ELOKUUTA 2013 • Nro 16 • WWW.METSALEHTI.FI Kirjanpainajakanta on paikoin viisinkertaistunut. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 29. Tuhopuiden korjaamiseen on aikaa enää kuukausi. Sivu 3 Ajnkohtaista: Jättirekat Lapin teille ›› sivu 6 Metsänhoito: Männyn koneellinen kylvö ›› sivut 14–15 Mitä nyt kuuluu?: Metsämiehestä tulikin suntio ›› sivu 20 Kokeiltua: Virtaviivainen kypärä ›› sivu 21 Hirveäkin vaarallisempi Er kk i O ks an en / M et la
Niiden raaka-aineet vaihtelevat yhdyskuntajätteestä karjalantaan. Uutta käyttöä kuitupuulle Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tältä vuodelta käytetty loppuun, joten ihmiskunta elää loppuvuoden velaksi. Isoja ja pieniä hankkeita on rakenteilla ja suunnitelmissa lukuisia. Jo rakenteilla olevista tehtaista isoin on UPM:n Lappeenrantaan nouseva jalostamo. Samaan aikaan Brysselissä EU-komissio laatii uusiutuvan luonnonvaran eli biomassan kestävyyskriteerejä. Kooltaan maailmanluokan edelläkävijähankkeessa on tarkoitus yhdistää sellutehdas, maakaasuputki ja Helsingin halu kasvattaa uusiutuvan energian osuutta. Stora Enso kertoi äskettäin suunnitelmasta ryhtyä valmistamaan ligniinistä erikoiskemikaaleja. Lomakaudella vähälle huomiolle jäänyt tiedote Sunilasta on iso askel tiellä kohti aivan uudenlaisia puupohjaisia tuotteita. Sivu 25 Säihkyvä kirja sammalista Sivu 26 Haavanhelokoi iski Etelä-Suomeen Sivu 26 Ainutlaatuinen visarengasmänty Sivu 28. www.metsalehti.. Investoinnin takana ovat Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren lisäksi Helsingin Energia ja Gasum, jonka suurin omistaja on Fortum. Suomessa puu on kuitenkin runsaiden metsävarojen ja jo toimivien puunjalostuslaitosten vuoksi kaikkein kiinnostavin biomassa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Sivu 24 ”Metsien terveyttä osattava hoitaa” Mikään laki ei saa olla metsän terveyden hoidon esteenä, Jouko Juurikkala kirjoittaa. Valmistelu on loppusuoralla. Kriteereitä tarvitaan, koska Eurooppaan tuodaan biomassaa myös sen ulkopuolelta. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Jalostamo olisi luonteva jatke Joutsenon tehtaalle, missä sellua on keitetty jo yli sata vuotta. Lienee parasta yhtyä anomukseen – ei siitä ainakaan haittaa ole. Komissiolla on totinen työ löytää ratkaisu, joka palvelisi kaikkia. Sivut 16–17 Metsäkonekuski jätti ohjaamon Sivut 18–19 Metsän kasvumallit eivät ole ajan tasalla Sivut 22–23 Valkoselkätikka sanoo ”kjok” Tikkoja voi auttaa jättämällä korjaamatta lahoavia lehtipuita. Huurinainen yhtiön alkuvuoden tuloksesta. Paikallisesti biojalostamojen merkitys on suuri. Metsämaan kauppa on jatkunut tasaisena.” Tornatorin toimitusjohtaja Arto J. Kaikki kolme suurta metsäteollisuusyritystä ovat vahvasti mukana uusien biojalostamoiden nousussa. Siellä oli kai eri alalajikkeita, kun joissain pensaissa jo parinkymmenen metrin päässä olivat marjat taas pienempiä.” Raimo Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Ay-miehen toiveissa keskitetty ratkaisu Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand vaatii hallitusta perumaan kilometrikorvausten verollepanon. Sen käyttäjät ovatkin osaltaan vastuussa myös muiden maanosien metsien monimuotoisuudesta. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Suomalaisia jännittää, tuleeko puun eri osille eri kriteerit, jotka vaikeuttaisivat bioenergian käyttöä täällä. Uusi laitos jalostaisi puunhankinnan sivutuotteista kuten hakkeesta ja kuoresta 95-prosenttista metaania. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Sivut 4–5 Koivun lahottajasieni voi olla onnenpotku Pakurikääpä saattaa tuottaa vanerikoivikkoa paremmin. Metsänomistajille biojalostamot ovat hyvä uutinen, sillä vähitellen ne lisäävät puun käyttöä. PÄÄKIRJOITUS 29.8.2013 J outsenon sellutehtaalla järjestetään parin viikon kuluttua yleisötilaisuus isosta investointihankkeesta, joka koskee myös helsinkiläisiä. Ehkä jo tämän vuoden puolella Joutsenoon päätetään rakentaa Suomen ensimmäinen puupohjaista biokaasua tuotava laitos. Valokuvat vievät ajassa taaksepäin Pentti Väänänen ajatteli ensin ja laukaisi kameransa vasta sitten. 2 METSÄLEHTI 16 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Uuden sukupolven biojalostamoista tuli totta yllättävän nopeasti. Sivut 10–11 Puunostajat odottavat jo talvikohteita Sivu 12 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Suolammen rantamustikoita ”Aika isoja olivat mustikat soisen lammen rannalla. . 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Kirkoissa on perinteisesti rukoiltu esivallalle viisautta. Ensi vuonna käynnistyvä laitos tuottaa mäntyöljystä uusiutuvaa dieseliä. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Sivu 8 Metsäsektorin alamäki pysähtyi Metsäalan osuus kansantuotteesta ei enää pienene. Investoinnit vahvistavat uskoa tulevaisuuteen, mutta jo lakkautettujen tehtaiden korvaajaksi tai kuitupuun hinnan nostajaksi niistä ei vielä ole. Esimerkiksi Vapon Kemiin suunnittelema laitos olisi seudun harvennusmetsille erittäin tervetullut uusi jalostaja. HANNA LEHTO-ISOKOSKI On metsää muuallakin Alkuvuosi on sujunut suunnitelmien mukaisesti, ja näyttää siltä, että puun kysyntä säilyy hyvällä tasolla loppuvuonnakin
Syypää on kirjanpainaja, joka kuivattaa tukkikokoisia kuusia pystyyn. Karikkeeseen päästyään ne ovat suojassa pakkasilta ja jatkavat parveiluaan kevään koittaessa. Kuukausi armonaikaa Kirjanpainajatuho laajenee Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. ”Yksittäisillä seurantapisteillä saalismäärät ovat lisääntyneet keskikesästä. Näin metsistä saadaan vietyä ötököiden miehittämät puut pois ennen kuin toisen sukupolven kirjanpainajat siirtyvät talvehtimaan karikkeen lämpöön. Koko kuvio, jossa on kirjanpainajan tappamia tai kuolemassa olevia kuusia, kannattaa hakata kuukauden sisällä, ja puut tulee kuljettaa pois mahdollisimman pian”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsätuhovastaava Hannu Heikkilä. Metsät kannattaa tarkastaa nyt heti sekä uudelleen taas toukokuussa ja toimia, jos tuhoja löytyy”, Heikkilä sanoo. Tämän kesän aikana kanta on vähintään viisinkertaistunut viime vuodesta, ja iskeytymiä on jo havaittu elävissä puissa. ”Pystypuihin kohdistuneista tuhoista tulee ilmoituksia enemmän kuin koskaan ennen”, Metsäntutkimuslaitoksen varttunut tutkija Heli Viiri kertoo. Lisää menetyksiä on luvassa, ellei riskikuusikoita korjata ajoissa. Toisesta sukupolvesta merkkejä Elokuun lopun intiaanikesä enteilee kirjanpainajille jatkoaikaa. Tuhoja on havaittu Pohjois-Mikkelin korkeudella asti. Riskikohteilla puut tulisi korjata muutaman viikon sisällä. ”Pystypuihin kohdistuneista tuhoista tulee ilmoituksia enemmän kuin koskaan ennen.” Ötökkätuho leviää myrskyjen kulku-uria pohjoisemmaksi Myrskyjen jäljillä Lähde: Suomen metsäkeskus Hyönteistuhojen torjuntahakkuut 2010 myrskyjen kulku-ura Ti ia Pu uk ila Muutaman millimetrin pituinen kirjanpainaja voi syrjäyttää hirven tuholaisten kärkilistalta, jos torjuntahakkuut jätetään tekemättä.. Se on selvä merkki, että tuho on nostamassa päätään”, Heikkilä kertoo. Merkit ovat jo ilmassa. ”Ei ole mitään takeita, etteikö tilanne ryöstäydy aluillaan olevan epidemian kautta myös Suomessa. ”Yli-ikäiset kuusikot ovat myös vaaravyöhykkeessä. Jos kirjanpainajaa ei oteta vakavasti, siitä voi kehkeytyä hirveäkin pahempi tuholainen. Nyt kuolleiden puiden läheisissä elävännäköisissä puissa on löydetty merkkejä iskeytymistä”, Niskanen kertoo. Kuolleet puut joista kaarna irtoaa ovat varoitussignaali, johon pitää reagoida viivyttelemättä. Pelottava esimerkki löytyy muutaman vuoden takaa Etelä-Ruotsista, missä myrsky pyyhkäisi ensin neljä miljoonaa mottia puuta ja kirjanpainaja söi vielä yhden miljoonan. Jos riskikohteiden hakkuut jäävät talveen, metsänomistajan puukauppatili ei kärsi kolausta, mutta ötökkätuhojen torjuntaa talvihakkuut eivät enää edistä. Jos lämpöä riittää, ensimmäisen ötökkäsukupolven jälkeläiset ehtivät nekin lisääntymään. Kirjanpainajakanta on monin paikoin viisinkertainen verrattuna viime vuoteen. ”Etelä-Savon korkeudella ei ole koskaan aikaisemmin havaittu toista iskeytymäkertaa samana kesänä. Jos tuhoja halutaan ehkäistä, niiden hakkuita kannattaa harkita vaikkei iskeytymiä vielä näkyisikään.” Tuho voimistunut lounaassa Metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijat tarkkailevat seurantapisteiden pyydyksiin kertyviä ötökkämääriä vakavina. Torjuntahakkuut ovat ainoa keino pitää ötökkäepidemia hallinnassa. Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen pitää toisen sukupolven kehittymistä mahdollisena jopa Etelä-Savossa. Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa tuhoja on Astaja Veera-myrskyjen kulku-urilla”, kertoo Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka. Kannan voimistuessa kirjanpainajat ovat levittäytyneet eteläisestä Suomesta yhä pohjoisemmaksi uusille alueille. Säät määräävät, iskeytyvätkö ne pystypuihin vai siirtyvätkö ne maahan talvehtimaan”, Heikkilä sanoo. Myrskyjen runtelemassa Lounais-Suomessa kirjanpainajien runsastumista on pelätty jo kaksi kesää, eikä aiheetta. Tämä viittaa siihen, että tämän kesän jälkeläiset ovat aikuistuneet. ”Yksittäisten puiden poistaminen ei hyödytä. Mikäli toinen sukupolvi ehtii lisääntyä, ötökkäkannan kasvu kiihtyy ja tuhot voimistuvat entisestään. ”Hyönteistuhoista tehdyissä metsäkäyttöilmoituksissa painopiste on siirtynyt Kymenlaaksoon, Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 16 • 2013 3 TIIA PUUKILA E lokuun loppuun mennessä jo yli 1 300 hehtaaria on saanut ennenaikaisen hakkuutuomion. ”Edelliskesästä poiketen aukon reunoista on kuollut pystypuita lähes jokaisella viidestä seurantapisteestä
Noin seitsemän hehtaarin kokoinen alue – Mörkökorpi – on suurelta osin reilusti yli satavuotiasta, aarniomaista kuusimetsää. Liikevoittoa kertyi 35 miljoonaa euroa. Koko maan tasolla hakkuumäärä on viimeiset pari vuotta pysynyt lähes samana. Jos keskusjärjestöt eivät onnistu, joudutaan liittokierrokselle. Kokonaisratkaisun puolesta Håkan Nystrand toivoo keskusjärjestöiltä ja hallitukselta kokonaisratkaisua, joka luo selkeät linjat sopimuskohtaisille neuvotteluille ja säilyttää oikeuden kokonaan verottomiin kilometrikorvauksiin. Toinen henkireikä on metsästäminen, jota Nystrand – maatalon poika Pohjanmaalta – on harrastanut lapsesta asti. Tämä on iso kysymys”, Nystrand tähdentää. Hajonta on suurta: runsassatoisia puolukkapaikkoja löytyy siemenpuuasentoisista mäntymetsistä sekä sellaisilta avohakkuualueilta, joilla koivuvesakko tai männyn taimet eivät varjosta puolukoita liikaa, Metlasta kerrotaan. ”Tärkeää on, että johtajalla säilyy kosketus jäsenistön elämään”, hän itse sanoo. Työ kuormittaa yhä pahemmin etenkin teollisuudessa, kun väki vähenee mutta tekemisen määrä ei. Kaikki Meton sopimusalat pyysivät Nystrandia kesäkuussa jatkamaan tehtävässään. ”Siinä tapauksessa työehtosopimusneuvottelut mutkistuvat”, hän ennakoi. Niinpä Nystrandin ja hänen esikuntansa valvottavina on kymmenkunta eri työehtosopimusta. Tänä vuonna sato on keskinkertaisen ylärajalla. STTK:lainen Meto edustaa noin 8000:ta metsätalousinsinööriä, ja liiton jäseniä löytyy metsäklusterin joka kolkasta. Uusi verotuspäätös tulee, jos esitäytetyn veroilmoituksen tietoja on keväällä korjattu. Uuden verotuspäätöksen voi saada, vaikkei ilmoitusta olisi itse korjannutkaan, sillä Verohallinto on saattanut saada korjattua tietoa muualta, esimerkiksi työnantajalta. Hänet tunnetaan asiallisena ja tasapuolisena johtajana, joka ei pikkuasioihin takerru. Verohallinto kehottaa kaikkia tarkastamaan uuden veropäätöksen tiedot ja vertaamaan niitä ilmoitettuihin. Liikevaihtoa puun myynnistä kertyi 40 miljoonaa euroa, viitisen miljoonaa viimevuotista enemmän. Jos päätöksessä on selvä virhe, siitä kannattaa ilmoittaa mahdollisimman nopeasti. Luonnonperintösäätiöllä jo 40 suojelualuetta Luonnonperintösäätiö on ostanut suojeluun vanhaa metsää Saarijärveltä. ”Eivät jäsenemme siellä huvikseen ajele”, Nystrand hymähtää. Korjatut veropäätökset postissa Verohallinto on aloittanut verotuspäätösten postituksen. Kolmen miljoonan euron lisäpotti on tarkoitus käyttää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen, kunnostusojituksen, metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen sekä metsänuudistamisen työmäärien lisäämiseen. Lisätuen työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu 140 työvuotta. Kentällä työskentelevällä Meton jäsenellä saattaa ajoja kertyä jopa 4000 kilometriä kuukaudessa, joten monella verottajan mittari raksuttaa viimeistään kesällä. Syksyn murheenkryyni on eduskunnan päätös verottaa työmatkojen kilometrikorvauksia 15000 kilometrin jälkeen ensi vuoden alusta lähtien. Tornator ennätysvauhdissa Puun hyvä kysyntä ja suotuisat korjuukelit vauhdittivat metsäyhtiö Tornatorin alkuvuotta. Huonolle metsätielle on silti lähdettävä, jos töitä aikoo tehdä. Ostomäärien kuutiotavoitteet nousevat. Hän vaihtaa työkengät juoksutossuihin ainakin kolmesti viikossa ja antaa mennä. Poiminta-aikaa riittää lumeentuloon saakka. Kiinteistökauppaa käytiin reilulla neljällä miljoonalla eurolla, joten alkuvuoden liikevaihto nousi liki 45 miljoonaan euroon. Muutenkin Nystrand puhuu kokonaisratkaisun puolesta. ”Ihmiset uupuvat, ja se tulee kaikille kalliiksi. Siellä metsien hakkuumahdollisuuksista hyödynnetään vain 70–80 prosenttia. Keski-Suomessa suurimmat hakkuusäästöt Keski-Suomessa hakkuumäärä suhteessa hakkuumahdollisuuksiin on perinteisesti ollut valtakunnan kärkeä, mutta nyt kehitys näyttää kääntyneen päinvastaiseksi, Suomen metsäkeskus uutisoi. Hyötyä kunnallispolitiikasta Ennen nykyistä uraansa Håkan Nystrand työskenteli 21 vuotta ykMetsäalan maratoonari Håkan Nystrand vaatii metsätalousinsinööreille parempia työehtoja ja Eurooppaan parempaa metsäpolitiikkaa.. Voimia antaa myös jäsenistön vankka tuki. Toki Metolla riittää myös alakohtaista neuvoteltavaa, ja yksi kysymyksistä on työaika. Kypsyteltävä ei häneltä totisesti lopu, varsinkaan kun syksyn työmarkkinaneuvottelut kolkuttavat jo ovella. Kainuussa, Koillismaalla ja Metsä-Lapissa puolukat ovat kypsiä syyskuun alkupuolelta lähtien. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti PEKKA SIPOLA, kuva Y hden maratonin aikana ehtii ajatella paljon ja puolimaratonillakin melkoisesti. Me näemme ongelman hyvin läheltä, henkilötasolla. Puuta myytiin tammi-kesäkuussa ennätykselliset 1,5 miljoonaa kuutiota, mikä on 200000 kuutiota enemmän kuin vuotta aiemmin. Poikkeuksena on Keski-Suomi. Matkustaminen lisääntyy. Lenkkeilemisen ansiosta hän itse jaksaa pitkät työpäivänsä. Sen tietää Metsäalan Asiantuntijat ry:n Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand, joka tunnustautuu lenkkeilyhulluksi. Suurimmat ryhmät ovat metsäteollisuuden ja metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt. Mörkökorpi on Luonnonperintösäätiön 40:s suojelualue ja kolmas Keski-Suomessa. Työelämän isot, esimerkiksi eläkkeisiin tai työhyvinvointiin liittyvät asiat eivät edisty yksittäisten liittojen ja työnantajan välisissä istunnoissa. 4 METSÄLEHTI 16 • 2013 LYHYESTI Nyt puolukoita keräämään Puolukka kypsyy poimittavaksi kahden seuraavan viikon aikana Eteläja Keski-Suomessa, Metsäntutkimuslaitokselta kerrotaan. ”Lenkkipolulla asiat kypsyvät”, Nystrand toteaa rauhalliseen tyyliinsä. Lisäbudjetista tukieuroja metsänhoitoon Valtiovarainministeriön kuluvan vuoden toisessa lisäbudjetissa esitetään lisärahoitusta puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen eli kemera-tukeen. Postitus jatkuu lokakuun lopulle
› Perheeseen kuuluvat vaimo sekä kolme aikuista ja kaksi kotona asuvaa lasta. Nystrand tähdentää, että Brysselissä täytyy tarttua asioihin, joista päätetään vasta muutaman vuoden kuluttua – suomalaiset heräävät yleensä liian myöhään. ”Metsät täytyy hoitaa hyvin. Direktiiviluonnoksen mukaan uusi seuranta tehtäisiin, ei suuraluevaan tilatasolla. Koko Euroopassa on sama tilanne kuin meillä: kasvusta käytetään 60 prosenttia, ja metsien puuvarat kasvavat vuosi vuodelta. › Harrastaa metsänhoitoa, juoksemista, metsästämistä. Nystrand arvioi, että 200 kansanedustajasta 20–30 hallitsee metsäpolitiikan perin pohjin. Uusiutuvaa energiaa ei saisi tuottaa, jos siitä seuraa metsäkatoa. sityismetsätalouden parissa, esimerkiksi Rannikon metsäkeskuksen aluepäällikkönä Pohjanmaalla. Jos niiden kasvu hiipuu, sahaamme omaa oksaamme. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.?. Mikäpä on sukkuloidessa, sillä Nystrand puhuu ruotsin ja suomen lisäksi hyvin englantia ja saksaa ja pärjää myös norjaksi ja tanskaksi. Kaavailujen mukaan pakollinen metsäsuunnitelma toimisi hakkuiden, monimuotoisuuden ja hiilivarantojen ylläpitämisen todentajana. ”He ovat meille todella tärkeitä. Tiedossa olisi uutta byrokratiaa ja kustannuksia entisten päälle. Nystrandia huolestuttaa, että mikäli jatkuva kasvatus yleistyy, metsät eivät uudistu yhtä tehokkaasti kuin tähän saakka. En halua mollata metsälakia, mutta korjausliikkeisiin pitää varautua.” Ajoissa asialla Ei Håkan Nystrandin poliittinen työ Arkadianmäelle lopu. Kestävyyden seurantaan on jo toimivat menetelmät niin valtakunnankuin suuraluetasolla. Kysymys on siitä, että Brysselissä ollaan hyvin, hyvin huolissaan metsäluonnon monimuotoisuudesta, puun riittävyydestä ja ilmastomuutoksesta, jos ja kun puuta aletaan käyttää energiantuotantoon. Kun esillä on jokin metsäpoliittinen kysymys, olemme heihin yhteydessä.” Tuleva metsänhoitoyhdistyslaki vaikuttaa voimakkaasti metolaisten elämään, samoin uusi metsälaki. E uroopan komission vuosikausia valmistelema direktiiviesitys kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä on parhaillaan komission sisäisessä käsittelyssä. Meton puheenjohtajan Håkan Nystrandin työhuone sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa. Johtopäätös on ollut, että tarvitaan erillinen direktiivi, jossa säädetään, mitä puuta voidaan polttaa ja miten puun alkuperään seurataan. Metsien ja puunkäytön monipuolinen lisääminen ovat suuri mahdollisuus niin Suomen kuin koko EU:n taloudelle. Juuri nyt on oikea aika puhua kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä. Ja viikonlopun jälkeen odottaa karhujahti Pohjois-Karjalassa. Ja edunvalvojaksi minut on valittu.” ”Toteutuessaan esitys heikentäisi niin Suomen kuin koko Euroopan metsäsektorin kilpailukykyä ja toimivuutta.”. ”Haluaisin tavata useammin jäseniämme kentällä, mutta asioista neuvotellaan ja päätetään täällä. Hän käy puhumassa esimerkiksi eduskunnan kuulemistilaisuuksissa. Ongelma on, että meillä metsäkatoa olisivat myös tielinjaja tonttihakkuut. Nystrandin mukaan idean läpimeno lisäisi byrokratiaa ja nostaisi bioenergian hintaa. › Asuu Espoossa. Toteutuessaan esitys heikentäisi niin Suomen kuin koko Euroopan metsäsektorin kilpailukykyä ja toimivuutta. Voi vain kuvitella, mikä määrä byrokratiaa tällaiseen seurantaan tarvittaisiin. › Metsätalousinsinööri ja metsäneuvos, Metsäalan Asiantuntijat ry:n Meton puheenjohtaja vuodesta 1999, STTK:n hallituksen jäsen. Kuulostaa ensi kuulemalta hyvältä. Metsien käytön kestävyys on iso ja tärkeä asia, josta on huolehdittava. ”Suomalaisten ei pidä luottaa siihen, että esitys kaatuu vaan miettiä, miten asiat hoidetaan, jos se menee läpi. 20 jäsenmaata käsittävän Union of European Foresters (UEF) -järjestön puheenjohtajana hän sukkuloi sujuvasti myös Brysselissä. Eli komissiolla olisi veto-oikeus, mitä puuta ja mihin tarkoitukseen Euroopassa saadaan käyttää. Komissiossa kun pohditaan, pitäisikö puun eri osilla olla eri kriteerit. Nystrand lähtee testaamaan tuliteriä juoksuvarusteitaan Helsingin maratonille. Direktiiviesitys tarkoittaa, että uusiutuvan energian kestävyyden varjolla merkittävä osa metsäpoliittista päätösvaltaa siirtyisi jäsenmailta Brysseliin. Ongelma ei ole puun liikakäyttö vaan käytön puute. 5 METSÄLEHTI 16 • 2013 JUHA HAKKARAINEN KOLUMNI Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. EU-politiikan ja myös mahdollisten uusien kestävyyskriteerien tulee edistää biotalouden määrätietoista kehittämistä – ei estää tai vaikeuttaa sitä. Energiapuun kestävyysdirektiiviä pukkaa Metsäalan maratoonari Håkan Nystrand › Syntynyt 1955 Purmossa. Heitä on kaikissa puolueissa, ja he myös linjaavat puolueensa kannan metsäja luonnonvarakysymyksiin. Siinä on päivän kysymys.” Mutta nyt, elokuisena perjantai-iltana Arkadianmäki ja Bryssel saavat odottaa. Lisäksi hän toimi Pedersören kunnallispolitiikassa RKP:n valtuutettuna ja kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana. Kokemuksesta on hyötyä Metossakin, sillä Nystrandin tehtäviin kuuluu myös poliittinen vaikuttaminen. Kaikkein huikein esitys direktiiviluonnoksessa on, että komissiolla olisi ”oikeus korjaaviin toimiin korkea-arvoisen puun energiakäytön rajoittamiseksi”
Vaikka jättirekat ovat ylittäneet uutiskynnyksen, mitään ainutlaatuisen uutta ei uudistus tuo maanteille. ”Vielä 2000-luvun alkupuolella tukkirekka saattoi ainakin satunnaisesti painaa 80–90 tonnia.” UPM testasi sadan tonnin painoista jättirekkaa kesällä Lappeenrannan lentokentällä. Taaimmainen perävaunu rakennetaan sellaiseksi, että sitä voidaan käyttää myös metsäpäässä, joten sen osalta uudelleenlastausta ei tarvita. Metsäliitolla hintatakuu liittyy jäsenetusopimukseen, mikä tarkoittaa pitkäaikaista asiakassuhdetta puukaupoissa. Tällä hetkellä käytössä on seitsemänakselisia rekkoja, ja niiden enimmäispaino on 60 tonnia. Pituutta rekalla olisi 30–33,5 metriä, kun nykyiset rekat ovat korkeintaan noin 25-metrisiä. Pian samanlaisia yhdistelmiä saatetaan nähdä Lapin maanteillä. MIKKO HÄYRYNEN Metsä Groupin, Stora Enson ja tiettävästi myös UPM:n sopimusasiakkailleen tarjoamien puukaupan takuuhintojen hinnankorotuksissa on yläraja. Vielä 2000-luvun alkupuolella tukkirekka saattoi ainakin satunnaisesti painaa 80–90 tonnia tai jopa enemmän. Ostojohtaja Esa Ojalan tietojen mukaan hintaleikkuria ei ole koskaan tarvinnut käyttää. UPM ei kommentoi metsäpalvelusopimustensa sisältöä. Metsäalan tavoitteena ovat kuitenkin vieläkin suuremmat, jopa sadan tonnin painoiset rekat. Stora Ensolla hinnantarkistusten yläraja on kymmenen prosenttia. Metsälehden tietojen mukaan hintaleikkuri on kymmenessä prosentissa. Vastaavasti kahdeksanakselisten rekkojen enimmäispaino on 68 tonnia. Metsäyhtiöiden takuuhinnoilla hintaleikkuri Metsä Group ja Stora Enso myöntävät hintakaton, UPM ei kommentoi. Nyt maan hallitus näkee kilpailukykyä parantavat hankkeet myönteisessä valossa”, Pyhäjärvi sanoo. Yhtiöiden sopimuksissa on erilaisia ehtoja, mutta periaate on, että tiettyyn määräaikaan mennessä tehdyille kaupoille taataan tietyn lähitulevaisuuden ajanjakson korkein hinta. Tuolloin havutukin kantohinta kävi jopa 40 prosenttia vuoden alun lähtöhintaa korkeammalla. Lokakuun alussa voimaan tulevan säädösmuutoksen jälkeen maanteillä voi luvallisesti liikkua 76 tonnin painoisia rekkoja. Metsäalalle nämäkään enimmäispainot eivät riitä. Uuden puutavara-ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorma olisi lähes kaksinkertainen nykyisiin puutavara-autoihin verrattuna. Puutavara ajettaisiin metsäpäästä tavallisilla rekoilla kuormauspaikolle. Se kävisi hakemassa valmiiksi täyteen kuormatut perävaunut varastopaikalta ja jättäisi tyhjät uudelleenkuormattaviksi. Uutta rekkaa toivotaan päästävän kokeilemaan ensi vuonna. Reitille tehtiin selvitys, jonka mukaan suunniteltu yhdistelmä selviää Ivalon ja Sodankylän kiertoliittymistä sekä reitin varrella olevista mäistä. A ri N ak ar i. Itse jättirekka liikkuisi vain päätiellä. Yläraja otettiin käyttöön vuoden 2007 jälkeen. Rekkakokeilun tarkoituksena on alentaa puutavaran kuljetuskustannuksia. Ylikuormat loppuivat vasta, kun metsäyhtiöt lopettivat kor vaukset sallitun painon ylittävästä osuudesta. Raja nostetaan viideksi vuodeksi 64 tonniin. Rekkoja olisi koevaiheessa kaksi, ja ne kuljettaisivat kaksi kuormaa päivässä. Uudet tuulet puhaltavat ”Metsähallitus haki vastaavanlaista lupaa jo kaksi vuotta sitten, mutta silloin hanke tyssäsi ministeriöön. Lupaa käyttökokeiluun haetaan Tra?lta yhdessä Stora Enson, Metsä Groupin ja Ketosen kuljetuksen kanssa. UPM on jo kokeillut testioloissa sadan tonnin rekkaa. Hinnantarkistuksen yläraja on metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan niin korkealla, että se tulee sovellettavaksi vain epätavallisissa markkinatilanteissa. Rekassa on silloin oltava yhdeksän akselia. Tukkirekkojen koko kasvaa Lapissa haetaan lupaa sadan tonnin rekan kokeilemiseen liikenteessä. 6 METSÄLEHTI 16 • 2013 HANNU JAUHIAINEN R ekkojen suurin sallittu kokonaispaino nousee lokakuussa 76 tonniin. Kokeilulupaa haetaan tarkoin määritellylle reitille Inari–Rovaniemi–Kemi. Metsähallituksen Lapin hankintapäällikkö Juha Pyhäjärvi kertoo, että lupaprosessi on loppumetreillä. Lapissa Metsähallitus haluaisi samankokoisen tukkirekan tieliikenteeseen kokeiluluontoisesti. Siellä puutavara lastattaisiin jättirekan tyhjiin perävaunuihin
Kummankaan pyydysmallin kaupallisille markkinoille tulon ajankohdasta ei ole vielä tietoa. Vastaanotto on ollut positiivista”, kertoo tutkimuksesta vastaava Suomen metsäkeskuksen harjoittelija Salla Rantanen. LAURA KAKKONEN, teksti SALLA RANTANEN, kuva Tänäkin kesänä satoja hehtaareja kuusimetsää tuhonneen kirjanpainajan pysäyttämiseksi kehitellään jatkuvasti uusia menetelmiä. ”Se 300000 hehtaaria on yliarvio. Suurin ero muihin käytössä oleviin feromonipyydyksiin verrattuna on, että kirjanpainajia ei pyydystetä esimerkiksi keräyspulloihin, eikä niiden lukumäärää tällöin voi laskea. Luonnonsuojelulaissa pitäisi laajentaa tervaleppäkorpien ja ketojen suojelua. Huolestuttavaa on, että tilanne ei ole kohentunut edes suojeluilla lakikohteilla. Luonnonsuojelulakiin lisättäisiin muun muassa eteläisen Suomen tulvametsät, boreaaliset tunturikankaat ja kalkkikalliot. Todennäköisesti suojeltava alue jäisi paljon pienemmäksi, etenkin jos metsälain elinympäristöjen pienialaisuudesta pidetään kiinni”, Raunio toteaa. Selvityksen mukaan mahdollista on myös se, että nykyiset lait eivät ole riittävän tehokkaita. Suurin pinta-ala on aitokorvilla ja pienin harjumetsien valorinteillä. Kirjanpainajille uusi pyydys Saksalaisyrityksen kehittämiä pyydyksiä testataan ensimmäistä kertaa Suomessa. 15 uutta luontotyyppiä Selvityksessä ehdotetaankin 15 uuden uhanalaisen luontotyypin lisäämistä luontotyyppisäädöksin turvattaviin elinympäristöihin. Saksalaisen kemian alan yrityksen BASF:n suunnittelemia, kasvinsuojeluaineisiin perustuvia uudenlaisia pyydyksiä testataan parhaillaan Häme-Uusimaan alueella. Tästä valtaosa – vajaat 300 000 hehtaaria – on metsälain luontotyyppejä. Puolassa, Ruotsissa ja Saksassa pyydyksistä on saatu jo hyviä tuloksia, ja ne ovat herättäneet kiinnostusta myös Suomessa. Metallisen kolmijalan yläosaan laitettu feromoniampulli houkuttelee kirjanpainajia kasvinsuojeluaineella kyllästettyyn verkkoon. Joustava verkko on samaa materiaalia kuin Trinet-pyydyksessä, ja se on kyllästetty samalla kasvinsuojeluaineella. Selvityksen tietoja on ollut käytettävissä myös metsälain uudistuksen valmistelussa. H ar ri M en na. Luontotyypit sijaitsevat pääosin yksityismailla. Suojellut kohteet taas on rajattu pieniksi tai niitä uhkaa esimerkiksi rehevöityminen”, projektipäällikkö Anne Raunio Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. Nykyisistä metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä harjumetsät poikkeavat kuitenkin siinä, että niillä voitaisiin usein hyödyntää puustoa melko runsaastikin, kunhan se tehtäisiin ominaispiirteet säilyttäen tai niitä palauttaen ja valoisia paahdeympäristöjä suosien. ”Verkon alle ei ole päässyt kirjanpainajia. Metsälaissa pitäisi myös luopua vaatimuksesta erityisen tärkeiden elinympäristöjen pienialaisuudesta. Suomen ympäristökeskus on tehnyt selvityksen taustatiedoksi ympäristöministeriön luonnonsuojelulainsäädännön kehittämiseen. Erityisesti harjumetsien tilan parantamisella on kiire, selvityksessä korostetaan. Pinot kääritään verkkoon Rantanen testaa feromonipyydysten lisäksi tienvarressa olevien puupinojen päälle laitettavaa pinoverkkoa. Metsälakiin halutaan uusia suojelukohteita Arvokkaiden luontotyyppien tilanne ei ole kohentunut suojelutoimista huolimatta. Ilman verkkoa olevissa puupinoissa sen sijaan on paljon jälkiä hyönteisistä.” Rantasen mukaan verkko voisi olla hätätoimenpide suurimpien tuhojen ehkäisemiseksi pahimpina tuhovuosina. Osin tämä selittyy sillä, että luonnossa muutokset tulevat näkyviin hitaasti. ”Pyydyksiä on laitettu yksityisten metsänomistajien maille. Korvet ovat metsälain mukaan suojeltuja elinympäristöjä. ”Harjuja uhkaa rehevöityminen, joten niitä pitäisi kasvattaa väljinä ja avoimina”, Raunio toteaa. ”Jotkut voivat jäädä henkiin, mutta ne heikentyvät kuitenkin toimintakyvyttömiksi”, Salla Rantanen selventää. Metallisen kolmijalan yläosaan laitetaan feromoniampulli, joka houkuttelee kirjanpainajia paikalle. Rungoissa olevat yksilöt eivät pääse leviämään ympäröiviin metsiin, ja lisääntymispaikkoja etsivät eivät pääse käsiksi puutavaraan. Säädöksistä huolimatta suojeltavien luontotyyppien tilassa ei ole havaittu selvää parannusta, Suomen ympäristökeskuksen tuoreessa selvityksessä todetaan. JUSSI COLLIN Uhanalaisten luontotyyppien suojelusäädökset ovat olleet voimassa 1990-luvun lopulta lähtien. Nykyisen metsälain mukaisia elinympäristöjä on löytynyt yksityismailta runsaat 100000 hehtaaria. Pinoverkot ovat olleet maastossa huhtikuun puolivälistä asti. ”Pyydysten toimivuutta täytyy vielä tutkia ja kehittää”, Rantanen arvelee. Ajatuksena on, että kirjanpainajat eivät pääse verkon läpi kumpaankaan suuntaan. Suojelukohteet pääosin yksityismailla Ehdotettujen uusien luontotyyppien suojelemattomien esiintymien pinta-alaksi selvityksessä arvioidaan noin 300 000 hehtaaria. Rantasen mukaan ne ovat toimineet hyvin. Myös hinta pysynee arvoituksena siihen asti. Houkuttelevan tuoksun perässä lentäessään kirjanpainajat osuvat verkkoon ja kuolevat kasvinsuojeluaineen vaikutuksesta. Trinet-nimisen feromonipyydyksen toimintaperiaate on melko yksinkertainen. Tästä huolimatta niidenkään tilassa ei ole havaittu selvää parantumista. Lisäksi ehdotetaan, että letto määriteltäisiin metsälain elinympäristöksi koko maassa, ei vain Lapissa. Meneillään olevan tutkimuksen lopulliset tulokset saadaan myöhemmin syksyllä. ”Läheskään kaikkia kohteita ei ylipäätään ole suojeltu. Kolmijalan ympärille laitetaan kasvinsuojeluaineella kyllästetty, PET-muovista valmistettu verkko. Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen listaan ehdotetaan lisättäväksi aitoja nevakorvet, harjujen valorinteet ja dyynimetsät
Leviämistä ehkäisee myös se, että kääpä kerätään aina elävästä puusta ja itiöt syntyvät vasta puun kuoltua. ”Pakurikasvaimessa on hyvin vähän pakuririhmastoa. Pakuri tarttuu ja leviää herkästi pakkashalkeamista.. Metsänomistaja voi siis olla huojentunein mielin, vaikka naapurin metsään pakurikääpäviljelys ilmaantuisi. Pakuria on miltei mahdoton kerätä vahingoittamatta puun runkoa, joten sen keruu vaatii aina maanomistajan luvan. Metsänomistajille tämä tietää mukavaa lisää tilipussiin. Kerättävä kasvain on enimmäkseen puuainesta”, Peltola sanoo. Suomessa sitä esiintyy yleisimmin koivulla. Lisätuohta pakurista Mikäli pakurikäävän viljely onnistuu, rääseikkö voi tuottaa jopa vanerikoivikkoa paremmin. Terveille koivikoille siitä ei ole vaaraa. Jokamiehenoikeuksien turvin kääpämetsään ei ole asiaa. Pakurikääpää istutetaan muutaman puun ryhmiin Itä-Suomesta aina Lapin korkeudelle asti. ”Varsinaiset pakurit kehittyvät hitaammalla tahdilla. ”Pakuri viihtyy heikkokuntoisissa veden vaivaamissa koivikoissa, joiden arvo on enimmäkseen polttopuupuolella. Kääpä muodostaa elävissä puissa mustan epämääräisen muotoisen lohkeilevan pahkan, eli pakurin. He kartoittavat yhteistyönä pakurikäävän viljelymahdollisuuksia. ”Joudumme odottamaan vähintään neljä vuotta ennen kuin jotain näkyy.” Pakurikääpä Pakurikääpä on useilla lehtipuilla esiintyvä lahottaja-sieni. ”Metsänomistajan kannattaa kerätä käävät omilta mailtaan. Pakuria voi yrittää myydä suoraan pakurituotteiden valmistajille tai Suomen luontoyrittäjyysverkoston alihankintapörssin kautta”, Peltola kertoo. Laji on yleinen koko maassa. Joudumme odottamaan vähintään neljä vuotta ennen kuin jotain näkyy”, Pappinen arvioi. Lehtipuissa, etenkin koivuissa viihtyvän lahottajasienen terveysvaikutukset on tunnettu Aasiassa vuosisatojen ajan. Nyt käynnistyneellä tutkimuksella kartoitetaan pakurin viljelymenetelmien ohella myös markkinoita ja viljelyksen perustamiskustannuksia. Meidän ajatuksenamme on, että tällaiset metsät saataisiin tuottamaan rahaa pakurin tuotannolla”, kertoo MTT:n vanhempi tutkija Rainer Peltola. Näin uskovat Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Metsäntutkimuslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat. 8 METSÄLEHTI 16 • 2013 TIIA PUUKILA, teksti RAINER PELTOLA, kuva K oivun kyljessä kasvava hiiltyneen näköinen mötikkä voi olla metsänomistajalle yllättävä rahasampo. Laajamittaista ja suunniteltua tuotantoa ei ole. Silloin tiedetään, onko puutappien avulla koivun runkoihin siirretty kääpärihmasto levinnyt puuhun. Muun muassa vatsan rauhoittamiseen käytettävästä rohdosta maksetaan 40–60 euroa kilolta. Kun puu kuolee, sota loppuu ja halutut yhdisteet häviävät. Pakuriteetä on käytetty erityisesti Venäjällä perinteisenä nautintoaineena ja luontaislääkkeenä. Runkokaan ei mene hukkaan, sillä siitä syntyy polttopuita. Parhaimmillaan kilohinta nousee yli sadan euron. Markkinoita on, tuotanto uupuu Tämän syksyn aikana perustettava pakurikäävän viljelykoe on tiettävästi ainoa laatuaan maailmassa. Peltola vertaa tilannetta luonnon biologiseen sodankäyntiin. ”Mikäli yksi puu tuottaisi viisi, kuusi pakurikasvainta, siitä saataisiin reilusti parempi hinta tällä hetkellä kuin vaneritukista”, laskee Itä-Suomen yliopiston professori ja metsäbiotekniikan tutkija Ari Pappinen. Pakurille on kova kysyntä etenkin Aasiassa, mutta myös Euroopassa. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuoden kuluttua syksyllä. Tähän asti kauppojen hyllyille päätyvä pakurikääpä on kerätty metsistä sieltä täältä. Lähteet: Metinfo, Wikipedia Jos kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, Suomi voi nousta pakurin vientimaaksi. Pakurikäävän tartunta tapahtuu kaikenlaisiin vioittumiin lehtipuiden rungoilla. Se tarttuu lähinnä vaurioituneisiin heikentyneisiin puihin. Myös pakurista saatavat terveysvaikutteiset aineet syntyvät puun ja pakurin välisestä kamppailusta. Älä kerää lahopuusta Pakurikääpää esiintyy luontaisesti ympäri Suomen
• saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Tai soita: 09 315 49 840 M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A TIL AUS KANN AT TA A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen.. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. 9 METSÄLEHTI 16 • 2013 Kestotilaus kannattaa Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. • voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen
Viime vuosina useat palvelualat ovat kasvaneet nopeasti. ”Metsäteollisuuden metsätaloutta heikommassa BKT-kehityksessä heijastuu paperin heikko kysyntä ja hinta, mutta metsäenergia on tuonut metsätalouteen uutta touhua.” Epäsuora BKT-vaikutus on suuri edelleen Elektroniikkateollisuus kasvoi Nokian vedolla 1990-luvulla talouden kolmanneksi tukijalaksi metsäja metalliteollisuuden rinnalle. Metsäteollisuuden BKT-osuus laski koko 1980-luvun aina laman silmään vuoteen 1991 saakka, mutta 1990-luku oli kokonaisuudessaan metsäteollisuudelle hyvää aikaa. Perinteiset vientiriippuvaiset teollisuusalat ovat olleet vaikeuksissa. Metsä on kansantalouden peruskiviä – edelleen ja varsinkin huonona aikana. Metsäenergia näkyy jo BKT:ssa Parin viime vuosikymmenen aikana metsäteollisuuden BKT-osuus on laskenut kuudesta prosentista kahteen. Viime vuosina metsäsektorin suora osuus bruttokansantuotteesta on ollut neljässä prosentissa. Välilliset vaikutukset tarkoittavat sitä, mitä metsäteollisuus ostaa toimintansa pyörittämiseen – puuta, energiaa, kuljetuksia, kemikaaleja, työtä ja paljon muuta kaikenlaista. Metsäsektori tarkoittaa sekä metsätaloutta että metsäteollisuutta. Suoran BKT-osuuden lisäksi pitää nähdä alan välilliset vaikutukset. 10 METSÄLEHTI 16 • 2013 MIKKO HÄYRYNEN M etsäsektorin BKT-osuu den alamäki on pysähtynyt”, tutkimusjohtaja Markku Kotilainen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta sanoo. Vuoteen 2009 jatkunut roima alamäki alkoi, kun Nokian huima nousu alkoi pienentää muiden alojen BKT-osuuksia, ja samalla painopaperien vaikeudet alkoivat näkyä. ”Metsäteollisuuden suora vaikutus on vaatimaton, mutta välilliset vaikutukset ovat merkittävät. nanssikriisiin ja Nokian vaikeuksiin. Metsäsektorin BKTosuus on supistunut neljään prosenttiin, mutta välillisten vaikutusten kautta vaikutus on 17 prosenttia.. Vielä 1970-luvun puolivälissä osuus oli kymmenen prosentin tienoilla. ”Markan kelluttaminen auttoi, paperilla oli vielä menekkiä ja metsäteollisuus investoi”, Kotilainen summaa. ”Metsäsektori ei ole lamantappaja, mutta talouden peruskivi edelleen.” 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta BKT-osuuden lasku pysähtyi Lähde: Tilastokeskus 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 % Metsäsektori Metsäteollisuus Paperiteollisuus Metsätalous Puuteollisuus Lamantappajaa ei ole koskaan osattu ennustaa. Metsäteollisuus on paljon kotimaisia panoksia käyttävä toimiala.” Välillisten vaikutusten kautta metsäteollisuuden BKT-osuus nousee 17 prosenttiin. 1930-luvulla se oli kultakannasta irrottautuminen, devalvaatio ja paperivienti, 1970-luvulla öljyn hinnannousun mukana kasvanut idänkauppa, 1990-luvulla Nokia, vuoden 2009 jälkeen Aasian nopea kasvu. Metsäsektorin bruttokansantuoteosuuden lasku on suurimmaksi osaksi johtunut muiden alojen kasvusta, mutta viime aikoina tehtaiden sulkemiset ovat laskeneet myös volyymia. Viime vuosina myös Nokia on joutunut vaikeuk siin, mikä on tasoittanut muiden alojen BKT-käyriä. ”Metsäteollisuusviennin osuus on kohenemassa, kun elektroniikkavienti supistuu Nokian Salon tehtaan sulkemisen vuoksi.” Metsäteollisuuden osuus tavaraviennistä on 15 prosenttia, ja siihen sisältyvän puutavaraviennin osuus vajaa neljä prosenttia. Ohjelmajohtaja Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutista on jo pitkään tutkinut metsätalouden ja metsäteol lisuuden muutostrendejä. Hän korostaa, että vaikka metsäsektorin arvonlisäys on ollut 2000-luvun alusta laskussa ja paperissa tuotantomäärät ovat pudonneet kolmanneksella, niin metsäalan kehitys ei kokonaisuudessaan ole niin huono kuin metsäteollisuuden kehitys. Jos metsäteollisuus yhtäkkiä huitaistaisiin pois, niin BKT supistuisi hetkellisesti 17 prosenttia, mutta aukko alkaisi täyttyä muulla toiminnalla. Kotilaisen mukaan metsäteollisuuden menestystarina ei suinkaan ole lopussa. ”Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat kokeneet melkoisen suoneniskun.” Hidasliikkeisyys etu ja haitta Vaikka Suomen BKT on palveluvaltaistunut, niin olemme vientiriippuSuomen puujalka ei katkennut Metsäsektorin BKT-osuus on laskenut muutamaan prosenttiin, mutta lasku pysähtyi . Suora BKT-osuus ei ota huomioon välillisiä vaikutuksia
”Näin on aina tapahtunut. Perinteisesti politiikassa on herkimmin kuultu Metsäteollisuus ry:tä, jota puolestaan hallitsevat kolme suurta yhtiötä. Mutta puunmyyntija matkailutulot menevät eri taskuihin. ”Esimerkiksi matkailun arvonlisä oli viime vuonna 4,4 miljardia euroa – lähes kolme prosenttia BKT:sta – eli enemmän kuin metsätai elintarviketeollisuuden. Työllisyyden kasvu on palvelevissa töissä. Euroopan markkinoilla on alkanut näkyä suhdannekäänteen merkkejä, mutta Kotilaisen mukaan eurokriisi on pitempiaikainen ongelma. Matkailun edistämiskeskuksen mukaan matkailusta neljännes on luontomatkailua.” Kantorahatulot olivat viime vuonna 1,7 miljardia euroa, luontomatkailun BKT-osuus oli 1,1 miljardia ja ala on kasvussa, Hetemäki suhteuttaa. Pitkän aikavälin BKT kuvaa talou dellisen toiminnan muutosta ja lyhyen aikavälin muutokset kertovat myös suhdannetilanteesta. Lobbausvoima hajoaa Metsäteollisuuden lobbaus oli ennen vahvempaa, vaikka itse sanaa ei käytettykään, ja voima riitti toistuviin devalvointeihin. Uutta, paperiteollisuuden kaltaista hallitsijaa ei metsäteollisuuteen enää nouse. ”On kuitenkin entistä vaikeampi sanoa, kuka tosiasiassa edustaa metsäalaa. Metsiin perustuvia elinkeinoja tuhoutuu niiden menettäessä elinkelpoisuutensa, ja uusia luodaan tilalle. ”Sellun ja kartongin menekit ovat kasvaneet, vaikka monella muulla teollisuuden alalla on mennyt huonosti”, Kotilainen muistuttaa. Tulevaisuudessa metsäteollisuuden tuoma arvonlisäys voi pysyä entisen suuruisena, mutta BKT:ssä se hajoaa monille eri toimialoille, Hetemäki pohtii. Laskentatapa on standardisoitu kansainvälisillä sopimuksilla. vaisia edelleen. Välillä metsäteollisuus tuomitaan auringonlaskun alaksi, mutta huonona aikana sen merkitys taas nähdään. ”Tuhoutuvien toimialojen työntekijöiden uudelleensijoittumista pitää tukea, mutta ei itse toimialaa.” Toimialan kannalta painopisteen pitää olla uusien metsäelinkeinojen syntymisen edistämisessä. Nyt lobbausvoima on hiljalleen heikkenemässä ja nojautuu entistä enemmän alan välillisiin vaikutuksiin. Muut metsien hyödyntämistavat ovat hajallaan eikä yhteistä äänitorvea ole. Metsätaloudessa se tarkoittaa neuvontaa, suunnittelua, inventointia, koulutusta. ”Kun Fortum tekee Joensuussa energiaa metsätähteistä, niin sen. Kokonaistaloudessa kasvu pitää saada monelta toimialalta, koska yhtä selvää kasvualaa ei ole. Massaja paperiteollisuus dominoi metsäteollisuutta viime vuosisadan, mutta jatkossa kuva näyttää monipuolisemmalta. BKT:n kehittäminen alkoi taloustieteiden tarpeista ja 1930-luvun suuren laman seurauksena, ja toisen maailmansodan jälkeen siitä tuli tärkein taloudellisen toiminnan mittari. Metsäalan haaste onkin, että millä keinoilla tätä kasvavaa tulovirtaa voidaan ohjata myös metsänomistajille. Siksi metsäpolitiikassa pitäisi ottaa huomioon eri toimialoja ja näkökohtia nykyistä laajemmin”, Hetemäki pohtii. Metsäteollisuus voi olla talouden peruskiviä myös tulevaisuudessa, jos uusien tuotteiden kaupallistaminen onnistuu, Kotilainen uskoo ja jatkaa, että paperin heikkenevä trendi voidaan korvata muilla tuotteilla. Politiikka ei saa toimia muutosprosessin tulppana, vaan sen pitää myötäillä sitä”, Hetemäki toteaa. 11 METSÄLEHTI 16 • 2013 Bruttokansantuote BKT mittaa kansantalouden tuotantoa. Paperitehtaan varjosta Hetemäki puhuu metsäteollisuuden luovasta tuhosta. ”Jos jossakin kriisimaassa kriisi uusiutuu, niin se vaikuttaa koko euroalueeseen.” arvonlisäys ei näy metsäalan vaan energiateollisuuden tilinpidossa.” Paperimiehiä ja metsureita ei tarvita lisää. Hidasliikkeisestä metsäteollisuudesta ei ole lamantappajaksi, mutta pitemmällä aikavälillä on nähty, että ala on talouden kulmakiviä. Nokia ei nosta enää, koska sen tuotanto on siirretty ulkomaille
Tukin kuutiometrihinnassa eroa voi eri ostajien väillä olla jopa kahdeksan euroa, kun kuitupuun hintaero on normaalisti 2–3 euroa. ”Taimikonhoidon merkitys tulee nyt konkreettisesti esille. Aikainen myyjä saa leimikkonsa varmimmin ensi talven korjuuseen. Vaikka ostajat hakevatkin vielä kesäleimikoita, Marjomaa kehottaa laittamaan myyntiin myös talvikohteita. Päätehakkuiden ohella myös ensiharvennukset menevät hyvin kaupaksi. Yhdistyksen korjuupalvelu korjaa osan ensiharvennuksista ja energiapuuleimikoista. Harvennuksista ylitarjontaa Hyvältä näyttää puukauppatilanne pääosin myös Haukivuorella. ”Kesäkorjuuleimikoita tietysti vielä haetaan juuri tällä hetkellä”, kertoo toiminnanjohtaja Teuvo Puolakanaho Taivalkosken metsänhoitoyhdistyksestä. ”Hintaerot eri ostajien välillä saattavat olla samassa leimikossa suuret.” Puunkorjuuta tehdään kesäkohteissa, mutta puun ostajien katseet ovat kohta jo talvileimikoissa. Hankintamyyjien kuitupuulla on Keskipohjankin alueella hyvät markkinat, koska energiapuulla on kysyntää. Kertymäkin hieman kasvaa, kun energiapuuksi voi korjata kuitupuuta pienempää puuta. Hoidettujen metsien puusta saa selvästi paremman hinnan.” Kuusitukista ylitarjontaa Varsin normaaliksi kuvaa puukaupan tilannetta Kaakon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Marjomaa. Leimikoita on tullut tasaisesti markkinoille, ja ostajiakin on niille löytynyt. Toiminnanjohtaja Jouko Höyhtyä arvelee, että yhtiöiden puunosto on sujunut tavoitteiden mukaisesti, eikä uusia leimikoita enää tarvita kovin paljon. ”Leimauspyyntöjä tulee koko ajan lisää, ja ostajat ovat myös aktiivisesti liikkeellä”, Laitinen kertoo. Yksikköhinnan lisäksi on otettava huomioon tukin mitat. Taivalkoskella tasaista Puukauppojen teko on Taivalkoskella sujunut kohtalaiseen tahtiin. Ainoa murhe on talviharvennuskohteiden krooninen ylitarjonta. Ranualla puukauppoja tehdään verkkaiseen tahtiin. Paikoin ollaan vielä odottavalla kannalla. Kesäleimikoilla, harvennukset mukaan lukien, on hyvä kysyntä. Kun energiapuusta maksetaan hankintana lähes samaa hintaa kuin kuitupuusta, omatoimiset metsänSyksyn odottelua Puukauppa on lomien jälkeen lähtenyt mukavasti käyntiin. Pientä miinusta on tullut myös kuusikuitupuun kysynnän hiipumisesta Varkauden ja Myllykosken tehtaiden lopettamisen myötä. omistajat voivat myydä ensiharvennuskohteiden puut energiapuuna. ”Leimaustilauksia on tullut viime vuoden tapaan.” Kuusitukista vaikuttaisi Kaakon alueella olevan nyt lievää ylitarjontaa, kun noin puoli miljoonaa kuutiometriä vuosittain sahannut Haminan Veistosaha on konkurssissa. ”Puun myyjien kannattaa nyt olla tarkkana päätehakkuita myydessään, sillä hintaerot eri ostajien välillä saattavat olla samassa leimikossa hyvinkin suuret”, Koivula sanoo. Samaan kasaan voi laittaa kaikki puut ja vanhemmat tuulenkaadotkin. 12 METSÄLEHTI 16 • 2013 PUUKAUPPA HANNU JAUHIAINEN P uukauppa on lomien jälkeen lähtenyt hyvin käyntiin. Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Veli Manninen arvioi, että hyvin alkanut kauppavuosi jatkuu suotuisissa merkeissä. M ik ko R iik ilä. Niistä voi muutaman kuukauden kuluttua olla jo ylitarjontaa. Yhtiöil tä tulee myös leimikoista lupaavasti tarjouksia. Varovaisen toiveikkaaksi kuvaa puukaupan näkymiä puolestaan Keskipohjan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Laitinen. Turpeen niukkuus voi osaltaan parantaa energiapuun menekkiä. Kun kuitupuusta saa 10–11 euroa kuutiometriltä, energiapuun vastaava hinta on 3–7 euroa. Puukauppasyksystä Laitinen toivoo viimesyksyistä tasaisempaa, silloin kysyntä vaihteli lähes viikoittain. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Metsä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Risto Koivula kertoo, että leimaustilauksia on tullut mukavasti. ”Huonoista leimikoista ei metsänomistaja saa välttämättä yhtään tarjousta”, kertoo Höyhtyä. Pieniläpimittaiset ensiharvennuskohteet korjataan mieluiten energiapuuna. Silloin ei Koivulan mukaan ole ongelmia laadun kanssa
Uudistushakkuu . . . . . . . . Harvennushakkuu . . nousussa . . . . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 13 METSÄLEHTI 16 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 31–34 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 34 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . Myös kuitupuun hinta on jonkin verran laskenut kesän alun tasosta. . Harvennushakkuu . . . . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. . . KYMI-SAVO . . . . . . SAVO-KARJALA . . Kuusitukki kallistunut viime vuodesta Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa m viikot 1–34, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. nousussa . . . nousussa . . Ensiharvennus . . . Uudistushakkuu . . Hankintahinnat . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Harvennushakkuu . . . . . . . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . . . Uudistushakkuu . . Ensiharvennus . . . . . . . . Hankintahinnat . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . KAINUU-POHJANMAA . LAPPI . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. . . Kuusitukista on maksettu elokuussa keskimäärin 56 euroa, kun siitä viime vuoden elokuussa sai 53 euroa kuutiometriltä. . . . . . Hankintahinnat . . . HANNU JAUHIAINEN Kuusitukin koko maan keskikantohinta on nyt noin kolme euroa korkeampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. KOKO MAA . . . . . . nousussa . . . . . . Hankintahinnat . . . . . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. . . . ETELÄ-POHJANMAA . Ensiharvennus . . . . . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . nousussa . . . KESKI-SUOMI . . . . . . . . Mäntytukista saa nyt keskimäärin 54 euroa, kun hinta viime vuonna oli noin 52 euroa kuutiometriltä. . . . Ensiharvennus . . . Hankintahinnat . . . . Myös mäntytukin hinta on hieman viimevuotista parempi. Hankintahinnat . Harvennushakkuu . . Uudistushakkuu . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Hankintahinnat . . . . Harvennushakkuu . . . . . Harvennushakkuu . . Hankintahinnat . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Koivutukin hintataso on pysynyt suurin piirtein ennallaan, parannusta kuutiometrin hintaan on tullut noin 50 senttiä. Tänä vuonna tukkien hinnat ovat ainakin toistaiseksi olleet korkeimmillaan edellisvuosien tapaan kesäkuussa. . . . nousussa . . . Ensiharvennus . . . . . . . . . . . . Pikkutukkien hinnat ovat hieman laskeneet viimevuotisesta. Ensiharvennus . . nousussa . . Uudistushakkuu . Harvennushakkuu . . Uudistushakkuu . . Ensiharvennus . nousussa . . . . . . . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Nyt tukista saa noin kaksi euroa vähemmän kuutiometriltä kuin kesäkuussa myytynä. . . Kuitupuiden hinnoissa ollaan viimevuotisella tasolla. . . . Harvennushakkuu . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Uudistushakkuu . . . . Ensiharvennus . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .
LAURA KAKKONEN, teksti LEENA LOUHIVAARA, kuvat M etsäntutkimuslaitoksen tutkija Pekka Helenius osoittaa piirroskuvaa lautasäkeellä tehdystä maanmuokkauksesta. Myös puun laatu on paPe kk a H el en iu s. Myös siemenmenekkiä tulee tarkkailla”, Helenius kertoo. Käytä riittävä määrä viljelyalalle sopivaa, hyvälaatuista siementä. Pieni raapaisu riittää. Teollisuuden ja valtion metsissä 90 prosenttia kylvöistä tehdään koneella. Istutuksessa ja taimikonhoidossa käytettyä omavalvontaa on yritetty kehittää myös kylvöön. Ensisijaisia kylvökohteita ovat kivennäismaiden kuivahkot ja kuivat kankaat, turvemailla niitä vastaavat varpuja puolukkaturvekankaat. ”Jos siemenet pystyttäisiin peittämään hallitusti esimerkiksi alle sentin paksuisella kerroksella, kylvettyjen siementen määrä voitaisiin puolittaa saman tien.” Jalostuksesta hyötyä Konekylvön kehittämisestä saatava hyöty liittyy juuri siemenmäärien vähentämiseen, mikä pienentäisi kokonaiskustannuksia. ”Pieni satsaus jalostettuun siemeneen tulee moninkertaisena takaisin.” Kylvöaloille tehtävä maanmuokkaus on usein liian voimakasta. Joissakin laitteissa hälyttimet ilmoittavat tukkeutumisesta, mutta kaikissa niitä ei ole. Esimerkiksi Etelä-Hämeen alueella maapohja on hyvin rehevää, joten kylvömäärät ovat pieniä.” Sopiva kylvöaika on keväällä, vanhan ohjeen mukaan vapusta juhannukseen. ”Rajoitteita voi olla esimerkiksi hyvin kivisillä kohteilla, joilla maanmuokkaus ylipäätään on hankalaa”, tutkija sanoo. Esimerkkikuvassa äesvaot ovat liian syviä, ja koneella kylvetyt männynsiemenet hautautuvat niiden päälle kasautuvan maan alle. ”Suuttimet tulee säätää oikein, jotta siemen menee muokattuun maahan. Suuri korkeusvaihtelu äesvaon pinnassa johtaa yleensä siemenen hautautumiseen liian syvälle sade-eroosion seurauksena. Onnistuessaan kylvö tarjoaa monia etuja. Koneella jatkuvaa peittämistä ei pystytä vielä tekemään, mutta tutkimuksia on käynnissä. Halvempi kylvötapa Männyn koneell inen kylvö on edullisempi vaihtoehto, mutta muokkau själjen laadussa on parantamisen varaa. Heleniuksen mielestä menetelmä sopii hyvin myös yksityisille metsänomistajille. Kylvä aikaisin keväällä tai hyvin myöhään syksyllä, aikaisintaan lokakuussa. Muun muassa kylvökoneiden säädöt ja muokkausjäljen laatu kaipaavat ehostamista. Kylvöissä käytetään yleensä sekä metsiköistä kerättyä että jalostettua siementä. Varmista, että muokkausjälki ei ole liian syvä. Säilytä siemeniä kuivassa ja viileässä ja käsittele niitä varoen. Konekuskin tulisi valvoa, että suutin ei tukkeudu tai sen suun taus muutu. Moreenija hienojakoisella maalla kylvötulos on yleensä huonompi kuin lajittuneella maalla. Muokkauksen laadussa on vielä parantamisen varaa, sillä kylvöaloilla muokkausjäljet ovat usein liian syviä. Suomessa kylvettiin metsää vuonna 2011 yhteensä 23000 hehtaaria, josta konekylvön osuus oli noin 74 prosenttia. Ota huomioon syyskylvöjen suurempi epäonnistumisen riski. Myöhään syksyllä tehdyistä kylvöistä on saatu myönteisiä kokemuksia turvemailla ja Pohjois-Suomessa. Optimitilanteessa lumen pitäisi sataa pian uudistamisen jälkeen ja pysyä maassa kevääseen asti. ”Kylvömäärissä on melko suurta alueellista vaihtelua. Lautasäkeellä, jatkuvatoimisella laikkurilla tai kaivinkoneella tehtävä muokkaus parantaa siementen taimettumista ja kasvuun lähtöä. Jo kivennäismaan paljastaminen riittää. ”Sieltä ne eivät jaksa enää ponnistaa ylös”, Helenius kertoo. Kuljettajan osaaminen on tärkeää, ja laitteen säädöt on hyvä tarkistaa. Yksityismetsissä konekylvön osuus on noin 60 prosenttia. Selvitä maalaji ja arvioi rousteriski. Männyn siementen kylväminen koneella on yleistä, mutta menetelmässä on vielä paljon kehitettävää. Konekylvössä maanmuokkaus ja kylvö voidaan tehdä yhtä aikaa samalla koneella. Konekylvön yhdistäminen maanmuokkaukseen on periaatteessa yksinkertaista ja kokonaiskustannukset hehtaaria kohti ovat noin kolmanneksen istutukseen verrattuna. Heleniuksen mukaan mäntyä kylvetään liian reheville alueille muun muassa uudistamiskustannusten säästämiseksi. Helenius suosittelee lämpimästi jalostetun siemenen käyttöä hiukan kalliimmasta hinnasta huolimatta. Maanmuokkaus on tarpeen käytännössä joka kohteella. Siementen kevyt peittäminen olisi sitä vastoin tarpeen kosteuden haihtumisen ja siemensyöjien estämiseksi. ”Pinta-alaa on paljon ja urakoitsijoita vähän, joten kylvöaikaa täytyy usein venyttää”, kertoo Helenius. Heinä–elokuussa kylvöä ei kannata edes yrittää lämmön ja suuren haihtumisen takia. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 16 • 2013 14 METSÄNHOITO Vinkit metsänkylvöön Selvitä kasvupaikkatyyppi. ”Kevätkylvö on ehdottomasti suositeltavampaa”, Helenius painottaa. Muokkausta kehitettävä Myös kylvölaitteen toiminta tulee ottaa huomioon. ”Jalostetusta siemenestä kasvaneen puuston tilavuuskasvu on kiertoajalla parhaimmillaan 15 prosenttia suurempi metsikkösiemeneen verrattuna. Kylvä keväällä Konekylvö sopii käytännössä kaikkiin sellaisiin kohteisiin, jotka voidaan uudistaa kylvämällä, ensisijaisesti kuivahkoille ja kuiville kankaille. Jo 2–3 senttiä kivennäismaata siemenen pinnalla on liikaa, kertoo Helenius
Äeskylvössä siemenet osuvat muokkausjälkeen sattumanvaraisesti jäljen leveydestä, koneen ajonopeudesta, äkeen liikkeistä ja kylvösuuttimen asennosta riippuen. Konekylvön kehittämiseksi tulisi tutkia enemmän siementen kylväytymistä ja siemenen lentorataa syöttöputkesta kylvöalustaan sekä parantaa kylvöalustan laatua. Osa siemenistä joutuu muokkausjäljen ulkopuolelle pintakasvillisuuden ja humuksen sekaan, missä itämismahdollisuudet ovat heikot. rempaa”, Helenius sanoo. Jos maastoitävyys saataisiin nostettua 50 prosenttiin, siementen kylvömäärä voitaisiin puolittaa nykyisestä 300–350 grammasta 150–200 grammaan hehtaarilla. Kaksivuotias männyntaimi on ajautunut liian kuivaan paikkaan. ”Olisi mielenkiintoista selvittää, mihin ne päätyvät, ja miten hyvin siemenet sijoittuvat muokkausjäljessä”, Helenius sanoo. Tarvittaisiin niin sanottu teknologiahyppäys, jotta siemen saataisiin hallitusti peittoon konekylvössä”, toteaa Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Pekka Helenius. Jälki-itämistä tapahtuu jonkin verran, ja luontaisia taimia syntyy myöhemminkin”, Helenius muistuttaa.. Tutkija Pekka Helenius näyttää, kuinka nopea kasvuiset koivuntaimet jättävät männyt varjoonsa. Itävyys vaatimatonta Hyvä kasvualusta on tarpeen. Ei liian reheville maille. Tarkkaile siementen sijoittumista. Loput todennäköisesti hautautuvat eri syvyyksille tai lentävät muokkaamattomaan maahan. Konekylvöalojen inventoinnin mukaan männynsiementen maastoitävyys on vaatimattomalla tasolla. Metsikkösiemenen hinta on 300–600 euroa kilolta. ”Taimet ovat pieniä ja muuttuvat vielä syysväriltään rusehtaviksi. Tämä vähentäisi selvästi kokonaiskustannuksia. Itävyyttä pyritään parantamaan, jotta jalostetusta siemenestä kehittyvien taimien osuus olisi mahdollisimman suuri. Myös kylvölaitteen annostelutarkkuutta voitaisiin edelleen kehittää. Poista haitalliset lehtipuut. Monien tekijöiden summa Koneellisessa kaivinkonekylvössä siemenet suunnataan paljastettuun kivennäismaalaikkuun. ”Pieni satsaus jalostettuun siemeneen tulee moninkertaisena takaisin”, Helenius toteaa. Ei kannata kuitenkaan huolestua, jos taimia ei heti syksyllä löydä riittävästi. 15 METSÄLEHTI 16 • 2013 Männyn koneell inen kylvö on edullisempi vaihtoehto, mutta muokkau själjen laadussa on parantamisen varaa. Männyntaimia vahingoittava männynversoruoste lisääntyy haavanlehdillä. Yhä suurempi osa metsäkylvösiemenestä on jalostettua siemenviljelyssiementä, jolta voidaan odottaa parempaa laatua, kasvua ja tuotosta kuin tavalliselta metsikkösiemeneltä. Paremmassa kohdassa kasvava taimi on selvästi kookkaampi. Uudistusaloja kannattaa kuitenkin tarkkailla jo kylvövuoden syksyllä ja seuraavana keväänä. Jalostettu männynsiemen maksaa 400–700 euroa kilolta itävyysprosentista riippuen. Menetelmästä ja sääoloista riippuen noin 10–25 prosenttia siemenistä taimettuu. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä taimikoiden tulevasta kehityksestä ei voida vielä ensimmäisen kasvukauden tulosten perusteella tehdä. Myös riittävä alkutiheys ja siementen tasainen kylväytyminen on tärkeää. Metlan tutkimuksen mukaan neljäsosa siemenistä päätyy muokkausjäljen pinnalle. Käytännössä kylvötaimikot inventoidaan 3–5 vuoden kuluttua uudistamisesta. ”Siementen itävyyttä voitaisiin parantaa peittämällä. Tutkimusten mukaan maanmuokkaus, siementen kohdistaminen muokkausjälkeen ja siementen peittäminen parantavat ensimmäisen kesän kylvötulosta
Sieltä matka jatkui veneellä Tervalahteen, keskelle Ilomantsin suurinta erämaata. ex–peiliheijastuskamera, johon hupeni pari kolme kuukausipalkkaa. Pienet, arkiset hetket Pentti Väänäsen omiin suosikkeihin kuului kuva, jossa hevonen taistelee lumessa kaulaa myöten. Turvavarusteet eivät kuuluneet ajan henkeen. Valokuvaaja siirtyi tuonilmaisiin 2008, mutta sitä ennen hän lahjoitti 340 mustavalkokuvaansa metsämuseo Luston kokoelmiin ja 134 kuvaa Ilomantsin museosäätiölle. Kuvia on ensi maaliskuun loppuun saakka esillä Luston näyttelyssä Metsä josta itseni löysin . Väänänen kuvasi itselaukaisimella itsensä (vas.) ja kämppäukko Risto Sivosen. Hevoset hävisivät, mutta niin hävisivät myös miehet. Kotona taipaleiden takaa käytiin vain viikonloppuisin, mutta Väänäsen kaverina kulki kamera – aluksi laatikkomalli mutta pian huippuhieno Mamiya. 16 METSÄLEHTI 16 • 2013 HANNA LEHTO-ISOKOSKI E räänä kesäpäivänä 1954 nuori metsäteknikko Pentti Väänänen luuli menevänsä työhaastatteluun, sillä Metsähallituksen Ilomantsin hoitoalueella oli paikka vapaana. Ammattinsa ohessa Väänänen tekikin ainutlaatuisen elämäntyön tallentamalla työntekoa Ilomantsin metsissä neljän vuosikymmenen aikana. Miehet lähtivät saman tien ajamaan Volkkarilla 50 kilometrin matkaa kohti Syväjärven rannalla sijaitsevaa Loukkuvalkamaa. Kuva on vuodelta 1958, ja pian sen jälkeen tulivat koneet tietöihin. Väänäsen kuvien ehkä arvokkainta antia ovat silti metsätöiden ja kämppäelämän pienet, arkiset hetket, jotka hän onnistui tallentamaan. Vuonna 1955 tuli ensimmäinen moottorisaha Syväjärven työmaalle.. Aluemetsänhoitaja ei kuitenkaan turhia kursaillut. Niistä on koottu myös samanniminen kirja. ”Tuli valtava murros, jota isä todisti. Tauno Koljosen moottorisaha painoi yli 10 kiloa vuonna 1962. Tietä tekevästä eläimestä välittyy hurja voima. Hankalaa kokorunkojuontokonetta kokeiltiin 1960-luvulla. Paikasta tuli Väänäsen ensimmäinen hankintatyömaa. Hän halusi dokumentoida tapahtumia ympärillään, jotta ne säilyisivät ihmisten mielissä”, tytär Leila Väänänen sanoo. Vaikka ukkoherra olikin, Väänänen kuului VALOKUVAT KUIN AIKAKONE Pentti Väänäsen valokuvat tempaisevat katsojan maailmaan, joka oli olemassa 60 vuotta sitten
Väki suhtautui häneen ja kameraan luontevasti, ja se näkyy. Tietä polkeva hevonen oli Pentti Väänäsen suosikkikuvia. Kahvittelukuva vuodelta 1956 voisi vaikka herätä henkiin. Tuntuu, kuin voisi ojentaa käden vuoteen 1956 ja ottaa emalikulhosta nisuviipaleen. Uransa alussa hän oli johtanut kirveellä ja pokasahalla puita kaataneita miehiä, mutta viimeiset savotat hakattiin Ilomantsin ensimmäisillä monitoimikoneilla. Välittömästi aistii, onko suojasää vai pakkanen – ja kuinka kova. 17 METSÄLEHTI 16 • 2013 porukkaan. Lustossa on Väänäsen negatiivit. ”Matkustelimme paljon ja kävimme taidenäyttelyissä myös maailmalla. Monessa kuvassa raataa karvareuhkapäinen mies tupakki huulessa pakkasessa. ”Enemmän ajatusta ja vähemmän räpsimistä oli hänen mottonsa.” Kämppäemäntä siivoaa vuonna 1959. Osa alkuaikojen työmaista oli jo suojelumetsää. Niinpä hän rakensi pienen tuuligeneraattorin, jonka työkaveri vei puunlatvaan. Enemmän ajatusta ja vähemmän räpsimistä oli hänen mottonsa”, kiteyttää näyttelyn koonnut valokuvaaja Timo Kilpeläinen. Samasta tilanteesta ei ole monta kuvaa. Väänänen halusi tarkastella otoksiaan heti tuoreeltaan. Hakkuumiesten iltakahvihetkestä saattaa miltei kuulla ryystämisen äänet. Niitä ei ole määrältään paljon, mutta lähes kaikki ovat hienoja. Ilomantsin Rubens Pentti Väänäsen kuvat ovat sekä teknisesti että taiteellisesti erittäin korkeatasoisia. Katsoja haistaa tunkkaisen ilman, joka nukkujien lähdettyä uhoaa katonrajassa kuivuvista sukista ja huopikkaista. Kämppäemäntä on ikuistettu lattioita pesemässä. ”Pentti tuumasi, että kyllä sen on yhdellä onnistuttava. Tinkimätön kuvaaminen metsässä ei aina ollut helppoa. Eläkkeelle Pentti Väänänen jäi 1989. VALOKUVAT KUIN AIKAKONE Pentti Väänäsen valokuvat tempaisevat katsojan maailmaan, joka oli olemassa 60 vuotta sitten. Väänänen itse pelkäsi korkeita paikkoja. Kuinka hyvin Väänänen tunsi taidehistoriaa. Jutun lähteenä on käytetty myös teosta Metsä josta itseni löysin (Maahenki 2013). Pe nt ti Vä än än en. Isällä oli luontaista kauneudentajua, ja valokuvaajana hän oli itseoppinut”, Leila Väänänen kertoo. Kahvipannun ääressä pää kallellaan hymyävästä miehestä tulevat mieleen 1600-luvun hollantilaismestareiden taulut. Siihen tarvittiin pimiö, mutta kämpällä ei ollut sähköjä
Kesällä hakkasimme viikkokausia kirkonkylälle tehtävän kevyen liikenteen väylän uraa auki. Kannonkoskella ”vanhan ajan” lumitalvet ovat miltei jokavuotisia. Enkä osaa edes kuvitella millä elättäisin itseni, ellei Suomessa olisi metsiä.” Miehen ansiolista onkin lievästi sanoen metsäinen. ”Ai miksikö siirryin metsäkoneen ohjaamosta säiden armoille. Onneksi Villmanin ei tarvitse murehtia upottavia hankia. Metsuriyrittäjäksi ryhdyin hetken pähkäiltyäni, kun metsänhoitoyhdistyksen miehet sitä ehdottivat.” Siitä asti on savottaa riittänyt. Siitä se alkoi. Kiirettä siis riittää, kun talvikin voi näillä korkeuksilla alkaa jopa lokakuussa.” Monen konstin timpermanni Metsätöitä mies urakoi koko lumettoman kauden. Lopulta huomasin, että nyt tuli viimeinen pino täyteen. ”Varhaisperkauksessa terä on pidettävä koko ajan terävänä, muuten ohuet vesat eivät leikkaudu vaan tahtovat väistellä terää”, Jyrki Villman neuvoo. Ikänsä synnyinpitäjässään asustanut, ensi vuonna 50 vuotta täyttävä Villman on viettänyt ja viihtynyt pienestä alkaen metsissä. ”Talvella auraan teitä ja teen polttopuita myyntiä varten. Kevät menee istutuksilla ja loppuaika lähes kokonaan raivauksilla. ”Palveluiden markkinointiin ei ole tarvinnut panostaa. Se vähän mitä hakkuita teen onkin yleenKuin Jukolan Simeoni Jyrki Villman siirtyi lämpimästä ohjaamosta sateen ja pakkasen armoille. Nytkin uusia työmaita on odottamassa 50 hehtaaria. Kannonkoski MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M etsänomistaja ja metsuriyrittäjä Jyrki Villman Kannonkoskelta luonnehtii itseään Aleksis Kiven hengessä, eikä syyttä. Ajoin koko ajan ajokonetta. ”Jo alle kouluikäisenä kaadoin vesurilla leppiä naapurin pellon laidasta. Sitten palasimme taas raivauksille.” Talvikausi on monelle metsuriyrittäjälle tiukka paikka. Villman vahvistaa sen, minkä muutkin. Äiti oli vähän huolissaan, mutta naapurit vain kiittelivät. 18 METSÄLEHTI 16 • 2013 METSÄNOMISTAJA tekijämiehet tietävät: työtä on tarjolla enemmän kuin ehtii tehdä. Ensin parikymmentä vuotta metsäkoneen kuljettajana, ja vuodesta 2007 asti hän on toiminut metsuriyrittäjänä. Tänä vuonna työmaat ovat vaihdelleet enemmän. Ja luulen, että yhdistyksellä on tarjolla lisääkin työmaakarttoja. ”Viime syksy meni melkein kokonaan ennakkoraivauksilla
”Voisin tietysti maksaa nykyistä isompaa eläkettä itselleni, mutta ei oikein innosta. ”Kyllä. Ehkä olisi parempi, että kemera-tuet lopetettaisiin kokonaan.” Toinen taimikonhoitokin on vaivattomampi tehdä varhaisperkauksen jälkeen. Ja jos kukaan muu ei osta, tulee popliinitakkimies Kehäkolmosen takaa ja ostaa hinnasta piittaamatta virkistyspalstakseen.” ”Älkää unohtako varhaisperkausta” Tapasin Villmanin ja hänelle töitä tekevän Teuvo Kirselän työmaalla. sä polttopuun korjuuta lähialueen metsistä.” Kaikesta näkee, että Villman viihtyy ryskähommissa. Sammalten hohto Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. ”Kunpa metsänomistajat hoitaisivat taimikkonsa ajoissa. Metsuriyrittäjälle oma metsä on kuin lisäeläke. Entäpä jos kuolenkin ennenaikaisesti, kukaan ei saisi eläkerahoista mitään. Metsät jäävät pojalle ja kasvavat aina uutta puuta.” Paha vain, että Kannonkosken korkeudellakin metsien hinnat ovat viime vuosina kohonneet, vaikka eivät yhtä rajusti kuin rintamailla. ”Se on kallista säästämistä. Tietokoneella nyhräämiseen tai älykännykän näpertäjäksi häntä ei osaisi kuvitella. Osa niistä on kodin perua, osan hän on ostanut viime vuosina. Harmittavan moni lykkää työn teettämistä vuosia. metsakirjakauppa.. Hinta nousee jopa 600–700 euroon, kun vesakko kohoaa monimetriseksi. Kirjaan on valittu 100 lehti sammalta, jotka peittävät kattavasti Suomen soiden ja metsien maapohjaa. Kun raa’alla työllä ottaa leivän metsästä, niin eipähän omatunto illalla kolkuta, kun menee nukkumaan.” Ostometsistä lisäeläkettä Metsää Villmannilla on noin 25 hehtaaria. 19 METSÄLEHTI 16 • 2013 ”Kun raa’alla työllä ottaa leivän metsästä, niin eipähän omatunto illalla kolkuta.” Uutuus Uutuus Kirja vie lukijan löytöretkelle metsäja turve maiden värikylläiseen maailmaan. Varhaisperkaus maksaa suunnilleen 250 euroa hehtaarilla. ”Kysyntää on enemmän kuin tarjolla olevia palstoja, joten hinnat nousevat. ”Olen hankkinut pieniä, muutaman hehtaarin hoitamattomia tiloja ja laittanut ne kasvukuntoon.” Hän ostaa metsiä taloudelliseksi turvakseen, vähän kuin lisäeläkkeeksi täydentämään niukkaa yrittäjäeläkettä. Työ kallistuu monin verroin enemmän kuin tukea saa. Tämä on minun alani. Se nostaa työn hintaa rajusti ja taimikotkin ehtivät usein mennä pilalle.” Hän arvelee, että moni viivyttää taimikkonsa hoitoa, kunnes taimet saavuttavat kemera-tukeen oikeuttavan kahden metrin pituuden. Jos taimikko unohtuu kymmeneksi vuodeksi, raivaussahurin työ hidastuu niin, että hehtaarihinta kohoaa 600–700 euroon. Siellä miehet perkaavat viisivuotiaasta kuusentaimikosta vesakkoa pois. ”Tässä asiassa metsänomistajien kannattaisi ottaa mallia metsäyhtiöiden tavasta hoitaa taimikkonsa.”. Nid., 144 sivua, nelivärikuvitus Kustantajan hinta 29,00 € verkkokauppa www.metsakirjakauppa.. Sata sammalta Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander Taimikon varhaisperkaus maksaa noin 250 euroa hehtaarilla. Sitä hommaa Villman tekisi kernaasti enemmänkin
Kun seuraava työ postinjakajana päättyi, Saarenmaa haki kesätöihin Jämijärven seurakunnalle suntioksi. ”Tämä on sellainen ammatti, jossa pitää hallita ainakin 27 eri työtehtävää”, hän naurahtaa. Yli kolme vuosikymmentä myöhemmin entinen metsämestari on nykyisen työnsä kautta jälleen tekemisissä metsien kanssa. Myös lehmät ja lampaat ovat tulleet entiselle maatilan isännälle tutuksi. Puun läheisyys näkyy myös kotona. Aikomuksena oli jatkaa maatalousoppilaitoksen kautta metsäalan kouluun, mutta suunnitelmat jäivät kuitenkin toteuttamatta. Hautausmaan puuston sekä osittain myös seurakunnan metsien hoito kuuluu suntion monipuoliseen toimenkuvaan. Metsäkoulun sijaan Saarenmaan tie vei paikalliseen autokorjaamoon, jossa vierähti 20 vuotta. ”Silloin ei naurattanut, mutta nyt jo vähän naurattaa”, Saarenmaa viittaa työteliääseen luonteeseensa. Kolmivuotiseen taimikonhoitokilpailuun ja metsäkursseille osallistunut Saarenmaa oli toiminut myös teuraseläinten kasvattajana ja maatalouslomittajana. Fyysinen ja henkinen uupumus johti kolmeksi vuodeksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämänhetkisessä työpaikassaan hän toivoo jatkavansa eläkeikään asti, mikäli terveys antaa myöten. Saarenmaa sai tuona vuonna valtakunnallisen tuhannen markan suuruisen metsästipendin. Innostus työntekoon ei ole hävinnyt, vaikka kilpailuhenkisyys onkin ajan myötä vähentynyt. hoitoyhdistyksiltä ja metsänomistajilta. Metsätyötilauksia tuli metsänla vanhasta lehtijutusta otettua kopiota. ”Tosin päälle se ei enää mahdu”, Saarenmaa naurahtaa. ”Ihan kohtuullisesti niissä LAURA KAKKONEN, teksti EMIL BOBYREV, kuva M etsälehdessä vuonna 1978 ollut uutinen moninkertaisesta metsämestarista Timo Saarenmaasta hämmästytti varmasti monia lukijoita. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. Tässä vaiheessa lukijaa alkaa jo hengästyttää. Saarenmaa tutkii pöydän ääressä mielenkiinnolMetsämestarista tuli kirkonmies Nuorena 4H-kerholaisena lukuisia metsätaito kilpailuja voittanut Timo Saarenmaa viihtyy nykyisessä työssään suntiona. Metsä yhä lähellä Haastattelupaikaksi valikoitunut seurakuntakoti on siisti ja hartaan oloinen. Kai siinä aina on sellainen voittamisen himo”, Saarenmaa kertoo nykyisellä työpaikallaan Jämijärven seurakunnan tiloissa. Kuvassa nuoren miehen yllä oleva äidin tekemä villapaita on yhä tallessa. Alkuaikoina hän teki hetken aikaa töitä maatalouslomittajana. Keittiön sisustamiseen käytetty ulkokuivattu raakalauta huokuu vanhojen maalaistalojen henkeä. ”Se oli mielenkiintoista. Mistä ihmeestä nuori metsätaitaja sai intoa moisiin suorituksiin. 20 METSÄLEHTI 16 • 2013 MITÄ NYT KUULUU. Lukuisia kuusenistutuskilpailuja voittanut ja eri kilpailuissa maata kiertänyt 4H-kerholainen oli 20 vuoden ikään mennessä istuttanut 35 hehtaaria metsää, hoitanut taimikoita 25 hehtaaria ja levittänyt lannoitetta 18500 kiloa. ”Pitäisi opettaa, miten puu istutetaan ja miten se kasvaa”, hän toteaa. Timo Saarenmaan mielestä käytännön metsätöitä pitäisi opettaa jo peruskoulussa. Saarenmaa toivoo, että peruskoulussa opetettaisiin maalaiselämästä vieraantuvalle nuorisolle käytännön metsätöitä. kilpailuissa tuli pärjättyäkin”, hän toteaa vaatimattomasti hymyillen. Työnarkomaaniksi itseään kutsuva 55-vuotias Saarenmaa on kokenut ahkeran työnteon ja vaihtelevien ammattien lisäksi myös sen, kun työtä ei enää jaksa tehdä. Monen alan ammattilainen Hämeenkyröstä kotoisin oleva Saarenmaa muutti Jämijärvelle vuonna 1979. Kolmen vuoden tuurauksen jälkeen virka vakinaistettiin. Harrastuksista puhuttaessa Saarenmaa luettelee liudan eläimiä: kotona hoitoa tarvitsevat kanat, marsut, yhdeksän koiraa ja poni. ”Tämä on sellainen ammatti, jossa pitää hallita ainakin 27 eri työ tehtävää.” Metsälehti 2/1978. Kerhotoiminta jatkui 4H-yhdistyksen johtokunnassa
Uittokaluston nettisivulla kypärän myyntihinta on 199 euroa. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Pihtiputaalainen Veikko Kinnunen on kehittänyt uuden version raivaussahaajan avuksi tarkoitetusta kaatokoukusta. Ratkaisu löytyi kypärän sisältä, jossa on säätöruuvit kuulonsuojainten puristusvoiman määrittämiseksi. Koukun avulla puut on helppo kaataa niin, etteivät ne tuki ojia. Koukun hinta veroineen on 69 euroa. ”Tosi mukava; pikkasen outo; ei kehtaa pitää päässä; ehkä tätä voisi pitää jossain missä kukaan näe; ei sovi millään päähän; erinomaisen kevyt…” Kuulonsuojaimien väljyys ja siten huono vaimennuskyky nousivat muutaman kerran esille. Käytännössä tätä on vaikea todentaa, mutta näkökenttä on hyvin lavea eikä visiirin suojaverkko haittaa näkyvyyttä. Valmistajan mukaan se tarjoaa laajemman näkökentän kuin muut kypärät. Ulkoisia kiinnikkeitä ei ole, vaan suojat tulevat esille kypärän sisältä. kypärä istuu päähän hyvin ja on mukava käyttää. Päällimmäisenä tulee hinta. Moni sahuri on tottunut rytmittämään työpäiväänsä jenkan ja uutisten tahdittamana. Malli on ensimmäinen, joka olennaisesti poikkeaa 1970-luvulla muotonsa saaneesta metsurinkypärästä. Kypärässä ei myöskään ole etulippaa, vaan visiiri painautuu kiinni kypärän etureunaan. Näin koukku kulkee poikittain etukahvan päällä silloin, kun sitä ei käytetä. Vähän liiankin fiini kypärä. Merkittävin rakenteellinen uudistus on kuulonsuojainten kiinnittäminen kypärän sisäkehikkoon. Risu-Veki koukkua myy Viitakone Viitasaarella. Kehittäjillä on vielä työtä. Suojavisiiri on leveä. Lisävarusteena on myös leuan alta kiinnittyvä hihna. Apu ojanvarsien raivaajalle Kari Kinnusen mukaan kaatokoukku helpottaa erityisesti ojien reunapusikon raivaamista. Perinteiset metsurinkypärät suojaavat vain ylhäältä tulevia iskuja. Sitä voisi verrata palomiesten kypäriin. KOKEILTUA Kuulonsuojainten puristusvoimaa voi muuttaa kypärän sisällä olevilla säätöruuveilla. Todennäköisesti omintakeisen moderni muotoilu selittää useimmat epäilevistä kommenteista – liian hieno. Välillä piti kokeilla, onko visiiri todella kasvojen edessä. Meikäläisissä metsätöissä sitä ei osaa kaivata. Radiokuulokkeita ei ole tarjolla edes lisävarusteena. Kypärä istuu tanakasti päässä. Kilpailevat ammattilaiskypärät maksavat kolmanneksen tästä. Myös kuusitiheiköiden harventamisessa koukku helpottaa raivuuta”, vakuuttaa metsuri Kari Kinnunen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta. Merkittävin rakenteellinen uutuus on kuulonsuojainten liittäminen kypärän sisäkehikkoon.. Kehittäjä-Kinnunen ja metsuri-Kinnunen eivät ole sukua toisilleen. Kuten muissakin kypärissä, raivurin terän kasvoja kohti pölläyttämistä purusuihkuista tulee hituja suojaverkon läpi silmille. Vesisateella ja vasta-aurinkoon sahatessa näkyvyys heikkenee – kuten muissakin malleissa. Ristiriitainen vastaanotto Tuskin mikään kokeilemamme metsävaruste on saanut niin ristiriitaista vastaanottoa kuin Protos-kypärä, joka kiersi alkukesällä Pohjois-Savon metsureiden kokeiltavana. Niskapuolella on lippamainen painike, jolla kypärän sisäkehikko kiristetään päähän laittamisen jälkeen. Pfannerilta kerrotaan, että radiokuulokkeita kehitellään, mutta niiden tulosta markkinoille ei vielä ole tietoa. Tämä korostaa muotoilun virtaviivaisuutta. Voiko liika hienous olla ongelma uutuustuotteelle. Oman kokemukseni mukaan Protos Integrale -kypärä on perinteisiä metsurin kypäriä virtaviivaisemmin muotoiltu. Lisäksi koukun varressa on lenkki, joka sopii raivaussahan vasempaan etukahvaan. Toinen miinus tulee niskasuojuksen puuttumisesta. Lisävarusteena sellaisen toki saa, mutta 200 euron kypärässä niskalippa saisi olla halvempien mallien tapaan vakiovarusteena. Vasempaan ranteeseen tuettavan Risu-Veki-kaatokoukun varren pituus on säädettävä. Tämä on puute. Tämä kävi mielessä, kun kokeilimme itävaltalaista Protos Integral -kypärää. ”Koukku helpottaa työtä ojanvarsilla, kun puut pitää saada kaadettua niin, etteivät ne tuki ojaa. 21 METSÄLEHTI 16 • 2013 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Laadukkaista metsurivarusteistaan tunnetun Pfannerin Protos-suojakypärä tuli markkinoille alkuvuodesta. Muutama seikka on kuitenkin pakko nostaa esille. Protosin luvataan suojaavan tehokkaasti myös vaakasuorilta iskuilta. Myös oma ensivaikutelma oli samansuuntainen
Malleja on pyritty tarkentamaan, mutta ne yhä ovat aika varovaisia”, myöntää erikoistutkija Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitokselta. Noponen korostaa, että taimikon hyvän alkukehityksen edellytyksenä on ajoissa, siis noin viisi vuotta istutuksen jälkeen tehty varhaisperkaus, jossa vesakko kaadetaan. 22 METSÄLEHTI 16 • 2013 MIKKO RIIKILÄ teksti ja kuvat M etsien kasvumallit aliarvioivat hoidettujen kuusikoiden kasvua. Vastaus on yksiselitteinen: huonosti. Tästä syystä niin metsänhoitosuositukset kuin metsänhoitotapojen vertailut ovat epätarkkoja. Vuonna 2007 istutettu kuusentaimi Jyväskylässä. Kahteen kertaan saman kesän aikana tehty varhaisperkaus ei hillinnyt lehtipuiden uudelleen vesomista. Kuten huomaat, taimikoille on kertynyt mittaa 3–4 metriä. ”Mallien laatimiseen käytettyjen kestokoealojen mittaus lopetettiin laman aikana. Metsäsuunnitelmissa käytettävät puuston kehitysennusteet tehdään Metsäntutkimuslaitoksen laatimin kasvumallein. Ensiharvennukset aikaistuvat Metsänhoitosuosituksien perustana on käytetty kasvumallien tuottamia ennusteita erilaisten Kasvumallit hakoteillä Nuoret kuusikot karkaavat kasvukäyriltä. Toisen, elokuun alussa tehdyn perkauksen oletettiin niistävän loputkin energiat vesan juuresta, eikä uudelleen vesomista tämän jälkeen tapahtuisi. Kasvumallien epätarkkuus vaikeuttaa metsänhoidon suunnittelua. Toimiessaan kaksivaiheinen perkaus olisi parhaimmillaan tehnyt varsinaisen taimikon. Eivätkä nämä ole mitään mallikoealoja vaan ihan tavallisia taimikoita”, hän toteaa. MIKKO RIIKILÄ teksti ja kuvat Kerroimme viime vuonna (Metsälehti 12/12) Metsä-Groupin kokeilusta, jossa testattiin kaksivaiheisen varhaisperkauksen Ruotsalaisperkaus petti Mäntässä tehty koe osoitti, ettei kahteen kertaan saman kesän aikana tehty varhaisperkaus pysty estämään lehtipuiden uudelleen vesomista. Näin ollen meillä ei ole mittaustietoja mätästysaloille istutettujen kuusikoiden kasvusta. Olemukseltaan mallit ovat mutkikkaan matemaattisia, mutta tarkkuudeltaan vain niin hyviä kuin lähtötietoina oleva mittausaineisto. Kustannukset eivät vastaa saavutettuja hyötyjä, vaikka kilpailu taimikossa vähenee ja kuuset kasvavat kohisten. toimivuutta. Tämä selvisi, kun kiertelimme Metsä Groupin metsäasiantuntija Pekka Noposen kanssa yhtiön hoidossa olevia metsiä Jyväskylän ympäristössä. ”Metsäsuunnitelma ennustaa kymmenvuotiaan kuusentaimikon pituudeksi 0,9 metriä. Seitsemässä vuodessa taimi on kasvanut noin kolme ja puolimetriseksi. Kaksivaiheisessa varhaisperkauksessa viisivuotiaalta kuusenistutusalalta kaadetaan lehtipuusto keskikesällä, kun puut ovat käyttäneet ison osan energiavaroistaan alkukesän pituuskasvuunsa. Kävimme nyt katsomassa, miten homma onnistui. Metsä Groupin metsäasiantuntija Pekka Noponen osoittaa noin 2,3 metrin korkeudelle. Perkauksen jälkeen lehtipuun tynkä joutuu vähin eväin kasvattamaan uuden vesan. Mittausaineistojen vajavaisuus selittää, miksi mallit eivät osaa ennustaa viljelykuusikoiden kasvua. Ne perustuvat puuston kasvun mittauksiin. Mallit haksahtavat erityisesti mätästysaloille istutetuissa kuusikoissa
puustojen kehityksestä. Mutta onkos se laitaa, että miehestä tehdään hevonen.” Ruotsalaisten tutkimusten mukaan hevosajon pystypuustolle aiheuttamat vauriot olivat mitättömät verrattuna konekorjuun aiheuttamiin vahinkoihin. Idea kaksivaiheiseen perkaukseen saatiin ruotsalaistutkimuksesta, jossa menetelmästä saatiin lupaavia tuloksia. ”Sodanjälkeisten laajojen metsitysja ojitusalueiden taimistojen ennätettyä harvennuspuustoiksi hevosten tarve metsissä moninkertaistuu, koska nuorten puustojen ensiharvennuksista kertyvät puutavarat voidaan vain hevosilla vaurioitta korjata.” ”Harvennuspuun lähijuonnossa tarvitaan hevosia, muuten siitä ei tule mitään. Se taas merkitsee tukkisadon varhaista kypsymistä. ”Hevosten määrä on huolestuttavasti vähentynyt, sillä kymmenisen vuotta sitten ollut 140 000 hevosen kanta on nyt vain 30 000 yksilön vahvuinen.” ”Suomalaisrotuisten työhevosten nopea vähentyminen ja loppumisen uhka on huolestuttavaa, koska työkoneiden käyttöenergian hinta saattaa milloin hyvänsä moninkertaistua, jopa ennusteiden mukaan kuluvan vuosisadan loppuun mennessä energia tykkänään loppuakin.” Uutisen mukaan tietyissä korjuuolosuhteissa hevosta ei voida metsässä koneella korvata. ”Jos kiertoaika lyhenee 70 vuodesta 50 vuoteen, puuston tuottamien nettotulojen nykyarvo on positiivinen vielä yli viiden prosentin korolla.” Pukkala varoittaa yleistämästä hyvin onnistuneiden viljelymetsien tulosta. ”Ei tämä ainakaan tässä tapauksessa tuottanut tulosta. Viime vuoden keväänä parimetriseen koivupöheikköön hukkumassa olleet kuuset olivat kuluvan kesän aikana työntäneet yli puolimetriä vuosikasvaimia, kun taimikon ilmatila oli vapautettu vesakon vallasta. Varhaisperkauksen tärkeys sen sijaan selvisi. Lehtipuiden uudelleen vesomista kaksivaiheinen perkaus sen sijaan ei hillinnyt. ”Kun edellä sanotun lisäksi riittävällä hevosmäärällä on mahdollista selvitä monista sotaym. Kuusikoiden ensiharvennuksia sen sijaan saattaisi olla edullista kiirehtiä ainakin suositusten takarajalta, jos puuston kasvuvoima halutaan täysimääräisesti hyödyksi. Hän arvelee, että eteläisessä Suomessa viljelykuusikot saavuttavat hakkuukypsyyden 50– 60 vuodessa. Mitä nopeampi kasvu, sitä vähemmän hoitotarvetta taimikossa on. Siihen mennessä lehtipuusto ehtii kasvaa kuustentaimien mittaiseksi ja alkaa taas haitata niiden kasvua.. 23 METSÄLEHTI 16 • 2013 UUTINEN VUONNA 1978 LAURA KAKKONEN Vuonna 1978 Metsälehdessä kannettiin huolta metsätyössä käytettävistä työhevosista. Koeruuduilla, joissa toinen perkaus tehtiin viime vuoden elokuussa, vesat olivat jo yli puolimetrisiä. ”Malleja on pyritty tarkentamaan, mutta ne yhä ovat aika varovaisia.” harvennuksen tarpeettomaksi. Nuoruusvaiheessa mallien epätarkkuudesta ei synny ongelmia. Hyvin hoidetuissa kuusikoissa päästään vähintään kolminkertaiseen tulokseen”, Rantala muistuttaa. Tärkeä työhevonen Mätästysalojen hoidetut kuusentaimikot pitävät Metsäntutkimuslaitoksen kasvumalleja pilkkanaan. Hän on laskenut, että viljelymetsän kiertoaikanaan tuottama nettotulojen nykyarvo on negatiivinen, kun laskentakorkona käytetään yli kolmea prosenttia. Taimivaiheessa saavutettu etumatka mallien ennustamaan kasvuun mitä ilmeisimmin säilyy koko kiertoajan. Yleensä kuusikot ensiharvennetaan 15–17-metrisinä. Hän arvioi, että kuusentaimikon seuraava, varsinainen taimikonhoito on tehtävä viiden vuoden kuluttua. ”Puuntuottamisen keskimääräinen vuotuinen nettotulos on ollut noin 100 euroa hehtaarilla. Sen sijaan hevosajon ei havaittu vähentäneen juurten määrää.” ”Traktoriajon jälkeen kolmena ensimmäisenä vuotena puuston keskimääräinen vuotuinen puustotappio oli 2,2 m3/ha. ”Kiertoajat lyhenevät ehkä muutamilla vuosilla. kriisitilanteiden aiheuttamista vaikeuksista, hyvin ymmärrettävästi muissa Pohjoismaissa parastaikaa tutkitaan hevoskannan vahvistamista ja metsiin paluumahdollisuuksia.” Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. Raivauskannoista työntyi lukuisia uusia vesoja. Laskentakorko kuvastaa metsään sijoitetulle pääomalle asetettua tuottovaatimusta. Vaikea kohde Mäntän koe ei tukenut ruotsalaishavaintoja. Kasvupaikka on rehevää turvemaata, jossa niin typpeä kuin kosteuttakin on yltä kyllin. Voi olla, että kuivakalla mustikkatyypin uudistusalalla tulos olisi parempi”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala pohtii. ”Tämä puoltaisi ensiharvennuksen tekemistä, kun puusto on 12-metristä – siis totuttua aikaisemmin”, Hynynen pohtii. Tällöin kasvatus on kannattamatonta. Esimerkiksi heinäntorjuntaa tarvitaan vain poikkeustapauksissa. Tämän pituisiksi eteläisen Suomen hoidetut istutuskuusikot varttuvat 20–25 vuodessa. Ruotsalaisperkaus petti Metsä Groupin metsän hoitopäällikkö Juho Rantala pohtii, että kuivakalla mustikkatyypin uudistusalalla koetulos olisi voinut olla parempi. ”Traktoreiden alla puiden elävien juurien määrä oli vähentynyt vajaaseen kolmannekseen. Merkittävämpää on, että puusto tuottaa enemmän puuta kiertoajassa”, pohtii Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala. Hynysen mukaan istutuskuusikot reagoivat ensiharvennuksiin voimakkaasti, mikä tarkoittaa, että kasvatettavaksi jätetyt puut kiihdyttävät paksuuskasvuaan hyvin nopeasti harvennuksen jälkeen. Hän myöntää, että kasvumalleja nopeammin kasvavien viljelymetsien kannattavuus kohenee merkittävästi. Silloin kuusten valtapituus on nelisen metriä. Kuluvan kesän heinäkuulla tehdyn toisen perkauksen jäljiltä vesat tietysti olivat vielä lyhyitä, mutta niitä oli kattavasti. Sen sijaan hevosajon jäljiltä kasvutappioita ei todettu tapahtuneen.” Hevosten käyttämisestä metsätyössä oltiin kiinnostuttu myös muualla Pohjoismaissa. Niin tietenkin on se mahdollisuus, että ihminen, mies, juontaa rangat traktoria varten aukaistun ajouran viereen. Avohakkuumetsätalouden ja jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta matemaattisin menetelmin vertaillut Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala toteaa, että vertailut perustuvat kasvumalleihin. Kohde tosin on haastavin mahdollinen. Metsänhoitosuositukset ehdottavat ensiharvennuksia 12–17 metrin pituusvaiheessa. Kannattavuuden vertailu mutkistuu Kasvumallien vajavaisuus vaikuttaa myös metsänkasvatusmenetelmien taloudellisen kannattavuuden vertailuihin
”Esimerkiksi syksyllä 2012 sain luettua Pyhäselässä tekemäni talvilintulaskennan yhteydessä havaitsemani koirasvalkoselkätikan värirenkaat. Pesä on tavallisesti kuolleessa lehtipuussa ja sijaitsee noin 6–9 metrin korkeudella”, Varis kertoo. Minulle luonto on paikka, jossa on aina jotakin uutta ja mielenkiintoista nähtävää. Alttoäänien vaimeat helähtely soi taustalla. Tällaistahan se usein on. Valkoselkätikan tulevaisuus on näillä näkymillä turvattu, mutta silti sen elinoloja voi yhä korjata. Jokin näkymätön säie kutoo elämänverkkoa, jossa koulutus, työ, perhe ja harrastukset nivoutuvat tarkasti yhteen. Talvi on tunnetusti kova vuodenaika niin eläimille kuin ihmisellekin. Ja totta kai jokaisen metsänomistajan on syytä muistaa Metso-ohjelma, jonka kautta maksettavat korvaukset ovat erittäin kilpailukykyisiä verrattuna usein vaikeasti uudistettaviin ja heikosti kasvaviin kohteisiin.” Valkoselkätikka on paikkalintu, joka siten pysyy kotipaikallaan ympäri vuoden. Metsässä voi vielä aistia alkukesän sointuisan lintujen laulukuoron. Tien varrella olevat alumiinikyltit kertovat, että nyt ollaan harvinaisen asukkaan reviirillä. ”Jokainen metsänomistaja voi auttaa tikkoja ja muita kolopesijöitä jättämällä lahoamassa olevia lehtipuita korjaamatta. ”Metsänomistaja voi auttaa tikkoja jättämällä lahoamassa olevia lehtipuita korjaamatta.” Lintua ei näy, mutta Jani Varis tutkii valkoselkätikan kolopuuta.. Sen ääni on pehmeä ja haipuva kjok , paljon vaimeampi kuin käpytikan terävä ja kova kjik -huuto. On mielenkiintoista etukäteen tutkia sääkarttoja ja pohtia esimerkiksi muuton käynnistymistä.” Tikkatutkija kiikaroi rantalehtoa ja sulautuu sinne itsekin kuin osaksi luontoa. Valkoselkätikkaa voi auttaa jokainen Jani Varis ei rengasta lintuja. ”Naaras”, tikkatutkija sanoo kaikuna metsään. ”Valkoselkätikasta saa havaintoja myös pesimiskauden jälkeenkin. Valkoselkätikka tulee esille kuin tyhjästä, pujahtaa hetkeksi vanhan pesäkolonsa kätköön ja tulee sieltä taas uudelleen esille kuin palkinnoksi. Työ ja perhe ovat tietysti tärkeimmät, mutta voihan harrastuksesta kehittyä jopa ammatti. Nykyisin Varis toimii vuorotyössä lasija hiilikuitupro?ileja teollisuuden tarpeisiin valmistavassa yrityksessä Joensuun Heinävaarassa. Kuin osa luontoa Ympäristösuunnittelijan koulutuksen ohella Varis on hankkinut metsätalousinsinöörin pätevyyden. 24 METSÄLEHTI 16 • 2013 JOUKO KUOSMANEN teksti ja kuva P ohjois-Karjalan lehtomaisema on kuorruttautunut myöhäkesän syvänvihreään lehtimattoon. Pelkällä passiivisuudellakin voi saada hyviä tuloksia aikaan. Ripustamalla ikkunan ääreen talipötkön voi hyvällä tuurilla saada ruokavieraakseen vaikka valkoselkätikan. Näiden perusteella selvisi, että tikka oli rengastettu pesäpoikasena vuonna 2006 Rautjärvellä.” Tieto antaa uskoa valkoselkätikan tulevaisuuteen, sillä linnulla on tapana mieltyä muuttoalueeseen. ”Lintuharrastus antaa hyvää vastapainoa työlle ja lapsiperheen arkeen. Mielessä soivat erilaiset melodiat kuin kaikuina kevätkesän luontoretkiltä. Onneksi tikat hyväksyvät auttavan käden. Tikkatutkija asettuu sijoilleen ja kertoo huomioistaan. Samassa sinne ilmestyy ihmisen askelten onttoa kuminaa – kuin bassosointuna! Jani Varis on tullut seurailemaan valkoselkätikan elämää Pyhäselän rannalla sijaitsevassa koivumetsässä. Mielessä kuvitellut korkeat tenoriäänet salpaavat kuuloelimiä ja saavat aikaan outoja väristyksiä. Silti hän antaa täyden tukensa sille, koska lukurenkaista saadaan lintujen vaelluksista uutta tietoa. Tämän lisäksi hän on suorittanut myös LVI-asentajan tutkinnon. Vaimon lisäksi perheeseen kuuluvat viisija seitsemänvuotiaat pojat. Jos haluaa vielä enemmän olla hyödyksi tikalle, kannattaa havainnoistaan ilmoittaa lintuharrastajille.” Elämä palkitsee monasti kärsivällisen odottajan. Lintujen muutto on yksi sykähdyttävistä kokemuksista. Niin nytkin. ”Tikkojen talviruokintaan voi osallistua jokainen. LUONNOSTA Valkoselkää kyttäämässä Lintuharrastus tarjoaa tikkatutkijalle vastapainoa arkiselle aherrukselle
Meille kyyriläisille, kurssitovereille, Kyyriläisen Metsäkerhon jäsenille Uskon jokavuotinen, silmät kiiluen odotettu ”linjapuhe” ei enää elävänä kuulu. Jos kuusikkokuviolle on ennakkoon tehty hyvä korjuusuunnitelma ja kuusikkoa harvennetaan kiertoajan kuluessa vain kaksi kertaa, niin paljon lahovaurioita voidaan välttää. Usko Leskinen oli entrepenööri, näkijä ja tekijä, jonka katse kantoi pikkuasioiden ylitse suuriin linjoihin. ”Vanha konsti oli upottaa rumpuputki niin syvälle, että siinä oli aina vettä. Sen sijaan ”Kunniakukonvalajan”, joksi Uskon nimesimme, henkinen perimä elää ja säilyy. Padoilla eroon paannejäästä VINKKI LUKIJALTA Juha Lindin mukaan tierummun molemmin puolin olevat padot estävät paannejään muodostumisen rumpuun. Hakkuualueille jätetään vanhaa taimikkoa ja säästöpuita, joista monet ovat jo sairaita. Lindin mukaan järjestelmiä on rakennettu Metsähallituksen metsäteille satoja kappaleita ja ne ovat osoittautuneet toimiviksi. Metsäteillä paannejää tukkii rumpuja, jolloin vesi nousee tielle ja vaikeuttaa liikkumista jäätyessään tienpintaan. Arvelin laittaa kuvan koneesta kun huomasin, että kesäkuun lehdessä oli juttua pienimmästä metsäkoneesta. Leskisen kaarihalli-innovaatio palkittiin useissa yhteyksissä, mm. Menetelmän kehitteli aikoinaan nyt jo eläkkeelle jäänyt tienrakennusesimies Tuomo Alapuranen. JUHANI JOKINEN Kirjoittaja on Usko Leskisen kollega ja kurssitoveri. kesäkuuta 1926 Karjalan Koivistolla. Alapuolen kuopan ulkoreunalle kasataan vielä matala kivikerros patovalliksi. Kuusta voidaan kasvattaa samalla kasvualustalla korkeintaan kaksi sukupolvea. Se tarkoittaa avohakkuuta ja lehtipuiden, lähinnä koivun viljelyä. Kolmas on jo melko varmasti sairas. Kuten kirjoituksessa mainittiin, jatkuva kasvatus edistää helposti juurikäävän leviämistä. Lisäksi koivikko parantaa metsikön monimuotoisuutta, koska koivikoissa viihtyvät aivan eri kasvit ja eläimet kuin synkässä kuusikossa. Korjaaminen tehdään nykyisin koneilla, ja vaikka kannot käsiteltäisiin torjunta-aineella, niin kasvamaan jätetyille puille ja taimikoille syntyy korjuusta juuristoja runkovaurioita. Leskinen lähti 17-vuotiaana vapaaehtoisena rintamalle Karjalankannakselle ja toimi sodan päätyttyä vielä miinanraivaustehtävissä. Rumpuratkaisuja tarvitaan sellaisiin kohtiin, joissa tien ali virtaa paannealtis puro. pykälän mukaisia kohteita. Eli, mitä enemmän ajetaan metsissä puun korjuussa koneilla, sitä enemmän syntyy lahovikaista ja sairasta puustoa. Hän ei kehuskellut, hän teki ja toimi. Alapuolen padolla vesipinta nostetaan kuitenkin niin korkealle, että rummussakin on aina jonkin verran vettä. Asia, jonka olen myös huomannut, koskee säästöpuiden jättämistä. Vesi ei myöskään nouse jääpinnan päälle paantamaan rumpua umpeen. Korjuu vaatii hyvää ammattitaitoa ja maaston tuntemista. Pitkä työkausi Metsänjalostussäätiössä alkoi jo vuonna 1948. Kun metsäkoneen kuljettaja ajaa ilman ennakkosuunnitelmaa hämärässä vieraassa metsässä, niin maastoja puustovaurioita varmasti tulee. Allasmallissa rumpujen päässä olevien, halkaisijaltaan noin parimetristen altaiden pohjat ovat syvemmällä kun rumpuputken pohja. Tierummun molemmin puolin rakennetaan pienet vesialtaat. Myytyään yrityksen 1980-luvun lopulla Leskinen toimi vielä vuosia yrityksen toimitusjohtajana ja jatkoi rakennusprojektien vetäjänä Ruotsissa 2000-luvun puolelle. Meillä tulisi enemmän kiinnittää huomiota metsien terveyden hoitoon ja niihin toimenpiteisiin, joilla metsien terveyttä voidaan ylläpitää ja edistää. Tässä olisi yksi pieni kone lisää. keksijämessuilla Brysselissä. Leskinen suoritti yo-tutkinnon Haminan yhteislyseossa 1945 ja valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1960. Paannejää on kerroksittain jäätyvää jäätä. En tiedä yhtään tapausta, että vaurioita olisi käsitelty torjunta-aineella, mutta vauriot tarjoavat hyvät edellytykset juurikäävän leviämiselle. Säätiön toiminta metsäpuiden rodunjalostajana oli uraauurtavaa. Korjuun suunnittelua ei nykyoloissa juuri ollenkaan tehdä ennakkoon, vaikka se ehdottomasti kuuluisi hyvään metsäsuunnitelmaan. Silloin tulee kysymykseen puulajin vaihto. Ennen siinä oli tavalliset sileät auton renkaat. Vuosina 1964–1971 Leskinen toimi myös Metsänjalostussäätiöstä versonneen Muovihuone Oy:n toimitusjohtajana. Työn kauaskantoisia tuloksia on nähtävissä yhä enemmän, kun laatutaimilla istutetut metsät varttuvat isoiksi puustoiksi. Nyt siihen on uusittu lavan puuosat ja etupyörät. Paannejään haitat voidaan estää yksinkertaisella patoratkaisulla. Kun uudistushakkuita suunnitellaan, tulee ehdottomasti kiinnittää huomiota siihen, ettei hakkuualueelle, tai sen välittömään läheisyyteen jätetä sairauksia edistäviä puita tai puuryhmiä. Leskinen oli keskeisesti mukana vaikuttamassa pluspuiden ja plusmetsiköiden valitsemiseen ja merkitsemiseen, vartteiden ja laatusiemenen keräämiseen, siemenviljelmien perustamiseen sekä mittavaan laatutaimien tuotantoon säätiön omilla taimitarhoilla. H an nu Ja uh ia in en. Jatkuva kasvatus tarkoittaa käytännössä myös jatkuvaa puiden korjaamista. Haluan täydentää sitä niiden kokemusten ja havaintojen perusteella, joita minulle on asiasta vajaan 70 vuoden aikana karttunut. Metsähallituksessa ongelmaan on vuosien saatossa kehitetty ratkaisu, joka poistaa lähes kokonaan paannejääriskin. HANNU JAUHIAINEN Vinkkejä voi lähettää osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.. Keväällä tulviva vesi vie sorat tieltä, kun rumpuputki on umpijäässä. Se on meihin valettu. Metsänhoitaja Juha Lind kertoo, että ratkaisu on yksinkertainen ja halpa toteuttaa. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 16 • 2013 25 Metsälehdessä 15/2013 oli hyvä kirjoitus juurikäävästä. Työ jatkui tämän jälkeen oman yrityksen, Kevythalli Oy:n johdossa. Yksikin prosentti enemmän lahovikaisia puita merkitsee omistajalle jo huomattavaa rahallista menetystä. Kone on tuttavani Pertti Hiltusen, ja hänen mukaansa tällä on ajettu monet kuormat puita metsästä vuosien varrella. Metsänhoitaja Usko Leskinen Vielä yksi pieni metsäkone Tämä metsäkone on rakennettu jo 80-luvulla. Nämä jo saastuneet puut turvaavat juurikäävän leviämisen perustettavaan taimikkoon. Reservissä hänet ylennettiin luutnantiksi. Siinä on käytetty moottorina Pappa-Tunturin moottoria, josta on ketjuveto kavennetun Ford Anglian taka-akseliin. Ongelma on tavanomainen etenkin Lapin metsäteillä. Hän oli syntynyt 19. Mikään laki, suositus, ohje tai populistinen mielipide ei saa olla metsän terveyden hoidon esteenä. Paannejäätä muodostuu tihkupinnoille sekä pienten purojen varsille. Se on ainoa tehokas toimenpide, jolla juurikääpää voidaan torjua. JOUKO JUURIKKALA Hyvä suunnittelu torjuu juurikääpää LUKIJALTA KUOLLUT Metsänhoitaja Usko Leskinen kuoli 18. ”Kun talvi tulee, vesi jäätyy rumpuputkessakin, mutta jääkannen alle jää vapaata tilaa, jossa vesi voi virrata. Terveet puut, terve metsä ja terve luonto kuuluvat yhteen. tai Lukijavinkki, Metsä lehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Ongelmana oli, että rumpu täyttyi lietteestä”, Lind kertoo. Avohakkuita vastustavien tulisi nämä luonnon ja biologian lainalaisuudet tajuta. Koivisto, Karjala ja Isänmaa olivat Leskiselle sydämen asioita, niin myös Puulaveden Koveronsaaresta hankittu kesäasunto. Sama koskee metsälain 10. Koska kuusen juuristo on maanpinnan mukainen, niin jo 10–15 senttimetrin painuma rikkoo kuusen juuria, ja taas syntyy erinomaisen hyviä juurikäävän leviämiskohtia. KARI MUIKKU Syksyisin sopivilla pakkaskeleillä ilmaantuva paannejää on monen metsäautotien ongelma. heinäkuuta. ”Plasthus Usko” oli kysytty tuote Ruotsin taimitarhoilla ja kasvihuoneilla
Kun vertaa kuvia kasvupaikallaan, omalla sijallaan olevaan sammalpatjaan, silloin sammal on (tai voi olla) samannäköinen kuin kuvassa ja määritys voi onnistua. Sata sammalta on kaunis kirja selailtavaksi kotonakin, mutta kyntensä se näyttää maastossa. Aikansa syötyään toukka koteloituu lehden alapintaan miinan kohdalle 5–8 millin pituiseen ulostörröttävään mustaan sarvimaiseen rakennelmaan. Mukana on vain kuudesosa maan lehtisammallajistosta, mutta sen ekologisesti tärkein osa – lajit, jotka muodostavat soiden turpeen ja kattavat metsämaan humuksen. Katsokaa vaikka lettokilpisammalen kuvaa. Lajin nimi voisi olla haapamiinakoi tai haavanmiinaajakoi. Kannen ja lukujen otsikkosivujen sammalkuvien lajit olisi voinut mainita, ainakin hakemistossa. Kun nyt esiteltävä koiperhonen kuuluu miinaajaeli kovertajakoitten heimoon ja siinä helokoihin, haavanhelokoi käynee nimeksi. Kirja taskuun ja retkelle. Tiukka rajaus helpottaa määritystyötä: suon pinnasta tai metsämaalta kaapaistulle sammalelle pitäisi löytyä nimi. hidastamalla tai jopa pysäyttämällä uusien lehtien tuotannon. Toukan ulosteet kertyvät yhteen nurkkaan miinaa. Kukin sammal on saanut oman sivunsa, jossa on lyhyt esittelyteksti sekä yksi tai kaksi valokuvaa. SEPPO VUOKKO Sa ta sa m m al ta -k irj an ku vi tu st a R is to Ja lk an en. Syksyllä sammalet ovat kauneimmillaan. Etelä-Suomessa aina Nurmes–Kokkola-linjalle saakka on tänä kesänä ollut poik keuksellisen laaja ja intensiivinen haavanhelokoin massaesiintyminen. Näin opiskelutilanteessa. Lajien esittely ekologisesti ryhmiteltynä helpottaa määritystä silloin, kun lajin tapaa ”omassa lokerossaan”. Löytäähän lukija niille nimet selaamalla lajien kuvaukset, joissa samat kuvat ovat käytössä. Näin on ilmeisesti ollut myös Suomessa tänä kesänä miinojen värin suuresta kirjosta päätellen. Samalla voi tutkailla seuralaislajistoa, sillä Loistava sammalkirja Sata sammalta -kirjan kuva lettokilpisammalesta on kuin taideteos. Alapinnan syöty alue kellertyy, ruskettuu ja myöhemmin jopa mustuu. RISTO JALKANEN Kirjoittaja on Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija. Kirjallisuudessa haavanhelokoin mainitaan lentävän kahdesti kesässä. Hengissä puut kuitenkin säilyvät. Lyhyen kotelovaiheen jälkeen kotelosta kuoriutuu aikuinen koiperhonen. Jos kerää sammalia omaan kokoelmaansa tai museonäytteiksi, riittää paperipussiin tai vanhaan kirjekuoreen otettu muutaman versonkin näyte. Hinta 29 euroa. Intensiivinen leh tien miinaaminen joka tapauksessa heikentää miinattujen osien kasvua mm. Jos kirjaa ei ole maastossa mukana, sammalesta pitäisi ottaa suuri näyte, ainakin kourallinen, ja yrittää saada näyte säilyttämään luonteenomaisen kasvutapansa vaikka tunkemalla se tiukasti rasiaan tai muovipussin pohjalle, joka näyte omaan astiaansa. Usean sammalen esittelyn yhteydessä oleva ilmaisu ”ei helpolla sekoitettavissa muihin lajeihin” kertoo, että kirjoittajat ovat unohtaneet, mihin aloitteleva harrastaja pystyy. kasvupaikka on sekin hyvä tuntomerkki. 144 sivua. Mukaan on mahtunut melkoisia harvinaisuuksiakin. Samasta syystä vieraasta ympäristöstä tavattu laji, esimerkiksi suomättäällä kasvava metsälaji, voi tuottaa vaikeuksia. Sehän käy samalla tunnistamisharjoituksesta. Tuoreiden miinojen reunat voivat punertaa. Kotiin tuodun, enemmän tai vähemmän nuhjaantuneen ja hajonneen sammaltupsun määritys on jo paljon vaikeampaa. Lajivalinnoista voi aina kiistellä, mutta kyllä minä ainakin olen paljon useammin tavannut töppökynsisammalen kuin sirppihuurresammalen. Sata sammalta on taskukokoinen opas. Levinneisyys vastaa leveysasteeltaan lajin esiintymistä Ruotsissa, missä se on kuvattu jo vuonna 1790. Kirja on erinomainen opas sammalten maailmaan. Opas mukaan maastoon Kirja on nimenomaan maasto-opas. Haavanhelokoin vaikutukset isäntäkasviinsa haapaan voisi Suomessa tuntea paremmin. Kuivahtanut näyte pitää kastella, ja yrittää asetella sammalet yhtä tiiviiksi ryhmäksi kuin ne ovat olleet kasvupaikallaan. Haavan lehtiin kohdistuneen tuhon johdosta etenkin pienet mutta myös suuret haavat ovat muuttuneet väriltään kelmeän oliivinkeltavihreiksi. Lajille tyypillisiä piirteitä ovat suurehkot miinat leh tien alapinnalla, miinojen pitkänomainen mutta jokseenkin epämääräinen sijoittuminen lehden pääsuonien väliin ja toukan koteloituminen lehden alapinnalle pitkään mustankiiltävään koteloon. Laji ei siten ole uusi, mutta tämän kesän esiintymän massiivisuus ja intensiivisyys on poikkeuksellista. Miten kauniita sammalet ovatkaan. Erityisen kiitoksen ansaitsee rahkasammalten hyvä esittely. 26 METSÄLEHTI 16 • 2013 TUTKIJALTA KIRJA Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander: Sata sammalta. Erityisesti se koskee rahkasammalia. Toisen opastamana oppii myös paremmin käyttämään kasvupaikkaa tuntomerkkinä ja arvioimaan kosteuden ja varjostuksen vaihteluista johtuvaa sammalten värin ja ulkoasun vaihtelua. Kyseessä on pieni, kärkiväliltään 8,5–9,5 millimetrin suuruinen koiperhonen. Metsäkustannus 2013. Koska haavan kuten muidenkin lehtipuiden lehdillä on kymmeniä miinaajaperhoslajeja, haapamiinakoi olisi liian yleinen nimi. Luonnossa ne kasvavat vieri vieressä tiukkana mattona, jossa vain sammalten latvat näkyvät – niin kuin kirjan kuvissa. Silloin latvasilmut, varrenmyötäiset haarat, johteiset lehdet ja pesäkkeenperät muuttuvat eläväksi tiedoksi. Kirja esittelee vain metsämaan ja soiden sammalia. Aikanaan, kun kirja on nuhjaantunut ja repeillyt, se on samalla käynyt tarpeettomaksi: sammalet ovat tulleet tutuiksi. Ulkopuolelle on jätetty myös maksasammalet. Miina syntyy toukan alkaessa kalvaa eli syödä lehden alapinnan puolelta lehden sisäosien solukoita ontoksi. Irrotettu rahkasammal hajoaa kimpuksi sinne tänne harottavia versoja. Joka haluaa tutustua myös muiden elinympäristöjen monenkirjavaan sammallajistoon, voi ottaa retkille mukaan myös Jouko Rikkisen kirjan Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa (Otava 2008). Nuorelle sammaltajalle on eduksi, jos pääsee retkelle kokeneen konkarin kanssa. Ensimmäinen lento on ollut kohta lehtien puhkeamisen jälkeen toukokuussa. Lehden ylläpinnalla miinat ovat selvästi näkyviä vaalean vihreitä, myöhemmin hieman ruskettuvia laikkuja. Kun aikuisia oli lehdillä myös elokuun alussa, se vain vahvistaa käsitystä kahdesta sukupolvesta meilläkin. Haavan miinatut lehdet Haavanhelokoin miinoja ja alapinnan mustia koteloita
Kun haluat lisää yhteydenottoja, huomiota tai tunnettuutta suomalaisten metsäomistajien ja metsäammattilaisten parissa, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, niin ovipumppu alkaa käydå. ” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti.. Hukkakontakteista ei tarvitse maksaa, pelkkiä metsänomistajia ja metsäammattilaisia kaikki lukijat! Metsäkaupassa se on loistokanava, ja luulisi niiden nyt kaikenlaista muutakin tarvitsevan. www.metsalehti.?/media Meidän kiirepäivät on helppo ennustaa etukäteen, kun ilmoittaa Metsälehdessä. Teemu Saarinen LKV, PJT-Forest Oy Kun puhelimet alkavat soida, tietää, että uusi Metsälehti on ilmestynyt. Lehteen tartutaan hanakasti, ja se luetaan tarkkaan
”Suomessa ei tunneta toista samanlaista yksilöä”, vahvistaa vanhempi tutkija Teijo Nikkanen Metsätutkimuslaitokselta. www.metsalehti.. Sitkeänä puuna visamänty voi silti vielä sinnitellä elossa vuosikymmeniä. Pohdimme sitä, voisiko mäyrä kenties syödä myrkyllisiä juuria häätääkseen suolistoloiset. ARI KOMULAINEN teksti ja kuva Lieksan Tiensuussa, lakkautetun emäntäkoulun vieressä, humisee loppukesän tuulessa kaistale tukkipuuluokkaan varttunutta metsää, jossa valtapuusto on mäntyä. ”Tiensuun rengasvisamäntyä ei ole viety Metlan ylläpitämään metsägeneettiseen rekisteriin, mutta se pitää sinne ehdottomasti lisätä. Näkemyksensä tueksi voi myös lähettää valokuvia. Yksi kaistaleen männyistä on todella harvinainen rengasvisamänty. Metsähallituksen, Helsingin yliopiston ja Simosol Oy:n kehittämä Tienoo-sovellus sisältää myös kartan sekä monipuolista tietoa alueen luonnosta, eläimistä, historiasta, säästä ja muista retkeilijälle tärkeistä asioista. On siellä turhempiakin puita”, Nikkanen toteaa. Kuuluvatpa jotkut poromiehetkin sitä kokeilleen. Useimmiten se on ollut hietakastikka. Tuloksista en tiedä. Tienoo-sovelluksen voi ladata maksutta älypuhelimeen Tienoon sivujen kautta www. Visarenkaat männyn ympärillä Lieksan rengasvisamänty alkaa olla elämänsä ehtoopuolella. tienoo.net. Vaikka harvinaisuudelle on järjestetty tilaa ja valoa väljentämällä ympäristön puita, näkyy selvästi että visamänty on elämänsä ehtoopuolella. Muurahaiskeon ainekset, männyn ja kuusen neulaset, ovat jo itsessään tuhtia tavaraa, mutta lisäksi muurahaiset suojaavat pesänsä – ja samalla itsensä – bakteereilta ja homeilta kantamalla pesään pihkaa. Nikkanen on perehtynyt puiden erikoismuotoihin ja on yhdessä Pirkko Wellingin kanssa toimittanut teoksen aiheesta. Kysymys oli hyvä ja yksinkertainen: miksi. Tiensuun visarengasmännyn määritteli vuonna 1995 Lieksan aikuisopistossa puutarha-alan opettajana toiminut puutarhasuunnittelija Tapio Sulkko. Mikä tahansa heinä ei kelpaa, vaan se valitsee karMetsän omalla lääkekaapilla SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Pehmustavatko eläimet pesiään naavalla torjuakseen syöpäläisiä. Itse asiassa jokainen on nähnyt kissan tai koiran syövän heinää. Selitys ei ole täysin tuulesta temmattu, sillä havaintoja eläinten itselääkinnästä on vähitellen kertynyt muistakin lajeista kuin simpanssista ja gorillasta. Olen tarkkaillut koiran heinänsyöntiä. Mahtavatko linnut käyttää jäkäliä pesissään pelkästään pehmikkeenä ja eristeenä, vai torjuvatko ne antibioottisilla jäkälähapoilla myös kutsumattomia vieraita. Kännykkä kerää näkemykset metsästä. Myös porot kaivavat maahikkaita humuksesta. Kissasta en tiedä, mutta jos sekin haluaa suolen rassaukseen kovia kuituja, suositus vehnän oraiden kasvatuksesta kissanheinäksi on väärä. Tienoota testataan ensin Ruunaan retkeilyalueella Pohjois-Karjalassa lähellä Lieksaa. L uontoiltaan tuli kerran havainto, kuinka talviuneltaan herännyt mäyrä ensi töikseen kaivoi ja pureskeli näsiän juuria. Tiesuun männyllä lisäharvinaisuutena on visan kertyminen renkaiksi, jotka näkyvät rungolla kuin päällekkäin ladotut pelastusrenkaat. Rengasvisarungon yläosaan on tikka kovertanut pesäkoloja, joten sydänpuu voi olla lahoamassa. 20 40 60 80 100 Kyllä 36% Ei 64% Uusi älypuhelinsovellus tarjoaa retkeilijälle mahdollisuuden antaa paikan päältä palautetta siitä, millaisesta metsästä hän pitää ja mitä kenties pitäisi muuttaa. Visapuuaines on yleisintä koivuilla, mutta tunnetaan visaa muissakin puulajeissa – männyssä kuitenkin harvemmin. Sienten kivesmäisestä ulkonäöstä johtunee, että poromiehet sanovat hirvaiden hakevan sienistä lisää potenssia. Mahtaako metsän eläinten – jäniksen, näädän, ketun, suden ja karhun – tapa syödä humuksen sisällä kasvavia mukulamaisia sieniä olla ravinnon hankintaa vai lääkintää. keimman ja kovimman saatavilla olevista. Ehkäpä kannattaisi katsoa metsän lintujenkin pesätarpeita sillä silmällä. GALLUP Onko hirvikanta nyt sopiva. Lieksasta löytyi ainutlaatuinen rengasvisamänty. Sinitiaisen tiedetään ainakin paikoin Välimeren seudulla keräävän voimakastuoksuisia lääkeyrttejä pesätarpeiksi, kenties karkottaakseen pesäloisia. Latvuksen neulasosuus on kutistumassa
Mahdollisuus ostaa erikseen pihapiiri n.0,8 ha määräalana. 40 000 €. 48 ha:n alueella! UPM Bonvesta metsätila. Varttunutta tai uudistuskypsää metsää n. Palkkaus YT / Meto -työehtosopimuksen mukaisesti. 2 530 m 3 , 159 m 3 /ha ja 45 % on nuorta metsää, jonka keskipuusto on 87 m 3 /ha. Kokonaispuusto n. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. 75 000 €. Määräala Särkijärven rannalta. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. METSÄPALSTA, Lieksa, Lieksa 94,1 ha. 29 METSÄLEHTI 16 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. 09 315 49 806 Laura Kakkonen p. 55.000 €/tarjous viim. UPM Bonvesta metsätila. Määräala 16 km keskustan eteläpuolella. 0400-172 274 tai jukka.haataja@mhy.fi MHY Savotta 2x130_92mm 21.8.2013 10.11 Sivu 1 KANTA-HÄME Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. Kohteella n. V. 150 m. RATKAISEVAT TEKIJ T BIOENERGIA-NYT! & www.bioenergianyt.fi, www.koneyrittajat.fi ratkaisevat91x62_sanomalehti.indd 1 22.5.2013 8.36 SAVOTTA Metsänhoitoyhdistys Savotta ry aloitti toimintansa 1.1.2013. 09 315 49 803 Eero Sala p. Hyvin kasvavat maapohjat. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Tila rajautuu Säynelampeen, omaa rantaviivaa n. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Aiempi työkokemus metsänhoitoyhdistyksessä, perehtyneisyys puunkorjuuseen ja työnjohtotehtäviin katsotaan eduksi. Entisen Kiikalan alueella Kruusilan kylässä. 040 510 8085 METSÄTILA, Kitee, Villala Hyvätuottoinen metsätila n.34,5 ha. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 0400?499 778 tai sähköpostitse: etunimi.sukunimi@mhy.fi Metsänomistajat Kanta-Häme 2x110_92mm 14.8.2013 10.27 Sivu 1 METSÄTILA, Ranua N.66 ha. 17.470 m 3 , joten hakkuumahdollisuuksia on runsaasti. Edellytämme hakijalta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta (esim. Talo 1790-luvulta, lisäksi pihasauna, varasto ja riihi. 13237m 3 , eli keskipuustona n. 70m 2 kokoinen loma-asunto sekä grillihuvimaja. MÄÄRÄALA, Ranua, Asmunti 51 ha. LOMAKOHDE, Ranua, Pohjasperä Simojärven rannalla, kauniilla paikalla, talviasuttava lomakohde. Mhy Savotan muodostavat entiset mhy:t KoillisSavo, Lapinlahti, Pielavesi ja Ylä-Savo. Työsuhteessa noudatetaan YT/Meto-työehtosopimusta. Hyvä paikka yhdistää metsätalous ja metsästys. 300 m. METSÄTILA/maatila, Savonlinna, Säimen Vanha maatilan pihapiiri rakennuksineen ja hyvässä tuottokunnossa olevaa, reheväpohjaista metsää n.10 ha / 1500 m 3 Savonrannalla. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Ansa Seppälä p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 151 000 (KMT/12) Painopaikka Hämeen Paino Oy PALVELUKSEEN HALUTAAN TAPAHTUMIA MYYDÄÄN Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy järjestää neljännen RATKAISEVAT TEKIJÄT seminaarin. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Kokonaisuus muodostuu kahdesta tilasta yht. Haemme tehtäviin asiakaspalveluun soveltuvaa, pitkäjänteistä, organisointikykyistä, itsenäistä ja tuloshakuista henkilöä. Tilan rajoja merkitty suuntaa antavasti sinisillä kuitunauhoilla. Kohteen metsät pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. 22.9. 3800 m 3 , rehevät maapohjat ja hyvä tiestö. 0400?714 578 ja toiminnanjohtaja Eija Vallius p. 11,27 ha. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Kokonaispuusto n.1400 m 3 ja heti harvennusmahdollisuuksia. Mti, AMK). Yksityismetsätalouden perusasioiden hallitsemisen lisäksi arvostamme myös jotain toimintaamme liittyvää erikoisosaamista. 66 000 €. Vuonna 2011 suoritettu tuhkalannoituksia n. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 62 000 €. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Salo, Kruusila 14,17 ha. RATKAISEVAT TEKIJÄT koostuu kolmesta toimiala seminaarista; energia, maarakennus ja puunkorjuu. Metsätila Ranualta Toljantien läheisyydestä. Hyvä saavutettavuus, mahdollista saada puukauppatuloja heti. 139 m 3 /ha. Kokonaispuusto on n. Palsta rajoittuu Koitereesta alkavaan Koitajokeen n.1,5 km matkalta. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Haemme palvelukseen METSÄNEUVOJAA pysyvään työsuhteeseen Janakkalaan. BIOENERGIA-NYT! -näyttelyLahti-Halli ja sen piha-alue on näyttelytilaa. LOMAKOHDE, Salla, Särkijärvi 1 ha. Hp. Pääosin kasvatusmetsiä, tilalla on harvennusmahdollisuuksia. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 115.000 € METSÄPALSTA, Kajaani, Lehtovaara 42,6 ha. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. 333.000 € METSÄPALSTA, Ilomantsi, Tyrjänsaari 118,9 ha. Toimihenkilöitä meillä on palveluksessamme 39 yhdeksällä eri toimistolla. 110.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv. Nyt haemme toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Varpaisjärvelle aluevastaavaa METSÄASIANTUNTIJAA Tehtävässä onnistuaksesi tarvitset positiivista ja myyntihenkistä asennetta sekä tiimityötaitoja. 84.500 €. Jäseniä yhdistyksellä on 7 000, jotka omistavat metsämaata 225 000 ha. 41 % metsämaasta on varttunutta metsää, jossa on puustoa n. Hakemukset palkkatoiveineen ja ansioluetteloineen pe 13.9.2013 klo 16:00 mennessä osoitteeseen eija.vallius@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antavat metsäneuvoja Eija Kunelius p. Puustoinen määräala, kokonaispuusto n. Jäseniä meillä on noin 11 000 ja heidän omistamansa metsäpinta-ala on noin 350 000 ha. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Toivomme uuden toimihenkilön aloittavan työnsä syyskuussa tai sopimuksen mukaisesti. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. UPM Bonvesta -metsätila. 65 %. 050 440 9610 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 25. 1948 valmistunut loma-asunto (entinen OKT), 80-luvulla rakennettu saunarakennus sekä varastorakennus. 09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 4 350 m 3 . Mhy Savotan hallitukselle osoitetut sähköiset tai kirjalliset hakemukset ( liitteineen ), joita ei palauteta, tulee toimittaa 11.9.-13 mennessä osoitteella Mhy Savotta, Päiviönkatu 22, 74100, IISALMI tai jukka.haataja@mhy.fi Lisätietoja antaa kenttäpäällikkö Jukka Haataja puh. Puusto n. Viistolammen rantaviivaa n. 552.000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh
2013 Jaaman Kylätalo, klo 10–20.00 välillä nokipannukahvia keitellen) 11.9. Nyt elinkeinoja voidaan kehittää rauhanomaisesti rinnakkain ja kaikki hyötyvät. Olin itsekin liikkeellä metsäasioissa. Ari Vaittinen, maaseutuyrittäjä, metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala hallituksen jäsen, Rasivaara (vastaanotto 8.9. Viimeksi hän on työskennellyt ostopäällikkönä Akateemisessa Kirjakaupassa. Toinen taas totesi, että kyllä Helsingissä kesällä voisi asua, mutta talvella ei mitenkään, kun on aina sitä loskaa ja märkää. Puu vaatii välimerenilmastoa, joskin kestää hetkellisesti lyhyitä pakkasjaksoja. Alpo Hakala, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätalousinsinööri, Kokkola/Kälviä (matkoilla). Metsähallituksen työkaluna tässä vaativassa tehtävässä on luonnonvarasuunnittelu, johon myös kaikki asianosaiset pääsevät osallistumaan. Kaikista ihmeellisintä on kuitenkin se, että Metsä-Lapin ankarat metsäsodat edelliseltä vuosikymmeneltä on kokonaan saatu loppumaan. Antti Peltonen, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa, metsätietopäällikkö, Tampere 12.9. Tosin muinaiset roomalaiset valloittajat irvistelivät näreissään kreikkalaisten viinituotteille. ja metsät. Heikki Maunula, metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsuri, Mynämäki 50 VUOTTA 3.9. Veikko Heikkinen, Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut, Pohjois-PohjanmaaKainuu, tiimiesimies, Puolanka 5.9. Metsätaloudelle se tietää rajoituksia varsinkin matkailukeskusten läheisyydessä, mutta matkailun etujen huomioon ottamista vaaditaan joskus sangen etäälläkin niistä. Somarilla on pitkä kokemus kirja-alalta. 60 VUOTTA 7.9. Yhtenä syynä on varmasti juuri valtion suuri maanomistus, koska yksityismetsänomistajille ei helposti voitaisi asettaa yhtä ankaria vaatimuksia. Tuomo Niskanen, Metsänhoitoyhdistys Savotan valtuuston jäsen, Pielavesi 8.9. Toinen totesi asuneensa pääkaupungissa opiskeluaikoinaan ja ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, että oli päässyt sieltä ajallaan pois. Välimeren maissa, joissa aleponmänty on kasvanut luontaisesti pitkään, puuta arvostetaan. Välimeren pihkamänniköissä Aleponmänty muodostaa näyttäviä metsiköitä Välimeren maisemissa. Tradenomi Heta Välimäki, 34, on nimitetty myyntipäälliköksi levikkimarkkinointiin 12. tillaan, ja se on varsin voimallinen työkalu rajoittaa metsien käyttöä. Kerrotaan myös, että pihkan etova maku sai roomalaiset pian siirtymään ilmatiiviiden tammitynnyreiden valmistajiksi ja käyttäjiksi. Muinainen Syyria oli mäntymetsien peitossa, mutta nykyään sen suurimman kaupungin, Alepon, liepeillä kyseistä puuta kasvaa enää harvakseltaan. Nyky-Kreikan viinituotteissa pihka-aromi on tunnettu tavaramerkki. Pihkanmaku suussa Aleponmännyn pihkalla säilöttiin Egyptin faaraoita jälkipolville ja pidettiin viini juomakelpoisena savisissa säilytysastioissa, amforoissa. Herrasmiesten keskustelussa minua kiinnosti eniten kylläkin se, että he molemmat tunnustautuivat metsänhoitomiehiksi. Tämän päivän Marokossa, Algeriassa ja muissakin Välimeren maissa aleponmänty on edelleen tärkeä rakennusja huonekalupuu. Hyvä Metsähallitus! ki-ikäiset herrat puhuivat olin kyllä kuullut jo tuhat kertaa. RAKAS PÄIVÄKIRJA 75 VUOTTA 9.9. Kunnilla on kaavoitusmonopoli omalla tonS eisoin Helsinki-Vantaan lentokentällä lähtöselvityksessä ja kuuntelin kahden miekkosen keskustelua. Tarkoituksenani oli vierailla Metsähallituksen mailla Ylä-Lapissa ja saada selkoa erilaisten maankäyttömuotojen yhteensovittamisesta. Muinais-Kreikan laivasto käytti aleponmäntyä aluksissaan ja kansalaiset taloissaan ja puusoihduissaan. Las Vegasin Aleppo Pine -kadullakin on hyvä maine paikallisilla kiinteistömarkkinoilla. Näin esimerkiksi Australiassa, Uudessa Seelannissa ja Etelä-Afrikassa. Lapissa sen sijaan oli heidän mielestään mukavaa, koska saa metsästää ja kalastaa ja mikä parasta hoitaa metsää! Ohikiitävän hetken teki mieleni puuttua puheeseen, mutta sitten älysin salakuuntelevani enkä tietenkään halunnut ilmiantaa itseäni. Sähköposti: paivi. EU-nimisäännösten mukaan Retsina-viiniä saa tuottaa vain Kreikan maaperällä ja aleponmännyn pihkasta. HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat Välimeren alueelta on peräisin maailmalla monikäyttöinen mäntylaji. Sotien jälkeen toteutut laajat hakkuuja uudistamistyöt ovat jättäneet jälkeensä yhä kiihtyvällä tahdilla kasvavat metsät, jotka tuottavat puuta enemmän kuin koskaan. Kerrotaan, että pihkalla maustettu viini ei välttämättä kelvannut edes sotasaaliiksi. Aleponmänty (Pinus halepensis ) on saanut nimensä Syyriasta. Yhdysvalloissa suhtautuminen on ollut enimmäkseen positiivista; puu kestää hyvin jopa Arizonan, Nevadan ja Etelä-Kalifornian autiomaaolosuhteita, missä muut puut eivät aina menesty. Kreikan viinituotteissa pihkaaromi on tunnettu tavaramerkki. Luontaisen kasvualueensa ulkopuolelle istutettuna puu on joko ”vaarallinen” tulokaslaji tai vähintäänkin silmälläpidettävä laji, jonka leviämistä on kontrolloitava. Reissun aikana tuli selväksi että Metsähallituksen väki on tuiki taitavaa yhteensovittamaan metsätalouden, poronhoidon ja matkailun tarpeita. Kansantarinoissa kreikkalaiset tekivät jäynää roomalaisille valloittajilleen lisäten ekstra-annoksen pihkaa viinin sekaan niin että se jäi italialaisilta juomatta – mutta kelpasi mainiosti kreikkalaisille. Vaikka Lappi on laaja maa ja asukkaitakin on vajaat 200 000, maata ei helposti riitä kaikkiin tarpeisiin, vaan tarvitaan tahoa, joka sovittaa erilaisia tarpeita yhteen. elokuuta alkaen. Pentti Lähteenoja, maat. Pihkalla tukittiin ruukkujen suut ja seinämät ilmatiiviiksi. Kaiken mitä kesSalakuuntelua METSÄKUSTANNUS OY Filoso?an maisteri Pasi Somari, 40, on nimitetty 19. Yhteinen määränpäämme oli Rovaniemi, ja herrat arvioivat suorasukaisesti Helsingin oloja. Olisin kuitenkin halunnut sanoa heille, että Helsingissä ei nimenomaan kannata oleskella kesällä, vaan silloin pitää ehdottomasti olla maalla ja nauttia luonnosta sen kaikissa ulottuvuuksissa. Kaavassa voidaan määrätä metsätaloustoimenpiteille maisematyölupa, jolloin kunnan rakennustarkastajalla on viimeinen sana metsänhoitomenetelmistä. Lapin kunnille matkailu tuottaa hyviä verotuloja ja on siitä syystä niiden erityisessä suojeluksessa. Sitäkin ihmeellisempää on se, että Metsähallituksen hakkuusuunnitteet Lapissa ovat vain kasvamaan päin ainakin seuraavat 20–30 vuotta. elokuuta alkaen myyntipäälliköksi kirjankustannukseen. Kai Blauberg, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, tietokanta-asiantuntija, Helsinki 11.9. Kittilässä näin Metsähallituksen toteuttamia tyylikkäitä tienvarsihakkuita, joiden toteuttamiseen kyseinen lupa oli tarvittu. laipio@metsalehti.. Perinteisten käyttötarkoitusten lisäksi puun pihkaa nautitaan myös nestemäisessä muodossa etenkin Kreikassa. Kutakuinkin suomalaisen männyn mittoihin kasvava aleponmänty on oivallinen puu istutettavaksi kuiville ravinneköyhille hiekkamaille, joihin puu pystyy juurtumaan ilman mainittavaa humuskerrosta. Runsaat metsävarat antavat pelivaraa, kun eri maankäyttömuotoja yhteensovitetaan. Teknisesti arvioitaessa aleponmänty ei suomalaiseen vähäoksaiseen ja suorarunkoiseen mäntyyn tottuneille silmille ole mikään komistus – joskin maisemallisesti puu muodostaa näyttäviä metsiköitä Välimeren alueen kimmeltävissä ja kumpuilevissa maisemissa.. Syynä on metsien rakenne. Metsätalous joutuu toimimaan Lapissa monenlaisten rajoitusten piirissä, ja se on viime kädessä se elinkeino, joka antaa muille tilaa. Välimäki on työskennellyt Metsäkustannuksessa vuodesta 2003, viimeksi palvelupäällikkönä. 30 METSÄLEHTI 16 • MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. maisteri, OTK, osastopäällikkö, Espoo (perhepiirissä) Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Kreikan yleisin ja Espanjan toiseksi yleisin mäntylaji on esimerkiksi Israelin eniten istutettu havupuu, ja sitä kutsutaan myös jerusaleminmännyksi
09 315 49 840. Onko hirvikarkotteista apua. Koko maan puunostajat . . syyskuuta. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. net. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. METSÄRISTIKKO 16 Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 12.9. Omavalvonta varmistaa laadun . 31 METSÄLEHTI 16 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. . Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 16”. Missä maksettiin tukista eniten. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Tammimetsää kasvattamassa Metsälehti Makasiini ilmestyy 12. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti kun on saanut ruudut täyteen! Palkinnot metsäristikosta 12 on arvottu seuraaville kolmelle: Mikko Kultalahti, Turku, Reijo Mattila, Pietilä ja Mikko Varsala, Palokka. Metsäristikko 12, oikea ratkaisu Mukana puukauppaliite. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot
Toimenpidesuositukset perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon ja käytännön kokemukseen vesiensuojelun tehokkuudesta. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kustantajan hinta 38 € 1 OSA: Metsää, puuta ja kovaa työtä 640 sivua, hinta 52 € Sata sammalta Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander Kirja vie lukijan löytöretkelle metsäja turvemaiden värikylläiseen maailmaan. 97 € ) Edulliset pakettihinnat:. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Kirjaan on valittu 100 lehtisammalta, jotka peittävät kattavasti Suomen soiden ja metsien maapohjaa. Tarkastelujakso kattaa pääasiassa viimeiset puolitoista vuosisataa. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. painos Metsähistoriallinen teossarja jälleen saatavilla Kirjatrilogian ensimmäisen osan toinen painos on ilmestynyt. Kustantajan hinta 32 € 3 OSA: Tervaa, lautaa ja paperia 512 sivua, hinta 48,50 € (2011) Vesiensuojeluopas Samuli Joensuu, Maija Kauppila, Maria Lindén ja Tommi Tenhola Opas esittelee toimivat menetelmät metsätalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseksi. www.metsakustannus.fi Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.fi Pimeneviä iltoja varten! 2 OSA: Puut perille ja käyttöön 512 sivua, hinta 48,50 € (2011) Hangon kasvisto etelän aarre Henry Väre ja Kalevi Keynäs Kirja esittelee Hangon omaleimaisinta kasvistoa ja sen erityispiirteitä, mukana on noin 200 kasvilajia tai -alalajia. painos 2. 09 315 49 840 Koko sarja (1–3) 120 € + toimituskulut 7,50 € (norm. 149 € ) • Osat 2 ja 3 yhteensä 80 € + toimituskulut 7,50 € (norm. Kasvit esitellään rannikolta sisämaan kallioille, metsiin ja soille ja lopuksi vanhoihin ja uusiin asuttuihin ympäristöihin. Tilaukset: tilaukset@metsakustannus.fi tai soittamalla Metsäkustannuksen asiakaspalveluun puh. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Kukin kirja koostuu sarjasta metsähistoriallisia kertomuksia, joissa käsitellään maamme metsien käyttöä. Kustantajan hinta 29,00 € Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus 2