Metsälehti 15/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TORSTAINA 7. PERJANTAINA 30. LOKAKUUTA 2021 . NRO 15 . PERUSTETTU VUONNA 1933 10882_.indd 1 10882_.indd 1 25.8.2024 12.31.48 25.8.2024 12.31.48. NRO 18 Kilpailijastaan siivun ostaneen Pekka Kopran mukaan isoja investointeja on tehty uskon varassa. Sivut 14–15 RIITTÄÄKÖ PUU KAIKILLE. ELOKUUTA 2024
AJANKOHTAINEN / UUTISET 30.8.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Kesä on koetellut mäntyjä ja pihlajia ›› 4–5 Kontion jättitilaus on suuri askel oikeaan suuntaan ›› 6–7 Ruotsissa laatu kasvattaa tiliä ›› 10–13 METSÄSTÄ Kaksi puusatoa puolessatoista kiertoajassa ›› 20–21 Vanhoja metsiä inventoidaan jo pohjoisessa ›› 24 PILKKEITÄ Näin tunnistat lehtipuun ›› 30–31 Kolin voi kokea myös uimalla ›› 32–33 TÄSSÄ NUMEROSSA Westas Oy:n omistaja johtaja Pekka Kopra Pihlavan sahalla. Hän totesi harvenSitkeä taistelu virheiden kor vaamisesta Ensiharvennus epäonnistui. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT RENGOSSA metsää omistava Jari Eskola koosti reilun viidensadan kuution ensiharvennusleimikon ja antoi Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeelle puukauppavaltakirjan sen myymiseen. NRO 15 . Puukauppasopimuksessa oli määritelty harvennuksessa jätettävä runkoluku. ELOKUUTA 2024 . Sivut 14–15 RIITTÄÄKÖ PUU KAIKILLE. Sen mukaan harvennusvoimakkuus oli ”kunnossa”. LOKAKUUTA 2021 . PERUSTETTU VUONNA 1933 10883_.indd 2 10883_.indd 2 25.8.2024 12.48.57 25.8.2024 12.48.57. Ylileveät ajourat olivat tärkein syy harvennuk sen epäonnistumiseen Jari Eskolan metsässä. NRO 18 Kilpailijastaan siivun ostaneen Pekka Kopran mukaan isoja investointeja on tehty uskon varassa. Metsänhoitoyhdistys turvautui juristiin ja halusi salata sovinnon. PERJANTAINA 30. Hakkuu käynnistyi viipymättä. Puita pystyssä puolet sovitusta Eskola on koulutukseltaan metsänhoitaja, joten hän kiinnitti huomionsa yli neljänneksellä leimausarvion ylittäneeseen hakkuukertymään. ”He eivät koskaan palanneet asiaan”, Eskola kertoo. TORSTAINA 7. Yhdistys myös valvoi korjuujälkeä. Ainoan tarjouksen teki yhdistyksen korjuupalvelu. Kuva: Juha Sinisalo Metsälehti 92. Tilanne piti kevään tullen tarkentaa. Ajourien todettiin paikoin olevan liian leveät
Pidätkö menettelyä uskottavana, yhdistyksen johtaja Eija Vallius. Yhdistyksen korjuupalveluun en enää luota.” Hänen mielestään yhdistysten liiketoiminnan kasvaessa edunvalvonnan rooli hämärtyy. Metsäkeskus laatikin puustoarvion, johon perustuen vahinkoasia on myös käsitelty. Metsäasiantuntijat valvovat sekä korjuupalveluettä pystypuukauppaleimikoiden puunkorjuuta samaa menettelyä ja laatukriteerejä noudattaen. ”Yhdistys suostui lopulta korvaamaan myös selvittelykulut. Eskola otti yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen ja yllättyi. Motokontrollit toteutetaan ulkopuolisen toimijan toimesta. Jari Eskolan mielestä hänen kokemaansa vahinkoa pyrittiin vä hättelemään eikä selvittämään. Se ei tue yhdistyksen tavoitetta huolehtia metsänomistajan edusta.” Kuka valvoo etua, kun vastapuolella on oma yhdistys. Asian käsittely valitettavasti viivästyi tarpeettomasti, koska Metsäkeskus unohti lähettää alustavat puustotietonsa Mhy:lle. Eskola vaati vahingonkorvauksia metsänhoitoyhdistykseltä. Miksi vaaditte tällaisissa tapauksissa korvauksia saaneelta met sänomistajalta vaitioloa. Kyllä. ”En näe syytä asian salassa pitoon. Metsänomistajalla on luonnollisesti oikeus lisäksi omaan ulkopuoliseen avustajaan. ”Yleensä osapuolet pyrkivät neuvotellen sopuun. KANTA-HÄMEEN MHY:N JOHTAJA VASTAA ”Asiaani vähäteltiin joka käänteessä.” nuksen liiallisen voimakkuuden myös maastossa. Viidennes harvennuksessa jätetyistä puista oli vaurioitunut korjuussa. Mhy aloitti tilanteen läpikäymisen Jari Eskolan kanssa viipymättä, kun hän otti yhteyttä. Korjuupalvelun toteutuksesta ja työnjohdosta vastaavat metsäesihenkilöt. Onko normaalia, että kiistat annetaan ulkopuolisen lakimiehen hoidettaviksi eikä niitä pyritä sovittelemaan osapuolten kesken. ”Johtaja Eija Vallius ei halunnut neuvotella vaan kehotti minua ottamaan yhteyttä Metsäkeskukseen.” Suomen metsäkeskuksen mittaus osoitti, että kaksi viidestä kuviosta oli harvennettu metsälain vastaisesti. Lisäksi noin viidennestä jääneistä puista oli korjuussa kolhittu. Lisäksi Metsäkeskus lähetti virallisen puustoarvion epähuomiossa Mhy:n toimihenkilölle, joka ei ollut käsitellyt asiaa lainkaan ja joka ei ollut enää Mhy:n palveluksessa. Yhdistyksen johtaja siirsi asian suoraan yhdistyksen palkkaamalle lakimiehelle. Jari Eskola on edelleen yhdistyksen jäsen ja parhaillaankin on vireillä puukauppa, jota metsänhoitoyhdistys valtakirjalla hoitaa. Tähän Eskola ei suostunut, vaan olisi ollut valmis käräjille. Pääosin vajaapuustoisuus johtui ohjeita leveämmistä ajourista. 10883_.indd 3 10883_.indd 3 25.8.2024 12.48.58 25.8.2024 12.48.58. Jos asiaan liittyy korvausvelvoitteita tai vahingon tulkinta tai vahingon laadun määrittely eivät ole yksiselitteisiä, tapaukset käsitellään mhy-ketjujuristin kanssa. Lisäksi neuvoin itse Eskolaa pyytämään Metsäkeskuksesta puolueettoman puustoarvion leimikon korjuujäljestä. UUTISET 30.8.2024 Metsälehti.fi 3 Korvauksista kova vääntö Korvausvaatimuksensa Eskola perusti Metsäkeskuksen mittauksiin ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmaan, jonka mukaan liikaa harvennettujen metsiköiden kasvu alenee kiertoajan kuluessa 370 kuutiometriä ja nettotulojen nykyarvot 6 600 eurolla, kun laskennassa käytetään kolmen prosentin korkoa. ”Kuka valvoisi etuani ristiriitatilanteissa, kun toimijana onkin metsänhoitoyhdistys?” Eskola ihmettelee. Näin siksi, että vahingonkorvaussopimuksen sisältö ja korvauskäytäntöjen tulkinnat ovat kattavat ja ne perustuvat säädöksiin ja yleisiin vahingonkorvauskäytänteisiin. Tehtiin maastokatselmus, käytiin läpi puunkorjuuseen liittyviä tietoja, käytiin puhelinkeskusteluja ja muuta viestintää. Muutkin kuviot oli harvennettu metsänhoitosuosituksia voimakkaammin. Muutenkin asiaani vähäteltiin joka käänteessä.” Lakimies ilmoitti, että yhdistys korvaa tuoton menetykset, mutta ei selvittelykuluja. ”Tarvitsen jonkun valvomaan etuani, koska en etämetsänomistajana pysty olemaan paikalla, kun metsääni hakataan. Vastaavia tietokatkoksia ei ole aiemmin ilmennyt. Itse luovuin saatavien korosta sopuun pääsemiseksi.” Yhdistyksen vaatimaan vaitioloon sopimuksesta mies ei suostunut. Eskola vaati myös Luken reilun 2 000 euron selvityskustannusta korvattavaksi. Valvonta toteutetaan mhy-ketjuohjeen mukaan siten, että valvonnan sisäinen riippumattomuus turvataan. Yleiseen sopimuskäytäntöön kuuluu, että sopimuksen sisältöjä ei luovuteta ulkopuolisille. Puita oli vain puolet puunkorjuusopimukseen kirjatusta runkoluvusta. Asiaa käsitellään aina ensin metsänomistajan ja muiden asianosaisten kanssa. Miten kommentoit tätä. VALVOOKO Metsänhoitoyhdistys KantaHäme edelleen yhdis tyksen korjuupalvelun laatua. Yritysrahoituksen asiantuntijana työskentelevä Eskola yllättyi siitä, miten metsänhoitoyhdistys suhtautui vaateeseen. Vahingonkorvauksista sovitaan aina kirjallisella sopimuksella
päivä ja Kymissä 23. ”Uskoisin kyseessä olevan useamman opportunistisen sienen yhdistelmä, mutta perisyy on männyn kokemassa stressissä”, Terhonen ennakoi. Neulasparin tyvelle on tullut kuolio lähelle neulasten kasvupistettä, minkä seurauksena neulaset ovat kääntyneet alaspäin ja ovat enää löyhästi kiinni. Noin viidessä viikossa selviää, mitä sieniä löytyy, kertoo Luken erikoistutkija Eeva Terhonen. Äkillinen oire Rovaniemellä asuva tutkija ei ole havainnut näin laajamittaista neulaskatoa Lapin metsissä vuosikymmeniin. Yksi näistä sienistä voi olla esimerkiksi Jalkasenkin mainitsema Sydowia polyspora, joka on männyn yleisin sieni ja esiintyy myös terveessä kudoksessa. Lounametsä perusti yhteismetsän Lounais-Suomeen on perustettu uusi yhteismetsä. Seisokit kestävät kolme viikkoa ja niiden aikana tehdään huoltotöitä. ”Uusimmat vuonna 2024 kasvaneet neulaset ovat varisseet. Todennäköisimpänä aiheuttajana Jalkanen pitää S ydowia polyspora -kotelosientä. Tämä selviää PEFC Suomen teettämästä selvityksestä, jossa arvioitiin sertifioinnin vaikutuksia suomalaismetsiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen vuosina 2000–2023. Kun ajaa valtateitä ja metsäautoteitä, paljon on välissä, ettei näy mitään oireita. Alkuun päästiin ottamalla mukaan muutamia yksityishenkilöitä ja liittämällä metsänhoitoyhdistyksen oma metsätila yhteismetsään. Luke on saanut kohteilta pyytämänsä versonäytteet, eikä niistä ole löydetty merkkejä hyönteistuhosta. Hän kutsuu ilmiötä neulaskuolioksi. Selvityksen tekivät Tapio Oy ja PTT. Vastaavaa oiretta on havaittu eri puolella Lappia kaikenkokoisista ja -ikäisistä männyistä. ”Versoissa nila ja silmut ovat toistaiseksi elossa, eli ne jatkavat ensi vuonna kasvuaan. Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin. Hänen pestinsä alkaa syyskuun alusta. Ensimmäiset oireet Jalkanen huomasi heinäkuun loppupuolella. Lisäksi Laitilan seurakunta liitti osan metsistään mukaan. Eilen olivat kaikki neulaset paikoillaan ja tänään kaikki ovat hävinneet”, Jalkanen kuvailee. Louna Yhteismetsä perustettiin Metsänhoitoyhdistys Lounametsän johdolla. Lapissa mystinen neulaskato Mäntyjen uusin neulaskerta on kadonnut laajoilta alueilta eri puolilta Lappia. UPM sopeuttaa tuotantoa Kaukaan ja Kymin tehtailla UPM:n Kaukaan ja Kymin sellutehtailla sopeutetaan tuotantoa tilapäisesti vastaamaan markkinatilannetta. PEFC on vaikuttanut merkittävästi metsien lajistollisen monimuotoisuuden turvaamiseen. ”Tässä laajuudessa tämä on ihan uusi ilmiö”, Jalkanen arvioi. Tämä saattaa Terhosen mukaan saada männyssä esiintyvät seuralaissienet aktivoitumaan ja aiheuttamaan tuhoja. ”Se voi olla hyvin nopea muutos. Nykyinen johtaja Janne Partanen ilmoitti lähdöstään jo kesällä, mutta jatkaa yhtiön palveluksessa vielä vuoden loppuun. On vain neulasarpia kesän 2024 kasvaimissa, jotka silmuineen ja käpyineen ovat terveitä”, Jalkanen summaa. ”Näytti ihan kuin metso olisi hakonut”, Savolainen kuvailee. RI ST O JA LK A N EN Stora Enson metsäjohtaja vaihtuu Stora Enson uudeksi Suomen puunhankinnan johtajaksi on nimitetty kauppatieteen maisteri Tuomas Tiilikainen. Myös toimitukset asiakkaille jatkuvat normaalisti. Osa neulasista ehtii ruskettua, osa putoaa vihreinä maahan esimerkiksi sadekuuron iskiessä. Nyt ei kannata lähteä tekemään mitään radikaaleja toimenpiteitä, vaan seurata tilannetta”, Ylioja summaa. Todennäköisesti sertifiointi on ollut merkittävä tekijä Etelä-Suomen lahopuumäärän kaksinkertaistumisessa vuosien 1996–2022 välillä, selvityksessä todetaan. Niitä ei ole syöty, sillä ei ole syömäjälkiä, neulasen tynkiä, toukkien papanoita tai nahkoja. Ensimmäiset oireet havaittiin heinäkuun loppupuolella. Nyt hehtaareja on runsaat sata, ja seuraavat sata hehtaaria on jo tiedossa, yhdistyksestä kerrotaan. Elokuun puoliväliin mennessä Lukelle on saapunut Lapin neulastuhoista vain kaksi ilmoitusta, ja yhteenlaskettu tuhoala näissä on 250 hehtaaria. Männyt altistuvat lisääntyneelle kuivuudella ja korkeammille lämpötiloille sekä reagoivat uusiin olosuhteisiin. syyskuuta. Männiköistä oli kadonnut neulasia useamman sadan hehtaarin alalta. Toistaiseksi on varmistamatta, mikä nykyisen neulaskadon on aiheuttanut. AJASSA 30.8.2024 4 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA YLITORNIOLAINEN metsänomistaja Pekka Savolainen havahtui elokuun alkupuolella hämmentävään ilmiöön metsissään. Sitten voi olla kilometrikaupalla selviä oireita”, arvioi metsäntutkija Risto Jalkanen Silva Lapponica Oy:stä. LYHYET 10884_.indd 4 10884_.indd 4 25.8.2024 12.53.21 25.8.2024 12.53.21. Sertifioinnilla suuri vaikutus lahopuun määrään PEFC-metsäsertifioinnilla on ollut laaja positiivinen vaikutus metsätalouden kestävyyden edistämisessä. Luke tutkii syytä. Kaukaalla tehdas ajetaan alas syyskuun 2. Sen sijaan UPM:n Pietarsaaren ja Uruguayn tehtaat toimivat täydellä teholla. Partasen mukaan lähtöön ei liity dramatiikkaa. Metsänomistajan arvion mukaan noin 95 prosenttia männyistä oli menettänyt osin tai kokonaan tämän vuoden neulaset. ”Tämä on Lapin laajuinen ongelma ainakin länsirajalta Sallaan ja Posiolle. Näytteiden neulasista aloitettiin petrimaljoille kasvatukset, joiden avulla selvitetään mahdollista sienitautia. Tämän jälkeen sienet ympätään mäntyihin, niitä pidetään tietyissä olosuhteissa ja seurataan oireiden kehitystä. Paniikkiin ei ole aihetta Luonnonvarakeskuksen (Luke) puustotuhojen seurannasta vastaava tutkija Tiina Ylioja kertoo, että tuhon aiheuttajaa tutkitaan parhaillaan. Mäntyjen tämän vuoden neulaset ovat mystisesti kadonneet Lapissa laajoilta alueilta
Niistä sieni siirtyy itiöiden avulla taas katajaan. Nuortevan mukaan Lapissa ollaan huolissaan erityisesti siitä, miten sieni vaikuttaa ruskaan. ”Kulunut kesä on ollut poikkeuksellisen helteinen, mutta välillä on ollut myös runsaita sateita. ”Jos koivunruoste on ruskettanut koivun lehtiä runsaasti, ne eivät pysty tuottamaan ruskan väriaineita ja tippuvat pois.” H EI KK I N U O RT EV A AODES PATHCROSS SYYSKAMPANJA 1.9.–30.11.2024! AODES PATHCROSS SYYSKAMPANJA 1.9.–30.11.2024! PUSKULEVYPAKETTI TAI PERÄKÄRRY KAUPAN PÄÄLLE! PUSKULEVYPAKETTI TAI PERÄKÄRRY KAUPAN PÄÄLLE! ETUSI ARVO YLI 1000 EUROA! ETUSI ARVO YLI 1000 EUROA! Tarjous vain kampanjakauppiailta • www.aodes.fi Tarjous vain kampanjakauppiailta • www.aodes.fi V-TWIN VOIMAA V-TWIN VOIMAA TIELIIKENNETRAKTORI 60 km/h TIELIIKENNETRAKTORI 60 km/h Reilusti enemmän 4-veto mönkijää vähemmällä rahalla! Luxus varustelu – Pro -malleissa vakiona mm. Huoli on hänen mukaansa aiheellinen. Nuortevan mukaan itiöt voivat lentää kymmeniäkin kilometrejä. Katajasta ruostesienen itiöt lentävät tuulen mukana pihlajiin. Kasvutappioita sekin kuitenkin aiheuttaa, sillä sienen vaivaaman koivun lehdet kellastuvat ja tippuvat jopa kuukausi tai puolitoista etuajassa. Koivunruostekaan ei yleensä tapa isäntäpuutaan. Kun sää muuttuu kuivemmaksi, ne kuivuvat pois”, Nuorteva kertoo. Varjoisammissa paikoissa pihlajat voivat näyttää oikein vihreiltä. Taustalla sääolot Pihlajan-katajanruoste ruskettaa pihlajia, mutta ei Nuortevan mukaan yleensä tapa niitä. Nuorteva ei kuitenkaan osaa sanoa, ovatko pihlajan-katajanruoste ja runsas marjasato yhteydessä toisiinsa. ”Itiöpesäkkeet eivät näy katajassa montaa päivää. Pihlajassa sienen tunnistaa parhaiten lehtien yläpinnoille tulevista oranssinruskeista laikuista ja lehtien alapinnoille muodostuvista sarvimaisista helmi-itiöpesäkkeistä. Koivuillakin ruostetta Pihlajan-katajanruosteen lisäksi puissa esiintyy tänä kesänä runsaasti myös toista ruostesientä: koivuja kiusaavaa koivunruostetta. Loppukesästä myös yökaste tarjoaa itiöille hyvät olosuhteet.” Myös pihlajanmarjoja on tänä vuonna paljon. Sitä on Nuortevan mukaan paljon ympäri Suomea, mutta erityisesti Pohjois-Suomessa. Nuorteva arvioi, että pihlajan-katajanruosteen lisääntymisen taustalla ovat sääolot. Pihlajan-katajanruosteen tunnistaa pihlajassa lehtien alapinnoille muodostuvista sarvimaisista helmi-itiöpesäkkeistä. 8.490,+ tk 10884_.indd 5 10884_.indd 5 25.8.2024 12.53.22 25.8.2024 12.53.22. ”Pihlaja ei jaksa tuottaa runsasta marjasatoa joka vuosi, joten voi olla, että puulla on resursseja nyt niin paljon, että pihlajan-katajanruostekin viihtyy siinä hyvin”, hän pohtii. Itiöt vapautuvat ja itävät, kun sää on kostea, mutta tarvitsevat toisaalta aurinkoisia päiviä pystyäkseen leviämään tuulen mukana. tyessään kuivattaa yksittäisiä oksia. ”Sieni ruskettaa pihlajia varsinkin aurinkoisilla tienvarsilla, jossa kuivuus altistaa puita erilaisille taudinaiheuttajille. • Tehokas V-Twin moottori ja tasauspyörästön lukko • Moottorivaihtoehdot 650cc, 800cc ja 1000cc • Säädettävä ohjaustehostin, tehokas vinssi (3500 lbs) • Aluvanteet, vetokoukku + virtapistoke Hinnat alk. AJASSA 30.8.2024 Metsälehti.fi 5 LIINA KJELLBERG RUOSTESIENI on tänä kesänä ruskettanut pihlajia poikkeuksellisen paljon eri puolilla Suomea. Kyseessä on sekä pihlajaa että katajaa vaivaava pihlajan-katajanruoste, jota kutsutaan myös katajanpihlajaruosteeksi ja pihlajansarviruosteeksi. Nuortevan mukaan jää nähtäväksi, miten paljon itiöpesäkkeitä sieni tekee katajiin ensi vuonna. 7.990 + tk , Pro mallit alk. Kun niitä katsoo lähempää, löytyy melkein joka pihlajasta kuitenkin tänä kesänä jonkin verran laikkuja.” Katajalla sieni on melko harmiton, mutta voi runsaana esiinRuostesieni vaivaa pihlajia Koivuja ruskettava koivunruoste taas uhkaa paikoin jopa ruskaa. Kasvutappioita sienestä voi kuitenkin aiheutua. Havaintoja taudista on Etelä-Suomesta ainakin Kuusamon korkeudelle asti, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erityis asiantuntija Heikki Nuorteva. Sieni aloittaa elinkiertonsa katajasta, johon se tekee kevätkesän sateisina päivinä keltaisia hyytelömäisiä itiöpesäkkeitä
Lisätietojen kysely pidentää käsittelyaikoja, Metsäkeskuksesta muistutetaan. Siihen asti ilmoituksen voi tehdä palvelun aiemmassa versiossa. Metka-tukien käsittely hidasta FARMTRAC, TÄYDELLINEN PIENIIN JA SUURIIN FARMTRAC, TÄYDELLINEN PIENIIN JA SUURIIN METSÄ-, PIHA SEKÄ MAATILAN TÖIHIN METSÄ-, PIHA SEKÄ MAATILAN TÖIHIN TRAKTORIT KUVASSA FARMTRAC 26HST, ETUKUORMAAJA, FARMPOWER VESAKKORAIVAN, SEKÄ NELITOIMIKAUHA 10988_.indd 6 10988_.indd 6 25.8.2024 13.03.03 25.8.2024 13.03.03. Moni suojelunarvoinen vanha metsä menee metsäkoneen kouriin. Luontonäkökulman mukaan EU:n biodiversiteettistrategia vaatii suojeltaviksi luonnontilaisia metsiä ja vanhoja metsiä. Hallituksen esityksessä taas puhutaan luonnontilaisista vanhoista metsistä. Vanhoja metsiä on määritelty ja kartoitettu jo 1990-luvulla. UUTISANALYYSI asioita myöten. Vetoomuksessa vaaditaan vanhoille metsille avointa – ja tiedeperusteista – määrittelyä. Hallituksen esittämät kriteerit luonnontilaisille vanhoille metsillä ovat niin tiukat, että puukustannusten noususta vastikään huolensa esittänyt metsäteollisuus voi olla varsin rauhassa. Hallitus on tänä vuonna ryhtynyt määrittelemään, mitä nämä metsät olisivat. Tukipäätöstä joutuu nyt odottamaan noin kolme kuukautta. Koneen Säätiö on noussut merkittäväksi luontoalan tutkimusrahoittajaksi ja sillä on käynnissä oma Metsän puolella -ohjelmansa. Sähköinen asiointi helpottuu loppuvuodesta, jolloin myös metsänkäyttöilmoituksen voi tehdä uudistetussa Metsään.fissä. Silloin vanhan metsän k r i t e e r e i h i n k u u l u i Pohjois-Suomessa muun muassa, että metsä ylitti uudistuskypsyysiän 20 vuodella eikä metsää ollut hakattu vuoden 1940 jälkeen. Oman lusikkansa soppaan heitti Koneen Säätiö, joka keräsi tutkijoilta loppukesästä nimiä vetoomukseen vanhojen metsien suojelemiseksi. Laajan lisäsuojelun kannattajat eivät ole olleet toimettomina. AJASSA 30.8.2024 6 Metsälehti.fi SUOMESTA tuskin löytyy sellaista metsien suojelun määrää, johon olisivat tyytyväisiä niin metsäteollisuus kuin luonnonsuojelijat. VALTTERI SKYTTÄ METKA -hakemusten käsittely on vaatinut ennakoitua enemmän käsityötä Suomen metsäkeskuksessa. Sen jälkeen pallo vanhojen metsien suojelusta on jälleen hallituksella. Porua on aiheuttanut myös valtion metsiä hallinnoivan Metsähallituksen toiminta. Luontopuoli on ilmaissut asian niin, että näin tiukasti määriteltyjä vanhoja metsiä löytyy vain saduista. Kaikkiaan tilanteessa ollaan keksimässä pyörää uudelleen. Metso-ohjelmassa metsänomistajille pitää nimittäin maksaa suojelusta asiallinen korvaus valtion kassasta. Pari päivää myöhemmin Metsähallitus julkaisi maastotyöohjeensa vanhojen metsien kartoitukseen. Suomi on sitoutunut suojelemaan tiukasti kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät osana EU:n biodiversiteettistrategiaa. Enemmistö piti hakemuksen täyttämistä helppona. Nyt nähdyillä vanhan metsän linjauksilla on selvää, että edessä on uusia Aalistunturin kaltaisia hakkuiden estämisiä. Ympäristöministeriö tavoittelee vanhan metsän kriteereistä nyt annettujen lausuntojen läpikäyntiä valmiiksi elokuun loppuun. Äkkiseltään katsottuna peli näyttää selkeältä. Luontopuoli älähti, että ohjeet olisi ollut hyvä saada tietoon jo lausuntoajan puitteissa. Lausuntoaika hallituksen esittämistä vanhan metsän määritelmistä päättyi elokuun alkupuolella. Jotta käsittelyaikoja voitaisiin lyhentää, tulisi tukihakemukset täyttää mahdollisimman tarkasti. Ta l o u s k u r i n n i m e e n vannovaa hallitusta tuskin haittaa, jos vanhan metsän määritelmät ovat niin tiukat, että lisäsuojeltavaa löytyy vähän. ERIMIELISYYTTÄ on perusEU:N METSÄLINJAUKSET ISKEVÄT KIPINÄÄ Vanhojen metsien määrittely jos jokin on vallankäyttöä. Ei siis liene yllätys, että käynnissä oleva määrittelytyö ”jäljellä olevien” vanhojen metsien löytämiseksi on muodostumassa metsäsodaksi. Suojelun arvoisista metsistä on syntymässä jälleen pitkä kiista, ellei peräti metsäsota, toimittaja Valtteri Skyttä kirjoittaa . HALLITUKSEN esityksessä sanotaan vanhoista metsistä, että ”yksityismailla kriteerit täyttävät kohteet suojellaan Metso-ohjelman keinoin”. Metsäkeskus on pyytänyt palautetta Metsään.fi:ssä tukihakemuksia täyttäneiltä. Ympäristöjärjestöt järjestivät elokuussa Helsingissä Metsämarssin eli mielenosoituksen vanhojen metsien ja luonnonmetsien suojelun puolesta. Tämän hetken kriteeriluonnos linjaa Lapin vanhoiksi metsiksi 160–200-vuotiaan puuston, jossa lahopuuta on pohjoisen mäntyvaltaisissa metsissä vähintään 10–20 kuutiota hehtaarilla. Tylsäksi metsäkeskustelua ei tee sekään, että samaan aikaan ryhdytään vääntämään EU:n ennallistamisasetuksen viemisestä käytäntöön. Kysymyksenä on esitetty, miksi maastotyöohjeet julkaistiin vasta elokuun puolivälissä, mutta kartoituksia on tehty jo kesällä
Uittokalustolla on yksinmyyntioikeus kilpailevaan, biologiseen Rotstop-kantokäsittelyaineeseen. ”Epäselvien ohjeiden vuoksi emme ehtineet määräaikaan mennessä hakea jatkoa luvalle, mutta jatkamme Tukesin kanssa keskusteluita. Korjuujälki on parantunut ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. ” Kantourean myynti jatkuu keskeytyksettä JUSSI COLLIN KORJUUJÄLKI on parantunut aavistuksen. Myös Metsä Groupin omiiin korjuukohteisiinsa teettämissä tarkastuksissa on huomattu parannusta korjuujäljessä, jopa selvästi Metsäkeskuksen tarkastuksia enemmän. Selvitysten lisäksi lupa itsessään maksaa, eikä Tukes pysty ennen selvityksiä määrittämään hintaa. ”Eniten korjattavaa oli hakkuiden voimakkuudessa. Toimitusjohtaja Juho Ristikankare luottaa biologisen valmisteen menestykseen. Kantourea on sille tärkeä myyntituote. Ureamarkkinoiden kevytsarjalaiset, JL-tuote ja Satakemia, eivät vielä ole hakeneet urealuvilleen jatkoa. Pirkanmaalaisen Innoforin uusi palvelu on yksi maailman edistyksellisimmistä hankkeista, joka täyttää vaativimmatkin päästöhyvitysmarkkinoiden ehdot. Hinta kohoaa 66 000–125 000 euroon, jos valmiste todetaan normaalin riskin tuotteeksi. Tarkastuksissa havaittiin myös liian leveitä ajouria sekä puustovaurioita”, kertoo valvontaja tarkastuspäällikkö Harri Hytönen Metsäkeskuksesta. Uittokalusto ilmoittaa ykskantaan, ettei se hae myyntilupaa kantourealle. Hakkuut oli toteutettu pääosin vuosina 2022–2023. Vähintään lain kriteerit täyttäviä kohteita oli 65 prosenttia ja virheellisiä yhdeksän prosenttia. AJASSA 30.8.2024 Metsälehti.fi 7 MIKKO RIIKILÄ YARA hakee jatkoa kantourean myyntiluvalle. Viime vuoden tarkastuksissa 91 prosenttia kohteista todettiin lain vaatimuksen mukaisiksi. Metsäkeskus tarkasti viime vuonna 300 harvennushakkuuta, joista 11 oli ilmoitettu jatkuvan kasvatuksen hakkuiksi. Erään arvion mukaan vaadittavat selvitykset ja laboratoriotutkimukset maksavat jopa yli 300 000 euroa. Muut ureaa tuoneet ja myyneet yritykset eivät vielä ole jatkolupaa hakeneet. ”Tuotteen saatavuus on turvattu”, hän vakuuttaa. Yaran liiketoimintapäällikkö Juha Sarlundin mukaan jatkoluvan käsittely voi kestää parikin vuotta, mutta siihen asti kantourean myyntiä voidaan jatkaa vanhan luvan turvin. Tämä varmistaa vaarassa olleen urean saatavuuden ilman keskeytystä. Vuonna 2023 metsäyhtiön korjuukohteista 67 oli tehty suositusten mukaisesti, mutta alkuvuoden 2024 harvennuksista 75 prosenttia. Suomen metsäkeskuksen viime vuonna tarkastamilla harvennuksilla korjuujälki oli erityisen hyvää ja metsänhoitosuositusten mukaista 26 prosentilla tarkastuskohteista, kun vuoden 2022 tarkastuksissa hyviä kohteita oli 22 prosenttia. Halua olisi, mutta jatkoluvan hinta on kova. Kysyntä on lisääntynyt, ja esimerkiksi Metsä Group on ilmoittanut siirtyvänsä kokonaan Rotstopin käyttöön ensi kevääseen mennessä. Laita metsäsi tuottamaan myös hiilinieluna: innofor.fi 10988_.indd 7 10988_.indd 7 25.8.2024 13.03.04 25.8.2024 13.03.04. Vuotta aiemmin virheellisten osuus oli 14 prosenttia. Monella tarkastuskohteella puustoa oli jäänyt metsään liian vähän harvennuksen jälkeen. JL-Tuotteen toimitusjohtajan Arto Pajukon mukaan kantourean ensimmäisenä markkinoille tuonut yritys haluaa pysyä markkinoilla jatkossakin. Meillä metsätilakauppa käy! Metsäsi hiilitonnit tuotoksi Oikeanlainen metsänhoito voi tuoda metsänomistajalle tuloja myös hiilensidonnasta. Itse lupa maksaa 5 000– 30 000 euroa, jos kantourea todetaan matalan riskin tuotteeksi
Parhaillaan Kreikkaan nousee viidenkymmenen luksusmökin lomakylä. Hirsialan vienti on ollut noin 40–50 miljoonaa euroa vuodessa. Tuore tilaus on askel oikeaan suuntaan, eikä se ole ainoa. ”Pääosin tukki viedään Suomesta kakkosnelosena tai egyptinparruna maailmalle, eli erittäin matalan jalostusasteen tuotteina. Nyt yksittäinen kauppa on vuositasolla liki saman verran. Yritys on vienyt 50-vuotisen historiansa aikana hirsirakennuksia kaikkiaan 30 maahan. Jonkin verSUOMALAINEN HIRSI KELPAA MILJARDÖÖREIL LE Kontion 250 miljoonan euron arvoinen ennätystilaus paikkaa kotimaan hiljaista kysyntää. Kaikkiaan tehtaan tuutista tulee vuosittain noin 1 500 hirsirakennusta, ja omalla sahalla puuta jalostetaan keskimäärin 130 000 kuutiota vuodessa. LEINONEN, KUVA ”NYT PYSTYY elämään niin kuin on saarnannut.” Näin toteaa tyytyväisenä Kontiotuotteen, tuttavallisemmin Kontion, toimitusjohtaja Mika Rytky. Kotimaan ulkopuolella kilpailijoita on muutamia. AJASSA / HAASTATTELU 30.8.2024 8 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI ANTTI J. Puunkorjuu alihankintana Teollinen hirsirakenteiden valmistus on pitkälti suomalaista liiketoimintaa. Kontio on maailman suurin hirsitalovalmistaja, ja sen Pudasjärvellä toimiva tuotantolaitos on sekin maailman suurin hirsitalotehdas. Olen monta vuotta puhunut, että pitäisi saada puunjalostusastetta nostettua ja sitä kautta lisää vientieuroja ja työpaikkoja Suomeen”, Rytky summaa. Yritys toimittaa hirsirakennuksia yhteensä 250 miljoonan euron arvosta kahteen paikkaan, joista toinen on Välimerellä ja toinen Euroopan ulkopuolella. Raaka-aine on kotimaista PEFC-sertifioitua mäntytukkia, joista suurin osa on peräisin 100–150 kilometrin säteellä tehtaasta. Yhteensä 10 000 asuntoa sisältävä vientikauppa on paitsi yritykselle myös Suomelle merkittävä. Kotimaisesta mäntytukista hirsirakennuksia valmistava Kontio sai elokuun alussa vahvistettua ennätyskaupat. Ostaja on yritystoiminnalla ja -järjestelyillä omaisuutensa luonut Forbes-listattu miljardööri, joka haluaa pysytellä julkisuudelta piilossa. 10885_.indd 8 10885_.indd 8 25.8.2024 12.58.27 25.8.2024 12.58.27
Istutuskoivikosta ei tule ilman harventajan apua hienoa tsehovilaista koivikkoa. Lisäksi vaadittiin taitoa tuottaa premium-taloja suuressa volyymissa. Ei paha. Kunhan taimikonhoidot ja harvennukset hoidettaisiin ajallaan, lähtisi Suomen puuntuotanto reiluun kasvuun. ”Kesän jälkeen kysyntä on lähtenyt elpymään ja näyttäisi, että pahin olisi ohi, mutta kuinka hyvälle kasvutielle päästään, sitä ei kukaan vielä tiedä. Suomen metsät kasvavat nykyään vain 103 miljoonaa kuutiota (sisältää kasvun myös heikosti tuottavilla mailla ja suojelumetsissä) ja vuosittainen hakkuumäärä on vain 80 miljoonaa kuutiota. Suomessa on kunnollista metsämaata 20 miljoonaa hehtaaria. Voin suositella retkeä. Tukkia tulevan kevään tarpeiksi ostetaan loppuvuodesta. Se oli yksi, joka ratkaisi, että hei sinä ymmärrät sarjatuotannon.” Loppuvuodesta tukkikaupoille Sitä, kuinka paljon puuta tuore ennätystilaus kokonaisuudessaan nielee, Rytky ei vielä lähde arvioimaan. Ukrainan sodan myötä puun tuonti puolittui, ja arvatenkin osittain sen seurauksena pyöräretkemme päätepisteestä Kotkasta lopetettiin Sunilan sellutehdas. Suomeen tuotiin 10 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa 2000-luvulla. ISTUNUT 30 eri yrityksen hallituksessa, nyt esimerkiksi mediakonserni Kalevan hallituksessa. Kotkasta pääsee Kouvolaan takaisin reilulla viidellä eurolla junan kyydissä. Kontion entisen omistajan PRT-Forest-konsernin toimitusjohtajana. Se on muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna hieman kalliimpaa. Ymmärrän, että ihmiset eivät henkilökohtaisista syistä halua hoitaa metsiään, eikä heitä siihen pitäisi pakottaa. Metsien kasvuun laittaminen ei vaatisi ihmeitä. Retkellä koukkasimme ihailemaan ulkoapäin montaa mennyttä ja nykyistä metsäteollisuuden jättilaitosta. Kontion päämarkkina on edelleen Suomessa. Rytky paljastaa, että Kontio on rakentanut Lappiin hulppeita huviloita, joita ei löydy Googlen karttapalvelusta. Metsien aktiivinen hoito työllistää ihmisiä, ja Suomi saisi kaivattuja vientituloja. Luksusta sarjatuotantona Kotimainen hirsi on rakennusalalla luksustuote. Taantuman jälkeen kovaa kasvua odotetaan hirsikerrostaloista, Kontion toimitusjohtaja Mika Rytky sanoo. PERHEESEEN kuuluu vaimo, kaksi aikuista lasta sekä kaksi suomenpystykorvaa HARRASTAA metsästystä ran mukaan mahtuu niin sanottua Lapin järeää, sillä vannesahalla varustettu tehdas nielee läpimitaltaan jopa kolmekymmentäsenttistä tukkia. Suomi on täynnä hoitamattomia metsiä, karkean arvioni mukaan kolmasosa metsistä on aktiivisten metsätalouden toimien ulkopuolella. ”Lapissa on syntynyt ihan oma bisnes luksusmatkailulle 10 viime vuoden aikana.” Luksustunnelmaa haki myös ennätyssopimuksen solminut miljardööri. Rakentamisen historiallisen paha lama ja kysynnän romahtaminen painoivat viime vuonna Kontion tuloksen pakkaselle. 53-vuotias ASUU ja on kotoisin Oulusta KOULUTUKSELTAAN diplomi-insinööri TYÖSKENNELLYt aikaisemmin mm. Näimme satulasta myös monta hoitamatonta metsää. Me ostamme pyöreää puuta pihaan tuotuna.” Puuta Kontiolle toimittavat esimerkiksi Metsähallitus, suuret metsäyhtiöt sekä Lapin puumarkkinat. Joka neljäs uusi omakotitalo rakennetaan hirrestä. Tuosta hyvin kasvavasta maapohjasta on suojeltuna 1,7 miljoonaa hehtaaria. Päädyimme Kotkaan monen hienon maiseman ja arkkitehtuurin helmen jälkeen. Tuntuu vain pahalta katsoa, kun ihmiset antavat merkittävän rahamäärän jäädä metsään tietämättömyyttään. Niihin julkisuuden henkilöt matkaavat yksityiskoneilla nauttimaan rauhasta kenenkään tietämättä. Soitto, ja koivikko saisi taas jatkaa kasvuaan. Tällainen iso kauppa luo hyvää pohjaa tulevaisuuteen kestää Suomessa olevia rakentamisen kausivaihteluita”, Rytky summaa. Suoraan yksityismetsänomistajien kanssa yritys hieroo puukauppoja harvoin. KUKA KUKA AJOIMME YSTÄVÄNI KANSSA kesällä polkupyörällä Kouvolasta Inkeroisten kautta Kotkaan. LISÄÄNTYVÄLLE PUUMÄÄRÄLLE olisi kysyntää Suomessa ja ulkomailla. SUOMI NOUSUUN PUUTA TUOTTAMALLA MIKA RYTKY KONTIOTUOTE Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2022. Myllykoski autioine liikehuoneistoineen symbolisoi rajua rakennemuutosta ja Inkeroisessa taas vesivoimalaitos (pyörätie menee patoa pitkin) ja Aallon suunnittelema tehdaskylä olivat vaikuttavia. Kun siihen on tehty viimeiset viilaukset, volyymitoimitukset alkavat ensi vuoden alkupuolella. Osan saisi vielä pelastettua yhdellä puhelinsoitolla puunostajalle. METSIEN JÄTTÄMINEN ilman rakastavaa kirvestä ei ole vain Kymenlaakson tapa. ”Pääosa puunkorjuuketjusta on alihankinnassa. Merkittävä vientikauppa ei kuitenkaan välttämättä lisää yrityksen puun tarvetta, vaan paikkaa alavireistä kotimaan kysyntää. Ensimmäinen rakennus nousee piakkoin. Pysähdyimme retkellä kylissä. Metsien kasvu ja hakkuut eivät ole lähellekään sitä maksimia, jonka voisimme suojelun ulkopuolella kasvavissa metsissä tuottaa kestävästi. Pellot oli laitettu komeasti kasvamaan koivua ja sitten jätetty omaan onneensa kasvamaan. 10885_.indd 9 10885_.indd 9 25.8.2024 12.58.28 25.8.2024 12.58.28. KYMENLAAKSO ON OLLUT suomalaisen metsäteollisuuden ydintä. Vaikka edellisen pääministerin mukaan Suomi kuuluu EU:n vauraisiin valtioihin, eivät tehokkaasti metsänhoidosta seuraavat miljardit olisi haitallisia velkaantuvalle kansantaloudelle. Pyöräreitti menee Kymijoen maisemissa, eikä matkalla tarvitse ajaa suuren valtatien laidassa. Minulla on tunne, että en nähnyt retkellä ensimmäistäkään harvennettua pellolle istutettua koivikkoa. Kokonaisuudessa hoitamattomien metsien merkitys kansantaloudelle on merkittävä. ”Tällä henkilöllä oli taustaa myös autoteollisuudesta, ja minulla on autoteollisuustaustaa. Kahdeksan kuution keskikasvulla metsiemme kasvu voisi olla 146 miljoonaa kuutiota vuodessa. 30.8.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA. Retken varrella olevista koivikoista monet olivat jo riukuuntuneet pelastamisen ulkopuolelle
10 Metsälehti.fi AJASSA LAATUTUKILLA TEKEE PAREMMAN TILIN – RUOTSISSA Ruotsissa metsäyhtiöt ja sahat julkaisevat puun hinnat nettisivuillaan. Tukin hinta määräytyy laatuluokan, läpimitan ja metsän sijainnin perusteella. 10886_.indd 10 10886_.indd 10 25.8.2024 13.06.23 25.8.2024 13.06.23. Lisähinta laadusta ei olisi mahdoton meilläkään
LAATULUOKKAA 2 oleva mänty on niin korkealaatuista, että se kelpaa huonekalujen raaka-aineeksi. Niiden lisäksi puu voidaan luokitella hylkypuuksi. Järjestelmän tavoite on ollut suunnata metsänhoitoa sellaisen puun tuottamiseen, jolle uskotaan olevan kysyntää tulevaisuudessa, liiketoiminnan kehittäjä Lars Björklund Biometriasta kertoo. Biometria on metsäyhtiöiden valtuuttama toimija, joka luokittelee sahoille saapuneet puut niiden laadun perusteella. Se on tyvitukkia, jonka yhdessä pölkyssä oksia saa olla korkeintaan viisi, ja niidenkin pitää olla läpimitaltaan alle 20 millimetriä. Järjestelmä kannustaa myös pienioksaisuuteen. Pölkyssä olevien oksien määrää ei ole rajoitettu, ja oksat saavat olla isompia kuin ykkösluokassa. Vastaanottorakennuksessa puut mitataan ja luokitellaan laadun perusteella. LAATULUOKAT 3 JA 4 männyllä vastaavat kuusen laatuluokkia 1 ja 2. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Tukit jatkavat matkaansa linjastolle, joka kasaa ne käyttötarkoituksen mukaisiin lokeroihin. Tukilta toivottuja ominaisuuksia ovat suoruus, riittävä läpimitta, tasalevyiset vuosilustot ja puuaineen virheettömyys. Kakkosluokan mänty ei kuitenkaan saa olla tyvitukkia. FAKTA 10886_.indd 11 10886_.indd 11 25.8.2024 13.06.24 25.8.2024 13.06.24. NELJÄ TAI KAKSI LAATULUOKKAA RUOTSISSA mäntytukilla on neljä laatuluokkaa ja kuusitukilla kaksi. Metsälehti.fi 11 AJASSA HELI VIRTANEN, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVAT R uotsissa metsänomistaja saa puukaupasta sitä enemmän rahaa, mitä parempilaatuista tukkia on onnistunut tuottamaan. Puutavara-autot purkavat lastinsa Keiteleen sahan tukkivastaanottoon. Ilmiö on seurausta tukkien laatuluokitusjärjestelmästä, jonka käyttöön metsäalan toimijat ovat sitoutuneet. Näiden laatuluokkien tukeista valmistetaan sahatavaraa rakennusteollisuuden tarpeisiin. Sitä ennen laatuluokkia oli hieman enemmän, mikä koettiin sahoilla hankalaksi. LAATULUOKAN 1 mäntytukki sopii puusepänteollisuuden käyttöön. LUOKITUSJÄRJESTELMÄ on ollut käytössä vuodesta 2007 lähtien
Metsänomistajan tilipussia saattaa kasvattaa esimerkiksi se, että metsä sijaitsee lähellä sahaa tai että puu on PEFCtai FSC-sertifioitua. Useimmiten käytössä on tukkeja yksittäin mittaava tehdasmittauslaite eli tukkimittari. Tietoa kuoren paksuudesta tarvitaan kuorettoman läpimitan määrittelemiseen. Ruotsalainen metsänomistaja saa puukaupparahansa vasta sahalla tehdyn laatuluokittelun ja mittauksen jälkeen. Hinnat annetaan maantieteellisille alueille, eli yhtiö voi noudattaa hinnoittelussaan esimerkiksi maakuntajakoa. Järjestelmä myös ohjaa puun katkontaa niin, että jokaisesta rungosta saadaan suurin mahdollinen arvo”, Björklund sanoo. ”Laatuluokittelusta seuraa, että hyvin hoidettu metsä tuottaa paremmin kuin huonosti hoidettu. ”Monet yritykset ovat määritelleet kuusitukille vain yhden, laatuluokasta riippumattoman hinnan”, Björklund kertoo. Keitele Timber investoi Keiteleen sahalle voimakkaasti vuosina 2025-2026. ”Männyllä laatuluokkien väliset hintaerot ovat hyvinkin isot. Siksi prosessia pyritään automatisoimaan: ”Pisimmälle on edetty niillä laitoksilla, joilla on käytössään tukkiröntgen.” Metsäyhtiöt ilmoittavat hinnat internetissä Ruotsissa sahat määrittelevät itsenäisesti kuutiohinnat eri puutavaralajeille ja laatuja läpimittaluokille. Puutavara-auto tyhjentää tukkikuorman sahan vastaanotossa linjastolle, josta puut kulkevat yksi kerrallaan metalli-ilmaisimen kautta 3D-röntgenmittaukseen. Taalainmaalla siitä saattaa saada jopa lähes kaksinkertaisen hinnan Norrbotteniin verrattuna. Samalla operaattori vähentää tiettyjen laatuvirheiden osuuden koko tilavuudesta. Useimmat yhtiöt päivittävät kulloisetkin hinnat internetsivuilleen. 30.8.2024 12 Metsälehti.fi AJASSA Metsänomistajan kannattaa pitää nämä laatutoiveet mielessään, kun suunnittelee taimikonhoitotöitä tai harvennushakkuita. Kuusitukin laatuluokkien 1 ja 2 välinen hintaero on yleensä pieni, oltiinpa missä päin Ruotsia tahansa. Mittauslaitetta käyttävä Bionat näyttävät vaihtelevan yhtiöiden välillä vähemmän kuin verrattaessa tietynlaatuisesta ja -läpimittaisesta tukista eri maakunnissa maksettavia hintoja toisiinsa. Lisäksi yhtiöt voivat maksaa puulle erilaisia hintalisiä, jotka eivät käy ilmi listahintoja tutkimalla. Puusepänteollisuuteen soveltuvan ykkösluokan mäntytukin hinnat ovat Keski-Ruotsin Taalainmaalla keskimäärin hiukan korkeampia kuin Pohjois-Ruotsin Norrbottenissa. Etenkin ykkösluokan hinta on niin korkea, että sitä kutsutaan toisinaan sisäänheittohinnaksi”, Björklund sanoo. Suomessa puukauppatili perustuu metsässä tehdyn hakkuukonemittauksen tuloksiin. Tuotannon on määrä kasvaa lähes 50 prosenttia ja kapasiteetin 600 000 kuutiometriin valmista sahatavaraa vuodessa. Björklundin mukaan laatuluokittelu hidastaa tukkien lajittelua hiukan, eli aiheuttaa siinä mielessä kustannuksia. Rakentamiseen sopivan nelosluokan mäntytukin hinta vaihtelee selvästi enemmän. ”Jos suomalaiseen hakkuukonemittaukseen vertaa, ruotsalainen metsänomistaja joutuu odottamaan rahojaan hiukan pidempään. metrian operaattori määrittelee puulajin, arvioi laadun sekä kuoren paksuuden. Toisaalta sahoille menevä puu kuljetetaan hakkuukohteelta eteenpäin ensimmäisenä, joten metsänomistaja saa maksun kuitenkin suhteellisen nopeasti.” Biometria mittaa puut sahoilla Biometrian henkilöstö ottaa puut vastaan sahoilla ja lajittelee tukit pituus-, läpimittaja laatuluokkiin. Markkinat määräävät, mitä puusta maksetaan missäkin päin Ruotsia. Sahoilla puu mitataan samoilla menetelmillä kuin Suomessa. Samalla alueella hin10886_.indd 12 10886_.indd 12 25.8.2024 13.06.27 25.8.2024 13.06.27
Ainakaan ei saisi olla niin, että koko metsä kaadetaan jo ennen kuin se ehtii saavuttaa tukkipuun mitat”, Rautkari sanoo. Kätkettyä laatuhinnoittelua Heräjärvi huomauttaa, että Suomessakin maksetaan laadusta. ”Vaatisi ison rakenteellisen remontin siirtyä järjestelmään, jossa puukauppamaksut perustuisivat tehdasmittaukseen”, Keitele Timberin toimitusjohtaja ja Sahateollisuuden puheenjohtaja Matti Kylävainio sanoo. Heräjärven mukaan hyvälaatuisesta tukista ei ole Suomessa pulaa, mutta se ei välttämättä ohjaudu niille yrityksille, jotka siitä eniten hyötyisivät. Yksi hyötyisi, toinen häviäisi Suomessa kuusitukin alamitta on 16 ja mäntytukin 15 senttiä. Heräjärven mukaan Suomen on turha yrittää kilpailla huonon tai keskinkertaisen raaka-aineen tuotannossa. Sahoilla tieto puun alkuperästä on olennainen siksi, että vastaanottomittauksilla kontrolloidaan metsäkonemittauksia. ”Tietyllä tavalla se olisi oikeudenmukaisempaa. Selluteollisuuden raaka-aineen tarve on yksi ratkaistava kysymys. Siksi Ruotsissa ja Keski-Euroopassa käytettävässä hinnoittelumallissa läpimitta on?laadun lisäksi olennainen tekijä. Jalostusastetta olisi varaa nostaa Samoilla linjoilla on Aalto-yliopiston puumateriaalitieteen professori Lauri Rautkari. Hänen mukaansa eräkohtainen mittaus on kuitenkin teknisesti mahdollinen, sillä puuerät käsitellään vastaanottomittauksessa leimikko kerrallaan. Paraslaatuiset leimikot saattavat silti mennä niiltä sivu suun, koska ne eivät välttämättä pysty tarjoamaan muista puutavaralajeista yhtä hyvää hintaa kuin isommat kilpailijat.” VIENTITULOJA JA ILMASTOHYÖTYJÄ MIKÄÄN ei teoriassa estä sitä, että Suomessa alettaisiin maksaa tukista sen laadun perusteella. ”Laatuhinnoittelu kannustaisi metsänomistajia kasvattamaan laadukkaampaa puuta, josta voitaisiin valmistaa arvokkaampia tuotteita ja saada enemmän vientituloja.” Samalla hyötyisi ilmasto, koska entistä suurempi osuus puusta päätyisi rakentamiskäyttöön pitkäaikaiseksi hiilivarastoksi. Rautkarin mukaan kannattaisi myös tutkia, millaisia esteettisesti järkeviä julkisivumateriaaleja olisi mahdollista tuottaa, jotta vältyttäisiin muutaman vuoden välein toistuvilta huoltomaalauksilta. Lisäarvoa saataisiin kehittämällä esimerkiksi lahonkestotai palonsuojausmenetelmiä. Yhtä hyvin siitä voitaisiin valmistaa pitkän kierron tuotteita, siis sahatavaraa, jonka ulkonäkö ei välttämättä ole priimaa mutta joka ominaisuuksiltaan kuitenkin sopii rakentamiseen ja kehittyvien markkinoiden tarpeisiin. Metsänomistaja voi saada tavallista paremmat puukauppatulot myös, jos onnistuu myymään tukkinsa sopivaan paikkaan. Jos puunostaja havaitsee leimikon laadun keskimääräistä paremmaksi, yhtiö voi korottaa sahatukin keskihintaa. AJASSA 30.8.2024 Metsälehti.fi 13 ”Laatuluokittelusta seuraa, että hyvin hoidettu metsä tuottaa paremmin kuin huonosti hoidettu.” Sahalla tukit kulkevat ensin metalli-ilmaisimen lävitse. ”Nyt käytössä oleva hinnoittelumalli kannustaa tuottamaan maksimimäärän kuutioita per hehtaari per vuosi. JOS metsissä kasvavan puun laatua pystyttäisiin hiljalleen kohottamaan, metsäteollisuus vähintäänkin säilyttäisi kilpailukykynsä, tai luultavasti se parantuisi, toteaa puutuotetekniikan professori Henrik Heräjärvi Itä-Suomen yliopistosta. ”Pitäisi miettiä, miten vähemmästä metsästä saadaan enemmän rahaa Suomeen. Jos tuo läpimitta täyttyy, puu luokitellaan tukiksi ja metsänomistaja saa siitä kuutiometrimäärään perustuvan hinnan. Suomessa on kuusija koivutukkia käyttävää vaneri-, viilupuuja viiluteollisuutta, joka Ruotsista puuttuu lähes täysin. Kylävainion mukaan puukauppojen maksuperusteiden muuttamisella ei olisi vaikutusta sahojen maksukykyyn kokonaisuudessaan. SAHAT: TEKNISESTI TÄYSIN MAHDOLLISTA Laatuhinnoittelu kannustaa metsänhoitoon, jonka tuloksena syntyy mahdollisimman virheetöntä puuainesta, kuten kuvan järeää männyn tyvitukkia. Ville Pulkkinen toimii Keiteleen sahalla tukkivastaanoton operaattorina. Jos hyvälaatuisesta järeästä puusta alettaisiin maksaa enemmän, heikompilaatuisen pienen puun hinta laskisi. Jos järeää ja sahauskelpoista puuta pystyttäisiin toimittamaan nykyistä alhaisempaan hintaan, voisi avautua uusia markkinoita.” Kylävainio toteaa, että Suomen sahauskapasiteetista vain reilu 70 prosenttia on käytössä. ”Tyypillisesti pienemmät yritykset kaipaavat hyviä tukkilaatuja ja kykenevät niistä myös maksamaan. 10886_.indd 13 10886_.indd 13 25.8.2024 13.06.34 25.8.2024 13.06.34. Jos metsäkone esimerkiksi mittaisi systemaattisesti kaksi prosenttia enemmän tukkia kuin mikä on todellinen tukin määrä, siitä muodostuisi sahalle valtava kustannuserä, Kylävainio selittää. Hän huomauttaa, että iso osa sahatavarasta menee sellaisenaan tai korkeintaan höylättynä vientiin. Kuitenkin saanto eli sahatavaraksi päätyvä osuus tilavuudesta jää pieniläpimittaisessa tukissa selvästi pienemmäksi kuin isossa. Nyt heikkolaatuinen järeä puu ohjautuu turhan herkästi massateollisuuden käyttöön tai energiaksi. Jo nyt sahat pyrkivät käyttämään tukin parhaan arvosaannon antavaan tuotteeseen. Sahatavaran tuotanto on alimmillaan kymmeneen vuoteen, noin 10 miljoonassa kuutiossa, kun mahdollisuuksia olisi 13,5 miljoonan kuution vuotuiseen tuotantoon. Lujuuslajiteltavaa sahatavaraa valmistetaan enimmäkseen kuusen sydäntavarasta, joten kuusella liian leveät vuosilustot ytimen lähellä voivat ennakoida ongelmia. Laadun sijasta määrä on ykkösasia.” Kuusen ja männyn puuaineen tiheys jää sitä alhaisemmaksi, mitä nopeammin puu kasvaa. Lisäksi täällä on Ruotsia enemmän pylvästeollisuutta, joka käyttää laadukasta mäntyä ja maksaa siitä hyvin. Hän käyttää mittalaitteita ja lajittelee tukkeja laadun mukaan myös silmämääräisesti. Ne metsänomistajat, jotka ovat istuttaneet puita niille sopiville kasvupaikoille ja hoitaneet metsiään aktiivisesti, saisivat työstään korvauksen.” Uusia markkinoita sahatavaralle Kylävainion mukaan uudenlainen hinnoittelu voisi lisätä suomalaisen sahatavaran kysyntää alemman hintatason markkinoilla, esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, Intiassa ja Kiinassa. ”Olemme kaukana markkinoista, ja suomalainen puu on kallista eikä sen hintakilpailukyky riitä kaikkialle
11009_.indd 14 11009_.indd 14 25.8.2024 13.26.24 25.8.2024 13.26.24. Alkuvuoden aikana hinta on vahvistunut, vaikka rakentaminen on ollut alamaissa.” Koronasuhdanteen jälkeen kuusisahatavaran hinta laski noin 200 euroon, mutta viime talven nousu 220 euron tasolle tuli yllätyksenä. Hänen itsensä asettama ehto täyttyy, sillä yhtiöiden puunhankinta-alueet limittyvät. Yllätysnousun vuosi Kopran mukaan Venäjälle asetetut pakotteet ovat alkaneet tuntua sahatavaramarkkinoilla. Kopra on tänä vuonna noussut kilpailijansa eli sahaja levy-yhtiö Koskisen Oyj:n kymmenen suurimman henkilöomistajan joukkoon. Omistusosuus on tosin vain 3,24 prosenttia. ”Hyödyntämätöntä resurssia, josta voisi ammentaa mihin tahansa investointeihin, ei ole.” Hän korostaa, että saatavuus on eri asia kuin kasvu. Nykyinenkin saatavuus on vaikeasti ylläpidettävä.” Kopran mukaan viimeisimmissä suurissa investoinneissa saatavuuskysymystä on väistetty. Hakkuumahdollisuuksien illuusio Kopra painottaa puunhankintayhteyttä, koska hän sanoo illuusioksi sitä, että metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. Kyseessä on myyntihinta sahan portilla. Mäntyja kuusisahatavaran hintakäyrät menevät yleensä kä”Yritysjärjestelyissä oltava puunhankintanäkökulma” Westaksen Pekka Kopra on noussut yhdeksi kilpailijansa Koskisen Oyj:n suurimmista henkilöomistajista. Hänen viestinsä rohkeasti investoineille industrialistiveljilleen on, että jos nyt puun saatavuus tuntuu vaikealta ja hinta korkealta, niin syyn näkee kuvastimesta. ”Markkinat ovat pysyneet paremmin tasapainossa. ”On suojelu, on hiilivarasto, on metsänomistajien myyntihalut. Hinta ei ole historian korkein, mutta selvästi yli pitkän ajan keskihinnan. PUUKAUPPA & TALOUS 30.8.2024 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JUHA SINISALO, KUVA ”METSÄYHTIÖIDEN yritysjärjestelyissä täytyy aina olla puunhankinnallinen näkökulma”, Westaksen omistajajohtaja Pekka Kopra sanoo. Pekka Kopra kuittaa kuitenkin huhut sillä, että vahvasti omistajasementoidussa yhtiössä myyjät puuttuvat. Sellaisesta suhdanteesta ei Kopran mielestä kuitenkaan ole kyse, että sille kannattaisi antaa nimi. Koskisen Oyj:stä 60 prosenttia on sementoitu omistajasuvulle, ja myös vakuutusyhtiöt ovat isoja ankkuriomistajia. Jos kyse on kilpailijan nurkkaamisesta, niin Kopran mukaan se toppaa myyjien puuttumiseen. Paikka omistajaluettelossa on kuitenkin viesti siltä varalta, että jollakin myyntihalut heräävät. ”Tämän vuoden tulos on tehty jo alkuvuonna.” Pörssin kautta ostettu nurkka sahaja levy-yhtiö Koskisesta on herättänyt jossittelua yritysjärjestelyistä
laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,64 . 35,33 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,48 . 55,49 . 27,03 . 40,85 . 83,10 . 68,20 . 80,38 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,29 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,77 . 52,22 . 28,95 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,88 . Ensiharvennus Hankintahinnat LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 26,46 . 83,27 . 34,47 . Uudistushakkuu 82,42 . 73,93 . 40,90 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 37,97 . 56,68 . 49,86 . .. 81,63 . 82,14 . 35,45 . 31,48 . 27,59 . 52,79 . 42,23 . nousussa . 50,58 . Kuitupuun kovemmat hinnat eivät ole kuitenkaan laskeneet tukkihintoja. 33,10 . 33,82 . 80,74 . 37,16 . Hankintahinnat 79,94 . 27,59 . 33,43 . Hankintahinnat 80,60 . 51,49 . 31,24 . 32,21 . ”Tämän vuoden tulos on tehty jo alkuvuonna. 36,33 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,30 . Kopra myöntää, että ilman sivutuotteiden hinnannousua olisi hätä kädessä, mutta suurempi pelastus tuli sahatavaramarkkinoilta. 35,21 . 84,59 . 77,59 . 32,11 . 34,08 . Suomessa uusien isojen sahojen startit ovat takellelleet, ja jos sahat viimein lähtevätkin hyvään käyntiin, niin tilanne keikahtaa ylitarjonnaksi. 41,75 . . 65,17 . 38,43 . 35,36 . 65,60 . 83,00 . 40,03 . 26,89 . 39,93 . m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2007 20 40 60 80 100 2011 2015 2019 2024 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 642 806 Puukauppamäärä vko 33, m 3 si kädessä, mutta talvella mäntytavara jäi jälkeen, paljolti Lähi-idän levottomuuksien vuoksi. 32,72 . 34,41 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 72,86 . 30,20 . 35,68 . Uudistushakkuu 82,01 . 39,18 . nousussa . Uudistushakkuu 84,19 . 40,02 . nousussa . 35,08 . 34,01 . 40,69 . 59,06 . 26,24 . 41,20 . .. 34,26 . 33,85 . 41,20 . Harvennushakkuu 68,42 . 41,95 . 64,20 . 32,99 . 70,01 . 30,13 . Kilpailukyvyn hakeminen puunhinnasta ja tuotantokustannuksista olisi ’p-ka paikka’.” Sahurit voivat olla tyytyväisiä, että kuitupuusta käydään viimeinkin aitoa hintakilpailua. Uudistushakkuu 81,30 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,04 . 42,23 . 43,20 . Kun puristaa ennustetta, niin Koprasta saa irti, että hän pitää todennäköisenä sahatavaran lievää hinnannousua, mutta kannattavuus katoaa tukin hintaan. 38,24 . 76,02 . 33,22 . 27,23 . 48,11 . 29,78 . 39,36 . Harvennushakkuu 73,79 . Uudistushakkuu 77,20 . 33,79 . 39,73 . 52,60 . 49,55 . 70,14 . Ikuinen närä tukin ja kuitupuun epäterveestä hintasuhteesta saattaa olla tauolla, mutta ei ole kadonnut mihinkään. 66,82 . 33,95 . nousussa . Ensiharvennus 66,19 . Ensiharvennus Hankintahinnat 47,91 . Ensiharvennus 27,59 . 72,08 . 31,88 . ”Myyntihintojen pettäminen olisi sahoille tuloskatastrofi, kun samanaikaisesti kantohinnat ovat korkealla. 81,91 . 62,11 . 40,15 . 34,21 . 75,76 . 31,72 . 83,19 . 33,15 . 27,39 . 32,41 . 35,28 . 26,67 . Hankintahinnat ET EL Ä-P OH JA NM AA . Vaikka kantohinnat maltillisesti laskevat, ne eivät romahda. 27,94 . Uudistushakkuu 83,13 . 36,26 . Harvennushakkuu 76,44 . 34,13 . Ensiharvennus 57,87 . . 11009_.indd 15 11009_.indd 15 25.8.2024 13.26.27 25.8.2024 13.26.27. 39,84 . 82,54 . 65,22 . 43,83 . 35,00 . 32,18 . 33,89 . 33,81 . 79,56 . 34,14 . nousussa . 33,52 . 83,83 . 40,01 . Hankintahinnat 79,44 . 33,22 . nousussa . Uudistushakkuu 81,82 . 31,40 . 51,02 . 52,02 . 36,17 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 32,67 . 44,14 . 30,35 . Ensiharvennus 53,60 . 32,04 . 34,42 . Hankintahinnat 48,34 . 34,88 . 80,49 . 32,65 . 74,73 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,23 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 30-33 keskiarvo . 37,66 . 70,63 . 61,28 . 34,70 . 82,14 . 39,95 . 34,83 . Ensiharvennus Hankintahinnat 79,40 . 29,80 . 32,31 . Purun hinta on kaksinkertaistunut, hakkeen hinta noussut parikymmentä prosenttia. 54,73 . 38,53 . 34,58 . 41,79 . Tilanne on kuitenkin herkkä. 32,98 . Milj. 70,04 . 58,93 . 52,44 . 33,26 . 36,07 . 52,95 . Loppuvuoden aikana kannattavuus menee lähelle nollaa.” Sivutuotteet osa pelastusta Sivutuotteiden, eli sahahakkeen, purun ja kuoren, hinnat ovat nousseet merkittävästi kahdessa kolmessa vuodessa. 26,33 . 38,81 . 61,29 . 27,02 . 32,47 . 40,56 . 34,43 . Hankintahinnat 80,47 . 32,98 . 35,19 . 32,51 . Ensiharvennus 51,93 . 70,20 . 33,94 . 79,63 . 45,60 . 25,18 . 28,31 . 49,23 . 59,06 . 33,85 . 50,31 . 32,07 . nousussa . 39,13 . nousussa . Uudistushakkuu 79,64 . 28,16 . 47,17 . 84,06 . . Harvennushakkuu 77,13 . 76,30 . Harvennushakkuu 70,88 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 28,01 . 33,59 . Harvennushakkuu 74,15 . 35,51 . 41,14 . 73,88 . 39,29 . Uudistushakkuu 73,54 . 62,54 . nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,44 . Harvennushakkuu 74,38 . Harvennushakkuu 73,77 . 69,75 . 72,80 . 51,36 . 77,36 . Harvennushakkuu 75,96 . 50,70 . 28,54 . 35,15 . .. . 81,69 . 41,66 . Ensiharvennus 56,99 53,44 . 34,17 . AJASSA 30.8.2024 Metsälehti.fi 15 . 66,20
30.8.2024 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 16 Metsälehti.fi TUORE PUUKAUPPA MIKKO RIIKILÄ METSÄTILOJEN keskihinnat ovat jopa aavistuksen laskeneet tämän vuoden alkupuoliskolla viime vuoteen verrattuna, vaikka kantohinnat ovatkin nousseet merkittävästi. Tämän vuoden hintakehitys kertoo markkinoiden tasapainottumisesta”, sanoo Metsätilat.fin toimitusjohtaja Esa Viitarinne. Alkuvuoden aikana myynnissä olleista kohteista tehtiin ostotarjouksia keskimäärin vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Puusto oli pääasiassa kuusta ja mäntyä. Kesän kuluessa saatujen ostotarjousten määrä on kohonnut viime vuoden tasolle. Myös ostajan katkontaennuste tuki myyntipäätöstä. Vuoden 2023 keskiarvo on indeksiluku sata. Myytävät tilat ovat pääosin metsäpalstoja, mutta osa myyntikohteista on tontteja, peltoja ja maaseutukiinteistöjä. Kohde koostui kahdesta, 0,4 ja 0,8 hehtaarin suuruisesta kesäkorjuukelpoisesta kuviosta. Erot parhaimman ja huonoimman tarjouksen välillä olivat kymmenen euron luokkaa sekä tukkiettä kuitupuulla. Rekisteröidy saadaksesi säännöllisesti tietoa puumarkkinoista treebula.fi 11009_.indd 16 11009_.indd 16 25.8.2024 13.26.28 25.8.2024 13.26.28. Yksityiset metsänomistajat ostavat tällä hetkellä suurimman osan metsätiloista. Tarjouksissa hajontaa Puutavaralajimäärä, m 3 hinta €/m 3 yhteensä, m 3 Kuusitukki 155 88 13 640 Mäntytukki 109 87 9 483 Kuusiparru* 14 45 630 Mäntyparru* 9 45 405 Kuusikuitu 50 41 2 050 Mäntykuitu 30 41 1230 Kuusilahokuitu 11 39 429 Koivutukki 6 56 336 Koivukuitu 23 41 943 Karsittu ranka 5 39 195 Hakkuutähde 230 3 690 Yhteensä 642 30 031 (ainespuu 407 m 3 , energiapuu 235 m 3 ) *parrun latvaläpimitta 9–13 cm Treebula saapuu pian Suomen markkinoille. Viime vuoden lopulla korkojen noustessa ostojaan vähentäneet metsärahastot ovat kuitenkin keväästä alkaen nopeasti lisänneet ostojaan. ”Näyttää siltä, että kaupanteko kiihtyy loppuvuodesta niin, että tänä vuonna ylletään suunnilleen viime vuoden tasolle metsätilakaupoissa. Läpinäkyvä ja riippumaton markkinapaikka puualan yrityksille. Tukkipuussa hätyyteltiin 90 euron hintoja ja kuitupuussa mentiin yli 40 euron. Nyt ostajien kiinnostus ja ostotarjousten määrä ovat lisääntyneet selvästi. 1/23 3/23 5/23 7/23 9/23 11/23 1/24 3/24 5/24 7/24 Lä hd e: M et sä til at .. 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 Etelä-Karjalassa pyydettiin kesälomien jälkeen tarjoukset pienestä uudistushakkuusta. Tarjouksia tuli paikallisilta sahoilta, energiayhtiöiltä ja metsäyhtiöiltä, yhteensä kuusi kappaletta. Lomien jälkeen metsätilojen tarjonta on edelleen runsasta, mikä enteilee suuria kauppamääriä. tys on ollut ilahduttavaa erityisesti Itäja Pohjois-Suomessa, missä ostotarjousten määrä viime talven aikana painui lähes huolestuttavan alhaiseksi. Keväällä vilkastui Myyntikohteille saatujen ostotarjousten indeksiluku tammikuu 2023–heinäkuu 2024. ”Mielestäni tämä kuvastaa sitä, että metsätilamarkkinat olivat vuonna 2022 ja vuoden 2023 alkupuoliskolla tosi kuumia. Hänen mukaansa viime talvena Metsätilat.fillä oli metsätiloja myynnissä noin 200, kun keväällä lumien sulettua määrä ponnahti noin 450 tilaan ja nyt lomien jälkeenkin tiloja on myynnissä nelisen sataa. Tarjouskilpailun voitti paikallinen saha sekä hintojen että korjuun nopeuden vuoksi. Kaikille tarjolla oleville tiloille löytyy ostaja ja toisaalta tilojen tarjontakin on yhä korkealla tasolla.” Viitarinteen mukaan kehiVauhti kiihtyy metsätilamarkkinoilla Metsätilakauppa alkoi keväällä viritä viime talven alhosta
11009_.indd 17 11009_.indd 17 25.8.2024 13.26.30 25.8.2024 13.26.30. 7290,00) Olemme mukana Jämsässä FinnMETKO 2024 konemessuilla 29.-31.8. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. Pilkemaster EVO 36 HC Lite -klapikone on suunniteltu tehokkaaksi ja kevyeksi käyttää. Tämä tekee siitä loistavan koneen esimerkiksi yhteiskäyttöön! Heti toimituksee n! Syyskuun toimitukseen: Pilkemaster Evo 36 TR 9950,00 Pilkemaster Evo 30 TR 8690,00 Koneen oikea väri on tummanharmaa. Puutavaralajimäärä, m 3 hinta €/m 3 yhteensä, m 3 Kuusitukki 155 88 13 640 Mäntytukki 109 87 9 483 Kuusiparru* 14 45 630 Mäntyparru* 9 45 405 Kuusikuitu 50 41 2 050 Mäntykuitu 30 41 1230 Kuusilahokuitu 11 39 429 Koivutukki 6 56 336 Koivukuitu 23 41 943 Karsittu ranka 5 39 195 Hakkuutähde 230 3 690 Yhteensä 642 30 031 (ainespuu 407 m 3 , energiapuu 235 m 3 ) *parrun latvaläpimitta 9–13 cm www.uittokalusto.. Tule tutustumaan Norwood LM30 tukkivannesahaan! Tervetuloa osastolle 258! Meiltä myös markkinoiden nopeimmat klapikoneet PILKEMASTER EVO 36 HC LITE KLAPIKONE 15950 , 00 Polttomoottori 14 hp Puun katkaisupituus: max 60 cm Suurin halkaisija: 36 cm Halkaisuterä: vakiona 2/4 Jarrullinen kärry Voimansiirto: hydraulinen Syöttörulla esiasennettu Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Pilkemaster EVO -sarjan klapikoneesta voit rakentaa lisävarusteilla juuri sellaisen, kuin tarvitset. Kampanjat voimassa 15.9.2024 asti Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta LM30 alk: 6560,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 14 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LUMBERMATE LM30 Max.tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! HETI toimitukseen! NYT -10% Koneesta ja lisävarusteista! Kuvan traileri lisävaruste (ovh
N EI L PA LM ER PH O TO G RA PH Y Metsät ovat vahvistuneet Euroopassa ja Kiinassa ja heikentyneet tropiikissa, Siperiassa ja Kanadassa, ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi kirjoittaa. Metsien MAAILMAN METSIEN HIILINIELU ON ENNALLAAN ”Neljä vuotta sitten raivattu rinnemännikkö kätki antoisan mustikkapaikan.” SUORITTAVA PORRAS TUKIN HINNOITTELU UUSIKSI Tropiikin metsäkato on tehnyt loven maailman hiilinieluihin. PS. 13). Näin voi tiivistää neljä vuotta kestäneen tutkimuksemme tulokset. Ne ovatkin kovassa iskussa, kun sahatavaran seuraava korkeasuhdanne koittaa. SAHAT OVAT INVESTOINEET Suomessa muutamassa vuodessa tehokkuuteen satoja miljoonia euroja. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Tässä kannattaisi ehkä harkita tukkipuun laatuhinnoittelun edistämistä. Yhdistimme paikan päällä kerättyjä metsätietoja pohjoisista havumetsistä, lauhkean vyöhykkeen metsistä ja trooppisista metsistä kolmen vuosikymmenen ajalta. Ryhmää johti amerikkalainen tohtori Yude Pan, ja työ ilmestyi arvostetussa Nature-lehdessä heinäkuussa. Trooppisten metsien pinta-ala sen sijaan on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien verran. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Yhtiöltä vaaditaan nyt massiivisia toimia vesistöjen kunnostamiseksi ennen kuin tämä ympäristörikos on sovitettu. Pohjoismaissa on runsas sadasosa maailman metsistä. Äskettäin jättimäisen hirsitalojen vientikaupan tehneen Kontion toimitusjohtaja Mika Rytky harmittelee (s. Hän arvelee, että laatuhinnoittelu voisi myös ohjata nykyistä enemmän järeää puuta sahoille. 8), että tukki viedään Suomesta pääosin maailmalle kakkosnelosena tai egyptinparruna, eli erittäin matalan jalostusasteen tuotteina. Uusilla sahalaitoksilla pitäisikin olla hyvät valmiudet laadun nostoon ja laatuhinnoitteluun. Mitä nopeammin kuusitai mäntytukki kasvaa, sitä alhaisemmaksi jää tukin puuaineen tiheys, eli puun laatu. Stora Enson alihankkija teki Suomussalmen raakkujoella hetkessä tyhjäksi metsäjättien vuosien imagoponnistelut. Laatuhinnoittelu ei ole uusi asia, joten ihmetellä täytyy, ettei sahateollisuus ole ottanut Ruotsista mallia ja luonut yhdessä MTK:n kanssa omaa, vielä parempaa malliaan Suomeen. Ympäristöministeri Kai Mykkänen totesi kesäkuussa, että hallitus huolehtii hiilinieluista pitkäjänteisesti: ”Kiertoaikoja pidennetään maltillisesti, ja liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin puututaan”. Euroopan puusto on karttunut, eikä metsäluonnon monimuotoisuudella ole ollut hätää. Oma tehtäväni oli Suomen, Ruotsin ja Norjan metsien hiilinielun arviointi sen tiedon varassa, jonka valtakunnan metsien inventointi tuottaa. Vaikka metsien hiilinielu supistuu yhtäällä, toisaalla se vahvistuu niin merkittävästi, että metsät jarruttavat kasvihuoneilmiön etenemistä maailmanlaajuisesti. 30.8.2024 18 Metsälehti.fi SUOMELLA OLISI OPITTAVAA tukkipuun hinnoittelusta Ruotsista (s. 10888_.indd 18 10888_.indd 18 25.8.2024 13.29.52 25.8.2024 13.29.52. Sahateollisuuden puheenjohtaja Matti Kylävainio suhtautuu ainakin tähän ajatukseen myönteisesti (s. Meillä puukaupan järjestelmä kannustaa metsänomistajia kasvattamaan puuta mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon, kun Ruotsissa metsänomistajaa palkitaan tukkipuun laadusta. Suomessa metsänomistajalle maksetaan pääsääntöisesti sama hinta hitaasti kasvaneesta tiuhasyisestä laatutukista kuin nopeasti kasvaneesta, puuainekseltaan hiukan harvemmasta tukista. 10–13). Samalla rakennuskäyttöön päätyvän puun osuus kasvaisi, samoin kuin pitkäaikaiset hiilivarastot. TUKKIPUUN KASVATTAMINEN hitaammin pidentää myös metsän kiertoaikaa, mikä voi olla tavoiteltavaa myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja monimuotoisuuden kannalta. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi SE PP O SA M U LI HIILIDIOKSIDIN IMEYTYMINEN POIS ilmakehästä on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Itä-Suomen puutuotetekniikan professorin Henrik Heräjärven mukaan laatuhinnoittelu kannustaisi metsänomistajia kasvattamaan laadukkaampaa puuta, josta voitaisiin valmistaa enemmän arvokkaita tuotteita ja saada niistä enemmän vientituloja
Se, että on yhteinen ymmärrys siitä, mitä mikäkin termi tai käsite tarkoittaa, on kaiken onnistuneen tekemisen perusedellytys. SUOMEN HIILINIELUN keskustelua herättänyt heikkeneminen ei näkynyt kymmenen vuoden keskiarvossa 2010-luvulla Pohjoismaissa. Tulosta on tullut – elokuun alussa julkaistiin metsämaata koskeva sanasto, aiemmin on julkaistu metsien rakennetta, metsäojitusta ja -hydrologiaa sekä polttoa koskevat sanastot. Pystykaupat yleensä parista sadasta ylöspäin.” Isaskar keturi ”70 kuutiota hankintana. Metsien hiilinielun suhteellinen merkitys siis väheni. SUURALUEIDEN VÄLILLÄ oli melkoisia eroja. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Ei 39% Kyllä 61% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Pienin kauppa ”Kuinka pieniä määriä puuta olette myyneet. Vertailukohtana voi pitää fossiilisten energialähteiden polttamisesta syntyviä päästöjä, jotka olivat noin 20 miljardia tonnia vuonna 1990 ja nousivat noin 37 miljardiin tonniin vuoteen 2023 mennessä. Muistan ihmetelleeni, että noin pienen takia jaksoivat tuoda koneet ja hakata.” Ipjk ”Noin 90 kuutiota tienvarsikauppa energiapuuta. Metsänomistajan ansiot perustuvat jatkossakin puunmyyntiin. Sen verran vähän, että en kehdannut pyytää lanausta, vaikka se olisi tarvittu savotan jälkeen.” A. Vuosikymmenen keskiarvo ei poikennut 30 vuoden jakson yleislinjasta. Sitä on ollut syytä ajantasaistaa ja samalla tuottaa alan ammattilaisten käyttöön yhteinen ammattisanasto. Puusto siis karttui 35 prosentilla. Hankintana taitaa pienin erä olla 20 mottia tuulenkaatoja.” Nuakka ”Olen tienvarteen myynyt muutaman kuution eriä. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP JUSSI COLLIN Uusi kysymys: Ovatko ampiaiset haitanneet metsätöitäsi. Kysymys metsien hiilinielusta saa metsäkeskusteluissa ajoittain suhteettoman suuret mittasuhteet. Tämä oli mahdollista, koska kasvu parani, hakkuut olivat kasvua pienemmät, metsätuhoja esiintyi vähän ja teollisuus saattoi ottaa vastaan myös tuontipuuta. Ei siinä tuntipalkoille oikein päässyt, mutta saihan oppia sahan käytöstä.” Poku ”Pari kolme kuutiota paikalliselle sahalle pystykaupalla. Samalla selviää, että moro on paitsi tamperelaislehti myös lajittunut maalaji, joka on syntynyt rapautumisen tuloksena. Yhteensä näissä on selitetty noin 700 käsitettä. 30.8.2024 Metsälehti.fi 19 METSÄKESKUKSEN ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat ovat tehneet metsäalan sanastotyötä jo muutaman vuoden ajan. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Niiden takia hiilinielu heikkeni merkittävästi ja Kanadan metsät muuttuivat vuosituhannen vaihteessa peräti hiilen nielusta hiilen lähteeksi. i Onko sinulla kesämökkiä. Saa paremman hinnan.” Puu Hastelija Mikä on moro. PEKKA KAUPPI KIRJOITTAJA ON YMPÄRISTÖNSUOJELUN EMERITUSPROFESSORI HELSINGIN YLIOPISTOSSA. Vuosikymmenen alussa nielu oli suuri, lopussa pieni. Tilalle tuli uudismetsää, mutta vain noin 200 miljoonaa hehtaaria. Trooppiset metsät ovat luonnon monimuotoisuuden keskittymiä. Ensi keväällä on tarkoitus julkaista suoja turvekangastyyppejä sekä kasvupaikkoja ja metsätyyppejä koskevat sanastot. Euroopan, Yhdysvaltojen ja Kiinan metsissä oli voimakas hiilen nielu siitä huolimatta, että alueella toimii paljon metsäteollisuutta. hiilinielu säilyi maailmanlaajuisesti ennallaan. Metsät vahvistuivat lauhkealla vyöhykkeellä, erityisen voimakkaasti Kiinassa. Mutta tutkimukset kertovat, että kamppailu ilmastonmuutosta vastaan edistyisi ratkaisevasti, jos maailman metsäkato voidaan kääntää metsävarojen elpymiseksi. Jätetään klapit ja mökkipuut ulkopuolelle ja lasketaan ”ihan oikeat” puukaupat. Kelpaa, jos firmoilla muita pinoja samalla suunnalla. Metsäkato aiheutti hyvin suuren hiilidioksidipäästön, ja sen lisäksi se merkitsi trooppisten metsien hiilinielun heikkenemistä. Oli toki myyty aukon kanssa yhtä aikaa, mutta halusivat hakata eri reissulla. Lisää on vielä tulossa. Pienemmät 10–20 kuution erät olen paloitellut polttopuuksi. Siperiassa ja Kanadassa esiintyi kolmen vuosikymmenen ajan ankaria metsäpaloja ja laajoja hyönteistuhoja. Hakkuu itse, ajokoneella tien varteen. Ihmetellä täytyy, miksi ihmiskunta ei pysty hoitamaan ruokahuoltoansa niiden peltojen varassa, jotka aikanaan on jo raivattu metsistä. Niihin kannattaa perehtyä. Valtakunnan metsien inventointi kertoo, että Suomessa oli puustoa 1,87 miljardia kuutiometriä vuonna 1990 ja 2,53 miljardia kuutiometriä vuonna 2020. Miksi täytyy trooppista metsää aina vain puskea kumoon. Vähäiset erot vuosikymmenten välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Motokuski oli naapurin hakkuulla kaatanut yhden puun meidän puolelta, UPM:n ostomies teki kaupat pyytämälläni hinnalla.” Mehtäeläin ”Viime viikolla hakkasivat ja ajoivat 65 kuutiota koivuharvennusta. Jalkanen ”50 mottia hankintakauppana ensiharvennusta, itse ajettuna tien varteen. Itse myin reilu 10 vuotta sitten noin 250 kiinnon läjän. Tropiikista tuli synkkiä tilastoja. 10888_.indd 19 10888_.indd 19 25.8.2024 13.29.53 25.8.2024 13.29.53. Mikä parasta, sanastot ovat vapaasti saatavilla Metsäkeskuksen verkkosivustolla. Koskematon metsä väheni 30 vuodessa yli 400 miljoonalla hehtaarilla. Brasiliassa ja Kanadassa metsien hiilinielu heikkeni vuoden 1990 jälkeen, mutta syynä ei ollut ensi sijassa puunkäyttö vaan pellonraivaus ja maastopalot. Pystykauppana vähintään 1 000 kuutiota.” Kalle Kehveli ”Kyllä se taitaa olla noin 120 motin energiapuupystykauppa.” Apli ”Itse olen tehnyt vaan isohkoja kauppoja niin hankinnalla kuin pystykaupalla. Metsäalalla on oma termistönsä, joka on elänyt vuosien saatossa. Naapuripalstan yhteismetsä halusi tehdä piston oman palstan läpi menevälle tieuralle. Se oli 1990ja 2000-luvuilla 3,6 miljardia tonnia vuodessa ja 2010-luvulla 3,5 miljardia tonnia?vuodessa. Vaikka sanastotyö ei erityisen jännittävältä kuulosta, se on tärkeää, myös metsänomistajien kannalta. Pistourasta tienasin vielä 50 euroa Metsälehden kuukauden lukijakuvana.” ChesterC ”Myin pystykaupalla yhden rungon. Kivasti tuli 3 ha koivikkoa kunnostettua.” Gla ”130 kuutiota koivukuitua pystykauppana; pääosin ylispuita kuusikon päältä
METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 30.8.2024 20 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT KITEELLÄ asuva metsäteknikko Markku Hyvönen on kokeillut erilaisia metsänhoitotapoja. Takavuosina istutusalat äestettiin, mikä edisti kuusialikasvoksen syntymistä, koska kivennäismaan pintaa paljastui laajalti, mutta taimia syntyi muutenkin runsaasti – jos oli syntyäkseen. Ensin koivikosta saadaan sato päätehakkuussa, ja kuuset varttuvat hakkuukypsiksi ehkä 30 vuotta koivikon jälkeen. Kaakkois-Suomessa karttuu reilusti lämpösummaa, ja Laatokan luoteisrannan lehtovyöhyke ulottuu rajan yli Kiteelle asti. ”Ensivaiheessa riittää, kun koivuntaimikko hoidetaan huolella.” Kaiken perusta on maanmuokkaus. Näin metsänKOIVUNKASVATTAJAN YLIMÄÄRÄINEN BONUS Tarjolla on kaksi puusatoa puolessatoista kiertoajassa, kun istutuskoivikkoon ilmestyy kattavasti kuusentaimia. Lisäksi maa-aines on metsän kasvuun oivallista hiedan ja hiesun sekaista ”ketunmultaa”, joka läpäisee vettä hyvin. Ei siis ihme, että Hyvönen on metsittänyt melkoisen osan sodan jälkeen raivatun asutustilan pelloista koivikoiksi. Istutuskoivikon toinen sato Kuusialikasvoksen kasvattaminen ei Hyvösen mukaan sanottavasti lisää metsänhoitotöiden tarvetta. ”Tästä saadaan parinkymmenen vuoden kuluttua komea sato.” 10889_.indd 20 10889_.indd 20 25.8.2024 13.34.24 25.8.2024 13.34.24. 31 vuotta sitten istutettu koivikko tuottaa laadukasta puuta. Hän arvelee, että kuusen siemenvuosien vaihtelut vaikuttavat ratkaisevasti kuusialikasvoksen ilmaantumiseen. Myös kuusi taimettuu herkästi, koska lehtipuumetsään ei muodostu siementen itämistä haittaavaa paksua humusta. Tällainen metsämaa on täydellistä koivun kasvattamiseen. Mistä tietää, syntyykö koivikkoon kuusentaimia. Monilta osin ne ovat luonnostaan kehittymässä kaksijaksoisiksi koivu-kuusimetsiköiksi. ”Kuusialikasvos on lisäbonus metsänkasvattajalle. Hyvösen mielestä sitä ei voi ennustaa varmuudella. Samalla kuusialikasvos kehittyy koivikon varjossa, esittelee metsänomistaja Markku Hyvönen. Hänelle on karttunut monipuolisesti kokemusta erityisesti koivun kasvatuksesta. Hyvösen mailla metsän kasvuolosuhteet ovat ihanteelliset
Hyvönen ei ole kiirehtinyt kuusialikasvosten harventamista. Kohonnut kantohinta suosii kaksijaksoisuutta Kuusentaimikoita syntyy myös Suomen viljavien turvemaiden hieskoivikoihin. Eteläisessä Suomessa laadultaan parhaat hieskoivikot kannattaa kasvattaa tukkipuustoksi. TÄMÄ EI OLE JATKUVAA KASVATUSTA Kaksijaksoisen koivu-kuusimetsän kasvatus määritellään usein jatkuvaksi kasvatukseksi – kuten asiayhteydestä ja kertojasta riippuen likimain kaikki muut hakkuutavat paitsi avohakkuu. Koivikon runkoluku on nyt noin 400 hehtaarilla, joten puut kasvavat keskimäärin viiden metrin välein. Se parantaa sekä koivutaimikon kehitystä että kuusialikasvoksen syntymistä. Kyse on kahden kiertoajan limittämisestä, ja kuusikon päätehakkuuseen päättyvästä kasvatusjaksosta. Ensiharvennuksessa jätetään 700–800 koivua hehtaarille ja toisessa noin puolet niistä. Silloin koivikko tuottaa puusadon 40–50 vuodessa.” Normaalia taimikonhoitoa Hyvösen mukaan koivuntaimien lomaan syntyvä vesakko on syytä perata muutama vuosi istutuksen jälkeen. Koivujen poistaminen kahdessa vaiheessa suojelee kuusentaimia valoshokilta, joka tarkoittaisi kuusten kasvun pysähtymistä vuosiksi, kun niitä varjostanut koivikko poistetaan kerralla. Hän esittelee 31 vuotta sitten istutettua rauduskoivikkoa, joka on kahteen kertaan harvennettu. Markku Hyvönen on ylpeä laadukkaista ja kasvuisista koivuistaan. ”Tätä tukee myös se, että koivutukin ja -kuidun hinta on vahvistunut”, sanoo Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. ”Tästä saadaan parinkymmenen vuoden kuluttua komea sato.” Koivikon alla kasvava kuusentaimikko harvennettiin ohjetiheyteen, noin 1 600 runkoon hehtaarilla 4–6 metrin pituisena pari vuotta sitten. Emeritusprofessori Erkki Lähde linjasi Suomen Kuvalehden haastattelussa 2021, että jatkuva kasvatus tarkoittaa menetelmää, jossa metsästä poimitaan yksittäisiä puita ja puusto pysyy koko ajan erirakenteisena. Kuusialikasvos ensiharvennetaan samalla kun koivikko parin kymmenen vuoden kuluttua päätehakataan. MIKKO RIIKILÄ omistaja voi saada kaksi puusatoa puolessatoista kiertoajassa. ”Kaksijaksoisten metsien kasvattamisessa on pitkälti sama haaste kuin jatkuvan kasvatuksen kohteillakin. Tyveltään karsiutuneet koivut eivät haittaa kuusten kehitystä. Pohjoisessa Suomessa kuusialikasvosten hyödyntäminen on Remeksen mukaan jopa tärkein uudistamistapa viljavien ojitusalueiden metsissä. Toisessa harvennuksessa käytetään samoja ajouria, jotka avattiin ensiharvennusta varten”, Hyvönen kertoo. Koivuvaltapuuston harvennukset eivät sanottavasti ole vahingoittaneet kuusitaimikoita. ”Koivikot eivät juuri tuota tukkia, mutta luontaisesti syntyneen alikasvoskuusikon hyödyntäminen uudistamisessa parantaa metsänkasvatuksen kannattavuutta. Ravinteikkaille turvemaille syntyneitä kuusialikasvoksia käsitellään samaan tapaan kuin kivennäismaiden koivikoihin. Tosin kuusten valoshokin lieventämiseksi koivuvaltapuustoa voi pohjoisessakin harventaa kahteen kertaan. 10889_.indd 21 10889_.indd 21 25.8.2024 13.34.25 25.8.2024 13.34.25. METSÄSTÄ 30.8.2024 Metsälehti.fi 21 KOMMENTTI VINKIT KOIVUKUUSIMETSÄÄN ENSIHARVENNA koivikko noin 15 metrin pituisena HARVENNA koivikko toistamiseen kymmenen vuotta ensiharvennuksen jälkeen PÄÄTEHAKKAA koivikko 40 –50-vuotiaana HARVENNA kuusialikasvos raivaussahalla kun se pituudeltaan on 4–6-metristä ENSIHARVENNA kuusikko samalla kun koivikko päätehakataan. Kuusikko ensiharvennetaan koivikon päätehakkuun yhteydessä tai sen jälkeen. Sellaisena kuusikko saa olla koivikon päätehakkuuseen asti. Tukkipuun tavoittelu tarkoittaa kahden harvennushakkuun kasvatusohjelmaa. Kaksijaksoisen metsän kasvatus ei ole jatkuvaa kasvatusta. Kaksijaksoisen koivu-kuusisekametsän kasvattamiseen on tarjolla metka-tukea samaan tapaan kuin tavallisiin taimikoihin. Edellytyksenä on, että koivujen ja kuusten runkoluku on hoidon jälkeen yhteensä enintään 2 500 puuta hehtaarilla ja koivujen enimmäispituus 15 metriä. Lisäksi se vähentää ojikoiden kunnostamisen tarvetta.” Metka-tukea myös kaksijaksoiseen metsään Pohjoisen hieskoivumetsissä yksi harvennus ennen päätehakkuuta riittää, koska koivikosta ei tukkia juuri ole odotettavissa. ”Kuusentaimet eivät vaurioidu, kun koivut kaadetaan ajourille. Harvasta asiasta on Lähteen kanssa yhtä helppo olla samaa mieltä. Suuri osa hakkuukoneen kuljettajista tarvitsisi lisäkoulutusta monikerroksisen puuston käsittelyyn”, Remes sanoo. Tuki on 200 euroa hehtaarilta ja sitä korotetaan 300 euroon, jos koivuja korjataan eteläisessä ja keskisessä Suomessa vähintään 35 tai pohjoisessa vähintään 25 kuutiota hehtaarilta. Toisaalta ei ole mikään katastrofi, vaikka kuusia ei ilmaantuisikaan
Asiakas ottaa vielä puhelimella kuvan leipäpussista, jotta kauppareissu varmasti onnistuu. Sitten itäraja suljettiin. ”Venäläismatkailun päättyminen oli kova isku. Nyt tilalle tarvittaisiin asiakasryhmiä esimerkiksi Keski-Euroopasta. Ensin korona esti matkailun ulkomailta. 30.8.2024 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA NAARANLAHTI HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT ”HERKULLISTA. ”Italian, Ranskan ja Saksan suunnalta asiakkaat ovat tänä kesänä sanoneet, että elämme täällä paratiisissa. Suurin osa ulkomaalaisista asiakkaista tuli sieltä. Yrittäjä Janne Hännisen Kaisa-äiti kertoo leivän koostumuksesta. Heidän kotiseudullaan olosuhteet ovat tuskahelteiden takia olleet jotakin ihan muuta.” Särjestä swimruniin Tilan englanninkielinen motto ”naturally” tiivistää Hännisen suvun periaatetta hyödyntää luonnonvaroja monipuolisesti. Puruvedestä nousevaa muikkua, särkeä ja lahnaa syödään ja ohjataan jatkojalostukseen. Tarjolla on myös salaattia, savustettua ja paistettua muikkua, grillattua kesäkurpitsaa sekä puutarhasta kerätty marjakimara jäätelön kera. Paratiisi Puruveden rannalla Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla, kirkasvetisen Puruveden rannalla sijaitseva Matkailutila Naaranlahti on palvellut suomalaista maaseutua arvostavia asiakkaita kolmen sukupolven ohjauksessa 60 vuotta. Puuta myydään investointien rahoittamiseksi ja käytetään omien loma-asuntojen seiniin sekä muuhun rakentamiseen. Heinä nousee vanhaan malliin seipäille ja hevoset laiduntavat mökkien vierellä, jotta perinteinen peltomaisema ja hakamaat säilyvät. 10890_.indd 22 10890_.indd 22 25.8.2024 13.35.44 25.8.2024 13.35.44. Viime ajat ovat olleet myllerrystä. Lisäksi esimerkiksi venäläisten kalastusmatkailu ajoittui pääsesonkien ulkopuolelle keväälle, syksylle ja talveen”, Janne Hänninen sanoo. Janne itse noutaa pakkauskääreen keittiöstä ja opastaa, kuinka tuotetta voi ostaa Punkaharjun K-Marketista. Mitä leipää tämä on?” kysyy ranskalaisrouva Matkailutila Naaranlahden lounaspöydässä. Viimeisimpänä suuntauksena on järjestää swimrun-tapahtumia ja löytää seutukunnan vesistöille enemmän virkistyskäyttöä. Kirkkaan veden vaalija Janne Hänniselle metsätilan hoito on myös luontomatkailun edistämistä ja kirkasvetisen Puruveden varjelua. Muutama päivä sitten Hänninen esitteli suomalaista maaseutuelämää saksalaistoimittajien joukkiolle. ”Ylisäätelyllä ei maaseutu kestä asuttuna ja elinvoimaisena.” Janne Hänninen vie erityisesti ulkomaalaisia asiakkaita opastetuille kalastusretkille Puruvedellä
Kun sää on suosinut, on ollut vettä ja runsaasti auringon valoa, voi odottaa hyvää runkopuun kasvua. Jokaisen omilla valinnoilla – tekemisillä ja tekemättä jättämisillä – on merkitystä.” Kosteikko suodattaa Hännisen suurin yksittäinen oma operaatio Puruveden kirkkauden vaalimiseksi on ollut kosteikkoalueen perustaminen rannan tuntumaan. Alkukesän sateisilla säillä ne kehittyvät kantaitiöiksi, jotka liitelevät tuulen mukana ja tarttuvat kasvaviin männynversoihin, jotka vioittuvat tai jopa kuolevat. YLI VUOSI SITTEN syksyllä 2023 aikainen talventulo aiheutti monin paikoin Suomea sen, etteivät lehtipuiden lehdet ennättäneet pudota ennen talven tuloa. Voi olla mahdollista, että lehtipuihin poikkeussyksyinä jäävät monenlaisia sienitauteja sisältävät lehdet desinfioituvat talven mittaan ultraviolettivalon ja mahdollisesti myös pakkasten vuoksi. Pääosa lehtien ravinteista oli jo otettu talteen runkopuuhun, joten asiantuntijat kehottivat odottamaan rauhassa kevättä ja uusien lehtien puhkeamista. Me muut odotamme jännittyneinä kasvumittauksia syksyn tullen. Lehtipuiden lehdet ovat suuria, terveitä ja ainakin värin perusteella kyvykkäitä yhteyttämään tehokkaasti. Silmävaraisten havaintojen ja lehtimetsistä eri vuosina samoilla viikoilla otettujen valokuvien mukaan hieskoivut, pihlajat ja etenkin rauduskoivut ovat tänä vuonna poikkeuksellisen vihreitä. Metsäpatologit kertokoot, onko tämä mahdollista. Kahden vuoden aikana rakennettu noin hehtaarin kosteikko Hanhijoen suulla hidastaa virtausta ja suodattaa järveen menevää vettä. Männynversoruosteesta tiedetään, että sienen talvi-itiöt säilyvät kehityskykyisinä maahan pudonneissa haavan lehdissä. Pitkin talvea lehtiä irtosi harvakseltaan pois, mutta monin paikoin vasta 2024 kevään tultua vanhat lehdet putoilivat sulavalle lumelle tai jo paljastuneen maahan. Olkiluodossa on kolme ydinreaktoria, meillä kolme biovoimasylinteriä, sanoo Janne Hänninen. Kun uusi puuaines aikanaan puutuu, päästään mittaamaan, näkyykö hyvä kasvu paksuina vuosilustoina. Kuinkas sitten kävikään. ”Korjataanko rantakoivikko vai jätetäänkö se ylitiheänä pystyyn metsämansikoiden päälle ja majoittujien iloksi. ”Meillä rantamien asukkailla on paljon mahdollisuuksia viedä asioita eteenpäin, jotta järvi säilyy kirkasvetisenä. Hänninen kutsuu Puruvettä suomalaisten kruununjalokiveksi. Muuten ei tieto olisi tavoittanut.” Vesistö on metsänomistaja-Hännisen ajatuksissa muutenkin. Hänninen ja moni muu maanomistaja järven rantamailla seuraa tilannetta tarkasti. Avohakkuitakin olemme pyrkineet välttämään. Asiantuntijat rauhoittelivat huolestunutta kansaa kertomalla, ettei puilla ole mitään hätää. Lopputulos voisi olla tavanomaista terveempi lehtimetsä seuraavana kesänä. Tavallisesti yksittäisten oksien lehdet alkavat kellastua jo keskikesän jälkeen, mutta tänä vuonna sienitautien aiheuttamaa keltaisuutta on havaittu poikkeuksellisen vähän. Mitään aukkoja ei muodostunut lehtien tyvelle, joista taudit olisivat päässeet puihin. ”Kiitokset aktiiviselle vesistökunnostuksia tekevälle yrittäjälle, että vinkkasi tällaisesta mahdollisuudesta. ”Yhteiskunnan paine ei ole sitä vielä kerennyt kuormittamaan, vaan se on säilynyt.” Viime vuosina vesikasvillisuus ja rehevöityminen ovat kuitenkin lisääntyneet Puruvedessäkin. ”Ylisäätelyllä ei maaseutu kestä asuttuna ja elinvoimaisena.” Takapihan kruununjalokivi Metsän ohella toinen keskeinen elementti tilan elämässä on Puruvesi. Miten norpan suojelussa löydetään ratkaisu, jotta muikkua voidaan näillä rannoilla jatkossakin kalastaa paikalliseksi herkuksi matkailijoiden pöytään?” Usein tuntuu siltä, että pitkät työpäivät venyvät entisestään turhan byrokratian takia. Ennusteiden mukaan talvisateet ja vähäisempi routa lisäävät ravinnekuormitusta, kun ilmasto muuttuu. 10890_.indd 23 10890_.indd 23 25.8.2024 13.35.49 25.8.2024 13.35.49. Valuma-alueelta virtaavan pienen joen vesi saapuu kosteikkoalueelle ja suodattuu siitä pohjapatojen ja maa-aineksen läpi järveen. Ainakin Pohjois-Savossa on koettu yllätys. Ehkä ei täysin mahdotonta. Hänninen sanoo, että elämä metsätalouden, matkailun ja kalastuksen kesken on jatkuvaa tasapainoilua niin omalla tilalla kuin Järvi-Suomen maaseudulla muuallakin. Janne Hänninen edustaa Hännisten kolmatta sukupolvea Matkailutila Naaranlahden ohjaksissa. Kirjanpainajan takia sitäkin on jouduttu harjoittamaan, mutta ei rantametsässä kuitenkaan.” LEHTIPUIDEN SUPERKASVU 2024. 30.8.2024 Metsälehti.fi 23 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. ”Ehdoin tahdoin ei ole tarkoitus aukoa maanpintaa, jotta vältämme eroosiota ja valumia. Syksyisten lehtien tyveen oli jo muodostunut irtoamissolukko, mutta sen kehitys ei ehtinyt loppuunsa ennen talven tuloa. Periaatteena on muun muassa, että koneilla märimpiin kohtiin menemistä vältellään, etenkin märimpinä aikoina. VOISIKO OLETETULLA hyvällä kasvulla olla jotakin tekemistä edellisen syksyn lehtien jumittumisen kanssa. Kirkkaalla vedellään muusta Saimaasta erottuva järvi kuuluu merkittävien luontoarvojensa takia suurimmaksi osaksi Natura 2000-ohjelmaan
Inventoitavia kohteita etsitään koko Suomesta, mutta niitä löytyy eniten Lapista. Metsähallitus on jo laatinut oman ohjeistuksensa ja kouluttanut inventoijat ennen työn aloittamista. Melkoinen urakka Lisäksi koe-aloilla tarkastellaan muitakin metsätaloustoiminnan merkkejä, kuten ajouria ja ojia. Maastomittausten perustana ovat EU-komission määrittelemät suuntaviivat. Lisäksi on myös neljä täydentävää kriteeriä, joista vähintään kahden pitää täyttyä. ”Valtapuuston keski-iän pitäisi olla havupuuvaltaisessa metsässä noin 160 vuotta täällä napapiirin korkeudella, jotta kriteerit täyttyisivät. Näiden pohjalta ympäristöministeriö sekä maaja metsätalousministeriö laativat parhaillaan kansallisia kriteereitä, joilla luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä vanhoja metsiä voidaan suojella. ”Työ on tarkoitus saada valmiiksi loppuvuodesta 2025, ja tietysti vasta tämän jälkeen selviää, paljonko uutta suojeltavaa todellisuudessa löytyy”, Lauri Karvonen sanoo. 10891_.indd 24 10891_.indd 24 25.8.2024 13.40.55 25.8.2024 13.40.55. Käymme läpi sekä aiemmin suojeltuja että uusia kohteita.” Kolme pääkriteeriä suojeluun Vanhoille luonnontilassa oleville metsille on annettu EU:n biodiversiteetti-strategiassa kolme pääkriteeriä: puuston ikä, kuolleen puun määrä ja luontaiseen lajistoon kuuluvat puulajit, joista viimeinen kohta toteutuu Suomessa käytännössä aina. Näitä ovat metsikön alkuperä, rakenteellinen monimuotoisuus, elinympäristöpuut ja indikaattorilajit. ”Sotien edellä tehtiin savotoita, joissa harsittiin tukkeja, keloja ja rakennuspuita. Inventointeja tehdään myös Koillismaalla ja Kainuussa. Inventoitavaa pinta-alaa on pelkästään Lapissa noin kaksisataatuhatta hehtaaria. Kohteet ovat vapaaehtoisten luontokartoittajien ehdottamia sekä Metsähallituksen omista tietokannoista löydettyjä kohteita. Etukäteen on arvioitu, että uuden pysyvästi suojellun pinta-alan määrä Pohjois-Suomen valtionmailla nousee inventointien myötä 80 000–90 000 hehtaariin. Lauri Karvonen mittaa pystyja maalahopuun kuutiomäärää koealalta relaskoopilla. Inventoijat mittaavat koe-aloilta myös kantojen määrän, joista voidaan päätellä aiemman metsätaloustoiminnan kokoluokkaa ja sen vaikutuksia metsän nykytilaan. Kuusissa on usein keskilahoa, joka vaikeuttaa iän tarkastelua”, Karvonen selvittää. ”Pestasimme Lappiin kolme harjoittelijaa, 19 määräaikaista inventoijaa kuuden kuukauden sopimuksella sekä kolme inventoijaa puolentoista vuoden sopimuksella. METSÄSTÄ 30.8.2024 24 Metsälehti.fi KARI LINDHOLM, TEKSTI JA KUVA ”SELVITÄMME parhaillaan, mistä vanhoista ja luonnontilaisen kaltaisista valtion metsistä voisi jatkossa tulla luonnonsuojelualueita”, Metsähallituksen metsätalousyhtiön Lapin alueen suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen Rovaniemeltä kertoo. Kuvion koealojen keskiarvon perusteella selviää, täyttääkö kuvio suojeluun vaadittavat kriteerit. Katso video metsalehti.fi tai käytä QR-koodia. Lisäksi mukana on neljä Metsähallituksen vakituista työntekijää, eli kokonaisvahvuus on kolmisenkymmentä henkilöä.” Jokaisessa tarkasteltavassa metsäkuviossa on kuvion koosta riippuen 3–20 inventoitavaa koealaa, joista kirjataan kansallisesti päätetyt ominaispiirteet. ”Maassa olevat lahopuut ikään kuin nostetaan pystyyn, ja mittaukset tehdään relaskoopilla samalla periaatteella kuin pystyssä olevien lahopuiden kohdalla”, Karvonen selvittää. Tällä voi olla vaikutusta siihen, voidaanko metsää pitää tällä hetkellä luonnontilaisena.” Myös pystyja maalahopuun tilavuudet mitataan, ja mikäli lahopuuta löytyy männiköissä yli 20 kuutiometriä, tilavuuskriteeri täyttyy napapiirillä. ”Pienimmät kohteet ovat kahdeksan hehtaarin kokoisia. Pääpuulajin ikä määritetään lustoista kairaamalla. VANHOJA METSIÄ INVENTOIDAAN JO Metsähallitus etsii Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa EUkriteereiden mukaisia vanhoja valtion metsiä suojeluun
METSÄSTÄ 30.8.2024 Metsälehti.fi 25 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT METSURI ja perunanviljelijä Juha Partasen kotikylään Siilinjärven Autiorantaan on pesiytynyt ei-toivottu tulokas Aasiasta. ”Ensimmäiset jättipalsamit huomasin kymmenkunta vuotta sitten. ”Raivasimme ja mätästimme ostotilalla olleen puolen hehtaarin peltoheiton, ja istutimme sinne puuntaimia. 10891_.indd 25 10891_.indd 25 25.8.2024 13.40.58 25.8.2024 13.40.58. MIKKO RIIKILÄ ”Ensimmäiset jättipalsamit havaitsin noin kymmenen vuotta sitten. Käytännössä kuitenkin vain kurtturuusun torjuntaan on annettu velvoittavia ukaaseja. Laajempia kasvustoja hän on niittänyt viikatteella. Hankalaksi niittämisen tekee sekin, etViimeiset hetket torjuntataisteluun Jättipalsamin kukistamisessa on edessä kiireinen ja lähes epätoivoinen urakka. Loppukesällä jättipalsami muodostaa tukahduttavia kasvustoja, jotka uhkaavat myös metsäpuiden taimia. Elyjen kuukausipalkkaiset vieraslajineuvojat opastavat meitä kitkemään, niittämään ja höyrystämään vieraslajeja kuumalla vedellä. KOMMENTTI Jättipalsami kukkii heinä-elokuussa, jolloin siemenet valmistuvat. Maassa oleva siemenpankki säilyttää itävyytensä vuosia, joten torjunta on toistettava useana peräkkäisenä kesänä ja mielellään pari kolme kertaa vuodessa. ”Pääosinhan tämä on taajama-alueiden vitsaus, mutta siemeniä kulkeutuu maakuormien ja työkoneiden mukana.” Lähileviämisessäkin jättipalsami on tehokas. ”Hankalaksi tämän tekee se, että juhannuksen tienoilla jättipalsamit ovat pieniä ja vaikeasti havaittavia, kun ne pitäisi niittää ennen siemensadon kypsymistä”, Partanen sanoo. Paha vain, että järjen käyttö tökkää viranomaisten asenteisiin. tä kasvustot ovat usein kivisissä jätemaakasoissa. Touhua tahditetaan ely-keskusten hankehumpalla, eli puuhailuun on tarjolla julkista rahaa. Tämä tekee torjunnasta vaivalloista. Nyt niitä on joka puolella”, Juha Partanen kertoo. Maassa ne säilyvät itämiskykyisinä vuosia. Toiseksi jättipalsamikasvustoja on usein ojien varsilla, eikä glyfosaattia saa levittää vesien äärellä.” Maanomistajalla on velvollisuus hävittää vieraslajit mailtaan. Pelkään pahoin, että kovinkaan luomuilla keinoilla vieraslajiongelma ei ratkea. Kurtturuusukasvustojen kimppuun käydään jopa kaivinkonein, yhteiskunta ja taloyhtiöt maksavat. Ely-keskus hehkuttaa nettisivuillaan glyfosaatin kiistanalaisuutta, mutta unohtaa mainita, että ainetta käytetään kattavasti maataloudessa – siis ruokamme tuottamisessa. Herbisidejä alias glyfosaattia järkevästi käyttäen voitaisiin saavuttaa ainakin paikallista menetystä. ”Ensinnäkin torjunta ei tepsi maassa olevaan siemenpankkiin, joten kertaruiskutuksella jättipalsamia ei pysty torjumaan. Partanen korostaa, ettei jättipalsami ole yhden tilan ongelma, vaan koko kyläyhteisön pitäisi yhdistää voimansa tulokkaan torjumiseksi. Jätesäkkiin menee vain kasvi, mutta ensi kesänä uuden kasvuston tuottavat siemenet karisevat maahan”, mies harmittelee. Kypsät siemenet sinkoutuvat jopa yli viiden metrin päähän emokasvista. Partanen kertoo torjuneensa jättipalsamia myös glyfosaatilla, mutta hän ei näe sitäkään ongelmattomaksi. Keväällä ei ollut mitään merkkiä jättipalsamista, mutta syksyllä alalla oli miehenmittainen kasvusto, jonka poistaminen oli todella työlästä”, kertoo Siilinjärvellä metsää omistava Aimo Rautiainen. Yksivuotinen kasvi kylvää runsaan siemenpankin maahan, josta uusi kasvusto kohoaa seuraavina kesinä. Uhka myös taimikoille Kiersimme Partasen kanssa elokuun alkupäivinä tämän metsiä, mutta olimme myöhässä. ”Siemenet sinkoavat kukista, kun tartun kasviin, joten kitkentä ei enää auta. LOPETETAAN LEIKKIMINEN VIERASLAJIEN torjuntaan osallistetaan kaikenlaisia tahoja Martoista ympäristöjärjestöihin. Monen vuoden urakka Pienialaisia jättipalsamiesiintymiä Juha Partanen kertoo kitkevänsä. Nyt kasvustot ovat levinneet, ja niitä löytyy myös hakkuuaukeilta, taimikoista ja metsäteiden varsilta”, hän kertoo. Emme ehkä kuolisi, vaikka pahimmat kurtturuusupuskat ja jättipalsamihalmeet ruiskutettaisiin. Kasvit olivat jopa pari metriä korkeita, ja siemensato oli kypsynyt
Husqvarna 535i XP:n :n luvataan teholtaan vastaavan sylinteritilavuudeltaan 35 kuutiosenttimetrin bensasahaa. Kapea, 1,1 millimetrin urassa kulkeva ketju puree harvennuskoivun tyveä riittävän nopeasti, kunhan terä on kunnossa. Pienemmällä tehoalueella saha hidastui niin, ettei varsinkaan oksien karsinta sujunut jouhevasti. Metsässä keskisarjalainen kuitenkin yllätti. Valitse kohteeksi lasten ja nuorten metsätiedon lisääminen tai muu itsellesi tärkeä metsäasia. Sahan teho riitti mainiosti omatoimisen metsänomistajan rauhalliseen tahtiin tekemässä koivikon ensiharvennuksessa. Pituudeltaan 12 tuuman (30 cm) laippa riittää hyvin pieniläpimittaisen rankapuun tekemiseen. Kuten mallinumeroinnin lisämääre XP myös kertoo, valmistaja luokittelee sahan ammattikäyttöön tarkoitetuksi. Energiapiheimmän pään akkusaha Husqvarnan keskisarjan akkusaha 535i XP yllätti energiatehokkuudellaan. METSÄSTÄ 30.8.2024 KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA HUSQVARNAN 535i XP on jäänyt paljolti valmistajan akkusahamalliston ykkösen 542i XP.n varjoon. Tämä voi hyvinkin pitää paikkaansa. Paras akunkesto Se, missä Husqvarna 535i XP varsinaisesti yllätti, oli akun kesto. Päädyimme käyttämään sahaa suuremmalla teholla, jolla ketjunopeus yltää 20 metriin sekunnissa. Moottorissa on valittavissa kaksi tehoaluetta. Lue lisää: www.mmsaatio.fi Tee Metsätestamentti tai lahjoitus 10990_.indd 26 10990_.indd 26 25.8.2024 13.44.15 25.8.2024 13.44.15. Husqvarnan 535i XP -sahan akku riitti koivikon harvennuksessa liki kahdeksi tunniksi
”Ydinalueillamme meillä on synergiaetujen vuoksi monesti kyvykkyys tehdä parempi tarjous kuin kilpailijoilla”, Heikkinen kertoo. Prosessi käynnistyy osakaskunnan jäsenten keskustelulla. Laaja omistus tuo etuja myös ostotilanteessa. Sama ongelma vaivaa monia akkusahoja. Myyntipäätöksen jälkeen yhteismetsäkauppa käynnistyy avoimella tarjouskaupalla. Metsämaan hintojen pitkään jatkunut nousu on tasaantunut ja kääntynyt paikoin jopa hienoiseen laskuun. MONIPAIKKALATURI HELPOTTAA AMMATTILAISTEN TYÖTÄ Uutuuslaturi lataa neljä akkua yhdellä kertaa. 10990_.indd 27 10990_.indd 27 25.8.2024 13.44.17 25.8.2024 13.44.17. Laturi toimii valmistajan mukaan älykkäästi, mitä se sitten mahtaakin tarkoittaa. Ero Husqvarnan akkusahamalliston lippulaivaan, 542i XP:hen, on huomattava. On kuitenkin tärkeää, että Tornator on suomalainen yhtiö, Nikula pohtii. NELJÄN BLi-akun samanaikaiseen lataamiseen ja kuljettamiseen tarkoitettu Husqvarna 40 C1000X4 helpottaa esimerkiksi puistonhoitajien työtä, kun akkuja saa ladattua kerralla työpäivän tarpeisiin. Suositushinnoin 535i XP on reilut kolme sataa euroa halvempi kuin 542i XP. Suomen suurin metsänomistaja tarjoaa tukea yhteismetsien myyntiin Tornator on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja, joka omistaa yli 680 000 hehtaaria metsää ympäri Suomen. ”Meillä on myös kokemusta yhteismetsäkaupoista. Kapasiteetiltaan eri kokoiset akut latautuvat omaan tahtiinsa. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Purukotelon sisus täyttyy helposti purusta ja roskista. Rauhalliseen tahtiin omaa metsäänsä harventavalle Husqvarna 535I:n käyttäjällä Bli 300 -akku riittää varmasti yli kaksi tuntia. TIEDÄTKÖ YHTEISMETSÄN MARKKINA-ARVON. Akku painaa reilut kahdeksan kiloa. Tauottomassa sahauksessa Bli 300 -akun virta riitti 17 minuuttia. Aamupäivällä reilu parin tunnin rupeama sahausta ja sitten lounaaksi kotiin lataamaan sahuria ja akkua. Meiltä saa apua kaupanteon kaikkiin vaiheisiin ja kaupan jälkeen voi olla hyvillä mielin, kun metsä jää kotimaisiin käsiin.” Yhteismetsän tai sen osan myyminen on monivaiheinen prosessi, joten keskustelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Jokaiselle akulle on tarjolla led-näyttö, joka kertoo varaustilanteen. Päätöksenteossa hinta oli määräävä tekijä. ”Maastokäynnin jälkeen pystymme antamaan tarkistettuihin tietoihin perustuvan sitovan ostotarjouksen”, Heikkinen sanoo. Indikatiivinen tarjous helpottaa osakaskunnan päätöksentekoa Yhteismetsän myymisessä noudatetaan yhteismetsälakia. Teräöljytankki piti täyttää ennen akun loppumista. Meillä oli myynti-ilmoitus Torissa ja Etuovessa. Silloin yksi akku riittää työpäiväksi. Husqvarna 535i XP vastaa teholtaan 35 kuutiosenttimetrin bensasahaa. Koivikon harvennuksella Bli 300 -akussa riitti virtaa liki kahden tunnin työskentelyyn, kun saha oli asetettu isommalle tehoalueelleen. Joukkolaturi maksaa 559 euroa. Koesahauksessa sahureista melkein loppui virta ennen kuin akusta. Luvassa voi olla iloinen yllätys.” Alustava laskelma voidaan tehdä esimerkiksi sähköisen metsävaraaineiston perusteella. Iltapäiväksi takaisin metsään sahaamaan toinen akullinen. Valajanaavan yhteismetsä Simosta päätyi keventämään metsäomistustaan myymällä yli puolet 7200 hehtaarin metsäomaisuudestaan Tornatorille. Suuntaa antava tarjous on olennainen tieto keskustelua käytäessä. YHTEISMETSÄN MYYMINEN REALISOI TYÖN HEDELMÄT Äänestyksen jälkeen käynnistettiin avoin tarjouskilpailu. Sekin on enemmän kuin muilla kokeilemillamme akkusahoilla. Laatikkomainen laturi on vahvarakenteinen, joten se kestää vaikkapa raksapakettiauton kyydissä. Hintataso on edelleen historiallisen korkealla koko maassa. Lue koko tarina verkossa: MAINOS Voit pyytää indikatiivisen tarjouksen helposti verkkosivustolla tornator.. Hyvä markkinatilanne näkyy myös yhteismetsäkauppojen määrässä. Heikkinen kertoo, että Tornatorin lopullinen tarjous perustuu aina maastokäyntiin ja sekin on maksuton. Esimerkiksi puisto-osastojen käyttöä ajatellen hinta ei ole mahdoton. Hoitokunta valmisteli myyntiesityksen osakaskunnan kokoukseen. Laatikko on myös roiskeilta suojattu IPX4-luokituksen mukaisesti. Samalla Bli 300 -akulla sahattaessa akun virta riitti rauhallisessa hakkuutyössä 45– 50 minuuttia ja tauottomassa sahauksessa 10 minuuttia. Tornator teki parhaan tarjouksen, ja hoitokunta esitti osakaskunnalle Tornatorin tarjouksen hyväksyValajanaavan yhteismetsä teki sujuvat metsäkaupat Tornatorin kanssa mistä. Saimme useampia tarjouksia, jotka hoitokunta kävi läpi, Valajanaavan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Mika Nikula kertoo. METSÄSTÄ 30.8.2024 Havaintojemme mukaan yksikään aiemmin kokeilemamme akkusaha ei ole toiminut yhtä pitkään yhdellä akulla. Laite saattaisi sopia myös esimerkiksi metsänomistajaperheille, kun käytössä on useita akkusahoja. ”Yhteismetsäkauppoja on tehty viime vuosina kasvissa määrin”, vahvistaa Tornatorin kiinteistöpäällikkö Jarkko Heikkinen ja jatkaa: ”Kannustan yhteismetsiä pyytämään matalalla kynnyksellä suuntaa antavan tarjouksen
Kairasimme keskimääräiseksi arvioimamme, rinnankorkeusläpimitaltaan 18-senttisen kuusen. Lehtomaisella kankaalla sijaitseva kuvio oli istutettu vuonna 1999 kuusen taimilla. Sen sädekasvu oli edellisen viiden vuoden ajalta 1,8 senttiä, eli puun halkaisija on kasvanut viidessä vuodessa 3,6 senttiä. M IK KO RI IK IL Ä KOKO PERHEEN METSÄTAPAHTUMA SAHANPERÄN SAVOTTA 7.-8.9.2024 ROVANIEMELLÄ SAHANPERANSAVOTTA.FI 10892_.indd 28 10892_.indd 28 25.8.2024 13.46.53 25.8.2024 13.46.53. Silmämääräisesti metsä on kasvanut erittäin hyvin, ja se on ensiharvennettu kaksi vuotta sitten. Yli 20 kuutiota hehtaarille Ensimmäinen mitattu kohde oli Mikkelissä. Menetelmä lienee kaikille metsäalan koulutuksen saaneille tuttu, mutta kasvukairoja ei metsässä juuri näe käytettävän. Mikkelissä kasvavan noin 25-vuotiaan istutuskuusen kasvuprosentiksi saatiin kairaamalla mitattua peräti 14,5 prosenttia. Vuodessa puu on siten saanut paksuutta lisää keskimäärin 0,72 senttiä. Kuviotasolla kasvua voikin arvioida Tapion laatimien taulukoiden avulla, jotka perustuvat puuston hehtaarikohtaiseen tilavuuteen sekä ikään. Puun pituudeksi arvioimme 17 metriä ja viiden vuoden pituuskasvuksi 2 metriä. Puun läpimittaan ja pituuteen perustuvan runkotilavuusKairaaminen kannattaa Kasvukairalla voi saada tarkempaa tietoa puiden kasvusta uudistamispäätöksen tueksi. METSÄSTÄ 30.8.2024 SAMI KARPPINEN YKSITTÄISEN puun kasvun mittaamiseen käytetään kasvukairaa. Hankimme Uittokalustolta Haglöf-kasvukairan ja kokeilimme sitä kahdessa erityyppisessä metsässä
Epätieteellinen kokeemme viittaa siihen, että hoidetussa talousmetsässä Tapion taulukoista saa varsin luotettavan käsityksen puuston kasvusta. Jos yhden puun kasvua sovelletaan kuviotasolla, kasvaisi metsään puuta tänä kesänä lisää lähes 22 kuutiota. Puun nykyinen runkotilavuus on 589 litraa ja viisi vuotta sitten puu on ollut 483-litrainen. Koska lannoituksen vaikutus on puissa selvästi nähtävillä, saane55-vuotias mänty on kiihdyttänyt kasvuaan viime vuosina, mikä johtunee typpilannoituksesta. Sen mukaan Suomussalmen Hukkajoen yli on ajettu metsäkoneella ja metsätraktorilla jokihelmisimpukan esiintymäalueella, jopa tuhansia jokihelmisimpukoita eli raakkuja on kuollut. ILOA JA TULOA PUUKAUPASTA TEE PUUKAUPAT upmmetsa.fi/puukaupoille 500 € etuseteli Metsän tulevaisuuden tekijät upmmetsa.fi Tarkemmat tiedot kampanjasta löydät nettisivuiltamme. Nappaa sataset talteen ja panosta metsäsi hyvinvointiin. Puun tilavuuskasvu on siten ollut 89 litraa, eli 17,8 litraa vuodessa. Puun vuosilustot olivat leventyneet selvästi vuonna 2020 tehdyn typpilannoituksen jälkeen. Kasvusta voisi arvioida seitsemän kuutiota kohdistuvan tukkiin ja neljä kuutiota kuitupuuhun. Kairaus on mielenkiintoinen tapa tutkia asiaa tarkemmin. Raakun suojelua tehdään Metsähallituksessa Life Revives -hankkeessa. Tapion taulukot kuusikon kasvun osalta alkavat vasta 35 ikävuodesta, joten lukua ei voida suoraan verrata taulukoihin. SA M I KA RP PI N EN vat puut vankistua vielä 3–4 kasvukauden ajan. Toinen kohde oli pohjoisessa Keski-Suomessa mustikkatyypin maapohjalla kasvava noin 55-vuotias istutusmännikkö. Jokihelmisimpukat ovat kuolleet, kun hakkuita tekevä metsätyökoneet ovat kuljettaneet puuta ajamalla joen yli. Puuston kasvu alkaa lähestyä tasoa, jolla pääomalle voi löytyä jo paremmin tuottavia kilpailevia sijoituskohteita. Viisi vuotta sitten se on ollut 122 litraa. Kuviolla on tällä hetkellä puuta noin 150 kuutiota hehtaarilla. 10892_.indd 29 10892_.indd 29 25.8.2024 13.46.54 25.8.2024 13.46.54. Sädekasvua sille oli viideltä vuodelta kertynyt 0,9 senttiä, eli puun halkaisija on kasvanut viidessä vuodessa 1,8 senttiä. Kuvio odottaa läpimittansa puolesta jo ratkaisua uudistamisen suhteen, joten tieto puiden kasvusta on hyödyllinen. Hukkajoki oli yksi neljästä hankkeemme joesta, jossa jokihelmisimpukan kantaa seurataan, mutta hyvässä kunnossa olleelle joelle ei ollut tarkoitus tehdä kunnostuksia”, Life Revives -hankkeen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo. ”En voi tässä vaiheessa esitutkintaa ottaa vielä kantaa epäiltyjen määrään tai muihinkaan yksityiskohtiin, tutkinta on todellakin vasta alussa”, kertoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Tiina Lehmus tiedotteessa. Tämän kairauksen perusteella männyn kasvuprosentti on 4,4. Jokeen oli ajourilta päätynyt runsaasti mutaa, hiekkaa ja hakkuutähteitä. Kasvuprosentiksi tulee 14,5 prosenttia. Harvennuskuitupuun tämän hetken hinnoilla se tarkoittaa, että puuston arvo kasvaa tänä kesänä noin 640 eurolla per hehtaari. Kuviolla kasvaa puuta tällä hetkellä 250 kuutiota hehtaarilla. Oulun poliisi kertoo tutkivansa asiaa törkeänä luonnonsuojelurikoksena. ”Jokihelmisimpukan ja sen isäntälajin taimenen elinympäristö on vaurioitunut arviolta 150–200 metrin pituiselta matkalta. Rikoksen esitutkinta on vasta alussa, ja poliisi selvittää tapahtumia sekä niihin liittyviä osallisia. Poliisi tutkii raakkutuhoa törkeänä rikoksena Saat nyt 500 € etusetelin metsän hoitotöihin, kun teet vähintään 300 m 3 puukaupat 30.9.2024 mennessä. METSÄSTÄ 30.8.2024 Metsälehti.fi 29 yhtälön mukaan puun tilavuus on tällä hetkellä 211 litraa. Puun hinta on nyt erinomainen, joten uudistamispäätös voisi olla perusteltu. Kasvuprosentiksi muodostuu 4,4, mikä vastaa hyvin Tapion taulukon antamaa lukua. Raakkutuho tuli ilmi toissa viikolla, kun tutkijat olivat tekemässä kartoitusta jokihelmisimpukoiden tilasta alueella. Puun pituudeksi arvioimme 22 metriä ja viiden edellisen vuoden pituuskasvuksi 1,5 metriä. Jos 4,4 prosentin kasvua sovelletaan koko puustoon, tuottaisi kuvio puuta tänä kesänä lisää 11 kuutiota. Metsähallitus oli tehnyt asiasta tutkintapyynnön. JUSSI COLLIN STORA ENSO kertoi viime viikolla aiheuttamastaan ympäristövahingosta, jossa metsäkoneilla ajettiin raakkujoen yli. Parhaillaan raakkuja ollaan siirtämässä turvaan tuhoutuneelta alueelta. Päätehakkuutukin 80 euron ja -kuidun 35 euron hinnoilla laskien kuvion puuston arvo lisääntyy kesän aikana noin seitsemälläsadalla eurolla. Olisiko aika uudistaa. Kairasimme metsässä valtapuustoa edustavan, läpimitaltaan 27-senttisen männyn
Muut keinot Puulajeilla on vuodenajasta riippuen omia erikoispiirteitään, jotka auttavat tunnistuksessa. Pihlajan kukat on helppo tunnistaa keväällä, ja syksyllä puulajin paljastavat punaiset marjat. Suurten haapojen lehdet puhkevat usein hieman muita lehtipuita jäljessä. Lehdet Lehtien tunnistusta opetellaan jo koulunpenkillä. Hieskoivu on usein vanhanakin sileätuohinen. Jotkin puulajit, kuten pihlajan ja tuomen, voi erottaa kuoren voimakkaasta hajusta, jos kaarnaa kuorii tai puun katkaisee. Talousmetsän yleisten lehtipuulajien tunnistamista voi harjoitella näillä vinkeillä. Mikä lehtipuu lehtipuu tämä on. METSÄSTÄ 30.8.2024 30 Metsälehti.fi Kasvupaikka Osa yleisistä lehtipuulajeista, kuten koivut, haapa ja pihlaja, ovat lähes jokametsänhöyliä. Puun koko antaa lisätietoa tunnistamiseen. Latvus ja oksat Talvella puiden tunnistaja saa katsella lehtipuiden paljaita latvuksia ja oksia. Suometsissä kasvavat koivut ovat yleisimmin hieskoivuja. Luonnossa lehdet eivät välttämättä näytä ihan samalta kuin oppikirjoissa. Vaihtoehto on kaivaa lumen alta esiin edellissyksyn lehtiä. Kuori on lisäksi erinäköinen silmien korkeudella kuin ylempänä puun runkoa. Esimerkiksi raita ja pihlaja yltävät harvoin samaan latvuskerrokseen isojen kuusten kanssa. Kuoren ohella kannattaa katsoa muita tuntomerkkejä, kuten puun kokoa ja rungon muotoa. Raidan keltaiset kukinnot erottuvat varhain keväällä. Norkot ja muut kukinnot eroavat puulajien kesken, mutta kukintojen tunnistaminen vaatii samankaltaista tarkempaa opiskelua kuin silmujen erottaminen. Yleisen pajulajin, raidan, tuntomerkki on pitkittäisviirulliseksi eli raidalliseksi halkeileva kaarna. Puun koko Silmien tasolta tarkasteltuna monen vanhan lehtipuun kuori näyttää hyvin samanlaiselta. Talousmetsien suuria suorarunkoisia lehtitukkipuita kannattaa ensiksi arvailla rauduskoivuiksi, haavoiksi tai tervalepiksi. Haapa sen sijaan voi yltää niin pituudeltaan kuin paksuudeltaan tukkikuusten kanssa samaan sarjaan. Myös niiden rungot jäävät yleensä tukkikuusia ohuemmiksi. Millä puulla on pitkittäisviiruja ja kumman leppälajin tylppäpäisessä lehdessä on lovi. VALTTERI SKYTTÄ TEKSTI JA KUVAT 10893_.indd 30 10893_.indd 30 25.8.2024 13.50.44 25.8.2024 13.50.44. Toisilla lehtipuilla on tarkempia kasvupaikkavaatimuksia, jotka auttavat puulajien tunnistamisessa. Lähteenä: Tunnista puu ja puuaine, Metsäkustannus 2016 Kumman koivulajin tyvestä tulee vanhemmiten uurteinen ja karkeakaarnainen. Metsämaisemasta oppii pian erottamaan esimerkiksi suurten haapojen leveät latvukset ja oksanhaarat. Esimerkiksi kosteassa kasvupaikassa metsäojan partaalla kohoava lehtipuu voi hyvin olla tervaleppä. Puiden ulkopinta voi kuitenkin pettää myös kokeneen puuntuntijan, sillä puun kuori muuttuu iän ja ajan myötä. Silmujen tunnistaminen vaatii opettelua ja toistoja. Kuori Lehdettömään aikaan puiden tunnistajan huomio kiinnittyy puun kuoren väriin ja rakenteeseen. Raudusja hieskoivun erottamisessa kannattaa lehtien erojen lisäksi tietää, että rauduskoivun tyvi muuttuu vanhemmiten uurteiseksi ja karkeakaarnaiseksi. Rungon muoto Esimerkiksi raita ja hieskoivu kasvavat usein monirunkoisina, haaraisina tai jopa mutkaisina. Silmut Ammattilaiset, kuten metsurit, osaavat tunnistaa lehtipuulajeja lehdettömään aikaan oksien silmuista
10893_.indd 31 10893_.indd 31 25.8.2024 13.50.49 25.8.2024 13.50.49. METSÄSTÄ 30.8.2024 Metsälehti.fi TUNNISTATKO RUNGON. Vas tau s: haa pa Vas tau s: har maa lep pä Vas tau s: pih laj a Vas tau s: rau dus koi vu Vas tau s: hie sko ivu Vas tau s: ter val epp ä Vas tau s: hie sko ivu (py öre ä ja yks ink ert ain en sah ala ita ) Vas tau s: har maa lep pä (so ike a, har maa nvi hre ä ja reu na toi ssa hai nen ) Vas tau s: ter val epp ä (ki iltä vä, tyl ppä päi nen ja lov i) Vas tau s: pih laj a (us eita kap eita ja sah ala ita isia leh dyk öitä ) Vas tau s: rai ta (su uri, soi kea ja tum man vih reä ) Vas tau s: haa pa (pi tkä n leh tiru odin pää ssä pyö reä tai pip ark akk umai nen ) Vas tau s: rai ta Vas tau s: rau dus koi vu (su ipp okä rkin en ja leh den reu nan sah ala ita epä tas ain en/ toi ssa hai nen ) TUNNISTATKO LEHDEN. Puun kuori on hyvä esimerkki siitä, että lehtipuulajien erottamista ei pidä jättää yhden tuntomerkin varaan
Harjun laki nousee paikoin hädin tuskin järven pintaan ja korkeimmissa saarissa yli kymmenen metriä korkeammalle. 10894_.indd 32 10894_.indd 32 25.8.2024 13.54.06 25.8.2024 13.54.06. Kuvassa kirjoittaja Katri-vaimonsa kanssa. Kolin edustalla Pielisestä nouseva 12 kilometrin saarijono on yhtä niemen kärkeä lukuun ottamatta osa Kolin kansallispuistoa. Nyt 12 kilometriä pitkä harju jää suureksi osaksi veden alle. PILKKEET 30.8.2024 32 Metsälehti.fi RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT HARTIOISSA kuumottaa. Vieno itätuuli tuo nenään suuren järven ja kuivan mäntykankaan tuoksuja. Hennon kangasmetsäpolun lisäksi jalat kokevat saarissa muutakin, kun kuljemme paljon rantaviivan tuntumassa. Hiekkaa ja mukalakiviä Jos Pielisessä ei olisi vettä, varvikkorinne Kolin huippujen suuntaan jatkuisi vielä puoli kilometriä. Täällä eivät turistit suuremmin käy, vaikka olemme maan neljänneksi suosituimmassa kansallispuistossa, Pohjois-Karjalan Kolilla. Etenkin kun ei tässä mitään janisievisiä olla. Kuljemme ohutta, välillä varpujen sekaan katoavaa polkua harjusaaren keskellä. Iho kostuu ja lämpenee parin millin neopreenikerroksen alla tukaluuteen asti, kun loppukesän aurinko pistää parastaan. Jalkojen alla pyörähtelevät, sileäpintaiset ja nyrkinkokoiset kivet kolisevat mukavasti, mutta eteneminen niiden päällä on aika ajoin hyvinkin vaivalloista. Varusteet tekevät uimarin Vielä kivikkoakin jännittävämpää ovat uintija kahlausosuudet. Välillä pääsemme pehmeälle hiekalle, mutta yllättävän suuri osa reitistämme osuu erilaisiin kivikoihin. Kansallispuiston vieraista suurin osa piipahtaa taiteentekijöidenkin suosimilla huipuilla meitä ja Pielisen pintaa 250 metriä korkeammalla. Matalan veden aikaan joidenkin saarien välin voi kahlata kuten tässä Suuri-Kopran ja Hiekkapakan välillä. Muutamien saarten välit meneKESÄN PARAS PÄIVÄ Kolin kansallismaiseman voi kokea myös yhdistämällä uintia ja patikointia Pielisen pitkässä saarijonossa
Tauko paikalla Pidän lepotaukoja usein. Someryhmissä harrastajat etsivät uintikavereita, mutta suurten joukkojen huviksi avovesiuinnilla on vielä matkaa. Riittää, kun vähäisillä siivillä noustaan tuulten kuljetettaviksi. Euforian vallassa mieleen hiipii kuitenkin kysymys, miksi täällä ei ole muita. Erinomaista lennon hallintaa osoittaa sekin, että päiväperhoset pystyvät lentämään hyvinkin repaleisin siivin. Lentotaidon merkitystä pitäisi kuitenkin tarkastella selviytymisen keinona. Laivaväylän viitta lähestyy hitaasti. Lentotaito toi uusia mahdollisuuksia erityisesti ravinnonhankintaan ja uusien elinalueiden löytämiseen, mutta myös pakenemiseen, suojautumiseen ja parittelukumppanin etsintään. Lentäjät ovat menestyneet. 10894_.indd 33 10894_.indd 33 25.8.2024 13.54.07 25.8.2024 13.54.07. Hyönteisiä saamme kiittää juhlapöytää koristavista kukista ja lintuja mehevistä marjoista. Myöhemmin jurakaudella noin 150 miljoonaa vuotta sitten lentävien eläinten joukkoon liittyivät linnut ja reilut 50 miljoonaa vuotta sitten lepakot. Kasveille lentävät otukset tarjosivat aivan uusia mahdollisuuksia. Sen päällä odottava tiira päästää meidät muutaman metrin päähän. Lepattaen lentävien päiväperhosten lentotaitoa harvemmin kehutaan, mutta se mahdollistaa yllättävät väistöt, heittäytymisen sivulle tai alas niin, että nopeasti liikkuva saalistaja suhahtaa ohitse. Varusteet ovat avovesiuinnissa minimaaliset mutta nautinto lähes maksimaalinen.” Viileään veteenkin on ratkaisu. Hyönteiset, linnut ja lepakot kantavat siitepölyn paljon tarkemmin kuin tuuli, ja linnut kuljettavat siemeniä kilometrienkin päähän. Ihminen arvioi eläinten lentotaitoa omasta näkökulmastaan. Samalla uintityyli vaihtuu. Myönnän, että turvaveneestä, uintikaverista, kellunta-apua tarjoavasta uima-asusta ja muista kellukkeista huolimatta lähtörannassa hieman arveluttaa. Vedenpinta on melkein rasvatyyni, ja 24-asteinen vesi on mukavan lämmintä. Itse voin uida ilman märkäpukua 20-asteisessa vedessä. Alussa jalat vielä yltävät pohjaan, ja pohjan näkyminen uimalasien läpi antaa turvallisuuden tunnetta. Hihnan päässä kelluva turvapoiju kainalossa voi kuuluisaa kansallismaisemaa katsella parinkymmenen sentin korkeudelta. Sitten mukaan kaveri ja yksinkertaiset turvavarusteet. Eikö tämä olisi paras tapa nauttia Suomen kesästä. Lepakot ovat nisäkkäiden toiseksi suurin lajiryhmä jyrsijöiden jälkeen. Aina joku miljardeista kirvoista päätyy hyvään ympäristöön ja vauhdikas lisääntyminen hoitaa loput. Ei näytä pahalta tämäkään. Kirvojen lentotaitoa haukutaan mitättömäksi, mutta niin ne vain pystyvät ylittämään meriäkin. PILKKEET 30.8.2024 Metsälehti.fi 33 vät vielä mukavasti kahlaamalla. Omat liikkeeni ovat kangistuneet, ja tyyli vaihtunut voittopuolisesti rintauinniksi. Tuntuu, että menossa on kesän paras päivä. Missä muut. ”Ensin voi hakea kivoja paikkoja ja kirkkaita vesiä. Lentokyky avasi hyönteisille aivan uuden maailman joskus satoja miljoonia vuosia sitten. Hyvinä lentäjinä pidetään nopeita, ilmassa sujuvasti kiitäviä lajeja kuten pääskysiä ja jalohaukkoja tai akrobaattisiin käännöksiin pystyviä lajeja kuten kukkakärpäsiä ja sudenkorentoja. Suomessa kyllä on avovesiuimareita, ja jotkut jopa retkeilevät uimalla. Liikunnanopettaja, luonnonvesissä paljon uinut joensuulainen Jari Lemmetty kehottaa aloittamaan avovesiuinnin pienin askelin. Hiekkapakkasaaresta Iso-Korppiin uintimatkaa on kuitenkin hulppeat puolitoista kilometriä. Lentotaitoa on useimmiten tarkasteltu vain LENTOTAITO MULLISTI ELÄMÄN HISTORIAN Liuskaperhonen pystyy hyvin lentämään, vaikka suurin osa toisesta takasiivestä on poissa. Puvun avulla uinti onnistuu hyvin jossain 15–16 asteessa.” KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Ensimmäiset vedot luovat uskoa onnistumiseen. Eläinten piti sopeutua ilmasta iskevien saalistajien uhkaan. METSÄN KÄTKÖISSÄ ”Ensin voi hakea kivoja paikkoja ja kirkkaita vesiä.” LENTÄVIÄ eläimiä on vain hyönteisissä, linnuissa ja nisäkkäissä. Hyönteislajeja on miljoonia, lintuja ehkä 18 000 lajia ja lepakoita 1 500 lajia. lentäjien itsensä kannalta, mutta lentävien eläinten ilmaantuminen vaikutti suuresti myös muun luonnon evoluutioon. Linnun tulkinta pitää kutinsa: näistä uimareista ei ole vaaraa. ”Märkäpuku paitsi kelluttaa myös lämmittää
Yhteistyössä: MAATALOUSKONEMESSUT.FI HYÖDYNNÄ VUODEN TÄRKEIMMÄT TILAN KEHITTÄMISEN JA IDEOINNIN PÄIVÄT. Tapaa ja verkostoidu kollegoidesi kanssa. • Huippuluokan ohjelmaa aamusta iltaan. PILKKEET 17.–19.10.2024 HELSINGIN MESSUKESKUS OLE AJOISSA JA VARAA MATKAT SEKÄ HOTELLISI MAATALOUSKONEMESSUILLE! • Lähes 400 yritystä on jo varmistanut paikkansa messuilla. • Lähes kaikki tuotantoeläinja rotujärjestöt paikalla. TERVETULOA! 10895_.indd 34 10895_.indd 34 25.8.2024 14.00.44 25.8.2024 14.00.44. ALAN KATTAVIN JA TÄRKEIN AMMATTITAPAHTUMA
TTS Työtehoseura on yksi maamme suurimmista yksityisistä ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. Kesällä uutena toimittajana lehdessä on aloittanut Heli Virtanen (39). Yhteistyössä: MAATALOUSKONEMESSUT.FI HYÖDYNNÄ VUODEN TÄRKEIMMÄT TILAN KEHITTÄMISEN JA IDEOINNIN PÄIVÄT. TIINA YLIOJA TUTKIJA LUONNONVARAKESKUS Miksi käpy vuotaa pihkaa. Virtasen kontolle kiinteistöyhtymässä ovat langenneet metsät, mikä on osoittautunut melko vaativaksi. Missään muussa hommassa kuin toimittajan työssä ei pääse yhtä monipuolisesti kyselemään niiltä, jotka oikeasti asioista päättävät.” Heli Virtanen asuu perheensä kanssa omakotitalossa Helsingissä, mutta on lähtöisin Lahdesta. Metsäja ympäristö päällikköä finsilva.fi/rekry kehittämään metsäja luontopääoman vastuullista ja monimuotoista hyödyntämistä. Omistamme noin 135 000 hehtaaria hyvin hoidettua suomalaista metsää. On ollut helppo samaistua vähemmän aktiivisiin kaupunkilaismetsänomistajiin.” Metsälehdessä Virtanen aikoo seurata muun muassa veroasioita. Kuinka tavallista pihkavuoto kävyissä on ja mikä sen aiheuttaa. EE RO SA LA on tällainen tapa hinnoitella tukkipuu ja Ruotsissa taas toisenlainen. LUKIJAKYSYMYS Kesla Oyj Diplomi-insinööri Pasi Nieminen on aloittanut metsäteknologiayhtiö Kesla Oyj:n toimitusjohtajana. Vuosittain koulutetaan noin 5 000 opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi ja osaajiksi. TERVETULOA! 10895_.indd 35 10895_.indd 35 25.8.2024 14.00.46 25.8.2024 14.00.46. PILKKEET 30.8.2024 Metsälehti.fi 35 NIMITYS JUSSI COLLIN METSÄLEHTI vahvistaa toimitustaan. ”Esimerkiksi miksi meillä Heli Virtanen aloitti Metsälehdessä Heli Virtanen aikoo keskittyä muun muassa metsänomistajien verotukseen. Virtanen omistaa isänsä kanssa metsätilan Orimattilassa. Aiemmin Virtanen on työskennellyt Maaseudun Tulevaisuudessa sekä toimittajana että toimitussihteerinä. ALAN KATTAVIN JA TÄRKEIN AMMATTITAPAHTUMA. Se houkutteli”, Virtanen kertoo. Ennen tätä Nieminen työskenteli runsaan vuosikymmenen Toyota Material Handlingin Suomen toimintojen toimitusjohtajana sekä aiemmin eri tehtävissä teknologiateollisuuden parissa. Omissa tutkimuksissani olen havainnut, että kuusen kävyt ovat melko usein pihkaisia ja pihkaisuudella ei välttämättä ole yhteyttä kävyssä olevaan vioitukseen tai ainakaan sen vakavuuteen. Nieminen siirtyi Keslalle Toyota Material Handling Europe -konsernista, jossa toimi Euroopan laajuisen SAP-muutosohjelman johtotehtävissä. Koulutukseltaan Virtanen on metsänhoitaja, joten lehden metsäosaaminen vahvistuu entisestään. Kesla Oyj:n hallitus julkaisi nimityksen jo helmikuussa. Kävyn voi halkaista pituussuunnassa ja katsoa, löytyykö sisältä mitään. Tapaa ja verkostoidu kollegoidesi kanssa. Näin tekee kuusenkäpykääriäisen toukka. LUKIJA UUDELTAMAALTA KUUSENKÄPYJÄ vioittavat sekä sienitaudit että hyönteisten toukat, jotka syövät joko siemeniä tai käpysuomuja tai kumpaakin. Puiden pihkamäärät ovat yksilöllisiä, jokin puu suojaa käpyjään suuremmalla määrällä pihkaa kuin toinen. Toimittajaksi houkutteli uteliaisuus: etenkin suurten asiakokonaisuuksien selvittäminen on kiehtovaa. Omaakin metsää Kiinnostusta lisää oma metsä. Metsälehti ja Karttakeskus kuuluvat Tapio-konserniin. Tutustu tehtävään ja hae viimeistään 15.9.2024: 17.–19.10.2024 HELSINGIN MESSUKESKUS OLE AJOISSA JA VARAA MATKAT SEKÄ HOTELLISI MAATALOUSKONEMESSUILLE! • Lähes 400 yritystä on jo varmistanut paikkansa messuilla. ”Toistaiseksi se on ollut paljolti suunnittelua ja palvelujen hankkimista. Niihin tuli tuntumaa jo edellisissä pesteissä, hän on muun muassa toimittanut parina viime vuonna Metsälehden verokirjat. Vastaani tuli elokuun alussa kuusi, jossa oli runsaasti käpyjä, mutta kaikissa kävyissä oli pihkavuotoa. Yleinen löydös on valkoinen, noin sentin pituinen toukka, joka lymyilee kävyn ytimessä, pituusakselissa, ja käy sieltä käsin syömässä siemeniä. Työtehoseura Vuodesta 2015 Työtehoseuraa johtanut Juha Ojala jää vuoden vaihteessa eläkkeelle, ja uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu kasvatustieteiden maisteri Teemu Hassinen. Väliaikaisena toimitusjohtajana toiminut Ilkka Miettinen jatkaa yhtiön talousjohtajana. Hassinen on aiemmin toiminut Sivistystyönantajien toimitusjohtajana. Toinen kävyissä yleinen perhostoukka on käpykoisa. Kertooko pihkavuoto jotain kuusen tai kehittyvien siementen terveydestä. • Huippuluokan ohjelmaa aamusta iltaan. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa aluehallintovirastojen hallintojohtajana ja Sotilaslääketieteen keskuksen hallintojohtajana. Se puskee silmiinpistävästi ulostepurua kävyistä ulos. Pääosa metsis tämme sijaitsee Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Aikaisemmin en ole huomannut vastaavaa. Metsien pariin hänet veti alan monipuolisuus. Summa summarum, arvelen kävyn olevan melkoisen terve ja sisältävän parhaillaan kypsyviä siemeniä. Omaa toimitustaan kasvattamalla Metsälehti lisää ja monipuolistaa uutistuotantoaan verkossa ja vahvistaa myös printtilehden tekemistä. Sieltä voi löytyä esimerkiksi äkämäsääskien keltaisia ja punertavia pieniä muutaman millimetrin pituisia toukkia. NIMITYKSIÄ Finsilva Oyj on suomalainen metsäja luontopääomayhtiö, jonka toiminnan ytimen muodostavat metsätalous, uusiutuva energia ja kiinteistöjalostus. Se on pieni perhonen. Elokuussa kuusentuomiruosteen ja kuusentalvikkiruosteen valtaamat kävyt eivät ole enää tiiviitä ja terveennäköisiä kuten lukijan kuvan vihreät kävyt. ”Metsätieteissä yhdistyi moni käytännönläheinen asia, joista olin kiinnostunut – talous, biologia, laskenta. Pihkaisuus haittaa jonkin verran käpyjen karistusta. Olemme yksi Euroopan suurimmista yksityisistä ja itsenäisistä metsänomistajista. Edellisessä työtehtävässään hän kustannustoimitti Tapion ja Karttakeskuksen tietokirjoja. • Lähes kaikki tuotantoeläinja rotujärjestöt paikalla
Kokonaispuusto arvion mukaan n. 4,4 ha. 050 464 6500. MYYDÄÄN TARJOUSTEN PERUSTEELLA, tarjoukset 30.8.2024 mennessä veijo.laukkanen@metsat.fi, lisätiedot puh. Lisäksi pääset kehittämään korjuupalvelumme toimintaa aktiivisena osana tiimiä. Reheviä kangasmaita, taimikoita n. YHTEISMETSÄOSUUDET, Itä-Suomen Yhteismetsä Helppoa metsänomistusta! Myynnissä 2 kiinteistöä, jotka koostuvat 661 Itä-Suomen Yhteismetsän osuudesta ja yhteisistä vesialueista. METSÄTILA, Parikkala, Tyrjä, Tyrjänrantatie 259 9,081 ha, josta metsää 6,07 ha. 029 432 6108 Eero Sala p. Osuudet jakautuvat seuraavasti: 740-552-20-3 Toivola II (414/50526) Hp. Halutaan ostaa metsäkuusen KORISTEHAVUA myös omorikakuusen havu ja pihdat käy. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä/hylätä saadut tarjoukset. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! OSTETAAN Väärä tieto kaavamerkinnästä TOISIN kuin Metsälehti Makasiinin numeron 5 Uhka ja mahdollisuus -jutussa kerrottiin, kaavoituksessa erityisominaisuutta ilmaiseva luo-merkintä ei poista aluetta metsälain piiristä. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 1.140 m 3 . 044 264 6507. Kaavassa vak. Pääset omalta osaltasi vaikuttamaan yrityksemme tulevaan kehitykseen. upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ita-suomen-yhteismetsa/ MAATILA, Laihia 15 ha. Kiinteistön p-a on 27,61 ha, josta myyjä pidättää itselleen n. 865 m 3 . 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. paikka (RA). SISUSTUSPUUT www.kmeoy.fi kmeoy KME Oy Etsimme joukkoomme metsäasiantuntijaa vastaamaan puunostosta ja puunkorjuun ohjauksesta Joensuuhun. Pihapiiri rakennuksineen (mm. Kokonaispuusto n. Tarjoamme Monipuolisen ja itsenäisen työnkuvan, kilpailukykyisen palkkauksen ja muut työehdot sekä ilmapiiriltään hyvähenkisen työyhteisön. perustettu 1933 30.8.2024 OSTETAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN OIKAISU MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Punkaharju, Putikko, Mustakorventie n. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 73.278 € 740-535-5-25 Viitamäki (247/50526) Hp. konehalli ulkomitoiltaan 18x12 m) ja liittymäsopimukset (sähkö ja vesi). 1952 rak. asunnon rak.paikka (A) ja rannassa vapaa-ajan rak. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 49.000 e / tarjous. kaksikerroksinen okt sekä muita rakennuksia, rannassa peruskorjattavat vapaa-ajanrakennukset. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Metsässä hyvä Lisätiedot ja hakeminen: https://jobs.toitasuomesta.fi/jobs/4828 986-mhy-paijanne-hankintavastaava mhy.fi/paijanne Tehtävänäsi on huolehtia alueesi leimikkovarannon hankinnasta ja hallinnoinnista sekä puumaksuliikenteestä. Ranta-asemakaava, johon on merkitty runsaasti rakennusoikeutta. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Hintanäkemys 70.000 €. Puustoa n. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 92. vuosikerta. 11,9 ha. Hp. 2.410 m 3 . kakkonen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Talouskeskuksessa v. Tutustuminen omatoimisesti. Liikevaihtomme on tänä vuonna runsaat liki 15 miljoonaa euroa, ja tulemme kasvamaan voimakkaasti lähivuosina. 7,1 ha, nuorta kasvatusmetsää n. 029 432 6114 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Hp. Niin mekin! Kehitämme organisaatiotamme ja etsimme korjuupalveluumme Hankintavastaavaa Jyväskylän toimistollemme. Lisätiedot puh. Peltojen pinta-ala n. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 145.000 €/tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. purkukunt. Toimialueesi kattaa kunnat Joensuun läntisellä puolella ja toimipisteesi sijaitsee Joensuun toimistollamme. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Arvostamme Työtehtävään soveltuvaa metsällistä koulutusta sekä aiempaa kokemusta vastaavista tehtävistä. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. M-alalla olevat kaadetut puut, tehdyt polttopuut ja kalusto eivät kuulu kauppaan. Lisätiedot ja vapaamuotoiset hakemukset sähköpostilla osoitteeseen: matti.karjula@kmeoy.fi 08.09.2024 mennessä. Hakuaika päättyy 8.9.2024. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Iiris Ylinen (ma) p .050 325 8064 Heli Virtanen p. Tehtävä edellyttää oma-aloitteisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja sekä asiakaspalveluhenkisyyttä. Hintanäkemys 108.000 euroa. Maatila Laihian eteläosassa, ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Matti Karjula 040 5206240 T Tuullee m meeiillllee ppuuuunnoossttaajjaakkssii JJooeennssuuuuhhuunn!! Oletko metsässä hyvä, jopa erinomainen. Lisätiedot: https://www. KME Oy on johtava bioenergian hankkija Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savon itäosissa. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirkko Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 43.719 € Itä-Suomen Yhteismetsää hallinnoi UPM. 20,11 ha. Tarjoa rohkeasti! Heikki Puputti puh.o4oo 456 865, heikki.puputti@havupuu. Varttunutta ja uudistuskypsää metsää. Lohkomiskuluista vastaa myyjä. Kiinteistöllä v-ajan rakennukset, hyvä tie perille. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä/hylätä saadut tarjoukset. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. WWW.HAVUPUU.FI 10896_.indd 36 10896_.indd 36 25.8.2024 14.07.47 25.8.2024 14.07.47. Työn aloitus sopimuksen mukaan, mielellään kuitenkin viimeistään 01.10.2024 alkaen. MYYDÄÄN TARJOUSTEN PERUSTEELLA, tarjoukset 10.9.2024 klo 16 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen antti. 7,5 ha määräalan. 050 464 6500 METSÄKIINTEISTÖ, Hämeenlinna, Ohtinen 7,52.ha. 900 m 3 .Tarjouksen voi tehdä myös määräalasta hyvinhoidettua metsää, puustoa n. Kok.puusto 1.342 m 3 rehevillä kasvupohjilla. 0,6 ha ja varttunutta kasvatusmetsää n
PALKINNOT metsäkryptosta 12 on arvottu seuraaville kolmelle: Antero Karjalainen, Rovaniemi; Esko Väisänen, Mikkeli ja Irene Siitonen, Ruovesi. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 10896_.indd 37 10896_.indd 37 25.8.2024 14.07.48 25.8.2024 14.07.48. tai p. Kuoreen tunnus ”Metsärkrypto 15”. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 13.9.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Hel sinki. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. PILKKEET 30.8.2024 METSÄKRYPTO 15 METSÄKRYPTO 12, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sana ristikot.net. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa
PILKKEET AJANKOHTAINEN MIKÄ. “Tuntuma on, että kävijöitä tulee enemmän kuin viimeksi.” Metsäkonevalmistajat ovat paikalla isoista pienimpiin, muun muassa John Deere, Komatsu, Ponsse, Nisula, Prosilva ja Sampo-Rosenlew. Viime hetken ilmoittautumisia on Hirvikosken mukaan myös tavallisesti tullut vielä tapahtumapäivien lähestyessä. “Ne pitää tulla katsomaan paikan päälle”, sanoo Finnmetkon toimitusjohtaja Tapio Hirvikoski. Bioenergiabuumi näkyy Hirvikoski arvioi, että tapahtuman ajankohtaisissa teemoissa korostuvat ainakin koneiden kuljettajaa avustavat järjestelmät sekä vastuullisuus koneiden energiankäytössä. 10897_.indd 38 10897_.indd 38 25.8.2024 14.09.58 25.8.2024 14.09.58. Näytteilleasettajista valtaosa tulee Pohjoismaista ja Baltiasta, mutta myös esimerkiksi Kiinasta ja Kanadasta ollaan esillä. Tapahtumassa on heidän tarpeisiinsa sopivia tarvikkeita esillä ja myynnissä. Koneiden lisäksi esillä on erilaisia lisälaitteita ja varusteita sekä alan järjestöjä ja palveluita. elokuuta SUOMEN suurin raskaskonealan ammattija myyntinäyttely JÄRJESTETÄÄN kahdettakymmenettä kertaa NÄYTTEILLEASETTAJIA on noin 340 JÄRJESTÄÄ Finnmetko Oy, taustaorganisaatioina Koneyrittäjät ry ja Keski-Suomen Koneyrittäjät ry Toimitusjohtaja Tapio Hirvikoski odottaa torstaina alkaneeseen Finnmetkoon enemmän kävijöitä kuin kaksi vuotta sitten. FINNMETKO JÄRJESTETÄÄN Jämsässä 29.–31. Myös pääsyliput on sähköistetty. Hirvikoski suosittelee Finnmetkoa metsänomistajille. Entistä kansainvälisempi Finnmetko Raskaskonealan suurnäyttelyyn on tulossa edelliskertaa enemmän näytteilleasettajia. Kenties oman metsän tuleviin töihin löytyy Finnmetkosta palveluntarjoaja. 30.8.2024 38 Metsälehti.fi IIRIS YLINEN, TEKSTI HENRY MOILANEN, KUVA TORSTAINA alkanut raskaskonealan suurnäyttely Finnmetko jatkuu Jämsässä lauantaihin asti. Ohjelmassa on muun muassa koneiden työnäytöksiä, koeajoja ja metsäkoneenkuljettajien SM-kilpailu. “Uskon myös bioenergian kasvaneen kysynnän näkyvän näyttelyssä”, Hirvikoski arvelee. Näytteillä on niin isojen koneiden kuin pienempien laitteiden uutuuksia. Tänä vuonna tapahtuma tulee olemaan aikaisempaa kansainvälisempi – niin näytteilleasettajien kuin osallistujienkin osalta. Kävijäryhmiä saapuu Etelä-Amerikasta ja Kaukoidästä asti. Vuoden 2022 tapahtumassa niitä oli 330, nyt odotettavissa on ainakin 340. “Koneet, laitteet ja menetelmät kehittyvät koko ajan, ilman muuta kannattaa tulla katsomaan.” Metsätyölaitteiston lisäksi tapahtuma kokoaa paikalle koneyrittäjiä, joihin metsänomistaja voi tutustua. Näyttelyaluetta on tiivistetty ja saapumisportit sijoitettu alueen kärkiin, mikä selkeyttää aiemmin rönsyillyttä kiertämistä. Näytteilleasettajia on viimekertaista enemmän. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi, tänä vuonna jo kahdettakymmenettä kertaa. Pienemmistä yrityksistä näyttelypaikan ovat varanneet muun muassa Jarcarc, Kranman ja Alstor. Finnmetkoa on päivitetty palautteen perusteella. Joitakin on ennakkoon jo esitelty, mutta monia julkistuksia tehdään vasta Finnmetkossa. Sadanviidenkymmenen hehtaarin näyttelyalueella riittää nähtävää
Myös Luther kärsi tiettävästi tuntemattomista vatsavaivoista. ”Kontiolahden edellisestä toukkatuhosta on pian neljäkymmentä vuotta, 1947 tuhoutui noin kymmenen hehtaarin alue” , Metsälehti kirjoitti. 10897_.indd 39 10897_.indd 39 25.8.2024 14.10.02 25.8.2024 14.10.02. Myös Martti Lutherin vaimo käytti etelänpihlajan marjoja (Elsbeere) lääkkeenä. aucuparia ) ja saksanpihlajan (S. Päästövähennysten jarruttaminen vetoamalla metsien nieluun on tuhoon tuomittua ilmastopolitiikkaa.” LUONNONVARAKESKUKSEN TUTKIMUSPROFESSORI ILKKA LEINONEN X-VIESTIPALVELUSSA 23.8.2024. ”Toukka on tuhlaavainen ja syö neulasista tavallisesti vain reunat risaisiksi” , Metsälehti kirjoitti. Etelänpihlajan kookkaimmat yksilöt ovat yli 25-metrisiä ja rungoltaan reilusti yli metrin paksuisia. Etelänpihlaja (Torminalis glaberrima ) kasvaa luontaisesti Keskija Etelä-Euroopasta aina Ukrainaan, Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan saakka. Pari vuosikymmentä myöhemmin puu siirrettiin pihlajien Sorbus-sukuun. 30.8.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. Teologit olivat tutkineet Lutherin kirjeenvaihtoa ja todenneet kyseisen puulajin olleen terveyssyistä erityisen tärkeä uskonpuhdistajan perheelle 1500-luvulla. Lajin kookkaimmat yksilöt ovat yli 25-metrisiä ja rungoltaan reilusti yli metrin paksuisia. Marjauutteiden uskotaan tehoavan ainakin vatsakipujen ja ripulin hoitoon. Uudet suositukset SEKAMETSÄLLE Seuraava Metsälehti ilmestyy 13.9.2024 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT VUONNA 1999 päättivät Wittenbergin kirkollisen tutkimuskeskuksen teologit istuttaa Martti Lutherin kunniaksi instituuttinsa eteen pienen etelänpihlajapuun. Kyseisten lajien valkoiset kukinnot ja punertavat marjat ovat ulkoasultaan samantyyppisiä. Muun muassa naapurimaamme ”oma” pihlajalaji, ruotsinpihlaja (S. Sen sijaan etelänpihlajan lehdet muistuttavat enemmän vaahteranlehteä kuin esimerkiksi kotipihlajan monilehdykkäistä lehtirypästä. Etelänpihlajan sukulaissuhteista on ollut matkan varrella monia eri käsityksiä. Aikojen saatossa siitä on valmistettu kestävyyttä vaativia työkaluja, mittalaitteita, kärrynpyöriä ja akseleita. Vaikka marjat ovat nykyäänkin suosittuja hilloissa, mehuissa ja Itävallassa liköörin ainesosana, voi marjojen liika-ahmiminen aiheuttaa hivenen vatsanpoltetta. aria ) risteymä. intermedia ), on nykykäsityksen mukaan etelänpihlajan, kotipihlajan (S. 1800-luvulla etelänpihlaja piipahti välillä päärynäja omenapuiden suvuissa. ETELÄINEN ARVOPIHLAJA METSÄLEHDEN elokuun 1984 numerossa uutisoitiin laajasta mäntymittarituhosta Kontionlahden Jaamankankaalla. Verrattain sekavan sukutaustansa ohella etelänpihlaja risteytyy muiden pihlajien kanssa. Neulasten yösyöjä ”Metsien kasvun heikkeneminen ei johdu Venäjän tuonnin loppumisesta vaan puuston ikääntymisestä, mikä on pysyvä trendi. Arvopuu ja Lutherin vatsalääke Etelänpihlajan puuaines on kovuutensa ja sitkeytensä takia kallisarvoista. Lopulta runsaan tuhannen hehtaarin alue kuitenkiin käsiteltiin torjunta-aineella. Puun tieteellinen nimi Torminalis tulee latinankielen tormina-sanasta, joka tarkoittaa vatsakipua. Nykyään etelänpihlajaa käytetään laatuhuonekalujen ja viilun teossa sekä puupuhaltimien valmistuksessa. Ruotsi-Suomen kuuluisin kasvitieteilijä, Carl von Linné, nimesi vuonna 1753 etelänpihlajan alun perin orapihlajien Crataegus-sukuun. Mäntymittariperhoseksi kehittyvät toukkien massaesiintymät ovat Suomessa harvinaisia. Asuessaan Wittenbergissä Luther pyysi ystäväänsä Johannes Agricolaa tuomaan kyseisiä marjoja vaimolleen syntymäkaupungistaan Eislebenistä. Torjuntaan käytettävän Dimilin-aineen käyttö Jaamankankaalla oli kiistanalaista, ja joukko luonnonsuojelijoita oli perustanut leirin tuhoalueen laitaan. Marjojen siemenissä on jonkin verran glykosideja, jotka syötyinä muuntuvat ihmiselimistössä myrkylliseksi syanidiksi. Etelänpihlajan kirpeät marjat ovat C-vitamiinipitoisia, ja niitä on käytetty lääkkeenomaisesti moniin vaivoihin jo muinaisten roomalaisten ajoilta. Lopulta, aivan muutama vuosi sitten, lajin katsottiin ansaitsevan aivan oman Torminalis-sukunimensä – ainakin toistaiseksi
YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. Miksi valita YaraSuna-lannoite. • Tuote on helppo levittää rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. /metsa 10898_.indd 40 10898_.indd 40 25.8.2024 14.11.32 25.8.2024 14.11.32. yara.