Kuv a Seppo S amuli METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 27. ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Näin terän haritus onnistuu ›› sivu 20. ELOKUUTA 2015 • NRO 16 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Koneyrittäjät ja metsäyhtiöt ovat eri mieltä kantokäsittelyn hinnasta ja sen maksajasta. Sivut 10–11 Kannot suojaan Uutinen: Kemeratukia saa odottaa ›› sivut 2–3 Puukauppa: Koivun viilutyvi käy kaupaksi ›› sivu 12 Metsänhoito: Paljonko koivua sekaan
Kemeravarat ohjautuvat suoraan metsänomistajille, mutta he joutuvat odottamaan tukien saamista pitkälle loppuvuoteen.” Uusi kemera tukki metsäkeskuksen Kemeratukia lähtee maksuun aikaisintaan lokakuussa. Metsähallitus kartoitti tikkakantaa yhdessä WWF:n ja lintutieteellisten yhdistysten kanssa. Rahat loppuvat, työt jatkuvat Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa arvioi, että metsäkeskukseen kesän aikana tulleiden rahoitushakemusten yhteissumma on noin 25 miljoonaa euroa. Liikevoittoa kertyi tammi-kesäkuussa runsaat 28 miljoonaa euroa, mikä on miljoona euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tukkia ostettiin yhteensä runsaat 620 000 kuutiota: kuusitukkia 330 000 kuutiota ja mäntytukkia 270 000 kuutiota. Tornator arvioi kysynnän piristyvän syksyllä. Metsä Wood lomauttaa sahoillaan Metsä Groupin puutuoteliiketoiminnasta vastaava Metsä Wood sopeuttaa kuusisahatavaran tuotantoa Suomessa. Hakemusruuhkaa pahentaa sekin, että ensimmäiset uuden kemeran mukaiset työt ovat jo tehty, ja niistä tulee toteutusilmoituksia. Metsäkeskuksen hankesihteerit ovat häntä pessimistisempiä. Pesimäaikaisten parireviirien määrissä ei ollut muutoksia viime vuoteen verrattuna. Yhtiö kävi vilkkaasti metsätilakauppaa Virossa, jossa sen omistama maa-ala nousi yli 50 000 hehtaariin. Teollisuuden ostot jäivät 1,5 miljoonaan kuutioon, mikä on lähes 2 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin kesäkuussa, mutta lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Metsänhoitotöitä metsäkeskuksen kemeratukkeuma ei ole hiljentänyt. Esimerkiksi globaalin lämpötilan nousu neljällä asteella vuosisadan loppuun mennessä merkitsisi 4–11 asteen keskilämpötilan nousua boreaalisella vyöhykkeellä. Hänen mukaansa kemeratukien maksaminen metsänomistajille alkaa lokakuussa. Hän harmittelee tilannetta. ”Kesän kuluessa saapunut, noin 20 000 hakemusta ja uusia tulee 1 300 viikossa”, hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen metsäkeskuksesta kertoo, Hakemusten käsittely alkoi metsäkeskuksessa lomien jälkeen. Taustalla on markkinoilla vallitseva ylitarjonta ja hintakilpailu, jotka ovat johtaneet suomalaisen sahatavaran heikkoon hintakehitykseen. Yhtiö on aloittanut yt-neuvottelut ja suunnittelee lomauttavansa Vilppulan ja Rengon sahojen koko henkilöstön enintään kolmeksi viikoksi vielä tämän syksyn aikana. Kiirehtiminen ei nopeuta tukien saamista, vaan vaikeuttaa hakemusten käsittelyä entisestään”, Niskanen toteaa. Heinäkuu hiljensi puumarkkinat Puukauppaa käytiin heinäkuussa totutun laiskasti. ”Laskutamme metsänomistajia, kun työt ovat valmistuneet. Puuta yhtiö luovutti lähes samaan tahtiin kuin vuosi sitten, yhteensä 1,2 miljoonaa kuutiota. Samalla käsittelemättä on runsaasti vanhan lain mukaisten kemerahankkeiden toteutusilmoituksia. Tämä johtaa lisääntyvään kuivuuteen ja puiden kasvun taantumiseen tai jopa metsäkuolemiin”, sanoo dosentti Timo Kuuluvainen Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta. ”Samaan aikaan sademäärä lisääntyisi vain vähän. ”KIIREHTIMINEN EI NOPEUTA TUKIEN SAAMISTA, VAAN VAIKEUTTAA HAKEMUSTEN KÄSITTELYÄ.” Tornator kasvoi Virossa Metsäyhtiö Tornator kohensi tulostaan alkuvuonna. Kanta on kuitenkin hitaasti elpymässä.. Tämä tarkoittaa, että melkoinen osa tänä vuonna tehtävien kemerahankkeiden tuista maksetaan vasta ensi vuonna. ”Toteutusilmoituksia ei pidä lähettää, ennen kuin metsäkeskukselta on tullut rahoituspäätös hankkeelle. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 LYHYET MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Metsänomistajien into uusiin kemeratöihin on tukkinut Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmät. Kuivuus uhkaa pohjoisen metsiä Ennusteiden mukaan ilmasto lämpenee boreaalisella vyöhykkeellä nopeammin kuin millään muulla kasvillisuusvyöhykkeellä. Samalla hankkeista laaditaan toteutusilmoitukset. 2 A J A S S A 27. ”Loppuvuoden kemeravaroja on käytettävissä 15 miljoonaa euroa, joten vaje on kymmenen miljoonaa euroa”, hän toteaa. Valkoselkätikka elpyy hitaasti Valkoselkätikan seurannoissa on löytynyt 180 parireviiriä, joilta varmistui 118 pesintää, Metsähallitus kertoo. Uuden lain mukaisia rahoitushakemuksia on tehty kesäkuusta alkaen edellisiä vuosia enemmän. Niskanen lupaa, että hakemusruuhka saadaan purettua lokakuuhun mennessä. ”Kaikki metsurimme ovat taimikonhoitotöissä ja uusia hankkeita suunnitellaan koko ajan”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toiminnanjohtaja Petri Pajunen. Osa tänä vuonna haetuista metsänhoidon tuista siirtyy ensi vuoteen
MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILAKAUPPOJEN määrä väheni vuoden alkupuoliskolla, mutta hehtaarihinnat nousivat, Maanmittauslaitoksen kauppahintatilasto osoittaa. Metsätilakauppojen keskipinta-ala oli Kainuussa toissa vuoden alkupuoliskolla 97 hehtaaria, mutta tänä vuonna 142 hehtaaria. Vaikka tilakauppa määrällisesti pieneni, niin kauppahintojen kokonaissumma nousi 14 prosentilla 126,4 miljoonaan euroon. Isojen yhteismetsien osuuksia on jo aiemmin myyty ja nyt laitetaan loputkin myyntiin. Maakauppapäällikkö Perttu Finne kertoo, että Metsähallituksen hallinnassa on osuuksia noin viidessätoista yhteismetsässä eri puolilla Suomea. Lapissa keskiarvo oli niukasti yli 1 500 euroa. Idässä tilakauppa käy Metsätilakaupat yli 2 ha, alkuvuosi 2015 maakunta lukumäärä pinta-alan keskiarvo keski-arvo kpl ha €/ha Uusimaa 30 12,29 5 989 Varsinais-Suomi 57 10,91 4 758 Satakunta 74 17,29 4 191 Kanta-Häme 22 19,3 4 632 Pirkanmaa 95 17,35 4 353 Päijät-Häme 37 19,85 5 181 Kymenlaakso 71 14,29 3 885 Etelä-Karjala 64 12,7 3 868 Etelä-Savo 107 22,6 3 915 Etelä-Pohjanmaa 114 15,25 2 851 Pohjanmaa 84 8,89 3 028 Keski-Pohjanmaa 31 23,38 2 223 Keski-Suomi 96 26,42 3 610 Pohjois-Savo 134 23,91 2 983 Pohjois-Karjala 124 64,28 2 773 Kainuu 119 141,55 1 726 Pohjois-Pohjanmaa 197 27,26 1 736 Lappi 55 48,35 1 515 Ahvenanmaa 2 Koko maa 1 513 33,83 3 163 Lähde: Maanmittauslaitos HANNU JAUHIAINEN METSÄHALLITUS myy kaikki omistamansa yhteismetsien osuudet. Hintahaitari on leveä. Metsähallituksen Laatumaa kauppaa tällä hetkellä esimerkiksi Inarin, Enontekiön ja Kemijärven yhteismetsien osuuksia. Pajusen mukaan myös metsänhoitoyhdistyksillä on valmiit ohjelmat uusien kemeratietojen siirtämiseen. Todennäköisesti myös juurikäävän torjuntahankkeiden ilmoitukset tulevat Metsään.fi-palveluun”, hän kertoo. Yhteismetsien osakaskunnilla on mahdollisuus lunastaa myyntiin tulevia osuuksia omien säädöstensä mukaisesti. UPM:n tekemät suuret metsäkaupat näkyvät erityisesti Kainuun ja Pohjois-Karjalan luvuissa. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 TÄSSÄ NUMEROSSA Rahoitushakemus ennen metsään menoa » Kaikista kemeravaroin tuettavista töistä on ennen töiden aloittamista tehtävä rahoitushakemus, joka lähetetään Metsäkeskukseen. Kauppa voidaan silloin tehdä metsätilasta tai osuudet laitetaan erikseen myyntiin. Metsäyhtiöt ja Metsähallitus ovat myyneet viime vuosina isoja metsäalueita Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Puhtaita metsätilakauppoja tehtiin yhteensä 1 513, mikä on 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. » Kun työt on saatu valmiiksi, metsäkeskukselle on tehtävä toteutusilmoitus, jonka perusteella kemeratuki lopulta maksetaan. » Rahoitushakemuksen voi tehdä itse tai sen voi teettää esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen tai metsäyhtiöiden ammattilaisilla. Vähänkin epäselvien paperien kanssa tuhraantuu monin verroin kauemmin. Tämä lisää byrokratiaa. AJASSA Syysistutukset pääsevät alkuun Sivu 5 Mielikuva metsäalasta vaihtui nopeasti ”Metsäalalla on silmiinpistävän hyvä yhteishenki”, sanoo Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Marja Viluksela. Vilkkaimmin kauppaa käytiin Pohjois-Pohjanmaalla, mutta sielläkin kauppojen määrä jäi vähän yli sata kappaletta viime vuotta pienemmäksi. Tavallisimmin osuuksia myydään tarjousten perusteella.” Osuudet on yleensä sidottu johonkin metsätilaan. Virheettömän hakemuksen käsittelyyn hankesihteereiltä kuluu kymmenen minuuttia. Aiemmin tuen saamiseen riitti, että tehdyistä metsänhoitotöistä laadittiin toteutusilmoitus. Seuraavaksi palvelua on määrä laajentaa niin, että myös näiden työlajien toteutusilmoitukset voidaan tehdä sähköisesti. Mediaani tarkoittaa tehtyjen kauppojen keskimmäistä hintaa, eli kalliimpia ja halvempia hehtaarihintoja on yhtä paljon. » Metsäkeskus käsittelee hakemuksen ja tekee sen perusteella hankkeesta rahoituspäätöksen. Metsähallituksella on osuuksia lähes kaikissa suurissa yhteismetsissä sekä osassa pienempiä. Sähköisesti loppuvuodesta Tällä hetkellä kemerahankkeiden käsittely on 80-lukulaisella tolalla. ”Pienempiä osuuksia on tarjottu suoraan yhteismetsien osakaskunnille ja suuremmat on tulevat yleiseen myyntiin. Metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta lupaa että vuoden lopulla tilanne helpottuu. Se voidaan aloittaa heti, kun metsäkeskus saa omat järjestelmänsä kuntoon. Yhteismetsää myyntiin Metsähallitus pyrkii tulostavoitteeseensa omaisuuttaan realisoimalla. Toissavuoteen verrattuna kauppasumma on kasvanut 27 prosenttia. Pohjois-Karjalassa keskipinta-ala on noussut kahdessa vuodessa 35 hehtaarista 64 hehtaariin. » Hakemuksen jättämisen jälkeen työt metsässä voi aloittaa. Hakemukset ja työkuvioiden kartat joudutaan tallentamaan käsityönä metsäkeskuksen tietojärjestelmiin. AJASSA 3 27. Kalleinta, lähes 6 000 euron keskiarvohintaa maksettiin Uudellamaalla. Hinnat olivat viisi prosenttia viime vuotta korkeampia. Sivu 26 Kaukokartoitus ei korvaa maastotyötä Sivu 27. ”Marraskuussa Metsään.fi-palveluun saadaan laajennus, jolla varhaisperkauksen ja nuorten metsien hoitohankkeiden rahoitushakemukset voidaan laatia sähköisesti. Sivut 22–23 PILKKEITÄ Metsäylioppilaiden raskaat uhraukset Sivu 24 Maahanmuuttajat metsäpeuran pelastus Sivu 25 Voiko vesurilla parantaa maailmaa. Metsätalousmaan yli kahden hehtaarin kauppojen keskieli mediaanihinta oli alkuvuonna 2 700 euroa ja keskiarvohinta 3 163 euroa hehtaarilta. ”Ennakkohakemukset tulivat uuteen kemeralakiin EU:n vaatimuksesta”, Niskanen korostaa. Vähemmän kauppoja kalliimmalla hinnalla Hehtaari metsämaata maksoi viime vuonna keskimäärin 3 163 euroa. Ainakin Klaus Virtanen on kohentanut sillä Nepalin naisten asemaa. Sivu 6 Budjettiesitys ei metsäalaa hyväile Sivu 7 Tarjoa metsääsi riistakohteeksi Sivu 8 METSÄSTÄ Sepelkyyhkystä suosituin riistalintu Sivut 16–17 Uusi metsänomistaja toivoo kärsivällisyyttä Sivut 18–19 Maanmittarin kaikki työ ei näy Sivu 21 Shut ter S tock Images Metsän monet arvoantimet Pelkästään vuosittaisen marjasadon arvo lähtentelee sataa miljoonaa euroa. Nyt samasta hankkeesta on tehtävä sekä hakemus että toteutusilmoitus. » Kemeravaroin tuetaan taimikon varhaishoitoa, nuoren metsän hoitoa, juurikäävän torjuntaa, suometsien hoitoa sekä metsäteiden rakentamista ja kunnostusta. Loppukesän aikana myyntiin tulee lisää eri yhteismetsien osuuksia. Yksittäiset kalliit hehtaarihinnat nostavat keskiarvoa, mutta eivät mediaania. ”Metsätilakauppa on aiempien vuosien tilastojen perusteella kiivaimmillaan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, joten tänä vuonna voidaan vielä kiriä viime vuoden tasolle”, johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta ennakoi
Uusin aluevaltaus on metsäalan johtajien koulutus. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi ”Kuten kuvasta näkee, vahvuus aika lähellä 30:tä senttiä. Kannattaako tuulenkaatoja kerätä?” Harrastelija ”Kannattavuuden voi ajatella niin monelta kantilta. Paksummat suorat osat jätin vajaa kolmen metrin pätkiksi ja kuorin ne, ohuet haloin suoraan metrin haloiksi metsässä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Vuoden 2000 keväällä istutettu, ja tämäkin kasvukausi vielä hiukan kesken.” Hees H-valta Teini-ikäinen hybridihaapa Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoidenkuvat. Hyvää kehitystä on myös mahdollista jatkaa, sillä valkoselkätikka voi pärjätä myös talousmetsissä. Uusi kysymys: Aiotko tehdä puukaupan. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 LUKIJAKUVA Häiritseekö metsämarjojen kaupallinen keruu. Kannan kohentuminen selittyy ennen muuta aktiivisilla suojelutoimilla. ”Kävin läpi kahden hehtaarin alueen. Alueella oli tehty harvennus neljä vuotta sitten ja toistakymmentä puuta oli nurin. AJASSA 4 27. Metsäala näyttää mallia ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. JUSSI COLLIN Auta tikkaa Hallituksen tavoite puunkäytön lisäämiseksi 15 miljoonalla kuutiolla, on kunnianhimoinen ja vaatii rinnalleen järeitä keinoja, jotta puu saadaan metsistä liikkeelle. Idea sopi hyvin säätiön tarkoitukseen, joka on metsäalan kehittäminen ja metsän parissa toimivien hyvinvointi. Se sopii hyvin esimerkiksi siitä, miten työn tuottavuutta ja suomalaisten kilpailukykyä voidaan parantaa. Jos itselle haluat työpalkan ja myydä puut yhtiölle, niin ei kannata.” Metsuri Motokuski ”Tuulenkaadot olen pyrkinyt jos suinkin mahdollista korjaamaan pois metsästä. Aina niistä joku euro jää omaan käyttöönkin. ??. Sitten kuskasin moottorikelkalla tavarat tienvarteen.” Pihkatappi Yhteiskuntasopimusta sorvattaessa tuli selväksi, että Suomen kilpailukykyä on parannettava. Hyvinvointiohjelman viisaita perusajatuksia on, että kaikkein paras tapa kohdata muutos on auttaa sitä syntymään. Metsähyvinvointi on ensimmäinen näin laaja ja kokonaista toimialaa koskeva työhyvinvointiohjelma. Metsäalalla murros alkoi näkyä jo viime vuosikymmenellä tehtaiden lakkauttamisina. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Metsänomistajat voivat – mahdollisuuksien mukaan – ottaa tikan tarpeet metsänhoitotoimissaan huomioon. Olen vanhan kansan ihminen, joka pitää tuulenkaatoa rumana ja kansantaloudellisena tappiona, jos hylkää märkänemään.” Metsäkupsa ”Olen kaikki tuulenkaadot, mitä olen löytänyt, kerännyt pinoon. Säätiö on rahoittanut ohjelmaa jo lähes 1,5 miljoonalla eurolla. Moottorikelkalla ajan.” Metsä-Eemeli ”Ei todellakaan aina kannata, mutta kannattaa muistaa tuo metsätuholaki, mikä velvoittaa korjaamaan tuulenkaadot pois.” Hyöteikkö ”Lähimmältä palstalta keräsin ja samalla harvensin hieman lisää. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Kesän päätteeksi metsästä kuultiin hyviä luontouutisia: valkoselkätikan pesintä oli onnistunut kohtuullisesti ja Suomen uhanalaisimman metsälinnun hidas elpyminen jatkuu. Kukin organisaatio ja yritys joutuu uudistumaan itse, mutta kokemusten jakamisesta hyötyvät kaikki. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Ei 62% Kyllä 38% vas taa jia 28 PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA SITAATTI Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Ilman Metsämiesten Säätiötä näin laajaa hanketta tuskin olisi saatu aikaan. Metsäpolitiikan toimenpiteet (sukupolvenvaihdos, yrittäjävähennys, metsävähennys ja perikunnat) tulisi toteuttaa yhtenä pakettina.” Metsäteollisuus ry:n edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen blogissaan. ??. Pelkkä taloudellinen kannattavuus tuossa hommassa saattaa olla kannattamatonta, mutta saahan siinä hyötyliikuntaa ja siistimmän metsän.” Pihkanaama ”Miten sen nyt laskee. Esimerkiksi hakkuissa tulisi säästää lehtipuita ja lahopuita, maanmuokkauksessa pitäisi taas varoa rikkomasta maalahopuita ja tilaisuuden tullen sopivia kohteita voisi uudistaa koivulle. Juuri nyt kyky luoda uutta on tärkeä, kun työelämässä eletään muutosta, jota on vaikutuksiltaan verrattu teolliseen vallankumoukseen. Siellä se tarvitsee kuitenkin apua. Sen lisäksi yritykset ja yhteisöt ovat sijoittaneet työhön omia varojaan, minkä ansiosta työelämän parantamiseen on viime vuosina investoitu huomattavan paljon. Metsämiesten Säätiössä huoli tulevaisuudenuskon hiipumisesta synnytti idea laajasta metsähyvinvointiohjelmasta. Sen sijaan keinoista mieleen jäi lähinnä työajan pidentäminen, vaikka työtä voi tehostaa myös tavoilla, joista hyötyvät niin työnantajat kuin -tekijät. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Lisäksi hän on luova. Rahaa on käytetty erilaisiin hankkeisiin, joiden sisältö on vaihdellut haketuksen turvallisuudesta muutoksessa elävän metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointiin. Sen tavoitteeksi tuli auttaa ihmisiä ja samalla parantaa alan kilpailukykyä. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Samalla ohjelma on hyvä osoitus metsäalan kyvystä ja halusta yhteistyöhön. Vuonna 2011 käynnistyneen ohjelman asiantuntijana on toiminut Työterveyslaitos ja käytännön toteuttajana Metsäteho. Vanha viisaus on, että työssään viihtyvä ihminen on paitsi onnellinen myös tehokas
Sukupuolta en itse juuri ajatellut. Kun on ammatti josta tykkää ja jonka osaa, merkitsevää on, että itse hyväksyy itsensä ja työnantaja palkkaa töihin. FAKTA. Pääsin opiskelemaan metsätaloutta. Syysistutuksiin viivästyksiä Etelässä taimitoimitukset on jo aloitettu, pohjoisessa ne viivästyvät noin viikolla. Taimi-Tapio toimittaa tänä syksynä 3–4 miljoonaa tainta syysistutuksiin. Pohjan taimi toimittaa tänä syksynä noin kaksi miljoonaa tainta metsään istutettavaksi. Nykyaikana ei pidä enää jaotella ammatteja sukupuolen mukaan. Kevätlukukaudella ajattelin jo, että minusta voi tulla metsuri vallan hyvin. Lämmitetyissä kasvihuoneissa taimet olivat keskimäärin 11 sentin mittaisia. Lopulta yhteishakuuni suodattui sadoista ammateista kaksi, elintarviketyöntekijä ja metsätalouden perustutkinto (silmissäni näin itseni metsäluonnnonhoitajana). ELOKUUTA 2015 u NRO 16 AJANKOHTAINEN KOLUMNI Viidenkympin ja viimeisen voitelun välillä oleva tosiäijä. HILLEVI LEHMUSJÄRVI Kirjoittaja on metsuri ja Puuliiton valtuuston jäsen. Taustaltani olin vihreästi ajatteleva ajokortiton kierrätyksen kannattaja. Jo kymmenen vuotta tällä tiellä. ??. Vähänkin kiinnostavan ammatin kohdalla luin tarkempaan ja arjessa mietin jokaisen Tyypillinen metsuri. Naisia on metsureina, poliiseina, armeijassa, palomiehinä, metsäkonekuskeina. Tilanne näytti vielä heinäkuussa sateisen ja kolean alkukesän jälkeen huonolta, mutta sitten säät paranivat suotuisammaksi. Peteri uskoo, että elokuun alkupuolen lämpimän sään ansiosta taimista tulee vielä ihan kelvollisia. Kanssaopiskelijat olivat pääosin teinejä, joista ”mummo voi painua kotiinsa lapsia hoitamaan”. Tai tehdassalissa kesähelteillä tai puutarhassa puurtamassa. Latvojen kehitys on myös vielä kesken.” Kasvuaikataulusta ovat Peterin mukaan jäljessä etenkin lämmittämättömissä kausihuoneissa kasvatetut taimet. kohtaamani ihmisen työn luonnetta. Teinien kanssa oli aluksi vaikea tulla toimeen, koska olin aikuinen ja nainen. Etelässä lähes normaalia Pohjan Taimen toimitusjohtajan Rauno Katajan mukaan taimien kehitys on Etelä-Suomessa lähes normaalilla tasolla. Maalaistalosta tullut kova jätkä. Seuraavana keväänä metsurin pesti jatkui ja minut vakinaistettiin. Eläissäini en ollut nähnyt edes raivaussahaa! No, sen kun sain hyppysiini, alkukangertelun jälkeen aloin tosissani tykkäämään sen kanssa työskentelystä. Perustutkinto oli kuitenkin saatava, joten jäin. Itse suhtauduin opiskeluun kuin olisin ollut töissä. Moni oli siellä vain, koska ei muualle päässyt. Viikossa minulle selvisi, ettei sieltä valmistu suoraan metsäluonnonhoitajaksi vaan metsuriksi tai metsäkoneenkuljettajaksi. Olisin halunnut kuluttaja-asiamieheksi, mutta täällä päin ei ollut siihen valmistavaa koulutusta. Rovaniemeltä lähtee tänä syksynä noin 850 000 tainta asiakkaille. Vai onko sillä väliä, mistä tulee ja mitä sukupuolta edustaa. Tulen pääkaupungista, asun kaupungissa. ”Syystaimilla on nyt hyvä kysyntä, sillä viime syksyn aikainen pakkanen verotti osan kevätistutuksiin tarkoitetuista taimista”, Peteri sanoo. » Syysistutusten määrä on viime vuodet pysytellyt vajaassa 10 miljoonassa taimessa. Luin aikuisena työttömänä ammatinvalintaopasta aakkosjärjestyksessä vuoden. Etelässä taimitoimitukset on aloitettu asiakkaille. Seuraavalla viikolla valmistumisesta olin yhtiöllä kesätöissä raivaamassa. Itselleni metsäala ei ollut edes mielessä ensimmäisen 28 elinvuoteni aikana. Vähemmän riskejä » Havupuiden taimia voidaan istuttaa loppukesän ja alkusyksyn aikana. 10 vuoden kotiäitiyden jälkeen aloin 28-vuotiaana etsimään koulutusta, josta valmistua ammattiin. Syystaimien osuus on noin 15 prosenttia yhtiön koko tuotannosta. Työkokemusta oli siivoojana, yksityisenä lastenhoitajana ja kauppapuutarhasta kurkkuviljelmällä. Olen ollut aina kiinnostunut valistuneesta kuluttamisesta. Myös moottorisahaus harvennuksilla oli mukaansa tempaavaa työtä. Huomasin pärjääväni. Niiden keskipituus ylsi viime viikolla juuri ja juuri yksivuotiaita taimelta vaadittuun seitsemän sentin alarajaan. ”Viime keväänä oli paikoin pulaa taimista ja osa kevään istutuksista on siirtynyt syksyyn.” Kulunut kesä näytti taimien kannalta Kauppisenkin mukaan vielä heinäkuun alussa todella huonolta. AJASSA 5 27. Taimiaines on normaalia lyhyempää, mutta kelvollista. Enemmän epäilyt tulee ulkopuolisilta ja kummastelu: ”Eikö se ole kauhean raskasta työtä?” Olen ollut myös siivoojana, ei ole herkkua sekään. Toimitusjohtaja Tero Kauppisen mukaan taimimäärä on selvästi normaalia syksyä suurempi. Kurssimme minua vanhempi mies oli heistä ok. ”Myöhäisen ja kolean kesän vuoksi taimien kasvu on viivästynyt, ja osa taimista on vielä liian pieniä. En ole feministi, mutta en pidä tytöttelystä. Kortti tuli ajettua vasta 26-vuotisena. Valmistuin hyvin arvosanoin 32-vuotiaana. » Riittävän aikaisin istutetut taimet ovat heti seuraavana keväänä valmiina hyvään kasvuun. HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuva Syysistutustaimia päästään toimittamaan asiakkaille vasta syyskuun alkupuolella, noin viikkoa normaalia myöhemmin, kasvatuspäällikkö Jari Peteri Fin Forelian Rovaniemen taimitarhalta kertoo. » Syysistutuksessa on vähemmän riskitekijöitä kuin kevätistutuksissa. Ammattitaito ja se, mitä on korvien välissä, ratkaisee pärjäämisen – ei se, mitä on koipien välissä. Kasvatuspäällikkö Jari Peteri arvioi, että Rovaniemen korkeudellakin taimet kehittyvät lämpimän loppukesän ansiosta istutuskelpoisiksi. ??. Sitten taimet alkoivat kasvaa, ja lopputulos on kohtuullisen hyvä. Jos mielin eteenpäin, olisi lähdettävä muualle jatko-opiskelemaan. Kolmen alaikäisen lapsen yksinuoltajana ei oikein ollut mahdollista lähteä vain koulun perässä
Seminaareissa kävi puheensorina, kaikki vaikuttivat tuntevan toisensa ja asioista keskusteltiin avoimesti. Muuten työntekijät ovat ulkopuolelta tulevan hälyn armoilla. ”Metsäala poikkeaa siinäkin edukseen, että työhyvinvointia viedään yhteisvoimin eteenpäin”, hän sanoo viitaten Metsähyvinvointi-ohjelmaan ja Metsäalan Johtamisakatemiaan. ”TYÖTÄ EI TEHDÄ ENÄÄ YKSIN, VAAN SIDOKSISSA MUIHIN.” Marja Viluksela » Syntynyt 1963 » Työterveyslaitoksessa kehittämispäällikkönä » Koulutukseltaan biofyysikko, kokemukseltaan työelämän kehittäjä » Asuu Helsingissä » Mies ja neljä lasta, joista kaksi aikuista omaa » Harrastaa puutarhanhoitoa ja puutöitä Marja Vilukselan mukaan metsäala on siitä mielenkiintoinen toimiala, että alalla työskentelevät ovat pääosin tyytyväisiä. ”Ennen asiat tehtiin prosessimaisesti alusta loppuun. Työterveyslaitoksessa kehittämispäällikkönä työskentelevä Viluksela totesi, että metsäala on monessa asiassa edellä muita. Myös työtehtävät moninaistuvat. Tyytyväisten ala Viluksela on ollut tekemisissä metsäalan kanssa nelisen vuotta. Se on kuormittavaa.” Metsäala on Vilukselan mukaan kuitenkin hyvässä asemassa, sillä se on aina ollut teknologian käyttöönotossa edelläkävijä. kin hyvin erilainen kuin hänen omansa.” Kaikkiaan työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat Vilukselan mukaan hyvin arkipäiväisiä. ”Metsäkoneet ovat pitkään olleet pieniä tietokoneohjaamoja. Samaan pitäisi pyrkiä muillakin aloilla”, hän sanoo. ”Se, että samalla alalla toimivat jakavat osaamistaan ja toimintamallejaan, vahvistaa koko alan kilpailukykyä. Kaikkiaan työhyvinvointi on Vilukselan mukaan huomioitu metsäalalla hyvin. Tulevat metsänomistajat saattavat enenevässä määrin haluta metsiltään jotain muuta kuin hakkuutuloja. Vilukselan mukaan haasteet ovat pitkälti samat kuin muillakin aloilla: uudet teknologiat ja tavat olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Erityisesti metsäalan avoimuus teki Vilukselaan vaikutuksen. ”Ihmisten on vaikea toimia sirpaleisen maailmankuvan kanssa. Nykyään ympärillä on koko ajan häiriötekijöitä. Se, miten kovaa vauhtia teknologia kehittyy ja miten sidoksissa toisiinsa toimijat nykyään ovat, haastaa kuitenkin myös metsäalan.” Tavoitteet esiin Metsäalan omiin haasteisiin Viluksela lukee metsänomistajien kaupungistumisen. ”Metsäalalla on silmiinpistävän hyvä yhteishenki. Hän toimii asiantuntijana Metsämiesten Säätiön rahoittamissa Metsähyvinvointi-ohjelmassa ja Metsäalan Johtamisakatemiassa. Taustalla voi tosin olla se, että alan ikäjakauma painottuu yläpäähän. Työtä ei tehdä enää yksin, vaan sidoksissa muihin. Työpaikoilla pitää yhdessä päättää, mitä priorisoidaan. ”Metsäalalla tiedostaan kyllä metsänomistajakunnan muutos mutta onko sitä ajateltu tarpeeksi. Esimerkiksi Metsähyvinvointi-ohjelman yhteydessä toteutetut hankkeet ja niistä saadut kokemukset ovat kaikkien nähtävissä. Yhdessä toimiva ala on kansainvälisessä kilpailussa paljon vahvemmilla kuin sata yksittäistä yritystä”, hän sanoo. ”Usein auttaa jo se, että yhdessä pohditaan, mitkä ovat työpaikan tavoitteet. AJASSA 6 27. Jos takana on pitkä ura, on alalla todennäköisesti viihdytty.” Metsäalalla on Vilukselan mukaan viime vuosina myös tehty paljon työhyvinvoinnin eteen. Metsähyvinvointi-ohjelman tavoitteena on kehittää metsäalan työhyvinvointia. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 FAKTA HAASTATTELU LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva Marja Vilukselan mielikuva konservatiivisesta alasta haihtui nopeasti. Metsäkoneenkuljettaja on metsässä aika yksin, jos metsänomistajan maailmankuva onMetsäala yllätti Yhteishenki ja kokemus teknologiasta ovat Marja Vilukselan mukaan alan valttikortteja. Teknologia haastaa Millaisia haasteita metsäalan työhyvinvointiin liittyy. Ongelmat on yleensä helppo ratkaista, jos ne tunnistetaan. Ihmiset ovat yleensä hyvin luovia ja motivoituneita, jos tietävät, minkä eteen työskentelevät.”. Metsäalan Johtamisakatemia pyrkii puolestaan siihen, että metsäala olisi eturivissä ihmisten osaamisessa, motivaatiossa ja johtamisessa. Ei riitä, että suunnittelee leimikoita, vaan pitää myös hallita asiakassuhteet ja tilausjärjestelmät.” Vilukselan mukaan haasteista selvitään, kun uudet asiat käydään työpaikalla läpi ja vanhoja toimintatapoja arvioidaan säännöllisesti yhdessä. Suomi on globaalissa kilpailuasetelmassa pieni maa. ”Metsäala on siinä mielessä mielenkiintoinen toimiala, että työntekijät ovat pääsääntöisesti melko tyytyväisiä
Rahoituksen niukentuminen ei yllätä ja säästöjä on jo mietitty. AJASSA 7 27. Perittävä korvaus on kuitenkin aina vähintään 100 euroa. Lähes 20 prosentin supistus on hallitusohjelman mukainen. Osaamisesta ja halustamme oppia lisää. ”Kun Suomen metsäkeskus aloitti nykymuodossaan vuonna 2012, niin valtionapu oli liki 50 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 692. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 MIKKO HÄYRYNEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN ensi vuoden budjettiesitys leikkaa kemerarahoitusta 12 miljoonalla eurolla, minkä vuoksi tuettavia työlajeja saatetaan karsia. Nyt rahoitus on viidennestä pienempi ja henkilöstömäärä noin 530”, johtaja Ari Eini kuvaa kehitystä. Suurin menoerä on ihmiset ja henkilöstön luonnollinen poistuma ratkaisee osan säästötarpeista. Motivoitunut ihminen saa aikaan tuloksen. ”TÄMÄ ON SITÄ VIRKAMIEHEN TYÖTÄ.” Niukkuutta jaossa Budjetti ehkä antaa: » Puun tarjonnan edistäminen ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehittäminen sisältyy ns. Metsäkeskus saattaa karsia toimintoja Suomen metsäkeskuksen rahoitus kutistuu Lukea maltillisemmin viitisen prosenttia. ”Syksyn aikana käydään läpi, mitä työlajeja rahoitetaan ja millä tasolla.” Taimikon varhaishoidosta ja nuoren metsän hoidosta ei aiota tinkiä. Kemerarahoitukselle pitää olla ennakkopäätös ja tälle syksyä ennakoidaan hakemusten tulvaa. Viimeisin kemerauudistus tuli voimaan kesäkuun alussa ja laki joudutaan uudistamaan taas. Metsäluonnonhoitoon on luvassa metsänhoidollisen kemeran lisäksi kolme miljoonaa euroa, mikä on puolet kuluvaa vuotta vähemmän. » 2 miljoonaa euroa Suomen metsäkeskukselta. ”Metsätiedon keruussa säästöpotentiaalia voi löytyä eri toimijoiden yhteistyöstä. Budjetti ottaa: » 12 miljoonaa euroa metsänhoidollisesta kemerasta. ”Kun tietää tämän hallituskauden säästöt, niin kemeraleikkausten kanssa voidaan elää.” Metsähyvinvointi syntyy hyvinvoivista ihmisistä, kyvystämme uudistua ja uudistaa. Jos tämän vuoden rahat loppuvat, niin maksu siirtyy ensi vuodelle. Vuosi sitten tehdyn selvityksen perusteella peräti 85 prosenttia valtion metsäteillä kulkijoista on virkistyskäyttäjiä. » 3 miljoonaa euroa metsäluonnonhoidosta. ”Jos säästöt jatkuvat tätä tahtia, niin on mietittävä kokonaisia toimintoja, että voidaanko jotain tehdä toisin tai jättää kokonaan tekemättä.” Vaikka toimintoja lopetettaisiin, niin organisaatiouudistusta ei kuitenkaan ole tulossa. Lasku selittyy Metso-ohjelmaan tehtävällä kolmen miljoonan euron säästöllä. Tule mukaan! OSAAMME ENEMMÄN KUIN USKOIMMEKAAN www.metsahyvinvointi.fi Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan Budjetti uhkaa karsia kemeraa Kemeralaki on taas menossa uusiksi. Säästöt tuntuvat metsäntutkimuksessa Luonnonvarakeskukselle on budjettirahaa lähes 80 miljoonaa euroa, mikä on kymmenen miljoonaa euroa tätä vuotta vähemmän. Esimerkiksi tieto tehdystä taimikonhoidosta voidaan saada toisaalta ja säästää maastokäynnin kulut”, Eini sanoo. Budjettirahoitus on 40 miljoonaa euroa, mikä on vajaat kaksi miljoonaa euroa tätä vuotta vähemmän. Käytännössä se tarkoittaa tukea energiapuun korjuulle. Luke säästää parhaillaan tukitoiminnoista ja aikoo karsia kiinteitä kuluja. Einin mukaan jossakin vaiheessa juustohöylä ei kuitenkaan riitä. Maksut eivät kuitenkaan koske henkilöliikennettä. Muutosehdotukset pyritään tekemään syyskuun aikana. Listalla ovat juurikäävän torjunta, terveyslannoitus, ojitusalueen kunnostamista tarkoittava suometsän hoito, metsätien tekeminen ja nuoren metsän hoidon yhteydessä maksettava korotettu pinta-alatuki. ”Tulossa on nopein kemerauudistus minun reilun kymmenen vuoden aikana”, metsäneuvos Marja Kokkonen maaja metsätalousministeriöstä sanoo. Alexander Stubbin ensimmäinen budjettiesitys ei metsäalaa enemmälti silittele. Esimerkiksi metsästäjille, marjastajille ja kalastajille kulku on edelleen maksutonta. Maksut eivät koske henkilöliikennettä Uusi käytäntö asettaa kaikki Metsähallituksen metsäteitä käyttävät puutavaran kuljettajat samaan asemaan. Puutavaran kuljetuksesta peritään 0,15 euroa kuutiolta kilometriä kohden, ainespuun varastoinnista 0,25 euroa kuutiometriltä ja energiapuun varastoinnista 0,50 euroa kuutiometriltä. strategisiin kärkihankkeisiin, joista hallitus päättää elokuun lopussa. Hallitus käsittelee talousarvioesitystä syyskuun budjettiriihessä. HANNU JAUHIAINEN Metsähallitus on yhtenäistänyt puutavaran kuljetuksista ja varastoinnista perittävät tiemaksut. Käytäntö on koko Suomessa yhtenäinen. » 10 miljoonaa euroa Luonnonvarakeskukselta, josta osa kohdistuu metsäntutkimukseen. Muiden työlajien osalta sekä leikkaukset että lopettamiset ovat mahdollisia. Valmistelussa kuullaan metsänomistajia, koneyrittäjiä ja metsäteollisuutta. Myös toimitilat, tutkimus ja johtaminen tulevat tarkasteluun. ”Tämä on sitä virkamiehen työtä”, Kokkonen sanoo. Metsähallitus päivitti tiemaksut Leh tik uv a / V esa Moinanen Mikk o Hä yrynen / Arkis tok uv a Ainespuun varastoinnista Metsähallitus perii 25 senttiä kuutiolta.. Jos kemerauudistuksessa jokin työlaji lopetetaan kokonaan, niin ensi vuonna voidaan olla tilanteessa, että kemeraa maksetaan työlajille, jota ei enää ole ja jonka rahoittaminen on muilta työlajeilta pois. Metsätaloustukien linjaukset laaditaan syyskuun aikana. Rahoitusta on luvassa 55 miljoonaa euroa. Välineeksi ei riitä juustohöylä. Uuden käytännön mukaan esimerkiksi tuhannen kuutiometrin kuljetus viiden kilometrin matkan verran Metsähallituksen tietä pitkin maksaa 750 euroa. Lopullisesti budjetin hyväksyy eduskunta. Sähköisten metsävaratietojen ja niihin liittyvien palvelujen kehittäminen on sitä, mitä metsäkeskukselta etenkin odotetaan, mutta tietojen keräämistä voi tehostaa. Metsähallituksen teiden käytöstä lokakuun alusta alkaen perittävät uudet maksut korvaavat vanhat käytännöt. ”Kiristyvä tilanne koskee väistämättä myös ydintoimintoja kuten metsäntutkimusta, mutta sitä pyritään kompensoimaan kasvattamalla ulkopuolista rahoitusta”, tutkimusja asiakkuusjohtaja Jari Varjo sanoo. Energiatukia ei enää ole, mutta korotettua pinta-alatukea voi saada, jos pienpuu kerätään pois
Nettikyselyyn vastaamalla metsänomistaja tarjota metsäkuviota tai ojitettua suota hankkeen mallikohteeksi. Vastaa kyselyyn 31.8.2015 mennessä: https://my.surveypal.com/Riistametsanhoito Riistanhoidon metsät haussa Sinun metsästäsi voi tulla riistanhoidon mallikohde. Ensi vuonna alkavaksi suunniteltu hanke edistää riistaja luontopainotteista metsänhoitoa ja elinympäristökunnostuksia sekä toteuttaa mallikohdeverkoston yksityismailla. » Sekapuustoisuutta suositaan. Forest Master -koneiden valmistus alkoi keväällä. Esimerkiksi kankaiden ja soiden väliset vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä kaikenikäisille kanalinnuille, erityisen tärkeitä ne ovat poikueympäristöinä. Samalla koko metsäluonto hyötyy. » Tiheiköitä kaikenikäisiin harvennusmetsiin. Useniuksen mukaan Forest Master on parannettu versio Usewoodista. ”Jatkossa koneita valmistuu suunnilleen yksi kuukaudessa, seuraavat koneet menevät Viroon, Ruotsiin ja Suomeen.” Usewoodin tarina jatkuu Kaatuneen taimikonhoitokoneiden valmistajan raunioille syntyi uusi yritys. Jämtlanninpystykorva Topi on valmis hirvimetsälle. Menetelminä ovat pitemmät kiertoajat, erirakenteinen metsänkasvatus, kaivukatkot ojitusalueilla ja tiheänä kasvatus. Tästä tulee metsänomistajalle selvää säästöä, etenkin jos työ teetetään vieraalla. Tätä ennen on toteutettu Riistaa reunoilta -hanke, jossa kiinnitettiin huomiota reunavyöhykkeiden metsien käsittelyyn. Nykyiset kemerasäädöksetkin sallivat, että noin 10 prosenttia hoitoalasta jätetään riistatiheiköiksi. Leimikoiden ennakkoraivauksessa jätettävistä tiheiköistä ei myöskään ole taloudellista haittaa. Vaihtelevapuustoiset suon ja kangasmaan väliset alueet ovat tärkeitä teeren ja muiden kanalintujen poikueympäristöjä. » Pensaskerroksen puustoa säästetään. Usewood Forest Techin toimitusjohtaja on muuramelainen Jussi Pekka Usenius, joka toimi samassa tehtävässä myös Usewood Oy:ssä. Tiivistetysti kyse on siitä että metsänhoitotöitä tehdään niin, että riistaeläimille jää suojaa ja ravintoa. Koneiden automaatiota kehitetään Tampereen teknisen yliopiston kanssa. Haluatko osallistua. Suomen riistakeskus on myöntänyt pyyntilupia syksyn metsästyskaudelle yhteensä 37 400, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Hirvilupiin selvä lisäys Eniten kaatolupia myönnettiin pohjoiseen. Riistan hyödyksi » Vaihettumisvyöhykkeiden metsiä säästetään. Hannu Hut tu Leh tik uv a / Jus si Nuk ari. Hämeessä, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla valkohäntäpeuralupia on myönnetty moninkertainen määrä hirvilupiin verrattuna. Valkohäntäpeuralupien määrä nousi 13 prosenttia 25 800:aan. Myös koneen ulkonäkö on uudistunut. Esimerkiksi hydrauliikka on monipuolisempi ja voimakkaampi kuin edellisissä, Usewood-merkillä myydyissä koneissa. Toimet edistävät metsäkanalintuja metsähanhikantojen säilymistä ja turvaavat metsäluonnon monimuotoisuutta ja tulevaisuuden metsästysmahdollisuuksia. JUSSI COLLIN HIRVILUPIEN määrä kasvaa edelleen. Pienin kustannuksin Hankkeen projektipäällikkö Janne Miettinen uskoo, että moni metsänomistaja on kiinnostunut riistaeläinten hyvinvoinnista omassa metsässään. Eniten lupamäärä kasvoi Kaakkois-Suomessa, 28 prosenttia, ja Oulussa, 27 prosenttia. Vaihettumisvyöhykkeet tarjoavat kanalinnuille suojaa ja ravintoa samalla alueella. Miettisen mukaan riistan huomioiminen metsätalouden toimissa voidaan toteuttaa hyvin vähin kustannuksin. Reunat tärkeitä Vaihettumisvyöhykkeiden hoidossa voidaan saavuttaa suuret hyödyt pienillä kustannuksilla. Tavoitteena on valjastaa konenäkö taimikonhoitokoneen avuksi. Riistakeskus arvioi hirvisaaliin kasvavan viimevuotisesta, jolloin saaliiksi saatiin noin 40 000 hirveä ja 25 00 valkohäntäpeuraa. Liettuassa valmistetut koneet myydään Forest Master -merkillä. Tähän mennessä asiakkaille on toimitettu kaksi konetta, toinen Viroon ja toinen Suomeen. Kokeilualueita ovat Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Esimerkiksi Miettinen ottaa taimikonhoidon. AJASSA 8 27. » Vähäpuustoisista ojitusalueista luonnonsoita. Riistatiheikön paikoiksi voidaan valita hankalasti raivattavia, järeitä leppiä kasvavia puuryhmiä, kosteita hieskoivunotkelmia tai muuten hankalasti hoidettavia paikkoja. Hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina, tänä vuonna 26. Valkohäntäpeuraluvat ovat keskittyneet eteläisille riistakeskusalueille. MIKKO RIIKILÄ VIIME vuonna konkurssiin menneen, taimikonhoitokoneita valmistavan Usewood Oy:n raunioille on syntynyt uusi yhtiö, Usewood Forest Tech, joka valmistuttaa koneet Liettuassa. syyskuuta, ja päättyy vuodenvaihteessa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Riistametsähanketta on koeluontoisesti toteutettu kolmella alueella. Eniten hirvilupia myönnettiin Lappiin ja Oulun alueelle, noin 5 500 kumpaankin, ja vähiten Etelä-Hämeeseen, runsas tuhat Hirvilupamäärät kasvoivat useimmilla riistakeskusalueilla, vain Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa luvat laskivat. ”Pääosin koneen osat valmistetaan Liettuassa, mutta kaatopäät ja muu työyksikkö valmistetaan yhä Keski-Suomessa, kuten myös koneiden elektroniikka ja ohjelmistot”, Usenius kertoo. Ravintoa runsaan hyönteislajiston ja varpukasvien, erityisesti mustikan välityksellä sekä suojaa runsaan kenttäkerroksen, latvuspeiton ja puuston tiheysja kokovaihtelun avulla. Hankkeissa ovat Riistakeskuksen ohella mukana Suomen metsäkeskus ja Tapio. Esimerkiksi Varsinais-Suomeen hirvijahtiin saatiin 1 300 lupaa, mutta valkohäntäpeuralupia peräti 8 300 kappaletta. » Varvustoa pyritään säästämään. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 FAKTA HANNU JAUHIAINEN Suomen riistakeskus selvittää maanomistajien kiinnostusta riistapainotteiseen metsänhoitoon sekä halukkuutta osallistua Riistametsä-hankkeeseen. Harvennuksessa taas pienialaisten, ehkä korjuun kannalta hankalien paikkojen säästämien pienentää korjuun kustannuksia
Kaksikon yhteis työnä ovat aiemmin ilmestyneet Käytännön riistanhoito (2002) sekä Suomalainen metsästys (2006). Teksteihin on tallennettu kirjoittajien poikavuosista asti virinnyt rakkaus metsästykseen, ja ne tuovat suomalaisen riistan kaikkien ulottuville. Riistabiologit Jere Malinen ja Veli-Matti Väänänen ovat tunnettuja suomalaisia metsästyskirjoittajia. Käytännöllinen symbolijärjestelmä varoittaa sekoittamasta ruokasieniä myrkkysieniin. Kirja sisältää yleisimpien ruokasienien tunnistamisohjeet, yksityiskohtaiset kuvat sienistä sekä niiden kasvuympäristöstä ja vinkkejä poimimiseen, puhdistamiseen, ruoanlaittoon sekä säilöntään. Teos kertoo kattavasti kaikkien Suomen riistaeläinten metsästyksestä ja nostaa näkyvästi esille viime vuosien metsästyslainsäädännön uudistukset aina hanhenpyynnin rajoituksista biologisesti kestävään suden metsästykseen. Suomalainen metsästys – linnuista suurriistaan Jere Malinen ja Veli-Matti Väänänen Suomalaiset ovat Euroopan innokkainta metsästyskansaa. Kirjan kuvat kertovat kiihkeistä metsästystilanteista ja hienoista tunnelmista. Pelle Holmberg ja Hans Marklund ovat biologeja ja opettajia, ja he ovat työskennelleet vuosia sienitietouden levittämisen parissa. Hinta 19,90 € Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys.. Hinta 42 € Pieni sienikirja Pelle Holmberg ja Hans Marklund Ruotsalainen klassikkosienikirja nyt vihdoin uudistettuna laitoksena suomeksi. Nauti metsän antimista
Puistometsäpalvelut Oy:n hakkuukoneenkuljettaja Leo Riuttala tekee ensiharvennusta sekametsään Kirkkonummella. Metsäkoneyrittäjien mukaan kantokäsittelyn kustannukset jakautuvat kuitenkin epäreilusti. 10 27. Kun kantokäsittelyainetta levitetään joka sahauksella, aineen levitysreiät pysyvät auki ja sahaus sujuu. Kantokäsittelyn idea on, että ainetta on kannolla heti kaadon jälkeen, niin juurikäävän itiöt eivät pääse kantoon käsiksi”, Riuttala kertoo. On helppo laskea, että esimerkikUrealiuos säilyy tankissa hakkuupaikalla. ”Sateella kannon vihreys häviää parissa päivässä. Koska on elokuu, kaadettavien havupuiden kannot on käsiteltävä kantokäsittelyaineella – tässä tapauksessa teollisella urealla. kantokäsittelystä on siis metsänomistajalle: metsä säilyy terveenä, arvokkaat tyvitukit eivät lahoa tai männyt kuole. Sinivihreä kantokäsittelyseos on hakkuukoneen perässä olevassa 100 litran säiliössä. Puunostajat, kuten metsäyhtiöt, ostavat koneurakoitsijoilta puunkorjuun ja suostuvat yrittäjien mukaan maksamaan yksityismetsien kantokäsittelystä vain valtion juurikäävän torjuntaan myöntämän kemeratuen verran, 70 euroa hehtaarilta. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 AJASSA VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Metsäkone jättää jälkeensä sinivihreitä kantoja. Ensiharvennuksella määrä riittää yleensä yhden työvuoron ajaksi, sanoo Leo Riuttala.. Kemeratuki taustalla Kuusenja männynjuurikäävät aiheuttavat Luonnonvarakeskuksen mukaan vuosittain noin 50 miljoonan euron menetykset puunomistajille. Tämä ei koneyrittäjien mukaan riitä kattamaan käsittelyn kustannuksia. Hän ei kytke urealiuoksen levitystä pois, vaikka kaataa välillä koivuja tai haapoja, joiden kannot eivät käsittelyä vaadi. ”Korvaus tulee 2000-luvun alun tilanteen perusteella. Leo Riuttala on tuonut viikon hakkuille riittävän ainetankin omalta kotipihaltaan. Kantojen käsittely torjuu lahon, mutta kuka sen maksaa. Suorin hyöty Kuka maksaa kantokäsittelyn. Kantokäsittelyaineen peittävyystavoite on 100 prosenttia, mutta vähintään 85 prosenttia kannon pinnasta tulee peittyä aineeseen. Metsäkone suihkuttaa kantoon sahatessaan sinivihreää seosta torjuakseen puiden juuria ja runkoja lahottavan juurikääpäsienen leviämisen. Puita lahottava juurikääpä syö metsänomistajien tilipusseista vuosittain 50 miljoonaa euroa kantorahatuloja
Lahokierre jatkuu, sillä juurikääpä säilyy juuristossa pitkään.. ”Tappio katetaan normaaleista puunkorjuun voitoista. Puukaupan yhteydessä voi aina kysyä, että onhan kaatopäässäkin kaikki kunnossa. » Kantokäsittelyyn maksetaan kemeratukea toukokuusta marraskuun loppuun Etelä-Suomessa Kainuun ja PohjoisPohjanmaan eteläosiin asti. Virheellisillä kohteilla kantokäsittelyaine peitti liian vähän kantopinnoista, joten käsittely ei suojannut juurikäävältä. Jos kasvualusta on valmiiksi täynnä lahoja kantoja, seuraavakin puusukupolvi on laho.” Siksi kantokäsittely on tärkeää hyvin tuottavilla ja terveillä kasvupaikoilla, jonne laho ei ole vielä levinnyt. Käsittelyaineesen lisätty sinivihreä väri auttaa kuskia näkemään, että ainetta tulee kannoille. Tukien on tarkoitus kattaa vain osa metsätalouden kustannuksista. » Kemeratuki 70 euroa hehtaarilta, joten puunkorjaaja tekee kantokäsittelystä päätehakkuuhehtaarilla noin 200 euroa tappiota. Harva metsänomistaja tietää, mitä hakkuulla tapahtuu, vaikka hakkuukone on lopulta se, joka jättää metsään sen tulevaisuuden kannalta tärkeimmän jäljen. Kantokäsittelykustannukset kuuluvat niin puunmyyjälle, -ostajalle kuin -kaatajalle. Kantokäsittelyä on tehty 1990-luvulta lähtien. Kantokäsittelyn laatuun työn tappiollisuus ei Tahvanaisen mukaan vaikuta. ”Se voisi motivoida parantamaan työnjälkeä, jos siinä parannettavaa on”, Hantula sanoo. Kemeratuki, kuten kantokäsittelytuki, myönnetään metsänomistajalle, mutta puunostaja auttaa metsänomistajaa tavallisesti tukihakemusasioissa puukaupan yhteydessä. Sopimuskysymys Puunostaja Stora Enso luottaa kantokäsittelykustannuksissa viralliseen arvioon eli maaja metsätalousministeriön määrittelemän kemeratuen suuruuteen. Kantokäsittely voi tuottaa koneyrittäjälle tappiota parikin sataa euroa hehtaarilta. Asia käsitellään puunkorjuusopimuksissa yrittäjäkohtaisesti”, kertoo Stora Enson ostojohtaja Esa Ojala. Hantulan mukaan kantokäsittely on kuitenkin ehdottomasti hyödyllistä sillä alueella, jossa käsittelyyn on saatavissa kemeratukea. ”Näissä tapauksissa käsittely on ollut hyödytön toimenpide, joka vain lisää kustannuksia”, sanoo professori Jarkko Hantula Luonnonvarakeskuksesta. Käsittelyä tehdään harvennusja päätehakkuilla. Tuen tason määrittelee maaja metsätalousministeriö ja viime kädessä eduskunta. 50 000 000 € JUURIKÄÄVÄN AIHEUTTAMAT METSÄTALOUDELLISET TAPPIOT VUONNA 2014 4 300 000 € JUURIKÄÄVÄN TORJUNTAAN KÄYTETTY KEMERATUKI VUONNA 2014 Koneyrittäjien laskelma » Kantokäsittelyn työkustannukset ovat keskimäärin 0,80 euroa puukuutiolta. Vajaa kymmenys huonosti käsiteltyjä KOMMENTTI Kantokäsittelyjupakka vaikuttaa metsäyhtiöiden sekä puunkorjuu-urakoitsijoiden väliseltä muutaman sadan euron sopimuskiistalta. » Lisäksi ainekustannus 150 litran hehtaarikulutuksen mukaan noin 45 euroa. Kustannukset yhteensä: 285 euroa. Männynjuurikääpä aiheuttaa tyvitervastautia, joka tappaa puun. Laipassa kulkee sisällä kuparijohto, jota pitkin aine kulkeutuu laipan pinnassa oleville rei’ille. Kyse on kuitenkin lopulta metsänomistajan metsän terveydestä – ja juurikäävän tuhojen myötä miljoonista. Kantokäsittelyn tehokkuutta ei seurata tällä hetkellä pitempiaikaisesti, koska Lukella ei ole seurantaan rahoitusta. Kun kantokäsittelystä maksetaan kunnolla, yrittäjiltä on perusteltua vaatia kunnollista torjunta-aineen levitystä. Metsäkeskuksen tänä vuonna juhannukseen mennessä tarkastamista 50 kantokäsittelyhakkuusta neljä eli kahdeksan prosenttia oli virheellisiä. Jos päätehakkuulta kertyy puuta 300 kuutiota hehtaarilta, kokonaistyökustannukset ovat 240 euroa. ”Haitari kantokäsittelyä vaativissa hakkuissa on suuri, joten kustannuksissa on varmasti paljon vaihtelua.” ”Kemeratuki ei ole tarkoitettu kattamaan kustannuksia 100 prosenttisesti minkään kemeratukea saavan (metsä)työlajin kohdalla”, Hostikka kertoo. Jos puuta kaatuu paljon ja käsiteltävät kannot ovat isoja, ainetta kuluu enemmän. Luonnonvarakeskus on ehdottanut kantokäsittelyyn omavalvontajärjestelmää, jossa metsäkoneurakoitsijat raportoisivat itse, kuinka hyvin käsittelyaine peittää kannot. FAKTA Juurikääpä leviää tuoreen kannon pinnasta juuristoon ja tarttuu juuriyhteyksien kautta tilalle kasvaviin uusiin puihin. Voi olla, että koneyrittäjien tappiomieliala huonontaa joissain tapauksissa työn jälkeä. » Kuusenjuurikääpä nousee puun runkoon ja lahottaa tyvitukin pilalle. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 Kantokäsittely ja juurikääpä » Kantokäsittely urealiuoksella tai harmaaorvakkavalmisteella torjuu juurikäävän itiöiden tarttumisen kantoon. Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan osa kantokäsittelyistä jää puutteellisiksi. ”Maksamme kantokäsittelystä ministeriön tekemän kustannusseurannan perusteella. ”Kantokäsittely urealla tai harmaaorvakkavalmisteella on ennaltaehkäisevää. Metsäteollisuuden vetoaminen kantokäsittelyn kemeratukeen ei myöskään vakuuta. Ojalan mukaan ainekustannus on pienentynyt ja käsittelytekniikan parantuminen on vähentänyt ainehävikkiä. 11 27. Hyvienkin korjuukohteiden voitot sulavat näin helposti”, Tahvanainen sanoo. Puunkorjaajille tappiota Tahvanaisen mukaan kantokäsittelyn kustannukset vaihtelevat harvennusja päätehakkuiden välillä erilaisissa olosuhteissa. Kun kantokäsittely mainitaan puunmyyntisopimuksessa, se on tehtävä, ja sinivihreiksi värjäytyvät kannot tai niiden puute näkyvät helposti. ”Kantokäsittelystä ei ole hyötyä vain yksityismetsänomistajalle vaan juurikäävän torjunnasta on etua koko kansantaloudelle.” AJASSA VALTTERI SKYTTÄ KOSKA kantokäsittelyyn myönnetään valtion kemeratukea, metsäkeskus valvoo kantokäsittelyn toteutumista tekemällä kantotarkastuksia hakkuiden aikana. VALTTERI SKYTTÄ Kuskilta voi aina kysyä Hakkuukoneen sahassa on kantokäsittelyä varten erikoislaippa, joka on kaksin verroin normaalilaippaa kalliimpi. Ministeriö määrittelee Kantokäsittelyn nykyinen 70 euron hehtaarikohtainen kemeratuki on määritelty keskimääräisesti vanhan kuutiopohjaisen tuen perusteella, kertoo Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalvelujen päällikkö Aki Hostikka. si työvoimakustannukset ovat nousseet 15 vuodessa”, sanoo Karjalan koneyrittäjien varapuheenjohtaja Janne Tahvanainen
21,16 . Uudistushakkuu 56,90 . KYMI-SAVO . Uudistushakkuu 55,74 . Hankintahinnat 57,22 . Kiina on Suomelle suurin kuusisahatavaran vientimaa ja vienti kasvoi alkuvuonna yli puolella. 29,11 . 16,62 . ETELÄ-POHJANMAA . 43,25 . Etelässä kilpailu on entistä kovempaa. nousussa . 17,46 . 11,80 . 10,96 . 48,49 . Pekingissä yksityiset eivät saa ostaa kuin yhden asunnon ja asuntolainaa varten vaaditaan aiempaa suurempaa omarahoitusta. 57,69 . nousussa . 15,40 . 45,35 . Lisäksi maan isoimpiin mekaanisiin puujalostajiin kuuluvan Koskisen Oy:n tuotevalikoimassa on myös koivuviilu. Ensiharvennus 12,02 . 14,52 . 27,02 . 54,11 . nousussa . 20,72 . 22,49 . 55,76 . 28,35 . 18,12 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,18 . AJASSA 12 27. Hankintahinnat 60,46 . Lähde: Tilastokeskus PUUKAUPPA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 31–34 keskiarvo KOKO MAA . 14,14 . Ensiharvennus 11,42 . 16,70 . MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA METSO, kuva Viilukoivu on arvokkainta mitä tavallinen talousmetsä tuottaa, ehkä erikoispuuksi laskettavaa sorvivisaa lukuun ottamatta. ETELÄ-SUOMI . ”Kiina alkaa ostaa myös järeämpää sydäntavaraa, jolloin tuotantoa voi suunnitella Kiinan kysynnän varaan.” Suomelle myönteinen trendi on, että trooppisten lehtipuiden saatavuus heikkenee ja kysyntä suuntautuu havutavaraan, joskin halvimpien laatujen osalta Suomi ei pysty kilpailemaan Kanadaa ja Venäjää vastaan. 16,4 . Kiinalainen maku on, että oksat eivät saa näkyä, ja laudat pätkitään oksattomiksi. 29,87 . 24,22 . 28,11 . Viilukoivun hankinta-alueen pohjoisraja on valunut etelämmäs, sillä Pohjoisja Keski-Suomen valmistajat, Iissä toiminut Nordic Veneers ja Rautalammin Viilutuote menivät konkurssiin muutama vuosi sitten. 14,17 . 24,57 . 56,60 . Kiinasta kahtalaista. 46,53 . Uudistushakkuu 57,25 . ELOKUUTA 2015 u NRO 16 15% Paperija kartonkiteollisuuden uusien tilausten kasvu kesäkuussa vuodentakaisesta. 38,18 . Hankintahinnat 57,17 . 46,1 . 23,02 . Hankintahinnat 54,58 . 45,06 . 15,05 . 53,12 . 14,93 . 16,94 . 55,82 . 22,58 . Harvennushakkuu 47,17 . Harvennushakkuu 46,76 . 22,64 . 25,53 . 20,30 . Suurin osa sahatavarasta käytetään huonekaluihin ja etenkin lastenhuoneiden huonekaluihin. 15,15 . 17,63 . 54,02 . 21,81 . 18,66 . 17,14 . 17,94 . 15,19 . Käytettäisiin, jos saataisiin ”Jos saataisiin, niin hyvälaatuista koivun tyvitukkia käytettäisiin 3 500 kuutiometriä vuodessa”, kolmatta Metsän halutuinta ta varaa Koivun viilutyvillä on niin kova kysyntä, että ostamiseen käytetään salaisia agentteja. 14,94 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,88 . 32,11 . 55,8 . 41,6 . nousussa . 25,09 . 16,75 . 15,49 . Harvennushakkuu 48,95 . 37,08 . 54,70 . 42,88 . 31,1 . 17,24 . Vienti on etenkin pintalautaa, jota lankkujen sahauksessa tulee tietty määrä muiden sivutuotteiden tapaan, ja jonka määrää ei voi kasvattaa. 15,51 . 55,12 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,82 . 22,70. 14,79 . 16,57 . 54,77 . 17,87 . 29,12 . 29,95 . 17,29 . 53,02 . MIKKO HÄYRYNEN KIINAN talous yskii ja devalvaatiot heikentävät ostovoimaa, mutta maasta vastikään vienninedistämismatkalta palannut Suomen Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori tuo kannustavaa viestiä. 15,43 . Ensiharvennus 11,59 . 44,49 . 29,59 . 22,26. 46,68 . 21,18 . 28,74 . 16,19 . 14,84 . 10,62 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,53 . 45,45 . 28,41 . 17,77 . 15,22 . Uudistushakkuu 55,68 . Harvennushakkuu 48,35 . 15,71 . Ensiharvennus 11,67 . 11,56 . 15,55 . Viilutehtaita ovat Mahogany Oy Lohjalla ja Kotkan Viilutehdas KVT Oy nimensä mukaisesti Kotkassa. 26,04 . 29,09 . 21,62 . 43,05 . 44,94 . 15,19 . 11,42 . 18,04 . ”Vaikka talouskasvu heikkenee, niin kasvu on kuitenkin muita markkinoita kovempaa.” Kiina pyrkii hillitsemään asuntojen hintakuplaa
18,67 . 52,42 . 55,75 . 17,46 . Latvaläpimitta minimissään 28, maksimissaan 60 senttiä. 14,54 . Koivun käyttäjiä eivät kiinnosta rungon muut osat jos paras tyvitukki on myyty muualle. 16,88 . 53,68 . 14,56 . 22,62 . Harvennushakkuu 46,55 . 47,27 . 19,82 . 17,47 . 14,81 . 13,32 . 46,83 . Harvennushakkuu 43,79 . 27,81 . 16,78 . Uudistushakkuu 49,56 . Ostomäärät viikolla 34 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m3 Etelärannikko 9 818 Pohjanmaa 12 495 Lounais-Suomi 23 278 Häme-Uusimaa 38 869 Kaakkois-Suomi 23 257 Pirkanmaa 28 535 Etelä-Savo 54 867 Metsäkeskus Määrä m3 Etelä-Pohjanmaa 35 287 Keski-Suomi 42 340 Pohjois-Savo 50 408 Pohjois-Karjala 68 116 Kainuu 15 122 Pohjois-Pohjanmaa 31 434 Lappi 23 108 Koivutukki Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 viikot 1–34, 2015 2014 2013 Koko maan viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ €/m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Etelä–Suomi 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Vioitusta ei voi havaita pystypuusta ja vaikeaa se on kaadetustakin. 11,58 . Pituus vähintään 2,2 metriä. ”Parhaat rungot kasvavat havupuuston sekapuustona. 27,92 . 15,37 . Metsänomistaja voi myydä yksittäiset viilutyvet itsekin, mutta silloin välija latvatukki uhkaavat jäädä käsiin. 18,06 . Ensiharvennus 12,05 . 36,75 . 29,39 . 40,49 . 11,88 . 29,06 . 20,05 . KAINUU-POHJANMAA . SAVO-KARJALA . 19,02 . Uudistushakkuu 53,91 . 36,49 . nousussa . 15,96 . 26,31 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,96 . 42,03 . 27,3 . LAPPI . Ensiharvennus 13,01 . Mutta kun ei saada. 21,55 . 14,68 . ”Jos yhdistys yrittäisi hankkia hakkuukauden aikana edes 500 kuutiometriä viilukoivua pinoon, se vaatisi yhden miehen työpanoksen.” Koivutukkien lajittelu laadun mukaan ja toimittaminen eri ostajille on vaikeaa. AJASSA 13 27. 43,77 . Ensiharvennus 11,53 . 15,13 . ”Laatutyvien hankinta on kuin pilkkikilpailua, kalapaikat pidetään omana tietona. vuotta toimivan Kotkan Viilutehtaan toimitusjohtaja Markku Lappalainen sanoo. 15,73 . ”Nykyiset istutuskoivut ovat pientä oksaa täynnä, viilu kuin haulikolla ammuttua.” Oksien lisäksi laatua pilaa ruskotäpläkärpäsen toukka. 17,15 . Toiminnanjohtaja Timo Leirimaa vahvistaa, että huippulaadun viilukoivua löytyy tavattoman vähän. 30,26 . 15,39 . 22,73 . 23,88 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,83 . Hankintahinnat 54,36 . Parhaimman laadun hinta tehtaalle tuotuna on suurin piirtein havutukin kantohinta kolminkertaisena. Lappalainen ei kuitenkaan kerro, keitä nämä salaiset agentit ovat. 10,31 . 15,57 . 54,79 . 14,25 . Mitä tahansa ei kuitenkaan makseta, sillä Baltian tuotanto asettaa hintakaton. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,05 . Harvennushakkuu 45,15 . 17,30 . ELOKUUTA 2015 u NRO 16 KESKI-SUOMI . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. nousussa . Harvennushakkuu 48,61 . Puhtaissa koivikoissa ruskotäpläkärpänen jyllää.”. 9,72 . 21,62 . 16,19 . 51,68 . 56,78 . ”Pyrimme ostamaan täysiä rekkakuormia, mutta nuppikuormatkin kelpaavat. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,83 . Hän huokaa, että voi kun aikoinaan olisi kasvatettu sekametsiä, jolloin kilpailu kuusen kanssa olisi kuivattanut alaoksat. Lappalaisen tuntuman mukaan hyönteisviat ovat yleistyneet Järvi-Suomen alueella. Pienin kuorma tuotiin traktorilla ja kaukaisin kuorma tuli Joensuun pohjoispuolelta.” Viilutyvet luokitellaan kolmeen luokkaan. 15,91 . Uudistushakkuu 56,91 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 456 936 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 34 Metsän halutuinta ta varaa Muotoonpuristettua viilua käytetään pintamateriaalina mitä erilaisimmissa kohteissa lampun varjostimista kiväärin periin ja kitaran kauloihin, Kotkan viilutehtaan Markku Lappalainen näyttää. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. nousussa . 17,14 . 44,89 . 46,16 . 29,13 . Ensiharvennus 11,4 . 15,24 . 16,24 . Hankintahinnat 55,69 . Muuten kilpailijat tarjoavat pikkuisen päälle ja ostavat kaikki.” Lappalainen pitää eteläsuomalaisen koivun laatua jokseenkin heikkona. 45,29 . 29,29 . 25,01 . 25,54 . 19,98 . Salaiset agentit Kotkan Viilutehtaan puunhankinta on kolmen välittäjän käsissä – Päijät-Hämeessä, Järvi-Suomessa ja Joensuun alueella. 50,36 . 18,33 . 15,19 . 53,33 . 54,73 . 15,75 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 25,15 . 17,27 . 17,27 . Älyttömän hankalaa Metsänhoitoyhdistys Uusimaa toimittaa koivutukkia useaan osoitteeseen. Hankintahinnat 57,23 . 40,82 . 14,9 . ”Tutun toiminnanjohtajan kanssa on laskettu, että hakkuumäärästä viilukoivua on kolme promillea.” Kyhmytön, suora, oksaton, Lappalainen luettelee laatuvaatimuksia. nousussa . Uudistushakkuu 55,74 . 14,11 . 21,83 . 42,55 . Hankintahinnat 27,53
”Koivuja ei kannata jättää kahta metriä lähemmäs kuusia, muuten kuuset kärsivät lehtipuista. Koivun vesakKoivua havupuutaimikon sekaan Lehtipuusekoitus täydentää kuusija mäntytaimikkoja, mutta havupuille pitää antaa alkuvaiheessa riittävä etumatka. Tässä vaiheessa taimikon sekaan voi jättää runkoluvusta laskien 10–20 prosenttia koivuja, ensisijaisesti rauduksia, jos niitä vain löytyy. Juttua varten on haastateltu myös Luonnonvarakeskuksen emeritusprofessori Kari Mielikäistä. Pieni aukko ei juuri vähennä puuston tuotosta, todennäköisesti liian lähelle havupuuta kasvavasta koivusta on enemmän haittaa”, Saksa arvioi. Varhaisperkauksessa vapautetaan kasvatettavat havupuut lehtipuun kilpailulta. Selvästi kuusentaimia pidempiä rauduskoivuja eli ylispuita jätetään taimikonhoidossa 300–500 puuta kuusikon päällyspuustoksi. Turvemailla sekapuiksi kelpaavat hieskoivutkin. Ylispuukasvatuksessa kuusi-koivusekametsää voi kasvattaa myös kaksijaksoisena. Koivuille täysperkaus Rauduskoivu, kuusi ja mänty alkavat kasvaa samaa tahtia, kun eri puulajien pituus on taimikossa noin kaksi metriä. Männikössä koivua kannattaa harventaa rankemmin niin, että päätehakkuussa on käytännössä jäljellä enää mäntyjä. Männyntaimikoissa kannattaa odottaa kunnes taimet ovat 5–7-metrisiä. Hyvin hoidettu kuusi-koivusekametsä tuottaa 3–5 prosenttia enemmän puuta kuin puhdas kuusikko. Kuusten seassa laatukoivua Mänty-koivusekametsän ja kuusi-koivusekametsän myöhemmissä harvennuksissa koivua tulee jättää kasvamaan eri tavalla. Koivuja ei tule säästellä, vaan ne voidaan kaataa kaikki. Havupuutaimikon varhaisperkauksessa lehtipuuta ei tarvitse säästellä, mutta taimikon harvennusvaiheesta eteenpäin 10–20 prosentin lehtipuusekoitus voi lisätä etenkin kuusikon tuottoa. kopuskat tulee myös ehdottomasti poistaa”, Saksa neuvoo. Taimikon harvennuksessa jätettävät koivut saavat olla havupuutaimien mittaisia. Toisessa harvennuksessa parhaat, tukkipuiksi kasvaneet koivut poistetaan. Etenkin koivuja ilmestyy luonnostaan istutettuihin tai kylvettyihin havupuutaimikoihin. Päätehakkuussa koivua tulee olla seassa enää hyvin vähän.. Lehtipuusekoitus täydentää havupuutaimikon puutteita. Varhainen täysperkaus ei silti vaaranna koivusekapuuston syntyä taimikkoon. Ensiharvennuksessa puolet koivuista poistetaan ja kuusikko harvennetaan. Sekoitus ratkaistaan toisella hoitokerralla Varsinaisia ratkaisuja lehtipuusekoituksen suhteen tehdään taimikon toisella hoitokerralla eli taimikon harvennuksessa. 27. Tavallisimpia perkauskohteita ovat 4–6 vuoden ikäiset istutetut kuusentaimikot. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 den voi säilyttää jopa 25 prosentissa päätehakkuuseen saakka, jos luvassa on arvokkaita koivutyviä. Koivut täydentävät parhaimmillaan muutoin vajaata havupuutaimikkoa, mutta sopivan lehtipuusekoituksen aikaan saaminen vaatii työtä. Mänty-koivusekametsä kasvaa nuorena hyvin, mutta varttuneella iällä huonommin. Se tuo metsään myös monimuotoisuutta ja erilaista maisemaa. Havupuiden sekaan jätettävissä koivuissa tulee aina suosio rauduskoivua. Rauduskoivusta tulee hieskoivua todennäköisemmin hyvälaatuista ja arvokasta tukkipuuta, sillä hieskoivu on puuntuotokseltaan noin 25 prosenttia rauduskoivua heikompi. ”Aukkopaikkoihinkaan ei pidä jättää taimia pidempiä koivuja, jos valinnanvaraa on. Kuusentaimikot harvennetaan, kun taimikko on saavuttanut noin kolmen metrin pituuden. ”Pienimpiä koivuja jää aina väkisinkin sen verran kaatamatta, että taimikon sekaan muodostuu riittävä koivikko”, sanoo erikoistutkija Timo Saksa Luonnonvarakeskus Lukesta. Tätä aikaisemmin havupuutaimia isommat koivut on siis perattava pois. Kuusikossa rauduskoivun osuuM E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ MIKKO RIIKILÄ Sekametsän syntymistä on Suomen oloissa usein lähes mahdotonta estää. ”VARHAINEN TÄYSPERKAUS EI VAARANNA KOIVUSEKAPUUSTON SYNTYÄ.” Poista koivua harvennuksissa. Taimikon aukkopaikkoihin kannattaa varhaisperkauksessakin jättää koivuja, jos niitä on tarjolla
Varttuneeseen havupuuvaltaiseen taimikkoon jätettävät koivut saavat olla enintään ympärillä olevien havupuutaimien mittaisia. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 Pidä koivu aluksi lyhyempänä Havupuiden ja taimikkoa täydentävien rauduskoivujen pituudet, kun tavoitteena on tasapituinen sekametsä. Parhaat koivutukit kaadetaan tavallisesti kuusten seasta. Havupuiden etumatka koivuun nähden riittää, kun kaikki taimet ovat samanaikaisesti noin kaksimetrisiä. Ravinteita eri kerroksista Mäkipään mukaan sekametsien hyvä kasvu johtuu siitä, että puut pystyvät käyttämään tehokkaammin maaperän ravinteita kuin yhden puulajin metsissä. ”Metsänpohjan karikkeen hajoamistoiminta on myös sekametsissä vilkkaampaa ja täydellisempää, koska seassa on lehtipuukariketta”, Mäkipää sanoo. METSÄSTÄ 15 27. Samoin sekametsä voi ehkäistä yhden puulajin metsiköihin kohdistuvien hyönteisja sienituhojen voimaa. Pitkät nurin. Sekametsä hyödyntää paremmin ravinteita VALTTERI SKYTTÄ Luonnonvarakeskus julkaisi kesän korvalla uuden sekametsätutkimuksen, joka on herättänyt keskustelua tämänkin lehden lukijakirjoitusosastolla. Männyn kanssa paras puuntuotoskyky saavutetaan puolestaan, jos koivuja on mäntyjen seassa kymmenen prosenttia. ”Kun sekoitetaan kaksi puulajia, jotka ovat vaatimuksiltaan erilaisia, puuyksilöiden välinen kilpailu on pienempää kuin yhden puulajin metsikössä. Säästä yksittäisiä pihlajia, raitoja ja haapoja, jos ne eivät haittaa havupuutaimien kehitystä. Suosi raudusta. Jätä istutuskuusikkoon koivuja taimikonhoidossa 10–20 prosenttia eli 200– 300 puuta/hehtaari. Havupuiden pituus, m Rauduksen pituus Mänty, tuore kangas Kuusi, tuore kangas Kuusi, lehtomainen kangas 1 1,5 2,0 2,5 3,0 0,7 1,3 2,0 0,8 1,5 2,0 0,4 1,0 1,7 2,4 3,0 Lähde: Taimikonhoito-kirja, Luke Vinkit lehtipuusekoituksen syntyyn Jätä lehtipuita nuoressa taimikossa vain selkeisiin aukkokohtiin. ”Mallinnustulos tarvitsee vielä lisätutkimusta muun muassa siinä, miten kasvu jakautuu eri puutavaralajeittain ja miten sekametsästä saadaan paras tuotos irti eri harvennuksissa”, kertoo erikoistutkija Raisa Mäkipää Lukesta. Koivusta ei ole enää havupuille vaaraa, kun taimet ovat kaikki noin kaksimetrisiä. Myöhemmässä harvennuksessa valitaan lehtipuusekoitus lopullisesti. Mallilaskelmiin perustuvan tutkimuksen mukaan kuusi-koivusekametsä tuottaa eniten puuta, kun puista puolet on aluksi koivuja. Kookkaita koivuntaimia kannattaa jättää aukkokohtiinkin vain pakon edessä. Esimerkiksi koivu ja kuusi ottavat juurillaan ravinteita eri maakerroksista.” Merkittävin tekijä puiden kasvussa on maaperän typpi, ja sitä sekametsä hyödyntää paremmin. Poista mäntytaimikosta aina haavat, sillä ne levittävät mäntyjen kasvaimia haittaavaa versoruostesientä. Perkaa muut lehtipuut surutta pois. Sekametsän etuihin voi kuulua se, etteivät puunmyyntitulot riipu vain yhden puutavaralajin hinnasta. Myös havupuusekametsät eli mänty-kuusimetsät kasvavat tutkimuksen mukaan paremmin kuin yhden puulajin metsiköt. Jätä mäntytaimikkoon koivuja taimikonhoidossa 10 prosenttia eli noin 200 hehtaarilla. Siemensyntyinen rauduskoivu on usein kannattavin sekapuu havupuutaimikoissa. Anna etumatkaa.
Niinpä elokuun alussa maakuntien tiedotusvälineet tursuivat maaja metsätalousministeriön ehdottamia rauhoituspäätöksiä. Kello on neljä aamulla, on jahtikauden avausaamu. Hämärässä ympärillä turisevat tutut jahtikaverit Huikon Eräpeikoista. ”MUUTAKIN KUIN HIRVIÄ” Sepelkyyhkyn suosio riistalintuna ohittaa tänä syksynä jo teeren ja sinisorsan. 16 27. Luvassa oli siis viime vuotta huonompi lintusyksy, eikä sekään ollut kummoinen. ”On se vaan hieno homma, että kyyhkykantoja kesän kelit eivät juuri heiluttele”, toivakkalainen Janne Montonen myhäilee tyytyväisyyttä. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 METSÄSTÄ JERE MALINEN, teksti ja kuvat Märkä ja kylmä ja kesä kuritti kanalintujen pesintää. K uv a: Shut ter S tock Images. Sorsien pesinnästäkään ei povattu kummoista
Väänäsen mukaan sepelkyyhky kestää kohonneet metsästysmäärät. Aika usein ensimmäiset laukaukset paukkuvat takaa ohi. Herkkuruoka saa sepelkyyhkyt vierailemaan ruokintapaikalle monta kertaa päivässä. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 lä laukauksella. Tänä syksynä tuon eron ounastellaan kasvavan entisestään. On riistaviranomaisten tehtävä päättää, onko se riittävästi vai pitäisikö metsästysaikaa myöhentää”, Väänänen kieltäytyy linjaamasta lainsäädäntöä. Lintujen aamulentoa jatkuu parin tunnin ajan. ”Odottakaa, päästän koirat”, Jarkko Poikolainen huutaa naapuripiilosta ja laskee labradorinnoutajansa töihin. Ei mene monta minuuttia seuraavien kyyhkyjen ilmestyessä ilmatilaan. Montonen seuraa parven laitimmaista ja pudottaa sen alas yhdel. Sepelkyyhkyt ovat kotiutuneet myös kaupunkeihin ja merensaariin”, riistaeläintieteen yliopistonlehtori Veli-Matti Väänänen sanoo. Sen jälkeen kyyhkyille on käännetty kesät peltoja sekä kylvetty hernettä ja viljaa. Päivän päätteeksi porukka ynnää yhteen 18 pudotusta. ”Ei vain uskalla ottaa ennakkoa riittävästi”, Montonen tokaisee haulikon tuplapiippujen haukatessa neljästä piilokojun ohi lentävästä kyyhkystä tyhjää. Keski-ikäiset miehet innostuivat sepelkyyhkyjen hyvinvoinnista viitisen vuotta sitten. Sitten meno hiljenee, kunnes iltapäivällä on edessä samanmoinen rupeama. Kohta kaksikosta kokeneempi Lara-narttu juoksee pellolle häntä vipattaen ja kuollut kyyhky suussa. Naamioverkon takana Montonen painuu entistä kumarampaan ja tiukentaa tukista otetta. Maahan leijailleet höyhenet paljastavat kyyhkyjen suosikki-istumapuut. Mustalle mullalle on heitelty hernettä, ohraa ja suolaa. Saalis satakertaistunut Kanalintujen hupeneminen Etelä-Suomen metsistä on houkutellut metsästäjiä etsimään uutta riistaa. Sen verran kalliiksi kyyhkynrinta tulee”, Jarkko Maaninka miettii hyvästä harrastuksesta kertyviä kuluja. elokuuta, jolloin osa kyyhkyistä vielä pesii. Viime syksynä pyydettiin 264 000 sepelkyyhkyä. Laji on levittäytynyt muun muassa leutojen talvien vauhdittamana napapiirille asti. Sama suuntaus on iskostunut myös muualle Suomeen. Jahtikausi käynnistyy 10. Kyyhkymetsällä pysytellään piilossa. Toinen lintu putoaa pellonreunusmetsään. Kohta niitä pitäisi pörrätä täälläkin.” Edessä avautuu kolmen hehtaarin riistapelto, josta osa on äskettäin käännetty kyyhkyjä varten. Sepelkyyhky on saaliina mitattuna runsaslukuisin riistalintumme. Huima kasvu johtuu sepelkyyhkyjen sopeutuvaisuudesta. ”Onneksi nykyään on muutakin kuin hirvenpyyntiä”, Mika Mäkelä Toivakan riistanhoitoyhdistyksestä kehuu kyyhkynpyynnin piristysvaikutusta muunkin pienriistan metsästykseen. 17 27. Siinä piilee myös pulma. Sen huomaa joka kerta, kun kausi alkaa. ”Lento on alkanut. Kyyhky on nopea lintu. Saalismäärä on lähes kolminkertaistunut 2000-luvulla ja peräti satakertaistunut 50 vuodessa. Normipäivä Kännykän kello näyttää 5:04, kun ensimmäiset laukaukset kajahtavat Eräpeikkojen naapuriseuran puolelta. ”Kilohinnasta ei kyllä kannata puhua. ”Sitä tavataan kaikkialla missä on viljanviljelyä. ”Normipäivä”, miehet silmäilevät saalista. ”Ongelmaa voi kiertää pyytämällä vain parveutuneita lintuja. Se on tehokas lisääntyjä, joka tekee jopa kolme kahden poikasen pesuetta puoleksi vuodeksi venyvällä pesimäkaudella. METSÄSTÄ ”KILOHINNASTA EI KYLLÄ KANNATA PUHUA.” Janne Poikolaisen labradorinnoutajat Leksa ja Lara pitivät huolen, että jokainen alas ammuttu lintu löytyi maastosta. Ensimmäistä kertaa listalla jäivät taakse jopa teeri ja sinisorsa, jotka hallitsivat vuosikymmeniä riistalintujen saalistilaston kärkeä
Metsätöiden tekoon Tikkanen innostui vasta omien metsien myötä. Sen jälkeen hän on hankkinut raivausja moottorisahoja sekä muuta tarpeellista. Tuore tapaus Tikkasesta tuli metsänomistaja vuonna 2011, kun hän osti isältään Vaalassa sijaitsevan perintötilan. Tikkanen on ehtinyt tehdä parikin hankintasavottaa. Vähän myöhemmin Tikkanen osti vielä lähellä sijaitsevan pienehkön metsätilan. Metsästyksen hän kertoo aloittaneensa jo nuorena Seinäjoen maastoissa kummisetä Tenhon opastuksella. Puuta kertyi kummallakin kerralla Metsää ja riistanhoitoa Metsien hoito ja metsästys vievät suuren osan helsinkiläisen Mikko Tikkasen vapaa-ajasta. ”Metsätyöt ja niiden perusteet olen opiskellut alan kirjoja lukemalla”, Tikkanen kertoo. Siiihen kuuluu kolme erillistä palstaa, joista osassa on mukana metsittynyttä peltoa. Mikko Tikkasen metsänhoitoharrastus on ennen kaikkea viihtymistä metsässä. Mikko Tikkasen tilalla tehdään hakkuiden yhteydessä myös riistanhoitotöitä. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 METSÄSTÄ Vaala METSÄNOMISTAJA HANNU JAUHIAINEN, teksti HANNU HUTTU, kuvat ”Metsä on minulle henkireikä ja vastapaino arkiselle työlle”, sanoo VR:n projektipäällikkönä Helsingissä työskentelevä Mikko Tikkanen. 18 27. Ensimmäiset metsänhoitotyöt Tikkanen teki vesurilla. Omaan metsään on päästävä säännöllisin väliajoin talvellakin. Edes pitkä, lähes 600 kilometrin välimatka Vaalassa sijaitsevalle metsätilalle ei ole hillinnyt Tikkasen työintoa. ”Joskus tänne kesällä tullessa saatan istuskella pitkään niittypalstan ladon nurkalla ja seurata metsän elämää”, Tikkanen kertoo. Tämä vähätuottoiseksi jäänyt ojitusalueen osa ennallistetaan riekkosuoksi.
”Minusta olennaista on se, että metsässä viihtyy, tekipä siellä sitten mitä tahansa.” Harrastusmuotoisessa metsänhoidossa ei kaikella työllä tavoitella taloudellista tulosta. Aina ei metsien käsittely ole sujunut yhtä hyvin. Keskellä ojitusaluetta on vajaatuottoiseksi jäänyt entinen avosuo. Hakkuuta ja puun kasvua haittaamaton pensaskerros kuten katajat jätetään myös raivaamatta. ”OLENNAISTA ON, ETTÄ METSÄSSÄ VIIHTYY, TEKIPÄ SIELLÄ MITÄ TAHANSA.” Tikkasen työvarustukseen kuuluu myös voimakas magneetti, jolla voi etsiä maahan tippuneet mutterit ja kadonneet nostokoukut. Aika raskastahan työ oli. Koska riista on olennainen osa Tikkasen metsänomistusta, ei isäntää haittaa, vaikka hankkeesta tulisi vähän tuoton vähennystä. Kostea maasto on tärkeä ravintokohde vastakuoriutuneille poikueille. Pääosa töistä on jo tehty, ja Tikkasen viimeisteltävänä on lähinnä reuna-alueita. Niskaoja perkaamatta Kunnostusojituksessa kangasmaahan rajoittuvia niskaojia jätetään perkaamatta silloin, kun maaperän kosteustilanne sen sallii. Paluumatkalla metsään kulki lannoitesäkki käsin tehtyä kasvatuslannoitusta varten. Riittää, kun saa hyvän mielen. Rämesuon laitamilla jätetään kuusiryhmiä kanalintujen suojaksi. Moni asia on uutta, eivätkä metsätalouden perusteet välttämättä avaudu kertakäymisellä. Iso osa toimenpiteistä voidaan toteuttaa ilman merkittäviä kustannuksia. Pääosan puista Tikkanen on ajattanut tien varteen joko moottorikelkalla tai traktorilla, mutta yksittäisiä tuulenkaatopuita hän on itsekin kuljettanut lanssipaikalle. Esimerkiksi jättöpuuryhmät hän huomioisi nyt aivan eri lailla. Suon ja kangasmaan reunoille jätetään myös harventamatonta metsää. Tikkasta harmittaa vieläkin vähän, että tuoreena metsänomistajana lähialueella olevan toisen metsäpalstan uudistushakkuun suunnittelu jäi puolitiehen. Harvennushakkuukuviolla riista otetaan huomioon jo ennakkoraivauksessa. Varsinaiseksi soidinpaikaksi se on liian pieni, mutta riekot saattavat muuten viihtyä entistä paremmin. Aloittelijalle aikaa Tikkanen on ollut innostunut uudesta projektista, koska sen ajatukset käyvät yksiin hänen omien mieltymystensä kanssa. Oma vikahan se on, että en silloin ymmärtänyt vielä sitä, miten lopputulos olisi oman mielen mukainen.” Tikkanen esittääkin toivomuksen metsäammattilaisille, että uusien metsänomista jien kanssa oltaisiin kärsivällisiä ja kerrottaisiin erilaisista vaihtoehdoista. ”En moiti leimikon suunnittelijaa. Raivaushommissa ollut Mikko Tikkanen hyppää vanhan niskaojan yli, joka jätetään kunnostusojituksessa perkaamatta. Alueelta poistetaan huonokasvuinen kuitupuumetsä ja jäljelle jäävät alikasvos sekä alkuperäisen suon käkkärämännyt. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 noin 30 kuutiometriä. Tikkasen toiveena on kartuttaa metsäalaa, kunhan nykyiset hehtaarit on hoidettu kuntoon. Näiden tarkoituksena on estää kanahaukkojen saalistus ojalinjoilla. Katajat ja muu pensaskasvillisuus säästetään raivuussa. Kuitupöllit juontuivat tienvarteen Ruotsin armeijan vanhalla pulkalla. Muita kanalintuja on tänä kesänä ollut vähän, jokunen metso ja teeri on töiden ohessa tullut vastaan. Tähän tehdään pieni ennallistamiseen tähtäävä aukko. Tikkanen on aikaisempina kesinä tavannut myös riekkoja tälMETSÄSTÄ Metsien hoito ja metsästys vievät suuren osan helsinkiläisen Mikko Tikkasen vapaa-ajasta. Tässä painitaan tietysti monen uutteran metsänomistajan iäisyyskysymyksen äärellä: miten saada kotijoukoilta suostumus taas uuden metsän ostoon. Polku omaan metsään metsälehti.fi Metsäkirja lä ojitusalueella. Riistalle huomiota Tikkasen metsätiluksilla Vaalassa on parhaillaan meneillään riistakeskuksen Askel riistametsään -projektin pilottihanke. Ylispuukoivu säästetään.. 19 27. Olennaisin asia ennakkoraivauksessa on, että alueelle jätetään sopiviin kohtiin raivaamattomia tiheiköitä riistan suojapaikoiksi. Ojalinjoihin tehdään myös nipistyksiä, joissa pieni pätkä ojanreunaa jätetään raivaamatta. Sopivia paikkoja mäntymetsässä ovat alikasvoskuusta kasvavat puuryhmät. Metsäpalstan ensiharvennukset ja kunnostusojitukset pyritään tekemään niin, että riistan ja erityisesti metsäkanalintujen elinolot pysyvät ennallaan tai parantuvat
» Varaa reppuun pari vaihtoterää. Esimerkiksi hampaiden liiallista harittamista ei kannata pelätä. Tällöin viilaussyvyys pysyy oikeana. Myös raivaussahassa kiinni olevan terän voi harittaa, kunhan saha tuetaan hyvin. Väännä sen jälkeen napakasti haritusraudan päästä alaspäin, jolloin terähammas taipuu ulospäin. Kun haritus loivenee, pelkkä viilaus ei paranna terän leikkaavuutta. Viilanohjain on kätevin myös siksi, että samalla työkalulla voi sekä viilata että harittaa terän. Viilanohjain on mukavin ja monikäyttöisin. Vaihda viila säännöllisesti. Osa myynnissä olevista teristä on niin meltoa rautaa, että hampaat on haritettava jopa päivittäin. Silloin terä lipsahtaa helposti hahlosta. Lisämukavuutta tuo viilanohjaimen kädensija. Uusi malli voitti vanhan. Viilanohjain paras Haritus onnistuu ongelmitta kaikilla kokeilluilla raudoilla. Sekä viilauskulma että viilaussyvyys osuvat oikeaan. Pitkän vivun ansiosta haritukseen tarvittava voima on pienempi. Haritus kannattaa tarkistaa ainakin kerran viikossa. Raivaussahan terän voi harittaa viilanohjaimella tai perinteisillä haritusraudoilla. Peräkkäiset hampaat väännetään vastakkaisiin suuntiin. Se helpottaa hampaiden leikkaavan etureunan viilausta. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 METSÄSTÄ KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija Harittaminen tarkoittaa terähampaiden taivuttamista sivulle. Harita kaikki samaan suuntaan sojottavat terähampaat. Myös kiveen sahaamisen jälkeen terä on haritettava, koska terähampaita joudutaan viilamaan voimakkaasti. Viilauksen jälkeen terähampaan etureuna on tasaisesti kaareva. Terä voi myös menettää harituksensa, kun se juuttuu sahausrakoon. Paras malli!. Harittamista on vaikea tehdä väärin. » Työnnä viilaa terähampaan kallistuksen suuntaan. » Suuntaa viila niin, että ohjaimen yläpinnan suuntaurat ovat samansuuntaisesti terähampaan kanssa. 20 27. Helpointa viilapenkissä Terä on helpoin harittaa viilapenkissä. Lattamallisten haritusrautojen hahlot saattavat käytössä väljentyä. Terähammas pysyi lipsumatta viilanohjaimen että perinteisten rautojen hahloissa. Kolme neljä pyyhkäisyä riittää, jos terä ei ole vaurioitunut. Viilanohjain maksaa parikymppiä, perinteisen haritusraudan saa suunnilleen kympillä. Näin voit vaihtaa kiveen sahatun terän uuteen. » Kiveen sahatun terän kunnostus kannattaa aloittaa lattaviilalla, jolla hampaan selkäosaa ensin alennetaan hieman. Merkitse aloituskohta tussilla terään. Aseta haritusraudan hahlo terähampaan kärjen taakse. Varsinkin tehokkaat raivaussahat puraisevat sitä paremmin puuta, mitä rouheammin terä on haritettu. Vinkit viilaukseen » Viilanohjainta käyttäen aloittelijakin saa raivaussahan terän iskukuntoon. Taivuta terähammasta hahlon rajoittimeen asti ja pidä hammas jännityksessä kymmenisen sekuntia. » Viilaa kunnes hampaan leikkuupinta on virheetön. » Aseta viila terähampaalle niin, että ohjaimen toinen sivu tukeutuu koko mitaltaan hampaan selkäosaan. Kokeilimme Husqvarnan viilanohjainta sekä kolmea perinteistä haritusrautaa, Stihliä, ruotsalaista EIA:ta sekä nimetöntä kotimaista, jonka ostospaikkansa mukaan nimesimme ”malli-Joutsaksi”. Kahta perusmallia Harittamiseen voi käyttää viilanohjainta tai perinteisiä rautalattoja, joiden päässä hahlot. Viilanohjain on mukavin, koska sen vääntövarsi pidempi kuin lattamalleissa. Kunnolla haritettu terä puree puuta vaivatta, koska sahausraosta tulee avara ja puru purkautuu esteittä pois. Oikein haritetun terän peräkkäisten hampaiden kärjet näkyvät toistensa takaa, kun terää katsotaan kohtisuoraan edestä. Tällöin viilauskulma on sopiva. Viilanohjain haritukseen Panimme kaupoista löytyvät haritusraudat kokeeseen. Käännä sen jälkeen terä ja käsittele toisen puolen hampaat. Terähampaat voivat kunnostuksen jälkeen jäädä hieman eri pituisiksi. Sekä Husqvarnan että Stihlin ja EIA:n raudoissa hahlon alapuolella on viisto rajoitinpinta, joka määrittää sopivan haritusvoimakkuuden. » Sovita läpimitaltaan 5,5 millimetrin pyöröviila ohjaimeen
Usein kalliiksi moitittuun toimitukseen kuuluu paljon laskun maksajille näkymätöntä työtä. Kun kokous on pidetty, päästään maastotöihin. Viilanohjaimella aloittelijakin onnistuu raivaussahan terän viilaamisesta. Kun terä on oikein haritettu peräkkäiset terähampaat näkyvät toistensa takaa.. ”ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ SEKÄ OSTAJA ETTÄ MYYJÄ OSALLISTUVAT LOHKOMISTOIMITUKSEEN.” Pinta-alan mukaan » Lohkomisen toimitusmaksu määräytyy uuteen kiinteistöön, tai määräalana toisen kiinteistön osaksi siirrettyjen alueiden pinta-alan perusteella. ”Vain pieni osa tehdystä työstä näkyy maanomistajille. Usein on myös tarpeen tehdä rajankäyntitoimitus muillekin kuin lohkomisen kannalta oleellisille rajoille. Suuri osa siitä on kuitenkin näkymätöntä. Maanmittari ei aina välttämättä saa kauppakirjasta selville, mikä on myyjän ja mikä on ostajan tahto omistajaa vaihtavan tilan tarkoista rajoista. Kokouksen ja maastotöiden jälkeen hän valmistelee vielä toimitusasiakirjat. Niitä siirretään pikkuhiljaa sähköiseen muotoon”, kertoo maanmittausinsinööri Taavi Kivipelto Maanmittauslaitoksen Alajärven toimistolta. 21 27. Toimitusinsinöörin työ alkaa työläällä arkistojen tutkimisella. Hän selvittää, kohdistuuko muodostettavaan kiinteistöön aikaisemmin perustettuja rasitteita tai oikeuksia. Sekä viilaussyvyys että -kulma osuvat kohdalleen. ”Usein vanhoja rajapyykkejä on kateissa. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 METSÄSTÄ MARTTI LINNA, teksti ja kuva EMÄTILASTAAN lohkaistu määräala muodostetaan omaksi tilakseen Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörin johtamassa lohkomistoimituksessa. Mikäli emätilan vanhoissa rajoissa on epäselvyyttä, kutsutaan paikalle myös rajanaapurit. Niitä on kahden kokoisia, pienempiä käytetään esimerkiksi tiealueiden ja tonttien merkkaamiseen. Se maksaa erikseen, hinta määräytyy sen mukaan montako pyykkiä on kateissa, montako tilaa toimituksessa on mukana ja mikä on selvitettävän rajan pituus.” Inssi, pyykit ja mittamies Toimituskokouksessa tehtyjen päätösten mukaisesti määräalasta muodostetaan uusi kiinteistö, sille annetaan sen uuden omistajan ehdottama nimi ja käsitellään tilan osuudet yhteisiin maaja vesialueisiin. rajojen merkintään tarvittavat metallipyykit. Minun on selvitettävä, kohdistuvatko ne lohkaistavaan määräalaan.” Kun rasitteet, kiinteistöjen rajat, kaavoitusasiat ja muut kiinteistöön liittyvät asiat ovat selvillä, kutsuu toimitusinsinööri koolle toimituskokouksen. Myöskään kädensijaa ei ole Haritusraudan hahlo asetetaan terähampaan kärjen taakse. Taavi Kivipelto korostaa sitä, kuinka tärkeää on että sekä ostaja että myyjä osallistuvat henkilökohtaisesti lohkomistoimitukseen, vaikka se ei ole pakollista. ”Vanhat arkistot ovat mikrofilmeillä. Varresta väännetään, kunnes hahlon alapuolella oleva rajoitin ulottuu terän pintaan. ”Näin käy noin puolessa lohkomistapauksista”, Kivipelto arvioi. Myös perintönä saatu maa-ala on lohkottava erilleen päätilasta. Toimituksissa hän on kuullut useinkin ihmettelyä, miten yksi kokous voi maksaa niin paljon. Rajan avaus samaan hintaan ”Paitsi mittamiehen palvelut, myös rajalinjojen avaaminen kuuluu nykyisin kiinteään hintaan”, Kivipelto kertoo. Maanmittauslaitoksen kiinteähintaiseen palveluun kuuluu toimitusinsinöörin lisäksi myös häntä maastotöissä avustava mittamies. Useimmiten lohkomiseen johtaa tehty kiinteistökauppa, kiinteistönvaihto tai lahja. Siinä määräala kartoitetaan ja sen rajat merkitään maastoon. » Kiinteähintaiset toimitusmaksut löytyvät netistä osoitteesta maanmittauslaitos.fi/hinnasto. Maanmittausinsinööri Kivipelto on itsekin metsänomistaja. Lohkominen käynnistyy nykyisin automaattisesti sen jälkeen, kun määräalaan on myönnetty lainhuuto. Kun toimitus on saanut lainvoiman, uusi tila rekisteröidään kiinteistörekisteriin. Tosin maanomistajat haluavat monesti tehdä työn itse.” Kun rajat on saatu merkityksi maastoon, ei toimitusinsinöörin työ ole vielä lopussa. Kokouksessa käsitellään ja hyväksytään myös toimituksen aiheuttamat kustannukset. ”Rasitteet voivat olla esimerkiksi tierasitteita. Maanmittari tuo mukanaan Lohkomisen hinta on monen summa Maanmittarin työtä moititaan usein kalliiksi. ”Sen palvelun Maanmittauslaitos ostaa ammattimetsureilta. Terä pidetään väännössä noin kymmenen sekuntia. Nykyisin kiinteistöjen rajat merkitään maastoon metallisin pyykein. Maanmittauslaitoksessa on siirrytty yhä enemmän kiinteään hinnoitteluun, jotta asiakkaat tietävät mitä mikäkin maksaa.” Vanhan mallin haritusrauta kysyy enemmän vääntövoimaa koska vipuvarsi on lyhyempi kuin viilanohjaimessa. Maanmittauslaitos laittaa määräalan omistajalle ilmoituksen lohkomisen vireillepanosta. Sitä koskevat asiakirjat arkistoidaan pysyvästi Maanmittauslaitoksen sähköiseen arkistoon. Kiinteistöjen omistajat saavat niistä tarvitsemansa kopiot
Salo arvioi, että tämä nostaa määrää muutamalla miljoonalla kilolla. Se on harhaluulo, josta voitaisiin jo luopua. Marjakauppa työllistää kuljetusyrityksiä valtavasti, ja PAREMPIIN SUIHIN Metsissä kypsyy tänä vuonna runsaasti marjoja. Muita luonnonmarjoja kypsyy kaikkiaan 50 miljoonaa kiloa”, arvioi Luonnonvarakeskus Luken vanhempi tutkija Kauko Salo. Siihen, miten paljon teollisuus ostaa marjoja, vaikuttavat Moision mukaan sekä satomäärät että kansainvälinen marjakauppa. Viime vuonna ulkomaiset marjanpoimijat poimivat myyntiin menevästä luonnonmarjasta lähes 80 prosenttia. ”Usein harmitellaan, että mustikat mätänevät metsiin. Luonnontuotealan toimialajärjestön Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Simo Moisio on tosin varovaisempi arviossaan. Esimerkiksi mustikkaa poimitaan yleensä myyntiin viidestä kuuteen miljoonaa kiloa, mutta tänä vuonna määrä voi lähennellä kymmentä miljoonaa kiloa.” Taustalla on Salon mukaan hyvän marjasadon lisäksi se, että ulkomaisia marjanpoimijoita on Suomessa tänä vuonna ennätysmäärä. Mustikkaa viedään eniten Kiinaan, Saksaan ja Japaniin, puolukkaa Saksaan ja Itävaltaan. Teollisuuden Suomessa käyttämistä marjoista suuri osa tulee ulkomailta, varsinkin Ruotsista. Kaikkiaan Suomesta viedään marjoja noin 20 maahan. Lähde: Marsi 2014 Lapin lääni Oulun lääni LänsiSuomi ItäSuomi Lapin lääni 50 milj. Ihmiset poimivat marjamäärästä vain kymmenisen prosenttia, loppu katoaa pieneliöiden ja mikrobien suihin. Mihin metsästä poimitut marjat päätyvät. Eniten marjaa saadaan yleensä Pohjoisja Itä-Suomesta. kg Poimitaan omiin tarpeisiin.. Hänen mukaansa mustikkaa tuli hyvin Eteläja Keski-Suomeen mutta ei pohjoiseen. Moision mukaan valtaosa menee vientiin. Samaa mieltä on Arktisten Aromien Moisio. Hänen mukaansa Suomi on myös jäljessä kehityksestä. ”Väitetään, että ulkomaisista poimijoista ei jää tuloja Suomeen. Marjatuotteita kehittävä teollisuus on vakiintunut Japaniin, Kiinaan, Italiaan ja Saksaan, ja kuluttajamarkkinoille pääsy vaatii kokonaan uudenlaisten tuotteiden kehittämistä. Suomalaiset poimivat kyllä ahkerasti mutta omaan laariin”, Salo sanoo. Tänä vuonna määrästä ei jäädä kauas. Murto-osa talteen Runsas marjasato on saanut ihmiset metsään, mutta eniten tilanteesta hyötyvät metsäkanalinnut sekä karhut ja muut metsän nisäkkäät. Puolukan sadon hän ennakoi jäävän melko heikoksi, mutta lakan satokausi on ollut hyvä. Se ei pidä paikkaansa. ”Jos Eurooppaan tulee esimerkiksi Kiinasta puolukkaa, ostavat yritykset sitä, sillä se on halvempaa kuin suomalainen puolukka. Salon mukaan valtaosa marjoista, hyvänä vuonna noin 50 miljoonaa kiloa, poimitaan omiin tarpeisiin. Mustikan kysyntään taas vaikuttaa se, miten paljon sitä saadaan Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Venäjältä, Baltian maista ja Ruotsista. 22 27. Luvusta puuttuu kuitenkin osa marjoja ostavista yrityksistä ja torikaupasta. ”Ennätykset saattavat paukkua. ”ILMAN ULKOMAISIA MARJANPOIMIJOITA MARJAKAUPPA LOPPUISI SUOMESTA.” marjoja ostavat ja jalostavat yritykset työllistävät ympärivuotisesti yli 1200 henkilöä”, hän sanoo. Panoksia jalostukseen Mitä teollisuus tekee ostamillaan marjoilla. Mustikka kypsyy siellä aiemmin kuin Suomessa.” Marjoista valmistettujen tuotteiden vienti on kasvussa, mutta usein Suomen rooli on olla puhtaasti tavarantoimittaja. Ihminen pärjää kyllä ilman mustikoita mutta metsän eläimet eivät”, Salo sanoo. Sen verran Suomen metsät voivat enimmillään vuodessa tuottaa marjaa. Valtaosan niistä syövät metsäkanalinnut, karhut ja metsän pieneliöt. Samaan kilomäärään taas päästään, jos pinotaan päällekkäin esimerkiksi noin 30 000 Ponssen Scorpion-harvesteria. Viime vuoden luvut kertovat, että luonnonmarjoja poimittiin teollisuuden tarpeisiin vajaat kymmenen miljoonaa kiloa. Miljoonien arvosta Miten arvokas metsissämme kypsyvä marjasato on. Kaikkiaan metsissä kypsyy siis tänä vuonna noin 650 miljoonaa kiloa marjoja. Ne syövät marjasadosta noin puolet. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 METSÄSTÄ LIINA KJELLBERG, teksti ANNA BACK, kuvitus 750 MILJOONAA KILOA . Sekä mustikan että puolukan satomäärät nousevat tänä vuonna 300 miljoonan kilon nurkille. Luvun hahmottaminen vaatii vertailua: Litra mustikoita painaa noin 700 grammaa, litra puolukoita noin 600 grammaa. Marjasato nousee siis reiluun miljardiin litraan. ”Nyt on selkeästi menossa hyvä vuosi. ”Ilman ulkomaisia marjanpoimijoita marjakauppa loppuisi Suomesta. Elintarviketeollisuudelle myytävien marjojen määrää kartoittaa Maaseutuvirasto vuosittain tehtävän Marsi-tutkimuksen avulla. Salon Poimintatulot pohjoiseen Marjanpoimijoiden tienaamasta lähes 15 miljoonasta eurosta valtaosa tulee Pohjois-Suomessa kerätyistä marjoista. ”Marjajauheet ja -liköörit sekä kuivatut marjat tekevät kyllä kauppansa, mutta mehuilla ja hilloilla suomalainen teollisuus ei pärjää kansainvälisille jäteille”, Moisio sanoo. Myyntimäärät nousussa Tänä vuonna marjoja poimitaan myyntiin todennäköisesti viime vuotta enemmän
Uudet tuulet tuntuivat ensin Ruotsissa, ja lokakuussa 1980 Metsälehti raportoi ruotsalaisten metsänmiesten maineen rajusta muutoksesta. Metsistä saatavia kantorahatuloja marjoilla ei kuitenkaan kateta. Oulun lääni Itä–Suomi Länsi– Suomi ”USEIN HARMITELLAAN, ETTÄ MUSTIKAT MÄTÄNEVÄT METSIIN. ”Ammattiylpeyteen on saattanut sekoittua omahyväisyyttä tyyliin ’mehän nämä asiat tiedämme paremmin kuin muut’. Metsänhoitajaan luotettiin myös suurena luonnonystävänä, joka istui yleensä esimerkiksi luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksessa. 60-luvun jälkeen tilanne kuitenkin muuttui: ”Alkoi kuulua väitteitä, että metsänhoitajat eivät ymmärrä mitään luonnosta. x 200 Marjarahatuloilla ostaisi parisataa harvesteria. IHMINEN PÄRJÄÄ KYLLÄ ILMAN MUSTIKOITA MUTTA METSÄN ELÄIMET EIVÄT”. Myyntiin poimituista marjoista saatiin Marsi-tutkimuksen mukaan viime vuonna vajaat 15 miljoonaa euroa. 23 27. SE ON HARHALUULO, JOSTA VOITAISIIN JO LUOPUA. Esimerkiksi viime vuonna bruttokantorahatuloja kertyi lähes kaksi miljardia euroa. Parisataa harvesteria marjarahoilla sen sijaan ostaisi.. ”20 vuotta sitten ruotsalainen metsäammattimies oli vielä kaikkien rakastama pyhimys ”, aluemetsänhoitaja Bengt Brynte kertoi lehdelle. Metsäammattimiehestä tuli pirun lähettiläs tai vähintään hänet leimattiin valtaa pitävien edustajaksi, jota vastaan piti hyökätä.” Brynten mielestä metsäammattilaiset saivat syyttää tilanteessa osin itseään. Lisäksi on usein vaiettu, kun olisi pitänyt selittää metsänhoidon perusasioita.” Ratkaisuksi löytyi avoimuus ja keskustelu. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 METSÄSTÄ UUTINEN VUONNA 1980 JUSSI COLLIN Ympäristötietoisuuden vahvistuminen 1960ja 70-luvuilla näkyi myös metsäammattilaisten arvostuksessa. laskelmien mukaan koko marjasadon arvo on 80–90 miljoonaa euroa. 20 Suomesta viedään marjoja noin 20 maahan. ”Politiikkamme on tänään se, että emme yritä salata mitään, vaan selitämme metsätalouden toimintaa ja olemme varautuneet keskusteluihin.” Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Sädekehä himmeni Ruotsalainen metsäammattilainen ennen ja nyt
Erityisen verinen oli metsäylioppilaiden sotasavotta. Tilaukset sotasavotta@gmail. Tekijöistä Savela on itse sodan käynyt. Metsävähennyspohja määräytyy luovuttamanne tilan arvosta ja vaihdon kuluista. Entä säilyykö metsävähennysoikeus minulla. Julkaisija Keski-Suomen metsänhoitajat ry. Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Entinen metsävähennys ei säily, mutta saatte uuden metsävähennyksen. Toisaalta olisi ollut kiintoisaa lukea nimekkäiden ei-keskisuomalaistaustaisten metsävaikuttajien sotataipaleesta. Silloin välttyisitte veroilta. Hinta 35 euroa. com. Ne jäävät Metsälehden tietoon. Teoksen Pro Patria -osio kertoo karusti, kuinka raskaasti sodat harvensivat ammattikuntaa. Historiikin ”Metsän kutsu” kirjoittanut toimittaja Päivi Ketolainen on tehnyt miltei kadehdittavan hyvää työtä. Näin laadit lukijakirjoituksen Lihan nopea pilaantuminen on ongelma muillekin kuin ihmisille. Hinta 35 euroa. Esimerkiksi SS-joukoissa taistellut suometsätieteen professori Leo Heikurainen, heti jatkosodan alkuvaiheessa sotavangiksi joutunut metsänhoitotieteen professori Paavo Yli-Vakkuri ja aikanaan Metsälehteäkin avustanut, sotien jälkeen värikkään uran Etelä-Amerikassa tehnyt Leevi Lakio olisivat oman lukunsa ansainneet. Heistä kaatui 232, suhteellisesti eniten kaikista akateemisista ammattiryhmistä. 640 sivua. 154 sivua. Vielä satakertaisesti laimennettunakin erite tappaa 99 prosenttia bakteereista liuottamalla bakteerien kuoren. MIKKO RIIKILÄ. Hänen ja 15 muun metsänhoitajan vaiheet talvija jatkosodassa kuvataan seikkaperäisesti kirjassa. Koulun tarina avautuu jouhevan leppoisasti ja elämänmakuisesti. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Osansa saavat myös jämsänkoskelaisille ei niin menestyksekkäät episodit, kuten Metsämuseo Luston meno Punkaharjulle ja kalliin katkeraan käräjätappioon päättynyt riita Metko-messujen oikeuksista. Tämä kertoo, että iso osa heistä toimi nuorina vänrikkeinä taistelujoukkojen johtajina etulinjassa. VÄINÖ SIKANEN Metsätila vaihtoon Teoksen päähenkilö on äskettäin edesmennyt Aku Hakanpää, joka oli perustamassa koulua ja toimi pitkään sen rehtorina. Se viipyy myös viikon verran toukkiensa seurana, jolloin se pystyy myös valvomaan, etteivät lihakärpäset tai muut kilpailijat riistä ruokaa sen omien toukkien suusta. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 Päivi Ketolainen: Metsän kutsu. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Kun toukat ovat isoja, ne pärjäävät jo omineen, ja emo voi lähteä etsimään uutta raatoa uuden toukkajoukon ravinnoksi. Siksi opinpolkuun voisi liittää vaikkapa kaivinkonepuolta…” Toivottavasti kyse on kömmähdyksestä tai väärinkäsityksestä eikä merkki opettajien vieraantumisesta todellisuudesta. Bakteereilla on etulyöntiasema, sillä niitä on kaikkialla ja siksi ne Hiljaiset hautajaiset ehtivät jaolle ensimmäiseksi. Teoksessa esitellyt metsänhoitajat on valikoitu Keski-Suomessa työskennelleiden joukosta, mikä on ymmärrettävää, koska kirjan julkaisija on Keski-Suomen metsänhoitajat ry. Suuret petoeläimet kuten sudet, leijonat ja ahmat ovat ratkaisseet ongelman niin, että ne ahmivat vatsansa killilleen silloin kun lihaa on tarjolla, ja lepäävät ja paastoavat rankan aterian jälkeen. Akun koulu Jussi Halttunen, Pekka-Juhani Kuitto. Kuljettajaksi opiskelevien metsäpäivää kuvanneessa luvussa opettaja perustelee moniosaamisen tärkeyttä: ”Metsäkonetta ei voi käyttää kuin talvella. Turkkilon eritteet kiinnostavat lääketeollisuuttakin. P I L K K E I T Ä 24 27. Toukkien kasvu välttämättömine nahanluonteineen vie aikaa parisen viikkoa. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. METSÄN KÄTKÖISSÄ KIRJAT KIRJAT LUKIJAKYSYMYS Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Tilaukset Pasicopy Oy tai Päivi Ketolainen. Sotasavotta – metsänhoitajat talvija jatkosodassa. Pro Bono kustannus, 2015. MIKKO RIIKILÄ Nuorten vänrikkien raskas uhri Ostin metsätilan sisareltani viime vuonna. Yhteen omituisuuteen kirjassa törmäsin. Liha on harvinaista herkkua, ja jaolle haluaisivat muutkin. Vaihto tulkitaan verojen osalta samalla tavalla kuin jos ostaisitte tilan rahalla. Kaikkiaan noin 200 metsäylioppilaasta kaatui sodissa 139. Sotatoimiin 1939–45 osallistui noin 600 metsänhoitajaa ja metsäylioppilasta. Kannattaa käydä maanmittaustoimistossa selvittämässä, voitaisiinko vaihto toteuttaa tilusvaihtona. Samalla se steriloi lihan: erittää sen pinnalla antibioottista ainetta, joka estää lihan pilaantumisen. Erityinen ongelma lihan nopea pilaantuminen on turkkiloille, kovakuoriaisille, jotka varaavat lihan toukkiensa ravinnoksi. Jämsänkosken metsäoppilaitoksen 50-vuotistaipaleen kunniaksi laadittu historiikki kuvaa sekä oppilaitoksen että suomalaisen metsätyön ja metsäkoneopetuksen historiaa. Nyt mietin tilan vaihtoa toiseen metsätilaan kolmannen osapuolen kanssa. Ne tuovat kiintoisan lisähöysteen lukijalle. Naaras valmistelee vainajan toukkiensa ravinnoksi huolella: poistaa karvat taikka höyhenet ja pureskelee raadon Suomuisesta sisiliskosta pikkuturkkilo ei ole saanut aikaiseksi yhtä somaa palloa kuin myyrästä olisi syntynyt pehmeäksi palloksi. Turkkilot ovat ratkaisseet ongelman omalla tavallaan. Toukat kehittyvät sitä nopeammin, mitä lämpimämpää on, mutta niin pilaantuu lihakin. Mitä veroa voin joutua maksamaan. Jos bakteerit saavat lisääntyä rauhassa lihassa, se muuttuu turkkilon toukkien kannalta huonoksi tai jopa myrkylliseksi ravinnoksi. Jussi Halttusen, Pekka-Juhani Kuiton ja Antti Savelan teos ”Sotasavotta – metsänhoitajat talvija jatkosodassa” tarkastelee ammattikunnan vaiheita toisen maailmansodan melskeissä. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Teokseen on kerätty koulun historian lisäksi tarinoita opetuksesta, oppilaista ja opettajista. Vaihdosta joudutte maksamaan varainsiirtoveron ja luovutusvoittoveron, jos vastikkeena tuleva tila on arvokkaampi kuin tilanne hankintahinta
Suomessa metsäpeuraa metsästettiin ansakuoppien avulla. Muutamassa vuosikymmenessä Kainuun peurakanta kasvoi jo lähes kahteentuhanteen yksilöön. Metsäpeura kuuluu samaan peurojen alaryhmään kuin Pohjois-Amerikan karibut, huippuvuortenpeura ja tunturipeura, josta poro on kesytetty. Metsäpeura kuitenkin voittaa mittelön, kun mukaan otetaan asutushistoria. Metsästettiin sukupuuttoon Niin kauan kuin metsästys tapahtui keihäin ja ansakuopin ja väestöä oli vähän, metsäeli suomenpeuralla meni hyvin. Metsäpeura ja poro muistuttavat suuresti toisiaan. Saimaannorppia elää Saimaassa noin 300. Metsäpeura on hidas lisääntymään, ja kun samaan aikaan susien ja karhujen määrä kasvoi, poikastappiot nousivat huimasti. ‹ Entisajan metsämiehille peurat olivat tärkeää riistaa. Laajoissa erämaissa oli tilaa ja pakopaikkoja. Siellä kanta on sittemTuliaseet olivat koitua suomalaisen metsäpeuran kohtaloksi, mutta siirtolaisuus idästä pelasti kannan. Peura on kuitenkin korkeajalkaisempi, tummempi, hoikempi ja sen sarvet ovat kapeammat ja pystymmät. Kivikautisissa esinelöydöissä on runsaasti ns. Vasta tuliaseiden yleistyessä peurakanta alkoi huveta. Venäjällä metsäpeuroja on kolmella alueella: Komissa noin 3 000 yksilöä, Arkangelin alueella noin 2 500 ja Vienan-Karjalassa oli parhaimmillaan vuonna 1980 jopa 7 000 peuraa. Maatalousvahinkojen takia metsäpeura päätettiin ottaa takaisin metsästettävien eläinten listalle, ja sille määrättiin metsästysaika syyskuun lopulta tammikuun loppuun. Syitä nopeaan pudotukseen löytyi useita. Jääkauden jälkeen metsäpeura saapui Suomeen idästä. Tämän takia vuosina 1979–80 siirrettiin kahdeksan naarasta ja kaksi urosta Salamajärven kansallispuistoon Suomenselälle. Peurakantojen kasvaessa heräsi huoli metsäpeuran rotupuhtaudesta, olihan ihan vieressä Pohjois-Suomen poronhoitoalue. Paluu riistaeläimeksi Metsäpeurat syövät kesällä heiniä, ruohoja, lehtipuiden oksia ja varpuja sekä mieluusti myös vesikasvien kuten raatteen maavarsia ja pajuja. Ainakin Vienan Karjalassa peura eli entiseltä nimeltään petra on kalliopiirroksissa tärkeä eläin. Niille rauhoitettiin laajoja suoja metsäerämaita, ja kanta alkoi kasvaa. Rajantakainen peurakanta on joutunut ahdinkoon, ja liiallisen metsästyksen takia kanta romahti jo vuoteen 1994 mennessä vain 3 000 yksilöön. Peurakannat kuitenkin säilyivät elinvoimaisina Vienassa itärajan takana. Varsinainen muuttoaalto tapahtui 1950-luvulla, kun Kuhmon Elimyssalolle kotiutui kokonainen lauma sen aikaisesta Neuvostoliitosta saapuneita peuroja. Tästä kertoo sekin, että niitä piirrettiin kivikauden kalliopiirroksiin. Metsäpeuraa tavataan Kainuussa ja Suomenselällä yhteensä noin 2 000 yksilöä. Yksittäisiä rajanylittäjiä tavattiin Suomestakin jo maailmansotien välisenä aikana. PILKKEITÄ 25 27. Nämä peurat on ikuistettu Jäämeren rantakallioon Norjan Altassa. Samaan aikaan Kainuun metsäpeurakanta alkoi taantua, ja vuonna 2003 metsäpeura rauhoitettiin Kainuussa uudelleen. Lisäksi metsien pirstoutuminen vähensi sopivia elinympäristöjä ja peuravaellukset Venäjältä tyrehtyivät. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 min kasvanut, ja viimeisimmissä lentolaskennoissa vuodelta 2013 alueelta löytyi 1 065 peuraa – selvästi enemmän kuin alkuperäisillä peuramailla Kuhmossa. Näitä muinaisia kuoppia on löydetty eri puolilta maata. Nykyään rajan yli tapahtuva peuravaellus on loppunut kokonaan.. Valitettavasti niille kelpaavat myös ihmisen peltojen antimet. Metsäpeura rauhoitettiin kokonaan vuonna 1913, jolloin sitä ei enää Suomessa tavattu lainkaan. Lopulta 1800-luvun loppuvuosina laji hävisi kokonaan eläimistöstämme. Jos eläimen levinneisyysalue otetaan perusteeksi, linnuista suomalaisin lienee selkälokki. Vuosittain kaadetaan 40– 141 yksilöä. LUONNOSTA HANNU ESKONEN teksti ja kuvat Mikä eläin olisi sopivin edustamaan Suomea. Metsästys aloitettiin Kainuussa 1996 ja Perhossa 1998. Ilmeisesti se oli tärkeä saaliseläin myös tuonaikaisille suomalaisille. Sukupuutosta riistaeläimeksi Petoja onkin ryhdytty harventamaan peuraseuduilla. Lentolaskennassa vuonna 2013 siellä tavattiin enää 793 yksilöä. liuskekeihäitä, joilla ilmeisesti metsästettiin juuri peuroja. Nisäkkäistä puolestaan löytyy kaksi hyvää ehdokasta: saimaannorppa ja metsäpeura
Vesurin mahakas terä leikkaa puuta viiltäen. Yli miljardi kehitysmaiden ihmistä – pääosin naisia – keräilee puunsa päivittäin metsistä. Pian hänet kutsuttiin FAO:n pääkonttoriin Roomaan viikon ”briiffingiin” yhdessä ruotsalaisen kollegan kanssa. Esimerkiksi Vietnamissa tehtävänä oli tehostaa ruotsalaisten rakentaman paperitehtaan takkuavaa puuhuoltoa. Suomalaisen teknologian siirto osoittautui merkittäväksi. Tilaisuus ulkomaan hommiin tarjoutui odottamatta. Olot sen sijaan olivat oudot ja alkeelliset. Äskettäin kävin Ruotsin Elmia-messuilla ja löysin tutun intialaisyhtiön valmistamia pokasahoja.” Intian jälkeen Virtanen hetkeksi Suomeen töihin, mutta sen jälkeen kaukomaat taas kutsuivat. K uv a Klaus V irtanen Vesurin ulospäin kupera – mahakas– terä viiltää puuta toisin kuin käyräteräinen sirppi.. ”Se oli nuorelle miehelle kova paikka, mutta kurssikeskukset tulivat perustetuiksi.” Reissulla vierähti kolme vuotta. ”Isännät epäilivät ja ehdottivat, että kokeillaan, kumpi on parempi. Terää kevennettiin ja vartta ohennettiin naisten käteen sopivaksi. He valitsivat savotan rotevimman jätkän ja tämä sahasi voimiensa takaa. Vanhempani korostivat kansainvälisten tehtävien mielekkyyttä.” Kielitaitokin oli sen ajan keskikoulupohjaa vankempi. Oikealla toinen suomalainen maailmankiertäjä, metsämies Mike Jurvelius. Kehitysmaissa ikänsä työskennellyt metsätalousinsinööri Klaus Virtanen muistelee Nepalin komennustaan 1980-luvulla. Mietin jo kuinkahan käy, mutta terävä pokasaha puri pehmeään puuhun ja osasin tekniikan, joten pohjoisen pokasaha voitti ylivoimaisesti.” Ulkomaan projektit ovat maailman sivu olleet pätkätyötä ja komennusten väliin jää luppoaikaa. ”Myöhemmin tehtäväni oli etsiä metalliverstaita, jotka voisivat valmistaa metsätyövälineitä. ”Kylän naiset katkoivat polttopuut riisin niittoon tarkoitetuilla sirpeillä. PILKKEITÄ 26 27. Niinpä Virtanen pani paikalliset kyläsepät takomaan vanhoista autonjousista vesureita. ”Raivaussahan kahvoissa huolet seuraavista työprojekteista aina unohtuvat ja samalla metsien tuotto paranee.” Vietnamissa Klaus Virtanen (keskellä) opasti paikallisia puunkorjaajia. ”Vuosia myöhemmin tapasin projektia johtaneen metsänhoitajan. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat LÄHES PUOLET MAAILMASSA korjattavasta puusta käytetään polttopuuna. Isännille esiteltiin pohjoismaisia pokasahoja korvaamaan kehnot yhdenmiehen justeerit. Hän on työskennellyt lukuisissa maissa Aasiassa ja Afrikassa. ”Idea kansainvälisistä tehtävistä alkoi itää jo nuoruudessa. Viikon jälkeen herrat totesivat, että Virtasen kielitaito kyllä riittää, mutta ruotsalaista pitää vielä miettiä.” Chilinhuuruista pokasahausta Intiassa tehtävänä oli perustaa koulutuskeskuksia, joissa paikallisia ammattilaisia koulutettiin metsätyön opettajiksi. Olin välillä ihan pihalla kielen kanssa. Ruotsalainen osasi englantia paremmin ja kyseli, kun ei ymmärtänyt. Aihe sinällään oli tuttu. Käyrä terä on puun hakkaamiseen kelvoton, koska se ei viillä puuta vaan ponnahtaa ulospäin.” Ratkaisu Nepalin naisten ongelmiin löytyi kotoisilta risusavotoilta. Hän pestautui YK:n maatalousjärjestö FAO:n hankkeeseen Intiassa 1960-luvulla. Osaamista välitettiin, mutta ensi alkuun paikallisille metsureille ei pokasahan haritustaidoista ollut iloa, koska sahoja ei saanut mistään, eikä Intia sallinut tuontia ulkomailta. Myöhemmin kävin vielä kansalaisopiston kielikursseilla.” Vesurilla maailmaa parantamassa Kehitysapuveteraani on hyödyntänyt metsäinsinöörin oppejaan niin Aasiassa kuin Afrikassakin. ”Meillä kotona asui saksalainen opiskelija, joka puhui hyvää englantia, hänen kanssaan kielitaito kehittyi. Tämä vastasi, että eipä juuri muuta, mutta Nepalissa sepät valmistavat yhä vesureita ja myyvät niitä.” Idea syntyi jo nuoruudessa Viime vuonna 80 vuotta täyttänyt Virtanen on metsäkehitysavun pioneereja. Siihen aikaan kaukomaille lähteminen ei ollut ihan tavallinen ratkaisu ostomiehenä työskentelevälle kolmekymppiselle metsäteknikolle. ”Metsäteknikkoliiton kokouksessa kyseltiin, kiinnostaisiko ketään lähteä Intiaan opastamaan metsätyötä.” Virtanen ei empinyt vaan soitti Helsinkiin FAO:n edustajalle. Sen Virtanen kertoo käyttäneensä omien metsiensä hoitamiseen. Kyselin, tuottiko hankkeemme mitään pysyvää. ”Kiersimme palaverista toiseen. Itse olin oppinut, että välillä kannattaa todeta ”I see”. Metsätalousinsinööri Klaus Virtasen kokoelmista löytyi nepalilaisnaisten puun hakkuuseen käyttämä sirppi. Ruoka oli suomalaiseen makuun polttavaa
Työkokemusta kertyi monenlaisista metsäalan töistä. Metsätalousinsinöörikoulutus alkoi kiinnostaa metsätöitä tehdessä. Inventointien vuosikustannukset ovat häviävän pieniä verrattuna puun tuottamisen kustannuksiin ja erityisesti metsäteollisuuden runsaan 20 miljardia euron liikevaihtoon suhteutettuna. Näin siitä huolimatta, että muutaman sadantuhannen hehtaarin alalla mitataan laserarviointien tueksi lähes tuhat maastokoealaa. ”INVENTOINTIEN VUOSIKUSTANNUKSET OVAT HÄVIÄVÄN PIENIÄ VERRATTUNA PUUN TUOTTAMISEN KULUIHIN.” HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva ROVANIEMELÄISEN Perttu Pöyskön kesätyöt sujuivat suotuisissa merkeissä Stora Enson Rovaniemen konttorilla. ASIANTUNTIJALTA Metsätalousinsinööri Perttu Pöyskön kesätöihin kuului myös leimikoiden nauhoitusta. Todellisuudessa metsien inventointi on ollut Suomessa kehityksen kärjessä ja esimerkkinä muille maille jo lähes 100 vuotta. Samalla toivottiin järjestelmää, jossa jokaisesta Suomen metsien puusta ja siitä saatavasta puutavarasta, järeydestä ja laadusta olisi reaaliaikaiset tiedot – ja kaikki tämä siis ilman tavanomaisia maastomittauksia. Kaukokartoitus ei koskaan kokonaan korvaa maastomittauksia. Vaikka opiskeluja on vielä jäljellä ensi talvi, valmistumisen jälkeinen työllistyminen mietityttää jo nyt. Kaukokartoitus ei kuitenkaan korvaa maastomittauksia koskaan kokonaan. Se on nyt prototyyppinä lukuisten muiden maiden järjestelmille, joissa käytetään maastomittausten lisäksi apuna kaukokartoitustietoa. Kotipaikkana oli pieni maatila, joten metsätöitä tuli tehtyä jo nuorena poikana. Peruskoulun jälkeen Pöyskö ehti ajaa kaksi vuotta metsätraktoria, joten puunkorjuukin on käytännössä tuttua. Toisaalta tietoa tarvitaan tilaja metsikkökohtaisten toimenpiteiden kohdentamiseen. ”Kumisaappaita ei tarvita uudessa metsien inventoinnissa.” Mahdollisesti ainoa maastosta kerättävä tieto tulisi hakkuukoneista. Ilmasta kerätty lasertieto yhdistettynä maastotietoon ei anna riittävän luotettavaa tietoa tarvittavista toimenpiteistä. Metsien inventointia tarvitaan kahteen päätarkoitukseen: yhtäältä metsätalouden strategiseen suunnitteluun ja metsäpoliittiseen päätöksentekoon. Vertailuksi voidaan ottaa vaikkapa Suomen lähes 100 miljardia vähintään 1,3 metrin pituista puuta. Jopa arvostetussa tiedelehti Naturessa on viime aikoina julkaistu artikkeleita, kuinka koko maapallon metsävarat ja niihin sitoutunut biomassa voidaan helposti arvioida avaruudesta. Suomessa otettiin käyttöön myös ensimmäisenä maana maailmassa satelliittikuvien ja maastomittausten yhdistämiseen perustuva järjestelmä. Usein siteerattu on professori Yrjö Ilvessalon saama kutsu Valkoiseen taloon kertomaan USA:n silloiselle presidentille Calvin Coolidgelle, kuinka on mahdollista inventoida maan metsävarat luotettavasti ja kohtuullisilla kustannuksilla mittaamatta jokaista puuta. Pöyskö asuu Rovaniemellä ja perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. Nykyisessä tilakohtaisessa suunnittelussa käytetään hyväksi laserkeilausaineistoa. Näköpiirissä ei ole menetelmää, joka antaisi tiedot metsien kasvupaikoista, puuston määrästä ja tilasta, mahdollisista tuhoista ja taudeista ja niiden aiheuttajista sekä metsissä tarvittavista toimenpiteistä ilman maastossa tehtyjä mittauksia ja havaintoja. Lapin ammattikorkeakoulun metsätalousinsinöörilinjan viimeisen vuoden aloittava 25-vuotias Pöyskö on tyytyväinen kesätyöpaikkaansa. Tarvitaanko inventoinnissa saappaita. Sen tueksi kerätään yhdeltä alueelta maastonäytteitä noin kaksikolminkertainen lukumäärä valtakunnan metsien inventointiin verrattuna. Pöysköä kiinnostaa viime kesän tapainen työ puunhankinnassa. Todellisuudessa laserkeilaustiedolla on vaikeuksia erottaa luotettavasti toisistaan mänty ja kuusi, puhumattakaan lehtipuista. Kaukokartoituksen oikealla käytöllä on tehostettu ja voidaan edelleen tehostaa inventointia ja monipuolistaa inventoinnin tietosisältöä huomattavasti sitä mukaa kuin kaukokartoitustekniikka kehittyy. Puulajien erottaminen vaikkapa biomassa-arvioita varten ei onnistu ilman maastomittauksia. Niihin sisältyvät inventoinnista laskettavat hakkuumahdollisuusarviot sekä hakkuumahdollisuuksien ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi tarvittavien toimenpiteiden pinta-alatiedot ja myös metsäteollisuuden investointipäätöksiin tarvittavat tiedot. Joissakin puheenvuoroissa toivottiin ja jopa ennustettiin tietojärjestelmää, jossa metsätiedon hankintaan ei tarvita perinteisiä maastomittauksia ja -arviointeja. Muutenkin rovaniemeläiset metsäalan opiskelijat pääsivät kesätöihin kohtuullisen hyvin, vaikka osa joutuikin hakemaan muita töitä tai keksimään omaa tekemistä. Erityisen paljon odotuksia asetettiin lentokoneesta tehtävän laserkeilauksen mahdollisuuksiin. Itse menetelmään Pöyskö tosin suhtautuu pienellä varauksella. Tapaaminen on kirjoitettu muun muassa USA:n inventoinnin historiaan, ja se oli alkuna lainsäädännölle, jonka pohjalta aloitettiin USA:n metsien inventoinnit. Pelkkään kaukokartoitukseen luottavien metsätuntemusta kuvannee erään artikkelin mainitsema maapallon puiden lukumäärä 400 miljardia. Kun budjettirahoitus pienenee, on houkutus vähentää maastomittausten kustannuksia ja mittauksia, koska ne kuluttavat vähäisiä ”sitomattomia rahoja”. Tilakohtainen suunnittelu edellyttäisi jokaisella käsittelykohteella käyntiä. Tilaja kuviokohtaisen tiedon hankintaan ja kohdennettuun maastotarkastukseen käytetään vajaa kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa. VMI käyttää inventointeihin vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa. Yksi syy lienee puutteellinen tieto tekniikan mahdollisuuksista ja rajoituksista sekä myös puutteellinen tieto metsien inventoinnista. Sen aiheeksi Pöyskö on valinnut ajan hengen mukaisesti jatkuvan kasvatuksen puun korjuun. ERKKI TOMPPO Kirjoittaja on maaliskuussa eläkkeelle jäänyt Luonnonvarakeskuksen metsäninventoinnin professori. PILKKEITÄ 27 27. Pöyskö on kotoisin Siikajoelta. Kaikkiaan näitä maastokoealoja on yhden inventointikierroksen aikana noin 60 000. ”Silloin harmitti, kun ei ollut juuri mitään perustietoa metsäasioista.” Kesän aikana Pöyskö suunnitteli ja nauhoitteli leimikoita, osallistui puukauppaneuvotteluihin ostomiehen kaverina, teki tilakäyntejä sekä niihin liittyviä paperitöitä kuten metsänkäyttöilmoituksia. Mukavaa vaihtelua toivat Ranuan Hillamarkkinat, missä Stora Ensolla oli oma osasto. Näitä tarpeita varten kerätään esimerkiksi VMI:ssa yhdessä mittauskohteessa tiedot noin 150 tunnuksesta, mukaan lukien kasvupaikkaa koskevia tietoja. Työntäyteinen kesä Metsäalan kesähommissa joutuu moneen mukaan. VMI:n rahoitus hoidetaan osana Luonnonvarakeskuksen, aikaisemmin Metsäntutkimuslaitoksen, talousarviota. Kaukokartoitusmahdollisuuksen yliarviointi ei ole pelkästään suomalaisten, metsien inventoinnista vieraantuneiden ongelma. Muita tarpeita ovat muun muassa kansainvälisten raportointien edellyttämät tilastot. Opinnäyte edessä Viimeisen vuoden opiskeluihin kuuluu opinnäytetyön teko. Siis metsäninventoija, älä vie kumisaappaita vielä kierrätykseen. Pelkästään Amazonin sademetsän alueella on noin 13 000 eri puulajia. Tälle sektorille on tulevina vuosina luvassa lisää työpaikkoja, joten työllistymismahdollisuudet ovat kohtuulliset.. ”Työkavereiden kanssa pääsin tekemään monenlaisia puun ostoon ja leimikon suunnitteluun liittyviä tehtäviä”, hän kertoo. Pöysköllä on kesätöiden suhteen ollut onnea, sillä viime vuonna töitä löytyi Metsähallituksesta. Lisäksi lopullinen suunnitelma edellyttäisi toimenpide-ehdotusten tekemistä varten käyntiä jokaisella metsäkuviolla. Mikä on johtanut tällaisiin epärealistisiin odotuksiin ja toiveisiin. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 Melko tarkalleen vuosi sitten pidettiin maaja metsätalousministeriön tiloissa metsien inventointien tulevaisuutta koskeva työkokous
Edellytykset: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Edellisen tuulisen viikon perusteella itiöt lienevät peräisin läntisen Lapin massaepidemian alueelta, missä helmi-itiöpesäkkeet olivat tuolloin jo kypsiä. • Oulun hankintapiirille haemme kahta metsäasiantuntijaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Haapajärvi-Pyhäjärvi alueelle. Monimuotoisuus tulee tutuksi Metso-kävelyllä ri–Ivalo-reitin tienvarsivesien pinnoilla näkyi vaaleita ja jopa keltaisia lauttoja. Toinen tehtävistä pyritään täyttämään mahdollisimman pian ja toinen syksyllä 2015. Havaintoja on mm. Yksityismetsien kokonaispinta-ala on noin 240 000 hehtaaria, palveluksessamme on 4 toimihenkilöä ja työntekijöitä ja yrittäjiä runsaat 20. 040 721 6860, toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen puh. Toiminnanjohtajan tehtävä on johtaa yhdistyksen alueella metsänomistajien edunvalvontaa yhdessä valtakunnallisen metsänomistajaketjun kanssa. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN TUTKIJALTA Metsäasiantuntijoita puukauppaja metsäpalveluiden myyntiin. PILKKEITÄ 28 27. Ukonjärven lahdista ja poukamista ja jopa Inarinjärven pohjoisrannoilta. Tehtävä on määräaikainen vuorotteluvapaasijaisuus ajalla 1.12.2015-31.5.2016. Hakemukset 15.9.2015 mennessä sähköpostitse osoitteeseen teuvo.tapaninen@mhy.fi Lisätietoja puheenjohtaja Hannu Jänkälä puh. Etsimme luotettavaa, yhteistyökykyistä, operatiiviseen toimintaan kykenevää TOIMINNANJOHTAJAA Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu yhdistyksen hallinnolliset tehtävät ja operatiivisen toiminnan johtaminen. Lauttoja syntyy, jos lähellä on runsaasti mäntyä tai taudinaiheuttajien isäntäkasveja, kuusta ja koivua. 0400 397 801 Metsänomistajat SODANKYLÄ MHY Sodankylä 2x150 _92 mm 24.8.2015 9.58 Sivu 1 RUNSAINA kuusensuopursuja koivunruostevuosina Pohjois-Suomen vesistöihin kertyy heinä-elokuussa suuria lauttoja itiöistä samaan tapaan kuin alkukesällä Etelä-Suomessa männyn siitepölystä. • Lohjan hankintapiirille toimialueena Kalvola. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Maaja kotitalousnaiset on valtakunnallinen ruuan, maaseutumaiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö sekä yksi maan suurimmista naisjärjestöistä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Asiantuntijoina retkillä toimivat Suomen metsäkeskuksen ja Ely-keskusten väki. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Kuusensuopursuruosteen helmiitiöitä. Sairaita puita alkoi merkittävämmin löytyä vasta Sodankylän eteläpuolelta keskisessä Lapissa ja Kittilän eteläpuolelta läntisessä Lapissa. Kävely kestää pari tuntia. Haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä seuraaville alueille: • Rauman hankintapiirille toimialueena Karvia, Honkajoki ja Kankaanpään pohjoisosa. Make the most of Metsä Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Arvostamme työkokemusta, oma-aloitteisuutta ja organisointikykyä, sekä Englannin kielen taitoa. Kuuset olivat terveitä myös 50–70 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä kuusen pohjoisrajalla. K uv at: Ris to Jalk anen. Keltaisen massan mikroskopointi paljasti, että lautat koostuivat sataprosenttisesti kuusensuopursuruosteen helmi-itiöistä. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Matkaa Ylitorniolta Ukonjärvelle kertyy 300 ja Inarinjärvelle 350 kilometriä! RISTO JALKANEN Kirjoittaja tutkii metsätuhoja ja metsäympäristön ilmiöitä Luonnonvarakeskuksessa Rovaniemellä. Elo-syyskuussa järjestetään kymmenen Metso-kävelyä eri puolilla maata, muun muassa Juvalla, Enossa, Kontionlahdella ja Mikkelissä. Kuusensuopursuruosteen helmi-itiölauttoja Ukonjärvellä Inarissa. Entä jos näitä ei ole, mutta lauttoja on silti. Lisätiedot ja haku 6.9.2015 mennessä osoitteessa metsagroup.com Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Toiminnanjohtajan tehtävien lisäksi toiminnanjohtajalla on tällä hetkellä hoidettavanaan oma vastuualue, jonka koko on noin 80 000 hehtaaria. Metso-kävelyn reitti kulkee talousmetsien ja suojelujen Metso-kohteiden kautta, kävelyn aikaan pysähdytään tarkastelemaan erilaisten metsien monimuotoisuutta, keskustellaan luonnosta ja suojelun sekä metsänhoidon mahdollisuuksista. Sodankylä on metsätalous-, maatalous-, porotalous-, matkailu-, energiatalous-, kaivostoiminta ja varuskuntapitäjä, kaikki toimijat ovat yhteistyökumppaneitamme. Mukaan kutsutaan Maaja kotitalousnaisten paikallisyhdistyksiä, metsäalan toimijoita ja luonnosta kiinnostuneita. Erikoista tässä on se, että alueella ei kasva lainkaan kuusta. Metsänhoitoyhdistys Sodankylä on alueensa jäsenmetsänomistajien edunvalvontaorganisaatio. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500. Ivalossa on joitain kuusia, mutta ne olivat terveitä. Elokuun puolivälin tyyninä, aurinkoisina kesäpäivinä InaRuostesieni lentää kauas MAAJA KOTITALOUSNAISET ovat kehittäneet metsien monimuotoisuusohjelma Metsoon liittyvän kävelyn. Edellytämme hakijalta tehtävään sopivaa metsäalan koulutusta. Kunnan pohjoisosan kylät kuuluvat Saamelaisalueeseen. Tehtävä on määräaikainen sijaisuus alkaen 1.10.2015 ja päättyen syksyllä 2016
Hp. 90 000 € METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. 28 ha alueelle ja n. 1280 m3, keskipuusto 126 m³/ha. Koiralammen rannalla lomarakennuspaikka (RA). Valtapuuna mänty, kasvupohjat pääosin tuoreita kivennäismaita. UPM Bonvesta-metsätila. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 18,8 ha . Puusto varttunutta kasvatusmetsää n. Hiekkapohjaista rantaa on liki 300 m. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Ilmoita Metsälehdessä! Kysy tarjous: Jarmo Rautapuro, p. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. Maapohjat pääasiassa tuoreita tai lehtomaisia. Hakkuita ei suoritettu arvion teon jälkeen. Tilalla on purkukunt. Varttunutta kasvatusmetsää Kangaslahdentien varressa. Tuottoisat maapohjat. Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella, suora pääsy Saimaan vesireiteille. Pohjoismäki 26,1 ha. Tossavalansaari n.6,4 ha m-ala Jäppilässä. Minna Canthin katu 11 B, Kuopio p. 80.500 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 2790 m3 m-ala tuottoisilla maapohjilla. Metsistä taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30%, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. 0400 780 029 pasi.pakkala@mamk.fi monimuotokoulutus 2,5–3 vuotta , voit suorittaa työn ohella. 1 ha m-ala Kolmisoppilammen pohjoisrannalla. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 2460 m3. Pinta-alasta 15,7 ha on kitumaasuota. Puustoa n. Hyvät hakkuumahdollisuudet. 050 331 4137. Koko tilan pinta-ala on 41,74 ha. Kiinteistö Pieksämäki-Varkaus tien varressa. 2000 €. Keskipuusto on n. UPM Bonvesta -metsätila. Hp. METSÄTILA, Punkaharju, Saukonsaari 25,96 ha. Hp. Kokonaispuusto n. Kiinteistöjen välimatka n. 16.920 m3, pääosin varttunutta kasvatusmetsää. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Runsaspuustoinen metsäpalsta. Puustoinen n. 1 km. Rehevät kasvupohjat, runsaasti välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia. Puusto varttunutta kasvatusmetsää n. 2700 m3. 11 ha, peltoa n. 09 315?49?842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Suontientaipale, 2,1 ha Hietakyläntien varressa. 1800 m3. Mahdollista ostaa vain toinen paikka. 7 ha on varttunutta kasvatusmetsää, loput nuoria taimikoita. 70000 €. Kaksi määräalaa Sönkän kylässä noin 16 km päässä Savonrannan taajamasta. Hp. 2900 m3. Tila muodostuu 2 kiinteistöstä: Honkalahti 4:78 kooltaan 11,695 ha rajoittuu Puruveteen, pienempi kiinteistö Suopalsta 6:9 kooltaan 3 ha, peltoja metsämaata. 09 315?49?841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Puustoa n. 450 m. METSÄPALSTA, Sotkamo 24,5 ha. 0500 261 790 tai aura.heikura@metsatilat.fi www.metsatilat.fi/jarvisuomi metsatilat.fi KOULUTUSTA MYYDÄÄN MYYDÄÄN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 1200 m3. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 MAMK = SUOMEN PARAS www.mamk.fi/metsatalous_mm Uusi ura metsäasiantuntijana. Hp. 47000 €. 230.000 €. Puustoa n. 40000 €. Surnumäki, n.8 ha m-ala Pieksämäki -Suonenjoki tien länsipuolella. METSÄPALSTA, Juuka, Petrovaara/Polvela 164,9 ha.Yhtenäinen 3 palstasta koostuva tilaryhmä Juuassa n. 70000 €. 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Hällinmäki 10,2+7,28 ha. 37.000€. Surnumäki, n.5,6 ha m-ala Pieksämäki-Suonenjoki tien itäpuolella. Monipuolinen kehitysluokkajakauma. 105000 €. Helposti saavutettavissa. Hp. Pihlajaveden rannalla, peltoa n. Tienvarsisijaintinsa ansiosta palstalle on helppo poiketa. Hp. Hällinmäki n. Hyvät hakkuumahdollisuudet. 18000 €. 1660 m3. Kohde sijaitsee kalaisan Simojärven itärannalla. Vähän polttopuuta. 15,7 ha, hiekkapohj. Hällinmäki n. 2650 m3 m-ala Virtasalmella. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. Puustoa n.1900 m3. 3 000 m³. 1000 m3. 2 rak.paikkaa vapaa-ajanasunnoille, kummankin rakennusoikeus 150 k-m2. Hp. 8 ha ja metsämaata n. 09 315?49?849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Päärak. LOMAKOHDE, Ranua, Simojärvi 0,29 ha. Määräosa 3/4 kiinteistöstä Ukonsuo 276-408-34-1 (¼:n omistus tuntematon). 045 341 6990 Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa Kantala, n. Kohteella vanha hirsinen asuinrakennus, josta remonttitaitoinen voi tehdä vaikka kesäasunnon, lisäksi muita purkukuntoisia rakennuksia. Sopii myös rakennuspaikaksi. 11 ha. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 83. Sopii myös rakennuspaikaksi. Puustoa 79 m3. v. Mahdollisuus ostaa myös tilaan kuuluva noin 3 ha talouskeskus rakennuksineen. 09 315?49?809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Katja Raninen (perhevapaalla) Eeva Kurko p. Tuhkalannoitus tehty 2011 n. Tarjoukset 30.9.2015 klo 15 mennessä Pieksämäen kaupungin kirjaamoon s-postilla kirjaamo@pieksamaki.fi tai osoitteella Pieksämäen kaupunki/Tekninen lautakunta, PL 125, 76101 Pieksämäki. Puustoa n. 19 km taajamasta. omakotitalo, konehalli/navetta, lato, rantasauna. METSÄPALSTA, Lieksa, Jaakonvaara 45,6 ha. UPM Bonvesta -metsätila, www.bonvesta.fi. Kasvatusmetsiä Kangaslahdentien varressa. Puusto kasvatusmetsää n. 30000 €. Kokonaispuusto n. 09 315?49?847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 930 m3. Kontiomäki, 21,35 ha kahdessa palstassa. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan. 5360 m3. 1650 m3. Kontiomäki, 37 ha. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. Kaksi vierekkäistä metsätilaa Pieksämäen ja Juvan rajalla. UPM Bonvesta -metsätila, www.bonvesta.fi. Hp. 1995, lisäksi navetta, varasto ja lato, rannassa sauna, varasto ja venevaja. 11,6 ha m-ala. Kohdenumero 192197. 150 m matkalta Venejokeen. 10,7 ha viidessä palstassa. Metsämaasta n. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Yhteispinta-ala n. 09 315?49?803 Eero Sala p. PILKKEITÄ 29 27. Höntönvaarantiehen rajoittuva määräala tilasta Teppanala. Hp. n. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 3400 m3 metsätila kahdessa palstassa Virtasalmella. Tikkalanmäki 5,668 ha metsäpalsta Kaidanlammen etelärannalla. Puruveden rannalla, n. 050 464 6500. 16000 €. Puustoinen n. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Kuoreen merkintä ”Metsäkiinteistöjen ostotarjous” Tiedustelut: Aura Heikura, puh. 474.500€. Hyvä tieyhteys. paikka. Maavesi, n.16 ha m-ala. Mh. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 95.000 € METSÄPALSTA, Kuhmo, Saunajärvi 10,2 ha. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Metsämaata yht. Kokonaispuuston on arvioitu olevan n. 23 ha, kok.puusto n. Särkilahdenselän rannalla, omaa rantaviivaa reilut 400 m. Rajoittuu tiehen nro 23. 35.000 €. Maavesi, n. 200.000 €. Puustoinen n. rantaa n. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Kontiolahti, Puso 31,3 ha. METSÄTILA, Ranua Metsäalueet ja pihapiiri kauniilla Ranuanjoen jokitörmällä. Puustoa n. Kokonaispuusto n. Hyvät hakkuumahdollisuudet. Hp. 52.000 € Lisätiedot: www.laprim.fi Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Puusto kasvatusmetsää n. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Sönkkä 23 ha. 07/2012 tehdyn arvion mukaan koko tilan puumäärä noin 1800 m3. 40 ha alueelle suunniteltu kunnostusojitusta. Siikamäki, n. vuonna 1991 valmistunut loma-asunto, varastorakennus ja rakoseinälato. Pahapuronpalsta on määräala 40 km kirkonkylältä etelään. Tuottoisat maapohjat. 95000 €. Hp. Noin 30 % pinta-alasta on päätehakkuuvaiheessa. Hp. MAATILA, Punkaharju, Hiukkajoki 14.6 ha. Kohde myydään www.huutokaupat.com -internetsivustolla järjestettävässä nettihuutokaupassa, jonka kautta tarjoukset tulee jättää 15.9.15 klo 16 mennessä. 85000 €. 68000 €. 40000 €. Hp. Ojalinjat avattu 2011-2012. 95000 €. Hae yhteishaussa 8.–22.9.2015 Yhdistä korkeakoulututkintoosi metsäalan tutkinto: Lisätietoja: Pasi Pakkala p. Rajoittuu n. 2000 m3. Hp. 1961 ja laajennusosa v. Hp. Hp. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 701 (LT/14) Lukijoita 153?000 (KMT/14) Painopaikka Hämeen Paino Oy RANTAKIINTEISTÖ, Punkaharju, Särkilahti. 127 m³/ha. Puustoa n. Simojärven Impiössä sijaitsevalla kohteella n. Monipuolinen kehitysluokkajakauma. 2,5 ha, tilalla rantayleiskaavan mukainen rantarak. 38.200 €. Maavesi, 0,328 ha. 500 €. 1,405 ha. 19,5 ha. 450 m3. 2700 m3, tukkipuun osuus noin ¼. 15 km:n päässä Punkaharjun taajamasta. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 37000 €. Yhteishinta 180.000 €. Hp
Palsta on avoin kaikille lukijoille. Myöhemmin teollisuusvakoilu silkkitiellä tuotti tulosta ja Kiina menetti tuotantomonopolinsa. saa netistä osoitteesta www.biotalous.fi. Epäluuloisesti emmittyäni tein saman perässä, varovaisen kohteliaasti hymyillen. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Toukkien kutomista kotelokopista saatiin hienonhienoa lankaa ja arvokasta silkkikangasta keisarin ja ylhäisten vaatteisiin ympäri maailmaa. Sillä on taatusti työllistävä vaikutus, mutta ei se tietenkään yksin riitä kymmenien tuhansien työpaikkojen luomiseen eikä sellaista kukaan edes kuvittele. Yhteiskuntasopimuskin kaatui, ja jopa Ruotsin puolella huolestuttiin Suomen surkeasta tilasta. Lehden haastattelemat tahot eivät millään uskoneet että biotalouteen syntyisi sata tuhatta uutta työpaikkaa. ??. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Nykyisin se kasvaa laajalti Välimeren alueelta Aasiaan ja viljeltynä Amerikan mantereilta aina Havaijille. Kun tiedotusvälineet kuitenkin ovat päivästä toiseen täynnä voihketta ja valitusta Suomen talouden surkeasta tilasta, mieleen nousee jopa salaliittoteoria: kuka tämän uhkakuvan ylläpitämisestä hyötyy. Varmemmaksi vakuudeksi teollisuusliitot – metsä, elintarvike ja kemia – järjestävät tulevana syksynä yhteistyössä kolmen ministeriön kanssa biotaloustreffejä maakunnissa. Kansa tottelikin, mutta istutti ”väärää”, toukille heikosti maistuvaa lajia. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 PILKKEITÄ LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Toukkien kasvatuspakkauksia varten myydään myös mulperipuun lehtiä parinkymmenen punnan kilohintaan. Mustamulperi kasvaa laajalti Välimeren alueelta Aasiaan ja viljeltynä Amerikan mantereilta aina Havaijille. Myös soitinrakentajat ovat hyödyntäneet puun akustisia ominaisuuksia. 21 B, 00100 Helsinki. Kestävän sitkeä mulperipuu oli aikoinaan suosittu puisissa urheiluvälineissä kuten maahockey-mailoissa. Ulla Miettunen, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan hallituksen jäsen, Kemi 3.9. Mustamulperin marjoja voi syödä. Vaikka Euroopan silkkituotteita kudottiin pitkälti maanosaan tuodusta raakasilkistä, innostuivat italialaiset ja ranskalaiset kokeilemaan omaakin silkkiperhosten kasvatusta. 70 VUOTTA 11.9. Usein vaaditaan että metsä pitää nähdä puilta, mutta Maijan jutusta kävi ilmi, että kannattaa katsoa myös puiden molekyylejä, joista voi periaatteessa tehdä ihan vaikka mitä. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Pekka Ranta, metsuriyrittäjä, Iisalmi (perhepiirissä) 60 VUOTTA 3.9. ja Jyväskylässä 5.10. Tapio Ylitalo, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuutettu, Turku 50 VUOTTA 4.9. ”Voit syödä niitä.” Olin ihmetellyt puutarhassa kasvavaa lehtevää puuta, jonka oksat notkuivat vadelman näköisten marjojen painosta. alba ), lehdet maittavat myös silkkiperhosen toukille. Maku oli maittava, eikä hymy ilokseni jäänyt viimeisekseni. 30 27. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Kasvatusinnostus tyrehtyi muutenkin nopeasti, sillä saaren kolea ilmastokaan ei toukkia liiemmin ilahduttanut. Varsinaista metsätaloudellista käyttöä mustamulperilla ei juurikaan ole, paitsi maisemointija tuulensuojapuuna. Mulperipuun eri osista saatavien uutteiden terveysvaikutuksia tutkitaan vilkkaasti. helmikuuta 2016. takaiseen Hesarin juttuun, jossa vähäteltiin biotalouden mahdollisuuksia nostaa Suomi uuteen nousuun. Tuula Siivonen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän varavaltuutettu, Eurajoki 3.9. NIMITYS. Toisaalta taas kansainvälisissä vertailuissa Suomi pärjää hyvin; täällä jopa asustaa maailman onnellisin kansa! Kilpailukykymme on edelleen maailman neljänneksi paras ja bruttokansantuote per nuppi hyvällä tasolla. Sellainen tavoitehan on asetettu kansallisessa biotalousstrategiassa ja tavoitevuodeksi on määritelty 2025. Mehut, hillot ja jopa mulperiviini ovat kohtuullisen fenolija antoMaittavat mulperipuut syaanipitoisia. Mustamulpereita sen sijaan löytyy tänä päivänä ympäri saarivaltakuntaa. Pitkäaikainen toiminnanjohtaja, päätoimittaja Ritva Varis jää eläkkeelle 1. Kymmenen vuotta on siis aikaa tavoite saavuttaa, mikä helpohkon jakolaskun pohjalta edellyttää keskimäärin kymmenen tuhatta uutta työpaikkaa vuodessa. Arto Hinkula, Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven valtuuston jäsen, Pudasjärvi Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Luoma on aloittanut liiton palveluksessa 17. Sen arvellaan olevan kotoisin muinaisesta Persiasta. Kansallisen metsästrategian tavoitteena on lisätä kotimaisen puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuositasolla. Erään arvion mukaan yhden silkkipuseron valmistamiseen tarvitaan toukkien ruoaksi nelisen tonnia mulperipuun lehtiä. Korkeat antioksidanttipitoisuudet ja tasapainottava vaikutus sokeriaineenvaihduntaan ovat kaupallisessa mediassa tehneet mulperista eräänlaisen supermarjan. Maassa kasvavia valkomulperipuita vaalittiin tarkoituksella silkkiperhosten toukka-armeijoita varten. Silkkitieltä saarivaltakuntaan Mulperipuun, erityisesti valkomulperin (M. Mustamulperi (Morus nigra ) on mulperieli silkkiäispuihin kuuluva rehevälatvuksinen puu. Niissä on tarkoitus ”törmäyttää” yrityksiä ja rahoittajia ja saada aikaan uutta liiketoimintaa biotalouteen. Siksipä isojen uudistusten läpivienti on hankalaa, ellei suorastaan mahdotonta. No, ei varmaan kukaan. Uusia työpaikkoja syntyy luonnollisesti koko arvoketjun osalta, jossa metsäpään lisääntyvä pöhinä on liikkeelle paneva voima. ??. Ihmisille laihdutuksen tukeen tarkoitetusta valkomulperipuun lehtiteestä saa maksaa hivenen enemmän; noin sata euroa kilolta. Mustamulperin marjoja voi syödä sellaisenaan. Tarinan mukaan myös Englannin kuningas Jaakko I kehotti alamaisiaan istuttamaan mulperipuita mailleen 1600-luvun alussa. elokuuta ja siirtyy uuteen tehtäväänsä marraskuussa. Vastamyrkkyä metsäpuolen edustajien synkille näkemyksille tarjosi Kemianteollisuuden Maija Pohjakallio, joka mielipidekirjoituksessaan valotti monipuoViime viikolla saatiin oikein tieteellispohjaista tietoa siitä, että suomalaiset ovat riskinkarttajia ja kovin varovaista väkeä. Kiinan keisarit varjelivat aikoinaan suurta valtakunnansalaisuutta. HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat ”MORA!” murahti espanjalainen tarjoilija minulle Barcelonan liepeillä ja raapusti kuittiini ruotsalaisen metsäpuukon nimen. Lisätietoja treffeistä, jotka pidetään Kemissä 1.9., Turussa 15.9., Joensuussa 24.9., Seinäjoella 1.10. Tämä pitkä johdanto juontaa juurensa parin viikon Pois voihke ja valitus MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA PUUMIESTEN LIITTO MMM Hanna Luoma on nimitetty Puumiesten Liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi ja Puumies-lehden päätoimittajaksi. Jatkuva kriisipuhe on kuitenkin siitä paha juttu, että porukka lamaantuu. Nyky-Englannissa ei edes yritetä tuottaa omaa silkkiä, mutta silkkiperhosen toukkia voi ostaa postimyynnistä lemmikkieläinten ravinnoksi. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi lisesti biotalouden mahdollisuuksia eri teollisuuden aloilla. Sanojensa vakuudeksi hän nappasi tummanpunaisen marjan ja pisti poskeensa
Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Vinkit syysraivuulle Metsälehti Makasiini ilmestyy 10. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 10.9. 09 315 49 840. syyskuuta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2015 / 2015 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Ostomiehet arvioivat markkinoita . Missä maksetaan kuusitukista eniten. ELOKUUTA 2015 u NRO 16 PILKKEITÄ METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2015 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. 31 27. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 16 METSÄRISTIKKO 12, OIKEA RATKAISU Sami K arppinen. net. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Palkinnot metsäristikosta 12 on arvottu seuraaville kolmelle: Tiina Holmanen, Turku, Janne Mörsky, Espoo ja Leena Valkonen, Lapinlahti. Koko maan puunostajat . Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 16”. . Perikunnasta yhtymä
Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. 59 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 12 eurolla/vuosi (Norm. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Kestotilaajan edut:. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa