Metsälehti 16/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 01 7 14. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Suurelle Savotalle tyrmäys • Metsälait syyniin • Jalostettu kuusensiemen vähissä PUUKAUPPA KOKO MAAN PUUNOSTAJAT METSÄNOMISTAJA LANNOITUKSESTA 20 KYSYMYSTÄ Latvaläpimittojen kasvu syö puukauppatiliä TUOTE & TEKIJÄ HINNAT KÄSIN TEHTY Pari senttiä tukista pois TE EM A : PU U KA U PP A MISSÄ MAKSETTIIN KUUSITUKISTA ENITEN. VEISTÄ SUOSUKSET PERINTÖMETSÄ VINKIT PESÄNJAKOON ENSIKERTALAINEN KAUPPOJA TEKEMÄSSÄ MÄNTY MAISTUU JÄÄTELÖSSÄ 5153_.indd 1 12.9.2017 14.35
Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. METSÄ GROUP. MG Metsälehti makasiini 2 2017 puukauppa.indd 1 13.2.2017 11:52:38 5154_.indd 2 12.9.2017 14.36. Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KUVA SINIKKA MOILANEN 5213_.indd 3 8.9.2017 15.17. METSÄ NYT Auringonlasku Kajaanin Akkovaaralla 5. syyskuuta. Kuvassa näkyy, miten auringon viimeiset säteet heijastelevat iltayhdeksältä Oulunjärvestä
14 Varkaus voitti kuoleman 15 Siemensato jää pieneksi 16 MARKKINAT: Energiapuulla tukkoista 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: 50 000 euron leimikko 18 Kartellijupakassa ei riittänyt näyttö 20 Metsätiloista tupsahti tarjontaa 21 VERKOSTA: Montako tankillista raivasit. SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI 4 MAKASIINI 6 • 2017 4 MAKASIINI 6 • 2017 5177_.indd 4 8.9.2017 16.03. 57 PAKINA: Karhunkierroksia s. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 6 14.9.2017 s. Teema Puukauppa 22 Tukkikauppa mutkistuu 26 Kaakossa maksettiin huippuhintoja 28 Ensi kertaa puukaupoilla 34 Puunostajat 2017 42 RAHAPUU: Myöhästyikö ensiharvennus. Oma metsä 44 METSÄNHOITO: 20 kysymystä lannoituksesta 47 PIKATESTI: Edullinen viilausteline 48 Taimikonhoitokoulu: Toista kertaa raivaamaan 50 TUTKIMUS: Metsästäjien määrä taittui laskuun 51 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Uutta käyttöä vanhoille sukille 52 PERINTÖMETSÄ: Älä viivyttele pesänjaossa 54 KYSY POIS: Kasvaako naava koivullakin. 74 Mänty kelpaa nyt jäätelöön. Sauvossa sijaitsevaan sekametsikköön on syksyn aikana tulossa energiapuuharvennus. Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS 6 Jukka Aulan metsissä on tilaa keksijällekin 12 UUTISET: Metsälait syyniin 13 METSÄTYYPPI: Mitä metsänomistajaviikolla tapahtuu. 22 Tapio Holmijoki mittaa koivun rinnankorkeusläpimitan talmeterin avulla
Luonnosta 58 LUHTA: Käynti muistojen metsässä 62 TAPION PÖYTÄ: Juhlavuoden klassikko 64 KÄSIN TEHTY: Juurakot jalkaan 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Erikoinen suhde 74 TUOTE & TEKIJÄ: Uusi maku jäätelöön s. TARJOUKSIA VAIKEA VERTAILLA Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PUUKAUPASSA otettiin keväällä iso harppaus, kun sähköinen kauppapaikka Kuutio aloitti toimintansa. Toivottavasti digitaalinen puukauppa kannustaa kehittämään myös puun hinnoittelua. Lisäksi metsänomistajan mieleen jää helposti epäilys rungon oikeudenmukaisesta katkonnasta. Se tekee tarjousten vertailusta vaikeaa. 58 Teeret ovat vähentyneet ja riekot kadonneet, joten runsain kanalintu on nyt pyy. Niiden perusteella voi päätellä, että edessä on vilkas puukauppasyksy. Verkossa moni on saanut tarjouksia ostajilta, joilta ei niitä olisi osannut edes pyytää. Kuutio kaipaa vielä kehittämistä ja lisää asiakkaita. Kun kaikki muukin kaupankäynti on siirtynyt verkkoon, digitaalisuus väistämättä yleistyy myös puumarkkinoilla. Sähköinen kauppapaikka varmasti myös houkuttelee markkinoille uusia myyjiä. Tavaralajimenetelmän vaihtoehtona käytetään jonkin verran runkohinnoittelua, jossa ostaja ostaa kuusta ja mäntyä sovittuun hintaan ja katkoo puut haluamallaan tavalla. Hinnoittelumenetelmiä on muitakin, mutta toistaiseksi puukauppaa käydään pääasiassa vanhaan tapaan tukista ja kuitupuusta. Viime aikoina mitat ovat muuttuneet tavallista enemmän. Kuutio auttaa tarjousten vertailussa, mutta helpoksi sekään ei valinnan tekemistä muuta, sillä ostajien mittaja laatuvaatimukset vaihtelevat paljon. TÄSSÄ puukaupan teemanumerossa julkaisemme taas puunostajakalenterin, jonka kokosimme metsänhoitoyhdistysten avulla. Perinteinen puutavaralajeihin perustuva kauppatapa, jossa tukista ja kuitupuusta maksetaan erikseen, on myyjän kannalta hankala. Paras menetelmä on mahdollisimman yksinkertainen ja läpinäkyvä. Jo sitä ennen verkossa oli tarjolla puun ostajille ja myyjille kohtaamispaikkoja, mutta Kuutio on ensimmäinen puukaupan osapuolten yhdessä omistama ja kaikille avoin foorumi. Metsänhoitoyhdistyksille tekemämme kyselyn mukaan joka toinen yhdistyksen toiminnanjohtaja on huomannut omalla alueellaan tukkien latvaläpimittojen muuttuneen vuoden sisällä. Samalla kysyimme kuulumisia. Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen JO RM A LU H TA 5 MAKASIINI 6 • 2017 5177_.indd 5 8.9.2017 16.03. Ensikokemukset siitä ovat kuitenkin olleet hyviä
Molempiin vaivoihin on kehitetty omat lääkkeet. METSÄNOMISTAJA Heinä ja hirvet kiusaavat Jukka Aulan metsiä. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT JUHA OLLILA ”KEKSIJÄN INNOSTUSTA MUKANA” 6 MAKASIINI 6 • 2017 6 MAKASIINI 6 • 2017 5157_.indd 6 12.9.2017 14.40
7 MAKASIINI 6 • 2017 5157_.indd 7 12.9.2017 14.40. Jukka Aula niitti heinikon kesällä, mutta jokivarsi puskee jatkuvasti uutta. Viisi vuotta vanha kuusikko taistelee heinää vastaan
Reipasta kasvua. ”Kokeilussa on oma mielenkiintonsa, tässä on keksijän innostusta mukana”, sanoo Aula, jonka moni tuntee myös pohjoisen metsänomistajien edunvalvojana. Yksinäinen jättiläinen. Uuden keksiminen ja testaaminen tuntuu sopivan metsänhoitajalle, joka päivätyönään ahkeroi vielä jokusen kuukauden puunvälitystä ja metsäkiinteistöjä tarjoavan Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n toimitusjohtajana. Aulan metsäpalstat sijaitsevat pääosin Loueputaaseen laskevan Vaajoen molemmin puolin. Taimien kasvattaminen on ollut menestyksellistä. ”Ensimmäisillä hoitotoimilla ei ole ihan niin kiirettä, mutta heinäntorjunnan kanssa ei silti kannata viivytellä.” Paakkutaimien kasvattaminen paljasjuuritaimiksi on vain yksi Aulan meneillään olevista kokeiluista. Jos pienet paakkutaimet olisi istutettu suoraan heinämaille, niiden tulevaisuus olisi ollut olematon. Myöhemmin vanhempien metsät ovat siirtyneet pääosin kaupoilla Jukalle ja hänen puolisolleen Aulille. Aula kasvattaa hentoisia taimia pellossa muutaman kesän, jotta ne vahvistuisivat ja pärjäisivät paremmin julmana rehottavaa heinää vastaan. Kun taimet ovat kasvaneet kaksi kesää pellossa, Aula nostaa ne perunannostokoneen tapaisella vehkeellä. Heinäistä rantatörmää on useampi kilometri, joten kuusen pitkät paljasjuuritaimet tulevat kipeään tarpeeseen. Niitä vastaan Aulalla on testin alla monia karkotuskonsteja. Pelto on siksi erikoinen, että siihen on keväällä istutettu 3 700 kuusen paakkutainta. Tervolassa Louen kylällä pihlajanmarjat hehkuvat punaisina, jossain kauempana kymmenien kurkien muodostamat parvet kokoontuvat viimeisiä kertoja ennen paluumatkaa. Nyt Aulan mottona on tehdä männyntaimikoista äänekkäitä, haisevia ja turvattomia, jotteivät hirvet niissä viihdy. Tuloksiakin kokeiluista tulee, toisinaan hyviä ja joskus ei niin erinomaisia. Kauppoja pariskunta on hieronut myös rajanaapureidensa kanssa. Pienet ja edulliset kuusentaimet kasvavat luotisuorissa riveissä ja tiheässä – pituussuunnassa taimien väli on vajaat 10 senttiä ja leveyssuunnassa 25 senttiä. ”Tärkeintä on saada tanakoita taimia. Esimerkiksi yhdessä viiden hehtaarin suuruisessa vastaistutetussa taimikossa hirvet mellastivat niin, että vuoden kuluttua istutuksesta 60 prosenttia taimista oli popsittu parempiin turpiin. Siellä täällä kahdeksanvuotiaassa männikössä törmää myös mustiin, haiseviin hökötyksiin. Metsäpinta-alaa kysyttäessä Aulan vastaus jää sille tarkkuudelle, että metsää on keskimääräistä hieman enemmän. ”Olen laitellut kepinnokkaan mustia muovisäkkejä heilumaan tuulesTanakat kuusen paljasjuuritaimet ovat tulleet kipeään tarpeeseen Jukka Aulan heinäniityillä. ”Hirvi ei pidä ihmisen äänestä, joten tilasin verkkokaupasta patterikäyttöisiä radioita. L apissa kesä alkaa olla ohi. Jotain kertoo se, että hakkuiden ulkopuolelle on jätetty 10 hehtaaria, lannoituksia on ollut tänä vuonna noin 35 hehtaarin alalla. Tukevat paljasjuuritaimet menevät erityisesti heinän vitsaamiin jokivarsiin ja korpimaihin. ”Kävi kuinka kävi, mutta tulos se on sekin, jos kokeilu ei onnistu.” Haiseva, pelottava yllätys Aulasta tuli metsänomistaja 90-luvun alussa, jolloin hän sai pienen metsäpalstan lahjana vanhemmiltaan. Jos taimi on hento ja heinä kaatuu päälle, siinä taittuu taimikin. Jos hirvet ja myyrät eivät olisi aikanaan pilanneet männyntaimikkoa, suurin osa taimista olisi jo yhtä suuria. Keinoja todella tarvitaan. Rovaniemeläistynyt Jukka Aula kävelee vanhan kotipaikkansa erikoisen pottumaan laidalla mittanauhan kanssa. Vaikka taimi olisi vain 40-senttinen, mutta juurenniskasta tanakka, niin se pysyy pystyssä”, Aula selittää. Ripustan niitä muovikoteloiden sisään puiden oksille”. Suurin osa Aulan metsistä on kuitenkin mäntyä, jota kurittaa toinen pohjoisen vitsaus eli hirvet. ”Menetelmä on työläs, mutta teho sataprosenttinen.” 8 MAKASIINI 6 • 2017 5157_.indd 8 12.9.2017 14.40
Minä harrastelen ja puuhailen näiden kanssa”, sanoo Aula, joka tosin käytti keväällä kokonaisen päivän kalastukseen. ”Tuli vaimolta kalastuskielto. Nyt suurimpien runkojen läpimitta on jo runsaat 20 senttiä. Koivut on poistettava hyvissä ajoin, jottei hirvillä ole monipuolista ja maistuvaa syötävää. Tämän kuusikon Jukka Aula istutti paljasjuuritaimilla vuonna 1993. Toisaalta se varjostaa männyntaimia niin, ettei niistä tule hirven suuhun niin pahanmakuisia kuin muuten.” Mukavuudenhaluiselle ei Aulan ohjeista ole apua. sa. Joku voisi käyttää aikansa jänisjahtiin, perhokalastukseen tai Kauniiden ja rohkeiden katsomiseen. Niiden sisässä on vielä vuorivillanpaloja, joissa on Mennen-partavettä.” Paras hirventorjuntakeino on Aulan mukaan ollut suihkuttaa männyntaimiin pahanmakuista Tricokarkotetta. Vuorokaudessa pyydyksiin kävi 45 kiloa haukea, joista tuli 20 kiloa ruodotonta filettä. ”Jos aukonraja on polveileva, reunametsä tarjoaa hirville suojapaikan. Paistopää ei vetänyt enempää.” Kannattaa laskea Uusien metsänhoitomenetelmien omaksuminen ja kokeileminen on Tervola Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu 9 MAKASIINI 6 • 2017 5157_.indd 9 12.9.2017 14.40. ”Tässä sitä aivovoimistelua ja puuhaa riittää. ”Menetelmä on työläs, mutta teho sataprosenttinen.” Kekseliäs metsänomistaja muistuttaa myös varhaisperkauksen ja selväpiirteisten aukkojen merkityksestä
Aula kertoo, kuinka 1970ja 80-lukujen avohakkuissa puuta kertyi satakunta kiintoa hehtaarilta. Se tarkoittaa sadan vuoden kiertoaikaa. Kurjet valmistautuvat talvimuuttoon Louen kylällä. Tuulessa heiluvan muovin alta löytyy vielä haiseva yllätys: vuorivillapalanen Menneniin kastettuna. Tervolassa kurkia on niin paljon, että yksi on päässyt sipuli suussaan kunnan vaakunaan. Inha löyhkä. Viime tilikaudella 28 miljoonan euron liikevaihdon tehneen metsäkiinteistökauppoihin ja puunvälitykseen erikoistuneen yhtiön johtajana Aula on vastannut myynnistä ja yhteydenpidosta asiakkaisiin. Nyt määrä on 150 kiintoa. Hirvinauhat eivät ole täyttäneet tehtäväänsä. Trico on riskillä ruma! Torjuntaaineen vaalentama männyntaimi maistuu hirven suussa kitkerälle. Puuta pohjoisessa joka tapauksessa riittää entistä enemmän. ”Kuinka hakkuiden kasvattaminen voi olla uhka ympäristölle, jos samoilta hehtaareilta otetaan jopa kaksinkertainen puumäärä?” Eläkkeelle uusin kujein Jukka Aula on ollut Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n puukaupan vetäjänä vuodesta 1993 saakka, toimitusjohtajana hän aloitti 2002. ”Tämä kuulostaa ahneelta, suurin kestävä hakkuumäärä. 10 MAKASIINI 6 • 2017 5157_.indd 10 12.9.2017 14.40. Oksaan ripustettu vuorivillasutti on kastettu Menneniin. Matkalla metsäpalstalta toiselle Aulan puheessa vilisee laskelmia ja kaavoja, sillä: ”Metsätalous on myös matematiikkaa.” Erityisesti Aula puhuu suurimman kestävän hakkuumäärän laskemisesta. Kyseessä on kuitenkin kestävä ja luontoarvot huomioiva määrä.” Aulan oma nyrkkisääntö asiassa on, että kestävyys toteutuu uudistamalla 10 prosenttia metsämaan pinta-alasta 10 vuodessa ja tekemällä samoilla palstoilla tarpeelliset kasvatushakkuut. vain osa Jukka Aulan persoonaa. Hirvenpelätti tehtävässään. Lumi painaa ne talvisin toistuvasti maahan. ”Me välitämme metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelujen puuta Pari tusinaa patteriradiota pitää hirville pelottavankuuloista seuraa. Laskeminen ja asioiden pohdiskelu ovat metsänarvioimistiedettä pääaineenaan opiskelleen miehen toinen luonto. Näin eliminoidaan kasvunlaskennan aliarviot ja lopputuloksena on tasainen ikärakenne ja kohtuullinen päätehakkuureservi
Jos taas männyt saavat kasvaa rauhassa, runsaasta tuhannesta taimesta saa aikaiseksi hehtaarin männikön. ”Tehtiin vähän aikaa sitten aika iso päätehakkuu. Syksy vierähtääkin uuden tulijan perehdyttämisessä. Talvella voi hiihtää, keväällä kalastaa ja kesällä kuntosuunnistaa. Nyt kun uusia tehtaita ollaan virittelemässä myös tänne pohjoiseen, uuden vetäjän on hyvä päästä mukaan alusta asti.” Sitä paitsi: ”Ei kuusikymppinen mies enää uutta navettaa rakenna. ”Vanhuuseläke, kuulostaa pahalta”, Aula toteaa ja nauraa. ”Että tällaisia kehittelyjä tässä vielä on. Tarkoitus on myös jatkaa erilaisia kokeiluja ja harrastuksia. Aika paljon etelän sijoittajat ostavat, Pohjanmaalla ostajat ovat enemmän paikallisia.” Vuodenvaihteessa metsäalan monitoimimiestä odottaa eläke. Osansa vapaa-ajasta haukkaa tiekuntien ja hoitokuntien toimitsijan työt. Seuraajalle on annettava mahdollisimman hyvä startti ja oma vapaus toteuttaa asioita.” Eikö ole haikeaa jättää kiinnostava näköalapaikan työ. Nyt aion kokeilla sitä, että istutan aukkoon vuoron perään kuusta ja mäntyä, puolet kuusta ja puolet mäntyä.” Kyseessä on riskinhajautus. Jos hirvi syö männyt, kuuset jäävät jäljelle. Katson, miten homma lähtee luonnistumaan.” 11 MAKASIINI 6 • 2017 5157_.indd 11 12.9.2017 14.40. ”Ei kuusikymppinen mies enää uutta navettaa rakenna. Se vaan pyörittää hommaa vanhalla rutiinilla.” eteenpäin, viime vuonna määrä oli 600 000 kiintoa. Vuosittain myydään myös yli 300 metsäkiinteistöä.” Kauppa tuntuu käyvän. ”Kyllä Lapin kiinteistöille ostajia riittää. Se vaan pyörittää hommaa vanhalla rutiinilla.” Tekemistä Aula keksii vapaa-ajalleen varmasti. ”Tässä ei ole tärkeintä aamukamman laskeminen ja lomien pito. ”Nyt on oikea aika vaihtaa
Arvio on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden aikana, mahdolliset muutokset lakeihin tehdään aikaisintaan vuonna 2019. Remeksen mukaan nyt on hyvä tarkastella, onko eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen puustorajat asetettu laissa oikealle tasolle. Metsäteollisuus ehdottaa, että sääntelystä luovuttaisiin männyn osalta. Nykylaissa rajat on asetettu varovaisen korkealle.” Metsäalalla on oltu huolissaan metsälakiin tehdystä uudistamisvelvoitteen lievennyksestä. Muun muassa nämä asiat noussevat esille, kun hiljan uudistettujen metsälain ja metsätuholain toimivuutta ryhdytään arvioimaan. Nykylain mukaan uudistamisvelvoite täyttyy, kun taimikko yltää puolen metrin pituuteen ja muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa sitä. Metsätuholaki säätelee, milloin havupuutavara on kuljetettava pois metsästä. Metsänomistajat tyytyväisiä Uudistettu metsälaki tuli voimaan vuonna 2014. ”Puustoa pitää poistaa riittävästi, jotta uutta taimiainesta syntyy. Arvioinnin suunnittelu on parhaillaan käynnissä. ”Metsälain muutos oli aika radikaali. Sen suosio kasvaa hiljalleen”, hän sanoo. Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikön Metsälait syyniin Maaja metsätalousministeriö selvittää, miten hiljan uudistetut metsälaki ja metsätuholaki ovat toimineet. ”Vaatimukset ovat vaatimattomat erityisesti eteläisessä Suomessa”, Remes sanoo. Aiemmin velvoite täyttyi, kun taimikko ylsi 1,3 metrin pituuteen. Nyt arvioidaan, miten lain tavoitteet ovat toteutuneet eli onko laki parantanut metsätalouden kannattavuutta ja monimuotoisuuden edellytyksiä ja yksinkertaistanut menettelyjä”, sanoo maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Kokkonen. SA M I KA RP PI N EN 12 MAKASIINI 6 • 2017 12 MAKASIINI 6 • 2017 5208_.indd 12 8.9.2017 16.22. ”Suurin muutos oli eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen mahdollistaminen. AJASSA LIINA KJELLBERG UUDISTAMISVELVOITE, eriikäisrakenteinen metsänkasvatus, lahopuu ja männyn hyönteistuhot. Metsien käyttöön lainmuutos ei ole merkittävästi vaikuttanut, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes
4 Mikä on Metsänomistajaviikon tavoite. ”Pääasiassa juurikäävän torjunta hoidetaan hyvin, mutta kaikki toimijat eivät ole ymmärtäneet sen tärkeyttä.” Kuusen hyönteistuhojen torjunnan puutteet liittyvät takarajoihin, jolloin kuusipuutavara on kuljetettava pois metsästä. Suurimmat puutteet liittyvät hänen mukaansa juurikäävän ja kuusen hyönteistuhojen torjuntaan. Laki asettaa metsien hoidon ja käytön vähimmäisvaatimukset. heinäkuuta. 2 Kenelle tapahtuma on suunnattu. Metsänomistajat osaavat jo odottaa, että sillä viikolla tapahtuu jotain. Se sen sijaan on selvää, että puutavaran kuljetuksista aiheutuu lisäkustannuksia”, Jouni Väkevä sanoo. Myös säästöpuiden määrä, vesistöjen suojakaistat ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen turvaaminen tulisi Kuntun mukaan sisällyttää lakiin. ”Taimikoiden laatuun täytyy panostaa, mutta keinot ovat muut kuin laki”, hän sanoo. Jos kesä on lämmin, lentää puutavaran kuoren alla varttunut kirjanpainajasukupolvi Remeksen mukaan ympäröiviin metsiin jo ennen heinäkuuta. Monimuotoisuus unohtui WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu suomii metsälakia metsän monimuotoisuuden turvaavien toimenpiteiden unohtamisesta. METSÄLAKI JA METSÄTUHOLAKI › Metsälaki edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. esittelevät jäsenilleen palveluitaan. Kyllä, moni tekee taimikonhoitoa itse. Monet yhdistykset järjestävät tapahtumia pitkin viikkoa. Metsänhoitoyhdistykset Mitä tapahtuu metsänomistajaviikolla. MTK:n Lea Jylhäkään ei koe, että metsätuholaissa olisi väljentämisen tarvetta. Tapahtumassa voi tutustua yhdistyksen tarjoamiin metsuripalveluihin. Esimerkiksi Etelä-Suomessa takaraja on 15. taimikonhoitonäytöksen Kauhajoella. Jouni Väkevän mukaan metsänomistajien vastuu metsänuudistamisessa on nyt entistä suurempi. Samaa sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Heli Viiri. MTK:n metsäasiantuntijan Lea Jylhän mielestä uudistamisvelvoitetta ei ole tarpeen kiristää. ”Metsänhoidon taso ei saa lähteä laskemaan lainsäädännön takia”, hän sanoo. Kerran vuodessa. Miksi: Työn monipuolisuus kiehtoo. 1 Miten 16.–23.9 järjestettävä Metsänomistajaviikko näkyy mhy Lakeuden alueella. ”Kuusipuutavaran poistopäivämääriä pitäisi vielä miettiä.” Metsäteollisuudessa on pohdittu, voitaisiinko vaatimuksista kuljettaa mäntypuutavara pois metsästä tiettyyn päivämäärään mennessä luopua. Puupinoissa lisääntyvät ytimennävertäjät aiheuttavat männyille lähinnä kasvutappioita. ”On epäselvää, mikä männyn tuhohyönteisten aiheuttamien vahinkojen merkitys ja arvo on esimerkiksi kertaluonteisen varastopinon lähipuille. ”Metsätuhoriskit ovat ilmastonmuutoksen takia pikemminkin lisääntymässä kuin vähenemässä.” Metsätyyppi 13 MAKASIINI 6 • 2017 13 MAKASIINI 6 • 2017 5208_.indd 13 8.9.2017 16.22. › Mahdolliset muutokset lakeihin tehdään aikaisintaan 2019. LIINA KJELLBERG M A RI A N IE M EL Ä Kuka: Metsänhoitoyhdistys Lakeuden metsäasiantuntija Maria Niemelä. Metsänomistajaviikolla paneudutaan taimikonhoitoon ja raivaussahan huoltoon, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lakeuden metsäasiantuntija Maria Niemelä. Paikalla on metsuri tekemässä taimikonhoitoa, ja ohjelmassa on myös raivaussahojen huoltoa ja esittelyä. Mitä: Työskennellyt yhdistyksessä reilut kymmenen vuotta. 3 Miten usein Metsänomistajaviikko järjestetään. Tapahtumat keräävät tosin teemasta riippumatta metsänomistajat hyvin paikalle. Lukessa on hänen mukaansa käynnistetty tutkimus, jossa selvitetään, aiheuttavatko metsissä varastoitavat mäntypuupinot ytimennävertäjän tuhoja ympäröivissä metsissä. ”Lahopuun säästäminen olisi otettava huomioon kaikissa metsänhoidon vaiheissa”, hän sanoo. Järjestämme perjantaina 22.9. 5 Kiinnostaako taimikonhoito metsänomistajia. Erityisesti omatoimisille metsänomistajille, mutta sopii tapahtuma muillekin. Tänä vuonna teemana on taimikonhoito. Juurikääpä huolena Metsälain kanssa samaan aikaan voimaan tullut metsätuholaki toimii Metsäkeskuksen Markku Remeksen mielestä hyvin. Viiri ei kuitenkaan lieventäisi lakia männyn osalta. › Metsätuholaki ylläpitää metsien hyvää terveydentilaa ja torjuu metsätuhoja. › Voimaan 2014. Metsäasioista pitää olla hyvin perillä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Metsänomistajat ovat Jylhän mukaan tyytyväisiä metsälakiin. › Käytännön toimivuus arvioidaan ensi vuonna
Lyhyesti AJASSA Ympäristöministeriö on määrännyt valtion korvaamaan jämsäläismetsänomistajan metsävahingon. Nyt vanhan kuumahierrelaitoksen tiloissa toimii LVL-tehdas, joka tuottaa päällekkäin liimatuista kuusiviiluista valmistettuja rakennuspalkkeja ja levyjä. Valtaosa tuotannosta menee vientiin. Variksenmarjalle tunnustusta W IK IM ED IA CO M M O N S TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ PUOLENKYMMENTÄ vuotta sitten Stora Enson Varkauden paperikoneet olivat tiensä päässä. Vuoden 2015 aikana yhtiö investoi 150 miljoonaa euroa Varkauden laitosten modernisointiin. Metsäkeskuksen lausunto laski korvauksen noin 750 euroon. Sen sato on puolukan ja mustikan jälkeen kolmanneksi suurin. Alkuaan vuonna 1961 maailman tehokkaimmaksi sanomalehtipaperin tuottajaksi rakennettu kone muutettiin 1980-luvun puolivälissä tuottamaan hienopaperia ja nyt, kolmekymmentä vuotta myöhemmin, kone muunnettiin tuottamaan pakkauskartonkien raaka-ainetta, kraftlaineria. Variksenmarja on yleinen kasvi koko Suomessa, ja sitä esiintyy runsaimmin kuivilla ja kuivahkoilla tuoreilla kankailla. Variksenmarjan satokausi kestää elokuulta lumentuloon saakka. Metsänomistaja vaati yli 6 000 euron vahingonkorvausta. ”Tehdas käynnistyi viime vuoden kesällä. Valtion maalla lisääntyneet kirjanpainajat levittäytyivät yksityismetsään ja tappoivat lukuisia järeitä kuusia. Täyteen tuotantoon päästään ensi vuoden puolivälissä. Paperi vaihtui kraftlaineriksi Parin vuoden takaiset investoinnit antoivat uuden elämän myös Varkauden hienopaperikoneelle. Tuotanto kiihtyy samaan tahtiin kuin into puurakentaVarkaus voitti kuoleman Stora Enson Varkauden tehtaat on viritetty tuottamaan juuri sitä mitä 2020-luvun metsäteollisuudelta odotetaan. Alkuperäisestä sanomalehtipaperikonees14 MAKASIINI 6 • 2017 14 MAKASIINI 6 • 2017 5211_.indd 14 8.9.2017 15.21. Tärkein markkina-alue on Eurooppa. ”Koneen märkäpää rakennettiin uudelleen. Valtio korvasi kirjanpainajatuhon Arktiset Aromit ry on valinnut variksenmarjan vuoden 2017 luonnonmarjaksi. Silloin viilupuuta (LVL) valmistuu 100 000 kuutiota vuodessa”, LVL-tehtaan johtaja Jaakko Huovinen kertoo. Valtiolle jäi maksettavaa 470 euroa, kun summasta vähennettiin metsänomistajan saama vakuutuskorvaus. LVL-tehtaan rakentaminen maksoi 43 miljoonaa euroa. Sitten yhtiö päätti nostaa peukun ylös. Sen ylivuotisia marjoja voi kerätä karpalon tapaan myös keväällä marjojen paljastuttua lumen alta. Varkauden viilupuuta tuottava tehdas yltää täyteen tuotantoon ensi kesään mennessä, tehtaanjohtaja Jaakko Huovinen kertoo. miseen kasvaa. Rainan kuivauspuolella on osia vanhasta hienopaperikoneesta
Siitä reilu puolet menee LVL-tehtaalle ja vähän pienempi osa sahalle. Kahden vuoden kuluttua tilanne on kehnompi. Taimista ei kuitenkaan tule pulaa, sillä metsikkösiementä on varastoissa. Lisäksi hallitus esittää Metsähallitukselle 650 000 euron lisärahoitusta kansallispuistojen ja retkeilyalueiden varustuksen parantamiseen ja kunnostustöihin. ”Onhan tämä biotuotetehdas esimerkiksi länsimetroon verrattuna aika selkeä hanke.” Metsä Groupin Äänekosken projektista vastannut Timo Merikallio, Tekniikka & Talous 1.9. Varkauden tehtaat käyttävät vuodessa noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä havukuitupuuta ja reilut puoli miljoonaa kuutiota kuusitukkia. Puunkäyttö lähenee vanhaa Varkauden investoinnit lupaavat hyvää myös puun myyjille. Paperikoneen muutostyöt maksoivat 110 miljoonaa euroa. Siemensato jää pieneksi 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 % Edessä pulavuosia Jalostetun kuusensiemenen sadot vaihtelevat Kuusen siemenviljelyssiemenen osuus taimitarhakylvöissä 1991–2016 Lähde: Evira takin on vielä käytössä muutamia kuivausteloja”, selostaa tehtaanjohtaja Jarkko Tehomaa. Toissasyksyisen massavaelluksen ansiosta pesiviä valkoselkätikkoja tavataan etelärannikolta Lappiin asti. ”Istutus tehdään edelleen lähes puhtaasti käsityönä, sillä konetyön osuus jäi vain prosenttiin”, kertoo yliaktuaari Aarre Peltola . Uusimmissa kartoituksissa löytyi noin 240 valkoselkätikan parireviiriä, joilta varmistettiin ennätykselliset 151 pesintää. Jo kevään kehysriihessä hallitus oli luvannut viiden miljoonan euron korotuksen rahoitukseen. Kuusi on tänä vuonna tuottanut käpyjä Etelä-Suomessa, mutta jalostettua siementä tuottavien siemenviljelysten sato on pienehkö. ”Laskimme, että Varkauden tehtaiden puu saadaan 160 kilometrin säteeltä. Siitä 83 000 hehtaaria istutettiin ja 26 hehtaaria kylvettiin. Reviirimäärä pysyi viime vuoden tasolla, mutta aiempi pesälöytöennätys, 142, ylittyi selvästi. Ojala kiittelee alueen metsänomistajia runsaasta puuntarjonnasta. Istutus yhä käsityötä ”Liian usein biotalous erityisesti kansainvälisillä foorumeilla mielletään vain bioenergiaksi. Tällöin kraftlaineria valmistuu 390 000 tonnia vuodessa. Toinen syy on, että kesäkuun alkuihin ei ole viime vuosina sattunut kukintaa kiihdyttäviä hellejaksoja. Niemelä muistuttaa, että osa jalostushyödystä on korvattavissa alkuperäsiirrolla eli istuttamalla taimia, jotka ovat ”kotoisin” 100–300 kilometriä etelämpää. Kuusen siemenviljelykset kukkivat ylipäätään huonosti, koska 2000-luvulla perustetut viljelmät eivät ole vielä kunnolla tuotantoiässä. Metso sai riihirahaa Metsänviljelyala kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia edellisvuodesta, tiedottaa Luonnonvarakeskus. Todellisuudessa puut on kyetty hankkimaan 110 kilometrin säteeltä.” 15 MAKASIINI 6 • 2017 15 MAKASIINI 6 • 2017 5211_.indd 15 8.9.2017 15.21. M IK KO M A N TY N IE M I Istutukseen, taimikoiden perkaamiseen sekä muuhun metsänhoitoon ja -parannukseen käytettiin viime vuonna yksityismetsissä kaikkiaan 195 miljoonaa euroa. ”Kolmas tekijä ovat käpytuholaiset ja sienitaudit, jotka tekevät selvää huonojen vuosien pienistä sadoista.” Kuusi on eniten istutettu puulaji ja kuusisahatavaran hyvä veto vientimarkkinoilla lisännee lähivuosina taimien tarvetta. Se on kuitenkin paljon muutakin.” EU-parlamentin jäsen Henna Virkkunen, Uusipuu.fi 1.9. Näiden investointien ansiosta puun käyttö kohoaa yli kahden miljoonan kuution”, Stora Enso Metsän ostojohtaja Esa Ojala arvioi. Sanottua Uhanalaisen valkoselkätikan suojelu on tuottanut tulosta ja kanta on kääntynyt hitaaseen kasvuun. Valkoselkätikalla ennätysvuosi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso sai budjettiriihessä 10 miljoonan euron lisärahoituksen ensi vuodelle. ”Satoa saadaan sen verran, että ensi keväänä jalostettua siementä pystyttäneen taimitarhoilla kylvämään, ainakin osittain”, metsäpäällikkö Hannu Niemelä Tapiosta valottaa. 195 MIKKO HÄYRYNEN JALOSTETUN kuusensiemenen tilanne on menossa huonommaksi. ”Takavuosina Varkaudessa käytettiin puuta enimmillään lähes kaksi ja puoli miljoonaa kuutiometriä. Uudistettu kone saavuttaa täyden käyntivauhtinsa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tämän vuoden kylmä alkukesä vaikuttaa ensi vuoden kukintaan ja tulossa on katovuosi, jolloin ollaan pelkästään metsikkösiemenen varassa. ”Koneiden tulo metsiin merkitsi sellaista töiden uusjakoa, että siihen verrattuna tämän ajan ’vievätkö robotit työpaikkoja’ -keskustelu on pilkunviilausta.” Tuottaja Jukka Lukkari, Tekniikan Historia 4/2017 ”Timantit hioutuvat ristipaineessa ja niin tulee tapahtumaan myös suomalaiselle metsäbiotaloudelle.”Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo, Puumies 6/2017. Hakkuupinta-ala päätyi 653 000 hehtaariin, lisäystä seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Puurakentamisen ohjelma sai kaksi miljoonaa lisäeuroa. Metsikkösiemen on peräisin hyvälaatuisista metsiköistä, mutta kuitenkin jalostamatonta siementä. Metsää viljeltiin 109 000 hehtaaria
55,5 . 40,42 . Maanviljelysseudulla tilojen metsäalat ovat pieniä, joten ne ovat ostopuun varassa. 58,02 . ”Laatukaan ei yllä karsitun rangan tasolle, mikä saattaa aiheuttaa syöttöhäiriöitä etenkin pienissä laitoksissa.” Etelä-Pohjanmaalla eri hinnat Etelä-Pohjanmaa on karsitun energiarangan osalta positiivisesti erilainen maakunta. 16 MAKASIINI 6 • 2017 16 MAKASIINI 6 • 2017 5210_.indd 16 8.9.2017 16.23. 43,60 . nousussa . 38,08 . 14,81 Uudistushakkuu . 15,73 . 11,8 . 35,74 . 15,77 . Varsinkin kanaloissa energiaraaka-aineen pitää olla tasalaatuista, minkä vuoksi tilat suosivat karsittua, hyvin kuivatettua rankaa. 47,09 . Markkinat vaihtelevat alueellisesti, mutta Fredrikson kehottaa varmistamaan menekin ennen korjuuta. 17,23 . Raakapuun kantohinnat viikolla 35 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 11,38 . 11,53 . 18,47 . 17,04 . 54,45 . Kun koko maan keskihinta on 4,1 euroa, niin Etelä-Pohjanmaalla tuorein tilastoitu kantohinta on noussut yli 11 euroon. laskussa * ei vertailutietoa puukauppojen vähäisyyden vuoksi ei hintatietoja Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 16,05 Harvennushakkuu . 41,75 . ”Tienvarsivarastoissa on energiapuuta vähintäänkin riittävästi ja sahauksen sivutuotEnergiapuulla tukkoista Kotieläintilat kannattavat Etelä-Pohjanmaan energiapuun hintaa. 14,81 . 15,06 Uudistushakkuu . 40,31 . 56,38 . 56,76 . Jussi Kangas sanoo, että tähän aikaan pihalla pitää olla kahden vuoden puut ensi talven tarve kuivuneena ja sitä seuraavan kuivumassa. 16,73 Harvennushakkuu . 17,04 Harvennushakkuu . 15,29 . 17,15 . 15,89 Uudistushakkuu * 57,04 * 56,71 * 36,37 * 18,70 * 17,72 * 17,68 Harvennushakkuu * 46,38 * 45,39 * 32,84 . Ammattilaisetkaan eivät ole täysin selvillä siitä, mikä hintaa on nostanut. 12,05 . 40,06 . 59,24 . 16,19 . 48,33 . 44 . 57,09 . 14,60 Ensiharvennus . 15,66 . ”Hinta on markkinoiden määräämä, sillä peltovaltaiselLapualainen Kankaan broilertila polttaa reilut tuhat kuutiometriä haketta vuodessa. 45,60 . 14,49 Ensiharvennus * 39,10 * 39,73 . ”Tiedän, että korjattua energiapuuta on jäänyt käsiin.” Hinnat ovat jokseenkin vuoden takaisella tasolla. 15,01 Uudistushakkuu . 15,39 . Kokopuuhake tehdään pieniläpimittaisesta vitikosta ja on siksi kallista korjata. 15,8 . 48,93 . 16,95 . 17,48 . 49,52 . 50,94 . 58,20 . Yksi selittäjä on alueen isot kotieläintilat, joiden lämmitys on muutettu öljyltä kotimaisille. Isolla tilalla hakkeen käyttö voi olla tuhatkin kuutiometriä vuodessa. 15,02 * 14,70 . 18,62 . Kannot eivät epäpuhtauksiensa vuoksi sovellu pienten laitosten polttoaineeksi ja isot voimalat voivat käyttää muitakin polttoaineita. 58,18 . 57,43 . teista on runsaasti tarjontaa”, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredrikson sanoo. 11,96 * 12,64 . Karsittu ranka on halutuinta, mutta päätehakkuiden mukana tuleva latvusmassa on vähän suurempi ja edullisempi energiapuulaji. 36,47 . Kokopuun ja kantojen korjuumäärien kehitystä kuvaa sanonta pyyn kutistumisesta maailmanlopun edellä. 59,07 . * 33,85 . 14,10 Ensiharvennus . 48,9 . 42,02 . 17,77 . 15,20 . 18,41 . 11,37 . 11,54 Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 15,68 . 11,15 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä * 55,45 * 56,17 * 35,77 * 16,49 . 58,35 . 14,24 Ensiharvennus * 12,06 * 11,51 AJASSA Puumarkkinat TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA PASI AHOLA TULEVALLA lämmityskaudella energiapuukauppaa käydään ostajien ehdoilla
36,23 . 17,60 Harvennushakkuu . 51,33 . 14,54 Ensiharvennus . 15,25 . 48,01 . 41,76 . ”Jonkun verran olen käyttänyt kaurankuoripellettiä. Mäntyä on eniten, mutta kaikki puulajit käyvät. 43,18 . Kangas sanoo, että tarpeeksi kuivaksi päästään, kun läjät ovat isoja ja aukealla paikalla. 52,77 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 17,48 Harvennushakkuu . 14,98 Uudistushakkuu . 58,08 . 14,82 . 18,11 . 55,62 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 12,23 . 17,00 Harvennushakkuu . Puukaupan loppusumma oli yli 50 000 euroa. 15,66 . Pirkanmaalla sijainneet tuulenkaadot olivat vielä pääosin jalostuskelpoisia, joten metsänomistaja päätti tehdä niistä sekä ympäröivästä metsäalueesta puukaupan. Kuudesta ostotarjouksesta parhaimmaksi valikoitui sahayhtiön runkohintatarjous. 16,93 . 15,44 . 57,33 . 58,77 . la alueella energiapuun tarjonta ei voi paljon kasvaa”, metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Olli Turja Lapualta kommentoi. Kantohinta vaihtelee kemerakelpoisten ensiharvennusten seitsemästä kakkosharvennusten 15 euroon.” Hintatasoa ylläpitää myös se, että isot sähköä tuottavat voimalat Seinäjoella ja Vaasassa käyttävät metsäenergiaa. 11,7 Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . Tilan kattilassa voisi polttaa myös palaturvetta ja pellettiä. 16,38 . 45,27 . Se on vähän halvempaa, mutta hyvä hake on mukavinta polttaa.” VALTTERI SKYTTÄ METSÄNOMISTAJA ja metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija huomasivat kevään metsäkäynnillä, että tuuli oli puhaltanut tuoreen hakkuuaukon reunametsästä nurin yli 50 runkoa. Tämä tarkoitti sitä, että kuusten ja mäntyjen koko ainespuuosuus (tukki+kuitu) myytiin puunrunkoa koskevalla kuutiohinnalla, lahokuusia lukuun ottamatta. 11,58 * 10,72 . Metsän puusto vaihteli alikasvoskuusista järeisiin kuusitukkirunkoihin. 55,70 . 13,78 . 45,68 . ”Kuitupuumittaisesta karsitusta rangasta pitää saada tienvarressa sama hinta kuin kuitupuusta. 44,5 . 53,18 . 55,97 . Puunkorjuu toteutui nopealla tahdilla ennen sahojen kesätaukoa. 17 MAKASIINI 6 • 2017 17 MAKASIINI 6 • 2017 5210_.indd 17 8.9.2017 16.23. Tiedot kerätään viikoittain. 2,5 hehtaarin hakkuualalla kasvoi 100-vuotiasta kuusivaltaista metsää, jonka edellisestä harvennushakkuusta oli aikaa ainakin 30 vuotta. 14,96 . 18,84 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 17,86 . 15,63 . Kuljetusyrittäjä ajaa ne tontilleni, jossa ne saavat kuivua ylivuotisiksi, ja urakoitsija hakettaa”, tilan toimitusjohtaja eli isäntä Jussi Kangas kertoo. Rehevällä paikalla kasvaneesta, tiheästä metsästä kertyi runsaasti puuta, noin 400 kuutiota hehtaarilta. 39,42 . 18,83 . ”Haketta mukava polttaa” Kankaan Broiler Oy Lapualla käyttää haketta vuosittain 1 000–1 200 kiintokuutiota. 15,91 . 48,99 . 41,04 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 17,82 . Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 14,78 Uudistushakkuu . 11,66 Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 35,05 . 18,56 . 53,51 . Puunkertymä olisi voinut olla korkeampi, mutta kuviolla oli useita järeitä vanhempia tuulenkaatorunkoja, jotka jäivät metsään lahopuuksi. 14,3 Ensiharvennus * 40,05 * 38,68 * 32,26 . 51,59 . ”Pääosin ostan metsänhoitoyhdistykseltä karsittua rankaa metsätien varteen kasattuna. 15,20 Uudistushakkuu . 46 . 12,8 Ensiharvennus Lappi* Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Runkohinnoittelu oli hyvä vaihtoehto metsänomistajalle, sillä hoitamattoman metsän ja vaihtelevankokoisen puuston tukkikertymää oli vaikea arvioida etukäteen. 57,71 . Alue sijaitsi ison metsätilan takalaidalla kaukana 50 000 euroa runkohintakaupalla KUUSIVALTAINEN PÄÄTEHAKKUU PIRKANMAALLA 2,5 HA Puutavaralaji m 3 e/m 3 yhteensä e Kuusiainespuu (runkohinta) 836 53,8 44976,8 Mäntyainespuu (runkohinta) 112 52,8 5913,6 Kuusilaho 32 12 384 Koivutukki 9 44 396 Koivukuitu 12 16 192 Energiapuu 7 10 70 Yhteensä 1008 51932,4 omasta tiestä, mikä selitti aiempien hakkuiden vähyyttä. 13,11 . 17,11 . 11,75
Kartellin paljastanut UPM välttää rangaistusmaksut. 656 metsänomistajaa (Suuri Savotta 1) haastaa UPM:n, Stora Enso ja Metsäliiton käräjille. Sivuverso sen sijaan vahvistui, sillä Suomessa Kilpailuvirasto löysi näyttöä raakapuun hintahallintaan pyrkivästä, kielletystä yhteydenpidosta. Tapa jatkui vuoteen 1996 asti, jolloin EU-jäsenyys lopetti hintasopimukset. Vahva näyttö oli UPM:n metsäpäällikön päiväkirja. AJASSA MIKKO HÄYRYNEN PITKÄÄN vatvotun puukauppakartellin vahingonkorvauksista saatiin Helsingin käräjäoikeudesta päätös elokuussa. Metsäliitto myönsi yhteydenpidon osittain ja auttoi asian selvittämisessä, Stora Enso puolestaan kiisti yhteistyön. TOUKOKUU 2004 UPM tekee kartelli-ilmiannon, jonka mukaan UPM, Stora Enso ja Metsäliitto ovat harjoittaneet kiellettyä raakapuun hintayhteistyötä vuosina 1997-2004. Suuri Savotta syntyy Markkinatuomioistuimen määräämä seuraamusmaksu ei vapauta mitään yhtiötä mahdollisesta vahingonkorvauksesta. 18 MAKASIINI 6 • 2017 18 MAKASIINI 6 • 2017 5179_.indd 18 8.9.2017 16.32. MARRASKUU 2014 Helsingin hovioikeus päättää, että Suuren Savotan kanteet eivät ole vanhentuneet. Toukokuun kolmantena UPM antoi itsensä ilmi Kilpailuvirastolle kilpailulain vastaisesta toiminnasta puukaupassa. Korvausta hakevia metsänomistajia on liki 500, ja korvausvaatimukset vaihtelivat muutamasta tuhannesta puoleen miljoonaan euroon. Vuoden 2004 toukokuussa tuli voimaan laki, joka vapautti kartellin paljastaneen yhtiön seuraamusmaksusta myös Suomessa. MAALISKUU 2011 Metsähallitus jättää oman, lähes 160 miljoonan euron vahingonkorvauskanteensa Helsingin käräjäoikeuteen. Kalteripelossaan UPM teki vuoden 2004 alussa EU:n, Kanadan ja Yhdysvaltojen viranomaisille kartellitunnustuksen, että merkkejä kartellista on löytynyt lähes kaikissa yhtiön tuotteissa. Koska Metsäliitto auttoi Kilpailuvirastoa kartellin selvittämisessä, se sai alennetun, 21 miljoonan euron seuraamusmaksun. Kartelli-ilmiannon mukainen kielletty hintayhteistyö metsäyhtiöiden kesken alkoi heti seuraavana vuonna. Tuolloisessa hallituksessa ei ollut puumarkkinoiden tuntijaa, ei myöskään johtoryhmässä. Elokuun päätös koski kahdeksaa metsänomistajaa: he hävisivät juttunsa ja heidät määrättiin maksamaan vastaajien eli metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisinä. 2011 Metsäkoneyrittäjä Reijo Lahtonen käynnistää Suuri Savotta –hankkeen ja lähtee keräämään metsänomistajista ryhmää, joka voisi hakea metsäyhtiöiltä korvauksia menetetyistä puukauppatuloista. Yksityiset metsänomistajat olivat hakeneet metsäyhtiöiltä vahingonkorvausta kartellin takia menetetyistä puukauppatuloista. JOULUKUU 2009 Markkinatuomioistuin tuomitsee Stora Ensolle ja Metsäliitolle seuraamusmaksut. On makuasia, kutsutaanko sitä eroksi vai potkuiksi. Hallituksen luottamuksen menettänyt toimitusjohtaja Juha Niemelä jätti paikkansa yllättäen lähes saman tien. Oikeuden mukaan osoittamatta jäi, että metsäyhtiöiden hintayhteistyö olisi aiheuttanut puunmyyjille tappiota. Kartellin paljastanut UPM vältti rangaistusmaksut. MAALISKUU 2014 Helsingin käräjäoikeus päättää, että Suuri Savotta -ryhmän kanteet ovat vanhentuneet. TAMMIKUU 2015 1058 metsänomistajaa jättää kanteen (Suuri Savotta 2). Jupakan juuret rapakon takana Suomen kartellioikeudenkäynti on itse asiassa vain isoksi kasvanut sivuverso. Sinällään puukaupallinen yhteistyö ei ole Suomessa uutta, sillä metsäteollisuuden ja metsänomistajien etujärjestöt olivat perinteisesti neuvotelleet ja sopineet puun hinnoista. Markkinaoikeudesta rapsut Jupakan pääverso kuitenkin sammui, koska EU, Yhdysvallat ja Kanada eivät UPM:n tunnustuksesta huolimatta löytäneet merkkejä metsäyhtiöiden tuotteita koskevasta kartellista. Yksittäiselle metsänomistajalle se tietää noin 10 000 euron laskua. Vuonna 2011 kartellista närKartellijupakassa ei riittänyt näyttö Metsänomistajien korvausvaatimuksia puukauppakartellin aiheuttamista menetyksistä on hylätty käräjäoikeudessa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja oli tuolloin Vesa Vainio, ja hallituksessa istuivat muun muassa Jorma Ollila ja Martti Ahtisaari. Hallitus oli päätöksessään yksimielinen, mutta tuskin osasi ennakoida seurauksia. Se tuomitsi joulukuussa 2009 Stora Enson kielletystä yhteistyöstä täysimääräiseen 30 miljoonan euron seuraamusmaksuun. Asia ratkottiin Markkinatuomioistuimessa. Yhtiö, joka paljastaa kartellin ja auttaa selvittämisessä, selviää ilman seuraamuksia. Yhdysvalloissa kartellista seuraa paitsi todella mittavat sakot, kovimmillaan myös ehdottomat vankeustuomiot yrityksen vastuuhenkilöille. Pääverso sai alkunsa Yhdysvalloissa, jossa maan kilpailuviranomaiset epäilivät 2000-luvun alussa UPM:n Raflatac-tarravalmistajaa ja paikallisia tarrapaperiyhtiöitä kartellista
Metsäyhtiöiden biopolttoainelaitokset jäivät vuonna 2012 jaetun EU:n ns. Jos Reijo Lahtosta ei olisi, niin olisiko noussut joku muu lahtonen. Vaikka oikeudentunto on metsänomistajien puolella, niin järjen ääni sanoo, että iso vääryys on pilkottu pieniksi palasiksi ja näyttökynnystä on vaikea ylittää. Kanteita käsitellään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa. Kantajien sopassa kiehuu maan hiljaisten ikiaikainen herraviha ja petetty luottamus. ELOKUU 2017 Helsingin käräjäoikeuden ensimmäiset ratkaisut. Näin käynnistyi Suuri Savotta. Se jätti oman, lähes 160 miljoonan euron vahingonkorvauskanteensa Helsingin käräjäoikeuteen maaliskuussa 2011. Saman vuoden marraskuussa Helsingin hovioikeus puolestaan katsoi, että kanteet eivät ole vanhentuneet. Esimmäinen kierros vanhentumisesta Asia on edennyt oikeudessa tahmeasti. Toteutuessaan laitokset olisivat vieneet Suomen biopolttoaineiden kehityksen kärkeen. Kantajina on jäljellä 476 metsänomistajaa. NERtuen ulkopuolelle, koska tukikriteerien mukaan hakijayhtiöillä ei saa olla keskeneräisiä oikeusprosesseja EU-jäsenvaltion kanssa. Metsäteollisuudelle sopii oikein hyvin, että metsätalous ja puukauppa koetaan kulttuurina ja isänmaallisena toimintana, liiketoimintaa isompana asiana. Ensimmäisessä vaiheessa mukaan lähti 656 metsänomistajaa (Suuri Savotta 1), jotka haastoivat UPM:n, Stora Enso ja Metsäliiton käräjille vuonna 2011. Reijo Lahtonen tuli näyttämölle käsikirjoituksen ulkopuolelta ja hänen vetämänsä Suuri Savotta on ollut purkautumiskanava isolle pettymykselle. Ensiksi metsänomistajien korvausvaatimukset törmäsivät kiistaan kartellin vanhentumisesta. Käräjäoikeuden mukaan jäi näyttämättä toteen, että markkinaoikeuden toteama yhtiöiden välinen kielletty hintayhteistyö olisi aiheuttanut taloudellista vahinkoa metsänomistajille. Evätyt tuet olivat moninkertaiset kartellin korvausvaateisiin verrattuna. Suuri Savotta 1 –ryhmän kanteet on pääosin nostettu ajoissa ja ne palautuvat käräjäoikeuteen. Asian käsittely on siellä alkuvaiheessa. Asiaa selvitettiin kaikissa oikeusasteissa. Tilaus olisi ollut. Päätös tuli viime kesänä: Metsähallitus hävisi juttunsa ja määrättiin maksamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikuluja yli kahdeksan miljoonaa euroa. MIKKO HÄYRYNEN kästynyt metsäkoneyrittäjä Reijo Lahtonen ryhtyi keräämään metsänomistajista ryhmää, joka voisi hakea hakea metsäyhtiöiltä korvauksia menetetyistä puukauppatuloista. Sen sijaan Suuri Savotta 2 -ryhmän vuonna 2015 nostamat kanteet katsottiin vanhentuneiksi. MARRASKUU 2015 Korkeimmalta oikeudelta päätös kanteiden vanhentumisesta. Korkein oikeus otti kantaa asiaan marraskuussa 2015. SYYSKUU 2016 Metsähallitus ilmoittaa valittavansa tuomiosta hovioikeuteen. Vaikka kivet hänen lingostaan ovat kilpistyneet vastustajan juristiarmeijan kilpiin ja vaikka hän häviäisi sodan, niin hän on käynyt kunniakasta taistoa. Myös Metsähallitus on ollut aktiivinen. Kartelli osoitti puheiden onttouden. MAALISKUU 2017 Suuri Savotta 1 -ryhmän kanteiden käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa. Yhtiöiden mukaan kartelliasia oli vanhentunut, eikä korvauskanteita tulisi näin ollen käsitellä. Eli oikeuskäsittelyt jatkuvat, eikä tarinalle näy loppua. Metsähallitus on valittanut tuomiosta hovioikeuteen. Vielä ei ole tietoa siitä, valitetaanko käräjäoikeuden tuomioista. Metsänomistajien etujärjestöllä oli epäkiitollinen tehtävä rauhoittaa tuohtumusta. Sen mukaan vuonna 2011 nostetut Suuri Savotta 1 -ryhmän kanteet oli pääosin nostettu ajoissa ja ne palautuivat käräjäoikeuteen. ELOKUU 2016 Metsäyhtiöt tekevät metsänomistajille tarjouksen, että vetämällä kanne pois metsänomistajat selviävät maksamalla yhtiöiden oikeudenkäyntikuluja 4 309,43 euroa per henkilö. Mutta ei ollut muutakaan keinoa antaa takaisin. Myöhemmin mukaan tuli vielä reilut tuhat metsänomistajaa (Suuri Savotta 2). 19 MAKASIINI 6 • 2017 19 MAKASIINI 6 • 2017 5179_.indd 19 8.9.2017 16.32. Vahinko jäi osoittamatta Vahingonkorvauskanteiden käsittely alkoi käräjäoikeudessa tämän vuoden keväällä, kahdeksan vuotta markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, ja nyt siis ensimmäiset on kahdeksan metsänomistajan osalta hylätty. Tuet jäivät saamatta Vaikka käräjäoikeudessa korvausvaatimukset eivät ole menestyneet, eivät metsäyhtiöt ole selvinneet jupakasta seuraamuksitta. Suomen valtion omistaman Metsähallituksen korvausvaade teki metsäyhtiöistä tukikelvottomia. KESÄKUU 2016 Metsähallitus häviää juttunsa ja määrätään maksamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikuluja yli kahdeksan miljoonaa euroa. Tuomiot perustuvat käräjäoikeudessa vastaanotettuun laajaan todisteluun ja esitettyihin taloustieteellisiin selvityksiin. Lahtonen uskalsi käydä päin ylivoimaista vastustajaa. Käräjäoikeus antaa jäljellä olevista kanteista päätökset vuoden loppuun mennessä. Suuri Savotta 2 –ryhmän kanteet vanhentuneet. He jättivät yhtiöitä vastaan kanteen vuonna 2015. Oikeutta vai oikeuden päätöksiä METSÄNOMISTAJAT ovat hakeneet kartellikäräjiltä oikeutta, mutta vanhan sanonnan mukaan oikeudesta saa oikeuden päätöksiä. Ensin Helsingin käräjäoikeus päätti, maaliskuussa 2014, että kanteet ovat vanhentuneet. Metsähallitus valitti hoviin Yksityisten metsänomistajien lisäksi 32 kuntaa ja kaupunkia hakee metsäyhtiöiltä korvauksia. Kahdeksan Suuri Savotta 1 -ryhmän metsänomistajan kanteet hylätään ja heidät määrätään maksamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut täysimääräisinä
paksi. Ostajina oli tuttuja, mutta myös uusia tahoja, kuten Siikalatvan Bioenergia Oy, Leppämäen yhteismetsä, Lehto Invest Oy ja OP-rahasto. Liljeroosin havaintojen mukaan yhteisalueet eivät tuo metsätiloihin merkittävää hintalisää, tosin poikkeuksiakin on. 20 MAKASIINI 6 • 2017 20 MAKASIINI 6 • 2017 5214_.indd 20 8.9.2017 16.34. Yhtiö myi Rovaniemeltä 362 hehtaaria ja osti Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta neljä tilaa, yhteensä 163 hehtaaria. Yhteisalueista harvoin hintalisää Metsätilojen kylkiäisenä tulee usein osuuksia yhteisalueisiin. Ostajan kannattaa olla lähtökohtaisesti aina varovainen.” Padasjoella on kaupan poikkeuksellinen kohde. Pinta-ala on 18 hehtaaria ja puuta 353 kuutiota hehtaarilla. Uusia yhtiöostajia Tornatorilla oli aktiivinen elokuu. Hiipumista selittää, että UPM:ltä on vähemmän myyntikohteita. UPM:n kohteet käyvät kauMetsätiloista tupsahti tarjontaa Hehtaarihinnaltaan yli viiden tonnin maakuntia on jo neljä. Hintapyyntö on 16 000 euroa hehtaarilta. Liljeroos tarkasti näistä kaksi, Hämeenlinnassa ja Orimattilassa. ”Pohjois-Suomen metsätilojen kaupoissa korostetaan usein, että maanomistajalla on mahdollisuus päästä metsästysseuraan.” Kerroin laski yhden huonohintaisen kaupan takia Pirkanmaalla on edelleen maan korkein hintakerroin Kainuussa vähiten hakkuukypsiä metsiä (UPM:n tarjonta) Pohjois-Pohjanmaalla eniten myyntikohteita ja kauppoja Etelä-Karjalassa on suurin taimikoiden osuus *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Kainuusta myytiin kahdeksan kohdetta, yhteisalaltaan noin 600 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaalla UPM-kauppoja oli neljä, joista kolmessa ostajana oli haapavetinen Rakennus Concer Oy. Yhteisala oli 462 hehtaaria ja kauppasumma noin 1,2 miljoonaa euroa. Vuodentakaiseen verrattuna koko vuoden tarjonta on kuitenkin pari sataa kohdetta pienempi, yhteensä 1 022 kappaletta. Markkinat METSÄTILAKAUPAT TAMMI–ELOKUUSSA 2017 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 17 15 254 28 25 127 48 5269 41 0,94 Satakunta 35 18 434 25 28 127 41 5017 40 0,97 Häme-Uusimaa 57 41 918 31 15 121 39 5388 45 1,07 Etelä-Karjala 40 24 762 39 13 94 39 3894 41 0,9 Kymenlaakso 39 26 404 31 12 121 39 4575 38 0,92 Pirkanmaa 54 45 1275 26 14 121 39 5356 44 1,14 Etelä-Savo 69 54 1435 30 13 120 41 4691 39 0,92 Eja K-Pohjanmaa 128 98 2559 27 15 95 26 2695 28 0,89 Keski-Suomi 90 71 2072 28 10 109 31 3776 35 0,88 Pohjois-Savo 84 64 2124 31 13 100 31 3377 34 0,84 Pohjois-Karjala 85 69 1886 28 12 110 29 3170 29 Kainuu 108 103 6718 19 5 90 22 2034 23 0,78 Pohjois-Pohjanmaa 167 124 5839 21 9 84 16 1746 21 0,87 Lappi 49 31 2093 27 12 61 16 1007 17 0,73 Koko maa 1022 783 28773 lisäys 8.kk 189 93 2904 AJASSA MIKKO HÄYRYNEN ELOKUUSSA metsätilojen tarjonta vilkastui ja uusia kohteita tuli myyntiin 189 kappaletta, Hannu Liljeroosin tilakauppojen seuranta osoittaa. Elokuussa tehtiin 93 tilakauppaa. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Koskitukki Oy pani myyntiin kahdeksan metsätilaansa, yhteisalaltaan 257 hehtaaria. Rahastot ostivat yksityisiltä myyjiltä yksitoista kohdetta Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Etelä-Savosta. Eniten kauppoja tekivät OP-metsänomistajarahasto ja UB Metsä. Jos ne laskettaisiin mukaan, niin tarjontamäärä olisi viidenneksen suurempi. Tornator osti UPM:ltä Pohjois-Karjalasta 7 852 hehtaaria noin 28 miljoonan euron kauppahinnalla. Koko vuoden kertymä on nyt 783 kauppaa, mikä on hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Tarjonta kasvoi eri puolilla maata, varsinkin Pohjanmaan maakunnissa. Liljeroosin tilastossa ei ole tiloja, joihin liittyy erilaisia erityisarvoja, kuten rantaa. ”Edellisen tila-arviosta olin samaa mieltä, mutta jälkimmäisen osalta näkemykseni puumääristä oli paljon pienempi. Yhteisalueet ovat tavallisesti vesialueita, venevalkamia tai maa-ainesten ottopaikkoja, ja niihin voi liittyä kalastusoikeuksia. Lapissa hinnat pysyvät tonnin tienoilla. Metsätalouden ulkopuolisista arvoista merkittävin on metsästysoikeus, joka ei liity yhteisomistuksiin. Sijoitusrahastoihin virtaa uutta ostorahaa
www.vastuullisuusuutiset.fi Metsäyhdistys kerää Suomen juhlavuoden kunniaksi sata syytä mennä metsään. Osaksi vanhan ajouran mukaisesti. Työnjälki on ollut erinomaista.” LINTUMIES ”Kolme tankkia niin moottorisahalla kuin raivurillakin maksimi, siinä on ihan tarpeeksi tämmöiselle ukolle.” RÄME ”Oman ennätykseni raivuulla taisin tehdä viitisentoista vuotta takaperin lukioikäisenä, kun työhalut olivat lauantain koittaessa syksyllä kovat. www.smy.fi/suomi100/sata-syyta-menna-metsaan/ Kouluille tarkoitettu peli vie aikamatkalle suomalaiseen biotalouteen. Kellotaululla ympäripyöreä työpäivä mukaan lukien lounastauko, muistaakseni kahdeksan tankillista meni.” BURL ”1/2 tankkia. Metsässä meni taukoineen 9 tuntia. Näitä aloittelijan mokia.” PITOPUU ”Välillä tulee rehkittyä liikaa niillä kuvioilla, minne ei usein ole mahdollisuutta mennä. Varmaan 10 tankillista onnistuisi alkuviikosta ja seuraava päivä vapaalla ja kenties jonkun jalkavaivan saisi.” PIHKATAPPI ”Minulla on tyylinä sahata näin kesällä yksi tankki ja lähteä sitten pois. Sellainenkin on nähty, että kaikesta opettamisesta, näyttämisestä ja neuvomisesta huolimatta tyttö sahasi isolla Tilhillä hellittämättä kaasua kertaakaan. Tankillinen kesti noin 20 minuuttia.” JÄTKÄ ”6 tankillista 460:llä olen sahaillut. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Gallup 20 40 60 80 100 Kyllä 69 % En 31 % Oletko lannoittanut metsääsi. Verkkokeskustelijat innostuivat vertailemaan raivausennätyksiään. Muuten ei olisi mennyt sitäkään. ”Oman muistini mukaan paras päivä tähän mennessä on ollut 5 tankkia raivurilla. Normipäivät 4 tankkia, jos sitäkään.” VALTTERI ”Ammattiraivurilla 5 tankillista on kova sana, ellei saha huuda koko aikaa kaasu pohjassa. Jos olen käynyt viikolla töiden jälkeen, niin kaksi tankillista on ollut riittävästi.” SAHAPUKKI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Kotimaisia ja kansainvälisiä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen uutisia päivittäin. Tankilla noin 1,5 tuntia tai vähän päälle. Huomaa päivän lopussa, etenkin kun tekniikka ei ole ammattimainen, että se alkaa käydä liikaa kropalle, mikä puolestaan johtaa entistä pahempiin tekniikkavirheisiin.” NÄÄTÄ ”Yksi tankillinen on ennätys. Aina on tullut valmista tälläkin tahdilla. Kotiin oli lähdettävä.” OKSAPUU ”Neljä tankkia lauantaisin ja kolme lepopäivänä. Jätin kombikannun kannonnokkaan, tuuli heitti nurin kivikkoon, nokkaventtiili auki ja kannu tyhjäksi. ”Kolmen tilan työ, jossa metsätietä vajaa kilometri. 21 MAKASIINI 6 • 2017 21 MAKASIINI 6 • 2017 5205_.indd 21 8.9.2017 15.26. Jäi nääs korkki auki. Ei kemeraa ja suunnittelu mallia klubi-aski.” ChesterC METSÄTIE OMATOIMISESTI Uusi kysymys: Saako metsäammattilaisilta neuvoja jatkuvasta kasvatuksesta. havina.smy.fi Montako tankillista. En mitään ennätyksiä ole yrittänyt, kun paikat pitäisi säilyttää kunnossa
Jos tukin latvaläpimitta nousee esimerkiksi 15 senttimetristä 17 senttimetriin, se tarkoittaa, että katkotusta puusta tulee vähemmän tukkipuuta ja enemmän halvempia puutavaralajeja: pikkutukkia, parrua tai kuitupuuta. Metsänhoitoyhdistyksille tehdyn kyselyn mukaan tukkien latvaläpimitoissa on tapahtunut viimeisen vuoden aikana muutoksia joka toisella yhdistysalueella. Kyselyn mukaan puunostajat ovat nostaneet lähinnä mäntytukin latvaläpimittoja. Myös koivutukin latvaläpimittavaatimukset ovat paikoin nousseet. Tukkikertymä kutistunut Latvaläpimitalla tarkoitetaan pienintä puun läpimittaa, jonka kohdalta tukkipuu katkaistaan. ”Jo sentin nosto latvaläpimitassa voi vaikuttaa useita prosentteja tukkikertymään”, toinen yhdistysjohtaja toteaa. Joku ottaa erilleen pikkutukin, joku tekee runsaammin kuitupuuta”, eräs yhdistysjohtaja kertoo. TEEMA: PUUKAUPPA TUKKIKAUPPA Metsänomistajan työ parhaimman puukauppatarjouksen löytämiseksi on entistä vaikeampaa, sillä tukkien latvaläpimitoissa muutokset jatkuvat. VALTTERI SKYTTÄ MUTKISTUU P uukaupoissa käytettävät tukkipuun latvaläpimitat ovat jatkuvassa käymistilassa, Metsälehden tuore kysely osoittaa. ”Minimiläpimitta on noussut jollakin ostajalla 17 senttiin, toisella 16 senttiin. Muutoksia on ollut erityisesti Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. 22 MAKASIINI 6 • 2017 22 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 22 12.9.2017 14.46
Myös ei-järeiden päätehakkuiden keskihinta laskenut.” ”Koivutukin latvaläpimittaa nostettu 18 sentistä 20 senttiin useiden ostajien toimesta.” 23 MAKASIINI 6 • 2017 23 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 23 12.9.2017 14.46. Metsänhoitoyhdistysten näkemyksiä tukkien latvaläpimittojen muutoksista: ”Lyhyiden tukkien saanto on pienentynyt läpimittamuutosten takia.” ”Latvaläpimitan nostolla on tarkoitus saada kuitua halvemmalla.” ”Pikkutukin osalta on parru palannut takaisin 10 sentin luokkaan.” ”Harvennuspuutukin keskihinta laskenut merkittävästi
Perinteisesti mäntysahatavaran vientihinta on ollut kuusta korkeampi, mutta nyt hintaero on poikkeuksellisen suuri kuusisahatavaran hyväksi.” Katkonta korostuu harvennuksilla Järvisen mukaan puukaupoissa korostuu nyt entisestään se, miten puun tukkiosa otetaan talteen. Suurimmillaan erot ovat muissa harvennushakkuissa ja varhaisissa uudistushakkuissa, eli tilanteissa, joissa uudistushakkuun vaihtoehtona olisi ollut puuston kasvatus vielä jopa parilla vuosikymmenellä. Latvaläpimitan muutokset tuovat eroja ostotarjousten välille erityisesti harvennushakkuissa. Mäntyja koivukuidulle lisää käyttöä. ”Kuitupuuta hankitaan tukkivetoisesti. ”Ennen kaikkea mäntysahatavaraa tuottavilla sahoilla on nyt vaikeuksia latvaläpimittamuutoksista huolimatta. Kuitupuuta käyttävän teollisuuden ja itsenäisten sahojen kamppailu puusta on heijastunut toistaiseksi lähinnä tukkipuun hintaan. Eroa eniten harvennushakkuissa Metsänomistajan saamaan puukauppatiliin tukkipuun latvaläpimitalla on suora vaikutus, sillä varsinaisesta tukkipuusta maksetaan jopa yli 40 euroa enemmän kuutiolta kuin kuitupuusta. ”Jos puunmyyjällä on hyvä käsitys leimikosta (hakattavan alueen puustosta) ja puunostajien mittaja laatuvaatimuksista, hän voi pohtia, tuleeko jotain puutavaralajia enemmän kuin puukauppatarjouksessa on arvioitu. Kokemukset uudesta järjestelmästä ovat olleet rohkaisevia, kertoo Kuhmon metsäpäällikkö Juhani Pääkkönen. Yhtiö sahaa lähinnä mäntyä. Esimerkiksi puunostajan arviossa leimikko voi olla kuitupuuvaltaisempi kuin todellisuudessa, mikä kallistaa puukauppatarjousten vertailua tiettyyn suuntaan”, Leppänen sanoo. Mäntysahatavara yskii silti Sahayhtiö Kuhmo Oy:n korotti ostamiensa tukkien latvaläpimittoja jo puolitoista vuotta sitten. ”Määrällisesti mäntysahatavaran vientimäärät ovat historiallisen korkealla tasolla, mutta hintakehitys on heikkoa. Mutta kun eri ostajien puukauppatarjouksissa on uusia läpimittavaatimuksia ja ”tavallisen” tukin lisäksi rahaa tarjotaan pikkutukeista ja parruista, on parhaan tarjouksen löytäminen kokeneellekin puunmyyjälle vaikeata. Näitä si”Valitettavasti sellutehtaiden hyvä veto ei ole näkynyt kuitupuun hinnassa.” ”Ennen kaikkea mäntysahatavaraa tuottavilla sahoilla on nyt vaikeuksia latvaläpimittamuutoksista huolimatta.” TUKKI TUKKI Pikkutukki tai kuitu noin 50 €/m3 noin 50 €/m3 noin 25 tai 15 €/m3 17 cm 15 cm Latvaläpimitta 24 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 24 12.9.2017 14.46. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Jussi Leppäsen mukaan puunostajien katkontatapojen erot vaikuttavat puukaupan lopputulemaan tavallisesti vähiten ensiharvennushakkuissa ja järeissä tukkileimikoissa. Sahatavaran hintavaihtelut ja dollarin heikkeneminen euroon nähden ovat epäedullisia suomalaissahureille.” Mäntysahatavaran heikko hintakehitys tuo tällä hetkellä kipupisteen myös puukauppoihin. Mäntysahatavaran hinnan lisäksi yksityisiä sahoja kuumottavat lisääntyneen sahausmäärän kasvattamat hakeja kuorikasat. ”Tukin talteenottoprosentti voi monesti olla tärkeämpi kuin se viimeisin euro tukkipuun yksikköhinnassa.” Metsänhoitoyhdistykset ylläpitävät alueellisia ja puunostajakohtaisia puunkatkontatilastoja. Yhdistysten toiminnanjohtajien mukaan latvaläpimittojen nostolla on selvät vaikutukset: lyhyiden tukkien määrä on vähentynyt ja hakkuiden tukkikertymä pienentynyt. Eri puunostajat tekevät samasta hakkuualueesta ostotarjouksia erilaisilla puunmitoilla sen mukaan, mitä he aikovat kaadetuille puille tehdä. Sahojen näkökulmasta latvaläpimitan nousu tai nosto on sen sijaan myönteinen asia, sillä pieniläpimittaisten tukkipuiden sahaaminen ei ole niin kannattavaa kuin suurten. Se osoittaa sitä, että suunnittelupöydällä olevia investointeja (esimerkiksi Kuopion, Kemijärven ja Paltamon kaavaillut selluja biotuotetehtaat) pitäisi saada vietyä eteenpäin, että kuitupuun ja sahahakkeen kysyntä paranisi”, MTK:n Järvinen sanoo. MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen arvioi. Tukkeja on toki hinnoiteltu läpimittojen mukaan ”iät ja ajat”. Niiden avulla voidaan auttaa metsänomistajia puukauppatarjousten vertailussa, yhdistyksistä korostetaan. Hänen mukaansa sahan on tarkoitus jatkaa puukauppaa nykyisillä tukkimitoilla, vaikka raaka-aineen hintaa kohdistuu kovia paineita. Kuitupuun hintaan ei ole ennustettu nopeaa nousua
Tämän hetken puunkäyttöja tukinhintatilastossa kärkisijoille sijoittuvan Etelä-Karjalan kokemukset eivät lupaile kuitupuun hintaan ainakaan nopeaa nousua. ”Valitettavasti sellutehtaiden hyvä veto, hyvä sellunhinta, kuitupuun hyvä kysyntä ja tehtaiden läheisyys eivät ole näkyneet kuitupuun hinnassa. vutuotteita olisi saatava menemään niin isojen metsäyhtiöiden selluntuotantoon kuin energiaksi. Vaikka kuitupuun menekin arvellaan lisääntyvän, kuitupuun hinnannousuun uskoo harvempi, vain kolmannes yhdistysjohtajista. Latvaläpimitan nosto vaikuttaa silloin selvästi runkojen tukkiosuuteen.” Eri ostajien erilaiset minimilatvaläpimitat yhdistettynä ostajien muihin katkontaeroihin tekevät tarjousten vertailun entistä haastavammaksi. Enemmän tilanne on ajanut ylöspäin tukkien hintoja”, Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Markku Vaario kertoo. Metsänomistajan hakkuutuloihin muutos vaikuttaa eniten.” Latvaläpimitta on säilynyt, mutta matriisihinnoittelu on tullut muutamien ostajien hinnastoihin. Tukkipuulla on sen seitsemän hintaa.” Pohjanmaalla päätehakkuissa runkojen keskijäreydet ovat keskimäärin aika pieniä. 2017 2016 2017 2016 42 % 31 % 32 % 22 % vastaaajista Lä hd e: M et sä leh de n hi nt ak ys ely t 20 16 ja 20 17 25 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 25 12.9.2017 14.46. Voi olla, että paikoin tukista tulee jopa ylitarjontaa, jolloin puunostajien paine nostaa latvaläpimittaa kasvaa.” Jos latvaläpimittaa nostetaan, vaikuttaa se suuresti tukkisaantoon etenkin harvennushakkuilla. Hintojen pysyminen keskimäärin lähes ennallaan ja määrien nousu on todennäköisin tulema myös Äänekosken tehtaan kohdalla.” ”Tukkipuulla sen seitsemän hintaa” Sahat vihjailevat, että tehtaat ostavat kuitupuuta tukkipuun hinnannoston avulla TUKKIPUU KAUPPA TUKKIPUU KAUPPA Kuitupuuta käyttävien tehtaiden uudet investoinnit Lisää pieniläpimittaista tukkipuuta sahattavaksi Pieniläpimittaisen tukin sahaaminen kannattaa heikommin kuin suuren tukin Hakkuumäärät kasvavat Lisää pieniläpimittaista tukkipuuta sahattavaksi Pieniläpimittaisen tukin sahaaminen kannattaa heikommin kuin suuren tukin Mäntysahatavaran hinta laskenut Lisääntyvissä hakkuissa kertyy lisää etenkin mäntyä, jonka sahaus kannattaa nyt huonosti Hakkuumäärät kasvavat Usko kuitupuuhun nousussa 10 20 30 40 50 5 10 15 20 25 30 35 Kuitupuun kysyntä paranee Kuitupuun hinta nousee Metsänhoitoyhdistysten arvio kuitupuun kysynnän ja hinnan kehityksestä. ”Vaikka koivukuitupuun tuontimäärät ovat supistuneet, nykyisellekään tuontimäärälle ei tunnu olevan perusteita. Historian valossa kuitupuun hinnan suurempi harppaus ylöspäin uusien investointien myötä on epätodennäköistä. Hän on tutkinut Raumalle 1990-luvulla rakennetun sellutehtaan vaikutuksia. Uuden tehtaan vaikutus kuitupuun hintaan on vähäinen, mutta kuitupuun menekki paranee, Luken Leppänen kertoo. ”Isot investoinnit tehdään pitkälti sen varaan, että puuta on hankittavissa riittävästi ja puunhinnan nousumarginaali on kohtuullisen pieni. Hinnannousuun on silti huomattavasti enemmän luottoa tänä syksynä kuin viime vuonna. Pelkkiä kuutiohintoja vertailemalla on entistä mahdottomampaa valita parasta tarjousta.” Kaupantekotilanteessa korostetaan jotain tyvitukin kokoluokkaa, josta maksetaan extraa. Joillakin alueilla puukauppasolmua on aiheuttanut Järvisen mukaan koivukuitupuun nihkeä menekki. Kuitupuukaupassa odotetaan erityisesti Äänekosken lisääntyvä puuntarve vaikuttaa väistämättä myös tukin kertymään. Sekä mäntyettä koivukuitupuulle tarvittaisiin uusia käyttökohteita, sillä Suomessa on käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia.” Kuidun hinnannousu epävarmaa Metsälehden puukauppakyselyssä metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajilta tiedusteltiin myös näkemyksiä kuitupuun kysynnästä ja hinnasta. Miltei puolet kyselyyn vastanneista yhdistysjohtajista uskoo, että kuitupuun kysyntä paranee loppuvuonna. Tällä ei ole ollut vaikutusta tukkikauppaan.” Metsänomistaja on ‘ulkona’ katkonnan läpimittaluokkien ja pituusvaatimuksien vaikutuksesta kertymään ja kaupan loppusummaan.” Metsänhoitoyhdistysten näkemyksiä tukkien latvaläpi-mittojen muutoksista: vastikään käynnistyneen Äänekosken suurtehtaan vaikutuksia. Sekapuuleimikoista kertyy kotimaista koivukuitupuuta väistämättä. Käytännössä näitä ei kerrykään kuin muutama kappale.” Tukissa tullut yleisesti hinnoittelu, jossa 15–18 sentin latvaläpimittainen ja yli 18 sentin läpimittainen tukki hinnoitellaan erikseen
Männyn osalta suunta on ollut ylöspäin niin määrässä kuin hinnassa.” Myös kuitupuun hintaan toivotaan nousua, jotta tukkien ja kuitujen hintaero kaventuisi. Vaarion mukaan metsät eivät kuitenkaan ole loppumassa, vaikka hakkuissa ollaan kestävyyden rajoilla. Passiiviset metsänomistajat ovat pistäneet puuta liikkeelle.” Vaario arvelee, että tukkien kantohinnat ovat loppuvuodesta vakiintumassa nykyiselle tasolleen, sillä hintojen nousu on rauhoittunut keväästä ja alkukesästä. Kuusitukki on edelleen kysytyin puutavaralaji. Mäntykin menee, mutta hinta laahaa.” TEEMA: PUUKAUPPA Kuusitukki veturina Yhdistysten toiminnanjohtajien kommentteja puukauppatilanteesta: 26 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 26 12.9.2017 14.46. KAAKOSSA HUIPPUHINTOJA Havutukkien hintataso on hivuttautunut viimevuotista laajemmin yli 60 euron. Mäntytukin latvaläpimittaa pyritään nostamaan.” Avohakkuuleimikoita on tänä vuonna myyty runkohinnalla huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän. Korkein männyn kantohinta on ollut 63,10 euroa. Ennusteet ja ennätyssuuret hakkuumäärät povaavat, että puukauppa käy syksyllä vilkkaasti. Kuitupuun suhteellinen hinta verrattuna tukin hintaan on heikentynyt jo vuosikymmenien ajan.” Kuusitukilla on hyvä menekki. Vaarion mukaan alueen energiapuumarkkinoihin vaikuttaa runsas sahateollisuus. Kuudenkympin rajan ylittyminen näyttää muodostuneen viime vuosina jonkinlaiseksi tukkihintojen vertailupylvääksi. Pohjoisempana hintaparannusta on nähty molemmilla havutukeilla muun muassa Oulun eteläpuolisella seudulla. Kaakkois-Suomessa energiapuun hinnat ovat selvästi muuta maata alhaisemmat. Siellä sekä kuusiettä mäntytukin parhaimmat kantohintanoteeraukset ovat useamman metsänhoitoyhdistyksen alueella pari euroa päälle 60 euron. ”Lyhyet kuljetusmatkat tuotantolaitoksille tekevät sen, että vaikka kantohinnat ovat korkeat, puun tehdashinta jää monesti kauempaa tuotua puuta halvemmaksi”, Vaario sanoo. Kaiken lisäksi puunkuoren käyttö energiantuotannossa ei tunnu lisääntyvän samaa tahtia kuin kuorimäärät ovat kasvaneet sahauksen lisääntyessä.” Puukauppamääriin on ennustettu kasvua, mutta elokuun alkuun mennessä puukauppoja oli solmittu hieman viime vuotta vähemmän. Kuusitukin hinta on sen sijaan kohonnut selvästi viimevuotista useammin 60 euron kuutiohinnan paremmalle puolelle. VALTTERI SKYTTÄ N iin kuusikuin mäntytukin hintataso on noussut alkuvuoden aikana, kertoo Metsälehden perinteinen puunhintakysely. ”Sahauksen ylijäämäosat eli sivutuotteet tukkivat muun energiapuun markkinat. Yli 60 euron kantohintoja on maksettu metsänomistajille normaaleissa puukaupoissa metsäyhtiöiden kanssa, kertoo Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Markku Vaario. Energiapuulla paras hintataso painottuu tänäkin vuonna Lounaisja Länsi-Suomeen sekä osaan Lappia. Kuten viereisen sivun hintakarttojen värit osoittavat, normaalin kuusitukin parhaimmat kantohinnat ovat ylittäneet 60 euroa yleisesti Etelä-Suomessa aina Pohjanmaata ja Pohjois-Savoa myöten. Energiapuulla paras menekki lounaassa Tukkihintojen lisäksi kysely koski myös energiapuun hintoja. Hakkuut kestävyyden rajoilla Kokonaisuudessaan tukin hintakisan ykkössija menee tänä vuonna Kaakkois-Suomeen. Korkein kuusitukin hinta on ollut 62,90 euroa. Kaakossa on hakattu viime vuosina puuta lähes täysimääräisesti hakkuusuunnitteisiin nähden. Nousu on etenkin männyllä tosin aluekohtaista, lisäksi mäntytukin hintataso on edelleen useita euroja parin vuoden takaisia parhaimpia hintanoteerauksia jäljessä. Kaikilla kolmella suurella metsäyhtiöllä – Stora Ensolla, UPM:llä ja Metsä Groupilla – on Kaakkois-Suomessa niin suuria tehtaita kuin sahalaitoksia. ”Hakkuusäästöjä on kertynyt aikaisemmilta vuosilta, ja niitä realisoidaan nyt. Normaali puukauppa tarkoittaa, että kyseessä on ollut pääasiassa tukkia ja kuitua kerryttävä hakkuualue ilman suurempia erikoispuuosuuksia. Männyllä kuudenkympin kerhoon kuuluvia hinta-alueita on Itäja Kaakkois-Suomessa sekä Pirkanmaalla ja Hämeessä. Mäntytukkia ostetaan, mutta pystyvarantoa on alkanut kertyä.” Tukin kysyntä ennallaan. Mäntytukki ei noususta huolimatta yllä parin vuoden takaisiin lukemiin. Ostajina itsenäiset sahat.” Kuusitukki on kysyttyä
Kysymys koski tavallista tukkia ilman laatutai erikoispuulisiä. Vastaukset saatiin kaikilta paitsi kahdelta ruotsinkieliseltä yhdistykseltä. Normaalin KUUSITUKIN korkein kantohinta 62,90 € Pirkanmaalta Hintakyselyssä huomio on kohdistettu tukkipuuhun, sillä 70 prosenttia metsänomistajien puukauppatuloista on peräisin tukin myynnistä. Lisäksi kysyttiin energiapuuksi karsitun rangan tienvarsihintaa ilman valtion tukea. 27 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 27 12.9.2017 14.46. 30–34 25–29 20–24 14–19 ei hintatietoa Energiapuun hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 40–49 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 –49 30–34 25–29 20–24 14–19 ei hintatietoa Energiapuun hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 40–49 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 –49 30–34 25–29 20–24 14–19 ei hintatietoa Energiapuun hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 40–49 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 –49 Normaalin MÄNTYTUKIN korkein kantohinta 63,10 € Itä-Suomesta Metsälehden puunhinta-kyselyssä kysyttiin metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajilta ylintä kuusija mäntytukin kantohintaa, joka on tänä vuonna maksettu heidän toimialueellaan. Hintoja tuijottaessa on hyvä muistaa, että parhaimmat kantohinnat maksetaan yleensä järeää tukkia sisältävistä hakkuualueista eli leimikoista, joista puut voidaan korjata myös kesällä tai kelirikkoaikaan
Metsään oli koskettu viimeksi vuosikymmeniä sitten. Raivaus tuntui alkuvaiheessa edistyvän tuskastuttavan hitaasti, mutta pikkuhiljaa työhön tuli tiettyä rutiinia ja taitoa. Yksi kuvioista oli laadullisesti ylitse muiden, reilu neljän hehtaarin kuvio komeaa ja järeää kuusikkoa, noin 130-vuotiasta. Etämetsänomistajana aloin harrastaa raivaussahausta aina, kun pystyin ottamaan pidennetyn viikonloppuvapaan. Kaikki säästyivät ja samalla säästyi monta sataa euroa, koska uudelleen pyykitystä ei tarvita. Jonkin verran myöhemmin yhdistys lähetti paperit allekirjoitettavaksi. Asiasta päästiin yhteisymEnsi kertaa puukaupoilla Petri Leppänen teki syksyllä 2015 ensimmäisen puukauppansa ja vielä omin päin. T ulin metsänomistajaksi jokunen vuosi sitten, kun äitini päätti, että oli aika tehdä sukupolvenvaihdos. Ja raivattavaa riitti. Tämä kuvio myös huolestutti. Niinpä ryhdyin suunnittelemaan, mitkä alueet kaipaavat hakkuuta. Mukavaahan se oli, mies kirjoittaa. TEEMA: PUUKAUPPA 28 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 28 12.9.2017 14.46. Kävin juttelemassa yhdistyksen toimistolla ja kävimme läpi hakkuumahdollisuudet. Siitä en innostunut, sillä halusin pitää kaupan kontrollin itselläni. Ensimmäinen myyntiyritys Vuonna 2014 päätin, että nyt oli puukaupan aika. Tätä ennen en ollut ollut suuremmin metsänhoidosta kiinnostunut, mutta kun metsä tuli omiin nimiini, kiinnostus heräsi. Huomasin, että työn määrä ei tekijäänsä tapa, mutta liiallinen vauhti sen saattaa tehdä. Kun raivaus jatkui säännöllisesti, alkoi pöheikkö vähitellen näyttää metsältä. Tuumailuni tukena oli Metsäkeskuksella teettämäni metsäsuunnitelma. Laskin, että kasvuodotus oli jo negatiivinen: kirjanpainajat, tuulituhot ja rannikkoalueen juurikääpä söivät puustoa enemmän kuin metsän vuosittainen kasvu tuotti. Turvauduin metsänhoitoyhdistyksen apuun. Se osoittautui viisaaksi päätökseksi. TEKSTI JA KUVAT PETRI LEPPÄNEN Ennen hakkuita merkitsin kaikki alueen pyykit aurausviitoilla. Paikka paikoin se oli niin pöpelikköinen, että kävely oli hankalaa. Yksi ensimmäisistä operaatioista oli raivaussahan ostaminen. Kirjanpainaja oli tehnyt joistakin rungoista selvää ja tuulenkaatojakin esiintyi pahempien puhureiden yhteydessä. Toimistotöihin tottuneelle raivaus tuntui raskaalta, mutta työn mielekkyys pisti väsymyksen taka-alalle. Huomasin yllätyksekseni, että yhdistys halusi tehdä valtakirjakaupan
Kaikki do”Paikallinen saha esitti laatuvaatimukset selvimmin, suurten toimijoiden laatuvaatimuksissa riitti enemmän tavattavaa.” 29 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 29 12.9.2017 14.46. Yritys kertoi, että heillä ei ollut selvää käsitystä siitä, että kohde oli talvihakkuukohde. Lopulta se oli ainoa yritys, jolta tarjousta ei tullut. Se tuntui erikoiselta, sillä kuviot olivat peltojen takana ilman tieyhteyttä ja harvennuskohde oli suometsänä pehmeän maaperän takia selvä talviajan kohde. Yksinkertainen työ kenelle tahansa metsänomistajalle, joka osaa käyttää sähköpostia ja jolla on käytettävissään skanneri pdf-dokumenttien tekemiseksi. Saha luonnollisesti yrittää maksimoida tukkiosuuden, koska kuitupuu on sille lähinnä rasite. Tuumasin, että ei tässä olla käärmettä ajamassa pyssyyn ja annoin ostomiehelle perääntymismahdollisuuden. Soitin neljälle mahdolliselle ostajalle ja kyselin kiinnostusta puukaupalle. Kolmas firma pisti neljä tuhatta euroa paremmaksi. Tarjouksia tuli vain kaksi, joista yhdistys suositteli toista. Sitä ei koskaan tullut, joten kauppa jäi tekemättä. märrykseen ja yhdistys teki tarjouspyyntökierroksen. Taulukko oli helppo koostaa metsäsuunnitelmasta. Helpointa oli tietenkin vertailla viivan alla olevaa arviota loppusummasta, mutta tuohon tulee suhtautua varauksella. Valitsin tämän yrityksen, UPM:n, kauppakumppanikseni. Kaksi suurta toimijaa tarjosivat 25–34 prosentin ennakkomaksuosuutta arvioidusta kauppasummasta. Päädyin yhdistyksen suosittelemaan vaihtoehtoon ja otin firmaan yhteyttä. Tukkien laatuvaatimukset olivat kaikilla toimijoilla samansuuntaiset. Toinen yritys Syksyllä 2015 päätin tehdä tarjouspyyntökierroksen omatoimisesti. Puut kaikilta kuvioilta ajettiin rekalla takana siintävän pellon yli. Tein tarjouspyynnöt sähköpostitse siten, että liitin mukaan metsäsuunnitelmasta skannaamani dokumentit kuvioista sekä excel-taulukon, missä oli yhteenvetona hakattavat kuviot ja näiden pinta-alat sekä puuston arvioidut kokonaismäärät listattuna puulajeittain kuituja tukkipuiksi. Saaduista tarjouksista kaksi mahtui kolmen sadan euron haarukkaan. kavissaan ja ostajaehdokkaat kävivät riistakameran pettämättömän silmän mukaan myös tutustumassa kohteeseen. Sain kolme tarjousta. Hyvässä tapauksessa suurikin toimija tuottaa paljon tukkiosuutta, eritoten jos sillä on saha lähellä. Herra langan päässä pyysi odottamaan seuraavana arkipäivänä tulevaa yhteydenottoa. Kullakin yrityksellä on oma tapansa esittää asiat ja laatuvaatimuksensa. UPM:n ennakkomaksuosuus oli niin ikään suurin. Kysyin viimeksi mainitulta mahdollisuutta sisällyttää poisjättämäni 3,6 hehtaarin harvennuskohde sopimukseen, jolloin hakkuualueen pinta-ala nousi yli kymmenen hehtaarin. Valintaa puolsi se, että yhtiöllä on oma Seikun saha vain 6 kilometrin etäisyydellä leimikosta. Ostaja oli reilu. Luotto oli mennyt. Jostain syystä sain puhelimessa aika välttelevän ja lähes tympeän vastaanoton. Jos puunmyyjä kaipaa nopeasti käyttörahaa, ennakkomaksun merkitys voi olla ratkaiseva tekijä. Yleisesti toistettu mantra on, että sahaustoimintaan keskittyvä yritys saa samasta puustosta suuremman tukkiosuuden kuin kolme suurta alan toimijaa. Kaupan solmiminen oli etämetsänomistajalle erittäin helppoa. Tosin jos sahan tarjoama hinta tukille on viisikin euroa pienempi kuin sellua ja paperia tekevän yrityksen, suotuisan katkonnan tuottama tulos voi olla sulanut. Kaikki oli tehty vaKallion edusta hakkuun jälkeen. Parhaan tarjouksen valinta Saamani kolmeen tarjoukseen perehtyminen ei ollut helppoa. Yksi kertoi, että kohde on heidän hankinta-alueensa rajamailla. Se onnistui. Paikallinen saha esitti laatuvaatimukset selvimmin, suurten toimijoiden laatuvaatimuksissa riitti enemmän tavattavaa. Tiedän, että harvennukset eivät varsinaisesti ole ostajien halajamia. Siltä yhdeltä toimijalta, joka oli edellisenä vuonna tehnyt oharit, en välittänyt tarjousta pyytää. Varmistaakseni ostajien kiinnostuksen jätin harvennuskuviot pois ja keskityin järeän puutavaran myyntiin. Yksityinen saha tarjosi 15 prosentin ennakkomaksuosuutta
Totesin hyvilläni, että hakkuussa käytettiin ureaa juurikääpäriskin eliminoimiseksi, sillä luvassa oli jopa +8 asteen kelejä. Kävin esittäytymässä motokuskille. Näkymä on muuttunut, mutta siirtolohkare on sama. Toivoin, että hakkuu olisi toteutunut tuolloin. Pakkasta oli Etelä-Suomessa jopa 10 astetta. Työmaalla kannattaa käydä Ajoitus oli säiden suhteen haastava. Lunta Porin suunnalla ei ollut nimeksikään, joten routa ylsi syvälle. Otin töistä vapaata ja kävin seuraavana päivänä hakkuutyömaalla. Menossa oli juuri tukkien tarkastusmittaus moton mittalaitteen kalibroimiseksi. Puut olisi ollut hyvä kuljettaa pellon yli ja suometsä olisi kestänyt harvennuksen. Halusin itselleni vielä valokuvat tutusta kuviosta. Joka töyräs oli tullut tutuksi ennakkoraivauksen yhteydessä. Hakkuumahdollisuus olisi auennut vielä maaliskuisella pääsiäisviikolla 2016, mutta yksissä tuumin ostomiehen kanssa päädyimme siihen, että keväiset ilmat etenevät liian vauhdikkaasti. Sitten UPM:n metsäasiakasvastaava Petteri Laakso soitti ja kertoi, että koneet siirrettäisiin leimikolle seuraavana päivänä (17.11.). Jo kaukaa yli peltojen näki, että moto oli kallion edustalla tekemässä siemenpuuhakkuuta. Puhelut ostomiehen kanssa tuntuivat mutkattomilta. 30 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 30 12.9.2017 14.46. Kirjanpainajan syömiä puita oli jo jonkin verran. Pienen rupatteluhetken jälkeen suuntasin suunnitellulle neljän hehtaarin päätehakkuualalle. Kolmen viikon kunnon talven aikana ei kaikkia talvikorjuukohteita pysty korjaamaan, joten oma leimikkoni jäi hakkuujonoon. Ainoastaan allekirjoitetun paperin lähetin postin välityksellä. Oikealla oleva metsikkö harvennettiin hakkuun toisessa vaiheessa maaliskuussa 2017. Kului kahdeksan kuukautta. Valitettavasti puunostajilla oli suuri joukko vanhoja leimikoita korjaamatta. Marraskuun 2016 pari ensimmäistä viikkoa olivat hyvin talviset. Vuoden odotus Joulukuun 2015 loppupuolelta alkoi tammikuulle 2016 kestänyt kova pakkasjakso. Parhaan kuvion puusto oli vanhaa, noin 130-vuotiasta. Pelto ei välttämättä olisi kestänyt enää puiden kuljetusta. Marraskuun mukavat talviset pakkaspäivät olivat juuri loppuneet. Muutaman päivän kuluttua otin töistä taas vapaata ja suuntasin jälleen kohti Poria. Sama maastonkohta kuin moton työkuvassa. Tässä vaiheessa oli tehty peltoihin rajoittuva siemenpuuja pieni avohakkuualue Päätehakkuukuvio saa kyytiä, kun Jani Ylinentalo käskyttää motoa. Koneiden saapumispäivänä taivaalta tuli Porissa vettä. Suunnitellusta talvihakkuusta olikin tullut syyshakkuu. kumentaatio kulki sähköpostitse
Sen sijaan lastatun metsätraktorin paino on suuri ja vaurioita voi tulla. Ainakin itse olin turvallisin mielin, kun näin, että työt etenevät etujeni mukaisesti ja kuka metsääni käsittelee. Siemenpuuhakkuu oli tehty kauniisti. Nopea kuljetustahti yllätti. Ojat avattiin avohakkuualueen istutustöiden yhteydessä. Alkamassa oli suurimman päätehakkuukuvion käsittely. Tiettyjä perustietoja metsänhoidosta omavalvonta toki edellyttää. sekä ylispuiden poisto kallion takaiselta kuviolta. Puut kuljetettiin kaukaisimmalta kuviolta tilarajaa pitkin. Kallion edustalla oleva kuvio näytti hyvältä ja jäljelle jätetty puusto oli valittu ammattitaitoisesti ja visuaalisesti onnistuneesti. Olin merkinnyt rajapyykit aurausviitoilla, jotka näkyivät pimeässä hyvin. Valvonnan voi myös ulkoistaa, mutta mielestäni omalla metsäkäynnillä saan enemmän tietoa kuin kukaan ulkopuolinen voisi sanallisesti minulle kertoa. Marraskuun hakkuussa mäntytukin saanto nousi metsäsuunnitelmaan nähden 13 prosenttia. Hakkuita ei kannata pelätä sen takia, että moto tekisi maastoon ikäviä jälkiä. Harvennuskuvio näyttää hakkuun jälkeen jo metsältä. Ojien varsilta puuta tuli paljon. Hyvin pysyivät pyykit myös paikoillaan. Tulos iloinen yllätys Taloudellisen tuloksen kannalta tukkisaanto on ratkaiseva, koska kuidun hinta on vain murto-osa tukin hinnasta. Suuntasin päätehakkuukuviolle ja soitin siellä työskentelevälle motomies Jani Ylinentalolle tiedoksi tuloaikeeni. Moton painojakauma on niin laaja, ettei suurempia painaumia jää. Käynti paikan päällä kannatti. Sanoisin, että oikein hyvään. Kun pääsin kuvion reunaan, alue näytti paljon siistimmältä kuin odotin. Euron kappale maksavat aurausviitat ovat hyvä tapa säästää satasia maksavalta uudelleen pyykitykseltä. Esitin toiveen, että puiden kuljetus pellon yli tehtäisiin vasta, kun pelto kestää suuren painon. Moton ja ajokoneen kuljettajat olivat tehneet hyvää työtä. Tuli myös helpotuksen tunne – enää ei tarvitse pelätä voimakkaita tuulia ja kirjanpainajien massavalloitusta. Rupattelumme aikana paikalle tuli käymään myös UPM:n metsäasiakasvastaava Petteri Laakso, jonka kanssa olimme kauppaa tehneet. Tuota ei voinut mitenkään näillä keleillä välttää. Alue ei näyttänyt raiskatulta vaan puusto oli korjattu siististi. Sen osalta oli pakko odotella pakkaskelejä. ”Tuli myös helpotuksen tunne – enää ei tarvitse pelätä voimakkaita tuulia ja kirjanpainajien massavalloitusta.” 31 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 31 12.9.2017 14.47. Mihin kuntoon metsä jäi. Moto sipsii maastossa pienillä jäljillä, mutta puut kuljettanut ajokone oli tehnyt selvät urat yhteen pehmeään maastonkohtaan. Kun moto oli saanut työnsä valmiiksi ja puut kuljetettu pellon reunalle tehtyyn varastoon, oli aika arvioida, mihin kuntoon metsä jäi. Metsäsuunnitelman luku on aina arvio eikä ota laatutekijöitä erityiKalliorinteen hakkuu tehtiin kauniisti. Jäljet maastossa olivat myös verrattain pienet. Odotin hakkuun jälkeistä ensivierailuani suuremmalle 4,2 hehtaarin päätehakkuukuviolle jännityksellä. Metsään jääneen hukkapuun määrä oli pieni. Olennaista oli kuusitukin hyvä kertymä, noin 28 prosenttia parempi kuin metsäsuunnitelma antoi odottaa. Totesimme, että suometsän harvennus jää tältä erää tekemättä. Reilun viikon päästä tästä rekalla vietiin kokeeksi pari kuormaa ja pelto kesti
Eteläisen Suomen talviolosuhteet ovat aito haaste talvihakkuille. Jos routaa ei ole päässyt muodostumaan, urien muodostumista ja maan tiivistymistä voi olla vaikea estää. HUSQVARNA 545 Käytännöllinen muotoilu ja riittävä tehokkuus varmistavat 545-sahan suorituskyvyn vaativassa metsätyössä. Olisikohan siinä tuotekehityksen paikka. Pellon takaisilla kohteilla kuljetus on oma ongelmansa. Taitavaa harvennusta Alkuvuoden 2017 talvi oli Porin suunnassa lämpötilaltaan haasteellinen hakkuita ajatellen. 32 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 32 12.9.2017 14.47. 659 € www.husqvarna.. Harvennuskertymä oli suuri, 555 kuutiometriä. Ajolinjat oli havutettu hyvin ja parhaat suorat puut oli jätetty kasvamaan. UPM istutti kuusentaimet kesäkuussa. Myös puiden kuljetus käynnistyi nopeasti. Yllätys oli iloinen. Euroina taloudellinen tuotto oli kolmanneksen parempi kuin arvioitu kauppahinta. Puut oli korjattu niin taitavasti, että jäljelle jääneet eivät olleet kärsineet. Tuumasin, että jos olisin harrastelijana alkanut moottorisahalla tekemään hankintahakkuuta, en olisi pystynyt yhtä hyvään saavutukseen. Tähän vaikutti oleellisesti ojalinjojen puuston hakkuu ojien avaamista varten. Seuraava kauppani tulee tapahtumaan sekin omatoimisesti. 549 € NORM. Seuraavana vuorossa oli taimikon perustaminen. Lisäksi harvennuskuvioilla aukaistiin ojalinjat. www.husqvarna.. Mahdolliset vauriot kannattaa tarkastaa lopullisesti lumien sulettua. Ei se niin vaikeata ollut Kokemukseni perusteella puun myyminen ei ole vaikeaa puuhaa, eritoten jos omaa kiinnostusta metsäasioihin. Asiallista kommunikointia, mihin tietysti omakin asiointitapa vaikuttaa. Pysyin kuljetuksista silti hyvin perillä, sillä riistakamera lähetti kuljetusreitin varrelta reaaliaikaista kuvaa sähköpostiini. Leimikon kokonaispuukertymästä tukin osuudeksi tuli 65 prosenttia. HYVILLÄ TYÖVÄLINEILLÄ PARAS TUOTTAVUUS 50.1 cm³ • 2.5 kW • 4.9 kg X-CUT-TERÄKETJU HUSQVARNA TEHOKKUUS ON TÄRKEINTÄ Pysyy terävänä. Määrää alensi lahon pilaama ja kirjanpainajien tappama materiaali. Ilokseni harvennus oli tehty kauniisti. Tarjousvertailussa itselläni jäi liian vähälle huomiolle se, että en varmistanut riittävästi, miten ylijäreiden kuusien osalta menetellään. semmin huomioon. Näin metsä pääsi taas kasvukuntoon. Lisätietoja on osoitteessa husqvarna.. Puiden myyjä ei käytännössä mahdottomia voi vaikuttaa hakkuuajankohtaan. mäinen harvennus, mutta puuston iän takia ei liene oikein puhua ensiharvennuksesta. Sen verran helpolta ja mukavaltakin myyntiprosessi vaikutti. Lopulta harvennus onnistui maaliskuun alussa. Homma kävi niin sukkelaan, että en ehtinyt käymään palstalla hakkuiden ollessa käynnissä. Tukkia tuli 102 kuutiota. Kun tehokkuuteen yhdistetään keveys ja tarkoituksenmukainen ergonomia, työsi sujuu nopeasti ja turvallisesti. Taimikon vuoro Joka tapauksessa on selvä, että puut kannattaa myydä ajallaan. Niitä ei kannata lahottaa pystyyn eikä odottaa myrskytai hyönteistuhoja. Satunnaisella umpimähkään valitulla leimikon tarkastuskierroksella taisin nähdä kolmessa puussa jonkinlaisen kuorivaurion. Jos kasvu on hidastunut, paremman taloudellisen tuoton pystyy saamaan muulla tavalla kuin pitämällä puita väkisin pystyssä. Tosin motokuski ja ostomies ennakoivat jo hakkuun alkuvaiheessa, että puuta tulee enemmän kuin metsäsuunnitelmaan oli kirjattu. HUSQVARNA XP POWER 2 -ALKYLAATTIPOLTTOAINE Käyttövalmis alkylaattipolttoaine, joka toimii täydellisesti Husqvarnan kaksitahtimoottoreissa. Venyy vähemmän. Onneksi kauppakumppanini käsitteli ne asiallisesti eivätkä ne päätyneet sellukasaan, vaan niistä tehtiin sorvitukkia. Puuta suometsällä oli runsaasti, mutta paljolti aika lenkoa tavaraa. KÄYTTÖTURVA! Tankkaamalla Husqvarna-alkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarna-tuotteelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan. Maallikkokin ymmärsi, että nyt näyttää hyvältä. Kysymyksessä oli alueen ensimTapasin metsässä motokuski Jani Ylinentalon ja UPM:n metsäasiakasvastaavan Petteri Laakson. Co py rig ht © Hu sq va rn a AB (j ul k. ). Tarjousten pyytäminen sähköpostikaudella on helppoa. Sorvitukin maksimityvi ostajalla oli 75 senttiä. Metsänhoitoyhdistyksillä oli taimille entuudestaan niin suuri kysyntä, että sovin uudistamisesta puiden ostajan kanssa. Ka ik ki oi ke ud et pi dä te tä än . Metsänomistaja sai miehiltä rautaisannoksen tietoa muun muassa mittauslaitteiden tarkastamiskäytännöistä. Kyllä viidenkympin ikä sen jo tekee. Mutta lopullinen myyntipäätös muodostuu ainakin minulla vasta henkilökohtaisesta neuvottelusta, vaikka se käytäisiin vain puhelimen välityksellä. Sahalinjojen läpi ylisuuret tukit eivät mene. Sitä paitsi urakka olisi ollut liian suuri, vaikka olisin asunut samalla paikkakunnalla. Ostomiehen kanssa asiointi toimi hyvin puhelimitse ja sähköpostitse. Uudistuksen osalta en halunnut pitää välivuotta, sillä nopealla toiminnalla taimet saavat etumatkaa heinikkoon nähden. Päätehakkuun ajoittuminen marraskuun loppupuoliskolle ei ollut optimaalista, mutta onneksi hakkuufirma käytti ureaa juurikäävän leviämisen estämiseksi. Harvennuskuviot olivat ennen tekemiäni raivaussahatöitä paikoitellen ryteikköisiä. Husqvarna-moottorisahojen tehoa, tarkkuutta ja kestävyyttä testataan jatkuvasti vaativissa olosuhteissa. Toisinkin olisi voinut käydä. Leikkaa tehokkaasti. Puut kuljetetaan nopeasti teollisuuden tarpeen mukaan, joten etämetsänomistajalle valvonta voi olla vaikeata. Hieman hassua, että komeimmista puista ei tehdä sahatavaraa. Kun seuraavana viikonloppuna ehdin tutustumaan kohteeseen, valtaosa puista oli jo kuljetettu
KÄYTTÖTURVA! Tankkaamalla Husqvarna-alkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarna-tuotteelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan. 549 € NORM. HUSQVARNA 545 Käytännöllinen muotoilu ja riittävä tehokkuus varmistavat 545-sahan suorituskyvyn vaativassa metsätyössä. 5163_.indd 33 12.9.2017 14.47. Co py rig ht © Hu sq va rn a AB (j ul k. Lisätietoja on osoitteessa husqvarna.. 659 € www.husqvarna.. www.husqvarna.. ). Venyy vähemmän. Leikkaa tehokkaasti. Kun tehokkuuteen yhdistetään keveys ja tarkoituksenmukainen ergonomia, työsi sujuu nopeasti ja turvallisesti. Husqvarna-moottorisahojen tehoa, tarkkuutta ja kestävyyttä testataan jatkuvasti vaativissa olosuhteissa. Ka ik ki oi ke ud et pi dä te tä än . HUSQVARNA XP POWER 2 -ALKYLAATTIPOLTTOAINE Käyttövalmis alkylaattipolttoaine, joka toimii täydellisesti Husqvarnan kaksitahtimoottoreissa. HYVILLÄ TYÖVÄLINEILLÄ PARAS TUOTTAVUUS 50.1 cm³ • 2.5 kW • 4.9 kg X-CUT-TERÄKETJU HUSQVARNA TEHOKKUUS ON TÄRKEINTÄ Pysyy terävänä
A AURANMAA KOSKI TL, PÖYTYÄ, AURA: Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Mäkilän Saha (kaikki), Stora Enso (mäk, kuk, kok), UPM (kaikki), Veljet Kuusisto, Versowood (kaikki, pikkutukki, mä-pylväs), Westas (kaikki). I II Biomega (energiapuu), Junnikkala, L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (mät, mäk, kuk, kut), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, lehtikuitu), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok). H HAAPAVESIKÄRSÄMÄKI HAAPAVESI: Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat, Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. Pölönen (pylväs), PTL Kiljunen & Loikkanen (kaikki, parru), Puu ja kiinteistö Teuvo Puikkonen (tyvikoivu), Sahakuutio (mät, kut, parru), Stora Enso (kaikki, parru), UPM (kaikki, parru), Versowood (kaikki, pylväs). ETELÄ-SAVO Harvestia (kaikki), Koskitukki (kot, sahakoivu, tyvikoivu, parru), Metsäenergia Meter (energiapuu), Metsä Group (kaikki, parru), Metsä Tommola (kaikki, parru), mhy:n puunvälitys (kaikki, mä-pylväs, parru, tyvikoivu, sahakoivu, energiapuu), Pinar (pylväs), PTL Heinonen (pylväs), PTL I. ITÄ-LAPPI KEMIJÄRVI: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). ISOJOKIKARIJOKI Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki, pylväs), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). Pölönen, PTL Toimi Talka (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). PELKOSENNIEMISAVUKOSKI: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). LYHENTEET mät= mäntytukki kut= kuusitukki kot= koivutukki mäk= mäntykuitu kut= kuusikuitu kot= koivukuitu kaikki= ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja. Mukana ovat ne ostajat, jotka ostavat puuta alueelta vähintään 1 000 kuutiota. KÄRSÄMÄKI: Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat, Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, parru, pikkutukki), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. ETELÄPOHJANMAA LAIHIA, VÄHÄKYRÖ, ISOKYRÖ, SEINÄJOKI, LAPUA: EPM Metsä (kaikki, parru, pikkutukki, energiapuu), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Keitele Group (kaikki, sorvitukki, pikkutukki, parru), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukki, karsittu ranka, kokopuu, metsätähde), Metsä Group (kaikki, pylväs, PU U N O ST A JA T 20 17 Metsälehden ostajakalenteriin on koottu merkittävimmät puun ostajat 68 metsänhoitoyhdistyksen alueelta. parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Viitala Forest (kaikki, pikkutukki). K KAAKKO Hakemestarit (kaikki), Kartiopuu, Koskitukki (kaikki), Kouvolan Saha, Metsä Group (kaikki), PTL Huomo, Stora Enso (kaikki), PTL Toimi Talka, Tiaisen Saha, UPM (kaikki), Versowood (kaikki). KAINUU LKV KAJAANI: Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo TEEMA: PUUKAUPPA 34 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 34 12.9.2017 14.47. Erikoispuutavaralajit on mainittu erikseen, esimerkiksi pylväs, koivutyvi, parru jne. E ETELÄ-KARJALA Karjalan Mänty (kaikki), Kartiopuu (parru), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), PTL I
Kaupaksi menevät niin tukki-, kuitu kuin energiapuuleimikotkin, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Tapani Holmijoki. Tukkipuun kysyntä on ollut hyvä jo pitkään, mutta on kullanarvoista, että myös kuituja energiapuu menevät kaupaksi. ”Kysyntä vaikuttaa suoraan siihen, millaista puuta korjaamme. ”Voimalaitoksen tarvitsema biopolttoaine on pääosin metsähaketta, joka on tarkoitus kerätä noin 100–150 kilometrin säteellä laitoksesta. Taustalla on koekäyttövaiheeseen edennyt Naantalin monipolttoainevoimalaitos. Vielä muutama vuosi sitten yhdistyksen alueelta ei korjattu energiapuuta kuin satunnaisesti pääteja harvennushakkuiden yhteydessä. ”Energiapuun pitää kuivua vähintään vuosi ennen kuin se myydään eteenpäin, mutta metsänomistajat eivät voi odottaa rahojaan niin kauan. Naantalin voimalaitos kasvattaa energiapuun kysyntää niin paljon, että toiminta edellytti yhtiön perustamista. Silloin saa metsänhoitotyöt tehtyä”, Holmijoki sanoo. Tapani Holmijoki suuntaa risukon läpi sauvolaisessa sekametsikössä. Puukaupan Holmijoki ennakoi vilkastuvan syksyn kuluessa. Se korjasi 1980-luvun loppuun asti kaikki silloisen Metsäliiton, nykyisen Metsä Groupin, alueelta ostamat puut. ”Suuri osa metsänhoitoyhdistyksen alueella metsää omistavista on maanviljelijöitä. Korjuupalvelu kysyttyä Metsänhoitoyhdistys Lounametsällä on pitkät perinteet puukaupassa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI P uukauppa käy Lounais-Suomessa vilkkaana. Hän ennakoi puunkorjuumäärän nousevan tänä vuonna noin 400 000 kuutiometriin. Nykyään noin puolet alueen puunkorjuusta tehdään yhdistyksen korjuupalveluna. Haketta suunnitellaan käytettävän alussa noin 0,7 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa ja myöhemmin 1,2 miljoonaa kiintokuutiometriä”, Holmijoki kertoo. Metsikköön on syksyn aikana tulossa energiapuuharvennus. PUUNOSTAJA Tervola Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu 35 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 35 12.9.2017 14.47. Nyt kaupaksi käyvät niin hakkuutähde, rankapuu kuin kantomurskakin. Metsänhoitoyhdistys tekee Holmijoen mukaan niin pääte-, harvennuskuin hoitohakkuita. Puukauppaan tulee yleensä piikki siinä vaiheessa, kun sato on puitu.” Kaikella puulla kysyntää Metsänhoitoyhdistys Lounametsän alueella energiapuukin käy hyvin kaupaksi. Viime vuosina kysyntä on ollut tukkipainoista.” Energiapuun korjuuta varten yhdistys perusti vuonna 2015 oman yhtiön, Lounapuun. Lisäksi voimalaitos ostaa megawattitunteja, ei kuutiometrejä”, Holmijoki kertoo. ”En muista toista sellaista vuotta, jolloin kaikki puutavaralajit olisivat olleet kysyttyjä
KESKI-SAVO HEINÄVESI, JOROINEN, LEPPÄVIRTA, VARKAUS: Binderholz Nordic (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Iivari Mononen (pylväät), Jespuu (kot-tyvi, mät-tyvi), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki, pylväs), Sahakuutio (mät, kut, mäja ku-parru), Stora Enso (kaikki), Taskisen Puu (mäja ku-tyvet), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). Isokosken työtä helpottaa se, että Pohjanmaalla osuuskunnan asema on vahva, joten puun tarjoajia riittää. (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). Totta kai puun hinta kiinnostaa aina metsänomistajia.” Metsä Group ostaa puuta ensisijaisesti Osuuskunta Metsäliiton jäseniltä. KESKI-SUOMI SAARIJÄRVI, KEURUU, MULTIA, PETÄJÄVESI, UURAINEN, KONNEVESI, ÄÄNEKOSKI, TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA MARKKU VUOLAS/ VUOLASMEDIA M etsäasiantuntija Markku Isokoski vaihtoi Metsä Groupin leipiin keväällä. Metsäkoneisiin on tarjolla tavallista leveämpää telavarustusta, joka parantaa koneiden maastokelpoisuutta.” Tervola Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu PUUNOSTAJA 36 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 36 12.9.2017 14.47. ”Meillä on mahdollisuus ostaa talvileimikoitakin, mutta pystymme toimimaan turvemailla entistä paremmin myös kesäaikaan. ”Kyllä osto silti vaatii omaa aktiivisuutta.” Haapajärvellä iso osa puuvaroista on turvemailla, ja niille myös ostomies Isokoski tähyää. Niinpä leimikoita on tullut tarjolle entistä enemmän. KUHMO: Binderholz Nordic, Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). ”Osa odottaa hintojen nousevan, osa katselee rauhallisesti, millaiseksi tilanne kehittyy. KESKIPOHJA EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru), Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Kauhavan Kaukolämpö (energiapuu), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, veistohirsi, erikoistyvi), Kokkolan Voima (energiapuu), Kälviän, Perhon, Kaustisen, Lohtajan, Halsuan, Lestijärven energiaosuuskunnat (energiapuu), Lappajärven kunnan lämpölaitos, L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Palojärvi (energiapuu), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Vapo (energiapuu). Sitä ennen hän neuvoi metsänomistajia metsänhoitoyhdistyksessä Kiuruvedellä. KANTA-HÄME HATTULA, HÄMEENLINNA, JANAKKALA, KUHMOINEN, LOPPI, HAUSJÄRVI, RIIHIMÄKI: Finnprofile (mäja ku-pylväs), JPJ-Wood (kaikki), Kallioinen (kaikki, ek-tyvi, visakoivu), Koskitukki (kaikki, koivu), L&T Biowatti, Lopen Rakennuspuu (mät, ek-tyvet), Metsä Group (kaikki, pylväs, kut-ylisuuri), Rigawood (kut), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, ek-tyvet, e-mät), Versowood (kaikki, pylväs, ek-tyvet), Westas (kaikki). Ostotavoitteet ovatkin nousussa. PALTAMO: Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group ( kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). KARSTULAKYYJÄRVI Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Veljekset Parkkonen (energiapuu). KANGASNIEMIPIEKSÄMÄKI Energiatuote Utriainen (energiapuu), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Jyväskylän Energia (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Metsä-Tommola (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). puun osto on tärkeä osa nykyistä työtäni”, Isokoski kertoo. Tietysti Ainahan hinta kiinnostaa Markku Isokosken toimialueella Haapajärvellä puunostotavoitteet ovat nousseet Äänekosken tehtaan ansiosta. RISTIJÄRVI: Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group ( kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). Hänen ostoalueensa Haapajärvellä on Äänekosken biotuotetehtaan puun hankinnan painopistealuetta. Myös metsänomistajat ovat panneet merkille biotuotetehtaan myötä muuttuneen tilanteen. KARHU HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA, LAVIA, NAKKILA, POMARKKU, SIIKAINEN: Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha Ky (kaikki), KuMeko Forest, Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (kaikki), Vatajankosken Sähkö (energia), Veljet Kuusisto (mät, mäntypikkutukki), Westas (kaikki). ”Työ on melko samanlaista
P PIRKANMAA Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), Lopen Rakennuspuu (mänty), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki, tukki). LÄNSI-POHJA KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA, TORNIO: L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (kaikki), Vapo (kaikki), Veljekset Vaara (kaikki). Pölönen (pylväs, kaikki), Juuan kunta (energiapuu), Kaivospuu (tukki), Keitele Group (kaikki), KME (energiapuu), Kuhmon Saha (kaikki), Lehmon Koivu (kaikki), Lieksa Timber (mäja ku-parru, pikkutukki), Länsi-Karjalan Energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsäpalvelu Turunen (kaikki, energiapuu), Metsäykköset (kaikki), Nurmeksen Rakennuspalvelu ky (kaikki), Pölkky (kaikki), Rajaforest (energiapuu), Sahakuutio 37 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 37 12.9.2017 14.47. RISTIINA: Finprofile, Koskitukki (kot, kok), Metsä Group (kaikki), PTL Toimi Talka, Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (mät, kut), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). METSÄMAAKOJONKULMA Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). KITTILÄ Keitele Group (kaikki), Krekula & Lauri Såg (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), VK Timber (kaikki). METSÄPOHJANMAA ALAVUS, PERÄSEINÄJOKI, KUORTANE: Akonkosken Saha, EPM Metsä, Keitele Group, Metsä Group, Stora Enso, UPM, Viitala Forest. MUHOS Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). MÄNTY-SAIMAA MÄNTYHARJU: Finprofile (kot-tyvi, mät-tyvi, pylväs, visakoivu), Metsä Group (kaikki, erikoistyvi, pylväs), Koskitukki (kaikki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki, erikoistyvi, pylväs), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). O OULUN SEUTU Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, parru), Pölkky (kaikki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok). LÄNSI-UUSIMAA LOHJA, KARKKILA, VIHTI: Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). L LAKEUS ILMAJOKI, JALASJÄRVI, JURVA, KAUHAJOKI, KURIKKA, TEUVA: EPM Metsä (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Keitele Group (kaikki), Luopajärven Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (kaikki), Westas (kaikki). SUOMENNIEMI: Finprofile, Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (mät, pylväs, kut, mäk, kuk), PTL Toimi Talka (mät, pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). KYMENLAAKSO Finprofile (pylväs, mät-tyvi, kut, mät), Hyötypaperi (metsäenergia), Koskitukki (kaikki), Kotkan Energia (metsäenergia), Kouvolan Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Wide Metsä (kaikki). KUUSAMO Keitele Group (kaikki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-pikkutukki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, mä-pikkutukki, ku-pikkutukki). POHJOISKARJALA Binderholz Nordic, Enon Energiaosuuskunta (energiapuu), Finn-Pylväs (mät, mäk, mä-pylväs), Iisalmen Sahat (kaikki), I. LÄNSI-RAJA KOLARI-MUONIO, PELLO: Keitele Group (kaikki), Krekula & Lauri Såg (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pantsarin Saha (kaikki), Pietikäisen Saha ja Höyläämö (mät, kut, pikkutukit), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki). LOUNAIS-HÄME FORSSA, TAMMELA, URJALA: Airanteen Energia (energiapuu), Koskitukki (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), Riga Wood (kot), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Westas (kaikki). KIIMINKI Junnikkala (kaikki), mhy:n korjuupalvelu ja puunvälitys (tukit, pt, parru, kuitu, energia), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). LOIMIJOKI Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kuitupuu, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). M MARTTILA Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). KIHNIÖPARKANO Isojoen Saha (kaikki), JPJ Wood (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n hankintapalvelu (kaikki, energiapuu), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Westas (kaikki). VIITASAARI, PIHTIPUDAS, KANNONKOSKI, KIVIJÄRVI, KINNULA: Hasa (kaikki), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), JPJ-Wood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki). KIIKISSUO L&T Biowatti (energiapuu, kuitupuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki, paalu), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Westas (kaikki, parru), Versowood (kaikki, pylväs). SAVITAIPALE: Finnstamm (mät, kut, järeät hyvät tyvet), Koskitukki (koivutukki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (kaikki, pylväs, parrunaihe), PTL Toimi Talka (pylväät), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (tukkileimikot). LOUNAMETSÄ Fornello (kut, kut-p), Koskisen Saha ja Höyläämö (kut), Lounapuu (kaikki, energiapuu), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Mäkilän Saha (mät, kut, pikkutukki), Riga Wood (kot), Skogsreviret Nyved Ab (mät, kut, mät-p, kut-p) Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo, Veljet Kuusisto (mät, pikkutukki), Versowood (kaikki, mä-pylväät), Westas (kaikki)
”Puunostajalta saattaa huveta useampi tuhat euroa talvitien pohjan polkemiseen lumien tultua. Tie auttaa kaupanteossa (kaikki), Scanpole (kaikki, pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). PÄIJÄT-HÄME ASIKKALA: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). PUDASJÄRVI Junnikkala (kaikki), Keitele Group, Kontiotuote (mät, kut), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, tukki, pikkutukki). RUOVESI: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). HOLLOLA, HÄMEENKOSKI, KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA: Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). Kevyen pienartien tekokulut metsänomistaja saattaa kuitata jo ensimmäisessä puukaupassa parempana kantohintana. KURU: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (koivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki, parru). watti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Metsäpalstalle kannattaa rakentaa jonkinsorttinen tie: pienartiekin on parempi kuin suolla oleva talvitienpohja tai se, ettei palstalle ole minkäänlaista kulku-uraa. HEINOLA: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs, pikkutukki). JUUPAJOKI, LÄNGELMÄKI JA ORIVESI: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Samalla rahalla voi kuitenkin saada pitkän pätkän pysyvää jälkeä, jos metsänomistaja investoi rahat pienartien tekoon. POHJOIS-PIRKKA KUOREVESI, MÄNTTÄ-VILPPULA: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). PÄIJÄNNE A -Puu, Harvestia, Iisveden Metsä, JPJ-Wood, Jyväskylän Energia, Keitele Group, Kinnaskoski, Kohiwood, Koskitukki, Metsä Group, Metsä-Perälä, Metsä Tommola, Multian Saha, OK-yhtiöt, Stora Enso, Toivakka Timber Ltd, UPM, Versowood. TEISKO: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). SYSMÄ: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). POSIO Keitele Group/Lappi Timber (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). PYHÄ-KALA Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti (kaikki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, pikkutukki), Vapo (kaikki, energiapuu). ROINE JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (kaikki, pikkutukki, tyvikoivu, osarunko), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, pikkutukki). Talvikohteita, etenkin ensiharvennuksia, tahtoo vain olla tarjolla enemmän kuin pystytään ostamaan. Hänen mukaansa puukauppa on piristynyt lomien jälkeen, kuten aikaisempinakin vuosina. Keväällä tie sulaa sitten pois”, Huutola toteaa. PADASJOKI: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mäntypylväs). POHJOIS-SAVO Binderholz Nordic (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), Kaskihake (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). ROKUAPALJAKKA LÄNSI-KAINUU, UTAJÄRVI: Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), Kuhmo TEKSTI JA KUVA HANNU JAUHIAINEN S tora Enson metsäasiantuntija Tuomo Huutola ostaa puuta Ranualta. Talvitien teko pienartielle on huomattavasti halvempaa kuin avosuolle. R RANUA Lappi Timber (kaikki, pikkutukit), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Osuuskunta Ranuan puuhake (energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukit), Pölkky (kaikki, pikkutukit), Stora Enso (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Vapo (kuitupuu, energiapuu). 38 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 38 12.9.2017 14.47. HARTOLA: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). PUNKALAIDUN Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, kuitupuu sekä harvennusleimikoista tukkipuut), Westas (kaikki). VIRRAT: Akonkosken saha (mät), JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Keitele Group (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T BioTervola Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu PUUNOSTAJA Talvileimikoiden suhteen Huutolalla on metsänomistajille hyvä vinkki. RAUTAVAARA Binderholz Nordic, Harvestia, Iisalmen Sahat (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki, pylväs), Stora Enso (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, erikoispuu)
SIIKALAKEUS Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu, parru), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Mika Karppanen (energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Vapo (energiapuu). Helppokäyttöiset Maastotaulukot on saatavissa kahdessa eri muodossa. 39 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 39 12.9.2017 14.47. SAVOTTA Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), J&J Saarelainen (kaikki), Kaskihake (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki, mäntypylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (toimituskaupat), Vieremän Metsäpalvelu (kaikki). SATAKUNTA Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), KuMeKo Forest (kaikki), Kuusisto Group (mäntytukki), L&T Biowatti (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), Riga Wood (koivutukki), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). SODANKYLÄ Keitele Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Vapo (kaikki), Ville Karppinen (kaikki). SALOMETSÄ Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki), Vapo (energiapuu). Se sisältää havainnollisia lisätoimintoja, kuten monipuolisia laskureita ja valokuvia. Metsätieto taskuusi! Tutustu ja tilaa osoitteessa www.metsakirjakauppa.fi 24 ,90€ Mobiili vuosi 17 € Kirja TAPIO Maastotaulukot kiteyttää Hyvän metsän hoidon suositukset tiiviiseen oppaaseen, jota tuhannet metsäalan ammattilaiset ja metsänomistajat hyödyntävät. (kaikki), Leinosen Sahatuote (mät, kut, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervantien Lämpö (energiapuu, hakeranka), Timo Timber (parru). S SALLA Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). Aina ajan tasalla oleva TAPIO Maastotaulukot -sovellus on vielä kattavampi. Kätevän kokoinen ja säänkestävä Maastotaulukot-opas mahtuu vaikkapa reisitaskuun. ROVANIEMI Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (mät, kut), Vapo (kaikki)
Syksyn alku Mäntypylvästä, vaikka kuusi on pop Petri Sissonen leimasi syyskuun alussa mäntypylväitä Kontiolahdella. Kevään jäljiltä on jonkinlainen varanto jäljellä, mutta mäntyleimikoita ostetaan vielä tänä vuonna.” Vanhat pylväskauppakumppanit ovat Sissosen mukaan osoittautuneet tärkeiksi nykyisessä markkinatilanteessa. Mänty ei kuitenkaan ole tällä hetkellä niin haluttu puu muille ostajille. Tervola Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu PUUNOSTAJA TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA JOHANNA KOKKOLA S canpole Oy:n puunhankintaesimies Petri Sissonen ostaa metsänomistajilta mäntypylväitä Joensuun lähiympäristöstä. YLÄ-LAPPI Keitele Group (mät, mä-pikkutukki), Metsä Group (mät, mäk, kok), Stora Enso (mät, mäk, kuk, kok). YLÄ-KAINUU Iivari Mononen (pylväät), Kuhmo (mät, kut, mäja ku-parru), Metsä Group (kaikki), OK-Yhtiöt (energiapuu), Pölkky (mät, kut, mäja ku-pikkutukki), Stora Enso (kaikki). SOINI Akonkosken Saha, EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Keitele Group (tukki, pikkutukki, parru, kuitu), Metsä Group (kaikki, pylväs, pikkutukki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, pylväs, pikkutukki). Konserni ei pelkästään toimita pylväitä linjojen varsille, vaan myös huoltaa sähkönjakelu-, puhelinja valaistusverkostoja. ”Valtaosa pylväistä tulee pystykaupoista. WWW.KONE-GLANS.FI 40 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 40 12.9.2017 14.47. Y YLI-II Junnikkala (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Kokopuu (karsittu energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), PTL P. Sissonen kertoo, että puumarkkinatilanne on tällä hetkellä hieman haastava pääasiassa mäntyleimikoita etsivälle puunostajalle. Ostajakalenteri perustuu Metsälehden metsänhoitoyhdistyksille tekemään kyselyyn. Karvonen (mät, kut, pikkutukki, sahakuitu), Pölkky (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), Yli-Iin Lämpö (energiapuu). Sissosen tähtäimessä ovat pääasiassa mäntytukkimetsät, mutta mäntypylväiden katkonta voi tuoda puunmyyjälle lisätiliä myös sekapuuston päätehakkuissa. Pyöreän puun kuivauksen vuoksi hakkuut tehdään talvisaikaan. Pylväänkaato alkaa lokakuusta.” Scanpole ostaa vuosittain noin 150 000 kuution edestä mäntyvaltaisia leimikoita Itäja Keski-Suomesta sekä Kainuusta. YLITORNIO L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Stenvalls Trä, Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Vapo (energiapuu). TARVASJOKIKARINAINEN Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). YLIKIIMINKI Junnikkala (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parrut), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parru), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, parru), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parrut), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok). Pylväshakkuissa ei kerry pelkästään pylväitä, vaan myös muita puutavaralajeja, jotka päätyvät Scanpolen yhteistyökumppanien käyttöön. U UUSIMAA Finprofile (pylväs), Hakevuori (kaikki), Herralan Saha (kaikki), Kausala Wood (kaikki), Keravan lämpövoima, Koskitukki (kaikki), Lopen Rakennuspuu (mä-tyvi), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pylväs), Westas (kaikki), Wideskog. Yhtiö on osa Iivari Mononen -konsernia, joka on yksi Euroopan suurimmista pylväsvalmistajista. ”Kuusi on tällä hetkellä pop. SUOMENSELKÄ ÄHTÄRI, TÖYSÄ, LEHTIMÄKI, ALAJÄRVI: Akonkosken Saha (kaikki), Alajärven Lämpö (energiapuu), EPM Metsä (kaikki), JPJ-Wood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Keijo Kantonen Ky (kaikki), Koskenvarren Saha ja Höyläämö (kaikki), Lehtimäen energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), OK-yhtiöt (energiapuu), Pohjanmaan Biolämpö (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu). 1790 € 1490 € Tehokas apu nurmikon niittoon! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. Pylväiden lisäksi Mononen-konserni valmistaa muita kestopuutuotteita. T TAIVALKOSKI Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). SOTKAMO Binderholz Nordic, Harvestia (kaikki), Iivari Mononen (mät, pylväs), IIsalmen Sahat, Kuhmo (mät, kut, sahakuitu), Metsä Group (kaikki), Pölkky, Stora Enso (kaikki). on ollut haasteellinen, mutta pikkuhiljaa on männiköitäkin tullut tarjolle. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Sähköinen 2/4 vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto Vääntävä 400 CC OHV nestejäähdytetty moottori 4590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto 5590 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti MÖNKIJÄN PERÄKÄRRY T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Omapaino 113 kg Lava kuumasinkitty 399 € Ulottuvuus 3,73 m Maksimi kuorma 3000 kg Nostokyky 300 kg Kouran avautuma 700 mm Pituus 4430 mm Leveys 1180 mm Oma 6,5 HV OHV moottori Telipyörästö ja tukkipangot siirrettävissä Paino 850 kg Tukeva metsäkärry mönkijän tai traktorin perään! METSÄKÄRRY OMALLA HYDRAULIIKALLA 3790 € Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV / 6500 RPM Maavara 183 mm Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä, T3B-luokituksella (saa ajaa 60 km/h) TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B TUKKIKÄRRY T005 LAVALLA Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10 Laadukas galvanoitu pintakäsittely Irroitettava, kippaava ja iso lava Lavan mitat 2000x1200x540 mm 990 € SUOMEN EDULLISIMMAT TRAKTORIMÖNKIJÄT 24 KK TAKUULLA! 5490 € 690 € MÖNKIJÄVETOINEN KELAMURSKAIN AT120 Työleveys 120 cm Oma, järeä 15 HV OHV-moottori Sähköstartti Isot 16" tukipyörät Veivistä säädettävä korkeus maasta TUKKIKÄRRY T005 Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10 Laadukas galvanoitu pintakäsittely Irroitettava, kippaava ja iso lava Lavan mitat 2000x1200x540 mm norm
TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. WWW.KONE-GLANS.FI 5163_.indd 41 12.9.2017 14.47. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Sähköinen 2/4 vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto Vääntävä 400 CC OHV nestejäähdytetty moottori 4590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto 5590 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti MÖNKIJÄN PERÄKÄRRY T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Omapaino 113 kg Lava kuumasinkitty 399 € Ulottuvuus 3,73 m Maksimi kuorma 3000 kg Nostokyky 300 kg Kouran avautuma 700 mm Pituus 4430 mm Leveys 1180 mm Oma 6,5 HV OHV moottori Telipyörästö ja tukkipangot siirrettävissä Paino 850 kg Tukeva metsäkärry mönkijän tai traktorin perään! METSÄKÄRRY OMALLA HYDRAULIIKALLA 3790 € Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV / 6500 RPM Maavara 183 mm Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä, T3B-luokituksella (saa ajaa 60 km/h) TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B TUKKIKÄRRY T005 LAVALLA Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10 Laadukas galvanoitu pintakäsittely Irroitettava, kippaava ja iso lava Lavan mitat 2000x1200x540 mm 990 € SUOMEN EDULLISIMMAT TRAKTORIMÖNKIJÄT 24 KK TAKUULLA! 5490 € 690 € MÖNKIJÄVETOINEN KELAMURSKAIN AT120 Työleveys 120 cm Oma, järeä 15 HV OHV-moottori Sähköstartti Isot 16" tukipyörät Veivistä säädettävä korkeus maasta TUKKIKÄRRY T005 Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10 Laadukas galvanoitu pintakäsittely Irroitettava, kippaava ja iso lava Lavan mitat 2000x1200x540 mm norm. 1790 € 1490 € Tehokas apu nurmikon niittoon! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA
On tehty kaksi peräkkäistä virhettä. Jos edellisestä esimerkistä on jäänyt taimikonhoito kokonaan tekemättä ja kohteella on tiheä lehtipuupöpelikkö, taloudellisinta on todennäköisesti jättää ensiharvennuskin tekemättä. Jos tukin ja kuidun hintaero on 40 euroa kuutiometriltä, tappio on 2 000 euroa. Kun karulle kohteelle on syntynyt luontaisesti tai kylvämällä tiheä mäntytaimikko, ei raaskita harventaa hyviä taimia pois, vaan kasvamaan jää 3 000–4 000 puuta hehtaarille. RAHAPUU On siis päätetty kasvattaa halpaa koivukuitua. Siinä tilanteessa ei kannata hukata rahojaan kalliiseen ennakkoraivaukseen ja pieneen kantorahatuloon. E nnen ensiharvennuksen tekemistä on saatettu tehdä virheitä, jotka ovat jo vähenMyöhästyikö ensiharvennus. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Eihän se paljoa ole, mutta yrittäjän pitää poimia tulot pienistäkin puroista. Sen seurauksena vesasyntyinen lehtipuusto on kasvanut havupuuston päälle. Ensiharvennuksessa havupuut ovat jääneet jo pahasti alakynteen, männyistä osa on jo kuollut. Jos hakkuun tekee liian aikaisin, hakkuussa poistettavien puiden keskikoko jää pieneksi ja korjuukustannukset nousevat. täneet merkittävästi tulevaa tukkisaantoa ja pienentävät ensiharvennuksesta saatavaa tuloa. Käytännössä se tarkoittaa matalaa kantohintaa. On siis päätetty kasvattaa halpaa koivukuitua. Mitä haittaa siitä on. Otetaan muutama tyypillinen esimerkkitapaus. Metsä kasvaa kuitua tukin sijaan. Hakkuussa kasvamaan jätetään koivuvaltainen puusto. Kaikissa metsänhoitotoimissa olisi pitänyt olla tavoitteena tukkipuun kasvatus. Palataan kohteelle kymmenen vuoden kuluttua ja pohditaan silloin, mitä tehdään. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC dellisesti kannattavaan puunkorjuuseen. On tehty taloudellisesti useita peräkkäisiä virheellisiä ratkaisuja. Se on pois tukin kasvusta. 42 MAKASIINI 6 • 2017 42 MAKASIINI 6 • 2017 5182_.indd 42 7.9.2017 16.41. Kasvua ohjautuu tukin sijasta kuituun aika helposti 50 kuutiometriä hehtaaria kohden. Vuodet kuluvat nopeasti ja ensiharvennus myöhästyy. Tehdään siis päätös lykätä harvennusta. Ensiharvennusta lykätään, koska puut ovat liian pieniä talouE nsiharvennus myöhästyy liian usein. Y llättävän harva tietää taikka käytännössä ymmärtää, että puuston kasvu on nopeimmillaan juuri silloin, kun on sopiva aika tehdä ensiharvennus. Kun metsäasiantuntijasi sanoo, ettei ensiharvennuksella ole vielä kiirettä, voit metsätalousyrittäjänä olla lähes varma, että paras ajankohta ensiharvennukselle on nyt. Taimikon varhaisperkaus on jäänyt aikanaan tekemättä. Harvennuksessa jätetään taimikkoon vesasyntyisiä koivuja, koska havupuut ovat jääneet alle ja ovat niin pieniä. Jos ensiharvennus myöhästyy vähänkin pahemmin, hakkuun jälkeen kasvamaan jäävien puiden latvukset ovat supistuneet liian pieniksi. Useimmille meistä metsätalousyrittäjistä se on kovin lyhyt aika. Taimikon harvennus kuitenkin tehdään, vaikka se viivästyneenä maksaa paljon. Se heikentää niiden kasvua vielä pitkään harvennushakkuun jälkeenkin. Keskirehevillä mailla optimaalista aikaa ensiharvennuksen tekemiseen on noin viisi vuotta. Ä lä siis myöhästy. Jos harvennusta ei tehdä ajallaan, kasvu ohjautuu kuitupuuhun, jonka arvo on vain noin neljännes tukin hinnasta
Sivu 44 PIKATESTI Edullinen viilausteline Sivu 47 TAIMIKONHOITO Toista kertaa raivaamaan Sivu 48 TUTKIMUS Metsästäjien määrä laskussa Sivu 50 ALLAKKA Vanhoista sukista hirvikarkotin Sivu 51 METSÄPERINTÖ Vinkit pesänjakoon Sivu 52 KYSY POIS Kasvaako naava koivullakin. Sivu 54 5165_.indd 43 7.9.2017 16.42. OMA METSÄ YA RA SU O M I O Y METSÄNHOITO Kannattaako lannoittaa
Analyysin voi tilata Eurofins Viljavuuspalvelulta tai Suomen Ympäristöpalvelulta, se maksaa 50–100 euroa. 2 Mitkä ovat lannoittamisen päätyypit. Kivennäismailla tehtävä kasvatuslannoitus on melkein aina typpilannoitusta. Terveyslannoituksella korjataan yksittäisten ravinteiden puutteesta syntyviä kasvuhäiriöitä. Kuusen kituliaasta ja pensastavasta pituuskasvusta, mutta silloin kun oireet ovat selvästi nähtävissä, lannoitus on jo monta vuotta myöhässä. Suometsien kasvatuslannoituksessa käytetään fosforia ja kalia ja myös tuhkaa. 3 Milloin neulasnäyte on tarpeen. Pahimmiksi boorinpuutosalueiksi sanotaan Savoa ja osaa Keski-Suomesta, mutta booria voi olla liian vähän myös muualla maassa. Puusto voi kärsiä boorin puutteesta ilman ulkoisia merkkejä. METSÄNLANNOITUKSESTA Oikein tehtynä metsänlannoitus voi olla yksi kannattavimmista hoitotoimista. Lähinnä jos on aihetta epäillä selkeitä ravinnehäiriöitä kuten boorin puutetta. Jos kasvupaikalla on selkeästi ravinne-epätasapainoa, lannoituksella turvataan puuston häiriötön kasvu. Päätehakkuuta lähestyvän metsän lannoituskustannuksen takaisinmaksuaika on lyhyt, vain 5–10 vuotta, ja satsaukselle saa hyvän koron, jopa 20 prosenttia. Lannoittaminen on joko kasvatustai terveyslannoitusta. Miksi ryhtyisin lannoitukseen jonkun muun työn sijasta. Metsitetyt pellot ovat pääsääntöisesti boorinpuutosalueita, koska peltolannoituksessa on lisätty kaikkia muita ravinteita paitsi booria. METSÄNHOITO YA RA SU O M I O Y KYSYMYSTÄ TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN 44 MAKASIINI 6 • 2017 44 MAKASIINI 6 • 2017 5166_.indd 44 7.9.2017 16.47. 4 Mistä tunnistaa boorilannoitustarpeen. 1 Metsässä on aina tekemätöntä työtä
Pohjois-Suomessa kasvunlisäys on suhteellisesti suurempi, mutta määrällisesti suurimmat lisäykset saadaan Eteläja Keski-Suomessa. Kun oireet ovat selvät, on lannoituskin jo myöhässä. Lannoituskerroille ei ole ylärajaa, mutta lannoitus kannattaa toistaa vasta kun edellisen lannoituskerran vaikutus alkaa loppua. 7 Mitä kannattaa lannoittaa. 10 Kuinka pienen alan voi lannoittaa. Tuhkalannoitusta voidaan tehdä myös kasvukauden ulkopuolella. Mitä enemmän puustoa, sitä enemmän lannoitetta kannattaa lisätä. Taloudellisesti optimaalisin lannoitusaika on 6–8 vuotta ennen suositeltua päätehakkuuta. Nopeimmin ravinteet tulevat puiden käyttöön, jos lannoitus tehdään keväällä ennen kasvukauden alkua. Tällöin tukkiosan oksat ovat kuivuneet ja lisäkasvu on hyvälaatuista tukkipuuta. Käsinlevityksessä lannoitettavalle pinta-alalle ei ole minimirajaa. 8 Minkä ikäistä puustoa kannattaa lannoittaa. Perättäisillä lannoituksilla kiertoaikaa voidaan lyhentää merkittävästi ja kasvua saadaan huomattavasti enemmän kuin kertalannoituksella. 9 Mihin vuodenaikaan lannoite levitetään. Tämä tarkoittaa jopa noin 15 prosentin vuotuista korkoa lannoitusinvestoinnille. Kangasmailla kannattavimpia kohteita ovat kuivahkon kankaan männiköt ja tuoreen kankaan kuusikot. Typpilannoitus soveltuu kaikkiin vaiheisiin ensiharvennuksen jälkeen. Kaupallisissa lannoituksissa käytetään metsäkoneeseen liitettyä, keskipakovoimalla toimivaa levitintä. Jos omalle työlle ei laske hintaa, 20 prosentin tuotto on mahdollinen. 6 Onko lannoituksen kannattavuudessa eroja etelä-pohjoinen-akselilla. Koko kasvukausi soveltuu typpilannoitteella tehtävään lannoitukseen. YA RA SU O M I O Y YA RA SU O M I O Y Boorinpuutoksen tunnistaa kuusen kituliaasta kasvusta. Kasvatuslannoituksen vaikutusaika on 6–10 vuotta ja keskimääräinen lisäkasvu 15–20 kuutiota hehtaarille. 45 MAKASIINI 6 • 2017 45 MAKASIINI 6 • 2017 5166_.indd 45 7.9.2017 16.47. Karuimpia kangasmaita ei kannata lannoittaa, koska lisäkasvu jää pieneksi. Lisäkasvu on sitä suurempi mitä paremmin metsä kasvaa lannoitushetkellä. Turvemailla kasvun kokonaislisäys on suurempi, koska lannoituksen vaikutusaika on pitempi, jopa lähes 30 vuotta. Kannattavimpia lannoituskohteita ovat kangasmaiden havupuustot. 12 Paljonko lannoitetta levitetään. Kasvatuslannoituksissa suositellaan vähintään 150 kilon typpilisäystä heh• Lannoitus on metsänhoitotoimi, jonka takaisinmaksuaika on huomattavan lyhyt. Mitä nuorempaa metsää lannoittaa, sitä pitempi on investoinnin takaisinmaksuaika. Parhaimmillaan kiertoaika voi lyhentyä 2–6 vuodella lannoituskertaa kohti. Lannoitesäkin koko – noin 700 kiloa – voi asettaa rajoitteen, koska yhdellä suursäkillisellä lannoittaa noin yhden hehtaarin alan. Paras kasvunlisäys tulee, kun lannoituksen ajoittaa muutaman vuoden harvennuksen jälkeen. 5 Voiko lannoitus todella tuottaa lähes 20 prosentin vuotuisen koron. Taimikkoa ei kannata lannoittaa, jo pelkästään siksi, että typpilisäys lisää oksaisuutta. Mutta samalla lannoitukseen käytetty raha on sidottu kasvavaan puustoon pidemmäksi ajaksi. Toisaalta hyvin ravinteikkailla mailla typpi ei rajoita kasvua eikä sen lisäämisestä ole siellä hyötyä. 11 Onko lannoitusta tarpeen toistaa
. Männikössä typpilannoituksen vaikutusaika on 5–6 vuotta ja kuusikossa 6–8 vuotta. Tällainen ns. Tuhkaa levitetään tuhkan ravinteisuudesta riippuen kolmesta kuuteen tonnia hehtaarille. Esittelyt ja näytökset: • Kone-Agria Tampere 12-14.10.2017 • Hakkuudemo Koskenpää 15.10.2017 • Metsämessut Helsinki 10-12.11.2017 46 MAKASIINI 6 • 2017 46 MAKASIINI 6 • 2017 5166_.indd 46 7.9.2017 16.47. Maatalouden lannoitteita myydään myös piensäkeissä, mutta peltolannoitteissa fosfori on nopeasti liukenevassa muodossa. 13 Miten lannoite levitetään. Käsinlevityksessä päiväsaavutus voi yltää kahteen hehtaariin, konelevityksessä jopa 20 hehtaariin. Metsänomistajalle ja pienpuuurakoitsijalle ajokone, hakkuukone, ja nyt myös kombikone. 20 Onko lannoitevalmistajia useita. Kaupallisissa lannoituksissa käytetään metsäkoneeseen kiinnitettyä keskipakolevitintä. Lannoitevalmistajan tuhka on sikäli parempaa, että se on rakeistettua ja sen takia helpompaa käsitellä. itsekovetettu tuhka murskataan levitykseen sopivan kokoisiksi jakeiksi. Helikopterilevitys on tehokasta, mutta pystyy kilpailemaan kustannuksiltaan maalevityksen kanssa vain riittävän suurilla, vähintään kymmenen hehtaarin lannoitusaloilla. Käsin tai maataloustraktorin levittimellä. 16 Millaisia lannoitteita on tarjolla. YA RA SU O M I O Y Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 . Metsän NP -lannoite, joka sisältää myös fosforia, on tarkoitettu viljaville kuusikoille. Helpoin tapa on koota tuhka ulos kasaan, jonka annetaan kastua ja jota kastellaan. Lannoitus tuottaa pintapuuhun leveämpiä vuosilustoja, mutta tutkimusten mukaan lannoitettu puu ei ole juurikaan heikompaa kuin lannoittamattomana kasvanut puuaines. Sahauksessa pintapuu menee hakkeeksi ja tiheäsyinen, lannoittamattomana kasvanut puuaines saadaan hyödynnettyä tarkemmin. Met sänomi staj al le ajokone j a hakkuukone. Myös suoraan lämpölaitoksilta voi saada itsekovettunutta irtotuhkaa. Parantunut kasvu lisää puuston hiilensidontaa ja kasvattaa siten metsien hiilinielua. Puutuhka on ravinteikkaampaa kuin turvetuhka. 15 Paljonko lannoitesäkki painaa ja mitä se maksaa. Metsälannoitteita on muutamia erilaisia. . . Jos lannoite levitetään sellaiseen aikaan vuodesta, jolloin maassa liikkuu paljon vettä, niin vesiliukoiset ravinteet, erityisesti typpi, voivat huuhtoutua juuriston ulottumattomiin ja aina vesistöihin asti. . Lämpölaitokselta tulevan tuhkan ravinteisuus riippuu käytetystä polttoaineesta. Metsäsalpietari, joka sisältää pelkästään typpeä, soveltuu hyvin männiköille, mutta sitä voidaan käyttää myös kuusikoissa. Turvemaiden tuhkalannoituksen vaikutus kestää 20–30 vuotta riippuen käyttömäärästä ja kohteesta. Tällaista lannoitetta ei kannata käyttää etenkään turvemailla, mutta kivennäismailla fosfori sitoutuu maaperään. 19 Tuottaako lannoittaminen huonolaatuista, leveälustoista puuta. Turvemaita lannoitettaessa osa lannoitteista voi päätyä ojiin ja huuhtoutua sieltä edelleen vesistöihin. Typpilannoitteiden valmistajia on useita, mutta metsälannoitteiden valmistajia ei ole monia. Helikopterilevitys on tehokasta, mutta tarvitsee vähintään kymmenen hehtaarin levitysalan. Kuiva ja pölyävä tuhka vaatii käsittelyä, jotta sitä voidaan levittää metsään. Suurimmat valmistajat ovat Yara Suomi Oy ja Belor Agro Oy. Lannoitetusta metsästä on turvallista kerätä marjoja ja sieniä. 17 Onko lannoitevalmistajan tuhkalannoite erilaista kuin esimerkiksi lämpölaitokselta saatava tuhka. Artikkelia varten on haastateltu professori Jari Hynystä ja professori Hannu Ilvesniemeä Lukelta sekä myyntipäällikkö Samuli Kalliota Yaralta. 18 Onko lannoituksella ympäristövaikutuksia. Kasvuvaikutus näkyy jo lannoitusta seuraavana kasvukautena. 14 Kauanko lannoitusvaikutus kestää. Typpi voi olla hitaammin tai nopeammin liukenevaa, lannoitteesta riippuen lisättynä voi olla boorin ohella myös fosforia ja kaliumia. Siihen on voitu myös lisätä ravinteita. Ne painavat 650–700 kiloa ja maksavat noin 170 euroa. Tuhkalannoitus näkyy puustossa viimeistään 3–5 vuoden kuluttua. taarille, Pohjois-Suomessa suositeltu vähimmäismäärä on 120 kiloa. Metsälannoitteita myydään vain suursäkeissä. Tuhkalannoitteita valmistavat esimerkiksi Ecolan Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy sekä Rakeistus Oy
Oik. Raivaussahanterä on helppo kunnostaa viilaustelineessä. Terä kiinnitetään telineen rungossa olevaan istukkaan ja kiristetään kannaltaan samannäköisellä ruuvilla. Sen merkitys jäi hämäräksi, mutta haitta on ilmeinen. Vika on helppo korjata leikkaamalla uloke pois rälläkällä. Sen saa sahattua rälläkällä pois. Uloke estää kohtisuoraan ylöspäin olevan terähampaan viilauksen ja harituksen. PLUSSAT JA MIINUKSET + hyödyllinen raivaussahaajalle + edullinen + helppo kiinnittää eri paksuisiin pöytiin viimeistelemätön työn laatu tukiraudan turha uloke PIKATESTI Vas. Telineeseen sopii sekä 20-millisellä että 25-millisellä akselinreiällä olevat 200ja 225-milliset terät. Leveäkantainen kiristysruuvi on helppo kiristää. Runkorauta tukee terää, mikä helpottaa viilausta. Viilaustelineen käyttökelpoisuutta heikentää terän takana olevaan runkorautaan tehty puolen raudan levyinen ylöspäin sojottava uloke. Kun yksi hammas on saatu kuntoon, terää pyöräytetään pykälä eteenpäin, jotta seuraava hammas asettuu sopivalle kohdalle. Viilausteline on yksinkertainen, mutta hintakin on kohtuullinen. Kyläsepän tekemissä viilaustelineissä uloketta ei ollut. Helppoa viilausta Telineessä terää on helppo viilata ja harittaa. Kiristysvaraa on runsaasti, joten telineen saa kiinni hyvinkin ohueen pöytään. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA RISTO MYKKÄNEN S uuret keksinnöt ovat yksinkertaisia ja yksinkertaiset keksinnöt joskus suuria. Itse asiassa laite on vanha keksintö, jollaisia kyläsepät ovat värkkäilleet vuosikymmenet, mutta aiemmin niitä ei ole ollut vapaasti ostettavissa. Yhtä kaikki viilausteline helpottaa raivaussahan terän kunnostusta, jos käytössä ei ole viilapenkkiä. Alustaksi sopii enintään kuusi senttiä paksu pöytälevy. 47 MAKASIINI 6 • 2017 5166_.indd 47 7.9.2017 16.47. Pienistä puutteistaan huolimatta teline on hintansa – 29,90 euroa – väärti. Viilapenkin korvike Viilausteline on oiva apu raivaussahan terän kunnostukseen. Kun samaan suuntaan osoittavat hampaat on viilattu, terä on käännettävä toisin päin. Puolen raudan levyisen ulokkeen tarkoitus ei selvinnyt. Sama koskee haritusta. Teline asennetaan pöytään kiristysruuvilla. Uittokaluston valmistuttama viilausteline on yksinkertainen, mutta ei kovin suuri keksintö. Laitetta myydään esimerkiksi Uittokaluston nettikaupassa
Yksi koeala saadaan, kun pyörähdetään 4 metriä pitkän kepin (esim. Lisäksi kasvitaudit viihtyvät paremmin tiheissä taimikoissa. Näin muodostuvan ympyrän sisällä yksi pystyssä oleva taimi vastaa 200:aa tainta hehtaarilla. Tiheyden ja puiden laadun lisäksi harvennuksella voidaan vaikuttaa siihen, mitä puulajeja tulevassa metsässä kasvaa. Metsänomistajalle 0,5 hehtaaria taimikon harvennusta raivaussahalla päivässä voi olla kova urakka. Mäntytaimikoita suositellaan harvennettaviksi 3–7 metrin pituudessa. Katso video 48 MAKASIINI 6 • 2017 5204_.indd 48 7.9.2017 16.50. Toista kertaa raivaamaan Taimikon harvennuksella varmistetaan, että parhaista taimista kasvaa laadukas ja tuhoja kestävä metsä. Taukoja tankkauspaikka kannattaa sijoittaa niin, ettei sille joudu rämpimään kaadettujen puiden yli. Kuuden metrin pituuden jälkeen mäntyjen laatuun vaikuttava puiden oksaisuus ei juuri enää muutu paremmaksi. Tiheä taimikko tulee jättää harvennuksen jälkeenkin tavallista tiheämmäksi, jotta varhaisessa vaiheessa raivatun alueen männyistä ei tule liian oksaisia. Taimien istutuksesta tai männynsiementen kylvöstä on tällöin kulunut aikaa 10–25 vuotta. Myös hirvituhoriski alkaa jo olla ohitse kuusimetrisissä männiköissä. Työkaistan sopiva leveys on 2–4 metriä. Hennoiksi jäävien taimien rungot ovat myös alttiita lumituhoille. Taimikon harvennuksella varmistetaan lopullisesti, ettei taimikon parhaimpien puiden kasvu taannu lehtipuiden varjostuksen tai puuston liiallisen tiheyden vuoksi. Taimikosta tulee kaataa mutkarungoiset, monihaaraiset ja oksaiset puut sekä muita taimia isommat etukasvuiset puut. Edellytyksenä on, että taimikkoalueen uudistamistoimenpiteet on tehty aikanaan kunnolla ja taimikko on varhaisperattu oikeaan aikaan. Työskentelyä kannattaa suunnitella Taimikon harvennusvaiheessa raivaaminen on varhaisperkausta hankalampaa ja hitaampaa, sillä kaatuvat puut ovat isompia. Vaikka mäntytaimikko ei olisikaan erityisen tiheä, viimeistä raivauskertaa ei välttämättä kannata säästää aivan seitsemän metrin pituuteen asti. Harvennuksen jälkeen taimikon on määrä kasvaa nuoreksi metsäksi niin, että seuraava puuston vaatima metsänhoidon toimenpide on kannattava ensiharvennushakkuu. Se pienentää tilipussia ensiharvennushakkuussa. Jos taimikon jättää raivatessa suositeltua tiheämmäksi, puiden järeytyminen eli paksuuskasvu hidastuu. Taimien esteetön kasvuunlähtö on jo aiemmin varmistettu taimikon varhaisperkauksella. Jos ympyräkoealan sisään on jäänyt pystyyn raivauksen jälkeen 10 taimea, hehtaarille taimia on jäämässä noin 2 000. Jos työn yhteydessä kerätään pienpuuta, tukea voidaan korottaa 200 euroa yhteissummaan 430 euroa hehtaarilta. Kun kuusten keskipituus on kolme metriä, keskimääräistä lyhyemmätkin kuuset pärjäävät raivauksen jälkeen nousevalla lehtipuustolle. Käytännössä sopiva tiheys tarkoittaa sitä, että pystyyn jäävien taimien etäisyys on tasaisessa taimikossa reilut kaksi metriä. ongenvapa) kanssa paikallaan ympäri. Koealoja kannattaa ottaa useita riippumatta raivausalan koosta. www.metsälehti.fi OSA 6: TAIMIKONHARVENNUS NÄIN MITTAAT TAIMIKON TIHEYDEN Laske raivatulta alueelta ympyräkoealoja sahaustaukojen aikana. Mäntytaimikoissa eroja Kuusta karummissa oloissa kasvavien mäntytaimikoiden harvennuksen ajankohta on tavallisesti hieman myöhemmin. Taimikon harvennuksen tavoitetiheydet on lueteltu viereisellä sivulla. Raivatessa kannattaa edetä niin, että puut voi kaataa jo harvennetulle taimikon osalle. TAIMIKONHOITOKOULU Katso videolta vinkit taimikon tiheyden mittaamiseen ja raivaustyöskentelyyn. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ M etsälehden taimikonhoitosarjassa on vuorossa taimikon toinen ja viimeinen raivaus. Erittäin tiheissä mäntytaimikoissa harvennus kannattaa usein tehdä jo 3–4 metrin pituusvaiheessa puiden riukuuntumisvaaran vuoksi. Harvennusta merkkaavan kolmen metrin pituuden kuuset saavuttavat, kun taimikko on 8–10 vuoden iässä. Kuusikoissa nopea tahti Kuusitaimikot harvennetaan, kun kuuset ovat noin kolmimetrisiä. Varhaisperkauksen ajankohta on Etelä-Suomen nopeakasvuisissa kuusitaimikoissa usein jo neljäs kasvukausi istutuksesta. Kemerasta löytyy lisätietoa Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta. Lehtipuita ja luontotiheikköjä tulee säästää sopiviin paikkoihin. Valtio maksaa nuoren metsän hoitoon eli taimikon harvennukseen kemeratukea 230 euroa hehtaarille. Nyt kun puut ovat kohonneet useamman metrin korkeuteen, on aika tehdä taimikon harvennus
ISTUTUSKUUSIKKO , jossa taimikonhoito on jätetty tekemättä: kuuset kituvat ja niiden ylle kasvaneet koivut riukuuntuvat. 49 MAKASIINI 6 • 2017 5204_.indd 49 7.9.2017 16.50. Kuvan istutuskuusikossa taimikon harvennus on ajankohtainen vuoden sisään. Toista kertaa raivaamaan Taimikon harvennuksen tavallisin ajankohta/pituus Kuusi: etelä 3–4 metriä, pohjoinen 2–3 m Mänty: etelä 5–7 m, pohjoinen 3–5 m Rauduskoivu: 4–5 m Suositustiheydet taimikon harvennuksen jälkeen Kuusitaimikko 1 800–2 000 tainta/ha (koealalla 9–10 taimea) Mäntytaimikko 2 000–2 200 tainta/ha, tiheät taimikot 2 500–3 000 tainta/ha (koealalla 10–15 taimea) Koivutaimikko 1 600 tainta/ha (koealalla 8 taimea) 3. LEHTIPUUSTON tuoma kilpailu paljastuu parhaiten puiden ollessa lehdessä. Taimikon harvennustarve kannattaa tarkistaa vuonna 2025. raivauskerta Makasiini 7: Tuhot ja tuhojen ehkäisy Makasiini 8: Erikoistapaukset 3. 2. 1. Tässä kuusikossa varhaisperkaus on ajankohtainen vuonna 2020. Ellei taimikkoa harvenneta, puiden laatu kärsii, vähempiarvoisen lehtipuuston osuus kasvaa ja metsästä myöhemmin saatavat hakkuutulot pienenevät. 4. KEVÄÄLLÄ 2017 Etelä-Suomeen istutettu kuusentaimi 1. 5. 1. ISTUTUSKUUSIKKO , jossa taimikonhoito on tehty. 2. Makasiini 1: Taimikonhoidon tarve Makasiini 2: Välineet ja kustannukset Makasiini 3: Taimikonhoidon aikataulu ja 1. 6. 4. LEHTIPUITA voi jättää taimikon harvennuksessa mahdollisuuksien mukaan 10–20 prosenttia runkoluvusta eli 200–300 puuta hehtaarille havupuiden sekaan. Vaihtoehdot ovat vähissä. raivauskerta Makasiini 4: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito Makasiini 5: Jätettävän puun valinta Makasiini 6: Taimikon 2. Metsälehti Makasiinin taimikonhoitoa käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden. kesänsä jälkeen. 6. 5. KUUSIja mäntytaimikoiden harvennus kannattaa tehdä juurikääpäriskin vuoksi kylmään vuodenaikaan eli, kun päivälämpötila on alle viisi astetta ja yöllä on pakkasta
Nykyiset kuormituslaskelmat aliarvioivat metsätalouden vesistövaikutuksia. 50–60 vuotta sitten ojitetuilla soilla valumavesien typpija fosforipitoisuudet voivat olla jopa kahdesta kolmeen kertaa suurempia kuin 20–30 vuotta ojitettuna olleilla alueilla. Parhaina vuosina molempien saaliit hipoivat miljoonaa. Itsenäisyytemme ensivuosikymmenet pyydettiin kanalintuja ja jäniksiä. Luken ja Syken yhteistutkimuksessa havaittiin, että valumavesien ravinnepitoisuudet ovat sitä suuremmat, mitä enemmän suon ojittamisesta on kulunut aikaa. Hänen mukaansa avoimen keskustelun edistäminen on ollut Suomessa vaikeaa. ”Uudet tulokset muuttavat perusteellisesti aiempia käsityksiämme. TEKSTI JA KUVA JERE MALINEN SUOMI on metsästäjien maa, sanotaan. 5,5-miljoonaisen kansakuntamme lakipiste näyttäisi olevan noin 300 000 metsästäjässä. Sitä vastoin suurpetoja pyydetään nykyään ympäri Suomea. Valkohäntäpeura on ollut tästä syksystä lähtien laillista jousiriistaa. Suurpetoja ei juuri ollut, hirviäkin laihanlaisesti. Suomalaisista onkin tullut suurriistan metsästäjiä. PITKÄ NOUSU TAITTUI TUTKITTUA Kansakuntamme lakipiste näyttää olevan 300 000 metsästäjää. Jousimetsästys saattaa olla tulevaisuuden metsästystrendi. M IK KO H ÄY RY N EN Ojituksen vaikutukset aliarvioitu Metsäbiotalouskeskustelussa ei ole annettu riittävästi painoa kansalaisten ja biotalousalan toimijoiden vuorovaikutukselle, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Viime vuonna kanalintuja jänissaalis oli historian surkein, kumpiakin vain satatuhatta. Viime vuosina metsästäjien määrä on laskenut muutamalla tuhannella vuodessa. Tilastojen valossa väitteen voi huoletta allekirjoittaa. Sitä kesti vuoteen 2011 saakka. Aallonpohjasta alkoi metsästäjien määrän 70-vuotinen nousu. Kansan ääni ei kuulu 50 MAKASIINI 6 • 2017 50 MAKASIINI 6 • 2017 5168_.indd 50 7.9.2017 16.51. Nykyään on toisinpäin. Tuolloin riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien määrä (311 853) oli tähänastisen historian korkein. Jänikset vaihtuneet suurriistaan Suurin muutos sotavuosien metsästäjäkuntaan on harrastuksen tasa-arvoistuminen. Sodassa Suomen armeijassa taisteli 330 000–360 000 miestä. suomalainen harrastaa metsästystä. Syksyllä 1939 juuri ennen talvisodan syttymistä riistaviranomaisten kansioihin oli kirjattuna 82 005 metsästäjää. Koko maassa nykyiset metsätalouden kuormitusarviot tulee kertoa kahdella tai jopa kolmella”, toteaa johtava tutkija Mika Nieminen Lukesta. Biotalous ei voi olla yhteiskunnallisesti hyväksyttyä kestävää vihreää taloutta ilman kansalaisten osallistumista”, sanoo professori Irmeli Mustalahti Itä-Suomen yliopistosta. Yhtä korkeaa suhdelukua ei ole missään muussa monimiljoonaisessa eurooppalaisvaltiossa. ”Jos halutaan edistää metsäbiotaloutta, pitäisi mahdollistaa moniääninen ja monitasoinen kansalaisten osallistuminen ja osallistaminen. Heistä kaatui tai katosi noin 30 000 miestä ja haavoittui 45 000. Hirven rinnalle ovat tulleet villisika, valkohäntäpeura ja metsäkauris. Joka 17. Naismetsästäjiä on jo yli 20 000 ja heidän määränsä on edelleen kasvussa. Se on valtavasti. Niinpä 1941 jatkosodan jo jylistessä Suomen metsästäjäkunta oli tilastoidun historian pienimmillään 62 626 metsästäjässä. Inhimillinen tragedia vaikutti myös metsästäjäkuntaan. Tuore tutkimus kumoaa käsityksen, jonka mukaan metsäojitus ei aiheuttaisi pitkäaikaisia muutoksia vesistöihin. Myös mielitty saalis on vaihtunut
Puretusta sokkelista moukaroin pätkiä, joista sojottaa reilun metrin mittaisia rautoja. I tselläni on visakoivikoita, joita olen suojannut melko onnistuneesti parikymmentä vuotta. Vanhentuneita mausteitakin olen metsään ripotellut. Siitäpä juolahti mieleeni kokeilla samaa hirville. A mmoin vanha ravimies kertoi, että jos kuolleen hevosen hautaa pellolle ja joskus myöhemmin tekee sille alueelle laitumen, niin hevoset karttavat hautapaikan seutua. Kuluneet ja rikkoutuneet vaatteeni pidän ensin likaiseksi ja ripustan sitten pitkin visakkoa. Sitä painetta voi luoda paremmankin paidan kanssa. On raivausta, hakkuuta, marjastusta, sienestystä, myrskytuhotarkastusta ja eräilyä. Riu’uista tehty aita kestää hiukan pidempään, mutta niistäkin on läpi menty. Parin viikon ajan. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Olen hakkuun jälkeen raivauksessa jättänyt sinne tänne kuusenkarahkoja, joista karsin oksat pitkään tynkään. Tällaisia kiikutin isojen kivien päälle ja viritin rautoihin pesemättömiä alumiinisia vuokia, jotka löyhkäävät, välkkyvät ja kolisevat. Kotiparturistamme kertyy myös pikkumuksujen pörröjä, jotka kaikki päätyvät äsken mainittuihin saappaisiin ja sukkiin. Joka hius kerätään talteen. Joku polkupyörän puhjennut sisäkumikin haisi niin pahalle, että vein sen hirville. Eli mamma surauttaa sen lyhyUutta käyttöä vanhoille sukille METSÄLÄISEN ALLAKKA Vie hirville metsään vaatteita hiuksia 51 MAKASIINI 6 • 2017 51 MAKASIINI 6 • 2017 5169_.indd 51 7.9.2017 16.52. Se kun pärähti aamuyöllä soimaan, niin kyllä hirviperheelle juoksu maittoi. Ne viedään pelätintakkien taskuihin tai joutotaimien latvoihin. Moni konsti on peräisin ajalta, jolloin tein silloiseen palkkatyöhöni liittyen hirvivahinkoarvioita ja taimikoiden verohuojennustarkastuksia. Pitkien kantojen nokkaan asetan risat saappaat, joiden sisään laitan muutaman kiven, jotta pysyvät pystyssä. Siihen vaikuttavat liikenne-, peltoja metsävahingot, mutta etenkin julkinen mielipide ja paine. Taimikon aitaamistakin on muutama kokeillut. I hmeellistä, mutta puolikaljua päätäni toisinaan parturoidaan. Vuosia olen kiikuttanut lahtisuuliltamme hirvenpäitä, -jalkoja ja muutakin jätettä visakoivikkoon ja luulenpa, että tepsinyt on. Sukkien äärellä saattaa joku marjamummo pyörtyä, mutta väliäkös hällä. N äin alkusyksyllä askel johtaa usein metsään. ellä terällä. Samoilla reissuilla onnistuu hirvitorjuntakin. Koirakin osallistuu talkoisiin, harjauksessa kertyy runsaasti karvoja. Kaksi keltaista nauhaa taimikon ympärillä auttaa jonkin aikaa, kunnes joku lemmekäs hirvisonni ne katkaisee. Kiväärin lisäksi en tiedä yhtään pitkäkestoista keinoa, jolla hirvet saisi pysymään pois taimikoista. Yksittäisiä sukkia ja käsineitä tökkään katkaisemani puun latvaan. Kun siis käyt usein metsässä ja joka kerta viet hirville jotain pelottavaa, saattaa taimikkokin säilyä. Itsekin tulee käytyä harakkaja supijahdissa paikalla, ja minua ne hirvet ainakin pelkäävät. Silloin tällöin tyhjenee pesuainepulloja ja hajusaippuoita hupenee. TU U LI KK I SI RO LA K un puusto on aikanaan kasvanut hirvistä yli, on aika poistaa luontoon kuulumattomat vierasesineet ja ripustaa ne uuteen paikkaan. Hirvien määrä on jonkin ihmisryhmän päätös. Joku viritti kotinsa vierelle herätyskellon metallisen kurkkupurkin sisälle. Lyhytkestoisia on useita. Taimikoiden omistajat kertoivat hyviä ja huonoja keinoja hirvien karkottamiseksi. Niiden varaan on hyvä ripustaa pelättimet, eikä kyhäelmä kaadu moneen vuoteen. Uskon, että joka käyntikerran jälkeen pysyy hirvikarja poissa muutaman viikon
• Kantavuus alkaa 6 T2 tn päättyen 17 T2 tn. Onko leski elossa. Esimerkki Jos osakkaan A perintöosuus jakohetkellä olisi 80 000 euroa ja hän saa pesästä omaan omistukseensa 100 000 euron arvoisen metsätilan, koituu järjestelystä veroseuraamuksia. Jaetaan esimerkiksi vain metsä ja rahavarat, mutta jätetään pesään kuuluva asunto jakamatta. Mitkä ovat kunkin osakkaan toiveet hänelle tulevasta omaisuudesta. L ainsäädäntö ei pakota jakamaan kuolinpesää. Perukirjan ja testamentin perusteella muodostuu vain kunkin osakkaan oikeus perintöön eli perintöosuudet murtolukuina. 2. Kauppasummasta osakas A maksaa 4 prosentin varainsiirtoveron eli 800 euroa, ja rahasuorituksen saajille tulee tarkasteltavaksi luovutusvoiton verotus. yrjotenkanen@yrjotenkanen.. Jos pesään kuuluu metsää, sen voi jaossa osoittaa yhdelle tai useammalle osakkaalle sen mukaan, miten perintöosuudet ja muu omaisuus sen mahdollistavat ja miten osakkailla on kiinnostusta ottaa metsää omistukseensa. Sen vahvistamiseen ei tarvita kaupanvahvistajaa, vaan jakokirjan allekirjoittavat kaikki osakkaat ja kaksi esteetöntä todistajaa tai todistajien sijaan pesänselvittäjä. Vai onko kyseessä kaksi kuolinpesää. Hyvin pientä tilaa ei kannata lähteä jakamaan usealle osakkaalle. Ulkopuolisista varoista veroja Jos kuolinpesä jaetaan niin, että osakkaat saavat perintöosuutensa mukaisesti varallisuutta, ei jaosta tule osakkaille veroseuraamuksia. KONEAGRIA TAMPEREEL LA 12.-14.10.20 17. Mitä omaisuutta kuolinpesään jakohetkellä kuuluu. Monta tapaa jakaa Kuolinpesällä ja yksittäisillä osakkailla on useita keinoja purkaa kuolinpesäomistus. Metsä voidaan myös jakaa murto-osaiseen omistukseen kaikille osakkaille, jolloin metsätaloutta jatketaan jaon jälkeen yhdessä näin syntyneenä verotusyhtymänä. Jako tehdään kuolinpesään jakohetkellä kuuluvasta omaisuudesta ja kaikkien niiden osakkaiden kesken, jotka perikuntaan jakohetkellä kuuluvat. Jos osakas A korvaa erotuksen luovuttamalla omista yksityisistä varoistaan toisille 20 000 euroa, on järjestelyssä syntynyt kiinteistön kauppa, johon tarvitaan kaupanvahvistaja. Jos jonkun osakkaan sijaan on jo tullut hänen kuolinpesänsä tai kuolinpesä jo kolmannessa polvessa, suosittelen metsää omistavan kuolinpesän selvennyslainhuudon hakemista Maanmittauslaitoksesta. Halvimmillaan osakkaat voivat hoitaa kuolinpesän jaon sopuisasti keskenään jopa lähes ilman kustannuksia, kuluina vain osakkaiden lainhuutomaksut jaossa saadulle kiinteälle omaisuudelle. Ketkä ovat jakohetkellä kuolinpesän osakkaita. Jaettava merkitään perinnönjakokirjaan Pesänjaossa laaditaan perinnönjakokirja. Silloin kuolinpesä voi myydä metsätilan ennen jakoa ja pesän jaossa jaetaan näin saatu myyntitulo. Perinnönjakokirjaan on merkittävä, mitä on ollut jaon kohteena ja mitä kullekin osakkaalle on jaossa tullut. Osakas A:lle muodostuu rahasuorituksesta ja muista hanÄLÄ VIIVYTTELE Kuolinpesän voi jakaa monella tapaa. Tämä on valitettavaa, sillä mitä pidempään kuolinpesä on ollut jakamatta, sitä enemmän yleensä ilmenee passiivisuutta tai jännitteitä osakkaiden välillä. OLEMME MUKANA OSASTO C120, TERVETULO A! KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOL LE! YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN 52 MAKASIINI 6 • 2017 5170_.indd 52 7.9.2017 16.53. Tilan myyminen ennen jakoa voi olla silloinkin suositeltava toimenpide. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 4,30 metristä ja päättyy 9,05 metriin. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. Jaossa on kuitenkin mahdollista sopia perintöosuudesta poikkeavia järjestelyjä. Mikä on eri omaisuuserien arvo. 5. Suositeltavaa on tehdä se nopeasti. Kuolinpesä voidaan jakaa myös osittain. Jos jaossa on ollut mukana testamentti, jakokirjasta olisi hyvä ilmetä selvitys myös lakiosista. Osittainen perinnönjako voidaan tehdä myös niin, että jaetaan jollekin osakkaalle pesästä koko hänen osuutensa ja toiset jatkavat omistusta vielä kuolinpesänä. Ennen jakamista on tärkeää todeta seuraavat perusseikat: 1. Onko pesässä omaisuutta, joka halutaan ensin yhdessä myydä ulkopuolisille. Järjestä metsätalous järkevästi Kuolinpesän osakkailla on oikeus jakaa pesän varallisuus haluamallaan tavalla, kunhan osakkaille tuleva omaisuus vastaa arvoltaan kunkin perintöosuutta jaon hetkellä. Jaossa ei siis käytetä perukirjan euromääräisiä arvoja. 6. Jos jaon yhteydessä tehdään keskinäistä kiinteistökauppaa, tarvitaan kaupanvahvistajan todistus. 3. 4. Silloin myös metsät jäävät helposti hoitamatta ja hyödyntämättä. Joskus yhdelläkään osakkalla ei ole kiinnostusta metsänomistukseen
LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. Tästä löytyy ohjeet ja lomakkeet osoitteessa www.ytj.fi > ilmoittaminen. Silloin ei synny metsävähennysoikeutta eikä myöskään luovutusvoiton verovapautta. Jos jakosopimuksessa on sovittu määräaloista, käynnistyy niiden lohkominen itsenäisiksi tiloiksi automaattisesti lainhuudon hakemisen yhteydessä. 4. Apua ulkopuolelta Suosittelen kääntymään ulkopuolisen asiantuntijan puoleen, jos vastaus on pesänjakoa suunniteltaessa ”kyllä” yhteenkään seuraavista kysymyksistä: 1. Ulkopuolista apua kannattaa hakea myös, jos kuolinpesän osakkailla ei ole omasta mielestään riittävää osaamista tai tilanne on muutoin haastava. 3. kinnan kuluista, varainsiirtovero mukaan lukien, metsäverotuksessa vähennettävää metsävähennyspohjaa. Viime kädessä ulkopuolinen taho löytyy oikeusteitse käräjäoikeuden määräämänä pesänselvittäjänä. 2. Jos sitä ei synny asiantuntijankaan avustuksella, jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus hakea käräjäoikeudesta pesänjakajan määräystä. Tämä oikeus on kuolinpesässä rintaperillisillä silloinkin, kun leskellä on perintökaaren mahdollistama hallintaoikeus. Riitaisessa tilanteessa on usein vaikeaa saada sopujakoa syntymään. Onko osakkaiden kesken epäsopua tai epäluottamusta. yrjotenkanen@yrjotenkanen.. OLEMME MUKANA OSASTO C120, TERVETULO A! KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOL LE! YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN 5170_.indd 53 7.9.2017 16.53. Jos leskellä on testamentilla saatu hallintaoikeus, ei pesää saa jakoon ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta. 5. Jaon jälkeen lainhuudatus Osakkaiden, jotka ovat saaneet kuolinpesästä metsätilan, määräalan tai määräosan tilasta, yhteismetsäosuuksia tai tontteja, on haettava saannolleen lainhuuto. Onko ositus tai omaisuuden erottelu lesken ja kuolinpesän välillä vielä tekemättä. Onko sisäkkäisiä kuolinpesiä. Pesänselvittäjä käräjäoikeudesta Jos kuolinpesässä on päässyt syntymään sellainen perillisten välinen epäluottamus tai riitaisuus, joka ei ole helposti poistettavissa, kannattaa selän kääntämisen sijaan lähteä puuhaamaan kuolinpesän jakamista. Asiantuntija-apua löytyy muun muassa pankeista, lakiasiaintoimistoista ja metsäalan palveluntarjoajilta. Se haetaan Maanmittauslaitoksesta kuuden kuukauden kuluessa jakokirjan allekirjoittamisesta. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 4,30 metristä ja päättyy 9,05 metriin. On kuitenkin hyvä muistaa, että mitä suurempi riita, sen kalliimpi jako, myös oikeusteitse edettäessä. Tällaisissa järjestelyissä on oltava tarkka. • Kantavuus alkaa 6 T2 tn päättyen 17 T2 tn. Jos kauppa katsotaan kuolinpesäosuuden kaupaksi, ei kyseessä ole kiinteistön kauppa. KONEAGRIA TAMPEREEL LA 12.-14.10.20 17. Halutessaan leski voi siis suostua jakoon tai luopua hallintaoikeudesta ja siten vauhdittaa omistusjärjestelyä. Ulkopuolinen taho voi auttaa sopuisaakin kuolinpesää valitsemaan osakkaille sopivan ratkaisun niin, että otetaan huomioon pitkällä tähtäimellä osakkaiden toiveita. Onko osakkaiden joukossa alaikäisiä tai muutoin vajaavaltaisia henkilöitä. Pesän riitoja aika ei yleensä paranna, ennemminkin pahentaa. Onko testamenttia. Myös mahdollinen arvonlisäverovelvollisuus täytyy päivittää tekemällä Verohallintoon kuolinpesän metsätalouden harjoittamisesta lopettamisilmoitus ja vastaavasti uusille metsätalouden harjoittajille aloittamisilmoitus
Onko mitään tietoa, kuinka paljon puuta Suomen metsissä on ollut esimerkiksi ajanlaskun alussa ennen kaskija metsätaloutta. Palot ja hyönteistuhot olivat mahdollista, koska koko maapalloa koetteli noihin aikoihin pitkäaikainen kuivakausi. SEPPO VUOKKO Paljonko puuta Suomessa on ollut. Vaikka kiinnittyminen onnistuisikin, jäkälä voi irrota myöhemmin, kun koivun tuohi kesii ohuina liuskoina. Ennen itsenäistymistä metsämme LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Tämä käy ilmi valtakunnan metsien inventointien mittauksista, jotka on toistettu 1920-luvulta alkaen jo 11 kertaa. Erityisen helposti tuuli repii irti suuret, vain yhdestä kohtaa alustaansa kiinnittyneet lajit kuten naavat ja lupot! Parhaiten koivun tuohella tuntuu menestyvän metsiemme yleisin päällysvieras, sormipaisukarve, jota tässäkin kuvassa näkyy lupon seurana. Mikkelissä löytyi koivun rungolta parikymmensenttinen tumma naavatuppo. Onko harvinaista. Kuusi levittäytyi maahamme vasta myöhemmin ilmaston jo viilennyttyä. Lämpökaudella Lapin nykyiset avotunturit olivat metsien peitossa ja jalot lehtipuut kasvoivat aina Oulun korkeudelle saakka. Ilmasto oli suotuisimmillaan noin 6 000 vuotta sitten, jolloin kesät olivat 2–3 astetta nykyistä lämpimämpiä. Koivun rungon valkeus johtuu siis tuohen erikoisesta karisemistavasta, joka estää jäkäliä asettumasta rungolle. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Tuhansia vuosia aina tähän päivään saakka jatkuneen viilenemisen katkaisivat ajanlaskumme alussa Rooman lämpökausi ja vuoden 1000 paikkeilla vallinnut keskiajan lämpökausi. Suomen metsien kehityshistoria viimeisten kymmenen tuhannen vuoden ajalta on puulajien osalta kohtuullisen hyvin tunnettu. Jäkälät leviävät sekovarresta irronneina murusina, joissa ovat mukana sekä sieniettä leväosakas. Koivun runko on kuitenkin paljon hankalampi asutettavaksi kuin havupuun rosoinen kaarna. Pitääkö tämä paikkansa. Suuri osa kuusen ja männyn jäkälälajeista menestyy myös koivulla, kuten kuvan tummaluppo. KARI MIELIKÄINEN Hallintaoikeus ja metsävähennys Minulla on metsävähennyskel54 MAKASIINI 6 • 2017 54 MAKASIINI 6 • 2017 5171_.indd 54 7.9.2017 18.44. Oma arvioni on, että Suomen metsävarat olivat korkeimmillaan noin 1 000 vuotta sitten, elleivät metsäpalot tai laajat hyönteisepidemiat tuhonneet männiköitä. Koivun rungolla se näyttää usein tummemmalta kuin kuusen oksalla. Kasvaako naava koivullakin. Syynä tähän oli se, ettei tuottoisin puulajimme kuusi ollut vielä ehtinyt saapua Suomeen. Tämä tiedetään soihin ja lampien pohjiin uponneita puita ja siitepölyjä tutkimalla. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Nykymetsämme ovat satavuotisen metsänhoidon ansiosta tiheitä ja ne koostuvat tuottoisimmista puulajeistamme. Aurinkosuoja voi olla tarpeen koivulla muttei kuusikon hämärässä. olivat kaskeamisen ja tervanpolton ansiosta laajoilla alueilla lähes puuttomia 1600-luvulta lähtien. Nykypuuston kokonaistilavuus on suurempi kuin koskaan Suomen itsenäisyyden aikana. Jos hakkuut lopetettaisiin nyt kokonaan, voisi puuston määrä Luonnonvarakeskuksen ennusteiden mukaan maksimissaan kaksinkertaistua nykyisestä 4–5 miljardiin kuutiometriin. Koivu ja mänty saapuivat maahamme etelästä ja idästä ilmaston lämmetessä ja jään sulaessa. Suomen metsissä on puuta noin 2,5 miljardia kuutiometriä. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Suomen metsävarat eivät ehkä kuitenkaan olleet suurimmillaan atlanttisella lämpökaudella. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Ero johtunee kasvupaikasta, kun jäkälä suojaa yhteyttäviä leväsoluja liian voimakkaalta valolta. Pienkoneiden asiantuntija. Suuri osa kuusen ja männyn jäkälälajeista menestyy koivulla, sillä kuorten kemia on samantapainen ja hapan. Tätä aiemmin ihmisen vaikutus metsiin oli vähäinen. Sileälle koivun tuohelle tuulen tuomana päätynyt jäkälämurunen huuhtoutuu helposti sadeveden mukana pois. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Komea tupsu lienee tummaluppo, joka muodostaa suuren osan Etelä-Suomen kuusten parroista. Senkin kiinnittymiskohtina ovat muuta pintaa karheammat korkkihuokoset tai vanhojen oksien arvet. Kun kuori kaarnottuu puun vanhetessa, paranevat jäkälien elinmahdollisuudet. Olen kuullut mainittavan, että nykyinen puumäärä on suurempi kuin koskaan
Käytän viilanohjainta ja olen koettanut lukea netistä ohjeita, mutta terä tuntuu viilaamisen jälkeenkin leikkaavan huonosti. Harituksen tarve on helppo tarkistaa viilanohjaimen kahvassa olevalla tulkilla. Miten asia on. Eräässä neuvontatilaisuudessa kerrottiin, että jatkajan täytyi asua tilalla vähintään kaksi vuotta ja että enin osa pellosta on oltava omassa viljelyksessä, josta Sukupolvenvaihdoshuojennuksen saamisen kannalta olennaista on, että pellot ovat olleet viljeltyinä, KHO:n päätöksissä todetaan. Näkemyksiä puusta. VÄINÖ SIKANEN poisia tiloja ja olen käyttänyt metsävähennystä. Kysymyksessä on irtaimen omaisuuden lahjoitus tai kauppa. Terän leikkuutehoon vaikuttaa myös terän hampaiden haritus. Hallintaoikeudesta voidaan luopua joko lahjoittamalla tai myymällä. Ohjeet rekisteröintiin sekä Puukaupan ABC -videon löydät osoitteesta www.westas.fi. Leikkuuhampaan perusmuoto ei saa muuttua terän teroituksen yhteydessä. Viilanohjain, joka on varustettu 5,5 millimetrin viilalla, on hyvä apuväline terän teroituksessa ja hampaiden harituksessa. HANNU JAUHIAINEN Miksei terä pysy terävänä. Maksuttoman Metsään.fi-palvelun käyttö helpottaa metsänomistajan arkea. Yhden metsätilan olen lahjoittanut tyttärelleni ja pidättänyt itselleni hallintaoikeuden. Jos nyt luovun hallintaoikeudestani, tuleeko minulle luovutuksessa metsävähennyksestä veroseuraamuksia. Homma on muuten mukavaa, mutta minulla on vaikeuksia saada terää pysymään terävänä. Ostin keväällä raivaussahan ja olen kesän mittaan hoitanut tilamme taimikoita vapaa-ajalla. Mikä avuksi. SH U TT ER ST O CK IM AG ES REKISTERÖITKÖ JO METSÄSI. Westas Groupille annettu suostumus metsävaratietojen selailuun mahdollistaa entistä paremman palvelun kaikissa puukauppaan ja metsänhoitoon liittyvissä asioissa. Terän normaalia nopeampaan tylsymiseen vaikuttavat maasto ja sahaustekniikka. Jos terää viilataan hampaan selästä, on viilattava koko hampaan selän matkalta. Jos isä myisi metsätilan ulkopuoliselle ostajalle, tilan luovutusvoittolaskelmaan lisättäisiin käytettyä metsävähennystä, kuitenkin enintään myydyn tilan metsävähennyspohjan verran. Väinö Sikanen kirjoitti heinäkuun Metsälehti Makasiinissa, että sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksen saamisen kannalta sillä ei ole väliä, kuka tilan peltoja viljelee. LEO SAASTAMOINEN Onko väliä, kuka viljelee. Terän teroitukseen löytyy seikkaperäiset ohjeet esimerkiksi Raivaamaan-kirjasta (Riikilä–Mykkänen, Metsäkustannus Oy 2008). Kun hampaat lyhenevät, terän haritus pienenee. Metsävähennystä ei otettaisi huomioon isän ja tyttären välisessä metsätilakaupassakaan, koska lähisukulaisten väliset kaupat ovat luovutusvoittoverosta vapaita. on muodostuttava muutakin tuloa kuin tukiaisia. Tekniikassa taas on hiomista, jos terä osuu tämän tästä maahan tai kiveen. Asiasta on selviä KHO:n päätöksiä. Hampaiden on oltava yhtä pitkät kummallakin puolella terää, muuten terä puoltaa. 55 MAKASIINI 6 • 2017 55 MAKASIINI 6 • 2017 5171_.indd 55 7.9.2017 18.44. Edellytys on, että pellot ovat olleet viljeltyinä siten, että jatkaja voi aloittaa niillä viljelyn nimissään. Kun tehdään päätös pykälän 55 mukaisesta huojennuksesta, siinä ei tarkastella luopujan toimintaa, vaan jatkajan edellytyksiä saada huojennus lahjaveroon. KHO toteaa päätöksessään, että jatkajan ei tarvitse asua tilalla ja maatalous saa olla tappiollista. Metsävähennystä koskevat luopumissäädökset eivät koske hallintaoikeuden luovutusta. Maastolla on vaikutusta, mikäli työskennellään tienvarressa, jossa hiekka ja pöly lentävät jopa kymmeniä metrejä tien sivuun
Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 5203_.indd 56 7.9.2017 17.05. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon
Nainen jäykistyi niille sijoilleen, tasasi hengitystään ja rauhoittui. Siitä on jo kotvanen, lienenkö ollut vielä ripilläkäynyt. Ja kiitos sienistä ynnä marjoista. Silti kerroin karhutarinaani monille suupielet vaahdoten ja nautiskelin karhunkohtaajan sankaruudesta. Sen olisi urbaanimpikin kulkija tunnistanut karhun tekemäksi, eikä tuoreuden tarkistamiseksi tarvittu tarkempia testauksia. 57 MAKASIINI 6 • 2017 57 MAKASIINI 6 • 2017 5172_.indd 57 7.9.2017 16.54. Minä kun varmaan tekisin samalla tavalla kuin aikanaan siskon kanssa eli juoksisin aika sypäkästi. Siitä huolimatta karhu saattoi kuupoilla hyvinkin likellä ja ihmetellä kaksijalkaisen kulkijan tekemisiä. Linnutkin lakkasivat laulamasta, karhun ansiosta nainen sai kokea sudenhetken. KARHUNKIERROKSIA PAKINA SE PP O SA M U LI ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailja ja teatterintekijä. Säpsähdyksestä selvittyään hän jatkoi matkaansa ja puheli sopuisalla äänensävyllä, että pysyhän nalle piilossa, en minä tässä pahalla kulje. Ei ottanut. Paluureitti ei kulkenut entisiä jälkiä myöten, niin käy ennaltatiedetyissä maisemissa usein. Tuskin saavuttaisin sukulaisnaiseni tyyneyttä tosipaikassa. Seuraavana päivänä hän teki uuden metsäreissun ja säästyi sillä kertaa näkemästä karhunpaskaa. Saattaa se karhu siellä kaverina olla, vaikka ei karhunpaska tai sen tekijä vastaan sattuisikaan. Sienisoossi ja mustikkapiirakka maistuivat jo metsänkävijän kielellä, kun hän äkkäsi reittinsä varrella mössöksi pengotun kusiaispesän ja mojovan paskan. Niin että käykäähän sienessä, käykäähän marjassa. Ikänsä metsän keskellä elänyt nainen tiesi olevansa samoilla marjamailla karhun kanssa ja hätähän siinä tuli. Saalista tuli mukavasti, kilometrejä kertyi ja astiat täytettyään nainen kääntyi kotimatkalle. M uuan sukulaisnainen, nimi ja sukulaissuhde jääköön salaisuudeksi, lähti tässä syksyllä mustikkaan. Kuljeskelimme isosiskoni kanssa tuttua metsätietä ja kesken reippailun ratisutti metsää julmetun iso, tummanpuhuva hahmo. Taisi se huutaa mennessään, että älä jää sille karhulle käsipäivää sanomaan. Sisko meni nopeammin, ei jäänyt pikkuveljeään odottamaan. Katsoimme siskon kanssa toisiamme ja ampaisimme juoksuun. Sisko selitti kuulleensa metsästä vielä vihellyksen ja murahduksenkin. Moni muu olisi jättänyt marjat ja sienet metsään, nainen ei jättänyt. Ehätimme lähimpään taloon ja pääsimme autokyydillä kotiin. Ottikos tämä sukulaisnainen ritolat. Mutta jos sattuu, niin älkää soittako minulle neuvoa kysyäksenne. Terveisiä vaan anopille. Nainen palasi kotiinsa, leipoi mustikkapiirakan ja pyöräytti sienisoossin. Minun oli helppo samaistua naisen kertomukseen, olen kokenut vastaavan tilanteen. Hän samoili tutuilla saloilla, täytti ämpäriä hyvän marikon löytäessään ja poimi toisessa kädessä roikottamaansa vasuun sieniä. Minä nyökyttelin mukana, vaikka en ollut mitään kuullutkaan. Sittemmin ymmärsin, että kyllä siitä tapauksesta oli sankaruus kaukana – karkuunhan minä juoksin. Loppujen lopuksi en ollut ihan varma siitäkään, oliko metsässä rytissyt karhun sijaan hirvi tai siivilleen tohahtanut ukkometso. Esimerkiksi toinen ihminen. Katse kiersi ympäristöä, karhu näyttäytyi kaikissa silmänkantaman päässä olevissa mättäissä, kivissä ja juurakoissa. Hän ymmärsi, että kyllä moni asia on tässä maailmassa ihmiselle karhua vaarallisempi
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Kanahaukka hallitsi kuusikon komeroita ja niin se tekee nytkin. Puut kuitenkin kasvavat ja muutoksia tapahtuu, joskus myös mieluisia. LUHTA KÄYNTI muistojen METSÄSSÄ Lapsuuden metsän toivoisi pysyvän samanlaisena. 58 MAKASIINI 6 • 2017 5173_.indd 58 7.9.2017 16.56
Jos jatkoi siitäkin, Ilmajoen puolen talot ja pellot alkoivat lähestyä. Ensimmäinen kilometri reppu selässä asfaltilla sairaalan ja kerrostalojen välissä maistuu taiteilijan performanssilta. Hetken päästä jännitän tärkeätä kiintopistettä, Saunamäenkalliota, jolla metsot näppäilivät ja koppelot kotkottivat puolen vuosisadan takaisina kevätöinä. Kävin koulun ja muutin muualle. Maaseudun tyhjetessä Seinäjoki paisui kaikkiin suuntiin ja lisäksi iso osa poikavuosien metsää hukkui tekojärven alle. Sen nurkille jäi metsään menijän polkupyörä. Karttaa vilkuillessa havaitsen, että puolet lapsuuden metsästä on edelleen metsänä ja Kattilavuori ympäristöineen rajattu vallan luonnonsuojelualueeksi. Asutun maailman äärimmäisen laidan muodosti sikala, jolla turvattiin piirimielisairaalan ruokapalvelujen omavaraisuutta. Päätös telttaretkestä puolen vuosisadan takaisiin korven komeroihin syntyy niin äkisti, että lähdön hetkellä aurinko tekee laskuaan. 59 MAKASIINI 6 • 2017 5173_.indd 59 7.9.2017 16.56. K oulupoikana retkeilin päivittäin metsässä, joka sijaitsi Seinäjoen kaupungin lounaislaidalla. Saman vuoden hippiliike tai Jimi Hendrixin läpimurto ovat pelkkää taustakohinaa päässäni, jos niitä vertaa muistoihin öiseltä metsonsoitimelta tai aamusta kanahaukan metsässä. Arkipäivinä patikoin yksin tai kaverini kanssa muutaman tunnin, viikonvaihteissa opeteltiin yöretkien taitoja. 50 vuotta myöhemmin Sukulaisia kuolee ja viettää häitään, joten aika ajoin tulee reissu synnyinkonnuille. Polut ja talvitiet luikersivat monin mutkin vajaan viiden kilometrin päässä kohoavalle kalliokumpareelle, Kattilavuorelle. Viikonvaihteessa ehti vielä kauemmas, suon yli kanahaukan ja varpuspöllön kuusikkoon, jossa oli metsän ydin. Haluan kulkea tarkasti muistojen polkua ja valmistaudun kohtaamaan pystypäin sata pettymystä. Entisen sikalan seutuvilla kohoaa valtava Keskussairaalan labyrintti, joten auto jää hiukan väärään paikkaan kuntopolun parkkipaikalle. Viimeisen retken tein sinne 1967
Eivät kuusikymmenluvunkaan metsot laulaneet elokuussa. Vastakkaiselta suunnalta sinne luikertaa metsäautotie, joten varaudun siihen, ettei muistojen metsää löydy. Etsin mukavan telttapaikan ja asetun yöpuulle tai sellaisten alle. Nukahtamisen hetkellä kuulen varpuspöllön vihellyksen. Karun kallion vastakohtana suojelualueelle on paisunut ylväs kuusisto. Äkkituntumalta viisikymmentä vuotViidessä vuosikymmenessä tavallinen täysiikäinen kuusikko on kehittynyt ikimetsäksi liekoineen ja lahopuineen. Näen ja kuulen puukiipijöitä paljon enemmän kuin nuoruudessani samoilla paikoilla. Minä kummastelen metsän rehevyyttä ja puiden korkeutta. Ehkä puut eivät tällaisessa ympäristössä kummoisia kasva yhden ihmisiän kuluessa. Ikimetsä Omatoimisen kahviaamiaisen ja teltan purkamisen jälkeen kiertelen metsään raivattua sekalaista polkuverkostoa. ta sitten ylen runsaat töyhtöja hömötiaiset ovat harvinaistuneet, mutta puukiipijät sirahtelevat pitkin matkaa. Metsätiaiset ovat puolestaan vähentyneet. Kohtaan viittoja ja luontopolun opasteita, hölkkääjiä ja koirien ulkoiluttajia sekä paksuine renkaineen hurjaa vauhtia polkevia pyöräilijöitä. Pettymyksen sijaan kiertelen jäkäläisillä kumpareilla suorastaan monttu auki. Kalliomännyt seisovat täsmälleen samankokoisina kuin muistikuvissani. Samanlaisuuden kokemus on niin voimakas, että laitan kämmenet korvalehtien jatkoiksi ja yritän kuulla metsokukon nakutuksia tai röyhtäilyjä. Ulkoilupaine on vähintään kymmenkertaistunut kouluvuosieni jälkeen. Autotie loppuu ja suojelualueelle jatkuu rullatuolin käytön mahdollistava tasainen polku. Tuossa oli valtakukon reviiri, tuolla sen tappelukaverin. Muistikuvissa nuoruusvuosien metsä oli kaikkialla samanlaista, nyt tulee vastaan tuoreita avohakkuita, taimikoita ja vanhan metsän palstoja. Muuan kuntopoluista johtaa suon yli kanahaukkojen kuusikkoon. Mikään ei ole muuttunut. Ojitettu suo on ylennyt taivaita tavoittelevaksi suorarunkoiseksi männiköksi. Vaikka soidinpaikka on säilynyt hyvin, tekojärvi, kerrostalot ja autotiet sen ympärillä ovat metsopoikueille huonoja kasvupaikkoja. Lapsuuden metsässä suojeluohjelmien nimikkolaji metso oli keskeisin lintu. Sar60 MAKASIINI 6 • 2017 5173_.indd 60 7.9.2017 16.56. Kolme mopopoikaa päräyttää sitä pitkin ja kummastelee reppuretkeilijää pimenevässä illassa. Nokat kiroilevat ja siipipankot paukahtavat vieläkin, vaikka maailma ympärillä on muuttunut
Vieläkö metsoja löytyy. 61 MAKASIINI 6 • 2017 5173_.indd 61 7.9.2017 16.56. Entinen riekkosuo kasvaa suorarunkoista mäntyä. Sitten tulee yllätys, oikea aarniometsä. Tulevaisuudesta ei ole täyttä varmuutta. Vieläkö suojeluohjelmien nimikkolajista on siemen jäljellä. ka, jossa kanahaukat viisikymmentä vuotta sitten pesivät, on nyt ensiharvennusta odottavaa taimikkoa. Hannu Tuomisto on metsänomistaja ja tämän lehden lukija, vaikka kaikki metsänomistamisen stereotypiat eivät häneen sovikaan. Linnuista siellä pesii todella edustava ikimetsälajisto”, Tuomisto kertoo. Uskaltaisin luvata, ettei siellä tehdä lähivuosina metsolle epämieluisia toimenpiteitä.” Metsojen kalliokko vaikuttaa täysin samanlaiselta kuin 1960-luvulla. Ainoana muutoksena risteilee tiheä verkko kuntopolkuja paisuvan kaupungin laidalla. Tuomisto ilahtuu kysymyksestä: ”Metsäalueella on ainakin yksi toimiva soidinpaikka minun omalla metsäpalstallani. Katselen jykeviä kuusia, havupuiden puristuksessa valoa tavoittelevia koivuja ja haapoja, lahopökkelöitä ja maahan sortuneita liekoja. Löydän kolme varpuspöllölle tarkoitettua pönttöä. Löytyyhän täältä muutama ärripurripoliitikko, joille aarinkin suojelualue on henkilökohtainen painajainen, mutta Kattilavuoren suojelu toteutui sujuvasti.” Viisikymmentä vuotta sitten metsän näkyvin ja keskeisin lintulaji ainakin minulle oli metso. Hän opettaa biologiaa kaupungin lapsille ja paljastuu myös Kattilavuoren suojelualueen alkuperäiseksi isäksi. Mutta nykyaikana ei ikimetsä säily aivan itsekseen, joten turvaudun puhelimeeni ja paikallistietoon. Vaikka miten pinnistelen muistia, samoilla sijoilla kasvoi edellisellä reissulla keskivertoinen kuusikko, jossa ei kuitenkaan ollut mitään erityistä. Viimeistään nyt performanssi vaihtuu retkeksi retkeilymetsään. ”Sitä vastoin Kattilavuoren alue oli valmiiksi kaupungin omistuksessa ja kasvava maakuntakeskus todella tarvitsi paikkaa, jossa voi kuntoilla, marjastaa ja hiljentyä luonnossa. ”Ikikuusikko päätyi monen mutkan kautta väliaikaiseen Metso-ohjelmaan
Niitä kannattaa kerätä, säilöä ja käyttää pitkin vuotta. Silloin jauhot voi korvata siemenillä. 62 MAKASIINI 6 • 2017 5174_.indd 62 7.9.2017 16.56. Kaikille ei sovi gluteenittomatkaan tuotteet. Yhdistämällä eri siemeniä ja marjoja saa erikoisruokavaliota noudattaville herkullisia pikkuleipiä. Marjoista saadaan vitamiineja, kuituja ja sekä makua että väriä ruokiin. Leivonnaiset valmistuvat nopeasti. Jos gluteenitonkaan ei käy Nykyään monet ovat jättäneet pois ruokavaliostaan sellaiset jauhot, esimerkiksi vehnäjauhot, joita leivonnaisissa yleensä käytetään. Pappilan hätävara on keksin, kakun tai pullan palasia, hilloa tai marjoja ja kermavaahtoa sisältävä jälkiruokaklassikko. Ainekset vain yhdistetään ja asetellaan leivinpellille kokkareiksi. Nyt tarjonta ja saatavuus on marjojen suhteen monipuolisempaa, joten jokainen voi itse muunnella reseptiä sen mukaan, mitä aineksia kotoa löytyy. Kuivahtaneita leivonnaisten palasiakaan ei heitetty pois, vaan kaikki käytettiin, vaikka yllätysjälkiruokaan. Pappiloiden keittiöiden ja taloudenhoitajien välityksellä uudet ruokalajit ja reseptit levisivät ympäristön maataloihin. Pappilan hätävara yleistyi 1900-luvun alkupuolella, Juhlavuoden KLASSIKKO Pappilan hätävara on nimensä mukaisesti nopea apu, joka maistuu kaikille. Suomen metsissä kasvaa 37 luonnonvaraista syötävää marjaa, jotka ovat monipuolistaneet suomalaisten ruokavalikoimaa jo satoja vuosia. Pappilan hätävara syntyy nopeasti ja maistuu kaikille. Seuraavat pikkuleivät ovat meidän perheen karsittua ruokavaliota noudattavan herkkuja (ei vehnää, sokeria tai maitoa). Kun valmiina ei kaupasta saa oikeastaan mitään sopivaa leivonnaista, niin näitä pyydetään vähän väliä leipomaan lisää. Yllätysvieraille Paitsi hilloja ja mehuja marjoista syntyy myös herkullisia jälkiruokia ja leivonnaisia. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS jolloin reseptit levisivät myös marttojen ja maaja kotitalousnaisten sekä talouskoulujen välityksellä maaseudulle. Uusia makuja saa paitsi vaihtamalla marjoja, myös vaihtelemalla keksejä, aina kanelin tai kardemumman makuisista kaakaon makuisiin. Kun marjoja vaihtaa, pikkuleivistä saa aina erilaisia. Alkuperäisessä pappilan hätävarassa oli puolukkahilloa tai -survosta, koska sitä löytyi joka talosta talvellakin. Nimi viittaa siihen, että pappilaan tulleille vieraille piti nopeasti loihtia jotain tarjottavaa ja tavanomaisen periaatteen mukaan tarjottiin sitä, mitä kaapista löytyi. TAPION PÖYTÄ M etsälehden 1900-luvun suomalaista ruokakulttuuria itsenäisyyden juhlavuonna esittelevä sarja jatkuu marjaherkuilla. Pappilan hätävaraksi kutsutaan nykyään sekä edellä luetelluista aineksista koostuvaa jälkiruokaa että virheellisesti myös pullasta, munamaidosta ja hillosta koostuvaa uunissa paistettua pullavanukasta. Vuoden vaihteen jälkeen voi tehdä piparkakkujen lopuista joulun makuisen jälkiruoan. Tärkeimmät metsämarjat ovat puolukka, mustikka, vadelma, suomuurain, karpalo, pihlajanmarja, tyrni, juolukka, variksenmarja ja mesimarja
MARJOILLA MAUSTETUT SIEMENPIKKULEIVÄT 2 dl kaurahiutaleita 2 munaa 2 dl sekalaisia marjoja (vadelmia, mustikoita, puolukoita, lakkoja) 0,5 dl hunajaa 2 dl cashewtai hasselpähkinää 1 dl auringonkukan siemeniä 0,5 dl hampunsiemeniä 0,5 dl kaakaonibsejä tai 2 rkl kaakaojauhetta 0,5 dl kookosöljyä tai oliiviöljyä 1 tl vanilliinisokeria 1 tl leivinjauhetta Jauha tehosekoittimessa pähkinät ja siemenet. Kokoa maljaan kerroksittain eri ainekset ja koristele kermalla, muutamilla marjoilla ja sitruunamelissan lehdillä. Paista 10–15 minuuttia 175 asteessa. Pappilan hätävara on suosittu jälkiruoka jo sadan vuoden takaa. Yhdistä kaikki ainekset ja kokoa taikinasta pellille pieniä kekoja. 63 MAKASIINI 6 • 2017 5174_.indd 63 7.9.2017 16.57. Vatkaa kerma ja mausta se. PAPPILAN HÄTÄVARA 100 g keksin, kakun tai pullan palasia 2 dl kermaa (osan voi korvata rahkalla) 3–4 dl marjoja (mustikoita, vadelmia, puolukoita, karpaloita, lakkaa) 2 rkl sokeria 1 tl vanilliinisokeria Jos pullan palat ovat kuivuneita, ne voi laittaa vähäksi aikaa maitoon kostumaan. Taikinasta tulee yksi pellillinen pikkuleipiä
TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Seurasaaren karjamajan suosuksissa on silmiä hivelevän kaunis muoto, joka seuraa puun syyrakennetta. Pohjois-Suomessa tällaisia suosuksia kutsutaan lotakoiksi. Upottavalla suolla liikkumisessa oli ja on edelleen haasteensa. Voit veistää sellaiset itse. Lähempi tarkastelu paljastaa suksien materiaalin juurineen kaadetuksi kuuseksi. Paras tapa välttää vajoaminen on panna sukset jalkaan. Luonnonantimet hyödynnettiin tarkkaan, joten myös suoniittyjen heinät kerättiin talteen. Suo kiskoo itseensä Tavallinen talvihiihtoon tarkoitettu suksi kelpaa suolla liikkumiseen. KÄSIN TEHTY V anhanajan niittytalous vei ihmiset suolle. Rahkasammal, muta tai suon heinämättäät eivät kuitenkaan luista yhtä hyvin kuin JUURAKOT JALKAAN Suolla liikkuminen helpottuu, kun alla on suosukset. 64 MAKASIINI 6 • 2017 5175_.indd 64 7.9.2017 16.59. Kuva Museoviraston arkisto. Suolla on liikuttu myös lyhyillä ja leveillä laudoilla, jotka on varustettu siteillä eli mäystimillä
Kaadoin kuuset metsittyvältä pellolta, jonka multa ja savimaa oli pehmeää kaivaa eikä pahemmin tylsyttänyt kirvestä. Näillä mitoilla suksista tulee keveät ja painopiste osuu mäystimen kohdalle. Perinteiseen suomalaiseen muotoajatteluun kuuluu nousevien kärkien liioittelu, mitä kansatieteilijä ja kirjailija Sakari Pälsi kutsui nirkkotyyliksi. Kärjet jäävät kuitenkin suon pintaan ja ohjaavat suksen jälleen näkyville. Karjamajan suksissa oli silmää mielistellen veistetty siro muoto. Piti kantaa reputtaa heiniä sylissään tai hartioillaan ja samalla laahustella korttelinlevyisillä suksilotiskoilla, joita märkä neva ihan kuin imien puristi pintaansa, niin että jokainen askel oli kiskaista jalan aivan juurineen irti.” Suksien juuttumiseen löytyi kuitenkin ratkaisu. Suksien korkeille kärjille löytyi käytännön merkitys. Yksinkertainen tapa tehdä avoimet suosukset on kiinnittää kaksi ohutta kuusennärettä vierekkäin yhteen. Suunnilleen jalkineen levyinen suksi on käytännöllinen. Kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju kuvailee suoheinän niittoa kirjassaan Suomenselän vieriltä: ”Se oli kaikkein vaivalloisinta työtä. Luonnonväärästä puusta esineen voi veistää karjamajan suksien tavoin varsin siroksi, sillä lustojen muoto seuraa esineen muotoa. Leveys sen sijaan vaihtelee vähemmän. Silmiäni kiehtoo myös puu itsessään. Kun näreiden latvat vielä taivuttaa ja yhdistää, saa sukseen kärjen. Se näkyy voimakkaana lustokiehkurana kärjen sisäkaarteessa. Lustot ovat tehneet puussa jopa hieman suksenkärkeä jyrkemmän mutkan. Se kertoo kuusen ja veistäjän vuorovaikutuksesta: suksen muoto kasvaa melkein jo puuhun, mutta ei aivan. Kirveellä alkuun Puita kannattaa hakea kivettömiltä mailta, jottei kirveen terä vahingoitu, kun juuria hakkaa poikki. PIIRROKSEEN on merkitty Seurasaaren karjamajan suosuksien mitat senttimetreinä. Työ sujui ensin kirveellä veistäen, sitten vuoluraudalla muotoa viimeistellen. Mutta sukset kannattelevat ja vähitellen löytyi sopiva laahustava liikkumistapa, jolla suo päästää irti ja suksi luistaa. Suksen kyljestä näkyy, miten puun lustot kaartuivat kärjessä luonnostaan ylöspäin. Toisinaan suo upottaa enemmän, jolloin suksi katoaa lähes kokonaan rahkasammaliin. Tällaisten suksien tekemisestä kirjoitin Metsälehdessä 10 vuotta sitten (Makasiini 5/2007). Kun puut oli haettu, pääsin veistämään. Suosuksia on tehty eripituisia riippuen siitä, kuinka vetelälle suolle niillä on tarkoitus mennä. Kärjen sisäkaarteeseen jäi samanlainen ylimääräinen lustokiehkura kuin karjamajan suksissakin oli. Suosuksiretkeilijä voi valita reittinsä vapaammin kuin pelkin saappain varustautunut. Siispä lähdin kaivamaan metsästä sopivia kuusia juurineen. Vastaavanlaisen suosuksen voi veistää myös yhdestä puusta. Suksen veistäjä on nähtävästi joutunut oikaisemaan luonnonmutkaa saadakseen kärkeen tarpeeksi loivan kaaren. Juuri noin kuusen juuret kaartuvat, mietin. Malliksi löysin Seurasaaren ulkomuseon karjamajasta vastaavanlaiset suosukset, joita pääsin tutkimaan lähemmin. Suo upottaa ja huomasin, että se myös tarttuu suksenpohjaan kiinni. Harjoittelu tarpeen Menin suolle kokeilemaan suksiani. Suksien tekijä ei ollut halunnut sälyttää turhaa painoa heinäntekijän jalkoihin. lumihanki. Suksenkärjet nousivat tosin melko korkealle. Sivullepäin kasvavat juuret muodostavat jyrkän mutkan runkoon nähden. Niinpä suksi juuttuu suohon helposti kiinni. Keskeltä avoimet sukset eivät nimittäin juutu suohon yhtä tiukkaan kuin tavalliset sukset. Veistäessä on osattava asetella esineen muoto mahdollisimman hyvin luonnon syyrakenteeseen. Mietin, onko sekin veistäjän kauneustajusta johtuvaa. Suksiminen vaatii kuitenkin harjoittelua. Koska puu oli vielä tuoretta, jätin suksiin hiukan kutistumismisvaraa. 65 MAKASIINI 6 • 2017 5175_.indd 65 7.9.2017 16.59. Ja Paulaharju kirjoitti sivakoiden yhteydessä kuusen tyvikäyristä. Muodon kauneus yhdistyy käytännöllisyyteen. Samaa lienee pohtinut karjamajan suosuksien veistelijä joskus, mahdollisesti jo yli vuosisata sitten. Kirjassaan Rintakyliä ja larvamaita Paulaharju kuvailee: ”Kuusen tyvikäyristä kaverretulla sivakoolla Juha laahusteli vetelää järvilettoa haravoiden ja kantaa repajuttaen heinätakkoja suovaansa.” Kunnon välineillä työ luistaa ja Paulaharju saa vauhtia kuvaukseensa: ”Kahisi vain ja päät piippailivat, kun heinämiehet sukeltelivat kortteikossa.” Kaunis ja käytännöllinen Ryhdyin veistämään Paulaharjun mukaisia yksipuisia suosuksia
9. Niiden läpi pujotetulla kapeammalla nahkanauhalla mäystin sidotaan kiinni. 2. 1. Jatkoin suksen muotoilua vuoluraudalla vuoluhevosen selässä. Jos suksi uppoaa ja juuttuu kiinni, mäystimestä jalan saa vedettyä irti. 5. 10. 8. Tein mäystimen kierrätysnahasta. Jos halkaiseminen ei onnistu, ylimääräisen puun voi myös veistää pois. 6. Mäystimen aukon viimeistely onnistuu kapealla taltalla. Valitsin sopivimman juuren suosuksen kärjeksi ja jätin sen muita pitemmäksi. 4. Jos puu on tuoretta, suksesta kannattaa veistää aluksi hiukan lopullista leveämpi ja paksumpi, sillä puu kutistuu kuivuessaan. Yksityiskohtien vuolu onnistuu parhaiten puukolla. Kirveellä veistäen kairanreiät saa yhdistettyä toisiinsa. 3. Suolla perinteinen mäystin on nykyaikaista suksisidettä turvallisempi. 6. 8. 2. Piirsin aukkojen ääriviivat ennen niiden avaamista. 66 MAKASIINI 6 • 2017 5175_.indd 66 7.9.2017 16.59. Katkaisin nahkavyöstä sopivanpituisen pätkän, jonka pujotin päläslaudan läpi kulkevaan aukkoon. 3. 10. 5. Puunsyiden kierteisyyden vuoksi halkaiseminen sopivasti juurten välistä on hankalaa eikä samasta rungosta välttämättä löydy kahta sopivaa juurta puun vastakkaisilta puolilta. Parhaassa tapauksessa samasta rungosta saa aihion kahteen sukseen. 7. 7. Suksiaihion karkea muotoilu onnistuu parhaiten kirveellä. Suksiaihio irtoaa kiilaamalla rungon halki. Itse jouduin kaatamaan kaksi kuusta. Vyönpätkän kumpaankin päähän tein kaksi reikää. 9. Kairasin päläksen kyljestä läpi meneviä reikiä mäystimen aukkoa varten. 1. Kun kuusesta hakkaa kaikki juuret poikki, se kaatuu melkein itsestään. Sepän takoma kaira on oiva väline aukon avaamiseen. 4
tyhjiöputkikeräimiä, jotka ovat hyötysuhteeltaan kaikkein parhaimpia. vuoden takuu Tehokas Italialainen moottorisaha! MOOTTORISAHA OLEO MAC 947 345 € Briggs&Stratton 15,5 HV OHV AVS huippumoottori Leveällä 107 cm kaksiteräleikkurilla Leveät renkaat taka 20x8" , etu 15x6" 6 vaihdetta + pakki Mukiteline Kaupan päälle kippaava peräkärry! GLANSPOWER POULAN PRO 15,5 HV AJOLEIKKURI 1595 € Puristusvoima 8 T Moottori vahva 3000 W / 230 V valovirta Pöllit 1050 / 550 / 430 mm Pyörät, tosi tukeva rakenne Työtaso säädettävissä 3:lle eri puunpituudelle! Ristikirves vakiona! 495 € Tehokas pystymallinen klapikone! HALKAISUKONE LS8T 1050 Puristusvoima 12 tonnia Maksimi pöllin pituus 610 mm Moottori Loncin 6,5 HV nelitahtimoottori Tukeva ilmakumipyörät 4.80 / 4.00 8 Paino 200 kg Vetokoukku 795 € Nopea kone työskennellä! POLTTOMOOTTORIKÄYTTÖINEN KLAPIKONE LS12T Valmistaja Husqvarna Outdoor Products PIHAVARASTO SUNYARD SNSD C Mitat (P, L, K): 312x257x212 cm Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso oviaukko Kunnon tuuletus norm. WWW.KONE-GLANS.FI Pinta-ala 8 m ! 5201_.indd 67 8.9.2017 9.43. 499 € 379 € Aurinkokeräimet ovat ns. Auringon säteily saadaan otettua talteen laajalta alueelta säteilykulmasta riippumatta. vuoden takuu 219 € Made in Italy! RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48 PK Voimakas B&S Series 550 E OHV moottori! Leveät, kaksoiskuula laakeroidut pyörät Vetävä ja keräävä malli Leikkuuleveys 46 cm 2. vuoden takuu 249 € Tehokas ja kevyt polttomoottoripuhallin! POLTTOMOOTTORIPUHALLIN OLEO MAC BV300 Moottori Emak K600A 140 CC OHV nelitahtimoottori Leikkuuleveys 46 cm Kuulalaakeroidut pyörät Bioleikkaava tai sivulle heittävä 2. Pinta-ala lähes 4 m ! Lisäksi pakettiin kuuluu 300 L hybridivaraaja, kahdella kierukalla Kierovesipumppu Säädinyksikkö Paisuntasäiliö 1995 € Hyödynnä aurinkoenergiaa ja säästä tuntuvasti energiakuluissa! GLANSPOWER AURINKOKERÄINPAKETTI SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. vuoden takuu 345 € Kaupan päälle bioleikkuusarja! RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48TBQ Työnnettävä/keräävä G44PB 41 cm työleveys, B&S series 450 moottori 269 € Moottori 45,0 cm Teho 3,1 HV Laipan pituus 16" / 41 cm / .325 Paino 4,9 kg 2. vuoden takuu 399 € Tehokas reppupuhallin lehtien ja roskien siivoamiseen! REPPUPUHALLIN OLEO MAC BV162 Moottori kaksiteho Emak 30,5 CC, 1,3 HP / 1,0 kW Ilmamäärä 720 m /h, puhalluksessa 750 m /h lmanopeus 70 m/s Paino 4,5 kg 2. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 Moottori 61,3 cm / 4,5 HV 3,3 kW Ilmamäärä 20 m /min 1.200 m /h lmanopeus 90 m/s Paino 9,4 kg 2. Pakettiin kuuluu yhteensä 36 kpl u-pipe tyhjiöputkia
Aikakausmedioihin uppoudutaan. Sinä olet siellä. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Myös mainoksia
Sinä olet siellä. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Myös mainoksia. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein
METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI RISTIKKO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti 70 MAKASIINI 6 • 2017 5207_.indd 70 8.9.2017 15.28. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v)
Tarnasen pesti alkoi syyskuun alussa, Ojalan ja Partasen marraskuussa. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Mikko Kallioinen, Suomen metsäkeskus, rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija, Lahti 30.9. Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 28.9.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 6”. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. NIMITYKSIÄ 5207_.indd 71 8.9.2017 15.28. 60 VUOTTA 20.9. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Stora Enso Metsä Stora Enso Metsässä on tehty joukko johtajanimityksiä. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Jari Mutanen nimitettiin ostoja asiakkuusjohtajaksi ja operaatioista vastaavaksi hankintajohtajaksi Antti Suvinen. Lisäksi Olli-Pekka Ahonen nimitettiin kehitysjohtajaksi, Mikko Juhola liiketoiminnan kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Eero Salminen, Suomen metsäkeskus, metsäneuvoja, Joensuu Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Palkinnot Makasiiniristikosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Alasaarela, Yli-Olhava, Maila Lämsä, Vaala ja Jorma Pernu, Kajaani. Sen voi ratkoa tietokoneella ja lähettää ratkaisun sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIKRYPTO 6 MERKKIPÄIVÄT Makasiiniristikko 5, oikea ratkaisu Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Aluejohtajien toimipaikkoina pysyvät Lahti, Kuopio ja Oulu. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Itä-Suomen hankinta-alueen johtajaksi on nimitetty Antti Partanen, Pohjois-Suomen aluejohtajaksi Esa Ojala ja Etelä-Suomen hankinta-alueen johtajaksi Tomi Tarnanen. Laila Hökkä, Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja, Taivalkoski, ”töissä” 29.9
Aikakauslehti Tapio lakkautettiin, ja sen tilalle perustettiin sanomalehtipaperille painettu Metsälehti, joka ilmestyi kerran viikossa. Täysikasvuiset toukat ovat isoja kotaan verrattuna, joten niiden täytyy päiväksi kätkeytyä tyvilehtien alle. PILKKEITÄ TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN TELEVISION luonto-ohjelmia seuranneet tietävät palmuliljan ja sitä pölyttävän jukkakoin erikoisen suhteen. Jos parannettavaa on, miten se pitäisi tehdä. Linkki kyselyyn löytyy etusivulta Nyt – ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta. Metsänystäväin Seura ja Suomen Metsänhoidonystävien Seura Tapio päättivät perustaa yhdessä Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapion 3. Nuori toukka syö kehittyviä siemeniä, mutta siementen kypsyessä ne siirtyvät osaksi lehtiravintoon. Neilikkayökkösiä on tavattu meillä kymmenkunta lajia, joista pari on satunnaisia vieraita. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille palautteen antajille! Mikä on rumaa, mikä kaunista. LÄHETÄ vastauksesi osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Kaikki syyskuun loppuun mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Kasvin ja perhosen suhde on niin erikoistunut, että sen täytyy olla miljoonia vuosia kestäneen yhteiselon tulos. Voit liittää mukaan myös havainnollisia valokuvia. Lähetä meille mielipiteesi siitä, minkälainen talousmetsä hivelee silmää ja mikä on rumaa jälkeä. fi. Kulleron ja kullerokärpäsen suhde alkaa jo lähestyä palmuliljan tapausta, mutta kimalaisetkin pystyvät tunkeutumaan kulleron kukkaan ja pölyttämään sen. 72 MAKASIINI 6 • 2017 5212_.indd 72 8.9.2017 16.12. Perhonen tekee siitepölystä pienen pallosen ja kantaa sen sitten toisen kasvin emille. Eri neilikkayökköslajeilla on kullakin omat suosikkinsa, mutta useimmat eivät ole vielä erikoistuneet pelkästään yhteen lajiin. Samalla ne munivat kukintoon. Paketti sisältää puolen litran ruokatermoksen ja 0,7 litran termospullon. Digitaaliset kuvat voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen makasiini@metsalehti.fi. Ensimmäiset Metsälehden numerot painettiin jo syksyllä 1932, mutta ensi vuonna tulee kuluneeksi 85 vuotta ensimmäisestä vuosikerrasta. Meidän kasvistossamme ei ole aivan yhtä pitkälle meneviä yksinoikeudella sun –suhteita. Palkinnoiksi arvomme kaksi pakettia klassikkotermareita. NYKYISEN Tapio-konsernin juuret ulottuvat pidemmälle kuin tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan viettävän itsenäisen Suomen. Tapio täyttää 110 vuotta SEURAAVASSA Metsälehti Makasiinissa pohdimme metsänhoidon estetiikkaa. Toukka syö kehittyvistä siemenistä osan, mutta kauppa kannattaa palmuliljalle, sillä muut hyönteiset eivät pysty kukkia pölyttämään. Selvitämme myös sitä, miten metsiä voitaisiin hoitaa ja käsitellä niin, että jälki olisi mahdollisimman kaunista. Arvonnassa palkinnon voittivat Sirpa Vainikainen-Sippo Helsingistä ja Pirjo Vihersalo Rovaniemeltä. Odotetaan vain miljoona vuotta! Erikoinen suhde Aikuinen kirjoneilikkayökkönen pölyttää nurmikohokin kukkia, mutta toukat turmelevat suurelta osin pölytyksen tuoman hyödyn. Kohokkien, tervakoiden, raunikkien ja neilikoiden kukkia pölyttävät muutkin hyönteiset kuin niitä ravintonaan käyttävät neilikkayökköset. Vaikka palmuliljoja näkee kukkivina Välimeren seuduillakin, se ei siellä tee hedelmää, koska pölyttäjä on jäänyt Pohjois-Amerikan puoliaavikoille. Samansuuntainen kehitys on aluillaan neilikkayökkösten ja kohokkikasvien välillä. VIIME Makasiinin suosituin juttu oli ”13 uskomusta metsien hoidosta”. Mikä on kaunista, mikä rumaa. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Yhden paketin hinta on noin 85 euroa. Metsäalalla alkoi kuitenkin tapahtua niin paljon, että 1932 Tapiossa päätettiin tehdä radikaali lehtiuudistus. Osataanko sinun mielestäsi maisema ottaa huomioon metsien käsittelyssä. Kerro samalla, mikä oli tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Suhde ei ole tasapuolinen: yökköstoukat aiheuttavat kukkia ja hedelmiä syödessään suuremman vahingon kuin aikuisen tuoma pölytyshyöty on – mutta tässä voisi olla alku molempia osapuolia tasapuolisesti hyödyttävälle suhteelle. Yhdistyksen lehtenä jatkoi jo edellisenä vuonna aloittanut aikakauslehti Tapio. Aikuiset vierailevat kohokkikasvien kukilla, nauttivat mettä ja pölyttävät kukan. joulukuuta 1907. Samalla se munii kukkaan
5215_.indd 73 8.9.2017 16.06. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. A N N A BA CK TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315?49?803 Eero Sala p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 28.9. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 85. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 516 (lt/16) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 www.pefc.org Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315 49 848 040 596 2200 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. TAIMIKONHOITOKOULU: Tuhot ja tuhojen käsittely Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 7/16 ILMESTYY 26.10. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 050 5114 525 Tiina Rintanen p. 09 315 49849 040 723 1613 Pasi Myllymaa p. PEFC-sertifioitu Kaunista jälkeä Voisiko metsänhoito olla vähemmän rumaa. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p
Lopputuloksena on mieto männyn maku. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ”HALUSIMME tehdä jäätelön, joka kunnioittaisi satavuotiasta Suomea ja maamme ruokaperinteitä. Jymy-jäätelöitä valmistava Suomisen Maito perustettiin vuonna 2014. Tavoitteenamme on kasvattaa myyntiä entisestään ja saada vienti käyntiin. Tänä vuonna valmistamme 100 000–150 000 kiloa jäätelöä. 74 MAKASIINI 6 • 2017 74 MAKASIINI 6 • 2017 5200_.indd 74 8.9.2017 15.30. Kaikki jäätelömme valmistetaan luonnonmukaisesti tuotetuista raaka-aineista, joten myös metsän, josta neulaset kerätään, täytyy olla luomusertifioitu. Se on kuitenkin ollut niin suosittu, että saatamme jatkaa sen valmistusta myös ensi vuonna. Puolen litran jäätelöpikaria varten tarvitaan reilu kourallinen neulasia. Lähtökohtana oli vanhempieni omistama, Turussa sijaitseva Suomisen maitotila. Männyllä maustettu Jymy 1917 -jäätelö tuli markkinoille tammikuussa. Neulaset irrotetaan jäätelötehtaalla käsin, kertoo Olli Suominen. Hinta on useimmissa kaupoissa viidestä eurosta ylöspäin. Sekä vuosikasvainten leikkuu että neulasten irrottaminen tehdään käsin. TUOTE JA TEKIJÄ Mäntyjäätelöä saa puolen litran pikareissa. Neulasia ei rikota, vaan ne laitetaan maitoon kokonaisina. Kylmä kesä on vähentänyt jäätelön syöntiä mutta mäntyjäätelön menekissä se ei ole näkynyt. Ajatus mäntyjäätelöstä houkutteli, joten päätimme kokeilla, miten jäätelöön saisi männyn makua. Nyt tähtäämme mäntyjäätelöllä Japanin markkinoille.” UUSI MAKU METSÄSTÄ Suomisen Maidon mäntyjäätelö on tehnyt kauppansa kylmästä kesästä huolimatta, kertoo Olli Suominen. Mäntyjäätelö valmistetaan uuttamalla nuorista männyistä kerättyjä neulasia kuumassa maidossa. Alun perin ajatuksena olikin valmistaa mäntyjäätelöä vain juhlavuoden kunniaksi. Mäntyjäätelö on työläs valmistaa. Jymy 1917 -jäätelö saa makunsa männynneulasista. Jäätelötehtaan perustamista ehdottivat yhtiön kolme muuta osakasta, mainosalalla työskentelevä Erkki Mikola, valokuvaaja Horst Neumann ja kokki Jyrki Sukula. Jäätelössä käytetyt neulaset kerätään Sauvossa Varsinais-Suomessa sijaitsevasta metsästä. Mäntyjäätelön osuus on noin 15 000 kiloa. Maitoa ei saa kuumentaa liikaa, sillä silloin jäätelöön tulee pihkainen maku. Jäätelönvalmistus lähti liikkeelle viidellä maulla, nyt tuotannossa on 13 eri makua. Ulkomaille suuntaamme vaniljajäätelöllä ja marjamauilla, mutta muutama kauppa Saksassa on ottanut valikoimiinsa myös mäntyjäätelön. Tila on niin lähellä asutusta, ettei sitä voi laajentaa, joten päätimme veljeni Samuli Suomisen kanssa panostaa jatkojalostukseen
32€) Etu voimassa 30.9.2017 saakka 5206_.indd 75 12.9.2017 14.36. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Metsien kätköissä Suomen metsien kulttuuriperintö on rikas ja monipuolinen. Metsä on ollut asuinpaikka, vilja-aitta ja erämaa. Hinta 20€ (norm. Syyskuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele09 tai asiakaspalvelustamme, puh . Suot saavat kellanruskean ja punakirjavan hohteensa juuri sammalista, ja tuoreet kangasmetsätkään eivät olisi samoja ilman yhtenäistä metsäkerrossammalen mattoa. Sammalten kirjo Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander Kattava opas ja käsikirja värikkääseen maailmaan, joka peittää miljoonia hehtaareja maamme luonnosta. Tästä kaikesta on jäänyt metsiimme merkkejä ja muistoja. Sammalet ovat tärkeä osa suomalaista luontoa. Hinta 34€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Teos herättää lukijan kiinnos tuksen metsien salattuihin aarteisiin ja antaa eväät kokea metsä uudesta näkökulmasta. Mukana on 25 maksaja 137 lehtisammalta. Lajit on eritelty kasvupaikan mukaan, jolloin maastossa on helppo löytää mitä erikoisinkin luontomme lattian laji
474,MS 231 • ErgoStart kevytkäynnistys • Monitoimikahva • ADVANCE yleisvaljailla Laajoille aloille 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg • 4147 200 0264 • Kampanja 699,Sh. • Kompakti ”herkkumalli” • Kevytkäynnistys • Teräketjun pikakiristys Kevyt 31,8 cm 3 1,4 kW / 1,9 hv 4,5 kg 35 cm • 1130 200 0387 • Kampanja 299,Sh. Metsalehti_Makasiini_2017_09_14.indd 1 28.8.2017 13:29:45 5202_.indd 76 12.9.2017 14.37. PARHAAT TYÖVÄLINEET SYKSYYN! www.stihl.. 345,MS 180 C-BE UUTUUS! • Erinomainen teho-painosuhde • Ketjun sivukiristys • Tankkien pikalukituskorkit Yleissaha 42,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 4,8 kg 35 cm • 1143 200 0383 • Kampanja 399,Sh. 785,FS 260 C-E STIHL 2-MIX moottori Tarjoukset voimassa 24.9.2017 asti