meTsänomisTaja Metsänhoito lehtikuuSta kaSvattamaan turvallisuus metSäSSä väijYY vahinko teeMa puukauppa männYn huiPPuhinta 66 euroa Bioenergiapula iskee talvella • koko maan puunostajat • Sahuri kaipaa laatupuuta. 13. SYYSkuuta • numero 6/2012 • 8,50 € • www.metSalehti.fi Tekemistä riittää Saksalaisperhe hankki metsätilan Pohjanmaalta
26 hintakyseLy: Lounaassa iso pudotus 28 ostajakaLenteri2012 36 rahaPuu: Metsälain uudistus Oma meTsä 38 Metsänhoito: LehtikuustasekaMetsästä Lehtikuusi kasvaa nopeasti, mutta sille on kysyntää vain tukkina. 14 Markkinat: Kesäkohteet kiinnostavat 16 kuukaudenPuukauPPa: Harvennuksista kolme tarjousta 17 Verkossa: Hirvittävä hies Teema: PuukauPPa 18 LaatuhukkuuMassaan JPJ-Woodin perustaja Kauko Luodelahti laittaisi puun hinnoittelun uusiksi: puun laadun pitäisi näkyä hinnassa nykyistä paremmin. 2 Pääkirjoitus: Venäjän kauppa vilkastuu 4 MetsänoMistaja: Saksalaisperhe hankki metsän Suomesta 10 uutiset: Bioenergiakriisi iskee 12 Sateet suosivat ruostesieniä 13 MetsätyyPPi: Löytyykö sieniä. 64 taPionPöydäLtä: Herkuttele haperoilla 68 kryPto 70 PiLkkeet: Pieni tykki 72 tuote&tekijä: Pihapuusta jakkara metsälehti makasiini 60 38 18 sIsäLLYs nro6/?17 13.9.2012 SePPo SaMULi SePPo SaMULi JoRMa LUHTa 1 MAKASIINI 6 • 2012. 42 tuotePaLsta: Uusi terä raivuriin 43 raiVaussahakouLu: Raivaa turvallisesti 44 MetsäPerintö: Vaarilta lapsenlapselle 46 kysyPois: Miksi raivaussaha jyrisee. 48 tutkiMus: Majavalaskenta ontuu 49 MetsäLäisenaLLakka: Maanomistaja ja jokamies 52 MetsässäVäijyyVahinko 58 koLuMni: Bingo 59 ennen&nyt: Rämeestä männikkö 60 Luhta:aLLinaLakuLo Tänä kesänä ei Suomessa havaittu ainuttakaan allipoikuetta, kanta onkin romahtanut. Se kannattaakin kasvattaa sekametsässä
Sen pelätään pahenevan WTO-jäsenyyden myötä. Tuotteiden menekkiä ja sitä myöten puun tarvetta on vaikea ennustaa, kun talouden näkymät ovat epäselvät. 09 315?49?842 045 130 0211 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. Venäjältä ostetaan pääasiassa koivukuitua, mutta myös muuta puuta tuodaan rajan tuntumassa sijaitseville tehtaille. Kilpailu kiristyy ja hinnat nousevat. Ne pystyvät nyt kasvattamaan hankinta-aluettaan luonnolliseen ympyrän muotoon. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Siitä puhutaan paljon, mutta käytännön puukaupassa paras raaka-aine hukkuu massaan. Venäjällä sahateollisuuden kapasiteetti on viime aikoina kasvanut, ja tiedossa on investointisuunnitelmia, jotka toteutuessaan lisäävät tukin tarvetta miljoonilla kuutiometreillä. 09 315?49?803 eero sala p. WTO-jäsenyys ei esimerkiksi parantanut Venäjän tiestöä tai leimikoiden rakennetta. Yksi asia sentään kesän aikana selveni. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Markkinointi Markkinointijohtaja kimmo Hakola p. 09 315?49?843 ulla Ylikangas p. P uukauppasyksy on alkanut taas kerran sumussa. Havutukkikuormia rajalla tuskin nähdään. 09 315?49?808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?849 040 835 6479 asiakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 ansa seppälä p. Paljon suuremmaksi arvioidaan hyöty, joka koituu metsäteollisuustuotteiden tullien alenemisesta. Itärajan takaa avautuu kasvava markkina, jolla suomalaiset viejät ovat lyhyiden matkojen vuoksi hyvin kilpailukykyisiä. PääkIRJOITus PuukauPPanuMeroMMeteemanaon tällä kertaa sahatukin laatu. Luonteva jatko sahainvestoinneille on, että rajan taakse perusPEFC/02-31-162 Venäjän kauppa vilkastuu eLIIsa kaLLIOnIemI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi tetaan aikanaan myös sellutehdas. 09 315?49?841 0400 913 822 iLMoitusMyynti Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot Jarmo Rautapuro p. Puunostajat ovatkin jo viritelleet tuontiorganisaatioitaan, ja viimeistään kevätkaudella itäpuun virta alkaa kasvaa. Toivottavasti se myös varmistaa tehtaiden pysymistä Suomessa. Se ei poistanut byrokratiaa eikä varsinkaan laskenut puun hintaa. Suomalainen metsäteollisuus laskee säästävänsä puutullien alenemisen vuoksi noin 20 miljoonaa euroa vuodessa, jos tuonnin rakenne pysyy nykyisenä. aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 38?242 (lt/11) Painopaikka Forssa Print 2012 kannen kuva SAMI KARPPINEN Se PP o Sa M U Li 2 MAKASIINI 6 • 2012. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Tullimaksujen alenemisesta hyötyvät muiden mukana myös suomalaiset metsäkonevalmistajat, joten WTO-jäsenyydestä odotetaan piristysruisketta koko metsäklusterille. 09 315?49?847 050 331 4137 Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset sanna nyman p. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Venäjä päätti liittyä Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Kovin suureksi puun tuonti tuskin kasvaa, koska siihen vaikuttavat monet muutkin asiat. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) susanna Pellinen p. Puun tuonti auttaa metsäteollisuutta tasaamaan kotimaisten puumarkkinoiden vaihtelua ja puun hintaa. Mikko Häyrysen kirjoittamasta jutusta käy ilmi, että sekä laatupuuta kasvattavan metsänomistajan että sahaajan tilipussi paranisi, jos tukin hinnoittelujärjestelmä ottaisi laadun paremmin huomioon. Se merkitsee sekä vientiettä tuontitullien alenemista. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Metsäkustannusoy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi@ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toiMitus Päätoimittaja eliisa kallioniemi p. Venäläiset metsäyritykset kärsivät jo nyt puupulasta. Siitä hyötyvät myös metsänomistajat. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back (äitiyslomalla) Tuomas karppinen p
Näiden laki alueilla puut ovat usein vanhoja aihkeja. Vaikka lakialueet ovat pienialaisia , niiltä löytyy hienoja yksityiskoh tia ja erikoisia puuyk silöitä, kuten kuvassa Houvin kotavaarall a 4.9.2012. Kuva Matti Mela Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea.. sYYskuussa Inarin Lapissa on kymmeniä yli 300 metrin korkuisia metsän peittämiä vaaroja
Sellainen löytyi Alajärveltä EteläPohjanmaalta, mistä he ostivat oman metsätilan. meTsänOmIsTaJa Puuhaa koko Perheelle Saksalainen Schweigerin perhe halusi Suomen matkoilleen kiintopisteen. TeKSTi Ja KUVaT SaMi KaRPPinen MAKASIINI 6 • 2012 4
5 MAKASIINI 6 • 2012. Ronja (vas.), Kirsi ja Erik Schweiger viihtyvät erinomaisesti perheen metsäpalstalla. Majan rakennus sujuu sisaruksilta yhteistyössä
meTsänOmIsTaJa ”V oi hyvin sanoa, että olemme riippuvaisia Suomesta, Suomi-hulluja”, Stephan ja Anja Schweiger toteavat viritellessään nuotiota kallioiselle kumpareelle. Osuutensa lasten intoon on epäilemättä vanhemmillakin, sillä metsä ja luonto ovat voimakkaasti läsnä perheen elämässä. Ei siis ole ihme, että perheen vauhdikkaat kaksostytöt ovat saaneet suomalaiset nimet. ”Lasten varttuessa olen alkanut miettiä paluuta metsäalan töihin.” 6 MAKASIINI 6 • 2012. ”Vapaa-ajalla vietämme paljon aikaa luonnossa retkeillen koko perheen voimin”, sanoo Stephan. Kirsi ja Ronja ovat pohjalaisessa metsässä kuin kotonaan. Stephan (41) ja Anja (37) ovat molemmat koulutukseltaan metsätalousinsinöörejä. Anja on Saksassa tyypilliseen tapaan hoitanut lapsia ja pyörittänyt perheen arkea kotona. ”Hienoa, että lapset viihtyvät metsässä ja leikkivät edelleen lasten leikkejä. He asuvat Saksan lounaiskulmassa maan metsäisimmällä seudulla Schwarzwaldissa, ”Mustassa metsässä”, joka kuuluu Baden-Württembergin osavaltioon. Puukot heilahtelevat 11-vuotiaiden siskosten vyöllä heidän kerätessään siemenpuiden alta rakennustarpeita majaa varten. He kävivät pienenä niin kutsuttua metsälastentarhaa, jossa vietettiin paljon aikaa luonnossa”, Anja kertoo. Aurinkoisena elokuun päivänä apuna häärii 13-vuotias isoveli Erik. Työssään hän vastaa parikymmentä kilometriä Freiburgin pohjoispuolella sijaitsevan Emmendingenin kaupungin alueen puukauppa-asioista
Siellä ei ehkä ymmärrettäisi, että 45 hehtaaria ei Suomessa välttämättä ole valtaisa investointi”, perustelee Stephan. Vuosien mittaan he ovat saaneet Suomesta paljon ystäviä, joita on aina mukava tulla tapaamaan. Ehkä juuri siksi viihdymme täällä niin hyvin.” Ensimmäisen visiittinsä jälkeen Schweigerit hyödyntävät suomalaisen metsän tarjoamat luonnonantimet tarkkaan. Tilojen hintaan vaikuttaa myös se, että ne ovat lähes aina puustoisia. Mutta vuonna 2007 Schweigereiden suhde Suomeen syveni uudelle tasolle, kun he ostivat Alajärveltä metsätilan. ”Avohakkuita ei juuri tehdä, vaan metsiä hoidetaan poimintahakkuin.” Lapsille linkki Suomeen Perheen matka autolla kotoa metsäpalstalle kestää laivamatkoineen kaksi ja puoli päivää. Sen sijaan Schweigereiden kotikulmilla 45 hehtaarin pinta-alalla oltaisiin jo merkittäviä metsänomistajia. Tämä tila löytyi internetistä Osuuspankin välittämänä. ”Suomalainen ja saksalainen mentaliteetti ovat samankaltaisia. EU on osaltaan helpottanut kiinteistön hankintaa toisesta EU-maasta. Tuntuu, että Suomi on muutenkin muuttunut viidentoista vuoden aikana paljon eurooppalaisempaan suuntaan.” Saksalaisittain suuri Suomalainen ja saksalainen mentaliteetti yhdistyvät myös siinä, että omasta omaisuudesta ei mielellään tehdä numeroa. ”Kaikki sujui helpommin kuin olin kuvitellut. Maa metsineen teki heihin heti lähtemättömän vaikutuksen. Suomi-suhde syveni Ensimmäisen kerran Schweigerit tutustuivat Suomeen vuonna 1997 ollessaan vaihto-oppilaina Tuomarniemen metsäkoulussa Ähtärissä. ”Emme ole kotimaassa kertoneet kovinkaan monelle, että olemme ostaneet Suomesta metsää. Kävimme katsomassa palstaa kesälomalla ja syyskuussa teimme kaupat.” Etukäteen tilakauppaan liittyvä byrokratia hieman arvelutti, mutta kaupanteko sujui vaivattomasti. Matkaa yhteen suuntaan kertyy noin 70 kilometriä. Mustikoista tehtyä hilloa nautitaan talven aikana kotona Schwarzwaldissa. Stephan pohtii, joko viereinen rämemännikkö kaipaisi harvennusta. Tilalla toissa talvena tehty neljän hehtaarin harvennushakkuu onnistui hyvin. he ovat vierailleet Suomessa lähes joka vuosi. Stephanin työalueella suurin yksityismetsätila on 130 hehtaaria. Metsätiloja Saksassa tulee myyntiin verrattain vähän, ja usein kaupan on koko maatila rakennuksineen. ”Olin jo pidemmän aikaa etsinyt sopivaa palstaa. ”Lapset haluaisivat tänne ”emme OLe kOTImaassa keRTOneeT kOVInkaan mOneLLe, eTTä OLemme OsTaneeT suOmesTa meTsää.” 7 MAKASIINI 6 • 2012. Tänä kesänä he lomailevat Suomessa kolme viikkoa ja tekevät Ähtäristä päiväretkiä palstalleen. Tänä kesänä saaliiksi kertyi myös lakkoja. Suomessa perhe majoittuu useimmiten Tuomarniemen metsäkoululla. Siellä metsätilojen keskikoko on viitisen hehtaaria
Laastaria ei ole tarvittu kuin kerran. Tänä kesänä löysimme myös lakkoja. Tänä vuonna hän on käynyt pitämässä oppitunteja saksalaisesta metsätaloudesta Tuomarniemellä. Ensin pitää keksiä paikka, jonne kamppeet voisi varastoida.” Schweigerit ovat ennättäneet tehdä tilalta myös yhden puukaupan. Ainakin useampi kuukausi vuodesta olisi hienoa asua täällä. ”Seuraavalla reissulla teemme majaan terassin.” Stephan kertoo ja esittelee samalla saksalaisiin väreihin tuunaamaansa kuviokarttaa. Taimikonhoitotöitä onkin tiedossa lähivuosina paljon. Avohakkuu jäljittelee metsän luontaista uudistumista metsäpalon jälkeen.” Jatkuvan kasvatuksen Stephan epäilee olevan suomalaisissa metsissä vaikeaa. Palstaan kuuluu monia hienoja paikkoja, kuten nämä metsälain nojalla suojellut kalliot tai koilliskulmassa virtaava luonnontilainen puro”, valla. Luonnonantimet perhe hyödyntää tarkkaan. Olisihan näillä kallioilla hienoja paikkoja, järvi tosin puuttuu”, Stephan pohtii. 8 MAKASIINI 6 • 2012. ”Metso, hirvi, teeri, kurki, kyy, mustikka, puolukka”, listaavat lapset suomenkielellä metsässä näkemiään lajeja. Illan lähestyessä perheen on aika suunnata takaisin kohti Ähtäriä. ”Tunnemme yhtiössä työskenteleviä ihmisiä, joten kaupat oli luontevaa tehdä tutun firman kanssa.” Vaikka avohakkuut ovat Saksassa harvinaisia, ymmärtävät Schweigerit hyvin suomalaisen tavan käsitellä metsiä. ”Täällä asiaa on ajateltava eri ta”OLemme TeHneeT TaImIkOnPeRkausTa käsIPeLILLä, sILLä RaIVaussaHaa meILLä eI VIeLä OLe.” Anja ja Stephan toivovat, että metsätila toimisi tulevaisuudessakin lasten linkkinä Suomeen. Stephan Schweiger on värittänyt tilan kuviokartan tietokoneella saksalaiseen tapaan. Ostohetkellä tilalla oli puustoa 1?400 kuutiota, mutta viidessä vuodessa puumäärä on lisääntynyt parilla sadalla motilla. meTsänOmIsTaJa mökin, mutta sen aika ei ole ainakaan vielä. ”Kalliolle, kukkulalle”, säestää Anja selvällä suomenkielellä. Metsä on jätettävä tältä kesältä, sillä Schweigerien matka jatkuu seuraavana päivänä kohti Ruotsia. Jäkälää olen käyttänyt koristeissa”, Anja kertoo. ”Lapsetkin viihtyvät täällä erinomaisesti, niin mikä ettei. Ehkä he saavat jonain päivänä tulojakin täältä.” Yleensä perheen metsäpäivään kuuluu patikointia, kasvien ja eläinten tarkkailua sekä eväiden syöntiä nuotiolla. Schweigereiden tila muodostuu pääasiassa kuivahkojen kankaiden taimikoista sekä nuorista kasvatusmetsistä. ”Mustikoista teemme hilloa, jota viemme mukanamme Saksaan. Mikäli jatkuva kasvatus uuden metsälain myötä lisää Suomessa suosiotaan, voi keskieurooppalaisille opeille löytyä kysyntää. Raivaussaha harkinnassa Vaikka maapohjat ovat karuhkoja, on metsien kasvu yllättänyt perheen. Kirsi, Ronja ja Erik ovat saaneet majansa valmiiksi ja esittelevät sitä ylpeänä. Perhe on myös miettinyt mahdollisuutta muuttaa pysyvästi Suomeen. Pitäisi löytää sopivia töitä ja opiskella kieltä vielä lisää”, Stephan sanoo. ”Puut ovat pieniä ja käsiteltävät alueet laajoja, joten korjuukustannukset muodostuvat korkeiksi.” Suomeen pysyvästi. ”Olemme tehneet taimikonperkausta käsipelillä, sillä raivaussahaa meillä ei vielä ole. ”Meille tila on ennen kaikkea virkistäytymispaikka sekä syy saapua Suomeen joka vuosi. Suuria hakkuutuloja ei lähitulevaisuudessa ole luvassa, sillä edellinen omistaja oli hyödyntänyt hakkuumahdollisuudet tarkkaan. Toivomme, että metsä toimisi myös lapsillemme linkkinä Suomeen. Tulevaisuudessa perhe haluaisi viettää Suomessa aikaa enemmän. ”Täällä riittää tilaa ja vapautta. Toissa talvena Metsä Group harvensi neljän hehtaarin alueen
Yhteistyössä: Mediayhteistyökumppani: Lue lisää osoitteesta: www.helsinginmetsamessut.?. Liput: 15 ¤ / 10 ¤ / 3 ¤ / 35 ¤ Tervetuloa! Tällä etukupongilla 4 ¤ :n alennus Metsämessujen aikuisten normaalihintaisesta pääsylipusta (15 ¤). Lisäksi tarjolla viihdettä, mukavaa tekemistä ja elämyksiä koko perheelle! Metsämessut 9.-11.11.2012 ETUKUPONKI Etukupongin alennus yhdestä normaalihintaisesta pääsylipusta. Pääset tutustumaan puukauppaja metsänhoitopalveluihin ja tapaat metsäalan ammattilaiset ja näytteilleasettajat. Lemmikki avoinna: la klo 10–18, su klo 10–17. klo 9–18, la 10.11. Tapahtuma metsänomistajille ja kaikille metsästä kiinnostuneille 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskus Koe metsän tunnelmaa marraskuussa Helsingissä! Metsämessut tarjoaa metsänomistajille ja metsästä kiinnostuneille maksuttomia luentoja, ohjelmaa ja mielenkiintoisia työnäytöksiä kaikkina messupäivinä. klo 10–17. klo 10–18, su 11.11. Etu oikeuttaa kertakäyntiin messuilla. Samalla lipulla samaan aikaan: ELMA, Metsä, Kädentaito, Lemmikki, OutletExpo, VM Motorsport Show Avoinna: pe 9.11. Etua ei voi yhdistää muihin alennuksiin
Metsähallituskerää kulttuuriperintöä Metsähallitus on viime vuosina löytänyt tuhansia arkeologisia kohteita kaikkialta Suomesta. Tietoa annetaan toisen alueella ulkoilusta, sienien ja marjojen keräämisestä sekä harrastuksista. Maamme laajin kulttuuriperinnön inventointihanke toteutetaan osana kansallista metsäohjelmaa. Käytännössä tämä ei onnistu. Bioenergia kriisiiskee TeKSTi Ja KUVa MiKKo RiiKiLÄ jyVäskyLäsopii valtakunnalliseksi esimerkiksi kaukolämmön tuottajien ongelmista ennen talvea. Puun osuutta ei vielä ensi talvena pystytä lisäämään niin paljon, että sillä voitaisiin kattaa näin suuri turpeen vaje”, toteaa tuotantojohtaja Tero Saarno Jyväskylän Energiasta. Turve korvataan venäläisellä kivihiilellä. Turvekenttien määrä vähenee nopeasti, koska vanhoja kenttiä poistuu tuotannosta enemmän kuin uusia saadaan käyttöön. Kotimaisten polttoaineiden hankinta Jyväskylän voimalaitoksille työllistää satoja ihmisiä.” Hankalimmaksi lämpövoimaloiden polttoainehuolto muodostuu maan sisäosissa. Moni kysymys jää kuitenkin ilman yksiselitteistä ratkaisua. Luvanhaku loputtomine valituksineen kestää kauan ja uudet luvat ovat tiukassa. ”Nostamatta jäi yli kymmenen miljoonaa kuutiota. Puulla ei vajetta pystytä täyttämään, joten kivihiilen käyttö kasvaa. Normaalisti voimaloiden polttoaineseos muodostuisi 40-prosenttisesti puusta ja 60-prosenttisesti turpeesta. Nyt ollaan kaukana tästä. Martikainen korostaa, että turvetuotantoon ei jatkossa tarvittaisi luonnontilaisia soita. Vapolla on käytössään 45?000 hehtaaria turvekenttiä. Jyväskylän Energia lämmittää kaupunkia kahdella kaukolämpölaitoksella. ”Puuta riittää, mutta turvetta saadaan vain puolet tarpeesta. Perimmäinen syy on kuitenkin vanhentuvat turvekentät, joiden turvekerros on kaluttu väHuonon turvekesän takia bioenergiasta on ensi talvena pula. Tämä selittyy kivihiilen turvetta suuremmalla energiasisällöllä ja alemmalla päästökertoimella. jokamiehenoikeuksista ilmestyiodotettuopas Ympäristöministeriö on julkistanut odotetun oppaan jokamiehenoikeuksista. Tämä ei Saarnoa lohduta. ”Viime talvena rankaa korjattiin sen verran kuin syysSa M i Vi LJ a n M a a / M eT SÄ H a LL iT U S 10 MAKASIINI 6 • 2012. Ohut turvekerros kuivuu sateiden jälkeen hitaasti eikä satoa päästä korjaamaan. Tällä on yllättävä seuraus – voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt vähenevät. Metsätalousmailla työskentelee vuosittain noin 20 arkeologia. Sillä voitaisiin lämmittää 400?000 omakotitaloa”, kertoo Vapon viestintäjohtaja Ahti Martikainen. Syyksi surkeaan turvesatoon on tarjottu sateista kesää. Kivihiilen rahtaaminen sisämaahan on kallista eikä kaikilla voimalaitoksilla ole valmiuksia kivihiilen polttamiseen. Kehnokasvuisia metsäojitettuja ja turvetuotantoon sopivia soita on moninkertainen määrä nykyiseen turpeentuotantoalaan verrattuna. Turvekentät ehtyvät Kaikkiaan Suomessa saatiin viime kesänä nostettua turvetta vain 40 prosenttia tavoitteesta, joka oli 20 miljoonaa kuutiota. oppaaseen on koottu aiheeseen liittyviä oikeustapauksia. Projektissa on kartoitettu yli 7?000 erilaista kohdetta, joista suuri osa aiemmin tuntemattomia. Julkaisu ei tuo muutoksia kiisteltyyn kaupalliseen marjanpoimintaan, vaan esittelee jokamiehenoikeuksia niiden käyttäjien ja maanomistajan näkökulmasta. uuTIseT Lyhyesti hiin. Puusta ei apua Suomen Bioenergiayhdistyksen toimialapäällikkö Tage Fredriksson laskee, että viime kesänä nostamatta jääneen energiaturpeen korvaaminen vaatisi kuuden miljoonan puukuutiometrin polttamista. Sen sijaan uusilta kentiltä saatiin viime kesänäkin turvetta likimain tavoiteltu määrä. asuinpaikkoja on aina varhaisimmalta kivikaudelta toisen maailmasodan sotilasleireihin. ”Kivihiilen ostoon kuluva raha on pois aluetaloudesta
Erittäin uhanalaisen valkoselkätikan kanta vahvistuu. 11 MAKASIINI 6 • 2012. Haketustuki näet loppui silloin, eivätkä puun hankkijat voineet ottaa hintariskiä. Sitä laskua ala maksaa pitkään – ehkä katkeraan loppuun asti. Viime kesän huonoa turvesatoa ei osattu ennustaa, eikä alkavan syksyn aikana korjattava energiapuu ehdi kuivua niin, että siitä olisi apua ensi talven bioenergiakriisiin. nyt se on monimutkainen, eikä sitä tarvitse rassata.” METSäKoNEAlAN uRANuuRTAjA ERKKI VäISäNEN, SäRMä 16.8. Palvelun tarkoituksena on vähentää riskiä susien hyökkäyksistä metsästyskoirien kimppuun. Työryhmä esittää, että pitkän aikavälin tavoitteeksi tulee ottaa kokonaan uuden metsätalouden tukijärjestelmän rakentaminen. Vaikka jyväskylässä joudutaan ensi talvena polttamaan turvepulan takia kallista kivihiiltä, kuluttajahintoja ei nosteta vastaavasti, tuotantojohtaja Tero Saarno lupaa. Jos neljä prosenttia siitä jalostettaisiin biodieseliksi, katettaisiin Suomen nestemäisten polttoaineiden tarve 35 vuodeksi. ”Kun motolla aloitettiin hakkaaminen, tietokone oli yksinkertainen ja se rassuutti. Suomen nostokelpoisten turvevarojen yhteenlaskettu arvo on 850 miljardia euroa. Pesiä löydettiin tänä kesänä jo 98 kappaletta. työryhmäremontoisi metsätaloudentuet Metsätalouden tukia pohtinut työryhmä panisi tuet täysin uusiksi. Toisaalta energiapuuta korjataan aina seuraavan talven ennakoitua tarvetta varten. Luku perustuu GTK:n arvioon. Metsästäjilleavattu jälleensusipuhelin Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on avannut erityisesti koiran kanssa metsästäviä palvelevan susipuhelimen. ainakin täältä Keski-Suomesta katsoen tuntuu, että Vaponkin joutaisi katsoa peiliin. niukkenevan ja kallistuvan energian maailmassa kaiken tuon pitäisi olla Suomelle valtti. Puhelin palvelee vuoden loppuun asti numerossa 020 5751?701 joka päivä kello 7–14. … ja Diorin uusi viitta on vihreä ja kuin suoraan metsurin vaatekaapista.” SAMI SyKKö ESITTElEE SyKSyN MuoTIA, HS KuuKAuSIlIITE SyySKuu 2012. Turpeen luokittelu uusiutuvaksi energialähteeksi on poliittisesti epäkorrektia, eivätkä mitkään tutkimukset vakuuta suurta yleisöä turpeennoston vesiensuojelun tehostumisesta. Turvevarat kasvavat vuosittain puolitoista kertaa nostotavoitetta enemmän, tämä perustuu suokasvillisuuden lisäykseen. Puuta olisi pystytty korjaamaan merkittävästi enemmän, jos tuki olisi jatkunut vuoden loppuun”, johtaja Hannu Alarautalahti Metsä Groupista kertoo. Sen toiminta ja tapa tiedottaa on koettu ylimieliseksi. 98 hukattu mahdollisuus Valtamedia ja yleinen mielipide tuomitsevat turpeen energiakäytön lähes yksiselitteisesti. Mutta ei ole. Silti turpeeseen kätkeytyy – ja ikävä kyllä taitaa hautautua – valtava voimavara. alan maine on tärvelty. MiKKo RiiKiLÄ Kommentti kuun loppuun ehdittiin hakettaa. ”ostajien väliset erot katkonnassa syntyvät pääosin jo rungon tyvellä eikä tukin latvassa, kuten yleisesti ajatellaan.” METSäNoMISTAjIEN lIITTo jäRVI-SuoMEN AluEjoHTAjA PAulI RINTAlA, METSäNoMISTAjAT PoHjoIS-SAVo 2/2012. ”Kuin märkiä puita polttaisi.” oP-PoHjolAN PääEKoNoMISTI REIjo HEISKANEN ARVIoI SuoMEN TAlouSKEHITySTä, KAuPPAlEHTI 28.8. ei ihme, että alalla vallitsee tappiomieliala. Puhelimesta metsästäjät voivat tiedustella, onko pannoitettu susi liikkunut hiljattain jahtialueella. ennen kokonaisremonttia työryhmä painottaisi tukirahan jakamisessa taimikon varhaishoitoa, puuenergian markkinoille saamista, juurikäävän torjuntaa, monimuotoisuuden turvaamista, vesien suojelua kunnostusojituksessa sekä metsäteiden perusparannuksia
Tuolloin ruosteisia taimia meni epähuomiossa metsään. Pienissä sirkkataimissa merkkejä näkyi jo kesäkuun puolella. Elokuun alussa kokonaan kellastuneet puut saattavat menettää osan kasvustaan. Puut ovatkin sopeutuneet siihen, että lehdet saattavat tuhoutua normaalia aikaisemmin. Ruostesienten määriä ei seurata järjestelmällisesti. Välillä tautia kuitenkin esiintyy. Paakkutaimilla tauti ilmaantuu yleensä myöhään elokuussa, jolloin torjuntaan ei ole tarvetta”, Poteri kertoo. Koivunruosteen uskotaan talvehtivan sairastuneiden koivujen silmuissa sekä pienten sirkkataimien ruosteisissa lehdissä, koska sitä esiintyy usein samoissa metsiköissä vuodesta toiseen. Etenkin tiheät metsiköt, joissa kosteus säilyy lehtien pinnalla pitkään, ovat alttiita sairastumaan. Kasvutappioita ruostesienet saattavat aiheuttaa etenkin, jos ne iskevät useampana vuonna peräkkäin. sateetsuosivatruostesieniä eR KK i o KS a n en 12 MAKASIINI 6 • 2012. Sairastuneiden taimien kasvu oli selvästi terveitä heikompaa, ne olivat myös alttiimpia pakkaskuivumiselle. € 2000 03 05 07 09 11 Lehdissä majailevat sienitaudit ovat kellastuttaneet koivut ennen aikojaan. Ensimmäiset lehdet alkoivat kellastua heinäkuun loppupuolella, ja kolmessa, neljässä viikossa useat puut kellertyivät alhaalta ylös asti. Puuyksilöiden välillä ruosteen kestävyydessä on suuria eroja. ”Suonenjoen taimitarhan koivuntaimissa on tänä kesänä ollut ruostetta. Pila Kuvio uuTIseT Hirvivahingot vähentyneet Lähde: Suomen metsäkeskus Hirvikantaa on metsästyksellä reippaasti pienennetty, mikä näkyy myös vahinkotilastoissa. Metsäntutkimuslaitoksen arvioiden mukaan sekä koivunruostetta että koivunlehtilaikkutauteja on tänä vuonna ollut tavallista runsaammin. Jos taas tauti leviää vasta elokuun lopussa tai syyskuun alussa, sillä ei enää ole suurta merkitystä kasvun kannalta, Poteri arvioi. ”Jos puu menettää koko vihreän lehtimassan varhaisessa vaiheessa, se näkyy kasvussa”, vanhempi tutkija Marja Poteri Metsäntutkimuslaitokselta sanoo. Tarhoilla ruoste vähentynyt Talousmetsissä koivunruostetta vastaan ei ole torjuntakeinoja, mutta taimitarhoilla tauti voidaan pysäyttää kemiallisesti. Koivujen lehdet ovat kellastuneen ennen aikojaan niin etelässä, Keski-Suomessa kuin pohjoisessakin. Tiia PUUKiLa kosteajaViiLeä kesä oli otollinen koivun sienitaudeille. Yleisin taudinaiheuttaja on koivunruoste, joka värjää lehdet likaisen keltaiseksi. 1 2 3 4 5 6 Vuosikorvaukset milj. Nykyään taimet kasvavat taimitarhoilla yhdessä kasvukaudessa eikä koivunruoste ole samanlainen ongelma kuin ennen. Näköhavainnot eri puolilta Suomea kuitenkin osoittavat sienitautien hyötyneen huonosta kesäsäästä. Kasvu voi häiriintyä Koivuilla sienitaudit ovat yleisiä. Aikaisemmin taimitarhat kasvattivat koivuntaimia avomaapelloissa
Jostain syystä näin ei kuitenkaan käynyt. Mikroskooppisen pienen sukkulamadon odotettiin tuhoavan merkittävän osan pistiäisen toukista, jotka varttuvat maassa. Viime vuosi oli poikkeuksellinen. Yyterin männiköitä on uuden tuholaispistiäisen vuoksi jouduttu hakkaamaan noin 200 hehtaaria. 1 Minkälainen sienivuosinyton. Pistiäinenpitää pintansayyterissä Tähtikudospistiäiset tuhosivat kesällä uusia männiköitä vanhojen tuhoalueiden lähellä. Työryhmä jätti viime viikolla ehdotuksensa maaja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok). 13 MAKASIINI 6 • 2012. Päätöksen hinta on työryhmän mielestä syytä säilyttää alhaisena. niistä suursieniä, kuten helttasieniä ja tatteja, on noin 1?850 lajia. Virallisen mittaajan päätöksestä voisi edelleen valittaa mittauslautakuntaan. on tavallista, että satotilanne vaihtelee ja voi muutaman viikon päästä olla jo parempi. Viime kädessä erityisesti kuivuus säätelee sitä, kuinka runsaasti sieniä maasta nousee. ”Tulosten vaihtelu on tyypillistä biologiselle torjunnalle.” Tähtikudospistiäisten biologista torjuntaa aiotaan jatkaa ainakin koeluontoisesti ensi kesänä. meTsäTYYPPI KUKA: Sieniasiantuntija ja suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff-Salminen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta MITÄ: erikoistunut helttasieniin ja sienten uhanalaisuuteen MITEN: Sienituntemuksen harrastaja alle kouluikäisestä, lukenut iltasatunaan Mauri Korhosen sienikirjaa. 3 kuinkapitkään sienestyskausi kestää. Torjuntaa jatketaan Poutun mukaan sateisen kesän olisi pitänyt parantaa torjunnan tehoa. Aikuisia pistiäisiä on näkynyt yhtä runsaasti niin ruiskutetuilla kuin käsittelemättömilläkin alueilla”, kertoo tutkija Antti Pouttu Metsäntutkimuslaitokselta. nykylain mukaan puukaupan osapuolilla on mahdollisuus saada riitatapauksessa virallisen mittaajan päätös oikeasta mittaustuloksesta. Viimeisimmän listauksen mukaan meillä on 5?850 sienilajia. Paras sienisato ajoittuu tavallisesti syyskuun puolivälin tienoille. Koskinen on valmis ottamaan energiasisällön mukaan, kunhan tarvittavat kenttäkelpoiset mittauslaitteet ovat kehittyneet. Sienestyskauden loppupäässä lajimäärä vähenee, mutta esimerkiksi suppilovahvero voi olla hyvin satoisa myöhäiseen syksyyn. 2 Mikäsienisadon suuruuteen vaikuttaa. energiapuunmittaushalutaanlakiin PuutaVaranMittausLain uudistamista pohtinut työryhmä esittää energiapuun mittauksen ottamista mukaan lakiin. nyt näyttää siltä, että monessa paikassa on sieniä vain kohtuullisesti tai melko vähän. Lisäksi Yyterissä tuhoalueen ympärillä maaperä muuttuu, minkä pitäisi osaltaan rajoittaa tuhojen leviämistä. Satovuosi alkoi edellisvuosia aikaisemmin ja vaikutti siltä, että sieniä tulee hyvin. en ole kovin monesti ollut joulukuussa sienessä, mutta viime vuonna olin. 4 kuinkamonta sienilajia suomessaon. Ruokasieniäkin on satoja lajeja, joista käytetään ruuaksi vain murto-osaa. energiasisällön mittaus jäisi toistaiseksi lain ulkopuolelle. Tunnemme vasta osan sienilajistostamme. Sienisatoon vaikuttavat pitkänajan lämpötilat, sademäärät ja edellisvuosien itiöemätuotanto. ”Laji esiintyy harvalukuisena kaikkialla. esimerkiksi runsas lumi suojaa rihmastoja ja sulamisvesi kosteuttaa maata. Tämän kevään torjunta ei tepsinyt läheskään yhtä hyvin. eri lajeja löytyy melko hyvin, mutta ne eivät ole satoisia tällä hetkellä. Merkkejä mäntyjen syönnistä ei näillä alueilla ole kuitenkaan havaittu. Suosittelen kuitenkin lähtemään metsään, sillä oman metsän sienitilanne paljastuu vasta paikan päällä. Joidenkin lajien, kuten kantarellin, sato on ollut hyvä. Otaksuttavasti Yyterin hiekkamaa suosii lajia, jonka toukat varttuvat maassa.” Hyvä enne on, että pistiäisen loiset ovat lisääntyneet, mikä alkaa harventaa tuholaiskantaa. Tänä kesänä pistiäiset tuhosivat uusia männiköitä vanhojen tuhoalueiden reunoilta. TeKSTi Tiia PUUKiLa?KUVa MaRiKa TURTiainen MiKKo RiiKiLÄ keVääLLä tehty massiivinen sukkulamatojen levitysoperaatio ei ole tepsinyt toivotusti Porin Yyterin männiköitä tuhoavaan tähtikudospistiäiseen. ”Lakiin perustuvat energiapuun mittaustavat parantavat mittauksen luotettavuutta ja edistävät energiapuumarkkinoiden kehitystä”, työryhmä toteaa. ”Edelliskesänä sukkulamadot harvensivat toukkakantaa lupaavasti. Tuhoja on ollut vain Yyterissä. Sateisesta kesästä huolimatta sieniä on kohtuullisesti tai melko huonosti, kertoo Tea von Bonsdorff-Salminen kasvimuseolta. Lisäksi satoja hehtaareita lähialueen männiköitä on vaurioitunut. Kukin laji reagoi kuitenkin vallitseviin oloihin eri tavalla. Se kestää lumen tuloon asti. Tähtikudospistiäiselle mahdollisesti sopivia mäntyalueita on myös Hankoniemellä, Harjavallassa ja Kalajoella. Pouttu ei usko, että tuhoalue leviää hallitsemattomasti. löytyykö sieniä
Energiapuulla on paikoin hyvä kysyntä, vaikka tukiasioi den epäselvyydet haittaavat yhä kauppaa. Nyt metsänomistajilla on myyntitarpeita. Tällaisen leimikon voi saada nopeasti korjuuseen. Hintataso on tosin tippunut alkukesästä muutaman euron. ”Talvileimikoiden kysyntä on varovaista. Kesäleimikoiden tarve ei kuitenkaan näy hinnoissa. ”Myrskypuusta on maksettu 10–20 prosenttia tavallista vähemmän”, kertoo Mäki. Tilanne on samanlainen etelämpänä. Toiminnanjohtaja olli Mäki kertoo, että myrskypuu on määrännyt alueen hintatason. Talvileimikoitakin kannattaa tarjota myyntiin, etenkin jos toiveena on, että leimikko korjataan ensi talvena. ”Hyvän alkukesän jälkeen tilanne on rauhoittunut, kesäja kelirikkoleimikot käyvät toki edelleen hyvin kaupaksi”, Paavilainen toteaa. Myrsky näkyy hinnoissa Lounais-Suomessa joulunseudun myrskytuhot vaikuttavat vielä puukauppaan. ”Tällä on iso merkitys alueen metsänomistajien kannalta”, toteaa Huttunen. Lakeuden metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja jussi Parviainen kertoo, että alkuvuodesta puunosto oli rajallista, koska ostajille tuli etelämpää runsaasti myrskypuuta. Kajaanin sahan jatkaminen on ollut hyvä uutinen. Ensi talven puut ovat tosin jo tienvarressa kuivumassa. kesäkohteetkiinnostavat Kesäkorjuukelpoiset päätehakkuuleimikot kiinnostavat eniten ostajia. Parviaisen mukaan näyttää siltä, että alueen puunostajat ovat kiinnostuneita etenkin mäntytukkivaltaisista kesäleimikoista. MiKKo RiiKiLÄ 14 MAKASIINI 6 • 2012. Etelä-Pohjanmaalla ollaan vasta heräilemässä puukauppojen tekoon. Tukin hinta on tippunut EteläSavossa noin viisi euroa alkukesästä. Kuitupuun hintakin on pysynyt kohtuullisena koko vuoden. Talvikohteet odottavat Etelä-Savossa kesäleimikot ovat kysytyimpiä. Normaalia pystypuukauppaa on tehty vähän. Huono turvekesä ja muiden polttoaineiden kallistuminen saattavat silti parantaa energiapuun kysyntää. Metsä-Savon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Pajunen kertoo, että ostajat haluavat kesäkelpoisia leimikoita vielä tämän syksyn korjuuseen. Syksyn aikana päästäneen tekemään kauppaa myös muista kuin myrskyleimikoista. Kainuussa rauhallista Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Paavilainen Suomussalmelta kuvaa syksyn puukauppatilannetta melko rauhalliseksi. Joistakin isoista leimikoista ei ole saatu edes tarjouksia”, Pajunen toteaa. Hankintapuu käy hyvin kaupaksi koko maassa. TeKSTi HannU JaUHiainen nyt käy kauPaksi päätehakkuuleimikko kesäajokelpoisen tien varressa. Teljän metsänhoitoyhdistyksen alueella myrsky kaatoi noin puoli miljoonaa kuutiometriä, mikä on kahden vuoden normaali hakkuumäärä. maRkkInaT Kesäleimikoiden hyvä kysyntä ei kuitenkaan näy puun hinnoissa. Sotkamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja jarmo Huttunen kuitenkin toivoo, että puukauppa kävisi vielä kohtuullisesti syksyn aikana. Pölkky aloitti viime viikolla sahauksen entisellä UPM:n sahalla. Korjuu-urakka on nyt lopuillaan
... 46,58 . 14,63 . 14,39 . 54,30 . 15,76 . 16,83 . 18,62 . 14,33 . esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 15,66 . Uudistushakkuu 55,78 . 42,45 . 15,26 . Harvennushakkuu 47,90 . Uudistushakkuu 54,70 . 19,36 . 13,68 . 13,79 . ... Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 29,49 . 18,00 . 17,36 . 42,39 . 47,36 . 53,86 . Harvennushakkuu 45,67 . 17,24 . 15,17 . 12,95 . 13,93 . indeksikertoo muutoksista 15 MAKASIINI 6 • 2012. 17,63 . 48,66 . 38,49 . ensiharvennus 46,29 . 14,38 . Harvennushakkuu 47,64 . 19,00 . 18,15 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,46 . ... 53,12 . 14,55 . 18,25 . ensiharvennus 44,99 . 54,82 . 15,48 . 14,60 . 14,83 . 18,62 . 16,67 . 14,75 . Uudistushakkuu 53,91 . 47,39 . 14,92 . 13,90 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 48,81 . 40,58 . ensiharvennus 44,55 . 14,81 . 14,67 . ... 49,85 . 52,90 . 17,75 . 15,61 . 17,09 . 14,50 . ... 16,99 . Uudistushakkuu 54,36 . ... 15,65 . 37,49 . ... 15,32 . 52,00 . Uudistushakkuu 50,64 . 54,43 . 44,16 . 15,28 . 18,84 . 44,08 . ... indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Uudistushakkuu 54,39 . 54,38 . 16,60 . Harvennushakkuu 47,25 . 14,83 . Harvennushakkuu 44,45 . 17,50 . 15,46 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,44 . 46,24 . ... 41,04 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,38 . ... 15,68 . 17,25 . 37,47 . ... 12,34 . 39,70 . ... ensiharvennus 46,63 . 41,26 . 15,14 . Uudistushakkuu 53,03 . 51,91 . 15,40 . 13,86 . 45,87 . 14,07 . 13,30 . 43,11 . 39,50 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,39 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 51,44 . 18,84 . 13,31 . 15,61 . 48,78 . 55,62 . ensiharvennus 44,73 . 52,09 . 43,20 . 45,42 . 15,58 . 18,65 . 14,68 . 17,73 . 17,35 . 53,02 . 37,68 . 14,27 . 35,94 . 13,66 . 13,53 . 19,49 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2010 2011 2012 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2010 2011 Viikot 1–35/2012 Puutavaralajien kantohintaindeksit 9/2011 10 11 12 1/12 2 3 4 5 6 7 8 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 53,25 . 17,57 . Harvennushakkuu 46,63 . 14,83 . 41,03 . ... 14,29 . Uudistushakkuu 55,50 . 15,34 . 13,69 . 16,12 . 14,91 . 18,25 . 15,21 . 17,27 . Harvennushakkuu 47,67 . 16,46 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,30 . 17,47 . 15,76 . ... Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. ensiharvennus 42,78 . 52,82 . ensiharvennus 45,10 . ... 13,67 . 13,30 . 17,65 . 15,22 . 16,27 . indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. ... 42,71 . 16,71 . 18,31 . nousussa . ensiharvennus 43,03 . 16,51 . Harvennushakkuu 49,08 . 15,09 . 16,19 . 39,62 . ... Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,93 . 17,48 . ... 14,69 . ... Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. raakapuunkantohinnat elo–syyskuussaviikolla35
niinpä tuottajien varastot ovat nous seet ja hinnanlaskupaineet kasautuneet. Kiina täyttää varastojaan hintakuopissa ja lähes katoaa markkinoilta hintahuippujen aikana. Paras tarjous erottui muista kaikkien puutavaralajien hintojen osalta. Toisaalta lähes historiallisen halpojen hintojen vuoksi Kiinan ostot ovat piristyneet ja viime viikkoina havusellun hinta on osoittanut pientä elpymistä. Tarjouksia tuli kolme. Kiinassa hintataso on niin alhaalla, että selluntuottajien on pitänyt miettiä, kannattaako sinne myydä enää ollenkaan. Myös muiden puutavaralajien hinnat olivat selvästi voittanutta tarjousta huonommat. Useimmat kuviot ovat vain talviaikaan korjattavissa. Hintaerot eri ostajien välillä olivat sellussaorastavianousunmerkkejä Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Lähde: Foex Indexes 2010 2011 2012 Eurohinta Dollarihinta Euroa/dollaria Pohjalta nousuun 500 600 700 800 900 1000 1100 Havusellun hinta on painunut niin alas, että suunta voi olla enää ylös, sillä monelle tuottajalle nykyinen hintataso tarkoittaa tappiollista toimintaa. Pääosa alueesta oli ensiharvennusta, varttuneemman metsän kasvatushakkuuta oli noin 7 hehtaaria. Kaupat tehtiin parhaimman tarjouksen tehneen ostajan kanssa. osalla kuvioista on raivaustarvetta. aiemmin Ruotsissa suljettiin vastaavanlainen Södran omistama tehdas. nyt kuten monesti aiemminkin tuottajat eivät ole leikanneet tuotantoaan riittävän ajoissa vastaamaan toimitusmääriä. maRkkInaT MiKKo HÄYRYnen seLLujenhinnatovat jatkaneet laskuaan sekä euroopassa että Pohjois-amerikassa. Parhaan ja toiseksi parhaan tarjouksen välinen hintaero oli noin tuhat euroa. osalle alueesta saa nuoren metsän kunnostuksen kemera-tukea. Metsänomistaja hoitaa itse ennakkoraivauksen. harvennuksistakolmetarjousta TeKSTi HannU JaUHiainen eteLä-PohjanMaaLLasijaitsevan kunnostusojitusalueen metsiin tehtiin vajaan 30 hehtaarin kokoinen leimikko, joka koostui yhdeksästä eri kuviosta. Tuottajien kannalta korotuksilla on kiire, sillä ensi vuonna on tulossa lisäkapasiteettia. HARvENNUSLEIMIKKo ETELÄ-PoHJANMAALLA Puutavaralaji Ensiharvennus Harvennus m3 €/m3 m3 €/m3 Mäntytukki 20 45,00 Mäntykuitu 575 13,10 70 14,50 Mäntypikkutukki 15 23,00 Koivukuitu 80 13,10 270 14,50 yhteensä 655 m3 375 m3 Koko leimikko yhteensä 1?030 m3 14?756 euroa 16 MAKASIINI 6 • 2012. Tuotantoa putoaa pois myös siksi, että syksyn aikana sekä Kanadassa että norjassa suljetaan valkaistua kuumahierrettä maailmanmarkkinoille toimittanut tehdas. Taustalla on toisaalta yksinkertaisesti se, että sellun ostaminen saattaa jopa olla sen tekemistä halvempaa, mutta myös se, että aasian-tehtailla on vaikeuksia saada puuraaka-ainetta siedettävään hintaan täysille tuotantomäärille. Puun myyjä oli tyytyväinen hintatasoon, etenkin kun talvikohteilla on alueella nyt huono kysyntä. Monet kiinalaiset ostajat suosivat kertaeräkauppaa toimitussopimusten sijaan. Metsänhoitoyhdistys pyysi leimikosta tarjoukset alueen kahdeksalta eri ostajalta. melko suuret, parhaimman ja huonoimman tarjouksen välinen ero oli noin 2?700 euroa. indonesialainen april on ilmoittanut yhteensä sadan tuhannen tonnin tuotannonvähennyksestä sekä indonesian että Kiinan tehtaallaan. Kuumahierteen kertaerien kysyntä on vähentynyt, sillä Kiina on pystynyt kasvattamaan omaa tuotantoaan varttuvista poppeliviljelmistään. Brasiliassa aloittaa yli miljoonan tonnin lyhytkuitutehdas ja Venäjällä ilim Pulpin tehtaan laajennus lisää havusellun nettotuotantoa puolella miljoonalla tonnilla. Markkinatasapaino on parantumassa vuoden loppua kohden, mutta nähtäväksi jää, riittääkö se hintakehityksen kääntämiseen. Seisokit ovat kuitenkin alkamassa. Huonoimmassa tarjouksessa ensiharvennuskuitupuusta tarjottiin noin 10 euroa kuutiometriltä. Tuotantoseisokki vauhdittaa hintaneuvotteluja, ja puunostajan kannalta oikeaan suuntaan
www.IDANMETSATIETo.INFo/FI Miten ajetaan iillä, kuka on hartsuherra, mikä on rosvonkortteli. PERSoNAl.INET.FI/KoTI/KAuKo.HuoTARI/ SAVoTTA.HTM ”Kun energiatuet poistuvat, korjuusta tulee lasku tilin sijasta. 20 40 60 80 100 EI 39 % KYLLÄ 61 % ”Kävin taimikoiden tarkastuskierroksella tänään. Ja suokkohan kelpaa erikoistyveksi ja sahakoivuksi siinä missä rauduskin.” VÄnKÄRi ”Hieskoivu toimii kosteissa kasvupaikoissa vesipumpun lailla, eli kuivattaa tehokkaasti maata. Hieskoivu on saanut turhan huonon maineen juuri siksi, ettei sille ole järjestetty kunnollisia kasvuedellytyksiä.” PUUn TaKaa PoLttoPuukasatäMäkin ”Finnmetkossa oli Metso 4000-8-murskain aika harvalla verkolla (lienee esimurska). Keväällä 2010 niitin vesakon maan tasalle, nyt se on taas mennyt heittämällä kuusista ohi. Tiheässä kasvavan pieniläpimittaisen puun korjuukustannus on helposti yli kaksinkertainen normaaliin ensiharvennukseen verrattuna. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Mitä sieniä syödä, mitä ei, millä värjätä. alavissa rantametsissä ja kosteissa notkoissa hieskoivu pärjää hyvin. www.FuNgA.FI näin naapurissa. Tällaisissa paikoissa teen yleensä reikäperkauksen havupuun taimille ja jätän hieskoivikon muuten koskematta.” KoRPiKUUSi ”Varsinkin jos tahtoo kasvattaa sahapuuta niistä kuusista, niin hyvä vesitasapaino pitäisi saada säilymään. Sieniseura tietää vastaukset. osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Korkeintaan parisataa koivua hehtaarille riittää monimuotoisuutta ja kasvuolosuhteita parantamaan.” SUoRiTTaVa PoRRaS ”Hieskoivikon kasvatuksessa on aivan samat periaatteet kuin muillakin puilla: oikea maaperä ja oikea-aikainen hoito. meTsaLeHTI.FI hirvittävähies Hieskoivu kirvoitti keskusteluun Metsälehden verkkosivuilla. Murskattua kasaa lähempää katsellessa näytti tavara aivan polttokelpoiselle niin keskuslämmityskattilaan, leivinuuniin kuin takkaankin, pienemmät tikut palaisivat hellassa ja saunan kiukaassa.” PÄHKÄiLiJÄ ”no nyt uskallan minäkin tunnustaa jättäneeni suokkoa kasvamaan. Harventaminen ei juurikaan enää lisää yksittäisten runkojen paksuuskasvua, joten kokonaiskasvu hehtaarilla pienenee.” SaVoLainen MeTSÄMieS Gallup kannattaako tukinlaatu kasvatukseen panostaa. Mitä tasaisempi ja kosteampi paikka, sitä enemmän lehtipuuta on syytä säilyttää.” PUUn TaKaa ”ensimmäiset 20–30 vuotta hieskoivu kasvaa melkein yhtä hyvin kuin rauduskoivu. Se iso mutta tulee vasta sen jälkeen. Koivunhujoppien latvat keikkuvat jo 3–4 metrissä!” LMP ”Juuri tuota on odotettavissa, kun väkisin kasvatetaan havupuuta hyvin rehevällä, lehtomaisella pohjalla, jossa lehtipuu on luonnostaan se ylväs ykkönen.” JeeS H-VaLTa 17 MAKASIINI 6 • 2012
Teema: PuukauPPa MAKASIINI 6 • 2012 18
TeksTI mIkkO HäYRYnen??kuVaT sePPO samuLI jPj-woodin sahakentällä on tukkeja, joiden laatu ja jalostusarvo vaihtelevat, mutta ostohinta ei. MAKASIINI 6 • 2012 19. laatu hukkuu massaan Sahamies haluaa tukkikohtaisen laatuhinnoittelun, vaikka joutuisikin maksamaan leimikosta nykyistä enemmän
Virheettömille rungoille riittää automaatin antaman katkontaehdotuksen hyväksyminen, mutta vikaiset männyt vaativat enemmän hoksottimia. Se tie on kuitenkin kuljettu loppuun niin JPJ-Woodilla kuin monella muullakin sahalla, yrityksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Kauko luodelahti painottaa. Kokenut kuski tekee yli kaksituhatta katkontapäätöstä vuoronsa aikana. Kaikki mahdolliset tukkimitat ovat tarpeen, jotta latvapäästä saadaan koko tukkiosa talteen. janne Rivinoja ajaa sonkajärveläisen PH-Forestin konetta. Omistajatiedot seuraavat tukkia sahalle tukkilajittelijaan asti, jossa laadutus tehdään. Hoksottimet väsyvät vääjäämättä vuoron loppua kohden, mutta se ei saa näkyä työn jäljessä. Hän pitää kiinnostavana Ruotsin mallia, jossa riippumaton mittausviranomainen määrittää tukin laadun tehtaalla. Kun kaatopää työskentelee yhden rungon kanssa, niin silmä katsoo jo seuraavaa. Kuusikko on hyvälaatuista, solakkaa ja pienioksaista, mutta sekapuuna olevien mäntyjen laatu vaihtelee. Myös siellä automatiikka tekee työt – yritys sahaa yli 200?000 tukkikuutiometriä vuodessa, mutta yhdessä vuorossa on töissä vain 4–5 henkilöä. Keskellä runkoa olevat mutkat ja isot poikaoksat pitää lumpata pois. ”Huomio kääntyy väistämättä metsään ja hinnoitteluun, joka ottaa raaka-aineen jalostusarvon huomioon.” Leimikot on hinnoiteltu puutavaralajeittain ties kuinka pitkään, mutta tuskin mikään menetelmä on ikuinen. Teema: PuukauPPa eljän hehtaarin päätehakkuun viimeisiä runkoja kaadetaan Kuhmoisissa. Konenäön avulla laatutiedot voidaan tallentaa siltä varalta, että asiasta syntyy myöhemmin erimielisyyttä. ”Tahti kuitenkin hidastuu”, Rivinoja toteaa. Juupajoella sahauksen tuottavuutta on parannettu pitkään lisäämällä automaatiota ja vähentämällä ihmisiä. Hakkuukoneen automatiikan ehdottama katkaisu sopii virheettömille rungoille, mutta vikaisuudet pitää katkoa käsiohjauksella. Kaksikymmentä vuotta ohjaimissa. Tehoa vaikea lisätä Leimikon tukit menevät JPJ-Wood Oy:n sahalle Juupajoen Korkeakoskelle. janne Rivinoja tekee yli kaksituhatta katkontapäätöstä työvuoronsa aikana. Luodelahti haluaisi, että tukkien hinnoitteluun kehitettäisiin uusi tapa, joka ottaisi laadun huomioon. 20 MAKASIINI 6 • 2012
”HUoMio KÄÄnTYY VÄiSTÄMÄTTÄ MeTSÄÄn Ja HinnoiTTeLUUn, JoKa oTTaa RaaKaaineen JaLoSTUSaRVon HUo Mioon.” 21 MAKASIINI 6 • 2012. Metsänomistajien pyrkimys kasvattaa laatupuuta ei tule nykyisellä hinnoittelutavalla täysin huomioiduksi, Kauko luodelahti huomauttaa
Yksittäisiä tukkeja ei hinnoitella eikä yksittäisen tukin laatu vaikuta hintaan, vaan leimikon laatu arvioidaan kokonaisuutena. Yksittäistä hyvälaatuista kuviota tai sekapuustoa ei voida hinnoitella täyteen arvoon. Läpihinnoittelu on keskihinta, joka sahan kannattaa tukkisumasta maksaa. Ison sahan ajamiseen tarvitaan vain 4–5 ihmisen työpanos. Sahalle hyvä tukki voi olla yli kaksi kertaa arvokkaampi kuin huono tukki, vaikka niistä maksetaan sama kantohinta. Isommissa ja jo keskikokoisissakin leimikoissa on kuvioita, joiden puuston laatu poikkeaa keskimääräisestä hyvään tai huonoon suuntaan. Karkeasti yleistäen on niin, että saha tekee ostotarjouksen leimikon keskimääräisen laadun mukaan. Teema: PuukauPPa Laatu ei näy keskihinnassa Nykyisin käytössä olevassa puutavaralajeittaisessa läpihinnoittelussa tukeista, pikkutukeista ja kuitupuusta maksetaan tiettyä kuutiohintaa. Surkeita männiköitä tulossa Laatuhinnoittelu, jossa jokaisen tukin laatu arvioidaan erikseen ja tukit hinnoitellaan yksitellen, antaisi monissa tapauksissa puun myyjälle nykyistä suuremman kantorahan. ”Tämä näkyy ostajan maksukyvyssä ja toteutuneissa kantohinnoissa”, tutkija jukka Malinen Itä-Suomen yliopistosta arvioi. Puun ostajien välinen kilpailu pitää taas huolen siitä, että kuusikossa sekapuuna olevasta huonolaatuisesta männystä on maksettava enemmän kuin sen jalostusarvo on. Katteensa saha tekee tukkisuman parempilaatuisella osalla. Tästä huolimatta sahuri haluaisi laatuhinnoittelun. Keskimääräistä heikommat tukit sahataan heikolla katteella, huonoimmat jopa miinuksella. ”Laatuhinnoittelua tarvittaisiin Sahaus ja lajittelu on pitkälti automatisoitu. Aikaistuva päätehakkuu heikentää koko jalostusprosessin kannattavuutta. Ongelmallista tavaralajikaupassa on sekin, että kun tukit hinnoitellaan kauttaaltaan samalla yksikköhinnalla, niin kannattavuuslaskelmat ohjaavat hakkuisiin aikaisemmin kuin jalostusarvon kannalta olisi järkevää. Käytännössä siitä olisi kahden kaupanteon vaiva ja eriaikaisesta korjuusta koituvat koneiden liikuttamisen kustannukset. 22 MAKASIINI 6 • 2012. Metsänomistajaa voisi teoriassa houkuttaa myydä hyvälaatuinen kuvio erikseen. Monesti kantoraha olisi myös nykyistä pienempi. Metsänomistajan pyrkimys kasvattaa laatupuuta ei tule täysin huomioon otetuksi”, Luodelahti toteaa. ”Jos esimerkiksi männyn osuus leimikosta on 10–15 prosenttia, niin oli sen laatu hyvä tai huono, se ei vaikuta leimikon kokonaishinnoitteluun sillä painolla kuin sen pitäisi
US-laadulla tarkoitetaan korkealuokkaisinta sahatavaraa. Heikoimpia leimikoita sahat eivät edes voi ostaa, sillä niistä ei saa sahattavaa lyhyilläkään mitoilla. läpihinnoittelussa huonolaatuisista tukeista maksetaan ostajan mielestä liikaa. Järeän tukin sisältä saattaa löytyä kuivia ja lahoja oksia. Tukkikertymä voi olla arvioitua pienempi tai suurempi, ja ostaja joko kärsii haitan tai korjaa hyödyn. Runkohinnassa pelin paikka Perinteiselle tavaralajihinnoittelulle on vaihtoehtoja. Useimmin tavaralajihinnoittelun rinnalle tarjotaan runkohintaa, jossa kuutiohinta on yksi ja sama katkonnasta riippumatta. SaHaLLe HYVÄ TUKKi Voi oLLa YLi KaKSi KeRTaa aRVoKKaaMPi KUin HUono TUKKi. Voi olla leimikkoja, joista ei tule US-laatua ollenkaan”, Luodelahti arvioi. Luodelahti pitää todennäköisenä, että mäntytukin kantohinta tulee laskemaan, sillä rehevien maiden istutusmänniköissä on paljon lenkoja tyviä ja paksuja oksia. Matriisihinnoittelu on harvinainen, mutta joskus käytetty menetelmä. Toisaalta runkohinnoittelu ei tarjoa selkeää viestiä tukin hinnan muodostumisesta eikä kannusta kasvattamaan laatupuuta. Matriisihinnoittelun etu on, että se kannustaa kasvattamaan tietynlaista, yleensä järeää puutavaraa. Runkohinnoittelussa on ripaus peliä mukana. Muita, harvemmin käytettyjä hinnoittelumenetelmiä ovat erilaiset tavaralajihinnoittelun järeystai laatupainotteiset sovellukset sekä rungonosahinnoittelu, jossa rungon eri osista – tukista, pikkutukista ja kuitupuuosuudesta – maksetaan erilaista yksikköhintaa katkonnasta riippumatta. Tarjousten vertailu on helppoa eikä katkonnan valvontaan ole tarvetta. Tutkija Jukka Malisen mukaan raakapuun hinnoitteluun ja laaduttamiseen on kaksi päätapaa: joko metsässä tai tehtaalla, ja näillä voi olla monta muunnosta. siksikin, että hakkuuikään on tulossa todella surkeita leimikoita, 1970ja 1980-lukujen istutusmänniköitä. Malisen mukaan tukin jalostusarvo heijastuu kantohintaan Sahauksen tuottavuutta on vaikea parantaa automaatiota lisäämällä. Kun niitä aletaan hakata, laatu heikkenee jyrkästi. ”Kun hyvälaatuiset leimikot vähenevät, niin laatu on tulevaisuuden sana.” Pystykarsittuja männiköitä ei juurikaan ole tarjottu, sillä kemeratuel la karsitut männiköt eivät vielä ole varttuneet sahausikään. Ja metsänomistaja samoin, mutta toisinpäin. Tästä on kyse. ”Sekapuustoa pitää olla riukuvaiheeseen asti, jotta pienet oksat kuivuvat pois alle viisimillisinä helmioksina.” Sahamiehet muistuttavat, että järeä ja hyvälaatuinen männikkö ei monestikaan ole sama asia. Pitkään oksatappiin karsittu runko saattaa pitää sisällään yllätyksen, lahon tai pihkaisen tumman oksan. Konenäkö tallentaa tukkien laatutiedot. 23 MAKASIINI 6 • 2012. Sahamiesten odotukset pystykarsinnasta eivät ylipäätään ole erityisen korkeat. Siinä tukeista maksetaan laadun, latvaläpimitan ja pituuden perusteella
Ja kaikki hyvä ilman lisäkustannuksia. Suomalainen hakkuukonemittaus on lähes ilmaista, mutta kun mitataan vain määrää, niin yksittäisten tukkien laatu hukkuu massaan. metsänomistajien yhteinen mittausorganisaatio mittaa ja laaduttaa jokaisen tukin sahalla. Pitkiä tukkeja tarvitaan kuitenkin aina, sillä pitkä sahatavara on niukkuusartikkeli. ehkä tarkoituksel lakin. Lyhyiden tukkimittojen lukumäärä antaa katkonnan suunnittelulle pelivaraa ja tukkiosa saadaan talteen tarkasti. Jotenkin, mutta miten, pitäisi varmistaa, että rungon arvokkain osa saadaan talteen mahdollisimman tarkoin. Puukaupan jälkeen seuraava huoli on katkonnasta. Tällaista on kuitenkin vaikea saavuttaa. niitä tulisi olla mielellään kaikki modulit eli 30 senttimetrin kerrannaiset lyhyimmästä 3,1 metrin pituudesta ainakin neljään metriin saakka. Helposti luullaan, että vaihtoehtoisia hinnoittelumenetelmiä tarjoava ostaja hakee hyötyä metsänomistajan kustannuksella”, Malinen sanoo. Esimerkiksi Ruotsissa tukkeja kohdellaan yksilöinä: teollisuuden ja Lyhyetmitatratkaisevat Sahan myynnistä kasvava osa on asiakaslaatuja. Ruotsissa tukitkin yksilöitä Täydellinen hinnoittelumenetelmä olisi sellainen, jossa tarjouksia olisi helppo verrata, ostaja saisi katkoa rungon miten haluaa ja joka vielä kannustaisi kasvattamaan järeää ja laadukasta tukkia. Jos saha ei pysty toimittamaan pitkää tavaraa, niin koko tilaus on vaarassa. ”Menetelmä on toimiva, mutta oman organisaation ylläpidon vuoksi ei välttämättä kustannustehokas”, Malinen kertoo. Eikä kumpikaan systeemi kysy, kuinka tarkkaan tukkiosa on otettu talteen. ostotarjousten vertailussa kannattaa katsoa lyhyiden tukkimittojen määrää, Aarne lehtosaari neuvoo. Tarkka talteenotto näkyy tukkipinossa erimittaisena tavarana. Jos saha on uskaltautunut myymään paljon hyvähintaisia, mutta vaikeita eli pitkiä pituusmittoja, niin jalostusarvon kannalta parasta mahdollista katkontaa ja tukkisaannon maksimointia on vaikea sovittaa yhteen. JPJ-Woodin metsäpäällikkö Aarne Lehtosaari neuvoo, että hintatarjousten vertailussa kannattaa katsoa lyhyiden mittojen määrää. ”PeRinTeinen TaVaRaLaJiHinnoiTTeLU TUnTUU TUTULTa Ja TURVaLLiSeLTa." 24 MAKASIINI 6 • 2012. parhaiten matriisihinnoittelussa. ”Perinteinen tavaralajihinnoittelu tuntuu tutulta ja turvalliselta. ”Mitat 4,3 metristä ylöspäin ovat käytössä lähes kaikilla ostajilla, mutta lyhyet mitat eivät ole”, Lehtosaari huomauttaa. Runko-, rungonosaja matriisihinnoittelulle on perusteita sekä ostajien että myyjien kannalta, mutta vaihtoehtoiset hinnoittelumenetelmät yleistyvät hitaasti. Runkohinnoittelussa hyöty jää pieneksi, sillä menetelmä perustuu tavaralajeittaisiin saantoennusteisiin. Teema: PuukauPPa Metsänomistajan kannalta perin teisessä tavaralajihinnoittelussa tarjousten vertailu on vaikeaa, sillä ostajilla voi olla erilaisia tukkimittoja ja jopa puutavaralajeja
50 milj. Kestävän kehityksen periaatteet ovat olleet vahvasti läsnä suomalaisessa metsätaloudessa jo pitkään. Ohjelmajohtaja Marja Koljonen Elävä Itämeri -säätiöstä kuitenkin muistuttaa, että pienistä puroista kasvaa virta ja virroista meri – suomalaisten tapauksessa Itämeri. On vain luonnollista, että Euroopan metsäisin maa näyttää suuntaa maailman metsänhoidolle. Kantokäsittely on toki pieni tekijä vesistöjen kokonaisrehevöitymisen kannalta. ”Metsien pysyminen kunnossa on olennaista ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Esimerkiksi juurikääpätartuntoja estävä kantokäsittely voidaan toteuttaa täysin biologisella Rotstop-liuoksella. Suomen Metsäkeskus seuraa yhteistyössä Tapion kanssa vesiensuojelusuositusten toteutumista uudistushakkuualoilla. Y ksi suomalaisen metsänhoidon periaatteista on vesistökuormituksen pienentäminen. Suojakaistat ja kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehneet hyvää metsien pienvesistöille”, Tapion talousmetsien luonnonhoidon asiantuntija Kalle Vanhatalo kertoo. Näin varmistetaan, että metsätöistä aiheutuu pienvesille, kuten puroille, lähteille ja lammille mahdollisimman vähän haittaa. Kaistat purojen pelastus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa on jo pitkään tehty kehittämistyötä kannattavan ja ekologisesti kestävän metsätalouden hyväksi. Rotstop SC metsien hoitoon iLMoiTUS iLMoiTUS iLMoiTUS iLMoiTUS. Jokaisesta myydystä Rotstop-pakkauksesta lahjoitetaan BSAG-säätiölle 50 senttiä Itämeren suojeluun. Elävä Itämeri -säätiö on paremmin tunnettu sen kansainvälisellä nimellä Baltic Sea Action Group (BSAG), ja sen tehtävänä on kerätä voimia yhteen Itämeren pelastamiseksi. Metsätaloudessa vesistöjä kuormittavat pääasiallisesti metsäojitustoiminta, metsälannoitukset sekä uudistushakkuut. Koljosen mielestä Rotstop edustaa oikeansuuntaista ajattelutapaa, joka ottaa ympäristöasiat huomioon myös taloudellisessa toiminnassa. Täysin typetön ja luonnon omiin mekanismeihin luottava Rotstop on ainoa juurikäävän torjuntaaine, jonka käytössä ei ole vesistörajoituksia. euron tappiot • Juurikäävän torjuntaa tuetaan valtion Kemera-varoin • Juurikäävän torjuntamenetelmistä (kemiallinen tai biologinen kantokäsittely sekä kantojen nosto) luonnonmukainen Rotstop on ainoa, josta ei aiheudu rehevöitymisvaaraa vesistöille • Lue lisää Rotstopista osoitteesta www.rotstop.. Mets änom istaja , MUI STA KAN TOK ÄSIT TELY puuk aupa n yhte ydes sä! ILMOITUS Vesistöystävällinen metsätalous on valinta ROTSTOP hiilijalanjälki 1,35 kg/liuostonni UREA hiilijalanjälki 1 200 kg/liuostonni • Metsien hoidon ja käytön kestävyys on yksi maaja metsätalousministeriön laatiman Kansallisen metsäohjelman missioista • Korkeatasoinen metsienhoito varmistaa metsien voimakkaan kasvun • Kannattavalle metsänhoidolle on olennaista myös lahontorjunta: juurikääpä aiheuttaa vuosittain n. ”Vesiensuojelun suojakaistat ovat vähentäneet metsätalouden vesistöille aiheuttamaa kuormitusta merkittävästi. Näiden seurauksena vesistöihin kulkeutuu kiintoainetta, humusta, typpeä, fosforia ja rautaa. Myös Rostopin valmistaja Verdera on lähtenyt mukaan Itämeri-talkoisiin. Hyvän metsänhoidon suositukset ovat yksi merkittävimmistä työn tuloksista. Itämeren takia on hienoa, jos rehevöitymistä aiheuttavien menetelmien sijaan käytetään luonnonmukaisia vaihtoehtoja”, Koljonen toivoo. Typetöntä lahontorjuntaa Suojakaistojen lisäksi metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä pienvesistöjen kuntoon valitsemalla ympäristöystävällisiä metsänhoitotapoja. Vaikka metsätalouden vesistökuormitus on pientä maatalouden tai yhdyskuntien päästöihin verrattuna, voivat metsänhoitotyöt olla haitaksi varsinkin pienvesistöille
Mäntytukki Kuusitukki Energiapuu 2012 Mäntytukki Kuusitukki Energiapuu 2012 Mäntytukki Kuusitukki Energiapuu 2012 Teema: PuukauPPa Mäntytukinhinta€/m3 2012 2011 2012 2011 2012 2011 kuusitukinhinta€/m3 energiapuunhinta€/m3 Mäntytukki Kuusitukki Energiapuu 2011 Mäntytukki Kuusitukki Energiapuu 2011 Mäntytukki Kuusitukki Energiapuu 2011 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – – – – – – – – – Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – – – – – – – – – Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – – – – – – – – – Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – – – – – – – – – Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – – – – – – – – – Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – – – – – – – – – Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – – – – – – – – – Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – – – – – – – – – Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – – – – – – – – – Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – – – – – – – – – Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – – – – – – – – – Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – – – – – – – – – 26 MAKASIINI 6 • 2012
Energiapuun hinnan selvittäminen on hankalaa, koska hintaan vaikuttaa moni asia. Nyt ei kysytty parasta hintaa, vaan sitä, mitä karsitusta rangasta maksettiin tien varressa ilman kemera-tukea kyselyn tekohetkellä elokuussa. Päälle 60 euron tasoon päästiin lähes koko Etelä-Suomessa rannikkoalueita lukuun ottamatta. Energiapuun hintatasossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Siellä puusto on muuta Lappia järeämpää, mikä näkyy hinnoissakin. Joissain tapauksissa energiapuuksi saatetaan myydäkin kuitupuun mitat täyttävää puuta. Viime vuoteen verrattuna Pirkanmaa näyttää menettäneen hieman asemiaan. TeKSTi HannU JaUHiainen k uusija mäntytukkien hintatason heikentyminen näkyy myös huippuhinnoissa. Parhaimmillaan energiapuusta saa saman hinnan kuin kuitupuustakin. Tähän lienee vaikuttanut tukin ostajien väheneminen. Kuusi jäi männystä Kuusitukin parhaan hinnan alue on Keski-Suomen ja Savon seutuvilla. Kyselyssä tiedusteltiin metsänhoitoyhdistyksiltä korkeinta normaalin kuusija mäntytukin kantohintaa, mikä on yhdistyksen tietoon tullut vapun jälkeisissä puukaupoissa. Kuusta tulee myyntiin enemmän lähinnä LounaisLapissa. Kuusen hinnoissa Lappi jää selvästi muusta maasta jälkeen. Kuusitukista on tänä vuonna maksettu parhaimmillaan vajaat 65 euroa kuutiometriltä, kun vuosi sitten hintaa kertyi 66 euroa. Pientä laskua on paikoin, toisaalta hintataso on myös joillain alueilla noussut. Lähes kaikki suomenja ruotsinkieliset yhdistykset vastasivat kyselyyn. Hakkuukohteen kemerakelpoisuus voi vaikuttaa myös tienvarsihintaan, koska silloin ostaja saa puusta haketustuen itselleen. Kuusitukkia kertyy vähän ja se on pienikokoista. Kuusen hintataso on kuitenkin aavistuksen mäntyä huonompi. Taulukon eri värit kuvaavat hintatasoa kahden euron välein. Tavallisen muutaman sadan kuution leimikon tukkipuiden kuutiohinta jää yleensä muutaman euron parhaiden leimikoiden hinnoista. Mänty kalleinta Keski-Suomessa Mäntytukin paras hinta-alue näyttää olevan keskisessä Suomessa sekä Etelä-Karjalassa. Mäntytukista maksettiin aavistuksen enemmän, noin 66 euroa kuutiometriltä, mutta viime vuonna saatiin 67– 68 euroa. Eniten tähän luokkaan päässeitä yhdistyksiä on Lounais-Suomessa, KeskiPohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Koska kaikki puukaupat eivät tule yhdistysten tietoon, on korkeampiakin hintoja voitu maksaa. Poikkeuksena on Lounais-Lappi, missä ruotsalaisten ostotoiminta on ollut aktiivista kruunun kurssin vahvistuttua. Energiapuun hintatasoon vaikuttaa ratkaisevasti se, onko lähialueella energiapuuta käyttäviä laitoksia. Hintataso on noussut yli 60 euron suurin piirtein samoilla seuduilla kuin mäntytukinkin hinnat. Metsälehden hintakyselyn mukaan havutukkien parhaiden hintojen taso on laskenut viime vuodesta parisen euroa koko maassa. Energiapuu kuidun hinnoissa Metsälehden hintakyselyssä tiedusteltiin myös energiapuun hintaa. Kyselyssä haettiin nimenomaan korkeimpia hintoja, joita maksetaan vain hyvistä ja isoista tienvarsileimikoista. lounaassa iso PuDotus 27 MAKASIINI 6 • 2012. Myös yhdistyksen koko voi vaikuttaa hintatasoon. Päälle 25 euron kuutiometrihintaan päästään yli 20 metsänhoitoyhdistyksen alueilla. Myös Lapissa maksetaan energiapuusta paikoin hyvin. Hintatietoja tulisi pitää suuntaa-antavina. Lapissa hinnat ovat pudonneet 4–6 euroa. Havutukkien huippuhinnat ovat laskeneet parilla eurolla viime vuodesta, Metsälehden hintakysely kertoo. Kohtalaisen hyvää hintatasoa selittää myös ruotsalaisten kauppa. Pohjois-Pohjanmaalle on muodostunut alhaisen hintatason vyöhyke, joka ulottuu rannikolta Kuusamoon. Lounais-Suomessa ja Satakunnassa myrskypuu pudotti hintatasoa muuta maata enemmän. Kyselyn hintataso kuvaa lähinnä puuta, jonka metsänomistaja on itse toimittanut tienvarteen. Yhdistyksen koko vaikuttaa Hintakyselyn tulokset on esitetty oheisissa kartoissa. Naapuriyhdistysten hintojen ero on voinut olla pieni, vaikka 10 senttiä, mutta esimerkiksi hinnat 59,90 ja 60 euroa sijoittuvat eri luokkiin. Hintakehitystä kuvaa se, että tänä vuonna on Uudellamaalla maksettu mäntytukista saman verran kuin viime vuonna Rovaniemellä ja Posiolla. Isoissa yhdistyksissä voi olla myös alueellisia eroja. Myös lounaisen Suomen myrskytuhot näkyvät kuusitukin hinnoissa. Mäntytukin tapaan kuusitukillekin on muodostunut Pohjois-Pohjanmaalle huonon hintatason alue. Mukana on vertailun vuoksi myös viime vuoden kyselyn tulokset. Suuren yhdistyksen alueelle sattuu todennäköisemmin hyvähintainen kauppa kuin pienen yhdistyksen alueelle. Pohjois-Suomessa sekä lounaisen Suomen myrskytuhoalueilla hintataso on tippunut muuta maata enemmän
Pölönen. Yhdistyksiä pyydettiin luettelemaan ne yritykset, jotka ostavat tänä vuonna alueelta puuta vähintään 1?000 kuutiota. A ALAJÄRvI UPM (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki, energiapuu), ePM Metsä (kaikki, energiapuu), Koskenvarren Saha ja Höyläämö (kaikki), Stora enso (kaikki, energiapuu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Vapo (kaikki, energiapuu). erikoispuutavaralajit on lueteltu erikseen: pylväs, koivutyvi, parru jne. I II Stora enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Lapin Metsämarkkinat (mät, mäk, kuk, kut), oulun Seudun lämpö (energiapuu), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, lehtikuitu), UPM (mät, kut, mäk, kuk, lehtikuitu), ostaja kalenteri 2012 Kalenteriin on koottu puunostajat 96 metsänhoitoyhdistyksen alueelta. Lyhenteet mät?=?mäntytukki kut?=?kuusitukki kot?=?koivutukki mäk?=?mäntykuitu kuk?=?kuusikuitu kok?=?koivukuitu kaikki?=?ostaja hankkii kaikkia edellä mainittuja puutavaralajeja. Teema: PuukauPPa 28 MAKASIINI 6 • 2012. ETELÄ-PoHJANMAA Laihia, vähäkyrö, Iso kyrö, Seinäjoki, Lapua: Metsä Group (kaikki, pylväs, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pylväs, pikkutukki, parru, energiapuu), Viitala Forest (kaikki, pikkutukki), isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Seinäjoen Puutavara/Jyrki ilves (haapatukki, mät, kut, pikkutukki), Stora enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), ePM Metsä (kaikki, parru, pikkutukki, energiapuu). AURANMAA Koski TL, Pöytyä, Aura: Raunion saha (kaikki), Metsä Group (kaikki, mäpylväs), Stora enso (mäk, kuk, kok), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, mäntypylväs), Luvian Saha (kaikki), Mäkilän Saha (kaikki), Veljet Kuusisto. Kysely kattaa vain suomenkielisen alueen metsänhoitoyhdistykset. HAUKIvUoRI Stora enso (kaikki), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Versowood (kaikki, mäntypylväs, mäntyja kuusipikkutukki), Metsä Tommola, Koskitukki (erikoiskoivu, kot, kok), Harvestia (kaikki). Ostajan lisäksi luetteloon on merkitty, mitä puutavaralajeja kukin ostaja alueelta hankkii. E ETELÄ-KARJALA Stora enso (kaikki), PTL Huomo (pylväs), Kartiopuu (parru), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Tiaisen saha (kaikki), PTL Toimi Talka (pylväs), Koskitukki (kaikki), Versowood (kaikki), Harvestia (kaikki), PTL i. H HAAPAvESIKÄRSÄMÄKI Haapaveden alue: Stora enso (kaikki, pikkutukki), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), UPM (kaikki, parru), Hasa Yhtymä (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru). Kärsämäen alue: Stora enso (kaikki, pikkutukki), Metsä Group (kaikki, parru, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Haapuu (kaikki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru). Ostajakalenteri perustuu metsänhoitoyhdistyksille elokuun lopussa tehtyyn kyselyyn. m etsälehden ostajakalenterissa on listattu puun ostajat metsänhoitoyhdistyksittäin. APU Enonkoski: Stora enso (kaikki, mäja ku-parru), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki, tyvikoivu), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki), Koskitukki (sahakoivu, tyvikoivu), Versowood (kaikki), Harvestia, iivari Mononen. EvIJÄRvI: UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Myllyahon Saha (kaikki), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu, kuituleimikot)
Joutsa, Pertunmaa: Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Koskitukki (kaikki), Versowood (kaikki), Simbaco (erikoiskoivu), Kari Monto (kaikki sahatukit), Metsäpirkka (kaikki), Harvestia, L&T Biowatti, Keitele Forest, Veisto. KAINUU LKv Kajaani: UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), iivari Mononen (kaikki), ipo Wood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kuhmo (kaikki), Hasa (kaikki), Pölkky (kaikki). Hiljakkoin ostetun Kajaanin sahan myötä ostoalue on laajentanut Kainuussa Kajaaniin saakka. JÄRvILAKIA Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), ePM-Metsä (kaikki), Kauhavan Kaukolämpö (energiapuu), Palojärvi (energiapuu), Korpi-Forest (energiapuu), Vapo (energiapuu), Kuusakoski (energiapuu). Paltamo: UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Harvestia (kaikki), Metsä Group (kaikki), iivari Mononen (kaikki), ipo Wood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kuhmo (kaikki), Pölkky (kaikki). Kun pikkutukin pienin mitta on Pölkyllä 31–10, ensiharvennuskohteidenkin havupuukertymästä noin puolet on sahapuuta, loput menevät kuitupuuksi. ILMAJoKI Metsä Group (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, pylväs), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki), isojoen Saha (tukki, pikkutukki), Stora enso (kaikki), Vapo (energiapuu), L&T Biowatti (energiapuu), ePM Metsä, Viitalan Saha (pikkutukki). Kemijärvellä tarjolla on lähinnä männiköitä, Posiolta ostetaan myös kuusileimikoita. JÄRvI-SAvo Hirvensalmi, Mikkelin seutu, Anttola: Stora enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (mät, kut, mäk, kuk), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savo (energiapuun välitys), Metsä Tommola (kaikki), Raudus Timber (kot), Harvestia, PTL Loikkanen & Kiljunen, Keitele Forest (kaikki), Veisto. Junnikkalan Saha. ISoJoKI-KARIJoKI Metsä Group (kaikki, pylväs), isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Pihlavan Saha (kaikki), Stora enso (kuidut), L&T Biowatti (energiapuu). J JoKILÄÄNI Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Raunion Saha (kaikki), Versowood (kaikki), Stora enso (kaikki), Biowatti (energiapuu). Pohjolan ostoalueeseen kuuluu Kemijärven lisäksi myös Posio. H a n n U Ja U H ia in en 29 MAKASIINI 6 • 2012. KALAJoKILAAKSo UPM (kaikki, pikkutukki), Stora enso (kaikki, pikkutukki), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki), Haapuu (kaikki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäkolmio (kaikki, parru), ipo Wood (kaikki, parru). ITÄ-SAvo Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), PTL Pentti Heinonen (pylväs), PTL i. KANgASNIEMIPIEKSÄMÄKI Metsä Group (kaikki), Stora enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Metsä-Tommola (kaikki), Koskitukki (koivu), Vapo (energiapuu), Keitele Forest (kaikki), Harvestia (kaikki), Jyväskylän energia (energiapuu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Rautalammin Koivutuote (kot), iisveden Metsä (kaikki), energiatuote Utriainen (energiapuu). Pohjola ostaa kaikenlaisia havupuuvaltaisia leimikoita päätehakkuista ensiharvennuksiin. KALANTI JA UUSIKAUPUNKI Kuusiston Saha (mät), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Tukki (mät, kut, mäk, kuk, kok), Hannu nieminen (polttopuu), Raunion Saha (mät, kut), Stora enso (mäk, kuk, kok). Pölönen (pylväs), Mhy:n puunvälitys (kaikki), Versowood (kaikki), Sil-Kas (tyvitukki), PTL Loikkanen & Kiljunen (mät, kut, parru), Koskitukki (koivu), Visaset (tyvitukit, mäko), Jespuu (koivutukki), Forest Fennica (koivutukki), Puu ja Kiinteistö T. KALLAvESI Kuopio, Maaninka, Siilinjärvi, Tuusniemi: Stora enso (kaikki), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Keitele Forest (kaikki), iisalmen Sahat (kaikki), Versowood (kaikki), iisveden Metsä (kaikki), Koskitukki (kaikki), Harvestia (kaikki), Rautalammin koivutuote (kot), iivari Mononen (pylväs, mät, kaikki). Puikkonen (tyvikoivu), Sahakuutio (mät, kut, havuparru), Metsäenergia Meter (metsäenergia), Kuusakoski (energiapuu), Harvestia (kaikki). K KAAKKo Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Kartiopuu (mäk, kuk), Versowood (kaikki), UPM (kaikki), Hakemestarit (kaikki), Harvestia (kaikki), PTL Huomo (pylväät). Kuhmo: UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), iivari Mononen (kaikki), Kuhmo (kaikki), Harvestia (kaikki). KANNUS UPM (kaikki, parru, pylväs), Metsä Group (kaikki, parru, pylväs), KeskiPohjanmaan Metsämarkkinointi (kaikki, parru, pylväs), Junnikkala (kaikki, parru), Stora enso (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu). Ristijärvi: UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Harvestia (kaikki), Metsä Group (kaikki), iivari Mononen (kaikki), ipo Wood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kuhmo (kaikki), Pölkky (kaikki). KANTA-HÄME Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kuhmoinen, Loppi, Hausjärvi, Riihimäki: UPM (kaikki, ek-tyvet, emät), Metsä Group (kaikki, pylväs, kut-ylisuuri), Stora enso (kaikki), Koskitukki (kaikki, koivu), Kallioinen (kaikki, ek-tyvi, visakoivu), Raunion Saha (kaikki), Versowood (kaikensiharvennuksiltakin sahapuuta ”Kesäja kelirikkoleimikot ovat nyt toivekohteita puukaupassa”, kertoo Pölkky Metsä oy:n hankintaesimies Teemu Pohjola Kemijärveltä. Pölkyn ostama tukkipuu jalostetaan pääosin Kuusamon ja Taivalkosken sahoilla
Pölönen (pylväs), PTL P. KIIKISSUo Metsä Group (kaikki), Stora enso (kaikki), UPM (kaikki), Raunion Saha (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs), Vapo (energiapuu), L&T Biowatti (kaikki). Honkamaa hankkii puuta Harvestialle Koillis-Savosta ja Kuopion itäosista. KERIMÄKI Kerimäki, Savonranta: Stora enso (kaikki, tyvikoivu), UPM (kaikki, tyvikoivu), Metsä Group (kaikki, tyvikoivu), i. Mäntykuitupuu menee sinne, mistä ostaja löytyy. KIHNIö-PARKANo Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), isojoen Saha (kaikki), Mhy:n hankintapalvelu (kaikki, energiapuu), Stora enso (kaikki), Pihlavan Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Vapo (energiapuu). Kuusikuitua toimitetaan myös Juankosken kartonkitehtaalle. Heinonen (pylväs), Sahakuutio (pikkutukki), Versowood (havupuu), Koskitukki (koivu), Harvestia (kuitupuu). KITTILÄ Metsä Group (kaikki), Stora enso (kaikki), Pölkky (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Krekula & Lauri Såg (kaikki), VK Timber (kaikki), nordicpuu (kaikki). KARSTULA Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Honkarakenne (kaikki), Markku Leppäsen Saha (kot), ePM Metsä (kaikki), Stora enso (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Harvestia (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu). Harvestia toimittaa Pohjois-Savosta ostetun energiapuun pääosin Kuopion energialle. Mhy Kaustinen on liittynyt Keskipohjaan 1.7. KIIKKA-KEIKYÄ Metsä Group (kaikki, mäpylväs), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Kampin Saha (kut, kuk), Raunion Saha (kaikki), Pihlavan Saha (kaikki), Stora enso (kaikki). Tukit menevät Vapon sahoille ja koivukuitu Kuopioon. KIIMINKI Stora enso (mät, kut, kok, haapa, energia), Metsä Group (mät, kut, kok, haapa), Shinshowa (mät, kut, kok, haapa), Pölkky (mät, kut, pikkutukki, kok, haapa), Junnikkala (kaikki), Kuusakoski (energia). alkaen KEMIJÄRvI Stora enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Lapin Metsämarkkinat (mät, kut, pikkutukki, mäk, kuk, kok, energiapuu), Kemijärven Puutuote (mät, kut, pikkutukki), L&T Biowatti (energiapuu), Vapo (energiapuu). KARHU Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen: Metsä Group (kaikki), Stora enso (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Pihlavan Saha (kaikki), noormarkun Saha (kaikki), isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha Ky (kaikki), Veljet Kuusisto (mät, mäntypikkutukki), Luopajärven Saha (havutukit ja pikkutukit), L&T Biowatti, Vapo (kaikki). Teema: PuukauPPa H a n n U Ja U H ia in en 30 MAKASIINI 6 • 2012. KESKI-SAvo Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, varkaus: Stora enso (kaikki), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Koskitukki (kot, tyvet, kok), Versowood (kaikki, pylväs), Jespuu (kot-tyvi, mät-tyvi), Forest Fennica (tyvikoivu, sahakoivu), iisveden Metsä (kaikki), Betula (kot, tyvikoivu, kok), Sahakuutio (mät, kut, mä-pa, kup), Taskisen Puu (mäja kutyvet), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki, pylväs), Rautalammin Koivutuote (tyvikoivu, sahakoivu, kok), Harvestia (kaikki), iivari Mononen (pylväät), Keitele Forest (kaikki), iisalmen Sahat (kaikki). Tavallisesti Honkamaalle kelpaavat myös kuusitukkileimikot, mutta Vapon sahauksen rajoitukset vähentävät kuusileimikoiden ostoa. ”Kesäkorjuukelpoiset koivikoiden harvennukset ovat nyt kysyttyjä mäntytukkileimikoiden ohella”, kertoo Honkamaa. Honkamaa ostaa mielellään myös energiapuuta. KIURUvESI Stora enso (kaikki), iisalmen Sahat (kaikki, pikkutukki), Keitele Forest (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Metsäkolmio (kaikki), Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu, kuitupuu), kesäleimikothaussa Mäntytukkia ja koivukuitupuuta tuottavat leimikot ovat hankintaesimies Tapani Honkamaan ostoslistan kärjessä. KESKI-SUoMI Saarijärvi, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Uurainen, Konnevesi, Äänekoski, viitasaari, Pihtipudas, Kannonkoski, Kivijärvi, Kinnula: Metsäkolmio (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Haapuu (kaikki), iisveden metsä (kaikki), Honkarakenne (mät, pikkutukki), ePM Metsä (kaikki), Versowood (kaikki), Harvestia (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), JPJ Wood (kaikki), iivari Mononen (pylväs), Mhy:n korjuupalvelu (kaikki), L&T Biowatti. ki, pylväs, ek-tyvet), Lopen Rakennuspuu (mät, ek-tyvet), Harvestia (kaikki), alan Puu (mät, kut, kot, ek-tyvet, pylväs), L&T Biowatti. KESKIPoHJA Himanka, Halsua, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Perho, Toholampi, Ullava, veteli: UPM (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Stora enso (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), KeskiPohjanmaan Metsämarkkinointi (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, veistohirsi, erikoistyvi), Kohiwood (kaikki, parru), ePM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru), Honkarakenne (kaikki, pikkutukki), Haapuu (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), Kälviän, Perhon, Kaustisen, Lohtajan, Halsuan, Lestijärven energiaosuuskunnat (energiapuu), L&T Biowatti (energiapuu), Vapo (energiapuu), Metsäforest (energiapuu), FM Timber Team (kaikki), Kokkolan Voima (energiapuu). KAUSTINEN UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), KeskiPohjanmaan Metsämarkkinointi (tukki ja erikoispuu, kuitupuu), Myllyahon Saha (kaikki), Stora enso (kaikki), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Hasa (kaikki), Vapo (energiapuu)
LAPINLAHTI iisalmen Sahat (kaikki, pikkutukki), Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki, sorvitukki), UPM (kaikki), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki), iisalmen Metsätoimisto (kaikki), Harvestia (kaikki), Vapo (energiapuu), L&T Biowatti (energiapuu), Kaskihake (energiapuu), Kuusakoski (energiapuu), iivari Mononen (pylväs). LÄNSIMETSÄ Luvian Saha, Metsä Group, UPM, Raunion Saha (kaikki), Versowood (mät, pylväs), Koskisen Saha ja Höyläämö (kut), Kuusiston Saha (mät, mäpikkutukki, energiapuu), Stora enso (kaikki), L&T Biowatti, Vantaron puu (energiapuu), Porin Prosessivoima (energiapuu), eurajoen energiapalveluosuuskunta (energiapuu), Sataenergia (energiapuu), Family Timber, Vapo. Sitä he odottavat nytkin. Kun tarjonta on nahkeaa, ostomies soittelee tutuille metsänomistajille, jotka eivät hetkeen ole myyneet puuta. LoUNAMETSÄ Raunion Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), Koskisen Saha ja Höyläämö (kut), Mäkilän Saha (mät, kut, pikkutukki), Versowood (kaikki, mä-pylväät), Veljet Kuusisto (mät, pikkutukki), Koskitukki (kot). LUUMÄKI Stora enso (kaikki, mätyvet, parruaihe), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), PTL Huomo (kaikki, parruaihe, mä-pylväs), Tiaisen Saha (kaikki, mäja ku-pikkutukki), Kartiopuu (parruaihe), Versowood (kaikki, erikoiskuidut, mä-pylväs), Harvestia (kaikki), Luumäen Kyllästämö (aitatolppa-aihio). L LAKEUS Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva: UPM (kaikki), Luopajärven Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), isojoen Saha (kaikki), Rahikan Saha (mät, kut, kot, haapatukki), Luvian Saha (kaikki), Pihlavan saha (kaikki), Stora enso (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), ePM Metsä (kaikki), Viitala Forest (kaikki), norin Saha (pikkutukki), Vapo (kaikki). ”Metsänomistajat ovat oppineet, että syksyn mittaan puun hinta kohoaa. LÄNgELMÄKI UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, pikkutukki), Koskitukki (kaikki, pikkutukki, viilukoivu), JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Stora enso (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), Harvestia (kaikki). KoILLIS-SAvo Kaavi, Juankoski, Nilsiä, varpaisjärvi: Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Keitele (kaikki), Koivutapio (kaikki, tyvimänty, erikoiskoivut, havuparrut), iisalmen Sahat (kaikki), iivari Mononen (mäntypylväs), Harvestia (kaikki). KUUSAMo Stora enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, mä-pikkutukki, ku-pikkutukki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-pikkutukki), Kurtin Saha (mät, kut, mäk, kuk, kok), Vapo (energiapuu), JP-Wood. Kaskihake (energiapuu, kuitupuu), Kiuruveden metsäkuljetus (kaikki). LÄNSI-KAINUU UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Harvestia (kaikki), Pölkky (kaikki), Kuhmo (kaikki), Junnikkala (kaikki), Keitele (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Leinosen Sahatuote (mät, kut, pikkutukki), Hasa (kaikki). LÄNSI-PoHJA Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio: Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (kaikki), Veljekset Vaara (mät, kut), L&T Biowatti (kaikki), Vapo (kaikki), Stenvalls Trä ab (kaikki). Keski-Suomen länsiosissa toimiva Puurtinen ostaa vuosittain 30?000– 100?000 kuutiota puuta. ”Sateiden vuoksi varsinaiset kesäleimikot jäivät paljolti korjaamatta, joten kelirikkoleimikoita tarvitaan jatkuvasti.” M iK Ko Ri iK iL Ä 31 MAKASIINI 6 • 2012. Tästä syksystä hän ennustaa hankalaa. LoUNAIS-HÄME Tammela-Forssa, Koijärvi, Urjala: UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Raunion Saha (kaikki), Stora enso (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Koskitukki (kaikki), Harvestia (kaikki, mäntytyvitukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), airanteen energia (energiapuu). KURIKKA Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), isojoen Saha (kaikki), Luopajärven Saha (kaikki), Stora enso (kaikki). LÄNSI-RAJA Kolari-Muonio, Pello): Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Salmenpalon Saha (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Krekula & Lauri Såg (kaikki), Petri Pietikäisen Saha ja Höyläämö (mät, kut, pikkutukit), Pantsarin Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Stenvalls Trä ab (kaikki). en usko kantohintojen nousuun. LÄNSI-SATAKUNTA UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pihlavan Saha (kaikki), Luvian SaValttina vankat asiakas suhteet Stora enson hankintaesimies Martti Puurtinen ostaa valtaosan leimikoistaan pitkäaikaisilta asiakkailtaan. LoIMAAN SEUTU Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Raunion Saha (kaikki), Versowood (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Stora enso (kaikki). Sen verran synkkiä pilviä vientimarkkinoilla näkyy.” Stora enso ostaa ensisijaisesti syksyn korjuuseen sopivia leimikoita. Kuulumisia kysellen selviävät myös mahdolliset rahantarpeet ja puukaupoistakin päästään puheille. KYYJÄRvI UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), ePM Metsä (kaikki), Honkarakenne (kaikki), Kyyjärven Saha (kaikki), Stora enso (kaikki), Keitele Forest (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Veljekset Parkkonen (energiapuu). KYMENLAAKSo Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Koskitukki (kaikki), Kartiopuu (parru), Hyötypaperi (metsäenergia), Kausala Wood (kaikki), Finprofile (pylväs, mät-tyvi, kut, mät), Wide Metsä (kaikki), Kouvolan Saha (kut, mät, kutp, mätp), Tiaisen Saha (kaikki), Harvestia (kaikki), L&T Biowatti (metsäenergia)
M MARTTILA Raunion Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Stora enso (kaikki), Versowood (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä ja energia Hemmilä (energiapuu). Pelkällä hinnalla sahayhtiö ei kilpaile. PIELAvESI UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora enso (kaikki), Keitele Forest (kaikki), iisveden Metsä (kaikki), iisalmen Saha (kaikki), Metsäkolmio (kaikki), Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki). METSÄMAAKoJoNKULMA Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Raunion Saha (kaikki), Versowood (kaikki), Stora enso (kaikki). P PELKoSENNIEMISAvUKoSKI Metsä Group (kaikki), Stora enso (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Savukoski invest (kok). ha (kaikki), Kairilan Saha (kaikki), noormarkun Saha (kaikki), Stora enso (kaikki), isojoen Saha (kaikki). Hämeenkyrö-viljakkala, Ikaalinen, Suodenniemi, Mouhijärvi: Metsä Group (kaikki), isojoen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Stora enso (kaikki, kuitu), Pihlavan Saha (kaikki, tukki), Versowood (kaikki), Lopen rakennuspuu (mänty), Koskitukki, L&T Biowatti (energiapuu). MUHoS Stora enso (mät, kut, pikkutukki, mäk, kuk, kok, haapa), Metsä Group (mät, kut, pikkutukki, mäk, kuk, kok, haapa), Shinshowa Finland (mät, kut, pikkutukki, mäk, kuk), Hasa (mät, kut, pikkutukki, mäk, kuk), Junnikkala (mät, kut, pikkutukki, mäk, kuk), UPM (mät, kut, pikkutukki, mäk, kuk, kok, haapa). MÄNTY-SAIMAA Mäntyharju: Stora enso (kaikki, pikkutukki, parru), Metsä Group (kaikki, erikoistyvi, pylväs), UPM (kaikki, erikoistyvi, pylväs), Koskitukki (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Tiaisen Saha (kaikki), Suur-Savon Sähkö (energiapuu), Veisto (kaikki), Finprofile (kot, tyvi, saha, mät, tyvi, pylväs, visakoivu), Harvestia (kaikki), TP-Tukkipuu. Kiikoinen: Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Kampin Saha (kaikki), Pihlavan Saha (kaikki, pikkutukki), isojoen Saha (kaikki), Stora enso, L&T Biowatti (energiapuu). LÄNSI-UUSIMAA Lohja, Karkkila, NummiPusula, vihti, Karjalohja: Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Versowood (kaikki), Raunion Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Harvestia (kaikki). Savitaipale: UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), Kartiopuu (mät, parrunaiheita, pikkutukki), PTL Huomo (kaikki, pylväitä, parrunaiheita), Finnstamm (mät, kut, järeät hyvät tyvet), PTL Toimi Talka (pylväät), Koskitukki (koivutukki), Versowood (tukkileimikot), Harvestia (kaikki), TP-Tukkipuu. METSÄPoHJANMAA Alavus, Peräseinäjoki, Kuortane: Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Viitalan Saha (kaikki), akonkosken Saha (kaikki), Stora enso (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), ePM Metsä (kaikki, energiapuu), Vapo (energiapuu). Sahauksesta elävälle yhtiölle puun laatu on ratkaisevaa, joten Soikka ostaa valikoiden. ”otamme pikkutukit 12 senttiin asti, joten runkojen tukkiosat saadaan tarkoin talteen. Sastamala: Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Hakasen Saha (kaikki, pikkutukki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), Pihlavan Saha (kaikki, pikkutukki), Raunion Saha (kaikki), isojoen Saha (kaikki), Stora enso, Versowood, L&T Biowatti (energiapuu), Harvestia (kaikki). Hän arvioi saavansa noin 75 prosenttia leimikoista, jotka sopivat yhtiön puuntarpeeseen. O oULUN SEUTU Stora enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), UPM (kaikki), Junnikkala (kaikki), Pölkky (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Kuusakoski (energiapuu), Lapin Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, parru), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk, kok). Kuusivaltainen, laadukas leimikko kantavalla maalla sadan metrin päässä tieltä. Ristiina: UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki), Koskitukki (kot, kok), Tiaisen Saha (mät, kut), Veisto (kaikki), Harvestia (kaikki), Finprofile, PTL Toimi Talka, TPTukkipuu. PIRKANMAA Etelä-Pirkanmaa: Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Raunion Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Versowood (kaikki), Vapo (energiapuu), Koskitukki (kaikki), Stora enso (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Harvestia (kaikki). ”ostamme leimikoita, jotka voidaan korjata loppusyksystä”, Soikka toteaa. METSÄ-SAvo Juva, Puumala, Sulkava: Stora enso (kaikki, parru), UPM (kaikki, parru), Metsä Group (kaikki, parru), Versowood (kaikki, mäpylväs, pikkutukki), Puu ja Kiinteistö (tyvikoivu), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki, parru), Harvestia (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Mhy MetsäSavo (kaikki, puunvälitys), Koskitukki (kot, tyvikoivu), Kuusakoski (energiapuu), TP-Tukkipuu (kaikki, mäpylväs, parru). Metsikköön kiteytyy kaikki, mitä yhtiö nyt puumarkkinoilta hakee. Toimitamme lisäksi puun myyjille tukkilistat, joista he voivat todeta, että tukit on katkottu sovituin mitoin.” M iK Ko Ri iK iL Ä Teema: PuukauPPa 32 MAKASIINI 6 • 2012. avainsana myyjien taivuttelussa on tarkka katkonta ja avoimuus. Suomenniemi: Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), PTL Toimi Talka (mät, pylväs), Koskitukki (kaikki), PTL Huomo (mät, pylväs, kut, mäk, kuk), Veisto (kaikki), Harvestia (kaikki), Finprofile, TP-Tukkipuu. PoHJoIS-KARJALA Stora enso (kaikki), UPM tukkileimikoita täsmäostoina Juupajoella toimivan sahayritys JPJ-Woodin ostomies Joonas Soikka tarkastelee myyntiin tarjottua leimikkoa Ruovedellä
R RANUA Metsä Group (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Stora enso (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Pölkky (kaikki, pikkutukit), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Lapin metsämarkkinat (kaikki, pikkutukit, energiapuu), osuuskunta Ranuan puuhake (energiapuu), Vapo (kaikki, energiapuu), Holappa Jouni (hakkuutähteet). Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola: UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Koskitukki (kaikki), Herralan Saha (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs), Metsä Group (kaikki), Harvestia (kaikki), L&T Biowatti. PoSIo Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), PPMM (energiapuu), JPWood (kaikki), LMM (kaikki). Varsinkin itäisessä Suomessa UPM etsii aktiivisesti järeää koivutukkia. Pölönen (pylväs, kaikki), Rajaforest (energiapuu), Kuusakoski (energiapuu), Länsi-Karjalan energiaosuuskunta (energiapuu), iisalmen Sahat (kaikki), Metsäykköset (kaikki), Finn-Pylväs (mät, mäk, mä-pylväs), Koivutapio (tyvikoivu), Kuhmon Saha (kaikki), KMe (energiapuu), Metsäpalvelu Turunen (kaikki, energiapuu), enon energiaosuuskunta (energiapuu), Lieksan Timber (mäja kuparru, pikkutukki). Padasjoki: UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki, mäntypylväs), Koskitukki (kaikki), Harvestia (kaikki). PYHÄJoKILAAKSo Metsä Group (kaikki, sahakuitu), Stora enso (kaikki, mä-pikkutukki), UPM (kaikki, mä-parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Hasa (kaikki, parru), L&T Biowatti, Vapo, Kuusakoski. SALoMETSÄ Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Raunion Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Versowood (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Vapo (energiapuu), Metsä ja energia Hemmilä (energiapuu). SIIKALATvA Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki, parru), Stora enso (kaikki, parru, pikkutukki), Hasa (kaikki, parkoivutukillekysyntää UPM:llä puukauppa on käynyt kohtuullisesti ja viikkoostokertymät ovat noususuuntaiset. PUNKALAIdUN Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Raunion Saha (kaikki), Versowood (kaikki), Stora enso (kaikki), Pihlavan Saha (kaikki), Vapo (tukki, kuitu), Koskitukki (tukki, kuitu). Sysmä: Stora enso (kaikki), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki), Koskitukki (kaikki), Harvestia (kaikki), L&T Biowatti. ”Uudistettu Savonlinnan vaneritehdas avattiin kesäkuussa, joten tarvetta on”, sanoo Pohjois-euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala. Yhtiössä tosin toivotaan, että kasvu vielä vauhdittuisi syksyä kohti. Koko toiminta-alueellaan UPM:ää kiinnostavat eniten mäntyvaltaiset päätehakkuukohteet. U PM 33 MAKASIINI 6 • 2012. Heinola: Stora enso (kaikki), UPM (kaikki), Koskitukki (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs, pikkutukki), Metsä Group (kaikki), Harvestia (kaikki). PoHJoIS-PIRKKA JPJ-Wood (kaikki, pikkutuki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki), Luvian saha (kaikki, pikkutukki), Metsä Group (kaikki), Pihlavan Saha (kaikki), Stora enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Harvestia (kaikki). Yhtiö haluaa kohteita, joilla korjuu ja kuljetus onnistuvat jo syksyn aikana. PUdASJÄRvI Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Kontiotuote (mät, kut), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Vapo (energiapuu, tukki, pikkutukki). RovANIEMI Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (mät, kut), Pölkky (kaikki), nordicpuu (kaikki), Vapo (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu). (kaikki), Metsä Group (kaikki), iivari Mononen (kaikki, pylväs), Keitele Forest (kaikki), Kaivospuu (tukki), Juuan kunta (energiapuu), Lehmon Koivu (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Harvestia (kaikki), i. PÄIJÄNNE erjava ossi, Forest Fennica, Harvestia, iisveden Metsä, JPJ-Wood, Keitele Forest, Kinnaskoski, Koskitukki, L&T Biowatti, Metsä Group, Metsä Tommola, Stora enso, UPM, Versowood, oK-yhtiöt. PÄIJÄT-HÄME Asikkala: UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs), Koskitukki (kaikki), Harvestia (kaikki), Herralan Saha (kaikki), L&T Biowatti. S SALLA Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora enso (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kuidut). Hartola: Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Koskitukki (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs), Harvestia (kaikki). niillä ei sateisen kesän jälkeen tarvitse varoa puiden juuristoa, joka on vaarassa etenkin harvennuskuusikoissa. SIIKALAKEUS Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Stora enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Mika Karppanen (energiapuu), Keitele Forest (kaikki), Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Shinshowa (kaikki, pikkutukki), Kuusakoski (energiapuu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu). RoINE UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, pikkutukki), Koskitukki (kaikki, pikkutukki, tyvikoivu, osarunko), Stora enso (kaikki), JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Harvestia (kaikki). Yhtiön kannalta parhaat hankinta-alueet ovat Saimaan ja Päijänteen ympäristöt, mutta koivua etsitään aktiivisesti muualtakin. RAUTAvAARA Stora enso (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, erikoispuu), Metsä Group (kaikki, pylväs), Harvestia, iisalmen sahat (kaikki), Kangaslahden laatuhirsi (mät), Keitele Forest (kaikki), iivari Mononen (pylväs), Koivutapio (kaikki)
ru), Junnikkala (kaikki), Keitele Forest (kaikki), ipo Wood (kaikki), Vapo. YLÄ-SAvo Iisalmi, Sonkajärvi, vieremä: iisalmen Sahat (kaikki, parru), Stora enso (kaikki), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki, pylväs, sorvit), VoRe (kaikki, parru), Keitele Forest (kaikki, parru), Vieremän Metsäpalvelu (kaikki, parru), Koivutapio (tyvikoivu, parru, pylväs), iivari Mononen (pylväs, mäntytukki, kuidut), Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu, kuitupuu). Vuosittain hän ostaa 50?000 kuutiota puuta. Vielä kymmenen vuotta sitten suoraostojen osuus oli noin puolet. SoTKAMo UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Kuhmo (mät, kut, sahakuitu), Harvestia (kaikki), iivari Mononen (mät, pylväs), Keitele Forest, iPo Wood, Pölkky. YLIKIIMINKI Stora enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parru), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk, mäja ku-pikkutukki), UPM (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, parru), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja kuparrut), Junnikkala (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parrut). TUKI UPM (kaikki, erikoismät), Metsä Group (kaikki), Raunion Saha (kaikki), Stora enso. SodANKYLÄ Stora enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), llveskivi (mät, kut, mäk, kuk, kok, hirsipuu), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), nordicpuu (kaikki), Vapo (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu). SISÄ-SAvo Karttula, Keitele, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, vesanto: UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), iisveden Metsä (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Versowood (kaikki), Koskitukki (koivu), Rautalammin Koivutuote (koivu), Hakawood (koivu), Forest Fennica (koivu), Suolahden Höyläämö, Harvestia, iisalmen Sahat, Metsäkolmio, Junnikkala. YLÄ-LAPPI Stora enso (mät, mäk, kuk, kok), Metsä Group (mät, mäk, kok). SoINI UPM (kaikki, pylväs, pikkutukki), Metsä Group (kaikki, pylväs, pikkutukki), ePM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Stora enso (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), akonkosken Saha. UUSIMAA Stora enso (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs), UPM (kaikki), Finprofile (pylväs), Herralan Saha (kaikki), Harvestia (kaikki), Kausala Wood (kaikki), Lopen rakennuspuu (mä-tyvi), Raunion Saha (kaikki), Tenmaster (kotyvi), L&T Biowatti, Vapo, Keravan lämpövoima, Wideskog, Vk-bioenergiajalosteet. TARvASJoKIKARINAINEN: Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Raunion Saha (kaikki), Stora enso (kaikki), Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Metsä ja energia Hemmilä (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Versowood (kaikki). Helander ostaa 90 prosenttia puista suoraan metsänomistajilta. Puuta on tullut mukavasti tarjolle. YLÄ-KAINUU UPM (kaikki), Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), iivari Mononen (pylväät), Kuhmo (mät, kut, mäja ku-parru), Pölkky (mät, kut, mäja ku-pikkutukki), L&T Biowatti (energiapuu), oKYhtiöt (energiapuu). Yhteydet metsänomistajiin on pidettävä kunnossa koko ajan.” Petäjävedellä on runsaasti metsänomistajia, joille metsätulot ovat tärkeä osa toimeentuloa. suhteet pidettävä kunnossa Markus Helander ostaa Petäjävedeltä puuta Metsä Groupille, omaa sukua Metsäliitolle. YLIToRNIo Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Stora enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), SCa Skog (mät, kut, mäk, kuk, kok), L&T Biowatti (energiapuu), Stenvalls Trä. Karvonen (mät, kut, pikkutukki, sahakuitu), Junnikkala (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Pölkky (mät, kut, pikkutukki, kuidut). ”Pyrin ostamaan kesäharvennuksia ja energiapuuleimikoita sekä tietysti syksyllä korjattavissa olevia tukkileimikoita.” M iK Ko Ri iK iL Ä Teema: PuukauPPa 34 MAKASIINI 6 • 2012. ”Välillä tarjontaa on vaikea sovittaa firman puuntarpeeseen. SUoMENSELKÄ Ähtäri, Töysä, Lehtimäki: Metsä Group (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, pylväs), akonkosken Saha (mät, kut), Stora enso (kaikki), Saaren Hirsisaunat ja Huvilat (huvilahirret), JPJWood (kaikki), Huvilaveistämö Jari Saari (huvilahirret), Harvestia (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), ePM Metsä (kaikki), Vapo (kaikki). T TAIvALKoSKI Stora enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), UPM (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (energiapuu), Vapo (energiapuu). Y YLI-II Stora enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk, pikkutukki, sahakuitu), PTL P. U UTAJÄRvI UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora enso (kaikki), L&T Biowatti ja Vapo (energiapuu, hakeranka), Hasa (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Junnikkala (kaikki), Pölkky (kaikki), Tervantien Lämpö (energiapuu, hakeranka), Shinshowa Finland (kaikki). Se tasoittaa puuntarjontaa. ”osto ei ole suhdannehommaa. ostamme kaikenlaista puuta, mikä helpottaa kauppojen tekemistä.” Helanderin mukaan elokuu on ollut vilkas. TELJÄ Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), Raunion Saha (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Pihlavan Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), Stora enso (kaikki)
Näin vaikutat metsäetujesi valvontaan ja tulevaisuuden metsäpalveluihin. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Äänestä Metsänomistajat. – 21.9.2012. Metsänomistaja! Äänestä metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleissa. Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit 31.8. – 21.9.2012. Postivaalit 31.8. Lisätietoa metsänhoitoyhdistyksistä sekä osoitteesta www.mhy.fi. metsänhoitoyhdistys
K oko lain henki on nyt muuttumassa ja se on hyvä asia. Suuri muutos on siirtyä pienten yksityiskohtien valvonnasta siihen, että kokonaisuus toimii. Nykyisin voimassa oleva metsälaki on pitkän kehityksen tulos. Metsälain pitää olla elinkeinoa edistävä, jota se ei nykyisin ole. M etsälain uudistamisesta julkisuudessa käydyissä keskusteluissa on keskitytty siihen, että lakimuutosta valmistellut työryhmä esittää sallittavaksi eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen normaalina metsänhoitotoimenpiteenä. M yönteistä on myös metsänomistajan ja metsäammattilaisten oikeusturvan paraneminen. Esimerkiksi puronvarrella tehdään poimintahakkuita, mutta vyöhyke on leveämpi kuin aiemmin. Niiden tulee olla pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä ja niiden tulee erottautua selvästi ympäröivästä metsäluonnosta. Luontoarvojen kannalta tilanne paranee nykyisestä. Vaikka alue kasvaa, taloudellinen vahinko metsänomistajalle jää aiempaa vähäisemmäksi. Nykyisin kohteille ei tehdä varmuuden vuoksi mitään. Minä olen hieman huolestunut harsinnan eli eri-ikäisrakenteisen metsänkäsittelyn sallimisesta käytännössä kaikilla kohteilla. Viimeisimmässä muutoksessa nykyisin voimassa olevaan lakiin lisättiin pykälä erityisen arvokkaista elinympäristöistä. Aikoja sitten metsälain ytimenä oli ”metsää älköön hävittettäkö”. Nykyisin viranomaisella on käytännössä ollut oikeus määritellä kohteen laajuus jälkikäteen, mikä on oikeusturvan kannalta huonoa lainsäädäntöä. V ähälle huomiolle on jäänyt lakiin ehdotettu muutos koskien erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Minullekin muutamien kohtien hyväksyminen on henkisesti vaikeaa , ja olen huomannut, että monille muille se on vielä vaikeampaa. metsälain uudistus suuri muutos on siirtyä pienten yksityiskohtien valvonnasta siihen, että kokonaisuus toimii. P idän esitystä uudeksi metsälaiksi kokonaisuutena onnistuneena. Alueen kasvaessa myös tuulenkaatojen määrä kasvaa ja varjossa olevia maapuita alkaa kehittyä aiempaa enemmän. Tavoitteena oli lisäksi ”yhteiskunnan etu”. Siitä eteenpäin lakia muutettiin voimakkaasti metsänkäsittelyä ohjaavaksi ja viranomaisvalvontaan sopivaksi. Tavoitteena on nykyistä selvemmin suojella erityisen tärkeiden elinympäristöjen luontoarvoja, mikä tarkoittaa poimintaluontoisten hakkuiden sallimista esimerkiksi puronvarsilla. jyrkiketoLa Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. No, jokaisella meillä on kuitenkin oma huolenaiheemme. Mikäli laki uudistetaan työtyhmän esityksen mukaisena, monet metsänomistajat toimivat varmaan samalla tavoin kuin minä. Lain aiemman historian mukaisesti muutos tehtiin viromaisvalvonnan ja tulkinnan ehdoin. Ki M M o BR a n D T / Co M .P iC RaHaPuu 36 MAKASIINI 6 • 2012. Erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrittely selkeytyy. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. Metsäkeskus antaa esityksen mukaan tulevaisuudessa ennakkotiedon erityisen tärkeästä elinympäristöstä ilman, että se laskuttaa tiedosta
METSäNHoITo Vinkit lehtikuusen kasvatukseen sivu 38 oma metsä Se PP o Sa M U Li RAIVAuSSAHAKoulu Raivaa turvallisesti sivu 43 METSäPERINTö siirrä tila lapsenlapsille sivu 44 KySy PoIS miksi saha jyrisee. sivu 46 TuTKITTuA Riistalaskenta ontuu sivu 48 METSäläISEN AllAKKA metsänomistaja ja jokamies sivu 49
meTsänHOITO lehtikuusta sekametsästä Siperianlehtikuusen kasvatuksessa tavoitteena on, ettei kuitukokoista puustoa tarvitse hakata. Se onnistuu perustamalla sekametsä. 38 MAKASIINI 6 • 2012
Siperian lehtikuuset ovat kasvussa välipuiden edellä eikä aluetta ole vielä tarvinnut raivata. Se syntyy puhdasta lehtikuusikkoa edullisemmin, sillä kalliita taimia kuluu vähemmän. Mustilaan 1960-luvun alussa istutettu Raivolan lehtikuusikko on harvennettu ajoissa. Hyvästä kasvustaan huolimatta se ei vielä ole täysin lyönyt itseään läpi metsätalouspuuna. Laadukas lehtikuusitukki tekee yleensä kauppansa, mutta kuitu ei kiinnosta ostajia. Se on viljelyvarma, kasvaa nuorena nopeasti ja puuntuotoskin on viljavilla mailla verrattavissa metsätalouden kotimaiseen kolmikkoon. 39 MAKASIINI 6 • 2012. 2000-luvun alussa sitä kasvoi Suomessa runsaalla 30?000 hehtaarilla. Yleisiä ohjeita lehtikuusen sekametsäkasvatukseen ei ole, mutta hyviä kokemuksia löytyy. TeKSTi Tiia PUUKiLa KUVaT SePPo SaMULi u lkomaisista puulajeista siperianlehtikuusta pidetään varteen otettavana vaihtoehtona männylle, kuuselle ja rauduskoivulle. Lehtikuusentaimet ovat lähes kaksi kertaa tavallisia kuusentaimia tyyriimpiä. Ongelmat kuidun myynnissä voi välttää kasvattamalla lehtikuusta sekametsänä. Sekametsän etuna on myös hinta. Muun muassa Mustilan pitkäaikainen isäntä Peter Tigerstedt Elimäeltä ja Mynnilän Arboretumin isäntä Ensio Soutamo Sysmästä ovat kokeilleet sekametsäkasvatusta lehtikuusella lupaavin tuloksin. Kuusten latvat ovat jääneet riittävän reheviksi. Elimäelle 1990-luvun puolivälissä istutettu lehtikuusikko on täydentynyt luontaisesti koivulla, kuusella ja männyllä. Kasvatusta jarruttaa ainakin lehtikuusikuidun huonot markkinat. Lisäksi sekametsä on yhden puulajin metsikköä monimuotoisempi ja kestää paremmin tuholaisia. Tällöin ensiharvennuksessa poistetaan muita puulajeja ja lehtikuusi saa järeytyä tukiksi asti
Ainoastaan turvemaat ja veden vaivaamat kasvupaikat saavat sen kitumaan. 40 MAKASIINI 6 • 2012. Entiseen peltoon on isketty vuorotellen raudusta ja lehtikuusta kahden ja puolen metrin välein. Jäykkärunkoisena puuna lehtikuusi on herkkä myrskytuhoille. Mynnilän Arboretumissa lehtikuusisekametsä on perustettu istuttamalla lehtikuusen kaveriksi rauduskoivua. Etenkin ravinteikkailla rinnemailla kasvu on huimaa ja tehokasvatuskin onnistuu. ”1?600 tainta hehtaarilla on minusta ehdoton enimmäismäärä lehtikuusella. latvukset ovat kutistuneet ja puut riukuuntuneet. Pitkä kiertoaika lisää lahonkestävän sydänpuun osuutta 15-vuotias lehtikuusikko on istutettu liian tiheään. Ennen istutusta metsämaa mätästettiin. Lehtikuusissa on yksilöllisiä eroja, joten ylimääräisiä istutustaimia on hyvä olla jonkin verran, jotta tukeiksi saadaan kasvatettua parhaat puut. Suosi Raivolan lehtikuusta. Lehtikuusentaimien kanssa voi joko istuttaa toista puulajia sekaisin tai antaa harvakseltaan istutetun lehtikuusikon täydentyä luontaisesti syntyneellä taimiaineksella. Huolehdi, ettei latvus pääse kutistumaan liiaksi ja raivaa tarvittaessa. Metsänomistajan tehtäväksi jää miettiä, minkälaista puutavaraa hän haluaa kasvattaa ja valita kasvupaikka sen mukaan.Mustilassa lehtikuusta on istutettu hyvin tuloksin niin talvikkityypin reheville savimaille kuin kuin mustikkaja puolukkatyypinkin kasvupaikoille. Kasvupaikan valinnassa tulee ottaa huomioon alueen herkkyys tuulille. Kaikkiaan hehtaarille on laitettu kahdeksansataa siperianlehtikuusen tainta ja kahdeksansataa rauduskoivuntainta. Jos Menestyy lähes kaikkialla Sekä Mustilassa että Mynnilän Arboretumissa pidetään siperianlehtikuusen Venäjän Raivolasta tulevaa siemenalkuperää lyömättömänä. . Kiireellisellä harvennuksella siitä tulee kunnon tukkimetsä, mutta kalliilla istutetut, poistettavat lehtikuuset päätyvät energiaksi. . Pelto sen sijaan käsiteltiin kasvintorjunta-aineella rikkomatta maanpintaa. ”Lehtikuusen kanssa olemme kasvattaneet sitä, mikä luontaisesti alueelle tulee. Lehtikuusisekametsän perustamisessa voi hyödyntää luonnontaimia. Lehtomaisilla kasvupaikoilla lehtikuusi tuottaa kuutioita nopeasti. Mustilassa lehtikuusentaimia on laitettu hehtaarille viidestäsadasta tuhanteen kappaletta. Parhailla mailla onnistuu tehokasvatus, karummilla hidas laatukasvatus. Poista ensiharvennuksessa välipuita ja säästä lehtikuuset. Sekametsä kahdella tavalla Lehtikuusisekametsän voi perustaa kahdella tavalla. Näistä parhain kasvu on hietamoreenilla. meTsänHOITO ja laadukasta. Raivolan lehtikuusi menestyy maamme eteläisistä osista aina Rovaniemen korkeudelle asti. Valitse kasvupaikka sen mukaan, minkälaista puutavaraa haluat kasvattaa. . Ennen istutusta maanpinta on rikottu kevyesti laikuttamalla. . Lehtomaita karummilla kasvupaikoilla järeytyminen on hitaampaa, mutta puuaineesta tulee tiheää Vinkkejä lehtikuusikon sekakasvatukseen . . Mynnilän Arboretumissa lehtikuusikoita kasvaa entisellä hiesupellolla sekä metsässä hietamoreenimailla. Rehevillä mailla siitä ei tule oksikasta kuten männystä eikä sen kasvu pysähdy huonoilla kasvupaikoilla kuten kotimaisella kuusella. Rauduskoivua tulee ilman muuta, mutta seassa kasvaa myös vaihtelevia määriä mäntyä ja kuustakin”, Tigerstedt kertoo. Se ei myöskään ole kovin vaativa kasvupaikan suhteen
Lehtikuuset hän on istuttanut pari vuotta metsäkuusien jälkeen. Tavallisesti lehtikuusikon päätehakkuuikä vaihtelee 80 ja 130 vuoden välillä riippuen siitä, kasvattaako nopeasti järeää puuta vai hitaasti laatua. Mustilassa puolukkatyypin kasvupaikalle istutetut lehtikuuset ovat kilpailleet hyvin kasvutilasta. ”Ei tarvita kuin pitkä seiväs. Tyvitukin laatua voi entisestään parantaa pystykarsinnalla. Kun sillä karistaa ylhäältä alaspäin, oksat lakoavat kuin heinä niittokoneen edessä”, Soutamo sanoo. Etenkin rehevillä kasvupaikoilla lehtikuusia ympäröivää puustoa saattaa joutua harventamaan useita kertoja. Mikäli sydänpuuosuuden haluaa maksimoida, kannattaa suosia pidempää kiertoaikaa. 41 MAKASIINI 6 • 2012. Metsikön tulee kasvaa sen verran, ettei karsittavaan rungon osaan pääse valoa. Mustilassa lehtikuusia ei ole pystykarsittu. Pystykarsinnassa maltti on valttia. Mustilan isäntä Peter Tigerstedt esittelee lehtikuusen huimaa vuosikasvua. Silloin päätehakkuuta odottamaan säästetään noin 300–400 laadukkainta runkoa. Karsinta mäntyä helpompaa Lehtikuusen kuivat oksat karsiutuvat kohtuullisen hyvin. Toisessa hakattiin kaikki rauduskoivut kuitumittaisena pois ja lehtikuuset jätettiin kasvamaan. Sen ympäristö pitää harventaa ajoissa, ettei latvus kutistu liiaksi ja kasvu kärsi. Liian tiheässä kasvaneista lehtikuusista tulee onkivapamaisia ja heikkolaatuisia. Siperianlehtikuusi kasvaa nuorena vauhdilla. Toisessa jätettiin myös muutama hyvälaatuinen raudus järeytymään. Runsas valo kasvattaa herkästi rungon levossa olevasta silmusta runkovesan. Tarkkaile latvusta Kun lehtikuuset on saatu kasvuun, on pidettävä huoli, etteivät ne jää muun puuston jalkoihin. Sen osuus pitää olla nuorena viisikymmentä prosenttia puun pituudesta. Siperianlehtikuusi tarvitsee valoa jopa rauduskoivua enemmän ja kärsii herkästi varjostuksesta. LeHTIkuusenTaImIen kanssa VOI JOkO IsTuTTaa TOIsTa PuuLaJIa sekaIsIn TaI anTaa HaRVakseLTaan IsTuTeTun LeHTIkuusIkOn TäYdenTYä LuOnTaIsesTI sYnTYneeLLä TaImIaInekseLLa. Luontaisesti syntyneet koivut, männyt ja kuuset eivät ole yltäneet lehtikuusten kasvuvauhtiin, vaikka aluetta ei ole raivattu. Rehevämmillä kasvupaikolla varjostavaa puustoa on sen sijaan jouduttu karsimaan. Lehtikuusi järeytyy nopeammin kuin mikään muu Suomessa kasvava havupuulaji. Siitä huolimatta ne ovat kasvaneet reilussa kymmenessä vuodessa kuusten ohi. Niinpä sekametsän harvennuksista ei ole vielä paljoa kokemusta. Seuraavassa harvennuksessa kymmenen, kahdenkymmen vuoden päästä lehtikuusesta saadaan jo tukkia. Erityishuomiota tulee kiinnittää lehtikuusten elävän latvuksen osuuteen. Etenkin kuivilla töyryillä lehtikuusella on kasvupaikkaetu nopeakasvuiseen koivuun nähden. ”Lehtikuusen lahonkestävän sydänpuun osuus kuitenkin kasvaa puun ikääntyessä. Tästä syystä lehtikuuselle sopivimman kiertoajan arviointi on hankalaa”, Tigerstedt sanoo. vauhdilla tukin mittoihin Sekä Mustilassa että Mynnilän Arboretumissa lehtikuusisekametsät ovat nuoria, 1990-luvun puolivälin jälkeen istutettuja. istuttaa pelkkää lehtikuusta, uudistaminen onnistuu jopa 1?200–1?400 taimella hehtaarilla”, Soutamo sanoo. Kumpaankin kuvioon jäi harvennuksen jälkeen kahdeksansataa parasta runkoa hehtaarille. Lehtikuusia ei kannata karsia liian aikaisin. Mynnilän Arboretumin isäntä on uudistanut pienen koealan myös siten, että kahta metsäkuusen tainta seuraa aina yksi siperianlehtikuusi. Yleensä 15–20-vuotiaat lehtikuuset kaipaavat jo, että varjostavaa puustoa raivataan pois. Mynnilän Arboretumissa lehtikuuset karsitaan kevättalvella vähintään neljän, viiden metrin korkeuteen. Se saavuttaa helposti tukin mitat jo 50–60 vuodessa. Mustilassa se on onnistunut. Mustilassa lehtikuusisekametsät odottavat ensiharvennusta. Mynnilän Arboretumissa kaksi rauduskoivu-lehtikuusikuviota harvennettiin ensimmäistä kertaa viime talvena. Siperianlehtikuusen uudistuminen luontaisesti on Suomessa hyvin harvinaista. Pystykarsinta käy huomattavasti näppärämmin lehtikuusella kuin männyllä tai visalla, joita karsitaan oksa kerrallaan
Myynti: K-ketjun liikkeet. Käsineiden hinta on 10 euroa. www.KARTTASElAIN.FI kuitunauhajahtiin Metsästystarkoituksiin sopivaan kuitunauhaan on kirjoitettu sana ”jahti”. Valmistaja accelBit oy. www.uITToKAluSTo.FI. www.TARMET.FI, www.uITToKAluSTo.FI kädet puhtaiksi Uudella Big Wipes -puhdistusliinalla puhdistuvat kädet moottorisahan tai muiden koneiden huollon jälkeen. www.MRucoMPoNENTS.coM Mönkijä kahdelle Kahdenistuttavassa Can-am outlander Max 500 DPS –traktorimönkijässä on uudenlainen istuinratkaisu. Metsälehti kokeilee terää syksyn aikana. cAN-AM.bRPScANDINAVIA.coM Vesatkinnurin Ruotsalaisvalmisteinen V-Klinga-raivuri terä niittää sekä heinää että puuvartisia vesoja. 42 MAKASIINI 6 • 2012. Mönkijä on varusteltu Suomen oloihin Brp:n Rovaniemen tehtaalla. kartta kännykkään Karttaohjelman avulla näet kännykästä alueesi kartan sekä sijaintisi kartalla. näin ei ole vaaraa nauhoituksen sekoittumisesta metsätaloudessa käytettyihin nauhoihin. Yhden kuukauden koekäyttö on ilmainen, kaksi kuukautta maksaa 10 euroa ja vuosi 40 euroa. turvahanskat metsätöihin McCulloch-tuotemerkillä on tullut markkinoille myös turva-asusteita, muun muassa käsineet. nauharulla maksaa neljä euroa. Suositushinta on 9?990 euroa. TuOTeuuTuuksIa Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Hinta vahvistamatta. 80 liinan pakkaus maksaa noin 20 euroa
Älä irrota oksia terästä käsin sahan käydessä . Mutta jos risu ei suostu irtoamaan, on saha sammutettava ja laskettava valjaista maahan. Varmista terän kunto Teräsuojan alle takertuneen oksan saa usein pois, kun pyöräyttää terää esimerkiksi kantoa vasten takaperin. Vetelät halpiskumisaappaat eivät. Silmät voi suojata myös suojalasein. Rauhallinen työtapa . Monesti tämä riittää. Mitoita päiväurakat voimiasi vastaaviksi. Totuttele käyttämään suojavisiiriä myös sateella ja auringon häikäistessä. RaIVaussaHakOuLu oSA 6 43 MAKASIINI 6 • 2012. Totuttele visiiriin Kuulonsuojainten käytöstä ei tarvinne erikseen muistuttaa. Varovainen on silti syytä olla. Kilauta sitä vaikka tulpanavaimella. TeKSTi Ja KUVaT MiKKo RiiKiLÄ k oska raivaussahan terä pyörii varren päässä, sillä ei esimerkiksi jalkaansa ulotu sahaamaan. Turvavarusteet . Vaihda rikkoutunut visiiri uuteen. Vinhasti pyörivältä terältä sinkoaa joskus purua tai roskia silmille. Säädä saha niin, ettei terä pyöri, kun saha käy tyhjäkäyntiä. Muistaraivatessa . Varmista, että terä on ehjä. Helpoin turvallinen keino teräsuojaan takertuneen oksan irrottamiseen on päästää saha tyhjäkäynnille, painaa terä kantoa vasten ja pyörittää sitä takaperin. Siihen kyllä tottuu. Kilauta terää Käytä aina käsineitä, kun kunnostat terää. Tällainen terä on vaihdettava välittömästi. Älä hosu ja sählää, vaan työskentele suunnitelmallisesti. Tosin nykyaikaisten, metsänraivureiden runkoputket ovat selvästi lyhyempiä kuin takavuosien laitteissa. Liukastumiset ja kompastelu lienevät todennäköisin tapaturman syy raivuutöissä. Säröinen ääni kertoo halkeamista. Pitkävartiset vaelluskengät tai metsurin nauhaturvakengät sopivat raivaamiseen erinomaisesti. Ei maksa paljon. Vaihda rikkoutunut suojavisiiri uuteen. Ei näin! Teräsuojan väliin juuttuneita risuja ei pidä irrottaa käsipelillä ennen kuin moottori on sammutettu. Näin ei pidä tehdä. Sen jälkeen teräsuojan voi puhdistaa käsipelillä. Lyhytputkinen saha on näppärä käännellä tiheiköissä. Esimerkiksi taimikon varhaisperkauksessa suojalasit ja kuulonsuojat ovat riittävä yhdistelmä. Se suojaa esimerkiksi kaatuvista puista putoilevilta lahoilta latvan pätkiltä. Tärkein turvaohje niin raivaussahauksessa kuin kaikissa muissakin töissä on rauhallinen, harkitseva työskentelytapa. Näin vältät turhat nirhamat. Sahurille voi kuitenkin tulla kiusaus kurottaa kädellään terään ja yrittää irrottaa terän ja sektorisuojan väliin takertunutta oksanpätkää pois sammuttamatta sahaa. Visiirin kanssa on muutenkin mukava kulkea tiheikössä, kun ei tarvitse joka risua varoa. Raivaa turvallisesti Raivaussaha on turvallisempi työväline kuin moottorisaha. Älä unohda myöskään silmikolla varustettua kypärää. Niiden välttämiseksi kannattaa käyttää vankkoja, karkeapohjaisia jalkineita. Tärkeintä on suojata silmät. Moottorin käyntiääni ja terän kirskunta ovat sen verran raakaa melua, että vain umpikuuro sietäisi sitä suojaimitta. Sen sijaan varttuneissa taimikoissa ja ennakkoraivauksilla kannattaa käyttää myös kypärää. Jos terän pyörimistä ei saa tyhjäkäyntiä alentamalla loppumaan, kytkin on rikki ja saha pitää viedä huoltoon
Samalla lapseton saa määräaikaisen hallintaoikeuden. Samalla metsän hallintaoikeus pidätetään joko lasten vanhemmille tai isovanhemmille. Metsätalouden harjoittamista järjestely ei juuri haittaa. Hallintaoikeuden saamisesta ei mene lahjaveroa, mutta hän saa kuitenkin osuutensa metsän tuotoista. Testamentti voidaan muotoilla myös niin, että metsänomistajan perilliset voivat valita, ottavatko he nimiinsä metsän hallintavai omistusoikeuden. Lapsettoman osuus metsän omistuksesta siirretään suoraan sisarusten lapsille. Tämän jälkeen se siirretään keskimmäiselle polvelle taas määräajaksi. Vaihtoehtoisesti luopuja voi pidättää sen ensin itselleen esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi hallintaoikeuden pidätys alentaa metsän omistuksen saavien lahjaveroa.” Myös yhteismetsän perustamista harkitsevan kannattaa siirtää omistusta laajalle joukolle perillisiä ja heidän lapsilleen. Hallintaoikeuden haltija saa myydä metsän tuoton verran puuta. Yleensä maistraatti pyytää uuden metsäsuunnitelman nähtäväkseen. ”Tällöin tilan arvo voi 20 vuodessa kaksinkertaistua. omistajalle ei vastuita Hallintaoikeudesta irrotetusta metsänomistuksesta ei aiheudu mitään vastuista tai velvoitteita ”uinuvalle omistajalle”. Tuotto tarkoittaa rahasummaa, joka metsästä voidaan vuosittain saada, ilman että hakkuut alentavat tulevien vuosien tuottoa. Hallintaoikeus testamenttiin Jos sukupolvenvaihdokseen ei haluta ryhtyä omistajan eläessä, voidaan testamentissa määrätä, että omistusoikeus siirtyy yhden polven yli. Metsän omistusoikeus kannattaa hyppäyttää yhden sukupolven yli myös silloin, kun joku luopujan perillisistä on lapseton. Testamentissa on myös säädettävä, kenelle hallintaoikeus siirretään. ”Hallintaoikeuden pidätyksestä on tehtävä selvä maininta lahjatai kauppakirjaan”, Sikanen toteaa. Jatkoksi todetaan, että jos he valitsevat hallintaoikeuden, omistusoikeus siirtyy heidän lapsilleen. ”Sukupolvenvaihdos on syytä tehdä ennen yhteismetsän perustamista. ”Vain metsätulot vaikuttaVaarilta laPsenlaPselle Metsätilan sukupolven vaihdoksessa voidaan hypätä yhden sukupolven yli. Tällöin metsän omistuksen lahjoittaminen isolle joukolle on verotuksellisesti erittäin edullista. Se, miten tämä tapahtuu, vaihtelee käytännössä melkoisesti. Ilman testamenttia hallintaja omistusoikeutta ei perinnönjaossa voida kuitenkaan toisistaan irrottaa. Yhteismetsä perustetaan vasta jaon jälkeen.” Sikanen muistuttaa, että yhteismetsän sääntöihin kannattaa tehdä maininta osakkaiden etuosto-oikeudesta, jos metsä halutaan pitää suvun omistuksessa myös tulevaisuudessa. Siis ukilta ja mummilta suoraan lasten lapsille. Kun se on hyväksynyt suunnitelman hakkuuehdotukset, ei yksittäisiin puukauppoihin enää tarvita erillistä lupaa. ”HaLLInTa OIkeuden PIdäTYksesTä On TeHTäVä seLVä maInInTa LaHJaTaI kauPPa kIRJaan.” 44 MAKASIINI 6 • 2012. jos samalla pidätetään tilan hallinta oikeus, järjestely voi olla varsin kannattava. Uinuva omistus ei myöskään vaikuta esimerkiksi tukiin. Hallintaoikeus tuo tuoton Metsätilan hallintaoikeus voidaan siirtää suoraan luopujan lapselle. Hallintaoikeuden irrottaminen alentaa lastenlasten perinnön arvoa ja samalla perintöveroa”, Sikanen neuvoo. Omistusjärjestely on verotuksellisesti edullinen, koska metsän arvo on alimmillaan”, Sikanen toteaa. meTsäPeRInTÖ TeKSTi MiKKo RiiKiLÄ aSianTUnTiJa VÄinÖ SiKanen s ukupolvenvaihdoksessa metsätilan omistusoikeus on monesti edullista siirtää yli yhden sukupolven. ”Myös tästä kertyy merkittäviä säästöjä perintöverotuksessa. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikasen mukaan järjestely on kannattava esimerkiksi tiloilla, joiden metsät ovat taimikoiden ja nuorehkojen kasvatusmetsien vallitsemia. Omistusoikeutta kutsutaan uinuvaksi, kun se on irrotettu metsän hallintaoikeudesta. Kun omistaja on alaikäinen, maistraatti voi halutessaan valvoa, etteivät hakkuut ylitä tuottoa. ”Tämä on erittäin edullinen ratkaisu lapsettomalle perilliselle
Sijainen ei saa olla perheen lähisukulainen. Hallintaoikeuden irrottaminen alentaa metsälahjan arvoa niin, että lapsenlasten maksettavaksi tuleva lahjavero jää 71?000 euroon (B). Hallinta oikeus pidätetään keskimmäiselle polvelle esimerkiksi 20 vuodeksi. Edunvalvojan sijaisen hakeminen on yksinkertainen ja edullinen toimitus. suursäästöveroissa Metsätila arvo 1000000 € Tila lahjoitetaan lapselle Lahjavero 165000 € Lahjavero 71000 € Ei lahjaveroa Omistusoikeus lahjoitetaan lastenlapsille. Edunvalvojan sijaista haetaan maistraatista saavalla lomakkeella. Tällaisen tilan arvo on verottajan määrittämin keskiarvohinnoin hieman yli miljoona euroa. ”Sitä ei kannata pelätä”, Sikanen rohkaisee. Vaihtoehtoisesti metsän omistusoikeus lahjoitetaan lapsenlapsille. ”Kokonaisuuden kannalta se ei ole merkittävää”, Sikanen toteaa. dä. ”Kun keskimmäinen polvi aikanaan lahjoittaisi metsän lapsilleen, saajat maksaisivat tässä vaiheessa lahjaveroa 156?000 euroa. Tämä selviää laskuharjoituksella, jossa tarkastellaan 300 hehtaarin metsätilaa, jonka omistajalla on yksi lapsi ja tällä kaksi lasta. Tämän vuoksi metsän hallintaoikeutta ei kannata siirtää nuorille, jotka ovat opiskelemassa tai joiden opiskelut ovat vielä edessä.” Edunvalvojaksi ulkopuolinen Jos metsän omistus lahjoitetaan tai myydään lastenlapsille ja hallintaoikeus pidätetään näiden vanhemmille, vanhemmat eivät voi toimia lastensa edunvalvojina. ”Edunvalvojan sijaista tarvitaan vain omistuksen lahjoitukseen. 45 MAKASIINI 6 • 2012. näin säästytään seuraavan sukupolven vaihdoksen veroilta. Jos vanhemmat maksavat veron lasten puolesta, heille kertyy tästä lisää lahjaveroa noin 5?000 euroa. ”Kun edunvalvojan sijainen on nimetty, lahjoitukseen ei enää erikseen tarvita maistraatin lupaa. Sen jälkeen vanhemmat voivat taas toimia alaikäisten lastensa edunvalvojia”, Sikanen selventää. Omistuksen siirron ajaksi lapsille on haettava maistraatista edunvalvojan sijainen. Jos luopuja lahjoittaa tilan lapselleen, lahjaveroa menee 165?000 euroa (a). Lahjatai kauppakirjan luonnos kannattaa liittää hakemukseen. Myös edunvalvojan sijaiseksi nimetyn on ilmaistava suostumuksensa omalla lomakkeellaan. vat opintotukiin. Hallintaoikeus pidätetään vanhemmilla. Jos metsä myydään alaikäisille, maistraatin on vielä hyväksyttävä kauppa”, Sikanen neuvoo. Yhteensä yli sukupolven hyppyyttämällä säästetään siis yli 200?000 euron verot.” Kun omistus siirtyy alaikäisille, esimerkin 71?000 euron lahjaveron maksu ei heiltä onnistune. Väinö Sikanen huomauttaa, että todellisuudessa verosäästö on vielä tätäkin suurempi, koska järjestelyssä omistus hyppää yhden sukupolven yli. Tehtävään sopii esimerkiksi perhettä sukupolvenvaihdoksessa avustava asiantuntija. Siinä kuvataan, miten järjestely on tarkoitus tehLahjaja perintöverossa säästetään huima summa, kun metsän omistus siirretään yli yhden sukupolven ja hallintaoikeus metsään pidätetään määräajaksi joko luopujalle tai tämän lapsille
Koska kysyjä ei maininnut sahan ylimääräisestä tärinästä, pitäisin todennäköisimpänä matalan jyrisevän äänen aiheuttajana vierintälaakerin eli kuulalaakerin kulumista. MetsäVerotus Hannu jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Kytkinrumpu on laakeroitu yhdellä tai kahdella vierintälaakerilla kytkimen suojakoteloon, joka on kiinnitetty moottorin runkoon. olen yhtenä osakkaana metsäyhtymässä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Lakiasiat Kati Hepokorpi oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Tästä tulee sahaan tärinää ja ylimääräistä ääntä kierroksia nostettaessa ja laskettaessa. Miksi raivaussaha jyrisee. Ääni voi johtua myös kytkinrummun vierintälaakereiden kulumisesta. Vanha uskollinen palvelija Husqvarna 252 RX on alkanut pitää ylimääräistä ääntä. koneet leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Kokeilin vaihtaa toisesta sahasta kulmavaihteen, mutta ääni ei muuttunut miksikään. on mahdollista, että liukulaakerit ovat hieman kuluneet ja se aiheuttaa vetoakselin värähtelevän liikkeen. Kun kaasua löysää täysiltä kierroksilta, niin saha pitää matalaa jyrisevää ääntä. M iK Ko Ri iK iL Ä 46 MAKASIINI 6 • 2012. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Raivaussahan kytkimen ja kulmavaihteen välinen tehonsiirto on toteutettu vetoakselin suojaputkeen liukulaakeroidulla teräksisellä vetoakselilla. Vuonna 2007 annoin jos vanha Husqvarna jyrisee tavallista enemmän, voivat liukutai vierintälaakerit olla kuluneet. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse metsälehti makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Leo SaaSTaMoinen Korvataanko hakkuualueen ylitys. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Kulmavaihteen puoleinen pää on taas laakeroitu kulmavaihteen kautta. kYsY Pois! LukIJOIden kYsYmYkseT metsälehti makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Tärinänvaimennuselementtien kunto ja kiinnitys on myös syytä tarkistaa. olisivatko akselin laakerit särkymässä. MetsätiLansukuPoLVenVaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori
KaRi MieLiKÄinen Miten tiekulut vähennetään. Metsälehti Makasiinissa (2/2012) kerrottiin, että puolisot tekevät yhteisen veroilmoituksen, vaikka he omistaisivatkin metsiä erikseen. Puita ei tietenkään saa takaisin, mutta miten on korvausten laita ja kuka tai mikä taho on korvausvelvollinen. Tällöin koko kunnostusojitushankkeen kustannukset, pienartiet mukaan lukien, vähennetään 15 prosentin vuosipoistoina. Rehevän maan uudistamisessa laikkumätästyksellä on monta etua. Tarkkaile taimien menestymistä jälkikäteen ja ota siitä oppia seuraavaa kertaa varten. Kokeilimme, ja se toimi, mutta mihin se perustuu. Pienartien tekokustannukset voidaan yleensä vähentää vuosimenoina. Janon tunteen hetkellinen häviäminen voi johtua siitä, että happo ärsyttää suun limakalvoja ja lisää syljen eritystä, jolloin kuiva suu kostuu. Kunnostusojituksen yhteydessä tehtyjen pienarteiden tekokustannukset ovat osa kokonaishanketta, johon yleensä saa vielä kemera-tukea. Mistä tämä sairaan keltainen väri johtuu. Kuka perii metsäni, jos kuolen ennen vaimoani. Taimi voi kellastua kuivuuteen tai märkyyteen. Minulla ja tulevalla vaimollani on avioehto, jossa kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Lapsettoman avioparin puoliso perii ensiksi kuolleen, vaikka heillä olisi avioehto. Humuksen läpi istutetut taimet eivät myöskään kärsi kuivuudesta eivätkä märkyydestä. Jos vakiosopimusehtoja on käytetty, niissä voi olla sopimussakkoehto, jonka mukaan sopimuksen vastaisesti hakattujen puiden hinta on korvattava kaksinkertaisena. Jos maan ilman täyttämä huokostila putoaa veden vuoksi alle 10 prosenttiin, häiriintyy taimen hapensaanti. ellei taimissa näy tukkimiehentäin tai myyrän syömäjälkiä, vika on todennäköisesti maassa. Jos puolisonne hankkii omistukseensa metsätiloja, hänellä on oi keus omaan y-tunnukseen ja erilliseen arvonlisäverotukseen. Mättäässä taimi pääsee aloittamaan aluskasvillisuuden yläpuolelta. avioehto antaa puolisoille kuitenkin oikeuden testamentata oma omaisuutensa haluamalleen taholle, vaikka omille sukulaisilleen. Muurahaiset ruiskuttavat muurahaishappoa pesän yläpuolelle heilutettuun sormeen tai tikkuun. Soitin paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, josta myönnettiin, että on tapahtunut hakkuualueen ylitys, mutta sellaista voi tapahtua eikä sille voi mitään. Muurahaishappo kyllä hajoaa ihmisen elimistössä vedeksi ja hiilidioksidiksi, mutta muurahaisten ”kusetuksessa” saatu nestemäärä on niin vähäinen, ettei se poista janon todellista syytä, elimistön neste vajausta. Sama vaikutus on happamien suolaheinän tai käenkaalin lehtien pureskelulla, mutta niistä saa happoärsytyksen ohella hiukan vettäkin. Eräällä retkellä meille kerrottiin, että nuolaisemalla muurahaishappoa saa janon tunteen katoamaan. Sopimuksen vastaista hakkuuta käsitellään yleensä vain pystykaupan vakiosopimuksissa, ehdot vaihtelevat ostajittain. Kaksinkerroin käännetty humus tarjoaa puille ”ravinnepommin”, jos taimet istutetaan riittävän syvälle. Saamassani metsäyhtiön hakkuusopimuksessa on alueen kooksi mainittu 6,2 hehtaaria. olen menossa naimisiin. Sopimuksessa on usein myös asetettu määräaika sille, koska korvausvaatimuksen perusteet on viimeistään esitettävä. Sen tekokustannukset voivat pienimmillään olla muutamia satoja euroja. Jos vainajan omaisuus on kokonaan määrätty testamentilla ulkopuolisille ja hänellä on ollut avioehto, puoliso ei peri eikä saa avio-oikeudella mitään vainajan omaisuudesta. Tämä puolestaan heikentää kasvin kykyä hyödyntää ravinteita, joista tärkein on typpi. Keskelle mätästä istutettu taimi on jonkin aikaa turvassa heinältä ja tukkimiehentäiltä. Vaimollani ei vielä ole metsää. Pitääkö minun tehdä testamentti. Valtuutuksessa oli mainittu metsänhoitosuunnitelman mukainen kuvio, jonka koko oli 6,2 hehtaaria. osa pienarteistä on sellaisia, että niillä voidaan ajaa henkilöautolla kesäaikaan, osa soveltuu vain talviaikaiseksi tien pohjaksi. KaTi HePoKoRPi Mistä keltaisuus johtuu. Uskon, että tapauksessasi syynä on vesi, jota tänä kesänä on riittänyt. Mikäli taimet ovat olleet istutettaessa samanvärisiä, on keltaisuus peräisin istutuspaikasta. Tällöin hän myös tekee oman veroilmoituksen. Huomasin heinäkuussa, että keväällä samasta laatikosta istuttamistani taimista jotkut ovat tummanvihreitä, jotkut taas poikkeuksellisen keltaisia. Pienartie on metsätietä vaatimattomampi kulkuväylä. SePPo VUoKKo Kuka perii. Viime syksynä minulle selvisi, että hakattu alue oli 9,5 hehtaaria. Kaksinkertainen hinta määritellään kaupassa käytettyjen hintojen perusteella. Veljeni valtuutti paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kaupantekoon. Mahdollisten korvausten osalta asiaa on arvioitava tapauskohtaisesti huomioiden muun muassa se, mistä hakkuualueen ylitys on johtunut ja onko hakkuusopimuksessa mainintaa sopimuksen vastaisesta hakkuusta. Todennäköisesti emme saa lapsia. VÄinÖ SiKanen Pienartien teon kustannukset voidaan verotuksessa vähentää yleensä vuosimenoina. Lisäksi korvataan mahdolliset uudistamiskustannukset. H a n n U Ja U H ia in en 47 MAKASIINI 6 • 2012. onko tosiaankin näin. Leski saa vain asumisoikeuden yhteiseen asuntoon. Tavallisimmin piennarteitä on soilla, jolloin ojamaista on tehty kulkukelpoinen ura. Samoin mahdolliset metsävähennykset ovat tällöin henkilökohtaisia. HannU JaUHiainen Auttaako muurahaishappo janoon. istuta taimet rehevillä kasvupaikoilla kivennäismaahan, mutta älä kuoppaan. Jos hakkuualueen ylityksestä ei ole sopimuksessa mainintaa, puut korvataan yleensä kaupassa käytettyjen hintojen perusteella. valtakirjan veljelleni, että hän saa tehdä puukaupat tilaltamme tai siirtää valtuutuksen paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle. elinaikanaan puolisot hallitsevat täysin kaikkea omaa omaisuuttaan, paitsi yhteistä asuntoa. Miten pienartien teon kulut käsitellään verotuksessa, vuosimenona tai poistona
TuTkITTua Varovastikantojenkimppuun Kantojen korjuu voi lisätä typen huuhtoutumisriskiä. RKTL:n mukaan Ylä-Lapissa kokeiltavaa aikaistettua metsästystä voitaisiin jatkaa myös kokeiluajan jälkeen. aikaisinjahtiin aikaistetusta hirvenpyynnistä näyttää olevan enemmän hyötyä kuin haittaa, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi. Tutkijat ovat taipuvaisia ensimmäiseen vaihtoehtoon. Sellaisen saalisarvio vääristyy helposti kauas tavoitellusta kymmenen prosentin vaihteluvälin osumatarkkuudesta. Kyseisillä saalismäärillä Suomen majavat olisi pyydetty sukupuuttoon jo vuosia sitten. Taannoin Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkimusjohtaja Vesa Ruusila tuskaili hirvimäärän ynnäämisen mahdottomuutta nuppiluvun tarkkuudella. Ylä-Lapissa on voitu pyytää hirviä vuodesta 2010 alkaen siten, että syyskuun alussa on 20 päivän pyyntijakso ja sen jälkeen pyynti jatkuu lokakuun 11. halpaeiole tehokas Kustannustehokas metsänhoito ei ole sama asia kuin halpa metsänhoito. Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan myös hiilidioksidia voi vapautua kannonnostoalueelta enemmän kuin tavanomaiselta laikkumätästysalueelta. Perinteinen Ojalan laskuoppi ei päde majaviin, sillä vuoden 2009 majavasaaliiksi RKTL ilmoitti 8?300 kanadanmajavaa. Kantoja nostettaessa maaperää tulisikin paljastaa mahdollisimman vähän, jotta ravinteiden huuhtoutuminen estyisi. Laskentaontuu TeKSTi Ja KUVa JeRe MaLinen eLäinkantojen runsautta arvioitaessa osumista kymmenen prosentin vaihteluväliin pidetään jo tarkkana laukauksena. Valtakunnallinen pienriistasaalis arvioidaan satunnaiskyselyllä, joka lähetetään vuosittain 5?400 suomalaiselle metsästäjälle. Syksyllä 2010 metsästäjien tekemien ja RKTL:n perkaamien majavalaskentojen mukaan Suomessa asusti noin 7?000 kanadanmajavaa. Vielä työläämpää on kuitenkin arvioida majavien määrää. Jahdin aikaistamiskokeilu jatkuu vielä tämän vuoden, joten hirvenpyynti on parhaillaan Ylä-Lapissa käynnissä. näin pyyntiaikaa saadaan maan pohjoisimmissa osissa aikaistettua, mutta toisaalta hirville turvataan kiima-aikainen rauha. päivästä marraskuun loppuun. Seuraava majavalaskenta on syksyllä 2013. Kanadanmajavien vuotuinen metsästyssaalis ja kannan runsausarvio eivät täsmää. Kanadanmajava on marginaalilaji. M iK Ko Ri iK iL Ä a n Te Ro a a LT o n en 48 MAKASIINI 6 • 2012. Toinen vaihtoehto on, että nykyinen kanta-arvio on liian alhainen. Lisäksi korjuu voi lisätä vesistöjen rehevöitymistä ja heikentää tulevan puusukupolven kasvua. Silloin on syytä olla tarkkana luonnossa ja sankoin joukoin liikkeellä. syyskuuta ja jatkuu vuoden loppuun saakka. Vuosina 2006–2011 kanadanmajavasaalis on vaihdellut 4?100–8?300 yksilöä. Tulos on sitä tarkempi, mitä runsaammin metsästetystä riistalajista on kysymys. Vuoden 2007 kanta-arvio oli noin 2?000 kanadalaista vähemmän. ”esimerkiksi huonon maanmuokkausmenetelmän valinnalla säästetyt eurot saattaa joutua maksamaan moninkertaisesti kasvavina taimikonhoitokustannuksina ja huonompana metsän kasvuna”, toteaa MMT Juho Rantala Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistussa artikkelissa, jossa hän pohtii kustannustehokkuuden merkitystä metsänhoidossa. Muualla maassa pyynti alkaa 29. Lukemat eivät voi pitää paikkansa, jos niitä verrataan arvioituun majavakantaan
Hakkuuja raivaustyömaan vierellä kaatuu usein puita tielle. Niin metsä vastaa kuin huudetaan. Hänpä kippasi koko sorakuormansa auton taakse. Riistakameroita on tietysti monessa paikassa. Jokamiehenoikeuteen ei kuulu autoilu eikä pysäköinti. omistajallakin on oikeuksia Voisin pystyttää yksityistielleni puomin tai kieltotaulun, kulkeminen kyllä vähenisi. Kiven päälle heitän ison ruskean maton. Hienoja harrastuksia molemmat, eivätkä haittaa minua hiukkaakaan. Selkeitä pykäliä ei ole montaakaan. Jokamiehenoikeus perustuu muutamaan lakiin ja ikimuistoiseen tapaan. Oikeuksien tulkinnat perustuvat aikojen saatossa liukuneisiin käytäntöihin ja jonkun ylijumalisen virkamiehen suustaan päästämiin möläytyslausuntoihin. meTsäLäIsen aLLakka J okamiehenoikeus se vaan olla jöllöttää, vaikka kaikki niin kansainvälistyy ja yhteistä Eurooppaa ylistetään. Kiirekös ne siitä on pois korjata. Painavia ovat käsin nostaa pois. Omalla tiellään voi varastoida vaikka työkoneita, isoja ja raskaita. Saatan pystyttää metsääni linnunpelätin. Je TT a Si Ro La 49 MAKASIINI 6 • 2012. Se tosin voisi houkuttaa pitkäkyntisiä – mitähän arvokasta takana on. Iso kivi tai tukki on helppo nostaa traktorilla tielle. Mikäli jokamiehet käyttäytyvät asiallisesti, jätän minäkin käärmekopan kotiin. Kaimaanomistaja ja jokamies pa ymmärtämättömyyttäkin on joukossa. varoita jokamiestä uudesta puomista Torjuntaainekäsittelystä esteestä tiellä jarMosiroLa Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Perusajatus jokamiehenoikeuksille on ollut hyvä ja ylevä. Lopullinen ratkaisu, eli ylimmän oikeusasteen päätös, taitaa puuttua liki jokaisesta jokamiehenoikeuk sien osa-alueesta. Jos roskausta ja röyhkeyttä ilmenee, vastakeinot otetaan käyttöön. Jalkapatikassa ja hevosella kulkevien työmatkalaisten on ollut luonnollista oikaista polkunsa parhaimmalle reitille. Kyllä nytkin meikäläisen mieltä lämmittää, kun näkee naapurintädin keräävän luonnonantimia talteen tai luontoharrastajan kulkevan metsän hiljaisuudessa. Nyt vaan on tullut esiin pisnes, ahneus ja välinpitämättömyys luonnosta ja toisen omaisuudesta. Kuitenkin marjastajat olivat jälleen tukkineet erään kekseliään kaverin metsätien. Vaaraa ei saa aiheuttaa, tarvittaessa laitetaan varoituskyltti ennen estettä. Metsän lannoitusta ja hirventorjuntaa aion kokeilla sian lietelannalla. Läheiselle tielle pudotan paksun, kuorettoman koiranmakkarapötkön, jonka pintaan olen puristellut kauroja ja puolukoita. Monessa maassa saa haulikon suolapaukusta persuksilleen, jos toisen maalle jalallaan astuu. Sieniapajille on varattuna kopallinen kumikäärmeitä. Kyyryniskan puuäijän, jolla on maastopuku ja musta harjanvarsi vaakasuorassa olkapäätä vasten. Vielä kun keksisin sen alle karhunmörinäkoneen. Kohta mokomasta erikoisoikeudesta varmaan Komissiokin jyrähtää. Menneitten vuosikymmenten eläjille niin luvallisuudet kuin vastuutkin ovat olleet itsestäänselvyyksiä. Jätti kyllä lapion paikalle. Entisessä agraariyhteiskunnassa on jokainen metsästä saatava leivän lisäsärvin ollut tarpeen. Mitä se on. Reppuruisku on täytetty karamellivärillä värjätyllä vedellä, sillä voi ruiskutella tienreunoja. Oikein löyhkäävällä
Näkökulmaa vaihdetaan lapsista aikuisiin, miehistä naisiin, rahvaasta säätyläisiin, kansanparantajasta sahapatruunaan ja marjanpoimijasta taiteilijaan. KT kauppa 9-12 260x297.indd 1 4.9.2012 20.51. 015 555 0402. ForestShield Robur Keveyttä ja turvallisuutta, täysin uusi ammattilaistason asukokonaisuus. 199 € ) koot: S–XXL Peltor G3000 Metsurinkypärien kestosuosikki • kypäräyhdistelmä 49 € (Ovh. 23%. Lisätietoja puh. Lähetykseen lisätään 7,50 euron postikulut/tilaus. alv. • 99 € (Ovh. 59,90 € ) Hinnat sis. 09 315 49 840. Kestotilaajan Kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita metsään ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan liittyviä tuotteita vain kestotilaajille. • avohaalari 56,90 € (Ovh. 49,90 € ) koot 46–62 Xtreme two Vedenpitävä ja hengittävä nahkaturvakenkä (sahausluokka 1). Nordforest Profilight Edullinen ja laadukas metsurinasu kovaankin käyttöön. Nyt huipputuotteet Ke stotilaajan kaupasta. • avohaalari 159 € (Ovh. Vain kestotilaajille: Ihminen ja metsä -suurteos nyt ennakkohintaan 90 € (norm. Teoksen toisen niteen jälkimmäinen osa pohtii metsäsuhteen oleellista muutosta sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Runsaasti kuvitetun kirjan kokoaa Heikki Roiko-Jokelan laatima yhteenveto ”Ihmisen ja metsän kohtaaminen”. Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus Kestotilaajan Kauppa Metsälehden kestotilaus kannattaa. Tarjoukset voimassa 31.10.2012 asti. Uutuusteos ilmestyy marraskuun alussa ja postitetaan tilaajille noin viikon kuluttua ilmestymisestä, teos sisältää molemmat niteet. _______ kpl Ihminen ja metsä, niteet 1 ja 2, 90 € _______ kpl Peltor G3000 kypäräyhdistelmä, 49 € _______ koko _______ kpl ForestShield Robur avohaalari, 159 € _______ koko _______ kpl ForestShield Robur takki, 119 € _______ koko _______ kpl Profilight avohaalari, 56,90 € _______ koko _______ kpl Profilight työtakki, 43 € _______ koko _______ kpl Xtreme two nahkaturvakenkä, 99 € Nide 1 Jaana Luttinen: Metsän hahmottaminen ja haltuunotto (1500–1850) Teoksen ensimmäinen nide käsittelee metsäluonnon hahmottamista ja haltuunottoa sekä niihin liittyviä tapoja ja erityistaitoja keskiajan lopulta 1800-luvun puoliväliin. 120 € )! Kirjatilaukset voit tehdä viereisen sivun kupongilla tai s-postilla tilaukset@metsakustannus.fi ja numerosta 09 315 49 840. Suomalaisten luontosuhdetta tarkastellaan perinteisten metsäelinkeinojen kautta. Ottakaa minuun yhteyttä. Ilmestyy marraskuussa Ilmestyy marraskuussa Suurteos upeassa tuotelaatikossa! Suurteos upeassa tuotelaatikossa! Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen suojissa syntynyt suurteos suomalaisten ja metsien välisestä suhteesta julkaistaan kahtena niteenä. 69,90 € ) koot 46–62 • työtakki 43 € (Ovh. Huomattavin metsänkäyttöön vaikuttanut tekijä 1800-luvulla oli metsäteollisuuden läpimurto. Yhdistävänä tekijänä on ihmisen, metsän ja arjen suhde. 239 € ) koot 48–58 • takki 119 € (Ovh. 149 € ) koot 40–47 Nordforest profilight ForestShield Robur Olen Metsälehden kestotilaaja. Ihminen ja metsä kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Nide 2 Erkki Laitinen: Luontoistaloudesta kaupalliseen metsätalouteen (1850–1950) Janne Haikari: Metsän muuttuva merkitys (1950–2000) Teoksen toisen niteen ensimmäinen osa keskittyy yhteiskunnan dramaattisiin muutoksiin siirryttäessä luontaistaloudesta teollistumisen aikakauteen. Mainitse tilattaessa kestotilaajan numerosi. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Hintoihin lisätään toimituskulut. Lisätietoja puh. Ennakkohinta on voimassa 31.10.2012 mennessä tehdyille tilauksille. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tuotteet ovat välitysmyynnissä, ne toimittaa ja laskuttaa Uittokalusto Oy noin viikon kuluessa tilauksesta
Kestotilaajan Kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita metsään ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan liittyviä tuotteita vain kestotilaajille. Tarjoukset voimassa 31.10.2012 asti. Ennakkohinta on voimassa 31.10.2012 mennessä tehdyille tilauksille. Lisätietoja puh. Yhdistävänä tekijänä on ihmisen, metsän ja arjen suhde. Teoksen toisen niteen jälkimmäinen osa pohtii metsäsuhteen oleellista muutosta sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Nordforest Profilight Edullinen ja laadukas metsurinasu kovaankin käyttöön. Lisätietoja puh. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Huomattavin metsänkäyttöön vaikuttanut tekijä 1800-luvulla oli metsäteollisuuden läpimurto. 23%. 59,90 € ) Hinnat sis. Ottakaa minuun yhteyttä. • 99 € (Ovh. 69,90 € ) koot 46–62 • työtakki 43 € (Ovh. Runsaasti kuvitetun kirjan kokoaa Heikki Roiko-Jokelan laatima yhteenveto ”Ihmisen ja metsän kohtaaminen”. Suomalaisten luontosuhdetta tarkastellaan perinteisten metsäelinkeinojen kautta. • avohaalari 56,90 € (Ovh. 149 € ) koot 40–47 Nordforest profilight ForestShield Robur Olen Metsälehden kestotilaaja. 015 555 0402. • avohaalari 159 € (Ovh. Nyt huipputuotteet Ke stotilaajan kaupasta. Näkökulmaa vaihdetaan lapsista aikuisiin, miehistä naisiin, rahvaasta säätyläisiin, kansanparantajasta sahapatruunaan ja marjanpoimijasta taiteilijaan. Uutuusteos ilmestyy marraskuun alussa ja postitetaan tilaajille noin viikon kuluttua ilmestymisestä, teos sisältää molemmat niteet. Mainitse tilattaessa kestotilaajan numerosi. Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus Kestotilaajan Kauppa Metsälehden kestotilaus kannattaa. Vain kestotilaajille: Ihminen ja metsä -suurteos nyt ennakkohintaan 90 € (norm. Ihminen ja metsä kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Nide 2 Erkki Laitinen: Luontoistaloudesta kaupalliseen metsätalouteen (1850–1950) Janne Haikari: Metsän muuttuva merkitys (1950–2000) Teoksen toisen niteen ensimmäinen osa keskittyy yhteiskunnan dramaattisiin muutoksiin siirryttäessä luontaistaloudesta teollistumisen aikakauteen. _______ kpl Ihminen ja metsä, niteet 1 ja 2, 90 € _______ kpl Peltor G3000 kypäräyhdistelmä, 49 € _______ koko _______ kpl ForestShield Robur avohaalari, 159 € _______ koko _______ kpl ForestShield Robur takki, 119 € _______ koko _______ kpl Profilight avohaalari, 56,90 € _______ koko _______ kpl Profilight työtakki, 43 € _______ koko _______ kpl Xtreme two nahkaturvakenkä, 99 € Nide 1 Jaana Luttinen: Metsän hahmottaminen ja haltuunotto (1500–1850) Teoksen ensimmäinen nide käsittelee metsäluonnon hahmottamista ja haltuunottoa sekä niihin liittyviä tapoja ja erityistaitoja keskiajan lopulta 1800-luvun puoliväliin. 120 € )! Kirjatilaukset voit tehdä viereisen sivun kupongilla tai s-postilla tilaukset@metsakustannus.fi ja numerosta 09 315 49 840. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tuotteet ovat välitysmyynnissä, ne toimittaa ja laskuttaa Uittokalusto Oy noin viikon kuluessa tilauksesta. 239 € ) koot 48–58 • takki 119 € (Ovh. KT kauppa 9-12 260x297.indd 1 4.9.2012 20.51. Lähetykseen lisätään 7,50 euron postikulut/tilaus. alv. ForestShield Robur Keveyttä ja turvallisuutta, täysin uusi ammattilaistason asukokonaisuus. 199 € ) koot: S–XXL Peltor G3000 Metsurinkypärien kestosuosikki • kypäräyhdistelmä 49 € (Ovh. Hintoihin lisätään toimituskulut. 49,90 € ) koot 46–62 Xtreme two Vedenpitävä ja hengittävä nahkaturvakenkä (sahausluokka 1). Ilmestyy marraskuussa Ilmestyy marraskuussa Suurteos upeassa tuotelaatikossa! Suurteos upeassa tuotelaatikossa! Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen suojissa syntynyt suurteos suomalaisten ja metsien välisestä suhteesta julkaistaan kahtena niteenä. 09 315 49 840
Eihän. TeksTI Hanna LeHTO-IsOkOskI??PIIRROkseT TOPI kOIVIsTO MAKASIINI 6 • 2012 53. Metsätöissä sattuu pikku vahinkoja ja vakavia läheltä piti -tilanteita, vaikka ei tietenkään minulle. Vahinko Puu ei kaadukaan sinne minne pitäisi, vaan murskaa, rouhaisee, raapaisee
Moni kompastuu moottorisahan tai raivaussahan kanssa. Aika yleisiä ovat myös silmävahingot, kun sahan terästä pärskähtää purua tai tikkuja, tai karsiessa oksat ja risut osuvat silmään. Vakavampia syntyy, kun puista tippuu oksia, risuja ja jäätä. Niistä aiheutuvat vammat eivät yleensä ole pahoja. Tiesin, että tyvi pomppaa korkeuksiin. Lähdin perääntymään takavasemmalle ja eikös jalka pudonnut kivenkoloon ja syvälle. ”Päähän osuva oksa on kuin pesäpallomailasta tulisi.” Kunnioita konkeloa Metsistä vaarallisin on myrskytuhometsä. Maasto pitäisi aina tarkistaa, ennen kuin aloittaa työt”, kommentoi työturvallisuuden asiantuntija Erkki Eskola Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta Melasta. Myös selkä saattaa venähtää. Sinne ei ole asiaa kuin ammats MAKASIINI 6 • 2012 54. Hyvä tuuri pelasti haavankaatajan, jonka oli pakko päästää puu kohouman päälle. ”Kaveri teki oikein, kun siirtyi, mutta kolo yllätti. Tyvi pomppasi ja kävi niin lähellä, että käsivarteen tuli veriset nirhaumat. Eniten sattuu kaatumisia ja liukastumisia. En päässyt ylös ja oli kauhea katsella, että nyt tulee noutaja. Niistä selviää usein nyrjähdyksellä tai venähdyksellä, mutta epätasaisessa maastossa saattaa käydä pahastikin. TuRVaLLIsuus uomalaisia ovat metsätöissä kohdanneet kaikki mahdolliset tapaturmat, ja seuraukset ovat vaihdelleet mustelmasta kuolemaan. Ja mitä tapahtuu, jos käynnissä oleva saha sattuu lähelle kasvoja. Kun astuu kuoppaan, tulee helposti nilkkatai polvivamma
Metsäkoneella turvallisempaa Metsätalouden työtapaturmien määrä on toki viime vuosikymmeninä vähentynyt, nykyisin niitä sattuu 700– 800 vuodessa. Vielä 30 vuotta sitten palkansaajille tuli onnettomuuksia kymmenen kertaa ja metsänomistajille viisi kertaa enemmän kuin nyt. On esimerkiksi koetettu saada se alas kaatamalla toinen puu päälle. Nappasi puu tuohon pään rajaan, saha oli käynyt vieressä tankin tyhjäksi, pari päivää oli ukko makoillut, ennen kuin kaipasi kukaan. Eipä siinä olisi tarvittu kuin 30 senttiä ylempää, niin olisi varmaan tullut jauhelihaa. Eniten lukuja on siivonnut metsäkoneiden yleistyminen, sillä koneen kanssa metsässä on turvallisempaa kuin pelkän sahan kanssa taivasalla. Toisen puun päälle kaatunut, kaarelle jännittynyt runko pyrkii aina suoraksi. Lauetessa sen voima on silmitön. Ensimmäisellä kerralla terä nappasi sormikkaasta palan, toisella kerralla ”lähes pysähtynyt terä” pyöri vielä sen verran, että sormesta pää halki, kynsi lähes pois, kaksi tikkiä ja rokulia viikko. Ehdin juosta pakoon hetken, kunnes puu osui selkääni ja mätkähdin hankeen. Jos puu kaatuu vatsan päälle, puristaa. Raivaustöissä työkaveri ei saa tulla viittä metriä lähemmäs, sillä oksien sohimat haavat eivät ole terveellisiä, vaikka eivät henkeä veisikään. Ikäluokka Melan mata-vakuutuksesta korvattujen metsätyötapaturmien jakautuminen vuosina 2009–2011 Vahingoittumistapa Kehonosa Sukupuoli Vaarallinen paikka mies 93,3% alaraajat 36,6% iskeytyminen 42,7 % alle 25 1,3 % 25–34 7,3 % 35–44 18,4% 45–54 33,5% 55–64 29,2 % yli 65 10,4 % kontakti terävään 8,9% puristuminen 7,9% muu 7,9% osuma liikkeessä olevaan 21,2 % fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen 11,3% vartalo ja sisäelimet 7,8% niska, kaula 1,5 % koko keho 0,3% yläraajat 26,2 % selkä 14,1 % pää 13,5 % nainen 6,7 % 55 MAKASIINI 6 • 2012. Viljelijämetsänomistajien kuolemaan johtaneista tapaturmista suurin osa on sattunut juuri konkeloa purkaessa. Hakkuulla kävelevän täytyy pysyä vähintään 90 metrin päässä koneesta, ettei puu kaadu päälle. Olin kaatanut puun, joka jäi jotenkin pahaan asentoon maaston muodon takia. Ja huolellisuutta vaatii myös raivaussaha: Minulla on ollut paha tapa nostella maasta käsin pois tieltä pieniä kaadettuja sateenvarjokuusia sahan käydessä. Luvussa ovat mukana metsurien, koneenkuljettajien, metsänomistajien ja metsäyhtiöiden toimihenkilöiden vahingot. Olisi voinut käydä pahastikin, mutta selvisin muutaman päivän selkäsäryllä. Siitä puuttuvat vapaa-ajalla sattuvat tapaturmat. Appeni päätti kaataa toisen puun sen päälle ja pyysi minua siirtymään. Joskus joku on kuollut, kun on jäänyt puristuksiin huoltaessaan harvesterin hakkuupäätä. Myrskymetsää useammin metsänomistajan kohdalle osuu esimerkiksi karsintasavotta, jolloin pää pitää tietysti suojata kypärällä putoavien oksien varalta. ”Ja jos se osuu rintakehän päälle, hätä on paha”, Erkki Eskola kertoo. ti-ihmisellä, vaikka moni vävy-appiukkoyhdistelmä päättääkin itsepäisesti raivata suvun metsän ihan itse. Tulivat pöllit pikaiseen takarenkaan ylälaitaa – kuormaaja oli traktorin sovitteissa. Konetyömaalla turvaetäisyys suojaa silloinkin, kuOLemaan JOHTaneIsTa TaPaTuRmIsTa suuRIn Osa On saTTunuT JuuRI kOnkeLOa PuRkaessa. Konetyömaalla on kylläkin omat riskinsä. Konkeloiden purkuun tarvitaan vähintään traktori ja vaijeri, mieluiten moto. Myrskymetsissä on kuollut myös sähkömiehiä ja pelastuslaitoksen työntekijöitä, jotka ovat käyneet moottorisahalla rungon kimppuun. Meni kuormaajan taitosta tappi poikki. Kaikki eivät valitettavasti pääse yhtä vähällä: Vasta kannettiin yksi ukko hautaan, kun meni konkeloa laukaisemaan väärältä puolelta. Jos jää puun alle, saattaa tulla murtumia. Toisella kerralla tuli tukki katsomaan ikkunasta sisään. Puu onkin pyörähtänyt ja kaatanut kaatajan. En kuitenkaan älynnyt mennä riittävän kauas, ja kaatamani puun tyvi heilahti kaaressa kohti minua
Turvakengät suojaavat sahan viilloilta samoin kuin viiltosuojahousut. Bensan loppuessa kierrokset nousivat ja teräketju pyörähti. Ne täytyy hankkia ja vielä pukea päälle. Vuosien 2008 ja 2009 tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa uuden toimialaluokituksen käyttöönoton vuoksi. Kun toinen auttaa, tulee vahinko. Ensimmäisinä työpäivinä en osannut säätää moottorisahan tyhjäkäyntiä kohdalleen. ”Jos kone on yhden henkilön kone, se on yhden henkilön kone”, Hannu Tapola painottaa. Väsyneenä ja kiireessä ei muisteta varoa: kun ei ole ennenkään minulle sattunut. Puhutaan ketjuluodista. Käsivammojen ja monien muidenkin vahinkojen varalta auto kannattaa kääntää valmiiksi lähtösuuntaan, sillä loukkaantuneella kädellä sitä on vaikea tehdä. Kypärä uusitaan vähintään viiden vuoden välein, sillä muovi ei kestä ikuisesti. Kännykkä voi pelastaa Metsäyhtiö UPM aloitti viime vuonna ryhtiliikkeen, jonka tarkoitus on vuoteen 2014 mennessä vähentää selvästi tapaturmia ja poissaoloja. Pitää olla kuulonsuojaimet, silmikko, hyvät jalkineet – vaelluskengät eivät moottorisahatöihin riitä. Sahataan vain pipo päässä. Nekään eivät olleet kaukana. kun motosta katkeaa ketju ja pala lentää jotakuta kohti tai ohjaamoon. Nuorena raivasin taimikkoa moottorisahalla. Jos jotakin kytkintä pitää painaa kahdella kädellä, säätöä ei muuteta sellaiseksi, että vain toinen käsi riittää. Iltapäivällä olo alkoi olla huoleton ja saha riippui siirtyessä reittä vasten. Eikä saa poistaa käytöstä varojärjestelmää, vaikka työ nopeutuisikin. Sitä voi opiskella videoilta, oppaista, kursseilla ja työssä. Paljon käsitapaturmia sattuu myös, kun puusavotan tuotoksia jalostetaan halkaisukoneella polttopuiksi. VaIkka eIHän se nIIn mene." Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2011 / Metla Vahingot vähentyneet Palkansaajille ja metsänomistajille metsätöissä sattuneet tapaturmat 1997–2007. Lisäksi voittaa aikaa. Sen oivalsi Metsälehden keskustelupalstalle kirjoittanut entinen metsuri: Karsein tilanne, joka yhä tulee vastaan, on mökkiläinen, joka on hankkinut käytettynä tehokkaan ammattisahan mutta ei minkäänlaisia turvavarusteita. Ainakin toistaiseksi tavoite näyttää onnistuvan. Samalla ei mietitä, että ammattitaito on vielä vähäisempi. Hän korostaa, että moottorisahan käyttö on taitolaji, ei voimalaji. Tapaturmia tulee toki myös ammatti-ihmisille. ”Periaate on, että turvallisuus alkaa aina minusta. Turvavarusteista ei ollut tietoakaan, vaan jalassa ohuet puuvillahousut. ”Vasta kun taito riittää, tukkipuitakin voi kaataa.” Turvavälineistä ei kannata tinkiä, vaikka ne maksaisivatkin enemmän kuin moottorisaha. Käyttöohjeita noudatettava Mitä huolettomammin työntekijä metsässä suhtautuu työkoneiden käyttöohjeisiin, sitä lähempänä väijyy viheliäinen vahinko. Ketju repäisi housun ja reisilihaa. Tukinkaato on taitolaji Satunnaisesti omassa metsässä työskentelevä ei aina edes tajua puiden ja työkalujen vaarallisuutta. ”Ajatellaan, että suomalainen mies kyllä osaa kaataa puun. 200 400 600 800 1000 1200 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 TuRVaLLIsuus MAKASIINI 6 • 2012 56. Ei kaikkien tarvitse osata rakentaa taloakaan tai ajaa rekkaa”, pohtii ylitarkastaja Hannu Tapola sosiaalija terveysministeriön työsuojeluosastolta. Varusteet kehittyvät jatkuvasti, mutta eivät ne kaupan hyllyltä auta. Turvavarusteet alkoivat yleistyä 1970-luvulla, mikä myös on vähentänyt tapaturmia. Vaikka eihän se niin mene. Kaikki vaaratilanteet pitää ilmoittaa, ja ne tallennetaan järjestelmään. Pyörivä terä näykkäisi muutaman kerran reiden päältä ja takapuolesta, mutta haavoja ei sentään tullut. Moni kone on tarkoitettu yhden henkilön käyttöön. Kysymykseen puuttuvista varusteista kerrotaan, että ei tarvita, kun sahaan niin vähän. Otamme niistä ”aJaTeLLaan, eTTä suOmaLaInen mIes kYLLä Osaa kaaTaa Puun. Kirveen käyttö on vähentynyt, joten pahoja haavereita sen kanssa sattuu nykyään harvoin. Viiltosuojahousut ovat säästäneet henkiä. Pienistä puista aloitetaan
Toinen jalka jäi puun alle jumiin. Muista oikea asenne. Yhtiön toimihenkilöille järjestetään tänä vuonna päivän kurssi, jolla opetetaan työturvallisuuden perusasiat. Saha lensi parin metrin päähän. ”Metsätöissä sattuvien vahinkojen määrä on pieni suhteessa muihin tapaturmiin. ota kännykkä metsään mukaan. niillä sattuu vähemmän tapaturmia kuin reistailevilla. . STM:ssä arvioidaan, että työtapaturmista koituu 0,8– 1 miljardin euron kulut vuodessa. . Metsureiden työn yksinäisyys lisää sen vaarallisuutta. Yhtiö antaa huomioliivin myös puun myyjälle. Lisäksi onnettomuudet maksavat. Jos kännykällä ei onnistu, mietimme toisen ratkaisun.” UPM:n konetyömailla kuljettajalle soitetaan, jotta tämä pysäyttää koneen, kun vaikkapa toimihenkilö liikkuu alueella. Koulutusta järjestää esimerkiksi Suomen metsäkeskus. Hanki kaikki tarpeelliset turvavarusteet ja pue ne myös päällesi. Lisää tietoa löydät esimerkiksi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan verkkosivuilta www.mela.fi sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisemasta oppaasta Metsätöitä turvallisesti. Puolenpäivän aikaan tulee myös ilmoitus. Jos sen läpäisee, saa työturvallisuuskortin. Vapaa-ajan tapaturmat maksavat neljä miljardia euroa. UPM:llä metsurit ilmoittavat kännykällä, kun aloittavat työt aamulla ja lopettavat illalla. vahingoilla kova hinta Vakava tapaturma on aina henkilökohtainen tragedia uhrille ja läheisille. Onneksi hänellä oli rintataskussa kännykkä, jolla sai soitetuksi apua. MAKASIINI 6 • 2012 57. opiksi”, turvallisuuspäällikkö Matti Varho kertoo. Saha lensi sen verran kauaksi, ettei ollut enää käytettävissä. Metsätöitä tehdään rauhallisesti, ei hosuen. Sitten pidetään koe. Se on pantava ylle, jos liikkuu leimikolla, sillä muuten kuljettaja ei ehkä näe tulijaa. Muistanämä, kunlähdet metsätöihin . Kaikilla selkosilla kännykkä vain ei toimi. Metsuri kaatui selälleen. Ilman sitä mies olisi saattanut paleltua. Tuulikaadon tyvi iskeytyi noin 70 senttimetriä metsuria päin. Työtapaturmasta tulee 3?000– 5?000 euron menetys yritykselle tai yrittäjälle. Kännykkä on käypä henkivakuutus, kunhan akussa riittää lataus ja malli kestää kos teutta ja kolhuja. Joskus metsänomistaja on jättänyt liivin pukematta, ja kuljettaja on äkännyt hänet vasta viime tingassa. . ”Kehitämme laitteita. Luvussa on mukana metsätöitä, polttopuiden tekoa, taimikonhoitoa. Päivitä työtaitosi. . Kursiivilla painetut tosielämän tapaukset on julkaistu Metsälehden keskustelupalstalla vuonna 2009. Jokainen niistä on silti turha”, Hannu Tapola toteaa. Panosta hyviin työvälineisiin. Jos et osaa jotakin, opettele
Kosmetiikkatai makeisteollisuus tai muotiala voivat olla kiintoisia nekin: puusta saa aineksia näiden alojen tuotteisiin perinteisen paperin ohella. Kyse ei ole kuitenkaan satunnaisen veikkaamisen tuomasta onnesta, vaan tuloksesta, johon voi vaikuttaa osaamisella ja määrätietoisin vallinnoin. Kotikeittiön pöydässä mekin siipan kanssa keskustelemme asiasta vankoin äänenpainoin. kOLumnI Se PP o Sa M U Li 58 MAKASIINI 6 • 2012. Siitäkin on yksimielisyys, että tuotto on sitä parempi, mitä enemmän ehtisimme itse tehdä hoitotöitä. Yhtä mieltä ollaan siitä, että metsänomistus kannattaa. Metsät ja metsiin perustuva teollisuus näyttävät biotalouden nousun myötä entistä kiinnostavammilta. Kotikeittiössä olemme kuitenkin siipan kanssa päätyneet siihen, että onnistunut osakesijoittaminen taitaisi vaatia meiltä enemmän paneutumista kuin metsäsijoittaminen konsanaan, vaikka osakesalkun tuotto paperilla näyttäisikin hyvältä. Perinteisen metsäteollisuuden ohella metsänomistajaa voisivat biotalouden nousun myötä kiinnostaa energiaja pakkausalat. Mielestäni ei. E nganninkieliset lyhenteet ovat nyt muodissa. Lisäksi 2000-luvulle osuu useita selvästi negatiivisia vuosia. Onko siis metsäsijoittamisen kannattavuudessa käsillä paljon pelätty alamäki. Puuntuotanto on antanut yksityisille metsänomistajille positiivisen reaalituoton vuosikymmenien jaksolla. Ehkäpä metsäalan näkymiä voisi luonnehtia tyyliin ”BINGO – Bioeconomy Is the New Great Opportunity” eli vapaasti kääntäen ”biotalous on uusi, mahtava mahdollisuus”. Bingo Onko siis metsäsijoittamisen kannattavuudessa käsillä paljon pelätty alamäki. Asunnot olisivat kiinnostavia, mutta euroja tarvitaan kerralla iso pino. Tuottoa leikkasi inflaation nopea laukka, mihin verrattuna puun hinta jäi lähtökuoppiin. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Kun arkkitehtien piirustuslaudoilla on nyt viimein myös puutalobuumi, niin voisi arvella metsänomistajien olevan erityisen kiinnostuneita näistä myös sijoitusmielessä. Tilaston viesti on kuitenkin se, että puuntuotanto on antanut yksityisille metsänomistajille keskimäärin positiivisen reaalituoton viime vuosikymmeninä, vaikka tuottoprosentti ei yllä esimerkiksi osakkeiden kanssa samoihin lukemiin. Tosin viime vuonna lukema ylsi vain vajaaseen kahteen prosenttiin. Puupohjaisia polttoaineita alkaa olla yhä paremmin saatavilla myös autojen tankkeihin, ja pakkaaminen lisääntyy koko ajan. Silti kannattaa tarkoin harkita mihin ja miten sijoittaa ja järkevillä hoitotoimilla varmistaa kannattavuus. Tuskin osakkeita kuitenkaan kannattaa hylätä, jos sijoittamiseen pystyy paneutumaan. ritVatoiVonen Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja. T ilastokaan ei anna yhtä tulosta tuottoprosentista tai metsän vertailusta asuntoihin tai pörssiosakkeisiin: tulos vaihtelee sen mukaan, mitä aikajaksoa katsotaan. Lisäksi myös metsäsijoittaja joutuu varmasti varautumaan entistä isompiin vaihteluihin ja tappiojaksoihin, vaikka metsä säilyneekin moniin muihin sijoituskohteisiin nähden vakaampana. Kannattavuus ei myöskään ole poliittisten tuulien riepottelemien tukipäätösten varassa, vaikka tuista selvää hyötyä onkin. Myös Metlan tuoreet tilastot todistavat asian. T uottaako metsäsijoittaminen. Tähän päädyimme myös allekirjoittaneen keittiöraadissa. Kysymys on säilynyt vuosikymmenet keskustelujen suosikkiteemana, ja monella on siitä oma, vankkumaton näkemyksenä
Nuorta männikköä on osittain jo harvennettu energiapuuta korjaamalla. TeKSTi MaRTTi PaToKoSKi t ämän jutun kuvapari on ohutkunttaiselta, aiemmin veden vaivaamalta rämeeltä. Istutettujen puiden lisäksi alueelle on syntynyt runsaasti luonnontaimia, joten taimikonhoitovaiheessa on varaa valita hyvistä parhaat. 1996 59 MAKASIINI 6 • 2012. ”Taimikonhoito raivaussahalla kiinnosHeikkisten metsässä näkyy tehokaan metsänhoidonvaikutus. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Pääosa alueesta on harvennettava parin vuoden kuluessa. Taimikon kasvua on seurattu tarkkaan kasvun ihmettä hämmästellen. Voimakas maan käsittely sai ravinteet liikkeelle ja maan vesitalous korjaantui. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. ennen Ja nYT Pohjois-Pohjanmaan rannikko ei ole metsänkasvatukseen parhaita alueita, mutta oikein hoidettuna tulokset ovat sielläkin hämmästyttäviä. Räme ojitettiin ja mätästettiin. Näin syntyi erinomainen kasvualusta männikölle. 2012 taa, siitä on hankittava lisätietoa”, Johanna Heikkinen kertoo. Johanna Heikkisen mukaan taimikonhoidon oikea ajoitus on tärkeää, jotta metsä pysyy elinvoimaisena ja tuloksena on laatupuuta tuottava metsikkö. Heli työskentelee ja asuu Lopella, jonne Siikajoelta matkaa on yli 600 kilometriä. Viljely onnistui erinomaisesti ja männikkö on tuottanut iloa omistajaperheille. Lähetä ne meille Metsälehteen. Rämeestä männikkö onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Toimi Heikkisen kuoltua vuonna 2005 Johanna ja Heli puolisoineen ovat jatkaneet metsien hoitoa. Harvennusta on jatkettava raivaussahalla lähivuosina. Käytännön asiat ovat paljolti Johannan vastuulla, sillä hän asuu talvet perheineen Oulussa. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Räme kuului Siikajoella sijaitsevaan rappiotilaan, jonka Toimi Heikkinen osti vuonna 1974 ja jolla hän ryhtyi toteuttamaan omia näkemyksiään metsänhoidosta. Vuonna 1996 Toimi oli tyttäriensä Helin ja johannan kanssa istuttamassa männyn taimia. Kuvat vuodelta 1996 ja 2012
luonnossa allikanta on viime vuosina kuitenkin romahtanut. TeKSTi Ja KUVaT JoRMa LUHTa 60 MAKASIINI 6 • 2012. LuHTa allin alakulo Kalevalassa ja muussa kansanrunoudessa alli lentää ja ui runsaampana kuin mikään muu lintulaji
Sitten keksin mistä oli kysymys. Itätuulet voivat työntää niitä lännemmäksi Kainuuseen ja 61 MAKASIINI 6 • 2012. Järvelle laskeutui vesilintuja, joita en heti tuntenut. Pysähdyin järven rannalle, missä syyskuinen maaruska punasi rannan varvut ja sarat. Isojen alliparvien muutto kulkee vesireittejä Vienanlahdelta Laatokkaan ja sieltä Suomenlahdelle. Ne olivat pieniä ja hailakanvaaleita sukeltajasorsia eivätkä vastanneet minkään kainuulaislinnun mielikuvaa. Kiikarin läpi tunnistin lajin alliksi, vaikka yksikään ei koreillut koiraan pitkällä pyrstöpiikillä. Kaikkien allitietojeni pohjalta ne uivat väärään aikaan väärässä paikassa. Lapinmies käyttäisi linnuista nimitystä hakki – nuoria sukeltajasorsia toisella ikävuodellaan. Kesäyön aurinko kultaa allilammen. V uosikymmenen tauon jälkeen kuljin Kainuussa itärajan salolla. Tunnistin joukosta koiraita, joille kasvaisi aikamiehen pyrstökomistus tulevan talven aikana
Linnut huusivat omaa nimeään: Aa-alli! Aa-alli! Kun ääni lähtee sadoista tai tuhansista kurkuista, siinä on jotain syvästi kaihoisaa ja surullista. Alleja myös metTänä kesänä eI suOmessa OLe HaVaITTu aInuTTakaan aLLIPOI kueTTa. Utsjoen koilliskulman tunturiylängöillä alli on tavallisin vesilintu. Ne talvehtivat jäätilanteen mukaan jossain eteläisellä Itämerellä ja pesivät kaukana asumattomalla tundralla. LuHTa Pohjanmaalle. Kanta puolittunut Tänä vuonna alli on määritetty maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi, sillä allikanta on lyhyessä ajassa hiipunut puoleen. Allin vanha latinankielinen nimi oli Anas glazier , jäätikön sorsa. Muutamissa Kalevalan maailmansyntyrunon rinnakkaisvärssyssä universumi ei kasvanutkaan telkän vaan allin munasta. Mutta eivät allit milloinkaan munineet tai kasvattaneet poikasiaan runonlaulajan naapureina. Itse tunnen allin paljon paremmin kesäympäristössään, sillä ylimmässä Lapissa pesii satoja allipareja. Kirjatrilogiassaan Kalevalan linnuista yrjö Kokko määritti allin jäänreunan linnuksi. Alli on Kalevalan ja kaiken muunkin kansanrunousperinteen yleisin lintulaji. Kuitenkin Vienassa ja muuallakin, missä runonlaulajia tallennettiin, allien kevätmuutto oli näkyvä ja kiihkeä luonnonilmiö. Tänä päivänäkin allit uivat jäiden reunalla tai niiden keskellä sekä talvisessa Itämeressä että saapuessaan pohjoisille pesälammille. Itämerellä allia ja muitakin merisorsia tappavat laivaliikenteen öljypäästöt. Kalevalassa allin laulu symboloi avioon joutuvan neidon mielentilaa, kun prinsessasta tulee palvelija. 62 MAKASIINI 6 • 2012. Nykyään tuhannet suomalaiset lintuharrastajat seuraavat itäisellä Suomenlahdella allin ja muiden tundran vesilintujen muuttoa, arktikaa. Alliperheet lähtevät etelään vasta jäätymisen alla, mutta nuorisohan voi kuljeksia milloin huvittaa. Kalevalan alli Kansanrunouden suhde alliin on äkkiseltään ristiriitainen
Kettujahti auttaa Vaikka alli on pieni vesilintu, sen rooli Suomen, Eestin ja Karjalan kulttuuriperinnössä on uskomattoman suuri. Uudet tutkimukset kertovat Venäjän tundran eloyhteisöjen muuttuneen peruuttamattomasti. Vuosi sitten niitä oli vaikka miten paljon, koska pikkupedot saalistivat maassa pesivien lintujen sijaan ylettömän runsaita myyriä ja sopuleita. Naalin ja kiljuhanhen pelastamiseksi Suomen ja muiden pohjoismaiden tuntureilta tapetaan valtion kustantamassa moottorikelkkajahdissa noin tuhat kettua vuodessa. Metsästys ei ole alkuperäinen syypää allin alamäkeen. Öljytön meri vaatii jokaiseen rantavaltioon yltävää lainsäädäntöä, rangaistuksia ja riittävää valvontaa. Koska syntyvyyttä ei saada kasvuun, täytyy vähentää kuolleisuutta. järvelle laskeutui parvi hailakanvaaleita vesilintuja, joita en heti tunnistanut nuoriksi hakki-alleiksi. Jos Itämeren öljyvahinkojen estäminen olisi yksinkertaista, ongelma olisi jo ratkaistu. Lintutietopalvelu Tiiran mukaan tänä kesänä ei Suomessa ole havaittu ainuttakaan allipoikuetta. Voidaanko allin hyväksi tehdä jotain. Uusien havaintojen mukaan tämä hiukan epäsovinnainen luonnonsuojelutyö hyödyttää myös alleja ja kaikkia maassa pesiviä lintulajeja. Talvehtimisalueen kuolinsyyt ovat kuitenkin pysyneet samanlaisina melkein vuosisadan. Metsästyskielto on kuitenkin ainoa konsti, jolla ihmisen aiheuttamaa suoneniskua allikantoihin voidaan välittömästi pienentää. sästetään innokkaasti. Allin munapesät ja usein myös hautovat naaraat joutuvat pikkupetojen, ensisijaisesti kettujen, suihin. Mutta Fennoskandian allit ovat vain joku promille Venäjän tundran kannasta. Ahdingon todellinen aiheuttaja paljastuu, kun tutkitaan allikannan rakennetta: koiraita on enemmän kuin naaraita ja poikaslintuja aivan mitättömän vähän. 63 MAKASIINI 6 • 2012. Näin käy myös Suomessa
Haperot (Russula) on laaja helttasienisuku. Haperokausi on pitkä. Pitkin kesää on tullut muita lajeja, ja syksyn sieniä – suppilovahveroitakin – on löytynyt jo heinäkuussa. Niistä kolmisenkymmentä on niin sanottuja kauppasieniä, mutta suomalaiset poimivat vain 5–10 sienilajia. t ästä vuodesta on tulossa kohtalainen sienivuosi kahden kuivan ja vähäsienisen kesän jälkeen. Joissakin sienikirjoissa kehotetaan maistamaan lakin reunasta, onko sieni kitkerä ja jos on, sylkäisemään pala pois. Kaada seos vuokaan piiraspohjan päälle. Sekoita taikina tasaiseksi ja levitä voideltuun piirasvuokaan. Meidän pihallamme haperoita oli jonkin verran elokuun alussa, mutta ne hävisivät, kun tuli kuivempi jakso. varo punalakkisia Haperoiden yleinen tuntomerkki on kirkasvärinen (punertava, oranssi tai kellertävä) lakki, joka vanhemmiten haalistuu, ja kauttaaltaan valkoinen malto, joka joillakin lajeilla vanhemmiten harmaantuu. Muualta niitä on löytynyt paremmin. TeKSTi Ja KUVaUSJÄRJeSTeLY MaRJa HaRToLa KUVaT MaRia GRÖnRooS 65 MAKASIINI 6 • 2012. Jos ei vielä tunnista ja erota haperoita, ei niitä kannata maistella. Kesä on ollut viileä ja sateinen, ja siitähän sienet pitävät. Jalka on yleensä matala, renkaaton ja tupeton. Haperot ovat useimmiten miedonmakuisia sieniä, mutta varsinkin pienten punalakkisten joukossa on kirpeitä, syötäväksi kelpaamattomia ja jopa myrkyllisiä lajeja (tulipunahapero). Lisää ruohosipuli, kerma ja mausteet. Haperon nimi tulee siitä, että kun sen jalkaa taittaa, se hapertuu. Haperoista voi tehdä samoja ruokia kuin muistakin miedoista sienistä, esimerkiksi kantarelleista ja tateista – keittoja, muhennoksia, kastikkeita ja piiraita. Uusia lajeja kannattaa opetella lisää. Paista 200 asteessa 30–40 minuuttia. Se alkaa jo heinäkuussa ja jatkuu syyskuulle asti. Haperot ovat erinomaisia ruokasieniä, mutta niitä käytetään turhan vähän. Ensimmäiset sienet, kanttarellit, nousivat kesäkuun lopulla. Suomesta on tavattu 130 hapero lajia. Karjalassa haperoita kutsuttiin nimellä ”pilpero” tai ”pilpo”. Suomessa on noin sata hyvää ruokasientä. Punalakkisia kannattaa kerätä vasta sitten, kun tunnistaa eri haperot hyvin. Esimerkiksi haperoista monet ovat erinomaisia ruokasieniä, joita kuitenkin käytetään aivan liian vähän. anna kohota liinan alla sillä aikaa kun teet täytteen. Miedot lajit, kuten kangas-, keltaja koivuhapero, kelpaavat sellaisenaan lähes kaikin tavoin säilöttäväksi: pakastettavaksi, kuivattavaksi, suolattavaksi ja hapansäilöntään. HAPERoPIIRAS PIIRASTAIKINA 1 DL VeTTÄ 2 TL KUiVaHiiVaa 1/3 TL SUoLaa 2 RKL ÖLJYÄ 1 Pieni KeiTeTTY PeRUna RaaSTeTTUna 1 DL GRaHaMJaUHoJa 1 DL VeHnÄJaUHoJa Lämmitä vesi 42-asteiseksi, lisää suola, öljy, peruna ja jauhot, joihin kuivahiiva on sekoitettu. TäyTE 2 DL HienonneTTUJa, KeiTeTTYJÄ HaPeRoiTa 1 HienonneTTU PUnaSiPULi 1 RKL ÖLJYÄ 1 DL RUoHoSiPULia 2 DL KeRMaViiLiÄ SUoLaa, VaLKoPiPPURia TiMJaMia, oReGanoa Tai SaLViaa Hauduta punasipuli öljyssä pehmeäksi, lisää sienet ja hauduta hetki. Ne muistuttavat ulkoisesti lähisukulaisiaan, samaan Russulaceae -heimoon kuuluvia rouskuja, mutta eroavat siinä, ettei haperosta valu maitiaisnestettä rouskun tapaan
Kauppoihin ja lahjoihin liittyvät merkinnät tuleekin kirjata mahdollisimman selkeästi. Kaikki syyskuun loppuun mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi METSÄPERINTÖ TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen T osielämän esimerkki kertoo, miten huonosti asiat voivat mennä: Pankki avusti metsänomistajaperhettä ison metsätilan sukupolvenvaihdoksessa. Edunvalvontavaltakirjassa määritellään edunvalvoja. Edunvalvontavaltakirja tulee voimaan, kun laatija ei enää kykene huolehtimaan asioistaan.” Valtakirjan voimaan saattamiseksi tarvitaan lääkärintodistus, jossa valtuuttajan tila todetaan. Ratkaisu ei ollut fiksu, mutta valitettavan tavallinen. Valtuutetulla on lisäksi oikeus toteuttaa omistamiani metsätiloja koskeva sukupolvenvaihdos minun ja poikani Esko Metsän kesken parhaaksi katsomallaan tavalla ja myös tässä yhteydessä luovuttaa omistamiani kiinteistöjä, jotka on lueteltu valtakirjan liitteessä, joko kaupoin, vaihdoin tai lahjoin tai edellä mainittujen luovutusten yhdistelmillä. Klikkaa Vastaa lukijakyselyyn -lausetta. Sikanen rinnastaa edunvalvontavaltakirjan testamenttiin. ”Tärkeä ero on siinä, että testamentti saa lainvoiman vasta, kun sen laatija on kuollut. Määrään valtuutuksen tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että tulen sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistani. Karu totuus selvisi metsäyhtiön ostomiehen kertomana – omistaja ei voi myydä puuta ilman haltijan suostumusta. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Ja Ri Sa Lo n en 66 MAKASIINI 6 • 2012. Edunvalvontavaltakirja tehdään kuten testamentti. Sen jälkeen maistraatti vahvistaa valtuutuksen. Muuten tulee varmasti riitaa”, Sikanen neuvoo. PääTä vielä kun voiT ”Tällaisessa tapauksessa edunvalvontavaltakirja olisi pelastanut tilanteen”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen kertoo. Tällöin valtakirjassa on syytä määrittää, kuka mitäkin saa. Lahjaveron alentamiseksi tilan elinikäinen hallintaoikeus pidätettiin 80-vuotiaalle isälle. Toteamme, että hän on tehnyt valtakirjan vapaasta tahdostaan ja että hän on kyennyt ymmärtämään sen merkityksen. Vajaavaltaisille määrätään edunvalvoja ilman valtakirjaakin, mutta maistraatin määräämä edunvalvoja ei voi ryhtyä esimerkiksi jakamaan kiinteistöjen omistuksia. Palkinnoksi arvomme viisiMetsäkustannuksenuutuus kirjaa. ViiMenuMerossamielenkiintoisinta luettavaa oli Metsäperintö-palstan artikkeli ”Päätä vielä kun voit”. Ison metsän omistukseensa saanut tytär oli umpikujassa, kun maistraatti ilmoitti, ettei sillä ollut oikeutta hyväksyä hallintaoikeuden siirtoa tyttärelle. Tytär maksoi metsäverot ja hoitotyöt omista varoistaan. ”Välttämätöntä se ei ole. Paikka ja aika edellä mainitut Nimi, ammatti, kotipaikka Nimi, ammatti, kotipaikka Edunvalvontavaltakirjan avulla voidaan varmistaa, että metsäasiat ja omaisuuden hallinta hoituvat, vaikka omistajan ymmärrys elämän loppumetreillä sumenisi. Muuten asiat saattavat jäädä hoitamatta pitkiksi ajoiksi.” Edunvalvontavaltakirjassa voidaan antaa valtuutetulle muun muassa oikeus myydä ja lahjoittaa omistajan hallussa olevia kiinteistöjä. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Toivomme teiltä lukijoilta ajatuksia ja kokemuksia siitä, miltä tuntui tulla metsänomistajaksi. Tarkkuus säästää riidoilta Sikasen mukaan edunvalvontavaltakirjan sisältö voidaan ja usein kannattaa laatia samansisältöiseksi kuin valtuuttajan testamentti. Palkinnoksi arvotun pottiputken voitti Leena Korsumäki Vilppulasta. Hän ei osannut aavistaa, ettei hänellä omistajana olisi puun myyntioikeutta. ”Valtakirjassa voidaan määrittää, että valtuutettu voi valtuuttajan puolesta luopua esimerkiksi metsäkiinteistöihin kohdistuvista hallintaoikeuksista. ssa kuun päivänä 2012 TODISTUSLAUSUMA Samanaikaisesti läsnä olleina esteettöminä todistajina vakuutamme, että Matti Metsän, jonka henkilöllisyyden olemme tarkistaneet, on omakätisesti allekirjoittanut tämän edunvalvontavaltakirjan. Minkälaisia kysymyksiä se herätti, miten se vaikutti elämäänne, mikä askarrutti ja mistä janositte tietoa. Ratkaiseva ero on, ettei maistraatti voi hyväksyä esimerkiksi hallintaoikeudesta luopumista. Sen vahvistukseksi tarvitaan kahden todistajan allekirjoitukset. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. ”edunVAlVonTAVAlTAkiRjA Tulee VoiMAAn, kun lAATijA ei enää kykene huolehTiMAAn AsioisTAAn.” EDUNVALVONTAVALTAKIRJA (LUONNOS) VALTUUTTAJA Matti Metsä, 200532-089N VALTUUTETTU Pekka Metsä, 140365-0681 TOISSIJAINEN VALTUUTETTU Tuula Metsä, 181165-121N VALTUUTUS Valtuutan Pekka Metsän edustamaan minua omaisuuttani koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissani, sekä sellaisissa henkilöäni koskevissa asioissa, joiden merkitystä en kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä. 34 MAKASIINI 5 • 2012 35 MAKASIINI 5 • 2012 mIsTä PIdIT. ”Dementoituneet ihmiset saattavat elää pitkään. Kerro samalla, mikä lehden juttu oli mielestäsi mielenkiintoisin. Tytär sai ison metsätilan omistukseensa. muuttuiko arki. Hän lisää, että valtakirja on oiva ratkaisu myös silloin, kun hallintaja omistusoikeus ovat samalla metsänomistajalla. Tällöin valtakirjalla on vahva todistusvoima mahdollisissa tulkintaerimielisyyksissä. Edunvalvontavaltakirjassa metsänomistaja määrittelee, miten hänen metsäja muita asioita hoidetaan siinä tapauksessa, että hän ei itse enää pysty niistä huolehtimaan. Valtuutetulla on oikeus käyttää äänivaltaani asunto-osakeyhtiöiden kokouksissa omistamieni osakkeiden osalta. Lisäksi tulot pitää ohjata haltijalle. Valtakirja antaa valtuutetulle samat oikeudet hoitaa valtuuttajan kiinteistöjä kuin tällä itsellä oli täysivaltaisena. Myös puukauppoihin tarvitaan maistraatin lupa. Mikäli tulen kykenemättömäksi huolehtimaan omaisuudestani, valtuutetulla on oikeus puolestani luopua mahdollisista kiinteistöihin kohdistuvista hallintaoikeuksista. Merkitse kuponkiin kumman kirjan haluaisit saada. Tytär otti metsät hoitaakseen vanhenevan isänsä puolesta. Ei kulunut kuin vuosi ja vanha isä dementoitui. Luopumiselle ei kuitenkaan ole estettä, jos asia on edunvalvontavaltakirjassa määritelty. Lisäksi on hyvä nimetä toissijainen edunvalvoja. ”Suosittelen seikkaperäisen valtakirjan laatimista, jos kiinteää omaisuutta tai esimerkiksi asunto-osakkeita halutaan edunvalvontavaltakirjan nojalla jakaa perillisille. Se olisi esimerkin tapauksessa helpottanut asioiden hoitoa”, Sikanen neuvoo. seuraaVassaMetsäLehtiMakasiinissa paneudutaan uuden metsänomistajan maailmaan. Määritellään asioiden hoito Esimerkin tapauksessa vanhan omistajan olisi kannattanut laatia edunvalvontavaltakirja samalla, kun tehtiin paperit omistusoikeuden luovuttamisesta. Jos valtuutukseen sisältyy omaisuusjärjestelyitä, edunvalvojaksi on syytä nimetä henkilö, joka ei itse ole edunsaajana järjestelyissä. Maistraatti voi tällaisessa tapauksessa nimetä edunvalvojan sijaisen, joka hoitaa sukupolvenvaihdokset”, Sikanen neuvoo. Hän muistuttaa, ettei edunvalvontavaltakirjojen soveltamiseen ole vielä muodostunut oikeuskäytäntöä. Tällaisen tilanteen varalle olisi hyvä, että esimerkiksi metsäkiinteistöjen omistus voidaan järjestää vanhan omistajan tahdon mukaisesti jo ennen tämän kuolemaa
Palkka määräytyy metsäalan työehtosopimuksen mukaisesti. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. Jouko Tuovolan Säätiö harjoittaa Vampulassa metsätaloutta ja metsäntutkimuksen edistämistä omistamillaan tiloilla. metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä puh. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi 67 MAKASIINI 6 • 2012. Monipuolinen maisemarakenne sekä laajat metsäja viheralueet tarjoavat haastavan tehtäväkentän metsäalueiden hallinnoinnille ja kehittämiselle. 050 5594183, email: anna-maaria.sarkka@ lahti.fi. Metsäkeskus on jaettu Julkiset palvelut – yksikköön ja Metsäpalvelut-liiketoimintayksikköön. Teknisellä ja ympäristötoimialalla on haettavana METSÄSUUNNITTELIJAN toimi Metsäsuunnittelijan keskeisimmät tehtävät ovat metsäsuunnittelu ja toteutustöiden tilaaminen, metsätietokantojen ylläpito, valvontatehtävät, tiedottaminen sekä asiakaspalvelu. Tehtävän hoitaminen edellyttää oman auton käyttöä. Tehtävässä noudatetaan neljän (4) kuukauden koeaikaa. Hakemukset pyydetään toimittamaan sähköisesti www.kuntarekry.fi -järjestelmän kautta perjantaihin 28.9.2012 klo 15.00 mennessä. Palkkaus määräytyy teknisten sopimuksen mukaan ja vakanssi sijoittuu teknisten sopimuksen palkkaryhmään II. TUTKIMUSAPURAHA Jouko Tuovolan Säätiö ilmoittaa haettavaksi vuonna 2012 myönnettävän tutkimusapurahan, jonka suuruus on enintään 6 000 euroa. Hyvä metsätalouden tuntemus nähdään etuna. Hakijalta edellytämme teknisten työkalujemme tuntemusta, palvelualttiutta, kykyä työskennellä itsenäisesti, yhteistyökykyä, hyvät IT/GIS taidot, halu kehittää metsätietojamme hyödyntämistä sekä ruotsin ja suomen kielen osaamista. 0294 32 4100, karen.wik-portin@metsakeskus.fi Tutustu meihin ja palveluihimme: www.metsäkeskus.fi Suomen metsäkeskuksen tehtävä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskeva lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. 02 7651 403 tai 0400 539 684 Lahti on reilun 100 000 asukkaan vireä kaupunki ja strategiansa mukaisesti aktiivinen kestävän kehityksen toteuttaja. Hakemus tulee olla perillä 27.09.2012 mennessä osoitteessa: Suomen metsäkeskus, Rannikon alue, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai sähköpostitse kumk@metsakeskus.fi. Apuraha myönnetään metsäntutkimukseen kohdistuvaa opinnäytetyötä varten. Paikkatietoasiantuntija kehittää metsävaratietokannan käyttöä, kouluttaa henkilökuntaa ja toimii metsävaratietopäällikön apuna. PaLVeLukseen HaLuTaan PaLVeLukseen HaLuTaan aPuRaHOJa Haemme Suomen metsäkeskukseen Julkisten palvelujen, Rannikon alueelle PAIKKATIETOASIANTUNTIJA Työkuvaan kuuluu vastuu metsävaratietokannastamme sekä sen hyödyntämisestä metsäalalla. Hakijalta edellytetään metsätalousteknikon tai -insinöörin tutkintoa sekä kokemusta kaupunkimetsien ja virkistysalueiden hoidosta ja suunnittelusta. Arvostamme yhteistyökykyä, sujuvaa kirjallista ja suullista esiintymistaitoa sekä tietoteknisiä valmiuksia. Lisätietoa saa metsätietopäälliköltä Magnus Nilsson, puh. Lahden teknisen ja ympäristötoimialan kunnallistekniikassa on aktiivinen joukko huolehtimassa kaupungin metsien ja puistojen hallinnoinnista, suunnittelusta ja niihin liittyvien töiden tilaamisesta. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. Lisätietoja Lahden kaupungista ja teknisestä ja ympäristötoimialasta saa osoitteesta www.lahti.fi Te kn ine n ja ym pä ris tö to im ial a Lahti 7.9._92mm 7.9.2012 9.35 Sivu 1 Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. Vapaamuotoiset hakemukset mahdollisine liitteineen pyydetään toimittamaan 15.10.2012 mennessä osoitteella Jouko Tuovola Säätiö, Rutavantie 51, 32610 HUITTINEN Lisätietoja: Jorma Vähä-Heikkilä p. Lisätietoja antaa va. 0294 32 4102, magnus.nilsson@metsakeskus.fi tai aluejohtajalta Karen Wik-Portin, puh. Tehtävään valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ennen toimen vastaanottamista
Palsta on avoin kaikille lukijoille. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi meRkkIPäIVIä makasIInIkRYPTO 6 makasIInIRIsTIkkO 5, OIkea RaTkaIsu Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 27.9. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. 2012 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9?%. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. jaakko Salo, etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva suunnittelupäällikkö, Saarijärvi (Salonsaaressa) 60 vUoTTA 18.9. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. 90 vUoTTA 29.9. Paavo Soini, Metsänhoitoyhdistys Lakeuden valtuuston jäsen, Jalasjärvi (juhlii perhepiirissä) 20.9. 2012 – ??/?. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot Makasiiniristikosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Kauko Koivunen, Lappi, Tenho Paananen, Mahlu ja juhani uppala, Vantaa onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. olavi Peltola, metsäneuvos, Sysmä (matkoilla) 26.9. Tuomas jutila, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen valtuuston jäsen, Sysmä 29.9. Markku Sipponen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän korjuutyönjohtaja, Paimio 50 vUoTTA 19.9. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Markus jussila, Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen valtuuston jäsen, Forssa 23.9. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun osoitteenmuutos ??/?. jari Neero, Metsänhoitoyhdistys Loimaan seudun toiminnanjohtaja, Loimaa (lähipiirissä) 26.9. Marja liukkaala-Koto, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Keski-Suomen metsätalousinsinööri, Keuruu Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksesta. Tietoja voi lähettää kirjeitse, sähköpostilla tai faksilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 info: 00003 00003 VaSTaUSLÄHeTYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUniMi eTUniMi SUKUniMi eTUniMi LÄHioSoiTe LÄHioSoiTe PoSTinUMeRo PoSTiToiMiPaiKKa PoSTinUMeRo PoSTiToiMiPaiKKa PÄiVÄYS ??aLLeKiRJoiTUS?????????PUHeLin aSiaKaSnUMeRoni LeHDen oSoiTeLiPUKKeeSTa. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 6”. Mauri Hyytiä, metsänhoitaja, Seinäjoki (matkoilla) 21.9. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Aarne jänterä, metsänhoitaja, Helsinki (perhepiirissä) 70 vUoTTA 21.9
Laukaus, joka vie itiöpaketin muutaman metrin päähän emosienestä, on kuitenkin vasta alkua uuden elinpaikan etsinnälle. ”Ponnistelut kulttuuriin sidottujen arvojen, perinteisten työtapojen sekä modernin elämän ja arkkitehtuurin vaatimusten yhteensovittamiseksi näkyvät kauniisti Studio Mumbain töissä”, tuomaristo jatkaa. Sinkosieni on ratkaissut ongelman siten, että itiöt on koottu paketiksi, joka singotaan matkaan kerralla. Puu kulttuurissa ry:n myöntämän 40 000 euron palkinnon sai arkkitehti Bijoy Jainin. nykyään toimistossa työskentelee yli sata ammattilaista. Kun paine sienen sisällä kasvaa riittäväksi, pullistuu sieni yhtäkkiä ylöspäin ja itiöpaketti sinkoutuu jopa neljän metrin korkeuteen – aika hyvä saavutus parin millimetrin mittaiselta mörssäriltä! Juuri lauenneessa ”tykissä” sisempi, paketille vauhdin antanut kalvo näkyy pyöreänä kuplana. Siksipä sinkosieni ampuu itiönsä ilmaan. Suomalaiset eivät palkintoa ole vielä onnistuneet voittamaan. Pienitykki 70 MAKASIINI 6 • 2012. PILkkeITä kansainVäLinenpuuarkkitehtuuripalkinto, joka toinen vuosi jaettava Spirit of nature meni tällä kertaa intiaan. Ampumavalmiissa tykissä itiöpaketti näkyy tummana silmäteränä. itiöitä ei kuitenkaan kannata ampua yksitellen, sillä ilman vastus pysäyttäisi pienen hitusen lennon muutamaan millimetriin. Minulla ei ole aavistustakaan, miten itiöpaketti hajoaa ja itiöt päätyvät uuteen ympäristöönsä. Kasvaminen lannalla viittaa siihen, että itiöt voisivat selviytyä märehtijöiden suolen läpi – mutta miten lahopuu vallataan. ampumavalmiissa sienessä uloin suojakalvo on repeillyt hampaiseksi reunukseksi ja keskellä näkyy itiöpaketti kuin ruskeana silmäteränä. Sinkosienen piskuisia itiöemiä lahopuulla. ST U D io M U M Ba i Puuarkkitehtuuripalkintointiaan TeKSTi SePPo VUoKKo KUVa JoRMa PeiPonen sinkosienionkaunis, parhaimmillaan kuin pienoinen keltainen tulppaani. Sinkosieni on kupusieni, siis maamunien ja tuhkeloitten sukulainen. Tynnyrimäiset itiöemät ovat vain parin millimetrin mittaisia. ”Bijoy Jainin arkkitehtuuri perustuu etevään ja luovaan puun käyttöön”, toteaa palkintotuomaristo. Vaikka se on yleinen, pienen koon takia sitä on vaikea huomata. 47-vuotias Jainin perusti 30-vuotiaana Studio Mumbai -arkkitehtitoimiston. Sen puoleen kumartuu helpoimmin silloin, kun itiöemiä on vieri vieressä kymmenittäin. Kaksi vuotta sitten voittaja oli itävaltalainen Hermann Kaufmann. Tuomariston mielestä bijoy jainin töitä on luontevaa verrata Frank lloyd wrightin tai Alvar Aallon mestariteoksiin. Se elää lahopuussa, lannassa ja muussa hajoavassa eloperäisessä aineksessa. Pienen sienen ongelmana on saada itiönsä toimitettua kauas emostaan, sillä maan pinnassa on tyyntä ja ilma alkaa pyörteillä vasta vaaksan korkeudella. Seitsemättä kertaa jaettu Spirit of nature -palkinto myönnetään henkilölle tai ryhmälle, joka on töissään osoittanut puumateriaalin etevää ja luovaa käyttöä
syyskuuta. LoKaKUUTa. M iK Ko Ri iK iL Ä 71 MAKASIINI 6 • 2012. SeURaaVa MeTSÄLeHTi MaKaSiini iLMeSTYY 25. Seuraava Metsälehti ilmestyy 27. ensI numeROssa UUSi MeTSÄnoMiSTaJa teema Miten arki muuttuu metsänomistuksen myötä
joshaLuaahuonekalun oman pihan puusta ja asuu Lahden lähellä, puun voi tuoda tänne kevätsahaukseen. asiakkaalla on tietysti omat tarpeensa. ajatteLeMMe,ettäuniikki tuote lähtee liikkeelle puun omasta ornamentiikasta, joka on aina erilainen. WoodisMineMoon aatteellinen Pro Puu -yhdistys, joka edistää kotimaisen puun käyttöä ja puhuu sen puolesta. Haluamme opastaa, neuvoa, tiedottaa. Meitä on kahdeksan hienopuuseppää ja kahdeksan muotoilijaa. Vasta kun harjataan purut pois juuri sahatulta pinnalta, nähdään, mitä siinä on ja mitä siitä saa. Kodin lähellä kasvanut puu on tärkeä – ei Suomessa suotta puhuta pyhästä pihlajasta. Puu oli järkälemäinen. TeKSTi Hanna LeHTo-iSoKoSKi KUVaT SePPo SaMULi ”oLenMukanaWoodism-ryhmässä. Toivommekin, että eri kaupunkeihin syntyisi vastaava perinne. Pro Puu on jo kymmenen vuotta järjestänyt maaliskuussa Kevätpäivän sahauksen, johon kokoamme puut ja sahaamme. Suunnittelemme ja valmistamme Lahdessa huonekaluja puistoja pihapuista, jotka on jouduttu kaatamaan. Jos on muualta, Suomen kenttäsahurien verkkosivuilta löytyy sopiva sahuri. Kevätpäivän sahauksia järjestämme nykyään myös Kouvolassa ja Helsingissä. Tuppeensahatusta vaahteratukista syntynyt jakkara sai nimen Vanhanen. Kannatamme paikallisten tekijöiden käyttämistä, sillä se on ekologista. Hinta määräytyy aina tuotteen mukaan. näin puu jatkaa elämäänsä ainutkertaisena kodin esineenä, säilöö muistot. Se puhuttelee muotoilijaa. Puuproffa.fi-sivuillamme on ohjeet puun kuivaamiseen. niitä kauemmas emme kalustoa siirrä. Me voimme viedä toimintakonseptin.” PihaPuusta jakkara Markku Tonttila tarkastelee Pro Puu -keskuksen pihalla taapeloitua pihlajalankkua lahdessa. Sitten taapeloimme ne pihalle. Yhdelle riittää pöllijakkara, toinen tahtoo salin kaluston. Parhaillaan taapelissa kuivuu esimerkiksi Lahden anttilanmäen vanhin tammi, josta tulee omistajalle pihakalusto. 72 MAKASIINI 6 • 2012. TuOTe & TekIJä Hienopuuseppä Markku Tonttila tallentaa vaikka vanhan tammen tarinat uniikiksi esineeksi
Ymmärrettävästi ja innostavasti. Rahanarvoista tietoa, josta hyödyt sekä sinä että metsäsi. Tunnusta va?ria. Metsälehti on täynnä riippumatonta, ammattimaista ja ajankohtaista tietoa metsänomistajalle ja metsäammatti laiselle. Me olemme sinun ja metsäsi puolella. 230x297.indd 1 5.9.2012 19.52. Tietoa, joka auttaa sinua näkemään ja ymmärtämään, mitä suomalai sessa metsässä tapahtuu juuri nyt, mitä sinun metsässäsi tapahtuu juuri nyt. www.metsalehti.fi Tunnusta väriä Suomalaisen metsän puolesta vuodesta 1933