty taloja ja laivoja jo tuhansia vuosia, joten se oli luonnollinen materiaalivalinta”, Laitinen sanoo. Ulkomailla lentokoneiden valmistukseen käytettiin pohjoisamerikkalaista sitkankuusta, mutta Suomessa Valtion lentokonetehtaan johtaja Asser Järvinen huomasi, että myös kotimainen mänty sopi tarkoitukseen hyvin. Puurakenteinen lentokone oli Suomen Ilmavoimien käytössä 1920ja 1930-luvuilla. ”Lentokonepuun tuli olla suorasyistä ja oksatonta. Adaridin alla komeilevat ranskalaistaustainen Caudron C.60 -koulukone sekä saksalaistaustainen I.V.L. Suomessa uskottiin kuitenkin puun käyttöön, ja lentokonetehtaalla valmistuivatkin 1930-luvulla muun muassa puurakenteiset VL Viima -koulutuslentokone, VL Tuisku -monitoimilentokone ja VL Pyry -harjoitushävittäjä. 1930-luvulla Suomessa kehitettiin lentokoneraSuomen lentokoneteollisuus uskoi puuhun. Se on rakennettu moottoria ja siipien kangasverhoilua lukuun ottamatta pitkälti puusta. Tosin intoon käyttää puuta saattoi vaikuttaa myös se, että puun käytöllä oli työllistävä vaikutus. Järvinen arvioi, että lentokoneissa käytettävien mäntyjen tulisi olla 400–500-vuotiaita. Matias Laitinen ja Antti Laukkanen seisovat ranskalaistaustaisen Caudron C.60 -koulukoneen edessä. Pyörremyrsky taas jäi prototyypin tasolle ja on nykyään näytillä Jyväskylässä sijaitsevassa Suomen Ilmavoimamuseossa. Museon intendentti Matias Laitinen kehottaa katsomaan ylöspäin. Lentokoneet valmistettiin tuolloin suureksi osaksi puusta. Haukasta Myrskyyn Ensimmäisiä Valtion lentokonetehtaalla rakennettuja suomalaisia lentokoneita olivat 1920-luvun lopulla valmistunut vanerikuorirakenteinen hävittäjä IVL Haukka ja 1930-luvun alussa valmistunut rungoltaan ja siiviltään puurakenteinen pommikone VL Kotka. ”Se oli kyllä aika surkea vehje, siinä oli huono moottori”, Laitinen toteaa. Sen on tarkoitus valmistua ensi vuonna. Suomalaisessa lentokonerakentamisessa käytetty vaneri tuotiin aluksi muualta Euroopasta. Maailmalla metalli alkoi 1930-luvulla korvata puuta lentokonerakentamisessa, ja esimerkiksi Ruotsissa päätetiin 1930-luvun lopulla satsata kokometallirakenteeseen. Pihkaista ja tervaista se ei saanut olla”, Laitinen kertoo. 10308_.indd 30 10308_.indd 30 27.8.2023 15.24 27.8.2023 15.24. Myrskyssä puuta oli potkurissa, rungossa ja siivissä, Pyörremyrskyssä rungossa ja siivissä. Se ei ollut tasalaatuinen materiaali, liimojen kanssa oli ongelmia ja kosteus sai puun kutistumaan, turpoamaan ja halkeilemaan. Kotimaista mäntyä Suomen ensimmäiset lentokoneet valmistettiin 1910-luvulla, mutta teollisessa mittakaavassa lentokoneiden valmistus käynnistyi 1920-luvulla
Käyttö hiipunut Sotien jälkeen mielenkiinto alkoi Suomessakin kohdistua metallirakenteisiin lentokoneisiin. Puuta käyttävät nykyisin lähinnä yksityiset lentokoneiden rakentajat ja vanhojen lentokoneiden kunnostajat. Se muistutti vaneria, mutta oli vahvempaa ja kesti paremmin kosteutta. Sittemmin puu on korvautunut lentokoneissa paitsi metallilla myös erilaisilla komposiiteilla. Blomqvistin ja Emil Nybergin suunnittelema ja rakentama kaksipaikkainen puurakenteinen lentokone on Suomen toiseksi vanhin yksityishenkilöiden rakentama moottorilentokone. 1.9.2023 Metsälehti.fi 31 PILKKEET ”Lentokonepuun tuli olla suorasyistä ja oksatonta.” NÄISSÄKIN ON PUUTA › Suomalainen Blomqvist & Nyberg yksityiskone (1920-luku) › Ranskalainen Gourdou-Leseurre B.3 hävittäjäkone (1910-luku) › Ranskalainen Breguet 14 A2 -tiedusteluja pommikone (1910-luku) › Brittiläinen Martinsyde F.4 Buzzard -hävittäjä (1910-luku) › Brittiläinen Gloster Gamecock MK II hävittäjä (1920-luku) › Brittiläinen De Havilland D.H. Mahtuu joukkoon tosin yksi kuriositeettikin: 1980-luvulta asti kehitteillä ollut suomalainen Atol-amfibiokone, joka on rakennettu osittain puusta ja puukomposiitista. TÖ RH Ö N EN , VE IJ O KA JA M Ä KI , SU O M EN IL M A IL U M U SE O VL Pyörremyrskyn prototyyppi Tampereella syyskuussa 1945. Kolmipaikkainen I.V.L. Sen ensilento oli vuonna 1926. Yksityislentokoneiden suunnittelu oli kuitenkin maailmalla vireää aina 1970-luvulle asti, joten suomalaisella mäntypuutavaralla ja lentokonevanerilla oli kysyntää. Artikkelissa on hyödynnetty Jukka Raunion kirjoittamaa Valtion lentokonetehtaan historiaa. VL Myrsky -hävittäjä Kauhavan ilmasotakoululla vuonna 1952. Talvisodan alla suunnitellun VL Myrsky -hävittäjän siivissä käytettiin vaneria, kolupuuta ja mäntyä. 60X Moth -koulukone (1920-luku) › Brittiläinen De Havilland D.H.98 Mosquito -sotilaslentokone (1940-luku) › Hollantilainen Fokker D.XXI -hävittäjä (1930-luku) › Saksalainen Klemm-urheilukone (1930-luku) › Saksalainen Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz -alkeiskoulukone (1920-luku) kentamiseen soveltuva, koivuviiluista valmistettu materiaali, kolupuu. A 22 Hansa -meritiedustelukone on vanhin säilynyt Suomessa rakennettu lentokone. Puun uuteen tulemiseen Laukkanen ja Laitinen eivät usko. Valtion lentokonetehdas rakensi 1920ja 1930-lukujen vaihteessa lisenssillä 15 brittiläistä Gloster Gamecock MK II -hävittäjää. VL Pyry on Valtion lentokonetehtaan 1930-luvulla suunnittelema puurakenteinen kaksipaikkainen harjoitushävittäjä. VA LT IO N LE N TO KO N ET EH D A S, SU O M EN IL M A IL U M U SE O Suomessa kehitettyä kolupuuta käytettiin muun muassa potkureissa. Suomessa oli vielä 1960-luvulla käytössä brittiläisiä De Havilland Vampire -hävittäjiä, joiden rungossa oli lentokonevaneria. Erilaisten komposiittija metallirakenteiden valmistus on nopeampaa ja halvempaa kuin puurakenteiden valmistus. Matkustajalentokoneissa puuta ei ole Laukkasen mukaan juuri käytetty, mutta sotalentokoneissa puu säilyi pienessä mittakaavassa 1960-luvulle asti. Atle R. 10308_.indd 31 10308_.indd 31 27.8.2023 15.25 27.8.2023 15.25
METSÄSTÄ 1.9.2023 32 Metsälehti.fi HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT VAIKEAA. Trombit loivat harvinaisen tutkimusalueen, jossa voi seurata sekä lahoavan puuston että luonnonmetsän kehittymistä myrskyn jälkeen. Sitä eteneminen on, kun maassa makaa tuhansia männynrunkoja. ”Vielä viisi vuotta myräkän jälkeen alue oli sellainen iso kiipeilyteline, että piti koko ajan miettiä, meneekö yli, ali vai kiertääkö runkoja”, sanoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen Metsähallitukselta. Puuta kaatui kahdessa peräkkäisessä trombissa noin 5 000 kuutiota. Suurimmasta osasta rungoista kaarna ja ohuet oksat ovat jo karisseet. Paikallinen kalastusopas tarjoaa venekyytejä Kontiolahden satamasta. Pahimmillaan 50–60 metriä sekunnissa Höytiäisen järven yli kulkenut pyörretuuli kaatoi 170 hehtaarin kokoisesta Jouhtenisen saaresta metsää yli 20 hehtaaria. Oksat kohti taivasta Hämmentävästi osa myrskyn kaatamista rungoista on edelMYRSKYN JÄLKEEN Jouhtenisen saaressa Kontiolahdella näkee tuhansia maahan lahoavia runkoja, jotka trombit kaatoivat liki 20 vuotta sitten. ”Piti koko ajan miettiä, meneekö yli, ali vai kiertääkö runkoja.” Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen vuoden 2004 trombialueen keskellä. ”Punaisen listan kääpälajien ja luonnonmetsän indikaattorilajien lajija havaintomäärät ovat kasvaneet”, Junninen sanoo. Sääliksi käy valokuvaajaa, joka kantaa muun retkivarustuksen lisäksi 30 kilon edestä kuvaustarvikkeita. Valtaosa rungoista on kiinni maassa, ja puuaines antaa myöten, kun sen päälle astuu. Tuolloin näillä kohdin piti pujotella kieli keskellä suuta, kun vaaralliset runkokasat saattoivat yltää parin metrin korkeuteen. Junninen käy saaressa viiden vuoden välein mittaamassa elämää kaatuneilla rungoilla. Jouhtenisen trombisaareen on matkaa mantereelta kolme kilometriä. ”Nuoret luonnonmetsät ovat vielä paljon harvinaisempia kuin vanhat luonnonmetsät. Niitä haetaan tutkimuksiin koirien ja kissojen kanssa”, Junninen sanoo. Luonnonsuojelulle onnekkaasti aukko syntyi suojeluun jo aiemmin varatulle lohkolle. Trombeista laboratorio Nyt pitkällään olevien runkojen viidakon saivat aikaan elokuussa 2004 Pohjois-Karjalassa kulkeneet kaksi peräkkäistä trombia. RETKEILY 10307_.indd 32 10307_.indd 32 27.8.2023 15.29 27.8.2023 15.29. 15–20 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna liikkuminen onnistuu kuitenkin edes jotenkin. Kostean kuuma kesäpäivä ei helpota tilannetta
Sukunsa yleisin laji on virnapunatäplä, jonka toukat syövät virnoja ja nätkelmiä. Kun Höytiäisen pintaa 1800-luvun puolivälissä haluttiin laskea, laskukanavan padot yllättäen murtuivat, operaatio ryöstäytyi käsistä ja vesimassat purkautuivat lasku-uomaan. Sellaisenaan ne ovat monelle kasvinsyöjälle kelpo ravintoa, mutta niiden glykosideista saa valmistettua syanidiyhdisteitä. Polkua kulkiessa pääsee ihmettelemään myös 160 vuoden takaisen, onnettomuudeksi äityneen järvenlaskun seurauksia. Punatäpläperhosilla varoitukseen riittävät punainen ja musta. Vielä suurempi ihme on, kun osa pitkällään mutta elossa olevien mäntyjen oksista on lähtenyt kasvamaan oksasilmuista kohti taivasta, kuin omina runkoinaan. METSÄN KÄTKÖISSÄ KAMALA LUONTO LIIKENNEMERKEISSÄ ovat varoitusväreinä punainen, keltainen ja musta. SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Myrskyalueen reunoilla metsä on jo alkanut sulkeutua. Punatäpläperhoset ovat niin myrkyllisiä, ettei niiden tarvitse lainkaan piilotella. Useimmat hyönteiset eivät voi luottaa varoitusväriinsä yhtä lujasti kuin punatäplät. Jos peto ottaa suuhunsa perhosen, se sylkäisee sen saman tien pois. Draamaa jo 1800-luvulla Myrskyn jäljet iskevät silmille saaren eteläpäässä kulkevalta polulta. Myrkyn ne varastoivat kitiinipanssarissaan oleviin lokeroihin. Jouhtenisen hietikossa pesivä esiintymä on tiettävästi Suomen suurin. Joskus sama väritys toimii molemmissa VARO MINUA! Rauhallisesti korrella istuva virnapunatäplä varoittaa räikeillä väreillään saalistajia myrkyllisyydestään. Hyvä esimerkki on nokkosperhonen. Hirvet ovat kuitenkin löytäneet tännekin – yli kolmen kilometrin päähän mantereelta – ja onnistuneet pitämään keskiosat vielä avoimena koivujen ja pihlajien latvoja napsimalla. Höytiäisen pinta laski lopulta liki kymmenen metriä, mikä loi järveen satoja uusia saaria. Noin 60 metrin korkeuteen kohoava Jouhteninen oli olemassa jo ennen dramaattista vedenlaskua, mutta siitäkin paljastui kymmeniä hehtaareja järvenpohjaa vesijättömaaksi. Oranssikääpä on yksi harvinaisista, trombien jälkeen Jouhtenisessa yleistyneistä kääpälajeista, Kaisa Junninen sanoo. METSÄSTÄ 1.9.2023 Metsälehti.fi 33 leen elossa. Punatäpläperhoset – kuten useimmat muutkin myrkylliset tai pahanmakuiset hyönteiset – saavat myrkkynsä vähintäänkin puolivalmisteina toukkien ravintokasveilta. Karulla vesijättömaalla pääsee tutustumaan käkkärämäntyjen ja jäkälien lisäksi erikoisista pesäkoloista tunnistettaviin samettimuurahaisiin. Itse ne sietävät niin suuria syaanivetypitoisuuksia, että pysyvät pitkään hengissä perhoskerääjien myrkkypulloissakin, joissa muut perhoset kuolevat hyvin nopeasti. 10307_.indd 33 10307_.indd 33 27.8.2023 15.30 27.8.2023 15.30. Parhaimmille rytöpaikoille päästäkseen polulta on kuitenkin poikettava ja otettava suunta kohti myrskyalueen keskiosia. Niillä juurakon yksi sivu on kiinni varvikon alla, minkä seurauksena yhteydet juurten ja latvuston välillä toimivat yhä. Tavallisempaa on, erityisesti perhosilla, että väritys on kaksitoiminen: lepoasennossa väri kätkee, ja varoitusvärit näkyvät vain lennossa. tarkoituksissa: ritariperhosen toukan musta ja vihreä juovitus ja punaiset täplät kätkevät toukan ruohostoon, mutta läheltä katsottuna varoittavat sen myrkyllisyydestä. Myös luonto käyttää samoja värejä ja jyrkkiä kontrasteja varoittaakseen muita luonnossa liikkuvia virheliikkeistä. ”Lehtipuilla näitä on ollut ennenkin, mutta männyllä en ole tällaista muualla nähnyt”, Junninen sanoo. Siiven yläpinnat ovat räikeän kirjavat, mutta lepoasennossa siipien alapinnan mustanruskea väri piilottaa perhosen
FO RU M M A RI N U M 10309_.indd 34 10309_.indd 34 27.8.2023 15.32 27.8.2023 15.32. Kolme tammenlehteä Turun vapaapalokunnan 40-vuotisjuhlaan 1878. Tammen pahimpia uhkaajia ovat keväthallat. Latinankielinen nimi ”robur” tarkoittaa voimaa. Tammi luo ympärilleen vahvan elinympäristön. Suomen vanhimmat tammet ovat noin 400-vuotiaita. Suomessa tammi kasvaa useimmiten monirunkoisena. Jos valoa on riittävästi, nuori tammi toipuu hyvin. Lisäksi tammi kasvaa Ahvenanmaalla. Nuorissa puissa ruskeat lehdet saattavat pysyä puussa talven yli. Rungon kaarna on syväuurteinen ja tummanruskea. Sitä kasvaa myös Aasiassa. Metsätammi (Quercus robur ) kuuluu pyökkikasveihin. Kuivana tammen työstäminen on helppoa. Istutettuna tammi tulee toimeen pohjoisempanakin. Terhot ovat oravien ja monien lintujen ravintoa. Se ei kuitenkaan siedä kovin hyvin seisovaa vettä (soita) tai toistuvaa kuivuutta. Varsin pitkäikäinen tammi kasvaa suureksi ja leveälatvuksiseksi puuksi. Etenkin parhaita runkoja on kaadettu laivanrakennuspuiksi. Monimuotoinen kasvilajisto, kuten valkovuokot ja muut ruohokasvit, kasvavat tammen läheisyydessä. Tammi on yleinen koko Euroopassa. LU ST O si ja voi hyvin vielä yli 150-vuotiaanakin. Halkeilua saattaa esiintyä kuivauksen jälkeenkin, joten se on kuivattava huolellisesti. Saattaa elää yli tuhat vuotta Tammi kasvaa mieluiten runsasravinteisessa metsässä. Erikoista on, että vanhat tammet ovat usein onttoja. Voimakkaan paalujuuren ja tukevan juuriston ansioista tammi kestää hyvin myrskyjä. Kanta-Suomessa tammivyöhyke kulkee luontaisesti vain Lounais-Suomessa, eli Turun saaristosta Porvoon tienoille sekä Uudellemaalle. Tammimetsät ovat useaan otteeseen olleet hakkuiden kohteena Etelä-Suomessa. PILKKEET 1.9.2023 34 Metsälehti.fi TUULA VUOLLE-SELKI SUOMEN ainoa luonnonvaraisena esiintyvä tammilaji on metsätammi. Tammi vaatii paljon valoa nuoruusvaiheen jälkeen. Myyrät ja jänikset ovat tammen luontaisia vihollisia. Laivaston upseerinlakki m/30. LU ST O muutensa vuoksi tammea käytettiin ennen purjelaivojen rakennusaineena. Toki se tulee toimeen vähemmänkin ravinteisessa maaperässä, mutta parhaiten se menestyy savensekaisessa lehtomaassa. Se on jaloihin lehtipuihin luettava puulaji. Aromaattisten ominaisuuksiensa vuoksi tammea on käytetty viini-, viskija konjakkitynnyreiden valmistuksessa. Tammipuu kukkii toukokuussa, ja lehtien puhkeamisen aikaan sillä on kellanvihreät norkot. Ahvenanmaalla on ympärysmitaltaan jopa yli 1,7-metrisiä tammia, jotka ovat rauhoitettuja. Tammen runkoa voi kehittää oksattomaksi leikkaamalla ja karsimalla oksia. Tammi toimii myös viilutettuna, parkettina ja veneinä. Tammi pystyy muodostamaan Suomessa kunnon metsiköitä – toisin kuin jalava ja saarni. Tammi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Tynnyripuuna tammella onkin ikiaikaiset perinteet. Korkean parkkihappopitoisuuden takia hyönteiset eivät sitä juuri vahingoita – lukuun ottamatta tammiaiskääriäisiä. Tammi kasvaa hyvin vanhakPitkäikäinen jalopuu Tuhatvuotiseksikin varttuvaa tammea on käytetty niin oviin, purjelaivoihin kuin konjakkitynnyreihin. Lehdet ovat 10–15 senttimetriä pitkiä, pariliuskaisia, kiiltäviä ja nahkeita. Se on rinnankorkeudelta ja paksuudeltaan yli 35-senttistä. Muualla Euroopassa on tavattu jopa tuhat vuotta vanhoja tammia. Toimii kalusteja tynnyripuuna Hyvä ja laadukas tammen runko on järeä, suora ja karsiutunut. Pystyistä eminorkoista kasvavat syksyllä tammen hedelmät, koristeelliset tammenterhot. Kovuutensa ja lahoamattoSuomen pohjoisin tammi kasvoi Kolarin kirkonkylässä kansakoulun pihapuutarhassa vuonna 1958. M U SE O KE SK U S VA PR IIK KI Suomen suurin tammi kasvaa Wiikin tilalla Kemiössä. Kalustepuuna tammi on hyvin käyttökelpoinen: se sopii muun muassa oviin ja ikkunoihin. Luontainen levinneisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa. Tammea on käytetty huonekalujen rakentamiseen ja parketteihin sekä tarkoituksiin, joissa tarvitaan kovaa ja kestävää puuta. Tammenterhojen kypsyttyä ja pudottua syksyllä maahan, alkavat ne itää nopeasti
3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Vuodesta 1986 Kalle Päätalon syntymäkoti on toiminut Kallionemi-Säätiön omistamana museona. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. veltä Taivalkosken keskustaan, kaikki mäet ja mutkat. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 09 315 49 840). Juttu avautuu uuteen näkymään. Niistä kuusi ensimmäistä ja yksi teossarjan keskeltä – Nuorikkoa näyttämässä – sijoittuvat pääosiltaan Taivalkosken Jokijärven Kallioniemeen ja sen lähiympäristöön. PILKKEET 1.9.2023 Metsälehti.fi 35 NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. Lisäksi teossarjan neljässä kirjassa käydään läpi Kallen elämää Taivalkosken kunnan rakennusmestarina. Kallioniemeen rakennettiin 1931 uusi pirttim, ja se toi roimasti lisätilaa Lauri Herman ”Herkko” Päätalon kasvavalle kattilakunnalle. Kirjojen perusteellisen kerronnan hyötyjä on se, että joka on lukenut nämä kirjat – jopa useampaan kertaan – tietää ja tunnistaa paikat Kallioniemestä, sen lähiympäristöstä ja laajalta alalta Jokijärven kylää. Kertomuksista selviää karusti se, mitä oli metsätyömiesten – eli jätkien – työ ja mitä se tekijöiltään vaati. digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 ARI KOMULAINEN, TEKSTI JA KUVAT KIRJAILIJA Kalle Päätalon (1919– 2000) syntymäkoti Taivalkosken Jokijärvellä kiinnostaa vuodesta toiseen paikalle saapuvia matkailijoita. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Museona toimiva Kalle Päätalon syntymäkoti Kallioniemi kuvattuna Jokijärven suunnalta. Museo on yleisölle avoinna pääsymaksua vastaan (museokortti käy) kesäkuukausina elokuun puoleenväliin asti, ja muinakin aikoina sopimuksen mukaan. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Edellä mainittujen Iijoki-sarjan alkupään kirjojen parasta antia on metsällisestä näkökulmasta katsottuna viime vuosisadan alkupuolen metsäja uittotöiden perusteellinen kuvaus. Päätalon maailmanlaajuisestikin mittavan tuotannon kulmakivi, Iijoki-sarja, käsittää yhteensä 26 teosta. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Lapsista vanhin oli silloin 12-vuotias Kaarlo Alvar ”Kalle” Päätalo. Asuinkäytössä rakennukset olivat vuoteen 1970. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. www.taivalkoski.fi/palvelut/kirjasto-ja-kulttuuri/paatalo-instituutti/kallioniemi/ 10309_.indd 35 10309_.indd 35 27.8.2023 15.32 27.8.2023 15.32. Parhaimmillaan kävijämäärä oli sitä ennen 4 000–5 000. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. . Ulkorakennukseen perustetussa museopuodissa oppaana ja lipunmyyjänä toiminut Aini Vääräniemi kertoo, että koronan jälkeen Kallioniemessä on vieraillut kesäisin noin kolme tuhatta kävijää. Lisänä tulevat vielä parinkymmenen kilometrin tiematkan paikat JokijärKalle Päätalon maisemissa Mittavan kirjasarjan lukenut tunnistaa tuttuja paikkoja Taivalkosken Jokijärvellä. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Kirjailijan eläessä ylitettiin jopa kymmenentuhannen kävijän raja
478 m 3 , tilalla purkukunt. Kok.puusto n. perustettu 1933 www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Punkaharju, Kukkoniemi 8,118 ha, kok. Halutaan ostaa metsäkuusen KORISTEHAVUA myös omorikakuusen havu ja pihdat käy. Kolmesta palstasta koostuva metsä/peltotila. 5200 m3. 230 m. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN OSTETAAN JUKKA PERÄMÄKI kisaili jälleen moottorisahauksen Suomen mestariksi Ilomantsissa. Metsäarvion mukaan kokonaispuusto n. Lisätietoja puh. Konkarit hallitsivat moottorisahauksen SM-kisoja Kuvassa kaatotehtävää suorittava Janniina Hämäläinen päihitti Marjut Laakkosen moottorisahauksen SM-kisoissa. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. 050 410 4239 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. kasvatusmetsää Puruveden Ristilahden rannalla. Peltojen korvauskelpoisuus: kyllä. 20 000 €. Tällä hetkellä hän työskentelee MTK:n Lapin alueen kenttäpäällikkönä. 029 432 6111 Sami Karppinen p. ja palkintojenjaossa Laatikainen tuumasikin leikillisesti, että tämä oli sitten minulle varmaan 16:s hopea. WWW.HAVUPUU.FI 10373_.indd 36 10373_.indd 36 27.8.2023 15.36 27.8.2023 15.36. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Hp. 050 464 6500 METSÄ/PELTOTILA, Toivakka, Kankainen. Kiinteistöllä yksi RA-paikka Puruveden rannalla, maisemat Harvanselälle. Hyvät tieyhteydet. Hp. kasvatusmetsikköä 3,1 ha ja uudistuskypsää 2,4 ha. Kokonaiskilpailu: 1) Jukka Perämäki 1663 pistettä, 2) Jarmo Laatikainen 1658, 3) Pentti Paananen 1622. 09 315 49 844 Sari Enderle p. Rantaviivaa n. Naisten sarjan voittoon sahasi värikkäiden vaiheiden jälkeen Janniina Hämäläinen. Jukka Perämäen seitsemän pisteen johto Jarmo Laatikaiseen pieneni viiteen pisteeseen. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Kaksi isointa palstaa rajoittuu asfalttitiehen. Nuoret: 1) Matias Immonen 1199 pistettä. Annakaisa Heikkonen on työskennellyt toukokuusta lähtien fuusiota valmistelevana projektipäällikkönä. METSÄTILAT, Parikkala, Saari 4,04 ha ja 0,46 ha. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Kilpailu on kuitenkin kilpailua loppuun saakka. 1300 m 3 . 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Hp. Tarjoa rohkeasti! Heikki Puputti puh.o4oo 456 865, heikki.puputti@havupuu. Taimikoita 0,9 ha, nuorta kasvatusmetsikköä 1,4 ha, vartt. puusto n. 790 m 3 , pääosin vartt. 09 315 49 840 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Rak.oik. 044 264 6507/Antti Kakkonen. 50,34 ha. 90 %. Helpolla hän ei kultaa kuitannut, vaan kilpailun voitto ratkesi viimeisellä tehtävällä, karsinnassa, kuten useasti ennenkin. Hp.335.000€ / tarjous viim. Toiseen kilpailupäivään lähdettäessä Hämäläinen oli liki tasapisteissä toisen naisten sarjan kilpailijan Marjut Laakkosen kanssa. puusto n. PILKKEET 1.9.2023 36 Metsälehti.fi NIMITYS METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. oikeus yht. ENSI vuoden alussa aloittavan Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtajaksi on valittu metsätalousinsinööri Annakaisa Heikkonen. Rantaviivaa myös Pylväänlahden rannalla. Rehevät kasvupohjat, kok. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 200 k-m 2 . Voitto oli Perämäelle 16. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Metsä-Lapin yhdistys syntyy viiden Lapin alueella toimivan metsänhoitoyhdistyksen fuusioituessa. Heikkonen Metsä-Lapin mhy:n johtoon Pitkäaikaisen asiantuntijamme eläköityessä haemme Erityisasiantuntijaa metsäomaisuuden hallintaan Jämsän alueelle. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 90 000 €. Metsät hyvässä kasvussa ja maapohjat helppokulkuisia. 029 432 6108 Eero Sala p. 280 k-m 2 , rannalle mahd. 24.9.2023. Kiinteistöllä AO-rak.paikka, rak. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. rakentaa sauna 30 k-m 2 . 85 000 €. Metsässä hyvä Lisätiedot ja hakeminen osoitteessa: https://jobs.toitasuomesta.fi/jobs/3072815 -mhy-paijanne-erityisasiantuntija mhy.fi/paijanne Tehtäviin kuuluvat metsäkiinteistöjen välitys, tila-arviointi, sukupolvenvaihdokset, perunkirjoitukset, perinnönjaot sekä muut metsäomaisuuden hallintaan liittyvät palvelut. Hämäläisen ”pieleen” mennyt kaatosuoritus sai hänet miettimään jo kotiin lähtöä. Pellot vuokrattu 31.12.2023 asti. Ilmansuunta etelään. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Aino Ässämäki (ma.) p. TARJOUKSET 15.9.2023 klo 16 mennessä sähköpostitse antti.kakkonen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Puusto havupuuvaltaista, kasvupaikoista reheviä n. Laakkonen puolestaan epäonnistui karsinnassa, kun teräketju irtosi paikoiltaan. Hämäläinen työskentelee Husqvarnan piiripäällikkönä Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueella. METSÄTILA, Kesälahti, Hiidenniemi 4,22 ha. Hakuaika päättyy 22.9.2023. rakennuksia. Naiset: 1) Janniina Hämäläinen 1433 pistettä, 2) Marjut Laakkonen 1122. Vuokrasopimuksen mukaan peltojen pinta-ala 18,92 ha. vuosikerta. Myyjällä oikeus hyväksyä tai hylätä saadut tarjoukset. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p
RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 10373_.indd 37 10373_.indd 37 27.8.2023 15.36 27.8.2023 15.36. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 15.9.2023 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. PALKINNOT metsäkryptosta 12 on arvottu seuraaville kolmelle: Tellervo Kähkönen, Kemi, Jorma Marjamäki, Tampere ja Mikko Ulvinen, Mäki-Paavola. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). tai p. PILKKEET 1.9.2023 Metsälehti.fi 37 METSÄRISTIKKO 15 METSÄKRYPTO 12, OIKEA RATKAISU O R A V A V A R O N Ä S L D B M U Ö I C A T T I K A P T D L S G O B P Y E K F H J A S T I A T K A G F A T A L A N C I A U A H J O P A T O L O G I T N H T I S K I O A A Y Ö H A A V E R I K V E S A A B B E D I S S A V E O S U M A Ä L U I T O I V A K K A Ä Y L L Ä S I N T I A T A R I L H Ä Ä Y Ö I O I M Y R I C H A R D T T A F T I A C A P U L C O H P A L I C E T J K I Y T Y Y R I Y S Ö N U I J A Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 15”
Idea raivuumaratoniin syntyi Youtubesta, jossa Sironen kertoo nähneensä videon, jossa raivattiin 24 tuntia yhtäjaksoisesti. Yön aikana siirryttiin taimikon harvennukselta varhaisperkaukselle, joka näytti varsinkin otsalampun valossa niin tiheältä kuin olisi seinään kävellyt”, Sironen naurahtaa maanantaina kaksi päivää urakan päättymisen jälkeen. Keskimäärin kymmenkunta henkilöä työllistävän yrityksen suurin haaste on sama kuin monilla muillakin: työmaita on paljon, mutta työntekijöitä vähän. RAIVUUMARATON Kesto 25 tuntia Kolme sahaajaa 10 minuutin tauko / tunti Yhteensä sahattiin 42 tankillista juomavettä kului yli 40 litraa Kaloreita paloi n. elokuuta tehtyyn tempaukseen Sironen sai työntekijänsä Eetu Etelämäen, 21, ja Jori Mannisen, 61. Hiljattain minulla oli töissä ukrainalainen juristi, mutta hän palasi Ukrainaan hoitamaan kotitilaansa, koska hänen isänsä kaatui sodassa.” Työt vain lisääntyivät Entä miten kävi lopulta 25 tunnin raivuusavotassa. Haluamme samalla lisätä tietoisuutta alasta ja sen työmahdollisuuksista”, Sironen kertoo. Alanvaihtajista uusia tekijöitä. ”Pitäähän meidän koittaa laittaa tunnilla paremmaksi.” Mukaan Saarijärvellä 11.–12. Tässä työssä monia motivoi etenkin se, että näkee konkreettisesti oman työnsä jäljen”, Sironen pohtii. ”Kyllä siitä selvittiin, nyt on voittajafiilis. ”Jorin sykemittarin mukaan hänellä paloi kaloreita yli 20 000. Suomalaisia raivaussahatöiden tekijöitä tuntuu usein yhdistävän se, että he ovat enemmän tai vähemmän sivutoimisia. ”Siksi päätimme tempaista raivaamalla 25 tuntia yhteen putkeen. ”Parikymmentä hehtaaria tuli töitä lisää. Valmista jälkeä kolmikko sai tehtyä yhteensä 6–7 hehtaaria. Sironen itse toimii metsäalan tuntiopettajana Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa Pokessa, Manninen työskentelee keskussairaalassa Jyväskylässä ja Etelämäki opiskelee metsätalousinsinööriksi. ”Kellon ympäri on kyllä joskus raivattu, että on saatu työmaa valmiiksi saman päivän aikana, mutta tällaisesta ei ole aiempaa kokemusta”, miehet totesivat ennen starttia. ”Yksi keino löytää jatkossa lisää työntekijöitä olisikin ammattia vaihtavien henkilöiden koulutus alalle. Eetu Etelämäki (vas.), Pasi Sironen ja Jori Manninen taistelivat 25 tuntia kelloa vastaan. Etenkin ukrainalaiset saavat yrittäjältä tunnustusta. Tänä iltana pitäisi mennä jälleen jo sahailemaan.” Vuorokauden ja tunnin raivuumaraton Kolmen metsurin yhteisessä tempauksessa sahattiin 42 tankillista ja juotiin 40 litraa vettä. 1.9.2023 38 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA SAARIJÄRVELÄINEN metsäpalveluyrittäjä Pasi Sironen, 55, on tarjonnut raivauspalveluita metsänomistajille ja yrityksille jo parinkymmenen vuoden ajan. Tempauksen tarkoitus oli saada näkyvyyttä alalle, joka kaipaa kipeästi lisää tekijöitä. Näin oli tilanne myös Sirosen haasteeseen osallistuneessa porukassa. 20 000 / sahaaja Valmista taimikon harvennusta ja varhaisperkausta 6–7 ha 10311_.indd 38 10311_.indd 38 28.8.2023 13.41 28.8.2023 13.41. Sirosen palveluksessa on ollut työntekijöitä myös monista muista maista Ukrainasta jopa Burmaan ja Japaniin saakka. Urakan jälkeen tuli otettua kuudentoista tunnin unet.” Alan työtilannetta kuvaa, että viikonlopun aikana Sirosen työt vain lisääntyivät, kun yleisöä vieraili maratonsavotassa läpi yön. ”He ovat erittäin ahkeria työntekijöitä, näissä hommissa asenne ratkaisee
Saarten kuivahko pintakasvillisuus ja havupuut ovat erityisen paloherkkiä sateettomina aikoina. Määrä tippui edellisen viiden vuoden keskiarvosta 28 %. TAMARISKI KANARIANSAARILTA Tamariski kasvaa harvoin yli viiden metrin pituiseksi. Aiemmin luultiin, että kasvin luontainen levinneisyysalue olisi käsittänyt myös alueita Välimeren ja Pohjois-Afrikan maisemista. Hirvikieltolaki päättyi ”PUUKAUPPA HYYTYI heinäkuussa. Osa kasveista on toki Kanariansaariltakin peräisin. Kanariantamariski (Tamarix canariensis ) on voimakkaasti haaroittuva pensas tai pieni puu. Ne muodostavat tiheitä kasvustoja ja tukahduttavat helposti alkuperäistä pensaskasvillisuutta. Floridassa kyseistä puuvartista kasvia pidetään erityisen vaarallisena vieraslajina. Floridan kanariantamariskien torjuntatoimiin on yli kymmenen vuoden ajan osallistunut myös maan armeijan insinööriosasto (US Army Group of Engineers). Mantereilla kasvava laji on nimeltään ranskantamariski (T. 1.9.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Seuraava Metsälehti ilmestyy 15.9.2023 KEMERAN LÄHTÖLASKENTA METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. Kanariantamariski on nopeakasvuinen ja leviää tehokkaasti sekä kasvullisesti että siemenistä. Pystykauppahinnat laskivat, havutukit kesäkuusta 4 %, kuitupuu 5 %.” Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Jukka Torvelainen X-viestipalvelussa (entinen Twitter) 24.8.2023 10311_.indd 39 10311_.indd 39 28.8.2023 13.41 28.8.2023 13.41. Monet niistä ovat ulkoisesti hyvin samannäköisiä, mutta ovat geenitesteillä eri lajeiksi luokiteltuja. gallica ). Viekas vieraslaji Pohjois-Amerikassa tamariskit ovat osoittautuneet erittäin leviämiskykyisiksi vieraslajeiksi. Eräs sypressiä muistuttava kotoperäinen puupensas kykenee kuitenkin versomaan varsin nopeasti maastopalojen jälkeen. Yksi kookas tamariski voi tuottaa yli miljoona tuulilevinteistä siementä. Sen torjuntataisteluihin osallistuu jopa armeijan väkeä. Lehti katsoi kuitenkin parhaaksi muistuttaa erinäisistä määräyksistä, kuten siitä, että sotilaskiväärit eivät olleet kelvollisia hirvenmetsästykseen, koska aseen kaliiperin piti olla vähintään kahdeksan millimetriä. SYYSKUUN ensimmäisenä vuonna 1933 Metsälehti kertoi, kuinka sinä päivänä ammuttiin ensimmäisen kerran laillisesti hirviä sitten vuonna 1920 voimaan astuneen ”kieltolain”. Se kasvaa harvoin yli viiden metrin pituiseksi. Karikkeeseen varistessaan maaperän kemia muuttuu vähitellen muille kasveille sopimattomaksi. Kasvi on hyvin suolankestävä ja sitä istutetaan paikoin eroosion torjuntaan. Yhdysvaltoihin on jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien istutettu pitkälti yli puolentusinaa tamariskilajia. Muutama vuosi sitten eräät geenitutkijat varmistivat, että Kanariansaarilla kasvava tamariski on aivan oma lajinsa. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA MAASTOPALOT Kanariansaarilla ovat riehuneet viime aikoina raivokkaasti. Tosiasiassa ”viekas syyllinen” nykytutkimustiedon mukaan saattaa olla myös kanariantamariskia ulkoisesti muistuttava toinen laji tai usean lajin risteymä. ”Sotilasja suojeluskunta-aseistukseen nähden asia on sikälikin selvä, että näitten käyttäminen metsästykseen on kerta kaikkiaan kielletty.” ”Tärkeintä on sittenkin, että asetta pitelee henkilö, joka tietää mihin kohtaan hirveä on ammuttava, jotta kuolema olisi silmänräpäyksellinen, ja joka myöskin pystyy luotinsa hetken tullen tuohon kohtaan lähettämään” , Metsälehti kirjoitti. Tamariskien suku kattaa yli 70 lajia. Lajien erottaminen pelkästään silmämääräisesti morfologisin perustein on usein sangen vaikeaa, joskus jopa mahdotonta. Samoin Floridassa juuri kanariantamariskiä pidetään vaarallisena vieraslajina, ja viranomaisille tulee heti ilmoittaa, jos sitä alueella tavataan. Tamariskit ovat erittäin tehokkaita ottamaan vettä vaikeissakin olosuhteissa. Ne kykenevät erittämään ylimääräistä suolaa lehdistään. Edesmennyt isoisäni (Olli) pakinoi aikoinaan, että ”koska kettu muistuttaa väriltään ruskeaa koiraa, voi metsästäjä vahingossa ampua koiransa, luullen sitä ketuksi – niin viekas on kettu”. Tamariskejä kutsutaan maassa yleisesti suolasypresseiksi (salt cypress )
Valitse, kuinka haluat huolehtia metsästäsi ja kilpailuta puukauppasi luotettavasti ja maksuttomasti suoraan verkossa. Näe puut metsältä. Kuutio.fi on helpoin ja tehokkain tapa myydä puuta joko omatoimisesti tai ammattilaisen avulla. 10312_.indd 40 10312_.indd 40 28.8.2023 13.46 28.8.2023 13.46