NRO 18 Sumiaisissa kasvava 32-metrinen kuusi voi olla Suomen suurin. PERUSTETTU VUONNA 1933 9503_.indd 1 9503_.indd 1 14.9.2022 7.09 14.9.2022 7.09. SYYSKUUTA 2022 . Sivut 22-23 15 KUUTIOTA! PERJANTAINA 16. TORSTAINA 7. NRO 16 . LOKAKUUTA 2021
Sivut 22-23 15 KUUTIOTA! PERJANTAINA 16. VENÄJÄN PUUNKORJUU ROMUTTUU ILMAN VARAOSIA Puut korjataan Venäjällä pitkälti länsikonein. 9504_.indd 2 9504_.indd 2 14.9.2022 7.13 14.9.2022 7.13. PERUSTETTU VUONNA 1933 Arboristi Tuomas Murdoch mittasi Sumiaisissa kasvavan kuusen. 8–11 METSÄSTÄ Hakkuita liitooravan ehdoilla 18–19 Reppuruisku testissä 23 Itärajan ulkosaaret kutsuvat metsäretkelle 26–27 PILKKEITÄ Teerenmetsästystä houkutuskuvin 28 Ponsse satsaa laserkeilaukseen 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. Kuva: Sami Karppinen MIKKO RIIKILÄ LÄNSIKONEIDEN osuus Luoteis-Venäjän puunkorjuukalustosta on 80–90 prosenttia, arvioivat Luonnonvarakeskuksen Venäjän tuntijat Eugene Lopatin ja Pasi Poikonen. Lopatin ja Poikolainen ennakoivat, että hakkuut vähenevät Venäjällä kymmeniä prosentteja, kun länsimarkkinat sulkeutuvat ja koneet pikkuhiljaa pysähtyvät. NRO 18 Sumiaisissa kasvava 32-metrinen kuusi voi olla Suomen suurin. Suomalaistietojen mukaan venäläiset alkoivat hamstrata varaosia, kun tilanne alkoi kiristyä. Niistä selviää koneen käyttöpaikka. Jos se on Venäjällä, kauppoja ei tehdä. Ne muuttuvat romuksi muutamassa vuodessa, jos varaosien ja huoltopalveluiden vientikielto pitää. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. SYYSKUUTA 2022 . Ponssen, John Deeren ja Komatsun valmistamia koneita on Venäjän savotoilla vähintään kymmenentuhatta. LOKAKUUTA 2021 . Jonkin aikaa koneet pystyttäneen pitämään kunnossa. NRO 16 . Varaosien salakuljetus Venäjälle esimerkiksi Itä-Euroopan sekä muun muassa Turkin ja Kazakstanin kautta lisääntynee, vaikka valmistajat koettavatkin estää harmaata vientiä. Myös muualla Venäjällä länsikoneiden osuus on suuri. Ponssen huollosta vastaavan johtajan Marko Mattilan mukaan varaosia myydään vain koneiden valmistusnumeroita vastaan. Hakattuja puita venäläisellä tienvarsivarastolla. AJANKOHTAINEN / UUTISET 16.9.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Kirjanpainaja suuntaa talvilevolle 5 Voiko kiertoaikoja pidentää. Kaikki yhtiöt ilmoittivat Venäjän hyökkäyksen alettua lopettavansa huoltoja varaosapalveluiden myymisen Valko-Venäjälle ja Venäjälle
Aihe on selvästikin arka. Kyläseppien konstit loppuvat Vuosia Venäjällä John Deeren toimintojen johtajana työskennelleen Hannu Hietikon mukaan venäläisillä ei ole keinoja korvata lännestä tuotuja metsäkoneita, koska omaa tuotantoa ei ole. Samaisten uutisten mukaan koneet suljettiin etänä, joten venäläiset eivät saaneet saalistaan käyttöönsä. Lisäksi koneille voidaan määritellä maantieteellinen alue, jonka ulkopuolella ne eivät toimi.” Myös Aalto-yliopiston konetekniikan laitoksen professori ja varajohtaja Martti Larmi on samoilla linjoilla. Ei sitä kyllä kiistetäkään. Määrä on suurempi kuin Suomen ja Ruotsin sahatavaran vienti yhteensä. Mutta emme kommentoi voisiko niitä sulkea etänä”, kertoo John Deere Forestryn toimitusjohtaja Timo Ylänen. Kuvien mukaan kyse oli John Deeren koneista. ”Venäläiset ovat kekseliäitä pitämään vanhat koneet kunnossa, mutta elektronisia ohjausjärjestelmiä ja hienostunutta hydrauliikkaa ei ilman varaosia pysty huoltamaan.” Varaosapalveluiden merkitystä korostaa sekin, että Venäjällä metsäkoneilla ajetaan vuodessa paljon enemmän tunteja kuin meillä. John Deeren pääkonttorista Yhdysvalloista tulleen ohjeistuksen mukaan asiaa ei kommentoida. ”Iso osa koneista toimii puhelinverkkojen ulottumattomissa, joten niihin ei saisi edes yhteyttä.” ”Viidessä vuodessa koko korjuukalusto rapistuu pahoin.” JU H A M ET SO SH U TT ER ST O CK IM AG ES 9504_.indd 3 9504_.indd 3 14.9.2022 7.13 14.9.2022 7.13. Sodan alkuviikkoina venäläishyökkääjien uutisoitiin ryöstäneen ukrainalaisviljelijöiden traktoreita. ”Arvioni mukaan puolet vuosimallin 2015 metsäkoneista muuttuu käyttökelvottomiksi vuodessa, jos varaosaja huoltopalvelut loppuvat. TUONTI Eurooppaan loppui kesällä, mutta venäläistä sahatavaraa varmasti koetetaan viedä niin sanottuihin ystävällisiin maihin, muun muassa Kiinaan, muualle Aasiaan sekä Välimeren maihin. UUTISET 16.9.2022 Metsälehti.fi 3 VENÄJÄN PUUNKORJUU ROMUTTUU ILMAN VARAOSIA KALUSTON RAPISTUMINEN VOI MULLISTAA MARKKINOITA VENÄJÄ on viime vuosina vienyt sahatavaraa noin 30 miljoonaa kuutiometriä, pääosin mäntyä. Onnistuisiko sama moderneilla metsäkoneilla, vai oliko kertomus alun alkaenkin silkkaa sotapropagandaa. Sen estäisi työvoiman huono saatavuus. Hänen mukaansa etäpysäytyksen pitäisi olla teknisesti mahdollista. Hietikon mielestä modernit länsimaiset metsäkoneet voidaan sulkea etänä. ”Metsäkoneissa käytetään samaa tekniikkaa ja komponentteja kuin maatalouskoneissa. Onnistuisiko etäpysäytys. Hän huomauttaa, että sama koskee myös puutavara-autoja ja puunjalostuslaitosten, esimerkiksi sahojen, länsimaisia koneistoja. Länsikoneiden osuus Venäjän puunkorjuukalustosta on suuri. Kuvassa kevättalvista puunkorjuuta venäläisellä leimikolla. ”Käsittääkseni koneiden moottorinohjausjärjestelmät kommunikoivat ulkomaailman kanssa, ja ne voidaan sulkea. Paluuta vanhoihin telaketjukoneisiin ei myöskään ole. Ponssen Mattilan mukaan koneita ei voi etäsulkea. Viidessä vuodessa koko korjuukalusto rapistuu pahoin”, Hietikko pohtii. JOS vienti Venältä loppuu, aukeaa muille tuottajille, muun muassa suomalaisille, uusia markkinoita. EHKÄPÄ Metsä Fibren Rauman saha starttaa parempaan aikaan kuin Fibren väki osasi odottaakaan
Yksi tällainen on tuonnin lisääminen. ”Metsään.fi-palvelun metsävaratiedot kertovat kasvupaikoista, puustosta ja luontokohteista sekä sisältävät ehdotuksia mahdollisista hakkuista ja tarpeellisista hoitotöistä”, sanoo palvelupäällikkö Jussi Lappalainen Metsäkeskuksesta. Liimataisen mukaan päivitys vahvistaa kokonaiskestävyyttä Suomen metsissä ja vie PEFCstandardia eteenpäin etenkin ekologisen kestävyyden osalta. Säästöpuiden määrän ja läpimitan kasvu puolestaan vähentää vuosittaista hakkuumäärää noin 425 000 kuutiometriä. Arvion mukaan suojavyöhykkeiden leveneminen kasvattaa Suomessa sellaisten alueiden määrää, joilla hakkuita on rajoitettu, noin 395 000 hehtaarilla. Tiedot perustuvat viime vuoden inventointeihin ja löytyvät Metsään.fi-palvelusta. Uudistukseen liittyvät koulutukset ovat jo käynnissä eri puolilla maata”, kertoo PEFC Suomen pääsihteeri Tatu Liimatainen. Metsänomistajille ilmoitetaan, kun heidän tilaltaan on saatavilla uutta metsävaratietoa. Lisän suuruutta yhtiö ei kerro. ”Suojavyöhykkeillä on sallittu ainoastaan poimintahakkuut”, Liimatainen sanoo. ”Jatkossa hehtaaria kohden on jätettävä vähintään kymmenen elävää ja kymmenen kuollutta säästöpuuta. PEFC-metsäsertifioinnissa vesistöjen suojavyöhykkeiden leveys tuplaantuu kymmeneen metriin. Kuitupuun hinnan varjeleminen on kuitenkin tulossa tiensä päähän, MTK katsoo. Alueelliset Riistakeskukset ottavat tilauksia vastaan kuitenkin koko ajan”, kertoo riistasuunnittelija Teemu Lamberg Keski-Suomen riistakeskuksesta. ”Elävien säästöpuiden minimiläpimitta nousee kymmenestä viiteentoista senttiin.” METSÄ GROUP TARJOAA HANKINTAPUULLE AIKAISUUSLISÄÄ Metsä Group aikoo lisätä hankintapuun ostoja. METSÄÄN.FI:SSÄ TUORETTA METSÄVARATIETOA Suomen metsäkeskus on julkaissut uutta metsävaratietoa noin 2,5 miljoonan hehtaarin alalta eri puolilta maata. AJASSA 16.9.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset metsien hoidolle ja käytölle päivittyvät tänä syksynä. Toinen keino on runkohinnoittelu, jossa kuitupuun hinta voidaan piilottaa runkohintaan. ”Luonnos on tällä hetkellä kansainvälisessä arvioinnissa, ja uuden standardin on määrä tulla hyväksytyksi lokakuun aikana. MTK: METSÄTEOLLISUUS KÄYTTÄÄ ERIKOISIA KEINOJA Metsäteollisuus käyttää erikoisia keinoja pitääkseen kotimaisen kuitupuun hinnan alhaisena, MTK arvioi puumarkkinakatsauksessaan. ”Toimituksissa on ollut viivettä, ja näillä näkymin saamme Tricoa viikolla 38. Säästöpuiden läpimitta ja määrä kasvavat Uudistuksen käytännön vaikutukset näkyvät PEFC-sertifiointiin kuuluvissa metsissä esimerkiksi säästöpuiden aiempaa suurempana määränä. Nyt tehtävä päivitys on järjestyksessään viides. Lisäksi on voitu lisätä tukkikokoisen puun käyttöä kuiduttavassa teollisuudessa. Kauppaa vauhditetaan aikaisuuslisällä, jonka yhtiö maksaa 15.9.–15.12.2022 omistajajäseniltä hankintapuuna vastaanotetuille tukkija kuitupuille. Kun puun tuonti Venäjältä loppui, tuontia on lisätty muualta, vieläpä hinnalla millä hyvänsä. Olennaista on puiden luovutusajankohta. Muutoksia tulee myös vesistöjen ja avosoiden reunoille jätettäviin suojavyöhykkeisiin. Hänen mukaansa uudet kriteerit edistävät myös metsien sekapuustoisuutta sekä tiheikköjen säilyttämistä metsänkäsittelyn kaikissa vaiheissa. TRICOA RIISTAKESKUKSELTA VASTA SYYSKUUN LOPUSSA Moni metsänomistaja on hankkinut oman alueensa Riistakeskuksesta Trico-hirvikarkotetta taimikoiden suojaamista varten. Niiden leveys tuplaantuu aiemmasta viidestä metristä kymmeneen metriin. Elävien säästöpuiden minimiläpimitta nousee kymmenestä viiteentoista senttiin. Mikäli kuollutta puuta ei ole edellytettyä määrää, sen muodostumista tulee edistää tekopökkelöillä. Lisää säästöpuita ja leveämmät suojavyöhykkeet PEFC:n päivitetty standardi valmistuu lokakuun aikana. PE FC SU O M I 9505_.indd 4 9505_.indd 4 14.9.2022 7.15 14.9.2022 7.15. Kuolleiden puiden läpimitan on oltava vähintään 20 senttiä”, Liimatainen kuvailee. Yhteensä uudistusten arvioidaan pienentävän metsänomistajien saamia kantorahatuloja kaikkiaan 20,5 miljoonalla eurolla vuosittain. Aikaisuuslisän saa, vaikka kauppa olisi tehty aiemmin tänä vuonna, esimerkiksi keväällä. Tällä hetkellä Tricoa ei ole kuitenkaan Riistakeskuksista saatavissa. Miljoonien vaikutus kantorahatuloihin Tapio Oy ja Pellervon taloustutkimus ovat arvioineet uudistettujen kriteerien vaikutuksia hakkuisiin ja kantorahatuloihin. PEFC-standardi päivitetään viiden vuoden välein
Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että pohjoiskarjalaiset metsänomistajat kantelivat kesällä riistahallinnon toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska pitävät nykyistä tapaa säädellä hirvieläinkantoja perustuslain vastaisena. Ne eivät todennäköisesti ehdi poistua puista ennen talvea, mutta kaikista lämpimimmillä paikoilla kaarnan alle voi jäädä talvehtimaan nuoria aikuisia. Arvojärjestys menee uusiksi ”Ainakaan tätä alemmaksi kannan ei pitäisi metsästäjien mielestä mennä. Elo-syyskuun vaihteessa viilentynyt sää on saanut kuoriaiset valmistautumaan talvilepoon. Niillä paikkakunnilla, joilla kirjanpainajia oli tänä vuonna paljon, on kirjanpainajia todennäköisesti paljon myös ensi vuonna. Kirjanpainaja ehti lämpimän loppukesän ansiosta tehdä tänä vuonna monin paikoin sisarsukupolven ja paikoin munia myös toisen sukupolven. Ylioja arvioi, että valtaosa alkukesällä parveilleista kuoriaisista ja keskikesällä aikuistuneista ensimmäisen uuden sukupolven kuoriaisista on jo kaivautunut maahan karikkeen sekaan talvehtimaan. Metsäalalla tiedetään jo nyt, että tulevaisuudessa joudutaan tekemään hartiavoimin töitä sen eteen, että Etelä-Suomessa saadaan ylipäänsä kasvatettua tuottavia talousmetsiä. Lahdessa on tänä kesänä uutisoitu Toivonojan kartanon kasvattamien kuusipeurojen aiheuttamista ongelmista (ESS 16.8.). Niiden mahdollisuudet selvitä talvesta ovat Yliojan mukaan selvästi paremmat kuin toukkien. Hirvimäärän säätelyssä on ainakin kaksi ongelmaa, jotka osoittavat, että niin hirvien kuin ylipäänsä hirvieläinten ”sopivasta” kannantasosta tulee vihdoin saada kattava keskustelu aikaiseksi. Yliojan mukaan kuitenkin varautua siihen, että kirjanpainajien määrät ovat nyt nousussa. Toisen sukupolven edustajat lienevät sen sijaan edelleen kuusten kaarnan alla. Syynä on, että hirvimäärän arvioidaan hieman vähentyneen. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Samaan aikaan, kun kuusipeuroja tarhataan, Suomessa kamppaillaan toisen vieraslajin ja tarhakarkurin, valkohäntäpeuran, käsiin räjähtäneen kannan kanssa. Sisarsukupolvi syntyy, kun alkukesästä parveilleet kuoriaiset parveilevat saman kesän aikana toistamiseen. Samalla on entistä oleellisempaa pohtia, mitä tällainen tavoitetaso tarkoittaa. ANALYYSI UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Todennäköisesti myös valtaosa sisarsukupolven edustajista on aikuistunut ja lentänyt pois kuusten kaarnan alta. Kaikkiaan talvi on kuitenkin meidän puolellamme. Hirvenmetsästyksen tuottamien hyötyjen näkökulma on arvokas, mutta metsillä ei ole varaa siihen, että metsästystä haittaavien hirvityhjiöiden välttely ohjaa niin voimakkaasti päätöksiä sopivasta hirvien määrästä. Ylioja arvioi niiden olevan paikallisista lämpöolosuhteista riippuen joko muna-, toukkatai kotelovaiheessa. Toinen sukupolvi taas syntyy, jos kesällä syntynyt ensimmäinen sukupolvi parveilee jo synnyinkesänään. Kantatavoitteista päättävissä alueellisissa riistaneuvostoissa metsästystä edustavia jäseniä on enemmän kuin muita. AJASSA 16.9.2022 Metsälehti.fi 5 HIRVIJAHTIKAUSI käynnistyi syyskuun alussa vähemmillä kaatoluvilla kuin vuosi sitten. Lopuksi on perusteltua esittää toive, ettei nykytilannetta ainakaan pahennettaisi. Kirjanpainaja ei niissä enää viihdy, mutta ne tarjoavat lisääntymisja talvehtimispaikkoja kuoriaisen luontaisille vihollisille. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9505_.indd 5 9505_.indd 5 14.9.2022 7.15 14.9.2022 7.15. Kirjanpainajan tappamia puita ei tarvitse poistaa metsästä. Toinen nykyistä hirvitilannetta koskeva merkittävä ongelmana on, että metsiä koskeva arvojärjestys menee uusiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen myötä. Hirvien riistanäkökulmaa korostavat pystyvät käyttämään järjestelmää hyväkseen ja ohittamaan metsänomistajien ja liikenneviranomaisenkin näkemykset. Seurauksena on, että eri puolilla Etelä-Suomea tavoitellaan täysin erilaisia hirvitiheyksiä. Tämä asettaa hirvivahingoista kärsivät metsänomistajat eriarvoiseen asemaan kestämättömällä tavalla. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii totuttujen tapojen hylkäämistä metsätaloudessa, ja se vaatii sitä myös metsästyksessä. Sarvipäiden määrän pienentyminen tarkoittaa, että hirvikanta on nyt lähempänä sille asetettua tavoitetasoa. Kirjanpainaja-sarja seuraa kuoriaisen eloa keväästä pakkasiin. ”Tämä tarkoittaa sitä, että kirjanpainajat eivät enää iskeydy uusiin puihin”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja. Kuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuoren alla kuin karikkeessa.” Metsänomistajien kannattaa Kirjanpainajien lentely ohi TIESITKÖ. Kuusipeurat eivät pärjää luonnossa ilman talviruokintaa – toistaiseksi. VALTTERI SKYTTÄ Maailma muuttuu, hirvitavoitteissa sama sävel LIINA KJELLBERG KIRJANPAINAJIEN lentely alkaa olla tältä vuodelta ohi. Demokratia ei toteudu Ensimmäinen ongelma on nykyisen säätelyjärjestelmän rakenne, joka ei vastaa demokratian vaatimuksia. Metsästettävää on sopivasti, ei tarvitse tyhjiä metsiä haravoida.” Näin sanoi pirkanmaalainen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Aamulehdessä heinäkuussa. ”Jos talvi on leuto, toukatkin saattavat selvitä
Asiat on julkisuudessa kerrottu moneen kertaan, mutta kerrataan vielä: Metsä Groupin Rauman saha on maailman modernein yksilinjainen mäntysaha, ehkä suurinkin 1,5 miljoonan tukkikuution puunkäytöllä, investointina 200 miljoonaa. Keskusvalvomo muistuttaa jos ei aivan avaruuslentojen komentokeskusta, niin ainakin sellutehtaan valvomoa. Valvomosta ei ole näköyhteyttä linjalle, mutta sen sijaan siellä on kymmenit”Tällä sahalla saadaan tukista parhaat ominaisuudet ulos.” 9506_.indd 6 9506_.indd 6 14.9.2022 7.16 14.9.2022 7.16. UNELMAPESTI KOTIKULMILLA Jos ei raumalainen merille, niin sitten metsäteollisuuteen. Euroopassa on kaksi suurempaa sahaa, mutta ne ovat kaksilinjaisia. Rimakauhua tuntematta hän näki ainutlaatuisen tilaisuuden – hieno laitos ja mahdollisuus asua kotiseudulla. Normaalivauhti on sitten parhaimmillaan 250 metriä minuutissa. Prosessiteollisuuden aikaan Rauman laitos tuskin vastaa yleistä mielikuvaa sahoista, jos sellaista mielikuvaa ylipäätään on. Liisa-Maija Perävainio johtaa maailman moderneinta mäntysahaa. Suoraan sahanjohtajaksi Perävainio on työskennellyt pitkään Metsä Groupilla, mutta ei aiemmin konsernin sahalla. Opinnot painottuivat metsäja puuteknologiaan. 16.9.2022 6 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JUHA SINISALO, KUVA TUKKEJA menee Rauman uuden sahan linjalla koekäyttövauhtia. ”Saattaa jotenkin liittyä kokonaisuuden hallintaan ja ihmisten kanssa toimimiseen, mitä ei opi kirjasta, ja konsernissa toimialueesta toiseen siirtyminen on tavallista.” Vastuu on iso, mutta tuttu, sillä Perävainio on ollut mukana sahan suunnittelussa alusta alkaen. ”Ehkä sata metriä minuutissa”, arvioi sahanjohtaja Liisa-Maija Perävainio. Aloitin metsällisen urani Rauma-Repolan lastentarhassa, parin kilometrin päässä.” Tehdaskaupungissa metsäteollisuuden kupeessa kasvaneelle tehdas on luonteva työpaikka. Siihen päästään syksyn aikana. Länsinaapurin metsäopinnot olivat enemmän sahapainotteisia kuin Suomessa. ”Jos raumalainen ei lähde merille, niin vaihtoehdoksi ei oikein jää kuin metsä ja puu.” Perävainio tiesi jo lukioaikana, että ne ovat hänen juttunsa, ja valitsi insinöörimäisen metsänhoitajuuden. ”Nimenomaan puu raaka-aineena kiinnosti, ja laadukkaan puun kasvattaminen.” Sahakipinä saattoi tulla opiskelijavaihdosta Ruotsista. ”Kovin pitkälle en ole päässyt. Loikka puunhankinnasta huippusahan johtajaksi on jonkinmoinen, eikä Perävainio osaa itsekään selittää, että miksi juuri hän
Lahjasuojelu on keino tehdä piilosuojelu näkyväksi. Ilmaan jäi harmillista epäselvyyttä, etteivätkö avainbiotoopit olisi oikeasti tärkeitä. Ympäristöministeriö kertoo verkkosivuillaan, että kansallispuistoja on 40, Natura-alueita 1 866 ja yksityismailla sijaitsevia luonnonsuojelualueita lähes 7 800. MTK:lla yritysasiamiehenä PERHEESSÄ aviomies, kaksi lasta ja kaksi mäyräkoiraa HARRASTUKSINA metsästys, metsänhoito ja mökkeily POHJOINEN puu ja metsät lähellä sydäntä KUKA KUKA Raumalla sahaaminen on lähes täysin valvomotyöskentelyä. Harrastukset ovat mökkeilyä ja metsästystä, joka on koko perheen juttu. Mökkeilyä ja metsästystä Perävainion elämässä kaikki liittyy jotenkin metsään. Vapaaehtoinen suojelu nauttii laajaa kannatusta. Jotta lisäsuojelusta pystytään keskustelemaan mahdollisimman laadukkaasti, on oikea hetki kerrata luonnonsuojelun toteutukseen liittyvä terminologia. Termi tuli käyttöön 1990-luvulla liittyen talousmetsien avainbiotooppien turvaamiseen. Metso-ohjelma on menestystarina, jossa maanomistaja saa korvausta suojelemastaan alueesta, jos valintaperusteet täyttyvät. Sahojen kehitys ei ole koskaan pysähtynyt, eikä se pysähdy tähänkään. Konenäkö ja automaatio lajittelevat ja paketoivat valmistavaran, ja lastaus rekan kyytiin on automaattista sekin. Pakkosuojelun puolustaja vertaa ekologista verkostoa sähkönjakeluverkostoon ja toteaa, että kumpaakaan ei saada toimimaan rakentamalla yksittäisiä pätkiä sinne tänne. Rauman laitos viimeistään vie sahaamisen uuteen aikaan, jatkuvakäyntiseksi prosessiteollisuudeksi. ”Metsää on pitänyt vähän hankkia, että pysyy ote asiaan.” LIISA-MAIJA PERÄVAINIO METSÄ FIBREN Rauman sahan johtaja, sahaprojektissa vuodesta 2019 51-VUOTIAS metsänhoitaja METSÄ GROUPILLA vuodesta 2003 puunhankinnan tehtävissä, sitä ennen mm. ”Teknologiasta huolimatta ihmiset ja osaaminen ovat se, mikä laittaa homman toimimaan ja tekee tuotannon ja laadun.” Niitä kalliiksi sanottuja kinttaanjälkiä lankkuun ei tule missään vaiheessa. VAPAAEHTOINEN SUOJELU. Aina välillä joku esittää, että piilosuojelu kannattaisi tehdä näkyväksi. PAKKOSUOJELU. Siten saisimme todellisemman kuvan metsätalouden ulkopuolelle jäävän metsäalueen laajuudesta. Tästä ei yleisesti ottaen pidetä, ei maanomistajien suunnalla eikä kaikkialla hallinnossakaan. Suojelualueen voi perustaa luontolahjaksi, josta valtio ei maksa korvausta. Kipupisteitä ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien hakkuut tilanteissa, joissa suojelukorvausta ei ole tarjolla, jono on liian pitkä tai puukauppa muuten vain houkuttelevampi vaihtoehto. Luontolahja saa lain suojan, jolloin tulevat maanomistajat eivät voi tehdä tyhjäksi omaa luontotekoasi. TUHANSIEN SUOJELUALUEIDEN MAA KOLUMNI Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. Hyvä termi kuvaamaan sellaista luonnonsuojelua, jota tehdään perustamalla lakisääteisiä suojelualueita. Suomi pohtii osallistumista EU:n 30 prosentin suojelutavoitteeseen ympäristöministeriön nimittämässä työryhmässä, jonka tuloksia odotellaan talven kuluessa. Valitettavasti se esiteltiin vaihtoehtona laajempien suojelualueiden perustamiselle. ALUESUOJELU. Päälle tulevat metsänomistajien omat sellaiset suojelukohteet, jotka eivät ole viranomaisilla tiedossa. METSIEN suojelusta saatetaan käydä tavallista vilkkaampaa keskustelua lähikuukausina. ”Sahan voi aina tehdä paremmaksi”, Perävainio sanoo ja uskoo Rauman sahan näyttävän suuntaa muillekin yhtiöille. TÄSMÄSUOJELU. Täsmäsuojelu on aluesuojelun rinnalla luonnonsuojelun keskeisiä työkaluja. Se on nimittäin monimuotoinen, kuten luontokin. Vastustaja vetoaa siihen, että pakko syö tarvittavan myönteisen suhtautumisen monimuotoisuuden turvaamiseen ja johtaa hallinnollisesti raskaisiin, kalliisiin lunastusmenettelyihin. Oksatukki pysyy oksatukkina, eikä Raumalla ole konsteja kuivaoksaisen tukin varalle. Perävainion täytyy tietää sahan kustannustehokkuudesta, mutta hän välttää asian avaamista. 9506_.indd 7 9506_.indd 7 14.9.2022 7.16 14.9.2022 7.16. Näin saadaan eroteltua ja näkyväksi se luonnonsuojelu, jota metsänomistajat tekevät talousmetsissä päivittäin esimerkiksi säästämällä luontokohteita, suojavyöhykkeitä ja säästöpuuryhmiä. ”Prosessiteollisuuteen verrattuna tässä ei ole mitään uutta, mutta uutta on, että prosessiteollisuuden malli on tuotu sahateollisuuteen.” Hyvää saa vain hyvästä tukista Helposti ajatellaan, että iso saha tuottaa isot määrät bulkkia, mutta Perävainion mukaan asia on päinvastoin. Tätä kritisoitiin – aiheesta – ja ekologian professori Ilkka Hanski julisti, että ”täsmäsuojelu ei toimi”. Jos jonkin alueen suojelu on helppoa ja mieluisaa etkä koe sen aiheuttavan kustannuksia, suojelu on sinulle kannattava päätös, vaikka et saisi siitä taloudellista hyötyä. Saha käy kolmessa vuorossa seitsemän päivää viikossa, kymmenen ihmistä vuorossa. 16.9.2022 Metsälehti.fi 7 AJASSA täin ruutuja. LAHJASUOJELU. Elämme tuhansien lakisääteisten suojelualueiden maassa. ”Kun on iso tukkisuma, niin sieltä voidaan löytää erikoistuotteiden tarvitsemat erät, ja tällä sahalla saadaan tukista parhaat ominaisuudet ulos.” Perusasia, että hyvää sahatavaraa saa vain hyvästä tukista, ei ole kadonnut minnekään. Peuranajoon koulutettuja mäyräkoiria on kaksi. Liisa-Maija Perävainio uskoo, että laitos näyttää kehityksen suuntaa muullekin sahateollisuudelle. Vaikka sanotaan, että koko ei selitä sahayhtiöiden kannattavuutta, niin selvää on, että Raumalla suuruus tuo tehokkuutta ja sitä metsänomistajien kaipaamaa puustamaksukykyä
Poliittista painetta. Yläharvennus on jaksollisen metsänkasvatuksen menetelmä, jossa poistetaan alaharvennuksesta poiketen myös tietty määrä metsän suurimpia puita. AJASSA 16.9.2022 8 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT L eppävirtalaisen Auvo Alanteen tukkikuusikko on tuottanut tänäkin kesänä uutta puuta kymmenkunta kuutiometriä hehtaarille. ”Puolenkymmentä vuotta sitten puunostaja ehdotti kuviolle yläharvennusta. Kolikon kääntöpuolella ovat kasvavat tuhoriskit ja hakkuumahdollisuuksien väheneminen. Tavallaan Alanteen kuusikko on jo jatkoajalla, sillä puiden läpimitan puolesta metsä olisi ollut jo hyvän aikaa uudistuskypsä. Yläharvennuksen avulla metsän kiertoaikaa voidaan suunnitelmallisesti jatkaa samalla kun metsänomistaja pääsee nauttimaan tavallista alaharvennusta suuremmista hakkuutuloista. Voi olla, että metsä on jo siirtynyt seuraavalle sukupolvelle, kun päätehakkuu on aikanaan ajankohtainen”, Alanne pohtii. ”Päätehakkuu siirtyi tässä tapauksessa 10–15 vuotta eteenpäin. Päätökseen vaikutti myös se, että kuvio on lähellä mökkiämme ja maisemallisesti tärkeä. Hakkuussa reilun viidenkymmenen vuoden ikäisestä lehtomaisen kankaan kuusikosta poistettiin KUN AIKA ON – VAI ONKO. Suomessa on viime aikoina herätty laajemmin kes9507_.indd 8 9507_.indd 8 14.9.2022 7.18 14.9.2022 7.18. Kiertoaikojen maltillisesta pidentämisestä hyötyisivät todennäköisesti niin ilmasto kuin metsäluonnon monimuotoisuuskin. hehtaarilta noin 80 kuutiota puuta, josta yli puolet oli tukkia. Kasvusta valtaosa kohdistuu tukkipuuhun, joten puuston arvo on lisääntynyt kesän aikana yli 500 eurolla. Koska en itsekään nähnyt päätehakkuulle vielä tarvetta, tartuin ehdotukseen”, Alanne kertoo
Viitteitä kiertoaikojen lyhentymisestä ja yhä nuorempien puustojen päätehakkuista kuitenkin on. Eri omistajilla voikin olla uudistamiskypsyydelle erilaiset kriteerit. AJASSA 16.9.2022 Metsälehti.fi 9 Leppävirtalaisen Auvo Alanteen lehtomaisen kankaan kuusikon kiertoaika pitenee arviolta 10–15 vuotta metsänhoitosuositusten mukaisesta uudistamisajankohdasta. kustelemaan siitä, pitäisikö metsien kiertoaikoja pyrkiä pidentämään nykyisestä. Uuden metsälain myötä metsänomistajalla on ollut vapaus tehdä päätehakkuu silloin, kun se on hänelle itselleen sopivinta. ”Nyt pohditaan metsien roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Siitä, ovatko metsien kiertoajat lyhentyneet lakimuutoksen seurauksena, on niukasti tutkittua tietoa. Suosituksissa todetaan, että metsikön uudistaminen on ajankohtaista silloin, kun metsänomistaja saa enemmän hyötyä sen uudistamisesta kuin edelleen kasvattamisesta”, toteaa Vanhatalo. ”Samalla on määriteltävä, mitä kiertoajan pidentämisellä tarkkaan ottaen tarkoitetaan ja mitä vaikutuksia sillä olisi. Vanhatalo sanoo, että metsänomistajien tietoisuutta uudistamispäätöksen vaikutuksista halutaan lisätä. Toisaalta esimerkiksi vuonna 2018 jopa 31 prosenttia uudistushakkuuilmoitusten pinta-alasta kohdistui kakkosja kolmoskehitysluokan metsiin tai varttuneisiin taimikoihin. Viisi vuotta sitten tehty yläharvennus toi kuitenkin metsästä jo hakkuutulojakin. Vuonna 2020 julkaistussa raportissa, jossa arvioitiin uudistetun metsälain vaikutuksia Valtakunnan metsien inventoinnin tulosten perusteella, todettiin puolestaan, että ”lain uudistamisen jälkeen metsien uudistamisikä on laskenut, mutta uudistamisjäreys kasvanut metsien aiempaa nopeamman kasvun seurauksena.” ”Hiilitase on mittari, jota tarkastellaan metsänkäytössä yhä useammin.” ”Nykyisissä metsänhoidon suosituksissa painotetaan metsänomistajan vapautta päättää. Taustalla vaikuttavat ilmastopoliittiset tavoitteet”, muotoilee metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapio Oy:stä. Se viittaa uudistamisiän laskuun”, kertoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen Metsäkeskuksesta. Uudistamisrajat määräytyivät kasvupaikoittain puuston läpimitan tai iän perusteella. ”Metsävaratiedon ja metsänkäyttöilmoitusten perusteella uudistamisläpimitat eivät ole kovin merkittävästi laskeneet aiemmasta. Tapion, Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä Pikma-hankkeessa tehdään parhaillaan juuri tätä työtä.” ›› 9507_.indd 9 9507_.indd 9 14.9.2022 7.18 14.9.2022 7.18. Vuoteen 2014 saakka lainvalvoja päätti metsänomistajan puolesta, milloin metsään saa aikaisintaan tehdä päätehakkuun
”Teoriassa yksinkertainen ratkaisu olisi, että palautetaan 2000-luvun alusta käyttöön metsälain määrittelemät puuston läpimittaja ikärajat metsän uudistamiselle. . Kynnys palata tiukkaan säätelyyn ja metsän uudistamisrajojen määrittelyyn metsälain kautta lienee korkea, eikä uudistamisrajoihin palaaminen tiettävästi ole tällä hetkellä missään työpöydällä. Tähän perustuu se, että esimerkiksi metsäyhtiöiden metsissä päätehakkuut tehdään varsin varhaisessa vaiheessa. Uudistushakkuussa saatavien tulojen määrä voi kasvaa. Hyönteistuhojen ohella tappioita metsänomistajalle voi syntyä lumesta, myrskyistä tai juurikäävästä.” Onnistunut yläharvennus mahdollistaa metsän kiertoajan jatkamisen hallitusti. Tuhoriski kasvaa kuusikoissa Kiertoajan pidentämisen vaikutuksista tehtyjen tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että maltillisella kiertoaikojen pidentämisellä hiilensidontaa voidaan lisätä. Menetelmä sopii hoidettuihin ja elinvoimaisiin jaksollisen kasvatuksen metsiin. Tuhoriskeihin on viime vuosina havahtunut myös Metsäkeskuksen Remes. Jatkossa hiili on metsätaloudessa uusi päätöksiin vaikuttava muuttuja, jonka vaikutukset ovat Vanhatalon mukaan jalkautumassa myös yksityismetsänomistukseen. Siinä tapauksessa metsänomistajalle maksettaisiin hiilensidonnasta ja varastoinnista vaihtoehtona päätehakkuulle”, visioi Vanhatalo. Metsään sitoutuneen pääoman tuotto heikkenee. . Mitä pidempään ja mitä suuremmiksi puut kasvatetaan, sitä enemmän ne sitovat hiiltä. Päinvastoin, lyhyempi kiertoaika tuo pääsääntöisesti laskennallisesti paremman tuoton. 9507_.indd 10 9507_.indd 10 14.9.2022 7.18 14.9.2022 7.18. Lähde: Tapio Oy, Metsänhoidon suositukset. Näin kiertoajat jatkuisivat nykyisestä ehkä 10–20 vuotta”, Vanhatalo arvioi. AJASSA 16.9.2022 10 Metsälehti.fi ”Metsien puustopääomaa on mahdollisuus nostaa nykytasosta ilman, että puuston kokonaiskasvu kärsii.” Uudistamisrajat takaisin. Järeämmästä tukkipuusta voi saada paremman hinnan. ”Vielä kymmenen vuotta sitten puhuin varsin rohkeasti kiertoajan pidentämisen ja yläharvennuksen puolesta. ”Ehkä puukauppaan tulee jossain vaiheessa toimijoita, jotka tekevät metsänomistajalle tarjouksen kiertoajan pidentämisestä. . Tämä keskisuomalainen männikkö olisi läpimittansa puolesta metsänhoitosuositusten mukaan uudistamiskypsä, mutta tarjoaisi mahdollisuuden myös kiertoajan jatkamiseen esimerkiksi yläharvennusta hyödyntäen. ”Mutta Suomessa on myös paljon metsiä, joissa metsänomistaja on tiedostamattaan jatkanut kiertoaikaa suosituksiin verrattuna. Metsämaisema muuttuu hitaammin. Kuusikoiden tuhoista on nähty dramaattisia esimerkkejä Keski-Euroopassa. Myös monimuotoisuus ja etenkin vanhojen metsien rakennepiirteitä tarvitsevat lajit, kuten kuukkeli tai metso, todennäköisesti hyötyisivät. Toisaalta nämä lajit eivät yleensä ole harvinaisia tai uhanalaisia. ”Etelä-Suomessa hieman alle sadan vuoden kiertoaika olisi hiilensidonnan kannalta järkevä. Puuston hiilivarasto kasvaa. Erilaisten tuhoriskien, kuten lahon ja hyönteistuhojen, todennäköisyys kasvaa. Viime vuosien kuumat kesät ja lisääntyneet tuhot ovat tehneet minusta varovaisemman. Peitteellisyyttä vaativat lajit, kuten metso, kuukkeli ja liito-orava, hyötyvät. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa kuusikon riski joutua kirjanpainajan kynsiin on hyvinkin suuri, kun taas kuivan kankaan männikön kiertoaikaa voidaan jatkaa melko huoletta jopa vuosikymmenillä. Merkit tuhojen lisääntymisestä ovat ilmassa Suomessakin, mutta riskit vaihtelevat voimakkaasti kohteesta riippuen. Mänty Tuore tai viljavampi kangas ja mustikkaturvekangas Kuivahko kangas ja puolukkaturvekangas Kuiva kangas ja varputurvekangas Kuusi Lehtomainen tai viljavampi kangas ja ruohoturvekangas Tuore kangas ja varputurvekangas . Mutta pitää huomioida, että kiertoajan pidentyessä myös tuhoriskit kasvavat”, toteaa Vanhatalo. Virkistykäyttömahdollisuudet, kuten marjastus, sienestys ja retkeily, säilyvät parempina. Metsänomistajan näkökulmasta kiertoajan pidentämiseen ei ole taloudellisia kannustimia. Monikaan metsänomistaja ei tietoisesti ajattele hiilensidontaa uudistamispäätöstä tehdessään. . . . Pidennetyn kiertoajan etuja ja haittoja metsänomistajan kannalta. Etelä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Viljellen perustetut metsät eivät näytä uudistamiskypsinä useinkaan miltään ikimetsiltä. Puustojen kasvu heikkenee ja uudistushakkuut toistuvat harvemmin. Puukaupat tehdään, kun puusto on riittävän järeää tai kasvaa heikosti, tai kun puun hinta koetaan hyväksi tai itsellä on investointitarpeita. Kalle Vanhatalo Taloudellinen Sosiaalinen ja ekologinen Etuja Haittoja . Tulevaisuudessa voi olla toisinkin. . Käytännössä asia on monimutkaisempi. Rauduskoivu Lehtomainen tai viljavampi kangas Tuore kangas *Pohjapinta-alalla painotettu Puuston keskiläpimitta*, cm 26-32 25-30 22-26 28-32 26-30 26-30 25-28 23-26 22-25 28-32 27-30 27-30 26-28 21-23 21-23 24-28 23-27 22-25 23-27 22-26 21-25 Hyötyjä ja haittoja Puuston suositeltavat uudistamisläpimitat nykyisten metsänhoidon suositusten mukaan, kun tuottovaatimus on 2–3 prosenttia. Syynä voivat olla esimerkiksi maisema-arvot, monimuotoisuus tai vaikka halu säästää tukkimetsä lapsille”, kuvailee Vanhatalo. ”Hiilitase on mittari, jota tarkastellaan metsänkäytössä yhä useammin.” Periaatteessa metsän sitoman hiilen lisääminen on yksinkertaista. Uudistusaloista hyötyvät lajit taantuvat
”Yksittäisiä tuulenkaatoja ja lumen katkomia puita on tullut, mutta ei mitään vakavampaa”, Alanne kertoo. 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 26,0 25,8 25,6 25,4 25,2 25,0 24,8 Läpimitta, cm Puuston keskiläpimitta uudistushakkuissa vuosina 2011–2022 metsänkäyttöilmoitusten mukaan. Yläharvennus sopii hoidettuun ja elinvoimaiseen metsään. Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us Jari Hynynen 9507_.indd 11 9507_.indd 11 14.9.2022 7.18 14.9.2022 7.18. Kiertoaikaa voi halutessaan hyvin jatkaa myös siten, ettei tee päätehakkuukypsälle metsälle mitään. ”Vanerikoivuja näistä ei tiheässä metsässä ehkä tulisi, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta lehtipuut olisivat hyödyllisiä ja osasta kehittyisi mahdollisesti lahopuuta, jonka syntymistä pidennetty kiertoaika edistäisi.” LISÄÄ HIILIVARASTOJA, VÄHEMMÄN HAKKUUMAHDOLLISUUKSIA Markku Remes mittaa Auvo Alanteen kuusten läpimittaa. Jos harvennusta ei tehdä liian voimakkaana, voidaan kiertoaikaa jatkaa kuusikoissakin aika turvallisesti 10–15 vuotta”, Remes sanoo. ”Jos metsien kiertoaikoja jatketaan nykyisestä esimerkiksi kahdellakymmenellä vuodella, eikä tehdä metsien käsittelyssä muita muutoksia, vuotuinen hakkuumäärä saattaisi pudota noin 15 prosenttia. Tutkimme asiaa parhaillaan, mutta karkeana arviona sanoisin, että metsien hiilivarastoja voitaisiin kasvattaa 10–20 prosenttia.” Kiertoaikojen pidentämisellä olisi väistämättä vaikutuksia myös hakkuumahdollisuuksiin, sillä vuosittaiset hakkuupinta-alat pienenisivät. Metsälaista poistettiin uudistamisrajat vuonna 2014. Tämä tarkoittaisi nykyistä lievempiä harvennusvoimakkuuksia ehkä jo taimikon harvennuksesta lähtien. ”Jos metsä on harventamaton tai puut eivät ole elinvoimaisia, niin silloin yläharvennus ei ole hyvä vaihtoehto, koska kasvun ei voi odottaa elpyvän ja tuhoriskit ovat huomattavan isoja. Laskennalliseen metsätalouden tuottoon tällä toki olisi negatiivinen vaikutus nykyisiin malleihin verrattuna.” Jos metsiä kasvatettaisiin selvästi nykyistä tiheämpinä, voisi metsissä kasvaa Hynysen näkemyksen mukaan enemmän myös lehtipuuta. Silloin on parempi antaa metsän jatkaa kasvuaan sellaisenaan.” METSIEN kiertoaikojen suunnitelmallinen pidentäminen olisi lannoituksen ohella nopeimpia hallittuja keinoja Suomen metsien hiilitaseen parantamiseksi, näkee Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen. Lievempiä harvennuksia Yhtenä vaihtoehtona hiilensidonnan lisäämiseksi Hynynen esittää sitä, että kiertoaikojen maltillisen pidentämisen lisäksi metsiä kasvatettaisiin nykyistä puustoisempina läpi kiertoajan. AJASSA 16.9.2022 Metsälehti.fi 11 Potentiaalisia kohteita suunnitelmalliseen kiertoajan pidentämiseen löytyy Suomesta kuitenkin verrattain paljon. Yläharvennuksen jälkeen Alanteen metsän keskiläpimitta laski hieman, mutta Remes arvioi, että nyt puut ovat jo keskimäärin 28 senttiä paksuja ja puustoa on noin 270 kuutiota hehtaarilla. ”Oikein toteutettuna kiertoaikojen pidentäminen yhdessä nykyistä hieman lievempien harvennusten kanssa lisäisi pidemmällä aikavälillä sekä metsien kasvua että hiilivarastoja. Tekemättömyyskin vaihtoehto Auvo Alanteen kuusikossa pahoilta tuhoilta on vältytty, vaikka kohde sijaitsee tuulelle alttiilla kannaksella kahden järven välissä. ”Metsien puustopääomaa on mahdollisuus nostaa nykytasosta ilman, että puuston kokonaiskasvu kärsii. ”Oikea kohdevalinta ja huolellinen korjuutyö ovat ratkaisevan tärkeitä onnistumisen kannalta. Kolmenkymmenen vuoden pidennys kiertoajoissa tarkoittaisi jo 25 prosenttia vähemmän hakkuumahdollisuuksia”, Hynynen arvioi
Tuottoa seurataan muutenkin yhtä vuotta pitemmällä aikajänteellä.” Kaupat liikkeelle laittava kuitupuun hinnantarkistus olisi Beckin mukaan varsin maltillinen, kymmenen euron alapuolelle jäävä määrä. ”Meiltä on kysytty leimikoita vientikauppaan, ja viime kädessä lähdemme mukaan, mutta kotimaan markkinoiden toimivuus on ensisijainen toive.” Myyntiä ilman myyntihaluja S-pankin rahastonhoitaja Timo Hakulinen tiivistää, että kuitupuun hinnalla on nostopainetta, mutta sijoittajille pitää saada tuottoa, joten kuituleimikoita myydään, vaikkei niin haluttaisikaan. Metsätalouden tuotto ja uusien sijoittajien tuoma raha käytetään metsätilojen hankintaan, ja sijoittajien saama tuotto tulee myyntitilanteessa osuuksien arvon noususta. Pankin metsärahastolla on vähän yli 30 000 hehtaaria pääosin kakkosharvennusvaiheessa olevia metsiä, joten sijoitussalkussa on runHARVENNUSLEIMIKOIDEN MYYNTIHALUT HUKASSA Tyytymättömyys kuitupuun hintaan purkautuu istumalakkona, energiapuukauppana ja vientinä. Kun kuitupuun käyttöarvon noususta ei maanomistajalle jää mitään, niin eihän se motivoi”, hän sanoo. Jos kotimaan puunhankintaan oikeasti panostettaisiin, niin kuitupuutakin löytyisi”, Mikael Beck sanoo. ”Baltian hintoja ei tavoitella, vaan tervettä hintatasoa”, hän sanoo ja viittaa julkisuutta saaneisiin Viron koivukuidun huutokauppahintoihin, joissa tosin oli kyse suhteellisen pienistä yksittäiseristä. PUUKAUPPA & TALOUS 16.9.2022 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA HARVENNUSHAKKUILLA on nyt jarru päällä, toteaa Conifer Consulting Oy:n toimitusjohtaja Mikael Beck. saasti kuitupuuta. Meillä on 13 000 osuudenomistajaa ja heillä tuotto-odotukset. ”Tänä vuonna arvo on noussut yli kymmenen prosenttia, mutta ”Baltian hintoja ei tavoitella, vaan tervettä hintatasoa.” 9520_.indd 12 9520_.indd 12 14.9.2022 7.22 14.9.2022 7.22. ”En haluaisi jarruttaa, mutta täytyy. Hän luonnehtii varsinaisen metsätalouden tuottoa matalaksi. Conifer Consulting Oy hallinnoi yli 70 000:ta hehtaaria instituutioiden, kuten yhteismetsien, eläkerahastojen ja säätiöiden, metsiä. Coniferin asiakkaat kestävät kuitenkin harvennusten jarruttelun, sillä tuotto tulee päätehakkuilta, joiden tukinhinnat tyydyttävät. ”Kauppaa tehdään, mutta toistaiseksi ei ainuttakaan puhdasta harvennusleimikkoa. ”Päällekaatuvia harvennusrästejä ei ole, joten harvennusten siirtäminen vuodella tai kahdella ei heilauta. Yhtiö voisi myydä kuituvaltaisia leimikoita useita kymmeniä tuhansia kuutioita, josta merkittävä osa olisi koivua. ”Kuitupuuhakkuilla tekisi mieli painaa jarrua, mutta ei voi. Kassavirtavaateet ja kasautuvat harvennustarpeet laittavat puukaupalle”, Hakulinen kertoo. Sijoittajille ei kerry jaettavaa puukauppojen kassavirralla
Hän myy kaiken puun itsekorjattuina hankintakauppoina. Määrä ei varsinaisesti ole kasvussa, mutta vientikanavan aukipitäminen on valttikortti, kun kauppaa väännetään kotimaan ostajien kanssa. Mutta tilanne on ikävä, hintojen nousu ei kata kustannusten nousua”, Suutari sanoo ja viittaa lähinnä polttoainekustannuksiin. Lakanen tietää tapauksia, että jos leimikosta on kaatunut vähän laidasta, niin myymällä isomman päätehakkuun myrskypuukin on saatu menemään täydellä hinnalla, havutukki 70 eurolla. Korjuukohteiden kertymä vaihtelee kymmenestä viiteensataan kuutioon. Vientimäärä on vuositasolla päälle 20 000 kuutiota. ”Luovutus ja laskutus tapahtuu kuukausittain Suomen satamassa suomalaisten mittojen mukaan, eikä raakkipuuksi raakkaaminen ole alentanut kuutiohintaa.” Maan kattavin markkinapaikka. Nollahintaisten pelastus on yhdistyksen korjuupalvelu, joka käy kolmella koneella. ”Luulenpa, että tulevana talvena energiapuusta saa enemmän kuin kuitupuusta.” Vientikanava on valttikortti Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki jakaa ajatuksen, että tyytymättömyys kotimaan kuitupuun hintatasoon heijastuu vientihaluina. ”Metsänomistajalle jää lähelle neljäkymppiä kuutiolle. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9520_.indd 13 9520_.indd 13 14.9.2022 7.22 14.9.2022 7.22. Sahayhtiöiden tarjoukset pelkille myrskytuhokuvioille ovat Lakasen tietojen mukaan olleet nollasta kuuteenkymppiin. Yhdistys on vienyt kuitupuuta Ruotsiin useita vuosia. Koneet etenevät tienvarsi kerrallaan ja kauppamahdollisuutta tarjotaan tila tilalta. Vaikka laiva lähtee joulukuussa, puuta voi viedä satamaan jo alkysyksystä. ”Tämän kanssa voidaan elää, kun yhdistyksen korjuupalvelua toppuutellaan muualla, mutta laaja-alaisempi myrsky olisi taittanut myös puun hintaa.” Pienen myrskyn kanssa pärjätään Verneri-myrsky ehti moneen maakuntaan, mutta voima ei riittänyt taittamaan hintakehitystä. ”Teen puolivuosittain myyntisopimukset, joten jarrua ei voi painaa ainakaan heti. Kaupat tehdään suomalaisen, metsänhoitoyhdistystaustaisen Family Timber Finland -yrityksen kanssa, joka puolestaan tekee kauppaa ruotsalaisen teollisuuden kanssa. Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan metsäpäällikkö Olavi Lakanen arvioi, että Perhon alueella puuta kaatui kymmenisen tuhatta kuutiota. Suutari näkee vaihtoehtona myös sen, että harvennushakkuiden kertymät ajetaan tienvarteen ja peitetään paperilla kuivumaan. ”Seuraavissa neuvotteluissa syksyn aikana pitää katsoa, että pysäyttääkö harvennushakkuut.” Vaikka metsät kaipaavat hoitohakkuita, vuoden tai kahden tauko ei metsää huonoksi tee. Etelämäen mukaan kauppa on helpompaa kuin suomalaisten ostajien kanssa. Hehtaarin myrskytuho voi olla ”vähän”, jos koko päätehakkuu on kymmenen hehtaaria. Hinta on parempi, ja syyskauden kauppa käynnistyy aikaisemmin. se perustuu ensisijaisesti metsätilojen yleiseen hinnannousuun.” Energiapuusta ehkä enemmän Harri Suutari on Kainuun suurin ja maan suurimpia yksityisiä metsänomistajia noin neljällä tuhannella hehtaarilla. AJASSA 16.9.2022 MIKKO HÄYRYNEN ELOKUINEN Verneri-myrsky hautautuu tilastoihin suhteellisen pienenä ja paikallisena, mutta kohdalle osuessaan syöksyvirtaukset tekivät merkittäviä metsätuhoja. Kuitupuut menevät alle ensiharvennuskuidun hinnan, 12–14 eurolla.” Korjuupalvelu pystyy Lakasen mukaan korjaamaan lähes kaiken mitä tarjotaan
59,14 s 36,28 s .. 70,51 . .. 49,35 . 50,27 . Harvennushakkuu 62,95 s 64,14 s 41,49 s 19,80 s 20,07 s 20,14 . 30,14 s .. Yksikköhinnoilla laskettuna integraatin kokonaistarjous selvästi korkein, mutta sahayhtiön tarjous jää vain 2,5 euron päähän lyhyempien tukkimittojen ja pikkutukin pienemmän latvaläpimitan mahdollistaman tarkemman katkonnan vuoksi. Uudistushakkuu 72,44 . Harvennushakkuu 58,65 . 20,17 . .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Hakkuukertymä: Arvio 94 m 3 Muuta: Tukin hinnat kymmenisen prosenttia integraatin hyväksi, kuidun hinnat sahayhtiön hyväksi. Ensiharvennus .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,16 . s nousussa . 15,09 . .. 15,11 s 13,05 s 13,90 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 51,44 . 73,94 . .. .. .. 55,10 s 37,41 s 38,25 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,44 . 76,04 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,87 . 23,36 s 24,70 s 21,98 s 31,41 . 17,92 . 15,35 . .. 19,97 s 16,83 s 26,58 s 27,26 s Uudistushakkuu 64,01 s 63,09 s .. 59,14 s 43,64 s 19,49 s 19,60 s 20,31 s 26,31 . 24,86 s Hankintahinnat 66,95 s 68,48 . 19,18 s .. 32,67 . 23,25 s 21,49 . 71,33 . 2021 2020 2022 .. 34,19 . 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 OSTOT JA HINNAT Kolikon verran eroa 9520_.indd 14 9520_.indd 14 14.9.2022 7.22 14.9.2022 7.22. .. .. Ensiharvennus 53,01 . 16.9.2022 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS s nousussa . 19,45 . s nousussa . 19,95 . .. 28,24 s Uudistushakkuu 71,31 . 21,51 . Hankintahinnat 61,17 s .. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. .. 66,18 . .. 46,83 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 35,96 s .. 22,63 . .. 39,90 s 19,47 s .. .. 16,57 s 15,36 s 25,25 s .. 18,17 s .. 27,79 s 31,05 . .. 73,53 . .. 19,58 s 22,25 s 19,65 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 68,67 . 33,53 s Harvennushakkuu 64,94 s 63,73 s 45,14 s 21,51 s 21,07 s 20,81 s 27,77 s 27,94 s Ensiharvennus .. 15,81 s 16,57 s 16,04 s .. .. 21,17 s 21,16 s 22,10 s 29,31 s 29,94 s Harvennushakkuu 58,82 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,49 . Uudistushakkuu 73,87 . .. Hankintahinnat 67,22 s .. Uudistushakkuu 68,87 . .. 48,50 . Harvennushakkuu 63,53 . Harvennushakkuu 57,60 s 57,23 s .. .. Hankintahinnat 70,56 s 70,56 . .. 45,55 . 51,73 . .. 39,82 s .. 75,80 . .. Uudistushakkuun korkein tarjous Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, e/m 3 yhteensä, e mäntytukki 36 72 2 592 kuusitukki 4 72 288 mäntypikkutukki 9 30 270 mäntykuitu 31 19,80 613,80 kuusikuitu 4 19,50 78 koivukuitu 10 19,80 198 yhteensä 94 43 (keskikantohinta) 4 039,80 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 2006 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 43,09 s 19,43 s 19,83 s 19,26 s 25,92 s 26,21 s Ensiharvennus 46,07 . 70,09 . 15,35 s 14,93 . 19,63 s 20,04 s 20,41 s 27,08 . 24,03 . 30,04 s 30,13 s Uudistushakkuu 71,32 . s nousussa . 30,01 . 26,37 s 25,95 s Ensiharvennus .. 14,52 . 35,89 s 36,76 . Uudistushakkuu 70,58 . 23,74 s 21,97 . 40,62 s 19,40 s 19,78 s 19,06 s 27,33 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,98 . .. 20,19 . 20,47 . .. Hankintahinnat 67,42 s 68,36 s 49,28 s 37,05 s 36,58 s 37,03 s .. 61,57 . 29,34 s Uudistushakkuu 73,56 . Sijainti: Keski-Pohjanmaa Ostaja: Mhy:n kilpailutus, maanomistaja harkitsee päätöstään. Hankintahinnat 71,58 s 71,06 . .. Hankintahinnat 57,08 s 57,78 s .. 21,97 . Ensiharvennus Hankintahinnat ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 15,20 s 15,05 s 15,10 s 22,73 . 18,49 . .. 15,03 s .. .. 21,86 s 19,71 s 27,60 . 27,56 . 20,99 s .. 15,33 . 19,51 . .. 51,31 s 36,67 s 36,93 s 39,11 s .. 71,67 . 27,96 . .. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 21,40 s 23,35 s 20,61 s 28,55 s 31,54 s Uudistushakkuu 75,62 . 38,11 s .. 47,29 . Ensiharvennus 45,34 s .. .. 42,34 . .. 44,24 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,54 . Harvennushakkuu 55,37 s 52,78 s .. 53,46 . 18,62 s 18,21 s 16,98 s 24,87 s 24,76 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,62 . 57,56 . 49,30 . 61,06 s .. 64,73 . .. .. .. 19,86 . 76,65 . 22,05 s 19,72 . 14,40 s 15,47 s 19,46 s 19,69 s Hankintahinnat 64,95 s 67,28 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,46 . .. 52,54 . 69,14 . 29,73 . 16,45 s 17,08 s 14,13 s 24,05 s .. 33,53 s 32,05 . 38,30 . 22,01 s 23,20 s 21,52 s 31,25 s 31,44 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 17,40 s 26,31 . 32,54 . 76,52 . 37,71 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi Leimikko: Aikaistettu päätehakkuu myrskytuhojen vuoksi, noin hehtaarin kuvio kolmoskehitysluokkaa kuivalla kankaalla tien varressa. 18,63 . 21,78 . 29,13 s .. 54,94 . 39,56 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 33-35 keskiarvo s nousussa . 75,05 . 29,34 . 12,46 s .. 22,63 s 19,95 . 21,66 s 24,07 s 21,74 s 33,25 . 75,52 . .. .. 27,02 s Ensiharvennus 37,59 s 38,22 s 35,12 s 14,59 . Harvennushakkuu 60,43 . 41,08 s 21,46 s .. s nousussa . .. 25,77 s Ensiharvennus 49,03 s 48,96 s .. 19,99 s 22,59 s 20,25 s 27,54 . 55,87 s 33,20 . Yksikin kuutio lisää tukkikertymään tekisi sahan tarjouksesta korkeamman. 26,60 . 18,69 s .. Harvennushakkuu 56,36 . 75,24 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,43
Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI Tehokas ja edullinen Norwood tukkivannesaha Hinta MN27 alk: 5990,00 Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 4,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot MN27 LumberMan MN27 Tukin halkaisija 69 cm LumberMate LM30 Tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla www.uittokalusto.. 411 m » Optiikka: 6 x suurennus » CR2 lithium-ion paristo (mukana) » Valoteho: 2500 lm » Kantama: 131 m » Vedenkestävyys: IP68 (10m) » SNR 29 dB » Bluetooth 5.0 » EN 352-2 hyväksyntä » Taustamelun vaimennus puheluille » Käyttöaika n. METSÄTARVIKKEET METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS MN27 & LM30 Heti toimituksee n! Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Katso koko klapisäkkivalikoima verkkokaupasta! » Sisältää SIM-kortin 1V käyttöaikaa » Akun tyyppi: 3200 mAh Li-ion » Paino: 290 g » Paikannus: GPS/Glonas » Takuu: 2 Vuotta Tracker Artemis Easy koiratutka 789 , 00 Nordforest klapisäkki 1,5m³ 17 , 90 Nordforest klapisäkki 1,0m³ 15 , 90 Halo Optics XL450 etäisyysmittari 159 , 00 Alps Outdoorz Upland Game Vest 89 , 00 » Monipuolinen metsästysliivi » Koot: S/M, L/XL, 2XL/3XL Isotunes Free BT korvatulppa 119 , 00 Armytek Wizard v4 C2 Pro USB 79 , 90 » Laseretäisyysmittari » Mittausetäisyys: max. 7h 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. Armytek Predator V3.5 Pro USB 89 , 90 » Taktinen valaisin » Valoteho: 1500 lm » Kantama: 501 m 9520_.indd 15 9520_.indd 15 14.9.2022 7.23 14.9.2022 7.23
Metsillä ja metsien monipuolisella hyödyntämisellä on suuri merkitys meille suomalaisille. Mekin täällä Metsälehden toimituksessa seuraamme puukauppaa entistä tiiviimmin. SA M I KA RP PI N EN ”Näinä aikoina tämänkin energialähteen arvostus on noussut.” MENNINKÄINEN SELLUN listahinta Euroopan markkinoilla teki taas pari viikkoa sitten kaikkien aikojen ennätyksen. VENÄLÄISEN puun tuontivirran katkeaminen on pannut vauhtia Itämeren alueen puukauppaan. Venttiilin avulla kuitupuun hinta Suomessa ja Ruotsissa on pysynyt suhteellisen vakaana, mutta reuna-alueiden tuontimaissa vaihtelut ovat suuria. Riian satamassa puu voi olla todella kallista ja vastaavasti laskusuhdanteessa todella halpaa. OSAAMINEN ON METSÄALAN RATKAISU Metsänja luonnonhoidon toimenpiteitä on tehtävä kustannustehokkaasti siellä, missä vaikutus on suurin, kirjoittaa Metsätehon tutkimusjohtaja Jukka Malinen. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Ruotsalaiset ja suomalaiset ostavat ja myyvät puuta myös keskenään. Metsäteho on laatinut yhdessä osakkaidensa kanssa puuhuollon tutkimusja kehittämistoiminnalle vision: Ratkaisu löytyy osaamisesta – Puuhuollon visio 2030. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SUOMALAINEN METSÄSEKTORI tekee hyvää työtä, mutta julkista keskustelua hallitsee metsätaloudelle kriittinen sävy. Uutiset Virossa ja Latviassa maksetuista huippuhinnoista eivät ainakaan lisää myyntihaluja. Polttoaineen kallistuttua korjuu maksaa nyt entistä enemmän, ja puukustannus uhkaa karata käsistä. Rakentaminen on jo hiljentynyt. Taantumasta huolimatta verkkokaupan ennustetaan jatkavan kasvuaan, ja pahvilaatikoita kuluu paljon. Kun hinta on kohdallaan, kauppoja syntyy. 16.9.2022 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Mitä siis tulisi tehdä toisin, jotta metsäsektori saisi nauttia sille kuuluvaa arvostusta. Säästöpuiden jättäminen on yksi luonnonhoidon toimenpiteistä. ENERGIAKRIISIN ARVIOIDAAN johtavan Euroopassa vähintäänkin taantumaan, mutta sen syvyyttä tai kestoa ei kukaan osaa ennustaa. Lastit kulkevat paljolti Ruotsista Suomeen, koska varsinkin Pohjois-Ruotsissa kuitupuu on ollut täkäläiseen hintatasoon verrattuna edullista. Sen sijaan etenkin kartongin kulutus lisääntyy. HERMOPELIÄ LEIMIKOILLA 9540_.indd 16 9540_.indd 16 14.9.2022 7.49 14.9.2022 7.49. Metsillä sekä puupohjaisilla tuotteilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Monet metsänomistajat ovatkin jääneet odottavalle kannalle tai myyvät puuta energiaksi. Niin myös sahoilta sellutehtaille myytävän hakkeen määrä. Kaikki verkon palvelut ovat lehden tilaajille ilmaisia. Myös kuitupuun hinta on noussut, mutta sellun hintakehitykseen verrattuna vain vähän. Metsät kasvavat ja toimivat hiilinieluina. Kantohintapaineita ja saatavuusongelmia yritykset purkavat ostamalla puuta naapurimaista Virosta, Latviasta ja Norjasta. Metsänkäyttöilmoitusten perusteella metsänomistajat ovat valmiita sitä myymään. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Kaikki viittaa siihen, että kuitupuuta tarvitaan tänä syksynä runsaasti. Vision laatimisessa on kuultu asiantuntijoiden lisäksi sidosryhmiä sekä tulkittu globaaleja megatrendejä. Metsätalous on Suomen kansantalouden huoltovarma perusta ja tuottaa hyvinvointia myös maaseudulle. Tavoitteena on tuottaa tietoa ja osaamista puuhuollon ja ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän sekä vastuullisen metsätalouden kehittämiseen. Sahoilla jarrutetaan tuotantoa, minkä vuoksi tukkipuun kysyntä vähenee. Tuoreimmat uutiset voit lukea ensimmäisenä osoitteesta www.metsalehti.fi. Suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyritykset ostavat mieluiten lisää kotimaista puuta, mutta eivät mihin tahansa hintaan. Visio lanseerataan Valtakunnallisten Metsäpäivien yhteydessä lokakuun lopussa. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PS
Epäilen vahvasti.” Tomperi ”Minä olen ainakin tunnistanut ja jättänyt perkuussa. Talousmetsien metsänja luonnonhoidon toimenpiteitä on tehtävä, ja niistä on myös puhuttava, ettei keskustelu painotu pelkkään suojeluun. Lähialueen hakkuissa motomies ymmärsi mitä piti jättää. Metsänja luonnonhoidon toimenpiteitä on tehtävä kustannustehokkaasti siellä, missä vaikutus on suurin. Maaja metsätalousministeriön on vaikea puolustaa nykyistä liki 60 miljoonan euron tukea metsätaloudelle, jos rahoille ei käyttäjää löydy. Lehtipuut ainakin lehden aikaan. Muualla ottajia kyllä löytyy. Entä tunnistavatko raivaustyötä tekevät metsälehmuksen. Pystyyn kuivuneet järeät kuuset ja muutama iso haapa oli energiapuukasassa. Metsänomistajilla on päätäntäoikeus metsiinsä, ja puuhuollon tehtävänä on kehittää metsänja luonnonhoidon toimenpiteet sellaisiksi, että ne ovat metsänomistajien haluamia ja arvostamia ja ehkäisevät luontokatoa. Oli käsittääkseni ollut asiasta kurssituksessa. Ikävää on sekin, että käytön vähentyminen näkyy tulevissa budjeteissa. Onko nykyään tapana kuoria aukolta kaikki energiapuuksikin kelpaava?” Mardy ”Metsälehmuksen tunnistaa talvella melko hyvin oksien muodosta. Kun operaatioiden yhteydessä kerättävä paikkatieto yhdistetään muihin tietolähteisiin, pystytään osoittamaan, missä operaatioita on tehty ja mistä puita on hakattu, kuten myös, missä ei ole käyty eli mihin suojavyöhykkeet ja säästöpuut sijoittuvat. Tunnistavatko motomiehet metsälehmuksen traktorin kopista. Vain terve ja kasvava metsä sitoo hiiltä, turvaa metsäteollisuuden puunsaannin ja takaa metsänomistajan kantorahatulot! JUKKA MALINEN KIRJOITTAJA ON METSÄTEHON TUTKIMUSJOHTAJA . Varsinkin energiapuuhakkuissa. Täsmämetsätalous ei saa kasvattaa ammattitaitovaatimusta! Meidän tulee kehittää teknologiaa, joka automatisoi rutiininomaisia tehtäviä ja opastaa päätöksien tekemiseen. Toiminnan suunnittelussa meitä auttaa avoin metsävaratieto sekä operaatioiden yhteydessä kertyvä paikkatieto esimerkiksi poistettujen puiden sijainneista. KI M M O BR A N D T ”Kuinkahan yleinen metsälehmus on Suomen metsissä. Energiapuuhakkuita meillä ei tehdä, joten siihen en osaa ottaa kantaa.” Timppa ”Nykyään on yhtiöillä monimuotoisuuskoulutusta työntekijöilleen, että eivätköhän tekijät tunnista puulajitkin jo melko hyvin. Metsäkeskuksen mukaan kuluvan vuoden tukirahoista jää kolmannes – noin 20 miljoonaa euroa – käyttämättä, jolloin tukea kuluisi vajaat 40 miljoonaa euroa. Silti tulevaisuudessa meidän on siirryttävä hehtaareista täsmämetsätalouteen. Meillä päin on luonnonsuojelualueella Keski-Suomessa oikein metsälehmuslehto. Meidän on jaksettava tuoda esille metsäsektorin vahvoja ratkaisuja aikamme haastaviin kysymyksiin ja myös kuultava kansalaisten huolta. Tämä edellyttää monimuotoista metsänkäsittelyä, puuston kasvuun, korjuun tuottavuuteen ja monimuotoisuuteen perustuvia harvennusmalleja, säästöpuiden optimaalista sijoittelua sekä tehokasta vesiensuojelua. Myös luontokohteet tunnisti ja jätti tietysti.” R.ritva ”Juuri katsoin tässä rannan ja mökkien lähelle tehtyä aukkoa, jossa ei hehtaarin aukkoon ollut mitään isompaa jätetty pystyyn. Kasvavat vähän alaspäin. Meidän tulee osoittaa kehittyvien toimenpiteiden tuomat parannukset riittävän yksityiskohtaisesti. Käyttö on vähentynyt koko maassa, joillakin alueilla enemmän kuin toisilla. Suomalainen metsätalous huomioi jo nyt hyvin metsän ja puuston vaihtelua. Muuten on joku yksittäinen puu. Syitä on monia. Viestinnän tärkeys ymmärretään ja viestintää tehdään, mutta silti kriittiset kirjoitukset ja provosoivat valokuvat ovat valtavirtaa. Vastuullisuus edellyttää avointa yhteistyötä toimijoiden välillä. Näin voimme helpottaa alalle siirtymistä, vähentää työn aiheuttamaa stressiä ja tasoittaa kuljettajien välisiä tuottavuuseroja. JUSSI COLLIN Kolmannes jää käyttämättä 9540_.indd 17 9540_.indd 17 14.9.2022 7.49 14.9.2022 7.49. 16.9.2022 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET NÄKÖKULMA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN METSÄPILA METSÄSEKTORIN ON VIESTITTÄVÄ omasta toiminnastaan paremmin. Ikävää on, että lasku todennäköisesti tarkoittaa tehtyjen metsänhoitotöiden vähenemistä. Laskua viime vuodesta kertyisi viitisen miljoonaa euroa, edellisvuodesta runsaat kymmenen miljoonaa euroa. Metsäsektorin arvostus saavutetaan vastuullisuudella. WWW.METSALEHTI,FI Verkkokeskustelu: Ensiharvennus työn alle KEMERATUEN käyttö laskee tänäkin vuonna. Metsäkoneenkuljettajat ovat moniosaajia, jotka huomioivat samaan aikaan teollisuuden raaka-ainetarpeet, koneyrittäjän tuottavuustavoitteet sekä metsänomistajan tavoitteet metsänkäsittelyn laadulle. Joskus melko kauan sitten ei metsuri tunnistanut erikoispuuta, kun kaatoi kilpikaarnakuusenkin harvennushakkuussa muiden kuusien mukana nurin.” Puuki ”Metsälehmusta tapaa silloin tällöin. Jos metsälehmuksen kaataa, se yleensä uusiutuu juurivesoista.” Scientist Verkkokeskustelu: Tunnistetaanko metsälehmukset. Talvella hakkuussa saattaa olla vaikea erottaa, mutta eivätköhän nykyajan motokuskit yleensä tunnista normaaleissa hakkuissa. METSÄOPERAATIOIDEN LAATU ON pystyttävä myös todentamaan ja tekemään näkyväksi. Paraskin suunnitelma on arvoton, ellei sitä pysty toteuttamaan
Jätä suojapuustoa, suosi lehtipuusekoitusta ja säästä haapoja. VIISI VINKKIÄ LIITOORAVAMETSÄN KÄSITTELYYN 1. Yleensä liito-orava havaitaan papanakasoista. Metsänomistaja päättää Olemme saapuneet Juvalle Etelä-Savoon tutustumaan yhteen hankkeessa mukana olevista kohHAKKUU SOPII MYÖS LIITO-ORAVAMETSÄÄN Liito-orava ei automaattisesti estä hakkuita. 3. Peräti kaksikymmentä hankkeeseen osallistunutta yksityismetsäkohdetta hakattiin ja kuusi päätyi suojeluun. Tea Heikkinen (vas.) ja Tiina Lintuharju etsivät potentiaalisen pesähaavan juurelta merkkejä liito-oravasta. Selvitä mahdollisuus suojeluun. Ainoastaan yhdessä ratkaisu jäi löytymättä. 9510_.indd 18 9510_.indd 18 14.9.2022 7.51 14.9.2022 7.51. Katso liito-oravahavainnot Metsään.fi-palvelusta. Parhaiten ne löytyvät kevättalvella, kun siitepöly värjää ulosteen keltaiseksi. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 16.9.2022 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT HELPOSTI ajatellaan, että liito-oravan asuttama metsä menee käyttökieltoon. 5. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun liito-oravan huomioivasta metsien käsittelystä tehdään käytännön esimerkkejä. Säästä kulkuyhteydet, lisääntymisja levähdyspaikat sekä ruokailualueet. Tea Heikkinen Metsäkeskuksesta on Liito-oravaLife-hankkeen projektipäällikkö. Todellisuudessa liito-orava estää hakkuut kokonaan harvoin. Kaikki hakkuutavat ovat sallittuja, kunhan liito-oravan elinmahdollisuuksia ei heikennetä. 4. Hankkeessa mukana oleva Suomen metsäkeskus on kartoittanut ja tehnyt leimikkosuunnitelmia lähes 30 yksityisomisteiseen liito-oravametsään hyvin tuloksin. ”Kaikki hakkuutavat liito-oravakohteella ovat mahdollisia. Huomioi liito-orava jo metsäsuunnitelmassa, ei vain leimikkotasolla. 2. On hyvin harvinaista, että maanomistajaa tyydyttävää ratkaisua ei löydetä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tea Heikkinen Metsäkeskuksesta. Parhaillaan käynnissä oleva Liito-orava-Life-hanke etsii keinoja liito-oravan ja metsien talouskäytön yhteensovittamiseen
Pesäja levähdyspaikka suojeltu Kohteiden kartoittamiseen ja hakkuusuunnitelmien tekoon osallistunut Lintuharju arvioi, että poimintahakkuu oli tällä kohteella paras vaihtoehto. Kolohaavat, joiden vieressä kasvaa suojaava kuusi, ovat liito-oravan mieleen. Liito-orava suosii pesäpuina kookkaita haapoja, joihin tikka on tehnyt koloja. Särkymävaraa pitää olla kulkuyhteyksissä ja lisääntymisja levähdyspaikan suojaamisessa”, Heikkinen muistuttaa. Lintuharju arvioi, että poikkeuksellisen rehevä järeä metsä olisi kelvannut myös suojeluun. FAKTA 9510_.indd 19 9510_.indd 19 14.9.2022 7.52 14.9.2022 7.52. Liito-orava hyödyntää oravan rakentamia vanhoja pesiä. HAVAINTOJEN SIIRTYMISESSÄ ONGELMIA FSC-sertifiointiin, ja maanomistaja oli tavoitellut kuviolla peitteellistä metsänkasvatusta. Suomessa esiintyvää liitooravalajia esiintyy Suomen lisäksi Virossa sekä Venäjällä. Metsään toteutettiin kevättalvella 2021 kevyt poimintahakkuu, jossa suosittiin lehtipuustoa ja poistettiin kuusta sekä liito-oravalle vähemmän merkityksellistä mäntyä. Paikalta on löydetty viimeksi vuonna 2019 liito-oravan papanoita. ”Yksin liito-orava ei oikeuta suojelua. Heikentämiseksi katsotaan lisääntymisja levähdyspaikan tuulenkaadot. Samalla on varmistettava, että liito-oravan kulkuyhteydet säilyvät. ”Ne eivät vielä siirry meille, mutta viimeisin tieto on, että syyskuussa siirtyy. Kanta-arvioita on kritisoitu, sillä liito-orava on liikkuvainen laji, mutta esiintymistä tarkastellaan kiinteillä seurantapisteillä. Korvausta harvoin Juvan liito-oravakohteella hakkuukertymä näyttää jääneen varsin pieneksi, ja usein poimintahakkuu laskee puutavarasta maksettavaa hintaa. Aika usein liito-oravakohteet ovat kuitenkin sellaisia, joissa Metson elinympäristökriteerit täyttyvät ihan helposti”, Lintuharju toteaa. Metsänomistaja ei kuitenkaan saa liito-oravan vuoksi kevyempänä toteutettuun hakkuuseen korvausta tai tukea. Kulkuyhteydellä tarkoitetaan vähintään kymmenmetristä Luonnonhoidon asiantuntija Tiina Lintuharju Metsäkeskuksesta on kartoittanut liito-oravakohteita. ”Hakkuutapa päätetään kohteen ja maanomistajan tahdon mukaan. fi-palveluun”, kertoo projektipäällikkö Tea Heikkinen Metsäkeskuksesta. Sen jälkeen myös vuoden 2020 jälkeen tehdyt havainnot hujahtavat Metsään. ”Tuulenkestävyys pitää aina tällaisilla kohteilla ottaa huomioon. Metsäkeskuksella oleva tieto liito-oravista pohjautuu ely-keskuksilta saatuun aineistoon. On myös hakattu osalla kuvioista ja osa kuvioista suojeltu”, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Tiina Lintuharju Metsäkeskuksesta. teista. puustoa, joka yhdistää liito-oravalle sopivat elinalueet toisiinsa. Tavataan Etelä-Suomesta aina Lapin eteläosiin asti. Tällä kohteella metsä kuuluu Metsänomistaja pystyy tarkastelemaan liito-oravahavaintoja Metsään.fi-palvelussa. Jos metsään olisi tehty avohakkuu, käsitelty alue olisi jäänyt huomattavasti nykyistä pienemmäksi, sillä lisääntymisja levähdyspaikkaa ei saa heikentää saati hävittää. Kuusesta löytyi risupesä. Metsä on todellinen malliesimerkki liito-oravan asuttamasta elinympäristöstä. Metsäkeskukselta lähtee automaattisesti ilmoitus maanomistajalle, hakkuuoikeuden haltijalle ja ely-keskukselle, jos metsänkäyttöilmoitus kohdistuu alueelle, jolla on tehty liito-oravahavainto. Ongelmana on, että havaintoaineisto ei ole päivittynyt vuoden 2020 jälkeen. Hankkeessa on tehty peitteellisiä hakkuita, pienaukkoja, harvennuksia ja muutamalla kohteella avohakkuu. Vanhan kuusikon lomassa on runsaasti lehtipuustoa, järeitä kolohaapoja sekä liito-oravan herkkunaan pitämää leppää. Lisäksi tuloja haettiin harventamalla peremmällä oleva männikkö, joka ei kuulu liito-oravan elinpiiriin. Kuusikon sisällä vanhojen kolohaapojen luona on luonnonsuojelulain suojaama liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikka. Mikäli metsässä ei voida toteuttaa minkäänlaista hakkuuta eikä kohde kelpaa mukaan Metso-suojeluohjelmaan, voi ely-keskukselta hakea vahingonkorvausta. ”Käytännössä ely-keskus voi korvata, jos mitään muuta vaihtoehtoa ei ole, mutta on todella harvinaista, että korvauksia maksetaan”, Heikkinen kertoo. Vaarantunut, määrän arvioidaan vähentyneen kymmenessä vuodessa yli kolmanneksen. Tästä syystä avohakkuuta ei uloteta lisääntymisja levähdyspaikan lähelle. Myös ravintopuuksi sopivaa koivua kasvaa yllin kyllin. Tavoitteena on, että havainnot tulevat jatkossa Suomen lajitietokeskukselta, mutta aineistojen siirtymisessä on ollut puolentoista vuoden viive. METSÄSTÄ 16.9.2022 Metsälehti.fi 19 HANKALASTI ARVIOITAVA LAJI Liito-oravien kanta-arviot vaihtelevat runsaasta 140 000 pesivästä naaraasta vain 50 000 naaraaseen. Havainnot löytyvät kartta-aineiston kohdasta Muut luontokohteet
HARRASTUKSENA METSÄSIJOITTAMINEN Vaasalainen Vesa Haajamo sijoittaa sekä metsiin että pörssiosakkeisiin. Tien vastakkaisella puolella rehottaa puolestaan kuusimetsä. Nuori kuusikko on kasvattanut korkeuttaan kuluneena kesänä kiitettävästi Vesa Haajamon metsässä Mustasaaren Koskössä. Se tuo oikean tuntuman metsään – siitä huolimatta, että ammatteja vastaavaa työtä ei ole tehty päivääkään. Sekä metsurin että metsäteknikon ammatin hankkinut mies olisi ilman metsänomistamista erkaantunut kauas juuriltaan, sillä koulutusta vastaavaa palkkatyötä hän ei ole tehnyt elämässään kuuna päivänä. Vaihtokaupassa Haajamolle siirtyi Vaasan toisessa naapurikunnassa Maalahdessa sijaitseva rapian parinkymmenen hehtaarin metsätila. Kun Haajamo teki palstasta kauppoja, se oli pinta-alaltaan suurempi. MUSTASAARI 9511_.indd 20 9511_.indd 20 14.9.2022 7.55 14.9.2022 7.55. Myös se on harvennettu edellistalvena. Mutkitteleva metsätienpätkä johtaa vaasalaisen Vesa Haajamon omistamalle, reilun parinkymmenen hehtaarin metsäpalstalle. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 16.9.2022 20 Metsälehti.fi JARI HAKALA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT VAASAN naapurikunnassa Mustasaaressa kulkevan vanhan Karperöntien laidalla vilisee jo selvästi enemmän puita kuin palan matkaa sitten. Metsistä saatavaan tuottoon pystyy hänen mukaansa vaikuttamaan enemmän. Metsätien laidan taimikko vaihtuu silmän vielä erottavan matkan päässä viime talvena harvennetuksi mäntymetsäksi. Työura on mennyt eri merkeissä, kanadalaisomisteisen CGI-nimisen it-alan yrityksen Vaasan toimipisteessä, jossa Haajamo työskentelee ohjelmistosuunnittelijana. Haajamo on omistanut metsää eri puolilla Pohjanmaan rannikkoseutua ja pohjoisemmassa Satakunnassa reilun kolmenkymmenen vuoden ajan. Vesa Haajamo on koulutukseltaan paitsi metsäteknikko myös metsuri. Metsässä näyttää siellä täällä kasvavan myös koivua. Haajamo teki kuitenkin osasta palstaa vaihtokaupat valtion kanssa metsänsuojelun merkeissä
Kaikki on vieraissa käsissä. Pahoilla hirvituhoalueilla havupuulajien sekakasvatus ei vaikuta onnistuvan. Jälkimmäisten myynnistä kertyneillä rahoilla Haajamo puolestaan lyhentää silloin tällöin pankista metsäsijoituksiin lainaamiaan rahoja ja makselee niiden korkoja. Mutta tilakohtaisesti kyllä seuraan, onko hankinta ollut kannattava vai ei”, hän sanoo. Puuta Haajamo myy metsäyhtiöille ja sahoille, isommat kaupat erikseen kilpailuttamalla. Ei ole viisasta tehdä pinta-alaltaan vähäisiä männyn istutusaloja varttuneiden kuusimetsien keskelle, olivatpa kuusikot omalla tai vieraalla maalla. Tuottoon voi vaikuttaa myös sillä, miten metsiään hoitaa. Monimuotoisuuden vuoksi ajatus saattaa tuntua houkuttelevalta. Hän vierailee säännöllisesti Metsätilat.fi-palvelussa, mikä johtaa toisinaan kaupantekoon asti. Nyt, kun elämäntilanne on erilainen, eli palkkatyö vie pääosan ajasta ja viikonloppuisin on yleensä kaikenlaista muuta puuhaa, teen metsätöitä aika vähän.” Haajamo kertoo kuitenkin raivailevansa ja istuttelevansa välillä itsekin. ”Tuottoprosentteja en ole koskaan laskenut. ”Eli siinä mielessä metsäalan ammatit eivät ole menneet hukkaan. Sitä Haajamo ihmettelee, että puukaupan ostotarjouksia pitää aina kysellä ja monesti vielä ostomiehiä patistella tekemään tarjous. ”En tiedä, onko ostajilla kauppaa muutenkin niin paljon. Hirvet syövät herkkupuitaan ja jättävät männyt rauhaan. Puuta tuli yli 400 mottia. MUTTA MITEN PITÄISI suhtautua hirvien suosimiin puulajeihin sekapuuna. Metsää omistaessa asioihin voi itse vaikuttaa monellakin tapaa. Tuottoon voi vaikuttaa itse Haajamo on hankkinut pääosan omistuksistaan julkisessa myynnissä olevista metsätiloista. ”Tein kaiken itse. Pohjoismaissa tehdyt kenttäaineistoon perustuvat tutkimukset eivät kuitenkaan tue väitettä. Ensin kaadoin vanhan kuusikon moottorisahalla nurin. Kun hirvi saa valita syöntikohteensa, puuntuottajan ahkeruus palkitaan. Ikävä juttu. Olisi hienoa, jos hirvet olisivat noin yhteistyömyönteisiä. Metsätiloja hehtaarimäärässä on mukana kaikkiaan parikymmentä. ”Osakesijoittamisessa sijoittaja on apukuskin puolella. EI HIRVIEN HERKKUPUITA MÄNNYNTAIMIKKOIHIN Sijoitusmielessä ja velkarahalla Metsää Haajamo ostaa sijoitusmielessä ja velkarahalla. Puukaupoista kilahtaneista tuloista osa menee toisinaan suoraan osakesijoituksiin. Paitsi kuusta ja mäntyä metsissä kasvaa myös koivua ja jonkin verran leppää ja haapaa. Yli 30 toisistaan riippumatonta tutkimusta kertoo, että sekataimikossa hirvi syö sekä herkkupuitaan että mäntyjä, ja sekapuusto lisää männyn käyttämistä ravintona verrattuna lajipuhtaaseen männyntaimikkoon. Erityisen tuhoaltis on korkealla sijaitseva pienialainen taimikko sankkojen päätehakkuukuusikoiden suojaamana. KUN SUOMESSA ON kärsitty ylisuuresta hirvikannasta jo puoli vuosisataa, puuntuottaja joutuu miettimään männyntaimikoissa, millä keinoilla hän minimoi pahojen tuhojen riskin. Metsiin sijoittamisen lisäksi Haajamo harrastaa pörssiosakkeisiin sijoittamista. Nykyisin osa metsänhoitotöistä on ulkoistettu, mutta tuohon aikaan hän teki metsätyöt vielä itse. Pitäisikö männyntaimikkoon jättää raitoja, muita pajulajeja, haapaa ja koivulajeja. Ilman pitäisi olla suhteellisen saasteetonta Vesa Haajamon metsän ympärillä Mustasaaren Koskössä. Tuorein puukauppa koski pientä ensiharvennusta Vaasan Vähänkyrön Merikaarrossa. Mitä paremmin metsää on hoidettu, sitä parempaa tuottoa siitä saa.” Metsänhoito pitkälti ulkoistettu Ensimmäiset metsäkauppansa Haajamo teki 21-vuotiaana, ostamalla silloisen ikävuotensa verran metsää. Jo kaupantekohetkellä voi katsoa, mitä ja mistä tarjoaa. HIRVITUHOJEN MINIMOIMISESSA ON hyvä, jos huolellisesti perattujen männyntaimikoiden omistajalla on naapuri, jolla on hoitamattomia männyntaimikkoja näköetäisyydellä. Sekapuustossa hirvet syövät mieluusti lehtipuita, mutta syövät myös mäntyjä enemmän kuin peratuilla mäntykoealoilla. Vanhalla pellolla kasvaa juurevaa kuusikkoa. Kuusen ja männyn sekakasvatusta haittaa se, että hirvi syö mieluusti männyt ja jättää kuuset lähes rauhaan. Erityisen kiintoisia ovat koealasarjat, joissa vapaasti laiduntavat hirvet ovat saaneet valita, käyvätkö ne kurittamassa pikkutarkasti perattuja männyntaimikkoja vai koealoja, joilla on sekä mäntyä että lehtipuita. Myyn kuitenkin puuta keskiarvoa enemmän ja teen isompia kauppoja. Tällaisille paikoille hirvilaumat ovat tottuneet tulemaan talvisin vuosituhansia. Luulisi, että olisi enemmän imua, että kyseltäisiin: ’Olisiko täällä puuta myytävänä?’ Aina joutuu itse tarjoamaan.” Metsiin sijoitetun pääoman tuottoprosentteja Haajamo ei laske, mutta tappiokseen hän ei kauppoja tee. Korkealta näkee susilaumat, ja mäntyaterioiden jälkeen on mukava mennä kuusikkoon märehtimään ja odottamaan säiden paranemista. Kaikkiaan miehellä on hallussaan metsää useampi sata hehtaaria, josta vajaan puolet hän omistaa yhdessä kaverinsa ja samalla liikekumppaninsa ja tämän vaimon kanssa. On tyydyttävä siihen, miten yhtiötä, johon on rahansa sijoittanut, johdetaan ja hoidetaan. PALSTALLA 9511_.indd 21 9511_.indd 21 14.9.2022 7.55 14.9.2022 7.55. Sen verran naavaisilta puut näyttävät. Hakkuita ei enää ehdi tehdä itse, vaikka se olisi kaikista kivointa. Ja metsästäjien verkkomateriaalista löytyy väitteitä, että hirven suosimien lehtipuiden jättäminen taimikkoon suojelee mäntyjä. Perittyjä palstoja hänellä ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan. Haajamon mukaan metsiin sijoittaessa sijoituksen tuottoon voi vaikuttaa huomattavasti paremmin kuin silloin, jos laittaa rahaa pörssiosakkeisiin. Jälkimmäiset ovat hirvien suosiossa, erityisesti jos lehtipuiden pituus on suurempi kuin mäntyjen. 16.9.2022 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. On aina pieni kynnys ottaa joku ulkopuolinen tekijä metsätöihin, mutta kun ei itse kerkeä, niin on pakko”, hän sanoo ja hätistää kämmenselkään tarttuneen hirvikärpäsen matkoihinsa
Droonikuvien mukaan latvus näytti pyöristyneen, joten puulle tuskin kertyy enää sanottavasti pituutta. Mittamieheksi pestaamamme arboristi Tuomas Murdoch viritteli köysiään jättikuusen tyvellä. Tarkoitus oli, että hän kiipeää kuusen latvaan ja mittaa rungon ympärysmitan metrin välein alaspäin tullessaan. Toinen laskettiin 9512_.indd 22 9512_.indd 22 14.9.2022 7.58 14.9.2022 7.58. m Ø 117 cm 5 m Ø 103 cm 10 m Ø 92 cm 15 m Ø 73 cm 20 m Ø 51cm 25 m Ø 36cm 0,11 m 3 0,32 m 3 0,09 m 3 0,36 m 3 Tilavuus= 15,132 m 3 32 m 0,77 m 1,67 m 2,91 m 3,96 m 4,96 m KATSO VIDEO METSALEHTI.FI Tuomas Murdoch sai näyttää akrobaatin taitojaan jyhkeän rungon ympärystä mitatessaan. Markku ja Eero Savolaisen mailla Sumiaisten Pukarassa kasvavan kuusen pituutta oli vaikea arvioida maasta käsin, sillä leveä ja alas asti ulottuva oksisto peitti puun latvan. Näin voisimme laskea rungon tilavuuden metrin pätkissä lieriön tilavuuskaavalla. Kuusen pituudeksi saatiin 32 metriä. Useamman tunnin urakka Mittauksessa käytettiin kahta mittanauhaa. Ihan latvaan asti runkoa ei voitu tällä tapaa mitata, koska puu jakautui 25 metrin korkeudella neljäksi haaraksi. METSÄSTÄ 16.9.2022 22 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT MITÄ lähempää katsoimme puuta, sitä jykevämmältä se näytti. näyttää terveeltä, joten tilavuuskasvu jatkunee. Haarojen tilavuus laskettiin niiden rinnankorkeusläpimittojen ja pituuksien perusteella. Toisaalta latvus 15 kuution kuusi Suomen suurin kuusi kasvaa Metsälehden mittausten mukaan Keski-Suomen Sumiaisissa
Näin Lukekin ennätyspuunsa tilastoi. Kokeilimme Milwaukeen ruiskua myös hirvikarkote Tricon levittämiseen. 750 euroa (sis. Tyveltä puu on reilusti yli metrin paksu. Lopputulos oli 15,13 kuutiometriä. Tankki kiinnitetään kahdella pannalla. Tämä on ongelma esimerkiksi päivän tai työmaan viimeisen tankillisen kanssa. Polttomoottorikäyttöinen Stihl SR 450 -reppuruisku painaa tankit täynnä 28 kiloa. Mittausten jälkeen aloitimme alustavan laskennan: pii kertaa är toiseen jumpattiin taskulaskimella moneen kertaan. Ruiskun moottori ja akku ovat reppuosassa, pumppu tankissa. Ruisku saa voimansa Milwaukeen 18 voltin akuista. Varsinkin rungon jykevässä alaosassa se vaati melkoista akrobatiaa. Ruiskun tehoa säädetään virtakatkaisimen vieressä olevalla nupilla. Puun tarkkaa paikkaa ei paljasteta sivullisille. Tämä onnistui hyvin, ja liuoskin riitti paremmin. Puu suojeltiin jo 1960-luvulla – silloin se oli noin kahdeksan kuution puu. MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT JOHTAVIIN akkulaitevalmistajiin kuuluvan Milwaukeen Switch Tank -reppuruiskuun on saatavilla vaihdettavia tankkeja erilaisten nesteiden levittämiseen. Milwaukeen pumppu pitää kohtalaista ääntä, eli linnunlaulua ei ruiskuttaessa pääse kuuntelemaan. METSÄSTÄ 16.9.2022 Metsälehti.fi 23 KOKEILTUA SUOJELTU JO 1960-LUVULLA Olisi liioittelua väittää, että Metsälehti löysi Pukaran ennätyskuusen. alv) Plussat ja miinukset + Helppo käyttää. 9512_.indd 23 9512_.indd 23 14.9.2022 7.58 14.9.2022 7.58. Glyfosaatin levityksessä tehokas ruiskutusalue jää selvästi kapeammaksi, koska torjunta-aine on levitettävä sumuttavalla suuttimella. Käyttöohje suosittelee Tricon levittämistä laimentamattomana. Käytännössä ruisku on tankattava ennen kuin se on täysin tyhjentynyt. Niinpä laimensimme liuoksen suhteessa 1:1 veteen. Laskennan edetessä selvisi, että tiukaksi menee vanhan ennätyksen kanssa. Esimerkiksi traktorilla ei ole ollut asiaa lähellekään puuta, joten juuristo on säilynyt vaurioitumattomana. Tosin sähkömoottori on äänetön ruiskutusten välillä toisin kuin bensaruiskun moottori. alv) 12 ah:n tehoakku n. Toisaalta, läheskään kaikkia suuria kuusia ei vieläkään ole paikannettu. Paine loppuu ennen kuin tankki tyhjenee. Alustavan laskelman mukaan Pukaran kuusi päihitti vanhan ennätyksen niukasti, lopputulos oli 14,96 kuutiometriä. Akkuruisku on hankintahinnaltaan houkutteleva, jos omistaa entuudestaan Milwaukeen 18 voltin akkuja. Aiempi, Mäntyharjulla kasvava, ennätyskuusi on Luken mittausten mukaan tilavuudeltaan 14,93 kuutiometriä. Silloin ruiskun kantama yltää kymmeneen metriin. Entä onko Pukaran kuusi Suomen suurin. 400 euroa (sis. Puuta on vaalittu huolella. Sekin onnistuu, mutta ainetta kuluu liikaa. 12 ampeeritunnin tehoakku maksaa erikseen ostettuna 400 euroa. Kun 15 litran tankki täytetään, taakka kasvaa 24,5 kiloon. Booria ruiskuttaessamme päädyimme käyttämään kapeasäteisen, miltei pistemäisen suihkun tuottavaa suutinta. + Teho riittää booriliuoksen levittämiseen. Milwaukeen ruiskutusteho lopahtaa, kun tankissa on jäljellä pari kolme litraa liuosta. Liuos ei leviä täysin tasaisesti, mutta kulkeutuu maassa puiden ulottuville. Ympärysmitat Murdoch mittasi metsurinmitalla. Samalla myös voimansiirto moottorilta pumppuun lukittuu. Booria akkuvoimalla kuusikkoon Milwaukeen Switch Tank -reppuruisku on toimiva laite metsätalouden ruiskutustarpeisiin. Parin kolmen tunnin urakka siitä tuli ennen kuin mies oli takaisin tyvellä. Switch Tank -ruisku maksaa tankilla sekä neljän ampeeritunnin akulla ja laturilla varustettuna noin 750 euroa. Näin levitettävä neste pysyy erossa ruiskun sähköosista. Eli laittakaa siis tietoa jyhkeistä puista, jos tiedossanne sellaisia on. Haarojen tilavuus saatiin netistä löytyneiden tilavuustaulukoiden avulla. Lisäystä tuli Laasasenahon kuutioimistaulukoiden perusteella kuutioiduista latvahaaroista. latvasta tyvelle näyttämään mittauskohdat. Sillä perusteella kyllä, että se on suurin mitattu puu. Metsäkäytössä samalla kemikaalitankilla selviää niin boorin, glyfosaatin kuin hirvikarkotteenkin levittämisestä. Tarkistuslaskennassa ero kasvoi hieman. Ruiskutimme liuosta summittaisesti kohti taimia yli viiden metrin säteellä. KATSO VIDEO METSALEHTI.FI SWITCH TANK -REPPURUISKU Paino tankki tyhjänä 9,5 kiloa Tankin vetoisuus 15 litraa Sähköjärjestelmä 18 V Enimmäispaine 8,27 bar Hinta ruisku + säiliö (sisältää 4 ah:n akun + laturin) n. Kantamuksen painopiste on ylhäällä, joten taakka ei ole mukavin mahdollinen röykkyisessä metsämaastossa, vaikka kantovaljaat ovatkin hyvät. Hieman kevyempi kuin moottoriruisku Milwaukeen akkuruisku painaa työkunnossa 9,5 kiloa
kuin varhain keväällä tai myöhään syksyllä tehty. Periaatteessa kai taimikonhoidon hintaan vaikuttaa eniten poistuman runkoluku hehtaarilla ja poistettavien puiden läpimitta”, Tommila pohtii. Tästä syystä perkauksen jälkeinen vesominenkin jää vähäiseksi. METSÄSTÄ 16.9.2022 24 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT PAHASTI vesakoituva taimikko joudutaan usein raivaamaan monta kertaa. Näin vakuuttaa mäntyharjulainen metsänomistajapariskunta Anu Mikkanen ja Mika Tommila. Tukitaso kattaa keskimääräisen kulotuksen kustannukset. Tommila selittää, että keväällä kaadetuilla lehtipuilla on käytössään edellisen vuoden aikana kerätty energiavarasto, josta riittää kasvuvoimaa uusien vesojen tuottamiseen. Elokuussa peratussa taimikossa vesoja ei juuri ole. Kulotettavaksi kelpaa yli kahden hehtaarin hakkuuala, jolle jätetään vähintään 20 kuutiometriä poltettavia säästöpuita. Taimikonhoidon tarvetta pyritään vähentämään hyvän metsänhoidon keinoin. ”Hintaeroa emme osaa arvioida, koska eri tekijä raivasi taimikot. Keskikesällä kaadettu lehtipuu on käyttänyt energiansa uuteen kasvuun eikä ole vielä ehtinyt varastoida uutta energiaa tulevalle vuodelle. Näin kesällä tehty raivaus saattaa olla kalliimpaa ”Keskikesällä perattu ei veso” Taimikon varhaisperkauksen ajoituksella on väliä. Molemmissa taimikoissa kuuset ovat kasvaneet parimetrisiksi, mutta toukokuun alussa peratussa taimikossa vesakko on jo likimain tavoittanut kuusentaimien latvukset. Iso-Mikkasen tilalla Mäntyharjulla Etelä-Savossa se tietäisi ylimääräistä kuluerää, koska työkyvyttömyyseläkkeellä oleva isäntä Mika Tommila ei kykene raivaamaan ja emäntä Anu Mikkanen on kiireinen lampolansa kanssa. KULOTUKSEEN TUKEA Yksityismetsien kulotukset on viime vuosina tehty Suomen metsäkeskuksen organisoimina ja rahoittamina luonnonhoitohankkeina. ”Päätehakkuualat raivautetaan ennen hakkuuta, jotta vesovaa puuta olisi vähän. Ensi vuodesta alkaen kemeratuen korvaavaa metka-tukea on alustavan tiedon mukaan tarjolla kulotuksiin 2 000– 2 500 euroa hehtaarille. ”Olemme käyttäneet metsänhoitoyhdistyksen metsureita ja paikallisia yrittäjiä”, Mikkanen toteaa. Kesäperkaus on hitaampaa Varhaisperkaus on keskikesällä hitaampaa kuin lehdettömään aikaan, koska raivaajan on vaikea löytää lehvästön sekaan kätkeytyneitä taimia. Viime vuonna keskikesällä perattuun taimikkoon ei juuri ole muodostunut uutta vesakkoa, esittelee Anu Mikkanen. Mätästykset ja taimien istutus tehdään heti hakkuun jälkeisenä vuonna. Kaksi taimikkoa, yksi oivallus Raivausajankohdan vaikutusta pariskunta havainnollistaa vertailemalla kahta taimikkoa. Olemme huomanneet, että myös kulottaminen vähentää hakkuualan vesakoitumista”, Tommila sanoo. Toinen niistä on mätästetylle alalle vuonna 2017 istutettu ja viime vuonna toukokuun alussa lehdettömään aikaan perattu kuusentaimikko. Metsäkeskus on myös etsinyt kulotuksen toteuttavat yrittäjät. Kulotuksia on viime vuosina toteuttanut muun muassa Jyväskylässä toimiva Temepa Oy. Toinen on kulotetulle ja mätästetylle alalle vuonna 2016 istutettu kuusentaimikko, joka varhaisperattiin elokuun alussa viime vuonna. 9513_.indd 24 9513_.indd 24 14.9.2022 13.19 14.9.2022 13.19. Mika Tommila viime vuoden varhaiskeväällä peratussa kuusentaimikossa, joka on vesakoitunut nopeasti uudelleen. Jatkossa toteutusvastuu siirtyy metsänomistajille, mutta kulottajan ei edelleenkään tarvitse kaivella omaa kuvettaan
76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. METSÄSTÄ 16.9.2022 Metsälehti.fi 25 KOKEILTUA p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. tilaametsa.fi/konkari 9513_.indd 25 9513_.indd 25 14.9.2022 13.20 14.9.2022 13.20
Lahopuun määrä kasvussa Yksi ulkosaariston metsäluonnon tyypillisimmistä piirteistä tulee selville jo lyhyen kävelymatkan aikana. Monimuotoisuudelle tärkeät MÄNTYJÄTTEJÄ JA KARUJA KALLIORANTOJA Yksitoista Suomen kansallispuistoa juhlii tänä vuonna 40-vuotispäiviään. Tunnetaan alueella pesivästä merilinnustosta. ”Miten monta kymmentä kertaa männystä voi latva mennä?” Heikkilä hämmästelee ja katselee monihaaraisina kiemurtelevia runkoja. ”Elinympäristöt ovat täällä mielettömän teräväreunaisia”, Heikkilä sanoo. Alueen kansallispuistoon pääsee kesäisin vuoroveneellä. ITÄISEN SUOMENLAHDEN KANSALLIPUISTO Perustettu vuonna 1982. Heikkilän mukaan tämä on todennäköisesti seurausta siitä, etteivät hirvet tai kauriit viihdy pitkiä aikoja ulkosaarissa. Puistoon pääsee kesäisin vuoroveneellä. Puistoon ei kuulu merialueita. Pääsemme vaahtopäistä huolimatta hyvin perille Ulko-Tammion saareen Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. 16.9.2022 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JUHA METSO, KUVAT LOPPUKESÄINEN meriretki. Retkeilysaaria seitsemän. Yksi niistä sijaitsee itäisen Suomenlahden ulkosaarilla. Metsäisen luonnon lisäksi tarjolla on näkymä historiaan ja nykypäivään. Kituliaiden kalliomäntyjen lisäksi saarella kasvaa lukuisia mäntyjättejä. Siementä tuottavia suuria kuusia ei ole. Suurten tervaleppien hallitsemia ja tulvaveteen säännöllisesti peittyviä lehtoja on kuusten hankala vallata. Koostuu noin 60 kilometriä leveästä ulkosaaristovyöhykkeestä Loviisan, Pyhtään, Kotkan, Haminan ja Virolahden edustalla itäisellä Suomenlahdella. Ulko-Tammion saari on suojaisan satamansa vuoksi yksi vuonna 1982 perustetun kansallispuiston päänähtävyyksistä. 1990-luvulla tehtyjen kairausten perusteella Ulko-Tammion lyhyehköt mutta paksut mäntyrungot ovat nyt 200-vuotiaita. Todellisuus: koillisesta puhaltava navakka tuuli pärskäyttää kasvot täyteen Itämerta heti Kotkan satamasta lähdön jälkeen. Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkö Pekka Heikkilä on veneillyt itäisellä Suomenlahdella nuoresta lähtien. Mantereen talousmetsien suurimmaksi ongelmaksi nostettu kuusettuminen ei sen sijaan vaivaa Ulko-Tammiossa. Hän arvioi, että 40-vuotisen taipaleen aikana kansallispuistossa on tapahtunut eniten muutosta meri9514_.indd 26 9514_.indd 26 14.9.2022 13.22 14.9.2022 13.22. Saaren sisäosista paljastuu kuitenkin monipuolista puustoa: koivua, tervaleppiä, haapaa, pihlajaa, katajaa, tuomea ja raitoja. Ulko-Tammiossa on myös silmiinpistävän terhakkaa haapataimikkoa. Kostean meri-ilman aiheuttama lumija jääkuorma sekä merituuli ovat talvisin kova vastus, vaikka puut ovat paksuja. Suomen ja Venäjän rajalle on matkaa kymmenisen kilometriä. Noin 50 hehtaarin suuruinen saari myllättiin voimakkaasti sodan aikana linnoitustöissä, mutta sittemmin rajaseuduksi jäänyt ulkosaaristo on saanut olla varsin rauhassa. Näillä sanoilla Metsälehden toimitussihteeri markkinoi minulle juttumatkaa Suomenlahden itäsaaristoon. Karu kalliomännikkö vaihtuu muutaman kymmenen metrin matkalla tervaleppälehdoksi. lehtipuunvesat säästyvät hampailta toisin kuin monilla mantereen luonnonsuojelualueilla, joilla hirvieläinten on todettu aiheuttavan huolestuttavia aukkoja haapasukupolvien jatkumoon. Heikkilä aloitti uransa Metsähallituksella 1990-luvulla oppaana – juuri Ulko-Tammiossa. Onneksi merivesi on yhä kesäisen lämmintä ja veneen rattia kääntelevä Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkö Pekka Heikkilä kolunnut näitä vesiä nuoruudestaan saakka. Vanhoja mäntyjättejä Ulko-Tammion rannoilla näkyy ensiksi merialueelle tyypillistä kalliomännikköä
”Veneilijät ottivat aikaisemmin keloja ja kuollutta puuta polttopuiksi.” Katse kauas kadonneisiin saariin Ulko-Tammion näköalatornista näkee aimo annoksen historiaa ja nykypäivää. Nyt rappeutuvista varustuksista on hyötyä vieraspetopyynnissä, sillä linnoitusrakenteiden kivien välistä minkit saa helpommin esiin kuin luonnononkaloista. Nyt Euroopassa soditaan taas, ja talvella uhkaa energiakriisi. Aallot tuovat ulkosaariston rantaan säännöllisesti hallien raatoja. Horisontissa siintää sodassa menetetyn Suursaaren massiivinen siluetti. Syiksi Heikkilä mainitsee niin muutokset lintujen talvehtimisalueilla kuin 2000-luvun alussa saaristoon pesärosvoksi saapuneen minkin. Itäisen Suomenlahden vilkas saaristolaiselämä näivettyi sotaa seuranneiden alueluovutusten jälkeen. Ulko-Tammion metsissä lahopuun määrä on hitaassa nousussa, sillä kansallispuistostatuksen vuoksi nuotiopaikoille on tuotu jo pitkään klapit mantereelta. Ikinä ei pidä luovuttaa. Jokin myrskyistä on suuren puun kohdalla se viimeinen. Aiemmin kaasu olisi matkannut Saksaan. Tällä hetkellä minkki on saatu hävitettyä suojelluilta ulkosaarilta, mutta se on valmis levittäytymään uimalla tai jäätä myöten takaisin. Suositeltavaa kuunneltavaa: Mies Itäsaariston ja Yksinäinen saarnipuu, Juha Vainio Ulko-Tammio linnoitettiin toisen maailmansodan aikana. Merivesi on osin puhdistunut ja näkyvyys parantunut, mutta toisaalta Itämerta vaivaava sinileväongelma on pahentunut. 16.9.2022 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ MÄNTYJÄTTEJÄ JA KARUJA KALLIORANTOJA veden laadussa, saaristolinnustossa ja lahopuustossa. Koivu ja haapa täyttävät kenties saarimetsään syntyneen aukon, Pekka Heikkilä sanoo. Horisontissa häämöttää Venäjälle nykyisin kuuluva Suursaari. Taivaanrannassa loimuaa Venäjän puolella palava valtava maakaasuliekki. Parisataavuotias mänty on antautunut. Ulko-Tammion puusto on yllättävän monipuolista. Paluumatkalla veneelle tulee vastaan katkennut tervaleppä, jonka latvantynkä on kuin ihmeen kaupalla yhä hengissä, kapean kuorikaistaleen varassa. juhametso Luonto peittää hiljalleen sota-ajan rakennelmat. KATSO VIDEO METSALEHTI.FI 9514_.indd 27 9514_.indd 27 14.9.2022 13.23 14.9.2022 13.23. Saaristolintujen määrät ovat pääosin pudonneet. Heikkilä on myös itse putsannut koiran avustuksella kansallispuiston saaria vieraspedoista
Sitä harjoitetaan lähinnä myöhäsyksyllä ja talvella. Heiluria on ainakin puoli metriä.” Kuuden mustan linnun parvi haroo urpuja hakkuuaukon isoimmassa koivussa – joka ei ole varreltaan rannetta vahvempi. Huojuvat niin mahdottomasti. Askeleita entiseen Nykyään teerien kuvastaminen, eli metsästys houkutuskuvien avulla, on jälleen tuttu tapa pyytää parveutuneita lintuja. Metsästyspäiväksi sovitaan seuraava aamu. Ei mennyt monta vuotta, kun lysti loppui. ”On luvannut suhmuista keliä, mutta tänne ne teeret tulevat joka tapauksessa syömään, vaikka eivät soisikaan”, Pirskanen siunaa jahtipaikalla saalistakuun. Vuonna 1953 astui voimaan teerenkuvastuskielto. Hän ennätti metsästää kanalintuja monta vuosikymmentä, ennen kuin teerien kuvastaminen vuonna 1993 jälleen sallittiin. ”Tuon saisi ehkä taivutettua. Samassa yhteydessä kiellettiin myös metsäkanalintujen metsästäminen pelloilta sekä metsälintujen kauppa. Oli ylitarjontaa, ja samaan aikaan kanalintuja uhkasi kannanvaihtelun kuoppakausi. PILKKEET 16.9.2022 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT “Hauska ja maassamme paljon käytetty tapa on ampua teeriä kuvilta. ”Noihin olisi vaikea osua. ”Kohta 30 vuoden kokemukTEERENKUVASTUS TESTAA MORAALIA Helppona pidetyn metsästysmuodon salliminen ei ole johtanut teerien turmioon. Siellä sanottiin mätänevän julmettu määrä kaupan olevia metsälintuja. Pieksämäkeläinen Ari-Pekka Pirskanen katselee kiikarien läpi koivussa niiailevaa teeriparvea. Kohtuus kaikessa. Yksikin teeri on juhla-aterian arvoinen saalis. ”Alkuvuosina oli paljon puhet9515_.indd 28 9515_.indd 28 14.9.2022 13.25 14.9.2022 13.25. sella voidaan sanoa, ettei metsästyksen salliminen kaaveiden avulla vienyt teeriä turmioon”, muistelee eläkkeellä oleva silloisen Metsästäjäin keskusjärjestön Etelä-Savon riistanhoitopiirin riistapäällikkö Veli Lappalainen. Syy kieltoihin haisi Turun torilla. Ja siihen sitten latvaan kaaveita”, metsästäjä suunnittelee puoliääneen. Ari-Pekka Pirskanen asettelee teeren houkutuskuvaa taitetun koivun latvaan. Vuonna 1993 säädetyssä metsästyslaissa otettiin nimittäin askeleita entiseen. Koivun runkoa pitelee Mikko Varis. Hän työskenteli riistapäällikkönä, kun pyyntimuoto jälleen sallittiin. Kaavepuita katselemassa Hakkuuaukolla tuulee. Taktiikkaa pidetään sovittuna. Erikoista taitoa tämä metsästys ei tosin vaadi.” Näin kirjoitti teerenkuvastuksesta toimittaja ja eräkirjailija Yrjö Ylänne Otavan vuonna 1945 julkaisemaan Metsästäjän käsikirjaan
On vielä hämärää. Myöhemmin selviää, että se oli yksi viime syksynä Suomessa ammutuista 140 300 saalisteerestä. Ruohokanukan pienet, miltei mustat kukat ovat tiheänä rykelmänä valkoisten ylälehtien keskellä. Jahtikaveri tökkää varovasti kyynärpäällä ja nyökkää aukon vastakkaiseen reunaan. Koiranheidellä oikeat kukat ovat pieniä, mutta kukinnon laidassa on suuria valkoisia kukkia. Parvi hyppää siivilleen reunimmaisen teeren pudotessa kuolleena alas. Huonekasveina viljeltyjen ananaskasvien (mm. SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Ensimmäiset tulevat.” Kohotan kiikarit. ”Kaaveet toimivat”, jahtikaveri hymyilee. Ne rakentuvat pelkästä vedestä ja hiilidioksidista. Koiranheiden kukinnon näkyvyys perustuu loistavan valkeisiin, suuriin mutta hedelmättömiin laitakukkiin. METSÄN KÄTKÖISSÄ KUKAT OVAT MAINOKSIA, jotka kertovat hyönteisille tarjolla olevasta ravinnosta. Suuret kukat houkuttelevat isoja pölyttäjiä, kuten kimalaisia – tai etelässä myös lepakoita ja lintuja. Etelän kukkaloistosta löytää lisää esimerkkejä. Nyt on hyvä kanalintusyksy. Yksi selitys on tietysti tuo erikoistuminen tietynlaisiin pölyttäjiin, mutta mainoksen rakentaminen on myös paljon halvempaa kuin kukkien tuottaminen. Lehtomaitikan keltaisten kukkien ja sinipunaisten latvalehtien kontrasti on antanut aiheen yhteen kasvin ruotsinkielisistä nimistä, natt och dag, yö ja päivä. Kasvit menettelevät kuin viisaat kauppiaatkin: ne suuntaavat mainonnan tarkasti oikealle kohderyhmälle. Parvi nimittäin kohahtaa juuri niihin puihin, joihin uumoilimme. Monilla mykerökukkaisilla kukinnon laidassa on muita suurempia kukkia: päivänkakkaralla valkoisia kielimäisiä ”rakastaa–ei rakasta-kukkia” ja ruiskaunokilla reunimmaiset kukat ovat muita suurempia ja harittavat sivullepäin lisäten kukinnon kukkamaisuutta. Erikoistuminen tiettyihin pölyttäjiin on kasvin kannalta edullista: mitä uskollisempi vieras on kasville, sitä tarkemmin siitepöly kulkeutuu juuri oikeanlaisiin kukkiin. ”Tuolla. Pienten kukkien ongelma on, miten herättää pölyttäjien huomio. Näkyvyyttä voi lisätä vielä erilaisin mainosplakaatein. Kymmenen linnun tokka. Siitä, kuinka hän kunnioittaa saalista ja säilyttää metsästyksessä kohtuuden. 9515_.indd 29 9515_.indd 29 14.9.2022 13.25 14.9.2022 13.25. Tyräkeillä latvassa on loistavan keltaisia lehtiä, joiden keskellä pienet kukat ovat hajanaisena kukintona. Usein pienet kukat ovat tiheinä rykelminä, kukintoina, jotka näkyvät paljon paremmin kuin yksittäiset kukat. Etelän matkaajille tutun bougainvillean komeus perustuu loistavan punaisiin ylälehtiin, HYVÄ MAINOS TAKAA MENESTYKSEN joiden keskellä suhteellisen pienet kukat piilevät. Ne ovat liian kaukana, jotta pystyisi sanomaan muuta kuin että ne ovat teeriä. Laukaus kajahtaa aukon reunapuissa. ”Luonnonvarojen hyödyntämisessä yleensä lopulta ihminen itse ratkaisee lopputuloksen, eivät käytetyt välineet tai menetelmät.” Teeret tulevat Makaamme valmiiksi katsotun juurakkokannon takana piilossa. Pienet kukat taas soveltuvat pienille vieraille. Miksi mainostaa – miksei samalla tekisi kukkia suuremmiksi. papinkaura) tähkämäisen kukinnon suojuslehdet ovat näyttävämpiä kuin itse kukat. Värikkäisiin ylälehtiin tai suuriin terälehtiin kasvin ei tarvitse haaskata proteiineja eikä kallista typpeä ja fosforia. PILKKEET 16.9.2022 Metsälehti.fi 29 ta, että teeriä olisi liian helppo pyytää ja linnut ammuttaisiin loppuun.” Lappalaisen mukaan kysymys on ennemminkin metsästäjän moraalista. Teerien metsästysaikakin on monin paikoin Itäja Pohjois-Suomessa pisin mahdollinen (10.9.– 10.12.2022 ja 10.1.–31.1.2023). Kukkia nakertamaan on saapunut hiirakkoseppä. Pian selviää lintujen sukupuolikin: kuusi kanaa ja neljä kukkoa. Teeriä voi houkutella myös pulputusta ja suhinaa matkivilla pilleillä. Linnut rauhoittuvat ja vetävät kauloja sisäänpäin
”Kun sain lapsen, mietin, että nyt pitää oikeasti tehdä jotain tämän ilmaston eteen. Kirkolla tärkeä rooli Kehittyvien maiden kanssa tehtävässä työssä on Kähkölän mielestä tärkeää muistaa, että paikallisia osaajia ja keksintöjä löytyy. Kipinä työhön tuli kotoa. ”Tansanian kaltaisissa maissa ei voi keskittyä ainoastaan ilmastonmuutoksen hillintään, vaan siihen sopeutuminen pitää olla vahvasti mukana”, Kähkölä sanoo. Puiden istuttaminen tai säilyttäminen ei ole maalaiskylissä asuvien tansanialaisten prioriteettilistan kärjessä, sillä polttopuulle on tarvetta ja sadon riittävyys huolettaa. “Haluan, että työni jälki näkyy avaruuteen asti.” LUONNONMETSIÄ JA ISTUTUSMETSIÄ Tansanian pinta-alasta noin 44 prosenttia on maanviljelyskäytössä ja noin 37 prosenttia metsää. 195 hehtaarin suuruiseen metsään on istutettu liki 200 000 akaasiaa ja muita luonnonpuita. Ruokailutottumuksissa vallitsee maissin ylivalta, vaikka paikalliset lajit, kuten hirssi ja bataatti, kestäisivät kuivuutta paremmin. Haluan, että työni jälki näkyy avaruuteen asti”, Kähkölä sanoo. Niistä 90 prosenttia on miomboa, jolla yleisimpiä puulajeja ovat leimupuut ja mnondopuut. ”Kirkot ovat arvojohtajia, ja ilmastonmuutokseen sopeuttavat toimenpiteet vaativat nimen9516_.indd 30 9516_.indd 30 14.9.2022 13.27 14.9.2022 13.27. Muutos näkyy parhaimmillaan sateelliittikuvissa – eli avaruuteen asti! Työ akaasioiden alla Halu tehdä työtä ilmaston eteen vei metsänhoitaja Anna-Kaisa Kähkölän Suomesta Tansaniaan. Taimisto Kishapussa Tansaniassa. Esimerkiksi norsut viihtyvät miombometsissä. Luonnonmetsiä uhkaavat paitsi puun käyttö polttopuuna myös puuhiilen suuri suosio. On myös modernit kasvot: nopea kaupungistuminen, innovaatioviikot, nuoria osaajia ja modernia arkkitehtuuria”, Kähkölä kertoo. Kaikki tämä kuuluu Anna-Kaisa Kähkölän työpöydälle Tansanian Dar es Salaamissa. Polttopuulle tarvetta Suomen Lähetysseura on tehnyt ilmastotyötä Tansaniassa erityisesti maan luoteisosassa Kishapun alueella. Lisäksi ympäröiville maatiloille ja pihoille on istutettu kymmeniätuhansia hedelmäpuita ja muita käyttöpuita, jotta paine kaataa metsää vähenisi. Kuivatkin alueet voivat vihertyä, jos niitä hoidetaan oikein, kertoo Suomen Lähetysseuran ilmastohankkeita itäisessä ja eteläisessä Afrikassa koordinoiva Anna-Kaisa Kähkölä. Koulutukseltaan Kähkölä on metsänhoitaja. On laaja maaseutu, jossa sähköä tai puhelinverkkoja ei paikoitellen ole ja maissipuuroa keitetään yhä avotulella kolmen kiven päällä. PILKKEET 16.9.2022 30 Metsälehti.fi VIRVE RISSANEN, TEKSTI JA KUVAT VILJELTÄVÄT lajikkeet vaihtoon ja lisää hedelmäpuita, metsien suojelua ja ympäristökasvatusta. Hän innostuu selittäessään, miten nopeasti kuivatkin alueet vihertyvät, jos niitä hoidetaan oikein. Hän aloitti työskentelyn Tansaniassa vuonna 2013, konsulttina yksityissektorilla ja kehitysyhteistyössä, joka keskittyi erityisesti metsäasioihin ja maatalouteen. Valtaosa Tansanian metsistä on luonnonmetsiä. ”Itä-Afrikalla on kahdet kasvot. Suomalaisten yhteistyöjärjestö TCRS on järjestänyt koulutuksia eroosion kuluttamien maiden ennallistamiseksi. Hänen osaamistaan hyödyntävät yhteistyökumppanit Tansaniassa, Burundissa, Ruandassa ja Etelä-Afrikassa. Kähkölä vetää parhaillaan Kishapun alueella sijaitsevan Nyasamban metsän ennallistamishanketta. Tansaniassa on myös istutusmetsiä, joista löytyy esimerkiksi mäntyä, sypressiä, tiikkiä ja eukalyptusta. Kähkölä koordinoi Suomen Lähetysseuran itäisen ja eteläisen Afrikan hankkeita – erityisesti ilmastotyötä. Lähetysseuran pitkät suhteet kirkkoon avaavat monia mahdollisuuksia. Keinoja ovat esimerkiksi sadevesikuoppien kaivaminen ja olemassa olevista taimista huolehtiminen sen sijaan, että istutetaan uusia. Alueen ongelmana on metsien kaataminen polttopuiksi, kuivuus ja huonot maanviljelymenetelmät
Tarjoamme perehdytyksen tehtävään ja mahdollisuutta päästä tuloshakuisen, innovatiivisen ja rautaisella ammattitaidolla asiakkaitaan palvelevan tiimin jäseneksi. Vakinaista henkilöstöä meillä on kahdeksan, toimipaikkoja yksi. Myyjä pidättää itsellään oikeuden hyväksyä tai hylätä saamansa tarjoukset. PILKKEET 16.9.2022 Metsälehti.fi 31 PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN Tippakastelussa vesi valuu pullosta puun juurelle niin, että taimi saa kosteutta sopivan tasaisesti. Kunnanhallitukselle osoitettujen sitovien tarjousten jättöaika päättyy perjantaina 30.9.2022 klo 15:00, mihin mennessä suljetussa kirjekuoressa olevien kirjallisten tarjousten on oltava perillä Rääkkylän kunnassa osoitteessa Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä. omaan arvojohtajuutta, jotta työ saadaan jalkautettua kansan pariin”, Kähkölä sanoo. Työ alkaa sopimuksen mukaan. M Myyyyttäävväännää oovvaatt sseeuurraaaavvaatt kkoohhtteeeett.. 040 105 3001 ja tekninen johtaja Kalevi Harinen, puh. METSÄASIANTUNTIJA Haemme kokoaikaiseen, vakituiseen työsuhteeseen metsäasiantuntijaa aktiivisesti kehittyvään metsänhoitoyhdistykseen. Oravilahti/ Mensu (707–407–12–39) 115,91 ha (Mensunsuon osalta myynti voidaan tehdä erillään muuhun tilaan nähden) 3. Lisätietoja tehtävästä: Mika Korhonen p. Työtehtäviin kuuluvat asiantuntijapalveluiden myynti sekä suunnitteluja puukaupalliset tehtävät aluevastuullisena metsäasiantuntijana. Piimälahti, Rapaharju (707–409–3–28) 55,83 ha Metsäarviot julkaistaan niiden valmistuttua kunnan nettisivuilla raakkyla.fi/ajankohtaista. Olet toimeen tarttuva, markkinointihenkinen, tiimipelaaja ja sitoutunut työhösi. Arvostamme hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Edellytyksenä on tehtävään sopiva koulutus. Hakemuksia ei palauteta. 1. Vaikuttamistyötä ympäristön puolesta kirkko on jo tehnytkin, ja siksi Tansanian johtava piispa Frederick Shoo on saanut paikallisessa mediassa lempinimen Tree Bishop, puupiispa. Olemme vakavarainen ja merkittävin yksityismetsätalouden toimija toimialueellamme. Kirjeen päälle maininta ”Metsätarjous”. Kähkölä kertoo käytännön esimerkin työn tuloksesta: ”Eräs perheenisä oli istuttanut tuhansia puita kotitilalleen ja kertoi, kuinka elämä on mukavaa, kun kattopellit eivät kolise tuulessa ja ilma on parempaa hengittää. Jos tunnistat itsesi näistä ominaisuuksista, olet etsimämme henkilö. Pötsönlahti/ Löytty (707–410–5–77) 26,56 ha (myynti ei koske Kattilasaarta eikä Pötsönlahden uimarantaa) 2. Aiempi työkokemus metsäalan toimihenkilötehtävistä ja/tai mhykentässä katsotaan eduksi. Arvioitu julkaisuaika viikoilla 37–38. Rääkkylä 2 x 120 mm 2022_Taitto 1 6.9.2022 10.18 Sivu 1 9516_.indd 31 9516_.indd 31 14.9.2022 13.27 14.9.2022 13.27. Viihdyt työssäsi kentällä ja asiakkaiden parissa. Pyydämme toimittamaan hakemukset ansioluetteloineen 23.9.2022 klo 16 mennessä sähköpostitse mika.korhonen@mhy.fi. Lisätietoja kunnanjohtaja Esko Rautiainen, puh. Kyläläisten toisilleen antama esimerkki motivoi ilmastotoimiin paremmin kuin se, jos ulkopuolinen tulee luennoimaan maapallon tilasta ja hiiliekvivalenteista.” Metsänhoitoyhdistys Sotkamo tuottaa kaikkia metsätalouteen liittyviä palveluita puhtaan luonnon Sotkamossa. Rasivaara/ Kolmikanta (707–411–9–39) 6,49 ha (myynti ei koske Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunnan kunnalta vuokrattua 700 m2 aluetta, jossa sijaitsee laitetila) 4. 040 105 3201, sähköposti: etunimi.sukunimi@raakkyla.fi. Palkkaus YTMETO TES. 040 512 9334 Sotkamo MHY Sotkamo 2 x 140_95 5.9.2022 10.25 Sivu 1 Rääkkylän kunta myy tarjousten perusteella seuraavat metsätilat
7000 m 3 , tukkia noin 47 %. MAATILA, Melkoniemi, Parikkala Viimeisten 33 vuoden ajan tilalla on toiminut kasvihuonealan yritys, toimialana tomaattien viljely. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Kinnarniemi 11,757 ha. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Lämmityksessä mahdollista käyttää kotimaista energiaa. 239.000 e. 1,36 ha. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa HAEMME PUUKAUPAN AMMATTILAISTA vastaamaan puun ostoja korjuutehtävistä Seinäjoen läheisyydessä. Mh. Rakennuksista ja laitteista on pidetty hyvää huolta eli suuria investointeja ei tarvita. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Metsämaata n. VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna Valoisalla mäntykankaalla ja hiekkarantatontilla sijaitseva talviasuttava loma-asunto Ala-Kieluulla. Oikaisu www.metsalehti.fi/metsamaa MAAJA METSÄTILA 20,14 ha. V. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 90 m 2 , pintaremontti v. 90 m 2 . Kasvupaikat reheviä, puustoisimmilla kuvioilla puuta yli 450 m 3 /ha! Välitöntä harvennushakkuuta kaipaavaa varttunutta kasvatusmetsää lähes 40% pinta-alasta sekä T2-kehitysluokan taimikkoja. 1952 rakennettu ja 1990-luvun puolivälissä laajennettu päärakennus, n. 029 432 6108 Eero Sala p. Kasvupohjat ovat reheviä, pääosin lehtomaista kangasta. Hp. V. Valmis kokonaisuus tasokkaaseen lomailuun tai etätyöhön. Varttunutta kasvatusmetsää n. 18.9.2022 klo 16 osoitteeseen veijo. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Hongisto puhelin 040 076 0402 EPM Metsä 2 x 130_95 5.9.2022 10.29 Sivu 1 9517_.indd 32 9517_.indd 32 14.9.2022 13.31 14.9.2022 13.31. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Hakemukset pyydämme toimittamaan viimeistään 25.9.2022 osoitteella timo.hongisto@epmmetsa.fi. Tila voidaan myydä joko kiinteistökaupalla tai liiketoimintakaupalla. 040 510 8085 METSÄTILA/VAPAA-AJANASUNTO, Savonlinna, Hevossalo Saimaan Puruvedellä Hevossalon saaressa Kerimäellä sijaitseva yhdeksän hehtaarin metsäkiinteistö, jossa on perinteinen mummonmökki. vuosikerta. 2020. Loma-asunto on varustettu mukavuuksin; lattialämmitys, WC, ilmalämpöpumppu, takka ja etäohjattava lämmitysjärjestelmä sekä murtohälytysjärjestelmä. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Vastaamme Lapuan Sahan puunhankinnasta ja toimitamme merkittävän osan Vaskiluodon ja Seinäjoen voimalaitoksien polttoaineista. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 1932 rakennettu vaatimaton päärakennus, navetta, pihasauna ja kaksi varastorakennusta. EPM Metsä Oy on Lapuan Saha Oy:n ja EPV Energia Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Määräala, metsämaan pa noin 37 ha. 029 432 a6114 Kauppak. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 9,9 ha ja peltoa n. Kokonaispuustoa n. Talouskeskus ja pellot sijaitsevat 6-tien välittömässä läheisyydessä, metsäpalsta Aaojantien varrella. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 2,04 ha. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Lisäksi autotalli/varasto, kellarisauna, grillikatos, sauna sekä navetta, jossa varastotiloja ja paja sekä tilaa vapaa-ajan viettoon. Ainespuuta metsäalueella on arvion mukaan 818 m 3 , josta tukkipuuta on noin 24 %. Tarjoamme mielenkiintoisen toimenkuvan ja kilpailukykyiset työehdot. Kiinteistöllä sijaitsee v. 16,52 ha ja peltoa n. Todellisuudessa ketju on 0,325-jaollinen. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta tai aikaisempaa työkokemusta. Kiinteistön metsämaan pinta-ala on noin 8,5 ha, muu alue noin 0,5 ha koostuu talouskeskuksesta rakennuksineen. TARJOUKSET viim. 570 m 3 . 160.000 € SAARIMETSÄTILA, Parikkala Runsaspuustoinen saarimetsätila Simpelejärvellä. Puusto on rakenteeltaan pääosin hoidettua nuorta kasvatusmetsää kangasmaan kasvupaikoilla. 2007 valmistunut asuinrak., rantasauna, varasto ja iso grillikota. Yhtiön liikevaihto on noin 18 miljoonaa euroa ja puunhankintamäärä noin 300 000 m3 vuodessa. Useita erillisiä palstoja. 2 700 m 3 . 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. Runsaasti varastotilaa. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 50 % ja taimikoita 27 %. Kohteessa 4 RA rantarak.paikkaa. 050 464 6500 METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Myydään tarjousten perusteella, hintanäkemys 117.000 €. Tilalla myös konehalli/varasto, jossa mm. Hp. 380.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Kasvupohjat reheviä, kokonaispuustoa yhteensä n. Lisäksi aitta, vaja, varasto ja navetta. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. autonosturi sekä 4 isoa kasvihuonetta, kaksi lämmityskonttia, lämpökeskus/huoltorakennus, varasto/kesätaukotila sekä suuri määrä koneita ja laitteita. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. Kuusivaltainen kok.puusto n. Metsämaata n. perustettu 1933 16.9.2022 32 Metsälehti.fi METSÄRISTIKKO 13, OIKEA RATKAISU OIKAISU PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN Väärä ketju Metsälehdessä 15/2022 julkaistussa Entistä tehokkaampi Makita -artikkelissa todettiin virheellisesti, että Makitan uudessa 40 voltin akkusahassa olisi 3/8-jaollinen ketju. 49.000 €. laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Myydään ensisijaisesti kokonaisuutena, mutta talouskeskus mahdollista ostaa erikseen noin 5 000 m 2 :n tontilla, jolloin myyntihinta on 43.000 euroa. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Tontilla v. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Arvostamme hyvien vuorovaikutustaitojen lisäksi itsenäistä ja oma-aloitteista otetta työntekoon. 1984 peruskorjattu ja laajennettu hirsirunkoinen as.rakennus n. Nuorten kasvatusmetsien osuus metsämaan pinta-alasta on n. Hp. 56 %. Jutussa esitelty malli on UC011GZ. 1952 rakennettu ja v
Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Lukijamäärä 221 000 (KMT 21) Osoitteellinen lisäjakelu 23 000 kappaletta metsänomistajille Ota yhteyttä mediamyyntiin: 029 432 6117 tuomo.vuorinen@metsalehti.fi 9517_.indd 33 9517_.indd 33 14.9.2022 13.31 14.9.2022 13.31. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Aineistopäivä 30.9. PILKKEET 16.9.2022 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 16 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Metsälehti numero 18 Ilmestyy 14.10. sanaristikot.net. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 14 8 20 21 12 N 8 21 22 6 1 1 16 14 1 2 3 4 5 6 8 8 E 23 8 19 19 8 11 15 7 8 9 10 11 12 12 21 14 S 2 1 8 21 7 24 24 14 14 2 13 14 15 16 17 18 8 U 22 14 16 3 3 2 12 15 19 20 21 22 23 24 3 U 3 3 8 12 24 14 8 20 8 1 1 21 sanaris.fi/Erkki Vuokila K 3 12 1 24 2 1 21 8 5 2 5 5 21 24 8 17 24 1 2 4 10 24 1 7 21 5 22 8 16 12 24 18 8 2 2 21 4 14 21 12 21 5 1 16 15 12 2 24 10 8 4 9 8 5 2 23 6 14 14 21 21 14 14 21 17 21 4 1 3 19 5 24 12 8 8 12 24 17 21 24 11 Ä 13 8 3 21 2 21 8 12 20 2 24 2 14 16 1 K 6 8 8 12 21 8 5 2 4 22 2 4 14 24 10 14 K 4 18 8 5 4 8 20 10 2 4 22 24 22 8 14 21 R 2 8 14 21 23 13 2 21 14 8 4 21 14 14 21 8 14 E 12 15 12 11 11 13 2 9 4 5 2 13 8 14 8 K 14 2 3 24 14 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 30.9.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www. tai p. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 16”. PALKINNOT metsäristikosta 13 on arvottu seuraaville kolmelle: Matts Kentala, Evijärvi, Seija Kolonen, Kouvola ja Mervi Vähäsaari, Tampere
”Olemme kehittäneet laserkeilausta noin viiden vuoden ajan. Lisää laskentatehoa Keilain kartoittaa puustoa hieman koneen puomin ulottumaa laajemmalta ja laskee reaaliaikaisesti työskentelyalueen runkolukua hehtaarikohtaiseksi muunnettuna. ”Ennakkoraivatuissa kasvatusmetsissä keilain määrittää runkoluvun lähes virheettömästi. Työssä mukana ovat amerikkalainen keilainvalmistaja Ouster, Ponssen teknologiayhtiö Epec sekä joukko ohjelmistojen kehittäjiä”, kertoo tuotepäällikkö Markku Savolainen Ponsselta. Metsätaloudessa laserkeilausta käytetään muun muassa puuvarojen ja maastonmuotojen kartoittamiseen. Raivaamattomissa metsissä tulos on epätarkempi”, Savolainen sanoo. 9518_.indd 34 9518_.indd 34 14.9.2022 13.32 14.9.2022 13.32. PILKKEET 16.9.2022 34 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN FAKTA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA LASERKEILAIMEN toimintaperiaate on samanlainen kuin tutkan, mutta radiosäteiden sijasta keilain lähettää kohteeseen laserpulsseja. Laserkeilaimia käytetään muun muassa itseohjautuvissa autoissa. Ponsse toi laserkeilaimen hakkuukoneisiinsa Yhtiö kehittää järjestelmää, joka opastaa hakkuukoneenkuljettajaa oikeaan harvennustiheyteen. Tähän asti puuvaroja luotaavat keilaimet on asennettu lentokoneisiin. Toimintaperiaate on sama kuin tutkassa. Myöskään laitteiston hinnasta ei vielä ole arviota. Keilain vaatii yhden samanlaisen tietokoneen lisää.” Hinta jää nähtäväksi Savolaisen mukaan kehitteillä olevalla keilaimella ei vielä pystytä määrittämään puuston pohjapinta-alaa tai kuutiomäärää hehtaarilla. Laserkeilain on kiinnitetty Ponssen hakkuukoneessa ohjaamon etulasin alareunan tasolle. Kuljettaja valitsee poistettavat puut. Menetelmää on testattu erilaisilla harvennuskohteilla. Esimerkiksi puustotieto muodostetaan takaisin heijastuvista pulsseista. Myös osassa älypuhelimia, muun muassa uusimmissa iPhoneissa, on laserkeilain. Metsiä laserkeilataan parhaillaan toista kertaa. Keilaimen käyttö edellyttää hakkuukoneelta tavallista enemmän laskentatehoa. Runkoluku siis pienenee aina, kun puu kaatuu. Thinning density assistantiksi nimetty laite esiteltiin FinnMetkossa syyskuun alussa. Laite kiinnitetään hakkuukoneen ohjaamon etulasin alareunan tasolle. ”Tuotannossa olevissa hakkuukoneissamme on kymmenen Ponssen itse valmistamaa tietokonetta, jotka muun muassa laskevat hakatun puuston tilavuuden ja runkojen parhaat katkontakohdat. Kuljettaja määrittää työtä aloittaessaan harvennuksessa tavoiteltavan runkoluvun. LASERKEILAUS Laserkeilauksessa lähetetään laserpulsseja ja mitataan kohteista takaisin heijastuvia laserpulsseja. Nyt Ponsse kehittää hakkuukoneeseen asennettavaa, kuljettajaa avustavaa laserkeilainta, joka mittaa puustoa kuljettajan näkökulmasta. Keilaintekniikka kehittyy nopeasti. ”Se vaatisi puiden rinnankorkeusläpimitan määrittämistä tarkasti, mikä ei onnistu nykyisellä tekniikalla.” Savolaisen mukaan Ponsse ei ole päättänyt, milloin laserkeilaimet tulevat kaupalliseen tuotantoon. Uusin keilauskierros valmistuu vuonna 2025. Hakkuun aikana järjestelmä opastaa kuljettajaa poistamaan puita, kunnes haluttu runkoluku saavutetaan
MANNASOKERIA SISILIASTA Mannasaarnen jykevähkö runko on usein monihaarainen ja voimakkaan oksikas. PILKKEET 16.9.2022 Metsälehti.fi 35 NUORTEVA METSÄLEHTI 40 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. ”MENEEKÖ #vanhametsä #luonnonmetsä -keskustelu kohtuuttomuuksiin. Suhteellisen nopeakasvuisena ja voimakasjuurisena puuna se soveltuu viljeltäväksi haastavillekin eroosioherkille uudistusaloille. Mannan kemiallisia pääkomponentteja on mannasokerin eli mannoosin lisäksi sokerialkoholi nimeltään mannitoli. Mannasaarnia viljellään myös polttopuiden tuotantoa varten, ja sen lehtiä käytetään paikoin jopa karjanrehuna etenkin vuohille ja lampaille. Sittemmin mannitolia opittiin eristämään myös muista kasveista ja lopulta syntetisoimaan kemiallisesti. syyskuuta. i Onko kevätistutusten taimia kuivunut mättäisiin. Mannitolilla on sisäisesti nautittuna nestettä poistavia ja suolen toimintaa tehostavia vaikutuksia. Makean kuorensa takia mannasaarnia jäystävät mielellään myös monet kauriseläimet. Pohjois-Amerikassa on ohjeistettu paikoin jopa välttämään mannasaarnien runsasta istuttamista niiden runkoja kalvavan kovakuoriaisen, saarnenjalosoukon, aiheuttamien tuhojen takia. Sitkeänkovasta puusta on nikkaroitu etupäässä työkalujen varsia. Ainetta on käytetty muun muassa ruuansulatusvaivoihin, ulostuslääkkeenä sekä munuaisten vajaatoiminnan lääkitsemisessä. Hyvä sienisato oli innostanut suomalaiset sienimetsään niin sankoin joukoin, että osa sienikirjoista oli myyty loppuun. Vehnästä tehtyjen mannaryynien kanssa puulla ei ole mitään yhteistä. ENSI NUMEROSSA Uusi kysymys: Oletko myynyt kuitupuuta energiaksi. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Mannasaarni (Fraxinus ornus ) kasvaa tyypillisesti sekapuuna Välimeren maisemissa, useimmiten vuorten ja mäkien etelärinteillä. Mannasaarnien tuhonkestävyys on kohtuullisen hyvä. Sen sijaan mannasaarni on paikoin suosittu puistoja koristepuu. ”Kun sienituntemus lisääntyy ei Lapissakaan enää sanota sieniä poron ruuaksi”, ennakoi Metsähallituksen marjaja sienitalouden tarkastaja Kalevi Pohjola. Euroopassa mannasaarnet ovat jonkin verran alttiita taudille nimeltä saarnensurma. Sen jähmettynyttä vaaleankeltaista massaa kutsutaan mannaksi. Mannasaarni kasvaa harvemmin yli parikymmenmetriseksi, ja puun jykevähkö runko on usein monihaarainen ja voimakkaan oksikas. Kun puun runkoon tehdään kuoriviiltoja tai sen oksia leikataan tiettyinä aikoina, valuu vauriokohdista makeankitkerältä maistuvaa mahlaa. Perinnetuotantoa Kummisedän maisemissa Vielä viime vuosisadan puolella eteläisessä Italiassa mannasaarnimetsiköitä istutettiin mannan takia. Ei 42% Kyllä 58% GALLUP SITAATTI HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA ERÄS Etelä-Euroopassa ja Lounais-Aasiassa kasvava lehtipuulaji on nimetty sen mahlasta saatavan erityisen sokerilaadun mukaan. Puu ei ole kovin pitkäikäinen, jääden useimmiten alle satavuotiaaksi, mutta uudistuu vesojen avulla herkästi. Luontaistuotepuolella mannajauhetta mainostetaan jopa avuksi painonpudotukseen – tosin tulokset saattavat olla hyvinkin lyhytaikaisia. Inarilaisten pienmetsänomistajien leimikoista ei tarjota ’markkinariskin’ vuoksi, vaikka tarjolla sertifioitua puuta selkeistä kohteista – ylispuita taimikon päältä, harvennuksia.” MTK-Lapin kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen Twitterissä 8.9.2022 Puunkorjuu kaadosta mittaukseen Metsälehti Makasiini ilmestyy 30. Perinteinen mannan tuotanto on silti vielä voimissaan muutamilla alueilla Sisiliassa. Maaperävaatimuksiltaan mannasaarni suosii kalkkipitoista tai happamuudeltaan neutraalia maata. Myös Metsähallituksen sienikursseille oli tunkua. Sienet kunniaan 9518_.indd 35 9518_.indd 35 14.9.2022 13.32 14.9.2022 13.32. Puun sahatekninen arvo onkin heikohko, eikä sen käyttö rakennuspuuna ole saavuttanut mainittavaa suosiota. SUOMALAISTEN ennakkoluulot sieniä kohtaan saivat moitteita syyskuun 1972 Metsälehdessä: ”Suomalaiset ovat aina olleet huonoja sienien syöjiä eivätkä ole osanneet myydä sieniä ulkomaalaisillekaan, vaikka esimerkiksi Keski-Euroopan markkinoille niitä uppoaisi rajattomasti.” Tilanne oli lehden mukaan kuitenkin muuttumassa. Keväisin puun latvus on valkoisten näyttävien kukintojen verhoama, ja syksyisin kookkaiden lehtien väritys on voimakkaan punainen