›› 4–5 METSÄSTÄ Uudistuskulut voi välttää turvemailla ›› 14–15 Metsä muuntui taidenäyttelyksi ›› 18–19 Veli-Matti Salmi ja tehtävä Ruotsissa ›› 20 Kokeilussa kaksi Makitaa ›› 22 PILKKEITÄ Ei ole karhujahti niin kuin ennen ›› 24 Kuuma kesä olikin Lapin kuusen kaveri ›› 29 VUOTTA Tässä raahataan arvolihaa, mutta metsänomistaja ei hirvisaaliista hyödy. Voisiko olla toisin. SYYSKUUTA 2018 • NRO 16 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Jo ha nn a Ko kk ol a UUTISET Franchising tuli metsään ›› 2–3 HENKILÖ Elämäntyönä sienet ja marjat Luonnonvarakeskuksen Kauko Salolle on totuttu soittamaan, kun on kaivattu tietoa syksyn marjatai sienisadosta. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 13. Sivut 9–11 Hirvelle kantohinta. Je re M al in en Ilmastovääntö ei hellitä ›› 6 Metsien kasvu tuplaantui Lapissa ›› 8 Energiapuu vetää jälleen ›› 12–13
Myös kesäkuussa rikottiin ennätyksiä. Pohjanmaan piennartiet kartalle Eteläja Keski-Pohjanmaalla on kartoitettu ja digitoitu yli 700 kilometriä piennarteitä. Kaikki tiet on julkaistu Metsäkeskuksen karttapalvelussa. Rahaa töihin upposi 234 miljoonaa euroa, mikä on vajaat 20 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Mukana on hakkuukypsää metsää, harvennusvaiheessa olevia metsiköitä ja taimikoita. Kyselyssä kansalaiset voivat kertoa näkemyksensä strategian kahdeksasta eri hankkeesta, jotka kaipaavat päivitystä. Alanvaihtajien menestyksekäs yritystoiminta vaikuttaa puolestaan epärealistiselta. Ensimmäisen toimintavuoden liikevaihtotavoite on 1,5–3 miljoonaa euroa. Viljelyala laski 6 000 hehtaarilla 103 000 hehtaariin. Tuolloin puuta korjattiin 5,1 miljoonaa kuutiota, enemmän kuin koskaan aiemmin kesäkuussa tilastohistorian aikana.. Se on Luonnonvarakeskuksen hakkuutilastojen heinäkuiden ennätys. Tornator osti lisää metsää Metsätalousyhtiö Tornator on sopinut ostavansa turvetuottaja Vapolta 5 300 hehtaaria metsämaata. Yrittäjän pitää myynnin lisäksi osata organisoida toimintaa ja johtaa jopa kymmenien työntekijöiden tai aliurakoitsijoiden verkostoa sekä sitoutua liiketoimintamalliin ja ketjuyhteistyöhön. ”Aiomme harjoittaa ostetuilla alueilla kestävää metsätaloutta, jatkaa turvetuotannosta poistuneiden alueiden metsittämistä ja ennallistaa vaikeimmin metsitettävät suot luonnontilaan”, Tornatorin toimitusjohtaja Sixten Sunabacka kertoo. Jorma Saarimaa sanoo, että franchising-liiketoiminta auttaa kasvattamaan metsäpalveluyritysten kokoa ja siten tekemään niistä houkuttelevampia työpaikkoja tulevaisuuden tekijöille. Vuoden alusta starttaava ketju korvaa aiemman, UPM Silvestan brändin alla toimineen franchising-ketjun. Luonnonvarakeskuksen mukaan taimikoita ja nuoria metsiä hoidettiin yhteensä 189 000 hehtaaria, mikä on 5 000 hehtaaria vähemmän kuin vuonna 2016. Määrä kasvoi vuodentakaisesta peräti 40 prosenttia. "Tekemätöntä metsätyötä tulee vuosittain lisää, joten on yrittäjästä kiinni, kuinka ison siivun hän omalla aktiivisella myynnillään ja meidän ketjumarkkinoinnin tuella pystyy hankkimaan." Mistä tekijät. "Alan ulkopuolelta voi tulla johtamaan yritystä, mutta metsäalan ammattitaitoa pitää yrityksessä myös olla. Alussa ei tarvita edes olemassa olevaa yritystä, kunhan on esittää uskottava liiketoimintasuunnitelma ja kunnossa olevat luottotiedot", Saarimaa sanoo. Uudessa liiketoimintamallissa yrittäjät siirretään raivaussahan varresta UPM:n metsäasiakasyksiköiden konttoreihin myymään metsänhoitopalveluja. Alan harvoilla miljoonayrityksillä riittää töitä ilman UPM:n työmaitakin. Tiet on tehty Suomen metsäkeskuksen vuosina 2005–2017 rahoittamien metsäojitushankkeiden yhteydessä. Saarimaa kuvattiin yhtiön Hämeenlinnan toimiston ”perinnenurkkauksessa”. Yrittäjät eivät myöskään koe mieAlanvaihtajilla kyytiä rästeille. Metsätöissä notkahdus viime vuonna Metsätöitä tehtiin viime vuonna vähemmän kuin edellisvuonna. Kauppahintaa ei kerrottu. Ota kantaa metsien käyttöön Suomen metsästrategian päivitys käynnistyi viime keväänä. Yrittäjä itse voi keskittyä johtamiseen ja myyntiin, eli hänen ei tarvitse miettiä, mistä saa työterveyspalvelut tai toiminnanohjausjärjestelmän", Saarimaa muotoilee. "Mehän sitten nähdään, kiinnostaako konsepti. Olemassa olevaan tieverkkoon liittyvät piennartiet on viety Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan, ne on myös julkaistu laitoksen karttapalvelussa. Myytävää Saarimaan mukaan alalla on riittämiin, sillä valtakunnan metsien inventoinnin mukaan taimikonhoitotarpeita on 400 miljoonan euron arvosta. Kauppaan kuuluu noin 90 metsätilaa tai määräalaa eri puolilta Suomea. Mistä sitten löytyvät valmiit miljoonaluokan yritykset, kun alan yritysten liikevaihto on pääsääntöisesti alle 100 000 euroa. Näitä ovat muun muassa Resurssitehokas ja kestävä metsänhoito, Talousmetsien luonnonhoito ja metsäluonnon monimuotoisuus, Metsätiet ja metsien saavutettavuus sekä Ilmastonmuutoksen hallinta. "Uusien yritysten selkäranka on UPM-Metsältä tulevat metsänhoitotyöt. Heinäkuussa metsäteollisuuden käyttöön hakattiin puuta ennätykselliset 3,5 miljoonaa kuutiota. Suuret suunnitelmat Ketjuyrittäjien kriteerit ovat tiukat. Nyt kansalaisetkin voivat osallistua päivitystyöhön vastaamalla Ota kantaa -verkkosivustolta löytyvään kyselyyn. Heinäkuussa ennätyshakkuut Kesällä Suomessa rikottiin puunkorjuuennätyksiä. Haastattelemamme metsäpalveluyrittäjät ihmettelevät UPM-Metsän suunnitelmia. LYHYET UUTISET 13.9.2018 / AJASSA 2 ANNE HELENIUS, teksti EMIL BOBYREV, kuva U PM-Metsä hakee noin kymmentä yrittäjää laajentaakseen metsänhoitopalveluiden franchising-ketjuaan koko toimialueelleen. UPM haluaa tehostaa metsänhoitopalveluiden myyntiä värväämällä franchising-yrittäjiä. Bisnes tulee kuitenkin yritysten omasta palvelumyynnistä, jolloin yrittäjä saa työpalkkion lisäksi myös myyntipalkkion", kertoo franchising-liiketoiminnan johtaja Jorma Saarimaa
Jaksollisen kasvatuksen metsässä kulkuyhteyksiä varten on jätettävä laajoja säästöpuuryhmiä, mutta toisaalta liito-oravalle on helpompi luoda lehtipuustoisia ruokailuympäristöjä", Saaristo sanoo.. Jos metsäyrittäjällä ei ole käytössään esimerkiksi henkilökohtaisia pankkitunnisteita tai kirjanpitäjän yritysmuoto on jokin muu kuin yhtiö tai toiminimi, jatketaan Katso-tunnisteella", kertoo Verohallinnon viestintäsuunnittelija Juha Kartano . Pelkkä hakkuutapa ei pelasta metsälajistoa Monimuotoisuuden turvaamiseksi metsäluonto tarvitsee etenkin tehokkaampaa luonnonhoitoa. lekkääksi maksaa yhtiön pyytämää franchising-maksua, joka yleensä vaihtelee 5–10 prosentin välillä. Kaikissa hakkuumenetelmissä metsään pitää erikseen säästää niin eläviä säästöpuita kuin kuollutta puustoa. Monet metsänomistajat hakevat oman metsäveroilmoituksensa täyttöön apua tutulta metsäasiantuntijalta. "Väittäisin, ettei kovinkaan moni ole halukas omaa elintasoaan pienentämään ja vapauttaan menettämään menemällä jonkun palkkamieheksi. "Harkitsin aikanaan franchising-vaihtoehtoa, mutta koska minulla oli jo isoja asiakkaita, niin en halunnut niistä maksaa. Valtuutus on haettava joko Suomi.fitai Katso-palveluissa lokakuun loppuun mennessä tai muuten kirjanpitäjän pääsy metsäyrittäjän tietoihin Oma vero -palvelussa katkeaa. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Veroasioiden sähköinen valtuutus muuttuu VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuva H akkuumenetelmien monipuolistuminen ei yksin turvaa metsäluonnon monimuotoisuutta, vaikka hakkuutapojen kirjo onkin metsälajistolle hyväksi, kertoo metsäpalveluita tuottavan Tapion asiantuntijoiden julkaisema yhteenveto. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Fakta VALTTERI SKYTTÄ V erohallinnon tämän syksyn uudistukset tuovat muutoksia myös metsäyrittäjien eli toiminimellä liiketoimintaa harjoittavien metsänomistajien veroasiointiin. UPM käynnisti alkuvuodesta pilottihankkeen vauhdittamaan metsänhoitopalveluiden myyntiä. "Metsurin taimikonhoitoammatti on sellainen, että siihen on nykyään vaikea löytää työntekijöitä", Turunen toteaa. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. "Monimuotoisuuden turvaamisessa huomiota tulisi kiinnittää siihen, että metsänomistajat saavat paremmin tietoa oman metsänsä luontokohteista ja siitä, miten monimuotoisuutta voi näillä kohteilla edistää", sanoo Tapion projektipäällikkö Lauri Saaristo . Joissakin tapauksissa hakkuutapa vaikuttaa monimuotoisuuden säilymiseen. . Erilaisten hakkuumenetelmien lisäksi eläinja kasvilajeille tulee luoda nykyistä tehokkaammin elinympäristöjä talousmetsiin erilaisilla luonnonhoitomenetelmillä. "Verohallinto suosittelee uuden Suomi.fi-valtuuden käyttöönottoa. syyskuuta lähetettävässä videolähetyksessä. "Tekemätöntä metsätyötä tulee vuosittain lisää." UUSI KETJU . "Yli 20 vuoden kokemuksella voin sanoa, että sinä vuonna, kun asiakas tekee puukaupan, hän ostaa myös taimikonhoitoja muita palveluja, muulloin ei." Yrittäjät kummastelevat myös sitä, mistä uudet yrittäjät löytävät ammattilaisia palkkalistoilleen. Sen avulla esimerkiksi iäkäs metsänomistaja voi valtuuttaa lapsensa hoitamaan veroasiointiaan sähköisesti. Tavoitteena on rekrytoida noin 10 yrittäjää ensi vuoden alusta käynnistyvään maanlaajuiseen franchising-ketjuun. Oma vero -palvelun sisältö laajenee niin, että kirjanpitäjän avulla palvelun kautta veroasioitaan hoitavien metsäyrittäjien pitää valtuuttaa kirjanpitäjänsä uudelleen sähköisesti. Se on maksettava yhtiölle myös silloin, kun franchising-yrittäjä myy metsänhoitopalveluitaan jo olemassa oleville asiakkailleen. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 13.9.2018 Alanvaihtajilla kyytiä rästeille. Enkä ole varma, haluavatko yrittäjät edes palkata metsureita", nimettömänä pysyttelevä yrittäjä sanoo. . Saarimaa kuvattiin yhtiön Hämeenlinnan toimiston ”perinnenurkkauksessa”. Metsäverotuksessa ensi vuonna tapahtuvista muutoksista kerrotaan lisätietoa Verohallinnon verkkosivuilla 26. Metsiin tarvitaan myös lisää puhtaita suojelualueita. Saman pöydän ääressä tapahtuvaan veroilmoituksen täyttöapuun ei edelleenkään tarvita erillistä valtuutusta. Metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseen tärkeimpiä keinoja ovat arvokkaiden elinympäristöjen säästäminen, pysyvästi metsään jäävien säästöpuiden jättäminen, kuolleiden puiden säilyttäminen, puulajivalikoiman ylläpitoja vesiensuojelu. Pilottiyrityksenä on toiminut Hämeen Metsätyö Oy jatkaa mukana ketjussa. Metsäalan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tuomo Turunen puolestaan kertoo, ettei taimikonhoitotöitä noin vain myydä lisää, vaikka tekemätöntä työtä metsissä periaatteessa riittää. . Suomi.fi toimii myös yksityishenkilöiden välillä. Julkisuudessa on kiistelty siitä, onko metsän jatkuva kasvatus peitteisenä parempi luonnon kannalta kuin esimerkiksi avohakkuin tehtävä metsän jaksollinen kasvatus. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Eri hakkuumenetelmien ympäristöystävällisyys on noussut puheenaiheeksi avohakkuukieltoa ajavan kansalaisaloitteen myötä. Jorma Saarimaa sanoo, että franchising-liiketoiminta auttaa kasvattamaan metsäpalveluyritysten kokoa ja siten tekemään niistä houkuttelevampia työpaikkoja tulevaisuuden tekijöille. "Esimerkiksi liito-oravan kulkuyhteydet säilyvät jatkuvasti peitteisessä metsässä luonnostaan. Ajattelin, että niillä rahoilla en halua osakkeenomistajien kukkaroa kartuttaa", sanoo asian arkaluontoisuudesta johtuen nimettömänä pysyttelevä metsäpalveluyrittäjä. . . Kartanon mukaan Suomi.fi on Katso-tunnistetta yksinkertaisempi palvelu, joten sen on tarkoitus helpottaa sähköistä veroasiointia. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p
Tutut yrittäjämetsurit tuskailevat ylisuuriksi kasvaneine työmäärineen. Sen vuoksi pohjoisen metsien potentiaali on vielä näkemättä. Sodan jälkeen uudistetuilta avohakkualoilta saadut kokemukset ovat hyvä esimerkki siitä, että myös Lapissa on mahdollista päästä yllättävän hyviin kasvulukuihin.. "Onni on iso männynkäpy. Sen sijaan mustatorvisienten kausi on vasta alkanut, ja niitä on päästy poimimaan paljon Itä-Suomessa. Moni menetti jo toivonsa sienten suhteen, mutta elokuun sateiden jälkeen männynherkkutattia ilmestyi mäntykankaille valtavia määriä. Varsinkin taimikonhoitoa ja ensiharvennuksia on jäänyt paljon rästiin. Hyvistä metsureista alkaa sielläkin olla pula. Lisäksi on alkanut nousta haaparouskua, kangasrouskua ja karvarouskua, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kauko Salo kertoi viime viikolla. Metsäkoulujen metsurikurssilaiset lähtevät kuka minnekin. MIKKO RIIKILÄ Metsuripulaa. SILLÄ VÄLIN , kun tehtaiden suunnittelijat laskevat raaka-ainevaroja, metsänomistajien kannattaa varautua tulevaan. " KALLE62 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. KaiCellin biojalostamosta Paltamoon on luvattu päättää ensi vuoden aikana. Aika ei riitä kaikkeen, eikä lisävoimia ole tarjolla. Se on tervetullutta, sillä metsätalous kannattaa pohjoisessa paljon huonommin kuin Etelä-Suomessa, eikä ero selity yksin maantieteellä. Keskisellä Uudellamaalla on ollut hyvin herkkutatteja. Lisäksi pohjoiseen on vuosien kuluessa kertynyt mittavat hakkuusäästöt. Miksi nuoriso ei halua metsätöihin. Ensimmäisenä on odotettu uutista Kemijärveltä, mutta biotuotetehtaan ympäristölupa on vielä aluehallintoviraston käsittelyssä. 13.9.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MARIANNE MINKKINEN, teksti JOHANNA KOKKOLA, kuva M etsistä löytyy kantarelleja, koivunpunikkitatteja ja lehmäntatteja. Kesän kuivat kelit eivät tappaneet sienirihmastoja, mutta viivästyttivät satoa noin kuukaudella. Vettä saisi tulla vielä lisää. PÄÄTÖKSET Pohjois-Suomeen suunnitelluista uusista tehtaista viipyvät yhä. Vaikka kaikki investoinnit eivät toteutuisikaan, puun kysyntä kasvaa. Pohjoisen metsissä kasvuvoimaa ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi TEHDASSUUNNITELMIEN ruuhka Pohjois-Suomessa on käynnistänyt puuvaroista keskustelun, jossa todelliset kuutiometrit välillä hämärtyvät. Kemiin kaavailtu Kaidin biopolttoainejalostamo on jo saanut ympäristölupansa, mutta myös siellä odotetaan lopullista ratkaisua. Salon mukaan runsaina esiintyneet haperolajit ovat jo alkaneet vähentyä. Toisin kävi. Parhaillaan yrityksessä lasketaan, kannattaako Kemiin rakentaa kokonaan uusi biotuotetehdas vai uudistaa vanhaa. Sillä välin, kun tehdashankkeet, joissa on kiinalaisia investoijia mukana, ovat edenneet, joukkoon ilmaantui myös vahva kotimainen taho Metsä Group. Raskaaseen työhön pystyviä ja valmiita nuoria on edelleen, mutta ei tulokasmetsureille tarjolla olevalla reilun kympin tuntipalkalla. Kovasta työstä on nyky-Suomessa tarjolla aika paljon parempiakin liksoja. Nyt niitä oli tullut uudestaan." Alueellisia vaihteluita on jonkin verran sateiden kertymisen mukaan. Niitä ei voi suoraan verrata tilanteeseen lähes viiden vuoden kuluttua, jolloin ensimmäinen tehdas mahdollisesti pääsee täyteen tuotantovauhtiin. Työhaluttomuus ja yleinen vetelyys olisi turhan helppo ja sitä paitsi väärä selitys. Virostakaan ei enää riitä tulijoita Suomen syrjäseuduille parakkimajoitukseen. METSURIPULASTA on tohistu koko kolmikymmenvuotisen metsätoimittajaurani ajan. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Tähän asti savotat on saatu tehtyä, mutta jatkosta en enää ole varma. Myös Stora Ensolla harkitaan Oulun paperitehtaan muuttamista kartonkitehtaaksi, mikä sekin lisäisi puun tarvetta huomattavasti. Kesä 2003 oli Salon mukaan samalla tavalla kuiva ja lämmin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. "Herkkutatti näyttäisi tykkäävän lämpöisistäkin keleistä, edellyttäen, että kosteutta tulee myöhemmin. Julkisuudessa nähdyt luvut hakkuumahdollisuuksista perustuvat vuosien takaiseen aikaan. Kun puuta on ollut vaikea saada kaupaksi, investointi metsien hoitoon ei ole houkutellut. "Omissa kantarellipaikoissani nousi sieniä heti kesäkuussa ja heinäkuussa, mutta ne kuivuivat paikoilleen. 2003 oli vuosisadan paras tattivuosi." Parhaimmissa paikoissa männynherkkutattia oli noussut 600 euron edestä hehSittenkin sienisyksy Kesän poikkeuksellisen kuivat säät saivat monet uskomaan, ettei tänä vuonna päästä sienestämään
"Marjastuksen ja sienestyksen taloudessa on menty eteenpäin. Vielä 1958 julkaistussa Maamiehen metsäopissa suositeltiin avohakkuiden rajoittamista tapauksiin, joissa metsänuudistaminen ei ole muuten mahdollista. . 5 AJASSA / 13.9.2018 ”Toimiiko paljon puhuttu Metsään.fi-sivusto palstalaisilla. Kehitysmahdollisuuksia on nuorella palvelulla ymmärrettävästi runsaasti ja tarkkuuskin varmasti paranee aikanaan. Jokaisen kohdalla lukee, ettei tilasta löydy puustotietoja ja arvioitu ajankohta, milloin voisi löytyä, on 2020–2022. Avohakkuita, eli metsämaan paljastamista, vierastettiin. Leikolan mukaan viime vuosisadan alkupuolella valtion metsissä harsinta korvattiin vähitellen selväpiirteisillä uudistamishakkuilla: männyllä siemenpuuja kuusella suojuspuuhakkuilla. Tämä on rajannut professori Tahvosen mukaan perustutkimusta". Silloin käytännön painostamana Metla käynnisti metsänviljelyn tutkimushankkeet. Merkittävä osa yliopistojen ja Metlan metsänhoidon tutkimuksesta on ollut myöhemminkin perustutkimusta. Salo kertoo, että paljon on muuttunut 1970-luvulta, jolloin metsien monikäyttöä ajateltiin lähinnä puiden osalta. Uutisen mukaan ”suomalainen metsäntutkimus on keskittynyt sadan vuoden aikana vahvasti avohakkuumalliin. Myös metsien hoitoa koskeva tutkimus – muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta – painottui vielä 1960 –luvun lopulle luontaisen uudistamisen ja sen perusteiden tutkimiseen. Avohakkuita käytetään, koska tutkimustulosten ja kokemuksen perusteella tiedetään, että metsänviljely on usein järkevin uudistamismenetelmä puun tuotannon kannalta. Se uutisoi: ”Avohakkuita tehdään, koska muuta ei juuri ymmärretä” (yle. Silloin on helppo tehdä kemeratai metsänkäyttöilmoituksia.” TIMPPA ”Hyvin toimii ja tiedot ovat suurimmalta osin oikein. Marjasadon kartoittaminen on jo siirretty erikoistutkija Rainer Peltolalle . Samalla paikalla männyn vuosittainen kasvutuotto oli 200 euroa. Sienten tutkiminen jatkuu Salolle tämä on viimeinen vuosi, kun hän tutkii sieniä, metsien monikäyttöä ja metsäpaloekologiaa Luonnonvarakeskuksella ennen eläköitymistään. Käytän jatkuvasti ja helpottaa kovasti esimerkiksi tarjouspyyntöjä tehdessä. Sitten se tila keilattiin. Esimerkiksi Sirénin paksusammalkuusikoita käsitelleen väitöskirjan tutkimusote oli kasviekologinen. Voin hoitaa kirjoituspöydältä suurimman osan metsänhoidosta, itse kun asun aika kaukana ja ehdin käydä tiloilla vain kesäaikaan.” OLLIKOLLI ”Toiminta-ajatuksena erittäin kannatettava järjen riemuvoitto. Näiden pohjalta Metsähallitus ja alkoi uudistaa poimintahakkuin pilattuja metsiä, jotka eivät kasvaneet eivätkä uudistuneet luontaisesti. Yksityismetsissä ei suinkaan siirrytty avohakkuisiin vuoden 1948 harsintajulkilausuman jälkeen vaan vasta 1960-luvulla. On kuitenkin ymmärrettävä, etteivät tosiasiat – myöskään historialliset – ole mielipidekysymyksiä. Tämän päivän Pohjois-Suomen männiköiden kasvu osoittaa Heikinheimon ja Sirénin opit oikeiksi. Menneisyyden manipulointia HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Näin voi väittää, kun sivuuttaa viime vuosisadalla julkaistut metsätieteelliset tutkimukset. Tähän mennessä on päästy keräämään muun muassa kantarelleja sekä erilaisia haperoita ja tatteja. Uusi kysymys: Teetkö puukaupan tänä vuonna. Nuorissa, etenkin sekametsissä vähän sinnepäin. 53% Kyllä MENNEISYYDEN MUOKKAAMINEN ON joskus tehokkaampi tapa pyrkiä haluttuun päämäärään kuin muuttaa suoraan nykyisyyttä. Itse toivoisin nykyistä enemmän yhteenvetoja puustosta, kasvuista jne.” REIMA RANTA ”Hyvä apuväline, jopa erittäin hyvä hintaansa nähden.” MEHTÄUKKO ”Varttuneissa metsissä yllättävän tarkka, lienee tarkempi kuin maastoarviona tehdyt. Professori Matti Leikolan ansiokas tutkimus ”Metsän hoidon aatehistoriaa” vuodelta 1987 (Silva Fennica 21) kertoo tiivistetysti metsänhoidon oppien ja tutkimuksen virtaukset Suomessa lähtien kaskikaudesta viime vuosisadan lopulle. POHJOIS-SUOMEN HARSINTAHAKKUIDEN pilaamien paksusammalkuusikoiden uudistamiseen Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoidon professori Olli Heikinheimo oli koetulostensa perusteella esittänyt avohakkuuta, kulotusta ja männyn kylvöä jo ennen sotia. Kyllä siitä krediittiä itsellenikin otan, sillä koko elämäntyöhän tässä on mennyt." Sienten tutkiminen ei jää arjesta kokonaan, sillä Salo aikoo jatkaa sieniharrastusta ja neuvontaa myös eläkkeellä.. Odotellaan nyt vaan vaikkapa viisi vuotta…” JÄTKÄ Fakta KOLUMNI Oletko valmis maksamaan metsästämisestä. Tein kovan työn, että sain tiedot ajan tasalle. Päätilalla oli ensin metsäsuunnitelmasta yritetty kopioida tietoja, mutta se oli onnistunut vain muutaman kuvion suhteen. Avohakkuumalli ei ole siis dominoinut tutkimusta vielä sataa vuotta. Kuvassa olevasta haaparouskusta voi tehdä esimerkiksi sienisalaattia. taarilla. fi/uutiset/3-1029856). Omista tiloista ei löydy tuolta mitään tietoja. Lähes koko Metlan metsänhoidon osasto oli valjastettu 1960-luvun lopulle saakka metsäpuiden vuosirytmin tutkimiseen. Historian kulusta voi olla erilaisia tulkintoja ja mielipiteitä. Harvennushakkuita tehtiin kaksi kertaa enemmän kuin uudistamishakkuita. Syyskuussa on alkanut nousta myös mustatorvisientä, lampaankääpää ja eri rouskulajeja. . MYÖSKÄÄN VÄITE PERUSTUTKIMUKSEN laiminlyönnistä ei pidä paikkaansa. . . Metsien monikäytön asiantuntija jää pian eläkkeelle, tehtävien siirto seuraajille on jo alkanut KUUKAUDEN MYÖHÄSSÄ . Kovin on hitaasti päivittyvä sivusto.” MOTTIMASA ”Minulla tilat sattuvat paikkaan, jossa on keilauksiakin tehty. . . Kuviot menivät täysin uusiksi voimassa olevaan metsäsuunnitelmaan verraten, kattelin hetken ja panin koneen kiinni.” KORPITUVAN TANELI ”Jos sattuu olemaan sellainen metsäsuunnitelma, joka kelpaa Metsään.fihin, niin syöttää suunnitelman sinne. Metsätalouden menneisyyden manipulointiin sortui heinäkuussa Yle. . Mielestäni pahin heikkous on ajan tasalla pysyminen.” BERZA ”Kyllä tuossakin ’kehitys kehittyy’, kunhan muutama miljoona satsataan vero-€uroja siihenkin. Suppilovahveroiden kausi alkaa alkusyksystä ja kestää lumentuloon asti. Isä Aurinkoinen ulotti tavan valokuviin saakka. Luontaisen uudistamisen hakkuita tehtiin vielä 1965 yksityismetsissä suunnilleen saman verran kuin avohakkuita. Gallup Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Kauko Salon sienikerroksella mukaan tarttui kuusenleppärousku (vasemmalla) ja muutama haaparousku. Tämän ohjeen Gustaf Sirén esitti väitöskirjassaan 1955 (AFF 62). Myös valtaosa metsänhoidon väitöskirjoista on ollut perustutkimusta
Turvemetsien päästöongelman yhdeksi ratkaisuksi tutkitaan jatkuvaa metsänkasvatusta, mutta toimivan ilmastoystävällisen metsänkäsittelymallin varmistaminen tarvitsee Lehtosen mukaan vielä runsaasti lisätutkimusta. . Ilmastotavoitteiden tuomat muutokset voi Lehtosen mielestä nähdä myös mahdollisuutena. Asiaa selvittävässä Sompa-hankkeessa on tarkoitus kartoittaa turvemaametsien kasvupaikkoja, turvekerrosta ja puustoa. . Harrastukset metsästys ja liikunta VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva L uonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta apulaisprofessorista Aleksi Lehtosesta saa vaikutelman positiivisena ja rauhallisena ihmisenä, ainakin tutkijan roolissa. Päätehakkuun viivyttäminen eli hiilivaraston säilyttäminen metsän kiertoaikaa pidentämällä voisi olla hyväkuntoisten metsien ilmastoteko. 13.9.2018 / AJASSA 6 ALEKSI LEHTONEN . Kaikkia ongelmia ei ole vielä ratkaistu tällä saralla.” Suometsät pulmana Yksi suurimmasta työn alla olevista selvityksistä liittyy ojitettuihin turvekankaisiin eli suometsiin. Näitä ominaisuuksia tarvitaan, sillä kuumana käyvän ilmastonmuutoskeskustelun kipinöitä lentelee myös metsäntutkijoiden huoneisiin Helsingin Viikissä. metsäntutkija, Luonnonvarakeskuksen apulaisprofessori kesäkuun alusta . ”Tarkoitus on saada aikaiseksi kartta, josta päästökohteiden sijainnit käyvät ilmi. Avohakkuun jälkeiset uudistustyöt tulee tehdä nopeasti ja hyvällä taimimateriaalilla." Hiilinielumielessä hakkuuvalinnat kannattaisi kohdistaa tuhoalttiisiin metsikköihin. Jos hakataan tosi paljon, ostetaan päästöoikeuksia tai vähennetään päästöjä muualta”, Lehtonen kuvaa sopimuksen mahdollisia vaikutuksia. Markkinat määräävät. . Sanahirviöön LULUCF liittyvästä tavoitetasosta poikkeaminen tuo tulevaisuudessa seuraamuksia. Tietojen avulla voidaan laskea, millaisia päästöt ovat. ”Metsänomistaja myy puuta, jos myy. Turvemaiden maaperästä syntyy päästöjä, joten suometsien hoitoon täytyy löytää ilmaston kannalta parempia ratkaisuja. "Ilmastoteko on saada metsä mahdollisimman hyvään kasvuun hakkuun jälkeen." Metsien hiilinielu ja -varastotavoitteille pitäisi olla tarkemmat maailmanlaajuiset pelisäännöt, Aleksi Lehtonen sanoo. Vertailutason ylityksestä sanktioita Metsäja maankäyttösektorin merkitys Suomen hiilivirtoihin on suuri. HAASTATTELU. ”Metsämaaperän hiilivaraston muutoksen arviointiin liittyy enemmän epävarmuutta kuin puiden." Lukessa lasketaan parhaillaan myös EU:n ilmastosopimuksen Suomen metsien hiilinielulla asettamaa tavoitetasoa. Seuraava kysymys onkin, missä päästöjä voidaan leikata tehokkaimmin ja miten”, Lehtonen sanoo. Näin voitaisiin erottautua muiden maiden metsienhoidosta.” Lehtosen mukaan ilmastonmuutoksen hidastaminen voidaan huomioida metsien käytössä "järjestelmää säätämällä". Kun kasvihuonekaasupäästöt ovat olleet hiilidioksidiksi muutettuna vajaat 60 miljoonaa tonnia vuodessa, metsien ja maankäytön sitoma hiilimäärä eli nielu on voinut olla puolet päästöistä, 30 miljoonaa tonnia. ”Samalla tiellä ollaan. Vastaavasti vertailulukua pienempi nielu tuottaa sanktioita, eli esimerkiksi hakkuulisäyksen aiheuttamasta ylityksestä on maksettava. . Maaja metsätieteiden tohtori, metsäekologian dosentti . . Ilma yhä täynnä kysymyksiä Aleksi Lehtonen on tutkinut hiilenkiertoa koko 2000-luvun. Hänen mukaansa laskelmiin tarvitaan yhä tarkennuksia. Suomen metsiä tarvitaan niin hiilidioksidia sitovana nieluna ja hiilivarastona kuin fossiilisia päästöjä korvaavana raaka-aineena. ”Metsätalouden kilpailuvaltti voisi olla, että se on kestävää myös ilmaston näkökulmasta. Asuu Sipoossa, naimisissa, kolme lasta . Metsien hiilenkierron ja ilmaston yhteyttä lähes koko 2000-luvun ajan tutkineen Lehtosen mukaan aihe on osoittautunut luultua monitahoisemmaksi. Ostajat vaativat, että tuotteet tehdään kestävästi. Metsämaan hiilivaraston määrittäminen ja muuttuminen olivat jo Lehtosen väitöstutkimuksen aiheena 2000-luvun alussa. Kestävyydestä valtti. Kuka. Lisää tietoa tarvitaan niin turvemaametsistä kuin metsämaaperän hiilivarastosta. Vertailutasoa suurempi hiilinielu antaa hyvitystä. Tutkimusala hiilenkierto metsäbiotaloudessa . "Metsänomistajan ilmastoteko on saada metsä mahdollisimman hyvään kasvuun hakkuun jälkeen. Suomen hiilinieluja ja päästöjä laskevan kasvihuonekaasuinventaarion metsälukujen tarkkuus on plus-miinus 30 prosenttia epävarmuustekijöiden vuoksi
4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. • 400 cc. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI
I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. 28 hehtaarin kokoinen aukko kulotettiin ja istutettiin männylle samoihin aikoihin, kun Majavavaara päätettiin jättää hakkaamatta. Kovat kasvuluvut ovat seurausta etenkin sodanjälkeisistä laajoista uudistushakkuista. Sitä ei vielä 50ja 60-luvuilla tiedetty. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. Susivaaran liepeillä sijaitsee 92 hehtaarin laajuinen Majavavaaran aarnialue, joka on saanut kasvaa rauhassa vuodesta 1964 lähtien. Kun se yltää 23 senttiin, metsä voidaan taas uudistaa. Suuraukolle on kasvanut puuta jo paljon enemmän kuin siltä aikanaan hakattiin. Mäntyvaltainen sekametsä on luonnon monimuotoisuuden kannalta paratiisi. Ne muistetaan Metsähallituksen pääjohtajan mukaan Osaran aukeina. Hyvän vertailukohdan tarjoaa Susivaaran alaosan talousmetsä. Kaikkein suurin ero on Lapissa, missä talousmetsien hakkuut ja luonnonpoistuma ovat yhteensä vain vähän yli puolet kasvusta. Osaran aukealla kasvava metsä on harvennettu jo kahteen kertaan. Sammalikossa maatuu järeitä runkoja, eli uhanalaisten lajien kannalta kaikkein arvokkainta lahopuustoa. Katso VIDEO OSARAN AUKEILTA Metsälehden verkkosivuilta! HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. 13.9.2018 / AJASSA 8 ELIISA KALLIONIEMI, teksti ja kuva S uomen metsistä hakataan puuta vähemmän kuin uutta kasvaa tilalle. Uutta puuta kertyy Lappiin eniten Suomessa, vuosittain lähes 14 miljoonaa kuutiometriä. Airrex_236x162-5.indd 1 17.8.2018 12.02. Poikkeuksena ovat noin 300 metrin korkeudella sijaitsevat vaara-alueet, missä metsittäjät ovat kokeneet vastoinkäymisiä. Aukkoisia taimikoita on jouduttu täydentämään vielä 1980-luvulla. Metsä on uudistunut pääasiassa hyvin. Puiden läpimitta on noin 20 senttiä. Osaran aukeilta tulee jo tukkia Metsien kasvu on Lapissa yli kaksinkertaistunut 1950-luvun jälkeen. Hän arvioi, että huonosti taimettuneita ja täydennystaimia vaatineita alueita on kaikkiaan 10–15 prosenttia ennätysaukon pinta-alasta Kaksi erilaista metsää Kaikkia Lapin metsiä ei "osaroitu". Määrä on yli kaksinkertainen verrattuna aikaan 60 vuotta sitten. ”Mitä korkeammalle mennään, sitä vaikeammaksi menee”, sanoo Metsähallituksen suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen . Tähän mennessä 65-vuotias metsä on tuottanut puuta lähes 190 kuutiometriä hehtaaria kohti, mikä on hyvä saavutus. Ennätysaukko puskee puuta Metsätieteellisen seuran Metsänhoitoklubi retkeili pari viikkoa sitten Posiolla entisellä hakkuuaukolla, jota on sanottu Suomen suurimmaksi. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. Puuta kasvaa hehtaaria kohti 170 kuutiometriä, josta 15 prosenttia on kelottunutta. Nyt männyt kasvavat suorarunkoisina ja sekaan on noussut koivua. Suojelun syy on hukkunut historiaan. Pituutta sillä oli yli 25 kilometriä ja leveyttä jopa 11 kilometriä. Hänen syykseen tai kunniakseen aukeat eivät kuitenkaan kokonaan lankea, sillä hakkuisiin oli päätetty ryhtyä jo vuosia ennen kuin Nils Osarasta tuli pääjohtaja. Vuonna 2016 metsässä tehtiin jo kakkosharvennus, josta kertyi 25 prosenttia tukkia. "Ei tiedetä, onko alue ollut edustava näyte vai onko se vain päätetty jättää uudistamatta", Karvonen kertoo
Ju ss i N uk ar i. Syksyn hirvijahdin arvo on jopa yli 200 miljoonaa euroa. 9 AJASSA / 13.9.2018 Miksi metsänomistaja EI SAA MITÄÄN. Metsänomistajille siitä ei kilahda senttiäkään – vaikka metsästysoikeus on osa maanomistusta. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Keinoja potin reiluun jakamiseen ei kukaan ole keksinyt
Yksittäinen metsänomistaja ei myöskään voi vaikuttaa kaadettavien hirvien määrään. ”Monesti tänne tulee porukoita, joilla on nuoria koiria, joita halutaan kouluttaa. "Nykyinen tilanne, jossa metsästysoikeus vuokrataan lihanpalalla, lähentelee ryöstöä.". ”Metsästysseurat tiensä päässä” Kaupallinen metsästys on tiukasti marginaalissa. Täällä he voivat rauhassa metsästää." Myös muut pohjoisen isot yhteismetsät – Kemijärvi, Posio ja Salla – myyvät hirvilupia. Tämä varmistaa, että hirvikanta pysyy halutulla tasolla. Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Tommi Häyrynen laskee mukaan myös jahdin elämysarvon. Lainsäädännöllisiä esteitä lupien myymiseen ei ole. Samalla metsäja liikennevahingot lisääntyvät. Korhosen mukaan pyyntioikeuksien kysyntä riippuu muun muassa muun Suomen lupatilanteesta. Monelle syksyn metsästys on nautinto, mutta myös sitovaa ja aikaa vievää työtä, josta ei olla valmiita maksamaan. Tästä johtuu monien puuntuottajien tyytymättömyys hirvikannan säätelyyn. Vuokrataso on luokkaa kaksi euroa hehtaarilla. 13.9.2018 / AJASSA 10 MIKKO RIIKILÄ, teksti JERE MALINEN, kuvat lkavan jahtikauden aikana kaadetaan yli 50 000 hirveä ja yhteensä saman verran peuroja sekä kauriita. Jahtioikeuksien myynnillä rahat voiVarsinkin eteläisessä Suomessa metsästäjät säästelevät luotejaan, jotta hirvikanta pysyy vahvana. Heittomerkit johtuvat siitä, että yksityismaiden metsästysoikeuden vuokra on nolla euroa. Metsästysoikeuden itsellään pitäminenkään ei auttaisi. ”Tällä systeemillä metsästyksestä hyötyvät kaikki meidän osakkaat, nekin jotka eivät metsästä.” Lisäksi kaatoluvat käytetään tarkoin, kun metsästäjät ovat maksaneet pyyntioikeudesta. ”Toteutuvat hinnat vaihtelevat alueittain. Se kertoo, paljonko metsästäjät kaadoista olisivat valmiit maksamaan. ”Hirviluvan voi myydä metsästäjille, joilla on oikeus hirvien kaatamiseen”, vahvistaa Keski-Suomen riistapäällikkö Olli Kursula . Esimerkiksi Kuusamon yhteismetsä hakee itse kaatoluvat ja myy metsästysoikeudet eniten tarjoaville jahtiporukoille. Kun esimerkiksi Pohjois-Karjalaan myönnetään niukasti lupia, hakeutuvat sikäläiset metsästäjät pohjoiseen. Hirviluvan hakemiseen tarvitaan tuhannen hehtaarin yhtedaan jakaa osakkaille heidän osuuksiensa mukaisesti. ”Elämysarvo muodostaa hirvenmetsästyksen kokonaisarvosta noin 60 prosenttia.” Käsite on kiistanalainen. Aikuisen ja vasan pyyntipaketin keskihinta on ollut noin 3 700 euroa.” Hirvija pienriistaluvista kertyy yhteismetsälle vuosittain merkittävä tulo. Toisaalta maata omistamattomien on muutenkin vaikea päästä hirviporukoihin. Toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen kertoo, että hirvilupia anotaan kannan mukaan vuosittain yleensä noin 130. Saaliin liha-arvo kohoaa noin sataan miljoonaan euroon. Etelä-Suomessa osa yhteismetsistä vuokraa metsästysoikeutensa parhaiten tarjoaville seuroille. Metsästysmatkoja järjestäviä yrinäinen metsästysalue, eikä sellaista juuri kenelläkään ole – ja vaikka olisi, kaatolupien myöntämisestä päätettäisiin edelleen riistahallinnossa. Vallitsevan käytännön mukaan maanomistajat ”vuokraavat” maansa metsästysseuroille. Suunnilleen puolet pyyntiluvista myydään kuusamolaisille. Yhteismetsillä jahtibisnestä Pohjoisen yhteismetsät järjestävät hirvenmetsästyksen ilman metsästysseuroja. Metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle, mutta metsästäjät ovat ylimuistoisesti saaneet yksityismetsät vastikkeetta käyttöönsä
Nimellään hän ei halua esiintyä, koska pelkää yksityisajattelun johtavan joukkoeroon metsänhoitoyhdistyksestä. Hän uskoo, että myös suomalainen hirvenmetsästys muuttuu kaupalliseksi palveluksi ja metsästysseuravetoinen toiminta alkaa olla tiensä päässä. Metsästysoikeuden vuokraaminen voisi siinä tapauksessa olla varteenotettava sivutulojen lähde.” Kolmikannasta ratkaisu 0–1 500 1 500 –3 000 3 000 –4 500 4 500 –6 000 6 000 –7 500 7 500 –9 000 9 500 –10 500 10 500 –12 000 12 000 – 13 500 13 500 –15 000 15 000 –16 500 16 500 –18 000 Hirvieläinsaaliin kokonaisarvo, euroa/1000 hehtaaria. Ei mitään nappikauppaa Lähde Riistatalouden liiketoimintamallien aktivoimishankkeen loppuraportti EH 1 3,9 3,00 Alueellisen riistaneuvoston keväällä 2018 asettama talvikannan tiheystavoite, yläraja (hirveä/1 000 ha) Vapailla markkinoilla hirvenpyyntioikeudesta maksetaan yli 2 000 euroa. Hän ei pidä järkevänä, että metsästysseuroja pyrittäisiin sivuuttamaan. Hankaluuksia on etelärannikolla ja erityisesti Varsinais-Suomessa. ”Tähän asti on ajateltu, että onnistunut hirvikannan säätely on metsänomistajille kohtuullinen vastike metsästysoikeuden luovuttamisesta. ”Rasitteista pelätyin olisi metsämaalle säädettävä kiinteistövero, se loisi metsänomistajille tarpeen etsiä lisätuloja metsistään. 11 AJASSA / 13.9.2018 tyksiä on, esimerkiksi Finnhunting Oy ja Keski-Suomeen asemoitunut Erä´S Pete. Myös ulkomailla olisi varmasti kiinnostusta metsästykseen Suomessa.” Häyrynen ennustaa, että hirvenmetsästys muuttuu vääjäämättä. Hän ei usko, että hirvikannan säätelyä ainakaan kokonaan voitaisiin järjestää kaupallistamalla metsästystä. Mutta nykyinen tilanne, jossa metsästysoikeus vuokrataan lihanpalalla, lähentelee ryöstöä. Erilaiset kokeilut ja paikalliset pilotoinnit ovat tervetulleita. Finnhuntingin metsästysopas Erkki Vähäkallio arvioi, että ulkomailla olisi runsaasti kiinnostusta tulla metsästämään suurriistaa Suomeen. ”Elämysarvo muodostaa hirvenmetsästyksen kokonaisarvosta noin 60 prosenttia.”. Se ei tarkoita ylirunsaita kantoja, vaan esimerkiksi hirvieläinkannan säätelyä niin, että saaliiksi saataisiin entistä komeasarvisempia yksilöitä – ulkomailta tulevat metsästäjät arvostavat trofeita. ”Meille tulee jatkuvasti kyselyjä metsästysmatkoista, mutta joudumme myymään ei-oota.” Vähäkallio korostaa, että riistakantoja pitäisi kehittää kaupallisia jahteja varten. Mukaan laskettu saaliin arvo lihakiloina ja metsästyksen elämysarvo. Tosin suuri osa niiden toimintaa on järjestää suomalaisille muun muassa villisikajahteja ulkomaille, mikä kertoo, että suomalaiset ovat valmiit maksamaan metsästyksestä. Se sitoo kuitenkin moninaisiin talkoisiin, jotka ovat hankalia varsinkin niille, jotka eivät asu paikkakunnalla.” Vähäkallio ennustaa, että jatkossa yhä useampi hirvijahti järjestetään kaupallisesti niin, että paikalliset yrittäjät järjestävät metsästysmahdollisuudet ja metsästäjät maksavat päästäkseen yhdeksi viikoksi tai viikonlopuksi jahtiin. Noin kolmannes kaadoista voitaisiin hyödyntää kaupallisesti. Samalla useat heistä on innokkaita hirvenpyytäjiä, kuten moni rivimetsänomistajakin, ja tosi paikan tullen se pehmentää protestimieltä. ”Uskon, että seuruejahti supistuu ja yhä isompi osa hirvistä ammutaan esimerkiksi pelloilla, jolloin jahti onnistuu pienemmällä joukolla” Häyrynen näkee, että metsille mahdollisesti sälytettävät uudet rasitteet voivat lisätä kiinnostusta metsästyksen kaupallistamiseen. Metsänomistajatkin saattaisivat sietää hirvituhoja paremmin, jos metsästys toisi heillekin tuloja.” Myös Keski-Suomen riistapäällikkö Olli Kursula näkee, etteivät autioituvilla syrjäseuduilla metsästysseurojen rahkeet jatkossa riitä hirvikantojen säätelyyn. ”Viikonlopun valkohäntäpeuran jahtipaketin kokonaishinta on 2 000–2 500 euroa, mutta se edellyttää tasokasta palvelua ja majoitusta.” Käytännössä jahtituristien eurot kilisevätkin muille main. Se voisi tuoda rahaa maanomistajille, metsästystä järjestäville firmoille sekä majoitusja ravintolapalveluiden tuottajille. Seuduilla, joissa säätely ei toimi, paineet rahalliseen vastikkeeseen metsästysmaista kasvavat merkittävästi.” MIKKO RIIKILÄ Hirvijahtien kaupallistamista tutkinut Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tommi Häyrynen ehdottaa jahtipotin jakoa kolmeen. Ison metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja kertoo pohtineensa, voisiko metsästysoikeutta ottaa valtakirjoin yhdistyksen haltuun ja hakea sekä myydä hirvilupia. ”Seurojen olisi jo ajat sitten pitänyt alkaa houkutella uusia jäseniä.” Vaikea aihe mh-yhdistyksille Metsänomistajien luottamusihmiset paheksuvat mielellään metsästäjien haluttomuutta alentaa ylisuuria hirvikantoja. ”Pääosa jahdista kannattaa jatkossakin antaa metsästysseuroille. ”Meillä on edelleen noin 90 000 metsästyskortin haltijaa, jotka eivät kuulu mihinkään metsästysseuraan. Leskinen korostaa, että hirvikannan säätely toimii hyvin noin puolessa Suomessa. ”Kaupalliseen metsästykseen olisi edellytyksiä muun muassa lounaisessa Suomessa, jossa yksittäisten metsästysseurojen peurasaaliit kohoavat satoihin eläimiin vuodessa.” Tulijoitakin saattaa riittää. MTK:ssa hirviasioista vastaava metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen arvelee, ettei yhtä valtakunnallisesti pätevää tapaa hirvijahtien järjestämiseen ole. Tulot jaettaisiin metsästäjien, metsänomistajien ja jahtipalveluita tuottavien yritysten kesken.” Nykyistä tilannetta, jossa metsänomistaja ei hyödy riistasta taloudellisesti, hän pitää omituisena. ”Tähän asti hirvijahtiin pääsyn edellytyksenä on ollut metsästysseuran jäsenyys. ”Totta kai osa metsästäjistä kauhistuu ajatusta, että metsästyksestä pitäisi maksaa jotain. ”Tällöin on ymmärrettävää, että metsänomistajat haluavat alentaa hirvikantoja.” Häyrynen huomauttaa, että hirviä on joka tapauksessa metsästettävä, muuten niistä tulisi sietämätön riesa
PÄÄTEHAKKUU: Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € kuusitukki 112 53,75 6 020 kuusipikkutukki 44 28,75 1 265 havukuitu 218 21,50 4 687 koivukuitu 81 21 1 701 Yhteensä 455 13 673 Hehtaarin keskipuusto 142,2 m 3, kuutiometrin keskikantohinta 30,05 €.. Syitä on monia. Sijainti: Pohjois-Pohjanmaa Ostaja: Iso, laajalla alueella toimiva yritys Kaupan koko: 455 m 3 Leimikon koko: 3,2 ha Muuta: Leimikko odottaa korjuuta. ”Hakkuutähteiden hinnoittelu on mennyt aivan villiksi." Tervolassa yhtiöitettiin puunhankinta Päätehakkuu tien viereltä Kohde: Kuusikon päätehakkuu yleisen tien varrella. Voidaan seurata, että mitä tulosta tekee operatiivinen puunhankinta ja mitä sahapuoli”, Vaara sanoo. Yhtiöittäminen tarkoittaa, että yksityismetsistä tulee enemmän puuta suoraan. Yhtiön puunhankinta on 170 000 kuutiometriä, josta omalle sahalle menee tukkina kolmannes. Metsänhoitoyhdistysten välittämän ja Metsähallituksen toimittaman puun osuus pienenee. Energiapuu myötätuulessa Metsäenergian menekki on virkoamassa. Kulunut kesä oli turpeennoston kannalta erinomainen, joten turvetta on nyt runsaasti.” Kun asetelmassa on monta liikkuvaa osaa, niin lopputulemaa on vaikea ennustaa. Kuivan kesän vuoksi vesivarastot ovat alhaalla, ja ennuste vesivoiman mahdollisuuksista on ensi talvelle matala. Suomessa on muutamia isompia sahojen omistamia puunhankintayhtiöitä, mutta omassa kokoluokassaan Vaaran Metsä lienee ainoa. Jussi Vaara on sekä sahan että puunhankintayhtiön toimitusjohtaja. Joka tapauksessa metsähake on voimaloille entistä houkuttelevampi polttoaine. Muiden kautta se ei ole niin helppoa kuin luvataan.” Vaaran mukaan yhtiöittämiseen ei liity puunhankinnan kasvuhyppäystä, mutta sahan puunkäyttö on kasvu-uralla. PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2017 2016 TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuva M etsäenergia on viime vuodet ollut heikosti kannattaa touhua jokseenkin kaikille alan toimijoille, mutta nyt on alkanut tapahtua. 13.9.2018 / AJASSA 12 MIKKO HÄYRYNEN TERVOLALAISEN Veljekset Vaara -perhesahan puunhankintayhtiö Vaaran Metsä Oy täyttää vuoden. ”Jotta ainespuun tilastohinnat eivät nousisi, niin ostajat tekevät erikoisia tarjouksia, joissa hakkuutähteisiin piilotetaan tukin ja kuitupuun hintaa.” Paikallisella puunostajalla voi olla pääkonttorilta annettu ainespuun hintakatto ja tiukassa kilpailutuksessa liikkumavaraa on vain metsäenergian hinnoittelussa. Kauttaaltaan kantavaa maata, joten erittäin hyvä kohde kelirikkokorjuuseen. ”Kysyntää alaspäin painavia tekijöitä on oikeastaan vain yksi. Vaaran Metsällä on kaksi kokopäiväistä puunostajaa. Lieveilmiö on, että tukin ja kuitupuun hintaa piilotetaan hakkuutähteisiin. Epäilyttävän korkeita hintatarjouksia Rintala muistuttaa, että jos metsäenergiasta saa hyvän tarjouksen, niin se ei useinkaan ole koko totuus. Yllättävää oli yksityisten sahojen vaisu kiinnostus. MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala näkee suurimpana tekijänä, että metsäenergian varastot hupenivat viime talvena, eikä uutta energiapuuta korjattu samaan tahtiin. ”Hakkuutähteiden eli oksaja latvusmassan hinnoittelu on mennyt aivan villiksi”, hän kärjistää. Rintala tietää tapauksia, että havuista on maksettu posketon hinta, mutta niitä ei ole edes korjattu. ”Sahalle on tärkeää saada puuta omilla mitoilla. Energiapuun kysyntä on nousussa, ja tulevalle lämmityskaudelle ennakoidaan jopa niukkuutta. Päästöoikeuksien hinta on kolminkertaistunut vuodentakaisesta, mikä nostaa fossiilisten polttoaineiden käyttökustannuksia ja parantaa metsäenergian kilpailukykyä. ”Nähtiin selkeämmäksi pitää toiminnot erillään
Kun oksaja latvusmassaa tulee noin viidesosa ainespuun määrästä, niin hakkuutähteiden hinnaksi tulee jopa 20– 25 euroa kuutiolle”, Rintala sanoo. Joillakin alueilla hakkuutähteiden hintataso ei ole kestävä suhteessa niiden energia-arvoon. 65,16 . 13,72 s 13,30 Hankintahinnat s 60,99 s 62,50 s 46,44 s 31,18 s 32,79 s 31,18 s nousussa . 25,77 Harvennushakkuu s 50,66 s 51,53 s 38,53 s 16,48 s 16,29 . 15,20 . 62,43 s 63,55 s 46,15 . 28,83 Harvennushakkuu s 52,74 . 21,44 . 23,60 Uudistushakkuu s 61,94 s 63,96 s 46,08 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 26,48 Uudistushakkuu s 63,52 s 66,22 . 42,39 s 35,64 s 13,32 s 12,67 s 13,09 Hankintahinnat . Se on vähintään nelinkertaisesti verrattuna siihen, että kauppaa tehtäisiin pelkästään hakkuutähteistä. Toimialajohtaja Tomi Vartiamäki tuntee energiapuun virkoamisen. 61,33 . 18,91 s 20,66 s 17,45 s 25,57 s 30,35 Uudistushakkuu . 46,16 s 17,78 s 20,02 s 17,02 s 24,84 . 25,34 . 48,11 s 29,19 s 30,86 s 31,04 s nousussa . Vartiamäen tuntuma on, että runsaspuustoisilla, mutta heikkolaatuisilla ensiharvennuksilla energiapuukauppa kuitenkin kilpailee ainespuukaupan kanssa. Niin tuskin tapahtuu ainakaan laajassa mitassa, sillä myös kuitupuun hinta on noussut yhtäjalkaa energiapuun nosteen kanssa, ja energiaja kuitupuun hintaero pysyy vähintään samansuuruisena. 30,15 . 21,59 Ensiharvennus s 38,33 s 41,07 s 33,81 s 12,57 s 11,79 s 12,71 Hankintahinnat s 59,06 . ”Jos korjataan kokopuuta oksineen, kertymä voi olla tuplaten verrattuna ainespuukauppaan.” Myös Vartiamäki on havainnut, että päätehakkuilla latvusmassan hinta voi olla vääristynyt. 48,49 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 63,64 s 67,00 s 43,75 s 18,14 s 20,71 s 17,56 . 61,93 s 43,17 s 17,14 . 66,95 . 18,03 s 16,50 s 22,86 . 25,20 . 29,72 s nousussa . 66,33 . 63,25 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 64,63 . 60,51 . 66,26 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 25,87 . Hakkuutähteiden myynti myös myöhentää uudistamista. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 61,66 s 63,42 s 17,23 s 16,97 s 24,92 s 26,86 Uudistushakkuu s 64,13 s 64,39 s 19,18 s 18,64 s 28,84 s 28,28 Harvennushakkuu s 50,71 s 52,01 s 16,16 s 15,46 s 21,80 s 22,17 Ensiharvennus s 13,42 s 12,66 Hankintahinnat s nousussa . 32,49 s 32,99 s 32,72 Raakapuun hintatilastot, luvut poikkeuksellisesti viikolta 35 LAPPI Puukaupan vähäisyyden vuoksi Lapin tiedot puuttuvat KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 13 AJASSA / 13.9.2018 ”Hakkuutähteistä on voitu tarjota 4–5 euroa hakattua ainespuukuutiota kohti. 28,44 s 32,54 Harvennushakkuu s 57,23 s 58,13 s 40,19 s 17,43 s 17,03 s 16,77 s 23,03 Ensiharvennus . 19,19 . 13,72 . 67,79 s 45,31 s 19,51 s 21,87 s 18,85 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 59,32 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 65,83 . 27,41 Uudistushakkuu . 13,90 Hankintahinnat . 21,92 s 21,97 Ensiharvennus s 13,51 s 12,11 Hankintahinnat s 59,10 s 57,20 s 29,03 s 31,73 s 29,82 s nousussa . Vaikka energiapuun hinta on alempi, niin kuutioita tulee enemmän. 53,23 . 31,14 Harvennushakkuu s 55,10 s 55,15 s 38,18 s 16,95 s 16,06 s 16,57 s 23,31 s 23,16 Ensiharvennus . 19,95 s 18,56 . 13,87 . 21,30 s 23,41 s 19,17 s 30,34 s 33,52 Harvennushakkuu s 56,46 s 56,41 s 42,37 . 45,47 s 20,39 s 22,32 s 18,40 s 31,18 . 48,44 s 20,04 s 21,77 s 18,86 s 28,50 . 60,43 . 51,20 . Uutta kilpailua heikoista ensiharvennuksista L&T Biowatti Oy:n puunhankinta nousee tänä vuonna noin miljoonaan kuutiometriin, josta 80 prosenttia energiapuuta. 54,21 s 39,67 s 16,53 s 16,60 s 16,10 s 22,32 s 22,43 Ensiharvennus s 42,71 . 18,00 s 17,24 s 17,06 s 23,93 s 25,43 Ensiharvennus s 44,83 . 31,03 . 48,73 s 29,81 s 31,73 s 30,88 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,29 s 57,22 s 17,73 s 19,54 s 17,04 s 25,22 s 26,63 Uudistushakkuu s 59,94 s 59,67 s 20,67 s 21,12 s 19,39 s 28,76 s 28,87 Harvennushakkuu . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. s nousussa . Hakkuuaukolle kasoihin puitujen hakkuutähteiden pitää kuivahtaa, joten tänä syksynä korjatut energiapuukasat haetaan pois vasta ensi kevään istutuskauden jälkeen. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Energiapuu myötätuulessa Energiapuun kysyntä on parantunut ja entistä useammin puukaupan yhteydessä tehdään tarjous myös oksaja latvusmassasta.. ”Energiapuusta on tullut ainespuukaupan lisäelementti viimeisen vuoden aikana.” Metsäteollisuudessa seurataan kärkkäästi, ettei ensiharvennusten kuitumittaista puuta mene polttoon. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 61,26 s 64,84 . 30,46 Uudistushakkuu s 65,68 . 67,60 . 13,15 s 13,58 Hankintahinnat s 63,64 s 62,17 s 51,70 . 16,20 . 43,77 s 18,14 s 20,70 s 17,13 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 48,94 s 15,66 s 14,88
Joko kasvatusasento on umpitiheä, jolloin niitä ei valon puutteessa ole syntynyt, tai alikasvos on ränsistyneen näköistä. Kuusikon muuttaminen jatkuvalle kasvatukselle hieskoivuvaiheen kautta saattaa kummastuttaa, mutta sille on perusteita. ”Uudistamismenetelmiä ei ole kehitetty ja eväät ovat vähissä, joten tarjotaan kaavamaisesti päätehakkuuta, täysmuokkausta kunnostusojituksineen ja istutusta kuuselle.” Turvemaiden uudistamisessa puntaroidaan, mitkä metsänhoitotoimet ovat taloudellisesti järkeviä. Nyt näyttää vahvasti, että metsänhoidon ja talouden rinnalle mukaan on tulossa myös kolmas elementti: politiikka. Uudistuskypsyyteen varttuvia turvemaita on paljon, ja ne tuovat mukanaan valtavat ongelmat, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sauli Valkonen sanoo. Syitä alikasvostaimien puuttumiseen voi olla kaksi. Etelästä pohjoiseen mentäessä kustannus pysyy samana, mutta tuotto-odotus pienenee. ”Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että ravinneja kiintoainehuuhtoumia ei saada nykytoimilla hallintaan, ja turvemaiden päästöistä tulee vielä iso kysymys.” Liian tiheä tai liian harva Ratkaisua haetaan pienaukoista ja jatkuvasta kasvatuksesta – ja kun rehevillä mailla ollaan, niin puulajina on kuusi. "Jos turvemaata menee muokkaamaan, manaa itselleen ongelmia." Hieskoivut pitävät heinikon kurissa, mikä avittaa kuusentaimien kasvuunlähtöä.. Hieskoivun hyväksi Tiheä kasvatusasento on kahdesta vaikeasta lähtötilanteesta helpompi, sillä siitä voi edetä väljentämisen kautta, jolloin kuusikkoon Hieskoivun kautta kuusikko Rehevillä turvemailla kuusikko uudistuu jatkuvalle kasvatukselle hieskoivuvaiheen kautta. 14 13.9.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat MARIANNE MINKKINEN, piirros R ehevien maiden uudistaminen kuuluu metsänhoidon kinkkisiin kysymyksiin. Siksi etenkin pohjoisempana rehevien pohjien luontainen uudistaminen kiinnostaa, vaikka keinoissa onkin haparoinnin makua. Metsänhoitoa, taloutta ja politiikkaa Rehevät pohjat ovat usein ojitettujen turvemaiden kuusikoita. Avainkysymys on, onko kuusikon alla nuorennosta, kuusentaimia. Jos alikasvostaimia on valmiina, näkymät ovat hyvät. Jos niitä ei ole, niin onnistuminen on epävarmaa. Tehoketju muokkaus, kunnostusojitus, istutus, useita heinänpolkemisia ja pari raivaussahakertaa on varmin keino, mutta myös älyttömän kallis. Kasvatusasento voi myös olla avoin ja maapohja on heinittynyt
15 METSÄSTÄ / 13.9.2018 alkaa muodostua hyvälaatuista alikasvosta. Heinänpolkemista on vaikea hinnoitella, koska sitä ei juurikaan teetetä, vaan sitä tehdään itse ehtimisen ja viitseliäisyyden mukaan. 3. Rehevien turvemaiden viljellen uudistaminen kallista, jatkuva kasvatus harkinnanarvoinen vaihtoehto. Aikaa menee kyllä. Rehevän pohjan uudistamisen perusvaihe maksaa tonnin tai vähän yli hehtaarille, ja jakaantuu jokseenkin tasan muokkaukselle, taimille ja palveluna tilatulle istutustyölle. Tutkimusta tehdään, tuloksia hitaasti Turvemaiden luontaisen uudistamisen menetelmiä on tutkittu ja tutkitaan vielä lisää. Pintakerroksen rikkominen saa aikaan ensin ruohottumisen ja heinittymisen, sitten hieskoivuvitikon ryöpsähdyksen. ”Kun mustikkatyypistä mennään rehevämpään, aukkojen läpimitan pitää pienentyä alle 40 metristä, jotta heinittyminen pysyy kurissa.” Pienaukkoja ja turvemaita ylipäätään ei kannata muokata, ja Hökkä jopa varoittaa muokkauksen seurauksista. Hyväkuntoinen alikasvos kuusikon alla hyvä lähtökohta. Varhaishoitoon voi saada kemeratukea 160 euroa hehtaarille. 2. Hakkuussa hieskoivut säästetään verhopuustoksi pitämään heinä kurissa ja suojaamaan kuusialikasvosta hallalta, jolloin alikasvos varttuu ja tihenee. Pienaukot poimintahakkuita varmempi tie jatkuvaan kasvatukseen. Onnistuessaan jatkuva kasvatus on vastaus sekä uudistamiseen että turvemaiden vesistöpäästöihin. Pienenee kuin pienaukko rehevällä pohjalla Jos alikasvosta ei ole, pienaukot saattavat olla poimintahakkuita tehokkaampi tapa matkalla kohti eri-ikäistä metsää. 1. Pintaturpeessa on jytyä, sillä typpipitoisuus on kolme kertaa korkeampi kuin kivennäismaalla. Lähtötilanteessa vasemmalla on tasaikäinen kuusikko, jossa sekapuuna hieskoivua ja kuusen alikasvosta. ”Kun välillä syntyy hieskoivusukupolvi, sen alle puolestaan tulee uusi kuusisukupolvi luontaisesti.” Tai niin ainakin toivotaan. Jos taas on hyvin harva kasvatusasento, heinittynyt pohja ja alikasvos puuttuu, niin on järkevää tehdä päätehakkuu ja sallia hieskoivun nousu. 5 vinkkiä Kehitys päätehakkuukuusikosta jatkuvaan kasvatukseen. Koivu pitää heinittymisen kurissa ja suojaa hallalta, mutta on liikaa odotettu, että kuusettuminen olisi kattavaa ja tasaista. Tuloksia joudutaan kuitenkin odottamaan, sillä jatkuvan kasvatuksen tutkiminen on hitaampaa kuin viljeltyjen uudistusalojen. Valkonen painottaa, että hieskoivu on kuitenkin välivaihe. ”Jos turvemaata menee muokkaamaan, niin silloin manaa itselleen ongelmia”, Hökkä kiteyttää. Kyllä maksaa Kuusen alikasvostaimissa on eroja. Hoitokertoja voi olla kaksi, mutta tukea saa vain kerran kymmenessä vuodessa. Yläkuvassa leveä oksisto ja lyhyt latvakasvain kertovat hitaasta elpymiskyvystä, alakuvassa taimen virkeä ilme ja pitkät vuosikasvut puolestaan kasvuhalusta. Kun kuusialikasvos on varttunut, hieskoivut poistetaan ja alikasvos vapautetaan jatkamaan kasvua.. Taimikonhoidossa ammattilaisella menee puolestatoista kolmeen päivään hehtaarilla ja hehtaarikustannus on 300 ja 700 euron välillä. ”Jos jatkuva kasvatus toimii, se auttaa myös turvemaiden päästöjen hallinnassa. MIKKO HÄYRYNEN Uusi tapa oudoksuttaa ja houkuttaa, etenkin jos miettii mitä kustannuksia jää pois. Mahdollisuuksia selvitetään parhaillaan kovalla höngällä”, Valkonen sanoo. 4. 5. ”Kymmenessä vuodessa on päästy viljelyä vastaaviin tiheyksiin, mutta ilman viljelyn kustannuksia.” Reunametsä pitää heinittymisen kurissa viidestä kymmeneen metriin, mutta vaikutus ei yllä aukon keskelle, jossa heinittyminen saa lisävauhtia hakkuutähteiden ravinteista. ”Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa rehevien turvemaiden pienaukot taimettuivat hyvin”, Pohjois-Suomen oloihin perehtynyt erikoistutkija Hannu Hökkä sanoo. Jos alikasvos puuttuu, taimettumista edistävä hieskoivu hyväksytään välivaiheena. Kustannusvertailua ei tee helpommaksi, että raivaussaha on tarpeellinen työkalu myös jatkuvassa kasvatuksessa
Lukijammehan tekivät. Pitkään mietin, voinko kaataa tämän luonnon kasvattaman erikoisen taideteoksen. Julkaisemme tässä ja lokakuun lehdessä kilpailutöiden parhaimmistoa. Haavat kuivasin pystyyn, kaadatin ja sahautin kenttäsahalla tuppeen. Tämä mänty pysäytti minut, kuinka puu voikaan olla erikoisen puhutteleva. M etsälehden kesäkilpailussa haimme lukijoiden käsistä syntyneitä töitä teemalla "Itse tein". Tuppeensahatuista, viisi senttiä paksuista laudoista tein pitkospuut, jotka kiinnitin alla oleviin haapalankkuihin haapatapeilla. Niiden tekijöiden kesken on arvottu Stihlin uutuusvaljaat, jotka voitti Seppo Vulli Eurajoelta. Olet saanut ihailuja, ostajiakin olisi ollut, mutta sinusta en luovu. Tarinani on vaiheikas, ja se alkaa 1980-luvulta, kun löysin purettavasta puuliiteristä ”lättänän” ja rusikoituneen tuohiesineen. Lapuan kankureiden koivukassit puolestaan menivät Kari Kultalalle Hämeenlinnaan ja Tuula Paavolalle Vasaraisiin. Nyt olen päässyt opinnoissani jo niin pitkälle, että olen saanut vaatteet päälleni – tuohesta. Kontti oli siis lättänä, ja sitä oikoessani huomasin, että sen nurkat olivat rikki ja se oli osittain hajonnut. Puu on saanut kylkeensä pieniä pahkoja, mutkia runkoonsa ja latvansa kruunuksi näyttävän koukeromutkan. Kyselin esineestä sairasvuoteellaan makaavalta, sokealta isältäni. Loput julkaistujen töiden tekijät palkitaan Sammalten kirjo -oppaalla. Eli kyllä tuli kestävä ja vankka kulkuväylä mökin kosteikkoalueelle.. Myöhempinä vuosina lukemattomat kerrat olet ollut mukanani jouluaattojen illoissa, kun olen joulupukin lakisääteisiä taukoja tuuraillut. SEIJA UUSIMÄKI: PAAVO LAAJALAHTI: Joulukuinen hämärä aamu alkaa osoittaa vaalenemisen merkkejä, kuu killottaa puiden latvojen yllä, kaamosaika on synkimmillään. RISTO MILLER: . Kyselin isältäni neuvoa, miten nämä nurkat tehdään, ja sain neuvon: "Kaksi tuohta ristiin.” Siitä alkoivat opiskeluni ja kaksi viikkoa siinä meni, että sain ”kaksi tuohta ristiin”. Sitten tuli tunne, kuin puu olisi sanonut minulle: Kaada vaan, olen tässä yli sata vuotta jo kasvanut, kohta aikani on muutenkin ohi. Varovasti sinut kaadoin, pisimmät oksat lyhentelin ja työpäivän päätteeksi kuljetin kepin kotiini. Oksin ja kuorin männyn huhtikuulla, kesän sait kuivaa hallin suojassa. Kävi ilmi, että hän oli tehnyt useampiakin kontteja tilaustöinä asemasodan aikana. 16 13.9.2018 / METSÄSTÄ Metsälehden kesäkilpailu osoitti, että lukijoidemme käsistä syntyy melkein mitä vain. Töitä kertyi yhteensä toistasataa, ja työt vaihtelivat suuresta pieneen, pikkutarkasta suurpiirteiseen, puutöistä runoihin. Hankintahakkuuni on edennyt rämeen laidalle, maasto ja puusto muuttuvat. Katseeni tarttuu erikoisen näköiseen parimetriseen männynkäkkärään, siirryn männyn vierelle. Sinä olet osa minun metsäistä sisintäni. Kolme lakkakerrosta sait pintaasi, oli vuosi 2008. Elokuun lopulla hioin pinnat sileiksi, kaiversin nimikirjaimeni ja vuosiluvun tyvipäähän
Ajatukset pyörivät elämäntilanteessa ja myös menneissä sukupolvissa – lähinnä isässä, hän varmaan oli istuttanut minuun metsäsielun. Työrupeaman jälkeen oli hienoa kävellä takaisin autolle, ihana kesään heräävä metsä ympärillä. Ja kun kone hurahti käyntiin ja kypärän visiiri oli heitetty alas, toimistotyöläisestä oli kuoriutunut kuin uusi luontokappale. Ohjaaminen tapahtuu tangolla ja se on tehostettu. Kaupat syntyivät. Voimaa on enemmän kuin tarpeeksi ja huippunopeus on 50 km/h. Sen sai poikamme 50-vuotissyntymäpäivälahjaksi kotiinsa. Runko on 50x50-putkea. Kun olin ilmoittanut ostajalle, että nyt olen tehnyt sen mitä taidan, hän kävi tarkastamassa tilanteen, paljonko jäi metsurille tehtävää. Raivaustyön piti jatkua seuraavaksi neljän vuoden ikäisessä taimikossa, mutta se onkin sitten eri juttu! KARI KULTALA: . Harmaantunut hirsiaitta ja uudet koivoklapit muodostavat kauniin ja tärkeän osan pihapiirimme täydentäjänä.. Luonnon hiljaisuus. Vanha aitta on saanut myllytilallamme uuden elämän tekemämme kengityksen ja huopakaton myötä. Ohjaus on sekoitus Mitshubishiä ja Peugeotia. Rakennuskustannukset olivat n. Oli hienoa nauttia pitkistä alkukesän illoista metsässä. Jousitusta ei ole, mutta taka-akseli on keinuva. Muu osa, se minun raivaamani, oli kuulemma hyvin tehty – ja sehän oli minulle ilouutinen ja hieno saavutus. Illan raivaus kesti aina sen aikaa kun raivaussahan tankissa oli polttoainetta. Honda Civicin moottori ja automaattivaihteisto, josta veto Mersun perämurikoihin, niistä veto Saabin napoihin. MYLLÄRIN EMÄNTÄ: Kasasin kesäpäivän iloksi myrskyn kaatamista koivuista tekemistämme klapeista pinot sisälle ja terassin alle isännän ollessa taimikkoraivuulla "stihliä ulkoiluttamassa". Toki mieleen tuli myös jälkikasvu jo toisessa polvessa. Lupasin yrittää tehdä ennakkoraivuun itse – olin muutama vuosi sitten harjoitellut sitä myydessäni tukkimetsää. Risulehmä vasikoineen on nykyisin sijoitettuna tienvarteen metsän reunaan, ja kuuleman mukaan ohikulkijat odottavat keväisin niiden ns. Tai hyväkasvuisuus jatkuisi, jos se harvennetaan. Soitto tuli toukokuun alussa ja kuun loppupuolelle sovittiin katsastuskierros metsään. 15-tuumaiset renkaat on varustettu osittain itse tehdyillä ketjuilla. ERKKI NIIRANEN: Mustan keinutuolin tein tulevaan yhteiseen kotiimme vuonna 1964. Kesäkuun alkupäivinä kuljin muutamana iltana metsälohkolleni. Osa myytävästä oli todella pahassa kunnossa, osa taas helpompaa – se osa, mistä oli kaadettu polttopuuta. Pimeälläkin voi puita ajaa, kun eteen ja taakse on riittävä valaistus. Pyörät kärryssä on Volkswagen Golfista. 500 euroa autopurkaamon tavaroista. Jalat ovat luonnonväärät. Lisäksi sovittiin, että ammattimetsuri perkaa sen, mitä en jaksa tai osaa. Noin viisi hehtaaria oli neljäkymmenvuotista hyväkasvuista lähinnä mäntymetsää. laitumelle tuloa. Ketjussa ei ole yhtään saumaa eikä liimausta. 17 METSÄSTÄ / 13.9.2018 TUULA PAAVOLA: . Elämäntilanne oli silloin sen verran sekava, että pyysin palaamista asiaan keväällä. Se on palvellut perhettämme jo 54 vuotta ja on vielä hyvässä kunnossa. Palstalle kävely metsässä tuntui jännittävältä joka kerta – miten tällä kertaa raivaussaha lähtee käyntiin. Moottorikelkan isosta polttoaineenkulutuksesta kuitujen ja polttopuiden ajosta alkuunsa saanut projekti. Parin päivän päästä tuli soitto, että perattavaa oli jäänyt hehtaarin verran juuri sitä vaikeakulkuisempaa metsää. Kaavat olivat lainassa muutamia kymmeniä vuosia.Tuolit on tehty käsin kotimaisesta koivupuusta. Mönkijän kärry on omavalmiste keinuvalla telillä. Silloin minulla oli kaveri – nyt olin yksin. AULIKKI OJAVALLI: Puunostaja oli soitellut minulle jo loppuvuodesta ja kysellyt halukkuuttani myydä metsää. Risulehmien lähtökohtana on ollut pihapirissä ja metsissä olevien risujen paljous sekä halu hyödyntää niitä omaksi iloksi – toivoen, että niistä voisi myös riittää ripaus riemua muillekin. Mönkijä on ollut noin 10 vuotta käytössä. Pohdittiin, miten tehdään ennakkoraivaus. SEPPO VULLI: Tervaleppälaudan sisältä löytyi näin hieno ketju. Luonnonvärisen keinutuolin tein viime talvena samoilla kaavoilla kuin edellisen. Sinä aikana on ajettu yli 500 kiintoa kuitu-ja polttopuuta
Viime kesänä tilalla järjestettiin taidenäyttely, jota kävi ihastelemassa parisataa vierasta. Laakson suvulla Lehtikummun metsätila on ollut hoidettavana 1920-luvulta asti. Näyttely alkaa Anneli Sipiläisen Pesä-teoksella (oik.). Metsästä galleria Perttu Laaksolla on kokemusta metsien monikäytöstä. 18 13.9.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA MARIANNE MINKKINEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat E lokuinen auringonvalo levittäytyy väljään mäntymetsään. Toinen metsään jäävä työ on myöhemmin reitin varrella näkyvä, maassa makaava kuorittu kuusipuu. "Silloin kun harrastus oli huipussaan, täällä oli yhtenä loppiaisena 60 mönkkäriä yhtä aikaa ajelemassa." Mönkijäralli lopetettiin, kun Suomen metsäkeskus ehdotti metsän kalliojyrkänteen ja sen alusmetsän suojelemista alueen harvinaisen kasvillisuuden vuoksi. Ajatus näyttelyn perustamisesta oli tullut tutulta taiteilijalta Riitta Kopralta . Ensimmäinen vastaantuleva taideteos on nimeltään Pesä. Saavumme Perttu Laakson kanssa näyttelyn aloituspaikalle ja lähdemme kulkemaan sinisillä nauhoilla merkittyä polkua eteenpäin. Parinkymmenen vuoden päästä taideteos voi olla jo korkealla", Laakso sanoo. Ne tuovat yllättävän paljon ihmisiä." Maassa näkyy vielä vanhoja mönkijäratojen painaumia. "On mielenkiintoista nähdä, mitä teokselle tapahtuu, kun puu kasvaa. Sipiläinen asetteli vanhan omenapuun oksat maahan kehäksi ja istutti niiden keskelle koivuntaimen.. "10 vuotta tulee täyteen tänä vuonna, ja aiomme uusia sopimuksen." Luonto osallistuu taiteen tekemiseen Yksi suurimmista monikäytön projekteista metsätilalla on ollut taidenäyttely. "Pidämme metsää muun muassa siksi, että sille saataisiin moninaiskäyttöä. Hämeenlinnan Rengossa sijaitsevat metsät on peritty vanhemmilta 1980-luvulla. Laakso kertoo, että tämä on toinen näyttelyn töistä, joka on tarkoitus jättää metsään pysyvästi. "Kutsun paikkaa kirkoksi sen rauhallisen ja lähes pyhän tunnelman vuoksi", sanoo metsänomistaja Perttu Laakso . Tätä varten taiteilijat kävivät tutustumassa metsään etukäteen, valikoivat sieltä mieluisen paikan ja alkoivat suunnitella teosta sen ympärille. Nyt 43 hehtaarin kokoista metsikköä hoitaa Laakson ja hänen sisarensa muodostama yhtymä, josta Laakson osuus on kaksi kolmasosaa. Metsänomistajat saivat sopimusta vastaan korvauksen, joka vastasi alueen puuston laskennallista arvoa. Kopra kertoo, että ideana ei ollut vain sijoittaa näyttelyesineitä metsään, vaan ottaa metsä ja siellä liikkuminen osaksi teosta. Maasto kohoaa edessä jyrkänteeksi, jolla vuorottelevat kallioisesta maaperästä irronneet kivilohkareet ja varttuneet puut. Antti Oikarisen teoksen kuvauksessa lukee, että "teos on valmis, kun se on lahonnut ja hävinnyt olemattomiin". Nurkan takana metsä -näyttely oli avoinna kaikille vierailijoille heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Taloudellisen tuoton lisäksi metsälle on muitakin käyttötarkoituksia. Taiteilija Anneli Sipiläinen on kasannut vanhan omenapuun oksia maahan kerän muotoon ja istuttanut sen keskelle koivuntaimen. Täällä käy paljon marjastajia ja sienestäjiä, mutta meidän metsässämme ja naapurimetsässä on myös kaksi geokätköä. Laakso allekirjoitti sisarensa kanssa kymmenen vuoden mittaisen ympäristötukisopimuksen, joka käsitti noin viisi hehtaaria. Hän kulkee vapaa-aikanaan paljon metsissä, ja oli ihastunut Lehtikummun vaihtelevaan maastoon. Kaarina Haka solmi organzakankaasta naavaa muistuttavia suikaleita kuusten oksiin. Laakso oli tehnyt yli kymmenen vuotta sitten Mönkkärit ry:n kanssa sopimuksen, että metsään sai tehdä reittejä kokoontumisajoja varten. Metsässä kasvatetaan pääsääntöisesti mäntyä
"Mitä tapahtuisi, jos joku kävijöistä olisi sytyttänyt vahingossa metsäpalon. Kävijöiden paikkakuntien kohdalla vilahtelevat Hämeenlinnan lisäksi Turku, Helsinki, Nurmes ja Tampere. Niin kauan kun suota ei ojiteta, pyykki säilyy hyvin, koska vedessä oleva puinen lava ei lahoa. Ensi kivi täytyy kaivaa kokonaan esille ja siirtää syrjään. Kivilohkareiden lomassa pääsee helposti kulkemaan, ja paikka olisi oivallinen galleria. PAKSUTURPEISTEN SOIDEN KIVIPYYKIT ovat harvinaisia, mutta joillakin paikkakunnilla niitä tuntuu löytyvän aika lailla. PALSTALLA "Eivät ne vaivaudu tulemaan tänne asti, jotka aiheuttaisivat metsälle vahinkoa." tiin, että vakuutus korvaisi tuhot." Kävijöistä ei kuitenkaan aiheutunut kesän mittaan ongelmia. Soitin vakuutusyhtiölle, ja sieltä kerrotMATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Antti Oikarisen teos on taiteilijan mukaan valmis sitten, kun kuorittu kuusi on lahonnut ja hävinnyt olemattomiin. Laaksoa mietitytti näyttelyn järjestämisessä eniten poikkeuksellisen kuiva kesä. 19 METSÄSTÄ / 13.9.2018 Laakso kertoo, että tämä on toinen metsään jätettävistä näyttelytöistä. Ihmiset olivat kävelleet metsässä valmiita polkuja pitkin. Mutta löytyisikö läheltä kangasmaan saareke, jossa kasvaisi parisataavuotinen yhden tukin mittainen mänty. Vierailijoista ei ole haittaa Näyttelyn vieraskirjassa oli elokuun loppupuoliskolla 127 nimeä. Tilan pellot on myyty pois. Kokemuksesta innostuneena Laakso ja Kopra ovat jo suunnitelleet ensi kesälle näyttelyä metsässä sijaitsevaan kiviröykkiöön. Riitta Kopran pronssista tekemä veistos jäljittelee horisontissa näkyvää metsänrajaa.. Suo myös kasvaa paksuutta, joten suon pintaan nähden pyykki vajoaa koko ajan alemmaksi jopa näkymättömiin. Toisen maailmansodan jälkeen Lehtikummusta erotettiin useita tiloja karjalaisille, missä yhteydessä Laakson isoisä Aku Ahtomies osti kantatilan itselleen. Hyvin vanhasta napapaalusta saattaa olla jäljellä suon pinnan yläpuolella vain sydänpuu. Emilia Niskasaaren Sadetta odotellessa –työ kerää sadevettä kahteen suppiloon. Muiden jäänteet ehkä löytyvät, kun oletetun neliön kulmia kokeilee lapiolla tai suorassilla. Pintapuu on lahonnut, ja sade on huuhtonut lahonneet puun jäänteet pois. Tavallisin pyykin rakenne on, että suon pohjavesipinnan alapuolelta löytyy tukeva puinen lava, jonka päälle numeroitu napakivi on tuettu. Näyttelystä saatu palaute on ollut hyvää. Tyvitukin latvaosa on se puun osa, jossa sydänpuuta on eniten. Se on aikoinaan toiminut muun muassa sotilasvirkatalona. Kun paalu on upotettu suohon entiseen reikäänsä, pää voidaan muotoilla pyramidiksi johtamaan sadevesi pois paalun päältä. Suon kivipyykin huolto on sen verran työlästä, että motivaation on oltava kulttuurihistorian säilyttämisessä. Pohjavesipinnan alapuolella paalu säilyy puulajista riippumatta satoja jos ei tuhansia vuosia. Eivät sellaiset ihmiset vaivaudu tulemaan tänne asti, jotka aiheuttaisivat metsälle vahinkoa." Metsäautotielle ei haluttu enempää liikennettä, joten näyttelyn parkkipaikka tehtiin noin kilometrin päähän toisen tien varteen. Siksi keskipaalu pyrittiin aikoinaan tekemään mahdollisimman paljon sydänpuuta sisältävästä männystä, koska sydänpuu kestää ilmassakin lahoamatta vuosikymmeniä. Suopyykkien huolto Suosta nostetun 70-vuotiaan puupaalun yläosasta on jäljellä vain sydänpuu, mutta vesirajan alapuolella puu on säilynyt virheettömänä. Pyykin huoltaminen on melkoinen urakka. Olisiko sillä seudulla vaikuttanut maanmittari ihastunut kivipyykkeihin muita enemmän. Suomännyt sisältävät sydänpuuta vähemmän kuin kivennäismaan männyt, joten niistä ei saa parasta pyykin huoltopuuta. Kaikki kävijät eivät ole merkinneet nimeään, ja Laakso arvelee todellisen kävijämäärän nousevan yli kahdensadan. Parimetrinen kappale kuoritaan ja tyven puoleinen pää terotetaan. TAVALLISESTI SUOPYYKKI on puuta. Suon pinnan yläpuolella oleva puu lahoaa. Sopii ihailla rajanaapurin kanssa ahkeroinnin tulosta. Tila siirtyi Laakson ja hänen siskonsa omistukseen 1980-luvulla. Turve tosin puristuu pyykin painon vuoksi kokoon, ja kivi painuu alemmaksi vuosikymmenien kuluessa. Joukossa on muun muassa elintarvikeväreillä värjättyä jäkälää ja sadevettä hyödyntävä rumpu. Lehtikummun tilan historia juontaa vuosisatojen taakse. Ohutturpeisilla soilla pohjarakenne saattaa vastata kivennäismaahan, jolloin kiven joutuminen näkymättömiin aiheutuu pelkästä suon paksuuskasvusta. Jos rajanaapurit näkevät huollon merkityksen samalla lailla, päivän kestävä yhteinen operaatio saattaa olla antoisa elämys. Suon pinnan yläpuolella puu lahoaa vuosikymmenien mittaan. Keskellä on tarkan paikan osoittava paalu, ja neljä ohuempaa tolppaa sijaitsee nurkissa. Sitten rakennetaan uusi lava pohjavesipinnan alapuolelle. Keskipaaluun on saatettu kaivertaa numero, ja sama numero voi löytyä paalun suon sisässä olevasta osasta, jos maanmittari on halunnut tehdä pyykit viimeisen päälle. "Jokamiehen oikeudella metsissä saa liikkua kuka tahansa, ja geokätköilijät sekä marjastajat ovat metsässä yhtä suuri riski. Suppiloista pisarat tippuvat maassa oleville rummuille, luoden luonnon oman soittimen. Kilometrin mittaisella taidepolulla nähdään kaikkiaan 10 taiteilijan teoksia. Usein muotoilu vastaa viisikivistä pyykkiä kuivalla maalla. Rajan osoittamisen kannalta napapaalu on tärkein. Siksi viisipaaluisesta rakennelmasta saattaa vuosikymmenien jälkeen löytyä vain muita tukevampi keskipaalu. Siinä on koko komeus jopa sadaksi vuodeksi. Lopuksi kivi palautetaan millintarkasti paikoilleen ja luotetaan, että se säilyy näkyvissä parin kolmen sukupolven verran
Paloa sammuttamassa olleilla metsäihmisillä sekä maanomistajilla oli käytössään erilaisia karttasovelluksia, mutta palomiehillä pelkkiä paperikarttoja. Mukana oli Tornatorin ja Lapin metsäpalveluiden metsureita ja pomoja, muutama metsäopiskelija sekä neljä virolaista. Siksi metsäpalot ehtivät kuivina kesinä levitä laajalle ennen kuin niitä saadaan sammumaan.” Edellisen kerran Ruotsissa oli suuria metsäpaloja vuoden 2014 kesällä. ”Tietotekniikkaa voitaisiin tällaisessa tilanteessa käyttää paljon enemmän”, Salmi sanoo. Ruotsia taitava Salmi oli ainoana Stora Ensolta porukassa. Pahimmat kohteet merkittiin helikoptereita varten. Tällöin syntyi käsite Finsk sisu”, Salmi kertoo. Tiestöä oli lähinnä paloalueen laidoilla, joten Stora Enson suomalaisporukka vyörytti palopesäkkeitä kaukana metsässä. ”Luultiin, että alalla on opittu niistä kokemuksista, mutta näin ei näytä käyneen.” Sammutusreissun jälkeen Salmi sai kirjeen Stora Enson toimitusjohtajalta Karl-Henrik Sundströmiltä . Ruotsalaisten lisäksi paikalla oli norjalaisia ja puolalaisia sammutusryhmiä. Myös vapaaehtoistoiMelkoinen iskujoukko Metsäasiantuntija Veli-Matti Salmi vietti vähän erilaisen kesäloman Ruotsissa. "Joku totesi meidän olleen Keski-Ruotsin kuuluisimmat suomalaiset.” minta on erinomaisesti järjestetty, paikalliset kodinturvajoukot tekivät suuren työn paloa sammutettaessa. ”Meidän antamat ohjeet ja neuvot otettiin kiitollisuudella vastaan. 20 13.9.2018 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti VELI-MATTI SALMI, kuvat A luejohtaja Ojalan Esa laittoi heinäkuussa viestiä ja kysyi, lähdenkö suomalaisen palontorjuntaporukan kympiksi ja tulkiksi Keski-Ruotsiin. Joku totesi meidän olleen Keski-Ruotsin kuuluisimmat suomalaiset.” 14 tunnin päiviä 30 asteen helteessä Lämpötila paloalueella kohosi 30 asteeseen, ja mustaksi palanut maa keräsi auringon lämmön talteen. Ruotsissakin yritettiin tosissaan Toisin kuin Suomen kesäisissä uutisissa koetettiin todistella, Ruotsissakin metsäpalot pyritään sammuttamaan mahdollisimman tehokkaasti. Suomesta saapuneen komennuskunnan kokoonpano oli yhtensä 22. ”Kirjeessä Sundström kiitti vielä erikseen vaimoani siitä, että saivat lainata hänen miestään kesäaikaan.” Paikalliset metsänomistajat kastelivat metsäteiden reunoja. Kun koptereita ei saatu apuun, aloitimme sammutustyöt itse. Suomalaisjoukko sai omaaloitteisuutensa ansiosta palontorjunnan johdon arvostuksen. Maaseutu on autiota. Stora Enson metsäasiantuntija Veli-Matti Salmi oli suomalaisen sammutusporukan kymppi ruotsalaismetsissä. Pahimmillaan päivät venyivät jopa 14-tuntiksi. Metsäalueet ovat laajoja, ja tiestö paljon harvempi kuin Suomessa. Kun suomalaisjoukko sai oman lohkonsa palopesäkkeet kuriin, se siirtyi auttamaan naapurisektoreille. Kohdealueella Lillhärdalin Stor-Brättanissa oli tulessa tuhat hehtaaria Stora Enson pääosin omistaman Bergvik Ab:n metsää. ”Haimme palavia kohteita, muurahaispesiä, kantoja ja turvekerroksia. Näky palopaikalla oli uskomaton: ”Maa oli mustaa ja puut palaneet.” Suomalaisjoukko sai vastuulleen noin 250 hehtaarin sektorin. Saavutuksemme tulivat nopeasti muidenkin tietoon. Pari päivää sen jälkeen lähdettiin Svegin kuntaan Jämtlantiin”, Stora Enson metsäasiantuntija Veli-Matti Salmi kertoo. Palojohtaja antoikin meille lisänimen 'omutliga vildsvin', lahjomattomat villisiat.” Salmi kiittelee paikallisia metsänomistajia, jotka traktorikalustollaan varmistivat, että vettä oli jatkuvasti saatavilla. Siinä hommassa meikäläiset metsätyöntekijät olivat omimmillaan. Lisäksi he kastelivat paloalueen tiestön reunoja. ”Ohjasimme palokujia tekeviä metsäkoneita ja merkkasimme niille kulku-uria vaikeassa maastossa. ”Olosuhteet esimerkiksi Keski-Ruotsissa ovat erilaiset kuin meillä. Tukholma Sveg JÄMTLANTI 100 Km. Salaman sytyttämä palo oli kytenyt viikon ennen hälytyksen tekemistä
Polaris-sähkövinssi 519 € Sisältää: . Tutustu, koeaja ja vertaa, huomaat miksi Sportsman on niin ylivoimainen. SPORTSMAN 570 VALITSE ITSELLESI SOPIVA! Rekisteröity kahdelle Olemme mukana METKO-näyttelys sä osastolla 39 30.8-1.9.2018. Maailman ostetuin mönkijämalli, moninkertainen testivoittaja, eikä ihme sillä sen laatu ja käyttöominaisuudet ovat alan ehdotonta eliittiä. SUMMER PACK . Siinä on automaattinen 100 % neliveto, joka reagoi nopeasti ilman erillisiä kytkemisiä, mikäli sutimista tapahtuu. Monikäyttöperäkärry 799 €. KAIKKI SPORTSMAN 570 -MALLIT ON REKISTERÖITY KAHDELLE. Takaboxi 249 € . Voimaa on taatusti kaikkeen käyttöön! Alustan tekniikkaa suojaa metallinen pohjalevy. 8990 € +tk. Poikkea nokipannukahvill e ja elämäsi kaupoille! YLIVOIMAISESTI MAAILMAN SUOSITUIN! PO LA R IS .F I SU M M ER PA CK POLARIS.FI ETUSI 1567 € Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh
Pitkällä, 18 tuuman terälaipalla varustettuna se puri paksuudeltaan puolimetrisen pihakuusen tyveä väsymättömästi, mikä kertoo runsaasta vääntövoimasta. Mallit ovat jo olleet myynnissä Keski-Euroopassa, joten lastentauditkin lienevät lääkitty. Huippukierrokset, mitattu 13 400 . 22 13.9.2018 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija K annattaa alkaa totutella ajatukseen sinisistä moottorisahoista. Sylinteritilavuus 55,7 cm 3 . Pienempi Makita pätki kiekkosarjan 15,4 sekunnissa. Makitaa edustavat työkaluliikkeet voivat myydä polttomoottorisahoja. . Maahantuoja Makita Finland . Käsiteltävyydeltään Makitat ovat mutkattomia. Verrokkina ollut Husqvarna 560 XP hävisi sille keskimäärin sekunnin, kun sahasimme viiden kiekon sarjoja 20-senttisestä männyn rungosta. KOKEILTUA www.metsään.fi. Paino ilman terälaitetta 5,8 kiloa . Malleiltaan Makitat ja Dolmarit ovat toistensa kaltaisia. Pienemmän Makitan matalampi viritys näkyi moottorin kiihtyvyydessä, mutta kierrosten viipyily ei silti ollut häiritsevää. Ensiharventajalle molemmat Makitat ovat järeitä, mutta isoa sahaa tarvitsevalle houkutteleva vaihtoehto. . . . Uusia malleja ei näyttänyt vielä olevan juurikaan tarjolla. Maahantuoja Makita Finland . EA5600 puolestaan on edullisempi vaihtoehto yleiskäyttöön. . Kaadoimme Makitoilla isoja pihapuita ja sahasimme tuulenkaatoja. Ketjujako 0.325 . . . Isompi ammatti-Makita hyppää huippukierroksille ahneesti, vaikka sekään ei ole supersähäkkä kuten Huskun ja Stihlin saman kokoluokan ammattisahat. mallistossa PS-550, ja Makita 6100EA on sama saha kuin Dolmar PS 6100. . Rukkaskourin hanikkaa ei tällöin saa vapautetuksi. Isomman hinta asettuu maahantuojan mukaan 700– 800 euroon. 6100-mallissa se palautuu automaattisesti. . Siirtyminen uuteen moottoritekniikkaan näyttää onnistuneen ongelmitta. Valmistusmaa Saksa . Tässä esiteltävät mallit sekä kevyt 35-kuutioinen saha ovat Dolmar/Makitan ensimmäiset ilmahuuhtelumoottorein varustetut. . Paino ilman terälaitetta 6,1 kiloa . Makita 5600EA on Dolmarin Sinisiä voimasahoja MAKITA EA5600 . Suurten pihanäreiden karsinnasta ne selviytyivät ongelmitta. Makita EA6100 on järeä ammattisaha. Polttoainesäiliö 0,6 litraa . Makitalla aikaa kului 12,7 sekuntia, Huskulla 13,7 sekuntia. Isompi 6100EA osoittautui yllättävän tehokkaaksi. Karvalakkimalli 5600 sen sijaan on varustettu modernisti putoamattomin mutterein. Öljysäiliö 0,32 litraa . Öljysäiliö 0,48 litraa . Moottorin teho 3,0 kW . . Dolmar/Makita-moottorisahoja myydään muun muassa K-Rautakaupoissa, jatkossa muitakin. Kiekkosahaus osoitti, että isoa Makitaa kesti painaa puuhun voimakkaammin kuin Huskua ilman että moottori alkoi hyytyä. Pienempää Makitoista myydään kampanjahintaan 499 euroa. Toki kauppiaat saavat yhä halutessaan myytäväkseen samoja sahoja myös Dolmareina. MAKITA EA6100 . Ilmahuuhtelu alentaa kaksitahtimoottorin päästöjä ja parantaa moottorin vääntöä. Dolmarin oranssi-mustassa kuosissa myydyt sahat tulevat jatkossa Suomeen Makitan sinisissä väreissä. . Valmistusmaa Saksa . . . Polttoainesäiliö 0,8 litraa . Esimerkiksi pihapuita työkseen kaatavalle 60 kuutiosenttimetrin Makita olisi oiva työväline. Molemmat sahat antoivat myönteisen kuvan itsestään. . Huippukierrokset, ilmoitettu 13 800 . Moottorin teho 3,4 kW . . . . Huippukierrokset, mitattu 13 100 . . Sylinteritilavuus 60,7 cm 3 . . Huippukierrokset, ilmoitettu 13 800 . Tehokkaita ja edullisia Matalaviritteisemmän EA5600:n suorituskyky on odotetusti vähäisempi kuin 6100-mallin, mutta ero ei ole suuri. Hinta 499 euroa (syksyn tarjous) + Edullisuus + Leikkuuteho – Jumiutuva ryyppy-/ virtahanikka – Harva myyntiverkosto Makita EA6100 (edessä) haastaa Husqvarnan ja Stihlin saman kokoluokan ammattisahat ja on niitä edullisempi. Molemmat kokeilemistamme Makitoista ovat suomalaisittain isoja. . Pienemmän Makitan virrankatkaisu-/ryyppyhanikka jumiutuu stop-asentoon, kun se painetaan voimalla alaspäin. . Makita EA5600 on tarkoitettu yleiskäyttöön. Ketjujako 0.325 . Hinta noin 800 euroa + Leikkuuteho + Jämäkkä rakenne – Irtoavat terämutterit – Harva myyntiverkosto Fakta Oho! Kuusikymmentäkuutioinen Makita päihitti leikkuutehollaan Husqvarnan legendaarisen 560 XP:n. Erikoista oli, että kalliimmassa 6100EA-mallissa terälaipan kiinnitysmutterit ovat perinteiset, siis vapaasti irtoavaa mallia
Leimauksen olisi pitänyt tukea metsän hoitoa ja tähdätä jatkuvaan tuotantoon. Uusi tieto ohjaa motot ohi rypykuoppien Täsmämetsänhoidolla voidaan hillitä metsätalouden vesistöhaittoja. Myös hak kuualan säästöpuuryhmät voidaan sijoittaa huuhtoutumista parhaiten torjuville kohteille. 23 METSÄSTÄ / 13.9.2018 MARIANNE MINKKINEN VUODEN 1934 METSÄLEHDESSÄ huoles tuttiin metsien kunnosta. Puita ei pitänyt kaataa pelkkien tulojen perusteella. Pelkästään vesien suojelua var ten tehtäviltä suojakaistoilta puut voidaan usein korjata. Kirjoittajan mukaan "metsät ovat usein uudistuneiden ja taitamattomalla tavalla toimitettujen hakkausten johdosta tulleet harvoiksi ja repaleisiksi sekä kuutiomääriltään vähäisiksi" . ”Esimerkiksi vesien suojelun vuoksi tarvittavat suojakaistat voi daan kohdentaa sinne, missä niitä todella tarvitaan, ja mitoittaa tar peen sen mukaan”, selvittää luon nonhoidon asiantuntija Pirita Soini . ”Monesti koneet ajavat juuri täl laisia painanteita pitkin”, Leino nen pohtii. Muun muassa laserkeilaukseen perustuva malli löytää veden kulkureitit tarkemmin kuin peruskartta. Niiden muokkaamatta jättäminen voi vähentää huuhtou tumista merkittävästi. ”Tätä ei pidä sotkea monimuo toisuuden turvaamiseksi jätettä viin suojavyöhykkeisiin, jotka on säilytettävä peitteisenä”, Leinonen huomauttaa. Samoin perustein metsäkonei den käyttämät ajourat voidaan lin jata kiertämään eroosiolle herkät painanteet. Niinpä Ruslekartoista löytyvät alta puolen metrin syvyiset painan teet ja norot. 1) Merkitsemällä kaadettavat puut nauhoilla. ”Tämä on niin sanottu Ruslemal li, joka kertoo maaston eroosioherk kyyden maanmuokkauksen jälkeen. Esimerkiksi nuoria, kasvuisia metsiä ei saanut harventaa liikaa. ”Meillä on nyt käytännössä toi miva keino varjella vesistöjä. x) Iskemällä kirveellä kuvio puunrunkoon. 2) Maalaamalla runkoon viiva tervalla tai punamullalla. Oikea vastaus sivulla 29 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva S uomen metsäkeskuksen kehit tämä täsmämetsänhoito tarjoaa keinon siirtää metsätalouden ve sistöhaittojen torjunta juhlapuhei den tasolta metsäkoneiden sähköi sille kartoille. Entistä tarkempaa metsätietoa Ruslemallin perusteella Metsäkes kus pystyy työstämään karttoja, joi den avulla voidaan määrittää, pal jonko mistäkin pisteeltä kulkeutuu kiintoainetta lähimpään vesistöön. METSÄNHOITO Rusle-malli (vasemmalla) kuvaa maaston eroosioherkkyytä maanmuokkauksen jälkeen. Tärkeintä on, ettei maata muokata tai maan pin taa rikota. "Sanotaan, että se on useimmiten metsänomistajan talou dellinen asema, rahan tarve, joka myynnit ja hakkausten runsauden määräävät. Tietoa pintavesien reiteistä voi daan hyödyntää myös maasto vaurioille alttiiden alueiden tun nistamisessa, mikä helpottaisi ajouraverkoston suunnittelua.. Lehdessä kerrottiin, että monissa tapauksissa puita leimattiin kaadet taviksi aivan liikaa. ”Laserkeilauksen avulla pystytään kartoittamaan maaston korkeus vaihtelut 30 sentin tarkkuudella”, Leinonen kertoo. Puhdistushakkaukset taas tuli keskittää repaleisiin ja arvopuuhakka uksilla pilattuihin jätemetsiin. Metsälehdessä kirjoitettiin, että ylläesi tettyjä väitteitä vastaan voitiin esittää painaviakin perusteita. Jokaiselta maastokohdalta laske taan veden valumareitti pienvesis töön. Jyrkät rinteet toki paljastuvat korkeuskäyrien tihentymänä, mut ta pieniä noroja tai painanteita kart ta ei tunnista. Värit kuvaavat muokkauksen jälkei senä vuonna liikkeelle lähtevän kiin toaineen määrää.” Peruskartalta kaikkia eroosiol le alttiita alueita ei pysty tunnista maan. Meidän on kyet tävä osoittamaan, ettei ala enää toi mi kuten 1970luvulla.” Laserkeilauksen sivutuotteena Leinonen esittelee monivärisiä met säkarttoja. Työssä olisi tullut ottaa huomioon maaperän laatu, yksit täisten puiden kasvuominaisuudet ja metsikön rakenne. VUOTTA METSÄLEHTI Sarjassa kerromme, mistä 85-vuotiaassa Metsälehdessä on aikaisemmin kirjoitettu tähän aikaan vuodesta. Pelkil lä lietekuopilla ja laskeutusaltailla ei siihen ylletä”, Metsäkeskuksen pro jektipäällikkö Antti Leinonen toteaa. Ympäristöhaittojen torjunta aut taa metsäpurossa elävän taimenen li säksi metsätaloutta itseään. ”Kyse on myös toimialan yleistä hyväksyttävyydestä. Niissä on pienipiirteisiä juotteja, jotka helottavat punaisella, sekä laajempia punasävyillä värjäy tyneitä alueita. Lisäksi käsiteltiin turhan suuria alueita kerralla. Kun riskikohteet tunnetaan, myös haittojen torjunta voidaan mitoittaa kustannustehokkaasti. Antti Leinonen (vasemmalla) ja Pirita Laine esittelevät täsmämetsänhoitona Suomen metsäkeskuksen johtajalle Ari Einille. ”Samalla pystymme arvioimaan erilaisten vesiensuojelurakentei den, esimerkiksi laskeutusaltaiden tehoa”, Leinonen toteaa. Maaperän eroosioherkkyyden lisäksi tarkastellaan veden valuma reittiä, mikä kertoo, kuinka suu ri osa kiintoaineesta sitoutuu en nen vesistöä. Olkoonpa näinkin, mutta sittenkin ylläesi tetynlaisilla puhtaasti metsänhoidollisilla hakkauksilla, joissa otetaan sekä puiden yksilölliset, että myöskin eri metsikköjen kasvu ja tuotantoedellytyksen huomioon, saadaan metsästä enemmän tuloja, ja sitä paitsi metsä jää parempaan kasvutilaan." Kasvatus ennen rahastusta MITEN LEIMAUS TEHTIIN VUONNA 1934. "Leimauk set ja niitä seuranneet hakkaukset ovat saattaneet lähennellä selvää määrämit tahakkausta – ja vielä lisäksi pieneen määrämittaan – sellaisissakin metsiköissä, joissa puut ovat iältään nuoria ja mitä parhaassa kasvussa." Syyskuun puolivälissä, kun leimaus aika oli jälleen käsillä, metsänomistajia ja metsäammattilaisia oli hyvä muistuttaa, ettei leimausta voinut tehdä samalla tavalla joka paikassa
Laitoin koiran perään”, Jesse Tilaéus kertaa tapahtunutta. Kolkonjoen Myllyn ja Sahan pihamaa toimi elokuun viimeisenä sunnuntaina rantasalmelaisten karhujahdin komentopaikkana. Modernin aikakauden vastoinkäymisiin työnpuolesta tottuneen palomiehen pohjattomasta varustearsenaalista löytyy tottakai myös varavirtalähde. ”Muiden vuoro”, mies vähättelee saavutustaan savolaisheimolle ominaisella vaatimattomuudella. Karhujahdin ytimessä Suomesta kaadetaan tänä syksynä jopa 355 karhua. Karhu on pysytellyt kilometrin ringissä. ”Jonkun tämäkin homma on hoidettava”, hymystään ja hyväntahtoisuudestaan tunnettu Oski myöntää rauhallisuutensa ehkä parhaaksi piirteeksi karhupomona. Tämän tästä metsästäjät kysyvät ohjeita ja saavat neuvoja jahtipomolta. Ampumatonta laukausta ei tarvitse koskaan katua”, Lyytikäinen kehuu kavereita kylmähermoisuudesta. On karttoja ja viestivälineitä. Miesten ryhti lyyhistyy, kun metsäradiosta kuuluu ”hirvi”. Kännykän akun hiipuminen uhkaa hämärtää tilannekuvaa kiihkeänä aaltoilevasta karhujahdista. Yhteydenpitokin maastossa oleviin metsästäjiin vaikeutuu”, Oski myhäilee henkiin heränneen kännykkänsä kanssa. 24 13.9.2018 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat J os Suomen kuuluisin karhunkaataja Martti Kitunen katselisi käynnissä olevaa karhuhaukkua pilven longalta, päällimmäisenä päässä pyörisi pyhä ihmetys. ”Jättivät ampumatta. Onneksi Olli Makkonen karauttaa pakettiautolla paikalle. Vei koiran hirvelle. Meno muistuttaa hyvin paljon sotaväen touhuja. ”Perkele. Siellä karhuja ei pyydetä poikkeusluvin, vaan vapaasti kiintiön rajoissa. Metsästys on muuttunut Martti Kitusen päivistä. ”Niin on aina käynyt.” Karhupomon tärkeimmät työvälineet ovat paperikartta, kännykkä ja ”metsäpuhelin”.. Ja onhan hän kaatanut taannoin karhunkin kotipitäjästään. Tuurikarhu kierroksessa Metsässä on noin nelisenkymmentä metsästäjää. ”Täällä meillä on oltava tarkin tieto mitä metsässä tapahtuu”, Lyytikäinen sanoo. Kaksi metsästäjää on sen nähnytkin. Ilman kännykkää en näe missä koira liikkuu ja mitä metsässä tapahtuu. Oli ovela karhu. Oli epävarma tilanne. Rauhaa rakastava karhupomo Ollaan 2000-luvun suomalaisen karhujahdin kovassa ytimessä. ”14-piikkinen”, metsästäjä sanoo radiopuhelimeen. He ovat ryhmittyneet karhua haukkuvan koiran ympärille muutaman kilometrin säteelle. ”Kohta pitäisi alkaa tapahtua”, komentopaikalla oikein aistii ”hillotolpan” häämöttävän. Itse asiassa useampi. Karkeasti sanottuna puolessa Suomessa karhuja metsästetään kuten Rantasalmella: seurueena, jossa on kymmeniä metsästäjiä ja muutama koira. Jahtia johdetaan komentopaikalta. Rantasalmella jahteja on johtanut viime vuodet Lyytikäinen. Niin sanoo laki. Lopulta koiran kaulassa oleva gps-lähetin paljastaa parivaljakon olevan tulossa tienvarteen viritettyyn passilinjaan. ”Oli kyllä tuurikarhu. Olin yöllä etsimässä karhunjälkiä, kun kotimatkalla nalle juoksi auton editse tien yli. Siinä kerrataan mitä maastossa todellisuudessa tapahtui.” Vain jäljet jää Karhuhaukkua on kestänyt neljä tuntia. Rantasalmen karhupomo Osmo ”Oski” Lyytikäinen harmittelee virran vähyyttä. Karhun ollessa haukussa jokainen metsästäjä hoitaa oman ruutunsa eli passipaikkansa. ”Helkatti kun säikäytti. Karhupomo Osmo ”Oski” Lyytikäinen on rauhallinen mies. Ei ollut ensimmäistä kertaa haukussa.” Komentopaikalla on vahva usko, että pitäjän kaksi lupakarhua kaatuvat tänä syksynä. ”Sitten jahdin jälkeen käydään jälkipeli. Kun on paljon metsästäjiä, metsästystä pitää myös jonkun johtaa. Vain Lapin selkosilla karhujahti onnistuu koiran kanssa kaksin kulkevalta pyytömieheltä. Näin on Euroopan unionin kanssa sovittu
Luonto tietää, mitä lajia puuta maapohja milloinkin haluaa ja mieluimmin kasvaa. Oravalla on siis jokin keino pihkaantumisen välttelyyn. Petojuttujen ohella kirjassa on perinteisiä metsästystarinoita, mutta mukaan mahtuu myös muutama huovismaisella pilkkeellä kynäilty tarina. HINTA 27 EUROA. Sen turkki, tassut ja suupielet ovat aina siistit, vaikka se olisi juuri syönyt siemeniä pihkaisesta kävystä. MIKKO RIIKILÄ Hiukan erilainen eräkirja pi kuin nykyinen 13 €/m3 , jotta taimija työkustannukset tulisivat korvatuiksi metsänomistajalle. Toinen, evoluution kannalta katsottuna varsin mielekäs vastaus olisi, että oravan karvan pinta olisi sellainen, ettei pihka siihen tartu. Orava syö siemeniä pihkaisista kävyistä, tässä koreanpihdasta. Tarinat rakentuvat vuoroin faktaan, vuoroin fiktioon. Tämä selitys on vallan mahdollinen, sillä usein näkee oravan nuolevan turkkiaan. Olen kiertänyt maakuntaa sirkkelisahalla ja nähnyt, mitä ovat istutetut ja kylvetyt metsät. Nykyhinnoilla kuusen taimi maksaa 0,30 €/kpl (alv 0%) ja kääntömätästys 0,28 € /taimi (500 €/ha (alv 0%) ja 1800 tainta/ha). Kertomusten juuret ovat jahtireissuilla ja korostetusti myös petoasioissa. Kanahaukan täysrauhoituskaan ei jahtimieskirjailijalta täysiä pisteitä saa. 25 PILKKEITÄ / 13.9.2018 LUKIJALTA METSÄPILA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Oravalle pihkan tuhrima turkki olisi pitemmän päälle yhtä kohtalokas kuin vesilinnuille öljytahrat höyhenpeitteessä. Liike-elämän johtotehtävissä uransa tehnyt Henriksson ottaa kirjassa voimallisesti kantaa petoasioihin. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Kun seuraavan kerran näen liikenteen uhrina kuolleen oravan, yritän muistaa tämän ongelman ja kokeilla pihkan tarttuvuutta. Minua kysymys on kiusannut jo vuosikymmeniä. Tämä laskelma puoltaa jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä aina siellä missä siihen on edellytykset. Tarpeesta riippuen hoitokustannuksia on kertynyt 0,46-0,82 €/ taimi ja verovähennysten jälkeen metsänomistajan maksettavaksi jää 0,32–0,57 €/taimi. IRMA WELLING Lemi Ti m o To iv an en. Eivät taimet kärsi kuivuudesta, eivätkä liiasta auringosta, eivätkä huku veteen. REINO EERIKÄINEN Luonto tietää Kuidun nykyhinta ensiharvennuksessa korvaa vain taimen, maan muokkauksen ja istutuksen kustannukset Arvioin ensiharvennusiässä (rinnanympärysmitta 14 cm, pituus 15 m) yhden kuusen saannoksi 0,06–0,07 m3/runko. Kuidun hinnan pitäisi ensiharvennuksessa olla vähintään 19,2 € /m3 eli 48 % korkeamEnsiharvennus ei tuota KIRJAT RALF HENRIKSSON: SUDENTAPPOASE. Melkein aina ihminen valitsee väärät taimet: istutetaan mäntyä kun pitäisi istuttaa kuusentaimia. Helpoin vastaus – mutta ei aivan tyydyttävä – on se, jonka Matti Helminen antoi aikanaan, kun kysymys tuli luontoiltaan: orava käsittelee käpyä niin taitavasti ettei se tuhriinnu. Metsänomistaja-kirjailija Ralf Henrikssonin järjestyksessään kymmenes teos, Sudentappoase, on monipuolinen kirja eränkäynnistä. Tämä on lähes yhtä paljon kuin rungosta saatu kuidun nettohinta ensiharvennuksessa. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Niissä Henriksson on parhaimmillaan. Mutta oletteko nähneet pihkan tuhrimaa oravaa. Kyllä metsään voi taimia istuttaa, kun harvoja kohtia syntyy. Toki menot keventävät tuloverotusta 30 % x menot-osuudella ja metsänomistajan maksettavaksi jää 70 % menoista eli 0,55 €/taimi. Miksi orava ei pihkaannu. Puun kasvattajalle taimen istutuskustannus on n. Nämä tekevät yhteensä 0,58 €/taimi. Toinen vaihtoehto on istuttaa niin harvaan (900–1000 tainta/ha), että kasvatus tukkimittaan onnistuu ilman ensiharvennusta. Parhaiten kirjan parissa viihtynee maaseudun ihminen, joka vierastaa eteläisen vihreää susi-intoilua. Ja päälle vielä taimiin ja työhön sijoitetun pääoman korkokustannukset istutuksesta ensiharvennukseen. Taimen, muokkauksen ja istutuksen yhteiskustannus on siten 0,78 €/ taimi. Miksi metsän pohja pitää möyriä pilalle ja tuhota täydellisesti kokonainen ekosysteemi, joka metsän pohjalla kukoistaa. Näin laadit lukijakirjoituksen KAIKKI PUIDEN KANSSA puuhanneet tietävät, että pihka on tahmeaa ja tuhrii niin työkalut, vaatteet kuin kädetkin. Tavallisella saippualla tahrat eivät meinaa lähteä, vaan vaativat ”kovempia” aineita. 0,20 €/taimi (alv 0%). Tänäkin vuonna istutimme, eikä mitään kaivuutöitä tarvitse tehdä. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia Olen iän kaiken ollut sitä mieltä että koskaan metsästä ei saisi kaataa kaikkia puita. Mutta muutkin nisäkkäät hoitavat turkkiaan nuolemalla silloinkin, kun siinä ei näyttäisi olevan minkäänlaisia tahroja. 191 SIVUA. Hoitokustannukset jäävät lähes kokonaan metsänomistajan kustannettaviksi. Ennen ensiharvennusta on tehty ainakin 1–3 varhaisperkausta 0,18-0,54 € /taimi (a' 320 €/ ha (alv 0%) ja 1800 tainta ja yksi taimikonhoito 0,28 €/taimi (500 €/ha (alv 0%) ja 1800 tainta/ha). 13 €/m3 (alv 0%) hinnalla se tekee keskimäärin 0,85 €/runko (alv 0%) ja 30 % veron jälkeen siitä jää metsänomistajalle 0,60 €/runko. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Kolmas mahdollisuus on, että oravan sylki on sellaista, että se liuottaa pihkaa, jolloin orava voi nuolemalla poistaa turkkiin tulleet pihkatahrat. Metsässä on oma kiertokulku. Miten orava selviää pihkaantumatta. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tästä asiasta on jokaisella mahdollisuus tehdä havaintoja ja punnita eri vaihtoehtoja. Jos joku väittää muuta niin puhuu vastoin parempaa tietoa tai on umpisokea ja huomaamaton. Mahdollisia keinoja on ainakin kolme. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. KARISTO 2018
Mutta ne hirvet, hirvet… Jatkoin samalla reseptillä kuin aiemmin. Tulos näkyy viereisessä kuvassa. Näihin erikokoisiin paloaukkoihin syntyy aikanaan taimikko. Eivät poikenneet niiltä, koska vanhassa kuusikossa ei ollut mitään niille kelpaavaa. Toki palstan poikki meni oikein hirvipolkuja. Mutta viime syksynä sitten jouduin turvautumaan Tricoon. Pari vuotta ihmeteltyäni oli ainoa johtopäätös. Aurausvakoihin alkoi luonnollisesti puskea hieskoivua ja seassa oli jonkun verran mäntyjä, jotka hirvet söivät suurelta osin. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Kiitos siitä. ERKKI REKOLA Seinäjoki Luonnon vastaista LUKIJALTA Ostamassa tai myymässä. Hirviasiassahan ovat pukit kaalimaan vartioina. 26 13.9.2018 / PILKKEITÄ Ostin aikanani Somerolta kaksi vierekkäistä metsätilaa. TUTUSTU ETUIHIN JA RYHDY KUMPPANIKSI www.upmmetsa.. Kuulin silloin, että on olemassa Mota merkkistä hirvikarkotetta, jolla voi ruiskuttaa männyntaimet. Ota yhteyttä! Metsän ammattilainen välittää. Metsäteollisuus on asiasta hiljaa. Silloin en osannut oikein arvioida hirvien ja maannousemasienen uhkaa. Puiden kasvaessa niiden välille syntyy kilpailu valosta, mistä seuraa vähitellen metsän harveneminen (puiden kuoleminen) alhaalta alkaen. Näyttää Trico toimineen kuin sinappi paistetun lenkkimakkaran päällä. TAPANI SYRI Espoo/Somero Kokemuksia hirvikarkotteista Trico-hirvikarkotteesta ei lukijan metsässä ollut hyötyä. Sain kerralla heittää hyvästit mäntymetsästä tällä alueella. Mänty olisi ollut oikea puulaji. Sitten kuulin, ettei Motaa enää saa käyttää. Puusto oli pääasiassa vanhaa ja paljolti lahoa. Tämä näyttää olevan metsänomistajan kohtalo. Puolet alasta päätehakattiin 18 vuotta sitten, ja istutin sen seuraavana kesänä kuuselle. /bonustapuukaupasta UPM METSÄ. Nyt kannattaa liittyä UPM Kumppaniksi! Korotimme puukaupoista kertyvän palvelubonuksen jopa kolminkertaiseksi. Ihmiseltä säilyneessä luonnontilaisessa metsässä salama sytyttää metsäpaloja, jotka palavat niin kauan, kunnes sade ne sammuttaa. puukauppabonuksen TRIPLA SIMME Liity kumppaniksi! Saat enemmän etua puukaupasta. Ihmeekseni huomasin, etteivät hirvet koskeneet motattuihin taimiin. Olemme palveluksessa. Pienempi näistä oli ollut kymmeniä vuosia kirveen koskemattomana. Säästämäni koivutkin on taiteltu jälkiruuaksi. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Metsän harveneminen ei ala latvustosta, koska siellä ei ole puutetta valosta. Täytyy ihmetellä, että laki sallii luonnonvastaisen metsänkäsittelymenetelmän. Lopulta metsässä ovat jäljellä pisimmät puut. Karua on kertomaa. Onneksi sain hamstrattua pari pönttöä Motaa. Pidin sitä humpuukina, mutta kokeilin kuitenkin parin hehtaarin alueella. Nyt näyttää siltä, että ensiharvennuksessa lähtevät aina kuuset männyn läheltä, koska alueen männyissä ei ole ollut tyvilahoa tai tervarosoa. Päätehakkuu ja uudistaminen. Tukkimiehentäit tuhosivat puolet taimista, joten täydensin alueen parin vuoden päästä. Metsä rikastuttaa elämääsi www.upmmetsä.. Sinun pitää luovuttaa ilmaiseksi metsäsi valtion hirvikarjan laitumeksi, mikä monin verroin liian suuri, varsinkin talvikanta. Sekin istutettiin kuuselle, vaikka se oli korkeaa lakialuetta. Sen käytön kielsi EU. Nyt näytti tulevan ihan mukavasti mäntyä varsinkin kuiville alueille, missä istuttamani kuuset näkyivät kasvavan luonnollisesti heikosti. Tästä on turhaa tehdä vahinkoilmoitusta. Korvaavaksi aineeksi sai Trico-merkkistä valkoista rasvalitkua. Voit käyttää palvelubonuksen metsänhoitotöihin – vaikkapa maanmuokkaukseen, taimien istutukseen tai lannoitukseen. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Esimerkiksi 500 m³ puukaupasta bonuksesi on 0,7 €/m³ eli 350 €. Seuraava päätehakkuualue tehtiin 10 vuotta myöhemmin. Ta pa ni Sy ri Niin sanottu jatkuva metsänkasvatus eli oikeammin harsintahakkuu on luonnonvastainen metsänkäsittelymenetelmä. En saa rahallakaan mäntyjä takaisin
syyskuuta. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. • 35 000 metsäperävaunua. Miesten sarjan voitti Keijo Sivill naisten sarjan Tuula Kallinen ja nuorten ykkönen oli Paula Linnainmaa. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. 27 PILKKEITÄ / 13.9.2018 Metsänomistajien Metsätaidon SM-kilpailut järjestettiin Kauhajoella 1. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. Miehet 1) Sivill Keijo Mhy Keski-Suomi 2) Koski-Vähälä Pekka Mhy Keskipohja 3) Tiitta Reijo Mhy Pohjois-Karjala 4) Kanniainen Kullervo Oulun seudun metsätilanomistajat 5) Hyvönen Anssi Mhy Savotta 6) Mähönen Toivo Mhy Pohjois-Karjala 7) Palo Jussi Mhy Keski-Suomi 8) Matoniemi Leo Mhy Kanta-Häme 9) Hirvelä Reijo Mhy Satakunta 10) Suhonen Alpo Mhy Pyhä-Kala 11) Toivola Tauno Mhy Suomenselkä 12) Levonoja Kalevi Mhy Pirkanmaa 13) Hujala Jouko Mhy Mänty-Saimaa 14) Marttila Kyösti Mhy Lakeus 15) Rouhiainen Keijo Naiset 1) Kallinen Tuula Mhy Siikalakeus 2) Porkka Anu Pohjois-Vehkalahden Metsänystävät 3) Airola Hannele Mhy Päijät-Häme 4) Jääskeläinen Saini Mhy Päijänne 5) Isoniemi Riitta Mhy Isojoki-Karijoki 6) Laakko Eila Mhy Siikalakeus 7) Konttinen Anna Mhy Keski-Savo 8) Lithovius Martta Oulun seudun metsätilanomistajat 9) Tuomaala Tuula Mhy Siikalakeus 10) Huttunen Hanna Mhy Karstula-Kyyjärvi 11) Kuosa Anni Mhy Karstula-Kyyjärvi 12) Paananen Katri Mhy Keski-Suomi 13) Kontunen Pirkko Mhy Mänty-Saimaa 14) Kalliokoski Maire Mhy Päijät-Häme 15) Nelimarkka Tuulia Mhy Suomenselkä Nuoret 1) Linnainmaa Paula Mhy Pirkanmaa 2) Linnainmaa Heikki Mhy Pirkanmaa 3) Niemimäki Jaakko Mhy Pyhä-Kala 4) Mikkanen Jatta Mhy Mänty-Saimaa 5) Konttinen Otto Mhy Keski-Savo 6) Uusi-Simola Eemeli Mhy Uusimaa Joukkue 1) Mhy Keski-Suomi II 2) Mhy Etelä-Savo, joukkue Etelä-Savo 3) Keskipohja 2 4) Mhy Etelä-Savo, joukkue Etelä-Savo Itä 5) Mhy Mänty-Saimaa joukkue 1 6) Mhy Pyhä-Kala 7) Mhy Lakeus 3 8) Mhy Savotta 9) Mhy Karhu 10) Mhy Metsäpohjanmaa 1 Metsätaidon mestarit selvillä HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. • Markkinoiden laajin valikoima. Airrex_236x162-5.indd 1 17.8.2018 12.02 www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi. • 50 000 kuormainta. Joukkuekisan voitti Mhy Keski-Suomen kakkosjoukkue. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n
Liiterikin löytyy, joten tässä on valmis paketti sopivaan hintaan. Puuston kokonaismäärän arvioilta nyt n. Saavutettavuus lossiyhteyden ja talvisin jäätien ansiosta lähes ns. Mh. Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Molemmilla palstoilla 1 rantarak.paikka kaavamerkinnällä RA. METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaaret 0,75 ha Vaahersalon kupeessa. 199.000 € / tarj. 40 km. Hankintaja korjuupalvelun määrä oli 7,35 milj. Talo sijaitsee avaralla paikalla pienellä mäellä, pihapiirissä on konehalli, lato sekä navettarakennus, jonka päädyssä on talon sauna. Puustoa tällä hetkellä n. Saimaan rantaviivaa noin 300 m. 195.000 € LOMA-ASUNTO, Kitee 4,5 ha. Polvilammen rannalle on mahdollista hakea kahdelle lomarakennuspaikalle poikkeamista. Pienemmällä palstalla Selänteentien varrella purkukuntoinen talouskeskus, sis. Kokonaispuusto n. Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Edellytämme työtehtävään soveltuvaa metsäalan koulutusta sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. 200 m. 169.000 € / tarjous. Metsänhoitoyhdistys Suomenselkä on osa koko maan kattavaa 69 metsänhoitoyhdistyksen Metsänomistajat ketjua. Odotamme Sinun liittyvän vahvuuteemme niin pian kuin mahdollista. perusteella. Viim. paikkoja. Toimipaikkasi on Taavetin toimistomme ja pääasiallinen toimialueesi Luumäen kunnan alue. Hinta 59.000 € sisältää n. haimila@mhy.fi Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Jarmo Haimila jarmo.haimila@mhy.fi tai puhelimitse numerosta 0500 556 913 Metsänomistajat MHY Kaakko 2x150_92mm 6.9.2018 10.33 Sivu 1. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. Hp. Kohde myydään määräalana. Yrittäjiä on lähes 2000 ja yrittäjille maksetut yrittäjämaksut noin 156 miljoonaa euroa. Harraste-, työja varastotiloja on runsaasti, saunatilojen remontti juuri valmistunut. Myydään tarj. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Arto Alanen puh. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan 21.9.2018 mennessä sähköpostilla osoitteeseen jarmo. Mh. Monipuolinen metsätila 2 palstassa. Mahtava sijainti: Inkooseen n. 1333 m 3 . Metsänhoitoyhdistys valvoo jäsenistönsä etua metsäasioissa ja tuottaa palveluja alueensa metsänomistajille. Pääosa tilaa noin 50 km:n etäisyydellä Kuusamon keskustasta kaakkoon, lähellä Kortesalmen rajanylityspaikkaa. Molemmissa rakennuspaikoissa ranta etelän suuntaan. Mäntyharjulle 27 km, Hirvensalmelle 22 km. Puusto on järeää männikköä. 2006-2016 välisenä aikana on toteutettu koko asuinrakennusta kattavia remontteja, myös lämmitysjärjestelmä ja käyttövesiputkisto on uusittu. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukainen. METSÄTILA, Kuusamo 122,95 ha. Toimenkuvasi räätälöidään osin myös työkokemuksesi ja muun kyvykkyytesi huomioon ottaen, mutta ensisijaisesti toivomme Sinusta tulevan meidän Metsävaravastaava metsäasiantuntija toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Vakinaisia toimihenkilöitä on palveluksessamme 10 ja liikevaihto on 2 miljoonaa euroa. Pääasiassa nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Kustalan metsätie menee palstan läpi. 3405 m 3 , eli n. Heinäveden Varistaipaleen kanavan läheisyydessä sijaitseva metsäpalstojen kokonaisuus, lähes kokonaan metsämaata. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa SUOMENSELKÄ Metsänhoitoyhdistys Suomenselkä toimii Alajärven, Ähtärin ja Alavuden kaupunkien alueella. 1,5 km. Talouskeskus ja pienemmän palstan rantarak.oikeus mahdollista ostaa myös erillisinä määräaloina. Nuorta kasvatusmetsää, rehevät kasvupohjat, puusto n. 1900 m 3 , hyvä tiestö perille. Arvostamme aktiivista ja markkinointihenkistä työtehtäviin tarttumistasi, kykyäsi itsenäiseen ja tulokselliseen työskentelyysi. Metsän tieura tehty karkeasta kalliomurskeesta, joten puu kulkee täältä huonommallakin kelillä. TONTTI, Savonlinna Savonlinnan Laukansaaressa sijaitseva niemitontti sisältää rantarakennuspaikan (RA), jolla rakennusoikeutta on 200 k-m 2 . viim. 100 m. Meillä on n. 12.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Autolle talli valmiina, tallin päädyssä makuuaitta vieraille. Kesälahden Rastin kylässä omassa rauhassaan sijaitseva 1990-luvulla rakennettu n. 120 m 3 /ha. METSÄTILA, Luumäki 28,38 ha. METSÄTILA, Mäntyharju 12,2 ha. 1 ha suuruisen määräalan ja talouskeskuksen. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan 23.9.2018 mennessä sähköpostilla osoitteeseen arto.alanen@mhy.fi. sähköliittymän. Rajoittuu Mustalampeen, jonka rantaviivaa n. Työtehtäviin kuuluu metsänomistajien neuvonta ja koulutus sekä puukauppa-, metsänhoitoja asiantuntijapalveluiden markkinointi, suunnittelu ja toteutus. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien hallinnoimia yhdistyksiä ja osa metsänomistajien etujärjestöä. Metsäasiantuntijaksi Ähtäriin Haemme metsäasiantuntijaa Ähtäriin jatkamaan eläkkeelle siirtyvän toimihenkilömme ansiokasta työtä. Arvion mukaan kok.puusto n. Kokemuksesi vastaavista työtehtävistä ja/tai menestyksesi muissakin työtehtävissäsi katsotaan eduksesi. Erillinen rantasauna, josta muutama askelma loivasti syvenevään hiekkarantaan. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Heinävesi 56 ha. Pääasiassa hyvässä kasvussa olevaa varttunutta ja nuorta kasvatusmetsää. 5400 m 3 . Työ alkaa 1.11. Arvostamme aiempaa työkokemusta ja hyviä asiakaspalvelutaitoja. 155.000 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Länsirantainen näkymä avautuu Puruveden Hummoselälle. 30 km. Vakituisessa työsuhteessa olevia toimihenkilöitä on tällä hetkellä palveluksessamme 14, mutta pitkäaikaisen toimihenkilömme irtisanouduttua palveluksestamme, haemme häntä korvaamaan uutta toimihenkilöä. Metsänhoitoyhdistysten liikevaihto on yhteensä 261 miljoonaa euroa. 15 km, Kirkkonummelle n. 80.000 €. Tilasta 05/2017 laadittu metsäarvio. 3 palstasta koostuva metsätilakokonaisuus, jossa 2 kpl kaavan mukaisia rantarak. Kasvupaikat pääosin tuoreita tai lehtomaisia kankaita. Tilan tieverkosto on suhteellisen kattava. Myös pääosin metsämaata olevan koko tilan (5,2387 ha) kaupasta neuvotellaan mielellään. Tämä paikka on nähtävä omin silmin! Mh. Hp. Metsästä matkaa 51-tielle n. 044 557 8097, arto.alanen@mhy.fi. OMAKOTITALO, Parikkala, Uukuniemi Tilava koti tai vapaa-ajanviettopaikka maaseudun rauhassa! 1,5-kerroksinen täystiilitalo on rakennettu v. 050 464 6500 METSÄTILA, Inkoo 29,96 ha. Hyvin saavutettavissa oleva määräala. Hintanäkemys 78.000 €, josta metsän osuus 60.000 €. kuivan maan tontin tasoa. Puusto painottuu tukkipuuvaihetta lähestyviin varttuneisiin kasvatusmetsiin, joiden osuus noin 45 % pinta-alasta. Työtehtäviisi tulee kuulumaan metsäsuunnittelu, metsävaratiedon hankinta ja ylläpito, metsäarviointi, sekä tuhoja vahinkoarviointi ensisijaisesti Luumäen kunnan alueella, tarvittaessa myös muiden kuntien alueella. 1955, v. Hakkuumahdollisuudet lähivuosina hyvät, noin puolet pinta-alasta varttunutta kasvatusmetsää. Pieni oma lampi tilan sisällä. Vesimatka mantereelta n. 16.9.2018. Ei rantarak.oikeutta kaavassa. Siuntion rajaan rajoittuva metsätilakokonaisuus koostuu 3 toisiinsa rajoittuvasta kiinteistöstä. Yhdistyksellämme on 2200 metsänomistajajäsentä. 170.000 € / tarj. 28 13.9.2018 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄTILA, Parikkala, Saari Kahdesta palstasta muodostuva metsätila Pienen Rautjärven rannalla. Kiinteistön maapinta-ala on noin 4,5 ha, josta valtaosa hyväkasvuista koivikkoa. Kylällä Tokkarinlahdessa on uimaranta sekä venevalkamapaikat. Hp. Koltsoppisen rannassa sähkötolppa. Hp. 7.10.2018. 48.000 € / tarj. m3 vuonna 2017. 200 m 3 . 13 km ja Helsinkiin n. 5698 m 3 (+ 2017 kasvu), lähinnä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. 3545 m 3 . tai sopimuksen mukaan. Rakennuspaikka on rauhallisessa niemenkärjessä, josta maisemat avautuvat etelään ja länteen. metsänhoitoyhdistys MHY Suomenselkä 2x130_92mm 4.9.2018 12.05 Sivu 1 KAAKKO Metsänhoitoyhdistys Kaakko ry toimii Haminan kaupungin, sekä Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden kuntien alueella. 100 m 2 hirsihuvila. Tarjoamme YT/Meto työehtosopimuksen mukaisen palkkauksen ja työyhteisön vankan tuen toimen hoitamiseksi. Tekeillä olevassa Inkoon manneralueiden yleiskaavaluonnoksessa tiloille Mossabacken ja Rävlyan merkitty kumpaankin 3 rakennuspaikkaa. Kokonaispuusto n. 10 km, Savonlinnasta n. Metsänhoitoyhdistykset työllistävät yhteensä noin 1050 toimihenkilöä ja metsurien työpanos on 1250 työvuotta. Hp. Tarjoukset osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, PL 7, 58501 Punkaharju tai veijolaukkanen@metsat.fi. Kiinteistöllä osuus Kuusamon yhteismetsään, osuuden suuruus 0,042000/76,970862 (tilikauden 2016 ylijäämän jako 34.000 € manttaalia kohden ja tilikauden 2017 ylijäämän jako 36.000 € manttaalia kohden). Tarjouksen voi tehdä myös metsästä ilman yhteismetsäosuuksia Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Niukkalan kylälle matkaa n. 3 500 metsänomistajajäsentä, joilla on yhteensä hallinnassaan hieman yli 100 000 metsämaahehtaaria. Yli 10 ha:n tilan omistaja voi halutessaan liittyä Metsästysseura Toivolan Erään. Kaikille palstoille menee tie. Lisävastuuna on metsäenergian hankinta, varastohallinta ja toimitusten organisointi. Saavutettavuus hyvä, Tammelantie kulkee tilan läpi
Esimerkiksi männynversosurman kohtuullinen esiintyminen kasvukauden alussa juontuu edelliseen kasvukauteen. Normaalisti elokuun alkupuolelle jatkuva paksuuskasvu on varmuudella hidastunut, koska kuivuus ehti rajoittaa jo esimerkiksi männyn pituuskasvua. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. "Tämän vuoden kohteissa ei ole merkittävästi yhteismitallisuutta, mikä tekee valinnan myös haasteelliseksi”, Ranta kertoo. Muut ehdokkaat ovat Amos Rex -taidemuseo, Lallukan taiteilijakoti, Helsingin yliopiston Tiedekulma sekä Helsingin uusi lastensairaala. Koivunruostetta on tällä erää vain Käsivarressa. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. Hengitystappioista ovat kärsineet myös koivut, joiden vihreä latvus näyttää menettävän lehtiään jo ennen normaalia ruska-aikaa. Samaten lepän ja pihlajan tavalliset ruostesienet sekä muiden lehtipuiden kesän oloista riippuvat taudit ovat hyvin vähäisiä. Palkkaus on YT/ Meto TES:n mukainen. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään lähettämään 28.9.2018 mennessä sähköpostilla olli.maki@mhy.fi Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Olli Mäki puh. Lokakuussa ratkeaa, voittaako Tuupalan koulu arkkitehtuurin Finlandian. TUTKIJALTA EERO SALA Tuupalan puukoulu Kuhmossa on yksi viidestä arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon loppusuoralle päässeestä rakennuskohteesta. Kylmän kesän 2017 jälkeen neulasten olisi pitänyt olla harvassa lämpimän alkukesän 2018 seurauksena. Männynversoruoste puuttui männyltä, ja haavankin lehdet ovat terveet. Pohjoisen kuusi vapautui kurituksesta Monet kosteuden turvin leviävät sienitaudit taantuivat näkymättömiin päättyvän kesän lämmössä ja kuivuudessa. Koulu on myös ainoa Helsingin ulkopuolinen rakennus, jonka esiraati arvotti palkintoehdokkaaksi. RISTO JALKANEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija. Siksi niitä on joka kesä jollakin tasolla, mutta kesää 2018 voidaan metsäpuiden kannalta pitää kuitenkin poikkeuksellisen taudittomana. Sen ovat yhdessä suunnitelleet Alt Arkkitehdit sekä Arkkitehtitoimisto Karsikas. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 86. Sen sijaan korkea lämpö on voinut ehkäistä uusia tartuntoja kantopintojen nopean kuivumisen kautta. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä metsänhoitoyhdistyksessä. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Pääasiallisia tehtäviä ovat yhteydenpito metsänomistajiin, puunmyyntisuunnitelmien laadinta, puun myynti valtakirjoilla sekä metsänhoitotöiden markkinointi ja sopimusten tekeminen. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. M ik ko Au er ni itt y "Tuupalan puukoulu on muistutus siitä, että inspiroivaa, kokonaisvaltaisesti terveellistä elinympäristöä on mahdollista rakentaa myös sellaisissa hankkeissa, joiden käytössä ei ole erityisen mittavia taloudellisia resursseja", esiraati perusteli. Tartuntojen vähäisyydestä huolimatta männyllä on nyt varsin mittava syksyinen neulaspoistuma, jota ei olisi tullut ilman kuumaa ja kuivaa kesää. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Tänä vuonna valitsijaksi on kutsuttu oikeushammaslääkäri Helena Ranta . Poikkeuksena on koivunpilkkulaikkutauti, jota on syyskuun alussa paikoin runsaasti Itä-Suomessa. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 086 (LT/17) Lukijoita 153 000 (KMT/17–18)) Painopaikka Punamusta, Joensuu 29 PILKKEITÄ / 13.9.2018 PALVELUKSEEN HALUTAAN X) Iskemällä kirveellä kuvion puunrunkoon. 09 315?49?803 Eero Sala p. Arkkitehtuurin Finlandian valitsee vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Viime vuoden lopulla valmistunut Tuupalan koulu on rakennettu ristiinlaminoiduista CLT-elementeistä. Kesä ehkäisi myös monen muun kosteuden turvin leviävän taudinaiheuttajan tartunnat, joita oli ollut vaihtelevasti edellisenä kesänä. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä. 045 877 4740 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Puut ovat todennäköisesti kasvaneet vähemmän kuin lämpötilan perusteella olisi voinut olettaa. Kuhmon puukoulu kisaa Finlandiasta Vain yksi viidestä ehdokkaasta sijaitsee Helsingin ulkopuolella. Edellytämme hakijalta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyviä asiakaspalvelutaitoja sekä sitoutunutta ja tuloksellista otetta työhön. Siitä on oivana osoituksena tavallista suurempi neulastiheys uusissa kasvaimissa. Vastaus VUOTTA METSÄLEHTI Sienitaudit kuuluvat luontoon. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Juurikäävän rihmasto lienee kasvanut vauhdilla aiemmin sairastuneissa puissa. Myös monet viime vuosina tavalliset lehtipuiden taudit kuten koivunruoste, hattutauti ja moninaiset laikkutaudit, jotka ovat yleensä heikentämässä ruskan värejä, ovat nyt harvinaisia. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Erityisen ilahduttavasti kesä 2018 pysäytti yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 alkaen pohjoisen kuusikoita heikentäneet kuusensuopursuruosteja koukkulatvatautiepidemiat. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Ne taudit, jotka olivat isäntäpuissa jo edellisenä kasvukautena tai aikaisemmin, ovat voineet edetä. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Viime vuonna yleiset männynharmaakariste ja punavyökariste taantuivat näkymättömiin. Kuusi näyttäisi toipuneen koukkulatvaeli sikinsokintautiepidemiasta. Monivuotinen kuusensuopursuruoste-epidemia näkyy neulaskatona vihdoin elpyvässä kuusessa Rovaniemellä. Ri st o Ja lk an en Ri st o Ja lk an en SATAKUNTA Metsänhoitoyhdistys Satakunta palvelee metsänomistajia Satakunnassa 9 kunnan alueella Haemme vakituiseen työsuhteeseen kahta Metsäasiantuntijaa vastaamaan palveluiden markkinoinnista ja tuottamisesta Porin ja Merikarvian alueilla. 044 3776 211 metsänhoitoyhdistys MHY Satakunta 2x130_92mm 3.9.2018 12.24 Sivu 1. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Voittaja julkistetaan lokakuussa
Aikaisemmin Heikkonen on työskennellyt muun muassa suunnittelijana Ylä-Lapin Luonnonhoitoalueessa ja viimeksi ympäristötarkastajana Inarin ja Utsjoen kunnissa. Nyt Skotlannin kanervakankaat ovat hupenemassa. Siinä, missä koleahko Suomi on käytännössä lähestulkoon yhden kanervalajin varassa, rehottaa Skotlannissa kolme lajia. Valoa tunnelin päässä kuitenkin on: Suomella on kykyä tarttua uuteen ja viedä läpi isoja muutoksia. Kanerva (Calluna vulgaris ) on sielläkin peittävyydeltään suuri. Tämä ainutlaatuinen tilaisuus aiotaan käyttää täysimääräisesti hyväksi ja juosta Suomi uudelleen innovaatioiden ihmemaana maailman kartalle. OECD:n tekemä selvitys alkaa komeasti: Suomen taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on ollut suuri menestystarina 1950-luvulta alkaen vuosituhannen vaihteeseen. Viimeisen vuoden aikana puuttomia nummia metsitettiin seitsemisen tuhatta hehtaaria, Skotlannin metsäviranomaisten, Forestry Comissionin, lähiajan tavoitteena on nostaa luku 15 000 hehtaariin vuodessa. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta . METSÄKONEENKÄYTÖN SM Finn-Metkon yhteydessä pidetyssä Metsäkoneenkäytön SM-kilpailussa puolustava mestari TEEMU HONKALATVA Mynämäeltä uusi mestaruutensa. Markkinoimme vahvuuksiamme niin ansiokkaasti ympäri maailmaa, että aika monet meitä jopa uskoivat. Lisäksi varsin yleisiä ovat kaksi kellokanervalajia: harmaakellokanerva (Erica cinerea ) ja nummikellokanerva (E. Tämän päivän kukkakauppiaiden kanervat, joita suomalaiset näihin aikoihin hankkivat syksyn koristukseksi, on kuitenkin jalostettu varsin hallankestäviksi. Legendan mukaan laadukkaimman kanervaoluen valmistus oli Skotlannissa salaisen reseptin takana, jonka tunsivat vain kuningas ja hänen vanhin poikansa. ON ILAHDUTTAVAA, ETTÄ Sipilän hallitus on päättänyt lisätä tutkimusja kehittämistoiminnan rahoja tämän hallituskauden viimeisessä budjetissa. Olemme myös vuosien saatossa panostaneet vahvasti tutkimusja kehitystyöhön, joka on edellytys uusien teollisten prosessien ja kuluttajatuotteiden kehittämiselle. tetralix ). Turvemajojen sijasta skotit sekoittivat kanervanvarpuja saveen ja saivat näin astetta kestävämpiä asumuksia. NUORTEVA 90 VUOTTA 30.9. Suomiko edelläkävijä. Maan hallituksen tilaama selvitys Suomen innovaatiopolitiikasta julkaistiin runsas vuosi sitten. Tuolloin kanerva olisi pudottanut kukkansa ja Persiasta pohjan perukoille taivaltanut prinssi olisi jäänyt ilman prinsessaansa. Yhdistyksen nykyinen toiminnanjohtaja VESA VÄISÄNEN jää eläkkeelle marraskuun alussa. Viimeksi mainittu kasvaa Suomessakin – tosin hyvin pienellä alueella Kuhmon seudulla, rauhoitettuna jäänteenä jääkauden jälkeiseltä lämpökaudelta. Kun humalakasveja ei karuilla nummilla aikoinaan liiemmin kitkutellut, maustoivat skotit oluttaan kanervan kukilla ja nuorilla versonkärjillä. Aktiivisille maanomistajille Skotlannin hupenevat kansalliskanervat maksetaan kanervanummien metsityksestä kannustinpalkkiota 2 500 puntaa hehtaaria kohden. 30 13.9.2018 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYS KILPAILU RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Olemme insinöörikansaa. Kun lisäksi Euroopan ulkopuoliset kilpailijamme Kanada ja Japani ovat tunnistaneet biotalouden mahdollisuudet ja lähteneet voimakkaasti kehittämään niitä, alamme olla takamatkalla pahan kerran. Naisten mestaruuden nappasi JONNA MATIKAINEN Mäntyharjulta. Veteraanisarjan voittaja oli AUVO RAUTIAINEN Enosta. Ensi kesän biotalouskonferenssissa Suomella on mahdollisuus esitellä osaamisiaan ja tekemisiään laajasti. Ilmastopolitiikka ja metsitykset uhkaavat Skotlannin kanervakankaita.. Toiseksi tuli VILLE-VEIKKO MÄÄTTÄ Ruokolahdelta ja kolmanneksi VILLE JALKALA Kuopiosta. Kerrotaan, että vuosisatoja sitten viikinkien kärttäessä kiivaasti olutreseptiä viimeiseltä skottikuninkaalta, päätti tämä mieluummin viedä varjellun salaisuuden mukaansa Ahdin valtakuntaan. Runsaiden luonnonvarojen, korkeatasoisen osaamisen ja vahvan teollisen perinteen pohjalta katsoimme, että Suomella oli hyvät edellytykset olla biotalouden edelläkävijä maailmassa. Kanerva maistuu – kukilla tai ilman – myös skottilampaille ja suomalaisporoille. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Heikki Nuorteva, teksti ja kuvat SKOTLANTI tunnetaan puuttomista kanervanummistaan. SUOMEN ERITYINEN VAHVUUS on kyky tuottaa teknologisia ratkaisuja monimutkaisiin haasteisiin. Kanervankukista peräisin oleva tummasävyinen ja tuoksuva hunaja on tänä päivänä varsin suosittua. Nykyiset viikinkien jälkeläiset voivat reseptivapaasti litkiä skottien kaupallisia panimotuotteita, joissa on häivähdys kanervankukkapurppuraa tai -hunajaa. Puunkuormauskisassa miesten sarjan vei PEKKA VILLMAN Viitasaarelta. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Kukkaistuotteita moneen makuun Skotlannissa on pitkä perinne kanervien hyödyntämisestä juomanvalmistuksessa. Sakari Topeliuksen sadussa ’Prinsessa Kultakutri’ kanervankukaksi Lappiin loihdittu prinsessa pelastuu prinssin avulla viime hetkellä ennen hallayötä. NYT KUN EU:N biotalousstrategiaa päivitetään täyttä häkää ja valmista on pian luvassa, on syytä pysähtyä tarkastelemaan, mihin Suomi omalla, runsaat neljä vuotta sitten julkaistulla biotalousstrategiallaan pyrki. Sen seurauksena Euroopan unionin komissio on pyytänyt Suomea järjestämään ensi kesänä Biotalouden sidosryhmäkonferenssin Helsingissä osana Suomen puheenjohtajakauden ohjelmaa. KARI KERSTINEN , metsänhoitaja, Kerava (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Sen mukaan Skotlannin metsäpinta-alaa nostetaan vuoteen 2032 mennessä 18:sta 21 prosenttiin. Janoisimmat keittelivät varvuista yrttiteetä ja maustoivat kanervilla oluitaan. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Lähes vuosikymmenen jatkuneet leikkaukset ovat kuitenkin ehtineet jättää jälkensä eikä näinä vuosina menetettyä etumatkaa ole helppoa kuroa umpeen. Koulutuksen ja tutkimuksen avulla Suomesta kehittyi yhteiskunta, jonka teknologista osaamista laajasti ihailtiin. Kun muinaissuomalaiset vuosituhansia sitten loikoilivat sammalvuoteillaan, pehmensivät muinaisskotit makuualustojaan kanervanvarvuilla. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Tämä kaikki on osin kuohuttanut kanervikkoihin tottuneita kansalaisia. METSÄNHOITOYHDISTYS YLÄ-LAPPI Metsänhoitoyhdistys Ylä-Lapin uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu metsätalousinsinööri ANNAKAISA HEIKKONEN . Aikojen saatossa, kun puista oli pulaa, saivat puuvartiset kanervat käydä monen korvikkeena. Maan hallitus hyväksyi alkuvuonna uuden ilmastonmuutosstrategian. Maailmanlaajuisen talouskriisin ja Nokian romahduksen myötä Suomen satsaukset tutkimukseen pienenivät pienenemistään, minkä seurauksena teknologian kehittämisvauhti on hidastunut. Skotlannin ilmasto on mereisen lauhkea, keskimääräinen talvilämpötila tammi-helmikuussakin pysyttelee nollan kieppeillä. Suuri ilo ja kunnia meille! Rivien välistä olemme myös ymmärtäneet, että Suomen toivotaan näyttävän mallia monille eteläisille ja itäisille EU-maille, joiden taival biotalouteen on vasta alussa
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. net. Voit ratkoa sen selaimessa ja lähettää heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . 31 PILKKEITÄ / 13.9.2018 METSÄRISTIKKO 16 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 27. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. • Kaikki Suomen puunostajat • Metsä Groupin Mäntylä: Puuta riittää • Hoitotyöt tärkeysjärjestykseen • Metsälahjan verotuksen vaihtoehdot. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 27.9.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. PALKINNOT metsäristikosta 13 on arvottu seuraaville kolmelle: Suvi Niemisalo, Oulunsalo, Pekka Rönkkö, Masala ja Tuomo Yrjänheikki, Tapio. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. SYYSKUUTA. METSÄRISTIKKO 13, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero • Puun matka kannolta tehtaalle • Missä maksettiin havutukista eniten. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 16”
34€) Etu voimassa 30.9.2018 saakka Metsätyypit – kasvupaikkaopas Syyskuun kuukauden kirja. Metsäkasvupaikkoja luokitellaan puuston ja kasvil lisuuden avulla. Metsätyyppijärjestelmä on sata vuotta vanha, mut ta nopeudessaan ja vaivattomuudessaan yhä toimiva menetelmä metsäkasvu paikkojen biologisen tuotos kyvyn kuvaamiseen aluskasvillisuuden perusteella. Teoksessa pureudutaan myös kasvupaikka tyyppien yleisten metsäkasvilajien esiintymiseen metsi kön eri ikävaiheissa sekä eri puulajien metsiköissä. Hinta 34€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Suotyypit ja turvekankaat Kirja esittelee havainnollisesti suomalaisen suotyyppi järjestelmän. Opas on toimiva apuväline luonnon tilaisten soiden sekä ojitettujen turvekankaiden tunnistamiseen. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE0918 tai asiakaspalvelustamme, puh. Mukana on runsaasti tietoa kasvilajistosta. Hinta 25€ (norm. Kirja esittelee metsätyyppiteorian ja metsätyyppijärjestelmän soveltaen tutkimustietoa käytäntöön