ELOkuuTA 2012 • Nro 16 • www.Metsalehti.fi Esittelemme suomalaiset metsäkoneiden valmistajat. Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 30. Sivut 20–21 Ajankohtaista: Näkemyksiä metsälaista ›› sivut 10–11 Puukauppa: Katkonta näkyy tilissä ›› sivu 12 Metsänomistaja: Harrastus: kosteikko ›› sivut 18–19 Luonnosta: Palokärki on karhun sukua ›› sivu 24 Kuka näitä tekee. M in tt u Le ht ov aa ra / Le ht ik uv a
Hänen mielestään metsätalouden kestävyyden eteen on viime vuosikymmeninä tehty erittäin paljon työtä. Tiedotuskampanjat metsien ja puun puolesta eivät ole hukkaan heitettyä rahaa. Kyselytutkimusten mukaan suomalaiset myös luottavat metsäammattilaisiin ja metsäntutkijoihin. 09 315?49?808 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Samanlainen keskustelu tuskin olisi, ainakaan vielä, syntynyt Suomessa. Lain yksityiskohdista riittää keskusteltavaa, mutta naapurimaahan verrattuna Suomessa metsien hyödyntämisen periaatteista puhutaan hyvin sopuisasti. Sivut 22–23 PILkkEITÄ uusi loukku vesimyyrille Sivu 25 Metsä näkyy muodissakin Sivu 27 Virkistysarvot metsäsuunnitteluun Kittilässä etsitään yhteisiä peli sääntöjä, joilla virkistys arvojen huomioiminen korvataan metsän omistajalle. Lehden saama runsas palaute osoittaa, että artikkelisarjan kirjoittanut toimittaja ja hänen haastateltavansa eivät ole mielipiteineen yksin. Näin menetellen metsänomistajien tuloja kasvatetaan suuremmalla volyymilla, ei niinkään korkealla yksikköhinnalla.” Puuliiton hallitus perää valtion budjetinlaatijoilta toimia metsien käytön tehostamiseksi. Sillä välin, kun metsäala on valmistautunut lisäämään uusiutuvan raaka-aineen resursseja, muu yhteiskunta on alkanut nähdä metsien arvon toisin. Ruotsissa keskustelu ryöpsähti käyntiin ison päivälehden julkaisemasta metsäaiheisesta artikkelisarjasta. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Kahden holhouksen välissä Metsälain uudistaminen on saanut ilmoille pidätetyn huokauksen – nyt se holhous viimein loppuu. Sivu 6 Yrityssaneerauksesta menestystarinaksi Sivu 8 Märkä kesä piti klapit kosteina Sivu 9 METSÄSTÄ Vesi läpäisee teräksenkin Sivut 16–17 Suomi-puukon läpimurto Puukkoseppämestari aikoo onnistua siinä, mikä on jäänyt Nokialtakin tekemättä. Täällä metsätalous koskettaa suurta joukkoa kansalaisista ja siitä syystä sillä on laaja tuki takanaan. Teksteissä käytettiin voimakkaita sanoja kuten ”moottorisahamurhaajat” ja ”metsämafia”. 09 315?49?809 asiakaspalvelu: p. 09 315?49?804 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Samalla on kuulunut vaatimuksia, että ohjauksen tulisi heilahtaa toiseen laitaan ja metsälaissa pitäisi säätää suojelun minimitasosta. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Metsäluonnon monimuotoisuuden tilanne voisi olla parempi, mutta kehitys käy parempaan päin paljolti Metso-ohjelman ansiosta. Sivut 28–29 Tuoksusta sen tunnistaa Ennen eukalyptuksella hoidettiin vilustumista, nyt siitä on tullut selluteollisuuden raakaaine. Kovimman tuomion saivat avohakkuut ja puupellot. 2 METSÄLEHTI 1 6 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NuMEROSSA P ohjanlahden molemmin puolin on tänä kesänä puhuttu paljon metsien käsittelystä. 09 315?49?802 toimitussihteeri: Eero Sala p. Kritiikin kärki ei tällä kertaa osoittanutkaan uhanalaisten metsälajien elineloihin, vaan erityisesti yhteisen kansallismaiseman tuhoamiseen. Ruotsin metsänomistajajärjestön uusi puheenjohtaja ihmettelee moitteita. Onkin vaikea perustella velvoitetta kasvattaa tietynlaista puuta, jos teollisuudella ei ole vastaavasti velvoitetta ostaa sitä. Sivut 4–5 Sahateollisuus katsoo kohti itää Venäjän WTOjäsenyydestä odotetaan apua hiipuville markkinoille. Artikkelien kuvituksena oli näkymiä tuoreilta avohakkuualoilta. Eniten häntä loukkaa hyökkäys metsänomistajan oikeuksia vastaan. Verotuksella voidaan ja pitää ohjata puukauppaa siten, että myyminen ja metsänhoito on kannattavampaa kuin myymättä jättäminen. Täytyy kuitenkin muistaa, että kansalaisten antama oikeutus metsien hyödyntämiseen säilyy vain jatkuvalla työllä. Tulevaisuus näyttää metsälain uudistuksen vaikutukset, mutta todennäköisesti suunta on suotuisa. Mikko häYRYnen kaksi näkökulmaa metsäkysymyksiin Ympäristöministeri Ville Niinistön mielestä metsä asioiden jakaminen kahteen ministeriöön on perusteltua. Suojeluholhoukselle ei ole perustetta niin kauan kuin asiat kehittyvät myönteisesti vapaaehtoista tietä. Huomiota kiinnittivät rujosti katkaistut kuuset, joita on jätetty turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuutta. Sivu 30 Moottorisahamurhaajat Ruotsissa PÄÄkIRJOITuS 30.8.2012 ELIISA kALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi AJANkOHTAISTA Le en a Lo uh iv aa ra. Suomessa pontimena on ollut esitys uudeksi metsälaiksi, joka on juuri lausuntokierroksella. Dagens Nyheterissä ilmestyneet viisi kirjoitusta hyökkäsivät poikkeuksellisen kovaa metsätaloutta vastaan
Vastamuokatuille uudistus”Ainakin kaksi seuraavaa kevättä tuottavat männylle huonoja siemensatoja.” Yr jö H uu sk o. hannU jaUhiainen S ekä raudusettä hieskoivun siemensato on erittäin runsas Eteläja Keski-Suomessa. Käpykärpäset ja muut hyönteiset aiheuttavat myös vahinkoa siemenille. Variseminen on hyvässä käynnissä Keski-Suomessa. Keväällä voidaan laskea koivun hedekukintoja eli norkkoja. Hokkasen mukaan kuusen käpysato on Eteläja KeskiSuomessa runsas ja keskimääräistä parempi myös PohjoisSuomessa. ”Koivun siementen itävyydessä on normaalistikin paljon luontaista vaihtelua. Tosin niiden siemenet varisevat maahan vasta ensi keväänä. Koivun siemensato on ko lean kesän vuoksi hieman myöhässä. kuusissa paljon käpyjä Myös kuusen tuleva siemensato näyttää hyvältä. Männyllä huonot ajat Kolea kesä ei yleensä tiedä hyvää männyn siementuotannolle Hokkanen ennustaakin Metlan keräämien tietojen perusteella, että ainakin kaksi seuraavaa kevättä tuottavat männylle huonosti siemeniä. Toisaalta, kun maahan nyt sataa paikoin vähintäänkin satoja siemeniä neliömetrille, ei itävyydellä ole kovin suurta merkitystä uusien koivuntaimien syntyyn. Viime vuoden kesähän oli hyvin lämmin ja männyn siemen tuleentui hyvin. Paikoin männyn pikkutaimia on läjäpäin myös sorakasoissa ja nuotionpohjissa, missä niitä ei kuivina kesinä kasva. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 1 6 • 2012 aloille onkin tiedossa runsaasti koivuja, jos niitä kasvaa lähimailla. Koivun siemeniä on varissut EteläSuomessa paikoin lumisateen tavoin. Etelä-Suomi kylpee koivun siemenissä koivun siemenet ovat kolean kesän vuoksi varisseet tavallista myöhemmin. ”Kevään hedenorkkojen määrä ennakoi yleensä hyvin lopullisen siemensadon määrää”, kertoo Hokkanen. Hokkanen uskoo, että Etelä-Suomessa sen sijaan on ollut riittävän lämmintä itävän siemenen kehittymistä varten. Maahan varisseiden siementen määrästä saadaan tarkempia arvioita vasta myöhemmin valmistuvien kariketutkimusten avulla. Mutta jo nyt silmämääräisestikin voidaan todeta siemensadon olevan todella runsas. Tänä keväänä männyllä sen sijaan oli hyvä siemensato. Kuusen käpyjen ja siementen uhkana ovat usein erilaiset taudit ja hyönteiset. Näin kannattaa tietysti tehdä vain silloin, jos uudistusalalle haluaa koivuja kasvamaan. Yleensä on niin, että mitä enemmän siemeniä on, sitä parempilaatuisia ne ovat. Koivun kukintoja on Hokkasen mukaan laskettu 34 vuotta, ja kulunut kevät oli laskentajakson toiseksi paras. Hedenorkkojen määrä kertoo kuitenkin yleensä luotettavasti syntyvän koivun siemenen määrän. Siemensato on ennätystasoa. Hyönteisten esiintyminen näkyy yleensä käpyjen pihkavuotona. Kuusissa on nyt paljon tuoreita käpyjä. Vaikka sää onkin ollut sateinen ja paikoin kolea, tällä ei Hokkasen mukaan ole suurta merkitystä siementen itävyyteen. Ainakin Pohjois-Pohjanmaalla on havaittu ruostesienten vioittamia käpyjä. Lapissa siemeniä on irronnut puista vielä vähän. Kuusen pieniä taimia ei juurikaan ole, koska kevään siemensato oli huono. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sato on hyvä ja tavallista parempi myös Lapissa. Jos näin ei ole, siemeniä voi Hokkasen mukaan kerätä tienvarsilta tai muista kasaantumispaikoista ja levittää metsään. Kuusen siementen tuleentumiseen on kesän koleus voinut vaikuttaa etenkin Lapissa. Kesän kosteus on myös edesauttanut siementen itämistä ja pienten sirkkataimien kasvua. Emikukinnot kasvavat vasta samaan aikaan koivun lehtien kanssa. Varttunut tutkija Tatu Hokkanen Metsäntutkimuslaitokselta kertoo, että jo keväisen koivun kukinnan perusteella siemensadosta arvioitiin tulevan todella runsas Eteläja Keski-Suomessa. Tavallisesti itävyys on 20-60 prosentin välillä”, Hokkanen kertoo
Suuronen kertoo. Kangasniemen metsänomistajat saivat helatorstaina kokea hieman hillitympää jälkeä tehneen myrskyn. Varjostus haittaa taimia aukon eteläja länsireunoilla. Viime keväänä syntyneet myrskyaukot ovat leveydeltään yleensä juuri tällaisia”. Tavallisillakaan istutusaloilla ei taimia Suurosen mukaan kannata istuttaa aukon eteläja länsireunoille asti. Runkoja katkeili vain satunnaisesti.” Metsänomistajat viestivät toisilleen Suurosen mukaan myrsky tuli hankalaan saumaan. Metsätuholaki edellyttää, että yli 20 kaatuneen puun ryppäät on korjattava kesään mennessä. sen perässä alueelle syntyy vähitellen luontainen taimikko. Säästö on melkoinen, kun jättää reunavyöhykkeen istuttamatta. ”Sikäli tilanne oli hyvä, että sahat janosivat tukkia. Myös tämä alue päätettiin jättää istuttamatta. Metsää kaatui kapeina soiroina sieltä, missä virtaus iski maan pinnalle. Alle puolen hehtaarin tuhoaloille kemera-taimia ei saa. Puita kaatui 20?000–30?000 kuutiota. Myös metsäkoneita oli helppo saada myrskypuiden korjuuseen. hieskoivu valtaa pienialaiset, kosteat kuusimetsän aukot. Monesti niitä laajennettiin tulevan taimikon kasvuedellytysten parantamiseksi. Kangasmäki-Pieksämäen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Veijo Suurosen mukaan kevätmyrsky riipi metsiin kiilamaisia aukkoja. Suuronen esitteli muutamia helatorstaina myrskyssä kaatuneita aloja. Kuusen istutus ei siis tulisi kyseeseen. Lisäksi suuri osa alle puolen hehtaarin aukosta jää reunapuuston varjoon, jossa varsinkaan valopuut, mänty ja koivu eivät menesty. METSÄLEHTI 1 6 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO Mikko Riikilä, teksti ja kuvat P arin vuoden takaiset kesämyrskyt, kuten myös viime jouluinen puhuri, tekivät monin paikoin suurta tuhoa läntisessä Suomessa. ”Taimen hinta ja istutus maksavat yhteensä liki 50 senttiä. Myrskytuhoalueet uudistetaan yleensä istuttaen, koska taimet metsänomistaja saa maksutta. Näin pienellä aukolla männyntaimet jäisivät varjoon. ”Päädyimme omistajan kanssa siihen, että ei tehdä mitään. Mänty ei menesty pienellä aukolla eikä kasvuisaa reunametsää kannata hakata”, toteaa metsäneuvoja Veijo suuronen. Korjuu voidaan aloittaa heti. Puut ovat useimmiten kaatuneet juurineen. Ne rahoitetaan valtion kemera-varoin. ”Syöksyvirtaus eteni 4–5 kilometrin kaistaa etelästä pohjoiseen. ”Paljastuneen aukon eteläViime helatorstain myrsky kaatoi kangasniemen metsiin 20–30 metriä leveitä etelä–pohjois-suuntaisia kaistaleita. Pienialaisia, kaukana teistä olevia kohteita jää aina korjaamatta. viljelykiireet olivat juuri pahimmillaan. Kasvupaikka oli puolukkatyyppiä. Tuhopuiden hakkuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus. ”Tukit saatiin hyvin talteen. ”Päädyimme omistajan kanssa siihen, että ei tehdä mitään.” sää aukkoa.” Toisella kohteella tuuli oli tehnyt samansuuruisen kaistaleen vanhaan kuusikkoon. ”Jos reunametsä on pitkää, se varjostaa 15–20 metrin kaistaletta. Niillä kohdin puut kaatuivat kauttaaltaan, olipa metsä äsken harvennettu tai vuosikymmenet vankistunut tukkimetsä.” Tyypillinen tuhoalue on 100– 150 metriä pitkä, parikolmekymmentä metriä leveä kaista. 14 vuorokauden odotusaikaa ei edellytetä, kuten tavallisissa hakkuissa. Luonnonhoidon nimissä sitä ei enää tarvitse tuottaa lisää.” Tuhoalueille ilmaiset taimet Metsälaki ei velvoita myrskytuhoalueiden uudistamiseen. Aukkoa olisi pitänyt laajentaa vähintään puolen hehtaarin suuruiseksi, eikä metsänomistaja halunnut hakkauttaa parhaassa kasvuvaiheessa olleeseen männikköön li”sata metriä pitkä, parikymmentä metriä leveä myrskyaukko saa jäädä uudistamatta. ”Aukkojen pitäisi olla pintaalaltaan vähintään puoli hehtaaria, jotta metsänviljely on mielekästä. Pienialaisten taimikoiden tulevaa hoitoa ja harvennushakkuita olisi hankala järjestää”, Suuronen perustelee. Toki reunametsä pitää poistaa ajoissa, jotta taimet kehittyvät.” Puoli hehtaaria muodostuu alueesta, joka sivu on 70 metriä pitkä. Kuusi pysyy hengissä, mutta kasvaa huonosti. Viime. Varjoon syntyy herkästi luontaista kuusentaimikkoa. usein myrskyaukot on järkevin istuttaa, toisinaan ei kannata tehdä mitään. Aukon reunataimet ahtaalla Varjostus ja reunapuut hidastavat kasvua S E W N Aurinko klo 12 Aukko Varjo vuo sien myrskyjen ja kirjanpainajatuhojen jäljiltä metsiin on kertynyt runsaasti kuollutta puuta. Kaatunut puumääräkin jäi valtakunnallisesti pieneksi, joten puut sopivat ongelmitta markkinoille.” Useimmat paikkakunnalla metsänomistajat selvittivät nopeasti metsiensä tilanteen. Haastavat pienaukot Kangasniemellä viime keväänä riehunut myrsky tuotti runsaasti pieniä, parin kolmenkymmenen aarin aloja. He myös ilmoittivat muualla asuville heidän metsissä havaitsemistaan tuhoista. ”Liki 90 prosenttia tuhopuista on jo korjattu. MetsänLuonto hoitaa pienimmät aukot Myrskyn riepomien metsien jälkihoitoon ei ole yhtä oikeaa niksiä. Ensimmäinen oli sata metriä pitkä, parikymmentä metriä leveä kaista keski-ikäisessä männikössä
Sen jälkeen istutetaan kuusentaimet. Niissä reunakuuset menettävät elinvoimansa auringon paahteessa.. Puut kaatuivat kauttaaltaan. 15 METSÄLEHTI 1 6 • 2012 aukon eteläreunalla kuuset ovat valtaosin varjossa ja pysyvät hyväkuntoisina. Siemenpuiden lähiympäristössä ei ole taimia tai ne kasvavat hyvin hitaasti, vaikka valosta ei ole pulaa.” Valkonen ei kaikissa tapauksissa jättäisi pienaukkoja istuttamatta. Hänen mukaansa pienaukot kyllä taimettuvat, mutta taimien kasvu on selvästi hitaampaa kuin isoilla uudistusaloilla. Valtaosa juurakoista jysähtää takaisin sijoilleen, kun kaatunut puu katkaistaan. ”Tämä on helppo todeta esimerkiksi siemenpuualoilla. Alue on altis keväthalloille, joten hieskoivut suojaavat kuusia.” Aukon laajentaminen auttaa taimikkoa Kolmas kohde on 30 metriä leveä ja liki 150 metriä pitkä kaista, jossa syöksyvirtaus iski järeään satavuotiaaseen kuusikkoon. ”Hyvin viljavilla metsämailla pienaukoillekin kehittyy ihan kauhea heinikko, joka hidastaa luontaista taimettumista pitkään.” Maanmuokkaukset eivät edistäneet luontaista uudistumista. Tästä tosin on hyötyä vain, jos uusi aukon reuna voidaan rajata esimerkiksi mäntyvaltaiseen metsään.. Lisäksi alue on kosteahkossa painanteessa. Mänty ei menesty pienellä aukolla eikä kasvuisaa reunametsää kannata hakata”, toteaa metsäneuvoja Veijo suuronen. Reunapuustoa hakataan parin kolmenkymmenen metrin leveydeltä. Muokkausjälkeen kyllä syntyy enemmän taimia kuin rikkomattomaan, mutta samalla jo ennen aukon syntymistä muodostunut taimiaines tuhoutuu.” Pienaukkoja ei kannata muokata ta. Sen varjoon syntyy ajan myötä kuusentaimikko. Reunametsän puiden aiheuttama juuristokilpailu hidastaa aukon reunalla taimien kasvua vähintään yhtä paljon kuin reunapuiden varjostuskin. puolella on pitkä reunametsä. kuvat on otettu samalta sijalta, aukon vastakkaisilta reunoilta. Tuloksena on selkeä uudistusala, joka mätästetään. ”Muokatuilla pienaukoilla oli vähemmän taimia kuin muokkaamattomilla. Tutkija Sauli Valkonen on perehtynyt pienaukkojen uudistumiseen osana jatkuvan kasvatuksen kokeita. Tätä aukkoa päätettiin laajentaa. Pohjoisreunan kuuset kärsivät paahteesta. Maanmuokkaus on aina tarpeen, kun myrskyaloja viljellään, vaikka kaatuneiden puiden mukana ylös kääntyneiden juurakoiden alla onkin runsaasti maa”sata metriä pitkä, parikymmentä metriä leveä myrskyaukko saa jäädä uudistamatta. Suurosen mukaan aukkoa kannattaa laajentaa – jos mahdollista – pohjoisja itäreunoiltaan. Tähän tulee hieskoivua runsaasti