Hyvän leimikon resepti Anna Koukonen tietää, mitä metsästä kannattaa maksaa. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2014 • 9 € • www.METSAlEhTi.fi M eT SÄ le h Ti M a Ka Sii n i 6/2 01 4 puukauppa KoKo mAAn PuunostAjAt 2723_.indd 1 04/09/14 17:53. puukauppa alikasvoksesta harvennukset yKsi KertA voi riittää luhta Luonto tuLee LäheLLe MetsänoMistaja PAnKKiiristA mAtKAiLuyrittäjä Metsähallitus lisää metsien myyntiä • Kylmyys ei lannistanut kirjanpainajia 16 KYSYMYSTÄ te em A : Pu u KA u PP A 11
09 8860 2023 www.storaens ometsa.. Siellä missä yksi näkee metsän, Stora Enson metsäasiantuntijat näkevät puuston ja tietävät, miten sille saadaan paras tuotto. Ota yhteyttä! p. Luvassa hyvää puukauppasäätä. Satoi tai paistoi, metsä on omistajalleen aarreaitta. Keskity huoletta syksyn väriloiston ihasteluun, kun puukaupparahasi saavat Tähtitilillä 4,5% kiinteän koron! 2724_.indd 2 04/09/14 17:53
lUonnosta 60 lUHta: Luonto tulee lähemmäs 64 ennen & nyt: Autorahat metsästä 65 kolUMni: Keisarin uudet vaatteet 66 taPionPöytä: Puolukka piristää 70 Makasiiniristikko 72 Pilkkeet: rahkalla ratsastaja 74 tUote & tekijä: Kaihtimet koivusta 3 MAKASIINI 6 • 2014 3 MAKASIINI 6 • 2014 2725_.indd 3 05/09/14 16:57. metsälehti makasiini 20 60 6 SISÄLLYS NRO 6/17 11.9.2014 SE PP O SA M U LI jO rM A LU h tA SE PP O SA M U LI UUtiset 4 PääkirjoitUs: Kantohintoja voi korottaa 6 MetsänoMistaja: Pankkiirista matkailuyrittäjäksi 12 Maakaupoista lovi valtion metsätuloihin 14 Kylmä ei lannistanut kirjanpainajia 15 MetsätyyPPi: Metsäsäätiön puheenjohtaja jorma Länsitalo 16 Markkinat: Kiire pois koivukaupoista 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: harvennuksesta kolme tarjousta 19 Verkosta: Ikärasismia vai ei. 52 tUoteUUtUUdet: Maastoajoon tehoa 54 yksi HarVennUs Voi riittää Metsää voi kasvattaa harventamatta, mutta kannattavaa se ei ole. 46 tUtkiMUs: Metsonpyyntiä kunnan tarkkuudella 47 Metsäläisen allakka: Mikään ei kannata 48 MetsäPerintö: Mainettaan parempi halkominen 50 kysy Pois : Voiko lapselle ostaa metsää. teeMa: PUUkaUPPa 20 ”tämä vaatii ennakkoraivausta” Anna Koukonen kertoo, millainen on hyvä leimikko. 26 näin teet PUUkaUPan 28 Hintakysely: Erot tasoittuivat 30 ostajakalenteri 2014 38 raHaPUU: Vertailu vaikeutuu oMa Metsä 40 MetsänHoito: 16 kysymystä alikasvoksista 43 Pikatesti: Kengät kuiviksi 44 MetsänHoidon PerUsteet: Olisiko aika uudistaa
Kysyimme yhdistyksiltä myös tämänvuotisia puukaupan huippuhintoja. Puun tarjonta on pysynyt hyvin kysynnän kasvun mukana. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs tiesityksen mukaan korotettua 33 prosentin pääomatuloveroa ryhdytään kantamaan jo 30 000 euron tuloista. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Katja Raninen p. 09 315?49?841 0400 913 822 myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Ykkössija meni Keski-Suomeen. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Euroopassa talous on yhä huonoissa kantimissa, mutta jossain aina rakennetaan ja siihen tarvitaan sahatavaraa. Puukaupan teemanumeromme sisältää tälläkin kertaa ostajakalenterin, johon olemme koonneet metsänhoitoyhdistyksiltä kunkin alueen puunostajat. Veroporkkanat ja -kepit aiheuttavat häiriöitä ja sopivat markkinoille huonosti. Ensi vuonna puukauppatiliä voi kaventaa myös veronkiristys. Toimittaja Liina Kjellberg kävi katsomassa, miten ostaja hinnoittelee kaupan. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI markkinointijohtaja Pasi somari p. vuosikerta, perustettu 1933. Vuosikymmeniin ei muisteta olleen näin pitkää ja näin tasaista kautta puumarkkinoilla. 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Hyvä sellusuhdanne edistää harvennushakkuita, ja energiapuun kysyntä kasvaa. Lehtien lukeminen vähenee, mutta paperia kuluu yhä paljon. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Puukaupan asiantuntijat paljastavat monta hyvää vinkkiä, joiden avulla kuutiometristä voi saada paremman hinnan. Tasaiseen menoon on monta syytä. Pari vuotta sitten tehdyn kyselyn mukaan niin myyjät kuin ostajat pitivät puukaupassa tärkeänä ennen muuta ennustettavuutta ja tasaisuutta. 09 315?49?806 Valtteri skyttä p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 82. 09 315?49?842 ansa seppälä p. Yksi tärkeimmistä on se, että markkinat on jätetty omaan rauhaansa. Metsänomistajien harmiksi puun hinta ei ole noussut kustannusten kasvun tahtiin. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?873 050 389 0590 markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Vuonna 2011 kuutiometristä puuta sai enemmän kuin tänä kesänä. Reaalinen hintataso on ollut tällä vuosikymmenellä lievästi laskussa. T änä vuonna merkittävin puukauppauutinen on ollut, että kauppa käy hyvin. Alkuvuoden aikana kauppoja on tehty melkein yhtä paljon kuin huippuvuonna 2007. aikakauslehtien liiton jäsenlehti issN 03550893 makasiinin levikki: 36?084 (lt/13) painopaikka paperit Forssa Print 2014 Gprint 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 6 • 2014 2726_.indd 4 05/09/14 17:01. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Keskimääräinen puukauppa ei yllä ylempään verokantaan, mutta Etelä-Suomessa se koskettaisi entistä useampaa metsänomistajaa. Onneksi puun myyjä voi itsekin vaikuttaa siihen, paljonko puukaupasta tulee rahaa. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. Hallituksen budjetKantohintaa voi korottaa PEFC/02-31-162 Kannen kuva seppo samuLi Metsäkustannus Oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Vuonna 2011 ylempää veroporrasta ei ollut lainkaan, ja puukauppatuloista riitti 28 prosentin vero. 09 315?49?803 Eero sala p
syysKUUssA Hakkuua lalle jätetty pahkainen ja jo kelottuva mänty siintää aamuaur ingossa 4. syyskuut a Pitkävaar alla. Taustalla näkyy Kemijärvi . Kuva vesa särKelä 2727_.indd 5 05/09/14 17:01. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
Kalliolta on hienot näkymät ja kaksi tuolia. 7 MAKASIINI 6 • 2014 2728_.indd 7 05/09/14 17:35. Niissä istuessaan Jussi Pekkinen on tehnyt isoja päätöksiä, muun muassa päättänyt ryhtyä luontomatkailuyrittäjäksi
Päärakennuksen lähimetsät pidetään siisteinä, mutta samalla riistalle jätetään suojaisia tiheiköitä. Niihin kylvetään peuroille, hirville ja kanalinnuille kaalia, auringonkukkaa, hernettä ja viljaa. He tulevat päiväksi metsästämään vuodenajasta riippuen metsäkanalintuja tai jäniksiä. ”Kun isot raskaat päätökset oli tehty, oli helpompi hengittää”, Pekkinen sanoo. Suunnitelmissa on ohjattua lumikenkäilyä, retkiä pimeään talviseen metsään tähtien loisteeseen sekä mahdollisesti ulkoilmakonsertteja kallion laella jylhissä maisemissa. 8 MAKASIINI 6 • 2014 2728_.indd 8 05/09/14 17:35. Peltoon rajautuvan metsän kaato olisi muuttanut maaseutumaiseman täysin. Hetken tunnelma on kuin tiettömien taipaleiden päässä Lapissa. Myös Porvoon kaupunki on ollut suuri apu toiminnan käynnistämisessä. Matkailun ehdoilla Luontoja erämatkailu ovat muuttaneet Råmossan tilan metsien hoitoa. Uransa pankkialalla esimiestehtävissä tehnyt 50-vuotias isäntä päätti lopulta pistää elämänsä uusiksi. Horisonttia rajaa rikkumaton metsäpeitto. Tulevan syksyn hakkuissa valtaojien läheisyyteen jätetään muutaman aarin riistapeltoja, joista nostetaan kannot. ”Tässä olen istunut tuntikausia sunnuntaisin koira jaloissa ja ajatellut, ettei mikään ole niin hullua kuin jättää taas tämä paikka ja lähteä kehäykkösen ruuhkiin tekemään ympäripyöreitä työpäiviä”, Pekkinen muistelee. Tilalla voi nähdä vaskitsan, nautti erätulesta ja lämmitellä paljussa. Huipulla ovat syntyneet kenties Pekkisen elämän ratkaisevimmat päätökset. Ei tarvitse kuin tuoda japanilainen ryhmä talvella lammen jäälle ja kairata reikä, jolloin he huomaavat kävelevänsä veden yllä”, Pekkinen kertoo. Seitsemän vuotta hän on järjestänyt tilallaan metsästysmatkailua leipätyönsä ohella. Tosiasiassa olemme Råmossan tilan isännän Jussi Pekkisen mailla Ilolassa Porvoossa vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. ”Parhaimmillaan kuuden hengen metsästysporukkaa palvelee viisi henkeä. Pekkinen hommaa paikalle keikkapalkalla koiMETSÄNOMISTAJA METSÄNOMISTAJA ”PErIAATTEEnI On KAIKKI LähELTä jA MAhdOLLISIMMAn PALjOn PUUSTA.” ramiehet ja eräoppaat, lämmittää saunan ja paljun sekä tarjoaa paikallisen kokin paikallisista raaka-aineista valmistaman aterian. Huipulla kasvaa käkkäräoksaisia kalliomäntyjä, korkeuserot ovat huimat ja luonto ylhäällä karua. Keväällä 2013 hän vaihtoi palkkatyönsä pääkaupunkiseudulla täyspäiväiseen tilan isännyyteen. Myös Pekkinen haluaa jatkaa hyvän metsänhoidon Råmossan päärakennuksessa ei ole muovia tai kyllästettyä puuta ja hirret ovat tilan metsistä. En kokeilisi sitä kaikkialla tilaa, mutta pienimuotoisilla maisemallisesti tärkeillä kohteilla jatkuva kasvatus voisi olla perusteltua”, Pekkinen kertoo. Yksi päätehakkuukin jätettiin tekemättä, jotta pellon reunasta avautuva näkymä säilyi. Siellä hän on hiljentynyt lukuisat kerrat. Ahkeran ruokkimisen ansiosta riistamäärät ovat lisääntyneet alueella. Siten pystyn takaamaan, että palvelun laatu on korkea.” Tänä syksynä Pekkinen aloittaa myös luontoelämysten järjestämisen tilallaan. Päärakennuksen tilat on päivitetty ja isäntä valmiina johdattamaan luontomatkailijat Råmossan metsiin. ”Luontoja erämatkailun tarjoajia löytyy, mutta paljon harvinaisempaa on tehdä tätä oman tilan keskellä tunti Helsingistä”, Pekkinen kertoo. Pekkisen isän aikaan tila palkittiin esimerkillisestä metsien hoidosta. Talvisen tähtitaivaan alla Syksyn ensimmäinen metsästysporukka saapuu teerija metsäpyyjahtiin Pekkisen maille syyskuun puolivälissä. Päivän kruunaa lähiruuasta valmistettu ateria. Pekkinen hoitaa palvelut kuntoon ja kartanohotelli tarjoaa niitä kiinnostuneille asiakkailleen. ”Mietin sillä metsäkuviolla jatkuvaa kasvatusta. Tyypillisesti Råmossan tilan erämatkailijat ovat suomalaista yritysjohtoa, jotka haluavat töille vastapainoa metsältä. Pekkinen oli vuosia pohtinut, minkälaisia mahdollisuuksia tilan metsillä voisi olla metsätalouden ohella. Kauempaa kuuluu koiraspyyn hento vihellys. Luontomatkailun markkinointia auttaa yhteistyö paikallisten tunnettujen yritysten kuten Haikon Kartanon kanssa. Maisemaa ihaillessa syntyi päätös ryhtyä paitsi metsästysmyös luontomatkailuyrittäjäksi. Muutama vakioporukka saapuu Pekkisen vieraaksi vuosi toisensa jälkeen. Se ei kuitenkaan yksin ole tuonut riittävää toimeentuloa. Kallion laella olevat kaksi valkoista puutuolia kertovat paikan olevan metsänomistajan mieleen. J äkäläpeitteisen kallion laelta näkee kymmenien kilometrien päähän. Raivatessa ja hakkuissa kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota maisemaan. ”Elämykset ovat turvallisia perusluontoelämyksiä. Tarvittiin jotain muutakin
Päivän kruunaa lähiruuasta valmistettu ateria. Tilalla voi nähdä vaskitsan, nautti erätulesta ja lämmitellä paljussa. 9 MAKASIINI 6 • 2014 2728_.indd 9 05/09/14 17:35. Päärakennuksen tilat on päivitetty ja isäntä valmiina johdattamaan luontomatkailijat Råmossan metsiin
Ulkomaalaisia vieraita varten kaiken pitää olla nykyaikaista ja siistiä, mutta myös luonnonläheistä ja ekologista. Se tarkoittaisi, että lapset ottaisivat enemmän vastuuta Råmossan tilalla.” ”PIEnIMUOTOISILLA MAISEMALLISESTI TärKEILLä KOhTEILLA jATKUVA KASVATUS VOISI OLLA PErUSTELTUA.” Tuvan ikkunoista siintää tilaan kuuluva Mustalampi, jonka jäälle matkailijat talvella pääsevät. Myös suvun juuret näkyvät. Uusi isäntä oli pidemmän aikaa pyöritellyt mielessään ajatusta matkailutoiminnasta. Alkoi Råmossan rakentaminen ja kehittäminen. Apuna metsien hoidossa on alusta saakka toiminut Metsäreviiri, isäntä itse on käynyt muun muassa raivaussahakursseja. Oman tilan puista Jyrkän kalliorinteen alla muutama kymmenen metriä alaspäin Pekkisen mielipaikasta siintää hirsitalon katto. Råmossan tilaa on hallinnoitu kommandiittiyhtiönä vuodesta 1978. Porvoon kaupungin entisen arkkitehdin Aarne Launosen suunnittelema rakennus on seitsemän vuoden ajan vastaanottanut metsästysporukat jahtiin tilalle. Evakkona Porvooseen Pekkisen suku on tullut Porvooseen mutkan kautta. ”Periaatteeni on kaikki läheltä ja mahdollisimman paljon puusta.” Arkkitehdin ja rakennuspuiden lisäksi kaikki eräoppaista ja -suunnittelijoista sekä saunan kiukaan kivistä lähtien ovat paikkakunnalta. Kotitila on sittemmin vaihtanut omistajaa, mutta Pekkilän metsät ovat pääasiassa säilyneet suvussa. Pitkänomaisen talon saunapuolen seinät ovat syntyneet kuusesta ja varsinainen päärakennus tupineen ja huoneineen kalliomännystä. METSÄNOMISTAJA perinnettä. ”Hartain toiveeni on, että saisimme luontoja erämatkailusta elinkeinon ja onnistuisimme kehittämään toimintaa. Pekkinen ei osannut päättää käyttäisikö mäntyä vai kuusta, joten hän valitsi kummatkin. Vuonna 2007 valmistuneen hirsitalon rakentaminen vei kaksi vuotta. Sitä varten tilalle tarvittiin päärakennus ja toimiva tieverkosto. Pekkinen omistaa ystäviensä kanssa eräkämpän Utsjoella. Myös Peter pääsee mukaan 18 vuotta täytettyään. Paikka on tehnyt mieheen lähtemättömän vaikutuksen. Hänen isovanhempansa joutuivat jättämään ison tilan Karjalan Jaakkimaan jatkosodan jälkeisessä rauhanteossa. Lapset korvaamaton apu Pekkinen on aina liikkunut ja viettänyt aikaa metsässä. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä opiskeleva Pinja huolehtii yrityksen kotisivuista. ”Lapset ovat korvaamaton apu. Ilokseen hän on saanut huomata, että hänen lapsensa jakavat saman kiinnostuksen luontoon ja auttavat isäänsä tilalla. Suvun metsäomaisuus karttui vuonna 1978, kun Pekkisen isä osti kotitilan läheisyydessä sijaitsevan Råmossan tilan. Vieraita vastaanottaa salossa liehuva Karjalan viiri. ”Ostin sovussa isän ja kaksi veljeäni ulos. Kylpyhuonetilat ja tuvan yhteydessä oleva keittiö uusitaan. Hän haluaisi viedä luontomatkailijoita myös sinne. Minun mielestäni tilalla ei voi olla montaa isäntää.” Kun Pekkinen astui isännän saappaisiin, tilalla ei ollut muuta kuin nuotiopaikka tiluksiin kuuluvan Mustalammen rannalla. Nyt sitä päivitetään vastaamaan luontomatkailuvieraiden vaateet. Tuvan pöytä sekä pesutilojen tasot on sahattu Porvoon terveysaseman laajennuksen tieltä kaadetuista satavuotiaista tammista. Aika patinoi hirret kauniin harmaan ja ruskean sävyin. Terassin pöydän tehtävää ajava kanto on puolestaan Pekkisen äidin kotiseudulta Pornaisista. Käsittelemättömästä hirrestä rakennetut seinät sointuvat erämaisemaan. Råmossan tilan lisäksi isännän mieli vetää Lappiin. Toinen haaveeni on, että pystyisin viettämään enemmän aikaa Utsjoella. Elintarvike-ekonomiaa samaisessa yliopistossa opiskeleva Meri puolestaan hoitaa kirjanpidon. Pekkinen omistaa tilan tyttäriensä kanssa, jotka ovat yhtiön äänettömiä yhtiömiehiä. Pekkinen tietää puolen hehtaarin tarkkuudella, mistä päin tilaa vieraille tarjottavat puolukat, mustikat, sienet ja riista ovat. 14-vuotiaan Peterin heiniä on kerätä marjat ja sienet talteen. Se syntyi 80-prosenttisesti tilan omista puista, jotka sahattiin paikan päällä. Råmossan tilalla kaikella on tarinansa. He tukevat ja ovat huomanneet, että isä hymyilee nyt enemmän”, Pekkinen kertoo. Evakkomatka kulki Pohjanmaan kautta Ilolaan, josta vuonna 1949 löytyi sopiva maatilatila, Pekkilä. Tyttäret tulevat isänsä avuksi vastaanottamaan vieraita, jos opintokiireiltään ehtivät. Ne kuuluvat nykyään kaikkiaan 225 hehtaarin kokoiseen Råmossan tilaan, jota Pekkinen on isännöinyt vuodesta 1999. 10 MAKASIINI 6 • 2014 2728_.indd 10 05/09/14 17:35
Hoitosopimusasiakkaanamme saat rahanarvoisia etuja jopa yli 10 euroa hehtaarilta joka vuosi (esimerkki laskettu 100 hehtaarin tilalle, jolla 500 kuutiometrin vuotuinen hakkuumäärä)! Kysy lisää metsäasiantuntijaltamme, www.metsaforest.fi. Mikä parasta, saat puukaupoillesi hintaja menekkitakuun sekä korkeimman bonuksen. METSÄNI, YLITETTÄISIINKÖ JATKOSSA TUOTTOODOTUKSET. METSÄ GROUP. Metsäomaisuuden hoitosopimuksella varmistat, että metsäsi on hyvässä kasvukunnossa ja pitkän tähtäimen tavoitteesi toteutuvat. Tarjoamme avaimet käteen -palvelun metsävarallisuutesi hoitoon: oman metsäasiantuntijan ja vuosisuunnitelman, laadukkaasti toteutetut metsänhoitotyöt, hakkuut ja raportoinnin sekä Metsäverkko-palvelun. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. * Metsätalouden liiketulosten keskiarvovertailu Keski-Suomessa 2013, Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaat ja yksityismetsätaloudet. Metsätaloude n liiketul okseen jopa 30-40 % kasvu!* MHS_Metsa. makasiini_230x297.indd 1 23.6.2014 15.02 2729_.indd 11 05/09/14 17:49
Tavoitteen saavuttamiseksi joudutaan myymään myös metsämaita. ”Siihen verrattuna Metsähallituksen myyntitavoite on iso. JO n a S BE Rg ST En Puolukkaa ja tatteja riittää Puolukasta on tulossa paikoin runsas sato varsinkin kosteilla kasvupaikoilla. Puuliiton mukaan Balti Kvaliteet on myös rikkonut PEFCja FSC-sertifikaattien sosiaalisia kriteerejä. Metsiä tulee myyntiin kautta maan muutamien hehtaarien puuhapalstoista jopa tuhannen hehtaarin tiloihin. Ensi vuonna summa nousee 135 miljoonaan. laatumaa.fi). Lisätarjonnan hintavaikutuksia lievittää hänen mukaansa se, että palstat hajautuvat eri puolille maata, joten alueellista tarjontaruuhkaa ei tule. En silti ole varma, aiheuttaako lisätarjonta häiriöitä markkinoille”, Liljeroos sanoo. Tiedot myytävistä palstoista on nähtävillä Laatumaan nettisivuilla (www. Myyntimetsiä ympäri Suomen Metsähallituksen kiinteistökauppoja hoitavan Laatumaan johtaja Tuomas Hallenberg kertoo, ettei lisätuloutustarvetta kattavaa metsähehtaarien määrää ole lopullisesti määritelty, mutta se asettuu 15 000-17 000 hehtaariin. Männynherkkutatteja on myös runsaasti etenkin keskimääräistä kosteammilla kasvupaikoilla. Yritystä epäillään työehtosopimuksen rikkomisesta. Pohjoisessa, jossa valtaosa Laatumaan verkkosivulta löytyy kartta, jossa myytävät tilat näkyvät. Viime vuonna Metsähallituksen liiketoiminnan voitto oli 116 miljoonaa euroa. ”Se onnistui, koska osa edellisten vuosien voitoista on aikanaan jätetty tulouttamatta ja ne olivat kassassa. UUTISET Lyhyesti Puuliitto saartoi virolaisyrityksen Puuliitto on asettanut saartoon virolaisen Balti Kvaliteet -metsäpalveluyrityksen. Myytävää on etenkin pohjoisessa. Lisäksi suurpalstojen ostajat ovat usein säätiöitä tai sijoitusyhtiöitä, jotka eivät kilpaile samoista kohteista maannälkäisten metsänomistajien kanssa. Ensisijaisesti Metsähallitus on pyrkinyt myymään tuottamatonta omaisuuttaan, muun muassa rakennuksia ja tontteja. Kuusimetsien kosteampiin osiin on noussut herkkutatteja. Jatkossa siihen ei ole mahdollisuuksia, joten rahat lisätuloutuksiin hankintaan myyntituottoja lisäten”, toteaa Metsähallituksen väliaikainen toimitusjohtaja Jussi Kumpula. 12 MAKASIINI 6 • 2014 12 MAKASIINI 6 • 2014 2730_.indd 12 05/09/14 17:09. Kuivilla puolukkamailla marjat ovat sen sijaan jääneet usein pieniksi. Tavoiteltu 15 000-17 000 metsähehtaarin myynti merkitsee tuntuvaa lisäystä vuotuiseen metsämaan tarjontaan. Myös kantarelleja ja haperoita on metsissä kuivan kesäkauden jälkeen. Maakauppa-asiantuntija Hannu Liljeroosin mukaan viime vuosina aidoissa, vapailla markkinoilla tehdyissä metsätilojen kaupoissa omistajaa on vaihtanut noin 75 000 hehtaaria metsiä. Ongelmia löytyi työntekijöiden palkkauksessa, vuosilomissa, matkustamiskorvauksissa ja työterveyshuollossa. Valtiolle Metsähallitus tuloutti tätä enemmän, 120 miljoonaa euroa. Saarron taustalla on Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastus. Rouskujen pääsatokausi on vasta alkamassa. Maakaupoista iso lovi valtion metsätuloihin Valtio patistaa Metsähallitusta lisäämään metsämaiden myyntiä. Se vie miljoonien tulot valtion metsätaloudelta ja voi romauttaa maan hinnat pohjoisessa. TEKSTi MiKKO RiiKiLä Valtio on tämän vuoden kuluessa nostanut Metsähallituksen kuluvan vuoden tuloutustavoitetta 10 miljoonalla eurolla 130 miljoonaan euroon
Kumpula laskee, että tänä vuonna ennätykselliseksi kohoava metsämaiden myynti leikkaa Metsähallituksen metsätalouden tulosta miljoonilla euroilla. ”Jos talouskäytössä oleva metsäalamme pysyisi ennallaan, voisimme joka vuosi lisätä hakkuita 50 000-100 000 kuutiolla. 8,7 Viime vuonna energialaitoksissa ja pientaloissa paloi metsähaketta ennätykselliset 8,7 miljoonaa kuutiometriä. Metsätalous ahtaalla Jussi Kumpula tuskailee valtion metsätalouden toimintaedellytysten niukkenemista. Otso on aikomus yhtiöittää vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Samalla metsätalouden liikevoitto alenee pysyvästi kahden kolmen miljoonan euron verran vuodessa.” METSIä TUlEE MyynTIIn kaUTTa Maan MUUTaMIEn hEhTaarIEn pUUhapalSToISTa jopa TUhannEn hEhTaarIn TIloIhIn. 13 MAKASIINI 6 • 2014 13 MAKASIINI 6 • 2014 2730_.indd 13 05/09/14 17:09. ulkomaalaiset eivät ole ostaneet yhtään tilaa.” Ojala korostaa, että valtaosa myydyistä metsistä on muutaman kymmenen hehtaarin tiloja, jotka ovat menneet lisämaiksi yksityisille metsänomistajille. Plantaasimetsillä ei vastata kaikkien näiden ihmisten tarpeisiin.” SuOMEn METSäYHdiSTYKSEn TOiMinnanJOHTaJa andERS PORTin, LEHTiKuuSi 1/2014. Eli kaupat tehtäisiin, vaikka ostajana olisi esimerkiksi Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom. Tässä vaiheessa vastausvuoro siirtyy Metsähallituksen lakimies Marko Savolaiselle. otso irtisanoo ja lomauttaa Otso-Metsäpalvelut irtisanoo yt-neuvottelujen jälkeen kymmenen työntekijää sekä lomauttaa koko henkilöstön kahdeksi viikoksi. Metsäpalvelujohtaja Jukka Enarvin mukaan aikataulusta pidetään kiinni. Kaikkia luonnonvaroja, joita maailmassa on, tarvitaan varmasti. Metsäkeskuksesta eriytetty liiketoimintayksikkö Otso aloitti syksyllä 2013. Pari vuotta sitten maita myytiin reilun 1 000 hehtaarin vuosivauhdilla, mutta viime vuonna myyntiala kohosi 9 000 hehtaariin. ”En keksi mitään perustetta, millä maan myyntiä ostajan kansallisuuden perusteella voisi rajoittaa. Palvelun osoite on www.tilusvaihto.fi. Nyt emme siihen pysty, koska metsiä siirtyy pois talouskäytöstä sekä suojelun että myyntien kautta.” Tänä vuonna Metsähallitus luovuttaa Etelä-Suomesta 13 000 hehtaaria talousmetsiä luonnonsuojeluun. Valtion metsien myynti on lisääntynyt nopeasti. ”Tämä on yksi keino suurentaa metsätilojen kokoa ja parantaa metsätalouden kannattavuutta.” ”Yhtään ei ole myyty ulkomaille” valtion metsämaista on, metsäpalstojen tarjonta on jo nyt tuntuvasti kysyntää suurempaa. Suomalaisia ei voida suosia ostajina. Ainakin alueellisia hintahäiriöitä voi tulla, jos hintapyynnöistä tingitään merkittävästi kauppojen saamiseksi.” Laatumaan Hallenbergin mukaan kaikkia ostajaehdokkaita kohdellaan tasavertaisesti. Maaja metsätalousministeriön johtaja Juha Ojala kummastelee valtion metsien myynnistä kehkeytynyttä ulkomaalaiskohua. Palvelun käyttö on ilmaista. tilanvaihtopankki länsi-Suomeen Länsi-Suomen metsänomistajat voivat nyt tarjota metsätilaansa, sen määräalaa tai peltoaluetta vaihdettavaksi toisen maanomistajan kanssa sijainniltaan kullekin sopivaan palstaan. ”Ratkaisevaa on, millaisin hinnoin Metsähallitus myy palstojaan. ”Jos talousmetsiä suojellaan tai myydään 15 000 hehtaaria, hakkuumahdollisuuksia leikkautuu noin 75 000 kuution verran vuodessa. Siinä ilmoittaminen ei sido mihinkään, vaan palvelun on tarkoitus toimia sellaisten maanomistajien kohtaamispaikkana, jotka haluavat vaihtaa metsätai peltoalueitaan. Takavuosina valtio vielä osti talousmetsiä. ”Biotuotetehtaan investoinnin mittakaavaa kuvaa hyvin se, että pelkästään puuhankintaan tarvitaan lisää 200 uutta korjuukoneketjua.” KESKi-SuOMEn KauPPaKaMaRin TOiMiTuSJOHTaJa uLJaS VaLKEinEn äänEKOSKELLE SuunniTELLuSTa TEHTaaSTa, KauPPaKaMaRin TiEdOTE 3.8.2014. Kohtelemme ostajia tasapuolisesti”, Savolainen kertoo. Kosteikko on monimuotoisin luontotyyppimme, Suomen sademetsä.” HELSingin YLiOPiSTOn TuTKiJa OuTi SaLMinEn, YLiOPiSTO 6/2014. Tiukassa taloustilanteessa Otso on toistaiseksi tehnyt miinusmerkkistä tulosta. ”Vuonna 2013 meitä ihmisiä on yhdeksän miljardia... ”Kaikki Metsähallituksen myymät metsät ovat menneet suomalaisille
Tuhot eivät kuitenkaan ole niin pahat kuin vielä alkukesästä pelättiin. ”Kirjanpainajamäärien vertailu viime vuoteen on vielä ennenaikaista. Metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos seuraavat kirjanpainajien kannan runsautta 36 paikkakunnalla Etelä-Suomessa. Seurannan suurimmat kirjanpainajasaaliit on saatu Lounais-Suomesta, Häme-Uudeltamaalta, Pirkanmaalta, Kaakkois-Suomesta sekä Keski-Suomesta. Epidemia jatkuu Sääolot, tulevan syksyn ja talven myrskytuhot, vahingoittuneiden puiden korjuun tehokkuus ja ajoitus määräävät, minkälaisena kirjanpainajatilanne tulee jatkumaan. Ne voivat aiheuttaa jonkin verran tuhoja, mutta eivät kasvata kantaa. Keväällä ja alkukesällä seurantapyydyksiin saatiin pahimmilla paikoilla jo yli 10 000 yksilöä”, kertoo Metsäkeskuksen metsätuhovastaava Hannu Heikkilä. Nyt viileän alkukesän toivotaan tehneen tehtävänsä ja tuhojen jäävän siten viime vuotta vähäisemmiksi. Omia kuusikoita on edelleen syytä tarkkailla aktiivisesti. Kirjanpainajien tuhot näkyvät kuitenkin vasta viiveellä, joten esimerkiksi loppukesästä tulleet iskeytymät saattavat paljastua vasta ensi keväänä. Viime vuonna kirjanpainajien hyökkäyksen kohteeksi joutuneita kuusikoita kaadettiin kaikkiaan yli 2 700 hehtaaria. ”Tämän tasoinen epidemia tulee todennäköisesti jatkumaan ainakin maamme eteläpuoliskolla, mikäli lämpimät kesät ja tuulituhot jatkuvat”, Neuvonen ennakoi. % % % % % % % % Lähde: Suomen metsäkeskus, *1.1.-27.8.14 Hyönteistuhojen takia tehdyt metsänkäyttöilmoitukset R Saapumisvuosi 2014* 2013 Oulu Rovaniemi Vaasa Kuopio Joensuu Helsinki Tampere Turku Lyhyesti Esa Härmälän valinta varmistui Metsähallitusta ryhtyy johtamaan Esa Härmälä. Hallitus nimitti viime viikolla Härmälän Metsähallituksen toimitusjohtajaksi maaja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) esityksestä. Paikoin, kuten Ruokolahdella, kirjanpainajien uusi sukupolvi on lähtenyt parveilemaan. Huikeita saalismääriä Pääsiäisestä alkanutta lämmintä ajanjaksoa seurannut kylmä alkukesä pysäytti kirjanpainajien parveilun lähes kokonaan, mutta liikehdintä vilkastui jälleen heinäkuun helteillä. Trooppisten metsien osuus kadosta on noin kolmannes. Pohjois-SaKylmyys ei lannistanut kirjanpainajaa Tuhot ovat lisääntyneet lounaisessa ja läntisessä Suomessa sekä Pohjois-Savossa ja -Karjalassa. Elokuussa munitut jälkeläiset eivät todennäköisesti ehdi kuitenkaan aikuistua ennen talvea vaan kuolevat kylmään. Jos iskeytymiä tulee paljon, kannattaa puut korjata talteen niin kauan kuin ne vielä tukkipuuksi kelpaavat”, Hannu Heikkilä sanoo. metsäkato nopeinta pohjoisessa Vuosina 2000–2013 maailmasta on kansainvälisten ympäristöjärjestöjen tutkimuksen mukaan hävinnyt metsää 104 miljoonan hehtaarin verran. Lähes kolme kertaa Suomen maapinta-alan suuruinen alue on noin kahdeksan prosenttia maailman koko metsäpinta-alasta. Metsähallituksen edellinen pääjohtaja Jyrki Kangas erosi viime keväänä vastalauseena yhtiöittämisaikeille. Elokuun loppuun mennessä metsäkeskukselle tulleiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan kirjanpainajien takia on kaadettu liki 1 440 hehtaaria kuusikoita. Härmälä siirtyy uuteen työhönsä työja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikön tehtävästä. Alustavasti näyttäisi kuitenkin, että monilla alueilla mennään suurin piirtein viimevuotisella tai hieman korkeammalla tasolla”, arvioi erikoistutkija Seppo Neuvonen Metsäntutkimuslaitokselta. ”Määrä on 85 hehtaaria eli kuusi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan”, kertoo metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka. Merkittävintä kannan kasvu on ollut Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Noin puolet metsäkadosta kohdistuu pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle Kanadassa, Venäjällä ja Alaskassa. vossa saalismäärät ovat kuitenkin olleet suhteellisen alhaiset verrattuna maan eteläisimpiin alueisiin. UUTISET TIIA PUUKILA Kylmä ja kostea kesäkuu hillitsi, mutta ei pysäyttänyt kirjanpainajaepidemiaa. Ohi se ei kuitenkaan ole. Myös Lounais-Suomen myrskytuhoalueilla kanta on runsastunut viime vuodesta. Mikäli kuusen rungon alaosasta löytyy pieniä reikiä, pihkavuotoa tai ruskeaa purua, kannattaa ottaa yhteyttä metsäammattilaiseen. ”Vieläkin kannattaa mennä metsään. ”Monilla seurantapisteillä on saatu aika huikeita saaliita. W IK IP ed IA Co M M o N S 14 MAKASIINI 6 • 2014 14 MAKASIINI 6 • 2014 2731_.indd 14 05/09/14 17:12. Arvio pystypuille aiheutuneista tuhoista tarkentuu syksyn mittaan
Joka maassa tämä ei onnistuisi. Yli 40 000 euron osuudesta vero on 32 prosenttia. Vuonna 2011 tällaista rajaa ei ollut ja veroprosenttikin oli 28. Ensi vuoden alusta suurten tulojen veroprosentti nousee 33:een ja tuloraja laskee 30 000 euroon. Tulot kahdelle vuodelle Puukauppoja voi suunnitella siten, että tulo jakaantuu kahdelle vuodelle. Säätiön rahoittamalla tutkimuksella ja viestinnällä ollaan mukana muuttamassa puurakentamista jarruttavia rakentamisstandardeja, normeja ja määräyksiä. MITÄ: Itsekin metsänomistaja, maksaa kaikista puukaupoistaan metsäsäätiömaksun. Verotusmielessä yhtymä on nyt entistä edullisempi omistusmuoto, koska siellä tulot jaetaan osakkaiden verotukseen. Säätiö tukee kotimaisen puun käyttöä ja metsäalan hyväksyttävyyttä, uusi puheenjohtaja Jorma Länsitalo kertoo. Kuvio Hirvenlihaa miljoonien arvosta Viime vuonna riistasaaliin arvosta yli puolet saatiin hirvimetsältä. MITEN: ollut Metsäsäätiön hallituksessa vuodesta 2008 ja metsäalalla 30 vuotta. 2 miten se rahoittaa toimintansa. sä kuukauden kuluessa noin 30 prosentin ennakko ja loput sen jälkeen, kun korjuu on tehty. Esimerkiksi syksyllä ostetusta talvileimikosta maksetaan yleenBudjetti kutistaa metsätulojakin Suurten pääomatulojen veroprosentti nousee ja korkeamman prosentin alaraja laskee. 3 Kuinka moni tukee säätiötä. Jos metsänomistaja maksaa maksun, puunostaja sitoutuu maksamaan saman summan säätiölle. Hyvä esimerkki Metsäsäätiön merkityksestä koko metsäalalle on sen puurakentamista edistävä työ. Verotus on kiristynyt, sillä vielä viime vuonna raja oli 50 000 euroa. Tämä tietää sitä, että varsin tavanomaisen eteläsuomalaisen puukaupan tuloista menee osittain korkeampi vero. Riistasaaliin arvo, 1000€ Jänikset Hirvi Muut hirvieläimet Vesilinnut Metsäkanalinnut Muut riistalinnut Muut riistaeläimet Lähde: Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 HANNU JAUHIAINeN Pääomatuloista eli myös puukapoista maksetaan tällä hetkellä veroa 30 prosenttia. on tärkeää, että Metsäsäätiö seuraa aikaansa, ylläpitää maksuvalmiuttaan ja pystyy tarvittaessa merkittäviinkin panostuksiin alan kannalta tärkeisiin hankkeisiin. mETSäTyyppI 1 mikä on metsäsäätiö. Verotus kiristynyt Maksettavan veron määrä vuosittain, kun verotettava pääomatulo on 100 000 euroa. Myös Metsähallitus maksaa maksun kaikista puukaupoistaan. Metsäsäätiön toiminta rahoitetaan puukaupan yhteydessä kerättävällä vapaaehtoisella metsäsäätiömaksulla. 26000 28000 30000 32000 34000 Maksettava vero, € Lähde: Metsäntutkimuslaitos *Budjettiesitys 2010 2012 2014 2015* KUKA: Suomen Metsäsäätiön hallituksen tuore puheenjohtaja, Stora enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo. 4 mitä hyötyä metsäsäätiöstä on metsäteollisuudelle. Metsäala voi olla ylpeä tällaisesta rahoitusjärjestelmästä, jossa yhteisen hyödyn eteen tehdään vapaaehtoisesti töitä. Jos osakkaita on paljon, eikä heillä ole muita pääomatuloja, verotus voi pysyä perustasolla. Vuosittain puuta myyvä metsänomistaja ei hyödy tulojen jaksotuksesta, koska tuloja tulee säännöllisesti. Mitä hyötyä Metsäsäätiöstä on. Puukaupan tulo tosin jakaantuu normaalistikin kahdelle tai jopa useammalle vuodelle pitkien korjuuaikojen vuoksi. Hallituksen tuore budjettiesitys kiristää veroja edelleen. Tämä voi olla kannattavaa, jos kaupat tehdään loppuvuodesta. Jos korjuu venyy seuraavaan talveen, saatetaan maksaa vielä väliennakkoa. TeKSTI TIIA PUUKILA 15 MAKASIINI 6 • 2014 15 MAKASIINI 6 • 2014 2731_.indd 15 05/09/14 17:12. Vuonna 1995 perustettu Suomen Metsäsäätiö on suomalaisen puun puolestapuhuja. Tällä hetkellä noin 40 prosenttia metsänomistajista maksaa metsäsäätiömaksun ja varoja kertyy vuosittain 1,7–1,9 miljoonaa euroa. 5 miten säätiön rahoitustoimintaa voisi kehittää. Rohkea ja realistinen tavoite olisi nostaa osallistujien osuus 50 prosenttiin. Se on viime aikoina jakanut vuosittain apurahoja noin 1,4 miljoonaa euroa metsäelinkeinoa ja puun käyttöä tukeviin hankkeisiin ja viestintään
nä vuonna keskimäärin 41–43 euroa kuutiolta kantohintana. 16 MAKASIINI 6 • 2014 16 MAKASIINI 6 • 2014 2732_.indd 16 05/09/14 17:14. Huupposen mukaan parhaimpien erikoistyvien hinnat nousevat kuitenkin pystykaupoissa sataan euroon kuutiolta. Nämä alueet ovat myös aktiivisinta koivutukin hankinta-aluetta, sanoo UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala. Koivikon tulevaa laatua voi arvioida jo harvennushakkuun yhteydessä. Jos metsänomistaja kaataa ja kuljettaa laatukoivunsa itse tienvarteen, hankintahinta voi olla jopa 150 euroa kuutiolta. Suomen suurimman vanerinvalmistajan UPM:n koivuvaneritehtaat keskittyvät Järvi-Suomen ja Keski-Suomen alueelle. ”Koivutukin kysyntä on pysynyt tasaisena viimeiset kaksi vuotta, joten tarjontakin on ollut vakaata.” Rajalan mukaan koivutukkia ostetaan runsaasti myös tänä syksynä. Koivikkoa myyvän metsänomistajan ei silti kannata kiirehtiä kaupanteossa, sillä järeän laatukoivun myyntivaihtoehtoja voi olla monia. Pelloille istutetuissa koivikoissa on enemmän laatuongelmia.” Järvi-Suomi ydinaluetta Järeistä koivuista suuri osa päätyy vaneriteollisuuteen. Koivukaupan eri osien kokonaishyöty on harkittava rauhassa. Se vaatii noin hehtaarin koivikon päätehakkuun. Jopa sata euroa kuutiolta Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan koivutukista on maksettu päätehakkuussa täKiire pois koivukaupoista koivun päätehakkuun kanssa ei kannata aikailla, mutta itse kaupanteossa kiire on kirosana. ”Sekapuumetsiköistä löytyvät parhaat koivut. ”Kaadetuista koivuista kannattaa ottaa kuva, josta näkee, onko mukana lahoja tukkeja. Vaikka koivukaupan tekoon kannattaa varata aikaa, päätehakkuu on syytä tehdä ajallaan. Koivun myynnissä kannattaa pohtia eri vaihtoehtoja etenkin silloin, kun laadukkaita tyvikoivuja kertyy vähintään rekan nuppikuorman eli noin 20 kuution verran. Turvemaalla kasvavan hieskoivikon päätehakkuu kuitupuukokoisena voi olla tehokkain vaihtoehto, mutta rauduskoivikko kannattaa Heräjärven mukaan aina pyrkiä järeyttämään tukkimittoihin. Päätehakkuukuntoiset rauduskoivut voivat tummua jo viidessä vuodessa niin, että puiden huonompi laatu syö edun mahdolliselta hinnannousulta”, arvioi Metlan tutkija Henrik Heräjärvi. ”Laatukoivua myytäessä kannattaa kääntyä sellaisen metsäammattilaisen puoleen, joka tuntee paikalliset ostajamarkkinat. Koivun laatua heikentävät hirvituhot, myyrien aiheuttamat lahoviat, ruskotäpläkärpäsen toukkien jättämät väriviat ja lahot oksat. markkinat TeksTi ValTTeri skyTTä kuVa risTo PönTinen Järeä koivutukki on käynyt tänä vuonna hyvin kaupaksi, sillä muun muassa koivuvanerin vienti on ollut nosteessa. Pystykarsintahistoria on myös hyvä paperi esittää päätehakkuun yhteydessä”, Huupponen neuvoo. ItäSavon metsänhoitoyhdityksessä tieja oja-asiantuntijana työskentelevä Kalle Kaartinen harventaa huonoimmat puut pois 20-vuotiaasta koivikosta. ”Koivukauppaa ei kannata viivästyttää, jos metsänhoidollisesti on päätehakkuun aika. Koivua käytetään: -sellun valmistuksessa -vaneri-, lastuja kuitulevyteolisuudessa -energiaja polttopuuna -huonekaluissa -elintarvikkeissa ja kemianteollisuudessa -vihdoissa ja vastoissa Laatutyvi tavoitteena. Puukauppa pitää kilpailuttaa ja eri ostajien mittaja laatuvaatimuksia sekä etenkin maksuehtoja tiedustella”, Itä-Savon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Huupponen sanoo
Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 12,71 . Harvennushakkuu 49,09 . 56,09 . 14,46 . 17,98 . 15,34 . ... 15,43 . 15,27 . 16,24 . 46,60 . 13,80 . 12,60 . ... 18,21 . 14,41 . 14,74 . 14,73 . 13,36 . Harvennushakkuu 50,11 . 14,29 . 17,58 . ... 46,60 . 15,71 . 15,47 . 40,75 . 16,62 . 15,53 . 15,37 . 48,93 . 15,30 . 14,77 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 16,69 . 52,14 . ... 18,43 . 17,35 . 39,13 . 41,00 . 14,94 . 40,97 . 42,25 . 32,73 . 45,84 . ensiharvennus ... Harvennushakkuu 48,64 . 18,23 . ... 15,45 . 17,53 . ... 42,45 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,37 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,85 . 15,62 . ... 17,16 . 10 20 30 40 50 60 70 80 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 6 • 2014 17 MAKASIINI 6 • 2014 2732_.indd 17 05/09/14 17:14. 13,35 . Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 1/2013 7/2014 2010 2011 2012 2013 2014 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 45,33 . 54,97 . 13,96 . 14,76 . uudistushakkuu 56,39 . 12,42 . Harvennushakkuu 48,01 . 46,18 . 37,59 . 17,98 . 13,32 . ensiharvennus 47,13 . raakapuun kantohinnat elokuussa viikolla 35 . 56,83 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 14,79 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,85 . 53,14 . Harvennushakkuu 46,25 . 13,96 . 17,04 . ensiharvennus 45,55 . 14,52 . 14,54 . 14,07 . 16,14 . 16,77 . uudistushakkuu 48,61 . 14,36 . 11,43 . 15,09 . 17,79 . 16,62 . 17,16 . 15,47 . 55,93 . 38,22 . ... 14,25 . uudistushakkuu 57,46 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. Harvennushakkuu 48,10 . ensiharvennus ... 55,04 . 47,33 . 15,26 . 54,05 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 51,73 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,79 . 44,12 . 14,89 . 48,44 . 17,19 . uudistushakkuu 57,06 . ... 16,38 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 55,81 . 14,93 . ... 55,59 . 13,30 . 47,02 . 15,33 . 47,89 . 41,83 . nousussa . 12,81 . 14,86 . 14,25 . ... 17,37 . 15,21 . 55,24 . 16,81 . ... 13,65 . ensiharvennus 45,84 . 40,72 . 42,76 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,07 . ... 16,08 . ... 16,95 . 56,66 . 16,70 . 16,70 . uudistushakkuu 57,20 . Harvennushakkuu 46,84 . 15,07 . 15,39 . 14,04 . 13,50 . 14,64 . 13,29 . 15,20 . 55,99 . uudistushakkuu 56,72 . 13,62 . 15,35 . 37,55 . ensiharvennus 46,87 . uudistushakkuu 53,41 . 18,37 . 14,85 . 14,33 . 17,29 . 12,18 . 16,81 . 16,24 . 54,79 . ensiharvennus 46,29 . 17,64 . 14,22 . ensiharvennus 47,38 ... ... uudistushakkuu 57,26 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,06 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,09 . 17,88 . 47,77 . Harvennushakkuu ..
Hakkuukertymäksi arvioitiin noin 350 kuutiometriä. Harvennuksesta kolme tarjousta MiKKo HäYrYnen metsätilaKauppa on jatkunut vauhdikkaasti kesälomienkin aikana. Lapin kohteita mainostetaan metsästysmahdollisuuksilla, mutta se ei ole tilastoinnin este. Tilasto päivittyy kuukausittain osoitteessa www.metsalehti. Tieolosuhteiden vuoksi leimikko on korjattavissa kuivan kelin aikaan tai vaihtoehtoisesti maan ollessa jäässä. Harvennusleimikossa tukin hintataso oli vajaa 10 euroa päätehakkuuleimikoiden keskihintaa alhaisempi. Jos suhdeluku on yli yksi, niin kauppahinta on suurempi kuin puuston ja taimikon yhteenlaskettu hinta. Metsänhoitoyhdistys teki talon ympäristön varttuneeseen metsään kuuden hehtaarin harvennusleimikon. Muissa maakunnissa hintapyynnöt ylittyvät enimmillään kymmenellä prosentilla. etelä-Suomessa Vaasa–Kouvola-linjan eteläpuolella kauppahinnat ylittävät hintapyynnöt keskimäärin 10–50 prosentilla. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kaupat tehdään keskimäärin hintapyyntöjen tasoisina. Yhdistys pyysi tarjoukset leimikosta paikallisilta ostajilta. Vertailussa suuren metsäyhtiön tarjous erottui selvästi parhaaksi, eroa seuraaviin oli noin 10 prosenttia. elokuussa uutta myytävää on tullut kaikkiin maakuntiin ja erityisesti etelä-Suomeen. Sukulaiskaupat ja alle kymmenen hehtaarin metsätilat eivät ole tilastossa mukana, eivät myöskään erityisarvoja kuten rantarakennusoikeutta, maa-ainesvaroja, peltomaata tai rakennuksia sisältävät tilat. Metsänhoitaja Hannu Liljeroos laatiman tilaston mukaan tammi-elokuussa myyntiin on tullut 1 287 metsätilaa. niitä tuli vain kolme – kaksi suurta ostajaa tekivät tarjouksen, samoin metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu. PystykauPPa keski-suomessa Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 95 49,95 Kuusitukki 16 48,50 Koivutukki 9 40,00 Mäntykuitu 138 15,75 Kuusikuitu 16 16,50 Koivukuitu 80 16,00 Yhteensä 354 m3 9 599 € markkinat Kuukauden puukauppa Metsämaan hinta Hannu JauHiainen KesKi-suomessa metsätilan omistava pariskunta halusi avartaa kesäpaikkansa lähiympäristön maisemaa. Kaupat tehtiin parhaan tarjouksen tehneen kanssa. Käytännössä myyntikohteita on enemmän, mutta erilaisten erityisarvojen takia kaikki eivät päädy tilastoon. Suhdeluvut ovat maakunnittain seuraavat (uPM/Bonvestan kaupat eivät ole mukana eikä kaikista maakunnista ole riittävästi tietoja): Varsinais-Suomi 1,36, Häme-uusimaa 1,3, Satakunta 1,21, Kymenlaakso 1,15, Pirkanmaa 1,06, Pohjois-Pohjanmaa 1,0, etelä-Karjala 0,99, etelä-Pohjanmaa 0,97, Keski-Pohjanmaa 0,94 ja Keski-Suomi 0,89. alueella ei ole tällä hetkellä suurta kysyntää harvennusleimikoista, huonommista kohteista ei välttämättä tule yhtään tarjousta. Lapissa ja Kainuussa metsätilakaupoissa hintapyynnöistä jäädään 5–10 prosenttia. 31.8.2014 kehitysluokat, % Kaupan Myyty Keskiala taimikot hakkuuPuusto Tukkikpl kpl ha kypsät m³/ha osuus, % e/ha e/m³ Maakunta Lounais-Suomi 55 36 22 31 18 119 41 5414 46 Häme-uusimaa 30 18 38 37 9 108 34 4511 42 Kaakkois-Suomi 47 28 21 36 15 107 36 4199 39 Pirkanmaa 49 30 24 31 16 121 38 4536 38 etelä-Savo 70 33 28 33 12 111 39 4425 40 eja K-Pohjanmaa 87 47 29 37 12 80 25 2444 31 Keski-Suomi 76 44 35 32 6 89 26 2891 32 Pohjois-Savo 96 45 40 27 11 115 33 3343 29 Pohjois-Karjala 148 42 54 28 10 103 28 2902 28 Kainuu 300 87 100 17 5 93 22 1799 19 PohjoisPohjanmaa 190 74 41 16 8 98 20 2012 21 Lappi 139 27 73 31 3 51 12 1053 21 Koko maa 1287 511 51 23 8 95 26 2518 26 18 MAKASIINI 6 • 2014 18 MAKASIINI 6 • 2014 2733_.indd 18 05/09/14 17:17. Kauppamäärä jakaantui myyjittäin seuraavasti: Metsätilat.fi-palvelu 282, uPM/ Bonvesta 119, Metsähallitus/Laatumaa 43 ja muut myyjät 67 kohdetta. Maanmittauslaitoksen rekisterissä oli elokuun lopussa hintatiedot 511 tehdylle metsätilakaupalle. eniten kauppoja on tehty Kainuussa – 300 kappaletta – ja Pohjois-Pohjanmaalla uPM/ Bonvestan runsaan tarjonnan seurauksena. Hintapyynnöt ylittyvät etelässä Liljeroos on verrannut toteutuneita kauppahintoja puuston ja taimikoiden arvojen summaan odotusarvolisineen. fi/metsamaa/kuukausikatsaus tilakauppa vilkkainta Kainuussa metsätilat, myydyt 1.1. Harvennuskohteeksi hintataso oli kuitenkin hyvä
Vastaajia 126 20 40 60 80 100 Kyllä 67 % Ei 33 % ikärasismia vai ei. sieniaika on nyt. www.pirkanMaanMEtsat.fi/MEtsakurssi.fi/ Metsistä löytyy jos jonkinlaisia autoja. tämä oli astetta pöhlömpi ehdotus kuin metsän kiinteistövero.” karukko ”Huoli eläkejärjestelmän riittävästä maksukyvystä jatkossa on ymmärrettävästi lisännyt väestön kiinnostusta metsänomistukseen ja tämän muotoiseen ’omaeläketurvaan’.” puun takaa ”ajatus, että jos ei itse kykene/osaa/jaksa tehdä kaikkia töitä metsissään, niin metsät on pakkolunasUusi kysymys: aiotko hirvimetsälle. tettava, on älyvapaa. alkaa päästä palkkatyöstä eläkkeelle ja perhehuoletkin ovat vähenemään päin.” jEEs H-valta ”kyllä valtiolla pitää olla joku kontrolli ja valvonta meitä metsänomistajia kohtaan.” potifar ”jos kymmeniä vuosia hoitamattomina maanneita tiloja saataisiin myyntiin, laskisivat hinnatkin todennäköisesti järkevämmälle tasolle.” pinEs ”Metsälehdessä 15/2014 ihmeteltiin, missä ovat nuoret, kun ei heitä näy metsätilaisuuksissa. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. lukijakirjoituksen tavoite metsien hoidon siirtämisestä nuotion ääressä istuvilta isänniltä aktiivisemmille on hyvä.” Gla ”Että oikein pakkolunastettaisiin vain omistajan ikään perustuen metsät palvelemaan yksityisten liikeyhti?öiden raaka-ainehuoltoa. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Aiotko tehdä puukaupan. Yleensä ne ovat maassa, ja ylisöpöt pikkukyyt ovat ärhäkkäimpiä sihisijöitä.” Miisu TArhAkäärme TAimikossA Minkä poimit, minkä jätät, miten valmistat. ”En varsinaisesti etsi luonnonilmestyksiä, mutta kun töikseen tekee, kaikenlaiseen törmää. pitäisikö kärkkäisen Matin metsät pakkolunastaa, koska hän tekee vain murto-osan tilojensa töistä itse ja nekin harrastusmielessä?” ranE ”vaikuttaa olevan joukossa ikärasisteja. Mihinkähän tutkimukseen perustuu tieto, että vanhat miehet tai naiset hoitaisivat metsiään huonommin kuin nuoret?” tiMppa 19 MAKASIINI 6 • 2014 19 MAKASIINI 6 • 2014 2734_.indd 19 04/09/14 17:17. Harvoin kohdalle kärmes osuu. www.facEbook.coM/MEtsaauto.nEt ”Metsänsä hoitamatta jättäviä maanomistajia suojellaan suomessa kuin pandakarhuja.” aMMatti raivooja ”ihan hyvä, että kolmannes talousmetsistä on hakkuiden ulkopuolella, niin jäljelle jääville metsille löytyy puunostajia. Hoitamattomat kuviot eivät ole pois metsiään hoitavilta.” päHkäilijä ”paras metsien hoitoja hyödynnysikä alkaa vasta 60:n jälkeen. Ehdotus ikämiesten metsien pakkolunastamisesta kuohutti verkossa. siEniopas.info päivitettyä perustietoa suomen metsistä
Teema: puukauppa ”Tämä vaaTii ennakkoraivausTa” TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 20 MAKASIINI 6 • 2014 20 MAKASIINI 6 • 2014 2735_.indd 20 04/09/14 17:19
Täysperävaunullisen tukkirekan mentävä kääntöpaikka nostaa leimikosta saatavaa hintaa. Se vaikuttaa siltä, että se kestää tukkirekan painon kesälläkin. Poistuma on myös hyvä, puuta lähtee noin 50 kuutiometriä hehtaarilta. Teema: puukauppa a uto etenee läpi muuttuvan metsämaiseman, mutta Koskitukin hankintaesimies Anna Koukonen on nyt kiinnostuneempi metsien välissä kulkevasta soratiestä. ”Puuston järeys on ihan hyvä. ”Me pystymme maksamaan järe?ästä sahatukista ihan eri hintaa kuin ohuemmista tukeista. Koskitukki on Koukosen mukaan ensisijaisesti järeän tukin perässä. Se ostaa puuta Koskisen Oy:lle, jolla on niin vaneri-, lastulevy-, sahakuin taloteollisuuttakin. Jos puuta on paljon varastossa, ei siitä olla valmiita maksamaan huippuhintaa.” Puun järeyden suhteen nyrkkisääntö on, että mitä järeämpää puu on, sitä paremman hinnan siitä saa. Tie on vieressä ja leimikko on kesäkorjuukelpoinen. Sorapintaa on vähän niukasti, mutta se ei tällaisella mäntykankaalla haittaa”, hän sanoo. Ojat ovat kunnossa. Koukonen on lupautunut esittelemään Metsälehden lukijoille, miten puukaupan hinta syntyy, ja Myrskylässä Uudellamaalla sijaitsevassa 53 hehtaarin suuruisessa leimikossa riittää esimerkkejä. Tie vie ensiharvennusta kaipaavaan nuoreen männikköön. Kartasta näkee, missä leimikot sijaitsevat. Ennakkoraivausta tämä vaatii, mutta kaikki muu on kunnossa”, hän toteaa. Koukonen pysäköi autonsa tien laitaan ja harppaa muutamalla askeleella tien vieressä kasvavaan nuoreen männikköön. ”Tie näyttää hyvältä kesätieltä. Tukkipuusta maksetaan enemmän kuin kuitupuusta. ”Puukaupassa lähdetään liikkeelle ostajan puuntarpeesta. Järeistä tukeista saa sahattua enemmän lautaa ja lankkua, ja hakkuu tulee halvemmaksi, kun motteja tulee nopeasti.” Leimikon korjuuolosuhteista puu?nostaja selvittää Koukosen mukaan ensimmäiseksi, onko kyseessä kesä-, kelirikkovai talvileimikko. Puuntarpeesta liikkeelle Puukaupan hintaan vaikuttaa Koukosen mukaan karkeasti ottaen kolme tekijää: puunostajan puuntarve, puuston järeys ja se, millaiset korjuuolosuhteet leimikossa eli hakattavalla metsäalueella on. ”KESäLEIMIKOSTA SAA MOTILTA MUUTAMAN EURON ENEMMäN KUIN TALVILEIMIKOSTA.” 22 MAKASIINI 6 • 2014 2735_.indd 22 04/09/14 17:20. Hyvin hoidetusta metsästä maksetaan paras hinta, mutta puukauppaan vaikuttavat myös ostajan puuntarve, korjuuolosuhteet ja henkilökemia. Hän katselee mäntyjä ja kiertää metsässä pienen lenkin
Hyvänkin metsäautotien saa tosin nopeasti huonoon kuntoon, jos siitä ei huolehdi. Kelirikkoleimikkoon taas voi mennä myös syyssateilla ja keväällä sulamisvesien aikaan. ”Tien pitää olla kantava ja ojien kunnolliset, jotta tie kuivuu keväällä nopeasti ja pysyy kantavana sateillakin. Ojia ei saa päästää kasvamaan umpeen ja tietä pitää lanata ja sorastaa säännöllisesti.” Päätehakkuualalle vievälle tielle on hiljan tuotu uutta soraa. Kesäleimikossa maa ja tiet ovat niin kantavat, että puuta voi korjata kesälläkin. Myrskylässä sijaitsevan ensiharvennusalan tekee kesäleimikoksi kantava maa ja puulaji. Talvileimikossa maa tai tiet tai molemmat kestävät korjuun vain roudan aikaan. ”Karkea murske tuo kantavuuden. Tiestö määrää korjuuajan Koukonen käynnistää auton ja lähtee ajamaan kohti päätehakkuuta odottavaa kuusikkoa. Leimikolle vievä tiestö on hänen mukaansa yksi merkittävimmistä puukaupan hintaan vaikuttavista tekijöistä. Kivet ovat nyt asettuneet paikoilleen, mutta Koukonen kertoo, että ajaessa sai vielä jokin aika sitten varoa suuria kivenmurikoita. Jos metsikössä kasvaisi kuusta, olisi tilanne toinen. ”Kesäleimikosta saa motilta muutaman euron enemmän kuin talvileimikosta, kelirikkoleimikko on arvokkain”, Koukonen sanoo. Tien pientareilla kasvava pusikko pitäisi raivata pois, ettei se kasva tielle asti. ”KAIKKI PUUNOSTAJAT EIVäT INNOSTU, JOS SAMAAN TARJOUSPyyNTööN yMPPää KAIKEN.” Karkea murske tuo metsäautotielle kantavuutta. 23 MAKASIINI 6 • 2014 2735_.indd 23 04/09/14 17:20. Kuusten juuret ovat niin pinnassa, että metsään jätettävät puut vauri?oituvat herkästi, jos harvennus tehdään maan ollessa sula. Sen päällä ei ole kaikkein mukavinta ajaa henkilöautolla, mutta metsäautotiet tehdäänkin tukkirekoille”. Eniten markkinoille tulee hänen mukaansa talvileimikoita, kelirikkoleimikoista taas on aina pulaa. Jos leimikkoon vievä tie on huono tai sinne ei ole tietä ollenkaan, voidaan puut korjata vain talvella
Kun kuusikko 30 vuoden päästä uudistetaan, on tässä kelirikkoleimikko”, Koukonen sanoo. Kuusten jättäminen vaatisi hakkuukoneenkuljettajalta vaivaa, mutta ei Koukosen mukaan vaikuttaisi leimikon kauppahintaan. Pienet harvennukset menevät useimmiten kaikilla päätehakkuun sivussa.” Viime kädessä puun hintaan vaikuttaa myös se, miten pitkä matka tehtaalle on, paljonko puunostajia alueella on ja miten puunostaja ja puunmyyjä tulevat keskenään toimeen. Peilitkin jäävät matkalle, kun risut raapivat niitä.” Myös se, onko tiellä tukkirekalle kääntöpaikkaa ja miten tilava kääntöpaikka on, vaikuttaa kauppahintaan. Pienimpiä leimikoita voi myös olla vaikea saada kaupaksi. Leimikosta, jolle vievällä tiellä on täysperävaunullisen tukkirekan mentävä kääntöpaikka, saa Koukosen mukaan noin euron enemmän kuutiometriltä kuin leimikosta, jonka kääntöpaikalla mahtuu kääntymään vain tukkirekan nuppi. Koska kuusia lahottava juurikääpä todennäköisesti on levinnyt myös nuoriin kuusiin, kannattaa ne kuitenkin kaataa ennen hakkuuta. Koukonen pysäyttää autonsa harvennusta odottavan varttuneen kuusikon viereen. Puusto on epätasainen, mutta kesäkorjuukelpoisuus nostaa leimikon hintaa, arvioi Anna Koukonen päätehakattavaa leimikkoa. ”Puusto on melko epätasainen, kuusten keskijäreys jää alhaiseksi.” Kauppahintaa nostaa kuitenkin se, että hakkuu voidaan tehdä kesällä. Muutaman vuoden päästä sitä on Koukosen mukaan liikaa. ”Tukkirekka ei suostu ajamaan leimikolle, jos pusikko raapii auton kylkiä. Jos puuta pitää kuljettaa metsässä yli 300 metriä, alkaa se alentaa leimikosta saatavaa hintaa. Sadan kuutiometrin leimikosta maksetaan suhteessa vähemmän kuin tuhannen kuutiometrin leimikosta. ”Järeyttä on, poistuma on 80 kuutiometriä hehtaarilta, raivaustarvetta ei ole ja vieressä on hyvä tie. Koukosen mukaan puukaupasta neuvottelee mieluiten sellaisen metsänomistajan kanssa, jonka kanssa yhteistyö toimii. ”Esimerkiksi 200 kuutiometrin leimikko on harvennettavana vielä siedettävä mutta päätehakattavana melko pieni. Pusikko hipoo jo paikoin auton kylkiä. ”Kaikki puunostajat eivät innostu, jos samaan tarjouspyyntöön ymppää kaiken. Jos lähettyvillä on toinen leimikko, kiinnostaa pieni leimikko tosin ihan eri tavalla”, Koukonen sanoo. Arvokkaimpia ovat hyvin hoidetut metsät. Tällainen niin sanottu ennakkoraivaus nostaa leimikon hintaa, sillä se nopeuttaa hakkuuta ja vähentää harvennusleimikoissa korjuuvaurioita. Koosta maksetaan Myös leimikon suuruus vaikuttaa puukaupan hintaan. Kaikkiaan leimikko ei Koukosen mielestä ole paras mahdollinen, mutta koivut pelastavat paljon. ”Korkean kauppahinnan lähtökohta on kunnollinen taimikonhoito.” Leimikon korjuuolosuhteet voivat tosin muuttua itsestäänkin. Teema: puukauppa Tie kaipaisi Koukosen mukaan vielä pientareiden raivausta. Leimikolle vievä tie kestää puukuljetuksen kesälläkin eikä päätehakkuussa tarvitse huolehtia korjuuvaurioista. Leimikon vieressä oleva tie kestäisi tukkirekan painon kelirikkoaikaankin, mutta pehmeän maan kuusikon voi harventaa vain maan ollessa jäässä. Se, kannattaako puuta tarjota kerralla useammalta kuviolta, riippuu ostajasta. Tällainen on hyvä talvileimikko. ”KORKEAN KAUPPAhINNAN LähTöKOhTA ON KUNNOLLINEN TAIMIKONhOITO.” 24 MAKASIINI 6 • 2014 2735_.indd 24 04/09/14 17:20. Kauppahintaan vaikuttaa myös leimikon etäisyys tiestä. Järeiden puiden alla kasvaa nuoria kuusia, jotka Koukonen jättäisi kasvamaan ellei metsä sijaitsisi pahimmalla juurikääpäalueella. Ennakkoraivaus kannattaa ”Täällä on paljon meidän haluamaamme koivutukkia”, Koukonen sanoo kävellessään syvemmälle kuusta ja koivua kasvavaan päätehakkuuleimikkoon
25 MAKASIINI 6 • 2014 2735_.indd 25 04/09/14 17:20. Tällainen on hyvä talvileimikko: järeyttä on, raivaustarvetta ei ja vieressä on hyvä tie
”Ensin selvitetään metsänomistajan ja metsän tarpeet. Eri ostajilla on puutavaralle erilaiset mittaja laatuvaatimukset. Yleistä mallia kauppakirjalle ei ole, vaan sopimukset ja niiden ehdot ovat ostajakohtaisia. Parhaan hinnan TavoiTTElu Moni metsänomistaja pohtii, milloin puusta saa parhaan hinnan, mutta Leirimaa ja Klemetti kehottavat keskittymään huippuhintojen tavoittelun sijaan metsän tarpeisiin. Tämä vaikuttaa puukaupan hintaan ja ehtoihin”, sanoo OTSO Metsäpalveluiden puukauppa-asiantuntija Hannu Klemetti. Näin tehdään kaupat 26 MAKASIINI 6 • 2014 2735_.indd 26 04/09/14 17:20. ”Kuitupuun hinta ei ole viime aikoina juuri vaihdellut. Paikan päällä selviävät muun muassa korjuuolosuhteet ja tiestön kunto. Sitä saa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksistä ja OTSO Metsäpalveluista. Arvonlisävero tilitetään valtiolle seuraavan vuoden helmikuussa. Sellaista puutavaraa, jolla ei ole kysyntää, ei kannata yrittää myydä. Tällä on merkitystä varsinkin tukkivaltaisissa leimikoissa: tukista alhaisempaa hintaa tarjoavan ostajan tarjous voi olla paras, jos tämän mittaja laatuvaatimukset ovat sellaiset, että tukkia kertyy metsästä eniten. KilPailuTus Puukauppa kannattaa kilpailuttaa. Yleiset neuvot ovat kuitenkin ilmaisia. rahamäärä Etelä-Suomessa päätehakkuualalta voi Leirimaan mukaan parhaimmillaan saada noin 300 kuutiometriä puuta hehtaarilta. Hinnan osalta pelkät puutavaralajien yksikköhinnat eivät vielä kerro tarjouksen hyvyyttä. Tarjousten vertailu lähtee puunmyyjän tavoitteista. Myös puunmyyjä voi vaatia sopimukseen omia ehtojaan. Varsinkin harvennushakkuut tulee tehdä ajallaan. Pystykaupoissa metsänomistajalle maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen usein 20–30 prosentin suuruinen ennakkomaksu ja loppumaksu suoritetaan mittaustodistuksen allekirjoittamisen jälkeen. Se, miten paljon avusta veloitetaan, vaihtelee. aPua Tarjolla Metsänomistaja voi olla suoraan yhteydessä puunostajiin, mutta puukauppaan on tarjolla myös apua. Metsänomistaja saa maksun puistaan mittaustodistuksen mukaan. ”Eri puunostajia kiinnostavat puutavaralajeiltaan, sijainniltaan ja korjuukelpoisuudeltaan erityyppiset leimikot. Joku painottaa hintaa, toinen hakkuun ajankohtaa, kolmas maksuaikataulua. Jos esimerkiksi tukkipuun latvaläpimitan alarajaksi on sovittu 16 senttimetriä, eivät latvatukit saa olla katkottuja 18 tai 20 sentin kohdalta. rahaT TilillE Se, milloin metsänomistaja saa maksun puistaan, vaihtelee ostajittain. miTTausTodisTus Puunkorjuun jälkeen laaditaan mittaustodistus, josta selviää hakkuussa kertynyt puumäärä. mETsänKäyTTöilmoiTus Hakkuista pitää ilmoittaa Suomen metsäkeskukselle vähintään kymmenen päivää ennen hakkuun aloitusta. Teema: puukauppa LIINA KJELLBERG EnnaKKosuunniTTElu Hyvä ennakkosuunnittelu on onnistuneen puukaupan lähtökohta, sanoo metsänhoitoyhdistys Uusimaan toiminnanjohtaja Timo Leirimaa. Päätehakkuun kanssa voi jo miettiä, mikä on paras aika myydä”, Leirimaa sanoo. Sen avulla on helppo pyytää tarjouksia puunostajilta. Leirimaa suosittelee kuitenkin käymään myös metsässä. Kun metsänomistaja on alkutuottajana arvonlisäverovelvollinen, tulee maksu arvonlisäveroineen. Ne tarjoavat apuaan muun muassa puunmyyntisuunnitelman tekoon, puukauppatarjousten vertailuun ja puunkorjuun valvontaan mutta halutessaan toimijat voi myös valtuuttaa hoitamaan koko puukaupan. Siinä mainitaan muun muassa kaupan kohteena olevat puutavaralajit ja niiden mittaja laatuvaatimukset. Tänä syksynä puukaupan haasteena on viime talvi, joka oli lumeton ja lyhyt. Korjuun ja miTTauKsEn valvonTa Metsänomistaja voi valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen tai OTSO Metsäpalvelut valvomaan korjuuta ja mittausta. KauPPaKirja Kun puunostaja on selvillä, on aika kirjoittaa kauppakirja. Syksy on perinteisesti ollut parasta puukauppa-aikaa, mutta viime vuosina puukauppa on Leirimaan ja Klemetin mukaan ollut vilkkainta keväällä. Vaikka puukauppa periaatteessa päättyy mittaustodistuksen allekirjoittamiseen, voi puun ajo metsästä tienvarteen vielä jatkua. Metsänkäyttöilmoituksen tekee yleensä puunmyyntisuunnitelman tekijä tai puunostaja. Sen jäljiltä puunostajilla on varastossa paljon hakkaamattomia talvileimikoita. Nykyään yhä useampi metsänomistaja sanoo tarvitsevansa tietyn summan rahaa ja puukauppoja ryhdytään suunnittelemaan sen mukaan. PuunmyynTisuunniTElma Kun metsänomistaja on päättänyt, mitä hän aikoo myydä, on aika tehdä puunmyyntisuunnitelma. Harvennuksista saatavat tulot taas ovat joitain satoja euroja tai korkeintaan muutama tuhat euroa hehtaarilta. Kahden tai viiden vuoden odottelulla ei voita mitään, mutta voi menettää paljonkin, jos puusto ehtii kasvaa liian tiheäksi. Toisaalta hoitohakkuut, kuten harvennukset ja ylispuun poistot, pitää tehdä ajallaan metsän tarpeen mukaisesti.” Myös markkinatilanteella on merkitystä. Jos siitä noin 250 kuutiometriä on tukkia, saa puista hehtaarilta noin 15 000 euroa. Jos metsänomistajalla on tuore metsäsuunnitelma, pystyy puukauppaa suunnittelemaan sen avulla jo pitkälle. Tulosteista voi tarkistaa, että hakkuussa on käytetty sovittuja mittoja. Jos taidot riittävät, voi korjuujälkeä tarkkailla itsekin ja pyytää mittaustulosteita vaikka hakkuukoneen kuljettajalta. Puunmyyntisuunnitelmasta selviävät muun muassa hakattavan alueen koko ja sijainti, hakkuutavat ja arvio hakattavan puuston määrästä
39,Dynamic S3 nahkaturvasaapas Nupukkinahkapinta, luistamatonpohja, iskunvaimennettu PU-välipohja. 50,2 cm 3 2,9 kW / 3,9 hv 5,2 kg 32 cm metallirunko M-Tronic elektroninen moottorinohjaus. Puserossa softshell kaulus, avohaalarissa viiltosuojaus. 350 € Edullinen ja laadukas moottorisaha jokaiseen kotiin! Kevyt ja kätevä käyttää. Sh. 249 € 229,Turvasaappaat alk. Tarjoukset voimassa 19.10.2014 asti. Sh. Viiltosuojaluokka 1 (= 20 m/s). 815 € M-Tronic moottorinohj aus 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg 30 cm metallirunko. Ammattivaljailla ja M-Tronic elektronisella moottorinohjauksella! Lämpökahvoilla 999 € (sh. Nyt STIHL edulliseen syyshintaan! Metsalehti_Makasiini_2014_09_18.indd 1 21.8.2014 15:24:03 2901_.indd 27 04/09/14 17:20. 369 € STIHL turva-asut alkaen 199,(Economy vaatepaketti) Muista myös! Ympäristöystävälliset 2-T ja 4-T polttoaineet Katso hintaa! FS 460 C-EM K 899,Sh. Vakiona mukana raivausterä, kolmioterä ja siimapää. 1149 €) FS FS 44445 45, 45, 44455 6 c 6 c 6 cccc 6 c 6 ccm m m m m m m m m 3 222, Amm Amm Amm Amm Amm Amm AAAA att att a iv iv iv iv eel elektr ktr kt oni oni ni ni ni nn sel ss la Läm Läm Läm Läm ä Lä L pök pök pö p p p ahvo Työvälineet syksyn savottoihin STIHLiltä! MS 261 C-M 699,Sh. myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.. Pippurinen 1,5 kW / 2,0 hv tehopakkaus 35 cm terälevyllä. 769 € 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,9 kg. FF kW ka rä 4441,6 cm m m m m m m m 33333 -----2,0 22 Vakion on onn on o a muk kol ol olm m mi mio m m m m ter TESTIVOITTA JA Koneviesti 7/13 Kypäräsarjat alk. 319,Dynamic vaatepaketti Näyttävä ja hengittävä turva-asu. 1015 € 45,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg. 845 € STIHL SYYSSAHA 2014 MS 181 299,Sh. FS 260 C-E 699,Sh. 79,MS 201 599,Sh
Energiapuun tilanteeseen on koko maan alueella vaikuttanut lisäksi kemeratukien lasku. Isoja eroja ei naapuriyhdistysten välillä ole. Taivalkosken metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Teuvo Puolakanaho kertoo, että energiapuun ostajia oli vielä muutama vuosi sitten, mutta nyt tienvarressa olevalle rankaläjälle on vaikea löytää ostajaa. Mutta kunta on kilpailuttanut energiapuun hankinnan, ja voittanut yritys tuo puut Venäjältä. Isossa osassa Eteläja Keski-Suomea parhaat hinnat olivat 60–63 euroa. Jos toisen alueella huippuhinta on ollut esimerkiksi 59,90 euroa ja toisen 60,00 euroa, niin yhdistykset päätyvät eri luokkiin, vaikka hintaero on vain 10 senttiä. Metsälehden hintakyselyssä tiedusteltiin metsänhoitoyhdistyksiltä korkeinta normaalin kuusija mäntytukin kantohintaa, mikä on tullut yhdistyksen tietoon vapun jälkeisissä puukaupoissa. Osa Lapin yhdistyksistä yltää juuri yli 50 euron etenkin mäntytukin hinnoissa. Alueella käytetään silti energiapuuta lämpölaitoksissa, Suomussalmellakin 30 000 kuutiometriä vuodessa. Kyselyssä tiedusteltiin myös, mitä tällä hetkellä maksetaan karsittuna rankana korjatusta energiapuusta tienvarressa ilman kemeratukia. Myös Ylä-Kainuun yhdistyksen alueella kysyntä ja hintataso ovat huonoja. Lapissakin on yksityismetsien energiapuun kysyntä paikoin heikentynyt. Samalla hintataso on yhtenäistynyt. Hieman oheisten hintakarttojen värit ovat viimevuodesta muuttuneet, koska hintataulukon alapäähän on erotettu uusi luokka 50–51 euroa. Pohjois-Suomen ja etenkin Lapin hintataso on säilynyt pääosin ennallaan. Esimerkiksi vanhojen metsäteiden kunnostuksen yhteydessä kertyisi tienvarsilta riukupuuta, mutta nyt puut jäävät metsänomistajien polttopuuksi tai metsään. Energiapuun huono kysyntä näkyy Puolakanahon mukaan muussakin toiminnassa. Kuusitukin hinta ylitti 64 euroa viime vuonna seitsemän yhdistyksen alueella, nyt tähän tasoon päästiin vain yhdessä yhdistyksessä. Se selvä ero kuitenkin on, että itärajan yhdistyksissä sekä Lounais-Suomen pienissä yhdistyksissä on pudottu 60 euron alapuolelle. Jos Lappi ja Koillismaa jätetään pois, parhaiden hintojen haarukka jää 10 euroon, välille 54–64 euroa. Etelä-Karjalassa yllettiin mäntytukissa myös yli 64 euron. Syynä on Metsähallitus, joka on lisännyt toimituksia energialaitoksille. Viime vuonna tuon rajan ylitti vielä kymmenen yhdistystä. Hintaerot tasoittuivat Havutukkien huippuhinnat ovat hiipuneet viimevuotisesta, Metsälehden kysely paljastaa. Tilanne ei ole parempi Pudasjärvellä ja Kainuun pohjoisosissa: energiapuun ostajat ovat kaikonneet eikä yhdistyksilläkään ole juuri toimitussopimuksia energialaitosten kanssa. Pystykaupalla energiapuulle ei jää kantohintaa. Kun viime vuonna mäntytukissa yllettiin jopa 67 euroon kuutiolta, jäätiin nyt 65 euroon. Vaikka naapuriyhdistykset osuisivat eri hintaluokkiin, niiden välinen ero voi olla silti pieni. Hintaerotkin ovat viime vuoden tasoa – hyvät alueet ovat edelleen hyviä ja huonot huonoja. Energiapuulle ei riitä ostajia Energiapuun hintataso on säilynyt suurin piirtein ennallaan. Huipput selville energiapuun ostajat ovat kaikonneet 28 MAKASIINI 6 • 2014 28 MAKASIINI 6 • 2014 2739_.indd 28 04/09/14 17:21. Teema: puukauppa Hannu JauHiainen M etsälehden perinteisen hintakyselyn mukaan havutukkien huippuhintataso on hieman laskenut viimevuotisesta. Hintatiedot saatiin kaikista suomenkielisistä metsänhoitoyhdistyksistä sekä pääosasta ruotsinkielisiä yhdistyksiä. Tämän vuoden hintamenestyjän titteli voidaan myöntää Päijänteen yhdistykselle, jonka alueella päästiin sekä mäntyettä kuusitukin hinnoissa 64 euron paremmalle puolelle. Toiminnanjohtaja Kari Paavilainen kertoo, että satunnaisia eriä saatetaan ostaa. Tilanne on suurin piirtein samanlainen kuin viime vuonnakin. Uutta on se, että Kuusamossa ja Taivalkoskella ei ole lähes olleenkaan kysyntää energiapuulle, joten sille ei ole osattu määrittää hintaakaan. Vain kuitupuuksi kelpaava puutavara voidaan korjata talteen. Koska kaikkien kauppojen hinnat eivät tule yhdistysten tietoon, korkeampiakin hintoja on voitu maksaa. Myös kuusitukissa jäätiin 65 euroon. Tuloksia voi pitää suuntaa antavina, mutta ne kuvaavat kuitenkin melko luotettavasti tämän hetken tilannetta. Yli 64 euron kantohintanoteeraus löytyy mäntytukin osalta vain kahdesta yhdistyksestä. Etelässä yli 60 euroa Kyselyn mukaan koko maan hintataso näyttää yhtenäistyneen. Kyse on siis hankintahinnasta. Oheisten karttojen värit kuvaavat kantohintoja ja luokitus on kahden euron suuruinen
Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – Ei hintatietoa – – – – – – – – – Ei hintatietoa Ei hintatietoa – – – – – – – – – – – – – – – – – – Ei hintatietoa 29 MAKASIINI 6 • 2014 29 MAKASIINI 6 • 2014 2739_.indd 29 04/09/14 17:21
hAuKivuori Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Versowood (kaikki, mä-pylväs, mäntyja kuusipikkutukki), Metsä Tommola, Koskitukki (erikoiskoivu, kot, kok), Harvestia (kaikki). EtElä-PohjAnmAA LAihiA, VähäKyrö, isoKyrö, sEinäjoKi, LAPuA: Metsä Group (kaikki, pylväs, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Viitala Forest (kaikki, pikkutukki), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (karsittu ranka, kokopuu, metsätähde), EPM Metsä (kaikki, parru, pikkutukki, energiapuu), Keitele Forest (kaikki, sorvitukki, pikkutukki, parru), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki). aPU EnonKosKi: Stora Enso (kaikki, mäja ku-parru), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki, tyvikoivu), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki), Koskitukki (sahakoivu, tyvikoivu), Versowood (kaikki), Harvestia, Iivari Mononen, Sahakuutio (kaikki), Metsäenergia Meter (energiapuu). Kärsämäen alue: Stora Enso (kaikki, pikkutukki), Metsä Group (kaikki, parru, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Haapuu (kaikki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), IPO Wood, L&T Biowatti, Vapo, Metsäkolmio, Metsäsuunnittelu Hollanti. Kalenteriin on koottu puunostajat 84 metsänhoitoyhdistyksen alueelta. M etsälehden ostajakalenteriin on koottu koko maan puunostajat metsänhoitoyhdistyksittäin. Kysely kattaa kaikki suomenkielisen alueen 84 metsänhoitoyhdistystä. h hAAPAvEsiKärsämäKi hAAPAVEdEn ALuE: Stora Enso (kaikki, pikkutukki), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), UPM (kaikki, parru), Hasa Yhtymä (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), IPO Wood, L&T Biowatti, Vapo, Metsäsuunnittelu Hollanti. AurAnmAA KosKi TL, PöyTyä, AurA: Westas (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Stora Enso (mäk, kuk, kok), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, mä-pylväs), Luvian Saha (kaikki), Mäkilän Saha (kaikki), Veljet Kuusisto. Ostajien lisäksi kerrotaan, mitä puutavaralajeja kukin ostaja alueelta hankkii. E EtElä-KArjAlA Stora Enso (kaikki), PTL Huomo (pylväs), Kartiopuu (parru), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Tiaisen saha (kaikki), PTL Toimi Talka (pylväs), Koskitukki (kaikki), Versowood (kaikki), Harvestia (kaikki), PTL I. Pölönen. Ostajakalenteri 2014 Ostajakalenteri A AlAjärvi UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), EPM Metsä (kaikki), Koskenvarren Saha ja Höyläämö (kaikki), Stora Enso (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Vapo (kaikki). LyhEnTEET mät=mäntytukki kut=kuusitukki kot=koivutukki mäk=mäntykuitu kuk=kuusikuitu kok=koivukuitu kaikki=ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja Erikoispuutavaralajit on mainittu erikseen, esimerkiksi pylväs, koivutyvi, parru jne. Evijärvi UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Junnikkala (kaikki), EPM Metsä (kaikki), L&T Biowatti (kaikki). Ostajakalenteri perustuu metsänhoitoyhdistyksille elokuun alussa tehtyyn kyselyyn. Mukana ovat yritykset, jotka ostavat alueelta tänä vuonna vähintään 1 000 kuutiota puuta. 2014 30 MAKASIINI 6 • 2014 2740_.indd 30 04/09/14 18:58
Kesän myräkät ovat näkyneet puukaupassa paikoitellen. LuumäEn ALuE: Stora Enso (kaikki, mä-tyvet, parruaihe), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), PTL Huomo (kaikki, parruaihe, mä-pylväs), Tiaisen Saha (kaikki, mäja ku-pikkutukki), Kartiopuu (parruaihe), Versowood (kaikki, erikoiskuidut, mä-pylväs), Harvestia (kaikki). PALTAmo: UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Harvestia (kaikki), Metsä Group (kaikki), Iivari Mononen (kaikki), Ipo Wood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kuhmo (kaikki), Pölkky (kaikki). järvi-sAvo hirVEnsALmi, miKKELin sEuTu, AnTToLA: Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (mät, kut, mäk, kuk), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savo (energiapuun välitys), Metsä Tommola (kaikki), Harvestia, PTL Loikkanen & Kiljunen, Keitele Forest (kaikki), Pinar (pylväs). KAlAnti jA uusiKAuPunKi Kuusiston Saha (mät), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha Pohjoisessa Keski-Suomessa puukauppaa on tehty tasaisen kysynnän siivittämänä vilkkaasti koko vuosi. järvilAKiA Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Junnikkala (kaikki), EPM Metsä (kaikki), Kauhavan Kaukolämpö (energiapuu), Palojärvi (energiapuu), Korpiforest (energiapuu), Vapo (energiapuu), Lappajärven kunnan lämpölaitos. Kuhmo: UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Iivari Mononen (kaikki), Kuhmo (kaikki), Harvestia (kaikki). Puikkonen (tyvikoivu), Sahakuutio (mät, kut, havuparru), Metsäenergia Meter (metsäenergia), Harvestia (kaikki), Suur-Savon Sähkö. ”Hankintapuueriä tarjotaan tavanomaista enemmän, sillä moni metsänomistaja on korjannut tuulenkaatoja omatoimisesti.” Kesäleimikot käyvät kaupaksi SA M I KA RP PI N EN mervi seppänen ostaa puuta metsä Groupille Viitasaarella. Pölönen (pylväs), Mhy:n puunvälitys (kaikki), Versowood (kaikki), PTL Loikkanen & Kiljunen (mät, kut, parru), Koskitukki (koivu), Jespuu (koivutukki), Forest Fennica (koivutukki), Puu ja Kiinteistö T. ”Talviharvennuksia varannossamme on melko paljon, joten niiden osalta olemme varovaisempia”, sanoo Seppänen. ilmAjoKi Metsä Group (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, pylväs), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu), EPM Metsä, Viitalan Saha (tukki, pikkutukki), Kurikan Kaukolämpö (energia), JH-Metsäenergia (energia). itä-sAvo Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), PTL Pentti Heinonen (pylväs), PTL I. j joKilääni Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Westas (kaikki), Versowood (kaikki), Stora Enso (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Vapo (energiapuu). KAinuu lKv KAjAAni: UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Iivari Mononen (kaikki), Ipo Wood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kuhmo (kaikki), Hasa (kaikki), Pölkky (kaikki), Harvestia (kaikki). risTijärVi: UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Harvestia (kaikki), Metsä Group (kaikki), Iivari Mononen (kaikki), Ipo Wood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kuhmo (kaikki), Pölkky (kaikki). jouTsA, PErTunmAA: Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Koskitukki (kaikki), Versowood (kaikki), Metsä-Pirkka (kaikki), Harvestia, Keitele Forest, Metsä-Tommola. Nyt kiinnostavat etenkin kesäkorjuukelpoiset leimikot. Yhtiö ostaa alueelta kaikkia puutavaralajeja sekä pystyettä hankintakaupalla. K KAAKKo Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki), UPM (kaikki), Hakemestarit (kaikki), Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki). 31 MAKASIINI 6 • 2014 2740_.indd 31 04/09/14 18:58. isojoKi-KArijoKi Metsä Group (kaikki, pylväs), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Westas (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu). i ii Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Lapin Metsämarkkinat (mät, mäk, kuk, kut), Oulun Seudun Sähkö (energiapuu), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, lehtikuitu), Junnikkala, L&T Biowatti (energiapuu), Biomega (energiapuu). ”Kesän helteiden hellitettyä alkuvuoden hyvä rytmi on jatkunut”, Viitasaarella puuta ostava Metsä Groupin metsäasiantuntija mervi seppänen kertoo
M etsälehden ostajakalenteriin on koottu koko maan puunostajat metsänhoitoyhdistyksittäin. 2014 30 MAKASIINI 6 • 2014 2740_.indd 30 04/09/14 17:30. hAuKivuori Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Versowood (kaikki, mä-pylväs, mäntyja kuusipikkutukki), Metsä Tommola, Koskitukki (erikoiskoivu, kot, kok), Harvestia (kaikki). h hAAPAvEsiKärsämäKi hAAPAVEdEn ALuE: Stora Enso (kaikki, pikkutukki), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), UPM (kaikki, parru), Hasa Yhtymä (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), IPO Wood, L&T Biowatti, Vapo, Metsäsuunnittelu Hollanti. AurAnmAA KosKi TL, PöyTyä, AurA: Westas (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Stora Enso (mäk, kuk, kok), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, mä-pylväs), Luvian Saha (kaikki), Mäkilän Saha (kaikki), Veljet Kuusisto. Kalenteriin on koottu puunostajat 84 metsänhoitoyhdistyksen alueelta. Kysely kattaa kaikki suomenkielisen alueen 84 metsänhoitoyhdistystä. LyhEnTEET mät=mäntytukki kut=kuusitukki kot=koivutukki mäk=mäntykuitu kuk=kuusikuitu kok=koivukuitu kaikki=ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja Erikoispuutavaralajit on mainittu erikseen, esimerkiksi pylväs, koivutyvi, parru jne. Ostajien lisäksi kerrotaan, mitä puutavaralajeja kukin ostaja alueelta hankkii. Mukana ovat yritykset, jotka ostavat alueelta tänä vuonna vähintään 1 000 kuutiota puuta. Kärsämäen alue: Stora Enso (kaikki, pikkutukki), Metsä Group (kaikki, parru, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Haapuu (kaikki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), IPO Wood, L&T Biowatti, Vapo, Metsäkolmio, Metsäsuunnittelu Hollanti. Evijärvi UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Junnikkala (kaikki), EPM Metsä (kaikki), L&T Biowatti (kaikki). EtElä-PohjAnmAA LAihiA, VähäKyrö, isoKyrö, sEinäjoKi, LAPuA: Metsä Group (kaikki, pylväs, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Viitala Forest (kaikki, pikkutukki), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (karsittu ranka, kokopuu, metsätähde), EPM Metsä (kaikki, parru, pikkutukki, energiapuu), Keitele Forest (kaikki, sorvitukki, pikkutukki, parru), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki). E EtElä-KArjAlA Stora Enso (kaikki), PTL Huomo (pylväs), Kartiopuu (parru), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Tiaisen saha (kaikki), PTL Toimi Talka (pylväs), Koskitukki (kaikki), Versowood (kaikki), Harvestia (kaikki), PTL I. Pölönen. aPU EnonKosKi: Stora Enso (kaikki, mäja ku-parru), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki, tyvikoivu), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki), Koskitukki (sahakoivu, tyvikoivu), Versowood (kaikki), Harvestia, Iivari Mononen, Sahakuutio (kaikki), Metsäenergia Meter (energiapuu). Ostajakalenteri 2014 Ostajakalenteri A AlAjärvi UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), EPM Metsä (kaikki), Koskenvarren Saha ja Höyläämö (kaikki), Stora Enso (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Vapo (kaikki). Ostajakalenteri perustuu metsänhoitoyhdistyksille elokuun alussa tehtyyn kyselyyn
itä-sAvo Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), PTL Pentti Heinonen (pylväs), PTL I. järvilAKiA Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Junnikkala (kaikki), EPM Metsä (kaikki), Kauhavan Kaukolämpö (energiapuu), Palojärvi (energiapuu), Korpiforest (energiapuu), Vapo (energiapuu), Lappajärven kunnan lämpölaitos. Nyt kiinnostavat etenkin kesäkorjuukelpoiset leimikot. Puikkonen (tyvikoivu), Sahakuutio (mät, kut, havuparru), Metsäenergia Meter (metsäenergia), Harvestia (kaikki), Suur-Savon Sähkö. risTijärVi: UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Harvestia (kaikki), Metsä Group (kaikki), Iivari Mononen (kaikki), Ipo Wood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kuhmo (kaikki), Pölkky (kaikki). KAlAnti jA uusiKAuPunKi Kuusiston Saha (mät), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha Pohjoisessa Keski-Suomessa puukauppaa on tehty tasaisen kysynnän siivittämänä vilkkaasti koko vuosi. jouTsA, PErTunmAA: Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Koskitukki (kaikki), Versowood (kaikki), Metsä-Pirkka (kaikki), Harvestia, Keitele Forest, Metsä-Tommola. LuumäEn ALuE: Stora Enso (kaikki, mä-tyvet, parruaihe), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), PTL Huomo (kaikki, parruaihe, mä-pylväs), Tiaisen Saha (kaikki, mäja ku-pikkutukki), Kartiopuu (parruaihe), Versowood (kaikki, erikoiskuidut, mä-pylväs), Harvestia (kaikki). Pölönen (pylväs), Mhy:n puunvälitys (kaikki), Versowood (kaikki), PTL Loikkanen & Kiljunen (mät, kut, parru), Koskitukki (koivu), Jespuu (koivutukki), Forest Fennica (koivutukki), Puu ja Kiinteistö T. i ii Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Lapin Metsämarkkinat (mät, mäk, kuk, kut), Oulun Seudun Sähkö (energiapuu), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, lehtikuitu), Junnikkala, L&T Biowatti (energiapuu), Biomega (energiapuu). KAinuu lKv KAjAAni: UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Iivari Mononen (kaikki), Ipo Wood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kuhmo (kaikki), Hasa (kaikki), Pölkky (kaikki), Harvestia (kaikki). isojoKi-KArijoKi Metsä Group (kaikki, pylväs), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Westas (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu). järvi-sAvo hirVEnsALmi, miKKELin sEuTu, AnTToLA: Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (mät, kut, mäk, kuk), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savo (energiapuun välitys), Metsä Tommola (kaikki), Harvestia, PTL Loikkanen & Kiljunen, Keitele Forest (kaikki), Pinar (pylväs). Kuhmo: UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Iivari Mononen (kaikki), Kuhmo (kaikki), Harvestia (kaikki). ”Hankintapuueriä tarjotaan tavanomaista enemmän, sillä moni metsänomistaja on korjannut tuulenkaatoja omatoimisesti.” Kesäleimikot käyvät kaupaksi SA M I KA RP PI N EN mervi seppänen ostaa puuta metsägroupille Viitasaarella. j joKilääni Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Westas (kaikki), Versowood (kaikki), Stora Enso (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Vapo (energiapuu). PALTAmo: UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Harvestia (kaikki), Metsä Group (kaikki), Iivari Mononen (kaikki), Ipo Wood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kuhmo (kaikki), Pölkky (kaikki). ilmAjoKi Metsä Group (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, pylväs), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu), EPM Metsä, Viitalan Saha (tukki, pikkutukki), Kurikan Kaukolämpö (energia), JH-Metsäenergia (energia). K KAAKKo Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki), UPM (kaikki), Hakemestarit (kaikki), Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki). ”Talviharvennuksia varannossamme on melko paljon, joten niiden osalta olemme varovaisempia”, sanoo Seppänen. 31 MAKASIINI 6 • 2014 2740_.indd 31 04/09/14 17:30. Yhtiö ostaa alueelta kaikkia puutavaralajeja sekä pystyettä hankintakaupalla. ”Kesän helteiden hellitettyä alkuvuoden hyvä rytmi on jatkunut”, Viitasaarella puuta ostava Metsä Groupin metsäasiantuntija mervi seppänen kertoo. Kesän myräkät ovat näkyneet puukaupassa paikoitellen
KEsKi-sAvo hEinäVEsi, joroinEn, LEPPäVirTA, VArKAus: Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Koskitukki (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs), Jespuu (kot-tyvi, mät-tyvi), Forest Fennica (tyvikoivu, sahakoivu), Iisveden Metsä (kaikki), Sahakuutio (mät, kut, mä-pa, kup), Taskisen Puu (mäja ku-tyvet), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki, pylväs), Harvestia (kaikki), Iivari Mononen (pylväät), Keitele Forest (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki). Ja totta kai, katkomme rungot niin, että tukki saadaan täysimääräisesti talteen”, Juurakko toteaa. KArstulA-Kyyjärvi UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Veljekset Parkkonen (energiapuu). KEsKiPohjA himAnKA, hALsuA, KAusTinEn, KäLViä, LEsTijärVi, LohTAjA, PErho, TohoLAmPi, uLLAVA, VETELi: UPM (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, veistohirsi, erikoistyvi), EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru), Haapuu (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), Kälviän, Perhon, Kaustisen, Lohtajan, Halsuan, Lestijärven energiaosuuskunnat (energiapuu), L&T Biowatti (energiapuu), Vapo (energiapuu), Kokkolan Voima (energiapuu). Hänen mukaansa sahan leimikkotilanne on tällä haavaa hyvä. Ostomiehet haravoivat lähiseudun leimikoista sahan tarpeisiin sopivimmat. Nenosten suvun sahayritys suosii lähipuuta. ”Tietysti olemme kiinnostuneita varsinkin sopivista kelirikkoleimikoista, niitä ei koskaan ole liikaa tarjolla.” lähipuuta luottamuksella M IK KO RI IK IL Ä Kinnaskosken hannu juurakkoa kiinnostaa etenkin järeä kuusi. Tai oikeastaan vähän isompikin puoli, toinen ostomies matti makkonen työskentelee vain osapäiväisesti. ”Metsänomistajat tuntevat meidät. KEmijärvi Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Lapin Metsämarkkinat (mät, kut, pikkutukki, mäk, kuk, kok, energiapuu), Kemijärven Puutuote (mät, kut, pikkutukki). KAlAjoKilAAKso UPM (kaikki, pikkutukki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki), Haapuu (kaikki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäkolmio (kaikki, parru), Ipo Wood (kaikki, parru). Ostajakalenteri 2014 (mät, kut, mäk, kuk, kok), Westas (mät, kut), Stora Enso (mäk, kuk, kok). Syksyn ja talven varalle puuta riittää. Kihniö-PArKAno Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Mhy:n hankintapalvelu (kaikki, energiapuu), Vapo (energiapuu). KiiKissuo Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs), Vapo (energiapuu), L&T Biowatti (kaikki). Puolet metsäosastosta on paikalla, kun hankintapäällikkö hannu juurakko istuu pöytään. KArhu honKAjoKi, jämijärVi, KAnKAAnPää, KArViA, LAViA, nAKKiLA, PomArKKu, siiKAinEn: Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Westas (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha Ky (kaikki), Veljet Kuusisto (mät, mäntypikkutukki), L&T Biowatti, Vapo (kaikki). Tukit sahalle tulevat pääosin 50 kilometrin säteeltä. 32 MAKASIINI 6 • 2014 2740_.indd 32 04/09/14 17:30. KAnnus UPM (kaikki, parru, pylväs), Metsä Group (kaikki, parru, pylväs), Junnikkala (kaikki, parru), Stora Enso (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu). KAntA-hämE hATTuLA, hämEEnLinnA, jAnAKKALA, KuhmoinEn, LoPPi, hAusjärVi, riihimäKi: UPM (kaikki, ek-tyvet, e-mät), Metsä Group (kaikki, pylväs, kut-ylisuuri), Stora Enso (kaikki), Koskitukki (kaikki, koivu), Kallioinen (kaikki, ek-tyvi, visakoivu), Westas (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, ek-tyvet), Lopen Rakennuspuu (mät, ek-tyvet), Harvestia (kaikki), L&T Biowatti, JPJ-Wood (kaikki). KEsKi-suomi sAArijärVi, KEuruu, muLTiA, PETäjäVEsi, uurAinEn, KonnEVEsi, äänEKosKi, ViiTAsAAri, PihTiPudAs, KAnnonKosKi, KiVijärVi, KinnuLA: Metsäkolmio (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Haapuu (kaikki), Iisveden metsä (kaikki), EPM Metsä (kaikki), Versowood (kaikki), Harvestia (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), JPJ-Wood (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), Mhy:n korjuupalvelu (kaikki), L&T Biowatti. Vuosittain Kinnaskoski käyttää noin 110 000 kuutiota kuusitukkia. KiiminKi Stora Enso (mät, kut, kok, haapa, energia), Metsä Group (mät, kut, kok, haapa), Shinshowa Mäntän Vilppulassa toimiva kuusisaha Kinnaskoski luottaa ketteryyteensä ja tarkkaan asiakaslähtöiseen tekemiseen niin sahalla kuin puunhankinnassakin. Kinnaskoski sahaa ensisijaisesti järeää kuusta. KAngAsniEmiPiEKsämäKi Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Metsä Tommola (kaikki), Koskitukki (koivu), Keitele Forest (kaikki), Harvestia (kaikki), Jyväskylän Energia (energiapuu), Rautalammin Koivutuote (kot), Iisveden Metsä (kaikki), Energiatuote Utriainen (energiapuu), Partaharjun Puutarha (havupikkutukki, kot, energiapuu). Luottamus on helppo rakentaa, kun oman kylän poika istuu moton hytissä
Kauppa käy yleensä syysja lokakuussa, kun isännät tulevat pelloilta pois”, Töyrylä sanoo. ”Suorille mäntypylväille on tarvetta ympäri vuoden. Yhtiö ostaa mäntypylvään lisäksi männyn tyvitukkia. Yli 30 vuotta puukauppoja tehnyt Lassi Töyrylä siirtää vastuun tänä syksynä Ville Vähäkoskelle. m mArttilA Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Westas (kaikki), Stora Enso (kaikki), Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Versowood (kaikki). Sähköja puhelinpylväitä valmistavassa Finprofilessa on ostomiesikäpolvi vaihtumassa. länsi-uusimAA LohjA, KArKKiLA, nummi-PusuLA, VihTi, KArjALohjA: Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki), Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu). KymEnlAAKso Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Koskitukki (kaikki), Kartiopuu (parru), Hyötypaperi (metsäenergia), Kausala Wood (kaikki), Finprofile (pylväs, mät-tyvi, kut, mät), Wide Metsä (kaikki), Kouvolan Saha (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), Harvestia (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Kotkan Energia (metsäenergia), MCM Timber (kut), PTL Huomo (pylväs). länsi-PohjA KEminmAA, simo, TErVoLA, Tornio: Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (kaikki), Veljekset Vaara (mät, kut), L&T Biowatti (kaikki), Vapo (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki). muhos Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Shinshowa Finland (kaikki), Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), UPM (kaikki), Pölkky (kaikki). loimAAn sEutu Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki), Versowood (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu), L&T Biowatti (kuitupuu, energiapuu). l lAKEus jALAsjärVi, jurVA, KAuhAjoKi, TEuVA: UPM (kaikki), Luopajärven Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Westas (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), EPM Metsä (kaikki), Viitala Forest (kaikki), Vapo (kaikki). lounAis-hämE TAmmELA-ForssA, KoijärVi, urjALA: UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Westas (kaikki), Stora Enso (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Airanteen Energia (energiapuu), Vapo (energiapuu), Kwellick (kot). Erikoispuutarpeensa vuoksi Finprofile tekee kauppoja yhteistyössä suurten puunostajien kanssa. ”Yritän säilyttää yhtä hyvät suhteet metsänomistajiin kuin vanhalla mestarilla on”, Vähäkoski sanoo. Finland (mät, kut, kok, haapa), Pölkky (mät, kut, pikkutukki, kok, haapa), Junnikkala (kaikki), Vapo (energia), UPM (kaikki). mEtsäPohjAnmAA ALAVus, PEräsEinäjoKi, KuorTAnE: Metsä Group, UPM, Viitala Forest, Akonkosken Saha, EPM Metsä, Keitele Group, Vapo. 33 MAKASIINI 6 • 2014 2740_.indd 33 04/09/14 17:30. KuriKKA Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Luopajärven Saha (kaikki), Stora Enso (valikoiden), L&T Biowatti (energia), EPM Metsä (kaikki), Kurikan Kaukolämpö (energia). mEtsä-sAvo juVA, PuumALA, suLKAVA: Stora Enso (kaikki, parru), UPM (kaikki, parru), Metsä Group (kaikki, parru), Versowood (kaikki, mä-pylväs, pikkutukki), Puu ja Kiinteistö (tyvikoivu), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki, parru), Harvestia (kaikki), Mhy Metsä-Savo (kaikki, puunvälitys), Koskitukki (kot, tyvikoivu). länsi-rAjA KoLAri-muonio, PELLo: Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Salmenpalon Saha (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Krekula & Lauri Såg (kaikki), Petri Pietikäisen Saha ja Höyläämö (mät, kut, pikkutukit), Pantsarin Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Stenvalls Trä Ab (kaikki). lounAmEtsä Westas (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), Koskisen Saha ja Höyläämö (kut), Mäkilän Saha (mät, kut, pikkutukki), Versowood (kaikki, mä-pylväät), Veljet Kuusisto (mät, pikkutukki), Koskitukki (kot), L&T Biowatti, Vantaron puu (energiapuu), Porin Prosessivoima (energiapuu), Eurajoen energiapalveluosuuskunta (energiapuu), Sataenergia (energiapuu), Vapo. Kittilä Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), Pölkky (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Krekula & Lauri Såg (kaikki), VK Timber (kaikki), Nordicpuu (kaikki). Iitin Kausalassa toimivan yhtiön ostoalue ulottuu Päijät-Hämeen ja Kaakkois-Suomen lisäksi Keski-Suomeen sekä Savoon. mEtsämAAKojonKulmA Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Westas (kaikki), Versowood (kaikki), Stora Enso (kaikki). mäntypylvästä ulkomaille VA LT TE RI SK YT TÄ Ville Vähäkoski (vas.) jatkaa Finprofilen puunostoja Lassi Töyrylän siirtyessä eläkkeelle. Finprofile valmistaa vuosittain noin 60 000 pylvästä, joista suurin osa viedään ulkomaille. KuusAmo Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, mä-pikkutukki, ku-pikkutukki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-pikkutukki). KiuruvEsi Stora Enso (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki, pikkutukki), Keitele Forest (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Metsäkolmio (kaikki), Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), Kaskihake (energiapuu, kuitupuu)
Askolalainen Hakevuori Oy tekee lahopuusta ja kuivaneista rangoista metsähaketta. lahokuusi metsähakkeeksi VA LT TE RI SK YT TÄ Anssi Korsström hankkii energiapuuta jo lämmityskaudelle 2015–16. ”Meillä on omaa kalustoa ja pääsemme metsätuhon sattuessa paikalle nopeasti”, Hakevuoren hankintapäällikkö Anssi Korsström sanoo. ”Puuta ostetaan niin hankintana kuin pystykauppana”, Korsström kertoo. suomEnniEmi: Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), PTL Toimi Talka (mät, pylväs), Koskitukki (kaikki), PTL Huomo (mät, pylväs, kut, mäk, kuk), Harvestia (kaikki), Finprofile. 34 MAKASIINI 6 • 2014 2740_.indd 34 04/09/14 17:30. Ostajakalenteri 2014 mänty-sAimAA mänTyhArju: Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru), Metsä Group (kaikki, erikoistyvi, pylväs), UPM (kaikki, erikoistyvi, pylväs), Koskitukki (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Tiaisen Saha (kaikki), Finprofile (kot, tyvi, saha, mät, tyvi, pylväs, visakoivu), Harvestia (kaikki). Energiapuun ohella Hakevuori ostaa tukkija kuitupuuta. sAViTAiPALE: UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), PTL Huomo (kaikki, pylväs, parrunaihe), Finnstamm (mät, kut, järeät hyvät tyvet), PTL Toimi Talka (pylväät), Koskitukki (koivutukki), Versowood (tukkileimikot), Harvestia (kaikki). Pohjois-KArjAlA Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Iivari Mononen (kaikki, pylväs), Keitele Forest (kaikki), Kaivospuu (tukki), Juuan kunta (energiapuu), Lehmon Koivu (kaikki), Harvestia (kaikki), I. PirKAnmAA Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Versowood (kaikki), Vapo (energiapuu), Koskitukki (kaikki), Stora Enso (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Isojoen Saha (kaikki), Westas (kaikki, tukki), Lopen rakennuspuu (mänty), Kampin Saha (kaikki). Pölönen (pylväs, kaikki), Rajaforest (energiapuu), Länsi-Karjalan Energiaosuuskunta (energiapuu), Iisalmen Sahat (kaikki), Metsäykköset (kaikki), Finn-Pylväs (mät, mäk, mä-pylväs), Koivutapio (tyvikoivu), Kuhmon Saha (kaikki), KME (energiapuu), Metsäpalvelu Turunen (kaikki, energiapuu), Enon energiaosuuskunta (energiapuu), Lieksa Timber (mäja ku-parru, pikkutukki). Hakevuoren puunhankinta-alue yltää Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun lisäksi osittain Kymenlaaksoon ja Päijät-Hämeeseen. Muuhun jalostukseen kelpaamattoman havupuun lisäksi hakkeeksi menee lehtipuita, kuten haapaa, leppää ja raitaa. Pohjois-PirKKA JPJ-Wood (kaikki, pikkutuki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), Metsä Group (kaikki), Westas (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, Vaikka kuusikko paljastuisi juurikäävän lahottamaksi ja kirjanpainajatkin olisivat tehneet tuhojaan, puille löytyy silti käyttöä. o oulun sEutu Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), UPM (kaikki), Junnikkala (kaikki), Pölkky (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Lapin Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, parru), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk, kok). ristiina: UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki), Koskitukki (kot, kok), Tiaisen Saha (mät, kut), Harvestia (kaikki), Finprofile, PTL Toimi Talka. Korsströmin mukaan energiapuuta hankitaan tällä hetkellä jo lämmityskaudelle 2015– 2016. P PElKosEnniEmisAvuKosKi Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Lappi Timber
PudAsjärvi Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Kontiotuote (mät, kut), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Vapo (energiapuu, tukki, pikkutukki), Shinshowa Finland (kaikki), UPM (kaikki), Junnikkala (kaikki), Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi (välittää puuta korjuupalvelun kautta). hEinoLA: Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Koskitukki (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs, pikkutukki), Metsä Group (kaikki), Harvestia (kaikki). sAvottA KAAVi, juAnKosKi, niLsiä, VArPAisjärVi: Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Keitele (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iivari Mononen (mäntypylväs), Harvestia (kaikki). siiKAlAKEus Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Mika Karppanen (energiapuu), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki), Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Shinshowa 35 MAKASIINI 6 • 2014 2740_.indd 35 04/09/14 17:30. iisALmi, sonKAjärVi, ViErEmä: Iisalmen Sahat (kaikki,parru), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki, pylväs, sorvit), Keitele Forest (kaikki, parru), Vieremän Metsäpalvelu (kaikki, parru), Iivari Mononen (pylväs, mäntytukki, kuidut), Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), Kaskihake (energiapuu). rovAniEmi Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (mät, kut), Pölkky (kaikki), Nordicpuu (kaikki), Vapo (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu). sAtAKuntA Länsi-sATAKunnAn ALuE: UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Westas (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Kairilan Saha (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), Isojoen Saha (kaikki). s sAllA Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kuidut). Posio Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Keitele Group/ Lappi Timber (kaikki), LMM/Posion Jätehuolto (energiapuu). sysmä: Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki), Koskitukki (kaikki), Harvestia (kaikki), L&T Biowatti. Päijät-hämE AsiKKALA: UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs), Koskitukki (kaikki), Harvestia (kaikki),Herralan Saha (kaikki), L&T Biowatti. roinE UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, pikkutukki), Koskitukki (kaikki, pikkutukki, tyvikoivu, osarunko), Stora Enso (kaikki), JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki). pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu). TELjän ALuE: Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), Westas (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Kampin Saha (kaikki),Stora Enso (kaikki). roiKuA-PAljAKKA Länsi-KAinuu, uTAjärVi: UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), L&T Biowatti, Hasa (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Junnikkala (kaikki), Pölkky (kaikki), Tervantien Lämpö (energiapuu, hakeranka), Shinshowa Finland (kaikki), Kuhmo (kaikki), Leinosen Sahatuote (mät, kut, pikkutukki). PyhäjoKilAAKso Metsä Group (kaikki, sahakuitu), Stora Enso (kaikki, mä-pikkutukki), UPM (kaikki, mä-parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Hasa (kaikki, parru), L&T Biowatti, Vapo, Metsäsuunnittelu Hollanti. PiELAVEsi: UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Metsäkolmio (kaikki), Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki). sAlomEtsä Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Westas (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Versowood (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Vapo (energiapuu), Metsä ja Energia Hemmilä (energiapuu). LängELmäEn ALuE: UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs), Koskitukki (kaikki, viilukoivu), JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Stora Enso (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti. r rAnuA Metsä Group (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Stora Enso (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Pölkky (kaikki, pikkutukit), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Lapin Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukit), Osuuskunta Ranuan puuhake (energiapuu), Vapo (kuitupuu, energiapuu), Holappa Jouni (hakkuutähteet). rAutAvAArA Stora Enso (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, erikoispuu), Metsä Group (kaikki, pylväs), Harvestia, Iisalmen sahat (kaikki), Kangaslahden laatuhirsi (mät), Keitele Forest (kaikki), Iivari Mononen (pylväs). PAdAsjoKi: UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki, mäntypylväs), Koskitukki (kaikki), Harvestia (kaikki). hArToLA: Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Koskitukki (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs), Harvestia (kaikki). KiiKKA-KEiKyän ALuE: Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Kampin Saha (kut, kuk), Westas (kaikki), Stora Enso (kaikki). hoLLoLA, hämEEnKosKi, KärKöLä, LAhTi, nAsToLA: UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Koskitukki (kaikki), Herralan Saha (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs), Metsä Group (kaikki), Harvestia (kaikki), L&T Biowatti. PunKAlAidun Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Westas (kaikki), Versowood (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). Pohjois-sAvo Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Metsä Group (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Versowood (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Koskitukki (koivu), Harvestia (kaikki), Metsäkolmio (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), Kaskihake (energiapuu). PäijännE Forest Fennica, Harvestia, Iisveden Metsä, JPJ-Wood, Keitele Forest, Kinnaskoski, Koskitukki, Metsä Group, Metsä Tommola, Stora Enso, UPM, Versowood, OK-yhtiöt. LAPinLAhTi: Iisalmen Sahat (kaikki, pikkutukki), Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki, sorvitukki), UPM (kaikki), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki), Harvestia (kaikki), Kaskihake (energiapuu), Iivari Mononen (pylväs)
soini UPM (kaikki, pylväs, pikkutukki), Metsä Group (kaikki, pylväs, pikkutukki), EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Stora Enso (kaikki), Keitele Forest (tukki, pikkutukki, parru, kuitu), Akonkosken Saha. Mäntytukin lisäksi koivukuitu on tällä hetkellä toivottu artikkeli. ylä-lAPPi Stora Enso (mät, mäk, kuk, kok), Metsä Group (mät, mäk, kok), Pölkky (mät, mäpikkutukki, mäk, kok). u uusimAA Stora Enso (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs), UPM (kaikki), Finprofile (pylväs), Herralan Saha (kaikki), Harvestia (kaikki), Kausala Wood (kaikki), Lopen rakennuspuu (mä-tyvi), Raunion Saha (kaikki), L&T Biowatti, Keravan lämpövoima, Wideskog, Hakevuori (kaikki), Vapo (energiapuu). Ostajakalenteri 2014 Finland (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu, parru), Vapo (energiapuu), IPO Wood (kaikki). tArvAsjoKiKArinAinEn Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Westas (kaikki), Stora Enso (kaikki), Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Versowood (kaikki). Teemu huhtaniska hankkii puuta Stora Ensolle Rovaniemeltä. sodAnKylä Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), llveskivi (mät, kut, mäk, kuk, kok, hirsipuu), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Nordicpuu (kaikki), Vapo (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu). y yli-ii Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk, pikkutukki, sahakuitu), PTL P. Ei riitä, että leimikko on kesäkorjuukelpoinen, lisäksi tiestön on kestettävä kesäaikainen puunajo. Karvonen (mät, kut, pikkutukki, sahakuitu), Junnikkala (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Pölkky (mät, kut, pikkutukki, kuidut). Huhtaniska tekee kauppoja lähinnä suoraan metsänomistajien kanssa. ”Hyvän kesätien varrella olevan mäntytukkivaltaisen leimikon voi nyt saada nopeasti korjuuseen kaupan teon jälkeen”, Huhtaniska kertoo. Puukauppaa tuetaan yhtiön Tähtitilillä, jonne voi halutessaan jättää kaikki tai osan puukaupparahoista hyvällä korolla. tuKi UPM (kaikki, erikoismät), Metsä Group (kaikki), Westas (kaikki), Stora Enso. ylä-KAinuu UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Iivari Mononen (pylväät), Kuhmo (mät, kut, mäja ku-parru), Pölkky (mät, kut, mäja ku-pikkutukki), L&T Biowatti (energiapuu), OK-Yhtiöt (energiapuu). ylitornio Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), SCA Skog (mät, kut, mäk, kuk, kok), L&T Biowatti (energiapuu), Stenvalls Trä, Vapo (energiapuu). suomEnsElKä ähTäri, Töysä, LEhTimäKi: Metsä Group (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, pylväs), Akonkosken Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), Saaren Hirsisaunat ja Huvilat (huvilahirret), JPJ-Wood (kaikki), Huvilaveistämö Jari Saari (huvilahirret), EPM Metsä (kaikki), Vapo (kaikki), Keitele Group (kaikki). sotKAmo UPM (kaikki), Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Kuhmo (mät, kut, sahakuitu), Harvestia (kaikki), Iivari Mononen (mät, pylväs), Keitele Forest, IPO Wood, Pölkky. Kaupunki on jaettu kahden ostomiehen kesken, Huhtaniskalle kuuluvat kaupungin eteläosat sekä Kemijokivarsi. t tAivAlKosKi Stora Enso (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), UPM (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (energiapuu), Vapo (energiapuu). H A N N U JA U H IA IN EN 36 MAKASIINI 6 • 2014 2740_.indd 36 04/09/14 17:30. Leimikoiden houkuttelevuudessa korostuu hyvä tieverkosto. hyvä tie auttaa kaupanteossa Teemu huhtaniskan ostolistalla on tällä hetkellä mäntytukki ja koivukuitu. yliKiiminKi Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parru), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk, mäja ku-pikkutukki), UPM (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, parru), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parrut), Junnikkala (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parrut). Sitä, kuten muutakin kuitupuuta, ostetaan mieluusti myös hankintakaupoilla. Stora Ensolla on paljon kanta-asiakkaita, jotka myyvät säännöllisesti puuta
MetsänoMistaja päättää kantokäsittelystä Lue lisää Rotstopista ja osallistu kilpailuun www.rotstop.fi Metsänomista jana vaadin hakkuiden yhteydessä kantokäsittely ä metsääni, jotta puita lahottava juurikääpä pysyy aisoissa. AIKA JA PAIKKA: kantokäsittelyoHjeis tUs ALLEKIRJOIT US: Kuka päättää sinun metsässäsi tehtävistä metsänhoitotöistä. 2905_.indd 37 04/09/14 17:30. Haluan, että kantokäsittely tehdään täysin luonnonmuka isella Rotstop-kanto käsittelyainee lla, joka on turvallinen myös vesistöille. Ota ohjakset omiin käsiisi ja vaadi metsässäsi luonnonmukaista kantokäsittelyä juurikäävän torjuntaan alla olevalla lomakkeella
Maaja metsätalousministeriön asettama puumarkkinatyöryhmä käytännössä esittää puumarkkinoille uutta rungonosahinnoittelua. Mutta kukapa sitä laatupuuta kaipaakaan. Täytyy tunnustaa, että minulle tarjousten vertailu muuttuu yhä vaikeammaksi. Oletan, että itsenäiset sahat siirtyvät hiljalleen kohti runkohinnoittelua: ne tarvitsevat laatupuuta ja heillä on suurin tarve optimoida puusta saatava arvo. Epäilen, että runkohinnoittelun yleistymistä hidastaa isojen puunostajien epäilys siitä, että huonoista leimikoista maksetaan liikaa. Nykyisin esimerkiksi tukille, pikkutukille, kuidulle on sovittu oma hinta. Osa ostajista tekisi tarjouksen nykyisten puutavaralajien mukaan, osa rungonosahinnoittelulla ja muutamat runkohinnalla. Menetelmä kehittää puun katkontaa, koska ostajan kannattaa silloin optimoida katkonta. Runkohinnassa on myös se hyvä puoli, että se palkitsee laatupuun kasvattajia, koska ostajan kannattaa maksaa laatupuusta enemmän kun oksaisista ja muuten huonolaatuisesta puusta. Se pitää osittain paikkansa, mutta jättää kuitenkin isoimman ongelman entiselleen. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC von. Siten saa paksua arvokasta rungonosaa eniten. Puunostajan ei edelleenkään tarvitsisi optimoida puusta saatavaa arvoa. Ei se varmaan puumarkkinoita sotke, mutta tulee tekemään leimikon hintavertailun tavalliselle metsäomistajalle entistä vaikeammaksi. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Sen kannattaa esimerkiksi katkoa 26-senttinen tukki kuiduksi, jos Vertailu vaikeutuu Metsänomistajalle tarjousten vertailu ei saa olla rakettitiedettä. Eli he eivät hallitse omaa organisaatiotaan. 38 MAKASIINI 6 • 2014 38 MAKASIINI 6 • 2014 2746_.indd 38 04/09/14 17:30. Heidän pitää tehdä näillä hienoilla malleilla metsänomistajalle päätehakkuuleimikosta tarjous. Siitä pohjapinta-ala, puulajeittainen keskiläpimitta ja keskipituus. Jotkut väittävät, että rungonosahinnoittelu parantaa puunostajan mahdollisuuksia katkoa puu tarvitsemiinsa osiin, ilman että se laskee metsänomistajan puusta saamaa hintaa. Esimerkiksi 6–18 senttiä, 18–26 senttiä ja yli 26 senttiä – kuitenkin niin, että kaikissa läpimitoissa minimilaatuvaatimusten pitää täyttyä. Sitten johdetaan runkolukusarja jokaiselle puulajille ja kalibroidaan läpimitta-pituusmallit ja sitten… Ehkä se ei ole tavalliselle puunmyyjälle kovin helppoa, ei ainakaan minulle. siinä on vähääkään liikaa oksia. Puunmyyjänä arvostan sitä. Toiseksi harmittaa, että rungonosamalli todellisuudessa suosii niitä, jotka kasvattavat männikkönsä harvoina. Sen jälkeen ostaja saa katkoa puut ihan miten haluaa, mutta myyjä saa aina puusta sovitun hinnan. Itse olen yrittänyt kasvattaa laatupuuta pitämällä taimikot tiheinä. Edes valtiovalta ei ole sotkenut puumarkkinoita. Tehdään vain kaukokartoituspohjainen metsäsuunnitelma jokaiselle hilaruudulle (16 metriä X 16 metriä). P uukaupassa on jo nyt käytössä sopiva menetelmä, runkohinnoittelu. Siinä ostaja tekee tarjouksen, euroa/ kuutiometri, mitat täyttävästä puusta puulajeittain. Pieni lenkous tai oksat eivät ole enää este tehdä tukkeja, koska niiden jalostusarvo ylittää monesti kuitupuun arP uumarkkinoilla kysyntä ja tarjonta ovat olleet jo muutaman vuoden aika hyvässä tasapainossa, ehkä lievässä ylitarjontatilanteessa. Siitä olisi kuitenkin tullut ns. Kaikkien puunostajien pitäisi olla ammattilaisia – minusta kyseiset tehtävät pitääkin jättää heille. Ja kun metsänomistaja tuntee jonkin asian liian vaikeaksi, saattaa puukauppa jäädä tekemättä. Metsänomistajalle tarjousten vertailu ei saa olla rakettitiedettä. Rungonosahinnoittelussa puun hinta määräytyy ennalta sovitun rungonosan läpimitan perusteella. M iten rungonosahinnoittelu poikkeaa nykyisestä puutavaralajikohtaisesta hinnoittelusta. c-tukki, jonka jalostusarvo on korkeampi kuin kuidun. M etsäntutkimuslaitoksen tutkijan esityksessä puunmyyjän on helppo verrata tarjouksia
sivu 44 OMA METSÄ Metsän hoito 16 kysymystä alikasvoksista Sivu 40 pikatesti Kengät kuiviksi Sivu 43 tutkiMus Metson pyynti tarkentuu Sivu 46 allakka Kannattaako metsätalous. Sivu 47 Metsäperintö Halkomisella on puolensa Sivu 48 kysy pois Voiko lapselle ostaa metsää. Sivu 50 2904_.indd 39 04/09/14 17:50. Metsänhoidon perusteet Joko otetaan
Orastavan alikasvoksen kasvumahdollisuuksia voi parantaa hakkaamalla yllä olevaa puustoa harvemmaksi. Alikasvos syntyy usein itsestään, joten kehityskelpoisen alikasvostaimikon hyödyntäminen metsän kasvatuksessa vähentää uudistamisesta koituvia kustannuksia. Taimet ovat kehittyneet alisteisessa asemassa pääpuuston alla. Puualikasvos on varttuneen metsän alle luontaisesti syntynyttä taimikkoa. 2 Miten alikasvoksen syntyä voi edistää. Alikasvostaimia tulee myös varjella hakkuiden ja korjuutöiden yhteydessä. alikasvoksista kysyMystä er kk i O ks a N eN /M eT la 40 MAKASIINI 6 • 2014 40 MAKASIINI 6 • 2014 2903_.indd 40 04/09/14 17:33. Hyödyntämiskelpoinen alikasvos syntyy vain varttuneen ja riittävän harvan metsän alle. Se sietää hyvin alistettua kasvuasemaa ja pystyy toipumaan siiSuurien puiden alle sikiää joskus luontaisesti taimikko eli alikasvos. Alikasvoksen kasvattaminen uudeksi metsäksi säästää rahaa ja maisemaa. Alikasvos syntyy luontaisesti levinneistä siemenistä, ja siementen itämiseen on vaikea vaikuttaa. 3 Mitkä ovat tavallisimpia alikasvoksena kasvavia puulajeja. Alikasvoksena menestyvät parhaiten varjoa sietävät puulajit, talouspuista kuusi on paras. METSÄNHOITO TeksTi ValTTeri skyTTä 1 Mitä on alikasvos
Kuusi on sitkeä puulaji: se ei kuole varjossa ja selviää kilpailusta isompien puiden kanssa. Valopuulajit, kuten hieskoivu ja mänty, voivat menestyä harvaan kasvavan metsän alla. Hyväkuntoinen kuusenlatvus muistuttaa muodoltaan suljettua sateenvarjoa, huonokuntoinen avattua sateenvarjoa. Kaikkia ylispuita ei tarvitse poistaa kerralla. Myös pihlajan, lehmuksen ja vaahteran nuoret taimet sietävät varjoa. Vaikka kuusentaimet olisivat kituuttaneet vuosikymmeniä isojen puiden varjossa, ne voivat silti kehittyä järeiksi tukkipuiksi. Pitkän ajan keskiarvojen perusteella alikasvoksista noin kaksi kolmasosaa on kuusivaltaisia, neljännes mäntyvaltaisia ja noin 10 prosenttia lehtipuuvaltaisia taimikoita. tä. Alikasvoksen kasvu nopeutuu, kun taimia varjostavaa ylispuustoa harvennetaan. Kesäkorjuussa riskinä ovat etenkin kuusten juuriin kohdistuvat korjuuvauriot ja lahottajatartunnat. Lahoa ei pysty näkemään päältä päin. Mäntytaimikko voiVa lT Te ri sk yT Tä 41 MAKASIINI 6 • 2014 41 MAKASIINI 6 • 2014 2903_.indd 41 04/09/14 17:33. Melko pitkä latvakasvain kertoo, että tämä taimi on hyvässä kasvukunnossa. Mänty on yleisin alikasvospuu pohjoisessa ja kuusi etelässä. Esimerkiksi yli 30-senttinen latvakasvain kertoo, että alikasvosalikasvoksista (vas.) Varjoa hyvin sietävä kuusi on Suomen yleisin alikasvospuu. Runsaasti luontaista alikasvosta voi olla korpien kuusivaltaisilla turvemailla. Latvuksessa pitää olla paljon hyväkuntoisia neulasia. 9 Vaikuttaako alikasvoksen ikä taimien kasvumahdollisuuksiin. Kuusi, jonka pituuskasvu on viisi senttiä, toipuu alikasvosasemasta kohtuullisen hyvin, mutta toipuminen vie aikaa. Alikasvoksen ikä ei vaikuta toipumiskykyyn, vaan taimen kunto ratkaisee. Jos pääpuustossa on ollut juurikääpää, sitä on myös alikasvoksessa. Alikasvosta on keskimääräisesti enemmän Eteläkuin Pohjois-Suomessa. Hyväkuntoinen vanha alikasvos voi vielä kasvaa järeäksi puuksi. Kuusialikasvos menestyy parhaiten männikön tai koivikon alla. Alikasvostaimikkoa koskevat samat tavoitteet kuin muitakin taimikoita: Hyvän taimikon raja on 2 000 tainta hehtaarilla. Kasvualueen aiempi historia ratkaisee. 10 Miten alikasvos kehittyy. Kasvatusnäkymät ovat vielä tyydyttävät, jos taimia on 1 200 kappaletta hehtaarilla. Se, kuinka nopeasti alikasvos toipuu täyteen kasvuun, riippuu alikasvoksen kunnosta ylispuiden harvennushetkellä. Ylispuuston väljentäminen 10– 20 vuotta ennen päätehakkuuta parantaa alikasvoksen kuntoa. Ylispuuston harvennuksessa säästetyt, tukkipuuksi järeytyvät harvalukuiset koivut ja männyt eivät juuri haittaa esimerkiksi kuusialikasvoksen kasvua. 12 Mikä on hakkuulle paras ajankohta. Kuusi menestyy parhaiten rehevällä kasvupaikalla. 7 Voiko juurikäävän lahottaman kuusialikasvoksen tunnistaa. 4 Missä päin suomea alikasvoksia esiintyy. Männyillä ja useilla lehtipuilla lyhyt latvakasvain merkitsee huonompaa kuntoa kuin samanpituinen kasvain kuusella. Ylispuut kannattaa hakata talvella. 5 Millaisille kasvupaikoille menestyvää alikasvosta voi syntyä. Keltainen väri ja harsumainen olemus ovat huonoja merkkejä. Pienikin alikasvos peittää oman kasvukohtansa. 6 Millainen alikasvos kannattaa säästää. 11 Milloin alikasvoksen yllä olevia puita kannattaa ryhtyä poistamaan. puu on lähes täydessä kasvukunnossa. Mäntyjen alle syntyy usein hyvää mäntyalikasvosta karuilla mailla. Kasvukelpoisen kuusialikasvoksen tunnistaa latvakasvaimen pituudesta ja latvuksen kunnosta sekä muodosta. Mäntyjen ja lehtipuiden varjossa kasvavat kuuset ovat yleensä parempilaatuisia ja -kuntoisia kuin kuusien alla kasvavat kuuset. 8 kuinka paljon alikasvospuita pitää olla hehtaarilla, jotta niiden hyödyntäminen on järkevää. Olennaisinta on, miten laajasti alikasvos peittää metsän pintaa. Alikasvosta voi myös hyödyntää kaksijaksoisessa kasvatuksessa. Kaatohetkellä ei saa kuitenkaan olla kovaa pakkasta, sillä pakkasella kaatuvat puut karsivat alla olevaa taimikkoa. Muu osa metsästä voidaan uudistaa ihmisen toimin. Alikasvoksena kasvavat taimet voivat olla monen vuosikymmenen ikäisiä. Parhain toipumiskyky on taimilla, joiden pituuskasvu on alikasvoksenakin runsasta
Ylispuiden varjosta vapautetun kuusialikasvoksen saattaa tuhota esimerkiksi kevätahava. Alikasvoksen hyödyntäminen voi olla kannattava vaihtoehto etenkin asutuksen lähistöllä. sii valoshokista, joka on lämpötilan, kuivuuden ja taimen saaman lisävalon yhdistelmä. Kevätahavassa alikasvos kärPohjois-Suomen karuilla mailla alikasvospuuna on usein mänty, joka vaatii taimena enemmän valoa kuin kuusi. Alikasvoksen selviytymismahdollisuudet ylispuiden poiston jälkeen riippuvat kevään sääoloista, joita on vaikea ennakoida. Kun ilma on kuiva, yöllä on kovia pakkasia ja päivällä kirkas auringonpaiste heijastuu lumesta, alikasvos voi kuolla vapautuksen jälkeen. Tämä vaihe voi kestää kauan ja kuuset jurovat eli kasvu on hidasta. 16 Mistä alikasvoskasvatuksen kokeilu kannattaa aloittaa. daan vapauttaa myös lumettomana aikana. Toimitamme tilauksesta verkot eri rullapituuksilla. Verkkoaitaa käytetään maaja metsätalousalueilla eläinten aiheuttamien vahinkojen estämiseksi. 14 Haittaako tiheä alikasvos ylispuiden kasvua. METSÄNHOITO YRITYKSEMME TARJOAMAT RIISTAVERKOT OVAT MARKKINOIDEN EDULLISIMMAT. Lumettomana ja pilvisenä keväänä uhka on paljon pienempi. Alikasvoksen säästäminen säilyttää metsämaiseman metsikköisen ilmeen, mikä voi olla pihaympäristössä puunmyyntituloja suurempi asia metsänomistajalle. Poiston jälkeen selviää, mikä osa alikasvoksesta on vahingoittunut ja mikä on kasvukelpoista. 13 Milloin alikasvosta kannattaa ryhtyä harventamaan. Jos kuusialikasvos selviää ensimmäisestä kesästä, se alkaa vaihtaa varjoneulasia valoneulasiin. Tutkimuksissa ei ole havaittu, että tiheä alikasvos esimerkiksi kylmentäisi kasvupaikkaa. Johtopäätöksiä alikasvoksen menestymismahdollisuuksista tietyllä alueella ei kannata tehdä yhden kevään perusteella. Artikkelia varten on haastateltu Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoita Sauli Valkosta ja Mikko Hyppöstä sekä Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojaa Riikka Paanasta. Ei merkittävästi. 15 Mikä alikasvospuita uhkaa. Lisäksi alikasvos voi tuhoutua huolimattomassa ylispuuston korjuussa. Alikasvostaimikko kannattaa harventaa, kun ylispuusto on poistettu ja taimikko on elpynyt hakkuun jäljiltä. Laatua Järkihintaan info@steelpartners. Mallistostamme löytyy useita erilaisia verkkomalleja, useita eri korkeuksia sekä verkon silmäkokoja. Verkkoaitamme on erittäin laadukas ja kestävä. er kk i O ks a N eN /M eT la 42 MAKASIINI 6 • 2014 42 MAKASIINI 6 • 2014 2903_.indd 42 04/09/14 17:33. POL-STEEL OY / Punkalaitumentie 376, 38250 Sastamala / Tiedustelut: puh. +358 40 759 4685 www.steelpartners
Sisältä kuivaksi viidessä tunnissa Kuivaimen todellisen tehon mitKuivat kengät aamuksi Alpenheat Dry4 -kuivuri osoittautui toimivaksi laitteeksi metsäkenkien kuivaamiseen. Kosteina säilytettäviin kenkiin alkaa nopeasti kasvaa kaikenlaista bakteerikasvustoa, joka saa kengät haisemaan armeijan alokastuvalta. Kolmannen kuivaustunnin jälkeen kenkä painoi 1 321 grammaa, joten vesimäärä oli huvennut yhteensä 3024 grammaa. Kengän sisäosa oli täysin kuiva, kosteutta oli jäljellä kengän ulkopinnassa. Kuivuri sopii myös erilaisten urheilujalkineiden, kuten hiihtokenkien kuivaamiseen, johon laite on ensisijaisesti tarkoitettukin. Laite on huomattavan hiljainen, siitä lisäplussaa. Ensimmäisen kuivatustunnin aikana kengän paino aleni 1 434 grammaan. Haluttu kuivatusaika määritellään valitsinkiekolla, pisin valittavissa oleva kuivatusaika on kolme tuntia. Nopeasti kuivaksi Aika h 1 h 2 h 3h 4h 5h taamiseksi kastelin yhden vaelluskengän pesuvadissa läpimäräksi. Pesuvadissa uitettu kenkä imi itseensä liki puoli litraa vettä. Märkänä paino oli 1 623 grammaa, joten uitettu kenkä imi vettä 468 grammaa. Kuivana kenkä painoi 1 155 grammaa. Kuivaimessa on neljä sauvaa, joten kerralla voi kuivata vaikkapa kenkäja käsineparin. Toista on omakotiasukilla, joka voi nostaa kenkänsä pannuhuoneeseen ja ne ovat aamulla kuivat. Verkkovirralla toimiva kuivuri puhaltaa kädenlämpöistä tai valinnaisesti lämmittämätöntä ilmaa sauvoihin, joiden päälle kengät sovitetaan. Hiljainen ja helppokäyttöinen Itävaltalaisvalmisteinen Alpenheat Dry4 -kuivain tarjoaa ratkaisun ongelmaan. 43 MAKASIINI 6 • 2014 2902_.indd 43 04/09/14 18:03. Huoneenlämmössä läpimärkien vaelluskenkien tai nahkaturvakenkien kuivuminen kestää helposti pari vuorokautta. Kuivaimella täysin kastuneet kengät kuivuvat seuraavaan aamuun mennessä miellyttäviksi. Kuivausilman lämmitys valitaan omalla on/ off-kytkimellä. Hiostunut tai lievästi kostunut nahkakenkä kuivuu tunnin parin puhalluksella, kun kuivausilma on lämmitettyä. Kuivuri haihdutti siis ensimmäisen tunnin aikana 189 grammaa, tulosta voi pitää hyvänä. Sen verkkokaupassa Dry4-mallin kuivain maksoi 99 euroa. Märät jalkineet kannattaa kuivata joka käyttökerran jälkeen. Keinoja kenkien kuivaamiseen ei ole. Alpenheat-kuivureita myy muun muassa Uittokalusto. M ärät nahkakengät ovat kerrostalometsurin painajainen. TeksTi jA kuvAT Mikko Riikilä piKatesti 1200 1260 1320 1380 1440 1500 1560 1620 1680 Kengän paino, grammaa Vajaat puoli kiloa vettä itseensä imenyt vaelluskenkä kuivui viidessä tunnissa. Seuraavaksi aamuksi ne eivät kuivu millään ilveellä, vaan kastuneet kengät saa vetää märkinä jalkaan, jos mielii raivuulle myös seuraavana päivänä. Viiden tunnin kuivaamisen jälkeen kenkä painoi 1241 grammaa. Laite on helppokäyttöinen. Helppokäyttöisessä kuivurissa on neljä kuivaussauvaa
20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 2000 4000 6000 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Arvokasvu -% Arvokasvu -% 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Kuusikon hakkuuarvo (musta käyrä) kohoaa vakaasti, vaikka metsän ikä lähestyy sataa vuotta. METSÄNHOIDON PERUSTEET TeksTi ja kuva Mikko Riikilä L ain mukaan metsänomistaja saa uudistaa metsänsä silloin kun haluaa, vaikka kuitupuumetsänä. 44 MAKASIINI 6 • 2014 2750_.indd 44 04/09/14 18:30. Mahdollisimman korkeaa tuotosta, siis puunkasvua, tavoitteleva uudistaa metsänsä, kun puuston todellinen vuosikasvu alittaa kiertoajan alusta lasketun keskimääräisen vuosikasvun. Niitä kannattaa OLisikO Uudistamishakkuun ajoitukselle on erilaisia, osin vaikeaselkoisiakin perusteita. Terveet mäntyja kuusimetsät säilyttävät elinvoimansa reilusti yli satavuotiaiksi. Näin vanhan metsän omistajalle luonnonsuojelu lienee tärkein tavoite eikä uudistushakkuita tehdä, vaikka metsä ränsistyykin. Arvokasvua muodostuu puuston vuotuisesta kasvusta ja puuston samanaikaisen järeytymisen tuottamasta tukkipuun osuuden kasvusta. Vertaa lainan korkoon Taloudellisesti selvin peruste puuston uudistamiselle on metsään sitoutuneelle pääomalle asetetun tuottovaatimuksen vertaaminen puuston arvokasvuprosenttiin, joka kuvaa metsäpääoman tuottoa. Lahoissa kuusikoissa puuston määrä ja varsinkin arvo saattaa alentua jo varhain. Se on tosin vain harvoin kannattavaa. Puuntuotannollisesti yli-ikäisiksi eteläisen Suomen havupuustot kehittyvät suunnilleen 80–100-vuotiaina. 80-vuotiaat jo yli-ikäisiä Hakkuukypsyyden saavuttaneen metsän edelleen kasvattamisesta ei ensi hätään koidu ongelmia. Uudista kun tuotto laskee Lähde: Tapio Kuusikon hakkuuarvo, €/ha Ikä, v. Hakkuuarvo, €/ha, Siilinjärvi, 1126 d.d. Helpointa on tukeutua metsänhoitosuositusten ohjeisiin. Kovaa pääoman tuottoa tavoitteleva päätehakkaa huomattavasti nuorempia metsiä kuin puuvarantoja säästävä. Vaivattominta on tukeutua metsänhoitosuosituksiin tai metsäsuunnitelmien toimenpide-ehdotuksiin. Tällöin metsä luokitellaan puuntuotannollisesti yli-ikäiseksi. Uudistamishakkuun ajoitus riippuu omistajan metsilleen asettamista tavoitteista. Nopeimmillaan suhteellinen arvokasvu on nuorehkoissa kasvatusmetsissä. Suhteellinen arvokasvu eli arvokasvuprosentti saadaan, kun vuotuinen arvokasvu jaetaan puuston arvolla. Arvokasvuprosentti (vihreä käyrä) alenee puuston vanhentuessa. Jos metsäpääomalta halutaan esimerkiksi neljän prosentin tuottoa, puusto metsä uudistetaan hieman alle 70-vuoden iässä. Metsän edelleen kasvattaminen alentaisi keskimääräistä vuotuista kasvua verrattuna siihen, että metsä uudistetaan ja kasvuun saatetaan uusi puusukupolvi. aika u udistaa. Mäntyja kuusimetsät saavuttavat biologisen yli-ikäisyyden 150–200-vuotiaina. Biologisesti yli-ikäisiksi metsät käyvät, kun puita kuolee vuotuista lisäkasvua enemmän. Lahovikaiset puustot on syytä uudistaa iästä riippumatta
Lisäksi vähäarvoisen puulajin vallitsemat metsiköt, luontaiset haavikot ja lepikot kannattaa uudistaa viipymättä. Tällöin huomio kiinnitetään metsien tilaan. 45 MAKASIINI 6 • 2014 2750_.indd 45 04/09/14 18:30. Uudistettavien metsiköiden keskelle jäävät alle puolen hehtaarin kasvatusmetsiköt on järkevintä hakata paljaaksi. Käytännössä useimmat metsät uudistetaan paljon kannattavinta ajankohtaa myöhemmin. Velaton voi perustella uudistamista, jos tarjolla on hyvätuottoisia, matalan riskin sijoituskohteita. UUdistamisen ajanKohta Metsänhoitosuositusten läpimittaan perustuvat uudistamiskypsyysrajat, kun tuottovaatimus on 2–3 prosenttia. Uudistamisajankohta vaikuttaa merkittävästi puun tuottamisen kannattavuuteen. Lisäksi aukkojen keskelle jäävät pienet metsälämpäreet ovat alttiita myrskytuhoille. (Etelä-Suomi) (Väli-Suomi) (Pohjois-Suomi) Metsikön pääpuulaji Puuston keskiläpimitta, cm (pohjapinta-alalla painotettu) kasvupaikka Mänty Tuore tai viljavampi kangas ja mustikkaturvekangas 26-32 24-28 23-27 kuivahko kangas ja puolukkaturvekangas 25-30 23-27 22-26 kuiva kangas ja varputurvekangas 22-26 22-25 21-25 Kuusi lehtomainen tai viljavampi kangas ja ruohoturvekangas 28-32 26-30 23-26 Tuore kangas ja mustikkaturvekangas 26-30 25-28 22-25 Rauduskoivu lehtomainen tai viljavampi kangas 28-32 27-30 21-23 Tuore kangas 27-30 26-28 21-23 Lähde: Tapio aika u udistaa. Kunto ratkaisee Käytännössä uudistamispäätökset tehdään metsässä. Metsä kaadetaan, jos puusto ei enää yllä metsänomistajan asettamaan pääoman tuottovaatimukseen. Esimerkiksi asuntovelalliselle se havainnollistuu – tosin epätieteellisesti, kun vertaa pankkilainan korkoa uudistamiskypsän metsän suhteelliseen arvokasvuun. 1 000-1 200 d.d. uudistaa vain ylikäymättömässä rahapulassa. Suhteellinen arvokasvu pienenee, kun metsä vanhenee. Pääoman tuottovaatimus on äkkiseltään hämäräksi jäävä käsite. Metsätalouden laskelmissa käytetään tavallisesti metsäpääomalle asetettua 1–3 prosentin tuottovaatimusta. Tällaisia ovat esimerkiksi metsäyhtiöiden tarjo?amat sijoitustilit, joiden korkotuotto ylittää metsän arvokasvun. Näin metsää voidaan jatkossa hoitaa suuremmissa kokonaisuuksissa, mikä parantaa koneellistuvan metsien hoidon edellytyksiä. Tapion laatimissa metsänhoitosuosituksissa on määritelty uudistamisrajoja erilaisille tuottotavoitteille. Lämpösumma >1 200 d.d. 750-1 000 d.d. Metsä kannattaa hakata, kun arvokasvuprosentti alittaa velan koron. Kiireellisimpiä uudistettavia ovat myrskyn runtelemat tai vähäpuisiksi hakatut metsiköt sekä lahovikaiset puustot
Tänä syksynä esimerkiksi metson metsästys loppuu Savonlinnassa 15. Kylmä kesäkuu oli tukistanut lujasti metsojen ja teerien poikueita. Metsästystä ei kuitenkaan kielletä kokonaan, sillä alueella esiintynee yhä vankka lintukanta, joka kestää metsästystä. Sitten tulee huono vuosi. lokakuuta, mutta jatkuu naapurikunnassa Rantasalmella lokakuun loppuun asti. Eri puolilla Suomea lasketut 707 riistakolmioita kertoivat tärkeimpien metsäkanalintujemme lisääntymisen osittaisesta epäonnistumisesta. luonnosta saavat lisää voimaa erityisesti kiireisiä ruuhkavuosia elävät. ”vaikka ilmastonmuutos onkin tärkeä metsien rakennetta ja toimintaa muokkaava tekijä, ratkaisevat metsien hoito ja talouskäyttö kuitenkin valtaosin sen, kuinka paljon lajeille on saatavilla elinympäristöjä, jyväskylän yliopistossa väitellyt Adriano Mazziotta toteaa. ”Puupinnat saavat huonetilan tuntumaan lämpimältä, kodikkaalta ja rauhoittavalta. Metsästysaikoja säätelevä maaja metsätalo?usministeriö perustaa päätökset nyt trendikarttoihin. a n Te ro a a lT o n en 46 MAKASIINI 6 • 2014 46 MAKASIINI 6 • 2014 2751_.indd 46 04/09/14 17:35. Metsässä tämä näkyy entistä täsmällisempinä metsästysaikoina. Puupinnan kosketus on paitsi kokemuksellisesti myös fysiologisesti muita materiaaleja lempeämpi, sanoo Tampereen yliopiston dosentti Marjut Wallenius . kansainvälisten tutkimusten mukaan puurakenteiset ympäristöt laskevat verenpainetta ja sydämen sykettä, kertoo Puuinfo. Nyt seurantajakso alkaa olla riittävän pitkä täyden tutkimustietämyksen irtiottamiseksi aineistosta. metsonpyyntiä kunnan tarkkuudella Rantasalmelainen Olli Lappalainen pudotti viime syksynä metson pystykorvan haukkuun lokakuun viimeisenä päivänä. Kuhmossa on ollut vahvasti metsoja monta peräkkäistä vuotta. TUTKITTUA TeksTi ja kuva jere Malinen Viimeistään elokuun alussa tiedettiin, että tästä lintusyksystä ei tule viime vuosien kaltaista menestystarinaa. Kunkin vuoden ”talletuskorko” eli lisääntymisprosentti ei enää yksin ratkaise kauden pituutta. metsäluonnosta elinvoimaa elinvoimaisuus ja onnellisuus kohenevat retkillä kansallispuistoihin ja muihin luontokohteisiin, kertoo Metsähallituksen selvitys. näin siitä huolimatta, että ilmastonmuutos parantaa metsien kasvua ja nopeuttaa elinympäristöjen muodostumista. Otetaan esimerkki. Aikaisempina huonoina lintuvuosina metson metsästys olisi kielletty koko Etelä-Savossa 15.10. valtion vapaaehtoisessa Metso-ohjelmassa on tarkoitus turvata metsäluonnon monimuotoisuus suojelemalla lähes satatuhatta hehtaaria metsämaata vuoteen 2020 mennessä. retkeilystä on myös fyysistä hyötyä: puhdas ilma ja hiljaisuus tekevät hyvää keholle. Raha ei ratkaise Metsänomistajat eivät ilmoita metsiään Metso-ohjelmaan suojelualueista saatavan korvauksen vuoksi. Niissä mitataan alueellista ”kanalintupääomaa”, jossa huomioidaan ”tuoton” ohella myös ”kulutus” eli metsästyssaalis. Vastaavia tapa?uksia löytyy sieltä täältä Suomea. suojeluohjelman houkuttelevuutta on lisätty korva?uksilla. ilmastomuutos uhkaa lajistoja Monimuotoisuuden säilyminen edellyttää uudistuksia metsien käyttöön. retki kansallispuistoon rauhoittaa mieltä, torjuu alakuloa sekä stressiä ja saa unohtamaan arjen murheet. Se on sallittua tänäkin syksynä, mutta ei naapuripitäjässä Savonlinnassa. stressi pois puutalossa Puun käyttö rakennusmateriaalina alentaa stressiä. Päätöksen takana ovat yhteinen hyöty ja luontoarvot, kertoo suomen ympäristökeskuksen tekemä tuore tutkimus. Vapaaehtoiset metsästäjät ovat kiertäneet 12 kilometrin pituisia riistakolmioita neljännesvuosisadan
K un räknäilee tätä matoista maallista vaellusta kokonaisuutena, taloudellinen kannattavuus on vain sivujuonne. Eksyin erehdyksessä joskus sijoitusiltaan. Varsinaisille metsäfirmoille olemme mamman kanssa tehneet yhteensä 74 tukkija kuitukauppaa. Olemme asioineet kahdeksan eri ostajayhtiön kanssa. Lisäksi omiin rakennustarpeisiin ja pieneen lautakauppaamme on otettu isoja ja pikkutukkeja pari tuhatta mottia. Vaan eivätpä olekaan, puustoa hehtaarilla on vähintään alkuperäinen määrä. Mikään ei kannata Tu u li kk i Si RO lA Muista: Vuotuinen tuotto Arvonnousu Hyvä elämä Metsäläisen AllAkkA 47 MAKASIINI 6 • 2014 47 MAKASIINI 6 • 2014 2897_.indd 47 04/09/14 18:02. Jokainen metsässä vietetty työtunti parantaa metsän hyvinvointia ja kasvua. Mielestäni hyvin hoidetussa metsässä kasvumallien käyrät jäävät auttamattomasti alakanttiin todelliseen kasvuun verrattuna. Myös metsäväen joukossa pessimismi saa joskus vallan – metsät loppuvat ja hinnat ovat heikot. Työtunteja ei ole koskaan laskettu, eikä lasketa. Niistäkin on tullut iso tulo, joka olisi ilman metsää jäänyt tulematta. Jonkinlaista vaurastumista on ehkä tapahtunut, ainakin vatsan kohdalta. E ntä se raha. Metsätilastoja on monenkirjavia, mutta oman metsän kannattavuus löytyy vain omista arkistoista. Jos käyttää aikansa kalliimpien runkojen ja puulajien tuottamiseen, metsän arvo nousee pitkällä tähtäimellä kohisten. Lisämaata on hankittu ja laitettu tiet, ojat ja taimikot mallilleen. Vuodessa on myyty keskimäärin 420 mottia, joten taitavat poikaparan pusikot olla nykyään pienenlaisia. Yhtä kivasti – ellei lystikkäämmin – päivä kuluu metsässä kuin vaikkapa tietokonetta tuijottaen tai autolla sompaillessa. Pystykauppoja on hierottu 28 kertaa, hankintakauppoja 22 kertaa ja käteispinoja myyty 24 erää. Tämä riemullinen elämä on elettävä, joka päivä lusittava aamusta iltaan. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Puuta on luovutettu reilut 13 000 mottia. Rahaa on ainakin tullut paljon, vaan enpä tiedä, missä se nyt on. Ulosottomies on pysynyt toistaiseksi loitolla. Siellä tutisevat vaarit kävelykeppeineen pohtivat, miten saisivat tuplattua pääomiensa tuoton. Talo on rakennettu, tavarat haalittu, mökki hankittu ja pari kulkupeliä könöttää pihalla. Ei kiinnosta pätkääkään. Rahan puute rassaa, mutta kun ahkerasti häärää, eikä tee hullunkauppoja, ei puutteen pitäisi paljoa kiusata. M etsänipottaja kun olen, mappihyllyssäni könöttävät kaikki paperit lähes 31-vuotiselta metsänomistusajaltani. Jos itselle on muutama lantti jäänyt laskujen maksun jälkeen ylimääräistä, ne on sijoitettu joko omaan itseen tai metsään. Paljonko on pääoman tuotto tai tuntipalkka. Jotenkin pitää aikansa käyttää. Lisäksi olemme keränneet metsästä yli miljoona koristehavuoksaa, yli 80 000 aurausviittaa, tuhatmäärin joulukuusia, tuohia, riukuja ja paljon muita tuotteita. Säälin tunne jäi päällimmäiseksi siitä illasta. Uskon, että moni tienpätkä nostaa metsän pääoma-arvoa vähintään sen verran kuin tien teko maksaa, siis lähes ilmaisia ovat. Mielipide perustuu helposti tunteeseen, faktat jäävät vaille huomiota. R eki on rikki, rahat on loppu ja henkikin haisee pahalle, tuumasi entinen hevosmies, kun maailma murjoi. Vuotuisten tuottojen lisäksi voisi huomata metsän arvonnousun. Jos ajattelee puukauppojen ohella mielihyvää ja henkistä pääomaa, kannattaa metsätalous erinomaisesti. Metsäpinta-ala on liukunut vähitellen ylöspäin, joten hehtaarikohtaista tuottoa en yritäkään selvittää
Halkomiset tekee maanmittaustoimisto. Se otettiin käyttöön isojaon jälkeen jo Ruotsin vallan aikana. Tila jaetaan laskennallisen tuoton mukaan. Riitaisien kuolinpesien purkamiseen halkomista ei suoraan voi käyttää. Osakkaiden toiveet otetaan huomioon, mutta jos sopua ei löydy, ratkaisun tekee maanmittausinsinööri. ”Jos sopua on vähänkin jäljellä, osakkaiden kannattaa tehdä ainakin murtolukuosainen perinnönjako vapaaehtoisesti. Esimerkiksi yhdessä omistetusta metsätilasta muodostetaan osakkaille omat tilat. Tässäkin tapauksessa jaetMainettaan parempi Halkominen mielletään pakkokeinoksi, jolla jaetaan erimielisten osakkaiden yhteisiä metsätiloja. ”Merkittäviä tasinkoja ei jouduta maksamaan, koska kokonaisarvohalkomisessa pyritään muodostamaan arvoiltaan mahdollisimman tarkoin osakkaiden osuuksia vastaavat tilat. Jyvitys perustuu maan tuottokyvyn mahdollisimman tasaiseen jakamiseen. Jyvityksessä isot tasingot Toinen vaihtoehto, jyvitysarvi?ointi, on kiinteistönmuodostamislain hankala historiallinen jäänne. Ajatellaan mahdollisimman yksinkertaista esimerkkitapa?usta: Sadan hehtaarin metsätila on kasvupaikaltaan kokonaan mustikkatyyppiä, osakkaita on kolme. Lopputulos on sama kuin pesänjakajaa käytettäessä, mutta rahaa säästyy merkittävästi”, neuvoo Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen. Runsaspuustoisia tai muuten arvokkaita tiloja saaneet maksavat vähemmälle jääneille osakkaille tasinkoa metsän todellisen arvon mukaan. Kasvupaikkojen tuotto määritellään paikkakunnan vastaavien kasvupaikkojen keskimääräisten puustojen mukaan. metsäperintö H alkominen on vanhin lakisääteinen menettely tilojen jakamiseen. Tämä tekee pesään perinnönjaon, jossa osakkaiden omistus määritellään murtolukuosina ja pesä muuttuu yhtymäksi. Jyvitysjaossa jokaiselle lohkaistaan 33 hehtaarin oma tila riippumatta siitä, millaisia puustoja eri tiloille sattuu. Sitä käytetään harvoin, mutta maaja metsätiloja halottaessa osakkailla on lain mukaan oikeus vaatia sitä. Tämä oikaistaan jaon jälkeen. Jokainen saa tuotosta omistusosuuttaan vastaavan osan. Kokonaisarvohalkomisessa jaettavalle omaisuudelle – esimerkiksi metsille, pelloille, rakennuksille ja tonteille – määritellään käypä arvo. Kaksi tapa halkoa Perinteisesti halkominen on mielletty miltei pakkokeinoksi, jolla voidaan purkaa eripuraisia yhteisomistuksia, kun osakkaat eivät pysty sopimaan jakoperusteista. Tämän jälkeen osakkaille pyritään muodostamaan tilat, joiden arvo vastaa heidän omistusosuuttaan jaettavassa tilassa. Päätöksestä voi valittaa käräjäoikeuteen. Valitusmahdollisuus koskee molempia halkomistapoja. TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen Japa_ForestPro_Aarre_230x142.indd 1 14.1.2014 19:13:50 48 MAKASIINI 6 • 2014 2752_.indd 48 05/09/14 17:18. Halkominen sopii ja on edullinenkin tapa jakaa tiloja myös silloin, kun osakkaat ovat yhtä mieltä jaon perusteista. Menettelyä käytetään yleensä yhteisesti omistettujen tilojen jakamiseen erillisiksi tiloiksi, mutta yhdenkin omistajan tiloja voidaan halkoa. Niistä ensin mainittu on selvästi helpompi ja edullisempi keino. Metsät arvioidaan summa-arvomenetelmällä, jossa lähtötietona käytetään metsäsuunnitelmien puustotietoja. Metsien todellisia puuvaroja ei jako-osuuksia määriteltäessä oteta huomioon. Tähänkin se sopii, ja sitä perua on myös toimituksen huono ja kallis maine. Metsätilan jyvityksessä kartoitetaan jaettavien metsien kasvupaikkatyypit. Verotuksessa tämä tuo etuja”, Sikanen toteaa. ”Jyvitystä ei kannata vaatia, ellei ehdoin tahdoin halua vaikeuttaa jakamista ja aiheuttaa ylimääräistä rahanmenoa”, Sikanen neuvoo. Se voi olla myös edullinen tapa yhteisomistuksien purkuun. Halkominen voidaan tehdä kahdella tapaa, joko käyttäen kokonaisarvon halkomista tai jyvitysarviointia. ”Isojen tilojen jyvitysjaossa tasingot voivat nousta suuriksi, joten jakotapa koettelee osakkaiden maksukykyä”, Sikanen toteaa. Esimerkiksi osansa metsäyhtymästä erilleen haluavan on haettava halkomista, jolla hänen osuuttaan vastaava osa tilasta irrotetaan itsenäiseksi tilaksi. Perinnönjaon jälkeen pesänjakaja tai kuka tahansa syntyneen yhtymän osakkaista voi pyytää maanmittaustoimistolta yhtymän halkomista, jolloin osakkaiden omistukset erotetaan. Ensin jonkun osakkaista on haettava käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Näin ollen osakkaiden saamien tilojen käypä arvo voi vaihdella merkittävästi. Rajat määritetään maanmittaustoimituksessa
”Riitojen ratkominen ja sovittelu lisäävät meikäläisten työaikaa merkittävästi.” Toimitus on kuitenkin vaivaton, jos osakkailla on yhteisymmärrys siitä, kuinka tilat jaetaan samanarvoisiin osiin. Lohkomisessa maksettavat verot ja saadut vähennykset ovat suunnilleen toistensa suuruisia, jos kyse on puhtaasta metsätilasta. Korkein hallinto-oikeus on evännyt vaaditun jyvitysjaon tiloilta, joissa on peltojen ja metsien ohella merkittävää muuta omaisuutta, esimerkiksi tontteja ja rakennuksia. ”Näppärä ja edullinen” tavan metsän todellinen käypä arvo voidaan määrittää summa-arvomenetelmällä. Japa_ForestPro_Aarre_230x142.indd 1 14.1.2014 19:13:50 2752_.indd 49 05/09/14 17:18. ”Se voi olla hyvä vaihtoehto, kun jaettavana on iso metsäkokonaisuus, johon kuuluu useita tiloja, tontteja ja rakennuksia, eivätkä jakajat ole keskenään lähisukulaisia”, Sikanen pohtii. ”Näin se voi olla verotuksellisesti edullinen jakotapa, jos jaettavana on runsaasti muuta kuin metsäomaisuutta, josta ei saa metsävähennystä. Jyvitysjaossa maksettavista tasingoista saaja maksaa luovutusvoittoveron ja maksaja voi vastaavasti tehdä metsävähennyksen. Silloin säästytään luovutusvoittoja varainsiirtoveroilta.” Jos tiloja jaetaan lähisukulaisten kesken, lohkomisesta ei mene luovutusvoittoveroa. Hänen mukaansa halkomismenettely helpottui ratkaisevasti, kun kiinteistönmuodostamislakia 1990-luvulla uudistettiin ja kokonaisarvoon perustuva jakotapa tuli historiallista perua olevan jyvitysjaon vaihtoehdoksi. Kun tällainen omaisuus jaetaan vapaaehtoisesti lohkoen, jako tulkitaan vastikkeellisiksi luovutuksiksi. Halkomista ei sen sijaan tulkita vastikkeelliseksi luovutukseksi, joten veroja ei mene, mutta jakajat eivät saa metsävähennyksiäkään. Niistä verottaja nappaa osansa luovutusvoittoja varainsiirtoveroina, tosin jakajat saavat myös oikeuden tehdä metsävähennyksiä. Walamies huomauttaa, että halkomisen maine kalliina toimituksena on perua ajoilta, jolloin sitä käytettiin vain riitatapauksissa. Veroetuuksien lisäksi halkomisessa säästytään uusien sopimuskirjojen tekemiseltä, lainhuudotkin tulevat toimituksen myötä ilman lisävaivaa. ”laskutamme todellisen työajan mukaan, 87,5 euroa tunnilta”, Walamies toteaa. ”Halkominen on mainettaan näppärämpi ja edullisempi tapa esimerkiksi metsäkiinteistöjen jakamiseen”, vakuuttaa yli-insinööri Vesa Walamies Maanmittauslaitoksen keski-suomen toimipisteestä. se merkitsee myös rahansäästöä. Verot vaihtelevat Kokonaisarvohalkominen voi olla verotuksellisesti edullinen ratkaisu vapaaehtoisesti tehtyyn omaisuuden jakoon eli lohkomiseen verrattuna. Myös mahdolliset kiinnitykset tasataan omistuksien suhteessa
Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Pellolla kasvaneen koivun poikkileikkauksessa näkyvät pilkut ovat yleensä ruskotäpläkärpäsen aiheuttamia. Metsäkuvion läpi kulkee ilmassa puhelinkaapeli. Torjunnan keinot perustuvat ruskotäpläkärpäsen vieroksumaan varjostukseen ja kylmyyteen sekä koivujen karsiutumiseen ja alkuvaiheen hitaaseen paksuuskasvuun. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Vastuut ja velvoitteet on kirjattu sopimukseen, jota ei valitettavasti ole löytynyt. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Sopimusta en ole löytänyt. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Ruskotäpläkärpäsestä eroon Voiko ruskotäpläkärpästä torjua metsänhoidon keinoin. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Ruskotäpläkärpänen suosii lämpimien ja valoisien koivikoiden hyväkasvuisia puita, joissa on hyvä paritella ja joiden pehmeässä puuaineessa toukan on hyvä elää. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. ER KK I O KS A N EN /M ET LA 50 MAKASIINI 6 • 2014 50 MAKASIINI 6 • 2014 2753_.indd 50 04/09/14 17:50. Tyvelle päästyään toukka porautuu ulos ja koteloituu maahan, josta uusi kärpässukupolvi nousee jatkamaan tuhojaan seuraavana keväänä. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Nuorissa puissa toukka liikkuu puun tyvelle saavuttuaan ylös ja alas syksyyn saakka tehden ydintä lähellä oleviin vuosilustoihin paljon jälkiä. laKiasiat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Nämä olosuhteet toteutuvat parhaiten kohtuullisen tiheässä kuusivaltaisessa sekametsässä, jossa kuusten on oltava lähes koivun mittaisia. Järeiden tyvitukkien pintaosissa on näistä syistä vähemmän täpliä. Onko puhelinyhtiö velvollinen poistamaan turhan linjan. Isojen puiden korkealla sijaitseviin oksiin kärpänen ei yhtä mieluusti muni ja vaikka munisikin, toukka ei ehdi vaeltaa kesän aikana puun tyvelle asti. Leikkaamalla viilutettavan, kokonaan pilkuttoman koivutukin hinta on parhaimmillaan 2-4-kertainen normaaliin vanerikoivuun verrattuna. Koska toukat syntyvät oksissa, pystykarsinta saattaa myös vähentää tuhoja. Syksyyn mennessä se tekee matkaa ja ruskeaa jälkeä jopa 10 metriä. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kyseisessä pykälässä säädetään kiinteistön omistajan velvollisuudesta sallia yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittaminen omistamalleen maalle. Puhelinlinja on vedetty kymmeniä vuosia sitten. Linjasta erkanee haara läheiseen omakotitaloon, jossa linjaa ei kuitenkaan enää tarvita. Antamistanne tiedoista päätellen kyseessä on maankäyttöja rakennuslain 161 pykälän mukainen kaapeli. Tämä haara haittaa puiden kaatoa. KARI MIELIKÄINEN Kuka raivaa kaapelin alta. Syntyvä toukka kaivaa kuoren alla tiensä oksasta runkoon ja siellä alaspäin puun jälsikerroksessa. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Koivujen kasvattaminen mahdollisimman järeiksi parantaa pintapuusta sorvattavan puhtaamman viilun saantoa ja puusta maksettavaa hintaa. Asiaan on vaikea antaa tarkkaa vastausta tietämättä sopimuksen sisältöä. Ruskotäpläkärpänen munii alkukesällä koivun kasvaviin versoihin. Kenen tehtävänä on raivata puut pois kaapelin alta ja vierestä. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki
Miten järjestetään verotus yms. Äärimmillään näin syntyy lankkujuuria, jotka leviävät puun ympärille säteittäisesti korkeina harjanteina. Samalla tavoin tukevuutta lisää vahvimpien pinnanmyötäisten juurien epäsymmetrinen kasvu. Pitäisikö minun perustaa yritys, joka sitten laskuttaisi yhtymää. Jos maanomistaja poistaa kaapelin läheisyydessä olevaa puustoa, hän voi tarvittaessa pyytää kaatoapua kaapelin omistajalta. Juuren niskasta puu murtuu vain, jos lahottajat (juurikääpä, kantokääpä tai joku muu) ovat sitä heikentäneet. KATI HEPOKORPI Mistä johtuu tyven erikoinen muoto. Suojapuolen juuret murtuvat tavallisesti noin metrin päässä rungosta, jolloin kaatuneen puun runko jää irti maasta. Todennäköisintä on, että kaapelin omistaja vastaa johtoalueen kunnossapidosta. Yhtymä voi myös maksaa matkakorvauksia ja päivärahoja osakkailleen, tosin verovapaita korvauksia ei voi maksaa kodin ja metsän välisistä matkoista. Jos vanhemmille tulee hallintaoikeus tilaan, niin vanhemmat tarvitsevat sijaisen, joka ottaa lahjan vastaa alaikäisen lapsen puolesta ja allekirjoittaa kauppakirjan. Velvollisuutta kaapelin poistamiseen heillä tuskin kuitenkaan on. Useimmiten myrskyssä joko runko katkeaa selvästi tyvipaksunnoksen yläpuolelta tai puu kaatuu juuripaakkuineen, kun tuulenpuolen juuret pettävät yksi toisensa jälkeen. Yhtymä puolestaan kirjaa maksetun laskun metsätalouden menoksi. Jos lapsella ei ole omaa varallisuutta kauppahinnan maksamiseen, niin teidän maksamanne kauppahinta ja kaupasta johtuvat kulut, esimerkiksi varainsiirtovero, on lapselle annettua lahjaa. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki Kasvaessaan puun runko tarvitsee lisävahvistuksia, jolloin tyveen voi kehittyä harjanteita ja poikkileikkauksesta tulee piparkakkumainen. Mitä sanottavaa asiantuntijalla mahtaisi olla oheisesta poikkileikkauksesta, joka on männyn tyvestä. Linjan poistamisesta kannattaa pyrkiä sopimaan kaapelin omistajan kanssa ja ilmoittaa heille sen tarpeettomuudesta. Meillä on kuuden sisaruksen omistama metsäyhtymä. PE KK A KE TO LA useille sademetsien puille, mutta joskus oma kuusemmekin kehittää niitä. Siitä määrätään hänelle lahjavero. Tilan pinta-ala olisi noin 20 hehtaaria. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Kun puu suurenee, runko tarvitsee lisävahvistuksia. Kun lupa on myönnetty, niin lapsen vanhemmat voivat allekirjoittaa lapsen puolesta kauppakirjan. Maistraatti hyväksyy sijaisen vanhempien hakemuksesta. Näin kuvankin puun sydänosassa. VÄINÖ SIKANEN Miten työteliäs osakas huomioidaan. Kaupalle on haettava kuitenkin maistraatilta lupa. Tuulen puolella olevat juuret vastustavat vääntöä vedollaan kuin riippusillan köydet. Viime lehdessä (Metsälehti Makasiini 5/2014) ollut sydänpuuta koskeva vastaus oli kiehtovaa lu?ettavaa. Haluaisin ostaa nelivuotiaalle lapselleni oman metsätilan. asiat. Alaikäiselle lapselle voi ostaa oman metsätilan. Suojapuolen paksut juuret ovat pönkkiä tai vipuja, jotka siirtävät rasitusta kauemmaksi rungosta. Onko tämä mahdollista ja joutuuko lapsi maksamaan veroja. Vaikka verotuksessa yhtymän tulos jaetaan osakkaille omistusosuuksien suhteessa, yhtymä itse voi jakaa tuottoa myös muuten kuin omistusosuuksien suhteessa. Kun myrsky taivuttelee puuta, voimakkain vääntö kohdistuu juuren niskaan ja puun tyveen. Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Kaatoavulla tarkoitetaan sen varmistamista, ettei puu kaadu kaapelin päälle, ei siis varsinaista puiden kaatamista. Tällöin hän voi laskuttaa yhtymää tekemistään töistä. SEPPO VUOKKO Voiko lapselle ostaa tilan. Ne ovat poikkileikkaukseltaan soikeita ja vahvinta paksuuskasvu on juuren yläpinnalla. HANNU JAUHIAINEN 51 MAKASIINI 6 • 2014 51 MAKASIINI 6 • 2014 2753_.indd 51 04/09/14 17:50. Osakkaan saama korvaus on hänelle ansiotuloa, mutta verotuksessa hän voi kirjata vähennykseksi kaikki tulonhankkimiskustannukset. Nuoren puun rungossa jällen toiminta on tasaista ja siksi vuosilustot ovat kauttaaltaan yhtä paksuja. Tyvilaajentuman harjanteet ovat suurimpien maanmyötäisten juurien jatkeena. Lankkujuuret ovat tyypillisiä Osakkaan työpanos voidaan ottaa tällä tavoin huomioon. Jos osakas tekee runsaasti töitä, hän voi perustaa toiminimen. Siksi tyveen kehittyy harjanteita ja poikkileikkaus saa tähtimäisen tai piparkakkumaisen muodon. Olen jäämässä eläkkeelle ja suunnittelen tekeväni yhtymän metsässä tarvittavia metsänhoidollisia töitä
Hinta alkaen 12 euroa. Hinta 109 euroa. Hinta 99,95 euroa. www.ortHexgrouP.fi Tehoa maastoajoon Can-Am Outlander 500 DPS T3 on tehokkaalla moottorilla varustettu traktorimönkijä, joka sopii niin teille kuin maastoonkin. can-am.brPscandinaVia.com Varpaat turvaan Jalaksen 1718 Zenit Easyroll -turvakengät sopivat vaikka puunajoon mönkijällä. X-Air-kantojärjestelmä tuulettaa kantajan selkää tehokkaasti, sisällä oma tasku nestetankkausjärjestelmää varten. Hinta 167 euroa. www.eJendals.fi Klapien tekoon Echon uusi kevytsaha CS-281WES sopii polttopuun tekoon ja pienimuotoisille ensiharvennuksille. Hinta 390 euroa. Leikkuri on akkukäyttöinen, hinta 147 euroa. www.noKianJalKineet.fi Pihapuiden muotoiluun Kevyellä Gardena EasyCutv Li-18/50 -pensasaitaleikkurilla saa kuusiaidan sopivaan muotoon. www.gardena.fi Kuivaa säilytystä Orthexin uusi säilytyslaatikko SmartStore Dry pitää tavarat kuivina kosteissakin oloissa. Saappaan matala pohja antaa hyvän tuntuman maastoon. TuoTeuuTuuksia Syksyn retkille Halti Starlite 30 on kevyt reppu päiväretkille. www.sgn.fi 52 MAKASIINI 6 • 2014 52 MAKASIINI 6 • 2014 2906_.indd 52 04/09/14 17:41. www.Halti.fi Märällä kelillä Nokian Jalkineiden Koli-uutuussaapas sopii kaikille metsässä liikkujille. Hinta 8 990 + toimituskulut. TuoTeuuTuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi
Tee metsänkäyttöilmoitus, sovi puukaupoista tai metsätyökohteista, hoida ja kasvata. TILAA METSÄÄN.FI tai anna palvelussa lupa metsätietojesi katseluun – voit voittaa upeita palkintoja! www.metsään.fi/saammeko-luvan Metsään.fi on metsänomistajien ja metsäalan yrittäjien yhteinen asiointipalvelu. Löydä metsätilasi kartat, ilmakuvat ja luontokohteet, ehdotukset hakkuista ja hoitotöistä menoja tuloarvioineen sekä alueesi metsäalan yrittäjät. SAAMMEKO LUVAN. Kaikki yhdessä paikassa www.metsään.fi Kampanja toteutettu yhteistyössä: Asiakastuki: 029 432 409 | asiakastuki@metsakeskus.fi | www.metsäkeskus.fi Jo yli 100 000 lupaa annettu 2907_.indd 53 04/09/14 17:41
harvennukset Yksi harvennus voi riittää 54 MAKASIINI 6 • 2014 54 MAKASIINI 6 • 2014 2755_.indd 54 04/09/14 17:44
Metsää voi kasvattaa harventamattakin, mutta kannattavaa se ei olisi. Pitäjässä aloitettiin vanhojen kaskimaiden kuusenistutukset jo 1930-luvulla. Metsänomistaja Timo Tommola lähti oppaakseni. Hyvistä tuloksista huolimatta suomalaisasi?antuntijat eivät suosittele harvennuksista luopumista. Silti metsikkö on kuin toisesta maailmasta. Viime vuoteen asti hän oli alueella metsäneuvojana, joten mies tuntee seudun metsät. Seuraavaksi siirrymme Tommolan maille lähtökohdiltaan samanlaiseen kuusikkoon. Tukkiosuudessa hävitään Päijänteen itärannan Luhangassa näkee, miltä eri tavoin käsitellyt istutuskuusikot näyttävät kiertoaikansa loppumetreillä. Puustotunnukset ovat vaikuttavia: Pohjapinta-ala on 42 neliötä hehtaarilla ja valtapituus 27 metriä. ”Yli 90 prosenttia on tukkia. Ensimmäinen kohteemme oli varovasti harvennettu 70-vuotias, viljavan maan kuusikko. 55 MAKASIINI 6 • 2014 55 MAKASIINI 6 • 2014 2755_.indd 55 04/09/14 17:44. Sen sijaan varttuneiden metsien turhista harvennuksista aiheutuu metsille lähinnä vahinkoa. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä r uotsin jättikuusikoita Metsälehti Makasiinissa (5/14) esitelleet Erikssonin kaksoset kertoivat kasvattavansa metsänsä ilman harvennuksia. Päätehakkuussa tukkia saadaan vain 60–70 prosenttia hakkuukertymästä. Kuusikoissa on enemmän säätövaraa. Kovinkaan hääppöistä metsä ei silti ollut. Iso osa puista ei yllä tukin mittoihin. Kiertoajallaan metsä tuottaa keskimäärin kymmenen kuutiota vuodessa hehtaarilla”, Tommola kertoo. Hehtaarilla on vajaat 500 runkoa, niiden keskikoko on reilu kuutio, jyhkeitä tukkipuita siis. Runkoluvuksi laskimme 1 300. Hehtaarilla on puuta yli 500 kuution haamurajan. Puustotunnukset ovat suunnilleen samat. Mäntyja koivumetsissä kunnon tukkisato edellyttää ainakin kahta harvennusta ennen päätehakkuuta. Taimikonhoidon jälkeen seuraava toimenpide on päätehakkuu. Lisäksi harvennuspuuta on myyty noin 200 kuutiota
Korkotekijä korostaa lähitulevaisuudessa saatavien tulojen painoarvoa. Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Jari Hynysen laskelma paljastaa, ettei suurimman päätehakkuukertymän tavoittelu takaa parasta kannattavuutta. Hynynen vertasi erilaisten harvennusten tuottamia nettotulojen nykyarvoja. ”Vaikka harventamattomuus onnistuisikin, se ei olisi kannattavaa, koska tuloja joudutaan odottamaan päätehakkuuseen”, Hynynen toteaa. Harvennusmalli tuo tukkia Metsäntutkimuslaitos on mitannut eri tavoin käsiteltyjen metsien kehitystä vuosikymmenien ajan muun muassa Hauhon kestokokeella. Runsaimmin elävää puuta on lievimmin harvennetuilla koealoilla, jossa puuston pohjapinta-ala 1998 alennettiin 37,5 neliömetriin. harvennukset m/ha 800 700 600 500 400 300 200 100 Elävä puusto ja hakkuupoistuma yhdessä 59% 64% 70% 78% 65% Puuston pohjapinta-alat vuoden 1998 harvennusten jälkeen 45 m /ha 15 m /ha 37,5 m /ha 30 m /ha 22,5m /ha Luonnonpoistuma Hukka Kuitu Tukki Lähde: Metsäntutkimuslaitos Ei harvennuksia Erittäin lievät harvennukset Lievät harvennukset Normaalit harvennukset Voimakkaat harvennukset Metsänhoitosuositusten mukainen harvennus on tuottanut eniten tukkia Jyhkeiden puiden salaisuus ei yllätä. Suurin tukkisato karttui metsänhoitosuositusten harvennusmalleja mukaillen käsitellyiltä ruuduilta, kun puuston pohjapinta-ala harvennettiin 22 neliömetriin hehtaarilla. Harventamattomille koealoilla puuston pohjapinta-ala oli 45 neliömetriä. Tukkipuun osuus on yli 90 prosenttia, Timo Tommola kertoo. Se on perustettu 70 vuotta sitten istutettuun kuusikkoon. Vuonna 1998 koemetsiä harvennettiin eri tavoin. 56 MAKASIINI 6 • 2014 2755_.indd 56 04/09/14 17:44. Kaikki koeruudut käsiteltiin alaharvennuksin. Puuvaranto on hieman yli 500 kuutiota, runkoja hieman alle 500 kappaletta. Yläharvennus kannattavin Pelkkien kuutioiden tarkastelu voi hämätä. Rajuimman harvennuksen jäljiltä elävää puuta oli miltei yhtä vähän kuin harventamattomilla aloilla. Harventamattoman metsän kasvu oli selvästi suurin, mutta puiden kuolleisuus – luonnonpoistuma – oli leikannut elävän puun määrää merkittävästi. Samalla päätehakkuutulojen arvo pienenee. Korko kuvaa puustopääomalle asetettua tuottovaatimusta – suomeksi metsänomistajan rahantarvetta. Myös tukkipuuta oli vähän. Ne saadaan, kun kiertoajan tulot ja menot diskontataan valitulla laskentakorolla esimerkiksi kiertoajan alkuun. Metsälaskelmissa käytetään usein kolmen prosentin korkokantaa. Metsä on harvennettu kolmesti, ensin vuonna 1977 ja sitten vuosina 1986 ja 1992. 70-vuotias luhankalaiskuusikko, mutta kolmeen kertaan alaharvennettu. Uusimmat mittaustiedot ovat viime vuodelta. Harvennusvoimakkuus vaihteli erittäin lievistä hyvin voimakkaisiin, joissa puuston määrä alennettiin nykyisen metsälain vähimmäisrajan tuntumaan
Toisiksi eniten, 405 kuutiota, tukkia kertyy harventamattomaan metsään. Kiertoajan tuottama nykyarvo, kun puustopääomalle asetetaan 3 % tuottovaatimus Yläharvennukset kannattavimpia Kasvatus 1: Metsänhoitosuositusten mukainen kahden harvennuksen ohjelma, kiertoaika 63 vuotta. Tommola arvioi lähes harventamatonta, noin 70-vuotiasta kuusikkoa Luhangassa. Puuta on runsaasti, mutta tukkiosuus jää epätyydyttävän vähäiseksi. Harventamattomana kasvattaminen kannattaa runsaasta tukkisadosta huolimatta heikoimmin, koska 500 1 000 1 500 2000 2 500 3000 Nykyarvojen lukuarvot e/ha Kasvatus 3: Kolmen harvennuksen ohjelma, toinen ja kolmas harvennus yläharvennuksina. Kiertoaika 75 vuotta. Kasvatus 2: Yhden alaharvennuksen kasvatusohjelma. Päätehakkuu 55-vuotiaana Kasvatus 4: Ei harvennusta, kiertoaika 75 vuotta. Lähde: Metsäntutkimuslaitos myyntituloja saadaan vasta päätehakkuussa. Kannattavimmaksi osoittautuu ensiharvennuksen ja kahden sitä seuraavan yläharvennuksen yhdistelmä. Lyhyemmän kiertoajan vaihtoehdoissa tukkikertymä jää pienemmäksi. Hänen mukaansa alaharvennuksissa kasvamaan jätettävät valtapuut kestävät parhaiten tuulta. Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori Heli Peltola on perehtynyt metsien tuulenkestävyyteen, jota viime vuosina on koeteltu kerta toisensa jälkeen. Käsittelyvaihtoehdot ovat yksi harvennus ja päätehakkuu 55-vuotiaana, kahden harvennuksen kasvatus 63 vuoden ikään, ensiharvennuksen ja kahden sitä seuraavan yläharvennuksen malli 75 vuoden kiertoajalla sekä kuusikon kasvattaminen harventamatta 75-vuotiaaksi. Yläharvennukset ovat vakiintuneet hakkuutapa varttuneiden kasvatusmetsien hoidossa tukkipuusadon heruttamiseksi. Tosin tällekin ilolle löytyy pilaajansa. ”Yläharvennuksessa korjataan suurimpia puita. Vertailun lähtökohtana on Hauhon kestokoetta muistuttava istutuskuusikko. Laskelma on laadittu Motti-ohjelmalla, joka ennustaa puuston kehitystä kasvumallien avulla. Runsain kasvu – 7,6 kuutiota – saavutetaan yläharvennuksella. Pienin keskimääräinen vuotuinen puuston kasvu on yhden harvennuksen kasvatusohjelmalla 6,8 kuutiota hehtaarille. Yhden ja kahden harvennuksen kasvatuksen kannattavuudessa ei ole suurta eroa, Alaharvennus riskittömin Hynysen laskelma tukee käytännössäkin suosittua toimintatapaa. Ne perustuvat muun muassa kestokokeilta saatuihin mittaustuloksiin. Yläharvennuksin saadaan myös suurin tukkisato, noin 430 kuutiota. Kasvamaan jäävät hontelot rungot ei57 MAKASIINI 6 • 2014 2755_.indd 57 04/09/14 17:44
Kertaharvennus ei merkittävästi poikkea tavanomaisesta ensiharvennuksesta. Jos taimikko kasvaa täystiheänä, 1 800–2 000 rungon hehtaaritiheydessä, harvennus on varminta tehdä suositeltua varhaisemmin, kun puuston pituus on 10–14 metriä. Kehnot talvet ja kiireinen urakkatyö aiheuttavat maastoja puustovaurioita, jotka altistavat metsät lahottajasi?enille. Suositusten mukaan puuston tuulenkestävyyttä pitäisi vahvistaa kasvattamalla taimikko totuttua harvempana, alle 1 500 rungon hehtaaritiheydessä, joka siis on tavallista istutustiheyttä vähemmän. Päätehakkuu olisi vuorossa 55 vuoden iässä. Metsätermein puhutaan arvokasvusta. Riskit pienenevät, jos kiertoaika mennään yhdellä varhaisella alaharvennuksella. Mikko Riikilä Alaharvennus turvallisin Parhaat mahdollisuudet kuusikon kasvattamiseen harventamattomana on viljavilla kasvupaikoilla. Runsaasti tukkia tuottavat yläharvennukset takaavat parhaan kannattavuuden kuusikon kasvattajalle, mutta myös suuren myrskytuhoriskin ja lahon vaaran, joka seuraa kun metsässä rymytään monta kertaa koneiden kanssa. Mitä pidempi ja solakampi puu, sitä varmemmin se kaatuu tuulessa tai murtuu lumen painamana.” Myrskytuhot keskittyvät äskettäin harvennettuihin metsiin. KOMMENTTI 58 MAKASIINI 6 • 2014 2755_.indd 58 04/09/14 17:44. Metsän arvo kohoaa nopeasti, kun puuston tilavuus ja yksikköhinta kohoavat yhtä aikaa. Varhaisessa ensiharvennuksessa puuston runkolukua voidaan alentaa melko roimasti ilman myrskytuhoriskin kasvua, kunhan harvennus tehdään alaharvennuksen periaatteella. Hakkuukypsyyttä lähentelevissä metsissä arvokasvu ei harvennuksen jälkeen juuri kiihdy. Kasvu vajaan 70 vuoden kiertoajalla oli toistakymmentä mottia vuodessa”, kertoo professori Kari Mielikäinen. ”Metlan kestokokeissa on todettu, että eteläisen Suomen viljavimmilla kuusimailla noin 1 200 puuta hehtaarilla voi varttua tukkipuun mittoihin. Reaktiota kutsutaan harvennusshokiksi. Puuston kasvu kuitenkin alenee, koska vanhat puut eivät enää pysty käyttämään lisääntyvää kasvutilaa. Energiapuuharvennuksissa jälki oli tätäkin kehnompaa. Se on nopeinta nuorissa ja keski-ikäisissä metsissä. Yhden harvennuskerran kasvatusohjelma alkaakin tuntua houkuttelevalta, koska jokainen harvennus kasvattaa tuhoriskiä. Tapion mallissa ainoa harvennus tehtäisiin, kun puusto on noin 17-metristä. Puiden tuulensietokyvyn vahvistamiseksi Peltola suosittelee aikaisia ensiharvennuksia. Toki tuotoissakin hävitään. Ajoissa tehty taimikonhoito parantaa osaltaan tuulenkestävyyttä”, Peltola sanoo. Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan viime vuonna tarkastetuista harvennuksista vain puolet oli tehty moitteitta. Kertaharvennus houkuttelee Myrskyjen lisäksi harvennusten riskiä kasvattavat korjuuvauriot, joiden määrä ei millään näytä alenevan. ”Myrskytuhojen riski pienenee, kun metsät harvennetaan 10–14 metrin valtapituudessa. Ensiharvennusta ei korjuun kannattavuuden parantamiseksi pidä lykätä. Vältä turhia harvennuksia Harvennusten tärkein tavoite on puiden paksuuskasvun kiihdyttäminen, tukkipuun määrän lisääminen. Kasvu taantuu nuorissakin metsissä, mutta niissä arvokasvun kiihtyminen korvaa taantuman moninkertaisesti. Tapion metsänhoitosuosituksissa sitä esitetään kuusikoihin, jossa lahon vaara on suuri esimerkiksi edellisen puusukupolven lahovikaisuuden vuoksi. kysymykseen, yksi, kaksi vai jopa kolme harvennusta, voi esittää vain näkökulmia. Tästä syystä ne ovat parhaita harvennuskohteita. silti ajatus alkoi väkisinkin kiinnostaa, kun seija-myrsky viime joulukuussa tärveli metsää, johon juuri teimme toista harvennusta. Tavallisissa ensiharvennuksissa kuusikon runkoluku alennetaan noin 1 000 runkoon hehtaarilla. harvennukset vät valtapuiden suojassa ole tottuneet tuuleen. ”Voimakkaita harvennuksia kannattaa nuorissakin metsissä välttää, koska arvokasvun lisäys ei enää riitä korvaamaan kuutiokasvun alenemaa”, Hynynen toteaa. Käenkaali on lehtomaisten kankaiden opaskasvi
• tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Kestotilaus kannattaa M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A TIL AUS KANN AT TA A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. • saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. • voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. 2908_.indd 59 04/09/14 17:44. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä
Luonto tuLee Lähemmäs LUHTA TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa Luonto tuLee Lähemmäs 60 MAKASIINI 6 • 2014 2761_.indd 60 04/09/14 17:45
Helsingin kauppatorilla lokeilta on suojauduttu muun muassa verkoilla. Kaupunkilokit kesyyntyvät, käyvät röyhkeiksi ja tulevat sananmukaisesti iholle. 61 MAKASIINI 6 • 2014 2761_.indd 61 04/09/14 17:45
Tämän seurauksena piti hyväksyä myös suden tai käärmeen kaltaisia luontokappaleita, jotka koettiin vastenmielisiksi, vahingollisiksi tai vaarallisiksi. Pihapuuhun tai ladon katolle istunut pöllö ammuttiin poikkeuksetta, eikä kyli?en nurkilla asustanut ihmisiä ahdistelevia, soidinhulluja metsoja. Sadan vuoden aikana kotieläimet ovat vähentyneet ja luonnonvaraiset linnut ja nelijalkaiset lisääntyneet suomalaisten arkiympäristössä. Hirvet ja karhut eivät säntäilleet kaupunkien kaduille. Karhut piileksivät ja väistävät ihmistä ja arkuutensa kadottaneet joutuvat ensimmäisinä metsämiehen saaliiksi. Metsästyksen merkitys ei loppunut edes viljapeltojen raivaamiseen. Tärkeä käännekohta oli Yrjö Kokon menestyskirjan Laulujoutsen ilmestyminen 1952. Tällaisen perinteen murtuminen alkoi sotien jälkeen. Luonto vyöryy kaupunkeihin Sata vuotta sitten metsäpeura ja majava puuttuivat Suomen eläimistöstä, hirvet olivat sukupuuton rajalla, ketut ja näädät harEU:n direktiivit suojaavat tuttipullopäistä naurulokkia, jonka eurooppalainen kanta on romahtanut. Tiheään asutussa Euroopassa useimmat villieläimet ovat aina elelleet enemmän tai vähemmän ihmisten naapureina. Pari vuosikymmentä myöhemmin radion ja television luontoillat ja muu luontoviihde saivat kansan syvät rivit seuraamaan luontoa aivan uudella tavalla. Ensi alkuun hyväksyttiin kauniiksi ja harmittomiksi koettujen villieläinten olemassaolo. Se ei pelastanut ainoastaan joutsenta sukupuutolta, vaan myös monien muidenkin lajien tappaminen alkoi vähentyä. Ruotsissa kurkiparvet on tuotteistettu matkailuvaltiksi ja uudeksi elinkeinoksi. Metsästyslaki tiukkeni ja sen noudattamisesta tuli vähä vähältä yleinen tapa. Vielä myöhemmin Suomesta tuli EU:n jäsen. Uudet tulokkaat herättävät myös pelkoa, inhoa ja vihaa. Luonnoneläimet pysyivät arkoina ja mahdollisimman etäällä ihmisistä. LUHTA Kurki on runsastunut, koska ne eivät nykyään pelkää ihmistä, vaikka peloteltaisiin. Talojen ympärillä hirnui, ammui, haukkui, määki ja kotkotti joka lajin kotieläimiä, mutta villi luonto pysyi piilossa. Viljelijällä on ymmärrettävät syynsä karkottaa syksyiset parvet pelloiltaan. Koska ison pedon pelko on syvällä ihmisen vaistoissa, tilastot tai todistelut eivät poista karhupelkoa. S uomessa, varsinkin sisämaassa, elettiin eränkäynnin ja keräilyn varassa vuosituhansia kauemmin kuin muualla Euroopassa. Puoli vuosisataa sitten suomalaiset asuivat maaseudulla. 62 MAKASIINI 6 • 2014 2761_.indd 62 04/09/14 17:45
Naapurimaan Hornborgajärven kymmentuhantiset kurkiparvet on tuotteistettu satatuhatta kurkituristia houkuttavaksi matkailuvaltiksi. Suomen hirvikanta runsastui 1970-luvulla räjähdysmäisesti. Naurulokki käy esimerkiksi linnusta, joka on Euroopan mitassa taantuva ja suorastaan uhanalainen, mutta suomalaisilla turkistarhoilla, uimarannoilla, leirintäalueilla tai vaikka Helsingin kauppatorilla se on koettu vähintäänkin harmilliseksi. En keksi minkäänlaista konstia kohtuullisen petokannan ja porotalouden yhteiseloon. Yleistyttyään hirvi osoittautui metsätalouden kannalta vahingollisimmaksi eläinlajiksi ja tieliikenteen hengenvaaraksi. Hirvestä tuli toisaalta myös ylivertaisen arvokas riistaeläin ja sarvipäät olivat komeaa katseltavaa myös metsästysajan ulkopuolella. Asemani ei ole objektiivinen eikä ulkopuolinen, sillä eläinten valokuvaajana hyödyn runsaista eläinkannoista. Vielä ilmeisempi on ollut villin luonnon vyöry kaupunkeihin, pihoille ja pelloille. Kurjet työllistävät ja elättävät pienen kylällisen matkailuyrittäjiä. Monet kuitenkin pelkäävät petoja, varsinkin hukkaa, eikä pelkoa hillitse mikään puhe eikä tilasto. Vaikka kaikki eivät pidä peltojen ja puistojen uusista siivekkäistä, yhteisessä maailmassa niitä on viisaampi sietää. Salametsästystä lukuun ottamatta nykytilanne on mielestäni enemmän hyvä kuin huono. vinaisia ja kaikki suurpedot ahdistettu Lapin erämaihin tai Venäjän rajasaloille. Muutaman viimeisen vuoden aikana tämä kehitys on kuitenkin pysähtynyt vastare?aktioon. 63 MAKASIINI 6 • 2014 2761_.indd 63 04/09/14 17:45. Metsän pedot eksyvät takapihalle ja kaupungissa saa pelätä vihaista varista tai ahnetta lokkia. Karhu ja susi vähentävät hirviä ja yksinäinen susi vie metsästäjän koiran, mutta kansantalouden näkökulmasta niiden vahingollisuus on mitätön. Hämmästyttävän moni kokee ahdistavana, kun pellot täyttyvät milloin joutsenista ja hanhista, milloin kurkiparvista. Vesilintujen, kurkien ja pulujen kohtelussa ehdotan persoonatonta Ruotsin matkimista. Pyssyttelyä ja suojelua Miten minä toimisin, jos olisin päättäjä. Kannatan tietynlaista pyssyttelyn ja suojelun liittoa. Koska innokkaita metsästäjiä riittää, suosittakoon sellaisia pyyntimuotoja, joissa varomattomat tai vähiten ihmisarat pedot joutuvat saaliiksi. Nykyaika Toi omaT uhaNaLaiseNsa, muTTa yLipääTääN isoT LiNNuT ja NisäkkääT pärjääväT paremmiN kuiN vuosisaToihiN. Isoja petoja täytyy jonkin verran jahdata silloinkin, kun kannan halutaan kasvavan. Mutta tämä pätee vain eteläiseen Suomeen. Muutama vuosikymmen myöhemmin häviäminen uhkasi maaja merikotkaa sekä joutsenta ja muuttohaukkaa. Maaseudulla kauan asuneena olen jututtanut viljelijöitä, metsäammattilaisia ja keitä vain marjaja lenkkipolun kulkijoita. Lopputuloksena sopivasta hirvien määrästä on monta mielipidettä. Hirven ja karhun kokoisten eläinten kantoja säädellään yksinomaan metsästämällä. Myöhemmin se ei olisi käynyt yhtä nopeasti, koska seuraavalla vuosikymmenellä alkoi karhun ja suden paluu satavuotisen poissaolon jälkeen. Nykyaika toi omat uhanalaisensa, mutta ylipäätään isot linnut ja nisäkkäät pärjäävät paremmin kuin vuosisatoihin
teen kertaan, viimeksi tänä keväänä. Lähetä ne meille Metsälehteen. Turkki on raivannut taimikon kahteen kertaan, viimeksi tänä keväänä. Tarjouskilpailun kohteena oli Lappeenrannan Ylämaalla sijaitseva metsäpalsta, jolla oli tehty tiuhaan päätehakkuita. ”En ole aiemmin sellaiseen uskonut, mutta siitä puhuttiin radiossakin, joten nyt tutkailen asiaa. Taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun, mutta hyvin on Turkin mukaan kasvanut vesakkokin. Merkkaan metsäsuunnitelmaan, missä kuun kierron vaiheessa olen eri kuvioita raivannut.” Jatkaja katsottuna Vaikka Turkki viihtyykin metsässä raivaussahan kanssa, pelkästä raivaamisen ilosta hän ei metsäpalstaa ostanut. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT HANNU TURKKI ”S iitä alkoi 20 hehtaarin raivausurakka”, muistelee metsänomistaja Hannu Turkki vuonna 2008 voittamaansa tarjouskilpailua. Elleivät nyt kahdeksanvuotiaan pojan isoäiti ja äiti olisi aikoinaan innostuneet ajatuksesta, Turkki tuskin olisi palstaa ostanutkaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Ja täytyyhän sitä jotain harrastaa. 64 MAKASIINI 6 • 2014 2895_.indd 64 04/09/14 17:45. Villenpalstaksi nimetty metsä on saanut nimensä Turkin siskon tyttärenpojan mukaan. ”Kun itse on lähellä 60 vuoden ikää, ei metsäpalstasta ole mahdollista saada rahojaan takaisin. Ainakin toistaiseksi poika tulee mielellään metsään polttopuusavottaan ja paistamaan makkaraa. ”Raivasin taimikon ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten ja kun tänä keväänä menin sinne uudestaan, oli se jo ihan tukossa. ENNEN & NYT Hannu Turkin vuonna 2008 ostamalla metsäpalstalla kasvava kuusentaimikko on lähtenyt hyvin kasvuun. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Kaikkiaan 23 hehtaarin suuruisesta metsäpalstasta 20 hehtaaria oli eri-ikäistä taimikkoa, vain kolmen hehtaarin suuruinen päätehakkuukypsä kuvio oli jäänyt hakkaamatta. 2008 2014 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Ostovuonna otetussa kuvassa näkyy Turkin sisko. Kuvissa olevassa kuusentaimikossa Turkki on käynyt raivaussahan kanssa kahMetsästä autorahat Hannu Turkki hoitaa metsää siskonsa kahdeksanvuotiaalle tyttärenpojalle. Taimikonhoitoa metsäpalstalla ei ollut tehty, mutta Turkkia edessä oleva raivau?surakka ei haitannut. Palsta on pojan nimissä ja Turkilla on siihen vain hallintaoikeus. Metsien hoidosta on nyt tullut päätoimista, kun olen ollut toista kuukautta eläkkeellä”, lähes 200 hehtaaria metsää omistava Turkki sanoo. Mutta ajattelin, että sitten kun siskon tyttärenpojalla on ajokortti, on metsässä sen verran hakattavaa, että rahoilla saa ostettua auton.” Se, innostuuko poika metsästä, jää Turkin mukaan nähtäväksi. ”Metsä oli sopivalla paikalla, lähellä muita omistamiani metsiä. Tuntuu, että vesakko riehaantui ensimmäisen raivauksen jälkeen mahdottomaan kasvuun.” Turkki pohtii, voisiko kuun kierrolla olla tekemistä vesakon kasvun kanssa
K aavailtujen hankkeiden vaikutus on merkittävä. Muitakin energiaan, biokaasuun ja biojalostamoihin liittyviä suunnitelmia löytyy runsaasti. Esimerkkejä ovat UPM:n mäntyöljytehdas Lappeenrannassa ja Fortumin bioöljylaitos Joensuussa. Suomessa olemme yhteen ääneen ylistäneet biotalouden mahdollisuuksia. nen lopputuote. Työtä syntyy lopputuotteiden myynnissä, laitteiden valmistuksessa ja prosessien kehittämisessä. Biotaloudessa tuotanto perustuu uusiutuvien ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden, kuten puun, hyödyntämiseen fossiilisten sijasta. 65 MAKASIINI 6 • 2014 65 MAKASIINI 6 • 2014 2899_.indd 65 05/09/14 17:24. Suurin näistä on Metsä Groupin Äänekoskelle suunnittelema jätti-investointi. Uutta käyttöä ja lopputuotteita syntyy puun perinteistä hyödyntämistä täydentämään. Ylistykseen yhtyvät lakeijat ja edelleen hurraava kansanjoukko keisarin kulkiessa tervehdyskäynneillään maakunnissa. T änä vuonna hätyytetään teollisuuspuun hakkuissa aiempia ennätystasoja. Tämä on yli kymmenyksen kasvu hakkuumääriin, tuhansia uusia puukauppatapahtumia ja arviolta 0,1 miljardia euroa suuruusluokkaa oleva kantorahatulojen kasvu nykyhetkeen verrattuna. Puubiokaasun valmistusta selvitetään. Energia ja polttoaineet ovat jo metsien oleelliKeisarin uudet vaatteet kolumni Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Räätäli kuitenkin tyrii tilauksen eikä toimituspäivänä ole valmiina mitään. Tarinassa erään kaukaisen, pohjoisen maan keisari tilaa räätäliltä uuden, tyylikkään asun. Kukapa haluaisi paljastaa lahjattomuutensa. M inusta katetta löytyy. Keisari on pukeutunut sellutekstiileihin, ajaa puukomposiittiautolla, asuu puutuotteista rakennetussa linnassa ja tankkaa biodieseliä. Lisäksi merkittäviä investointeja on syntynyt ja on syntymässä puun tai puusta saatavien kemikaalien hyödyntämiseksi polttoaineiden tuotannossa. Lisäksi puku on kevyt kuin ilma. Runkopuuta, oksia ja kantoja käytetään energiaksi noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Räätäli kuitenkin ylistää puvun komeutta, kimallusta ja istuvuutta. Näen sen selvästi. Lisäksi energiaksi korjataan puuta, oksia, latvuksia jatkuvasti kasvavia määriä. Uudenlaisia sellun ja puusta saatavien kemiallisten tuotteiden tuottamiseen tähtääviä investointeja on päätetty tai harkinnassa ainakin puolentoista miljardin euron arvosta. Metsiin perustuva toiminta ui yleistä talouden laskusuhdannetta vastaan. Niinpä kaikki ylistävät olematonta vaatepartta. Nämä eivät ole biotalouden lupauksen täyttymys, mutta tuntuva alku. Mitä tehdä. Lieneekö hypetykselle konkreettista katetta. Puuta kuluu arvioiden mukaan yli kuusi miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin nyt. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC Ritva toivonen Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Energia ja polttoaineet ovat jo metsien oleellinen lopputuote. Keisari on epäileväinen, ei hän näe peilistä muuta kuin itsensä alusvaatteisillaan. Tämä on biotalouden idean ydintä. P idän vanhasta sadusta keisarin uusista vaatteista. Kasvunäkymä on puun ja metsäbiomassojen tehokkaassa ja kestävässä tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Tarjolla on kimaltava lupaus kasvusta ja työpaikoista kolhiintuneen metsäalan uudeksi verhoksi. Räätäli saa huike?an idean: puku on niin hieno, että sen näkee vain viisas ja älykäs ihminen. Työpaikkoja on arvioitu syntyvän muutamia tuhansia. Puun kuljetukset kasvaisivat reippaasti
Sienisämpylät ovat herkullisia mutteivät maistu lainkaan sieniltä. 66 MAKASIINI 6 • 2014 2763_.indd 66 04/09/14 17:48. tapion pöytä Puolukka Piristää TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Puolukkalimppu maistuu raikkaan marjaiselta
PuolukkaiNeN SaariStolaiSlimPPu 0,5 l kuumaa vettä 2 dl mallasta 1 rkl kuminaa sekoita ainekset ja anna seoksen seistä 15 minuuttia. lisää muut ainekset ja alusta taikina löysähköksi hiivaleipäjauhoilla. laita runsaasti jauhoja pöydälle ja kauli pallerot niin ohuiksi rieskoiksi kuin pystyt. koska saaristoleipä on melko työläs ja aikaa vievä valmistaa, kannattaa tehdä tämä suurempi annos. SiemeNrieSkat 5 dl kylmää vettä 1 tl suolaa 1 dl siemeniä (nokkosta, suolaheinää, jauhosavikkaa tms.) 4 dl ruisjauhoja 5 dl ohrajauhoja Tee löysähkö taikina sekoittamalla ainekset. anna kohota 20–30 minuuttia. Varsinkin vehnä kannattaa korvata muilla aineksilla. näin leivistä tulee tummia. Ne ovat oiva valkuaislisä leipiin. voit peittää ne foliolla ja jättää vielä jälkiuunilämpöön hautumaan. Paista 225–250 asteessa noin 10 minuuttia. voit voidella limput siirappivedellä, mutta leivistä tulee silloin tahmeita. leivo sämpylöitä ja kohota. s yksyn marjaja sienisadolla voi rikastaa leipävalikoimaa ja leipoa vaihteeksi vitamiinija kuitupitoisia limppuja, sämpylöitä ja rieskoja. Myös kuminan aromikkaat siemenet voi lukea villisiemeniksi, sillä se on ollut aikaisemmin luonnonvarainen ja levinnyt myöhemmin viljelypaikaltaan lähiympäristöön. anna kohota kaksinkertaiseksi. varo polttamasta leipiä. voitelun voi myös jättää tekemättä. leivo 4 limppua ja laita ne voideltuun vuokaan tai pellille. Näillä lisukkeilla voi vähentää viljan määrää. Nyt on oikea aika keräillä leipäaineksia talven varalle. leivistä tulee näkkileivän tapaisia. anna kohota kaksinkertaiseksi. anna käydä niin, että seos kuplii. Vanhan tutun petun lisäksi luonnosta löytyy paljon muutakin hyvää. SieNiSämPylät 0,5 l vettä 2 dl tattarihiutaleita 1 dl kauralesettä 1 dl kuivattuja sieniä hienonnettuna 40 g hiivaa 1 dl maitojauhetta 0,5 dl soijajauhoa 1 dl karkeaa spelttijauhoa 2 tl suolaa 1 rkl siirappia 0,5 dl öljyä hiivaleipäjauhoja laita hiiva, tattarihiutaleet, kauraleseet ja sienet likoamaan lämpimään veteen. rapeat siemenrieskat maistuvat voin kanssa vastustamattoman hyviltä. Myös monet luonnosta kerätyt siemenet ja viherrehu käyvät leipien lisukkeeksi. Se on hyväksi herkkävatsaisille, sillä monille juuri vilja aiheuttaa vatsavaivoja. Miedonmakuiset sienet, kantarellit, tatit, haperot ja supilovahverot sopivat leipiin kuivattuna tai tuoreina. 100 g hiivaa 0,5 l huoneenlämpöistä piimää 2-3 dl puolukkaa 1 rkl suolaa 1,5 dl siirappia 300 g ruisjauhoja 1 kg karkeita sämpyläjauhoja noin 300 g hiivaleipäjauhoja liuota hiiva kädenlämpöiseen vesi-mallasseokseen. Sitä löytää vanhojen talojen pihoilta ja ojien varsilta. Paista 150 asteessa vähintään 1,5–2 tuntia. Suomessa kasvaa myös pähkinöitä, jotka ovat vähän pienempiä kuin hasselpähkinät. alenna lämpöä ja jatka paistamista, jos leivät eivät ole vielä kypsiä. 67 MAKASIINI 6 • 2014 2763_.indd 67 04/09/14 17:49. Männynsiemenet käyvät leivän lisukkeeksi. Jotkut siemenet on kerättävä jo alkukesällä, mutta useimmat kerätään vasta syksyllä. lisää muut ainekset ja alusta taikina löysähköksi. leivät sopivat hyvin pakastettavaksi. Vain mielikuvitus on rajana sille, minkälaisia leipiä luonnon aineksista voi tehdä. Nokkosen, jauhosavikan, suolaheinän, hevonhierakan ja väinönputken siemenet antavat mukavasti makua ja kuitulisää leipiin. Paista rieskat 250 asteessa, kunnes ne ovat saaneet vähän väriä. leivo taikina tangoksi ja jaa pieniin osiin. Siemenistä makua Leipien raaka-aineiksi käyvät muun muassa kirpakat ja happamat marjat: puolukka, karpalo, variksenmarja, pihlajanmarja ja tyrni
Väliotsikon ”Luovutusvoitto yllätti” jälkeen kuvattiin tapaus, jossa kolmen osakaan (A, B, C) metsäyhtymä siirtyi parin kaupan jälkeen kokonaan osakkaan A omistukseen. Palkintoina on kaksi Lapuan Kankureiden isoa pellava-puuvillaista ”Viilu”-kylpypyyhettä. Torstaina 28.8. Yhden palkinnon arvo on noin 60 euroa ViiMe nuMerOn suosituin juttu oli ruotsalaisesta mahtikuusikosta kertonut artikkeli ”Harventamatta hirmumetsiä”. Ratkaisu on verohallinnon tänä vuonna julkaisemien sukupolvenvaihdosten verotuksen tulkintaohjeiden vastainen. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. ilmestyneen Metsälehden (16/2014) sivulla 10 kerrotaan virheellisesti Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen irtisanovan metsurinsa. Kaikki syyskuun loppuun mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Niiden mukaan yhtymän käyttämiä metsävähennyksiä ei olisi pitänyt tulouttaa Mistä pidit. 68 MAKASIINI 6 • 2014 2910_.indd 68 05/09/14 17:24. Palkinnoksi arvotut raivaussahaajan valjaat voitti Juhani Savukosk i. Toimitus pahoittelee virhettä. mistä pidit Oikaisuja Toukokuun Metsälehti Makasiinissa (4/2014) ”Yksi hyötyy, toinen maksaa”jutussa sivulla 42–43 esiteltiin metsävähennysjärjestelmän ongelmakohtia. Tämän jälkeen hän myi tilan pojalleen. Tästä syystä yhtymän aikana käytettyjä metsävähennyksiäkään ei olisi pitänyt tulouttaa uudelle omistajalle. Yhden omistukseen siirtynyt tila muuttuu uudeksi verotusyksiköksi ja saa uuden Y-tunnuksen. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Virheellinen tulkinta voidaan korjata verottajalle osoitetulla oikaisuvaatimuksella. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. Siis herra/rouva A, jos tunnistit itsesi, ota yhteys Väinö Sikaseen tai Metsälehteen. Onnittelut voittajalle ja kiitos kaikille palautteesta! A:lle verotettavaksi luovutusvoitoksi. Omista metsureista on tosiasiassa ilmoittanut luopuvansa Päijänteen metsänhoitoyhdistys. Verottaja tuloutti yhtymän käyttämiä metsävähennyksiä 60 prosenttia C-osuuden kauppahinnasta, koska viimeisen (C) osuuden kaupasta ei ollut kulunut 10 vuotta. Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli
69 MAKASIINI 6 • 2014 2910_.indd 69 05/09/14 17:24. kommentti Orpolle TuOre ministeri haluaisi luopua perintöverosta (Metsälehti 16/2014). Teknisellä ja ympäristötoimialalla on haettavana METSÄSUUNNITTELIJAA Metsäsuunnittelijan keskeisimmät tehtävät ovat metsäsuunnittelu ja toteutustöiden tilaaminen, metsätietokantojen ylläpito, valvontatehtävät, tiedottaminen sekä asiakaspalvelu. Nykyisilläkin säädöksillä sukupolvenvaihdokset on mahdollista tehdä kohtuullisen edullisesti. Tehtävässä noudatetaan neljän (4) kuukauden koeaikaa. Eli mentäisiin perintöverotuksen tasolle. Tätäköhän ministeri/ ministeriö haluaa. Eli olisi realistinen nykyisessäkin valtiontalouden tilanteessa. Käytössämme ovat Silvadata-, Mapinfoja Saarni-ohjelmistot. Sukupolvenvaihdosten roolia metsätaloudellisen aktiviteetin lisääjänä ylikorostetaan. Arvostamme yhteistyökykyä, sujuvaa suomen kielen kirjallista ja suullista esiintymistaitoa sekä tietoteknisiä valmiuksia. Tehokkain tapa lisätä metsätilojen tarjontaa yrittäjämäisesti toimiville metsänomistajille olisi puolittaa luovutusvoiton vero ikääntyneiltä metsänomistajilta. Tietääkseni ei. Tämä toisi valtiolle lisää verotuloja varainsiirtoveron ja ostajan puun myyntien kautta ja ratkaisu olisi teknisesti helppo toteuttaa. Hän aloittaa uudessa toimessaan 1.10.2014 asemapaikkanaan Kannuksen taimitarha. Hakemukset pyydetään toimittamaan sähköisesti www.kuntarekry.fi -järjestelmän kautta perjantaihin 3.10.2014 klo 12.00 mennessä. Lahti on reilun 100 000 asukkaan vireä kaupunki ja strategiansa mukaisesti aktiivinen kestävän kehityksen toteuttaja. Lahden kaupunki on savuton työpaikka. metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä puh. Kannattaisi kuitenkin ministerin yrittää. Ja vuosia jatkunut keskustelu mahdollisista verohelpotuksista ei ainakaan halukkuutta lisää. Te kn ine n ja ym pä ris tö to im ial a Lahti 2 x 175_92mm 5.9.2014 10.04 Sivu 1 koulutuSta tYÖPaikat mYYdään nimitYkSiä Pohjan Taimi Metsätalousinsinööri Rauno Kataja on nimitetty Pohjan Taimi Oy:n toimitusjohtajaksi. Mutta onko meillä tietoa esimerkiksi siitä, kuinka moni pääkaupunkiseudulla asuva 30-40-vuotias haluaa kaiken muun kiireen keskellä ryhtyä metsänomistajaksi. Kuopio 11 800,euroa puh: 044 3627202 Polaris Big Boss 1 x 50_92mm 4.9.2014 13.50 Sivu 1 SYKSYN YHTEISHAKU 8.-22.9.2014 Lisätietoja www.tamk.fi hakijapalvelut@tamk.fi AMK-TUTKINNOT, MONIMUOTOTOTEUTUS >Metsätalousinsinööri (AMK) ERILLISHAUSSA 1.–26.9.2014 MASTER’S DEGREE >Master of Natural Resources, Master’s Degree in Management and Economy in the International Forest Sector Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaku on osoitteessa www.opintopolku.fi. Lisätietoja antaa va. Monipuolinen maisemarakenne sekä laajat metsäja viheralueet tarjoavat haastavan tehtäväkentän metsäalueiden hallinnoinnille ja kehittämiselle. Hakijalta edellytetään vähintään metsätalousinsinöörin tutkintoa sekä kokemusta kaupunkimetsien ja virkistysalueiden hoidosta ja suunnittelusta. Kysymyksessä on alan ammattilaisten luoma myytti. Lisätietoja Lahden kaupungista sekä teknisestä ja ympäristötoimialasta saa osoitteesta www.lahti.fi. Lahden teknisen ja ympäristötoimialan kunnallistekniikassa on aktiivinen joukko huolehtimassa kaupungin metsien ja puistojen hallinnoinnista, suunnittelusta ja niihin liittyvien töiden tilaamisesta. OLAVI NIEMINEN lukijoilta Polaris Big Boss -14 käyttämätön, takuu 20kk. Haku erillishaussa olevaan koulutukseen osoitteessa www.tamk.fi. Se kyllä johtaisi kuolinpesien lisääntymiseen entisestään, koska perintö olisi verotuksellisesti edullisin tapa siirtää metsäomaisuus jatkajille. Palkkaus määräytyy teknisten sopimuksen mukaan ja sijoittuu palkkaryhmään II. 050 5594183, email: anna-maaria.sarkka @lahti.fi. Hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden työhistoria Taimi Tapiossa taimituotannon johtamisja kehittämistehtävissä. Tehtävän hoitaminen edellyttää oman auton käyttöä. Kataja siirtyy tehtävään Kekkilä Oy:stä myyntija tuotepäällikön tehtävästä. Ongelma kuulemma on se, että EU ei tätä hyväksy
Tapion hopeinen ansiomerkki myönnettiin laatuasiantuntija Risto Rannalle , hallintojohtaja Jouko Lehtoviidalle ja metsäasiantuntija Matti Ruotsalaiselle Tapiosta, asiakastietoasiantuntija Kirsi Greisille Suomen metsäkeskuksesta sekä aluejohtaja Esko Laitiselle Metsänomistajaliitto Etelä-Suomesta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Tapion kultainen metsämerkki myönnettiin Metsähallituksen aluejohtaja Kirsi-Marja Korhoselle sekä Helsingin Sanomien toimittaja Jyrki Iivoselle . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMEROnI LEHdEn OSOITELIPUKKEESTA MAKASIINIKRYPTO 6 Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 25.9. Matti Hukki, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuuston varajäsen, Turku 60 VUOTTA 21.9. Ari Ritaranta, Otso Metsäpalvelut, Länsi-Suomen Kauhavan alueen metsäpalveluesimies, Seinäjoki (perhepiirissä) 27.9. Visa Mikkola, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Lounais-Suomen alueen metsäneuvoja, Laitila MERKKIPÄIVIÄ HuOMIONOSOITuKSIA Makasiiniristikko 5, oikea ratkaisu Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Jari Sairanen, Metsänhoitoyhdistys Kaakon hallituksen jäsen, Luumäki 22.9. 2911_.indd 71 05/09/14 17:25. Veikko Korhonen, Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksikön metsäneuvoja, Kittilä (matkoilla) 50 VUOTTA 21.9. 2014 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Korhosen arvomerkkiä perusteltiin tämän ansioilla biotalouden kehittämisessä, Iivonen huomioitiin systemaattisesta ja selkeästä metsäalan seurannasta. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 6”. Mauri Myllyniemi, metsätalousinsinööri AMK, Seinäjoki 24.9. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 70 VUOTTA 15.9. Rajalalle alan koulutuksen edistämisestä. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! TApiO Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on myöntänyt Tapion pyy -tunnustuspalkinnon Stora Enson kehitysjohtaja Pekka T. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Palkinnot Makasiiniristikosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Raija Juvonen, Saarenkylä, Markku Karjalainen , Laukaa ja Irene Kolunsarka , Soini. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. 2014 – ??/?
Tähän on suon muiden kasvien mukauduttava. Ponssen uutuudet esiteltiin Uusi Ponsse Elk –malli tulee markkinoille ensi vuoden toukokuussa. Rahkalla ratsastaja Karpalon kukat ovat kuin pienoisia syklaameja. samaan tapaan sammalten päällä ratsasta havumetsien vanamo. Tyypillisesti se kasvaa ruskorahkasammalmättäillä varpujen joukossa. kotilaisen (1895–1961) mukaan herrasmieskin voi istahtaa niille! pikkukarpalo on kaikin puolin sisarlajiaan pienempi, varsi on miltei hiuksen ohut ja lehdet vain parin kolmen millin mittaisia. ”parantunut suorituskyky lisää koneiden tuottavuutta”, kauhanen vakuuttaa. karpalolla on juuria vain varren vanhoissa osissa, jotka vähitellen hautautuvat turpeeseen. karpalo on ratkaissut on?gelman ovelasti: se ratsastaa rahkasammalella. kohentunut ajomukavuus mahdollistaa suuremmat ajonopeudet, mikä tuo lisätehoa työhön”, kauhanen toteaa. pilkkeitä TeksTi seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen Sammalet kasvavat latvastaan ja lahoavat tyvestään. suomessa on kaksi karpalolajia, isoja pikkukarpalo. samanlaisesta kasvutavastaan huolimatta vanamo ja karpalo eivät ole sukulaisia: karpalo on kanervakasvi, mutta vanamo kuuluu kuusamakasveihin. kasvaessaan rahkasammal nostaa karpalon vaakasuoran verson ylemmäksi. Jämsänkoskella järjestettyyn FinnmeTko-näyttelyyn tutustui kolmen päivän aikana 32 500 kävijää. marjoista ei juuri ole kerättäväksi, mutta toki kulkija voi niitä virkistyksekseen napostella. ”Tuottavuus paranee, koska kuljettaja jaksaa paremmin pitkänkin työvuoronsa. märässä kasvavien rahkasammalten tyviosat eivät lahoa vaan elävän sammalkerroksen alle kertyy alati paksuneva turvepatja. m ik ko ri ik iL Ä 72 MAKASIINI 6 • 2014 2912_.indd 72 05/09/14 17:26. näyttelyn järjestävät koneyrittäjien liitto ja keski-suomen koneyrittäjät ry. sitä mukaa kuin vanhimmat osat hautautuvat turpeeseen, verson kärjet levittäytyvät rönsymäisesti eteenpäin. metsässä sammalten kuolleet tyviosat lahoavat niin nopeasti, että sammalpatja pysyy muutaman sentin paksuisena. isokarpalo on vetisten nevojen laji, joka antaa sopivilla paikoilla runsaan marjasadon. ponsse esitteli myös Buffalo-kuormatraktoriin tarjolle tulevan active Frame -kaksoisrunkorakenteen, joka vaimentaa kuljettajaan kohdistuvat sivuttaisheilahdukset. pikkukarpalo taas on kuivien rahkarämeiden eläjä. näytteilleasettajia oli yli 400. Lisäksi Buffalo-, elkja Wisent-koneiden vetovoimaa on kasvatettu. metSäkonevalmiStaja ponsse esitteli uuden mallistonsa FinnmeTko-näyttelyssä elokuun lopussa. ruskorahkasammalmättäät ovat niin kuivia, että legendaarisen kasvitieteen professorin mauno J. usein marjat ovat vain hankalasti poimittavissa suurten sarojen lomasta. ponssen ajokoneista vastaava tuotepäällikkö Jan Kauhanen kertoo, että ”2015-malliston” huoltovälit ovat tuplaantuneet ja koneiden päivittäiset huoltokohteet on sijoitettu helpommin saavutettaviksi
seuraava Metsälehti Makasiini ilMestyy 23. Puunkorjuu teema Miten ja milloin ennakkoraivaus kannattaa tehdä. lokakuuta. M ik ko ri ik il ä ensi numerossa MAKASIINI 15 VuoTTa 73 MAKASIINI 6 • 2014 2913_.indd 73 05/09/14 17:26. syyskuuta. Seuraava Metsälehti ilmestyy 25
yleisin syy kaihtimien rikkoontumiseen on, että koira on purrut. Laadun tunnistaa siitä, että säle ei vääntyile eikä kannatinnarujen väli ole liian pitkä. ahvenanmaalta tulee mänty, jonka jalostamme itse pelkasta alkaen. tärkeimmät vientimaat ovat ruotsi, saksa ja Hollanti. kuljetukset maailmalle sujuvat, mutta tullivapaus eu:ssa teettää mahdottomasti paperitöitä. Muut puulajit tilataan suomalaisen toimittajan kautta. yrityksemme on ahvenanmaan jomalassa, mutta olemme molemmat kotoisin Manner-suomesta. valmistamme niitä yli kymmenestä puulajista. Portaat ovat kehitystyön alla.” 74 MAKASIINI 6 • 2014 74 MAKASIINI 6 • 2014 2768_.indd 74 05/09/14 17:28. olemme yrittäneet neljällä vuosikymmenellä ja haluamme jatkaa edelleen. säleiden paksuus on yleensä kaksi millimetriä, mutta työstökoneilla paksuutta voidaan säätää millimetrin sada?sosan tarkkuudella. tietääkseni olemme ainoa kotimainen valmistaja, mutta kilpailutilanne on kiristynyt aasialaisia valmistajia vastaan. koneet ovat korvanneet ihmistyötä, minkä vuoksi henkilöstömäärä on supistunut neljään. kanadalainen lehmus on hyvä alusta värjäykseen, koska syykuviot eivät kuulla maalin läpi. Pohjoismaiden kuningashuoneisiin ja luksusristeilijöihin. TUOTE & TEKIJÄ teksti ja kuvat Mikko Häyrynen ”Perustimme yrityksemme 1980-luvun alussa. Snickarboden valmistaa kaihtimia yli kymmenestä puulajista, Maj Lindberg kertoo. Krister ja Maj Lindberg ovat olleet puuseppäyrittäjiä neljällä vuosikymmenellä. aluksi teimme kukkalautoja, mutta puisista sälekaihtimista on kehittynyt päätuote. Meillä ei ollut kokemusta puusepäntöistä, mutta krister tunsi koneet. käytämme enimmäkseen suomalaista koivua. ahvenanmaa on vientiyrityksen kannalta sekä hyvä että huono paikka. tiedämme, että yksi iso tuote on myös iso riski, ja että tuotevalikoimaa tulisi laajentaa. kaihtimien kokoaminen on yhä käsityötä, samoin niiden korjaaminen. krister oli merillä konemestarina, mutta hän halusi lasten vuoksi jäädä maihin. sieltä tulee kontillisia kerrallaan, me teemme vain mittatilaustöitä. olemme valmistaneet kaihtimia presidentin kesäasuntoon kultarantaan, Koivusta Kaihtimet ahvenanmaa sijaitsee keskellä markkinoita, mutta tullivapaus teettää paperitöitä, puukaihtimia valmistavat Maj ja krister Lindberg sanovat. kaihtimille on myönnetty avainlippu-tunnus ja kotimaisuus on joillekin asiakkaille tärkeää. tuotannosta menee kotimaahan noin puolet. Pienintäkään oksaa ei saa olla
Mukana on myös tarinaa sahojen valmistajista, maahantuojista ja tietenkin käyttäjistä. Sahat saapuivat Suomen saloille jo vuonna 1915, mutta ne yleistyivät vasta useiden teknisten innovaatioiden jälkeen 1950-luvulla. Runsaasti kuvitettu teos on tehty yhteistyössä Suomen metsämuseo Luston kanssa. Kirja sisältää myös kaikkien Suomeen tuotujen moottori sahojen tiedot. Kirja on paitsi luontokuvakirja myös elämäkerta ja katsaus suomalaisen luontovalokuvauksen historiaan. Hinta 39 € Moottorisaha sata vuotta Suomessa Metsän poika Hannu Hautala Hannu Hautala on luonnonsuojelija, kirjailija ja maamme luonto valokuvauksen todellinen grand old man. Metsän poika valaisee Hannu Hautalan pitkää uraa vuodesta 1966, jolloin hän otti ensimmäisen merkittävän valokuvansa. Kirja nostaa esiin sata merkittävintä Suomessa käytössä ollutta sahamallia. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. www.metsakustannus.fi Tilaukset www.metsakirjakauppa.fi tai asiakas palvelustamme, puh. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Mökkiviemisiksi Mikko Riikilä Kirja kertoo moottorisahojen vaiheikkaan historian Suomessa ensimmäisestä sahan pärähdyksestä aina tähän päivään. Hautala on valinnut kirjaan yhden valokuvan jokaiselta valokuvausvuodeltaan ja varustanut ne kuvaustilanteesta kertovilla teksteillä. Hinta 32 € 2914_.indd 75 04/09/14 17:51
Palvelemme myös puukaupoissa. 15–25 v = + 3 m 3 / ha /v Metsänomistajan maksuton palvelunumero 0800 90 250 OTSO on suometsien kokenein konkari. Suometsäomaisuutesi tuottavuus paranee loppujen lopuksi kovinkin yksinkertaisella kaavalla. Huolehtimalla metsäsi vesitaloudesta voit lisätä puuston vuosikasvua jopa kolmella kuutiolla hehtaarilta seuraavan 15–25 vuoden ajan. Luotettavasti, ammattitaidolla ja avaimet käteen -palveluna. www.otso.fi 2915_.indd 76 04/09/14 17:52. Hoidamme metsäsi tuottokuntoon ja kilpailutamme puullesi parhaan hinnan