ELOKUUTA 2014 • Nro 16 • WWW.METSALEHTI.FI Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan. Sivut 18–19 Ajankohtaista: Orpo luopuisi perintöverosta ›› sivut 4–5 Metsänhoito: Pelto metsäksi ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Uusi keksintö klapien tekoon ›› sivu 21 Lukijalta: Metsänomistus ei katso ikää ›› sivu 25 Mokan kanssa hirvijahtiin S e p p o S a m u li. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 28
PÄÄKIRJOITUS 28.8.2014 M etsästäjät valmistautuvat jo hirvijahtiin. Sivut 10–11 Kelirikkoaika on jo ovella Sivu 12 Pelle Pelottoman monet puulajit Hannu Fabritius ei kavahda kokeiluja metsässään. Uutta on, ettei tänä vuonna maaja metsätalousministeriö enää määritellyt, minkä suuruista hirvikantaa tavoitellaan. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Koska tuhokorvausten määrä on pienentynyt, säästyviä valtion varoja voitaisiin käyttää lisää taimikoiden suojaamiseen ja siitä tiedottamiseen. Uusi menettely oli vasta välivaihe, sillä hirvenmetsästyksen suunnittelussa pyritään vielä lähemmäs metsiä. Ennalta ehkäisy on aina tuhokorvauksia parempi vaihtoehto. Rahat maaja metsätalousministeriö on myöntänyt lupamaksuvaroista. Taimivahingoilta ei koskaan voida kokonaan välttyä. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Kevään kokouskierros alueellisissa riistaneuvostoissa osoitti, että mielipiteet hirvien määrästä vaihtelevat paljon. Hellekesä ei tuonut mullistuksia Vaikka päättynyt kesä oli säiltään erikoinen, metsä kasvoi tavalliseen tapaan. Syksystä odotetaan viimevuotisen kaltaista. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Pohjoisimmassa Suomessa kausi alkaa ensi maanantaina ja etelässä kuukauden kuluttua. Saunamökit ja muut vastaavat rakennukset, jotka soveltuvat myös vapaa-ajan käyttöön, ovat metsäverotuksessa ongelmallisia. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Karkotteita on vielä käytetty melko vähän, vuosittain vain parillatuhannella hehtaarilla, vaikka metsien inventoinnissa tuhoja on todettu lähes 170 000 hehtaarilla. Vaikka hirvien määrä on huippuvuosista pudonnut jo keskimäärin siedettävälle tasolle, paikalliset erot ovat suuria. Sopivaa hirvien määrää linjasivat 15 alueel lista riistaneuvostoa. Sivu 20 Clt-levyjä saa nyt myös kotimaasta Sivut 22–23 Meripihkalla on pitkä historia Sivu 24 Puurunkojen kaksi kasvainta Sivu 25 Riista viihtymään reunametsissä Riistan huomioimisesta soiden reunametsien hoitamisessa on ilmestynyt suositus. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Sahanpuruun perustuvan tuotantokonseptin vientipotentiaali on merkittävä.” St1 Biofuelsin toimitusjohtaja Mika Aho Kajaaniin rakennettavasta bioetanolitehtaasta. Taimikoita voi suojata hirvikarkotteella. www.metsalehti.. Vierastyövoima on yksi vaihtoehto. Myrskyn mahti ”Helenan-päivän myrsky teki tuhoa läpi Vaalan, eniten harvennetuissa 02ja 03-kehitysluokkien metsissä.” PERTTI LAHTINEN metsäneuvoja, Vaala. Suojaustalkoisiin voisivat myös metsästäjät osallistua nykyistä enemmän. Jollekin rakennus voi olla hyvinkin tarpeellinen ja perusteltu, osalla puolestaan metsätalouskäyttö voi jäädä hankintahintaan nähden melko vähäiseksi. Metsästys ei yksin riitä torjumaan tuhoja Verottaja on tänä kesänä maastoutunut ja piipahtanut useammallakin metsätilalla, toki etukäteen siitä ilmoittaen. Esimerkiksi Lapissa alueellinen riistaneuvosto päätyi pudottamaan tiheystavoitetta, mutta päätös ei ollut yksimielinen. Metsänomistajan tehtäväksi jää kysyttäessä osoittaa, että näin todella on. Itse aine on ollut metsänomistajille edullista, sillä Riistakeskus on maksanut osan kuluista. . Hanke on monistettavissa ja seuraavien tehtaiden kokoluokka on kasvatettavissa 50–100 miljoonan litran vuosituotantoon. Sivu 26 Madeiran metsistä maailmanperintöä Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Monilla seuduilla tuhoja on yhä liikaa. HANNU JAUHIAINEN Verottaja valvoo Kajaanin tehdashanke on merkittävä pelinavaus St1 Biofuelsille. 2 METSÄLEHTI 16 • 2014 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Sivu 6 Omavalvonnasta lupaavia tuloksia Sivu 8 Metsänhoito etsii tekijöitä Eläköityvät metsurit täytyy pian korvata. Pyyntilupia on käytössä yhteensä 33 500, mikä on suurin piirtein sama verran kuin vuosi sitten. Suomea jaetaan parhaillaan yli 50 hirvitalousalueeseen. Ensi vuodesta lähtien hirvikannan kokoa hahmotellaan kullekin hirvitalousalueelle erikseen. Se on osoittautunut melko tehokkaaksi keinoksi, mutta karkotteen levittäminen on työlästä ja se pitää toistaa monena syksynä. . Verottaja pyrkii pitämään huolta siitä, että metsätalouden vähennykset ovat kohtuullisia ja perusteltuja. Muutos on tervetullut. Verotarkastajien kiinnostuksen kohteena ovat olleet erityisesti laadukkaat metsätalouden rakennukset, mutta myös metsäpuolelle on poikettu. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Sivut 16–17 Inarista etelään ja teollisuuden leipiin Luonnonsuojelu ja puuntuotanto sopivat samojen hehtaarien sisään, uskoo Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Inka Musta
Jatkossa pyritään siihen, että esimerkiksi Ristiinan läheisyydessä olevien leimikoiden kaikki puutavara tuodaan havutukkien ohella Pellokseen. Saimaan ympäri Yksi kokeiluluvan hakijoista on myös UPM, joka toivoo saavansa ison tukkirekan Kaakkois-Suomeen. Rekan kuormatila koostuu puoliperävaunusta ja viimeisenä olevasta täysperävaunusta. UPM:llä on alueella useita jalostuslaitoksia, jotka käyttävät vain tietynlaista puuta. Nykyisissä autoissa puut lastataan vetoautoon ja perävaunuun. Painorajaa nostettiin asetuksella viime vuoden lokakuussa. sta kertoo, että käsiteltävänä on 20 järeän ajoneuvoyhdistelmän koelupahakemusta. Nykyisissä puutavararekoissa on nuppiauto sekä täysperävaunu. Lahti ei osaa sanoa, milloin ja kenelle ensimmäinen puunkuljetuksen koelupa heltiää. Sitä aikaisemmin suurin enimmäispainoraja oli 60 tonnia ja korkeus 4,2 metriä. Metsäteitä eivät niinkään rasita suuret kuormat, vaan useat ajokerrat. Uusien rekkojen enimmäispainorajaksi on kaavailtu 90–110 tonnia. ”Tavoitteena on saada rekka liikenteeseen heti, kun saamme Tra. Sieltä koivutukit ja kuitupuu kuljetetaan superrekalla esimerkiksi Savonlinnaan tai Lappeenrantaan. Ensimmäinen luvan saanut superrekka ajaa merikontteja Etelä-Suomessa. Isoimmilla rekoilla pyritään parantamaan puutavaran ajon kannattavuutta ja vähentämään samalla rekkaliikennettä. ”Kokeiluissa olemme todenneet, että uusi rekka käyttäytyy esimerkiksi liikenneympyrässä paremmin kuin nykyiset metsäkoneiden kuljetukseen tarkoitetut lavetit.” U P M HANNU JAUHIAINEN N ykyistä suuremmille rekoille ryhdyttiin hakemaan lupia viime vuonna. Niitä voisi olla yksi enemmänkin.. n lupia. Rekka pystyisi kuljetta14 m 12 t 9 t 9,613 m 30-33 m 4 ,3 5 m 9 t UPM:n kokeilemassa superrekassa on 12 akselia. Näistä kahdeksan koskee puutavaran tai energiapuun ajokalustoa. ”Uusi rekka on valtateiden auto.” Isompia rekkoja Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien maksimipaino voi nykyisin olla 76 tonnia, suurin sallittu korkeus 4,4 metriä ja suurin pituus 25,25 metriä. ”Uusi rekka on valtateiden auto, ja sillä on tarkoitus ajaa puuta Saimaan ympärillä olevien tehtaiden välillä”, Korhonen kertoo. Metsähallituksen ajoon suunnitellussa rekassa olisi 13 akselia, ja se enimmäispainoksi on kaavailtu 110 tonnia. Akseleita rekoissa olisi 10–13, kun nykyisissä rekoissa niitä on enimmillään 9. hakenut lupaa kaikkein suurimmalle yhdistelmälle välille Inari–Rovaniemi. Akseleita voisi olla jopa 13 nykyisen yhdeksän sijaan. Lapissa Ketosen Kuljetus on Superrekat kohta teillä Noin sadan tonnin painoiset jättirekat odottavat Tra. Moni luvanhakija haluaisi päästä ajamaan uudella rekalla sulan maan aikaan. Vakaa ajettava Vaikka kyse onkin isosta autosta, Korhonen kuvaa sitä hyvätapaiseksi. Uusissa isoissa rekoissa kuorma lastattaisiin osin vetoauton päälle tulevaan puoliperävaunuun ja takimmaisena olevaan täysperävaunuun. Jättirekat pystyvät liikkumaan vain pääteillä. lta asiaan kuuluvat luvat”, kertoo UPM:n Itä-Suomen aluejohtaja Esa Korhonen. Esimerkiksi viimeisen perävaunun liike on todettu koeajoissa jopa vakaammaksi kuin tavallisissa rekoissa. Kuljetusyrittäjät ovat hakeneet lupia rekoille, joiden pituus voisi olla jopa 33 metriä ja enimmäispaino 90–110 tonnia. Koelupia on haettu mm. Yksikönpäällikkö Otto Lahti Tra. Taustalla ovat yleensä suuret metsäyhtiöt sekä Metsähallitus. Uusi iso rekka kiertää jalostuspisteiden väliä ja lastaa kuormat tehtaiden terminaaleista ”Uskomme, että ajot metsäteillä vähenevät, kun eri puutavaralajeja ei joltain leimikolta haeta erikseen”, Korhonen sanoo. Lupien hakijoina ovat kuljetusyrittäjät. Puutavaraa joudutaan ajamaan samalta leimikolta moneen kohteeseen. 90-luvulla ajettiin sen ajan kalustolla etenkin talviaikaan yli 90 tonnin kuormia. Uusissa rekoissa olisi vetoauto, puoliperävaunu sekä viimeisenä täysperävaunu. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 16 • 2014 3 maan puutavaraa noin sata tonnia. Pituutta autolle tulee noin 31 metriä. Pohjoisja Itä-Suomen tietyille tieosuuksille
Metsäntutkijoitakin hakijoissa on: metlalaisista paikkaa hakevat muun muassa ylijohtaja Leena Paavilainen, tutkimusjohtaja Taneli Kolström, palvelujohtaja Kristiina Borg ja aluejohtaja Jori Uusitalo. Verkkopalvelun on avannut metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikkö ja se löytyy osoitteesta www.tienhoito.. Tammi-heinäkuussa puuta on ostettu yhteensä 20 miljoonaa kuutiota, mikä on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan ajanjakson suurin ostomäärä sitten ennätysvuoden 2007. Ei opetusministerinkään tarvitse olla opettaja tai sisäministerin poliisi. Heinäkuussa lomakausi hiljensi yksityismetsien puukaupan tuttuun tapaan. ”Sain nyt vihdoinkin hankittua metsästyskortin”, toissaviikolla metsästäjätutkinnon suorittanut Orpo kertoo. Taigapunkin aiheuttama aivokuumetauti on vakavampi kuin yleisen puutiaisen tartuttama aivokuume. Bioetanolitehtaan rakentaminen alkaa ensi vuonna Kajaanissa Kajaanin bioetanolitehtaan rakentaminen käynnistyy. Se käynnistyy lähiaikoina ja valmistunee ensi kesään mennessä. ”Perintöverosta pitäisi luopua” Keinot metsätilojen sukupolvenvaihdosten nopeuttamiseksi pitää löytyä kevääseen mennessä, sanoo maaja metsätalousministeri Petteri Orpo. Rakennustyöt alkavat ensi kesänä, tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuoden 2016 puolivälissä. Luonnonvarakeskus kiinnosti Ensi vuoden alussa perustettavan Luonnonvarakeskuksen johtajaksi tuli määräaikaan mennessä 32 hakemusta. Toki alan tuntemisesta olisi apua, mutta ministeriö on täynnä asiantuntijoita. Orpo ei kuitenkaan katso poikkeavan taustansa haittaavan tehtävän hoitamista. Siinä on valtava potentiaali”, hän sanoo. Edellisvuoden vastaavasta jaksosta ostot nousivat vajaan miljoona kuutiota. Metsästäjätutkinnon suorittaminen tuo Orpon askeleen lähemmäs maaja metsätalousministeriön toimialaa. Minun tehtäväni on johtaa ja ajaa suomalaisen maaseudun asiaa Helsingissä ja Brysselissä, missä asioista päätetään.” Maaseututaustaa tai ei, ainakin metsäala on saanut innokkaan metsien kestävän käytön puolestapuhujan. ”Tavoitteena pitäisi olla energiaomavaraisuus.”. Vaarallista taigapunkkia löydetty Lempäälästä Turun yliopiston puutiaistutkijat ovat löytäneet Pirkanmaalta Lempäälästä taigapunkkia eli Siperian puutiaista. Yhteismetsän perustaminen käynnistyi keväällä 2013. Työja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle tukea 30 prosenttia. Ostomäärä jäi 1,5 miljoonaan kuutioon, mikä on samaa luokkaa kuin viime vuonna. 4 METSÄLEHTI 16 • 2014 LIINA KJELLBERG, teksti KIMMO BRANDT, kuva T ästä Petteri Orpo on haaveillut vuosikausia: tuoreen maaja metsätalousministerin työhuoneessa roikkuu henkarilla oranssi metsästysliivi. ”Suomen metsät kasvavat vuodessa sata miljoonaa kuutiometriä mutta kasvusta hyödynnetään vain noin puolet. Hakijoiden joukossa on tunnettuja metsäosaajia myös muualta kuin tutkimuksen parista – muun muassa johtaja Sixten Sunabacka työja elinkeinoministeriöstä, Sitran asiantuntija Eeva Hellström ja Metsähallituksesta hiljattain lähtenyt johtaja Ilmo Kolehmainen. Orpo iloitsee metsäalan viime aikojen investointiuutisista, mutta katsoo, että maamme luonnonvarojen hyödyntämisessä on vielä LYHYESTI Lappajärvelle yhteismetsä Lappajärven kunta perustaa yhteismetsän yhdessä 27 maanomistajan kanssa. Sahanpurua raaka-aineena käyttävän tehtaan toimittaa St1 Biofuels, joka myös vastaa tuotannosta. Kokoomuslaisen Orpon nimittäminen maaja metsätalousministeriksi tuli yllätyksenä niin hänelle itselleen kuin monelle muullekin: perinteisesti pestiin on valittu keskustatai maaseututaustainen henkilö. ”Yleisesti ottaen pidän hyvänä, ettei maaja metsätalousministeriksi aina valita alan ihmistä. Metsää yhteismetsään kuuluu yhteensä 1 350 hehtaaria, josta kunnan osuus on 350 hehtaaria. . Lisäksi taigapunkki levittää borreliabakteeria kuten yleinen puutiainenkin. Aiemmin sitä löydetty vain viideltä paikkakunnalta – Ilomantsin ja Kuhmon lisäksi Pohjois-Pohjanmaalta Simosta sekä Kokkolan rannikolta ja Närpiöstä. Tiekuntien yhteystiedot kartalla Pirkanmaan yksityisteiden tiekuntien yhteystietoja voi hakea nyt sähköiseltä kartalta. Verkkopalvelusta löytyvät muun muassa tiekuntien viralliset nimet sekä yhteyshenkilöiden tiedot. Nyt on edetty jo muodostamistoimitukseen, jota haetaan Maanmittauslaitokselta. Yhteystietoja voi tarvita, jos esimerkiksi kysyy tiekunnalta lupia kuljetuksiin, tiedustelee kääntöpaikoista tai sopii ratsastusreiteistä. Alkuvuoden puukauppa lähes ennätyslukemissa Puukauppaa on käyty alkuvuonna vilkkaasti. Investoinnin arvo on noin 40 miljoonaa euroa
Asiaa pohditaan myöhemmin myös hallituksen sisäisessä työryhmässä. Tämä pätee esimerkiksi Metsä Groupin Äänekoskelle suunnittelemaan sellutehtaaseen. Jos ei, niin sitten katse ensi kevään hallitusohjelmaan. Syksyn aikana Orpon asialistalla on myös uusi kemeralaki. Organisaatiouudistusta ryhdytään miettimään uudelleen, kun uusi pääjohtaja on valittu. Kaikki tarvittavat selvitykset ja analyysit on moneen kertaan tehty, niihin ei enää tarvitse käyttää aikaa ja rahaa. Itse asiassa tämä on täsmälleen sama määrä kuin tänä vuonna ilmoitettu uudet metsäteollisuusinvestoinnit nostavat ainespuunkysyntää ja tarvetta! Politiikan suosikkitermein , juuri nyt metsätalousyrittäjyyden ympärillä on positiivista pöhinää. Metsästyskortti, josta Orpo on haaveillut vuosikausia, on yhtä uusi.. Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2015 budjetiksi palautti pöhinät maanpinnalle. Toimintaympäristön tekeminen houkuttelevaksi uusille investoinneille on hänen mukaansa yhteiskunnan vastuulla. a ja kotikokkausta › viettää kesäisin muutaman päivän raivausja moottorisahan kanssa vaimon suvun metsässä paljon tilaa uudelle yritystoiminnalle ja uusille innovaatioille. . ”Yhteiskunnan ei kuulu rahoittaa sellutehdasta mutta sen pitää kartoittaa, mitä se voi tehdä hankkeen edistämiseksi. Eli hyvältä näyttää. Eduskunta vielä nokitti selontekoa ja totesi kirjelmässään, että metsien monipuoliseen käyttöön perustuvaa yrittäjyyttä edistetään muun muassa helpottamalla sukupolvenvaihdosten toteutumista. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.. Sitä, millaisia keinot voisivat olla, on Orpon mukaan vielä liian aikaista sanoa. Pääoppositiopuolue keskusta on linjannut vielä vahvemmin: perintöja lahjaverosta tulisi luopua kokonaan ja korvata sen verotuotto muilla veroilla. Perintöja lahjaverotusta tullaan kiristämään, myös maaja metsätalouden osalta. Perintöverotuksen osalta hän sanoo kuitenkin kannattavansa Ruotsin mallia eli verosta luopumista. Lisää energiapuuta Orpo lisäisi metsien käyttöä myös nopeuttamalla metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. 5 METSÄLEHTI 16 • 2014 JUHA HAKKARAINEN KO LU M N I Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. ”Kun ensin löydetään työväline, voi sen jälkeen ryhtyä kiistelemään rahasta”, hän sanoo. Valtioneuvoston kevättalvella antamassa Metsäpoliittisessa selonteossa 2050 linjataan, että yritysmäisen ja aktiivisen metsätalouden harjoittamiselle luodaan nykyistä paremmat edellytykset verotusta kehittämällä ja tilaja metsänomistusrakennetta parantamalla. Puun energiakäyttöä Orpo on valmis lisäämään. Mallit sukupolvenvaihdosten nopeuttamiseen pitää löytyä tämän hallituksen aikana ja hallitusohjelmaan ne on saatava viimeistään ensi keväänä”, Orpo sanoo. Tiestö, logistiikka ja toimintaympäristö pitää tehdä sellaiseksi, että hanke toteutuu”, Orpo sanoo. Kesälomasta muutama päivä kuluu vuosittain raivausja moottorisahan kanssa. Tavoitteena pitäisi olla energiaomavaraisuus.” Raivaussaha tuttu Metsähallituksen yhtiöittämisessä Orpo päätti syyskauden alkajaisiksi ottaa aikalisän. ”Minusta on kiehtovaa tutkia metsäsuunnitelmaa ja arvioida puuston kasvua ja harvennustarvetta. ”Kysymys on merkittävä monelle metsänomistajalle mutta vaikuttaa puukaupan kautta myös kansantalou teen. Toivottavasti Stubb I:n hallitusohjelmakirjaus kuitenkin kantaa jo tuleva talvena. Maaja metsätalousministeriöön on koottu työryhmä, jonka tavoitteena on löytää käytännön keinoja sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. ”Suomeen tuodaan energiaa kahdeksalla miljardilla eurolla vuodessa, vaikka olemme luonnonvarojen suurvalta. Tuki ei olisi yhtä suuri kuin nykyinen energiapuun tuki, mutta Orpon mukaan nyt tärkeintä on saada komission hyväksyntä. Nyt sitten odotellaan tekoja poliitikoilta. Sitä vaihtoehtoa, että Metsähallitusta ei uudistettaisi, ei Orpon mukaan kuitenkaan ole. Ensi kesän polttopuut on niin sanotusti ministerin kirveellä tehty.” Ministeri Petteri Orpo esittelee toissaviikolla saamaansa metsästysliiviä. Kansakunnan tulevaisuutta rakennetaan biotalouden varaan, ja olennainen osa biotaloutta on luonnonvarojen kestävä käyttö ja markkinoille tulo! Järkevä sukupolvenvaihdoslainsäädäntö maksaisi itse itsensä takaisin jo lyhyellä aikavälillä. Spv-uudistus ole ainoa asia, jolla yrittäjyyttä metsätalouden osalta tulee kehittää. Nyt kuunnellaan kuitenkin vielä muutkin vaihtoehdot”, hän sanoo. Sama tavoite on kirjattu myös pääministeri Stubbin hallitusohjelmaan: kasvun ja työllisyyden kannalta vaikuttavimmat keinot yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi selvitetään pikaisesti, mukaan lukien maaja metsätalousyritykset. Yrittäjyyttä odotellessa Petteri Orpo › 44-vuotias › valtiotieteen maisteri, Turun yliopisto › asuu Turussa, kotoisin Köyliöstä › vaimo ja kaksi lasta › kokoomuksen kansanedustajaksi 2007 › kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi 2012 › maaja metsätalousministeriksi 24.6.2014 › harrastaa kalastusta, gol. EU:n vaatimukset on täytettävä, eli Metsähallituksen puukaupallinen liiketoiminta on saatava konkurssikelpoiseksi. ”Minulle osakeyhtiömuodolla ei ole itseisarvoa, mutta metsähallituslakeja valmistellut virkamiestyöryhmä päätyi aika selkeästi siihen, että yhtiöittäminen on paras malli. Yhtiö on ilmoittanut, että hankkeen toteutuksen edellytyksenä on nelostien perusparannus. Viime kesänä harvensin metsästä nuoria koivuja ja hakkasin ne saman tien polttopuiksi. Täsmälleen sama lääke pätee myös metsätalouden kehittämiseen. Yrittäjyys on lääke, joita tarjotaan talouskasvun virittämiseksi. Pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelmalla haetaan kasvua, yrittäjyyttä ja hyvinvointia. Asia on kohtuullisen ajankohtainen. Metla on arvioinut, että jos metsäomistajien keski-ikä alenisi 10 vuodella ja metsätilojen keskikoko nousisi 10 hehtaarilla, se tietäisi kahdeksan miljoonaa kuutiometriä lisähakkuita vuodessa. EU:n valtiontukisäännöt eivät salli nykyisenkaltaista energiapuun tukea, joten se todennäköisesti lopetetaan, mutta lakiehdotukseen on kirjattu, että nuoren metsän hoidon yhteydessä tuettaisiin hehtaaritukena myös pienpuun korjuuta. Metsien hoitoa Orpo on päässyt kokeilemaan vaimon suvun metsissä Puolangalla. K aksi vuotta sitten päättyneen Metsätilakoon ja rakenteen kehittäminen -työryhmän loppuraportissa todettiin, että perintöja lahjaverotuksen huojennus metsätiloille olisi tehokkain toimenpide yksityismetsätalouden tilakoon kasvattamiseksi, sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ja metsätilojen rakenteen parantamiseksi
Kolea kesäkuu kuitenkin hyydytti kuoriaisten parveiluinnon, kunnes heinäkuun helteet saivat ne uudestaan siivilleen. Silloin nähtiin ensimerkkejä kaarnakuoriaisten parveilusta ja tilanne näytti pahalta. Tämä kesänä männyt ovat latvakasvaimia käyristävältä versoruosteelta säästyneet. Hellekesä ei vielä takaa huippukasvua Kesän oudot säät eivät lisänneet metsien kasvua, mutta eivät suuresti myöskään tuholaisriskiä. Syntyvä kirjanpainajapolvi ei ehdi aikuistua ennen syksyä, vaan kuolee keskenkasvuisina kylmään. Tehoisan lämpötilan summa Jokioisten observatoriossa Lähde: Ilmatieteen laitos Keskiarvo 2014 1.5. Tämä näkyy myös Metsäntutkimuslaitoksen kasvuseurannassa, jossa puiden paksuuskasvua mitataan tosiaikaisesti kasvupannoin. Jalkasen mukaan haavoilla on ollut runsaasti männyn versoruostetta, joten ensi kesänä sienen seuraava kehitysvaihe uhkaa mäntyjä. Myös vuoden sademäärät ovat keskimääräisiä. Kuivuus vienyt puiden kasvua Metsien kasvu ei tavoittele ennätystasoa, vaikka heinäkuun helteet kasvattivat lämpösummaa. Parveilu on seurausta edellisten kesien lämpimistä säistä. Erityisesti Itä-Suomessa ja paikoin myös Länsi-Suomessa ruskomäntypistiäiset ovat syöneet mäntyjen neulasia laajalti. Summaan lasketaan viiden asteen ylittävä osa vuorokauden keskilämpötilasta. 6 METSÄLEHTI 16 • 2014 MIKKO RIIKILÄ teksti ja kuva M enneen kesän säitä voi hyvällä syyllä sanoa epätavallisiksi. Keväällä pelättiin pahoja kirjanpainajatuhoja, koska toukokuu oli tavallista lämpimämpi. Tilastojen mukaan kasvukausi on silti ollut jokseenkin tavanomainen. ”Puiden kasvu on kiihkeimmillään kesäja heinäkuiden puolivälin tienoilla. Kohtalaisen runsaan lämpösumman ansiosta puut ovat kartuttaneet energiavarastojaan. Kuluvan kesän lämpö voi parantaa mäntyjen ja kuusten kasvua ensi vuonna. Tämän kesän helteet voivat lisätä ensi vuoden pistiäistuhoja. Kuivuudesta kärsineen Punkaharjun kuusen paksuuskasvu on aavistuksen viimevuotista alempaa. Kuivien maiden koivut tosin kokivat kovia aikoja. Tutkija Risto Jalkasen mukaan sienituhot eivät ole vaivanneet metsiä. 29.5. Kirjanpainajien uhka vähäinen Metsäntutkimuslaitoksen Antti Pouttu kertoo, että kaarnakuoriaiset iskevät parhaillaan Helena-myrskyn kaatamiin puihin lisääntymään. 200 400 600 800 1000 1200 Kesäkuussa kylmää vrk C. Lämpösummaa kertyy, kun vuorokauden keskilämpötila on yli viisi astetta. 13.6 28.6 13.7 28.7 12.8 19.8. Pohjois-Suomessa tervasroson männyntaimikoita tappava muoto leviää edelleen. ”Ennalta pelättiin, että männyn versosurma iskisi mäntyihin, mutta epidemiaa ei tullutkaan. Loppukesän ja alkusyksyn runsas lämpö nopeuttaa puiden talveentumista ja uusien kasvusilmujen muodostumista”, Jalkanen toteaa. Lämpösummaa on karttunut hieman keskimääräistä enemmän. Kuusentaimet kasvoivat tänäkin kesänä mallikkaasti Luhangassa, ennätyskasvuja ei silti tavoiteltu. Kuluvan kesän lämpö ei ole epidemiaa edistänyt, vaan se on kehittynyt vähitellen vuosikymme nien mittaan. Hän ei silti pidä tilannetta vakavana. ”Myrskyn kaatamia kuusia ei siis ole kiire korjata pois, vaan ne toimivat pyyntipuina”, selventää metsäkeskuksen metsätuhovastaava Hannu Heikkilä. 14.5. Kolea alkukesä leikkasi lämpösumman karttumista”, selvittää apulaismeteorologi Pirkko Karlsson Ilmastokeskuksesta. Hänen mukaansa puuston kasvu jää kuivuuden vuoksi vähäisemmäksi kuin runsaan lämpösumman vuoksi voisi ennustaa, koska heinäkuussa vedestä on monin paikoin ollut puutetta. ”Ennätyslukemista ollaan vielä kaukana. Juupajoella ja Tammelassa koepuut ovat kasvaneet paksuutta hieman viimevuotista paremmin. Kesäkuussa koleus jarrutti kasvua eivätkä puut pysty kirinään kasvua myöhemmin
Lupien määrä kasvoi kuitenkin eniten Savossa, missä niitä myönnettiin 2 500 – liki 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. tai anna palvelussa lupa metsätietojesi katseluun – voit voittaa upeita palkintoja! www.metsään.?/saammeko-luvan Kampanja toteutettu yhteistyössä: Asiakastuki: 029 432 409 | asiakastuki@metsakeskus.. Kuusipeuralupia myönnettiin 143 ja metsäpeuralupia 19 kappaletta. Nyt kanta on Riistakeskuksen mukaan suuressa osassa maata tavoitellulla tasolla. SAAMMEKO LUVAN. Valkohäntäpeuralupia myönnettiin 22 900, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tarkista, joko metsäsi löytyvät palvelusta www.metsään.. Hirvikantaa on kutistettu viime vuosina. Tilaa Metsään.. Saaliiksi odotetaan noin 20 000– 30 000:ta eläintä. päivä. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peuroja tammikuun loppuun saakka. Luvat vähenivät kuuden riistahoitopiirin alueella ja nousivat yhdeksällä alueella. kun suunnittelet ja toteutat metsätöitä. Kevään vasontakauden jälkeen hirviä on arvioitu olevan koko maassa noin 112 000 kappaletta. Pienistä hirvieläimistä valkohäntäpeura on yleisin. Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella metsästystä on aikaistettu, se alkaa jo 1. Hirvikanta on Riistakeskuksen mukaan suuressa osassa maata tavoitetasolla. on metsänomistajien ja metsäalan yrittäjien kohtauspaikka. Hyödynnä Metsään.. Yhdellä luvalla saa pyytää yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Metsänomistajana löydät palvelusta ehdotukset hakkuista ja hoitotöistä sekä niiden menoja tuloarviot, metsätilasi kartat, ilmakuvat ja luontokohteet, toimenpide-ehdotukset sekä oman alueesi metsäalan yrittäjät. Määrä on hieman suurempi kuin vuosi sitten, jolloin lupia saatiin 32 900 kappaletta. Metsään.. 7 METSÄLEHTI 16 • 2014 W ik ip e d ia C o m m o n s MITÄ SINUN METSÄLLESI KUULUU. Niitä on runsaimmin Lounais-Suomessa, jonne myönnettiin yli 90 prosenttia luvista. Suurin pudotus oli Keski-Suomessa, jossa määrä kutistui 17 prosenttia 2 200 lupaan. Pohjois-Savossa suurin kasvu Hirvenpyyntiluvat 2014 Alue Lupamäärä Muutos % (2014/13) Lappi 5 057 +11% Oulu 4 353 +8% Pohjanmaa 3 174 -11% Etelä-Savo 3 087 +2% Pohjois-Savo 2 504 +36% Keski-Suomi 2 227 -17% Uusimaa 1 770,5 +3% Pohjois-Karjala 1 664 +15% Kaakkois-Suomi 1 620 +4% Satakunta 1 602,5 -12% Kainuu 1 595 -14% Rannikko-Pohjanmaa 1 483 +8% Pohjois-Häme 1 356 -5% Varsinais-Suomi 1 194 -4% Etelä-Häme 841 +3% Koko maa 33 519 +2% kaa kuin viime vuonna, jolloin saalista kertyi 38 000 eläimen verran. Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina, tänä vuonna 27. Eniten lupia myönnettiin Lappiin, runsaat 5 000, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. | www.metsäkeskus.. Saalista kuten viime vuonna Riistakeskus ennakoi syksyn saalismäärän olevan samaa luokHirvilupien määrä kasvoi hieman Eniten lupia myönnettiin Lappiin, runsaat 5 000. JUSSI COLLIN Syksyn metsästyskaudelle on myönnetty yhteensä 33 500 hirvilupaa. syyskuuta.
”Jos osaa sahata, osaa myös mitata”, toteaa tutkija Lauri Haataja. Tiedot voidaan tallettaa vaikkapa Metsäkeskusten Metsään. . Kun maanmuokkauksesta tiedetään mättäiden määrä, taimia osataan hankkia juuri sopivasti. /metinfo/tietopaketit/mittaus/. Opas löytyy ilmaiseksi osoitteesta www.metla.. Hyötyä koko hoitoketjulle Omavalvonnan toivotaan johtavan entistä parempaan työnjälkeen ja säästävän työnjohtokustannuksia. Sopii myös metsänomistajalle Omavalvonta sopii hyvin myös metsänomistajille. -palveluun. / omavalvontahanke Parin hehtaarin taimikossa on hyvä mitata 5–6 koealaa. ”Tähän asti ei kuitenkaan ole ollut käytössä yleispäteviä, jokamiehen omavalvontaohjeita. ”Maanmuokkauksessa omavalvonta on osoittautunut kaikkein vaikeimmaksi, muun muassa siksi, että siinä laatua ei voi määrittää kovin tarkasti.” Sallitun vaihteluvälin sisälle mahtui 2011–2013 tehdyissä tarkastuksissa 63 prosenttia kohteista. /metinfo/metsänhoitopalvelut › www.metsakeskus.. 8 METSÄLEHTI 16 • 2014 ELIISA KALLIONIEMI M etsäntutkimuslaitos ja metsäkeskus ovat selvittäneet omavalvonnan eli työntekijän itsensä tekemän laaduntarkkailun onnistumista metsien hoidossa. Esimerkiksi taimikoissa tarkastusmittaukset osoittivat, että omavalvonta oli toiminut: 80 prosenttia kohteista mahtui sallitun vaihteluvälin sisälle. Aikaisemmin energiapuun mittaus oli järjestetty sopimusperusteisesti keskeisten alalla toimivien yhtiöiden ja edunvalvojien kesken. ”Mittauslaissa on määritelty asiat, jotka ennen mittausta on sovittava. Tavoitteena on laadukas metsänhoidon ketju, jossa kunkin työvaiheen omavalvontatiedot hyödyttävät seuraavaa. Työntekijöiden itsensä tekemä valvonta on arkipäivää jo monissa metsänhoitoyhdistyksissä ja yrityksissä, mutta sen toivotaan yleistyvän kaikessa metsänhoidossa. Tulokseen tyytymätön osapuoli voi kuitenkin edetä mittauslautakunnan ja hallinto-oikeuden kautta aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Tulos koski vuosina 2011–2013 viiden metsänhoitoyhdistyksen alueella hoidettuja taimikoita. Paras tapa välttää erimielisyyksiä on sopia asioista mahdollisimman hyvin etukäteen.” Energiapuun mittaus selkeämmäksi Uusi energiapuun mittausopas tarjoaa tietoa mittausmenetelmistä ja apua ristiriitatilanteisiin. Nyt lain myötä myös energiapuun kohdalla on mahdollista vaatia virallista mittausta mittaustulosten varmistamiseksi, mikäli yhteisymmärrystä mittausosapuolten välillä ei löydy”, Korri summaa. Ensisijaisesti ristiriidat ratkaistaan neuvottelemalla. Omavalvonta ohjeet ja -lomakkeet saatavana › maanmuokkaukseen › konekylvöön › istutukseen › taimikonhoitoon › ensiharvennukseen Maastotyöohjeet ja lomakkeet löytyvät osoitteista › www.metla.. Kestävän metsätalouden rahoituslain kohteille menetelmää on suunniteltu valtion tuen ehdoksi. Energiapuun osalta lakia alettiin soveltaa tämän vuoden alussa. Oppaasta löytyy tietoa myös mahdollisten erimielisyyksien varalle”, kertoo opasta laatimassa ollut asiantuntija Jukka Korri Työtehoseuralta. V il le K a n k a a n h u h ta. Koealat saa sijoitettua sopivasti määrävälein esimerkiksi matkapuhelimen herätyskellon avulla. Energiapuun merkityksen kasvu 2000-luvun aika loi tarpeen lakiin pohjautuville pelisäännöille, joista myös metsänomistaja hyötyy. Tänä vuonna tehdyissä tarkastuksissa tulos oli vielä vähän parempi. Omavalvonta onnistuu Metsätöiden laatua varmistava menetelmä on valmis käyttöön vaikka saman tien. Ohjeita on saatavissa netistä tai paperille painetusta oppaasta, joka ilmestyi keväällä. ”Mitä tietoisempi metsänomistaja on mittaustoimituksen kulusta, sitä vähemmän yllätyksiä matkan varrella tulee. Energiapuun mittaus otettiin ensimmäistä kertaa lainsäädännön piiriin, kun uudistunut laki puutavaran mittauksesta astui voimaan viime vuoden heinäkuussa. Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan, Metsäntutkimuslaitoksen ja Työtehoseuran päivittämä opas on suunnattu paitsi puunostajille ja -korjaajille myös metsänomistajille. Tänä vuonna päättyvän hankkeen tulokset ovat lupaavia. ”Mittaukset kannattaa aloittaa mahdollisimman alkuvaiheessa, että silmä kalibroituu oikeaan tiheyteen”, neuvoo Haataja. Tänä vuonna prosenttiosuus oli kuitenkin selvästi noussut. ”Metsänomistajan oikeusturva parani. Uudistettu opas on laadittu vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä. Taimikonhoidon ajankohdasta osataan entistä tarkemmin ennustaa ensiharvennuksen tarve ja niin edelleen. Hankkeen puitteissa sellaiset on nyt laadittu ja testattu”, Haataja sanoo. TIIA PUUKILA Mikäli energiapuun mittaus ja mittaustoimituksen kulku mietityttävät, vastaukset löytyvät vastikään uudistetusta energiapuun mittausoppaasta
uudistettu painos 8 . Kirja tarjoaa perustietouden käytännön metsäsuunnittelusta. Monikäyttö ja metsäluonnon monimuotoisuus ovat tärkeitä myös talousmetsien hoidossa ja siksi aiheet käsitellään kattavasti Metsäkoulussa. Metsästä ja metsätaloudesta selkeästi kertova kirja etenee luvuittain metsänhoidon perusteista ja kasvupaikkaluokitteluista puulajeihin ja metsänhoidon menetelmiin. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.. Asiahakemisto helpottaa kirjan käyttöä. Metsäkoulu käy niin perustietojen hankkimiseen kuin myös muistin virkistämiseen. Satu Rantala (toim.) Metsäkoulu on metsätalouden perusteiden ja oman metsänhoidon käsikirja, jokaisen metsänomistajan ajantasainen perusteos. Käytännönläheisestä kirjasta löytyvät uusimmat harvennusmallit, selkeät ohjeet raivausja moottorisahan käyttöön sekä neuvoja puukaupan ja veroilmoituksen tekoon. Puukauppaa, metsätalouden kannattavuutta, omistajanvaihdosta ja verotusta käsittelevät luvut auttavat lukijaa tekemään oikeita käytännön ratkaisuja. Metsäkoulu on ajantasainen käsikirja oman metsän hoidosta. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. Metsäkoulu on suunnattu erityisesti metsäalan perusopintoja suorittaville sekä tiedonhaluisille metsänomistajille. tai asiakaspalvelustamme, puh. 8 . uudistettu painos Metsäkoulu Hinta 48 €. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Käytännönläheinen teos kattaa koko metsänhoidon kentän aina taimikon perustamisesta päätehakkuuseen asti. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.
Alihankinnan myötä metsätöiden ostoketju pitenee. 10 METSÄLEHTI 16 • 2014 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M etsuri sytyttää tupakan heti, kun saha sammuu. Ulkomaalaiset työntekijät ovat yksi vaihtoehto. Niin metsänhoitoyhdistysten, Metsähallituksen kuin metsäyhtiöiden teettämät metsänhoitotyöt ulkoistetaan yhä useammin alihankkijayrityksille, jotka käyttävät kausityövoimana myös ulkomaalaisia työntekijöitä. Virolaismiehet työskentelevät suomalaiselle metsäpalveluyritykselle Metsä-Pirkalle. Metsänhoitotyö on kausiluontoista, joten esimerkiksi taimien istutuksessa ulkomaisten työntekijöiden määrä voi lisääntyä samaan tapaan kuin mansikkapelloilla. Yksi ratkaisu työvoiman muutokseen ovat kotimaiset metsuriyrittäjät. Hän tekee raivuutyötä yhdessä metsurikaverinsa Tiit Pärnin, 27, kanssa. Vielä vuonna 2010 alihankkijayritykset tekivät yhdistysten metsänhoitotöistä vain 20 prosenttia. ”Lähinnä työvoimapulan vuoksi metsätyöntekijöitä tulee lisää maista, joissa on totuttu tekemään ruumiillista työtä”, kertoo toiminnanjohtaja Kari Immonen Suomen metsänhoitoyhdistyksiä edustavasta Yksityismetsätalouden työnantajat ry:stä. Suomalaiset jäävät eläkkeelle Tammelalaisella työmaalla kello käy kymmentä, ja lämpötila on jo noussut elokuisena aamuna yli hellerajan. Taimia istuttamassa on kuitenkin nähty porukoita Puolasta ja Romaniasta asti. Kolme ratkaisua Metsänhoitotöihin tarvitaan uusia tekijöitä, sillä metsänhoitoyhdistysten, Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden omista metsureista suuri osa lähestyy eläkeikää. Metsäalan pitää lähivuosina pohtia, millä korvata eläkkeelle jäävät suomalaismetsurit. Metsä-Pirkalla virolaismetsureita on ollut kiireaikoina töissä enimmillään viitisenkymmentä, mutta tällä hetkellä palkkalistoille on vakiintunut 15 virolaismetsurin nimet. Hän on yksi nykyajan lentojätkistä eli työn perässä liikkuvista metsätyömiehistä. Virolainen Mihkel Kruusement, 24, näyttää hieman väsyneeltä seisoessaan raivaussahansa kanssa hämäläisellä hakkuuaukealla. Hakkuissa koneet syrjäyttivät metsurit jo 20 vuotta sitten, istutuksissa ja raivauksissa ihmistyö on vielä kannattavampaa. Metsä-Pirkankin virolaismetsurit työskentelevät itse asiassa UPM:n mailla. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan ulkoistetun metsurityön osuus nousee metsänhoitoyhdistyksissä 50 prosenttiin vuonna 2016. Toinen ratkaisu työvoimapulaan on koneiden käytön lisääminen. Autojen rekisterinumeroita otetaan myös ylös etenkin syrjäseuduilla.. Suuri osa metsuriyrityksistä on yhden kahden hengen työpalveluita, kuten maanviljelijöiden omia metsäpalveluyrityksiä. Kruusement on tullut Suomeen metsätöihin rahan vuoksi. Parhaimpina kuukausina urakkatöissä voi tienata 2 500 euroa tai jopa enemmän.” Kruusement perkaa lehtipuita pois kuusentaimien ympäriltä Tammelassa sijaitsevalla työmaalla. Jos talvella on runsaasti lunta eikä raivausta pysty tekemään, miehet ovat Suomessa touHekö hoitavat metsäsi. Esimerkiksi Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys ilmoitti vastikään irtisanovansa kaikki omat metsurinsa. Tiit Pärn ja Mihkel Kruusement raivaavat, Romero Jusson antaa ohjeet ja tarkistaa työn jäljen. ”Saan kaksi kertaa enemmän palkkaa kuin Virossa. Kruusement ja Pärn ovat Suomessa kolme viikkoa kerrallaan ja matkustavat sitten viikoksi lepäämään kotiin Viroon. Pääosa vierastyövoimasta tulee Virosta. Metsurityö ostetaan ulkoa Suomalaismetsureita edustavan työntekijäjärjestön Puuliiton arvion mukaan Suomessa työskentelee vuosittain satoja ulkomaisia metsureita. Metsänomistajat yrittävät joskus estää virolaismetsurien kulun maidensa halki. Heidän tilalleen ei useinkaan palkata uusia metsureita, sillä paksulumisten talvien lomautukset syövät ympärivuotisen metsurityön kannattavuutta ja alan hohtoa nuorten silmissä. Kolmas ratkaisu on palkata lisää työvoimaa ulkomailta
Ampiaisten pistojen turvottamien käsien tuomaa kipuun auttaa se, ettei kaksikko ole törmännyt Suomessa palkkaongelmiin. ”Homma on rankkaa, mutta Suomen luonto on kaunis. Muuten käy samoin kuin rakennusalalla, jossa huonosti rakennetut hometalot kaatuvat käsiin”, Lepola varoittaa. UPM:n teettämistä metsänhoitotöistä 60 prosenttia tehdään ulkopuolisilla metsäpalveluyrityksillä. UPM Silvestan Jukka Koivumäen mukaan rakennusalan kaltainen harmaan talouden pelko ei ole toteutunut metsätöissä, vaikka metsuritöitä on ulkoistettu yrityksille. ”Kotimaan tilanne on parempi kuin pari vuotta sitten. Hän ei silti aio olla metsätöissä eläkeikään asti. Yritykset vain häviävät ja ilmestyvät pian takaisin toisella nimellä, Lepola sanoo. › Ulkomaisten työntekijöiden kanssa oli vuonna 2010 tekemisissä joka viides metsänhoitoyhdistys. Metsäala kiinnostaa nuoria suomalaisia ja tänäkin kesänä meillä on ollut töissä hyviä tekijöitä”, Koivumäki sanoo. ”Homma on rankkaa, mutta Suomen luonto on kaunis.” Harmaa talous pelkona Virolaismetsuri Mihkel Kruusement perkaa kantahämäläistä kuusentaimikkoa. › Metsätalous työllisti noin 25 000 henkeä alkuvuonna 2013. Valvontaa ei kuitenkaan tiukenneta, sillä pienentyneisiin hoitomaksuihin ollaan tyytyväisiä. Lapsi on parin esikoinen. 11 METSÄLEHTI 16 • 2014 Puualan työntekijöitä edustavan Puuliiton puheenjohtajan Sakari Lepolan mukaan taimien istutuksen ja raivausten ulkoistaminen on lisännyt työehtorikkomusten määrää. ”Paperilla näytetään urakanantajalle, että asiat ovat kunnossa, mutta käytännössä rahaa maksetaan eri säännöillä.” Tällä hetkellä Puuliiton asettamassa saarrossa on viisi metsäpalveluyritystä, joista kaksi on suomalaisia ja kolme virolaisia. Laatuvalvontalomakkeet osataan täyttää itse”, Metsä-Pirkan virolaismetsurien työnjohtaja Romero Jusson, 31, sanoo. ”Metsänhoitotöiltä pitää vaatia laatua. Eläköityviä metsureita korvaavien suomalaisten metsuriyrittäjien ikäjakauma on myös pullistunut loppupäästä. ”Melkeinpä joka ainoasta metsäpalveluyrityksestä löytyy puutteita. Rakennusja siivousaloilla ongelmia on Kruusementin mukaa enemmän kuin metsätyömailla. Kruusement kertoo Facebookissa olevasta keskusteluryhmästä, jossa Suomessa työskentelevät virolaiset jakavat kokemuksiaan. Valtavia taimiurakoita Virolaisraivaajaakin suututtaa, jos terä osuu kiveen. Yrittäjiltä vaadittavat kriteerit ovat erittäin tarkat. Lukuja metsureista › Omia metsureita metsänhoitoyhdistyksillä 510, Metsähallituksella 444, UPM Silvestalla 130. Rakennusalan jalanjäljissä. Jusson alaisuudessa työskennelleet 19 virolaista istuttivat alkukesästä noin 700 000 tainta. UPM:n metsätyöpalveluista vastaavan UPM Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki ei usko, että taimikonhoito seuraa marjanpoiminnan jalanjälkiä vierastyövoiman käytössä. Näiden yritysten työntekijöistä taas viidennes on ulkomaalaisia, lähinnä virolaisia. Töitä täytyy painaa. Tyttöystävää tulee ikävä, mutta viidessä vuodessa eroaikaan on tottunut”, useamman vuoden ajan Suomessa töissä käynyt Kruusement sanoo. › Vuonna 2010 yhdistysten istutuksista tehtiin 8 prosenttia vierastyövoimalla. Täällä töitä tehdään viikonloputkin, sillä vapaa-aikana ei ole muutakaan tekemistä. › Yhdistysten vuoden 2010 raivauksista vain 2 prosenttia tehtiin vierastyövoimalla, mutta määrän uskotaan kolminkertaistuvan vuoteen 2016 mennessä. Jos väärinkäytöksiä tulee ilmi, toimintamallit ovat selkeitä ja työt pysäytetään”, Koivumäki sanoo. Kotona Virossa Pärniä odottaa raskaana oleva vaimo. Loppukesästä Kruusementin ja Pärnin kiusana ovat myös ampiaiset, jotka raivostuvat, kun raivaussaha sattuu sohaisemaan niiden pesää. ”Homma toimii mielestäni hyvin. Tämä voi lisätä ulkomaalaisten metsureiden määrää entisestään. Toiset eivät reagoi varoituksiin mitenkään. kokuusta marraskuuhun. Lisäksi Puuliitto päättää elokuussa, asettaako se saartoon virolaisen Balti Kvaliteet -metsäpalveluyhtiön. Vuonna 2016 ulkomaalaistyön osuuden ennakoidaan nousevan miltei 20 prosenttiin. ”Monet virolaisista ovat tehneet näitä hommia jo monta vuotta. Niistä Pärn istutti yksin 67 000 kappaletta. Metsäpalveluyritysten epäselvyydet liittyvät lähes aina palkanmaksuun. Työmaa ei ole helpoimmasta päästä, sillä lehtipuita kasvaa kuusien ympärillä tiheään ja raivausalue on täynnä monttuja. Balti Kvaliteet ei vastannut Metsälehden kommenttipyyntöön. UPM: lle töitä tehnyt metsuriyritys paransi tapansa ja sai jatkaa töitään. Lähde: Metla. Näin kävi esimerkiksi tänä kesänä Puuliiton saartolistalle joutumassa olleen suomalaisyrityksen kanssa. Kari Immosen mukaan metsänhoitoyhdistysten suomalaismetsureiden keski-ikä huitelee jo 55 ikävuoden tuntumassa, ja eläkepoistuma on melkoista. Lepolan mukaan metsäalan suuret urakanantajat ovat varsin usein tietoisia, että halvalla saadun metsurityön takana voi olla väärinkäytöksiä
Sahoilla on vastaanottoajat kuuselle ja männylle erikseen, minkä vuoksi ne hakataan sekaleimikoista usein vuorotellen. Käytäntöjä on kuitenkin vaikea muuttaa. Puolisoilla on takana yhteistä koneyrittäjyyttä kuusi vuotta. Puolisoiden korjuuketju Jari ja Sirpa Karsikas korjaavat kolmen hehtaarin leimikkoa Perniön aseman lähistöllä. Kuivan kesän aikana voitaisiin korjata enemmän, mutta käytäntöjä on vaikea muuttaa. Sirpan työnjälkeä on kiitetty. Kesällä voisi korjata enemmän Pitkäsen mukaan osa kesän parhaasta korjuuajasta jää käyttämättä, koska sahojen vastaanotot ovat kiinni. Kun puut ovat pinossa, hän haravoi kuormauspaikalta risut pois. ”Joka talvi peltojen taakse ei pääse”, metsänhoitoyhdistys Salometsän toiminnanjohtaja Olavi Pitkänen sanoo. ”Revittelyt tekevät aina häiriön. Tänä kesänä metsä on pölissyt kuivuuttaan. Kuusikoita voi harventaa, kun laittaa kunnolla havuja alle”, Jari sanoo. ”Monet paikat kestävät korjuun paremmin kesällä kuin talvella.” Sirpa Karsikas on ajanut ajokonetta kuusi vuotta ja työnjälkeä on kiitetty. ”Kaksi viikkoa lapoin puita pihalla edestakaisin kuormaan ja kuormasta pois”, Sirpa Karsikas kertoo kouluttautumisestaan. ”Mäntytukki on ollut aavistuksen kysytympi, mutta kuusta on tarjottu enemmän, ehkä kirjanpainajatuhojen vuoksi.” Aina korjattavissa olevasta kohteesta maksetaan tukille muutama euro enemmän, ja yksittäisiä isompiakin korotuksia on. Välillä voidaan käydä toisella työmaalla, mistä tulee koneiden siirtokustannuksia, mutta vielä isommat kustannukset tulisivat oksattoman pintalaudan sinistymisestä. ”Monet paikat kestävät korjuun paremmin kesällä kuin talvella.” Olosuhteet ovat opettaneet kelirikkokorjuun asiantuntijaksi eikä yhtään kohdetta ole vielä jäänyt korjaamatta. Kun sahaus taas alkaa, tukkeja tarvitaan nopeasti ja paljon. Tasainen hinta ja välillä pienet korotukset ovat puukaupalle parasta. Tukkia ei voi kesäaikana tehdä varastoon, sillä sinistymisen vuoksi mäntytukit pitää ajaa sahalle viikon kuluessa hakkuusta ja kuusikin melkein yhtä nopeasti. Molemmat tekevät itsenäistä työtä, mutta hyvällä ilmalla ja kauniilla paikalla eväät voidaan syödä yhdessä. Talvea ei aina tule ollenkaan tai se alkaa vasta tammikuussa, mutta kestää harvoin maaliskuun loppuun saakka. Vilkkaampi kaupankäynti lopahtaa pian, ja kokonaismäärät jäävät pienemmiksi.” Puunostajat ovat palanneet töihin, ja lähiviikkoina nähdään, millä hintatasolla syksyyn mennään. Kahdessa kuukaudessa ei kaikkia pehmeitä paikkoja ehditä korjaamaan. Kun Jarin kumppani jäi eläkkeelle ja Sirpan tehdastyö ei jatkunut, niin ostettiin oma ajokone ja samalla Sirpalle työpaikka. ”Yritän olla tarkka ja ajatella, että jos tämä olisi oma metsäni, niin millaiseksi sen haluaisin jäävän.” Lounais-Suomessa alkaa jo kelirikkoaika Lounais-Suomen pehmeillä mailla kelirikko alkaa aikaisin ja kestää pitkään. ”Ehkä tulee laitettua uralle enemmän havuja.” PUUKAUPPA. Korjuussa säästää kun kaiken voi hakata samaan kasaan, mikä paikkaa vähän alhaisempaa hintaa. Puunkorjuun kelirikko alkaa, kun sateet pehmittävät pellot ja peltotiet – lähikuljetuksen viimeiset metrit – joskus jo elokuun puolella. 12 METSÄLEHTI 16 • 2014 MIKKO HÄYRYNEN teksti ja kuva L ounais-Suomen parhailla viljelysseuduilla metsät ovat peltojen takana. ”Kuivana kesänä saattaa mennä mihin vain paitsi ei ihan suolle. ”Sahat pitävät huoltoseisokkinsa keskikesällä ja siihen on varmasti syynsä.” Ennen kesäseisokkia sahojen tukkikentät sahataan tyhjäksi. Odotettavissa tasainen puukauppasyksy Pitkänen uskoo, että puukauppasyksystä tulee hyvä eli tasainen. ”Energiapuun hinta on niin lähellä kuitupuuta, että monesti kaikki kuitupuu menee energiaksi”, Pitkänen sanoo. Vaikka päivät ovat pitkiä, kolmivuorotyö ei enää kiinnosta eikä palkkatyö ylipäätään. Havutus auttaa metsässä, ja lähikuljetusmatkaa voidaan jatkaa murskekuormalla
15,65 . Harvennushakkuu 47,17 . 26,74 . 23,88 . Uudistushakkuu 48,24 . 16,50 . 12,65 . 28,84 . 17,58 . 16,66 . Hankintahinnat 62,57 . 15,92 . 13,47 . 28,55 . 52,02 . Hankintahinnat 56,48 . Harvennushakkuu 47,53 . nousussa . 14,42 . 14,63 . 16,81 . 16,15 . 13 METSÄLEHTI 16 • 2014 KYMI-SAVO . 14,75 . 45,97 . EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 442 234 Etelärannikko 11 730 Pohjanmaa 9 676 Lounais-Suomi 19 541 Häme-Uusimaa 41 422 Kaakkois-Suomi 45 322 Pirkanmaa 31 877 Etelä-Savo 48 124 Etelä-Pohjanmaa 31 366 Keski-Suomi 40 731 Pohjois-Savo 40 986 Pohjois-Karjala 32 999 Kainuu 27 250 Pohjois-Pohjanmaa 42 218 Lappi 18 989 Ostomäärät viikolla 34 metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Mänty ja koivu ovat viime vuoden tasolla ja kuusikuitu on euron halvempaa. 43,60 . 41,89 . 13,69 . 14,10 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 15,13 . Uudistushakkuu 53,50 . 22,37 . Ensiharvennus 47,59 . 57,16 . 15,50 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,87 . 17,54 . 13,72 . Kesäkuun tasosta ollaan tultu alaspäin keskimäärin noin euron verran. 15,14 . SAVO-KARJALA . 17,86 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,41 . 29,06 . 46,00 . 15,10 . nousussa . 19,97 . 15,43 . 32,90 . 39,02 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–34, 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60 HANNU JAUHIAINEN Puun hintataso oli keskikesän pienoisessa laskussa. Ensiharvennus 47,55 . 14,21 . 16,13 . 28,26 . 41,06 . 19,78 . Hankintahinnat 55,85 . 31,22 . Koivutukin hinta pysyi edellisen viikon tasolla. 54,88 . Ensiharvennus 13,77 . Ensiharvennus 45,13 . 14,36 . 22,69 . 28,46 . Mäntyja koivutukin kuutiometrihinnoissa on muutamien kymmenien senttien ero, kuusitukki on halventunut noin euron. 17,85 . 24,25 . 16,72 . 37,07 . 15,18 . 18,37 . 16,21 . 21,06 . 13,26 . 47,21 . 47,48 . 16,68 . 14,00 . 14,67 . 41,37 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,22 . 12,59 . nousussa . 45,87 . LAPPI . ETELÄ-POHJANMAA . 56,56 . 17,58 . 16,00 . 15,31 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,40 . 15,15 . 40,30 . 14,05 . 29,59 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,26 . 21,69 . 26,18 . Hankintahinnat 56,22 . 55,84 . 17,84 . Kuitupuun hinnoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. 16,27 . 56,47 . 22,97 . 33,15 . 30,73 . 55,30 . 22,28 . 54,75 . nousussa . Uudistushakkuu 56,88 . Uudistushakkuu 57,49 . 21,00 . Uudistushakkuu 57,54 . 14,79 . Harvennushakkuu 47,88 . 46,43 . Mäntyja koivukuitupuun hinnat olivat kuitenkin pienessä laskussa, kuusikuitu kääntyi nousuun. 48,16 . Uudistushakkuu 55,64 . 55,17 . 16,81 . 13,29 . 17,06 . Harvennushakkuu 49,69 . 57,92 . 18,39 . Pientä laskua puun hinnoissa. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 43,93 . 27,83 . 17,08 . 14,38 . Ensiharvennus 14,29 . Hyvän alkuvuoden jälkeen viikko-ostojen määrä on lähes koko kesän jäänyt edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. 15,09 . 53,82 . 37,83 . 13,24 . 14,78 . nousussa . Viime viikolla havutukkien koko maan keskiarvohintojen lasku näytti pysähtyneen ja hinnat kääntyivät pieneen nousuun. 14,28 . 14,11 . Hankintahinnat 58,11 . nousussa . 14,69 . 55,87 . 14,76 . 19,87 . 42,16 . 26,76 . Hankintahinnat 55,77 . 16,86 . 40,52 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Ensiharvennus 46,26 . Harvennushakkuu 48,74 . 13,27 . 45,15 . 42,06 . 47,03 . 13,97 . Ensiharvennus 45,57 . 17,36 . 15,80 . 40,22 . 28,58 . 30,27 . 29,48 . 15,12 . Viime viikolla ostettiin puuta 442 000 kuutiometriä, mikä on vajaa satatuhatta kuutiota vähemmän kuin viime vuonna samalla viikolla. 55,50 . nousussa . 29,99 . 24,86 . 47,06 . 25,12 . 12,40 . 35,26 . Kuitupuulla on sama tilanne. 13,61 . 14,08 . 29,62 . 24,57 . 34,97 . 18,34 . Uudistushakkuu 56,07 . 23,22 . 55,58 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,92 . 17,23 . Harvennushakkuu 12,41 . 14,14 . 16,04 . 26,52 . Hankintahinnat 55,12 . 28,80 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,46 . 16,72 . 29,71 . Ensiharvennus 46,72 . 17,03 . 14,56 . 29,94 . KESKI-SUOMI . KAINUU-POHJANMAA . 12,46 . 42,20 . 13,24 . Kun tilannetta verrataan viime vuoden elokuuhun, ollaan melko samalla tasolla. Harvennushakkuu 45,59 . 46,25 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 14,65 . 55,89 . 53,12 . 24,14 . 44,93 . KOKO MAA . Harvennushakkuu 47,66 . 15,15 . 30,50 . 17,15 . 11,57 . 45,92 . 14,29 . 14,62 . 17,02 . 13,91 . 54,66 . 17,93 . 15,51 . nousussa . 37,38 . 15,14 . 13,09 . Uudistushakkuu 57,22 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 31–34 keskiarvo ETELÄ-SUOMI . 54,91 . 15,58 . 60,55 . 29,65 . 18,32 . 16,84 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,02 . Hankintahinnat 57,67 . 54,98
Kaikki peltometsät voivat kärsiä boorin puutoksesta peltotyypistä huolimatta. Metsitys onnistuu parhaiten kivennäismailla. Turvepelloilla ojista nostetut istutusmättäät on syytä tehdä mataliksi, ettei ojista nouse mukana huonosti maatunutta turvetta. Palleaurauksen voi suorittaa esimerkiksi tavallisella kyntöauralla ajamalla kynnökset vastakkain palteeksi, jonka päälle taimi istutetaan. Hytönen muistuttaa, että syysistutuksenkin jälkeistä taimikkoa on hoidettava huolella. “Pintakasvillisuuden hyvä torjunta lisää kasvua merkittävästi. Boorin puutos aiheuttaa muun muassa toistuvia latvanvaihtoja, ja taimen latvus pyöristyy. Peltoja metsitetään nykyisin noin 2 000 hehtaaria vuodessa. ”Tietysti hallatuhoja todennäköisesti jonakin vuonna tulee.” Turvepelto on työläs Ennen puulajin valintaa pellonmetsittäjän tulee varmistua metsitettävän pellon maalajista. Kivennäismaille palleauraus tai penkkikyntö ovat toimivia, helppoja ja halpoja ratkaisuja. Turvepellot ovat usein alavia ja hallanarkoja. Taimien maahan laitto heti viljan viljelyn jälkeen on tehokasta, sillä puiden kasvua haittaava pintakasvillisuus on vähäistä. 3 Muokkaa kivennäismaapelto kyntöauralla ja istuta taimet palteisiin. Erikoispuukokeilu kannattaa aloittaa pienellä pinta-alalla. Rehevän maaperän vuoksi pellolle istutettava puulaji on valittava tarkoin. ”Aika usein voi suositella kuusta. ”Taimisuojat nostavat metsityskustannuksia, mutta esimerkiksi visakoivun ympärille laittaisin suojan”, Hytönen sanoo. Kuusipellon ojiin jätetyt pajut voivat vähentää hallanvaaraa. Toisaalta viime vuosina on raivattu paikoin myös runsaasti uutta peltoa tai ruohomaata etenkin maidontuotantoalueille Keskija Pohjois-Pohjanmaalle sekä Pohjois-Savoon. Parhaimmillaan pelloille istutetaan Suomen nopeimmin kasvavia metsiä. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 16 • 2014 14 METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuvat M onelle metsänomistajalle on jäänyt metsän ohella perinnöksi kesannolla olevia peltolaikkuja. Lopuksi ei saa unohtaa peltopuiden lannoitusta. Kuusen taimien olisi kuitenkin hyvä olla vanhempia kuin yksivuotiaita, sillä etenkin alavilla pelloilla pienet kuusentaimet korjaa halla. Heinät uhkana Pellolle istutettavan puulajin valinnassa erikoispuut voivat olla yhtä hyvä valinta kuin kuusi. Kaiken kaikkiaan Suomessa on metsitetty noin 265 000 hehtaaria peltoa. Myyräsuoja kannattaa Pintakasvillisuuden lisäksi pellolle istutettuja taimia uhkaavat hirvet, myyrät ja jänikset. Kaksivuotias taimi selviää jo paremmin. Vinkit pellon metsitykseen. 2 Tarkista maalaji lapiolla. Peltomaa vaatii muokkauksen myös puita istutettaessa. 5 Jos pellolla kasvaa mesiangervoa, nokkosta tai maitohorsmaa, maassa on runsaasti typpeä ja metsitys on haasteellista. Peltomaa jakautuu turveja kivennäismaihin. Pellon tilalle metsää Pellon metsitys vaatii taistelua pintakasvillisuutta vastaan. Istutus heti muokkauksen jälkeen estää taimia jäämästä heinien jalkoihin. Karun rämeen tai avosuon läheisyydessä oleva paksuturpeinen pelto on huono metsityskohde. Metsitys onnistuu parhaiten kivennäismailla. Jos maisema ja muistot antavat periksi, vanhat pellot kannattaa metsittää. Parhaita metsityspaikkoja ovat hietamaapellot, joita on esimerkiksi Pohjanmaalla, Itä-Hämeessä ja Satakunnassa. Turvepeltoja on eniten Pohjanmaalla, Lapissa ja Länsi-Suomessa. Taimet on pelastettava pintakasvillisuudelta ainakin kolmen vuoden ajan.” Taimia ympäröivän kasvillisuuden poistaa parhaiten jalkatyöllä. Peltoja on metsitetty lisäksi hybridihaavalla, mutta haapa on erityisen altis hirvien, myyrien ja jänisten aiheuttamille tuhoille. Kasvu paranee usein nopeasti boorilannoituksella. ”Turvepeltojakaan ei ole syytä hylätä. ”Visakoivuviljelmä talon lähipellolla voi olla erittäin hyvä vaihtoehto. 1 Peltoa ympäröivä maasto antaa viitteitä pellon metsitysmahdollisuuksista. Boorin puutos alkaa näkyä 5–6 vuotta metsityksestä. Se ei ole kovin altis myyrätuhoille, kestää pintakasvillisuuden kilpailua paremmin kuin mänty ja koivu, eikä hirvikään sitä syö”, Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Jyrki Hytönen sanoo. Pelloille päätyy usein myös lehtikuusta. Boorin puutoksen tunnistamiseen löytyy vertailukuvia esimerkiksi Metlan verkkosivuilta. Leppääkin voi kokeilla, jos on innostusta”, Hytönen sanoo. Lehtipuut kannattaa istuttaa hirvituhoriskin vuoksi teiden varsille, talojen lähelle ja maisemakohteisiin. Töitä joutuu kuitenkin tekemään enemmän pintakasvillisuuden kanssa ja ravinteiden epätasapainoa voi joutua korvaamaan lannoituksella”, Hytönen kertoo. Taimet voi istuttaa peltoon myös syksyllä normaalin syysistutuksen tapaan. 4 Isoilla ja avojuurisilla taimilla on parhaimmat mahdollisuudet taistella peltokasveja vastaan. Heinät eivät saa syksyllä lakoutua taimien päälle
”Mäntyä voidaan kasvattaa lyhyellä kiertoajalla ja normaalia tiheämpänä kuitupuuksi. Pellon pinta-kasvillisuuden raivaus parantaa istutuspuiden kasvua vielä 20 vuoden iässäkin. Männylle liian ravinteikasta. Yksi vaihtoehdoista on kasvattaa pelloilla suosiolla kuitutai jopa energiapuuta. Peltometsät sijaitsevat usein mökkien ja talojen lähellä, joten niiden maisemallinen arvo voi olla puuntuotto-odotuksia suurempi. Suomessa tutkitut vanhimmat pellon metsitykset ovat 70-vuotiaita, ja maa poikkeaa edelleen ympäröivien metsien maaperästä. Suojaa taimet. ”Lehtoja on Suomen metsämaasta vain noin prosentin verran. Peltomaan palauttaminen takaisin lehdoiksi lisää luonnon monimuotoisuutta”, Hytönen kertoo. Pajut pois. Muun muassa lehtometsiä on raivattu aiemmin paljon pelloiksi. Kaiva kuoppa. Nykyiset suojat joko halkeavat puiden kasvaessa tai ovat biohajoavia. Mökki säilyy suojassa metsän keskellä, kun alikasvoksena kasvavat kuuset korvaavat hiljalleen pellolle istutetut puut. Yksi puunkasvatuskierto ei vielä muuta pellon kasvuolosuhteita, sillä viljelyn vaikutus näkyy maaperässä pitkään. Peltomänniköt ovat laadultaan usein hyvin huonoja. Turvepelloille on voitu aikoinaan ajaa kivennäismaata, mikä hämää maaperän tutkijaa. 15 METSÄLEHTI 16 • 2014 ”Taimet on pelastettava pintakasvillisuudelta ainakin kolmen vuoden ajan.” VALTTERI SKYTTÄ Peltojen aktiivien metsitys alkoi 1970-luvulla, joten moni peltometsä on ehtinyt jo harvennusikään ja sen ylikin. Kasvu voi tosin olla nopeaa, ja biomassaa syntyy paljon.. Vanhimmat peltometsät ovat usein rehevällä peltomaalla kieroon kasvaneita mäntyjä, joiden jalostusarvo jää vähäiseksi. Yli 20 senttimetriä syvästä testikuopasta näkee peltomaan todellisen laadun. Lehtipuiden taimet kannattaa suojata myyräsuojilla. Monimuotoinen lehto vai kuitupelto. Peltometsät voivat olla mielenkiintoisia myös muutoin kuin puhtaan metsätalouden kannalta. Miten ikääntyvä peltometsä kannattaa uusia. Mökin takana sijaitsevasta peltometsästä on hyvä aloittaa vaikka jatkuvan kasvatuksen kokeilu. Näin erityisesti silloin, kun mahdollisuudet tuottaa hyvälaatuista tukkia ovat heikot”, Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Jyrki Hytönen sanoo. Euroopassa viljelyn on todettu muuttaneen kasvupaikkoja jopa tuhannen vuoden takaa
Takana on taloudellinen ajattelu: ainakin taimien pitää olla ilmaisia. Seuraavana aamuna astia oli tyhjä. ”Myös niihin kätkeytyvään historiaan.” New Hampshiresta tuoduista terhoista kasvatetut punatammet ovat ”tammihullun” Hannu Fabritiuksen silmäteriä.. ”Rantasalmi on kuuluisa kartanopitäjä. 16 METSÄLEHTI 16 • 2014 VIERAITA PUITA OMAN METSÄN KESKELLÄ Hannu Fabritius on istutellut sadalle hehtaarilleen yhtä sun toista. ”Kokeilemaan olen kova. Maaoravat hamstraavat ne omiin jemmoihinsa.” Fabritius sai haalittua Suomeen saakka satakunta terhoa. Hän oli kerännyt metsästä astiallisen terhoja ja vienyt ne Snyderin tuttavapariskunnan ulkovarastoon odottamaan kotimatkaa. ”Ei auttanut kuin kerätä kiireellä metsästä uudet terhot. Akun Ankan maaoravien viehtymys varmistui Hannu Fabritiukselle keväällä 2011 Yhdysvaltojen New Hampshiressa. Täällä kasvaa entuudestaan luonnontammia, joita on levinnyt metsiin virkatalojen pihapiireistä.” Hannu Fabritius sanoo hullaantuneensa tammiin jo poikasena. Nyt kolme vuotta myöhemmin niistä on kovaa vauhtia varttumassa 50 punatammea. Enkä aina niin oppikirjamaisesti.” JERE MALINEN, teksti ja kuvat T iku ja Taku tykkäävät tammenterhoista. Talven jäljiltä niitä oli vaikea löytää
Myös puulajiharrastajakaverit auttavat hankinnoissa.” Jos ajankohta ei ole otollinen uudelleenistutukselle, päätyvät taimet hiekkakuoppaan valeistutukseen. Ne tuovat ilmettä yksitotiseen talousmetsään.” Vaihtokauppaa ja luonnontaimia Puiden keräilijänä Fabritiuksella on pari löyhää periaatetta. Taimien pitää olla ilmaisia tai itse kasvatettuja. Seuraavana päivänä urakan päätyttyä hän oli jo tökkimässä taimia paljastuneeseen kivennäismaahan. On douglas-, serbianja mustakuusta, siperianpihtaa ja kontortamäntyä. 41-vuotias lehtikuusikko on jo komeassa kunnossa. Pihlajasta kuullaan vielä Hannu Fabritius ei istuta metsiinsä ”yhtä sun toista” pelkäksi silmänruoaksi. ”Rapsin vain raivaussahalla oksat pois.” Talvisin tekijämies nikkaroi oman metsän erikoispuista koriste-esineitä ja tarvekaluja kansalaisopiston käsityökerhoissa. Mustaja serbiankuusi eivät pärjää talousmetsässä sekapuuna ilman ihmisen apua. Hän ottaa niitä talteen aina kun eteen sattuu, luvan kanssa toki. Omintakeinen taimisuoja heiniä, myyriä ja jäniksiä vastaan: haltex-levy. ”En kasvata erikoispuista metsiköitä. Lehtipuista tammet, visakoivut, metsäomenat ja -lehmukset ovat löytäneet kodin Fabritiuksen metsistä. Muita ostajia on etsittävä aktiivisesti.” Kotimaisista erikoispuista Fabritius epäilee visakoivun päätyvän lähitulevaisuudessa alennuskoriin. Sama kohtalo tuppaa olemaan ajourilla ja ojapenkoilla. ”Mutta kokeilemaan olen kova. Lastulevypalaset ja paperikoneen viiranriekaleet torjuvat heinittymiseltä, salaojaputket ja vanhat katiskat myyräja jänistuhoilta. Hän uskoo puukaupan muutokseen. Hiekkakuopasta syntyi siirtotaimien valekasvattamo. ”Veikkaan suorarunkoisen ja oksattoman pihlajan olevan tulevaisuuden arvopuuta. Se on kestävää ja kaunista.” Niitäkin Hannu Fabritius metsissään mielellään kasvattaa. Uudistusalat hän istuttaa valtapuille. Pihtojen ja kontortamäntyjen luonnontaimia olen niistä käynyt kaivelemassa. Enkä aina niin oppikirjamaisesti.” Hyväntuulisuutta huokuva metsänkasvattaja antaa elävän esimerkin. Sinne Fabritius kylvää myös siemenet ja terhot. Markkinoille tulee puuseppiä ja talonrakentajia, jotka tekevät muutaman rungon kauppoja.” Tähän mennessä Fabritius on myynyt metsäyhtiöille vain yhden kontortamäntyharvennuksen kuiduksi. Suorarunkoinen ja oksaton pihlaja on tulevaisuuden puuseppäpuu, ennustaa Hannu Fabritius. ”Minulla on luontainen taipumus taimettaa aukkopaikat melko sukkelaan”, Fabritius nauraa. ”Työmatkan on oltava lyhyt. Taustalla on ajatus myös taloudellisesta hyvästä. Purkitus, kasvatus ja koulinta tapahtuvat taimipöydällä kotitalon portaiden vieressä. Silloin työt tulee tehtyä ajallaan.” Metsiinsä asti päätyneitä taimia hän varjelee miehen mittaan asti. ”Firmat keskittyvät jatkossakin kuuseen, mäntyyn ja koivuun. Energiayhtiö kaivoi kaapelin yhdelle hänen Rantasalmen kirkonkylän kupeessa sijaitsevista metsäpalstoistaan. Edes mielikuvitus ei näytä olleen kattona, kun Fabritius esittelee suojausmenetelmiä. ”Esimerkiksi metsäyhtiöillä on vanhoja kokeilumetsiköitä. Metsäomenapuu saa kasvaa rauhassa taajamametsikössä Rantasalmen kirkonkylän maisemissa. Hän kasvattaa sataa metsähehtaariaan taloudellisin tavoittein ja modernein metsänhoito-ohjein. 17 METSÄLEHTI 16 • 2014 ”Pelle Peloton” Hannu Fabritius myöntää auliisti olevansa monessa kohtaa ”vääräuskoinen” ja pellepelottomuuteen taipuvainen metsänomistaja. Sitä kasvatetaan jo aivan liikaa, jotta kiinnostus ja arvo säilyisivät. ”Istutuspaikat ovat sellaisia, että taimet eivät pärjää ilman hyvää huolenpitoa.” Fabritiuksen voikin tavata kesällä viikoittain puidenalkujensa parista. Tänä syksynä oksat notkuvat marjoja.. Pienaukkoihin valikoituu useimmiten puuksi joku Suomessa hieman harvinaisempi laji. Minulle kelpaavat pelkät puuryhmätkin, jopa yksittäispuut. ”Erikoispuulajien suosio kasvaa
Pettynein katsein se seuraa, kun Mokan kaulaan pujotetaan gps-tutka. Hyvä metsästyskoira on laajahakuinen, sisukas ja hyvävainuinen. Kolme karjalankarhukoiraa ulisee korviahuumaavasti. Oranssi metsästysliivi ja kivääri olalla viestittävät, että nyt päästään hirvimetsälle. Alle nelikuinen Viri ilmaisee sekin haukahdellen halunsa lähteä mukaan. Pirinen seuraa Mokan reittiä gps-tutkasta. Runsaat kymmenen vuotta karhukoirien kanssa hirvimetsällä ovat opettaneet jyväskyläläiselle metsänomistajalle paljon. Mietimme tarkkaan, paljonko ja mitä ammumme. Välillä se pysähtyy ojaan jäähdyttelemään. Vaikka hirvestys alkaa vasta syyskuun lopussa, Pirinen aloittaa koirien kuntouttamisen tulevaa jahtikautta varten hyvissä ajoin. 18 METSÄLEHTI 16 • 2014 METSÄNOMISTAJA Joutsa TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat O makotitalon pihalla Joutsan Rutalahdessa raikaa haukku. ”Käytämme metsästyslupia kannan mukaan. Metsästysreissulla koira kävelee jopa 40–50 kilometriä päivässä. Hirvikannan laskusta kertovat myös vähäiset hirvituhot ja lupamäärät. Mikäli hirviä on viimevuotista enemmän, kaikki luvat käytetään ja tarvittaessa turvaudutaan vielä niin sanottuihin pankkilupiin. Tarkoituksena oli, että hirvikantaa saadaan pienennettyä ja näin on käynyt. Samalla muotoutuu arvio paikallisesta hirvikannasta. elokuuta, kun ne saa päästää irti. la katsoo anovasti ja luimistaa korviaan. Todellinen kunnonnostatus alkaa 20. Yhdeksänvuotias konkari HilHirven jäljillä Kukaan ei ole koiramies syntyessään. Nyt kanta on saatu aika hyvälle tasolle ja tavoitteena olisi, että se siinä myös pysyisi”, Pirinen sanoo.. Metsälenkeillä sekä emännän että koirien mieli pysyy vireänä ja kunto karttuu. Parhaimmillaan pari vuotta sitten Pirisen hirviporukalla oli käytettävissään kolmetoista hirvilupaa, nyt vain viisi. Juuri sellainen Annamari Pirisen kaksivuotiaasta Mokasta on kehittymässä. Kaksivuotias Moka hyppii tasajalkaa nähdessään emäntänsä Annamari Pirisen lähestyvän aitausta. Vielä muutaman päivän koirat joutuvat haistelemaan mättäitä kytkettynä. Paikallisen riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa vaikuttava Pirinen odottaa mielenkiinnolla tulevaa metsästyskautta
metsakirjakauppa.. Taito on kehittynyt kokemuksen kautta. Kirja sisältää myös kaikkien Suomeen tuotujen moottorisahojen tiedot. Viimeisimpiä ostoksia olivat äidin kotitila sekä oma synnyintila metsineen. Karjalankarhukoirien alkukantaisuus, älykkyys ja inhimilliset piirteet kiehtovat Piristä. Onneksi metsästysporukkamme on hyvin pitkäjänteinen ja avarakatseinen”, Pirinen sanoo. Vielä puolitoista kuukautta ennen synnytystä hän könysi hirvimetsälle. ”Otin lastenhoitajan ja olin itse seitsemän viikkoa lyhyen viikatteen kanssa heinäämässä. Kun ymmärrys löytyy, karjalankarhukoira on yhteistyökumppani parhaimmillaan. Hirven jäljet löytyvät muutamissa minuuteissa. Se on aina hyvin sykähdyttävä hetki, kun hirvihaukku alkaa.” Hillasta ja Pirisestä on tullut erottamaton parivaljakko. on mukana Suomen pystykorvajärjestön karhukoirajaostossa ja Keski-Suomen Puna-mustat -pystykorvayhdistyksessä. tai asiakaspalvelustamme puh. Perheen voimin metsälle Nyt Pirinen on liikkunut koirien kanssa metsällä runsaat kymmenen vuotta ja harrastus on vienyt mennessään. Siitä alkoi todellinen harjoittelu, jossa tukena oli isältä jäänyt käyttökokeissa menestynyt karjalankarhukoira Uuno. Aviopari raivaa, istuttaa ja heinää. Mäntyjen alla kasvavat pihlajat ja koivut tarjoavat suojaisan paikan levähtää. Se oli aika töpellystä alussa, täytyy myöntää. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.. Nykyisin perheen lapset, kahdeksanvuotias Vilja ja pian viisivuotias Otso, pääsevät mukaan hirvipassiin isänsä kanssa. Mutta hei, raskauskilot lähtivät, kunto kasvoi ja homma tuli melkein tehtyä”, Pirinen nauraa.. Tähän asti yhteistyö on rajoittunut hirvestykseen, mutta karhunkaatokin olisi haaveena, jos työkiireet antavat myöten. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Raivaussahan kanssa pöpelikköön ei voinut mennä, sillä taimia oli mahdoton löytää kasvillisuuden joukosta. Moottorisaha – sata vuotta Suomessa Tämä kirja kertoo moottorisahojen vaiheikkaan historian Suomessa ensimmäisestä sahan pärähdyksestä aina tähän päivään. Näin kävi pakettipellolle istutetun epäonnisen kuusikon kanssa. Muutamia vuosia sitten Pirinen osti tilan UPM:ltä, ja nyt sieltä lähdetään metsälle. Rotua on osattava lukea enemmän kuin muita hirvikoiria. Aina apua ei kuitenkaan saa. Lopulta hän tormistautui. Nähtyään mäen harjalla emän ja vasan Pirinen nimesi paikan Hirvikummuksi. Keväällä harvennettu 55-vuotias metsikkö on hirvien mieleen. Vastapainona tykkäämme tehdä metsätöitä, ja tietysti metsät ovat myös sijoitus”, Pirinen kertoo. Moka kiskoo innokkaana remmin päässä. Kirja nostaa esiin sata merkittävintä Suomessa käytössä ollutta sahamallia. Toisen lapsen synnyttyä metsästyskausi piti malttaa pysyä kotona, mutta onneksi radiopuhelimen välityksellä saattoi seurata jahtia ja antaa ohjeita. Pirinen puolestaan liikkuu koirien matkassa. Viime vuonna Pirinen ampui Hillalle kaksi hirveä. Kumpikin tietää, mitä toinen tekee. Vaikka budjetti tuplaantui, metsästäjä on hankintaansa enemmän kuin tyytyväinen. Runsaasti kuvitettu teos on tehty yhteistyössä Suomen metsämuseo Luston kanssa. Käytännön työ opettaa tekijäänsä, ja tarvittaessa ohjeita katsotaan kirjoista. Moka on sekin hyvä metsästyskoira, mutta vielä välillä pentumainen. Välillä hätiin kutsutaan ulkopuolinen, sillä työläisen vapaa-aika ei riitä selättämään kaikkia metsänhoitotöitä. Kun jahtiviikonloppu jäi opiskeluaikoina väliin, Pirinen soitti sunnuntai-iltana kotiin ja tiedusteli, tuliko kaatoja, kuka ampui ja missä. Ajan kanssa siitäkin kehittyy todellinen metsästyskaveri. Mukana on myös tarinaa sahojen valmistajista, maahantuojista ja tietenkin käyttäjistä. ”Koiran kanssa metsästyksessä kiehtoo vapaus. Hänen isänsä Erkki Pirinen oli kova metsämies ja veti paikallista hirviporukkaa. Metsä on Piriselle tuttu jo lapsuudesta. Isältä vuonna 2004 jääneistä perintömetsistä perustettiin yhtymät. 44-vuotiaan metsänomistajan syksyt ovat nuoresta pitäen kuluneet hirvijahdissa. Pääsen kulkemaan metsässä ja näen, miten koira toimii ja löytää hirven. ”Olemme molemmat sisätöissä. Tälläkin kertaa Moka muuttuu rauhattomaksi ja Pirinen kiristää otettaan hihnasta. Hoitovapaalla ollut Pirinen yritti saada palkollista alalle hommiin, mutta turhaan. Edes raskaus ei saanut jättämään jahtia väliin. Alku opettelua Pirinen suuntaa kotitalon takana kasvavaan männikköön. Kahteen kertaan myyrien syömä ja täydennysistutettu taimikko uhkasi auttamatta hävitä taistelun horsmille ja heinille. ”Kyllä siinä aikamoinen opettelu oli. Juuri se tuo mukavaa haastetta. Metsätöistä vaihtelua Samoihin aikoihin, kun Pirinen harjoitteli koiramiehen roolia, hänestä tuli metsänomistaja. Pirinen hankki kivääriin äänenvaimentimen, ettei vatsassa oleva lapsi olisi häiriintynyt. Ennen se oli mieluisa leikkipaikka. 19 METSÄLEHTI 16 • 2014 Näitä ylimääräisiä lupia myönnetään, mikäli jahtikaudella välilaskennassa huomataan alueellisia tihentymiä hirvikannassa ja jo myönnetyt hirvenkaatoluvat on alueella käytetty. Metsästyksen lisäksi hän ”Se on aina sykähdyttävä hetki, kun hirvihaukku alkaa.” Uutuu s Uutuu s Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. Isän sairastuttua vakavasti tytär hankki keväällä 2003 metsästyskortin ja otti syksyn tultua isänsä paikan hirviporukassa. Nykyään hän on ostanut maat itselleen ja hankkinut miehensä kanssa lisää metsää Joutsasta sekä nykyisestä kotikaupungista Jyväskylästä. Hinta 39 € Mikko Riikilä Til Pirisen ”koirahotelli” valmistui vuosi sitten. Into tarttui tyttäreenkin, joka lyöttäytyi isänsä matkaan heti, kun jaksoi pysytellä tämän perässä. Pirinen omisti metsää alkuun siskonsa ja äitinsä kanssa
Hän uskoo, että talousmetsien tilaa voi parantaa parhaiten eräänlaisella täsmäsuojelulla. Kriteerien avulla varmistetaan alkuperäiskansan oikeuksien kunnioittaminen pohjoisen puuntuotannossa. Työssä saamelaisasiat tulevat vastaan muun muassa metsäserti. ”Onnistun työssäni hyvin silloin, kun pystyn edistämään luonnon tilaa ja samalla teollisuuden toimintaa. Metsähallitus ja saamelaiset kiistelivät pohjoisen hakkuista 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan muun muassa Inarissa. ”Metsäyhtiöt eivät ajattele, että Metson kaltainen suojeluohjelma olisi uhka puunsaannille.” Vihreä pääkaupunki Musta päätyi metsäalalle kymmenen vuotta sitten, koska ajatteli metsän parista löytyvän hyvin töitä. Hän ei ole itse metsänomistaja eikä suvussa ole aiempia metsänhoitajia, mutta ympäristö ja luonto ovat kiinnostaneet aina. Luontoarvojen edistämisestä on kyse myös työssäni.” Metsäteollisuus hyödyntää uusiutuvaa ja kierrätettävää luonnonvaraa. Puulle annettava serti. Hakkuuseen päätyvissä metsissäkin ajatellaan luonnon etua. Elinympäristöjen ennallistaminen on yksi esimerkki Suomeen ulkomailta tulevista tavoitteista.” Sertifikaatti todistaa alkuperän Mustan mukaan metsäserti. Sellaista yritystoimintaa on luontoihmisenkin helppo tukea. 20 METSÄLEHTI 16 • 2014 VALTTERI SKYTTÄ, teksti KIMMO BRANDT, kuva S uomessa elää sitkeästi ajatus, että luonnonsuojelu ja puuntuotanto eivät sovi samojen hehtaarien sisään. Lapin luonto Helsingissä Luonnon monimuotoisuutta voi suojella myös puuntuotantoon tarkoitetuissa metsissä, sanoo metsäteollisuuden metsäasiantuntija Inka Musta. Lainsäädäntö ja hyvän metsänhoidon suositukset ovat serti. Metsäteollisuuden leivissä työskentelevä metsäasiantuntija saa itse erilaista näkokulmaa metsiin retkeillessään kotiseudun erämaissa Inarissa.. ”Pidän itseäni luontoihmisenä. Metsäasiantuntijan mielestä serti. Vaikka metsäteollisuusyritykset keskittyvät talousmetsien ympäristöasioihin, tärkeiden metsäkohteiden rauhoittamista ei suljeta pois laskuista. oinnin kehittäminen on iso asia luonnon kannalta niin maailmalla kuin meillä. 29-vuotias Musta aloitti suomalaisten metsäyritysten etua valvovan Metsäteollisuus ry:n palveluksessa toukokuussa. ”On tärkeää, että luonnon monimuotoisuutta suojellaan myös talousmetsissä, sillä talousmetsiä on suurin osa Suomen metsistä”, Musta muistuttaa. ”Nytkin on hillaa poimittu pakkanen täyteen”, metsäasiantuntija kertoo. Musta on myös saamelainen. Inka Musta on tällä hetkellä kotiutunut Etelä-Espooseen. Metsäteollisuus ry:n uusi metsäasiantuntija Inka Musta on asiasta eri mieltä. kaattien ohella tärkeitä ohjenuoria monimuotoisuuden suojelemiseen. Alue on hänen mukaansa vehreää ja lähellä on hyviä lenkkimaastoja. oitujen metsien suuri osuus todella vaikuttaa Suomen luontoon. Metsänhoitajaksi opiskellut nainen tietää, miltä Suomen metsät näyttävät niin pohjoisessa kuin etelässä. Tie voi Mustan mukaan käydä joskus takaisin Inariin. Hän on nuori nainen ja luontoihminen, joka on teollisuuden leivissä. ”Takavuosina on ollut puukon. ointijärjestelmien sosiaalisten kriteerien kautta. ”Onnistun työssäni hyvin silloin, kun pystyn edistämään luonnon tilaa ja samalla teollisuuden toimintaa.” Talousmetsien luontoarvojen vaaliminen ei ole Inka Mustan mielestä mustavalkoinen asia. Työn alla ovat muun muassa kansainväliset luonnon monimuotoisuuteen liittyvät sopimukset ja niiden soveltaminen Suomen metsissä. ikteja, mutta nyt on rauhallista”, Musta arvioi saamelaisalueiden metsienkäyttötilannetta. ” Pois mustavalkoisuudesta Inarista kotoisin oleva Musta on sopiva ihminen tuomaan luontoasioita koskevaan mustavalkoiseen keskusteluun lisää väriä. Serti. kaatti todistaa, että puu on peräisin kestävien periaatteiden mukaan hoidetuista metsistä. Metsäteollisuus ry tukee Metso-ohjelmaa eli metsien monimuotoisuuden vapaaehtoista suojelua. Helsinki on vihreä kaupunki, mutta pohjoinen ei hevillä lähde ihmisestä. kaatit ovat yksi osa metsäluonnon monimuotoisuuteen liittyvää kokonaisuutta, josta Musta vastaa yhdessä työparinsa kanssa. Metsien monimuotoisuutta lisäävät tuoreen metsäasiantuntijan mukaan esimerkiksi vanhojen lehtipuiden säästäminen, kulotus ja lahopuun määrän kasvu. Lapissa voi vaikka kalastella Muddusjärvellä, retkeillä Lemmenjoen kansallispuistossa tai marjastaa soilla. ”Maailmalta tulee vaatimuksia ja odotuksia, joita täytämme täällä parhaamme mukaan
Lähetä kuva ja kertomus postitse osoitteeseen ”Kesäkilpailu”, Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Uloin kiinnitysmutteri saattaa osua pisimpiä rankoja pilkkoessa puun päähän, jolloin puu ei halkea. Linkkukirves on selvästi hitaampi kuin tavallinen kirves, mutta toki nopeampi kuin halpa hydraulihalkoja. Sopiva kertomuksen pituus on korkeintaan yksi konekirjoitusliuska eli noin 3 000 merkkiä. Kirvestä hitaampi Laitteen alaosan porrastuksesta valitaan puulle pituuden mukaan sopiva tukipaikka. Kiinnityskorkeuden voi valita mieleisekseen. syyskuuta. Linkkukirves sopii vain saunatai takkapuiden pilkkomiseen, sillä sopiva puun pituus on 34–38 senttiä. Oksattomat, alle kymmensenttiset koivupuut halkesivat sillä vaivatta. Alle kymmensenttinen leppäpuu olisi luultavasti tuotteliain halkaistava. Laitteen terä on kiinnitetty pulteilla näppärästi vipuvarteen. Saatko sen vielä käyntiin. Mäntyja kuusi olivat hieman hankalampia. KOKEILTUA te toimi hyvin. Onnea kilpailuun! KERRO SAHASTASI KESÄKILPAI LU HANNU JAUHIAINEN, teksti RIIKKA JAUHIAINEN, kuva Tuoreella suomalaiskeksinnöllä linkkukirveellä ei lyödä, vaan halkaistaan puu varren vipuvoimaa hyväksi käyttäen. Sen käyttäminen onnistuu tottumattomaltakin. Lähetä meille kuva ja lyhyt kertomus vanhasta sahastasi. Parhaat kuvat ja kertomukset julkaisemme lokakuun Metsälehti Makasiinissa. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Käyttäjän käsivoimat tosin ratkaisevat sen, miten sitkeän puun onnistuu pilkkomaan. Laite on turvallinen, koska sillä ei voi iskeä jalkaan tai käteen, kuten äkkinäiselle tavallisen kirveen käyttäjälle joskus käy. Palkintona on Mikko Riikilän Moottorisaha – sata vuotta Suomessa. Paksuuden suhteen sopivia pilkottavia ovat alle 5–8-senttiset puut. Kun laite on vyötärön tasalla, vipuvarren kääntöön voi käyttää oman vartalonsa painoa. Kilpailuaika päättyy 5. Mistä se on peräisin. Metsälehden kokeilussa laiSaunaklapit halki linkkukirveellä Uutuuskeksintö sopii pienten puiden pilkkomiseen. Linkkukirves on sinällään laadukkaan oloinen, mutta pieni jatkokehittely olisi vielä paikallaan. Käyttäjän käsivoimat ratkaisevat, kuinka sitkeän puun linkkukirveellä saa halki.. Jos puu on vähänkään ylipituinen, se jää vinoon ja luistaa terän alta pois eikä sitä saa halki. Minkälainen saha oli käyttää. Linkkukirves › Paino 5,5 kg › Pituus 95 cm › Hinta 99,20 euroa › Valmistaja Houseman › Myynti www.rakentaja.. Linkkukirvestä valmistaa heinolalainen Houseman Oy. 21 METSÄLEHTI 16 • 2014 Tuotteen pitää luonnollisesti olla yksinkertaisesti tehty, jotta sen tuotantokustannukset saadaan pidettyä kurissa – vajaan sadan euron hinta on nyt kohtuullinen. Linkkukirves kiinnitetään seinään tai puuhun kahdella ruuvimutterilla. Portaat ovat aavistuksen kapeita, ainakin alimmainen porras saisi olla pidempi, jotta puu pysyisi siinä paremmin. Linkkukirveen hankkimista voi harkita, jos puiden pilkkominen kirveellä ei jostain syystä onnistu. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme viisi kirjaa. Voit lähettää myös sähköpostia osoitteeseen makasiini@metsalehti.?. Paksuoksaisia tai mutkaisia puita kirveellä ei saanut halki. T ämänkertaisen kesäkilpailun aiheena ovat vanhat moottorisahat. Kun hankkii lisää kiinnitysruuveja, kirveelle voi viritellä useampia käyttöpaikkoja ja sen sijaintia on helppo vaihtaa
Tarvittaessa osaan rakennusta voidaan käyttää puisia liimapalkkeja. Myös osa tehtaan laitteista on Woodpoliksen, osa puolestaan on hankittu itse. Virta päätyi kotiseudulleen Kuhmoon toimittuaan pitkään Kuhmo Oy:n sahan vientitehtävissä Lontoossa sekä vietettyään sen jälkeen pari sapattivuotta. ”Tuotanto saadaan täyteen käyntiin yhdessä vuorossa loppuvuoden aikana.” Toimitusjohtaja Juha Virta ja operatiivinen johtaja Jyrki Moilanen esittelevät lujuustestiin menevää clt-levyn kappaletta. Virran mukaan clt-levy on erinomainen rakennusmateriaali, jota on Keski-Euroopassa käytetty jo pitkään. ”Tuotanto saadaan täyteen käyntiin yhdessä vuorossa loppuvuoden aikana”, Virta arvioi. Virta on myös yksi Clt-levyjen tuotanto alkoi Kuhmossa Ristiinliimatuilla puulevyillä on hyvä kysyntä kasvavilla puurakentamisen markkinoilla. Ensimmäiset clt-levyt on saatu valmiiksi, ja niistä leikataan osia VTT:n lujuustutkimuksia varten. Raaka-aine tulee pääosin läheiseltä Kuhmon sahalta. Levyt sopivat rakentamiseen ”Clt-levyille on hyvät markkinat. 22 METSÄLEHTI 16 • 2014 HANNU JAUHIAINEN, teksti HANNU HUTTU, kuvat C rosslam Kuhmon toimitusjohtaja, omistaja ja perustaja Juha Virta kiertelee tyytyväisenä tehdasrakennusta. Tehdas sijaitsee Kuhmon kaupungin omistaman Woodpoliksen tiloissa. Tuotantoa käynnistellään pikku hiljaa, ja lähiviikkoina voidaan tuottaa levyjä jo sellaisiin käyttötarkoituksiin, joissa ei tarvita lujuusluokitusta. Crosslam työllistää vuoden lopulla 12 henkilöä. Tunnetuin on luontokeskus Haltia. Materiaali on hyvää, sillä kainuulainen havupuu on tunnetusti lujarakenteista. Clt-levyistä saadaan rakennus pystyyn nopeasti, koska osat voidaan valmistaa pitkälle jo talotehtaan sisätiloissa. Suomessa rajoitteena ovat aikaisemmin olleet rakennusmääräykset sekä tarjonnan puute. Levyillä saadaan tiivis ja jäykkä rakenne. ”Periaatteessa on mahdollista käyttää esimerkiksi pintamateriaalina myös muita puulajeja tai kosteiden tilojen seinissä jopa lasikuitua.” Kymmenys riittää Yhdessä vuorossa tehdas pystyy tuottamaan noin 10 000 kuutiometriä clt-levyjä. Myös kerrostaloja on jo rakenteilla. Nyt clt-levyistä on jo tehty muutamia rakennuksia, joihin mate riaali on tullut Stora Enson Itävallan tehtailta. Kuhmo Oy:n omistajista. Puu on ympäristöystävällinen materiaali, ja toisaalta rakennusten sisäilmaongelmiin pitää löytää ratkaisuja”, Virta kertoo. Virran mielestä clt-levy on puupuolen suurin keksintö sitten liimapalkin. Levyjä saa nyt myös kotimaasta. Tavoitteena on päästä ensi vuonna kolmeen vuoroon, jolloin Crosslamin toimitusjohtaja Juha Virta uskoo, että clt-levy tulee yleistymään rakennusmateriaalina.. Levyjen raaka-aineena käytetään lujuuslajiteltua kuusta ja mäntyä
23 METSÄLEHTI 16 • 2014 UUTINE N VUONN A 1979 EERO SALA Aiempana tässä lehdessä pohditaan, ketkä suomalaismetsiä tulevaisuudessa hoitavat. Toimistosihteeriin ei yhdistys rahaa tuhlannut, vaikka noin puolet maakunnan yhdistyksistä oli sellaisen jo hankkinut. Levyt muodostavat kantavan rakenteen, joten mitään erillisiä kannatintolppia ei tarvita. ”Kun maailma muuttuu, pitää metsänhoitoyhdistyksen pystyä muuttumaan mukana”, yhdistyksen isäntä Matti Jokioinen totesi. Kuhmon valmistamat clt-levyt voivat olla enintään 12 metriä pitkiä ja 3,15 metriä leveitä. Päälle asetetaan vastaavasti toinen ja kolmas kerros. Näkyville tuleva pinta voidaan hioa. Tuote on periaatteessa kuin vaneria, mutta kerrokset rakennetaan höylätystä sahatavarasta viilun sijaan. Tässä lehdessä kerromme myös, kuinka 32-renkaiset superrekat ovat aloittamassa liikennöinnin Suomen maanteillä. Kysymys oli ajankohtainen myös 35 vuotta sitten, jolloin maataloudesta toimeentulonsa saaneiden joukko oli huvennut puoleen parinkymmenen vuoden takaisesta. Sen jälkeen clt-levy puristetaan kuivumaan. Junan osuus on noussut lähes neljännekseen ja uiton merkitys laskenut marginaaliseksi. Metsänhoito ammattilaisille Ristiinliimattua lankkua Clt-levyt (Cross-laminated timber) ovat rakennuselementtejä, jotka valmistetaan mittatilaustyönä loppukäyttäjälle. Levyyn tehdään tarvittavat läpiviennit sekä ikkunaja oviaukot. Sen jälkeen lankkurivi viedään puristimeen ja liimoitetaan. Sahatavaraa tähän tarvittaisiin noin 40 000 kuutiometriä, mihin puolestaan tarvittaisiin noin 90 000 kuutiometriä sahatukkeja. tuotanto olisi 30 000 kuutiometriä. Metsälehti kävi tutustumassa 50-vuotiaaseen yhdistykseen, jonka palveluksessa oli metsäneuvoja ja kaksi vakinaista metsuria. Kumipyörät olivat kaapanneet enemmistön puunkuljetuksista jo vuonna 1979, Metsälehti uutisoi tuolloin. Levyistä voidaan myös koota esimeriksi valmiita hotellihuoneita. Satakuntalainen Lavian metsänhoitoyhdistys oli valmis vastaamaan huutoon. Clt-levyn varaan voidaan talotehtaalla rakentaa kokonainen ulkotai sisäseinä asennusvalmiiksi.. ”Uittoa ja rautatiekuljetusta edeltää kuitenkin aina suhteellisen kallis alkukuljetus, joka nostaa kokonaiskustannuksia. Noin neljännes puusta kulki uittaen ja loput viitisentoista prosenttia junalla. Lankkuja jatketaan tarvittaessa sormijatkoksilla. Samaan aikaan yksityismetsien omistus oli muuttumassa – selvityksen mukaan jo joka kolmas eteläsuomalainen metsänomistaja oli 70-luvun lopulla joku muu kuin maanviljelijä. Sen jälkeen tuote lähtee jatkojalostajalle, joka voi olla esimerkiksi talotehdas. Puristimesta tullut levyaihio työstetään asiakkaan haluamalla tavalla. Kainuustakin Virta löytää potentaalisia lähiajan rakennuskohteita: Kuhmoon pitää rakentaa uusi koulu ja Kajaaniin sairaala. Paksuus voi vaihdella 6–35 sentin välillä. Tehtaille tulleesta puutavarasta jo 60 prosenttia kuljetettiin autoilla. Levyt valmistetaan ristiinliimaamalla höylättyjä lankkuja. Kun liimatut lamellikerrokset asettuvat ristikkäin, saadaan painoonsa verrattuna erittäin kestävä ja luja materiaali. Levy työstetään liimauksen jälkeen asiakkaan toiveiden mukaan. Sen sijaan toinen työnjohtaja oli aikomus palkata syksyllä. Vertailun vuoksi, nykyään kolme neljännestä puutavarasta kulkee autoilla. Tämä on haaste metsänhoitoyhdistyksille”, Metsälehti kirjoitti vuonna 1979. Tuotantolinjalla tehdään valmiiksi kunkin levyn tarvitsema materiaali. ”Jos Crosslam saa Suomen kasvavien puutalomarkkinoiden materiaalitoimituksista noin 10 prosentin osuuden, niin se riittää”, Virta arvioi. Clt-levyistä voidaan tehdä kokonaisia ulkotai sisäseiniä. Clt-levy koostuu ristikkäin liimatuista lamelleista, joiden paksuus voi vaihdella. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Yhden viisikerroksisen puukerrostalon rakentamiseen menee levyjä noin 500 kuutiometriä. Tämä tekee autokuljetuksen lyhyillä matkoilla edullisemmaksi”, Metsälehti kirjoitti. Levyistä voidaan myös tehdä lattioita. ”Jo nämä muutokset aiheuttavat sen, että yksityismetsien työt on suoritettava suureksi osaksi vieraalla työvoimalla. Talotehdas voi rakentaa seinäelementin asennusvalmiiksi
24 METSÄLEHTI 16 • 2014 HANNU ESKONEN teksti ja kuva M eripihka on kaunista. Sopivien syysmyrskyjen jälkeen Itämeren aallot nostavat meripihkaa dyynirannikolle ja tuhannet innokkaat haravoivat rantoja. Meripihkan lääkekäyttö on jo siirtynyt historiaan. Kuuluisin meripihka-alue on Itämeren etelärannikon ja Pohjanmeren välinen meripihkaprovinssi, eritoten Puolan Gdanskin lahden seudut ja Venäjän Kaliningrad. Kun meripihkaa hankasi kuivalla villavaatteella, se muuttui magneettiseksi. Sähköisten ja magneettisten voimien lisäksi meripihkassa on meripihkahappoa, jonka parantaviin kykyihin uskottiin lujasti. Fossiilisten mikrobien avulla kenties löydetään apukeinoja antibiooteille vastuskuskykyisten bakteeritautien hoitoon. Koruiksi sopivia meripihkakappaleita sitä vastoin etsitään kaikkialta maailmasta. Sana juontuu suoraan kreikankielisestä meripihkaa tarkoittavasta sanasta elektron. ”Meripihkahelmien uskottiin auttavan vauvojen hampaiden puhkeamisen kipuihin.” Meripihkan kappaleet näyttävät maasta löydettäessä ruskeilta, keltaisilta ja joskus jopa sinisiltä pikkukiviltä. Auringonjumalan pojan pihkaisia kyyneleitä Meripihka tunnetaan korujen raaka-aineena, mutta siitä on ollut moneen muuhunkin. Myös kreikkalaisille ja roomalaisille meripihka oli tuttu korujen raaka-aine. Myös poltossa syntyvät savukaasut auttoivat moniin vaivoihin. Lääke moneen vaivaan Keski-Euroopassa pikkulapsille annettiin usein lahjaksi meripihkahelmet, joiden uskottiin auttavan hampaiden puhkeamisen kipuihin. Itämeren rannoilta peräisin olevia meripihkakoruja on löytynyt niin muinaisten Egyptin faaraoiden haudoista kuin Kiinan palatseista. Kaunis meripihkakoru saattoi maksaa enemmän kuin nuori työkykyinen orja. Oikeasti meripihka on muinaisten havupuiden kivettynyttä pihkaa. Thales Miletolainen tutki meripihkaa tarkemmin 500-luvulla eKr. Elisabet I:n henkilääkäri William Gilbert jatkoi 1500-luvulla näitä meripihkakokeita ja otti käyttöön elektrisiteetti-sanan, jolla tarkoitettiin sähköä. Korukäytön ohella meripihkan lääkekäyttö oli yleistä vielä 1800-luvun lopulle asti. Suurin osa meripihkasta on 30–90 miljoonaa vuotta vanhaa. Se tarttui kiinni tahmeaan pihkaan, kuoli, ja peittyi pihkapisaran sisään. Jokaisen syysmyrskyn jälkeen Kaliningradin ja Gdanskin lahden rantahietikot täyttyvät onnenonkijoista. Suomenkin rannikoille meripihkaa on toisinaan rantautunut, löytöjä on Inkoosta, Paraisilta ja Nauvosta. Niinpä meripihkakorut ovat olleet haluttuja jo kauan. Elokuvassa Jurassic Park meripihkassa olevasta hyttysestä eristetään dinosauruksen dna:ta ja herätetään henkiin muinaiset jättipedot. Suurin löydetty meripihkakimpale on painanut lähes 10 kiloa. Kuuluisin meripihkalääke oli ns. Meripihkaa jauhettiin ja siitä tehtiin voiteita ja öljyjä. LUONNOSTA. Pihkan sisään jäi myös ilmakuplia, joista voidaan tutkia sen aikaisen ilmakehän koostumusta. Meripihkan synnystä antiikissa ei kuitenkaan tiedetty mitään. Dinosauruksia ja olutta Meripihkan sulkeumaeliöt kiinnostavat tutkijoita kovasti, kertovathan ne, millaisia olivat nuo kymmeniä miljoonia vuosia sitten kasvaneet meripihkametsät. Roomalainen Plinius kertoi, että se olisi ollut peräisin auringonjumalan Helioksen pojan Faethonin kyynelistä. Kun havupuut hautautuivat maakerrosten alle hapettomiin olosuhteisiin, puiden pihka kasaantui yhteen ja haihtumisen seurauksena pihka kovettui. Erityisen voimallisia meripihkalääkkeet olivat korva-, silmä-, vatsaja hammassärkyjen hoidossa. Hän havaitsi, että meripihka sulaa ja syttyy palamaankin sekä reagoi monien kemikaalien kanssa. Meripihkan syntyminen vaatii runsaasti aikaa. Josko tällä kertaa löytyisi se suuri. Joskus kävi niin, että puun rungolla olleelle pihkapisaralle istuutui jokin pikkueläin – kärpänen, hämähäkki, sisilisko tai sammakko. Pihkassa pikkuotus on sitten säilynyt näihin päiviin asti, ja kaikkein hienoimmissa meripihkakoruissa onkin usein jokin pikkueläin tai kasvinkappale sisällä. Ruskean, punaisen ja keltaisen eri sävyissä se tuo mieleen kesän ja auringonpaisteen. prinssin tipat, joilla hoidettiin itkuisia lapsia. Näiden avulla USA:ssa tuotetaan Jurassic Amber Ale -olutta. Tekniikkaa on todella kokeiltu ja meripihkasulkeumista on herätetty henkiin fossiilisia mikrobeja
Puuta ja metsämaata voi ja saa vapaassa maassa myydä tai olla myymättä. 20 40 60 80 100 Ei 48% Kyllä 52% METSÄPILA Metsälehden lukijat tuskin sekoittavat pahkaa ja kääpää toisiinsa, mutta jos jollekulle käsitteet ovat vielä epäselvät, katsokoon oheista kuvaa, jossa pahkan kyljestä kasvaa useita kääpiä. Esimerkiksi metsäkeskukset ilmoittavat kysymättäkin, milloin ja mitäkin kullakin metsäkuviolla suositellaan tehtäväksi, ja metsänhoitoyhdistykset hoitavat paitsi varsinaisten metsänhoitotöiden toteuttamisen, myös mahdollisen muun tarpeellisen, esimerkiksi avustamisen puukaupoissa tai metsäkiinteistöjen kaupoissa. Pahka vai kääpä. He ovat myös, elleivät esimerkiksi liikuntarajoittuneisuudesta johtuen ole pystyneet itse tekemään vaikkapa taimistojen hoitotöitä, käyttäneet töiden suunnitteluun ja toteuttamiseen ammattiapua. museoituneisiin hallinnoijiin, jotka eivät hoida puustoaan. Taimikonhoidon jälkeisenä kesänä, kun vesat ovat vielä suhteellisen pieniä, tulisi suorittaa esimerkiksi reppuruiskulla kantovesojen käsittely Arianne S -aineella. Kääpiä on Suomessa pari sataa lajia. Miten lienevät asiat Kuopiossa päin, mutta ainakin KesVanhassa vara parempi ”Metsänomistajat, vanhoiksi kutsutut tai nuoret, eivät tarvitse pakkolakeja.” linen, kestävä ja järkevä metsänkasvatus kelpaa, siihen kun on saatavissa jopa EU:n tukea, eikä metsänomistajan ikää silloinkaan kysytä. Sillekin on tekijöitä tarjolla. Joskus on hyvä ollakin myymättä, kun kaupanteko ei onnistu tai metsä ei ole kypsä sille sopivaan, suunniteltuun hakkuutoimenpiteeseen. Ilmeisesti kaikille puulajeille voi kehittyä pahkoja, mutta havupuissa ne ovat harvinaisempia kuin esimerkiksi koivussa. Tilaisuuden tullessa Metso-suojelu tulee kuvioon, ja suurin osa tilaa rauhoitetaan luonnonsuojelualueeksi. Puuta, erityisesti kuitupuuvolyymia, kasvaa lisäksi moninkertaiseen tahtiin lämpimissä maissa, joten puuta on saatavilla. Kääpä on sienen itiöemä. Ohjeistuksissa on kuitenkin voitava puuttua tehostetusti ilmiöön, jota tosin en sidospiireissäni tunne, eli siihen, että kenelläkään ei saa olla ”varaa” talousmetsissään lahottaa puita pystyyn. Useimmat niistä kasvavat puissa, muutama elävien puiden loisina mutta enemmistö on kuolleen puun lahottajia. Mutta eri asia ovat nämä pystyyn kuivuneet perikunnat, kuolinpesät, kiinteistö-yhtymät jne. Roskaan ei pitäisi vastata, mutta Ismo Taskisen kirjoitus (Metsälehti 15/2014) osui kalikkaan ja kolahti. Pahka puolestaan on puun omaa kudosta, joka ei yleensä haittaa puun muiden osien kasvua. Järkevän toiminnan lähtökohta talousmetsissä on tietenkin metsätaloussuunnitelma. Ei ole pahkakaan turvassa lahottajilta. Minun rekisterissäni omistusoikeus on pyhä asia myös metsissä. Tiedän esimerkin, jossa porukkahimmelin metsälöön vuosikymmenten aikana suolletaan metsänparannusvaroja. JUKKA TIMONEN Nurmes Metsiä museoidaan V a st a a ji a 18 8. Kuoren alla uinuva silmu voi alkaa muodostaa puuaineista, vaikka ei kasvakaan haaraksi, tai joku jällen solu, ehkä mutaation seurauksena, alkaa lisääntyä muita soluja nopeammin. Näin syntyy rungon sivuun – hyvälaatuinen – pyöreähkö kasvain, jonka puuaines on syheröistä. Tähänkin kilpailuun meidän on alistuttava. Seuraava kysymys: Aiotko tehdä puukaupan. Muutamien kääpien itiöemät ovat monivuotisia ja kovia, mutta useimpien itiöemät ovat pehmeitä ja yksikesäisiä. ANTTI SALO Lempäälä Kemiallinen torjunta kannattaa Ismo Taskisen oivallus puuntuotannon tehostamiseksi (Metsälehti 15/2014) on hyvä muuten, mutta kohteena ”vanhat ukkelit” on täysin väärä. Nyt Suomi upporikkaana maana museoi talousmetsiä ja -soita. Minulla on tästä omakohtaista kokemusta. JUHANI JOKINEN metsänhoitaja, metsänomistaja, vasta 82-vuotias Raivauksen jälkeiseen kantovesojen torjuntaan voidaan käyttää myös kemiallista torjuntaa. Isossa koivun pahkassa on useita taulakäävän itiöemiä, oikealla ylhäällä myös kantokääpä. Miksi yhteiskunta suoltaa kemeroita, tie-ja ojitusavustuksia yms. Eikä ole suuntakaan selvillä, kun vihreät jylläävät. Pahkan puuaines muistuttaa hiukan visaa. Ainahan ei tarvitse olla kiire. Tämä on samaan sarjaan kuuluvaa valtiohallinnon sairastelua niin kuin silloin, jolloin lanattiin pillareilla koivikot matalaksi ja pakko-istutettiin rehevät maat männylle. He ovat kuitenkin, paitsi hoitaneet mallikkaasti metsiään, myös tehneet enemmän: monet ovat teoillaan rakentaneet isänmaatamme esimerkillisellä tavalla. Pahkoja voinee syntyä useammalla eri tavalla, mutta aina on kysymys puun kontrollista karanneesta kasvusta. Monet nikkarit askartelevat pahkasta kestäviä esineitä, pienemmistä koruja ja kuppeja (kuksia), isommista jopa pöytiä ja muita huonekaluja. Tästä kupataan vähintään tuottoa vastaava veroton korvaus, ja edelliset avustukset häipyvät mädäntyvään, hoitamattomaan metsään. Männyn ja kuusen taimet eivät tästä kärsi. Osallistu gallupiin osoitteessa www.metsalehti.. Suomi on vapaa maa. LUKIJALTA LUKIJALTA LUKIJALTA GALLUP Ovatko hirvituhot vähentyneet. On melkoinen häpeä, jos maamme kaikilla kulmille ei järjestelmälSEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Metsänomistajat, vanhoiksi kutsutut tai nuoret, eivät tarvitse pakkolakeja. Pahkat ovat niin tyypillisiä vanheneville puistolehmuksille, että niitä voi käyttää tuntomerkkeinä erottamaan puistolehmuksen muista lehmuksista. Jos ja kun nämä papat ovat ryskäämisensä ryskänneet, annettakoon jo heille iltatunneillaan mahdollisuus seurata metsänsä kasvua ja kehitystä. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 16 • 2014 25 ki-Suomessa on saatu paljon apua metsänomistajien pulmiin metsäkeskuksilta, metsänhoitoyhdistyksiltä ja nyt myös päteviltä metsäpalveluyrityksiltä, eivätkä vastuun tuntevat puunjalostajatkaan suhtaudu metsänomistajien pulmiin pelkällä kaupanteolla ja olankohautuksella. Tunnen lukuisan määrän metsänomistajia, myös ”vanhoja miehiä ja naisia”, jotka Taskisen asteikossa ilmeisesti olisivat niitä, joilta hän suosittelee otettavaksi ”metsät pois”
Mustikka on kanalintujen tärkein ravintokasvi, mutta myös puolukalla, juolukalla ja variksenmarjalla on merkitystä. Lisäksi taimikossa esiintyi monilatvaisuutta. Säilytä vesitalous Vaihettumisvyöhykkeiden paremmalle huomioonottamiselle metsätaloudessa on selvä tarve. Hoitosuositukset on laadittu erityisesti riistalajien näkökulmasta, mutta ne edistävät myös laajemmin metsäja suolajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden turvaamista. Kesäkuu oli kuitenkin kylmä ja sateinen, joten kuivuudesta tuskin on tällä kertaa kysymys. Vaihettumisvyöhykkeissä, joiden puustoa hakataan, suositellaan säilytettävän jatkuva peitteellisyys kasvattamalla puustoa erirakenteisena tai kaksijaksoisena. Haitallisinta on ollut soiden kuivuminen, pintakasvillisuuden muuttuminen, puuston tihentyminen ja sulkeutuminen sekä pienilmaston muuttuminen. Tämän edistämiseksi Tapio ja Suomen Riistakeskus ovat laatineet Kohti riistarikkaita reunoja – Vaihettumisvyöhykkeiden hoito -suosituksen. /julkaisut/ oppaat/. Tästä ovat kärsineet metsäkanalintujen lisäksi suuri joukko muitakin metsäja suolajeja. Tiheät alikasvoskuuset toimivat lämpösuojana kun lunta on vähän eikä kieppiin pääse. Korven suon puoleinen laita on märkä ja puut kasvavat vesipoteroiden ympäröimillä mättäillä. Puusto on harvaa ja pienilmasto paisteinen. Hallavaurioon viittaa myös se, että kesäkuun puolivälissä lämpötila painui Kuhmoisten kahden metrin korkeudessa sijaitsevissa virallisissa mittauspisteissä pariin lämpöasteeseen. Kohti riistarikkaita reunoja – Vaihettumisvyöhykkeiden hoitosuositus löytyy osoitteesta http://riista.. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alikasvospuiden ja pensaiden säästämiseen. Keloja on runsaasti. Luonnontilaisen kaltaisena säilyneet vaihettumisvyöhykkeet suositellaan säilytettävän arvokkaina luontokohteina. ASIANTUNTIJALTA LUKIJAKYSYMYS Kävin kesälomillani neljä vuotta sitten istuttamassani kuusen taimikossa. Suomen luonnolle on ominaista soiden ja kankaiden pienipiirteinen vaihtelu ja vaihettumisvyöhykkeiden runsaus. Ennallistamiseen on mahdollista saada tukea kemera-varoista. Tämä on tärkeää kanalintujen poikasille, jotka ensimmäiset elinviikkonsa syövät yksinomaan hyönteisiä. Seuraavaksi tullaan kuivemmalle ja paksuturpeisemmalle rämeelle. Tätä tukee se, että hieman pohjoisempana Jyväskylässä on pakkasta ollut myös kahden metrin korkeudella. Lyhyellä matkalla tapahtuu suuria muutoksia kasvuoloissa, puustossa ja pintakasvillisuudessa. Mikä taimia vaivaa. Kunnostusojituksen tekemättä jättäminen ja ennallistaminen ojia tukkimalla ovat hyviä vaihtoehtoja. Mikäli kyseessä on vanha kaskimaa, voisi boorinpuutteen varmistaa neulasten ravinneanalyysillä ja tarvittaessa boorilannoittaa kohde. Vain männyt ja rämevarvut pärjäävät. Tänne Reunametsät riistalle mieluisiksi Riistan huomioiminen soiden reunametsien hoidossa edistää muutenkin luonnon monimuotoisuutta. Tällaiset ovat tyypillisiä hallaöiden jälkeen. Siksi on pohdittava muitakin mahdollisia Rämereunoille on tyypillistä puuston erirakenteisuus ja kelojen runsaus.. Jos uudistushakkuita tehdään, suositellaan runsaan säästöpuuston jättämistä ja maanmuokkauksen välttämistä. Laajamittainen ojitustoiminta on vähentänyt niiden määrää paljon. Metsätaloudellisesti heikkotuottoisten soiden ennallistaminen ja puuston pois hakkaaminen palauttaa avosoiden ja metsän vaihtelua ja vaihettumisvyöhykkeitä. Koska kasvupaikalla on ollut hallavaurioita aiemminkin, epäilen sen sijaitsevan Mikä käyristää latvaversoja. Hyvien taimettumisolojen vuoksi alikasvospuustoa on runsaasti, sekä kuusta että lehtipuustoa. Puusto on erirakenteista ja ryteikköistä. Mustikka kasvaa ja marjoo hyvin puolivarjoisissa ja kosteudeltaan vakaissa oloissa. Halla ei ole ainoa mahdollinen selitys. Nyt huomasin, että tämän vuoden vuosikasvut olivat vihreät, mutta käyristyneet alaspäin. Tähän selitykseen sopisi hyvin se, että taimikossa esiintyy monilatvaisuutta. Selityksen todennäköisyys kasvaa erityisesti, mikäli kasvupaikka sijaitsee vanhalla kaskimaalla, jotka etenkin Savossa kärsivät varsin yleisesti boorinpuutteesta. 26 METSÄLEHTI 16 • 2014 T ii a P u u k il a P e tr i K e to -T o k o i Suon ja kankaan rikas rajapinta suojaa ja ruokkii riistan. PETRI KETO-TOKOI Kirjoittaja on Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori. Korpien tuuheat ja runsaasti marjovat varvustot tarjoavat poikasille sekä suojaa että ravintoa. Sitä vastaan puhuu se, että kesäkuun lopulla kuusen versot ovat yleensä saavuttaneet melko hyvän kestävyyden hallalle ja näkyviä vaurioita syntyy yleensä vasta lähes kymmenen asteen pakkasella. JARKKO HANTULA metsäpatologian professori, Metsäntutkimuslaitos eivät kankaan ravinteikkaat vedet ulotu. selityksiä. Talvella pyyt ja riekot ruokailevat maan rajassa, pensastuneissa lehtipuissa ja lumen luokille painamien puiden latvuksissa. Ruokaa ja suojaa metsäkanoille Suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä elinympäristöjä metsäkanalinnuille. Mustikanvarvusto on tuuheaa ja saniaiset rehottavat. Erityisesti korvet ovat tärkeitä, koska niissä on runsaasti hyönteisravintoa. Parhaiten suositusten tavoitteita toteuttaa monipuolinen puustorakenne, joka koostuu eri puulajeista, erikokoisista puista, tiheistä ja harvemmista kohdista ja lahopuista. Korven reunalla kasvaa usein haapoja ja raitoja, rehevässä ja märässä korvessa myös tervaleppiä. Pitkäaikaisena jatkunut kuivuus aiheuttaa myös nuukahtaneita versoja. Vaihettumisvyöhykkeiden puustolla on suuri merkitys suojan ja ravinnon kannalta. Pelkän kuvan perusteella on tietenkin mahdoton arvioida kasvupaikan historiaa. tavallista kylmemmässä maastokohdassa. Se on tyypillinen boorinpuutteen oire kuusella. Kolmas, hallavaurion ohella varsin mahdollinen vaihtoehto on boorinpuute kasvupaikalla. Niiden puusto on luontaisesti erirakenteista ja sekapuustoista. Sitten saavutaan turvemaalle, varjoisaan korpeen. Yleensä hallan vaurioittamat kuusen versot ruskettuvat pian hallan jälkeen, mutta jos kylmyys ei ole kovin ankaraa ne voivat jäädä myös vihreiksi, kuten tässä näyttäisi käyneen. Ensimmäinen vyöhyke on soistunut kangas, jota täplittävät rahkasammallaikut. Suon keskusta kohti turvekerros paksuuntuu, märkyys lisääntyy ja puusto vähenee kunnes ollaan avosuolla. Sen puusto on kuusivaltaista kankaalta purkautuvien ravinteikkaiden vesien vuoksi. Ne täyttävät erinomaisesti niiden suojan ja ravinnon tarpeet. Näin ollen maanpinnalla lämpö on todennäköisesti pudonnut useita asteita nollan alapuolelle hallalle kaikista arimmilla kasvupaikoilla. Kesäkuun lopulla otetussa kuvassa näkyy nuukahtaneita kuusen latvaversoja. Ne voivat soveltua Metso-ohjelman suojelukohteiksi. Vaihettumisvyöhykkeen muodostaa sarja vesitalouden toisiinsa kytkemiä luontotyyppejä. Kuhmoisissa sijaitseva taimikko juroi useamman vuoden, ja halla vei parina edellisenä vuotena vuosikasvut. Suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeiden käsittelyssä olennaisinta on niiden luontaisen vesitalouden säilyttäminen tai palauttaminen. Säästöpuusto suositellaan keskitettäväksi runsasvarpuisiin kohtiin. Kun kävelet kankaalta suolle, kuljet samalla monien lajien kannalta tärkeiden elinympäristöjen halki. Suon ja kankaan vaihettumisvyöhyke on biologisesti rikas, koska metsäja suolajit esiintyvät siellä rinnakkain. Alikasvoskuuset tarjoavat suojaa kanalinnuille ja metsäjäniksille. Uusi hoitosuositus ohjaa vaihettumisvyöhykkeiden parempaan käsittelyyn
• voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen.. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Kestotilaus kannattaa Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. • saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. Tai soita: 09 315 49 840 M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A T IL AUS K A N NA T T A A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä
Omatoimiseen sähköntuotannon rakentamiseen on nyt tarjolla opaskirja. Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n Suomen kansallisen komitean järjestämässä kisassa etsitään henkilöä, yhteisöä tai yritystä, joka on onnistunut turvaamaan luonnon elinvoimaisuutta ja ekosysteemipalvelujen toimivuutta. Maailmanvuori-festivaalin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ympäristöja kulttuuriasioista, edistää ihmisen ja luonnon rinnakkaiseloa sekä rohkaista kulttuurilliseen monimuotoisuuteen. Mikäli saman omistajan samalla tehdasalueella olevat tehtaat lasketaan erikseen, määräksi tulee 20. Hinta 23 euroa. HANNU JAUHIAINEN Metsäteollisuus ry:n mukaan tehtaat ovat seuraavat: Kotkamills: Kotka Metsä Board: Joutseno ja Kaskinen Metsä Fibre: Joutseno, Kemi, Rauma ja Äänekoski Power. Puolikemiallisessa massanvalmistuksessa puu käsitellään kemikaaleilla ennen mekaanista kuidutusta. MIKKO HÄYRYNEN Nyt haetaan parasta tekoa Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. 28 METSÄLEHTI 16 • 2014 Mökille sähköt auringosta KIRJAT LUKIJAKYSYMYS PALKINTO Heinäkuun iPad Varpaisjärvelle Metsälehden tilaajien kesken arvotaan tänä vuonna seitsemän tablettitietokonetta. Metsän tarinalle kunniaa Kiinassa. Nyt olen kiinnostunut, mitkä ovat 19 sellutehdasta Suomessa tänään. Heinäkuun iPadin voitti Martti Savolainen. Tehdaspaikkoja on 19. Äänekoski Kemi Oulu Pietarsaari Kotka Kouvola Heinola Varkaus Kuopio Kaskinen Rauma Joensuu Lappeenranta Imatra Joutseno Suomen sellupaikkakunnat Janne Käpylehto: Mökille sähköt auringosta ja tuulesta. Kilpailuaika päättyy 15. Kirja keskittyy yleisimpään eli aurinkovoimaan. Kirjassa on runsaasti ohjeita, piirroksia ja valokuvia, jotka helpottavat asian ymmärtämistä. Elokuva sai myös palkinnon parhaasta ohjauksesta. Tavallisimmat laitteet – erilaiset laturit, valaistus, radio, tv ja jääkaappi – kuluttavat vain vähän sähköä. Kaukaisen metsämökin liittäminen sähköverkkoon on kallista puuhaa. Luontotekoa etsitään Suomessa jo viidettä kertaa. Ehdota vuoden luontotekoa Luontodokumenttielokuva Metsän tarina on saanut parhaan elokuvan palkinnon Kiinassa järjestetyillä elokuvafestivaaleilla, kertoo Yle Etelä-Karjala. Metsän tarina on kaikkien aikojen katsotuin luontodokumenttielokuva Suomessa. Janne Käpylehdon Mökille sähköt -teoksesta löytyy monenlaista perustietoa itse tuotetusta sähköstä. Näytenumeron voi käydä ilmaiseksi lataamassa Applen kaupasta tai Google Playsta. Aikoinaan selvittelin työn puolesta metsäteollisuuden puunkäyttöä tehtaittain. Enemmän valaistusta sekä vesipumpun ja jääkaapin toiminnan mahdollistava kesämökkijärjestelmä maksaa 1 000–2 000 euroa. Metsän tarinan ovat ohjanneet Ville Suhonen ja Kim Saarniluoto. Sähkö olisi kuitenkin monesti tarpeen. Metsä Boardin Joutseno ja Kaskinen valmistavat BCTMP-massaa eli kemitermohierrettä, jonka prosessia sanotaan puolikemiallista mekaanisemmaksi menetelmäksi. Huomasin, että eläkkeellä ollessa olen pudonnut metsäasioissa kelkasta. 92 sivua. Oppaan mukaan esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän asentaminen ei ole vaikeaa, se vaatii vain hivenen kärsivällisyyttä. Metsälehteä voi nyt lukea myös tablettitietokoneelta. Esimerkkien perusteella pienimuotoinen valaistuksen ja kännykän latauksen sekä radion toiminnan turvaava saunamökin tai varaston aurinkopaneelijärjestelmä maksaa alle 200 euroa itse asennettuna. lokakuuta. Muita sähköntuottamistapoja, tuulija vesivoimaa sekä aggregaatteja, esitellään lyhyesti. Kun toimitaan pienoisjännitealueella, järjestelmän voi viritellä omatoimisesti. Silloin ener gian voi tuottaa itse, aurinkotai tuulivoimalla. Käpylehto kannustaa rakentamaan pienet järjestelmät itse. Metsälehdessä numero 12 oli kiinnostava tietovisa. Tällä kerralla haussa on lajituntemukseen, tieteeseen, vapaaehtoistyöhön, lasten luontokasvatukseen tai taiteeseen liittyvä teko, joka edistää uhanalaisten lajien tai ekosysteemien suojelua. Vaikka itse ei toimeen ryhtyisikään, tiedot helpottavat suunnittelua ja järjestelmien tilaamista alan urakoitsijoilta. Aiemmin parhaaksi luontoteoksi on valittu muun muassa kolmen toimittajan aktiivinen monimuotoisuusviestintä sekä Luonnonperintösäätiön tapa hankkia vanhoja metsiä. ute: Savon sellu Kuopiossa Stora Enso: Enocell Uimaharjulla Joensuussa, Heinola, Kaukopään kaksi tehdasta ja Tainionkoski Imatralla, Oulu, Sunila Kotkassa, Varkaus, Veitsiluoto Kemissä UPM: Kaukas Lappeenrannassa, Kymi Kouvolassa, Pietarsaari Savon sellu sekä Stora Enson Heinolan tehdas ja Kaukopään toinen tehdas valmistavat puolikemiallista massaa. Palkinto luovutetaan joulukuussa. Into Kustannus Oy 2014. Ehdotuksia voi esittää ympäristöministeriön sivuilta löytyvän lomakkeen avulla
.. .. Loivia rinnetontteja, järeä mäntyvaltainen tukkipuusto. UPM Bonvesta -metsätila. . 48.000 €. w w w .j a o .. mennessä. . . . .. Taimikonhoitotöitä lähivuosina n. Tarj. Puusto n. METSÄTILA, Ranua, Kuukasjärvi 85 ha Ranuan Kuukasjärvellä. Palkkaus perustuu alalla yleisesti noudatettavaan työehtosopimukseen. Hyvin kasvavia taimikoita ja kasvatusmetsiä rehevillä pohjilla. Kolmesta vierekkäisestä tilasta koostuva puustoinen metsätilakokonaisuus. . 09 315 49 842 Ulla Ylikangas p. . Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. Etelärannan määräalatonttien pa:t n. Hyvät kalavedet, metsästysja marjastusmaastot. Rajautuvat yksityiseen luonnonsuojelualueeseen. Reilunkokoinen metsätila Ylöjärvellä. . 0,64 ha ja 0,43 ha. 0,5 ha:n kokoista rantarak.paikkaa, rak.oik. . Tilasta erotetaan myyjälle n. . Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kok. .. Haemme hankintaesimiehiä puunhankintatehtäviin www.keitelegroup.. Lisätietoja: metsäpäällikkö Kari Wuolijoki, puh.0400 717 292. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Rantametsäkiinteistö, puusto n. Tarj. TAPAHTUMIA PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN OSTETAAN METSÄPALSTA, Punkaharju, Ahokas 6,9 ha. . Pääasiassa nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, kokonaispuusto n. . 14.9. Puustoa n. . Uudet tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. . Entisen maatilan rakennukset: asuinrakennus, sauna-talousrakennus, navetta (varastona), liiteri, traktoritalli. Keitele Group on yksityinen mekaanisen metsäteollisuuden integraatti, joka jalostaa korkealaatuisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. 2 palstassa oleva metsätila. 09 315 49 806 Valtteri Skyttä (ma) p. Tuupasenpalsta-niminen määräala 24 km Kuhmosta luoteeseen. 69.000 € METSÄPALSTA, Rantasalmi, Torasalo 30,2 ha. Koostuu 6 palstasta, 4 erillistä pikkusaarta ja pääsaari Ahokas, jossa 2 palstaa. .. Lammen rannalle poikkeamisluvalla lomarakennuspaikka. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Halutaan ostaa Nokka Pro. 2 palstassa Kallunginahossa ja ylimmäisen Ahmalammen rannalla. Kaikkia kehitysluokkia ja vaihtelevia kasvupaikkoja lehtomaiseen kankaaseen saakka. . Hankintaesimiehen tehtävänä on vastata yhtiön puunhankinnasta ja markkinointitehtävistä toimialueellaan. Lisätietoja: www.jao.?/tyopaikat Jämsän ammattiopisto on nuorten ja aikuisten monialainen ammatillinen oppilaitos, joka kehittää seutua tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. 700 m 3 , omaa rantaviivaa n. . 5 850 m 3 . 050 464 6500. . . Jämsän ammattiopisto on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää. . Aholan metsäpalsta on lähellä Paltamon kirkonkylää sijaitseva mukava, pieni polttopuupalsta. 3000 m 3 . Savonlinna-Varkaus -tien varrella, Porosalmentien risteyksen lähellä. 09 315 49 803 Eero Sala p. Lisätiedot www.laprim.?. Toimen menestyksellinen hoito edellyttää työkokemusta ja paikallistuntemusta. . . . . ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsakustannus.. mennessä. . Katja Raninen p. 1.650 m 3 . 7 km, Varkauteen n. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. .. Voidaan myydä myös tiloittain. . 1200 m 3 . METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 15,1 ha. Simojoen rannalta kauniilta paikalta. . 09 315 49 873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. . .. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Joutsa, Leivonmäki 82,43 ha. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 7541 m 3 . Nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää 3,5 ha ja uudistuskypsää metsää 12,2 ha. Tuotannosta 90 % menee vientiin. . 8,5 ha:n määräala, Kuukasjärven ja tien välinen alue. 6 ha, ensiharvennustöitä 2015-2018 n.11 ha. Tuotamme vuodessa 520.000 m 3 sahatavaraa ja 220.000 m 3 jatkojalosteita. 3.:n palstan eteläosassa on 2 yleiskaavan mukaista n. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 29 METSÄLEHTI 16 • 2014 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Rak.oik. . 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Hyvien tieyhteyksien varrella sijaitseva oivallinen metsäharrastajan palsta. Hyvä metsäautotie palstan halki. . Kokonaispuusto reilut 10.000 m 3 . vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 141 000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy .. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. määrä n. 3500 m 3 , rantaviivaa 450 m, ei rantarak.oik. 35 km. Rantasalmen keskustaan n. . 040 827 0528. . .. . Vuoden 2014 lopulla toimintansa aloittavan Lappi Timber Oy:n sahatavaratuotantokapasiteetti on 300.000 m 3 . 96.300 € RANTATONTTI, Savonlinna, Puruvesi Vehkasalon saaressa kolme luonnonkaunista tonttia, joista pohjoisrannan tontti (0,63 ha) lohkottu. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. .. 140 000€ / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Muilta osin havupuuvaltaista maata, uudiskypsää mäntytukkimetsää n. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Jämsän ammattiopisto hakee Päätoimisia aikuiskouluttajia ja tuntiopettajia 15.9.2014 alkaviin työsuhteisiin auto-, logistiikka ja metsäalalle. .. Hakemus ja CV 7.9.2014 mennessä osoitteeseen kari.wuolijoki @keitelegroup.. Tarkemmat puustotiedot www.laprim.?. 175 000 € METSÄPALSTA, Siikalatva, Vorna 101,47 ha. Puustoa n. 30.000–40.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. UPM Bonvesta -metsätila. Metsämaasta 15 % varttunutta metsää. . 105.000 €. . 24.8. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 315 000 € METSÄPALSTA, Ylöjärvi, Koivisto 70,61 ha. . Jämsän ammattiopisto Keitele Forest Oy hakee aktiivisia ja markkinointihenkisiä metsätoimihenkilöitä seuraaville toimialueille: • Pohjois-Savo, sijaintipaikkana Pielavesi tai Keitele • Ylä-Savo, sijaintipaikkana Vieremä tai Pyhäntä • Keski-Suomi, sijaintipaikkana Jyväskylän seutu • Lappi, sijaintipaikkana Rovaniemi Tarjoamme mielenkiintoisen ja haasteellisen tehtäväkentän voimakkaasti kasvavassa ja vakavaraisessa perheyhtiössä. . Punkaharjun keskustan läheisyydessä, Puruveden Ahokasnimisessä saaressa. 100 km 2 /paikka. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. .. Tampereelle 35 km, Ylöjärven keskustaan 25 km. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Rajoittuu tien nro 464 länsipuolella Vaajalahteen ja itäpuolella Korvolinlahteen. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 040 510 8085 METSÄTILA, Paltamo, Koikeronvaara 13,6 ha. Kokonaispuusto n. 99.000 € METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. 50 m, rakentamiseen haettava poikkeamislupa. .. 6WD P. Liikevaihtomme on 160 miljoonaa euroa ja palveluksessamme on 350 henkilöä. Pohjoisemmalle palstalle tehty kunnostusojitus ja sinne johtavan metsäautotien kunnostus. . .. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. .. 3,5 ha. . 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 100 k-m 2 /tontti. . 109.000 €. . METSÄTILA/LOMAKOHDE, Ranua 25 ha. 32.800 € METSÄTILA, Kuhmo, Juonto 89 ha. 53.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh.
Finalistit poimittiin kuulijoiden lähettämien ehdotusten joukosta. Kaikki mikä tuontienergiasta voidaan korvata kotimaisella on plussaa vaihtotaseelle ja kotimaiselle työllisyydelle. Tuoreen tieteellisen tutkimuksen mukaan juhlimisen ajankohta saattaa kuitenkin olla muutaman vuosisadan myöhässä. Hän osasi suomea täydellisesti ja kertoi kääntäneensä silloin huikeassa nousussa olleen Nokian nimen kiinaksi. Kiinankieliset merkit tarkoittavat ”Aasia on tulevaisuus”. Hänen mielestään biotalous on Suomelle mahdollisuus päästä maiden välisessä kilpajuoksussa osaksi ehdotonta kärkeä. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Tästä on ihme kyllä myös EU samaa mieltä. Satoja vuosia ennen portugalilaisia viikinkiheimoveljemme todennäköisesti pistäytyivät saarella laivahiirten kera. Hieno nimi, jonka johdosta mieleeni muistui Kiinan kaupallisessa lähetystössä vuosia sitten käymäni keskustelu lähetystön päällikön herra Lin kanssa. Pienempiä vastaavanlaisia metsäalueita löytyy Kanariansaarilta ja Azoreilta. Kanarianlaakerin lehtiä on käytetty ruoanlaiton mausteena.. Suuri pelko Suomessa on ollut, että EU asettaa metsäbiomassoille niin tiukat kestävyyskriteerit, että metsävarojen lisäkäyttö vaikeutuu. RA KA S PÄ I VÄ K I R JA 70 VUOTTA 5.9. Maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä painotti juhlapuheessaan Suomen roolia maailman johtavana metsämaana ja metsätalousmaana. Luonnonvarakeskuksen käynnistyessä Lepän näkemys oli, että laitoksen tulee tukea alueellista vaikuttavuutta eikä rakenteita, jotka mahdollistavat pitkäjaksoisten tutkimusaineistojen tuottamisen pidä purkaa. Jari Lepän terveiset seminaariväelle olivatkin selkeät: metsävaroja pitää yrittää edelleen lisätä. Myöhemmin sokeriruo’on köyhdyttämät maa-alueet korvattiin viiniköynnösja banaaniviljelmillä. Biotalouden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa myös karsimalla turhia säädöksiä. Nykyään alueen laakeripuuvaltaisia laurisilva-metsiä arvostetaan sellaisenaan ja valtaosa saaresta on luonnonsuojelualuetta. Madeiran sitkeät laakeripuut ”Kiinnostusta on herättänyt soveltuvuus hyönteistorjuntaan.” Kesän paras luontokohde Suomussalmen Hossan retkeilyalue on valittu kesän 2014 parhaaksi luontokohteeksi. Seminaarin avaussanat lausunut Jari Parviainen totesi, että biotalous tarvitsee puukuitua. Kun Metsäntutkimuslaitos ensi vuoden alussa yhdistyy Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa Luonnonvarakeskukseksi, genetiikka tarjoaa synergiahyötyjä tutkimustoiminnalle, Parviainen totesi. Madeiran laurisilva-metsissä kasvaa parisenkymmentä puulajia, mutta valtapuuna yleistä kanarianlaakeriä pidetään alueelle luonteenomaisimpana. Kanarianlaakerin lehtiä on käytetty ruoanlaiton mausteena ja puun oliivia muistuttavista kynnenkokoisista hedelmistä puristetaan öljyä. Kanarianlaakeri ( Laurus azorica) on keskimäärin suomalaisen hieskoivun kokoinen laakeripuihin kuuluva ainavihanta puulaji. Jari Leppä totesi, että uusituvan ener gian käytön lisääminen on Suomelle elintärkeä asia. Viikingitkö ehtivät ensin. Markku Yrttimaa, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätyönjohtaja, Jalasjärvi 60 VUOTTA 4.9. Osa kuitenkin säilyi polttamatta. Metlan Punkaharjun yksikkö keskittyy genetiikan tutkimukseen, jonka pohjalta kehitetään läpimurtotuotteita siementuotantoon. Jouko Piippo, Suomen metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa metsäneuvoja, Ylivieska (ei vastaanottoa) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Nokia oli ja meni, mutta puut jäivät. Yle Luonnon järjestämässä kisassa Hossa valittiin yleisöäänestyksellä kuuden . Hiiriltä ja siirtomaaherroilta säästyneet Madeiran viimeiset laurisilvametsät on Unescon maailmanjärjestö pyhittänyt maailmanperintökohteeksi tulevia sukupolvia varten. Kasvitieteilijät tosin kiistelevät laakeripuiden lajimäärästä ja Madeiralla on yleistynyt toistaiseksi epävirallinen nimitys L. Toimintansa käynnistävää Luonnonvarakeskusta Leppä pitää tärkeänä tekijänä biotalouden edistämisessä. Madeiran laurisilva-metsissä kasvaa parisenkymmentä puulajia. Nälkäiset hiiriarmeijat sen sijaan säntäsivät laakeripuumetsiin ja aiheuttivat ekologista tuhoa pistäessään poskeensa saaren lentokyvyttömiä linnunpoikasia. Kanarianlaakerin puuainesta on käytetty lähinnä huonekaluja polttopuuna. Tuomme ulkoa energiaa seitsemän kahdeksan miljardin euron edestä vuosittain. novocanariensis. Hän korosti, että biotalouden raaka-aineet tulevat maaseudulta ja siksi maaseudun infrastruktuuri on syytä säilyttää ja siten turvata elinvoimaisen yrittämisen edellytykset. ”Tämä kertoo, että Hossan vetovoima tunnetaan jo valtakunnallisesti”, puistonjohtaja Kerttu Härkönen toteaa. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Historioitsijoiden mukaan Madeiran metsät olivat ihmisen jäljiltä tulessa jopa seitsemän vuotta. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Hieman Manner-Ahvenanmaata suurempi saari – Madeira – oli kauttaaltaan metsien peittämä ja varsin jyrkkärinteinen. rassa rakennetaan uutta tulevaisuutta, jota nimitetään biotaloudeksi. Ilmiö on maailmanlaajuinen, kuten Leppä totesi ja kertoi esimerkkinä öljymahti Saudi-AraM etsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun yksikkö järjesti viime viikolla seminaarin, jonka otsikkona oli ”Puissa kasvaa tulevaisuus”. 30 METSÄLEHTI 16 • 2014 MERKKIPÄIVÄT PALKITTU LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Hossaan on viime vuosina tullut tunnustuksia. nalistin joukosta – mukana olivat myös muun muassa Koli ja Pallas-Ylläs. Saarelta nimittäin löytyi pohjoismaalaisten hiirtenluiden fossiileja tuhannen vuoden takaa. Hyvä metsänhoito ja asiantunteva neuvonta ovat tässä avainasemassa ja metsänomistajat pääroolissa. Laji kasvaa Madeiran lisäksi luontaisesti Kanariansaarilla ja Azoreilla. Hänen mukaansa biotaloudella muutetaan maailman järjestystä fossiilitaloudesta uusiutuviin luonnonvaroihin perustavaksi taloudeksi. 21 B, 00100 Helsinki. Syystä tai toisesta itse viikingit eivät inspiroituneet saaresta, josta yli 90 prosenttia sijaitsee yli puolen kilometrin korkeudella. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Vuonna 2011 se valittiin vuoden retkikohteeksi ja tänä vuonna se sai Made in Kainuu -tunnustuksen. biankin pyrkivän uusiutuviin energiamuotoihin. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Niiden vaPuissa kasvaa tulevaisuus HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat Vajaat kuusi vuosisataa sitten portugalilaiset päättivät asuttaa erään Atlantin tuliperäisen saaren tuhatkunta kilometriä Euroopan mantereelta lounaaseen. Erilaisissa luontaishoidoissa käytetty öljy ei ole kovin maittavaa, mutta viime aikoina tieteellistä kiinnostusta on herättänyt mahdollinen soveltuvuus hyönteistorjuntaan. Madeiran saari valmistautuu juhlimaan muutaman vuoden päästä 600-vuotishistoriaansa ihmisasutuksen kohteena. Silloisen siirtomaa-raivaustavan mukaan metsiä alettiin makeannälässä systemaattisesti polttamaan sokeriruokoviljelmiä varten
09 315 49 840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2014 / 2014 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 11.9. . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 16”. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. syyskuuta.. METSÄRISTIKKO 16 Metsäristikko 12, oikea ratkaisu . Miten metsä kasvaa harventamatta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot metsäristikosta 12 on arvottu seuraaville kolmelle: Riitta Kemppainen, Hyrynsalmi, Kari Niskanen, Kerava ja Unto Timonen, Valtimo. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Näin onnistut puukaupassa . Mainettaan parempi halkominen Metsälehti Makasiini ilmestyy 11. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. . 31 METSÄLEHTI 16 • 2014 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2014 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Missä kuusitukista maksettiin eniten. Koko maan puunostajat
metsä Koska. Lataa tai tilaa ilmainen näytenumero osoitteessa www.metsalehti.. Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Lataa tai tilaa ilmainen näytenumero! Lataa tai tilaa ilmainen näytenumero! Metsälehti on aina täynnä näkemyksellistä ja ajankohtaista asiaa metsästä. Kuka tietää, ehkä sinäkin haluat liittyä parin sadan tuhannen tutkitusti tyytyväisen lukijan joukkoomme! pitää nähdä. www.metsalehti.. Siksi se on ollut suomalaisten metsänomistajien suosiossa jo vuodesta 1933 lähtien. Lataa tai tilaa ilmainen näytenumero